Suomenmaa 12.5.2023 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Luonnonlapsi Perussuomalaiset vei konservatiiviäänet Ilmiöt Olga Oinas-Panuma uskoo omaan kotiseutuun. KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 5 / TOUKOKUU 2023 / 11,50 € Vieraskolumni Keskustalla on nyt aikaa uudistua Reportaasi Minne menet, keskusta
facebook.com/suomenmaa twitter.com/suomenmaa instagram.com/suomenmaa1908 Seuraa Suomenmaata somessa! Kohti oppositiota Keskustan puoluevaltuusto käynnisti analyysin kannatuksen laskusta s. 12 12.5. 2023
40 Elämä Kertakäyttöpääministerit Onko politiikan kärkipestistä tullut liian raskas. 28 Henkilö Kansallispuvuissa korostuvat nyt käsityö ja itse tekeminen s. 36 Jertta Harinen kannustaa äitejä yhteisten asioiden hoitoon s. s. 43 Kirjat. Annika Saarikko s. 31 Toimimme oppositiossa itsenäisesti keskustalaisten arvojen ja tavoitteiden puolesta. Leijonaluotsi Jukka Jaloselle luottamus on johtajuuden ydin s
Keskusta ei ole oikeistoeikä vasemmistopuolue. Mutta suuri osa nuorisosta jää ilman somea kokonaan löytämättä. Rakennamme yhteiskuntaa, jossa kannattaa tehdä työtä, yrittää ja kantaa vastuuta.” MUTTA miten oikeita asioita tehdään paremmin. Perinteistä vaalityötäkin tarvitaan, sillä vanhempaa polvea ei somen kautta tavoita. Silti on hyvä säilyttää asiallinen ja muidenkin mielipiteitä arvostava tyyli. Hän näkikin kaikissa puolueissa jotakin oikeutettua ja huomioon otettavaa. On varmasti myös opiskeltava, organisoiduttava ja turvauduttava niihin, joilla on jo enemmän näkemystä. Puolueen suuret tavoitteet pysyvätkin entisellään: ”Keskusta puolustaa tulevaisuudessakin hajautettua yhteiskuntaa, lähipalveluja, sivistystä, kestävää luontosuhdetta ja heikommassa asemassa olevia. Äskeinen puoluevaltuusto vakuutti keskustan pysyvän linjallaan. Näin asioille saadaan Alkion sanoin ”harkitumpi perustelu”. Keväällä 2025 pidetään kuntavaalit sekä aluevaalit. Kaksi tehtävää on yli muiden: somen haltuunotto sekä kunnallisvaalien ehdokasasettelu. PERUSTETTU 1908 • PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 4 12.5.2023 K eskustan ystävät ovat varmasti jo ymmärtäneet, mitä nyt tarvitaan. ”Poliittinen kahtiajako on uhka tasapainoiselle kehitykselle ja suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle”, puoluevaltuusto ilmoitti. Tunnetta ja omaa persoonaa on rohjettava käyttää. On yksinkertaistettava ja löydettävä asioiden ytimet. Samaa vastuunkantoa ja siitä syntyvää innostusta uusi alku nyt tarvitsee. Some-politikointia on harjoitettava kaiken aikaa. Päämaali on ensi eduskuntavaaleissa. ”Olen sitoutunut keskustan puheenjohtajuuteen – kohti Jyväskylässä pidettävää sääntömääräistä puoluekokousta kesällä 2024”, Saarikko on ilmoittanut. Helpommalla hän olisi päässyt luovuttamalla. Uudet ohjelmat tai äkkikäännökset eivät nyt auta. Se perkaa järjestötoimintaa ja etsii kaikkea sitä, mitä nykyaika puolueilta vaatii. EU-vaalit ovat vuoden kuluttua. Siihen antaa vastauksia jo käynnistynyt strategiatyö. Puolustamme koko Suomen jakaikkien suomalaisten tasa-arvoisia elämisen mahdollisuuksia. Niin Santeri Alkiokin ajatteli. Tarvitaan Operaatio uusi nousu. Sitä ennen on neljä kovaa väliaika-asemaa: Presidentinvaalit järjestetään ensi vuoden tammi-helmikuussa. Niihin on käytävä käsiksi heti. Se on kansanvallalle kunniaksi. Tarvitaan omat brändit ja omat tyylit. Vihreitä oksia on aina tarjolla. Pääkirjoitus Jari Laukkanen Nyt tarvitaan Operaatio uusi nousu Ensimmäinen etappi on presidentinvaali ensi vuoden tammi-helmikuussa.. Hänelle kansanvaltaa oli ”kompromissieli sovittelusaavutus”, jossa ”eri vivahdukset, mikäli mahdollista, otetaan huomioon”. PUHEENJOHTAJA Annika Saarikko on valmis jatkamaan. Niin teki moni muu puoluejohtaja. On tehtävä oikeita asioita – mutta paremmin
Keskustan puoluevaltuustossa tehtiin kuitenkin huhtikuun lopulla melko yhteneväinen johtopäätös, jonka mukaan keskustan ei pidä pyrkiä olemaan persumpi kuin persut, vaan päinvastoin erottua edukseen ja päästä takaisin vahvaksi yleispuolueeksi oikeiston ja vasemmiston väliin. Ooppera ja baletti toki maksavat, mutta niitäkin tarvitaan sivistysvaltiossa. Niistä löytyi esimerkiksi kansan koulutus. Kulttuurin ja sivistyksen ystäviä löytyy muuten taatusti myös Vaasan vaalipiiristä. 5 VAALIEN jälkeen näkemässäni unessa ihan pokkana pohdin, mahtoiko tekemäni juttu vaikuttaa Pasi Kivisaaren putoamiseen eduskunnasta. Purrakin näytti nauttivan Radion sinfoniaorkesterin soitosta eturivissä valtiopäivien avajaiskonsertissa. Toiset puolestaan kokevat, että keskustan kohtaloksi koitui nimenomaan tällainen sisäänpäin käpertyminen, sillä se karkotti liberaaleja kaupunkilaisia kokoomukseen. Oopperan, ITE-taiteen ja koulutuksen puolesta Pauliina Pohjala Toimittajalta. KESKUSTAN eduskuntavaalitappiosta tehdään tuttuun tapaan kahta erilaista analyysiä. Yleiskeskustelussa Keski-Suomen piirijohtaja Tahvo Anttila kertoi kysyneensä jopa tekoälyltä, mitä ne Alkion pääprinsiipit ovat. KESKUSTALAISIA on aina löytynyt niin Suviseuroista, oopperatalolta kuin Ruisrockistakin. Pelkällä ITE-taiteella ja Popedalla ei voi mennä. Yhdet ajattelevat, että keskustan pitää keskittyä ydinkannattajakuntaansa ja maaseutuun. Valtion tuen ansiosta kulttuuri ei ole vain eliitin luksustuote, vaan siitä voivat nauttia kaikki halukkaat. Perussuomalaiset tosiaan kuurni keskustan ydinalueita oppositiosta luvaten, että puolue pitää huolta pienen ihmisen eduista globalisaation tyrskyissä. Huomautettakoon, että Kivisaari sai reilut 5 600 ääntä ja putosi niukasti eduskunnasta, vaikka saman vaalipiirin kolme muuta puoluetoveria toimivat kuluneella kaudella ministereinä. Kirjoitin nimittäin vuoden lopulla reportaasin siitä, kun keskustan kansanedustajat Kivisaari ja Hanna Kosonen kävivät oopperatalossa katsomassa Romeo ja Julia -baletin. Katon kannattaa olla korkealla ja seinien leveällä myös jatkossa. HERÄTTYÄNI annoin välittömästi alitajunnalleni moitteet sarkastisesta huumorintajusta. Perussuomalaisten johtajan Riikka Purran mukaan kulttuuri on luksuspalvelu, johon menee liikaa rahaa. Unessa haiskahti persujen pelko. Oliko korkeakulttuurin ystäväksi tunnustautuminen sittenkin myrkkyä Vaasan vaalipiirissä. Kivisaari kun on opetusja kulttuuriministeriön nimittämä Suomen kansallisoopperan ja -baletin puheenjohtaja ja Kosonen varapuheenjohtaja. Vihreäthän kokeili itsensä ajamista marginaaliin ympäristöpuolueena, ja yrittää nyt paluuta yleispuolueeksi. Myös uudet suomalaiset on koulutettava tasapuolisesti, vaikka persut muuta sanovat, Anttila päätteli
Neuvotteluja käydään yhdessätoista työryhmässä eli pöydässä, joilla on 18 alatyöryhmää eli jaostoa. Eihän tehdä päätöksiä, jotka kasvattavat murheitamme terveydestä ja sairaanhoidosta. kesäkuuta värikkäiden, kaksi kuukautta kestäneiden neuvottelujen jälkeen. Ro ni Re ko m aa / Le hti ku va. Liberaalipuolue RKP:llä on omat perussuomalaisiin liittyvät epäluulonsa varsinkin ihmisoikeuskysymyksissä. Oikeisto kokoaa hallitusnuottejaan Petteri Orpo hallitusneuvottelujen alkaessa On monesti Suomessa sanottu, että kaikki tietävät, mitä pitäisi tehdä, mutta ei ole uskallusta. Neuvoteltavaa riittää myös ilmastopolitiikassa ja leikkausten kohdentamisessa. Annika Saarikko vappupuheessaan Jussi Halla-aho vappupuheessaan Veronmaksajan ei kuulu rahoittaa kansalaisjärjestöjä, haitallista maahanmuuttoa, kehitysapua, nykyisenkokoista turvonnutta Yleisradiota tai muita kankkulankaivoja. ORPO ON tähdännyt siihen, että uusi hallitus voisi aloittaa ohjelmineen kesäkuun alkupuolella. toukokuuta 2015. Kokoomuksen, perussuomalaisten, RKP:n ja kristillisdemokraattien välisten neuvottelujen odotetaan vievän joitakin viikkoja. Orpo sanoi SDP:n tilannekuvan ja keinovalikoiman olevan liian erilainen, ja SDP:stä sanottiin, ettei kovin vakavasti otettavia tunnusteluja edes käyty. Lähden siitä, että nyt sitä uskallusta löytyy. Jos Orpo onnistuu yrityksessään, uusi oikeistohallitus saa vastaansa hieman kaksijakoisen opposition. Pisimpään lähihistoriassa neuvotteli Jyrki Kataisen (kok.) kuuden puolueen kokoonpano, joka nimitettiin tehtäväänsä 22. Sinipuna ei missään vaiheessa tunnusteluja noussut vakavasti otettavaksi vaihtoehdoksi 109 kansanedustajan oikeistohallitukselle. kesäkuuta 2019 ja Juha Sipilän (kesk.) hallitus 29. SDP:n johtama punavihreä rintama valmistautuu erittäin kovaan vasemmistolaiseen oppositiopolitiikkaan. Antti Rinteen (sd.) hallitus nimitettiin 6. Puheenjohtajat Anna-Maja Henriksson (r.) Petteri Orpo (kok.), Riikka Purra (ps.) ja Sari Essayah (kd.) aloittivat hallitusneuvottelut vapun jälkeen. Ennakkoon yhdeksi pahimmista kapeikoista on ennustettu työperäistä maahanmuuttoa, jossa perussuomalaisten on tavalla tai toisella pystyttävä vääntämään katetta koville puheilleen ja kahdella pääpuolueella on isoja näkemyseroja. 6 Ajassa Sanottua 12.5.2023 PEKKA POHJOLAINEN HALLITUKSEN muodostaja Petteri Orpo (kok.) ei yllättänyt: hallitusohjelmasta lähti neuvottelemaan odotettu kokoonpano. Ei ole viisas tie ryhtyä rakentamaan leikkauslistoja ensimmäisenä sosiaalija terveyspalveluista. Keskusta on lupaillut joissakin asioissa uudelle hallitukselle tukeakin, mutta aikoo paneutua erityisellä hartaudella siihen, kuinka perussuomalaiset lunastavat vaalipuheensa
On uuden aika keskustalle”, Pirkkalainen totesi puheessaan keskustan puoluevaltuustolle. Keskustan puoluesihteeri valitaan 23. Minun on rehellistä todeta, että raskaat vuodet ovat vieneet minulta terän luoda uutta hetkellä, kun puolue sitä eniten tarvitsee. Perussuomalaisten taas katsottiin nöyryyttäneen maaja metsätalousvaliokunnan ”kaappaamisella” kilpakumppaniaan keskustaa. Päätöksen mahdollisesta ehdokkuudesta teen kesän mittaan”, Rehn kertoo Suomenmaalle. Parempi kova neuvottelukuukausi Säätytalolla kuin neljä vuotta keskinäistä riitaa julkisuudessa. Rehn on toiminut kansanedustaja vuosina 1991–1995 ja 2015–2017 sekä europarlamentaarikkona 1995–1996 ja 2014– 2015. Keskustan saalis, liikenneja viestintävaliokunta ja valtiovarainvaliokunta, ei ollut lainkaan hullumpi. Presidentinvaalit järjestetään 28.1.2024.. Valtiovarainvaliokunta on eräänlainen valiokuntien kuningas, joka on ollut opposition johdossa harvoin, viimeksi vaalikaudella 1999-2003. Mutta siihen, että minä astun sivuun, ei liity mitään dramatiikkaa. Pirkkalainen muistutti todenneen julkisesti jo vaalien tietämillä, että hän harkitsee jatkoaan puoluejohdossa kevään aikana. Rehnin päätös kesällä SANTERI LAMPI SUOMEN PANKIN pääjohtaja Olli Rehn harkitsee lähtemistä mukaan presidenttikisaan. Se on puolueen ja minun yhteinen etu.” PIAN Pirkkalaisen ilmoituksen jälkeen puoluesihteeripeliin saatiin jo ensimmäinen nimi, kun Suomen Kylät ry:n toiminnanjohtaja Aleksi Koivisto kertoi harkitsevansa ehdokkuutta. ”Pohdinta on osaltani edelleen käynnissä. Arvostan kovasti syntymämaakuntani keskustapiirien kantaa ja kannustusta ryhtyä presidenttiehdokkaaksi”, Rehn toteaa. PEKKA POHJOLAINEN EDUSKUNNAN valiokuntien puheenjohtajuuksien jaossa nähtiin pari erikoisuutta, kun kokoomus kiirehti ottamaan päältä perustuslakivaliokunnan ja perussuomalaiset keskustan hallussa yli sata vuotta olleen maaja metsätalousvaliokunnan. Nämä ovat olleet puolueen historian vaikeimmat vuodet. Se nähdään, jos puolue päätyy hallitukseen ajamaan ammattiyhdistysliikkeen vastustamia uudistuksia ja saa tuta voimakkaan vastarinnan. Eduskuntaryhmät ovat myös istuttaneet valiokunnan johtoon kokeneimpia ja ansioituneimpia kansanedustajiaan. Vaasassa asuva ähtäriläislähtöinen Koivisto kertoi tekevänsä päätöksensä puoluesihteerikisaan lähtemisestä äitienpäivän jälkeen. Ei ole vielä selvää, kuinka oikealle perussuomalaisten kannattajat ovat siirtyneet. Olisiko paikka nyt keskustan pitkäaikaisimman edustajan Mika Lintilän. EU-komissaarina hän työskenteli vuosina 2004–2014 ja elinkeinoministerinä toukokuusta 2015 joulukuuhun 2016. Kokoomuksen kiinnostusta perustuslakivaliokuntaan on tulkittu vasemmistossa niin, että alkaneella vaalikaudella eduskunnassa nähdään perustuslain rajoilla käyviä leikkausja muita esityksiä. Keskustan Etelä-Savon ja ItäSavon piirit esittävät, että syyskuussa Turussa kokoontuva keskustan puoluekokous asettaisi Rehnin keskustan presidenttiehdokkaaksi. ”Puolueen vaalitappio oli dramaattinen. syyskuuta 2023 ylimääräisessä puoluekokouksessa Turussa. On aika kääntää sivua ja antaa mahdollisuus uusille ajatuksille ja uudelle otteelle. ”Olen saanut hoitaa keskustan puoluesihteerin etuoikeutettua tehtävää viisi vuotta. Teemu Muhonen Helsingin Sanomissa Ihan vilpittömästi toivon, että Orpo onnistuu kokoamaan toimintakykyisen hallituksen. Timo Laaninen Facebookissa Yllätyksiä valiokunnissa Saila Ruuth JHL:n vapputapahtumassa Toivon, että hallituksen taival päättyy mahdollisimman pikaisesti, jotta Suomen pärjäämisen peruspilareita ei ehditä pysyvästi vaurioittaa lyhytnäköisen leikkauspolitiikan ja ideologisen eriarvoistamisen seurauksena. ”Kiitän eteläja itäsavolaisia tuesta. 7 Ajassa Sanottua 12.5.2023 Ja ri La uk ka ne n Keskustan puoluesihteeri vaihtuu PAULIINA POHJALA, LAURI HEIKKILÄ VIISI VUOTTA keskustan puoluesihteerinä toiminut Riikka Pirkkalainen luopuu tehtävästään syksyllä järjestettävässä ylimääräisessä puoluekokouksessa. Ei haittaa, vaikka se veisi aikaa enemmänkin. Piirit ovat pyytäneet Rehniä antamaan ehdokkuudelle suostumuksensa
Vuoden 2024 talousarviossa Suomenmaalle kohdennettiin 450 000 euroa. Leikkaussumma on 550 000 euroa. Lohi sanoo, että printtilehden lakkauttaminen tarkoittaa väistämättä merkittäviä henkilöstövähennyksiä. ”Niistä kerrotaan myöhemmin, kun yhtiöllä on selkeämpi kuva siitä, mitä jatkossa tulee tapahtumaan.” Lohi alleviivaa, että Suomenmaa muuttuu pelkäksi verkkomediaksi vasta ensi vuoden alusta lähtien. Tänä vuonna lukukertoja on parhaimmillaan ollut yli 1,4 miljoonaa kuukaudessa. Puolue järjestää puheenjohtajasta neuvoa-antavan jäsenäänestyksen. Lohi näkee, että tulevaisuudessa Suomenmaan resurssien tulee pysyä sillä tasolla, että yhtiö kykenee ylläpitämään vahvaa ja laadukasta verkkotoimintaa. Ja ri La uk ka ne n. ”Uusiakin tilauksia voi tehdä entiseen malliin, ja niitä on tehtykin lopettamispäätöksen jälkeen. ”Niiden lukijoiden, jotka eivät ole vielä verkkolehteen tutustuneet, kannattaa niin tehdä.” M a t i a s H o n ka m aa / Le h ti k u va Em m i Ko rh on e n / Le htik u va Ja r i La u k k a n e n Poiminnat KOONNUT: KATARIINA LANKINEN VIHREÄT POHTII SÄÄNTÖMUUTOSTA. Tämä on hyvä muistaa näiden ikävien uutisten keskellä. ”Tämä on se keskeinen ratkaisu, jonka jouduimme valitettavasti tekemään”, hallituksen puheenjohtaja toteaa. KALLI JATKAA RYHMYRINÄ. Puolueessa on vireillä sääntömuutos, joka sallisi puheenjohtajan jatkavan tehtävässä neljä kahden vuoden kautta nykyisen kolmen kauden sijaan. Eduskuntaryhmän puheenjohtajana valittiin yksimielisesti jatkamaan kansanedustaja Eeva Kalli, ja ensimmäisenä varapuheenjohtajana jatkaa yksimielisesti kansanedustaja Jouni Ovaska. SUOMENMAAN KUSTANNUS OY:N hallituksen puheenjohtaja Markus Lohi kertoo, että lehti ryhtyy välittömästi sopeuttamaan toimintaansa. SDP:SSÄ PUHEENJOHTAJAKISA. Verkkolehden kehitystyö ei tähän pääty – päinvastoin. Keskustan uusi eduskuntaryhmä järjestäytyi vaalikauden ensimmäisessä ryhmäkokouksessa. Suomenmaan lisäksi keskustan säästötoimet osuvat muun muassa keskustapiireihin, keskustanaisiin ja puoluetoimistoon. Ehdolla ovat SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman sekä perheja peruspalveluministerinä toiminut Krista Kiuru. Se työ alkaa nyt täydellä teholla.” Suomenmaan verkkosivujen kävijämäärät ovat kasvussa. Suomenmaan hallitus päätti lopettaa painetun aikakauslehden, jota julkaistaan kuukausittain. ”Suomenmaan taival ei lopu tähän. Gallupkyselyissä kisaa on johtanut Lindtman. Useat vihreiden eturivin poliitikot ovat kertoneet, etteivät lähde ehdolle. Vihreissä puheenjohtaja Maria Ohisalon seuraajaksi pyrkivät kesäkuun puoluekokouksessa toisen kauden kansanedustajat Saara Hyrkkö ja Sofia Virta. SDP valitsee uuden puheenjohtajan Sanna Marinin seuraajaksi syyskuussa Jyväskylässä järjestettävässä puoluekokouksessa. Toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin äänestysten jälkeen kansanedustaja Hanna Huttunen. Monille Suomenmaan ystäville on tärkeää, että he saavat kotiin lehden viimeiset numerot”, Määttä sanoo. Suomenmaan verkkolehden lukijamäärät ja sisältö ovat parantuneet merkittävästi viime vuosina. Painettua aikakauslehteä julkaistaan kuluvan vuoden loppuun saakka. MYÖS päätoimittaja Juha Määttä muistuttaa, että hankalasta tilanteesta huolimatta Suomenmaa jatkaa aikakauslehden julkaisemista vuoden loppuun asti. Sopeutusten taustalla on eduskuntavaalitappio, jonka seurauksena keskustan puoluetuki tippuu vuositasolla yli 1,4 miljoonaa euroa. Määttä huomauttaa, että moni Suomenmaan aikakauslehden lukija on ollut myös aktiivinen verkkolehden lukija. 8 12.5.2023 SANTERI LAMPI HUHTIKUUN lopulla Helsingissä kokoontunut keskustan puoluevaltuusto päätti merkittävästä leikkauksesta Suomenmaan rahoitukseen. Suomenmaa jatkaa ensi vuonna verkkomediana Ka ta riin a La nk in en Suomenmaan hallituksen puheenjohtajan Markus Lohen ja päätoimittaja Juha Määtän mukaan Suomenmaan toimintaedellytykset vahvana verkkomediana on turvattava. Lohen mukaan Suomenmaa jatkaa verkkomediana
Mutta kaikesta huolimatta, tai juuri siitä johtuen: loppu hyvin, kaikki hyvin. Elsi Katainen Euroopan parlamentin jäsen Terveisiä Säätytalolle Täällä Bryssel RISTO LUODONPÄÄ “SATTUIPA kerran eräällä keskustan puolueristeilyllä. Tuki Ukrainaan on selviö vielä pitkään sodan ja jälleenrakentamisen takia. Kaikki sujui hyvin ja tyylipuhtaasti aina tanssin loppurytmeihin saakka. Investointien kannalta tärkeintä on viesti ennakoitavuudesta ja alueen merkityksestä koko Suomelle. NAURAEN nousimme molemmat ylös, ja hupia riitti tapahtuneen värikkäässä raportoinnissa tietysti myös aina niin valppaalla medialla. Suomalainen unelma on sitä, että elämänsä voi rakentaa minne vain, aina Kallaveden rannoilta Pohjanmaan laakeisiin maisemiin tai etelän metropolista tunturien juurelle. Ja ri La uk ka ne n Paula Lehtomäen ja ministerikollega-Maurin lopputaivutus keskustan puolueristeilyn tanssilattialla ei sujunut aivan koreografian mukaisesti.. Tarvitsemme riittäviä koulutusmahdollisuuksia sekä kannustimia tutkimusja kehitystoimintaan. Pelkkä EI-linja EU:ta kohtaan ei ole vaihtoehto, sillä vain yhdessä voimme pärjätä globaalissa kilpailussa. Ja mikä olikaan sitten tarinan opetus. Koko Suomen asiaa tulee arvostaa, sillä maakunnissa syntyy ruoan ja energian huoltovarmuus ja ne ovat kriittisten raaka-aineiden synnyinja toivottavasti myös jalostuspaikka. Hyökkäyssota rasittaa Itä-Suomea muita alueita raskaammin. Se edellyttää toimivia liikenneyhteyksiä niin teitse, vesitse, rautateitse kuin lentoyhteyksin. VAALIKESKUSTELUISSA mopen osalle jäi maatalouden lisäksi myös suhtautuminen EU-politiikkaan. Kriittisyyttä tarvitaan, mutta sisäänpäin sulkeutuminen ei ole ratkaisu. Maiden on hoidettava avustusrahoitusta yksin ja yhteistyössä EU:n kanssa, mutta ei yhteisvelalla. ”Oho, meinasi hallitus kaatua” Paula Lehtomäki. 12.5.2023 9 VAALIT voittaneet puolueet yrittävät hallitusneuvotteluissa hioa näkemyksiään yhteen niin soten, koulutuksen kuin EU-politiikan saralla. Ilman osaavaa työvoimaa ja hyvää saavutettavuutta ei maakunnissa pystytä tuottamaan hyvää koko maalle. Se edellyttää vahvaa unionin sisäistä yhteistyötä strategisen autonomian vahvistamiseksi puolustusteollisuuden, ruoan, energian ja kriittisten aineiden sekä komponenttien osalta. Erityinen tilanne tarvitsee erityistä tukea. Vetoan myös Itä-Suomen erityisasemaan. Vaikka keskusta katsookin neuvotteluita oppositiosta käsin, haluan tuoda omat terveiseni hallitusneuvottelijoille. Palveluista ja elämisen edellytyksistä on huolehdittava. Siinä puolueväki sitten tupsahti ympärille ihmettelemään, että ”oho, meinasi hallitus kaatua”. Uudessa geopoliittisessa asetelmassa EU on nyt osapuoli kaikessa. Melko tuoreena untuvikkoministerinä hain illanvietossa kollegaani Mauria tanssimaan, sillä liikettähän se kiireinen ministerikin tarvitsee. Siinä vaiheessa, varmaankin suosikkiohjelmani ”Tanssii tähtien kanssa” -henkisesti, intouduin sitten koreografiasta niin, että tehdäänpä mekin oikein kunnon lopputaivutus! Kuten arvata saattaa, niin sehän ei päättynytkään ihan yhtä hyvin kuin varsinainen tanssiosuus. Vahva viesti muodostuvalle hallitukselle onkin, että EU-ennakkovaikuttaminen seuraavan komission työohjelmaan on aloitettava välittömästi. No, ainakin se, että tanssittiin sitä ennenkin ja pidettiin hauskaa myös politiikan pyörteissä.” Juttusarjassa poliitikot muistelevat sattumuksia uransa varrelta. Hupsista vain, mehän kaatua mätkähdimme tanssilattialle – minä alle ja Mauri päälle. Pitäkää huolta koko Suomen voimavaroista
Tilanne olisi sen jälkeen plus miinus nolla. Sen aika näyttää. Siihen olen tyytyväinen, että yhä useammat ja varsinkin nuoret ymmärtävät kohtuukäytön päälle. 4. 4. ALKO PYRKII MYÖS TORJUMAAN ALKOHOLISTA KOITUVIA HAITTOJA. 2. Sen myötä voitaisiin väkevien myyntiä säädellä edelleen tehokkaasti, mutta varmistaa myös Alkon myymäläverkoston tasoinen saatavuus. Mielestäni muutoksille ei ole kuitenkaan kansanterveydellistä perustetta. ROMUTTAISIKO UUDISTUS ALKON MYYMÄLÄVERKOSTON, ASIAKASPALVELUN JA LAADUKKAAN VALIKOIMAN. Kilpailu varmistaisi myös hyvän asiakaspalvelun. OVATKO SUOMALAISET MIELESTÄSI IKINÄ VALMIITA ALKOHOLIN MYYNNIN VAPAUTTAMISEEN. ALKON MONOPOLI EI OLE ESTÄNYT ALKOHO LISTA KOITUVIA TERVEYSHAITTOJA, JOTEN MIKSI SE PITÄISI SÄILYTTÄÄ. Todennäköisesti mukana tulisivat myös väkevät viinat ja muut vahvat juomat. 3. EIKÖ VIINIEN SAATAVUUDEN PARANEMINEN HUOLESTUTA TÄLTÄ KANTILTA. EIKÖ KAUPPOJEN HINTAKILPAILU TEKISI HYVÄÄ MYÖS VIINEILLE JA SITÄ KAUTTA SUOMEEN JÄÄVILLE VEROEUROILLE. Alkossa myydään vain noin kolmannes Suomessa kulutetusta alkoholista, mikä kuvaa sen merkitystä riskikäytön hallinnassa. Ruotsissa on tehty hyvin erilaisia alkoholipoliittisia valintoja menneinä vuosikymmeninä, ja ruotsalaiset ovatkin välttyneet vastaavilta kansanterveydellisiltä ongelmilta, joita liika juominen aiheuttaa. Ei se ole kokonaan estänyt, mutta hillinnyt. Haluan kuunnella asiantuntijoita. Toivoisin, että kohtuukäytön hallitsevat suomalaiset uhraisivat ajatuksen esimerkiksi sille lapselle, jonka vanhemmat ovat entistä enemmän humalassa, kun lähikaupasta saa entistä vahvempia juomia. Alko voisi jatkaa toimintaansa väkevien viinojen monopolina ja edelleen myydä myös viiniä. On myös tosiasia, että mitä enemmän alkoholia on saatavilla, sitä enemmän syntyy haittoja. ALKOHOLIN KOKONAISKULUTUS ON LASKENUT SUOMESSA JO PITKÄÄN. On tärkeää jatkaa sitä vastuullista työtä, jota kauppa on tehnyt jo nyt ikärajavalvonnassa sekä myynnin estämisessä alaikäisille ja päihtyneille. Alkoholiverotuksella kerättäviä varoja on ohjattava jatkossakin siihen, kuten myös muuhun alkoholista aiheutuvien haittojen ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Keskusta pitäisi viinit edelleen Alkossa. Tässä palataan siihen, mikä on valtion alkuperäinen tehtävä, eli kansalaisten suojelu. Väkevien osalta voitaisiin siirtyä lupaeli lisenssijärjestelmään. MITEN KAUPPA TOIMISI ASIASSA. Näitähän suomalaiset puolestaan eivät halua ruokakauppoihin. LOPULTA VÄKEVÄTKIN VIINAT SAATTAISIVAT OLLA RUOKAKAUPOISSA. Helpompi saatavuus lisää aina kulutusta. Vuodesta 2017 kokonaiskulutus on laskenut 10 prosenttia. Alkoholin saatavuuden parantaminen lisäisi entisestään kansanterveydellisiä haittoja. ENEMMISTÖ SUOMALAISISTA HALUAA VIINIT RUOKAKAUPPOIHIN. ALKON TUOTTEET OVAT KALLIITA, MIKÄ LISÄÄ ALKOHOLIN TUONTIA ULKOMAILTA. Kauppa ei tavoittele väkevien viinojen myymistä marketeissa. On totta, että asiakkaat arvostavat Alkon palvelua. Mainontaakin voidaan rajoittaa ajan, paikan, tarjouksen keston ja median mukaan. Mari Kiviniemi Kaupan liiton toimitusjohtaja Ja ak ko M art ila in en Vääntöä viinipullosta Petri Honkonen Kansanedustaja, keskustan varapuheenjohtaja Ja ri La uk ka ne n 1. Haittojen torjumista pitää tietenkin jatkaa esimerkiksi valistuksella. Suomalaisten alkoholikulttuuri on muuttunut myönteiseen suuntaan, ja juomissa suositaan yhä enemmän alkoholittomia vaihtoehtoja. Myyntiaikoja varmasti jatkossakin rajoitetaan. Muun muassa Lääkäriliitto ja THL tyrmäävät ajatuksen. Tilastokeskuksen julkaiseman tilaston mukaan alkoholikuolemat olivat vuonna 2021 alimmalla tasolla sitten vuoden 2003, poikkeuksena vuosi 2017. VUODEN 2018 ALKOHOLILAIN UUDISTUS TOI NELOSOLUET JA LIMUVIINAT RUOKAKAUPPOIHIN, JA VUOSINA 2019 JA 2020 ALKOHOLIN AIHEUTTAMIIN SAIRAUKSIIN JA MYRKYTYKSIIN KUOLI NOIN 160 HENKILÖÄ ENEMMÄN VUODESSA KUIN ENNEN LAKIMUUTOSTA. Edellinen vahvempien juomien salliminen kaupoissa lisäsi alkoholikuolemia nopeasti, mikä on osoitus siitä, että heikompiosaiset kärsivät – eivät hyväosaiset laatuviinien lipittäjät, joihin itsekin kuulun. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n mukaan alkoholin kokonaiskulutus ja haitat kulkevat käsi kädessä. 3. MIKSI ET HALUA KUUNNELLA KANSAN TAHTOA TÄSSÄ ASIASSA. Alkoholin haittoja on jo normalisoitu Suomessa pitkään, ja vie aikaa korjata niitä jälkiä. MILTÄ TÄMÄ KUULOSTAA. Myynnin vapauttaminen lisäisi kaupan myymälöiden erikoistumista ja kasvattaisi niiden valikoimaa. Sh utt ers to ck 12.5.2023 Maitoa, leipää ja kenties pullo viiniä?. 2. Edellinen alkoholilain uudistus toi erittäin kattavat olutvalikoimat muun muassa pienpanimoiden tuotteita ja lisäsi myös alkoholittomien oluiden valikoimaa ruokakaupoissa. Monopoli ei siis estä alkoholihaittoja. 10 TEKSTI: PAULIINA POHJALA Kaupan liiton tavoitteena on saada viinit ruokakauppoihin. Siinä on riskinsä, että veroeurot menevät kasvaviin haittoihin, joita alkoholi aiheuttaa. 1
