6 4 1 4 8 8 7 3 5 1 3 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 14 / 12.4.2019 / 4,80 € EtujärjEstöjEn tymäkät vaalivaatEEt PErustulokokEilu PElasti PaPErirumbalta Kirjat Eduskuntavaalit Vieraskolumni PErusoikEudEt turvattava koko suomEssa Loppukirin aika riikka PirkkalainEn saa voimia kEntän PalauttEEsta
2 12.4.2019 sisältö 12.4. 22. 2019 Maito pitää pintansa Pirkko Lintunen hemmottelee tyttärentytärtään Helmiä maitokaakaolla s
31 Kovan pelin paikka Vaalitulos voi tuottaa punavihreän hallitusyrityksen, mutta isolla riskillä s. Vaalit ratkaistaan vasta nyt. Antti Kaikkonen s. 10 EU:n tulisi edistää kestävää hyvinvointia, sanoo Juho Kekäläinen s. 16 Vaalivankkurit vievät ehdokasta ja saavat äänestäjän huomion s. 12.4.2019 3 Hyvin moni äänestäjä päättää vaaliviikonloppuna, kelle äänensä antaa. 43 Moni puolue heikentäisi mahdollisuuksia lapsen kotihoitoon s. 28 Eduskuntavaalit Uutisanalyysi Eurovaalit
Eikö keskusta tehnyt sen, minkä neljä vuotta sitten äänestäjilleen lupasi: laittoi Suomen kuntoon. Punavihreiden vaalilupaukset ovat tolkuttoman suuria ja täysin mahdottomia toteuttaa. Uusimmat kannatusmittaukset ovat olleet keskustalaisten kannalta toivoa herättäviä. Keskustalla on edessä kohtalon vaalit Jos vaaliennusteet toteutuvat ennakoidulla tavalla, keskustan perinteisille kannatusalueille on luvassa kylmää kyytiä. Vaalikopeille on innostettava kaikki epävarmat äänestäjät. Hallitusvastuussa vaikeita päätöksiä ei voi kaataa muiden niskaan, kuten oppositiossa on totuttu tekemään. perustettu 1908 • päätoimittaja juha määttä 4 12.4.2019 P olitiikan asiantuntijat ja media ovat julistaneet keskustan etukäteen vaalien suurimmaksi häviäjäksi. Se jää kuitenkin haaveeksi, jos keskusta ei saa omaa kannattajakuntaansa liikkeelle vaalipäivänä. Tämä on syytä pitää mielessä myös vaalipäivänä. Tämä on tärkeä viesti keskustalaisille – hyvä vaalitulos on vielä täysin omissa käsissä. Pääkirjoitus M ari a Se pp älä. Jokainen antamatta jätetty ääni sataa näiden puolueiden laariin. Valtion talous ei kasva ikuisesti, jos sitä ei hoida huolella. Puolueen kannatuskäyrä on kääntynyt ylöspäin. Tämä tulee äkkiä vastaan uusille hallituspuolueille. Jotta viesti menisi paremmin perille, keskustaa ja sen puheenjohtajaa Juha Sipilää on lyöty joka suunnasta kuin vierasta sikaa. Jos nämä päätökset olisi äänestäjien pelossa jätetty tekemättä, vaaleissa puhuttaisiin miljardien menolisäyksien sijasta miljardien eurojen leikkauksista. Punavihreästä kuplasta, kokoomuksesta tai perussuomalaisista ei koko Suomen puolustajia löydy nimeksikään. Ankara julkinen kritiikki on tuntunut monista keskustalaisista hämmentävältä. Keskustan kohtaloksi tuli tämän sotkun selvittäminen. Äänestäjä, joka ei käytä omaa vaikutusvaltaansa, luovuttaa valtansa vapaaehtoisesti muille. Ennusmerkit ovat sellaiset, että keskustalla voi olla sama kohtalo edessä myös neljän vuoden kuluttua, jos punavihreät puolueet pääsevät kiinni vallankahvaan. Yksi tapa paeta vastuuta on jättää päätökset tekemättä ja siirtää vastuu seuraavan hallituksen kontolle. Onko puolue epäonnistunut omassa toiminnassaan niin pahasti kuin kilpakumppanit ovat julkisuudessa antaneet ymmärtää. Olisiko tämä ollut vastuullista politiikkaa. Näin kävi viimeksi neljä vuotta sitten, kun punavihreät puolueet olivat kokoomuksen johtamassa hallituksessa. Jos vaaliennusteet toteutuvat ennakoidulla tavalla, keskustan perinteisille kannatusalueille on luvassa kylmää kyytiä. Kansalaisille on teroitettava, että äänestämättä jättäminen, kotiin jääminen tai protestiäänen antaminen eivät ratkaise mitään – päinvastoin. Tästä löytyy ikäviä kokemuksia vain muutaman vuoden takaa. Puolueet tietävät sen itsekin, mutta vaalivoiton saamiseksi he sumuttavat tietoisesti äänestäjiä
Vastuu se on jonkun näistäkin asioista kannettava. Hätkähdyttävää on kuitenkin ollut, kuinka huonosti puolueet osaavat asiasta puhua. Nopeaa on ajan riento, ei voi muuta sanoa. Kaikkein kärkkäimmän arvostelun kohteeksi on joutunut keskusta. Oppositiolta ei nimittäin ole tuon jälkeen juuri kehuja hallituksen maahanmuuttopolitiikkaa kohtaan kuultu. Sanan säilät ovat olleet kiivaita, paikoin avoimen rasistisia. Laajassa Oulun vaalipiiriin keskittyvässä artikkelissaan Nieminen asetti keskustan ainoaksi vastavoimaksi perussuomalaisten maahanmuuttokriittiselle populismille. Aivan viimeisinä viikkoina on kuitenkin tapahtunut muutosta. Ääripäissä on aina omat vaaransa. Niemisen mukaan kohtalon kysymys on, kummalle puolelle kansan hiljainen enemmistö kallistuu. Keskellä näyttäisi olevan myös suurin osa suomalaisista. Mielipiteet rakentuvat helposti vain yhdenlaisen näkökulman varaan. Hallituksen linjaa on moitittu vihervasemmistolaisten oppositiopuolueiden suunnalta epäinhimilliseksi ja ihmisoikeuksia polkevaksi. Ehkä sen voi tiivistää toteamukseen, että hädänalaisia autetaan ja kansainvälisiä sopimuksia noudatetaan, mutta liian sinisilmäinen ei saa olla. Keskellä näkökantoja rakennetaan molemmista suunnista tulevien argumenttien avulla. Kun kaksi keskustelun ääripäätä kohdistaa kritiikkinsä samaan osoitteeseen, eikö se silloin tarkoita, että keskusta sijaitsee nimensä mukaisesti niiden keskellä. 12.4.2019 5 Toimittajalta Kahden tulen välissä Kun pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ilmoitti syksyllä 2015 luovuttavansa Kempeleen kotinsa turvapaikanhakijoiden käyttöön, keräsi se laajasti kehuja myös opposition riveistä. – Sipilä osoitti hienoa henkilökohtaista arvojohtajuutta, tviittasi jopa ikuisena räksyttäjänä tunnettu vihreiden Ville Niinistö. Niukka enemmistö suhtautuu maahanmuuttoon myönteisesti, mutta samaan aikaan heillä on paljon mielessä kysymyksiä ja epäilyksiä. Se on hyvä veto, vaikka aihe onkin herkkä ja tulenarka. Samuli Vänttilä. Pääministeri Sipilä on tänä keväänä kertonut, että hän tarjosi taloaan muslimimaassa vainotulle kristitylle perheelle. Kritiikki on ollut niin kiihkeää, että Helsingin Sanomien toimittaja Tommi Nieminen julisti keskustan ja perussuomalaisten välisen taistelun olevan koko eduskuntavaalien pääasetelma. Vaaliväittelyissä Sipilä on asettunut näkyvästi puolustamaan niitä arvoja, joiden takana keskusta seisoo. Oulun seksuaalirikostapausten jälkeen vihervasemmistolaiset puolueet ovat olleet maahanmuutosta hipihiljaa. HauKKujen keskellä ei ole kiva olla, sen tietää jokainen. Päinvastoin, haukkuja on tullut senkin edestä. Mutta maahanmuuttokeskustelun asetelmassa on jotain sellaista, jota keskustalaiset voivat kenties katsoa myös ihan hyvillä mielin. Muuten keskusta ei ole suoranaisesti vastannut perussuomalaisten esittämään arvosteluun. Ja sitä ne ovat osin olleetkin. näiStä piti tulla maahanmuuttovaalit. Mainittu Ville Niinistö on ollut yksi kärkkäimpiä arvostelijoita. Samaan aiKaan perussuomalaiset ja muut maahanmuuttokriittiset ryhmittymät ovat moittineet hallituksen turvapaikkapolitiikkaa liian löperöksi, hyysääväksi ja Suomen turvallisuutta murentavaksi
Seuraavat neljä vuotta jankataan siitä, miten laajoja sote-alueita pitää muodostaa ja kuinka monta kuntaa tässä maassa pitäisi olla. Vastaavasti eläkeläisten asioita ei kukaan tunnu painottavan. Inkilä toivoi, että hoitajamitoituksessa kuunneltaisiin enemmän asiantuntijoita. – On harmi, ettei näistä kahdesta aiheesta päästä keskustelemaan maltillisen sivistyneesti. Aiheesta käytävä keskustelu on kuitenkin mennyt mahdottomaksi. Kuinka loppusuora vaikuttaa vaalien lopputulokseen, on hänen mukaansa arpapeliä. Nykymalli on himmeli, joka antaa vauhtia suomalaisten jakautumiselle. Olisi hyvä kuulla se vaihtoehtoinen malli. Puskala harmitteli sitä, ettei kukaan puhu näissä vaaleissa maataloudesta. – Ihmiset liikkuvat ja ovat kiinnostuneita kuulemaan ehdokkaita enemmän kuin ennen. – Keskustan ehdokkaat jaksavat kiertää todella ahkerasti, ja siitä heille iso tunnustus. Elina Das Bhowmik Twitterissä Jorma UUsitalo – Vaalikuplassa kaikki tuntuu hyvältä, mutta viime päivien tunnelmat osoittavat, että keskustan matalat luvut kannatuskyselyissä eivät näy myöskään kentällä EteläPohjanmaalla, kehui Irene Turenius keskustan vaalikiertueella viime viikon perjantaina Seinäjoella. Erityisesti heidät pitäisi saada liikkeelle, jotka ovat jäämässä nukkuvien puolueeseen, sanoivat Riitta Inkilä ja Pirjo Puskala. Meillä on kuitenkin 1,5 miljoonaa eläkeläistä, joista lähes 300 000 elää köyhyysrajan alapuolella, sanoivat puheenjohtaja Juha Sipilää kuuntelemaan saapuneet Raija ja Juhani Savela. Jorma Uusitalo Etelä-Pohjanmaalla otettiin niskalenkkiä kannatusluvuista Ihmisillä oli paljon asiaa viikonvaihteessa EteläPohjanmaata kiertäneelle Juha Sipilälle.. Propagandan röyhkeys yllätti, Turenius kertoi ja toivoi koulutuskysymyksille enemmän näkyvyyttä. Anne Kukkonen Suomen Kuvalehdessä 400 himmelin sijasta oli tarkoitus koota sote vahvempien 18 järjestäjän harteille. Epävarmoja äänestäjiä tuntuu olevan nyt paljon. Suomen sairaat, vanhukset ja perheet tarvitsevat yhä uudistuksen. Ajassa Sanottua 6 12.4.2019 Kalliiksi tuli tämä vatulointi. – Ilmastonmuutos on tärkeä asia, ja yritämme elää sen mukaan, että muutos saadaan pysäytettyä. Ehdokkaiden paneutumista vaalityöhön ihasteli Eila Turenius. Kari Jääskeläinen Twitterissä Yhdessäkään toisessa länsimaassa vastuu terveyspalveluiden järjestämisestä ei ole niin pienillä toimijoilla kuin Suomessa. Hän uskoo, että ratkaiseviksi kysymyksiksi vaaleissa nousevat vihreiden korostamat ilmastoasiat sekä perussuomalaisten mieliaihe maahanmuutto. – Jos meno jatkuu tällaisena, keskustan vaalituloksesta tulee kannatuslukuja parempi, Vuorenmäki ennusti arvostellen monien muiden tapaan vihreitä ja perussuomalaisia populismista. Tero Vuorenmäki oli positiivisesti yllättynyt vaalitilaisuuksien väkimäärästä
Venäjä pyrkii lyömään kiilaa niihin. Jossain tulee raja vastaan. Helsinki suunnittelee lentokentän ja kiitoradan paikalle rakennettavaksi jopa 25 000 asuntoa. Jari Tervo Helsingin Sanomissa Solvaukset eivät synny vain ”netissä”. Siksi perusteluissa on oltava tarkka. Heikoimmilla ovat Itä-Euroopan maat, joissa demokratiakehitys on kaikkein nuorinta. Erilaisia disinformaatio-kampanjoita pelätään myös toukokuisissa eurovaaleissa. He eivät kuitenkaan usko, että vieraan valtion vaikuttamispyrkimykset nousisivat kovin isoon rooliin Suomen eduskuntavaaleissa. Se on väkivaltaa. Molemmissa maissa korostetaan mielellään paluuta vanhaan: perinteisiin ja oikeina pidettyihin arvoihin. – Rakennussuojeluasiat on ratkaistava kokonaisharkinnan perusteella, jossa oikeudellisten seikkojen lisäksi painavat yleisen ja yksityisen edun kannalta merkittävät olosuhteet. Vehkaperän mukaan Venäjän myötävaikutuksella monet eurooppalaisille keskeiset arvot hämärtyvät. Hän kertoi, että tavoitteena oli ratkaista asia ministeriössä jo aiemmin. Näin uskovat europarlamentaarikot Mirja Vehkaperä (kesk./Alde) ja Heidi Hautala (vihr./Greens/EFA). Tämän Tiilikainen kiisti blogissaan. – En ole missään vaiheessa ymmärtänyt Helsingin kaupungin linjaa ajaa Malmi alas. Alexander Stubb Twitterissä Miksi itse haluaisimme tuhota sen, mikä tähän maahan on kovalla hinnalla rakennettu. Hautalan mukaan vaikuttamispyrkimyksiin voi joutua törmäämään lähes missä vain. – Yleiskeino rajoittaa disinformaatiota on se, että yrittää puolustaa läpinäkyvyyttä ja selvittää, kuka rahoittaa mitäkin. Yhdysvaltain ja Venäjän poliittiset painotukset ovat tulleet viime vuosina lähemmäksi toisiaan. helsingin sanomissa epäiltiin päätöksen palauttamista vaalitempuksi. Vaikuttamispyrkimyksiä tulee monelta suunnalta Mirja Vehkaperä ja Heidi Hautala keskustelivat vaalivaikuttamisesta Suomenmaan Meppistudiossa. Populistista keskustelua ja tiedon vääristelyä tulee heidän mielestään ennemminkin Suomen rajojen sisäpuolelta, lähinnä perussuomalaisilta. Euroopan ne taas näkevät kulkevan vastakkaiseen suuntaan. Venäjältä tulevat vaikuttamispyrkimykset ovat edelleen Euroopan ykkösuhka, Vehkaperä ja Hautala näkevät. Ilman demokratiaa ei ole sananvapautta. Ajassa Sanottua 12.4.2019 7 Netin kielenkäyttö on siirtynyt to reille. Jokaisen kannattaa miettiä, miten kanssaihmistä kohtelee. meri alaranta-Saukko Ympäristöministeriö palautti viime viikolla Malmin lentoaseman rakennussuojelua koskevan päätöksen Uudenmaan ELY-keskukselle uudelleen käsiteltäväksi. Päivi Anttikoski Twitterissä Samuli Vänttilä Vaalihäiriköinnistä on tullut tuttu ilmiö länsimaisissa vaaleissa. Ilman ehdokkaita ei demokratiaa. Asuntoja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) totesi, että kyseessä on valtakunnallisesti arvokas kulttuurikohde. Ministeriö valvoo, että päätökset ovat lain mukaisia. – Kansalaisten sananvapaus, lehdistönvapaus, oikeus mielipiteisiin, oikeusvaltion toteutuminen. Muun muassa eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen kommentoi asiaa Suomenmaalle. Hän painotti myös, ettei ympäristöministeriö tehnyt päätöstä kentän suojelun puolesta tai sitä vastaan. EU on pyrkinyt vastaamaan disinformaation leviämiseen monella tavalla, mutta meppikaksikon mukaan tehtävää on vielä paljon. Keskustalaiset iloitsivat ministeriön päätöksestä. Ministeriö palautti Malmi-päätöksen ELY:lle M ari a Bri an ch on / EU Jaakko Martikainen. Olen täysin varma, että sitä kaduttaisiin myöhemmin. Syynä oli, ettei päätöksestä ministeriön mukaan käynyt riittävästi ilmi, miten lakia rakennusperinnön suojelemisesta oli sovellettu. Vaalivaikuttamisen ainoa lähdemaa ei kuitenkaan ole Venäjä, vaan sitä tulee myös Yhdysvalloista. – Kun päätös oli valmis, ei hyvään hallintotapaan kuulu, että sen antamista vitkuteltaisiin, Tiilikainen totesi. Se venyi kuitenkin huhtikuulle Helsingin kaupungin lausunnon viivästymisen vuoksi. Kun kansalainen huutaa solvauksia kansanedustajaehdokkaalle, kyseessä ei ole eriävä mielipide. Meillä on maailman parhaat vaalit ja demokratia, ymmärretään nyt kunnioittaa niitä. – Se päätös kuuluu ELY-keskukselle
Perustulo antoi turvaa, kannusti ottamaan vastaan työtä ja yrittämään sekä poisti sosiaaliturvan hakemisen nöyryytyksen. Hän oli kirjoittanut tietokirjoja ja lehtijuttuja freelancer-toimittajana sekä tehnyt luentoja esiintymiskeikkoja. Sen sijaan ihmiskokeen psykologiset vaikutukset olivat myönteiset. Muraja joutui kirjaimellisesti tyhjän päälle, sillä työpaikan omistaman asunnon vuokrasopimuskin irti sanottiin. Se ei ole tätä päivää, sillä monen elanto koostuu vaihtelevista pätkätöistä ja silpputuloista. Todellista puutetta hän ei ole kokenut, mutta joutuu toisinaan lainailemaan rahaa tilapäisten maksu ongelmien takia. Kahden seuraavan vuoden ajan hän saisi joka kuukausi 560 euroa vastikkeetonta rahaa. Ennen kokeiluakaan Muraja ei ollut suinkaan ollut kokonaan työtön. Muraja haaveilee kuukausipalkkaisesta työsuhteesta, mutta va kuuttavasta työkokemuksestaan huolimatta ei pääse yleensä edes haastatteluihin. Muraja joutui nettihäiriköinnin kohteeksi ja sai ahdistusja pelkokohtauksia. Muraja kutsuu kirjassa itseään ”varttiköyhäksi”. – Aiemmin pelkkä riski tukien menettämisestä ja huoli niiden uudelleen hakemisen vaivasta estivät pienten työkeikkojen vastaanottamisen, hän kirjoittaa. Perhe päätti muuttaa takaisin Helsinkiin. Rahallisesti hänen tilanteensa ei muuttunut. Tuloja on, mutta menotkin ovat isot – ainakin 1 900 euron vuokra. Omaa työtä ei toki pidä myydä polkuhintaan, mutta ainakin hänen päiväpalkkionsa on 50 prosenttia alan suosituksia korkeampi. Hallituksen koekaniini Murajan kirja osoittaa selvästi sosiaaliturvan ongelmat. Kokeilun päättyminen sekoitti monen talouden. Toimittaja Tuomas Muraja voitti Kelan arpajaisissa kahdeksi vuodeksi perustulon. Tulikin potkut. Lehti oli päättänyt tulla toimeen ilman ulkomaantoimitusta. Hän oli yksi kahdestatuhannesta työmarkkinatukea saaneesta, jotka valittiin tammikuussa 2017 alkaneeseen perustulokokeiluun. AnnukkA kAArelA Tuomas Muraja: Perustulokoe-eläin. JouluKuussa 2016, kun potkuista oli kulunut neljä vuotta, Muraja voitti yllättäen Kelan arpajaisissa. Kokeilu hyödytti erityisesti luovilla aloilla sekä asiantuntijaja projektitöissä työskenteleviä. MuraJan kirja osoittaa selvästi sosiaaliturvan ongelmat. Sitä ei tarvitsisi palauttaa, vaikka työllistyisi. Muraja pitää perustuloa parhaana aktiivimallina, koska se takaa työn olevan aina kannattavaa. Kirja kertoo myös media-alan murroksesta. Toisaalta herää kysymys, onko kollega hinnoitellut itsensä ulos. Yksi joutui jättämään lääkkeet ostamatta, toinen turvautui kulutusluottoon. Muraja joutui turvautumaan sosiaalitoimiston apuun, jotta sai vuokransa maksettua. Nykyinen malli perustuu ajatukselle, jonka mukaan ihminen on joko palkansaaja, yrittäjä tai työtön. Tulot olivat koostuneet vaihtelevasti apurahoista, kirjoitusja esiintymispalkkioista sekä työttömyyskorvauksesta. Miten perustulo muutti Murajan elämää. 8 12.4.2019 Kirjat Kun toimittaja Tuomas Muraja palasi neljän vuoden Brysselin-komennukselta takaisin työpaikalleen Turun Sanomiin, hän odotti saavansa ylennyksen. Vastapaino, 163 s. Perustulon aikana kannatti ottaa vastaan jopa 250 euron kirjastoja koulukeikkoja. Koehenkilön mielestä kokeilua olisi pitänyt laajentaa ja kohdentaa se esimerkiksi itsensä työllistäviin ja freelancereihin. MuraJa haastatteli kirjaansa varten myös muita perustuloa saaneita. Uutta työpaikkaa toimittajaisälle ei kuitenkaan löytynyt, ja vaikeudet alkoivat kasaantua. Toimittaja kertoo kokemuksistaan tiistaina ilmestyneessä kirjassaan Perustulokoeeläin. Hän harmittelee, ettei Sipilän hallitus myöntänyt kokeilulle jatkoa. Avioliitto kriisiytyi ja päättyi eroon. Byro kratia oli kuitenkin tehnyt sekalaisten töiden ja työttömyysjaksojen yhdistelystä hankalaa. Muraja kertoo kirjassa veloittavansa päivän työstä normaalisti 750 euroa
