Suomenmaa 13.05.2016 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6 414880 073513 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 19 / 13.5.2016 / 4,80 ? SATRAAPPI Kari Hokkanen on aina sanonut, mitä ajattelee. ja niin sanoo nytkin. Ajassa Kreikka tarvitsee helpotusta velkataakkaan Uutisanalyysi Reportaasi Joko nainen kelpaa RKP:lle? Tehtaiden paluumuutto
sisältö 13.5. 2016 Sohvanvalmistus palasi Suomeen Moni yritys on todennut saman kuin huonekaluvalmistaja Isku . 26 2 13.5.2016. halpatyöllä ei saanutkaan hyvää s
16 Lukioverkon tiivistämistä on harkittava huolella, Sirpa Tikkala sanoo s. 35 Tutkijat: Oppositio on ärhäkkä, mutta ei epäasiallinen s. Kaikilla ihmisillä on oltava mahdollisuus tuloistaan ja varallisuudestaan riippumatta käyttää sähköisiä palveluita. Anu Vehviläinen s. 46 13.5. 6 Kansanedustaja Li Andersson nousussa puoluejohtoon alle 30-vuotiaana s. 18 Kreikan velkahelpotuksista haetaan ratkaisua lähiviikkoina s. 2016 3. 14 Keskustan tulee asettua köyhien ja osattomien puolelle, Seppo Kääriäinen sanoo s
Uusi sodan muoto, terrorismi, antaa syytä monenlaiseen pelkoon, todelliseen ja keksittyyn. Ja Moskovassa juhlittiin maailmansodan rauhaa suurella sotilasparaatilla, jossa esiteltiin uusimpia tappokoneita. Ei ihme, että puhutaan uudesta kylmästä sodastakin. Tässä ilmapiirissä tarvittaisiin kaikilta maailman johtajilta pidättyvyyttä ja malttia. Siksi on syytä panna merkille entisen pääministerin ja keskustan tulevan presidenttiehdokkaan Matti Vanhasen puheenvuoro, jonka hän piti eduskunnassa (4.5.). Vanhasen mielestä liiallista sotaretoriikkaa ja sotilaallisten muskeleiden näyttämistä tulisi nyt välttää. On vaara, että esimerkiksi Suomessa järjestettävät Naton sotilastekniset harjoitukset tulkitaan yli niiden tarkoituksen. Tuskan ja kärsimyksen määrä oli mittaamaton. Emme pysty aina määräämään, miten niitä tulkitaan. Toivottavasti Suomen ulkopoliittinen johto osaa asetella sanansa ja tekonsa oikein myös tilanteessa, missä entiselle Rauhan merelle . perustettu 1908 . jos ollenkaan T oisen maailmansodan päättymisen vuosipäivää vietettiin alkuviikosta Euroopassa. Sodasta puhutaan huolettomasti. Kolmannessa maailmanpalossa ei enää ole voittajia. Alueellisia suuriakin sotia on sen sijaan ollut vaikka kuinka. Päätoimittaja Juha Määttä Ameer Alhalbi/Lehtikuva/AFP Liiallista sotaretoriikkaa ja sotilaallisten muskeleiden näyttämistä tulisi nyt välttää. Pääkirjoitus Maailma oppii huonosti . Asioille kasautuu helposti mielikuvakuormaa, Vanhanen sanoi. Näin voi hyvinkin käydä. ja ei. Maailman maat ovat pystyneet kehittämään aseistustaan niin, että koko maapallo voitaisiin hävittää tuusan nuuskaksi moneen kertaan. Aineelliset tuhot olivat jättimäiset. Ihmisarvoa poljettiin lokaan. Saksa antautui lopullisesti toukokuun 8. niinhän Itämerta on nimitetty . on tullut melkein huomaamatta sotilaallista jännitettä enemmän kuin vuosikymmeniin. Että edes me olisimme jotain oppineet.. Kokonainen kansa, juutalaiset, yritettiin hävittää maan päältä. päivänä. Niin hyvin me olemme oppineet. Nykyaika kouristelee taas varustelukierteen kahleissa. Mahdollisuutta ei ole kuitenkaan käytetty. Siitä maailman johtajille on annettava tunnustus. Tosin viisauteen on ohjannut myös pelko. Myös rajat ja valtapiirit piirrettiin uudelleen. Sodan päättymisestä on