12.6.2020 1 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 6 / KESÄKUU 2019 / 9,90 € Ajassa KESÄ 1990 ENTEILI NEUVOSTOLIITON ROMAHDUSTA JARI LINDSTRÖM SUKELSI SYVÄÄN PÄÄHÄN Kirjat Vieraskolumni YRITTÄJIEN HYVINVOINTI HEIJASTUU LAAJALLE Kulmunin ero nosti Vanhasen hallitukseen ja Vehviläisen puhemieheksi KONKARIT ESIIN
TINA LINDSKOG (PS.). ANTTI MÄKELÄ (KESK.) s. 2020 KAHTIAJAKO KALVAA KUNNISSA KESKUSTELEMISESTA EI OLE OIKEIN MITÄÄN HYÖTYÄ. URPO MYLLYMÄKI (PS.) ASIOITA EI TUODA MEILLE ETUKÄTEEN, EI LUOTETA. 28 KESKUSTALAISET VALTUUTETUT EIVÄT PUHU MITÄÄN. HELINÄ TUOMELA (KESK.) YHTEISTYÖ OLISI VARMAAN KAIKILLE HYVÄKSI. facebook.com/suomenmaa twitter.com/suomenmaa instagram.com/suomenmaa1908 Seuraa Suomenmaata somessa! 12.6. JOUNI KOSKINEN (KESK.) PITÄISI SAADA ÄÄNESTÄÄ NIIN KUIN SYDÄN SANOO. MARKO RAHKONEN (PS.) KAIPAISIMME ENEMMÄN YHTEISHENKEÄ
Antti Kurvinen s. 43 Mari Kiviniemi antoi kasvot muiden aiheuttamalle tappiolle s. 30 SATO on turvaamisen arvoinen. 16 Puoluevaltuuston jättävä Antti Kivelä valaa keskustaan rohkeutta s. Henkilö Ilmiöt Maatilat saivat hallitukselta luvan tuplata kausityöntekijöiden määrän s. 13 Kuka olet. Suomi on poikkeuksellisen vakavassa paikassa. Nyt on tärkeää kaikin puolin vakauttaa tilannetta. 21 Tanja Joona on ensimmäinen nainen Peräpohjolan piirin johdossa s
Keskustan kannatuskriisi ei ratkea kurkottelemalla vasemmalle tai oikealle vaan puolueen on kyettävä kirkastamaan oma vaihtoehtonsa, on se sitten hallituksessa tai oppositiossa. SDP:n maanittelun jälkeen puolue lähti kuitenkin hallitukseen. ”O llako vai eikö olla, kas siinä vasta pulma.” Tästä William Shakespearen Hamletnäytelmän päähenkilön kysymyksestä on tullut lentävä lause, joka sopii moniin tilanteisiin. Puolueen kannatus on silti laskenut edelleen mielipidemittauksissa. PERUSTETTU 1908 • PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 12.6.2020 4 Vanhanen on keskustan lopullinen vastaus Hamletin kysymykseen Pääkirjoitus Puolueen kovinta nimeä ei voi pyytää keskustan tärkeimmän ministerisalkun haltijaksi, jos samalla haikaillaan hallituksen kaatamista. Erityisen hyvin Hamletin kysymys on sopinut viime eduskuntavaaleista lähtien Suomen keskustaan. Sen jälkeen alkoi pyöriä merkillinen huhumylly, jonka mukaan keskustassa pohdittaisiin hallituksesta lähtöä. Katri Kulmuni erosi viikko sitten valtiovarainministerin tehtävästä. Osa keskustan kannattajista kokee olonsa vieraaksi punavihreässä hallituskoalitiossa. Sille lyötiinkin piste viime maanantaina, kun puoluehallitus ja eduskuntaryhmä valitsivat suurella yksimielisyydellä Matti Vanhasen uudeksi valtiovarainministeriksi. Keskusta sai hallitusneuvotteluissa kaikki keskeiset tavoitteensa läpi ja raskaat ministerisalkut päälle. Ollako vai eikö olla hallituksessa, kas siinä keskustan pulma. Näin vaalitappio olisi johtunut siitä, että perinteistä punamultayhteistyötä haikailevat äänestäjät hylkäsivät keskustan. Vanhanen on keskustan eduskuntaryhmän ylivoimaisesti kokenein poliitikko, puolueen entinen puheenjohtaja, pitkäaikainen pääministeri ja kaksinkertainen presidenttiehdokas. Viime kuukausien gallupeja tosin sotkee koronakriisin vaikutus. Keskusta kärsi eduskuntavaaleissa historiansa pahimman tappion. Puolueen kovinta nimeä ei voi pyytää keskustan tärkeimmän ministerisalkun haltijaksi, jos samalla haikaillaan hallituksen kaatamista. Pidettiinhän vaalitappion syynä sitä, että keskusta teki Juha Sipilän johdolla edellisessä hallituksessa liian oikeistolaista politiikkaa. M ikk o Stig / Le hti ku va. Nyt taas katsomoon on siirtynyt niitä keskustan kannattajia, jotka pitävät oikeistoa mieluisampana yhteistyökumppanina. Huhumylly osoitti, että ollako vai eikö olla -pohdintaa ei voida harrastaa loputtomiin. Tähän selitykseen sisältyy paradoksi. Jos ongelmaksi nähdään kulloinenkin hallituskumppani, keskustan tilanteeseen ei valoa näy. Kansalaiset ovat ilmaisseet vahvan tukensa hallituksen toimille, mutta vain pääministeripuolue SDP on saanut siitä nostetta. Keskeisenä syynä puolueen alamäkeen on pidetty sitä, että hallitus harrastaa liian vasemmistolaista politiikkaa. Tästä saatiin hyvä osoitus viime viikonloppuna
Isot stadionit ja kylien kentät ovat samassa asemassa. Toisin kuin niillä kauan kaivatuilla terasseilla. Jos junnuille aletaan myydä eioota ja evätään sisäänpääsy jo katsomon porteilla, miten käy harrastamisen motivaation. Varsinkin suosituimpien yleisölajien eli jalkapallon ja pesäpallon pääsarjaseurat ovat olleet näreissään. Tilanne on äärimmäisen haastava myös urheiluseurojen kassavarannolle ja sen kestävyydelle. Kulut juoksevat sarjakauden aikana lähes entiseen malliin, mutta kivijalaksi kaavaillut katsojaja myyntituotot uhkaavat jäädä murto-osaan normitilanteeseen verrattuna. Urheiluministeri Hanna Kosonen on saanut selitellä parhain päin sitä, miksi juomatarjoilu ulkotiloissa on jotenkin tärkeämpää ja hyväksyttävämpää kuin urheiluelämysten tarjoaminen huomattavasti avarammissa puitteissa. Miksi ahtailla anniskelualueilla saa olla porukkaa ”rajattomasti”, kun tuhansia ihmisiä vetäville stadioneille voidaan päästää vain 500 nopeinta tai onnekkainta. 12.6.2020 5 Toimittajalta Täysin terassein KESÄKUUN alussa koitti koronakriisin hoitamisessa merkittävä käänne. Urheiluväen huoli on sinänsä ymmärrettävä ja jopa aiheellinen. PAINE on kova myös päättäjien suuntaan. Asiasta on parranpärinää riittänyt varsinkin urheiluväen keskuudessa. Tuore rajaus tietää sitä, että moni seura ei pysty tarjoamaan katsomopaikkaa edes kausikorttinsa jo lunastaneille uskollisimmille kannattajilleen. Jos ravintoloiden avaamista perustellaan lähinnä työpaikkojen turvaamisella, niin urheilutai kulttuuriväki voisi puolustaa omia etujaan täysin samoilla argumenteilla. Mutta tiukka raja on siis edelleen olemassa. Erityisjärjestelyin on mahdollista ottaa urheilukatsomoon tai yksittäiseen kilpailuun enintään 500 henkilöä. Raja on asetettu tarkentamatta sitä, minkälaisesta areenasta on kysymys. Mikäli asiaan ei löydy sarjakausien alkuun mennessä muuta ratkaisua, on esitetty jopa urheilukatsomoiden muuttamista jättimäisiksi terasseiksi. Jotenkin tuntuu, että asiakkaista ei lämpiminä kesäpäivinä tule olemaan puutetta. Mutta erittäin tärkeä toki sekin. Ravintolat avasivat taas ovensa tietyin rajoituksin, mutta ulkoterassien ystävät saivat vielä isomman vapauden ilosanoman synkän koronakaamoksen jälkeen. Kesäisten pallopelien ja urheilukisojen kohtalo ei ole varmasti edelleenkään niitä ykkösprioriteetteja normielämään palaamisen kannalta. Vastaavaa liikkua ovat monet ravintolat muuten jo toteuttamassa omilla reviireillään. Samalla kertaa höllennettiin myös ulkotiloissa järjestettävien yleisötapahtumien rajoituksia. Edustusjoukkueiden ottelut ovat kaiken lisäksi tärkeitä varainhankintatilaisuuksia myös seurojen juniorityön kannalta. Mihinkään ongelmiin ei ole ollut tarjolla helppoja ratkaisuja. Janoisia kansalaisia saa ottaa terassin suojiin niin paljon kuin sinne suinkin järkevästi mahtuu. KORONAKRIISI iski yhteiskuntaan nopeasti ja odottamatta. Tietynlaista patoutunutta ulkorentoilun kaipuuta voi olla ilmassa. Risto Luodonpää. MUTTA menikö kesäkuun alun linjaus oikein ja ennen kaikkea johdonmukaisesti
12.6.2020 6 Ja ri La uk ka ne n Keskusta on hallitusyhteistyöhön entistä lujemmin sitoutunut ja valmis kääntämään kaikki kivet hallituksen onnistumiseksi. 12.6.2020 6
Keskusta investoi hallituksen toimintakykyyn ja talouskuriin laittamalla valtiovarainministeriksi kokemukseltaan kovimman aktiivipoliitikkonsa Matti Vanhasen. Syksyllä kaikki voi olla toisin. Tähän asti Marinin hallitus on toiminut lähinnä kriisiasioita hoitavana toimitusministeristönä. VANHASEN valtiovarainministerin pestiin ei sisälly pääministerin sijaistusta ja keskustan ministeriryhmän vetovastuuta. Muun muassa Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen kertoi Iltalehdelle pitävänsä järjestelyä perustuslain näkökulmasta ongelmallisena. Sitä saa jatkaa nyt pitkäaikainen ministeri ja kansanedustaja Anu Vehviläinen. Uudenlainen toimintamalli herätti jo tuoreeltaan hämmennystä eikä ole aivan ongelmaton. Vanhasta olisi tarvittu eduskunnassakin, jonka työtapojen uudistustyö on kesken. Siitä huolimatta keskusta on kannatusahdingossaan näyttänyt välillä hallituksessa huonosti viihtyvältä ongelmalapselta. Entiselle pääministerille hallitusyhteistyön sujumisesta huolehtiminen on selkäytimessä. MYÖS hallituskumppaneille vakaa, ratkaisuhakuinen ja lujahermoinen Vanhanen on luultavasti monta muuta spekuloinneissa esillä ollutta keskustapoliitikkoa mieluisampi vaihtoehto. Samalla Vanhaselta löytyy auktoriteettia ja lujuutta laittaa hallituksen talouspoliittiset nuotit järjestykseen. Eurooppa-politiikassa Vanhasen kokemuksesta ja näkemyksestä on luultavasti suurta apua pääministeri Marinille. Keskustan puheenjohtajana jatkava Katri Kulmuni ilmoitti osallistuvansa edelleen hallituspuolueiden puheenjohtajista koostuvan viisikon toimintaan ja jatkavansa ministeriryhmän johdossa. Vanhanenkaan ei ollut tehtävään ainakaan tyrkyllä, mutta taipui maan talouden ja puolueensa edun nimissä. Viljasen mukaan on valtiosäännöllisesti kestämätöntä, jos valtioneuvoston päätöksiä on tekemässä henkilö, joka ei ole valtioneuvoston jäsen. Kohuspekulaatioissa näytti välillä unohtuvan, että luikkiminen hallituksesta oppositioon keskellä poikkeustilaa ja syvää kriisiä ei oikein tunnu tempulta, jolla kannattajien luottamus kohenisi. Professorin mukaan poliittisia neuvotteluja voidaan käydä monenlaisissa kokoonpanoissa, mutta hallituksen johtoviisikko on tehnyt keskeisiä hallituksen poliittisia päätöksiä. Valtavin poliittisin painein jo ladatussa budjettiriihessä hallituksen poliittinen tarina alkaa oikeastaan alusta – tai loppuu tykkänään. Värväämällä valtiomiessarjan poliitikon valtiovarainministeriksi Kulmuni ja keskusta antoivat lopulta päinvastaisen viestin. Viime kesänä tässä tilanteessa oltiin keskustassakin, kun puheenjohtaja Juha Sipilä ei lähtenyt ministeriksi Antti Rinteen (sd.) muodostamaan hallitukseen. Rinne puuttui niihin kyllä itse ryhdyttyään suhmuroimaan SDP:n puoluehallituksesta käsin valtiovarainministeriön kansliapäällikön valintaprosessia. Keskusta on hallitusyhteistyöhön entistä lujemmin sitoutunut ja valmis kääntämään kaikki kivet hallituksen onnistumiseksi. Raskaan sarjan ratkaisu Uutisanalyysi Pekka Pohjolainen Matti Vanhasen paluu talouspolitiikan ytimeen tuo ryhtiä Marinin hallitukseen. 12.6.2020 7 PÄÄMINISTERI Sanna Marinin (sd.) hallituksen valtavan koronalaskun maksaminen tuskin jää ainakaan keskustasta kiinni. Entisiä pääministereitä, saati eduskunnan puhemiehiä, ei ole viime aikoina juuri valtioneuvoston jäseninä nähty. Rinne itse on puolestaan toiminut hallituksen ulkopuolisena puoluejohtajana viime joulukuusta, jolloin hän joutui eroamaan pääministerin paikalta. Punamultayhteistyön ominaispiirteistäkin Vanhasella on vuosien kokemus, josta on ilman muuta hyötyä tiukoissa paikoissa – ja niitä tulee eteen varmasti. SDP:n kantaa hallitusasioihin Rinteeltä ei ole enää kukaan edes kysellyt. Jos kestävä malli löytyy, hallituspuolueen johtaminen hallituksen ulkopuolelta on sinänsä täysin mahdollista, eikä edes kovin poikkeuksellista. KULMUNIN ministeriero ja uuden ministerin valintakokouksen yllättävä siirtäminen ehtivät käynnistää villin huhumyllyn, jossa keskustan uumoiltiin jopa tekevän lähtöä hallituksesta. Hallituksen vasemmistopuolueet voivat jo varautua siihen, että kivulloisiakin rakenteellisia uudistuksia alkaa tulla pöytään
Syksyyn on vielä pitkä matka. – Viime päivien aikana olen joutunut ja saanut palata tämän puheenjohtajuusehdokkuuden äärelle uudelleen. Kunnioitan puoluedemokratian päätöksiä, Kaikkonen kirjoittaa. – Jos keskustan puoluekokousedustajat haluavat, että jatkan työtäni keskustan puheenjohtajana yhteisten arvojemme ja keskusta-aatteen pohjalta, niin olen käytettävissä myös Oulun puoluekokouksessa, hän toteaa. 12.6.2020 8 Ajassa Sanottua Ansiokas kuittijournalismi johti ministerin eroon. KESKUSTAN kansanedustaja Annika Saarikko kirjoitti sunnuntaina Facebookissa tavoitteenaan olevan, että voisi aiemmin sovitulla tavalla palata tiedeja kulttuuriministerin tehtävään perhevapaan jälkeen elokuun ensimmäisellä viikolla. Paineita millekään revanssille en koe. Kaikkonen oli Kulmunin vastaehdokkaana viime syyskuun puoluekokouksessa pidetyssä puheenjohtajavaalissa. Veronika Honkasalo Twitterissä Rankaksi ja hektiseksi on mennyt politiikka ainakin näin ulkopuolisen silmin katsottuna. Keskustan puheenjohtajaa ei valitse kukaan muu kuin mahtava kenttäväkemme. – Jos kaikki menee kuten kovasti toivomme, meille on tulossa vauva vain joitakin viikkoja ennen syksyn puoluekokousta. Politiikka ja viestintäkonsulttitoimistot ovat niin kietoutuneita toisiinsa nykypäivänä, että varmaan sitten monessa puolueessa on samanlaisia ”lehmiä ojassa”. – Puoluekokousväki on antanut minulle luottamuksen ja vain se voi ottaa sen minulta pois. Siinä tuli samalla oma kannatuskin mitattua. Pienokainen menee etusijalle. En ole käytettävissä keskustan puheenjohtajaksi, hän toteaa. Hän ilmoitti jatkohaluistaan Facebookissa. Anu Koivunen Twitterissä KATARIINA LANKINEN VALTIOVARAINMINISTERIN paikalta eronnut Katri Kulmuni haluaa jatkaa keskustan puheenjohtajana myös syyskuun puoluekokouksen jälkeen. PUOLUSTUSMINISTERI Antti Kaikkonen kertoi sunnuntaina blogissaan, että hän ei tavoittele keskustan puheenjohtajan paikkaa. Luottamusta ja painetta, semmoista on ollut ilmoilla. Kaikkonen ei pyri keskustan johtoon, Saarikko jättää oven auki Kulmuni hakee syksyllä jatkokautta Itseäni ihmetyttää lähinnä opposition hiljaisuus asiassa. – Tarvitsen aikaa ja ajattelun tilaa merkittävien ja omaan elämääni suuresti vaikuttavien ratkaisujen tekemiseen. Olli Kärkkäinen Twitterissä Mikko Stig / Lehtikuva. – Teimme silloin hyvän tuloksen, joka riitti vahvaan kakkossijaan vaalissa. Kaikkosen mukaan hänen oma ratkaisunsa nykyisessä tilanteessa on päivänselvä. Saarikon mukaan mikään hänen pohdinnoissaan ei ole toistaiseksi muuttunut aiemmasta. Kiitos ja kunnioitus kaikille niille, jotka ovat siitä huolimatta valmiita aikaansa yhteisten asioiden eteen käyttämään. Ministeri on selvästi supertunnollinen ja teki eronkin by the book. Twittertulkinnoissa toki horjuva, kaoottinen, kokematon, epävarma, ilman tukea jne. Kantoi vastuun
Ihmiset tekevät virheitä ja usein sokeutuvat omille puutteellisille toimintatavoilleen. Puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen esittelee puolueen ajankohtaisia hankkeita. – Vahva tahtotila on, että puoluekokous järjestetään syyskuun alussa, ja meillä on hyvät mahdollisuudet siihen, että pystymme terveydelle turvallisen osallistumisen takaamaan, hän sanoo. PUOLUEKOKOUKSEEN osallistuu perinteisesti tuhansia ihmisiä eri puolilta Suomea. Ei kenellekään. Pirkkalainen sanoo, että puolueessa hiotaan monenlaisia suunnitelmia sen varalta, että koronavirustilanne pahenee. Hän voi kuitenkin pyrkiä takaisin ryhmän jäseneksi ensi vuonna, jos lupaa käytöksensä muuttuneen. syyskuuta. Jari Laukkanen Syyskuun puoluekokouksesta pidetään kiinni Riikka Pirkkalaisen mukaan puoluekokous pyritään kaikin keinoin järjestämään. Puoluevaltuusto valitsee keskuudestaan uuden puheenjohtajiston marraskuussa. Koronatilanteesta johtuen kokous järjestetään etänä puoluetoimistolta käsin. Ano Turtiaiselle kenkää rasistisesta pilakuvasta KATARIINA LANKINEN KESKUSTAN puoluevaltuusto kokoontuu huomenna lauantaina. Pirkkalaisen mukaan koronavirustilannetta seurataan tarkkaan, mutta puoluekokous pyritään kaikin keinoin järjestämään Oulussa paikan päällä. Puolueen puheenjohtaja Katri Kulmuni avaa kokouksen kello 10:n jälkeen poliittisella puheellaan. – Se järjestetään, ellei koronaviruksessa tule vahva toinen aalto, joka sen estää. toukokuuta. Valkoinen poliisi tukehdutti pidätystilanteessa maahan painetun mustaihoisen Floydin 25. 12.6.2020 9 Ajassa Sanottua SANTERI LAMPI PERUSSUOMALAISTEN Ano Turtiainen ylitti jopa puoluetoveriensa sietokyvyn rajat, kun ex-painnonnostaja julkaisi Twitterissä pilakuvan poliisiväkivallan uhriksi joutuneesta George Floydista. Kuvan alla luki ”Pink Floyd”, joka viittaa brittiläiseen rockyhtyeeseen. Siitä on kuitenkin muodostunut showpainia, josta on lyhyt matka varsinaiseen mutapainiin. Kokousta voi seurata puolueen verkkosivulta löytyvän linkin kautta kello 10.00?13.30 ja kello 15.15:n jälkeen. – Puoluekokous on tämän puolueen vahvin brändi, joten olisi aika iso kynnys luopua siitä, puoluesihteeri sanoo. Sara Salomaa Twitterissä Politiikka on aina eräänlaista painia. Arvostan. Nykyinen puheenjohtaja Antti Kivelä luopuu tehtävästään. Kokouksessa käsitellään myös keskustan kuntavaaliteesejä sekä puoluetuen lisäosuuden jakoperusteita. – Etäkokoustakin olemme harkinneet, mutta sellaisen mittakaavan kokoukselle se olisi suoraan sanottuna aika haastavaa. Tippa armoa tekisi hyvää. LAAJASTI tuomittu pilkka oli liikaa perussuomalaisten eduskuntaryhmälle, joka joutui kovassa paineessa näyttämään ovea Turtiaiselle. Keskustan puoluevaltuusto koolla viikonloppuna PAULIINA POHJALA KORONAVIRUSTILANNE sekoitti monen muun asian lisäksi puoluekokousjärjestelyt, jotka ovat keskustalle suuri ponnistus. Puoluesihteeri Riikka Pirkkalaisen mukaan kaikki panokset ovat nyt siinä, että puoluekokous pidetään Oulussa 4.–6. Traaginen tapaus on synnyttänyt kansainvälisen antirasistisen liikkeen ja johtanut Yhdysvalloissa mellakointiin. Puoluevaltuusto kokoontuu nyt viimeistä kertaa nykyisellä kokoonpanolla. Tulee kuitenkin myös surullinen olo. Kesäkuuksi Vantaalle alun perin suunniteltu puoluekokous siirrettiin jo maaliskuussa syyskuulle ja paikaksi vaihtui Oulun Ouluhalli. Saatesanoiksi Turtiainen järkeili: Oletteko huomanneet, mitä lähempänä hyvinvoinnin alueilla ollaan ”tasa-arvoa”, sitä enemmin siellä on rähinöitä. Jupakan jälkeen sekä perussuomalaisilla että kokoomuksella on 38 edustajaa. Puoluekokouksen siirtämisen lisäksi vaihtoehtoja ovat ennakkoilmoittautumisten vaatiminen, kokousväen hajauttaminen moneen eri tilaan turvavälien varmistamiseksi tai jopa etäkokous. Tämä kehitys kohti nollasummapeliä ei ole hyväksi kenellekään. On virheitä, joita ei voi väistelemällä kuitata, vaan niistä on seurauksia. Välillä keskustelu tuntuu kuitenkin kohtuuttomalta. Samassa yhteydessä julkistetaan myös puolueen uusi logo. Politiikka on kova laji, pistää yhä enemmän miettimään, kuka siihen enää lähtee, kun hinta on näin kova. Touko Aalto Twitterissä Ero on suoraselkäinen teko ja kertoo kyvystä kantaa vastuuta. Turtiaisen julkaisemassa kuvassa Floydin pää oli väritetty pinkiksi. Minna Helle Twitterissä. Uudet puoluevaltuutetut valitaan syksyn puoluekokouksessa
– Ihmiset haluavat jotain muuta kuin ketjuhotelleja, Pellikka tietää. Pellikka kävi mutkan maailmalla, hankki korkeakoulututkinnon ja palasi sitten kotikonnuille. – Nukun nykyään siinä huoneessa, jossa opin lukemaan, hän kertoo. Pakopeleissä ovat viihtyneet muun muassa työhyvinvointi-, polttarija syntymäpäiväporukat, mutta myös perheet. – Toivotaan, Pellikka sanoo. Perusturvajohtaja tarjoaa sivutöinään elämyksiä Anne-Leena Pellikka. Nyt hän toimii perusturvajohtajana Vesannolla ja pyörittää talliaan siinä sivussa. Ympäri vuoden toimivan ratsastuskoulun hevosten lisäksi tilaa on myös siitosja vuokrahevosille. Koulu ehti olla tyhjillään muutaman vuoden ennen kuin Pellikasta tuli sen omistaja. Hevoset olivat kiinnostaneet pienestä pitäen. Koronan aiheuttama epävarmuus ulottuu Wanhan Koulun Tallillekin. – Isä sanoi, että pitää opiskella kunnon ammatti ennen kuin alkaa hevosten kanssa höpöttämään, hän nauraa. Satavuotias hirsirakennus oli nähnyt monen sukupolven paukuttavan oppia päähänsä, kunnes koulu lakkautettiin vuonna 2001. Kesällä järjestetään ratsastusleirejä. 12.6.2020 10 Ajassa Vanha koulu heräsi eloon TEKSTI: MERI ALARANTA-SAUKKO KUVAT: MIKKO ERONEN EI TAINNUT Anne-Leena Pellikka arvata pellon poikki Keiteleen Hamulankylän koululle pikkutyttönä juostessaan, että joskus koulu on hänen kotinsa ja sen ympärille on rakennettu yritys. VANHASSA tallirakennuksessa pelataan myös maatilapakopelejä, joihin kuuluvat olennaisena osana eläimet. Pihapiirissä sijaitsevassa opettajien asuntolassa on Airbnb-huoneita, joissa viime vuoden aikana majoittui peräti 42:n eri kansallisuuden edustajia. Voi vain kuvitella miten jännittävää on yrittää etsiä koodia, jolla saisi aluksi edes valot hämärään latoon lampaan märehtiessä, kissan hännän hipaistessa säärtä ja aasin huudahdusten kajahdellessa. – Lähes kaikki ovat ratkaisseet tiensä ulos, Pellikka kertoo. VUOSIEN VARRELLA pihapiiriin on rakennettu pari tallirakennusta, maneesi ja ulkokenttä. Toisaalta kotimaanmatkailulle ja pienille kohteille saattaa tilanteen rauhoittuessa olla kysyntää aiempaa enemmän
