6 414880 073513
KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 29 / 12.8.2016 / 4,80 ?
Kalamiehen kisälli
Ammattikalastajat uhkaavat loppua,
mutta Sodankylässä heitä rekrytoidaan lisää
Ajassa
Ilmiöt
Historia
Budjettiriihestä apua
maatiloille
Liikuntaharrastus
rokottaa kukkaroa
Alkio luotti Jumalaan,
mutta kritisoi kirkkoa
sisältö
12.8.
2016
Euroopassa kuohuu
Anneli Jäätteenmäki miettii maailman menoa kotirannassa s. 20
2
12.8.2016
hunaja on oheistuote s. Suomen kuntoon laittamisessa ykkösasia
on työllisyyden parantaminen.
Antti Kaikkonen s. 10
Mehiläisten tärkein tehtävä on
pölytys . 32
Action Power -ohjaaja Katja
Valkki näkee työssään aitoa
liikunnan riemua s.16
Timo Laaninen löysi Alkion kodin
kirjahyllystä myös Raamatun s. s. 2016
3. 37
Uusi opetussuunnitelma lisää
koululaisten omaa vastuuta s. 34
Satakunnan puoluekonkarista
Esko Eelasta tuli ?kriittinen
kepulainen. 38
12.8
Pelkästään näiden kahden hankkeen arvo
on siis yhteensä yli kaksi miljardia. Luvassa on jännittävää arkkitehtuuria ja kiinnostavia uusia ratkaisuja.
Esimerkiksi Kalasataman asuntotornien keskimääräinen
neliöhinta alkaa rakennuttajan arvion mukaan seiskalla, jo-
4
12.8.2016
ten pienituloisilla ei näihin torneihin ole asiaa. perustettu 1908 . Hankkeissa tiivistyvät myös pääkaupunkiseudun kasvun ongelmat.
Kumpikin rakennushanke on erittäin suuri suomalaisessa mittakaavassa.
Kalasatamaan tulee asuntoja 20?000 ihmiselle ja 8?000 työpaikkaa. Pääkaupunkiseudun asuntopolitiikan pahinta ongelmaa ei siis näillä
hankkeilla ratkaista.
Pasilan ja Kalasataman hankkeet on siunattu Helsingin
päättävissä elimissä suurella yksimielisyydellä jo vuosia sitten. Summaa voi verrata vaikkapa Helsingin kaupungin budjettiin, jonka loppusumma on
noin viisi miljardia euroa.
Pääkaupungin ilme muuttuu näiden hankkeiden myötä
oleellisesti. Sinne rakennetaan kuusi asuintornia, hotelli- ja toimistotorni, kauppakeskus sekä terveys- ja hyvinvointikeskus.
Torneista nousee ensimmäisenä 132-metrinen, valmistuessaan Suomen korkein asuntorakennus.
Pasilan ratapihan alueelle rakennetaan puolestaan Suomen
suurin kauppakeskus, asunnot yhteensä 4?000 ihmiselle ja 400
huoneen hotelli. Pasilan ja Kalasataman miljardi-investointien myötä pääkaupunki alkaa kasvaa ylöspäin. Toivottavasti Pasilan ja Kalasataman hankkeet nousevat esimerkiksi siitä, että kasvu ei toteudu asukkaiden mukavuuden ja viihtyvyyden
kustannuksella.
Helsingin päättäjien on myös löydettävä vastauksia siihen,
miten pienituloisetkin voisivat jatkossa asua pääkaupungissa.. Ne ovat linjassa Helsingin uuden yleiskaavaehdotuksen
kanssa, joka on nostanut pintaan pääkaupunkiseudun kuntien perinteiset kiistat.
Naapurikunnissa katsotaan, että esimerkiksi Helsingin sisääntuloväylien muuttaminen asuntobulevardeiksi vaikeuttaisi tuntuvasti kehäkolmosen takana asuvien työmatkaliikennettä ja muuta asiointia Helsingissä.
Naapurit ihmettelevät myös, miksi uusien asuntojen rakentaminen Sipoosta lohkaistulle alueelle etenee niin hitaasti.
Tämä on kiinnostava kysymys myös johtavan hallituspuolueen näkökulmasta, maksoihan keskusta Matti Vanhasen toisessa hallituksessa kovan poliittisen hinnan lounais-Sipoon
pakkoliitoksesta Helsinkiin.
Yleiskaavaehdotuksessa varaudutaan Helsingin rajuun kasvuun seuraavien vuosikymmenten aikana. Kummankin hankkeen kustannusarvio ylittää miljardi euroa. Päätoimittaja Juha Määttä
Jaakko Martikainen
Luvassa on jännittävää arkkitehtuuria
ja kiinnostavia uusia ratkaisuja.
Pääkirjoitus
Helsinki kasvaa ylöspäin
H
elsingissä on meneillään kaksi suurta rakennushanketta, jotka symboloivat merkittävää käännettä pääkaupungin kehityksessä
Unohtuvatko erilaisten oppijoiden tarpeet?
Pitkäaikainen opettaja totesi haastattelussa, että tärkeintä on oppilaan asenne. Hän koki sen hapertuneen ikävästi vuosien varrella.
Jos ennen suhtauduttiin kansankynttilöihin pelonsekaisella kunnioituksella, nyt tukitaan Wilma ja
puhelinlinjat kyseenalaistuksilla, jopa epäasiallisella ryöpytyksellä.
Kodin asenne ammattilaisten työtä kohtaan vaikuttaa väistämättä myös lapsen suhtautumiseen.
Opettajat tarvitsevat vanhempien ja koko yhteiskunnan tuen jaksaakseen vaalia kansakunnan arvokkainta omaisuutta, tulevaisuuden tekijöitä.
Me kaikki, päättäjät, läheiset, opettajat olemme
vastuussa siitä, että into piukeana koulutaipaleensa
aloittavien ihmistaimien selkäranka reppuineen pysyy suorana ja mieli opinhaluisena.
Että heidät kaikki, taustasta riippumatta, varustetaan eväillä, joiden avulla voi kasvaa aikanaan ottamaan vastuun maailmasta.
Meri Alaranta-Saukko
12.8. Kuinka käy lapsen,
joka kotoa ei saa tukea koulunkäyntiinsä?
Miten onnistuu etsimään omaehtoisesti tietoa
sellainen koulukas, jonka lukutaitokin on puutteellinen?
Voidaanko yksilöllisyyttä oikeasti huomioida jatkuvasti kasvavissa ryhmissä. 2016
5. Jos motivaatio on
kohdillaan, oppimistuloksetkin ovat hyviä.
Konkari toivoi vanhemmilta arvostusta opettajille. Toimittajalta
Elämää varten
Syksyn saapuminen virittää ilmaan uuden alun lupauksen.
Liekö siinä haikuja kaukaisilta syksyiltä, jolloin
vielä avaamattomien oppikirjojen äärellä tunsi ainakin hetken kykenevänsä kaikkeen siihen, mikä
edellisenä lukuvuotena jäi vajaaksi.
Että tänä vuonna vedän marginaalit kaikkiin vihkon sivuihin ja teen läksyt ajallaan.
Eikä kukaan ole yhtä täynnä uskoa tulevaan kuin
pieni koululainen reppu selässä keikkuen ottamassa ensiaskeliaan opintiellä.
Sitä riemua ei voi katsoa tuntematta liikutuksensekaista iloa.
Hyvää mieltä tosin himmentävät sopivasti opin-
ahjojen ovien aukaisun kunniaksi julkaistut tutkimustulokset.
Niiden perusteella kiitelty suomalainen peruskoulu eriarvoistuu kovaa kyytiä.
Kuilu hyvin pärjäävien ja jopa perustaitoja vailla
olevien välillä levenee.
Vanhempien tausta vaikuttaa vahvasti opintomenestykseen, ja erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomen
pojat näyttäisivät selviävän muita heikommin.
Maahanmuuttajalapset saattavat olla asetetuista
tavoitteista jopa kolme vuotta jäljessä.
Toivoa sopii, että tuore opetussuunnitelma kyke-
nee nostamaan suomalaisen peruskoulun uhkaavasta alhosta takaisin malliesimerkkien joukkoon.
Maallikon ymmärryksellä arvioituna siinä on paljon hyvää, kuten oppilaiden oman aloitteellisuuden, vuorovaikutustaitojen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vahvistaminen.
Taito- ja taideaineiden sekä liikunnan ja draaman
lisääminen lukujärjestykseen tuntuvat niin ikään
kannatettavilta asioilta.
Kysymyksiäkin tosin herää.
Pystytäänkö paikallisilla opetussuunnitelmilla
parantamaan alueellista yhdenvertaisuutta?
Vaikuttaako kotitausta vielä enemmän, kun oppilaiden omaa vastuuta lisätään
Niistä ilmeisesti luovutaan, mutta
jotakin pitäisi keksiä tilalle.. Runko on virkamiestyötä, ja isot linjaukset on tehty jo
kevään kehyspäätöksen yhteydessä.
Uusia poliittisia asioita valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) ensimmäinen
budjettiehdotus ei vielä sisällä.
Niiden käsittelyn aika on Orpon mukaan vasta hallituksen budjettiriihessä,
jossa rakennettaneen jonkinlainen työllisyyspaketti.
Budjettineuvottelujen yhteydessä sovitaan myös niin sanotusta maatalouden
kriisipaketista, joka on keskustalle poliittisesti tärkeä.
Orpo on yrittänyt hieman toppuutella
pakettiin liittyviä odotuksia rahan puutteen vuoksi. Budjettikehyksissä on niin
sanottua jakamatonta varausta odottamattomia menoja varten noin 90 miljoonaa euroa.
Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajan Jari Lepän
(kesk.) mielestä kriisipaketin on oltava
suuruusluokaltaan kymmeniä miljoonia
euroja.
Lepän mukaan paketti olisi saatava ainakin pääosin mieluummin lisäbudjet-
6
12.8.2016
tiin, koska silloin rahat pystytään saamaan liikkeelle rivakammin.
Leppä ei halua vielä arvioida tarkemmin, millaisia toimia pakettiin tarvitaan.
Paketista sopivat viime kädessä hallituspuolueiden puheenjohtajat.
??Siellä pitää olla aidosti ja oikeasti vaikuttavia asioita. Orpon mukaan asiasta on
tehtävä lisää selvityksiä ennen päätöksiä.
Kesän yli tuumaustauolla ovat olleet
myös kovan polemiikin nostattaneet päivähoitomaksujen korotukset, joilla on ollut tarkoitus helpottaa kuntien talousahdinkoa. Budjettineuvottelut
Keskusta odottaa
tanakkaa maatalouden
kriisipakettia
Yritysverotusta pohdittaneen myöhemmin
Teksti: Pekka Pohjolainen
Poliittinen kesäinen hiljaiselo palailee
normaalijärjestykseen valtion ensi vuoden talousarvion käsittelyn alettua.
Viime vuosina totuttuun tapaan luvassa
on pula-ajan alijäämäinen budjetti, jossa
jokainen euro on tiukassa. Ja sen lisäksi hallituksen
pitää arvioida kriittisesti markkinoiden
toimintaa, Leppä opastaa.
Hänen mukaansa tällä hetkellä markkinat eivät toimi elintarvikeketjussa sinne
päinkään kuin pitäisi.
Suuttumusta tuottajissa on herättänyt
varsinkin S-ryhmän halpuuttamiskampanja, jonka maksumiehiksi he ovat kokeneet joutuneensa.
Loppukesällä on keskusteltu uudistuksis-
ta yritysverotukseen, mutta Orpo on kertonut haluavansa siirtää niiden käsittelyn
kuitenkin ensi keväälle.
Eniten puhetta on ollut investointivarauksesta, joka antaisi investointeja tekevälle yritykselle mahdollisuuden lykätä
veronmaksua
2016
7. Jari Laukkanen
Maatalouden kriisipaketti on
keskustalle poliittisesti tärkeä.
12.8
-asenne!
Riikka Slunga-Poutsalo
Twitterissä
Huomioidaan koululaiset
liikenteessä, jokainen
meistä voi vaikuttaa
liikenneturvallisuuteen.
Anne Berner
Twitterissä
Jäte-sanasta pitää luopua. Ajassa
Sanottua
Kävin Tukholmassa katsomassa
kilpailulle avattua junaliikennettä
ja raideinvestointeja. Eduskunnassa kyselytunti on pääosin
äänestäjille suunnattu julkinen näytös,
kun taas varsinainen päätösten valmistelu
tehdään valiokunnissa, joiden työhön media ei siis usein vaikuta, Vesa sanoo.
Helsingin yliopiston lauantaina julkistet-
tavan väitöstutkimuksen mukaan media
vaikuttaa huomattavasti enemmän polii-
8
12.8.2016
tikkojen julkiseen kilpailuun äänestäjistä
kuin varsinaisiin päätöksiin.
Vesa selvitti vuodenvaihteessa 2013?2014
kollegoineen kansanedustajien käsityksiä
median vallasta. Kyselyyn vastasi 96 kansanedustajaa.
Yli 90 prosenttia kyselyyn vastanneista
kansanedustajista oli sitä mieltä, että eduskunnan kyselytunnilla kiinnitetään usein
tai erittäin usein huomioita johonkin asiaan siksi, että uutismedia on nostanut asian esille.
Eduskunnan valiokuntien työhön media
vaikuttaa selvästi harvemmin. Luonnonvarat
ja niistä tehdyt tuotteet tulee kierrättää
uudelleen ja uudelleen, ja tuottaa niistä
loppuvaiheessa energiaa.
Hanna Kosonen
Facebookissa
Jari Laukkanen
Median melko vähäinen vaikutus päätöksiin selittyy tutkijoiden mukaan muun muassa päätöksenteon hitaudella.
Väitöstutkimus: Median vaikutus
päätöksentekoon on pinnallista
Anja Manninen
Uutismedian vaikutus poliittiseen päätök-
sentekoon on usein varsin pinnallista, VTM
Juho Vesa päättelee selvitettyään kansanedustajien käsityksiä median vallasta.
Sen sijaan media vaikuttaa monesti siihen, mistä poliitikot puhuvat julkisesti esimerkiksi eduskunnan kyselytunnilla.
. Silmät avaava
matka, siellä on ?can do. Vain viidennes kansanedustajista koki, että valiokunnissa reagoidaan usein tai erittäin usein
median esille nostamiin asioihin.
Median melko vähäinen vaikutus päätöksiin selittyy muun muassa päätöksenteon
hitaudella ja sillä, että päätösten valmisteluvaiheessa julkinen keskustelu on usein
vähäistä.
Vesa selvitti myös haastatteluilla virkamiesten, poliitikkojen ja työmarkkinajärjestöjen suhtautumista julkiseen keskusteluun.
Tulosten mukaan poliittisten neuvottelujen osapuolet eivät mielellään puhu keskeneräisten neuvottelujen yksityiskohdista julkisuudessa, sillä julkinen keskustelu voi kärjistää ja lukkiuttaa neuvotteluasemia.
Vesan mukaan Suomi voidaankin luokitella neuvotteludemokratiaksi.
Ministeriö on juuri sen takia lähettänyt julkisuuteen postilain uudistukseen liittyen muistion, jossa halutaan kartoittaa kaikkien alan toimijoiden näkemyksiä. Yrityksiltä, viranomaisilta ja tietysti myös asiakkailta
halutaan tietoa päätösten tueksi.
. En minä tämmöistä vaihtoehtoa
ainakaan täysin sulkisi pois, kommentoi Jalonen esitystä.
. Mutta postinkulku on erityisesti maaseudulla niin
isojen haasteiden edessä, että kaikkia
mahdollisuuksia pitää harkita.
Jalosen mielestä asian ydin on kuitenkin siinä, riittääkö postilla jatkossa jaettavaa. Ruotsin sisarpuolueen menestys ja ohjelmatyö antoi sytykettä myös
Suomen keskustan nousulle.
Talonpoikainen tausta yhdisti Thorbjörn Fälldiniä ja Johannes Virolaista.
Jari Laukkanen
Ari Jalonen: Postin jakelutiheys
voi vaihdella alueiden välillä
Risto Luodonpää
Liikenne- ja viestintävaliokunnan
puheenjohtaja Ari Jalonen (ps.) pitää mahdollisena, että postin jakelutiheys voi jatkossa vaihdella harvaan
asutun maaseudun ja kaupunkialueiden välillä.
Asian nosti esille keskustan kansanedustaja Markus Lohi, jonka
mielestä kaupungeissa jakelupäiviä olisi kolme ja niiden ulkopuolella postin voisi hakea asiamieheltä.
Maaseudulla jakelu säilyisi edelleen
viisipäiväisenä.
. Lähtökohtaisesti kansalaisia pitää toki kohdella tasapuolisesti asuin-
paikasta riippumatta. Sanottua
Onko fiksua antaa Tynkkysen
sanomisille näin isosti
painoarvoa mediassa. päinvastoin ylimielinen
suhtautuminen on niille parasta
mahdollista lannoitetta . 1926) haudattiin
torstaina Härnösandissa valtiollisin menoin.
Fälldin johti keskustapuoluetta vuosina 1971?1985, ja
Ruotsin pääministerinä hän toimi kahteen otteeseen vuosina 1976?1978 ja 1979-1982.
Fälldinin vaalivoitto vuonna 1976 merkitsi sosialidemokraattien puolivuosisataisen valtakauden katkeamista.
Kansanomainen ja piippua polttava ?Tobbe. kasvualusta.
Sanna Ukkola
Twitterissä
Ruotsin Thorbjörn Fälldin haudan lepoon
Suomenmaan arkisto
Teppo Säkkinen
Ruotsin ex-pääministeri ja keskustapuolueen pitkäaikai-
nen puheenjohtaja Thorbjörn Fälldin (s. Reitti ulos totuuden
jälkeisestä politiikasta löytyy korkealta.
Petri Hakkarainen
Helsingin Sanomissa
Ajassa
Valtaeliitin vastaiset ilmiöt eivät kuole
nauramalla . Eikö hän
ole varavaltuutettu Oulusta.
Jussi Kärki
Twitterissä
Rimanalituksiin ei pidä vastata rimaa
laskemalla. Tyhjänä ei postiautoja
kannata millään alueella ajaa.
. 2016
9. oli vastakohta älykkömäiselle Olof Palmelle.
Fälldin oli myös vakaumuksellinen ydinvoiman vastustaja, jonka ensimmäinen porvarihallitus kaatui energiapoliittisiin kiistoihin. Kuinka paljon esimerkiksi laskuja ja tiedotteita vielä lähetetään kirjeitse ja niin edelleen.
12.8. Epä-älyllisyys ei kukistu
epä-älyllisyydellä. Vuonna 1981 Fälldin hoiti varmoin ottein
neuvostosukellusveneen karilleajon Ruotsin aluevesillä.
Suomen keskustapoliitikot oppivat tuntemaan Fälldinin
tiiviin pohjoismaisen yhteistyön merkeissä.
Talonpoikaisjohtajat Fälldin ja Johannes Virolainen tulivat aikalaisten mukaan hyvin toimeen
Ensinnäkin olen aiemmissa tehtävissäni toiminut koko ajan siihen suuntaan,
että poliittisin mandaatein valituista johtajista eduskunnan hallinnassa olevissa
yhteisöissä luovutaan. Uusi opetussuunnitelma herättelee opettajia
käyttämään kirjaan sidotun opetuksen lisäksi monipuolisia opetusmenetelmiä, Isopahkala toteaa.
Oppiminen myös siirtyy aiempaa enemmän luokista erilaisiin ympäristöihin.
Arviointi muuttuu yksilökohtaisemmaksi. Koululaisia kannustetaan itsestä
huolehtimiseen, oma-aloitteellisuuteen ja
keskinäiseen vuorovaikutukseen, Isopahkala kertoo.
Yksi uuden opetussuunnitelman avainkäsitteistä on monilukutaito, joka pitää si-
10
12.8.2016
sällään paitsi lukemisen, ymmärtämisen
myös tiedon tuottamisen.
