Suomenmaa 13.01.2017 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6 414880 073513 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 2 / 13.1.2017 / 4,80 ? Uuden riemun odotus Ben Zyskowicz toivoo Sauli Niinistön jatkavan presidenttinä Ajassa Liikenteen yhtiöittäminen puhuttaa Uutisanalyysi Ilmiöt Väyrynen leikkii keskustan jäsenyydellä Maakuntien rahat jaetaan uusiksi
Vankien määrä ja rikokset vähenevät. 24 2 13.1.2017. s. sisältö 13.1. 2017 Muurien takana Kriminaalipolitiikka on tehokasta
30 Karina Jutilan mielestä eliitin ylivoima ei saa kasvaa s. 12 13.1. 34 Vanhat urut saivat mestarin käsissä uuden elämän s. 6 Lapsena loistaneesta eurosta tuli ongelmateini s. 2017 3. 16 Kuntapolitiikan arvo säilyy, Henni Sippola uskoo s. 33 Tekninen haistaja ei pärjää huumekoira Lexin nenälle s. Yhä useammassa kodissa voidaan suhtautua tulevaisuuteen aiempaa luottavaisemmin. Antti Kaikkonen s
Vuosikymmeniä kestänyt keskustelu on siirtymässä teoriasta käytäntöön. Suomen kokeilu on herättänyt laajaa kiinnostusta Suomen rajojen ulkopuolellakin. Yksi heistä oli kurikkalainen pitkäaikaistyötön Juha Järvinen, joka oli menettänyt luottotietonsa konkurssissa. Hankkeen käytännön toteutuksesta vastaava Kela on saanut asiasta viime viikkojen aikana tuhansia yhteydenottoja eri puolilta maailmaa. Kokeilun idea on yksinkertainen. Kelan rekistereistä on poimittu 2?000 henkilöä, jotka saivat viime marraskuussa työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa. Heille maksetaan kahden vuoden ajan verottomana 560 euroa kuukaudessa tukea riippumatta siitä, saavatko he kokeilun aikana töitä. Käytännössä kokeilu tuottaa tietoa lähinnä siitä, miten perustulo vaikuttaa pitkäaikaistyöttömien käyttäytymiseen ja toimeentuloon. Kela lähetti joulun välipäivinä kirjeet kokeiluun valituille. Tapaus on mallisesimerkki pitkäjänteisen työn tärkeydestä politiikassa.. Selustani on turvattu ja minä voin vapaasti yrittää. Hänen kommenttinsa Ylelle ovat parasta mainosta hankkeelle. ??Perustulokokeilun myötä pystyn taas hyppäämään normaalielämään. Joka tapauksessa nyt saadaan konkreettista tietoa tulevien uudistusten pohjaksi. Vanhassa sananlaskussa kysytään, että kukas kissan hännän nostaa ellei kissa itse. Kokeiluun osallistuvan työttömän ei tarvitse joka kerta laskea, kannattaako tarjolla olevaa työtä ottaa vastaan. Oli onnekas sattuma, että juuri sanavalmis suurperheen isä Järvinen valikoitui perustulokokeilun kasvoiksi. Kahden tuhannen hengen otokseen osuu epäilemättä monenlaisia tapauksia, joille perustulon merkitys saattaa olla hyvinkin erilainen. perustettu 1908 . Päätoimittaja Juha Määttä Maria Seppälä Suurin ansio perustulokokeilun aikaansaamisesta kuuluu keskustalle. Pääkirjoitus Kokeilu siirtää perustulon teoriasta käytäntöön V uodenvaihteessa käynnistynyt perustulokokeilu merkitsee historiallista askelta Suomessa. Asiasta on puhuttu milloin perustulon, milloin negatiivisen tuloveron nimellä. Keskustan vaalivoiton jälkeen perustulokokeilu otettiin Juha Sipilän hallituksen ohjelmaan. Niinpä on paikallaan todeta, että suurin ansio perustulokokeilun aikaansaamisesta kuuluu keskustalle. Keskustan nuoriso- ja opiskelijajärjestöt kehittelivät ajatusta perustulosta jo 1980-luvulla. Puolueen ohjelmiin idea siirtyi seuraavalla vuosikymmenellä. Perustulo tarkoittaa osaltani sitä, että vapaudun or- 4 13.1.2017 jamarkkinoilta ja saan kansalaisuuden takaisin, Järvinen totesi Ylen haastattelussa. Järvinen on hyvä esimerkki henkilöstä, jota perustulokokeilu saattaa todellakin auttaa uuden elämän alkuun
Silloin niistä tulee osa todellisuutta. Ilkeä kirjoitus tuottaa pahaa mieltä sivullisillekin. Siksi vetäydymme ja vaikenemme. Se rohkaisee taas uusia kirjoittajia tulemaan mukaan ja sanomaan kantansa. ??Olisiko tässä nyt joku käänne tapahtumassa, kyselin toimituksessa. Koulun pihallakin kiusaajat saavat jatkaa niin kauan kuin hiljainen enemmistö seisoo sivussa ja pysyy hiljaa. Se enemmistö on kuitenkin aina niin suuri, että sen liikahtaminen saa muutoksen aikaan, vaikka ei kukaan yksittäinen ihminen tee sen ihmeempiä sankaritekoja. Pienikin oikeanlainen reaktio riittää. Pirkko Wilén takyky puuttuu? Kukaan ei tunnu tietävän, mikä auttaisi. Kaikki tämä on tarpeellista ja toivottavaa. kirjoittajien kanssa ei edes tarvitse ryhtyä kiistelemään. Ne myös alkavat muuttaa todellisuutta. Äsken vielä pidimme mahdottomana ajatuksena, että nykypäivän Suomessa ilmenisi poliittista väkivaltaa. Toimittajalta Mikään ei ole ?pelkkää puhetta? ?Ei haukku haavaa tee?, sanoivat esivanhemmat. Siinä he olivat väärässä. Ilkeä puhe haavoittaa. Riittää kun kertoo oman mielipiteensä. Sananvapaus kuuluu kaikille. Mutta jokaisella on myös vastuu sanomisistaan. Sanomisella pitää olla rajat. usein tekaistuilla nimillä esiintyvien . Jätämme yhä uudet foorumit pahaa oloaan huutavien ihmisten ja laskelmoidusti valheita, puolitotuuksia ja tahallisia väärinymmärryksiä latelevien trollien temmellyskentäksi. Moni ei enää halua lukea edes sanomalehtien nettisivuilla käytäviä keskusteluja. Olemme avuttomia. 13.1. Tähän saakka häijyt kommentit ovat aina lopettaneet keskustelun. Nyt olikin toisin. Mitä pitemmälle keskustelu jatkui, sitä useampi toi esiin maltillisia ja rakentavia mielipiteitä. Moni tuntui huomanneen, että hyökkääviä mielipiteitä esittävien itsevarmojen . Nyt kyselemme, mitä tapahtuu seuraavaksi. Mitä useammin sosiaalisessa mediassa tai baarin pöydässä hekumoidaan väkivallalla tiettyä väestöryhmää kohtaan tai toivotaan nimeltä mainitun ihmisen kuolemaa, sitä arkisemmiksi ja normaalimmiksi tällaiset asiat tulevat. Puhe, joka aikaisemmin hätkähdytti, ei enää tunnukaan miltään. Arvostelu, tiukka kritiikki, eri mieltä oleminen, omien näkemysten esiin tuominen ja niiden puolustaminen. 2017 5. Äärimmäinen ilkeys estää kaiken rakentavan keskustelun. Sanat eivät ole koskaan ?pelkkää puhetta?. Sanojen avulla tuomme ajatuksemme julki. Sivistyneessä yhteiskunnassa ihmiset pystyvät ne itse määrittelemään. Useimmiten. Mutta miten toimitaan niiden kanssa, joilta harkin- Vuodenvaihde toi pimeyteen hiukan valoa. Ensimmäistä kertaa huomasin, että Suomenmaan nettikeskustelussa ihmiset alkoivat puuttua katkerien ja vihamielisten kirjoitusten ketjuun
Tuhannet motivoituneet nuoret unelmoivat työpaikasta, siksi keski-ikäisten moraalinen velvollisuus on tehdä työnsä hyvin tai väistyä. Suomen tilanne ei Jutilan mukaan ole huono eikä hälyttävä, vaan huolestuttava. . Kohteena voi olla lasten harrastukset, puiston kunnostus, vanhusten virkistystoiminta tai jokin muu konkreettinen asia, joka herättää lahjoitushalukkuuden. Itse kukin voi Jutilan mukaan arvioida myös sen, kattaako oma työpanos työstä aiheutuvat kustannukset työnantajalle. Havahtuminen on Jutilan mukaan tarpeen aina, jos työpäivässä eniten kiinnostavat kahvi- ja ruokatauot, some ja nettilehtien lukeminen. . Suomi ei menesty, jos eliitin ylivoima ja etäisyys kansasta kasvavat, heikompien itsetunto heikkenee entisestään ja luokkakierto hidastuu. Valtio voisi tarjota verovelvollisille mahdollisuuden korvamerkitä pari prosenttia veroista itse valittuun kohteeseen, Karina Jutila ehdottaa. Yhteiskunta Loppu ahneudelle Suomen ongelmat eivät poistu ilman hyväosaisten ryhdistäytymistä, Karina Jutila sanoo teksti: Samuli Nissilä kuva: jari Laukkanen Jos riitelystä halutaan siirtyä yhteiskunnan rakentamiseen, ensimmäiseksi tarvitaan asennemuutos maan hyväosaisten joukossa, yhteiskuntatieteiden tohtori Karina Jutila kirjoittaa tuoreessa kirjassaan Pilaako eliitti Suomen? Iso osa suomalaisista on Jutilan mukaan pettyneitä, kyllästyneitä ja vihaisia. Tilanne ei muutu, jos eliitti katsoo heitä nenänvartta pitkin. Ylimielisestä asenteesta heikoimpia kohtaan seuraa, että luulot peittävät alleen faktat, yhteinen tietopohja puuttuu ja kompromissien rakentaminen on vaikeaa. . Käsillä voi olla yhteiskunnan murroskohta, josta ei pystytä palaamaan entiseen, kun katumus avaa silmät. Suomen ongelmat eivät Jutilan mukaan poistu ilman eliitin ryhdistäytymistä. Jos Veikkauksen johtaja kehtaa pyytää huikeaa palkkaa, asiasta päättävien on arvioitava, onko henkilö vaatimuksineen tehtävään sopiva ja onko tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa vastuullista antaa kyseisiä etuja. Tämä koskee hänestä erityisesti keski-ikäisiä. . Valtio voi tarjota verovelvollisille mahdollisuuden korvamerkitä pari prosenttia veroista itse valittuun kohteeseen. Jutilan mielestä yhtä helposti pitäisi voida maksaa vapaaehtoista lisäveroa kotikunnalle. lapset, työpaikka, auto ja kohtuullinen asuntolaina yhdistävät. Muistia on hyvä virkistää, jos neuvola, päivähoito, lapsilisä, peruskoulu, kirjasto, aurattu tie, uimahalli ja urheilukenttä ovat unohtuneet eikä menneiden sukupolvien työ tunnu missään. Hyväntekemisen pitäisi olla vaivatonta, e2- ajatuspajan johtajana työskentelevä Jutila sanoo. . Valtaosa meistä on nyt elämän hyvällä puolella . Nyt on sopiva aika kysyä keski-ikäisiltä yhteisestä vastuusta: Onko oikein vaatia yhteiskunnalta edelleen enemmän ja parempaa vai onko aika muuttaa näkökulmaa ja antaa takaisin isänmaalle? 6 13.1.2017 Mietinnän avuksi saatetaan Jutilan mukaan tarvita yhteiskuntavastuun kutsunnat, joissa kaikille 40 vuotta täyttäville esitetään lista siitä, mitä julkisin varoin rahoitettua jokainen on saanut ja mikä on sen hinta. . Hyväosaisten pitää ymmärtää tilanne. Hyvin pärjäävien on Jutilan mielestä otet- tava enemmän yhteiskuntavastuuta. Hyväosaisten pitää kantaa vastuuta ja ennakoida, mitä seurauksia teoilla ja puheilla on. . Mikä on teon hintalappu Suomelle? . Kuntapäättäjät nimeäisivät ennakolta, mihin ylimääräiset verot kunakin vuonna käytettäisiin. . Toivottavasti eliitissä ei sorruta odottelemaan, että ärtyneet kansalaiset lamaantuvat, vetäytyvät kiltisti katsomoon ja kärjistynyt ilmapiiri rauhoittuu ikään kuin itsestään.
2017 7. Kotikunnalle pitäisi voida maksaa vapaaehtoista lisäveroa. 13.1
Ajassa Sanottua Perustulo tarkoittaa osaltani sitä, että vapaudun orjamarkkinoilta ja saan kansalaisuuden takaisin. Juha Järvinen Ylellä Tällaista Suomi tarvitsee. Palveluita voidaan tuottaa niin, että ne eivät edellytä paikannusta. Berner uskoo, että palveluntarjoajien vä- lille syntyvä kilpailu pitäisi autoilijoiden kulut kurissa ja jopa alhaisempina kuin nykyään. Yksityistiet puolestaan jäisivät liikenneverkkoyhtiön ulkopuolelle ja niiden valtionavustuksista päättäisivät jatkossa maakunnat. Liikenneverkkoyhtiölle tulisi lakiin perustuva velvoite huolehtia koko väyläverkoston laadusta ja korjausvelan hoidosta. Berner kertoo saaneensa keskustan ken- tältä paljon kannustusta ja palautetta, jonka mukaan liikenneuudistus tarvi- taan, mutta se pitää valmistella huolellisesti. ??Vaikka julkisuudessa tulee paljon vastavoimia, niin minua on kannustettu rauhalliseen eteenpäin menemiseen ja uudistushengen ylläpitämiseen. Berner ei osaa vielä sanoa, pitäisikö parlamentaarisen työryhmän ryhtyä keskustelemaan liikenneverkkoyhtiön perustamisesta, kuten liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Ari Jalonen (ps.) on esittänyt. ??Tehdään ensin selvitys loppuun, kerrotaan siitä ja sitten katsotaan, millainen keskustelu syntyy ja miten asiaa viedään eteenpäin. Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan selvitys liikenneverkon kehittämisestä julkaistaan ensi viikon torstaina. Jari Laukkanen. Ei puhuta, vaan tehdään. Sittenpähän tiedetään, toimiiko perustulo. Annika Saarikko Facebookissa Näyttää muuten siltä, että perustulo myös yhdistää poliittista kenttää positiivisesti hallitusoppositio-rajan yli. Jos ei ole kiinnostunut muista palveluista, niitä ei tarvitse käyttää, Berner korostaa. Hän uskoo, että puheet seurantalaitteiden pakollisuudesta liittyvät aikaisempiin selvityksiin tienkäyttömaksuista. 8 13.1.2017 ??Nyt tilanne on kehittynyt huomattavasti. Sitä tarvitaan. Timo Koivisto Twitterissä Minua on kannustettu uudistushengen ylläpitämiseen. Uudistus tehdään 30?40 vuotta eteenpäin kantavaksi, liikenneministeri Anne Berner (kesk.) sanoo suunnitelmasta yhtiöittää valtion väylät. Berner: Autoilijoiden seurantaa ei tarvita Pauliina Pohjala Valtion liikenneverkkoyhtiöstä on liik- keellä paljon väärää tietoa, liikenneministeri Anne Berner (kesk.) sanoo. Autoilija voisi valita kuukausiperusteisen tiemaksun, mutta kilometriperusteisen maksun valitseminenkin onnistuisi Bernerin mukaan niin, että auton, saati sen ajajan, paikannusta ei tarvita. ??Minä en ole koskaan sanonut, että seurantaa tarvitaan, hän sanoo. ??Pakollista on vain jonkinlainen aikaan perustuva perusmaksu
Finpron mukaan ministeriöt tai ministerit eivät valikoi osallistujia. Sipilä kertoi miettineensä Chempoliksen mukanaoloa, kun sai eteensä listan Intian matkan osallistujista. . Se olisi itse asiassa ollut aika kova toimenpide, Sipilä sanoi tiistaina Ylen A-studiossa. Ohjelmassa Julkisen sanan neuvoston ex-puheenjohtaja Risto Uimonen kysyi mitä olisikaan tapahtunut, jos Sipilä olisi vaatinut yritystä pois matkalta. ??Chempolis on vuonna 1995 perustettu yritys, joka on tekemässä läpimurtoa Intiaan. Toivotaan, että Chempolis onnistuu. Santeri Kirkkala Twitterissä Ajassa Jääviydessä ongelma ei ole suku tai ystävät. Luovuus ei ole paikkasidonnaista ja teollisuuttakin tarvitaan. Myös sen hiljaisen enemmistön ja myös niiden, jotka eivät kuulu samanmielisten kuplaamme. Kirjoittajat toivottavat maahantulijat tervetulleiksi. Mukana oli myös biojalostusteknologiayhtiö Chempolis, josta Sipilän lapset omistavat viiden prosentin osuuden sijoitusyhtiönsä Fortel Investin välityksellä. Matkan päätteeksi Chempolis ilmoitti rakentavansa Intiaan 110 miljoonan euron biojalostamon. Vienninedistämismatkojen tar- Ministerit eivät voi Finpron mukaan valita yrityksiä, jotka osallistuvat vienninedistämismatkoille. koitus on avata suomalaisille yrityksille mahdollisuuksia. Vuonna 2016 Finpro järjesti 41 Team Finland -matkaa, joille osallistui 568 yritystä. Vallankäyttäjän itse havaittava sidokset ja toimittava, jos intressit tulevat virkatontille. Matti Vanhanen Facebookissa Salla Vuorikoski Twitterissä Punit Paranjpe/Lehtikuva Kutsu yli 40?000 yritykselle henna lammi Viime päivinä on kohistu päämi- nisteri Juha Sipilän (kesk.) helmikuisesta vienninedistämismatkasta Intiaan. Kolmipäiväiselle matkalle osallistui edustajia 17 yrityksestä ja organisaatiosta. Viime vuonna yli 40?000 yritystä sai Finprolta kutsun osallistua matkalle. Naiiveja emme kuitenkaan halua olla ja maassa on toimittava maan tavalla. Pamfletissa esitetään ulkomaalaisen työn tarveharkinnasta luopumista ja matalan kynnyksen työmarkkinoiden luomista Suomeen. Keskustalainen visio aikamme haasteisiin . Vai pystymmekö löytämään yhdistäviä tekijöitä myös silloin, kun olemme eri mieltä poliittisesti? Kysymykset esittää Edistysmielisen keskustapolitiikan yhdistyksen (EKY) tuore pamfletti. 2017 9. tuloerot, maahanmuutto ja kaupungistuminen -pamfletissa kaivataan kaupunkipolitiikkaa, joka pohjautuu ihmisten oikeudelle vapaasti valita asuinpaikkansa. . Suomen ei pidä luoda vastakkainasettelua kaupunkien ja alueiden välille, yhdistys paaluttaa. 13.1. Valitsemmeko kasvavan jakautumisen ja kulttuurikonfliktien tien. Olisiko pääministeri voinut vetää poliittisen tukensa Chempolikselta pois? Jari Laukkanen ?Kaikki alkaa luottamuksen rakentamisesta? Anja Manninen Suomi on tienhaarassa. Sen ovat keskustelujen pohjalta toimittaneet EKY:n puheenjohtaja Kristo Lehtonen ja varapuheenjohtaja Harriet Lonka. Pamfletin mukaan kaikki alkaa luottamuksen rakentamisesta. . Tärkeintä on onnistua kotouttamisessa. . Sanottua Vienninedistämismatkoja ei saisi tehdä ollenkaan, koska pienessä maassa on pienet piirit, ettei vahingossa auteta ketään. Suomen on tähdättävä bioenergian teknologian toimittajana maailman huipulle. Me emme voi oppia toisiltamme, ennen kuin lakkaamme huutamasta toistemme ohitse ja opimme kuuntelemaan toistemme sanoja. Tein arvion, että minulla ei ole perusteita vaatia yritystä pois listalta. Luonnonvaroja ei voi koskaan korvata biteillä