– Mila saattoi tunkea itsensä ikkunan ja sohvan väliin, mutta oli niin tyhmä, ettei osannut peruuttaa pois, Tea Kekkonen kertoo kirjassa. Ei ole aivan vähäpätöinen seikka, kuka tätä vaikuttamistyötä Suomesta johtaa. Koira oli elegantti, mutta Kekkosen pojantyttären Tea Kekkosen mukaan varsin hölmö. Seuraava hallitus nimittäin päättää Suomen Eurooppa-politiikan suuntaviivat. menneen kauden hallituksen EU-politiikka on ollut käytännönläheistä ja keskittynyt olennaiseen. Presidentin koiralenkeistä Meilahden rannoilla tuli kansallinen nähtävyys. Presidentti ei kuitenkaan huolinut karhunkörilästä kotiinsa, vaan antoi sen Korkeasaaren eläintarhaan. Mirja Vehkaperä Euroopan parlamentin jäsen Eduskuntavaalit ovat myös EU-vaalit Kekkonen sai Neuvostoliitosta eläintarhan ainekset Kirjat AnnukkA kAArelA Jos Urho Kekkonen olisi pitänyt kaikki hänelle lahjoitetut lemmikit, Tamminiemessä olisi ollut koossa melkoinen eläintarha. Docendo, 176 s. Samoin on virhe jättää Eurooppa-keskustelua EU-vaalikamppailuun: EU:n tulevaisuudesta, integraatiosta ja rahoituksesta pitäisi käydä keskustelua juuri nyt. Sen pitäisi mielestämme olla turvallinen, vauras, kilpailukykyinen, kestävästi kehittyvä sekä sosiaalisesti vastuuntuntoinen. Vuonna 1969 Kekkonen sai Neuvostoliiton valtionjohdolta kaksi venäjänvinttikoiraa. Kekkosen toinen koira, münsterinseisoja Isabella, oli sen sijaan valpas ja älykäs – mutta myös ahne. Toimittaja Meri Eskola kertoo kirjassaan Presidenttien lemmikit, että suurin osa Kekkosen eläinlahjoista tuli ystävällismielisten suhteiden osoituksena itänaapurista. Tänä vuonna äänestäjällä on harvinaisen hyvä mahdollisuus vaikuttaa Suomen EU-politiikkaan kaksissa vaaleissa. On väärin ajatella, että toukokuussa tulevissa EU-vaaleissa äänestettäisiin Suomen EU-politiikasta. – Sen kanssa on oikea häpeä kulkea kaupungilla, kun kaikki näkevät, että sen suhteen ei ole kuria pidetty, presidentti tunnusti. heinäkuuta 1970. EU:n jäsenvaltioiden välisissä neuvotteluissa päätetään EU:n suurista kehityslinjoista, joten Suomen linja niissä on merkityksellinen. M ikk o O ksa ne n / Le hti ku va Sh utt ers to ck 12.4.2019 9. Kesystä pennusta tuli nopeasti miehistön suosikki, ja se päätettiin lahjoittaa Kekkoselle lemmikiksi. Juha Sipilä on ollut mainettaan parempi pääministeri Suomen Eurooppaja ulkopolitiikan toteuttajana EU:n huippukokouksissa: hän on ollut ratkaisukeskeinen neuvottelija. Se muodostetaan täysin koto-Suomessa. Eksoottisin eläimistä oli jääkarhunpentu Mischka, jonka neuvostoliittolaisen jäänmurtajan miehistö oli pyydystänyt 1960-luvulla. Lennosta, Suosikista, Kaunottaresta ja niiden jälkeläisistä tulikin menestyneitä ravi hevosia. Presidentti Urho Kekkonen koiransa kanssa Kultarannassa 4. Täällä Bryssel ÄÄnestÄmÄllÄ sunnuntain eduskuntavaaleissa annamme äänemme sille, millaista EU-politiikkaa Suomi tekee. Presidentin harmiksi raviurheilun säännöt eivät tuolloin sallineet suomalaisten omistamien lämminverihevosten kilpailemista Suomessa. Rouva Sylvi Kekkonen kertoi televisiohaastattelussa, että Tamminiemen uimaallasta rakentaneet työmiehet olivat päästäneet Isabellan lihomaan makupaloillaan. Heti molempien vaalien jälkeen heinäkuussa alkaa Suomen EU-puheenjohtajuuskausi. Silloin Suomen EU-vaikuttamisen painopiste tulee olemaan unionin uusissa prioriteeteissa, unionin seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä päättämisessä sekä tulevan komission ohjelmassa. Meri Eskola: Presidenttien lemmikit. Haluamme vaikuttaa sellaisen unionin kehittymiseen, joka kohtelee jäsenmaita reilusti niiden omat tarpeet huomioon ottaen, ja jolla on tahtoa ja kykyä olla maailmassa keskeinen toimija ja edelläkävijä niin ilmastonmuutoksen hillinnässä, köyhyyden vastaisessa taistelussa kuin innovaatioissa ja vapaakaupassa. Siihen tarvitaan jämäkkää ja kokenutta pääministeriä sekä hallitusta, jolla on selkeä Eurooppa-politiikka. KeKKonen sai 1950-luvun lopussa Neuvostoliitosta lahjaksi myös kolme ravuria. Kekkonen sai virkavuosiensa aikana lahjaksi ainakin jääkarhun, lampaan, kaksi koiraa ja useita hevosia. Keskustassa on myös mietitty, millaisen unionin me haluamme tulevaisuudessa. Niistä toinen, Ludmila, pääsi asumaan Kekkosen perheeseen. Ongelmaan löytyi kuitenkin kekkosmainen ratkaisu: sääntöjä muutettiin niin, että presidentin hevoset pääsivät osallistumaan
Uutta hallitusta tuskin kannattaa maahan odotella ainakaan ennen kuin kouluissa on ehditty suvivirteen asti. Perussuomalaisten lokakampanjan kohteeksi joutunut Sipilä poltti lopulta päreensä perussuomalaisiin ja puheenjohtaja Jussi Halla-ahoon ja sanoi suorat sanat puolueen rasismilla flirttailusta. Lähihistorian vaikeimmat hallitusneuvottelut nähtiin keväällä 2011, kun Kataisen hallituksen kokoonpanosta ja ohjelmasta väännettiin melkein juhannukseen asti. Jos näin tapahtuu, vasemmistoliitto vahvistaa omia ja punavihreän blokin asemia myös hallituspelissä. Käännös paapuuriin päin Uutisanalyysi Punavihertävä vaalitulos toisi miettimistä keskustalle ja kokoomukselle. Pekka Pohjalainen. Orpon omankin tulevaisuuden kannalta huolestuttavalta näyttää se, että kokoomuksen kannatus näyttää pudonneen puolueen vahvalla tukialueella ja Orpon kotikentällä Varsinais-Suomessa. Halla-ahon perussuomalaisille ei löydy hallituskumppaneita mistään, ja tuskinpa puolue on itsekään tunkemassa hallitukseen laskemaan kannatustaan. suorastaan hämmästyttävää pitkin matkaa on ollut kokoomuksen vaisu ja apaattinen ilme. Yllätykset ovat olleet vähissä varsin vilkasta ennakkoon äänestämistä lukuun ottamatta. Varsinaiset hallitusneuvottelut alkavat nyt 6. Yksikään toinen puoluejohtaja ei ole uskaltanut käydä Halla-ahon kimppuun tämän omalla hiekkalaatikolla. Kokoomuksen luisu alkoi sydäntalven vanhuspalvelukeskustelusta, eikä Petteri Orpo ole saanut siitä missään vaiheessa otetta. Maahanmuutolla ja ilmastopopulismillaan perussuomalaiset on kuitenkin onnistunut nousemaan jälleen kärkikahinoihin – ehkä jopa jytkyyn numero kolme. Pohjan laventaminen johtaa taas helposti Jyrki Kataisen (kok.) sixpackin kaltaiseen heikkoon hallitukseen. Jos puolueKartalle syntyy vaaleissa useamman keskisuuren puolueen suma, vaihtoehtoja enemmistöhallitukseen on runsaasti ilman perussuomalaisiakin – teoriassa. 10 12.4.2019 Kun varsinaiseen vaalipäivään on enää pari yötä, vaalien käsikirjoitus alkaa olla nähty. Pääministeri Juha Sipilän päätös kaataa hallitus soten kariuduttua piristi kyllä keskustan vaali-ilmettä, mutta toivottua sysäystä kannatukseen ei tullut. Syystäkin on kyselty, missä ovat perinteinen kokoomuslainen vaalipöhinä ja kaikkia puhuttavat mielikuvakampanjat. Trendiä vahvistaa se, että loppusuoralla kärkiviisikon tuntumaan on hiipinyt yllättäjä. Viimeiset viikot vaalikeskustelussa on junnattu tutuilla urilla ilmastotoimista työllisyyteen ja maahanmuuttoon. Näin hengetöntä kokoomusta ei ole nähty sitten kevään 2003, kun puolue jäi Ville Itälän johdolla täydeksi statistiksi. Demarijohtaja Antti Rinne on pohtinut julkisesti hallituksen muodostamista SDP:n, vihreiden, vasemmistoliiton ja joko kokoomuksen tai keskustan varaan, mikäli saa hallitustunnustelijan tehtävän. Se voi olla kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty. Sekä valtakunnalliset että vaalipiirikohtaiset kannatuskyselyt viittaavat kuitenkin tiettyyn suuntaan: kolmen porvaripuolueen hallituksen jäljiltä maa on siirtymässä pykälän tai pari vasempaan. Jos sellainen halutaan välttää, vähemmistöhallituskin – punavihreä tai joku muu – voi tulla vielä harkintaan viimeisenä vaihtoehtona. IsoIsta puolueista keskusta on tehnyt hyvin itsensä näköisen kampanjan ja keskittynyt peruskannattajakuntansa herättelyyn. Ainakaan keskustan arvopohjasta ei pitäisi olla enää vaaliuurnilla epäselvyyttä. toukokuuta, eivätkä toukokuun lopulla käytävät EU-vaalit ainakaan jouduta prosessia. Samalla vasemmistoliiton noste on tuonut lisää murheita SDP:lle, jolla on ollut tarpeeksi töitä jo äänestäjäpaon estämisessä vihreisiin ja perussuomalaisiin. Punavihreän hallitusohjelman nieleminen SDP:n johdolla saattaa olla liikaa yhtä lailla kokoomukselle kuin keskustallekin. Käsien pystyyn nostaminen sotessa ei sekään vahvistanut kuvaa dynaamisesta uudistuspuolueesta. Vasemmistoliitolle ennustetaan ensimmäistä vaalivoittoa 24 vuoteen ja eduskuntaryhmän kasvua usealla kansanedustajalla. Puolue voi pelata omilla säännöillään, koska vaalilupauksia ei tarvitse lunastaa. Demareille vaalien loppusuora on ollut muutenkin tuskien taivalta, kun puheenjohtaja Antti Rinne on paineen alla kompuroinut jatkuvasti ja perunut tai selitellyt aiempia puheitaan. Tuloksia saadaan jännittää vaali-iltaan
Lehtikuva / Jussi Nukari. 12.4.2019 11 Tuloksia saadaan jännittää vaali-iltaan
Perustulosta ei puhu eikä pukahda kukaan. Menojen leikkauksesta ei innostu yksikään, koulutuksesta kaikki. Pilvin pimein toiveita hallitusohjelmaan Ed us ku nt av aa lit Joukko liikenn e. 12 12.4.2019 TeksTi: Taina kivelä Suomenmaa kysyi keskeisiltä etujärjestöiltä, millaisia tavoitteita niillä on seuraavalle hallituskaudelle
MTK taas arvioi, ettei tasapaino ole lyhyellä tähtäimellä tärkein tavoite. Kolmikannassa, eli järjestöjen ja hallituksen yhteistyössä, ratkaistaan työhön liittyvät isot kysymykset – myös monet eduskunnan yksinomaiseen päätösvaltaan kuuluvat asiat. ValTion talouden tasapainottaminen ja velkaantumisen kasvun pysäyttäminen ovat olleet isossa roolissa kahden edellisen hallituksen ohjelmassa. Huonolla menestyksellä. Niin sanotut pakkolait, joilla tavoiteltiin parempaa kilpailukykyä tekemällä muutoksia työlakeihin, jouduttiin suuren kohun jälkeen perumaan. Vain STTK kertoi, että tavoite on jo lähes saavutettu. Työnantajista pääsivät ääneen Elinkeinoelämän keskusliitto EK, kuntatyönantajien KT, maaja metsätalousalan MTK sekä Suomen Yrittäjät. 12.4.2019 13 TyömarkkinajärjesTöillä on Suomessa paljon valtaa. SOTE ! Metsät Haittaver o Uusiutuva energia Leikkaus Joukko liikenn e. Aika ajoin järjestöjen valtaa yritetään kyseenalaistaa – niin teki myös Juha Sipilän hallitus kautensa alussa. Vastauksissa toistuvat tutut teemat – yllätyksiä aiheutti lähinnä se, mitä toiveiden tynnyreistä ei löytynyt. Suomenmaa kysyi, pitäisikö myös uuden hallituksen tavoitella samaa. Lähes kaikki järjestöt pitävät tasapainoa edelleen tärkeänä ja katsovat sen vaativan vielä tarmokkaita toimia. Suomenmaa pyysi etujärjestöjä kertomaan keskeiset tavoitteensa neljän tärkeän vaaliteeman tiimoilta. Muutosesitystä irtisanomisen perusteisiin ammattiliitot vastustivat jopa uhkaamalla yleislakolla syksyllä 2018. Vastaajina olivat palkansaajien keskusliitot Akava, SAK ja STTK
Mutta se ei yksin riitä. Näitä ovat esimerkiksi kannustinloukut ja järjestäytymättömien yritysten sopimisen esteet, joita Suomen Yrittäjät kertoo löytyvän peräti 50 kappaletta eri säännöksistä. Työnantajat kaipaavat paikallista sopimista ja työllistämisen esteiden purkamista. Ero edelliseen kertaan on iso, sillä verojen ohella myös menojen leikkaus oli yksi vuoden 2015 vaalien tärkeimmistä teemoista. Menojen leikkaus tai verotulojen lisäys. MTK taas arvioi, ettei leikkauksia tarvita. Toinen kysymys käsitteli sosiaaliturvan uudistamista. Esimerkiksi SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden vaaliohjelmissa jaetaan surutta rahaa, jota ei ole ilman tuon haastavan tavoitteen saavuttamista. Paremmat. Niiden lisäksi perhevapaiden muutoksiin työllistämisen keinona uskoo myös Akava. Kaikki etujärjestöt ovat yhtä mieltä siitä, että työllisyysasteen nousuun tarvitaan talouskasvua. Sotenkin pitäisi vihdoin valmistua. Esille nostetut keinot ovat aiemmilta vaalikausilta ja tenteistä tuttuja. Palkansaajat haluavat tukea työttömiä ja löytää yksilölliset polut ja konstit vaikeasti työllistyville. Kohtaanto on kaikille yhteinen ongelma, jonka hallitus saisi mieluusti ratkaista. Vain Suomen Yrittäjät linjaa, että menoja pitää karsia tarvittaessa. 14 12.4.2019 Keinoja tavoitteen saavuttamiseksi on periaatteessa kaksi. Menot eivät kiinnosta, koska ajat ovat Sipilän hallituksen jäljiltä toiset kuin kokoomusvetoisen sixpackin. Vaitonaisia ne ovat tosin myös valtion menoista, samoin kuin palkansaajajärjestöt. Kestävyysvaje pitäisi silti saada kuriin, ja julkisen hallinnon rakenteet uusiksi. ensiksi Suomenmaa kysyi etujärjestöiltä toimia, joiden avulla työllisyysaste saataisiin nostettua 75 prosenttiin. Palkansaajajärjestöt suosivat veroja – mutta työn verotusta ei saisi kiristää. Verotuksesta puhuvat vain työnantajien EK ja MTK. Tässäkin asiassa uudistuksen tarpeen tunnistavat kaikki, ja tärkein tavoite on yhteinen – hyvinvointivaltion perusta pitää säilyttää, heikoimmista on pidettävä huoli. Muut eivät mainitse tätä ikävää asiaa lainkaan. Koulutus, osaaminen, oppivelvollisuus, tutkinnot. Niitä tarvitaan lisää, enemmän ja parempaa. Työkyvyn ylläpitoon tarvitaan monenlaista, kuntoutuksesta uudelleenkoulutukseen. SAK kertoo haluavansa samaa kuin SDP vaaliohjelmassaan – verotulojen kasvattamista veropohjaa tiivistämällä, verotukia karsimalla ja kiristämällä nykyisiä veroja – erityisesti varallisuuden ja pääomien osalta. Hanke on Verop orkka na Elvytys Markkinaehtoisuus Fossiilinen polttoaine Etätyö. Maahanmuuton mainitsevat vain työnantajajärjestöt KT ja MTK. Linja on sama kuin eduskuntavaalien tenteissä ja haastatteluissa, joissa veroista on puhuttu paljon ja menoista ei juuri lainkaan. Seuraavan hallituksen pitäisi löytää yhteinen maali ja askelmerkit tälle jättihankkeelle, jonka toteutuksen arvellaan kestävän useamman vaalikauden ajan. Kummalliselta tuntuu, että kolme yleensä työllisyyteen liitettyä asiaa – maahanmuutto, perhevapaat ja verotus – loistavat järjestöjen vastauksissa poissaolollaan. TyönanTajajärjesTöT eivät kerro kantaansa verotukseen
Vain SAK ei puhu asiasta mitään ja on muutoinkin korostetun niukkasanainen uudistuksen suhteen. Mitä Suomessa voidaan ja pitää tehdä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Samalla kustannusten nousua pitäisi hillitä porrastamalla ja turvan kestoa lyhentämällä. MTK on ainoa, joka mainitsee ilmastonmuutokseen sopeutumisen – esimerkiksi tuhoriskien, lyhyemmän talven ja vesitasapainon aiheuttamien ongelmien torjumiseen liittyvät toimet. Mutta veroilla ei tunnu olevan osuutta ilmaston muutosten torjunnassa muiden kuin EK:n ja Suomen Yrittäjien mielestä, joista ensimmäinen haluaa säilyttää elinkeinoelämän alennetun sähköveron ja jälkimmäinen mainitsee haittaverot. Sekä palkansaajat että työnantajat painottavat kuitenkin vähennysten ja rajoitusten kustannustehokuutta, työnantajajärjestöt myös markkinaehtoisuutta. Kaiken kaikkiaan syntyy vaikutelma, että ilmastonmuutos kiinnostaa etujärjestöistä eniten juuri MTK:ta. Monen puolueen sosiaaliturvan lempilapsi, perustulo, saa etujärjestöiltä kylmää kyytiä. Pirstaleinen ja monimutkainen etuusjärjestelmä pitäisi koota yksinkertaisemmaksi, selkeämmäksi, paremmin toimivaksi ja tehokkaammin hoidettavaksi kokonaisuudeksi. 12.4.2019 15 suuri, ja kaikki painottavat sen toteuttamista vaiheittain. InnovaatIot Op pi v el vOlli su us Inves toinn it Markkinaehtoisuus Fossiilinen polttoaine Etätyö. Sekä palkansaajaettä työnantajaleirit korostavat, että työnteon pitää olla ensisijainen tavoite ja keino turvata toimeentulo. Puolueet kiistelevät isoon ääneen metsien roolista ilmastonmuutosta hillitsevinä hiilinieluina, erityisesti metsien hyötykäytöstä ja sopivista hakkuumääristä. Sosiaaliturvan tulisi siis kannustaa yksilöä työllistymiseen, aktiivisuuteen, osallisuuteen sekä vastuunkantoon omasta ja yhteiskunnan hyvinvoinnista. Metsäosaaminen nostetaan sen sijaan mahdollisuudeksi, samoin kuin cleantech ja muut uudet teknologiat ja innovaatiot, joiden avulla ilmastouhkaa voidaan pienentää ja hallita paremmin. Samalla syntyy uusia elinkeinoja ja työpaikkoja, parhaimmillaan parannetaan kansainvälistä kilpailukykyä ja luodaan uutta vientiä. Vähiten siitä tuntuu välittävän SAK. Tutut keinot – vähäpäästöinen liikenne, asuminen, energia ja kiertotalous – toistuvat vastauksissa. Kolmas pulma ylittää valtioiden rajat. Merkille pantavaa on, etteivät etujärjestöt MTK:ta lukuun ottamatta ota tässä kyselyssä kantaa metsien hoitoon tai biotalouteen, joka sekin on monen puolueen ilmastotoimien listalla. Monenlaista, vastaavat kaikki. Työnteon ja etuuksien yhteensovittamista tulisi helpottaa, ja turvan pitäisi joustaa yksilön ja perheen elämäntilanteen mukaan. Tärkeimmiksi toimiksi nousevat EU-tason päästöjen rajoittaminen, päästöoikeuksien kauppa ja hiilineutraalius. Samalla kuitenkin tähdennetään, että keskeiset ratkaisut tehdään EU:ssa ja kansainvälisesti. Suomen Yrittäjät erottuu ottamalla tiukasti kantaa ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, jonka se haluaa laajentaa koskemaan myös ammattiliittoihin kuulumattomia. Kumpikaan leiri ei puhu eikä pukahda siitä
Ja ri La uk ka ne n. 16 12.4.2019 Keskustan mielestä perhevapaauudistus ei saa olla kenellekään heikennys
