Suomenmaa 13.04.2017 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6 414880 073513 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 15 / 13.4.2017 / 4,80 ? Pohdinnan paikka Keskustan viesti hukkui kaupunkien hälyyn Uutisanalyysi Ajassa Ulkomaat Vapaavuori pelasti kokoomuksen Sote-laskussa isot erot kuntien välillä Libanonissa kytee aikapommi
sisältö 13.4. 2017 Salaliittoja ja viholliskuvia AK-puolueen populismi pakottaa turkkilaiset valitsemaan puolensa s. 20 2 13.4.2017
Tähän olemme puoluejohdossa osaltamme valmiita. Juha Sipilä s. s. 44 Reformaatio on painanut vahvan jäljen suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan s. 26 Seppo Sarlund kiittelee presidentin Venäjä-suhdetta s. 28 Munasta tulee tipu 21 päivässä. Emon nokan koputusta matkiva sormi ohjaa ne aterialle. 14 Kolmen naisen pyhiinvaellus oli yhteinen ja yksityinen s. 2017 3. 33 Vesivoima vei Kemijoen lohen, mutta toivo paluusta elää s. 52 13.4. Tarvitaan äärirehellistä ja kriittistäkin keskustelua
Yli 1,8 miljoonaa äänioikeutettua ei. tarkoittaa ymmärryksen lisäämistä siitä, miten yhteisistä asioista päätetään ja miten ne rahoitetaan. Ja ehkä he tietäisivät enemmän, jos politiikkaa opetettaisiin kouluissa ja kunnolla. Moni tosin poistaa aseestaan varmistimen, kun vain kuuleekin ehdotuksen ?politiikka kouluaineeksi?. Sittenpä huomattaisiin sekin, kuinka mikään ei ole ?ilmaista?, miten kansantuote ja -varallisuus kasvavat ja mitä vastuu yhteisten asioiden hoidossa tarkoittaa. Sitäkin sietäisi pohtia, minkälainen verotus on oikeudenmukaista, miten sukupuolten ja sukupolvien välinen tasa- 4 13.4.2017 arvo oikein toteutuu ja lopulta siitäkin, minkälaisia eri puolueet ovat ja minkälaisia tavoitteita niillä on. Nyt monen poliittinen tietämys on niin vähäistä, että samanlaisilla teoriatiedoilla ajokortti jäisi saamatta. Demokratiakasvatusta kouluissa kyllä on, mutta liian usein hajuttomasti ja mauttomasti. Mutta jotain pitäisi tehdä. Jos ikärajaa laskettaisiin, myös kouluopetus saisi tavoitteellista merkitystä. Se valmentaisi äänestämään ja vaikuttamaan siten oman kotiseudun asioihin. Ja varmaa on, että lisääntyvä tieto puhdistaisi myös politiikan mainetta.. perustettu 1908 . Päätoimittaja Juha Määttä Paula Åström Ehkä kansanvallan toimet kiinnostaisivat, jos niistä tiedettäisiin ja niitä ymmärrettäisiin. Pääkirjoitus Politiikka pitäisi saada koulujen oppiaineeksi E ivät näytä uudetkaan vaalihoukuttelun keinot tepsivän äänestysvilkkauden kohentamiseksi. Mutta kiinnostaisiko ihmisiä enemmän, jos he tietäisivät politiikasta enemmän. Useimpia heistä ei kiinnostanut. Sitä paitsi, vaikka edellä olevassa otsikossa sanotaan, että ?politiikka pitäisi saada kouluaineeksi?, ei tällä tietenkään tarkoiteta sitä, että puoluepolitiikan pitäisi vallata koulu. Takavuosien virheistä pitää siinä suhteessa ottaa oppia. Mutta ei oikea tie ole sekään, että puolueita ja politiikkaa pidetään monesti koulussa kuin ruttotaudin saastuttamina. Niihin ei yritetäkään kajota. ?Politiikka kouluaineeksi. Mutta sekä eduskunnalla että kunnanvaltuustolla on verotusoikeus. Tämä taas merkitsee sitä, että niillä on valta käydä kansalaisen kukkarolla. Luulisi jokaisen katsovan sen verran rahojensa perään, että haluaa valita sen, kenelle tuon lompakkovallan antaa. Nuoren oppimista kansalaisena toimimiseen kannustaisi kovasti, jos kunnallisvaalien äänestysikärajaa laskettaisiin 16 vuoteen. Keskusta on ajanut tätä tavoitetta pitkään. Se ei kannusta lapsia ja nuoria yhteiskunnalliseen osallistumiseen eikä edes politiikan ymmärtämiseen. Sanotaan, että äänestämättä jättäminenkin on kannanotto. Vain runsas puoli (58,8 prosenttia) äänesti. Vapaassa maassa saa tietysti ajatella niinkin
Niissä annettiin yhteensä lähes 750 000 ääntä, 29 prosenttia koko maan hyväksytyistä äänistä. Helsingin, Espoon, Vantaan, Turun ja Tampereen valtuustoissa on yhteensä 361 jäsentä. Monet äänestäjät hylkäsivät vanhan puolueensa, koska halusivat vaikuttaa pormestarin valintaan. Tilapäisiin syihin voi laskea myös sen, että pääministeripuolueella on ollut tapana menettää kannatusta kuntavaaleissa. Keskustan ei kannata kuitenkaan syyllistyä itsepe- tokseen tyytymällä näihin selityksiin. Espoon voiton rakensivat pääministeri Juha Sipilän avustajat. EU-asioiden erityisavustaja Riikka Pakarinen teki näyttävän paluun politiikkaan nappaamalla keskustan listan kärkisijan. Syitä suurimpien kaupunkien heikkoon kannatukseen on etsittävä syvemmältä. Otan esimerkiksi Helsingin, jossa olen itse ollut ehdolla vuodesta 1992 lähtien kaikissa kuntavaaleissa ja kaksissa eduskuntavaaleissa. Näiden vuosien aikana asenteet keskustaa kohtaan ovat selvästi lientyneet. 2017 5. Olimme tukiaispuolue, joka rahtasi Helsingistä kottikärryllä rahaa maajusseille ja sorateiden siltarumpuihin. Jotkut vanhemmat ihmiset muistelivat sota-aikoja: ?Maajussit rikastuivat myymällä ruokaa mustaan pörssiin, ja me kaupunkilaiset näimme nälkää?. Nämä puheet ovat selvästi vähentyneet. Turussa keskusta jäi kolmen puheenjohtajan taistossa sivurooliin. Espoossa, Turussa ja Vantaalla tuli kolme paikkaa, Helsingissä jäätiin kahteen. Tuloksia voi yrittää selittää tilapäisillä tekijöillä. Tampereella keskustan vaalityötä vauhditti puoluesihteeri Jouni Ovaskan menestys. Poliittinen erityisavustaja Riina Nevamäki ylsi varapaikalle. Vastaavasti Turun ja Helsingin tappiotkin voi selittää poikkeuksellisilla tekijöillä. Samalla olemme muuttuneet helsinkiläisten silmissä jokseenkin yhdentekeväksi joukoksi, joka ei herätä tunteita puolesta eikä vastaan. Muista kunnista keskusta saikin sitten 2?808 valtuutettua. Paikoissa mitattuna viiden suurimman kaupungin tulos oli keskustan kannalta plus miinus nolla. Espoossa ja Tampereella voitettiin ja Helsingissä ja Turussa menetettiin yksi paikka. Li Andersson, Ville Niinistö ja Petteri Orpo söivät hapen muiden puolueiden kampanjoilta. Helsingin tulosta selittää Janne-myrsky. Tämä kysymys tuli jälleen ajankohtaiseksi viime sunnuntain kuntavaaleissa. Viiden suurimman kaupungin tulokset puhuvat puolestaan. Olemme sinänsä sympaattisten maalaisten puolue, joka ei kuulu kunnon helsinkiläisen valintalistalle vaalipäivänä. Mitä keskustan sitten pitäisi tehdä? Aivan ensimmäiseksi puolueen pitäisi päättää, haluaako se oikeasti menestyä suurissa keskuksissa. Jos vastaus on oikeasti kyllä, keinoja kannatuksen kasvattamiseen löytyy. Timo Laaninen 13.4. Jan Vapaavuori vei keskustalta yhden ja demareilta kolme paikkaa. Toimittajalta Janne-myrsky teki tuhoa Helsingissä Miksi keskusta ei menesty suurissa kaupungeissa. Heistä 15 kuuluu seuraavalla kaudella keskustaan. Takavuosina kohtasimme vaaliteltoilla paljon vihamielisyyttä. Vantaalla säilytettiin entiset kolme paikkaa. Parhaiten meni Tampereella, jossa keskusta sai nyt neljä valtuutettua
Jos tämä ei ole populismia, niin mikä sitten on? Sampo Nevalainen Twitterissä Keskustalaisille maantiede taisi tulla vastaan. Kumpikin lisäsi kannatustaan, kun keskusta menetti. Kokoomuksen helsinkiläispotti on puolueen valtakunnallisesta äänimäärästä yli 17 prosenttia. Ajassa Sanottua SDP:n täytyy vaihtaa puheenjohtaja, jos haluaa kisata suurimman puolueen asemasta. Vapaavuoren äänimäärä oli 29?547 ja Sinnemäen 8?854. KOK (30) Vapaavuoren ja Sinnemäen pormestarikilpa hyödytti kummankin puoluetta. Kaksikon paikat ovat katkolla ensi vuoden puoluekokouksessa, vuotta ennen eduskuntavaaleja. Keskusta suurin puolue 200 kunnassa Kunnat eniten ääniä saaneen puolueen mukaan KESK (200 kuntaa) Kun kuntien poliittinen värikartta on paljol- SDP (36) ti keskustan vihreä, Helsinki on keskustalle musta aukko. Erityisen vahvasti keskusta eteni varapuheenjohtaja Katri Kulmunin tahdittamana Torniossa.. Se on vain kaksi prosenttia puolueen valtakunnallisesta äänimäärästä (450?325). Vertailun vuoksi: kokoomuksen Jan Vapaavuori sai Helsingissä ääniä yli kolme kertaa enemmän kuin kaikki keskustalaiset yhteensä ja vihreiden Anni Sinnemäki lähes saman verran kuin keskusta. Kasvukeskusten asukkaiden suosioon on vielä matkaa. Annika Saarikko Facebookissa Tappio tuli . Kysymys on mitä suurimmassa määrin keskustan valtakunnallisesta kannatuksesta. On selvää , että Helsingin vaalitulos pelas- ti samalla kokoomuksen koko maan tuloksen ja piti puolueen suurimpana kuntapuolueena. Tulos hämärtää samalla tosiasian, että kokoomus itse asiassa menetti edellisiin kuntavaaleihin verrattuna valtakunnallista ääniosuuttaan hitusen enemmän kuin keskusta eli 1,2 prosenttiyksikköä. 6 13.4.2017 RKP (23) VAS (2) VIHR (1) KD (1) Muut (2) Kokoomuksen kannatus tippui lukuisissa suurissa kaupungeissa, esimerkiksi Espoossa, Vantaalla, Turussa, Tampereella, Porissa, Jyväskylässä, Kuopiossa ja Oulussa. Keskustan kannatus putosi Helsingin lisäksi muun muassa Vantaalla, Turussa, Porissa, Kuopiossa, Joensuussa ja Oulussa sekä pääministerin kotipitäjässä Kempeleessä, vaikka ehdolla oli menestyksellisesti myös Sipilän puoliso MinnaMaaria Sipilä. Tappioita keskusta koki myös Mauri Pekkarisen Jyväskylässä, Seppo Kääriäisen Iisalmessa ja ex-pääministeri Matti Vanhasen Nurmijärvellä. Lisää miettimistä keskusta saa siitä, että istuva ministeri Kimmo Tiilikainen jäi rannalle Helsingissä kuten istuva kansanedustaja Pekka Puskakin. Vihreät saivat Helsingissä koko maan potistaan neljänneksen, yli 24 prosenttia. Luvut osoittavat, että keskustan Helsingin vaalitulos ei ole vain Helsingin keskustalaisten murhe. Piste. Eikä tuleva ministeri STT STT Annika Saarikko pystynyt Turussa estämään puolueen takapakkia, kuten ei soteministeri Juha Rehulakaan kotikunnassaan Hollolassa. Toki tappion keskelle mahtui myös pieniä ilon pilkahduksia. Nousun häivähdyksen keskustalaiset näkivät Espoossa sekä Tampereella ja vaikkapa Kajaanissa ja Kuusamossa. löytääkö Sipilä uuden sävelen? Pentti Manninen Taas tuli takkiin Helsingin vaaleissa. Tähän keskustalaisten perinteiseen piinaan puoluejohtaja Juha Sipilä ja puoluesihteeri Jouni Ovaska joutuvat etsimään lääkkeitä. Kokoomuksen Helsingin äänimäärä oli 91?606 ja vihreiden 77?927. Liikkuvat eivät usko Rinteeseen. Katja Asikainen Twitterissä Ville Niinistön mukaan Sipilä on sitä mieltä, että Suomea PITÄÄ eriarvoistaa. Keskustan ehdokasjoukko kokosi pääkaupungissa vain 9?174 ääntä
Vanhusneuvoston viestiä on hänen mukaansa työlästä saada läpi. ??Se koetaan usein ylimääräiseksi rasitteeksi, ja asiat tulevat neuvostolle aivan liian lyhyellä varoitusajalla. Vanhusneuvostojen vaikutusvallan osalta iso merkitys on sillä, miten hyvin ne tunnetaan kunnassa. Noin 40 prosenttia edustajista koki, että tunnettavuus on huono. Oulussa vanhusneuvosto on käynyt kertomassa toiminnastaan muun muassa eläkeläisjärjestöjen kokouksissa, oppilaitoksissa ja kaupungin hallintoelimissä. ??Tiedottamista pitäisi lisätä. Muilla puolueilla tämä puoli on hallinnassa, meillä ei. Mikko Kärnä Facebookissa Karsaasti suhtaudun niihin edustajiin, jotka eivät näe Helsingin merkitystä ja arvoa maamme pääkaupunkina oman puolueemme sisällä. Ajassa Pääministerin asema keskustan sisällä heikkeni vaalitappion mukana. Kotomaamme koko kuva (Docendo). Teoksessa Suomea kuvataan maakunnittain monien luontokuvausalan ammattilaisten linssien läpi. Ja kauniiltahan kuvaajien taltioima Suomi näyttää, sitä ei voi kiistää. Sanottua Some on nykypäivän tupaillat ja sen kautta tavoitetaan erityisesti nuoria sekä kaupunkilaisia. 2017 7. Samalla teos on kuitenkin varsin perinteinen ja tavanomainen. Sivu sivulta kirja tuo eteen klassisia kuvia, joita suomalaiset ovat tottu- neet näkemään jo peruskoulun oppikirjoissa. Paljon peltoja, metsiä ja järviä, välillä jokunen iltavalossa uinuva kaupunkikin. Eduskuntaryhmässä on tämän jälkeen pitelemistä. Sanna Lehtinen Facebookissa Pekka Kinnunen Ylellä Maria Seppälä Vanhusneuvostot haluavat lisää valtaa Meri Alaranta-Saukko Neljä vuotta toimineet kuntien vanhusneuvostot eivät pääse vaikuttamaan ikääntyneiden asioiden valmisteluun riittävän varhain. Siinä aktiivisuutta vaaditaan nimenomaan vanhusneuvoston jäseniltä, Still toteaa. Hänen mielestään vanhusneuvostojen asema voitaisiin parantaa myös siten, että niiden rahoitus tulisi jatkossa maakunnalta eikä kunnalta. ??Tämä selkiyttäisi sitä asiaa, että vanhusneuvosto ei ole kunnan organisaatioon kuuluva toimielin, vaan lailla säädetty erillinen yksikkö. Matti Stillin kokemuksen mukaan vanhusneuvoston kuulemista pidetään ylimääräisenä rasitteena. Jyrki Kallio-Koski Perinteinen katsaus suomalaismaisemaan samuli vänttilä Kun juhlitaan satavuotiasta Suomea, on paikallaan julkaista myös kuvakirja suomalaisesta maisemasta. Siihen tarttui Suomen luontokuvaajat ry, joka julkaisi hiljattain neliosaisen sarjan päätösteoksen Suomalainen maisema . Jopa neljännes vanhustenneuvostojen edustajista pitää vaikutusmahdollisuuksiaan puutteellisina. Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaan liittyvän tuoreen selvityksen perusteella vanhusneuvostoilta kysytään pääasiassa sosiaali- ja terveyspalveluista, harvemmin kaupunkisuunnittelusta, kaavoituksesta tai asumisesta. Oulun vanhusneuvoston varapuheenjohtaja Matti Stillin kokemus on samansuuntainen. Yllätyksellisyyttä on hyvin vähän. Näkökulma on yksipuolinen, vastakohdat ja rosoisuus puuttuvat. Helsingin tuomiokirkkokin on kuvattu juuri siitä pisteestä, josta sen kuvaavat lukemattomat matkailijat joka kesä. Toki teos ei pyrikään olemaan kantaaottava taidekirja, vaan sen tarkoitus on taltioida muistiin suomalaista luonto- ja kulttuurimaisemaa. Syvällisempi ja visuaalisesti monipuolisempi näkökulma voisi kuitenkin tarjota enemmän digi- ja älypuhelinkuvien läpeensä kyllästämille 2010-luvun katsojille. 13.4
Naisvaltuutettujen osuus on nyt noin 39 prosenttia. Nukkuvien puolue piti näissäkin vaaleissa pintansa. Itsestään selvää se ei kuitenkaan ole. ??Se riippuu siitä, miten hyvin maakunnat kykenevät toimimaan ja huolehtimaan palveluista alueillaan. Tutkija uskoo, että uudistus voi tuoda paljon parannusta vallitsevaan tilanteeseen. Tutkimusprofessori Unto Häkkisen mukaan yksiselitteistä syytä tähän ei voida antaa. ??Sitä on kyllä yritetty selvittää. Toisaalta voi olla niin, ettei kuntalaisille tarjota riittävästi palveluita tai ne ovat laadultaan huonoja. Lisäksi summat saattavat vaihdella vuosittain. Mutta: ??Se pitäisi hoitaa vaiheittain, valinnanvapauden yksityiskohdat tarkkaan pohtien eikä yrittää rysäyttää kerralla, hän varoittaa.. Pienellä paikkakunnalla yksittäinen erityistapaus näkyy heti kokonaismenoissa. Vaikka tilastot on tarvevakioitu, kaikkea ei ole pystytty ottamaan huomioon. Häkkinen toteaa, että esimerkiksi Lapin pienissä kunnissa on kustannuksia nostavia olosuhdetekijöitä, kuten pitkät matkat. Samoin kaksikielisyys lisää kustannuksia ja palkkatasossakin voi olla eroja eri puolilla Suomea. Erikoissairaanhoidon osalta on tutkittu tarkemmin, mitä kustannuserojen taustalla on. Valtakunnallinen äänestysprosentti jäi 58,8:aan. Häkkinen on verrannut hoidon tuottavuutta sen kustannuksiin. ??Haaste on saada tuotokset yhteismitallisiksi. Kajaanissa uurnilla kävi vain 49,3 prosenttia äänioikeutetuista. Tarvevakioidut sotemenot vuonna 2015 pienin: mediaani: suurin: Pornainen 2171 ? /asukas Tornio 3036 ? /asukas Salla 5497 ? /asukas Soten hintalapuissa hurjia eroja kuntien välillä Meri Alaranta-Saukko Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos on jul- kaissut vuodesta 2000 lähtien tilastoja kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon menoista asukasta kohden. Luvut on tarvevakioitu, eli niissä on otettu huomioon erot kuntien ikä- ja sukupuolirakenteessa, sosioekonomisessa taustassa sekä sairastavuudessa. Tästä huolimatta erot ovat häkellyttävän suuria. Pienimmillään vuonna 2015 menot olivat asukasta kohden vajaa 2 200 euroa vuodessa ja korkeimmillaan lähes 5 500 euroa. Ajassa Keskusta sai kuntavaaleissa valtuustopaikkaa. Naisia valittiin valtuustoihin ennätysmäärä, yli kolme prosenttiyksikköä enemmän kuin neljä vuotta sitten. Siihen pyritään ottamalla huomioon potilasrakenteen ero. Sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena on saada palvelut kustannustehokkaammiksi, vähentää eriarvoisuutta ja parantaa palveluiden saatavuutta. Häkkinen arvioi, että tähän on mahdollista päästä. Isot menot voivat johtua esimerkiksi siitä, että toiminta on tehotonta, mutta myös siitä, että asukkaille tarjotaan korkeatasoisia ja riittäviä palveluita. 8 13.4.2017 Yhtä hyvin pienet menot saattavat tarkoittaa kykyä järjestää palvelut tehokkaasti
Molemmilla rengastyypillä on omat hyvät ja huonot puolensa. Ympäristön kannalta katsottuna kannattaa harkita talvikitkarenkaiden käyttämistä juuri katupölyn vuoksi, jonka syntymisessä nastarenkailla on melko suuri rooli. Täällä Bryssel Energiatehokkuus on yksi osa hyvää asumista Energiatehokkuuden parantaminen on yksi EU:n kärkitavoitteista. huhtikuuta. Miten ja miksi? Asia on liikenne- ja viestintäministeriön valmistelussa osana tieliikennelain kokonaisuudistusta. Kitkat vai nastat? Tähän ei ole olemassa yhtä oikeaa vastausta. Nastoista aiheutuu esimerkiksi pölyongelmia, joten kannattaako ne vaihtaa jo ennen määräaikaa, liikenteen Turvallisuusvirasto Trafin johtava asiantuntija Outi Ampuja? Kyllä renkaat voi vaihtaa, jos tiet ovat kuivat ja jäättömät, eikä tiedossa ole matkoja esimerkiksi PohjoisSuomeen. Talviolosuhteet vaihtelevat. Tämä koskee sekä rakentamisvaihetta että ylläpitoa. Komissio antoi viime marraskuussa niin kutsutun puhtaan energian paketin, johon kuuluu lukuisia lainsäädäntöesityksiä. Yksi niistä on rakennusten energiatehokkuusdirektiivin päivitys. Energiatehokkuus on yksinkertaisesti energian säästämistä. Rakennusten osalta se tarkoittaa hyvän rakennustavan noudattamista, huoltojen ja korjausten tekemistä ajallaan, energiatehokasta lämmitystapaa ja kestäviä rakenneratkaisuja. Kuluttaja tuntee pienentyvän energialaskun kukkarossaan. Tekniset yksityiskohdat pitää jättää kansalliseen harkintavaltaan, kunhan yhteisesti sovitut energiansäästötavoitteet saavutetaan. Anneli Jäätteenmäki Euroopan parlamentin jäsen Shutterstock Suoraan kysyen Joko renkaat voi vaihtaa, Trafin Outi Ampuja? Talvirenkaat pitää vaihtaa pois viimeistään 24. Voi itse valita millaisia talvirenkaita käyttää, esimerkiksi pohjoismaisia kitkarenkaita vai nastarenkaita. Pitäisikö rengasvaatimuksia muuttaa. Järkevä energiatehokkuusinvestointi maksaa itsensä takaisin ja parantaa asumisen laatua. Ilmasto-olosuhteet, asuminen ja rakentaminen vaihtelevat eri jäsenmaissa paljon. Hengitysoireet, epämääräinen uupumus sekä silmä- ja ihosairaudet ovat näkyviä merkkejä ongelmista. Olemme oppineet kantapään kautta, että energiatehokkaat rakennukset ovat entistä herkempiä sekä rakentamisen että käytön aikana tehdyille virheille. Kosteusvaurioiden ja huonon sisäilman riski kasvaa. Ovatko talvirenkaat edelleen tarpeelliset koko maassa? Kyllä talvirenkaita tulee käyttää koko maassa. 2017 9. Hutiloinnilla on pitkä häntä. EU:n energiasta 40 prosenttia käytetään raken- nuksiin. Lisäksi kitkarenkaat aiheuttavat vähemmän melua. Huonolle ilmanlaadulle ja jatkuvalle melulle altistumisella on monia haitallisia terveysvaikutuksia. Trafi Anja Manninen 13.4. Tämä tulee huomioida sääntelyssä. Toimin asiassa ympäristövaliokunnan raportöörinä eli vastaan valiokunnan yhteisen kannan laatimisesta. Suhtaudun direktiivin päivitykseen lähtökohtaisesti myönteisesti. Painotan rakennusten energiatehokkuudessa kokonaisvaltaista ajattelua. Rakennusten energiatehokkuuden noustessa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakentamisen laatuun ja huolellisuuteen. Kun energiatehokkuutta parannetaan, on kiinnitettävä erityistä huomiota kosteudenhallintaan. Sisäilman laatua ja rakennusten pitkäaikaiskes- tävyyttä ei saa vaarantaa energiatehokkuuden nimissä. Tällä hetkellä emme edes tarkkaan tiedä haitallisten homeiden ja bakteerien yhteisvaikutusta erilaisten oireiden syntyyn