Myös Keminmaan keskustaseuraa täytyy kuulla ennen erottamista. Väyrysen jäsenyyteen keskustan europar- lamenttiryhmässä uuden puolueen perustaminen ei vaikuta. Keskustan sääntöjen mukaan ?Euroopan parlamentin Keskustan valtuuskunnan muodostavat Euroopan parlamentin jäsenten vaalissa Suomen Keskusta r.p:n ehdokaslistoilta valittavat parlamentin jä- Eeva Kärkkäinen Kimmo Haimi Puolue ei voi antaa. ei puolue, piirijärjestö tai kunnallisjärjestö. Väyrysen kotiyhdistys, Keminmaan kes- 10 13.1.2017 kustaseura, on kuitenkin keskustakonkarin itsensä komennossa ja Väyrynen on ilmoittanut, ettei paikallisyhdistys aio tehdä päätöstä erottamisesta. Lisäksi vaaditaan kaikkien kolmen tason keskinäistä konsultaatiota ja lausuntoja. ansioituneillekaan jäsenilleen erivapauksia. Uutisanalyysi Väyrynen koettelee keskustaa Kunniapuheenjohtajan ero puolueesta on pitkän tien päässä Paavo Väyrysen kansalaispuolueen rekisteröinti puoluerekisteriin aiheuttaa keskustalle päänvaivaa. Kunniapuheenjohtajan erottaminen keskustasta ei ole pikkujuttu, vaan näyttää vaativan pitkällisen prosessin, jollaista puolue ei ole ennen kokenut. Keskustan sääntöjen mukaan puolueen jäsen voidaan erottaa paikallisyhdistyksestä, jos tämä toimii puolueen sääntöjä, päätöksiä tai ohjelmaa vastaan tai herättää toiminnallaan pahennusta tai vahinkoa. Uuden, keskustan kanssa valtakunnallisissa vaaleissa kilpailevan puolueen perustaminen ja sen jäsenyys täyttävät perusteet. milloin jakanut kahvia räntäsateessa, milloin ilmapalloja eurovaalikampanjoinnissa. Muistaakohan jäsenyytensä kanssa leikkivä Väyrynen tätä puolta, sitä moni nyt miettii. ole täyttä varmuutta, kuinka asia hoidetaan. On mahdollista, että paikallisyhdistys täytyy erottaa keskustasta erikseen kaikilla tasoilla, joilla se puolueeseen kuuluu: kunnallisjärjestössä, piirijärjestössä ja puolueessa. Päätökset tehdään kunkin järjestön yleisessä kokouksessa. Puolue ei voi antaa ansioituneillekaan jäsenilleen erivapauksia. Keskustan puoluejohto ja Keminmaan kunnallisjärjestö ovatkin tulkinneet, että Väyrynen on perustaessaan oman puolueen eronnut keskustasta. Juridisesti asia ei ole näin selvä. Keskustan sääntöjen mukaan päätöksen henkilön erottamisesta tekee paikallisyhdistys . Keskustan vaihtoehdoksi näyttää jäävän paikallisyhdistyksen erottaminen puolueesta. senet sekä ne jäsenet, jotka Euroopan parlamentissa toimiva Keskustan valtuuskunta hyväksyy jäsenikseen.? Niinpä Väyrynen kirjoittaa toistaiseksi myös Suomenmaan Täällä Bryssel -palstalla. Tapaus on ainoa laatuaan, eikä puolueessa Keskustalaiset toteavat usein, että puolueelle annetaan, mutta siltä myös saadaan. Vuosikymmenet politiikassa mukana ollut Väyrynen on pannut keskustan ja Suomen hyväksi likoon uskomattoman määrän työtunteja. Toisaalta lähes jokainen keskustalainen on jossain vaiheessa tehnyt hartiavoimin töitä Väyrysen puolesta
Rokote ei anna hyvää suojaa, jos henkilö on yli 65-vuotias tai hänellä on influenssalle altistavia perussairauksia. Sen ennustetaan kasvavan lähivuosina vain yhden prosentin vuosivauhtia. Päällimmäisenä on ajatus tehdä hankinnat ylimääräisellä velkarahalla, mutta tässä ongelmana on EU: n ja euroalueen budjettikuri. Vaikeudet puolustusvoimien hankintojen ra- hoittamisessa aiheutuvat heikosta talouskasvusta. Tähän liittyviä ideoita jo kehitellään. Matti Vanhanen esitti arktisen joukko-osaston perustamista EU:lle. Influenssaa sairastavan tulee yskiä paperinenäliinaan ja pestä käsiä saippuavedellä. 13.1. Pisaroiden leviäminen voidaan tehokkaasti estää yskimällä esimerkiksi paperinenäliinaan. Miten parhaiten varjelemme itseämme tartunnalta ja estämme taudin leviämisen, jos olemme itse sairaita? Kuumeisen, hengitystieoireisen henkilön tulisi pysyä kotona ja näin välttää taudin levittämistä esimerkiksi kaupassa, kulkuneuvoissa, koulussa tai tarhoissa. Vaikutus on ollut päinvastainen: kuihtuva talous on heikentänyt Suomen mahdollisuuksia huolehtia maanpuolustuksen tarpeista. Lehtitietojen mukaan hallitus- ja oppositiopuolueet ovat neuvotelleet ilmavoimien ja laivaston tulevista hankinnoista. Arvioiden mukaan ainakin noin 10 miljardiin euroon nousevia kauppoja ei kyetä sijoittamaan budjettikehyksiin. Talouden takkuaminen puolestaan johtuu pääasiassa eurojäsenyydestä. Suomen kansantalous on edelleen noin viisi prosenttia pienempi kuin vuonna 2007. Näiden aiheuttamia tauteja kutsutaan flunssaksi. Pitäisikö suomalaistenkin ryhtyä käyttämään kasvomaskeja, ettei flunssa leviäisi ihmiseltä toiselle? Ei tarvitse. Huippu saattaa olla vielä edessä. Henkilö sairastui, vaikka oli ottanut rokotuksen. Eikö rokotus olekaan takuuvarma, infektiolääkäri Hannu Syrjälä OYS:n infektioiden torjuntayksiköstä? Kausi-influenssaan voi sairastua rokotteesta huolimatta. Näiden henkilöiden lähipiirin rokottaminen onkin tärkeää. Rokote antaa suojaa influenssaviruksia vastaan. Julkisen sektorin vuotuiset tulot olisivat noin kaksi miljardia euroa nykyistä suuremmat. Lukuja sopii verrata puolustusvoimien hankintojen aiheuttamiin kustannuksiin. Rahapulassaan Suomi on ollut innokkaimpien jäsenmaiden joukossa kehittämässä EU:n yhteistä puolustusta. Influenssa tarttuu joko pisara- tai kosketustartuntana. puolustuksen perusta Suomen jäsenyyttä euroalueessa perusteltiin turvallisuudella. Viime vuonna sen sai reilut 1 400 ihmistä. Tämä oli harhaanjohtavaa propagandaa. Jäsenyys ei ole parantanut Suomen turvallisuutta. Täällä Bryssel Talous . Tänä vuonna se on viime vuotista rajumpi: THL:n mukaan A-influenssan on saanut noin 7?100 ihmistä. Nekin olisivat lainarahaa. Suomi on myös tukenut ajatusta tiivistetystä puolustusyhteistyöstä, joidenkin jäsenmaiden kesken. Tähän muuntuneeseen virukseen rokote ei anna kunnon suojaa. Rokotteesta huolimatta voi sairastua influenssaan, mutta tauti on yleensä lievempi kuin ilman rokotetta sairastettu influenssa. Mihinkähän sitä käytettäisiin? Paavo Väyrynen Europarlamentaarikko Maria Seppälä Suoraan kysyen Käsien pesu kasvomaskia parempi flunssasuoja Anja Manninen Influenssakausi on jälleen menossa. Kasvu on velkavetoista. Sekä valtion, kuntien että kotitalouksien velkataakka kasvaa kovaa vauhtia. Ruotsin kansantalous on kasvanut samana ajankohtana runsaat kymmenen prosenttia, ja se kasvaa edelleen noin kolmen prosentin vuosivauhtia. Jos Suomen kansantalous olisi kasvanut osapuilleen Ruotsin tahtiin, kansantulomme olisi nyt 25?30 miljardia euroa suurempi, ja julkisen sektorin käytössä olisi vuosittain 12?15 miljardia nykyistä enemmän rahaa. Menossa olevalla influenssakaudella yhteiskunnassa kiertävä influenssavirus on ns. 2017 11. Eri vuosina influenssatyypit vaihtelevat. kausi-influenssatyyppiä (H3N2). Alkuun kiersi rokotetta vastaavaa influenssavirusta, mutta epidemian edetessä on todettu myös muuntunutta, uutta virusta. Puolustusvoimien hankintoja on ajateltu voitavan rahoittaa EU-varoilla. Rokote ei suojaa muilta hengitystieinfektioita aiheuttavilta viruksilta
Yhteisvaluuttaan liittymisestä kansanäänestystä vaatineen keskustan puheenjohtaja Esko Aho huomautti pääministeri Paavo Lipposelle (sd.), että ilman mahdollisuutta käyttää valuuttakurssin muutosta 90-luvun alussa Suomen kansantuotteen romahdus olisi ollut kaksinkertainen. Lipponen keskittyi syyttämään Ahoa ja keskustaa devalvaatiokortilla pelaamisesta ja mörköjen maalailusta seinille. Historia on tältä osin ollut armollisempi Ahon kuin Lipposen argumentaatiolle. Onko euroon liittymisestä ollut sitten Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa? Yksiselitteistä vastausta ei ole, joskin Helsingin Sanomissa hiljattain aiheesta haastatelluista 29 asiantuntijasta 14 edusti haittapuoluetta ja kahdeksan hyötyjiä. Loput eivät osanneet sanoa, ja parikin ekonomistia muistutti Maon Kiinan pääministerin Zhou Enlain arviosta Ranskan vuoden 1789 suuren val- 12 13.1.2017 lankumouksen vaikutuksesta länsimaiden kehitykseen: ?Liian aikaista sanoa?. Yleinen näkemys ja vahvin argumentti euroa vastaan joka tapauksessa on, että omalla kelluvalla valuutalla Suomi olisi elpynyt taantumasta nopeammin. Ekonomisteista eurokriittisimpiin kuuluva emeritusprofessori Vesa Kanniainen on katsonut vain Saksan hyötyneen eurosta. Kanniaisen mielestä matalat korot ovat ongelmien lähde, ja johtaneet asuntomarkkinakupliin ja valtioiden velkaantumiseen. Ongelmien mahdollisuus tiedettiin kyllä, ja puhuttukin niistä oli, syvästi velkaantuneiden maiden rahaliitolle aiheuttamia uhkia myöten. Myös markan devalvointimahdollisuuden menetyksestä kannettiin huolta. Nokia-huumassa jäivät ilmeisesti työmarkkinoilla tekemättä ne uudistukset, joita jäsenyys rahaliitossa olisi edellyttänyt. Näihin ongelmiin eurosta ei ollut apua, kun koko Eurooppa suistui talouskriisiin ja taantumaan. Matala inflaatiokaan ei ole hänen mielestään EKP:n rahapolitiikan ansiota vaan globalisaatiosta johtuvaa. Suomen kotikutoisista, teolliseen ra- kenteeseen tai työmarkkinajärjestelmään liittyvistä ongelmista ei kuitenkaan kannata syyttää euroa. Mennyttä Nokia-Suomea euro palveli vielä ruusuisella 2000-luvun alkupuolella oikeastaan hyvin, ja kruunumaa Ruotsinkin kyydissä pysyttiin. Euro alensi korkotasoa tuntuvasti ja sen tuoma valuuttariskien pienentyminen sujuvoitti ja tuki kauppaa. Käänne huonompaan tapahtui, kun sekä metsäteollisuus että teknologiajätti Nokia alkoivat ajautua vaikeuksiin samalla, kun palkat olivat nousseet ja maan taloutta oli kuumennettu roimin veroalennuksin. Teollisuutensa mahdin ja monipuolisuuden ansiosta Ruotsi pelaa yhä ja vastakin eri sarjassa kuin Suomi. Pekka Pohjolainen. Suomen talouskasvu sammahti pitkiksi ajoiksi, kun rakenteelliset ongelmat paljastuivat, mutta niihin ei löydetty enää omasta pakista lääkkeitä. Sellaiseksi kehitettiin lopulta pääministeri Juha Sipilän (kesk.) työmarkkinaosapuolilta rutistama kilpailukykysopimus. Nykyvelallinen saattaisi myös järkyttyä markka-aikojen korkeista ja turbulenteista koroista. Ruotsiakaan ei kannata kadehtia liikaa, sillä länsinaapuri menestyy pikemminkin kruunusta huolimatta kuin sen ansiosta. Uutisanalyysi Hyvien aikojen valuutta Euro toimi Nokia-Suomessa hyvin, sen jälkeen huonommin Vuodenvaihteessa 15 vuotta sitten Suomessa jätettiin jäähyväisiä vuodesta 1860 palvelleelle Suomen markalle. Silloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok.) osti suorassa tv-lähetyksessä kahvit Hotelli Presidentissä euroilla ja onnitteli samassa aikavyöhykkeessä ennen muita käteiseen euroon ehtinyttä Kreikkaa. Harva taisi aavistaa, millaisiin vaikeuksiin unioni vielä euron ja siihen kelpuutetun Kreikan kanssa joutuisi. Tuloksia odotellaan lähivuosina. Onko joitakin vuosia sitten jo melkein kaatuneesta eurosta sitten pysyväksi ratkaisuksi? Suomi tuskin on ainakaan ensimmäisenä yhteisvaluutasta lähdössä minnekään, vaikka Paavo Väyrynen kuinka jaksaisi pitäisi kamiinaa lämpimänä. Eroamiseen ei ole olemassa mitään tiekarttaa eikä mekanismia, eikä yhteisestä pöydästä poistumista hyvällä katsottaisi. Markkanostalgian vallatessa voi olla hyvä joskus myös muistaa, kuinka turhauttavia toistuvat devalvaatiot aikanaan olivat, kun kustannuskilpailukykyyn työmarkkinoilla syntyneitä kupruja jouduttiin oikomaan valuutan arvoa alentamalla. Vientiteollisuudelle lääke toimi, mutta kotimaiselle kulutukselle ja tavalliselle kansalaiselle se oli katkeraa kalkkia
Pentti Nissinen/Is/Lehtikuva Valtiovarainministeri Sauli Niinistö esittelee Rahapajassa Suomen ensimmäistä eurokolikkoa 9. 2017 13. syyskuuta 1998. Harva taisi aavistaa, millaisiin vaikeuksiin unioni vielä euron kanssa joutuisi. 13.1
Lausuntoja tuli kaikkiaan 755. Vehviläinen kirjoittaa blogissaan, että maakuntien rahoitus perustuu valtaosin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) määrittämien sosiaali- ja terveydenhuollon tarvetekijöiden ja väestön ikärakenteen pohjalle. ??Näiden tekijöiden painoarvo on yhteensä noin 86 prosenttia kokonaisuudesta. Palaute johti Vehviläisen mukaan muutoksiin ja tarkennuksiin. . Sanotaan näin, että menopuolella on selkeää kasvupainetta olemassa, hän muotoilee. Vaikka harvan asutuksen kriteeri helpottaa lappilaisten tilannetta, sote-budjetin ennakointi on Riipin mukaan muita maakuntia haastavampaa. . Kun uusi maakunta aloittaa, niin uskon, että näiden päällekkäisyyksien osittaisella purkamisella ja työnjaolla saadaan säästöjä aikaiseksi, Kuuva arvelee. Selvityksen mukaan Etelä-Savossa sote-palvelujen menot ovat melkein tuhat euroa suuremmat asukasta kohti kuin esimerkiksi Uudellamaalla. Kuuva kertoo, että keskustelu toimintojen tehostamisesta ja sairaaloiden välisestä työnjaosta on jo aloitettu. . Turistimaakunnassa vaihtelua ja muuttujia on niin paljon. Tämä käy ilmi aluetutkija Timo Aron tekemästä yhteenvedosta (HS 31.12.). Etelä-Savon valtiolta saama asukaskohtainen rahoitus näyttäisi tippuvan 14 13.1.2017 uudistuksen jälkeen noin sata euroa pienemmäksi nykytilanteeseen verrattuna. Tieto pienentyvästä rahapotista on otet- tu maakunnassa vastaan suhteellisen rauhallisesti. . puolelle hyvän ennakoinnin ansiosta. Lindellin mukaan toimintojen tehostaminen on aloitettu jo vuosia sitten. ??Erikoissairaanhoidon palvelut tuotetaan maan edullisimmilla hinnoilla. Sairaanhoitopiirillä on ollut myös hyviä virkamiesjohtajia, jotka ovat osanneet katsoa myös tulevaisuuteen, hän suitsuttaa. . Näitä ovat muun muassa asukasmäärä ja -tiheys, ikärakenne, terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon palvelutarve sekä vieraskielisten asukkaiden määrä. Osa tulevista 18 maakunnasta menettää rahaa nykyiseen verrattuna, osa voittaa. Verotusoikeus pitäisi saada maakunnille mahdollisimman nopeasti.. Saman vuoden aikana maakunnan sote-palvelujen piirissä oleva väkimäärä voi vaihdella 100 000:n ja 180 000:n välillä, hän heittää. Riipi haluaisi rahoituskehityksen kulkevan jatkossa kohti entistä laajempaa itsehallintoa. . Esimerkiksi kuntia koskevasta veroprosentin rajoittamisesta luovuttiin, maakuntien ja kuntien väliseen tehtäväjakoon lisättiin joustavuutta ja maakuntien velvoitteita valtakunnallisten tukipalveluiden käyttöön lievennettiin, Vehviläinen luettelee. Maakunnilla ei ole ainakaan uudistuksen alkuvaiheessa verotusoikeutta. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integrointi on tärkein tavoite varmasti joka alueella. Lisäksi olemme pystyneet järkevästi tekemään investointeja. Etelä-Savon tilanne esimerkiksi perinteisten kansansairauksien osalta ei ole sen huonompi kuin muuallakaan Itä- ja Pohjois-Suomessa. . Täytyy myöntää, että ensin säikähdin. Mutta kun tutustuin tarkemmin perusteisiin, niin selittäviä tekijöitä täältä löytyy, keskustan Mikkelin kunnallisjärjestön puheenjohtaja Niina Kuuva kommentoi. Kuuva kertoo, että heillä on pienellä alueella kaksi sote-kuntayhtymää, Mikkelin ympäristön Essote ja Savonlinnan Sosteri. Kun mukaan lasketaan kuntien tulevat valtionosuudet ja asukastiheyteen liittyvän kriteerin muutos, suurimmaksi häviäjäksi nousee Etelä-Savo. Työ jatkuu täälläkin, eikä varaa ole jäädä tyytyväisenä paikoilleen. Suomen pohjoisin maakunta Lappi näyt- täisi selviävän sote-rahoituksen muutoksista kohtuullisen vähin vaurioin. Maakuntajohtaja Mika Riipi ei suuntaa kuitenkaan täysin levollisin mielin katsettaan kohti vuoden 2019 uudistusta. . Hallinnossa on tällä hetkellä päällekkäisyyksiä, ja molemmissa paikoissa tehdään kalliita operaatioita ja leikkauksia. . Ilmiöt Joku voittaa, toinen häviää Sote-rahoitus ei ole helppo rasti maakuntakartalla Teksti: Risto Luodonpää Sosiaali- ja terveysministeriö julkisti joulun alla alustavat laskelmat maakuntien käyttöön tulevista rahasummista vuoden 2019 isossa uudistuksessa. Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen (kesk.) mukaan kriteereissä otettiin huomioon myös laajalta lausuntokierrokselta saatu palaute. Jyväskylään nousevan uuden keskussairaalan peruskivi muurataan ensimmäinen helmikuuta, Lindell huomauttaa. Lindellin mielestä ministeriön rahoituskriteerit kohtelevat eri maakuntia kutakuinkin oikeudenmukaisesti. . Ne saavat rahoituksensa valtiolta sekä lisäksi asiakas- ja käyttömaksuina. Maakuntien välisiä eroja tasataan erilaisilla kriteereillä. Eniten huolettaa se, että väestön keski-ikä on valtakunnan korkein. Ikääntymisen voisi huomioida rahoituskriteereissä vielä enemmän, Kuuva viestittää päättäjien suuntaan. Maakuntarahoituksen suurimpia voittajia nykyiseen tilanteeseen verrattuna ovat Pohjois-Pohjanmaa ja Keski-Suomi. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja Leila Lindell näkee oman alueensa päätyneen muu- tosselvityksessä ?siniselle
2017 15. Maakuntien rahoituksen muutos siirtymäajan jälkeen 2016 tasossa (?/asukas) (Lukuihin eivät sisälly valtionosuuksissa tapahtuvat oletetut muutokset) lappi Pohjois-Pohjanmaa -4? 157? 52? Kainuu Pohjanmaa -61? -111? Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala 29? Keski-Suomi Satakunta -81? Pirkanmaa Etelä-Savo 8? Kanta-Häme 111? -91? Etelä-Karjala 34? 2? -19? Kymenlaakso Uusimaa 147? 138? Päijät-Häme Varsinais-Suomi 37? -48? Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö Keski-Pohjanmaa -81? 13.1
Tullin huumekoira Lexi vainusi marraskuussa 2015 Etelä-Euroopasta tulleesta rekasta yli sata kiloa amfetamiinia ja kokaiinia. Ilmiöt 14 miljoonan euron nenä Koirat ovat tullille korvaamattomia Teksti: Annukka Kaarela Kuva: Arvo Vainionpää/Tulli Se oli aivan tavallinen marraskuinen maanantai Vaasan satamassa. Tullitarkastajat päättivät keskittyä sinä päivänä laivassa tulevaan raskaaseen liikenteeseen. Yksi rekka-autoista oli matkalla Etelä-Euroopasta Ruotsin kautta Suomeen. Sillä välin kun kollega puhutti rekan kuljettajaa, Hagström ja hänen ohjaamansa tullikoira Lexi ryhtyivät tarkistamaan ajoneuvoa ulkopuolelta. Lexi kiersi autoa rauhalliseen tyyliinsä, kunnes pysähtyi ja tökkäsi kuononsa sen kylkeen. Ehti se vähän jo lihoakin, kun sai niin paljon herkkuja, Hagström tunnustaa. Muiden tullikoirien tavoin Lexi asuu ohjaajansa perheensä. Se tykkää pehmoleluista, ja jos se on yksikseen kotona, se seurustelee niiden kanssa.. 4,5-vuotias labradorinnoutaja on Hagströmin mukaan pirteä, tottelevainen ja seurallinen koira. ??Mukava kotikoira. Joskus rekan sisäpuolelle vilkaistaan, ja tyhjänä se saa jatkaa matkaa. Mutta koska koira sen niin vahvasti ilmaisi, rekka päätettiin tarkastaa sisältäkin, hän kertoo. Kätköstä paljastui 104 kiloa amfetamiinia ja kolme kiloa kokaiinia. Koira palkittiin saavutukses- taan joulukuussa ensimmäisenä Vuoden Tullikoirana. Löytöä juhlittiin myös heti tuoreeltaan Vaasassa esimiehen tarjoamilla kakkukahveilla. Tullitarkastaja Johan Hagström kävi kollegansa kanssa läpi tulevan päivän työtehtäviä. Satamaan oli saapumassa matkustajalaiva Ruotsista. Hagström ja hänen kollegansa päättivät ohjata kuskin ja apukuskin valvontatilaan ja tarkastaa ajoneuvon myös sisäpuolelta. 16 13.1.2017 Se kannatti. Lexi löysi tyhjänä olleen perävaunun lattiasta luukut, joiden alle oli kätketty lukuisia paketteja huumausaineita. Hagströmin mukaan oli pienestä kiinni, että salakuljetusyritys olisi jäänyt paljastumatta. ??Ensinäkin rekka oli tyhjä. Niiden arvo katukaupassa olisi ollut yli 14 miljoonaa euroa. Ilman Lexiä Suomen suurin huumetakavarikko olisi jäänyt todennäköisesti tekemättä. Hagströmin mukaan sankari verotti kakusta oman osuutensa nuolaisemalla päältä enimmät kermat pois. ??Se sai myös makkaraa, koiranluuta ja kaikennäköistä koirannamua
