Suomenmaa 12.05.2017 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6 414880 073513 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 19 / 12.5.2017 / 4,80 ? ! i k n i s l e H Haloo sa sukupolvessa la etelän nuores Keskustan toivo voi ol Ajassa Ulkomaat Vieraskolumni Monitulkintainen hallintarekisteri Kansa ja eliitti eri linjoilla Putinista Universalismille olisi yhä kysyntää
16 2 12.5.2017. ei tavoite Ex-suurlähettiläs Vesa Himasen mukaan globaali kauppa on myllerryksessä s. sisältö 12.5. 2017 Vapaakauppa on väline
26 Juhlivalle Suomelle etsitään kansallisperhosta äänestyksellä s. Keskusta tarvitsee omaleimaista linjaa joka kaupungissa. s. 38 12.5. 28 Keski-Pohjanmaan piiri palkitsi veteliläisiä hyvästä kuntavaalimenestyksestä s. Emme voi olla paranneltu versio kokoomuksesta tai vihreistä. Jouni Ovaska s. 31 Kouluruoan hinnanvaihtelut hämmästyttävät. Syitäkin löytyy. 6 Sähköautolla mennään, Irja Ruokamo esittelee Iin ympäristötoimia s. 10 Älyjärjestelmät tuottavat tietoa ja parantavat liikenneturvallisuutta Lapissa s. 2017 3
Hänen saavutuksiaan vähätellään eikä rempseille jutuillekaan naureta entiseen tapaan. On ihme, jos Soini itse ei pidä kohteluaan epäreiluna. Pahinta kilpakumppania on lyöty ja leimattu surutta. Itse ehdokkaat ovat suhtautuneet toisiinsa huomattavasti maltillisemmin. Päätoimittaja Juha Määttä Lehtikuva/Kalle Parkkinen Soinin seuraajan valinta on vaikea rasti hallituskumppaneille, keskustalle ja kokoomukselle. Pääkirjoitus Perussuomalaiset vaikean valinnan edessä P erussuomalaiset valitsevat puolueelleen uuden puheenjohtajan kuukauden kuluttua Jyväskylässä. Tätä on turha kiistää. Molempien puolueiden puheenjohtajat ovat viisaasti olleet hiljaa, kun heiltä on kysytty mielipidettä perussuomalaisten puheenjohtajan valintaan. perustettu 1908 . Osa puolueen jäsenistä on kääntänyt kylmästi selän väistyvälle puheenjohtajalle. Asenne on ollut, että pitkäaikainen puheenjohtaja on työnsä tehnyt ja voi vapaasti jatkaa matkaansa eteenpäin, mutta ei ministerinä. Tässäkö on kiitos vuosien uurastuksesta ja siitä, että hän on nostanut omin voimin ja toimin perussuomalaiset lähes tyhjästä valtakunnallisesti merkittäväksi puolueeksi? Soinin seuraajan valinta on vaikea rasti hallituskumppaneille, keskustalle ja kokoomukselle. Halla-aholaiset lyövät tarkoituksella Soinin kautta pahinta kilpa- 4 12.5.2017 kumppaniaan Sampo Terhoa, jonka he ovat leimanneet perussuomalaisen eliitin ehdokkaaksi. Soinin tuskaa ei helpota se, että moni median edustaja on liittynyt samaan kuoroon. Se ei ole helppo tehtävä, jos takana on repivä, henkilökohtaisuuksiin mennyt kampanja.. Mitä tämän tien päässä odottaa, on tässä vaiheessa mahdotonta ennustaa. Valinta ei ole yhdentekevä myöskään perussuomalaisille. Valittiinpa puheenjohtajaksi kumpi tahansa, uuden johtajan tärkein tehtävä on voittaa puolueen kannattaja- ja jäsenkunnan luottamus. Jakolinjat ehdokkaiden kannattajakuntien välillä ovat juurtuneet syvälle. Timo Soinin manttelinperijäksi on ilmoittautunut kuusi ehdokasta. Etukäteisarvioiden perusteella puheenjohtajuus on kahden kauppa. Valinta on yksin ja ainoastaan perussuomalaisten käsissä. Rehellistä on kuitenkin tunnustaa, että monet kokoomuslaiset ja keskustalaiset toivovat hiljaa Sampo Terhon valintaa. Halla-ahon valinta asettaisi hallituskumppanit vaikeaan tilanteeseen. Keskinäinen jännite on kuitenkin ilmeinen. Kaksikymmentä vuotta perussuomalaisia suvereenisti johtanut Timo Soini on joutunut viime metreillä erikoiseen tilanteeseen. Halla-aho ja hänen kannattajakuntansa eivät ole edes yrittäneet peitellä vastenmielisyyttään istuvaa puheenjohtajaa kohtaan. Soinin asettaminen maalitauluksi ei voi olla vahinko. Tuore ministeri ja eduskuntaryhmän ex-puheenjohtaja Sampo Terho edustaa soinilaista jatkuvuutta. Toinen pääehdokas, europarlamentaarikko Jussi Halla-aho kuuluu puolestaan puolueen maahanmuuttokriittisen siipeen. Puoluekokouksen draaman kaari on rakennettu näiden kahden ehdokkaan välille
Samaa painia käy omalla tahollaan rakas kilpakumppani SDP. Sekä keskustaa että SDP:tä vaivaa sama ongelma kuin monia muitakin vanhoja länsimaisia puolueita: 1900-luvulla äänestäjiä puhutellut viesti ei kosketakaan 2000-luvun liikkuvia äänestäjiä, jotka haluavat jotain kiinnostavampaa, jotain koskettavampaa, jotain henkilökohtaisempaa. Aika näyttää , onko ilmiö pysyvä. Selvää kuitenkin on, että demokraattiset järjestelmät ovat kansainvälisessä murroksessa, joka pakottaa viime vuosisadalla perustetut puolueet uudistumaan . Useammalla suulla on todettu, että keskusta ei kyennyt kuntavaaleissa puhuttelemaan nuoria kaupunkilaisia. Lohtua keskustalaisille saattaa tuoda se, että puolue ei ole tämän tuskansa kanssa yksin. Ne asenteet ja asiat, mitä isä tai isoisä painottivat kotona, eivät itsenäistyvän nuoren arjessa välttämättä olekaan aina se ykkösjuttu?, Kurvinen totesi. Kurvisen mukaan keskustan pitäisi puhua myös vieraista ja kiusallisista asioista, kuten luonnonsuojelusta ja maahanmuutosta. Perinteisten puolueiden kyvyttömyydessä vastata uuden, entistä lyhytjänteisemmän äänestäjäkunnan odotuksiin ei ole kyse pelkästään suomalaisesta ilmiöstä. Donald Trump nousi Yhdysvaltain presidentiksi vanhan valtaeliitin ulkopuolelta. 2017 5. Hallituksen puoliväliriihi muistutti, mitä politiikka kuitenkin lopulta on: konkreettisia päätöksiä ja arvovalintoja. Myönteistä mielikuvaa on helpompi ylläpitää ja kannatusta kerätä silloin, kun kerrottavana ei ole ikäviä leikkauspäätöksiä vaan satsauksia äänestäjien arvostamiin asioihin kuten koulutukseen ja turvallisuuteen. Ja kun heikompiosaisten asemaan tehdään parannuksia, voi köyhän asiastakin puhua uskottavasti. Katariina Lankinen Keskustan varapuheenjohtaja Antti Kurvinen tarttui tähän kysymykseen tarmolla kuntavaalien jälkeisessä Suomenmaan kolumnissaan. 12.5. Hänellä oli tarina, joka vetosi äänestäjiin juuri tässä ajassa. Ranskassa presidentinvaalit mylläsivät koko perinteisen puoluejärjestelmän uusiksi. Ympäri Eurooppaa on nähty, että populistiset puolueet ja ehdokkaat ovat valmiita nopeasti täyttämään sen tilan, joka vanhojen valtapuolueiden kannatuskadosta syntyy. Ymmärrystä kaupunkilaiselle elämänpiirille löytyy tettu armotonta itseruoskintaa heikon kuntavaalituloksen johdosta. Toimittajalta Kiusallisia kysymyksiä Keskustassa on nyt muutaman viikon verran harjoi- Ongelmana Kurvisen mukaan on, ettei keskustalta löydy suoria ja selkeitä kantoja moniin sellaisiin ongelmiin, joihin opiskelemaan lähtevä nuori törmää. Silloin katseet helposti kääntyvät niihin puolueisiin, joilta löytyy helpoilta ja oikeilta tuntuvia vastauksia nuorta koskettaviin kysymyksiin. ?Keskustalaisissa perheissä on totuttu käsittelemään tiettyjä asioita sukupolvien ajan. jälleen kerran. Britanniassa Tony Blair keksi 1990-luvulla työväenpuolueen uudelleen kehittämällä ?kolmannen tien?; Bill Clinton teki saman USA:n demokraattipuolueelle. Eikä aatteen uudistaminen ole vieras ilmiö myöskään Maalaisliitto-keskustan historiassa; keskustalle on povattu useampaan otteeseen auringonlaskua, mutta puolue on aina onnistunut luomaan nahkansa uudelleen. Kysymys kuuluu, miten se tällä kertaa tehdään? toki keskustastakin. Pääkaupunkiseudun järjestötoimijoilla on tietoa ja näkemyksiä helsinkiläisiä kiinnostavista asioista, ja puolueella on aktiiviset nuoriso- ja opiskelijajärjestöt, jotka ovat valmiita puhumaan emopuolueelle kiusallisistakin kysymyksistä. Mielikuvat ja viestintä eivät kuitenkaan ratkaise kaikkea
7?000 asukkaan Tyrnävällä hinta jää alle kahden euron. Molemmissa käytetään paljon lähiruokaa. Vaikka ei arvostaisi elinkeinoa, arvostaisi edes viljelijää ja eläinten hyvinvointia. Pertti Hakanen Facebookissa Pääsääntöisesti olen aika avarakatseinen, mutta lasten rokottamatta jättämiselle ja kotisynnyttämisen ihannoinnille minulta ei heru minkään sortin ymmärrystä. Annika Saarikko Facebookissa Katri Kulmuni Facebookissa Shutterstock Vuokrat 18 % Raaka-aineet 30 % Henkilöstökulut Muut 2% 50 % Esimerkiksi Jyväskylän kouluaterian hinta muodostuu kuvassa näkyvistä osatekijöistä. Saako halvalla hyvää kouluruokaa? Meri Alaranta-Saukko Viime viikkoina on kohistu kouluruuan suurista hintaeroista kunnissa. Kallein kouluateria maksaa yli kahdeksan euroa, kun halvimmillaan selvitään 1,67 eurolla. Summa koostuu suurimmaksi osaksi henkilöstö- ja raakaainekuluista. Yhdeksi selitykseksi eroihin on esitetty sitä, että isoissa yksiköissä ruoka voidaan tehdä tehokkaasti. Totta on, että suuret kaupungit keikkuvat halpojen kuntien kärjessä. Jyväskylän 1,79 euroa maksava kouluateria on Suomen toiseksi halvin ja tulee viidestä keskuskeittiöstä. Ajassa Sanottua En olisi tätäkään päivää uskonut näkeväni, että vihreissä ollaan valmiita luopumaan juuri niistä tuista, jolla on suora vaikutus eläinten hyvinvointiin. Yhtä varmasti kuin muuttolinnut saapuvat, tulee myös vihreiden maatalousviha. Opetushallituksen raportin mukaan kouluruoka maksaa keskimäärin 2,76 euroa annokselta. Olemme myös panostaneet hävikin hallintaan. 6 12.5.2017 Sinisalon mukaan halpuus ei tarkoita huonoa laatua. 3?400 asukkaan Pyhäjoella annoksen hinta on reilut kaksi euroa. Pyhäjoella esimerkiksi perunat ja leipomotuotteet tulevat lähituottajilta. Pyhäjoen ruokapalvelupäällikkö Eija Sarpola vakuuttaa, ettei kunnassa ole haettu kouluruuasta säästöjä. ??Organisaatio toimii tehokkaasti, hankinnat tehdään järkevästi ja kunnan ruokakuljetukset on keskitetty. Lista on monipuolinen, ja joka päivä tarjolla on myös tuoretta ruisleipää, kasvisvaihtoehto sekä salaattipöytä. Valmisruokia käytetään harvoin, sillä itse tekeminen tulee halvemmaksi. Kaikkea ei voi laittaa koon piikkiin, sillä monissa pienissä kunnissa kouluruoka on edullista. Hyödynnämme kausituotteita, ja hävikki on minimoitu, hän listaa. Toiseksi kalleimman kouluaterian Karijoella vedotaan raportin virheeseen; kouluruuan hinnassa näkyvät myös päiväkodin ateriat. ??Todellisuudessa annoshinta on lähes puolta halvempi, keittäjä Tuula Alanen hymähtää. Pienessä koulukeittiössä tehdään ruoka itse, ja koululaiset saavat usein aloittaa opiskelun tuoreen sämpylän tuoksussa. Kalleimmaksi rankatussa Puumalassa hintaan kätkeytyy ilmainen välipala. ??Todellisuudessa aterian hinnaksi jää 5,28 euroa, ruokapalvelupäällikkö Irmeli Luukkonen oikaisee. ??Tilastoinnit kertovat jotain kokonaisuudesta, mutta täysin vertailukelpoisia ne eivät ole, hän muistuttaa. Puumalassa käytetään kotimaisia raaka-aineita ympäri vuoden. ??Se nostaa hintaa, mutta toisaalta kotimaisuutta arvostetaan.. Liiketoimintajohtaja Tuija Sinisalon mukaan se ei ole ainoa syy. ??KL-hankintojen kautta on saatu hyvä hankintasopimus