kulunut kohta 70 vuotta. Onkohan ihmiskunta oppinut kokemuksistaan? On . Esimerkkejä ovat vaikkapa Korea, Vietnam, Afganistan, Jugoslavia ja Irak. Tulos on aina ollut sama: verta, kyyneleitä ja tuhoa. Aseet vaikenivat. Kaukoidässä sota jatkui vielä muutaman kuukauden, kunnes Hiroshiman ja Nagasakin atomipommien räjähdykset pakottivat Japaninkin polvilleen. Jopa 50 miljoonaa ihmistä kuoli. Amerikkalaiset panssarit, lentokoneet ja kypäräpäiset maastopukuiset sotilaat ovat oivaa kuvamateriaalia. Varustautuminen ja sotimi- 4 13.5.2016 nen tuntuvat toisinaan kuin videopeliltä, todellisuus ja mielikuvitus ovat sekoittuneet. Uhitellaan ja juonitaan
Hän on samanikäinen kuin muuan Urho Kekkonen pitkän presidenttikautensa alussa. Kekkonen oli tuolloin johtanut jo viittä hallitusta 1950-luvun alkupuoliskolla. Se on vähän enemmän kuin Mauno Koivistolla tai yhden vaalikauden pääministereillä Harri Holkerilla ja Esko Aholla. Suomen ylivoimaisesti pitkäaikaisin pääministeri on Kalevi Sorsa (3?652). Mutta paineissahan poliitikko punnitaan. Ja koulitaan. Pentti Manninen Jos hän onnistuu pitämään hallituksensa kasassa koko nelivuotisen vaalikauden, hän yltää Holkerin ja Ahon pääministeripäiviin. Vaikka hallituksella on 1-vuotissynttäripäivä vasta parin viikon kuluttua (29.5.), helppoa ei ole ollut. pääministeri Juha Sipi- lä täytti huhtikuun lopussa 55 vuotta. Listalla on isoja kesken olevia uudistuksia. Mutta sopimuksen vieminen liittotasolle yskii. Liittojohtajat juoksevat vuorollaan iltalypsyllä. Nyt jo povaillaan, että kilpailukykysopimuksen tekoon tarvitaan vielä lisäaikaa. Sorsakin halusi ehdolle, mutta jäi demarien sisäisessä kilvassa Martti Ahtisaaren jalkoihin. Sipilä ei presidenttikilpaan halua, ei ainakaan vuoden 2018 vaaleissa. 2016 5. Se on hyvä alku ensi vuonna 100 vuotta täyttävän tasavallan pääministerisarjassa. Tulevaisuuskaan ei näytä auvoiselta. Poliittinen oppositio on ay-liikkeen tuella ryskyttänyt tulta syökseviä EIEIEI-iskuja. Potkijoita ja puukottajia on riittänyt, pääministeri itse tuskaili Helsingin Sanomien haastattelussa. 13.5. Ei kai niin sentään kävisi, että Stubb joutuisi rivikansanedustajaksi. Niin että ei ole pääministerin tuska vielä lopussa. Kesäkuun puolelle mennään? Säätöä uhkaa tulla hallituksen sisällekin, jos ko- koomuksen johtajakilpaan heittäytynyt sisäministeri Petteri Orpo kepittää, kuten oletetaan, valtiovarainministeri Alexander Stubbin. Vaihtaisivatko kokoomusherrat vain titteleitä? Kelpaisiko sisäministerin salkku Stubbille, vai haluaako hän siinä tapauksessa ulkomaankauppaministeriksi. Uusia työpaikkojakin pitäisi löytää ne 110 000. Työmarkkinoiden isot pomot pääsivät jonkinlaiseen yhteisymmärrykseen kilpailukykysopimuksesta, jota hallitus alun perin markkinoi välttämättömänä yhteiskuntasopimuksena. Ennen pitkää presidenttikauttaan Kekkonen ehti istua pääministerinä 1?826 päivää. Toimittajalta Sipilän 351 päivää Suomen tasavallan 44. Kekkosta pitempään hallituksia johtivat myös Paavo Lipponen ja Matti Vanhanen. Sorsaa lukuun ottamatta pääministeritilaston kärkinimet ovat pyrkineet presidentiksi. Hän junaili aikataulutkin varmuuden vuoksi niin, että keskusta asettaa ehdokkaansa jo kesäkuussa. Sipilä keskittyy maan hallituksen johtamiseen. Hän on tänään perjantaina istunut pääministerinä 351 päivää
