6 4 1 4 8 8 7 3 5 1 3 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 2 / 12.1.2018 / 4,80 € MonitoiMiMies isMo Apell uskoo AlkiolAisiin Arvoihin kenttärAAti kAipAA näkyvyyttä vAnhAselle JAri leppä puolustAA eläinsuoJelulAkiA Ajassa Presidentinvaalit Vieraskolumni nAisten on tuettAvA toisiAAn JohtAJiksi Vanhan liiton keskustalainen
2 12.1.2018 sisältö 12.1. 22. 2018 Kaupungit kasvukivun kourissa Kaikkien aikojen massamuutto haastaa kehittyvien maiden metropolit s
12 Antti Puupposen mielestä kuntapolitiikka on palkitsevaa s. 2018 3 Jokainen ääni omalle ehdokkaallemme Matti Vanhaselle on myös ääni aatteemme, arvojemme ja politiikkamme puolesta. 8 Toiminnanjohtaja Sami Porkka valmistautuu vaalisumaan s. 32 Kentän vaikuttaja Ajassa Viikon valtuutettu. 12.1. Antti Kaikkonen s.31 Kestää katseen ja kosketuksen Jokipiin Pellava tekee suomalaista designia eurooppalaisista eväistä s. 38 Ennätykset paukkuvat Lapin matkailubuumin mukana s
Näitä valtaoikeuksia hän myös käytti täysimääräisesti. Kekkonen onnistui säilyttämään hyvät suhteet silloiseen suurvaltanaapuri Neuvostoliittoon ja sen johtajiin samalla kun hän avasi kauppateitä ja muita yhteyksiä länteen. Viime vuosina esille on noussut yksityisempi Kekkonen. Kolmanneksi ylsi Mauno Koivisto, joka kuului 35 prosentin mielestä kolmen arvostetuimman presidentin listalle. Suomi vaurastui hänen kaudellaan, ja maan kansainvälinen asema vahvistui. Noin puolet suomalaisista sijoitti hänet kolmen eniten arvostamansa presidentin joukkoon. Viimeksi Kekkos-kuvaa on piirtänyt kirjailija Jari Tervo dokumenttisarjallaan Ylen kanavilla. Näistä täysi-ikäisistäkin noin 1,2 miljoonaa on syntynyt Kekkosen virkakauden päättymisen jälkeen, joten heillä ei voi olla mitään henkilökohtaista muistikuvaa Kekkosen viranhoidosta. Kekkosesta on riittänyt tutkittavaa ja kirjoitettavaa näihin päiviin asti. perustettu 1908 • päätoimittaja juha määttä 4 12.1.2018 Pääkirjoitus K unnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen mukaan Urho Kekkonen nauttii laajinta arvostusta Suomen presidenteistä. Sauli Niinistön sijoitti kolmen kärkeen 45 prosenttia vastaajista. Kekkosta arvostetaan edelleen, hyvästä syystä Kekkosen suosion tärkein syy on hänen politiikkansa. Vähitellen kuva Kekkosesta on tasapainottunut. Kekkosen asemaa vahvisti myös silloinen valtiosääntö, joka antoi presidentille huomattavasti laajemmat valtaoikeudet kuin nykyinen perustuslaki. Vuonna 1986 kuolleen Kekkosen jälkimaine on noudattanut aika tavanomaista valtiomiesten kaavaa. Tämä tapahtui vielä kylmän sodan oloissa. Vähitellen hänestä kasvoi kansalaisten silmissä maan isä, jonka puoleen kansalaiset voivat kääntyä pienemmissä ja suuremmissa asioissa. J. Kysely kohdistettiin vähintään 18 vuotta täyttäneille henkilöille. Hänen yksityiselämäänsä on käsitelty julkisuudessa jopa tirkistelyyn saakka. Ensin nousi esiin pitkän valtakauden aikana patoutunut kritiikki. Kekkosen arvostusta voi pitää jopa hämmästyttävän korkeana, onhan hänen virkakautensa päättymisestä kulunut jo 35 vuotta. Sukselaisen tuoreet elämäkerrat ovat nekin tuoneet arvokkaan lisän myös Kekkosen käsittelyyn. Kekkonen oli pitkään hyvin kiistelty poliitikko. Kekkonen nousi presidentiksi Maalaisliiton ehdokkaana. Johannes Virolaisen ja V. Tämä perintö velvoittaa myös keskustaa tekemään tarmokkaasti työtä oman ehdokkaansa Matti Vanhasen puolesta parin viikon päästä pidettävissä presidentinvaaleissa. Arkistokuva. Parhaiten Kekkosen arvostusta selittää ehkä sittenkin hänen arkkivastustajansa Veikko Vennamon tunnettu iskulause: ”Kyllä kansa tietää”. Sen myötä hänen nimestään tuli monille ikäluokille presidentti-sanan synonyymi. Kekkosen suosion tärkein syy on kuitenkin hänen politiikkansa. Kekkosen arvostukseen vaikuttaa varmasti hänen pitkä, 25 vuotta kestänyt virkakautensa
Asiantuntijoiden mukaan ilmastonmuutos kasvattaa riskiä luonnonolosuhteiden nopeisiin muutoksiin ja sitä kautta energian toimituskatkoksiin. Kaapeleita toki rikkoutuu kaupungeissakin ja katkoksia esiintyy, mutta koskaan en ole sähköttömistä hetkistä joutunut pidempään kärsimään yläkainuulaisten tavoin. Tuskin silti mitään isompaa leirikalustoa on syytä laittaa pikaiselle hankintalistalle. 12.1. Korjaustöille tulee kuitenkin aikanaan hintalappu, joka ei välttämättä ole halpa. ”Mitäs asutte siellä korvessa” -kommentit eivät vakavaan tilanteeseen sovi sen paremmin kuin poliittisten päätösten jälkiviisastelukaan. Uutisista olemme nähneet, kuinka korjaushenkilöstö ja vapaaehtoiset auttajat ovat paiskineet töitä vuorotta tilanteen normalisoimiseksi. 2018 5 Toimittajalta Pistorasian nurjempi puoli KorpimaaKunta Kainuussa on kärsitty runsaan lumentulon aiheuttamista pitkäaikaisista sähkökatkoksista. Terve muistutus on silti aina paikallaan, sillä turvallisuuden tunne voi olla hyvinkin petollinen. Hengityskoneita ja nostureita ei kerta kaikkiaan ole varaa jättää yhden toimivan piuhan varaan. Kaikkea voi sattua, mutta ei sentään täällä meillä. Jupakasta on kainuulaisille aiheutunut vaurioita ja tulonmenetyksiä, joiden maksajasta voidaan käydä vielä kovaakin vääntöä. täytyy tunnustaa, että vähemmälle mietinnälle on tämä asia jäänyt. Keskustelu on valitettavasti saanut enemmän syyttäviä sävyjä kuin rakentavia ehdotuksia tulevan varalle. Tulitikkua ja taskulamppua on hyvä olla saatavilla, ja niitä tietysti löytyykin. Kainuun tapaus on nostanut tapetille myös sen, miten valtion ja yleensäkin yhteiskunnan pitäisi osallistua tilapäisten kriisien hoitamiseen. Tai että homma hoituisi jatkossakin talkoohengen varassa. Eli mitä tapahtuu, jos yhteys katkeaa jo ennen kuin virta ehtii meille jokaiselle niin tuttuun jakelulähteeseen eli pistorasiaan. Niinpä. Ehkä ajatukseen pitäisi pikkuhiljaa totutella myös henkilökohtaisella tasolla. Uutiskuvat ja tunnelmat tykkylumisten kyläteiden varsilta ovat herättäneet taas henkiin keskustelun siitä, kuinka suuri merkitys sähköllä on ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhasen esittämä kriisirahasto sähköverkkoyhtiöille on sen sijaan hyvä esimerkki ja sopiva avaus pohdittavaksi. Tärkeintä on kuitenkin huolehtia, ettei muuttotappiosta muutenkin kärsivä maakunta joudu kohtuuttomasti kärsimään luontoäidin oikuista. Yli viiden vuosikymmenen asumiskokemus merenrantakaupungeissa on aiheuttanut tietynlaisen turvallisuuden tunteen. Kaikkea infraa ei voi myöskään kätkeä ”pilvipalveluun” tai maan alle piiloon. Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Risto Luodonpää. Sairaaloilla, tehtailla ja muilla jatkuvasti pyörivillä laitoksilla varautuminen on onneksi jo arkipäivää. Eivät toimi lamput, liedet, vesipumput, jääkaapit, pesukoneet, kännykän laturit, lämmittimet ja niin edelleen. Niin kauan kuin koko maa halutaan pitää elävänä ja asuttuna, elämisen edellytyksistä ja edes jonkinlaisesta turvallisuuden tunteesta on pidettävä huolta
Tuontilihan tuotanto-olosuhteita ei voi kontrolloida lainkaan. Arno Ahosniemi Twitterissä Tämä on typeryyttä SDP:ltä, koska heillä on ollut mahdollisuus poliittisessa mielessä tuoda oma vaihtoehtonsa esiin ja profiloitua tällä asialla. Hallitus oli jo antamassa demareille vapaan tien kannatuksensa nostamiseen. Lepän mielestä on tärkeää, että sääntelyssä ei tehdä liian nopeita liikkeitä, jotta tuottajat ehtivät sopeutua muutoksiin. Lakiuudistuksella halutaan lisätä eläinten kunnioittamista, ja se pitää sisällään muun muassa sikojen tiineytyshäkkien kiellon, pakollisen kivunlievityksen kivuliaiden toimenpiteiden yhteydessä sekä muiden kuin maidontuotantoon käytettävien nautojen jatkuvan kytkemisen kiellon. Tutkimusten mukaan porsaskuolleisuus on kuitenkin vapaaporsituksessa samaa luokkaa kuin häkkiporsituksessa, kunhan eläimillä on riittävän hyvät olosuhteet. kriitikoiden mukaan laki on kuitenkin kunnianhimoton ja tekee Suomesta muihin Pohjoismaihin verrattuna eläinten oikeuksien takapajulan. Ennen joulua lausuntokierrokselle lähtenyt eläinsuojelulakiesitys on saanut paljon kritiikkiä eläinoikeusjärjestöiltä sekä oppositiopuolue vihreiltä. – Suomessa eläimet voivat jo nyt hyvin, ja tulevaisuudessa vielä paremmin, Leppä lupaa. – Ruotsissa tehtiin nopeita liikkeitä ja sianlihan tuonti lisääntyi heti puolella. PorsitusHäkkejä perustellaan porsaiden suojelemisella, sillä ne joutuvat helposti emakon tallomiksi. – Saa nähdä, miten Tanska onnistuu tavoitteessaan. Ongelma on, että tämä nostaa lihan tuotantokustannuksia. Porsitushäkit on kielletty esimerkiksi Tanskassa, joka on yksi Euroopan suurimmista sianlihan tuottajamaista. Ajassa Sanottua 6 12.1.2018 Olen saanut palautetta, jossa ihmiset ovat sanoneet, että hallituksen politiikka tuntuu siltä, että halutaan laittaa työttömät polvilleen ja antaa heille niskalaukaus. Laki sallisi edelleen parsinavetat sekä emakkosikojen pitämisen porsitushäkeissä, joissa eläimet eivät pääse liikkumaan tai toteuttamaan lajityypillistä pesänrakentamisviettiään. An tt i Ai m oKo iv ist o/ Le ht ik uv a. Eeva Lehtimäki Ilta-Sanomissa Jääkö Suomi jälkeen eläinten oloissa. Rinteeltä taisi tulla niskalaukaus omaan jalkaan. Antti Rinne Aamulehdessä EEva KärKKäinEn Hallituksen esitys uudeksi eläinsuojelulaiksi kestää kansainvälisen vertailun ja vertailun muihin pohjoismaihin, vakuuttaa maaja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.). Leppä huomauttaa, että Tanskassa porsitushäkeistä luopumisessa on menossa siirtymäaika. Ministerin mielestä vertailu maiden välillä ei ole yksinkertaista, sillä Suomessa eläinten kasvatuksessa käytetään esimerkiksi poikkeuksellisen vähän antibiootteja
– On vaikea sanoa, mikä on pysyvämpi taso. Teija Sutinen Helsingin Sanomissa Pauliina Pohjala Viime Vuoden luetuin juttu Suomenmaan verkkosivuilla oli blogisti Johanna Korhosen kirjoitus Sivistymättömyys on vaarallinen arvo. – Tammikuu on usein rauhallista aikaa alkoholimyynnissä, Hansio huomauttaa. Marja Honkakorpi Twitterissä Aktiivimalli on kömpelyydessään väli vaihe. Näyttäisi, että aika maltillinen. Korhonen muistuttaa, että sivistystä ei voi korvata googlaamalla, sillä sivistys on suhteellisuudentajua ja kykyä hahmottaa kokonaisuuksia. Huhtikuussa 2016 julkaistu teksti on kerännyt lukijoita pian parin vuoden ajan. – Lonkeron myynti on tietysti huomattavasti vähäisempää kuin oluen. Myynnin kehitystä selittävät tällä hetkellä osaltaan myös vuodenvaihteessa tehdyt huomattavat korotukset alkoholiveroon, Akseli toteaa. Hän uskoo menekin kasvun johtuvan kokeilunhalusta. Kolmanneksi eniten lukijoita verkossa sai pääministeri Juha Sipilän (kesk.) pojan Mikko Sipilän tammikuinen haastattelu. – Todellisen kehityksen näemme vasta pidemmän ajan kuluessa. Koko perusturva eli kaikki keskeiset etuudet työttömyysturva mukaan lukien ovat ison uudistuksen edessä. – Minulle on muun muassa tänään yhden tunnin aikana tullut 20 puhelua, lukuisia sähköposteja ja tekstiviestejä toimittajilta, jotka kyselevät kaiken maailman osakasluetteloiden perään – ja tässä pitäisi pyörittää yrityksiä vuoden kiireisimpään aikaan, Mikko Sipilä totesi. Mutta Googlesta ei ole mitään apua, jos pitäisi arvioida suomenkielisen kulttuurin merkitystä kansan itseymmärrykselle, Korhonen kirjoittaa. Vuoden 2017 toiseksi luetuin juttu julkaistiin verkossa tammikuussa ja Suomenmaan aikakauslehdessä jo helmikuussa 2016. Pääministeriin kohdistuvien jääviyskohujen ollessa kuumimmillaan Mikko Sipilä kertoi Suomenmaalle omista ja sisarustensa omistuksista. Nyt järjestelmä ei toimi niin. – Sitruunapiirakan resepti löytyy hetkessä, samoin sopiva remonttifirma kylpyhuonetta kunnostamaan. Yli puolet S-ryhmissä myydyistä lonkeroista oli 5,5-prosenttisia. Vahvempi lonkero kiinnosti An tt i Ai m oKo iv ist o/ Le ht ik uv a Journalistina pitkän uran tehnyt Johanna Korhonen on kulttuurija luontokirjoja kustantavan Maahengen toimitusjohtaja ja kustantaja.. Kuntien työllisyys kokeiluissa on saatu apua työttömille. Kuljetusalan yrittäjä Jeppe Isberg kertoo rankasta lapsuudestaan ja romanitaustastaan henkilöjutussa nimeltä Lastenkodissa kasvanut romani kannustaa tovereitaan: ”Mannetouhut voisi kokonaan unohtaa”. Hän sanoi joutuneensa toimittajien aggressiivisten yhteydenottojen kohteeksi. LidL ei kerro alkoholituotteiden menekkiä, mutta kaupallisen johtajan Timo Hansion mukaan A-oluet, Hartwallin lonkerot ja juomasekoitukset ovat herättäneet mielenkiintoa asiakkaiden keskuudessa. Tammikuun ensimmäisellä viikolla alkoholituotteiden myynnissä oli noin viidenneksen kasvu vuoden takaiseen verrattuna, Keskon Päivittäistavarakaupan toimialajohtaja Ari Akseli kertoo. 2018 7 Työttömyysturvan osana sosiaalivakuutus järjestelmää pitäisi toimia trampoliinina, joka auttaisi ihmistä takaisin kiinni työhön. – Uudet tuotteet ovat tuoneet kaivatun lisän juomavalikoimaamme ja niiden myynti on lähtenyt odotustemme mukaisesti käyntiin. Blogikirjoitus sivistymättömyydestä vuoden luetuin Pauliina Pohjala Ruokakauppoihin saapui liuta uusia alkoholituotteita vuoden alussa, mikä näkyi myös myynnissä. Jääkö Suomi jälkeen eläinten oloissa. Emilia Kullas Talouselämässä Läheltä annettu henkilökohtainen palvelu on avainasemassa aktiivi mallin onnistumisessa. S-Ryhmän kaupallinen johtaja Ilkka Alarotu kuvailee alkoholituotteiden myyntiä maltilliseksi. – Myydyistä oluista noin kuusi prosenttia oli yli 4,7-prosenttisia, hän sanoo. Ajassa Sanottua 12.1. Alarotukin uskoo, että moni on ostanut uusia tuotteita kokeilunhalusta. Uusi alkoholilaki näkyi ensimmäisellä viikolla eniten lonkeroissa