Arjesta on muodostunut korona-ajan myötä yhdistelmä etäja lähityötä. Kaipa tuo DI on sitten se, jota useimmiten käytän. NKL:n myötä liityin kouluasiain työryhmään. MITÄ KAUTTA SINUSTA TULI KESKUSTALAINEN JA MITEN KESKUSTA-AATE SOPII YHTEEN PORILAISUUDEN KANSSA. Uppopalloon tutustuin, kun Hämeenlinnassa opiskellessani liityin Ahveniston Vesipetoihin suorittamaan urheilusukelluskorttia. HARRASTUKSIISI KUULUU MUUN MUASSA UPPOPALLOA JA KUOROLAULUA. Tämäkin juontaa keskustalaiseen ajatusmaailmaani jatkuvasta kouluttautumisesta ja osaamisen parantamisesta. Porilaisuus ei ole vaikuttanut poliittiseen näkemykseeni ja olen siellä osallistunut myös kunnallisjärjestön toimintaan Keski-Porin paikallisyhdistyksen jäsenenä. Viimeisin tuotanto oli lokakuussa ensi-iltansa saanut Lepakko-operetti.. Nuoruudessa punnitsin muitakin poliittisia liikkeitä, mutta päädyin aina keskustaan ja liityin Kannuksen NKL:n riveihin heti 15-vuotiaana. Olen syntyisin Kannuksesta ja keskustalaisuus on veren perintöä, sillä isäni oli 36 vuotta valtuutettuna. Oopperaa laulava vesipeto Oopperaa laulava vesipeto ASUT NYKYÄÄN PORISSA. Musiikki ja laulaminen ovat veren perintöä, niitä harrastettiin kotona Kannuksessa monipuolisesti. Korkeimmat tutkintoni ovat diplomi-insinöörin ja tradenomi YAMK:n tutkinnot. Näin kotona säilyvät useimmat huonekasvitkin hengissä, ja olen jopa saanut satoa kotipihan kasvihuoneesta ja -maalta. Uintia olen harrastanut kouluikäisestä lähtien. MITÄ OPPIARVOA KÄYTÄT ITSESTÄSI MIELUITEN. Olen suorittanut myös yrittäjätutkinnon ja rakennusinsinöörin tutkinnon. Timo Oravainen Etelä-Hämeen Keskustan toiminnanjohtaja Timo Oravainen vaalii perinnettä jatkuvasta kouluttautumisesta. Sataoopperan kuorossa olen laulanut sen perustamisesta 2018 lähtien. KERRO HIUKAN TARKEMMIN, MISTÄ ON KYSE. Tutuksi ovat tulleet myös pianon, haitarin, bassokitaran ja trumpetin soitto. Työn tuloksena uusittiin NKL:n koulutuspoliittinen ohjelma, joka oli tehty edellisen kerran Esko Ahon aikoihin 1975. Toimistolla on sovittu päivystys tiistaisin ja torstaisin. CV:STÄSI LÖYTYY OPPILAITOKSIA YMPÄRI ETELÄISTÄ SUOMEA. MITEN JAAT ARKESI PORIN JA HÄMEENLINNAN VÄLILLÄ. TULIT REILU KAKSI VUOTTA SITTEN VALITUKSI ETELÄ-HÄMEEN PIIRIN TOIMINNANJOHTAJAKSI. Olen siis tiistain ja torstain välin Hämeenlinnassa ja jos läsnäoloa vaativia tilaisuuksia ei ole, niin maanantain ja perjantain yleensä etätöissä Porissa. 12.5.2023 11 Kuukauden luetuin verkkojuttu Vuodetut dokumentit paljastavat: Tämä on Ukrainan sodan todennäköisin skenaario (13.4.2023) TEKSTI: RISTO LUODONPÄÄ KUVA: JARI LAUKKANEN Kuka olet
Tulevan kauden tehtävä on kirjoittaa tulevaisuuden yhteiskunta paperille, jotta neljän vuoden kuluttua olemme valmiit viemään yhteiskunnan keskustalaisen pääministerin johdolla kohti uutta, Keskusta Linja kirkkaaksi ja järjestö remonttiin Keskustan puoluevaltuusto päätti merkittävistä säästöistä ja kävi keskustelua puolueen suunnasta. 12 12.5.2023 H elsinkiin huhtikuun lopulla kokoontunut keskustan puoluevaltuusto katsoo, että puolueen on keskityttävä tulevalla oppositiokaudellaan poliittisen linjansa kirkastamiseen. TEKSTI: SANTERI LAMPI, PAULIINA POHJALA, PEKKA POHJOLAINEN, SAMULI VÄNTTILÄ KUVAT: JARI LAUKKANEN Keskustan puoluevaltuusto kokoontui Helsingissä huhtikuun lopulla.. ”Tekoäly löysi niitä viisi kappaletta: maaseudun kehittäminen, itsenäinen maanviljelys, kansanvalta, kansan koulutus ja kansan elävä kulttuuri. Että Itä-Suomelle käy huonosti, jos keskusta ei ole hallituksessa.” Piiparista harmitti vaalikentillä kuulla, kuinka puhetta vaikkapa vihreästä siirtymästä ja ilmastonmuutoksen torjunnasta toppuuteltiin. Se on päivän sana, kun puhutaan Suomen Keskustasta Nesteen parlamentissa”, keskustanaisten varapuheenjohtaja ja keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Marjut Lehtonen totesi kokouksen yleiskeskustelussa. Puheen jälkeen sain perääni useamman uhoajan, että ei kuin hallitukseen. Keskustan Keski-Suomen piirin puheenjohtaja Tahvo Anttila kertoi kysyneensä Chat GPT-sovellukselta eli tekoälyltä, mitä ne Santeri Alkion pääprinsiipit ovat. Olemme keskipuolue, ja se rooli on meidän nyt kirkastettava.” KESKUSTAOPISKELIJOIDEN Matti Linna piti näköalattomuutta keskustan suurimpana ongelmana. Nämä viisi kohtaa antavat suunnan keskustalle”, Anttila sanoi. ”Vapaan kansan suora tie on sumun peittämä. Kaikki äänestäjät eivät kuitenkaan ole samaa mieltä, hän huomautti. ”Hajuton ja mauton, oikea kiusankappale. ”Tuntui, että käperryimme sisäänpäin, kun olisi pitänyt katsoa ikkunasta ulos. ”Oppositioon, sanoin viikko sitten Kuopion torilla vaalien kiitoskahveilla. Eduskuntavaaliehdokkaana ollut Auli Piiparinen Pohjois-Savosta piti selvänä, että keskustan pitää suunnalta oppositioon
Tästä ja positiivisesta vaali-ilmeestä kiiteltiin puheenjohtaja Annika Saarikkoa. Hänen mukaansa keskustalaiset eivät voi hirttää itseään romanttiseen ajatukseen keskustasta maalaispuolueena. ”Perussuomalaiset on nyt kuudessa vaalipiirissä suurin. ”Vaikka monet tulkitsevat, että keskustan kannatus valui perussuomalaisille, emme voi olla persumpia kuin persut. ”Ennallistamisasetusta, monta muuta suomalaisille elinkeinoille ja Suomelle haitallista päätöstä on tiedossa ja vielä tulevaltakin komissiolta odotettavissa. Hän korosti, että hänen eikä muidenkaan keskustassa ei tarvitse enää selitellä kompromisseja. YLEISKESKUSTELUSSA huomautettiin, että vaalituloksessa oli pientä nousua vaalien alla nähtyihin gallupeihin verrattuna. Ja tämä on innostavaa.” Saarikko ei puheessaan kaunistellut keskustan kokemaa vaalitappiota. ”Kaupunkipolitiikkakin on aluepolitiikkaa, peruskauraamme. Hän muistutti, ettei keskustan pidä lähteä flirttailemaan perussuomalaisten kanssa, sillä esimerkiksi luontokato ja kansainvälinen muuttoliike ovat tosiasioita. Hanna Helmi Heinonen Etelä-Pohjanmaalta näki kolme vaihtoehtoa keskustan tulevaisuudelle. Se olisi jollain lailla luontevaa, mutta silloin tyydytään pienpuolueeksi”, Heinonen totesi. ”Tästä eteenpäin olen vain keskustan puheenjohtaja. Tilanne pitää nyt rauhoittaa. Ja tiedätte kyllä kaikki, miten light-persuille käy.” Keskustan on kyettävä puhuttelemaan nykyistä paremmin myös kaupunkien ja kasvukeskusten asukkaita, linjasi Helsingin keskustapiirin puheenjohtaja VilleVeikko Rantamaula. Siivousrättejä on jaossa teille jokaiselle”, Saarikko evästi. Töihin!” Kaikkonen vakuutti keskustaväelle, ettei kahta viimeisintä hallituskautta ole syytä hävetä. ”Saarikon osaaminen vaalitenteissä toi sen nousun, joka nähtiin”, Teemu Knuutti Etelä-Pohjanmaalta sanoi. ”Lähdetään riisumaan järjestörakennetta, etsitään pienimpiä mahdollisia yhdistäviä tekijöitä erottavien sijaan. Hän kannattikin kolmatta vaihtoehtoa, jossa tehdään iso, rohkea uudistus. Ja keskusta – ei yhdessäkään.” Saarikko huomautti myös, että Helsingin, Turun ja Tampereen väliin jäävästä kasvukolmiosta, eli Uudenmaan, HelsinRiikka Pirkkalainen jättää puoluesihteerin tehtävän, Annika Saarikko jatkaa puheenjohtajana.. Sillä keskivoimalla on potentiaalia, koska se on ainoa järkevä tapa rakentaa yhteiskuntaa. Miksi silti aina karkaamme aitovierille”, Rantamaula kysyi. ”Pitää olla valmiutta tukea uuden hallituksen järkeviä uudistuksia, jos sieltä sellaisia löytyy, ja ulkoja turvallisuuspolitiikassa ylläpitää kansallista Nato-yhtenäisyyttä”, hän sanoi. ”Edessä on nyt iso työ oppositiosta käsin. Juha Sipilän kaudella laitettiin taloutta ja työllisyyttä kuntoon, nyt luotsattiin maata läpi kriisien, hän kertasi. ”Nyt kun olemme Naton jäseniä, meillä on tilaisuus määritellä huomattavasti kriittisemmin kansallinen suhtautumisemme Euroopan unioniin, sen päätöksentekoon aivan uudelta pohjalta.” Honkosen mukaan monella suomalaisella on iso huoli ja pelko siitä, mitä EU: sta vielä tulee. ”Ihmisiä eivät kiinnosta historian saavutukset, vaan tämän hetken teot ja niiden yhteys omaan elämään.” Rantamaulan mukaan kaupunkeihin keskittyminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö keskustan pitäisi edelleen nojata ydinarvoihinsa, joiksi hän luetteli kestävän luontosuhteen, vastuun oton itsestä ja muista sekä sydämen sivistyksen. ”Keskustalaiset, rätti käteen ja eteenpäin. ”Vastuunkanto ei ole aina sitä, että väistää. Hän muistutti, että keskustalla on kansanedustajia enää alle puolet siitä, mitä vuoden 2015 vaalien jälkeen. Hän muistutti, että Suomi liittyi Euroopan unioniin turvallisuuspoliittisista syistä ja tilanne on tältä osin muuttunut. 12.5.2023 13 tulevaisuuteen katsovaa Suomea”, Linna sanoi. Yksi on se, että mennään kuten ennenkin. Kokoomus ja SDP ovat suurimpia kolmessa. On asetettava uudet tavoitteet juuremme ja aatteemme tuntien.” Puolueen varapuheenjohtaja, tiedeja kulttuuriministeri Petri Honkonen näki, että keskustan pitäisi linjata itsensä entistä EU-kriittisemmäksi puolueeksi. Antti Kaikkonen käytti hyväkseen komentomahdollisuutta, joka hänellä puolustusministerinä vielä muutaman viikon ajan on. ”Poliittinen keskusta on luovuutta, sivistystä, edistystä, yhteisöllisyyttä korostava, ihmisläheinen keskusta on se kolmas tie, se meidän pitää pystyä kirkastamaan lähiaikoina.” Kurvisen mukaan oppositiopolitiikassa ei pidä lähteä räkyttämiseen ja kaiken liikkuvan ampumiseen. Keskustan neliapilan syvän vihreä väri ei ole myöskään enää yhdenkään vaalipiirin pääväri. EU-politiikan linja ratkaisee monilta osin Suomen tulevaisuuden.” KESKUSTAN puheenjohtaja Annika Saarikko muistutti puheessaan, että politiikka ei ole pikajuoksua. Vastuun ottamista on se, että tarttuu moppiin ja ryhtyy hommiin. ”Korjaillaan vähän viestintää ja todetaan, että kyllä aika varmaan tämän hoitaa eli kun hallitusvastuu alkaa painaa, niin kyllä meillekin sieltä sitten vähän tippuu.” ”Toinen visio voi olla se, että alamme RKP:ksi, yhden asian puolueeksi, ja olemme aina kaikessa maaseudun puolella. Hän kertoi olevansa sitoutunut keskustan puheenjohtajuuteen kohti Jyväskylässä ensi kesänä pidettävää sääntömääräistä puoluekokousta. Se visio on vahva yleispuolue, tuleva pääministeripuolue.” MAAJA METSÄTALOUSMINISTERI Antti Kurvinen totesi, että Suomi ei ole vieläkään jakautunut vain kahteen oikeiston tai vasemmiston blokkiin, vaan niiden välissä on keskusta
”Tietenkin edellytämme, että vaalien merkittävänä voittajana he kantavat nyt vastuun, lopettavat pelkäämisen ja menevät kantamaan poliittista vastuusta niistä lupauksista, joita he suomalaisille antoivat.” Saarikko muistutti myös perussuomalaisten puoluesihteerin Arto Luukkasen vaalien jälkeen antamasta kohukommentista. Puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen kertoi saavansa kentältä paljon palautetta tähän liittyen. ”Irvailu, maanittelu tai kovin myöhässä kuuluvat kehut eivät päätöstämme muuta – niillä ei kävellä kansan tahdon yli”, hän summasi. Olisi vihdoin aika puhua myös siitä, minne nämä meille mitä ilmeisimmin kasvottomat äänestäjät ovat menneet.” JÄRJESTÖTOIMINNASTA Pirkkalaisen kanssa keskustelleet keskustanuorten puheenjohtaja Aleksi Sandroos ja Osuustoimintakeskus Pellervon toimitusjohtaja Mari Kokko tunnistivat järjestökentän jäykkyyden. 14 12.5.2023 gin, Pirkanmaan, Varsinais-Suomen ja Hämeen vaalipiireistä valittiin yhteensä 111 kansanedustajaa. ”Se on nyt loppu, vaaleja ei enää voiteta. Vaalit voittaneilla puolueilla on nyt oikeus ja velvollisuus lunastaa vaalilupauksensa hallitusvastuussa”, puoluevaltuuston kannanotossa todetaan. ”Vuoden 2015 vaalien jälkeen olemme menettäneet 21 suurimmassa kaupungissa ympäri Suomen yhteensä 110 000 ääntä. Keskusta toimii Saarikon mukaan oppositiossa itsenäisesti keskustalaisten arvojen ja tavoitteiden puolesta. ”Me tarvitsemme jonkinlaisia rakenteita, jotta pystymme kokoontumaan ja saamme asiat hoidettua. Saarikko näkee, että keskustan tarinaa on varjostanut viime vuosikymmenellä tapahtunut perussuomalaisten nousu, vaikka julkiseen talouteen painottuneissa eduskuntavaaleissa puolue menetti nyt paljon kannatusta myös kokoomukselle. Se ei ollut armonlaukaus – se oli starttilaukaus”, Saarikko letkautti. ”Keskusta odottaa, että hyvinvointialueet saavat hallitusohjelmasta selkeän takuun toimintansa edellytyksistä. Pirkkalainen kertoi olevansa innostunut keskustan järjestöstrategian luomisesta. Pitää ryhtyä töihin. SAARIKKO toisti puheessaan aiemman viestinsä, että keskustan paikka on nyt oppositiossa. Joka päivä kauhea valitus, mutta kukaan ei tee mitään”, Sandroos sanoi. Puoluesihteerin mukaan keskusta käynnistää kesäkuussa kenttäkierroksen, jonka Mari Kokko osallistui keskustan järjestötoimintaa ruotineeseen seminaariin.. ”Ehei, rakkaat perussuomalaiset. Se tarkoittaa myös rajuja asioita, sillä tässä puhutaan esimerkiksi ihmisten työpaikoista.” Sandroosin mukaan järjestörakenteen suurin ongelma on se, että yhdistyslain mukaisten kokousten pyörittäminen uuvuttaa, järjestörakenne ”syö kaiken” ja siitä tulee itsetarkoitus. ”Haastan kaikkia pohtimaan, että jos tämä on kansanliike myös toiminnan tavoilta, niin eikö niitä uusia toimintatapoja pitäisi nousta kuin sieniä sateella myös vahvalta kentältä, mistä hyvät käytännöt leviäisivät.” Puoluesihteerin tehtävän ensi syksynä jättävä Pirkkalainen kehotti keskustapäättäjiä kiinnittämään huomiota myös niihin alueisiin, jotka eivät ole perinteisesti lukeutuneet keskustan vahvimpiin. Hän sanoi näkevänsä ristiriidan siinä, että keskusta korostaa olevansa kansanliike, jossa sen ajamat asiat nousevat alhaalta ylös, mutta puolueen toiminnassa silti odotetaan, että uudet toiminnan tavat keksitään keskusjohtoisesti. Samalla he ovat halunneet osoittaa, miten kaikki hankala, ikävä ja muutokseen pakottava on heidän kertomanaan keskustan syytä. Tarvitaan asialista, jotta saadaan roolit eri tehtäviin, asiat eivät muuten tapahdu.” Kokon mukaan sekin pitää tässä ajassa tunnistaa, että kaikki eivät halua sitoutua vaikuttamistyöhön pitkäjänteisesti, vaan osa haluaa vaikuttaa tiettyyn asiaan ja olla mukana vain vähän aikaa. Rakennamme yhteiskuntaa, jossa kannattaa tehdä työtä, yrittää ja kantaa vastuuta.” Toisessa kannanotossaan puoluevaltuusto vaatii hyvinvointialueille työrauhaa. ”Kunnioitamme vaalitulosta. Heistä vain viisi on keskustalaisia. Koalitioita on vain hallituksessa, hän painotti. Hän totesi, että keskustalaiset ovat kenties tottuneet liian hyvään, kun vaaleja on voitettu ja rahaa on sitä kautta tullut. KESKUSTAJOHTO sai puoluevaltuustolta tuen puolueen viemiselle oppositioon. Nyt ei tarvita lyhytnäköisiä säästöratkaisuja tai päätösten lykkäämistä, vaan varmuutta tulevasta.” KESKUSTAN järjestötoimintaan puoluevaltuutetut kaipaavat radikaalia uudistamista. ”Keskusta tekee omaa rakentavaa oppositiopolitiikkaansa. Henkistä elintilaamme on kavennettu.” Keskusta on Saarikon mukaan valmis tukemaan ja kirittämään perussuomalaisiakin, jos heidän ajamansa ratkaisut sen ansaitsevat. Puoluevaltuuston mukaan on selvää, että keskusta puolustaa tulevaisuudessakin hajautettua yhteiskuntaa, lähipalveluja, sivistystä, kestävää luontosuhdetta ja heikommassa asemassa olevia ihmisiä. ”Perussuomalaiset ovat onnistuneet kanavoimaan käyttövoimakseen meille rakkaiden maakuntien ja rakkaan maaseudun Suomen pettymyksen. Yksituumaisuus asiassa on niin puoluehallituksen kuin eduskuntaryhmänkin piirissä ollut vahvaa. Kyse on kevään 2024 puoluevaltuuston kokoukseen asti jatkuvasta työstä, jonka tarkoituksena on määritellä järjestötoimintaa koskevat pitkän tähtäimen linjaukset. Mari Kokko ei pitänyt asiaa ihan näin mustavalkoisena. ”Nuorisojärjestössä sen jo oppii. Puolustamme koko Suomen ja kaikkien suomalaisten tasa-arvoisia elämisen mahdollisuuksia
Puolueen taseesta kannustinja toimintarahastojen ylijäämät puoluevaltuusto päätti kohdentaa presidentinvaaleihin. Puoluevaltuusto edellytti, että järjestöstrategiatyön ohella mietitään sitä, miten tulevaisuuden järjestörakenne ja talous sovitetaan paremmin yhteen. Keskustanaisten rahoituksen puoluevaltuusto pudotti lakisääteiseen viiteen prosenttiin, mikä tarkoittaa noin 50 000 euron säästöä tämän vuoden osalta. Tekstipäätöksenä puoluevaltuusto edellytti myös valmistelua siitä, että keskustan naisjärjestön saamasta lakisääteisestä rahoituksesta puolet menee suoraan naisjärjestölle ja puolet hakuperusteisesti piireille niin, että piirit voivat hakea rahoitusta omaan naistoimintaansa. Tilaisuuksiin ovat tervetulleita jäsenemme, kuntaja aluepäättäjämme, järjestötoimijamme sekä muut toiminnassamme mukana olevat. 12.5.2023 15 yhteydessä toteutetaan 19 alueellista tilaisuutta lokakuun loppuun mennessä. Uudenmaan piiriin kohdennetaan jatkossa neljä pohjarahaa, koska alueella toimii neljä hyvinvointialuetta. Rahastosta on maksettu piireille rahoitusta esimerkiksi järjestöllisen korjausvelan kuntoon laittamiseen. Vaaleja edeltävän ajan puoluetuki on määräytynyt edellisen eduskunnan paikkajaon mukaan. Vuositasolla keskustan rahoitus tulee putoamaan yli 1,4 miljoonaa euroa. Suomenmaan rahoitus tippuu kuluvalta vuodelta 250 000 euroa. Siitä koituva säästö on loppuvuoden osalta 170 000 euroa. Etelä-Pohjanmaalle kohdistuu samasta syystä kaksi pohjarahaa. toukokuuta. Aika monet yöunet olen menettänyt. ”Raskain mielin tätä prosessia eteenpäin vien. Kuluvan vuoden osalta se tarkoittaa noin 950 000 euroa. Noin 150 000 euroa kohdentuu muuhun puolueen pyörittämään toimintaan, kuten ajatuspaja Alkioon, tutkimusja kokoustoimintaan sekä suhdetoimintaan. En olisi ikinä toivonut tätä uudelleen. Ymmärrän syvästi, mitä tuskaa tämä aiheuttaa piireissä, keskustanaisissa, Suomenmaassa ja kaikessa puolueen toiminnassa.” Olemme keskipuolue, ja se rooli on meidän nyt kirkastettava. Suomenmaan vuositason rahoitus on jatkossa 450 000 euroa. Pirkkalaisen mukaan keskustaopiskelijat haluttiin nähdä tulevaisuuden tekijöiden toimintana. Tämä tarkoittaa, että Helsingin piiriltä poistuu korotettu pohjaraha. Piirien toimintarahastosta puoluevaltuusto supisti loppuvuoden osalta 58 000 euroa. Keskustanuorten sekä Keskustan ja maaseudun arkiston toimintaan kohdistettiin molempiin 4 000 euron leikkaus. Pirkkalaisen mukaan puoluetuen tippuminen on karu tosiasia, jonka kanssa puolue joutuu nyt elämään. Itäja EteläSavon piirit sekä Lapin ja Peräpohjolan piirit jakavat molemmat jatkossa yhteisen pohjarahansa. Ensi vuoden rahoituksesta päättää keskustan syksyllä kokoontuva puoluevaltuusto. Tuntuu todella murheelliselta.” Pirkkalaisen mukaan vaikeita ovat varsinkin toimenpiteet, jotka liittyvät ihmisten työsuhteisiin. Suomessa käydään presidentinvaalit alkuvuodesta 2024. Keskustapiireiltä leikataan suoraa puoluetukea loppuvuodelta yhteensä 200 000 euroa, ja piirien pohjarahoitus määräytyy jatkossa hyvinvointialueiden mukaisesti. Jäljelle jäävä summa keskustanaisten toimintaan tältä vuodelta on noin 229 000 euroa. Tästä noin 70 000 euroa kohdistuu henkilöstöön. PUOLUEVALTUUSTO päätti lakkauttaa keskustan kannustinrahaston. ”Nämä keskustan tulevaisuustyöpajat pureutuvat järjestöstrategian lisäksi vaalianalyysiin ja kutsuvat keskustelemaan aatteestamme. Vasemmalla etualalla Eveliina Leskelä ja Laura Hämäläinen.. Joitakin vuositason rahoitukseen ja ensi vuoden talousarvion valmisteluun liittyviä tekstipäätöksiä puoluevaltuusto kuitenkin jo määritti. Yksi sellainen on Suomenmaan vuositason rahoituksen putoaminen 450 000 euroon. Silloin päätetään tarkemmin, mitä rahoituksen putoaminen kussakin keskustan toiminnan osa-alueella vuositasolla tarkoittaa. PUOLUEVALTUUSTON nyt tekemät leikkauspäätökset koskevat kuluvaa vuotta. Puoluevaltuusto teki kipeitä säästöpäätöksiä. Vuositasolla lehden saama tuki putoaa 550 000 euroa. ”Jouduin kokemaan saman neljä vuotta sitten. Syksyllä opiskelijajärjestöllä on edessään myös edustajistovaalit. Leikkausten ulkopuolelle jää ainoastaan keskustaopiskelijat. Keskusta joutuu leikkaamaan tältä vuodelta kaksi kolmasosaa vuosittaisesta puoluetuella rahoitetusta toiminnasta. Keskustan valtakunnallisesta toiminnasta puoluevaltuusto päätti säästää tältä vuodelta 215 000 euroa. Uuden eduskunnan paikkajaon mukaisesti määräytyvä puoluetuki astuu voimaan 1. ” PUOLUEVALTUUSTO joutui päättämään myös merkittävistä säästötoimenpiteistä, jotka kohdistuvat keskustapiirien, keskustanaisten, Suomenmaan ja koko puolueen toimintaan
16 12.5.2023 S ai valtaa Pelko Vaaleissa alempi keskiluokka oli huolissaan elintasostaan ja tukeutui perussuomalaiseen isänmaallisuuteen. TEKSTI: PAULIINA POHJALA Ilmiöt Sa ara Sa vu sa lo
Vaaleissa palattiin asiapolitiikkaan, kun talousasiat huolestuttivat ihmisiä inflaation kurimuksessa. Ilo na La hd elm a. Ihmisillä oli omia hyviä kokemuksia siitä, että maahanmuuttajien mukana paikkakunnalle tulee elämää ja työvoimaa. Hailuodossa pitkään asunut voi haluta viimein sillan mantereelle, mutta saareen juuri muuttaneelle se saattaa olla kauhistus. Asenteet olivat muuttuneet jopa paikallisten perussuomalaisten keskuudessa. “Äänestystottumus on vahvaa. Sosiologi Ilona Lahdelma tutkii poliittisten mielipiteiden taustoja. Keskustan kannattajilla oli suurin valmius sopeutustoimiin, vaikka ne heikentäisivät omaa elintasoa. Hän odottaa, ettei maaseutua rakenneta tai kehitetä. Kaupungeissa ihmiset uskovat perussuomalaisten taistelevan muutosta kuten globalisaatiota ja maahanmuuttoa vastaan. Oppositio-hallitus-asetelmat usein vaihtuvat, kun kyllästytään yhteen tapaan hoitaa asioita. Jos siitä poikkeaa kerran, siihen saattaa vielä palata.” Perussuomalaiset ei menestynyt vain maaseudulla vaan myös kaupungeissa. KAIKKI suomalaiset eivät tietenkään ole konservatiiveja, mutta kannatusta tulee, jos konservatiivien äänet kanavoituvat yhdelle puolueelle. Moni myös pelkää putoavansa alemmasta keskiluokasta. “Näiden alueiden ihmisille on juurtunut syvä mielen pahoittaminen siitä, että Madrid ei kuuntele eikä ymmärrä heitä.” Lahdelman mukaan Espanjassakin usein luullaan, että oikeistopopulistisen Vox-puolueen kannatus tulee väestökadosta kärsiviltä Espanjan alueilta, mutta puoluetta äänestetään todellisuudessa etenkin Madridin lähiöissä. “Mutta se kuvio näyttää erilaiselta ihmisen subjektiivisesta näkökulmasta.” Lahdelman mukaan perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on kuitenkin tehnyt paljon töitä sen eteen, että perussuomalaiset ei ole pelkkä populistipuolue. Sopeutustoimiin myönteisesti suhtautuvia oli keskustassa 61 prosenttia. 12.5.2023 17 PERUSSUOMALAISTEN nousu toiseksi suurimmaksi puolueeksi ei tullut yllätyksenä Ilona Lahdelmalle. Valtakunnan tasolla puolue voi siis sanoa yhtä ja paikallisella tasolla toista. Ilmastoja ympäristöasiat kuuluvat muutenkin jo kaikkien puolueiden ohjelmiin. Eduskuntavaalien alla Uutissuomalaisen gallup paljasti merkittävän eron keskustan ja perussuomalaisten kannattajien välillä. Oxfordin yliopistoon tekemässään väitöskirjassa Lahdelma selvitti, että asenteet maahanmuuttoa kohtaan olivat yllättäen muuttuneet myönteisemmiksi pienillä paikkakunnilla vuoden 2015 pakolaiskriisin jälkeen. Keskustassa ehdittiin jo ajatella, että tilanne on puolueelle otollinen. Lahdelma tietää, että maaseudulla jo asuvien ja sinne muuttavien odotukset ovat usein pahasti ristiriidassa. Paikkakunnalla pitkään asuneet sen sijaan haluavat alueelle elinvoimaa ja tuloja vaikkapa tehtaiden tai tuulivoiman muodossa. Lahdelma muistuttaa, että perussuomalaiset saa ääniä alemmalta keskiluokalta. Keskusta sen sijaan miellettiin arvoliberaalin vasemmistohallituksen osaksi. Pohjoisen Suomen vaalipiirejä ei kuitenkaan välttämättä ole lopullisesti menetetty keskustalta perussuomalaisille. “Jos katsoo, mikä puolue ajaa isänmaallisuutta, kuria ja perinteisimpiä arvoja, niin perussuomalaisilla on siinä monopoliasema”, Lahdelma sanoo. “Kokoomus ei ole menossa maaseudulle vielä vähään aikaan”, Lahdelma naurahtaa. Vaalipäivänä tulee yllätyksiä, sillä kaikki eivät edes kehtaa mielipidekyselyissä paljastaa konservatiivisuuttaan. “Niihin työpaikkoihin kokoomus haluaisi maahanmuuttajia.” Lahdelma huomauttaa, että Suomi tarvitsee silti kipeästi maahanmuuttoa väestöpyramidia korjaamaan. “Se on yleiseurooppalainen asetelma, että syntyy kitkaa siitä, miten maaseutu määritellään”, sanoo Lahdelma. Samoin Etelä-Suomessa kenties kauhistellaan, miksi Lapissa asuvat haluavat lisää metsähakkuita ja kaivoksia. Tästä kärsi esimerkiksi identiteettipolitiikan varassa oleva vihreät, jonka ajamista asioista tuli toissijaisia. Lahdelma työskentelee tällä hetkellä apulaisprofessorina Madridissa, Carlos III -yliopiston Juan March -tutkimusinstituutissa. Espanjassakin alueiden tyhjeneminen alkoi jo 1960-luvulla. Perussuomalaiset ei kuitenkaan menestynyt vain maaseudulla vaan myös kaupungeissa. Haja-asutusalueilla asuvat ihmiset kuuluvat keskimääräistä arvokonservatiivisempaan kansanosaan, vaikka taloudellisesti siellä ollaan vasemmalle kallellaan. “Eduskuntavaaleissa perussuomalaiset pystyi tarjoamaan jokaiseen politiikan osa-alueeseen konkreettisia ehdotuksia.” KORONA-AIKA sai suomalaiset muuttamaan kaupungeista maaseutumaisiin kuntiin. Maaseudulle saattaa muuttaa vihreiden äänestäjä, joka haluaa rauhan tyyssijan ja koskemattoman luonnon. Hyväksyntä omaa elintasoa heikentäville sopeutustoimille tuli vain 23 prosentilta. Se on keskustan ja perussuomalaisten valtakuntaa. Tämä syklisyys voi jälleen olla keskustan pelastus oppositiokauden jälkeen, Ilona Lahdelma näkee. Hän on poliittinen sosiologi ja tutkii poliittisten mielipiteiden taustoja. EDUSKUNTAVAALEISSA kansa halusi kääntyä reippaasti oikealle, kun vaalit voitti kokoomus ja heti perässä tuli perussuomalaiset. Keskusta koki nyt kovan iskun, kun perussuomalaiset nousi keskustan ohi jopa Lapin ja Oulun vaalipiireissä. Tämäkään asia ei silti ole yksinkertainen. “Nyt eletään sellaista aikaa, että ihmisillä ei ole varaa miettiä toisen asteen kysymyksiä”, sanoo Lahdelma. Perussuomalaiset oli kevään eduskuntavaaleissa suurista puolueista selkeästi arvokonservatiivisin. Perussuomalaisten suhtautuminen oli päinvastaista. Lahdelma sanoo, että Suomessakin perussuomalaisten maahanmuuttovastainen viesti uppoaa ihmisiin, jotka kilpailevat maahanmuuttajien kanssa samoista työpaikoista. Lahdelma muistuttaa, että äänestäjät ovat perinteisesti konservatiivisempia kuin poliitikot. “Ja itsensä alempaan keskiluokkaan lukevien ihmisten määrä on lisääntynyt viime vuosina.” YLEINEN ennakkoluulo on, että etenkin maaseudulla asuvat ihmiset vastustavat maahanmuuttoa