Tämän 15 kuukauden jälkeen saisi hoitorahaa joko 843 euroa puolen vuoden ajan tai puolitettuna vuoden. KesKusta on puolueista ainoa, joka pitää kiinni nykymallin mukaisesta lapsen kolmeen ikävuoteen saakka kestävästä kotihoidontuesta. Jopa perussuomalaiset muuttaisi sitä porrastuksella ja sisaruslisien leikkauksella. Kokoomuksen mallissa etuudet on käytettävä lapsen kolmevuotispäivään mennessä. Vihreillä hoitorahaa voisi nostaa osissa seitsemään ikävuoteen saakka, jos lapsi osallistuu välillä päivähoitoon. Kotona pieniä lapsia hoitavien tulot koostuvat tällä hetkellä kuitenkin monista muistakin tuloista. Kokoomus ja SDP liputtavat nyt 3+3+6 -mallin puolesta. Keskustan mielestä uudistus ei saa olla kenellekään heikennys. SDP, kokoomus ja vihreät viestittävät Suomenmaalle, että heidän mallinsa eivät ota kantaa sisarustai hoitolisiin. – Tämä on monien asiantuntijoiden mielestä jo oikein hyvä ikä siirtyä päivähoitoon, perussuomalaisten perhepaketissa linjataan. 12.4.2019 17 Perhevapaamalleissa on eroja Uutisanalyysi Kokoomuksen tarjoama hoitoraha leikkaisi tukikaudesta käytännössä vuoden Pauliina Pohjala KannatuKseltaan viiden suurimman puolueen laatimissa perhe vapaamalleissa on eroja. PeRussuomalaiset profiloitui vahvasti lasten kotihoitoa puolustavaksi puolueeksi expuheenjohtaja Timo Soinin aikoihin. Keskusta haluaa kohdistaa ansiosidonnaisen vapaan pidennyksen isille, mutta perhevapaisiin satsaaminen on puolueen mukaan kolmikantainen neuvottelupäätös. Perussuomalaiset ei maksaisi lainkaan hoitorahaa yli 3-vuotiaista, lukuun ottamatta jo olemassa olevaa pienten koululaisten vanhemmille mahdollista osittaista hoitorahaa. Lisäksi perheen muista lapsista maksetaan sisaruslisää. RasKauden loppuvaiheessa alkavaa äitiysrahaa maksetaan nykyään noin neljältä kuukaudelta. Kotihoidontuen kuoppaamista suunnittelevien puolueiden malleissa nämä tuet ovat jäämässä pois. Kaikki haluavat pidentää ansiosidonnaista vanhempainrahakautta etenkin isien osalta, mutta monissa malleissa mahdollisuudet lapsen kotihoitoon heikkenisivät nykytilasta. Vanhempainrahakautta voisi myös jakaa äidin ja isän kesken tai pitää osissa, kunnes lapsi täyttää 10 vuotta. Keskusta haluaa saman mahdollisuuden myös osa-aikatyötä tekevien 4–6-vuotiaiden vanhemmille. Alhaisen syntyvyyden aikana puolue ei halua tehdä mitään, minkä lapsiperheet kokisivat heikennyksenä. Kotihoidontuen päälle voi saada hoitolisää tuloista riippuen enintään noin 181 euroa kuukaudessa. Siksi esimerkiksi äitien vanhempainrahakausi ei saa lyhentyä isien osuuden pidentämisestä. Keskusta korostaa etenkin parempia osa-aikatyön mahdollisuuksia. Demarien mallissa lapsen voisi kuitenkin hoitaa kotona kolmevuotiaaksi, jos tuen puolittaisi 300 euroon kuukaudessa. Lapsi on noin yhdeksän kuukauden ikäinen, kun äitiysrahaja vanhempainrahakaudet on pidetty. 60tai 80prosenttista työviikkoa tekevät vanhemmat saavat nykyään joustavaa hoitorahaa alle 3-vuotiaan lapsen hoidosta. Täysimääräiset tuet alkavat heiketä SDP:n, kokoomuksen, vihreiden ja perussuomalaisten malleissa lapsen ollessa noin 1,5–2-vuotias. SDP haluaa lyhentää sen 28 päivään, kokoomus ja vihreät myöntäisivät viiden viikon odotusrahan. Puolue korottaisi kotihoidontuen 440 euroon alle 2-vuotiailta, mutta sen jälkeen tuki olisi nykyistä matalampi, 300 euroa kuukaudessa. Perussuomalaiset lyhentäisi sen kolmeen kuukauteen. alle 3-Vuotiaan lapsen hoitoon tarkoitettu kotihoidontuki on nykyisin 338,34 euroa kuukaudessa. Perussuomalaiset maksaisi hoitolisää, mutta sisaruslisää vain alle 3-vuotiaista.. Kuusi kuukautta ansiosidonnaista kautta olisi vanhempien vapaasti jaettavissa, lisäksi sekä äidille että isälle kiintiöitäisiin kolme kuukautta. Puolue jakaisi ansiosidonnaiset vapaat niin, että yhdeksän kuukautta olisi vapaasti jaettavissa äidin ja isän kesken, lisäksi molemmille kiintiöitäisiin kolme kuukautta. Kokoomus antaisi ansiosidonnaisen vuoden päälle hoitorahaa joko 800 puolen vuoden tai 400 euroa vuoden ajan. Sekä kokoomus että vihreät ilmoittavat mahdollistavansa lapsen yhtämittaisen kotihoidon kolmevuotiaaksi, jos ansiosidonnaistakin vanhempainrahaa nostetaan osissa. Nyt puolue haluaa mallin, jossa ansiosidonnaiden kauden jälkeen alkava hoitovapaa laskee lapsen ollessa 2-vuotias. Ansiosidonnainen vanhempainrahakausi kestää nykyään noin puoli vuotta, ja se on vanhempien vapaasti jaettavissa. VihReät kiintiöisi sekä isälle että äidille viisi kuukautta ansiosidonnaista vapaata, viisi kuukautta jäisi vapaasti vanhempien jaettavaksi. Lapsi olisi siis 1,5–2-vuotias tukien päättyessä. Keskusta on myös puolueista ainoa, joka ei ole vielä halunnut tarkemmin paaluttaa, miten vapaat jaettaisiin isän ja äidin kesken. Kotihoidontuki on keskustalle tärkeä periaatteellinen asia. Alle 3-vuotiaista sisaruksista saa reilut sata euroa ja alle kouluikäisistä noin 65 euroa kuukaudessa. SDP maksaisi ansiosidonnaisen kauden päälle vuoden verran 600 euron suuruista vanhempainrahaa. Nykyisin isyysvapaata on kiintiöity noin yhdeksän viikkoa
Talouskriisiin ajautunut Venezuela on kärsinyt viime aikoina paitsi elintarvikepulasta ja vedenjakeluongelmista, myös massiivisista sähkökatkoista. KansanmuRhasta 25 vuotta. Koonnut: Katariina lanKinen Lehtikuva / AFP / Rodrigo Buendia. Yhdysvaltojen tullija rajalaitoksen johtaja Kevin McAleenan totesikin, että maan eteläraja on murtumispisteessä. Kansa CaRaCasin Kaduilla. Venezuelassa oppositio osoitti jälleen lauantaina mieltään presidentti Nicolas Maduroa vastaan. Kansanmurha alkoi 7. 18 12.4.2019 Maailman kuvat Raja muRtumispisteessä. Sen aikana surmattiin yli 800 000 tutsia ja maltillista hutua. Muoviroska uhkaa ainutlaatuisesta luonnostaan tunnettujen Galapagossaarten eläimistöä. Suurin osa muoviroskasta tulee perulaisista, kolumbialaisista ja panamalaisista tuotteista sekä kiinalaisbrändien konteista. Yhdysvaltojen ja Meksikon välisen rajan yli pyrkii nyt paljon enemmän etelästä tulevia siirtolaisia kuin viranomaiset pystyvät käsittelemään. Tämän vuoden alussa muovijätettä on kerätty jo kahdeksan tonnia. Mielenosoituksessa pidätettiin kaksi opposition kansanedustajaa. pesä täynnä muovia. Viranomaisarvion mukaan maaliskuussa Yhdysvaltain rajalla otettiin kiinni 100 000 maahan pyrkivää, kertoo The Washington Post. huhtikuuta vuonna 1994, ja se jatkui 100 päivää. Presidentti Paul Kagame sytytti sunnuntaina tulen pääkaupungissa Kigalissa paikalle, johon arvellaan haudatun yli 250 000 uhria. Ruandassa alkoi sunnuntaina sadan päivän suruaika, jolloin muistetaan 25 vuotta sitten tapahtuneen kansanmurhan uhreja. Mielenosoituksia oli pääkaupunki Caracasissa ja muissa suurissa kaupungeissa
Brexitistä on myös tullut lähes puoluekannan mukainen tunnusmerkki. Eri uutisohjelmissa, erityisesti yleisradio BBC:llä, on pyritty edustamaan poliittisia näkemyksiä tasapuolisesti. Ehkä pitää myös yrittää löytää sisäinen puutarhurini ja laittaa tomaatteja kasvamaan pihamaalle, ihan vain kaiken varalta. Noin 40 prosenttia ruoasta tuodaan UK:n ulkopuolelta, joten sopimukseton ero tarkoittaisi todennäköisesti kallistuvia hintoja ja jopa tyhjiä hyllyjä kaupoissa varsinkin tuoretavaroissa. Tämän lehden ilmestymispäivänä voi olla Ison-Britannian viimeinen päivä EU:ssa (tai sitten ei), mutta yleisen epävarmuuden takia olen minäkin yrittänyt varustautua mahdolliseen sekasortoon, kuten ruokapulaan. 12.4.2019 19 TäTä kirjoittaessa Britannian olisi pitänyt olla jo lähtenyt EU:sta alkuperäisen suunnitelman mukaan, mutta näin ei käynytkään. Tai että brittiparlamentaarikot äänestävät kirjaimellisesti jaloillaan, sillä heidän pitää poistua istuntosalista ja kävellä kyllätai ei-käytävän läpi äänestääkseen. Nykyisin poliitikot ja kommentoijat esitetään paitsi poliittisen vakaumuksen, myös EU-kannan mukaisesti – vaikka kyseessä ei olisikaan pelkkä EU-keskustelu. EriävisTä brexit-kannoista huolimatta suurin osa kansasta, 78 prosenttia, on yhtä mieltä siitä, että neuvottelut eivät ole menneet hyvin, ja kansassa näkyy kyllästyminen aiheeseen. Vakavammin ottaen on yllättävää, miten suuret valtaoikeudet parlamentin puhemiehellä on päättää, mistä parlamentissa äänestetään. Että parlamentin salissa on kullattu hopeasauva, jonka täytyy olla aina paikallaan parlamentin ollessa koolla – ja ennen joulua eräs työväenpuolueen edustaja yrittikin lähteä salista sauva mukanaan turhauduttuan brexit-keskusteluun. Tapahtuipa tulevina päivinä ja viikkoina mitä tahansa, on hankala nähdä, miten Britannian ja EU:n suhteesta päästäisiin nopeasti lopulliseen sopimukseen – ja tämä voi tulla täällä yllätyksenä monelle. Osasyynä tähän voi olla, että kansanäänestyksen alla EU:n vastustajat kertoivat, kuinka nopeaa ja helppoa erosopimus olisi tehdä. Täytyy tunnustaa, että minullakin on hylly täynnä ruokatölkkejä. Jos positiivista pitää tästä löytää, niin kuluneen parin kuukauden aikana olen oppinut paljon brittiparlamentin erikoisista tavoista. Viime viikkoina tähän on tullut mukaan varsinkin päähallituspuolue konservatiivi en edustajien osalta kolmas tunnusmerkki, eli tukeeko kansanedustaja pääministeri Theresa Mayn erosopimusta vai ei. Jos EU-maissa on ihmetelty Britannian brexittouhuja, niin voin kyllä kertoa, että sitä ihmetellään täälläkin. Jokapäiväistä uutisointia dominoi päivästä toiseen EU-ero, varsinkin nyt viime kuukausien aikana, kun parlamentissa on päästy vihdoin äänestämään eri vaihtoehdoista. Minna Miettinen Lontoo minna_uk@yahoo.com Twitter: @minna_uk Brexit-ähkyä havaittavissa Kohti brexitiä
pidempiaikainen pesti Henkilö Toiveena TeksTi: RisTo Luodonpää kuva: MaRia seppäLä 20 12.4.2019
Puolueet ovat hänen mukaansa tuoreimmissa gallupeissa niin lähellä toisiaan, että kaikki on ansiokkaan loppurutistuksen perusteella vielä mahdollista. – Kyllä nämä maakuntakierrokset ovat ehdottomasti parasta, mitä tässä tehtävässä voi eteen tulla. – Vaikka puhunkin jatkuvuuden puolesta, niin toisaalta ymmärrän myös esimerkiksi edeltäjäni Jouni Ovaskan ratkaisua. Yhteistyö muun puoluejohdon kanssa on sujunut toistaiseksi saumattomasti. Työtä emme pelkää, emme ennenkään ole pelänneet. Pikemminkin päinvastoin. – Ei puoluesihteerin tehtävä silloin oma tavoitteeni varsinaisesti ollut. Ennen kaikkea itselleen, mutta myös puolueen työntekijäväelle. Vaikka eduskuntavaaleihin on haastatteluhetkellä aikaa vain muutama viikko, antaa Riikka Pirkkalainen ulospäin hyvin rauhallisen vaikutelman istahtaessaan oululaisen hotellin aamiaispöytään. Vaikka puolueen kannatuslukuja ei ole saatu gallupien valossa selkeästi kääntymään, katumus ei ole silti missään vaiheessa päässyt valtaamaan mielialaa. Kunnianhimoisena tunnettu nainen myöntää, että tappion jälkeen ei tullut ensimmäisenä mieleen uusi yritys jo kahden vuoden päästä. Näin menee toimenkuva yhdessä suomalaisen puoluepolitiikan vaativimmista tehtävistä, mitä keskustan puoluesihteeriys eittämättä on. Tuoda omaa panostani ja päästä tekemään asioita puolueen eteen hiukan pidemmällä aikavälillä, Pirkkalainen pohtii. Jos jotain pitää omassa toiminnassa parantaa, niin varmaan pitäisi vielä enemmän pystyä olemaan läsnä myös puoluetoimistolla, hän aprikoi. ensimmäinen Pirkkalaisen johtama vaalikampanja on nyt h-hetkeä ja huipennusta vaille valmis. Oma tärkeä roolinsa on myös sillä, että tausta-asiat toimivat. Puoluesihteerin roolissa Pirkkalainen sanoo olevansa tarvittaessa myös tiukka johtaja. Mutta kun aikaa meni ja tilanne ennen Sotkamoa alkoi selvitä, niin kyselyjä kentältä alkoi tulla entistä enemmän. Suostuminen oli lopulta jo aika helppoa, hän tunnustaa. Syykin on selvä. Odotukset erityisesti kentän suunnalta olivat jo etukäteen kovat, eivätkä ne ole vajaan vuoden aikana mihinkään haihtuneet. Kun Timo Laaninen ilmoitti luopuvansa, niin Pohjois-Savon piirin toiminnanjohtaja Kimmo Valta otti asian puheeksi.Kun kannatusta tuli muualtakin, niin siitä se lähti etenemään. Keskustan kenttäväki vaatii puoluesihteeriltä paljon, mutta toisaalta myös palkitsee, jos aihetta on, Pirkkalainen muistuttaa. Keskustan osalta työrauhaa ovat Pirkkalaisen kaudella koetelleet niin raskaaksi käynyt ja lopulta eroon johtanut hallitusvastuu kuin jatkuvat gallupnotkahduksetkin. – Minulla on halua toimia tässä tehtävässä pitempään kuin yhden kauden verran. 12-vuotias Joripoika ja Pohjois-Karjalan piirin toiminnanjohtajana työskentelevä puoliso Antti Varis pitävät puoluesihteerin kartalla myös kotirintaman tapahtumista. Maakuntakierrokset ovat parasta, mitä tässä tehtävässä voi eteen tulla.. Lähihistorian valossa tiedossa on, että vastoinkäymisten hetkellä sylkykuppia haetaan helposti myös puoluetoimiston suunnasta. Kentän ihmisten tapaaminen ja heidän innostuksensa näkeminen antaa itsellekin aivan uutta virtaa, hän vakuuttaa hymyillen. riiKKa PirKKalainen valittiin keskustan puoluesihteeriksi viime kesänä Sotkamossa selkeällä äänten enemmistöllä. – Onhan se tärkeä saada sparrausta ihan keittiön pöydän ääressä, Pirkkalainen naurahtaa. – Heti vaalin jälkeen olin itsekin varma, että homma oli siinä. Varsinkin jos itselle jää semmoinen tunne, että ei ole pystynyt vastaamaan asettamiinsa tavoitteisiin. – Tokihan siellä ovien takana tulee joskus keskusteltua tiukastikin, mutta silti aina hyvässä hengessä. Riikka Pirkkalainen haluaisi jatkuvuutta keskustan puoluesihteerin tuuliseen tehtävään. PirKKalainen toteaa olevansa nyt kaikin puolin vielä valmiimpi puoluesihteerin vaativaan pestiin. – Äiti oli aktiivisesti mukana keskustan toiminnassa, ja kuntapolitiikassa olen ollut itsekin mukana jo kauan. iisalmesta kotoisin oleva Riikka Pirkkalainen oli itse ehdolla puoluesihteeriksi ensimmäisen kerran jo silloin, kun Ovaska valittiin tehtävään. Ja huomiotasi kaipaavia tahoja riittää politiikan kentällä välillä hyvin monesta muustakin suunnasta. 12.4.2019 21 Kun Kumarrat yhteen suuntaan, joudut väkisinkin hiukan kääntämään selkääsi toisaalle. Vuodet europarlamentaarikko Riikka Pakarisen EU-avustajana olivat politiikan asiasisältöjen kannalta hyvin opettavaista aikaa, hän kiittelee. Kohtuullisen pitkä kokemus politiikan parissa tarjoaa tarvittavaa selkänojaa ja rutiinia. – Meillä on aineksia hyvään loppukiriin. – Tiesin kyllä jo silloin aloittaessani, mihin olen ryhtymässä. Edes vaalien ykkössijaa ei ole kirkossa kuulutettu, hän vakuuttaa
Tupruavan lumen läpi tienoo näyttää harmaalta. Siinä ajassa ei lannasta ehdi muodostua ammoniakka, eikä ilmassa sen vuoksi tunnu tuttua navetan hajua. Tulevina vuosina tavoitteena on 1,8 miljoonan litran vuosituotanto. Ensin navetasta meijerille, sieltä keskusvarastoihin ja kauppoihin ja lopulta kuluttajan kyydissä kotijääkaappiin. Pari lehmää jonottaa lypsyrobotille. Pienet yllätykset seuraavat toisiaan. 22 12.4.2019 R ep or ta as i Kalajokisella Myllylän tilalla. Kaksi lypsyrobottia ottaa maidon talteen ja tehokas lannanpoistojärjestelmä puhdistaa parret kolmen tunnin välein. Isäntä suhtautuu tilanteeseen tyynesti. – Tällaista tämä on joka päivä. Maidon pitkä matka TeksTi: Meri AlArAnTA-sAukko kuvAT: MAriA seppälä. Maitohuoneessa sijaitsevaan tankkiin lorisee Myllylän tilalla maitoa vuoden aikana 1,5 miljoonaa litraa. Nauta ei ole mikään hötkyilijä, lehmän hermot on kuvaava ilmaus. Muutama nousee hieman epäluuloisena katsomaan vieraita. Eläinten elämä on ehkä seesteistä, mutta isännän päivät ovat pitkiä, vaikka koneet tekevätkin ison osan perinteisistä töistä. Osa vierailee sen hoteissa kahdesti päivässä, osa useammin yksilökohtaisen tarpeen mukaan. Sisällä navetassa 150 lehmää köllöttää tyytyväisinä Kalajoen hiekoilla, pohjoisamerikkalaisen mallin mukaan rakennetun hiekkaparsinavetan parsissa. Ennen kuin maito kaatuu juojan lasiin, se on kulkenut pitkän matkan. Tilan omistaja Ilkka Myllyllä siirtää hieman sovittua haastatteluaikaa, sillä myrsky on päässyt irrottamaan oven saranan vajaan vuoden vanhasta navetasta. IltapäIvällä tunnelma Myllylän navetassa on rauhallinen, suorastaan harras
SuomalaiSeT ovat maidonjuojakansaa. 15-vuotiaana hän tosin muutti pois kotoa opiskellakseen Helsingissä ja Jyväskylässä. Myllylä on siinä mielessä tyypillinen nykytuottaja, että hän on opiskellut pitkälle ja on kiinnostunut kehittämään toimintaansa innovatiivisin menetelmin. Maidon menenkin runsautta Suomessa on selitetty muun muassa tehokkaalla markkinoinnilla, jota on ujutettu kansalaisille neuvoloista ja kouluista lähtien. – Tämä on ehdottomasti paras navettavaihtoehto eläinten kannalta. Lopputulokseen hän on enemmän kuin tyytyväinen. Illasta Myllylä valmistaa lypsäville vielä toisen aterian. Kauno Myllylä esimerkiksi tekee viimeisen iltatarkastuksen. Sitten veri veti takaisin kotitilalle. Hän on osallistunut talon töihin pienestä pitäen. Ruokinnan jälkeen on erilaisia huoltohommia. Vähiten maitoa maailmassa juovat japanilaiset. – Eläimet voivat paremmin kuin koskaan ja maito on ykkösluokkaista, Myllylä iloitsee. Tästä alkaa maidon pitkä matka navetalta kuluttajan lasiin.. Maitoauto saapuu pimeässä hakemaan lastiaan. Navetan mallinkin hän haki Pohjois-Amerikasta asti. Raili Myllylä puolestaan juottaa vasikat. Minun tehtäväni on hoitaa yllättävät tilanteet ja epäkohdat, Myllylä sanoo. Tuntuu kuin olisin vaihtanut ihan toiseen ammattiin. Se on ollut hyvä. Toisaalta Suomen sääolosuhteissa on ollut lähes mahdotonta saada kansa ruokituksi pelkästään peltojen tuotteilla. – Luin sitä, mikä kiinnosti, ilman sen suurempaa päämäärää. Mukana yhtiössä on hänen veljensä. Aivan kuten MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila taannoin muistutti, lehmä on pitänyt meidät hengissä. Irlantilaiset tulevat hyvänä kakkosena, muualla Euroopassa ollaan kaukana jäljessä. – Tuo veisi miehenkin mennessään, Myllylä kuittaa. Joskus olen puskenut 30 tuntia putkeen. Samaan syssyyn Myllylä sopii myös päivän askareista tilan työntekijöiden kanssa. Opintoja kertyi liikuntabiologiasta, fysiikasta, matematiikasta ja metsätieteistä. Eläkkeelle jäänyt tilan vanha pariskunta auttaa tilan töissä päivittäin. Seitsemän–kahdeksan maissa hän valmistaa eläimille apetta, yhden seoksen lypsäville ja toisen nuorkarjalle. Sellaista lupailivat tosin tieteelliset tutkimuksetkin, joihin hän perehtyi etukäteen laajasti. Työ on sitovaa, mutta viljelijän ammatissa Ilkka Myllylää kiehtovat töiden vaihtelevuus, vapaus ja uudet haasteet. Osaan suhteuttaa työni muuhun maailmaan. – Työpäivät venyvät vähintään 12-tuntisiksi. Laitteita on tarkkailtava pitkin päivää. Maito on koettu terveelliseksi, liki välttämättömäksi ravintoaineiden lähteeksi. Esimerkiksi rikkoutunut lypsyrobotti pitää saada pian kuntoon. Niitä riittää nykytilalla. Siihen, miksi ruokaa tuotetaan ja esimerkiksi, miten ravintoaineet vaikuttavat ihmiskehossa. Kulutamme enemmän maitoa kuin ketkään muut maailmassa. Joka aamu hän herää viiden–kuuden aikaan ja aloittaa päivän kirjallisilla töillä. 12.4.2019 23 Jätökset vaeltavat hurjaa vauhtia navetan päädyssä sijaitsevassa huuhtelukuilussa. Traktorillakin hän ajeli jo alle kouluikäisenä