Ajassa M ari a Se pp älä Lapin matkailubuumilla ennätyssyke Sanna Kärkkäinen on ollut luomassa Lapin matkailubuumista menestystarinaa.. Vaikkapa Arctic Tree House Hotelin Harrinivassa tai Kakslauttasen lasi-iglut, Kärkkäinen toteaa. Joulun ja vuodenvaihteen ryntäys on huipentuma kehityskaarelle, joka osoittaa vuosi vuoden jälkeen jyrkemmin ylöspäin. – Osaavan työvoiman rekrytoiminen tuottaa jo vaikeuksia. Suoria lentoja on enemmän kuin koskaan. Yksinomaan Napapiirillä Joulupukin Pajakylässä kävi joulukuun aikana lähes 100 000 vierailijaa. Alle 20 vuodepaikan yksiköt, mökit, airbnb:t ja niin edelleen. – Turvallinen pohjoinen on löydetty metropolien rinnalle. Revontulet, porosafarit ja jäänmurtajaristeilyt ovat aasialaisille uudenlaista luksusta matkustuksessa. Näin työvoimaa saataisiin pidettyä ympärivuotisemmin töissä. – Matkailijamääriin odotetaan talvikaudeksi keskimäärin 10–20 prosentin kasvua. Myös asiakkaiden kirjo tuo painetta muun muassa erilaisten ruokakulttuurien kohtaamiseen. Ulkomaisten matkailijoiden majoitusvuorokausien ollessa noin 1,1 miljoonaa, voi matkailijamääräksi arvioida vuoden aikana noin puoli miljoonaa ihmistä. Viime vuonna irtisanottiin Rahoitusja vakuutusalalla irtisanomisten määrä kuitenkin hieman kasvoi edellisvuoteen verrattuna. Laskua oli lähes kaikilla yksityisillä toimialoilla. – Kuumimman sesongin eli joulu-huhtikuun aikaan yöpymisiä on noin 700 000, joka arvioidaan noin 350 000 matkailijaksi. 8 12.1.2018 Risto Luodonpää Lappi elää ja hengittää matkailun tahdissa kiivaammin kuin koskaan aikaisemmin. Sanna Kärkkäinen haluaisi monien Lapin matkailuihmisten tavoin laajentaa tarjontaa ympärivuotiseksi ilmiöksi. – Emme niinkään seuraa pelkkiä saapumisia. Kehitys toki vaihtelee investointien ja kenttäkohtaisten lentoyhteyksien kasvun perusteella paljonkin, hän sanoo. Tämä näkyy erityisesti voimakkaimmin kasvavilla Aasian markkinoilla, kuten Kiinassa, Hongkongissa, ja Singaporessa. Käytetyin mittari tilannetta kuvaamaan löytyy Kärkkäisen mukaan kansainvälisistä majoitusvuorokausista. Irtisanomisten määrä oli matalin vuosikymmeneen. – Kysyntää pitäisi saada ohjattua myös sulan maan kauteen. Kohisten kasvava buumi aiheuttaa myös omat haasteensa. työntekijää. tärKeimmiKsi kasvun syiksi Sanna Kärkkäinen näkee lentoyhteyksien voimakkaan kehityksen, trendien vaikutuksen sekä Suomen vakauden. Vaikka investointeja tehdään jatkuvasti, tulee vilkkaimman sesongin kapasiteetissa pian raja vastaan. Sosiaalisen median merkitystä ei voi liikaa korostaa. – Lisäksi pitää huomioida, että ainakin kolmasosa kävijöistä jää tilastojen ulkopuolelle. – Matkailijoiden jakamien kuvien, videoiden ja suositusten perusteella on helppo löytää myös uniikit majoituskohteet. Vaikka tärkeimmän sesongin tilastot vielä puuttuvat, uskaltaa matkailuyhtiö VisitRovaniemen toimitusjohtaja Sanna Kärkkäinen ennustaa kaksinumeroisia kasvulukemia
12.1. – Väyrynen on kaupannut mukejaan ja Haavisto on toiminut tiskijukkana paikallisessa pubissa. Kaikkitietävää tosikkoa nuoret eivät äänestä. Tamperelaisen Pentti Martiskaisen mielestä mitkään uudet temput eivät vaikuta uskottavilta. Paras olisi yhteinen puolustusliitto. – No, minkäpä sitä luonteelleen voi. – Nykyisten ja entisten kansanedustajien sekä koko puolue-eliitin pitäisi olla liikkeellä kansan keskuudessa, nyt olisi hyvä tilaisuus pohjustaa maakuntaja eduskuntavaaleja ja olla myös hallituksen tukena, Toropainen hoputtaa. Suomenmaan kenttäraatilaiset pitävät Vanhasta erittäin vakuuttavana asiaosaajana, mutta räväkkyyttä voisi olla enemmän. – Ihmetyttää esimerkiksi piirijärjestöjen toiminnanjohtajien aikaansaamattomuus, ikään kuin heitä ei olisikaan. Riitta Koskinen Ylöjärveltä sanoo, että Vanhasen pitää alkaa viestiä asioista tavalla, jota nuoret kuuntelevat. – Johtuneeko Vanhasen näkymättömyys tällä seudulla ehkä paikallisten tukiryhmien passiivisuudesta vaiko ehdokkaasta itsestään, Seppälä pohtii. Presidentti ei niistä päätä, mutta voi arvojohtajana vaikuttaa. – Nuorille tärkeintä on kuitenkin aitous. Ovatkohan lähteneet vuosikausiksi lomalle. No, minkäpä sitä luonteelleen voi. – Lisää kansankielisyyttä eli keskustelua niistä aiheista, jotka ovat ajankohtaisia ”tavallisille” äänestäjille, toivoo myös Satu Jokela Jämijärveltä. – Muuta neuvoa en voi antaa, kuin että täytyy kiertää tapaamassa ihmisiä, Antero Turunen Kontiolahdelta summaa. Vantaalainen Irja Ansalehto-Salmi vinkkaa Vanhasta ottamaan kantaa muihinkin kuin presidentin tehtäviin liittyviin kysymyksiin. 2018 9 M ari a Se pp älä pauliina pohjala Presidentinvaalien ennakkoäänestys alkaa ensi viikolla. Kenttäraatilaiset kaipaavat Matti Vanhasen presidentinvaalikampanjaan enemmän näkyvyyttä ”Ovatko toiminnanjohtajat lähteneet lomalle?”. – Vaaliliitto Väyrysen kanssa taitaa olla ainut konsti, jolla toinen kierros voisi toteutua, Sami Finnilä Alajärveltä täräyttää. – Työttömyys ja kaikkien pienimpien eläkkeiden varassa elävien äärimmäisen niukka toimeentulo huolestuttavat muitakin kuin niitä, joita ne henkilökohtaisesti koskevat. Hänen tulisi heittää herjaa joka puolelle ja varsinkin Paavon suuntaan, Erkki Saari Outokummusta toteaa. Maija Nousiainen Pielavedeltä sanoo, että Vanhanen on ylivoimainen asiaosaaja ja vakuuttava esiintyjä, joten mitään ei tarvitse muuttaa. osa kaiPaa Vanhaselta lisää räväkkyyttä. raiMo kareinen Orimattilasta kehottaa Vanhasta profiloitumaan entistä näyttävämmin vahvuusalueillaan. alPo sePPälä Kuusankoskelta ihmettelee, miksi Vanhasen näkyvyys on ollut Kymenlaakson seudulla heikompaa kuin kilpailijoidensa Paavo Väyrysen ja Pekka Haaviston. Ennen kaikkea kampanja kaipaisi näkyvyyttä. – Pitäisi näkyä julkisuudessa ja medioissa ja puhua suomalaisesta yhteiskunnasta ja ihmisen elämästä, Tapani Jokela Siuntiosta komppaa. – Sen ehtii vielä tehdä ja suosittelisin sen tekemistä Ruotsin kanssa. Moni raatilainen kuitenkin näkee, että Vanhasen kannattaa olla sellainen kuin on. Eivätkä ehdokasta, joka puhuu kuin leipäpappina. sivusta katsottuna puoluekoneisto ei ole tarpeeksi aikaansaava, Anja Toropainen Rääkkylästä sanoo. – Ehkäpä voisi korostaa vakauden merkitystä Euroopassa ja yleisesti, kun näköjään on menossa monenlaista hajaannusta ja sovittujen tapojen unohtamista valtioiden sisällä ja laajemmin valtioiden kesken. Se vaatisi merkittävän rauhanaloitteen, hän huomauttaa. Helsinkiläisen Seppo Kauppisen mielestä Vanhasen sanomassa ei ole vikaa, mutta hän tarvitsisi lähes päivittäistä näkyvyyttä valtakunnallisissa medioissa. Molemmat saivat sivukaupalla palstatilaa paikallismediassa. Puoluekoneisto ei saa raadilta kiitosta presidentinvaalien hoitamisesta. Mitä keskustan presidenttiehdokkaan Matti Vanhasen pitäisi tehdä, jotta hän saisi kannatuksensa nousemaan. – Turhahan sitä on viisaampiaan neuvoa, Martti Korhonen Mikkelistä tiivistää tuntonsa
Kunnissa varauduttiin asukkaiden evakuointeihin, mutta hätämajoituksia ei lopulta tarvinnut toteuttaa. Huolta herätti etenkin iäkkäiden selviäminen sähköttömissä asunnoissa keskellä talvea. Hätiin pyydettiin myös puolustusvoimat. Ongelmiin on kuitenkin syytä varautua jatkossakin, sillä ilmastonmuutos voi Tiilikaisen mukaan tuoda Kainuun kaltaisia häiriöitä tulevaisuudessa entistä useammin. Ylelle aihetta kommentoinut asunto-, energiaja ympäristöministerin Kimmo Tiilikainen (kesk.) ei ainakaan heti nähnyt tarvetta suurille muutoksille. Tiilikaisen mukaan Energiavirasto valvoo Suomessa hyvin, että sähköyhtiöt käyttävät siirtomaksuista kerääntyvät tuotot sähköverkkojen kunnossapitoon. 10 12.1.2018 Uutiskuva Samuli Vänttilä JakeluverkkoasentaJat ajoivat moottorikelkalla korjaamaan sähkölinjoja Hyrynsalmen Kytömäessä. Korjuutöiden lisäksi sähkökatkot työllistivät myös pelastuslaitosta. Kainuun sähkökriisi nostatti pohdintoja sähköverkkojen ja huoltovarmuuden toimimisesta. Lumi vei sähköt. Korjattavaa riitti, sillä tykkylumen aiheuttamat tuhot veivät vuodenvaihteen ja loppiaisen tienoilla sähköt pahimmillaan noin 6 500 kainuulaistaloudelta
2018 11 Kimmo Rauatmaa / Lehtikuva. 12.1
12 12.1.2018 Ilmiöt MuMMon vaistolla Menestyjäksi
– Näin meille on kerrottu, että mummoni hienosta ideasta tämä koko pellavan jalostaminen on lähtenyt liikkeelle. Tuo ”kohtalokas” nainen sattui olemaan nykyisen toimitusjohtajan Timo Laurilan Kerttu-niminen isoäiti. – 1940-luvulla aloitettiin pellavalangan valmistus, 50-luvulla ilmestyivät ensimmäiset kutomakoneet ja 60-luku oli jo teknisen tuotteistamisen aikaa, toimitusjohtaja tiivistää. PEllavan jalostaminen luokitellaan lopputuotteesta riippumatta aidoksi maataloustuotannoksi. Massiiviset lankakontit saapuvat jalasjärveläisen tuotantolinjan alkupäähän siis EU:n alueelta, mikä on prosessin kannalta tärkeää. Mutta kuten onnellisissa tarinoissa yleensä käy, juonen käänteisiin vaikuttaa ratkaisevalla tavalla naisen vaisto. Pellavatehtaan toiminta on vuosikymmenten kuluessa muovautunut yhteiskunnan kehityksen ja asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Ja osittain myös alkuperäisissä tiloissa, viittaa Laurila historiallisen ulkoasunsa hyvin säilyttäneeseen tehdasmiljööseen. Jokipiin Pellavan tarvitsema raaka-aine kasvatetaan Ranskassa, Belgiassa tai Hollannissa ja kehrätään langaksi Italiassa. Perheyritys toimii jo kolmannessa polvessa samalla paikalla. Siinä kaikessa lyhykäisyydessään Jalasjärvellä jo lähes sata vuotta toimineen Jokipiin Pellava Oy:n syntytarina. Pantiin tuumasta toimeen, ja loppu on aitoa pohjalaista tekstiiliteollisuushistoriaa. Suomen mittakaavassa kyse on kuitenkin sen verran pienivolyymisesta kasvista, että pellavaa ei täällä viljellä enää tekstiilikäytön tarpeisiin. 2018 13 Ei syntynyt Pohjanmaalle Jalasjoen mutkaan loppujen lopuksi pitkäikäistä sahatuotantoa, niin kuin alun perin oli suunniteltu. Ei liioin myllyä, mitä kaavailtiin rinnalle toiseksi elinkeinoksi. Myös sota-ajalla oli oma vaikutuksensa. 12.1. Heräsi ajatus kehräämöstä ja liikeidea lankojen kehruusta saatavista palkkioista. TeksTi: RisTo Luodonpää kuvaT: MaRia seppäLä, jokipiin peLLava Jokipiin Pellava Oy kehräsi itsensä markkinoille isoäidin ideasta.
