Suomenmaa 12.11.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

S. Juha Sipilä uskoo EU:n päästötavoitteen toteutuvan. 4 Eriarvoistumiseen voi vaikuttaa Konkari tekee paluuta Helppoja vaatteita Ilmastonmuutoksen hillintä on yksi tapa torjua kasvavaa eriarvoistumista. s. 2 KESKIVIIKKO 12.11.2014 N:o 129 . Suunnittelen sen näköisiä vaatteita, joita itsekin haluaisin pitää, helposti puettavia, vaatesuunnittelija Mia Patanen kertoo. 6 414880 073513 VEROKEINOTTELUUN PITÄÄ PUUTTUA. 20. S. 3 Opintotuki ei enää riitä Keskustan 20 vuotta sitten luoma tukijärjestelmä on jäänyt jälkeen lähtötasostaan s. s. s. 6 Kauko Juhantalolla on kokemusta lukuisista merkittävistä tehtävistä politiikan saralla. Konkari yrittää nyt paluuta eduskuntaan. 9 . 2 ? HALLITUS EI HALLITSE SUOMEN KARTTAA
Vaikuttaminen olisi paljon helpompaa, jos vantaalaiset nuoret kiinnostuisivat nuorisovaltuustostaan. ?Tiedot luovat pahan varjon EU-komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin ylle. Hän oli pitkään Luxemburgin pääministeri ja valtiovarainministeri. Se syö köyhien kansakuntien voimavaroja ja rakentaa jättimäisiä tuloeroja. Se kannustaa myös korruptioon. Senkin takia tuntuu erityisen pahalta, että yhtenä unionin mallivaltiona pidetty Luxemburg on rakentanut veronkierrosta systemaattisen bisneksen. Keskustan pää-äänenkannattaja Päätoimittaja Juha Määttä Pääkirjoitukset Toimittajalta Suomi ei voi seurata sivusta Luxemburgin verobisnestä K ansainvälisen toimittajaryhmän paljastukset Luxemburgissa tapahtuvasta järjestelmällisestä veronkiertokeinottelusta ovat nousseet otsikoihin koko Euroopassa. Ja jos vain pieni osa nuorista on mukana vaikuttamassa, miten tekemämme päätökset voivat olla kaikkien nuorten hyväksi? Tästä on tullut suuri ongelma. Hänellä täyttyy olla mielipide, ja hänen täytyy uskaltaa sanoa se. Junckerin kotimaa on tehnyt taloudellista haittaa Suomelle ja arvaamatonta vahinkoa eurooppalaiselle yhteisölle. Suomi ei ole tässä pelissä ulkopuolinen tarkkailija, vaikka Stubb nyt mielellään niin tahtoisi. S-Pankki sai silmilleen S -Pankki havahtui varmasti tiistaina kovaan todellisuuteen, johon niin julkisuuden henkilöt kuin yritykset ja yhteisötkin saavat nykyisin varautua. Myös suomalainen kokoomusväki kannatti Junckerin valintaa. On paikallaan kysyä, nauttiiko Juncker vielä kokoomuksen luottamusta. Sen arvoihin ei voi kuulu järjestelmällisen veronkierron suosiminen, olkoonkin, että kaikki olisi tapahtunut niin sanotusti laillisesti. Asia on hankala erityisesti Euroopan kansanpuolueelle, mikä on Suomen kokoomuksen puolue. Hänen on täytynyt olla jopa osallisena. Juncker ei saakaan selvitä asiasta noin vain. Tälle paikalle konservatiivit halusivat valita juuri Junckerin. Hän oli pitkään Luxemburgin pääministeri ja valtiovarainministeri. Hänen on täytynyt tietää.? Kuva: Frederick Florin/AFP Photo/Lehtikuva paikka. ?Katsotaan nyt?, tuntui olevan Stubbin asenne. Suomen pääministeri ei voi toimia niin. Suuressa mitassa tapahtuva veronkierto on syöpään verrattavissa oleva kansainvälinen ongelma. Veronkiertoa pidetään erityisesti kehitysmaiden ja diktatuurien vaivana. luokkalainen, joka suoritti Suomenmaassa työelämään tutustumisjaksoa.. Yli vuosikymmenen ajan hän piti hallussaan kumpaakin virkaa. Hänen on täytynyt tietää. Julkisuuden hallinta on niin tärkeä osa bisneksen onnistumista, että sitä ei pidä aliarvioida. Ja sekin on päätöksiä tehtäessä otettava huomioon, että ehkä julkisuutta ei voi hallita mitenkään. Se voi toimia sellaisellakin tavalla, jota ei ole edes osattu ajatella. NUORTEN aktivoitumisella politiikkaan en tarkoita mitään suurta ihmettä, jossa jokaisen nuoren unelma-ammatti olisi kansanedustaja. Toivoisin ennemminkin sitä, että nuoret tiedostaisivat vaikuttamismahdollisuuksien olemassaolon ja olisivat tarpeen tullen riittävän rohkeita sekä viisaita käyttämään heille annettuja tilaisuuksia vaikuttaa omaan elämäänsä. Ja mitä enemmän nuoria on mukana vaikuttamassa, sitä tärkeämpi poliittinen ryhmä heistä tulee, ja sitä tarkemmin nuoret otetaan päätöksenteossa huomioon. TOIVON , että vaikuttamista opetettaisiin enemmän peruskouluissa. Onhan kouluilla oppilaskuntia ja vaikuttamisen opetus on linjattu opetussuunnitelmaan, mutta se ei riitä. Mielestäni on tärkeää, että vaikuttamista opetettaisiin konkreettisesti. Käytäisiin läpi, kuinka tehdä aloite ja miten sen kanssa pitää toimia. Ja niin mediat kuin kansalaisetkin ovat tarttuneet tähän mahdollisuuteen kiinni. Tämä pitäisi yritystenkin ymmärtää. Ne joutuvat maksamaan sen osuuden, minkä veronkiertäjä panee omiin taskuihinsa. S uomen pääministeri Alexander Stubb suhtautui Junckerin tulevaisuuteen ja koko julki tulleeseen kohuun Ylen haastattelussa tiistaina (11.11.) kuin ulkopuolisena tarkkailijana. Nyt kun asiakkaita on saatu hankituksi ja sitoutetuksi, maksuttomuutta vähennetään. On hyvä sanoa, että olisi pitänyt ajatella ensin. Internet ja sosiaalinen media tarjoavat nykypäivänä online-mahdollisuuden kommentoida mitä tahansa tapahtumaa. Saat siitä hienoja mahdollisuuksia ja opit uusia asioita. En olisi esimerkiksi itse koskaan uskonut, että pidän Vantaan kaupunginvaltuustossa puhetta sote-uudistuksesta. S-Pankki oli helppo leimata tietoisesti harhaan johtaneeksi ja kuluttajia aliarvioineeksi. Arvostelussa onkin perää. Missä on lähin nuorten vaikuttajaryhmä, miten se toimii ja miten sinne pääsee? Uskon, että myös puolueilla on nuorten poliittisessa aktivoimisessa tärkeä tehtävä. Puolueiden jäsenet voisivat nähdä nuoret tulevaisuuden potentiaalisina äänestäjinä ja näyttää nuorille teoilla, että heidän mielipiteellä on väliä. Lisäksi puolueet voisivat kohdistaa vaalikampanjoitansa tavoittamaan myös nuorempia ikäluokkia, koska ainakaan minua ei kiinnosta nuhjuuntunut ständi, jossa tarjoillaan pullaa. HALUAN kannustaa sinua, nuori, mukaan politiikkaan. Se todella on elämää muuttavaa. Saat viedä päätöksilläsi sinun ja yhteisösi elämää parempaan suuntaan. Kannattaako kokoomus yhä sellaista komission puheenjohtajaa, jonka kotimaa polkee eurooppalaisia ihanteita ja aiheuttaa toimillaan suuria taloudellisia menetyksiä jäsenvaltioiden ja myös Suomen taloudenpidolle? Häviäjien ketjun päässä ovat tavalliset kansalaiset ja suomalaiset yritykset. S-Pankki on käyttänyt muista poikennutta maksuttomuutta markki- Nuorten aika vaikuttaa navalttinaan. Tiedossa on toki ollut, että unioninkin piirissä on veroparatiiseiksi luokiteltavia maita tai alueita ? Luxemburgkin . S-Pankin ilmoitus joidenkin pankkiasiointien muuttumisesta maksulliseksi nostatti sellaisen moiteryöpyn, että yrityskuvan kirkastajilla on kova työ pankin kasvojen pesussa. Pikku uutisen perään ei tarvittu kuin Kuluttajaliiton lakimiehen mielipide, ja kansalaisten kielenkannat aukesivat. Nuorisovaltuuston kautta voit myös päästä ulkomaille puhumaan nuorten tulevaisuudesta. Joni Talja Kirjoittaja on Kartanonkosken koulun 9. Luxemburgilaista veronkiertosysteemiä ovat käyttäneet monet suuryritykset Suomesta Kreikkaan ja siltä väliltä. Toimittajat ovat tehneet suuriarvoisen työn. Euroopan unioni on paitsi talousliitto myös arvoyhteisö. Kun se pysyi suurimpana puolueryhmänä kevään eurovaaleissa, sille lankesi komission puheenjohtajan Suomi ei ole Luxemburgin pelissä ulkopuolinen tarkkailija. Suomikin on osapuoli, jota veronkiertobisnes on vahingoittanut. VANTAAN nuorisovaltuustosssa toimiessani olen huomannut, että vaikuttaminen kiinnostaa vain murtoosaa nuorista. Harva edes tietää, että vaikuttamisen kanavia, kuten nuorisovaltuusto, on olemassa. mutta silti nyt julkisuuteen tulleet tarkat tiedot ovat kun pommi. Nämä tiedot luovat pahan varjon erityisesti EUkomission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin ylle
Keskustelua täytyy käydä siitä, mikä on peruskunnan, väliportaan- ja keskushallinnon rooli, ja millaisilla rakenteilla tasapuolinen ja demokraattinen päätöksenteko voidaan turvata kaikkien hyväksymällä tavalla.?. Kun kaikki eduskuntapuolueet ovat sopineet soteuudistuksesta, niillä luulisi olevan rotia myös pitäviin perustuslain tulkintoihin, jotta uudistus ja sillä taattavat ihmisten perustuslailliset oikeudet toteutuvat.? KANSAN UUTISET epäilee, pitääkö kokoomus kaikkien puolueiden sote-sopimuksen: ?Kokoomus on Stubbin mukaan sitoutunut muiden puolueiden tavoin yhteisesti sovittuun uudistuksen. Kohta se nähdään, jääkö kokoomukselle kouraan Stubbin pelkäämä Musta Pekka, sillä uudistuksen lopullisen version pitäisi olla sitä val- mistelleessa ohjausryhmässä valmis viimeistään ensi viikolla. Edelleenkin on epäselvää, onko myös kokoomus sitoutunut pitämään sanansa.? POHJOLAN SANOMAT herättelee Lappiin mallia, missä maakunta saisi päättää omista resursseistaan: ?Lappi ja Skotlanti eivät nykymaailmassa ole ainoita, jotka haluavat palauttaa päätösvallan omiin resursseihinsa. Useimpien erimielisyyksien syynä on luonnonvarojen käyttö, josta muualla olevat haluaisivat määrätä ja ottaa hyödyn itselleen paikallisten sijaan. Demokraattisen päätöksenteon mallin luominen on vaativa harjoitus. Vähennämme sääntelyä ja holhoamista. Tuomme valinnan mahdollisuuksia hoivaan. Valtiontalouden säästöt on tehty karmean ottavalla höylällä. Ylen haastattelema valtiosääntöoikeuden tutkija Pauli Rautiainen Tampereen yliopistosta oli erityisesti huolissaan hallituksen kuntia koskevien päätösten eriarvoistavasta vaikutuksesta. KOKOOMUKSEN ja SDP:n hallitukset eivät ole koskaan hallinneet koko Suomen karttaa. Rakenteelliset uudistukset on tehtävä paikallista ääntä ja asiantuntemusta kuunnellen. Muutosten vaikutuksia on arvioitava moninaisista näkökulmista, alueelliselta kirjoltaan rikasta Suomea kun ei saa puristettua yhteen muottiin, vaikka kuinka karsittaisiin järjestäjätahoja tai niputettaisiin tehtäviä. HALLITUKSEN piireissä ei ilmeisesti ole jak- settu pohtia, miksi suomalainen yhteiskunta on muodostunut nykyisenkaltaiseksi. Valtionosuusjärjestelmän uudistaminenkin valjastettiin kuntaliitosten vetureiksi. Kokoomus ja SDP eivät ole jaksaneet välittää ihmisistä järjestelmän takana. Hallituksen mielestä syrjäisen kunnan valitseminen asuinpaikaksi on jokaisen oma valinta ja seuraukset pitää itse kantaa. Perustuslain henkeen tai keskustalaiseen aatteeseen ei sellainen ajattelutapa sovi. TOIVON keskustan myönteisen gallupkehityksen olevan seurausta siitä, että olem- ?Missään taloustilanteessa ei saisi ahdistaa heikompiosaisten asemaa entisestään, sillä perusoikeudet ovat voimassa myös taloudellisesti haastavina aikoina.. Silti olen vakuuttunut keskustalaisen inhimillisen järkipolitiikan suuntaa muuttavasta voimasta ja ennen kaikkea sen tarpeellisuudesta. Muut lehdet DEMOKRAATTI neuvoo sote-uudistuksen tekijöitä: ?Eniten vaivaa sote-valmisteluryhmässä ovat aiheuttaneet uudistuksen perustuslailliset ongelmat. Nykyinen hallitus on rapauttanut suomalaisten perusoikeudet. Kokoomuksen ja SDP:n hallitukset eivät ole koskaan hallinneet koko Suomen karttaa. KUN hallitus aloitti työnsä, näytti siltä, että joudumme heittämään hyvästit suomalaisille yhteiskunta-arvoille. Rakenteellisia uudistuksia, kuten kuntauudistus, laitettiin liikkeelle vain omat ideologiset tavoitteet mielessä. Huomioimme myös yksinelävät ja tavalliset työssäkäyvät. Tehtävää on rajusti ja taustalla on yhä kireä taloustilanne. Toisenlainen ääni on ollut muun muassa sosiaali- ja terveysministeri Laura Rädyn tai varsinkin kansaedustaja Kimmo Sasin kellossa. Kokoomuksesta yritetään pääministerin mukaan nyt vain tehdä syntipukki. Julkisesta keskustelusta on kyllä saattanut saada ihan toisenlaisen kuvan. Selvää on, että niiden ohella hallitus on itse nopeuttanut eriarvoistavaa kehitystä omilla päätöksillään. Tutkija kiinnitti huomiota valtionbudjetin käsittelyyn, jota ei saisi tehdä pelkästään talouspoliittisin perustein. Missään taloustilanteessa ei saisi ahdistaa heikompiosaisten asemaa entisestään, sillä perusoikeudet ovat voimassa myös taloudellisesti haastavina aikoina. MEIDÄN on hyvä miettiä, mikä muuttuu, jos keskusta nousee hallitusvastuuseen. Kuten nytkin, puskemme kohti parempaa perhe- ja aluepolitiikkaa. Palvelut ja elinvoiman keskittävät voimat käännämme palvelemaan koko Suomea. Lisäämme kotimaista ruokaa ja energiaa. Kehitämme kannusteita yrittäjyyteen ja työhön. Kuva: Jari Laukkanen me todella ymmärtäneet suomalaisten arjen hankaluudet ja mahdollisuudet tässä hetkessä. Kylmän politiikan keskellä meidän on tarjottava inhimillisiä ja oikeudenmukaisia vaihtoehtoja, kuten alueellinen perustulokokeilu on. Hallitus on uskotellut, että ihmisten toimeentulo-ongelmien syynä ovat vain haastava taloustilanne ja siitä seurannut työttömyys. 12.11.2014 www.suomenmaa.fi Puheenvuoro Hallituksen kylmä perintö Elsi Katainen Suomen keskustanaisten puheenjohtaja MAANANTAIN uutiset Ylellä todistivat asiantuntijan suulla sen, minkä keskusta on tiennyt koko oppositiokauden. Kuntien itsemääräämisoikeus on perustuslain nojalla turvattu, mihin nyt vedotaan. Kyse on kuitenkin tulkinnoista. Ihmisten oikeus terveydenhuoltoon, turvattuun toimeentuloon ja sosiaalipalveluihin ovat myös perustuslaillisia oikeuksia, jopa vahvemminkin kuin kuntien it- sehallinto