Tullin koirakoulun rehtorin Ari Niemisen mukaan määrä on pysynyt ?laihoinakin vuosina. Peruskurssin hyväksytysti suorittaneet koirat siirtyvät työelämään noin 1,5-vuotiaina. Tullikoirilla ei ole virallista eläköitymisikää, vaan työssä voi jatkaa niin kauan kuin motivaatiota ja terveyttä riittää. Keskiarvo on kahdeksan vuotta. Yksi kymmenestä tullikoirasta eläköityy erilaisten vaivojen takia ennen aikojaan. jokseenkin samana. ??Toimimme niillä pelimerkeillä, mitkä meille annetaan ja koetamme käyttää ne niin tehokkaasti kuin mahdollista. Kylmät olosuhteet altistavat loukkaantumisille, samoin liukkaat lattiat, joita esimerkiksi lentokentillä kuljetaan. Niemisen mukaan tullissa mietitäänkin aktiivisesti, miten koirien työuraa saataisiin jatkettua. ??Koirien työhyvinvointi, lihashuolto ja lämmittely korostuvat. Lisäksi tullilla on muutama savukekoira, ja ensimmäinen ase- ja räjähdekoira on koulutettavana. Suurin osa koirista on labradorinnoutajia. Tullissa on huomattu, että ne kypsyvät usein muita rotuja nopeammin ja voivat aloittaa erikoisetsintäkoulutuksen varhain. Tullilla ei ole omaa jalostustoimintaa, vaan koiranpennut hankitaan yksityisil- tä, kotimaisilta kasvattajilta. 2017 17. Siitä noin 95 prosenttia menee ohjaajien palkkoihin. Vuoden Virkakoirat 2016 Vuoden Rajakoira Ceppo Vuoden Poliisikoira Börje Vuoden Sotakoira Indy Vuoden Vankilakoira Swat Yksi kymmenestä tullikoirasta eläköityy ennen aikojaan. Lexi käyttää tarkkaa nenäänsä myös vapaa-ajallaan ja käy mielellään nuuskimassa eri paikkoja. Myös nenän aktivointi alkaa jo pentuna. Noin vuoden ikäisinä aloitetaan lähiopetusjaksot Kirkkonummella toimivassa tullikoirakoulussa. Niemisen mukaan tullille sopivaa koiramateriaalia on hyvin saatavilla, kiitos aktiivisen metsästysharrastuksen. Tullikoiran työhön tähtäävä kasvatus ja koulutus alkaa jo pennun luovutuksesta. Pennun sosiaalistaminen on tärkeää, sillä tullikoirat työskentelevät ympäristöissä, joissa häiriötekijöitä riittää. saadaan puhdistettua niin, että se toimisi toisenkin kerran. ??Tekniikka kehittyy, mutta sanoisin, että koirat ja tekniikka eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan täydentäviä. Valtion kustannukset tullikoiratoiminnasta ovat vuosittain noin 3,5 miljoonaa euroa. Töihin se lähtee aina innokkaana. ??Se tykkää autossa matkustelusta. Niistä kaksi on koulutettu etsimään myös käteistä rahaa. Viime vuonna tullikoirien avulla tarkastettiin vajaat 50?000 kohdetta, joista tuloksellisia tarkastuksia oli hieman yli tuhat. Kuinka kustannustehokasta tullikoiratoiminta valtiolle on? ??Lexin ansiosta tehdyn takavarikon hyöty yhteiskunnalle oli 14 miljoonaa euroa. Laskeskelin, että kyllä sillä taas muutama vuosi pyöritetään tätä toimintaa, Nieminen naurahtaa. 13.1. Olemme käyt- täneet muun muassa eläinfysioterapiaa vuosittaisten kertauskurssien yhteydessä. Niemisen mukaan koirat ovat tullille ai- nakin vielä toistaiseksi korvaamattomia. Erilaisia teknisiä haistajia on ollut koekäytössä, mutta vielä ollaan kaukana siitä, että ne voisivat syrjäyttää koirat. Tekninen haistaja voi toimia hyvin kerran, mutta ongelmana on, miten sen ?nenä. Mutta jos koiria olisi toinen mokoma, kyllä niillekin töitä löytyisi. Tullikoirista 39 on Lexin tavoin huumekoiria. Heti kun ollaan ovelle menossa ja kengät vedetään jalkaan, se on mukana. Suomen Tullissa työskentelee yhteensä 45 tullikoiraa
Alde puolestaan suhtautuu euroon myönteisesti. Scott Olson / AFP Photo / Lehtikuva hyvästien aika. Väistyvä presidentti Barack Obama varoitti tunteikkaassa jäähyväispuheessaan Yhdysvaltoja demokratian vaaroista. Hän kehotti amerikkalaisia poistumaan samanmielisten kuplista, joissa omat ajatukset eivät tule haastetuiksi. Poliisin mukaan kyseessä oli terrori-isku. Rekkaa ajanut mies ammuttiin. Viranomaisten mukaan hän oli palestiinalainen. Obaman kahdeksanvuotinen kausi päättyy viikon päästä. 18 13.1.2017. Viiden tähden liike vaatii Italiaan kansanäänestystä eurosta. Kaikki kuolonuhrit olivat sotilaita. Tekijän arvellaan ottaneen vaikutteita tekoonsa Berliinin joulukuisesta rekkaiskusta. äänestääkö islanti eu:sta? Itsenäisyyspuolueen Bjarni Benediktsson nousee Islannin uuden hallituksen johtoon. Hallitukseen tulevat myös keskustaoikeistolainen reformipuolue ja keskustalainen valoisa tulevaisuus -puolue. Uusi hallitus on luvannut antaa parlamentin päätettäväksi, pitäisikö maassa järjestää kansanäänestys liittymisestä Euroopan unioniin. Alde torjui koomikon. Italialaista populistipuoluetta Viiden tähden liikettä johtava koomikko Beppe Grillo olisi halunnut vaihtaa eurooppalaiseksi emopuolueekseen Alden, johon kuuluvat myös keskusta ja RKP. Alde ei kuitenkaan lämmennyt ehdotukselle. Maailman kuvat Koonnut: samuli Vänttilä Taas rekkaisku. Ainakin neljä ihmistä kuoli ja 17 loukkaantui, kun mies ajoi rekan väkijoukkoon Jerusalemissa Israelissa sunnuntaina
Vähän ja hitaasti ajavat säästävät sen avulla vakuutusmaksuissa. Suomessakin varmimmin hyötyisivät ne, joilla on vaihtoehtoja. Kesällä Suomessa ajoin autolla Rauman, Kuusamon, Kouvolan ja Kuopion sisältävän silmukan. Ratin takana uutisia kuunnellessani minulle on muodostunut jonkinlainen näkemys autoliikenteen merkityksestä näissä maissa. Tilastojen mukaan amerikkalainen kuolee vuoden aikana kolarissa kaksinkertaisella todennäköisyydellä suomalaiseen verrattuna. Ero pienenee, mutta ei häviä, kun huomioidaan, että amerikkalainen ajaa puolitoistakertaisen määrän kilometrejä. USA:n kuolleisuuslukujen syitä voi etsiä nopeuksista, promillerajoista, 16-vuotiaiden ajokorteista, huonommista liikennejärjestelyistä ja löysemmästä liikennekurista. Liikenne USA:ssa on sekoitus tuttua ja outoa. Hyvillä moottoriteillä 500 kilometriä ajaa yhdessä hujauksessa. Toisaalta pienemmillä teillä ajaminen vaatii tarkkaavaisuutta: joihinkin paikkoihin pääseminen vaatii u-käännöksiä nelikaistaisilla teillä, liikenne on tiheää ja vauhti kova. Suomalaisen silmään osuvista turvallisuuspuutteista huolimatta liikennettä ei uutisissa käsitellä turvallisuuden kannalta. Autoja ei myöskään pidetä ympäristöongelmana. Luultavasti se lisäisi kokonaismaksua, mikä kuristaisi talouselämää. Jos taas liikenteen kokonaismaksuja ei haluta kasvattaa, miten perustellaan investoinnit Liikenne USA:ssa on sekoitus tuttua ja outoa. uuteen rahastusjärjestelmään infrastruktuurin sijaan. Tämä voi tarkoittaa lisäkaistoja, kaksoisraiteita ja lisää asemia. 2017 19. Samalla kasvaisivat niiden maksut, joilla vaihtoehtoja ei ole. Suomessa moottoriliikenne saastuttaa ja sen vähentämiseksi tehdään kaikki voitava. Amerikassa liikenne on talouden moottori. Yrjö Keränen Virginia, USA yrjo.keranen@hotmail.com 13.1. Meillä voisi olla jotakin opittavaa amerikkalaisesta ajattelutavasta. Suomeen kaavailtua paikantamiseen perustuvaa liikennemaksua tai tieverkon yksityistämisestä voisi tarkastella tästä näkökulmasta. Investoinnit liikenneverkkoon lyhentävät matkoja työn ja työttömien välillä. Liikenne pyörittää taloutta Olen ajanut autoa parissakymmenessä USA:n itärannikon osavaltiossa. Syynä lienee osittain vaihtoehtojen puute. USA:ssa nähdään, että liikenne pyörittää taloutta ja palvelee ihmisten tarpeita. Jos tarkoitus on jakaa maksuja uudelleen, kuka laitetaan maksajaksi? Vastaava paikannusjärjestelmä on USA:ssa tarjolla vapaaehtoisesti joiltakin vakuutusyhtiöiltä. Jos halutaan mukaan yksityistä rahaa, voisiko sitä ohjata tällaisiin investointeihin? USA:ssa osa teistä on maksullisia: maksamalla saa ajaa nopeata ja turvallista moottoritietä vanhemman hitaan tien sijasta. Ne eivät ole yksityisiä yrityksiä, mutta ajatus on sama. Kanadassa ajoin myös yksityistä moottoriteitä, joten sellaisiakin on olemassa. Entä paikannukseen perustuva maksujärjes- telmä
Nuoret jakautuivat kahteen pääryhmään, oikeiston porvaririntamaan ja muihin. 20 13.1.2017 Yleisdemokraattisessa rintamassa ensiviulua soittivat neuvostomieliset kommunistit, taistolaisnuoret. Kennedy oli ammuttu Dallasissa Texasissa. Alle kymmenvuotiaan helsinkiläispojan Ben Zyskowiczin (s.1954) nenä teki ensimmäiset poliittiset nuuhkaisunsa: ??Muistan pohtineeni jo tuolloin, mitähän suurvallan päämiehen murha vaikuttaa kansainvälisiin suhteisiin? Vuonna 1967 juutalaisen koulun oppilas seu- rasi tiedotusvälineistä Israelin ja arabimaiden Kuuden päivän sotaa. Seuraavana vuonna Neuvostoliitto vyörytti panssarinsa Prahaan. Taistelu varsinkin taistolaisia vastaan oli hurjaa. Myös kokoomusnuorten sisällä käytiin ronskia valtataistelua. Järjestön puheenjohtaja Ilkka Kanerva yritti luotsata oppositioon nyrjähtänyttä puoluetta takaisin valtaan lähentymällä presidentti Urho Kekkosta, keskustapuoluetta ja kommunisteja.Vastapuoli, oikeistosiipi Zyskowicz kärjessään, ei halunnut nöyristellä, ei varsinkaan kommunistien suuntaan. Ilkka Kanerva pääsi eduskuntaan 1975. Mutta ryhmittymässä olivat myös demarit, liberaalit, keskustalaiset ja suurin osa RKP:n nuorista. Porvarinuorten pääpuolue oli kokoomus. Sinne vei myös Zyskowiczin tie. Vastustin kommunismia. Suomen kouluissa oppilaskunnat ja teinikun- nat harjoittelivat demokratiaa. Jopa minä, joka olin tällainen arveluttava oikeistolainen, jota lyötiin Paasikiven?Kekkosen linjan nuijalla päähän. ??En minäkään koskaan niihin aikoihin sanonut esimerkiksi, että Neuvostoliitto on kommunistinen diktatuuri, vaikka se oli.. Kakkosena ovat Zyskowicz ja keskustan Mauri Pekkarinen. He aloittivat 1979. Jo vuotta aikaisemmin Zyskowicz pääsi valitsemaan Kekkosta tämän viimeiselle presidenttikaudelle. Miten taistolaisten, kepulaisten ja kaikkien suomettuneiden leppymättömälle arvostelijalle sopi Kekkosen valitsijamiehen rooli? ??Mehän olimme lähes kaikki suomettuneita niihin aikoihin. Yhdysvallat oli jumissa Vietnamin sodassa, ensimmäisessä tv-sodassa. Televisio toi myös kolmannen maailman ja siirtomaavallan loppukorinan suomalaisiin koteihin. Elettiin aikaa, jolloin Neuvostoliiton johtaman kommunistisen blokin ja Yhdysvaltain vetämän kapitalistisen rintaman valtataistelu ulottui ideologian ja kulttuurin kentiltä talouteen ja sotatoimiin eri puolilla maailmaa. Tässä ilmapiirissä kansainvälisistä asioista kiinnostunut Zyskowicz teki suuren poliittisen valintansa. ??Halusin kuulua läntiseen rintamaan ja sen arvoyhteisöön. Henkilö Politiikan hurma Vuodesta 1979 eduskunnassa istuneen Ben Zyskowiczin foorumi on istuntosali, ei some Teksti: Pentti Manninen Kuvat: Jari Laukkanen Konkarilla on erityisen hyvä muisti. Marraskuussa 1963 radion ylimääräinen uutislähetys keskeytti musiikkiohjelman: Yhdysvaltain presidentti John F. Hän on nykyeduskunnan pitkäaikaisin yhtäjaksoisesti istunut kansanedustaja
2017 21. Ben Zyskowicz on luonut yli neljän vuosikymmenen aikana hyvät verkostot. 13.1
Kiihtyy pikkuisen: ??Minua ottaa päähän, kun vanhat taistolaiset aivan suoraan valehtelevat esimerkiksi 70-vuotishaastatteluissaan. Se ei todellakaan ole sama asia. Miten he kehtaavat. Kun ryhmä oli päättänyt hallituksen osallistumisesta, ehdotin kolminkertaista eläköön-huutoa isänmaalle. Tosin tekemistä on vielä paljon työllisyysasteen nostamisessa ja valtiontalouden tasapainottamisessa. Zyskowiczin pitkän poliittisen uran hie- noin hetki oli kokoomuksen paluu hallitukseen 1987: Harri Holkerista tuli sinipunahallituksen pääministeri. Hän jaksaa yhä ruoskia armottomasti tuolloisten kommunistien tekosia, vaikka viimeiset taistolaisjäärät, kuten hän luonnehtii, ovatkin jääneet eduskunnasta pois. ??Monissa asioissa olen muuttanut mieltäni, mutta en näissä, hän sanoo. Sitten konkari painaa kaasua. Kertovat, että he 1970-luvulla toimivat ennen 22 13.1.2017 kaikkea rauhan ja ihmisoikeuksien puolesta. ??Niin he eivät todellakaan tehneet. Se olisi velvollinen dokumentilla avaamaan oman roolinsa, kertomaan, millaista väärää tietoa ja valheita se kertoi Neuvostoliitosta ja itäblokista. Eikä hän olisi Ben Zyskowicz, ellei käyt- täisi tilaisuutta hyväkseen, Suomenmaan haastattelussa kun ollaan. Hän haluaa oikaista väärinkäsityksen, että ei ymmärtäisi eikä hyväksyisi keskustalaista ajattelua. ??Kierrän paljon maakunnissa. Hänen eduskuntakaudellaan maassa on ollut viisi eri presidenttiä ja 11 pääministeriä. Yli puolet 37 vuotta jatkuneesta eduskuntakaudestaan hän on istunut eduskuntaryhmänsä puheenjohtajistossa, tästä 13 vuotta puheenjohtajana. Sen, ja myös sähköpostin tekniikan, hoitavat avustajat. Zyskowiczin foorumi on eduskunnan istuntosali. Elokuvien, television tai tietokoneruudun katselu pahentaa särkyä ja estää esimerkiksi roikkumisen somessa. Keskustalla on terveet arvot ja terve suhtautuminen yrittäjyyteen, työntekoon ja isänmaallisuuteen. ??Mutta sain aikanaan rokotuksen keskustaa vastaan liittyen Maalaisliitto/keskustan k-linjan tuomaan suomettumisen syöpään. Hän sanoo, ettei tässä tarkoita ulkopoli- tiikkaa, vaan k-linjan käyttämää neuvostokorttia. ??Se käytti valtaa pitämällä ensin demarit ja sitten kokoomuksen hallitusvallan ulkopuolella. Zyskowicz sanoo olevansa varma, että jos keskusta olisi halunnut tehdä 1970-luvulla yhteistyötä kokoomuksen kanssa, Helsingissä ei olisi nähty neuvostopanssareita eikä kauppa olisi katkennut. Hän huomauttaa, että Neuvostoliitto sopeutui nopeasti Mauno Koivistonkin (sd.) valintaan, ?vaikka k-linja muuta kabineteissa pelotteli?. ??Nythän tilanteet ja olosuhteet ovat jo muuttuneet, hän lauhtuu. Ja antaa paljon plussaa nykyhallitukselle. Nyt hän on toinen varapuheenjohtaja. Kaupunginvaltuustovuosia helsinkiläisedustajalla on parikymmentä, mutta kuntapolitiikka on jo jäänyt. Hän väittää, ettei ole vielä päättänyt, onko hän ehdolla seuraavissa eduskuntavaaleissa. Jos arvata saa, hän on ehdolla, jos terveys kestää. Ben Zyskowiczilla on intohimoinen suhde politiikkaan. Ehdotin kolminkertaista eläköön-huutoa isänmaalle. Hän olisi vuosien mittaan ollut kokoomuksen vakioministeri, ellei terveyden reistailu olisi sitä estänyt. Hän kärsii kroonisesta migreenistä. Päätä särkee enemmän tai vähemmän tilanteiden mukaan. Luulevatko he, että enää ei ole hengissä meitä, jotka muistamme tosiasiat? Haastateltava vetää henkeä ja antaa taistolaismuistelijoille neuvon: ??Väittäisivät edes, että luulivat tai uskoivat toimivansa... Tekee vielä pienen lisäyksen: ??Ylekin oli niin syvällä suomettumisessa, että se on velkaa Suomen kansalle. Loistava esiintyjä kuuluu sen kirkkaimpiin tähtiin. ??Se on minun leipälajini, hän myöntää. Nuorisopolitiikan taistelut jättivät Zyskowicziin lähtemättömät jäljet. Vuonna 1966 alkanut kokoomuksen korpivaellus oppositiossa päättyi. ??Se oli riemun hetki. Niin tehtiin. Nyt kokoomus on istunut hallituksessa lähes yhtä soittoa kolmisenkymmentä vuotta.. Se on hänen mielestään kyennyt vie- mään vaikeita asioita eteenpäin. He toimivat Neuvostoliiton ja kommunismin puolesta. Niin tehtiin. ??Minä olin vain vähemmän suomettunut kuin kollegani kokoomuksen nuorissa, puhumattakaan keskustan k-linjasta tai muista, hän luonnehtii. Zyskowicz on politiikan ilmiö, jonka avuja pitkä kokemus parantaa
Zyskowicz huomauttaa, ettemme tiedä, muuttaako Donald Trump Yhdysvaltain linjaa. Toinen musta pilvi on Venäjän kehitys. ??Paavo Väyrynen uskoi väitöskirjassaan, että Neuvostoliitto on ikuinen. Hän ei terveydellisistä syistä pysty roikkumaan somessa. Konkari muistuttaa, että demokratialle tekee hyvää vaihtuvuus myös hallituksessa. Hänen mielestään kokoomuslaistenkin kannattaa tiedostaa, että heillekin tulee opposition aika jossakin vaiheessa. ??Näissä on helppo olla presidentin kanssa samaa mieltä. Zyskowicz arvioi, että Niinistön yhteydenpito presidentti Vladimir Putiniin palvelee, ei vain Suomen, vaan koko Euroopan etua. Toinen suuren riemun hetki oli Sauli Nii- Läntisen maailman arvot omaksi viiteryh- nistön nousu presidentiksi vuonna 2012. Zyskowicz toivoo, että Niinistön kausi saa jatkoa 2018. Hän ei suostu edes spekuloimaan muilla kokoomuslaisilla vaihtoehdoilla. Hän kiittelee myös Niinistön puheita kansakunnan eheyden puolesta. . Välillä näytti siltä, että se ei ole totta, mutta nyt Vladimir Putinin Venäjä muistuttaa päivä päivältä enemmän Neuvostoliittoa. ??On tärkeää, että Suomella on hyvät kahdenväliset suhteet Venäjän kanssa. Tämä on minun leipälajini, Ben Zyskowicz sanoo eduskuntakeskusteluista. Presidentti on arvostellut eheyttä rikkovia ilmiöitä, esimerkiksi yritysjohtajien ylisuuria palkkioita. mäkseen 50 vuotta sitten valinnut Zyskowicz toivoo, että Suomen lännettyminen jatkuisi myös seuraavat vuosikymmenet. Hän liittäisi siihen mielellään . Mustaa ei pidä sanoa valkoiseksi eikä valkoista mustaksi. ??Emme saa vaieta Venäjän ihmisoikeusrikoksista, emmekä kansainvälisen oikeuden rikkomisesta Krimillä ja Ukrainassa, Zyskowicz sanoo. Koulupoikana alkanut poliittinen puntarointi jatkuu yhä. kokoomuslaiseen tapaan . myös Suomen Natojäsenyyden. Näköpiirissä on kuitenkin mustia pilviä. Mutta se ei saa tarkoittaa suomalaisessa yhteiskunnassa sellaisia piirteitä kuin suomettumisen aikana. n 13.1. 2017 23