Uutiskuva Historiallisen huono tulos Pauliina Pohjala Keskustan vaalivalvojaisissa helsinkiläisravintola Loistees- sa vaalijännitys vaihtui tyrmistykseksi Ylen vaaliennusteen jälkeen. Loppuillan tunnelma oli vaisu, ja monet lähtivät koteihinsa jo ennen ääntenlaskennan valmistumista. Lopullinen tulos, 17,5 prosentin kannatus, on keskustan huonoin kuntavaalitulos sitten vuoden 1953. Silloin puolueen kannatus oli 16 prosenttia. Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä myönsi, että alle 18 prosentin jäänyt kannatus oli hänellekin pieni pettymys. Sipilä kuitenkin sanoi, ettei tulosta kannata säikähtää, sillä työ Suomen kuntoon laittamiseksi jatkuu. Hän kiitti keskustalaisia siitä, että he ovat tehneet iloisen kuntavaalikampanjan, vaikka valtakunnan politiikassa on tehty kipeitä päätöksiä. . Jos olisi pelkästään näitä vaaleja ajatellut, olisi voinut taktikoida sote-uudistuksen kanssa, mutta me keskustalaiset ollaan tekijöitä, Sipilä totesi. 10 13.4.2017
2017 11. Jari Laukkanen 13.4
Vapaavuorta juhlittiin puolueen vaalivalvojaisissa kuin pääministeriä. 12 13.4.2017
Jan Vapaavuori vetonaulanaan kokoomus jyräsi koko maassa ykköseksi 20,7 prosentin kannatuksella. Himmeä 17,5 prosentilla irronnut pronssi ei sen sijaan lämmittänyt keskustaa, jota pääministeripuolueen asema on alkanut painaa. Vaalivalvojaisissa keskustaväkeä masensi myös Helsingin tulos, kun ennestäänkin vähäväkinen valtuustoryhmä kutistui kolmanneksella Timo Laanisen pudottua. 2017 13. Viime eduskuntavaaleissa keskusta joutui tyytymään Helsingissä jälleen yhteen kansanedustajaan, vaikka puolue oli kovassa nosteessa ja Olli Rehn paras kuviteltavissa oleva ehdokas. Nyt siirtoistutuksella ei saatu ministerisarjan ehdokasta Kimmo Tiilikaista edes valtuustosalin kynnysmatolle. Nykyisen hallitusyhteistyön näkökul- masta vaalien huolestuttavin uutinen saattoi olla perussuomalaisten surkea 8,8 prosentin tulos ja Timo Soinin jytkyperinnön sulaminen. Puolueen kesällä valittava uusi puheenjohtaja . Moni ?torjuntavoittoihin. Eduskuntavaaleihin on aikaa kaksi varmasti vaiherikasta vuotta, ja välissä käydään vielä sekä maakunta- että presidentinvaalit. SDP:lle vaalitulos oli karvasta nieltävää. Vasta uudelle kolmivuotiskaudelle valittu puheenjohtaja Antti Rinne ei onnistunut oppositioasemasta nostamaan puoluettaan edes edellisten kuntavaalien tulokseen. Puolueen tulos oli 19,4 prosenttia ja SDP:n sotien jälkeisen historian heikoin. Edes perussuomalaisten romahdus ei Pekka Pohjolainen 13.4. Vapaavuorta juhlittiin puolueen vaalivalvojaisissa kuin pääministeriä, eikä 29?500 imuroidun äänen vuoksi aivan aiheetta. Helsingin pormestarin paikasta kisanneesta Anni Sinnemäestä ei ollut 8?800 äänellään Vapaavuorelle vastusta. Turussa puolue katkaisi kakkossijallaan kaupunkia vuosikymmenet hallinneen sinipuna-akselin ja oli Tampereellakin suurin nousija. Kaupunkien vihreällä valtauksella voi olla vielä iso merkitys, kun valtaa jaetaan seuraavissa eduskuntavaaleissa. Oman leimansa vaalitulokseen luo se, että kolmesta suurimmasta kuntapuolueesta kaikki menettivät kannatustaan. Eniten putosi ykköspaikkansa pitänyt kokoomus. Ilman Helsingin pormestarivaalia ja Vapaavuoren hirmupottia kokoomuksen tulos olisi ollut rumempi, sillä puolue ei saanut jalkeille ehdokkaitakaan entiseen tapaan. Kultamitali on kuitenkin kultamitali, vaikka se tulisi hieman heikommallakin tuloksella. joko kansanedustaja Sampo Terho tai europarlamentaarikko Jussi Halla-aho . joutuu tosissaan miettimään puolueen siirtämistä oppositioon pelastaakseen sen nöyryytykseltä seuraavissa eduskuntavaaleissa. Liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä kuntavaalien tuloksesta ja sen mahdollisista seuraamuksista ei silti kannata vielä vetää. Uutisanalyysi Vapaavuori pelasti kokoomuksen, vihreät valtasivat kaupunkeja Keskustalla riittää miettimistä etelän isoissa kylissä Helsingissä käytyä ?pormestarivaalia? soimattiin pitkin matkaa muissa puolueissa vedätykseksi, tietenkin hieman klassisessa kettu ja pihlajanmarjat -hengessä. Enää ei tarvitse miettiä, oliko kokoomuksen taktiikka oikea. kyllästynyt demari olisi valmis myymään jo Rinteen lisäksi vaikka vanhan äitinsä, jotta oppositiotaival saataisiin poikki. Kaiken päälle edessä ovat presidentinvaalit, joissa SDP:llä on vaikeuksia saada jalkeille kelvollista omaa ehdokasta Jutta Urpilaisen kieltäydyttyä. Karu totuus on, että vaaleissa menestyminen edellyttää kohtuullista onnistumista myös pääkaupunkiseudulla. Vielä karumpaa todellisuutta on se, että maan pääkaupungissa pääministeripuolue keskusta painii kahdella valtuutetullaan nyt feministipuolueen ja Paavo Väyrysen vaaleja varten kootun viritelmän kanssa samassa sarjassa. Tilanteessa on puolueen strategeilla miettimistä. Keskustan Helsingin kärkinimi Laura Kolbe vaatikin, että puolueen on alettava panostaa kaupunkeihin ja näkyvyyteen niissä. Nyt keskusta ei näkynyt käytännössä millään tavalla pääkaupungin kadunvarsilla ja joukkoliikennevälineissä, jotka oli tapetoitu toinen toistaan näyttävämmin kokoomuksen, vihreiden, SDP:n ja vasemmistoliiton mainoksin. nostanut puoluetta voittoon, kun äänestysaktiivisuus jäi matalaksi. Niukkaa tappiota ikävämpää demareille on, että nyt Rinteen myllyttäminen julkisuudessa jatkuu, ja yltynee ennen pitkää jälleen puolueen sisälläkin. Puolue teki kuitenkin kovaa jälkeä varsinkin isoissa yliopistokaupungeissa ja on vaalien suuri voittaja 12,4 prosentin tuloksella. Jyväskylässä vihreät nousi jopa ykköseksi
Evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluu lähes neljä miljoonaa suomalaista. Viime vuosina jäsenmäärä on tosin humahtanut alaspäin. 1980-luvulla yli 90 prosenttia suomalaisista oli luterilaisen kirkon jäseniä. Seuraukset olivat kauaskantoiset. Prosessi oli pitkä, mutta kirjakielen synnyn voidaan todeta rakentaneen pohjan 1800-luvun lopun kansallisuusaatteelle ja kielitaisteluille. Jotkut tutkijat ovat jopa miettineet, olisiko suomalaista kansallisvaltiota olemassakaan ilman kirjakielen syntyä eli ilman reformaatiota. ??Historiantutkijat eivät harrasta jossittelua. Se on 2,5 prosenttia enemmän kuin 2015. Selkein reformaation vaikutus kulttuuriin ja yhteiskuntaan liittyy kansankielen käyttöön ottoon. Ilmiöt Ankara armon kirkko Teksti: Meri Alaranta-Saukko Kuva: shutterstock Viidensadan vuoden takaisen reformaation vaikutus näkyy Suomessa vielä syvästi Reformaation kautta syntynyt protestanttinen usko, luterilaisuus on istutettu suomalaisuuden ytimeen, halusimmepa sitä tai emme. Luterilaisesta taustasta on syytetty tai kiitetty, puhujasta riippuen, ainakin suomalaisten ahkeruutta, yksinkertaista sisustustyyliä, lainkuuliaisuutta, individualismia ja uskollisuutta esivallalle. Joskus jopa suomalaisten ahdistuksen väitetään kumpuavan ankaran luterilaisesta kulttuurista. ??Tällaiset liioittelevat puheet ilmentävät asiantuntemattomuutta, professori Hannu Mustakallio Itä-Suomen yliopistosta kuitenkin toppuuttelee. Yhtä kaikki Martti Lutherin 500 vuot- ta sitten lanseeraama kirkko on painanut leimansa suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Viime vuoden lopussa osuus oli enää 71,9 prosenttia. Rippikoululla menee sen sijaan hyvin. Edellisvuonna 85,9 prosenttia 15-vuotiaista kävi rippikoulun. Se merkitsi suomen kirjakielen luo- mista. Uskonpuhdistus korosti ihmisten oikeutta kuulla ja lukea Jumalan sanaa omalla äidinkielellä. Kirkkolatina sai väistyä. Kirjallisuutta alettiin painaa kansankielellä. Urakan otti hoitaakseen Lutherin oppilas Mikael Agricola. Kielen kehittymisen ansiosta muitakin kuin hengellisiä asioita voitiin ilmaista monipuolisesti myös suomeksi eikä ruotsi ollut enää ainoa vaihtoehto. Sen vaikutus tun14 13.4.2017 tuu edelleen. On mahdotonta tietää, mihin suuntaan historia olisi kulkenut, jos jotain ei olisi tapahtunut, Helsingin yliopiston kirkkohistorian professori Kaarlo Arffman huomauttaa.
Kirkko pyrkii antamaan vastauksen, jota ei tarvitsisi katua. ??Luterilaisessa kirkossa on siirrytty äärimmäisen yksilökeskeiseen ajatteluun, vaikka reformaatio korosti yhteisöllisyyttä. Ylipäätään Arffmanin mielestä Suomen kirkko ei enää ole kovinkaan luterilainen. Alkuperäisiä oppeja toteutetaan lähinnä sikäli kuin ne sopivat tähän aikaan. ??Lutheriin on kiva vedota silloin, kun se passaa nykyihmiselle. Kirkko joutui maksamaan kalliin hinnan, kun se jäi ihmisille etäiseksi, Arffman pohtii. Moraalin ohjaajana kirkolla on luonnollisesti ollut myös iso merkitys. ??Kirkolla on aina ollut eettinen, kymmeneen käskyyn pohjaava sanomansa siitä, miten tulee elää. Tämän tehtävän seurakunnat ottivat hoitaakseen pitkäksi aikaa. Järjestelmä ulottui kirkon kautta koko valtakuntaan. Aluksi opetus tapahtui rippikoulussa ja kinkereillä. seurakuntiin kuuluvat Koko väestöstä 1950?2016 100 prosenttia väestöstä 95 90 85 80 75 Lähde: Tilastokeskus 70 65 60 55 1950-60 -70 -80 -90 -91-92 -93 -94 -95 -96 -97 -98 -99 -00 -01 -02 -03 -04 -05 -06 -07 -08 -09 -10 -11 -12 -13 -14 -15 -16 Jotta kansa pystyi perehtymään kirjallisuuteen omalla kielellään, sen piti saada oppia lukemaan. Edelleen diakonialla on tärkeä osa seurakuntien työssä, Mustakallio toteaa. Ajattelutapa muuttui periaatteellisemminkin. Hän jää ratkaisuineen yksin, Arffman miettii. Katolisessa kulttuurissa taas on totuttu kääntymään kirkon puoleen ongelmien kanssa. Seurakunnissa vaalitaan koko ajan esimerkiksi paikallista kulttuuria. Mustakallio haluaa lopuksi korostaa, että reformaatio oli monista yhteiskunnallisista vaikutuksistaan huolimatta ensisijaisesti uskonnollinen prosessi. ??Kannattaa muistaa sen hengellinen korostus; ihminen pelastuu yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen tähden. Reformaatio edisti myös kansanvaltaa. olisiko jo tarvetta uudelle uskonpuhdis- Maalliset hallitsijat takertuivat reformaatioon kuin haukat ja valjastivat sen omiin tarkoituksiinsa. Lutherille se oli Arffmanin mukaan hätäratkaisu, jotta järjestelmä toimisi nurkan takana odottavaan maailmanloppuun saakka. Hätäratkaisusta tuli pysyvä. Koko koululaitos oli kirkon alaisuudessa vuoteen 1870, kouluhallituksen perustamiseen saakka. Sivistyksen levittäjä sai pelottavan maineen joutuessaan iskemään oppia kovakalloiseen kansaan. Jos katolisuudessa köyhyyttä oli pidetty ihanteena, uskonpuhdistuksen jälkeen hohto sen ympäriltä haihtui. ??Sitä ei nähdä Suomessa enää missään mielessä hyvänä. Jos ei tee ahkerasti työtä, kaikki on menetetty, jopa taivasosuus. Luther itse ei näitä kirjoittanut, monet arvostetut aikalaiset kylläkin. Luterilaisessa kirkossa on siirrytty äärimmäisen yksilökeskeiseen ajatteluun. ??Suhde on höllentynyt, kirkko on pyrkinyt vahvistamaan itsenäisyyttä. Köyhyys on epäkohta, joka pitää poistaa, Arffman toteaa. Taustalla oli 1400- ja 1500-luvuilla alkanut kaupan ja käsityöläisyyden kehittyminen. Kirkkoherrojen johdolla pidettiin pitäjänkokouksia, joissa päätettiin hengellisistä sekä ajallisista asioista. Toisaalta koko ajan on opetettu, ettei pelastus riipu siitä, miten täydellisesti ohjeita pystyy noudattamaan, Mustakallio muistuttaa. Yksi reformaation nykypäivään saakka- näkyvä vaikutus on pohjoismaisen hyvinvointivaltion synty. ??Reformaatio korosti köyhäinhoitoa, ja seurakunnat pyrkivät huolehtimaan vähäosaisista. Kun toinen osapuoli vetäytyy pois, se ei voi olla näkymättä. Myös Mustakallio toteaa, että irtaantumista on tapahtunut ehkä liikaakin. ??Olisi hyvä löytää tasapaino, jossa kirkko ja kulttuuri ovat tekemisissä toistensa kanssa. Kirkon mahti mureni ja sen mittava omaisuus siirtyi esimerkiksi Ruotsissa valtion holveihin. Seurakunnat olivat 1860-luvulle saakka paikallishallinnollisia yksikköjä. Välillä se on saattanut korostua liikaakin. Kukapa ei muistaisi seitsemän veljeksen tuskaista taivalta opintiellä lukkarin komennossa. ??Tästä seurasi jännä ristiriita. ev.lut. Puhutaan armahtamisesta ja rakkaudesta, mutta ihmiselle ei anneta konkreettisia elämänohjeita. Arffmanin mie- lestä kirkko on tietyssä mielessä jäänyt tyhjän päälle. ??Systeemi on rakennettu yhteistyön varaan. Keski-Euroopan kaupungeissa syntyi tarve ahkerille ihmisille, joilla oli korkea työmoraali. ??Ihmisistä piti tehdä pitkäjänteisiä ja rehellisiä. Muuten hänen näkemyksensä unohdetaan kylmästi. 13.4. Vuorovaikutus on edelleen olemassa aika luontevana, Mustakallio sanoo. Toisinkin sen voi nähdä. 2017 15. Reformaatio korosti loputonta armoa ja hyvyyttä, mutta käytännössä kirkko oli huonooppiselle vaativa ja armoton yhteisö. Kirkoissa myös välitettiin tietoa milloin uusista viljelysmenetelmistä, milloin ajankohtaisista uutisista. Se, että kuninkaat saivat kirkon johtoonsa, tapahtui hieman vahingossa. Vasta viimeisen sadan vuoden aikana valtio ja kirkko ovat alkaneet erkaantua toisistaan. tukselle? ??Luterilaisen kirkon opetus on muuttunut abstraktiksi. Tähän tarpeeseen reformaatio vastasi omalla tavallaan, Arffman sanoo. ??1500-luvun Saksasta löytyy työn ylistyksiä, joiden mukaan työ avaa elämässä kaiken hyvän
Tarkoitus oli korostaa, että kaupunki selviää surusta ja järkytyksestä vain yhdessä. PohjoisKorea pyrkii kehittämään ohjuksen, jolla se pystyisi ampumaan ydinkärjen MannerYhdysvaltoihin. Odd Andersen / AFP Photo / Lehtikuva Vi går vidare tillsammans. Räjähteen tuonnista epäillään 17-vuotiasta turvapaikanhakijaa. Yli neljäkymmentä ihmistä kuoli ja yli sata haavoittui Alexandriassa ja Tantassa tehdyissä kirkkoattentaateissa. Äärijärjestö Isis otti iskut nimiinsä. Egyptin presidentti Abdel Fattah al-Sisi julisti maahan kolmen kuukauden poikkeustilan iskujen vuoksi. Kovaa uhittelua. Pohjois-Korea sanoo Yhdysvalloille olevansa valmis sotaan, mikäli jännitteet maiden välillä kasvavat. Uzbekistanilaismiehen ohjaama rekka-auto surmasi Drottninggatanilla yhteensä neljä ihmistä. 16 13.4.2017. Epäilty tuli Venäjältä Norjaan yhdessä perheensä kanssa vuonna 2010. Epäillyn asianajaja kiistää, että kyseessä olisi terroriteon yritys. Tuhoisia kirkkoiskuja. Ihmiset odottelivat järkyttyneinä tietoja koptikirkkoon tehdystä pommi-iskusta Alexandriassa Egyptissä. Presidentti Donald Trump on sanonut Yhdysvaltojen olevan valmis koventamaan otteitaan PohjoisKoreaa vastaan. Maailman kuvat Koonnut: samuli vänttilä Pommivaara Oslossa. Norjan turvallisuuspoliisi nosti maan terroriuhka-arviota sen jälkeen, kun Oslon Grönlandin kaupunginosasta löytynyt epäilyttävä esine jouduttiin räjäyttämään. Ihmiset tarttuivat toisiaan kädestä terrori-iskun muistojuhlassa Sergelin torilla Tukholmassa
Libanon ja Jordania ovat kaikkien avunantajamaiden juhlapuheiden lemmikkejä; niiden vastuunkantoa muistetaan aina kiitellä. Paperittomia on paljon. Sosiaaliset jännitteet isäntävaltion köyhien ja pakolaisten välillä ovat ilmiselviä ja ymmärrettäviä. Aikapommi kytee paikallisten väsymisessä, pakolaisten elämän epävarmuudessa sekä molempien osapuolten köyhyydessä ja näköalattomuudessa. Kaikkein tehokkain aikapommin purkumekanismi olisi rauha Syyriaan. Mutta ei kissakaan elä vain kiitoksella. Libanonissa ei ole yhtään pakolaisleiriä syyrialaisil- Libanon toivoo, että muut maat tulisivat mukaan le, koska maan hallitus ei ole sallinut sellaisten perustamista. Täällä naapurimaan pakolaiset otettiin avosydämin vastaan vieraina, mutta kuudessa vuodessa vieraat alkavat olla liikaa jopa vieraanvaraisille libanonilaisille. Maailmanpankin arvion mukaan Syyrian kriisi on aiheuttanut Libanonin taloudelle 18 miljardin dollarin arvoisen iskun vuodesta 2011 alkaen. Libanonissa ei tarvitse olla pakolainen ollakseen köyhä. Kotinsa pakolaisille avannut köyhä perhe on katsonut sivusta, kun avunantajat huolehtivat vain pakolaisperheestä. Edistystä on onneksi tapahtunut, ja isännöivän yhteisön huomioiminen on nyt jokaisen avunantajan huulilla ja teoissa. Jos jännite paikallisten ja pakolaisten pääsee liian isoksi, se voi purkautua ennakoimattomina yhteenottoina. 2017 17. Hallituksen arvion mukaan maassa on 1,5 miljoonaa syyrialaispakolaista ja entuudestaan noin 300 000?500 000 palestiinalaispakolaista Uudenmaan läänin kokoisella alueella. Libanonin ja Syyrian välinen raja on edelleen auki. Eivätkä toisaalta kaikki pakolaiset ole maan köyhimpiä. Infrastruktuuri ei ole kestänyt äkillistä väestönkasvua. maan kohentamiseen myös investoimalla infrastruktuuriin ja palveluihin. Kyllä voidaan. Maassa asuvista 1,2 miljoonaa elää alle kolmella dollarilla päivässä. Superrikkaiden määrä on samalla todennäköisesti moninkertainen Suomeen verrattuna. Voidaanko siis yhtyä pääministerin arvioon aikapommista. On mahdotonta sanoa, miten pakolaismäärä elää, koska hallitus on jo aikaa sitten kieltänyt YK:n pakolaisjärjestöä rekisteröimästä uusia pakolaisia. Ajatteleeko pääministeri omasta maastaan todella näin? Libanonissa on maan väestömäärään nähden eniten pakolaisia maailmassa. Epävirallisia leirejä kuitenkin on. Sitä odotellessa on käytettävä kaikki muut mahdolliset keinot. Satu Mäki-Lassila Beirut beirutinsatu@gmail.com Twitter: @SatuMakiLassila 13.4. Avunantajien kannalta tässä on ainakin kaksi haastetta. Ensinnäkin, niiden pitäisi voida luottaa, että maailman 39. Pääministeri Haririn mukaan koko maasta on tullut yksi suuri pakolaisleiri. Pakolaiset ovat jatkuvasti esillä ministereiden puheissa. Näillä sanoilla Libanonin pääministeri Saad Hariri kuvaili maataan viime viikolla Brysselissä pidetyssä Syyrian avustuskokouksessa. Niitä on kuitenkin vaikea saada liikkeelle näillä korruptioluvuilla ja korkean riskin olosuhteissa. Suomalaisen sanonnan mukaan vieras alkaa hais- ta kolmantena päivänä. Tähän ei ole varaa näin herkällä geopoliittisella alueella. Varmasti pääministeri Hariri haki maalleen myös huomiota puhuessaan aikapommista. Tikittävä aikapommi Tikittävä aikapommi. korruptoituneimmalle maalle voidaan antaa merkittäviä määriä suoraa taloudellista tukea. Lisäksi niiden pitäisi saada työhön mukaan myös yksityisiä toimijoita ja investoijia. Arabialaisessa kielenkäytössä liioittelu on tavallista, mutta silti. Yksi korostaa pakolaisten palaamista mahdollisimman pian kotimaahansa, toinen selittää hallinnonalan ongelmiaan pakolaistaakalla. Pinna on kireällä ympäri maata myös paikallistasolla
??. ??????????????????. Veistämötie 6, 90620 Oulu ????????? Laadun takeena yli 50 vuoden kokemus yhdistettynä uusimpaan teknologiaan. ????. git vall tur in in & hen & lä m m en tä v ä & Unelmiesi omakotitalo, vapaa-ajan asunto ja pihamökki Minimoi hiilijalanjälkesi! Yksilöllisesti tarpeisiisi kestävästä, terveellisestä ja ekologisesta pohjoisen ikihongasta! Ota yhteyttä, niin teen kevättarjouksen! Myyntipäällikkö PEKKA PAASO ?. ??