– Asiakkailla voi olla omia toiveita, joita sitten mietitään yhdessä meidän suunnittelijoiden kanssa. Valtaosa nykyisestä liikevaihdosta tulee yrityksille yksilöllisesti räätälöidyistä liikelahjoista. – Totta kai me raaka-aineen Suomesta mieluummin ottaisimme, jos se olisi käytännössä mahdollista. EU tuki Suomen liittymisen aikoihin pellavanviljelyä, mutta laajamittaisemman teollisuuden synnyttäjäksi siitä ei tuolloinkaan ollut. Kuluvan vuoden kiivain sesonki eli joulunalusaika on haastatteluhetkellä meneillään. Tilausten perusteella. JokiPiin PeLLava on omalla työn jäljellään ja palvelukonseptillaan onnistunut herättämään luottamuksen, josta on vuosien mittaan kehittynyt kasvava brändi. Edustammehan pohjalaista nuukuutta, hän naurahtaa. Logot tai vastaavat tunnusmerkit halutaan yleensä jossakin muodossa sisällyttää valmiiseen tuotteeseen. Lähes kaikki työntekijämme ja alihankkijamme ovat ihan tehtaan lähiympäristöstä. Monesti saamme myös vapaat kädet lahjan toteuttamiseen. PeLLavaa monenkirjavaksi käyttötavaraksi jalostava teollisuus ei siis pysty kilpailemaan tuotantomäärillä, mutta sitäkin enemmän laadulla ja kekseliäisyydellä. – Teemme ekologisesti valmistettuja ja jokaisen ihmisen tarvitsemia kuluttajatuotteita. – Varsinainen tuote valmistetaan kuitenkin alusta loppuun täällä tehtaalla. Kyllä me omasta mielestämme voimme hyvällä omallatunnolla laittaa ”Made in Finland” -tunnuksen kaikkiin tuotteisiimme. LauriLa pitää nykyistä käytäntöä ainoana järkevänä tapana pellavan hankkimiseksi. 14 12.1.2018 Perheyritys toimii jo kolmannessa polvessa samalla paikalla. Siksi myös Jokipiin Pellavan on pitänyt erikoistua. Toinen omistajaserkuksista, tuotantopäällikkö Markku Laurila on valittuun strategiaan tyytyväinen. Jokipiin Pellavan brändi tai kotimaisuusaste ei ole toimitusjohtajan mielestä riippuvainen viljelypaikasta. Moni firma kaipaa vaihtelua perinteisiksi lahjatavaroiksi miellettyjen koriste-esineiden sijaan. Sen iso ruotsalainen omistajakonserni päätti kuitenkin satsata elektroniikkateollisuuteen, ja kehräämö lakkautettiin kokonaan, Laurila harmittelee. Yhtiön liikevaihto nousi vuonna 2016 noin 2,5 miljoonaan euroon. – Vuoteen 2007 asti saimme valmista lankaa maalahtelaiselta kehräämöltä. Voidaan puhua ihan design-tavarasta, hän vakuuttaa. – Näin pystymme jäljittämään langan alkuprän mahdollisimman tarkasti, toimitusjohtaja Laurila painottaa. Jopa niin, että tuote menee täältä suoraan vastaanottajalle ilman että tilaaja edes näkee sitä
Jos liikelahjoja ajatellaan, niin kyllä se Alko taitaa olla edelleen meidän pahin kilpailijamme, hän naurahtaa. JOKIPIIN PELLAVA OY Markku Laurila odottaa liikevaihdon saralla merkittäviä, 15–20 prosentin kasvulukemia. – Lapualaiset ovat mielestäni keskittyneet enemmän yksittäisille kuluttajille suunnatttuihin tuotteisiin. 12.1. • Raaka-aineKeski-Euroopassakasvatettujakehrättypellavalanka. Lapuan Kankurit on toinen merkittävä valmistaja. – Mutta kun samalla kerromme, että tuotteita suunnittelevat muun muassa Jukka Rintala ja Paola Suhonen, niin sen jälkeen kaupanteko on yleensä huomattavasti helpompaa. – Ihannetilanne varmaan on sellainen, että firma pystyisi lahjan avulla viestimään jotain itsestään ja omista arvoistaan. • Enitenmyyntiäyrityksille,päätuoteräätälöidytliikelahjat. • 29työntekijää. SerkuksetMarkku(vas.)jaTimoLaurilapyörittävätJokipiinPellavantehdasta alkuperäiselläpaikallaJalasjärvelläyhdessä29työntekijänkanssa.. • Liikevaihtoyli3miljoonaaeuroa vuonna2017,kasvuaedellisvuodestayli20prosenttia. 2018 15 • Perustettu1920Jalasjärvellä Jokipiinkylässä,toimiiedelleen samassapaikassa. Kotimaisten pellavatekstiilien jalostaminen on keskittynyt vahvasti Pohjanmaan lakeuksille. Pidämme kiinni siitä, että asiakas on tilauksensa kanssa viime kädessä aina oikeassa, tuotantopäällikkö muistuttaa. Kuuluisuutta saavuttaneet torkkupeitot tai eduskunnan saunapyyhkeet ovat käyntikortteja, joita maaseudulla sijaitseva yritys tarvitsee tehdäkseen itsensä tunnetuksi myös kotiseutunsa ulkopuolella. JalasJärven pellavatehdas oli myös virallinen Suomi100-tuotteiden valmistaja. – Kun otamme yhteyttä esimerkiksi pääkaupunkiseudulle ja teemme tarjouksia, niin Jokipiin Pellava ei monille välttämättä sano vielä mitään. Pelkkä lahjoittajan nimi pyyhkeen tai pöytäliinan reunassa ei välttämättä aina ole optimaalisin ratkaisu. Timo Laurilan mukaan markkinoinnissa tarvitaan myös valtakunnallisesti tunnettuja yhteistyökumppaneita. Pohjanmaalla ei tervettä kilpailua pelätä, eikä Jokipiin Pellavan toimitusjohtaja Timo Laurila pidä lapualaisia varsinaisesti edes kilpailijanaan
Koonnut: samuli vänttilä Christof Stache / AFP Photo / Lehtikuva. Se on merkittävä lähentyminen maiden jäätävissä suhteissa. Pohjoiskorealaiset pariluistelijat Ryom Tae-ok ja Kim Ju-sik nousivat ison kansainvälis-poliittisen ratkaisun keskiöön, kun Pohjois-Korea suostui osallistumaan Etelä-Korean Pyongchangissa järjestettäviin olympialaisiin. Mediapersoona Oprah Winfrey pohtii presidenttiehdokkaaksi pyrkimistä Yhdysvaltojen vuoden 2020 vaaleissa, kertoo uutiskanava CNN. Poliisi tutkii tapausta oletuksella, että räjähdyksen aiheutti käsikranaatti. 16 12.1.2018 Maailman kuvat kiistaa mielenterveydestä. Yksi ihminen kuoli ja toinen loukkaantui metroaseman ulkopuolella Tukholman lähistöllä sunnuntaina tapahtuneessa räjähdyksessä. Aiheen nosti taas keskiöön Michael Wolffin Fire and Fury -paljastuskirja, jossa väitettiin jopa Trumpin perheen epäilevän presidentin mielenterveyttä. Donald Trumpin henkistä tilaa ei arvioida presidentin terveystarkastuksessa. Viikonloppuna Golden Globe -gaalassa elämäntyöstään palkittu Oprah piti huomiota herättäneen puheen, jossa hän ylisti #metookampanjaa ja julisti ”uuden päivän” koittaneen häirintää vastaan nousseille naisille räjähdys tukhOlmassa. taitOluisteludiplOmatiaa. Oprahista presidentti. Yhdysvaltalaisviestimet ovat tiedustelleet jo pitkään Trumpin mahdollisesta psykiatrisesta arviosta. Ruotsin yleisradioyhtiö SVT:n mukaan käsikranaattien käyttö on yleistynyt Tukholman rikollispiireissä
Molemmat kuulostavat kovin eksoottisilta, enkä alkuun ymmärtänytkään kuuluvani Metropoli-Ranskaan ja Monacoon, ollaan kuitenkin kaukana mistään isommasta kaupungista ja yli 500 kilometriä Pariisista ja Monacosta molemmista. Tavallisena päivänä tapahtuu enemmän kuin Sveitsissä useampaan kuukauteen, niin hyvässä kuin pahassa. Läheinen departementti onkin nimeltään Haute-Savoie, joka kääntyy leikkisästi suomeksi Ylä-Savoksi. OMa kyläni on Ranskan – jota myös kuusiokulmaksi, L’Hexagone, kutsutaan – itäisessä kulmassa. Ja kyllähän Ranska on elämänmakuinen paikka. Oikea vastaus on Brasilia. Viimeisimmäksi ministeri Annick Girardinia ovat pitäneet kiireisenä Irma-hurrikaanin tuhot Ranskan Karibian puoleisilla saarilla. Olen asunut kolme vuotta Geneven ulkopuolella Ranskassa, niin lähellä Sveitsiä, että raja näkyy ikkunasta. Osoitetta kirjoittaessaan ja postituksia hoitaessaan onkin valittava luettelosta tarkalleen missä asuu, vaihtoehtoina ovat joko France métropolitaine ja Monaco tai valtamerten takaiset alueet. Alueet kuuluvat Euroopan unioniin, mutta eivät Schengeniin. Suomalaisen silmin nämä ovat varsinainen jäänne kolonialismista, joihin nykypäivän ranskalainen kuitenkin tuntuu asennoituvan varsin neutraalisti. Suuri osa kansainvälisten järjestöjen työntekijöistä ovat valinneet tämän raja-asumisen, frontalière, väljyyden ja jonkun verran alempien elinkustannusten vuoksi. Rajan muodostaa Ranskan Guayana, virallisesti Guayanan mertentakainen departementti. Ranska on ollut aina paikalla, kun läänityksiä on jaettu maailmalla. Osa niistä käyttää euroja, osa erityisiä CFP-frangeja. Maantieteellisesti sijaintia voisi kuvailla lähinnäkin Ranskan Pohjois-Karjalaksi. Ranskaan kuuluu lisäksi nimittäin yli 20 valtamerten takaista aluetta, l’outre-mer, joita on kolmella valtamerellä: Intian, Tyynellä ja Atlantin Valtamerellä. Teema on ollut pinnalla jo vuosikymmenet, mutta ei näyttäisi ennusteiden mukaan realisoituvan nytkään. Toisella puolella maailmaa sijaitseva Uusi-Kaledonia puolestaan valmistautuu kansanäänestykseen, aikeissa emämaasta irrottautuminen. Ranskalle tyypillisesti hallintomallit näillä valtamerialueilla ovat moninaisia: osa alueista on departementteja, osa yhteisöjä, erityisyhteisöjä tai asumattomia territorioita, aivan Etelämantereen siivua myöten. Ranskan hallituksessa on valtamerten takaisiin alueisiin erikoistunut ministeriö. Heini Utunen Geneve heini.utunen@gmail.com Twitter: @heini_utunen Maailmanlaajuista maantietoa ranskalaisittain Rauhan pääkaupunki. Oma kylämäinen pikkukuntani on kuitenkin Ranskan kolmanneksi varakkain, eli aivan jalkoihin eivät nämä reuna-alueet ole jääneet. 12.1. Vihjeenä kerrottakoon, että se ei ole Euroopassa. Jos haluaa hahmottaa koko Ranskan, on aukaistava maailman kartta. Ja se Ranskan kanssa pisimmän rajan omaava maa. 2018 17 Minkä maan kanssa Ranskalla on pisin raja. Metropoli kuvaakin manner-Ranskaa
18 12.1.2018 – Satama on Kuopion käyntikortti. Tätä kannattaa kehittää, Ismo Apell toteaa hotellilaivansa edessä. Henkilö
Ismo Apellin tittelilista on pitkä. Suuren yleiSön tietoisuuteen Apell tuli aikoinaan television suosikkisarjojen Puhtaat valkeat lakanat ja Karjalan kunnailla näyttelijänä. TeksTi: Meri AlArAnTA-sAukko kuvAT: MAriA seppälä Vanhan liiton alkiolaiseksi tunnustautuva Ismo Apell luottaa porukan voimaan niin politiikassa kuin yrittäjyydessäkin. Niitä videoita varmaan jaettaisiin tiuhaan, ainakin, jos selittäjänä olisi Apellin kaltainen puhealan ammattilainen. ”Yksin ei voi tehdä joukkokohtausta”. 12.1. Freelancerina hän teki rooleja myös elokuvissa ja teatterissa. – Ainahan minä oon ollu suuna päänä joka paikassa, Apell nauraa. Oon tätä Sipilälle ehottanut. Ja toinen Pihtiputtaan mummu tai vaikka minä tai sinä vääntää vastauksen rautalangasta. Virkoja on monia, mutta ideoita sitäkin enemmän. 2018 19 Monialainen yrittäjä, kuntapoliitikko, näyttelijä, ohjaaja, teatterin omistaja, kuuden lapsen isä ja jo yhden ukkikin. – Että Pihtiputtaan mummu kyssyy, mikä se on se kiky. Esimerkiksi sellaisia, että keskustan sivuille pitäisi saada videoita, joissa kysyjille selitetään selkokielellä, mitä vaikeat poliittisessa keskustelussa vilisevät termit tarkoittavat. Kieltämättä aika innovatiivinen idea
On pakkO kysyä, miksi Apell valitsi keskustan. Vaikuttamista tapahtuu eniten leppoisissa rupatteluissa. Prosessi on edelleen kesken. Kun siitä saikkinasta selvittiin, kaupunki alkoi vaatia laivalle kaavapoikkeamaa edellyttävää rakennuslupaa. Politiikkaan oli kosiskeltu jo monta kertaa aiemminkin. – Kertookaan ei oo lähtö tuntunut pahalta. Esimerkiksi Puhtaita valkeita lakanoita tehdessään Apell ajoi Fazerin pullarekkaa. – Kuuntelen kyllä kaikkia mielipiteitä, mutta tunnustaudun hyvin alkiolaiseksi, vanhan liiton keskustalaiseksi. – Se oli signaali kaikille siitä, että olemme samoissa hommissa. Aidolla dialogilla päästään hänen mukaansa pitemmälle kuin pakottamisella tai ryhmäkurilla. Vähitellen kypsyi päätös karistaa pääkaupungin pölyt hupparista ja suunnata entisille kotikonnuille. Siinä sivussa kuntapolitiikka alkoi vähitellen kiinnostaa. Siten yrittäjyys ei olisi enää mikään pelottava mörkö. Alunperin Wuoksi rantautui Iisalmeen, mutta Apell halusi tuoda sen Kuopioon. Ensin vuokraoikeus kävi naapurin vastustuksen vuoksi keikan hallinto-oikeudessa asti. Viime kesän näytökset Iisalmessa keräsivät 19 000 katsojaa. Siellä on arvoja, kuten inhimillisyys, tasa-arvo ja toisista välittäminen, jotka lasahtavat meikäläiseen. Apell on toiminut tutorina myös nuorille yrittäjille. Kiuruvedellä kaikki kaverit olivat kepulaisia, mutta taiteilijapiireissä pyöri paljon vihreitä ja yrittäjissä kokoomuslaisia. Omat kOkemukset yrittäjyydestä tuuppasivat Apellia osaltaan päättäjän uralle. Apell oli ollut mukana myös monissa matkailuhankkeissa, Kuopiossa erityisesti kehittämässä satama-aluetta. Ajomatka on pitempi, mutta elinolosuhteet paremmat. – Jos Iisalmessa olisi aina kesä, en olisi missään nimessä lähtenyt. Moni tosin pelotteli Apellia, ettei tämä jaksaisi istua ”niissä kokouksissa”. Apell on myös itse tuottanut kulttuuria maakuntaan johtaessaan pariakin paikallista teatteria. – Meijän ukolla oli viisi lehmää ja kuusi kanaa, mutta se oli yrittäjä. Syksyllä järjestettiin toritapahtuma, jossa eri puolueiden valtuutetut vaihtoivat paikkoja teltoilla. Huoli hävisi. – Keskustan pitäisi ajaa yrittäjyysopetusta jo yläasteelle ja lukioihin. Laivaa käsitellään uutena rakennuksena, vaikka Trafin kirjoissa se on alus. Se on aika paljon, kun nollasta aloitettiin. Sitten piti vain sanoa kyllä. Kuntapolitiikka on toistaiseksi yllättänyt vain positiivisesti. Hän on saanut olla edelleen mukana musikaaleissa ja teatteriproduktioissa. Kiuruveden mies syntyi kommunistiperheeseen, mutta maatalouspitäjässä vaikutti vahvasti myös keskusta. Kokoomus on liian kova, yrittäjänä en voisi olla vasemmistolainen.. – Ne ihmettelevät siellä, että miten oot nii hilijoo. Sieltä se tuli takaisin kovalla jyrinällä, turha reissu siis. Apell luottaa porukan voimaan niin politiikassa kuin muillakin elämän alueilla. Ainakin vielä on intoa on riittänyt. Kovin karikkoinen on uusi satama ollut. – Siellä kuunneltiin sekaisin työläislauluja ja istuttiin keskustan tupailloissa. Televisiotyö ei ollut kokoaikaista, tuli työttömyyspätkiä. Täällä on kuitenkin enemmän ympärivuotista asiakaspotentiaalia, hän perustelee. – Kävin pälpättämässä ja pitämässä puolia. Aikoinaan hän toimi freelancer-näyttelijöiden luottamusmiehenä, eräänlaisena porukan työnyrkkinä. Vaikuttamistyö oli tuttua. Viime kuntavaaleissa Apell valittiin keskustan listoilta Kuopion kaupunginvaltuustoon. Vastausta ei tarvitse miettiä, mutta hieman pohjustaa sentään. Moni piti hänen maakuntaan lähtöään taiteellisena itsemurhana. – Jos joku pohtii, voiko teatteria tehdä kehäkolmosen ulkopuolella, pohtikoon lempeydellä, Apell sutkauttaa. apell vaikuttaa ilkamoivalta tarinaa kertoessaan, mutta aina ei ole naurattanut. 20 12.1.2018 Pitemmän päälle elannon epävarmuus pisti Apellin miettimään muita vaihtoehtoja. Virnuillen hän kertaa hotellilaivansa monimutkaisia vaiheita. Kokoomus on liian kova, yrittäjänä en voisi olla vasemmistolainen, Apell selittää. Kuopiossa puhaltaa yhdessä tekemisen henki. – Kerran, kun vein Klaukkalan K-Marketiin takaovesta pullaa, siellä ollut työntekijä luuli, että kysymyksessä on piilokamera, hän hymähtää. – Tietysti kaupungilla on oikeus vuokrata maitaan kenelle haluaa, Apell huokaa. Apellkin seisoi demareiden ja kristillisdemokraattien kojulla. Hänestä on hienoa kuunnella ihmisiä, jotka tietävät asioista ja osaavat perusteella mielipiteensä. Pienviljelijän poikana hän kokee, että keskustalaiset ovat iät ja ajat olleet yrittäjiä. Olen houkutellut tänne muitakin, Apell sanoo vahvalla savolaisaksentilla. Mullahan käy koko ajan aivot ylikierroksilla, kun yritän opiskella kaikkia asioita, Apell nauraa