Hakalan mielestä se istuu edelleen keskustalaiseen aatteeseen kuin nenä päähän. Siirtyminen lainaksi elämisestä opintorahapainotteiseen malliin on mahdollistanut kouluttautumisen jokaiselle. . Nykyään enimmäismäärä on 335 euroa. Kelan johtavan tutkijan Pertti Honkasen mukaan nykyopiskelijat joutuvat tulemaan toimeen huomattavasti vähemmällä rahalla kuin edeltäjänsä 20 vuotta sitten. Korkeakouluopiskelijan täysimääräisen opintorahan ja asumislisän reaaliarvo on noin 80 euroa jäljessä vuoden 1994 tasosta. Myöskään opintotuen reaaliset kustannukset valtiolle eivät ole 20 vuoden aikana juuri kasvaneet. Vuonna 2013 valtion opintotukimenot olivat 784 miljoonaa euroa. Varallisuudestaan ja perheen taloudellisesta taustasta riippumatta jokainen voi lähteä opin tielle. Vuokra on niin iso menoerä opiskelijoille, että kyllä siinä tarvitaan apua. MYÖS Keskustan Opiskelijaliiton puheenjohtaja Jirka Hakala pitää opintotuen ensisijaisena kehityskohteena asumistukijärjestelmän parantamista. Hakalan mukaan opintorahalla ja asumistuella voi juuri ja juuri tulla toimeen, jos onnistuu saamaan kohtuuvuokraisen asunnon esimerkiksi opiskelija-asuntosäätiöstä. Kaikille niitä ei kuitenkaan riitä, ja erityisesti Helsingissä asuminen on kallista. Kun halvimmankin yksiön vuokra maksaa 600 euroa, eivät opintotuki ja asumislisä riitä edes yhdessä siihen, muusta elämisestä puhumattakaan. . Nykymallissa perheellisiä opiskelijoita ei huomioida lainkaan. Vaalien alla KOL haluaa myös muistuttaa puolueille, että opintotuki on opiskelun mahdollistavaa sosiaaliturvaa, ei palkkaa kerätyistä opintopisteistä. Opintotuen ehtoja ei saisi ainakaan kiristää nykyisestä. . Nyt opintorahapainotteinen malli on näivettynyt sen takia, että opintorahasta ei ole pidetty tarpeeksi huolta. Opintotuen kehittämisessä olisi huomioitava paremmin ne ihmiset, jotka eivät itsestään johtumattomista syistä kykene nykyisiä ehtoja täyttämään, Hakala toteaa. Myös Kelan Pertti Honkasen mielestä opintotukijärjestelmä kaipaa yksinkertaistamista. Opintotukilaissa on määritelty nelisenkymmentä erilaista rahamäärää tai kerrointa, joita tarvi- Kaikki rahat, mitä Kela opiskelijalle tilittää, menevät vuokranantajalle. taan eri opintotukimuotojen laskentaan. . Harvakseen tehdyillä tasokorotuksilla on lähinnä palautettu opintotuen aikaisempi reaaliarvo tai hillitty reaaliarvon laskua, Honkanen kertoo. HONKASEN mukaan tänä syksynä voimaan tullut indeksisuoja on sinänsä hyvä asia, mutta hän muistuttaa sen koskevan pelkästään opintorahaa. . 4 12.11.2014 Keskustan luomus kaipaa parsimista 20-vuotias opintotuki on kaukana lähtötasostaan ANNUKKA KANTOLA SUOMENMAA OPINTOTUKI on tullut opiskelijan ikään. Laki opintotuesta tuli nykymuodossaan voimaan Esko Ahon hallituksen aikana tammikuussa 1994. Opintolainan enimmäismäärä puolestaan pieneni samalla kun koron sääntely ja valtion korkotuki poistuivat. UUDISTUKSEN tultua voimaan syksyllä 1994 korkeakouluopiskelijat saivat opintorahaa enintään 1 540 markkaa. Kuluttajahintaindeksillä korjattu vuoden 1995 luku oli 795 miljoonaa euroa. Honkasen mukaan menojen hillittyyn kehitykseen on kaksi selitystä. Opintotukea on tosiasiassa leikattu pitämällä lain euromäärät ennallaan. Se on opintotuen tärkein anti yhteiskunnalle, Hakala näkee. . Siihen asti valtio oli tukenut opiskelijoita lähinnä lainapainotteisesti myöntämällä opintolainoille valtiontakauksia ja korkotukea. Uudistuksessa tuen painopiste siirtyi opintorahaan, joka yli kaksinkertaistui. Opintotuen saajia on vuosittain yli 300 000. Sen vuoksi suurin osa opiskelijoista joutuu olemaan töissä, mikä taas hidastaa opintoja, Hakala kertoo. Opintolainaa korkeakouluopiskelija voi nykyisin saada enintään 400 euroa kuukaudessa. Hakalan mukaan lainanotto on kuitenkin aina riski, sillä korkeakoulututkinto ei enää takaa hyvää palkkaa eikä edes työpaikkaa. . Kuva: Jari Laukkanen kijärjestelmän suurimpana epäkohtana. Opiskelijoiden maksamat vuokrat ylittävät keskimäärin selvästi asumislisän vuokrakaton, joka on nykyisin 252 euroa. Vuokrarajaa ei ole muutettu vuoden 2005 marraskuun jälkeen. . Jo nyt opintotuen hyödyntäminen on erittäin hankalaa, jos on osaopiskelukykyinen tai sairastuu. Jos tulevia budjetteja ajattelee, niin siihen kannattaisi panostaa. On paljon sellaisia ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita, joilla palkka pyörii alle suomalaisten keskipalkan. ASUMISLISÄN korotuksen lisäksi KOL ajaa opintorahaan huol- tajakorotusta. Esimerkiksi asumislisän suhteen on aika hämärää jatkossakin, tarkistetaanko se ja jos tarkistetaan, niin milloin ja millä tavalla, hän toteaa. Honkanen pitääkin asumislisän jälkeenjääneisyyttä opintotu- Opintotuki on yksi merkittävimmistä Kelan ylläpitämistä ja hallinnoimista tukijärjestelmistä. Yksi on se, että opintotukea saavien opiskelijoiden lukumäärä ei ole juuri kasvanut. Toinen tärkeämpi syy on se, että opintotuki sidottiin indeksiin vasta tänä vuonna. . Luomus kaipaisi pientä paikkailua, jotta se pysyisi hyvin kasassa.. Kaikki rahat, mitä Kela opiskelijalle tilittää, menevät vuokranantajalle. Onko se oikein nykyaikaa, että vanhempien tulot vaikuttavat joissakin tapauksissa opintotukeen leikkaavasti, vaikka opiskelija ei enää asu heidän luonaan, Honkanen kysyy. OPINTOTUKI oli syntyessään 20 vuotta sitten pääosin keskustan luomus
Hänen mukaansa uudistusta vastustettiin kiivaasti. Kuva: Jari Laukkanen Ministerille hautaseppele ja porsas oven pieleen KULTTUURIMINISTERI Tytti Isohookana-Asunmaa vastasi opintotukiasioista Esko Ahon hallituksessa, kun opintotukijärjestelmä uudistettiin. Isohookana-Asunmaan mukaan opintotukiuudistus oli hallituksen tärkeimpiä hankkeita, jolla pyrittiin huolehtimaan perusturvan säilymisestä vaikeassa taloustilanteessa. Isohookana-Asunmaa oli toiminut opintotukilautakunnan puheenjohtajana Oulun yliopistossa, joten vanhan opintotukijärjestelmän ongelmat olivat hänellä hyvin tiedossa. Opintolainoihin perustuvassa järjestelmässä valtio oli myöntänyt lainoille korkotukea. Kotitausta vaikuttaa enemmän, jos tulee valinnainen ruotsin kieli, eikä päinvastoin, sanoi ruotsin opiskelua edistävää Svenska Nu -verkostoa edustanut ex-pääministeri Paavo Lipponen (sd.). Paljon aikaa käytettiin väittelyyn siitä, miten hyödyllistä tai hyödytöntä ruotsin opiskelu on esimerkiksi työmarkkinoilla ja vaikkapa Suomen viennin kannalta. Pakkoruotsin vastustajat katsovat ruotsin opiskelun vievän sijaa muilta kieliltä ja hyödyllisemmiltä aineilta. LIPPONEN nosti omassa puheenvuorossaan esille suomalaisen identiteetin näkökulmaa. Hän sanoi näkevänsä kielen vieroksumisessa merkkejä eristäytymisen suuntauksesta ja nosti esimerkiksi eristäytymisestä Venäjän tämänhetkisen ilmapiirin. . Etuovelle oli tuotu häntä ja valtiovarainministeri Iiro Viinasta varten porsas. ISOHOOKANA-ASUNMAA epäilee ainakin hautaseppeleen lähettämistä Suomen Ylioppilaskuntien Liiton SYL:n tempaukseksi. Kotitausta vaikuttaa motivaatioon, kun vanhemmilla on erilaiset kyvyt selittää nuorelle etäisiä tavoitteita, kuten ruotsin merkitystä mahdollisen tulevan virkauran kannalta. KANNATTAJIEN puolella näkemys tasa-arvosta oli päinvastainen: valinnaisuuden myötä moni jättäisi ruotsin ottamatta ja voisi kärsiä siitä myöhemmissä vaiheissa. . Somevaikuttaminen on ihan aitoa vaikuttamista. Samaan aikaan, kun somesta on tullut ?koko kansan media?, myös esimerkiksi puhtaasti kaupalliset pyrkimykset somessa ovat yleistyneet, Laaksonen sanoo. Sosiaalisessa mediassa suosioon nousevat tutkijan mukaan muita helpommin ne, jotka osaavat käyttää huumoria, vedota tunteisiin tai laittaa persoonansa likoon. . Hän muistaa SYL:n roolin toisin kuin Isohookana-Asunmaa. Sarkomaan mukaan yhdessä ministeriön ja Kelan kanssa lakia valmistellut SYL iloitsi opintorahapainotteisuuteen siirtymisestä. . Tilanne oli johtamassa täydelliseen katastrofiin. pääministeri Paavo Lipponen eduskunnan sivistysvaliokunnan järjestämässä julkisessa asiantuntijakuulemisessa. Pohjola, maailman edistynein ja kilpailukyisin yhteisö, on suomalaisten koti globalisoituvassa maailmassa. SUOMALAISUUDEN liittoa edustanut emeritusprofessori Erkki Pihkala toppuutteli identiteettiin vetoajien puheita. . Minun tiedossa ei ole moista, Sarkomaa vastaa. Vapaa kielivalinta ry:n puheenjohtaja Ilmari Rostila (vas.) ja ent. Näin sanoo Helsingin yliopiston Viestinnän tutkimuskeskus CRC:ssä työskentelevä verkkotutkija Salla-Maaria Laaksonen. . Siinä tilanteessa oli hyvä tehdä oikeudenmukainen opintotukilakiesitys, joka merkitsi sitä, että opintolainapainotteisuus muuttui opintorahaksi. ISOHOOKANA-ASUNMAAN mukaan lakiesitys aiheutti lama-Suomessa valtavat vastareaktiot. Keskusta sai tehdä tosissaan töitä, jotta sai muun hallituksen uudistuksen taakse. Ei identiteettiä voida pakottaa. aluksi uudistusta vastaan. Mieleen on jäänyt erikoisia tapahtumia kiivaimmilta ajoilta ennen lain käsittelyä. Hirveästi uutta rahaa ei tarvittu, joten lain saattoi aika järkevästi perustella valtiovarainministerille, Isohookana-Asunmaa kertoo. Jälkikäteen kummallisimpana hän pitää sitä, että myös opiskelijat olivat PAKKORUOTSI muuttui tasa-arvokysymykseksi, kun eduskunnan sivistysvaliokunta kuuli asiantuntijoita ruotsin kielen vapaaehtoisuutta vaativasta kansalaisaloitteesta tiistaina. Pakollisuuden vastustajien mielestä kielen opiskelu vie suomenkielisiltä resurssia kohtuuttomalla tavalla, kun kieltä ei käytetä arjessa eikä moni saa siitä hyötyä työelämässä. . Eihän tämä voi meidän suuntauksemme olla. Lipposen mielestä suomalaisten olisi syytä muistaa pohjoismaalaisuuden merkitys. . Kokoomus pelkäsi keskustan napsivan irtopisteitä uudistuksella ja peräsi sen hintaa. . Itse asiassa laki ei ollut taloudellisesti hirmuisen rasittava, koska oli näköpiirissä, että valtion tukemat korkokulut kasvaisivat kuukausittain. 5 12.11.2014 Pakkoruotsista tuli tasa-arvokysymys SUSANNA JÄÄSKELÄINEN/STT HELSINKI Tytti Isohookana-Asunmaa vastasi opintotukiasioista Esko Ahon hallituksessa. Eräänä päivänä, kun Isohookana-Asunmaa poistui huoneestaan opetusministeriön käytävälle, ovensuussa häntä odotti hautaseppele. Kun lakia käsiteltiin budjetin yhteydessä valtioneuvoston juhlahuoneistossa Smolnassa, vahtimestari pyysi kulttuuriministeriä käyttämään takaovea. Kuva: Antti Aimo-Koivisto/Lehtikuva Tutkija: Somessa vähemmistö puhuu ja muut kuuntelevat SOSIAALISESSA mediassa käytävä keskustelu, kohut ja suositut mielipiteet eivät välttämättä heijastele kansan enemmistön näkemyksiä, vaikka somepöhinä helposti otsikoihin nouseekin. Opiskelijat eivät ymmärtäneet lain henkeä, hän kertoo. . Keskustelua oli siitä, paljonko saa tienata, hän kertoo. Oliko hautaseppeleen toimittaminen kulttuuriministerin oven taakse SYL:n tekosia? . Osa someilmiöistä on toki yhä puhtaita onnenkantamoisia, joiden nousua on mahdoton ennustaa, Laaksonen sanoo. Suomalaisia sosiaalisen median vaikuttajia ja menestyjiä palkittiin tiistaina Some Awards -gaalassa Helsingissä.. Opintoraha oli varmaan heidän mielestään liian pieni, kun he vertasivat sitä siihen, kuinka paljon lainaa aiemmin sai. Kun puhutaan somesta pitäisi muistaa, että se on vähemmistö, joka siellä kirjoittaa mielipiteitään. Somen käyttäjistä vain pieni osa bloggaa, kommentoi tai ilmaisee muuten mielipiteitään aktiivisesti. Suomenkielisille ruotsin opiskelun pakollisuus on haitta, joka rakentaa ja ylläpitää epätasa-arvoisuutta suhteessa ruotsinkielisiin, sanoi Vapaa kielivalinta ry:n puheenjohtaja Ilmari Rostila. Epätasa-arvoisuutta on Rostilan mukaan myös suomenkielisten kesken. Lainamahdollisuushan säilyi edelleenkin, mutta opintotukilain mukaan laina ei ollut mitenkään kannattavaa, Isohookana-Asunmaa toteaa. . Silti somevaikuttaminen on tehokasta, sillä somesta on tullut osa arkea niillekin, jotka eivät itse ole äänessä verkossa, Laaksonen sanoo. . Niitä korkoja ei olisi kohta kukaan pystynyt maksamaan, ei valtio eivätkä opiskelijat. Olin kuitenkin ehdottomasti sitä mieltä, että oli opiskelijoiden edun mukaista ajaa laki läpi. Kokoomuksen nykyinen kansanedustaja Sari Sarkomaa toimi SYL:n sosiaalipoliittisena vastaavana opintotukiuudistuksen aikoihin vuonna 1993. Se piti jotenkin nopeasti pysäyttää, Isohookana-Asunmaa muistelee. . Korkotaso kipusi kuitenkin 1990-luvun alussa taivaisiin, ja valtion korkomenot karkasivat käsistä. . Venäjällä on nyt sellainen suuntaus vallalla, että venäläiset ovat aivan erityisiä ja heidän kulttuurinsa aivan erityinen, eivätkä he oikein muita tarvitse
Se on mielestäni vahva signaali siitä, mikä on tahtotila, Luukkanen toteaa. KOKOOMUSTA johtava pääministeri Alexander Stubb listaa videohaastattelussaan ?kolme pointtia?, joilla Suomesta tehdään kestävän kehityksen mallimaa. Niitä ovat ekologinen, sosiaalinen sekä taloudellinen kestävyys. . Älä vie kalaa, opeta kalastamaan, Soini kuvailee. Hän korostaa maailmassa olevan valtavan paljon diktatuureja, joissa ihmisarvo poljetaan ja naisten ja lasten asema on huono. PERUSSUOMALAISTEN tiistaina julkaisemassa varjobudjetissa säästöjä haetaan erityisesti kehitysavusta, jonka puolue muuttaisi vapaaehtoiseksi rahastoksi.. Tämä on suurin kestävyysvajeemme tällä hetkellä. Sipilä näkee ilmastonmuutoksessa niin ongelman, haasteen kuin mahdollisuuden suomalaisille. . Vedetään hiilipäästöt alas, lisätään ympäristöhaitallisen kuluttamisen verotusta ja muutetaan kuluttajien käyttäytymistä, pääministeri sanoo ja lisää, että se täytyy tehdä sosiaalisen kestävyyden kautta. . Lisäksi maapallolla on paljon ihmisiä, jotka odottavat vaurastumista ja sitä, että he pääsevät paremman elämän syrjään kiinni. SIPILÄN mielestä päästöjä voidaan vähentää tavoitteen mukaisesti, ?jopa sen 95 prosenttia?. Hän katsoo sen edellyttävän bioenergiaan siirtymistä ja energiatehokkuuden lisäämistä. . Eri puolilla maailmaa ei ehkä ole vielä ymmärretty ilmas- tonmuutoksen vaikutusten vakavuutta, hän sanoo. . Sipilän mielestä päästötavoitteeseen voidaan päästä ja Rinteen mielestä ei voida. Kuvassa tulva Buenos Airesissa lokakuun lopulla. Köyhyys ei periydy sukupol- velta toiselle, vaan jokaiselle annetaan mahdollisuuksia koulutuksen ja terveydenhuollon kautta. Stubbin mielestä talous täytyy tasapainottaa siten, että työllisyys ja työllistäminen on nykyistä kannattavampaa. . Pystymme säästämään merkittävästi sekä sähkön- että lämmönkulutuksessa. Sipilän mukaan kansainvälisen ilmastosopimuksen saavuttaminen on erittäin tärkeää, koska tällä hetkellä puolentoista maapallon luonnonvarat hupenevat vuodessa. . Kuva: AFP Photo/Lehtikuva Sipilä: Ilmastonmuutoksen ratkaisu on uusi Nokia Keskustajohtaja uskoo EU:n päästötavoitteen toteutuvan, SDP:n Rinne pitää sitä liian toiveikkaana. PAULIINA POHJALA HELSINKI KESKUSTAN puheenjohtaja Juha Sipilä ja SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ovat eri linjoilla EU:n ilmastotavoitteen toteutumisesta. He puhuvat aiheesta Maailmantalouden tekijät -kampanjan videohaastatteluissa. Pitkän aikavälin tavoite EU:ssa on, että päästöt vähenevät 80?95 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Rinne ei usko tavoitteen toteutuvan, vaikka toivoo toisin. . Jätetään vihreä jalanjälki. Ilmastonmuutoksen ratkaisu tulee työllistämään suomalaisia, siitä tulee seuraava Nokia, hän ennustaa. KANSALAISJÄRJESTÖT haluavat kiinnittää huomion ihmisten kasvavaan eriarvoisuuteen kevään eduskuntavaalien lähestyessä. 13 järjestön toteuttamassa Maailmantalouden tekijät -eduskuntavaalikampanjassa muistutetaan, että maapallon rikkain prosentti omistaa nyt lähes puolet kaikesta maailman varallisuudesta. Kehitysyhteistyö ei riitä kasvavan globaalin eriarvoistumisen kitkemiseen, järjestöt muistuttivat kampanjan avajaisissa Finlandia-talolla tiistaina. GLOBAALIEN kehityskysymysten asiantuntijajärjestö Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Eva Nilsson kertoo, että kestävää taloutta luodaan esimerkiksi suitsimalla veroparatiiseja, lisäämällä suuryritysten vastuullisuutta ja hillitsemällä ilmastonmuutosta. Hän muistuttaa, että rikkaat aiheuttavat ilmastonmuutosta päästöillään mutta köyhät joutuvat sen kärsijöiksi. WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkanen kiinnittää huomiota Sipilän ja Rinteen näkemyseroihin. . 6 12.11.2014 Ilmastonmuutos aiheuttaa muun muassa sään ääri-ilmiöitä. Mitä enemmän duunia jengi tekee, sitä enemmän varoja meillä on käytettävänä. PERUSSUOMALAISTEN johtaja Timo Soini puhuu ennen kaikkea kehitysavusta, joka täytyy hänen mielestään tehdä tarpeettomaksi.