Satavuotiaan isänmaan parhaaksi BESTON® Ca28Mg6 Masuunikuona tai BESTON® Ca32Mg2 Masuunikuona-kalsiittiseos. BESTON® Ca32Mg3 Teräskuonan valmistus alkaa jälleen keväällä. Tällöin tilalla oli peltoa vain kolme hehtaaria, ja metsäksi kutsuttua, raivauskelpoista risukkoa kasvoi kuutisenkymmentä hehtaaria. Tilalle on ostettu, vuokrattu ja raivattu peltoa. lu on 4. Kysy! Tammisen tila on iso osa itsenäistä Suomea: vahva ja menestyvä. Tammisen tila Raahen Arkkukarissa on kasvanut vuosikymmenten saatossa pientilasta nykyiseen kukoistukseensa suomalaisella sisukkuudella. Tilan historia ulottuu peräti 1700-luvulle. 20 15 huht ikuu 7,90 ? (sis.alv) Oi, mit orkideakä t TILAAJALAHJAKSI Medaljonki-pöytäliina värik ä s vappu b ru n s s vi rk k a a valois a a k es ä i k si Mies hu on e ?ToT Ta essaan : pu h u e n vois in vaik ka muuT T aa Tän ne.? to . Pellon pH on saatava nousemaan, maan rakenne ja pieneliötoiminta muuttumaan ?peltomaisemmaksi. ennen kuin maa alkaa antaa täydellä teholla satoaan. Tammisen pellot ovat pääasiassa hienoa hietaa ja pH-tavoite on 6,5 tasolla. p erh e . Kun happamuus on saatu nujerretuksi, on tärkeää jatkaa ylläpitokalkitusta. Isännän ammattitaito ja säännölliset viljavuustutkimukset antavat riittävän pohjan kalkituksen suunnitteluun. Kalkituslaskuri: www.ssab.fi/kalkituslaskuri Arvo 4190 e asum 39 +1 / 0 e 95 e 6 kk kk kun tilaat viikon kuluessa! in e n . Kokemus on osoittanut, että raivauksen jälkeen uudismaa ei anna parasta satoa heti alkuun, vaikka sitä lannoitettaisiin asianmukaisesti. p u u ta rha ? k ä s it y ö t . Tammisten suvulla tila on ollut vuodesta 1941 alkaen, jolloin Asikkalasta muuttanut Tuomo Tammisen isoisä osti sen. e lä m ää ma a ll a. te rve ys . ruo k a . Pidempään viljelyksessä olleilla lohkoilla on pH saatu BESTON®-kalkituskuonan avulla nousemaan jopa seitsemään. Vasta hankituilla vuokra- ja uudismailla riittää aina tekemistä
Reportaasi 20 13.4.2017
Epätoivoinen vallankaappausyritys meni pieleen, mutta paljasti presidentti Erdoganin todelliset aikeet. Teksti: Santeri Lampi ??EU on ristiretkeläisten unioni! Jäsenmaiden johtajat matkustivat Vatikaaniin nöyristelemään paavia, Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan paasasi taannoin kampanjatilaisuudessa Ankarassa. Hänen mukaansa EU on valehdellut Turkille järjestelmällisesti vuosikymmenten ajan. Näin EU:n juhlakokous Roomassa taipui Turkin uutta perustuslakia koskevan kansanäänestyksen pelimerkiksi. Räyhäävään presidenttiin aletaan tottua jopa lännessä; ristiretkivertaukset eivät edes rikkoneet uutiskynnystä. Viimekesäinen sotilasvallankaappausyritys on valjastet- tu pyhittämään Turkkia suvereenisti hallitsevan Erdoganin ja AK-puolueen keinot ja tavoitteet. Hallituksen aikeita vastustavat leimataan osaksi kansallista vakautta horjuttavaa salaliittoa. Erityisesti Erdoganin syyttävä sormi osoittaa maanpaossa elävän uskonoppineen Fethullah Gülenin suuntaan. Erdoganin entinen liittolainen, nykyinen ykkösvihollinen johtaa Yhdysvalloista käsin löyhää muslimien verkostoa, jossa korotetaan maltillista islamia ja sivistystä. ??On hurja ajatus, että tämä hauras imaami olisi Pennsylvaniasta käsin käskenyt sotilaita ampumaan maanmiehiään. Se voi kuitenkin olla mahdollista, Ulkopoliittisen instituutin Turkki-asiantuntija Toni Alaranta arvioi. 13.4. 2017 21
päivän vallankaappausyrityksen. ??Toimijat muodostivat niin sanotusti epäpyhän allianssin, johon kuului gülenistejä, äärinationalisteja, vanhan vallan puolustajia ja muita nykymenoon tyytymättömiä onnenonkijoita. Ryhmät eivät kuitenkaan luottaneet toisiinsa riittävästi, ja moni lipesi suunnitelmasta viime hetkellä. Toiset tarttuivat epätoivoisesti aseisiin kiinnijäämisen pelossa, sillä hallitus oli saanut vihiä vallankaappaussuunnitelmista jo ennen operaation alkua. 22 13.4.2017 Lopulta vallankumous kuihtui täydelliseksi fiaskoksi, kun mikään varteenotettava taho ei liittynyt kapinallisten rintamaan. Presidentti Erdoganille sotilasvallankaappauksesta muodostui sisäpoliittisesti tehokas keino keskittää valtaa ja kiihdyttää jo aloitettuja puhdistuksia. ??Kansainvälisestä näkökulmasta 15. heinäkuuta oli kuitenkin kuin tarina keisarin uusista vaatteista, Helsingin yliopiston väitöstutkija Halil Gürhanli arvioi. Turkista kotoisin oleva Gürhanli näkee, että hallituksen poikkeustilan varjolla käynnistämät massiiviset puhdistukset osoittavat, ettei sen puheilla demokratiasta ole ollut todellista katetta. ??Turkin sanomisilla ei ole enää uskottavuutta sen rajojen ulkopuolella. Alarannan mukaan EU:n tulisi jäädyttää jäsenyys- neuvottelut Turkin kanssa. Viimeisten viiden vuoden aikana Turkissa ei ole ollut havaittavissa minkäänlaista myönteistä kehitystä eikä merkkejä suunnanmuutoksesta ole näköpiirissä.. Viime vuosina AK-puolue on ollut yhden miehen projekti, jossa keulakuvan ympärille on kerätty tukku jeesjees-miehiä. Alarannan mukaan AK-puolueen valtakausi on vahingoittanut monia ryhmittymiä, joiden keskuudessa viriää edelleen katkeruutta vallanpitäjiä kohtaan. Hän uskoo, että pelko aloitettujen puhdistusten etenemisestä laukaisi liikkeelle heinäkuun 15. päivänä Presidentti Erdogan on vuosien ajan kitkenyt gülenistejä ja muita AK-puolueen vastustajia Turkin valtionhallinnosta, armeijasta ja oikeuslaitoksesta. ??Hän on jo pitkään toiminut laista piittaamatta. Ozan Kose/Lehtikuva Presidentti Erdogan ja maan hallitus kampanjoivat raivoisasti, jotta uusi perustuslaki hyväksyttäisiin kansanäänestyksessä huhtikuun 16
2017 23. Vielä muutama vuosi sitten Turkkia pidettiin esimerkkinä muslimivaltion demokratisoitumisesta, mutta sitten tapahtui käänne. ??Houkutus kävi liian suureksi; kun on valtaa, sitä pitää käyttää, Alaranta toteaa. Korruptioskandaalien, mielenosoitusten murskaa- misen ja toimittajien vangitsemisen jälkeen ulkopuolisen voi olla vaikea ymmärtää AK-puolueen vankkaa kansansuosiota. AK-puolue on yhden miehen projekti. Jari Laukkanen Sittemmin Erdogan on kumppaneineen uudelleenluonut poliittisen nahkansa. AK-puolue teki selvän pesäeron poliittista islamia kannattaviin puolueisiin, esiintyi konservatiivisena markkinaliberaalina puolueena ja alkoi ajaa voimakkaasti maan EU-jäsenyyttä. Vaalivoittojen rohkaisemana puolue alkoi asettamaan lojaaleja toimijoita niin valtionhallintoon, oikeuslaitokseen kuin armeijaan. Lisäksi se on uskaltautunut puhumaan uskonnolliselle kannattajakunnalleen tärkeistä arvoista. Alarannan mukaan puolueen suosion taustalla onkin vahva tunteisiin vetoava tarina, jonka mukaan ?oikea. Nyt kunniallisten perheiden tyttäret käyttävät huivia ja osoittelevat sormella minihameväkeä. Kasvavasta itsevaltaisuudesta syytetyn Erdoganin retoristen purkauksien kaltaisia solvauksia ei ole hetkeen kuultu Euroopassa. Tulikivenkatkuisista puheistaan tunnettu presidentti aiheutti vastikään diplomaattisen selkkauksen väittäessään, että Saksa teki natsiajoista muistuttavan päätöksen estäessään turkkilaisministerin puhetilaisuuden maaperällään. ??Pahat ulkopuoliset voimat ovat aina olleet osa Turkin kansallista traumaa. Kun kotimaassa vallitsee sekasorto, on hyvä syyttää ulkovaltoja, jotka haluavat aiheuttaa pahaa, Gürhanli sanoo. Trauma juontaa juurensa Turkin tasavaltaa edeltäneen Osmanien valtakunnan hajoamissotiin, jolloin sen alueella eläneiden kansojen kapinat johtivat lukuisten uusien valtioiden syntyyn. Hän on pitkään toiminut laista piittaamatta. kansa on vihdoin ottanut vallan käsiinsä AK-puolueen kautta. Ulkopoliittisen instituutin Turkki-asiantuntija Toni Alarannan mielestä EU:n tulisi jäädyttää jäsenyysneuvottelut Turkin kanssa. 13.4. Se on voittanut selvin luvuin kaikki vaalit perustamisvuodestaan 2001 lähtien. Vuosina 2002?2005 Turkki kävi läpi huomattavia oikeusvaltiota vahvistavia uudistuksia AK-puolueen johdolla. EU:ssa hykerreltiin tyytyväisinä, kun liberaalidemokraattiset äänenpainot vahvistuivat naapurissa vuosikymmenien epävarmuuden jälkeen. AK-puolueen juuret ovat kuitenkin syvällä turkkilai- sessa poliittisessa islamissa, joka on ollut uskontoja hylkivän maallisen valtion tulilinjalla tasavallan perustamisesta saakka. Vielä vuonna 1997 Erdogan lausui joukkokokouksessa runon, jossa uskovat muslimit rinnastettiin armeijaan ja minareetit heidän pistimiinsä. Seuraus uskonnollisesta kansankiihotuksesta oli vankeusrangaistus. ??Välillä tuntuu siltä, että Erdogan kokeilee, kuinka vahvoja islamilaisia painotuksia turkkilainen yhteiskunta sietää, Alaranta arvioi. AK-puolueen valtakaudella esimerkiksi islamin uskosta ammentava moraalioppi on saanut yhä vahvemmin jalansijan aina alakoulujen opetussuunnitelmista yliopistojen luennoille asti. ??Vielä parikymmentä vuotta sitten vastaantulevia hunnutettuja naisia vieroksuttiin, sillä valtio halusi pitää uskonnon pois julkisesta tilasta
Ozan Kose/Lehtikuva Kenen puolella olet? Kuka on vihollisesi? Miten kasvatat lapsesi hyviksi muslimeiksi? AK-puolue ylläpitää jatkuvaa yhteiskuntaa jakavaa keskustelua. 24 13.4.2017
Rauhallista normaalitilaa se ei kestä. Islam on AK-puolueelle Gürhanlin mukaan vain sementtiä, jota käytetään täysin opportunistisesti vallantavoittelun välineenä. Hän näkee, että yhteiskunnan jakolinjat ovat jyrkentyneet. päivänä. Gürhanlin mukaan vanhaan perustuslakiin on leivottu sisälle ajatus kansalaisyhteiskunnasta uhkana ja ongelmien aiheuttajana. Uusi perustuslaki vain vahvistaisi valtiota entisestään ja tuhoaisi viimeisetkin moniäänisen ja läpinäkyvän päätöksenteon rippeet. Gürhanli ei kuitenkaan ole huolissaan tulevasta äänestyksestä. ??Uusi perustuslaki olisi vain muodollisuus, koska presidentti toimii jo nyt todellisia valtaoikeuksiaan laajemmin. 2017 25. Kuka on vihollisesi. Vallanpitäjät haluavat muuttaa lain, jotta eivät joutuisi jatkossakaan vastuuseen teoistaan. Turkki-tutkija epäilee vahvasti tulevan kansanäänestyksen rehellisyyttä. ??Jos Turkissa haluttaisiin pitää reilut vaalit, ne pitäisi järjestää kuten Saharan eteläpuolisessa Afrikassa kansainvälisten tarkkailijoiden ja aseistettujen vartioiden valvovan silmän alla. Jari Laukkanen Väitöstutkija Halil Gürhanlin mukaan AK-puolueen populismi on läheistä sukua niin sanotuille valeuutisille ja vaihtoehtoisille faktoille. Gürhanlista on selvää, että AK-puolueen valtakausi ei voi jatkua loputtomiin. Maa elää jatkuvasti yli varojensa, ja liiran arvo laahaa ennätysalhaalla. Armeija, jolta on lyöty ilmat pihalle, ei kykene vastaamaan niihin turvallisuusuhkiin, jotka koettelevat maan rajoja. ??Lähi-itä on modernien faaraoiden hautausmaa. Sulttaanin hallitsema eri uskontojen ja kansojen mosaiikki ei kestänyt Euroopasta levinneen kansallisuusaatteen, tieteellisten läpimurtojen ja kiihtyvän markkinatalouden ristipaineissa. Turkkilaiseen populismiin perehtyneen Gürhanlin näkemys maan nykytilasta ei ole valoisa. ??Hallitsevan AK-puolueen valtakauden aikana turkkilainen yhteiskunta on politisoitunut läpikotaisin. Viimeiset kymmenen vuotta turkkilaisia on jatkuvasti altistettu käsittämättömille salaliittoteorioille. Gürhanlin mukaan edes tavallisten ihmisten arjessa ei ole enää tilaa normaalille rinnakkaiselolle, vaan kaikki elämänvalinnat ovat täynnä poliittisia merkityksiä. ??Kenen puolella olet. Miten kasvatat lapsesi hyviksi muslimeiksi. Esimerkiksi Istanbulissa uskovainen kansanosa, liberaalit länsimieliset ja kudiväestö asuvat rinnakkain, mutta eivät ole tekemisissä toistensa kanssa. Poliitikkojen puheissa, uutisissa ja televisio-ohjelmissa toistuvien viholliskuvien ja epäluulojen keskellä AK-puolue edustaa suurelle osalle kansaa turvaa ja pysyvyyttä. Gürhanlin mukaan tämä on läheistä sukua niin sanotuille valeuutisille ja vaihtoehtoisille faktoille, jot- Lähi-itä on modernien faaraoiden hautausmaa. Vai voitko kuvitella Erdogania kättelemässä seuraajaansa ja toivottamassa hyvää valtakautta, Gürhanli kysyy. AK-puolue ylläpitää jatkuvaa yhteiskuntaa jakavaa keskustelua. Vuoden 2002 parlamenttivaaleista asti vaalivoitosta toiseen edennyt AK-puolue lietsoo Gürhanlin mukaan populismillaan jatkuvaa vastakkainasettelua kansan keskuuteen. ??Se on täysin ylipolitisoitunut puolue, joka ammentaa voimansa jatkuvasta kamppailusta jotakin vastaan. Romahtaessaan he repivät koko yhteiskunnan kappaleiksi. Romahtaessaan he repivät koko yhteiskunnan kappaleiksi. ka mylläävät myös muun muassa Venäjällä ja Yhdysvalloissa. Hän näkee, että presidentti Erdoganin ympärille muodostunut ryhmä on niin syvällä valtapeleissään ja korruptiossa, ettei se voi enää antaa tilaa normaalille demokraattiselle toiminnalle. ??He tietävät, etteivät enää koskaan näkisi auringonvaloa, jos heidän toimensa tutkittaisiin oikeudellisesta näkökulmasta. Tästä syystä journalistit, akateemikot, ammattiliikkeet, oppositio ja ylipäätään vapaa sana koetaankin uhkaksi valtion vakaudelle. Turkin nykyinen perustuslaki on sotilasjuntan käsialaa vuodelta 1982, mutta siihen on tehty vuosien saatossa lukuisia korjauksia. Nyt presidentti Erdogan ja maan hallitus kampanjoivat raivoisasti, jotta uusi perustuslaki hyväksyttäisiin kansanäänestyksessä huhtikuun 16. n 13.4
Lähes 300 kilometrin mittainen joki on tällä hetkellä suurin alue Euroopassa, jonne tilansa puolesta pystyttäisiin palauttamaan vaelluskalakanta. Ounasjoen on arvioitu pystyvän tuottamaan saman verran lohen vaelluspoikasia eli smoltteja kuin Muonionjoki. ??Eli puhutaan tällä hetkellä todella merkittävästä määrästä, Ovaska muistuttaa. Ounasjoen alapuolisista voimalaitoksista vain Isohaarassa on nykyisin kalatie. Ovaskan mukaan luonnonkierron saaminen käyntiin ei edes välttämättä edellytä kaikkien kalojen pääsyä Ounasjoelle asti. Lisääntymiseen sopivia alueita voi löytyä kunnostamalla myös ala-Kemijoelta ja lukuisista sivujoista. ??Esimerkiksi Petäjäskosken voimalaitoksen luona on yli kolme kilometriä pitkä kuiva vanha joenuoma, missä on ennen ollut koski. Kokemuksia lohen luontaisen elinkierron palauttamisesta löytyy Ovaskan mukaan lähinnä Pohjois-Amerikasta ja Suomesta Kymijoelta. Ovaskan mukaan nyt on tiedostettu, ettei nykyisellä istutustoiminnalla pystytä ylläpitämään kalakantoja. Lapin ely-keskus jätti maaliskuussa Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle ehdotuksensa voimayhtiöiden kalatalousvelvoitteiden muuttamisesta. Ely-keskus vaatii nyt voimayhtiöitä rakentamaan toimivat kalatiet Kemijoen alajuoksun voimalaitoksiin ja maksamaan ne itse. Ulostulo yllätti Kemijoki Oy:n, joka asettui tiukkaan vastarintaan ennennäkemättömän laajana pitämänsä vaatimuskokonaisuuden vuoksi. Iso kysymys on, voisiko uuden, kotijokeensa leimautuneen lohikannan luominen onnistua viiden vesivoimalan taakse? Suojeluasiantuntija Matti Ovaska WWF:stä muistuttaa, että ely-keskuksen esitys perustuu tällä hetkellä parhaaseen 26 13.4.2017 käytössä olevaan tietoon. Ilmiöt Kuninkaan vaikea paluu Kemijoen lohi uhrattiin vesivoimalle vuosikymmeniä sitten. Voiko uuden luonnonkannan luominen onnistua? Teksti: Pekka Pohjolainen Maan mahtavimman virran, Kemijoen, tarina lohijokena päättyi sotien jälkeen. Pohjolan Voiman jokisuulle rakentama Isohaaran voimalaitos esti kalojen kuninkaan nousun kudulle, ja Kemijoen lohi kuoli sukupuuttoon. Hiljattain lohinostalgikot saivat kuitenkin uutta toivoa. Mutta tällä hetkellä sitä käytetään pelkästään ohijuoksutusuomana, Ovaska muistuttaa. Oma päänvaivansa on lohenpoikasten selviytymisessä merelle hengissä, sillä voimalaitosten turbiineissa syntyy tappioita. Ovaskan mukaan smoltit vaeltavat kuitenkin merelle aikaan, jolloin virtaamat ovat suuria ja mahdollisuudet ajautua turbiinien ohi esimerkiksi ohivirtausuomien kautta paremmat.. Luonnonlisääntyminen on palautettava, jos halutaan, että kalakannat säilyvät ja myös kalastuselinkeinolle riittää kalastettavaa. Ovaska muistuttaa, että Kemijoen valuma-alue kattaa noin 15 prosenttia Suomen pinta-alasta. ??Siellä on aivan valtavasti virtavettä ja lisääntymisalueita. Suurimmat toiveet kohdistuvat vapaana virtaavaan Ounasjokeen, joka suojeltiin erillislailla vuonna 1983