Menestyksemme riippuu huomattavasti myös siitä, miten muut EUmaat toipuvat. Läheisten tapaamiset ovat ministeriön mukaan mahdollisia esimerkiksi suojatuissa oloissa sisällä tai turvaväleillä ulkona. Asumispalveluyksiköiden osalta hallitus on linjannut, että asiaa arvioidaan uudelleen kesäkuun loppuun mennessä. Puheenjohtajamme Katri Kulmunin väistyminen valtiovarainministerin paikalta oli vaikea ja suoraselkäinen päätös. Vierailut kielletään monissa paikoissa kuitenkin kokonaan. Elsi Katainen Euroopan parlamentin jäsen Kallista elpymistä Suoraan kysyen PAULIINA POHJALA Koronan vuoksi moni ei ole tavannut hoivakodissa asuvaa läheistään kuukausiin. Kokemus tulee tarpeeseen, sillä hallitusohjelman päivittämisen ja valtiontalouden tasapainottamisen lisäksi valtiovarainministerillä on edessään vähintään yhtä suuri ja moniulotteinen haaste – neuvottelut EU:n elpymispaketista ja paketin käsittely kotimaassa. 12.6.2020 11 Täällä Bryssel ME KESKUSTALAISET olemme menneen viikon aikana jakaneet yhdessä hetkiä, jotka tulevat jäämään kansanliikkeemme dramaattisimpiin käänteisiin. Omaisten läsnäolon puuttuminen on varmasti vaikuttanut asukkaiden mielialaan ja hyvinvointiin. Niin hallituksen kuin ministeriönkin ohje on, että saattohoidossa olevien ja kriittisesti sairaiden osalta on mahdollista poiketa vierailukielloista. Edes sen välttämättömyys ei vähentänyt sen kohtuuttomuutta. 30 vuoden rahaston lainan takaisinmaksuajan tulisi Suomen kannan mukaisesti olla lyhyempi. Tartuntatautilain mukaisesti näistä asioista päättävät yksiköiden johtajat, ja sen vuoksi vierailukieltojen toteuttamisessa voi olla vaihtelua. Ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä asuvista asiakkaista suurimmalla osalla on muistisairaus ja he ovat muutenkin hyvin hauraita. Vahva unioni rakentuu jäsenmaidensa vastuullisesta talouspolitiikasta sekä rakenneuudistuksista kasvun ja kilpailukyvyn edistämiseksi. Tuen on oltava ehdollista ja lainapainotteista. Sosiaalija terveysministeriö on ohjannut kuntia ja toimintayksiköitä huolehtimaan asiakkaiden tapaamismahdollisuuksista läheistensä kanssa turvallisin järjestelyin. Vierailut niissä ovat edelleen pääsääntöisesti kiellettyjä. Miksi asia jätettiin hoivakotien päätettäväksi. Kuinka kauan tämä ohje on voimassa, sosiaalija terveysministeriön neuvotteleva virkamies Satu Karppanen. Hallituksen linjaus tunnustaa elpymispaketin tärkeyden ja sen vahvuudet. Hallituksen linjaus on ainoa oikea. EUROOPAN komissio esitteli vastikään pohjaehdotuksen elpymispaketista, jolla on tarkoitus hoitaa koronan aiheuttamaa kriisiä. 750 miljardin euron kokonaisuudesta suurin osa olisi suoraa tukea koronan runtelemille jäsenmaille. Ro ni Re ko m aa / Le ht ik uv a. Katastrofaalisista tunnelmista puhkesivat kuitenkin viisaat valinnat: keskustan sitoutuminen edelleen hallitusyhteistyöhön ja Suomen jälleenrakennukseen sekä se, kun valtiovarainministerin tehtävään valittiin kokenut, talousasiat ja EU-politiikan syvyydet hyvin tunteva Matti Vanhanen. Samalla on pidettävä mielessä, ettei Suomi voi nousta talouskriisistä yksin. Hallitus on linjannut, ettei paketti ole sellaisenaan Suomen hyväksyttävissä. Milloin hoivakodeissa saa vierailla. Asukkaiden toimintakyvyn ylläpitämiseen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen toteuttamiseen on kannustettu etsimään uusia toimintamalleja, ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on kerännyt sivuilleen hyviä käytäntöjä. Miten koronarajoitukset ovat vaikuttaneet hoivakodeissa asuvien vanhusten vointiin. Elvytysrahat on sidottu vihreään kasvuun ja digitaaliseen siirtymään, mikä on järkevää. Rajoituksia puretaan asteittain, ja saatujen kokemusten pohjalta tehdään päätöksiä seuraavista ratkaisuista. Se tulisi jakaa suorien tukien sijaan lainoina ja sen koon tulisi olla esitettyä pienempi. Jos paketti monine parannuksineen lopulta hyväksytään, se voi parantaa EU:n kilpailukykyä Kiinaan ja Yhdysvaltoihin verrattuna
Elintarvikkeiden osuus päivittäistavaramyynnistä oli 67 prosenttia. Sen virheet saivat sitäkin enemmän julkisuutta ja niillä oli kova poliittinen hinta. Päivittäistavarakaupan myyntiä tilastoidaan tällä tarkkuudella nyt ensimmäistä kertaa. Luku Korona nosti elintarvikkeiden ja hygieniatuotteiden myyntiä MERI ALARANTA-SAUKKO KORONAPANDEMIA ajoi maaliskuun alussa ihmiset hamstraamaan ruokaa ja muita päivittäistavaroita. Niitä myytiin yhteensä 3,1 miljardilla eurolla. Tammi-maaliskuussa 75 prosenttia päivittäistavarakaupan myynnin arvosta kertyi elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien myynnistä. Tämä sekä ravintolakulutuksen väheneminen ja koulujen sulkeminen näkyvät tiettyjen tuotteiden kohdalla selkeänä menekkipiikkinä Päivittäistavarakauppa ry:n vuoden ensimmäistä neljännestä koskevassa tilastossa. Sellaisesta kansa harvoin palkitsee. kesäkuuta, ja lausuntokierros päättyy syyskuun lopulla. Näin siitä huolimatta, että korona vaikuttaa vain maaliskuun arvoihin. – Historian suurimman vaalitappionsa jälkeen keskusta ei asettunut vuosi sitten oppositioon. Mauri Pekkarinen lataa viiltävän arvion keskustan kompastelusta SANTERI LAMPI KESKUSTAN europarlamentaarikko Mauri Pekkarinen ruotii valtiovarainministeri Katri Kulmunin (kesk.) eroilmoitusta Suomenmaan verkkokolumnissa (6.6.). Alkoholi ja tupakka kattoivat myynnistä 15 prosenttia, ja loput 10 prosenttia kertyivät muista päivittäistavaroista kuten kosmetiikasta, hygieniatuotteista, siivousja puhdistustuotteista sekä lemmikkieläintuotteista. Vaikka Sipilän hallitus nosti Suomen suosta, siitä sitä ei kiitetty. – Katri Kulmuni sai edeltäjältään raskaan perinnön. Hallituksen esitys lähtee lausuntokierrokselle 15. Yli 20 prosentin kannatuksesta on tultu nopeasti 10,7 prosenttiin, Pekkarinen kirjoittaa. Oliivija ruokaöljyjen myynti nousi vajaat 15 prosenttia, samoin siivousja puhdistustuotteiden. M arc D os sm an n / Eu ro op an U nio ni. Henkilökohtaisten hygieniatuotteiden ja päivittäiskosmetiikan myynnin arvo nousi yhdeksän prosenttia. Meppiä investoinnin hämmästyttävät, kun samaan aikaan maakuntakeskukset ja maaseutu rapistuvat vauhdilla. PITKÄN LINJAN keskustavaikuttaja ei katso hyvällä myöskään keskustan hallituskumppaneiden tekosia. Pastan myynti kasvoi 20 prosenttia vuoden takaisesta. 12.6.2020 12 Hallitus on saanut valmiiksi sote-uudistusta koskevat linjaukset. Hän tarkastelee kriittisesti viime eduskuntavaalien jälkeisiä tapahtumia. Esimerkiksi riisin, jauhojen ja pastan myynti kasvoi noin 20 prosenttia vuoden takaisesta. – Miten ne pisteet tällaisesta keskustan pussiin putoaisivat. Katri Kulmuni sai edeltäjältään raskaan perinnön. Hallituksen arvion mukaan maakuntavaalit voisi pitää alkuvuonna 2022. Sote-lait on luvattu tuoda eduskuntaan joulukuussa. Lisäksi Pekkarinen moittii hallituksen jättipanostuksia Helsingin useisiin liikennehankkeisiin ja muutaman muun kaupungin joukkoliikenteen tukemiseen. Se kiirehti hallitukseen. Tuo ratkaisu ei ollut kuitenkaan Katri Kulmunin syy tai ansio. – Viimeistään nyt se on nähty, että hyväkään hallitusohjelma vihervasemmiston kanssa ei riitä, jos koko muu hallitus käärii kaikki tekonsa pakettiin liimaamalla päälle otsikon: ”Tämä hallitus tekee tämänkin asian toisin kuin Sipilän hallitus”, Pekkarinen lataa. Tiedot julkistetaan jatkossa neljännesvuosittain
OLET ASUNUT PITKÄÄN YLITORNION RAANUJÄRVELLÄ. 12.6.2020 13 Kuukauden luetuin verkkojuttu: Ja ri La uk ka ne n OLET KESKUSTAN PERÄPOHJOLAN PIIRIN HISTORIAN ENSIMMÄINEN NAISPUHEENJOHTAJA. Kyllä välillä tuntuu, että päässä on iso mustelma, kun tulee törmäiltyä näihin paljon. Tanja Joona OLET POROTILAN EMÄNTÄ. Minä tiedän, että oma poromerkkini luetaan näin: ”oikea: reikä, reiästä halki, nokka haaralla, pykälät kahden puolen, vasen: poikki, pykälä ja hanka päällä”. PALJASTA VANHEMMUUDEN IHANIN JA KAMALIN HETKI. Turvallisuus. Pikkuhiljaa unohtuvat kivellä auton kylkeen piirretyt kukkaset ja nykyään saa jo yötkin nukkua rauhassa. Vaikka työmatkaa tulee 60 kilometriä suuntaansa ja kuntakeskukseen on matkaa 75 kilometriä, niin siihenkin tottuu. Koen oman roolini enemmän huoltajana. Haluan mahdollistaa lasteni osallistumisen poronhoitotöihin. Suomessa on vielä paljon opittavaa sukupuolten välisestä tasa-arvosta. Tutkija on törmännyt lasikattoihin Ex-kansanedustaja julkaisi pysäyttävän kuvan valkoposkien aiheuttamista haitoista maatiloilla (20.5.2020) OLET NELJÄN LAPSEN ÄITI. Lapsilla on tapana antaa poroille nimiä ja he tunnistavat omat poronsa. Erityisesti kesällä elämme suomalaista unelmaa, johon kuuluu oma koti järven rannalla. On vaikea määritellä jotakin tiettyä hetkeä. OLET KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN YLIOPISTOTUTKIJA JA TUTKINUT PALJON MUUN MUASSA SAAMELAISASIOITA. Meillä on isoja ongelmia tähän liittyen, vaikka askeleita parempaan suuntaan onkin otettu. TEKSTI: SAMULI VÄNTTILÄ Kuka olet. Elämme pitkälti perinteitä kunnioittaen. MIKÄ SIELLÄ ON PARASTA. Haluan olla esimerkkinä, että perheen, uran ja yhteisten asioiden hoitamisen voi yhdistää. Välillä se turhauttaa, välillä suututtaa, välillä huvittaa. YMMÄRTÄVÄTKÖ VALTAKULTTUURIN EDUSTAJAT SAAMELAISIA YHÄ VÄÄRIN. Ihanaa on tietenkin lasten kasvu, oppimisen edistyminen, yhdessä koetut hauskat hetket. Kylämme on myös varsin yhteisöllinen ja sosiaalinen. Suomen tämän hetken suurimpia ihmisoikeushaasteita on se, että kaikkia saamelaisryhmiä ei kohdella yhdenvertaisesti. TUNNETKO JOKAISEN POROSI NIMELTÄ. OLETKO TÖRMÄNNYT URALLASI LASIKATTOIHIN. Ongelma näkyy esimerkiksi valtion ja saamelaisten välisessä maanomistuskysymyksessä, elinkeinojen harjoittamisessa ja muussa maankäytössä kuten tuulivoimakysymyksissä ja kaivosasioissa. Kamalaa olisi, jos lapsille sattuisi jotakin.
12.6.2020 14 Uutiskuva
Kiistelty hanhilaji Markku Ulander/ Lehtikuva. MAATALOUSMINISTERI Jari Lepän mukaan ongelman pahenemisen estämiseksi valkoposkihanhelle pitäisi saada metsästettävän lajin status ja suojametsästys sallia laajalla alueella. – Kannan kasvun on ennakoitu vain kiihtyvän. Siten se varmasti voisi kestää metsästystäkin, mutta se päätös ei ole kansallinen, hän muistuttaa. Myös SDP olisi valmis harkitsemaan kannan säätelyä suojametsästyksellä. Ympäristöministeri Krista Mikkosen mielestä valkoposkihanhen ehdotettu riistalajiksi siirtäminen ei itsestään ratkaise ongelmaa, koska sama EU-direktiivi koskee riistalajejakin. Lakiesitys on määrä saada käsittelyyn syyskaudella. Hallituspuolueiden edustajat ovat eri mieltä siitä, mitä valkoposkihanhien kannalle pitäisi tehdä. Keskusta ja RKP kannattavat kannan pienentämistä ja lintujen metsästyksen aloittamista. Vihreät sen sijaan ei pidä lintujen vähentämistä vaihtoehtona, sillä valkoposkihanhi on rauhoitettu laji. Pelloille lepäämään jääneet linnut ovat syöneet nurmirehusadot monilla alueilla. 12.6.2020 15 RISTO LUODONPÄÄ VALKOPOSKIHANHET ovat aiheuttaneet tänä vuonna muuttoreittiensä varrella harvinaisen suuria tuhoja viljelyksille. Muuten linnut vain siirtyvät alueelta toiselle. Esimerkiksi Ruotsissa suojametsästystä on Lepän mukaan jo tehty. Ympäristöministeriö valmistelee parhaillaan uutta lakia rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta ja ennaltaehkäisystä
LAHDEN kokouksen jälkeen pääministerin ura alkoi vauhdilla. Kiviniemi kaatui lopulta omien julkiseen kampitukseen, arvioivat tutkijat. Keskustan johtoon pyrki Kiviniemen ja Timo Kauniston ohella kaksi vahvaa ja voimakastahtoista miestä, joilla oli vanhastaan vankkumaton asema puolueessa: Mauri Pekkarinen ja Paavo Väyrynen. Niitä kahta tehtävää Kiviniemi tulisi jatkossa hoitamaan. – Kiviniemen lähteminen kisaan tällaisessa tilanteessa oli rohkea teko. – Melkoinen tuuli, suorastaan myrsky, luonnehti keskustaveteraani Seppo Kääriäinen henkilövalintoja Ylelle vielä samana iltana. Media kuhisi ympärillä, hässäkkä oli melkoinen. Hänen mukaansa Kiviniemi sai nopeasti kopin asioista ja esiintyi vakuutIlmiöt MAHDOTON TEHTÄVÄ Kymmenen vuotta sitten Mari Kiviniemi sai johdettavakseen keskustan, joka rämpi syvällä ongelmien kierteessä. Kiviniemi sai saman tien työpöydälleen Kreikan velkakriisin. Heistä vain Puumala oli ollut toimessa aiemmin. Puoluejohtajakampanjakin jakoi kenttää. Ja kun Lahden valinnat oli julkistettu, alkoi mutina. Puolueen talouskin oli kuralla. Hän tietyllä tavalla uhrautui, itsekin ministerinä 1990-luvulla toiminut Isohookana-Asunmaa jatkaa. RIEMUKKAIDEN aplodien taakse kätkeytyi kuitenkin paljon ristiriitaa. Korhosen puoluesihteerikausi oli ollut myrskyisä ja tuottanut paljon hämmennystä. Matti Vanhanen oli päättänyt jäädä lähes seitsemän vuoden jälkeen sivuun. Muutkin puolueet kuopivat jo eduskuntavaalikampanjoinnin lähtötelineissä. Sen päälle oli vaalirahakohua, jätevesiasetusta, pääministerin ihmissuhdesotkuja. Perussuomalaiset repivät euron ongelmista kaiken hyödyn irti. Timo Laaninen puolestaan päihitti Jarmo Korhosen puoluesihteerikisassa. Kaiken sen keskellä Kiviniemi selviytyi pääministerin roolistaan hyvin, arvioi apulaisprofessori Markku Jokisipilä Eduskuntatutkimuksen keskuksesta. – Tunnelma puolueessa ei ollut yhtenäinen, päinvastoin, Isohookana-Asunmaa kuvailee. Pitkä pääministerikausi oli ollut raskas. Moni keskustassa puhui cityliberaalien vallankumouksesta. Puhurilla Kääriäinen tarkoitti sitä, että keskusta oli uusinut käytännössä koko johdon. Pääministeri. Pääministerinä hän onnistui, mutta puolueella oli liikaa vanhoja sotkuja. Jari Laukkanen TEKSTI: SAMULI VÄNTTILÄ. 12.6.2020 16 APLODIT olivat raivoisat. Se nostatti tunteita. Keskusta keikkui kesällä 2010 hyvin hankalassa tilanteessa, arvioi puoluetta tutkinut historian dosentti Tytti Isohookana-Asunmaa. Annika Saarikko, Tuomo Puumala ja Timo Kaunisto muodostivat varapuheenjohtajiston. Mari Kiviniemi asteli Lahden suurhallin lavalle kesällä 2010 ja tuuletti. Keskustan puheenjohtaja
Mari Kiviniemi kieltäytyi juttuun liittyvästä haastattelupyynnöstä. Keskustaväki osoitti seisaaltaan suosiotaan. Jokisipilän ja Isohookana-Asunmaan mukaan naiseus saattoi vaikuttaa Kiviniemen kohtaloon hyvinkin paljon. Portugali-paketti juuri ennen vaaleja oli monelle äänestäjälle viimeinen pisara. Keskustan olisi siksi syytä olla Kiviniemelle kiitollinen, Jokisipilä toteaa. Se oli pitkä ja kivulias prosessi. Stubbia ja Kiviniemeä voi hyvin verrata toisiinsa, sillä molemmat tulivat pääministereiksi kesken kauden vajaa vuosi ennen eduskuntavaaleja. Kiviniemellä oli Jokisipilän mukaan tärkeä rooli siirtymävaiheen puoluejohtajana. Kiviniemi oli vahva asiaosaaja etenkin talousasioissa. Myös näistä valinnoista tulee tasavuosia KESÄKUU 1990 Esko Aho valittiin keskustan puheenjohtajaksi. Jokisipilän mukaan sekin on merkittävä onnistuminen, sillä esimerkiksi Alexander Stubbin (kok.) pääministerikaudella kokoomuksen ja demarien välit tulehtuivat pahasti. Siinä vedettiin ihan konkreettisesti mattoa hänen jalkojensa alta. Suomalaisten verkkokalvoille piirtyi kuva Kiviniemen pettyneestä ilmeestä suorassa televisiolähetyksessä. Hän peri vaikeuksissa rämpivän puolueen, kävi läpi raskaan eduskuntavaalitappion ja oli mukana sen jälkeisen likapyykin pesussa. – Ehkä sellaisen voi löytää, että Jäätteenmäki ja Kulmuni kaatuivat omiin henkilökohtaisiin virhearviointeihinsa. Hän myös säilytti hallituksen työrauhan vaalikauden loppuun saakka. APLODIT olivat jälleen runsaat, kun Kiviniemi piti viimeisen puheensa keskustan puheenjohtajana Rovaniemen puoluekokouksessa kesällä 2012. Lopulta Kiviniemi teki johtopäätöksensä ja ilmoitti, ettei hae jatkokautta kesän 2012 puoluekokouksessa. Jäätteenmäki ja Kiviniemi mursivat osaltaan lasikattoja, mutta myös törmäsivät niihin ratkaisevilla hetkillä, Isohookana-Asunmaa pohtii. Puolueaktiivit nuolivat haavojaan, syytösten kirveet lentelivät ja porukka oli jakautunutta. Jokisipilän mukaan Kiviniemi joutui kantamaan tappion, jonka muut olivat aiheuttaneet. Jonkinlainen torjuntavoitto olisi sekin vaatinut sataprosenttista onnistumista, eikä sekään olisi välttämättä riittänyt, Jokisipilä summaa. – Siinä vedettiin ihan konkreettisesti mattoa hänen jalkojensa alta, Isohookana-Asunmaa arvioi. Arvostelu oli julkista ja kovaa. – Kukaan muu ei olisi pystynyt yhtään parempaan. Jokisipilän mukaan Kiviniemen omakin motivaatio oppositiojohtajana vaikutti olevan loppu. Keskusta kantoi vielä vuonna 2011 vahvasti miehisen puolueen kaikuja. PÄÄMINISTERIN tehtävissä onnistuminen ei kuitenkaan auttanut puoluetta. Puheenjohtajan nuijan hän luovutti vasta reilun vuoden eduskunnassa istuneelle, vielä melko tuntemattomalle Juha Sipilälle. RAJUN vaalitappion jälkeen keskusta oli sekaisin. – Kiviniemi tiesi alusta alkaen, että vaalivoiton varmistaminen puolueelle on täysin epärealistista. Ihmiset janosivat niihin vastauksia. Keskusta sai mojovan selkäsaunan kevään 2011 vaaleissa. Kannatuslukemat vajosivat. – Kiviniemi ikään kuin otti keihään kärjet rintaansa puolueen kannalta pahimpien kriisien hetkellä. Sukupuolella ei ollut merkitystä Kulmunin erossa. Kentällä ja eduskuntaryhmässä oli vastassa syvää pettymystä ja turhautumista. Ja ri La uk ka ne n Su om en m aa n ark isto. Sekä Isohookana-Asunmaan että Jokisipilän mukaan puolueen sisältä tuleva raju kritiikki heikensi merkittävästi puheenjohtajan mahdollisuuksia onnistua. Vahvana asiaosaajana hän jäi kansalle hieman etäiseksi. Kiviniemeltä olisi Jokisipilän mukaan voinut kuitenkin löytyä enemmän ihmisläheisyyttä. Samaa kohtaloa on nähty myös pääministerin tehtävistä vuonna 2003 eroamaan joutuneen Anneli Jäätteenmäen kohdalla. Linjavetoja ei juuri kuulunut. Isohookana-Asunmaan mukaan etäisyyttä saattoi aiheuttaa se, ettei Kiviniemi kiertänyt tarpeeksi kuuluisaa keskustan kenttää. 12.6.2020 17 tavasti sekä kotimaassa että kansainvälisillä areenoilla. – Hänen olisi pitänyt enemmän olla selittämässä, miksi pääministeri kannatti Portugalin tukemista ja miksi mitäkin päätöksiä tehtiin. Kyse ei ollut siitä, kuka keskustaa siinä tilanteessa johti, vaan ongelmat olivat kertyneet liian isoiksi paljon aiemmin. Konkaripoliitikkoina meritoituneet vahvat miehet Pekkarinen ja Väyrynen eivät siinä tilanteessa olleet hiljaa. Kyse oli uhrautumisesta oman puolueen eteen. Kun Sipilä aloitti, oltiin jo eri tilanteessa, jossa päästiin aloittamaan uudelta pohjalta. KESÄKUU 1980 Paavo Väyrynen syrjäytti Johannes Virolaisen keskustan johdossa. Kiviniemi taas ei kaatunut tai tehnyt yhtä selkeää virhettä, hän luopui kokonaistilanteen vuoksi vetovastuusta. Erja Tikka nousi puoluesihteeriksi. Jokisipilä ei kuitenkaan halua vetää Jäätteenmäen ja Kiviniemen tapauksista yhtäläisyysviivoja valtiovarainministerin paikalta eroamaan joutuneeseen Katri Kulmuniin. Isohookana-Asunmaa muistaa kuulleensa tuolloin itsekin paljon puheita, joissa Kiviniemen osaamista epäiltiin pelkän sukupuolen vuoksi. Jälkikäteen moni on kysynyt, jätettiinkö Kiviniemi keskustassa vaikeuksien keskellä yksin siksi, että hän oli nainen. – Ukkopuolueen luonnetta alettiin keskustassa purkaa vasta 1980-luvulla
Lauantaihin mennessä koronavirustartuntoja oli yhteensä lähes 44 000, ja virukseen liittyviä kuolemia oli rekisteröity yli 4 650. Ruotsin koronarajoitukset ovat olleet maailman mittakaavassa varsin löyhiä. KOONNUT: KATARIINA LANKINEN Chip Somodevilla / Lehtikuva / AFP. 12.6.2020 18 Maailman kuvat TARTUNTALUVUT KASVUSSA. Brasiliassa koronaviruskuolemia on yli 35 000 eli 165 kuolonuhria miljoonaa asukasta kohti. Erityisen synkkä tilanne on Latinalaisessa Amerikassa. Maailmanlaajuisesti tartuntoja on lähes seitsemän miljoonaa. TEGNELLILLE KRITIIKKIÄ. Kolmipäiväisen kirjallisuustapahtuman avajaisia oli uutistoimisto Tassin mukaan seuraamassa vajaat 1 000 ihmistä. VENÄJÄ PURKAA RAJOITUKSIA. POLIISIVÄKIVALTAA VASTAAN. Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkessonin vaatii Ruotsin valtionepidemiologi Anders Tegnelliä eroamaan maan ”täydellisen epäonnistuneen” koronastrategian vuoksi. Rasismia ja poliisin harjoittamaa väkivaltaa vastustavat mielenosoitukset jatkuvat Yhdysvalloissa jo toista viikkoa. CNN:n mukaan koronavirustartuntojen määrä kasvaa maailmalla nopeammin kuin koskaan. Myös Meksikossa, Perussa, Ecuadorissa ja Chilessä luvut ovat jyrkässä nousussa. Kaikki alueella liikkuneet ihmiset käyttivät kasvomaskeja. Moskovassa Punaisella Torilla oli viikonloppuna ensimmäinen yleisötapahtuma sen jälkeen, kun Moskovassa tulivat voimaan tiukat koronarajoitukset. Venäjällä on todettu lähes 460 000 koronavirustartuntaa. Protestit alkoivat Minneapolisissa, kun tummaihoinen George Floyd kuoli poliisin painettua häntä polvella niskasta pidätystilanteessa