Ison-Britannian kuningas Charles III ja hänen vaimonsa, kuningatar Camilla valmistautuivat lauantain kruunajaisiin tapaamalla vieraita Buckinghamin palatsin puutarhajuhlassa. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi tapasi Helsingissä pidetyssä huippukokouksessa presidentti Sauli Niinistön ja muiden Pohjoismaiden pääministerit. 18 12.5.2023 Yu i M ok / A FP / L eh tik u v a M a r k ku U la n de r / L e h tik uva Cr i sti na Q uic le r / A FP / L eh ti kuv a Maailman kuvat KOONNUT: KATARIINA LANKINEN APUA SUDANIIN. Hän kiitti heitä maiden antamasta tuesta Ukrainan puolustustaistelulle Venäjää vastaan. Maa on kärsinyt viime viikkoina Afrikasta tulleesta helleaallosta, jonka seurauksena lämpötilat ovat olleet arviolta 7–10 astetta huhtikuun keskiarvoa korkeampia. Suomesta Zelenskyi jatkoi matkaa Hollannin Haagiin, missä hän vaati erityistuomioistuimen perustamista Venäjän sotarikoksia varten.. Innokkaimmat kuninkaallisten seuraajat pystyttivät telttansa kruunajaisreitin varrelle jo viime viikolla. Helleaallon johdosta Madridin julkiset uima-altaat avattiin kuukautta normaalia aikaisemmin. Jaossa on avustuspaketteja, joiden avulla pakolaiset pääsevät uuden elämän alkuun. Taistelut Sudanin asevoimien ja puolisotilaallisten RSF-joukkojen välillä alkoivat huhtikuun puolivälissä. HELLEAALTO ESPANJASSA. Ainakin 20 000 ihmistä on paennut Sudanin konfliktia naapurimaa Tšadin puolelle Koufrounin kylään. Myös kaupat ja pubit ottivat erilaisilla kruunajaistuotteilla ilon irti juhlallisuuksista. ZELENSKYI HELSINGISSÄ. Ihmiset hakeutuivat varjon suojiin Espanjan Sevillassa, jossa lämpötila nousi kuun vaihteessa noin 36 celsiusasteeseen. Gueipeur Denis Sassou / AFP / Lehtikuva KRUUNAJAISET LONTOOSSA
Vesi, joka on saatavilla, ei useinkaan ole puhdasta, mikä tuo lukuisia muita ongelmia, kuten sairauksia ja lisää aliravitsemusta. Kun liikun maaseudulla, näen toistuvasti rakennusten seinillä ja tolpissa saman kannanoton: “Stop 3 waters!”, joka viittaa juuri tekeillä olevaan uudistukseen. NYT VALMISTEILLA oleva uudistus keskittäisi hallintoa myrsky-, juomaja jäteveden osalta. Helmikuussa iskenyt Gabrielle-sykloni osoittautui eteläiselle pallonpuoliskolle historian kalleimmaksi sykloniksi, jonka tuhoista toivutaan yhä. Kehittyvän vesikriisin ei pitäisi yllättää, sillä jo yli kymmenen vuoden takaiset raportit ovat varoittaneet heikkenevästä veden laadusta. Vedestä tehtävillä päätöksillä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia. On kuitenkin vaikea nähdä maailmaa ratkomassa vesikriisejä, kun emme ole päässeet kuntien välistä kinastelua pidemmälle. 12.5.2023 19 VESI on asia, jota ajattelemme usein vasta, kun siitä on pula tai sen kanssa on ongelmia. Tosiasia kuitenkin on, että uudistusta tarvitaan, eivätkä monet kunnat pysty kustantamaan mittavia uudistuksia yksin. Maorit ovat oikeutetusti kyseenalaistaneet, kuka vedestä on ylipäätään päättämässä. Monet kotitaloudet joutuvat usein keittämään veden varmistaakseen sen turvallisuuden. Puhtaan veden saatavuus on ihmisoikeuskysymys. Kylissä minulle osoitetaan jo kuivuneita vesilähteitä. Tarvetta uudistuksille vauhdittavat ilmastonmuutos ja äärimmäisten sääilmiöiden mukana tulleet tulvat ja maanvyörymät. Tähän asti Uuden-Seelannin vesi-infrastruktuurista ovat vastanneet kunnat, mutta kartoitusten mukaan tarvittavia investointeja ei ole tehty vuosien mittaan kaikkialla. Se tulee lähelle tärkeimpiä perustarpeita ja liittyy vahvasti selviytymiseen. Maaseudun asukkaat pelkäävät menettävänsä päätösvaltansa veteensä. Kun työni puolesta matkustan säännöllisesti Papua-Uuteen-Guineaan, joka on puhtaan veden osalta yksi maailman hauraimpia maita, kohtaan hyvin erilaisen todellisuuden. Uudessa-Seelannissa, joka tunnetaan kristallinkirkkaista joista ja järvistä, tilanne on vielä kontrolloitavissa, jos se otetaan vakavasti. Kaikille ei myöskään ole selvää, kuka tästä uudistuksesta hyötyisi lopulta eniten. Ne, jotka ovat hoitaneet kotikenttänsä kuntoon, eivät halua joutua toisten maksumiehiksi. Kulunut vuosi on ollut Uudelle-Seelannille traaginen. Yksi vaalivuoden suurimpia puheenaiheita onkin vesiuudistus, joka on ollut pitkään valmisteilla ja josta ei ole päästy yksimielisyyteen. Eripuraa vedestä Hannele Tulkki-Williams Wellington, Uusi-Seelanti hannele.tulkki@gmail.com @HanneleTulkki. Vesikriisien tulisi puhuttaa meitä kaikkia, olivat ne lähellä tai kauempana. Vuosittain 35 000 ihmistä sairastuu vedestä, joka ei täytä puhtaan juomaveden kriteerejä. VILKAS keskustelu vedestä on tärkeää ja ymmärrettävää. Välittäessämme muidenkin pääsystä puhtaan veden äärelle pitäisimme sitä ehkä vähemmän itsestäänselvyytenä. Näin on päässyt käymään Uudessa-Seelannissa. Esitys ei kuitenkaan ole saanut kaikkien kannatusta
20 12.5.2023 TEKSTI: MERI ALARANTA-SAUKKO KUVAT: PETRA PÖYLIÖ Henkilö T ie Pudasjärven Panuman kylälle on mutkainen. Ensimmäiset päivät eduskunnassa Oinas-Panumaa vietiin kuin pässiä narusta – sanonta sallittakoon, lammastilalla kun ollaan. Tänne hän edelleen porhaltaa Helsingistä joka viikonloppu. Tämän tien päässä kasvoi nimittäin eduskunnan nuorin kansanedustaja, Olga Oinas-Panuma, 23. Isä, äiti ja sisarukset olivat kaikki remmissä. Jotain se kertoo, että ollaan yhdessä edelleen”, Oinas-Panuma hymyilee. OINAS-PANUMA pistää kahvit tippumaan ja nostaa retrokankaan peittämälle pöydälle iltayöstä leipomiaan pullia. Poro-Panumalta Arkadianmäelle Poro-Panumalta Arkadianmäelle. Mainoksia on kasassa myös eteisen pöydällä, kun pääsemme sisälle pirttiin. Jääkaapin ovessa on kiinnitettynä vaalien loppukirikalenteri. ”Läheiset tekivät ihan valtavan työn puolestani”, Oinas-Panuma kiittelee. Portailla liehuu vaaliviiri, sitä ei ole kukaan ehtinyt viedä varastoon. ”Ollaan seurusteltu 3,5 vuotta, ja siinä ajassa mulla on ollut kuudet vaalit. ”Kiirettä on pitänyt”, Oinas-Panuma heläyttää. Samoin savukoskelainen poikaystävä Ari Veikko Puska, ex-kansanedustaja E eva-Maria Maijalan poika, poroisäntä hänkin. Kiiruhtaa suoraan ensin lampolaan, tarkistaa sitten porot ja halaa lopulta suvun, joka on levittäytynyt omiin pytinkeihinsä pitkin Poro-Panuman reviiriä. Kaikesta henkii kova työ, jota tästä talosta on johdettu viimeisten kuukausien ajan. Eduskunnan kuopus Olga Oinas-Panuma on monipaikkainen ja monitaitoinen innostuja. Pihapiirissä haukkuvat koirat. Olemme menossa kuvaajan kanssa ottamaan selvää, miten tehdään pohjoispohjalainen ihme; parikymppinen nainen nousee ensin kunnanvaltuuston puheenjohtajaksi, siitä hurjalla äänimäärällä aluevaltuustoon ja heti perään kansanedustajaksi tilanteessa, jossa oma puolue keskusta viruu kannatusalhossa ja istuvia kansanedustajia tippuu kuin kanoja orsilta. Kaikki tiedotusvälineet halusivat oman palasensa valovoimaisesta pohjoisen edustajasta
Yhdessä on katsottu A-studiota ja uutisia, käyty kipakoitakin keskusteluja. Kaiken yllä mainitun lisäksi hän ehtii leipoa, tehdä käsitöitä ja leikkiä sisarusten lasten kanssa. Toisinaan tosin pitää ottaa yöstä jatkoa päivän askareille. ”Vältin aikani puoluepoliittista aktivoitumista. Kaikissa muissa oli jotain, mikä irvistytti.” Lopullinen niitti oli koskiensuojelulaki. Keskusta alkoi tuntua omalta, vaikkei joka teesistä ollutkaan samaa mieltä. Oinas-Panuma mietti, että mieluummin tekisi asioille jotain eikä vain valittaisi. Se tosin on vahdittu tarkkaan, että jokainen äänestää. Kodin keskustalainen perintö on vahva, mutta lapsille ei tyrkytetty politiikkaa tai puolueita. ”Jos tekee illalla kymmeneltä mieli. Jokaisella neljällä on ollut elämässäni oma roolinsa. Mitään tiukkoja sääntöjä ei ole ollut. 12.5.2023 21 ”On ollut ihanaa kasvaa iltatähtenä. Halusin olla varma, että se on mun juttu”, hän sanoo. Ala-asteella hän pääsi lastenvaltuustoon, sittemmin oppilaskuntiin yläasteella, lukiossa ja yliopistossa. ”Keskusta oli paras. Hyvin se sisarusten kasvatustyö taisi onnistua. Sisarukset ovat kasvattaneet minut”, hän väittää nauraen. ”Täällä on saanut elää ja kasvaa vapaasti luonnon keskellä. Hän taitaa olla niitä ihmisiä, joiden kellossa on normaalia enemmän tunteja. ”Lähdin ensin mukaan Pudasjärven nuorisotoimen juttuihin. Annoin pikkurillin, meni koko käsi.” VIRTAA Oinas-Panumalla tuntuu riittävän. Niillä eväillä rakennettiin valtakunnantason päättäjä, poroemäntä ja lampuri, toimittaja ja kesällä valmis maisterisnainen – kaikki ennätysajassa. Nuori nainen tavasi puolueiden ohjelmia tarkkaan. Olen aina ollut semmoinen Rymy-Iita, kolmas pojista, kuten äitini sanoo.” Oinas-Panuman poliittinen ura alkoi varhain. Vietin paljon aikaa sisarusten kanssa. Kun sitä ei Sipilän hallituskaudella avattu, Oinas-Panuma päätti liittyä puolueeseen
Minuun suhtauduttiin pääasiassa hyvin. Istuntosalissa havahduin, että oho, istun tosiaan täällä.” Mutta jännittää hän ei ole osannut. Sometähti SöpöLiisa tunkee päätään Olgan kainaloon. Lähietäisyydellä asuu koko klaani. Rakastan jutella ihmisten kanssa. Siinä glamour katoaa, kun on kyynärpäitä myöten lampaan peräpäässä”, Oinas-Panuma hörähtää. ”Tuossa on tätilä ja tuossa pappala, tuolla asuu veljeni perheineen, Oinas-Panuma osoittelee pihapiiriä eri suuntiin. Kauempana siintää järvenselkä. Pian ne päästetään vaeltamaan erämaihin. Paljon tuli ääniä myös keskustapiirin esivaalissa. Puksu-pässi on karannut karsinastaan, ja toisessa hoipertelee kaksi vastasyntynyttä karitsaa, joita emälammas puhdistaa. Silkkikukko kiekuu onnittelulaulua. Siinä glamour katoaa, kun on kyynärpäitä myöten lampaan peräpäässä.. ”Kyllähän se tuntui vähän unenomaiselta astella pylväiden lomasta sisään. Se on politiikassakin hyvä periaate. Nautin vaalityötä hirveästi. SEURAAVAKSI kävellään porojen luo. Pudasjärven keskusta järjesti eduskuntavaalien esivaalin, jonka hän voitti. Onneksi Hesan kämpässäkin on uuni.” Kansanedustajuutta Oinas-Panuma alkoi miettiä vasta, kun pääsi isolla äänimäärällä aluevaltuustoon. Pienessä purossa on kalanpyydyksiä, katiska jököttää rannalla. Yhdestä asiasta ehdokas piti visusti kiinni: ”Nukuin joka yö yhdeksän tuntia. Eduskunnassa ja keskustan ryhmässä hänet on otettu vastaan ”tosi hyvin”, vaikka yleistunnelma oli vaalitappion masentama. Täti ei nyt ehdi. Olga itsekin oli yllättynyt, mutta toisaalta: ”En olisi lähtenyt ehdolle, jos en aidosti olisi uskonut mahdollisuuksiini.” OLGA vetää jalkaan Sievin kumpparit. Pihaporot purevat jäkälää riukuaidan takana. ”Perjantaina tulin suoraan eduskunnasta tänne ensisynnyttäjää auttamaan. ”Tunsin kansanedustajistamme entuudestaan suuren osan, olen haastatellutkin monia toimittajana.” Sen sijaan eduskuntatalossa Oinas-Panuma ei ollut käynyt koskaan aiemmin, vain kerran lounaalla pikkuparlamentissa. ”Päätin, että kun kerran pääsin ehdolle, teen töitä niin paljon kuin ikinä voin.” Se tarkoitti 120 tilaisuutta, yli 3 000 ihmisen puhuttelemista toreilla ja turuilla, armotonta kiertämistä, pipojen kutomista, korvakorujen väkertämistä, flaijereiden jakamista, viestinnän suunnittelua ja toteuttamista sekä lättyjen paistamista. 22 12.5.2023 marjapiirakkaa, niin minähän leivon sen. Täältä tuntuisi olevan kohtuullisen pitkä matka Mannerheimintielle ja eduskunnan kristallikruunujen alle. ”Aloin uskoa, että minulla on mahdollisuuksia päästä läpi.” Ja sitten ryhdyttiin tekemään täysillä hommia maalia kohti. Vedestä nousee kuulemma haukea, ahvenia ja mateita, joskus kyllästymiseen asti. ”Menen joka paikkaan omana itsenäni. Lampolassa on yllätyksiä vastassa. Puun kyljessä on telkän pönttö. Korpit raakkuvat taivaalla ja taitaa siellä kiljua joku petolintukin. Jalat pysyvät väkisinkin maassa ja jos uhkaisivat karata yläilmoihin, joku setä tai täti tai veljenpoika varmasti kiskaisee takaisin arjen tasolle. Lähdetään katsomaan tiluksia. Veljenlapset Tilda, 13, ja Aarne,9, tulevat ovelle pyytämään tätiä kaveriksi poron pilttaamiseen. Korvaamattoman tärkeää oli kokeneiden taustajoukkojen tuki.” Keskustan tilanne oli mahtipiirissäkin vaikea. Täältä kun lähtee, ei ole vaarana, että todellisuudentaju katoaa tai pää menee pyörälle ison kirkon humussa. Ehkä siksi monelle oli yllätys, että nuori ensikertalainen pääsi läpi. Oinas-Panuman suku on ollut kirkonkirjojen mukaan näillä main jo 1600-luvulla Eläinten kanssa Olga Oinas-Panuma on oppinut, että eteen tuleviin hommiin on vain tartuttava ja opeteltava se, mitä ei osaa. Aurinko paistaa täällä vielä hangelle, vaikka Helsingissä oli jo kesä. Tiesin, että muuten voimat loppuvat. Se voi ehkä koitua kohtalokseni jossain vaiheessa, mutta niin voi liika suunnitelmallisuuskin”, Oinas-Panuma sanoo puukko vyöllä ja Pähkinä-karitsa sylissä
Olgan merkki on mummon suvun peruja.. Somenokittelu tuntuu vastenmieliseltä. ”Olen vuosia asunut sekä maalla että kaupungissa. Meidän pitää muistaa omat arvomme, pitää alueista ja sivistyksestä huolta. ”Olen onnellinen siitä, että tiedän, mistä ruoka on lautaselleni tullut. Kodassa heille tarjotaan kahvit ja kotitekoista marjapiirakkaa. Pääsin tällä lausunnolla jo otsikoihinkin”, hän naurahtaa. Twitter ja TikTok ovat tosi kärjistäviä alustoja. ”Tuntuu ikävältä, että somea vaaditaan politiikkaan. Entä some-julkisuus. Lampaani säilyttävät ensin luonnon monimuotoisuutta ja päätyvät sitten ruuaksi. Kaikkea tätä ja muuta Pohjois-Suomen elinvoimaa Olga haluaa eduskunnassa puolustaa. Siinä on pitkästi vaalittavia perinteitä. Ei sitä voi ohjata pakkopullana ulkoapäin. Kuka muu sen tekee, ellei keskusta?” Kun Oinas-Panuma alkaa puhua keskustalaisista lähipalveluista, jotka tarkoittavat esimerkiksi sitä, että lapsi voi mennä lähikouluun niin Helsingin keskustassa kuin Pudasjärven Panumalla, äänessä alkaa olla poliitikon soundi. Itselläni ei niissä ole tilejä. Toimittaja jää tavaamaan Oinas-Panuman lempirunoa, Nils-Aslak Valkeapään säkeitä Aurinko, isäni -teoksesta. ”Keskusta on liian pitkään tehnyt hektistä päivänpolitiikkaa, kantanut kriisien keskellä ankaraa vastuuta. Nykyisessä maailmantilanteessa PohjoisSuomen merkitys korostuu. Oinas-Panuma on itse yksi harvoista keskustalaisista someosaajista Youtube-kanavineen. Keskusta on kompromissikykyinen ja keskusteleva, mutta on meillä peiliin katsomisen paikka, jos perussuomalaisten eduskuntaryhmässä istuu entisiä keskustalaisia”, hän paasaa. Kodan seinällä on julisteessa Oinas-Panuman katraan poromerkit. Omansa on jokaisella lapsenlapsellakin. ”Pitää olla halu tehdä sisältöjä. Olgan merkki on perintöä mummun suvusta. ”Maa on erilainen/ kun sillä on asunut vaeltanut hikoillut palelluttanut/ Nähnyt päivän nousevan/katoavan ilmestyvän/ Maa on erilainen/ kun tietää täällä juuret tyvet.” Olga Oinas-Panuma kasvoi pahnanpohjimmaisena. Merkit siirtyvät sukupolvessa eteenpäin. Politiikka on ollut siinä rinnalla, ei pääasia.” Oinas-Panuma arvioi, ettei hänen ääniään kahmittu somella vaan perinteisellä jalkatyöllä. Se pitää huomata päätöksenteossa. Eikä turvallisuusaspektiakaan pidä unohtaa.” Sydäntä lähellä ovat myös koulutus ja sivistys sekä maaja metsätalous – ylipäätään arkielämän asiat. Ja esiteltävää vaikkapa ulkomaisille turisteille, joita PoroPanumalla käy vuosittain satoja. Iso osa viennistä ja tuonnista kulkee Itämereltä. Tärkeää on, että somevaikuttaminen lähtee keskustalaisista itsestään. Teen jatkuvasti pieniä ympäristötekoja: kierrätän, en osta pikamuotia, en lennä lomalentoja, harrastan luontojuttuja enkä käytä aikaani suoratoistopalveluihin.” “On jännä, että ainoa oikea tapa olla ilmastoystävällinen tuntuu olevan se, että asuu kerrostalossa ja syö kasvisruokaa”, hän puhahtaa. Kaksoiskuntalaisuus ja aluekysymykset kiinnostavat paljon.” Itseään Oinas-Panuma kuvaa syvänvihreäksi ihmiseksi. ”Alun perin olen tehnyt somea siksi, että haluan näyttää ihmisille, miten ihminen voi olla onnellinen sekä täällä että kaupungissa. 12.5.2023 23 – ties miten paljon sitä ennenkin. ”Yhteiskunnassa jyllää polarisaatio. Hän tietää, ettei sitä voi tehdä yksin. Sillä kai nämä vaalit pitkälle myös ratkaistiin. "Jokaisella sisaruksella on ollut oma tärkeä roolinsa elämässäni." Jokaisella perheenjäsenellä on omat poroja korvamerkit. Moni somessa vouhkaaja puhuu kasvokkain ihan normaalisti. Keskustan somepassiivisuus korjaantuu kyllä uuden sukupolven myötä.” VASAT ja veljenlapset odottavat Oinas-Panumaa poroaitauksessa. Ei ole pysähdytty miettimään, miksi keskusta haluaa olla täällä. MIKSIKÄHÄN syvänvihreys ja keskitie eivät enää kelvanneet ihmisille. ”Tarvitaan yhteistyötä yli puoluerajojen. Sinne on jo kiire
Hallitusta tuetaan, jos on aihetta. Toiseksi keskustan on oltava oppositiossa itsenäinen, ettei samaistuta vasemmalle eikä oikealle. TEKSTI: LAURI HEIKKILÄ. ”Oppositiossa on oltava todella juurevasti itsenäinen. Nyt on kuitenkin katsottava eteenpäin. Vaatii parkkiintunutta nahkaa ja kyvykkyyttä sietää kritiikkiä.” Suomenmaa kysyi keskustan vanhalta ja nuorelta kaartilta, miten puolueen pitäisi lähteä tekemään uudistustyötään. Hän korostaa kahta asiaa. ”Helpot vastaukset eivät riitä, pitää mennä syvemmälle. Kyllä se hetki vain on nyt. Samalla hän varoittaa, että vuoden 2024 presidentinja eurovaalit voivat asettaa keskustan syksystä alkaen vaaliasentoon, jossa myönteinen vaalisävy pakottaa kriittisen keskustelun taka-alalle. On oltava itsenäinen, ja se tarkoittaa totta kai, että keskusta voi tukea asiapohjalta hallitusta, jos siihen on oikeita perusteita maan edun kannalta.” TOINEN entinen puoluesihteeri Pekka Perttula on samoilla linjoilla, että perusteelliset keskustelut pitää aloittaa nyt keväällä. Hätiköityjä johtopäätöksiä ei pidä tehdä, eikä paniikkiin ole mitään syytä. Entinen puoluesihteeri, pitkän eduskuntauran tehnyt ministeri Seppo Kääriäinen korostaa, että tappiota on katsottava kahden tappion summana. Seuraaviin koitoksiin on aikaa vaikka kuinka paljon. 24 12.5.2023 Reportaasi Kenttä keskustelemaan K un puolueen tilaa arvioidaan, asioita pitää katsoa kaunistelematta ja pitkältä ajalta, viestittää usea kokenut ja nuorempikin keskustalainen. ”Minusta keskustan kannattaa puoluejohdossa ja -elimissä tutkia tilannetta ja tuntojaan, olla rehellinen itselleen. Ensinnäkin rauhallista harkintaa on tehtävä yhdessä ja paljon. 2019 ei olisi pitänyt mennä hallitukseen. Kahdeksan paikan menetystä edelsi jo vuoden 2019 vaaleissa 18 paikan menetys. Keskusta romahti vaaleissa 23 kansanedustajan puolueeksi, mikä on pienin lukema vuoden 1916 vaalituloksen jälkeen. Keskusta ei voi samaistua oppositiossa mihinkään toiseen puolueeseen. Monta aivoriihityyppistä keskustelua tarvitaan kevään ja kesän aikana ennen syksyn poliittista sesonkia”, Kääriäinen arvioi
Keskusta on aina elänyt ja elää jatkossakin kansalaisten keskellä ja kansalaisten kanssa. ”Nyt kun Kyösti Kallion syntymästä on kulunut 150 vuotta, tämä pitää hyödyntää joka piirissä ja järjestää Kallion juhlaseminaareja. Käydään läpi perusasioita, miten Kalliosta ja Santeri Alkiosta alkaen maalaisliitto–keskusta-aate on vaikuttanut suomalaisen yhteiskunnan kehittymiseen ja kehittämiseen sekä kansanvaltaisen järjestelmän turvaamiseen”, Anttila linjaa. ”Minua kiehtoo suhde maahan. Vaikea kausi on tulossa.” ”Tästäkin noustaan yhdessä, mutta se vaatii työtä, työtä ja työtä.” KESKUSTAN nuori polvi ei tunnetusti pelkää olla piikki puolueen lihassa. Keskustan erinomainen kyky on Perttulan mukaan ollut kyky tuoda vastaparit sisälleen niin, että niistä onkin tullut yhteistä asiaa palvelevia vastinpareja. Perttulan mukaan on katsottava paitsi eteenpäin myös taaksepäin. ”Käsitykseni on, että jos nykynuori ei tiedä mitään keskustan historiasta, ei hän pysty kestävästi puolueen uutta tulevaisuutta suunnittelemaan.” Oleellisinta on palauttaa suora yhteys kansalaisiin. Parhaimmillaan keskusta on ollut edistysja valistusliike.” KANSANLIIKKEEN syvävirtausten sekä tiedon voimaa korostaa myös pitkän parlamentaarikon uran tehnyt ja Kääriäisen tavoin ministerin arvonimen saanut Sirkka-Liisa Anttila. Toivo on nuorissa sikälikin, että keskustan nuorisokannatus on enemmän kuin tuplaantunut viimeisen reilun vuoden aikana 4–5 prosentin tasosta 11–12 prosentin tasolle. Pitää löytää vastaukset sille, miten vastataan odotuksiin”, Perttula listaa. Organisoituminen pitää käydä perusteellisesti läpi. 12.5.2023 25 ”Keskustan pitää rakentaa 2020-luvulla 2030-lukua. Keskisuurena keskusta ei pärjää, Perttula varoittaa. Pitää olla tiedollinen ylivoima, sitten pystymme haastamaan kenet tahansa. Perttula nostaa esille aatteellisia johtoajatuksia, jotka voidaan hyvin tuoda alkuajoilta tähän päivään. ”Unohdimme tämän. Joka piirissä on analysoitava, miten vaaleissa onnistuttiin. Tämä on suuri haaste. Tänä aikana keskustanuorten puheenM a ri a Se pp ä lä Oppositiossa on oltava todella juurevasti itsenäinen. Hänen mukaansa tiedollinen osaaminen lyötiin laimin kaksi viimeistä vaalikautta. ”Eduskuntaryhmän tulee perustaa työryhmiä, jotka perehtyvät eri aihepiireihin. Keskustan pitää tehdä töitä, että tutkimusja muun tiedon kautta analysoimme parhaiten eri sektorien kehitystarpeet.” PERTTULA muistuttaa, että keskusta puhuttelee parhaimmillaan kaikkia suomalaisia. Ja miten piirin toiminta vastaa tämän päivän haasteisiin”, Anttila korostaa. Maahenki, perusajatus tasapainosta luonnon varjelussa ja hyödyntämisessä. Pekka Perttula. Suomenmaan haastattelemat nuoret vaikuttajat näkevätkin, että keskustan on nyt kestettävät piikit ja löydettävä itsensä uudelleen. ”Mediaja nettimaailma on kehittynyt niin paljon, että me olemme vasta lapsenkengissä siinä. Prosessi oli pitkä ja vaikea, mutta suomalaiset tulivat yllättävän ehyinä ulos tilanteesta.” Elimellinen osa keskustaa onkin, että se on suuri puolue, joka tuo monenlaiset ihmiset yhteen. Taloudellisesti kun miettii, niin vasta neljäs sukupolvi tekee siitä taloudellista tulosta, mutta aiemmat ovat jo ajaneet asiaa.” Kansanvalta on toinen suuri kertomus. ”120 vuoden perspektiivi on hyvä tukkipuun kierto pohjoisessa Suomessa. Järjestötyö on henkitoreissaan, ja johtopäätökset on tehtävä. Sirkka-Liisa Anttilan silmissä tulevaisuuden vahva keskusta näyttää hyvin toisenlaiselta kuin mitä se on nyt. On mentävä aivan puolueen juurille 120 vuoden taakse, syväidentiteettiin. Se, miten se tehdään sukupolvet yhdistävällä tavalla, antaa perspektiiviä”, Perttula sanoo. ”EU-jäsenyys on hyvä esimerkki. Keskustan vahvuus on ollut olla sovitteleva voima ei vain vasemmiston ja oikeiston välillä vaan myös kansan ja valtion välillä. Seppo Kääriäinen Ja ak k o M a rtik a i ne n Parhaimmillaan keskusta on ollut edistysja valistusliike. Samalla meiltä odotetaan selkeitä kansankielisiä linjauksia, että ihmiset tietävät, mitä tavoittelemme. Tuleva oppositiokausi antaa paljon mahdollisuuksia, mutta Anttila korostaa, että oppositioinnon keskelläkin on lopetettava erään asian laiminlyönti. Esimerkiksi osa perussuomalaisten uusista edustajista rakensi kampanjansa vain verkossa. ”Se luonne on hyvä nähdä, miten keskusta asemoitui kansanvaltaa ajaneena kansanliikkeenä ja sivistysliikkeenä, miten keskusta näistä kasvoi vahvaksi valtiolliseksi vaikuttajaksi. Aatteen juurista on luontevaa lähteä liikkeelle juhlavuoden hengellä