??Tiedon olemus on muuttunut. Maria Kaisa Aula ei halunnut mandaattivirkaan
Risto Luodonpää
Spekulaatioiden kärkinimenä esiintynyt
Maria Kaisa Aula ei aio hakea piakkoin
vapautuvaa Kelan pääjohtajan virkaa.
. En pidä mitenkään
johdonmukaisena, että olisin ehdokkaana prosessissa, jossa Kelan pääjohtaja valitaan puoluemandaatin perusteella.
. Kesäloman loppusuoralla yllätyin, kun
Helsingin Sanomissa kerrottiin, että uusi pääjohtaja on sitten Maria Kaisa Aula
(kesk.), hän kirjoittaa LinkedIn-tilillään.
Aula toteaa kokevansa suurena arvostuksena sen, että keskustan piirissä on
nostettu hänen nimensä mukaan Kelan
johtajavalintoihin.
. En kuitenkaan aio hakea tehtävää.
Olen tämän myös keskustan johdolle ilmoittanut sen jälkeen, kun asiasta ryhdyttiin lehdissä spekuloimaan, hän painottaa.
Aulan mukaan uusista valintaperiaatteista sopiminen pitää tehdä eduskuntapuolueiden yhdessä ja niin, että kaikki siihen sitoutuvat.
Aula esittää kieltäytymiselleen kaksi pe-
rustelua.
. Lukuvuoteen
käydään uudenlaisista asetelmista, sillä tuore opetussuunnitelma astui voimaan
elokuun alussa.
Tampereen normaalikoulun lehtorin
Sanna Isopahkalan mukaan kysymys on
isosta toimintakulttuurin muutoksesta.
Oppilaiden oma vastuu kasvaa, ja koulussa pyritään lisäämään yhteisöllisyyttä
sekä hyvinvointia.
??Opettaja ohjaa oppimaan ja etsimään
tietoa. Enää oppilaita ei verrata toisiinsa, vaan
todistus kertoo, miten koululainen on kehittynyt omalla tasollaan.
Isopahkalan mukaan opettajat suhtautuvat enimmäkseen innostuneesti uuden
opetussuunnitelman mahdollisuuksiin.
Moni tosin jännittää, osaako tarpeeksi.
Ristiriitaisiakin ajatuksia uudistus on
herättänyt.
??Olennaista on, ettei punainen lanka
pääse katoamaan laaja-alaisen osaamisen
korostamisen myötä, Isopahkala muotoilee.
??Suomessa opettajilla on niin korkea
ammattitaito, että luotan heidän välttävän
sudenkuopat.
Uuden opetussuunnitelman käyttöönotto
vaatii opettajilta aktiivisuutta.
Isopahkala toivoo, että esimiehet ja päättäjät tukevat opettajien halua muuttua ja
tehdä asioita eri tavalla.
Kansanedustaja, sivistysvaliokunnan
jäsen Ulla Parviainen (kesk.) muistuttaa
hänkin, että iso toimintakulttuurin muutos ei tapahdu kenenkään päätöksellä.
??Se ei ole vain napsautus. Sitä hintaa en ole halukas maksamaan, hän toteaa.
Suomenmaan arkisto
??Uusi opetussuunnitelma pyrkii luomaan kouluihin lisää yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia, Sanna Isopahkala (kolmantena oikealta) kertoo.
Kouluvuosi starttaa uusin askelmerkein
Meri Alaranta-Saukko
Koulut ovat tällä viikolla alkaneet useim-
missa Suomen kunnissa. Tarvitaan jatkuvaa keskustelua paitsi opettajien kesken,
myös kodin ja koulun välillä. Lisäksi muutto työviikoiksi Helsinkiin
merkitsi isoa lovea elämänlaatuun ja arkea
erossa perheestä. Tähän on varattava aikaa.
Junien täyttöaste kasvaa kuitenkin isoilla reiteillä,
joten juhlapyhinä ja sesonkeina kannattaa lippu varata ajoissa.
12.8. Brexit-kansanäänestyksen tulos on ilmeisesti johtamassa unionin perusteelliseen uudistamiseen. Rahoitamme muiden jäsenmaiden maataloutta, minkä lisäksi joudumme maksamaan kansallista maataloustukea. Suomelle työvoiman vapaa
liikkuvuus on aiheuttanut enemmän ongelmia
kuin useimmille muille jäsenmaille. Uudistus etenee tavoitteiden mukaisesti, ja asiakkaita on junissa enemmän.
Onko VR:n lähtökohtana ahtaa junat täyteen, vaikka se merkitsisi matkustajien jäämistä ilman istumapaikkaa ja tunneiksi
venyviä odotusaikoja?
VR:n tavoitteena on nostaa junien täyttöastetta kapasiteetin
sallimissa rajoissa. Hän huomautti, että ongelmat ja uudistamistarpeet on helpompi nähdä
jäsenmaista käsin.
Sirkka-Liisan kannanotot osuvat asian ytimeen. Täällä Bryssel
Kansalliseen alue- ja maatalouspolitiikkaan
Maatalouden ja maaseudun vahva puolustaja
Sirkka-Liisa Anttila ehdotti äskettäin (24.7.) Suomenmaan palstoilla, että alue- ja maatalouspolitiikka olisi siirrettävä EU:n jäsenmaiden vastuulle.
Hän perusteli tätä sillä, että rahan kierrättäminen Brysselin kautta ei ole järkevää ja se aiheuttaa byrokratiaa. Lisäksi olemme uusimassa konduktöörien työkaluja, joilla he pystyvät
myymään paikkalipun junasta.
Selviytyykö VR juhlapyhistä ja sesonkiajoista enää entiseen tapaan?
Ilman muuta. Nyt
olemme saaneet junien täyttöasteet nousuun, mutta täysiä junia
on edelleen erittäin pieni määrä kokonaisuudesta. Esimerkiksi
varusmiehille tehtiin paikanvaraus mahdolliseksi keväällä. Suomen tulee tässä yhteydessä ajaa
tiukasti omia etujaan.
Britannia haluaa ensi sijassa rajoittaa työvoi-
man vapaata liikkuvuutta. Suomenkin hallitus
on ilmoittanut, ettei Britannialla olisi pääsyä sisämarkkinoille, ellei se sitä hyväksy.
Ihmettelen tätä. Ohjelmaperusteinen tuki on tehotonta. Missään nimessä emme halua asiakkaiden jäävän ilman istumapaikkaa tai odottelevan tuntikausia. 2016
11. Yhteinen maatalouspolitiikka vinouttaa maatalouden kehitystä.
Myös aluepolitiikassa Suomi on nettomaksaja. Suomen tulisi todellakin pyrkiä neuvotteluissa siihen, että
alue- ja maatalouspolitiikka siirrettäisiin takaisin
jäsenvaltioiden vastuulle.
EU:n yhteinen maatalouspolitiikka sopii huonosti Suomen olosuhteisiin. Joudumme maksamaan kohtuuttoman osuuden sen kustannuksista. Tällöin Pohjolan yhteisö voisi toteutua EU:n puitteissa.
Paavo Väyrynen
europarlamentaarikko
Jari Laukkanen
Suoraan kysyen
Junissa on täydempää
Pekka Pohjolainen
Lomakaudella junat ovat aika ajoin olleet täysiä, kun vuoroja on vähennetty ja hintoja on laskettu. Samaa esitti jo viime talvena
Mauri Pekkarinen.
Sirkka-Liisa Anttila korosti, että brexit-kansanäänestyksen jälkeen pidetyssä EU:n huippukokouksessa vastuu unionin uudistamisesta annettiin
hallitusten päämiehille. Onko uudistus sujunut tavoitellusti, VR:n matkustajaliikenteen johtaja Maisa Romanainen?
Junien täyttöasteet olivat ennen uudistuksia erittäin matalat,
ja 80 prosenttia junista kulki alle 20 prosentin täyttöasteilla. Jos
saisimme käyttää EU:n alue- ja rakennepolitiikkaan käytettävät varat oman tahtomme mukaan, tulokset olisivat paljon paremmat.
Jos työvoiman liikkuvuutta ryhdytään rajoittamaan, Britannia saattaa pysyä EU:n jäsenenä.
Jos alue- ja maatalouspolitiikka ja myös kalastuspolitiikka palautetaan jäsenmaille, Islanti ja Norja
saattavat liittyä unioniin
Tänä vuonna kävijöitä oli kolmessa maassa yhteensä oheistapahtumineen jopa 300?000.
12
12.8.2016. Uutiskuva
Epäonnistujasta
voittajaksi
Henna Lammi
Suomi on kesätapahtumien luvattu maa, ja nyt festi-
vaalit on ymmärretty valjastaa vientiinkin.
Elokuun alussa Helsingin Kyläsaaressa järjestetty
elektronisen tanssimusiikin Weekend-festivaali järjestettiin samana viikonloppuna kolmessa maassa: Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Tänä vuonna tapahtuma järjestettiin
vasta viidettä kertaa.
Onnistumista korostaa sekin, että ensimmäisenä
vuonna festivaali epäonnistui surkeasti.
Vuonna 2012 Weekend pidettiin Espoossa Luukin ulkoilualueella, eivätkä liikennejärjestelyt toimineet. Monelta festarivieraalta jäi esiintyjät kokonaan näkemättä.
Fiaskosta kirjoitettiin lehdissä viikkojen ajan.
Festivaali näyttää oppineen virheistään. Esiintyjiä rahdattiin maiden
välillä muun muassa viidellä helikopterilla.
Festivaali on kasvanut muutamassa vuodessa kuin
varkain suomalaisen festarikentän kansainväliseksi
vientituotteeksi
Mikko Stig/Lehtikuva
12.8. 2016
13
Niinpä Takkula
lupautui reilut kymmenen vuotta sitten mukaan tohtoriseminaariin.
Takkula valittiin vuonna 2004 Euroopan
parlamenttiin, mikä hieman hidasti tutkimussuunnitelman tekoa.
. Aloitin opettajana syksyllä 1992 Posion
Anetjärven koululla ja valmistuin Lapin yliopistosta maisteriksi seuraavana keväänä.
Aloitin jo silloin ensimmäisen yrityksen väitöskirjatyössäni ja sain sivuaineopiskeluluvan Helsinkiin teologiseen tiedekuntaan,
Takkula kertoo.
Tuolloin hänen ajatuksenaan oli alkaa
tutkia juutalaista kasvatusajattelua.
. Kysymyslomakkeeseen vastaisivat 27 jäsenmaan
edustajat.
Takkulan mukaan opettajankoulutusta pi-
detään sisämarkkinoita ja taloutta vahvistavana sekä kilpailukykyä kohentavana tekijänä.
??EU:n opettajankoulutusohjelmien keskeisenä tavoitteena on kehittää opettajan
ammatillista osaamista ja sitä kautta parantaa EU:n kilpailukykyä. Syksyllä 2007 EU:n komissio julkaisi tiedonannon opettajakoulutuksen laadun
14
12.8.2016
parantamisesta ja päätin ryhtyä seuraamaan, miten jäsenmaissa asiaan suhtaudutaan. Tämä aihe kaatui osittain siihen, että alkuperäislähteet ovat hepreaksi. Politiikka
Pitkäaikainen
haave toteutuu
Hannu Takkulan väitöskirja tarkastetaan syyskuussa
TEKSTI: Maarit Simoska KUVA: JARI LAUKKANEN
Europarlamentaarikko Hannu Takkula,
52, on opiskeluajoistaan lähtien ollut kiinnostunut opettajankoulutuksen sisällöstä.
1990-luvulla alkanut halu perehtyä johonkin asiaan syvemmin saa syyskuussa päätöksensä, kun Takkulan väitöskirja tarkastetaan Lapin yliopistossa.
Takkulan aiheena on Euroopan unionin opettajankoulutus ja se, millaisena EUmaiden opetusministerit ja Euroopan parlamentin koulutusvaliokunnan jäsenet sen
näkevät.
. Suomi on monessa
asiassa opettajankoulutuksen mallimaa.
Takkula on puurtanut väitöskirjansa parissa kaikki lomat vuosikausien ajan. Toinen syy opintojen keskeytymiseen oli valintani eduskuntaan keväällä 1995 Lapista.
Lapin yliopiston professori Kaarina Määttä
muistutteli Hannu Takkulaa säännöllisesti väitöskirjan tekemisestä. Kykenen sitä puhumaan jollakin tasolla, mutta teoreettiset lähteet ovat hieman haastavampia. Kun
hän putosi Euroopan parlamentista vuonna
2014, hän päätti saada työnsä päätökseen.
??Tiesin, että Olli Rehn pyrkisi eduskuntaan, jos hän ei saisi merkittävää virkaa kansainvälisissä tehtävissä. Nyt olen todella
huojentunut, että työ tarkastetaan vihdoinkin syyskuussa, hän iloitsee.. Ensimmäisenä varaedustajana minulla oli vajaa vuosi aikaa
viimeistellä väitöstyötä, ja tuon ajan käytin tiiviisti kirjoittamiseen. Ennakkoon minulla oli hieman sellainen käsitys, ettei strategiapapereihin perehdy kuin muutama opetusministeriön virkamies, mutta olin väärässä.
Takkula toimi itse tuolloin parlamentin
koulutus- ja kulttuurivaliokunnan jäsenenä,
joten hänen oli helppoa tavoittaa komission, ministerineuvoston ja parlamentin koulutuspolitiikkaa käsittelevät keskeiset päätöksentekijät.
Tutkimukseen osallistuivat EU:n opetusministerit sekä valiokunnan jäsenet
nousi takaisin euroedustajaksi varapaikalta 2015
12.8. Suomi on monessa asiassa
opettajankoulutuksen
mallimaa.
Hannu
Takkula, 52
. Euroopan parlamentin jäsen
2004?2014
. toiminut opettajana Posion
Anetjärvellä
. 2016
15. kansanedustajana Lapista
1995?2004
. kasvatustiedeiden maisteri,
Lapin yliopisto 1993
Pian uudet vikkeläjalkaiset alaluokkalaiset tömistävät salin lattialle.
Ohjaaja Katja Valkki rauhoittelee energisimpiä kuuntelemaan ohjeita.
Kuka pelkää mustekalaa -leikki on äkkiä käynnissä.
Vaasassa kaupunki on järjestänyt mak-
suttomia liikuntakerhoja jo yli kymmenen vuotta.
16
12.8.2016
Lähes kaikilla Vaasan kouluilla kokoontuvat kerhot alkavat heti koulupäivän jälkeen tai ennen sitä.
??Osallistuminen on tehty mahdollisimman helpoksi. Vanhempien ei tarvitse lähteä erikseen kuskaamaan, Valkki sanoo.
Action Powerin ohjaajat käyvät kerhojen
lisäksi säännöllisesti liikuttamassa lapsia
myös koulupäivän aikana.
Toiminta on osa hallituksen vahvasti
tukemaa Liikkuva koulu -hanketta.
Iltaisin ja loma-aikoina järjestetään
hinnaltaan edullisia lajikouluja ja liikuntaleirejä.
Tavoitteena on saada vähän liikkuvat
lapset ja nuoret liikkeelle.
Viime vuosina on julkisuudessa toistu-
vasti keskusteltu lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden vähenemisestä sekä toisaalta liikuntaharrastusten hinnan
noususta.
Nämä kaksi asiaa myös linkittyvät toisiinsa.
Kari Puronahon vuonna 2014 julkaistu tutkimus osoitti liikuntaharrastamisen
seuroissa kallistuneen selvästi ja harrasteliikunnankin kustannusten kasvaneen.
Intensiivisesti harrastettavissa lajeissa
kilpaurheilu oli kallistunut jopa kaksi- tai
kolminkertaiseksi kymmenessä vuodessa.
Eikä tämä suuntaus ole osoittanut muuttumisen merkkejä.. Liikunnan ilo ja
rohkeus kehittyvät
tekemisen kautta.
Ilmiöt
Urheiluharrastuksissa
liikkuu raha
Liikuntaharrastusten kallistuminen lisää terveys- ja hyvinvointieroja. Action Power
-toiminta tarjoaa lapsille ja nuorille matalan kynnyksen mahdollisuuden kohottaa kuntoa.
Teksti: Meri Alaranta-Saukko Kuvat: Maria Seppälä
Vaasalaisen Onkilahden koulun piha-
maalla sataa, mutta sisällä liikuntasalissa
nauru raikuu.
Action Power -liikuntakerhon oppilaat
kerääntyvät loppurinkiin, kun seuraavat innokkaat kasvot kurkistelevat jo oviaukossa
Työryhmän mielestä pienten lasten kisat kannattaisi järjestää lähialueilla.
Valtion liikuntaneuvoston yhdenvertaisuus- ja tasa-arvojaoston puheenjohtaja,
kansanedustaja Hanna Kosonen (kesk.)
huomauttaa, että Suomessa on paljon
myös edullisia liikuntamahdollisuuksia.
??Meillä riittää metsää ja monenlaisia ilmaisia ulkoliikuntapaikkoja. Niiden kanssa toteutetaan esimerkiksi liikuntaleirejä, lajikouluja ja isompia tapahtumia.
??Tarvitaan kaikkia tekijöitä, kunnan
palvelut eivät yksin riitä.
Saarinen uskoo, että urheiluseuroissa
on jo paljon tehty kustannusten kohtuullistamiseksi. Myös lajiliitoissa pitää miettiä ratkaisuja ongelmaan.
??On oltava eri hintaisia vaihtoehtoja.
Niille, jotka haluavat kilpailla enemmän
ja niille, jotka tahtovat vain harrastaa.
Onkilahden koulun salissa meno sen kun
paranee.
Katja Valkin mukaan vuoden kerhossa käyneissä lapsissa huomaa kehittymisen selvästi.
??Aluksi monet olivat arkoja. 2016
17. Into saattaa hiipua, jos homma
menee liian vakavaksi tai oikea laji ei osu
heti kohdalle, Kosonen sanoo.
Siksi tarvitaan seurojen, koulujen ja liikuntapalveluiden yhteistyömalleja, jotta kaikki lapset pääsevät helposti kokeilemaan eri lajeja. Venla Salonen ja Oskari Pajunen ovat innokkaita Action Power -kerholaisia.
- Liikunta on tärkeää, että tulisi hyvä kunto, he tuumaavat.
Pari vuotta sitten tehtyjen selvitysten
mukaan noin kolmannes nuorista ja heidän vanhemmistaan kertoo liikuntaharrastuksen jäävän haaveeksi rahan vuoksi.
Kymmenisen vuotta sitten näin totesi
vain kymmenesosa vanhemmista.
Kansainvälisten vertailujen perusteella
Suomessa perheen varallisuus vaikuttaa
vahvasti lapsen liikunta-aktiivisuuteen.
Tämä on huolestuttavaa, sillä liikuntaharrastusten puuttuminen korkeiden kustannusten vuoksi lisää kiistatta terveys- ja
hyvinvointieroja.
Tilanne on otettu vakavasti myös ministeriössä.
Viime syksynä opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) asetti
työryhmän miettimään ratkaisuja liikuntaharrastusten hintojen alentamiseksi.
Työryhmän kesäkuun lopussa luovuttamassa esityksessä peräänkuulutetaan eri
toimijoiden yhdensuuntaista politiikkaa
ja toimenpiteitä.
Konkreettisina keinoina työryhmä esittää kilpailujärjestelmien sekä olosuhdeja varustevaatimusten kehittämistä kohtuullisempaan suuntaan sekä harrastemuotoisen toiminnan lisäämistä.
Esimerkiksi kilpailumatkat nostavat
helposti muuten edullisen harrastuksen
hintaa. Osa lajeista,
kuten hiihto tai suunnistus, ovat edelleen
halpoja, hän toteaa.
Perheen varallisuus
vaikuttaa vahvasti
lapsen liikuntaaktiivisuuteen.
Julkisten liikuntatilojen käyttöä kannattaisi Kososen mukaan tehostaa.