Jos Alkio tulisi muiden yritys-, kulttuurija julkisten delegaatioiden mukana vierailemaan Hangzhouhun tai Kiinaan, arvelisin, että hän pitäisi paljosta näkemästään. Kiina on miljardin ihmisen valtio, joka on jakautunut kymmeneen 100 miljoonan ihmisen maakuntaan, joissa kaikissa on kymmenen 10 miljoonan ihmisen kaupunkia, joissa taas on kymmenen miljoonan ihmisen kaupunginosaa. Ja näissä 100 000 ihmisen katukortteli-alueet, joissa on 10 000 hengen yhteisöjä . Jos pitää kitkeä koronaviruksen leviäminen, käsky käy ylhäältä . Vuosikymmenet tosin näyttivät, että aina hänen seuraajansa eivät muistaneet seurata hänen tietään. Miten on mahdollista, että alkuvaikeuksien jälkeen esimerkiksi Zhejiangin 55 miljoonan asukkaan maakunnassa alle 1 500 ihmistä sai tartunnan. joissa on kymmenen 1 000 ihmisen taloyhtiöaluetta. Milloin raja paukkui oikealle, milloin vasemmalle. Kiina on parhaimmillaan mahdollisuus: tärkeä kauppakumppani ja kansainvälisellä areenalla yhä vaikuttavampi kumppani. Maalaisliitto-Keskustan kuului olla se ei-sosialistinen ja ei-kapitalistinen vaihtoehto ihmisille, jotka ovat “kiinnittyneitä maahan” ja jotka katsovat rohkeasti eteenpäin. Kiina on ihan oma kokonaisuutensa, johon on vaikea löytää vertailukohtia Euroopasta. 12.6.2020 19 SANTERI ALKIO sen jo tiesi: ihmisyyden kehitystarve ja sen edellytykset on pantava kaiken yhteiskunnallisen ja valtiollisen uudistuksen pohjaksi. KIINAA ei silti oikein voi kutsua “kommunismiksi”. KAIKILLA tasoilla on oma puolueen edustajansa. Ihmiset ovat ihmetelleet Kiinan nopeaa koronaviruksen taltuttamista. KIINA on hyvin erilainen yhteiskunta kuin Suomi 100 vuotta sitten. Ei kyllä “markkinaliberaaliksi kapitalismiksikaan”. Maassa on miljardiluokan haasteita, mutta myös paljon tarinoita, joita Maalaisliiton kantaisä arvostaisi. Joidenkin mukaan muinaiset Keltaisenja Yangzi-joen valtavat projektit ovat kehittäneet Kiinaan kulttuurin, joka on johtanut nykyiseen tehokkaaseen järjestelmään ja talouskehitykseen. Ehkä historiasta tuttu “valistunut itsevaltius” voisi jokseenkin toimia. Viisaampaa on katsoa Kiinan omaan historiaan ja koetettava tulkita, miten tuo mennyt olemassaolon muoto mahdollisesti tulee näkymään nykyisen nopean teknologisen kehittymisen aikakaudella. Itse en törmännyt yhteenkään tapaukseen omassa lähipiirissäni. Rakenne toimii ajoittain jopa paremmin kuin junan vessa. Jos täytyy uudistaa talous tai elävöittää kulttuuria, uutta ohjelmaa aletaan toteuttaa systemaattisesti. Näihin törmään itse jokapäiväisessä elämässäni niin maalla kuin kaupungissa. Lauri Tammi Hangzhou lauri@mingleadvisors.com Twitter: @LauriTammi Kiina tarvitsee Santeri Alkion aatteellisuutta. Alkio ja Maalaisliitto pyrkivät korostamaan ihmisyyden henkisiä ja yhteisöllisiä tarpeita. ja kaikki seuraavat taloyhtiöön asti
Kommunistinen keskushallinto luhistui elokuun 1991 vanhoillisten vallankaappausyrityksen jälkeen. Venäjä hallitsi Neuvostoliiton tärkeimpiä raaka-aineita kuten öljyä. Heinäkuussa Jeltsin erosi näyttävästi kommunistisen puolueen jäsenyydestä. Neuvostoliiton kiihkeä kesä 1990 Suomessa alettiin varautua itänaapurin hajoamiseen 30 vuotta sitten. – Voi kuitenkin sanoa, että Suomessa oltiin ajoissa valmiita muuttamaan toimintatapaa, jos tilanne itänaapurissa mullistuu, Ritvanen huomauttaa. Samoihin aikoihin kommunistisen puolueen yksinvalta purettiin. Moskovan McDonald´sin suosio kertoo osaltaan siitä, mikä myllerrys maailmassa oli meneillään kolmekymmentä vuotta sitten. ITÄNAAPURIN kehitys oli pantu merkille myös Suomessa. Meteliä ei kuitenkaan voitu pitää. – Suomalaiset ymmärsivät melko pian, että taloudellinen itsemäärämisoikeus on iso kiistakohta Venäjän ja Neuvostolliton välillä. Vuosi 1990 oli Ritvasen mukaan kuitenkin lähestulkoon yhtä merkittävä. Kesällä 1990 Neuvostoliitto oli vielä pystyssä, mutta natisi liitoksistaan. – Ilman vuotta 1990 ei olisi tullut vuoden 1991 tapahtumia. Suurimmat mullistukset osuvat vuoteen 1991. Hän kuitenkin korostaa, että vielä tuolloin Venäjästä ei puhuttu itsenäisenä valtiona, vaan tavoite oli lisätä Neuvostoliiton suurimman tasavallan taloudellista valtaa. Venäjä ja Baltian maat halusivat valtaa lisää. 12.6.2020 20 JONOT OLIVAT valtavat, kun ensimmäinen McDonald’s -ravintola avattiin Moskovan keskustaan vuoden 1990 tammikuussa. Tätä linjausta Suomi piti yllä aina syksyyn 1991 saakka. Vielä kesälläkin ravintolaan suuntava jono kiemurteli pitkin Puskininaukiota. Toukokuussa Venäjän neuvostotasavallan korkeimman neuvoston presidentiksi valittiin Boris Jeltsin. kesäkuuta Venäjä antoi itsemääräämisjulistuksen. Avajaispäivänä siellä kävi peräti 30 000 asiakasta. Baltian maiden itsenäisyydet tunnustettiin ja Neuvostoliitto lakkasi virallisesti olemasta vuoden 1991 lopussa. Kaiken toiminnan lähtökohdaksi tuli se, ettei suhde Venäjään saa häiritä suhdetta Neuvostoliittoon, Ritvanen sanoo. Kaiken oli tapahduttava hissukseen ja mahdollisimman epävirallisesti, sillä YYAsopimus oli vielä voimassa ja Gorbatshov Neuvostoliiton ylin johtaja. Kaiken keskellä Gorbatshov joutui tasapainoilemaan uudistuspolitiikka perestroikansa sekä vanhoillisten kommunistien ristitulessa. Mihail Gorbatshovin johtama Neuvostoliiton keskusvalta yritti pitää kiinni tasavaltojen yhtenäisyydestä. YYA-sopimukseenkin Suomi uskaltautui esittämään tiettyjä täsmennyksiä syksyn 1990 aikana. Ritvasen mukaan Suomi alkoi kaikessa hiljaisuudessa viritellä suhdetta Jeltsinin Venäjään syksyn 1990 aikana. Hankkeen tavoite oli ennen kaikkea kaupallinen. – Ne olivat käänteentekeviä hetkiä. Kaikki päättyi Neuvostoliiton hajoamiseen loppuvuodesta 1991.. Presidentti Mauno Koivisto toimi taustalla, mutta virallisen yhteyden Venäjään hoitivat ulkoministeriön virkamiehet. Kun prosessit lähtivät liikkeelle, niitä oli vaikea enää pysäyttää. Silloin käynnistyi se kehitys, joka johti koko maailmanpoliittisen asetelman murrokseen. Konflikti oli ilmeinen. Ihmiset pikkulapsista vanhoihin babuskoihin halusivat kokeilla, miltä maistuu länsi. 12. Demokraattiset uudistusvoimat saivat kasvot, jolla oli mahdollisuus haastaa Gorbatshov, sanoo väitöskirjatutkija Juha-Matti Ritvanen Turun yliopistosta. Berliinin muuri oli murtunut marraskuussa 1989, kommunistihallinnot olivat kaatuneet Itä-Euroopassa. Saman suuntaista linjaa Suomi noudatti suhteessa Viroon ja muihin Baltian maihin. TILANNE Neuvostoliitossa kriisiytyi vuoden 1990 loppua kohti. Kesä 1990 muutti kuitenkin paljon. TEKSTI: SAMULI VÄNTTILÄ Vit aly Arm an d / AF P / Le hti ku va Ajassa Boris Jeltsin ja Mihail Gorbatshov kiistelivät vallasta 30 vuotta sitten. Kaiken oli kuitenkin tapahduttava hissukseen. Neuvostoliitto ei niitä sellaisenaan hyväksynyt, mutta symbolinen merkitys oli iso, kun liki pyhänä pidettyä ulkopoliittista kulmakiveä uskallettiin viimein haastaa. SUURIN KIISTA liittyi tasavaltojen oikeuteen päättää omista asioistaan
12.6.2020 21 TEKSTI: MERI ALARANTA-SAUKKO KUVAT: MIKKO ERONEN Puoluevaltuuston puheenjohtajan nuijan jättävä Antti Kivelä vaatii keskustalta uudistusmieltä. ”ROHKEUTTA, KESKUSTA” Henkilö
– Jos aikoo hoitaa tehtävät kunnialla, niihin on myös oltava aikaa, hän kuittaa. Järjestötyö ei sovi ihmiselle, jonka mielestä asiat pitää saada valmiiksi varttitunnissa. Siinä jää seuraajalleni petrattavaa. Onneksi saan jatkaa järjestötyötä piirin puheenjohtajana, hän sanoo. Senkin osalta on maaliin nähden edelleen pitkä ja mutkikas polku kuljettavana. – Se on suuri muutos ja keskustalaisen ylisukupolvisen ajattelun kiteytymä, Kivelä innostuu. KESKUSTAN pitäisi Kivelän mielestä olla muutoksentekijä muutenkin kuin oman järjestöapparaattinsa suhteen. Kivelä on uhrannut puolueen ja yhteisten asioiden eteen taatusti enemmän kuin keskivertokepulainen. – Jätän homman haikeana mutta hyvällä mielellä. Aikaperspektiiviin lisäksi toinen tärkeä asia Kivelän mukaan on se, ettei sotke järjestötyöhön väärällä tavalla omaa persoonaansa. – Kaikki nämä ovat aikanaan tuntuneet yliampuvilta ja haihattelulta, mutta nykypäivän näkökulmasta ne ovat olleet ehdottoman välttämättömiä Suomen rakentamiseksi. – Pitäisi keskittyä näihin eikä miettiä kannatuskäyriä, puoluevaltuuston nokkamies napauttaa. Esimerkiksi jäsenmaksuasia harmittaa Kivelää. Hän korostaa, että keskusta on vuosikymmenet osoittanut pysyvän tarpeellisuutensa suomalaisessa yhteiskunnassa erityisesti suurten projektien eteenpäin viejänä. – Jo uuden pestin vastaanottaessaan on hyvä nähdä sen päätepiste. – Esimerkiksi uutta sisäliikuntahallia väännetään ehkä kuudesta seitsemään vuotta ennen kuin se on todellisuutta, mutta sitten näkee konkreettisesti uurastuksensa jäljen. Hyvin usein järjestöhommissa Kivelän käteen on ujutettu puheenjohtajan nuija. – Miten on mahdollista, että Suomen hienoin puolue ei kykene hallitsemaan omaa jäsenistöään, Kivelä puhahtaa. Meidän pitäisi kyetä notkeampaan ja tehokkaampaan toimintaan, Kivelä sanoo. Puoluevaltuuston ruoriin pyrkiessään Kivelä halusi saada puoluevaltuuston roolia aktiivisemmaksi. – Itse en kyennyt nostamaan puoluevaltuuston arvostusta riittävästi. Maailma toimii nykyään nopeammin ja monipuolisemmin, mutta puolueessa meillä on voimia, jotka eivät sitä näe. – Yhdessä tekeminen järkevien asioiden edistämiseksi on vain niin mieluisaa, hän perustelee. Myös vihreä aate lähti aikanaan keskustan nuorisoliikkeestä 1970-luvulla. JO NELJÄ VUOTTA sitten Kivelä puhui painokkaasti myös järjestöuudistuksen välttämättömyydestä. – Esimerkiksi joukkoliikenne ja perhepolitiikka ovat asioita, joista meidän pitäisi puhua koko ajan ja olla niissä muutoksen tekijöitä. Eikä sitä tee edes mieli epäillä. Keskustan tulisi jatkuvasti myös miettiä, miten kaupungeissa ja maalaiskuntien keskustoissa asuvat ihmiset voisivat kokea elävänsä turvallista, tasapainoista ja kaikille mahdollisuuksia antavaa arkea. – Parasta siinä on, että saa tehdä hommia itseään fiksumpien joukossa, hän myhäilee. Sen sijaan puoluevaltuuston asema puolueessa ei ole sitä, mitä Kivelä toivoisi. ESIMERKKEJÄ löytyy toki tästäkin ajasta. Hän toteaa, että kokouksissa on edustettuna kentän ääni kattavasti ja sitä valtavaa potentiaalia pitäisi hyödyntää enemmän. Tämä on hänen mukaansa toteutunutkin. – Olen hirveän tyytyväinen siitä, että puoluevaltuuston keskustelevuus ja dynaamisuus ovat lisääntyneet. Hänen mielestään jäsenrekisteristä pitäisi poistaa jokainen, joka ei ole maksanut 30 euron maksua 1,5 vuoteen. – Oli kyseessä sitten lapsilisä, kansaneläke, peruskoulu-uudistus tai korkeakoulun saaminen joka maakuntaan, keskusta on ollut niissä vahvana tekijänä ja lipunkantajana. Hän on muun muassa ottanut keskustan puoluevaltuuston ja Kuopion kaupunginhallituksen puheenjohtajan pestit sen verran vakavasti, että jäi virkavapaalle yliopistollisen sairaalaan sydänosaston apulaisylilääkärin tehtävistä. Hän on puheenjohtajana myös Pohjois-Savon liikunnassa ja Savon sydänpiirissä. Toisaalta keskustan jäseneksi tuleminen ei vieläkään ole yksinkertaista, vaikka siitä on puhuttu pitkään. Vaikuttaminen vaatii Kivelän mukaan omaan ajatteluun aivan erityistä aikaperspektiiviä. KIVELÄ ITSE on juuri nyt erään uran loppumetreillä, kun puoluevaltuuston puheenjohtajuutta on takana neljä vuotta ja on aika siirtää nuija seuraavalle. – Minua hämmästyttää järjestökoneistomme vanhoillisuus ja konservatiivisuus. Kimmo Tiilikainen sai ympäristöministerinä aikaiseksi hiilenpolton kieltämisen täsmällisenä päivämääränä vuonna 2029. Vastaava on suomalaisen metsän kestävä hyödyntäminen tai ajatus jokaisen mahdollisuudesta elää hyvää elämää siellä, missä haluaa. 12.6.2020 22 – KESKUSTAN JÄRJESTÖTYÖ on ollut minulle aina hirveän tärkeää, keskustan puoluevaltuuston ja Pohjois-Savon piirin puheenjohtaja Antti Kivelä painottaa heti haastattelun aluksi. Tällaista rohkeutta ja tulevaan katsomisen taitoa Kivelä peräänkuuluttaa keskustalta edelleen. KESKUSTAN lisäksi järjestötyö on muutenkin lähellä kardiologin sydäntä. Miten on mahdollista, että Suomen hienoin puolue ei kykene hallitsemaan omaa jäsenistöään?. Jutteluajan sopimisen haasteet ovat jo osoittaneet, että miehellä riittää velvollisuuksia politiikan saralla ja vähän muutenkin. Toiminta on elävämpää kuin aikaisemmin, hän toteaa
Keskustaan hän haluaisi valaa rohkeutta ja tulevaisuuden uskoa. Itse hän on pitänyt kunnia-asianaan kutsua eri yhteyksissä tutuiksi tulleita ihmisiä mukaan järjestötoimintaan. Siihen Kivelällä on aina ollut vastaus valmiina. – Yhteiskunta on tasan sen näköinen, miksi jokainen meistä sen tekee. 12.6.2020 23 KIVELÄN TIE keskustalaiseksi vaikuttajaksi ei ole kaikkein tyypillisin. Tämä on minun tapani. – Puhuminen ”vain politiikasta” on minusta kummallista. – Se on itsestäänselvyys. Monta kertaa mietin, miten muut samanlaisesta taustasta lähtöisin olevat voisivat kokea keskustan omakseen. Seuraajalleen Kivelällä on vain yksi neuvo: – Ole rohkea! – Minua harmittaa vähän se, ettei puoluevaltuustolla edelleenkään ole sitä roolia ja asemaa, mikä sillä voisi olla. Hän myöntää, että moni on ihmetellyt paitsi puoluevalintaa myös sitä, että lääkäri jaksaa ”tuhlata” aikaansa politiikkaan. – Ei auta vain odottaa, että joku tulee omatoimisesti kyselemään. Meidän pitäisi entistä jykevämmin olla suomalaisen enemmistön joukossa ja keskellä. – Arvostan äärimmäisen paljon mahdollisuutta, jonka keskusta on antanut. Keskustassa on hyvä olla ja toimia. Kuopiossa kuntavaalit menivät viime kerralla hyvin ja äänimäärä kasvoi. KULUNEET neljä vuotta ovat Kivelälle olleet yksi tärkeimmistä jaksoista elämässä. Hanskoja ei kuitenkaan auta heittää tiskiin. Nyt pitää pyrkiä samaan, piiripomo tsemppaa. Jos haluaa, että Suomi on hyvä paikka kasvaa meidän lapsillemmekin, sen eteen kannattaa tehdä töitä. Tärkeää on myös pysyä rinnalla eikä jättää untuvikkoja yksin. Pohjois-Savossakin jo pitkälle hiotut, idearikkaat kampanjasuunnitelmat ovat menneet uusiksi. Nyt kun puoluevaltuuston nuija siirtyy seuraavalle, Kivelälle jää ehkä vähän aikaa myös muille harrastuksille kuten karatelle. Tässä on seuraajallani petrattavaa, puheenjohtajuuden jättävä Antti Kivelä sanoo.. PIIRIN PUHEENJOHTAJANA Kivelä katsoo, että kuntavaalit ovat nyt tärkein tavoite, vaikka koronan vuoksi tilanne on haastava. Kivelä toivoo myös, että keskustelu politiikan ympärillä muuttuisi positiivisemmaksi. – Pitää etsiä aktiivisesti uusia ja nuoria ihmisiä, pyytää heitä porukkaan ja olla heidän tukenaan myös julkisesti, Kivelä sanoo. – Meillä oli hyvä syke ja hieno lista, mutta ennen kaikkea tehtiin armottomasti töitä. Työväenluokkaisten vanhempien umpikaupunkilaisena varttuneelle pojalle ja nykyiselle erikoislääkärille keskusta on kuitenkin paras ja ainoa vaihtoehto
12.6.2020 24 ME & NE TEKSTI JA KUVAT: HENNA LAMMI 12.6.2020 24 Reportaasi
12.6.2020 25 Suomessa on 95 kuntaa, joissa yhdellä ryhmällä on ehdoton enemmistö valtuustopaikoista. Kaikki ei aina suju kuin Strömsössä. 12.6.2020 25 Va lti m o ja N ur m es ov at yh di st yn ee t vu od en 20 20 al us sa .. Suomenmaa vieraili Kaustisella, jossa on käytännössä vain kaksi puoluetta: keskusta ja perussuomalaiset
Ikkunan sälekaihtimien välistä kajastavat auringonsäteet raidoittavat huoneen. – Se ei ole ollut käytössä, kun talo on ollut kiinni, mies selventää. – Perussuomalaiset syyttävät meitä koko ajan ryhmäpäätöksistä. – Tämä vaalikausi on ollut hirveän raskas. KAUSTINEN. Kengissä on aika monta kiveä. Edellisellä valtuustokaudella Kaustinen oli Suomen perussuomalaisin kunta. Ja sekin pännii, että keskustelu ryöpsähtää usein asiattomuuksiin. Se on noin kolmasosa kaikista kunnista. Käytävässä olisi kahviautomaatti, mutta siihen ei voi nyt luottaa. Koronaepidemia on hiljentänyt kunnantalon, mutta emme ole paikalla sen vuoksi. Viime kuntavaaleissa keskusta ja perussuomalaiset keräsivät yhteensä 86 prosenttia äänistä – edellisissä vaaleissa yli 90 prosenttia. Suurimman puolueen johKeskustalaiset Helinä Tuomela ja Jouni Koskinen vaikuttavat Kaustisen kunnanhallituksessa. Käytännössä pitäjässä ei ole kuin kaksi puoluetta. Perussuomalaisten mielestä keskustalaiset jyräävät päätökset läpi. Kolmikkoa ei tarvitse houkutella kertomaan tilanteesta. Istumme Kaustisen pimeän kunnantalon neuvotteluhuoneessa. – Ilman vähemmistön äänen kuulemista demokratian ihanne ei toteudu, Uoti toteaa. – Usein vierestä kuuluu, että on tosi hyvä idea ja näytetään peukkua, mutta kun äänestään, tulos onkin aivan toinen, Rahkonen hämmästelee. 12.6.2020 26 TÄMÄ VAALIKAUSI on ollut haasteellinen, huokaavat Jouni Koskinen ja Helinä Tuomela kuin yhdestä suusta. Kaksinapaisuus leimaa päätöksentekoa, eikä yhteiselo ole aina auvoisaa. Muunlaisiakin syytöksiä lentelee. PERUSSUOMALAISILLA on jo SMP:n ajoista lähtien ollut vahva asema pitäjässä. – Ja sekin oli sellainen, joka ei sitten pitänyt, Tuomela täydentää. Olen ollut mukana 20 vuotta, ja keskusta on tehnyt sinä aika sellaisen kerran, Koskinen aloittaa. Viime eduskuntavaaleissa kunnasta valittiin oma kansanedustaja, myyntineuvottelija ja sosiaalisen median näkyvä persoona Mauri Peltokangas, joka kahmaisi enemmän ääniä kuin SDP:n entinen puheenjohtaja Jutta Urpilainen. Keskustalaiset ovat lähteneet ja tilalla istuvat perussuomalaiset Marko Rahkonen, Urpo Myllymäki ja Tina Lindskog. Koskinen ja Tuomela edustavat Kaustisen kunnanhallituksessa enemmistöä eli keskustaa. KAUSTINEN on hieman yli 4 000 asukkaan vireä kulttuuripitäjä Keski-Pohjanmaalla. Tarkoituksemme on puhua kuntapolitiikasta, keskustasta ja perussuomalaisista. Itä-Suomen yliopiston kuntajuridiikan professori Asko Uoti sanoo, että tällaista tilannetta ei voi pitää hyvänä pitkään jatkuvana, sillä se voi tehdä kunnan kehittämisestä hyvin staattista, jopa muutoskielteistä. Kaksikkoa sieppaa muun muassa se, että perussuomalaiset väittävät virkamiesten esityksiä keskustan esityksiksi. Koskinen nostaa pöydälle Airamin punavalkoisen termospullon ja munkkipussin. MANNER-SUOMESSA on tällä hetkellä 294 kuntaa, joista 95:ssä on jollain ryhmällä ehdoton enemmistö valtuustopaikoista. On yksi lysti mitä mieltä me olemme, keskusta sen päättää, kunnanhallituksen jäsen Lindskog kiteyttää. Kaksikon mukaan vaalikausi on ollut vaikea. Professorin mukaan tällaisten kuntien päätöksentekoprofiili voi olla hyvin hauras
Vaarassa on siten myös kansalaisten perustuslaillisten osallistumisoikeuksien toteutuminen. Keskusta halutaan ajaa alas moittimalla, hän pohtii. Perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos kertoo, että keskustavetoisissa kunnissa keskustalaiset tekevät selväksi, että päätökset ovat heidän käsissään. 12.6.2020 27 toasemissa olevilta luottamushenkilöiltä kysytään vastuullisuutta ja herkkää korvaa. RKP:llä on määräenemmistö kymmenessä kunnassa, jotka kaikki sijaitsevat ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Yli puolet äänistä keskusta sai kaikkiaan 56 kunnassa: Pyhännällä, Halsualla, Kyyjärvellä, Posiolla, Siikalatvalla, Miehikkälässä, Pyhäjoella, Kannuksessa, Puolangalla, Evijärvellä ja niin edelleen. – Kautta linjan tätä kuulee. Ennemminkin yhteydenotot liittyvät haastavaan kuntatalouteen, muuttotappioon tai palvelurakenteen sopeuttamiseen kuin päätöksenteon ongelmiin. Pirkkalaisen korviin ei ole kantautunut mitään erityisiä ongelmia keskustalaisista kunnista. ISO OSA ehdottoman enemmistön kunnista on keskustan hallussa. Kuntalaiset ovat äänestäneet heidät käyttämään valtaa, ja sitä pitäisi kunnioittaa. Tähän leiriin kuuluvat perussuomalaiset, SDP ja vihreät. Viime kuntavaaleissa keskusta sai yli 70 prosenttia kaikista äänistä neljässä kunnassa: Merijärvellä, Reisjärvellä, Perhossa ja Lumijoella. KESKUSTAN puoluesihteeri ei allekirjoita väitettä siitä, että keskusta jotenKuntavaalitulos 2017, koko maa KOK 20,7 % (-1,2) KD 4,1 % (+0,4) RKP 4,9 % (+0,2) VAS 8,8 % (+0,8) PS 8,8 % (-3,5) VIHR 12,5 % (+3,9) KESK 17,5 % (-1,1) SDP 19,4 % (-0,2) Kuntavaalitulos 2017, Kaustinen KESK 59,8 % (+5,9) KD 2,8 % (+2,0) VIHR 4,6 % (+4,6) SDP 6,6 % (+1,9) PS 26,2 % (-11,1) Tina Lindskog, Urpo Myllymäki ja Marko Rahkonen edustavat perussuomalaisia. Vaalivoittajalla kokoomuksella on määräenemmistö vain yhdessä kunnassa: Pyhärannalla. Pirkkalainen muistuttaa, että keskustalaiset ovat kunnissa demokraattisesti valittuja päättäjiä. – Perussuomalaisten koko toiminta perustuu populismiin. Kolmikon mukaan keskustalaiset jyräävät päätökset läpi.. Keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen näkee asiat hyvin toisin. Ongelmia tulee, kun vallanvaihdon periaate ei toteudu: samat puolueet ja jopa henkilöt ovat pitkään vallassa – ja toiset eivät koskaan. Lisäksi Kärkölässä sitoutumaton Kärkölä-ryhmä sai viime vaaleissa yli puolet äänistä. USEALLA PUOLUEELLA ei ole ehdotonta enemmistöä yhdessäkään kunnassa. Keskustalaisilla ei ole tarvetta tehdä yhteistyötä muiden puolueiden kanssa. Pirkkalainen tulkitsee, että perussuomalaisten äänekäs kritiikki ja uho liittyvät haluun päästä valtaan