Kolmanneksi isoin osuus tulee ruuasta; viljelys- ja laidunmaiden sekä kalavarojen käytöstä. Tiedot käyvät ilmi Global Footprint Networkin vuosittaisista laskelmista. Huolestuttavaa on, että kymmenessä vuodessa tilanne ei ole muuttunut paremmaksi. ??Näin ei voi jatkua. Tähän voitaisiin kannustaa esimerkiksi lihan verotusta nostamalla, Nikula ehdottaa. Samoin vaihtoehtoisen energiamuotojen ja julkisen liikenteen hyödyntäminen sekä lähimatkailun suosiminen lentämisen sijaan ovat helppoja tekoja ympäristön hyväksi. Vesikko on yksi 108:sta Suomen metsistä hävinneistä lajeista. 12.5. tai jos siitä syntyisi vahva käsitys . Pariisin ilmastosopimuksen sitoumukset eivät riitä. Poliittisilla ja yksittäisten ihmisten valinnoilla voidaan estää luonnon monimuotoisuuden heikentyminen sekä turvata kaikille ihmisille ruokaa, vettä ja energiaa. ??Merkittävä teko arjessa on valita ruokalautaselle useammin kasviksia ja kestävästi pyydettyä kalaa. Hän kiisti ristiriidat itsensä ja kansanedustaja Erkki Tuomiojan ja oikeastaan koko eduskunnan välillä. Presidentti sanoi korostaneensa eduskunnan merkitystä viimeisen sanan sanojana myös ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksissä. Kaikki eivät kirjoitusta ole tuominneet, eikä keskustelu lopu. Entinen pääministerin pitkäaikainen valtiosihteeri, tohtori Risto Volanen kiittelee Iltalehteä urheu- desta esittää väistämättömät ja tärkeä kysymykset. Siis nämä: Kuuluuko Lissabonin sopimuksen keskinäisen avunannon lausekkeeseen myös sotilaallinen apu, vai rajaako Suomi sen pois, kuten eduskunta haluaa. Pian kehitystä ei enää pysty pysäyttämään, WWF:n ohjelmapäällikkö Jussi Nikula toteaa. Kestävän kehityksen toimenpiteet on Nikulan mukaan moninkertaistettava kiireesti. Kansalaisilla on vaikeuksia luottaa poliitikkoihin, luottavatko poliitikot toisiinsa? Leena Rantanen Twitterissä Ajassa SDP:lle uudistuminen tuntuu olevan kovin vaikeaa. 2017 7. Sanottua Niin paljon kuin sotea kritisoidaan, kaikki lienevät yhtä mieltä, että Juha Rehula tekee työtä korkealla moraalilla ja hyvää tarkoittaen. Tuomo Lappalainen Twitterissä Avoin keskustelu edellyttää luottamusta. Ja: Antaako Suomi aluettaan joissakin tilanteissa vieraan sotilasvoiman käytettäväksi vai eikö anna? Blogissaan Volanen kirjoittaa oman inhorealistisen vastauksensa: ??Jos Suomi sitoutuisi antamaan . huhtikuuta mennessä, neljä kuukautta maailman keskiarvoa aiemmin. Loppuvuosi eletään velaksi luonnon ja tulevien sukupolvien kustannuksella. Ekologinen jalanjälkemme on eurooppalaistakin keskiarvoa suurempi. Siitä noin puolet muodostuu energiankäytöstä ja liikenteestä. Se ei kuitenkaan ole puolueen suurin ongelma. Natolle aluettaan tai apua lähiympäristön sotilaallisessa konfliktissa, mahdollisuus siihen eliminoitaisiin lähinnä ohjuksin konfliktin ensimmäisten minuuttien aikana. Shutterstock Tämän vuoden luonnonvarat on tuhlattu Meri Alaranta-Saukko Jos kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat kuten suomalaiset, tarvittaisiin 3,4 maapalloa. Haaskasimme koko vuoden luonnonvaramme jo 3. Vieraannuttavin asia SDP:ssä on jatkuva sisäinen riitely. Marko Junkkari Helsingin Sanomissa Jari Laukkanen Niinistö ärähti, mutta keskustelu jatkuu Pentti Manninen Iltalehden äskeinen turvallisuus- poliittinen analyysi sai järeän tuomion. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö piti kirjoitusta käsittämättömänä
Ajassa Viime vuoden joulukuussa kotikunnan päättäjiin luotti vain 33 prosenttia vastaajista, joten nousu on huomattava. Hän uskoo, että ulkomaisilta arvopaperikeskuksilta olisi voinut vaatia suomalaisille räätälöityn järjestelmän, jossa omistusten tiedot ovat julkisia Suomen lain mukaisesti. Kumpi sitten on oikeassa. Yhtä totuutta ei taida olla olemassakaan. Perussuomalaisten kannattajat eivät luota myöskään valtakunnan ja Euroopan unionin päättäjiin. kansalaisista luottaa kotikunnan päättäjiin. Shutterstock Juristitkin tulkitsevat asiaa eri tavoin. Uutisanalyysi Hallintarekisteröinnistä ei ole yhtä totuutta EU:n arvopaperikeskusasetus täytyy laittaa voimaan kansallisessa lainsäädännössä. Hämmennystä aiheuttaa erimielisyys siitä, voidaanko suomalaisilta kieltää omistusten piilottaminen hallintarekistereihin ulkomailla sitten, kun laki avaa arvopaperikeskukset kilpailulle. Hallituksen lakiesityksessä näkemys on, että ei voida. EU-parlamentti on neuvotellut arvopaperikeskusasetukseen poikkeuksen, jonka mukaan jäsenmaat voivat jatkaa voimassa olevilla lainsäädännöillään. Hallitus tulkitsee poikkeusta niin, että Suomi voi jatkaa suoran omistuksen mallilla, mutta se ei voi vaikuttaa siihen, jos suomalainen haluaa käyttää hallintarekisteröintiä maissa, joissa se on sallittua. 8 12.5.2017 Lainsäädäntöneuvos Armi Taipale valtiovarainministeriöstä kertoo, että mahdolliset yritykset rajoittaa sitovan säännöksen soveltamista katsottaisiin todennäköisesti EU-oikeuden vastaisiksi. EU-parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnassa vaikuttava kokoomusmeppi Sirpa Pietikäinen on toista mieltä. Tutkimuksen teetti Kunnallisalan kehittämissäätiö (KAKS). Reilulla kolmanneksella (36 prosentilla) ei ole luottamusta kotikunnan päättäjiin. EU:ssa kun ei ole käsikirjaa, josta katsottaisiin, miten asiat oikeasti ovat. Tarvittaessa niitä ratkotaan EU-tuomioistuimessa. Pietikäinen ei kuitenkaan usko, että omistusten julkisuuden vaatiminen olisi Suomea sinne vienyt. Pauliina Pohjala. Juristitkin tulkitsevat asiaa eri tavoin. Osa juristeista näkee, että sisämarkkinalainsäädännöstä ei voi olla pysyviä poikkeuksia. Toinen puoli juristeista kat- soo, että Suomi voisi hyvinkin vaatia räätälöityä palvelua. EU:ssa on nimenomaan sovittu, että maat voivat jatkaa omalla kansallisella lainsäädännöllään. Pietikäinen selittää juristien näkemyserot sillä, että monet muutkin asiat ovat EU:ssa tulkinnanvaraisia
Tämän vuoksi on syytä yhtenäistää EU:n rahoituksensaajien ja EU:n toimintaan vaikuttavien tahojen eli lobbareiden läpinäkyvyysrekistereitä. Jos rahoitusta saavat kansalaisjärjestöt lobbaavat EU:n toimielimiä, tulee niiden saama EUrahoitus olla asiasta vastaavan päättäjän, ja tietysti kansalaisten tiedossa. Euroopan unioni on ennen muuta arvoyhteisö. Oikeusvaltioperiaate, demokratia, ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja perusvapaudet ovat arvoja, joiden tulee olla edellytyksenä EU:n rahoituksen myöntämiselle. On myös pidettävä huoli hakuprosessien riittävästä selkeydestä. Rahoituksen hakemisesta ei saa aiheutua turhaa rasitetta järjestöille, jotta ne voivat keskittyä päätoimintaansa: yhteisen hyvän ja yhteisten arvojemme edistämiseen. Hannu Takkula Euroopan parlamentin jäsen Jari Laukkanen Kalmari: Tukia ei tule ohjata näennäisviljelyyn Meri Alaranta-Saukko Maa- ja metsätalousvaliokunta siirtyy kansanedustaja Anne Kalmarin (kesk.) johtoon Jari Lepän (kesk.) aloitettua ministerinä. Kalmarin mukaan nyt on tärkeää keskittyä EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamiseen byrokratian purun ohella. ??Tukia tulee suunnata lisäarvon tuottamiseen eikä näennäisviljelyyn, hän linjaa. Toinen merkittävä työsarka on pyrkiä vaikuttamaan tuottajahintoihin. Laatutuotteita ei pidä myydä bulkkitavaran hinnalla. Kalmarin mielestä Suomen pitäisi ottaa mallia Ruotsista, missä ei mainosteta kotimaisia tuotteita pelkällä hinnalla vaan painotetaan laatua. Julkisen ruokailun osalta Kalmari näkee ison vaikuttamisen paikan sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallistumisessa. Kunnissa on hänen mukaansa opittu huomioimaan lähiruokaa ja laatutekijöitä. Pelkona on, että tilanne heikentyy opetuksen ja terveydenhuollon ruokapalvelujen kenties erkaantuessa. ??Vihoviimeinen ratkaisu on, että ruoka ostetaan valtakunnallisena tukipalveluna, Kalmari painottaa. Metsäpolitiikassa on Kalmarin mielestä on tärkeää pyrkiä viime hallituskaudella sovittuun tavoitteeseen lisätä metsien käyttöä 15 miljoonalla kuutiolla. ??On erittäin iso kansataloudellinen tappio, jos näin ei tehdä. Toimin tilintarkastusvaliokunnan jäsenenä ryhmämme neuvottelijana asiassa. Mietintö on herättänyt huomiota kansainvälisessä lehdistössä. Asian tekee ajankohtaiseksi Puolan ja Unkarin kiristynyt yhteiskunnallinen tilanne, missä eurooppalaisten arvojen edistäminen on alettu kokea kansallisten arvojen vastaiseksi. Keskustelua on herättänyt kysymys, tulisiko EU:n rahoittaa ja tukea sellaisia kansalaisjärjestöjä, jotka eivät allekirjoita EU:n arvopohjaa tai saavat rahoitusta myös tuntemattomista lähteistä. Rahoituksen ehdoksi on myös ehdotettu, että viestinnän pitää perustua tarkastettuihin faktoihin. Tarkoitus on hyvä, mutta oikeusvaltiossa mikään virasto ei voi ryhtyä totuuden omistajaksi. Mielestäni läpinäkyvyys ja EU:n arvojen kunni- oittaminen ovat parhaat ratkaisut näihin kysymyksiin. Koska EU:n rahoitus tulee veronmaksa- jilta eli meiltä kaikilta EU:n kansalaisilta, on sen oltava täysin läpinäkyvää. On myös pidettävä tarkasti huolta siitä, että järjestöt käyttävät varansa siihen toimintaan, mihin tukea on haettu. Metso sai onneksi lisärahoitusta. 12.5. Täällä Bryssel Kansalaisjärjestöjen EU-rahoitus tarkastuksessa Euroopan unioni tukee kansalaisjärjestöjen toimintaa vuosittain sadoilla miljoonilla euroilla. Tuen saajina on erityisesti kehitysapuun ja ympäristön suojeluun keskittyneitä järjestöjä. Euroopan parlamentti pohtii parhaillaan uusia sääntöjä tälle rahoitukselle. Samalla on huolehdittava luonnon monimuotoisuuden säilymisestä. 2017 9
Ilmiöt Iillä on etunoja ympäristöteoissa Kari Manninen ja Irja Ruokamo haluavat kunnan ja kuntalaisten omalla toiminnalla edistää hyviä ympäristötavoitteita. 10 12.5.2017
Ne ovat lupautuneet vähentämään alueensa kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosenttia vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Se on tehnyt lujasti töitä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi ja noussut kuntien kärkeen. Ii on lähestulkoon päässyt eroon fossiilisen öljyn käytöstä. Asukasluku lähenee 10 000:a. Maisemaa hallitsevat Iijoki, nelostie, meren läheisyys ja kymmenet tuulivoimalat. Kunta kuuluu hiilineutraaliutta tavoitteleviin Hinku-kuntiin. Kuntien omissa käsissä ovat esimerkiksi kaavoitukseen, elinkeinoelämään ja ihmisten elämiseen liittyvät asiat. Ratkaisuilla voidaan vaikuttaa myös ympäristöön. . Kuntia on 36. Vuonna 2016 Ii valittiin myös Fisu-kunnaksi. Haasteesta voi tehdä myös mahdollisuuden, Hinkun vastuullinen johtaja, professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta sanoo. Seppälän mukaan kuntien ottama ?etunoja. Shutterstock Pieni Iin kunta ja iso maapallo ovat samassa veneessä ympäristömuutosten hillinnän suhteen. Teksti: Anja Manninen Kuvat: Maria Seppälä Iin kunta haluaa olla hyvien toimintojen mallikun- ajomatkan päässä Oulusta pohjoiseen. Olennaista on ympäristöymmärryksen vieminen eteenpäin, Seppälä sanoo. Ii, Suomi, EU ja koko maapallo ovat samassa veneessä Iissäkin kunta omine toimintoineen on uusiutuvan ympäristömuutosten hillinnän suhteen. energian käytön ja resurssiviisauden edelläkävijä. ta. Sen kautta Ii tavoittelee hiilineutraalisuutta, jätteettömyyttä ja globaalisti kestävää kulutusta vuoteen 2050 mennessä. EU, ja Suomi sen mukana, on sitoutunut vähentämään kasvihuonepäästöjään 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Vuoteen 2050 mennessä EU tavoittelee kasvihuonekaasujen päästöjen leikkaamista peräti 80 prosentilla. Kunnat katsottiin sopiviksi yksiköiksi, joissa Hinku-projekti vuonna 2008 käynnistyi. 2017 11. Kunnan kiinteistöissä öljystä on siirrytty maalämpöön, hakkeeseen, aurinko- ja tuulienergiaan. Ilmastotavoitteiden lisäksi kunta haluaa näyttää mallia jätehuollossa ja resurssien käytössä. Hinku-kuntien kokemukset ja tulokset ovat nyt arvossaan, kun Suomi etsii kustannustehokkaita keinoja saavuttaa EU:n kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet. muutosten hillinnässä ei ole huono asia. Kunnat ovat näyttämässä esimerkkiä, että hiilineutraaliuden ja päästöjen vähentäminen ei ole joku epämääräinen kummajainen. . Liiallinen kulutus halutaan myös kuriin. Ii on pohjoispohjalainen kunta noin puolen tunnin 12.5
Ojakylän koulun opettaja Maria-Riitta Paaso esittelee vessojen iso ja pieni asia -symboleja. Kaikki ovat olleet vapaita tulemaan mukaan, ja etenkin yritykset ovat Kari Mannisen ja Irja Ruokamon mukaan mukaan aktivoituneet. Manninen on energia-asiantuntija ja Ruokamo resurssiviisauden ohjelmapäällikkö. Sähkö tuotetaan Iissä paikan päällä, ja sitä riittää vietäväksi asti. Koulut ja päiväkodit ovat mukana sähkön, veden ja lämmityksen seurannassa ja oppilaat tarkkoja vahteja. 50/50-hankkeen perusteella puolet seurannalla säästetystä energia- euroista jää koulun tai päiväkodin omaan käyttöön. Hyvät tavat kulkeutuvat kouluista myös koteihin. . Kuntaa halkovalle nelostielle ja sen liikenteen päästöille kunta ei voi mitään. Liikennettä koskevat rajoitukset ovat valtakunnallisia. Vuositasolla säästö on 600 000 euron luokkaa. Iissä tehdään, mitä on kunnan ja kuntalaisten omissa käsissä. Valoja pitää sammuttaa ja vettä säästää, Irja Ruokamo kuvaa koululaisten asennetta kotona. Iissä on laskettu, että energiansäästötoimilla on vuosien aikana tullut neljänneksen säästö äyrin hintaan. Ainakin saman verran odottaa toteutusta ja lupaa. Lamppujen vaihdolla ja valojen käytön seurannalla on päästy jopa yli 90 prosentin sähkön säästöön. Kouluja ja rivitaloja on muutettu maalämmölle ja hakkeelle. Kunnassa on jo 11 aurinkosähkövoimalaa, ja uusia tulee koko ajan. Kunnan keskuskeittiö on edistyksellinen ja energiatehokas. Kunnassa on useita sähköauton latauspisteitä. 12 12.5.2017 Iissä tehdään, mitä on kunnan ja kuntalaisten omissa käsissä. Tuulivoimaloita on toiminnassa viitisenkymmentä. Siellä hyödynnetään esimerkiksi kaikki keittiön laitteista tuleva hukkalämpö. Kunnan käytössä on kuusi sähköautoa, jotka vaihdetaan uusiin ja kehittyneempiin. Liikenne on suuri päästöjen lähde.