Reportaasi Ikuisten odottajien linna Rangaistusjärjestelmän toimivuus on julkisen keskustelun kestoaihe. Laittomuuksien uskotaan lisääntyvän, ja rangaistuksia pidetään joissain rikoksissa liian lepsuina. Rikollisuus on Suomessa kuitenkin vähentynyt ja vankien määrä pienentynyt. Mutta mikä on oikeudenmukaista? Teksti: Meri Alaranta-Saukko Kuvat: Maria Seppälä 24 13.1.2017
Oulun punatiilinen vankila on rakennettu jo 1800-luvun lopulla ja se on toiminut siitä lähtien rangaistuslaitoksena. 13.1. 2017 25
Sellin yksinäisyydessä ehtii viettää monta tovia. ??Ovet ovat paljon kiinni. Sitä varten rakennettiin uusia vankiloita kaikkiin Suomen lääneihin. Ensimmäiset vangit Oulun uuteen vankilaan tuotiin 1885. Iloitsemme jokaisesta elämän syrjään kiinni päässeestä. Uuden konseptin perimmäisenä tavoitteena on estää tulevaa rikollisuutta. Lähityössä jutellaan, touhutaan mukavia, selvitellään käytännön asioita. ??Etteivät asiat olisi aivan levällään, kun on vapautumisen aika. Kun eurot ovat vähänä, korjaaminen on haastavaa. Täällä odotetaan aina jotakin, vankilan apulaisjohtaja Tapio Iinatti luonnehtii. Kenties hitaasti kiirehtivät hetket pysähtyneisyyden tilassa kuluvat nopeammin, kun edessä on vartomisen arvoinen etappi: ateria, liikunta, vierailupäivä. Eniten lasketaan ajanmääreitä vapauden koittamiseen. Vielä sitäkin vanhemman päärakennuksen punainen tiiliseinämä kätkee taakseen niin monta tarinaa, että niiden sakea pilvi tuntuu kohisevan betonin läpi. Muurin takana on tänäänkin herätty kello seitsemältä, kiiruhdettu aamupuurolle tai suihkuun. ??Molempiin ei ehdi. Rikoksen uusimisriski kasvaa kerta kerralta. ??Jos yksikin jää tulematta takaisin, se säästää yhteiskunnalle hurjan määrän euroja. Monella ne ovat olleet kehnosti jo ennen vankeutta. Rangaistus ei tilannetta paranna, Engberg sanoo. ??Oikeusasiamies on todennut, ettei vankeus saa olla vain säilömistä, vaan työtä, jolla uutta rikollisuutta ennaltaehkäistään, Iinatti huomauttaa vierestä. Peräti 40 prosenttia ensikertalaisista palaa vankilaan takaisin. ??Suomen vankilakanta on vanhaa. Jo sen perustaminen liittyy systeemin uudistamiseen. 1800-luvulla haluttiin siirtyä häpeä-, ruumiin- ja kuolemanrangaistuksista vankeusrangaistuksen suuntaan. Aikataulu on niin tiukka, rangaistustaan Oulun vankilassa kärsivä Petri Salovaara sanoo. Siitä päivä on kierähtänyt käyntiin ulkoiluineen, opiskeluineen, töineen ja kuntoutuksineen. ??Vankila on ikuisten odottajien paikka. Sellaista ei taidettu sata vuotta sitten harrastaa. Engberg on vastikään aloittanut oh- jaajana lähityössä. Sitä ei kaikkien pää kestä. Oulun karuhko vankilamiljöö huokuu historiaa. Tulevat ulos entistä hullumpina, Salovaaraa tokaisee. 26 13.1.2017 peräti 40 prosenttia ensikertalaisista palaa vankilaan takaisin. Oulun vankila on todistanut paitsi ih- miskohtaloita myös suomalaisen rangaistusjärjestelmän kehityskulkua. Ohjaaja Jani Engberg on juuri ollut paistamassa joulutorttuja vankiryhmän kanssa. Suomi ei häpeä eurooppalaisessa vertailussa, apulaisjohtaja Tapio Iinatti sanoo. O ulun vankilan yli satavuotias muuri kohoaa korkealle. Historia näkyy ja tuntuu jykevässä rakennuksessa vahvasti. Paljon on vuosikymmenten varrella muuttunut. Onneksi eläkeikä on alalla aika matala, Iinatti latelee kuiva hymynkare suupielessään. Tällä työmaalla huumorille on taatusti tilausta. Niin, mikä on rangaistusjärjestelmän tehtävä? Pitääkö rikosseuraamusten ennaltaehkäistä, parantaa rikollisia, ylläpitää. Pahimmista epäkohdista on onneksi päästy
Vakavampien rikosten kohdalla pitäisi uskaltaa poiketa tästä, tuomita ylimmältä puolikkaalta tai jopa enimmäisrangaistuksia, Tolvanen sanoo. Tiettyjä omaisuusrikoksia tai perinteisiä kioskitappeluita taas voitaisiin ohjata sovitteluun nykyistä enemmän. ??On tärkeää olla vangeille läsnä. Tulokset puhuvat puolestaan. Mutta onko suomalainen ihme mennyt jo liian pitkälle. 2017 27. Muualla on havaittu, että kun ihmiset saavat perustietoa rikoksista ja rangaistusvaihtoehdoista, väestön suosittelemat seuraamukset vastaavat pitkälle vallitsevaa rangaistuskäytäntöä. Luultavasti samaa pätee meilläkin, sillä Suomessa luotetaan oikeusjärjestelmään lujemmin kuin muualla Euroopassa. Vankeus- ja yhdyskuntapalvelutuomiot 1970-2012 Lähde: Tilastokeskus, Katsaus rangaistuksiin Yhteensä 30 000 Vankilatuomio Ehdollinen vankeus Yhdyskuntapalvelu Valvontarangaistus Pääsevätkö rikoksentekijät sopimattoman vähällä? Kääriäisen mukaan ihmiset keskimäärin toivovat, että rankaisemisen ohella vangit saisivat kuntoutusta ja pääsisivät sitä kautta takaisin normaalielämään. ??Ymmärretään, että vangeilla on paljon päihdeongelmia ja erilaista syrjäytymistä, eikä vankila näihin asioihin auta. Itä-Suomen yliopiston rikosoikeuden professorin Matti Tolvasen mielestä suomalaisen rangaistusjärjestelmän perusrakenne on toimiva, mutta yksityiskohdissa olisi rukattavaa. Erityisesti vakavien henkeen, terveyteen ja vapauteen kohdistuvien rikosten seuraamuksia pitäisi Tolvasen mukaan pohtia uudestaan. Ongelmia ei aiheuta liian löysä lainsäädäntö, vaan oikeuskäytäntö, joka ei osaa erottaa törkeitä tapauksia keskimääräisistä. ??Rangaistukset mitataan asteikon alimmalta neljännekseltä. Se vähentää virkamiesvastaisuutta myös jatkossa, lähityötä tekevä Jani Engberg (vas.) tietää. lukumäärä 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 ??Vankila on edelleen jäykkä yhteisö. moraalia vai yksinkertaisesti kostaa väärintekijöille, toimia jonkinlaisena hyvityksenä? Asenteet ja kriminaalipoliittiset painotukset ovat aikojen kuluessa vaihdelleet. Suomessa vankimäärät ovat vähentyneet radikaalisti viimeisinä vuosikymmeninä. Vielä 1970-luvulla meillä oli väkilukuun suhteutettuna eniten vankeja Euroopassa. Vankimäärät putosivat 1960?2010 peräti 60 prosenttia. Tätä on nimitetty jopa ihmeeksi. Taustalla on tietoinen, humaani kriminaalipolitiikka, joka on pyrkinyt välttämään ehdotonta vankeusrangaistusta ja kehittämään vaihtoehtoisia seuraamuksia. Pää- sevätkö rikoksentekijät sopimattoman vähällä? Toimivatko rangaistukset enää yleis- ja erityisestävinä pelotteina vai peittoaako rikoksilla saatava hyöty mennen tullen uhkaavan seuraamuksen? Viime aikoinakin näitä teemoja on pohdittu julkisessa keskustelussa professorien ja eturivin poliitikkojen suulla. Rivikansalaisten käsitykset rangaistusjärjestelmän oikeudenmukaisuudesta pulpahtelevat äänekkäimmin pintaan silloin, kun mediassa ruoditaan erityislaatuisia rikoksia ja niistä annettuja poikkeuksellisia rangaistuksia. Siinä valossa systeemi vaikuttaa toisinaan mädältä ja rangaistuksia pidetään liian lievinä. Erityisen hanakasti ankarampia rangaistuksia vaativat matalasti koulutetut ja omassa elämässään taloudellista turvattomuutta kokevat. Tämä selviää Helsingin yliopiston kriminologisen yksikön tutkija Juha Kääriäisen Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä julkaistusta artikkelista. Poliittisella taustalla ei sinänsä ole merkitystä, mutta rangaistushalukkuus liittyy Kääriäisen mukaan poliittisiin protesti-ilmiöihin, joita Suomessa edustaa perussuomalaiset. Suomalaisten rangaistusasenteita on tutkittu vähän. Valvonta on ykkösasia, sitten tulee kuntoutus, Tapio Iinatti sanoo eristyssellissä. 13.1. Nyt vankiluku on Euroopan pienimpiä. Samanaikaisesti rikollisuus on vähentynyt
Olen kyllä ansainnut rangaistukseni. Minä ja moni muu täällä. Petri Salovaaran mukaan vapauden menetys on iso asia. Ehdolliset tuomiot vaikuttavat kokonaisuuden kannalta ongelmallisilta. ??Moni rikoksentekijä heiluttaa tuomiopaperia ja iloitsee, ettei tullut mitään, kun tuli ehdollista. Hallitusohjelmassakin on luvattu kehittää rangaistusjärjestelmää siihen suuntaan. Kerrotaan esimerkiksi toistuvasti omaisuusrikoksiin syyllistyvistä, jotka selviävät aina vain ehdollisella. ??Hienosäätöä on syytä tehdä. Ehdollisen rangaistuksen tehostaminen joko pätkällä ehdotonta vankeutta, yhdyskuntapalvelua tai valvontarangaistuksella on Lohesta hyvä vaihtoehto. Hän poistaisi pikkurikkeet kokonaan rikosoikeusjärjestelmän piiristä. ??Pitäisi keskittyä harvoihin vaarallisiin rikoksiin ja tutkia, miten niitä voitaisiin estää. Törkeissä raiskauksissa tähän on jo päästy. Utriaisen mukaan ehdollisesta on tullut pelkkä varoitus, kun vain kolme prosenttia niistä pistetään täytäntöön. 28 13.1.2017 Erityisen järjetöntä hänestä on törkeiden tekomuotojen kuittaaminen ehdollisella. ??Jos joku tekee törkeän rikoksen, rangaistuksen tulee olla suhteessa siihen eikä jotain mitätöntä. Ehdollisten määrän kasvu johtuu osaksi kustannusnäkökohdista. Tolvanen kertoo tuomarista, joka ministeriön koulutuksesta palattuaan kysyi vilpittömästi: ??Saako sitä vankeutta enää tuomita ollenkaan, kun se on niin kallista? Kansanedustaja , varatuomari Mar- kus Lohi (kesk.) huomauttaa, ettei kriminaalipolitiikkaa voi kehittää talouspolitiikka edellä. ??Sen kieltävät jo Olaus Petrin tuomarinohjeet, joissa todetaan, ettei sakkoja saa määrätä rahan vaan rangaistuksen tähden. Lohen mielestä on tärkeää, että rangaistukset ankaroituvat teon moitittavuuden mukaan. Sitä ei mielletä vankeudeksi, Lohi toteaa. Rikesakkoja on vastikään korotettu, ja päiväsakkojen osalta harkitaan samaa. ??Vaarana on, että sakkorangaistus tuntuu kovemmalta kuin ehdollinen vankeus. Kansanedustaja saa paljon kansalaispalautetta rikosseuraamuksista. ??Aion käyttää aikani täällä hyödyksi, hän toteaa. Samaa mieltä on emerita-kollega Terttu Utriainen. Minimirangaistuksia hän ei lähtisi muuttamaan. Valvontarangaistus ylipäätään saa Lohelta kehuja. Se ei vieraannuta rikoksentekijää arkimaailmasta, vaikka rajoittaakin elämää tuntuvasti ja sitoo päihteettömyyteen. Rangaistusjärjestelmään on tulossa muutoksia edellä kerrotun lisäksi.. Surmaamisrikoksia tehdään Suomessa edelleen kaksi kertaa enemmän kuin Ruotsissa ja Saksassa. Olisi syytä miettiä, miksi olemme niin väkivaltainen kansa. Sekä Tolvanen että Utriainen ovat puhuneet ehdollisen rangaistuksen käytön suhteellisen lisääntymisen epäkohdista. ??Esimerkiksi kuolemaan johtaneiden liikennerikosten tai lapsen seksuaalisen hyväksikäytön kohdalla ne eivät vastaa yleistä oikeustajua, Tolvanen sanoo. Ratkaisu tilanteeseen olisi yksinkertainen. ??Jos minimirangaistus lapsen törkeästä hyväksikäytöstä nostettaisiin kahteen vuoteen, ehdollisia ei enää voisi tuomita kuin poikkeuksellisesti. Mielekkyyttä vangin arkeen tuo esimerkiksi opiskelu
Yksi pääsi hengestään. Ehdolliseen rangaistukseen tuomittujen nuorten (alle 21-vuotiaat) rikoksentekijöiden valvonta . Minä ja moni muu täällä. Yhtä kaikki Salovaara on sitä mieltä, ettei järjestelmä ole tasapuolinen. pantarangaistus Sakko . Suomessa tuomitaan erilaisia rangaistuk- Rikosseuraamukset Suomessa Vankeus . n Näin varmasti, mutta eivät Suomen vankilatkaan mitään hotelleja ole. Oulun vankilan koululuokassa tosin tuoksuu pitsa. Elinkautinen (voi vapautua aikaisintaan, kun suoritettu 12 vuotta) . Olen kyllä ansainnut rangaistukseni. Eniten siitä kärsivät lapset, neljän alaikäisen isä toteaa. Yhteyttä lapsiin hän pitää pääasiassa kirjeitse. Rikesakko, kiinteämääräinen varallisuusrangaistus, ei voida muuntaa vankeudeksi 13.1. Yhdyskuntapalvelu (valvonnan alaisena tehtävää palkatonta työtä) . Myös sakkomenettelyä kevennetään. Valma-ryhmäläiset harjoittelevat monelta hukassa olevia arkielämän taitoja. ??Tykkään opiskelusta, Petri Salovaara sanoo ja esittelee huovuttamaansa kassia. Kiven sisässä on tullut istuttua ennenkin, yhteensä kymmenen vuotta, mutta viimeksi väliin mahtui kaksi hyvää vuotta vapaudessa. Kovin korkea käsitys konkarilla ei ole suomalaisen vankeinhoidon tilasta. Ehdollinen vankeusrangaistus (enintään kahden vuoden vankeus voidaan määrätä ehdollisena) Yhdyskuntaseuraamukset . Sekin oli yksi hallitusohjelman linjauksista. Lait ovat niin moniselitteisiä, että on hyvä saada tarkennuksia. Ovatko rangaistukset vankilanjohtajan mielestä oikeudenmukaisia? Iinatti ei työssään juuri mieti asiakkaan tekemiä rikoksia ja rangaistuksia. Hänen tehtävänsä on huolehtia, että tuomittu rangaistus pannaan täytäntöön turvallisesti. ??Yksilölliset, ihmisen tilanteen huomioon ottavat rangaistusmuodot tuntuvat järkeviltä. Salovaaralla on edessään vielä reilut kolme vuotta valtion leivissä. ??Vapaudenmenetys on iso asia. Niin kauan menee hyvin, kun se saa olla vapaana, Salovaara heittäytyy filosofiseksi. Hän aikoo käyttää vankeusajan hyväkseen tekemällä arkisia asioita. ??Kun vapaudun, aloitan kaiken alusta, Salovaara lupaa ja katsoo kauas yli satavuotiaan muurin ympäröimälle, lumiselle pihamaalle. Usein on ikävä. ??Ruumiin voi pistää telkien taakse, mieltä ei. Valvontarangaistus, ns. Päiväsakko, maksamatta jäänyt voidaan muuntaa vankeudeksi . Iinatti kuuntelee rauhallisena, vastailee harvakseen. Hänen mielestään on vain hyvä, että vangit kyseenalaistavat asioita ja tekevät kanteluita. ??Ne selkiyttävät työtämme. Poliisit pystyisivät jatkossa määräämään sakkoja laajemmin toimivaltuuksin, eikä selvillä tapauksilla rasitettaisi oikeuslaitosta. Kaiken kaikkiaan suomalainen järjestelmä on Lohen mielestä toimiva. ??Olemme mallimaa ihmisoikeuksien kunnioittamisen suhteen. sia samoista asioista riippuen siitä, missä käräjiä istutaan. Ehdonalaisen vapauden valvonta . 2017 29. Hänen mukaansa ?systeemi kusee?, vaikka Oulun vankila onkin kaiken kaikkiaan ?hyvä talo?. Mikäli kokemusasiantuntijaa on uskominen, retuperällä ovat ainakin ravitsemus (allergioita ei oteta huomioon), terveydenhuolto (vangit eivät saa tarvitsemiaan lääkkeitä) ja yhteydenpito ulkomaailmaan (postit viipyvät matkalla käsittämättömän kauan, eivätkä vangin tulot riitä puheluihin saati muuhun). ??Mulla on nivelrikko. Nuorisorangaistus (15?17-vuotiaalle) . Rangaistusjärjestelmän kokonaisuus ei sekään vastaa vangin oikeustajuun. ??Pedofiilit ja raiskaajat pääsevät tosi vähällä, vaikka aiheuttavat uhreilleen ikuiset arvet, hän tuhahtaa. Kun tilaisuus on, Salovaara ihmette- lee Iinatille, miksi ulkoilu tapahtuu niin pienellä pihalla. Mutta näistä ei uskalleta puhua. Vangit pelkäävät, Salovaara väittää. Nykyinen tuomio tuli kuolemantuottamuksesta. Erityisen järjetöntä on törkeiden tekomuotojen kuittaaminen ehdollisella. Käyttöön aiotaan ottaa rikosuhrimaksu, josta saaduilla varoilla parannetaan uhrin asemaa. Määräaikainen (vähintään 14 päivää, enintään 12 vuotta, yhteinen rangaistus useista rikoksista enintään 15 vuotta) . Illanistujaiset päättyivät ikävästi, kun paikalliset halusivat antaa opetuksen etelästä Itä-Suomeen muuttaneelle Salovaaralle. ??Siinä kävi vähän toisin päin. Olin kuusi viikkoa tosi kipeä ennen kuin lääkitys järjestyi
Maallikolle se tie- Kokkolan suomalaisen seurakunnan to riittää. johtava kanttori Ritva Göös ja Kälvi- 13.1.2017 än kanttori Markku Hekkala ihailevat remontoitua kappelia ja sinne koottuja urkuja. Marian kappeli on 16-äänikertaisille Normann-uruille sopiva sijoituspaikka, ja ne tulevat aktiiviseen käyttöön. Kulttuuri Arvosoitin pääsee uudelleen käyttöön Kokkolassa Virolaisen mestarin Gustav Normannin urkuja on muuallakin, mutta nämä ovat ainutlaatuiset Teksti: Pirkko Wilén Kuvat: Maria Seppälä Kokkolan Marian hautausmaa on 30 peittynyt lumivaippaan. Portilta on vain lyhyt matka punatiiliseen siunauskappeliin, jonka remontti on juuri valmistumassa. Urkujen rakentaja Olav Kents (kuvassa keskellä) ja kanttorit Ritva Göös ja Markku Hekkala ovat tyytyväisiä. Kanttoreille sekin oli kärsimystä. He ajelivat hammasta purren Ladalla ja tiesivät koko ajan, että aivan lähellä oli varastoituna todellinen loistoauto. Kirkossa on urut. Uruilla on tyylinsä ja tekijänsä. Nyt ne on restauroinut ja koonnut toinen virolainen mestari, Olev Kents, työmiestensä kanssa. Asiaan perehtyneelle lause sisältää yhtä paljon informaatiota kuin ?naapurilla on auto?. Viimeisessä vaiheessa kappeli saa uudet urut. Vaikka eiväthän ne uudet ole. Ne tilattiin Kokkolaan virolaiselta urkumestarilta, Gustav Normannilta jo 1800-luvulla. Ne näyttävät uudessa ympäristössään erilaisilta kuin aikoinaan Kaarlelan kirkossa otetussa kuvassa. ??Urkujen värityksen arkkitehti suunnitteli niiden aiemman värityksen pohjalta. Mutta ne ovat myös yksilöitä. Marian kappelin edelliset urut olivat sellaiset, että niillä juuri ja juuri pystyi soittamaan siunaustilaisuudessa tarvittavan musiikin. Ne sulautuvat hyvin tähän tilaan, kiittelee Göös. Olev Kents hyväilee tyytyväisenä Normann-urkujen puisia koskettimia. Hän on Virossa restauroinut useampiakin arvostetun urkumestarin soittimia. ??Mutta nämä ovat ainutlaatuiset!