Pääpointti Apellin mielestä olisi parantaa vuorovaikutusta virkamiehen ja yrittäjän välillä. Isän silmiin syttyy loiste. Apell itse aikoo toimia talonmiehenä. – Yritys on tyhjäkäynnillä. Minkäs sille mahtoi, että sivutoimialasta tuli päätoimiala. 2018 21 Ismo Apell aikoo kuntapolitiikassa iskeä kulttuurin edistämiseen hartiavoimin. Tarzan ei ole mitään ilman Janea, Apell kuittaa kysyttäessä, miten lukuisat pallot pysyvät ilmassa. Jos on puskenut itseään läpi harmaan kiven laivansa kanssa, on Apell ennenkin uinut vastavirtaan – ja päässyt perille. Lähdettyään Helsingistä Apell yritti perustaa yritystä näyttelijäntyötä varten. – Ympärilläni on ihmisiä, jotka tekevät tämän kuvion mahdolliseksi. Nykyään verottajan kanta on kääntynyt päälaelleen. Apellista on tullut tarina magneetti, jolle yrittäjät tulevat kertomaan kokemuksiaan byrokratiasta. Se tuntuu hienolta. Koitan aatella, ettei mehtä oo heti koettavissa. – Iisalmessa koin, että virkamiehet pyrkivät löytämään parhaan ratkaisun eivätkä piiloudu pykälien taakse. Jotain hyötyäkin laivan myrskyisästä taipaleesta on ollut. Kuntapäättäjänä Apell kokeekin olevansa nimenomaan linkki kuntalaisten ja virkamiesten välillä. Sen eteen pitää tehdä töitä. Byrokratia tuli vastaan. Hotellilaivasta tulee lasten bisnes. Sivutoimialanaan se sai tehdä näyttelijänhommia. Perhe on suuri voimanlähde. – Supernaisia pitää olla. Apellin vuoden vanha kuopus, Ottu, tulee laivalle äitinsä kanssa. – Monimuotoisuus on pääasia. Kyllä homma joskus alkaa pyöriä. Apellin vanhimmat lapset ovat jo täysillä mukana yrityskuvioissa, omasta tahdostaan. Speden elokuvat ovat kulttuuritekoja siinä missä oopperatalon Pähkinänsärkijä-balettikin, hän sanoo. Apell osaa antaa kunnian sille, kelle se kuuluu. Yksin ei voi tehdä joukkokohtauksia. – Tällä hetkellä edellytetään, että freelancer-näyttelijä perustaa yrityksen. Kielletystä on tullut vaadittua. Pioneerityö tuotti tulosta. Apell ei lannistunut vaan perusti appiukkonsa kanssa Mela ja Meisseli -pienkonekorjaamon. n. Olisi hienoa, jos Kuopiossakin toimittaisiin näin. Verottajan tuolloisen tulkinnan mukaan näyttelijä ei voinut olla yrittäjä. 12.1. Onhan se aika hauskaa, Apell myhäilee
22 12.1.2018 Reportaasi Maailma muuttaa kaupunkiin Enemmän ihmisiä entistä pienemmässä tilassa – kaupungistuminen on ihmiskunnalle uhka ja mahdollisuus. teksti: santeri Lampi
12.1. teksti: santeri Lampi Tokion metropolialue on väestöltään maailman suurin urbaani keskittymä.. 2018 23 Rei and Motion Studio / Shutterstock.com Maailma muuttaa kaupunkiin Enemmän ihmisiä entistä pienemmässä tilassa – kaupungistuminen on ihmiskunnalle uhka ja mahdollisuus
The New York Timesille kirjoittamassaan tarkkanäköisessä esseessä robottiaiheisista scifi-kirjoista tunnettu Asimov pohti, miltä maailma näyttäisi viidenkymmenen vuoden päästä. Yhä useampi on vähäosainen. Tänä päivänä suurin osa ihmisistä asuu kaupungissa, vaikka tiivis kaupunkirakenne peittää alleen vain kaksi prosenttia maapallon pinta-alasta. 24 12.1.2018 vetäytyy yhä kauemmas luonnosta ja luo siitä itselleen sopivamman version. Hänen mukaansa elämä eteläamerikkalaisessa slummissa voi tarjota houkuttelevia oljenkorsia, jos vaihtoehtona on pysyminen tyhjänpanttina kotiseudulla. Favelassa odottavat hanttihommat kiehtovat yhä useampaa, vaikka huumejengien välienselvittely sävyttäisikin slummielämää. Shutterstock Dhaka on yksi maailman tiheimmin asutuista kaupungeista. Uudet ”newyorkit” ovat paisuneet kasvukivuista huolimatta: 1950-luvulla Kiinan Shenzen oli unelias kalastajakylä, mutta tänään se on lähes 12 miljoonan asukkaan kuhiseva metropoli. Maailmanloppua heijastelleet ennusteet olivat aikanaan valistuneita arvauksia tulevaisuudessa siintävästä maailmasta – nykyihmisen todellisuudesta. Me länsimaiseen elintasoon ja elämäntapaan tottuneet emme ehkä näe kehittyvien maiden suurkaupunkien tarjoamia mahdollisuuksia samalla tavalla kuin paikalliset, Sitran johtava tulevaisuusasiantuntija Elina Kiiski Kataja huomauttaa. Oulun kokoinen Kongon pääkaupunki Kinshasa puolestaan kasvoi samassa ajassa yli 11 miljoonan ihmisen jättiläiseksi. Savusumu varjostaa vaurastuvan Pekingin elämää Sh ut te rs to ck. Kuilu näiden ihmisten ja maailman kehittyneimpien osien rikkaiden välillä levenee entisestään. kuvat päällekkäin rakennetuista kerrostaloista ja täyteen pakattujen junien katoilla keikkuvista ihmisistä puistattavat nykyään ehkä samaan tapaan kuin hiilenkatkuiset kertomukset rikosten, tautien ja äärimmäisen köyhyyden riivaamasta Lontoosta pöyristyttivät aikalaisia 150 vuotta sitten. Kotitalon ovet saatetaan naulata kiinni myös pakon edessä: esimerkiksi Nigeriassa aliravitsemus on kolme kertaa yleisempää maaseudulla kuin kaupungeissa. Räjähdysmäinen väestönkasvu peittää planeetan Manhattania muistuttavalla, luonnonvarat ahmivalla kaupunkiviidakolla. NäiN tieteisnero Isaac Asimov ennusti tulevaisuutta vuonna 1964 New Yorkissa pidetyn maailmannäyttelyn inspiroimana. Yksi Asimovin osuvimmista arvioista oli kaupungistumisen kiihtyminen. Hän rakentaa luonnosta riippuvaisen elämän rinnalle sellaiset olot, joissa alttius vaaroille vähenee. On arvioitu, että uutta kaupunkia rakennetaan joka vuosi noin kahdeksan New Yorkin kokoisen metropolin verran. – Mielikuvat megakaupungeista riippuvat katsojan näkökulmasta. ihmiNeN Kehittyvien maiden suurkaupungeilla ei näytä olevan muuta vaihtoehtoa kuin kasvaa
– Lisäksi varallisuuserot slummien ja varakkaiden ulkomaalaisten välillä luovat kroonisia jännitteitä. TraagisTa on, että väki pakkautuu usein juuri sinne, missä turvaudutaan riittämättömiin ja saastuttaviin ratkaisuihin, kun tarvittavat resurssit uupuvat. Yli kymmenen miljoonan asukkaan kaupunkien lukumäärä kasvaa erityisesti kehittyvissä Afrikan ja Aasian maissa. Tuntuu siltä, että elämän tempo muuttuu koko ajan nopeammaksi ja savusumu tihenee, kiinan kielen opettajaksi aikova Hao kuvailee opiskelukaupunkinsa varjopuolia. 2018 25 KahdeKsan miljoonan asukkaan Nanjingissa asuvan Hao Mengin mukaan muutto suurkaupunkiin näkyi hänen elämässään monipuolisempana ravintona ja laadukkaampina vaatteina. 1950 2050 Kaupunkiväestön prosentuaalinen osuus kokonaisväestöstä 75 tai yli 50-75 25-50 alle 25 Ei tietoa Maailman kaupungistumisen aste vuosina 1950 ja 2050 Yh di st yn ei de n ka ns ak un tie n ta lo ud el lis te n ja so sia al ist en as ia in os as to / Vä es tö -o sa st o. Tämä vaikuttaa suuresti afrikkalaiseen perhekulttuuriin, joka perustuu erityisesti yhteisöllisyydelle. Liikennesuunnittelu on Sepästä olematonta, eikä kaupungin kapasiteetti ole riittävällä tasolla suhteessa nykyisiin liikennemääriin. – Afrikasta puhuttaessa pitää huomata, että siellä on hirveän monenlaisia kaupunkeja: kovaa vauhtia keskiluokkaistuvien kaupunkien tulevaisuuden näkymät voivat olla hyvin kiinnostavia, mutta toisten kaupunkikeskusten liepeiden pakolaisleirit täyttyvät nälänhätää pakenevista, Kiiski Kataja muistuttaa. Tulokkaiden asuttaminen, infrastruktuurin kehittäminen, energian saannin turvaaminen, vedenjakelu, koulutus ja terveydenhuolto pakottavat metropolit voimiensa äärirajoille. – Asuminen kaupungissa lisää kuitenkin stressiä ja kuormittaa ympäristöä. Nairobissa asuvan Mikael Sepän mukaan kaupungin infrastruktuuri ei pysy väkimäärän kasvun tahdissa. Apartheidin aikaisen lokeroivan kaupunkisuunnittelun vuoksi Kapkaupunkia pidetään yhtenä maailman ruuhkaisimmista kaupungeista. Kaupungistumisen myötä Nairobin Kiberasta on paisunut yksi Afrikan suurimmista slummeista. Tietyille alueille ei ole asiaa varsinkaan pimeän laskeuduttua, uusiutuviin energialähteisiin erikoistunut konsultti kertoo havainnoistaan. 12.1. afriKan eteläkärjessä Kapkaupungissa on puolestaan ollut pulaa juomavedestä historiallisen kuivuuden johdosta, YK:n pakolaisjärjestön kenttätoimistossa työskentelevä Hannele Tulkki-Williams kertoo. YK :n ka up un gi st um isr ap or tt i: 20 14 O liv ei ra Fe rn an de s / Sh ut te rs to ck Hannele Tulkki-Williams Kapkaupunki – Kaupungistuminen pakottaa perheenjäsenet erilleen toisistaan, kun nuorempi polvi hakeutuu työn perässä suurkaupunkiin. Onnettomuudet ovat yleisiä
Olisiko muuttoliikkeen jarruttamiselle tarvetta myös väestöräjähdyksen kourissa painivissa maissa. Malesialainen Saiful Salihudin puolestaan kertoo rakastavansa kaupunkielämää yli seitsemän miljoonan ihmisen Kuala Lumpurissa. yu ki hi po / Sh ut te rs to ck. Itse muutin pois Salzburgista opintojen perässä ja jäin töiden vuoksi asumaan Wieniin. Tulevaisuusasiantuntija uskoo, että kaupunkien ja maaseudun välistä vuorovaikutusta lisäävä kiertotalous voisi helpottaa monen metropolin tukalaa tilannetta. – Kun joka kolmas itävaltalainen asuu suur-Wienin alueella, kaupungin taloudellisen tehokkuuden virittäminen ja arjen sujuvoittaminen on elintärkeää koko maan kannalta, Felber arvioi. Nyt Thaimaan pääkaupunki kärsii lähes ympärivuorokautisesta ruuhkasta ja pilaantuneesta pohjavedestä. – Naapurustot aitaavat asuinalueitaan ja ostavat turvallisuuspalveluita, sillä rikollisuus on täällä Etelä-Afrikan kärkiluokkaa, Tulkki-Williams harmittelee. Siellä voi tuntea itsensä yksinäiseksi, vaikka ympärillä on koko ajan ihmisiä, New Yorkissa asuva Noora Erkkilä aprikoi. Töissä on silti painettava pitkää päivää, jotta tavoiteltuun elintasoon on varaa miljoonakaupungissa. On arvioitu, että uutta kaupunkia rakennetaan joka vuosi noin kahdeksan New Yorkin kokoisen metropolin verran. – Mediassa ei juurikaan käydä keskustelua kaupungistumisesta, mutta valtiojohto puhuu siitä usein. Noora Erkkilä , New York – Elämänlaatu New Yorkissa riippuu pitkälti omasta varallisuudesta. Kehittyvien maiden suurkaupungeilla ei näytä olevan muuta vaihtoehtoa kuin kasvaa. Sen sijaan tulevaisuusasiantuntija muistuttaa, että Suomella olisi päsmäröinnin sijaan paljon annettavaa tulokkaista pullisteleville kaupungeille. – Kiertotalous on tulevaisuuden talousjärjestelmä. eurooppalaisilla kaupungeilla ei ole ollut enää pitkään aikaan asiaa väestöltään suurimpien metropolien listalle. – Suurkaupungista puuttuu helposti pienemmän paikan yhteisöllisyys. pitää pohtia, rakennetaanko kööpenhaminoita vai detroiteja, Kiiski Kataja kiteyttää kestävän kaupunkikehittämisen tarpeen. – Kaupungissa pystytään kokeilemaan ratkaisuja, joilla on suuri vaikutus maapallon kantokykyyn. Hökkelikylät voi teoriassa kolata nurin ja rakentaa tilalle uutta, mutta liian monta metropolia on paisutettu ilman kunnollista suunnitelmaa. Siihen on pakko siirtyä, sillä maapallo ei kestä nykyistä kulutusta. Esimerkiksi Bangkokiin ei rakennettu kunnon pääväyliä tai viemäriverkostoa. Maanosan kohtalaisen hallittu kaupungistuminen ei ole johtanut samanlaisiin megakaupunkeihin kuin muualla. Kaupungistuminen on merkittävää Kiinan poliittisen ja taloudellisen kehityksen kannalta. 26 12.1.2018 Nairobin tavoin myös Kapkaupungissa kaduilla vaeltelee kodittomaksi jääneitä tulokkaita. Wieniläinen kaupunkisuunnittelija Bernhard Felber näkee, että perinteikkään metropolialueen kehittäminen ei ole enää vain viranomaisten ja asiantuntijoiden etuoikeus, vaan kaupunkilaiset osallistuvat siihen entistä ahkerammin. Kello tikittää ihmiskunnalle, jonka esikaupungit levittäytyvät yhä laajemmalle. Toimiva ratkaisu suurkaupungissa voi leikata maan kokonaispäästöjä huomattavasti. suomessa maata tasapuolisesti kehittävällä ja kaupungistumista hillitsevällä aluepolitiikalla on pitkät perinteet. Lähes yhdeksän miljoonan ihmisen koteja ei rakenneta uusiksi käden käänteessä. Detroitin kaltaisesta teollisuuskaupungista, jonka verisuonisto koostuu Chevroletin katumaastureita vilisevistä ajoväylistä, on vaikea muokata puhdasta pyöräilykaupunkia. Ruuhkassa tupruttavat yksityisautot, kehno jätehuolto ja saastuttavat energianlähteet voivat olla lyhyellä aikavälillä halpa ratkaisu, mutta lasku tulee perästä. Suomalaisilla yrityksillä on Kiiski Katajan mukaan osaamista esimerkiksi hiilineutraalin kiertotalouden kehittämisessä. Normaalituloisella ei ole varaa asua yksiössä, ja katukuvassa näkyy paljon kodittomia. Kiinalaisesta pikkukaupungista Nanjingiin muuttanut Hao Meng uskoo, että kaupungistuminen parantaa elämänlaatua ja vahvistaa talouskasvua. Kaupungistumisen vuosisata tuplaa urbaanin väen määrän noin kahdeksaan tai yhdeksään miljardiin. – Ei meillä ole juurikaan sanottavaa kaupungistumisen nopeuteen, joten siihen tuskin kannattaa käyttää paukkuja, Kiiski Kataja toteaa. Niin ilmastonmuutos kuin luonnonvarojen riittävyys riippuvat siitä, kuinka viisaasti uusien tulokkaiden asuttaminen järjestetään. KiisKi Kataja seuraa erityisesti Kiinan jättikaupunkien kehitystä, sillä ympäristöhaasteiden kanssa kamppaileva talousmahti investoi mittavia summia vihreään teknologiaan. Kodikas ja turvallinen olo myllerryksen keskellä ei synny itsestään, sillä elämä megakaupungissa ei tee kaikista megakaupunkilaisia. – Melusta, saasteista ja korkeasta vuokrasta huolimatta nautin kosmopoliittisesta tunnelmasta, jossa kulttuurit kohtaavat ja sosiaalinen elämä on vireää, pankkivirkailijana työskentelevä Salihudin pohtii. Bernhard Felber, Wien – Nuoren ja koulutetun väen katoamista maaseudulta pidetään Itävallassa suurena ongelmana