Olen ollut oikein ylpeä siitä, että monissa vahvoissa keskustakunnissa keskustalaiset ovat vaalien jälkeisissä neuvotteluissa antaneet lautakuntaja muita vastuupaikkoja muille puolueille enemmän kuin vaalitulos olisi oikeuttanut. Keskustan Koskinen on kunnanhallituksen puheenjohtaja. 12.6.2020 28 kin jyräisi tai muodostaisi “keskustamafian”. KAUSTISELLA kaikki tuntuvat olevan sitä mieltä, että jotenkin hommaa pitäisi muuttaa. Siksi on parempi olla hiljaa. – Alkuaikoina yritimme puhua asioista, mutta nyt mennään melkein poikkeuksetta niin, että äänestämme, että pääsemme eteenpäin. Joissain kunnissa on tehty niin sanottuja valtuustosopimuksia, joissa käydään läpi työskentelyn pelisäännöt. ERIMIELISYYDET näkyvät valtuuston kokouksissa, jossa perussuomalaiset hallitsevat ilmatilaa. MUTTA MISTÄ Kaustisella sitten riidellään. MUTTA PALATAAN Kaustiselle. – Päinvastoin. Kaustinen tunnetaan kansanmusiikista ja kulttuurista, mutta siitä on tullut kuntapolitiikassa jatkuvan köydenvedon aihe. Tällä kaudella listoilla on ollut joitakin kuohuttavia päätöksiä, kuten musiikkilukion rakentaminen sekä laskettelurinteen avustaminen. Sopimukseen voidaan kirjata muun muassa työtavat ja käyttäytymiskoodit. Jos jotain puhuu, tulee vain haukutuksi. – Puoliammattilaisille poliitikoille asiat ovat usein tuttuja, mutta kuntalaisille se voi olla ensimmäinen kosketus siihen asiaan. – On ollut sellaistakin, että kun joku tietty henkilö avaa suunsa, hänen kimppuunsa hyökätään heti, keskustan Koskinen kertoo. – Avoimuuden lisäksi tarvitaan myös luottamusta, Lindskog jatkaa. Valtuuston puheenjohtaja näkee kuitenkin, että henkilöiden väliset suhteet eivät estä päätöksentekoa. Keskusta ja perussuomalaiset ovat suhtautuneet rahan käyttöön eri tavalla. Keskustassa on esimerkiksi nähty, että investointeja koulutiloihin on pakko tehdä, jotta kunnan kehitys ei ottaisi takapakkia ja vältettäisiin näivettymisen tie. Pirkkalainen kertoo myös, että puolueessa on koulutettu ja ohjeistettu valtuutettuja avoimuuteen ja vastuulliseen päätöksentekoon. Tällä hetkellä hallituksessa on kuusi keskustalaista, kaksi perussuomalaista ja demari. Keskustalaisten mukaan kulttuuri kuuluu kuntaan. VASTAKKAINASETTELU PITÄISI HAUDATA.. Yksittäisten kuntien tilanteeseen hän ei halua ottaa kantaa. Se on osa keskustalaista DNA:ta, hän selventää. Vastakkainasettelu pitäisi haudata. Minusta on turha ylikorostaa erimielisyyksiä, hän kiteyttää. KUNNANVALTUUSTON puheenjohtaja Mäkelä muistuttaa, että konsensusta ei välttämättä tarvitse edes löytyä, sillä eri poliittisissa ryhmissä asiat nähdään eri tavalla. Paikkakunnalla, jossa on käytännössä vain kaksi isoa puoluetta, eteen tulee haasteita: ei oikein ole ketään, kenen kanssa tehdä kompromisseja. – Ei siitä keskustelemisesta ole mitään hyötyä. Perussuomalaiset näkevät, että sen tukemista pitäisi katsoa nykyistä tasapuolisemmin. Siksi on tosi tärkeä puhua, Rahkonen perustelee. – Fakta on, että kassan pohja on näkynyt jo kauan aikaa, eikä meillä olisi varaa tehdä oikein mitään. Perussuomalaiset kaipaavat lisää avoimuutta – ja sitä, että myös heidät otettaisiin mukaan valmisteluun. Viime kuntavaalien alla roihahti kohu, kun eräs perussuomalainen ehdokas käytti MTV:n uutisissa tanhua synonyymina kaikelle taiteelle ja kutsui Kansantaiteenkeskusta perunakellariksi. Perussuomalaiset arvioivat, että ilman heitä kokoukset kestäisivät 15 minuuttia, koska kukaan keskustalainen ei puhu mitään. Kaikki jää lojumaan ja mitään muuta ei saada tehtyä kuin uutta rakentamista, perussuomalaisten Lindskog sanoo. – Olivat puolueet mitkä tahansa, silloin on aina se tilanne, että toinen on puolella ja toinen vastaan, Koskinen sanoo. Keskustalaiset toivovat perussuomalaisilta yhteistyökykyä. – Haluan uskoa, että ei meillä sellaista ole. Puolueet eivät löytäneet sopimukseen yhteistä sisältöä. KAUSTISELLA KAIKKI TUNTUVAT OLEVAN SITÄ MIELTÄ, ETTÄ JOTENKIN HOMMAA PITÄISI MUUTTAA. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja, keskustan Antti Mäkelä ei halua maalata kuntapolitiikasta liian synkkää kuvaa. – On mennyt sellaiseksi. Sekä perussuomalaisten että keskustan leiristä kerrotaan, että myös Kaustisella asiat henkilöityvät. Keskustalaisten mukaan he ovat oppineet, että mopo karkaa aina, vaikka kuinka yrittäisi nätisti. Meidän ongelmamme on se, että meillä ei ole rahaa, Mäkelä toteaa. – Enemmän on niitä asioita, joita on viety konsensuksella eteenpäin, hän jatkaa. Sitähän politiikka on: vastakkaisten mielipiteiden sovittamista yhteen. Kaustisella niin oli viime kaudella, kun keskustalaisia oli viisi ja perussuomalaisia neljä. Hän sanoo suoraan, että on pahin mahdollinen tilanne, jos kunnanhallituksessa on kaksi isoa ryhmää. – Mietimme myös, että jäävätkö sellaiset vain tyhjäksi sanahelinäksi, valtuuston puheenjohtaja perustelee. – Olemme saaneet tehtyä päätöksiä, mutta joidenkin asioiden ympärille on syntynyt jakolinjoja, koska meillä on kaksi kohtalaisen voimakasta ryhmää. Se lopputulos tiedetään, Tuomela avaa. Perussuomalaisten mukaan taloudenpidossa pitää lähteä siitä, mihin on varaa. Keskustalaiset kertovat saavansa asiasta myös palautetta: Miksi he ovat hiljaa, vaikka kuinka solvataan. Vanhan sanonnan mukaan politiikassa riitelevät asiat, eivät ihmiset. – Että kerrottaisiin, mikä on se visio, eikä vain tuotaisi asioita eteen, että tämä on nyt tällä tavalla ja meillä oli tästä jo kokous viikko sitten, Rahkonen tuumaa. Pienissä kunnissa asioista tulee kuitenkin helposti henkilökohtaisia – ja niihin kietoutuu vanhoja konflikteja, ystävyysja sukulaissuhteita ja ties mitä muita kerrostumia. Viime valtuustokaudella sääntöjä pohdittiin porukalla monta iltaa tuloksetta. Kaustisella sellaista ei ole pitkään aikaan tehty
– Täällä on niin kateellista porukkaa, että eniten ääniä saa se, joka mainostaa vähiten, vaalimenestyksen resepti kuuluu. Eikä kampanjoinnilla ole kiire. Sitä ei tarvitse paljoa sanoa väärin, niin se on siinä, keskustan Koskinen kertoo. Kukaan ei oikein uskalla ennustaa, miten puolueiden voimasuhteiden käy. Ensinnäkin kaikki ovat sitä mieltä, että lautakunnissa tai kunnan tytäryhtiöiden hallituksissa ongelmia ei niinkään ole. Kaustisella ehdokashankinnassa ei ole hötkyilty kummassakaan leirissä. Valtuusto kokoontuu nyt neljä viisi kertaa vuodessa, joten sen lisäksi voisi olla esimerkiksi epävirallisia tapaamisia. – Isommat kunnat vähentävät sellaisia tilanteita, että yhdellä ryhmällä olisi ehdoton enemmistö, professori perustelee. – Tässä tilanteessa syntyy helposti negatiivinen kierre, joka ruokkii pikemminkin vähemmistöjen edustuksellisen aseman edelleen kaventumista kuin tilanteen tasapainottumista, eikä kierre palvele muuttohaluja kuntaan. Laajaa väestöpohjaa edellyttävät asiat voitaisiin hoitaa suuremmissa aluekunnissa, mutta taajamakuntia voisi olla nykyistä enemmän. Myös hyvä henki oman puolueen sisällä ja yhteydet valtakunnan poliitikkoihin auttavat jaksamaan. Ikärakenne on tasainen, ei sellainen tatti kuin monella muulla kunnalla. Valtuuston veturi lisäisi yhteisiä tilaisuuksia. SEURAAVAT kuntavaalit järjestetään ensi keväänä. Kaikki tuntevat kaikki. Paljon riippuu ehdokashankinnasta – ja siitä kuka möhlii. Niissä touhu on asiakeskeistä, politikointi sivussa ja kuntalaisten paras mielessä. Samoin kuin tunne siitä, että voi haastaa itseään ja oppia. 12.6.2020 29 – Suurimman osan kanssa sujuu ihan hyvin ja siellä on kasvamassa hyviä uusia kasvoja, Koskinen pohtii. Professorin mielestä kuntasääntelyssä voitaisiin pohtia määräenemmistöpäätöksiin palaamista esimerkiksi talousarviopäätöksissä, vaikka sekään ei ole ongelmatonta. Mikä kumma saa jaksamaan. Toiseksi valtuustoja hallitustyöskentelyssä hyvät puolet peittoavat ikävät. Meillä on vireää toimintaa, paljon mahdollisuuksia ja hyvä imago, keskustan Koskinen luettelee. KAUSTISELLA yhteiselo perussuomalaisten ja keskustalaisten kesken kuulostaa vähintäänkin haastavalta. Kaikilla on vilpitön halu tehdä töitä paremman Kaustisen eteen, keinot vain poikkeavat. Isompana muutoksena Uoti visioi kuntarakenteen mylläämistä. – Se on herkkää tällaisessa pienessä kunnassa. PROFESSORI Uoti toivoo kuntapäättäjiltä vastuullisuutta ja avarakatseisuutta. Kokousten jälkeen juodaan yhdessä kahvit. Sillä tavalla kuntaan saadaan elinvoimaisuutta ja houkuttelevuutta. Yksittäisiäkin keinoja tilanteen parantamiseksi voisi olla. Perinteisesti halukkaita on kyselty lakki kourassa vielä viimeisenä iltana. Toiseksi esimerkiksi lautakuntien ja muiden puheenjohtajuudet voitaisiin jyvittää voimasuhteiden mukaan – samoin kuin lisätä valtuustosopimuksia. Kieltämättä joissain asioissa on käynyt mielessä, että onko tämäkin nyt sellainen asia, että tulee ongelmia, Antti Mäkelä (kesk.) myöntää.. – Moni asia on Kaustisella hyvin. On huumoriakin. Uotin mukaan valtapuolueen päättäjien pitäisi ajatella myös asioita, jotka ovat tärkeitä niille ihmisille, jotka eivät ole heidän äänestäjiään
Kuvassa laitetaan kasvamaan sipuleita.. 12.6.2020 30 Ilmiö Laadukkaiden kausituotteiden tekijöillä ei ole varaa turhiin vastakkainasetteluihin TEKSTI: RISTO LUODONPÄÄ KUVAT: MAIJU POHJANHEIMO 12.6.2020 30 Lumijoella sijaitsevalla Lännentilalla hoidetaan sekä istutus että sadonkorjuu perinteisellä käsipelillä
Niin kotimaasta kuin ulkomailtakin, mikäli olosuhteet sen vain sallivat. Toiminnan kausiluonteisuudesta kertoo toimitusjohtaja Klaus Karjulan mukaan liikevaihdon jakautuminen. Siitä huolimatta halukkuutta on löytynyt.. LUMIJOELLA ollaan kiitollisia siitä, että lupa ulkomaisten kausityöntekijöiden maahantulolle sai jatkoa myös toukokuun alussa päätetyn ensimmäisen vaiheen jälkeen. – Onhan meille naurettu ja kerrottu, että koneetkin tätä varten on jo keksitty, hymyilee Lumijoella toimivan Lännentila Oy:n toimitusjohtaja Klaus Karjula. 12.6.2020 31 ENSIN alkukesästä käsipelillä istuttaen maahan ja keskikesällä kuokalla ylös. Yhtäkkiä ollaan kiinnostuneita vain ukrainalaisista ja ihmetellään, kun suomalaiset työntekijät eivät kelpaa. Meidän mielestämme tämä osoittaa tietämättömyyttä asioista ja lietsoo aivan turhaa vastakkainasettelua, Klaus Karjula harmittelee. – Ihmiset haluavat tuoretta tavaraa. Hallitus salli tuolloin kevään ja alkukesän tarpeisiin 3 000 henkilön maahantulon EU:n Kaikille kysyjille olen sanonut suoraan, että tämä on fyysisesti raskasta työtä. Koronakriisi on sekoittanut normikuvioita myös suomalaisilla maatiloilla. – Jos 80 prosenttia liikevaihdosta tehdään kahden kesäkuukauden aikana, niin melkoista kausityötä tämä on. Mutta johonkin pitää nykyään erikoistua. Perunan olomuotokin muuttuu teollisessa käsittelyssä, hän muistuttaa. – Esimerkiksi käsin kuokittu varhaisperuna on maultaan aivan erilainen kuin koneellisesti nostettu. Siitä huolimatta Lännentilalle on satokauden alkuun mennessä tarkoitus palkata ennätysmäärä työväkeä. Tavoitteena on, että tuote on pakattuna ja kaupan hyllyllä korkeintaan 24 tunnin kuluttua siitä, kun se nostetaan maasta, Joonas Karjula toteaa. Lännentilan yrittäjät ovat monien kollegoidensa tavoin joutuneet jopa julkisuudessa asti selittelemään, miksi työntekijöitä pitää tuoda ulkomailta asti. – Koronan takia mitään ei ole voinut tänä kesänä ihan tarkasti edes suunnitella, toimitusjohtaja toteaa tilanteen vakavuuden. Erikoistuminen tietää sitä, että huteihin tai turhiin viivytyksiin ei ole varaa. Myynnistä ja markkinoinnista vastaava Joonas Karjula tietää, että laadulla on kysyntää ruokamarkkinoilla eikä makuasioista kannata kiistellä. Tuotantoketjun toiminta on kunnia-asia, josta ei tingitä. Kun kuulee saman konseptin olevan normikäytäntö miljoonaluokan liikevaihtoon yltävässä maatalousyrityksessä, on olo hieman yllättynyt. Varhaisperunaa, sipulia, hernettä ja mansikkaa marketteihin ja muillekin lähiseudun markkinoille tuottavan firman kohdalla kyse on perinteiden ohella tietoisesta valinnasta. TÄTÄ TAUSTAA vasten ei ole ihme, että maatiloilla on seurattu hiukan hämmentyneinä kausityövoiman tarpeesta käytyä keskustelua. – Viljelijöitä on kommenttipalstoilla syyllistetty välillä aika pahastikin. Kun päälle lisätään pohjoisen ilmaston haasteet sekä osaavan työvoiman tarve juuri tiettyyn aikaan, liikutaan melkoisen suhdanneherkällä alalla. Oman viljelyspellon antimia on totuttu suomalaisissa kotitalouksissa kautta aikojen viljelemään hyvin yksinkertaisella tavalla. LÄNNENTILAN tuotteiden liikeidea perustuu siis tuoreuteen ja nopeaan reagointiin. Työnantajan kannalta kyse on puhtaasti kysynnän ja tarjonnan kohtaamisesta
Sipulisäkkien siirtely pelloilla vaatii voimaa ja hyvää lihaskuntoa.. VARKAUTELAINEN Antto Nissilä kuuluu niihin nuoriin, joita työnteko maatilalla ja perinteisin keinoin ei pelota. Kuokka pysyy tarvittaessa kaikkien tilalla työskentelevien kädessä. 12.6.2020 32 ulkopuolelta aikaisemmin päätetyn 1 500 henkilön lisäksi. – Tavoitteena on palkata viisikymmentä suomalaista ja viisikymmentä ulkomaista työntekijää. Antto Nissilän ruokatunti sujuu eväidensyönnin merkeissä. Ja samoilla työehdoilla. – Tuttujen kautta tänne aikanaan hakeuduin ja hyvin olen viihtynyt, hän toteaa lounastauon lomassa. Maatiloille tunnusomaista on lisäksi yrittäjien vahva sitoutuminen. Kokeneet tiiminvetäjät huolehtivat myös siitä, että homma toimii sovittujen periaatteiden mukaan, hän muistuttaa. Nissilän mielestä kausiluonteinen työ on opiskelijalle kaikin puolin hyvä tapa perehtyä työelämän kuvioihin. Siitä huolimatta halukkuutta on nyt löytynyt, hän iloitsee. – Ilmoituksissa lukee ja kaikille kysyjille olen sanonut suoraan, että tämä on fyysisesti raskasta työtä. Ilman ulkomaista työvoimaa ei toimitusjohtaja Klaus Karjulan mukaan satokaudesta tulla selviämään. Rekrytoinneista vastaava Joonas Karjula on ilahtunut myös kotimaisten nuorten kiinnostuksesta sesonkityöhön, vaikka asioita ei turhaan yritetä kaunistella. Maatilan työt 12.6.2020 32 Kova työ vaatii välillä myös tankkausta. Aiemminkin Lännentilalla työskennellyt tuore ylioppilas astuu heinäkuussa armeijan harmaisiin. Toukokuun lopussa määrä tuplattiin. Hyvähenkisessä porukassa oppii monia erilaisia työtehtäviä ja semmoista oikeaa tekemisen meininkiä, hän kiittelee. – Lännentilan työkulttuuri sopii minulle. Kaikki eivät voi töiden sujuvuuden vuoksi olla ensikertalaisia. – Satokausi jää nyt väliin, mutta saatan kyllä palata tänne vielä myöhemmin
ULKOMAILTA tulevien kausityöntekijöiden lisäksi arvioidaan tarvittavan useita tuhansia työntekijöitä myös kotimaasta. – Tammikuuhun asti on alustavasti jo sovittu, kaksikko toteaa. Aiemmin päätetyn 4 500 henkilön lisäksi sallitaan 1.6. Toistaiseksi he tekevät ihan normaalinmittaista työpäivää, hieman säätilojen mukaan sovellettuna. MAAHANMUUTTOVIRASTO käsittelee pääosan kausityöntekijöiden lupa-asioista. Ja rahan takia, kuinkas muuten. VIERASTYÖLÄISILLE on järjestetty asunnot muutaman kilometrin päästä Lumijoen keskustasta. Rajavartiolaitos tekee lopullisen päätöksen maahan pääsystä. Maahanpääsyn edellytyksenä on edelleen 14 vuorokauden karanteeninomaisten olosuhteiden järjestäminen. – Pakkasöiden jälkeen ei pellolle ole mitään järkeä tulla liian aikaisin, Perekhrest toteaa. Lä hd e: M aa ja m et sä ta lo us m in is te riö Toimitusjohtaja Klaus Karjula (vas.) ja myynnistä vastaava Joonas Karjula (oik.) ovat joutuneet pohtimaan tilaa koskevia ratkaisuja koronaviruksen uhan varjossa.. Ja se näkyy tietysti myös palkkauksessa. 12.6.2020 33 ovat sinänsä yksinkertaisia. – Win–win-tilanne tämä on kaikille, toteavat Joonas Karjula ja Pavlo Perekhrest yhdestä suusta. Ukrainalaisten viihtymistä ja kommunikointia edesauttaa se, että Joonas Karjula osaa venäjää. Ukrainassa en automekaanikkona tienaa läheskään näin paljon, hän toteaa. Satokauden aikana eli juhannuksesta eteenpäin töitä tehdään sitten tarvittaessa urakalla. 12.6.2020 33 Kausityöntekijöiden enimmäismäärä tuplautui HALLITUS tarkisti toukokuun lopussa sadonkorjuuta varten tarvittavan kausityövoiman enimmäismäärää. Tyytyväisyys on ollut pitkään molemminpuolista. alkaen 4 500 EU:n ulkopuolelta tulevan henkilön maahantulo alkutuotannon tarpeisiin. – Palkka on hyvä täällä. Lännentilan osalta onni onnettomuudessa oli se, että ensimmäiset työntekijät saatiin karanteenin jälkeen jo parahiksi kylvövaiheen töihin. PITKÄÄN epävarmalta näyttänyt ukrainalaisten invaasio suomalaisille maatiloille saatiin ratkaistua valtioiden välisellä sopimuksella. Mutta kyllä tästä kokemuksesta on varmasti paljon hyötyä jatkossakin, olipa oma ala mikä hyvänsä, nuori mies arvelee. EU:N ULKOPUOLELTA tulevat kausityöntekijät pääsevät maahan, jos sekä maahan pääsyyn että työntekoon liittyvät lupa-asiat ovat kunnossa ja työntekijällä on työnantajan perustelulomake maahantulon välttämättömyydestä. Mikäli koronatilanne sallii töiden jatkumisen keskeytyksettä, on Perekhrest on jäämässä Lumijoelle pitemmäksi aikaa kuin pelkästään kesäkaudeksi. Viiden hengen ukrainalaisporukkaa johtava Pavlo Perekhrest on Lumijoella jo viidettä kesää. Vierastyöläinen voi kuitata normaalin kotimaan kuukausipalkan helposti jopa muutaman päivän ahkeroinnilla
Siivoojaäiti huolehti yksin kolmesta pojastaan ja katosi välillä päiviksi ryyppyreissuille. Hallitusneuvottelujen toiseksi viimeisenä päivänä puolueen puheenjohtaja Timo Soini kutsui Lindströmin huoneeseensa ja kertoi valinneensa tämän työministeriksi. – Tällä tiedolla, kyllä, hän vastaa. Vaikeista kotioloista ja kiusaamisesta huolimatta Lindström pärjäsi koulussa hyvin. Kuusankoskelaisperheen isä lähti toisen naisen mukaan, kun esikoinen oli yhdeksän. Ex-ministerillä on sana hallussa ja kirjallisia lahjoja, joita hän on jalostanut yleisönosastoihin ja blogiinsa kynäillen. Niinpä hän oli odotettu valinta ministeriksi, kun puolue päätti lähteä mukaan Sipilän hallitukseen. Vuoden 2015 eduskuntavaalien jatkojytkyn jälkeen Lindströmistä tuli yksi historian ensimmäisistä perussuomalaisista ministereistä. Ja aina sain turpiini, aina. Kotona ei ollut suihkua, joten poika haisi sille, mitä laski alleen. Hän sanoi, että jos joku kestää niin sinä, eli kehumalla tuli tulosta, Lindström muistelee toukokuun lopussa ilmestyneessä kirjassaan Syvään päähän. – Välitön reaktioni oli, että mitä helvettiä, mistä tuo oikein tuli, ja Timo alkoi nauraa. Jari reagoi ongelmiin yläasteelle asti jatkuneella yökastelulla. Asiallinen Lindström otti homman tosissaan ja sai heti vastuuta perussuomalaisten kirjavassa eduskuntaryhmässä. Kirjat Kirjan kuvitusta / Rio Gandara/ HS. TYÖJA OIKEUSMINISTERINÄ Lindströmin kontolle tuli koko joukko kimurantteja vastuualueita, kuten työllisyys, maahanmuuttajien kotouttaminen ja sukupuolineutraali avioliitto. Jotkut oikeusoppineet pitivät valintaa jopa ministeriön halventamisena. Tuplasalkku oli bodarillekin liian raskas Jari Lindström kuvaa muistelmissaan, kuinka ex-duunarista tuli duunarin vihollinen numero yksi. LINDSTRÖMIN MUISTELMAT ovat rehellistä tilitystä, jossa ei perkeitäkään säästellä. Olisiko pitänyt kieltäytyä, Lindström kysyy itseltään. Sitten siitä, että ei ollut. PAPERITEHTAAN luottamustehtävien kautta Lindströmin kulki perussuomalaisiin, Kouvolan kuntapolitiikkaan ja lopulta Arkadianmäelle. – Minua kiusattiin hajusta, ja koska en antanut periksi vaan yritin puolustaa itseäni, jouduin jatkuvasti tappeluihin. Hänestä tuli Voikkaan työttömien paperimiesten äänitorvi, joka nousi eduskuntaan toisella yrittämällä vuonna 2011. 12.6.2020 34 ENSIN HAUKUTTIIN siitä, että oli perussuomalainen ministeri. Hän olisi päässyt lukioon, mutta ammattikoulu ja varma työpaikka kotikylän paperitehtaalla veivät voiton. Harva poliitikko myöntää huonot puolensa yhtä auliisti kuin Lindström, joka tunnustaa olevansa arvaamaton mielensämuuttaja ja pienestä suuttuva mököttäjä. Ammattikoulun käyneen entisen paperimiehen nimittäminen oikeusministeriksi, vieläpä toisen ministerinpestin ohella, sai silti aikaan kovan kohun. Sipilän hallituksen työministerinä toimineen Jari Lindströmin pesti ei ollut niitä helpoimpia. Lindström on nostanut penkistä parhaimmillaan 200 kiloa, mutta tuplasalkku osoittautui bodarillekin liian raskaaksi kantaa. Hän kirjoittaa avoimesti myös lapsuudestaan. Kouvolalainen ehti hädin tuskin kiittää luottamuksesta, kun Soini täydensi: ja oikeusministeriksi