??Koulujen piha-alueille ja liikuntasaleihin pitäisi päästää erilaisia ryhmiä harrastamaan vapaammin.
Liikuntaharrastusten hinnannousu on
Kososen mukaan kiistämätön ongelma.
??Lajit, joissa on ammattimainen valmennuskulttuuri, maksavat paljon.
Hän kiittelee urheiluseuroja siitä, että
ne ovat kehittäneet keinoja myös vähävaraisempien osallistumismahdollisuuksien
lisäämiseksi.
Kansanedustajan mielestä olisi tärkeää
varmistaa, ettei esimerkiksi yhdistysten
verokohtelulla estetä talkootoimintaa.
??Kaikkea ei pidä ajatella verotulojen
maksimoinnin kannalta. Juuri sellaisia kuin Vaasan
Action Power.
Vaasan kaupungin liikuntakoordinaattori Jaakko Saarisen mukaan samanlaisia
asioita tehdään jo ympäri Suomen.
Saarinen ja Kosonen kiittelevät Liikkuva koulu -hanketta.
??Sen avulla voidaan tehokkaasti, mutta suhteellisen vähällä rahalla vaikuttaa
myönteisesti lasten liikkumiseen.
Saarinen korostaa urheiluseurojen mer-
kittävää roolia kunnallisten liikuntapalveluiden rinnalla. Yhteiskunnalle on valtavasti hyötyä esimerkiksi seurojen talkootyön mahdollistamista liikuntaharrastuksista.
Samalla tulisi miettiä, miten voitaisiin
taloudellisesti tukea lasten harrastuksia.
Työryhmä esittää pienituloisille perheille harrastusmenoihin kohdennettavaa
toimeentulotukea.
??Monelle jo sen hakeminen voi olla ylitsepääsemätön toimenpide. Liikunnan
ilo ja rohkeus ovat tulleet tekemisen kautta, hän kertoo.
12.8. Suora harrastustuki voisi olla vaihtoehto, Kosonen
miettii.
Harrastuskustannusten nousun yksi lieveilmiö on, että lapset joutuvat yhä
varhemmin keskittymään vain yhteen lajiin.
??Suurimmasta osasta ei tule huippu-urheilijoita
Ryhmittymään
kuuluu muun muassa
Syyrian merkittävimpiin
jihadistiryhmiin lukeutuva
entinen al-Nusran rintama.
Maa vyöryi meksikossa.
Meksikossa etsittiin rajun
Earl-myrskyn aiheuttamien
maanvyörymien uhreja.
Etsintäoperaatioihin
osallistui satoja sotilaita,
pelastajia ja etsintäkoiria.
Ainakin 45 ihmistä kuoli
maanvyöryissä Meksikon
keskiosissa, ja 18 kylää
jäi mutavyöryjen takia
saarroksiin.
Vauhdin hurmaa. Maailman kuvat
Koonnut: Katariina Lankinen
Suhteiden lämmittelyä.
Turkki ja Venäjä paikkailivat
tulehtuneita suhteitaan
tiistaina Pietarissa,
kun presidentti Recep
Tayyip Erdogan tapasi
presidentti Vladimir Putinin.
Maiden suhteet vajosivat
aallonpohjaan, kun Turkki
ampui alas venäläisen
sotilaskoneen viime vuoden
marraskuussa.
Taistelu Alepposta.
Syyrian Aleppossa
kapinallistaistelijat
mursivat hallituksen
joukkojen saartorenkaan,
ja oppositioryhmittymä
aloitti taistelut koko Aleppon
valtaamiseksi. Ison-Britannian Thomas Daley ja
Daniel Goodfellow ylsivät kolmannelle sijalle uimahyppyjen miesten parikilpailussa.
18
12.8.2016. Rio de Janeiron olympialaisten ensimmäisellä viikolla kisattiin muun muassa uimahypyissä
Pitääkö sinun käyt-
tää mustaa kaapua. Maassa on paljon vuoristoa, jossa on aina kylmempää kuin esimerkiksi meren rannalla Beirutissa.
Libanonissa on laskettelukeskuksia. Olen usein vastannut ehkä valitettavan epädiplomaattisesti, että
eihän Libanon mikään Saudi-Arabia ole!
Kävelen Beirutin kaduilla liki joka päivä yksin, en tarvitse siihen mieheni seuraa tai suostumusta. . Periaatteessa olisi mahdollista olla aamulla laskettelemassa vuorilla ja tulla iltapäiväksi merenrannalle loikoilemaan aurinkoon. monet varakkaat
libanonilaiset ovat tästä muuten hyvin mielissään.
Ennakkoluuloissa ei ole mitään pahaa tai hävettävää, kunhan on valmis alistumaan tiedolle ja tarvittaessa tarkentamaan omia käsityksiään. Koska liikenne
on ruuhkaista, ei tämä kaksoisstrategia ole valitettavasti käytännössä mahdollinen.
Beirutissa talvilämpötila ei laske niin alas,
että suomalainen tarvitsisi talvitakkia. Täällä on kuumaa
ja vaarallista ja naiset ovat alistettuja. . Libanonilaiset
naiset pukeutuvat hyvin seksikkäästi, ja korkokengät kopisevat arkenakin.
Koskaan en ole kohdannut mitään epäasiallista huutelua tai tuijottelua kadulla. Kesällä lämpötila nousee noin 35 asteeseen.
Elämä Libanonissa ei ole ainakaan juuri nyt
vaarallista, vaikka Syyria onkin rajanaapuri.
Turvallisuusviranomaiset ovat kovilla, ilman
ponnisteluja vakaa tilanne ei säily.
Syyrian vastainen vuoristoinen rajaseutu on
sen verran levotonta, että sinne menemistä on
vältettävä.
Voitko kulkea siellä yksin. 2016
19. Ennakkoluuloja Libanonista
?Libanon on muslimimaa. Voitko ajaa autoa. Ennakkoluulot muuttuvat tiedoksi kiinnostumalla, oppimalla ja kohtaamalla.
Maassa palvelleet rauhanturvaajamme ovat
vuosikymmenten mittaan levittäneet Suomessa viestiä ystävällisestä ja vieraanvaraisesta Libanonin kansasta.
Satu Mäki-Lassila
Beirut
beirutinsatu@gmail.com
Twitter: @SatuMakiLassila
12.8. Monien paikallisten naisten rinnalla tunnen kyllä usein itse
pukeutuneeni suomalaiskaapuun väljissä marimekoissani ja nansoissani. Kerran
luulin tällaista tapahtuneen, kunnes tajusin,
että perääni vihelsi ikkunalaudalla istunut papukaija. Kaikki
arabit eivät kuitenkaan ole muslimeja. Autolla voisin ajaa, jos itse uskaltaisin
hurjaan liikenteeseen mukaan.
Pieni osa Libanonin musliminaisista pukeutuu mustaan peittävään asuun. Suurin osa myönteisistä ennakkokäsityksistä liittyy libanonilaiseen ruokaan, joka on maailmankuulu.
Vanha klisee Beirutista Lähi-idän Pariisina
on sitkeästi hengissä myös . näitäkin minulta kysytään usein. kohtaamani ennakkoluulot osuvat harhaan aika
usein.
Libanon on arabimaa, koska valtaosa sen väestöstä puhuu äidinkielenään arabiaa. Libanonin väestöstä noin 60 prosenttia on muslimeja
ja vajaat 40 prosenttia kristittyjä.
Meidän asuntomme välittömässä läheisyydessä ei ole moskeijaa, vaan ortodoksikirkko,
ja ortodoksien arkkipiispan vierasliikennettä
seuraamme terassiltamme.
Libanon on välimerellinen maa, jossa on var-
sin selkeät vuodenajat. Eurooppalainen keski-ikäinen nainen
saa kulkea varsin rauhassa.
Myönteisiäkin ennakkokäsityksiä Libanonis-
ta suomalaisilla onneksi on. Paikalliset kaivavat tikkitakit esiin heti, kun lämpötila laskee alle kahdenkymmenen
Henkilö
Suomi ei kehity, jos se ei ole mukana
eurooppalaisessa yhteistyössä, Anneli
Jäätteenmäki sanoo. Parlamentin
varapuhemies haluaa Euroopan
unionilta pikkutarkan sääntelyn sijaan
enemmän tuloksia ja keskittymistä.
20
12.8.2016
2016
21. Nyt pitää edetä rauhallisesti, mutta vitkuttelematta.
Brexitin voi ajatella olevan seurausta pääministeri David Cameronin yrityksestä pelastaa
oma puolueensa.
Jäätteenmäen mielestä se ei ole koko totuus.
Iso-Britannia on kutistunut Britanniaksi,
ja brittien on ollut vaikea hyväksyä valta-aseman menetystä. Cameronkin aikoinaan moitti, että kaikki
on EU:n syytä.
Jäätteenmäen mielestä parlamentarismin
syntymaana pidetyssä Britanniassa demokratia on päässyt rapautumaan varsinkin EU-asioissa.
Cameron haki EU:n kautta ratkaisua maan
sisäiseen ongelmaan vaatiessaan kansallisille parlamenteille enemmän valtaa ja veto-oikeutta, Jäätteenmäki tulkitsee.
EU-asiat ovat Britanniassa kuuluneet vahvasti hallitukselle, ja parlamentti on pidetty
ulkona.
12.8. Maa on jo aikaisemmin ollut
EU-vastainen.
Monet ovat lietsoneet inhoa Brysselistä tulevaa byrokratiaa kohtaan, ja brittilehdistössä on ollut paljon valheellista tietoa, Jäätteenmäki listaa.
. Turkki ei ole toimiva demokratia eikä oikeusvaltio.
Jäätteenmäen mielestä voi myös kysyä, onko Erdogan enää kiinnostunut koko EU-jäsenyydestä.
Jännitys Britannian EU-jäsenyyden tulevaisuudesta tiivistyi juhannusviikolla.
Jäätteenmäki uskoi brittien lopulta kääntyvän kyllä-puolelle . On aivan karmea tilanne, jos pitää pelätä
sanomisiaan.
Toisinajattelijat, jotka eivät tue presidentti
Recep Tayyip Erdogania, saavat nyt mennä.
. Hän sanoi, ettei briteille voi kostaa. tuttuun ja turvalliseen
vaihtoehtoon.
Äänestystuloksen selvittyä Saksan liittokansleri Angela Merkel näytti Jäätteenmäen
mielestä taas todellista johtajuutta.
. Yhteistyön
puolustajA
Kotikylällä kohdattu erilaisuus kasvatti
Anneli Jäätteenmäkeä politiikkaan
TEKSTI: Liina Hauru KUVAT: Paula Åström
Euroopan parlamentin varapuhemies Anneli Jäätteenmäki viettää ensimmäistä lomaviikkoaan. Miten kauan näin voi jatkaa, ettei maa
ajaudu sisällissodan partaalle?
Nykyisessä tilanteessa Jäätteenmäki ei näe
mahdollisuutta EU-jäsenyysneuvottelujen
käymiselle.
. Kaappien järjestely on tehnyt hyvää.
Maailmanpolitiikan kesä taas on ollut täynnä epäjärjestystä.
84 ihmistä sai surmansa terrori-iskussa
Nizzassa. Seuraavana päivänä Turkissa käynnistyi sotilasvallankaappaus.
Jäätteenmäki miettii turkkilaisia, jotka haluavat elää rauhassa, tehdä työtä ja matkustaa.
. Niin se
onkin
Nyt britit ovat joutuneet ottamaan
aikalisän miettiäkseen, mitä oikeastaan
haluavat uudessa tilanteessa.
22
12.8.2016
. Anneli Jäätteenmäki tutkii Lapuan ravien lähtölistaa Kati Ojaniemen kanssa. Suomessa eduskunta säätää lain kansanäänestyksen järjestämisestä ja laajemmat tahot joutuvat valmistelemaan
äänestystä.
Brexit on EU:lle kova kolaus, Jäätteenmäki myöntää.
Kolmatta kauttaan Euroopan parlamentin jäsenenä toimiva Jäätteenmäki
näkisi tulevaisuudessa mielellään enemmän tuloksia ja keskittymistä.
Hän puolustaa edelleen vahvasti eurooppalaista yhteistyötä.
. Jäätteenmäki on nauttinut paikallisista kesätapahtumista kuten pesäpallosta
ja körttibluesista. Vain muutama maa on laittanut päätökset täytäntöön.. Tämän mukana on tuomittu koko
kansanäänestys. Sitä en kyllä tekisi.
Britanniassa äänestys järjestettiin
pääministerin tahdosta.
. Kahdenvälisten sopimusten tekeminen olisi energian ja rahan hukkaa.
Ihmisten luottamusta syövät huonosti valmistellut päätökset, joita ei panna
toimeen.
On kulunut lähes vuosi siitä, kun EU:n
huippukokous päätti yhteisistä pakolaiskiintiöistä. Silloin tulee helposti tunne, että asiat
tulevat annettuina, Jäätteenmäki toteaa.
Hänen mielestään maassa olisi voitu
ottaa Suomesta mallia siinä, miten pääministeri keskustelee eduskunnan kanssa unioniin liittyvistä kysymyksistä.
Britannian kansanäänestystä Jäätteenmäki pitää vastuuttomasti järjestettynä.
Äänestystulokseen ei ollut juuri varauduttu. Raveista ei tullut voittoa, mutta entisen kotikylänsä Hirvijoen nuorisoseuran järjestämästä bingosta Jäätteenmäki voitti kahvipaketin.
Koska
asiat riitelivät eivätkä ihmiset, voitiin olla ystäviä ja asiat hoituivat.
Jäätteenmäki oppi, että politiikassa on
lopulta kyse tavallisten ihmisten arkiasioiden hoidosta. Terrorismi ei lähde yksin aseilla. Mitä solidaarisuutta
Luxemburg osoittaa, tai Belgia. Pohjoismaisessa yhteistyössä ideat
tulevat ruohonjuuritasolta. Luxemburgissa voi päiväsaikaan kävellä toimistoon ja sopia, kuinka paljon
maksaa veroja. Kokemukset noilta ajoilta ovat vaikuttaneet Jäätteenmäen
näkemykseen EU:n tulevaisuudesta.
. Eteläpohjalainen nuori nainen päätti suunnata diplomaattiuralle.
Työ ulkoministeriön protokollaosastolla ei kuitenkaan tuntunut omalta. Maahan tulevista ihmisistä ei pidä
puhua pelkkänä potentiaalisena työvoimana.
Terrorismia Jäätteenmäki kitkisi juurisyihin puuttumalla.
Lähi-itään, kuten Irakiin, tehdyt hyökkäykset ovat Jäätteenmäen mielestä luoneet kasvualustaa terrorismille.
. Pelkkä johtajan vaihdos ei tuo demokratiaa.
Kyse on ihmisten ja kansojen hyvinvoinnista, tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta. Brysselin hyökkääjä asui viiden kilometrin päässä parlamentista.
. 2016
23. Jäätteenmäki kyllästyi simputukseen.
Häntä oli alkanut mietityttää myös
diplomaatin työhön liittyvä jatkuva
muuttaminen maasta toiseen.
Kiinnostus kansainvälisiin asioihin
kuitenkin säilyi. Nyt tarvitaan
enemmän kansalaisten ideoiden kehittämistä, ei vanhojen julistusten mukaan
toimimista.
Jäätteenmäen kotikylä sijaitsee 16 kilo-
. Koko nuoruuteni olen kyllä myynyt
keskustan arpoja, Jäätteenmäki nauraa.
Arpojen myynnissä ja vaalimainoksia
levittäessä kotikylä tuli tutuksi. Nyt hammasharja löytyy neljästä eri osoitteesta kolmesta eri
maasta.
Viime kesänä pakolaisten suuri määrä yllätti Euroopan.
Unioni ei ollut Jäätteenmäen mielestä
valmistautunut pakolaisten tuloon, vaikka Italiaankin oli jo ennen viime kesää
tullut paljon ihmisiä.
Alussa tilanne oli kaoottinen . Se on varastamista muilta kansoilta.
Porsaanreiät pitää Jäätteenmäen mielestä tukkia.
. Samanaikaisesti ihmetellään, kun
Kreikassa päätetään, eikä pistetä täytäntöön. Erilaisten ihmisten ja olojen näkeminen opetti
suvaitsevaisuutta.
Vasta Helsingin yliopistossa Jäätteenmäki lähti mukaan opiskelijapolitiikkaan.
Oikeustieteen opinnot avasivat monia
vaihtoehtoja. Tässä brexit voi olla hyvä juttu, koska
Britannia on kaikkein eniten vastustanut
yhteispäätöksiä verotusasioissa.
Jäätteenmäen nuoruudessa Eurooppa
oli kaukana. syntyi
käsitys, että turvapaikkaa hakevia tulee
ovista ja ikkunoista. n
12.8. Se herätti ihmisissä
myös pelkoa ja vastarintaa.
Työ vei Euroopan parlamentin varapuheenjohtajan toukokuussa Jordanian ja
Libanonin valtaville pakolaisleireille.
Jäätteenmäki auttaisi ihmisiä ensisijaisesti lähellä kotejaan, jotta palaaminen olisi helpompaa.
Suomeen tulleiden kotouttamisesta tulee Jäätteenmäen mielestä pitää huolta.
. 1970-luvulla opintolainaakaan ei saanut ulkomailla opiskeluun.
Pohjoismainen yhteistyö oli tuolloin
luontevampi suunta. Syyttömiä ihmisiä ei voi karkottaa.
Isältään Jäätteenmäki sai politiikanteon esimerkin.
Kotikylältä oli isän lisäksi toinenkin
edustaja kunnanvaltuustossa. Ei näin voi toimia.
Joissain asioissa Jäätteenmäki olisi valmis antamaan EU:lle myös lisää valtaa,
esimerkiksi yhtenäisen yritysverokannan luomisessa EU-alueelle.
Unionin päätäntävaltaa voi kuitenkin
lisätä vain, jos siihen on valmiutta.
. Kansalaiset haluavat sitä, jos he näkevät, että syntyy tuloksia ja heidän elämänsä muuttuu paremmaksi.
metrin päässä Lapuan keskustasta. Joka ikisestä ihmisestä
on pidettävä huolta. Jäätteenmäen isä oli pitkään mukana kunnallispolitiikassa.
Politiikasta kiinnostuneelle maatilan
tytölle ei kuitenkaan tullut mieleenkään
pyytää kyytiä kokouksiin.
. Monet viimeaikaisten terrori-iskujen tekijöistä ovat olleet Euroopan
kansalaisia. Keskustalainen ja kommunisti saattoivat lehtien
palstoilla olla asioista eri mieltä. Maahan tulevista ihmisistä
ei pidä puhua pelkkänä
potentiaalisena työvoimana.
Jäätteenmäki ihmettelee, miten Eurooppaan voisi syntyä lisää pieniä yrityksiä, kun moni suuryritys kikkailee itselleen minimaalisen veroprosentin.
. On
puututtava syrjäytymiseen, tarjottava
työtä ja koulutusta.
Terrorismissa ei ole kyse uskontokuntien välisestä vastakkainasettelusta,
Jäätteenmäki uskoo.
Suomessakin on kuultu ehdotuksia, että muslimit pitäisi ajaa pois maasta.
Reportaasi
Kalavesien
yksinäiset
Ammattikalastajien määrä laskee
niin paljon, että suomalainen
kala uhkaa loppua kaupoista.
Sodankylässä ei kuitenkaan ole
lannistuttu. Kunta rekrytoi uusia
kalastajia, ja hakijamäärä yllätti kaikki.
Teksti: Samuli Vänttilä Kuvat: Petra Pöyliö
O
Lokit kirkuvat, kun
kalastaja Tommi Jyly
kääntää veneensä kohti
rantaa Lokan tekoaltaalla
Sodankylässä.
24
12.8.2016
nko mitään?
Kalastaja Risto Pyhäjärvi seisoo pitkänmallisen veneen perässä ja odottelee vas-
tausta.