KESKUSTAOPISKELIJOITA luotsaava Olivia Löytänen toivoo, että erilaiset keskustalaiset tuodaan nyt yhteen. Kaupunkilaisillekin luonto voi olla läheinen asia. Tällä tavalla toimivaa puoluetta ei pitkällä aikavälillä enää ole.” ”Parhaimmillaan keskusta puhuttelee kaikkia keskelläolon, sentrismin, kielellä. Voimme tehdä politiikkaa, jolla elämisen mahdollisuudet säilytetään kaikkialla”, Immonen luottaa. ”Nykyään ei jakseta enää niin paljon lukea pidempiä tekstejä, ja nuoriin vetoavaa visuaalista viestintää tarvitaan. Kokoavat keskustelut ovat todella tarpeen.” Aatteellisissa kysymyksissä kannattaa lähteä liikkeelle yhdistävistä asioista. Helposti katsottavilla videoilla nuori voi saada jotain irti keskustan politiikasta.” SATAKUNNAN vaalipiiriä edustava Joonas Immonen ja Savo-Karjalaa edustava Auli Piiparinen tekivät hyvät tulokset eduskuntavaaleissa nuorina ehdokkaina. Sirkka-Liisa Anttila Ja ri L a uk ka ne n Parhaimmillaan keskusta puhuttelee kaikkia keskelläolon, sentrismin, kielellä. ”Omalta äänestäjäkunnalta ja ei-keskustalaisilta liikkuvilta äänestäjiltä sain vahvaa viestiä maanläheisestä ja luonnonläheisestä maaja metsätalouspolitiikasta. Tämä ei ole joko–taivaan sekä– että-kysymys.” Immonen viittaa myös kaupunkien ja maaseudun välimuotoihin. Hän muistuttaa, että pelkästään peruskannatusalueiden ”takaisinvoittamiseen” ei pidä jumittua. ”Osalle keskustan sisälläkin vihreä siirtymä on kirosana, osalle tärkeä asia ja itsestäänselvyys. ”Enemmän pitäisi pitää agendalla keskustan luontosuhdetta. Tämä kertoo siitä, että keskustalla ei itsellään ole annettavaa.” Arvoakselilla yleispuolue ei Sandroosin mukaan pärjää, ja ainoa oikea paikka keskustalle onkin vasemmisto–oikeisto-akseli. Etenkin metsät puhuttivat paljon. ”Kun on puhuttu rakennemuutoksesta ja maaseudun autioitumisesta, unohdetaan, että suurten keskusten ulkopuolella asuu yhä yli kolme miljoonaa suomalaista.” ”Keskustan politiikan lähtökohtana pitää olla koko Suomi ja vahvat maakunnat. 26 12.5.2023 johtajana toiminut Aleksi Sandroos toteaa, että keskustan on ymmärrettävä olevansa nyt keskisuuri puolue ja muutettava sen myötä rakenteitaan ennen kuin uutta nousua rakennetaan. Hän toivoo myös suoraa puhetta maataloudesta, maaseudusta ja maakunnista sen sijaan, että piilotellaan aluepoliJa ak k o M a rtik a i ne n Keskusta on aina elänyt ja elää jatkossakin kansalaisten keskellä. Ympäristöasiat kytkeytyvät molempien mielestä hyvin luontevasti aluepolitiikkaan. Maaseudun väki vähenee väistämättä, ja maaseudun asiassa äänestäjän kannalta perussuomalaisten populismi toimii paremmin.” Kohderyhmäajattelusta Sandroos varoittaa. Olivia Löytänen. Uuden ajan maahenki ottaa mukaan kaikki alueet, myös kaupungit. Aatteellinen uudistustyö on nuorisojohtajan mielestä epäonnistunut täydellisesti. Siinä pitää pysyä perässä ja etenkin ennakoivasti edellä”, Löytänen kannustaa. Keskustassa yhdistyy sosiaalinen, ekologinen ja taloudellinen tasapaino”, Immonen korostaa. ”Sekä oikeiston että vasemmiston kanssa kannatus romahti. Aleksi Sandroos S u o m en m a a n a r k i s to Yhdistävistä tekijöistä on helppo lähteä liikkeelle, ja siirtyä sitten vaikeampiin, keskustalaisia jakaviin teemoihin. On erilaisia kotiseutuja”, Piiparinen muistuttaa. Sitä kautta haetaan heitä, jotka ovat meidän kanssamme samaa mieltä”, Sandroos korostaa. ”Maanläheisyys, luonnon puolustaminen ja arvostaminen on syvää keskustalaisuutta. Jos lähdetään taas siihen, että haetaan tuota ryhmää kokoomuksen, tuota perussuomalaisten, tuota SDP:n suunnalta, niin se ei toimi. ”Ja vain maataloudessa pärjätään. Vaalikentillä huomasi, että kun perusteli näkökulmiaan, niin huomattiin, että hei, olemmekin samalla puolella, vaikka aluksi näytti, että ollaan eri linjoilla”, Piiparinen kannustaa ympäristöja muuhun keskusteluun. Moni ajattelee, että vain maaseudun ja syrjäseutujen asialla noustaan, mutta ei tuloksen nostaminen siellä suurenna puoluetta paljon.” Viestinnässä asento on otettava etukenoiseksi. He korostavat, että keskustalta vaaditaan erityisesti näkemyksiä luonnon ja ympäristön suhteen. SavoKarjalassa nähdään, että metsiä saa yhä käyttää ja niitä tarvitaan myös suojeltavaksi. Se, että ollaan yhtä maan kanssa ja sitä viljellään ja varjellaan. ”On todella tärkeää lähteä kuulemaan koko kenttää ja osallistaa sisarjärjestöjä aktiivisesti. Asiakysymyksissä keskustalla on Sandroosin mukaan tällä hetkellä annettavaa vain maaseudun ja maatalouden asiassa. ”Etelän vaalipiireihin ja kaupunkeihin pitää nyt lähteä panostamaan. Meidän pitää valita oma suunta ja selvittää, mitä mieltä olemme tulevaisuuden yhteiskunnasta. Yhdistävistä tekijöistä on helppo lähteä liikkeelle, ja siirtyä sitten vaikeampiin, keskustalaisia jakaviin teemoihin”, Löytänen katsoo. Mitä olen huomannut keskustalaisten keskusteluissa, niin näkemyksiä on todella paljon erilaisia siitä, mikä on ajanut puolueen tähän tilaan. Biotaloudesta pitää puhua rohkeasti. Kaupungeissakin lähiluonto on tärkeässä roolissa ja niistäkin löytyy retkeilyja myös metsästysmaastoja. ”Nyt vain omat kannat, arvot ja ajatukset yhteen. ”Puhutaan ensin kaikille tärkeistä asioista, kuten sivistysja aluepolitiikasta. ”Sekin muuttuu, millainen viestintä ihmisiä kiinnostaa
Malm, Nina 54 115,000 8 180 Kansanedustaja, Imatra 2. Valtola, Oskari 12 673,750 4 335 Työterveyshuollon erikoislääkäri, Mikkeli 15. päivänä huhtikuuta 2023 KAAKKOIS-SUOMEN VAALIPIIRILAUTAKUNTA Markku Himanen Annaliisa Leinonen Puheenjohtaja Sihteeri. Laakso, Sheikki 52 026,000 7 635 Kansanedustaja, Kouvola 3. Strandman, Jaana 17 342,000 5 179 Erityisopettaja, kasvatustieteen maisteri, Mikkeli 10. Kallio, Vesa 31 063,000 5 663 Toiminnanjohtaja, maaja metsätaloustieteiden maisteri, Mikkeli 5. ”Keskustanuoria ja puoluetta pitää tuoda lähemmäs toisiaan. Nuoret ehdokkaat tyrmäävät ajatuksen, että nuoria pitäisi katsoa politiikassa vain yhtenä ryhmänä, jota kiinnostavat vain niin sanotut nuorten asiat. Välillä tuntuu, että nuorisoja opiskelijajärjestöt noteerataan vain juhlapuheissa”, Immonen harmittelee. Kopra, Jukka 16 898,333 5 731 Kansanedustaja, diplomi-insinööri, Lappeenranta 11. Mikkonen, Anna-Kristiina 18 038,333 5 483 Filosofian maisteri, Savonlinna 9. Kaunisto, Ville 25 347,500 7 224 Kansanedustaja, Kouvola 8. ”Hieman kyllästyin vaalikentillä siihen lauseeseen, että sinä keräät niitä nuorten ääniä. päivänä 2023 toimitettujen eduskuntavaalien tuloksen ja ilmoittaa, että seuraavat henkilöt ovat tulleet valituiksi toimimaan kansanedustajina: Vertausluku Äänimäärä 1. Mikkelissä 5. Mäkelä, Jani 13 006,500 5 160 Järjestelmäasiantuntija, Lappeenranta 14. ”Nuoria lähellä olevat asiat ovat ihan normaaleja kysymyksiä, kuten polttoaineiden hinta. ”Olisi hyvä, että keskusteluja käytäisiin yli järjestörajojen niin, että emopuolueen kanssa läsnä olisivat nuoriso-, opiskelijaja naisjärjestö”, Piiparinen kannustaa puoluetta ja piirejä. Kosonen, Hanna 15 531,500 5 147 Kansanedustaja, Filosofian maisteri, Savonlinna 12 Werning, Paula 13 528,750 5 046 Kansanedustaja, sairaanhoitaja, Kouvola 13. Nuorisojärjestö on selkeästi oma järjestönsä, mutta samasta linjasta veistetty puolueen kanssa. Häkkänen, Antti 50 695,000 21 378 Kansanedustaja, lakimies, Mäntyharju 4. Nuorten politiikkaa ei pidä ulkoistaa politiikan asialistasta”, Immonen huomauttaa. Eerola, Juho 26 013,000 5 849 Kansanedustaja, Kotka 7. 12.5.2023 27 tiikkakattotermin alla. Joonas Immonen Ja ri L a uk ka ne n Jäseniä pitää törmäyttää toisiinsa muutenkin kuin vaaleissa. Auli Piiparinen TIEDOKSIPANO KAAKKOIS-SUOMEN VAALIPIIRILAUTAKUNTA on tänään vahvistanut huhtikuun 2. Toki se kertoo, että arvostetaan, mutta kyllä läpimeno vaatii ylisukupolvista työtä ja tukiryhmiin tarvitaan eri ikäisiä”, Piiparinen sanoo. Kymäläinen, Suna 27 057,500 5 810 Kansanedustaja, Ruokolahti 6. Holopainen Hanna 11 721,000 2 762 Kansanedustaja, diplomi-insinööri, Lappeenranta KANSANEDUSTAJANPAIKAN JOUTUESSA AVOIMEKSI TULEVAT VARAHENKILÖINÄ KANSANEDUSTAJIEN Malm, Kymäläinen, Mikkonen ja Werning tilalle Paatero, Sirpa, yhteiskuntatieteiden maisteri, toimittaja, Kouvola Laakso, Eerola, Strandman ja Mäkelä tilalle Härkönen, Timo kansanedustaja, Savonlinna Häkkänen, Kaunisto, Kopra ja Valtola tilalle Brandt-Ahde, Linda, rakennusinsinööri, Kouvola Kallio ja Kosonen tilalle Torniainen, Ari, kansanedustaja, rakennusinsinööri, Lappeenranta Holopainen tilalle Aikio, Jenni, kalastusalan yrittäjä, Kotka Vaalipiirilautakunnan päätökseen, jolla vaalien tulos on vahvistettu, saa hakea muutosta valittamalla Itä-Suomen hallinto-oikeuteen 14 päivän kuluessa siitä, kun vaalien tulos on julkaistu. ”Jäseniä pitää törmäyttää toisiinsa muutenkin kuin vaaleissa.” A nn e Hie va ne n Nuorten politiikkaa ei pidä ulkoistaa politiikan asialistasta. Nuoria ei saa ulkoistaa myöskään keskustan uudistuskeskusteluista
Kokemuksesta ja muiden ohjaamisesta sanoisin, että ensin höyrytään treeneistä, sitten pelitavasta ja sitten tulee johtaminen. Leijonakuningas ja uran opit TEKSTI: SUSANNA LUIKKU KUVAT: SUOMEN JÄÄKIEKKOLIITTO KOHTA ne ovat taas täällä: jokavuotiset MM-kiekkokarnevaalit, jolloin enimmillään lähes kolme miljoonaa suomalaista seuraa miesten maajoukkueen otteluita. Muutkin pitää tietysti hallita, mutta viimeinen on tärkein – ja myös se, mihin homma useimmiten hyytyy.” Henki, sitoutuminen, yksilöiden vahvuuksien ja persoonien huomioiminen niin, että kokonaisuus ei kärsi. Jälkimmäisistä etenkin maalivahtiosasto on kivikova, kärkenä Nashvillen Juuse Saros ja Kevin Lankinen. Periaatteessa yksinkertaisia asioita, käytännössä usein kaikkea muuta – missä tahansa yhteisössä, saati sitten kiekkoilun ja kilpaurheilun absoluuttisella huipulla. ”Olemme Lehtisen Jeren (GM) kanssa kartoittaneet läpi kauden NHL-pelaajien tilannetta ja käyneet paikan päällä seurantamatkoilla. Valmennusjohdon käsissä on positiivinen ongelma: Suomi tuottaa jatkuvasti laatupelaajia. Eikä kukaan ole siinä valmis, mutta koen, että luottamus on avainasemassa. Liigan ja muiden Euroopan pääsarjoja pelataan viimeistelyleirien ja ottelujen aikana, ja NHL:stä vapautui tänä vuonna iso joukko pudotuspelien ulkopuolelle jääneitä suomalaispelaajia. Kotikisat ovat pelaajille elämys, mutta myös painekattila. Päävalmentajana olympiakultaa, kolme maailmanmestaruutta ja läjän himmeämpiä mitaleita voittanut mies sanoo, että eniten on muuttunut ymmärrys siitä, mitä johtaminen on ja miten ihmisten kanssa toimitaan. PALJON on tapahtunut sen jälkeen, kun HPK:ssa mainetta niittänyt riihimäkeläinen Jalonen aloitti Leijonissa kakkosvalmentajana vuonna 2007. SM-liigassakin on Jalosen mukaan monta yksilöä, jotka kamppailevat kisapaikoista viimeiseen asti. Hallitsevan maailmanmestarin Leijonien päävalmentaja Jukka Jalonen joukkoineen on valmistautunut Latvian kanssa jaettuna järjestettäviin kotikisoihin (12.?28. 28 12.5.2023 Jukka Jalonen on noussut kansakunnan kaapin päälle voittamalla mestaruuksia, mutta itse hän kokee valmentajuuden ratkaisevimmaksi osaksi ihmisjohtamisen oppimisen. Keitä saa mukaan, keitä ei saa, tuleeko loukkaantumisia, mitä NHL:n päästä kuuluu, miten lopullinen kokoonpano säädetään ja niin edelleen”, hän sanoo. Hän korostaa, ettei Henkilö. Kun luottaa itseensä, uskaltaa luottaa toisiinkin: delegoida, antaa autonomiaa pelaajille ja silti pitää langat käsissään”, Jalonen sanoo. ”Johtamisen oppimisprosessia ei oikein voi nopeuttaa tai oikaista, se tapahtuu virheiden kautta. Leijonaluotsina Jalonen on myös se, joka vie koko maajoukkueja jääkiekkoyhteisöä eteenpäin. ”Valmentajuudessa on tavallaan kolme tasoa, johon keskitytään eniten. Tai no, totta kai kokemus ja pärjääminen tuo varmuutta, mutta joukkueen rakennus alkaa joka kerta alusta. On tärkeää hahmottaa pelaajien perusarki, valmiudet ja tuntemukset”, Jalonen kertaa. Suomelta odotetaan käytännössä aina mestaruutta tai vähintään mitalia, ja MM-kisoja seuraavat nekin, jotka eivät muuten ole jääkiekon tai välttämättä edes urheilun suurkuluttajia. ”Menestys on tietysti hienoa, mutta sillä ei tee mitään, kun seuraava projekti alkaa. toukokuuta) samoin kuin aina
”Tässä iässä täytyy ottaa jo vähän iisimmin ja olla vähemmällä repimisellä”, hän kuittaa.. 12.5.2023 29 Golfia, kalastusta ja kuntosaliharjoittelua harrastava Jalonen sai tekonivelen toiseen polveensa
Jääkiekon asema ykköslajina tuo vastuuta, mutta hän pyrkii pitämään perspektiivin ja suhteellisuudentajun mukana. Jukka Jalonen vie Leijonat jo 11:sta MM-kisoihin päävalmentajana. Kyse on kuitenkin vain pelistä.” Mistä Jalonen toivoo, että hänet muistetaan, kun aktiiviura kiekkoluotsina joskus päättyy. 30 ole olemassa yhtä totuutta eivätkä aikuisten ammattilaisten opit ole sellaisinaan siirrettävissä muille tasoille. Ilman tuota kokemusta en välttämättä olisi enää lähtenyt aikuis-Leijonien peräsimeen.” Isoin muutos Jalosen mukaan on tapahtunut siitä, miten pelaajia kohdellaan ja palaute annetaan. ”Roolini on lähinnä kertoa kansainvälisen pelien vaatimustasosta ja opeista liigan ja junioripuolen suuntaan, ei sanella miten pitäisi pelata. Jääkiekko ei ole maailmasta irrallinen saareke eikä uusien sukupolvien pelaajia voi johtaa yhtä autoritaarisin ottein kuin takavuosina. Pitää itsekin miettiä, mihin kaikkeen kannattaa lähteä mukaan”, hän kommentoi. Privaattiminässä on enemmän huumorintajua, iloisuutta ja joustoa. Suomi kohtaa A-lohkon avausottelussa 12. Julkisuudessa on hyvät ja huonot puolensa, mutta tällä paikalla täytyy kestää pelin henki ja olla median käytettävissä. ”Täytyy muistaa, että tuolloin Venäjän johdon politiikkaan ja tekoihin ei juuri puututtu millään kansainvälisen toiminnan tasolla. Kun luottaa itseensÄ, uskaltaa luottaa toisiinkin. Naiivia tai ei, keskityin itsekin vain kiekkohommiin, jotka molemmissa seuroissa hoidettiin viimeisen päälle. 12.5.2023 H eik ki Sa uk ko m aa / Le hti ku va. Tärkeitä kokemuksia on uralla paljon, mutta Jalonen nimeää myös KHL-valmennuksen Pietarin SKA:ssa (2012?2014) ja Helsingin Jokereissa (2016?2018) ammatillisesti kehittäviksi pesteiksi. ”Käyn luennoimassa johtamisesta yrityksissä, mutta en kuvittele tietäväni kaikesta kaikkea. Jalosta alkaa naurattaa, kun häneltä kysyy, tuntuvatko suhteessa itseen yhä nuoremmat pelaajat hänestä jo pikkupojilta. Lajirajat ylittävä yhteistyö on myös tärkeä juttu, ja siinä on menty eteenpäin.” Usko on lujaa luottamusta, myös siihen, mikä ei päällepäin näy. ”Ehkä julkinen Jalonen on yhä vähän tosikompi. Tätä hän pääsi toden teolla testaamaan alle 20-vuotiaiden maajoukkueen päävalmentajana, kun vuoden 2016 kotikisat päättyivät MM-kultaan ja suoranaiseen hysteriaan etenkin Sebastian Ahon, Patrik Laineen ja Jesse Puljujärven ympärillä. ”No nyt pistit pahan… Ehkä menestyksen kulttuurin vahvistamisesta ja siitä, että uskotaan olevan mahdollista tehdä tiukassa paikassa parhaansa ja ylikin. Pelitavan toteutus ja soveltuvuus kulloiseenkin tilanteeseen on oleellinen, ei tapa sinänsä.” KASVOT ja saavutukset ovat tutut useimmille suomalaisille, mutta mies niiden takana harvemmalle. JUKKA JALONEN täytti 60 vuotta viime marraskuussa. Maailmani ei kuitenkaan kaadu, jos NHL jää kokematta. Olimme ostaneet talon Kuopiosta, pojat olivat alle kouluikäisiä ja palkanmaksu katkeamassa kahden viikon päästä. Kun perusta on kunnossa, on helpompi astua taas niiden miljoonien silmien eteen. Etenkin nuorempana tiukasti yksityisyyttään vaalinut Jalonen on tullut iän myötä rennommaksi, mutta ei silti erityisesti nauti julkisuudessa olosta. toukokuuta USA:n Tampereella. ”Realismia on, ettei tällä taustalle pääse suoraan NHL-joukkueen ykkösvalmentajaksi, vaikka olisi kuinka monta arvokisamestaruutta. Ne mahdollistivat nousemisen taas pykälää paremmaksi maajoukkueluotsiksi. ”Ennen se saattoi olla aika tylyäkin meininkiä, nyt pitää miettiä vähän tarkemmin, mitä ja miten sanoo. ”Vaikein hetki valmentajana on yhä se, kun KalPa, jonka kanssa minulla oli kahden vuoden sopimus, meni konkurssiin heinäkuussa 1999. Mutta jälkikäteen voi sanoa, että siitä seurannut lähtö Englantiin valmentamaan ja koko kuopasta nousu on yksi avaintekijä siihen, missä ollaan tänä päivänä”, hän muistelee. NHL-valmentajuus on yhä tavoite, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Olen tyytyväinen näinkin.” Jalonen on kysytty vieras myös kiekkokuvioiden ulkopuolelle. Eikä kotoa tule kukaan hakemaan: olen ollut aika passiivinen siihen suuntaan, mutta nyt aktivoinut. Yli 30 vuoden yhteiselo Sari-vaimon kanssa ja jo aikuisiksi ehtineet pojat Jesper ja Jimi ovat elämän peruskiviä, joita ”maailman tärkein turha asia” eli jääkiekko ei heiluttele. Ei varmaan tarvitse kerrata, keitä kaikkia siitä ryhmästä on noussut NHL:n huipulle. Sittemmin tilanne on tietysti muuttunut totaalisesti, ja urheilun on toimittava sen mukaan – mutta en kadu, että olen valmentanut noita huippujoukkueita”, Jalonen kommentoi. Viimeksi Jalonen lähti mukaan asunnottomuutta torjuvan Y-säätiön kampanjaan, koska koki asian sen arvoiseksi ja yhteiskunnalliseksi tärkeäksi. Ja se on loppupeleissä vain hyvä juttu, kaikille.” JUURI NYT ajatukset ovat täysin MM-kisoissa, mutta Jalonen ei muutenkaan enää suunnittele elämäänsä kovin tarkasti. ”En tunne itseäni vanhaksi, vaikka teen töitä hyvinkin nuorten kaverien kanssa. Nuorten Leijonien projekti oli upea kokemus: koko ajan tunne, into ja yleinen meininki tapissa, ja silti joukkue pelasi kuin aikamiehet
Valtakunnan politiikan ykköspaikka on kuormittava, hektinen ja täynnä paineita, ex-erityisavustajat kertovat. Eikä hän ole ainoa. 12.5.2023 31 TEKSTI: SAMULI VÄNTTILÄ Sanna Marin sanoi kestokykynsä olleen koetuksella pääministerivuosina. Reportaasi Rankka pesti H eik ki Sa uk ko m aa / Le hti ku va
Pääministerin pesti eroaa kuitenkin niistä siinä, että valmiudessa on oltava aina, 24/7. Hän toimi Kataisen erityisavustajana 2011–2012 sekä Stubbin erityisavustajana kesäkuusta lokakuuhun 2014. Ohjeiden antajia ja mielipiteiden esittäjiä riittää. Eivätkä sanojat ole ketä tahansa. Pääministeri ei voi väistää sellaisten asioiden kohdalla vastuuta. Jo se pelkästään aiheuttaa painetta. Romakkaniemi huomauttaa, että viime aikojen pääministerit ovat saaneet työpöydälleen niin vaalirahasotkua, finanssikriisiä, eurokriisiä, pakolaiskriisiä, pandemiaa, sotaa kuin Nato-prosessiakin. Pa ulii na Po hja la Ja ri La uk ka ne n M ari a Se pp älä. Ne on poimittu pääministereinä toimineiden Jyrki Kataisen (kok.), Antti Rinteen (sd.), Juha Sipilän (kesk.) ja Sanna Marinin (sd.) julkisista kommenteista. Kommentit eivät anna kovin mairittelevaa kuvaa valtakunnan politiikan ykköspaikasta. Onko pääministerin toimesta tullut liian raskas. “Moni ihminen haluaa, että sinä epäonnistut. Hän joutuu olemaan kalenterin orja”, kuvaa Dimitri Qvintus. Matti pärjäsi hyvin siinä. Pääministerin eteen tulevat ongelmat voivat koskea mitä vain aihealuetta. “Täytyy olla todella mestarillinen itsensä johtaja. Sen jälkeen Qvintus on toiminut lääkeyhtiö Bayerin Suomen yhteiskuntasuhdepäällikkönä. Ne alkavat aamuvarhaisella ja päättyvät iltamyöhään. Se on minusta sairasta”, kuvasi puolestaan ex-pääministeri Alexander Stubb (kok.). Pääministeri johtaa työssään poikkeuksellisen monta organisaatiota. Hän oli hyvä hallitsemaan kokonaisuuksia, tekemään päätöksiä ja viipaloimaan ajankäyttöä”, Vimpari kuvaa. Se on raskasta paitsi fyysisesti, myös henkisesti. Pääministeri on kaikkien ministerien ja virkakunnan johtaja.” Vimpari ei ole näkemyksensä kanssa yksin. Aina voi tapahtua jotain, aina pitää olla tavoitettavissa. Pääministeri osallistuu esimerkiksi Eurooppa-neuvoston kokouksiin melkein kuukausittain. Nykyään keskustan eduskuntaryhmän pääsihteerinä työskentelevä Vimpari toimi aikanaan sekä Matti Vanhasen että Mari Kiviniemen esikunnassa. Politiikassa ratkotaan koko ajan asioita, jotka ovat jollain tavalla huonosti. Nykyään Romakkaniemi on Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja. Anna-Mari Vimpari. “Pääministeri on pääministeri joka ikisessä tilanteessa. Vimparin mukaan pääministerin työhön liittyy paitsi laaja valta myös laaja vastuu. “Hän johtaa omaa puoluetta, osin omaa eduskuntaryhmää, hallitusta, hallituspuolueiden puheenjohtajista koostuvaa erillistä ydinryhmää, valtioneuvostoa. Samaa mieltä työn kuormittavuudesta ovat kaikki muutkin pääministerien ex-erityisavustajat, joita tähän juttuun on haastateltu yhteensä neljä. Paljon istutaan kokouksissa. 32 12.5.2023 H enkisesti raskasta.” “Kyynisyys uhkaa.” “Kansakunnan kusitolppa.” “Kestokykyni on ollut koetuksella.” Äkkiseltään ei arvaisi, että tällaisilla määreillä on kuvattu Suomen kenties yhtä halutuinta asemaa: pääministerin pestiä. Hän toimi pääministeri Rinteen erityisavustajana kesäkuusta joulukuuhun 2019 sekä pääministeri Marinin erityisavustajana joulukuusta 2019 huhtikuulle 2020. Mitään toista pöytää ei ole, johon asiat voisi siirtää. “Muistan ohjeen, että syö ja käy vessassa aina kun voit”, Vimpari kuvailee. Matti Vanhanen. Pitää osata priorisoida ja keskittyä olennaiseen. “PÄÄMINISTERIN työ ja koko elämä on minuutti minuutilta aikataulutettua. Koskaan ei voi heittäytyä täysin vapaalle.” Yllättäen eteen tulevat asiat saattavat olla mittaluokaltaan järisyttäviä, sanoo Juho Romakkaniemi. Hänen mukaansa pääministerin täytyy tottua siihen, että kaikki kanavat ovat jatkuvasti täynnä. Qvintus sanoo, että myös sektoriministerien ja muiden johtajien työ on raskasta. Ratkominen ei ole helppoa, sillä asioista, keinoista ja tavoitteista voi olla isojakin ristiriitoja. Päälle tulevat matkustelut. Pääministerin työssä päivät ovat ylipitkiä. Päälle tulevat lukuisat toiveet ja vaatimukset siitä, mihin pääministerin edellytettäisiin osallistuvan. Mari Kiviniemi. “ON SE todella rankkaa ja kuormittavaa”, sanoo kahden pääministerin erityisavustajana työskennellyt Anna-Mari Vimpari
Nykyään hän työskentelee lääkeyhtiö Novartiksen Suomen yhteiskuntasuhdejohtajana. Tietotyön ongelmia kuvaa Mannevuon mukaan sekin, että poliitikot kokevat yksinäisyyttä. Sipilän hallitus joutui tekemään hankalia päätöksiä. Poliitikot kokevat painetta siitä, ehtivätkö he tehdä työnsä kunnolla. Sitä on välillä ulkopuolelta hankala käsittää.” Mannevuon mukaan suuri tiedon määrä aiheuttaa helposti stressiä. Siitä muodostuu aika stressaava kokonaisuus, kun aikataulu on tiukka, paine kova, virheitä seurataan jatkuvasti ja pieniä tai isompia tulipaloja syttyy koko ajan.” Suomalaisessa poliittisessa järjestelmässä pääministeri on lähes aina myös puolueensa puheenjohtaja. Mannevuon mukaan pääministerin työssä korostuvat moninkertaisesti samat kuormittavuustekijät kuin kansanedustajilla. Puolueen kannatus laski, kevään 2019 eduskuntavaalit päättyivät murskatappioon. Mannevuon mukaan pääministeri Marinin poikkeuksellisen laaja somesuosio voi vahvistaa mielikuvia siitä, että poliitikon pitäisi olla todella suosittu somessa. “Suosiolla ei aina ole tekemistä sen kanssa, kuinka hyvin poliitikko toimii omassa yhteisössään. Asioita ei mietiskellä niin paljon yhdessä, vaan näkökulmat muodostetaan nopeasti ja räväkästi somessa. Alexander Stubb. Mannevuo on urallaan tutkinut suomalaisten kansanedustajien työn kuormittavuutta sekä viestintätoimistojen valtaa. “Käsiteltävien asioiden määrä on massiivinen. Politiikka on kansainvälistynyt ja asiat muuttuneet monimutkaisemmiksi. Päälle tulevat puolueen erilaiset kokoukset ja tilaisuudet, joissa puheenjohtajan Juho Romakkaniemi. Ne herättivät voimakasta kritiikkiä myös keskustan sisällä. Tärkeintä on näkyvyys. Ja ri La uk ka ne n M art ti Ka in ula in en Ja ri La uk ka ne n. Se taas kasvattaa viestintätoimistojen valtaa. Arvostelu on välillä todella kovaa. Se lisää haasteita, sanovat kaikki erityisavustajat. “Harvoin politiikassa päätökset ovat sellaisia, että sen voi sanoa olevan kokonaan hyvä. Mutta paljon joutuu oppimaan ja oman kuormansa se aiheuttaa.” PÄÄMINISTERIN työ heijastelee laajempia modernin tietotyön haasteita, sanoo poliittisen historian tutkijatohtori Mona Mannevuo Turun yliopistosta. “Asiapoliitikkona ei saa huomiota. Ryöpytys on luonnollista, mutta vaikuttaa ilmapiiriin”, Kärkkäinen sanoo. Pääministerin työ itsessään vaatii todella paljon, mutta siitä huolimatta puheenjohtajan odotetaan antavan aikaa myös puolueelle. 12.5.2023 33 “Ei ole olemassa hallitusta, joka saisi tehdä vain normaalia työtään. Aina on jotain, johon ei ole voitu varautua”, Romakkaniemi sanoo. Jos politiikassa toimiva ihminen kokee, ettei hän täytä mielikuvien asettamia odotuksia, voi hän hakea menestymisen toivossa apua esimerkiksi viestintätoimistoista. Sipilän erityisavustajana syksystä 2018 kesään 2019 toimineen Eeva Kärkkäisen mukaan kritiikkiä tulee helposti joka suunnasta: omasta puolueesta, muilta puolueilta, toimittajilta, julkisesta keskustelusta. Työn tahti ja tempo ovat kiihtyneet, tilanteet muuttuvat nopeasti. Hänhän sanoi kokevansa olevansa ujo ihminen.” RASKAIMPIA ulottuvuuksia pääministerin työssä ovat julkisuus ja jatkuva henkinen paine. Kärkkäisen mukaan kaikki sellainen vaikuttaa tunnelmaan. “Pääministeri on politiikan kasvot, häneen henkilöityy koko hallituksen politiikka. “Harvalla on niin isoon hommaan aiempaa kokemusta. “Tämä nähtiin osaltaan esimerkiksi Katri Kulmunin viestintäkohussa. Provosoimalla saa.” Sosiaalinen media on tuonut politiikkaan mukanaan huomiotalouden. Toki taustalla on usein puoluejohtajan kokemus, ja asemaan päätyvät ovat kykeneväisiä omaksumaan asioita. Jyrki Katainen. Mediakin vähän sortuu tähän oletukseen.” Mannevuo pitää muutenkin ongelmallisena, jos pääministerin työstä piirtyy mielikuva, että siinä toimiakseen täytyy olla lähestulkoon poikkeusyksilö. Lainsäädäntöprosessit ovat monimutkaistuneet, mutta pohdiskelevaa keskustelua ei välttämättä enää ole samassa määrin kuin ennen. Aina jotain olisi voitu tehdä toisin. Tietoa on valtavasti, ja se on pirstaleista