Ben Zyskowicz haluaa kieltää mustalaisilta kerjäämisen, vaikka hänkin voisi ylpeillä sillä, että vainotut juutalaiset ovat luoneet pankit, elokuvateollisuuden ja rikkaan kulttuurin. Aarno ?Loka. Kovia huutajia on joka porukassa, mutta kyllä ykköspalkinto pitää antaa kokoomuskonkari Ben Zyskowiczille. Siis Ben, otahan opiksesi, mitä Alex sanoo: . On rumaa kun aikuiset huutavat toisilleen. Pirjo Kontio lainat Maapallolla on paljon ihmisiä, jotka odottavat, että pääsevät paremman elämän syrjään kiinni. FAKTA Kansalaisjärjestöjen haastattelussa Soini kuitenkin sanoo, että perussuomalaiset eivät vastusta köyhien ja kehitysmaiden auttamista. . Hän ehtii kaikkiin sähköisiin välineisiin vakuuttamaan nöyryyttään ja lupaa, että kokoomus kuuntelee taas kansaa herkällä korvalla. Hieno homma. Rakas pääministerimmekin on hoksannut, että eduskunnan keskustelutavoissa saattaisi olla tarkistamisen varaa. Heino homma tämäkin. Minä en rupea maailmalla abortteja rahoittamaan, Soini sanoo. MAAILMANTALOUDEN TEKIJÄT -kampanjan toteuttavat yhteistyössä Attac, Eettisen kaupan puolesta, Finnwatch, Kepa, Kirkon ulkomaanapu, Pelastakaa Lapset, Plan Suomi, Solidaarisuus, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen lähestysseura, Suomen World Vision, Suomen UNICEF ja WWF Suomi. Kampanjaan kuuluu Talouspoliittinen vaalikone, jossa eduskuntavaaliehdokkaat esittävät näkemyksiään kestävästä taloudesta. Kampanjan verkkosivut löytyvät osoitteesta www.maailmantaloudentekijat.fi. Järjestöjen hallitusohjelmasuosituksia Asetetaan yrityksille sitovat, ihmisoikeuksia koskevat huolellisuus- ja yritysvastuuraportointivelvoitteet Laaditaan suunnitelma kotimaisten päästöjen supistamisesta vähintään 80?95 prosentilla vuoteen 2050 mennessä Suuresta kansansuosiosta edelleen nauttiva presidentti Vladimir Putin saattaa olla ruplakriisistä salaa mielissään. Se vähentää kansalaisten matkustusintoa ja säästää siten alamaiset turmiollisilta lännen vaikutteilta. Päivi Isotalus Kauppalehdessä Laaditaan suunnitelma hiilivoiman käytön asteittaisesta alasajosta ja korvaamisesta kestävillä uusiutuvilla energiamuodoilla Odotan jännityksellä sitä päivää, kun Afrikan venepakolaiset ja Romanian kerjäläiset luovat jotain uutta kulttuuria. Henkilökohtaisesti annan kehitysapua, mutta niiltä momenteilta ja niihin kohteisiin, jotka sopivat minun filosofiaani. 7 12.11.2014 Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä pitää suurimpana kestävyysvajeena sitä, että ihmiset käyttävät puolentoista maapallon luonnonvarat vuodessa. apollon tietäjät Kuva: Jari Laukkanen Huutamatta paras SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne pelkää, että EU:n pitkän tähtäimen ilmastotavoite ei toteudu. Kuva: Jari Laukkanen Rakastettu ja ihailtu pääministerimme Alex on aloittanut imagonkohennuskampanjan. Moni muukin on asian jo hoksannut. Pääministerimme mielestä on kamalaa, että aikuiset ihmiset (lue: kansanedustajat) huutavat toisilleen kyselytunnilla. Ihan pieni tarkennus: viime aikojen kovimmat desibelit eduskunnassa on mitattu välikysymyskeskusteluissa. Edellisestä ehtikin jo kulua muutama kuukausi. Hän kiertää hurmaamassa koululaisia. Ei pääse, ei pysty, ei kykene. Anja Harju Kalevassa. Osa keskustassa asuvista alkaa olla jo niin cityihmisiä, että kaikki muutama sata metriä kauempana oleva on jo liian kaukana. Esimerkiksi kaivoksille asetetaan ympäristöperustainen louhintavero Yhteiskunnallinen keskustelu on alkanut muistuttaa lemmikkieläinten kohtelua sillä erotuksella, että tarpeettoman inhimillistämisen kohteina ovat kissojen ja koirien sijaan yritykset ja muut organisaatiot. Elina Grundström Helsingin Sanomissa Edistetään oikeudenmukaista, kunnianhimoista ja laillisesti sitovaa kansainvälistä ilmastosopimusta YK:n ilmastoneuvotteluissa Pariisissa vuonna 2015 Edistetään tulo- ja varallisuuseroja tasaavien verojärjestelmien käyttöönottoa kaikkialla Vaaditaan suomalaisilta suuryrityksiltä maakohtaisten talousraporttien vuosittaista julkaisemista ja ajetaan talousraportoinnin laajentamista EU:ssa Nyt kaikki on kovin keskustakeskeistä. Laitinen Iltalehden blogissaan Siirretään verotuksen painopiste ympäristölle ja yhteiskunnalle haitallisiin toimintamuotoihin ja sitoudutaan kompensoimaan haittaveroista mahdollisesti aiheutuvat sosiaaliset tai eriarvoistavat vaikutukset yhteiskunnan heikoimmassa asemassa oleville
Hallituksen taloutta kurjistavalla leikkauslinjalla työttömyys räjähtää käsiin, puolue katsoo. Vasemmistoliitto kattaisi tilapäiset menolisäykset velkarahalla. Katainen jättäisi edellisen rakenneuudistuksen kohteina olleet toimipisteet uudistuksen ulkopuolelle. Katainen jätti eduskunnassa kirjallisen kysymyksen käräjäoikeusverkoston kehittämisestä. Kysymyksen taustalla on oikeusministeriön työryhmän aloittama käräjäoikeusverkoston uusimistyö. Ministeriön tiedotteesta ilmenee, että erityisesti käräjäoikeuksien sivutoimipisteiden määrää pidetään runsaana. . Kyllä tämä on niin kaksinaamaista touhua, että ei kestä kriittistä tarkastelua, että ensin leikataan rahat ja sitten tullaan tänne puhumaan ihmisoikeuksista ja pakolaisuuden patoamisesta jo lähtömaissa. PERUSSUOMALAISET vetosivat hyväntekeväisyyteen perustuvaan malliinsa, johon muissa puolueissa ei kuitenkaan uskottu. Teuvo Hakkarainen (ps.) opasti, että kehitysavussa kannattaisi keskittyä ?lipunheiluttelun. Rahaa suunnattaisiin esimerkiksi homekoulujen korjauksiin ja liikenneväyliin. sijasta käytännön hommiin. . Hän oli opettanut hyvin marssimaan ja heiluttamaan punalippuja siellä. Mitä hyötyä niille ihmisille tämmöisestä toiminnasta on? Vasemmistoliiton Markus Mustajärvi sanoi nähneensä itse vaikuttavia kehitysavun tuloksia Nicaraguassa. Ajatuksena on säästää puoli miljardia euroa siirtymällä puolueen hahmottelemaan rahastomalliin. Mallissa veronmaksajat saisivat itse päättää, paljonko sijoittavat kehitysapuun. Tukeminen olisi verovähennyskelpoista 200 euroon saakka. Kuva: Jari Laukkanen PALONIEMEN lista suomalaisista ihmisoikeusongelmista jatkui: Perhe- ja lähisuhdeväkivalta rehottaa edelleen, kiusaaminen on yhä vaikeampi ongelma ja se traumatisoi uhrinsa jopa eliniäksi. Hajanainen ja heikosti resursoitu lastensuojelu ei pysty aina auttamaan kaikkein haavoittuvammassa asemassa olevia lapsia ja nuoria. Nuorten syrjäytyminen on kasvava ongelma. Synnytysten keskittäminen aiheuttaa turvattomuutta. Koulujen lakkauttaminen pidentää koulumatkoja ja heikentää osaltaan sekä tasa-arvoisen ja laadukkaan perusopetuksen mutta myös toisen asteen koulutuksen. Vähemmistöihin kohdistuu edelleen suvaitsemattomuutta ja syrjintää. Huono taloustilanne ja siitä seuranneet rajut leikkaukset peruspalveluihin vaarantavat yhä enemmän kansalaisten perusoikeuksien toteutumista, Paloniemi korosti. Keskustan eduskuntaryhmä edellyttää, että valtiontaloutta tasapainotettaessa perusoikeudet toteutuvat. . Olen vain sitä mieltä, että miehen ei tule voida synnyttää. VIHREIDEN Oras Tynkkynen kysyi Zyskowiczilta, mitä haittaa siitä olisi, jos valtio ei enää velvoittaisi sukupuoltaan korjaavaa ihmistä lisääntymiskyvyttömyyteen. Alle tuhat euroa kuussa ansaitsevat vapautettaisiin ansiotuloverosta kokonaan. Vasemmistoliitto esittää miljardiluokan elvytystä VASEMMISTOLIITON varjobudjetissa esitetään talouden elvyttämistä noin miljardilla eurolla. Lisäksi kiristettäisiin suurituloisten verotusta ulottamalla solidaarisuusvero 70 000 euron vuosituloihin ja tekemällä yli 150 000 euroa vuodessa tienaaville oma veroluokka. Perussuomalaisten Teuvo Hakkarainen joutui puoluetovereidensa kanssa selittelemään eduskunnalle kehitysavun leikkausvaatimuksia. Tämä ajatus on minulle niin vieras. Ei me voida molempia ominaisuuksia lähteä yhteiskunnan varoilla ylläpitämään.. Hän sanoi, ettei usko minkään väristen lippujen heiluttamisen opettamisen kuuluneen lähettiläs Hirvelän toimenkuvaan. KOKOOMUKSEN Ben Zyskowicz puuttui STM:n valmistelemaan lakiesitykseen, jonka myötä naisesta mieheksi sukupuoltaan korjaavalta ei enää edellytettäisi steri- lisaatiota. Veroporkkana ja rahaston perusrahoitus maksaisivat valtiolle puolueen laskelmien mukaan noin puoli miljardia euroa. Hallituksen budjetissa kehitysapuun on varattu ensi vuodelle noin miljardi euroa. Perussuomalaiset säästäisivät myös suurille yrityksille maksettavista yritystuista ja verottamalla suurituloisia nykyistä rankemmin. Silloin kun korjataan, lähtee toinen ominaisuus ihmisestä pois. On tehtävä paljon enemmän konkreettista työtä sekä valtionhallinnossa että kunnissa, jotta naisten ja lasten, vammaisten ja vanhusten oikeudet toteutuisivat. lyhyesti Katainen kysyy käräjäoikeuksien sivupisteistä KANSANEDUSTAJA Elsi Katainen (kesk.) kysyy hallitukselta, onko sen tarkoituksena karsia käräjäoikeuksien sivupisteitä. Suomessa on kohtuuttoman pitkät käsittelyajat sosiaalietuuksissa ja suuret kunta- ja koulukohtaiset erot oppilashuollon ja muun terveydenhuollon saatavuudessa, Paloniemi listasi. Aila Paloniemi. Zyskowicz myönsi, ettei voi oikein vedota kuin omaan ajattelumaailmaansa ja maailmanjärjestykseen. Perussuomalaisten Mika Niikko perusteli kielteisen kantansa sillä, että synnyttäminen ei ole miehinen ominaisuus. . Kuva: Heikki Saukkomaa/Lehtikuva Perussuomalaisten logiikka joutui koetukselle PEKKA POHJOLAINEN/STT HELSINKI PERUSSUOMALAISET saivat tiistaina uudistamansa kehitysavun leikkausvaatimukset heti silmilleen, kun eduskunta keskusteli hallituksen ihmisoikeusselonteosta. Vasemmistoliiton Risto Kalliorinne piti käsittämättömänä, että perussuomalaiset esittävät puolen miljardin leikkausta kehitysapuun, vaikka heidän ajattelussaan ihmisiä pitäisi auttaa nimenomaan heidän omassa kotimaassaan. . Näin tullaan Zyskowiczin mukaan tilanteeseen, jossa miehenkin pitää voida synnyttää. Zyskowicz sanoi, ettei voi hyväksyä tätä. . 8 12.11.2014 Paloniemi: Suomessa rehottaa perhe- ja lähisuhdeväkivalta SUOMEN perus- ja ihmisoikeushaasteet liittyvät erilaisiin arjen ongelmiin, korosti keskustan kansanedustaja Aila Paloniemi tiistaina, kun eduskunta käsitteli hallituksen selontekoa. . Käytännössä herää pelko, että hallituksen säästötavoitteet aiotaan toteuttaa sivutoimipisteitä lakkauttamalla, Elsi Katainen perustelee kysymystään. Perussuomalaiset leikkaisivat puoli miljardia kehitysavusta PERUSSUOMALAISTEN tiistaina julkistamassa varjobudjetissa haetaan säästöjä erityisesti kehitysavusta. Olin Nicaraguassa laittamassa sahoja ja siellä oli SKDL:n edustaja Inger Hirvelä organisoimassa sitä. Sosiaaliturvan ja lapsilisien leikkaukset peruttaisiin. Vasemmistoliitto perustelee kantaansa sillä, että myös ekonomistit kannattavat elvytystä.
Punamultahallituksen kanssa yhteistyö on ollut usein läheisempää kuin porvarihallituksen. SATAKUNTALAISELLA politiikan konkarilla on ikää 72 vuotta. Sosiaalipolitiikka ja pienen ihmisen asia ovat keskustalle histo- Keskusta osaa ja puolueen toiminta Sipilän johdolla on jämerää. riallisesti tärkeitä asioita, korostaa Juhantalo. Eläkeläisillä ei mene hänen mukaansa vieläkään hyvin. Nyt tarvittaisiin uudenlainen rahasto, joka luottaisi enemmän yrityksen kykyyn arvioida riski, ja jossa yrittäjän oma koti ei olisi yrityksen varallisuuden piirissä, Juhantalo sanoo. Tarvitaan siis poliittinen päätös ja riittävä, 2-3 miljardin euron suuruinen summa rahaa saataisiin kokoon osin valtiollisia yrityksiä myymällä, eläkerahastoista tai ottamalla lainaa. TALOUSPOLITIIKAN linjassa Juhantalo kuuluu mieluummin elvyttäjiin. Ajatus siitä, että keskellä metsää asuvan ulkohuussiin tarvittaisiin tuhansien eurojen muovisäiliöt letkuineen tuntuu miehestä perin vieraalta. TALOUDESSA ja työllisyydessä Juhantaloa sytyttää Juha Sipilän ajatus pk-yrityksille tarvittavista uusista rahanlähteistä, joista yrittäjät saisivat otteen. Pankeilla on nyt rahaa, mutta EU:n johdolla nostetut vakavaraisuuspäätökset tekevät niistä niin varovaisia, että normaaleilla vakuuksilla, joita ihmisillä on tarjota, ei ole mitään merkitystä. Kielteisyyden ilmapiiri on muuttanut jopa hyvin pärjäävien yritysten lainan saannin mahdottomaksi. . Haluaisin itsekin tuohon mukaan, sillä tunnen asiat, joista puhutaan ja päätetään. SUOMEN kivijalkana Juhantalo pitää talouden ja sosiaalipolitiikan ohella turvallisuuspolitiikkaa ja Paasikiven-Kekkosen linjan opetusta. . Kuka tietää, ikä voi olla kevään eduskuntavaaleissa musta hevonen. Haasteet ovat suurempia kuin aikoihin ja äänestäjillä voi korostua halu valita eduskuntaan kokeneita ja varttuneita kansanedustajia. Kuva: Anne Hievanen ANNE HIEVANEN KANKAANPÄÄ JOTAIN on tehtävä yhteiskuntaan hiipimällä tulleelle byrokratiallekin. Mitä järkeä on mitata esimerkiksi tuottajan pellon pinta-ala uudelleen ja uudelleen. KUUSI kertaa kansanedustaja- na, ryhmän sekä valiokunnan puheenjohtajana ja ministerinä toiminut Kauko Juhantalo pyrkii eduskuntaan ensi kevään vaaleissa. Stubbin hallituksen kompurointia sivusta seurannut konkari on pannut ilolla merkille, miten mallikkaasti keskusta nyt toimii. Miehessä syttyi tekemisen nälkä. . Osalla kansaneläke on 600-700 euroa ja kun vuokraan menee melkein sama, tilanne ei ole helppo. . EU:n ohella meidän on muistettava aina pitää toimivat ja hyvät välit naapureihin, erityisesti Venäjään. Energiapolitiikkaakaan Juhantalo ei unohda ja keskustan kohdalla tuo tarkoittaa tuulivoimaa, bioenergiaa, haketta ja turpeen ja vesivoiman lisäkäyttöä. Tiestö on hoidettava kuntoon ja jätevesiasiassa on otettava järki käteen. Keskusta osaa ja puolueen toiminta Sipilän johdolla on jämerää, Juhantalo kehuu. . Hänen mukaansa Suomessa pitäisi ottaa myös riskiä. Näkemystensä takana miehellä on pitkä kokemus asianajajan ja juristin tehtävistä ja useita esimerkkejä siitä, miten hyvänkin yrityksen laajentuminen voi tehdä topin, kun luottoa ei saada. . Asioita on uudistettu, mutta lieveilmiönä on tullut paperisotaa, lupamenettelyä ja tarkastajia tarkastajien perään. Vika ei ole yksin virkamiesten ja nyt tarvittaisiinkin sopiva taho opettamaan virkavirheitä pelkääville virkamiehille kansainvälistä joustavuutta. . Juhantalo jätti viime eduskuntavaalit väliin puolisonsa sairauden vuoksi ja osin keskustan silloisen, oudon politiikan vuoksi ja on käyttänyt väliajan oman maakunnan ja Kankaanpään asioiden hoitamiseen. Jos sote-kuvio on yhä sotkuinen hallituksessa ja eduskunnassa, junnaus on näkynyt myös Satakunnassa, jossa Juhantalo toimii sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtajana.. 9 12.11.2014 Kevään vaalit voivat olla konkariehdokkaiden juhlaa Kauko Juhantalo syttyy ajatuksesta palata valtakunnanpolitiikkaan Kauko Juhantalolla on kokemusta kansanedustajan, ryhmän sekä valiokunnan puheenjohtajan ja ministerin tehtävistä. Keskustan on nyt löydettävä yhteistyökumppanit, joissa suhtaudutaan myötämielisemmin pienen ihmisen asiaan
Se kertoo, kuinka vieraantuneita, välinpitämättömiä ja tietämättömiä kykypuolueen opiskelijasiipi on elintarvikeketjua kohtaan, jyrähtää Keskustan Etelä-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Esko Lehtimäki. ki muistuttaa. . Kun nytkin on vaikea kasvattaa vientiä perinteisillä aloilla, kuten puu- ja metalli ovat olleet. 10 12.11.2014 Presidentti Niinistön kasakkasananlasku kerää kehuja KIMMO MÄKILÄ/STT HELSINKI KULMAKARVAT kohoilivat, kun presidentti Sauli Niinistö käytti maanpuolustuskurssin avajaispuheessa venäläistä sananlaskua ?kasakka ottaa sen, mikä on huonosti kiinni.. Olin isän tyttö, oululainen sotaorpo Pieta Roininen kuvaa suhdetta isäänsä, joka kaatui talvisodassa tammikuussa vuonna 1940. Pieta oli isän kuollessa hieman yli kolmivuotias. Roinisen kokemus on, että sotaorvoista haluttiin vaieta tai heidät haluttiin vaientaa. Tilanne on parantunut järjestäytymisen myötä, ja nyt kun sotaorvoille on viimeinen myönnetty oma tunnus. Pieta Roininenkin on saanut oma tunnuksensa, mutta ei enempää. SOTAORPOTUNNUSTA on ollut puuhaamassa Kaatuneiden Omaisten Liitto ry. Mikäli olisimme tuontiruuan varassa, pitää vastaavasti saada vietyä jotain muuta ulkomaille, että kansantalous pysyisi tasapainossa. Juuri näin hyvä poliitikko puhuu, eli käyttää kansansanontoja, jotka ihmiset ymmärtävät. Suomen pitäisi käyttää hyväkseen tätä, että Venäjällä ei ole mitään sitä vastaan, että meillä on vahva oma armeija. Soikkasen mielestä olikin viisasta, että Niinistö käytti puheessaan juuri venäläistä sanontaa ja perusteli Suomen kantaa sillä. . Meillä on kuitenkin maailman parhaat resurssit, puhdas ympäristö, ruoka, vesi ja aurinkoa eläimille. . On huolestuttavaa, mikäli näin ajattelevat tulevaisuuden arjesta vieraantuneet kokoomusopiskelijat valmistuttuaan toimisivat jatkossa lastemme opettajina, poliitikkoina tai virkamiehinä. Lehtimäen mielestä nyt jos koskaan pitäisi suomalaista maataloutta ja suomalaista elintarviketuotantoa nimenomaan puolustaa viimeiseen saakka. SUOMI ei nytkään tuota edes omiksi tarpeikseen naudan- ja sianlihaa, Lehtimä- Esko Lehtimäki. ISÄ OLI yksi sotamies maailmassa, mutta minulle hän oli koko maailma. Tällä hän viittasi muun muassa Puolustusvoimien ja turvallisuuden tärkeyteen. Asiantuntijat kuitenkin kehuvat Niinistön puhetta ja arvioivat, että Venäjällä viesti kyllä ymmärretään ja hyväksytään. Poliittisen historian professori Timo Soikkanen Turun yliopistosta huomauttaa, että ei Venäjä paheksu sitä, että Suomi pitää omasta puolustuksestaan huolta, päinvastoin. . Miten kokoomuksen opiskelijasiipi tätä yhteiskunnan KESKUSTA ei missään olosuhteissa hyväksyisi Kokoomuksen opiskelijaliiton esitystä, Lehtimäki vakuuttaa. . Luulen, että se ymmärretään täysin. Sananlasku on tällaista vanhan kansan puhetta, jossa ei siis henkilöidä mitään, vaan se on yleinen varoitus, että kannattaa katsoa omansa perään. Vihavainen arvioi, että kyseinen sananlasku ei ole Venäjällä mitenkään hirveän yleinen, mutta sen tarkoituksen kaikki silti tajuavat. Sanontaa on tämänhetkisen kriisin ai- kana käytetty myös Ukrainassa siitä näkökulmasta, että on pidettävä kiinni siitä minkä omistaa, tai muuten se viedään. TIMO SOIKKANEN muistuttaa venäläisten korostaneen jo presidentti Kekkoselle, että he hyväksyvät sen, että Suomi varustautuu ja pitää armeijastaan huolen. Huonoa taas venäläisvinkkelistä olisi se, että Suomi hakisi turvaa ja liittolaisia lännestä. . Liitto perustettiin vuonna 1945 sotaleskien ja muiden kaatuneitten omaisten keskusyhdistykseksi. Liiton hallitus on vuodesta 2004 pyrkinyt siihen, että valtiovalta tunnustaisi virallisesti sotaorpojen olemassaolon. Vielä elossa olevien sotaorpojen määrää ei ollut mahdollis-. Se että Suomi pitää oman tonttinsa ja vahvan armeijan, oli Neuvostoliiton ja on Venäjänkin intresseissä, Soikkanen sanoo. Myös Venäjän tutkimuksen professori Timo Vihavainen Helsingin yliopistosta katsoo, että Niinistön sanoma osataan Venäjällä tulkita. . Kuva: Maria Seppälä kakkua kasvattaisi. Venäläiset itse ovat kovasti isänmaal- lisia ja kannattavat vahvaa armeijaa. Kannanotto on järkyttävä. Se on heikäläinen sananlasku, ei sitä paremmin voi sanoa. Presidentti lainasi venäjän kielellä venäläistä sanalaskua, joka suomeksi kuuluu: ?kasakka ottaa sen, mikä on huonosti kiinni?. Lehtimäki kysyy. Varsinki Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla elintarvikesektori on merkittävä työllistäjä, Lehtimäki muistuttaa. Lisäksi elintarviketeollisuus työllistää suoraan maakunnissa vajaat 5 000 henkilöä ja liikevaihtoa kertyy noin 200 miljoonaa euroa. Koko valtakunnassa leipänsä elintarvikesektorilta saa Tampereen asukasluvun verran eli määrä 300 000 henkeä. Sotaor Talvisodassa kaatun ANJA MANNINEN OULU . Kuva: Markku Ulander/Lehtikuva ?Kokoomusnuoret eivät välitä elintarvikeketjusta? KOKOOMUKSEN OPISKELIJALIITTO Tuhat- kunta hyökkäsi poikkeuksellisen voimakkaasti suomalaista lihantuotantoa vastaan. Tuhatkunnan mielestä naudan- ja sianlihantuotannon yhteiskunnallisista tuista on luovuttava, koska ne vääristävät markkinoita, kuormittavat luontoa ja ovat kalliita.