Kanttorit esittivät, että Marian kappelin remontin yhteydessä vanhat urut palautettaisiin käyttöön. Uruilla on tyylinsä ja tekijänsä. Kanttorit hankkivat muun rahoituksen. Kansanedustaja Tuomo Puumalan vinkin perusteella seurakuntayhtymä anoi ja saikin hankkeeseen valtionapua opetus- ja kulttuuriministeriöltä 50 000 euroa. Pari vuotta sitten perustettu Kokkolanseudun Urkuseura ry . Urkusafari laajenee Kokkolanseudun Urkuseura on järjestänyt lukuisia konsertteja, tehnyt opintomatkan Viroon ja koonnut mukavasti rahaa Normann-urkuja varten. Meneillään on myös hanke lastenjalkion rakentamiseksi Kaarlelan kirkkoon konservatorion ja työväenopiston pieniä soittajia varten. Viime vuonna yhdistys järjesti Pohjanmaalla Urkusafarin: yhden viikonlopun aikana oli mahdollista kiertää konserteissa ja urkumessuissa useissa eri kirkoissa. Tänä syksynä idea levisi Kotkaan, Helsinkiin ja Pohjois-Pohjanmaalle. Stefan Lönnquist ja minä ? eikä seurakunnassa innostuttu, muistelee Ritva Göös. Nyt hankkeen tukena on ollut kolmisenkymmentä aktiivia. Vuonna 2013 päästiin jo niin pitkälle, että liki kuusi vuosikymmentä varastoituna olleet urut otettiin esiin ja inventoitiin. 2017 31. Sointi on jo tässä kaapissa. Karlebynejdens Orgelvänner ry, jonka puheenjoh- tajana Markku Hekkala toimii, on jatkanut varainkeruuta. Haaveesta on tulossa totta. Toukokuussa Normann-urkujen käyttöönottojuhlassa yleisö pääsee kuulemaan paitsi vanhoja urkuja, myös uusia sävellyksiä, jotka Kokkolan Urkuseura on tilannut suomalaiselta Santeri Siimekseltä ja virolaiselta Urmas Sisaskilta. Seurakuntalaiset pääsevät vihdoin kuulemaan, miten kauniisti ja täyteläisesti vanhat urut soivat. Näitä urkuja ei ole soitettu yli puoleen vuosisataan, mutta kanttorit kuulivat Virossa toisia Normann-urkuja, joiden sointia Ritva Göös kuvailee ihanan läpikuultavaksi ja lämpimäksi. Olev Kents uskoo, että Kokkolassa lopputulos on vieläkin parempi: näitä urkuja ei ole aikaisemmilla korjaustoimilla pilattu. ??Tämä on ?soitettu soitin?. Urkusafari 2017 levittäytyy yhä laajemmalle osana Suomi 100-tapahtumia. Alkuperäiset Gustav Normannin tekemät urkupillit ovat odottaneet liki 60 vuotta, että pääsevät taas soimaan. Tammikuun lopussa järjestetään Kokkolassa ja Pietarsaaressa yhteistyössä alueen seurakuntien, konservatorioiden, ammattikorkeakoulujen, Pietarsaari Sinfoniettan ja Keski-Pohjanmaan kanttorit ry:n kanssa urkuviikonloppu, joka konserttien ohella sisältää seminaarin ja tutustumisia seudun urkuihin. Silloin vieraillaan myös Marian kappelissa, jossa Normann-urut alkavat olla pystytettyinä: edessä on vielä niiden äänittäminen eli soinnillinen viimeistely. Pääpillistön rekisteritappien päässä olevat posliiniset äänikertanimikkeet teetettiin Saksassa vanhan mallin mukaan. Urut rakennettiin 1879, eikä niihin tehty mitään muutoksia ennen kuin ne purettiin vuonna 1958. Silloinen kanttori Hemming Carlsson ei olisi halunnut luopua korkealaatuisesta soittimesta, mutta seurakunnan päättäjät tahtoivat uudet urut: isommat ja komeammat. Kanttori huolehti, että urut purettiin ja varastoitiin huolellisesti. ??Hän todella tiesi mitä teki, kehuu Kents. Kaikki tarpeellinen oli talletettu. Varastossa olleiden urkujen kunnostamisesta puhuttiin jo kymmenen vuotta sitten. ??Silloin meitä oli asialla vain kaksi kanttoria . Mutta ne ovat myös yksilöitä. Sen jälkeen kappelissa voitaisiin järjestää myös konsertteja. Päättäjät kauhistuivat kustannusar- viota: Normann-urkujen rakentaminen uudestaan tulisi maksamaan liki 200 000 euroa. Mutta kanttorit eivät antaneet periksi. Lopulta sovittiin, että seurakuntayhtymä on valmis käyttämään urkuhankkeeseen 100 000 euroa. Sen voi kuulla, vaikka vasta yksi äänikerta on paikoillaan, hän sanoo. ??Tämä on todella arvosoitin. 13.1
Viime vuoden eduskuntavaaleissa hän olikin sitten jo pesunkestävä demari. Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö on viime viikkoina esiintynyt sanan- ja lehdistönvapauden esitaistelijana. Hän on arvostellut pääministeri Juha Sipilää median roolin 32 13.1.2017 kaventamisesta. Samassa lehdessä päätoimittaja kauhistelee, että mitä jos Sipilä lähteekin. Politiikan puolella puhutaan kaksilla rattailla ajamisesta, jos samaa asiaa sekä kannatetaan että vastustetaan yhden puolueen sisällä. Onneksi lehdistö ei syyllisty sellaiseen, vaan harjoittaa moniarvoista journalismia.. Kannattaisiko Niinistön ensin ottaa hirsi omasta silmästään? Iltalehti kyseli keskiviikkona etusivullaan, miksi pääminis- teri Juha Sipilä ei puhu totta. Sisäsivulla väännellään ja käännellään Sipilän sanoja ja matkaraporttien eri versioita aukeaman verran sen todistamiseksi, että Sipilä valehteli pääministerin Intiaan suuntautuneen vienninedistämismatkan tapahtumista. Heti seuraavalla aukeamalla on sitten päätoimittaja Petri Hakalan pääkirjoitus Sipilän tilanteesta. ??Olisi harmillista, jos pääministeri alkaisi kypsyä tilanteeseen... Apollon Tietäjät Teksti: Timo Laaninen, Samuli Nissilä Harakka on monipuoluemies Kuka kukin on -teos kuului ennen vanhaan jokaisen toi- mittajan työkalupakkiin. Se perustettiin demareiden puolueriidan yhteydessä 1950-luvun lopulla ja sai viimeksi kansanedustajia vuoden 1966 eduskuntavaaleissa. Puolue lakkautettiin vuonna 1973. Harakan poliittinen kehitys huipentuu vuoden 2011 painokseen, jossa hän ilmoittaa puoluekannakseen ?kaikki?. Uusimmassa, vuoden 2015 painoksessa on pelkkä viittaus vuoden 2011 tietoihin. Sisäisen demarinsa Harakka löysi vuoden 2014 eurovaaleissa, joihin hän lähti sitoutumattomana ehdokkaansa SDP:n listalle. Sipilä pystyy varmasti nopeisiin päätöksiin omasta poliittisesta urastakin. Iltalehdessä ei näköjään oikea käsi tiedä, mitä vasen käsi tekee. Lehden sankaritoimittajat ovat ottaneet missiokseen Sipilän erottamisen. Niinistön mukaan Sipilän ei ole sopivaa vihjailla, että tämä voisi ohjata median toimintaa (MTV 30.11.). Vihreän Langan ex-päätoimittaja Juha Honkonen kertoo ESS:n kolumnissaan, kuinka Niinistö ?tunnetaan inhottavana piikkinä toimittajien lihassa?. . Monta kertaa Niinistö soitti vihaisena ja moitti ties mitä juttuamme. Silloin hän ilmoitti puoluekannakseen kokoomus. Vuoden 2003 painoksessa Harakan puolue oli vihreät. Vuosien 2005, 2007 ja 2009 painosten Harakka ilmoitti kannattavansa TPSL-nimistä puoluetta. Tekstiviesteilläkin hän pommitti, Honkonen kuvaa. Niinpä niin. Siitä oli kätevä tarkistaa etukäteen haastateltavan henkilötiedot aina puoluekantaa myöten, jos haastateltavalla sattui sellainen olemaan. Nykypolvi hakee samat tiedot yleensä netistä. Perinteisellä painetulla kirjasarjalla on kuitenkin ansionsa. Eri vuosien painokset auttavat hahmottamaan ihmisen poliittistakin kehitystä. Esimerkiksi sopii kansanedustaja Timo Harakka, joka pyrkii SDP:n puheenjohtajaksi. Harakka pääsi ensimmäisen kerran Kuka kukin on -kirjan vuoden 1998 painokseen
Minkäänlaiseen ylimielisyyteen ei ole varaa. Myöskään keskinäinen kahinointi ei lisää luottamusta meihin. Keskusta on johtanut Suomea useina historian murrosaikoina. Siksi sitä on edistettävä entistä määrätietoisemmin. Huhtikuussa pidetään myös kuntavaalit. Näin on myös nyt. Suomi on saatava kuntoon. Puheenvuoro Tulevaisuus rakennetaan nyt Suomen satavuotisjuhlavuosi on alkanut tilanteessa, jossa maamme talous kasvaa vihdoin ja työttömyys alenee. Yhä useammassa kodissa voidaan suhtautua tulevaisuuteen aiempaa luottavaisemmin. Tulevina kuukausina käännettä parempaan on kaikin tavoin voimistettava. Olennaista on saada työllistävät investoinnit liikkeelle. Keskustalle on tärkeää parantaa edelleen pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä, helpottaa ihmisten työllistymistä ja työllistämistä ja jatkaa byrokratian purkamista. Biotalous on mahdollisuus työpaikkojen luomiseen koko maahan. kotikuntia, joiden rakentamiseen jokaisella on oltava mahdollisuus. Sitä tarvitsevat eniten yhteiskuntamme heikompiosaiset. Huhtikuussa suomalaiset päättävät, kumpaa vaihtoehtoa he tukevat. Kuntavaaleissa ratkaistaan myös, millaisia maamme kunnat tulevaisuudessa ovat. Sote- ja maakuntauudistuksen jälkeenkin kunnilla on pitkä lista tehtäviä. Ne hoitavat ihmisten arjen palvelut lähikouluista alkaen, huolehtivat turvallisesta elinympäristöstä ja rakentavat osaltaan elinvoimaa koko maahan. Keskustalle kunnat ovat ihmisten yhteisöjä . Eduskuntaan sote- ja maakuntauudistus tulee tammikuun aikana. SDP ja muukin oppositio palauttaisi uudistuksen lähtöruutuun. Valtuutettu on tulevaisuudentekijä isolla t-kirjaimella. Vaalien ehdokasasettelu päättyy helmikuun lopussa. Yhteinen tehtävämme on huolehtia, että tuolloin keskustan joukkueessa on vähintään 8?000 ehdokasta koko maassa. Kunta on juuri sellainen, jollaiseksi kuntalaiset sen yhdessä tekevät. Huhtikuussa kunnan- ja kaupunginvaltuustoihin valittavat päättäjät ovat paljon vartijoina. Lisää ratkaisuja on saatava aikaan ennen muuta hallituksen puoliväliriihessä huhtikuussa. Tarvitsemme mahdollisimman monipuoliset ja täydet ehdokaslistat jokaiseen kuntaan. Näitä vaaleja ei voiteta rahalla tai mittavilla mainoskampanjoilla Ehdokasasettelussa onnistumisen ja uskottavan, turvallisen vaihtoehdon esittämisen ohella meidän on tulevina kuukausina tehtävä ennennäkemättömän kova kenttätyö koko maassa. Ihmisten luottamus on ansaittava keskustelemalla, kuuntelemalla ja perustelemalla politiikkamme ymmärrettävästi. Meidän on otettava myös kritiikki nöyrästi vastaan. Se tarkoittaisi suomalaisten palvelujen vaarantumista. Etenkin perusterveydenhuollon tilanne huononisi. Keskustalle sote- ja maakuntauudistuksessa ensisijaista on laittaa perusterveydenhuolto kuntoon. Laitetaan voimavaramme siihen, että saamme työllisyyden paranemaan, palvelut pelastettua ja pidettyä huolta kaikista suomalaisista ja koko maasta. Antti Kaikkonen Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja 13.1. Nyt jos koskaan niissä rakennetaan Suomen tulevaisuutta. Keskusta hakee suomalaisilta valtakirjaa viedä maaliin sote- ja maakuntauudistus, jotta ihmisten lääkäriin pääsy, hoito ja hoiva voidaan turvata tasa-arvoisesti koko maassa. Hallitus linjasi uudistusta viimeksi ennen joulua. 2017 33
Henni Sippola tahtoo nojata vahvaan yhteistyöhön nuorisovaikuttamisen laajoilla aavoilla. 34 13.1.2017
Keskustan kasvot Teksti ja kuva: Sanna-Leena Knuuttila Henni Sippola INNOSTAJA Etelä-Pohjanmaan Keskustanuorten uusi puheenjohtaja uskoo rohkeaan ideointiin ja tiimipelaamiseen Alavutelainen Henni Sippola oppi järjestö- toiminnan perusteet jo nuorena jääkiekkohallilla. Myös sähköinen äänestäminen madaltaisi äänestämisen kynnystä. Entä miten saada äänestäjät vakuuttuneiksi 22-vuotiaasta ehdokkaasta. Sen jälkeen hän toivoo kentältä nuorten rohkeita avauksia sekä omien näkökulmien esiin tuomista. Nuorisojärjestöjen työtä emopuolueen rinnalla on toisinaan pidetty ?piikkinä lihassa?. Hän toimi kahdeksan vuotta jääkiekkopelien kuuluttajana. Tuoreilla näkemyksillä luodaan kehitykseen liikettä. Hän haluaisi kääntää pakon positiiviseksi mahdollisuudeksi. On tärkeää kehittää sitä, mikä jää. Tulevissa kuntavaaleissa Sippola uskoo esimerkin voimaan. ??Olen lähtenyt ehdokkaaksi viestinviejänä. Veljen jääkiekkoharrastuksen parissa Sippola hoiti omaa kenttäänsä. Siihen haasteeseen Sippola panostaa täydeltä laidalta. 13.1. Olen tekemässä kaiken kattavaa yhteistyötä. Nykyään kuntapolitiikkaa arvostellaan Sip- polan mielestä liikaa. Nuorten energisyyttä, avarakatseisuutta sekä kriittisyyttä ei pitäisi nähdä ongelmana. ??En koe olevani häiritsemässä puoleen toimintaa. Ryhmähengen luominen on hänelle ykkösasia. Asioissa ei päästä eteenpäin, jos tekemisellä ei ole yhteistä suuntaa. Se osoittaa, että meihin luotetaan tasavertaisina päättäjinä. Sippola pitää näytön paikkaa positiivisena haasteena. 2017 35. Muutoksista huolimatta kuntapolitiikan arvo tulee säilymään tulevaisuudessakin. Yhteinen toiminta yhteisen asian puolesta kasvatti nuoreen naiseen yhteisöllisyyden uskon. Politiikkaan Sippola sukelsi kolme vuotta sitten, aloitettuaan hallintotieteiden opinnot Vaasan yliopistossa. Sippolan mielestä tällainen ajattelu antaa nuorten tekemästä politiikasta väärän kuvan. Sippola valittiin sekä Etelä-Pohjanmaan Keskustanuorten puheenjohtajaksi että Etelä-Pohjanmaan keskustapiirin toiseksi varapuheenjohtajaksi. ??On hienoa, että nuorta edustusta halutaan ja saadaan mukaan. Se saa hänet visioimaan uutta. Hän haluaa asettua pöydän päähän vakaana ja varmana puheenjohtajana. Hän halusi vaikuttaa monialaisesti. Nuoren naisen ansiokas toiminta Vaasan Keskustaopiskelijoiden hallituksessa sekä myöhemmin puheenjohtajana toivat viime syksyyn uusia haasteita. Haluan olla vaikuttamassa kotikaupungissani talouteen, sivistykseen sekä ympäristöön. Sippola on harmissaan siitä, että monet nuoret pitävät äänestämistä pakkona
eivät muista, eivätkä useimmiten edes ymmärrä. li poikki. Uudistusten laatijat tulee panna tutkijain kammioon selvittämään tulevien suunnitel- Lauri Jokinen Karstula sä, kuinka ne vaikuttavat ja mitä niillä saavutetaan. Nyt ruokitaan vähäisillä tiedoilla puskaradioita. Tätäkö on yhteiskunnallinen yhdenvertaisuus? Eli minne menet, keskustan liikennepolitiikka? Kyösti Virrankoski Tuleeko liikennekaaresta keskustalle uusi ?jätevesilaki?? On hyvä, että uudistuksia tehdään, mutta ei- kö nyt olisi aika keskittyä sote-maakuntamallin maaliin saattamiseen, eikä huuhailla kaikilla mahdollisilla aloilla. Kyllä ministeri Anne Berner ministeriöineen on vähän liikaa tulevassa tuon liikennekaarensa kanssa. Ei pitäisi tuoda kovin keskeneräisiä aloitteita julkisuuteen. Jos aloitteita esitetään, on oltava valmiit ja selkeät mallit siitä, mitä ollaan tekemäs36 13.1.2017 Pääministerin on nyt vain puhallettava pe- mien vaikutuksia, että ne olisivat kansan hyväksyttävissä. Jo edellisellä vaalikaudella Juha Sipilä moneen kertaan muistutti, että talouden tasapainottaminen ja kestävyysvajeen korjaaminen ovat vuosikymmenen asia. Vaikka tällainen laki säädettäisiinkin, se muutettaisiin varsin pian. Myös postilaitos itse sitä vastustaa. Uudistusta on perusteltu erityisesti kilpailun lisäämisellä. Sitähän puskaradiot ja ?hevosmiesten uutiset. Sitä eivät tietokonepohjaiset ratkaisut voi määräänsä enempää korvata. Lisäksi lienee toiveajattelua, että maaseudulla postia jaettaisiin useammin kuin asutuskeskuksissa. Ne suoltavat torven täydeltä ?hevosmiesten uutisia?, jotka nähtävästi eivät alkuunkaan pidä paikkaansa.. Mielipiteet Keskustan liikennepolitiikka ihmetyttää Viime hallitusneuvotteluissa keskusta sai Postiuudistus on lähtenyt siitä, että kilpailua pitää lisätä ja kannattavuutta parantaa. Siksi esitetään, että posti jakaisi lähetyksensä vain kolmena päivänä viikossa. Viime hetkellä on esitetty, että maaseudulla posti jaettaisiin joka päivä. Postitoimi on ikivanha palvelumuoto, joka on ollut ja on tänäkin päivänä olennaisen tärkeä sekä elinkeinoelämän että yksityisen kansalaisen kannalta. Yhteiskunnallisia peruspalveluja ei tule uhrata markkinavoimien armoille. Postiuudistuksessa kuten muussakin on muistettava, että kilpailu on hyvä renki, mutta huono isäntä. liikenneministerin salkun. Liikennepolitiikka on puolueellemme erittäin tärkeää, koska maamme on laaja ja sen kehittäminen on kiinteästi riippuvainen hyvistä ja kehittyvistä liikenneyhteyksistä sekä joustavista ja nopeista posti- ja tietoliikennepalveluista. Parin vuoden aikana politiikan sisältö on kuitenkin herättänyt kysymyksiä. Junaliikenteessä tehtiin noin vuosi sitten merkittävä päätös, jolla muun muassa tuntuvasti vähennettiin erityisesti maaseutua palvelevia junavuoroja. Vähennystä korvaamaan suunnitellaan muun muassa digitalisoitua järjestelmää, joka yhdistäisi eri kuljetusmuotoja, kuten taksit, linja-autot ja junat, yhden matkalipun alle. Perusteena on esitetty, että junaliikenteen tulee kilpailla lento- ja bussiliikenteen kanssa. Puuttumatta tarkemmin uusiin esityksiin toteaisin, että suorat ja nopeat junayhteydet ovat koko maan ja erityisesti maaseudun elämän ja elinkeinojen kannalta tärkeät. Jos junat ajavat aseman ohitse jättäen matkustajat laiturille, vahinkoa ei korvaa paraskaan monen kulkuneuvon järjestelmä. Tulevaisuudessa junaliikenne näyttää palvelevan lähinnä vain maakuntakeskuksia jättäen muut alueet omien kulkuneuvojen tai hitaampien ja vaivalloisempien palvelujen varaan. Viimeisimpänä on saaristoasukkaille esitetty Yhteiskunnallisia peruspalveluja ei tule uhrata markkinavoimien armoille. maanteitä korvaavien lauttojen käyttömaksu. Käyttömaksu perustuu siis siihen, että kun asut maantieteellisesti hankalassa paikassa, sinun on siitä erikseen maksettava