“Mieleen ovat jääneet kohtaamiset yleisötilaisuuksissa, kun joku tuli kertomaan pääministerille, että toivoo hänelle kaikkea hyvää tai rukoilee hänen puolestaan. Hän ei usko, että Suomessa siirryttäisiin pois nykyisestä käytännöstä. “Hallituspuolueen politiikkaa tehdään hallituksessa. Se tulkitaan helposti heikkoudeksi. Jonkinlainen roti säilyi. Se keventäisi pääministerin kalenteria.” PALAUTUMISELLE pääministerin työssä ei jää juuri aikaa. En usko, että kumpikaan olisi jaksanut työtään, jos aikaa kaikkein läheisimmille ei olisi pystytty järjestämään”, Vimpari miettii. Kahdeksan tunnin työpäivät venyivät lähes aina, mutta siitä huolimatta ne olivat Romakkaniemen mukana lähtökohta, jolla oli merkitystä työpäivien pituuteen. Teimme itse samaa Sipilän kanssa välillä. Juha Sipilä. “Ehkä sellaiselle voisi olla tarvetta, että puoluejohtamista vastuullistettaisiin enemmän myös muille. Romakkaniemi muistaa Stubbin määritelleen, että työpäivät saavat kestää maksimissaan kahdeksan tuntia. Se aiheuttaisi omia haasteita. Politiikka on jäänyt työhyvinvointia koskevassa keskustelussa eräänlaiseksi erilliseksi saarekkeeksi. Jos laittaa asioille deadlinen, silloin päätökset valmistuvat siihen mennessä – tai ainakin melkein.” QVINTUKSEN mukaan aikataulujen suunnittelusta huolimatta palautumisaika jää aina liian niukaksi. Kuin antaisi vastustajalle ylimääräisen mahdollisuuden poliittiseen iskuun. Työ on todella kiireistä, uutta tietoa tulee koko ajan valtavia määriä. Liikunta joudutaan aikatauluttamaan välillä keskelle päivää niin, että pääministeri kävelee turvamiehet perässään valtioneuvostosta eduskuntaan. “Laitoin ilolla merkille, että Marin käveli usein eduskuntaan. “Ei sekään ole hyvä, jos ihminen on ihan loppu hoidettuaan pääministerin tehtävää. He kantavat kuitenkin vastuuta koko maasta.” Mannevuo on samaa mieltä. Yhteiskunta puhuu paljon työhyvinvoinnista. Se kuuluu demokratiaan. Harvemmin pohdittu teema on se, pitäisikö puoluejohtajan ja pääministerin tehtävät erottaa toisistaan. Näkyvän roolin ottaisi joku muu puolueen ministeri.” Qvintus on samaa mieltä. Ne olivat koskettavia.” Jos pääministeri haluaa tietyn arki-illan vapaaksi vaikkapa lapsensa kevätjuhlan vuoksi, joudutaan se raivaamaan kalenteriin hyvissä ajoin. Vimpari on miettinyt samaa. 34 12.5.2023 on oltava läsnä. Ja ri La uk ka ne n M art ti Ka in ula in en. Kärkkäisen mielestä ei. “Se kysyy välillä myös lähipiiriltä paljon. Jos puheenjohtaja ei olisi siinä mukana, hän joutuisi helposti sivuraiteille. Hän arvelee, että puolueen puheenjohtaja jäisi helposti ulkopuoliseksi hallituksen politiikasta. Sillä oli iso merkitys työpäivään”, Kärkkäinen sanoo. Avustajakunnalta vaaditaan tarmoa, ettei vapaaillan päälle todella tule mitään ohjelmaa. “Ylipäätään ajattelen, että politiikassa päätöksentekoprosesseihin menee juuri se aika, mikä niille annetaan. Kaiken sulattaminen ja jalostaminen uutta tuottaviksi ideoiksi vaatisi aikaa ja tyhjää tilaa, mutta sitä ei ole. Siellä ei puhuta juuri lainkaan siitä, kuinka kuormittavaa työ on, liittyykö siihen epärealistisia odotuksia tai ovatko vaatimukset kohtuuttomia. Usein ajattelutyö tai ajatusten kirjaaminen ylös on tehEeva Kärkkäinen. Sen keskustelun pitäisi koskea myös poliittisia päätöksentekijöitä. Sekä Marilla että Matilla oli pääministeriaikoina alaikäisiä lapsia. Pääministerin koko elämä on minuutti minuutilta aikataulutettua. “En tarkoita sitä, etteikö media voisi edelleenkin kritisoida valtaapitäviä. Hän korostaa myös lähimmän työyhteisön ja myönteisen palautteen merkitystä. Mutta lainsäädäntötyötä pitäisi kyetä ajattelemaan myös työnä, ja keskittyä niihin olosuhteisiin, joissa työtä tehdään.” Mannevuo arvelee, että harva poliitikko uskaltaa puhua uupumisestaan tai väsymisestään julkisesti. “Moni kenties pelkää vastustajien tarttuvan siihen, että oman sukupuolen, iän, taustan tai perhetilanteen vuoksi ei olisi kykenevä toimimaan vastuullisissa tehtävissä.” QVINTUS sanoo miettineensä myös sitä, missä vaiheessa pääministerit ehtivät ajattelemaan. Hänen mielestään siitä pitäisi puhua enemmän, että mitä asialle voisi tehdä. Riittävästä yöunesta ja ravinnosta ei voisi oikein tinkiä, mutta usein on pakko. Aikaa perheelle, liikunnalle ja levolle piti myös jäädä
“Sellaisissa kohuissa liikutaan hyvin herkällä alueella. Tutkimuksessaan hän sanoo huomanneensa, etteivät päättäjät suinkaan ole immuuneja esimerkiksi sosiaalisen median luomille käsityksille maailmasta. Ja ri La uk ka ne n H eik ki Sa uk ko m aa Ja ri La uk ka ne n. “Raskaita sellaiset ovat, poliitikotkin ovat ihmisiä”, hän tyytyy sanomaan. Sitä pitäisi myös pohtia, vaikka avustajat sinänsä ovat välttämättömyys.” Päälle tulevat erilaiset sparraajat, viestintätoimistot ja lobbaajat. “Lehdistölle ja poliittisille vastustajille ei tekisi pahaa olla välillä hivenen empaattisempi ja armollisempi. Vielä suurempana ongelmana hän pitää sitä, että iso osa pääministerin saamasta tiedosta on jollain tavalla suodatettua. KUN KOHU iskee päälle, vyöry on valtava, Vimpari kuvaa. Antti Rinne sai lähteä joulukuussa 2019 Postin työehtosopimuksia koskevan jupakan vuoksi. 12.5.2023 35 tävä yömyöhällä, kun häiritseviä tekijöitä ei ole niin paljon. Niistä ovat saaneet osansa lähestulkoon kaikki 2000luvun pääministerit. Se on jatkuvaa rajanvetoa, mikä on oikeasti merkityksellistä ja mikä tirkistelyä”, Vimpari pohtii. Jonkinlaista suhteellisuudentajua medialta kuitenkin kaivattaisiin, erityisavustajat pohtivat. Qvintus ei halua eroon johtanutta kohua juuri muistella. “Jos ei ole aikaa hankkia mahdollisimman moninaista tietoa, keskittyy ajattelu helposti vain sellaisiin teemoihin, jotka vahvistavat omaa maailmankuvaa. Yksittäisen asian penkomisen sijaan voisi välillä katsoa isoa kuvaa”, Romakkaniemi toivoo. “Aina on jotain, ihan aina. Mannevuon mukaan uhkana on se, että tiedot ja näkökulmat kapeutuvat. Sanna Marin. Kohu voi syntyä oikeastaan melkein mistä vain. “Valta ja vaatimukset kulkevat käsi kädessä, vaikka se voikin tuntua hyvin kurjalta ja epäreilulta”, Qvintus sanoo. Selvimmin muistetaan Vanhasen parisuhdekohut ja Marinin juhlimiseen liittyvät otsikot. Kaikki erityisavustajat sanovat ymmärtävänsä, että pääministerin yksityisyydensuoja on muita matalampi. “Missä määrin avustajat käyttävät valtaa. Nykyisen some-aikakauden tulvaa hän ei edes arvaile. “Oma ohjeeni on aina ollut, että hakeudu paikkoihin, joissa omat ajatuksesi uudistuvat. Kärkkäinen sanoo tehneensä asiasta tietoisen päätöksen sen jälkeen, kun Sipilä lopetti pääministerinä. Kaikkein vaikeimpia päättäjille ovat yksityiselämään liittyvät kohut. Vaikka pääministerillä ei ole asian kanssa mitään tekemistä, se on silti hänen ongelmansa, hän joutuu kommentoimaan sitä. Pääministerin aamupalasta, shortseista, poliittisesta päätöksestä, toisen ministerin tekstiviestistä. Pahimmillaan joku puolueesi kansanedustaja tai varavaltuutettu jostain päin Suomea on sanonut jotain. “Päätin, että kuka tahansa seuraava pääministeri onkin, ja vaikka olisin hänen kanssaan monesta asiasta eri mieltä, en silti ole Twitterissä riekkumassa joka ikisestä pienestä virheestä.” Dimitri Qvintus. Pääministeri ei ehdi millään perehtyä kaikkeen siihen materiaaliin, jota hänelle annetaan, joten hän joutuu turvautumaan avustajien antamiin tiivistelmiin. Pääministerillä on paljon valtaa, ja siksi hänen yksityiselämänsä valaisu nähdään myös tarpeelliseksi. Se verottaa helposti unta. Hän muistaa erityisavustajan uraltaan hyvin esimerkiksi Stubbin pukeutumiseen ja triathlon-harrastukseen liittyvät otsikot, jotka Romakkaniemen mukaan olivat turhan henkilöön meneviä. Puheluita toimittajilta voi tulla 25 tunnissa. Länsimaiseen demokratiaan kuuluu se, että media saa kirjoittaa siitä, mitä se tärkeäksi näkee. Se tuntuu välillä järjettömältä”, Romakkaniemi puuskahtaa. Hyvin usein uudet ideat syntyvät vapaa-ajalla.” Tutkijatohtori Mannevuon mukaan ajatteluajan puute on iso ongelma. Sillä on vaikutuksensa polarisaatioon, joka on isompi yhteiskunnallinen ongelma.” PÄÄMINISTERIN henkinen sietokyky testataan toden teolla kohuissa, joita syntyy politiikassa tuon tuostakin. “Pääministerillä saattaa mennä hirveästi aikaa ja energiaa johonkin sinänsä mitättömään kohuun, kun hänen oikeasti pitäisi pelastaa talous tai tehdä muita isoja päätöksiä.” Qvintuksen erityisavustajan uralla pääministeri joutui kohun myötä eroamaan tehtävistään. Antti Rinne
Schvindtin kuoltua hänen asemansa kansallispukujen johtavana asiantuntijana peri suomalais-ugrilaisen kansatieteen professori U. Väljyytensä ja kaksiosaisuutensa ansiosta se sopi mainiosti myös kävelytai matkapuvuksi. Valkeapään mukaan pukujen käyttöä perusteltiin sekä käytännöllisillä että aatteellisilla syillä. Myös Sirelius pohjasi työnsä museoiden kokoelmiin. Hän painotti erityisesti kankaiden oikeita värisävyjä. Kirj an ku vitu sta. Esitellyt puvut perustuivat lähinnä museokokoelmiin ja ne oli koonnut kansatieteilijä Theodor Schvindt. Lisäksi sen avulla saattoi ottaa kantaa keisarikunnan venäläistämispolitiikkaa vastaan. ”Kansallispuvusta tuli ilmaisukeino tilanteessa, jossa ilmaisua oli muuten rajoitettu. Myöhemmin minihameiden tultua muotiin lyhenivät puolestaan kansallispukujenkin hameiden helmat. Tuloksia esiteltiin kesällä 1876 Suomen ensimmäisessä yleisessä taideja teollisuusnäyttelyssä, jossa pukunukkeja piipahti ihailemassa itse keisaripari. Ruotsalaiset esittelivät kansanpukujaan luonnollista kokoa olevien vahanukkien päällä jo vuonna 1855 Pariisin maailmannäyttelyssä. Harjaantunut katsoja erottaa keskustan puoluekokouksen lippumarssilla, minkä pitäjän tai seudun kansallispukuja joukossa vilahtaa. Sirelius. 1800-LUVUN lopussa kansan perinteisistä juhlaja pyhävaatteista puhuttiin jo yleiseti kansallispukuina. Puvun valmistamista ja siihen pukeutumista voi pitää jopa passiivisen vastarinnan muotona”, Valkeapää kirjoittaa. Nykyisin ihanteena on puvun ompelu käsin vanhoja tekniikoita käyttäen Kirjat Sääksmäen naisen kansallispuvun kaksi versiota Helmi Vuorelma Oy:n ensimmäisessä kuvastossa. Sivistyneistö kiinnostui kansanperinteestä, jonka ajateltiin säilyneen ”puhtaimpana” maaseudulla. Mutta puvuista voi nähdä muutakin. VALKEAPÄÄN mukaan kansallispukujen kohdalla ikuisuuskysymys on ollut se, minkä verran pukuja saa muokata – vai saako ollenkaan. Mukana olivat muun muassa muinaiskarjalainen niin sanottu Aino-puku sekä Tuuterin, Houtskarin, Säkylän ja Lapväärtin puvut. Sotien jälkeen ostopukujen suosio kasvoi ja niiden valmistus keskittyi alan suurimmalle yritykselle Helmi Vuorelma Oy:lle. VALKEAPÄÄN mukaan kansallispukuinnostus levisi Suomeen 1800-luvun jälkipuoliskolla Ruotsista. Suomessakin ylioppilaat innostuivat vastaavista dioraamoista ja eri osakunnat käynnistivät keruuretkiä kotiseuduilleen. Myös monet kuorot ja kansantanssiryhmät ottivat ne esiintymisasuikseen. Kansallispukuihin on vaikuttanut kulloisenkin aikakauden muoti ja käsitys hyvästä mausta. Esimerkiksi 1940-luvulla pukujen liiveistä ryhdyttiin tekemään tyköistuvia muotolaskosten avulla. Puvut sopivat erinomaisesti esimerkiksi vastaperustettujen nuorisoseurojen ja kotiseutuyhdistysten tilaisuuksiin. 36 12.5.2023 Kansallispuvut ovat muuttuneet muodin mukana TUOSSA menee Tuuteri, tuolla Sääksmäki, Jääski, Munsala ja Perä-Pohjola. Kansallispuku kävi julkisten tilanteiden puvuksi, mutta sitä saattoi käyttää myös parempana vaatteena kotioloissa. Sireliuksen jälkeen alan johtohahmoksi nousi käsityöhistoriaan erikoistunut maisteri Tyyni Vahter. Myöhemmin Tukholmaan avattiin pysyvä näyttely, jossa nukkeja oli koottu erilaisiin todentuntuisiin miljöisiin. Kärkenä oli kansanrunous, mutta sen lisäksi kerättiin ja tallennettiin rahvaan käyttämiä esineitä ja vaatteita. ENSIMMÄISET kahdeksan kansallispukumallia julkaistiin Suomen Naisyhdistyksen Koti ja yhteiskunta -lehdessä vuosisadan vaihteessa. Filosofian tohtori Leena Elina Valkeapää kertoo Kansallispukujen kulttuurihistoria -kirjassaan, ettei samankaan paikkakunnan puku ole aina ollut samanlainen. T. Hän laati lukuisia pukumalleja ja yhteistyössä Kansallismuseon kanssa myös hyväksyi paikkakunnilta tulleita ehdotuksia malleiksi
Kansallispukuraati ei kuitenkaan ole tarkistanut pukua, eikä se Valkeapään mukaan läpäisisi raadin seulaa. T. VALKEAPÄÄN kirja kuvaa hyvin kansallispukujen käytön ja valmistuksen eri vaiheita. Ihanteena on nyt puvun ompelu käsin. Niinpä eri pitäjien puvut alkoivat muistuttaa yhä enemmän toisiaan. Vastapaino, 216 s. Kaunis kukkakuosinen asu on nykyisin yksi tunnetuimmista naisten pukumalleista. Ompelutekniikatkin yksinkertaistuivat. Koiviston naisen ja miehen pukuja Theodor Schvindtin kirjassa. Nykyinen puku on osoittautunut elinvoimaiseksi ja sille on kertynyt poikkeuksellisen monipuolinen kulttuurihistoria . ”Kansallispukujen yhteys alkuperäisiin vaatekappaleisiin oheni jatkuvasti, ja samalla niiden ainutlaatuisuus oli katoamassa”, Valkeapää toteaa. Pukuloistoa keskustan puoluekokouksen lippumarssilla Lappeenrannassa 2022. Sääksmäen puvun historia juontaa juurensa vuoteen 1876, jolloin tilanomistaja Lennart Carlstedt lahjoitti Suomen Muinaismuistoyhdistykselle paikkakunnalta kerättyjä kansanomaisia vaatekappaleita. ANNUKKA KAARELA Leena Elina Valkeapää: Kansallispuvun kulttuurihistoria. Sirelius kokosi myöhemmin Sääksmäen naisen pukumallin. Erityisen onnistunut ratkaisu lukijan kannalta on se, että kirjailija kuljettaa läpi tekstin esimerkkitapauksena Sääksmäen pukua. Tilanomistajan lahjoituksista tarkastettuun pukuun kelpuutettaisiin luultavasti vain vanha punainen röijy, joka ei nykyiseen asuun kuulu lainkaan. Muut hyväntahtoinen tilanomistaja oli ompeluttanut. Neuvosto ja sen asiantuntijaelimenä toimiva Kansallispukuraati on alusta asti pyrkinyt palauttamaan puvut mahdollisimman pitkälti museoiden alkuperäiskappaleita vastaaviksi. Kansallispukuisia naisia, jotka lahjoittivat veneen Suomessa kesällä 1885 vierailleelle keisarinnalle. M us eo vira sto n ku va ko ko elm at Kir ja n ku vit us ta Kir ja n ku vit us ta Ja ri La uk ka ne n. VALKEAPÄÄ arvelee, että jos Sääksmäen naisen kansallispuku koottaisiin nyt, hameen malliksi otettaisiin tuntemattoman lahjoittajan vuonna 1896 Kansallismuseolle toimittama vaate, joka tiedetään aidosti vanhaksi. Se nähtiin vuosikymmenten ajan Gustav Paulig Oy:n Paula-tytön yllä mainoksissa ja kahvipakkausten kyljissä. Valkeapään mukaan kärkeen on noussut käsityön arvostus. Periaatetta on noudatettu sekä uusia malleja laadittaessa että vanhoja tarkistettaessa. Ilmiön varjopuoli on se, että kasvaneiden työmäärien vuoksi ostopukujen hinnat ovat karanneet monien ulottumattomiin. VUONNA 1979 kuusi kansallispukuja käyttävää järjestöä perusti Kansallispukuneuvoston tilannetta ratkomaan. Toisaalta Valkeapää ei näe Sääksmäen pukumallin tarkistamiseen mitään erityistä syytä. Näiden lahjoitusten pohjalta U. Tämä johtuu siitä, että Carlstedtin lahjoittamien vaatekappaleiden joukossa oli vain yksi oikeasti vanha, 1800-luvun alussa valmistettu vaate. Vuorelman kuvastoa vuodelta 1978. ”Satavuotiaalla kansallispukumallilla on vahva olemassaolon oikeus ja oma paikka kansallispuvun historiassa ja nykyhetkessä”, pukujen rentoon käyttöön kannustava kirjailija toteaa. Sen seurauksena esimerkiksi käytetyt kankaat ovat muuttuneet paksummiksi, hameiden helmat pidemmiksi ja liivit monimuotoisemmiksi. 12.5.2023 37 Jotta hinnat voitiin pitää riittävän edullisina, täytyi yrityksen virtaviivaistaa tuotantoaan. Empirelinjainen hame poikkeaa suuresti Carlstedtin teettämästä kukkakuosisesta liivihameesta. Samalla on syntynyt ikään kuin kahden luokan pukuja, kun osa vanhoista malleista on läpikäynyt Kansallispukuraadin tarkastuksen ja osa ei. Kalleimmista puvuista joutuu maksamaan jopa 10 000 euroa
Sille yritettiin saada siunausta niin ulkovalloilta kuin Kansainliitoltakin, jotka suhtautuivat haaveisiin nihkeästi. Paasikivi. Itsenäistyneen Suomen toiminnassa oli kuitenkin hänen mukaansa piirteitä, jotka nykypäivänä voitaisiin sellaiseksi leimata. Tuuliajolla Kirjat Juhani Suomi suomii tuoreessa kirjassaan nuoren Suomen turvallisuuspolitiikkaa. Enckell ja Procopé kannattivat reunavaltioyhteistyötä, mutta eivät havitelleet liittoutumista. Itä-Karjalan liittäminen Suomen valtioalueeseen ohjasi hänen mukaansa turvallispolitiikkaa pitkälle 1920-luvulle asti. ”Lähes siirtomaan asemasta Suomen pelasti vain maailmansodan lopputulos ja keisarikunnan kukistuminen”, hän kirjoittaa. Juhani Suomen uusin teos on saanut paitsi runollisen, myös osuvan nimen. Hän huomauttaa, ettei yksikään hallitus tehnyt yritystä ratkaista ongelmia neuvottelemalla suoraan neuvostohallituksen kanssa. Holsti toimi ulkoministerinä kolmessa eri hallituksessa vuoteen 1922 asti. Hänen seuraajansa Carl Enckell ja Hjalmar J. ANNUKKA KAARELA Juhani Suomi: Kuin lastu laineilla. Svinhufvud ja J. Holsti pyrki aluksi hankkimaan Suomelle tukea sodan voittaneilta länsivalloilta. Valta luiskahti ulkomailla oleskelleille Suomen asianhoitajille, joista monet olivat saksamielisiä jääkäridiplomaatteja. Kirjan mukaan hän yritti luovuttaa Englannille ja Ranskalle päätösvallan myös sen suhteen, aloittaako Suomi rauhanneuvottelut Neuvosto-Venäjän kanssa ja käynnistääkö se hyökkäyksen Pietariin vai ei. Hän kertoo halunneensa kuvata kirjassaan sitä, miten Suomi on aiemmin menetellyt, kun se on uskonut tarvitsevansa ulkopuolisten valtioiden antamaa turvaa idän uhkaa vastaan – ja mitä siitä on seurannut. 38 12.5.2023 KUIN lastu laineilla. E. K. Turvaa suurta ja pelottavaa itänaapuria vastaan haettiin milloin mistäkin. Lähtökohdat olivat vaikeat. Itsenäisen Suomen turvallisuuspolitiikan alkutaival 1918– 1925. SUOMEN kirjassaan tarkastelema ajanjakso käsittää ainoastaan itsenäisyyden seitsemän ensimmäistä vuotta, mutta sinä aikana Suomen ulkopolitiikka ehti tempoilla moneen suuntaan. Suomen mukaan ajatus kirjasarjasta syntyi reilut pari vuotta sitten, kun hän kuuli luotettavilta tahoilta, että ”isojen poikien” piirissä oli tehty vankka päätös: Suomi vietäisiin Natoon, vaikka mikä olisi. SUOMEN itsenäisyyden ensimmäisiltä vuosilta ei siis käänteitä puuttunut. Procopé saivat kirjan mukaan hekin melko vapaat kädet turvallisuuspolitiikassa, vaikka eivät Holstin kaltaiseen sooloiluun syyllistyneetkään. Esimerkiksi Berliinissä toiminut Edvard Hjelt allekirjoitti useita Suomea sitoneita sopimuksia senaatin tietämättä. Korkeimmassa valtionjohdossa saksalaissuuntautuneita monarkisteja olivat muun muassa P. Suomen mukaan maamme turvallisuusja talouspolitiikka alistettiin palvelemaan ensisijaisesti Saksan tarpeita. Optimistinen Procopé tähyili myös Ruotsiin, jonka kanssa välit olivat kireät Ahvenanmaan-kysymyksen vuoksi. ”Kontakteja päinvastoin vältettiin viimeiseen saakka ja alusta lähtien turvauduttiin ulkovaltoihin tuen saamiseksi.” JUHANI SUOMI ei ole tunnettu Nato-intoilijana eikä malta olla kytkemättä sadan vuoden takaista tilannetta nykyiseen. Professori osoittaa kirjassaan, kuinka Suomi ajelehti itsenäisyytensä ensimmäisinä vuosina vailla omaa suuntaa, suurvaltojen puhurien ohjailtavana. Suomi tulkitsee, että sekasortoisen Neuvosto-Venäjän vaarallisuuden korostaminen oli suomalaisille lähinnä savuverho, jolla yritettiin peitellä omia laajentumistavoitteita. Yhteiskunta oli sisällissodan vuoksi pahasti sekaisin, puolueet jakautuneita, armeija ja suojeluskunta riitaisat. Juhani Suomen aiempia tutkimuksia ja hänen haastattelujaan lukeneet tietävät, ettei professori juuri pidä termistä suomettuminen. SAKSAN tappioon päättyneen sodan jälkeen Suomen turvallisuuspolitiikassa tapahtui täyskäännös. Ulkoministeriksi tuli Rudolf Holsti, joka oli Suomen mukaan kiihkeä anglofiili. Juhani Suomen mukaan kaikkien niiden takana vaikutti kuitenkin sama tavoite: haave Suur-Suomesta. Tähänkin Holsti tosin kerjäsi länsivaltojen siunausta. Suomi kertoo kirjassaan, kuinka turvallisuuspolitiikka riistäytyi Vaasaan paenneen senaatin valvonnasta. Kun sitä ei juuri herunut, hän ryhtyi punomaan sotilasliittoa Puolan ja Baltian maiden kanssa. ”Tuossa vaiheessa hankkeen puuhamiehet tuskin osasivat edes uneksia, että naapurin isäntä tulisi heille avuksi ja jääkiekkotermiä lainaten syöttäisi heille suoraan lapaan”, Suomi harmittelee. Vastapaino, 571 s
”Yhden vauhdikkaan illan päätteeksi hän päätyi sänkyyn toimittajaneitosen kanssa. Kirjan mukaan ne olivatkin projektisihteerin tärkeimpiä työvälineitä. Käytännössä työ tarkoitti lobbaamista sekä erilaisten muistioiden suoltamista lähinnä Metalliliiton käyttöön. 12.5.2023 39 KESÄKUUSSA 2003 keskusta eli historiansa nöyryyttävimpiä hetkiä, kun tuore pääministeri Anneli Jäätteenmäki joutui hallituskumppani SDP:n vaatimuksesta jättämään eronpyyntönsä. Kirjassa hän esittää kovia syytöksiä muun muassa siitä, että jätevesiasetuksen todellinen tarkoitus oli lihottaa keskustalaisten lompakoita. ”Kunnan kepulaiset virkamiehet menivät yhdessä jätevesilaitteita valmistavan yrittäjän kanssa lukemaan mökin mummoille lakia”, Putkonen väittää. Putkonen vietti lapsuutensa Mäntässä Serlachiuksen tehtaan varjossa. 1980-luvun alussa hänet valittiin Teknisten ja erityisalojen liiton järjestöpäälliköksi. Matti ja hänen kaksoisveljensä Mikko Putkonen syntyivät heinäkuussa 1950 alle kaksikiloisina keskosina. Putkonen ei kirjan mukaan ollut kummoinen metallimies, vaan ura urkeni ay-liikkeen leivissä. Putkonen oli kevään ajan kuulunut Jäätteenmäen rääväsuisimpiin arvostelijoihin. PUTKONEN TIENASI JÄÄTTEENMÄEN EROLLA KUUSI VISKIPULLOA Kirjat Työmiehen puolue on välillä vaihtunut, mutta keskustaviha pysyy Jar i La uk kanen. Kunnia heidän elämänsä jatkumisesta kuuluu arkkiatri Arvo Ylpölle. Readme.fi, 230 s. HÄMMENTÄVÄN kirjan viimeistelee osuus, jossa kymmenkunta isokenkäistä vuorineuvos Tauno Matomäestä teollisuusneuvos Jorma Terentjeffiin kehuu Putkosen seuramiestaitoja, empaattisuutta ja tämän ansioita ay-liikkeen eri osapuolten yhdistäjänä. Aiemmin keväällä Putkonen oli isännöinyt Metalliliiton kutsuvieraita jääkiekon MM-kisoissa. Tyhmä mikä tyhmä, hän puuskahtaa nyt sen illan tapahtumista”, Hellevi Pouta kirjoittaa elämäkerrassa. Isäntä voitti itse vedon ja kostui siitä kuusi viskipulloa. Puolue on välillä vaihtunut, mutta inho keskustaa kohtaan pysyy. Kirja on valaiseva kuvaus entisen ay-jyrän toiminnasta ensin SDP:n ja nykyisin perussuomalaisten likaisten temppujen osastolla. Nuori viilarin apupoika valittiin työpaikkansa luottamusmieheksi ja äänestettiin Mäntän kaupunginvaltuustoon. ”Herrojen ravintolaja saunaillat olivat aikansa some. Miehet ystävystyivät, ja Putkosesta kasvoi myöhemmin liittonsa puheenjohtajaksi valitun Lundhin luotettu. PUTKONEN muistelee 20 vuoden takaisia tapahtumia Hellevi Poudan kirjoittamassa elämäkerrassa Työmies Matti Putkonen – Vallattomasti vallankahvassa. Siitä Putkonen joutui luopumaan vuonna 1990 saamansa raiskaustuomion vuoksi. Sinne hän päätyi keskikoulun jälkeen myös töihin, vaikka yli kahdeksan keskiarvolla olisi menty lukioonkin. Hän oli rinnastanut pääministerin Margaret Thatcheriin ja ihmetellyt julkisuudessa, kuinka ”herttaisesta morsiamesta oli tullut pahansuopainen ja ilkeä akka”. ANNUKKA KAARELA Hellevi Pouta: Työmies Matti Putkonen – Vallattomasti vallan kahvassa. Uran seuraava etappi oli Maaseututyöväen liiton puheenjohtajuus. Niissä oli mahdollista heitellä vapaasti ja pikku humalan vauhdittamina mielipiteitään.” KIRJAN mukaan Putkosen elämäntehtävä on ollut suomalaisten työpaikkojen ja vientiteollisuuden puolustaminen. Kun SDP alkoi Jutta Urpilaisen puheenjohtajakaudella vihertää liikaa, Putkonen luopui jäsenkirjasta ja siirtyi perussuomalaisiin. Lundh selitti kärsivällisesti Putkoselle, että yhteiskuntaa voi rakentaa vain sopimalla. Yhtään tavallista kansalaista, entistä tai nykyistä puoluetoveria saatikka naista näiden ”kaverien ja yhteistyökumppaneiden” joukkoon ei ole eksynyt. PUTKONEN tunnettiin lakkoherkkyydestään, ja Metalliliiton toimitsijana työskennellyt Per-Erik Lundh joutui tämän tästä matkustamaan Mänttään tilannetta rauhoittelemaan. Putkonen liittyi SDP:n jäseneksi 18-vuotiaana. Metalliliiton viestintäpäällikölle Matti Putkoselle keskustan ahdinko tuotti kostean juhannuksen. RAISKAUSTUOMION jälkeen Putkoselle järjestyi työpaikka teollisuusliittojen projektisihteerinä. Työmies oli ensimmäiset seitsemän vuotta Timo Soinin uskollinen aisapari, kunnes puoluekokouksen 2017 alla siirtyi Jussi Halla-ahon joukkoihin. Putkonen autteli myös SDP:n puheenjohtajana toiminutta Pertti Paasiota ja oli vahvasti mukana nostamassa Paavo Lipposta Paasion seuraajaksi. Ahkeruus palkittiin Merihaan hulppeilla toimistotiloilla, joiden varustukseen kuuluivat muun muassa baarikaappi ja oma saunaosasto. Siellä viestintäpäällikkö oli lyönyt vieraidensa kanssa vetoa siitä, kuinka kauan Jäätteenmäen pääministerinura kestäisi
40 12.5.2023 Haluan kannustaa perheenäitejä mukaan yhteisten asioiden hoitoon.