Äiti ei ottanut toista miestä. Hän kuoli 47 vuotta myöhemmin samana päivänä kuin isä eli 22.1. 1987. Nyt olen puhunut kun yhdistys perustettiin. Sotaorvoiksi jäi aikanaan yli 50 000 lasta, joista arvioidaan vielä olevan elossa noin 30 000. Valtakunnalliseen rekisteriin on tähän mennessä ilmoittanut tietonsa yli 16 000 sotaorpoa. Sotaorpoyhdistyksiä alettiin perustaa vasta 2000-luvun alussa. Tämän suunnitelman seuraava tavoite on taloudellisen tuen saaminen kaikkein heikoimmassa taloudellisessa asemassa oleville sotaorvoille, Oulun seudun Sotaorpoyhdistyksen rekiste- SOTAORPOTUNNUS on kukka, jonka päällä on sururisti ja Suomen Leijona. Tunnus on ?valtiovallan kunnianosoitus Suomen sodissa vuosina 1939-1945 isänsä ja/tai äitinsä menettäneiden sotaorpojen arvokkaasta uhrauksesta isänmaamme hyväksi?, kunniakirjassa todetaan. Pieta Roininen aikoo laittaa kunniakirjansa kehyksiin. Lokakuun 11. Isä tuli hakemaan äitiä, Pieta Roininen kertaa merkillisiä vaiheitaan. SOTAORVOT itsekin vaikenivat kokemastaan pitkään. Jäsenmäärä on tällä hetkellä noin 11 000.. Liitto valitsi pienten askelten taktiikan, jonka ensimmäiseksi tavoitteeksi tuli tunnustuksen saaminen. Nyt liittoon kuuluu 71 jäsenyhdistystä. Kaatuneitten omaisten liiton jäsenmäärä alkoi kasvaa, kun sotaorpoyhdistykset alkoivat liittyä sen jäseneksi. Eteen tuli muutto ja uuden elinpiirin etsiminen. . Kuva: Katja Pikkarainen ta selvittää mistään asiakirjoista, vaan edellytettiin rekisteröitymistä. Liitto aloitti yhteistyössä paikallisten yhdistysten kanssa rekisteröintihankkeen, jonka tavoitteena oli mahdollisimman monen sotaorvon tavoittaminen. Vuoden 2010 tienoilla annettiin valtiovallan taholta ymmärtää, et- tä, jos liitto jättää pois vaatimukset taloudellisesta tuesta, tunnustamishanketta voidaan viedä eteenpäin. Pieta Roinisen mukaan silloinen pääministeri Jyrki Katainen ilmoitti, että ei allekirjoita tunnustamishanketta, jos siihen sisältyy taloudellisia vaateita. Liitto hyväksyi ajatuksen, jotta hanke lähtisi etenemään. . Muistan hyvin hänen kasvonsa. Isä kaatui Märkäjärvellä 22. tammikuuta vuonna 1940. Puolison kaatumisen jälkeen äidin ja kolmen lapsen elämä ei ollut helppoa. Pieta Roinisen lähipiirissä on eri elämänvaiheissa ollut sotaorpoja, mutta kohtalotoverit eivät tunteneet toistensa taustoja, koska niistä ei puhuttu. . päivänä vuonna 1930 syntynyt Pieta Roininen oli siis hiukan yli kolmivuotias, kun sotaan lähdössä ollut isä itsenäisyyspäivänä hyvästeli perheensä. . Isä otti meidät lapset vuoteesta ja hyvästeli. 12.11.2014 Pieta Roininen ei enää vaikene sotaorpoudestaan. Kuva: Katja Pikkarainen Ranskanlilja, sururisti ja leijona SOTAORPOTUNNUKSEN on suunnitellut taiteilija Aimo Vuorinen. Rintaan kiinnitettävässä tunnuksessa on pohjana ranskanlilja-kukka, jonka päällä sururisti ja Suomen Leijona. Ensimmäiset tunnukset laitettiin rintaan Kaatuneitten Omaisten Liiton valtakunnallisilla Hengellisillä ja kulttuuripäivillä Turussa syyskuun alussa. Tunnustuksen jako yhdistysten jäsenille tapahtuu eri tilaisuuksissa ja muille sotaorvoille postissa liiton toimesta. rvoille oma tunnus Aimo Vuorinen on suunnitellut sotaorpotunnuksen. Kuva: www.sotaorvot.fi nut isä oli Pieta Roiniselle koko maailma röintihankkeen vetäjä Pekka Perä sanoo. Syyskuussa 2013 tuli sosiaalija terveysministeriöltä tieto, että valtiovallan tunnustus myönnetään, mutta sananmuoto muutetaan kunnianosoitukseksi, joka sisältää myös tunnustuksen. Tunnustuksen ovat allekirjoittaneet pääministeri Jyrki Katainen ja sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko. Isän kuva on kunniapaikalla
Taistelua ebolaa vastaan haittaavat perinteiset uskomukset ja traditiot. . Se tuli yllätyksenä, ja koska terveydenhuoltomme on heikko, selviämme vain kansainvälisen tuen avulla, sanoo terveys- ja sanitaatioasioiden ministeri, tohtori Abubakar Fofana. Britannian Pelastakaa lapset -järjestön lokakuun lopulla julkaiseman raportin mukaan Sierra Leonessa saa ebolan viisi ihmistä tunnissa ja tilanne on huolestuttava. Hallitus pitää kuitenkin lukua liioiteltuna ja sanoo tilanteen jopa kohenevan osissa maata. SIERRA LEONEN asukkaat ja kansalaisjärjestöt epäilevät hallituksen kykyä selvitä epidemiasta. . Emme olleet varautuneet tähän vitsaukseen. Kukaan ei tiedä, milloin epidemia päättyy. Ihmiset pesevät, koskettelevat ja hautaavat kuolleitaan edelleen, vaikka siitä on varoitettu moneen otteeseen, sanoo kansallisen ebolakomitean puheenjohtaja Alfred Palor Conteh. Tartunnan saaneet karttelevat sairaaloita pelätessään leimautumista, ja kanssaihmiset karttelevat myös taudista selvinneitä. Kiina tuomitsi uiguurjohtajia vankeuteen KIINA ON passittanut joukko-oikeudenkäynnissä vankilaan yli 20 uiguuria. päivänä raportoitiin 61 uutta tautitapausta eri puolilta maata, mikä nosti tartuntojen luvun yli neljäntuhannen. Sierra Leone ohitti Liberian, jonka tautitilanne oli pahin kuukautta aiemmin. Kun kansa näkee kuvia ratsioista uutisissa, se lähtee kadulle tukemaan hallituksen toimia, Ismailova uskoo. Venäjällä arvioidaan olevan jopa kymmenen miljoonaa siirtolaista, pääasiassa entisistä neuvostotasavalloista. Niin ei tehdä, eikä edes karanteeni toimi kunnol- la, valittaa väkivallanvastaisen ihmisoikeusjärjestön johtaja Bernard Conteh. Yksistään marraskuun 2. Asenteet heitä kohtaan kovenevat talouden kiristyessä. LÄNSIAFRIKKALAINEN Sierra Leone kamppailee pahenevan ebolaepidemian kanssa heikoin voimavaroin. . 12 12.11.2014 Siirtolaisratsia lietsoo muukalaisvihaa Venäjällä PAVOL STRACANSKY/IPS MOKOVA VENÄJÄ toteutti Moskovassa loka- marraskuun vaihteessa ratsian nimeltä Operaatio siirtolainen 2014. Yli 7 000 ihmistä pidätettiin ja yli 800 sai saman tien karkotusmääräyksen. Vastaava operaatio pantiin toimeen kuukautta aiemmin Pietarissa. Operaatioiden mittasuhteet ja menetelmät tyrmistyttivät koti- ja ulkomaiset ihmisoikeusjärjestöt. Niiden mukaan poliisi ei kaihtanut väkivaltaa ratsatessaan työpaikkoja, toreja, hotelleja ja koteja. Maat kinastelevat muun muassa merialueista Itä-Kiinan merellä. Lisäksi maiden suhteita painaa edelleen toisen maailmansodan aikainen julma japanilaismiehitys Kiinassa. soidut ratsiat lietsovat muukalaisvihaa Venäjällä. . Kuva: Issouf Sanogomo/AFP Photo/Lehtikuva. Toisilta poliisi takavarikoi rahat kirjaamatta pidätystä rekiste- lyhyesti reihinsä. . Omaisille ei kerrottu, minne pidätettyjä vietiin. LAKIMIESTEN mukaan osa pidätetyistä karkotettiin maasta ilman asianmukaista prosessia. Viranomaisten pitäisi ennakoida tilanne paremmin. Ihmisoikeusjärjestöt ovat moittineet Kiinaa uiguurien kohtelusta. Kiina puolestaan katsoo usein uiguurien väkivaltaisuudet separatistisen Itä-Turkmenistanin islamistisen liikkeen (ETIM) syyksi ja on yhdistänyt liikkeen terrorismiin. Yhdysvaltojen presidentti Barack Obama sanoi maanantaina Kiinan valtiollisen median haastattelussa, että Kiinan ei tulisi sallia terroristiryhmien toimintaa syrjäseuduillaan. Vaikeimpien ebolamaiden, Guinean, Sierra Leonen ja Liberian, lentokentillä ja raja-asemilla on varotoimia tehostettu ja perustettu tarkistusasemia, joilla testataan läpikulkumatkalla olevia ihmisiä ebolatartunnan varalta. Aben mukaan maat ovat erottamattomat. Abe kohtasi maanantaina Kiinan presidentin Xi Jinpingin historiallisessa tapaamisessa, kun valtionjohtajat tapasivat ensimmäistä kertaa virkakausiensa aikana. Kiinan ja Japanin väliset suhteet ovat olleet viime aikoina historiallisen viileät. Kuva: Greg Baker/AFP Photo/Lehtikuva Japani: Kiinan ja Japanin parannettava suhteitaan JAPANIN JA KIINAN on ponnisteltava vihamielisten suhteidensa parantamiseksi, sanoo Japanin pääministeri Shinzo Abe. Pääministeri Abe korosti tiistaina Pekingissä Aasian ja Tyynenmeren maiden kokouksessa, että Japani ja Kiina tarvitsevat toisiaan. Tuomittujen joukossa on useita hengellisiä johtajia. Islaminuskoiset uiguurit ovat yksi Kiinan vähemmistökansoista. Uiguurien suhteet Kiinan hallintoon ovat kiristyneet, ja kuluneena vuonna on ollut useita väkivaltaisia yhteenottoja. Etulinjassa toimiville terveystyöntekijöille tulisi maksaa kunnolla ja varmistaa, että heidät on suojattu tartunnalta. Liberiassa oli marraskuun alussa reilut 2 500 tartuntaa ja Guineassa, josta epidemia alkoi, yli 1 400. Tauti puhkesi huhtikuussa, ja Sierra Leone on menettänyt sen jälkeen 5 lääkäriä ja yli 60 muuta terveystyöntekijää. BRITTILÄINEN African Governance Initiative -järjestö sanoo ebolan leviävän Sierra Leonessa nyt yhdeksän kertaa nopeammin kuin kaksi kuukautta sitten. Tautia on jo maan kaikilla 12 hallintoalueella sekä pääkaupungissa Freetownissa. Ulkomailta on saatu apua. Britannia on lähettänyt työntekijöitä ja välineitä sekä pystyttänyt testaus- ja hoitopaikkoja pääkaupunkiin. Myös Kiinasta on tullut apua, ja Kuuba on lähettänyt kymmeniä lääkäreitä. Lääkärit ilman rajoja varoittaa kuitenkin, että lisää apua kaivataan kipeästi kaikkiin taudin torjunnan ja hoidon vaiheisiin. Sierra Leonen hallitus julisti uuden, vuoden kestävän hätätilan heti, kun heinäkuussa alkanut kolmen kuukauden hätätila päättyi. OIKEUSMINISTERI Frank Kargbo pitää hätätilapäätöstä välttämättömänä. . Uskomme, että tässä ajassa ja kovalla työllä saamme taudin kuriin. Taudin nopeaa leviämistä selitetään ihmisten asenteilla sekä puutteilla asukkaiden valistamisessa ja mobilisoinnissa. Tämä on järjestelmällinen tapa pelotella siirtolaisia ja heidän perheitään. Operaatio rikkoo Venäjän kansainvälisiä sitoumuksia, jotka edellyttävät ihmisarvon kunnioittamista ja kieltävät mielivaltaiset pidätykset, paheksuu Kansainvälisen ihmisoikeusliiton varapuheenjohtaja Tolekan Ismailova. Arvostelijoiden mukaan laajalti uuti- Ebola karkasi käsistä Sierra Leonessa LANSANA FOFANA/IPS FREETOWN, SIERRA LEONE Japanin pääministeri Shinzo Abe ja Kiinan presidentti Xi Jinpingin tapasivat ensiäistä kertaa virkausiensa aikana
Kypsään ikään ehtineitä he kehottivat seurustelemaan tuttaviin kuuluvien kanssa. Asiantuntijat varoittivat naisia, että nykyaikainen venäläinen mies ei 60 vuoden iässä halua tutustua samanikäisiin naisiin. . He eivät halua kuullakaan meitä, kun kehotamme heitä etsimään partneriksi 7-15 vuotta itseään nuorempia, kertoo eräs psykiatri. tahtoisuudelle, hyväilylle ja sielun lämmölle. Etupäässä ulkomaalaiset miehet antavat arvoa naisten hyvän- VALERI MITENJOV Moskova. Vajaa 70 prosenttia perheistä hajoaa viiden-kymmenen vuoden päästä, 15 prosenttia avioliitoista hajoaa vuoden päästä. Kuva: Valeri Mitenjov Miehistä on Venäjällä kova kilpailu . Me annamme miehet kädestä käteen, samalla tavalla kuin neuvostoaikana kommunistit siirsivät punaisen lipun heikosti edistyvästä työryhmästä etutyöryhmälle, toinen nainen lisää. OLEN KATSONUT tv-ohjelmaa moniarvoisuudesta Venäjällä. Tappeluja ja kovia riitoja kilpailijoitten kesken ei ole. Heille on samantekevä, onko nainen pyylevä tai kovin laiha. . Naapurikylissä miehet vaihtavat naisia kuin hansikoita, koska sielläkin miehistä on pula. STUDIOSSA sosiologian tutkijat täsmensivät, että 14 kaupungissa ja 1 500 venäläisessä kylässä nai- set ovat enemmistönä. Viikkolehti Mir Novostei on nimennyt viisi naisten kaupunkia. Eräs niistä on Petroskoi. Karjalan pääkaupungissa tilanne on seuraava: tuhatta miestä kohti on 1 267 naista. . Vaikka miehet ovat kovin laiskoja, he kuitenkin tekevät jotain, siperialaiset naiset kertoivat. Naiset väittivät, ettei heidän kylässään ei ole mitään ainutlaatuista. Sen pääsankarit olivat naisia LänsiSiperiassa, Krasnye Orly (punaiset Kotkat) sijaitsevasta kylästä. Kylässä on kaksi erikoisominaisuutta. Päin vastoin, kilpailijat ovat hyviä ystäviä, eräs ohjelman osanottaja, 30-vuotias Inna kertoo. NAISET Siperiasta kertoivat, että miehet eivät viivy Krasnye Orly -kylässä pitkää aikaa. Siksi he elävät 10-20 vuotta kauemmin kuin venäläiset miehet, psykiatrit vakuuttivat studiossa oleville naisille. Tällaisen mainoksen jälkeen olen varma, että Venäjän eläkeläisnaiset alkavat hyväksyä mitä tahansa ehdotuksia ulkomaalaisista sulhoista. PSYKIATRIT väittivät TV:n ohjelmassa, että vanhat naiset niin ikään alkoivat katsella nuoria miehiä. Mutta erotukseksi miehistä he ujostelevat nuoria rakastajia ja yrittävät olla tuomatta heitä nähtäväksi. Koska iäkkäillä naisilla on hyvin vähän mahdollisuuksia löytää partneria omasta maasta, psykiatrit kehottavat heitä etsimään sulhasia ulkomailta. Asiantuntijat uskovat, että ulkomaalaiset miehet eivät takerru naisten ulkomuotoon. Kylän naisten on hyvin vaikea elää ilman miestä. Jos 50-vuotias mies onkin vielä valmis tutustumaan 40-vuotiaisiin tai jopa 45-vuotiaisiin naisiin, niin 60-vuotias, eläkkeellä oleva, haluaa 30-vuotiaan naisen. . Siis mistä meidän täytyy etsiä sulhoja, televisio-ohjelman osanottajat kysyivät. Alle 30-vuotiaita ja vähän vanhempia naisia asiantuntijat kehottivat vilkaisemaan netin sosiaaliverkkoihin. 13 12.11.2014 Tämä onni ei valitettavasti kestä pitkään. Lisäksi he käyttävät vähemmän alkoholia, hermostuvat vähemmän, asuvat yksinkertaisemmin ja tyytyväisemmin. Asuttuaan kahden-kolmen naisen kanssa he katoavat kylästä. . Mutta 70-vuotias mies ei halua edes katsoa naista, jos hän on yli 20 vuotta vanha. Jos 20-vuotiaita naisia ja miehiä on Venäjällä yhtä paljon, 30-vuotiaita naisia on 15-20 prosenttia enemmän. Mutta 50-vuotiaiden keskuudessa enemmyys naisten hyväksi on jo vaaraksi, sosiologian tohtori Eugeni Kashenko kertoi. Hän väitti, että vain Tsutkotka on ainoa alue, missä miehiä on enemmän kuin naisia, mutta vain kahdella prosentilla. MUTTA Kuznetskin alueella (se on Etelä-Siperiaa) kuudella morsiamella on yksi sulho. . Kaikki muut ovat työttömiä. Toinen ominaisuus: kylän enemmistö on nuoria leskiä, naimattomia ja perheettömiä naisia. Miehiä on, mutta heitä on hyvin vähän ja sen vuoksi heistä kilpaillaan. Asuttuaan yhden naisen kanssa kaksi tai kolme vuotta miehet siirtyvät vierusnaiseen ja jättävät entiselle vaimolle lapset muistoksi. . Ensinnäkin: 2 500 kylän asukkaasta pysyvä työ on vain 50 työntekijällä. Mutta meillä ei ole ikävä, koska heidän tilalle tulevat uuden sulhaset, Inna kertoo. . Taloustöitä on paljon: pilkkoa halkoja, niittää heinää, kääntää kasvimaata, kunnostaa taloa. Seksin vuoksi me emme kutsu taloihimme näitä vihtoreita, naiset vakuuttivat.