Demarien ideologiaan Lindström ei tunne vetoa, ja vastenmielisyys kokoomusta kohtaan tulee selvästi esiin kirjassa. Lindströmin muistelmat ovat rehellistä tilitystä, jossa ei perkeitäkään säästellä. Toki tiedän sen, että myös keskustassa on kriittistä suhtautumista näihin teemoihin. Ministeri reagoi stressiin kropallaan. Se kokemus, joka minulla heistä syntyi hallitusyhteistyön kautta, jäi vahvasti plussan puolelle, Lindström vastaa. Samalla, kuten kirjoitan kirjassani, olen aina "perussuomalainen" ja sellaisena ääneni saanut, hän toteaa. LINDSTRÖM KUVAILEE matkaansa politiikassa sukellukseksi syvään päähän. Tätä pyydän anteeksi, hän kirjoittaa. Lindström kirjoittaa pettyneensä puolueen kykyyn kantaa vastuuta. Entisestä duunarista tuli vähitellen nykyisen duunarin vihollinen numero yksi. – Minun ei olisi pitänyt hyväksyä huonoa lakia, mutta tein sen. Perussuomalaisissa tyytymättömyys kasvoi, kun oikeusministerin salkku meni kokoomukselle. Ministerivuosiensa suurimpana virheenä hän pitää sitä, että päästi aktiivimallin läpi sellaisenaan, vaikka tiesi lain olevan torso. – Keskustan kanssa löysimme yhteisen sävelen Sipilän hallituksessa melkoisen helposti ja suurimmat haasteet nousivat kahdesta teemasta: suhtautuminen Euroopan unioniin ja maahanmuutto, hän kertoo. Sen sijaan keskustasta Lindström kirjoittaa varsin myönteiseen sävyyn: ei kepu sentään aina petä. Täyttä tyrmäystä keskustan riveihin siirtymiselle hän ei anna. Oppositio hiillosti hallitusta työllisyydestä, ja torstain kyselytunnit olivat Lindströmille yhtä piinaa. Raivokas palaute lisääntyi puolueeron jälkeen, mutta Lindström ei katunut lähtöään. ANNUKKA KAARELA Jari Lindström: Syvään päähän. – Kyse oli siitä, että ajattelin sinisten kantilta asiaa. 12.6.2020 35. – Jos hinta siitä oli valitsematta tuleminen, puolueesta eroaminen ja tyhjän päälle putoaminen, niin olkoon sitten niin. Miksi ei keskusta, Jari Lindström. Lindström istuu edelleen Kouvolan kaupunginvaltuustossa sinisten ainoana edustajana. SDP ja kokoomuskin tarjosivat joko paikkaa tai tilaa eurovaalilistoiltaan. Hän kokee olleensa osa suurempaa asia: Suomen kuntoon laittamista. Joten en usko, että puoluetta vaihtamalla saisin yhtään sen kummempaa tulosta kuin mitä sain sinisenä. WSOY, 411 s. ENTÄ MITÄ Lindström tuumii keskustan ideologiasta. JARI LINDSTRÖM nähtiin viime marraskuussa yllätysvieraana keskustan eduskuntaryhmässä, kun Veteraanikansanedustajien yhdistys piti kokoustaan. Miksi ei. Salkkuja lisättiinkin niin, että ratkaisu tyydytti lähes kaikkia. Kun hallitukseen oli lähdetty, se olisi pitänyt kestää loppuun saakka. Lindströmin mukaan olisi voinut lähteä eurovaaleihin vaaliliitossa keskustan kanssa, mutta ei keskustan listalta. – Minun on mahdotonta uskoa, että tuo leima minusta mihinkään lähtisi. Alexander Stubb, Juha Sipilä ja Jari Lindström Kesärannassa elokuussa 2015. Yrittäminen houkuttaa, ja työtön ex-työministeri uskoo, että työllisyysasioissa hänellä voisi olla vielä paljon annettavaa. Hän arvioi, ettei Jussi Halla-aholle olisi pärjännyt Lahden puoluekokouksessa kukaan. Hallitukseen lähtemistä Lindström ei harmittele. En kadu. Vaikka en tullut valituksi eduskuntaan enää seuraavissa vaaleissa, se oli silti parempi vaihtoehto kuin jääminen perussuomalaisiin. Lindström saa kansanedustajan sopeutumisrahaa vielä reilun vuoden. Mies näytti viihtyvän ryhmässä niin hyvin, että innokkaimmat ehtivät jo ehdotella tälle keskustaan liittymistä. Lindström uhkasi lähteä hallituksesta kokonaan, jos oikeusministerin tehtäviä ei jaeta uudelleen. – Vanhetessani ja toivon mukaan viisastuessani en enää sano ettei koskaan enää. – Suhtauduin ja suhtaudun keskustaan ja keskustalaisiin ihmisiin positiivisin ajatuksin. Ikävistä puolista huolimatta kokemus on ollut pääasiassa hieno. Hänen oman päätöksensä lähteä puolueesta sinetöi se, että uunituore puheenjohtaja suositteli Laura Huhtasaarta varapuheenjohtajaksi. Muistelmani. Mutta vain lähes. Niin että sillä olisi voinut olla mahdollisuus saada hyvä tulos ensimmäisissä vaaleissaan. LINDSTRÖM kertoo muistelmissaan, että Juha Sipilä kosiskeli häntä eduskuntavaalien jälkeen keskustaan. Kirjan kuvitusta / Markku Ulander / Lehtikuva. Hän kuitenkin kiisti aikeet. Pyörrytti, naama punoitti, tuli uniongelmia. En kuitenkaan -vastainen. 12.6.2020 35 Epäsuositut työllisyystoimenpiteet henkilöityivät Lindströmiin. Hän tekee kirjassaan selväksi, ettei suunnittele enää lähtevänsä ehdolle mihinkään vaaleihin. Keväällä 2017 hän meni lopulta työterveyslääkärille ja sieltä suoraan Meilahden sairaalaan. – Olen kriittinen molempiin. MINISTERILLÄ TODETTIIN lähes kaikki kansantaudit: korkea verenpaine, kolesteroli ja diabetes. – Sinisten perustaminen oli välttämättömyys
Lisäksi tutkijat havaitsivat, että runsaasti saunovilla oli myös vähemmän mistä tahansa syystä aiheutuneita kuolemantapauksia ja muita vakavia sydänja verisuonitauteja. – Unohda jo Tanska ja hygge, Suomi on pohjoismaisen hyvinvoinnin uuTEKSTI: ANNUKKA KAARELA Kirjat Suomalaisprofessorin johtama tutkimus saunomisen terveysvaikutuksista hullaannutti kansainvälisen median. Näytti siltä, että niillä, jotka saunoivat paljon, tapahtui huomattavasti vähemmän äkillisiä sydänkuolemia kuin harvemmin saunovilla. Myös niiden tulokset ovat olleet erittäin kiinnostavia. Puhelimet soivat yötä päivää, kun tunnetut lehdet Guardianista New York Timesiin halusivat tietää lisää saunan terveysvaikutuksista. Tutkimuksen edistyessä ryhmä löysi vahvan käänteisen tilastollisen yhteyden saunomisen määrän ja äkillisen sydänkuoleman välillä. sauna voi säästää monelta vaivalta 12.6.2020 36 S h ut t e rs t o c k. – Sauna auttaa aivojasi, New York Magazine uutisoi. Saunaa ja sydänkuolemia selvittävän tutkimuksensa jälkeen Jari Laukkasen ryhmä on tutkinut esimerkiksi kertaluonteisen saunomisen fysiologisia vaikutuksia kehossa sekä saunomisen yhteyttä muistisairauksiin. Paljon saunovilla havaittiin muun muassa olevan 65 prosenttia pienempi suhteellinen riski sairastua dementiaan kuin kerran viikossa tai harvemmin saunovilla. Sepelvaltimotaudin vaaratekijöitä selvittävää tutkimusaineistoa oli kerätty 1980-luvulta asti ja sen pohjalta oli kirjoitettu lukuisia väitöskirjoja ja satoja tutkimusartikkeleita. Jo alustavissa mittauksissa ilmeni, että aihe oli ehdottomasti tutkimisen väärti. LAUKKASEN tutkimusryhmä julkaisi ensimmäiset tuloksensa yhdysvaltalaisessa tiedejulkaisussa vuonna 2015, ja kansainvälinen media hullaantui. 12.6.2020 36 PROFESSORI JARI LAUKKASEN tutkimusryhmä pohti kymmenen vuotta sitten, mitä uutta tutkittavaa se löytäisi itäsuomalaisia miehiä koskevasta laajasta aineistostaan. Laukkasen ryhmässä oli pohdittu, voisiko saunomistottumuksilla olla vaikutusta sydänsairauksiin. Varsinkin liikunnan ja fyysisen kunnon yhteyttä sydänkuolemiin oli tutkittu paljon. – Vaikka ulkomaiset tutkijakollegat olivatkin varoitelleet mahdollisesta laajasta julkisuudesta, emme todellakaan osanneet odottaa niin valtavaa kansainvälistä kiinnostusta, professori Jari Laukkanen ja tutkija Tanjaniina Laukkanen muistelevat keväällä ilmestyneessä kirjassaan Sauna, keho ja mieli
Laukkasten tutkijakollega, ghanalainen Setor piti saunomista aluksi pitkästyttävänä. Laukkasen ryhmä osoitti lisäksi, että 4–7 kertaa viikossa saunovilla miehillä oli 78 prosenttia pienempi riski psykoosioireiden kehittymiseen verrattuna miehiin, jotka saunoivat vain kerran viikossa. He eivät myöskään halua liioitella saunomisen hyötyjä. – Vaikka ajattelemme edelleen, että liikunta on ensiarvoista terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kannalta, voi saunomisen tuoma hyöty olla arvokasta heille, jotka eivät jostain syystä kykene liikkumaan riittävästi, joiden peruskunto on heikko tai joiden liikkumista rajoittaa jokin sairaus, tutkijat toteavat kirjassaan. LÖYLYISSÄ RENTOUTUU paitsi keho, myös mieli, vaikka sitä onkin vaikeampi mitata. Yksistään saunomisella ei ratkaista laajamittaisesti väestön terveysongelmia saatikka paranneta sairauksia. Tähän joudumme toteamaan, ettei sellaista oikeastaan ole käytettävissä ainakaan itäsuomalaisten miesten aineistossa, tutkijat kertovat. Laukkasten mukaan saunominen haastaa kehon toimintaa pois mukavuusalueeltaan. Eikö saunassa voisi olla televisiota, tai voisiko iPadin ottaa vaikka muovipussissa mukaan lauteille. Saunomisen on havaittu aiheuttavan aivoissa hyvää oloa tuottavan endorfiinihormonin tuotannon lisääntymistä. Heidän mukaansa saunan vaikutuksia ei ole tutkittu vielä tarpeeksi, eivätkä tutkijat halua, että saunomisesta tulisi suomalaisille uusi suoritus terveyden ylläpidon haastavassa kokonaisuudessa. Tästä on seurannut jopa hienoisia ongelmia tutkimukselle. Shu t te rst ock S h ut t e rs t o c k. – Pikemminkin ehdotamme yhtä uutta ennaltaehkäisyn lisäkeinoa muiden jo tunnettujen menetelmien rinnalle. Saunominen alentaa myös verenpainetta ja parantaa verisuonten toimintaa. 12.6.2020 37 Unohda jo Tanska ja hygge, Suomi on pohjoismaisen hyvinvoinnin uusi kuuma kohde. Docendo, 141 s. – Olemme saaneet kysymyksiä siitä, miksi emme ole huomioineet tutkimuksissa sellaista ryhmää, joka ei saunoisi lainkaan. Liki kolmentuhannen miehen tutkimusaineistossa nimittäin löytyi vain kaksitoista henkilöä, jotka eivät saunoneet ollenkaan. Se lisää sydämen työmäärää, vilkastuttaa verenkiertoa ja parantaa verisuonten toimintaa. Tanjaniina Laukkanen & Jari Laukkanen: Sauna, keho ja mieli. Setor jatkoi kuitenkin saunomista ilman teknisiä laitteita ja keksi oman ratkaisunsa asiaan: hän ryhtyi laulamaan löylyissä gospel-lauluja. Saunomisen aikaansaamaan rentouttavaan ja hyvän olon tunteeseen liittynee myös monien muiden eri hormonien muutoksia. Suomalaisille sauna on rentoutumisen ja pysähtymisen paikka, jossa muu tekeminen jää syrjään. MIHIN SAUNOMISEN aikaansaamat terveyshyödyt sitten perustuvat. Erityisen hyödyllistä vaikuttaa olevan liikuntasuorituksen ja saunan yhdistäminen, mutta Laukkaset kannustavat myös liikuntaa karttavia saunomaan. – Hän selitti laulaneensa lapsuudessaan Ghanassa ylistystä Jumalalle, ja sauna sopii tähän tarkoitukseen hänen mielestään erinomaisesti, Laukkaset kertovat. Tutkimuksissa saadut alustavat havainnot viittaavat siihen, että lämpöterapia voisi olla hyödyllinen keskivaikean tai vakavan masennuksen hoidossa. Sauna nostaa kehon lämpötilaa yhdestä kahteen astetta ja vilkastuttaa samalla koko kehon ja ihon verenkiertoa. 12.6.2020 37 si kuuma kohde, brittilehti Evening Standard hehkutti ja piti saunomista yhtenä syynä suomalaisten hyvinvointiin ja jopa nuorekkaaseen ulkonäköömme. Sydämen syke voi nousta saunoessa jopa 120–150 lyöntiin minuutissa, mikä vastaa keskiraskasta liikuntasuoritusta. Tutkijoiden mukaan saunominen voisikin liikunnan ohella tarjota pehmeän ja miellyttävän lisäkeinon lievästi kohonneen verenpaineen hoitoon. Suomessa lähes kaikki saunovat, olipa sitten herra tai duunari. ERITYISEN KIINNOSTAVIKSI saunomisen terveyshyödyt tekee se, että Suomessa saunominen on osa kulttuuria sosioekonomisesta asemasta riippumatta. Laukkaset eivät kuitenkaan halua antaa saunomisen suhteen täsmällisiä ohjeita tai reseptejä. TUTKIMUSTULOKSISTA innostuneet tiedotusvälineet ovat jo ehdotelleet saunaa kolmanneksi ”terveyden peruspilariksi” liikunnan ja terveellisen ruokavalion oheen. Lisääntynyt verenkierto puolestaan parantaa solujen hapen ja ravintoaineiden saantia ja solujen aineenvaihduntaa
Jalonen korkkasi kuntavaalit 2004 ja Nikula 1988, mutta myöhemmin hän jätti parit kuntavaalit väliin. Tässä ja nyt miehet hakevat tosissaan syitä, jotka vievät avioliiton karille. Heimo hoiti alkuerät ja Vesa on käynyt kertomassa maailman johtajille vaikka Japanissa, Etelä-Koreassa ja Yhdysvalloissa, miten Suomessa asiat hoidettiin. Siihen tarvitaan kaikkia mausteita, sanoo Heimo Nikula. Voileipäkakkukin on tehty, koulun keittäjän ohjeilla. Heimo löytää syytä miehen tahdosta ja palavasta halusta rakentaa yhteistä hyvää. – Ei riitä! sanovat eurajokelaiset Heimo Nikula ja Vesa Jalonen. MITEN ON miehet, kannattiko lähteä politiikkaan. Leppoisana pelinrakentajana Heimo sai kotikunnan keskustalaiset myötämieliseksi ydinvoimalle ja näkemään, mitä etua yhteistyö TVO:n kanssa toisi Eurajoelle. Satakunnan piirin piikkipaikallakin opettaja käväisi ja oli kolmesti ehdokkaana eduskuntavaaleissa. Menemisiä riittää ja kremppoja tulee miehillekin. JALOSEN TALO hiljenee. Kaksikko pelasi ydinvoimapelinsä taidolla. Tarve rakastaa on tullut molemmilla miehillä hallitsevammaksi, ja nuoren miehen itsekkyys on poissa. – Lahjan saaminen ei ole enää se juttu. Miehelle on tässä iässä tärkeää ja kuin kirsikka kakun päällä, että onnistuu saamaan naisen tyytyväiseksi. – Eurajoki on ainoa paikka koko maailmassa, jossa on tehty päätös ydinjätteen loppusijoituksesta. Kuka niin sanoo. Politiikkaan Heimo lähti alle kolmeja Vesa alle nelikymppisenä. 12.6.2020 38 RIITTÄÄKÖ politiikka sisällöksi aikuisen miehen elämään. Vääntö oli kova, mutta sittemmin Eurajoki on ollut kuntakentän onnenpoika, jonka kassa ei ammota tyhjänä. Ensimmäisenä aloitteleva kokki valmisti makkarakeiton, jonka resepti löytyi puhelimesta. – Minua ei vie, hän päätti. Nyt hän on teknisen lautakunnan nokkamies ja Satakunnan edustaja puoluevaltuustossa. – Penkkiurheilu rentouttaa, heittää Jalonen. ENTISET keskustanuoretkin ikääntyvät. – Politiikassa olen varmasti ollut välillä liian itsekäs myös oman perheen kustannuksella. Kun kolmatta ydinvoimalaa suunniteltiin, asiaan kytkeytyi myös ydinjätteen loppusijoituspaikka. Vesa Jalonen, 53, toimi pitkään Eurajoen kunnanvaltuuston puheenjohtajana ja johtaa nyt puhetta kunnanhallituksessa. TEKSTI JA KUVA: ANNE HIEVANEN Elämä Keski-ikäisen miehen elämä on kuin makkarakeitto. – Taivaan tosi on, että politiikka on vienyt aikaa parisuhteelta, hän sanoo. Ilmekään ei muutu, kun hän jatkaa: – Tässä iässä mies haluaa rakastaa ja tulla rakastetuksi. Pesti ei ollut helppo. Tämä kaksikko puhuu, ja syy löytyy ystävyydestä, joka alkoi jo keskustanuorissa. Tulipas se suoraan. Kunnanhallitus ja -valtuusto ovat tuttuja Heimollekin. YDINVOIMAA ei näiden miesten kohdalla voi sivuuttaa. Yksinolon päättymistä odotellessaan hän opettelee laittamaan ruokaa. Olisiko jokaisen miehen hyvä pohtia vaikka tasavuosissaan: Mitä minä tarvitsen ja haluan tässä iässä voidakseni hyvin ja ollakseni onnellinen. Vesa Jalonen tuli kuvioon ja uskoi kuten moni muukin, että TVO vie ja kunta vikisee. Vesa Jalonen ei aio olla loppuelämäänsä yksin, se on kuulemma selvä asia. Kirsikka kakun päällä. Ystävykset pelasivat eri leireissä, kunnes Jalonen huomasi yhteisen sävelen merkityksen. Heimosta tuli maanviljelijä ja Vesasta opettaja, joka löysi paikkansa Sydänmaan ja sittemmin Huhdan kyläkoulun rehtorina. Hän oli se mies, joka näki Vesan potentiaalin kansanedustajana, houkutteli tämän eduskuntavaaleihin ja toimi päällikkönä kampanjoissa. Vesa katsoo syvemmälle. Mikä tarina on. Niin kävi näillekin miehille, Heimolle vuosia sitten ja Vesalle tänä keväänä. Nikula siristää silmiään, kuin viittaisi kintaalla moiseen. Suomalainen mies ei puhu. Kaiken keskellä molemmat ovat huomanneet, miten se mitä on lähellä tulee koko ajan tärkeämmäksi. – Se on vähän sama kun jouluaattona, pohtii Jalonen. Bichon frisén pentu jarruttaa ja vetää liki viivat parkettiin
Kun luottamus pelaa, toiselta voi kysyä neuvoa ja jutella ihan mistä vain.. Vesa Jalonen (vas.) ja Heimo Nikula tutustuivat aikoinaan keskustanuorissa, ja hyvä ystävyys on säilynyt. 12.6.2020 39 Tarve rakastaa on tullut molemmilla miehillä hallitsevammaksi, ja nuoren miehen itsekkyys on poissa
Olosuhteet hiihtoon olivat tänä talvena tavallistakin epätasaisemmat. TEKSTI: ANNUKKA KAARELA Kerholaiset taas maalissa TONNIKERHON kaudella 2019–2020 liikuttiin seuraavasti: Ahokas-Tuohinto Pirkko Raahe 1860, Ahola Mikko Hämeenkyrö 1000, Ahtiainen Pertti Joensuu 2537, Aitto-oja Milla Pyhäntä 1200, Aitto-oja Timo Pyhäntä 1300, AlaNissilä Tiina Rusko 1120, Ansalehto-Salmi Irja Vantaa 1060, Antila Aapo Turku 767, Granqvist Mervi Järvenpää 1073, Haapakoski Aino Liisa Siikajoki 1052, Haapakoski Ari Siikajoki 1019, Haavisto Jouko Rauma 1103, Hakkarainen Sinikka Ikaalinen 161, Hannula Timo Rovaniemi 1495, Harju Aulis Kurikka 301, Haukipuro Kari Oulu 1240, Haukipuro Kyösti Helsinki 1274, Haukipuro Timo Kajaani 1332, Heikkilä Lenitta Eurajoki 1011, Heikkilä Tarja Salla 1020, Heikkinen Esa Tampere 1268, Heikkinen Urpo Kempele 1105, Heinänen Markku Ruokolahti 1065, Hekkala Raija Suomussalmi 1704, Hekkala Ilmari Suomussalmi 1280, Hettula Ilpo Kempele 2340, Hinttala Hanna Haapavesi 1430, Holmström Sauli Taivalkoski 1264, Honkanen Rauno Pudasjärvi 1674, Huhtanen Tapio Pori 630, Huusko Leena Laukaa 800, Hyvärinen Pirkko-Liisa Lapua 551, Hänninen Asko Kannonkoski 1280, Hänninen Jaana Kannonkoski 1370, Härkönen Niilo Kajaani 1509, Ingerttilä Pentti Muhos 2039, Jokelainen Alpo Kajaani 1161, JokelainenKeränen Eila Suomussalmi 684, Jormalainen Kaarlo Siikalatva 1363, Jormalainen Pirkko Siikalatva 777, Juntunen Jouko Kemi 1297, Jämsä Pentti Oulu 1050, Järvelä Ritva-Liisa Laukaa 1152, Kaarela Annukka Oulu 792, Kananen Mauri Viitasaari 662, Kantola Jukka Tyrnävä 308, Karhumaa Maria Liisa Siikajoki 1085, Karhumaa Pauli Siikajoki 585, Karhunen Eeva Riitta Lapinlahti 1278, Karjalainen Asta Rovaniemi 1007, Karjalainen Jouko Muhos 2180, Karsikas Antti Haapavesi 1200, Karsikas Hanna Kärsämäki 1110, Kasurinen Veikko Oulu 1100, Kattilakoski Simo Kokkola 1046, Kellokoski Toini Oulu 1620, Kemppainen Hannu Kajaani 988, Kemppainen Ilkka Oulu 1133, Kemppainen Marja-Liisa Reisjärvi 1489, Kemppainen Tiina Oulu 1975, Kemppainen Timo Reisjärvi 2057, Kesälahti Juha Salla 189, Kivioja Heikki Vaala 1504, Kiviranta Erkki Oulainen 1107, Kiviranta Ritva Oulainen 1140, Klasila Antero Ii 1111, Kolari Terttu Tuusniemi 712, Kolmonen Jukka Oulu 1354, Konka Reino Kouvola 1150, Konttajärvi Salli Pello 2187, Konttajärvi Sari Pello 1105, Kopola Leila Haapajärvi 698, Korkatti Arja Porvoo 1574, Korkatti Juhani Porvoo 1621, Korpela Olavi Kemijärvi 2715, Korvuo Markku Suomussalmi 1643, Koskela Arno Kankaanpää 710, Koskela Reko Oulu 602, Kyllönen Aleksi Kärsämäki 1585, Kyllönen Mirja Kärsämäki 1220, Kyllönen Ville Kärsämäki 1270, Kylmäniemi Eija Posio 1049, Kylänpää Jouni Eurajoki 1003, Kärkkäinen Marjatta Oulu 1097, Kärkkäinen Tuomo Oulu 1179, Kässi Timo Uurainen 1050, Kömi Kirsti Huittinen 569, Laiho Kari Laitila 1629, Lamminsivu Susanna Laitila 1250, Lantto Ossi Helsinki 901, Lassila Pekka Sotkamo 612, Lassila Päivi Sotkamo 1023, Lehtoaho Jaakko Tornio 1032, Lehtoaho Oiva Kuusamo 852, Lehtoaho Vilho Kangasala 2472, Lehtonen Anja Suonenjoki 1334, Leinonen Jouni Raahe 1033, Leppänen Eeva Laukaa 1432, Leskelä Esko Kuusamo 1101, Leskinen Ahti Hämeenkyrö 1342, Luukka Elina Padasjoki 977, Luukka Paavo Padasjoki 776, Lämsä Kalevi Oulu 1622, Lääkkö Anneli Lumijoki 503, Lääkkö Antti Lumijoki 830, Lötjönen Marjatta Parikkala 701, Markkanen Jouko Suonenjoki 1155, Mattila Juho Kempele 1609, Mattila Jussi Oulu 1217, Mauno Juha Pukkila 1125, Mauno Sisko Pukkila 1175, Meklin Markku Kuopio 1020, Messala Matti Saarijärvi 1009, Mettälä Heikki Loimaa 1723, Moilanen Kaija Var. 12.6.2020 40 Suomenmaan Tuhannen Kilometrin Kerhon osallistujat saapuivat maaliin vappuaattona. Lapissa ja Kainuussa taas nautittiin hulppeista hangista. Etelä-Suomessa lumi jäi haaveeksi eivätkä monet päässeet ladulle ollenkaan, kun koronavirusepidemia vielä perui keväälle suunnitellut pohjoisen hiihtoreissut. Pakkanen pysyi enimmäkseen maltillisissa lukemissa, joten osa pohjoisen kerholaisista pääsi tänä talvena ennätystuloksiin