2018 27 Vaikka kaupunkien tarjoamat mahdollisuudet houkuttelevat väkeä seireenien tavoin, kehitys ei välttämättä etene Kiiski Katajan mukaan tulevaisuudessa suoraviivaisesti. – Voi olla, että kohtaamme vielä niin kutsuttuja ”mustia joutsenia” eli yllätyksiä. Jos osa maapallosta muuttuu asuinkelvottomaksi, saatamme todistaa ennenäkemättömiä väestön siirtymisiä. isaac Asimovin 1960-luvulla tekemät ennustukset osuivat hämmästyttävän oikeaan. yu ki hi po / Sh ut te rs to ck Mumbain megakaupungin asukkaista suurin osa asuu hökkelikylissä.. Tänä päivänä olemme puolestamme tuskallisen tietoisia ilmastonmuutoksen etenemisen seurauksista. Siksi Asimovin povaama kaupunkiviidakko on rakennettava kestävälle pohjalle nyt, kun maailma muuttaa kaupunkiin. Hän ei kuitenkaan osannut ottaa huomioon profetiansa seurauksia, kuten viime vuosina yleistyneitä äärimmäisiä sääilmiöitä ja lajien massasukupuuttoja. 12.1. Esimerkiksi kuivuuden aiheuttama nälänhätä ja merenpinnan nousu voivat laukaista tapahtumaketjun, jonka seurauksena ihmismassat suuntaavat suotuisimmille seuduille. n 40 35 30 25 20 15 10 5 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 Tokio Kairo Mexico City New York Väestö (milj.) Yh di st yn ei de n ka ns ak un tie n ta lo ud el lis te n ja so sia al ist en as ia in os as to / Vä es tö -o sa st o. YK :n ka up un gi st um isr ap or tt i: 20 14 Arvio kuuden kaupunkikeskittymän väestökehityksestä vuosina 1990–2030 Delhi Shanghai Niin ilmastonmuutos kuin luonnonvarojen riittävyys riippuvat siitä, kuinka viisaasti uusien tulokkaiden asuttaminen järjestetään
Jauhopukin toukka on tavanomaisin raaka-aine. Miltäs kuulostaa. Hyönteisruoka eri tavoin maustettuna on suosittu makuelämys Aasiassa, Afrikassa sekä Amerikan maanosan monilla alueilla. Entäpäs jos osa jauhoista on korvattu toukkajauheella. Päinvastoin kuin yleensä luullaan, hyönteisruoka on hyönteisiä kasvattavissa ja keräävissä maissakin gourmet-ruokaa – ei köyhien muun ravinnon puutteessa hengenpitimikseen napsimaa sapuskaa. Kokonaiset sirkat tulisesti maustettuina muistuttavat näöltään rapuja. Pariskunta käyttää hyönteisiä ruuanlaitossa ainakin kerran viikossa. Yleensä hyönteiset lisätään muihin ruoka-aineksiin jauheena. Vekkelit iloitsevat siitä, että kauppoihin on nyt tulossa hyönteistuotteita. Tuotteita on maailmassa kaikkiaan noin 50, ja niiden käyttöön Santtu on löytänyt noin 200 reseptiä. Hyönteiskokki Topi Kairenius on tuonut hyönteiskokkausta suomalaisten tietoisuuteen. 28 12.1.2018 Santtu Vekkelin ja Sofia Seittenrata-Vekkelin mielestä keskusta tarjosi puolueista parhaat edellytykset hyönteiskasvatuksen edistämiseen Banaanilettuja ja makeita hapankorpun näköisiä keksejä. Hyönteisruuan uranuurtajat TeksTi: arja ukkonen Sh ut te rs to ck Ilmiöt. Se voi korvata missä tahansa ruuassa jauhoja – gluteenittomiakin. – Toukkatai sirkkajauhe ei maistu oikeastaan miltään, mutta antaa ravinneköyhään ruokaan lisää hyviä ravintoaineita kuten proteiineja ja hivenaineita, valistavat herkkujen laittaja Sofia Seittenranta-Vekkeli, 28, ja aviomies Santtu Vekkeli, 30, hyönteisruuan uranuurtaja Suomessa. Sirkat ovat yleisin raaka-aine. Normaalia ja oletettavasti hyvää
Tiloiltaan ja hinnaltaan sopiva talo löytyi Kouvolan Inkeroisista. Myyntipäällikkönä Nokialla ja Schneiderilla aiemmin toiminut isoveli siirtyi toimitusjohtajaksi, ja isä avustaa laitteiden asennuksissa. nEljä ja puoli vuotta on kulunut ensimmäisistä testeistä, ja kolme vuotta toimineen Pohjolan Hyönteistalous Oy:n toiminta on laajentunut. Molemmissa on ainesosana jauhopukin toukkajauhetta, jota on pöydällä myös purkissa. Vekkeli teki omat ratkaisunsa, jätti opinnot elintarviketieteessä kandidaatin tutkintoon ja perusti yrityksen. Ansiotyön maaja metsätaloustieteen maisteri Sofia sai Kotkan keskussairaalassa laboratorionhoitajana, mikä on hänen aikaisempi koulutuksensa. Tuolloin tutun laboratorioteknikon väitöskirjaa tekevä vaimo opasti: hyönteisistä voi tehdä ruokaa. 2018 29 Pöydällä on Sofia Seittenranta-Vekkelin paistamia lettuja ja keksejä. – Muurahaisten munia kerättiin ennen vanhaan syötäväksi, Vekkeli muistuttaa. Kun Helsingin yliopiston maatalousmetsätieteellisessä tiedekunnassa elintarviketiedettä opiskellut Santtu Vekkeli kertoi hyönteistuotannon ideoistaan, professorit joutuivat selaamaan tietoja: mistä on kysymys. Vuodenvaihteen tienoilla pariskunta sai poikavauvan, joten tällä hetkellä Sofia on äitiyslomalla ansiotyöstään – ja Santtu rajoittaa matkapäiviään. Arja Ukkonen Omin päin ilman tietoa ei kannata ryhtyä hyönteisiä kasvattamaan.. Alkoi puolueiden ohjelmien tutkiminen. – Kun hyönteisruuan käyttö lisääntyy, laskee myös nykyisin kallis hinta, Santtu Vekkeli viitoittaa tulevaa. Hyönteiset pitää lämpökäsitellä ennen ravinnoksi käyttöä, Santtu Vekkeli muistuttaa. Toukat ja sirkat kasvatetaan ja jalostetaan Suomen lisäksi muun muassa Malesiassa. Hyönteistuotanto tuli Suomessa marraskuun alusta alkaen elintarvikevalvonnan piiriin ja luvalliseksi tuottaa ja hyödyntää myyntikäyttöön varsin nopean prosessin tuloksena. Molemmat ovat nyt aktiivisia keskustanuoria, ja Sofia Seittenranta-Vekkeli on nykyisin keskustanuorten Kymenlaakson piirin puheenjohtaja. Tämä on merkinnyt niin Santtu Vekkelille kuin yrityksessä mukana oleville Samiveljelle ja Vesa-isälle paljon matkapäiviä. Ekologistakin hyönteisruoka on, mikä on ympäristöstä huolta kantaville Vekkeleille erittäin tärkeää. Tuotanto farmilla alkaa sen jälkeen, kun tilat on saatu varustettua prosessin tuotantolaittein. Tästä Vekkelit antavat kiitokset maaja metsätalousministeri Jari Lepälle. Pohjolan Hyönteistalous Oy:n oli löydettävä enemmän tilaa kuin sinänsä viihtyisä Helsingin Munkkivuoren opiskelijoiden perheasunto. – Omin päin ilman tietoa ei kuitenkaan kannata ryhtyä hyönteisiä kasvattamaan. Parhaat edellytykset antoi keskusta. Sopivat tilat Euroopan suurimmalle elintarvikehyönteisfarmille löytyivät entisestä muovituotetehtaasta Loviisan Ruotsinpyhtäältä. Toisessa purkissa on kokonaisia kuivatettuja jauhopukin toukkia. Vekkeli teki alkuun kasvatuskokeiluja uudessa kodissa. Äitiysloman jälkeen Sofia aloittaa työt Kotkan keskussairaalan työsuojeluvaltuutettuna. Eikä hyönteisten käyttö elintarvikkeena ole Suomessakaan ollut aikaisemmin tuntematonta. Kouvolaan muutettuaan pääkaupunkiseudulla syntynyt ja kasvanut pariskunta ryhtyi selvittämään, kuinka hyönteiskasvatusta ja muita heidän hyvinä pitämiään arvoja voisi edistää suomalaisessa yhteiskunnassa. santtu VEkkEli sai kipinän hyönteisruokaan Yhdysvalloissa töissä ollessaan. HyöntEistEn laajenevan kasvatuksen Santtu Vekkeli näkee varsin mahdollisena Suomessakin. Tähän saakka Suomessa on toiminut kymmenkunta pientä kokeellista kotifarmia. Kasvatus sopii hyvin vaikkapa tyhjentyneihin navetoihin. Työpaikkoja voi Suomeen syntyä satoja. Yrityksellä on kymmenkunta työntekijää, ja lisää haetaan. Santtu Vekkelille hyönteisreseptien tunteminen on merkittävä osa työtä. 12.1. Santtu Vekkeli ryhtyi heti toimeen tuotannon aloittamiseksi. Aluksi toimitusjohtajana toiminut Santtu Vekkeli on keskittynyt nyt toiminnan suunnitteluun
Näytöthän on kuudessa vuodessa jo annettu, olivatpa ne millaisia tahansa. Jalosen sädekehää paremman keskustelukulttuurin esitaistelijana tosin himmentää, että aina valpas Yle muistutti uutisessaan, millä tavalla Jalonen otti kaksi vuotta sitten kantaa poliisitutkintaan, joka koski epäiltyä pahoinpitelyä Porissa. Istuva presidentti voisi vaikkapa vedota äänestäjiin muistuttamalla, että ”minusta pääsee eroon neljässä vuodessa, mutta tuota naapuria on sitten siedettävä vähintään kuusi”. Pitäisiköhän vaalitapaa jotenkin muuttaa, jotta vipinää saataisiin lisää myös niihin vaaleihin, joihin toiselle kaudelle pyrkivä valtionpäämies osallistuu. Tällöin ehdokkaiden välille syntyisi kunnon kilpailua, kun äänestäjät eivät pääsisi karkaamaan massoittain tutun ja turvallisen entisen vaihtoehdon taakse. Tälläkin kertaa on päivitelty vaalien tylsyyttä, kun toiselle kaudelle pyrkivän istuvan presidentin kansansuosio näyttää aivan ylivoimaiselta. Ajatusta voisi tietysti kehittää pidemmällekin. Jos haastajilla kausi olisi kuusi vuotta, kisaan tulisi uusia ulottuvuuksia. YhdYsvalloissa julkaistu tuore paljastuskirja kyseenalaistaa presidentti Donald Trumpin mielenterveyden. Rinne on kertonut saaneensa kansalaisilta palautetta, jonka mukaan ”hallituksen politiikka tuntuu siltä, että halutaan laittaa työttömät polvilleen ja antaa heille niskalaukaus”. Toiselle kaudelle pyrkivät presidentit kun tuppaavat olemaan jo melko iäkkäitäkin. – Pitäskö hallituksen kokeilukulttuurin hengessä koittaa mitä vaikutuksia siannahalla päällystetyt tiet tekis. Ensimmäisellä kierroksella haettaisiin finaaliin haastaja. Apollon Tietäjät 30 12.1.2018 Presidentinvaaleja näyttää olevan kahdenlaisia: niitä, joissa istuva presidentti ei ole ehdolla ja niitä, joissa on. Jalonen kirjoitti tuolloin Facebookissa. Suomennettuna presidentin kannanotto kuuluu näin: – Oikeastaan, koko elämäni ajan, kaksi suurinta vahvuuttani ovat olleet henkinen vakaus ja se, että olen, niinku, todella fiksu. Kiero Hillary Clinton yritti myös kovasti ja kuten kaikki tietävät, epäonnistui. Jospa neljä vuotta olisi riittävä toisen presidenttikauden mitaksi. Mallia voisi katsoa vaikka urheilun maailmasta: jos istuva presidentti tulkittaisiin ikään kuin ”runkosarjan voittajaksi”, hänet voitaisiin päästää suoraan finaaliin. Minä siirryin HYVIN menestyneestä bisnesmiehestä huipuksi tv-tähdeksi ja siitä Yhdysvaltain presidentiksi (ensimmäisellä yrittämällä). Jalonen kirjoitti Facebookissa, että ”Tilanne jossa yksi puhuu niskalaukauksista – – vuonna jolloin sisällissodasta tulee kuluneeksi 100 vuotta on jotain todella väärää”. Trump tviittasi väitteet kumoon loppiaisena. Luulen että se ei pätevöitä ainoastaan fiksuksi, vaan neroksi... ja erittäin vakaaksi neroksi! Ei siis hätää, maailman isointa ydinasenappia ei hipelöi kuka tahansa huithapeli, vaan erittäin vakaa nero! Kansanedustaja Ari Jalonen (sin.) on erittäin huolestunut SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen aktiivimallilausunnosta. Vaalitapa remonttiin TeksTi: samuli Nissilä, PauliiNa Pohjala, Pekka PohjolaiNeN. Kampanjaväen motivointi olisi helpompaa, ja äänestäjien ja median mielenkiinto kasvaisi
On muistettava , että yhdet vaalit rakentavat aina siltaa toisiin vaaleihin. Antti Kaikkonen keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja. Gallupit ovat mitä ovat, mutta yhtään ääntä ei ole vielä annettu. Terrorismin uhka on vakavimpia esimerkkejä tästä kehityksestä. Maltillisena ja sovittelevana hän pystyisi purkamaan vastakkainasettelua ja jakolinjoja, joita maahamme on esimerkiksi kaupunkien ja maaseudun tai parempija heikompiosaisten välille tullut. Ollaanko tässä leijonia vai lampaita. Presidentinvaalit ovat ennenkin ratkenneet vasta aivan loppusuoralla. 2018 31 Puheenvuoro Presidentinvaalien loppusuora on auennut. Se tarkoittaa, että teemme yhdessä töitä oman ehdokkaamme puolesta seuraavat viikot kaikkialla maassa ja äänestämme hänet toiselle kierrokselle. Se on tärkeää nyt, kun pitkäaikainen tavoitteemme maakuntien Suomesta on toteutumassa. Kampanjoidaan gallupit kumoon ja näytetään, mistä keskusta on tehty. KesKustalaisilta kautta Suomen kysytään nyt, ollaanko tässä leijonia vai lampaita. Presidentinvaalien pääkysymys on Suomen tulevaisuus koko ajan levottomammaksi muuttuvassa maailmassa. Keskustalaisena Vanhanen olisi aidosti koko Suomen ja kaikkien suomalaisten presidentti. Vaalien ensimmäisen kierroksen vaalipäivä on kahden viikon päästä sunnuntaina 28.1. Eivät ole. Vanhasen linja nojaa selkeästi sotilaalliseen liittoutumattomuuteen, koko maan uskottavaan puolustukseen, kansainväliseen yhteistyöhön ja hyviin kahdenvälisiin suhteisiin joka ilmansuuntaan. Vanhanen palauttaisi Suomen ulkopolitiikkaan koko maailman, koska myös kaukaiset ongelmat vaikuttavat yhä enemmän Suomen turvallisuuteen. On muistettava, että jokainen ääni omalle ehdokkaallemme Matti Vanhaselle on myös tärkeä ääni yhteisen aatteemme, arvojemme ja politiikkamme puolesta. Pärjääminen presidentinvaaleissa luo osaltaan edellytyksiä myös keskustan pärjäämiselle tämän syksyn maakuntavaaleissa ja kevään 2019 eduskuntavaaleissa. Ennakkoäänestys alkaa jo ensi viikolla, keskiviikkona 17.1. Olemme kääntäneet Suomen suunnan kohti parempaa, mutta varmaa on, että keskustaa tarvitaan turvallisemman, työllistävämmän, tasa-arvoisemman ja oikeudenmukaisemman Suomen rakentamisessa myös seuraavalla vaalikaudella. Hänellä on myös koko ehdokaslistan vahvin ja monipuolisin kokemus 2000-luvun ulkopolitiikan johtamisesta. 12.1. Ollaan siis liikkeellä kautta Suomen tulevina päivinä ja viikkoina kuuntelemassa ihmisten toiveita ja huolia ja puhumassa oman ehdokkaamme puolesta. Eivätkä kruunajaiset muutenkaan kuulu tasavaltaan. Jotkut ovat jo pidemmän aikaa antaneet ymmärtää, että vaalit ovat läpihuutojuttu. Meillä on siis kaikki syyt tehdä näistä vaalit