Suomalaisvenäläisenä hän on hyvin perillä Ukrainan kriisin vaikutuksista maan kansalaisten elämään, eikä hän ymmärrä poliitikkojen Nato-hinkua. ja ?Pitäjän pienimpien ja pienten pitäjien puolesta?, jotka molemmat nivoutuvat myös kirjallisuuteen. Kuokka käteen tarkoittaa aitoa tekemistä. Venäjä on niin suuri, että sinne mahtuu monia totuuksia. palvelevana, mutta pelkää, että se romutetaan lyhytnäköisesti. . Kulmala on osoittanut, että määrätietoisella tekemisellä mahdottomatkin ideat voivat muuttua todeksi. Kuntien osalta hän on huolissaan kirjastolaitoksesta. Demokratialle ja tasa-arvolle käy silloin huonosti. KANSANEDUSTAJANA Kulmala Alkaakin miettiä, kannattaako juuri nyt lähteä Natoon. Puolueettomuus olisi tärkeämpi. pääsisi vaikuttamaan valtakunnanpolitiikassa, johon tällä hetkellä antaa lisämausteensa ulkopolitiikka. Vaikuttaminen on tärkeää. Sitten oli vuorossa ylempi korkeakoulututkinto, jota kirjastojohtajan virka edellytti. Parhaillaan Kulmala opiskelee Turun avoimessa yliopistossa suomen kieltä. Kunnallispolitiikka ja opiskelu työn ohessa ovat vain alkusoittoa sille, mitä kaikkea moniosaaja tekee vapaa-ajallaan. Kulmala tunnetaan kotiseudulla innovatiivisista ajatuksistaan kulttuurin kentällä. Hän sanoo olevan fakta, että molemmat osapuolet puhuvat muunneltua totuutta. Hänellä on Ukrainassa kriisialueella tuttuja, joiden kanssa hän on yhteyksissä. Kulmala on havainnut, että asioiden tarkastelu eri näkökulmista kannattaa, samoin kuin faktojen etsiminen ja pohdiskelu. KESKUSTAN Kulmala valitsi jo vuosia sitten, ja se vei hänet kunnallispolitiikkaan. Keskustalaisuus tuli tutuksi puolison perheen kautta, ja puheenjohtaja juha Sipilän linjaukset ovat vahvistaneet sitä. Kulmalalla on mainio näköalapaikka kuntapolitiikkaan, koska hän on yhden kunnan virkamies Viktoria Kulmala kehottaa katsomaan asioita monesta eri näkökulmasta. Alkaakin miettiä, kannattaako juuri nyt lähteä Natoon. Puolueettomuus olisi tärkeämpi. 14 Keskustassa tapahtuu Maahanmuuttajan näkökulmaa Kustavista Viktoria Kulmala on idearikas, monitaitoinen virkanainen RAIJA KERTTULA-RANTANEN KUSTAVI MYNÄMÄEN kulttuuri-, kirjasto-, matkailu- ja museojohtaja Viktoria Kulmala on tulevien eduskuntavaalien ainoa keskustalainen maahanmuuttajaehdokas Varsinais-Suomessa. Kustavilainen Viktoria Kulmala vinkkaa iloisesti, miten hän voisi olla Suomen virallisen maahanmuuttajan Roman Schatzin tavoin oman alueensa virallinen maahanmuuttaja. . Toivon, että voin aktivoida maahanmuuttajia mukaan politiikkaan. Yleensä löytyy yhteisymmärrys. Varsinkin Venäjän ja Ukrainan välinen sota on antanut aihetta keskusteluihin. Kulmalalla ei ole kriisiin yksiselitteistä kantaa. Sitä paitsi tavallinen venäläinen on kasvatettu Nato-pelkoon. Hän käsikirjoittaa ja tuottaa kotiseudun historiaan pohjautuvia näytelmiä, käynnistää yhteistyöprojekteja, ja pitää kirjaston virkeänä kollegoidensa kanssa.. Kuva: Raija Kerttula-Rantanen ja toisen päättäjä kunnanhallituksessa ja valtuustossa. KULMALAN vaaliteemat liittyvät kuntasektoriin, kulttuuriin ja ulkopolitiikkaan. Pitäisi ensin hoitaa pois sote-uudistus, talous ja Talvivaara. KAKSI vuosikymmentä Suomessa viettänyt suomalaisvenäläinen ymmärtää jo saaristolaisten oman reviirin tarpeen, ja on silti säilyttänyt venäläistä perua olevan eloisuutensa, temperamenttinsa ja slaavilaisen vieraanvaraisuuden. Viktoria Kulmalalla on vain Suomen kansalaisuus. Sanon ettei minulla ole asian kanssa mitään tekemistä. On turha pistää vastakkain kaupunkia ja maaseutua, uskoo ennen Kustavia koko elämänsä kaupunkilaisena elänyt virkanainen. VIKTORIA KULMALA opiskeli Turussa kulttuurituottajaksi. Hän tuli Suomeen töihin tulkiksi ja tapasi pian Turussa tulevan puolisonsa, meni avioon ja muutti Kustaviin maatilalle. Kulmala on ylpeä siitä, että hänen miehensä on maanviljelijä. . Lapsille on syntymästään saakka säännöl- lisesti hakattu päähän, että Natossa piilee uhka. Kulmala kannustaa ajattelemaan asiaa tästä näkökulmasta. . Ja kun on esillä, ei enää pelätä, toivoo ehdokas, joka on saanut kantaa harteillaan myös venäläisyyteen liitettyä ikävämpää taakkaa. YHÄ SUOMALAISET ensikontaktissa muistelevat 70-luvun Neuvostoliitossa syntyneelle talvisota-aikoja ja vihollisuutta. . Kuuntelen ja keskustelen. Ne voi kiteyttää hänen lanseeraamiinsa iskulauseisiin ?Kuokka käteen. Sen keskiössä ovat Venäjä-suhde ja Nato-jäsenyys. Kulmala ei ymmärrä, kenelle Nato-näyttäminen on Suomessa tarpeen. . Maanviljelijää tarvitsevat kaikki. Hän toivoo sen säilyvän kunnissa ?kaikkein pienimpiä
Keskustan Porin kunnallisjärjestö Eetunaukiolla. Vesaisten Satakunnan piiri, sääntömääräinen syyskokous su 23.11. klo 18. klo 18.30 Hattula-pirtillä. Riihimäki, py:n syyskokous to 20.11. klo 18. klo 19, johtokunta klo 18, kunnanviraston valtuustosali, Siikainen. klo 18.30 Lapin Osuuspankin kerhohuoneella (Meijeritie 2). Viljakkalan kirkonkylän py. Pe 14.11. klo 18 yhdistyksemme puheenjoht. klo 19 Sysmän teatteritalolla. Keskustanaiset Hämeenkoski, py:n syyskokous to. klo 19 OP:n kerhohuoneella. Vesaisten syyskokous ke 26.11. Syyskokous to 13.11. Käsitellään syyskokoukselle kuuluvat asiat, kuten puheenjohtajan ja johtokunnan valinta sekä vuoden 2015 toimintasuunnitelma. klo 18 Halikon liikuntahallin kahviossa. klo 19 Keskustan kunnallisjärjestön syyskokous Mäntsälän kunnantalolla. Järvenpään Vesaiset, syyskokous ke 12.11 klo 18.30 Järvenpää-talolla. Paikalla kansanedustajaehdokas piirin puheenjohtaja Pertti Hakanen. 18. Kouvola, kj:n syyskokous 12.11 klo. klo 18. klo Sulkavan py Heinolla, Väläkäntie 20. klo 19, kunnanvirasto kokoushuone Rapu. Paikalla valtuuston pj Vesa Jalonen. Johtokunta klo 18. Irjantee, paikallisyhdistyksen sääntömääräinen syyskokous Korpelassa to 20.11 klo 18, Kylä-Pirintie 5 Irjanne. Anne ja Teuvo Hakasella ma 17.11. klo 18.00 Ruoka-ja pitopalvelu RestaNomian tiloissa, Heinämaantie 35. Artjärvi, Keskustan py:n syyskokous ke. 26.11. Vesaisten syyskokous su 23.11. Hämeentie 11. klo 19 puoluetalo Apollolla (Apollonkatu 11 A, 00100 Helsinki). Vesaisten Helsingin piiri ry, syyskokous to 20.11. kevyt päivällinen ja trubaduuri Seppo Soittilan huulenheittoa. klo 19. Huittinen, Keskustanaisten Vampulan py:n sääntömääräinen syyskokous ke 26.11. klo 18 Rämöllä, Koverontie 118. Löytäne, paikallisyhdistyksen syyskokous ke. 12.11. Annina Ruottu alustaa aiheesta puhdas ravinto. Porvoon Vesaiset, sääntömääräinen syyskokous su 23.11. To 13.11. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. La 22. Hallitus klo 16.30. Tampere, MSL-Tampereen ja Keskustan kaikille avoin varjovaltuusto ma 8.12. Mukana kokouksessa on klo 18-18.45 kansanedustaja Antti Kaikkonen. klo 18-23 Parkkuun seuratalolla. Kahvin lomassa Keskustan kansanedustajaehdokkaat Satu Pietilä Raumalta ja Vesa Jalonen Eurajoelta virittävät poliittista keskustelua omilla puheenvuoroillaan. La 15.11. Asiantuntijoina: YTM Kristiina Ahlgrén, sosiaalityöntekijä, alle 29-vuotiaat nuoret Aikuissosiaalityö /Terveyttä ja toimintakykyä edistävät palvelut, Hämeenlinnan kaupunki; Jonna Niemelä, sosiaalityöntekijä, Hämeenlinna kaupunki; YTT Anna Metteri, yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto. Hämeenlinna, kunnallisjärjestön syyskokous to 27.11. Sääntömääräinen syyskokous ti 18.11. Kokouksen jälkeen elokuviin Finnkino Flamingoon. Vihti, Kunnallisjärjestön syyskokous to 27.11. Liput ovat myynnissä ennakkoon, varaukset minna.sarvijarvi@ylojarvi.fi tai 040-5890355. Punkalaidun, pohjoinen paikallisyhdistys syyskokous Mia ja Tapani Murtoolla su 16.11. Kokouksen jälkeen jäähallista on varattu mailaton luisteluvuoro klo 12.30 14.00 lapsiperheiden käyttöön. Siikainen, kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous su 23.11. Johtokunta kello 17.30. Masku, Vesaisten syyskokous to 27 11. Kokouspaikkana Auran keitaan kabinetti, Puistotie 1, Aura. Turku, Vesaisten syyskokous ke 12 11. klo. Toiminnanjohtaja Hanna Vuola mukana. Halikko, Keskustan Py:n syyskokous ti 25.11. klo 17.30 Kela:n toimitiloissa (Nordenskiöldinkatu 12, 00250 Helsinki). klo 18.30 Nummisten py Nummisten Seuratalolla. Keskustan syyskokouksia: Ke 12.11. klo 18 Anja ja Kari Kojolla, os. klo 15 alkaen,osoitteessa Kahvila Kinuski, Mikonkatu 13. Kati ja Marko Vainikaisella ke 19.11. mennessä. Kerava. SuPeRin erityisasiantuntija Raija Moilanen alustaa vanhuspalvelulaista. klo 17 Naantalin kaupungintalolla. Turku, Turun Seudun Keskustanaisten syyskokous pe 14.11. klo 13 Hiihtomuseon auditoriossa, Salpausselänkatu 8, 15111 Lahti. Sysmä, Keskustan kj:n syyskokous ma. 17.11. Toivo Mäkelän kotona, os. Ilvestie 5 C, Korso. Euroopan Tilintarkastustuomioistuimen jäsen Olavi Ala-Nissilä. Turun ja Turunmaan aluekokous pe 14.11. klo 18 Lapin Osuuspankin kerhohuoneella (Meijeritie 2). Rauma / Lappi. Tervetuloa! Paikallisyhdistysten syyskokoukset, joissa myös esillä sääntömääräiset asiat. Ilmoittautuminen klo 11.30 alkaen. klo 17.30 ravintola TEINI Uudenmaankatu 1, Turku. klo 18. Lempäälä, Ahtiala-Lastusten paikallisyhdistyksen syyskokous pe 21.11. Syyskokousasiat ja ajankohtaiskatsaus. Kalvola, py:n syyskokous Iittalan Palotalolla ke 19.11. klo 18 Keskustan Apilassa, os. Kokouspaikka on Kirkonkylällä Siirilän taidetalossa, toisen kerroksen kokoustila. Timo Kulmalalla ke 19.11. Ohjelmassa mm. Kaikille avoin syksyinen keskustelutilaisuus ti 11.11. keskustelutilaisuus to 13.11. klo 17.30-18.30. Karhen py. klo 18.30 kahvila Ståhlberg Tampereent.2 Lempäälä. klo 17. Ilmoittautumiset molempiin tilaisuuksiin sihteerille (hannut@student.uef.fi) 14.11. klo 17 puoluetalo Apollolla, osoite Apollonkatu 11a. Helsingin Keskustaopiskelijat ry, sääntömääräinen syyskokous ma 17.11. 26.11. klo 17.30 ravintola Rossossa Forssassa os. Olemisen sietämätyön vaikeus . klo 11.30 Panelian jäähallilla, Kaskistontie 23 Panelia. Aiheena yhdistyksen toiminnan lopetus. Eurajoki, kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous ke 19.11. klo 18 kunnantalolla. Mäntsälä. Kokousasioiden lisäksi käydään läpi seurakuntavaalin tulokset. Johtokunta klo 18. Paikalla eduskuntavaaliehdokkaita. Piiri, syyskokous 13.11 klo 18.30 Takamaan seuratalolla, (os.Takamaantie 359, KORIA) kahvi ja ilm. Kahvi ja kansanedustajaehdokkaiden puheenvuorot n. Seurojentalolla ke 19.11. Lisätietoja puheenjohtaja Raija Moilanen puh. Kunnallisjärjestö ry:n syyskokous 13.11. alkaen klo 18 Härkälän koulun ruokasalissa, Otalammentie 193, Otalampi. Vantaa, Rekolan py:n syyskokous pidetään su 16.11. Teatteri klo 19. klo 13 Veteraanituvalla. Ti 18.11. klo 18 Kalarannassa Keravanjärventie 78. Turun Luonnonystävät, syyskokous ti 18.11. klo 18.30 Petri Kalmille osoitteeseen Jokipalstatie 24. Marttila, py:n syyskokous 13.11. klo 19.30 Jokisella, (Laitolahdenkatu 4 A 17). Tampere, MSL-Tampereen kaikille avoin luento- ja keskustelutilaisuus Metson Toivonen-salissa (alakerta) to 20.11. klo 18 Juha Kuismalla, Kuismantie 31. klo 18 Ruoka-ja pitopalvelu RestaNomian tiloissa, Heinämaantie 35. 15 nen! Mukana mm. klo 17 Viihdekeskus Flamingossa (kahvila Robert?s Coffee), Tasetie 8, Vantaa. Keskustanaisten Lapin yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous ti 11.11. Avant Tecnolla to 20.11. klo 17.30. klo 18 Ohkolan py Ohkolan palotallilla. 17.30 alk.. klo 17.30 puoluetalo Apollolla (Apollonkatu 11 A, 00100 Helsinki). Helsingfors Unga Liberala Center (HULC) ry, sääntömääräinen syyskokous ma 17.11. 044 727 1302. Vesaiset Pirkanmaan piirijärjestö ry, syyskokous 11.11. . Ylöjärven keskustanaiset: Minna Sarvijärven eduskuntavaalikampanjan avausillanvietto Marrastulet järjestetään la 15.11. Inkilänhovissa. Hämeenlinna, Sosiaalipalvelut Hämeenlinnassa ?tilaisuus to 27.11. klo 18. Hämeenlinnan Kumppanuustalo, Kirjastokatu 1 (huone 109). Kahvitarjoilu klo 18.30-19. Keskustan Pohjois-Helsinki, py sääntömääräinen syyskokous to 13.11. klo 19 puoluetalo Apollolla, osoite Apollonkatu 11a. Keskustan Keski-Helsinki, py sääntömääräinen syyskokous to 13.11. Ylöjärven eteläinen py. klo 18 piiritoimistolla, Linnankatu 21 Turku. Kalakartanolla ma 17.11. Juha Kuisma ja Pilvi Kärkelä. . Tampere, MSL:n Tampereen opintoja kulttuuriyhdistyksen sääntömääräinen syyskokous to 4.12. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään yhdistyksen nimenmuutos. Ti 18.11. klo 13 Virastotalo Keskuskatu 21, Mynämäki. Kaakkois-Hyvinkää, py:n syyskokous 18.11. Jussilantie 1, 27800 Säkylä. klo 18. Ilmoittautuminen ja kahvitarjoilu klo 18.30.-19.00. Keskustan Sosiaalipoliittinen seura ry, sääntömääräinen syyskokous ke 26.11. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa päätetään Keskustanaisten Etelä-Hämeen piirin tilien eriyttämisestä Keskustan Etelä-Hämeen piirin tileistä. Riihimäki, Hämeen piirin Keskustanuorten sääntömääräinen syyskokous pe 14.11. klo 18.30. alkaen klo 18 Lempäälän Uimalan takkahuoneessa. Ohjelma on viihteellinen, monipuoli- Rauma / Lappi. Ennen kokousta kahvitarjoilu. klo 19 Sääksjärven py Vanhassa Brusilassa, Sääksjärventie 715. klo 19. Tilaisuudessa pullakahvi-tarjoilu. Keskustan Helsingin piiri, ry sääntömääräinen syyskokous ma 24.11. Johtokunta klo 17.30. Jumalanpalveluksen jälkeen omakustanteinen keittotarjoilu ja Keskustanaisten syyskokous Tupalan Hovissa, os. klo 19 Ruoka-ja pitopalvelu RestaNomian tiloissa (entisellä emäntäkoululla) Heinämaantie 35. klo 18. klo 18 Apollolla, os. Apollonkatu 11A. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Tuusula, Keskustan kunnallisjärjestön eteläisen paikallisyhdistyksen sääntömääräinen syyskokous ke 12.11. klo 18 Ravintola Kerholla (Tykkitie 1, 04300 Hyrylä http:/ /www.kerho.fi/). Vihti, Keskustan Otalammen paikallisyhdistys ry. klo. Johtokunta kokoontuu samassa paikassa klo 18. PIRKANMAA Rauma / Lappi. 26.11. klo 18.30 Lapin Osuuspankin kerhohuoneella (Meijeritie 2). Nisun py. Esillä kaupunginvaltuuston esityslista, Timo Hanhilahti. SATAKUNTA Orimattila, Keskustan kj:n syyskokous ke. 26.11. Seija Lehtosen luona, Juornaankyläntie 94, Tiilää. Turku, Keskustanuorten Turun aluejärjestön syyskokous on 19.11 klo 18 Panimoravintola Koulussa ja hallituksen kokous 17:30 sama paikka ja päivä. Uusikaupunki, Keskustan Kalanti Uusikaupunki py:n sääntömääräinen syyskokous Kalantitalolla to 20.11. klo 18. klo 18 Soukkion ja Sälinkää py:t Soukkion vanhalla koululla. Keskustellaan kahden py:n yhdistämisestä. klo 18 Seksuaaliterapeutti Anne Hievanen kertoo seksuaalisuuden voimauttavasta vaikutuksesta elämän eri haasteissa, Merta-mökki, Reposaari. Satakunta Menestykseen ry, ylimääräinen vuosikokous järjestetään Porissa su 16.11. Keskustassa tapahtuu HELSINKI Yläluokka. klo 19 Valio Paulamäen kotona, Koljontie 5. Alustajana kansanedustajaehdokas Ulla Huittinen. 20.11. Lemun kirjastossa, Askaistentie 142. UUSIMAA Kemiönsaari, Keskustan py:n sääntömääräinen syyskokous ke 12.11. klo 14. 