Siinäkin haetaan uutta suuntaa. – Tämä on ollut minulle hyppy kalliolta aurinkoiselle taivaalle ja sen kokeilemista, kantavatko siivet. Eduskuntavaalien lopputulos ratkaisee hänen mielestään paljon. Omat kysymysmerkkinsä liittyvät tukipolitiikkaan. Ei voi vetää yhtä johtopäätöstä, joka sopii kaikkiin. Viime vuonna talikko heitettiin nurkkaan 560 tilalla. Toimintaympäristöstä tulee vaativampi, Myllylä toteaa. Myös maidonkulutus voi laskea pitkällä aikavälillä. Samalla tilakoko on kasvanut rajusti ja alan koko perusrakenne on muutoksen kourissa. 1950-luvulla sitä kului vielä yli 300 kiloa henkilöä kohden vuodessa, viime vuonna enää 127 kiloa. Tuottajat kamppailevat kannattavuuden kanssa. Nestemäisistä maidoista 95 prosenttia killitettiin kotimaisena, mutta kaiken kaikkiaan maitotuotteiden kotimaisuusaste oli vain 68 prosenttia. – Korkeintaan viisi vuotta on näkyvyyttä eteenpäin, Myllylä toteaa. Hiekkaparsinavetat ovat Suomessa vielä harvinaisia.. Viimeistä luonnehdintaa Myllylä ei hyväksy. Vaihtelevat sääolosuhteet ovat yksi tulevaisuuden haaste. Siitä huolimatta hänen ja monen muun on pitänyt rohjeta tehdä isoja investointeja, luottaa tulevaisuuteen, hypätä pimeään. Yhtäältä maapallon väkiluvun kasvu, siirtolaisuus ja ilmastonmuutos vaikuttavat kaikki myös maidontuotannon tulevaisuuteen. Nopea muutostahti aiheuttaa luonnollisesti epävarmuutta. Tosin maidon lipitys on ollut jo vuosikymmeniä Suomessakin vähenemään päin. Näin on jo tehtykin ja jatkuvasti kehitetään uutta. – Suomi ei ole enää niin suljettu markkina. Tilojen määrä laskee kovaa vauhtia. – On iso haitari siinä, miten tiloilla pärjätään. Se on jo koettu ankaran kautta. Toisaalta on turha vetää lappuja silmille ja uskotella itselleen, ettei maailma muutu. Myllylän tilan lehmät ottavat rennosti Kalajoen hiekoilla. Optimistista Myllylääkin tulevaisuus toisaalta huolestuttaakin. Myllylä ei halua puhua maatalouden kriisistä vaan rakennemuutoksesta. Sipilän hallituksen aikana esimerkiksi tilojen investointimahdollisuudet ovat parantuneet. Toisaalta maitokiintiöiden poistuminen saattaa johtaa ylituotantoon ja hinnanlaskuun. Tuottajahinnan vaihtelu tulee olemaan jatkossa suurempi, yksikkökoko kasvaa, meijereiden välinen kilpailu tehostuu. Ja kantavathan ne, hän painottaa. Siihen tullaan meidän tilalla reagoimaan, Myllylä linjaa. 24 12.4.2019 Ja onhan maito hyvää ainetta; siitä saa D-vitamiinia, kalsiumia ja proteiinia, monen muun lisäksi. – Kyllä se silti on ehdottomasti enemmän mahdollisuus kuin uhka, Myllyllä sanoo. Jos raivoaa Myllylän tilan liepeillä parhaillaan ovet irti kiskova myrsky, tuulista on maataloudessa kuvainnollisestikin. Vielä vuonna 2000 Suomessa oli 78 000 maatilaa, nyt enää 48 000. – Maidontuotanto aiheuttaa neljä prosenttia kasvihuonepäästöistä
Ervasti katsoo silmiin ja vakuuttaa, että heillä on hyvä ja toimiva suhde tuottajiinsa. Tehtaanjohtaja Risto Ervasti istuu pöydän ääressä turvahousut jalassa eikä näytä yhtään pönöttävältä pomolta. Maksamme kaikki tuotot maidon hinnassa tuottajille. Entä se maidon hiilijalanjälki. Sieltä sitä ammennetaan noin 130 erilaiseen tuotteeseen. jos jotkut muut puolueet tekevät maatalouden muutosta, kyyti saattaa olla kylmää.. Kyllä minä toivon Juha Sipilälle jatkoa. Myös kaikki Valion hallituksen jäsenet ovat maidontuottajia. Tuhannet litrat virtaavat nopeasti ja sitten taas mennään, suunnataan seuraavalle etapille. Haapavedellä ja Lapinlahdella siitä tehdään juustoja, Oulussa purkitetaan maitoa, valmistetaan hapanmaitotuotteita ja jäätelöä. Tavoitteemme on saada heille mahdollisimman hyvä hinta ja turvata siten elinkeino ympäri Suomen. Maitoauton korkeasta kopista on hyvät näkymät. Osa tiloista tulee väistämättä putoamaan kelkasta. Tuottaja kuuluu jäävän mopen osille, kun meijeri ja kauppa kiskovat oman siivunsa. Sitä pastöroidaan ja homogenoidaan, sen rasvamäärää vakioidaan, sitä hapatetaan, kypsytetään ja maustetaan käyttötarkoituksen mukaan. Suomessakin vahvistuu kuoro, joka laulaa maidosta luopumista ilmastosyistä. Illan jo pimetessä maitoauto kurvaa kujalta tyhjentämään navetan rouvien kahden vuorokauden tuotokset. Tuossa on jäätelön karkaisutunneli, jossa jäätelömassa viilennetään 206 metrin matkalla -32 asteessa. Missä milloinkin tarvitaan. Navetassa lehmät astelevat vuorollaan lypsyrobottiin. Kuulostaa hyvältä. – Esimerkkeinä ilmapiiristä ovat keskustelut metsänkäytöstä, turkistarhauksesta, maidon ja lihan veroista. Hän sanoo nauttivansa työstään niin paljon, ettei meinaa malttaa kotiin lähteä. Maito valuu putkia pitkin valtaviin raakasiiloihin, jotka töröttävät kuin tornit meijerikompleksin paraatipaikalla. Päinvastoin. Ainakin vielä. Hän on varma, että trendeistä huolimatta maitoa tuotetaan ja kulutetaan myös tulevaisuudessa. Seinän takana raksuttavat pakkauskoneet eri kokoisia tölkkejä ja pikareita. PerjaNtai-iltaPäiväNä meijerin ruokalassa on hiljaista. Se on Myllylän mukaan keskustalle vaikea asia. Miljöö on metallinen ja teollinen. Siihen Ervasti ei usko. Hän ajaa kuormansa joko Haapavedelle, Lapinlahdelle tai Ouluun. Eero Tohola hyppää alas auton korkeasta kopista. Sisällä meijerin tehdashalleissa on tekemisen meininki. Loppuuko maidonkäyttö vähitellen. He arvioivat, mitä maidosta voidaan milloinkin maksaa. Pohjoisin tila sijaitsee peräti Utsjoella. Onko näin. Pistetäänpä kokeeksi pari kiperää kysymystä. Hän näpertää auton takaosan tietojärjestelmiin tilan tiedot ja kiskoo kyljestä pitkän letkun, jolla imuroi maidon tankista auton säiliöön. Tankissa on tänään vajaa 8 000 litraa meijerille vietävää. Kauhulla ajattelen mahdollisia tulevia päättäjiä. Nykyaikainen meijeri on kliinisen puhdas, prosessit tapahtuvat suljetuissa tiloissa silmien ulottumattomissa. – Tuottajat omistavat Valion osuuskuntien kautta. Valtava tankki täyttyy loraus kerrallaan. Muun työn ohella hän suunnittelee muille vastaanvanlaisia ratkaisuja. Ilkka Myllylä haki tuliterään hiekkaparsinavettaansa mallin Pohjois-Amerikasta saakka. Tuossa vaeltavat linjastolla ruotsalaispöytiin vietävät luonnonjugurtit 700 purkin tuntivauhtia. Toisaalta, jos jotkut muut puolueet tekevät maatalouden muutosta, kyyti saattaa olla kylmää ja julmaa kaikille tiloille. Maaseutu levittäytyy ikkunan takana laajana ja näyttää elävältä. Tänne saapuu maitoa keskimäärin 122 kilometrin etäisyydeltä. 12.4.2019 25 – Olisin tietysti toivonut, että enemmänkin olisi saatu aikaiseksi esimerkiksi rahoituspuolella ja tukien kohdentamisessa näennäisviljelystä todelliseen tuotantoon. Mutta jos odottaa näkevänsä maitotai jugurttisammioita tai peräti haistavansa maidon makeanhappaman maun, pettyy. Tohola on kuskannut maitoja yli 20 vuotta. MaikkulaN meijerin vastaanotossa Oulussa maitoauto tyhjentää lastinsa. Eero Tohola vetää maitoauton letkua kohti Myllylän tilan maitotankkia. Perillä meijerillä hän on yleensä keskiyöllä, mutta aikataulu vaihtelee
Tyttö nostelee reippaasti purkkeja koriin, jolla ne kannetaan kassalle. Pyhäjokiselle S-marketille maitoauto on rullannut yön hiljaisina tunteina. Tällä hetkellä meillä on menossa ulkopuolisten asiantuntijoiden tukemana energia-analyysi, jossa etsitään säästökohteita esimerkiksi hukkalämmön osalta, Ervasti kertoo. Valmis tavara kootaan käsikeräilynä tilaajien toiveiden mukaisesti rullakoihin ja sieltä jakeluterminaaliin. Vastikään lämpölaitoksessa esimerkiksi siirryttiin käyttämään haketta ja turvetta. Turhan vahvalta tuntuu. Muoviosatkin valmistetaan uusiutuvista, kasvipohjaisista materiaaleista. Tuottajan pussiin siitä on kilahtanut noin 39 senttiä. Siellä purkit odottavat sievässä rivissä ostoksille tulevia Pirkko Lintusta ja hänen lapsenlastaan Helmiä, 5. Tiloilla halutaan myös löytää ratkaisuja hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Loppu sujahtaa kaupan ja meijerin taskuihin. Trafiikki on meijerin tontilla kova. On Pirkko myöhemmin sitäkin tehnyt. Helmi tietää, mistä maito tulee, sillä hän on omin silmin nähnyt sen tätinsä emännöimällä maitotilalla. – Reiteillä kulkee myös jo ensimmäinen biokaasujakeluauto ja -keräilyauto. – Maidossa on paljon tärkeitä ravintoaineita. kaakao on valmista. Tähän pyritään muun muassa hävikkien vähentämisellä ja energiansäästöratkaisuilla. Viiden lapsen äiti kantoi maitopurkkeja kaupasta kotiin välillä selkä vääränä. Tuoremaito viivähtää meijerillä ennen kauppoihin kiikuttamista vain noin vuorokauden. Samoin kuljetusreittejä optimoidaan ja tuotteet kiedotaan kasvipohjaisiin pakkauksiin. Eikä Lintunen pitänyt sitä pahana asiana. Lintunen uskoo, että maatalouden päästöjä pystytään jatkuvasti kehitettävillä menetelmillä hallitsemaan ja rajoittamaan. Pirkko-mummo puolestaan kasvoi maatalon tyttärenä. – Maito tulee lehmästä, Helmi tietää.. – Ihmisten on pakko syödä, joten ruokaakin on tuotettava. Tämä on juhlahetki. Tuotanto sijaitsee kahdessa kerroksessa, jotta tavara kulkee painovoimalla ilman pumppuja. Muut tuotteet jäätelöstä jugurtteihin majailevat pitempään sen mukaan, millaisen valmistusajan ne vaativat. Maito ei jää happanemaan meijerille, vaan jatkaa matkaansa eteenpäin. Silloin ei tarvinnut maitoa hakea kaupasta. – Ilmastonmuutos vaatii nopeita liikkeitä. Helmi maistaa mukista ja irvistää pikkuisen. On mukava olla porukassa, jossa ympäristöasiat otetaan tosissaan, Ervasti kehuu. Valio järjestää tuottajilleen hiiliviljelijäkoulutuksia, jotka ovat saaneet suuren suosion. – Se osoittaa, että tuottajat haluavat tehdä kaikkensa, Ervasti arvioi. Ihmetyttää, että jotkut puhuvat maidosta niin negatiiviseen sävyyn. Paljon puhutaan siitä, meneekö tämä jakolasku oikein. Maito on tullut perille. Satakunta rekkaa vierailee terminaalissa päivittäin. Pirkko-mummo maksaa maidosta 0,98 euroa. n Tavoitteena on saada maidosta hiilineutraali tuote. Aamuvuoron työntekijä on purkanut kuorman maitokaappiin. Töitä tehdään esimerkiksi nurmen hiilensidonnan parantamiseksi. 26 12.4.2019 Ilmastoasiat on otettu meijerillä huomioon ja jatkuvasti panostettu niihin konkreettisilla toimenpiteillä. Jo pikkukoululaisena hän kuskasi 30 litran vetoisia päniköitä kärryillä maitolavalle. Kaupasta mennään mummolaan, jossa siitä keitetään oikeaa, suklaista kaakaota. Tavoitteena on saada maidosta hiilineutraali tuote, eli siis tehdä eri toimenpiteillä sen hiilijalanjäljestä pyöreä nolla. Pistää viereen pullasiivun ja keksin. Suomessa se tehdään ympäristöystävällisesti ja puhtaasti, hän huomauttaa. Pirkko Lintunen ja Helmi kävivät maito-ostoksilla yhdessä. – Pojat olivat kovia juomaan maitoa, hän naurahtaa. On hyvä, että sitä tarjotaan koulussakin. Mummo kaataa sitä Helmille mukiin. Mummo lantraa kaakaota maidolla Tästä ei juoma paremmaksi muutu
Mummon herkkujuoma maistuu Helmille päiväkotipäivän jälkeen.. 12.4.2019 27 Maidosta on moneksi, vaikka kaakaoksi
Uudenmaan vaalipiiri Timo Kaunisto . Harri Penttilä . 28 12.4.2019 Eduskuntavaalit Koonnut: Pauliina Pohjala Ei ole suinkaan yhdentekevää, millaisilla menopeleillä vaalipiireissä kruisaillaan. Hippimobiililla voisi ajaa vaikka Woodstockiin.. Nurmijärvellä tehdään vaalityötä jopoillen. Pirkanmaan vaalipiiri Näyttelevä maajussi taitaa maatilan työt ja lavoilla elvistelyn. Suomalaisten liikkumisen lisääminen on ehdokkaalla keskiössä. Pimp my vaaliride Riikka Raekannas . Hän kampanjoi käyttövoimaveroa pois, kaasun tuotannon moninkertaistamista ja ”touhutonneja” vanhojen autojen muutostöihin. Ehdokkaat ja tukiryhmäläiset lähettivät Suomenmaahan kuvia silmäteristään. Hämeen vaalipiiri Ehdokas tankilla ”Vorssan Envorilla”
Varsinais-Suomen vaalipiiri Risto Lahti . Savo-Karjalan vaalipiiri Ehdokas ajaa itse hillityllä asuntoautolla, mutta Vesan nuorten tukiryhmän menopeli on hillittömämpi. Helsingin vaalipiiri Merja Niemi . Nämä vaalivankkurit kulkevat usein bussin kyydissä. Puoluevaltuuston varapuheenjohtajan hymy ei hyydy eivätkä kädet jäädy. Helsinkiläisehdokas tekee Vihreässä Kuplassa -podcasteja ohjelman nimen mukaisessa menopelissään. Jututettavina ovat käyneet muun muassa kirjailija Miika Nousiainen ja kokoomusehdokas Lotta Backlund. Eduskunnassa sopisi aloittaa työt vaikkapa vaalivankkurin lupauksista. Espoolaisilla vaalikentillä liikkuvat punaiset kärryt, joissa matkustaa pieni kampanjatiimiläinen. Pohjalainen Risto Lahti teköö eikä meinaa. Varsinais-Suomessa riittää viljankuljetusperäkärryjä, ja jokainen menopeli on mahdollisuus näin vaalien alla. Uudenmaan vaalipiiri Ville-Veikko Rantamaula . Menopeli tosin täytyy vaihtaa näillä näppäimillä kumipyöriin.. Vaasan vaalipiiri Rami Ala-Nisula . Vaasan vaalipiiri Vesa Linnanmäki . 12.4.2019 29 Sara Saramäki
Rydman liikkui ihmistungoksessa vauhdikkaasti hypellen ja ojenteli esitteitään vastaantulijoille ja lausui samalla tasan yhden sanan. Että mitä se tarkoittaa, kun meillä on jo Suomi, Anni Sippola mietti. Sen mukaan ”Börgelsson”, satakuntalaislähtöinen 49-vuotias sisällöntuottaja Helsingistä, oli ottanut yhteyttä tähtilikkeen eduskuntaryhmän pääsihteeriin Harri Lindelliin ja kertonut katuvansa muutamissa siidereissä tekemäänsä ja lapasesta lähtenyttä pilaansa. Loppu hyvin, kaikki hyvin. – Olisitteko te sitten Siika-Halla-aho vai Halla-Siika-aho vai Siika-aho-Halla-aho vai Halla-aho-Siika-aho. Näin kävi helsinkiläiselle Antti Siika-aholle, jolta Puistolan asemalla kysyttiin, mikä tulisi sukunimeksi, jos hän sattuisi olemaan naimisissa Jussi Halla-ahon kanssa. Niinpä niin. Börgelsson osoittautui Lindellin vanhaksi tutuksi, jonka oli tarkoitus oli ollut paljastaa viaton pila jonkin ajan päästä ja nauraa sille yhteisellä illallisella Lindellin kanssa siiderilasin ääressä. Apollon Tietäjät 30 12.4.2019 Apollon tietäjä ilahtui, kun vaalien kiinnostavin fiktiivinen hahmo, Seitsemän tähden liikkeen mystinen ehdokas Börje Börgelsson ilmaantui jälleen julkisuuteen puolueen tiedotteessa. Rydman käytti tietäjän havaintojen mukaan yhden äänestäjän kohtaamiseen aikaa noin 1,5 sekuntia. Börje Börgelsson teki paluun TeksTi: Pekka Pohjolainen, henna lammi, Pauliina Pohjala. Siinä missä moni ehdokas kuunteli vaalikojulla minuuttitolkulla äänestäjien huolia ja paasasi omaa agendaansa, helsinkiläinen Rydman pääsi vähemmällä. – Miksi siinä sanotaan niin, kun Suomi ei ole lähtenyt mihinkään kälppimään, Kultti muotoili. Saattaa mies löytyä sieltä tosin vieläkin – niistä lapuista, jotka siirretään laskennassa sivuun ja joissa kannatus on ilmaistu numeron sijasta kirjaimin ja piirroksin. Siinä oli tuotos per panos -suhde kohdillaan, mutta mikäs sen osuvampaa kokoomuslaiselle. Hieman harmillista on, ettei Börgelssonin ehdokkuus toteutunut, sillä luultavasti satakuntalainen siiderin ystävä olisi löytynyt vaali-iltana puolueen Helsingin ääniharavien joukosta. Yle-verolle saatiin jälleen vastinetta, kun Yle kysyi vaalisloganeihin kommentteja koululaisilta. – Yleensä osaan antaa näppärän vastauksen asiaan kuin asiaan, mutta nyt menin sanattomaksi, Siika-aho raportoi vaalikentiltä. Eihän sitä turhaa sanota, että lasten suusta se totuus tulee. Mainostekstit olivat ykkösja kakkosluokkalaisten mielestä oikein tehokkaita, mutta samalla ne herättivät kysymyksiä. “Eduskuntaan, eduskuntaan, eduskuntaan”, mies toitotti jokaiselle. tietäjä on seurannut kierroksella käyviä ehdokkaita suurella mielenkiinnolla. Tuottavuus ennen kaikkea! KesKustAn eduskuntavaaliehdokkaat ovat toki fiksuja, mutta joskus heilläkin menee jauhot suuhun. Samaa pohti Juho Kultti. Hiotuimman vaalikohtaamisen titteli menee näissä eduskuntavaaleissa kokoomuksen Wille Rydmanille. – Jäin miettimään tuota ”äänestä Suomi takaisin” -lausetta
Suomen suunta ainakin seuraaviksi neljäksi vuodeksi ratkaistaan sunnuntaina. Se toinen vaihtoehto on vahvojen Suomi – niin ihmisten toimeentulon kuin maakuntien elinvoi man kannalta. Luottamusta on rakennettava ihminen kerrallaan, kuunnellen ja keskustellen. Vaalitulos tiedetään lopullisesti vasta sunnuntaiiltana. Lisäksi niihin liittyy aina enemmän tai vähemmän epävarmuutta. Mutta se on varmaa, että joku päättää aina. Esimerkiksi Helsingin Sanomat tiesi nimiä myö ten alkuviikosta uutisoida, että keskusta menettää eduskuntapaikkoja ympäri Suomen. ymmärrän , jos joillakin keskustaa aiemmin ää nestäneillä on syystä tai toisesta nyt halua näpäyt tää puoluetta. Näissä vaaleissa poikkeuksellisen moni on ollut ”en osaa sanoa” porukassa, kat somossa. SDP on näköetäisyydellä. Keskusta edustaa ”Koko Suomi, kaikki suomalai set” politiikkaa. Suomen talous, työllisyys ja velkaantuminen on keskustan johdolla laitettu aivan oleellisesti parempaan kuntoon kuin mistä neljä vuotta sit ten aloitimme. Keskusta, kokoomus, perus suomalaiset ja vihreät ovat miltei sum pussa. Pistetään kaikki likoon ja näytetään, mistä tämä kansanliike on tehty. Varmaa on vain, että nyt jos koskaan työtä on tehtävä täysillä loppuun saakka – kaikkialla Suo messa. Kaikki on edel leen mahdollista. Etenkin äänestämättä jättäminen palvelee niitä, jotka ajavat vain hyvin toimeentulevien ja isoimpi en kaupunkien etua. ennakkoäänestys oli vilkasta, mutta enemmistö suomalaisista ei ole vielä ää nestänyt. Ja mikä olennaisinta: vaalit ovat pi tämättä. Hyvin moni äänestäjä päättää vasta vaali viikonloppuna, kelle äänensä antaa. Gallupit kertovat ihmisten mielipiteistä ja ovat sinällään aina oikeita. Vaalit ratkais taan vasta nyt. Sekä SDP:n että kokoomuksen johdosta on puolestaan käyty jo lähes hallitusneuvotteluja jul kisuudessa. Kyseenalaisilla vesillä ollaan silloin, kun gallupi en annetaan ymmärtää olevan yhtä kuin vaalitu los. Isänmaan tulevaisuuden kannalta näiden vaali en vaihtoehdot ovat aika lailla selvät. Ja etenkin silloin, kun niiden perusteella jae taan valtaa. Se tarkoittaa ennen muuta työl lisyyden ja perusturvan parantamista, sekä koko maan tasapuolista kehittämistä. Niin myös näissä vaaleissa. 12.4.2019 31 Puheenvuoro Vaalien kuin vaalien alla julkaistaan mielipide mittauksia. Onhan virheitäkin tehty. Vaalit ratkaistaan viikonloppuna Antti Kaikkonen keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja. Se kuuluu asiaan. Ne kuitenkin mittaavat ensisijaisesti mennyttä. Molemmista on ollut ja on nähtävissä merkkejä