Ensi syksynä olen ehdottomasti mukana ja muutamat kaverit aikovat lähteä myös tähän mukaan! Marika Siniluoto Raahe Ensin oli tavoitteena hiihtää 1000 km. Se sujui niin hyvin, että laitoin keväällä tavoitteeksi hiihtää Suomi päästä päähän. Marja-Liisa Pylväs Oulu Tämän se teki tuo karanteeni, piti hiihtää joka päivä pitkä treeni. Se onnistuikin ja sopii hyvin koko Suomenmaan kisan ajatukseen. Ei saanut käydä kylässä, eikä saanut tulla vieraita. 12.6.2020 41 Ensikertalaisena tämä oli kyllä mukava projekti. Tuli hiihtokilometrejä yli tuhansia kaksi, kunto tuli samalla paremmaksi. Arja ja Juhani Korkatti Porvoo paisjärvi 600, Moilanen Mikko Puolanka 504, Moilanen Tuulikki Puolanka 1652, Murtoniemi Alpo Kalajoki 2022, Murtoperä Martti Haapavesi 2914, Myllykoski Ahti Siikalatva 1350, Myllylahti Elma Haapajärvi 1158, Myllylahti Matti Haapajärvi 1387, Myllylä-Ristinen Hilkka Kärsämäki 1396, Mäki Heikki Loimaa 1252, Mänttäri Maire Hattula 1066, Mänttäri Tuomo Hattula 1051, Määttä Jenni Helsinki 1301, Määttä Juhani Kuusamo 2346, Määttä Pauli Kempele 721, Määttä Ulla-Maija Kempele 766, Niinisalo Vaito Kerava 910, Nissilä Kirsi Oulu 3100, Ohtamaa Heikki Nivala 1050, Oinas Elina Muhos 880, Ojala Merja Haapajärvi 525, Ojala Olavi Kempele 680, Ollikainen Reijo Oulu 1903, Ovaskainen Teuvo Forssa 1059, Paananen Pekka Raahe 1062, Paavola Eveliina Nivala 607, Pakaslahti Ari Rauma 1094, Palola Juhani Puolanka 2367, Paloniemi Markku Taivalkoski 1020, Partanen Ari Sulkava 3293, Partanen Jukka Sulkava 3049, Paukkeri Tero Kajaani 1305, Pekonen Pentti Parikkala 1655, Peltokangas Teijo Toholampi 2208, Pietilä Kauno Uusikaupunki 288, Piilonen Pentti Äänekoski 630, Pirttisalo Reijo Pyhäntä 500, Pitkälä Eila Haapavesi 1054, Pitkälä Raija Haapavesi 1022, Pohjamo Samuli Oulu 1201, Pohjus Juhani Janakkala 1006, Poikela Kimmo Kemijärvi 842, Pulkkinen Aulis Oulu 517, Pylväs Marja-Liisa Oulu 3261, Pyylampi Antti Vantaa 750, Ranta Pirjo Siikajoki 1232, Rantanen Reino Raahe 1004, Rasinkangas Sirpa Kempele 1075, Raudaskoski Jarmo Nivala 390, Rauhansalo Kauko Savonlinna 1910, Raulamo Marja-Liisa Kangasala 1109, Rautio Eero Oulu 1325, Rauvola Auli Rovaniemi 1319, Rundgren Anita Kolari 1964, Rundgren Mikko Kolari 2640, Runola Kaapo Mynämäki 682, Ruottinen Maarit Muhos 864, Räisänen Juho Taivalkoski 1407, Rämö Kaisa Tammela 1038, Saarimaa Toivo Vaala 3222, Saastamoinen Kari Kiuruvesi 2215, Sakko Auli Merijärvi 1030, Sakko Markku Merijärvi 1001, Salonen Vilho Koski Tl 1030, Sankilampi Pertti Kempele 3000, Setälä Matti Heinola 1130, Silmälä Anja Tammela 1081, Simonen Kauko Sulkava 782, Siniluoto Marika Raahe 1255, Sipola Anne Pyhäjoki 1112, Sipola Leena Lund Ruotsi 417, Sipola Riitta Raahe 220, Sipola Timo Tukholma Ruotsi 1000, Soronen Jaakko Taivalkoski 620, Soronen Laila Utajärvi 740, Soronen Pekka Ii 852, Stenman-Kässi Liisa Uurainen 1067, Suomalainen Veikko Miehikkälä 1584, Suomela Raimo Ii 1100, Suonsivu Suvi Oulu, Suvanto Erkki Oulu 1302, Taivalkoski Eija Taivalkoski 1659, Taivalkoski Hannu Taivalkoski 1701, Takarautio Kirsti Tromssa Norja 660, Takarautio Riina Tromssa Norja 640, Talala Reijo Pudasjärvi 785, Taponen Auvo Janakkala 1046, Teppo Markku Ylivieska 1702, Teppo Riitta Ylivieska 1820, Tieva Raimo Siikalatva 658, Tornberg Marketta Kuusamo 1837, Trög Sakari Rovaniemi 1108, Trög Tuula Rovaniemi 1143, Tuohinto Esko Raahe 2625, Turenius Turja Seinäjoki 1080, Tynkkynen Heikki Jyväskylä 1335, Uosukainen Veikko Tammela 1000, Uotila Kalle Orivesi 328, Valjus Ate Valtimo 1351, Vehniäinen Eero Salo 1125, Vesterinen Helena Lahti 566, Vesterinen Perttu Lahti 562, Vihriälä Jukka Seinäjoki 1205, Virranta Kari Lapinlahti 1760, Virranta Raili Lapinlahti 1055, Vuorinen Ossi Uusikaupunki 590, Vuorio Osmo Kuopio 1851, Vähäsöyrinki Simo Nivala 914, Väliahdet Risto Rovaniemi 740, Väyrynen Paavo Siikajoki 1007, Ylikulju Aki Liminka 1700, Ylikulju Aulis Raahe 1088, Ylimartimo Eila Simo 2127, Yrjänen Hannu Pyhäjärvi 1432. Eero Rautio Oulu Tämä kerho on mainio kannustin lähteä lenkille, kiitos. Jos olet mukana kerhossa ja tuloksesi puuttuu listalta, ota yhteyttä kerho@suomenmaa.fi tai 044 7370 377.. Timo Haukipuro Kajaani Koronasta on ollut jotain iloakin: on ollut aikaa ulkoilla, kun kaikki eri yhdistysten toiminnat on keskeytetty. Eila Ylimartimo Simo Koronalisä ainakin 100 km. Huonolla ilmallakin tuli käytyä lenkillä, ilman tonnin tavoittelua olisi voinut ennemmin sohvan valita
Apollon Tietäjät 12.6.2020 42 AINA joskus, vaikkakaan ei kovin usein, edustajan vaimentamatta jättämä kännykkä pärähtää soimaan kesken täysistunnon. Ainakin Apollon Tietäjä muistelee, että Helsingin Säätytalolla oli ihan eri ääni kellossa. Leikkauksiakaan ei tarvita. – Hallitusohjelma oli rakennettu kaukaa viisaasti. Ja nyt Rinne – vieläpä ex-valtiovarainministerinä – toteaa uhkaavan massatyöttömyyden ja konkurssiaallon varjossa, että tulevat myrkyt otettiin huomioon. Tämä lienee myös pääministeri Sanna Marinin (sd.) harras toive. – Eniten pidän poliittisesta lähihistoriasta, hän paljastaa. Hallitusohjelman perustaksi hyväksyttiin talousennuste, jossa oli aimo annos optimismia. Ensin kansanedustaja-maanviljelijän kevätuurastusta säesti ex-pääministeri ja -keskustapomo Juha Sipilästä kertova Risto Uimosen Tulos tai ulos. SDP:n Aki Lindén ehti kuitenkin haarukoimaan Hoskosen taloudelliset menetykset. Sen jälkeen Savola siirtyi etsimään viihdykettä viljelyynsä naapuripuolueen puolelta. Miten ihmeessä hallitusneuvottelijat olisivat viime kesänä osanneet varautua koronapandemian kaltaiseen kriisiin ja sen aiheuttamaan äkkipysähdykseen. Huh huh. Koronakriisin aikana äänikirjojen suosio on kasvanut huimasti. Ja toki äänikirjat sopivat muidenkin askareiden oheen. TUSKIN juuri kukaan odotti demaripomo Antti Rinteeltä kummoista poliittista hoksnokkaa kompuroiden edenneen pääministeripyrähdyksen jälkeen. Kokoomuskollega Anna-Mari Virolainen jo vastasi Savolalle ja kertoi nauttineensa äänikirjoista puutarhatöitä ja maalaushommia tehdessään. Kuulokkeissa lähti pyörimään Jari Lindströmin poliittista pikamatkaa valottava uunituore Syvään päähän. Istunnoissa kun on paikalla maksimissaan neljäsosa edustajista. Tulevaisuusinvestointeihin kaivettiin kolme miljardia euroa. KANSANEDUSTAJA Mikko Savola kertoo Twitterissä kuuntelevansa peltotöitä tehdessään äänikirjoja. Rinteen kannattaisi olla ihan hissun kissun. Demarien gallupkärkipaikan kannalta olisi turvallisinta, että puoluejohtaja piileskelee pelailemassa vallankäytön kulisseissa. Vahinko oli jo kuitenkin tapahtunut. Istuntoa johtanut varapuhemies Juho Eerola (ps.) pääsi huomauttamaan eduskunnan vanhasta käytännöstä, jonka mukaan se, jolla puhelin soi, tarjoaa kahvit kaikille paikalla oleville edustajille. Eerola totesi eduskunnan koronarajoitusten koituneen tällä kertaa edustaja Hoskosen onneksi. Siinä oli otettu huomioon taloudellinen ja globaalin talouden epävarmuus jo ennalta , Rinne pamautti Maaseudun Tulevaisuudessa. Sen verran paljon on tullut taas sanomista. Jo sovittuja menolisäyksiä ei ole kuulemma syytä perua, vaikka talouden sukellus on historiallisen syvä. Taannoisessa istunnossa näin pääsi käymään keskustan Hannu Hoskoselle, joka sai tilanteen hallintaan nopeasti. Salissa oli vahingon tapahtuessa kymmenen kahvitettavaa edustajaa. Pysyviä menoja lisättiin 1,23 miljardilla eurolla vuodessa. Mutta toukokuussa eduskunnan varapuhemiehen suusta pääsi sellainen möläytys, että ihan hirvittää. Hoskosen onnenpotku TEKSTI: PEKKA POHJOLAINEN, SANTERI LAMPI, MERI ALARANTA-SAUKKO. Apollon Tietäjä jääkin odottamaan, minkälainen piikki tilastoihin saadaan, kun traktorinkopeissa kotimaisen ruoantuotannon jatkumista varmistavat ottavat Savolan vinkistä vaarin. Julkisen talouden alijäämää oli määrä kuroa umpeen kohisten nousevalla työllisyydellä
Suomen taloutta on alettava oikaista jo hallituksen alkusyksyn budjettiriihessä. Samalla hän osoitti ratkaisullaan sellaista tahdonlujuutta, suoraselkäisyyttä ja periaatteellisuutta, joista hänet on puolueessa opittu vuosien mittaan tuntemaan. Seuraava todellinen gallup ovat kuntavaalit ensi vuoden huhtikuussa. Katri Kulmunille, ystävällemme, tuo sana ei jäänyt vain puheeksi. Hän oli kantamassa vastuuta myös 1990-luvun alun lamavuosina. Hänellä on sellaista kokemusta, asiaosaamista sekä sopimisja yhteistyökykyä, joita Suomen nostamiseen takaisin jaloilleen tarvitaan. Veronkorotukset kurjistaisivat Suomea ja leikkaukset eriarvoistaisivat suomalaisia. Loppujen lopuksi on vain itsestämme kiinni, miten keskustan käy. Niihin joutuminen on pystyttävä mahdollisimman pitkälle estämään. Se on kestävin tapa pitää Suomi sekä sosiaalisesti että alueellisesti ehyenä myös tulevaisuudessa. MATTI VANHANEN tulee ajamaan tätä linjaa valtiovarainministerinä. Velka on kuitenkin maksettava takaisin. Tilanne on puolueessa laajalti koettu kohtuuttomaksi. Myös puolueen elo on vakautettava. Toisiamme tukien, ihmisten toiveet ja huolet kuullen ja omia ratkaisujamme esittämällä tästäkin selvitään – ja noustaan. Yksin Katri Kulmuni ei kuitenkaan ole. 12.6.2020 43 Puheenvuoro PUHEENJOHTAJA Katri Kulmunin ero valtiovarainministerin tehtävästä oli järkytys. Seuraavan kerran henkilövalintoja tehdään puoluekokouksessa Oulussa syyskuussa. Hän jatkaa puolueen täysivaltaisena puheenjohtajana kansanliikkeessämme. Politiikassa puhutaan usein vastuunkannosta. Velkaa otetaan, jotta Suomi ei ajautuisi konkurssiaaltoon ja suurtyöttömyyteen. Päällimmäisenä tavoitteena on oltava Suomen palauttaminen kasvuja työllisyyslinjalle yhteiskuntaa uudistamalla. NYT ON tärkeää kaikin puolin vakauttaa tilannetta. Hänellä on myös näytöt Suomen viemisestä vuosien 2008?2009 kansainvälisen finanssikriisin yli. Vakauttamisen aika Antti Kurvinen keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja. Hän otti kannettavakseen myös sellaista, josta vastuu tosiasiallisesti kuuluu muille. Seuraukset olisivat vakavat etenkin yhteiskuntamme heikompiosaisille. Suomi on poikkeuksellisen vakavassa paikassa. Voidakseen johtaa muita on oltava valmis menemään edeltä yksin. Näissä oloissa entinen pitkäaikainen pääministeri ja puheenjohtaja, eduskunnan puhemies Matti Vanhanen on oikea henkilö valtiovarainministeriksi. Luottamus tulee kestävästi vain ihmisten ja Suomen asioita hoitamalla sekä esittämällä oma vaihtoehto Suomen tulevaisuudesta. Kiitos viime vaalikauden politiikan, nyt pystytään rakentamaan siltaa pahan päivän yli. Taakanjako on tehtävä oikeudenmukaisesti kaikkien suomalaisten ja koko maan kannalta
Minä olen asunut eri puolilla Suomea ja palannut Joensuuhun monta kertaa. Toimimme aktiivisesti opiskelevissa keskustanuorissa. Meitä yhdistää yhteinen ala, mutta erityisesti keskusta. Olemme molemmat perustyössä uurastavia puoluejyriä, joita eivät gallup-tuulet hetkauttele. Keskusta on oma heimonsa. Eräs mieleen painunut muisto noilta ajoilta liittyy Anu Vehviläisen eduskuntavaalikampanjaan. Meillä oli Kepulaari-niminen kerhotila Siltakadulla, jossa väsäsimme vaalimainoksia ja jaoimme niitä sitten jalat maitohapoilla pitkin Joensuun kerrostaloja. Emme ole esimerkiksi perhetuttuja, vaan nimenomaan kavereita politiikan kautta. Timo on hirveän lojaali ja sydämellinen ihminen. Maaseudun kehittäjä, jolla on perikeskustalaiset arvot. Olen ollut keskustan toiminnassa mukana 70-luvulta saakka. Hänellä on myös valtavat sosiaaliset verkostot, joita hän osaa hyödyntää. Silloin väänsimme yhdessä kunta-asioita. Sanoisin, että Timo on ihannekepulainen.” Ihannekepulainen ja puoluejyrä Heli Viirin ja Timo Rekon opiskelijapolitiikassa syntynyt ystävyys on säilynyt vuosikymmeniä.. Heli on ihmisenä aito. Minä olen tällainen hunsvontti. Joensuussa minä olin kunnallisjärjestön puheenjohtaja, hän valtuutettu. Silti olemme aina olleet hyvää pataa keskenämme. Hänen kanssaan tulee helposti juttuun. En ole edes valmistunut yliopistosta. Sotkamon puoluekokouksessa totesimme, että pitkä tuttavuutemme on kaverikuvan arvoinen. Keräsimme vaalikassaan kymppitonnin rahaa myymällä joulukuusia. Timo ei valita tyhjästä, vaan tekee. Timon kanssa on aina jatkettu siitä, mihin viimeksi jäätiin. Mitä huonompi on ollut keskustan kannatus, sitä kovemmin olemme raataneet. Kavereita on kertynyt vuosikymmenten varrella paljon. Heli on päämäärätietoinen uranainen, joka on väitellyt tohtoriksikin. Opiskelevien keskustanuorten puheenjohtajana hän houkutteli minut toimintaan ja sille tielle jäin. Se vetää yhteen ihmisiä, joilla on samoja tavoitteita ja samanlainen tapa hahmottaa maailmaa.” HELI VIIRI, TAMPERE: ”Kun aloitin metsäalan opinnot Joensuun yliopistossa, törmäsin Timoon heti ensimmäisenä. 12.6.2020 44 TEKSTI: MERI ALARANTA-SAUKKO KUVA: JAAKKO MARTIKAINEN Kepukaverit TIMO REKO, JOENSUU: ”Tutustuimme Helin kanssa Joensuussa 80-luvun lopussa metsäalan opiskelijoina
Hän sanoi, että hallituksen taipaleella suurin savotta on vielä edessä, kun valtion talouden tasapainottamisessa riittää työtä. Antti Kurvinen. PAULIINA POHJALA SUOMALAISET ovat ottaneet kriisin aikana leijonan loikan digitaalisuudessa, keskustan Etelä-Pohjanmaan piiri toteaa kannanotossaan. Etelä-Pohjanmaan piiri otti digiloikan Keskusta Kurvinen: Keskustalle läheisille arvoille on nyt tilausta Uudet kuntapäättäjät valitaan jo yhdentoista kuukauden kuluttua, ja kuntavaalit ovat keskustalle näytön paikka. – Mutta tämä avaa tilaa meille läheisille arvoille. Keskustan Etelä-Pohjanmaan piirin mielestä kehityssuunta on oikea. Perinteisille keskustalaisille arvoille, joita ovat työ, yrittäjyys, toimeentulo, huoltovarmuus, kotimainen ruoka ja energia, yhteisölliset arvot ja perheestä välittäminen, näille on nyt tilausta, ja meidän pitää se tila ottaa. Etätöiden tekemisen lisääntyminen on ollut puolueen pitkäaikainen tavoite, ja Kulmuni toivoo, että digitaalisten yhteyksien hyödyntäminen jatkuu myös korona-ajan jälkeen. – Korona toi lisäminuutteja peliin. Paljon on kuitenkin vielä tehtävää, joten vahva vetoomus teille: nimi lappuun ja kampanjasuunnitelmia hiomaan. TUORE puoluebarometri antaa Savolan mukaan uskoa siihen, että keskusta kiinnostaa jälleen ihmisiä. Olimme jauhautumassa identiteettipolitiikkaan ja häviämässä pelin. Keskustan Etelä-Pohjanmaan piirin ensimmäisessä etäkokouksessa keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen (vasemmalla), keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni ja piirin puheenjohtaja, kansanedustaja Mikko Savola. KURVINEN kuitenkin varoitti luottamasta siihen, että keskustan kannatus nousee automaattisesti koronan takia. Olemalla aktiivisia ja tekemällä asiat yhdessä, kääntyvät gallupitkin nousuun. Piirin väki osallistui kokoukseen muun muassa traktorin kopista ja automatkalta, ja tietokoneen välityksellä puheenvuoron piti myös 1930-luvulla syntynyt. – Tämä antaa uskoa meille kaikille. Kulmunikin totesi, että Suomen omavaraisuus ja etätöiden tekeminen ovat olleet suomalaisten puheenaiheita parin kuukauden ajan koronatilanteen vuoksi. – Useassa kunnassa ollaan hyvässä alussa. Puoluebarometrin mukaan keskustaan suhtautuminen on joko myönteistä tai erittäin myönteistä 42 prosentilla suomalaisista. PIIRIN puheenjohtaja, kansanedustaja Mikko Savola totesi, että hallitus ja sen keskustalaiset ministerit ovat toimineet koronakriisissä niin ripeästi kuin mahdollista. He osallistuivat etäyhteydellä Etelä-Pohjanmaan piirin kokoukseen. Nyt me saimme uuden mahdollisuuden. Savola kannusti piirin väkeä ehdokashankinnan aloittamiseen. Rajoituksia myös avataan sitä mukaa kun tautitilanne sallii, Savola totesi. – Paikkariippumattoman työn on todistettu olevan mahdollista. Erilaisia tukimuotoja on saatu liikkeelle. Kurvinen vertasi tilannetta jalkapallopeliin, jonka keskusta oli häviämässä identiteettipolitiikasta hyötyville puolueille. Savola muistutti, että uudet kuntapäättäjät valitaan jo yhdentoista kuukauden kuluttua, ja kuntavaalit ovat keskustalle näytön paikka. 12.6.2020 45 PAULIINA POHJALA KORONAKRIISI saattoi tuoda mukanaan myös mahdollisuuden keskustan kaltaiselle liikkeelle, puolueen puheenjohtaja Katri Kulmuni ja eduskuntaryhmää johtava Antti Kurvinen katsovat. Valtio ottaa velkaa ja rakentaa taloudellista siltaa yrityksille selvitä kriisin yli. Ihmisten oikeutta valita asuinpaikkansa on vahvistettava ja tietoliikenneyhteyksiä parannettava, piiri linjasi historiallisessa ensimmäisessä etäkokouksessaan, jossa oli noin 140 osallistujaa
Lain mukaan. Ihmisyyden kehitystarpeen varaan voi aina rakentaa. Mutta kohta kun tappamisesta ja rankaisemisesta oli selvitty, ryhdyttiin erityisesti maalaisliiton voimin rakentamaan sopua ja ymmärrystä suomalaisten keskuuteen. Mihin alkiolainen ihmisyysaate ohjaisi. 12.6.2020 46 MIELIPITEET OLEN HÄMMÄSTELLYT suomalaisten jyrkkiä kannanottoja al-Holin leiriltä palanneita kohtaan. Älkäämme siis olko hysteerisiä. Uhkakuvia ei pidä liioitella. Laillinen meno edellyttää myös, että poliitikot ymmärtävät roolinsa. Niin on sanottu, ja niin pitää toimiakin. Erkki Järvelä Leppävesi Elvytyksellä ja elvytyksellä on eroa. KESKUSTAN ei mielestäni pitäisi suostua hallituskriisin uhallakaan perinteiseen elvytykseen. Jos Suomen lain mukaista tuomittavaa ei löydy tai sitä on vähemmän kuin yleinen mielipide odottaisi, siihen on tyydyttävä. Isis on ollut kauhistuttava organisaatio, ja sen nimissä tehdyt rikokset ansaitsevat rangaistuksensa. Ilmapiirimme on kuin ”ristiinnaulitse, ristiinnaulitse” tai vähemmän raamatullisesti punakaartilaislaulun sanoin ”tutkimatta hirttäminen, mestaus”. TOISEKSI. Teollisuus ei ole juurikaan investoinut Suomeen viimeisen kymmenen vuoden aikana. Elvytyksen pitäisi perustua työllistävien yritysten edellytyksiin toimia ja investoida Suomeen. Opettajan näkemys kun oli, että ”mukana olisit pahanteossa ollut kuitenkin, jos olisit kouluun jaksanut”. Joku saattaa nyt sanoa, että ei ollut Isisterroristeja Alkion aikana. Muun muassa Björn Wahlroos on kritisoinut työryhmän esitystä isolla velalla rahoitetusta elvytyksestä. Uudistusten pitäisi lisätä kansantalouden ja yritysten kilpailukykyä. Tarvitaan paljon puhuttuja rakenteellisia ratkaisuja, jotka vaikuttavat työn hintaan ja työolosuhteisiin sekä yritysten verotukseen. Kohtuullisuutta arviointeihin. Ei ollut niin, mutta olivatpa esimerkiksi vuoden 1918 tapahtumat, jolloin osattiin tehdä hirmutekoja ihan omin päinkin. Onko meillä niihin varaakaan. KOLMANNEKSI. Tämä onkin tärkeä pykälä, tärkeä myös siksi, että viime vuosina on alkiolaisuuden perään kovasti kyselty. Hän epäili, että onko edes sellaisia julkisia investointeja löydettävissä, jotka ovat kansantaloudellisesti kannattavia. Tehdä tuottavia teollisuuteen ja teknologiaan liittyviä investointeja. Supon tiedossa on jopa yli 400 Suomessa asuvaa, joilla tiedetään olleen yhteyksiä terroristijärjestöihin, mutta terroristisessa tarkoituksessa tehtyjä iskuja on vain yksi. LAPPLAND HOTELSIN toimitusjohtaja Pertti Yliniemi esitti Lapin matkailun elvyttämiseksi majoituksen arvonlisäveron laskemista kymmenestä viiteen prosenttiin ja alkoholin arvonlisäveron laskemista 24:stä 14:ään prosenttiin. Semmoiseen ihmisyysaate silloin innosti. Ja ihmisiä nämä al-Holin leirillä olleetkin ovat. Juha Mauno Pukkila VESA VIHRIÄLÄN johtama työryhmä esitti kolmivaiheista koronasta selviämisstrategiaa: tukipaketti, elvytyspaketti, kriisipaketti. Tämä on hyvä esimerkki vaikuttavasta elvytystoimenpiteestä. Leiriltä on saapunut toistaiseksi muutama aikuinen ihminen ja kymmenkunta lasta. ”Lain mukaan” edellyttää kuitenkin, että viranomaiset tutkivat, ja oikeus tuomitsee. Tällaisia ovat muun muassa yritysverotuksen laskeminen, paikalliseen sopimiseen siirtyminen, työehtosopimusten yleissitovuuden poistaminen, laittomien lakkojen sanktiointi. Ongelmat ovat syvemmällä ja olleet jo ennen koronakriisiä. Hyvä on myös muistaa, että keskeisin toimenpide 1990-luvun lamasta nostamiseksi oli Ahon hallituksen tekemä yritysverouudistus. Se on: näpit irti oikeudenkäytöstä. Olemme toisaalta pelokkaita, toisaalta suorastaan kostonja verenhimoisia. Voimme olla varmoja, että viranomaiset seuraavat heidän elämäänsä tarkasti. Ja käy esimerkki koulupojastakin, joka sai jälki-istuntoa, vaikka oli syytön juuri sillä kerralla, kun oli flunssaisena kotona. Tarvittavien uudistusten joukkoon kuuluu myös ripeä soteuudistus ja sosiaaliturvauudistuksen tekeminen kansantalouden kantokyvyn uudella tasolla. Tällaisia löysin: ENSIKSI. BKT on samalla tasolla kuin kymmenen vuotta sitten, kun se Ruotsissa on kasvanut 20 prosenttia. Yritin ajatella, mitkä voisivat olla keskustalaisen suhtautumistavan rakennuspuut. Minkälainen voisi olla keskustalainen kanta al-Holin leiriltä palaaviin. Hänen mukaansa on turha kuvitella, että perinteisellä elvytyksellä tuilla ja julkisilla investoinneilla voitaisiin nostaa talous kriisistä. Poliittiset tuomiot eivät kuulu sivistysvaltioon, poliitikkojen ei tule spekuloida niillä, eikä kansanedustajien tule jaella pidätysmääräyksiä. Suomessa on lainsäädäntövalta, hallitusvalta ja tuomiovalta erotettu. Ja aina on hyvä muistaa Juha Sipilän muistutus, että verojen korottaminen on myrkkyä taloudelle. Alkio näki, että vaikeimmissakaan oloissa kasvaneen toivo ei ole menetetty
Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Tämä tarkoittaisi, että kiinteistöjen omistajilla ei olisi enää jatkossa mahdollisuutta päättää itse jätteidensä kuljettajasta. Silloin asiakas vain noutaa kassin ja maksaa ostoksensa ilman ruuhkia ja jonoja. POHJOIS-POHJANMAAN KESKUSTAN yrittäjyystyöryhmä vaatii, että uudessa jätelaissa säilytetään kuntien valinnanvapaus päättää tavasta järjestää jätteiden keräys omalla alueellaan. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu Verkosta Olisin ylen onnellinen, jos päättäjät luopuisivat 10 miljardin euron hävittäjähankinnoista. Pienen koulun pienemmällä oppilasmäärällä saattoi olla helpompi järjestää lähiopetusta tarvitseville ilman joukkokohtaamisia. PAKKOSIIRTO kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen vie asukkailta valinnanvapauden, heikentää yrittäjyyden mahdollisuuksia ja lisää kunnallista byrokratiaa. TAVAROIDEN keruu valmiiksi on toiminut lähes alusta pitäen monissa lähikaupoissa. Eli paljon huolta ja pelkoja, mutta paljon hyvääkin! Etätyö ja -kokoukset ovat tulleet jäädäkseen. Teemme hallituksessa parhaamme työpaikkojen säilymiseksi ja poikkeusolojen karikoiden yli luovimiseksi. Tästäkin selvitään! Anne Kalmari kansanedustaja (kesk.) Maaseutu näytti vahvuutensa poikkeusoloissa YMPÄRISTÖMINISTERIÖN lausunnolle lähettämän jätelain muutosesityksen perusteella kaikkien kuntien kiinteistöjen pakkausja biojätteet siirrettäisiin kunnan järjestämään keskitettyyn jätteiden keräykseen. Kun nettiyhteydet toimivat, etäopetusta oli helpompi järjestää. Viljo Långström puheenjohtaja, Pohjois-Pohjanmaan Keskustan yrittäjyystyöryhmä Valinnanvapaus säilytettävä jätteenkuljetuksessa. Uudistus vaarantaa satojen yritysten toiminnan ja tuhannet työpaikat. Ulkoilemaan tai vaikka metsänraivaukseen ja halonhakkuuseen on päässyt ihan rauhassa omien mieltymysten mukaan. Olen huomannut, että maaseudulla korona vaikutti ihmisten arkeen paljon vähemmän kuin kaupungeissa. Ihmiskontaktien pelossa moni ei juuri poistunut kodistaan, sillä huoli ja pelko olivat todellisia. Jos sattuu asumaan omakotitalossa, puuhaa on aina jo oman huushollin ylläpidossa. 12.6.2020 47 Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Lue lisää mielipidekirjoituksia Suomenmaan verkkosivulta! Raimo Julkunen Pieksämäki KUN MELKEIN kaikki paikat ovat kevään ajan olleet kiinni, kaupungeissa saattoi helposti tuntea ahdistusta. Jo ympäri maatamme rakennettu nopeiden yhteyksien valokuituverkko on arvossaan, ja tätä infraa tulee edelleen kehittää! Jos työ sallii osittaisen etätyön, myöskään asuinpaikka ei ole riippuvainen työpaikan sijainnista. Vastaavia kirjauksia on jo nyt ollut voimassa olevassa hankintalaissa ja kilpailutustavoitteissa. Se lisää aikaa ja vähentää tuntuvasti päästöjä. Ihmiset tuntevat toisensa eivätkä tunne itseään niin eristäytyneeksi, kun tavatessa voi jutella sopivan matkan päästä tuttujen kanssa. Nyt olemme jo oikeasti kokeneet, kuinka monessa työssä tämä on mahdollista. Jos on tili omassa kaupassa, ei tarvitse käsitellä rahaa tai korttilaitetta lainkaan. Kevään kuluessa pihoilla riittää puuhia. Kodin sijainnissa voivat nousta esiin muutkin arvot kuin kulkuyhteydet. Ja tietenkin paikallisia palveluja ja tuotteita suosien! Tsemppiä kaikille yrityksille ja työntekijöille. Otetaan hinnasta prosentti, noin 100 miljoonaa, uuden ja tehokkaan sekä käyttömenoiltaan vähäisen puolustusjärjestelmän suunnitteluun. Julkisilla kulkiessa tautiriski on oikeastikin ainakin pääkaupunkiseudulla olemassa, ja monikaan ei keskuksissa omista autoa. Naapuriavulla hoituvat monien riskiryhmäläisten kauppa-asiat. Muutos tulisi voimaan pakkausja biojätteiden kohdalla kahden vuoden siirtymäajalla ja polttokelpoisten jätteiden osalta viiden vuoden siirtymällä. Voittajina isoissa kilpailutuksissa ovat useimmiten valtakunnalliset ja kansainväliset isot toimijat. Teitte huikean hyvää työtä paljon joustaen! Kesäloma tuntuu varmasti hyvältä nyt, kun ystäviä ja oman luokan porukkaa sai vielä muutaman viikon ajan tavata koulussakin. Kuntien päätösvaltaa tässä asiassa ei tule jatkossakaan kaventaa. Eiköhän se vähennä myös turhaa lentelyä kansainvälisiin palavereihin sekä julkisella että yksityisellä puolella. Koulujen poikkeusolot olivat uutta kaikille. NYT KESÄLLÄ voi ulkomaille singahtamisen sijaan viettää aikaa mökillä tai kotimaamme upeissa kohteissa, ehkä myös sukulaisia ja ystäviä ympäri maata tavaten. Oma haasteensa opetussuunnitelman toteuttaminen oli joka tapauksessa, ja kiitänkin erikoisen kevään jaksamisesta sekä opettajia että kotijoukkoja. Työryhmä pitää tärkeänä, että jätelain muutos sisältää vanhan jätelain mukaisesti kiinteistön haltijan mahdollisuuden järjestää ja kilpailuttaa itse oma jätteenkuljetuksensa. Jos näin on, pitää haku avata paikkariippumattomasti siten, että työtä voi tehdä muualtakin kuin pääkaupungista. Tartuntoja koulujen avaus ei käytännössä lisännyt, olemme Suomessa hyvällä tiellä! VETÄMÄNI harvaan asutun maaseudun parlamentaarinen työryhmä linjasi, että aina valtionhallinnon työpaikkojen auetessa tulisi tehdä selvitys siitä, voidaanko tehtävää hoitaa etänä. Jätelakiesitykseen otetuilla suositusluontoisilla kilpailutuskirjauksilla ei ole riittävää vaikutusta julkisten kilpailutusten lopputulokseen. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia
”Ei suojaa virukset, bakteerit”. Älkää panostako liiaksi tämän suojaimen varaan, vaan säilyttäkää myös vanha tuotantonne. Lasten ja perheiden elämään vaikuttavia päätöksiä tehdään kuntien valtuustoissa, joihin valitaan ensi keväänä uudet jäsenet. Tietämystäsi, arjen asiantuntijuutta tarvitaan kunnallisessa päätöksenteossa. Nyt on havaittu, että suojainkangas valmistetaan Kiinassa. Toisin kävi. Tämä asettaa haasteita omalle tuotannolle. Viime vuosina on tullut esille myös työpaikkakiusaamiseen liittyviä tapauksia. ”Ei saa käyttää, kun parta tai jokin muu estää suoran kosketuksen hengityssuojaimen ja ihon välissä”. Kankaan tuotannon ja sen oikeudet oli ostanut Kiina. Kuitenkin internetin käyttö yleistyy vanhimmissa ikäluokissa kaikkein hitaimmin. VIRUKSEN torjunnassa ei ole merkitystä suojakankaan laadulla, koskapa suusuojat saavat sen reunoilta ilmaa. Sen tuotanto meni yksinoikeudella kaasuttimien valmistajille. Sauli Takalo Oulainen MEILLÄ on vuosia puhuttu siitä, miten nuorten keskuudessa esiintyy kiusaamista ja syrjintää. Itse käytin aluksi puolinaamaria vaihdettavilla hiilisuodattimilla. Digitalisaation seurauksena oletetaan automaattisesti, että ikäihmistenkin pitäisi pystyä asioimaan verkossa. Vanhasta kokemuksestani tiedän, että ei ole lainkaan varmaa myykö valmistaja tuotetta ulos. Olemmeko unohtaneet tässä kiusaamisasiassa vanhukset. Olen varoittanut ompelimoita. Etelä-Pohjanmaan Keskustanaiset Maskitie on Silkkitie Arjen asiantuntijuus kuntien voimavaraksi. Valli ry:n tutkimukseen osallistuneista yli 75-vuotiaista vain noin yksi kolmasosaa oli käyttänyt internetiä. Jokaisella on mielipide ja kokemuksia näistä arjen asioista. Esimerkiksi kouluruokailun toteuttamistavoista on monia eri variaatioita, jotka ovat herättäneet runsasta keskustelua. Johtaako tämä siihen, että jätetään käyttämättä ja anomatta niitä tukia ja palveluita, joihin olisi oikeutettu ja jotka helpottaisivat ikäihmisten elämää. Nyt koronan aikana kehotetaan ikäihmisiä asioimaan kaupoissa heti niiden avattua ovensa, mutta aikaisemmin esille tuomani pankit, verotoimisto ja KELA avaavat ovensa myöhemmin. Iso osa päätöksistä on tehty eduskunnassa, mutta myös kunnallisia linjauksia ja päätöksiä on tehty. TÄNÄ PÄIVÄNÄ myös ministeriaitiosta kuuluu, että oma tuotanto hieman myöhästyy. Tapio Arola Kiusataanko vanhuksia digitalisaatiolla. Pelkään pahoin, että suojainkangas on suojattu maailmanlaajuisesti, kuten kaasuttimen kalvokangas, ja myös tämä ”asia on siinä”. Monet palvelut ovat siirtyneet digitaalisiksi, esimerkiksi veroja pankkipalvelut sekä KELA:n tukien hakeminen. Vanhusja lähimmäispalvelun liiton Valli ry:n tutkimuksen (2017) mukaan 44 prosenttia ikäihmisistä ei ollut koskaan hoitanut asioitaan verkossa. IHMISTEN ARKI on muuttunut pandemiakevään mittaan monella tapaa. Toivottavasti tulevia sopimuksia ei tehdä etänä. Samanaikaisesti ollaan lopettamassa niin pankeissa kuin Kelan konttoreissa henkilökohtainen neuvonta ja auttaminen. VALLI RY:N tutkimuksessa kävi ilmi, että ikäihmiset ovat huolissaan yhteiskunnan mukana pysymisestä ja oman osaamisen riittämisestä. On julistettu, meillä on paperia ja taitoa, siitä vaan suojaimen tekoon. Tänne toimitettuna 50 kappaleen paketin kappalehinta on yksittäin 1,5?9,00 euroa. Yhteiskunnan lupauksiin ei pidä luottaa liiaksi, ostajat menevät halvimman perässä, jollei toisin määrätä. Päätimme ostaa kalvokangasta ja tehdä kalvot itse. Kun vanhukset eivät hallitse sähköisten laitteiden käyttöä, mutta heidät digitalisaation myötä pakotetaan siihen, on minusta kyseessä vanhuksien kiusaaminen. 12.6.2020 48 MIELIPITEET MIELESTÄNI käytännön ratkaisut ovat nykyosaajilla hukassa. Luettuani tämän suojaustehon olin pettynyt. Aikoinaan meillä kyllästyttiin siihen, että moottorisahan kaasuttimen kalvot olivat poskettoman kalliita. On helppo esittää, että täyttäkää anomukset ja kaavakkeet verkossa, mutta jos ei koskaan ole joutunut verkkoa käyttämään, niin vaatimus on kohtuuton. Etelä-Pohjanmaan Keskustanaiset kehottaa tekemään ensimmäisen päätöksen ja lähtemään ehdolle kevään 2021 kunnallisvaaleihin. Aasian toreilla suojaimen hinta on 0,15?0,20 euroa/kappale. Valtuutetut valitaan edustamaan kuntalaisia ja pitämään yllä paikallisia elinoloja. Tähän on helppo päätyä, kun on seurannut hengityssuojaimista (maskeista) käytävää vatulointia. Sinä olet oman ja kaltaistesi arjen asiantuntija. KORONAKEVÄÄN aikana moni on seurannut tavallista tarkemmin uutisia ja politiikkaa kuulostellen oman lähipiirinsä elämään vaikuttavien päätösten valmistelua ja perusteluita. KIUSAAMISELTA vaikuttaa myös se, että supistetaan kasvokkain tapahtuvia pankkipalveluita ja silti pankit tahkoavat kovaa vuositulosta. Aika näyttää, ovatko kiinalaiset halukkaita luopumaan yksinoikeudestaan vaan joudummeko avaamaan oman Silkki-/maskitien saannin varmistamiseksi. Asia oli siinä. Se, että palvelut siirtyvät verkkoon, vaikka kaikilla ei ole mahdollisuutta käyttää internetiä, asettaa vanhukset eriarvoiseen asemaan sekä taloudellisesti että yhteiskunnallisesti. Pitäisikö niihinkin järjestää niin sanottu ikäihmisten kaksituntinen, jolloin heille annetaan heidän ansaitsemaansa henkilökohtaista neuvoa ja opastusta. Koskapa edes patentoitu hiilisuodatin ei suojaa käyttäjäänsä viruksilta, olen maskeja nimennyt roiskesuojiksi, joita kyllä pidän hyödyllisinä roiskeiden, rykäisyjen ja aivastusten rajoittajina
EU:n rahat jaettaisiin suorina avustuksina ”eniten tarvitseville”. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu AVUSTAJA ja virkamiehet ylittivät kilpailutuksen rajan ja ovat siten syypäitä tähän ylitykseen, ei Kulmuni. Stina-Lisa Svensson KATRIA ei saa nyt jättää ilman tukea! Töitä oli liikaa. Demareillakin on siirtymävaihe menossa. Siellä raavaat miehet itkevät. Ministerin asemassa kuin myös pj:nä on pystyttävä luottamaan avustajiin sekä läheisiin työyhteisössä. Suomen vastuut olisivat noin 14 miljardia euroa. Omaiset eivät saa käydä katsomassa. Hän teki parhaansa ja on jatkossa yksi parhaimmista edustajista keskustan tulevissa tehtävissä. Esimerkiksi Ranskalla on 300 miljardin saatavat Italiasta ja 100 miljardin saatavat Espanjasta. Kaikki pelkäävät. Saksa ei perustuslakinsa mukaan luovu veto-oikeudestaan EU:ssa. Suomen on nyt aika irrottautua Saksan talousliekasta. Liekassa Suomi ei ole itsenäinen valtio. Nuori Katri oli kovilla ja olisi vahvemman tuen tarvinnut, siinä ne rivitkin olisivat oienneet itsestään. Hoetaan, että pysykää kotona. Tämä takaa, ettei Saksan yli kävellä. Keskustan puheenjohtajalla pitää olla johtajuus hallussa, taitoa tuoda esiin keskustan linja, ajaa koko Suomen etua. Nyt sitten meidätkin, jotka vielä pystymme kotona asumaan, pelotellaan neljän seinän sisälle. 12.6.2020 49 Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Tietenkin valitsemme parhaan henkilön. Miltä semmoisesta tuntuu, jolla ei ole kotia. Vielä kun täällä Lapissa on isoja alueita, joilla ei ole todettu yhtään koronatartuntaa. Samoin käy nyt keskustalle. Avustajia enemmän kuin koskaan, mutta taitaa toimia huonommin nyt. Eikä ole ihme, kun melkein päivittäin hallitus seisoo tärkeän näköisenä sanelemassa, mitä saa tehdä ja mitä ei. Aiemmat avustukset ovat menneet kyseisissä maissa pääosin saksalaisille ja ranskalaisille pankeille, niin nytkin. Suomella on ilman tuotakin riittävästi tekemistä oman koronataloutensa kanssa. Tsemppiä Katrille. Tämä on ollut koko ajan vanhusväestön rankaisemista. Eeva Vuorinen EIPÄ se onnistu missään puolueessa, että puheenjohtaja ei ole hallituksessa ja puolue on kuitenkin hallituksessa. Ensimmäisessä maailmansodassa Suomi oli Saksan protektoraatti, siirtomaa. Muilta Saksa vaatii alistumista. Nuoria ei pidä uhrata näin. Heikki Santala järjestöneuvos Kauniainen Suomi irti Saksan liekasta Vanhusten suojelu. Rauhaa kesti kaksikymmentä vuotta. Väitän, että siellä ihmiset lähes poikkeuksesta ovat niin sairaita, että tuskin kokevat enää elämää elämisen arvoiseksi ja jopa toivovat, että kuolema korjaisi heidät pois. Eivätkö päättäjät ole käyneet koskaan laitoksissa, joissa on tästä kyseisestä ryhmästä hyvin suuri osa. Toisen maailmansodan Suomen Saksan-liittolaisuus oli viedä itsenäisyytemme kokonaan. Ei ole enää ihmistä, jonka kanssa voisi jutella. Saksan hävittyä sodan Suomen Saksan-sopimukset oli purettava ja kuninkuus peruttava. Suomi ei saanut ilman Saksan lupaa sopia muiden kanssa mitään sopimuksia. Aulis Eskola KATRI taitaa olla herkkä ihminen ja nuorikin vielä. Otti vastuun avustajien töppäyksistä. Erkki Konttajärvi Pello MEPPI Mauri Pekkarisen (kesk.) kannanotto (Suomenmaa 25.5.2020) Suomen irrottautumisesta Saksan talousliekasta on raju poikkeus Suomen nöyristelystä Saksan kainalossa. Helsingissä se tarkoittaa, että heikompiosaiset, pysykää kadulla. Minua on koko nimitys alusta asti ihmetyttänyt. Tällä menolla olemme mekin, vielä kotona asuvat kohta laitoksessa. PEKKARISEN kritiikki koskee Saksan ja lieassa vahvasti olevan Ranskan ajamaa EU:n koronakriisin elvytysohjelmaa. Oma budjettimme on vain 54 miljardia euroa. Ympärysvallat eivät pitäneet Suomea itsenäisenä. Valloitukselta vältyttiin Stalinin vetäessä joukkonsa maastamme Berliiniin juoksun. Tuntuu, että kyllä tässä joku mättää. Ilman näitä saatavia Ranskakin heiluu kuilun partaalla. Liittolainen jouduttiin lopulta ajamaan maasta, poltetuin Lapin raunioin. Kaija Haapamäki KATRI on toiminut hyvin sekä puheenjohtajana että ministerinä. Tällä hetkellä ei ole muita ilmoittautunut ehdolle, tilanne saattaa muuttua syyskuuhun mennessä. Hallitus puhuu vanhusten suojelusta. Teija Ketola RYHDIKÄS liike Katrilta. Kaikkea ei voi, eikä pidäkään hallita, mutta vähintä mitä voi toivoa tässä tilanteessa viimeistään, on tuki Katrille puheenjohtajana. Vihdoinkin! Kirjoitin Ilkassa 4.1.2012 Saksan päämäärästä alistaa Eurooppa määräysvaltaansa: nyt taloudelliseen liekaan. Pirjo Kankaanpää TÄSSÄ on vähän tekopyhyyttä, kun nyt Kulmuni saa myötätunnon/ymmärryksen erotessaan. SUOMI on ollut Saksan lieassa toista sataa vuotta. Matti Toivola EIKÖS reilu 2 000 puoluekokousedustajaa valitse puheenjohtajan. Jotkut on peloteltu niin aroiksi, että vastaan tullessakin kiertävät kaukaa. Turhaan erosi. Marita Haapaniemi NYT pitää puheenjohtaja vaihtaa. Näin on Pekkarisen kirjoituksen mukaisesti käynytkin: ”Olisiko aika irrottautua Saksan liekasta”, hän kirjoittaa. Suomen kuninkaaksi valittiin saksalainen prinssi. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Lasse Siukkola Kulmunin ero puhutti Facebookissa KUULUN ”riskiryhmään” (84 vuotta). Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Hän tarvitsee toisten tukea eikä jyräämistä näin vaikeassa tilanteessa. Kaupassa käyntikin tuntuu meikäläisestä rikokselta
Piiri. Lisätietoa piirin kotisivuilla. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. 0500 746 571. klo 18 TMK-hallilla. Sitovat varaukset 21.6. Lisämaksusta e-viisumi +20 €, puolihoito +21 €. Lapsista on ollut mukavaa, kun heidänkin toiveitaan on huomioitu. Tutustumme matkalla Kannaksen kyliin ja sotahistoriallisiin muistomerkkeihin, mahdollisuus vierailla Kronstadissa ja Pietarhovissa. Käyntiosoite Keskuskatu 11 A 12, Seinäjoki. Sääntömääräinen vuosikokous ke 24.6. Homma on helppo aloittaa ottamalla lapset mukaan ruokalistan suunnitteluun. Itä-Savo Vesaisten Itä-Savon piiri. Kahvitarjoilu. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. KAIKKI EI AINA välttämättä mene niin kuin Strömsössä, mutta tekemällä oppii. Vaikka koronarajoituksia on vähitellen alettu purkaa, moni aikuinen on jatkanut etätöiden tekemistä kotoa käsin. Jos ostoslista on ollut kovinkin pitkä, olemme sopineet, mitä kukin hakee. Kokouksessa käsitellään vuosikokoukselle määräytyvät asiat. Helsingissä. Kun lapsi sitten onnistuu ja saa aikaan herkulliset muffinssit, niin kyllähän se kummasti nostattaa itsetuntoa. Suomen Keskustanuoret ry:n sääntömääräinen valtuuskunta kokoontuu 27.–28.6. mennessä keski-suomi@keskusta.fi. Lapsista on hauskaa, kun he saavat mittailla ruoka-aineksia isän tai äidin opastuksella. Toimisto toistaiseksi suljettu koronavirusepidemian vuoksi. Otan lapset myös ruoanlaittoon mukaan. Keskustan Vaajakoskiseura ry:n sääntömääräinen vuosikokous ma 15.6. Hankasalmi. sekä 12.8.–5.9. Piiritoimisto on suljettuna toistaiseksi. Toimisto on avoinna maanantaisin klo 10-16. Valtuuskunnan kokoukseen voivat osallistua liittohallituksen jäsenet sekä liiton ja piirien toimihenkilöt puheja läsnäolo-oikeudella. 0500 746 571, tahvoanttila@gmail.com, toimistosihteeri Pia Högberg p. 040 568 3695. Karjala Karjalan piirin kaikki omat ja jäsenyhdistysten tilaisuudet on peruutettu toistaiseksi. Kokouspaikkana toimii Keskustan puoluetoimisto, Apollonkatu 11 A. Ja onhan se meille aikuisillekin kivaa, kun lapset tekevät jotain hyvää, mitä voimme syödä iltapäiväkahvin tai -teen kanssa. Muffinssit ja marjapiiraat ovat olleet meidän perheemme suosikkeja. 040 831 3775, anne-maria.perttula@sovatek.fi, sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj Elina Suoranta p. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto: Toimistosihteeri Tarja Sievi (06) 223 3300, Keskustanuorten tmj Kata Huhtakoski 045 878 6300 sekä Keskustanaisten ja Vesaisten tmj Jaana Kyttä 040 172 5005. Arkirutiinien tekeminen ei tunnu niin työläältä, kun niitä jakaa useamman henkilön kanssa. He ovat saaneet valita jälkiruuan ja tehdä sen alusta loppuun. fi ja Keskustanaisten pj Anne-Maria Perttula, p. Isojen ostosten kerääminen on sujunut huomattavasti nopeammin, mitä useampi meitä on ollut niitä keräämässä. Ilmoittautuminen kokoukseen toukokuun loppuun mennessä osoitteella: keski-suomi@keskusta.fi. Keski-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: Piirin e-mail keski-suomi@keskusta.fi, piirin pj Tahvo Anttila p. Kokouksessa on käytössä etäyhteys vallitsevan virustilanteen takia. Työntekijöihin saa yhteyden puhelimitse tai sähköpostilla. Poikkeustilan tuomat mahdollisuudet kodin arjessa KUN RUUANLAITON aika koittaa, pyydän lapsia tyhjentämään astianpesukoneen ja täyttämään sen, jotta isä tai äiti mahtuu laittamaan ruokaa. Keskustan puoluekokous järjestetään tällä tietoa Oulussa 4.– 6.9. Kun lapsilla on ollut tarpeeksi ikää ja taitoa, olen kysynyt edellispäivänä, mitä jälkiruokaa he haluaisivat tehdä. Toimisto auki sovittaessa. Valtuuskunnan kokouksessa valitaan lisäksi Suomen Keskustanuorten edustajat puoluekokoukseen ja käsitellään asiat, jotka liiton jäsenet ovat viimeistään kuukautta ennen valtuuskuntaa hallitukselle kirjallisesti esittäneet ja mitkä valtuuskunta päättää ottaa käsiteltäviksi. Kj:n vuosikokous ti 16.6. Näiden askareiden kautta olemme saaneet luotua me-henkeä. Ilmoittautumisen yhteydessä ilmoitettava sähköpostiosoite kokousmateriaalien ja osallistumislinkin lähetystä varten. Kokouksen virallisten edustajien on ilmoittauduttava kokouspaikalla 27.6. Piiritoimiston osoite: Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. 