Sitä kautta kunnat kiinnostavat yrityksiä ja muita toimijoita. Jyri Seppälä myöntää, että Hinkuprojekti on erikoisin, missä hän on ollut mukana. 2017 13. Useat uudet kunnat harkitsevat verkostoon liittymistä. Kunnan käytössä on kuusi sähköautoa. Fisu ja Hinku Fisu, Finnish Sustainable Communities, on edelläkävijäkuntien verkosto, joka tavoittelee hiilineutraalisuutta, jätteettömyyttä ja globaalisti kestävää kulutusta vuoteen 2050 mennessä. Näin nelostien vaikutus ei kokonaan kaatuisi Iin niskaan. 12.5. Seppälä ennakoi myös laskentamuutoksia ja alueellista tarkastelua liikenteen päästöjen laskentaan. Verkostoa vetävät Motiva ja Suomen ympäristökeskus. Hinku (Hiilineutraalit kunnat) -verkosto on ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijöiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu kuntia, yrityksiä ja asiantuntijoita. Hinku-verkoston tavoitteena on edistää kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä kunnissa vahvistaen samalla paikallista elinkeinoelämää ja parantaen asukkaiden viihtyvyyttä. Haluamme näyttää, miten voimme omalla toiminnallamme Valtimo Nurmes edistää hyviä ympäristötavoitteita Lieksa ja tunnistaa omat mahdollisuuPyhäjärvi temme, Kari Manninen toteaa. Ilomantsi Outokumpu Joensuu Hinku-projektin tavoite on Liperi Tohmajärvi myös näyttää, että muutokset voivat tapahtua kivuttomasKitee Hämeenkyrö Kuhmoinen ti, ne parantavat pitkällä jaksolla Parikkala Pori Padasjoki kunnan taloutta ja ovat järkevää siRautjärvi Rauma Ruokolahti joitustoimintaa. Laitila Asikkala Projektin avulla halutaan myös Lappeenranta Uusikaupunki Loimaa luoda ilmastomyönteistä ilmapiiriä. Mynämäki Hyvinkää Lohja Myös maan hallitus korostaa cleanMasku Porvoo Hamina Raasepori techiä eli ?puhdasta teknologiaa?. Siuntio Inkoo Hanko Ii Se tarkoittaa tuotteita, palveluita, prosesseja ja teknologioita, jotka edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä ja ehkäisevät tai vähentävät liiketoiminnan kielteisiä ympäristövaikutuksia. Kunnille ympäristöteot tuovat myös myönteistä julkisuutta. Iissä on useita sähköauton latauspisteitä. Manninen ja Ruokamo korostavat, että nelostien päästöt eivät torppaa kunnan ympäristötoimia. Muhos Tyrnävä Ii haluaa jatkaa hyvien käytäntöjen toteuttajana ja niistä kertojana. . Projekti loppuu vasta vuonna 2030. Seppälä ennakoi, että vuoteen 2030 mennessä iiläisistä autoista jo yli puolet on sähköautoja. Verkostoa vetää Suomen ympäristökeskus. Sähkö tuotetaan paikan päällä ja sitä riittää myös vietäväksi. Kuntien yhteenlaskettu asukasmäärä on jo 678 200
Haavoittuneet syyrialaisäiti ja hänen kaksi lastaan odottivat hoitoonpääsyä lähellä Aleppoa huhtikuussa. Hukkuneiden välimeri. Välimerellä 11 ihmistä on kuollut ja noin 200 on kadoksissa kahden pakolaisia kuljettaneen aluksen upottua. Toisen aluksen jäljiltä löydettiin kymmenen naisen ja yhden lapsen rannalle huuhtoutuneet ruumiit. Flynnistä varoitettiin. USA:n entinen oikeusministeri Sally Yates varoitti Valkoista taloa presidentti Donald Trumpin turvallisuusneuvonantaja Michael Flynnistä. Ilmoitus tuli päiviä sen jälkeen, kun Venäjä, Turkki ja Iran allekirjoittivat sopimuksen Syyrian turvavyöhykkeistä. Syyrian sodan aikana on kuollut yli 320 000 ihmistä. Ensimmäinen alus oli lähtenyt Libyan rannikolta kohti Eurooppaa. Aluksessa oli yhteensä noin 130 ihmistä, joista onnistuttiin pelastamaan 50. Edessä on kuitenkin karu arki, sillä Macron saa johdettavakseen hyvin kahtiajakautuneen maan. Vierellä voittoa tuuletti vaimo Brigitte Trogneux. 14 12.5.2017. Yates kertoi sanoneensa Valkoiselle talolle, että Flynnillä oli riski joutua Venäjän kiristämäksi. Mediatietojen mukaan myös entinen presidentti Barack Obama yritti henkilökohtaisesti varoittaa Trumpia Flynnistä. Voitto euroopalle. EU-mielisen ja unionin jatkuvuuden nimeen vannovan Emmanuel Macronin valinta Ranskan presidentiksi keräsi kehuja Euroopan johtajilta. Maailman kuvat Koonnut: samuli vänttilä Neuvottelut rauhasta. YK:n isännöimät Syyrian rauhanneuvottelut alkavat ensi viikolla Genevessä
Asiantuntijoiden enemmistö ennustaa, että hänen tilalleen nousee Sergei Ivanov, joka hoitaa nyt ympäristö- ja liikenneasioita. Tuleeko tämä ennuste toteutumaan. Levada-keskuksen tietojen mukaan vain 22 prosenttia venäläisistä haluaisi Putinin ulos Kremlistä. Viikkolehti Argumenty nedeli väittää, että tätä toivovat erityisesti ison bisneksen edustajat eli oligarkit. Venäjän vastaisia pakotteita ei olla poistamassa. Tällaisessa tilanteessa presidenttiä ei kannata vaihtaa. Täällä arvellaan, että vaalipäivä halutaan yhdistää Krimin vuosipäivään. Vladimir Putin itse on vaiti. 45 prosenttia venäläisistä kannattaa Medvedevin eroa. Suurin syy pääministeriä kohtaan tunnettuun epäluottamukseen on elintason lasku. Ken elää, se näkee. Valeri Mitenjov Moskova vnikolaevitch@gmail.com 12.5. Se uskoo kuten ennenkin, että kun öljyn hinta taas nousee, vietämme jälleen kissanpäiviä. Huomionarvoista on, ettei Putin ole koskaan erottanut alaisiaan painostettuna. Tulot ja kulutus laskevat, teollisuustuotannon kasvu on pysähtynyt. Luottamus häntä kohtaan on laskenut vuoden aikana 14 prosentista kolmeen prosenttiin. Lehdet kirjoittavat silti, ettei Medvedevillä ole mitään mahdollisuuksia jatkaa pääministerinä. He syyttävät Putinia myös siitä, että hän pitää pihdeissään valtiota ja puolustaa sen kansallisia intressejä. Argumenty nedelin mukaan kansa voisi pitää petturuutena, jos Putin kieltäytyisi jatkokaudesta. On olemassa toinenkin syy, minkä vuoksi Puti- nin pitää jäädä Kremliin: kiperä kansainvälinen tilanne. Taloustieteilijät ennustavat ensi syksyksi globaalia lamaa. Hallituksella ei ole ongelmaan ratkaisuehdotuksia. Siksi oligarkit tarvitsevat toisen presidentin, tunnettu taloustutkija ja sosiologi Mihail Deljagin sanoo. Luulen Putinin tietävän hyvin, että oligarkit ja etenkin globaalin bisneksen edustajat ovat suuri ja vaikuttava joukko, jonka kanssa on parempi olla hyvissä kuin huonoissa väleissä. Uskoisin, että tämän vuoksi duuma on presidentin aloitteesta vapauttanut oligarkit verojen maksusta Venäjällä. Tämä on kansan enemmistön tahto, ja luulen, että Putin toteuttaa sen. Pääministerin Putin joutuu kuitenkin vaihta- maan. Putin pysyy Kremlissä Moskovassa kaikki pohtivat, osallistuuko Vladimir Putin presidentinvaaleihin. Suhteet Venäjän ja Yhdysvaltojen välillä ovat kriisissä. Tämä koskee oligarkkeja, joilla on bisneksiä ulkomailla, kuten Gennadi Timchenkoa ja Boris Rotenbergia. Mutta kansa ei tarvitse toista presidenttiä. He syyttävät Putinia lännen asettamista pakotteista, jotka heikensivät heidän bisneksiään ja estivät heitä matkustamasta ulkomaille. ??Putin on oligarkeille vihamies, koska hän vaikeuttaa heidän voitontavoitteluaan ja pyrkimyksiään ostaa lisää luonnonvaroja. Suoraan kysymykseen hän vastaa tyynesti: ken elää, se näkee. Mutta kansan tahto on selkeä: 64 prosenttia venäläisistä haluaa Putinin jatkavan presidenttinä. Kansa ei luota Dmitri Medvedeviin. Voisiko Putin olla ottamatta huomioon kansan tah- toa. Sotilaat ja poliitikot puhuvat vakavissaan sodan mahdollisuudesta Venäjän ja Naton välillä. 2017 15. Jos hän suostuu osallistumaan vaaleihin, 70? 75 prosenttia kansalaisista on valmis äänestämään häntä. Tämä on riippumattomia analyyseja julkaisevan Levada-keskuksen tuorein galluptulos. Putinin uudelleenvalintaa toivovat ennen kaik- kea 18?24 vuoden ikäiset nuoret. Vaalit pidetään ensi vuonna, luultavasti maaliskuussa
Konsulaatin ovella oli usein aamulla kymmenen metrin jono interreilaajia, joiden rahat oli viety. Kiireiset vuodet Genevessä ja ulkoministeriön kauppapoliittisella osastolla leipoivat Himasesta kauppapolitiikan huippuasiantuntijan. Lähettilään arki ei ollut jet set -elämää. ??Genevessä kokoontuu jatkuvasti yli kolmekymmentä järjestöä, joissa Suomi on mukana. Neuvotteluissa ja puheenvuoroja pitäessä joutuu hyppäämään jatkuvasti aiheesta toiseen. Tulevaan leipälajiinsa, eli kauppapolitiikkaan, Himanen tutustui alan guruihin kuuluneiden Veli Sundbäckin ja Paavo Kaarlehdon kovassa koulussa 1980-luvun alussa. Genevenjärven rannalla päämajaansa pitävän Maailman kauppajärjestön (WTO) tärkeimpänä tehtävänä pidetään maailmankaupan esteiden purkamista. ??Kaarlehto opetti minulle, että kauppapolitiikassa on kyse kuitenkin viime kädessä työpaikoista ja ihmisten hyvinvoinnista. Henkilö Diplomaatista omaishoitajaksi Kauppapolitiikka oli suurlähettiläs Vesa Himaselle elämäntyö Teksti: Santeri Lampi Kuvat: Jari Laukkanen Vuosikymmeniä Vesa Himanen viiletti tukka putkella neuvottelupöydästä toiseen kansainvälisen diplomatian eturivissä. ??Genevessä olin päivittäin tekemisissä hyvin sosiaalisen ja värikkään porukan kanssa, eläköitynyt suurlähettiläs kuvaa pitkäaikaista asemapaikkaansa. Nyt voi kulua jopa viikko niin, ettei Himanen vaihda sanaakaan kenenkään kanssa. Genevessä ja Varsovassa suurlähettiläänä toimi- neen Himasen elämä mullistui kertaheitolla, kun hän palasi Suomeen hoitamaan Alzheimerin tautia sairastavaa Ulla-vaimoaan. Eläkepäiviä varten kaavaillut suunnitelmat menivät uusiksi. ??Omaishoitajan työ on täydellisen sitovaa ja hyvin raskasta. Kerran hoidin puolisoani viisi kuukautta ilman yhtäkään kokonaista vapaapäivää, Himanen kertoo. Alavudelta kotoisin oleva Himanen päätyi nuo- rena miehenä juttusille Jorma Ollilan kanssa Seinäjoen junassa. Sittemmin yritysjohtajana kansan tietoisuuteen ponnistanut Ollila houkutteli Himasen sekä ylioppilaskunnan että keskustapuolueen kansainvälisten asioiden sihteeriksi. Pestit sytyttivät kipinän diplomatiaa kohtaan, ja jo aloitetut teekkarin opinnot saivat antaa tilaa valtiotieteellisen luennoille. 16 12.5.2017 Yliopistosta valmistuneen nuoren virkamiehen ensikosketus diplomatian maailmaan oli kylmää kyytiä. ??Ensimmäinen harjoitteluni oli Suomen konsulaatissa Pariisissa. Kaupan vapauttaminen on keskeistä, mutta sen ei pidä olla tavoite itsessään.. Vietin osan kesästä yksin pääkonsulaatissa enkä osannut ranskaa lainkaan
Vesa Himanen kirjoittaa ja lukee aamuvarhaisella tai iltamyöhään. 12.5. 2017 17. Omaishoitajuus pitää kiireisenä