Jos sopua rahoittajien kanssa ei löydy, Kreikan velkaohjelmasta ei voida maksaa seuraavaa lainaerää. Eurooppa Kreikan velkataakka keventynee Britannian EU-äänestys lisää paineita ratkaisuun Teksti: Pekka Pohjolainen Kreikan velkoja joudutaan järjestelemään uusiksi kesän koittaessa . jälleen kerran. Euroryhmä päätti alkuviikosta, että Kreikan velkakestävyydestä laaditaan arvio ja velkahelpotuksista yritetään löytää poliittinen yhteisymmärrys lähiviikkoina. Etlan tutkimusjohtaja Markku Kotilainen uskoo, että velkakestävyydestä syntyy myönteinen arvio. Jo nyt Kreikan tukilainojen keskimääräinen maksuaika on 32 vuotta ja velanhoitokustannukset lähes olemattomat. Kreikka sai ennen euroryhmän kokousta parlamentistaan läpi ison säästöpaketin, jolla leikataan korkeimpia eläkkeitä ja korotetaan sosiaalimaksuja ja veroja. Ja varmaan siellä virkakoneisto on saanut heidät vakuuttuneeksi, Kotilainen arvioi. Politiikan toimittajien lounaalla vieraillut EU:n komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen arvioi, että Brysselissä on keskusteltu viime aikoina enemmän Kreikan omien toimien vaikuttavuudesta kuin velkakysymyksestä. Kataisen mukaan yksi Kreikan talouden isoimmista ongelmista tällä hetkellä on, että Kreikan pankit eivät kykene luotottamaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä, mikä patoaa tervettä, normaalia talouskasvua. ??Kreikka on yritysvaltainen talous, ja työllisyyden ja sosiaalisen tilanteen parantamisen kannalta olisi aivan keskeistä, että pankit voisivat ryhtyä tekemään jälleen sitä, mitä niiden kuuluukin tehdä, eli luotottaa taloutta. Suomen eduskunnassa Kreikka saa edelleen aikaan ristivetoa. Kreikasta jälleen leimahtava kriisi voisi vahvistaa kohtalokkaasti brittien EU-vastaisuutta 23. kesäkuuta käytävän äänestyksen alla. Kreikan maksettavaksi erääntyy heinäkuussa 3,5 miljardin euron potti lainoja. Suuressa valiokunnassa osa oppositiosta on vastustanut hallituksen linjaa, jonka mukaan laina-aikojen pidennyksiin tai korkohuojennuksiin ei ole välitöntä tarvetta. Vasemmistoliitto haluaisi Kreikan velkoihin lisää helpotuksia maan talouskasvun helpottamiseksi. Kotilaisen mukaan paketin läpimeno oli odotettavissa, koska pääministeri Alexis Tsiprasin Syriza on ollut myötämielinen uudistuksille, ja puolueella on niukka enemmistö. 6 13.5.2016 ??Kyllä Tsipras on joutunut kääntämään kelkkansa. Tällöin maa ajautuisi maksukyvyttömään tilaan. Käytännössä kyse on Kreikan lainojen maksuaikojen pidennyksistä ja korkojen alentamisesta edelleen. Koska tarkoitus ei ole leikata Kreikan velkapääomaa, tehtävät ratkaisut kelvannevat myös tiukkaa linjaa vetävälle Saksalle. Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble sanoi jo olevansa luottavainen siihen, että Kreikkaan löytyy toukokuun kuluessa ratkaisu. Ratkaisun löytämiseen painetta luo myös Britannian lähestyvä kansanäänestys EUjäsenyydestä. Suurin oppositioryhmä SDP puolestaan vahtii haukkana vakuuksia, jotka puolueen entinen puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Jutta Urpilainen neuvotteli Kreikan kanssa viime vaalikaudella. Toistaiseksi on epäselvää, vaikuttaisivatko velkahelpotukset Suomen ja Kreikan kahdenväliseen vakuussopimukseen. Sopimuksen mukaan Suomi saa reilun 900 miljoonan euron arvoisista vakuuksista hyvityksiä, jos Kreikka rikkoo niitä koskevia lainasopimuksiaan.