17.30. Op:n kokoustiloissa klo 18. Johtokunta kokoontuu samassa paikassa klo 18. Länsi-Tampere, paikallisyhdistyksen syyskokous 11.11. Tervetuloa! Punkalaidun, py syyskokous ti 18.11. klo 18 kunnantalolla. klo 19. Hämeenlinnan Kumppanuustalo, Kirjastokatu 1 (huone 109). PÄIJÄT-HÄME Riihimäki, Hämeen piirin Keskustanuorten sääntömääräinen syyskokous pe 14.11. Puoluevaltuusto Porissa, Yliopistokeskus. La 22.11. Kansanedustajaehdokkaat Eveliina Söderström ja Annina Ruottu esittäytyvät. Masku, Kj:n syyskokous ke 12.11. klo 18 Lemun kirjastossa, Askaistentie 142. Töölö, py sääntömääräinen syyskokous ti 2.12. Sääntömääräiset asiat. Kustavi, Keskustan py:n syyskokous 26.11. klo 18.30 Keski-Mlän py Salosella, Käpykuusentie 18. klo 12 Tupalan Hovissa Säkylässä, os. Hallitus klo 18. Hattula, kunnallisjärjestön syyskokous ke 19.11. Johtokunnat kokoontuu puolituntia ennen kokousta. Nokia, paikallisyhdistys ry. MTK:n Brysselin toimiston johtaja Simo Tiainen alustaa keskustelun EU:n ajankohtaisista linjauksista energiapolitiikkaan ja biotalouteen, EU:n toimista Venäjän asettamasta elintarvikkeiden tuontikiellosta aiheutuvien seurausten johdosta ja uuden EU:n maatalouspolitiikan maksatuksesta ja toteutuksesta Sarka-museon kokoustiloissa Loimaalla to 13.11. klo 18 Apilassa, Näsilinnankatu 23 A, Tampere. Avant Tecnolla to 20.11. klo 18 ABC Riihimäki, Kinturintie 2. Lahti, Keskustanaisten Päijät-Hämeen piiri ry:n sääntömääräinen syyskokous su 16.11. Kokouksessa nimetään eduskuntavaaliehdokaat 2015. Mukana eduskuntavaaliehdokkaita. Keskustanaisten kirkkopyhä 30.11. klo 10 Säkylän kirkossa. n. Kj:n johtokunta Hintsan Makasiinissa klo 16. Loimaa aluekokous ke 12.11 klo 19 Aurassa. Hanhijärven py. klo 17.30. Seurakuntavaalissa ehdokkaana olleet tervetuloa! KYMENLAAKSO Virolahti, Kunnallisjärjestön syyskokous osuuspankin kerhohuoneella Virojoella 11.11 klo. Timo Virtasella, Myllypolku 11. Orimattila, Keskustan py:n syyskokous ke. klo 18.30 (ennen 18) Uintikeskus Ulpukka uinti alkaa klo 17 (ennen 17.30). Keskustanaisten Satakunnan piiri ry, sääntömääräinen syyskokous su 30.11. Näsilinnankatu 23 A 1, Tampere. Keskustan Lapin Alisen paikallisyhdistyksen sääntömääräinen syyskokous ti 11.11. Paikallla kansanedustajaehdokas piirinpuheenjohtaja Pertti Hakanen. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Nurmijärvi, Tervetuloa Keskustan Klaukkalan paikallisyhdistyksen sääntömääräiseen syyskokoukseen ti 18.11. Kokouksen jälkeen pikkujoulut. 18 Korvenkylän koululla. Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen, 050-366 4143. Ylöjärvi, kunnallisjärjestön syyskokous to 20.11. Esillä syyskokousasiat. Lempäälä, Keskustanaisten kaikille avoin tupailta 24.11. Keskustelemassa professori, FT Laura Kolbe ja viestintäsihteeri Pirkko Määttälä. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat kuten uuden johtokunnan valinta. VARSINAIS-SUOMI Raisio, Keskustajärjestöjen sääntömääräiset syyskokoukset Hintsalla ke 12.11.: Keskustanaisten johtokunta Hintsan tuvassa klo 16 ja syyskokous klo 16.30; Paikallisyhdistykset Hintsan kokousmakasiinin vintti ja Makasiini klo 17; Kunnalliskerhon ja Kunnallisjärjestön johtokunta klo 17.30 ja syyskokous klo 18 Hintsan kokousmakasiinissa. Mutalan py. lipun etukäteen varanneille. klo 18 ABC Riihimäki, Kinturintie 2. Kataloinen, paikallisyhdistyksen syyskokous su 16.11. klo 18 puoluetalo Apollolla, osoite Apollonkatu 11a. Masku, Paikallisyhdistysten syyskokoukset ke 12.11. klo 14 Optomed Oy:n toimitiloissa, Santaniitynkatu 1, II krs., Kerava. Vantaa. Valtuustoryhmä klo 18. Loimaa, Keskustelutilaisuus EU-linjauksista. klo 18 Avant Tecnolla. Esillä sääntömääräiset asiat. klo 16.45-17.30 Piiritoimistolla, jonka jälkeen siirrytään iltapalalle. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Lempäälä. Selkämöntie 165. klo 18.30 Kataloisten seurantalolla, Kataloistentie 553. Ypäjä, Keskustanaisten syyskokous ti 18.11. Lopuksi tanssia karaoken tahdissa. Takamaan py. Su 23.11. Jussilantie 1, 27800 Säkylä. ETELÄ-HÄME Keskustanaiset piirin syyskokous ke 12.11. klo 18 Mestarinkatu 2. Keskustan Varsinais-Suomen piiri, sääntömääräinen syyskokous la 15.11. klo 10 Paimion kaupungintalolla. Keskustan Lapin Ylisen paikallisyhdistyksen sääntömääräinen syyskokous ti 11.11. klo 18 Keskustan Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1. klo 18.30 alkaen. Lyhyet kommenttipuheenvuoron käyttävät MTK-Loimaan pj Pekka Ahokas ja ent. Sääntömääräiset asiat. Lapin Osuuspankin kerhohuoneella (Meijeritie 2) alkaen klo 19. . Käsitellään sääntömääräiset asiat. klo 18.30. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät kokousasiat. Keski-Pori, paikallisyhdistyksen syyskokous pe 21.11. klo 18. Tied. Kunnallisjärjestön syyskokous ti 18.11. klo 19 kunnantalolla. Ilmoittautuminen ja kahvit klo 9-10. Mukana puoluesihteeri Timo Laaninen. V-S Vesaiset, sääntömääräinen syyskokous su 16.11. Vierailijana LADEKIN edustaja. Rauma / Lappi. klo 19. Ma 24.11. Käynti kokoustilaan on talon takapuolelta rappusten kautta yläkertaan
Esillä sääntömääräiset asiat. Kontiolahti, kunnallisjärjestön syyskokous on Kontiolahden Kotiseutukeskuksessa, Vierevänniementie 5, pe 14.11. Kokouksessa käsitellään Ahmovaaran ja Järvikylän paikallisyhdistysten yhdistämistä. Vuokko, paikallisosaston syyskokous ke 19.11. Tervetuloa muutkin ehdokkaat! Keskustajärjestöt yhteiskunnallinen lukupiiri to 20.11. HUOM: Keskustan kansanedustajaehdokkaat esittäytyvät klo 10-11. Käsitellään sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat. Käsitellään syyskokoukselle kuuluvat asiat. Suoranta, py:n syyskokous Jarkko Jauholla ma 24.11. Kahvitarjoilu ja valtakirjojen tarkastus alkaen klo 17.30. ym. klo 18 Kangasniemellä Osuuspankin kerhohuoneella. Paikalla jo nimettyjä eduskuntavaaliehdokkaita. klo 16 Kangasniemellä Osuuspankin kerhohuoneella. klo 13.30 kunnantalolla. Poliittisen tilannekatsauksen pitää piirin puheenjohtaja Hanna Huttunen. Pohjois-Karjalan Keskustanaisten piiri, sääntömääräinen syyskokous su 16.11 klo 11 Valamossa. Puhujana EUparlamentin varapuhemies Olli Rehn, aiheena Suomen ja Euroopan talouden haasteet. Mikkeli, Keskustan seurakuntaväki kiittää luottamuksesta! Ti 18.11. Tilaisuuksissa käsitellään ?VTT, dosentti Paavo Väyrysen alustuksena ajankohtaista ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilannetta, Euroopan unionin kehitystä sekä muita keskustan ja maakunnan kannalta tärkeitä, ajankohtaisia aiheita. klo 11 Arto Tanskasella, Nevalanpääntie 262A. Paalasmaa, naisten paikallisjaoston syyskokous ke 19.11. Mukana kansanedustajaehdokas Ilkka Kemppainen. ETELÄ-SAVO Pieksämäki, kunnallisjärjestön johtokunnan kokous to 13.11. klo 19 kunnantalolla. 4, IIkerros. Valtakirjojen tarkastus klo 9.30 alkaen. klo 18 piiritoimistolla, siltakatu 22. Paikalla Kaakkois-Suomen vaalipiirin naiseduskuntavaaliehdokkaita. Keskustan Etelä-Savon piiri, yleinen ylimääräinen piirikokous su 16.11. Tilaisuuksissa käsitellään ?VTT, dosentti Paavo Väyrysen alustuksena ajankohtaista ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilannetta, Euroopan unionin kehitystä sekä muita keskustan ja maakunnan kannalta tärkeitä, ajankohtaisia aiheita. klo 18.30 Värtsilän kylätalon kokoushuoneessa. klo 18 Ravintola Bellan Venla kabinetissa. Rasivaara, paikallisyhdistyksen syyskokous ma 24.11. klo 19 Liisa ja Pertti Auvisella. Keskustan Itä-Savon piiri ry, ylimääräinen yleinen kokous 13.11. tapahtuma 25.11. Kun tilaisuuksia on useita, niin mainitse ilmoittautuessasi tilaisuuspaikkakunta. Kansanedustaja Ari Torniainen Lappeenrannassa Sammonlahden K-kaupan edustalla la 15.11. Asioina yhdistyksen lakkauttaminen II käsittely ja yhdistyminen Ahmovaaran paikallisyhdistykseen. Ahmovaara, paikallisyhdistyksen syyskokous ti 18.11. klo 14-16 kiitoskahvit Piiritoimistolla. Vanhamäki, paikallisyhdistyksen syyskokous 19.11. Näytös alkaa klo 13. Paikallisyhdistysten puheenjohtajat ovat tervetulleita myös kokoukseen. Keskustanaisten Etelä-Savon piiri, sääntömääräinen syyskokous su 16.11. 20.30 Lappeenrantaan, Loma- ja kokoushotelli Marjola (Mikonsaarentie 15). Klo 17.30 Oriflame-esittely/Riitta Nissinen. Pihtipudas: Muurasjärvi py:n sääntömääräinen syyskokous 12.11. klo 18 Kunnantalolla, Poikolantie 1. Paalasmaa, paikallisosaston syyskokous ke 19.11. klo 19. Pieksämäellä S-Marketin aulassa. Etelä-Savon Vesaiset haastaa sisarjärjestöt, yhteistyökumppanit ja eduskuntavaaliehdokkaat Hyvänmielen Joulukeräykseen 29.11. Retken varrella on luvassa hyviä ostosmahdollisuuksia ja yllätyksiä. klo 12 Arto Tanskasella, Nevalanpääntie 262 A. Kesälahti, paikallisyhdistyksen syyskokous to 20.11. Paikka ja tarkka aika varmentuu kerääjien määrän mukaan. Valtakirjojen tarkastus sekä kahvit klo 17:30 alkaen. Kokouksessa nimetään piirin viimeinen eduskuntavaaliehdokas. klo 19 Juupajoen kylätalolla. klo 18 alkaen Mikkelissä elokuvateatteri Kinolinnassa. Kutsun sinut osallistumaan Karjalan tilaisuuteen pe 14.11. klo 16.30 . 16 Euroopan parlamentin jäsen Paavo Väyrynen järjestää yhteistyössä keskustan piirijärjestöjen kanssa Eurooppalainen Suomi 2020 tilaisuudet jokaisessa maakunnassa kuluvan syksyn aikana. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä osallistuu kokoukseen. Poliittisen tilannekatsauksen pitää piirin pj. klo 18.30 Toimituvalla. 050-573 5353 / Pauliina. Jyväskylä, kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous su 16.11. klo 19 Rantakylässä Leppäsen Leipomon kahvilassa Puronsuunkatu 1. klo 18. Paikalla myös kansanedustajaehdokkaita. Toivakka: Toivakan Keskustanaisten sekä Toivakan paikallisosaston syyskokoukset ovat 18.11. klo 17.30 Savonlinnan toimintakeskuksella, Schaumanintie 24. Parkumäki, py:n sääntömääräinen syyskokous ti 18.11. klo 19 Eero ja Raili Erosella, Ojapellontie 7. Kerimäen Keskustanaiset, sääntömääräinen syyskokous ma 17.11. klo 16 . klo 19 Pivanka. Kumpu-Rasivaara, paikallisyhdistyksen syyskokous to 20.11. Johtokunta klo 18. Kouvola, Utin py.n syyskokous 18.11 klo 18 Ruut ja Arvi Mankilla, Pajumäentie 2. Valoa ei väkivaltaa . Cygnaeuksenkatu 12 B 16). Jyväskylä: Keskustan Palokan py:n syyskokous ma 17.11. Piiri järjestää risteilylle bussikuljetuksen, bussi lähtee Parikkalasta. Illan aikana kuulemme yritysesittelyjä ja tarinoita yli kunta-ja puoluerajojen, nautimme erinomaisesta illallisesta ja Riihivuoren huikeista näkymistä sekä viihdymme keskisuomalaisittain parhaassa seurassa. Mukaan pääsee ilmoittautumisjärjestyksessä, osallistujalle tilaisuus on maksuton. Ilmoittautuminen tapahtuu parhaiten kaija.huida@paavovayrynen.fi sähköpostiin 12.11. Ilmoittautumiset ja lisätiedot etela-savo@vesaiset.fi tai 0407585180 ITÄ-SAVO Rantasalo, py:n sääntömääräinen syyskokous ti 11.11. Poliittisen katsauksen tuo kansanedustaja Mauri Pekkarinen. Kolkonpää, py:n sääntömääräinen syyskokous pe 14.11. klo 19 Joutsan lukiolle (Savontie 1, kahvit klo 18.30) ja la 15.11. klo 11 Jyväskylän IT-Dynamolle (Piippukatu 2, kahvit klo 10). Poliittisen tilannekatsauksen pitää MEP Olli Rehn. Kokouksessa nimetään Savo-Karjalan eduskuntavaaliehdokkaat. Tohmajärvi, Keskustan kunnallisjärjestön syyskokous su 16.11. Paikkavaraukset viimeistään ma 1.12. klo 19 Jouni ja Kirsti Kempillä, Annikkalantie 75 Hytti. klo 10 alkaen Joensuussa, Peltola-salissa, Peltolankatu 4. Tila- ja tarjoiluvarausten vuoksi ilmoittautuminen tilaisuuksiin on välttämätöntä. Asioina sääntömääräisten asioiden lisäksi Järvikylän paikallisyhdistyksen liittyminen Ahmovaaraan. Juua, kirkonkylän paikallisyhdistyksen syyskokous ti 18.11. Kohteita ovat ainakin Toivakan kaunis kirkko ja Röykkälän lammastila sekä Design Pylsy. klo 17 alkaen ravintola Riihekelossa, Muuramessa (Riihivuori). Keskustellaan Suomen selviytymissuunnitelmasta 2020-luvulle. Keskustan Keski-Suomen piiri, syyskokous Jyväskylässä la 15.11. Tiedustelut ja varaukset p. klo 18 Kanttilassa, kokoushuone 3:ssa. klo 18 Kerimäen yhteispalvelupisteen valtuustosalissa. Savonlinna, paikallisyhdistyksen syyskokous 18.11. Paikkavaraukset ja hintatiedustelut Tuijalta, puh. Esillä sääntömääräiset asiat. Esillä sääntömääräisten asioiden lisäksi mm. Katsomme elokuvan Isänmaallinen mies. Sääntömääräiset asiat. Kotiseuturetki Toivakkaan ja Joutsaan la 22.11. Marjatta ja Seppo Raskisella, Suurenmaantie 150. KARJALA Vuoden 2015 seinäkalenteria saatavissa piiritoimistolta hintaan 10 ?. Omaksi iloksi, kaverille, lahjaksi, pukinkonttiin.. Lähtö Jyväskylästä klo 9 ja paluu klo 17. Lähtö Kerimäeltä klo 7.00. Bussi kulkee Mikkelin kautta. joko sähköpostitse tuija. pitkapaasi@keskusta.fi tai puhelimitse 040 415 8759. Muistathan varata oman paikkasi puolueen eduskuntavaaliristeilylle Tallinkin Baltic Queenille la-su 7.8.2. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Euroopan parlamentin jäsen Paavo Väyrynen järjestää yhteistyössä keskustan piirijärjestöjen kanssa Eurooppalainen Suomi 2020 tilaisuudet jokaisessa maakunnassa kuluvan syksyn aikana. Kahvitarjoilu. Ruokailu ja opastettu näyttelyihin tutustuminen. Jälkiruokana on kahvia ja leivonnaisia. Keskustaväki esittää ohjelmaa ja ohjelmassa on myös arpajaiset. Piiri, sääntömääräinen syyskokous la 15.11. Paikalla kansanedustajaehdokas Sari Hovila. Bussi kulkee Juuka linja-autoasema klo 8, Joensuu tori matkustajapysäkki klo 9.15, Ylämyllyn Shell klo 9.30. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous ma 15.12. klo 18 tupaillan yhteydessä Pieksämäen järjestötalolla os. Asialistalla sääntömääräisten asioiden lisäksi eduskuntavaaleihin valmistautuminen, maakunnallisen eduskuntavaaliohjelman hyväksyminen sekä Keskustan jäsenmaksukäytäntöjen yhtenäistäminen. HUOM: Valtakirjojen tarkastus, kahvitus ja eduskuntavaaliehdokkaiden esittäytymiset klo 10-11. Keskustan Keski-Suomen piiri järjestää alueen yrittäjille sekä elinkeinoelämän ja yhteiskunnan vaikuttajille illallis/keskustelutilaisuuden la 15.11. Arpajaiset. kuljetus, kahvit ja lounas) Ilmoittautumiset 18.11. Risteilyllä mukana puoluejohto, eduskuntavaaliehdokkaita, mielenkiintoisia alustajia ym. klo 19 Hannele ja Esa Lappalaisella. Hiltula, py:n sääntömääräinen syyskokous to 13.11. Retken hinta 25 euroa (sis. klo 19 Juupajoen kylätalolla. klo 19 Tuopanjoen Kylätalolla. 18. Hanna Huttunen. Nunnanlahti, paikallisyhdistyksen syyskokous to 13.11. klo 19 Pajarinhovissa. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Asiat: Kunnanvaltuuston puheenjohtajan, kunnanhallituksen puheenjohtajan sekä kunnanhallitukset jäsenten valinta kaudella 2015-2016. 045 327 4845 tai eeva.harjula@keskusta.fi Toivakka: Keskustan teltta K-Perälän pihassa la 22.11. Paikalla ke ehdokas Sari Hovila. Pihtipudas: kj:n sääntömääräinen syyskokous to 13.11. 