2017 27. Kalatiet tarvitsevat vettä ja houkutusvirtausta. Matka on kuitenkin vielä pitkä, ja se on uitava vastavirtaan. 13.4. Timosen mukaan yhtiö lähtee kuitenkin siitä, että kalateiden rakentaminen on järkevää sitten, kun Ounasjoen kutualueelle on pyrkimässä riittävästi nousuhalukkaita kaloja. Timonen pitää elyn ehdotusta myös juridisesti ristiriitaisena ja puutteellisena. Hän muistuttaa, että laki edellyttää muun muassa punnitsemaan kalatalousmääräysten kohtuullisuutta luvanhaltijan eli voimayhtiön näkökulmasta. Tuomas Timonen. velvoitteista. Vaaditun vesimäärän mittakaavan voi Timosen mukaan suhteuttaa siihen, että se vastaa yhden Kitisen voimalaitoksen tuotantoa. ??Vielä merkittävämpää on, että jokea pitäisi ruveta ajamaan kalojen tarpeen mukaan, kun nyt säätö tehdään nimenomaan sähkön kulutuksen ja sähköverkon tarpeiden mukaan. Jokiyhtiö tekee velvoitteidensa mukaista kalastonhoitotyötä nykyisinkin koko Kemijoen lohen kohtalo saatetaan joutua ratkaisemaan pitkässä oikeusprosessissa, olipa aluehallintoviraston päätös mikä tahansa. Vanhoja kalatalousmääräyksiä voidaan lain mukaan muuttaa, jos yleinen etu tai tärkeä yksityinen etu näin vaatii ja muut lain edellyttämät vaatimukset täyttyvät. Luontaisesti lisääntyvän lohikannan luominen maan suurimpaan jokeen on luultavasti tulkittavissa yleisen edun mukaiseksi. Kyse ei ole mistään Kemijoen lohikannan ?palauttamisesta?. ??Nyt me olemme luomassa Kemijoelle uutta Torniojoelle tai Iijoelle perustuvaa kantaa. Lapin ely-keskus haluaa, että kaikki kalatiet pitäisi rakentaa kahdessa vuodessa. Kalateistä on jo olemassa valmiit elykeskuksen vetämässä Askel Ounasjoelle III-hankkeessa tehdyt suunnitelmat, joissa rakentamiskustannuksiksi arvioitiin yhteensä noin 11 miljoonaa euroa. Timosen mukaan näitä suunnitelmia on kuitenkin enää mahdoton hyödyntää, koska suunnittelukriteerit poikkeavat olennaisesti ely-keskuksen muutoshakemuksen vaatimuksista. Voimayhtiön näkökulmasta kyse ei ole pelkistä kalatieinvestoinneista ja istutus- ajan. Vaakakupin toisella puolella on kuitenkin muun muassa kohtuullisuusnäkökulma. On silti mahdollista, että lohiparvet jonakin päivänä nousevat jälleen merestä kudulle Ounasjokeen. Joonas Fritze / WWF WWF:n Matti Ovaskan mukaan kutualueita voisi löytyä vaikkapa Petäjäskosken vanhasta uomasta. Shutterstock OUNASJOKI Kemijärvi Rovaniemi Kemijoen valuma-alueella on valtavasti virtavettä ja lisääntymisalueita. KEMIJOKI Kemi Kemijoki Oy Kemijoki Oy:tä ei maksumieheksi lähtö kuitenkaan innosta. Toimitusjohtaja Tuomas Timonen muistuttaa, että asiassa ollaan tekemisissä biologian kanssa, ja lopputuloksen toimivuutta on hyvin vaikea ennustaa. Timosen mukaan maailmalta ei löydy esimerkkejä, joissa Atlantin lohi, jota Itämerenkin lohikanta on, olisi saatu palautettua kalateiden avulla kahdeksan tai edes viiden vaellusesteen taakse
Ja kielitaitoinenkin. ??Kiinnostaisiko lähteä pyhiinvaellukselle, kysäisi Leena Hankaniemi kerran. Eipä ollut aikaisemmin tullut mieleen, mutta heti alkoi kiinnostaa. Alettiin puhua ja suunnitella. Kaikki oli pimeää. Siitäkin puhuttiin etukäteen.. Tuomo-puoliso kuoli äkkiä ja yllättäen juuri, kun jälleen kerran oli hiihdelty viikko Lapin keväthangilla ja oltiin palaamassa kotiin. Kun puoliso tempaistaan äkkiä pois, jäävät monet asiat kesken, monet suunnitelmat toteuttamatta. Ensi järkytyksen jälkeen piti vain opetella selviytymään. Tukena olivat lapset, ilona lapsenlapset. Leena Hankaniemi palasi Lappiinkin, tutuille laduille, joita oli hiihdelty yhdessä Tuomon kanssa. Ja ruskan aikaan vaeltamaan. 28 13.4.2017 Yhä uudelleen nousi mieleen vuosia hellitty unelma: Santia- go de Compostella. Oli muuta sukua, ystäviä ja harrastuksia. Pehmeä hämärä tuuheiden puiden varjossa, kirkas taivas kaiken yllä. Ja kukat ja linnut. Vaeltaminen poluilla, joita pyhiinvaeltajat ovat matkanneet yli tuhannen vuoden ajan. Siitä oli haaveiltu, siitä oli puhuttu. Kun ei oikein ole kielitaitoakaan... Kirkkokuoron harjoituksissa oli tullut tutuksi Minna Pouta- nen, nuorempi reipas nainen, tottunut organisoimaan, tottunut matkustelemaan. Kulttuuri Yhteinen vaellus hioi Irma Hankaniemen, Minna Poutasen ja Leena Hankaniemen ryhmäksi, jossa toinen jatkaa toisen aloittamaa lausetta. ?Elämä jatkuu, mutta Tuomo kulkee mukana? Leena Hankaniemi toteutti naisporukassa pyhiinvaelluksen, josta oli haaveillut puolison kanssa Teksti: Pirkko Wilén Kuvat: Leena Hankaniemi, Maria Seppälä Espanjalainen metsä on erilainen kuin suomalainen. Niin monia erilaisia vihreän sävyjä. Tämähän olisi ainutlaatuinen tilaisuus. Kolmen erilaisen naisen yhteinen matka saattaa myös epäonnistua. Siihen oli jo valmistauduttu patikoimalla Suomessa, Sveitsissä ja viimeksi Italiassa. Sinne oli tarkoitus lähteä yhdessä. Eihän sinne yksin. Kirkkokuorossa laulaminen antoi valtavasti voimaa. Elinikäinen liikuntaharrastus jatkui. Niin vehmas ja vihreä. Ja lämpö. Leena Hankaniemi seisoo hiljaa paikoillaan ja ajattelee: ?Kuin Getsemanen puutarha?. On loppukesä vuonna 2016. Ottaessaan kuvan unenomaisesta näkymästä Leena Hankaniemi on kiitollinen: hän on selvinnyt tänne saakka. Minna hankki muita tietoja ja hoiteli näppärästi varauksia netissä. Leenan käly Irma Hankaniemi kuuli suunnitelmasta ja ilmoittautui välittömästi mukaan. Leena tiesi kaiken hyvistä vaelluskengistä, oikeanlaisista repuista ja muista varusteista. Elämä jatkuu. Puolitoista vuotta aikaisemmin kaikki oli lopussa. Tuttavista tuli nopeasti ystävykset, jotka täydensivät toisiaan
Pyreneiden huiput katosivat näkyvistä sumuisessa metsässä. Santiago de Compostellan vaeltajien tunnus, simpukankuori, näkyy kaikkialla. Nyt, kun yhdessä katsellaan matkakuvia ja kerrataan tapahtumia, todetaan, että uudestaankin voisi lähteä. Leena oli huoltaja ja valmentaja, Minna marisi ja valitti väsyneenä, Irma kiskoi hatun syvemmälle päähän ja jatkoi sinnikkäästi eteenpäin, kuvailevat naiset toisiaan ja ryhmäänsä. ??Kuinkahan monta kertaa vannoin, että jos tästä päivästä selvitään, niin huomenna en kävele metriäkään, nauraa Minna. Seuraavana aamuna hän kuitenkin löysi itsensä taas simpukankuorin merkityltä polulta. Joku haluaa kulkea yksin, toisille ryhmä on tärkeä. Leena, Minna ja Irma eivät omalta osaltaan löydä yhtä ainoaa syytä, yhtä ainoaa vastausta. Matka oli yhteinen, mutta jokaiselle myös yksityinen. Leena Hankaniemelle yksi tärkeimmistä muistoista liittyy matkan loppuvaiheeseen ja Santa Marian katedraaliin. ??Siellä sai pudottaa automaattiin euron kolikon, ja kynttilä syttyi alttarille. Toisille matka on fyysinen haaste, toisille henkinen. Aloittamassa taas uutta päivää caminolla, pyhiinvaeltajien reitillä. Viikon aikana edettiin 130 kilometriä. Kaikki toivottavat toisilleen ?buen camino?. Pudotimme kolme euroa, mutta kynttilöitä syttyikin neljä. ??Ajattelin, että se neljäs oli Tuomolle. Pyhän Jaakobin haudalle Santiago de Compostellaan olisi matkaa ollut jäljellä vielä 660 kilometriä. Naiset olivat varmuuden vuoksi varanneet suomalaisen matkanjärjestäjän valmiin paketin, jossa hintaan kuuluivat hotelliyöpymiset aamiaisineen ja varusteiden kuljetus seuraavaan paikkaan. Ensikertalaisille se olikin hyvä valinta, mutta nyt siirrytään jo uusiin suunnitelmiin: ??Seuraavalla kerralla voisi... Reitillä kohtaa kanssavaeltajia kaikkialta maailmasta. 2017 29. Hän oli kulkenut mukana. 13.4. Jokaisella on ollut omat syynsä lähteä matkaan. Vaeltajien reitti kulkee läpi pienten kylien. On hurskaita katolisia, on seikkailijoita
Vihervasemmisto säilytti enemmistönsä 85 jäsenen valtuustossa. Vihreillä (21 paikkaa), demareilla (12) ja vasemmistoliitolla (10) on uudessakin valtuustossa yhteensä samat 43 paikkaa kuin ne saivat viime kuntavaaleissa. Saattaa olla, että joudunkin harkitsemaan ryhmän vaihtamista, mikäli tulen valituksi, Sinkkonen sanoi Ilta-Sanomille. Sinkkonen jäi neljällä äänellään vaaleissa rannalle ja välttyy näin valtuustoryhmän vaihtamisen vaivalta. Jan Vapaavuori teki kaikkien aikojen kuntavaalituloksen Helsingissä. Tilli myös totesi, että ?hallituksen pauhaava tyyli muistuttaa 1930-luvun oikeistolaista retoriikkaa, jolloin nationalistis-luterilaisen hurmoksen kääntöpuoli oli epäisänmaallisiksi julistettujen tahojen syyllistäminen?. Hänkö onkin keskustalainen, vaikka toki sitoutumaton sellainen? Ehkäpä miehen kirjoitukset eivät sittenkään ole olleet kaunaista kepuvihaa vaan rakentavaa itsekritiikkiä.. Keuruulainen Tuomo Kyllästinen (sd.) kahmi nolla ääntä ja nousi varavaltuutetuksi. Kun mies aikanaan kutsutaan valtuustosaliin, jännitystä helpottanee se, että takana on kansan vankka tuki. Sulkavalainen Eero Sinkkonen voi huokaista helpotuksesta. 19-vuotias nuorimies lähti ehdolle kokoomuksen listalta, mutta sai valinnasta kriittistä palautetta, ei vähiten työläistaustaiselta isältään. Sinkkonen ilmoittikin jo ennen vaaleja, että ei tainnut valita oikeaa puoluetta. . Puolueella oli niin paljon parempia ehdokkaita, Kilpiä tunnusti. Nollatulos ei aina kuitenkaan ole turha tulos. Näillä kahdella ryhmällä on yhteensä 46 paikkaa ja niin iso ero seuraaviin puolueisiin, että muiden mielipiteitä ei tarvitse kysellä. Moni hieraisi silmiään, kun hallituksen puheita ja politiikkaa rankasti kritisoinut tutkijatohtori Jouni Tilli nousi keskustan listalta ääniharavana Reisjärven valtuustoon. Kirjassaan Miten puhumme, kun puhumme politiikkaa. Tilli väitti pääministeri Juha Sipilän syyllistävän suomalaisia yliopistoja Yhdysvaltojen asuntokuplasta alkunsa saaneesta kriisistä. Rintaman sisällä demarit hävisivät kolme paikkaa, joista kaksi meni vihreille ja yksi vasemmistoliitolle. Kokoomuksen ja pormestari Vapaavuoren onkin etsittävä kavereita myös valtuustosalin vasemmalta reunalta saadakseen tavoitteitaan läpi. Todennäköistä on, että seuraavat neljä vuotta Helsinkiä pyöritetään kokoomuksen ja vihreiden tahdissa. Apollon Tietäjät Teksti:Timo Laaninen, Samuli Nissilä Nollakerholaisen karu kohtalo Kuntavaaleissa 32 ehdokasta jäi kokonaan ilman ääniä. Näistä kuusamolaisia oli kokonaista kuusi henkilöä, kaikki perussuomalaisia. Kuusamolainen Ari-Matti Kilpiä kertoi Ylelle, että oli antanut oman äänensä toiselle puolueen ehdokkaalle. . Hänen ansiostaan kokoomus säilytti kirkkaasti suurimman puolueen asemansa ja sai kaksi lisäpaikka, yhteensä 25 valtuutettua. 30 13.4.2017 Yksi asia on kuitenkin jäänyt Vapaavuoren ylistyksessä vähemmälle huomiolle
5 tallennuspaikkaa integroitu antenni digitaalinen pikahaku 3,5 mm:n liitäntä Dual Shell Design AA-paristot (mukana 2) Vaihtoehtoisesti kampanjahinnasta 40 ?:n alennus tonnilta rakeisissa kivennäisissä, erikoisrehuissa ja Premi-Tähti-kivennäisissä tai 20 ?:n alennus tonnilta muissa jauheisissa kivennäisissä. Murrontie 2 91600 Utajärvi p. JA S - UI Ä H NN RE A VE OIS ANJ I K IK P ER K A M Investointi huolettomaan tulevaisuuteen . 50 ja 60 mm eristevahvuudet WWW.FINDOOR.FI . 0400 384 939 Kuulkaa! Hyvä tarjous! Käytetyt varaosat - takuulla! Uudenveroiset varaosat saat meiltä nopeasti ja varmasti. Netin kautta tilaukset ympäri vuorokauden! Henkilöautot Henkilö-, paketti- ja maastoautot Puh. Pro -FM-radiokuulonsuojaimet vin ä t s e k n Suome ila valkoap www.naturcom.fi Nämä huippuluokan radiokuulonsuojaimet korvillasi suojaat yhtä aikaa kuuloa ja kuuntelet radiota. CE-hyväksytyt ovet . PELTOR? WorkTunes. palo-ovet . (02) 721 7700, SALO www.fusti.? www.auto-lehtinen.? JÖGEVA 4 Kun tilaat 1 000 kg rakeisia kivennäisiä, erikoisrehuja ja Premi-Tähti-kivennäisiä tai 2 000 kg muita jauheisia kivennäisiä kerralla Kaupan päälle 3M. 08 514 4700 www.kinnusentahtirehut.fi Kampanja-aika 13.3.?31.5.2017 Myynti: maatalouskaupat. 010 239 0200, TAMPERE Puh
Elämysmaraton joulupukin kotikaupungissa . Tontut jakavat kaikille mitalit kaulaan . Joulupukki ja tontut ovat mukana minimaratonilla koko ajan. Juoksija-kortilla 10 euron alennus 30.5.2017 mennessä ilmoittautuneille! Suomalaista perinnetietoa parhaimmillaan Kari Herttua Havupuuuutejuoman kehittäjä Karin HAVUPUUUUTEJUOMA Tuote johon sinun ei tarvitse uskoa - se toimii sittenkin 2016 Ravintorenkaan juhlavuosi 40v Ravintorengas Oy 29810 Siikainen, Puh. 02-552 6601 herttua@ravintorengas.fi www.ravintorengas.fi Turun yliopistossa tutkittu luonnontuote länsirannikon männystä.. Joulupukki lähettää kaikki sarjat matkaan ja jakaa palkinnot parhaille
On reilua sanoa, että en kyennyt johdattamaan joukkuettamme vaalivoittoon tässä tilanteessa. Hallitus on laittanut lupauksemme mukaises- ti Suomea kuntoon. Puheenvuoro Kansa on puhunut ja pulinat pois Kansa on jälleen puhunut. Kiitos myös jokaiselle keskustaa äänestäneelle. Mari Mörön runo kannustaa meitä jaksamaan eteenpäin: ?On monenlaista lujuutta. Kuntavaalien tulos on nyt arvioitava puolueessa rauhallisesti ja haettava yhteinen näkemys siitä, mitä voimme ottaa opiksi tuleviin vaaleihin. Kuntavaalit olivat kuitenkin paikalliset vaalit eivätkä ne vaikuta hallituksen työhön. Me jatkamme Suomen kuntoon laittamista. Olemme monen vuoden alamäen jälkeen saaneet aikaan käänteen parempaan. On maan lujuus: se antaa kasvun vuoksi kaikkensa. Hävisimme hallituspuolueista vähiten edellisiin kuntavaaleihin nähden. Haluan onnitella kaikkia voittajia ja valittuja valtuutettuja. Vaalien lähtöasetelma oli meille hankala. Vihreät olivat vaalien voittajia. Keskustan äänimäärä oli 450 325 ja kannatuksemme 17,5 prosenttia. Sen toteuttaminen on vaatinut poikkeuksellista määrätietoisuutta. Tähän olemme puoluejohdossa osaltamme valmiita. Otamme suomalaisten vaaliuurnilla antaman palautteen vakavasti. Talous kasvaa ja yhä useampi työtön on saanut työpaikan. Lämmin kiitos jokaiselle 7 461 ehdokkaallemme, heidän tukiryhmilleen, kenttäväellemme, puolueen ja piirien työntekijöille, kansanedustajillemme ja kaikille tuhansille muille vaalityötä tehneille. Olemme joutuneet tekemään monia kipeitä päätöksiä, ja niitä on ollut helppo arvostella. Myönteistä on, että keskustalla on edelleen valtuutettuja eniten koko maassa, yhteensä 2 823. Niin myös nyt. Saimme joukkueeseemme kautta Suomen paljon uusia tekijöitä. Suurimmissa kaupungeissa kannatuksemme jäi kokonaisuutena edelleen alhaiseksi, olkoonkin että etenkin Tampereella ja Espoossa etenimme myönteisesti. Ja on ajatusten lujuus: löytää kaikesta tarkoitus.? Juha Sipilä keskustan puheenjohtaja, pääministeri 13.4. 2017 33. Sen sijaan esimerkiksi Helsingissä, Vantaalla, Oulussa ja Jyväskylässä meille tuli takapakkia kovasta vaalityöstä huolimatta. Seuraavina edessämme ovat presidentin- ja maakuntavaalit. Kaikista valtuutetuista 31,4 prosenttia edustaa keskustaa. Tarvitaan äärirehellistä ja kriittistäkin keskustelua. Työtä teimme sisulla ja sydämellä. Joissakin suurimmissa kaupungeissa käytiin pormestarikisoja, ehdokasasettelumme ei kaikkialla sujunut toivotulla tavalla, ja äänestysprosentti jäi edelleen matalaksi. Esimerkiksi Kuusamossa kannatuksemme kasvoi lähes kolme prosenttia, myös Savonlinna oli iloinen yllätys. Keskusta teki hienon tuloksen myös esimerkiksi Kuopiossa, Seinäjoella ja Lappeenrannassa. On puun lujuus: ajallaan se kasvaa mittaansa. Tosiasia kuitenkin on, että takkiin tuli meillekin reilun prosenttiyksikön verran. Tästä päätöksestä ei voi valittaa, vaan siihen on kaikkien tyytyminen. Tietysti valtakunnanpolitiikkakin vaikutti. Johtajan tulee aina kantaa vastuunsa. Tätä kautta Suomen kartta on edelleen juurevan apilanvihreä. Eri puolilla maata etenimme paikallisesti. Hallituspuolueet hävisi- vät kuntavaalit