Veneen yli vedetty verkko tiputtelee vesipisaroita Lokan tekojärven pintaan. Aluksi Jyly tuli vain
katselemaan meininkiä. Se kiinnittää huomion, kaukana Lapin
perukoilla kun ollaan.
Jyly muutti Turun saaristossa sijaitsevalta Paraisilta Lokkaan kesäkuun alussa. Nyt hän etsii kylästä pysyvää kotia.
??Ei näissä maisemissa ole mitään valittamista,
Jyly sanoo ja viittilöi laakeana aukeavalle ulapalle.
Hän mielii Lokan tekoaltaalle kalastajaksi, sellaiseksi kuin Pyhäjärvikin.
Mikään kokematon kaveri Jyly ei silti ole. Kaiken lisäksi hän on
pyörittänyt kalanjalostusfirmaa ja toiminut Paraisten kalatalouskoulun lehtorina.. Hän
on ollut ammattikalastajana Turun saaristossa jo
kymmenen vuoden ajan. Horisontissa siintävät tunturit.
??Huonommin ku viimeks, Tommi Jyly vastaa
verkalleen ja heittelee särkikaloja takaisin veteen.
32-vuotiaan Jylyn puheessa on vahva Turun murteen kaiku
2016
25. 12.8
Nuorisoasteen opiskelijat tuntuivat vielä miettivän, mitähän
tässä elämässä tekisi. Vain neljäsosa on alle 49-vuotiaita.
Heistäkin kolmikymppisiä on vähän.
Alan koulut käyvät elinkamppailuaan,
sillä niihin ei riitä opiskelijoita. Viime vuoteen
mennessä lukema oli pudonnut 406:een.
Kalastajien määrät ovat vähentyneet
niin rajusti, että Suomen Ammattikalastajaliiton toimitusjohtaja Kim Jordas pelkää suomalaisen kalan loppuvan
kauppojen myyntialtaista 2020-luvulla.
Kun ei ole kalastajia, ei kalaakaan tule myyntiin.
Kaikkein huolestuttavinta on se, että
pieni ammattikalastajaporukka lähenee
kovaa vauhtia eläkeikää.
Luonnonvarakeskuksen mukaan esimerkiksi merialueiden kaupallisten kalastajien keski-ikä on 57 vuotta.
Puolet merialueiden kalastajista on
50?67-vuotiaita, neljäsosa yli 67-vuoti-
26
12.8.2016
aita. Suomalaisia
ammattikalastajia
on liian vähän,
ja ne vähäisetkin
lähenevät eläkeikää.
Ei kalastajaksi opita koulun penkillä, Marjaana Aarnio sanoo.
Lokkaan hänet toi hanke, jossa Sodankylän kunta etsi avoimella työnhakuilmoituksella uusia kalastajia.
Suomalaisten ammattikalastajien mää-
rä on romahtanut alle puoleen viidessätoista vuodessa.
Luonnonvarakeskukselta saatujen tilastojen mukaan merialueiden päätoimisia ammattikalastajia oli vuonna 2000 yli
tuhat. Lapin Elykeskus myönsi hankkeelle tukea Lapin
kalatalouden toimintaryhmän rahoituskiintiöstä.
Kampanja toteutettiin yhteistyössä kalatalouden oppilaitosten, kalatalouden
toimintaryhmien ja TE-toimiston kanssa.
??Mielessäni olin varma, että Suomessa on ihmisiä, jotka haluaisivat muuttaa
pohjoiseen, mutta heillä ei ole täällä mitään sukua, toimeentuloa tai muuta kiinnekohtaa, joka helpottaisi muuttamista,
Aarnio kertoo nyt.
Rekrytoinnista tiedotettiin maaliskuussa valtakunnallisesti. Vuonna 2015 heitä oli enää 487.
Sisävesien kaupallisia kalastajia oli
vuonna 2000 lähes 1?020. Näin
ei kuitenkaan ollut.
??Olin yllättynyt. Kalastajia oli
liian vähän, ja ne vähäisetkin lähenivät
eläkeikää.
Kevättalvella Sodankylän kunta käynnisti selvityksen uusien kalastajien rekrytointimahdollisuuksista. Oletuksena
oli, että uusia kalastajia löytyisi ensisijaisesti kalatalouden oppilaitoksilta. Mutta jos kalastajia ei ole eikä tule, suomalaiset joutuvat tulevina vuosina syömään
vain ulkomailta tuotua kalaa, Jordas tuskailee.
??No, hankitaan sitten uusia kalastajia,
Sodankylän kunnan projektipäällikkö
Marjaana Aarnio paukautti erään viime
syksyisen kokouksen päätteeksi.
Kukaan ei torpannut ehdotusta, mutta ei sitä järin uskottavanakaan pidetty. Aikuisopiskelijat
suuntautuvat tällä hetkellä kalastuksenohjaajiksi, kalanviljelyyn ja jalostukseen,
Aarnio sanoo.
Rekrytointikampanja tuotti yllättävän
tuloksen.
Kuntaan tuli yli kaksikymmentä aidosti kalastuksesta kiinnostuneen ihmisen
yhteydenottoa. Se ylitti kaikki odotukset.. Kalastajan työ on rankkaa, leipä on tiukassa, ja
alalle ryhtyminen vaatii isot investoinnit.
??Ristiriitaisinta tässä on se, että suomalaiselle kalalle riittää kysyntää. Mistä kalastajia yhtäkkiä kauas Lappiin saisi?
Sodankylässä oli törmätty samaan ongelmaan kuin koko maassa
Ideana olisi, että kahdeksasta saataisiin alalle 2?3 kalastajaa.
Koulutus muistuttaisi pitkälti oppisopimuskoulutusta, johon lomitettaisiin
mukaan tarvittava määrä teoriaopintoja.
Varsinainen oppisopimuskoulutus ei
kuitenkaan alalle sovi, sillä palkkauskulut tulisivat yksityisyrittäjinä toimiville
kalastajille liian kalliiksi.
??Tukirahoilla maksettaisiin opastavalle kalastajalle pieni korvaus, mutta tärkein motivaatio kouluttamiseen pitäisi
olla se, että ala tarvitsee uusia henkilöitä, Aarnio sanoo.
Mutta miten saada kalastajia, jos ala ei
kiinnosta nuoria?
Aarnion mielestä kysymys pitää sisällään koko alaa kahlitsevan näkemyksen.
??Väitän, että kalastajan hommiin olisi
kyllä tulijoita, hän heittää.
12.8. 2016
27. Rahoituksen tulevaisuus selviää syksyllä.
Aarnio on laskeskellut, että rahoituksen onnistuessa kunta voisi ottaa vuodessa kahdeksan henkilöä ammattikalastajien koulutettaviksi.
Vesillä ja kalahallissa mukana kulkiessaan koulutettavat näkisivät, haluavatko
he alalle vai eivät. Lopun
tiedämmekin. Hylkeet verottivat kalakantoja, ja pieniin osiin pil-
2010
2012
2014
kotut kalastusalueet olivat monimutkainen viidakko, jossa oli hankalaa luovia.
Sitten Jyly kohtasi Paraisilla Marjaana Aarnion, joka oli tullut esittelemään
Sodankylän rekrytointihanketta. On aika suunnata veneen keula kohti
rantaa, joka häilyy utuisena viivana jossain kaukana.
Jylyn vanhemmat eivät olleet kalastajia, vaikka luonnonvara-aloilla ammatti
periytyy usein isältä pojalle.
Jylyä kalastus kiinnosti, ja hän halusi yläasteen jälkeen kolmivuotiseen alan
kouluun. Koulun jälkeen hän hakeutui mestari?kisälli-ohjelmaan, jossa hän
kulki puoli vuotta ammattikalastajan
matkassa.
??Opin siinä ajassa paljon enemmän
kuin kolmessa vuodessa, hän kuittaa.
Kalastajan olot Turun saaristossa vaikuttivat kuitenkin hankalilta. Hän kulkee paikallisten
kalastajien mukana läheisellä Porttipahdan tekojärvellä.
Kaksi uutta nuorta kalastajaa on paljon
Sodankylän kokoisessa kunnassa.
??Kuin lottovoitto, Aarnio nauraa.
Lottovoiton myötä Sodankylässä on
alettu suunnitella samantyyppistä ohjelmaa kuin Tommi Jylyn käymä mestari?
kisälli-koulutus.
Ohjelman ideana olisi, että kalastajan hommista kiinnostuneet opiskelisivat ammatin saloihin kulkemalla kalastajien mukana niin vesillä kuin kalankäsittelyssäkin.
Se kuitenkin vaatisi rahaa ja resursseja.
Sodankylän kunta on hakenut rekrytointihankkeelleen jatkorahoitusta Euroopan meri- ja kalatalouden rahastos-
ta. Tommi Jyly muutti Turun saaristosta Sodankylän Lokkaan kalastajaksi.
Kaupallisten kalastajien määrä
1200
Lähde: ELY-keskus
Merialueiden kalastajat
Sisävesien kalastajat
1000
800
600
400
200
1998
2000
2002
2004
2006
2008
Ongelma oli kuitenkin se, että lähes
kaikki kiinnostuneet olivat taustaltaan
harrastajakalastajia.
He olisivat tarvinneet kunnollista koulutusta ammattikalastukseen, mutta niin
laajamittaiseen opastukseen Sodankylän kunnalla ja alueen kalastajilla ei ollut resursseja.
Lokit kirkuvat.
Jyly on saanut eroteltua särjet siioista
ja napauttaa kylmälaatikon kannen kiinni. Jyly on tullut Lokkaan jäädäkseen.
Hänen lisäkseen kunnan hakuprojekti
toi Sodankylään toisenkin kolmikymppisen kalastajan
Kalastajan päivä ei ole pelkkää vesillä oloa. Maijala luonnehtii kalas-
tusalan tilannetta erittäin huolestuttavaksi.
??Kaikki keinot tilanteen korjaamiseksi ovat tervetulleita. Tommi Jyly kuljettaa päivän saaliin kalankäsittelyhalliin ja aloittaa suomustamisen.
Aarnio perustaa väitteensä siihen,
kuinka paljon he saivat yhteydenottoja
harrastekalastajilta. Meidän lainsäätäjien tehtävä on miettiä, miten ne saataisiin
käytäntöön, hän sanoo.
Savukoskinen Maijala myöntää, että
luonnonvara-alan koulutuksissa voitaisiin lisätä rutkasti käytännönläheisyyttä.
??Ammattikorkeakouluissakin leikitään liikaa pikkuyliopistoa, kun työelämä vaatisi käytännön taitoja, hän napauttaa.. Moni olisi halunnut
kalastuksesta kokoaikaisen tai osa-aikaisen ammatin.
Ongelmat piilevät jossain muualla, esimerkiksi koulutuksessa.
Kalatalousalan kolmivuotinen toisen
asteen ammatillinen koulutus on Aarnion mukaan jäänyt pahasti jälkeen. Kaiken päälle se on liian teoriapainotteista.
??Ei kalastajaksi opita koulun penkillä. Heidän pitäisi olla kalastajien muka-
28
12.8.2016
na vesillä, ja nähdä, miten alalta voidaan
tienata elinkeinoa.
??Kalastajaksi oppimiseen riittää vuosi,
ei siihen kolmea vuotta tarvita, Risto Pyhäjärvi täydentää.
Sodankylässä kehitellyt ideat saavat tu-
kea Kalatalouden keskusliiton puheenjohtajalta, kansanedustaja Eeva-Maria
Maijalalta (kesk.).
Hänen mukaansa ne voisivat olla yksi
avain katoamisvaarassa olevan alan pelastamiseen
Valkoisiin suojapukuihin pukeutuneet ihmiset puhdistavat, suomustavat ja fileroivat päivän saalista näppärillä ja tottuneilla kädenliikkeillä.
Jyly astelee määrätietoisesti suomustuslaitteen luo ja latoo
osan päivän saaliista sinne.
Kalastajan päivä ei ole pelkkää vesillä oloa. Se on myös tätä, hallilla uurastamista. Kalastajan pitää mennä
järvelle silloinkin,
kun tulee pimeys ja
rospuuttokelit.
Kalastajaliiton Jordas innostuu Sodankylän hankkeesta
Maijalaa varovaisemmin.
Samaa ideaa on hänen mukaansa jo kokeiltu mainitussa,
EU-rahoituksella pyörineessä mestari?kisälli-hankkeessa.
??Silloinkin ongelma oli se, että moni ei jäänyt alalle pysyvästi. Sitäkin pitäisi rukata.
Vapaa-ajan kalastajat eivät esimerkiksi saa myydä elinkeinoharjoittajille pieniä määriä kalaa.
??Suomessa pitäisi ymmärtää paremmin monielinkeinoyrittäjyys. Kalastajan pitää mennä silloinkin järvelle.
Eikö kolmikymppistä silloin ahdista, kun alan tulevaisuuskin näyttää niin heikolta?
??Kyllähän se joskus mietityttää, mutta nautin tästä työstä ja
näistä maisemista. Siihen hän ei kyllästy.
Eikä sitä ole epäileminen, kun aurinko helottaa täydeltä taivaalta ja pohjoisen luonto näyttää parhaita puoliaan.
Mutta entä sitten, kun tulee syksy, kaamoksen pimeys ja
rospuuttokelit. 2016
29. Kalastusala vaatii tulijalta paljon: pitää olla aitoa sitoutumista ja melkein myös ennestään kokemusta, Jordas sanoo.
Suomen hallituksella ei ole suunnitelmia ammattikalastuksen edistämiseksi.
Kansanedustaja Maijala on kuitenkin toiveikas, että jotain
voitaisiin tämänkin hallituskauden aikana tehdä.
??Kyllä näitä huolia hallituksessa ymmärretään ja kuunnellaan. Me haluaisimme löytää myös niitä, jotka yhdistäisivät kalastuksen ja
jonkun muun ammatin.
Rautakettinki nirskahtaa vaimeasti, kun Tommi Jyly nostaa
täyden kylmäsäilytyslaatikon sen varaan.
Vene jää laituriin, kun kettinki kuljettaa vastapyydetyt kalat osuuskuntaperiaatteella toimivan Lokan kalankäsittelylaitoksen ovelle.
Laitoksen sisällä käy kuhina. Sen
otsikon alla voitaisiin saada aikaiseksi joitakin uudistuksia.
Korjattavaa Maijala löytää byrokratiasta ja kalastajaksi ryhtymisen kustannuksista.
Vuodenvaihteessa voimaantullut uusi kalastuslaki on hänen mielestään vain rajoittanut kaupankäynnin mahdollisuuksia. Hallitusohjelmassa on sinisen biotalouden ohjelma. n
Tanja Pyhäjärvi työskentelee Lokan kalankäsittelyhallilla.
12.8. Jatkojalostetusta kalasta saa paremman hinnan.
Kun päivä on pulkassa, Jyly sanoo keskittyvänsä Lapin
luonnosta nauttimiseen. Ihmisen pitäisi voida hankkia elantoaan myös niin, että hän osittain kalastaa ja osittain tekee jotain muuta, Maijala sanoo.
Monen elinkeinon puolesta puhuu myös Marjaana Aarnio.
??Kaikista ei tarvitse tulla kokoaikaisia kalastajia. Uskon, että alalla on tulevaisuutta ja pystyn hankkimaan sillä leipäni
Kyseessä on yli 20 rakennuksen
kokonaisuus, tilan vanhimmat rakennukset ovat 1700-luvulta.
Museon omistaa ja sitä hallinnoi Museovirasto, rakennuksista huolehtii Senaattikiinteistöt. Jotkut museot ovat esimerkiksi hyödyntäneet valtakunnallista ravintolapäivää ja tarjonneet
mahdollisuuden nauttia museon historiaan liittyvää ruokaa.
Hirvonen ja Koski kannustavat museotoimijoita tekemään yhteistyötä muiden
tahojen kanssa. Vapaaehtoistyön kautta vähälläkin saadaan paljon aikaan.
??Kiinnostus kulttuuriin, historiaan ja
paikallisiin tarinoihin ja paikkoihin ei
ole vähenemässä. Lyytikkälän talon tyttären Siiri Laamon kuoltua vuonna 2004
hänen omaisuutensa määrättiin testamentissa säätiöitäväksi.
Säätiö toimii suomenniemeläisen kotiseututyön hyväksi. Lyytikkälässä opastus hoidetaan kesäisin säätiön varoin.
Armi Taipale on säätiön hallituksen jäsen ja hoitaa opastusta nyt neljättä kesää.
??Annamme museotoiminnan olla nykyisellään, hän sanoo.
Suomen Kotiseutuliiton paikallismuseohankkeista vastaava koordinaattori Sini
Hirvonen vahvistaa, että paikallismuseolla, joka erottuu tuhannen paikallismuseon joukosta, on potentiaalia kehittyä
matkailukohteeksi.
??Omaa osaamista pitää tuoda rohkeasti esille, Hirvonen kannustaa museotoimijoita.
Erikoistuminen voi toki olla esineistön
kautta, kuten jonkin ammattiryhmän
historian, mutta mielikuvituksen lento
on enemmän kuin sallittua.
??Jos museoalueelle tuodaan muutama kana tai lammas, lapsiperheet suosivat paikkaa heti, Hirvonen heittää esimerkin.
Hän kertoo Yläneen kotiseutumuseosta, joka on perinteinen kotiseutumuseo,
mutta siellä on löydetty keinoja nostaa
kävijämääriä.
??Perusnäyttelyn tilalla on muutaman
viikon paikallisten käsityöläisten myyntinäyttely. Julkista rahoitusta paikallismuseoille kohdentuu
vuodessa arviolta alle yksi euro asukasta
kohden. Liitto on kehittänyt eMuseo-palvelun, joka on yhtä lailla
kaikkien paikallismuseoiden käytössä.
??Hanke lähti liikkeelle museoista
päin, tuli viestiä, että tällaiselle palvelulle olisi tarvetta, hän kertoo. Tähän päivään mennessä on
ollut 700 kävijää, mikä on enemmän kuin
kesien 2015 tai 2014 koko kävijämäärät,
iloitsi museo-oppaana toimiva Armi Taipale heinäkuun viimeisellä viikolla.
Hän kertoo, että kävijöiden kiinnostus
on kova ja kysymyksiä sinkoilee laidasta laitaan.
Paikallismuseotoimintaan vaikuttaa
vahvasti se, että se on pääosin vapaaehtoisvoimin ylläpidettyä.
??Joskus on aktiivisempi kausi, joskus
toimintaa, voimavaroja ja innostusta on
vähemmän, sanoo erikoisasiantuntija
Marianne Koski Museovirastosta.
Kosken mukaan melko niukat taloudelliset resurssit rajoittavat museoiden
toimintamahdollisuuksia. Paikallismuseot tarjoavat hienoja ympäristöjä ja elämyksiä,
joiden kautta saada kosketus menneeseen, Koski toteaa.
Suomen Kotiseutuliiton Kotiseutumuseoiden helmet -kyselyn perusteella suu-
30
12.8.2016
rimpiin kävijämääriin yltävät museot,
jotka erikoistuvat johonkin teemaan.
Lyytikkälän talo ei ole erikoismuseo,
mutta erikoinen paikallismuseoiden joukossa. -tyyppistä.
Hirvonen näkee eMuseo-palvelun esimerkiksi erittäin hyvänä tukena kunnan palkkaamille nuorille paikallismuseo-oppaille, joiden tiedot museosta voivat olla vähäiset.. Lisäksi museoalueella on perinnepuutarha taimimyynteineen.
Hirvonen muistuttaa, että sisältöä luota-
essa kannattaa etsiä museoon saumattomasti sopivia sisältöjä. Yhteistyö on voimaa,
tässäkin.
Lyytikkälän säätiö on löytänyt kesätapahtumien järjestämiseen yhteistyökumppaneita. Ilmiöt
Paikallismuseot
eivät ole historiaa
eMuseo-palvelu toi museot mobiiliaikaan
Teksti ja kuvat: Päivi Vento
Osa paikallismuseoista on kesäaikaan
mittakaavassaan suosittuja vierailukohteita ja tapahtumapaikkoja, osassa on
menossa hiljaisempi kausi.