Voisimme arvioida käytännönläheisemmin, missä asioissa pystymme vaikuttamaan enemmän. Vaikka verkoston juustohöylääminen voi tuntua helpoimmalta ratkaisulta, pitäisi Suomen olla Himasen mukaan vahva siellä, missä se pystyy oikeasti vaikuttamaan. ??Yhden tai kahden virkamiehen edustustoissa aika voi mennä ennemmin edustuston itsensä hallinnoimiseen kuin Suomen etujen ajamiseen. Suomen EU-jäsenyys oli Himasen uran suurin muutos, sillä kauppapolitiikka kuuluu unionissa komission toimivaltaan. ??Kauppapolitiikkaan liittyvän työn siirtyminen EU:lle on johtanut tietynlaiseen kansalliseen passivoitumiseen, joka koskee valtionhallinnon lisäksi koko elinkeinoelämää. Myös EU-Suomen pitää Himasesta vaikuttaa päättäväisesti niihin asioihin, jotka ovat todella tärkeitä.. Kyse on välineestä, jolla tavoitellaan taloudellista hyötyä ja hyvinvointia. suojellut tuotantoaan aina, kun se on ollut välttämätöntä. ??Ennen EU-jäsenyyttä kuuluimme maataloudessa protektionistisimpaan porukkaan. Järkevällä protektionismilla vältytään Himasen mukaan monilta vitsauksilta. Esimerkiksi kansainväliseen verkkokauppaan kaivattaisiin terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä standardeja. Himanen suhtautuukin varauksellisesti kaupan vapauttamisen tulevaisuuteen. ??Laaja globaalin kaupan vapauttaminen ei ole mahdollista enää kovin pitkälle, sillä vapauttamisilla on luonnolliset rajansa. Kauppapolitiikan konkari arvioi, ettei Yhdysvallat ole kovista puheista huolimatta valmis romuttamaan WTO-järjestelmää, jonka pystyttämisessä se oli keskeinen peluri. ??Trumpin äkkinäiset liikkeet ovat huolestuttavia, mutta luulen, että Siperia opettaa. Rautaisten amerikkalaisdiplomaattien joukko edustaa lopulta jatkuvuutta neuvotteluissa. Himanen ei uskokaan, että Yhdysvaltain pitkän aikavälin tavoitteet olisivat juuri muuttuneet. ??Kauppasopimusten neuvottelemisesta meuhkataan enemmän kuin olisi syytä. Minua ärsyttävät sellaiset puheenvuorot, joissa vapaakauppa on jotain kannatettavaa tai vastustettavaa. WTO koostuu nykyisin 164 valtiosta, jotka muodostavat yhdessä yli 95 prosenttia maailmankaupasta. Presidentti Donald Trumpin protektionistiset vaalilupaukset ja Ison-Britannian EU-ero ovat herättäneet laajaa huolta yhteistyöhön perustuvan maailmankaupan tulevaisuudesta. Himanen kuitenkin muistuttaa, että monenkeskiset kauppaneuvottelut ovat jo pitkään olleet taantumaan päin. Kahdenvälisetkään neuvottelut eivät ole helppoja. ??Esimerkiksi EU:n ja Yhdysvaltain välisissä kauppasuhteissa vaikeimmat kohdat on lakaistu maton alle viimeisten kolmenkymmenen vuoden ajan. riivaava käsitteellinen epätarkkuus. Hän korostaa, että esimerkiksi kotimaisen maataloustuotannon suojeleminen on aina kuulunut vapaakauppajärjestelmään. ??Protektionismista on helppo mesota, mutta todellisuudessa WTO:ssa on neuvoteltu sopimuksia, joiden nojalla voidaan rajoittaa kauppaa laillisesti. Himasen mielestä Suomessa oltaisiin ?ihan lirissä?, jos esimerkiksi elintarvikkeet voisivat kulkea maailmalla ilman minkäänlaista sääntelyä. Pilaantuneelta brasilialaiselta lihalta voitiin taannoin sulkea rajat, koska kauppasopimuksiin oli leivottu sisään mahdollisuus torjua terveydelle haitallisia tuotteita. Himasen mukaan ?Jumalan myllyt? Himanen muistuttaa, että Suomikin on jauhavat kauppapolitiikassa aina hitaasti. Jonkinlainen myllerrys on tulossa, mutta sen laajuutta on vielä vaikea arvioida. Kaupan vapauttamisen hyödyt ovat olleet Suomelle kiistattomat, mutta nyt epäluulo järjestelmää kohtaan nostaa päätään maailmalla. ??Minua ärsyttävät sellaiset puheenvuorot, joissa vapaakauppa on jotain kannatettavaa tai vastustettavaa. Nämä ovat tietysti sisäpoliittisesti herkullisia tempauksia. Entistä suurlähettilästä harmittaa kauppapoliittista julkista keskustelua 18 12.5.2017 Ulkoministeriö on joutunut karsi- maan edustustojaan säästösyistä 2010-luvulla. Himasen mukaan edustustojen verkosto on kuitenkin aivan riittävä Suomen kokoiselle maalle. Työn fokusoimiseen kannattaisi silti kiinnittää enemmän huomiota. ??Meillä on aika paljon resursseja kiinni sellaisissa asioissa, joissa meillä on kusiaisen valtuudet
ihmisoikeuskokousta, kun Suomi oli EU:n puheenjohtajamaa. Suomen johtamat Kazakstanin WTO-liittymisneuvottelut kestivät kaksikymmentä vuotta. Kuvassa Vesa Himanen tapaa Kazakstanin presidentti Nursultan Nazarbayevin. Viimeisen suurlähettiläspestinsä aikana Varsovassa Himanen huomasi, että suurlähetystöllä on rajalliset mahdollisuudet edistää suomalaisten yritysten menestystä asemamaassa. Vienninedistämismatkat ovatkin Himasen mukaan vain osa varsinaista vienninedistämistä. Työn tuloksellisuuden kannalta on tärkeää ennakoida ja priorisoida potentiaalisia vientikohteita. Päävastuu menestymisestä kuuluu kuitenkin yrityksille itselleen. ??Ulkoministeriön virkamiehet voivat lähettää kutsuja ja tarjota tiloja, mutta kaupoista heitä ei kannata kiittää. Himasen keskusteluyhteydet ovat edel- leen auki diplomatian maailmaan. Omaishoitajan kiireiden ohella työn alla on osuus WTO:ta käsittelevästä kirjasta. Kazakstanin WTO-jäsenyysneuvottelujen puheenjohtajana kahdeksan vuotta toiminut Himanen haluaa välittää kokemuksiaan eteenpäin. Ennenaikaiselle eläkkeelle vaimoaan hoitamaan jäänyt Himanen ei kiellä, etteivätkö ajatukset edelleen harhailisi Geneven neuvottelupöytiin. Aina ehtiessään hän ruotii kansainvälistä poltitiikkaa ja omaishoitajan arkea blogissaan. ??Epätoivon ja yksinäisyyden hetkinä motivoin itseäni kuvittelemalla, että jos olisin vaimoni asemassa, silloin olisin kiitollinen saadessani olla kotona. 12.5. Vesa Himanen johti Genevessä ?ainakin sata. 2017 19
Reportaasi Inhokista yhdentekeväksi Keskustan imago on parantunut helsinkiläisten silmissä. Varteenotettavaksi vaihtoehdoksi on kuitenkin vielä matkaa. Teksti: Pauliina Pohjala Kuvat: Jari Laukkanen 20 12.5.2017
Tätäkään ennen ei ole ollut hurraamista. Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana kannatus keskustan kuntavaalikannatus on ylittänyt Helsingissä viiden prosentin vain vuonna 2004, jolloin se oli 5,4. Kaupunkikannatuksen puute on ollut keskustalle ikuisuuskysymys, joka nousi pääpuheenaiheeksi myös huhtikuun lopun puoluevaltuustossa Tampereella. Puheenvuorot ovat muuttuneet entistä painokkaammiksi, sillä monet tiedostavat, että kaupungistumisen jatkuessa asia on keskustalle kohtalonkysymys. Mutta onko mitään tehtävissä. Keskusta nimittäin hävisi pääkaupungissa kokoomukselle 82 974 äänellä. Helsingin kuntavaalitulos selittyy osittain pormestarikisalla, joka keskitti äänet kokoomukselle ja vihreille. Mutta pormestarikisa on vain osa totuutta. Pääministeripuolueella on nyt Helsingissä 2,8 prosentin kannatus. Shutterstock eskusta sai huhtikuun kuntavaaleissa kaikkiaan 81 070 ääntä vähemmän kuin kokoomus. Jos vedetään mutkat kunnolla suoriksi, niin voidaan todeta, että tuo valtakunnan tason ero syntyi Helsingissä. Pitäisikö keskustan tyy- tyä siihen, että kannatusalueet ovat muualla kuin pääkaupunkiseudulla? Pitkän linjan keskustavaikuttajan, professori Kari Hokkasen mielestä pitäisi. ??Keskustan ei pidä ruveta metropolien asianajaksi. Maakuntien Suomen puoluehan tämä kuitenkin on. Hokkanen uskoo helsinkiläisten mieltävän keskustan maalaisten puolueeksi, joten sitä ei koeta omaksi. 12.5. 2017 21
Hän saa luultavasti ääniä myös toisilta vanhoillislestadiolaisilta. Kansanedustajanakin työskennelleen Peltokorven nimi on toki laajemmallekin yleisölle tuttu. Pienessä kunnassa saattaa riittää, että olet Sydänyhdistyksen aktiivi ja sukulaiset äänestävät lisäksi. Yksittäiset ihmiset puolueessa vetävät mattoa jalkojemme alta. Terhi Peltokorpi pääsi keskustalaise- na Helsingin valtuustoon jo viidennen kerran peräkkäin. Hän ja Laura Kolbe muodostavat ensi kaudella kahdestaan keskustan valtuustoryhmän, kun joukosta tippui Suomenmaan avustajanakin toimiva Timo Laaninen. Peltokorpi sai huimat 1 100 ääntä, joita hän pitää ahkeran työn tuloksena. En ajatellutkaan, että minusta tulee valtuutettua, vaan että kerään jonkun äänipotin ja saan ehkä jonkun luottamustehtävän. . Kaikki keskustalaiset kun eivät allekirjoita esimerkiksi sitä, että kaupungistuminen on globaali megatrendi, jota vastaan ei kannata taistella. . Ranki nauraa epäuskoisesti sitä kertoessaan. . Mutta onhan tämä täysin epämotivoivaa. Rankin mielestä helsinkiläisten mielikuva keskustasta on väärä, mutta oi- 22 12.5.2017 keutettu. Mutta saman profiilin ehdokkaita on muissa puolueissa, ja helsinkiläisten kynnys äänestää niitä puolueita on matalampi, hän harmittelee. . Vuoden 2008 kuntavaaleissa Ranki keräsi 43 ääntä enemmän ilman kampanjointia. . Ei Helsinkiä kerta kaikkiaan voi muuttaa keskustalaiseksi, Jokinen linjaa. Helsinkiläinen Anna Ranki on juuri kokenut nahoissaan kotikaupunkinsa kylmyyden keskustaa kohtaan. Hän suunnitteli kuntavaalikampanjaansa vuoden. Kyllä se on kuitenkin keskustan ensisijainen tehtävä. Hokkanen näkee, että jos keskustan kaupunkikannatuksen kohentamiseen olisi olemassa joku resepti, olisi se jo keksitty. Aihe on kirvoittanut kommentteja myös Suomenmaan mielipideosastolle. Peltokorpi sanookin, että paikallisella toiminnalla ja jalkatyöllä saa vain peruskannatuksen, mikä ei johda läpipääsyyn yli 600 000 asukkaan Helsingissä. . Hän tarvitsisi siis avukseen valtakunnallisia kaupunkipolitiikan avauksia. Kampanjoinnilla ei näytä olevan suurtakaan merkitystä. Ei voi sanoa, että alkiolaisuus olisi jotakin muuta kuin sitä, että ollaan ensi sijassa maakuntien ja maaseudun asialla. Näissä kuntavaaleissa rannalle jäi nimittäin myös ministeri Kimmo Tiilikainen, joka on aikaisemmin vaikuttanut Ruokolahdella. Peltokorpi sanoo Anna Rankin ole- van erinomainen ehdokas kes- Kestävästä kaupunkikehityksestä pitäisi puhua yhtä kovalla äänellä kuin biotaloudesta. kustalle, koska puolue tarvitsisi uusia äänestäjiä hänen viiteryhmästään. . Täällä se ei riitä, hän huomauttaa. Eikä kyllä riitä pelkkä nimikään, vaan lisäksi tarvitaan uskottavuutta helsinkiläisenä. Hänen jakamansa tuoreet sämpylät ja kakkupalat olivat menestys, kampanja ei. Se toi kaikkiaan 45 ääntä. Lauri Jokinen Karstulasta kirjoitti keskustan saavan voimansa maakunnista. Hän kysyi, tarvitseeko keskustan edes tyrkyttäytyä sinne, mihin ei huolita, kun muu maa tarvitsee puolustajansa. . Vihreiden listalla Anna olisi saanut paljon enemmän ääniä. Ranki muistuttaa helsinkiläisten äänestyskäyttäytymisestä: ensin valitaan puolue, sitten ehdokas. Oli yhtenäinen kampanja-ilme, nettisivut, sosiaalisen median tilit sekä Rankin viiteryhmälle eli 30?40-vuotiaille koulutetuille naisille kohdistettu sanoma, jossa tasa-arvo ja yhdenvertaisuus olivat keskiössä. Katukampanjoinnin Ranki aloitti heti helmikuisen vaaliristeilyn jälkeen. Hän on aktiivinen valtuutettu ja säännöllisesti kaupunginosansa äänestäjien tavattavissa erilaisissa tilaisuuksissa. Tukiryhmässä oli useita viestinnän ammattilaisia. Kestävästä kaupunkikehityksestä pitäisi puhua yhtä kovalla äänellä kuin biotaloudesta, hän painottaa. Voisiko keskusta menestyä Helsingissä juuriaan korostamalla? Pääkaupungissakin arvostetaan suomalaiselta maaseudulta tuotua puhdasta ruokaa, ja maanviljelijöiden puolue on keskusta. Helsingin keskustan tun-. Puolue, jonka Santeri Alkio perusti, oli toki nimeltään Maalaisliitto
Keskustasta tulee mieleen Paavo Väyrynen, Karplud sanoo. . Gallup Mitä ajattelet keskustasta? Ida Alexandroff ja Isa Korhonen, Espoo Äänimääräänsä pettynyt Anna Ranki ei osaa sanoa, jaksaako hän asettua ehdolle tulevissa vaaleissa. Itselleni keskustalaisuus edustaa heikompien puolustamista, erilaisuuden sietämistä ja oikeudenmukaisuuden toteutumista kaikkien suomalaisten näkövinkkelistä. Hietalahtea harmitti, kun kuntavaaleissa puhe keskittyi pormestarivaaleihin ja hallituksen tekemisiin. . Täällä Helsingissä olen kannattanut vihreitä, he ajavat samoja asioita mutta eri kulmasta, Paajanen kertoo. Juuso Jokiniemi, Helsinki Shutterstock . Vanhempani olivat keskustalaisia ja asuimme maalla. Saimme äänestää ensimmäisen kerran viime kuntavaaleissa. Anne Karplund ja Arja Paajanen, Helsinki . Lopputulos oli 51 ääntä. . Asumme Espoossa, ja keskusta on perinteisesti ollut enemmän maaseudun puolue, joten emme koe sitä omaksemme. Useampi tuttu kyllä sanoi, että haluaisi äänestää minua, mutta ei pysty. Monet vihaavat avoimesti keskustalaisuutta. Hän ihmettelee, mistä negatiiviset tunteet kumpuavat. . Terhi Peltokorpi on jo vakiinnuttanut asemansa Helsingin politiikassa. tumassa perheensä kanssa asuvan Niina Hietalahden pitäisi siis olla keskustalle todellinen unelmaehdokas. Hän on perustanut Helsinkiin kolme Anton&Anton -kivijalkakauppaa, joissa myydään tuoretta, sesonginmukaista ruokaa. Mutta emme kyllä ole keskustaan sen tarkemmin perehtyneetkään. 2017 23. En äänestä keskustaa, mutta se on siinä mielessä tärkeä puolue, että kaikki eivät muuttaisi kaupunkeihin. Ei ole hyvä, jos maaseutu autioituu. 12.5. Paikallisista asioistahan kuntavaaleissa olisi pitänyt puhua. Keskusta tuntuu turvalliselta, toivon puolueelle hyvää. Itselleni tär- . Liikkeissä korostetaan ruuan alkuperän tuntemusta ja maataloustuottajien tekemän työn arvostusta. Hietalahti ei kampanjoinut kovin aktiivisesti, mutta uskoi osan viime eduskuntavaalien reilusta 300 äänestä kertautuvan myös kuntavaaleihin