2016 7. Angelos Tzortzinis/Lehtikuva/AFP On epäselvää, vaikuttaisivatko velkahelpotukset Suomen ja Kreikan kahdenväliseen vakuussopimukseen. 13.5
Ajassa Sanottua Monessa kylässä saatetaan orkesteria paljon kipeämmin kaivata sitä viimeistä kauppaa, joka lakkautettiin. Jo vanhat termit tekevät toisen vanhemmuudesta alisteisen, Tossavainen huomauttaa. Järjestö toivoo myös perustettavaksi viranomaistahoa, joka seuraisi huolto- ja tapaamissopimusten toteutumista.. Vaihtoehtojen edistäminen on meidän jokaisen asia. Anne Berner Twitterissä Tänään Maria Tolppanen tyrmäsi ministeri Lindströmin ajamia työvoimauudistuksia. Voiko sama puolue olla sekä hallituksessa että oppositiossa? Anna-Maja Henriksson Twitterissä Shutterstock On pohdittava, miten turvataan lapsen suhde molempiin vanhempiin ja muihin läheisiin. Lapsenhuoltolaki myllätään uusiksi Meri Alaranta-Saukko Yli 30 vuotta vanha laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta on pantu uudistusmyllyyn hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti. Tarvetta uudistukselle on, sillä voimassa olevat säädökset eivät kaikilta osin ole linjassa nykytodellisuuden kanssa. Yksinhuoltajien ja uusperheiden määrä on kasvanut, ja perherakenteet ovat monipuolistuneet. Oikeusministeriö on koonnut muistion nykyisen lain soveltamisessa esiin tulleista ongelmista ja uudistamistarpeista. Muun muassa isovanhempien tapaamisoikeus, etävanhemman vieraannuttaminen sekä vuoroasumiseen liittyvät epäkohdat on nostettu esiin. 8 13.5.2016 Parhaillaan menossa on lausuntokierros, jonka jälkeen ministeriö laatii asiasta selvityksen. Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan mie- lestä huomiota tulee kiinnittää huoltoriitoja ennaltaehkäisevän työn laatuun ja määrään. Hän huomauttaa, että YK:n lapsen oikeuksien komitea on muistuttanut Suomea liian heikoista perheneuvonnan resursseista. ??Valtio ja kunnat ovat sysänneet perheneuvonnan järjestöjen ja seurakuntien niskoille. Tai viimeistä bussivuoroa, joka ei enää kulje. Ulla Appelsin Ilta-Sanomissa 90 prosenttia Suomen liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä tieliikenteestä. Tälle on syytä tehdä jotain. Vanhempien välisen sopimuksen tulee Kurttilan mukaan olla edelleen pääsääntö, mutta ratkaisemattomiin ongelmiin pitäisi yhteiskunnan voida puuttua. ??On pohdittava, miten turvataan lapsen suhde molempiin vanhempiin ja muihin läheisiin. Isät lasten asialla -järjestö toivoo uuden lain olevan mahdollisimman yksiselitteinen ja jättävän niin vähän sijaa oikeudelliselle tulkinnalle kuin suinkin. Esimerkiksi lapsen etu pitäisi määritellä laissa tarkasti. ??Se ennaltaehkäisisi riitatilanteita, puheenjohtaja Pauli Tossavainen uskoo. Järjestön mielestä lain tulisi parantaa vanhempien yhdenvertaisuutta. ??Tapaamisoikeuden sijaan tulisi puhua luonapidosta, lähi- ja etävanhempien sijaan osavanhemmista