2017 37. Rasvan laatu on parantunut, suolan saanti vähentynyt ja kasvisten kulutus lisääntynyt. Ruuan suolapitoisuus on saatu laskemaan yritysten tuotekehityksellä ja ihmisiä on opastettu vähentämään suolan käyttöä. Olemme edelläkävijöitä, eikä siihen ole tarvittu veroja. Sokerin kokonaiskulutus on pysynyt samana vuosikymmeniä, ja aikuisten sokerinkulutus on suositusten mukaista. Huoli on lasten ja nuorten liiallisesta sokerinkulutuksesta. Sellaisen hankkiminen ja sijoitus auton lisälaitteisiin johtaa siihen, että lopetamme yksityisautoilun kokonaan. Sokerivero ei ole käytössä yhdessäkään EU-maassa ja siihen on syynsä. Komission mukaan terveysperusteisia veroja voi olla, mutta myös niiden on otettava huomioon EU:n periaatteet, erityisesti syrjimättömyys ja valtiontukimääräykset. Valtiovarainministeriön sokeriverotyö- ryhmä selvitti sokerin verottamista vain nel- jä vuotta sitten. Työryhmän mukaan sokeriverosta voisi muodostua laaja, epätarkoituksenmukainen ja hallinnollisesti työläs elintarvikevero. Suomen hallituskaan ei ole sokeriveron kannalla, ja eduskunta on äskettäin hylännyt sokeriveroon liittyvän aloitteen. Suomen ruoka- ja juoma-alalle se on tärkeä päätös. Vero olisi haitannut alan kehitystä, vientiä ja investointeja sekä heikentänyt mahdollisuuksia työllistää. Ruoka- ja juomayritykset tekevät mittavaa työtä suomalaisten ruokavalion ja hyvinvoinnin eteen. Ala vaikuttaa ihmisten terveyteen pitkäjänteisellä ravitsemuksen huomioivalla ihmisten tarpeisiin perustuvalla tuotekehityksellä. Sokerin verottaminen ei toimisi tuotekehityksen kannustimena. Pakkaskausina joukkoliikenne on usein täysin sekaisin. Yhdellä lipulla matkustaminen on täysin utopiaa, etenkin kun monilla reiteillä kulkee vain yksi tai kaksi junaa vuorokaudessa, kiitos tarmokkaan hallituksemme ja liikenneministerimme. Timo ja Sirkka Hennala Lahti Haapajärven keskusta 13.1. Ehkä siihen valtiovalta pyrkiikin. Meidän talouden matkoista jo puolet tehdään joukkoliikenteessä. Pelkäämme, että joukkoliikenteen yhden lipun matkaketjusuunnitelmat sotkevat joukkoliikennettä. Tuskin koskaan junat tai bussit kulkevat aikataulujensa mukaan. Takseja voi joutua odottamaan pitkäänkin. Junia korvataan lähes viikoittain busseilla, jotka ovat junia jopa tunteja hitaampia. Siksi on hyvin tärkeää, että Oulaskankaan sairaala saa jatkaa päivystystoimintaa nykyisessä laajuudessaan. Sokerin vähentämiseen pyritään muutenkin, kuten ruokakaupan hyllyjä tutkiessa huomaa. Suomalaisten ravitsemus on kehittynyt hyvään suuntaan. Hän haluaa monen muun tavoin, että ihmiset syövät terveellisesti ja voivat hyvin. Harmillisesti sen varjolla keskitytään yhteen ruokien ja juomien raaka-aineeseen ja unohdetaan, että ruokavalio on kokonaisuus, jossa yksittäisen ravintoaineen vaikutus on vähäinen. Vuoden vaihteessa poistuva makeisvero on tuotevero, joka kohdistuu tiettyihin tullinimikkeiden avulla määriteltyihin tuotteisiin. Sokeriverolla tarkoitetaan kaikkien elintarvikkeiden sisältämän sokerin verottamista. Sen vähentämiseen on löydettävä uudet nuoriin kohdistetut keinot. Esimerkiksi koulujen matematiikan tunneilla voisi hyödyntää pakkausten ravintoarvomerkintojä. Se vaikuttaisi terveydenhuollon työvoiman saatavuuteen alueellamme. Tulevassa maakuntauudistuksessa kaikkia palveluja ei tule keskittää Oulun seudulle. Palvelujen vähentäminen reuna-alueilta näivettäisi tuntuvasti myös elinkeinoelämää. Tahdomme koko maakunnan reuna-alueitaan myöten pysyvän tasapuolisesti asuttuna ja elinvoimaisena. ka ajelemme kaksikymmentä vuotta vanhoilla autoilla välttämättömiä ajoja, emme ole ihastuneita ministeri Anne Bernerin suunnitelmista sijoittaa kaikkiin autoihin kalliita digilaitteita, jotka valvovat ajoamme. Maksamme jo nyt veroa valtiolle bensiinin hinnassa sen mukaan, kuinka paljon ajamme. Monen asiantuntijan suulla on todettu, että autoilun digitaalivalvonta ei tuo mitään uutta lisäarvoa eikä siitä hyödy muut kuin laitteiden valmistajat ja asentajat. Meidän taloudessa ei ole edes valvonnan edellyttämää älypuhelinta. Oulaskankaan tulisi säilyä myös synnytyssairaalana. Jos Oulaskankaan sairaalatoiminnot supistuvat, on myös vaarana terveydenhoitokoulutuksen lakkautuminen Oulaisista. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu Terveysperusteisen veron oltava tasapuolinen Europarlamentaarikko Anneli Jäätteen- mäki kirjoitti Suomenmaan blogissa käsityksiään sokeriverosta (2.12.2016). Samalla kun opitaan matematiikkaa, myös ravintoarvojen vertaaminen tulisi tutuksi. Marleena Tanhuanpää Johtaja Elintarviketeollisuusliitto ry Ei autoilun lisävalvonnalle Sairaala säilyköön Me tavalliset keskustalaiset, jot- Haapajärven keskusta on huolissaan suunnitelluista Oulaskankaan sairaalaan kohdistuvista toimintojen supistamisista. Alueeltamme on pitkä matka keskussairaaloihin
Kaikki kansalaisaloitteet eivät ole saaneet vastaavaa median kannustusta osakseen. 38 13.1.2017 Median avulla sekä suoraan että piilovaikutteisesti voidaan ohjata kyselyihin vastaavien mielipiteitä ja helposti poliitikkojakin. Ihmiselämä on aina itseisarvo riippumatta terveydentilasta, iästä, sosiaalisesta asemasta tai muusta vastaavasta. Siksi elämää tulee vaalia, ei lopettaa. Lauri Oinonen entinen kansanedustaja Keuruu/Haapamäki. Jos tästä poiketaan, ei kunnioiteta elämää. Jospa olisikin sellaisia joukkoja, joita voisi tunniksi pariksi tilata nostelemaan ja suihkuttamaan sarjatyönä. Jotkut sairaudet saavat aikaan aggressioita ja muutoksia persoonallisuudessa. Ihaninta oli itsekin päästä tarinoimaan sota- tai jälleenrakennusajan kokeneiden henkilöiden kanssa. Kaikki kohtaamani ihmiset olivat todella tyytyväisiä siihen, miten heillä asiat oli- vat. Näemme ikäihmiset virikkeiden parissa peseytyneinä, pukeutuneina ja syöneinä. On ihanaa, että nykypäivänä niin monet tahot tuovat piristystä vanhusten arkeen tekemällä vapaaehtoistyötä. Tai sitten se saattaa tuoda vaikka minkälaisia mielikuvia nuoruudesta. Minusta oli mukavaa avustaa ruokailussa ja viriketoiminnassa. Mielipiteet Päivä vanhustyössä avasi silmäni Olen aina arvostanut hoiva-alan ammattilaisten työtä, mutta oltuani päivän vapaaehtoisena SuPer:in kutsumana, arvostukseni hoitotyötä kohtaan kasvoi entisestään. Monesti palveluasunnoissa tai vanhainkodeissa vieraillessamme me lähiomaiset näemme tasaisen päiväjakson kivasti sisustetussa yhteisessä olohuoneessa. Lääkäreistä ei saa tehdä rajusti ilmaistuna pyöveleitä. Oma rakas verisyöpää sairastanut isäni ei suostunut enää lopussa lähtemään veritankkausreissuille. Kaaren loppuun kuuluu oikeus arvokkaaseen poismenoon. Kristillisenä ihmisenä elämä on minulle pyhää. Toimintaa on vauhditettu äskettäisen kansalaisaloitteen merkeissä. Mitenkähän he, jotka eivät enää ymmärrä? Päivä vanhustyössä avasi silmäni. Intiimien asioiden alueella puuhailu ei ole välttämättä asiakkaalle herkkua. Aktiivista eutanasiaa en kannata, mutta mielestäni keinotekoinen, lääkkeillä ylläpidetty jatkoaika ei tuo onnea. Totesi vain: ?Ei sitä soat käyny mies ruppea ennää sorsaan pissimään?. Olen onnellinen, että hän sai tehdä sen valinnan ja sai täydessä ymmärryksessä aikoinaan mitä kauneimman lopun kotipitäjän sairaalan maisemahuoneessa. Kaunista ja hyvää saattohoitoa pitää kehittää hyvänä vaihtoehtona sairaalan vuodeosastolle. Eri ihmiset kokevat hoivan eri tavoin. Pedotkin suojelevat sairaita lajitovereitaan. Kärsimystä ja kipuja voidaan ja täytyy lievittää. Entäpä jos ruoka ei vain yksinkertaisesti tahdo mennä sisään? Kun on auttanut tai edes sivusta seurannut muutamankaan vaipoilla olevan vanhuksen pesua, ymmärtää, että paljon vähemmästäkin saadaan tänä päivänä likaisen työn lisää. Hoitotyö on fyysisestikin raskasta, ja etenkin aamut ovat rankkoja. Niistäkin on päästy kun olosuhteet ovat normalisoituneet. Elämän alku ja päättyminen ovat ?korkeammassa kädessä?. Voi kunpa me pumpulissa kasvaneetkin olisimme. Nykypäivän ihminen on vieraantunut elämän koko kaaresta. Erityisen kiitollinen olen hoivatyön tekijöille. Maailmassa on myös voimakas pyrkimys kuolemanrangaistuksen poistamiseen ihmisarvon tähden. Kysymystä eutanasiasta on nyt nostettu erityisesti median toimesta esille. Siinä saa hoitaja monet temput tehdä, että jaksaa kohdata iloisena asiakkaan, vaikka sieltä tulisi ärräpäitä tai nyrkkiä. Ärtymystä voi kelle hyvänsä asiakkaalle aiheuttaa myös autettavana olo. Siksi elämää tulee aina ja kaikissa tilanteissa kunnioittaa. Silti ennen kuin syytämme ammattilaisia vääristä lääkkeistä, korokelaidoista tai apuvälineistä, kannattaisi kokeilla kotona tai vaikkapa vapaaehtoisena, millaista hoitotyö voi olla. Ammattitaitoa tarvitaan, kun asiakas pitäisi saada syömään, vaikka hänen mielestään ateria on vaikkapa edesmenneen puolison. Keinoja on olemassa yhä runsaammin. Arvostan lääkärikunnan eettistä näkemystä. Lääkärien etiikka nousee tältä pohjalta. Varoittavia ja pelottavia esimerkkejä onneksi on vain vähäisissä määrin noussut diktatuurien ajoilta. Koululaisten kanssa askartelu tai leipominen, lauluhetket, eläkeläisten lukupiiri sekä SPR:n ystävätoiminta ovat esimerkkejä avusta, jota otetaan mieluusti vastaan hoivayksiköissä kautta maan. Sellaistakin on sattunut, että omaiset pur- naavat hoidon tasosta, vaikka asiakas on itse tyytyväinen. Ehkäpä omatunto kolkuttaa, jos ei voi osallistua äidin tai isän hoitoon, ja sitä kompensoidaan vaatimalla elämänkaaren lopulla olevalle vanhukselle mitä raskaimpia hoitoja tai asioita, joita asiakas ei todellakaan kaipaa. Varmasti joskus tapahtuu virheitäkin. Hyvä, että hoitajamitoitus säilyy. Anne Kalmari kansanedustaja, keskusta eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiverkon puheenjohtaja Elämää tulee vaalia, ei lopettaa Elämän kunnioitus jokaisen ihmisen koh- dalla nousee yleismaailmallisesti kristillisen uskon arvopohjalta ja on ominaista myös maailman suurille uskonnoille. Jokainen ihminen on arvokas, eikä hänen elämäänsä tule toisen ihmisen toimesta päättää. Olen todella kiitollinen, että meillä on näin hieno hoitojärjestelmä. Elämän kunnioituksen tulee olla ehdoton jokaisen ihmisen kohdalla. Ihmiskunnalle on annettu kestävä ohje viidennessä käskyssä: Älä tapa
tai ?tulisiko niitä suunnata niille lapsiperheille, jotka ovat todellisessa puutteessa?. Hyviä kysymyksiä, joihin kenttä vastaisi ?kyllä?. Aaltonen kysyy samalla, voitaisiinko pienimpiä eläkkeitä korottaa suurimpien eläkkeiden kustannuksella. K 22 Oli mielenkiintoista lukea Kelan uuden pääjohtajan Elli Aaltosen ajatuksia hyvinvointivaltion kehittämisestä (Suomenmaa 23.12.2016). Aaltosen mukaan ?ne, jotka eniten tarvitsevat, saisivat enemmän?. Aaltonen myös kysyy, että ?tarvitsevatko ihan kaikki perheet lapsilisiä. Ovathan siellä osoittaneet maanviljelijätkin mieltään?. Kommentaattori lisäsi : ?En halua rinnastaa maanviljelijöitä ja uusnatseja, mutta molemmat voivat olla vaarallisia yhteiskunnalle?. Kuinka tiedotusvälineen toimittajalle voi tulla tällainen vertaus mieleen. Tähänkin kentän enemmistön vastaus olisi ?kyllä?. Kutsu kuului 17 vuotiaana sota-ajan palvelukseen 22.2.1944. Palvelin jalkaväkikoulutuskeskuksen 22 joukko-osastossa Kouvolassa. on vanha sanonta, ja sen oppositiopuolueet muistavat. He kävivät ärhäkästi pääministeri Juha Sipilän kimppuun Terrafame-asiassa. On käsittämätöntä, kuinka tosissaan oppositio haluaa heittää kapuloita kaikkiin hallituksen taloutta korjaaviin asioihin. Yle olisi päässyt vähemmällä, kun olisi heti antanut Sipilän antaa oman lausuntonsa asiaan. ettet sano sitä, mitä ajattelet?. Heikki Niittymäki Masku Järkeä tukien jakoon Kelan uusi pääjohtaja Elli Aaltonen tuntuu tunte- van sosiaaliavustusten kentän. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu Jäin ilman rintamatunnusta Aaltonen puhuu asiaa Olin minäkin sotamies, nuori ja tervekin. Hänen ajatuksensa ja esityksensä ovat terveellä pohjalla. Onhan nurinkurista, että Suomessa sosiaalituilla tuetaan laajasti työttömyyttä. Vastaanikin on tullut tapauksia, joissa on tarjottu henkilölle työpaikkaa, mutta sitä ei ole otettu vastaan siksi, että avustuksista saatu tulo lähentelee samoja lukemia kuin työstä saatu palkka. Näinä aikoina työmoraali tuntuu laskeneen ja osa työttömistä käyttää yhteiskuntaa hyväkseen ratsastamalla veronmaksajien kustannuksella. Tällaisen tilanteen korjaaminen ei ole helppoa, mutta siihen on käytettävä kaikki mahdollisuudet. Näin ei ole järkevää jatkaa. Paavo Närvänen Tampere 13.1. Joukko-osasto siirtyi Turkuun tavoitteena varmistaa saksalaisten 2. Päätösten tekijöiden mielestä tämä saapumiserä oli vain ollut ?erinäisissä sodanaikaisissa tehtävissä?. Erikoisinta rintamatunnuksen myöntämisessä on ollut se, että myöhemmin saapuneet nuoremmat, vuonna 1926 syntyneet tämän rintamatunnuksen kuitenkin saivat. Mielestäni tälle 22.2.1944 saapumiserälle tulisi tämä rintamatunnus myöntää ja se olisi mahdollista viimeistään nyt, kun isänmaamme täyttää 100 vuotta. Päättäjät jättivät suuressa vii- Veikko Ignatius stm, konepistoolimies Jv. Lausunto on loukkaava maanviljelijöitä kohtaan. Elämme vapaassa maassa, ja kaikille perustuslaki antaa oikeuden ilmaista mielipiteensä, mutta kyllä parasta olisi noudattaa seuraavaa neuvoa: ?Ajattele ensin, mitä sanot . Eläkekatto olisi myös toteutettavissa. Näitä asioita on pohdittu tavallisten kansalaisten keskuudessa vuosikymmeniä. Päättäjiltä on yritetty tuloksetta kysyä, että eikö näihin asioihin voisi hakea oikeudenmukaisuutta. Jospa sitten nyt, kun asiaan puuttuu vaikutusvaltaiselta paikalta Kelan uusi pääjohtaja. Aaltosen ideat olisivat hallituksen toteutettavissa olevia asioita ja pieni ele heikompiosaisten suuntaan. Se taittaisi varmaan myös sen katkeran arvostelun kärjen, joka nyt kohdistuu hallitukseen ja etenkin pääministeri Juha Sipilään rikkaiden suosimisesta. saudessaan koko meidän saapumiserän vaille rintamatunnusta, joka Turhan ärhäkkä oppositio Oppositiopuolueen edustajat ja kannattajat ovat aina innokkaina kääntämässä ?jokaisen kiven?, jos alta löytyisi jotain, millä voitaisiin kammeta hallituspuolueita. ?Kiusa se on pienikin kiusa. Olikohan kysymyksessä se pieni kiusa? Perjantaisin lähetettävässä Pressiklubissakin kommentaattorit antavat lausuntoja, jotka ainakin peitellysti arvostelevat nykyistä pääministeriä. Kun Stiller kysyi, mikä on ollut Sipilän suuri virhe, erään kom- Erkki Konttajärvi Pello mentaattorin vastaus oli: ?Se, kun hän lähti politiikkaan?. Kun ohjelmassa keskusteltiin uus- natseista ja heidän marssimisestaan itsenäisyyspäivänä Helsingissä, toinen kommentaattori kysyi: ?Mikseivät he saa marssia ja osoittaa mieltään. Koul. 2017 39. sotilaspataljoonan lähteminen Suomen Turusta. Palvelin siis kovassa taistelukoulutuksessa 7 kuukautta ja 13 päivää. Siviiliin pääsin Turusta 4.10.1944. Olin tuolloin kovakuntoinen A1 -luokan konepistoolimies. on suuri vääryys
Musiikkia. klo 10-14. klo 18.30. Vai kiinnostaako sinua maakunnallinen vaikuttaminen tai muu työskentely kentällä esimerkiksi vaaliesitteitä jakaen. / hlö, A4hytissä hinta 133 . klo 16 ke Olavi AlaNissilä tuo terveiset eduskunnasta Masku Cafessa. 050 374 5416, juha.iso-aho@keskusta.fi , toimistosihteeri ja Keskustanaisten toiminnanjohtaja Sari Kujanpää puh. Avoinna arkisin klo 9-15. klo 18 Piiritoimistolla järjestettävässä keskustelutilaisuudessa pohditaan keskustalaisuutta osana puolueen periaateohjelman uudistamista. klo 18 Kauniaisten paikallisyhdistyksen kokous Villa Junghans (vanha puoli), Leankuja 4. orkesterin soitosta. Hinnat sis. hytin, ohjelman, buffet-ruokailun klo 18.30 kattauksessa, meriaamiaisen ja bussikuljetuksen Laitila-Katajanokka-Laitila (matkan varrelta pääsee toki kyytiin). 0400 615 894. Viimeisin esimerkki on pääministerimme kohtelu mediassa. Raision Keilahallilla klo 15-16. Tikkurila, py:n johtokunnan kokous 19.1. Keskustan kansanedustaja ja tuleva perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko Kauniaisissa tiistaina 24.1. klo 18, Uusi Paviljonki, Läntinen koulupolku 3. Kahvitarjoilu. Raisio. Järjestää Kosken Tl Keskusta, Marttilan Keskusta ja Kosken Tl Keskustanaiset. Etelä-Häme Etelä-Hämeen piiritoimisto, piirin ja Keskustanuorten toiminnanjohtaja Juha Iso-Aho puh. klo 18 Maatalouden norminpurkuilta Sarka-museossa. Keskustelemassa ministeri Anne Bernerin ja kansanedustajat Olavi Ala-Nissilä ja Pertti Hakanen. Huom! Suomenmaan uudistuksen myötä myös lehden Keskustassa tapahtuu-järjestöpalstalle lähetettävät yhdistyksien tapahtumailmoitukset on lähetettävä sähköpostilla. Tervetuloa kaikki ehdokkaat ja ehdokkuutta harkitsevat! Hämeenlinna, kj. Viking Line Gabriellalla Helsingistä Tallinnaan. Hinnat: C4-hytissä hinta 103 . 040 759 0509, sari.kujanpaa@ keskusta.fi. Varauksen yhteydessä jokaisen tulee hyttipaikan lisäksi varata myös valitsemansa ruokailupaketti, joka sisältää päivällisen ja meriaamiaisen. Lisätietoa risteilystä puolueen nettisivuilta: http://www.keskusta.fi. Varaukset tehdään suoraan Ikaalisten matkatoimistoon, puhelin (03) 45 800 tai keskustaristeily@ikaalistenmatkatoimisto.fi Pirkanmaa Pirkanmaan Keskusta mukana tapahtumissa: seuraa Suomenmaasta, www.pirkanmaankeskusta.fi ja liity Facebookiin: Pirkanmaan Keskusta, nähdään ja tavataan! Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän ja samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. Terveisin Jaana Viilo, toiminnanjohtaja 040 767 3419, jaana.viilo@ keskusta.fi Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistyksien tulevat tapahtumat välittyvät piirin kautta uudistuneeseen Suomenmaahan sekä piirin Facebook- ja nettisivuille kun laitat hyvissä ajoin tekstin sähköpostiin: jaana.viilo@keskusta.fi Järjestöilmoitukset Suomenmaahan entistä aikaisemmin! Lehti ilm. Kouluttajana puoluetoimistolta poliittinen sihteeri Jirka Hakala. Päättäjiä ollaan valmiita viemään ?saunan taakse. Torstaiteemakeskustelutilaisuus piiritoimistolla (Rauhankatu 11, Hml) 26.1. Tuotosta kommentoidaan eri tiedotusvälineissä päivä- ja viikkokausia. Uutisoinnin kohteeksi joutunut henkilö saa harvoin omaa ääntään kuuluville. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. perjantaisin. Kannattaa kuitenkin sopia tärkeistä asioimisista etukäteen soittamalla. Raisio. Juontajana Seppo Kallio, MTK. Kuntavaaliristeily ja puolueen vaalistartti 4.-5.2. Ulkoasiainvaliokunnan pj Matti Vanhanen esitelmöi Suomen turvallisuuspolitiikasta. klo 17.30 Tikkurilan uimahallin kabinetissa Kauniainen, Ajankohtaista maakunta- ja soteuudistuksesta ja kunnan roolista sen jälkeen. Aiheena ?Kunnallispolitiikka Hämeenlinnassa . Keskustassa tapahtuu Puheenvuoro Oi aikoja, oi tapoja! Otsikon lause on jokaiselle historiasta tuttu huokaus . Kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä ja piirin varapuheenjohtaja, kuntavaaliehdokas Anna Sirkiä keskustelemassa tulevasta vuodesta. Masku 16.1. o tempora, o mores! Lause tulee mieleen, kun lukee nettikommentteja. Alustajana YTT Pekka Perttula. Oletko harkinnut kuntavaaliehdokkuutta, mutta et tiedä, mitä ehdokkaalta odotetaan tai mitä kunnissa tulevaisuudessa päätetään. klo 18 asiana kuntavaalit. Loimaa 1.2. Raision Keskustan seniorikeilaajat keilavuoro joka torstai 40 Bussimatkoilla ja ostarin kulmilla on jo totuttu teinien yksipuoliseen kielenkäyttöön. Samanmoinen on alkanut tarttua myös varttuneimpien puheeseen. mitä alkiolaisuus on 2010-luvulla. Kahvitarjoilu 17.30 alkaen. Facebookin postaukset voivat saada kymmeniä vihaa tihkuvia kommentteja ja jopa tappouhkauksia. Etsitään yhdessä sinulle sopiva vaihtoehto! Päijät-Häme Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. 