Mutta eduskunta ei voi koostua vain sote-poliitikoista. Juha Sipilä ei ole poliittinen broileri, mutta hän työskenteli Oy Suomi AB:n toimitusjohtajana tulosja tavoitejohtamisen oppien mukaisesti. voiko politiikassa myös suomalaisia ohjata trumpimaisesti sotkemalla vale ja totuus. Osmo Kärkkäinen kunnallisneuvos Keuruu millainEn on keskustapuolue. suomEn puolustuksen turvaamisesta (ei ole yhtä kuin ”hankittavien hävittäjien määrä”) tai Euroopan puolustusyhteistyöstä ei juuri keskustella. Vain yksi pääministerille tärkeimmistä asioista jäi saavuttamatta. Koen turhauttavaksi, että UTP ei nouse keskusteluihin. Keskusta puolustaa peruskoulua, ammattikoulua, lukiota, korkeakouluja ja yliopistoa. Olen valinnut UTP:n vaaliteemakseni, koska aihe sopii itselleni koulutukseni ja kokemukseni kautta. Suomi ei ole erillään siitä, mitä rajojemme ulkopuolella tapahtuu. Ihmisläheisyys, kristilliset arvot, oikeudenmukaisuus, turvallisuus, vihreät arvot ja yhteiskunnallisuus kuvaavat myös puoluetta. Jos joku osa ei olisi osunut nappiin, matkalla olisi voinut aina korjata. Se on suuri, aatteellinen ja perinteinen kansanvallan puolue, jonka tavoitteena on kaikkien kansalaisten hyvinvointi. Isot asiat ratkaistaan ennen kaikkea valtioiden välisesti. Muistakaa Santeri Alkion sanat: ”Älä unohda köyhän asiaa”. Saavat mehiläiset ja kumppanit kiitellä kiuruja. Euroopan linja näissä kysymyksissä on sekava. Jokainen ehdokas puhuu sotesta, joka on erittäin tärkeä aihe. Se haluaa säilyttää suomalaisen elintarviketuotannon ja ihmisen vapauden valita asuinpaikkansa kaikkialta Suomesta. Hän aikaansai tärkeissä talousja työllisyyskysymyksissä erinomaisia tuloksia ja hoiti EUja ulkopolitiikan presidentinkin kiitoksilla. Eikö tunnu käsittämättömältä, miten pääministeriämme parjataan mediassa. Yhtään UTP-vaalipaneelia ei kohdalleni ole osunut. Nyt pitäisi jokaisen keskustalaisen ehdokkaan, tukimiehen ja jäsenen ottaa vaalitaistelun loppusuoralle tavoite: haetaan lähipiiristä ainakin yksi aiem min nukkunut ei-poliittinen henkilö ja viedään hänet ennakkoäänestykseen tai äänestyspaikalle antamaan tukensa Suomen nousuun saattaneelle Sipilän joukkueelle. Annina Ruottu kansainvälisen & Eurooppa -politiikan FT ja VTM eduskuntavaaliehdokas (kesk.) Missä ulkoja turvallisuuspolitiikka. Ei sote-uudistuksen aloittaminen olisi ollut liian suuri asia. Populistiset heitot yksittäisestä EU:n lainpykälästä eivät ratkaise suuria kysymyksiä, joita EU ja maailma on nyt pullollaan. 32 12.4.2019 Mielipiteet EduskuntavaalEissa loistaa poissaolollaan Suomelle erittäin tärkeä aihe: ulkoturvallisuusja puolustuspolitiikka (UTP). Sh ut ter sto ck. Martti Viisanen Mikkeli Eläkeläiset unohtuvat Haetaan nukkuvatkin äänestämään Asevarustelu Kiinan ja Yhdysvaltojen välillä kiihtyy. Siihen perehtyneitä ei kotimaan politiikassa monta ole, ja siksi aiheesta kuullaan usein samoja, yksittäisiä poliitikoita. Eduskunta kaipaa kipeästi uusia osaajia. Oppositio aikaansai sekaannuksen, josta hyötyvät yksityiset toimijat – juuri ne, joita oppositio kritisoi. Köyhät eläkeläiset unohtuvat helposti. Kansainvälisen yhteistyön heikentyminen, EU:n ongelmat, arvojen haastaminen, ääriliikkeet, terrorismi, kyberuhat, ilmasto, suurvaltapolitiikka, tekoälyn edut ja haitat, köyhyys, eriarvoisuus, valemedia, maahanmuutto, turvattomuus. PuoluEEt riitelevät nippelitiedoillaan esimerkiksi ilmastoasioista, mutta mikään suomalainen puolue tai ehdokas ei niitä yksinään ratkaise. Mikään ongelmista ei pysähdy valtioiden rajoihin. Asevarustelu Kiinan ja Yhdysvaltojen välillä kiihtyy ja Putin on asetellut maailman johtajan kruunua sille, joka voittaa kisan tekoälyn kehityksessä ja siihen liittyvässä asevarustelussa. Muualla käydään kiivasta keskustelua auto nomisten asejärjestelmien roolista tulevaisuuden sodankäynnissä. Tarvitsemme isojen linjojen, pidemmän aikavälin sekä mahdollisten skenaarioiden pohdintaa. Hänen ei annettu uudistaa sairaiden ja vanhusten hoitoa pitkällä tähtäimellä. Köyhien lapsiperheiden elinolosuhteita on parannettava, samoin vanhusten koti hoitoa ja kaikkien terveydenhoitoa. Resoluutiot puhuvat toista kuin yksittäisten maiden teot. Kuitenkin tulevat kansanedustajat ovat heitä, jotka vastaavat näistä asioista Suomessa. Näistä aiheista on keskusteltava nyt niin Suomessa kuin Euroopassa. Ilman onnistunutta UTP-asioiden hoitoa meillä ei ole hyvin vointia eikä sotea, ei minkäänlaista. Keskusta seuraa EU-politiikkaa ja nykyaikaa
Meidän tulee kyetä sopimaan kiihkottomasti kuntien ja tulevien maakuntien tehtävien ja talouden hoidosta. Lisäävätkö maakunnat byrokratiaa vai poistavatko ne sitä. Ja koko Suomi kiittää. Tämä olisi saatava viimeisissä vaaliväittelyissä selväksi suomalaisille. Siitä alkoi palkan jako valtionvelalla. Ilman maakunnista voimansa saavaa keskustaliikettä Salpausselän pohjoispuoleinen Suomi olisi tänään kokonaan toisen näköinen. Tarvitaan myös kuntien taloudellisten erojen suurenemisesta johtuen leveämpiä hartioita hoita maan kalliita ja satunnaisia palveluja. Nykyinen valtionosuusjärjestelmä ei ole kyennyt tasaamaan näitä kuntien taloudellisen kantokyvyn eroja. Demarien Antti Rinne siunasi muiden ay-liittojen tasausvaatimukset. Tyyri lukeutui sanankäyttäjänä aikansa terävimpiin yhteiskunnallisiin keskustelijoihin ja kriitikoihin. Jälki on sen mukaista. Vaalikentillä keskusta voisi kiillottaa kilpeään rohkeammin – vaikkapa Tyyrin lahjomattomaan päättelyyn nojautuen. Hän totesi jotenkin tähän tapaan: kuihtuvien maakuntien on pidettävä kiinni hupenevasta poliittisesta vallastaan yhteistyöllä ja löydettävä sille kanava. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Suomessa kunnat perustettiin vuonna 1865 annetun asetuksen perusteella, ja ne olivat puolen maakunnan kokoisia. maaKuntalaKieSityKSeen oli rakennettu sisään uusi pysyvä väline kuntien ja maakuntien talouksien tasaukseen. Oikein suoritettuna maakuntauudistus vähentää byrokratiaa ja kuntien asukkaiden taloudellista eriarvoisuutta sekä yhdenmukaistaa palveluiden saatavuutta. Ja perustelukin oli järkeenkäypä: keskusta oli silloin (ja on edelleen) ainoa suuri puolue (hallituspuolue ja pääministeripuolue), jonka jäsenistä ja kannattajista ylivoimainen enemmistö asuu Salpausselän pohjoispuolella. Muissa puolueissa enemmistö on eteläpuolella ja päätösvalta sen mukana. Tyyrin mielestä Salpausselän pohjoispuolella asuvilla on turvanaan aluepoliittisessa edunvalvonnassa vain yksi poliittinen liike, keskusta. Tukea ja ymmärrystä syrjäSuomelle löytyy vain vaalipuheissa. Perustuslakivaliokunnan lausunnossa maakuntien perustamisesta ei ollut huomautettavaa. Maakuntien välisen eron muodostumiseen vaikuttavat keskeisimmin elinkeinotoiminnan keskittyminen, muuttoliike sekä väestön epätasainen ikääntyminen ja sairastavuus. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 12.4.2019 33 Suuri osa nyt äänestämistä ajattelevista on täysin tietämättömiä kolmen viime vaalikauden tapahtumista. Tyyri näki jo tuolloin kirkkaasti Suomen taloudellisen ja poliittisen polarisaation: väes tön, poliittisen vaikutusvallan ja rahan valumisen pääkaupunkiseudulle sekä pariin muuhun keskukseen. Näin on käynyt, ja vauhti vain kiihtyy. Hän mestaroi jo poliittisia rakenteita eduskunnan ja hallituksen tontilla, eikä valtamedia tai asiantuntijavalta korvaansa lotkauta. SuomeSSa on jäänyt aivan liian vähälle huomiolle poliittisen keskustan jättämä jälki sodanjälkeisenä aikana: valtiollinen teollistaminen, aluepolitiikka, hajasijoitus, yliopistolaitoksen hajauttaminen maakuntiin, hyvinvointija koulutuspalvelujen turvaaminen koko maassa, peruselinkeinojen puolustus. Kokoomuksen Jyrki Katainen lupasi sairaanhoitajille hyvän palkankorotuksen. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Pohjana olisivat lähes samoin rajoin toimivat maakuntien liitot, ELYja TE-toimistot sekä sairaan hoitopiirit. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Erkki Ryynänen Maaninka/Kuopio Mitäs Jouko Tyyri sanoikaan. Asiointitehtävien lisääntyessä sekä kulkuja viestivälineiden ollessa kehittymättömiä kuntia lähdettiin jakamaan yli 100 vuotta sitten. Valtiovarainministeriön tuoreen selvityksen mukaan maakuntien sote-rahoituksessa on yli 9 prosentin ero verrattuna palveluiden tarpeeseen. näin eduskuntavaalien alla käy keskustelu vilkkaana maakuntien tarpeellisuudesta. maaKunta olisi luonteva yhteistoiminta-alue. Aarne Hirvonen Rautalampi Tietoa kansalle KoKoomuKSen pudottua ylipormestari Vapaavuoren syliin kuin kypsä hedelmä mieleen palautui ystäväni Jouko Tyyrin osuva poliittinen lohkaisu vaalienalustilanteessa yli kolme vuosikymmentä sitten. Ja välillä palkkoja nostamalla lisättiin velkakierrettä. Tämän voimatekijän varassa on pitkälti myös tulevaisuus näillä alueilla. Eikä sekään tunnu vielä riittävän Helsingin ylipormestarille. Sipilän hallitus peri tämän syöksyn 50 miljardissa ja sai sen pysähtymään sataan miljardiin. miKä olikaan Jouko Tyyrin johtopäätös keskittymiskehityksestä ja polarisaatiosta. Tällä hetkellä mahdollisuudet ovat toisin, ja kansalaisen asioinnin heikentymättä paljon asioi ta voitaisiin siirtää kuntaa suuremmille alueille. Maakunnat ovat Euroopassa yleinen tapa kuntaa suurempien ja valtiota pienempien alueiden hallinnon järjestämiseksi. Martti Talja kansanedustaja (kesk.) eduskuntavaaliehdokas Maakunnat turvaisivat kuntien elinkyvyn. Tämän ansiosta maakuntien rahoitus olisi korjattu viiden vuoden aikana vastaamaan todellista maakuntien sote-palveluiden tarvetta
Monet joutuivat velkavankeuteen lo puksi elämää. Laitan tämän virheellisen talouspolitiikan piikkiin, joka oli silloisen Suomen Pankin johtajan Kullbergin, Presidentti Koiviston ja pääministeri Holkerin harjoittaman virheel lisen talouspolitiikan seurausta. Olavi Kauppinen Suonenjoki En luota kokoomukseen ja demareihin vieläkään HiljaTTain julkistettiin Tukesin tutkimus, jonka mukaan Suomessa jaetaan turvallista, maailmanmainetta saanutta äitiyspakkausta. TäMä oli rahamiehille ja suurille yrityksille hyvä asia. Näitä ovat muun muassa säädökset, joihin sisältyy tekoälyn hyödyntämistä, uusia bio logian mahdollisuuksia ja ilmastonmuutok sen torjumisen keinoja. Sittemmin Sdp ja kokoomus muodostivat hallituksen. Yhteiskuntaa kehitetään äänestämällä de mokraattisissa vaaleissa. Yrityksiä meni konkurssiin pilvin pimein. Seurauksena oli, että kun rahat oli taas siirretty takaisin Suomen valuutaksi, niiden ostoarvo oli puolta suurempi. nyT vaaleilla eduskuntaan valittavat päättä jät pääsevät säätämään lakeja ja ohjaamaan valtion taloutta kohteisiin, joissa keskeistä on niin kansalaisten kuin kansakuntamme turvallisuuden vahvistaminen. Lisäksi olivat vielä ne kymmenet tuhan net ihmiset, jotka jäivät työttömäksi. Silloin oli presidentti Mauno Koiviston ”runnoma” Harri Holkerin kokoo muksen ja SDP:n muodostama hallitus. Kun Suomi jälleen arvioitiin onnellisim maksi maaksi maailmassa, yksi sen peruste kijöistä oli turvallisuus, nimenomaan yhteis kunnan turvallisuus. Sen sijaan ne kymmenet tuhannet pienet yritykset, jotka olivat lainanneet ulkomais ta rahaa, joutuivat välittömästi vaikeuksiin. Kuinka ol lakaan, seuraavissa vaaleissa keskusta äänes tettiin selvittämään tätä valtion ”konkkaa.” MuisTan yhden vaaliväittelyn myös paljon myöhemmältä ajalta, vuodelta 2011, jossa olivat vastakkain Mari Kiviniemi ja Jutta Urpi lainen. Äänestä siis turval lisen jatkuvuuden puolesta. Mari vastasi kyllä, Jutta ei. 34 12.4.2019 Mielipiteet Minulle on jäänyt karmeana muistona mie leen vuosi 1990. Lisäksi nopeasti nousee esiin joukko ilmiöi tä, joihin on otettava myös turvallisuuden nimissä kantaa. Toimittaja kysyi kumpaiseltakin, pitäisikö arvonlisäveroa nostaa 1 prosenttia. Juha Sipilän hallitus lisäsi merkittävästi suomalaisten mahdollisuuksia turvalliseen elämään ohjaamalla valtion talouden kestä vään suuntaan. Tur vallisuus on myös yhteisön, yhteiskunnan ja koko maailman olennaisen tärkeä olotila. Mutta konkurssi vältettiin. nuoreMPi polvi ei varmaan muista tätä draamaa, ja ”viralliset” tahot selittävät ta pahtumaa maailmanlaajuisella lamalla. Maahan tulee vasemmistohallitus. Ajaudutaanko taas tilanteeseen, jossa val tion velka kasvaa hallitsemattomasti ja Suo milaiva ajautuu karille. Alkoi la ma, joka on sodan jälkeisen historian pahin. Se on perusta kehittyäk semme yksilöinä, perheenä, harrastuksis samme, työssämme ja ikääntyessämme. Kun se päättää Suomen puolustusvoimien suurhan kinnoista, kansalaisten perusturvan uudis tuksista ja koulutus mahdollisuuksien turvaa misesta, se terästää samaa turvallisuuspohjaa. Paljon oli myös niitä, jotka kuolivat oman käden kautta. Rauni Nokela Oulu Äänestä jatkuvuuden puolesta. Uuden hallituksen tehtävänä on pitää suun ta ja vahvistaa turvallisuuttamme. Kaikki tämä vain siksi, että harjoitet tiin liian kireää rahapolitiikka. Nytkin näyttää siltä, että seuraavissa vaa leissa koko vasemmisto ja etenkin vihreä vasemmisto lupaavat kuunkin taivalta. Turvallisuus on tärkeää ihmisen elämän kaikissa vaiheissa. Minulta meni luotto kumpaankin puoluee seen, eikä se ole palannut vieläkään. Meni siinä muu tama päivä, kun ilmoitettiin, että markka on devalvoitunut lähes 50 prosenttia. Saksassa oli korkotaso samaan aikaan alle 4 prosenttia, ja ruotsalaiset naureskelivat par taansa. Samalla tehtiin toinen virhe laittamalla rahahanat tiukalle. Olihan laina kasvanut puolella. Tästä seurasi korkojen nousu pilviin (lähes 20 prosenttia). Keskusta hävisi vaalit näillä sanoilla. Silloin ajattelin, että me ei tällaista markkaa tarvita, joka kohtelee kansalaisia tällä tavoin. Toimittajan tiedustellessa Urpilaiselta vaalilupauksesta, vastaus, ”se oli vain vaali lupaus”. Siinä meni yrittäjiltä kaikki omaisuus ja muil takin, jotka olivat taanneet täytetakuuna yri tyksiä. Silloinkin oli valtion kassassa vajetta. He olivat siirtäneet ylimääräiset rahat Saksan markoiksi ja dollareiksi. Mikään hyvä ei kuitenkaan tule tai pysy it sestään selvästi. Minusta myös vaalikeskusteluissa pitää kertoa totuus asioista. Vaikeutta oli tarpeeksi. Odotan seuraavalta pääministeriltä sa manlaista otetta kuin millä Juha Sipilä on hoitanut pääministerin virkaa. Jos Suomessa olisi tehty reaalista talous politiikkaa, niin uskon, että kansalaiset oli sivat selvinneet paljon pienemmin vaurioin. Turvallisuuden eteen tulee tehdä työtä, nähdä vaivaa ja kantaa vastuuta. Olitko tullut ajatelleeksi, että äänestäessä si voit antaa tukesi myös tämän hyvän asian puolesta. Ensimmäisenä kirjattiin halli tusohjelmaan arvonlisäveron korotus. Tämän virheellisen kovan markan politii kan johdosta Suomi ajautui kalliiseen pakko devalvaatioon. Minulla ei onneksi ollut ulko maista lainaa. Sen kalliimpaa politiikkaa ei Suomessa ole koskaan harjoitettu. Vaarana on, että gallupien johdossa oleva SDP tulee johtamaan hallitusta seuraavat neljä vuotta. Presidentti Koivisto lausui ”vain minun ruumiini yli devalvoidaan”
Toimitus valitsee julkaistavat kirjoitukset. Jos siis minimissään maakuntakohtaisiin IT-ratkaisuihin ei päästä, on vaarana, että kansainväliset IT-toimijat tekevät Suomen sote-data analysoinnin ulkomailla sijaitsevissa palvelimissa ja sote-datapalvelua myydään käytännössä ulko mailta käsin. tekoälytuetut soten IT-järjestelmät pystyvät skaalautumaan kustannustehokkaasti ylöspäin palvelemaan jopa satojen miljoonien asiakkaiden kokonaisuuksia, mutta eivät skaalaudu kustannustehokkaasti ja toiminnallisesti alaspäin. He huomasivat, onko vanhemmilla kaikki hyvin, onko lapset hoidettu, ravittu, vaatetettu. Tämä edellyttää kuitenkin yhteneviä IT-järjestelmäkokonaisuuksia, jotka mahdollistavat tiedon tuottamisen ja hyödyntämisen sekä keskittämisen entistä standardoidummin ja kokonaisvaltaisemmin. Kirjoita mahdollisimman lyhyesti. Kustannustehokkuus saavutetaan vain laajemmissa toteutus kokonaisuuksissa, toisin sanoen useamman alueen yhteisissä ja valtakunnan tason ratkaisuissa (alueellisenja kansallisen tason tietoaltaat ja tiedonhallintatekniikat). He näkivät, mitä milloinkin kodeissa tarvittiin. Eila Kivilahti Merikarvia Korsimon opeilla eduskuntaVaalien 2019 loppurutistus olisi syytä tehdä kentällä Korsimon oppien mukaan. keskustan herätä lapsiperheiden asialle – vanhan hyvän ajan kotiavun tarjoamiseen lapsi perheiden avuksi. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Soten IT:n uudistaminen on monimutkainen prosessi, joka vaatii monipuolista ITja tekoälyosaamista sitä toteuttavilta toimijoilta. Koko maan soten IT-järjestelmien uudistaminen tulee maksamaan seuraavan 10 vuoden aikana 2–4 miljardia euroa. Se oli toimiva arjen apu kodeille. Koulutetut ammattilaiset tulivat äidin/ isän avuksi ja lasten tueksi antamaan arjen lepoa ja samalla arjen neuvoja kodinhoidossa. Voidaan siis todeta, että tekoälytuettu sote-datan hyödyntäminen ei tulisi toimimaan kuntakohtaisissa ratkaisuissa kovinkaan hyvin. Laajemmat toteutuskokonaisuudet mahdollistavat aidosti eri toimijoiden välisen yhteistyön, tiedon liikkuvuuden toteutumisen, asiakkaiden kokonaisvaltaisen hoidon ja palvelujen koordinoinnin aina perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoidon kautta sosiaalipalveluihin saakka. Lisäksi eri kuntien toiminnassa on paljon kuntakohtaisesti erilaisia käytäntöjä ja palvelun laatu vaihtelee suuresti. Pekka Neittaanmäki professori, tietotekniikka Soten IT-ratkaisut eivät toimi kokoomuksen mallissa. tekoälypohjaisiin teknologioihin pohjautuvat uuden sukupolven sote-tietojärjestelmät tulevat tuomaan merkittäviä etuja kansalaisille, helpottamaan henkilökunnan työtä, lisäämään palvelun laatua ja tehokkuutta sekä tuomaan merkittäviä kustannussäästöjä pitkällä aikavälillä. eduskunta on vienyt soteuudistusta hyvin eteenpäin ja hyväksynyt muun muas sa hallituksen esityksen mukaisesti lain sote-tiedon toissijaisesta käytöstä. Seuraava askel on alueellisenja kansallisen tason toteutusten suunnittelussa ja toteutuksessa kuntakohtaisen mallin sijaan. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 12.4.2019 35 Rinteen vappusatasesta! Vappupuheissa Rinteen perumisten listalle nousee jatkossa myös eläkeläisille annettu hööli vaalilupaus, koska ”kamreerienkin” mukaan Suomi-äidin rahat eivät riitä semmoisiin. Tämä valmistelu on jo itse asiassa hyvässä vauhdissa. He myös veivät tietoa eteenpäin, jos perheessä tarvittiin terveydenhoidollista tai talou dellista tukea. Te, jotka nyt voitte vaikuttaa Suomen lasten hyvinvointiin, nostakaa keskiöön lapsiperheiden arjen tuki. tämän hetken soten IT-ongelmat ovat pienet ja kalliit kuntakohtaiset järjestelmät. Useilla alueilla on nimit täin jo nyt käynnissä alueellisten soten IT-järjestelmien hankinta, ja ensim mäiset käyttöönotot ovat parhaillaan käynnissä. Lisäksi suurten datamäärien käsittely ja säilytys ulkomailla haittaavat tiedon tehokasta ja reaaliaikaista hyödyntämistä Suomessa. Atte Kotaluoto Helsinki Lyhyet Nyt voit lähettää mielipiteesi myös WhatsApptai tekstiviestinä numeroon 044 7370 327. Kustannuksia lisäävät tuhansien kuntakohtaisten järjestelmien korvaaminen ja käyttöönottovaiheessa välttämätön useamman järjestelmän päällekkäinen käyttö. Emme julkaise nimettömiä kirjoituksia. Kirjoita alkuun “Mielipide” ja loppuun oma nimesi ja paikkakuntasi. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Sinikka Kämäräinen Vaala Eikö jo olisi aika... Tämä on erityisesti henkilökohtaisen tietosuojan näkökulmasta erittäin suuri uhka. Vanhusten hoito kun on laitettava etu sijalle ja kuntoon. Tämä luo hyvän pohjan aidosti integroidun sote-järjestelmän luonnille ja tiedolla johtamiselle. Haluaisin todella tietää, kuka romutti kunnallisen kodinhoitojärjestelmän. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Käyttöönoton haastavuudesta on kokemusta niin Suomesta kuin muistakin maista