Kyllähän keskusta onkin ollut todella monessa Helsingille tärkeässä hankkeessa mukana. Jungnerin mielestä Malmin lentokentän puolustamisessa oli hyvää ajatusta, Niina Hietalahti kulkee Kaisaniemen puiston poikki hakiessaan poikaansa Ristoa päiväkodista. Omalta päättäjäkaudeltani mieleeni palaavat muun muassa nämä valtion vahvasti tukemat hankkeet: länsimetro, kehärata, Aalto-yliopisto, EU:n kemikaalivirasto ja Sipoon osakuntaliitos, Vanhanen kirjoitti ja vakuutti, että hankkeet eivät olisi edenneet toteutuneessa aikataulussa ilman keskustan ratkaisevaa tukea ja aktiivisuutta. Meneillään olevalla hallituskaudella Vanhanen on huomannut, että Raidejokeri-hanke sai valtionosuutensa niin ikään keskustaministerien aktiivisuudella. Liikennerahoista vastasi Anne Berner, ja asuntoasioista vastaava ministeri Kimmo Tiilikainen hoiti kuntien välisiä maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimusneuvotteluita. . Voisin kysyä, mitä vastaavan mittakaavan hankkeita muut puolueet ovat olleet toteuttamassa tällä vuosisadalla Helsingin hyväksi? On selvää , että monet keskustalaiset ko- kevat, ettei heistä liiemmin Helsingissä pidetä. Tähän väliin onkin hyvä kysyä ulkopuolista näkemystä. Se on vain jäänyt syrjään politiikan päävirrasta. Siihen ei juurikaan kiinnitetä huomiota. Jungnerin mielestä tilanteen parantaminen vaatii kolme tekijää: valovoimaisia ehdokkaita, nykyistä liberaalimman mielikuvan puolueesta sekä uskottavia teemoja. ??Helsinki on muusta Suomesta poikkeavan liberaali. Keskustan Helsinkipolitiikan pitäisi lähteä siitä sekametelisopasta, joka täällä asuu. Jungner kannustaa keskustaa ajamaan jotain isoa hanketta, kuten tunnelia Tallinnaan. . keää on esimerkiksi Kaisaniemen puiston elävöittäminen. Vanhat mielikuvat keskustasta kaivetaan esiin aina vaalien alla, keskustan pormestariehdokas Laura Kolbe totesi pettyneenä Suomenmaalle kuntavaalivalvojaisissa. Tässä mielikuvapolitikoinnissa kunnostautuivat tällä kertaa ainakin pormestariehdokkaat Jan Vapaavuori (kok.), Anni Sinnemäki (vihr.) ja Tuula Haatainen (sd.). He olivat Helsingin Sanomien tentissä yhtä mieltä siitä, että keskustajohtoinen hallitus on laiminlyönyt kasvavan Helsingin kehittämisen. Pääministerin tehtävää vuosina 2003? 2010 hoitanut keskustan kansanedustaja Matti Vanhanen lähetti Helsingin Sanomiin mielipidekirjoituksen tentin jälkeen. Viestintätoimisto Kreabia johtava SDP:n entinen kansanedustaja ja puoluesihteeri Mikael Jungner uskoo, että keskustalla on kaikki mahdollisuudet vaikka kymmenen prosentin kannatukseen Helsingissä. . Helsingissä syntyperällä ei ole suurta merkitystä. Esimerkiksi samaa sukupuolta olevien avioliittoa vieroksuttiin laajasti keskustassa, mutta Helsingissä se on tärkeä asia. Jungner myös muistuttaa, että muualla kannatusta nauttiva pidetään koko Suomi asuttuna -politiikka ei toimi Helsingissä, koska ihmiset kokevat arjessaan kaupungistumisen ongelmat. ??Pääkaupungin kasvun ei ole annettu tapahtua samalla tavalla kuin muualla Euroopassa. Jungnerin mielestä keskustan ei kannata valita Helsingissä kohderyhmäkseen muualta muuttaneita. . Kirjoitusta ei julkaistu. Vanhanen hämmästeli siinä keskustan leimaamista Helsingin pahimmaksi viholliseksi. . Käsittääkseni keskusta pyrkii puhuttelemaan heitä, mutta siinä se tekee virheen. Syntyperäisenä helsinkiläisenä sanoisin, että ei keskustaan mitenkään vihamielisesti suhtauduta. Hietalahti olisi halunnut puhua kuntavaaleissa paikallisista asioista, kuten Kaisaniemen puiston elävöittämisestä. 24 12.5.2017. Se saisi varmasti arvostusta
Vanhat painolastit ovat menettäneet merkitystään. Timo Laaninen kirjoitti samasta aiheesta kuntavaalien jälkeissä kolumnissaan. Laanisella on paljon käytännön kokemusta, sillä hän on ollut vuodesta 1992 lähtien ehdolla Helsingissä kaikissa kuntavaaleissa ja kaksissa eduskuntavaaleissa. . Maalaisliitto-nimi kuopattiin yli 50 vuotta sitten, joten olisi outoa, jos sen jälkeen syntyneet käyttäisivät sitä keskustaa vastaan. Shutterstock mutta se lässähti kuntavaalitaistossa lopulta pelkäksi mielipiteeksi. Ajatuspaja e2:n johtaja Karina Jutila vahvistaa Jungnerin näkemyksen siitä, että keskustan imago on neutralisoitunut uuden äänestäjäsukupolven myötä. . n 12.5. 2017 25. Jutilan mielestä ei. . Nämä puheet ovat selvästi vähentyneet. Takavuosina kohtasimme vaaliteltoilla paljon vihamielisyyttä. Olimme tukiaispuolue, joka rahtasi Helsingistä kottikärryllä rahaa maajusseille ja sorateiden siltarumpuihin. Väittäisin, että alkiolaisuus osuu paremmin tähän aikaan kuin sosialismi tai oikeistolaisuus sata vuotta sitten. Keskustahan ei ole juuriltaan agraaripuolue, vaan puolue oli digitaalinen jo sata vuotta ennen digitaalisuutta. Kukaan ei olisi voinut selvitä siitä voittajana. Jutilan mielestä keskusta tarvitsee Helsingissä näkyvyyttä, sanottavaa ja henkilöitä, jotka ovat riittävän kiinnostavia sanomaan. Suomen kilpailluimmassa vaalipiiris- kuulu kunnon helsinkiläisen valintalistalle vaalipäivänä, Laaninen kirjoitti. Jutila näkeekin, että keskusta ei ole kyennyt etenemään inhokin ja yhdentekevän asemasta seuraavaan vaiheeseen eli siihen, että siitä tulisi varteenotettava vaihtoehto. Hän muistuttaa, että vihreät ovat rakentaneet vankkaa kannatusta Helsingissä 80-luvulta alkaen. Suosiota söi ulkopuolelta perussuomalaisten nousu ja puolueen sisällä hajaasutusalueiden jätevesiasetus. Perussuomalaisetkin menestyivät pääkaupungissa ainakin kertaluonteisesti. Mutta onko etelän kaupungeille kumartaminen pyllistämistä maakuntien keskustalaisille. Hyvin olisi voinut käydä toisinkin. Jungnerin mielestä alkiolaisuus, jota hänelle on saarnattu lapsesta asti, on yllättävän modernia ajattelua. . Samalla olemme muuttuneet helsinkiläisten silmissä jokseenkin yhdentekeväksi joukoksi, joka ei herätä tunteita puolesta eikä vastaan. Olemme sinänsä sympaattisten maalaisten puolue, joka ei Mitä vastaavan mittakaavan hankkeita muut puolueet ovat olleet toteuttamassa tällä vuosisadalla Helsingin hyväksi? tamansa keskustan suosion laskun syy eduskuntavaaleissa 2011. . Jotkut vanhemmat ihmiset muistelivat sota-aikoja: ?Maajussit rikastuivat myymällä ruokaa mustaan pörssiin, ja me kaupunkilaiset näimme nälkää?. . Helsingissä kannatusta saaneet keskustapoliitikot ovat herättäneet luottamusta myös keskustan kentällä. Jutila mainitsee esimerkeiksi Mari Kiviniemen, Olli Rehnin, Anneli Jäätteenmäen ja Esko Ahon. Mari Kiviniemi on imagoltaan cityliberaali, mutta se ei ollut hänen joh- sä menestyminen vaatii keskustalta pitkäjänteistä työtä, Mikael Jungner korostaa. Eikä hän itsekään oikeastaan keskustan ulkopuolinen ole. Jungnerin isoisä Olavi Lahtela oli Maalaisliiton, myöhemmin Keskustapuolueen ministeri ja kansanedustaja. Vasemmistoliiton kohdallakaan ei puhuta kommunisteista. Olavi Lahtelan isä Matti Lahtela oli myös Maalaisliiton kansanedustaja. Miksi Jungnerista ei tullut keskustalaista? ??Se on varmaankin ihan sattumaa. Yliopistolla ajauduin suvun mielestä vääriin piireihin
Käyttöön tulee tarkka paikka- ja karttatieto, sensorien ja antureiden keräämä avoin data ja 5G-testiverkko sekä kattavat mobiiliyhteydet. Aurora-verkostossa on viranomaisia, yksityisiä yrityksiä ja oppilaitoksia, joukossa myös Euroopan avaruuskeskus ESA sekä Volvo, joka aikoo testata automaattiautojaan. Kainuusta Ylä-Lappiin ulottuvalla poronhoitoalueella kuolee liikenteessä nelisen tuhatta poroa vuodessa. Nyt nelosteillä Kevitsan kaivoksen ja Kemin sataman välillä ajaa kuusi malmia kuljettavaa älyrekkaa, joissa on kitkaa sekä tien pinta- ja lämpötietoja kokoava tunnistin. Rekat välittävät reaaliaikaista tietoa toisiin rekkoihin sekä tukimittauksia tekeville liikenneviraston asemille ja Ilmatieteen laitoksen Sodankylän tutkimusasemalle, jossa on normaalivarustuksen lisäksi älyliikenteen tarvitsema langaton viestijärjestelmä. Älykkäät arktiset rekat -hankkeen vetäjä Timo Sukuvaara lupaa, että ensi talvena yhteistyötahot saavat laajempia 26 12.5.2017 reitti- ja paikallissääpalveluja, kitkaennusteita ja -varoituksia sekä onnettomuusvaroituksia, mutta playkauppasovellukseen on vielä pitkä matka. Tunnistimia voisi asentaa kaikkiin autoihin, mutta jatkuvaa dataa saadaan parhaiten vilkkailla reiteillä paljon ajavista ammattiautoista. Tiedot siirtyvät nyt 3/4G- sekä lähiverkon kautta. Jatkossa käytetään 5Gja lähiverkon kehittyneitä versioita. Ne välittävät teiltä reaaliaikaista sää- ja kelitietoa autosta toiseen sekä sää- ja liikenneasemille. Älyliikenteen ja robottiautojen laitteita ja palveluja testataan pian myös erillisissä kehitysympäristöissä äärimmäisissä ilmasto-oloissa. Sodankylässä älyliikennetutkimus alkoi jo vuonna 2006. Sodankylään on tulossa myös palvelujen kehitysympäristö ja testirata. Aurora-hankkeessa Tunturi-Lappiin VT21:n (E8) yhteyteen rakennetaan kansainvälisesti ainutlaatuista älyliikenteen testausympäristöä, jossa yhdistyvät suomalainen snow-how ja uusin älyteknologia. Siellä voi testata automaattiautoja ja älyliikenneratkaisuja ääriolosuhteissa suljetuilla testiradoilla tai normaaliliikenteen seassa. Digitaalinen infra ja verkottuneet ajoneuvot tuottavat tietoa tien kunnosta, kelistä, liikenteestä ja häiriöistä sovelluskehittäjille ja liikenteenhallintaan, kuten tien hoidon ja ylläpidon reaaliaikaiseen seurantaan ja ohjaukseen. Myös robottiajoneuvojen käyttämistä liikkumiseen Tunturi-Lapin matkailukeskuksissa testataan. Ilmiöt Kevitsan ja Kemin välillä liikennöivät malmia kuljettavat älyrekat välittävät keli- ja säätietoa toisiin rekkoihin ja sääasemalle sekä liikenneasemille. Ar ktisuus haastaa Älyjärjestelmät parantavat liikenneturvallisuutta Pohjois-Suomessa Teksti ja kuvat: Hilkka Jankkila Pohjois-Suomen teiden liikenneturval- lisuutta parannetaan älykkäillä järjestelmillä. Porokolarien määrä on laskenut älypuhelimia ja navigaattoreita käyttävän Porokello-sovelluksen käyttöönoton jälkeen. Ammattiautoilijoille juuri tehdyn kyselyn mukaan 63 prosenttia vastan-