Se on kuitenkin aika pieni porukka, joka täällä tekee töitä, Kolbe huomauttaa. Espoo sai lisäpaikan . Menimme paikkamäärissä perussuomalaisten ohi, mikä on tietysti iso juttu. . Meillä on ennen ollut neljä paikkaa, pari kautta on menty kolmella valtuutetulla, ja nyt määrä laski kahteen. Pukkilassa jatkaa yhdeksän keskustalaista valtuutettua ja puolueen kannatus on yhä vakaat 46,7 prosenttia. Myrskylässä keskusta puolestaan paransi tulostaan yhdeksällä prosenttiyksiköllä. Keskustan Tuomas Kauppinen oli äänikuningas 93 äänellään. Muissa Uudenmaan pienemmissä kunnissa ei ollut dramaattisia muutoksia edellisiin kuntavaaleihin verrattuna.. Rantamaula kuitenkin sanoo, että keskustassa on nyt viimeiset hetket tajuta, miten tärkeää kaupunkipolitiikka on. . Suunta on huolestuttavan vakava. Rantamaulan mukaan pormestarivaali selittää osaltaan tulosta, sillä se rokotti myös SDP:tä. Kaikki muut pääpuolueet näkyvät joka paikassa. Laura Kolben mukaan vanhat mielikuvat keskustasta kaivetaan aina vaalien alla esiin ja vedotaan ihmisten tunteisiin. . Olemme tehneet Helsingissä valtavan hyviä avauksia, mutta kun työn takana ei ole uskottavuutta, niin se ei riitä. Rantamaula perää puolueelta sekä kaupunkipolitiikan huomioimista kansallisella tasol- la että rahaa, jolla pääkaupungissa saa näkyvyyttä. . Keskustan Outi Lankia oli kaupungin kolmanneksi suosituin ehdokas 590 äänellä. Parin tuhannen asukkaan Pukkilassa keskusta menetti kolme valtuutettua, kun kannatus putosi 8,8 prosenttiyksikköä. Martti Kainulainen/ Lehtikuva Kuntavaalit Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen äänimäärä ei riittänyt valtuustoon. Helsinki sukelsi alle kolmen prosentin Pauliina Pohjala Helsingissä keskustan ryhmä kutistui kah- teen valtuutettuun. Työtään saavat jatkaa Laura Kolbe ja Terhi Peltokorpi, mutta Timo Laaninen joutuu jättämään paikkansa. Edes maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen tai kansanedustaja Pekka Puska eivät päässeet valtuustoon. Keskustan 2,8 prosentin kannatus on iso järkytys, Helsingin piiriä johtava Ville-Veikko Rantamaula sanoo. . Tarvitsisimme hyvän näkyvyyden lisäämistä kaupungeissa. Keskusta on yhä kunnan suurin puolue yhdeksällä valtuutetulla. Uudenmaan tulos tyydytti Mehän voitimme nyt vaalit Uudenmaalla, tu- li pari tuhatta ääntä enemmän kuin viimeksi, keskustan Uudenmaan piiriä johtava Jasi Kuokkanen summaa. Espoossa puolue sai yhden paikan lisää. Valtuustoon pääsi kolme keskustalaista ja kannatus oli 4,1 prosenttia. Keskustan ääniharava oli pääministeri Juha Sipilän EUavustaja Riikka Pakarinen. Jari Laukkanen Pauliina Pohjala Sipoon keskustalaiset saivat vihdoin oman ryhmän, jossa aloittaa kaksi valtuutettua. . Ei voi olla niin, että meillä on yhdessä kauppakeskuksessa yksi valotaulu, jossa pyörii ehdokkaiden kuvia. On myönnettävä, että keskusta on epäonnistunut siinä. Mutta kyllä keskustan puoluejohdollakin on tiukka peiliin katsomisen paikka, kun 34 13.4.2017 Kuntavaalit menivät Uudellamaalla ihan hyvin, piirin puheenjohtaja Jasi Kuokkanen summaa. pääkaupunkiseudulla kannatus on tätä tasoa, Kuokkanen viittaa etenkin Helsingin tilanteeseen. Vantaalla säilyi kolme valtuustopaikkaa ja kannatus oli 4,3 prosenttia. Porvoossa keskusta tuplasi paikkansa kahdesta neljään. Jäimme kovista tavoitteistamme, mutta kokonaisuudessaan vaalit menivät Uudellamaalla ihan hyvin
Myös esimerkiksi Uudessakaupungissa keskusta sai yhden lisäpaikan. Vaikka vaalituloksen varmistumisesta on vierähtänyt vain muutamia tunteja, ovat varsinaissuomalaiset suunnanneet ajatuksensa tuleviin koitoksiin. ??Pian meillä on piirihallitus, ja maakuntavaalien ehdokasasettelun alkuun ei ole aikaakaan, Vuola kertoo. Aivi Ojala Turussa keskusta jäi viime vaalien neljästä valtuustopaikasta, mutta kolmeenkin oltiin tyytyväisiä. ??Ei meillä vaali-iltana ollut minkäänlaista tappiomielialaa, Vuola kuvailee. Hieman päälle viiden prosentin kannatuksella puolue on kaupungin kuudenneksi suurin. Keskustan äänihaka oli kansanedustaja Annika Saarikko yli tuhannella äänellään. Saarikon ja valtuustossa jatkavan Alas Alin seuraksi turkulaiset valitsivat Pauli Kossilan. Hymyt eivät hyytyneet pienestä notkahduksesta, sillä seuraavat vaalit ovat jo ovella. 13.4. Sen kannatus kasvoi 4,5 prosenttia viime vaaleista. Li Andersson johti vasemmistoliiton nousua Turusta käsin yli 6?000 äänen tuloksella. Vuola arvioi, että keskusta menestyi niissä Varsinais-Suomen kunnissa, joissa ehdokashankinta oli onnistuneinta. Mynämäellä puolueen kannatus kasvoi kolmella prosentilla. Se todennäköisesti näkyy keskustelukulttuurissa. Keskusta oli suurin puolue kymmenessä pirkanmaalaisessa kunnassa. 2017 35. Urjalassa kannatus nousi 34,5 prosenttiin. Nyt menestyvät politiikan starat, jotka käyttävät ei-niin-perinteisiä kampanjointikeinoja. Marin oli 5?781 äänellä maakunnan ykkösehdokas. Varsinais-Suomessa ei surkuteltu notkahdusta Santeri Lampi Varsinais-Suomessa vaalituloksessa ei ol- lut suurta draamaa, piirin toiminnanjohtaja Hanna Vuola kuvailee. Keskustalaiset ehdokkaat keräsivät maakunnan äänistä 14 prosenttia, mikä on kaksi prosenttia viime vaaleja vähemmän. Valtuustopaikkoja keskusta sai 214. Puolue säilytti paikkansa Varsinais-Suomen kolmanneksi suurimpana ennen vihreitä, vaikkakin melko täpärästi. Kärkisijat maakunnassa menivät kokoomukselle ja SDP:lle. Vihreät oli myös Varsinais-Suomessa suurin nousija. Poliittista sisältöä avattiin pidemmillä teksteillä, Hanhilahti kertoo. Hanhilahden näkyvä kampanja ei jäänyt huomaamatta Aamulehdeltä, joka nosti nuoren ehdokkaan potentiaaliseksi läpimenijäksi vaalipäivän alla. Vilhartti Hanhilahti juhli vaalimenestystä Pirkanmaan Keskustanuorten puheenjohtajan Suvi Mäkeläisen kanssa. ??Valtuustoon valittiin paljon nuoria. Kuntavaalit Tampereella juhlittiin yhtä lisäpaikkaa Viivi Koskipää Santeri Lampi Pirkanmaalla keskusta säilytti asemansa maakunnan neljänneksi suurimpana puolueena 11,5 prosentin kannatuksella. Kärkisijat menivät SDP:lle ja kokoomukselle. Vihreät ampaisi kolmanneksi lähes 15 prosentin ääniosuudella. Perussuomalaiset romahti kahdeksaan prosenttiin. Tampereella keskustan valtuustoryhmä uu- distuu ja kasvaa yhdellä paikalla, kun puoluesihteeri Jouni Ovaska, Vilhartti Hanhilahti ja Kalle Kiili tekevät seuraa Mikko Alatalolle. ??Kampanjani poliittiset kärjet koskivat nuorisotyöttömyyttä ja yhteisöllisyyden kehittämistä kaupungissa. Mänttä-Vilppulan äänikuningas oli kansanedustaja Arto Pirttilahti (kesk.). ??Kaupungeissa on kuitenkin paljon tehtävää, toiminnanjohtaja Jaana Viilo toteaa. Tampereen 5,6, Nokian 5,8 ja Valkeakosken 4,8 prosentin ääniosuudet kielivät suuresta haasteesta. Aika on muuttunut. Aktiivisuus sosiaalisessa mediassa on erittäin tärkeää, Viilo arvioi. Hänen mukaansa keskusta tarvitsisi kipeästi SDP:n varapuheenjohtaja Sanna Marinin kaltaisen äänikuningattaren Pirkanmaalle
Sen lisäksi oli mukava tehdä vaalityötä reilussa porukassa toisiamme tukien, Martti Talja sanoo. Lahdessa suurimpia haasteita ovat Taljan mukaan työttömyyden ja sen seurannaisvaikutusten hoito. 36 13.4.2017 Oli mukava tehdä vaalityötä reilussa porukassa toisiamme tukien. ??Olen iloinen siitä, että keskusta on Päijät-Hämeessä kolmanneksi suurin puolue ja ajoimme kuntavaaleissa perussuomalaisten ohi, keskustan PäijätHämeen piirin toiminnanjohtaja Jukka Sällinen toteaa. Keskusta oli piikkipaikalla Hartolassa, Orimattilassa ja Sysmässä. ??Lahdessa saimme kaksi lisäpaikkaa ja Heinolassa yhden. Petri Görman Kuntavaalit Kuntavaalien ääniharavat Lahdessa, kansanedustajat Mika Kari (sd.) ja Martti Talja (kesk.) keskustelivat Lahden kauppatorilla hieman ennen vaalivalvojaisia. Sote-miehet Lahden valtuustoon Petri Görman Kansanedustaja Martti Talja keräsi viidenneksi eniten ääniä Lahdessa saaden kuntavaaleissa 1 118 ääntä. Se, että menimme kaupungeissa pienin askelin eteenpäin, on hyvä asia. Toiminnanjohtaja on erittäin tyytyväinen Lahden Nastolan alueen vaalimenestykseen. ??Jenna Koskelo ja Markku Karjula valittiin Lahden kaupunginvaltuustoon. Hänen suuren äänimääränsä ansioista keskusta sai kaksi lisäpaikkaa Lahden kaupunginvaltuuston. Taljan eduskunta-avustaja Markku Karjulasta tuli myös uusi kaupunginvaltuutettu Lahteen. ??Valtakunnallisesti meillä oli onnistuneet vaaliteemat. Tämä on hieno tulos siinä mielessä myös, että kaikki nastolalaiset lähtivät aktiivisesti äänestämään. Vaalityömme onnistui siellä todella hyvin. Asikkalassa ja Kärkölässä sitoutumat- tomien ryhmät nousivat kunnissaan suurimmiksi ryhmiksi. Kärkölässä keskustan kannatuksesta suli viidennes pois.
Ellei niitä ole, niin emme saa enempää ehdokkaitakaan. Anja Manninen Isoja kaupunkeja Poria ja Raumaa lukuunottamatta Satakunnan piirin toiminnanjohtaja Satu Tietari voi olla tyytyväinen keskustan menestykseen niin maakunnassa kuin omassa kotikunnassaan Säkylässä. Säkylässä keskustan kannatus kasvoi 0,9 prosenttiyksiköllä, ja keskusta on suurin puolue, vaikka kovin nousu oli SDP:n 4,4 prosenttiyksikköä. Eniten keskusta nosti kannatustaan Siikaisissa, 8,6 prosenttiyksiköllä. Ongelmakunnat ovat Rauma ja Pori ja Harjavalta, Tietari toteaa. Kankaanpäässä keskusta otti tiukasti mittaa perussuomalaisista. Yhden naisen äänen voisi sanoa vastaavan neljää miehen ääntä, Mirja Laukkanen Etelä-Hämeessä keskustalle ei tullut valta- Helena Ollila sai Rauman keskustalaisista ylivoimaisesti eniten ääniä. niin suuren työn takana ne ovat. Selän kääntäminen naisille on kohtalokasta. Töitä pitäisi tehdä vähintään neljän vuoden aikajänteellä. Keskusta kannatus nousikin 1,4 prosenttiyksikköä ja perussuomalaisten putosi 2,6. Paikkajako kääntyi keskustan eduksi 11?9. Keskusta menetti Satakunnassa kannatustaan viidessä kunnassa. Tietari iloitsee, että valtuustoihin tuli myös uusia päättäjiä, mutta naisten tie on Satakunnassa yhä kivikkoinen. Tietari korostaa, että naisten osuus keskustalle kohtalonkysymys. . Meitä syytetään junteiksi ja jyväjemmareiksi. Miksi emme siis reilusti ilmoita, että tuotamme puhdasta lähiruokaa kaikille suomalaisille. Tietari odottaa, että puolueen sisällä käydään reipas keskustelu kaupunkien ja maaseudun suhteesta. 13.4. Honkajoella nousu oli 6,0 ja Merikarvialla 5,8 prosenttiyksikköä. . Kun mies nousee ääniharavaksi, ei hänen valintaansa johtotehtäviin kyseenalaisteta, mutta nainen sivuutetaan helposti. Toinen keskustan kompastuskivi on Tietarin mukaan luontosuhde, jota puolue ei osaa pukea sanoiksi. . Hämeenlinnaan jäi viisi paikkaa entisen kahdeksan sijaan, ja Riihimäellä neljän valtuustoryhmä kutistui kolmeen. Jokioisten keskustaryhmä menetti kaksi paikkaa, mutta säilyy suurimpana yhdeksällä valtuutetullaan. 2 500 asukkaan Ypäjällä keskustan kan- natuksesta suli 6,2 prosenttiyksikköä, millä puolue menetti yhden valtuustopaikan. Kannatus on silti yhä 37,7 prosenttia ja tulevia valtuutettuja yhdeksän. Suunnilleen Ypäjän kokoisessa Humppilassa tuli Etelä-Hämeen keskustapiirin suurin vaalivoitto. 2017 37. Kuntavaalit Etelä-Pohjanmaalla odotettu vaalitulos Sanna-Leena Knuuttila Sanna-Leena Knuuttila Pohjalaistalon suuressa tuvassa ei kun- tavaalitulosta otettu vastaan pohjalaisella uholla, vaan ?hyvä me!. -huudoin. Keskusta on valtapuolueena useassa piirin kunnassa, joten vähintäänkin asemien säilyminen oli odotettua. Etelä-Pohjanmaan piirin toiminnanjohtaja Aki Utter hymyilikin tyytyväisenä, sillä kahdessatoista piirin kunnassa keskustan kannatus nousi. Menestyksestä Utter kiitteli etenkin onnistunutta ehdokasasettelua. ??Vaikka Pohjanmaan maakuntakeskuksessa Vaasassa menetimmekin valtuustopaikan, saimme paikattua sen Etelä-Pohjanmaan keskuksessa Seinäjoella yhdellä. Aki Utter ja Anne Flinkkilä odottivat jännittyneinä keskustan paikallisia äänimääriä. Etelä-Hämeen kaupungeissa tappioita Seinäjoen valtuuston 51 tuolille pääsi seuraavaksi neljäksi vuodeksi 17 uutta valtuutettua. Seinäjokinen terveydenhoitaja Anne Flinkkilä oli iloisen hämmentynyt siitä, että yksi uusista paikoista on hänen. ??Jatkan työtä, jota tein jo vaalikampanjan aikana. Se on erikoista, koska vaalikampanjan loppusuoralla kaksi meidän valtuutettumme loikkasi kokoomukseen, Iso-Aho toteaa. Hän kertoo lopputuloksen selittyvän Humppilan vihreiden vähäisellä ehdokasmäärällä. Iso-Aho korostaa, että pääkaupungin lisäksi myös maakuntakaupungit ovat keskustan heikkoja kohtia. . Yhdeksässä kunnassa mentiin eteenpäin, ja Merikarvialla, Honkajoella ja Jämijärvellä tuli jopa yksinkertainen enemmistö. Haluan pitää huolta haja-asutusalueiden palveluista, erityisesti lasten ja vanhusten puolesta, Peräseinäjoella asuva Flinkkilä sanoi. Hän uskoi saavansa äänensä kuuluviin erityisesti sosiaali- ja terveyspuolen asiantuntijana. ??Kaupunginhallitus on paikka, jossa haluan vaikuttaa. Tarvitaan enemmän tapahtumia, toimintaa ja toimijoita. Lisäksi kaupungin eri yhtiöiden paikat kiinnostavat. Satakunnan isot kaupungit Pori ja Rauma ovat keskustalle vaikeita Pauliina Pohjala via heilahduksia, mutta kaupungeissa hävittiin, Etelä-Hämeen keskustapiirin toiminnanjohtaja Juha Iso-Aho kertoo. Forssasta lähti yksi paikka ja jäi kahdeksan. Valtuutettujen määrä pysyy kahdeksassa, mutta kannatus nousi 2,2 prosenttiyksiköllä ja on nyt 37,7 prosenttia.
Mäntyharjulla tuli lisäpaikka ja Joroisilla jopa kaksi, hän iloitsee. Mikkelissä keskusta jakaa suurimman ryhmän aseman (14 paikkaa) SDP:n kanssa. . Nykyisen puheenjohtajan aikana emme ole tottuneet vaaleja häviämään, emmekä hävinneet nytkään, naurahtaa Auvinen. . Mikkelista valittu Laura Hämäläinen sekä vasta 18-vuotiaat Aada Ruhanen Hirvensalmelta ja Janita Silmäri Joroisista ovat niin ikään hienoja tulevaisuuden nimiä. 18-vuotias Janita Silmäri nousi valtuustoon Joroisissa. OKL-jupakka ei kalahtanut keskustan nilkkaan Itä-Savossa Risto Luodonpää Opettajankoulutuksen lakkauttamisen arveltiin olevan kohtalonkysymys pääministeripuolue keskustan kuntavaalimenestykselle Itä-Savossa. Kaksi lisäpaikkaa itse pääkallonpaikalla Savonlinnassa ja hieno menestys koko piirin alueella osoittivat kuitenkin selkeästi, että kansa osaa nähdä myös ikävien päätösten taustalle. Itä-Savon piirin puheenjohtaja Hannu Auvinen korostaa, että OKL:n lakkauttamista käytettiin vaalikamppailussa surutta lyömäaseena keskustaa vastaan. . Vihreät nousivat täälläkin ja perussuomalaiset romahtivat. Hyvä vaalityö tuotti onnistuneen tuloksen, kommentoi piirin puheenjohtaja Kirsi Olkkonen. Etelä-Savon maakunnallinen tulos noudatti Olkkosen mukaan hyvin pitkälle valtakunnallista trendiä. . Mikkeliä lukuun ottamatta olemme joka kunnassa selvästi suurin puolue. Sanoin paikallisen lehden toimittajalle jo ennen vaaleja, että Savonlinnassa olemme suurin puolue ja muissa kunnissa saamme Heinävesi poislukien yksinkertaisen enemmistön. Asia kääntyi tavallaan päälaelleen. Ihmiset näkivät, kuinka kovasti esimerkiksi alueen kansanedustaja Hanna Kosonen taisteli OKL:n puolesta, Auvinen muistuttaa. Anne Herttuainen teki ison työn keskustan vaalimenestyksen eteen Savonlinnassa. Kuvassa myös Arja Saarikoski. 38 13.4.2017 Koettelemusten kautta saavutettu vaa- limenestys ei tullut keskustapiirin puheenjohtajalle yllätyksenä. . Kuntavaalit Päivi Vento Nuorten esiinmarssi ilahdutti Etelä-Savossa Risto Luodonpää Nuorten uusien valtuutettujen suu- ri määrä ja asemien säilyttäminen alueen kaikissa kunnissa olivat suurimpia ilonaiheita keskustan Etelä-Savon piirin kuntavaalitaistossa. . Eveliina Mäenpää nousi keskustan ääniharavaksi Mäntyharjulla, missä läpi meni myös parikymppinen Aleksi Penttinen. kuntana jatkaa Rantasalmi (57,4 prosenttia kaikista äänistä). Ääniosuutemme säilyi ennallaan (25,7 prosenttia), vaikka SDP hieman enemmän ääniä keräsikin. Puumalaa lukuun ottamatta keskusta nosti ääniosuuttaan reippaasti kaikissa alueen kunnissa. Avainkysymyksenä pidetyn Savonlinnan menestyksestä (+2,1 prosenttia edellisistä kuntavaaleista) Hannu Auvinen haluaa kohdistaa erityiskiitoksen hyvälle ehdokasasettelulle ja onnistuneelle kampanjoinnille. . Sote ja kouluverkko ovat aiheuttaneet vilkasta keskustelua. Kokoomukselle tuli miinusta hieman koko maata enemmän, kun taas demarit ja keskusta säilyttivät asemansa edellisiin kuntavaaleihin verrattuna. Keskustan ääniosuus koko Etelä-Savon maakunnassa on tismalleen sama (32,7 prosenttia) kuin vuonna 2012. Kirsi Olkkonen arvioi, että keskustan Etelä-Savon piiriin kuuluvissa kunnissa asemat säilyivät joka puolella vähintäänkin ennallaan. . Hienosti meni ja positiivisella mielellä ollaan. Näin siinä lopulta kävi. Itä-Savon ?keskustalaisimpana. Ei siitä isoa imagohaittaa pitäisi olla, jatkokauden Mikkelin valtuustoon saanut Olkkonen arvelee. Nuorten ensikertalaisten hieno me- nestys ansaitsee piirin puheenjohtajalta erityisen maininnan. . Savonlinnan kunnallisjärjestön puheenjohtaja Anne Herttuainen teki todella suuren työn koko kampanjan organisoinnissa. Sen pohjalta oli helppo lähteä tekemään hyvää lopputulosta.