Mikkelin Suomenniemellä paikallismuseo Lyytikkälän talo on elänyt tänä
kesänä nousukautta. Pilottivaiheen aikana luotiin palvelu ja järjestettiin ensimmäiset koulutukset.
Saatu käyttäjäpalaute on ollut ?tämä
on juuri sitä, mitä on kaivattu. Kesässä tapahtumia on
kolme, kaikilla jo perinteitä.
??Tupa, johon sopii 80 henkeä, täyttyy
aina hetkessä, Taipale kertoo.
Sini Hirvonen iloitsee siitä, että tänä vuonna paikallismuseoissa on pilottihankkeen avulla otettu aimo loikkaus mobiilimaailmaan. Se todellakin pysäyttää ihmisiä. Siihen on yksinkertainen selitys.
??Saimme tienlaitaan virallisen ?nähtävyys?-opasteen
Erilaiset yhteistyösopimukset, joissa kunta esimerkiksi omistaa rakennukset ja kokoelmat, mutta toiminnasta vastaa yhdistys,
ovat myös lisääntyneet.
Lähde: Marianne Koski, Museovirasto
Jos Lyytikkälän talolla ei ole kävijöitä, oppaana
toimiva Armi Taipale käyttää aikansa pihatöihin.
Hyvin teroitetulla viikatteella homma luistaa.
12.8. Paikallismuseoiden omistus
Vuonna 2012 valmistuneen paikallismuseoselvityksen
mukaan paikallismuseoita on maassamme noin tuhat.
Näistä noin 730 on kuntien, yhdistysten ja säätiöiden
omistuksessa.
Yhdistykset omistavat noin 440 museota,
kunnat noin 230.
Kuntien omistamia museoita on siirtynyt jonkin verran yhdistysten ylläpidettäviksi. 2016
31
Mehiläiset viestivät fe-
romoneilla, hormoniaineilla, joita ihminen ei haista.
. Puoliso on jäsenkorjaaja.
. on laajasti käytössä.
Isokungas kertoo, että Kalifornian
osavaltiossa mehiläiset pölyttävät laajat
manteliviljelykset. Samalla se tuottaa laadukkaampia ja kestävämpiä hedelmiä ja marjoja.
Esimerkiksi mansikoista tulee suurempia ja muodoltaan sekä maultaan
parempia. Loppukesästä tarhaajilla on käsillä hunajakennojen tyhjennysvaihe.
. Niiden tehtävä on vain paritella ja syödä.
. leviää pesään
ja viestii sen tarpeista, Isokungas kuvaa.
Mehiläiset lentävät kilometrienkin
päästä kotipesäänsä. Tämän on vahvistanut kälviäläiselle Jarkko Isokunkaalle mansikanviljelijä, jonka viljelysten liepeillä
on Isokunkaan mehiläispesiä.
Pohjois- ja Etelä-Amerikassa mehiläisten ?pölytyspalvelu. Myös rypsiä apupölytetään mehiläisillä, jolloin sato voi lisääntyä jopa 15?30 prosenttia.
Suomessa on noin 50 000 tuottavaa mehiläispesää. Ennen keruuta seurataan, tuleeko
kentältä vielä hunajaa, ja tehdään kennoille rasituskoe. Tämä mittakaava ei vielä riitä, että
tarhauksella eläisi. Medenkeruureissuillaan ne myös pölyttävät kasveja.
Mehiläiset pölyttävät arviolta 75?85
prosenttia maailman kasvilajeista.
Onkin sanottu, että jos mehiläiset
loppuvat, loppuu myös elämä.
Onnistunut pölytys tarkoittaa hyvää
satoa. Ammattimaisia tarhaajia
on satakunta.
Jarkko Isokungas ei toistaiseksi ole
luopunut päivätyöstään. Ohessa syntyy myös hunajaa.
Teksti: Anja Manninen Kuvat: Petra Pöyliö
Mehiläiset tuottavat kullankeltaista
herkkua, hunajaa. Niillä arvellaan
olevan sisäinen navigaattori, ja uusimpien tutkimusten ne kommunikoivat
myös sähkökenttien avulla.
Itävaltalainen etologi Karl von Frisch
sai vuonna 1973 Nobelin palkinnon mehiläistanssin tutkimuksestaan.
Mehiläisen tanssilento kertoo suhteessa aurinkoon toisille mehiläisille,
mistä mehiläinen on tulossa sekä kuinka paljon ja kuinka kaukana mettä on.
Ihmiset ovat herkutelleet hunajalla tuhansia vuosia, ja sen terveysvaikutukset on tunnettu kauan.
Hunajan käyttömahdollisuudet ovat
tuttua makeuttamista paljon laajemmat. Kaikki tehdään yhteiskunnan, ei yksilön hyväksi, Isokungas tiivistää.
Isokunkaan mukaan mehiläiset ovat
juuri niin fiksuja kuin on tarpeen.
Mehiläispesässä on kuhinaa, mutta
järjestys säilyy. Elämä
Kullankeltaista herkkua
Pölytys on mehiläistarhan tärkein tuote. Hunaja otetaan pois,
ja tilalle mehiläisten syötäväksi laitetaan sokeriliuosta, Isokungas kertoo.
Linkouksessa hunaja poistetaan kennoista keskipakoisvoiman avulla.
Hunajassa voi olla hiekkaa, siitepölyä
ja roskia, jotka siivilöidään pois.
Kun Jarkko Isokungas selostaa mehiläispesän elämää, ilmenee, että tarhaaja tuntee väkensä.
Pesää hallitsee kuningatar, jota hovi
ruokkii ja hoivaa. Lisääntyminen on kuningattaren ainoa tehtävä, ja se voi munia jopa 2 000 munaa vuorokaudessa.
Kuningatar on hedelmöitynyt häälennolla, jolla se on saattanut paritella
usean koiraan kanssa.
Lentomehiläiset eli työläiset tekevät
varsinainen keruutyön eli kiertävät keräämässä kukista siitepölyä ja mettä.
Työläiset ovat naaraita ja sulhasehdokkaat, kuhnurit, uroksia. Kuningattaren ?ääni. Hunaja soveltuu ruuanlaittoon, ja
sitä käytetään kosmetiikan raaka-aineena voiteissa, rasvoissa ja saippuoissa.
Mehiläistarhaaja ei saa mainostaa
hunajan lääkinnällisiä vaikutuksia,
mutta perinteisesti hunajaa on käytetty flunssan torjumisessa, ja antiseptisenä sen käyttö on yleistynyt haavojen
hoidossa.
Jarkko Isokungas huomauttaa, että
hunajat ovat kuin viinejä: laatuja ja makuja on monia.
Hunajakirjo on yhtä laaja kuin kukkien ja kasvien kenttä, josta mehiläiset
ovat meden keränneet.. Olemme kuitenkin
uskaltautuneet investoimaan varastoon
ja linkoomoon, Isokungas kertoo.
Hunajaa Kälviän Peitsolta -tuotemerkin takana ovat Sari ja Jarkko Isokungas.
32
12.8.2016
Yhdyskuntia on kolmisenkymmentä,
ja yhdessä pesässä 40 000?60 000 mehiläistä
Savua käytetään rauhoittamaan mehiläisiä. 2016
33. Savu varoittaa metsä- tai
ruohikkopalosta ja saa mehiläiset vetäytymään pesään.
Jarkko Isokungas poistaa mehiläispesän katon sisäpinnasta ?villirakennetta?
eli tarhaajan mielestä väärään paikkaan rakennettua kennostoa.
Paula Åström
Pesässä on iloinen perhetapahtuma: uusi kuningatar on syntynyt.
Hunajakirjo on yhtä laaja kuin kukkien ja kasvien kenttä, josta mehiläiset
ovat meden keränneet.
12.8
Hänelle Jeesuksen toinen tuleminen
tarkoitti sitä, että ihmiskunta vihdoin alkaisi elää tämän opetusten mukaan.
Jumala-suhde oli kunnossa, mutta kirkkoa ja pappeja Alkio arvostelee päiväkirjoissaan toistuvasti yhteiskunnallisesta
vanhoillisuudesta.
Keskustan historiaa tutkineen Juhani Myllyn mukaan Alkio nosti talonpojan
yksinkertaisen elamäntavan esikuvaksi,
johon sisältyi ihmisen sopusointu Jumalansa ja luonnon kanssa.
Tähän ?suomalaiseen utopiaan. Jumala oli hänelle päivittäinen keskustelukumppani, persoonallinen voima,
jonka puoleen voi kääntyä ja joka vastasi
hänen rukouksiinsa.
Rukoukset auttoivat Alkiota sopeutumaan voittoihin ja tappioihin politiikas-
34
12.8.2016
sempaan suuntaan, ?pappiskirkosta kansankirkoksi?.
Etelä-Pohjanmaalla perustetun Nuorsuomalaisen Maalaisliiton ohjelmassa
vaadittiin alunperin jopa kirkon ja valtion
eroa. Kulttuuri
Santeri Alkio rukoili
joka päivä
?Hänellä oli avoin ja utelias mieli myös uskonasioissa?
Teksti: Pirkko Wilén KuvaT: Maria Seppälä
Kesäkuussa , keskustan puoluekokouksen aattona, puoluesihteeri Timo Laaninen seisoo Laihian nuorisoseurantalolla
ja tuijottaa seinällä olevaa Santeri Alkion
muotokuvaa.
Se esittää kiihkeää maailmanparantajaa, kansan valistajaa, nuorison herättäjää.
Alkio ei todellakaan ole pelkkä pölyttynyt kipsipää puoluetoimiston kaapin
päällä.
. Alkion kynällä Maalaisliitto vaati kirkolta käännöstä kansanvaltai-
Laanisen mielestä Alkion uskontokäsityksessä ja etenkin hänen suhteessaan eri
herätysliikkeisiin olisi paljon mielenkiintoista tutkittavaa. Ja gradu-työn hyvä
arvosanakin suorastaan velvoittaa...
. Hän rukoili varjelusta isänmaalle ja
läheisilleen suorastaan kirkossa luettavan esirukouskaavan mukaan.
Kaavamaisesta muodollisuudesta ei ollut
kyse, vaan Alkio tallensi päiväkirjaansa
rukouksia, joissa hän pyytää apua vaikkapa ystäväperheen hyvinkin konkreettisiin ongelmiin.
. Enemmänkin: hän kävi keskustelua Jumalan kanssa.
. Hän ei vielä tee mitään
konkreettisia lupauksia, mutta myöntää,
että aihepiiri kiehtoo. Setlementtiliikehän toteutti juuri sitä,
mitä Alkio kansankirkoltakin vaati. Jumalankieltäjä hän ei koskaan
ollut, mutta kirkko sai paljonkin kritiikkiä.
Vuosina 1914?1930 tehdyt päiväkirjamerkinnät paljastavat, että Alkio rukoili päivittäin. Maalaisliiton ohjelmassa sitä enää
esitettiin ?harkittavaksi?, ja tämäkin maininta poistettiin 1930-luvulla.
Laaninen arvioi päiväkirjamerkintöjen
perusteella, että puolue ?valtavirtaistui?
vuosikymmenien kuluessa, mutta Alkio
itse säilytti suurelta osin nuoruuden aikaisen radikalisminsa. Sekin
oli ?köyhän asialla?.. Hän on edelleen sytyttävä, etenkin
nuorisoa puhutteleva ajattelija, arvioi teologian opiskelija Laaninen.
Keväällä valmistuneessa pro gradu -tutkielmassaan Laaninen tarkasteli Alkion
uskonnollista maailmaa päiväkirjojen valossa.
Santeri Alkion suhde Jumalaan oli hyvin elävä. liittyi
lestadiolaisuudesta, herännäisyydestä ja
vapaakirkollisuudesta nouseva valtiokirkon arvostelu. Hän sai niistä lohtua ja rauhaa elämän
paineissa.
Hän oli siis harras kristitty. Todella intiimiä ja intensiivistä tekstiä, kuvailee Laaninen.
. Minulle oli yllätys, että hänen rukouselämänsä oli niin intensiivistä, sanoo
Laaninen.
. Jeesustakaan hän
ei nähnyt Jumalan poikana, vaan suurimpana opettajana ja esikuvallisena ihmisenä. Kaikkia ajatuksiaan hän ei enää tuonut esiin poliittisissa
puheissa tai Ilkan kirjoituksissa.
Alkio kiehtoo Timo Laanista yhä.
sa. Hän ei väitä, että Alkio mitenkään olisi
ollut ?vasemmalle kallellaan?.
. Monien nykypäivän ihmisten tapaan hänen oli kuitenkin vaikea allekirjoittaa kaikkia kirkon opetuksia.
Alkio tunnusti, että kolminaisuusoppi jäi hänelle vieraaksi. Hänellä oli
avoin ja utelias mieli näissäkin asioissa.
Hän kävi kaikkien tilaisuuksissa ja haukkui tasapuolisesti kaikkien saarnamiehiä.
Evankelisiin lukeutunut Frans Kärki, aateveli ja ystävä, taisi olla ainoa pappi, jonka saarnoja Alkio ei koskaan moittinut.
Laaninen korostaa, että Alkio arvosti lestadiolaisuutta erityisesti raittiusliikkeenä, herännäisyyttä kansallisuusliikkeenä ja setlementtiliikettä sen yhteiskunnallisen työn ansiosta.
Positiivisimmat arviot päiväkirjoissa saakin juuri sosialidemokraattisen työväenliikkeen piirissä syntynyt setlementtiliike.
Se ei yllätä.
Laaninen asettelee sanojaan tarkasti. Alkio ei lukenut itseään mihinkään
uskonnolliseen suuntaan
Timo Laaninen pysähtyi
Laihian nuorisoseuralla Alkion
muotokuvan eteen. Hetkeä
myöhemmin hän sai nousta
samaan puhujapönttöön, jossa
Santerikin aikoinaan puhui.
12.8. 2016
35
Juhlan kunniaksi hän järjestää puuhamaallaan Keminmaan Pohjanrannassa seminaarin, jonka puhujiksi ovat lupautuneet Liisa Jaakonsaari (sd.), Ilkka Kanerva (kok.) ja Matti Vanhanen (kesk.).
Jaakonsaari ja Kanerva ovat poliitikkoina suunnilleen samaa vuosikertaa Väyrysen kanssa, mikä selittää heidän mukanaolonsa. Apollon Tietäjät
TEKSTI: Annukka Kaarela,
Pirjo Kontio,
Henna Lammi,
Pekka Pohjolainen
Kuninkaallinen varapuheenjohtaja
Näin digiaikana kenelle vain voi käydä köpelösti nettimaa-
ilmassa. Sen sai kokea myös keskustan tuore varapuheenjohtaja, kansanedustaja Antti Kurvinen.
Kurvisen Facebook-tilille murtauduttiin. Nokkelana miehenä hän päätti valita toisen ja kolmannen nimensä etukirjaimet.
Nyt keskustan varapuheenjohtaja löytyy Facebookista juhlavan näköisellä nimellä ?Antti IV Kurvinen?.
Myöhemmin mies vielä selitteli nimenmuutostaan sosiaalisessa mediassa.
??En siis luule olevani kuninkaallinen tai nelosolut, hän painotti.
Mistä tietää puoluejohtajan lähtölaskennan varmuudella
alkaneen?
No tietenkin siitä, kun jotkut puolueen kellokkaat alkavat
vaatia puheenjohtajalle työrauhaa.
Tuorein esimerkki on keväältä, kun kokoomuksen kenttäjohtajat toivoivat työrauhaa puheenjohtaja Alexander Stubbille. 48 minuutin kohdalla
onkeen tarttuu vonkale, joka vie koukun mukanaan.
. Hakkeri vaihtoi
miehen nimen ja profiilikuvan naisellisemmiksi.
Jotta Kurvinen sai tilinsä jälleen haltuunsa, hän joutui lisäämään itselleen perustietoihin ?toisen nimen?. Konkariedustaja tosin vähättelee taitojaan ja toteaa, että äänten kalastaminen on ollut hänelle helpompaa
kuin varsinainen kalastus.
. Vanhasen osallistuminen omaa puoluetta puuhaavan keskustan kunniapuheenjohtajan tilaisuuteen herättää sen sijaan kysymyksiä.
Olisiko liennytystä ilmassa?
Väyrysen puoluehanke tökkäsi oikeusministeriössä siihen, että kannattajakortteja oli vain 3?700, kun niitä pitäisi olla 5?000. SDP:n puheenjohtaja vaihtuu puoluekokouksessa ensi helmikuussa.
Maaseudun Tulevaisuus on onnistunut kesyttämään ikiliikkujan, sillä lehti vangitsi Mauri Pekkarisen veneeseen lähes
36
12.8.2016
tunniksi. Todisteeksi aviisi on ladannut nettisivuilleen videon
kalareissusta.
Pekkarinen pyydysti reissun aikana yhden särjen ja yhden
ahvenen. syyskuuta. Keskustan piirissä varmaan toivotaan, että Väyrynen
hautaa vähin äänin koko projektin?
Väyrynen on ilmoittanut jatkavansa korttien keruuta ja etsii puolueelle jo uutta nimeäkin.
Ehkäpä Vanhasen osallistumisessa on kyse vain siitä, että
kaikkea se presidenttiehdokkuus teettää.. Seuraamukset on nähty.
Nyt pullon hengen on karkuuttanut SDP:n puoluevaltuuston puheenjohtaja ja kansanedustaja Tarja Filatov.
Filatov vaatii kannanotossaan työrauhaa puheenjohtaja
Antti Rinteelle ja klassiseen tapaan keskittymistä henkilöspekulaatioiden sijaan sisältöihin ja asiakysymyksiin.
Se siitä sitten. Hei, nyt syö taas, toimittaja huudahtaa kesken puhetulvan.
Kalastusreissuun oli varattu aikaa tunti, mutta siihen Pekkarisen kärsivällisyys ei sentään riitä. Kun olen heittänyt verkkoni äänestäjien veteen, aina on
tullut 7?200 tai 12?500 ääntä.
Reissulla nähdään myös todiste siitä, että puhekone on
kuin onkin mahdollista keskeyttää.
. Se oli pojat sitten siinä, ei mulla ole varakoukkua, hän toteaa.
Paavo Väyrynen täyttää 70 vuotta 2
Myönteistä on,
että Suomen ja suomalaisten turvallisuus, työllisyys
ja hyvinvointi ovat pitkälti omissa käsissämme.
Antti Kaikkonen
keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja
12.8. Budjettiriihessä päätetään säästöjen toteuttamisesta. Pidemmällä aikavälillä ratkaisevaa
on kuitenkin saada tilanne Lähi-idässä,
ennen muuta Syyriassa ja Irakissa rauhoittumaan.
Täällä kotimaassa meidän on huolehdittava poliisin ja muiden turvallisuudesta vastaavien viranomaisten riittävistä voimavaroista.
Suomen kuntoon laittamisessa ykkösasia
on ilman muuta työllisyyden parantaminen, jotta voimme myös tulevaisuudessa turvata palvelut koko maassa ja pitää huolta yhteiskuntamme heikompiosaisista.
Pitkien neuvottelujen jälkeen hyväksytty yhteiskuntasopimus luo sille edellytykset.
Jos sopimuksen kattavuutta saadaan ennen hallituksen budjettiriihtä parannettua 90 prosenttiin,
toteutamme yli puolen miljardin euron veronalennukset.
Ne olisivat tuntuva piristysruiske Suomen taloudelle. Meidän on toimittava lännen ja Venäjän vastakkainasettelun lieventämiseksi ja vuoropuhelun lisäämiseksi.
Terrorismin torjuminen edellyttää lisää
yhteistyötä EU:ssa ja laajemminkin. Puheenvuoro
Turvallisuus ja työllisyys tärkeintä
Onko maailma tullut hulluksi. Miten Suomi pide-
tään turvassa?