Maantieteellisesti piiri on hänelle tuttu. Hän toivoo ihmisten näkevän tulevat maakuntavaalit myös historiallisena mahdollisuutena: nyt voi olla ehdolla Suomen ensimmäisissä maakuntavaaleissa! Piirihallitus on määritellyt kuntakohtaiset tavoitteet ehdokashankinnalle, nyt tarvitaan vain hyvää vainua ja oivalluksia. – Maakuntavaalien ajankohdan vaihtuessa ehdokashankinta tuntui pysähtyneen hetkeksi, Porkka harmittelee. Työajoissa joustettiin hyvin, 44-vuotias Porkka kertoo. – Se oli hyvä työpaikka myös siinä mielessä, että siellä ymmärrettiin yhdistystoiminnan päälle. Porkalla vierähti konepajalla seitsemäntoista vuotta. 32 12.1.2018 EnsimmäinEn suuri haaste keskustan Kymen piirin uudelle toiminnanjohtajalle ovat tietenkin presidentinvaalit. Vuoden 2017 loppuun asti hän toimii keskustan Kouvolan kunnallisjärjestön ja Sippolan paikallisyhdistysten puheenjohtajana. Piirin syyskokouksessa oli kuitenkin henki, ettei pyyhettä heitetä kehään, sanoo piirin toiminnanjohtajana joulukuussa aloittanut Sami Porkka. valmistuttuaan diplomi-insinööriksi Lappeenrannan yliopistosta Sami Porkka sai vakituisen työpaikan kotikylästään, Sippolasta, konepajalta. – Lähtökohdat ovat olleet haasteelliset. – Tunnen entuudestaan osan piirin ihmisistä ja osasin pitkälle kuvitella, mitä toimarin työ pitää sisällään, Porkka kertoo. Porkka onkin varsinainen yhdistysaktiivi. – Se on nähty, ettei kukaan loukkaannu siitä, jos kysytään ehdolle vaaleihin, Porkka kannustaa. Näiden lisäksi hän toimii Sippolan kotiseutuyhdistyksen puheenjohtajana, Leijonissa piirin hallinnossa sekä oman kylän kyläyhdistyksen ja metsästysseuran johtokunnassa. Tällä hetkellä aikaa vievimmät ovat maakunnallisen kyläyhdistyksen puheenjohtajuus sekä Leader Pohjois-Kymen Kasvun hallitus. Kun Anjalankosken alue siirtyi samaan Pohjois-Kymenlaakson ryhmään kuin muukin Kouvola, jatkui Porkan työ muutaman vuoden hengähdystauon jälkeen yhdistyksen hallituksessa. Porkka itse asuu synnyinpaikallaan. Joulukuussa turvekoneet vaihtuivat kokopäiväisesti puoluetoimintaan, kun askeleet suuntautuivat Kouvolan keskustan ostoskeskuksessa sijaitsevaan keskustan Kymen piirin toimistoon. Näin hänkin tuli mukaan politiikkaan vuonna 2008, kun tartuttiin hihasta ja kysyttiin mukaan kuntavaaleihin. – Synnyin Sippolaan, vietin lapsuuteni ja nuoruuteni Anjalankoskella ja muutaman vuoden olen ollut kouvolalainen, näillä samoilla sijoilla, Porkka nauraa. Aikaisemmin Porkka oli neljä vuotta Etelä-Kymenlaakson leader-ryhmän Sepran hallituksessa. PrEsidEntinvaaliEn jälkeen energia on suunnattava maakuntavaaleihin. Nimikkeenä luki konepiirtäjä, vaikka työ piti sisällään monenlaisia tehtäviä turpeen tuotantokoneita valmistavassa pienessä yrityksessä. – Tietysti toivon ehdolle näkyviä keskustalaisia, mutta ehdokashankinnassa kannattaa katsoa myös laatikon ulkopuolelle, miettiä henkilöitä, joilla olisi valmiiksi asiantuntemusta maakunnallisista asioista. Mies sanoo, että toiminnanjohtajan työssä suureksi avuksi on oma kokemus järjestötoiminnasta keskustan kentällä. – Järjestämme Matin vaalitilaisuuksia paikoissa, joissa jo valmiiksi liikkuu paljon väkeä. Keskustan presidenttiehdokas on kansanedustaja, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen. TeksTi ja kuvaT: Päivi venTo Konepajalta piiritoimistoon Sami Porkka kannustaa etsimään maakuntavaali ehdokkaita myös oman laatikon ulkopuolelta
2018 33 Sami Porkalle on nykyisessä työssä hyötyä vankasta yhdistystoimintataustasta.. 12.1
Hyvinvointiyhteiskunnan turvaverkon tehtävä on tukea tilanteissa, jolloin omat siivet eivät kannakaan. Ajattelen, että ihminen on jo luonnostaan aktiivinen ja toimelias. Mallin myötä halutaan kannustaa työtöntä aktiivisuuteen jo heti työttömyyden alkaessa Keskustelu lain ympärillä on ollut värittynyttä ja opposition hallitsemaa. Sosiaalija terveysvaliokunnassa olimme huolissamme siitä, onko syrjäseuduilla mahdollisuus toteennäyttää aktiivisuuttaan samalla tavoin kuin kasvukeskuksissa. STTK:n ekonomisti Ralf Sundin laskelmien (Suomenmaa 20.12.) mukaan 70 prosenttia eli reilu enemmistö työttömistä voittaa näillä uudistuksilla. Lisäksi parannetaan työttömien mahdollisuuksia omaehtoiseen kouluttautumiseen. Nämä ohjelmat vievät tilaa niin, että esimerkiksi Nato-hanke etenee salassa, kun media ei ole tuonut esille isäntämaasopimuksen velvoitteita. Keskustalaisen työllistämispolitiikan ydin ei kuitenkaan ole aktiivimalli, vaan uusien työpaikkojen luominen. Jos seuraavan kolmen kuukauden aikana pystyy täyttämään lain edellyttämän työnhaun aktiivisuuden, palautuu tuki ennalleen. Työtön on jäänyt kovin yksin ja ainoa yhteys työvoimatoimistoon on ollut työttömyysetuuden ehtona oleva työttömyyspäivien ilmoittaminen. Presidentti Urho Kekkosen valtiomiessaavutuksia ei mitätöidä sairaskertomuksilla tai kuuntelemalla ”ystävää” yksityisasioista. Siksi laitoimme mietintöömme ponnen, jolla edellytämme hallituksen tiiviisti seuraavan tilannetta ja jos ongelmia ilmenee, on asiaan puututtava. Haasteita työllisyyden ja työttömyyden ”kohtaannossa” siis piisaa. Marsalkan tai muidenkaan valtiomiesten arvostusta ei murenneta epäluotettavilla historiantiedoilla heidän nuoruuden yksityiselämästään. Ellei pysty, ei työttömyystuki kuitenkaan leikkaudu enempää. Esko Järvenpää Jämsä Yle käyttää ohjelmissaan keltaisen lehdistön aiheita. Kyllä toimittajilla riittäisi oikeitakin töitä, jotta kansa pysyisi kärryillä päivän uhkatekijöistä. heikoimmassa tilanteessa olevia aktiivimalli ei koske. Ellei tämä toteudu, leikkautuu työttömyysturvasta 4,65 prosenttia. Turvaverkon on kuitenkin oltava kuin trampoliini, jolta pystyy ponnistamaan ylös omin voimin, tukiverkon antaessa voimaa. Nyt edellytetään, että työtön työnhakija on töissä 18 tuntia tai koulutuksessa tai muissa lukuisissa aktiivista työnhakuasennetta osoittavissa toimenpiteissä 5 päivää kolmen kuukauden aikana. Tähän saakka työttömyysetuutta on saanut vasta seitsemännen työttömyyspäivän jälkeen, kun nyt uuden lain myötä etuutta maksetaan jo viiden päivän jälkeen. Muun muassa työkyvyttömyyseläkettä hakeneet tai osatyökyvyttömyyseläkettä, osakuntoutustukea tai vammaistukea saavat ovat mallin ulkopuolella. Vähemmälle huomiolle keskustelussa on jäänyt työttömyyden alkuvaiheen omavastuupäivien väheneminen. Ihmiset haluavat elättää itsensä mieluummin omalla työllä kuin tuilla. Siksi on viisautta kokeilla uusia keinoja samalla muistaen, että minkään ratkaisun ei tule olla lopullinen, vaan lakeja ja käytäntöjä on muutettava, jos tarvetta ilmenee. Työttömien määrä laskee nyt nopeasti – ja se on paras tulos onnistuneesta työllistämispolitiikasta. Esimerkkinä Ylellä pyörivä Kekkosdokumentti. Hannakaisa Heikkinen kansanedustaja (kesk.) maatalousyrittäjä Kiuruvesi Aktiivimalli kannustaa aktiivisuuteen monissa televisio-ohjelmissa puututaan sensaatiohakuisesti suurmiestemme yksityiselämään jopa avaamalla sairaskertomuksia. Kuulostaa uskomattomalta, että kansa ei tiedä virkamiespäätöksellä tehdystä sopimuksesta Naton kanssa. 34 12.1.2018 Mielipiteet Vuoden alusta voimaan tullut työllisyyden aktiivimalli on syntynyt tarpeesta lyhentää työttömyysjaksoja ja lisätä työllisyyttä. Työpaikkojen määrä on noussut vuoden 2015 marraskuusta vuoden 2017 marraskuuhun 97 000:lla (HS 31.12.) Työikäisistä työssä on jo 70,4 prosenttia, mikä on korkein työllisyysaste kymmeneen vuoteen. Lyhytkestoiseksi jäävässä työttömyydessä etuuden taso siis nousee nykyiseen verrattuna. Monella alalla, myös maakunnissa, kärsitään osaavan työvoiman puutteesta. Yhteiskunnan tehtävä on kannustaa yksilöä omille siivilleen. Suurimman huomion on saanut tiukentuva velvoite aktiiviseen työnhakuun. Viime vuosien aikana Suomi ei ole voinut ylpeillä erityisen onnistuneesta työllisyyspolitiikan hoidosta
Lisäksi Vanhasen ulko-ja turvallisuuspolitiikka tulee olemaan laaja-alaisempaa. Yksikkönä oli Hämeen Ratsurykmentin aliupseerikoulu. Silloin tuntui mukavalta, kun ei ollut yöllistä taisteluharjoitusta eikä asialla päätä vaivattu. Itsekin olen aikanaan joutunut tekemään myös sunnuntaityötä, mutta olen yrittänyt pitää mielessä, että vain välttämätön työ on tarpeen. Oli kyse jostain muusta. Presidenttiehdokkaista kirkkaasti kokenein ja asiantuntemukseltaan paras ehdokas on Matti Vanhanen. Matti Korhonen Oulu Kovat piipussa Perättömän tiedon levittämistä, sanottiin ennen valeuutisista. Vuosikymmeniä myöhemmin tuli mieleen: ei ollut kyse harjoituksesta. Siksi ihmettelen, kun yhä uudet toimialat pyrkivät laajentamaan toimintaansa viikonvaihteisiin. Esimerkkinä nyt kaupan ja pankin toiminta. Ovat ja eivät. Tulevaisuuden ulkopolitiikassa on nähtävä Itämerta kauemmaksi. Suoritin asepalvelusta Lahdessa. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Sanottiin harjoituksen peruuntuneen ja kerättiin panokset pois. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 12.1. Vaaratilanne ei välttämättä ollut Lahdessa, vaan ehkä Helsingissä, jossa oli silloin liikehdintää. Tulevaisuudessa Afrikan rauhanvälitys ja kehitysyhteistyö investointien kautta nousevat avainasemaan niin, että Afrikan maat tulevat omavaraisiksi ja pakolaisvirta Eurooppaan vähenee. Tietämättä on vieläkin, mistä oli kysymys. Ajattelin kömytä nukkumaan vaatteet päällä. Sellaista henkeä on ollut sote-neuvotteluissakin. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Kaikkea ei millään saa kerättyä takaisin. Jokaisella ehdokkaalla on puolue takanaan. Oli talvi 1949. Muista pyhittää lepopäivä. Risto Perttula Pomarkku Valeuutisia. Onpa viime aikoina ollut sellaistakin tyyliä, että ensin hutkitaan ja sitten vasta tutkitaan. Siitä on palautunut muistiini vuosikymmenien takainen tapahtuma. Vanhanen ei kannata Nato-jäsenyyttä, vaan pitkäaikaista yhdessä sovittua, suomalaisten enemmistön tukemaa ulkoja turvallisuuspolitiikkaa. suOra Lainaus Matti Vanhaselta: ”Presidenttinä pitäisin eriarvoisuuden kaikinpuolista vähentämistä yhtenä pääteemana. Hänet tunnetaan myös maailmalla ratkaisukeskeisenä, taitavana neuvottelijana ja johtajana. Vanhanen ottaa vakavasti ilmastonmuutoksen ja on sitoutunut tekemään työtä ilmastonmuutoksen etenemisen estämiseksi. Jo nyt tämä näkyy toisiaan vieroksuvien kuppikuntien suunsoittona ja jopa vihanpitona.” Tässä lainauksessa tulee esiin Vanhasen arvomaailma, joka antaa arvon jokaiselle. Jos olisi ollut yöllinen harjoitus, olisi ammuttu ampumaradalla. Näiden sunnuntaiaukiolo lisää painetta välillisesti muun muassa leipomo-, kuljetusja elintarvikealan viikonvaihdetyölle. Se lisää samaa painetta uusille aloille. Aamulla oli normaaliaikaan herätys. Matti Vanhasen ulkopoliittisessa linjassa on viisautta. Panokset olisi annettu siellä. 2018 35 OvatkO presidentinvaalit henkilövaalit. Niinistö on pitkäaikainen kokoomuksen oikeistolainen poliitikko, ja arvomaailma on sen mukainen. Illalla jaettiin ”kovat” eli kiväärin panoksia. Se on kuin höyhentyynyn pudistelisi tuuleen. En kansalaissodan satavuotisen muistelun vuoksi, vaan siksi, että meitä uhkaa jälleen voimakas jakautuminen. Antti Salo Lempäälä Sunnuntai on lepoa varten teLevisiOn Kekkos-ohjelmassa on mainittu ”vaaran vuodet”. Kuitenkin riisuin toisten tapaan päällysvaatteet yltä ja kömmin peiton alle. Matilla on pitkältä pääministeriajaltaan hyvät suhteet maailman vaikuttavimpiin johtajiin. Vanhanen on valmis toimimaan koko kansaa yhdistävänä johtajana sekä rakentamaan yhteistyötä maailmanlaajuisesti. Yhtenä iltana sanottiin, että yöllä on taisteluharjoitus. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Anneli Palosaari keskustan Kokkolan kunnallisjärjestön puheenjohtaja Mari Kerola keskustan Keski-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Mika Kokkonen piirihallituksen jäsen Veli-Matti Hotakainen keskustan Halsuan kunnallisjärjestön puheenjohtaja Markku Göös keskustan Perhon kunnallisjärjestön puheenjohtaja Antti Siika-aho keskustan Helsingin piiri Vanhanen on paras ehdokas varmaan meistä jokainen haluaisi pitää työstä ainakin yhden vapaapäivän viikossa
Matkustamme päivälaivalla Turusta Tukholmaan torstaina 14.6. Luonnonvoimat, mutta myös kyberhyökkäykset voivat aiheuttaa katkoksia. Aiheena mm. Päijät-Häme Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri tj Juk. Osallistujilla on myös mahdollisuus käydä katsomassa Dynamo Riika vs. Uusimaa Huomio kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset! Olettehan ystävälliset ja toimitatte heti syyskokouksen jälkeen henkilöilmoitukset osoitteeseen tuija.pitkapaasi@keskusta.fi, niin saamme päivitettyä tiedot ajan tasalle, kiitos. Reagoinnillaan Vanhanen osoitti jälleen olevansa parhain ehdokas presidentiksi. Lähde mukaan tutustumaan Baltian Prahaksi kutsuttuun kaupunkiin, jossa yhdistyvät rikas historia, kohtuullinen hintataso ja paljon nähtävää! Matkalla mm. Hämeenlinna 17.1. Piiri, perehdytys yhdistystoimijoille, erityisesti uudet johtokuntien jäsenet, puheenjohtajat ja sihteerit, piiritoimistolla 11.1. jäsenasiat, vuosikello ja muuta järjestöasiaa. Hinta sisältää laivamatkat, B-luokan hytin laivamatkan aikana, bussimatkat Legolandiin, 2 päivän liput Legolandiin, majoituksen 4hengen mökeissä pe-la välisenä yönä sekä aamupalat. Matkustamme siis Tukholmasta Billundiin ja takaisin yön aikana. Matkan hinta on 280 €/ hlö sisältäen matkat, majoitukset, aamiaiset hotellissa sekä opastetut kierrokset ja yhden yhteisen päivällisen. Retken hinta on aikuisilta 290 euroa, alle 18-vuotiailta lapsilta 200 euroa, alle 3-vuotiaat ilmaiseksi. 050 374 5416, juha.iso-aho@keskusta.fi, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tj Sari Kujanpää puh. V-S Keskustan historiikki ”Karvetin Herttuakunta – Sata vuotta keskustapolitiikkaa VarsinaisSuomessa” on ilmestynyt. Hinta ei sisällä muita ruokailuja. Annina Ruottu keskustanaisten varapuheenjohtaja Presidentillistä pohdintaa perusasioitten äärellä Puheenvuoro Helsinki Retki Tanskan Legolandiin kesäkuun kolmantena viikonloppuna. klo 18–20. Taitava presidentti osaa punnita, missä kulkevat rajat, missä kohtaa kansallinen etu vaatii omavaraisuuden ja huoltovarmuuden kasvattamista. Yhteiskuljetuksen hinta on 65€ (sis. Ilmoittautumiset sekä lisätietoja mailitse etela-hame@ keskusta.fi tai puhelimella 0503745416. Kirja on myynnissä piiritoimistolla. Keskustassa tapahtuu 36 12.1.2018 TäTä kirjoittaessani tuuli raivoaa ikkunani takaa myrskylukemissa ja repii kotipihan korkeita kuusipuita. Huom. Presidentti Trumpin mukaan ilmastonmuutos on pötyä, ”kiinalaisten huijausta”, jolla yritetään vahingoittaa amerikkalaista teollisuutta. Osanottajille jää myös runsaasti omaa aikaa kaupungin kiertämiseen. Haavoittuvaisin maa on riippuvainen muiden tuottamasta energiasta tai ruoasta. Sama ohjelma kumpanakin päivänä. Piiritoimiston osoite Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. Hinta 25e. Hajauttamispolitiikka on viisautta. Pulassa ollaan, jos Suomen talvessa energian saanti katkeaa laajalti. 