12.6.2020 50 Keskustassa tapahtuu Puheenvuoro Etelä-Häme Piiritoimisto: Piirin tmj Juha IsoAho puh. krs, 87100 Kajaani. Puheenjohtaja Teuvo Hatva 050 536 7890 teuvohatva@gmail.com. klo 23.59 mennessä etäyhteyden järjestämiseksi. Keskustanuoret Suomen Keskustanuoret ry. Vähemmän on ollut pohdintoja siitä, mitä positiivisia asioita poikkeustilanne mahdollistaa. Kesällä on oiva mahdollisuus viettää aikaa yhdessä lasten kanssa ja ottaa heidät mukaan kodin askareisiin. Suosimme vallitsevan tilanteen vuoksi etäyhteyksiä, osallistuaksesi kokoukseen otathan yhteyttä hame@keskustanuoret.fi. klo 9.00–10.00 välisenä aikana tai etukäteen osoitteessa www.keskustanuoret.fi 21.6. Hallitus kokoontuu samassa osoitteessa klo 18. Arimo Varis Vesaisten Keskusliiton varapuheenjohtaja. Olemme kirjoittaneet yhdessä ostoslistan ja sen jälkeen menneet kauppaan. klo 18, Lahti. 050 374 5416, juha.isoaho@keskusta.fi, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj Sari Kujanpää puh. Valtuuskunta on Keskustanuorten sääntömääräinen kokous, jonne jokainen piiri voi lähettää kolme yleisen piirikokouksen valitsemaa edustajaansa. Kainuu Piiritoimisto: Kauppakatu 26 A, 2. Etäosallistuminen on vahva suositus. 045 327 4845, pia.hogberg@keskusta. mennessä Satu Jalvanti-Hannikaiselle ita-savo@vesaiset.fi tai puh. 050 439 6822, hame@keskustanuoret.fi. Keskustan Keski-Suomen piirin vuosikokous pe 12.6. 040 759 0509, sari.kujanpaa@ keskusta.fi, Keskustanuorten tmj Emilia Päivänsäde puh. Mediassa on ollut paljon kirjoituksia koronan tuomista haasteista. Piiri. sähköpostilla pia.hogberg@keskusta.fi tai keski-suomi@keskusta.fi tai puh. Lisätietoja: Keskustanuorten pääsihteeri Miikkael Azaize, miikkael.azaize@keskustanuoret.fi, 044 977 5230. Toiminnanjohtaja Minna Peittola 050 428 2074 minna.peittola@keskusta.fi. Valtakirjat piirikokousedustajista, jotka on annettu syyskokouksissa 2019, toimitetaan piiritoimistolle niin ikään toukokuun loppuun mennessä yhdistyksen piirikokousedustajaksi valitseman henkilön äänioikeuden varmistamiseksi. klo 19 alkaen osoitteessa Yläkoskentie 11, Vaajakoski Kaunisharju. klo 18. Varaa piiriltä hotellimajoitus (Scandic City Hotelli) ja bussikuljetus kätevästi samalla kertaa. Hinnat 254 €/hlö 2hh, 361 €/hlö 1hh, lapset -50 €. Sääntömääräisten asioiden lisäksi valitaan edustajat ja varaedustajat Suomen Keskusta r.p:n puoluekokoukseen kaudelle 2020-2022. Ilmoittautumiset 15.6. Näistä normaalisti niin tylsistä kotiaskareista voi saada paljon mukavampia, kun niitä tehdään yhdessä. Piiritoimisto on suljettu koronatilanteen sekä henkilöstön lomien johdosta koko kesän, mutta piirin toimistosihteeri on tavoitettavissa 25.–30.6. Ohjelmassa tutustumiskierros tehtaaseen, kahvitarjoilu ja vuosikokousasiat. Kaikille avoin retki Kylien kautta Terijoelle 5.–8.8. 040 721 0636, elina.suoranta@vesaiset.fi. 045 327 4845. KORONA-AIKA on tuonut monenlaisia haasteita arjessa selviytymiseen. Lapset oppivat samalla myös tärkeitä kodin arjen taitoja. Puoluejohdon terveiset kokoukselle tuo puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen. Hinta sisältää bussikuljetuksen Savonlinnasta ja majoituksen hotelli Repinskajassa aamiaisella. Muina aikoina ja poliittisissa asioissa vastaa piirin puheenjohtaja Tahvo Anttila tahvoanttila@gmail.com tai puh. Jyväskylä. Kokous järjestetään etäkokouksena Microsoft Teamsilla. Keskustanuorten Hämeen piiri ry
Henkilöstön tavoittaa normaalisti puhelimitse ja sähköpostilla. Tornio. Varsinais-Suomi Piiritoimisto: Piirin tmj Hanna Vuola 050 917 7000, poliittinen suunnittelija Antti Grönlund 050 564 8747, Keskustanuorten tmj Linda Lähdeniemi 044 205 0244, Vesaisten piirin tmj (vt) Eero Vainio 040 589 6160, Keskustanaisten pj Anna Sirkiä 050 917 7640. Lappi Piiritoimisto: Kansankatu 12 A, 96100 Rovaniemi, piirin tmj Lasse Kontiola 0400 694 233, lasse. krs. Työntekijöihin saa yhteyden puhelimitse tai sähköpostilla. varis@keskusta.fi. Piiritoimisto avoinna sopimuksen mukaan. Sivuja voi lukea kaikilla digitaalisilla välineillä tai Suomenmaan sovelluksen kautta. Piiritoimisto Apila palvelee sopimuksen mukaan. Kuusamo. Toimisto kauppakeskus Hansa 2. Sääntömääräiset asiat. Piiritoimisto on toistaiseksi suljettu koronavirusepidemian vuoksi. Poliittiset tilaisuudet ja kokoontumiset jatkuvat normaaliin tapaan, kun koronavirusepidemia hellittää.. Pirkanmaan Vesaiset: tmj Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere, puh. Uusimaa Piiritoimisto: Käyntiosoite Asemanaukio 7, 2. Parhaimpina kuukausina verkkolehden lukijamäärä on tuplaantunut edelliseen vuoteen verrattuna. Suomenmaan verkkosivut uudistuivat Kymenlaakso Piiritoimisto: Tmj Sami Porkka puh. Peräpohjola Peräpohjolan piiritoimisto on suljettu koronakriisin ajaksi. 040 556 7262, kristiina.maki-valkkila@ keskusta.fi. Keskustan Satakunnan piiri peruu varotoimenpiteenä kaikki poliittiset tilaisuudet koronavirusepidemian vuoksi. Tapahtumat Pirkanmaalla: facebook.com/keskustapirkanmaalla ja Suomenmaan Keskustassa tapahtuu -nettipalsta: www.suomenmaa.fi. Yhteydet sähköpostilla kai.puro@keskusta.fi ja puhelimitse 040 837 9867. Tarjoa oma hintasi! kai.puro@keskusta.fi. Mikäli et saa piiristä sähköpostitiedotteita, otathan yhteyden toiminnanjohtajaan sähköpostitse. Hallitus kokoontuu klo 17. Huomio kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset! Olkaa ystävälliset ja toimittakaa henkilöilmoituslomake vuoden 2020 valinnoista heti kokouksen jälkeen tuija. klo 18 piiritoimistolla. Työntekijöihin saa yhteyden normaalisti puhelimitse ja sähköpostilla. Oulu. klo 18 Kulmakahvilassa (Mikonkatu 13, Pori). Kokouksia hoidetaan mahdollisuuksien mukaan sähköisesti. Pysytään terveinä ja huolehditaan toisistamme! Pyhtää. Varsinais-Suomen piiri keskeyttää toistaiseksi tilaisuuksien järjestämisen koronaviruksen vuoksi. 040 511 6787 tai antti. klo 18 Kaatopaikalla, Kitkantie 1. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimiston yhteystiedot: Toimisto 040 515 6800, Keskustan tmj Minna Siira 050 388 0015, Antti Ollikainen 040 721 0311, Keskustanuorten tmj Marko Soini 045 205 0677 ja Vesaisten tmj Katja Koivukoski 040 533 8160. Pori. Tavoitteena on palvella lukijoita entistä paremmin. Päijät-Häme Piiritoimisto: Käyntiosoite Hämeenkatu 9 A 5. 050 577 0838, sami.porkka@ keskusta.fi. p. 12.6.2020 51 HENNA LAMMI SUOMENMAAN verkkosivut uudistuivat toukokuun lopussa. kerros, Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola. Keskustanaisten Pirkanmaan piiri: tmj Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere. 040 556 7262, kristiina.makivalkkila@keskusta.fi. Keskusta-kalentereita vuodelle 2020 on vielä myynnissä. Keskustanuorten tmj Kai Puro 040 837 9867, lappi@keskustanuoret. Sihteerit: kj:t ja py:t ilmoittakaa tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@ keskusta.fi. Satakunta Piiritoimisto: Piirin tmj Satu Tietari 050 405 7742 (satu.tietari@keskusta.fi), keskustanaisten tmj Tarja Kiviniemi 044 978 3929 (tarja.kiviniemi@keskusta.fi), nuorten tmj Juho Paavola 0440 336 588 (satakunta@keskustanuoret.fi). Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Myös piiritoimisto on suljettu. kerros, Kerava. klo 18 Hirvikosken koululla (Harjuntie 1631, Vastila). Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalan piiri peruu varotoimenpiteenä kaikki poliittiset tilaisuudet koronavirusepidemian vuoksi. Piiritoimisto on suljettu ja työtä hoidetaan toistaiseksi etänä. Toiminnanjohtajan tavoittaa p. Keskustakerhon sääntömääräinen vuosikokous ma 10.8. Pirkanmaa Piiritoimisto: Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere, 040 767 3419, pirkanmaa@keskusta.fi, www.pirkanmaankeskusta.fi. Piirin tmj Ari Maskonen, 045 854 6406, ari.maskonen@keskusta.fi, nuorten tmj Joonas Salmi, 044 751 4363, uusimaa@keskustanuoret.fi. – Kasvuluvut osoittavat, että hyvin toimitetulle poliittiselle journalismille on kysyntää. Se on toteutettu vahvistamalla juttujen sisällöllistä tasoa ja tuomalla uutisvirtaan uusia mielenkiintoisia sisältöjä, Määttä sanoo. Piiritoimiston henkilöstön työt jatkuvat normaalisti, mutta mahdollisuuksien mukaan etätyönä. Digilehden tilaajat, joilla on omat tunnukset Suomenmaan näköislehteen, pääsevät vanhoilla tunnuksilla lukemaan tuoreinta kuukausilehteä ja sen arkistoja. Koronatilanteen vuoksi fyysisiä tilaisuuksia ei pääsääntöisesti järjestetä. Käsittelyssä sääntömääräiset asiat. Keski-Porin paikallisyhdistyksen vuosikokous ma 15.6. Kuntayhdistyksen vuosikokous ke 24.6. Keskustanaisten tmj Mirja Stålnacke 040 534 4485, mirja49@ gmail.com. Kiireellisissä asioissa yhteys suoraan pj Tuukka Liuhaan (myös iltaisin ja viikonloppuisin): 045 674 8077, tuukka@liuha.fi. Piiritoimisto Apila suljetaan yleisöltä ja tilaisuuksilta. kontiola@keskusta.fi. Piiritoimiston henkilökunta siirtyy etätyöhön ja piiritoimisto on suljettu toistaiseksi. Muistathan toimittaa s-postiosoitteesi satu.tietari@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. Esimerkiksi maaliskuussa 2020 Suomenmaan jutut keräsivät lähes 550 000 katselua. Piiri suosittelee jäsenjärjestöjään tekemään saman päätöksen. Keskeytys koskee yleisötilaisuuksia sekä puolueen sisäisiä tilaisuuksia. Piiritoimiston henkilöstön työt jatkuvat normaalisti, mutta mahdollisuuksien mukaan etätyönä. Henkilöstön tavoittaa normaalisti puhelimitse ja sähköpostilla. pitkapaasi(a)keskusta.fi, kiitos. Puhelimella ja sähköpostitse saat yhteyden normaaliin tapaan, 050 5770838 ja sami.porkka@keskusta.fi. – Uudistuksella pyrimme parantamaan sivujen käyttäjäystävällisyyttä ja ulkoasua, Suomenmaan päätoimittaja Juha Määttä kertoo. Suomenmaan verkkokävijämäärät ovat olleet viimeisen vuoden aikana reippaassa kasvussa. Kirkonkylän py:n vuosikokous ti 16.6. fi. Toiminnanjohtajan työt jatkuvat normaalisti, mutta mahdollisuuksien mukaan etätyönä. Varmistathan paikallaolomme aina ennen tuloasi. Toimisto toistaiseksi suljettu koronavirusepidemian vuoksi. Taustalla on pitkäjänteinen kehittämistyö. Piirin tmj Jukka Sällinen 0400 930 483, Keskustanaisten Päijät-Hämeen piirin tmj Jaana Niemi 040 418 1150 ja Keskustanuorten tmj Emilia Päivänsäde 050 439 6822. Toimisto pääsääntöisesti avoinna ma–to, mutta kannattaa varmistaa paikallaolo soittamalla etukäteen
maaliskuuta 2020. Mikä niistä on Vuoden lintu 2020. Missä ajetaan tämän vuoden Kuninkuusravit heinä-elokuun vaihteessa. Missä on ja kuinka pitkä on Suomen pisin maantiesuora. 9. Mikä ja milloin katsotaan maailman ensimmäiseksi pandemiaksi. Vuoden linnut ovat yleensä vähentyneitä, harvalukuisia ja esiintymiseltään vajavaisesti tunnettuja lajeja. Myös ravit ovat pyörähtäneet käyntiin, tosin ilman katsojia, ilman yleisöä. Mikä vuosi: ensimmäiset Hornetit saapuivat Suomeen; Kiinan presidentti Jiang Zemin saapui vierailulle Suomeen ensimmäisenä Kiinan valtionpäämiehenä; Ruotsin kruununprinsessa täytti 18 vuotta; Amazon.com aloitti toimintansa internetissä. Voit tilata uutiskirjeen osoitteesta: http://tilaajakirje.suomenmaa.fi/ 9 2 7 4 8 6 1 2 7 8 3 6 3 5 9 9 3 8 2 4 7 3 7 8 2 9 1 4 7 2 8 6 3 1 4 9 2 5 7 4 2 7 8 5 3 1 6 9 9 5 1 6 2 7 4 8 3 6 3 4 7 8 5 9 2 1 7 1 9 2 3 6 5 4 8 5 8 2 4 9 1 3 7 6 3 7 6 5 1 4 8 9 2 2 9 5 3 6 8 7 1 4 1 4 8 9 7 2 6 3 5 3 9 9 5 6 7 2 2 7 4 3 1 6 5 1 6 1 2 8 6 5 8 1 2 3 4 8 5 6 8 1 2 5 4 7 3 9 9 5 3 8 6 7 2 1 4 2 7 4 9 3 1 5 6 8 4 9 8 5 1 3 6 7 2 1 6 5 7 9 2 8 4 3 3 2 7 4 8 6 9 5 1 8 1 2 3 7 5 4 9 6 7 3 9 6 4 8 1 2 5 5 4 6 1 2 9 3 8 7 9 2 7 4 8 6 1 2 7 8 3 6 3 5 9 9 3 8 2 4 7 3 7 8 2 9 1 4 7 2 8 6 3 1 4 9 2 5 7 4 2 7 8 5 3 1 6 9 9 5 1 6 2 7 4 8 3 6 3 4 7 8 5 9 2 1 7 1 9 2 3 6 5 4 8 5 8 2 4 9 1 3 7 6 3 7 6 5 1 4 8 9 2 2 9 5 3 6 8 7 1 4 1 4 8 9 7 2 6 3 5 3 9 9 5 6 7 2 2 7 4 3 1 6 5 1 6 1 2 8 6 5 8 1 2 3 4 8 5 6 8 1 2 5 4 7 3 9 9 5 3 8 6 7 2 1 4 2 7 4 9 3 1 5 6 8 4 9 8 5 1 3 6 7 2 1 6 5 7 9 2 8 4 3 3 2 7 4 8 6 9 5 1 8 1 2 3 7 5 4 9 6 7 3 9 6 4 8 1 2 5 5 4 6 1 2 9 3 8 7 1. 2. Kuinka vanha hän silloin oli. Onko Suomessa sukupuolineutraaleja liikennemerkkejä. Kenen suomalaisen, ammattilaisuransa jo lopettaneen, jalkapalloilijan ulkomaisia seuroja olivat Ajax, Barcelona ja Liverpool?. BirdLife Suomi valitsee lähes joka vuosi Vuoden linnun. Mikä Suomen kaupunki täyttää 470 vuotta 12. Sanna Marin on ollut nimitettäessään nuorin Suomen pääministeri, 34-vuotias. kesäkuuta 2020. Vuodenvaihteessa 2019–2020 Kiinassa alkunsa saanut koronaviruksen aiheuttama COVID-19 julistettiin pandemiaksi eli maailmanlaajuisesti levinneeksi epidemiaksi 11. 7. 10. Vihje: kuningas Kustaa Vaasa perusti sen 1550. Kuka on Marinin hallituksen iältään – 62 Tietotesti Missä ajetaan tämän vuoden Kuninkuusravit. vuotta – vanhin ministeri: Tuula Haatainen, Pekka Haavisto, Anna-Maja Henriksson, Jari Leppä vai Mika Lintilä. 4. Juho Kusti Paasikivi on ollut vanhin nimitettäessään pääministeriksi huhtikuussa 1945. kes äku uta ja sen muk aises ti noi n 50 uut ta liik enn em erk kiä tul ee van hoj en tila lle , u usi sta ei tun nis ta hah moj en suk upu olta , 7) Val tat ie 8, Kas kin en– När piö –Yl im ark ku, 19, 365 km , 8) 199 5, 9 ) Sei näj oel la, ei kat soj ia, mut ta TV ja radio hoi tav at kai ken yle isö lle , 10) Jar i Litm ane n. Punasotka, pikkutylli, peltosirkka, koskikara. 12.6.2020 52 Tilaa Suomenmaan päivittäinen uutiskirje ilmaiseksi sähköpostiisi! Uutiskirjeen kautta voit vaivatta seurata Suomenmaan verkkosivujen tuoreimpia uutisia. 3. 8. Iita-Maria Ahtiainen 1) rut to, joi sta ens im mäi nen Ant oni nuk sen rut to 164 –18 ja toi nen Cyp ria nuk sen rut to 250 –27 0, läh töi sin Kiin ast a ja Etio pia sta , 130 0-lu vun Mus ta sur ma oli myö s rut to, 2) Hel sin ki, 3) pel tos irk ka, muu t tuo ssa jär jes tyk ses sä ova t Vuo den lin nut 201 8– 201 6, 4) 74vuo tia s, 5) Pek ka Haa vis to, 6) uus i tie liiken nel aki tul i voi maa n 1. 6. 5
12.6.2020 53 Lataa Suomenmaan ilmainen uutissovellus Seuraa helposti verkkosivujen päivittäisiä uutisia, lue artikkeleita ja blogeja sekä selaa keskustan järjestöjen tuoreimpia tapahtumia.
Nyt tätä selviytymiskykyä vaaditaan erityisesti päätöksentekijöiltä ja eri etujärjestöjen edustajilta. On tärkeää huolehtia, ettei koronan vauhdittama digiloikka lässähdä. Tuntematon tulevaisuus mari kokko vieraskolumni. Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien kenttäjohtaja. Toki on vielä varhaista arvioida, miten pysyviä muutoksia on tulossa. Nyt on huolehdittava siitä, että yrityksiä ja työpaikkoja saadaan pelastettua. SIINÄ MISSÄ yrittäjien hyvinvointi heijastuu laajalle, niin sitä samaa tekee myös kansantalouden hyvinvointi. Mentäessä kohti tuntematonta tulevaisuutta täytyy olla päättäjillä kykyä ja halua puntaroida vaihtoehtoisia keinoja ja tarvittaessa päivittää kantojaan. Vai uskotko, että kaikki palautuu ennalleen. Ei siis ole kyse vain yrittäjästä ja hänen jaksamisestaan. YRITTÄJÄN HYVINVOINNILLA on vaikutuksia laajasti. Olemmehan ihmisinä erilaisia. Työllisyyspolitiikassa työvoiman saatavuuden rinnalla on taklattavana työpaikkojen tarjontaan liittyvät rajoitteet. Tilanne on tuntunut useasta hallitsemattomalta ja sekavaltakin. Viime kuukausina olen seurannut, miten korona on vaikuttanut moniin yrittäjiin niin taloudellisesti kuin henkisesti kohtuuttoman paljon. 12.6.2020 54 KORONA ON MUUTTANUT meidän elämäämme. Kevät on laittanut myös tarkastelemaan tuotantoketjujen maantieteellisiä sijainteja. Yrittäjän olemukseen liittyy sellainen piirre, että usein yrittäjä jaksaa vielä silloinkin, kun pitäisi osata jo hellittää. Kenenkään ei pitäisi sinnitellä tämän kaiken keskellä yksin. Opasta ilomielin suosittelen myös politiikan parissa työskenteleville ja luottamushenkilöille. Se, mitä tapahtuu lähiaikoina, on yritysten ja kansantalouden kannalta merkittävämpää kuin mitä tapahtuu vuosien päästä. Olemme reagoineet eri tavoilla ulkopuolelta tulleeseen äkkimuutokseen. Samalla on vauhditettava yritysten kasvupolkuja. Toisten enemmän ja toisten vähemmän. Suomeen voi palata tuotantoa, mutta vastaavasti vienti heikkenee, jos muissakin maissa tuotanto tulee lähelle. Tänä keväänä on tarvittu roppakaupalla kykyä säilyttää toimintakyky yllättävässä muutostilanteessa ja epävarmuuksien keskellä muullakin kuin yrittäjän arjessa. Ja tekee sen usein yksin. On myös katsottava eteenpäin. Monen toimeentulo on käynyt vaikeaksi. Se heijastuu yrityksen taloudellisen hyvinvoinnin lisäksi yrittäjän perheenjäseniin, työntekijöihin ja asiakkaisiin. Yrittäjäjärjestössä teimme Yrittäjän jaksamisoppaan kertoaksemme, että on tärkeää ymmärtää, milloin liika on todellakin ihan liikaa omassa elämässä. Osan jopa mahdottomaksi
Jos laskun eräpäivä osuu perjantaiksi, niin se on maksettu torstaina. Turha on puolison kauhistella kukkuraisia lautasia, tässä menevät vain perjantain ruuat jo torstaina. TÄSSÄ VAIHEESSA tiedotus pani parastaan. Absurdi ilmoitus tulevaisuuteen palaamisen hengessä meni sukkana läpi televisiouutisissa. Oikeasti se tarkoittaa sivuliikkeen, sivukonttorin, poliisiaseman, koulun ja sairaalan sulkemista. Alettiin siis säästää, ei toki katteensyöjiksi kutsutun Pasilan mafian palkoista eikä bonuksista. Tietoja käytetään tilausten hallintaan ja tilaajien palveluun. Ja perjantain läksythän tehtiin jo torstaina. Areenassa ja maksukanavilla näytetään malttamattomille vähintään perjantain jaksot jo torstaina. Ei hätää, perjantain kirjeet jaetaankin jo torstaina! Asiakaskokemukseni mukaan voidaan jakaakin, tosin se on edellisen viikon perjantain postia. Lehden saaja ja tilaaja voivat tarkistaa tietonsa Suomenmaan Kustannus Oy:n tilaajapalvelusta. En ihan ehtinyt kaksi kertaa päivässä suoritettavaan kirjeenkantoon, mutta kuutena päivänä viikossa -systeemiin kyllä. Menenpä viemään testikirjeen postiin torstaina. Jokainen maaseudulla asunut, miksei lähiöissäkin, on lukenut tiedotteen, jossa kerrotaan, kuinka palveluja parannetaan keskittämällä. Painopaikka Botnia Print Oy, ISSN 0356-3588 ULKOASUPÄÄLLIKKO MIKKO ERONEN 041 4539 554 VERKKOUUTISPÄÄLLIKKÖ HENNA LAMMI 045 6307 072 TOIMITTAJAT MERI ALARANTA-SAUKKO 044 2032 640 ANNUKKA KAARELA 044 7370 377 SANTERI LAMPI 044 7370 315 RISTO LUODONPÄÄ 040 8201 781 PAULIINA POHJALA 050 5450 915 PEKKA POHJOLAINEN 040 5357 674 SAMULI VÄNTTILÄ 044 7370 244 PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 040 7359 612 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ KATARIINA LANKINEN 050 5369 954 TIEDOTTAJAKURSSEILTA muistan kehotuksen olla rehellinen. Toki tarjouskahvin perään markettiin ajaneet ovat osasyyllisiä kauppakuolemiin. Ohjeet tietojen tarkistamiseen rekisteriselosteessa: www.suomenmaa.fi. Olen saanut elää lapsuuden, jolloin kauppojen palveluja ei ”parannettu”, vaan joka kylässä oli kauppa, useampikin. POSTI ON minulle rakas, entinen pitkäaikainen työnantaja. Älä mene perjantaina töihin, jos soittavat, niin sano, että teit perjantain työt jo torstaina. Rakennemuutos ei ole postin johdon vika, kirjeposti on vähentynyt dramaattisesti. Totta kai kyykytettiin työntekijät, ministereiden Rinne ja Paatero suosiollisella avustuksella, toki tunnetuin seurauksin heillekin. Sehän ei päde juuri missään, kuitenkaan. Jos ei näy, niin tietokoneen vika. Tilapäistä kuin 1950-luvulla säädetty autovero. Nyt tiedotetaan, kun tiistaijakelusta on käytännössä luovuttu, että kesällä ei jaeta myöskään perjantaisin. KÄYKÄÄMME postin viitoittamaa tietä. Kun palaan saman tien kotiin, on itse itselleni lähettämä kirje jo siellä, koska ”posti jakaa perjantain postit jo torstaina”. On tämä jo toteutunutkin. Posti ei ainakaan ole hukannut… Jari Nenonen Postin paluu tulevaisuuteen Ei hätää, perjantain kirjeet jaetaankin jo torstaina!. Luetaan mitä on lähetetty, ei kritiikin palaa, ei kyseenalaistamista. 12.6.2020 55 Pakina Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 6, 90150 Oulu Helsingin toimitus Osoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Suomenmaan Kustannus Oy Ilmoitusmyynti Arja Kylli 044 777 8710 arja.kylli@suomenmaa.fi, ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-13: 044 7778 710, sähköposti: asiakaspalvelu@suomenmaa.fi , Suomenmaan Kustannus Oy tallentaa ja käsittelee henkilötietoja
12.6.2020 56 koko maan äänenkantaja suomenmaa.fi Tilaajapalvelu: 044 7778 710 74 € / 12 kk 37 € / 6 kk Printti määräaikainen Printtilehden tilaus sisältää digitilauksen! 50 € / 12 kk 26 € / 6 kk Digilehti määräaikainen/kesto Nyt entistä tuhdimpi lukupaketti kerran kuussa! Heinäkuun lehdessä: Onko särki roskakalojen aatelia. Seuraava Suomenmaa ilmestyy 3.7.2020. Suomenmaa tutustui säilykesärjen tuottajiin