Nämä kysymykset ovat kesälomasta huolimatta olleet todennäköisesti itse kunkin mielessä, kun
uutisia ovat hallinneet raa?at terrori-iskut, järjettömät väkivallanteot sekä Turkin verinen vallankaappausyritys sitä seuranneine tapahtumineen.
Usein sanotaan, että pelolle ei pidä antaa valtaa.
Ei pidä, mutta tosiasiat on tunnustettava. Toivottavasti vielä meneillään olevissa liittojen neuvotteluissa päästään tulokseen.
Hallitus päättää budjettiriihessä myös työllisyyspaketista. Keskustan tavoite on saada aikaan ratkaisuja, joilla vauhditetaan investointeja Suomessa ja
Suomeen, parannetaan pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä sekä helpotetaan ihmisten työllistämistä ja työllistymistä.
Olemme myös valmiita aikaistamaan sovittuja
tie- ja muita liikennehankkeita, jos työllisyyden parantaminen sitä edellyttää.
Valtiontalouden säästöt tälle vaalikaudelle on sovittu. Säästöjä ei kukaan tee mielellään, mutta
Suomen velkaantuminen on saatava vihdoin päättymään. Siihen keskusta on sitoutunut.
Mikäli taloudessa on yhtään liikkumavaraa tai jos
budjetin sisällä tehdään uudelleenkohdennuksia,
voimavaroja on kohdennettava yhteiskuntamme
heikompiosaisten aseman parantamiseen. Tärkeintä on vakauden ylläpitäminen Suomen lähialueilla. Maailmalla on vaaransa, eikä suomalaistenkaan turvallisuus
ole itsestäänselvyys.
Suomi pidetään kestävimmin turvassa, kun harjoitamme viisasta ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja laitamme Suomen kuntoon.
Maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikka on pitkään perustunut sotilaalliseen liittoutumattomuuteen, kansainväliseen yhteistyöhön, hyviin kahdenvälisiin suhteisiin joka ilmansuuntaan ja uskottavaan puolustukseen.
Tätä yhdessä sovittua linjaa kannattaa noudattaa
myös tulevaisuudessa. Ne
myös mahdollistavat koko Suomen tasapainoisen
kehittämisen kokonaan uudelta pohjalta, kun päätösvalta on maakunnilla itsellään.
Edessä on työntäyteinen syksy. Syksyllä on myös sovittava lisätoimista maatalouden vaikean tilanteen helpottamiseksi.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja maakuntauudistuksen lakiluonnokset lähtevät pian laajalle lausuntokierrokselle. 2016
37. Keskeistä on toimiva tiedustelu ja tietojenvaihto. Se kannattaa ottaa tosissaan.
Uudistuksilla voidaan turvata ihmisten palvelut
kuhunkin maakuntaan sopivalla tavalla, lisätä kansanvaltaa ja vähentää tuntuvasti byrokratiaa
Luontaiset menestystekijämme poljetaan lokaan. Jyrki Katainen (kok.) ja Alexander Stubb
(kok.) lupasivat pääministereinä hallitustensa katkaisevan velkakierteen. Minusta on tullut kriittinen kepulainen, Eela toteaa.
Maan asiat ovat säkyläläisen mielestä huonolla tolalla. Mutta ei käskemällä vaan sopimalla.
Tie, jota nyt kuljetaan, on säkyläläisen mukaan
vaarallinen ja johtaa tilanteeseen, jossa Suomi on
jatkossa pienin ja nöyrin Euroopan unionin haarakonttoreista.. Miksi, kun valtaosa pystyttäisiin tekemään itsekin?
Oma ruoka ja sen tekeminen ovat Suomelle itsenäisyyden ehdoton tae. Suomeen tuodaan ruokaa neljällä miljardilla vuodessa. Maatalousministerinä minä kyllä häpeäisin.
Eela korostaa elintarviketalouden olevan lamankin aikana tuottava, kestävä ja välttämätön elinkeinoala, joka voisi työllistää 300 000 suomalaista.
Sote-uudistuksestakin mies on ymmällä. Säkylän terveyskeskus on tilastoissa maan kärkiluokkaa. Nyt ollaan siinä, ja operaattorit käärivät rahat.
Liki 40 vuotta yrittäjänä ja valtuutettuna toimineena ja 30 vuotta valtuustoa johtaneena Eela näkee jo otsakulmalla, että terveydenhoitoon ollaan
lisäämässä kustannuksia ja byrokratiaa.
. Asiat päätetään valmiiksi. Metropoleja on
rakennettu koko yhteiskunnan tuella ja kustannuksella. Jatkuuko toiminta, sitä eivät kuntapäättäjät
tiedä. Nyt alaa kaupitellaan Eelan
mukaan kuin äskettäin sähköverkkoja kumppanimaiden hykerrellessä käsiään. Seuraukset näkyvät jo: työttömyys kasvaa ja
kauppatase uppoaa.
. Toisin kävi. Monelta keskustavaikuttajaltakin hän
on saanut kannustusta: ?Olet Esko oikeassa, mutta
älä purnaa, jotta hallitus saa tehdä päätöksiä ja saadaan asiat maaliin.?
. Maatalousministeri Kimmo Tiilikaiselle (kesk.) Eelalla on asiaa.
38
12.8.2016
Hän muistuttaa Stubbin sanoneen, että myöhässä olevia maataloustukia ei makseta keväällä.
. Tuollaista kokoomuslaisuutta minä en ymmärrä lainkaan.
Huolestuttavia piirteitä teollisuusneuvos näkee
Juha Sipilänkin (kesk.) hallituksen toimissa. Kriittinen kepulainen
Teollisuusneuvos Esko Eela on huolissaan Suomen tulevaisuudesta.
Mies kysyy, mutta ei saa vastauksia.
Teksti ja kuvat: Anne Hievanen
Suomalaisen elintarviketalouden ja sokeribisnek-
sen vahva toimija ja tukimies Esko Eela on juuriaan myöten keskustan mies.
Suomen tulevaisuus, talous, oma ruoantuotanto ja työllisyys huolettavat nyt miestä siinä määrin,
että jämäkkä satakuntalainen on sulamispisteessä.
. Tiilikainen jatkoi samalla linjalla, ja nyt tukien
maksatusta on siirretty jo syksyyn. Velkaa otettiin
lisää parikymmentä miljardia euroa. Ei tämä ole demokratiaa.
Eela on ahkera kirjoittaja ja lähettää viestejä eri
medioihin. Kunnalta pyydetään avointa valtakirjaa.
. Miksi otettiin,
kysyy Eela miehiltä yhä, kun vastausta ei kuulu.
Eelan tulkinta on, että miljardit menivät maaseu-
dun ja tuotanto-Suomen alasajoon. Onkohan koko kokoomuksen kanta, että maataloutta ei tueta ajallaan ja viljelijälle ei makseta
EU:ssa sovittua palkkaa?
. Tervaan tämä nyt menee osittain, eikö tuota jo
nähdä, teollisuusneuvos jyrisee.
Esko Ahon hallituksen aikaan Eela oli keskustan
puoluehallituksen jäsen ja mukana työvaliokunnassa. Pitäisi uskaltaa mennä syvemmälle rakenteisiin, sinne missä Sipiläkin on käynyt. Saavat suomalaisilta
työpaikat ja tuet.
. Aho totesi Eelan mukaan tuolloin, että tulossa on tietoyhteiskunta, jota kannattaa hyödyntää,
mutta isännäksi sitä ei parane päästää.
2016
39. Ei tämä ole
demokratiaa.
Miksi Suomeen tuodaan
ruokaa miljardeilla
euroilla vuodessa,
vaikka sitä pystyttäisiin
tuottamaan itsekin, Esko
Eela ihmettelee.
12.8. Asiat päätetään
valmiiksi
Tavoitteen tulee toteutua, jotta
voimme luoda yrityksille suotuisat toimintaedellytykset.
Samalla saamme loppumaan valtion eri
viranomaisten keskinäiset valitukset toistensa päätöksistä. Sitä perusteltiin ?uhalla. Nuori
viljelijä oli juuri saanut sukupolvenvaihdoksessa tilan ja kysyi oikeuksiaan hakata metsiään.
Tästä yhdestä kyselystä, ilman mitään
näyttöä suunnitelluista hakkuista, tehtiin
maanomistajien oikeuksia yli 20 vuotta rajoittanut toimenpidekielto. Hallitusohjelmassa nämä virheet nyt korjataan,
mikä on erittäin hyvä asia.
Jätevesiasetuksen yksipuolinen valmistelu opettakoon meille sen, että elinkeinoja
koskevat ympäristöhallinnon velvoitteet pitää kyetä yhteensovittamaan nykyistä paljon
paremmin elinkeinojen tarpeiden kanssa.
Samaan neuvottelupöytään sovittamaan
yhteen eri intressien edut tarvitaan niin
luonnon- ja ympäristönsuojelun kuin elinkeinojenkin edustajat.
Alueen ihmiset ja yrittäjät pitää osallistaa
oikealla tavalla näiden investointi- ja muiden hankkeiden valmisteluun. metsien hakkuista suunnitellun
Torronsuon kansallispuiston alueella.
Toimintatapa johti uuden ympäristöministeriön ja maan- ja metsänomistajien väliseen täydelliseen vastakkainasetteluun.
Luonnonvaroiltaan erittäin rikkaalla Suomella ei ole varaa tällaiseen voimavarojen
hukkaamiseen.
Toinen varoittava esimerkki on Lipposen II
hallituksen ympäristöministerin Satu Hassin valmisteluttama ympäristönsuojelulaki (86/2000), jonka 11.:sta ja 18.:sta pykälistä
seurasi se kuuluisa jätevesiasetus, siis ?maaseudun paskalaki?.
Jätevesiasetus on konkreettinen esimerkki
siitä, mitä lainsäädännöstä seuraa, kun valmistelu tehdään arvioimatta vaikutuksia reaalielämässä.
Ympäristöhallinnossa on erityisen suuri vaara ajautua asioiden valmistelussa yksipuolisuuteen, joka johti äärimmäisyyksiin
haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyvaatimuksissa.
Ympäristömme suurin uhka eivät ole kahden ikääntyneen ihmisen jätevedet. Näiden tärkeiden asioiden oikea paikka on ehdottomasti maakunta
eikä mikään ?ympäristö-AVI?.
Tämä on ainoa keino huolehtia ympäristö- ja luonnonsuojeluasioiden järkevästä ja välttämättömästä yhteensovittamisesta
elinkeinoelämän ja alueen ihmisten tarpeiden kanssa. ei todellakaan ole varaa.
Maakuntahallinnon lait lähtevät elokuussa lausuntokierroksille, joista tulevan palautteen pohjalta lakeja vielä muutetaan.
Keskustan ajama maakuntahallinto jää varsin torsoksi, jos sieltä puuttuvat niin opetusja kulttuuriministeriön kuin ympäristöministeriönkin toimivallan siirrot.
Nyt pallo on kunnissa ja maakunnissa ottaa lisää valtaa maakuntatasolle myös luonnon- ja ympäristönsuojelussa, kansallispuisto- ja Natura-asioissa. Se on ollut valtion rahojen
tuhlausta.
Tuomioistuimissa odottaa käsittelyvuo-
roa miljardien arvosta investointeja, joita
maamme tarvitsisi kaikkein eniten. Tämän vallansiirtotarpeen pitää näkyä kuntien lausunnoissa.
Jätevesiasetus olkoon meille varoittava
esimerkki äärimmäisyyksiin menneestä valmistelusta, joka on aiheuttanut paljon harmia ja kalliita investointeja haja-asutusalueen ihmisille. Mielipiteet
Ympäristöhallinnon toimivalta maakuntiin
Ensimmäinen ympäristöministeri Matti Ah-
de aloitti työnsä hyvin korkealla profiililla
pistäen muun muassa poliisit jakamaan uuden vuoden aattona vuonna 1984 toimenpidekiellon yli 100:lle maan- ja metsänomistajalle Tammelan Torronsuon alueella.
Tämä sai alkunsa yhdestä nuoren tuottajan puhelinsoitosta Hämeen lääninhallituksen ympäristönsuojelutarkastajalle. Metsähalli-
40
12.8.2016
tuksessa näiden eri tarpeiden yhteensovittaminen on onnistunut erinomaisen hyvin.
Otettakoon sieltä mallia!
Uusi maakuntahallinto antaa eri intressien yhteensovittamiseen ja ihmisten osallistamiseen hyvät keinot.
Siksi maakuntatasolle pitääkin siirtää
maankäyttö- ja vesiasioiden lisäksi myös
ympäristöhallinnon luonnon- ja ympäristönsuojeluasiat, kansallis- ja luonnonpuistot
sekä Natura-alueet. Tällaiseen viranomaisten keskinäiseen ?kukkotappeluun. Virheistä pitää ottaa viisaasti oppia.
Sirkka-Liisa Anttila
kansanedustaja, ex-maatalousministeri
2016
41. Kotitalousvähennystä käyttävät yleensä hyvätuloiset kotitaloudet.
Toimittajat
eivät jaa
mitaleita
Nyt on syytä tehdä
talapalkkaraportin (2013) mukaan
kotitalousvähennyksen työllisyysvaikutuksille ei ole eri tutkimuksissa löydetty uskottavia tuloksia.
Verotuki saattaa valua remonttipalveluiden hintaan eikä lisää
toivotulla tavalla alan työllisyyttä. ?
Edustajan vastuu rajoittuu poliittiseen
vastuuseen, mikä toteutuu seuraavissa vaaleissa ??ei sitä ennen.
Risto Airikkala
Kotitalousvähennys kaipaa remonttia
Juha Sipilän hallituksen tavoit-
teena on parantaa kotitalousvähennystä sen korvausastetta korottamalla ja sisällyttämällä vähennyksen piiriin soveltuvat
ikääntyneiden hoitopalvelut.
Kirjauksen taustalla lienevät
keskustan vaaliohjelman tavoitteet. Merkittävin
niistä on se eduskuntaryhmä, jonka jäseneksi kansanedustaja vapaaehtoisesti liittyy. Näin kansanäänestyksen tulos ei myöskään millään
tavalla sido kansanedustajia ??ei edes moraalisella tavalla.
Päinvastoin, voitaisiin pitää moraalittomana sielunsa myymisenä sitä, että kansanedustaja vakaumuksensa vastaisesti noudattaisi orjallisesti kansanäänestyksen tulosta ja ehkä niukankin ja manipuloidun enemmistön mielipidettä.
Opportunismiksi sitä kutsuisin, toiminnaksi, jonka tavoitteena on edustajan uudelleenvalinta eikä vakaumuksen pohjalta nouseva käsitys valtakunnan edusta ja parhaasta.
Perustuslain säädös kansanedustajan riippumattomuudesta pyrkii suojaamaan kansanedustajaa asiattomalta painostukselta
ja toisaalta vähentämään kansanedustajan
vastuuta äänestäjille omien vaalilupausten
pitämisestä.
Kansanedustaja ei siis ole velvollinen noudattamaan äänestäjilleen antamiaan vaali-
lupauksia, mutta toisaalta häntä voivat sitoa
henkilökohtaiset poliittiset näkemykset, lobbausryhmien painostus tai suosio, puoluekuri ja/tai henkilökohtaisen hyödyn saavuttaminen eli korruptio.
Professori Ilkka Saraviidan peruskurssimateriaali: ?Kansanedustajat ovat riippumattomia kaikesta ulkopuolisesta vaikuttamisesta (?parlamentaarinen immuniteetti?). Työllisyyden kannalta voi siis
olla perustellumpaa ohjata palveluiden kysyntää muihin kotitalouspalveluihin kuin remontteihin.
kaikki, mitä vielä on tehtävissä, että Suomi pääsee kesäolympialaisissakin mitalitilastoihin.
Urheilun suurena ystävänä muistutan jälleen kerran, että selostajien ja toimittajien
tehtävänä ei ole jakaa
mitaleita etukäteen,
vaan se on syytä jättää
urheilijoiden harteille.
Olen myös kaivannut
selostuksiin Pekka Tiilikaisen, Paavo Noposen, Anssi Kukkosen ja
Raimo Häyrisen kaltaisia sinivalkoisia ääniä
ja hyvää suomen kielen
osaamista.
Jukka Ihanus
Helsinki
Aki-Elmeri Seppänen
Turku
Valtioneuvoston kanslian ma-
12.8. Kotitalousvähennys oli tämän kaltainen vuoden
2008 loppuun asti.
Mikäli remonttien osalta enimmäismäärä halutaan säilyttää
ennallaan, tulisi se enimmäismäärän osalta rajata remontteihin, joiden avulla vähennetään
ilmastopäästöjä tai parannetaan
asumisen energiatehokkuutta.
Kotitalousvähennys pienensi
verotuloja noin 360 miljoonalla
eurolla vuonna 2014.
Kotitalousvähennystä käytetään lähinnä kotien ja vapaa-ajan
asuntojen remontointiin. Kyseessä on merkittävä verotuki, jonka tulonjakovaikutukset jäävät
usein huomiotta. jopa vastakkaisesti vaalilupauksiinsa nähden . Kirjoittelussa unohdetaan edustuksellisen demokratian keskeiset periaatteet ja arvot.
Imperatiivisen mandaatin puuttuminen
(niin sanottu vapaa mandaatti, katso myös
imperatiivisen mandaatin kielto) tarkoittaa,
että kansanedustajalla ei ole velvollisuutta pitää vaalilupauksiaan eli hän voi toimia
oman harkintansa mukaisesti . Nykyisin
enimmäismäärä on 2 400 euroa.
Tämä lisäisi verotuloja, mutta
ei johtaisi harmaan talouden lisääntymiseen. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia.
Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle.
Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia.
mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu
Vaalilupauksia ei ole pakko noudattaa
Keskustelussa kansanäänestyksestä ja sen
merkittävyydestä on tyystin unohdettu, että
perustuslaki on tarkkaan määritellyt eduskunnan roolin asiassa. Uudistuksesta on tarkoitus
linjata ensi vuoden valtion budjetista päätettäessä.
Sitra on esittänyt (2015), että
pienituloisten eläkeläisten kotitalousvähennystä parannettaisiin
kotitalouspalvelutyön osalta. Tämä
on säädetty ilmauksin, että kansanedustaja
on toimessaan velvollinen noudattamaan oikeutta ja totuutta. Käytännössä kansanedustajan toimintaan ja päätöksentekoon vaikuttavat monet ulkopuoliset tahot. ja voi
muuttaa vapaasti poliittisen näkökantansa
vaalikauden aikana ilman seuraamuksia.
Jos imperatiivinen mandaatti olisi käytössä,
pitäisi kansanedustajan kysyä äänestäjiensä
mielipidettä vaalikauden aikana esille tulevista uusista asioista.
Tämä taas olisi vaikea toteuttaa, koska äänestys on salainen eikä kansanedustajalla
ole nimiluetteloa äänestäjistään. Tämän kustannukseksi arvioidaan
noin 100 miljoonaa euroa.
Sitran mallissa tuki halutaan
ulottaa niille, joiden on sitä nykyisin vaikea hyödyntää alhaisten tulojen vuoksi.
Sitran tavoitteena on tukea
ikääntyvien asumista kotona pidempään ja vähentää myös julkiseen järjestämisvastuuseen kuuluvan palveluasumisen menoja.
Jos kotitalousvähennystä halutaan kehittää ikääntyneiden kotona asumisen tukemiseksi, Sitran
mallin kaltainen kohdennettu uudistus on mielestäni parempi tapa
kehittää vähennystä kuin sen korvausasteen yleinen korottaminen.
Kotitalousvähennyksen kehittäminen voidaan rahoittaa uudistamalla kotitalousvähennystä siten, että remonttitöiden osuus on
korkeintaan puolet vähennyksen enimmäismäärästä
16.9. Tervetuloa maakunnastakin mukaan mukaan kesäiseen markkinameininkiin, tavat-. Tied.
Jouni Koskela, 050 527 2129.