0400 930 483 ja keskustanaisten Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. Asiakaspalvelutilanteessa ei tarvitse tapahtua suurtakaan virhettä tai viivytystä, kun virkailija saa osakseen ryöpyn sanoja, joita ei ainakaan koulussa ole opetettu. 13.1.2017 Turku, Keskustan lauantaitreffit 14.1. Piiritoimiston osoite Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. Turvallisuuspoliittiset iltamat Kosken Nuortentuvalla (Härkätie 3) la 11.2. Raision Keskustaväen kuukausipalaveri Hintsan makasiinissa 18.1. / hlö, B2-hytissä hinta 138 . Uutta näkökulmaa Kauniaisten päätöksentekoon! Varsinais-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: toimiston 0102922060, piirin toiminnanjohtaja Hanna Vuola 0509177000, piirin toimistosihteeri Leena Mulari 0505648747, Vesaisten piirin toiminnanjohtaja sekä Keskustanaisten ja Keskustanuorten järjestösihteeri Aino Piippo 0400407515. Jalankulkija saa tavan takaa väistellä hurjastelevia pyöräilijöitä, joiden keskisormi on herkässä. Varaukset tehdään piiritoimistoon varsinais-suomi@keskusta.fi tai 010 292 2060 (arkisin klo 9-15). Ti Vihakirjoitteluun ovat sortuneet myös sivistyneet ihmiset. Uudenvuoden kunniaksi toivonkin kohteliasta käytöstä toisiamme kohtaan! Eero Vainio Vesaisten keskusliiton varapuheenjohtaja 31.1. Avoinna varmimmin ti klo 8.3012 ja to klo 13-17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. Ehdokaskoulutusta piiritoimistolla la 21.1. Järjestää Kauniaisten py ja Espoon kj. Kauniainen: To 2.2. klo 16 ja palaa satamaan su 5.2 klo 13. Liput 25e, lisätietoja ja varaukset Jyrki Anttila p. mitä se uusi kunta on? Keskusta-aate tänään . Risteilyllä on luvassa tuhti annos kunta-asiaa sekä muuta ajankohtaista politiikkaa, loistavaa viihdettä ja menoa sekä koko lai- vallinen hyvää seuraa puoluejohdosta ja ministereistä kuntapäättäjiin ja sellaisiksi aikoviin. / hlö. Olet lämpimästi tervetullut keskustelemaan ajankohtaisista asioista ja kuntavaaleista. Huom! Tällä risteilyllä ei ole maissa käyntimahdollisuutta Tallinnassa. klo 11-12.30 kahvila Elvinassa, Yliopistonkatu 15. kevyin perustein. Yllättävintä on, kun vihakirjoitteluun ovat sortuneet myös sivistyneet ihmiset. 040 418 1150. Yhdessä kohti Kuntavaaleja 2017 . Heidän, jos joidenkin, pitäisi olla meille tavallisille ihmisille esimerkkeinä. Ihmettelimme äskettäin USA:n presidentinvaalikampanjan likaisuutta, mutta kotiSuomen kielenkäyttö ja tavat ovat saaneet yhä enemmän samankaltaisia vaikutteita. Muutkin käytöstavat tuntuvat olevan hukassa, ainakin liikenteessä. Vaaralliset kaistanvaihdot ilman vilkkua ovat jokapäiväisiä työmatkaliikenteessä. Risteily lähtee Helsingistä kohti Tallinnaa la 4.2. Tilaisuuden juontaa ke Olavi Ala-Nissilä. lähde mukaan vaaliristeilylle! Vaalistartti tapahtuu Viking Line Gabriellalla 4.?5.2. Illan aikana nautitaan pöytiintarjoiltu illallinen sekä mm. / hlö, B4-hytissä hinta 113 . klo 18.30-20. Jos haluat mukaan omalla kyydillä tai kalliimman à la carte -ruokailun, niin teethän varaukset itse suoraan matkatoimistoon 03 45 80 0 tai keskustaristeily@ikaalistenmatkatoimisto.fi Koski Tl. Haemme ehdokkaita ja vapaaehtoisia Keskustan hyväksi tehtävään työhön parhaillaan, joten ota rohkeasti yhteyttä oman kuntasi kunnallisjärjestön puheenjohtajaan tai piirin toiminnanjohtaja Juhaan, puh. 050-37 45 416. Haistattelujakaan ei kaihdeta. Uusimaa Media , televisio etunenässä, on valinnut oh- jelmiensa keskeiseksi sisällöksi yksilöiden julkisen pilkkaamisen. Toimittajien pyhä velvollisuus tuntuu olevan negatiivisten asioiden esille kaivaminen erityisesti julkisuuden henkilöistä. Jos mitään todellista ei löydetä, uutinen tehdään tyhjästä ja julkaistaan
Juhlapuhe eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen ja muuta ohjelmaa. Oletko harkinnut kuntavaaliehdokkuutta, mutta et tiedä, mitä ehdokkaalta odotetaan tai mitä kunnissa tulevaisuudessa päätetään. Risteily lähtee Helsingistä kohti Tallinnaa la 4.2. Retken aikana vierailemme mm. Pakan hinta 10 euroa/kpl + postikulut. klo 19 kunnanviraston valtuustosalissa. Kuntavaalin ehdokaslistan hyväksyminen. Elina Suoranta p. Kouluttajina Ilmari Pokela ja Maritta Mynttinen. ylimääräisen yleisen kokouksen jälkeen noin kello 18.30 Mikkelin pääkirjaston Mikkeli-salissa, 2. tilaisuudessa myös mm. Puhujina Mervi Simoska, Juvan kunnanjohtaja, Uusi kunta, uudet tehtävät; Timo Halonen, Mikkelin kaupunginjohtaja, Maineen merkitys kaupungin menestystekijänä; Mikkelin keskustanuoret, Millaisen Mikkelin me haluamme?. Entä heidän vaalipiirinsä. (ovh 105e / 85e) Peruuttaminen: sairastapauksissa lääkärintodistuksella. 010 315 2000. Muurame, py viettää 110-vuotisjuhlaa su 15.1. Keskustan puoluesihteeri Jouni Ovaska, Lisätiedustelut ja varaukset: pirkanmaa@keskusta.fi ja piirin tj. Vai kiinnostaako sinua maakunnallinen vaikuttaminen tai muu työskentely kentällä esimerkiksi vaaliesitteitä jakaen. 0405895709 sähköposti pilvi. karkela@keskusta.fi Pirkanmaan Keskusta järjestää kuntavaaliehdokkaille monipuolista koulutusta alkuvuodesta 2017, uutuutena tulossa myös ajankohtainen some-koulutus, jossa käydään yhdessä läpi mm. Kahvitarjoilu klo 12. 040 7673419 Pirkanmaalaisissa Keskustajärjestöissä tapahtuu: Katso lisää tapahtumia ja toimintaa www.pirkanmaankeskusta.fi tai Facebook: Pirkanmaan Keskusta Tule mukaan vaikuttamaan ja Keskustan kuntavaaliehdokkaaksi! Ota yhteyttä suoraan oman paikkakuntasi kunnallisjärjestöön tai suoraan piiritoi- mistoon: pirkanmaa@keskusta.fi Satakunta Satakunnan piiritoimisto, tavoitat meidät seuraavista numeroista: toiminnanjohtaja Satu Tietari 050 405 7742 (satu.tietari@keskusta.fi), keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi 044 978 3929 (tarja.kiviniemi@keskusta.fi), nuorten toiminnanjohtaja Sonja Lautamatti 0440 336 588 (satakunta@keskustanuoret.fi). Tärkeää. Avoinna sopimuksen mukaan. Keskusta-pelikortit nyt myynnissä! Tunnetko kaikki Keskustan kansanedustajat ja mepit. krs. lähde mukaan vaaliristeilylle! Vaalistartti tapahtuu Viking Line Gabriellalla 4. Mikkelin Musiikkiopiston auditoriossa, Maaherrankatu 10. Lisätietoja saa kunnallisjärjestön puheenjohtaja Esko Erkkilä puh. Lähde mukaan vaikuttamaan kotikuntasi päätöksentekoon! Jos olet kiinnostunut, niin ota yhteyttä oman paikkakuntasi kunnallisjärjestöön tai piiritoimistoon. Satakunnan Keskusta on mukana tapahtumissa. Hinnat jäsenille 100e/ aikuinen 70e/ alle 12 v. Jaana Viilo, Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere MSL-Tampereen ja Keskustan kaikille avoin varjovaltuusto ma 16.1. suositut Facebook ja Twitter! Pirkanmaan Keskusta kiittää muita Keskustajärjestöjä, yhteistyötahoja ja erityisesti jäseniään aktiivisesta Keskusta 110 juhlavuodesta ja toivottaa kaikille hyvää Suomi 100 ?juhlavuotta! Yhteistyöllä tuloksia! Keskustan kj:t ja Py:t huomio! Täytetyt henkilöilmoitukset vuodelle 2017 lähetettävä pikaisesti (huom! kokonaan täytettyinä, myös täydellinen tilinro jos mielii jäsenmaksupalautuksia) piiritoimistolle: pirkanmaa@keskusta.fi tai postitse: Keskustan Pirkanmaan piiri ry. klo 19 Apilassa, Näsilinnan- katu 23 A. Järjestää Mikkelin ja Etelä-Savon Keskustanaiset Etelä-Savon piirin kuntavaalikoulutuksen avaustapahtumat ?Keskustan historia, aate ja arvot. Etsitään yhdessä sinulle sopiva vaihtoehto! 19.1. 050 5564878 tai sihteeri Raija Moilanen puh. Syvennetään käsityksiä vallasta Pet- Jari Laukkanen Matti Mönttinen hoitaa kuntavaaliviestintää Anja Manninen Keskustan viestintävastaavana juuri aloitta- nut Matti Mönttinen arvioi, että keskustalla on kaikki edellytykset pärjätä kuntavaaleissa. Menestyäkseen puolueen pitää Mönttisen mukaan ansaita ihmisten luottamus, olla nöyrä ja kuulla ihmisten huolia, mutta myös kestää kritiikkiä. . Ilmoittautumiset savo-kymi@ vesaiset.fi Yhteiskunnallinen lukupiiri to 9.2. 044 7271302. Yhdessä kohti Kuntavaaleja 2017 . klo 18.30 Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1, Tampere. Varauksen yhteydessä jokaisen tulee hyttipaikan lisäksi varata myös valitsemansa ruokailupaketti, joka sisältää päivällisen ja meriaamiaisen. Buffet-päivällinen (sisältää myös ruokajuomat) maksaa 33 . Risteilyllä on luvassa tuhti annos kunta-asiaa sekä muuta ajankohtaista politiikkaa, loistavaa viihdettä ja menoa sekä koko laivallinen hyvää seuraa puoluejohdosta ja ministereistä kuntapäättäjiin ja sellaisiksi aikoviin. Pia Högberg p. klo 16.15 Keskustan toimisto, Porrassalmenkatu 33, Mikkeli. klo 18-20 Meidän kunta avoin keskustelutilaisuus kaikille kiinnostuneille. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy; kaikki ehdokkaat, tukiryhmät ja asiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan! Vesaisten retki Apassionataan 4.2. Reitti Klo 6.30 Kerimäki, Kososen tallit; 6.40 Haapakallio, Niskavuoren portti; 6.50 Prisman pysäkki; 7.05 Savonlinna linja-autoasema; 7.10 ABC:n pysäkki; 7.20 Kallislahti TB; 7.35 Hiismäki th.; 8.00 Juva ABC; 8.35 Mikkeli matkakeskus; 9.50 Kuortti ABC (tauko 9.20 . Pieksämäki: Klo 12.30 Pieksämäen Yritystalossa, osoite: Myllykatu 12. Kahvitarjoilu klo 12.00. Päätössanat Niina Kuuva, Mikkelin kunnallisjärjestön puheenjohtaja. . 010 315 2001 sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj. 9.50) ; 12.30 Hartwall Areena. 9.50) ; 12.30 Hartwall Areena. Paikalle kutsutaan kaupungin valtuutetut ja paikallisyhdistysten edustajat. Keski-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: piirin toiminnanjohtaja Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p. 5.2. ja kolmen lajin á la carte -päivällinen 37 . Seur. Laita aika jo nyt kalenteriisi ja varaa matkasi saman tien, sillä paikoista tulee olemaan kova kysyntä. klo 18.30 Apilassa. Ministeri Kimmo Tiilikainen Pirkanmaan kierroksella ti 17.1. (alustava aikataulu) klo 11 Virrat, myös ke Arto Pirttilahti, klo 13.15 Ruovesi, myös ke Arto Pirttilahti, klo 15 Tampereen Yliopisto ja klo 18.30 Punkalaitumella Vartiolassa, Urheilutie 1. ke Pertti Hakanen ja MTK:n pj Juha Marttila, Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen, sekä ke Olavi Ala-Nissilä ja Martti Mölsä (ps.) Tampere, kj:n ylimääräinen kokous 19.1. ja alle 6v 95. 010 315 2000, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj. Risteilyn hinnat: C4-hytti 35 ?/hlö , B4-hytti 45 ?/hlö, B2-hytti 70 ?/hlö, A4-hytti 65 ?/hlö. 040-721 0636. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. Haemme ehdokkaita ja vapaaehtoisia Keskustan hyväksi tehtävään työhön parhaillaan, joten ota rohkeasti yhteyttä oman kuntasi kunnallisjärjestön puheenjohtajaan tai piirin toiminnanjohtaja Pauliinaan. klo 16 ja palaa satamaan su 5.2 klo 13. Mikkeli: Klo 9.30 Suomen Nuoriso-opisto Paukkulassa, osoite: Paukkulantie 22. Muistathan toimittaa piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi satu.tietari@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. Kuntavaalit tulossa keväällä 2017. Kuvalliset Keskusta-pelikortit sopivat ajanvietteeksi itselle, tuliaisiksi muiden puolueiden kannattajille, pikkulahjoiksi tai vaikkapa arpapalkinnoiksi. Samaa tehtävää hän hoiti myös vuosina 2005?2013. Seuraa Suomenmaasta printistä tai internetversiosta ?Keskustassa tapahtuu?, piirin internet-sivulta www.keskusta.fi/satakunta tai Facebook: Satakunnan Keskusta. Hinta vesaisten jäsenille: aikuiset 295 ?, 12-17v 265?, 6-11v 255. Meriaamiaisen hinta on 10 ?. kello 17.30 Mikkelin pääkirjaston Mikkeli-salissa, 2 krs. OS. klo 18 Myllykolun kesäteatteriin, oopperan tähtenä loistaa Waltteri Torikka! Iltaa kanssamme juhlistaa mm. Risteilylle on varattavissa myös yhteiskuljetus kätevästi samalla Ikaalisten matkatoimiston kautta, meno-paluu on hinnaltaan 30 euroa. Retkiporukan kokoaa Vesaiset, vastuullinen matkanjärjestäjä: Linja-autoliike S.Kosonen Oy. Mikkelin kj ylimääräinen yleinen kokous 18.1. (juomat erikseen). Raatihuoneenkatu 6, Mikkeli. Tilaukset p. 010-315 2001 ja p. Tarvitaan hyvä ehdokasasettelu, täydet ja monipuoliset listat sekä selkeä oma vaihtoehto. Helsinkiläinen Mönttinen, 36, työskentelee keskustan viestintävastaavana kuntavaaleihin asti. -teemalla la 21.1. sisältää bussimatkat (oma bussi mukana koko reissun ajan), laivaliput kansipaikoin, 3 yötä Narvassa hotelli Ingerissä, 1 yö Tallinnassa Park Inn By Radisson Central Tallinn -hotellissa sekä aamiaiset hotelleissa. Johtokunta. ma 13.2. pidettävien kuntavaalien ehdokkaista. (varaukset Ikaalisten matkatoimistosta 03 45 800) Euran kunnallisjärjestön ylimääräinen kokous su 26.2. (ovh 105e / 85e) Peruuttaminen: sairastapauksissa lääkärintodistuksella. Kokouksessa päätetään osasta 9.4. Saga- Etelä-Savo din kartanossa ja metsämuseossa, käymme ihailemassa komeaa vesiputousta ja tutustumme historiallisiin Narvan ja Rakveren kaupunkeihin. Kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen. 2017 41. tj. Asia: kuntavaaliehdokkaiden nimeäminen. Mikkelin kj johtokunnan järjestäytymiskokous 18.1. klo 12.30 Muuramen Nuorisoseuran talolla, Mikkolantie 6. Hotellissa majoitus 2 hengen huoneissa. Lapsille saatavilla lisävuoteita. Kouluttajana Ilmari Pokela. Esillä kaupunginvaltuuston esityslista, Matti Järvinen. Puolueen johdon, kärkipelaajien ja kenttäväen tulee liikkua kentällä ihmisten parissa. Rahalla vaaleja ei Mönttisen mukaan voiteta. . Huom! Tällä risteilyllä ei ole maissa käyntimahdollisuutta Tallinnassa. Klo 17 ehdokaskoulutus. Johtokunta Kymenlaakso Vesaisten retki Apassionataan 4.2. Reitti Klo 6.30 Kerimäki, Kososen tallit; 6.40 Haapakallio, Niskavuoren portti; 6.50 Prisman pysäkki; 7.05 Savonlinna linja-autoasema; 7.10 ABC:n pysäkki; 7.20 Kallislahti TB; 7.35 Hiismäki th.; 8.00 Juva ABC; 8.35 Mikkeli matkakeskus; 9.50 Kuortti ABC (tauko 9.20 . HUOM! Pirkanmaalaiset: Kaikki varaukset (myös yhteiskuljetus) tehdään suoraan Ikaalisten matkatoimistoon, puhelin (03) 45 800 tai keskustaristeily@ikaalistenmatkatoimisto.fi. Hinnat jäsenille 100e/ aikuinen 70e/ alle 12 v. Pauliinan p.010 315 2000 tai 050-573 5353. Ilmoittautumiset savo-kymi@vesaiset.fi tai ulla-riitta.juuti@keskusta.fi Lisätietoja: 050-347 3556/Ulla-Riitta. Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. piirin toiminnanjohtajalle: jaana. viilo@keskusta.fi viimeistään jo toivottua ilmoituspäivää edeltävän viikon torstaina klo 15 mennessä. Sihteerit: Kj:t ja py:t ilmoittakaa tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@keskusta.fi Pirkanmaan Vesaiset; toiminnanjohtaja Elina Sieppi, Näsilinnankatu 23 a 1 33210 Tampere, p.0405550635, sähköposti elina. sieppi@gmail.com. Pirkanmaan Keskustanaiset; toiminnanjohtaja Pilvi Kärkelä, Näsilinnankatu 23 a 1 33210 Tampere, p. Tervetuloa mukaan! Pirkanmaan Keskustalla on myynnissä rajoitettu erä Suomi 100 ?juhlavuoden kunniaksi lippuja Sillanpää Oopperan Maailman ensi-iltaan la 22.7. Ilmoittautumiset savo-kymi@ vesaiset.fi Kesäretki itä-Viroon 24.-28.7. Nähdään ja tavataan! Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän ja samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. Työhönsä keskustan eduskuntaryhmän ryhmäkansliaan hän palaa huhtikuun puolenvälin jälkeen. Keskustan edellinen viestintävastaava Mari Kokko aloitti tammikuun alussa Suomen Yrittäjien kenttäjohtajana. 13.1. Jaana Viilo, puh. Poliittista tietämystä on nyt hyvä tilaisuus lisätä pelaamalla. OS. Ollaan yhteydessä. Keskustaristeily Helsingistä Tallinnaan la 4.2.-su 5.2. Raatihuoneenkatu 6, Mikkeli. Kahvitarjoilu ja valtakirjojen tarkastus kello 17 alkaen