Sosiaalija terveyspiirissä Harinen kiersi ahkerasti eri toimipaikoissa maakunnan kaikissa kunnissa. Ymmärsin, että asiat kyllä lutviutuvat.” Kun vanhemmat miettivät vauvalle nimeä, he päätyivät ensin nimeen Aarre. HARINEN jäi erityisopettajan työstä äitiyslomalle ja kuvitteli osallistuvansa kaikkiin ”vauvarientoihin” tutustuen samalla toisiin äiteihin. Ystävien merkitys korostui. ”Siihen silloinen kymmenvuotias totesi, että emmekö muka kaikki ole aarteita. ”Elianin kohdalla ei enää tarvinnut stressata. Kummassakin tehtävässä hän oli läsnä oleva johtaja, joka halusi tavata ihmiset kasvokkain; silloin asiat konkretisoituvat ja niitä on helpompi viedä eteenpäin. ”Kaiken yhteiskunnallisen vaikuttajan roolin ohitse on aina ajanut äitiys”, Harinen huomauttaa. Harinen odotti uutta vauvaa, joka kuoli kohtuun neljän kuukauden ikäisenä. ”Ehkä olen vaan suurperheen äitinä sopeutunut muuttuviin tilanteisiin. HARISEN opinnot Lapin yliopistossa olivat jumiutuneet. Seitsemän aarretta Jertta Harinen on suurperheen äiti. Olen myös tottunut kantamaan vastuuta vaikeistakin asioista.” Voimaa Harinen sanoo saavansa omasta perheestään ja energiaa luonnossa liikkumalla. Piirin puheenjohtajuusvuosiin ajoittuvat keskustan voitto kuntaja aluevaaleissa, mutta myös Harisen elämän vaikeimmat ajat. ”Haluan kannustaa perheenäitejä mukaan yhteisten asioiden hoitoon, sillä syntyvyyden ollessa historian alhaisin äitien näkemystä tarvitaan päätöksenteossa yhä enemmän”, Harinen toteaa. JERTTA HARINEN on Pohjois-Karjalassa tunnettu vaikuttaja. Nyt tähtäimessä on yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto. Anoppi kuoli syöpään kolmen päivän varoitusajalla, ja perheenjäsen sairastui vakavasti. ”Äitiys ei ole koskaan ollut este unelmien toteutumiselle, vaikka lapset ja heidän hyvinvointinsa ovat minulle tärkeintä elämässä.” ”Jatkuva oppiminen ja itsensä kehittäminen lisää omia mahdollisuuksia. Niinpä hän päätti kesällä 2022 jäädä opintovapaalle eikä enää tavoitellut jatkoa piirin puheenjohtajana. Ensikertalaiselle ei irronnut paikkaa Arkadianmäellä, mutta poliittisia tehtäviä riittää kotikentällä. 12.5.2023 41 Ilmiöt POHJOIS-KARJALASSA Kontiolahdella asuu Harisen suurperhe. Esimerkiksi perheen pian 13-vuotias pesee pyykkinsä itse. Elianin syntymän jälkeen iski raskausmyrkytys. Keskustan piirijohtajana hän tapasi keskustaväkeä kunta kunnalta. Ihminen ei ole ikinä valmis.” Suurperheessä sen jäsenet ovat itseohjautuvia. Se nimi tyssäsi siihen, Jertta Harinen nauraa. Moni ei olisi jaksanut, Harinen jaksoi. ”Vaalikampanjasta huolimatta opinnot ovat hyvässä vaiheessa ja valmista pitäisi tulla ihan pian.” Harinen on kasvatustieteen maisteri ja opettaja. Kun jokainen osallistuu ja hoitaa oman osansa, arki rullaa eikä rutiineista huolehtiminen kaadu äidin niskaan. ”Vauvarientojen” sijaan kotona oli joukko omia opintojaan etänä suorittavia perheenjäseniä. Taas Harinen oli ahkerasti liikkeellä tapaamassa ihmisiä, muiden ehdokkaiden etumatkaa kuroen, sillä hän pääsi kampanjatyöhön muita piirin ehdokkaita yli puoli vuotta jäljessä. Hänellä oli suoritettuna opintoja kaupan, hallinnon ja johtamisen sektoreilla. Kun iltatähti Elian syntyi, äiti Jertta oli 43-vuotias. Harinen toimii ensimmäisenä varapuheenjohtajana sekä hyvinvointialueen valtuustossa että kunnanhallituksessa. Suurperhe on ollut aina hänen haaveensa. TEKSTI JA KUVAT: PÄIVI VENTO. Aluevaalien valmistelu ja aluevaltuuston toiminta vaativat paljon työtä. Piiri jäi kuukausiksi ilman toiminnanjohtajaa, ja Harinen joutui hoitamaan myös piirin operatiivisia asioita. Kun Elian on päiväkodissa ja isommat kouluissaan, Harisella on tehokasta aikaa opiskella. Kaksi vanhinta, 22ja 21-vuotiaat, ovat jo omillaan, mutta menosta ja meiningistä pitää huolta 18-, 17-, 14-, 12ja 3-vuotiaista koostuva sisarussarja. Hän on toiminut Siun Soten hallituksen puheenjohtajana ja keskustan piirin puheenjohtajana. Lasten paras on etusijalla, mutta äitiys ei ole ollut este toimia politiikassa aktiivisesti tai opiskella. Kun näihin kahteen yhdistetään vielä kokemus hyvinvointialueen uudistukseen liittyneestä poliittisesta seurantaryhmästä, seurauksena oli kansanedustajaehdokkuus. ”Kun kotiuduin laitokselta, Suomi meni kolmen päivän kuluttua koronan takia kiinni”, Harinen kertoo
Tämä on nuorison kieltä ja tarkoittaa, että mikä on mielipiteesi Timo Soinista. Porin kaupunginjohtajahaussa rannalle jäänyt Kiuru päätti lähteä mukaan SDP:n puheenjohtajakisaan, vaikka Antti Lindtmanin valinta näyttää lähes taputellulta. Se tuli selväksi etenkin koronavuosina. Kiuru tunnetaan loppumattomista ja rönsyilevistä jaaritteluistaan. ON TAAS se aika vuodesta, kun Tampereella pelataan MM-lätkää hämmästyttävän hienolla kansiareenalla. Edesmennyt toimittaja Tommi Parkkonen luonnehti keskustaa osuvasti torakaksi, joka jatkaa taaperrustaan kovienkin koettelemusten jälkeen. Soinista tuli kuitenkin hetkessä nuorten idoli. Video juontaa vuoteen 2016, jolloin keskustelu amerikkalaisen taidemuseon sijoittamisesta Helsinkiin kävi kuumana. Saavatpahan demarit ainakin jonkinlaisen linjavaalin, onnittelut siitä. Tyynyt mukaan TEKSTI: SAMULI VÄNTTILÄ, PEKKA POHJOLAINEN, PAULIINA POHJALA Apollon tietäjät. Nuorta tämä kiinnosti vähän, mutta sitten selvisi, miksi teini kyselee Timo Soinista. 42 12.5.2023 SDP:N Krista Kiurua voi hyvällä syyllä luonnehtia puolueensa uskolliseksi soturiksi. MP TIMO SOINI. Ja Helsingissä, no, ei pelata. Soini kertoo mediassa, kuinka nuoriso lähestyy häntä kaduilla ja kauppakeskuksissa. Kukaan ei näytä tietävän, miksi kappale trendaa TikTokissa juuri nyt. Ratkaisua juridiseen sotkuun ei ole löytynyt, liekö kukaan edes jaksanut tosissaan yrittää. Tolkkua on välillä vaikea saada. “Guggenheimiin ei tule valtion rahaa”, Soini räppää, ja musiikin tahdissa tanssivat myös silloinen pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.). Apollon tietäjä vastasi nuoren kysymykseen asialliseen tapaan ja lähti siitä, kuinka Soini oli perussuomalaisia perustamassa. Miten manööveri eroaa kansallistamisesta tai takavarikoinnista, jääköön juristien selviteltäväksi. Mutta miten olisi venäläisten oma, Fortumin Venäjänomaisuuden haltuunotossa käyttämä malli. Kisan suurin jännitys lienee kuitenkin se, jaksaako SDP:n puoluekokousväki kuunnella Kiurun vaalipuheen loppuun saakka. Soinin tokaisusta tehty Guggenheim-rap pyöri villinä nuorten suosimassa TikTok-sovelluksessa. Soinissa ja keskustassa taitaa olla paljon samaa. Muuten Kiuru saattaa yllättää – ja viedä koko kisan. Enemmän se ehkä lämmittäisi kuin Venäjän turhan konsulaatin häätö Ahvenanmaalta. Ennen Hartwall-areenana tunnettu, liikemies Harry ”Hjallis” Harkimon (liik.) venäläisille oligarkeille myymä monitoimihalli ränsistyy Pasilassa tyhjillään, rappiomenneisyydestään joka ainoa päivä muistuttaen. Samalla koko hallin voisi maalata Ukrainan väreillä ja nimetä vaikka Zelenskyi-areenaksi. Luento päättyi nykytilaan, jossa Soinin välit perussuomalaisiin ovat tulehtuneet. Lindtmanin kannattajien on siis syytä varata Jyväskylän syksyiseen kokoukseen tyynyt mukaan. Apollon tietäjänkin ratkaisuehdotukset ovat vähissä
Suomalaisten arjen turvaamiseksi elinkustannusten kohtuullisuus on varmistettava ja hyvinvointipalveluiden toimivuus turvattava kaikilla Suomessa. Turvallinen Suomi edellyttää vahvan rajan, uskottavan puolustuksen ja näkyvän poliisin lisäksi toimivaa kotimaista energiaja ruokahuoltoa. Joitakin toista mieltä olevia on toki ollut, ja niin saa ollakin. näinhän olemme tottuneet kuulemaan. Toimimme oppositiossa itsenäisesti keskustalaisten arvojen ja tavoitteiden puolesta. 12.5.2023 43 OLEMME sulatelleet eduskuntavaalitulosta nyt reilun kuukauden. VAALIEN voittajat käyvät parhaillaan hallitusneuvotteluita. Suomen sisäinen eripura ja leireihin jakautuminen on estettävä, kansallinen yhtenäisyys on turvallisuutemme kivijalka. Oppositiopolitiikan kärjiksi nostamme niitä samoja keskustalaisia asioita, joita uskon meitä äänestäneidenkin ihmisten arvostavan. YLI 110-VUOTINEN puolueen historia tarjoaa meille syvät ja vahvat juuret. Elinvoimainen koko Suomi on myös turvallinen Suomi. Koko Suomessa on työn, yrittämisen ja opiskelun oltava mahdollista ja kannustavaa. Hallitusneuvotteluille haluamme antaa osaltamme työrauhan. Koalitioita on vain hallituksessa. Julkinen talous on laitettava kuntoon oikeudenmukaisella tavalla. Tämän tosiasian käsitteleminen on nyt välttämätöntä. Kepu kestää aina. Mitään yhtä selitystä kannatuksemme laskuun ei ehkä tule löytymään. Sukupolvi toisensa jälkeen on kasvattanut uusia keskustalaisia vastuunkantajia. Työtä tehdään myös kokeneiden keskustalaisten voimin, puoluejohdosta riippumattomasti. Osaavat vastuunkantajamme palvelevat myös kunnissa ja aluevaltuustoissa, missä ihmisten hyvän arjen edellytyksiä luodaan ja turvataan. Vaalitulos pitää analysoida valtakunnallisesti ja vaalipiireittäin. Jo pidemmällä aikavälillä puolueen kannatuksen kehitys on ollut huolestuttavaa. Tunnustamme sen ja onnittelemme voittajia. Vielä ei ole oikea aika julistaa tuomiopäivää uudelle hallitukselle sen kokoonpanon takia. Kepu pettää aina . Keskittämissignaalit tulevan hallituksen suunnalta kuulemme erityisen herkällä korvalla. Näin sen kuuluukin mennä. Annika Saarikko keskustan puheenjohtaja Kepu kestää aina Puheenvuoro. Tämä puhtaan pöydän kattaustyö on koko keskustaliikkeelle avoin. Havaintoja on hyvä jakaa porukalla ja samalla pitää mielessä oma vaalitunnuksemme ”Eteenpäin”. Mennyttä pitää puida tulevaisuuden takia. Vaaleja pidetään siksi, että niissä valta vaihtuu kansan tahdon mukaisesti. Tappio oli raju. ja juuri siksi niin mielenkiintoista ja mahdollisuuksia täynnä olevaa! Keskustan sisällä yksituumaisuus oppositioon suuntaamisessa on ollut yllättävänkin vahvaa niin puolueelinten, eduskuntaryhmän kuin laajemman keskustaväen piirissä. Politiikka ja yhteiskunnallinen muutos sen ympärillä on ennakoimatonta ja tulkinnanvaraista . Aloitamme uuden vaalikauden puhtaalta, omalta pöydältä. Tuloksen sulattelua on tapahtunut pienemmissä ja isommissa, virallisissa ja epävirallisissa keskustaporukoissa. Keskustan uuden nousun myötä on aika luoda vanhasta uutta, sanontoja myöten. Asiat ratkaisevat, ei kokoonpano. Olemme siirtymässä oppositioon omana itsenämme, omin jaloin ja oman aatteellisen kompassimme turvin. Olennaista on löytää keskustan tekemiseen syvänvihreä lanka. Mutta Kepu ei petä. KESKUSTAN uuden nousun siemen on ajattelussa ja siltä pohjalta toimeen tarttumisessa. Mitä vaikeampi aika, sitä enemmän on merkitystä osaamisella. Asioiden osalta pysymme hereillä ja valmiina toimimaan aktiivisena oppositiovoimana. Näissä paikoissa keskustan vihreä väri on edelleen vahva
Olen osallistunut muutamiin laulukilpailuihin, joissa olen pärjännyt kohtuullisen hyvin, ja laulukursseille, joissa olen löytänyt omaa ääntäni. Hän näkee puoluesihteerin tehtävän muuttuneen ajan saatossa. Perholainen Hietaniemi on jo jättänyt luottamustehtävät keskustan ytimessä, mutta hän vaikutti parin vuosikymmenen ajan puoluehallituksessa ja vuosikymmenen työvaliokunnassa. Musiikki on tärkeä osa arkea ja elämääni. Levyttämäni tango Jos jätät minut (2021) voitti Järviradion Top 7 -listaohjelman viisi kertaa putkeen. ”Työnantajarooli jää epämääräiseksi ja kaukaiseksi, kun puoluesihteerin valinnan tekee puoluekokous”, Hietaniemi sanoo. 44 12.5.2023 Juh a -P ek ka Ru sa ne n Tangon taikaa tulkitseva kaupunginjohtaja RISTO LUODONPÄÄ “MUSIIKKI on ollut aina lähellä sydäntäni. ”Se on muuttunut selkeästi toimitusjohtajatyyppiseksi tehtäväksi, jos ennen puoluesihteeri oli enemmän toiminnanjohtaja.” HIETANIEMI pitäisi hyvänä sitäkin, että uudistuksen myötä politiikan tekeminen jäisi entistä selkeämmin puheenjohtajistolle. Juttusarjassa keskustalaiset kertovat harrastuksistaan. Olen laulanut myös Kiuruveden Iskelmäviikon avajaisissa. Juha-Pekka Rusanen (vasemmalla) tunnetaan laulavana kaupunginjohtajana. Lapsuudessa tykkäsin koulussa musiikista ja harrastin kitaransoittoa. Se on antanut voimaa ilon hetkellä ja lohtua surun keskellä. Tasokas tango on tavattoman syvällistä ja täynnä pienen pieniä, hienoja yksityiskohtia. Tämä sai valtakunnallista huomiota. Olen levyttänyt muutaman kappaleen, jotka ovat soineet paikallisradioissa tiuhaan tahtiin. Uraa en ole kuitenkaan vaihtamassa. Nautin laulukilpailuista, koska ne kehittävät minua esiintyjänä. Hietaniemen mukaan kerran kahdessa vuodessa kokoontuvalla puoluekokouksella ei ole mahdollisuutta sellaiseen työnohjaukseen, jota puoluesihteeri tarvitsisi. Lukion jälkeen musiikkiharrastus jäi kesannolle, kun keskityin yliopisto-opintoihin ja politiikkaan. Kun aloitin Keiteleen kunnanjohtajana vuonna 2020, maahan julistettiin poikkeusolot koronan takia. Laulutaitojani esiteltiin Tampereen yliopiston luennoilla hyvänä esimerkkinä ihmisläheisestä kuntaviestinnästä. ”Nyt ei ole sellaisia jännitteitä, että joku syrjäytettäisiin.” Hietaniemen mukaan syyskuun ylimääräinen puoluekokous voisi tehdä sääntömuutoksen, ja Pirkkalaisen seuraajan valitsisi sen jälkeen kokoontuva puoluevaltuusto. En ollut ehtinyt tutustua paikkakuntalaisiin kunnolla ja halusin piristää korona-arkea. ”Vuosikymmenten varrella tämän roolituksen osalta on ollut tiettyjä jännitteitä eri puheenjohtajien ja puoluesihteerien välillä.” Hietaniemen mielestä nyt olisi otollinen hetki uudistukselle, sillä Riikka Pirkkalainen on ilmoittanut jättävänsä tehtävänsä. MEIKÄLÄINEN tunnetaan laulavana kaupunginjohtajana. Teimme tuttujen kanssa myös Keiteleen kunnalle nimikkokappaleen Aja, Souda, Kävele – Aina kutsuu Keitele (2021). Kyllähän niissä suomalainen sielunmaisema tulee hienosti esille. Vuosi 2014 oli käänteentekevä, kun aloin työskennellä Radio Sandelsissa, jossa iskelmä ja tango raikuivat joka päivä. Järjestin somessa kymmenpäiväisen tangomaratonin, jossa lauloin tuttuja tangoja. Kuten eräässä laulussa todetaan: Jokainen ihminen on laulun arvoinen, jokainen elämä on tärkeää.” Kiuruveden kaupunginjohtaja JuhaPekka Rusanen toimi keskustan PohjoisSavon piirin puheenjohtajana 2015–2017 ja menettelytapavaliokunnan puheenjohtajana useissa keskustan puoluekokouksissa. Kävin esimerkiksi Tangomarkkinoilla työkeikalla ja vaikutuin kaikesta, mitä näin ja koin. Hietaniemi: Puoluesihteerin valinta puoluevaltuustolle. Kotona kuunneltiin paljon musiikkia ja käytiin konserteissa. Juha-Pekka Rusanen Ju ha Pe kk a Ru sa ne n PAULIINA POHJALA KESKUSTAVAIKUTTAJA Antti Hietaniemi esittää, että puoluesihteerin valinta siirrettään keskustan puoluekokoukselta puoluevaltuustolle
Mononen-Mikkilä pyrkii keskustanaisten johtoon. väitöskirjatutkija 17478,000 4890 Jani Kokko, Muuramesta 6. Kauppatieteiden maisteri Mari Kaunistola KOK 10190,500 3030 Kansanedustajien varaedustajiksi määrättiin edellä kohdissa 1, 5 ja 7 mainituille edustajille muistihoitaja Niina Immonen, edellä kohdissa 2 ja 6 mainituille edustajille kansanedustaja Heidi Viljanen, edellä kohdissa 3 ja 8 mainituille edustajille toimitusjohtaja Mikael Ropo sekä edellä kohdassa 4 mainitulle edustajalle maatalousyrittäjä Mikko Uusitalo. Kansanedustaja Matias Marttinen KOK 20381,000 7618 4. päivänä 2023 toimitettujen eduskuntavaalien tuloksen ja samalla julistanut edustajiksi valituiksi seuraavat ehdokkaat: Puolue Vertausluku Äänimäärä 1. päivänä huhtikuuta 2023 KESKI-SUOMEN VAALIPIIRILAUTAKUNTA Puheenjohtaja Pauliina Maukonen Sihteeri Mikael Juujärvi TIEDOKSIPANO SATAKUNNAN VAALIPIIRILAUTAKUNTA on tänään vahvistanut huhtikuun 2. Kansanedustaja Krista Kiuru SDP 29427,000 7861 3. Joonas Könttä diplomaatiksi Moskovaan SUOMENMAA EDUSKUNNASTA pudonnut keskustan Joonas Könttä kertoo aloittaneensa diplomaatin tehtävät ulkoministeriössä, ja suuntaavansa Suomen Moskovan suurlähetystöön kesäkuun alusta alkaen. kirurgi, osastonylilääkäri 12463,000 7169 Ville Väyrynen, Muuramesta 9. Työsuojeluvaltuutettu Juha Viitala SDP 14713,500 4238 7. ”On kunnia-asia palvella isänmaata diplomaattina. Hän on toiminut naisjärjestön varapuheenjohtajana kuluneen kaksivuotiskauden ajan. Jyväskyläläinen Könttä, 33, toimi Keski-Suomen kansanedustajana yhden kauden ajan. kansanedustaja, sairaanhoitaja 11652,000 4753 Piritta Rantanen Jämsästä Edustajapaikan joutuessa avoimeksi tulevat mainittujen tilalle varaedustajina: Mäkisen, Rantasen ja Kokon tilalle Leena Kautto-Koukka Laukaasta, Garedewin ja Immosen tilalle Janne Luoma-aho Jyväskylästä, Kalmarin ja Honkosen tilalle Joonas Könttä Jyväskylästä, Wallinheimon ja Väyrysen tilalle Lotta Ahola Jämsästä ja Forsgrenin tilalle Katri Savolainen Jyväskylästä Jyväskylässä, 5. Joonas Könttä. Porissa huhtikuun 5 päivänä 2023, SATAKUNNAN VAALIPIIRILAUTAKUNTA Pertti Rajala Kalle Kulmala puheenjohtaja sihteeri Tiedoksipano valitusosoituksineen on saatavilla Satakunnan vaalipiirilautakunnan kansliassa Porin oikeustalolla osoitteessa Tullipuominkatu 5. kansanedustaja 11681,000 5787 Bella Forsgren, Jyväskylästä 10. Kasvatustieteen maisteri Laura Huhtasaari PS 31875,000 8393 2. Kansanedustaja Eeva Kalli KESK 16637,000 7930 5. Viestintäalalla pitkään työskennellyt Mononen-Mikkilä haluaa tuoda keskustanaisten toimintaan yritysmaailman ketterämpiä toimintatapoja ja lisätä järjestön näkyvyyttä etenkin tasa-arvoja yhdenvertaisuuskysymyksissä. tiedeja kulttuuriministeri, aineenopettaja 13597,000 6294 Petri Honkonen Saarijärveltä 8. Kansanedustaja Petri Huru PS 15937,500 6208 6. 12.5.2023 45 Ja ri La uk ka ne n TIEDOKSIPANO KESKI-SUOMEN VAALIPIIRILAUTAKUNTA on tänään vahvistanut huhtikuun 2. kansanedustaja, LitM 24926,000 7478 Sinuhe Wallinheimo Jyväskylästä 5. kesäkuuta. PAULIINA POHJALA HELSINKILÄINEN Päivi Mononen-Mikkilä pyrkii keskustanaisten puheenjohtajaksi. Kansanedustaja Jari Koskela PS 10625,000 5213 8. päivänä 2023 toimitettujen eduskuntavaalien tuloksen ja ilmoittaa, että seuraavat henkilöt ovat tulleet valituiksi toimimaan kansanedustajina: Vertausluku Äänimäärä 1. Keskustanaiset valitsee puheenjohtajiston edustajakokouksessaan Porissa 10.–11. Sari Palmu on johtanut keskustanaisia vuodesta 2021. kansanedustaja, YTM 34956,000 9712 Riitta Mäkinen Jyväskylästä 2. lähihoitaja, tradenomiopiskelija 15680,000 5118 Kaisa Garedew, Jyväskylästä 7. Erityisesti ulkoja turvallisuuspolitiikan kysymykset ovat tänä päivänä ajankohtaisempia kuin pitkiin aikoihin”, Könttä kirjoittaa Facebookissa. kansanedustaja, maaja metsätalousyrittäjä 27194,000 6885 Anne Kalmari Kivijärveltä 4. everstiluutnantti evp., yrittäjä 31360,000 5293 Tomi Immonen Laukaasta 3
97 Tavio, Ville PS 15071 55705,000 kansanedustaja, lakimies, Turku 3. 177 Nikkanen, Saku SDP 5808 16847,667 liikunnanohjaaja, Salo 13. kansanedustaja, eläinlääkäri 12230,667 3463 Markku Eestilä, Iisalmi Kansanedustajanpaikan joutuessa avoimeksi tulevat valittujen tilalle varaedustajina edustajien Antikaisen, Reijosen ja Vornasen tilalle Harri Väänänen Lapinlahdelta edustajien Hoskosen, Huttusen ja Siposen tilalle Riikka Pirkkalainen Iisalmesta edustajien Eskelisen, Suhosen ja Väätäisen tilalle Tanja Airaksinen Kuopiosta edustajien Kilven, Partasen ja Eestilän tilalle Timo Elo Joensuusta edustaja Essayahin tilalle Ahti-Pekka Vornanen Vieremältä edustaja Mikkosen tilalle Kaisa Kantele Kuopiosta edustaja Meriluodon tilalle Maija Kuivalainen Joensuusta. 69 Furuholm, Timo VAS 3997 16104,000 sosiaalitieteiden opiskelija, Turku 14. kansanedustaja, metsätalousinsinööri 44204,000 7011 Hannu Hoskonen, Ilomantsi 3. 182 Aalto-Setälä, Pauli KOK 7241 32089,500 yrittäjä, työelämäprofessori, Naantali 6. 174 Lindén, Aki SDP 9272 50543,000 kansanedustaja, erikoislääkäri, Turku 4. 46 12.5.2023 KUULUTUS SAVO-KARJALAN VAALIPIIRILAUTAKUNTA on tänään vahvistanut 2. 60 Saarikko, Annika KESK 8572 23426,000 Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri, Oripää 9. sisäministeri, FM 12701,000 3972 Krista Mikkonen, Joensuu 14. liikunnan ja terveystiedon lehtori, maatalousyrittäjä 14734,667 5539 Markku Siponen, Kiuruvesi 12. päivänä huhtikuuta 2023 toimitettujeneduskuntavaalien tuloksen ja ilmoittaa, että seuraavat henkilöt ovat Savo-Karjalan vaalipiirissä tulleet valituiksi toimimaan kansanedustajina valtiopäivillä tästä päivästä alkaen, kunnes seuraavateduskuntavaalit on toimitettu: Vertausluku Äänimäärä 1. kansanedustaja, KTM 22023,000 15862 Sari Essayah, Lapinlahti 8. järjestämistoimitsija, varakansanedustaja 21451,500 6510 Timo Suhonen, Varkaus 9. kansanedustaja, metsätalousinsinööri 22102,000 5849 Hanna Huttunen, Outokumpu 7. 130 Bergqvist, Sandra RKP 6771 13785,000 riksdagsledamot, politices magister, kansanedustaja, valtiotieteiden maisteri, Pargas, Parainen 17. 192 Sirén, Saara-Sofia KOK 6679 21393,000 kansanedustaja, ekonomi, Turku 10. 84 Elomaa, Ritva ”Kike” PS 6805 18568,333 kansanedustaja, röntgenhoitaja, Masku 12. Tarkemman valitusosoituksen ja valitukseen liitettävän vaalipiirilautakunnan päätösjäljennöksensaa Savo-Karjalan vaalipiirilautakunnan sihteeriltä, puhelin 040 7266 636 tai Savo-Karjalanvaalipiirilautakunta, c/o Syyttäjälaitos, Itä-Suomen syyttäjäalue, Asemakatu 38-40, 70110 Kuopio. kansanedustaja, poliisi 36692,000 9428 Marko Kilpi, Kuopio 5. asianajaja, varatuomari 18346,000 7172 Karoliina Partanen, Kuopio 10. 166 Eloranta, Eeva-Johanna SDP 8496 25271,500 kansanedustaja, valtiotieteiden maisteri, Turku 8. päivänä huhtikuuta 2023 Vaalipiirilautakunnan puolesta: Anssi Kyllönen, puheenjohtaja Heikki Ylisirniö, sihteeri TIEDOKSIPANO TILLKÄNNAGIVANDE VAALILAIN 94 §:N MUKAISESTI VARSINAIS-SUOMEN VAALIPIIRILAUTAKUNTA ilmoittaa, että se on tänään vahvistanut vaalipiirissä huhtikuun 2 päivänä 2023 toimitetuissa eduskuntavaaleissa valituiksi alempana mainitut henkilöt olemaan edustajina valtiopäivillä tästä päivästä alkaen kunnes tämän jälkeiset eduskuntavaalit on toimitettu: Enligt stadgandet i 94 § vallagen meddelar Egentliga Finlands valkretsnämnd, att den idag har förklarat nedannämnda personer utsedda till medlemmar av riksdagen för tiden denna dag intill dess nästföljande riksdagsval förrättats: Järj.Nro Ehd.num. kansanedustaja 42903,000 6975 Seppo Eskelinen, Joensuu 4. 163 Virta, Sofia VIHR 5533 19411,000 kansanedustaja, kasvatustieteen maisteri, riksdagsledamot, pedagogie magister, Kaarina 11. yhteiskuntatieteiden maisteri, sosiaalialan järjestöasiantuntija 12266,000 3358 Laura Meriluoto, Kuopio 15. 196 Valkonen, Ville KOK 5732 16044,750 kansanedustaja, kauppatieteiden maisteri, Turku 15. Vaalipiirilautakunnan tuloksen vahvistamista koskevaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Itä-Suomen hallinto-oikeuteen 14 päivän kuluessa eli viimeistään 19.4.2023. sairaanhoitaja, kansanedustaja 44961,000 7720 Sanna Antikainen, Outokumpu 2. 87 Junnila, Vilhelm PS 8303 27852,500 kansanedustaja, yrittäjä, Naantali 7. Namn Grupp Röster Jämförelseantal 1. Niklas Guseff Turusta Turussa huhtikuun 5 päivänä 2023 Åbo den 5 april 2023 Taito Ylhäinen Juha Karvinen Puheenjohtaja, ordförande Sihteeri, sekreterare. poliisi 14987,000 6474 Timo Vornanen, Joensuu 11. 91 Lundén, Mikko PS 5301 13926,250 kansanedustaja, kauppias, Salo 16. 187 Lahdenperä, Milla KOK 4527 12835,800 lehtori, filosofian tohtori, Taivassalo Edustajanpaikan joutuessa avoimeksi tulee jäljempänä mainittujen numeroiden kohdalla mainittujen edustajien tilalle seuraavat henkilöt: Då ledighet i riksdagsmandat uppstår träder i nedannämnda riksdagsmännens ställe följande personer: Numerot: 1, 5, 9, 14 ja 17 kansanedustaja, kauppatieteiden maisteri Anne-Mari Virolainen Kaarinasta Numris: 2, 6, 11 ja 15 vanhempi konstaapeli Juha Anttila Turusta 3, 7 ja 12 sairaanhoitaja, terveystieteiden maisteri Niina Alho Kaarinasta 4 ja 13 kansanedustaja Johannes Yrittiaho Turusta 8 yrittäjä, teollisuusneuvos Mauri Konto Uudestakaupungista 10 eläinja ympäristöetiikan dosentti, tutkija Elisa Aaltola Turusta 16 meripelastusjohtaja evp. 66 Andersson, Li VAS 18007 32208,000 kansanedustaja, riksdagsledamot, puheenjohtaja, ordförande, Turku, Åbo 5. kansanedustaja, farmaseutti 22480,500 6687 Minna Reijonen, Kuopio 6. kansanedustaja, sairaanhoitaja 14301,000 4412 Tuula Väätäinen, Kuopio 13. 188 Orpo, Petteri KOK 17432 64179,000 kansanedustaja, valtiotieteiden maisteri, Turku 2. Nimi Ryhmä Äänet Vertausluku Ordnings N:ris Kand.num. Kuopiossa 5