Forssa. Tutustumiskierros alkaa klo 17. Sääntömääräiset asiat ja keskustelua ajankohtaisista asioista. Forssa. Kokouskahvit klo 17 alkaen ja poliittinen keskustelu klo 17.30. pitkapaasi@keskusta.fi, kiitos. Etelä-Häme Etelä-Hämeen piiritoimisto, piirin tmj Markku Leppälahti puh. Keskustanaisten Pirkanmaan piiri: tmj Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere. Sääntöjen määräämät asiat ja lisäksi sihteerin valinta. Turku. Sääntömääräisten asioiden lisäksi esitys sääntöjen muuttamisesta uusien mallisääntöjen mukaisiksi. Sähköautojen hinnat ovat sitä luokkaa, ettei ainakaan minulla ole varaa sellaista hankkia. 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi, Keskustanuorten tmj Emmi Mäkelä puh. Avoinna varmimmin ti klo 9.30– 12 ja to klo 13–17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. 040 5550 635, sähköposti elina.sieppi@gmail.com. Sihteerit: kj:t ja py:t ilmoittakaa tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@keskusta.fi. kerroksen kerhohuoneessa, Paalutori 3, Myyrmäen aseman vieressä. klo 10–18 Iso Omenan edusta, Maailman-Matin aukio. Eniten ilmastopolitiikka on vaikuttanut nuorten ilmastolakkojen ja -marssien myötä. Lankamarkkinoilla Lopella. yleiskaava. Laitila. Kyllä, ne ovat tulevaisuutta, mutta eivät vielä. Tammela. Vaaliteltta 12.4. Espoo. Uusiutuvat polttoaineet ovat tulevaisuutta, ja niihin meidän tulisi panostaa entistä enemmän. klo 18.30 Ekosella (Latopellontie 3 C 8), kj:n vuosikokous su 17.3. Kuinka me saamme ilmastomme puhtaaksi. Turku Pohjoinen py:n vuosikokous 15.4. Uusimaa Kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset, muistattehan lähettää henkilöilmoitukset vuoden 2019 henkilövalinnoista Tuijalle, tuija. klo 17 Mestarinkatu 2. Keskustassa tapahtuu 36 12.4.2019 VaalikeVään aikana ilmastopolitiikka on puhuttanut paljon kentillä ja eri medioiden otsikoissa. Piiritoimisto: Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. Lempäälä. lopuksi sananen sähköautoista lyhyesti. Kukin voi omalla tahollaan miettiä, onko se hyvä vai huono asia. Retki Fazerilaan kansainvälisenä karkkipäivänä 15.4. Laitila Itäisen py:n vuosikokous 23.4. Sääntömääräiset asiat, yhdistysten sääntömuutosasia. Keskusta mukana 20.4. klo 17 toimisto, Mestarinkatu 2, Turku. Ehdokkaat tavattavissa 13.4. klo 18 Anita ja Jarmo Mäki-Arvelassa. Koijärven py:n vuosikokous 15.4. Ilm. Käsitellään sääntömääräiset asiat ja sääntömuutos. Siitä saadaan valmistettua biodieseliä tai bioetanolia, joissa päästöt ovat vähäisempiä kuin fossiilisissa polttoaineissa. Ypäjän Perttulan py:n vuosikokous 23.4. 040 736 3290, markku.leppalahti@keskusta.fi, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj Sari Kujanpää puh. Ypäjän Eteläinen py:n vuosikokous 23.4. klo 18 kunnantalolla (huone 1–2). Ypäjä. Varsinais-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: Piirin tmj Hanna Vuola 050 917 7000, järjestösihteeri Mari Tuuna 050 564 8747, Keskustanuorten tmj Linda Lähdeniemi 044 205 0244, Vesaisten piirin tmj Aino Piippo 0400 407 515, Keskustanaisten pj Ilona Koivunalho 050 353 2236. Vietetään tupailtapäivää kahvitellen, samalla ajankohtaisasioista keskustellen. klo 18 Lounasravintola Nurkka 10, Hyryläntie 10. fi. Loppi. Toisena uusiutuvana energiana voidaan käyttää biokaasua, jonka tuotantoprosessin myötä saadaan aikaiseksi täydellinen kierto, eli kaikki prosessissa käytetyt aineet voidaan käyttää hyödyksi ja palauttaa takaisin luontoon. klo 19 Veteraanituvalla. Piiritoimiston käynti/ postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Ypäjän Keskustanaiset. helsinki@vesaiset.fi tai 050 575 5236. Turun Keskustanaiset. klo 10–18 K-Supermarket Hämeenkylä yhdessä Espoon Keskustan kanssa. Janne Kallunki keskustanuorten varapuheenjohtaja On hienoa, että aihe puhuttaa nuoria. klo 18 Monkolassa. Janakkala/Turenki. Kj:n vuosikokous 23.4. 040 556 7262, kristiina.maki-valkkila @keskusta.fi. Vantaa. Turku. klo 19 Lempäälän Ehtoo. Paikallisyhdistykset voivat tulla pitämään omat vuosikokouksensa klo 17. Päätetään sääntömääräisten asioiden lisäksi sääntöjen päivittämisestä. klo 16 Aino Tuuralla (Isokuja 2, Ypäjä). Johtokunta klo 18. Ypäjä. Kj:n vuosikokous ma 29.4. Porvoo. Yhtenä uusiutuvana polttoaineena voidaan käyttää puuta. 0400 930 483 ja keskustanaisten Päijät-Hämeen piirin ymj Jaana Niemi puh. Hakkapeliitantie 4, 31300 Tammela. Sääntömääräisten asioiden lisäksi esillä mm. Kj:n vuosikokous 24.4. klo 12–14 K-Marketin edustalla, os. Tapahtumat Pirkanmaalla: facebook.com/keskustapirkanmaalla ja Suomenmaan Keskustassa tapahtuu -nettipalsta: www.suomenmaa. klo 10–16 Myyrmannin kauppakeskuksessa. Vastaus on, että ei se ihan noin yksinkertaista ole. Klo 19 Hotelli Maakunnassa, Keskuskatu 12, Forssa. Keskustanaisten py:n kokous ke 17.4. klo 19 Hämeen Taitolaskennan tiloissa, Lindvallinkatu 2, Forssa. klo 18 Espoon valtuustotalolla. klo 10 alkaen Forssan torilla. Päijät-Häme Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri tmj Jukka Sällinen puh. Vaaliteltta 13.4. On hienoa, että aihe puhuttaa nuoria ja niinhän sen kuuluukin, sillä heillä on tulevaisuus vielä edessään. Kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kj:n vuosikokous 2.5. klo 18 kaupungintalon kahviossa. 050 303 6493, hame@keskustanuoret.fi. Kuten monelta taholta on kuultu, metsien hakkuita on lisätty Suomessa kuluneen hallituskauden aikana. Paikkoja rajoitetusti. Kj:n vuosikokous 16.4. Kevätkokous ti 23.4. Kiireellisissä asioissa yhteys suoraan pj. klo 18 Veteraanituvalla. Auttaako se, että hakkuut lopetetaan ja siirrytään käyttämään sähköautoja. Ja tahdon myös muistuttaa, että jostakin niihin akkuihin on saatava raaka-aineita, mikä taas tarkoittaa kaivoksia. klo 18 Myyrmäkitalon 3. Forssa. Keskustan teltta 13.4. Yhtenä ratkaisuna puhtaamman ilmaston puolesta toimivat uusiutuvat polttoaineet. Vantaa. Py:n vuosikokous 15.4. klo 18 Veteraanituvalla. Tämä voi äkkiseltään kuulostaa pahalta, mutta kun lukuja katsoo, niin metsät ovat kasvaneet Suomessa melkoista vauhtia. klo 9–12 Turengin torilla. Pirkanmaan Vesaiset: tmj Elina Sieppi, Näsilinnankatu 23 a 1 33210 Tampere, p. Sääntömääräiset asiat sekä sääntömuutos. Varmistathan paikallaolomme aina ennen tuloasi. Kj:n vuosikokous 16.4. Vuosikokous 24.4. klo 17 Mestarinkatu 2. Jäsenet ilmaiseksi, muut 10 €. Piiritoimisto Apila palvelee sopimuksen mukaan. Tuusula. Turun Itäinen py:n vuosikokous 26.4. klo 10–19 Espoontori ja 13.4. Kj:n vuosikokous ke 17.4. Mäntsälä. Lohja. 040 418 1150. Fazerin karkkitehtaalle Hakunilaan. Keskustan teltta 13.4. Ypäjä. Espoo. Tuukka Liuhaan (myös iltaisin ja viikonloppuisin): 045 674 8077, tuukka@liuha.fi. Grillimakkara + mehutarjoilu la 13.4. Vantaa. Tällä hetkellä näiden polttoaineiden jakeluverkostot ovat erittäin suppeat, ainakin jos näin pohjoisesta katsotaan, sillä jakeluverkostot ovat keskittyneet suurimmaksi osaksi Etelä-Suomeen ja isojen kaupunkien vaikutusalueille. Pirkanmaa Pirkanmaan piiri: Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere, 040 767 3419, pirkanmaa@keskusta.fi, www.pirkanmaankeskusta.fi. Vaaliteltta Myyrmäessä Myyrmäenraitilla tiistaisin ja keskiviikkoisin klo 12–18. Uusiutuvilla polttoaineilla kohti puhtaampaa ilmastoa Puheenvuoro Helsinki Helsingin Vesaiset
Vilho Hakalan makkaratarjoilu 12.4. Sääntömääräiset asiat ja sääntömuutos. Pääsiäismatka Pietariin 19.–22.4.! Lähde mukaan Linja-autoliike S. klo 18 Koivurannan kerhohuoneella. klo 17. klo 10–13 K-Supermarket Teljänportti. Kj:n vuosikokous 28.4. Kokouksessa käsitellään sääntömääräisten vuosikokousasioiden lisäksi tulevia eurovaaleja, käytyjä eduskuntavaaleja sekä sääntömuutosta. Sääntöjen määräämät asia sekä kunnallisjärjestöjen uudet mallisäännöt. Klo 17–17.40 Nakkilan K-Supermarket Onnipekka. Mennessä nautimme runsaan aamupalan noutopöydästä, Mäntässä keittolounas ja iltapäiväkahvit. viim. Yliopistonkatu 17 B, 2.krs. klo 10– 14, Eetunaukio, Porin kävelykatu. Ke-ehdokas Aila Haikkonen tavattavissa: 12.4. klo 18.30 Hotelli Punkaharjussa. Harjavalta. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. Näytelmä on Linnakosken maanviljelyn historiaa koskeva Pakolaiset, pääosissa Heikki Kinnunen ja Esko Roine. Etelä-Savo Hirvensalmi. Klo 15.20–16 Merikarvian korsutupa. Kahvit ja ilmoittautuminen alkaen 17.30. Jyväskylä. Samassa paikassa Vaajakoski Seuran vuosikokous 8.5. Satakunta Satakunnan piiritoimisto, tavoitat meidät numeroista: tmj Satu Tietari 050 405 7742 (satu.tietari@ keskusta.fi), keskustanaisten tmj Tarja Kiviniemi 044 978 3929 (tarja.kiviniemi@keskusta.fi), nuorten tmj Juho Paavola 0440 336 588 (satakunta@keskustanuoret.fi). kodon ruokasalissa. Tarjoilua ja kansanedustajaehdokkaita tavattavissa. viim. Tampere. 050 577 0838, sami.porkka@keskusta.fi. Lisäksi käymme vilkkaan palautekeskustelun aiheena juuri ohitetut eduskuntavaalit. Itä-Savo Rantasalmi. Kaikki ehdokkaat tervetuloa! Nakkila. Hän muistutti, että Suomen kuntoon laittaminen on vaatinut kipeitä päätöksiä. Vaalitapahtuma 13.4. Vuosikokous ja vuoden 2019 kulttuuripalkinnon vesurin jako 17.4. Kymenlaakso Piiritoimisto, toiminnanjohtaja Sami Porkka puh. Johtokunta klo 18. Puheenvuoroissa purkautui myös pettymystä puolueen nykyiseen linjaan. Tervetuloa tapaamaan ja haastattelemaan Keskustan upeita ehdokkaita! Jyväskylä. nouSIaInen halusi tie tää poliittista keskustelua pohjustaneelta keskustan varapuheenjohtaja Han nakaisa Heikkiseltä, har joitetaanko puolueessa analyysiä siitä, miksi kan natusta ei ole. Lisäksi tämä neljä vuotta on ollut monessa mielessä keskittävää, ja kunnat ovat menneet ku ralle. Klo 12.45–13.25 Jämijärven tori. Kj:n vuosikokous 26.4. Ennen näytöstä lounas Tampereen Teatterin ravintolassa. Keskustanaisten Kymenlaakson piiri. klo 18 Mutalan koululla. Klo 14.15–14.55 Siikainen K-market Vestori. Samassa paikassa myös Ylöjärven Eteläisen py:n sekä Ylöjärven Takamaan py:n vuosikokoukset alkaen klo 17.30. Käsitellään sääntömuutos. Klo 18– 18.40 Pori kauppakeskus ICCO. Avoinna sopimuksen mukaan. Rauma. Seuraa Suomenmaan printistä tai netistä ”Keskustassa tapahtuu” -palstaa, piirin nettisivulta www.keskusta.fi/satakunta tai Facebook: Satakunnan Keskusta. Keskustan Kiviapajan, Lohikosken ja Telakanavan py:t järjestävät perinteiset, suorastaan legendaariset ke-ehdokkaiden vaalirumban päättäjäiset eli Lohilahden Nesteen vaali-iltamat 13.4. Eura. Jos kunnille annet taisiin takaisin resurssit toimia, siellä löytyisi tieto taitoa hoitaa omia asioita, itsekin uran kunnanjohta jana ja kansanedustajana tehnyt Nousiainen tykitti. kerros, Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola. Kj:n vuosikokous 23.4. Marja Nirkkonen 041 443 2092. Kj:n vuosikokous 23.4. Ollaan yhteydessä. pitkapaasi(at)keskusta.fi, kiitos. Lähtö klo 10.30 Matkakeskus laituri 8. Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalan Keskustan yhteystiedot: tmj Antti Varis 040 511 6787 antti.varis@keskusta.fi Karjala Kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset, muistattehan lähettää henkilöilmoitukset vuoden 2019 henkilövalinnoista Tuijalle, tuija. klo 18 piiritoimisto Apilassa, Näsilinnankatu 23 A, Tampere. klo 10–13 Lavian Salen edessä. Kj:n vuosikokous 26.4. Vuosikokous 18.4. 4.5. Myös rantasalmelainen Pekka Hyytiäi nen valitteli sitä, että arvokeskustelun puute on saanut hänet tuntemaan vie raantumista keskustasta. Vaalit ja sääntömuutos. 040 831 3775, sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj Elina Suoranta p. Pori. 12.4.2019 37 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. Vuosikokous 16.4. Johtokunta klo 16.30. klo 18 Keskustan Apilassa. Marja Nirkkonen 041 443 2092. Klo 10.10–10.50 KSupermarket Eurajoen portti. Karjalan piirin vuosikokous 8.5. klo 18.30–21.30 Kahvila-Ravintola Majakassa, Unioninraitti 1, 58620 Lohilahti. Käsitellään sääntömääräisten asioiden vaaleja. Toimisto pääsääntöisesti avoinna ma–to, mutta kannattaa varmistaa paikallaolo soittamalla etukäteen. Kj:n vuosikokous 23.4. Savonlinna. Lähtö klo 7.20 Matkakeskus laituri 8. Sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu klo 18. Mukana MEP-ehdokkaat Mauri Pekkarinen ja Elsi Katainen. Keski-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: piirin tmj Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p. Kahvitarjoilu. – Oppositio on onnistunut selityksis sään paremmin kuin me, Heikkinen näki. Kahvit klo 16 alkaen. Ilm. klo 16.30 piiritoimistolla. Kaikki ehdokkaat tervetuloa! Kokemäki. klo 18 Parikkalan Harjulinnassa, Harjukuja 6. Satakunnan Keskusta on mukana tapahtumissa. Päätetään uudistettujen sääntöjen käyttöön ottamisesta sääntömääräisten asioiden lisäksi. Ylöjärven kj:n vuosikokous 15.4. Porin keskustan opintoja kulttuuriyhdistyksen ja Satakunnan Keskustanaisten teatterimatka Tampereelle 4.5. Ylöjärvi. Vehkalahtitalolla (Ruissalontie 8, Hamina) Vehkalahti-salissa. 3.4. Kahvitarjoilu, arpajaiset (varaa kolikoita taskuun!), rentoa ohjelmaa ja ehdokkaiden viimeiset ”grillaukset”. Kj:n eduskuntavaalitapahtuma torilla S-marketin vieressä 13.4. Kymenlaakson piirin vuosikokous 24.4. 040 721 0636. Kososen järjestämälle kulttuurimatkalle Pietariin, hinnat alkaen 205 € / hlö (omalla viisumilla), palvelumaksi 10 €, ryhmäviisumi ja retket lisämaksusta. 050 573 5353, toimistosihteeri Pia Högberg p. Hintaan 50 € kuuluvat lounas, esitys ja matka. – Viime syksynä minulla oli ensimmäi sen kerran sellaisia tuntoja, että olen kas vanut keskustasta erilleen, koska emme ole enää kehittäneet maata tasapuolises ti, 60 vuotta keskustaan kuulunut Pekka Turtiainen sanoi. Vaajakoski Seura Ry:n johtokunnan kokous 24.4. La 13.4. Bussireitti: Kerimäki–Savonlinna–Punkaharju– Särkisalmi–Imatra–Svetogorsk. – Mutta meillä työttömyysaste on 12– 14 prosenttia. Pori. – Ihan varmasti analysoi daan, Heikkinen vakuutti. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään sääntömuutos puolueen mallisääntöjen mukaisiksi. Vaalikahvitus 13.4. Kahvit ja ilmoittautuminen 17.30, kokous 18.30. Samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. klo 10.30–12.30, Rauman tori. Pettymys purkautui Itä-Savossa Päivi Vento Jouni Matilainen (vas.), Pertti Kuvaja, Toivo Puustinen (oik), Pekka Nousiainen ja Kauko Rauhansalo toivoivat nykyhallitukselta vielä enemmän alueellista tasa-arvoa.. Pori. klo 17 Keskustan Keski-Suomen piiritoimiston kokoustilassa, os. Toimisto kauppakeskus Hansa 2. Jos niitä ei olisi tehty, mikään puolue ei nyt vaalien alla pystyisi lupaamaan kan salle yhtään mitään. Kaikki tämä ja matka hintaan 50 €. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Itä-Savon Vesaiset; anne.herttuainen @keskusta.fi tai 050 520 6042/ Anne Päivi vento Itä-Savon piirikokouksessa etsittiin syy tä keskustan heikoiksi jääneisiin gallup lukuihin. Vaalikahvitus 13.4. Saamme kokea kahden taidemuseon näyttelyt. uistathan toimittaa s-postiosoitteesi satu.tietari@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. Vaalitapahtuma 13.4. Käsitellään kokoukselle määräytyvät asiat. MSL-Tampere. Keskustanaisten Karjalan piiri. klo 15–18, K-Supermarket Onnipekka. Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa, millaista toimintaa haluaisit kehitettävän. klo 9–13, vetäjänä Jari Rautiainen. klo 16.15 Lappeenrannassa Keskustan piiritoimistolla, Valtakatu 54. klo 18 aloittaen kahvitarjoilulla Hirvensalmen kunnanviraston valtuustosalissa, Keskustie 2. Ilm. ma–pe klo 10–20, la klo 9–19 ja su klo 11–19. Sulkava. Kahvitarjoilu jo 17.30. Kahvitarjoilu. Punkaharjulainen Pekka Nousiainen sanoi, että nykyhallitusta kohtaan alueel la oli suuret odotukset. 045 327 4845 ja Keskustanaisten pj Anne-Maria Perttula, p. Jyväskylä. klo 18 Euran kunnanviraston valtuustosalissa. klo 10–14 Eetunaukiolla Porin kj:n teltalla. Puoluesihteeri Riikka Pirkkalaisen vaalikampanjavauhditus Satakunnassa 12.4.: Klo 9–9.40 Rauman tori. Keskustan keskisuomalaisia ke-ehdokkaita tavattavissa kauppakeskus Sepässä Espresso House -kahvilan läheisyydessä 30.3.– 13.4. Ruokolahti. klo 17 osoitteessa Rentolat, Venlankuja 13, Tikkakoski. klo 12–14 K-Supermarket Mylly. Porin keskustan opintoja kulttuuriyhdistyksen ja Satakunnan Keskustanaisten taidematka Mänttään Serlachius-museoihin 25.5. Keskustalaiset tarjoavat kaikille keskustan ehdokkaille mahdollisuuden porilaisten äänestäjien tapaamiseen omalla telttapaikalla