Sanottua Luterilaisten kirkkojen ääni on selkeä ja yhteinen: kristinusko ei anna perusteita suojautumiseen Euroopan tai oman maan rajoja sulkemalla. Lasten hyvästeleminen ennen pitkää työmatkaa on kamala hetki. Heistä kolme on valittu presidentiksi. Keskustan Seinäjoen puoluekokous asettanee kesäkuussa expääministeri Matti Vanhasen ehdolle vuoden 2018 vaaleihin. Määräaika meni umpeen keskiviikkona. Sitä ennen ehdokas on valmis viemään ulko- ja turvallisuuspolitiikan Säätytalolta kansalaiskeskusteluun, kunnantaloille ja auditorioihin. Vanhanen kaipaa syvällistä sisältökeskustelua, ei amerikkalaista tai filippiiniläistä populismia. Hän aistii, että juuri nyt keskustan kentällä ja laajemminkin on kova tarve puntaroida, miten Suomi selviää rakoilevassa maailmassa. Keskustassa pidetään itsestäänselvänä, että suuri puolue asettaa oman presidenttiehdokkaan. Kukaan muu ei ilmoittautunut kilpaan. Puoluehallituksen tekemä aikataulutus on herättänyt ylätasolla nurinanpoikasta. Ehdolla ovat olleet myös Johannes Virolainen, Paavo Väyrynen ja Esko Aho. Jari Laukkanen Päivähoidon supermaksuluokka hyllytettiin Meri Alaranta-Saukko Hallituksen esitys nostaa keskituloisten päi- vähoitomaksuja on herättänyt julkisuudessa kiivasta keskustelua. Hallitusohjelmassa mainittu supermaksuluokka keskituloisia selvästi enemmän ansaitseville on jäänyt pois nyt eduskunnassa olevasta hallituksen esityksestä. Suomenmaan saamien tietojen mukaan syynä oli huoli siitä, että rikkaat perheet ryhtyisivät maksujen kohotessa palkkaamaan lapsilleen yksityisiä hoitajia. Opetus- ja kulttuuriministeriöstä saadun tiedon mukaan kaikkein hyvätuloisimmat käyttävät kunnallista varhaiskasvatusta todella vähän. Säästöjen syntymiseksi progressiota olisi pitänyt nostaa todella jyrkästi. Tämä olisi ministeriön mukaan voinut johtaa siihen, että varakkaat järjestäisivät lastenhoidon muualla kuin kunnallisessa hoidossa. ??Lapsuudessa alkavaa eriytymiskehitystä ei pidetty yhteiskunnallisesti toivottavana, ministeriöstä kerrotaan. Ratkaisu on hyväksytty osaamisen ja koulutuksen ministeriryhmässä. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) mukaan esitystä valmisteltaessa kannustinloukkujen syntyminen pyrittiin minimoimaan. . Samalla keskustalaiset antavat vahvan tuen presidentti Sauli Niinistön johtamalle ulko- ja turvallisuuspolitiikalle. Vanhanen oli ehdolla myös 2006 vaaleissa. Tässä?on tehty perinpohjaisia laskelmia, hän vakuuttaa. 13.5. Keskustalaisista presidentiksi yltivät Lauri Kristian Relander, Kyösti Kallio ja Urho Kekkonen. Tai se, että työn takia ei pääse osallistumaan tärkeään koulu- tai harrastustapahtumaan. Kari Mäkinen kirkolliskokouspuheessaan Alexander Stubb blogissaan Ajassa Kokoomuksen puheenjohtajakisan paradoksi on se, että Lepomäki tuskin kisaa voittaa, mutta Lepomäen linjalla pitäisi mennä eteenpäin. Jan Vapavuori Helsingin Sanomissa Jari Laukkanen Turvallisuuspolitiikka kansalaiskeskusteluun! Pentti Manninen Keskustalla ja sen edeltäjällä Maalaisliitolla on ollut vuodesta 1925 lähtien seitsemän presidenttiehdokasta. 2016 9. Jotkut puolueaktivistit olisivat lykänneet ehdokasvalinnan ensi vuodelle. Varsinainen presidenttikampanja alkaa syksyllä 2017