050 303 6493, hame@ keskustanuoret.fi. Ilmoittautumiset ja tiedustelut 31.1 mennessä helsinki@vesaiset.fi tai puhelin 0505755236. SuomeSSa useimmat presidenttiehdokkaamme reagoivat yllättävän laimeasti sähkökatkoihin, vaikka energian turvattu saanti on kaikkia suomalaisia koskettava aihe. Ilmoittaudu 2 pv ennen tilaisuutta varsinais-suomi@keskusta.fi Etelä-Häme Etelä-Hämeen piiritoimisto, piirin tj Juha Iso-Aho puh. Tilausajobussi Turkuun ajaa reittiä Mikkeli-Kouvola-Helsinki-Turku. Mitä useampi eri lähde ympäri maata – sen turvatumpi on energian ja ruoan saanti. Laajamittaiset sähkökatkot sekä kaatuvat puhelinja tietoliikenneverkot ovat esimerkkejä tuhosta. Aku-talvimyrsky on saapunut Turun seudulle. Myös matkan varrelta pääsee kyytiin. Puoluekokous Sotkamossa 8.-10.6.2018. Jokerit -jääkiekko-ottelua Arena Rigassa torstaina ja/tai Giselle-balettia upeassa Latvian kansallisoopperassa perjantaina. Luonto näytti vuoden alkupäivinä voimansa meillä ja muualla. Tällöin ei teollisuuskaan maksimoi voittoja. edestakaisen kuljetuksen sekä aamuin-illoin kuljetukset majoituksen ja kokouspaikan välillä) ja mukaan voi ilmoittautua mukaan mailitse etela-hame@keskusta.fi tai numerossa 050-3745416. ainoaSTaan keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen pohti laajasti energian ja ruoan saantia kriisitilanteissa, kansalaisten perusturvallisuutta ja esitti ratkaisuehdotuksia. klo 17. Varsinais-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: Piirin tj Hanna Vuola 050 917 7000, järjestösihteeri Mari Tuuna 050 564 8747, Vesaisten piirin tj ja keskustanuorten järjestösihteeri Aino Piippo 0400 407 515, keskustanaisten puheenjohtaja Ilona Koivunalho 050 353 2236. Lähde mukaan päättämään puoluejohdon kokoonpanosta tai vain kokemaan puoluekokouksen tunnelmaa ensi vuoden kesäkuussa Sotkamon Vuokattiin! Piiri järjestää kokouspaikalle bussikuljetuksen, johon ilmoittautumisia otetaan nyt vastaan! Lähtö tapahtuu pe 8.6.2018 Forssasta jo aamuvarhaisella (ehkä noin neljältä aamulla) ja kulkee Hämeenlinnan ja Riihimäen kautta Sotkamoon. Niihinkin ilmoittautumisia ja toiveita otetaan vastaan, mutta hintoja, huonekokoja tai muita erityistoiveita emme pysty takaamaan ennen kuin tiedämme, millaiset varaukset piiri järjestävältä taholta saa. Ydinisku ei ole ainoa, jolla suurvaltakin hiljenee. Avoinna varmimmin ti klo 8.30-12 ja to klo 13-17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Yhteiskunta lamaantuu, kun perusasioihin tulee katkos – jos lämmön, energian, tai juoksevan veden saanti pysähtyy tai liikenne ei kulje. Puolueen varapuheenjohtaja Juha Rehula ja Kanta-Hämeen sote-uudistuksen muutosjohtaja Jukka Lindberg Hämeenlinnassa Kumppanuustalon (kirjastokatu 1) kokoustila 205 (2. Kansainvälinen ja kotimaan politiikka nivoutuvat yhteen ruoanja energiantuotannossa. Lämpimiin oloihin tottuneille amerikkalaisille rankat sääolosuhteet ovat kuitenkin olleet totisinta totta. krs.) alustamassa soteja maakuntauudistuksesta. Matka tehdään bussilla Suomesta asti ja poimimme reissaajia kyytiin Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen alueilta. Perillä olemme ennen kokouksen alkua siten, että ehdimme vielä valtakirjojen tarkastukseen ja lippumarssille. Takaisin Turkuun palaamme päivälaivalla sunnuntaina 17.6. Runsas lumen tulo ja myrskytuuli katkoivat Suomessa sähköjä. Yhdysvalloissa ennätyspakkaset ja sähkökatkokset aiheuttivat vakavia ongelmia, kuolonuhrejakin. Sodankäynnin muodot ovat muuttuneet. Puoluekokouksen majoituksista ei valitettavasti ole vielä tarkempaa tietoa, mutta pääasiassa majoittuminen tapahtuu Vuokatin alueen hotelleissa ja mökeissä. Matkan järjestää Vesaisten Helsingin piiri. Muut ehdokkaat olivat vaisuja, kenties osallistuvat keskusteluun jälkijunassa. tutustumme Latvian parlamenttiin Saeimaan, käymme ostoksilla keskustorin Zeppelin-hallilla ja tutustumme keskustaan opastetulla kierroksella. ja 16.1. 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi, Keskustanuorten tj Miro Marjamäki puh. EMP eli elektromagneettinen pulssi kykenee lamaannuttamaan kaiken elektronisen. Tulkaa kaikki keskustalaiset kysymään ja keskustelemaan! Kahvit tarjolla klo 16.30 alkaen. Lähde matkalle Riikaan Latviaan! Piiri järjestää helmimaaliskuun vaihteessa (ke-la 28.2.-3.3.2018) matkan Latvian pääkaupunkiin Riikaan
Hintaan lisätään postikulut. 0456748077, s-posti: tuukka@liuha.fi Uudistunut Suomenmaa on myös hyvä lahjavinkki – nyt 3 kk:n tutustumistarjous uusille tilaajille alk. 010 315 2000. 0440 817373 sekä Keskustanaisten tj Kaija Väänänen p. Sihteerit: Kj:t ja py:t ilmoittakaa tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@ keskusta.fi Pirkanmaan Vesaiset; tj Elina Sieppi, Näsilinnankatu 23 a 1 33210 Tampere, p.0405550635, elina.sieppi@gmail.com. Keskustapelikorttien loppuunmyyntiTARJOUS! Kaikki loput korttipaka 2 euroa/kpl ja 6 pakkaa 10 euroa. 2018 37 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. 040-556 7262, kristiina.maki-valkkila@ keskusta.fi Pirkanmaalaisissa Keskustajärjestöissä tapahtuu: Katso lisää tapahtumia ja toimintaa www.pirkanmaankeskusta.fi tai Facebook: Pirkanmaan Keskusta. Keskustanaisten Pirkanmaan piiri yhteystiedot; Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere. Tervetuloa keskustelemaan, kahvittelemaan ja noutamaan oma Matti-ämpäri! Presidenttiehdokas Matti Vanhasen vaalibussi ja Pullamobiili kiertueella ti 16.1.2018 klo 11.45-12.30 Rantakylän S-marketin pihassa ja klo 13-13.45 Anttolan Salen pihassa. Tuukka Liuhalle, puh. Avoinna sopimuksen mukaan. Hinta sisältää liput ja edestakaisen matkan (Reitti SavonlinnaMikkeli-Helsinki). Suomenmaan perjantaina julkaistavan järjestöpalstan deadline on edellisen viikon perjantai klo 12. Lisäksi 145 kpl laatikko pelikortteja 150 euroa. Presidenttiehdokas Matti Vanhasen vaalibussi ti 16.1.2018 klo 15-15.45 Puumalan torilla ja lo 16.40-17.30 Sulkavan torilla. Helsingissä hotelli Scandic Parkissa. Näsilinnankatu 19. Seuraa Suomenmaasta printistä tai internetversiosta ”Keskustassa tapahtuu”, piirin internet-sivulta www.keskusta.fi/satakunta tai Facebook: Satakunnan Keskusta. Kahvitarjoilu. Riistakatu 15 Iisalmi. Tervetuloa! Virrat klo 13.00, Mänttä-Vilppula klo 14.15 Pop Up tilassa, Tampere, Keskustorin vaalimökki klo 16.20. Satakunta Satakunnan piiritoimisto, tavoitat meidät seuraavista numeroista: tj Satu Tietari 050 405 7742 (satu.tietari@keskusta. ti ja pe julkaistavan verkkosivujen järjestöpalstan deadline on tiistaisin klo 12, piiri mainittava. Kahvitarjoilu kahvilipuilla ABC:n kahviossa. Mukana maaja metsätalousministeri Jari Leppä. Lämpimästi tervetuloa kahville ja keskustelemaan. 010 315 2000, toimistosihteeri Pia Högberg p. Mukana seuraavasta Pullamobiilista tarjotaan kahvia ja teetä tuoreen pullan kera! Menossa mukana paikallisia päättäjiä, tervetuloa keskustelemaan ja noutamaan oma Matti-ämpäri! Itäja Etelä-Savon piirien yhteiset presidentinvaali-iltamat ti 16.1.2017 klo 18-21.30 Juvalla Partalan Kuninkaankartanossa. 010 315 2001 ja Keskustanaisten puheenjohtaja Anne-Maria Perttula, p. 12.1. Paikalla piirin toiminnanjohtaja Kimmo Valta. Antti Ollikainen 040 721 0311, järjestösihteeri Mirja Kaartinen 044 0155404, Keskustanuorten tj. Kahvitarjoilu. Peräpohjola Keskustan Peräpohjolan piiri, tj Kai Puro, 040 837 9867, kai. www.fb.com/ perapohjola. Kuvalliset Keskusta-pelikortit sopivat ajanvietteeksi itselle, tuliaisiksi muiden puolueiden kannattajille, pikkulahjoiksi tai vaikkapa arpapalkinnoiksi. Etelä-Savo Presidenttiehdokas Matti Vanhanen on tavattavissa Mikkelissä kauppakeskus Stellan Tähtitorilla ti 16.1.2018 klo 11-11.45. Muistathan toimittaa piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi satu.tietari@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. Niko Pesola 044 754 6676 sekä Keskustanaisten ja Vesaisten tj. Tampere: MSL-Tampereen ja Keskustan kaikille avoin varjovaltuusto ma 15.1.2018 klo 18 kahvila Pikku-Peikossa, os. Ilmoittautumiset jaana. Kahvitarjoilu. Presidenttiehdokas Matti Vanhasen vaalibussi ti 16.1.2018 klo 10-10.45 Pertunmaalla ABC Kuortin pihassa. Tilaukset p. Musiikista ja lystinpidosta vastaava Kipakat Akat, karaoketansseja juontaa Rauni Tietäväinen. Mukana paikallisia päättäjiä. Mukana maaja metsätalousministeri Jari Leppä. Avoinna klo 9-15, tärkeä tapaaminen kannattaa varmistaa soittamalla. 040-721 0636. Lisäasiana ensimmäinen käsittely kutsussa mainittujen yhdistyksien yhdistämisestä. Tule kuulemaan Matin ajatuksia. Piiritoimistojen käynti/postiosoite: Snellmaninkatu 37, Kuopio. kvist@keskusta.fi Vehmersalmen, Haukijoen, Litmaniemi-Kohman, Mustinlahti-Ukonlahti paikallisyhdistysten syyskokous ti 16.1 klo Mustinlahden kylätalolla. Aikuiset 85€, lapset 69€. fi), keskustanaisten tj Tarja Kiviniemi 044 978 3929 (tarja.kiviniemi@keskusta.fi), nuorten tj Sonja Lautamatti 0440 336 588 (satakunta@keskustanuoret.fi). Presidenttiehdokas Matti Vanhanen on tavattavissa Päijät-Hämeessä maanantaina 15.1. Elina Suoranta p. klo 9-15) tai sähköpostitse: tilaajapalvelu@ suomenmaa.fi Pirkanmaa; Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten Suomenmaan järjestöpalstalle tarkoitetut valmiit ilmoitukset lähetetään työvaliokunnan jäsen Raija Moilaselle, raija@raijamoilanen.fi. Katja Koivukoski 040 533 8160. Piiritoimisto on avoinna ma, ti ja pe. Musiikista ja lystinpidosta vastaava Kipakat Akat, karaoketansseja juontaa Rauni Tietäväinen. Pirkanmaa Pirkanmaan Keskustapiirin kiireellisissä asioissa voit soittaa pj. 0408313775, sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj. 0400 930 483 ja keskustanaisten Päijät-Hämeen piiri tj Jaana Niemi puh. Keskustanuorten tj Toni Viljamaa p. Mukana presidenttiehdokas Matti Vanhanen sekä maaja metsätalousministeri Jari Leppä. 040 418 1150. 044 3122 982. ka Sällinen puh. Keskustan puheenjohtajapäivät la-su 13.-14.1. www.pirkanmaankeskusta.fi Hämeenkyrön kunnallisjärjestö jalkautuu Kyröskosken torille lauantaina 13.1.2018 klo 8.30 alkaen Matti Vanhasen ja Keskustan Presidentivaalikampanjan merkeissä. Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän ja samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. Piiri järjestää linja-autokuljetuksen. 044 369 9603. Tervetuloa kuulemaan presidenttiehdokkaan ajatuksia, vaihtamaan mielipiteitä, laulamaan ja pistämään jalalla koreasti! Pohjois-Savo Pohjois-Savon Keskustan yhteystiedot: piirin tj Kimmo Valta p. klo 15-16. Mukaan kutsutaan kunnallisjärjestöjen ja valtuustoryhmien puheenjohtajat. Avoinna klo 9-15. Esillä kaupunginvaltuuston esityslista. Mukana maaja metsätalousministeri Jari Leppä. Mukana paikallisia päättäjiä. Piiritoimisto Kemissä auki pääsääntöisesti joka päivä, mutta varmimmin soittamalla etukäteen.. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. Presidenttiehdokas Matti Vanhanen on tavattavissa Pieksämäellä Kulttuurikeskus Poleenissa ti 16.1.2018 klo 13-13.45. Satakunnan Keskusta on mukana tapahtumissa. Mukana presidenttiehdokas Matti Vanhanen sekä maaja metsätalousministeri Jari Leppä. Presidenttiehdokas Matti Vanhanen Porissa Kauppakeskus Puuvillassa su 14.1. Sitovat ilmoittautumiset savo-kymi@vesaiset.fi Itä-Savo Presidenttiehdokas Matti Vanhanen on tavattavissa Savonlinnan Vanhalla asemalla Kahvila Raiteessa ti 16.1.2018 klo 1616.45. vain 19 euroa! Lisätiedot, osoitteenmuutokset ja tilaukset suoraan tilaajapalvelusta: 08-5370370 (ark. p. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto, Palstailmoitukset Suomenmaahan jarjestot@suomenmaa.fi. Keski-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: piirin tj Pauliina MaukonenKärkkäinen p. puro@keskusta.fi. klo 13.00 Orimattila, kahvila Marenki klo 15.00 Asikkala, teltta kaupan pihalla klo 17.00 Lahti, kauppakeskus Trio, Sinuhen kahvila klo 19.00 Heinola, kahvila tori, Savontie 4. Ollaan yhteydessä. 044 369 9600, toimistosihteeri Jaana Kvist p. 010-315 2001 ja p. Ke ja to vain etukäteen sovitut tapaamiset. www.keskusta.fi/ perapohjola. Presidenttiehdokkaamme Matti Vanhanen Pirkanmaalla pe 12.1. Tervetuloa kuulemaan presidenttiehdokkaan ajatuksia, vaihtamaan mielipiteitä, laulamaan ja pistämään jalalla koreasti! 11.2.2018 Vesaisten retki Disney on Ice -näytökseen. Ks. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimiston yhteystiedot: Toimisto 040 515 6800, Keskustan tj. Tervetuloa keskustelemaan, kahvittelemaan ja noutamaan oma Matti-ämpäri! Eteläja Itä-Savon piirien yhteiset presidentinvaali-iltamat ti 16.1.2017 klo 18-21.30 Juvalla Partalan Kuninkaankartanossa