Toritilaisuus 13.4. Käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat ja keskustellaan paikallisyhdistysten yhdistymisestä. Lisätietoja: Keskustanuorten pääsihteeri Inkeri Sundberg, inkeri.sundberg@keskustanuoret. Piiritoimistojen osoite: Snellmaninkatu 37, Kuopio. Piiritoimisto Kemissä auki pääsääntöisesti joka päivä, mutta varmimmin soittamalla etukäteen. Haapajärvi. Vaalitupa (Kalliontie 18) avoinna 7.4.–13.4. Mukana ehdokkaita. klo 12–14 Raatihuoneen torilla yhteistyössä Kajaanin kj:n kanssa. Pirkkalainen tarjosi kokousväelle tuhdin kattauksen ajankohtaista asiaa. Keskustelemassa Hanna-Leena Mattila. Mukana ehdokkaita. klo 9–20. Oulu/Yli-Ii. Tornio. klo 18 Pulkkilan kunnantalon pieni kokoushuone. Siikalatva/Pulkkila. Etelä-Pohjanmaan keskustapiirin vuosikokous Alavudella otti vahvasti kantaa suomalaisen elämäntavan puolesta. Pulkkilan po:n kevätkokous ma 29.4. Puheenvuoroissa lähetettiin terveisiä puoluejohdolle paikalla olleen puoluesihteeri Riikka Pirkkalaisen välityksellä. Vuosikokousasioiden lisäksi uusien sääntöjen käyttöönotto. Pohjois-Savon Keskustan vaalivalvojaiset 14.4. klo 19 Yli-Iin pappilassa. klo 9–10.30 Ruskon Citymarket, klo 11–12.30 Oulunsalon Kapteeni ja klo 13.30–15 Linnanmaan Prisma. klo 19 Kajaanin vaalituvalle! Kajaani. Kj:n vuosikokous 26.4. klo 9–12 Osulan nurkalla. Kahvitarjoilu. Johtokunta klo 17.15. Kiuruvesi. Suomenmaan perjantaina julkaistavan printtilehden järjestöpalstan deadline on edellisen viikon perjantai klo 12. Valtuuskunta on Keskustanuorten sääntömääräinen kokous, jonne jokainen piiri voi lähettää kolme yleisen piirikokouksen valitsemaa edustajaansa. klo 11–14 ja 14.4. Lappi Suomen Keskustanaisten Edustajakokoukseen Jyväskylään 14.–16.6. Makkaratarjoilu! Keskustelemassa Hanna-Leena Mattila. Tyrnävän S-market la 13.4. Sokos Hotel Rikalaan, Asema katu 15, 24100 Salo. klo 9–12 kauppojen edessä. Vuosikokousasioiden lisäksi sääntöuudistus. puro@keskusta.fi. klo 19.30 alkaen piiritoimistolla Kuopiossa, Snellmaninkatu 37. klo 18 Teknisessä keskuksessa, Ruskatie 1, Pattijoki. Pello. Lapin Keskustanuoret. Pello. klo 10–14. Oulu. Vesaiset Keskustanuoret Kutsu Suomen Keskustanuoret ry:n valtuuskunnan sääntömääräiseen kokoukseen 4.–5.5. ma–pe klo 12–14, Liikepiste Kauppatie. Vaalitapahtuma 13.4. Ke-ehdokas Mikko Kinnunen tavattavissa pe 12.4. Vuosikokous ma 15.4. Keskustakerhon vuosikokous 25.4. Kuopio. klo 18 piiritoimistolla Rovaniemellä, Kansankatu 12. Ehdokkaat tervetulleita myös em. Kalajoki. Mukana ehdokkaita. Valtuuskunnan kokouksessa käsitellään lisäksi asiat, jotka liiton jäsenet ovat viimeistään kuukautta ennen liittokokousta hallitukselle kirjallisesti esittäneet ja mitkä liittokokous päättää ottaa käsiteltäviksi. Ti ja pe julkaistavan verkkosivujen järjestöpalstan deadline on tiistaisin ja perjantaisin klo 12, piiri mainittava. – Poliittisessa keskustelussa ei saa antaa sijaa sille, että keskustelua käydään lietsomalla pelkoa ihmisten keskuudessa, hän painotti viitaten erityisesti vihreiden ilmastoja perussuomalaisten maahanmuuttopuheisiin. Lapin Keskustanuoret. Siikalatva. klo 10–13, nokipannukahvit. Toritilaisuus 13.4. klo 14 Raahelan edessä. Etelä-Pohjanmaan piiri puolusti suomalaista elämäntapaa Piirikokous Etelä-Pohjanmaan keskustapiiri kokoontui vuosikokoukseen Alavudelle. Ke-ehdokas Mikko Kinnunen tavattavissa la 13.4. Vaalikiertue 12.4. aikojen ulkopuolella. Polttomoottoriautoilla on saatava ajaa, ja laittaa tarvittaessa dieseliä tankkiin. klo 9–13. Mukana ehdokkaita. Jo rm a U usi ta lo. Ke-ehdokas Mikko Kinnunen tavattavissa pe 12.4. klo 18 piiritoimistolla, Koulukatu 31 a 2. klo 15–17 Limingantullin Prisma ja klo 17.30– 19 Kaakkurin Citymarket. Keskustan vaalitupa avoinna 27.3.–12.4. Suonenjoki. Mukana ehdokkaita. Oulu/Kiiminki. Oulu. Vesanto. Keskustan Iisalmen Talousseuran py:n vuosikokous 28.4. Kainuu Tervetuloa vaalivalvojaisiin 14.4. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään sääntöuudistus. klo 18 valtuustosalissa. klo 9–14. Toritapahtuma 13.4. Kj:n vaalitapahtuma la 13.4. klo 13–15 K-marketilla. Raahe. klo 18 piiritoimistolla, Koulukatu 31 A 2, 90100 Oulu. Teltalla jaetaan paikallista leipää! Keskustanuorten Oulun osasto. Eteläpohjalaisten mukaan keskusta on ollut aina maalaisjärkeä käyttävä tolkun puolue, joka huolehtii siitä, että kansa pystyy tekemään itse vastuulliset valintansa. klo 15 ja 13.4. Arvontaa. www.fb.com/ perapohjola. klo 15–17 Sievin S-marketilla. Tiedustelut Mirja Stålnacke 040 534 4485 tai mirja49 @gmail.com. fi, 044 751 4256. Vuosikokous ke 17.4. Siellä kuulee todellisen tilanteen ja asiat, jotka painavat ihmisten mieliä, kuvaili piirin puheenjohtaja Esko Lehtimäki. Oulu/Haukipudas. Etualalla keskustan EU-vaaliehdokas Anna Sirkiä (vas.) ja puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen. – Ei ole viisasta protestoida liikaa sitä, että keskusta on laittanut Suomen taloutta kuntoon, eikä kaikki ole mennyt omalta osalta juuri kuten olisi toivonut. klo 12.30 Kalajoen HalpaHallin edessä. Avoinna 9–15, tärkeä tapaaminen kannattaa varmistaa soittamalla. Yhteys 040 848 9104/Kaisu. klo 9–9.30 Meiramin pihalla ja klo 9.45–10.15 Salen pihalla. – Kentän aktiivinen kiertäminen on parasta mitä voi olla. Toritilaisuus 13.4. Tyrnävä. Kahvitarjoilu. 2000-luvulla on järjestetty neljät eduskuntavaalit, ja keskusta on ollut niissä voittaja kolmesti, puoluesihteeri loi uskoa omiinsa. Keskustassa tapahtuu 38 12.4.2019 Pohjois-Savo Pohjois-Savon Keskustan yhteystiedot: piirin tmj Kimmo Valta 044 369 9600, toimistosihteeri Jaana Kvist 0440 817 373 sekä Keskustanaisten tmj Kaija Väänänen 044 369 9603. Utajärvi. klo 11–13 Haapajärven torilla. Tule jututtamaan toimijoita. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto, Palstailmoitukset Suomenmaahan jarjestot@suomenmaa.fi. Ilmoittautuminen klo 9–11.30. Jorma UUsitalo – Joulukinkku kuuluu joulupöytään ja suvivirsi kevätjuhlaan. klo 16–18 Kiimingin Halpahallilla. Riistakatu 15 Iisalmi. mennessä. Peräpohjola Keskustan Peräpohjolan piiri, tmj Kai Puro, 040 837 9867, kai. klo 9–12. Mukana ehdokkaita. Aluekokoukset klo 10. järjestetään bussimatka. klo 18 piiritoimistolla Rovaniemellä, Kansankatu 12. Vuosikokousasiat sekä sääntöjen muuttaminen. Johtokunta klo 17.30. Keskustan eduskuntavaalitapahtuma la 13.4. klo 11–14 Tornion kävelykadulla. – Meidän keskustalaisten on tärkeä muistaa, että keskusta osaa voittaa vaaleja. Lauantaisaunan saa lämmittää klapeilla ja metsääkin hyödyntää entiseen tapaan. Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin sääntömääräinen vuosikokous 4.5. Keskustanuorten tmj Toni Viljamaa 044 312 2982. Toritapahtuma 12.4. Raahe. Nivala. Siilinjärvi. Py kokoontuu su 28.4. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään Siikalatvan paikallisyhdistysten sulautuminen yhdeksi Siikalatvan keskusjärjestöksi. klo 18 Räsälän Liittolassa. Kyläilta pe 12.4. Raahen py:n vuosikokous ke 24.4. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimiston yhteystiedot: Toimisto 040 515 6800, Keskustan tmj Antti Ollikainen 040 721 0311, järjestösihteeri Mirja Kaartinen 044 0155 404, Keskustanaisten ja Vesaisten tmj Katja Koivukoski 040 533 8160 sekä nuorten tmj Marko Soini 045 205 0677. Sievi. Toritilaisuus 13.4. Räsälän-Puutosmäen py:n vuosikokous 15.4. Kuopio. Vaalimakkarat 13.4. klo 9–12. Vaalikiertue 13.4. Mattilan markettikierros 12.4. klo 17 Piiritoimistolla, Riistakatu 15. Makkaraja pullakahvitarjoilu. klo 12 Siikalatvan Jedulla, Keskustie 29, 92620 Piippola. Keskustelua, kahvia, kannanottoja. klo 18 Siikalatvan kunnantalon valtuustosalissa, Pulkkilantie 4. Mattilan markettikierros 12.4. Varaa paikkasi bussissa ja majoituksessa 27.3. Majoitusta varattu Solo Sokos Paviljonki hotellista. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Pyhäjoki. Makkaranpaistoa ja kahvia 12.4. Valtuuskunnan kokoukseen voivat osallistua liittohallituksen jäsenet sekä liiton ja piirien toimihenkilöt puheja läsnäolo-oikeudella. Iisalmi. Keskustanuoret ry:n liittohallitus. Mukana ke-ehdokas Mikko Kinnunen. klo 10 Pyhäjoen K-marketin edessä. Oulu. www.keskusta.fi/ perapohjola. Kokouksen virallisten edustajien on ilmoittauduttava kokouspaikalla 4.5. Iisalmi. Vuosikokous ma 15.4. Protestoinnin vaihtoehtona on punavihreä hallitus, joka ei ainakaan murehdi maaseudun asioita
Anna jähmettyä. Taputtele palaset litteiksi pyöreiksi kekseiksi. Lisää 2 rkl sulatettua voita ja lopuksi 1 dl vettä. suolakEksit Sekoita keskenään 2 1/2 dl vehnäjauhoja, 2 tl kuivattua basilikaa ja1/2 tl suolaa. DippikastikE juurEksillE ja vihannEksillE Sekoita 1 prk kermaviiliä, tuoretta basilikaa, suolaa, sokeria, mustapippuria ja sinappia.. Täyte: Sekoita keskenään 2 prk maitorahkaa, 6 rkl sokeria ja 3 tl vaniljasokeria. Sekoita keskenään 1,5 dl vehnäjauhoja, puoli desilitraa perunajauhoja sekä 1,5 tl leivinjauhetta ja nostele ne varovasti taikinan joukkoon. Kepukeittiö kEpulEivoksEt Pohja: Vatkaa 4 kananmunaa ja 2 dl sokeria vaahdoksi. 12.4.2019 39 Vaali-illan eväät EtukätEEn valmistetut, monipuoliset eväät varmistavat kotikatsomon kisakunnon vaali-iltana ja mahdollistavat keskeytymättömän jännitysnäytelmän seuraamisen. kalatäytE ruissipsEillE ja suolakEksEillE Sekoita tillituorejuustoa ja kylmäsavulohta pieneksi hienonnettuna. Tee siitä tanko ja jaa 30 osaan. Eri puolueiden väreissä hehkuvia napostelutikkuja kootessaan voi miettiä vaikka sopivia hallituskokoonpanoja ja muutella voimasuhteita vaalituloksen edetessä. Tarjottimella on niin kotimaisia kasviksia vitamiinintarpeeseen kuin makeita kepuleivoksia herkunnälkään. Sulata 300 g valkoista suklaata ja sekoita se taikinaan. Paista 200 asteessa noin 15 min. Kaada taikina uunipellille ja paista 225 asteessa. Ripottele päälle chiantai seesaminsiemeniä ja kaulitse sitten keksit aivan ohuiksi. Anna taikinan seistä hetki. Levitä lopuksi 2–3 prk lastenruokamangososetta, leikkaa levy leivoksiksi ja koristele apiloilla. TeksTi: Meri AlArAnTA-sAukko kuvA: MAriA seppälä Kisakatsomon napostelukattauksella voi juhlistaa voittoa tai lohduttautua tappion hetkellä. Levitä jäähtyneen kakkupohjan päälle. Kepukatsomoissa joudutaan varmasti myös hikoilemaan, joten hiukopaloilla huolehditaan suolatasapainon säilymisestä. Vaahdota kermaa ja nostele se varovasti täytteen joukkoon. Loput voi napsia joko voiton huumaan tai lohduttaakseen tappion painamaa mieltä
Puutun niin paljossa. Santeri Alkio suostuu sosiaaliministeriksi sisäisen painin jälkeen. Oikeiston on siis pantava kaikki yhdelle kortille valtansa säilyttämiseksi. Valtionhoitajan ratkaisu yllättää Alkion 9. Mutta nämä laskelmat voivat pettää. Hän il moitti että Alkion tuleminen sos. kertoo sisäisestä taistelusta: Ministeri Soininen kutsui tänään neuvotteluun. Saanko minä paeta. Sen tähden on hän kääntynyt ministeri Kaarlo Castrénin puoleen. Se turvaa siihen, että keskusta ei voi yhtyä vasemmistoon vaan on pakotettu kannattamaan oikeistoa. Hä nellä ei ole niitä henkisiä ja ruumiillisia voimia joita tä hän tarvitaan. Maalaisliitto tavoittelee uuteen hallitukseen kolmea tai neljää ministeriä. ei tule, hän tuskin katsoo voivansa ruveta yrittämäänkään. Ehdokkaiksi hyväksyttiin yksimielisesti Kallio, Hahl, Luopajärvi ja Alkio. Jos A. Hän ilmoitti nyt, ettei hän, tarkoin asiaa harkittuaan, ol lut voinut antaa ministeri Soiniselle toimeksi muodostaa hallitusta. En antanut mitään vastausta. 1919 Mannerheim tyrmää keskustan pääministeriehdokkaan. Mitä minun on tehtävä. Katsoin pakon nyt astuneen eteeni ja suostuin. Syyt: sellainen hallitus ei voisi saada luotta musta ulko eikä kotimaassa. Siis suo siellä – vetelä täällä. Soininen tarttui asiaan näyttäen pitävän tätä tärkeänä. Jos nyt kieltäydyn, voi käydä niin, että – minä joudun muo dostamaan ministeristöä. Mut ta: olen rukoillut Jumalaa johtamaan asiaa oikein. Jos Hän tahtoo minua käyttää tähän – Jumalan nimeen: alistun. Tunnen syvästi heikkouteni. Sanoin että se on vain Kallion ehdotus, en ole vielä ol lenkaan aikonut asettua ehdokkaaksi. Ryhmässä asetettiin valiokunta ehdottamaan ministeri ehdokkaita. Ryhmä hyväksyi hyvähuudoin ehdotuksen. huhtikuuta. Se velvoittaa! Niin ikään yhteiskunnalliset työväen vakuu tuslait y. Olen joutunut umpikujaan. Suostui kuitenkin, kuultuaan, että asia oli jo häneen persoonallisesti maalaisliiton eduskuntaryh mäkin suostunut. Soininen alkaa painostaa Alkiota. Se vaikeuttaisi itsenäisyys tunnustuksen saamista, Ahvenanmaan kysymystä, Itä Karjalan asiaa. toimituskunnan päälli köksi pannaan ehdottomaksi vaatimukseksi. Santeri alkion päiväkirjamerkintä kertoo nöyrästä pääministeriehdokkaasta: Ilmaisi epäilyksensä ja epäluottamuksensa itseensä. huhtikuuta: Valtionhoitaja oli kutsunut luokseen minut ja Linnan. 5.4.–12.4. Siihen ei myöskään saataisi eteviä fakki miehiä. Sotaministerikin on kieltäytynyt. Tämä käy esittäytymässä maalaisliiton ryhmälle 5. Ne pelkäävät keskustahallitusta: rikos ten tutkimisen, taloudellisen vasemmistosuunnan, kielto lain ja vihdoin sen johdosta että he luulevat sen alkavan menestyä. Alkio epäilee oikeiston juonia: Minä olen varma, että oikeistolaiset ovat Mannerheimin puuhan takana. Se jää siis riippumaan ryhmän päätöksestä. Samalla valtionhoitaja pyytää keskiryhmien tukea Castrenille. MaalaiSliitto ei lähde tavoittelemaan pääministerin paikkaa vaan luovuttaa tehtävän edistyspuolueen mikael Soiniselle. Hän haluaisi maahan keskiryhmien ja oikeiston yhteishallituksen ja tyrmää Soinisen pääministeriehdokkuuden. SoiniSen hanke kariutuu valtionhoitaja mannerheimin vastarintaan. Rahamiehet ei vät luottaisi hallitukseen. Alkio kysyy, onko myös kokoomus tulossa hallitukseen. Toiselta puolen: Minun osalleni tulisi nyt kieltolaki. Mannerheimin mukaan vain pääministeriehdokas vaihtuu, hallitus voitaisiin muuten muodostaa keskiryhmien varaan kuten Soininen kaavaili. Lupasimme esittää ryhmälle. Hän on suostunut muodostamaan ministeristön. timo laaninen Suomen Synty Santeri alkion Silmin 40 12.4.2019 Edistyspuolueen Mikael Soininen ryhtyy neuvottelemaan uuden hallituksen muodostamisesta maalaisliiton kanssa. Päiväkirja 7.4. Valtionhoitaja Mannerheim torjuu kuitenkin Soinisen ja nimittää hallituksen muodostajaksi edistyspuolueen Kaarlo Castrenin. Soininen kutsuu Alkion ja Kyösti Kallion neuvotteluun seuraavana päivänä. m. Kallio kertoo, että maalaisliitossa on ajateltu Alkiota sosiaaliministeriksi
Turun keskustan kunnallisjärjestö tarttui tuumasta toimeen palkkaamalla määräaikaisen työntekijän vahvistamaan puolueen tunnettavuutta. Tämä on tärkeää. TeksTi ja kuva: johanna Riski Petri Nyström Keskusta tehosti kaupunkitoimintaansa palkkaamalla työntekijän Turussa. Vuoden osa-aikainen pesti on ollut pro graduaan valmistelevalle poliittisen historian opiskelijalle onnenpotku. 12.4.2019 41 Keskustan kasvot KesKusta kamppailee Turussa puolueelle tutun haasteen kanssa. Viestin perille saattamiseksi tarvitsemme vain oikeat työvälineet ja riittävät resurssit. Kenttänä kaupunki Petri Nyströmin työpiste sijaitsee Varsinais-Suomen keskustan piiritoimistolla.. Puolueen politiikkaa ei kaupungissa tunneta, eikä keskusta ole puolueena kaupunkiäänestäjän vaihtoehtojen joukossa. – Etsin vastausta kysymykseen, miten minä pystyn parhaiten vaikuttamaan yhteisiin asioihin. Tehtävään valitun Petri Nyströmin työsuhde alkoi vuoden 2019 alusta. – Tutkin perusteellisesti puolueiden linjauksia ja puntaroin tarkkaan eri puolueiden välillä. Oikeustieteellisestä tiedekunnasta Turusta vuonna 2014 valmistuneen Nyströmin mielenkiinto politiikkaan heräsi muutama vuosi sitten. Nyt työpäivät täyttyvät kevään vaalikiireistä, mutta vaalien jälkeen työkuvaan kuuluvat vahvasti markkinointiin ja viestintään liittyvät tehtävät. Ymmärsin nopeasti, että parhaiten se onnistuu poliittisen toiminnan kautta, Nyström muistelee. Nyström on vakuuttunut keskustan olevan tulevaisuuden puolue myös kaupunkiäänestäjien keskuudessa. NyströmiN työpiste sijaitsee VarsinaisSuomen keskustan piiritoimistolla. Nyström on poliittisessa toiminnassa uusi kasvo. Työsuhteen mahdollistaa osaltaan keskustan puoluevaltuuston myöntämä avustus kaupunkitoiminnan kehittämiselle. Miten Nyström näkee oman poliittisen tulevaisuutensa ja tapansa vaikuttaa. Lapsuudenkotini ei ollut poliittisesti aktiivinen, mutta äidin isä oli pitkäaikainen keskustalainen kuntavaikuttaja Vakka-Suomessa. Turun keskusta haki avustusta ja sai 10 000 euroa, josta kunnallisjärjestö päätti käyttää osuuden määräaikaisen järjestötyöntekijän palkkaamiseen. Keskustan kaupunkiviestintä tarvitsee myös omat kasvonsa, joihin viesti yhdistetään. Nyström itse edustaa juuri sitä kohderyhmää, jota keskusta kaupunkitoiminnallaan pyrkii tavoittamaan: hän on perheellinen kolmekymppinen korkeakoulutettu kaupunkilainen. Keskustan linjaukset alkoivat tuntua myös minusta omilta, ja löysin poliittisen kotini keskusta-aatteesta. – Tulen olemaan ehdolla vaaleissa, mutta ihan vielä en kerro, missä ja milloin, hän myhäilee. – Meillä on valmiina vastaukset juuri niihin kysymyksiin, jotka puhuttelevat modernia kaupunkiasukasta