Pirkanmaan Keskustan piirihallituksen, kansanedustajien, esivalmistelun hallituksen keskustalaisten jäsenten sekä valtuuskunnan
keskustalaisten luottamushenkilöjäsenten yhteispalaveri (kutsutilaisuus vain mainituille ryhmille)
piiritoimisto Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1 su 14.8. Poliitikoiden tehtävänä on ohjata ja valvoa suuntaviivoja.
ri poikkeuksellisesti ti 23.8. Kannattaa sopia tärkeistä asioimisista etukäteen soittamalla.
Raisio. klo 17 alkaen.
Tampereen keskustalaiset mukana keskustorin maanantaimarkkinoilla ma 5.9. Liturgina Loimaan
kirkkoherra Riku Laukkanen ja
saarnaajana rovasti Matias Roto.
Keskustaveteraanit. Kyse ei ole marginaali-ilmiöstä.
Miljoonien ihmisten vähättely on vaarallista. kk- palave-
42
sa joukkoon. klo 18
Hintsan kokousmakasiinissa.
Tervetuloa juhlaan! Pornaisten
kj:n 60-vuotisjuhlat järjestetään su
14.8. Janakkalan
150-vuotispäivä Turengissa. Suunnittelemme Killin Markkinoiden tapahtuman, Keskustakojun ja materiaalihankinnat, lehtijakelun, työvuorot jne. toiminnanjohtaja Jaana Viilo lomalla
15.7.-15.8. Katri Kulmuni.
Varsinais-Suomi
Piiritoimisto on suljettuna kesällä kuuden viikon ajan 4.7.-14.8.
Piiritoimisto palvelee ma 15.8.
lähtien normaalisti klo 9-15.
Piiritoimiston yhteystiedot: toimiston p. Jos nämä
tukahdutetaan globalisaation nimissä, reaktiona voi olla toisen ääripään tavoittelu: valtioiden sisäänpäin kääntyminen, vääränlainen nationalismi ja protektionismi.
Keskitie on tässäkin kultaisin. Ilm. Globaalitaloutta rakentaneet poliitikot
nähdään elitistisinä, ylimielisinä. Matka maksetaan 16.9. 0400
930 483 ja keskustanaisten PäijätHämeen piiri toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. 040 759 0509, sari.kujanpaa@
keskusta.fi. Klo
9-14, paikalla vierailee mm. kansanedustajia ja ensi vuoden kuntavaalin ehdokkaita.
Piirin kirkkopyhä Loimaalla 28.8.
klo 17 Kanta-Loimaan kirkossa.
Messun jälkeen kirkkokahvit seurakuntatalolla. Jaana Viilo
Pirkanmaan Keskusta mukana tapahtumissa: seuraa Suomenmaasta, www.pirkanmaankeskusta.fi ja
liity Facebookiin: Pirkanmaan Keskusta, nähdään ja tavataan! Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän
ja samalla olet tervetullut mukaan
aktiiviseen toimijajoukkoomme.
Terveisin Jaana Viilo, toiminnanjohtaja 040 767 3419, jaana.viilo@
keskusta.fi
Pirkanmaan Vesaiset tarvitsee innokkaita uusia toimijoita lasten ja
perheiden parissa tehtävään työhön. Ylimielinen poliitikko toteaa, että kansa
on tyhmää koska brexit tapahtui tai Trump
menestyy. Lähtö Turusta klo 8:45 ja paluu seuraavana päivänä klo 7:35. Keskustan osasto paikalla.
Päijät-Häme
Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. Hintaan sisältyy buffet-lounas ruokajuomineen
ja pullakahvit sekä ohjelmaa Pertti Keihään ja Jarkko Salmen johdolla. Keskusta mukana
omalla osastolla. klo 11 Vaakonpuistossa, Tuurnankatu 1 vastapäätä. klo 9-15 kansanedustajia ja maakuntapäättäjiä kutsutaan kojulle! Ilm. klo 14 alkaen. Huom! Suomenmaan uudistuksen myötä
myös lehden Keskustassa tapahtuu-järjestöpalstalle lähetettävät
yhdistyksien tapahtumailmoitukset on lähetettävä sähköpostilla
piirin toiminnanjohtajalle: jaana.
viilo@keskusta.fi viimeistään jo toivottua ilmoituspäivää edeltävän
viikon torstaina klo 15 mennessä.
Sihteerit: KJ:t ja Py:t ilmoittakaa kesän tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@
keskusta.fi
Pirkanmaan Keskustan piiritoimisto suljettu 1.7.- 26.8. mennessä tilille FI41 5316
0850 0055 78 (Saaja: Sirpa Raiko).
Etelä-Häme
Etelä-Hämeen piiritoimisto, piirin ja Keskustanuorten toiminnanjohtaja Juha Iso-Aho puh. Tämän kuplasta on vaikea ymmärtää Johnin tai Janen elämää.
Vaikka poliitikko väittää globalisaation
tuovan murusia heidänkin pöytäänsä, ihmisten todellisuus koostuu arjen kokemuksista. Eero Vainion
pohjustamana.
Raisio. 0405895709
ja pilvi.karkela@keskusta.fi
Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistyksien tulevat tapahtumat
välittyvät piirin kautta uudistuneeseen Suomenmaahan sekä piirin
Facebook- ja nettisivuille kun laitat
hyvissä ajoin tekstin sähköpostiin:
jaana.viilo@keskusta.fi
Järjestöilmoitukset Suomenmaahan entistä aikaisemmin!
Lehti ilm. Ilm. Kahvia & keskustelua
alkaen klo 9.00. Todellisuudessa tämä itse saattaa kuulua parjaamaan-
Uusimaa
Populistiryhmittymiä on paljon erilaisia.
Maailma koostuu edelleen kansallisval-
Myös vasemmisto- tai viherpopulistit ympäri maapalloa tunnistavat globalisaation ongelmia. 040 418 1150.
Pirkanmaa
Kunnallisjärjestöt huom! Kesätapahtumiinne saatavissa erä Kes-
Annina Ruottu
keskustanaisten varapuheenjohtaja
kusta -ilmapalloja ja Keskustan
esitteitä ja kesälehtiä ym. Hinnat 26,50e-33e/
hlö riippuen hytistä. Ota rohkeasti yhteyttä. 0102922060, piirin toiminnanjohtaja Satu Simelius p.
040 356 5599, Piiritoimiston käynti/postiosoite: Linnankatu 21 B 35,
20100 Turku. Turhautuminen purkautuu populistin uhon kautta.
Kaikki eivät edes kuvittele tämän toteuttavan lupauksiaan.
On nähty, etteivät populistijohtajat valtaan päästyään välttämättä toteuta ainoatakaan niistä.
12.8.2016
Keskustajärjestöjen kk-palaveri Hintsan kokousmakasiinissa ke
24.8. Syypäinä
Johnin tai Janen ahdinkoon.
Tällöin populisti saa otteen vihaisesta
kansasta. Niillä on tärkeä roolinsa ja kansalla
identiteettinsä sekä kulttuurinsa. Tule juttelemaan.
Janakkala, la 20.8. Tule mukaan keskustan valtakunnalliseen
pyöräilytapahtumaan. Lainattavissa mm. mennessä Juhanille
(juhani.horkko@gmail.com) tai Sirpalle (044 062 2266). Eero Vainio tai
Mirkku Karila.
Raisio. Piiritoimiston osoite Larin Kyöstin katu 16, 13130 Hämeenlinna. Yhteystiedot: Pilvi Kärkelä p. ja Alastarolla ti 16.8. Paikkana seurojentalo Kuusisto osoitteessa Kirkkotie 200, Pornainen. Laurin markkinat lauantaina 13.8.
Pyörät pyörimään Loimaalla ma
15.8. Keskusta mukana politiikan rastilla.
Janakkala, 27.8. perjantaisin. Tervehdysten
vastaanotto klo 13.30 alkaen. Avoinna varmimmin ti klo
8.30-12 ja to klo 13-17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen.
Hämeenlinna 13.-14.8. Juhlapuhujana Keskustan vpj, ke. Keskustajärj. Killin Markkinat Raision
torilla la 27.8. paikan päällä. Jonkun pöydällä tuoksuu tuore leipä, toisilla on murusia riittävästi, monilla pöytä pysyy tyhjänä.
tioista. Useita eri sarjoja, hyvät
palkinnot. Alustajana ke
Esko Kiviranta. Viking Amorellalla. 050 374
5416, juha.iso-aho@keskusta.fi ,
toimistosihteeri ja Keskustanaisten toiminnanjohtaja Sari Kujanpää
puh. Globalisaatiolle on luotava oikeudenmukaisemmat
säännöt, hyödyt ja kustannukset on jaettava
tasaisemmin. Elomessut
Verkatehtaalla. Tarkemmat
reitit ja ilmoittautuminen www.pyoratpyorimaan.fi
Raisio. Poliitikko, joka kertoo olevansa kuten kansa, kyllästynyt eliittiin. Syysristeily ma 26.9. Killin markkinat la 27.8. 4 kätevää pop up-telttaa, sovithan ajoissa noutopäivän:
040 7673419 /tj. Avoinna arkisin klo
9-15. toivotamme Pirkanmaan keskustalaisille hyvää ja tapahtumarikasta kesää!
MSL-Tampereen kaikille avoimet
pärekorinheiton Tampereen mestaruuskilpailut la 13.8. Keskustaseniorit, Keilaamme Raision Keilahallilla joka to klo
15-16, tervetuloa mukaan.
Mynämäki. Tervassa tapahtuu Tervakoskella. Keskustassa tapahtuu
Puheenvuoro
Globalisaation
ongelmat ovat yhteisiä
Amerikkalainen unelma perustuu lupaukseen, että jokainen voi menestyä ahkeran
työnteon, yrittämisen ja koulutuksen kautta.
Suuri joukko USA:n alempi- ja keskituloisista
on pettynyt huomattuaan, ettei unelma toteudu heidän elämässään.
Työpaikkojen valuminen ulkomaille, poliittisen ja taloudellisen vallan keskittyminen, eriarvoisuus, köyhyys, maahanmuuttoon ja vapaakauppaan liittyvät ongelmat,
monikansallisten yritysten valta, veronkierto, korruptio.
Ongelmien juuret näyttävät johtavan viime vuosikymmenten globalisaatioon: voitot
ovat kerääntyneet hyvinvoivien käsiin, toisten arjessa näkyvät lähinnä sen kustannukset
Poliittista tietämystä on nyt hyvä tilaisuus lisätä pelaamalla. Suomenmaan uudistuksen myötä lehden ?Keskustassa tapahtuu. Laitathan päivämäärät muistiin, jotta
ilmoituksesi ?Keskustassa tapahtuu. . Vietetään
päivä Palton saamelaisperheen vieraana ja perehdytään maailmankuulun huopataiteilija Kaija Palton
taiteeseen ja ateljeehen. seuraavat osuudet:
Lappeenranta - Taipalsaari (14 km),
Taipalsaari - Savitaipale (26 km),
Savitaipale - Heituinlahti (13 km),
Heituinlahti - Tuohikotti (39 km).
Taipalsaaren kunnallisjärjestön
70-vuotisjuhla pidetään su 28.8 alkaen klo 18 Taipalsaaren kunnantalolla. klo 18(os. Ohjelmassa musiikkia ja ministeri Kimmo Tiilikaisen juhlapuhe.
Keski-Suomi
Piiritoimiston yhteystiedot: piirin toiminnanjohtaja Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p. Keskustalla on teltta Noormarkun markkinoilla la 3.9. klo 11-16.
Muhos. Ohjelmassa on kokopäiväretki Lemmenjoelle. klo 18 Luvian Laitakarissa
Eurajoki-Luvia kuntavaalistartti/iltamat. 040-721 0636.
Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä.
Avoinna sopimuksen mukaan.
Keskusta-pelikortit nyt myynnissä! Tunnetko kaikki Keskustan kansanedustajat ja mepit. TI 16.8. Markkinoiden tapahtumapaikkana on koulukeskuksen
kenttä, osoite: Museotie 12. ?osiossa tavoittaa mahdollisimman monta jäsentä printtimediassa ja netissä
Tärkeää. Ota yhteyttä suoraan oman
paikkakuntasi kunnallisjärjestöön
tai suoraan piiritoimistoon kati.kiljunen@keskusta.fi 050 405 7742.
Satakunnan Keskusta on mukana tapahtumissa. Seuraa tapahtumaan liittyvää ilmoittelua ja vastaa haasteeseen ja lähde polkemaan.
Sipilä ja Ovaska Pyörät pyöri-
Odotan innolla sorvin ääreen pääsemistä ja
muun muassa kuntavaaliohjelman työstämistä, Hanhilahti iloitsee.
Hanhilahti vaikuttaa Tampereen valtuuston varajäsenenä sekä lasten- ja nuortenpalveluiden lautakunnan jäsenenä.
Hanhilahti on toiminut muun muassa
Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan työhallituksessa.
Hän viimeistelee parhaillaan graduaan
suomalaisen turve- ja energiapolitiikan etujärjestövaikuttamisesta.
mään tapahtumassa Satakunnassa ti 16.8. Mukaan
kutsutaan kaikki Keskusta-aatteesta kiinnostuneet, kunnallisjärjestöt, valtuustoryhmät ja yhdistysten
jäsenet. 010 315 2001
sekä Keskustanuorten ja Vesaisten
tmj. Tervetuloa jututtamaan järjestöväkeä ja päättäjiä!
Lappi
Keskusta mukana Tervolan
Louella Maaseudulta Käsin messuilla 27.-28.8. Tilaisuuden jälkeen on
mahdollisuus osallistua maisema-
Keskusta mukana Tervolan
Louella Maaseudulta Käsin messuilla 27.-28.8. Tiistaina ja
perjantaina julkaistavan verkkosivujen järjestöpalstan deadline on
tiistaisin klo 12, piiri mainittava.
Pohjois-Pohjanmaa
Pohjois-Savo, Keskustan Elonkorjuujuhla la 3.9. Tervetuloa!
La 3.9. Keskustanaisten
Kainuun piiri ry:n johtokunnan kokous pidetään klo 12 alkaen.
Etelä-Pohjanmaa
Itä-Savo
Sulkava, keskustanaisten saunailta Helgan mökillä to 25.8. Keskusta-aatteesta ja Keskustan periaateohjelmasta alustaa klo
13.30 puoluevaltuuston jäsen Ilmari Pokela. Tervetuloa!
Kainuu
Keskustanaisten ja Keskustanuorten yhteinen naisten Marjatan päivän kesätapahtuma la
13.8. Ilm. klo 10-16. Entä heidän
vaalipiirinsä. Tervetuloa jututtamaan järjestöväkeä ja päättäjiä!
12.8. Kunnallisjärjestön kuukausikokous to 25.8. Mukana voi olla valitsemansa matkan,
päivätaival on noin 100 km. ja lisätietoja Liisa Laitinen puh.
040 542 9673 tai Kaija Väänänen
puh. /henkilö. klo 18.30 Terveyden edistämisen ilta Kulttuuritalo-Poselli,
Nortamonkatu 12, 26100 Rauma.
Puhujina mm. ?
7.8. 044369 9603. Asioina
valtuustolista ja kunnallisvaalit.
Oulu. Tervetuloa.
Kuntavaalit su 9.4.2017. Keskusta mukana Oulun
Suurmessuilla 19.-21.8.
Utajärvi. Ohjelmassa mm.
vpj, ke Katri Kulmunin ajankohtaiskatsaus, musiikkia ja laulua, Marjatta-moniottelu, iltapalatarjoilu, saunomista ja paljuilua. Tervetuloa keskustelemaan!
Ti 16.8. Oman
kuntasi päätöksentekijäksi pyrkiminen kannattaa. PYÖRÄT PYÖRIMÄÄN . Juhlassa mukana Keskustan vpj. Kuvalliset Keskusta-pelikortit sopivat ajanvietteeksi itselle,
tuliaisiksi muiden puolueiden kannattajille, pikkulahjoiksi tai vaikka-
pa arpapalkinnoiksi. Kommerkyläntie 182, Sulkava).
Mukana aloe vera -esittelijä Kirsi
Hänninen. TAPAHTUMA LAPPEENRANNASTA RAUMALLE. Palstailmoitukset Ilkkaan kalenteri@ilkka.fi ja Suomenmaahan
jarjestot@suomenmaa.fi. Keskusta mukana Pidot Pitäjässä -tapahtumassa la
13.8. Keskustan ministereitä
ja puoluejohto jalkautuvat Satakuntaan, paikat ja aikataulu myöhemmin.
Ke 17.8. Keskusta mukana Oulujoen messuilla 13.-14.8.
Peräpohjola
Keskustanaisten Kainuun piiri ry
järjestää Aate- ja Marjatanpäivä-tapahtuman 20.8. Tervetuloa!
Pohjois-Karjala
Hei kaikki Pohjois-Karjalan alueella asuvat keskusta aktiivit! Pohjois-Karjalan keskustanuoret ovat saaneet loistavan idean.
Aiomme ennen kuntavaaleja 2017
kiertää kaikki Pohjois-Karjalan kunnat! Mielessämme tietenkin ehdokashankinta sekä monipuoliseen
maakuntaamme tutustuminen. kansanedustaja Marisanna Jarva. Koko Satakunta on tervetullut tilaisuuteen. Muistattehan toimittaa
heti vuosikokouksen jälkeen alkuperäisen pöytäkirjanotteen puoluekokousedustajista piiritoimistoon, kiitos.
PE 12. myöhemmin)
Tule mukaan vaikuttamaan ja
Keskustan kuntavaaliehdokkaaksi! Ota yhteyttä suoraan
oman paikkakuntasi kunnallisjärjestöön tai suoraan piiritoimistoon: pirkanmaa@keskusta.fi
Satakunta
Piiritoimisto suljettu ma 20.6.pe 26.8. Aurinkoista kesää!
Satakunnan piiritoimisto, tavoitat meidät seuraavista numeroista: jäsenasiat toiminnanjohtaja Kati
Kiljunen 050 405 7742 kati.kiljunen@keskusta.fi, keskustanaisten
toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi
044 978 3929 tarja.kiviniemi@keskusta.fi, nuorten toiminnanjohtaja
Sonja Lautamatti 0440 336 588 satakunta@keskustanuoret.fi.
Tärkeää. Lappeenrannasta ja jatkuu Länsi-Suomeen päättyen ti
16.8. Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä.
Markus Malmberg
Vilhartti Hanhilahti keskustanuorten
poliittiseksi suunnittelijaksi
Pirjo Kontio
Yhteiskuntatieteiden kandidaatti Vilhartti
Hanhilahti on valittu keskustanuorten poliittiseksi suunnittelijaksi.
Hanhilahti, 27, on toiminut Pirkanmaan
Keskustanuorten puheenjohtajana, keskustan Pirkanmaan piirin varapuheenjohtajana sekä keskustanuorten liittohallituksen jäsenenä.
. Seuraa Suomenmaasta printistä tai internetversiosta ?Keskustassa tapahtuu?,
piirin internet-sivulta www.keskusta.fi/satakunta tai Facebook: Satakunnan Keskusta. Suomenmaan perjantaina julkaistavan järjestöpalstan deadline on edellisen
viikon perjantai klo 12. Ruokailu- ja kahvimaksu on 5. klo 18 alkaen Oulun Hietasaari, Kesäkoti Irjala. Elina Suoranta p. kaikille jäsenille 2016: 9.9., 14.10. Ilmoittautuminen Marketalle 14.8. On aivan mahtavaa päästä töihin omaan
kasvattijärjestöön ja antaa takaisin järjestölle siitä osaamisesta, jonka olen siltä saanut.
tavissa myös keskustavaikuttajia.
Keskustaväen kirkkopyhä 11.9.
Mänttä-Vilppulassa Mäntän Kirkossa sekä Keskustanaisten 75-juhlavuoden maakunnallinen juhla.(tarkempi tieto ilm. 010 315 2000.