Satonen, Arto 16870,500 6029 kansanedustaja, opettaja, Sastamala 16. Tampereella huhtikuun 5. Kansanedustaja, varatuomari Johannes Koskinen Hämeenlinnasta 12 284,250 5 009 13. Valitusosoitus on tämän tiedoksipanon liitteenä. Rikoskomisario, hallintotieteiden maisteri Mira Nieminen Lahdesta 16 870,333 5 388 9. Vigelius, Joakim 31248,000 10113 yhteiskuntatieteiden kandidaatti, Tampere 7. Bergbom, Miko 62496,000 10525 pintakäsittelijä, Sastamala 4. Jäntti, Aleksi 13496,400 4157 apulaispormestari, majuri (evp), Tampere 19. Vikman, Sofia 22494,000 7548 kansanedustaja, yhteiskuntatieteiden maisteri, Tampere 10. päivänä 2023 PIRKANMAAN VAALIPIIRILAUTAKUNTA. Kansanedustaja, valtiotieteiden maisteri Sanni Grahn-Laasonen Forssasta 14 851,667 7 003 11. Ovaska, Jouni 22010,000 6376 kansanedustaja, kasvatustieteiden maisteri, Tampere 11.Kontula, Anna 21307,000 4909 kansanedustaja, sosiologi, Valkeakoski 12.Puisto, Sakari 20832,000 6592 kansanedustaja, filosofian tohtori, Tampere 13.Asell, Marko 20032,750 4540 kansanedustaja, Nokia 14.Tanus, Sari 16912,000 6117 kansanedustaja, erikoislääkäri, Tampere 15. Merinen, Ville 40065,500 6274 psykoterapeutti, sairaanhoitaja, Pirkkala 5. Ikonen, Anna-Kaisa 67482,000 11428 pormestari, YTT, Tampere 3. Kiuru Pauli 33741,000 10982 kansanedustaja, FM, Valkeakoski 6. Kansanedustaja, diplomi-insinööri Lulu Ranne Hämeenlinnasta 50 611,000 10 665 2. Kansanedustaja Jari Ronkainen Hollolasta 12 652,750 4 820 12. Kansanedustaja, yhteisöpedagogi (AMK) Mika Kari Lahdesta 24 568,500 6 090 6. Ministeri, kansanedustaja Ville Skinnari Lahdesta 16 379,000 5 983 10. Marin, Sanna 80131,000 35628 kansanedustaja, pääministeri, Tampere 2. Kansanedustaja, lähihoitaja Aino-Kaisa Pekonen Riihimäeltä 12 171,000 4 251 14. päivänä 2023 toimitetuissa eduskuntavaaleissa on valittu kansanedustajiksi tästä päivästä alkaen siihen asti, kunnes seuraavat eduskuntavaalit on toimitettu, seuraavat henkilöt: Vertausluku Äänimäärä 1. Niemi Veijo 12499,200 3135 kansanedustaja, rikosylikonstaapeli, Lempäälä KANSANEDUSTAJIEN VARAEDUSTAJINA OVAT SEURAAVAT HENKILÖT: Marinin, Merisen, Nurmisen, Asellin, Lylyn ja Viitasen varaedustajana Lotta Hamari, Ikosen, Kiurun, Vikmanin, Satosen ja Jäntin varaedustajana Jocka Träskbäck, Bergbomin, Vigeliuksen, Puiston, Savion ja Niemen varaedustajana Erja Pelkonen, Tynkkysen varaedustajana Julia Sangervo, Ovaskan varaedustajana Arto Pirttilahti, Kontulan varaedustajana Minna Minkkinen ja Tanuksen varaedustajana Kauko Turunen. 12.5.2023 47 TIEDOKSIPANO HÄMEEN VAALIPIIRILAUTAKUNTA on tänään vahvistanut huhtikuun 2. Vanhempi konstaapeli, yrittäjä Rami Lehtinen Jokioisilta 25 305,500 5 636 5. päivänä 2023 toimitettujen eduskuntavaalien tuloksen ja ilmoittaa, että seuraavat henkilöt ovat tulleet valituiksi toimimaan kansanedustajina: Vertausluku Äänimäärä 1. Yrittäjä, metsätalousinsinööri Teemu Kinnari Hollolasta 22 277,500 7 366 7. Viitanen Pia 13355,167 4112 kansanedustaja, Tampere 20. Nurminen, Ilmari 26710,333 4781 kansanedustaja, Tampere 8. Kansanedustaja, lääkäri Päivi Räsänen Riihimäeltä 11 444,000 6 968 EDUSTAJANPAIKAN JOUTUESSA AVOIMEKSI TULEVAT EDELLÄ MAINITTUJEN TILALLE VARAEDUSTAJINA: Ranteen, Lehtisen, Niemisen ja Ronkaisen tilalle kansanedustaja Rami Lehto Lahdesta; Filatovin, Karin, Skinnarin ja Koskisen tilalle kasvatustieteen tohtori, toiminnanjohtaja Marju Markkanen Lahdesta; Heinosen, Kinnarin ja Grahn-Laasosen tilalle tv-tuottaja, yritysjohtaja Milla Bruneau Lahdesta; Kempin tilalle sosionomi Juha Rehula Hollolasta; Pekosen tilalle ylilääkäri, erikoislääkäri Harri Pikkarainen Lahdesta ja Räsäsen tilalle eduskuntaryhmän pääsihteeri, lähetystyöntekijä Marjo Loponen Lahdesta. Kansanedustaja, opettaja Hilkka Kemppi Asikkalasta 17 902,000 5 312 8. Savio Sami 15624,000 6012 kansanedustaja, diplomi-insinööri, Ylöjärvi 18. Lyly, Lauri 16026,200 4533 puheenjohtaja, pormestari (entinen), Tampere 17. Tynkkynen, Oras 23241,000 5401 YTM, yrittäjä, Tampere 9. Kansanedustaja, tiedottaja Tarja Filatov Hämeenlinnasta 49 137,000 6 973 3.Kansanedustaja, kasvatustieteen maisteri Timo Heinonen Lopelta 44 555,000 7 402 4. Vaalipiirilautakunnan päätökseen, jolla vaalien tulos on vahvistettu, saa hakea muutosta valittamalla Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen 14 päivän kuluessa siitä, kun vaalien tulos on julkaistu. Hämeenlinnassa, 5. päivänä huhtikuuta 2023 HÄMEEN VAALIPIIRILAUTAKUNTA Raimo Turunen Tuomas Salo Puheenjohtaja Sihteeri TIEDOKSIPANO PIRKANMAAN VAALIPIIRISSÄ huhtikuun 2
Puolueessa eri tasoilla on laiminlyöty osaamisen kehittäminen. Oppositioaika antaa mahdollisuuden puolueen uudelleen rakentamiseen ja oman politiikkamme kirkastamiseen. 32 euron hintaan. Keskustalla pitää olla tässä asiassa omat ehdotuksensa. Puhutteliko kampanjamainonta äänestäjiä niin kuin hyvän kampanjan pitäisi tehdä. Viime kaudella keskustan panos oli vaisu. Eduskuntaryhmän pitää aktivoitua. Jokaisessa yhdistyksessä pitäisi olla jäseniltoja, joissa puhutaan politiikkaa! Tämä on erityisen tärkeää nyt, kun puolue hakee uutta nousua oppositiossa. Miksi vuoden 2019 jälkeen ei tehty mitään johtopäätöksiä, vaikka olimme jo silloin syvällä suossa kannatuksemme kanssa. Ryhmän jäsenten osaamista on kehitettävä niin taidollisesti kuin tiedollisesti. Tämä kansanliike elää ihmisten keskellä ja ihmisen kanssa. Miten keskusta onnistui erottautumaan vihervasemmistosta hallitustyössä. Muista ilmoittaa myös kokosi! Miesten paitoja on saatavissa koossa XS-XXXL, naisten mallia koossa XS-XXL.. Halutessasi voit lähettää myös kuvan tai kommentin siitä, miten kautesi sujui. Piirien aktiivisuudessa on suuria eroja, ja paljon riippuu piirin puheenjohtajistosta ja toiminnanjohtajasta. ENSIMMÄISENÄ pitää analysoida keskustan vaalikampanjointi jokaisessa piirissä ottaen mukaan ehdokkaat ja heidän kokemuksensa vaalityössä. Puolueen valtakunnallinen mainontakin on ruodittava perusteellisesti. Sieltäkin käsin voimme isänmaata rakentaa pitäen mielessä koko Suomen ja jokaisen suomalaisen. Tämä harmittaa! Miten puolue onnistui haastamaan toisia puolueita. Hälytysmerkit olivat ilmassa jo Sipilän hallituksen aikana järjestetyissä kunnallisvaaleissa, joiden tulos oli historiamme huonoimpia! Siihenkään ei reagoitu! Aika vastuutonta on puolueessa ollut kannatuksen romahdukseen reagointi. Keskustalla on paikallisyhdistyksissä kymmeniätuhansia jäseniä koko maassa. Olemme pahasti jäljessä näiden uusien verkkomahdollisuuksien ja -kanavien hyödyntämisessä. Craftmerkkinen paita on väriltään sininen ja sen voi halutessaan lunastaa itselleen n. Erotuttiinko vaalityössä ja -keskustelussa riittävästi vihervasemmistosta, johon meidät rinnastettiin kilpailijoittemme toimesta. Tämä näkyi vaaliinnostuksen puuttumisena kampanjoinnissa. Korona-aika erotti meidät toisistamme, mutta nyt on ollut jo puolitoista vuotta aikaa pistää järjestökoneistomme hyvään iskuun. Ilmoituksen voi tehdä sähköpostilla (kerho@suomenmaa.fi), postikortilla (PL 52, 90101 Oulu), tekstiviestillä (044 7370 377) tai kerhon omassa Facebook-ryhmässä. Vaiettiin kuoliaaksi omat saavutuksemme hallituksessa. Nyt pitää herkällä korvalla kuunnella jäsenten ajatuksia ja mielipiteitä. Kerhon kausituotteena on tänä vuonna logollamme merkitty pitkähihainen tekninen T-paita. Puolueen on myönnettävä tekemänsä virheet, ja niistä on otettava opiksi! Maalaisliitto/keskusta on elävä kansanliike, joka syntyi kansan tarpeista maaseudun väestön elinolojen parantamiseksi 1906. MIELIPITEET 48 12.5.2023 EDUSKUNTAVAALEISSA vuosina 2019 ja 2023 saimme äänestäjiltä historiamme suurimmat kannatuksen romahdukset menettäessämme yhteensä 26 kansanedustajaa. Erityisesti kokoomus sitä kuulutti suureen ääneen! KESKUSTAN paikka vaalien jälkeen on oppositiossa. Sirkka-Liisa Anttila ministeri, entinen kansanedustaja Tosiasioiden tunnustamisella löydetään keskustan uusi alku Tonnikerholainen, ilmoita lopputuloksesi! Suomenmaan Tuhannen Kilometrin Kerhon kausi tuli päätökseen vappuaattona. Tämä on yksi suurimmista hallituksessa tehdyistä virheistämme. Tuloksia otetaan vastaan 15.5. Piirien ja paikallisyhdistysten pitää huolehtia tiivistä yhteistyöstä sekä jäsenistön informoimisesta ja kuuntelemisesta. Puolueen paikallisen toiminnan lamaannuksen syyt on selvitettävä ja otettava samalla käyttöön uusia viestinnän välineitä. On siis aika raportoida lopputulokset. PUOLUEEN järjestötyö, paikallisyhdistykset ja piirit ovat henkitoreissaan osassa maata! Missä on syy lamaannukseen. Hallitus joutuu tekemään hartiavoimin töitä valtiontalouden velkaantumisen taittamiseksi ja kansantaloutemme kasvun saamiseksi nousu-uralle. Siitä konkreettisin esimerkki on luonnonsuojelulain omaisuudensuoja, joka jäi puolueen edustajilta hoitamatta! Siksi ympäristövaliokunta joutui muutokset opposition kanssa tekemään. Seuraan perustuslakivaliokunnan työtä. Keskusta on keskellä, ei oikealla eikä vasemmalla. Kansanvalta on puhunut! Tämän vuoden vaalitulos pakottaa puolueen pysähtymään. Julkaisemme tulokset sekä osan kuvista ja kommenteista kesäkuun Suomenmaassa. Tosiasioiden tunnustamisella pitää hakea syyt rökäletappioomme perusteellisen ja inhorehellisen selvityksen pohjalta. asti
Työllä ja yrittämisellä tämä maa nousee, eivätkä yritykset ole mitään ilman osaavia, sitoutuneita työntekijöitä. Huoltovarmuudesta pitää huolehtia, mutta pitää muistaa, että viljelijät ovat kuitenkin yrittäjiä yrittäjien joukossa. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Omaperäisenä ajattelijana ja asiaproosan taiturina tunnettu kirjailija Jouko Tyyri ehdotti toimikunnassa, että tehtäisiin aloite keskiryhmien yhteistyön käynnistämisestä avausteemana ympäristöpolitiikka. Kulttuuripoliittisen toimikunnan puheenjohtaja oli tunnettu yhteiskunnallinen keskustelija ja vaikuttaja, kansliapäällikkö Jaakko Numminen. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 12.5.2023 49 Kesken jäänyttä historiaa HISTORIALLISESSA muistelussa korostuvat ymmärrettävästi voitot ja saavutukset. Myös epäonnistuneilla ja kesken jääneillä hankkeilla voi olla merkitystä. Se on mahdollista – ovathan siihen mutkin puolueet kyenneet, ja keskustakin aikoinaan. KESKUSTAPUOLUEESEEN perustettiin 60-luvun lopulla laaja eri alojen toimikuntajärjestelmä. Samalla se myös investointeineen tuo työtä ja toimeentuloa. Keskustanuorten Vihreä aalto -kampanja 70-luvun taitteessa uudisti Timo Kauniston väitöskirjaesittelyn mukaan keskustapuoluetta ja loi tilaa kokonaisvaltaiselle ympäristöajattelulle, vaikka liike alkoi vähitellen hiipua ”1980-luvun valtaja talouspolitiikan katveeseen”. Julkisen sektorin työntekijöiden arvostus on palautettava. Tulonsiirrot pitää jatkossa kohdistaa niitä tarvitseville, ei kaikille. Tapio Pajunpää Kokkola. Keskustan pitää alkaa puhutella taas tavallista suomalaista. Historian näkökulmasta kiintoisaa keskustanuorten vihreän aallon yrityksessä on se, että se tapahtui kymmenen vuotta ennen Koijärveä. Keskustanuoriin vihreän aallon toi . Miten keskusta saadaan siis palautettua ihmisten ilmoille. Tämä ymmärrys pitää saada myös Brysseliin, siellä sitä osaamista ei näytä kovinkaan paljon olevan. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. ja tuli itse mukana . Ilmastonmuutos on tosiasia, ja sen torjuminen pitää ottaa vakavasti. Talous on saatava tasapainoon ja rakenteelliseen työttömyyteen on puututtava voimakkain keinoin. Nyt ollaan hukassa. Korona, Venäjän hyökkäyssota ja ilmastonmuutos ovat horjuttaneet ihmisten turvallisuuden tunnetta. Tämä maa tarvitsee jatkossakin hoitajia, opettajia, poliiseja ja lääkäreitä. Liberaalipuolueen raunioita hyödynnettiin vihreän puolueen organisoitumisessa. Itse toimin keskustanuorten työni ohella toimikunnan sihteerinä. Ylin päättäjäkolmikko oli puheenjohtajat Johannes Virolainen, Jan-Magnus Jansson ja Pekka Tarjanne. Tähän tarvitaan täsmätoimia nuoria perheitä tukemalla. Kansamme elinehto on, että syntyvyyttä saadaan nousuun. Verotuksella ei pidä yrittää tehdä palkansaajista yrittäjiä. KESKUSTA lähti viime vaalikampanjassaan perussuomalaisten pelossa niin syvälle maaseudulle, ettei sieltä löytynyt enää ketään. LÄHESTYVIEN vuoden 1970 eduskuntavaalien tunnelmissa ilmapiiri heikkeni niin paljon, että projektin päätösfanfaarina jäivät kaikumaan Johannes Virolaisen sanat: ”Ei tästä mittää tuu!” Edessä olevan vaalitappion valossa hermostuminen oli ymmärrettävää. Ohjelmatyöhön osallistuivat tässä mainittujen keskustalaisten ohella Pär Stebäck ja Pirkko Aro. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Ensisynnyttäjien keski-ikää on saatava alemmas. Sauli Pyyluoma Mihin menet, keskusta. Myös keskustanuorissa nopeasti vaihtuvat polvet keskittyivät uusiin teemoihin, kuten ydinvoiman vastustamiseen. Historia kuitenkin osoittaa, että pahemmastakin on selvitty. Ja kyllä, verorälssejä on tilkittävä. Toimikunta oli aktiivinen muun muassa peruskoulu-uudistuksen viimeistelyssä. Työ pitää nostaa toiseksi, aivan yhtä arvokkaaksi teemaksi yrittäjyyden ohelle. Ajatus yhteistyöhankkeesta tuli hyväksytyksi niin keskustapuolueessa kuin ruotsalaisissa ja liberaaleissa. Keskusta meni metsään ja eksyi. Siinä oli mukana laaja asiantuntijajoukko. Myös ympäristöalan asiantuntijoita oli käytettävissä. kansainvälisiä virtauksia tutkaillut Risto Volanen. Työperäinen maahanmuutto on tärkeää oikeastaan koko maan, niin teollisuuden kuin palvelualojenkin, menestymiselle. TULEVAISUUDEN usko on palautettava. Ensi tavoitteeksi otettiin eduskuntavaalikeskusteluun heitettävä ympäristöpoliittinen julistus. Toinen kesken jäänyt ja unohduksiin painunut hanke samoilta ajoilta oli keskiryhmien organisoidun yhteistyön aloittaminen ympäristöpolitiikasta. Ihmisiä ei kuitenkaan pidä pitää tyhminä, kansalaiset kyllä osaavat erottaa merkitykselliset toimet turhista
Kunnallistasolta kansalliselle tasolle puolueemme järjestökentän on pysyttävä vahvana. Toiminnanjohtaja Minna Peittola 050 428 2074, minna.peittola@keskusta.fi. Piirin toiminnanjohtaja Matti Kuittinen 040 416 0147, matti.kuittinen(a)keskusta.fi. mennessä osoitteeseen etela-pohjanmaa@keskusta.fi. Vuosikokous järjestetään pe 12.5. Hallintokoordinaattori Marko Soini 045 205 0677, marko.soini@ keskustanuoret.fi. Keskustan Etelä-Hämeen piiri. Katovuosien jälkeen koittavat kyllä hyvät satovuodet, kun tehdyistä virheistä opitaan. Vesaisten yhteyshenkilö Anne-Maria Jaskari 040 172 5005. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Venla Kajan 044 985 7176, helsinki@keskustanuoret.fi. Anna Alaraappana keskustaopiskelijoiden liittohallituksen jäsen Uusi kasvukausi keskustalle Etelä-Häme Piiritoimisto: Vanajantie 10 A, 13110 Hämeenlinna, etela-hame@keskusta.fi. Suomi tarvitsee vankkaa poliittista keskilinjaa. Kokouksessa käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi eduskuntavaalit, presidentinvaalit ja Euroopan parlamentin vaalit. Meidän pitää katsoa kriittisesti kuluneita vuosia, mutta ei jäädä vellomaan suruun. klo 18 Kurikan Kampuksella (Huovintie 1, 61300 Kurikka). Suomen Keskustanaiset ry:n 39. Piiritoimiston käyntiosoite Keskuskatu 11 A 12, Seinäjoki. Yhteinen linja löytyy ja saamme sen kirkastettua, kun toimimme yhdessä. Aluekoordinaattori Leena Vesto 050 537 3097, leena.vesto@keskusta.fi. Puheenjohtaja Sakari Seppänen 045 317 9050, sakari.seppanen@vuokatti.net. Tämä oli oikea päätös. Keski-Pohjanmaa Piiritoimisto: Tehtaankatu 18 lh 2, 67100 Kokkola, keski-pohjanmaa@keskusta.fi. Mediasuunnittelija Susanna Tenhunen. Toiminnanjohtaja Janne Isopahkala 045 170 1992, janne.isopahkala@keskusta.fi. Meillä keskustalaisilla on enemmän yhteistä kuin erottavaa. Karjala Piiritoimisto: Piiritoimiston käyntija postiosoite on Valtakatu 54, (2. Kokouksen alussa järjestetään ruokailu kello 17 alkaen. 50 Keskustassa tapahtuu 12.5.2023 Puheenvuoro KESÄ häämöttää aivan kulman takana, toukotyöt ovat jo hyvässä vauhdissa. Tmj Timo Oravainen 050 533 6686, timo.oravainen@keskusta.fi. Keskustanuoret: hallintokoordinaattori Marko Soini 045 205 0677, kainuu@keskustanuoret.fi. pykälää ja vaatia edustajakokoukseen ennakkoilmoittautumista. varsinainen edustajakokous järjestetään läsnäolokokouksena 10.–11.6. Keskustan piiri rf – Centerns distrikt Yhteystiedot: Puheenjohtaja, toiminnanjohtaja Paavo Väyrynen, pmvayrynen@gmail.com. Keskustanaiset päättävät kokouksessaan poliittisesta ja järjestöllisestä ohjelmasta, käsittelevät jäsenyhdistystensä aloitteita sekä valitsevat puheenjohtajiston seuraavalle kaksivuotiskaudelle. Piiritoimisto on avoinna sovittaessa. piirit. Puolue on jäsentensä näköinen, joten kaikkia tarvitaan ratkaisemaan kannatusalhoa. Keskusta vaikuttaa nyt oppositiosta käsin. Itä-Savo Piiritoimisto: Tottinkatu 15, 57130 Savonlinna. varsinaisen edustajakokouksen kokousasiakirjat jaetaan kokouspaikalla. Kokouksen valtakirjat pyydetään toimittamaan piiritoimistolle 5.5. Ts Pia Högberg 045 327 4845, pia.hogberg@keskusta.fi. Tervetuloa! Suomen Keskustanaisten hallitus. Keskusta ei kiinnosta, sillä emme nojaa populismiin tai pikavoittoihin. Tämä näkyi myös kokoomuksen Petteri Orpon vetämissä hallitustunnusteluissa, sillä keskustaa kosiskeltiin mukaan ties kuinka paljon. Keskustanuorten tmj Kata Huhtakoski 045 878 6300. 39. Meidän kaikkien työpanosta tarvitaan puolueemme uudistamistyöhön. Helsinki Piiritoimisto: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki, helsinki@keskusta.fi. Pj Tahvo Anttila 0500 746 571, tahvoanttila@gmail.com. Kansan tahto mitataan vaaleissa, ja vaalien voittajat kyllä muodostavat hallituksen. Vuodet eivät ole veljeksiä, sillä välillä sato onnistuu ja välillä ei. Keskustanaisten alueelliset yhteystiedot ks. Keskustanuoret ja Vesaiset: tmj Elina Suoranta 040 721 0636, elina.suoranta@vesaiset.fi. mennessä Keskustanaisten internetsivuilla: www.keskustanaiset.fi olevan ilmoittautumislomakkeen kautta. Etelä-Hämeen Keskustanaisten tmj Sari Kujanpää 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi. Etelä-Savo Piiritoimisto: Porrassalmenkatu 33, 50100 Mikkeli. Keskustanuoret Liittotoimisto: Pääsihteeri Anna-Leena Veteläinen 050 516 7046, anna-leena.vetelainen@keskustanuoret.fi. Tervetuloa! Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto: Toimisto 040 772 1258. Toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juuti, 050 347 3556, ulla-riitta.juuti@keskusta.fi, Etelä-Savon Keskustanuorten toiminnanjohtaja Arttu Ruhanen 040 042 2595, etelä -savo@keskustanuoret.fi. Ruokailun hinta 17 € (maksu käteisellä). Kuten maanviljelijät kylvävät uutta satoa pellolle, on meidän keskustalaisten luotava puolueemme linja taas kirkkaaksi. OMA keskustalaisuuteni kumpuaa siitä, että haluamme hedelmällistä yhteistyötä muiden puolueiden kanssa. Varaathan käteistä mukaan! Kokoukseen voi ilmoittautua vielä paikan päällä kokouksessa. Eduskuntavaaleistakin ollaan pikkuhiljaa toivuttu. Toimisto on avoinna tiistaisin klo 10–16. Vuosikokous pidetään ti 23.5. Virkistyshotelli Yyterissä (Sipintie 1, 28840 Pori). Toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juuti, 050 347 3556, ulla-riitta.juuti@keskusta.fi. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat kuten tilinpäätös ja vahvistetaan toimintakertomus. Keskustanaiset: pj Anne-Maria Perttula 040 831 3775, anne-maria.perttula@sovatek.fi. Tämä pätee myös politiikkaan. Keski-Suomi Piiritoimisto: Osoite Yliopistonkatu 17B (2. Kainuu Piiritoimisto: Kauppakatu 26 A, 2. Keskustanaisten yhteyshenkilö Sari Palmu 0400 541 763. Poliittisen suunnittelijan toimivapaan sijainen Tilda Karhumaa 050 49 1011, tilda.karhumaa@keskustanuoret.fi. Miten selittäisit keskustanvihreät arvosi ja ajatuksesi keskustaa harkitsevalle. Olemme puolustaneet päätöstä lähteä oppositioon rakentavasti haukkumisen sijaan. Tärkeää on nyt sanoittaa, miksi olemme keskustalaisia. Monen vuoden hallitusvastuu on nakertanut kannatustamme. Kaakon Keskustanuorten toiminnanjohtaja Eerik Brusila 050 439 6822, kaakko@keskustanuoret.fi. Tmj Sinikka Varila 0400 909 013, sinikka.varila@ keskusta.fi. Tulos oli pettymys, mutta ei yllätys. Vaalien tuloksen jälkeen oli selvää, ettemme lähde hallitukseen. Toiminnanjohtaja Pilvi Kärkelä 050 537 2818, pilvi.karkela@keskusta.fi. Varsinainen kokous alkaa klo 13 Virkistyshotelli Yyterissä. krs, 87100 Kajaani. Kokouksen yhteydessä järjestetään arpajaiset. Keskustan Etelä-Pohjanmaan piiri. Yritämme etsiä niin oman väen kuin muiden puolueiden kanssa asioita, jotka yhdistävät. Järjestösuunnittelija Jenna Wahlstén 050 357 8860, jenna.wahlsten@ keskustanuoret.fi. klo 18 (valtakirjantarkastus klo 17–17.50) Tuuloksen Kapakanmäen tanssilavan ravintolassa. Toiminnanjohtaja Noora Juvonen 0400 457 771, noora.juvonen@keskusta.fi. Hyvän sadon saamiseksi perustusten pitää olla kunnossa. Puhujana kokouksessa europarlamentaarikko Mauri Pekkarinen. Juomana vesi ja kotikalja sekä kahvi jälkiruokana. Keskustanaiset Suomen Keskustanaiset. Aluekoordinaattori Susanne Vähäjylkkä 050 538 1728, susanne.vahajylkka@keskusta.fi. Edustajakokousviikonloppu käynnistyy la klo 10.15 hartaudella Keski-Porin kirkossa. Mukana puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen. Piiritoimisto on avoinna sovittaessa. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Kata Huhtakoski 045 878 6300, keski-pohjanmaa@keskustanuoret.fi. Ruokana kokouksessa tarjoillaan broilerkastiketta, kauralisäkettä, uunijuureksia ja salaattivalikoima. Hämeen Keskustanuorten tmj Eerik Brusila 050 439 6822, eerik.brusila@keskustanuoret.fi. krs), 40100 Jyväskylä. Pyydämme kuitenkin ilmoittautumaan etukäteen etela-pohjanmaa@keskusta.fi. krs), Lappeenranta. Sähköposti keski-suomi@keskusta.fi ja puhelin 045 327 4845. Keskustanaisten hallitus on päättänyt noudattaa sääntöjen 11. Edustajakokoukseen on ilmoittauduttava pe 26.5. Järjestösihteeri Tuija Pitkäpaasi 040 415 8759, tuija.pitkapaasi(a)keskusta.fi. Kokousasiakirjat julkaistaan myös Suomen Keskustanaisten internetsivuilla