Toisen maakattoinen sauna on toisen bunkkeri. ulkopolitiikAssA on totuttu peräänkuuluttamaan Suomessa konsensusta. Aaltola varoittelee Suomea jäämästä vastuullisen roolinsa vangiksi. Puolustusbudjetti kaksinkertaistui kymmenessä vuodessa. Alkoi uusi epävarmuuden aika, joka näyttäytyy muun muassa suurvaltojen voimapolitiikan paluuna, instituutioiden rapautumisena ja konflikteina Euroopassa. Mika Aaltola on aktiivinen ulkopoliittinen keskustelija Suomessa ja median vakiohaastateltava. Venäjä voi jälleen pyrkiä irrottamaan Suomen sen läntisistä sidoksista tai koettaa käyttää niitä Venäjää hyödyttävällä tavalla. Aaltola nimittää poutasääksi 1990-luvulla alkanutta ajanjaksoa, joka seurasi Berliinin muurin murtumista ja Neuvostoliiton hajoamista. Venäjän pakottavan vallan kasvu alkoi Aaltolan mukaan Putinin valtaannoususta. Mutta mitä on poutasään jälkeen. Hän ei ole viemässä Suomea suinpäin Natoon, vaikkei sitä mörkönä pidäkään. Poutasään jälkeen -kirja ilmestyikin sopivasti keväällä tehtävää valintaa ajatellen. AAltolA ei kaunistele kuvatessaan maailman nykytilaa. Suhteita Venäjään ei voi sanoa irti tai käyttäytyä niin kuin sitä ei olisikaan. Kylmän sodan aikana Suomi näki mielellään itsensä puolueettomana toimijana idän ja lännen välissä. Kylmä sota päättyi, eivätkä huoli ja hätä pitäneet ihmisiä enää öisin hereillä. Odotusarvona oli erityisesti geopoliittisesti merkittävien valtioiden, kuten Venäjän ja Kiinan, normalisoituminen, vapautuminen ja demokratisoituminen, Aaltola kirjoittaa Poutasään jälkeen -kirjassaan. Docendo, 299 s. Aaltola pitää Venäjän oirehtimista Suomen kannalta merkittävänä. Mika Aaltolan mielestä Suomen ei pidä jäädä vastuullisen roolinsa vangiksi Kirjat Myrskyn merkit Shutterstock Kylmän sodan aikaisiin keinoihin ei ole paluuta.. 42 12.4.2019 Myrskyn jälkeen on tunnetusti poutasää. Suomi on luopunut neutraalista statuksesta jo 1990-luvulla ja sitoutunut läntisiin verkostoihin, Aaltola huomauttaa. Putinin Suomeen kohdistamat keinot ovat tuskin sotilaallisia, mutta tavoitteena voi olla eräänlainen modernisoitu versio Neuvostoliiton suhteesta Suomeen. Kylmän sodan aikaan verrattuna Venäjällä on käytössä myös uusia vaikuttamiskeinoja, kuten propagandaja disinformaatiokampanjat sosiaalisessa mediassa. Poutasää kesti 18 vuotta ja päättyi Krimin miehitykseen vuonna 2014. Aaltola painottaa kirjassaan aktiivisen vakauttamisen jatkamista. AnnukkA kAArelA Mika Aaltola: Poutasään jälkeen. suoMessA suhtautumistapoja muuttuneeseen tilanteeseen on ollut kaksi: latistaminen ja inhorealismi. Sitä pohtii Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola keskiviikkona julkaistussa kirjassaan. Ison kouristuksen merkit ovat ilmassa. Muut maat ovat vaarassa menettää ankkurinsa. Vanhoihin selviytymiskeinoihin ei ole paluuta. – Venäjän laiva on jo kurimuksessa, ja Yhdysvallat on kääntymässä siihen. Vakauttavaa politiikkaa ei kannata tehdä omalla kustannuksella. Kanssakäyminen on tärkeää myös siksi, että se voi vahvistaa eurooppalaista identiteettiä Venäjällä. Toisaalta Suomen on myös pidettävä yllä puolustustaan ja viestittävä siitä ulospäin. Se ei edelleenkään ole kuin kolmasosa Neuvostoliiton puolustusmenoista, mutta ydinaseiden arsenaali on vakuuttava. Puolueettomuusnostalgiasta, sanktiokriitikoista ja Natoon liittyvästä juupas–eipäs-keskustelusta voi olla jopa hyötyä, sillä rajoissa pysyvä erimielisyys vahvistaa ulkopolitiikkaa. – Poutasäätä määrittivät suuret odotukset ja vahva toiveikkuus. Hän on myös yksi kolmesta ehdokkaasta Teija Tiilikaisen seuraajaksi Ulkopoliittisen instituutin johtajana. Aaltola näkee asian toisin: hänen mukaansa kiistoja voi pitää voimavarana
12.4.2019 43 Miksi haluat mepiksi. Suomenmaan juttusarjassa esitellään keskustan eurovaaliehdokkaat. EU:n tulee rahoittaa ilmastoprojekteja, kuten metsitystä, tutkimusta ja teknologian kehitystä yhä määrätietoisemmin. Luen jotain mielenkiintoista.. Ja ri La uk ka ne n Eurovaalit 2019 Juho Kekäläinen, 25 Koulutus: Tekniikan ylioppilas Työ: Ympäristötekniikan opiskelija Paikkakunta: Lappeenranta Miten rentoudut vapaa-ajallasi. Mikä olisi Suomelle sopiva pakolaiskiintiö. EU:lla on Erasmus-ohjelma, mutta pitäisikö unionin tehdä enemmän koulutuksen saralla. Miten ihmiset saadaan kiinnostumaan eurovaaleista. Koulutus on aivan keskeisimpiä asioita paremman tulevaisuuden kannalta, joten olisi toivottavaa, että EU:ssa pystytään jatkamaan investointeja koulutukseen. Uskon, ettei kaikilta haasteilta vältytä, mutta samalla uskon, että niistäkin selvitään. Miten suomalaiset mepit ovat hoitaneet tehtäviään. Siinä tilanteessa olisi voinut olla mahdollista, etten olisi päätynyt asumaan Ranskaan perheeni kanssa vuonna 1999. Mirja on kaiken muunkin europarlamentaarikon työn ohella muun muassa jaksanut aktiivisesti välittää EU:n päätöksenteosta tietoa Suomeen internetin ja sosiaalisen median välityksellä. Kyllähän omakin elämäni ilman muuta olisi erilainen ollut, mutta on vaikeaa sanoa, millä tavalla, koska siihen liittyy niin paljon muuttujia. Pidän Mirja Vehkaperän toimintaa EU:ssa hyvin mallikkaana. Mitkä ovat sinulle tärkeitä EU:n arvoja. Olisiko elämäsi erilainen ilman Suomen EU-jäsenyyttä. Uskotko, että maailma pystyy hillitsemään ilmastonmuutosta, ja pitäisikö EU:n tehdä enemmän asian eteen. Minua kiinnostaa työskentely kansainvälisen politiikan parissa ja haluan omalta osaltani edistää eurooppalaista yhteistyötä Euroopan parlamentin kautta. Pitäisikö nuoria olla enemmän. TeksTi: Pauliina Pohjala, samuli VänTTilä Äänestyspäätöksessä iän edelle menevät ehdokkaan näkemykset ja kyky viedä asioita eteenpäin, Juho Kekäläinen sanoo Pitäisikö meppien joukossa olla enemmän nuoria. Kevään aikana pidetään myös eduskuntavaalit. Haluaisin, että EU keskittyisi hakemaan kilpailuetua sellaisista asioista, jotka tuottavat kestävää hyvinvointia myös pitkällä aikavälillä. EU:n perusarvoista pidän erityisen tärkeinä ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittamista sekä oikeusvaltioperiaatetta. Onko joku mepeistä suoriutunut erityisen hyvin. Näkyykö tämä päätöksenteossa. Olit 1-vuotias (eikö niin?), kun Suomi liittyi Euroopan unioniin. Näkisin niin, että äänestyspäätöstä punnittaessa iän edelle tulevat ehdokkaan näkemykset sekä kyky verkostoitua ja viedä asioita eteenpäin. Meppien keski-ikä on 55 vuoden kieppeillä. Se määräytyy yhdessä tehdyistä sopimuksista EU:ssa, mutta toivoisin, että painotus saataisiin muutettua enenevissä määrin avun viemiseksi sinne, missä ongelmat ovat. En ollut aivan vielä yhtä vuottakaan: olin muutamaa päivää vaille 10 kuukauden ikäinen. Mihin haluaisit vaikuttaa eniten EU:ssa. Uskon että kiinnostus eurovaaleihin kasvaa, jos monimutkaisista EU-asioista onnistutaan puhumaan ymmärrettävällä tavalla. Erityisen tärkeitä teemoja tässä suhteessa ovat ruoka-, energiaja ympäristöasiat, koulutus, tiede ja tutkimus sekä uusien teknologioiden hyödyntämisen mahdollistava lainsäädäntö
Eräs EU-maa sai huhtikuun alkupuolella ensimmäisen – ja ainoan – täysin miehisen hallituksen. 4. Millä vuosikymmenellä maailman ensimmäinen kaupallinen ydinvoimala aloitti sähkön tuotannon. 2. Muut ehdokkaat ovat Teuvo Hatva, Janne Kaisanlahti, Raul Kajak, Elsi Katainen, Juho Kekäläinen, Mauri Pekkarinen, Pekka Puska, Annina Ruottu, Petra Schulze Steinen, Anna Sirkiä ja Mirja Vehkaperä. 10. 9. Tietotesti ??. 3. . Jari Karhu keskustan eurovaaliehdokkaaksi Jari Karhu Vas tau kse t: 1) Lie ttu a – pre sid ent ti on Dal ia Gry bau ska ite (A fto nbl ade t Lit aue n), 2) 196 0-l uvu lla : Paa sio n ens im mäi nen hal litus 196 6–6 8, 3) Eur oop ass a 5 + mui ssa maa nosi ssa 8 = 13 (lis äks i jo vaa lei ssa val itt u Zuz ana Cap uto va alo itt aa Slo vak ian pre sid ent tin ä 15. EU-tukipolitiikka on saatava pitkäjänteiseksi ja yksinkertaisemmaksi. 8. Fo rtu m. Mistä rannikkokaupungista: Kemi, Oulu, Kokkola vai Kotka. Kuinka monta naista on maansa presidenttinä tällä hetkellä Euroopassa ja maailmalla. Hän on 55-vuotias yrittäjä ja insinööri. Kaikki 14 ministeriä ovat miehiä. Mikä EU-maa. Politiikkaan Karhu kertoo lähteneensä kiinnostuksesta ja mahdollisuudesta vaikuttaa yhteisiin asioihin. 44 12.4.2019 5 1 8 3 5 6 4 3 1 2 5 9 2 1 9 4 6 6 8 9 8 7 3 2 6 3 5 1 4 2 7 6 8 9 9 4 6 1 8 3 7 2 5 8 7 2 9 5 6 4 3 1 7 3 9 8 6 4 1 5 2 4 6 5 2 3 1 8 9 7 2 1 8 5 7 9 3 4 6 5 2 4 6 1 8 9 7 3 6 8 7 3 9 2 5 1 4 1 9 3 7 4 5 2 6 8 6 9 3 3 1 9 8 4 7 4 2 9 3 8 1 6 7 6 8 4 2 4 6 5 8 5 6 9 4 7 2 3 1 7 4 2 3 1 5 9 8 6 3 1 9 2 6 8 7 4 5 1 7 5 4 2 6 8 9 3 9 8 4 5 3 1 6 2 7 6 2 3 7 8 9 5 1 4 2 6 1 8 5 3 4 7 9 5 9 8 1 7 4 3 6 2 4 3 7 6 9 2 1 5 8 5 1 8 3 5 6 4 3 1 2 5 9 2 1 9 4 6 6 8 9 8 7 3 2 6 3 5 1 4 2 7 6 8 9 9 4 6 1 8 3 7 2 5 8 7 2 9 5 6 4 3 1 7 3 9 8 6 4 1 5 2 4 6 5 2 3 1 8 9 7 2 1 8 5 7 9 3 4 6 5 2 4 6 1 8 9 7 3 6 8 7 3 9 2 5 1 4 1 9 3 7 4 5 2 6 8 6 9 3 3 1 9 8 4 7 4 2 9 3 8 1 6 7 6 8 4 2 4 6 5 8 5 6 9 4 7 2 3 1 7 4 2 3 1 5 9 8 6 3 1 9 2 6 8 7 4 5 1 7 5 4 2 6 8 9 3 9 8 4 5 3 1 6 2 7 6 2 3 7 8 9 5 1 4 2 6 1 8 5 3 4 7 9 5 9 8 1 7 4 3 6 2 4 3 7 6 9 2 1 5 8 1. kes äku uta ), 4) 27, 5) noi n 300 (rik oss eur aamus .fi) , 6) vaj aa kuu des osa , noi n 18 pro sen tti a, (54 0), 7) 195 0-l uvu n puo liv älis sä, Suo mi Lov iisa 1 197 7, 8) hip piä ine n, 9) Eno nte kiö , 10) KPV Kok kol an Pal lo -Ve iko t. Kuinka monta tuhatta vankia Suomen vankiloissa keskimäärin oli vuonna 2017. Suomen ensimmäisen ydinvoimalalaitoksen omistaa Fortum. 6. 7. Milloin Suomessa viimeksi oli hallitus, jossa oli vain miehiä. Puolue voi asettaa yhteensä 20 ehdokasta. Liigassa pelaa yksi uusi joukkue, nousijajoukkue. Keskusta on nyt julkaissut 12 ehdokasta 26.5.2019 käytäviin Euroopan parlamentin vaaleihin. 5. Kuinka suuri osa vangeista 2017 oli ulkomaalaisia. Vihje: maan nykyinen presidentti on nainen. Ja milloin Suomen ensimmäinen. Myös Suomelle tärkeiden aluekehitysrahojen jatko on turvattava, Karhu linjaa. – Maaseudun tulevaisuus on lähellä sydäntäni, sillä olen viljellyt maata yli 20 vuotta. Karhulla on kolme aikuista lasta. Mikä on Suomen – ja myös Euroopan – pienin lintu: hippiäinen, peukaloinen, pähkinänakkeli. Lopullinen ehdokaslista jätetään 18.4.2019. Suomenmaa KesKustan puoluehallitus on nimennyt ehdokkaaksi eurovaaleihin lappeenrantalaisen Jari Karhun. Veikkausliiga, jalkapallon mestaruussarja 2019 alkoi viikko sitten. Kuinka monta maata EU:ssa on sen jälkeen, kun Englanti on siitä joskus (ehkä) eronnut. Hän toimii myös Lappeenrannan kaupunginvaltuutettuna. Mikä on Suomen pohjoisin kunta, joka on ottanut vastaan kiintiöpakolaisia
Outi Lankia ympäristötieteen FM, työturvallisuuspäällikkö Sinä olet tärkeä vauvasta ikäihmiseksi Kannustetaan yrittämiseen ja työntekoon Biotaloudesta hyvinvointia koko Suomelle M ak sa ja : eh do kk aa n tu ki ry hm ä outilankia.fi 126 UUSIMAA. 12.4.2019 45 Täytä lomake täällä: mediamyynti.suomenmaa.fi/ nipputilaus Haluatko tilata nipun Suomenmaata kampanjatilaisuuteesi
On oikeus työhön ja elinkeinovapauteen sekä oikeus sosiaaliturvaan. 46 12.4.2019 TviiTTasin Minna Canthin päivänä: ”Jotta jokaisella olisi mahdollisuuksia asuinpaikasta riippumatta. On oltava lapsille toimiva päivähoito, perusopetus ja mahdollisuus opiskella. Harvaan asuttua maaseutua on valtaosa Suomesta, mutta suomalaisina olemme vähemmistössä. Meillä on oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin. PuHeeT siitä, että jokaisella on oikeus valita asuinpaikkansa, kun vain on valmis maksamaan sen itse, ovat perustuslain vastaisia. Siksi monet turvallisuusviranomaiset ovat ryhtyneet puhumaan harva-lisän käyttöönottamisesta, jotta virat saadaan täytettyä. Harvaan asuttu maaseutu on luonnonvaroistaan rikas. Vaikka luonto on itselleni äärimmäisen tärkeä syy asua harvaan asutulla maaseudulla, niin se ei riitä. Toinen kysymys onkin, mitä mahdollisuuksia joko saa tai menettää asuinpaikan valinnalla. Jokaisella on yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. Tarkoitan sitä, että meillä on perustuslain mukaan oikeus valita asuinpaikkamme. On hyvä kysyä, miten nuo perustuslailliset oikeudet toteutuvat eri puolilla Suomea ja millä tavalla nuo oikeudet tulevat toteutumaan jatkossa. Näin sanoo myös YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 13. On oltava vanhuuden turva ja mahdollisuus päästä lääkäriin. Täällä asuminen avaa mahdollisuudet erityisesti elävään luontosuhteeseen, jota voi vaalia jokamiehen oikeudella sekä Kainuussa, Lapissa ja tietyissä Pohjois-Pohjanmaan kunnissa vapaalla metsästysoikeudella valtion mailla. artikla: ”Jokaisella on oikeus liikkua vapaasti ja valita asuinpaikkansa kunkin valtion sisällä”. On oltava uskoa siihen, että yhteiskunnan turvaverkko ulottuu myös minuun tulevaisuudessakin, jos jotain sattuu. Jotta jokaisella olisi mahdollisuuksia asuinpaikasta riippumatta tytti määttä vieraskolumni. On oltava mahdollisuus perustaa yritys, kehittää sitä ja saada pankista lainaa investoinneille. Meillä on perustuslaillinen oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Erityisesti Itä-ja Pohjois-Suomessa meillä on mahdollisuus nauttia neljästä vuodenajasta, lumilajeista sekä ruskan väreistä. Tarvitsemme puolestapuhujia, ja myös meidän itsemme on uskottava itseemme ja omiin mahdollisuuksiimme.” Minulta kysyttiin: ”Luenko oikein, että sanot harvaan asutun maaseudun väestöä vähemmistöksi?” Vastasin, että en nyt tarkoita YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaa yleissopimuksen mukaista määritelmää. Perusoikeuksien takaaminen asuinpaikasta riippumatta tulisi kirjata tulevaan hallitusohjelmaan selvästi. Tulevaisuudessa valtava haaste on pelkästään turvallisuuden takaaminen kaikkialla Suomessa. Lisä ei olisi perustuslain vastainen vaan päinvastoin perustuslaki tukisi sitä. Harvaan asuttua maaseutua on 68 prosenttia Suomen pintaalasta, mutta meitä on alle kuusi prosenttia väestöstä. Valtion tulee pikimminkin pyrkiä turvaamaan perusoikeuksien toteutuminen eri puolilla Suomea yhtäläisesti. Kirjoittaja on Kuhmon kaupunginjohtaja
VaalipäiVän loppukiri on tärkeä. on kyllä kuulunut juttuja taksikuskeista, jotka eivät osaa perille, mutta en nousisi bussiin, jonka kuljettaja epäilee suuntaa. etukäteispuheet siitä, kenen kanssa ei ainakaan leikitä, haihtuvat ilmaan. käykö siinä niin, että Petteri Orpo murjottaa kabinetin ulkopuolella, nurkkapöydässä ruotsalaisten ja kristillisdemokraattien kanssa. neljäntoista prosentin kannatusarvailuihin ei kannata uskoa. keskustan alentunutta gallupkannatusta on jaksettu rummuttaa. oma väki tietenkin kaikki mukaan. tappiomielialaan ei pidä alistua. Sitten neuvotellaan hallituksen kokoonpanosta. Siihen lisäksi se tolkun väki, joka ymmärtää kuinka hyvin asiat on hoidettu, niin vaalitulos on kelvollinen. eikö tämä päättyvä kausi ollutkin oikeansuuntainen. olkaveljiä ovat myös juha Sipilä ja antti rinne. tietoja käytetään tilausten hallintaan ja tilaajien palveluun. Hän toteaa, että meillä taitaa olla sama suunta. vahtimestarit ovat saman illan aikana joutuneet jo poistamaan kuokkavieraina sisälle pyrkineitä sinisten entisiä ministereitä ja kansanedustajia. osin leikkauksin, sehän olisi sellaista solidaarisuutta, minä vähän ehkä menetin, mutta kaveri sai töitä. ohjeet tietojen tarkistamiseen rekisteriselosteessa: www.suomenmaa.fi. Yksi Paavo on ollut niin sitkeä, että hänelle on täytynyt soittaa poliisi. Lopetettiin se velan ottaminen, laitettiin Suomea kuntoon, joku saattoi pannakin. vaalituloksiin yritetään vaikuttaa gallupeilla. otanta voi olla tarkoitushakuinen, erilaisen tuloksen saa telakan portilta ja pukumiesten lounaspaikoista. Sitä solidaarisuutta on vain vasemmiston puheissa. Painopaikka Botnia print oy, iSSn 0356-3588 12.4.2019 47 DemareiDen vaalimainoksessa on joukkoliikenteellinen kauhukuva. tehdään oma hiihto ja katsotaan mihin se riittää. Suunta saattaa olla kuitenkin sama. Verkkouutispäälliköt Henna Lammi 045 6307 072 SamuLi niSSiLä opintovapaalla toimittajat meri aLaranta-Saukko 044 2032 640 Lauri HeikkiLä 044 7370 269 annukka kaareLa 044 7370 377 taina kiveLä 044 3457 304 Santeri Lampi 044 7370 315 riSto Luodonpää 040 8201 781 tomi oravainen 040 5201 361 pauLiina poHjaLa 050 5450 915 pekka poHjoLainen 040 5357 674 SamuLi vänttiLä 044 7370 244 pirkko WiLén 044 7370 238 Vakituinen aVustaja timo Laaninen 040 8326 106 ValokuVaajat jaakko martikainen 050 3495 549 maria SeppäLä 044 7370 386 GraaFikot joHanna Suutari 044 7370 327 Henna raitaLa 044 7370 327 päätoimittaja juHa määttä 040 7359 612 toimituspäällikkö katariina Lankinen 050 5369 954 ulkoasupäällikko mikko eronen 041 4539 554 Pakina Levikki: 11197 (76/23/1) Lt 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus postiosoite: pL 52, 90101 oulu, käyntiosoite: Lekatie 4, 90150 oulu Helsingin toimitus osoite: apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Suomenmaan kustannus oy Ilmoitusmyynti juha kärsämä 040 078 3978 juha.karsama@suomenmaa.fi, ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-13: 044 7778 710, sähköposti: asiakaspalvelu@suomenmaa.fi , Suomenmaan kustannus oy tallentaa ja käsittelee henkilötietoja. Bussin ratin takana istuu Antti Rinne. Lehden saaja ja tilaaja voivat tarkistaa tietonsa Suomenmaan kustannus oy:n tilaajapalvelusta. enemmän kannattaa uskoa siihen, että Sipilän hallituksen aikana syntyi 140 000 uutta työpaikkaa. pienet puolueet lähtevät kenen kanssa hyvänsä. ei auta vaikka kertoo aikanaan paaviakin ojentaneensa. Jari Nenonen Olisiko sama suunta. Solidaarisuutta on vain vasemmiston puheissa.. näenkö jo sieluni silmin Li Anderssonin ja Jussi Hallaahon kaulailevan hallituksen pikkujoulussa. Se ratkaisee Suomen suunnan taas neljäksi vuodeksi. jos otetaan puolueiden kannatusarviot, jotka muuttuvat todeksi vasta vaaleissa, niin sekä demareiden, kokoomuksen, keskustan, ehkä myös persujen suunta on sama. Se on pylväs, jossa kannatusprosenttina lukee 18 prosenttia
Jos olet jo aikakauslehden tilaaja, saat digitilauksen hintaan 2 € / kk. koko maan äänenkantaja Lataa Suomenmaan uutissovellus ja luo digitunnus, niin saat kahden viikon ilmaisen kokeilujakson. 50 € / 12 kk 27 € / 6 kk