Lisätietoja: 050-347 3556/Ulla-Riitta. Lapsille saatavilla lisävuoteita. Tällainen huomioiminen oli hieno teko Mikkelin kunnallisjärjestöltä. Kultaisen ansiomerkin perusteluja on pitkä lista, mutta kunnallisjärjestön puheenjohtaja Niina Kuuva nostaa tärkeäksi tekijäksi juuri Kaurian työn Suomenniemen liittyessä Mikkeliin. Toni Viljamaa p. Va- Kauria jätti politiikan kaksi kautta sitten. Viime kuntavaaleissa hän asettui kuitenkin taas ehdolle. ??Olin sanonut, että jos mennään kuntaliitokseen Mikkelin kanssa, olen käytettävissä. Suomenniemeläinen eläkkeellä oleva pankinjohtaja meni heittäen kaupunginvaltuustoon. klo 18. Karjalan piirin keskustalaiset saapuivat Kaurian syntymäpäiville isolla joukolla ansiomerkki mukanaan. ??Se oli silloin iloinen yllätys, kuten nyt tämä, sanoo Kauria. Hänelle annettiin keskustan kultainen ansiomerkki Mikkelin kunnallisjärjestön syyskokouksessa joulukuussa. ??Ansiomerkkejä annettiin meille liitosalueille. Mukana pääsihteeri Antti Siika-aho, ke Antti Rantakangas ym. Riistakatu 15 Iisalmi. Mukana ke Hannakaisa Heikkinen. Voit tapahtumissa kertoa kiinnostuksesi kuntavaaliehdokkuuteen tai muuten jutella päivänpolttavista asioista. Hinta aikuiset 295 ?, 12-17v 265?, 6-11v 255. Asiana kuntavaalit. sisältää bussimatkat (oma bussi mukana koko reissun ajan), laivaliput kansipaikoin, 3 yötä Narvassa hotelli Ingerissä, 1 yö Tallinnassa Park Inn By Radisson Central Tallinn -hotellissa sekä aamiaiset hotelleissa. Suomenniemeläinen on Mikkelin kaupunginhallituksen jäsen. Politiikassa Kauria toivoisi kykyä nähdä kokonaisuuksia: mikä on pieni ja mikä suuri asia. Hotellissa majoitus 2 hengen huoneissa. Alle 15 vuotiaille jäsenille 20 e alennus. Keskustassa tapahtuu Kultainen ansiomerkki Kuntaliitos sai takaisin politiikkaan TEKSTI ja KUVA: Päivi Vento Outi Kauria sai keskustan hopeisen ansio- merkin täyttäessään 50 vuotta. 044-3699600, toimistosihteeri Jaana Kvist p. Ilmoittautumiset itä-savo@vesaiset.fi tai ulla-riitta.juuti@keskusta.fi. Hopeinen ansiomerkki myönnettiin Marja Kaupille, Seija Kuikalle, Pekka Moilaselle, Keijo Partiolle, Pirjo Siiskoselle, Keijo Siitarille ja Jaakko Väänäselle. rauksen yhteydessä jokaisen tulee hyttipaikan lisäksi varata myös valitsemansa ruokailupaketti, joka sisältää päivällisen ja meriaamiaisen. Risteilylle järjestetään yhteiskuljetus reittiä Iisalmi- Kuopio- Varkaus. Ilmoittaudu mukaan jaana.kvist@ keskusta.fi/0440-817373. Kuntavaalit 9.4.2017. lähde mukaan vaaliristeilylle! Vaalistartti tapahtuu Viking Line Gabriellalla 4 . 50. sisältää bussimatkat (oma bussi mukana koko reissun ajan), laivaliput kansipaikoin, 3 yötä Narvassa hotelli Ingerissä, 1 yö Tallinnassa Park Inn By Radisson Central Tallinn -hotellissa sekä aamiaiset hotelleissa. Nyt on aika hankkia ehdokkaita! Tavoitteenamme on saada jokaisessa kunnassa Keskustalle täydet ja täydelliset ehdokaslistat. Kyytin voit varata joko merja.rintamaki@netikka. fi tai 0400-338418 / soittamalla tai tekstarilla. Risteily lähtee Helsingistä kohti Tallinnaa la 4.2. Keskustanuorten tmj. klo 18 Orrelassa, Porvarintie 51. Retkiporukan kokoaa Vesaiset, vastuullinen matkanjärjestäjä: Linja-autoliike S.Kosonen Oy. Pohjois-Savo Pohjois-Savon Keskustan yhteystiedot: piirin toiminnanjohtaja Kimmo Valta p. Suomenmaan perjantaina julkaistavan järjestöpalstan deadline on edellisen viikon perjantai klo 12. ja alle 6v 95. Hinnat vesaisten jäsenille: aikuiset 295 ?, 12-17v 265?, 6-11v 255. Kouluttajina Ilmari Pokela, Anne Herttuainen ja Tuukka Suomalainen. Kauria arvelee, että äänestäjät arvostavat ennen kaikkea hänen talousosaamistaan. Kahvitarjoilu! Yhdessä kohti Kuntavaaleja 2017 . Avoinna klo 9-15. Pohjois-Savon Keskustan piirihallituksen ensimmäinen kokous pe 13.1. Risteilyllä on luvassa tuhti annos kunta-asiaa sekä muuta ajankohtaista politiikkaa, loistavaa viihdettä ja menoa sekä koko laivallinen hyvää seuraa puoluejohdosta ja ministereistä kuntapäättäjiin ja sellaisiksi aikoviin. klo 16 ja palaa satamaan su 5.2 klo 13. 044-3122982. Piiritoimistojen käynti/postiosoite: Snellmaninkatu 37, Kuopio. Avoinna klo 9-15, tärkeä tapaaminen kannattaa varmistaa soittamalla. -teemalla 20.1. Tervetuloa keskustelemaan kanssamme ke 18.1. klo 18.30, Kauppakeskus Stoolperin kahvioon, Sinikan Lounaspalvelu Lappi Kittilän kj:n kokous kunnanvirastolla Ti 17.1. Lapsille saatavilla lisävuoteita. Katja Koivukoski 0405338160. Haapajärvi. Kokonaisuuksien hahmottamista häiritsevät poliittiset paineet ja näkemyserot. Hän toivoo ajattelun muuttuvan maaseudun suhteen. ??Se pitäisi nähdä voimavarana eikä kustannuksena, aivan kuten kyläkoulutkin. Kultaisen ansiomerkin sai myös Markku Kakriainen. Retkiporukan kokoaa Vesaiset, vastuullinen matkanjärjestäjä: Linja-autoliike S.Kosonen Oy. Itä-Savo Itä-Savon piiritoimisto avautuu jälleen ke 18.1. Toiseksi eniten hankkinut saa 500 ? vaalikassaansa!!! Nyt siis ehdokkaita hankkimaan! Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto, Palstailmoitukset Suomenmaahan jarjestot@suomenmaa.fi. ja alle 6v 95. Vapaa pääsy, kaikki ehdokkaat, tukiryhmät ja asiasta kiinnostuneet tervetulleita mukaan! Kahvitarjoilu klo 17.30. Vesaisten retki Apassionataan 4.2. 42 13.1.2017 Pitkäaikainen kuntapäättäjä Outi Kauria sai keskustan kultaisen ansiomerkin joulukuussa. Tämä työ on ollut paikallisille erityisen arvokasta ja Outille varmasti paikka paikoin voimia ja tahtoa vaativaa, Kuuva kuvailee. Reitti Klo 6.30 Kerimäki, Kososen tallit; 6.40 Haapakallio, Niskavuoren portti; 6.50 Prisman pysäkki; 7.05 Savonlinna linja-autoasema; 7.10 ABC:n pysäkki; 7.20 Kallislahti TB; 7.35 Hiismäki th.; 8.00 Juva ABC; 8.35 Mikkeli matkakeskus; 9.50 Kuortti ABC (tauko 9.20 ? 9.50) ; 12.30 Hartwall Areena. 0440- 817373 sekä Keskustanaisten tmj. Kaija Väänänen. klo 17 maakuntaliitossa. Ilmoittautumiset savo-kymi@vesaiset.fi tai ulla-riitta. juuti@keskusta.fi Lisätietoja: 050347 3556/Ulla-Riitta. klo 9. Itä-Savon piirin kuntavaalikoulutuksen avaustapahtuma ?Keskustan historia, aate ja arvot. Pohjois-Savon Keskustalla on kuntavaaleihin liittyen ehdokashankintakilpailu kunnallisjärjestöille ja pitäjäyhdistyksille. Yhdistys joka hankkii prosentuaalisesti eniten ehdokkaita verrattuna edellisiin kuntavaaleihin 2012 saa palkinnoksi Keskusta-teltan. Lähretähän perinteesesti meiränkin maakunnista joukolla mukahan! Muuten matka- ja ruokavaraukset suoraan Ikaalisten matkatoimistohon (03 45800) tai keskustaristeily@ikaalistenmatkatoimisto.fi Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimiston yhteystiedot: Toimisto 0405156800, Keskustan tj. Antti Ollikainen 0407210311, järjestösihteeri, Keskustanaisten tj. Sanna-Mari Talala 0405919006 sekä Vesaisten tj. Kyytin kustannukset jaetaan lähtijöiren kesken. Hinnat 105e/ aikuinen 85e/ alle 12 v. Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Keskustan kuntavaaliristeely 4-5.2. Järjestän linja-auto kyyritykset seuraavasti: AUTO 1) : Vaasa- Kyrönmaa-Seinäjoki - Kurikka - Ikaalinen - Helsinki. / meno-paluu. AUTO 2) : Härmä - Kauhava - Lapua - Kuortane Alavus - Helsinki. . 5.2. Paikalla keskustan varapuheenjohtaja Antti Kurvinen sekä valtuuston puheenjohtaja Esko Lehtimäki sekä kunnallisvaaliehdokkaita. Ilmoittautumiset savo-kymi@vesaiset.fi Kesäretki itä-Viroon 24.-28.7. Retken aikana vierailemme mm. Sagadin kartanossa ja metsämuseossa, käymme ihailemassa komeaa vesiputousta ja tutustumme historiallisiin Narvan ja Rakveren kaupunkeihin. PoSoTesta ja maakuntauudistuksesta alustavat maakuntajohtaja Marko Korhonen ja muutosjohtaja Elsa Paronen. Kuntavaalit 2017- Tule mukaan tapahtumia järjestetään seuraavasti: 20.1 klo 11- Neste, Rautalampi, klo 13 Suonenjoella, klo 15 Leppävirralla ja klo 17 Varkaudessa. Tiistaina ja perjantaina julkaistavan verkkosivujen järjestöpalstan deadline on tiistaisin klo 12, piiri mainittava. Teuvan kunnallisjärjestön vaalistartti pe 20.1. Se merkitsi kunnalle myös maakunnan vaihtumista. ??Outi on ollut keskeinen tekijä, kun Suomenniemen kunta on rakentanut uutta omaa identiteettiään osana laajaa Mikkeliä ja osana suomenniemeläisille uutta maakuntaa. teri Pietikäisen toimittamalla kirjalla Valta Suomessa. Kesäretki itä-Viroon 24.-28.7. Retken aikana vierailemme mm. Sagadin kartanossa ja metsämuseossa, käymme ihailemassa komeaa vesiputousta ja tutustumme historiallisiin Narvan ja Rakveren kaupunkeihin. Peruuttaminen: sairastapauksissa lääkärintodistuksella. Mukaan kutsutaan kunnallisjärjestöjen/pitäjäyhdistysten puheenjohtajat/vaalivastaavat. klo 18 Savonlinnassa Opetusravintola Paviljongilla, osoite: Rajalahdenkatu 4. Huom! Tällä risteilyllä ei ole maissa käyntimahdollisuutta Tallinnassa. Auton ollessa täynnä hintaa kertyy n. Mitä kuuluu; eduskuntaan, keskustanuorille ja Haapajärven keskustalle. Hotellissa majoitus 2 hengen huoneissa
2017 43. Esimerkiksi pukuun kuuluvasta korusta Jaakkolalle on sanottu, että se tulee pitää tummana. ??En sitten ole sitä kiillottanut, mutta haikeana nytkin puoluekokouksessa katselin toisten kirkkaita koruja. Kansallispuku yllään Jaakkola on vuosikymmenet edustanut niin perhejuhlissa kuin kotiseutupäivilläkin. On vaikea pukea sanoiksi, miten arvokkaana asiana sitä pidän, hän päättää. 13.1. Minun pukuni hämeenkyrön puku Arvokkaasti synnyinpitäjän puvussa Seija Jaakkola hankki kansallispuvun työnantajalta saadulla lahjarahalla Teksti: Meri Alaranta-Saukko Kuva: jaakko martikainen Seija Jaakkola on tykännyt käyttää kansallispukua aina. Nuorempana hänellä oli tyttömäinen Munsalan puku, mutta vuosien kartuttua hän antoi sen pois ja hankki tilalle synnyinpitäjänsä Hämeenkyrön puvun. Se on oikeastaan muisto pitkäaikaisesta työnantajasta, Hankkijasta. Kun Jaakkola oli palvelut maatalousliikettä kymmenen vuotta, hän sai lahjaksi ylimääräisen kuukausipalkan. ??Mietin mihin käytän sen, jotta jää pysyvä muisto. Päätin sitten hankkia kansallispuvun. Vuosien varrella asu on täydentynyt kengillä, sukilla, myssyllä ja korulla. Viimeisimmäksi hän hankki pärekopan, kun joku huomautti, ettei käsilaukku kuulu asuun. Kansallispukuihin liittyy normeja, joiden sisällöstä ei aina ole täyttä varmuutta. Puoluekokoukseen asu on päässyt monta kertaa. ??Monesti olen miettinyt, pakkaanko pukua matkaan, mutta yhtä kaikki olen sitä lopulta mukanani kuljettanut, Jaakkola nauraa. ??Kyllä kansallispuvut juhlistavat puoluekokouksen
Entä Hansen ja Nielsen. Mitkä kaksi seuraavista sanomalehdistä ilmestyvät edelleen perinteisessä broadsheet-koossa eivätkä ole siirtyneet tabloidiin: Kaleva, Maaseudun Tulevaisuus, Savon Sanomat, Turun Sanomat? 2. Ovatko kaikki vuoden 1927 jälkeiset Yhdysvaltain presidentit valittu Timen vuoden henkilöksi? valtion virka, joka perustettiin vuonna 2004 ja jonka nykyinen haltija on Tuomas Kurttila: a) lapsiasiamies, b) lapsiasiavaltuutettu, c) lapsivaltuutettu? 7. Amerikkalainen aikakauslehti Time 6. Kenelle? Vastaukset: 1) kolmea ei ole: Calvin Coolidgea (presidenttinä 1923?29), Herbert Hooveria (1929? 33), Gerald Fordia (1974?77), 2) viisi: Stalin 1938 ja 1942, Nikita Hrushtsev 1957, Juri Andropov 1983,Mihail Gorbatshov 1987 ja 1989, Vladimir Putin 2007, 3) 3,1 miljoonaa, 4) Hämäläinen, vajaa 20 000, 5) Hansen Norja, Nielsen Tanska, 6) lapsiasiavaltuutettu, 7) Maaseudun Tulevaisuus, Turun Sanomat, 8) sinivalas, 9) Deva, Demokraattinen Vaihtoehto, parhaimmillaan 10 kansanedustajaa, 10) Richard Nixon, soitto 20.7.1969. Ruotsin yleisin sukunimi. Mikä puolue? 1 2 9 3 5 4 8 7 6 6 4 7 9 2 8 1 5 3 5 7 4 8 6 3 2 1 9 3 6 8 1 9 2 7 4 5 9 1 2 7 4 5 3 6 8 9 2 6 8 2 2 7 3 1 4 4 2 8 6 4 1 9 5 3 7 7 5 1 2 3 6 9 8 4 4 9 3 5 8 7 6 2 1 8 5 9 1 2 3 7 4 6 13.1.2017 8 3 5 6 7 1 4 9 2 4 1 6 7 6 4 6 2 4 5 7 9 1 8 3 1 3 7 6 4 8 9 2 5 3 5 2 4 5 8 3 7 6 9 1 9 6 1 4 5 2 3 7 8 7 8 3 9 6 1 4 5 2 3 1 8 2 9 4 5 6 7 5 9 2 7 1 6 8 3 4 4 7 6 3 8 5 2 1 9 44 simmäisinä ihmisinä olivat kävelleet Kuun pinnalla, Armstrong soitti radiopuhelimella Yhdysvaltain presidentille. Kumpi on Norjan ja kumpi Tanskan yleisin sukunimi? 6 1 3 5 7 5 5 8 4 7 9 7 2 9 6 3 8 9 7 1 1 6 4 5 3 5 7 4 7 1 ??? 8 8 5 5 9 61 7 2 31 4 7 4 2 6 61 2 4 3 5 7 4 9 1 8 6 3 1 3 7 6 4 8 9 2 5 5 2 4 4 5 8 3 7 2 6 9 91 9 6 81 41 9 5 2 2 7 3 7 8 9 7 8 2 3 9 6 1 3 4 5 8 2 3 1 8 2 9 4 5 6 7 7 5 9 2 2 7 1 6 6 8 3 4 4 4 4 7 3 6 5 3 8 8 7 5 6 2 1 19 8 3 5 6 7 1 4 9 2 1 2 9 3 5 4 8 7 6 6 4 7 9 2 8 1 5 3 5 7 4 8 6 3 2 1 9 3 6 8 1 9 2 7 4 5 9 1 2 7 4 5 3 6 8 2 8 6 4 1 9 5 3 7 7 5 1 2 3 6 9 8 4 4 9 3 5 8 7 6 2 1 7 4 9 7 2 1 6 9 6 4 5 1. Se elää yli 100-vuotiaaksi. Mikä eläin? jonko oli maan väkiluku? 4. Kun Suomi itsenäistyi vuonna 1917, pal- detään olleen olemassa. Vuoden 2016 henkilöksi lehti nimesi Donald Trumpin. Kristiina Halkola oli Suomen ensimmäi- 5. Mikä on viralliselta nimeltään Suomen aloitti vuonna 1927 Vuoden henkilö -perinteen. Se ei ole reilua. Justin Tallis / AFP Photo / Lehtikuva Tietotesti . Kuinka monta venäläistä on historian aikana valittu: 1, 2, 3, 4, 5, 6? 8. Sen sydänkin painaa 180 kiloa, pituutta on 30 metriä. Keskustanuorilta ratkaisu kuntien eriarvoistumiseen Mallissa ihmiset voisivat olla useamman Risto Luodonpää Keskustanuoret ehdottaa monikuntalai- kunnan jäseniä samaan aikaan ja käyttää palveluita joustavasti. ??Monikuntalaisuus ei tarkoita moninkertaista verotusta, vaan kuntavero jaettaisiin kotikuntien kesken. Mikä näistä maakuntiin viittaavista sukunimistä on yleisin Suomessa? 9. Korhonen on Suomen ja Johansson 10. Mahatma Gandhi valittiin Time-lehden vuoden henkilöksi 1930, Adolf Hitler 1938, Elisabet II 1952. Se on painavin ja suurin eläin, jonka tie- 3. Kuntalaisella tulee olla myös oikeus asettua ehdolle kuntavaaleissa kaikissa kotikunnissaan sekä äänestää niissä, keskustanuorten tiedotteessa todetaan. Useille suomalaisille on arkipäivää, että työ, opiskelu, kesäasunto tai perheenjäsenet sijaitsevat eri paikkakunnilla. suutta ratkaisuksi kuntien eriarvoistumiseen ja epätasapainoiseen väestönkehitykseen. Järjestön puheenjohtaja Hilkka Kemppi sanoo, että kuntamaailma on jämähtänyt menneeseen. ??Emme voi hyväksyä sellaista tilannetta, että verot maksetaan yhteen kuntaan, mutta palveluita kulutetaan toisaalla. Kun Neil Armstrong ja Buzz Aldrin en- nen nainen eduskuntapuolueen puheenjohtajana vuosina 1986?89. Ensimmäinen valinta oli Charles Lindbergh. Hämäläinen, Karjalainen, Lappalainen, Pohjalainen, Savolainen. Kun esimerkiksi opiskelijoiden on pakko valita vain yksi kotikunta, siirtyvät kirjat opiskelupaikkakunnalle opiskelija-alennusten perässä. Monikuntalaisuus tarkoittaisi nuorkeskustalaisten mielestä tasapuolisempaa aluekehitystä, poistaisi harmaata asumista ja helpottaisi väliaikaisten asukkaiden palveluihin pääsemistä. ? 5 4 Elisabet II valittiin Time-lehden vuoden henkilöksi vuonna 1952, mutta kuinka monta venäläistä on saanut saman tittelin pian 90 vuotta jatkuneen lehden perinteen aikana? 1
2017 45. Lue Suomenmaan pääkirjoitus verkkolehdestä joka aamu, seitsemän kertaa viikossa. www.suomenmaa.fi 13.1
Ainakin Lassila & Tikanoja ja Schenker aikovat käyttää sitä raskaan kalustonsa tankkaamiseen. Alkuun tuotetta saa vai kouralliselta pääkaupunkiseudun asemia. Tuote sopii kaikkiin dieselautoihin sellaisenaan. Muutamia yritysasiakkaitakin tuotteella jo on. Nyt se on mahdollista bussiliikenteessä. Kirjoittaja on keskustalainen maatalous- ja ympäristöministeri.. Huoli on aiheeton, sillä valtaosa uusiutuvasta polttonesteistä valmistetaan nyt ja jatkossakin erilaisista jätteistä ja sivuvirroista. Ollakseen todella ?smart and clean?, sen kannattaisi siirtyä kokonaan uusiutuvaan polttoaineeseen. vieraskolumni kimmo tiilikainen Helsingin bussit voivat kulkea uusiutuvilla Valtionyhtiö Neste lanseerasi Suomi 100 -juhlavuo- den alkajaisiksi Suomen markkinoille sataprosenttisesti uusiutuvan dieselpolttoaineen Neste My. Se on oikea kiertotalouden mallituote: raaka-aineena käytetään jäterasvoja. Jakeluasemia Neste lisää sitä mukaa, kun asiakkaiden kiinnostus kasvaa. Neste My on uutuus Suomen markkinoilla, mutta esimerkiksi San Diegon ja San Franciscon kaupungit Yhdysvalloissa käyttävät sitä jo omilla kalustoillaan. Esitänkin, että Helsingin seudun liikenne HSL siirtyisi käyttämään sataprosenttisesti uusiutuvaa dieseliä kaikessa bussiliikenteessä. Hiilidioksidipäästöt alenevat 90 prosenttia fossiiliseen dieseliin verrattuna. Hallituksen energia- ja ilmastostrategiassa asetimme sekoitevelvoitteen, jonka mukaan liikennepolttonesteissä on oltava 30 prosenttia uusiutuvaa komponenttia vuoteen 2030 mennessä. Haluamme, että Suomi on bio- ja kiertotalouden kärkimaa. Hallituksen rohkeaa politiikkaa on myös kritisoitu. Ympäristöjärjestöt olivat huolissaan puun riittävyydestä Suomen metsissä. Uusiutuvilla päästöjä saadaan nopeasti alas. Sähköautojen kehittyminen ottaa vielä aikansa. Nesteen uusi tuote antaa mahdollisuuden halukkaille kuluttajille ja yrityksille siirtyä välittömästi käyttämään sataprosenttisesti uusiutuvaa polttoainetta. 46 13.1.2017 Hintaero on maltillinen. Arvopuuta ei autojen tankkeihin jalosteta. Jotkut kritisoivat hallitusta siitä, että liikenteessä pitäisi suosia enemmän sähköä eikä uusiutuvia polttoaineita. Molempia tarvitaan, eikä niitä pidä asettaa vastakkain. Kokonaan uusiutuva maksaa 15 senttiä enemmän litralta kuin normaali diesel. Se vähentäisi hiilidioksidipäästöjä 90?000 tonnia vuodessa. Samalla ilmanlaatu paranisi, koska uusiutuva diesel tuottaa 40 prosenttia vähemmän haitallisia pienhiukkasia. Helsingin seutu on jo maailmanlaajuisesti etunenässä älyliikenteen kehittäjien joukossa
Lakritsipatukoissa ei ole afrikkalaisia piirroshahmoja. Mau-Maumakeisia ei saa, vaikka ne olivat hyviä. Onneksi Arhinmäki voi harrastaa tuhansien eurojen Tag Heuer-kelloja, köyhä saa katsoa asemankellosta. Jari Nenonen päätoimittaja Juha Määttä 040 7359 612 toimituspäällikkö Katariina Lankinen 044 7370 320 Ulkoasupäällikko Mikko Eronen 041 4539 554 Verkkouutispäälliköt Henna Lammi 044 7370 267 Samuli Nissilä 044 7370 261 journalistinen taittaja Samuli Vänttilä 044 7370 244 Toimittajat Meri Alaranta-Saukko 044 2032 640 Annukka Kaarela opintovapaalla Eeva kärkkäinen 040 1492 201 Risto Luodonpää 040 8201 781 Anja Manninen 044 7370 381 Pentti Manninen 040 5709 400 Pauliina Pohjala 050 5450 915 Pekka Pohjolainen 040 5357 674 Pirkko Wilén 044 7370 238 vakituinen avustaja timo laaninen 040 8326 106 Valokuvaajat Jari Laukkanen 044 5966 879 Maria Seppälä 044 7370 386 GRAAFIKKO KIRSI ERVASTI 044 7370 327 Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 4, 90150 Oulu Helsingin toimitus Postiosoite: PL 1070, 00101 Helsinki, Käyntiosoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Joutsen Media Oy Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Painopaikka Kaleva365 Oy, ISSN 0356-3588 13.1. Siitä piti tulla julkisuuteen, monesta hyvästä syystä. Tulihan kerrotuksi, että hän on hyvä isä, mutta toisaalta, kaikilla ei ole varaa 26 euron lippuihin. Sinänsä hankaloita syödä, koska se ?savukkeen. Pakina Rankka lapsuus Aivan näihin päiviin asti olen kuvitellut eläneeni onnel- lisen lapsuuden, 1950-luvun niukan, mutta onnellisen. Historia tuomitsee lapsuuteni, historia tuomitsee minut. Mummolan ulkorakennuksen portailla minusta on otettu valokuva. Tai ainakin kunnallistaa, niin että sisäleikkipuistolautakuntaan saadaan omat kiintiökommunistit. Se on niin ikävää, kun kaikilla ei ole varaa kaikkeen. Onneksi Arhinmäen lapset pääsivät sinne, minne työttömän rahat eivät riittäneet. paperi piti kuoria pois. Olemme niin makeisilla pilattuja. Onneksi on tullut suuri yhteisöllinen häpeä. Suukot ovat jo aikaa sitten muuttuneet Brunbergin suukoiksi. Nykylapsille on kaikenlaisia sisäleikkipaikkoja ja pomp- pulinnoja. Suosikkikaksoismoralistini Paavo Arhinmäki oli käynyt parin lapsensa kanssa sellaisessa. Vaikka söin lapsuudessa lakritsipiippuja suu mustana, en tupakoi. En sittenkään, vaikka 1960-luvun alussa lakritsia myytiin myös savukkeiden muodossa. Sisäleikkipuistot edistävät eriarvoisuutta, tulisikohan ne kieltää. Minulla on henkselipolvihousut ja villatakki. Olen melko maireana, koska minulla on lakritsipiippu. Karkkipäiviä ei silloin ollut joka lauantai, mutta nyt on joku minulle lakritsipiipun antanut, epäilen mummoa. Kuva on ajan tavan mukaan pieni, viisi kertaa viisi senttiä, mutta selvästi käy ilmi, että piippu mikä piippu. Muistan maun, muistan sen, että piipun tulta markkeeraamassa oli punaisia nonparelleja. Sisäleikkipuistot edistävät eriarvoisuutta. Nyt jo osin uutisankkana on kiirehditty kertomaan, et- tä lakritsipiippu on tupakkatuote, jota ei saa myydä alle 18-vuotiaalle. Mutta taivahan tosi on se, että bonusta osuuskaupan jäsenomistaja (älä luule mitään omistavasi) ei lakritsipiipun ostosta saa. Porttiteoria ei aina toimi. 2017 47
/ vuosi. Aikakauslehti kerran viikossa Keskustan jäsenille 84