Suomessakin huono-osaisuus kasaantuu eikä ruokaturva ole itsestäänselvyys. – Kysymyksessä on niin massiivinen kokonaisuus, että sen seurauksia on haastavaa hahmottaa. Väitöskirjan maatilan poika teki lähiruuasta aikana, jolloin se ei vielä ollut trendi, mutta josta arvattiin tulevan jotain suurta. Politiikassa on päässyt tutustumaan myös uusiin ihmisiin. Kunnan toiminta on avautunut uudella tavalla. Niin yhteiskunnallisesti valveutunut kuin olikin, Puupponen ajatteli, että parempi olisi pysytellä taustalla. Laukaassa uskotaan kuitenkin selvittävän näistäkin ratkaisuista, hän päättää. Vuoden 2012 vaaleissa ehdokasvärvärit saivat hänet kuitenkin puhuttua ympäri. Ruokatutkijankin on syötävä, sillä pelkkä ruuan ruotiminen ei riitä hengenpitimiksi. puupposelle tärkeät ruokakysymykset sekä kestävä kehitys ovat jatkuvasti esillä Laukaassakin. Tällä hetkellä Puupponen tutkii ruokaturvaan liittyviä asioita niin globaalilla kuin kotimaisellakin tasolla. Ruokatutkija ja laukaalainen kunnanvaltuutettu Antti Puupponen kerää tottuneesti annoksen lautaselleen. Kun tutkija muutti syntymäkotikuntaansa Laukaaseen, häntä alettiin kosiskella ehdolle kuntavaaleihin. Pienehkössä kunnassa maakuntakeskuksen Jyväskylän kupeessa soteja maakuntauudistus herättää monenlaisia ajatuksia, huoliakin. – Asiat ovat olleet mielenkiintoisia. Antti Puupponen haluaa vaikuttaa siihen, mitä kotikunnassa tapahtuu TeksTi: Meri AlArAnTA-sAukko kuvA: MAriA seppälä Kuntapolitiikka vie aikaa, mutta palkitsee. – Se pitäisi keskustan muistaa valtakunnan tasollakin. antti puupponen Viikon VAltuutettu Politiikka imaisi tutkijan. – Ongelman ratkaisemiseksi pitäisi pohtia kaikkia mahdollisia keinoja, hän toteaa. Asiat ovat puheiden keskiössä. Se on näkynyt erityisesti vaikeitakin koulupäätöksiä sorvattaessa. Kunnallisessa päätöksenteossa pääsee Puupposen mukaan hyvin vaikuttamaan. Astuminen kuntapolitiikan areenalle ei ole kaduttanut. Sellaisiin, joiden kanssa muuten tuskin olisi tullut tekemisiin. Iloisena yllätyksenä Puupposelle on tullut sekin, että ainakaan Laukaassa kuntapäätöksentoessa ei sorruta turhanaikaiseen politikointiin. Neuvottelutaidot ovat merkityksellisiä. Tuntuu mielekkäältä vaikuttaa siihen, mitä kotikunnassa tapahtuu. Parhaillaan kuntaan rakennetaan kolmen kylän yhteistä aluekoulua ekokoulun idealla. Koulutukseen kannattaa Puupposen mielestä satsata. Alunperin Puupposen ei ollut tarkoitus lähteä politiikkaan. Aika paljon Puupponen on joutunut miettimään, mitä mieltä itsekään asiasta on. Lukion jälkeen hän opiskeli yhteiskuntapolitiikkaa Jyväskylän yliopistossa ja päätyi sitä kautta ruokatutkijaksi. Parhaillaan kohteena ovat uudet kasvipohjaiset proteiininlähteet. Omat katsantokannat ovat sitä kautta entisestään avartuneet. – Se on ihan ihmisen omasta taitavuudesta kiinni. Tarkoitus on tehdä koulu sadaksi vuodeksi. Tulevaisuudessa tarvitaan lisää evästä kasvavalle väestölle, joten menetelmien kehittäminen on paikallaan. – Välillä kokouksia ja asioita tulee ryöpsähtämällä paljon, välillä on pitkään rauhallista, Antti Puupponen luonnehtii. Perusturva ei kata kaikkia kansalaisia. Rakennuksessa hyödynnetään uusia energiamuotoja ja lapsille tarjotaan lähiruokaa. Nyt toisella kaudella kuntapäättäjänä vaikuttava Puupponen toimii valtuuston ensimmäisenä varapuheenjohtajana. 38 12.1.2018 Jyväskylän yliopiston henkilökunnan ruokalassa on lounasajan aluksi rauhallista. Jo nuorena yhteiskunnalliset asiat kiinnostivat Puupposta
Puvun mukana hämäläisiä juuria siirtyi Karjalaan. 12.1. Hän sai kuntavaaleissa kolmanneksi eniten ääniä ja on nyt kunnanvaltuuston puheenjohtaja. – Parei olla kaikkien osien tallessa. Nyt edessä on kunnan strategiatyö, mutta myös siviilityö kiinnostaa maaja metsätieteilijää ja kotieläinjalostuksen ammattilaista. Joten. Kun Alhoniemi on pukeutunut Hämeen pukuunsa, esiliina ja paita hohtavat valkoisena ja päähine eli tanu on kohdallaan. – Puku on pitkälle käsin tehty. ilona alHoniemi , 56, keskittyy tätä nykyä Valtimon kuntapolitiikkaan. En laita pukua päälleni ollenkaan, jos kaikki ei ole kohdallaan. Puoluekokouksissa kansallispuku on sunnuntaipäivän juhlavaate. Toki Alhoniemi sallii kanssaihmisille yhdistelyn, kunhan se tehdään tyylikkäästi. Alhoniemi kuuluu siihen koulukuntaan, joka ei yhdistele kansallispuvun osia muuhun pukeutumiseen. Valkoinen ei anna mitään anteeksi, Alhoniemi huomauttaa. Hämeen puku on Tampereelta kotoisin olevalle Alhoniemelle luonteva valinta. – Siihen pukeutuminen virittää juhlatunnelmaan, vaikka en tanun kanssa sähläämistä rakastakaan, Alhoniemi tunnustaa. Hämeen puku Minun pukuni Ilona Alhoniemen puvussa valkoinen hohtaa ja tanu on paikallaan ”Parei olla kaiken kohdillaan” TeksTi: anja manninen kuva: jaakko marTikainen. Se on valioyksilö komeine pitseineen, Alhoniemi kuvaa. Alhoniemen isä osti puvun tyttärelle valmistujaislahjaksi, ja tytär on ollut tyytyväinen pukuunsa. Alhoniemi toimi aikaisemmin tuottajien etujen valvojana MTK:ssa. Perhe luopui lypsykarjaja turkistilastaan pari vuotta sitten. 2018 39 Valtimolainen Ilona Alhoniemi tunnustautuu puhdasoppiseksi, mutta suvaitsevaiseksi kansallispuvun käyttäjäksi
. Sen jälkeen Nato on laajentunut. Timo Jaakonaho / Lehtikuva. Vas tau kse t: 1) Etio pia , 2) 29, 3) Mon ten eg ro, 4) Isl ant i (ei arm eija a, mut ta ran nik kovar tio lai tos ja vap aae hto ise t rau han tur vaa jaj ouk ot, jot ka kou lut eta an Nor jas sa) , 5) Venäj ä (vä lia ika ine n hal litu s) – Vir o its enä ist yttyä än 191 8, Ruo tsi 191 9, 6) Aht i on ved en jumal a ja Vel lam o hän en puo lis ons a, 7) hiu kan yli 8 milj oon aa eur oa, siis 8 000 000 euroa päi väs sä, 9) 195 7, 10) Ete läKor eas sa, Pyeon gch ang iss a. 8. Keitä ovat muinaissuomalaisessa mytologiassa esiintyvät Ahti (Kalevalassa Ahto) ja Vellamo. Hän kasvatti vuodessa omaisuuttaan niin paljon – kolmisen miljardia – että saksalaislehti Bunte (46/2017) laski hänen tienanneen joka päivä keskimäärin... 3. Yhdellä Naton jäsenmaalla ei ole omaa armeijaa. Kun Pohjois-Atlantin liitto eli Nato huhtikuussa 1949 perustettiin, siihen liittyi 12 maata. Kuinka monta jäsenmaata sotilasliitto Natossa on tällä hetkellä. Talouslehti Forbesin lokakuussa julkaisemien tietojen mukaan Microsoft-mies Bill Gates on edelleen maailman rikkain. Maa on a) Albania, b) Islanti, c) Luxemburg. Opintojensa yhteydessä hän työskenteli Tampereen jäteveden puhdistamolla. 9. Paljonko. 40 12.1.2018 1 8 4 2 5 6 3 2 8 1 5 7 1 2 9 3 2 4 7 5 3 7 1 4 6 3 9 8 7 1 7 8 9 6 4 3 2 5 3 9 2 1 5 7 8 6 4 4 6 5 3 2 8 7 1 9 5 8 4 6 7 9 1 3 2 6 1 9 5 3 2 4 7 8 2 3 7 4 8 1 9 5 6 8 2 3 7 9 5 6 4 1 7 5 1 8 4 6 2 9 3 9 4 6 2 1 3 5 8 7 3 9 1 6 7 6 4 6 2 4 1 7 2 2 5 1 4 6 3 5 9 6 7 7 3 5 2 6 3 4 9 1 2 5 6 7 8 5 1 8 6 7 9 3 4 2 6 7 2 8 3 4 1 9 5 9 6 5 7 1 3 8 2 4 4 2 3 5 8 6 9 1 7 1 8 7 4 9 2 5 6 3 8 3 1 2 6 7 4 5 9 2 5 6 9 4 8 7 3 1 7 9 4 3 5 1 2 8 6 3 9 1 6 7 6 4 6 2 4 1 7 2 2 5 1 4 6 3 5 9 6 7 7 3 5 2 6 3 4 9 1 2 5 6 7 8 5 1 8 6 7 9 3 4 2 6 7 2 8 3 4 1 9 5 9 6 5 7 1 3 8 2 4 4 2 3 5 8 6 9 1 7 1 8 7 4 9 2 5 6 3 8 3 1 2 6 7 4 5 9 2 5 6 9 4 8 7 3 1 7 9 4 3 5 1 2 8 6 1 8 4 2 5 6 3 2 8 1 5 7 1 2 9 3 2 4 7 5 3 7 1 4 6 3 9 8 7 1 7 8 9 6 4 3 2 5 3 9 2 1 5 7 8 6 4 4 6 5 3 2 8 7 1 9 5 8 4 6 7 9 1 3 2 6 1 9 5 3 2 4 7 8 2 3 7 4 8 1 9 5 6 8 2 3 7 9 5 6 4 1 7 5 1 8 4 6 2 9 3 9 4 6 2 1 3 5 8 7 1. Naton viimeisin laajentuminen tapahtui kesäkuussa 2017, jolloin sen jäseneksi liittyi a) Georgia, b) Montenegro, c) Ukraina. Missä järjestetään vuoden 2018 paralympialaiset. Kotimaahansa palattuaan hän johti vesiteknologian instituuttia. Se tapahtui joulukuussa 1906. 7. Lisävihje: asukasmäärältään maa on Afrikan toiseksi suurin, 102 miljoonaa. Sen pääministerinä vuodesta 2012 alkaen toiminut Hailemariam Desalegn valmistui 1992 diplomi-insinööriksi Tampereen teknillisestä yliopistosta. Mikä vuosi: Marita Lindahl valittiin Miss Maailmaksi, Jean Sibelius kuoli, Laika-koira lensi ensimmäisenä elollisena olentona Maan kiertoradalle avaruuteen. 5. Montako jäsenmaata siinä tällä hetkellä on. 4. Mikä Afrikan maa. Minkä Suomen kaupungin kaupunginosia ovat Isosanta, Karjaranta, Kirjurinluoto, Teljä ja Toejoki. Suomi oli ensimmäinen maa Euroopassa, jossa naiset saivat äänioikeuden valtiollisissa vaaleissa. 2. 6. 10. Tietotesti ??. Diplomityönsä hän kirjoitti jäteveden käsittelystä. Mikä Suomen naapurimaista antoi ensimmäisenä naisille äänioikeuden heinäkuussa 1917: Ruotsi, Venäjä vai Viro
2018 41 Lataa Suomenmaan ilmainen uutissovellus Seuraa helposti verkkosivujen päivittäisiä uutisia, lue artikkeleita ja blogeja sekä selaa keskustan järjestöjen tuoreimpia tapahtumia.. 12.1
Se on usein rankkaa, yksinäistä ja vastuullista työtä. Ja tähän miehet tuskin suostuvat ilman pakkoa. Hyvä esimies huomaa jo varhain kehityskelpoisen yksilön ja ohjaa tätä uralla ylöspäin. Hyvä veli -verkostot ovat oiva keino nostaa kaveri herraseuraan. Oma nousuni johtajaksi oli mitä suurimmassa määrin kiinni sattumasta, oikeasta ajoituksesta ja oikeista verkostoista. Ainakin järjestöissä päivät venyvät pitkiksi. Johtajuus ei ole pelkkää säihkettä ja kutsuja. Nainen, pyri johtajaksi! maija pihlajamäki vieraskolumni. Se ärsyttää minua. Heikko esimies pelkää jokaista kyvykästä henkilöä mahdollisena kilpailijanaan ja pyrkii pitämään tämän takanaan. Ei siis ihme ettei johtajuus houkuttele, etenkin jos kotona odottaa perhe. 42 12.1.2018 Kerta toisensa jälkeen lehtijutut kertovat, monenko pörssiyhtiön johdossa on nainen. Tarvitaan kannustusta, tukea ja koulutusta. Onko vain ison yrityksen johtaja merkittävä. Mitataanko vain yhtiöiden naisjohtajien määrää. Jaksaminen on koetuksella, itsestään on huolehdittava liikkumalla ja lepäämällä riittävästi. KuKaan ei ole johtaja syntyessään. Toisaalta perheen ja ystävien tuella jaksaa töissäkin. Nainen on jo toiminut presidenttinä, pääministerinä, eduskunnan puhemiehenä jopa piispana. Miksei heitä esitellä. Keskuskauppakamari esitteli Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi yhdessä Keksiagencyn kanssa 365 naisjohtajaa kuvin ja tarinoin. Kokeneempien naisten on valmennettava nuorempia johtajiksi: annettava tukea, verkostoja ja kannustusta. Jos julkisuudessa nostettaisiin enemmän esille erilaisia naisjohtajia, lisääntyisi myös naisten mielenkiinto ja halu pyrkiä johtajaksi. Olennaista siinä, miten heistä tuli johtajia, oli se, että joku kannusti ja tuki. Tasa-arvoinen yleneminen työelämässä ei toteudu, elleivät miehet ole vanhempainvapaalla yhtä pitkään kuin naiset. Ilman johtajakoulutusta valinta ison järjestön johtoon tuntui pelottavalta, mutta kyllä työ tekijäänsä neuvoo. JOhtaJuus on mielenkiintoista ja todellinen näköalapaikka. Uusi sukupolvi on onneksi löytämässä toisensa ja osaa käyttää omia (nais)verkostojaan uralla etenemiseen. Kokoukset ja toimistotyöt hoidetaan päivällä, oman jäsenistön tapaamiset ja tapahtumat iltaisin ja viikonloppuisin. Yksi hidaste nousulle naisjohtajaksi on edelleen äitiysloma, vaikkei sitä saisi ääneen sanoa. Jos haluaa vaikuttaa asioihin, ei pelkää vastoinkäymisiä, kestää painetta ja on valmis pistämään itsensä likoon, kannustan naisia rohkeasti viemään itseään urallaan eteenpäin. Se myös antaa paljon. Naisilta keskinäinen tuki on uupunut. Vaikka johtajatkin ovat ihmisiä, joilla on tunteet, ei epävarmuutta ja uupumista saisi näyttää muille. Unohdetaan vaatimattomuus, kääritään hihat ja aletaan vallata niitä johtopaikkoja! Kirjoittaja on Julkisja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry:n puheenjohtaja. Naiset johtavat kaupunkeja, yrityksiä ja isoja järjestöjä. Aina ei ole varmaa kehen voi luottaa ja kuka yrittää tempaista maton alta
KesKiKoulu vastasi nykyistä peruskoulua. Alamme päästä asian ytimeen. englannin numeron vaadin nostettavaksi, koska olen kerrankin puhunut ulkomaalaiselle. Kuitenkin, koska opettaja oli reservin upseeri, saimme kolmannen luokan keväällä kaikille konepistoolit valmiiksi. Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 4, 90150 Oulu Helsingin toimitus Postiosoite: PL 1070, 00101 Helsinki, Käyntiosoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Joutsen Media Oy Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Painopaikka Botnia Print Oy, ISSN 0356-3588 Verkkouutispäälliköt HeNNA LAMMI perhevapaalla SAMuLI NISSILä 044 7370 261 journalistinen taittaja SAMuLI VäNTTILä 044 7370 244 toimittajat MerI ALArANTA-SAuKKO 044 2032 640 ANNuKKA KAAreLA opintovapaalla eeVA KärKKäINeN 040 1492 201 SANTerI LAMPI 044 7370 315 rISTO LuOdONPää 040 8201 781 PeNTTI MANNINeN 040 5709 400 PAuLIINA POHJALA 050 5450 915 PeKKA POHJOLAINeN 040 5357 674 PIrKKO WILéN 044 7370 238 Vakituinen aVustaja TIMO LAANINeN 040 8326 106 ValokuVaajat JAAKKO MArTIKAINeN 050 3495 549 MArIA SePPäLä 044 7370 386 GraaFikko KIrSI erVASTI perhevapaalla SANNA JärVeLIN 044 7370 327 päätoimittaja JuHA MääTTä 040 7359 612 toimituspäällikkö KATArIINA LANKINeN 044 7370 320 ulkoasupäällikko MIKKO erONeN 041 4539 554 Pakina 12.1. ei tarvitse perustella, mä haluan! Jari Nenonen Aluehallintovirastolle Lähettivät joulutodistuksen, jossa oli kuusi nelosta.. luKiossa viihdyin kolme kuukautta. ruotsin kielen numeroa vaadin nostettavaksi yhdeksikköön, koska öppnas här tiedetään ja kun vanhaemäntä puhui maaäppelistä, niin tiesin, että perunaahan hän tarkoittaa. 2018 43 Hei , olen Jari ja kirjoitan teille ensimmäistä kertaa. Siinä yhteydessä tehtiin oikeusmurha. Siitä kärähdimme, ja johtajaopettajan kansliassa ei tullut selväksi, oliko yhtään henkirikosta lievempi rikos. Kartoffel, saksasta kymppi! Algebrasta ja geometriasta voisitte nostaa numeroa, koska, vaikka en osaa derivoida enkä balderoida, niin päässäni on valuuttamuunnin, sinänsä tarpeeton, koska escudoja ei enää ole. Perään lähettivät joulutodistuksen, jossa oli kuusi nelosta. Punapukuinen kaunis täti sanoi telkkariuutisissa, että teiltä saa hakea muutosta koulutodistuksiin. Kun nelosia sanottiin tuoleiksi, luuli lähipiiri minun perustaneen huonekalukaupan. Tilasin ”bear” ja ”omelet with jam”. Kansakoulun todistuksessa ei ole juurikaan oikomista. Hillomunakkaan sijasta toivat kinkkumunakkaan ja karhun sijasta oluen, kuten ehkä oli tarkoituskin. Nämä neloset, arvoisa aluehallintovirasto, vaadin muutettaviksi kahdeksikoiksi. Hiihtäjänäkin olin huono, mutta armeijassa havaitsin, että kansakoulun kolmannen hiihto-oppi oli mallisuoritus ”kivääriosaston eteneminen avoimessa maastossa”. Käytösnumerosta en valita, koska vanhaan aikaan kaikki saivat kympin, jos ei tappanut ketään tai polttanut tupakkaa. Täti puhui peruskoulusta, mutta kun minä olen kansakoululainen, lyseolainen ja lukiolainen. Keskiarvo oli yhdeksän, lukuaineissa. Käsityönumeroa voisi vähän nostaa, sekä voimistelua ja urheilua. Hiirenhännän neulominen onnistui, mutta patalapussa äiti joutui auttamaan. Kerran siis oli ysi. No, laitetaan piirustuksestakin vähän parempi. Puutyön puolella löin vasaralla peukaloon, sattui ja pyörrytti. en moiti voimistelun kuutosta, koska sain kuitenkin korpraaliylennyksen 35 vuotta siviiliin pääsyn jälkeen
Keskustan jäsenille 86 € / vuosi aikakauslehti kerran viikossa koko maan äänenkantaja Keskustan jäsenille 86 € / vuosi aikakauslehti kerran viikossa koko maan äänenkantaja