Ahkera vaalityö antoi odottaa parempaa, harmittelee piirin toiminnanjohtaja Pirjo Matikainen. Pettymys näkyi erityisesti Kouvolassa ja Kotkassa. Kouvolassa odotettiin 11 paikkaa, mutta paikkamäärä jäi edellisten kunnallisvaalien tulokseen, yhdeksään. Kotkassa odotettiin yhden paikan lisääntymistä kahteen, mutta se jäi toteutumatta, vaikka kannatus nousikin. Virolahdella tuli tappiota, mutta iloinen asia oli se, että monta nuorta pääsi valtuustoon. ??Kaupungeissa demarit ja kokoomus ovat niin vahvoja, että keskustalla on hankalaa saada jalansijaa. Nuori ja koulutettu nainen. Unohdetaan egoismi. Kannatus olisi saanut olla yli 15 prosenttia. 2017 39. Hänen edelleen äänimäärissä pääsi kuusi ehdokasta, joista neljä oli kansanedustajia. Äänestäjät uusivat muutenkin Kristiina Helminen (vas.) uusi paikkansa, Anni Liftländer pääsi uutena keskustan valtuustoryhmää, silja Taina Paananen sai keskustalaisista eniten ääniä Ruokolahdella. Sunnuntai-illan iloisiin valtuuslä seuraavaksi eniten keskustalaitoon palaajiin lukeutui Ruokolahsista ääniä saivat ensikertalaiset della Päivi Kosunen, joka palasi 23-vuotias Johanna Ahtiainen sepäättäjäksi kahden kauden tauon jälkeen 148 tar, mutta kunnanhallituksen nykyinen pukä Jari Karhu. äänen voimin. heenjohtaja Taina Paananen (kesk.) hurahti Parikkala oli maakunnan ainoa kunta, josRuokolahdella keskustan vaalivalvojaisisohi muutamalla äänellä. sa puolueen kannatus laski, 3,5 prosenttia. sa näytti aluksi, että hänestä voisi muodos??Kun ennakkoäänet tulivat, meinasin lenParikkalassa liberaalipuolue haastaa keskustua myös kunnassa keskustan äänikuningatää selälleni, Kosunen nauraa. taa, sen kannatus oli 13 prosenttia. 13.4. Kuntavaalit Kymenlaaksossa varjoa ja aurinkoa Keskustan kannatus Kymenlaaksossa oli pienoinen pettymys, vaikka keskusta säilyttikin asemansa ja nousi koko maakunnassa kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi. Erityinen valopilkku oli se, että monet nuoret ehdokkaat saivat valtuustopaikan. ??Siihen en ole tyytyväinen, että keskustan kannatus painui 14,4 prosenttiin eli laski 0,7 prosenttiyksikköä. Hän osaa lähestyä ihmisiä, kiittelee Pirjo Matikainen. Kansainvälisen Master of Arts -tutkinnon suorittanut Hasu toimii Kouvolassa suurimman äänisaaliin keränneen keskustan kansanedustajan Markku Pakkasen eduskunta-avustajana. Toinen keskustan Kouvolan valtuustoryhmässä kesäkuussa työnsä aloittavista uusista valtuutetuista on hankintasihteeri Kirsi Seppälä, 58, Kouvolan Utista. Hän on aiemmin ollut nykyisin Kouvolaan kuuluvan Valkealan kunnanvaltuutettu, keskustan Kouvolan kunnallisjärjestön puheenjohtaja ja keskustan ensimmäinen varavaltuutettu. ??Olen yllättynyt ja iloinen! Haluan edistää Kouvolassa kohtuullista ja sopuisaa elämää, yhteisöllisyyttä ja inhimillisyyttä. Saatetaan Kouvolan talous kuntoon, Seppälä linjaa. Arja Ukkonen Arja Ukkonen Aikaisemmin Valkealan kunnanvaltuutettuna toiminut Kirsi Seppälä iloitsi valtuustopaikastaan. Haluan edistää Kouvolassa kohtuullista ja sopuisaa elämää, yhteisöllisyyttä ja inhimillisyyttä. Karjalassa keskusta vahvistui maalaiskunnissa Päivi Vento Päivi Vento Karjalan piirin toiminnanjohtaja Matti Kuittinen valottaa keskustan saaneen enemmän ääniä kuin vuoden 2012 kuntavaaleissa. ??Mutta SDP paransi vielä enemmän, hän toteaa. Keskustaa äänesti maakunnassa 24,1 prosenttia vaaliuurnilla käyneistä, sosiaalidemokraatteja 26,3 prosenttia. Kunnista keskustan kannatus nousi eniten Lemillä, parannusta edellisiin kuntavaaleihin 8,9 prosenttia. Luumäellä, Savitaipaleella ja Rautjärvellä ei ihan päästy kahden prosenttiyksikön nousuun. ??Olin muuttanut kolme vuotta sitten Puntalasta Äitsaareen, joten en ollut kovin tunnettu. Se ei luonut uskoa, että menestyisin, Kosonen kertoo. Ministeri Kimmo Tiilikainen on äitsaarelainen eikä nyt ollut ehdolla Ruokolahdella. ??On mahdollista, että sain ääniä, jotka ennen oli annettu Kimmolle, Kosunen arvioi. Lappeenrantalainen Markku Heikkilä, kuntavaalien uusi kasvo sai 623 ääntä. Luultavasti monet maanviljelijät ja mahdollisesti eläkeläisetkin ovat jääneet kotiin ja opiskelijat äänestäneet vihreitä, Matikainen lukee vaalitulosta. Lisää kannatusta tuli Iitissä, jossa keskustan Anniina Peltola, 32, valtiotieteen maisteri ja koulutuspäällikkö, sai hienon äänimäärän ja valtuustopaikat lisääntyivät yhdellä. Kouvolassa Jenny Hasu, 30, oli vaalien menestyjä. Hän sai ensikertalaisena 497 ääntä, toiseksi eniten keskustalaisista. ??Jennylle oli tilausta
Pönöttäminen ei kannatusta tuo. Maukonen-Kärkkäinen aikoo tarkkaan miettiä, miten tulevien maakuntavaalien budjetti käytetään. Joonas Könttä valittiin ensimmäiselle kaudelle Jyväskylän kaupunginvaltuustoon.. Suurin kasvu, 18,4, oli Hailuodossa, jossa paikkamäärä nousi kuudesta kymmeneen. Keskustankin listoilta nuoria meni hyvin läpi, ja Jyväskylässä valittujen keski-ikä laski 44 vuoteen. Kinnulassa äänestysprosentti nousi maan korkeimmaksi eli 82,6:een ja keskustan kannatus kasvoi 4,8 prosenttiyksiköllä 59,2 prosenttiin. 40 13.4.2017 Multialla keskustan kannatus kasvoi 11,7 prosenttiyksiköllä 50:een. Vaaleista riippuen keskustan kannatus on ollut Keski-Suomessa 4?5 prosenttia valtakunnallista korkeampi, eli siinäkin suhteessa menimme eteenpäin, vaalituloksia aamuneljään tutkinut toiminnanjohtaja Pauliina MaukonenKärkkäinen kertoo. Maukonen Kärkkäinen iloitsee myös nuorten menestymisestä. Keskustan kannatus putosi Oulussa 24,2 prosenttiin. Vaikutelmallakin on merkitystä. Iissä saatiin loistava tulos. Kysymys on sitä, tehdäänkö vaalityö jossakin muualla kuin vaaliteltoilla. Puoluetoimistolta hän kaipaa jatkossa vieläkin suunnitelmallisempaa viestintäkampanjaa. . Edellisissä kunnallisvaaleissa lukema oli 27 ja eduskuntavaaleissa peräti 31,4. ??Tulos täytyy nyt analysoida tarkkaan, sanoo toiminnanjohtaja Antti Ollikainen maanantaina piiritoimistolla. Huono menestys väkirikkaassa Oulussa painaa koko piirin tulok- sen miinukselle, vaikka puolue onnistui kasvattamaan kannatustaan peräti 14:ssa kunnassa. ??Pudasjärvellä kannatus kasvoi 4,5 prosenttiyksikköä ja Kuusamossa 2,9. Puolue nousi 19,8 prosentin kannatuksellaan kaupungin ykköseksi. Uuraisilla keskustan kasvu oli 10,3 prosenttiyksikköä. Maanlaajuista huomiota herätti vihreiden menestys Jyväskylässä. Kannatus kasvoi myös Kalajoella, Kärsämäellä, Haapajärvellä, Merijärvellä, Pyhäjoella, Pyhännällä, Raahessa, Siikajoella ja Ylivieskassa, luettelee Ollikainen. Takkiin tuli etenkin Taivalkoskella, Pyhäjärvellä ja Limingassa, jossa keskustalaiset ovat erimielisiä keskenään. Kannatusosuus tipahti selväs- ti myös Kempeleessä, jossa Juha Sipilä viime vaaleissa keräsi huiman äänimäärän. Keskusta on demarien ja kokoomuksen jälkeen neljäs. Maukonen-Kärkkäisen mukaan vihreillä oli nyt nuorentamisen momentum ja puolue käytti sen taitavasti. Toiminnanjohtajan mukaan keskustakin joutuu miettimään, tekeekö puolue vaalityötä ?tässä ajassa?. Nyt ehdolla ollut Minna-Maaria Sipilä ei yltänyt ihan samoihin lukemiin, vaikka nousi keskustan ääniharavaksi. Oulun keskustalaisista eniten ääniä keräsivät Riikka Moilanen ja Kyösti Oikarinen. Keski-Suomessa keskusta pysyi suurimpana Paula Åström Anja Manninen Keski-Suomessa keskustalle kävi onnellisesti sikäli, että puolue säilyi maakunnan suurimpana. Keskustan kannatus on Keski-Suomessa 24,5 prosenttia eli 6,9 prosenttia valtakunnallista kannatusta korkeampi. . Maria Seppälä Kuntavaalit Pohjois-Pohjanmaalla keskusta on ykköspuolue Pirkko Wilén Pohjois-Pohjanmaalla Keskusta menetti asemiaan, mutta on edelleen suurin puolue joka kunnassa. Keskustan kannatusosuus on maakunnassa 39 prosenttia (-3,1), kokoomuksen 13,6, vasemmistoliiton 13,5, SDP:n 11,7 ja vihreiden 9.3. ??Kuuden suurimman kaupungin joukossa Oulu on edelleen ainoa, jossa keskusta on suurin puolue, muistutti piirin puheenjohtaja ja oululainen kaupunginvaltuutettu Matias Ojalehto illan vaalivalvojaisissa. Minna-Maaria Sipilä oli keskustan äänikuningatar Kempeleessä. Maakunnan pääkaupungissa toivottiin lisäpaikkaa, mutta lopputuloksena oli kahden paikan menetys
Puolueesta tuli valtuuston suurin ryhmä. Kanta-Kuopiosta ehdolla ollut Leila Savolainen uudisti valtuustopaikkansa. Oma tulos yllätti siihen nähden, mitä hän on ehtinyt tehdä omaa vaalityötään piirin puheenjohtajan ja puoluevaltuuston puheenjohtajan tehtävien hoidon ohella. Toiseksi eniten valtuutettuja on SDP:llä, kahdeksan. ??Keskusta sai Kokkolassa lopulta tosi kattavan ehdokaslistan, ja keskustalaiset tekivät Anneli Palosaaren johdolla järjettömän kovan kampanjan. Kannuksessa keskusta lisäsi kannatustaan 9,9 prosenttiyksikköä ja Vetelissä 10,6 prosenttiyksikköä. ??Huikea tulos kaiken kaikkiaan. Kokkolan kaupunginvaltuustossa hänellä alkaa nyt kolmas kausi. ??Aion tuoda jatkossakin kaupungin päätöksentekoon maaseutumaisia käytäntöjä. Se tarkoittaa ennen kaikkea maalaisjärjen käyttöä. Uuden valtuustokauden suurin haaste on ehdottomasti se, kuinka tervehdyttää kasvavan kaupungin talous, Herlevi sanoo. 13.4. Hän haluaa, että keskustan tavoitteet näkyvät Kuopion kaupungin johtamisessa ja resurssien jakamisessa eri puolille. Erinomaisia tuloksia Keski-Pohjanmaalla Jorma Uusitalo Jorma Uusitalo Keskusta menestyi suomenkielisellä Keski- Pohjanmaalla erinomaisesti, esimerkkeinä ennestäänkin vahvat keskustalaiset kunnat Kannus ja Veteli. Asioita ei kannata tehdä vaikeasti, jos ne voi tehdä helposti. Tuttu näky vaali-iltana: toiminnanjohtaja Erkki Hännisen ympärille kerääntyi keskustalaisia kuulemaan kokeneen kehäketun analyysiä vaalin tuloksesta. ??Päätöksenteon täytyy olla tasavertaista kaikkia ihmisiä kohtaan, ja asioita on ajateltava monelta kantilta, mutta kaikille ei voi olla mieliksi. Hän oli tyytyväinen tulokseensa, mutta murehti äänestysinnon laimeutta. Täällä oivallettiin ehdokasasettelun tärkeys, jota Juha Rehula painotti syksyn piirikokouksessa. Paikallisyhdistykset ja kunnallisjärjestöt tekivät todella hyvää työtä, toiminnanjohtaja Erkki Hänninen kehuu. Monet vaalit nähnyt Hänninen teki tuoreeltaan muitakin havaintoja. ??Kokoomuksella on peiliin katsomisen paikka. Kuntavaalit Kuopiossa iloittiin valtuuston kärkipaikasta ??Ennustaa hyvää maakuntavaaleja varten, keskustan Kuopion kunnallisjärjestön puheenjohtaja Antti Kivelä totesi tarkastellessaan kuntavaalitulosta keskustan kannalta. Äänestysprosentti jäi Kuopiossa 52,5:een, mikä on 0,3 prosenttia edellisiä kunnallisvaaleja vähemmän. Jari Laukkanen Soili Riepula Antti Kivelä oli tyytyväinen tulokseensa. Hän uusi paikkansa Kuopion valtuustossa. Ennakkoääniä annettiin kuitenkin kolme prosenttia edellisvaaleja enemmän, joten odotukset olivat korkeammalla. Osalla äänestysalueista prosentti jäi reilusti alle puoleen. ??Ihmiset ovat aika hämmentyneitä, kun on tulossa isoja uudistuksia, Savolainen kertoi tunnelmista vaalikentältä. Kuopion valtuusto uudistuu, sillä entisiä tippui ja uusia kasvoja nousi päättäjiksi. Kivelä oli tyytyväinen tulokseen. 2017 41. Hänen mukaansa maakuntavaalityö alkaa hetimiten. Keskustan Pohjois-Savon piirin toiminnanjohtaja Kimmo Valta kertoo, että osassa Pohjois-Savon kuntia mentiin eteenpäin, mutta joissakin jäätiin tavoitteesta. Ennalta arvioitiin, että keskustan ja kokoomus kamppailevat Kuopion herruudesta tasavertaisesti. Kannuksessa puolue menetti kolme paikkaa ja Perhossa ainoansa. Perussuomalaiset kärsivät rökäletappion niissä osastoissa, joissa Suomen Sisun ja Jussi Halla-ahon kannattajat ovat vahvoilla. Kokkolassa keskustan ehdokkaista toiseksi eniten ääniä sai kansanedustaja Tuomo Puumalan jälkeen Reino Herlevi. Ullavalainen Herlevi keräsi kotikenttänsä lisäksi mukavasti ääniä toisesta liitoskunnasta Kälviältä mutta myös kanta-Kokkolasta. Keskusta veti pidemmän korren saaden Kuopiossa 14 paikkaa valtuustoon. Eli on myös uskallettava tehdä rohkeita päätöksiä, Herlevi linjaa. Kokkolassa valtuuston koko pieneni 51 valtuutetusta 43:een. Siihenkin nähden keskustan kahden paikan tappio oli siedettävä varsinkin, kun keskusta säilyi selvästi suurim- pana puolueena 12 valtuutetulla. Hän kiitteli sitä, kuinka hyvää työtä koko porukka on tehnyt. ??Hyvä, että työ kantoi nimenomaan liitoskuntien alueella, Kivelä totesi ja näki, että viesti kaikkien kunnan asukkaiden tasavertaisuudesta on mennyt läpi. Kokkolassa heiltä meni läpi vain miesehdokkaita
Kuntavaalit Torniossa keskustalle kolme lisäpaikkaa Auni Vääräniemi Tornion kaupunginvaltuustoon ensiyrittämällä päässeet Olli Rainio ja Sari Juntura tekivät määrätietoista työtä läpimenonsa eteen. Torniossa uutena valtuustoon nousevat keskustalaiset Sari Juntura ja Olli Rainio saavuttivat upean tuloksensa hyvällä ennakkosuunnittelulla ja strategialla. ??Takanani on ollut hieno vaalityöryhmä, joka on tukenut ja tsempannut. Perussuomalaisten kannatus romahti. Katri Kulmuni keräsi jälleen hyvän äänisaaliin Torniossa. Liisa Ansala keräsi Rovaniemellä yli tuhat ääntä. Marko Junttila Keskustalaisten ahkera kampanjointi kylissä, kaupoilla ja kuntalaisten kokoontumispaikoilla tuotti tyydyttävän tuloksen Peräpohjolassa. ??Puolueen valtakunnalliseen trendiin nähden teimme oivan tuloksen, Peräpohjolan piirin toiminnanjohtaja Kai Puro sanoo. Kolari, Ylitornio ja Tornio onnistuivat ehdokasasettelussaan erinomaisesti. ??Sen sijaan Kemissä vasemmiston rynnistys näkyi siinä, että vaikka keskustan lista oli hyvä, paikkamäärä pysyi samana, Puro summaa. Toisaalta tunnetusti punaisessa Kolarissa keskusta nousi vasemmiston sijaan suurimmaksi puolueeksi, Peräpohjolan piirin puheenjohtaja Pekka Pelttari iloitsee. ??Keminmaan tilanne jännitti myös hyvin paljon, sillä Paavo Väyrysen ja muutaman muun kovan ääniharavan väistyminen jätti lähes tuhat ääntä tuuliajolle. SDP nousi kolmanneksi ja kokoomus putosi neljänneksi. Äänestäjät oli saatava ymmärtämään, että olen tosissaan. Valtuusto pienenee nykyisestä 59:stä 51:een, mutta keskusta sai vahvan valtakirjan ja 16 valtuutettua. Puolueen kiistaton äänikuningatar on Rovaniemen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Liisa Ansala reilulla tuhannella äänellä. Lapin piirin puheenjohtaja, kansanedustaja Markus Lohi pitää keskustan vaalimenestystä maakunnassa hyvänä. ??Pidimme Rovaniemellä selkeästi ykköspuolueen aseman, Torniossa kannatus kasvoi ehkä ennakoitua enemmän, Kemijärvellä kannatus nousi myös merkittävästi ja Kemissä 42 13.4.2017 säilytimme aseman, Lohi sanoo. Rovaniemellä keskustan vaalityö onnistui Lohen mielestä erinomaisesti. Erityisesti naisten ja nuorten menestys on erinomainen. Lapissa puolueiden kakkospaikan piti vasemmistoliitto. Kemijärven valtuuston ääniharava on keskustan tulokas Joonas Lehtola. Liisa Ansala äänikuningatar Lapissa Maarit Simoska Keskusta jatkaa maakunnan vah- vana ykköspuolueena Lapissa 36 prosentin kannatuksella. Kokoomus ja SDP saivat molemmat kymmenen paikkaa. ??Rovaniemen valtuustoryhmä uusiutui merkittävästi. Nyt keskustalla on Torniossa yksinkertainen enemmistö. Kemijärvellä keskustan kannatus nousi kuten Torniossakin yli viisi prosenttiyksikköä. Tämä toimi hyvin, Rainio kertoo. Kansanedustaja Katri Kulmuni on Tornion ykkösnimi lähes 900 äänellä. Keminmaalla saatiin aikaan torjuntavoitto, vaikka kolme paikkaa menetettiin. Jari Laukkanen Auni Vääräniemi, Maarit Simoska. Torniossa Kulmunin vetovoima toi keskustalle kolme lisäpaikkaa, vaikka puolueen kannatus on aina ollut paikkakunnalla vahvaa. Valintani oli iloinen yllätys, ja aion nyt pitää lasten, nuorten ja perheiden arjen asioita esillä, luokanopettajana työskentelevä Juntura sanoo. ??Strategiani oli saada uuden ehdokkaan naama näkymään kaupunkikuvassa