Tutkateknologiamallissa tieto siirtyy älysysteemien välillä suljetussa verkossa langattomasti. Autotestiradoilla älykästä este-elementtiä voidaan käyttää ajoneuvojen turvajärjestelmien toimivuuden ja reagoinnin testauksessa. 12.5. -hankkeeseen. Pahimmat kolariajat ovat kesä-heinäkuu ja marrastammikuu. Noin 100 000 kilometriä vuodessa ajava Kemin Digipoliksen projekti- päällikkö Seppo Ahola ideoi robottiajamiseen ja testaukseen soveltuvan älykkään hirviesteen. pidettävät lapset ja nuoret ymmärtävät oikeasti aika vähän tietokoneen toimintaa tai ohjelmointia. Haasteena on saada laitteista kovassa pakkasessa ja rajussa räntäsateessakin toimivia. Tunnistuslaite voidaan asentaa henkilön ajamaan tai robottiautoon. Avoimessa mobiiliverkossa toimittaessa tarvitaan GPS-lähetin. Heille on jäänyt lähinnä kuluttajan rooli. ??Kerhossa ja tunneilla olemme tutkijoita, toimijoita ja kehittäjiä. Erityisen kiinnostuneita ovat tytöt. Opettaja Ville Sorsa on huomannut, että ?diginatiiveinakin. Noin 200 000 eloporosta liikenne verotti vuonna 2015 kaikkiaan 4 308 poroa ja viime vuonna ennätyksellinen vähän eli 3 432 poroa. Sen kautta saatiin laboratorioalustoja ja robotteja sekä koulutusta opettajille. Kannettavia tietokoneita ja erilaisia robotteja rahoitti myös Pohjoisen Lapin Leader-hanke. Porokelloa käytetään nyt koko poronhoitoalueella, ja varoituksia antaa yli 1?600 ammattiautoilijaa. Lapin ely-keskuksen Porokellohankkeen päällikkö Maria TimoHuhtala näyttää, miten puhelimeen asennettu poronäyttö toimii. neista kertoi välttäneensä porokolarin Porokellon ansioista Vuosina 2013?2015 kahdella tienosuudella pilotoitua Porokelloa käytetään nyt koko poronhoitoalueella, ja varoituksia antaa yli 1?600 ammattiautoilijaa, joilta on viimeisen puolen vuoden aikana tullut liki 90 000 varoitusta. Muut tiellä liikkujat voivat vastaanottaa varoituksia autojensa navigaattoreilla tai lataamalla ilmaisen Porokellon V-Trafficin liikennetiedon kautta, hankkeen vetäjä Maria TimoHuhtala kertoo. Paliskuntain yhdistys edistää aktiivisesti varoitusjärjestelmiä. Pelkosenniemen koululaiset tykkäävät roboteista Pelkosenniemen kunnan ainoan koulun oppilaat ja kerholaiset ovat innostuneet tietokoneohjelmoinnista ja koodauksesta. Robotit ja peliohjelmat avaavat ja yhdistävät toisiaan lähellä olevia matematiikkaa, robotiikkaa ja ohjelmointia ja innostavat matematiikankin opiskeluun. ??Erityisopettajamme käyttää Beebot-robottia jo esikoululaisten ja 1?2-luokkalaisten kanssa, Sorsa kertoo. Pelkosenniemi pääsi mukaan Me-säätiön ja ROBBOtiimin ?Koodausta kouluihin. 2017 27. Selvitämme arkisia asioita, kuten sitä, miten auto tunnistaa turvavyön kiinnityksen, miten riistakamera, hämäräkytkin, varashälytin tai konsolipelin ohjain toimivat, ja teemme niistä omia sovelluksia, Sorsa kertoo. ??Käytämme graafista Scratch-ohjelmointikieltä sekä Python-kieltä, jonka osaamista työmarkkinoilla arvostetaan. Pelkosenniemen kunnan ainoan koulun oppilaat ovat innostuneet perehtymään robottien ja ohjelmoinnin saloihin tunneilla ja kerhoissa. Uusi opetussuunnitelma velvoittaa järjestämään ohjelmointiopetusta kaikille luokka-asteille. Kolmen maakunnan ja useiden tutkimus- ja oppilaitosten yhteistyönä tehdyn älykkään hirviesteen demoversiota on juuri testattu Lapissa. ??Parhaimmillaan tämä johtaa ajoneuvojen turvajärjestelmään, joka havainnoi eläimen sen lämmön perusteella tai visuaalisesti, jarruttaa ja mahdollisesti myös väistää vaarallista kohdetta
kesäkuuta. ritariperhonen Ritariperhonen on yksi Suomen suurimmista päiväperhosista. Ääniä on annettu tähän mennessä jo yli 25?000. Kahdenkymmenen ehdokkaan joukosta kuusi lajia on erottautunut selvästi muita suosituimmiksi. Nokkosperhonen, ritariperhonen, paatsamasinisiipi, neitoperhonen, suruvaippa ja sitruunaperhonen mittelevät tasaisilla äänisaalilla kärkisijasta. suruvaippa Tummasävyinen suruvaippa on yleinen ja jokseenkin runsaslukuinen koko maassa Lappia lukuunottamatta, missä se esiintyy harvakseltaan. Yleensä suruvaippa lentelee yksikseen, mutta hyvinä vuosina puiden mahlapuroilla saattaa nähdä yhtä aikaa jopa kymmeniä yksilöitä. 100 Satavuotias Suomi saa kansallisperhosen Meri Alaranta-Saukko Suomalaiset ovat osallistuneet innokkaasti Suo- men kansallisperhosen valintaan. Juhlava ritariperhonen olisi komea ja juhlava valinta satavuotiaan Suomen perhoseksi.. Se on melko yleinen, mutta vähälukuinen koko maassa. Sitä tavataan useammin etelässä kuin pohjoisessa, mutta joskus tuntureiden huipulla on nähty samanaikaisesti useitakin keskenään kisailevia koiraita. Ehkä melankoliseen kansanluonteeseen viittaava, yksinäisyydessä viihtyvä suruvaippa olisi nappivalinta kansallisperhoseksi? 28 Vuokon luonnonsuojelusäätiön Pertti Nupposen mukaan suosikkien pitäisi ehtiä lentoon Suomen luonnossa ennen äänestysajan päättymistä. ??Viimeisen äänestyskuukauden alkaessa katsotaan, kenellä on eniten nostetta siivissään, Nupponen toteaa. Kansallisperhosta voi äänestää kesäkuun neljänteen päivään saakka osoitteissa www.kansallisperhonen.fi tai www.nationalfjaril.fi. Äänestyksen voittaja julistetaan kansallisperhoseksi 14
Millään muulla lajilla ei ole yhtä sinisiä silmiä viinipunaisissa siivissä. Paatsamansinisiipi viihtyy korkealla, eikä sitä siksi usein huomata. Se on täpläperhosten heimoon kuuluva päiväperhonen. Lähteet: kansallisperhonen.fi, wikipedia / perhosten kuvat: Juha Varrela nokkosperhonen paatsamasinisiipi Lapin perukoilla asti viihtyvän nokkosperhosen tuntevat kaikki. Paatsamansinisiipi sopisi ainakin värinsä puolesta hyvin itsenäisen Suomen symboliksi. sitruunaperhonen neitoperhonen Kaaliperhosten heimoon kuuluva sitruunaperhonen on etelässä runsaslukuinen laji. 2017 29. Sen yleisyyteen vaikuttaa toukkien ravinnoksi käyttämien nokkoskasvustojen määrä. Olisiko tämä lapsillekin rakas pyrähtelijä varma valinta kansallisperhoseksi? Etelä- ja Keski-Suomessa. Kotipihojen vilkas lentelijä on monelle kevään tuoja, sillä se lähtee liikkeelle jo maalis-huhtikuussa. 2000-luvulla se on alkanut lennellä entistä enemmän myös Pohjois-Suomessa. Herkullisen värinen sitruunaperhonen lähtee sekin liikkeelle kevaällä ensimmäisten joukossa. Ansaitsisiko tämä kirkkaankeltainen kukkien rakastaja tulla nimetyksi suomalaisten omaksi kansallisaarteeksi? Paatsamansinisiipi on yleinen erityisesti Täpläperhosiin kuuluva neitoperhonen oli vielä 1960-luvulla harvinainen Suomessa, mutta nyt se on sopeutunut Pohjolan ilmastoon. Se on yksi runsaslukuisimmista päiväperhosista Etelä-Suomessa ja yleinen muuallakin. Keski-Suomessa esiintyminen on ailahtelevampaa, ja Pohjois-Suomessa lajia tavataan vain satunnaisesti. Se on Suomen aikaisin sinisiipi, mikä onkin hyvä tuntomerkki erottamaan lajin muista sinisiivistä. Vasta hiljan Suomeen asettautunut kaunotar voisi sekin olla osuva valinta kansallislentelijäksi. 12.5
Kekkoselle ja Mannerheimillekin löytyy yhä kannatusta. Ehkei Aku Ankka Ranskassa menesty, mutta kai heilläkin sentään on omia hieman luovempia vaihtoehtojaan pelkille tyhjille protestiäänille. Niin se vain on. No, arvontaan ei jouduta. Äänet menivät tasan 6?6 Johanna Laisaaren ja Nasima Razmyarin kesken. Lehden mukaan puheenjohtaja Pentti Arajärven ääni ratkaisi tuloksen Razmyarin hyväksi, joten piirihallitus esitti häntä piirikokoukselle. No, onhan Pentti sentään presidentin puoliso.. Puolueen väistyvä puheenjohtaja Timo Soini kun ei ole halunnut kajota kurinpitotehtäviin viiden metrin kepilläkään. Ja kyllä onkin ministeriksi siirtyvällä Sampo Terholla ja edeltäjillään vuosien varrella hommia riittänyt . Tämä tuli selväksi koko Suomen kansalle viimeistään lauantaina TV1:n Ykkösaamussa. Kuntavaaleissa Halla-aho osoitti taas vaali-imunsa. Apollon Tietäjät Teksti: Pentti Manninen, Pekka Pohjolainen Potkaiseeko Halla-aho Soinin ulos? Muinaiskirkkoslaavista tohtoriksi väitellyt Jussi Hallaaho, 46, on vahva ehdokas perussuomalaisten puheenjohtajaksi. Niin epätodennäköistä tasapeli on. Mutta pienemmissä ympyröissä niin kyllä käy. Hyvässä muistissa on vielä, kuinka Kelan valtuutetut joutuivat arpomaan ehdokkaansa pääjohtajaksi. Jos hänet valitaan, Soini saa lähteä ulkoministerin tuolilta. Noinkohan kävisi. Olisi siinä hallituskumppaneilla nielemistä. Halla-aho voisi siirtää Sampo Terhon ulkoministeriksi ja nostaa nuivan puoluesisarensa Laura Huhtasaaren kulttuuriministeriksi. Siinä olisi soma palkinto eduskuntaryhmän kaunottarelle, joka kuntavaaleissa yli kaksinkertaisti äänimääränsä Porissa. Perussuomalaisissa mopedinsa karkuuttaneiden kansan- edustajien paimentaminen on tunnetusti kuulunut eduskuntaryhmän puheenjohtajan vähemmän miellyttäviin velvollisuuksiin. Ehkä Asterix tai Obelix. Toki tyhjiä lippuja jätetään Suomessakin, mutta protestiäänien ylivoimainen kuningas on kyllä vaaleista toiseen Aku Ankka . Vaiko valtiomiessarjasta Napoleon tai Charles de Gaulle? Jos tasavallan presidentin vaalissa äänet menisivät tasan, seuraava presidentti valittaisiin arvalla. Muistissa ovat eurovaalien yli 80 000 ääntä vuonna 2014. Tv-tentti osoitti, että Halla-aho, neljän lapsen isä, ei ole suljunmuljun mies edes Timo Soinin suhteen. kirkkoveneen tullessa hyvänä kakkosena. milloin on poseerattu natsiporukoissa, milloin hukkunut salkku ja tolkku liivijengiläisten kerhotiloihin. Onpa sekaan mahtunut myös Pohjolan jylhää romantiikkaa, kun akuutissa harkintakyvyn puutostilassa on lähetelty härskejä viestejä naisille vähemmän kunniakkain seuraamuksin. 30 12.5.2017 Mutta vastuu velvoittaa, joten menestystä uuteen tehtävään, perussuomalaisten tuore ryhmyri Toimi Kankaanniemi! Ranskan presidentinvaalien toisella kierroksella peräti yhdeksän prosenttia äänioikeutetuista äänesti tyhjää. Ranskassa kuulemma tyhjän äänestyslipukkeen palauttaminen perinteinen tapa antaa protestiääni. Panematta senttiäkään kampanjaan europarlamentaarikko veti Helsingissä yli 5?600 ääntä, seitsemänneksi eniten. Onni suosi Elli Aaltosta. Toista se on tovereilla. Demokraatti kertoi, kuinka Helsingin demarien piirihallitus äänesti apulaispormestariehdokkaasta
Verrattuna vuoden 2012 kuntavaa- leihin Suomen 20 suurimmassa kaupungissa annettiin yhteensä noin 107 000 ääntä enemmän. Kannatuksemme säilyi 20 suurimman kaupungin ulkopuolella lähes vuoden 2012 kuntavaalien tasolla. Vahvistimme asemiamme monilla alueilla, mikä tarkoittaa, että keskusta on johtamassa tulevaisuuden kuntien rakentamista maakunta- ja sote-uudistuksen yhteydessä. Mutta. Myös mielikuvan puolueesta ja ehdokkaista tulee olla myönteinen ja vahva. Isoissa kaupungeissa keskusta ei saada jäädä seinäruusuksi: meidän on oltava innostava puolue, jonka ehdokkailla on vahvat profiilit ja joka teemoillaan tulee ihmisten iholle. Keskusta tarvitsee omaleimaista, keskustalaista linjaa joka kaupungissa. 2017 31. Puheenvuoro Johtopäätösten aika Perinteinen kuntapuolue keskusta kärsi kuntavaalitappion. Keskustan kannatus laski 20 suurimmassa kaupungissa viime kuntavaaleihin verrattuna. Miksi kannatuksemme niiaa erityisesti suurissa kaupungeissa kuntavaaleissa? Esimerkiksi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa kannatuksemme oli Espoossa 8,4; Helsingissä 7,2 ja Tampereella 10,5 prosenttia. Vastaavasti nyt käydyissä kuntavaaleissa kannatusprosenttimme kyseisissä kaupungeissa olivat 3,9; 2,8; 5,6. Ei siis ole mikään luonnonlaki, että keskusta ei menesty kaupungeissa. 1980- ja 1990-luvulla Suomi kaupungistui kovaa vauhtia, ja silti keskusta voitti kaikki noiden vuosikymmenten kuntavaalit lamavuotta 1992 lukuunottamatta. Kannatuspotentiaalin muuttaminen ääniksi vaatii uskottavia ehdokkaita, selkeitä teemoja ja innostavia asetelmia. Valtakunnallisessa kannatuksessa olemme monesti olleet kolmannella sijalla, ja niin kävi nytkin. Kun meillä on tarjota selkeä ja oma visiomme oman kunnan, maakunnan ja Suomen tulevaisuudesta, puhuttelemme ihmisiä. Menneisyyden saavutukset tai synnit eivät kunta- vaaleissa kiinnostaneet. Kuntavaalituloksemme on laskenut vaali vaalilta koko 2000-luvun. Tähän kysymykseen on nyt haettava joka maakunnassa terävä vastaus. Emme voi olla paranneltu versio kokoomuksesta tai vihreistä. Sama ongelma vaivaa SDP:tä sekä kokoomusta (kolmet viimeisimmät vaalit). Huomionarvoista kuitenkin on, että valtuustopaikoilla mitattuna keskusta on edelleen ylivoimaisesti suurin kuntapuolue noin 31 prosentilla kaikista valtuustopaikoista. Sen sijaan 275 muussa kunnassa äänten lukumäärä laski noin 35 000 äänellä. Ihmiset eivät välittäneet siitä, että peruskoulun ystäviksi itseään väittäneet vihreät olivat vasta muutama vuosi sitten leikanneet peruskouluilta satoja miljoonia euroja tehdessään valtionosuuksien miljardileikkaukset. Ratkaisevaa onkin se, millaista tulevaisuutta voimme luvata, ei se, mitä olemme aiemmin tehneet. Alkiolaisuudelle on tilausta. Jouni Ovaska keskustan puoluesihteeri 12.5. Vaaleissa ja koko puolue-elämässä on kyse tulevaisuudesta, ei menneisyydestä. Lähiviikkoina ja -kuukausina johdollani valmistellaan laaja analyysi vaaleista, mutta aloitetaan ennen kaikkea strategiatyö, joka tähtää pitkälle tulevaisuuteen. Poliittiselle keskustalle ja sosiaaliliberalismille on edelleen tilausta, kuten Ranskan sunnuntaiset presidentinvaalit osoittavat