Etelä-Savo
Keskustajärjestöt: Yhteiskunnallinen lukupiiri ke 7.9. Taide-elämyksiä voi kokea Galleria
Navetassa Nurkkalantie 9. 9.8.
mennessä: pohjois-pohjanmaa@
keskustanuoret.fi tai sanna-mari.talala@keskusta.fi.
Haapajärvi. klo 18 Keskustaväen saunailta Kodisjoella Kaljasjärven rantasaunalla, Kaljasjärventie 135 . Suomenmaa Sentteri ilm. mennessä p.
040 7022928. Säkylä-Eura-LappiRauma. sosiaali- ja terveysjohtaja Marja-Leena Alho, Sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Kalle Leppikorpi ja Rauman
seudun katulähetys ry:stä Janne
Rantala.
Ke 17.8. 2016
43. ja 25.11. Karjalan piirin alueella on 12.8. Kirjassa on vahvoja kertomuksia siitä, kuinka totuttuja työtapoja voidaan rikkoa ja
pelastaa hyvinvointiyhteiskunta!
retkelle Hiisijärven hiekoille. Matka sisältää paljon muutakin mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa.
Ilm. klo 18.30 valtuustosali. Tilaukset p.
010-315 2001 ja p. Kahvit, saunat ja arpajaiset, tervetuloa!
Pohjois-Savo
Piiritoimisto on suljettu 23.6. Seuraa tapahtumaan liittyvää ilmoittelua.
La 3.- su 4.9. 010 315 2000,
toimistosihteeri ja Keskustanaisten
tmj. Katri
Kulmuni sekä puoluesihteeri Jouni Ovaska.
Ruskamatka Inariin ja Ruijan
rannoille 8.-13.9. Matka kulkee Kuusamon kautta Inariin, josta lähdetään päivän retkellä Sevettijärven, Näätämön, Pykeijan,
Nuorgamin ja Utsjoen suuntaan.
Tutustutaan porotilaan, Neiden kylässä pysähdytään Kolttakoskella ja Pykeijassa eli pikku-Suomessa, jossa nähdään pienen kylän
elämään. Pia Högberg p. klo 18 alkaen Spa
Hotel Runnilla Iisalmessa. SÄKYLÄ klo 12-12.45 Säkylän tori, EURA klo 13.30-14.15
K-supermarketin piha, Satakunnankatu 13, LAPPI TL klo 15-15.45
Osuuspankin piha, Meijeritie 2 ja
RAUMA klo 16.45-17.30 Rauman
tori. Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula, Rauman
kaupungin vs. Lähde ehdokkaaksi. Kommentoimassa
on mm. Hyvä
etappi on esim. PS. Saunomista ja mukavaa seurustelua,
mukana Keskustan puoluejohtoa.
La 27.8. Muistathan toimittaa
piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi kati.kiljunen@keskusta.fi, niin
tavoitamme sinut myös sähköisesti.
Tärkeää. Noormarkun Yrittäjät ry järjestää perinteisesti suuren
suosion saavuttaneet Noormarkun
markkinat. Nähdään ja tavataan! Voit ottaa yhteyttä piiriin ja
kertoa millaista toimintaa haluaisit
kehitettävän ja samalla olet terve-
tullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. -järjestöpalstalle
lähetettävät yhdistyksien tapahtumailmoitukset sähköpostilla piirin
toiminnanjohtajalle: kati.kiljunen@
keskusta.fi viimeistään jo toivottua
ilmoituspäivää edeltävän viikon
torstaina klo 23 mennessä. Raumalle. klo 8-15 Yrittäjämarkkinat
ja venetsialaiset Merikarvian torilla.
Tapahtumassa mukana Merikarvian kunnallisjärjestö. Johtokunta klo 18. Pakan hinta 10
euroa/kpl + postikulut. Jos
haluat järjestää kunnassasi meille ohjelmaa tai sinulla on hyviä ehdotuksia kohteiksi niin laita viestiä! Yhteydenotot puheenjohtajalle
(Susanna Meriläinen susanna.merilainen@outlook.com) tai toiminnanjohtajalle (Niina Koskenmäki
pohjois-karjala@keskustanuoret.fi).
Karjala
Keskustan valtakunnallisen Pyörät pyörimään ?tapahtuma alkaa
pe 12.8. Hiisijärven kylätalolla, Tammentie 3, 88460 Hiisijärvi.
Tapahtuma alkaa klo 13 ruokailulla. klo 16.15.
piiritoimistolla (Porrassalmenkatu 33, Mikkeli). Keskustelua innoittaa Utti-Mäkelä-Michelsen: Uuden
työn yhteiskunta. Ollaan yhteydessä.
Kymenlaakso
KOUVOLA, Keskustan teltta MEIDÄN MAASEUTU-messuilla Kouvolan raviradalla 13-14.8
Onko
Suomessa Valehtelun SM-kisoja?
6. Mitä sotaa ja missä kutsutaan Suureksi
isänmaalliseksi sodaksi?
6
7
7
3
8
5
9
2
1
1
6
3
4
9
9
5
1
4
6
6
3
8
8
7
2
2
4
1
3
4
7
1
3
8
2
5
9
6
5
8
2
3
1
4
3
6
4
7
6
9
3
1
2
9
6
5
7
6
4
2
8
7
6
4
2
8
8
2
1
9
3
5
1
4
3
8
7
7
2
8
2
6
4
9
1
5
1
1
9
6
3
5
4
5
2
2
8
7
8
2
2
6
5
9
7
1
7
6
9
4
3
4
7
3
5
2
8
1
6
9
2
9
5
1
6
7
3
8
4
6
8
1
4
9
3
2
7
5
8
5
7
3
4
6
9
1
2
1
4
2
9
7
5
6
3
8
3
6
9
2
8
1
5
4
7
9
3
8
7
1
2
4
5
6
7
1
4
6
5
9
8
2
3
5
2
6
8
3
4
7
9
1
8
9
1
6. Uudeksi varapuheenjohtajaksi valittiin tutkinnonvastaanottaja Aki
Kontio Kiimingistä.
Puheenjohtajat valittiin viikonlopun liittokokouksessa, joka pidettiin Vesaisten
Helsingin piirin ja Vesaisten Uudenmaan
piirin yhteisen kaupunkileirin yhteydessä
Mäntsälässä.
Vesaisten 60-vuotisjuhlaleiriä vietti yli
200 lapsi- ja perhejärjestö Vesaisten jäsentä
ja ystävää ympäri Suomen.
Juhlien kunniavieraina olivat Vesaisten pit-
käaikaiset puheenjohtajat Olavi Martikainen ja Mirja Ryynänen.
Mirja Ryynänen muisteli lämmöllä aikoja, jolloin hän sai toimia keskusliiton pu-
Shutterstock
heenjohtajana. Mitä yhteistä on Suomen, Norjan, Hollannin, Belgian ja Bulgarian vaakunoilla?
8. Ville Niinistö ei puolueensa sääntöjen
mukaan voi enää jatkaa puheenjohtajana.
Uusi puheenjohtaja valitaan viimeistään
2017 . Keskusta, kokoomus, SDP, Vasemmistoliitto, RKP. Minkä Rionkin olympialaisten ohjelmassa olevan urheilulajin harrastamisen
Englannin kuningas Jaakko II kielsi alamaisiltaan 1457, koska se hänen mielestään
häiritsi liikaa siihen innostuneen kansanosan elämää?
4
7
3
5
2
8
1
6
9
2
9
5
1
6
7
3
8
4
6
8
1
4
9
3
2
7
5
8
5
7
3
4
6
9
1
2
1
4
2
9
7
5
6
3
8
3
6
9
2
8
1
5
4
7
9
3
8
7
1
2
4
5
6
7
1
4
6
5
9
8
2
3
5
2
6
8
3
4
7
9
1
12.8.2016
3 6
1 2
1
2
6
4
7
6 8
2 9
6
7
8
5
9
2
1
3
4
9
5
1
4
6
3
8
7
2
2
4
3
7
1
8
5
9
6
5
8
2
1
3
4
7
6
9
3
1
9
6
5
7
4
2
8
7
6
4
8
2
9
3
5
1
4
3
7
2
8
6
9
1
5
4
7
2
1
6
5
5
7
4
8
2
5
9
7
1
6
4
3
1
9
6
3
4
5
2
8
7
3
44
Vastaukset: 1) on: 1995 alkaen aprillipäivän tienoilla, järjestäjä Kortesjärven Ylikylän nuorisoseura, 2) kaikissa seisova leijona, 3) keskusta
ja kokoomus, kummallakin 5 (muilla 4), 4) 2011
(nykysääntö: korkeintaan kolme kaksivuotiskautta), 5) II maailmansota, Neuvostoliitossa
ja Venäjällä, 6) curry (Intian brittiläisten siirtomaaisäntien kehittämä mausteseos), marsipaani (makeismassa manteleista ja tomusokerista), 7) Pegasos hevonen, Kerberos koira, 8) saimaannorppa 10 000, siili 100, sammakko 17 euroa, 9) Berliini 1936, Rooma 1960, 10) golf.
5. ellei sääntöjä muuteta. Mitkä kaksi seuraavista EIVÄT ole maustekasveja: anis, curry, kumina, muskotti,
marsipaani, sahrami, vanilja?
7. Sääskentapon ja wc-rullan heiton MMkisat eivät eläneet; Eukonkannon, Suopotkupallon, Kesäpilikin ja Rautakankikävelyn
MM-kisat jatkavat. Millä puolueella on ollut eniten puheenjohtajia vuonna 2000 ja sen jälkeen?
9. Vehkaperä jatkaa Vesaisten puheenjohtajana
Anja Manninen
Kansanedustaja Mirja Vehkaperä (kesk.)
Haukiputaalta jatkaa Vesaisten Keskusliiton puheenjohtajana.
Varapuheenjohtajana jatkaa yrittäjä Eero
Vainio Raisioista. Paljonko saa sakkoa, jos jää kiinni a) saimaannorpan, b) siilin, c) sammakon tappamisesta?
3. Mistä vuodesta alkaen Niinistö on toiminut vihreiden
puheenjohtajana?
10. Ne olivat suuria ihmeitä: kun olympiakisat ensi kerran radioitiin ja ensi kerran televisioitiin suorina lähetyksinä Suomeen!
Milloin?
4. Mitä hullua vielä. Hän muistutti, että lapsi- ja perhejärjestötoiminnalla on muuttuvina aikoina
suuri rooli, ja jokainen lapsi on tärkeä.
Keskustan eduskuntaryhmän puolesta
juhlivaa järjestöä muistivat puolueen puheenjohtaja Juha Sipilä ja eduskuntaryhmän johtaja Antti Kaikkonen.
?
6
Tietotesti
8
5
8
5
8
6
9
3
9
7
5
6
9
6 1 3 5 2 8 4
2
7
1
1
5
4
9
6
7
6
5
8
4
3
???
Paljonko saa sakkoa, jos jää kiinni siilin tappamisesta?
1. Aika oli Ryynäsen mukana
vesaistoiminnan kulta-aikaa.
Ryynänen painotti lasten erilaisuuden
huomioimista sekä lasten oikeuksien toteutumista. Mikä eläin on kreikkalaisen taruston Pegasos (jolla on enkelin siivet) ja mikä eläin
on Kerberos (jolla on kolme päätä)?
2
2016
45. Lue Suomenmaan pääkirjoitus
verkkolehdestä joka aamu,
seitsemän kertaa viikossa.
www.suomenmaa.fi
12.8
Alakouluille suunnatussa Pikkuyrittäjät-ohjelmassa oppilaat perehtyvät yrittäjyyteen perustaen oikean yrityksen eli ?Pikkuyrityksen?.
Kannustan opettajia tarttumaan näihin yrittäjyyskasvatusta tarjoaviin ohjelmiin.
Sipilän hallitus edistää yrittämistä ja yrittämisen
edellytyksiä monin tavoin, kuten yrittäjyyspaketilla ja
toivon mukaan ensi vuoden alussa voimaanastuvalla
yrittäjävähennyksellä.
Lisäksi selvitystyö on käynnissä siltä osin, miten yritysten investointivarauksella voidaan vauhdittaa yritysten
investointeja, mikä lisää talouskasvua ja työllisyyttä.
Lasten ja nuorten yrittäjyyskasvatus on tärkeässä
asemassa, kun rakennamme Suomen tulevaisuutta.
Tarvitsemme maahamme uusia yrityksiä samoin kuin
yritysten jatkajia.
Jokainen työntekijä tarvitsee yrittäjämäistä työasennetta työssään yhä enemmän. Suomi nousee yrittämisellä ja työn tekemisellä . Yrittäjyys niin perheen toimeentulon
kuin yhteiskunnan hyvinvoinnin lähteenä tuodaan
OPS:ssa myös hyvin esille.
Koulun ensiluokilla yrittäjyyskasvatus tarkoittaa ennen kaikkea yritteliäisyyttä ja vastuunkantoa. pienestä pitäen.
Kirjoittaja on elinkeinoministeri.. Näin he saavat ensikosketuksen myös siihen, miten yritys toimii ja mitä sen pyörittämiseen vaaditaan.
Osaltani olin seitsemän kesää töissä varaosamyyjänä, mistä on ollut paljon iloa ja hyötyä myöhemmässä
(työ)elämässä.
Moni nuori myös työllistää kesäksi itse itsensä perustamalla yrityksen yksin tai yhdessä kavereidensa kanssa. Tältä kesältä alkavat kesätyötkin olla takana, mistä moni nuori on saanut ensikosketuksen työelämään.
On tärkeää, että työnantajat palkkaavat nuoria kesätöihin, mikä antaa heille arvokkaita eväitä jatkoa varten. Ohjelmat on tarkoitettu 7?25-vuotiaille lapsille ja nuorille.
Osana Nuori yrittäjyys ry:tä toimii Pikkuyrittäjät-ohjelma, jonka toimintaan sain tutustua tämän kesän
SuomiAreenassa. Tämäkin on yrittäjyyskasvatusta parhaimmillaan.
Yrittäjyyskasvatuksesta puhutaan myös kuluvan
kuun alusta käyttöön otetussa uudessa perusopetuksen opetussuunnitelmassa (OPS).
Yrittäjyyttä käsitellään OPS:ssa laajasti niin itse yrittäjyytenä kuin yritteliäisyytenä ja yrittäjämäisenä toimintatapana. vieraskolumni
olli rehn
Kesätöitä ja isoja pieniä yrittäjiä
Koulujen kesälomakausi alkaa olla lopuillaan ja uusi
lukuvuosi on alkamassa. Työelämästä oppimisen lisäksi yrityksissä kesätyötään tekevät nuoret näkevät yrityksen toimintaa myös
sisältäpäin. Niitä
meistä jokainen tarvitsee elämässään, vaikkei koskaan
yrittäjänä elantoaan tienaisikaan.
Yläluokilla ja toiselle asteelle siirryttäessä yrittämi-
46
12.8.2016
seen tarvittavaa osaamista voidaan vahvistaa työharjoittelun kautta ja tutustumalla paikallisiin yrityksiin.
Koulujen ulkopuolella yrittäjyyskasvatusta tarjoaa esimerkiksi Nuori yrittäjyys ry, joka tarjoaa kouluille yrittäjyysasennetta tukevia ohjelmia
Mutta liittyyhän tietosuojan vaalimiseen paljon joutavaa vouhotustakin. Vaikka oikeasti sen näki siellä kustannuspisteessä.
Yhden kerran oli vaara joutua liian isoihin saappaisiin.
Noudatin armeijan palikkatesteissä keksimääni taktiikkaa. Tietosuojaihmiset ovat suunniltaan, bonuskortteja on leikattu.
Eikö se nyt kuitenkin ole aika omahyväinen ajatus, että miljoonasta asiakkaasta juuri sinusta katsottaisiin, että
aha, on tankannut kahtena päivänä peräkkäin. Niinpä, James Bond -leffoja on tullutkin harva se
ilta telkkarista. Joskus tuntuu, että aktiivisimmat ovat niitä, joilla on muutenkin mikrofonit hampaissa.
Nyt puhutaan armeijan testitietojen valuneen ulkomaille. Silti piti käydä komppanian päällikön luona rukoilemassa, etten joutuisi. Partavettä on
Emotionista ostanut, ettei vain hölvää hyvää haisua naamaansa aviorikostarkoituksessa.
Hei, rauhoitutaan nyt. Onhan pankkisalaisuus sentään.
Jari Nenonen
päätoimittaja
Juha Määttä 040 7359 612
Pääkirjoitustoimittaja
Juha Mauno 044 7370 311
toimituspäällikkö
Katariina Lankinen 044 7370 320
Ulkoasupäällikko
Mikko Eronen 041 4539 554
Verkkouutispäälliköt
Henna Lammi 044 7370 267
Samuli Nissilä 044 7370 261
journalistinen taittaja
Samuli Vänttilä 044 7370 244
Toimittajat
Meri Alaranta-Saukko 044 2032 640
Annukka Kaarela opintovapaalla
Pirjo Kontio 044 7370 262
Eeva kärkkäinen 040 1492 201
Risto Luodonpää 040 8201 781
Anja Manninen 044 7370 381
Pentti Manninen 040 5709 400
Pauliina Pohjala perhevapaalla
Pekka Pohjolainen 040 5357 674
Pirkko Wilén 044 7370 238
vakinainen avustaja
timo laaninen 040 8326 106
Valokuvaajat
Jari Laukkanen 044 5966 879
Maria Seppälä 044 7370 386
GRAAFIKKO
KIRSI ERVASTI 044 7370 327
Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52,
90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 4, 90150 Oulu Helsingin toimitus Postiosoite: PL 1070, 00101 Helsinki, Käyntiosoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Joutsen Media Oy
Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 ilmoitukset@suomenmaa.fi
Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Painopaikka Kaleva Oy, ISSN 0356-3588
12.8. Ei sattunut olemaan, kansalaisvelvollisuus hoidetaan, ja se on siinä.
Tietosuojaihmiset
ovat suunniltaan,
bonuskortteja
on leikattu.
Myöhemmin on musteläiskätestattu useammankin ker-
ran. On ostanut epäterveellisiä ruokia. Hän nauroi välillä vedet silmissä. Vastasin nimittäin tahallani väärin muutamiin kysymyksiin, etten joutuisi aliupseerikouluun. Nenonen
Tietävät meistä kaiken
Tietosuojaa toki tarvitaan. Siellä se Spectren pahis katsoo, että kas
vain tykkimies jormajarmo on epävakaa painetilanteissa.
Onneksi meidän 1971 tekemiemme palikkatestien tulokset eivät ole julkisia. Ja on syönyt vieraan kaupungin Rossossa, mitähän se oikein touhuaa. Ei joka rosvon tarvitse tie-
tää minun henkilötunnustani, pankkitunnuksista puhumattakaan. 2016
47. Tunnusti pois lähtiessäni, että ei tästä oikein mitään
tullut. Papereissa oli kuulemma lukenut, että testattava on vapaa-aikahakuinen.
Ja nyt haloo siitä, että osuuskauppa, jonka omistaja luulen virheellisesti olevani, alkaa kerätä tarkempaa tietoa.
Ja Kesko seuraa perässä, kohdistavat mainontaa ostotottumusten mukaan, eli siis katsovat, mitä ostat. Hän oli pöyristynyt, eikö teillä ole
sotilaallista kunnianhimoa. Kerran pariin vuoteenhan piti hakea omia töitään.
Edellytykset hoitaa hommaa sitten muka joku näki testeistä. Älä ole liian fiksu, älä ole liian hölmö.
Henkilökohtaisessa haastattelussa vein nuorta naistutkijaa kuin litran mittaa. En raaskinut sanoa, että ei pitänytkään
í 7LODDMDSDOYHOX . / vuosi
ZZZ VXRPHQPDD . / 4 kk, Keskustan jäsenille 69 . Aikakauslehti kerran viikossa
Kesätarjous 27