040 415 8759. luottamushenkilöpaikat 2015-2016. Kontiolahden keskustaväen yhteinen pikkujoulu Kontiolahden Kotiseutukeskuksessa pe 14.11. Ilmoittautuminen klo 15:30 alkaen. klo 18 koululla. alkaen klo 19. Valtakatu 54, Lappeenranta) puurolla ja kahvilla klo 17.30. klo 18.30 Lemin Osuuspankin kokoushuoneessa. johtokunta klo 18. Jänhiälä, paikallisyhdistyksen syyskokous to 13.11. Klo 16 infotilaisuus Paviljonki-säätiön toiminnasta, kokous alkaen klo 17. Keskustanaisten Jyväskylän osasto, sääntömääräinen syyskokous ma 17.11. Paikalla eduskuntavaaliehdokas Pekka Pöyry. Haasta ja ilmoittaudu eteläsavo@vesaiset.fi tai 0407585180 Keskustanaisten Etelä-Savon piiri järjestää elokuvaillan to 4.12. alkaen klo 16.30. Kahvit ja ilmoittautuminen klo 17:30 alkaen. klo 17.30 alkaen. klo 18 Eino ja Maija Vatasella, Suorannantie 501. Nurmes, paikallisyhdistyksen syyskokous su 23.11. klo 16.15 piiritoimistolla Porrassalmenkatu 33, Mikkeli. klo 19 Torpalla, Leppälahdenväylä 344. Tasakatu 2 . mennessä tai soittamalla hänelle numeroon 050 5529942. Kokouspaikalla on mahdollisuus tavata Kaakkois-Suomen vaalipiirin jo nimettyjä eduskuntavaaliehdokkaita klo 17:30 alkaen. Lähtö Mikkelin matkakeskukselta 9:05. Tervetuloa! Tule tapaamaan ja kuulemaan Keskustan puheenjohtaja JUHA SIPILÄÄ pe 14.11. mennessä tai soittamalla hänelle numeroon 050 5529942. klo 18 KeskiPalokan koululla, Saarijärventie 56, 40270 Palokka. Illan isäntänä toimii Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä. klo 18 Mikko ja Annikki Niskasella (Permosrannantie 12). Tervetuloa. Haapajärvi, py syyskokous ti 25.11. klo 18 Haapajärven kylätalolla. Maakunnan tulevaisuuden näkymistä alustaan maakuntavaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Ari Torniainen. klo 19 Heinävaaran Kylätalolla, Tervavaarantie 362. Keskustanaiset Juua, paikallisyhdistyksen syyskokous ke 19.11. Keskustelussa mielenkiintoinen ja laaja teos - Leena Liukkosen Venäläiset tulevat! Mitä me heistä luulemme ja tiedämme. Pieksämäki. klo 11 Jyväskylän ammattikorkeakoulun ITDynamon auditorio, Piippukatu 2 (Lutakko, lähellä Matkakeskusta). Jyväskylän Paviljongilla, Alvar ?kokoustilassa (3krs). klo 19 Juha Viinasella.. Ennen elokuvaa klo 17 aulassa glögitarjoilu ja keskustelua aiheesta, mitä isänmaallisuus meille merkitsee. Pieksämäki. Sääntömääräinen syyskokous ke 12.11. Mukana eduskuntavaaliehdokas Markku Laukkanen. Kouvola, Ummeljoen py:n syyskokous 20.11 klo. klo 10-11.30. Tule tapaamaan Aria ja nauttimaan kuumasta glögistä. Kauskila, py syyskokous su 16.11. Tervetuloa! Juua, kunnallisjärjestön syyskokous to 27.11. Luvassa takuuvarmasti mukavaa seuraa ja hyvää ohjelmaa. Kun tilaisuuksia on useita, niin mainitse ilmoittautuessasi tilaisuuspaikkakunta. Miehikkälä, Keskustan Suur-Miehikkälän py:n syyskokous su 16.11. Tarjolla glögiä, kinkkuleipiä, riisipuuroa ja sekahedelmäkeittoa. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Hinta 25?/hlö sisältää puuron, kahvin ja teatterilipun. klo 19 eläketalon kerhohuone Joutsa, Leivonmäen po:n syyskokous to 13.11 klo 18 Röykkälän tilalla, Harjunlahdentie 760. . Kitee, kunnallisjärjestö ry:n syyskokous to 13.11. Piipahda toimistolta hakemassa tai soittele Tuijalle 040 415 8759, laitetaan posti kulkemaan. Ruomin-Kirkonseutu, sääntömääräinen syyskokous ke 12.11. Esillä sääntömääräiset asiat. Salokylä, paikallisyhdistyksen syyskokous su 16.11. Kutsun sinut osallistumaan Kymenlaakson tilaisuuteen la 15.11. klo 10.30 . klo 18 Kunnantalolla, Poikolantie 1. Ahmovaara, paikallisyhdistyksen ja Järvikylän paikallisyhdistyksen syyskokoukset ti 18.11. klo 19 Pihtiputaan kunnanvirastolla, johtokunta klo 18. Kahvitarjoilu sekä myytävänä leivonnaisia ja hernekeittoa. Viitasaari, Kymönkosken py:n sääntömääräinen syyskokous 26.11. Kulttuurikeskuksen kahvion kabinetissa. Maakunnan tulevaisuuden näkymistä alustaan maakuntahallituksen jäsen Antti Pakkanen. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kansanedustaja, puolueen varapuheenjohtaja Anu Vehviläinen pitää poliittisen tilannekatsauksen. Hali-Kajoo-Petrovaara paikallisyhdistyksen syyskokous ma 17.11. Tervetuloa! Värtsilä, paikallisyhdistyksen syyskokous ma 24.11. klo 19 Antti Eklöfin huvilalla Altaanmaassa. Paltala, py:n sääntömääräinen syyskokous su 16.11. Seppo Kettusella, Mäkeläntie 3. Lehmo, paikallisyhdistyksen syyskokous on Kontiolahden Kotiseutukeskuksessa, Vierevänniementie 5, pe 14.11. Kokouksessa nimetään piirin viides eduskuntavaaliehdokas. klo 13 kunnan virastotalolla. KESKI-SUOMI Pihtipudas: Korppinen py:n sääntömääräinen syyskokous 11.11. Kahvitarjoilu. Kemien, py syyskokous su 30.11. Tervetuloa! Lisätied.ja ilm. Toimistolta siirrymme Kaupunginteatteriin, jossa näytäntönä Fanny & Alexander, esitys alkaa klo 19. Tuulalle, 050 5361132. Ylämylly, paikallisyhdistyksen syyskokous su 16.11. Huom! Toimi pian, sillä osa hyttiluokista alkaa olla jo loppuunmyytyjä. POHJOIS-KARJALA Pielisensuu, paikallisyhdistyksen syyskokous ti 11.11. Tila- ja tarjoiluvarausten vuoksi ilmoittautuminen tilaisuuksiin on välttämätöntä. Mukaan pääsee ilmoittautumisjärjestyksessä, osallistujalle tilaisuus on maksuton. Ilmoittautuminen tapahtuu parhaiten kaija.huida@paavovayrynen.fi sähköpostiin 12.11. klo 19 Kajoon kylätalolla. Järvikylä, paikallisyhdistyksen yleinen kokous ti 18.11. klo 18:30 opetusravintola Paviljongilla, Rajalahdenkatu 4, Savonlinna. Paluu illalla. Hinta 95 euroa/hlö sisältää edestakaisen matkan ja lipun yläkatsomossa. Tervetuloa! Etelä-Savon Vesaiset osallistuuu Apassionata-hevosshowhun 7.2.2015. Aloitamme piiritoimistolla (os. Johtokunta kokoontuu jo klo 18. Osikonmäki, py:n sääntömääräinen syyskokous ke 12.11. klo 9 - 13. klo 12 Päivi ja Kari Pennasella Kiviniementie 17. Pielisjoki, paikallisyhdistyksen syyskokous 17.11. klo 19 Birgit ja Pekka Kärkkäinen. Keskustanaisten Muuramen yhdistys ry. Käsitellään sääntömääräiset kokousasiat. Keskustassa tapahtuu Piirin pikkujoulut la 13.12. 14.30 Elimäelle, KahvilaRavintola Alppiruusu (Alppiruusuntie 35). klo 18 Ylämyllyn Shellillä. klo 18 Aarne Rautiaisella Piimänlahdessa. mennessä: p. Ilta alkaa jo klo 17.30 kahvilla ja eduskuntavaaliehdokkaamme ylilääkäri Juha Mustosen avoimella vaalitilaisuudella. Kontiolahti, Jakokoski-Mönni-Selkien paikallisosaston syyskokous to 13.11. klo 18 Mönnin koululla. klo 18 Korpijärven kylätalolla, Haajalantie 2. klo 18 alkaen Keskustan KeskiSuomen piiritoimistolla (os. klo 19 Seurantalolla
klo 18 Osuuspankin kerhohuoneella. POHJOIS-SAVO Kuopion Keskustanaiset ry syykokous ke 12.11. klo 18 valtuustosalissa. klo 19 Alakylän kylätalolla. Vesaisten E-P:n piiri, syyskokous 16.11. Esillä lisäksi jäsenmaksukäytännön muuttaminen. klo 17.30. Irma-Liisa Viitamäellä alkaen klo 17. klo 18.30 Kunnantalolla. Tervetuloa kuuntelemahan ja tenttaamahan. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous la 15.11. Kahvitarjoilu. Johtokunta klo 19. Alavus, py:n syyskokous ti 25.11. klo 18 Oulu: keskustakerhon syyskokous, piiritoimisto, Koulukatu 31 A, Oulu; ti 25.11. klo 18 Utajärven nuorisotalon kerhohuoneessa. Kahvitarjoilu. Piirihallitus, kokous 20.11. klo 17 piiritoimistolla os. Käsittelyssä osaston lakkautaminen ja yhdistäminen Keskustanuorten Kuopion osastoon. klo 18. Esillä lisäksi jäsenmaksukäytännön muuttaminen. Itä-Kajaani, syyskokous 8.12. Sarakylän py:n sääntömääräinen syyskokous ti 18.11. Valtakirjojen tarkastus ja kokouskahvit klo 17-18. Pohjois-Savon Keskustanaiset, syyskokous Kylpylähotelli Kunnonpaikassa, Vuorelassa 14.11. Keskustanaisten Siikalatvan py:n sääntömääräinen syyskokous ma 17.11. ti 25.11. Esillä kunnallisia luottamushenkilövalintoja. Ii. Mukana kansanedustaja Simo Rundgren. LAPPI Rovaniemi. klo 18.30 Rantsilan Tietopaluksella (pelastuslaitos). Metsätalolla ma 17.11. (Marisanna Jarva, Tuomas Kettunen, Timo Korhonen, Matti Leiviskä, Ulla Parviainen ja Hannu Takkula). Sotkamo. Tule mukaan suunnittelemaan Vesaisten toimintaa Raahen seudulle! Utajärvi. klo 18 Keskustan toimistolla. Alpua. Esillä lisäksi jäsenmaksukäytännön muuttaminen. Keskustanaiset kokoustavat 16.11. Paikalla eduskuntavaaliehdokkaita. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous to 20.10. Sääntöjen- ja nimenmuutosasiat, sekä sääntömääräiset asiat. Keskustanuor- ten Kuopion osaston syyskokous klo 17. klo 13 Rimpilänniemen Louhelassa puhujana Timo Korhonen. eduskuntavaaliristeilylle. Alavieskan py:n sääntömääräinen syyskokous ma 17.11. Puhujana kansanedustaja Lasse Hautala. Vähäkyrö. Keskustan Kurejoen py:n syyskokous to 13.11. klo 18.30. Johtokunta klo 19. Siikajoki. Kahvi- ja mehutarjoilu. PERÄPOHJOLA Ylitornio, paikallisyhdistyksen syyskokous ti 11.11. klo 18 Jorma Törmäsellä Alkkulanraitti 72. Pyhäjoen py:n sääntömääräinen syyskoko us to 13.11. Käsittelyssä osaston lakkauttaminen ja yhdistäminen Keskustanuorten Kuopion osastoon. Kahvitarjoilu klo 18.Keiteleen Keskustan Kunnallisjärjestö Keskustan Keiteleen kirkonkylän paikallisosasto Keskustanuorten osastojen syyskokouksia ke 19.11 Keskustan piiritoimistolla osoitteessa Suokatu 31, Kuopio seuraavasti: Keskustanuorten Vehmersalmen osaston syyskokous klo 16.15. Esillä lisäksi jäsenmaksukäytännön muuttaminen. Taivalkoski. Mukana tilaisuudessa ke-ehdokkaat Ulla Parviainen, HannaLeena Mattila, Mirja Vehkaperä ja Eeva-Maria Parkkinen. Tapahtuman ohessa pidetään Savonrannan Vesaisten syyskokous klo 17. Rantasalmi, Kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous to 11.12. Pullakahvit. Kurenalan py:n sääntömääräinen syyskokous to 13.11. Mukana ke-ehdokkaat Matti Leiviskä, Eeva-Maria Parkkinen, Antti Rantakangas, Juha Pylväs ja Jarmo Vuolteenaho. Ylivieskan Pohjoinen py:n sääntömääräinen syyskokous su 16.11. Hailuodon py:n sääntömääräinen syyskokous ti 18.11. Esillä lisäksi jäsenmaksukäytännön muuttaminen. KESKUSTANAISET Siikalatva. Kajaanin kaupungin valtuustonsalissa. Johtokunta klo 18. Nivala. Ohjelmassa mm. Kokouspaikkana toimii Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampus (Yliopistokatu 4). Kokous alkaa klo 10 lauantaina. klo 18:30. Johtokunta klo 18. Kahvitarjoilu. Oulujoen py:n sääntömääräinen syyskokous ma 17.11. klo 18 Osuuspankin kerho-huoneessa. Alajärvi. Pyhännän py:n sääntömääräinen syyskokous su 16.11. Arvontaa ja kahvit. Kuhmo, Rastin py:n sääntömääräinen syyskokous 13.11. Keskustanuorten Nilsiän osaston syyskokous klo 16.30. Valitaan puheenjohtajisto ja toimikunta vuosille 2015-2016 ja suunnitellaan tulevaa toimintaa. Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin Työmarkkinatoimikunnan yleinen kokous ti 18.11. klo 19 Alavuden kaupungintalon valtuustosalissa. Kahvitarjoilu. Keskustan Etelä-Karttulan, Itä-Karttulan, Koskenkylän, Pihkainmäen ja Syvänniemen paikallisyhdistysten toinen sääntöjen mukainen yleinen kokous yhdistysten lakkauttamisesta to 13.11. klo 18 Parpalalla, Männikönmutka 9, Tupos. Valtakatu 25 Kemi. Kokoukseen voi osallistua myös virtuaaliyhteydellä. Liminka. Tarkemmat tiedot ilmoittautumisen yhteydessä. klo 17 Nivalan Osuuspankin kokoushuoneessa. Johtokunta klo 17. Pudasjärvi. klo 18 Pylvään kylätalolla. Nivalan Vesaiset ry:n sääntömääräinen syyskokous to 13.11. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Vieremä, kk:n py:n syyskokous ke 12.11. Runsaan joulumenun omakustannehinta 10 . Puffetti, Taikuri, Arpajaiset ja Joulupukki. Esillä lisäksi jäsenmaksukäytännön muuttaminen. Inari. Nivalankylän py:n sääntömääräinen syyskokous to 20.11. Esillä lisäksi jäsenmaksukäyt ännön muuttaminen. Raahe. Lakkaavien yhdistysten jäsenet siirtyvät Karttulan py:n jäseniksi. Karttula, paikallisyhdistyksen sääntömääräinen syyskokous to 13.11. Esillä lisäksi jäsenmaksukäytännön muuttaminen. Oulu. Matkanivan py:n sääntömääräinen syyskokous su 30.11. klo 13 hotelli Herkossa. Ylivieska. Nuaskylän paikallisyhdistyksen sääntömääräinen syyskokous 16.11. Vieraana ke-ehdokas Hanna-Leena Mattila. Siikajoki. Ilm. klo 18.30 Elina ja Ari Eteläniemellä. klo 18.30 Kunnantoimiston Johtokeskuksessa. Kahvitarjoilu. Haapala-Kotilan py:n syyskokous Liisa ja Matti Salanteella ti 18.11. klo 18.30. Esillä lisäksi jäsenmaksukäytännön muuttaminen. Oulainen. Esillä lisäksi jäsenmaksukäytännön muuttaminen. klo 19 Kotokahviossa. klo 18 kunna ntalon auditoriossa. klo 14 Ii: kunnallisjärjestön syyskokous, Merihelmi, Rynkyntie 9, Kuivaniemi; ke 19.11. klo 14. klo 18 Taukokartanossa. klo 18.30 Iltaruskossa (vanhustentalon kerhohuone). Varaa paikkasi linja-autoon pohjois-pohjanmaa@keskusta.fi tai 0405156800. Ke-ehdokas Hanna-Leena Mattilan tukiryhmä koolla to 13.11. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous to 13.11. Esillä lisäksi jäsenmaksukäytännön muuttaminen. VESAISET Nivala. Johtokunta kokoontuu klo 18. Savonlinna, paikallisyhdistyksen sääntömääräinen syyskokous 18.11. klo 17.30 alkaen Toimintakeskuksella, Schaumanintie 24. Tupoksen py:n sääntömääräinen syyskokous to 13.11. Lumijoen Keskustanaisten sääntömääräinen syyskokous to 13.11. Hinta meno-paluu 60?/hlö. Py:n sääntömääräinen syyskokous to 13.11. klo 18 piiritoimistolla Vittikko-Varvikko, py:n syyskokous su 16.11 klo 13 Leena Peuralla. Keskustanuorten Lapin piiri ry, syyskokous ti 18.11. Puhujina kansanedustaja ehdokkaita. Arvontaa ja kahvitarjoolu. Tuuri, paikallisosaston syyskokous 20.11. klo 19, Kalliontie 18 (Myllykartano). klo 19 Jussilassa, Jussilantie 3. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous ke 19.11. Paikalla myös kaupunginvaltuutettu Matti Nuorala kertomassa kuntakentän kuulumisia. taan ensimmäinen uusi yhteinen johtokunta (entiset Kankaan, Ylivieskan Kant okylän ja Ylivieskan Pohjoinen py:t) ja pidetään juhla uuden py:n alkajaisiksi. Vieraaksemme saapuu kansanerustaja ehrokas Sari Kujala Lappajärveltä. Kahvitarjoilu. Paavolan py:n sääntömääräinen syyskokous ma 17.11. Esillä lisäksi jäsenmaksukäytännön muuttaminen. Esityslistalla syyskokousasiat sekä kansanedustajaehdokkaiden valinta. klo 18.30 Alajärven Osuuspankin Soinin konttorin kerhohuoneella. Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin Yrittäjätoimikunnan yleinen kokous ma 17.11. Johtokunta klo 18. Siikajoki. Johtokunta kokoontuu klo 15. POHJOIS-POHJANMAA Muhos. klo 19 Petäjäskosken nuorisoseuralla. Esillä lisäksi jäsenmaksukäytännön muuttaminen. Keskustan Könni-Kiikerin py:n syyskokous su 16.11. Johtokunta klo 17.30. Siikalatva. Lisätietoja elina.helmanen@keskustaopiskelijat.fi. Keskusliiton terveisiä on tuomassa pääsihteeri Anni-Mari Perkkiö. Petäjäskosken py:n sääntömääräinen syyskokous to 20.11. 17 Keskustassa tapahtuu Kiviapaja, py, sääntömääräinen syyskokous Kivitaskun kerhohuoneella 18.11. Kytökylä-Jokivarren py:n sääntömääräinen syyskokous ti 25.11. klo 19 Aittokylän ent. Kahvitarjoilu. Valtakirjan tarkistus alkaa 17.20 Kahvitarjoilu. Keskustan valtuustoryhmän kokous to 13.11. klo 18.30 valtuustosalissa. klo 18.30 Karttulan yhteispalvelupisteellä. klo 18 POP-pankin kokoustilassa. klo 14 Merihelmessä. klo 19 kaupungintalolla, Nalle-kokoushuone. Kahvitus klo 18. mennessä: junnila.annastiina@gmail.com tai 040 561 6270. Nivala. Esillä lisäksi jäsenmaksukäytännön muuttaminen. Hailuoto. Kahvitarj oilu. Pyhäntä. Viirinkankaan py:n syyskokous 14.11. Vieraina Matias Ojalehto ja Hannu Takkula. klo 18.30 Määtällä. Alavieska. Mukana Jedun yhtymäjohtaja Keijo Makkonen ja ke-ehdokas Jarmo Vuolteenaho. Johtokunta klo 18. Nivala. Pyhäjoki. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa. Liminka. klo 19. Limingan py:n sääntömääräinen syyskokous ma 24.11. Lisäksi esillä jäsenmaksukäytännön muuttaminen. valitaan ensi vuoden hallitus. Johtokunta klo 18. Valitaan puheenjohtajisto ja toimikunta vuosille 2015-2016 ja suunnitellaan tulevaa toimintaa. Linja-auto risteilylle 7.-8.2.2015. klo 18:30 piiritoimistolla, Suokatu 31. Keskustanaisten syyskokous Virkkulassa to 13.11. Johtokunta kokoontuu klo 18. Pudasjärvi. Esillä sääntömääräiset asiat. klo 14. klo 19 Sarakylän koululla. Tilaisuudessa vieraana kansanedustaja Mikko Savola. Muhos. klo 18 piiritoimistolla. klo 19 Meijerin pirtillä. ETELÄ-POHJANMAA Peräseinäjoki. klo 19.30 Raili ja Jari Haapasalolla. Tarjolla kakkukahvit. Oulainen. Kunnallisjärjestön jouluruokailu su 30.11. Johtokunta kokoontuu klo 18.30. Bussi kulkee reittiä Oulu-Ylivieska-Helsinki. Kahvitarjoilu Yppärin koululla klo 11.30. Valtakirjojen tarkastus lauantaina klo 9-12. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja valitaan seuraavan vuoden liittohallitus. Juhla klo 12. Tornio, kunnallisjärjestö jatkaa kuntalaisten kuulemisperinnettä ja järjestää keskustan luottamushenkilöiden ja kuntalaisten yhteisen tapaamisen Kaakamon kylätalolla (Laivaniementie 815) 16.11. klo 11-15. klo 17 kunnanvirastolla. klo 18.30 Nivalan Osuuspankin kerhohuoneella. klo 16.30 piiritoimistolla. KESKUSTAN OPISKELIJALIITTO Keskustan Opiskelijaliiton liittokokous 15.