Toiminnanjohtaja Antti Varis ei peittele tyytyväisyyttään. Kasvua toki oli vain 0,3 prosenttiyksikköä, mutta se riittää hyvin, kun pahimmalla kilpakumppanilla SDP:llä oli saman verran miinusta. Pohjois-Karjalassa keskusta on ollut suurin puolue jo muutamissa vaaleissa. Keskusta säilytti siellä 9 valtuustopaikkaansa, ja valituiksi tuli 6 uutta valtuutettua. ??Ja keskustan yhdeksästä valtuutetusta kuusi on naisia. Outokummun ääniharava oli keskustan Hanna Huttunen 242 äänellä. Kuntakokoon suhteutettuna maakunnan ääniharavaksi kohosi vajaan 9?000 asukkaan Kuhmossa keskustan vahvaan kasvuun johdattanut Tuomas Kettunen, joka sai 372 ääntä. Maakunnan ehdokkaista ääniä sai eniten vihreiden Silja Keränen, 546 ääntä. Kajaanissa keskusta kasvatti valtuutettujensa määrää yhdellä. Toiseksi sijoittui SDP:n Jonna Nissinen 124 äänellä. Myös nuoria nousi valtuustoihin monessa kunnassa, esimerkiksi Rääkkylässä ja Joensuussa. Uusista valtuutetuista vahvimman näytön antoi Kontiolahdella sitoutumattomana keskustan listalla ollut rehtori Ilpo Saarelainen. Hän keräsi 478 ääntä, kun keskustan kokonaisäänimäärä kunnassa oli 1?900. Kari Kinnunen Keskusta säilytti hyvin asemansa Kainuus- sa. Vasemmistolla oli eniten ehdokkaita, mutta kasvu jäi kahteen paikkaan ja keskusta säilytti selvästi suurimman puolueen aseman. Edellisissä vaaleissa äänimäärä oli samaa luokkaa, kahdeksan vuotta sitten lähes 400. Kainuun keskustan toiminnanjohtaja Lyyli Pokela sanoo olevansa tyytyväinen Kainuun tulokseen. Kansanedustajat Marisanna Jarva Paltamosta ja Timo Korhonen Sotkamosta saivat vahvat valtakirjat äänestäjiltä. ??Kajaanin matalaksi jäänyt äänestysprosentti, 49,3, antaa kaikille puolueille pohdiskelun aihetta, Pokela toteaa. Eniten hän kertoo pelänneensä Kajaanissa vasemmiston nousua. 2017 43. Perinteinen valtapuolue SDP on kuitenkin pitänyt ykköspaikan Joensuussa ja piti sen nytkin, vaikka sen ääniosuus tippui 2,8 prosenttiyksikköä. Demareilla on Joensuun valtuustossa 15 paikkaa, keskustalla 12, kokoomuksella ja vihreillä 9, vasemmistoliitolla 6, perussuomalaisilla 5 ja kristillisillä 3. ??Koko maakunnassa valtuustot uusiutuivat voimakkaasti, sanoo Varis. ??Läpimenneiden joukossa on harvinaisen paljon uusia valtuutettuja, ja pitkään mukana olleiden äänimäärät tippuivat. Mikko Kaskiniemen vaalityö toi tulosta. Hän nousi uutena Liperin valtuustoon. Esimerkiksi Outokummussa valtuustoon valituista 59 prosenttia on uusia valtuutettuja. Keskusta sai Kajaanissa 14 valtuutettua, vasemmisto kymmenen. Kajaanin uusi keskustavaltuutettu Veli-Matti Karppinen on melko tyytyväinen vaalitulokseensa. 13.4. Suurimman äänipotin keräsi maaseutuyrittäjä Teuvo Hatva Vuolijoelta. Kajaanista valittiin uutena keskustalaisena valtuutettuna kylätoiminta-aktiivi Veli-Matti Karppinen, joka on jo 1990-luvulta lähtien istunut sitoutumattomana Kajaanin valtuustossa. ??Olihan siinä riski, hyväksyvätkö vanhat äänestäjäni sitoutumisen puolueeseen. Keskusta sai maakunnassa 109 valtuutettua. Tulokseen täytyy olla tyytyväinen. Kari Kinnunen Matala äänestysprosentti mietitytti Kajaanissa Karppinen sai 186 ääntä. Antti Varis Kuntavaalit Pohjois-Karjalassa valtuustot uudistuivat Pirkko Wilén Keskustan kannatus kasvoi vain kolmessa maakunnassa. Yksi niistä oli Pohjois-Karjala
Jos ei haluta puhua kekkoslaisuudesta, puhutaan sitten vaikka niinistöläisyydestä. Seppo Sarlund Tamminiemessä presidentti Urho Kekkosen virka-asunnon edustalla. 44 13.4.2017
Kun luonnollinen kierto vie jäseniä, uusia tulee tilalle poliittisen kentän koko kirjosta. Sarlundilla on selitys, mistä UKK-seuran jäsenten aktiivisuus kumpuaa. Se on niin asenteellista; länsi on niille ehdoton hyvä, eivätkä ne halua edes tietää, mitä itään kuuluu. Sarlundin mielestä media edustaa paljolti muita kuin Suomen intressejä. Ilman sitä olisimme muiden armoilla. ??Mattiskin viittasi siihen, että tämä on viisas rooli. Paasikiven?Kekkosen linja koetaan turvallisimmaksi. Hän oli 1980-luvun lopulla ensimmäisten joukossa perustamassa myös UKK-seuraa. Mutta samalla haetaan suuntaa tulevaan. Jos parempaa ehdokasta ei ole, hän kyllä pystyy tehtävän hoitamaan jatkossakin. Samaan syssyyn suuret suomalaislehdet saavat sapiskaa. ??En luota niiden kansainvälisen politiikan kerrontaan. Kuukausilounaille osallistuu 100?150 jäsentä. Kuvitellaan, että muu maa on mansikka. Kuvaapa median tilannetta vielä, kuin varmemmaksi vakuudeksi: ??Seksi on hyvä ja tarpeellinen osa elämää, mutta ei sitä tarvitse joka paikkaan tunkea. 13.4. 2017 45. Suomen historiaa tunteva amerikkalaiskenraali korosti Suomen roolia Venäjän ja lännen välisessä yhteistyössä. ???Kekkoslainen. Toivottavasti myös Suomen puolustusministeri kuuli, mitä kollega sanoi, lehdistöneuvos sanoo pieni piikki äänessään. Pitkän lehtimies- ja tiedottajauran tehnyt Sarlund on itsekin kekkoslainen, viimeisen päälle. Minusta presidenttien yhteys on hyvä. Onko se turvallisuuden etsimistä levottomassa maailmassa? ??On se sitäkin. Niinistö kehui saaneensa lupauksen maiden välisen puolustusyhteistyön syventämisestä. Tästä ei Sarlund innostunut, vaan siitä, mitä presidentti Donald Trumpin puolustusministeri oli sanonut. Mattisin. Silla on runsaat 600 jäsentä. Muu on kepillä kokeilua, että olisiko tuollakin vielä jotain. Seppo Sarlund tunnetaan paitsi Kekkosen politii- kan vaalijana myös hyvistä suhteistaan venäläisiin. Tämä pantiin äskettäin merkille hänen 75-päivilläänkin. Lehdistöneuvos ei pelkää itää Trumpin puolustusministeri on ?kekkoslainen?, Seppo Sarlund sanoo Teksti: Pentti Manninen Kuva: Jari Laukkanen Lehdistöneuvos Seppo Sarlund ilahtui Ylen uutisis- ta yhtenä maaliskuun aamuna. Suomen puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) oli tavannut Yhdysvalloissa sikäläisen kollegansa, kenraali James N. tämä Mattis. Etsitään turvaa menneestä. Miten hyvin suhteet on hoidettu? Sarlund äityy kiittelemään istuvaa presidenttiä Sauli Niinistöä. ??Hän on näissä oloissa luonut liikkumatila ja puolustanut Suomen omaa toimintaa. Samalla paljastettiin venäläismaalarin päivänsankarista tekemä muotokuva. ??Jos Suomi aikoo menestyä, sen on aina pidettävä mielessään pohjoismaisuus ja hyvät, luottamuksel- liset suhteet naapureihin, myös Venäjään, Sarlund painottaa. Presidentinvaalit ovat alle vuoden päässä. Jos ei haluta puhua kekkoslaisuudesta, puhutaan sitten vaikka niinistöläisyydestä, Sarlund lohkaisee. Eikä mediakritiikki lopu tähän. ??Mitähän suomalaiskapitalistit kuvittelivat voittavansa tappamalla puoluelehdistön lähes kokonaan? Sarlundin mukaan siinä menetettiin monipuolinen tiedonvälitys. ??Ja ne, jotka nyt eniten saarnaavat sananvapaudesta, vähiten toteuttavat sitä. Sarlundin mukaan nyt kaikki on paljolti viihdettä, pyritään miellyttämään ja keventämään. Vieraana oli myös suurlähettiläs Aleksandr Rumjantsev. Toimi sittemmin 22 vuotta sen asiamiehenäkin. Seura tekee tunnetuksi Urho Kekkosen ulkopolitiikkaa. Hän ei ymmärrä, että Niinistöä arvostellaan yhteyden pitämisestä presidentti Vladimir Putiniin. ??Tällainen kritiikki ei edistä Suomen etua
Lapset on nyt enimmäkseen rokotettu ja opetettu lukemaan. Yli 90 prosenttia työpaikoista luodaan yksityisellä sektorilla. Jos halutaan enemmän ja parempia työpaikkoja, etenkin nuorille, joita muuten uhkaa toivottomuus, köyhyys, väkivalta ja pakkomuutto kotoa ja kotimaasta, pitää panostaa lisää yksityisen sektorin kehittämiseen. Enimmäkseen siihen ei tarvita lahja-apua vaan kehitysrahoitusta, jossa raha ei kulu vaan kiertää. Suomessa Finnfund ei ole vielä kuluttanut euroakaan veronmaksajien rahaa. Kaikki siihen panostetut veroeurot ovat tuottojen kera edelleen Oy Suomi Ab:n taseessa ja kiertämässä yhä uusiin hankkeisiin, vaikka niillä rahoilla on jo luotu valtava määrä työtä ja toimeentulomahdollisuuksia sekä parannettu köyhien ihmisten oloja kymmenissä maissa. Yli puolet Afrikan maaseutuväestöstä on vielä ilman sähkövaloa. Monissa köyhissä maissa kerosiinilamppujen katkun sotkema sisäilma tappaa nyt enemmän ihmisiä kuin malaria. Maaseudun sähköistys on ehkä suurin yksittäinen kehitysaskel, jonka iso osa Afrikkaa voisi ottaa seuraavan kymmenen vuoden aikana, ja nyt se voi tapahtua pääasiassa uusiutuvan energian avulla. Suomalaisilla yrityksillä on jo nyt Afrikan energiasektorilla merkittävä rooli. Finnfundin rahoittamissa hankkeissa sähköä tuotetaan jo miljoonille ihmisille. Esimerkiksi Tansaniassa tämän arvo on nähty. Viime syksyn metsäseminaarissa tansanialaisten päättäjien suuri toive oli, että maahan saataisiin lisää investoijia tekemään sitä, mitä Finnfund on siellä jo lähes 20 vuotta tehnyt. Silloin kun kansainvälinen yhteisö sopi kestävän kehityksen tavoitteista (SDG 2030), se myös totesi, ettei niitä voida saavuttaa ilman yksityisen sektorin panostuksia. Erityisesti tämä koskee Afrikkaa, joka ei missään realistisessa skenaariossa saa niin paljon kehitysapua eikä pysty keräämään itse niin paljon veroja, että se pystyisi julkisin varoin tekemään sen, mitä tehdä pitäisi, jotta tavoitteisiin päästäisiin. Aila Paloniemi kansanedustaja (kesk.) Jyväskylä. Riippuvuus tuonnista ja kehitysavusta vähenisi ja ruokaturva paranisi. Vaikka Suomen kehitysrahoittaja Finnfund on yksi Euroopan pienimmistä, se on Afrikan kestävän metsätalouden rahoittamisessa yksi suurimmista. Yhtiön historian suurin hanke on Turkana-järven tuulipuisto Keniassa. Turkanan tuulimyllyt, melkein 400 turbiinia, seisovat suomalaisen Peikon toimittamilla jaloilla. Innovatiivinen ratkaisu säästää tuhansia tonneja betonia. Valmistuttuaan Turkanan tuulipuisto on suhteessa isompi asia Kenian energiasektorilla kuin Olkiluoto 3 Suomessa. Afrikka on valtava maanosa, joka voisi hy- vin ruokkia kasvavat kaupunkinsa ja tuottaa niiden tarvitseman puutavaran. Mutta maataloutta, maataloustuotteiden jalostusta ja kestävää metsätaloutta on lyöty 46 13.4.2017 Vaikka Suomen kehitysrahoittaja Finnfund on yksi Euroopan pienimmistä, se on Afrikan kestävän metsätalouden rahoittamisessa yksi suurimmista. laimin, sekä Afrikan maiden omassa talouspolitiikassa että kehitysyhteistyössä. Köyhät maat, joissa olisi runsaasti hedelmällistä maata ja työttömiä nuoria, tuovat satojen miljoonien eurojen edestä riisiä, soijaa, vehnää, sähköpylväitä, lautaa, vaneria ynnä muuta esimerkiksi Brasiliasta ja Thaimaasta. Investoinnit maatalouteen, maataloustuotteiden jalostukseen ja kestävään metsätalouteen toisivat työtä ja toimeentulomahdollisuuksia Afrikan maaseudulle ja verotuloja valtioille. Mielipiteet Finnfundin työ ansaitsee arvostuksemme Vaikka Afrikka jäi Aasiasta rajusti jälkeen 1960-luvulta 1990-luvulle, kehitysyhteistyön avulla on saatu paljon aikaan. Mutta työpaikoista on pula. Esimerkiksi vuoden 2015 Afrobarometri (kysely 36 Afrikan maassa) kertoi, että eniten afrikkalaiset haluavat työpaikkoja
Kilpailluilla markkinoilla tuskin löytyy toista yritystä, jonka kannattavuus on tuota luokkaa. Täydennysrakentaminen sekä rakennusten käyttötarkoituksen muutokset helpottuvat, ja paikallinen tuntemus saadaan paremmin käyttöön. Yleiskaavaa voidaan jatkossa käyttää laa- jemmin rakennusluvan perusteena haja- asutusalueella ja vilkkaamman rakentamisen kyläalueilla. VVO:sta suurimman osan omistavat ammattiliitot. Viime aikojen liikehdinnästä voidaan päätel- lä, että ammattiyhdistysliike on huolissaan vaikutusvaltansa katoamisesta. Yksilöllisyyden lisääntyminen kaikkialla yhteiskunnassa saa aikaan keskinäisen solidaarisuuden häviämisen, ja ammattiyhdistysliikkeen sanomalta on kadonnut uskottavuus. Sen visio, strategia ja toimintatavat ovat jauhautuneet uusliberalismin kaikkialle tunkevan ?vapausaatteen?alle. 2017 47. Nettovuokratuotto 222 miljoonaa euroa, mikä on peräti 63,2 prosenttia liikevaihdosta. Tulos on harvinaisen vahva millä tahansa mittarilla tarkasteltaessa. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu Ammattiliittojen VVO pelaa härskiä peliä Tiedotusvälineistä olemme havainneet, et- tä maamme suurin yksityinen vuokranantaja VVO teki valtavan taloudellisen tuloksen viime vuonna. Konsernin tulos ennen veroja oli 289,7 miljoonaa euroa, kun se edellisvuonna oli 224,7 miljoonaa euroa. Muutto kasvukeskuksiin edellyttää asuntojen rakentamista ja ylläpitoa. Ammattiyhdistysliittojen varsinaisen tehtävän hämärtyessä on kehitetty toimiala, joka ainakin tuottaa varallisuutta. Hyvä, että kunnat ja kansalaiset saavat enemmän päätösvaltaa maankäyttöön ja rakentamiseen. Rakentaminen helpottuu sekä taajaan rakennetuilla asemakaava-alueilla että yleiskaavan piirissä olevilla maaseutualueilla. Kunnissa voi jatkossa tehdä asemakaavamuutoksia vanhentuneen yleiskaavan estämättä ja myös vaiheittain. Kunnat pystyvät reagoimaan nopeammin rakentamistarpeeseen. Eläkeyhtiöt Ilmarinen ja Varma omistavat VVO:sta 35 prosenttia. Riskittömänä sijoitustuottona VVO:n maksama osinko on vertaansa vailla oleva tuloerä. Mukanaolo VVO:ssa estää meitä arvostelemasta tulevien eläkkeittemme maksajia. Alhaiset, jopa Mutta entä pyhän allianssin toinen osapuoli, pääoma, mihin sitä tarvitaan ja miksi se on mukana. Niiden vali- tusoikeus ja valvontatehtävä rajataan koskemaan vain valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä asioita. Elyn valvonnan rajaaminen vähentää kun- tien ja valtion päällekkäistä toimintaa sekä edistää viranomaistoimien järkevää kohdentamista. Uudistukset nopeuttavat kaavaprosesseja ja edistävät asuntorakentamista. Näitä uudistuksia on odotettu ja toivottu, enkä ymmärrä, miksi SDP ja vasemmistoliitto vastustavat uudistuksia, joissa päätösvalta tulee lähemmäs kansalaisia. Jatkossa on pidettävä huolta siitä, että lain tarjoamat mahdollisuudet hyödynnetään kunnissa eivätkä ne lisäsääntele itseään kankeiksi. Ari Torniainen kansanedustaja keskusta ympäristövaliokunnan jäsen 13.4. aikaan liittojen hallituksissa pohdittiin keinoja turvata jäsenistön etuja ja pyrittiin kehittämään työelämän pelisääntöjä inhimillisemmäksi. Oletettavasti nyt hallituksissa tutkitaan saatavan osingon sijoittamisen riskipreemioita ja sijoitusten hajauttamiseen liittyviä analyysejä. Ei mene hyvin pääomallakaan. Samaan aikaan työnantajaosapuoli haluaa kehittää työelämää yhä yksilöllisempään suuntaan. Keskitetyistä sopimuksista on siirrytty liittokohtaisiin, kohta siirrytään työpaikkakohtaisiin joustoihin ja edessä häämöttävät henkilökohtaiset sopimukset. Ajan hengen mukaisesti siirrytään yksityistettyyn yhteiskuntaan, jossa ?jokainen on vastuussa omasta kohtalostaan?. ?Vanhan liiton. Nykytilanteessa tuki voidaan liian helposti muuntaa likvidiksi eräksi ja jakaa osinkoina omistajille. negatiiviset korot rajoittavat sijoitusinstrumenttien valikoimaa, ja yhteiskunnallinen epävakaus lisää sijoituksiin sisältyvää riskiä. Valtavat pääomat tulisi sijoittaa turvallisesti ja tuottavasti, jotta tulevaisuuden eläkkeisiin riittäisi maksukykyä. Mutta on löytynyt toimiala, jossa intressit yhtyvät. Lisäksi kylien täydennysrakentaminen ranta-alueilla helpottuu. Jatkossa vapaa-ajanasuntonsa voi muuttaa pysyväksi asunnoksi kunnan päätöksellä. Aurinkopaneelien ja -keräimien rakentamiseen tarvitaan jatkossa toimenpidelupa vain kaupunkikuvaan tai ympäristöön merkittävästi vaikuttavissa tapauksissa. Kaupan suuryksikköraja tuplaantuu ja sen laatuluokituksesta luovutaan, joten kaupan rakentamisen sääntely kevenee. ELY-keskusten rooli muuttuu. Ja riisto jatkuu. Mikäli asuntopolitiikassa tuettaisiin asuntojen rakentamista, pysyisi tuki toimialan kiinteistöjen rakenteissa. Lähes monopoliasemassa toimiva VVO korottaa häikäilemättömästi vuokriaan, ja antelias asumistukijärjestelmä valuttaa valtion asumistukieurot omistajille. Jukka Ruopsa KTT Siikajoki Kunnille lisää päätösvaltaa rakentamiseen Maankäyttö- ja rakennuslain muutokset keventävät kaavoituksen ja rakentamisen normitusta
Vieraana Piirin vpj. Naistenosastot ja jaostot voivat esittää johtokuntaan jäseniä. Valtakirjojen tarkastus alkaa ja kahvio avoinna klo 17. Keskustan Koijärven py:n vuosikokous Hämeen Taitolaskennan tiloissa Lind- 48 tä kokouksia varten varataan tavallista isompi tila, sillä väkeä on odotettavissa taas ennätysmäärä. Valinnat kiinnostavat, eikä siinä ole mitään pahaa. Nii- Uusimaa Valintakokoukset voivat venyä pitkiksikin. Esityksiä otetaan vastaan sähköpostilla pilvi.karkela@keskusta.fi Tampere, kj:n sääntömääräinen kevätkokous to 20.4. klo 18 kunnantalolla Järvelässä Järvelän py, vuosikokous ma 24.4. klo 18 kunnantalolla Järvelässä Kärkölän py, vuosikokous ma 24.4. klo 18 kunnantalolla Järvelässä. Kärkölä, Keskustan kunnallisjärjestö ry:n vuosikokous kunnantalolla Järvelässä ma 24.4. 0400 930 483 ja keskustanaisten Päijät-Hämeen piiri tj. Piiritoimiston osoite Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. 050 303 6493, hame@keskustanuoret.fi. Kevätkokous Forssan seudulla (paikka ilmoitetaan myöhemmin) sekä uusien valtuutettujen onnittelut to 27.4. 040 418 1150. Hartolan Eteläinen py, vuosikokous ma 17.4. seniorikeilaajat keilavuoro Keilahallilla joka to klo 15-16. Varsinais-Suomen Vesaiset ry tekee matkan Legolandiaan 14.-18.6. Lisätietoja ja ilmoittautumiset aino. piippo@vesaiset.fi Etelä-Häme Piiritoimisto, piirin tj. Kj:n vuosikokous Hattula-pirtillä (Museotie 7). Helpoimmalla päästään siellä, missä pelisäännöt ymmärrettiin sopia jo ennen vaaleja. Luottamuspaikoille valitaan vain vaaleissa ehdolla olleita. 040 759 0509 tai pj. Sinikka puh. klo 19. klo 18. Ypäjä, Keskustanaisten kevätkokous Veteraanituvalla pe 12.5. Näsilinnankatu 23 a 1, Tampere. 0400 950 704. Päijät-Häme Piiritoimisto, piirin tj. Ja aivan kohta ovat edes- sä maakuntavaalit ja presidentinvaalitkin. Siitä huolimatta ainakin kunnallisjärjestön johdon pitää nyt muistaa, että valtuustoihin valitut saavat kyllä kukkia ja olalle taputuksia, mutta rannalle jääneitäkään ei saa unohtaa. Jos pettynyttä ehdokasta ei nyt jätetä yksin, voi koko hommasta jäädäkin hänelle positiivinen kuva. Suunnittelemme matkaa Puolaan, Gdanskiin 11.-14.9. 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi, Keskustanuorten tj. Siksihän tässä ollaan mukana, että halutaan päästä vaikuttamaan. 13.4.2017 Piiri, ke 19.4. Että alueellisuus otetaan huomioon sen mukaan, miten paljon kyläkunnan ehdokkaat ovat keränneet ääniä yhteiseen pottiin. Satu Tietari 050 405 7742 (satu.tietari@keskusta.fi), keskustanaisten tj. klo 19. klo 18.30. Tiedustelut tmj Sari puh. Miro Marjamäki p. Avoinna varmimmin ti klo 8.30-12 ja to klo 1317, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. Forssa ti 18.4. 044 727 1302. Puoluevaltuuston kokous Tampereella 22.