Tällöin, kun mediapersoona on ikään kuin päättämässä ja oppositiossa, syntyy kuva, miten viisas se kulttipersoona on. Jo nyt se kysyy, oletko hienohipiäinen. Otetaanpa tuosta kiinni. Hän halusi huoneeseensa hulppean työpöydän, jonka materiaali on samaa kuin eduskunnan kalusteet. Saa nähdä, miten hän pärjää, kun media lähtee kaivelemaan. Hienohipiämäisyys on vain median verryttelyä. Saakohan Petteri Orpo oman väyrysensä. Matti Summanen kirjailija, kriitikko ja kulttuurikolumnisti. On henkilökultin aika, käydään pääministerivaaleja ja pormestarivaaleja. ilmoittautui kolmanneksi, jota media ei ole pystynyt puhkikäymään. Olen seurannut kulttuurin näkökulmasta Suomen Keskusta-nimistä kansanliikettä vuosikymmeniä. Ja tätä ystäväni Paavo on taitavasti käyttänyt hyväkseen. Olen sen verran opiskellut luonteenkasvatuksen etiikkaa, että tiedän nimenkin tälle käyttäytymiselle. Eräässä keskustaristeilyn seminaarissa esi- tin, että edessä on valinta, tehdäänkö yhteiskuntapolitiikkaa personismin (henkilö edellä) vai idealismin (aate kärjessä) voimin. Sanoin, että nykymedialle personismi on mannaa, se saa jutturuokaa ja rahaa, kun se voi hallita henkilöiden kautta poliittista keskustelua ja päästä siten kritiikittömästi mukaan poliittiseen päätöksentekoon. Media hehkuttaa, nostaa, kaivelee; mutta kun se on kohteensa kalunnut, se vielä lorottaa luiden päälle. Esitin, että Suomen lähihistoriassa on ehkä ja vain kaksi poliittista nimeä, Urho Kekkonen ja Johannes Virolainen, joihin median kaluaminen ja työskentelytapa eivät ole pystyneet. 32 12.5.2017 Jan Vapaavuori oli kunnallisvaalien kult- tipersoona, saa nähdä, miten hän pärjää median kanssa. Ei ole vain minun havaintoni, että monessa puolueessa on ajoittain henkilöitä, jotka ensi sijassa tekevät minä-politiikkaa omaa puoluettansa vastaan . Muuttuuko kunnallispäättäminen pormestaridemokratiaksi? Verosuunnittelusta tuttu Luxemburgin lahja EU:lle on pääkomissaari Jean-Claude Juncker, nyt myös Helsinki sai pormestarilahjan samasta paikasta. ja siten saavat sekä omiensa parissa että mediassa vaikuttaja-asemia. Paavo Väyrynen on ollut pitkään median lempilapsi. Siis opettajien ammattikunnan, jota lanseerataan näin; korkeasti koulutettu, naisvaltainen, pienipalkkainen ala. Helsingin pormestari, isä-Panun poika, on nyt personismi- ja pormestaridemokratian kulttinimi. Mielipiteet Pormestaridemokratiaa Luxemburgista Piti käydä kunnallisvaalit, tulivatkin Hel- Paavo Väyrynen otti heti puheenvuoron ja singin pormestarivaalit. Oli merkillinen mediaviesti ihan kuvan kanssa, kun hetikohta ehdokkaat itse kokoontuivat jyvittämään pääkaupungin pormestaripaikkoja; sulle tuo, mulle tuo. Edes uusi valtuusto ei ollut kokoontunut eikä järjestäytynyt. ja edunvalvontajohtajan vuosiansiokin kerran oli yli puoli miljoonaa euroa. Hänen kauttaan media, etunenässä niin sanotut poliittiset tarkkailijat, on voinut tarkoitusperäisesti osoittaa, miten väärää politiikkaa puolue tekee. Paavo Väyrynen on ase medialle keskustaa vastaan. Vaatimukset toteutettiin. Opettajain kentältä kuului murinaa tuhlailusta ja hienohipiästä, mutta niillä ei ollut vaikutusta johdon menettelyyn. Sittemminhän opettajain ammattiliitto on elänyt kuin sijoittaja, on ollut hotelleja ja omia taloja . Kun tulin nuorena opettajana Vantaalle (Helsingin mlk.), Opettaja-lehden päätoimittaja Antti Hent- tonen kutsui minut heti liiton Tullinpuomin vaatimattomaan toimistoon päivystämään puhelinta, kun johto oli neuvottelussa opettajalakosta. Kohta liitto valitsi sihteerikseen kansakoulun opettajasta lakimieheksi opiskelleen Panu Vapaavuoren, Jan-pojan isän. Vaikka Opettajain liitto oli köyhä ja toimisto vaatimaton, Panu Vapaavuori vaati, että hänen nimikkeensä on pääsihteeri
Olet ollut keskus- ta- sekä kuntavaaleissa ei ehkä olla niin puolueuskollisia kuin eduskuntavaaleissa. Seurakuntavaaleissa suuri osa äänestäjistä on seurakunta-aktiiveja, jotka useimmiten äänestävät seurakunnassa aktiivisesti näkyviä. Kuntavaaleissakin äänestyksen voi ratkaista paikallisuus, tuttuus, sukulaisuus, naapuruus tai työtoveruus ennen puoluetta. Jouni Ovaskan julkisuuskuva on mielestäni hyvä, iloinen ja hyväkäytöksinen. Kun Juha Sipilästä tuli pääministeri, luin Risto Uimosen hänestä kirjoittaman kirjan ja ajattelin, voiko tällaista ihmistä ollakaan. Olen seurannut Sipilän kautta niin paljon kuin mahdollista lehtien, netin, television kautta. Siksi voi sanoa, että et voi vaatia viiltävää analyysia vain muilta, esimerkiksi Juha Sipilältä, vaan myös erityisesti itseltäsi. Puheenjohtaja Sipilä kantaa vastuunsa varmasti, liiankin kanssa. Seurakun- Seppo Kääriäinen. Pitäisikö kuitenkin katsoa, kaadammeko kaiken tuhkan päällemme kuntavaalien kautta. Olisi voinut muuten odottaa uljaalta medialtamme sen verran valppautta, että se olisi ennen vaaleja julkituonut Vapaavuoren (kok.) saamat korvaukset, noin 130 000 euroa vuodessa. Olisiko Vapaavuori tällöin saanut saamaansa äänimäärää? Siitä voi olla varma, että jos Vapaavuoren puolue olisi keskusta, asia olisi ollut iltapäivälehden etusivulla ennen vaaleja. Hymyilevä, hyvää puhuva mies. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu Alkiokin olisi tyytyväinen aatejälkeläisistään Kuntavaalit tulivat ja menivät. Kuulin yhden keskustasta eronneen liittyneen puolueeseen uudestaan. Luulen, että monesti mainittu Santeri Alkiokin olisi ihan tyytyväinen aatejälkeläisisiinsä, eikä vähiten pääministeriin. Jorma Tikkanen ehdotti fiksusti vaalipääl- likköä. Olen myös iloinnut kansanedustaja Mikko Kärnän Twitter-oivalluksista. Hän on ollut lyhyen 12.5. Hän on näyttävä ja sanavalmis persoona. Kyllä se siitä lähtee, kun lämpenee. Kunnallisvaalien ollessa nyt takana olen pannut merkille seuraavia asioita. Sähköinen media, Uutisvuoto, Iltalehti, Ilta-Sanomat ynnä muut niin sanotut totuudentorvet ovat olleet harvinaisen hiljaa, kun ne saivat kanaviensa kautta syötyä keskustalta vaalivoiton. Toitottamalla, osittain valheellisella tiedottamisella ja huutamisella asiat saadaan helposti näyttämään siltä, mitä ne eivät ole. Keskustan on otettava niskalenkki tästä vihervasemmiston tiedotuspolitiikasta. Mauri Moilanen Oulu Kari Moilanen Suomussalmi Yläkerta kantaa vastuun Jorma Tikkanen Himangalta kirjoitti oikein Suomenmaassa 28.4.2017, että vaalitulos on käytävä läpi tiheällä kammalla. Olen yhä vakuuttuneempi, että hän on todella harvinainen aarre. Kun keskusta hävisi pitkin Suomea, joku Olen iloinen myös kaikista kansanedusta- muu puolue ehkä vain löysi ytimen paremmin. Maire Jäntti Tervosta kirjoitti hienosti, että eipäs ruikuteta, keskustalaiset. Moni, ennen suuriakin äänimääriä saanut ehdokas saattoi unohtaa jonkun tärkeän ryhmän kun, painotus oli liikaa yhdessä asiassa ja moniosaaminen ei tullut esille. Puoluesihteeri Jouni Ovaskan syyttely ei ollut kovin relevanttia. 2017 33. Väkipakolla tehty medialööppi ei kanna suomalaisessa yhteiskunnassa. Annetaan Jounille aikaa näyttää kykynsä. Jotenkin niinkin, että pääministerillä ei saisi olla sukulaisia, valtiovarainministeri on jo Orpo. Siis huumoria ja terävyyttä. Tuhkaa niskaan tan piikkipaikoilla koko sen ajan, mitä olen keskustaa seurannut ja ollut mukana eli vuodesta 1980. Lehdistön valppaus on kovin valikoivaa. Matti Tuominen Ulvila Marjatta Hämeenniemi Hamina Media kuriin aikaa virassaan ja kiertänyt ja kannustanut kenttää kiitettävästi. Toki hän olisi voinut olla enemmin julkisuudessa, mutta kun se julkisuus tahtoo itse valita henkilönsä. On tuhon tie, jos sinne yrittää väkisin tunkea. Myös siinä hän on oikeassa, että yläkerta on vastuussa aina kun joukkuepeliä pelataan, mutta kyllä kokonaisuus tämän pelin ratkaisi. Ehdokkaat ja se, miten he kohtasivat äänestäjän, on erittäin ratkaiseva tekijä. Suomenmaasta saa jatkuvasti lukea heistä ympäri Suomea. Anne Berner myös on julkisuuskuvassaan taitava ja lahjakas. Pärjäämme, mitä useampia erilaisista lähtökohdista tulevia ihmisiä saamme keskustaan. Juha Sipilän näin livenä Haminassa. Yhdyn häneen. Myös Seppo Mantere osui mielipiteessään samaan, mitä olen ajatellut: media todella kiusasi pääministeriä. Minunkin oikeustajuni sanoo, että vääristä syytöksistä saa ja pitää puolustautua. jistamme, jo kauan mukana olleista ja kaikista uusista nuorista, jotka ovat valinneet keskustan
On löydettävä uusia keinoja vaalien voittamiseksi. Nyt perään Ossi Martikainen Ylä-Savosta jatkaa samaa itkua. Onneksi eri maata ollaan Tervossa, muutama kymmenen kilometriä etelään Ylä-Savosta. Maire Jäntti on ihan toista mieltä. Vapun ohjelmaamme on kuulunut käynti Kallion patsaalla. Kyllä poliitikoiden pitäisi huolehtia paremmin äänestäjistään myös vaalien välillä. Varmaankin tärkein on saavutettu. Nyt riippuu siitä, mitä tekevät he, joiden kuuluu tästä lähtien viedä kapulaa eteenpäin. Niin sotessa kuin kikyssäkin. Sitten vielä nämä ministerivalinnat. Nyt tuli sellainen kolmikko, jossa on nähtävissä jopa kolmen puolueen tulevat johtajat. Lauri Jokinen Uskon, että uudistus onnistuu, jos opiskelijan, opettajan ja yrittäjän muutokseen varataan aikaa ja riittävä muutosrahoitus. Juha Sipilän hallitus onkin puoliväliriihessä varannut oppimisympäristöjen kehittämiseen lisärahaa 80 miljoonaa euroa ja reformin toimeenpanon tukemiseen 15 miljoonaa euroa. Reformi vaatii onnistuakseen kaikilta uudenlaista ajattelua ja joustavuutta. Esko Lehtimäki keskustan Etelä-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Vaalikeskustelujen puheenvuoroille aikaraja Tukkapöllyä pitää antaa kuntavaalien suureen keskusteluun kutsuttujen puoluejohtajien tavasta keskeyttää, huutaa ja häiritä kulloinkin äänessä olleen puheenvuoroa. Jotta sama ei toistuisi, on syytä antaa jokaiselle yhtä paljon puheaikaa. Pelkkää realismia koko kirjoitus ja ihan eri näky kuin YläSavosta. Nyt vain niin on, että ei poli- tiikassa pelkällä vaalitaistelulla voiteta. Tämä keskustan torjuntavoitto on saavutettu, ei puheilla, vaan teoilla. Kestävät voitot tulevat oikeiden tekojen kautta, vaikka lyhytaikaisia takkiin tulemisiakin saadaan. Tämä kuntavaali ja koko tämän vaalikauden kestänyt puolueen 20 prosentin kannatus 34 12.5.2017 osoittaa, kuinka vahva luottamus jäsenillä on Sipilän johtamaan politiikkaan. Vähän erilainen sitoutuminen puolueen toimintaan kuin jonkun toisen hallituspuolueen kohdalla, jossa on havaittavissa vähän sitä puhumisella hankittua kannatusta. Tämänkin luulisi opastavan niitä kirjoittajia, jotka kirjoituksillaan ovat levittämässä epäluuloa keskustan toimintaan. Toisaalta Sipilän hallitus on lentokielellä ilmaistuna lakipisteessään. Suurten puolueiden edustajat saavat keskimäärin huomattavasti enemmän puheaikaa . Suoran lähetyksen puheenvuorot on syytä rajata keskimäärin kahteen minuuttiin ja vastauspuheenvuoro 15 sekuntiin. Aki-Elmeri Seppänen Turku Mihin unohtui Helsingin vihreä vappu? Olen todella pettynyt, kun Helsingissä ei ollut vapputa- pahtumaa Kyösti Kallion patsaalla. on juotu eli että puolueen sipiläeväät on syöty. Mielipiteet Uutta ajattelua ammattikoulutuksen uudistukseen Ammatillisessa koulutuksessa alkaa uusi kausi vuonna 2018. Näinkö puolue aikoo saada kaupunkilaiset vaaliuurnille? Olen maalta kotoisin ja aina äänestänyt keskustaa. Se on vuosikymmeniin isoimpia koulu-uudistuksia. Merkittävin muutos on se, että nykyisten 360 tutkinnon määrä muuttuu 150 tutkinnoksi. Uudistuksessa opiskelua tullaan siirtämään yhä enemmän työpaikoilla tapahtuvaksi oppimiseksi ja käyttöön otetaan uusi koulutussopimusmalli. Tavoitteena on huomioida entinen osaaminen, lyhentää koulutusaikaa, vähentää keskeyttämisiä ja mahdollistaa nopeammin työelämään pääsy. Jatkokelpoisuus korkeakouluihin säilyy ja opiskelun voi aloittaa ?joka maanantai?. Iso muutos reformi on opettajille, mutta myös yrityksille. Opettajan rooli korostuu entisestään opiskelijan ohjauksessa ja pedagogisessa tuessa myös työpaikoilla. Opettaja on eräänlainen pedagoginen valmentaja. Yrityksille ja heidän työntekijöilleen muutos tarkoittaa sitä, että yrityksissä on jatkossa yhä enemmän opiskelijoita oppimassa. Savolaiset ?valitukset? keskustan vaalitappiosta Ensin Seppo Kääriäinen, vanhempi valtiomies, ilmoittaa että ?tämä olvi. Aion edelleenkin pysyä puolueuskollisena ja ihmettelen kovasti, miten maalta tulleet voivat unohtaa juurensa. Pirkko Niemimäki