-16.11 Joensuussa. klo 18 Kunnantalolla. Vali- Kolari, Keskustan kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous la 22.11. klo 15 Kurtakon koululla. Esillä lisäksi jäsenmak sukäytännön muuttaminen. Nivala. juhla su 16.11. klo 18 Kylpylähotelli Kunnonpaikassa, Jokiharjuntie 3 Siilinjärvi. klo 20 Korvenkylän seurantalo. Ilmoittaudu mukaan sähköpostilla keskusta. tornio@gmail.com 14.11. klo 18 Leila ja Ilkka Sipilällä, Saaristokatu 18b. Mukana ke-ehdokkaat Hanna-Leena Mattila ja Matias Ojalehto. Kokousalustus MEP Olli Rehn sekä alueen kansanedustajat. Käsittelyssä sääntömääräiset asiat. KAINUU Puolanka. klo 18.30 Korpilinnassa. Keskustan Kainuun piiri, sääntömääräinen syyskokous pe. Lisäksi esillä jäsenmaksukäytännön muuttaminen. Keminmaa, kunnallisjärjestön syyskokous 18.11. klo 19 kunnanvirastolla. Johtokunnan kokous tätä ennen klo 18. Jumalanpalvelus Pyhäjoen kirkossa klo 10. Mukana ke-ehdokas Niilo Keränen. Merijärven py:n sääntömääräinen syyskokous ke 12.11. Mukana ke-ehdokas Riikka Moila nen. Revonlahden py:n sääntömääräinen syyskokous to 13.11. Sarjankylän py:n sääntömääräinen syyskokous ke 12.11. klo 13 Nurmoo-talolla. Kunnallisjärjestön syyskokous su 16.11. ravintola Salotissa, Pii silta 1. klo 18 Karttulan yhteispalvelupisteellä. Asialistalla osaston lopettaminen ja toiminnan ja varojen liittäminen Töysän paikallis-osastoon. Soinin Keskustanaiset, syyskokous ti 25.11. Johtokunta klo 18.30. Lumijoki. maksetaan käteisellä paikan päällä. Kunnan ajankohtaisista asioista kertomassa kunnanjohtaja Hanna Helaste. Piiri järjestää yht eiskyydin puolueen Ii. klo 18 Rinssi-Everstissä. Kahvitarjoilu. Oulu. Johtokunta klo 16.30. Raahe. Lisäksi esillä jäsenmaksukäytännön muuttaminen. Kylmälänkylän py:n sääntömääräinen syyskokous ke 19.11. Asiana syyskokousasiat ja valtuustolista. klo 18 Pattijoella valtuustosalissa, Ruskatie 1. Ke Mirja Vehkaperä mukana kansanedustajien kyselytunneilla ma 17.11. klo 17 Limingan kirjasto, klo 19 Muhoksen Koivu & Tähti. Paikalla myös ke-ehdokas Janne Seurujärvi. Mukana ke-ehdokkaat Juha Pylväs ja Jarmo Vuolteenaho. Kahvit ja ilmoittautuminen klo 18. Nojanmaa-Haapala, py:n sääntömääräinen syyskokous ke 19.11. Yppärin py:n ja Yppärin Keskustanaisten sääntömääräiset syyskokoukset juhlan jä lkeen 16.11. n. Poliittinen tilannekatsaus ke Antti Rantakangas. Ilveskorven py:n sääntömääräinen syyskokous ke 12.11. klo 18:30 alkaen Keskustan piiritoimistolla, Tottinkatu 15. klo 18 mennessä. Pyhäjoki. klo 18.30 Kaija ja Lauri Mäki-Välkkilässä. Johtokunta klo 17.30. Ilmajoki. klo 18 Sanginsuun koululla, Sanginsuuntie 56. Lisäksi esillä jäsenmaksukäytännön muuttaminen. Raahen Vesaiset ry:n sääntömääräinen syyskokous ti 25.11. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, mm. klo 18 Yli-Ii: Riikka, Moi! ?tupailta, Rasvala, Kyrönniementie 125, Tannila. Kuhmo, Hietaperän py:n sääntömääräinen syyskokous ma 17.11. koululla, Aittolantie 10. klo 19 Paavo Erkkilällä. klo 17-20 Savonrannan koululla. Yppärin Keskustanaisten 65 v. Mukana eduskuntavaaliehdokas Hanna Kosonen. Klo 12 alkaen kahvit sekä Jouluinen korttipaja. Haapavesi. Rantsilan py:n sääntömääräinen syyskokous to 20.11. Utajärven Vesaiset ry:n sääntömääräinen syyskokous to 13.11. Tarjoilua. Riikka, Moi! Tule tapaamaan ke-ehdokas Riikka Moilasta maakuntaan: la 15.11. Johtokunta kokoontuu klo 18.30. Merijärvi. Keskustanaisten syyskokous to 13.11. Johtokunta klo 18.30. Pyhäjoki. Kokouksessa mukana Kuopion kunnallisjärjestön pj Antti Kivelä. Keskustan Pohjois-Savon piiri, syyskokous pe 14.11. klo 18.30 kunnantalon kahviossa. klo 18 piiritoimistolla, Koulukatu 31 A 2, Oulu. Tervetuloa. Keskustanaisten Itä- Savon piiri, sääntömääräinen syyskokous ke 19.11. klo 16. Kokouksessa käsitellään syyskokousasiat. Keitele, Keskustan Kunnallisjärjestön, Kirkonkylän, Kummunkylän, PohjoisKeiteleen, Hamulan, Tossavanlahden ja Kulvemäen paikallisyhdistysten, sekä Keskustanaisten osaston ja Keskustanuorten yhteinen yleinen kokous jatketaan Keskustan paikallisyhdistysten yhdistymistoimenpiteitä. klo 18 kunnantalon pienessä kokoushuoneessa. klo 18:30 piiritoimistolla, Tottinkatu 15, Savonlinna, Sulkava, py:n sääntömääräinen syyskokous ti 25.11 klo 17.30 Sulkavan OP:lla. Koko perheen pikkujoulu 28.11. klo 18 piiritoimistolla, Koulukatu 31 A 2, Oulu. 14.11. Esillä lisäksi jäsenmaksukäytännön muuttaminen ja avoimeksi tulevat kunnalliset luottamushenkilöpaikat. Tervola, kunnallisjärjestön johtokunnan kokous ti 11.11. Keskustan Keiteleen Kirkonkylän Paikallisosasto ry:n syyskokous. Keskustakerhon sääntömääräinen syyskokous ke 19.11. Esillä lisäksi muut ajankohtaiset asiat sekä jäsenmaksuk? ?ytännön muuttaminen. klo 18 kunnantalon kahviossa. Alavus, kunnallisjärjestön syyskokous Alavuden kaupungintalon valtuustosalissa pe 28.11. Esillä lisäksi jäsenmaksukäytännön muuttaminen
Italian rahayksikkö oli aiemmin liira, nyt euro. Kuinka kauan Urho Kekkonen aikoinaan 2. Hiihdon maailmancup alkaa loppu- kuusta ja jatkuu maaliskuun puoliväliin. Kuinka monta kertaa ja missä maailmancup-hiihdot ovat Suomessa? Viivi & Wagner . Mikä maa? 3. Aku Ankka . Minkä maakunnan maakuntalaulu? 5. Paljonko täyttyy? 10. B. 18 12.11.2014 TIETOTESTI 1. ?Jollei Edisonia olisi ollut, joutuisimme katselemaan televisiota kynttilänvalossa?, on joku Tuntematon Ajattelija sanonut. Minkämaalainen syntyjään oli yli 1000 patentin keksijä ja jatkokehittelijä Thomas Alva Edison (1847-1931)? 7. Milloin Moskova oli ensimmäisen kerran Venäjän pääkaupunki? 9. Virtanen. Aalto-yliopistossa voi nykyään opiskel- la mm. Masi . Mikä valtio ns. kansandemokratioista en- simmäisenä hyväksyttiin marraskuussa 1990 yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö Euroopan neuvoston jäseneksi? Sävel Aksel Törnudd, sanat Anni Voipio, ensiesitys 1912. Yhdellä Välimeren ympärysmaista on valuuttana myös liira, ollut jo vuodesta 1844 alkaen. ?Kauas missä katse kantaa yli peltojen...? punki vuosina 882-1169? Sudoku 3 9 6 1 8 5 2 1 9 2 5 6 5 4 6 5 1 8 2 6 8 3 4 2 7 6 9 3 7 3 5 9 4 6 2 6 2 9 8 4 6 7 6 1 3 5 6 7 2 6 9 4 5 7 9 5 5 9 2 1 3 1 7 2 1 1 3 3 7 6 8 4 6 8 1 6 4 2 2 9 7 7 5 9 1 7 8 3 9 2 5 4 6 Paljonko tuli ikävuosia täyteen Tapani Kiminkiselle marraskuussa? Kuva: Suomenmaan arkisto 8. visuaalisen kulttuurin maisteriksi ja Tampereen yliopistossa visuaalisen journalismin maisteriksi. Mitä ne ovat? toimi kansanedustajana? 6. Mikä oli Venäjän ensimmäinen pääkau- 4. Synttärit nyt marraskuussa: näyttelijäohjaaja Johanna Raunio, lääkäri-kirjailija Tapani Kiminkinen ja ex-ulkoministeri Condoleezza Rice
nykytaidetta ja mediaa - visu.jour.maist. isä kysyy. . ovat mm. marraskuuta 2014. Tänään: Virpi, ortodoksisen kalenterin mukaan Johannes, Juhani, Juha, Niilo. Aurinko laskee tänään Helsingissä kello 15.57, Oulussa kello 15.20 ja nousee huomenna Helsingissä kello 8.13 ja Oulussa kello 8.47. PÄIVÄN SANA Me riemuitsemme jopa ahdingosta, sillä tiedämme, että ahdinko saa aikaan kestävyyttä, kestävyys auttaa selviytymään koetuksesta ja koetuksesta selviytyminen antaa toivoa. Room. Ei ole, autoni häiritsevät. Joutunen linnaan, olen pitänyt pikkutakkia ja ajanut Cadillacilla. Ei vetele meidän talossa! Jari Nenonen Ristikko Päivät vierivät Keskiviikkona 12. Ei haitannut ketään. Metsäläinen sinne metsään kuuluisi. Olen asunut samassa taloyhtiössä yli 40 vuotta. Viimeistä paikkaa myöten loppuunmyyty. Ratkaisut 3 2 8 4 5 7 6 1 9 7 9 1 8 6 2 4 3 5 6 5 4 3 1 9 2 8 7 4 3 7 5 8 1 9 2 6 9 8 5 7 2 6 1 4 3 2 1 6 9 4 3 7 5 8 5 4 9 1 7 8 3 6 2 1 6 3 2 9 5 8 7 4 8 7 2 6 3 4 5 9 1 3 4 1 2 5 6 8 9 7 9 6 5 1 7 8 4 2 3 7 8 2 9 4 3 6 5 1 6 2 4 3 1 9 7 8 5 Ulkoasu: Mikko Eronen 4 6 2 3 1 8 5 9 7 044 7370 314 5 3 7 4 9 6 1 2 8 Kuvatoimitus Maria Seppälä 8 9 1 5 2 7 6 4 3 1 5 7 6 8 4 2 3 9 8 9 3 7 2 5 1 6 4 4 1 6 5 3 2 9 7 8 2 3 8 4 9 7 5 1 6 5 7 9 8 6 1 3 4 2 Toimitussihteeri Anja Manninen 044 7370 381 3 2 4 9 7 5 8 1 6 päätoimittaja Juha Määttä 040 7359 612 9 7 5 6 8 1 4 3 2 Uutispäällikkö 044 7370 320 Katariina Lankinen 1 8 6 2 3 4 7 5 9 uutiset@suomenmaa.fi etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi mielipiteet@suomenmaa.fi Helsingin toimitus Postios. 1936-56, 6) USA, 7) Kiova, Ukrainan nykyinen pääkapunki, 8) 1327-1712, sitten Pietari, 1918 jälleen Moskova, 9) 60 v., 10) kahdesti, Ruka ja Lahti. Markkinointisihteeri Johanna Leppäluoto 044 7370 346 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, Sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Painopaikka: Joutsen Median painotalo, Oulu, ISSN 0356-3588. 5:3-4 SANANPARSI Piäni muija kullan väärti: hatusta hameen saa. Sääksmäki KASKU Elokuvateatterin omistajan tyttö tulee ensimmäisen koulupäivän jälkeen kotiin. . Kuljen auton ja asunnon väliä, en biletä. Se oli tukkeutunut rakennevikansa vuoksi ja loistavan päättelyketjun mukaan syy täytyi olla lastenlastemme vaipoissa. Konsti oli yksinkertainen. Miksi aikuiselle ihmiselle täytyy käydä opettamassa ihmistapoja kerta toisensa jälkeen? Ja mikä on häirikön vastaus: Muuttakaa metsään, jos häiritsee. Hieno perhe keksi sijoittaa ongelmapoikansa yksiöön. Onneksi silloin oli vielä reippaita ahtaajanaisia, jotka laittoivat hörhöt ojennukseen. Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Vuoropäällikkö 044 7370 263 Tuottaja: Pirjo Kontio 044 7370 262 Toimittajat: Henna Lammi 044 7370 267 Pentti Manninen 040 5709 400 Timo Mikkilä 044 7370 265 Samuli Nissilä 044 7370 261 Pauliina Pohjala 050 5450 915 6 1 9 8 5 2 3 7 4 Oulun toimitus Postios: PL 52, 90101 Oulu Käyntios: Lekatie 4, 90150 Oulu Toimittajat: Meri Alaranta-Saukko 044 2032 640 Satu Itkonen 044 7370 333 Annukka Kantola opintovapaalla Risto Luodonpää 040 8201 781 Samuli Vänttilä 044 7370 244 Pirkko Wilén 044 7370 238 2 5 8 7 4 3 9 6 1 www.suomenmaa.fi Pääkirjoitustoimittaja Juha Mauno 044 7370 311 7 4 3 1 6 9 2 8 5 Suomenmaa ilmestyy 3 kertaa viikossa (ti, ke, pe). Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2012 Valokuvaaja: Jari Laukkanen Julkaisija: Suomenmaan Kustannus Oy Toimitusjohtaja Sauli Huikuri ilmoitukset.suomenmaa@ suomenmaa.fi Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Vastaukset: 1) Unkari (Suomi 1989, Venäjä 1996), 2) Turkki, 3) visuaalisuus liittyy näköön ja kuviin - visu.kult.maist. Sellaista fiktiota ei pysty keksimään, etteivät nämä SE ON vaikeaa se kalustetuissa huoneissa asuminen! Osa valittaa kaikesta, osa ei ota toisia ollenkaan huomioon. Meillä oli huumeluukku jokunen vuosi sitten. Testasin kerran. Jaguar, tasan samalla paikalla, sai määrätyt ihmiset suunniltaan. Perjantaina menen kuulusteltavaksi. Kolme taloyhtiön rouvaa on tehnyt tutkintapyynnön. No, miten meni. Yksiö vaihtoi omistajaa melko äkkiä. Poliisit turhautuvat, koska heillehän niistä häiriöistä yleensä soitetaan. Ettei vain jostain asunnosta nauru kuulunut! Olen kirjoittanut kerrostaloyhtiöstä fiktiivisen (hah!) kirjan sekä näytelmän. Juuri näytelmän harjoitusvaiheessa silloinen asukasisännöitsijä varoitti minua vakavasti enää koskaan laittamasta vaippoja vessanpönttöön. Aina kun yöllä meluttiin, saivat hienostoperheen vanhemmat siitä reaaliaikaisen tiedon. Nyt se ottaa älykännykän, jossa on desibelimittari ja hiipii käytävässä mittailemassa. opiskelee niitä ja niihin liittyvää mm. No, kuinkas kerrostaloissa, huh huh. Myytin mukaan suomalainen otti heti kirveensä ja lähti pahat mielessä katsomaan, kuka on laittanut lastun virtaan. Riitoja tulee. Ostin piruuttani Samaran ovensuupaikalle. lehtikuvaajia ja kuvatoimittajia, 5) 20 v. 19 12.11.2014 Asumisen vaikeus kantapääastunnan kyttääjät pystyisi parempaan. KOKENUT rikospoliisi sanoi kerran jossain lehdessä, että paritalorakentaminen pitäisi kriminalisoida. PL 1070, 00101 Helsinki Käyntios. Onko harmoniaa, mitä luulette
Suunnittelen vain sellaisia vaatteita, joita itse haluaisin pitää, Mia Patanen linjaa. KUN tuotteiden hinnat ovat korkean laadun ja kotimaisen käsityön seurauksena liukuhihnatuotantoa kalliimmat, Mia Patanen on perustanut tuotteilleen myös kierrätyskaupan. Vaatteet ovat myös mukavia päällä. Tuotteet ovat saaneet lämpimän vastaanoton ja tilauksia on tullut useista hoitolaitoksista. Mia Patanen perusti Helppo Oy:n kesäkuussa 2013. Pyörätuolissa Helppo Oy:n toimistotyöntekijä Tatu-Matti Turunen. Kun pukeminen helpottuu, se antaa lisää mahdollisuuksia ulkoiluun, Mia Patanen tietää. Hoivakoti voi vuosittain vaihtaa yhteiskäytössä olevat setit uusiin ja saada hyvitystä vanhoista. Ja vähemmilläkin varoilla on mahdollisuus hankkia tuotteita. Menekkiä asuille tuntuu reilun vuoden yrityskokemuksen perusteella olevan. . Yritys suunnittelee ja markkinoi helppoasuja. Ompelutyön yritys ostaa alihankintatyönä. Tuotteet helpottavat myös hoitajia ja parantavat hoidon laatua, Mia Patanen tietää. Mia Patanen on vuodesta 2009 toiminut keskustan kaupunginvaltuutettuna ja kaupunginhallituksen jäsenenä Haminassa. Yritystoiminta vie tällä hetkellä niin paljon aikaa, että hän jäi toistaiseksi ?yritysvapaalle. luottamustoimestaan. . Yhteistyökumppaneita haetaan ja tuotantoon etsitään lisää tekijöitä, Mia Patanen kertoo. PERUSHOITAJANA sekä omaishoitajana pitkään työskennellyttä Mia Patasta, 41, askar- rutti vanhusten ja liikuntarajoitteisten hankala pukeminen. Kun pukemiseen kuluu 20 minuuttia, ei palvelu- ja hoivakodeissa vanhuksia ehdi viedä ulos niin usein kuin vanhukselle olisi tarpeen. Kuva: Arja Ukkonen Suunnittelen vain sellaisia vaatteita, joita itse haluaisin pitää.. Tuotteet ovat suomalaista käsityötä ja niille on myönnetty avainlippumerkki. . Tuotanto on tulevaisuudessakin tarkoitus pitää kotimaassa. 20 12.11.2014 Mia Patanen näyttää, kuinka helposti vetoketjujen avulla avattavat vaatteet sujahtavat päälle. Ei varmasti ole sellaista sukua, jossa ei olisi sairaita tai vanhuksia. Lonkkahousut saadaan tuotantoon ensi vuonna. Myös katetripussia käyttäville Mia Patanen on kehittänyt aikaisempaa mukavammat housut. Näin tuotteet eivät jää joutotavaraksi, kun niiden tarvetta syystä tai toisesta ei enää ole. Asiakas voi vaihtaa uuteen kuosiin. Settiin kuuluu tikkivuorinen villakangasviitta, coretex-tikattu jalkapussi ja jalkasuoja. Kaatumisen varalle on erityiset lonkkahousut, joissa lonkkasuoja aikaisemman raskaan varustuksen sijaan tulee lonkalla housun sisässä olevaan pussiin. Kuva: Arja Ukkonen Asuja erityistarpeisiin Mia Patanen on perustanut tuotteilleen myös kierrätyskaupan ARJA UKKONEN HAMINA HAMINALAINEN Mia Patanen on ryhtynyt suunnittelemaan toiminnallisia vaatteita erityistarpeisiin, kuten liikunta- ja toimintarajoitteisille aikuisille ja ikäihmisille. Patasen yritys Helppo Oy palkittiin keksintöjen viikolla vuoden 2014 kannustepalkinnolla. Kannustepalkinnon myönsivät Suomen Keksijäin Keskusliitto Keke ry, Kehittämisyhtiö Witas Oy ja Viitasaaren kaupunki. Asut helpottavat ja nopeuttavat liikuntaja toimintarajoitteisen pukeutumista. Puettavana Helppo Oy:n toimistotyöntekijä, liikuntavammainen TatuMatti Turunen. Housuissa katetripussin saa kätevästi sujautettua pohjetaskuun. Vaatteiden näköön Mia Patanen kiinnittää huomiota, vaikkei koekaan itseään muotisuunnittelijaksi. . Vanhuksen ulkoilu kuuluu lainsäädännönkin mukaan vanhuksen hyvään elämään ja hoitoon. Mia Patasen HelppoAsu -malliston vaatteissa on kiinnitetty huomiota siihen, että puettavan käsiä tai jalkoja ei tarvitse vääntää kipua tuottaviin asentoihin. Kolmen osan ulkoilusetti on puettavissa kahdessa minuutissa