-23.4, katso lisää www. keskusta.fi sekä Facebook: Keskusta ja Pirkanmaan Keskusta sekä www.pirkanmaankeskusta. fi http://keskustanuoret.fi/pirkan- Pirkanmaan piiri ry:n sääntömääräinen vuosikokous Tampereella la 13.5. Mirva Kittilä. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Käsitellään kuntavaalitulosta ja sääntömääräisesti toimintakertomus ja tilinpäätös 2016. Kunnanjohtaja Pekka Määttänen vierailee. Hattula, ti 25.4. ovat demokratian ritareita. klo 18 Myllykolun kesäteatteriin. Juha IsoAho p. p. 040-556 7262, kristiina.maki-valkkila@netikka.fi Tampereen py:n ry:n vuosikokous tiistaina 25.4. 040 7673419 Pirkanmaalaisissa Keskustajärjestöissä tapahtuu: Katso lisää tapahtumia ja toimintaa www.pirkanmaankeskusta.fi tai Facebook: Pirkanmaan Keskusta Satakunta Piiritoimisto, tavoitat meidät seuraavista numeroista: tj. Elina Sieppi, Näsilinnankatu 23 a 1 Hommia siis riittää. 050 374 5416, juha.isoaho@keskusta.fi, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tj. Ma 24.4. Kokouksissa käsitellään sääntöjen vuosikokouksessa käsiteltäviksi määräämät asiat. Hausjärvi, kj ry sääntömääräinen vuosikokous Lepolan talossa Kappalaisentie 53, Hausjärvi. Liput 37,00/kpl. klo 19 Saarijärvellä. Etelä-Kärkölän py, vuosikokous ma 24.4. Asiaa, hauskanpitoa, nähtävyyksiä, ostoksia ym. Kokouksessa sääntöjen vuosikokouksessa käsiteltäväksi määräämät asiat. Jukka Sällinen puh. Keskustassa tapahtuu Puheenvuoro Hommia riittää vaalien jälkeenkin Nyt tiedetään, mikä oli vaalien tulos. Jotkut ovat onnellisia ja toiset pettyneitä. Yhdelle vaalityö toi valtuustopaikan, toinen katsoo tulostaan masentuneena. Kokeneet lohduttavat: ?Mikään ei ole niin epäluotettava kuin äänestäjä?, ?Vaikka olisi miten hyvä tyyppi, ei välttämättä sittenkään saa ääniä. Johtokunta klo 17. Keskustanaisten piiri. Lisätiedustelut ja varaukset: pirkanmaa@keskusta.fi ja piirin tj. klo 18 Keskustan Etelä-Hämeen piirin vuosikokous Humppilassa Kirkonkulman koululla (Koivistontie 22). Jaana Niemi puh. klo 17.30 Pirkanmaan piiritoimistolla. tai ?Ei se ole ihmisen huonoutta?. Kokeneet ovat oikeassa. Ehdokkaat . Sehän on selvää. Ja naisia ja nuoria riittävä määrä. Monin paikoin on jo ennakkoon kirjattu esimerkiksi niin, että äänimäärä vaikuttaa, mutta ei yksinään ratkaise. Sellaiset ihmiset, jotka myös sitoutuvat tehtävän hoitamaan. vallinkatu 2, käynti Pispalankadun puolelta. Mäntsälä, 18.4. Sari Kujanpää p. Hän saattaa neljän vuoden kuluttua asettua uudelleen ehdolle. Tai kannustaa muita yrittämään. Pirkko Wilén 33210 Tampere, p. 0405550635, elina.sieppi@gmail.com. maan_keskustanuoret ja Facebook: Pirkanmaan Keskustanuoret. Keskustanaisten Pirkanmaanpiiri; Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere. klo 19 Pirkanmaan Keskustan piiritoimisto Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1, Tampere. Hämeenkyrö: Kiirastorstaina 13.4. klo 16-18, Hämeenkyrön Liikekeskuksen pihassa tarjoamme uskollisille äänestäjillemme leivoskahvit. Sastamala tiedottaa: Tervetuloa la 15.4. Johtokunta. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Raision Kesk. Mutta vain hetki. Kokeneen puoluemiehen sanoin: nyt alkaa järjestötoiminnan aktiivisin kausi. Kohta kunnallisjärjestöt kokoontuvat päättämään luottamuspaikkojen jaosta. klo 18.30. klo 18 Apilassa, Näsilinnankatu 23 A. Esillä sääntömääräiset asiat. Pirkanmaa Pirkanmaan Keskustaperhe kiittää kaikkia hyvästä vaalityöstä ja onnittelee valituksi tulleita Keskustan pirkanmaalaisia huolenpitäjiä - Yhteistyöllä tuloksia! Sihteerit: Kj:t ja py:t ilmoittakaa tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@keskusta.fi Pirkanmaan Vesaiset; tj. Eikä yksikään ääni mene hukkaan. Yksi ääni voi joskus ratkaista puolueiden järjestyksen: sen, montako valtuustopaikkaa oma ryhmä lopulta saa. Vaalien jälkeen huokaistaan hetki. klo 9-12 Vammalan torille kiitosmakkaroille. Keskustanaiset, Pirkanmaanpiirijärjestön vuosikokous 19.4. kertyneiden äänien määrästä riippumatta . Lisätietoja puheenjohtaja Esko Erkkilä puh. 050 556 4878 tai sihteeri Raija Moilanen puh. klo 18. Käsitellään kevätkokoukselle määrätyt asiat ja keskustellaan tulevasta toiminnasta. Sonja Lautamatti 0440 336 588 (satakun-. Käsiteltävänä sääntömääräiset asiat. Oitin, Hausjärven ja Mommilan py:sten sääntömääräiset vuosikokoukset Lepolan talossa Kappalaisentie 53, Hausjärvi. Ja niin edespäin. Ja kirkkaana pidetään mielessä, että tavoitteena on saada oikeat ihmiset oikeille paikoille. Hanna Vuola 0509177000, Vesaisten piirin tj. sekä Keskustanaisten ja Keskustanuorten järjestösihteeri Aino Piippo 0400407515. Ma 24.4. klo 18 Mäntsälän Keskustanaisten vuosikokous aikaisemmista ilmoituksista poiketen Ekosella (Latopellontie 3 C 8). Varsinais-Suomi Piiritoimisto: Piirin tj. Paikka ja aika ilmoitetaan tarkemmin. Pyynikin kesäteatteri pe 30.6. Niskavuoren nuoriemäntä klo 18 näytökseen. Jaana Viilo, puh. Kahvitarjoilu alkaa klo 18. Keskustanaisten piiri. lipputilaukset Kristiina Mäki-Välkkilä p.040-556 7262 tai kristiina.makivalkkila@netikka.fi Pirkanmaan Keskustalla on myynnissä rajoitettu erä Suomi 100 ?juhlavuoden kunniaksi lippuja Sillanpää Oopperan Maailman ensi-iltaan la 22.7. klo 18. Tarja Kiviniemi 044 978 3929 (tarja.kiviniemi@keskusta.fi), nuorten tj
Paluu su laivan saavuttua Helsinkiin kl 18.30. Suomenmaan perjantaina julkaistavan järjestöpalstan deadline on ed. Johtokunta klo 15.30. Iisalmi. Niko Pesola 044 7546676 sekä Vesaisten tj. Klo 18 kahvit ja tuolijumppaa. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat sekä hyväksytään Keskustanuorten työelämäpoliittinen linjaus. Matkan yhteistyökumppanina on Puolakan Valmismatkat. Hotellissa majoitus 2 hengen huoneissa. Lapsille saatavilla lisävuoteita. Sis. klo 13. Kokouksessa käsitellään vuosikokousasiat. Ruokolahti, kj:n vuosikokous ma 24.4. Keskustanuorten tmj. kohteina Hivtträsk ja Tamminiemi. Retkiporukan kokoaa Vesaiset, vastuullinen matkanjärjestäjä: Linja-autoliike S.Kosonen Oy. Itä-Savo Vesaisten Itä-Savon piiri: Lähde Joensuun teatterin 6.5. Suomen Keskustanaiset ry:n hallitus Vesaiset Pudasjärvi. Bussireitti tehdään lähtijöiden mukaan Valkeala-Kouvola-Myllykoski-Hki välille. Elina Suoranta p. 044-3699600, toimistosihteeri Jaana Kvist p. Kokous la 10.6. Klo 18 Ratsulan pukeutumisneuvojalta vinkkejä kokous- ja edustustilaisuuspukeutumiseen, tuote-esittelyä. Porin keskustan opinto- ja kulttuuriyhdistys toteuttaa yhteistyössä Satakunnan Keskustanaisten kanssa kulttuurimatkan pääkaupunkiseudulle la 20.5. Keskustanuorten Oulun osaston sääntömääräinen vuosikokous ke 19.4 klo 18 Aleksinkulma Sampo -sali, Aleksanterinkatu 9, Oulu. Kutsu Suomen Keskustanuoret ry:n valtuuskunnan sääntömääräiseen kokoukseen. Ajankohta: 22.04. klo 11:00 alkaen . Johtokunta klo 17.30. Vesaisten sääntömääräinen valtuuskunnan vuosikokous 22.4. Annantalossa, lasten ja nuorten taidekeskuksessa, Annankatu 30, Helsinki. Kirkkonummella tutustumme opastetulla kierroksella Hvitträskiin, designin ja arkkitehtuurin helmeen. Paluu Poriin alkuillasta. Keskustanuorten ja Vesaisten tmj. Poliittista tietämystä on nyt hyvä tilaisuus lisätä pelaamalla. Reitti: 10.30 Sulkavan matkahuolto, Pihlajalahti, 10.40 Mäntyrinteen pysäkki, 10.50 Kallislahden Teboil, 11.05 Savonlinnan matkahuolto, 11.20 Haapakallio, 11.35 Kerimäen linja-autoasema, 12.10 Savonranta, 12.20 Säimen, 12.35 Rönkönvaara, 14 Joensuu. Kuljetus ja teatterilippu aikuiset 28?, alle 15v 20?/hlö. Kimmo Valta p. klo 18 Nuorisotalo Nupassa (Asemakatu 2, Kajaani). Keskustanuoret Keskustanaiset, Kajaanin Kaijat ry:n sääntömääräinen vuosikokouspiiritoimistolla ti 25.4. klo 16.30 Kairanmaatalo, Leskelä. Valtuuskunta on Keskustanuorten sääntömääräinen kokous, jonne jokainen piiri voi lähettää kolme yleisen piirikokouksen valitsemaa edustajaansa. klo 18 Pertunmaalla, Antinmäen tilalla navetan ylisillä, os. Miekansalmentie 669, Koirakivi. Puhujana ke. Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p. Jari Leppä Hamina, Kunnallisjärjestön vuosikokous Neuvottomassa, seuratalo Jukolassa, Salmintie 18, maanantaina 24.04. Osallistumismaksu 30,- (sis. klo 9.30?10.15 sekä su 11.6. Hinta 40 eur, lapset alle 12 vuotiaat 20 eur. 010-315 2001 ja p. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitteillä johtokunnan täydentäminen. Keskustanaisten Satakunnan piiri ry. klo 18 Koivurannan kerhohuoneella. Keski-Suomi Piiritoimisto: piirin tj. klo 19 alk. 12 välisenä aikana. klo 18 Tapavainolan talolla. Keskustakerhon sääntömääräinen vuosikokous ke 19.4 klo 18 piiritoimistolla, Koulukatu 31 a 2. Kahvitarjoilu. Oulu. 050 575 4118, e-mail antti.siika-aho@keskustanuoret.fi Keskustanaiset Suomen Keskustanaiset ry:n 36. varsinainen edustajakokous. Lahdessa 10.-11.6. viikon perjantai klo 12. klo 17. Kauppakatu 26 A 2. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto, Palstailmoitukset Suomenmaahan jarjestot@suomenmaa.fi. Avoinna sopimuksen mukaan. Piiritoimisto on avoinna 1.3. Katso ilmoitus kohdasta Etelä-Savo. Pohjois-Karjala Keskustanaisten Joensuun osaston vuosikokous ke 19.4. 040721 0636. Riistakatu 15 Siikalatva. Piiritoimiston käynti/ postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. Lähtö Porista linja-autoasema klo 7.30, tilausajolaituri 11, matkalla ruokaisa aamukahvi. Pakan hinta 10 euroa/kpl + postikulut. 0500 518 530. us to 13.4. Matka sis. aamukahvin ja leivän, lounaan ja iltapäiväkahvin sekä kuljetuksen. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen vuosikokous to 20.4. klo 9.45-10.15. Wanhan Teatterin (koulutuskeskus Salpaus), Ståhlberginkatu 48. Suunnitellaan vaalien jälkeistä toimintaa. Siikalatva. Hinta 285 eur/hlö. Hinnat vesaisten jäsenille: aikuiset 295 ?, 12-17v 265?, 6-11v 255. klo 18 alkaen Porissa Jacuzzi allas- ja saunatiloissa, (Antinkatu 8, Pori). Varsinainen kokous alkaa klo 13, mutta päivän ohjelma alkaa jo klo 10. Kaija Väänänen. Kokouksen virallisten edustajien on ilmoittauduttava kokouspaikalla 22.04. klo 9:00 . Paikka: Tampereen yliopisto, Kalevantie 4, 33110 Tampere. aamukahvin ja lounaan). Majoitusvaraukset edustajakokoukseen piiritoimistojen kautta huhtikuun loppuun mennessä. Lisäksi käsitellään vaalin tulos. Pyydä tarkka matkaohjelma Nora Sipilä, nora.sipila@ pp.inet.fi, p. 010 315 2000. Etelä-Savo Keskustanuoret, Etelä-Savon piirin sääntömääräinen vuosikoko- Kesäretki Itä-Viroon 24.-28.7. Retken aikana vierailemme mm. Sagadin kartanossa ja metsämuseossa, käymme ihailemassa komeaa vesiputousta ja tutustumme historiallisiin Narvan ja Rakveren kaupunkeihin. klo 17 Apilassa, piiritoimistolla. Karjala Tapavainola, py:n vuosikokous su 23.4. 010 315 2001. sisältää bussimatkat (oma bussi mukana koko reissun ajan), laivaliput kansipaikoin, 3 yötä Narvassa hotelli Ingerissä, 1 yö Tallinnassa Park Inn By Radisson Central Tallinn -hotellissa sekä aamiaiset hotelleissa. Ruokailu Hvitträskin ravintolassa, jonka jälkeen opastettu kierros Urho Kekkosen museossa Tamminiemessä. Kahvi Café Adjutantissa. Lisätietoja facebookissa Itä-Savon Vesaisten sivulla ja ilmoittautumiset ita-savo@vesaiset.fi Kesäretki Itä-Viroon 24.-28.7. Kokous klo 19. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimisto: Toimisto 0405156800, Keskustan tj. 0440-817373 sekä Keskustanaisten tmj. Pia Högberg p. Ilmoittautuminen ja kahvi 17.30, kokous 18. Valtakirjojen tarkastus kokouspaikalla la 10.6. Kokouksessa käsitellään 18 §:n mukaiset asiat. Geselliuksen, Lindgrenin ja Saarisen ateljeekoti vie sinut matkalle kansallisromantiikan kultakauteen. Avoinna klo 9-15. Kainuu Keskustanuoret, sääntömääräinen kevätkokous to 13.4. Tupoksen py:n sääntömääräinen vuosikokous to 20.4. ti ja pe julkaistavan verkkosivujen järjestöpalstan deadline on tiistaisin klo 12, piiri mainittava. Alahärmän Alapään naisjaoston syyskokous 20.4. 2 hotelliyötä, panimovierailu, 1 lounas, laiva- ja bussimatkat, sisäänpääsy messuille. Kuvalliset Keskusta-pelikortit sopivat ajanvietteeksi itselle, tuliaisiksi muiden puolueiden kannattajille, pikkulahjoiksi tai vaikkapa arpapalkinnoiksi. klo 18 terveyskeskuksen neuvotteluhuone. ja alle 6v 95. Tilaukset p. Avoinna klo 9-15, tärkeä tapaaminen kannattaa varmistaa soittamalla. 044-3122982. Kokousta edeltää avajaisjuhla klo 10.30. Seuraa Suomenmaasta printistä tai internetversiosta ?Keskustassa tapahtuu?, piirin internet-sivulta www.keskusta.fi/satakunta tai Facebook: Satakunnan Keskusta. Keskustanuoret, vuosikokous 13.4. 010 315 2000, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj. Maamess-maatalousnäyttelymatka Viron Tartoon ja Otepäähän 21.-23.4. Keskipisteen py:n sääntömääräinen vuosikokous pe 21.4. klo 18 Kairanmaantalolla, Leskelä. Paikalla ke Juha Pylväs. 6.5. Marja Nirkkonen 041 443 2092. Kymenlaakso Kouvola, Keskustan Ummeljoen py ry. Toni Viljamaa p. Puhoskylän py:n sääntömääräinen vuosikokous su 23.4. klo 11 Erkki Hyttisellä, Näljängäntie 1966, Puhoskylä. Katja Koivukoski 040 5338160. Liminka. Muistathan toimittaa piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi satu.tietari@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. Satakunnan Keskusta on mukana tapahtumissa. Johtokunta Mikkeli, kaupungin PYn vuosikokous ti 18.4 klo 18 piiritoimistolla. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Piiri, Keskustan Kymenlaakson piiri ry:n sääntömääräinen vuosikokous Miehikkälän koulukeskuksessa 25.4 klo 18.30 kahvi ja ilmoittautuminen klo 17.30 alk. Kesäretki Itä-Viroon 24.-28.7. Valtuuskunnan kokoukseen voivat osallistua liittohallituksen jäsenet sekä liiton ja piirien toimihenkilöt puheja läsnäolo-oikeudella. 23.04.. Piiritoimistojen käynti/postiosoite: Snellmaninkatu 37, Kuopio. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen vuosikokous su 23.4. Ilmoittautumiset ulla-riitta.juuti@keskusta.fi tai puhelimitse 050-347 3556. Vesaiset, Vesaisten koko perheen kevätretki Tanhuvaaran uimalaan ja Olavinlinnaan 20.5. klo 18 Tupoksen ala-asteen ruokala. Muhos. Ke ja to vain etukäteen sovitut tapaamiset. Keskusta-pelikortit nyt myynnissä! Tunnetko kaikki Keskustan kansanedustajat ja mepit. Katso ilmoitus kohdasta Etelä-Savo. Pohjois-Savo Piiritoimisto: piirin tj. Antti Ollikainen 040 7210311, järjestösihteeri, Keskustanaisten tj. Sanna-Mari Talala 040 5919006, Keskustanuorten tj. alkaen ma, ti ja pe. Johtokunta klo 17.30. Oulu. Ekolan kylätalolla (Sudenportintie 270). 7th Floorissa, Yrjönkatu 15 A, Pori. Sitovat ilmoittautumiset ruokailujärjestelyjen vuoksi 13.4. mennessä osoitteeseen: savo-kymi@vesaiset.fi Koko kansan autokauppaa YLI 2500 AJONEUVON VALIKOIMA KAUTTA MAAN! Valitse ajoneuvosi ajoneuvosiRinta-Joupin Rinta-Joupinlaajasta laajasta Valitse valikoimasta mistä päin Suomea tahansajaja valikoimasta mistä päin Suomea tahansa tee kaupat kaupat lähimmällä lähimmällätoimipistee toimipisteellä! llä! tee Kysy myös kotiintoimitusta! Hyvinkää 13.4. Sääntömääräinen vuosikokous ke 26.4. Klo 17.30 tarjoilua, ilmoittautuminen. Lähtö pe 21.4 klo 5.15 Myllykoskelta. Mukana piirin toiminnanjohtaja Pirjo Matikainen. Ilmoittautumiset savo-kymi@vesaiset.fi tai ulla-riitta.juuti@keskusta.fi Lisätietoja: 050-347 3556/Ulla-Riitta. Sitovat ilmoittautumiset viim. 2017 49. Kokouksessa käsitellään 14 § mukaiset sääntömääräiset asiat. klo 14 alkavaan Pessi ja Illusia -näytelmän ensi-iltaan. KESKUSTANUORET RY:N LIITTOHALLITUS. Lisätietoja: Keskustanuorten pääsihteeri Antti Siika-aho, p. Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. ta@keskustanuoret.fi). Tärkeää. Valtuuskunnan kokouksessa käsitellään lisäksi asiat, jotka liiton jäsenet ovat viimeistään kuukautta ennen liittokokousta hallitukselle kirjallisesti esittäneet ja mitkä liittokokous päättää ottaa käsiteltäviksi. Entä heidän vaalipiirinsä. Samalla reissulla pääset tutustumaan myös A le Coqin Tarton panimoon
Naisten osuus keskustan valtuutetuista jäi 36 prosenttiin. . Niitä ei pidä väheksyä, Kemppi muistuttaa. Puolueen tappio Helsingissä on Kempin mukaan pohdinnan paikka. ??Erityisiä ponnistuksia tulee tehdä jatkossa, jotta olemme uskottava vaihtoehto. Arvomme sopivat kaupunkiin, mutta onko linjoissa kirkastamisen varaa. . . Nyt tehtiin jo pohjatyötä niitä varten. . . Keskustelua tulee käydä rohkeasti tulevaisuutta varten, sillä Suomi kaupungistuu joka tapauksessa. Kemppi itse sai kotikunnassaan Asikkalassa toiseksi suurimman äänisaaliin. Keskustassa tapahtuu Nuoret menestyivät kaupungeissa Jari Laukkanen Meri Alaranta-Saukko Keskustanuorten puheenjohtaja Hilkka Kemppi on tyytyväinen nuorten menestykseen kuntavaaleissa. Erityisen hyvin nuorisolla meni isoissa kaupungeissa kuten Espoossa, Tampereella, Vaasassa ja Jyväskylässä. ??Aina mollataan keskustan kaupunkikannatusta, mutta nuoret saivat näissä kovat potit. Hän korostaa, että vaikka nuorten äänimäärät eivät riittäisikään läpimenoon asti, hyvin tehty kampanja luo perustaa tuleviin koitoksiin. ??Maakuntavaalit ovat lähellä
? ????? £ . . ? ?
. . ? ? ? ?. ? . ? ? ¡ . ?. ? ? ?
. . ?
.
? ? ? . ? . ?????? . . ? . . . . ???
?? ??? . ????? ???. ?????. . ? . ?. ? . ???????
?? ? ???. . . ?. ??. ? ? .