Tällöin tilalla oli peltoa vain kolme hehtaaria, ja metsäksi kutsuttua, raivauskelpoista risukkoa kasvoi kuutisenkymmentä hehtaaria. Tilalle on ostettu, vuokrattu ja raivattu peltoa. Pellon pH on saatava nousemaan, maan rakenne ja pieneliötoiminta muuttumaan ?peltomaisemmaksi. loimuherk . ruo ka 39 +1 / 0 e Sydänsuven 95 e 6 kk . kukkakor ut . Satavuotiaan isänmaan parhaaksi BESTON® Ca28Mg6 Masuunikuona tai BESTON® Ca32Mg2 Masuunikuona-kalsiittiseos. BESTON® Ca32Mg3 Teräskuonan valmistus alkaa jälleen keväällä. puu ta 6-7. te r veys . L am p t aiden seura : rentou t taa.? rha ? k ä s it yöt ? lu o n to . Pidempään viljelyksessä olleilla lohkoilla on pH saatu BESTON®-kalkituskuonan avulla nousemaan jopa seitsemään. Vasta hankituilla vuokra- ja uudismailla riittää aina tekemistä. 20 15 kesä kuu 7,90 ? (sis.alv) kk . hellehatu tit kun tilaat viikon kuluessa! TILAAJALAHJAKSIhääpäivä t Medaljonki-pöytäliinatunneLm n ei u no a h du Lukijo id LempiL en ei pomo t Kansallis puiston paimene . e lä m ää ma a ll a. Kun happamuus on saatu nujerretuksi, on tärkeää jatkaa ylläpitokalkitusta. Isännän ammattitaito ja säännölliset viljavuustutkimukset antavat riittävän pohjan kalkituksen suunnitteluun. Kalkituslaskuri: www.ssab.fi/kalkituslaskuri Arvo 4190 e asum in e n . ennen kuin maa alkaa antaa täydellä teholla satoaan. Tammisen pellot ovat pääasiassa hienoa hietaa ja pH-tavoite on 6,5 tasolla. per he . Tammisten suvulla tila on ollut vuodesta 1941 alkaen, jolloin Asikkalasta muuttanut Tuomo Tammisen isoisä osti sen. Kokemus on osoittanut, että raivauksen jälkeen uudismaa ei anna parasta satoa heti alkuun, vaikka sitä lannoitettaisiin asianmukaisesti. Kysy! Tammisen tila on iso osa itsenäistä Suomea: vahva ja menestyvä. Tammisen tila Raahen Arkkukarissa on kasvanut vuosikymmenten saatossa pientilasta nykyiseen kukoistukseensa suomalaisella sisukkuudella. Tilan historia ulottuu peräti 1700-luvulle
Kokouksessa käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi maakuntavaaleihin valmistautumista. Mikko Alatalo. 040 759 0509 tai pj. Käsitellään luottamuspaikkajakoa. Sysmä, kj:n vuosikokous ke 24.5. klo 19 Sysmän kirjaston Ilolassa. Käsitellään myös luottamushenkilöpaikkajakoa. Macron on monella tapaa vedenjakajalla sekä kotimaansa että Euroopan tulevaisuuden suhteen. Suunnittelemme matkaa Puolaan, Gdanskiin 11.-14.9. Sinikka puh. Esko Kivirannan maakunnallinen kesäjuhla Aliristniemen tilalla perjantaina 9.6. Terveisin Jaana Viilo, tj, 040 767 3419, jaana.viilo@keskusta.fi Järjestöilmoitukset Suomenmaahan entistä aikaisemmin! Lehti ilm. klo 18 Lasse Pakkasella osoitteessa Korkeamäki 36, 15460 Mäkelä. Lahti, kj:n vuosikokous ke 17.5. klo 19 piiritoimistolla, Hämeenkatu 9 A 5. Jaana Viilo sairauslomalla) voit soittaa pj. Suljetaanko rajat ja käännytään sisäänpäin, vai luodaanko EU:sta aidosti vahvempi toimija? Ranska valitsi avoimen, EU-myönteisen Macronin, jolla on suuri työnsarka edessään. Ilmoittautuminen ja kahvi alkaen klo 9.30. 050 374 5416, juha.isoaho@keskusta.fi, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tj Sari Kujanpää puh. klo 18. 36 12.5.2017 Tämä muutostahtotila siivitti niin ensimmäistä kertaa ehdolla olleen Macronin kuin eliitin ulkopuolelta tulleen Le Penin toiselle kierrokselle. Toinen kierros oli selvä linjavaali EU:sta. Macron korosti yhtenäistä ja vapaata EU:ta, jonka vahvat sisämarkkinat luovat positiivista virettä Ranskan talouskehitykselle. Liput 37,00/kpl. 040 418 1150. Pyhäntaan-Vanajan Keskustan py:n vuosikokous su 14.5. klo 17 Helmi säästöpankin kokoushuoneessa. klo 18 alkaen Lapinjärvellä Kimonkylän taidekodilla osoittessa Tuulennousu 11 47350 KIMONKYLÄ Pohjois-Tuusulan py:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään 18.5. 050 303 6493, hame@keskustanuoret. fi. klo 18 Terttu Vakkurilla, Kirstinmäki 15 F 117. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Varsinais-Suomi Piiritoimisto: Piirin tj Hanna Vuola 0509177000, Vesaisten piirin tja sekä Keskustanaisten ja Keskustanuorten järjestösihteeri Aino Piippo 0400407515. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Raision Kesk. Liput 10 ?, sisältää kahvituksen. klo 16 Moision koulun auditoriossa. Odotukset ovat kovat niin kotimaassa, EU:ssa kuin maailmallakin. Ensimmäisenä tehtävänään Macronin on kyettävä saamaan maansa talous kuntoon. EU:n toiseksi suurimman jäsenmaan johtajana hänen on otettava rohkeasti kantaa EU:n toimivuuteen ja suuntaan. Sauvo. klo 18. Ke. Asiaa, hauskanpitoa, nähtävyyksiä, ostoksia ym. Tuukka Liuhalle, puh. Illan artistina esiintyy ke. Avoinna varmimmin ti klo 8.30-12 ja to klo 13-17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. Ypäjä, Keskustanaisten KEVÄTKOKOUS Veteraanituvalla pe 12.5. Lenkin jälkeen kahvitarjoilu OP:n kerhotilassa. Ruukintie 2 Espoo, Kanta-Espoon py:n vuosikokous su 21.5. Vastaehdokas, kansallismielinen Marine Le Pen saavutti vaaleissa vajaan 35 prosentin kannatuksen jääden selvästi toiselle sijalle. Ranskalaiset valitsivat EU-myönteisen vaihtoehdon, mutta kansallispopulistien aseman vahvistumista viime vuosina ei voi sivuuttaa. 040-556 7262, kristiina.maki-valkkila@netikka.fi Ylöjärven kunnallisjärjestö järjestää Viljakkalan Mieslaulajien konsertin Tangon Taikaa sunnuntaina 21.5. Lohikeittotarjoilu klo 16 alkaen. Omakustanteinen keittolounas. Pyynikin kesäteatteri pe 30.6. Niskavuoren nuoriemäntä klo 18 näytökseen. Parlamenttivaalit ovat jo oven takana, ja Le Pen on lausunnoissaan ehtinyt ilmoittaa, että hän puolueineen on aito oppositio uuden presidentin politiikalle. Kuinka voidaan tulkita toisaalta Macronin vaalimenestystä ja samanaikaisesti Le Penin luotsaaman kansallismielisen liikkeen nousua? Suurimpia syitä molempien presidenttiehdokkaiden suosioon lienevät Ranskan pitkään jatkuneet taloudelliset vaikeudet. Poliittisen eliitin kyvyttömyys tehdä välttämättömiä rakennemuutoksia talouden elpymiseksi saivat kansalaiset etsimään vaihtoehtoisia voimia perinteisten poliittisten puolueiden ulkopuolelta. Uusimaa Piiri, sääntömääräinen vuosikokous ti 16.5. Le Pen taas esitti rajojen sulkemista ratkaisuna talouden kuntoon saattamiseksi. Kyse oli siitä, mihin Ranska haluaa asettaa itsensä maailmanpolitiikassa ja mikä on Ranskan rooli EU:ssa. lipputilaukset Kristiina Mäki-Välkkilä p.040-556 7262 tai kristiina. maki-valkkila@netikka.fi. Tervetuloa! Piiri, ry:n sääntömääräinen vuosikokous Tampereella la 27.5. (päivämäärä muuttunut!) Tiedustelut: pj. Saappaat ovat ehkä suuremmat kuin Macron osasi kuvitellakaan. Piiritoimiston osoite Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. klo 18.30 Ravintola Ruukissa, Kellokoskella os. Liuha, puh. alkaen klo 18. Tilaisuudessa puhuvat Keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen, kunta ja uudistusministeri Anu Vehviläinen ja eduskunnan ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen. Tiedustelut tmj Sari puh. 0456748077, s-posti: tuukka@liuha.fi Pirkanmaan Keskusta mukana tapahtumissa: seuraa Suomenmaasta, www.pirkanmaankeskusta.fi ja liity Facebookiin: Pirkanmaan Keskusta, nähdään ja tavataan! Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän ja samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. perjantaisin. 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi, Keskustanuorten tj Miro Marjamäki puh. Huom! Suomenmaan uudistuksen myötä myös lehden Keskustassa tapahtuu-järjestöpalstalle lähetettävät yhdistyksien tapahtumailmoitukset on lähetettävä sähköpostilla piirin toiminnanjohtajalle: jaana.viilo@keskusta.fi viimeistään jo toivottua ilmoituspäivää edeltävän viikon to klo 15 mennessä. Sihteerit: Kj:t ja py:t ilmoittakaa tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@ keskusta.fi Pirkanmaan Vesaiset; tj Eli- na Sieppi, Näsilinnankatu 23 a 1 33210 Tampere, p.040 555 0635, elina.sieppi@gmail.com. Keskustanaisten Pirkanmaanpiiri yhteystiedot; Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere. Vapaaehtoinen kahviraha. Raisio, keskustajärjestöjen kkpalaveri Hintsan Kokousmakasiinissa ke 17.5. 0456748077, tuukka@liuha.fi Facebook: Pirkanmaan Keskusta Pirkanmaan piiri ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään lauantaina 27.5.2017 klo 10.00 osoitteessa UKK- instituutti, Kaupinpuistonkatu 1, 33500 Tampere. seniorikeilaajat keilavuoro Keilahallilla joka torstai klo 15-16. Lieto, Tarvasjoen keskustanaisten kyläkävelyt alkaa taas 15.5. klo 18 luontopolulla. Käsitellään kevätkokoukselle määrätyt asiat ja keskustellaan tulevasta toiminnasta. Johtokunta kokoontuu klo 17 Keskustanaisten piiri. Tervetuloa kauempaakin! Ajo-ohje: Sauvon kirkonkylästä 8 km kantatietä 181 Kemiön suuntaan. Tienviitta oikealle ?Aliristniemi?, josta 600 metriä pihalle. Varsinais-Suomen Vesaiset ry tekee matkan Legolandiaan 14.18.6. p. Käsitellään myös luottamushenkilöpaikkajakoa. Paikallisyhdistysten vuosikokouksia klo 18.30. Padasjoki, kj:n ylimääräinen kokous su 21.5. 0400 930 483 ja keskustanaisten Päijät-Hämeen piiri tj Jaana Niemi puh. Keskustassa tapahtuu Puheenvuoro Onnea Macron, onnea EU Ranska valitsi sunnuntaina keskustaliberaa- lin presidentin Emmanuel Macronin. Positiivisin mielin jään seuraamaan vapauden, veljeyden ja tasa-arvon puolestapuhujan toimia tavoitteidensa saavuttamiseksi. Jere Nuutinen keskustanuorten liittohallituksen jäsen Pirkanmaa Pirkanmaan Keskustapiirin kiireellisissä asioissa (tj. Lisätietoja ja ilmoittautumiset aino.piippo@vesaiset.fi Etelä-Häme Piiritoimisto: piirin tj Juha IsoAho puh. 0400 950 704. Päijät-Häme Piiritoimisto, Keskustan PäijätHämeen piiri tj Jukka Sällinen puh. krs
www.naturcom.fi . . Säätiö voi myös myöntää tukea post graduate . . Apuraha on 500 - 1000 euroa. tasoisille tutkimushankkeille. Vapaamuotoiset apurahahakemukset ja tutkimussuunnitelmat (liitteineen 1 - 3 liuskaa) pyydetään lähettämään s-postiosoitteeseen tohtori.perttula@gmail.com. Lisätietoja apurahoista antaa säätiön asiamies Pekka Perttula, 050 570 4322. . . Maaseudun Yhteisvaliokunnan säätiön apurahat JÖGEVA 4 Maaseudun Yhteisvaliokunnan Säätiön tarkoituksena on tukea muun muassa maaseudun hyvinvointia ja edistää keskustalaisen hengen mukaista ajattelutapaa. Säätiö tukee tieteellistä tutkimustyötä, joka liittyy biotalouteen, luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen sekä maaseudun hyvinvointiin ja yhteiskunnalliseen merkitykseen. vin ä t s e k n Suome ila p a o k l a v Edellä mainittua aihepiiriä koskevat pro gradu -tasoiset tutkimusapurahat ilmoitetaan haettavaksi 28.5.2017 mennessä
. ? ? . ? ????? £
?. . . ? ? ¡ . ? ? ? . ? ? ? ?. ?
. ?.
.