Keskustan Vuotungin py:n vuosikokous ma 15.5. Sääntömääräinen vuosikokous pidetään la 13.5. Toiminnanjohtaja Joonas Salmi 044 2006 888, joonas.salmi@keskusta.fi. ”Erityisesti minua ovat motivoineet meidän järjestöihmiset ja heidän tekemä kova pyyteetön työ ja usko siihen, että keskustan kaltaista keskivoimaa tarvitaan myös jatkossa.” PAKARINEN on toiminut keskustan varapuheenjohtajana kahteen otteeseen, edellisellä kerralla vuosina 2012. Toiminnanjohtaja Antti Mulari 040 839 4330, antti.mulari@keskusta.fi. 12.5.2023 050 357 4438, susanna.tenhunen@keskustanuoret.fi. Satakunta Piiritoimisto: Piirin toiminnanjohtaja Leena Pellikka 050 570 5472, leena.pellikka@keskusta.fi. mulari@keskusta.fi. klo 19 Vuotungin Kylätalolla Vuotungintie 319, 93800 Kuusamo). Peräpohjola Piiritoimisto: Valtakatu 25, 94100 Kemi, avoinna sopimuksen mukaan. Varsinais-Suomen Keskustaveteraanit. Keskustanaisten pj Tuija Palosaari 040 595 4475, tuija.palosaari@tornio.fi. klo 18 pidetään (aiemmasta ilmoituksesta poiketen) Kellokoskella Kellotuvan alakerran salissa. Kahvia tarjolla klo 9 alkaen. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Joel Kohvakka 044 312 2982, pohjois-savo@keskustanuoret.fi. Keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi 044 978 3929, tarja.kiviniemi @keskusta.fi. Tilaisuuden jälkeen on mahdollisuus opastettuun kierrokseen museon näyttelyissä (8 €/hlö), johon ilmoittautuminen etukäteen. Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Kimmo Tuhkala 040 623 7746, lappi@keskustanuoret.fi. Ruoka, erillinen kahvi ja kokoustilavuokra 18 €/hlö. Keskustan Uudenmaan piiri ry. Lähtö klo 8.45 ja paluu seuraavana päivänä klo 7.35. Suomen Startup-yhteisön toimitusjohtajana työskentelevä Pakarinen sai kevään eduskuntavaaleissa 1 647 ääntä ja jäi varasijalle. Järjestöja viestintäkoordinaattori Piia Särkelä piia.sarkela@keskusta.fi, +358408379867. Suomen Maatalousmuseo Sarassa Loimaalla (Vanhankirkontie 383). Keskustanuorten toiminnanjohtaja ja Keskustan Pohjois-Karjalan piirin järjestösihteeri Susanna Turunen 050 303 0456, pohjois-karjala@keskustanuoret.fi. piirit. Keskustanuorten hallintokoordinaattori Marko Soini 045 205 0677, satakunta@keskustanuoret.fi. museojohtaja Lauri Viinikkalan ja Olavin toimesta tiivis museon esittely ja keskustelua aiheesta ”Suomalaisen ruoan historia”. Pyydämme toimittamaan piirikokousedustajien valtakirjat etukäteen piiritoimistolle saapumisen sujuvoittamiseksi. mennessä Olaville (olavi.ala-nissila@hotmail.com) tai 040 532 6633 tai Sirpalle 044 062 2266. klo 18 Hotelli Siuntiossa (Lepopirtintie 80, Siuntio). Pohjois-Tuusulan paikallisyhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous ke 31.5. Toimistomme sijaitsee osoitteessa Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere. Tapaamiset piiritoimistolla vain etukäteen sopien. Keskustanaisten Päijät-Hämeen piirin tmj Jaana Niemi 040 418 1150, jaana.niemi@keskusta.fi. Kokousta voi seurata verkosta osoitteessa www.facebook.com/vskeskusta. keskustanaiset@gmail.com. Keskustanaisten tmj Kirsi Kalliotähti, uudenmaan. Kokouspaikalla on ilmoittautumispiste, jolle on ilmoittauduttava niin virallisten piirikokousedustajien kuin kokouksen seuraajien. Ilmoittautuminen ja kahvit klo 17.15 alkaen. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Eerik Brusila 050 439 6822, uusimaa@keskustanuoret.fi. Pohjois-Savo Piiritoimisto: Toiminnanjohtaja Kimmo Valta, Snellmaninkatu 37, 70100 Kuopio, 044 369 9600, kimmo.valta@keskusta.fi. Puheenjohtaja Hannu Mikkilä 050 021 5970, hannu.mikkila@luottamus.nurmes.fi. kerros, Torikatu 3–5, Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola. krs), 04200 Kerava, avoinna sopimuksen mukaan. Viking Glorylla. Syysristeily on ti 3.10. Tarjoamme kokouksen yhteydessä Jokelan py:n 40-vuotisjuhlakahvit. Keskustanaisten Pohjois-Savon piiri ry:n toiminnanjohtaja Kaija Väänänen, Snellmaninkatu 37, 70100 Kuopio, 044 369 9603, kaija. Klo 10.30 ilmoittautuminen ja tikkakisa. PEKKA POHJOLAINEN LAPPEENRANNASSA viime kesänä keskustan varapuheenjohtajaksi valittu Riikka Pakarinen jättää tehtävänsä syksyllä Turun ylimääräisessä puoluekokouksessa. Puheenvuorojen käyttäminen ja äänestäminen on kuitenkin mahdollista vain fyysisesti kokouspaikalla. Hämeen Keskustanuorten tmj Eerik Brusila 050 439 6822, hame@keskustanuoret.fi. Uusimaa Piiritoimisto: Asemanaukio 7 (2. Tervetuloa! Varsinais-Suomi Piiritoimisto: Piirin tmj Hanna Vuola 050 917 7000, poliittinen suunnittelija Henna Takatalo 050 553 9620, järjestösihteeri Kristiina Lahdenvesi 050 544 8664, Varsinais-Suomen Keskustanuorten toiminnanjohtaja Arttu Laaksonen 044 098 2702, varsinais-suomi@keskustanuoret.fi, Vesaisten piirin tmj Laura Vuola 040 040 7515, Keskustanaisten pj Riitta Karjalainen 044 907 4885. ”Jos ajatellaan meidän tulevaa kasvuamme ja sitä, että haluttaisiin olla vielä joskus pääministeripuolue, meidän on pakko pystyä murtautumaan myös kaupunkeihin.” Pakarinen jättää varapuheenjohtajuuden Su om en m aa n ark isto. Toiminnanjohtaja Antti Mulari 040 839 4330, antti. Päijät-Häme Piiritoimisto: Tmj Jukka Sällinen 0400 930 483, jukka.sallinen@keskusta.fi. Toimiston käyntiosoite kauppakeskus Hansa 2. Vuosikokous pidetään ti 16.5. mennessä Sirpa Raikon tilille FI41 5316 0850 0055 78. Voit asioida toimistolla etukäteen sopien. Kesäkokoontuminen to 15.6. Toimisto pääsääntöisesti avoinna ma–to, mutta kannattaa varmistaa paikallaolo soittamalla etukäteen. Keskustanaisten tmj Mirja Stålnacke 040 534 4485, mirja49@gmail.com. Ohjelmassa on mm. Kokouksessa käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi eduskuntavaaleja sekä tulevia presidentinvaaleja ja Euroopan parlamentin vaaleja 2024. Kymenlaakso Piiritoimisto: Tmj Sami Porkka 050 577 0838, sami.porkka@keskusta.fi. Keskustanuorten hallintokoordinaattori Marko Soini 045 205 0677, pirkanmaa@keskustanuoret.fi. 14. ”Omalle työnantajalle ja myös puoluejohdolle sanoin jo ennen vaaleja, että tullessani valituksi kansanedustajaksi panostan täysillä politiikkaan myös jatkossa. Vesaisten toiminnanjohtaja Jaana Viilo 044 594 0665. Pohjois-Karjala Piiritoimisto: Siltakatu 22, 80100 Joensuu, pohjois-karjala@keskusta.fi. Järjestöja viestintäkoordinaattori Piia Särkelä piia.sarkela@keskusta.fi, +358408379867. vaananen@keskusta.fi. Hän näkee puheenjohtaja Annika Saarikon tavoin, että keskustassa on aloitettava perinpohjainen tulevaisuustyö ruohonjuuritasolta alkaen. Lapin Keskustanuorten toiminnanjohtaja Kimmo Tuhkala 040 623 7746, lappi@ keskustanuoret.fi Pirkanmaa Piiritoimisto: Keskustan Pirkanmaan piirin toiminnanjohtaja Pirjo Ala-Hemmilä 040 767 3419, pirjo.ala-hemmila@keskusta.fi. Toimistosihteeri Jaana Kvist, Riistakatu 15, 74100 Iisalmi, 044 081 7373, jaana.kvist@keskusta.fi. Lämpimästi tervetuloa! Varsinais-Suomen Keskustaveteraanit. Keskustan Varsinais-Suomen piiri ry. Lämpimästi tervetuloa! Tuusula. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kaakon keskustanuorten toiminnanjohtaja Eerik Brusila 050 439 6822, kaakko@keskustanuoret.fi. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimisto: Koulukatu 31 A 2 90100 Oulu, pohjois-pohjanmaa@keskusta.fi. Tervetuloa! Sitovat ilmoittautumiset kesäkokoontumiseen ja museokierrokseen to 9.6. Kokous on avoin, eli sitä voi vapaasti saapua seuraamaan, mutta äänioikeus on vain Keskustan yhdistysten valitsemilla piirikokousedustajilla. Klo 12.30–14.30 tilaisuus Museon Riihessä. Kokouksessa käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi eduskuntavaaleja sekä tulevia presidentinvaaleja ja Euroopan parlamentin vaaleja. Lappi Piiritoimisto: Kansankatu 12 A, 96100 Rovaniemi, avoinna sopimuksen mukaan. Vesaisten toiminnanjohtaja Jaana Viilo 044 594 0665. Syyksi hän kertoo heikon vaalituloksen ja huhtikuisen valintansa Suomen Urheiluliiton (SUL) puheenjohtajaksi. klo 10 Laitilan kaupungintalolla, Laitila-salissa (Keskuskatu 30, Laitila). Klo 11.30 ruokailu Museon uudistuneessa ravintolassa. ala-nissila@hotmail.com) tai 040 532 6633 tai Sirpalle 044 062 2266. Kuusamo. Tervetuloa poikkeamaan! Varmistathan läsnäolomme joltakin edellä mainituista. Keskustan toiminnanjohtaja Minna Siira 050 388 0015, poliittinen sihteeri Jaakko Mäki-Petäjä 045 656 9264, järjestösihteeri ja Vesaisten toiminnanjohtaja Heli Purola 0400 170 701, keskustanuorten toiminnanjohtaja Eevasisko Mehtätalo 040 527 4913. Yllätysesiintyjä myös luvassa politiikan saralta. Sähköposti piirille osoitteeseen: pirkanmaa@ keskusta.fi (myös yhdistysten tapahtumailmoitukset). Kokouksessa kuullaan Keskustan puheenjohtajan Annika Saarikon poliittinen katsaus. Keskustanaisten toiminnanjohtaja Kristiina Mäki-Välkkilä 040 556 7262, kristiina.maki-valkkila@keskusta.fi. Piiritoimiston osoite: Itäpuisto 9, 28100 Pori. Hintaja hyttitiedustelut sekä ilmoittautumiset viimeistään pe 8.9. Aluevaltuustoryhmän poliittinen avustaja Elina Suni 050 4057742, elina.suni@keskusta.fi. Pyydämme toimittamaan piirikokousedustajien valtakirjat etukäteen piiritoimistolle saapumisen sujuvoittamiseksi. Maksu matkasta 8.9. Toisaalta, jos en tule valituksi, sitten politiikka jää taka-alalle ja panokseni ovat täysillä ansiotyössä startupien parissa sekä Suomen Urheiluliiton johtamisessa.” PAKARINEN sanoo nauttineensa työskentelystä keskustan varapuheenjohtajana. 51 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. mennessä Olaville (olavi. Keskustanuorten alueelliset yhteystiedot ks
Vas tau kse t:1 ) 23, 2) Isl ant i, 3) Har ri Hol ker i, 4) Dan nyn , 5) kol me, 6) Del ia Ow ens , 7) ket unlei pä, 8) Ori pää , 9) 198 0-l uvu lla , 10) rah an arv on nou sua . 9. Montako olympiakultaa hiihtäjä MarjaLiisa Kirvesniemi toi kotiin Sarajevon olympialaisista vuonna 1984. Mitä tarkoittaa deflaatio. 10. Mikä on keskustan puheenjohtajan Annika Saarikon kotipaikkakunta. 3. Kuka Suomen pääministerinä toiminut kokoomuslainen jäi kaksi kertaa luokalle. Mikä on ainoa Nato-maa, jolla ei ole omia asevoimia. Tilaa Suomenmaan päivittäinen uutiskirje ilmaiseksi sähköpostiisi! Uutiskirjeen kautta voit vaivatta seurata Suomenmaan verkkosivujen tuoreimpia uutisia. Voit tilata uutiskirjeen osoitteesta: http://tilaajakirje.suomenmaa.fi/. Millä vuosikymmenellä Yleisradio esitti televisiossa poliittista satiirisarjaa Hukkaputkea. Kenen hittejä ovat Kesäkatu ja Tuuliviiri. Millä toisella nimellä käenkaali tunnetaan. 7. Kuka on kirjoittanut valkokankaallakin nähdyn menestyskirjan Suon villi laulu. 2. 6. Montako kansanedustajaa keskusta sai huhtikuun eduskuntavaaleissa. Ja ri La uk ka ne n 1. 52 12.5.2023 3 4 1 7 6 6 1 9 4 2 1 2 8 7 3 1 3 9 6 4 2 7 5 1 9 4 5 8 3 4 5 1 8 7 2 6 9 6 9 7 5 3 2 4 8 1 8 2 1 6 9 4 5 7 3 2 8 3 4 5 1 6 9 7 1 5 4 7 6 9 3 2 8 9 7 6 3 2 8 1 5 4 5 3 9 8 1 6 7 4 2 4 6 8 2 7 3 9 1 5 7 1 2 9 4 5 8 3 6 6 2 9 7 8 2 1 4 2 5 9 1 5 6 1 7 5 9 4 8 2 1 6 1 6 7 8 3 6 5 8 7 1 2 4 9 7 9 8 6 2 4 5 1 3 4 2 1 9 5 3 6 7 8 9 1 3 7 4 6 8 2 5 8 5 6 1 9 2 4 3 7 2 4 7 3 8 5 9 6 1 6 7 9 4 1 8 3 5 2 5 8 4 2 3 7 1 9 6 1 3 2 5 6 9 7 8 4 3 4 1 7 6 6 1 9 4 2 1 2 8 7 3 1 3 9 6 4 2 7 5 1 9 4 5 8 3 4 5 1 8 7 2 6 9 6 9 7 5 3 2 4 8 1 8 2 1 6 9 4 5 7 3 2 8 3 4 5 1 6 9 7 1 5 4 7 6 9 3 2 8 9 7 6 3 2 8 1 5 4 5 3 9 8 1 6 7 4 2 4 6 8 2 7 3 9 1 5 7 1 2 9 4 5 8 3 6 6 2 9 7 8 2 1 4 2 5 9 1 5 6 1 7 5 9 4 8 2 1 6 1 6 7 8 3 6 5 8 7 1 2 4 9 7 9 8 6 2 4 5 1 3 4 2 1 9 5 3 6 7 8 9 1 3 7 4 6 8 2 5 8 5 6 1 9 2 4 3 7 2 4 7 3 8 5 9 6 1 6 7 9 4 1 8 3 5 2 5 8 4 2 3 7 1 9 6 1 3 2 5 6 9 7 8 4 Tietotesti Missä kunnassa asuu keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko. 4. 5. 8
12.5.2023 53 27 € / 6 kk Digilehti Lataa Suomenmaan ilmainen uutissovellus Seuraa helposti verkkosivujen päivittäisiä uutisia, lue artikkeleita ja blogeja sekä selaa keskustan järjestöjen tuoreimpia tapahtumia.
Jos näistä ryhmistä luovutaan, luovutaan myös poliittisesta keskustasta. Mutta keskustaa ei huvittanut oikein missään vaiheessa. MONETKIN puolueet ovat tehneet perussuomalaisten kanssa saman ratkaisun. Jokohan ensishokissa annetut arviot pitkästä hallitusvastuusta olisi heitetty roskiin. Mutta ainahan voi syyttää persuja. Mitä jää mieleen kahden viimeisen hallituskauden keskustasta, ja miksi on menneisyyteen peilaten loogista, että kävi näin. On laskettu, että persujen kanssa inttäminen vain pitää persuja esillä ja nostaa persujen kannatusta. Pitkin hallituskautta kiukuteltiin milloin mistäkin, ja viimeiset kuukaudet oltiin käytännössä oppositiossa keksimässä populistisia tempauksia, joiden pelinappuloiksi kelpasivat vaikka saamelaiset. Suomea pantiin kuntoon kuin saneerattaisiin firmaa. Persutotuudet jäivät elämään ja persujen kannatus nousi. Ja toisin kuin yleisestä mölinästä voisi päätellä, hallitus ja keskusta onnistui monessakin asiassa. Nyt ei juuri intetty. JUHA SIPILÄN toimitusjohtajakaudella alkoi nakertua kovalla työllä hankittu sopu työväen kanssa. Kun Anneli Jäätteenmäki nousi 2002 johtoon, tuntui, että keskusta veti puoleensa myös kaupunkilaisia ja naisia. Keskivertokansalta. Sen jälkeen on ollut vähän toisenlaista. Ensin vaihdatettiin pääministeri osaamatta perustella julkisesti, miksi. Ja arvellaan, että pihansa hoitavia, sydämen sivistyneitä, hyväntahtoisia ihmisiä on niin vähän, ettei kannata vaivautua. Kyllä nämä ihmiset edelleen ovat elossa. Niin että onko se nyt sitten kovin ihmeellistä, että puolet kannattajista on kadonnut jonnekin. Onko sittenkään yllättävää, että keskusta ei pärjää. Ensimmäinen on sisäinen ja toinen on ulkoinen. 54 12.5.2023 EI OLE vaikeaa luetella keskustan suurimpia ongelmia: niitä on kaksi. Huonot välit ammattiliittoihinkin tuntuivat paranevan. Pentikäinen vieraskolumni. Persutotuudet jäivät elämään ja persujen kannatus nousi. Ensin sisäasioihin. Entä mikä on ollut nykyaikaisen keskustan kulta-aikaa ja miksi. Miksi pitäisi äänestää entistä sillanrakentajapuoluetta, joka nykyisin ei pärjää oikein kenenkään kanssa. Nyt työnsä päättäneessä hallituksessa keskusta sai läpi suuremman tavoitteen kuin kukaan muu: historiallisen aluehallintouudistuksen. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Esko Ahon presidenttikampanja vuonna 2000 toi puolueeseen uusia kasvoja. Ei pelkkä hallituksessa oleminen aiheuta kannatuksen romahtamista. Petri P. Erilaisista taksiuudistuksen kaltaisista reformeista tuli itsetarkoitus. Ja joka on unohtanut, millainen moninainen ihmisjoukko sitä ennen on äänestänyt. Näin ei kuitenkaan tee juuri kukaan. Koulutuksesta leikattiin tavalla, joka sai kysymään, mitä sivistyskeskustasta on enää jäljellä. Soininja totuudenjälkeisen ajan perussuomalaisten politiikka on monin osin hävytöntä ja alhaista, mutta siitä huolimatta sen voisi vaivatta haastaa (persukielellä jauhottaa) asia-argumenteilla. Tuntuu jotenkin pelottavalta, jos on jo luovutettu. Matti Vanhasen pitkä pääministerikausi keräsi arvostusta työtä tekeviltä, pihansa hoitavilta suomalaisilta. Korkeitaan mietitään, miten mekin luvattaisiin bensan hinta alas ja ilmastovouhotukselle loppu
Jos ei ole, niin nimikkoviina Jallu saa kelvata. No kuitenkin, Iita-lehmän kaupunkikuume, Otavan kustantama satukirja, kuvitus Jarmo Koivunen, eli siis Kätsy. Niitä on 54, seinäpinta-ala ei enää riitä. Talutin rouvan eteiseen, jonka seinällä on kehystettynä osa kirjojeni kansista. Tietoja käytetään tilausten hallintaan ja tilaajien palveluun. Hiljainen kannanotto on sekin, että muistomaljaa ei nosteta. Kaikki ihmiset eivät ole mukavia eläissään, miksi siis olisivat kuoltuaan. 12.5.2023 55 Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 6, 90150 Oulu Helsingin toimitus Osoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Suomenmaan Kustannus Oy Ilmoitusmyynti Arja Kylli 044 777 8710 arja.kylli@suomenmaa.fi, ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-13: 044 7778 710, sähköposti: asiakaspalvelu@suomenmaa.fi , Suomenmaan Kustannus Oy tallentaa ja käsittelee henkilötietoja. Asiaan kuuluu kohottaa malja vainajan nimi mainiten. Jari Nenonen Muistoryyppyjä Pakina Kaikki ihmiset eivät ole mukavia eläissään.. Mutta vielä ei ole muistoryypyn aika. Minulla on yksi alkoholinkäyttötapa, jota pidän huomaavaisena. Uuden auton litkat eivät kuulu tähän aihepiiriin… Rouva epäilee, että luen kuolinilmoituksia tarkoitushakuisesti. Painopaikka Botnia Print Oy, ISSN 0356-3588 VERKKOUUTISPÄÄLLIKKÖ SANTERI LAMPI 044 7370 315 HENNA LAMMI (OPINTOVAPAALLA) TOIMITTAJAT MERI ALARANTA-SAUKKO 044 203 2640 LAURI HEIKKILÄ 044 7370 262 ANNUKKA KAARELA 044 7370 377 RISTO LUODONPÄÄ 040 8201 781 PAULIINA POHJALA 050 5450 915 PEKKA POHJOLAINEN 040 5357 674 SAMULI VÄNTTILÄ 044 7370 244 GRAAFIKKO SAARA SAVUSALO 044 431 4381 PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 040 7359 612 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ KATARIINA LANKINEN 050 5369 954 IHAN luonnollisista syistä kuolotiheys omassa ikäluokassa tuntuu kiihtyvän. Ehkäpä rouva joutuu kuulemaan myös muutaman vainajaan liittyvän anekdootin ja tuhannesti kuulemansa muisteluksen yhteisistä hommista edesmenneen kanssa. Tunnistin biisin ja sanoin, että Blondie laulaa. Vai ei ole asiayhteyttä! Aamukuudelta keittiössä radio auki. Sairauksien lisäksi ovat tietysti onnettomuudet ja muut syyt. Kun kuulen jonkin tuntemani tai ainakin kunnioittamani ihmisen edesmenneen, otan sen päivän päätteeksi pikkulasillisen laadukasta portugalilaista brandya. Lehden saaja ja tilaaja voivat tarkistaa tietonsa Suomenmaan Kustannus Oy:n tilaajapalvelusta. Kysyttiin, että miten liittyy minuun tai meihin. Ohjeet tietojen tarkistamiseen rekisteriselosteessa: www.suomenmaa.fi. Ryyppy ja päälle vielä Ee-o, ee-ee-oo-huuto. Kun Iltiksen pilapiirtäjä Kätsy kuoli, kaivoin muistoryyppylasit esiin. Asiaan kuuluu myös muistella hyvällä, muutamalla luonnehdinnalla ”mies paikallaan”, ”oli se äijä” tai ”loistava muija”. SENTIMENTAALISUUTEEN taipuvainen kun olen, on muistoryyppy otettu joskus myös hyvin palvelleelle vaunulle, sen siirtyessä uudelle omistajalle. Painettu lehtikin loppuu. No en! Aina ei ymmärretä, ei tiedetä tai muisteta asiayhteyttä. Entäs kun Harry Belafonte menehtyi. Kas, Banaaninlastaajan laulu, ja minä olen sekopäissäni kirjoittanut kotimaisen banaanin satavuotishistoriikin. Niin rouva kysyi sarkastisesti, onko kuollut, pitääkö viinaa juoda. Alkiolaiseen raittiuteen pohjaavassa lehdessä on melkein epäsopivaa kertoa alkoholin käytöstä, mutta eivätköhän muutamatkin nimeltä mainitsemattomat keskustalaiset ole senkin tabun rikkoneet. Ei lehden, eikä puolueen. Vain sen pikkulasillisen, muutaman senttilitran
Millaisen ohjelman uusi hallitus saa aikaan. www.suomenmaa.fi • Tilaajapalvelu: 044 7778 710 Printti määräaikainen, tilaus sisältää digitilauksen! 6 kk / 41,50 € määräaikainen tai kesto Digi 6 kk / 27 € tuhti lukupaketti kerran kuussa! Kesäkuun lehdessä: Seuraava Suomenmaa ilmestyy 9.6.2023 Jos Petteri Orpon yritys onnistuu, Suomea hallitsee seuraavat neljä vuotta oikeistohallitus. Käännös oikeaan. H IN N AT O VA T VO IM A SS A KE SK U ST A N JÄ SE N IL LE
Käännös oikeaan. www.suomenmaa.fi • Tilaajapalvelu: 044 7778 710 Printti määräaikainen, tilaus sisältää digitilauksen! 6 kk / 41,50 € määräaikainen tai kesto Digi 6 kk / 27 € tuhti lukupaketti kerran kuussa! Kesäkuun lehdessä: Seuraava Suomenmaa ilmestyy 9.6.2023 Jos Petteri Orpon yritys onnistuu, Suomea hallitsee seuraavat neljä vuotta oikeistohallitus. H IN N AT O VA T VO IM A SS A KE SK U ST A N JÄ SE N IL LE . Millaisen ohjelman uusi hallitus saa aikaan