Aluelautakunta on sopivan pieni. Siellä on helpompi nostaa esille kylille tärkeitä asioita, hän pohtii. Aluelautakunnat toimivat myös viestinviejinä kaupungin virkamiesten suuntaan. Jokaiselle tuttuun ihmiseen on helpompi ottaa yhteyttä kuin etäiseen virkamieheen tai valtuutettuun. Mäntymäki korostaa, että asukasdemokratian säilyminen hallintouudistusten tuoksinassa edellyttää asian tiedostamista ja aktiivisia toimia. ??Omalla painollaan se ei mene. Shutterstock. Valinta ei tapahdu poliittisin perustein. Se on kaupungivaltuutettu Tuula Mäntymäen (kesk.) mielestä hyvä asia, sillä mukaan on tullut henkilöitä, jotka eivät ole politiikassa mukana. ??Se tietyllä tavalla laajentaa demokratiaa. Malli on Mäntymäen mielestä lisännyt merkittävästi asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia, innostustakin. ??On syntynyt uusia luovia ratkaisuja. Isoissa organisaatioissa ihmisten ideat eivät aina tule yleiseen tietoon. Näin näkee Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja Matti Apunen kolumnissaan Helsingin Sanomissa. Apusen mukaan kokoomus halusi Jyrki Kataisen tilalle jotain rohkeampaa ja vauhdikkaampaa . Hän on uskaltanut tarttua jopa VR:n henkilöliikenteen tuhatvuotiseen valtakuntaan. Apusen mukaan Bernerillä on missio. ??Mikä on missio niillä kokoomuspiirien satraapeilla, jotka nyt jakavat tukeaan kuka kullekin puheenjohtajaehdokkaalle? Asukasdemokratian säilyminen vaatii aktiivisia toimia. Maria Seppälä Aluelautakuntamalli on lisännyt asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia, Tuula Mäntymäki sanoo. Aluelautakunnat vahvistavat demokratiaa Meri Alaranta-Saukko MaaliskuuSSA julkistetun tutkimuksen mukaan suomalaiset kokevat kuntademokratian etääntyneen kauas tavallisten ihmisten arjesta. Jo pienissä kunnissa päätöksenteko koetaan etäiseksi. ja sai mitä tilasi. ??Nyt se haluaisi Alex Stubbin tilalle jotain perinteisempää ja hitaampaa. Mallia hän soisi katsottavan liikenneministeri Anne Berneriltä (kesk.), joka vaikuttaisi ymmärtävän internet-talouden kaikenmuuttavan luonteen. ??Berner taistelee monopoleja ja kilpailurajoituksia vastaan. Mersuja päiväkodin parkkipaikalla Pekka Pohjolainen Kokoomus hakee pelastajaa, kun se tosiasi- assa kaipaisi päämäärää. Isoissa liitoskunnissa luottamus poliittiseen päätöksentekoon on vieläkin huonommassa jamassa. Kuntaliitosten ja aluehallintouudistuksen myötä yhteiset asiat uhkaavat karata kuntalaisista entistä loitommalle. Rovaniemellä kuntademokratiaa on pyritty viemään lähemmäksi kansalaisia jo yli 20 vuoden ajan. Pinta-alaltaan Euroopan suurimmassa kaupungissa on kuusi aluelautakuntaa, joille on siirretty päätösvaltaa eri hallinnonaloilta. 10 13.5.2016 Perusturvalautakunnalta on siirretty terveysneuvonta ja kotipalvelut, koulutuslautakunnalta perusopetus ja varhaiskasvatuspalvelut sekä vapaa-ajan lautakunnalta kirjasto-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut. Aluelautakunnilla on omat budjettinsa, joista ne päättävät ja joiden rajoissa toimivat. Kylät valitsevat aluelautakuntaan oman edustajansa. Vuo- den parin päästä se kaipaa seuraavaa sävytystä. Apusen mukaan Stubbilla on johdettavanaan ?päiväkoti, jonne lapset ajavat omilla Mersuillaan?. EVA:n johtaja sanoo kaipaavansa kokoomukselta muun muassa vahvempaa markkinoiden tajua
Julistuksen tarkoitus oli luoda rauhaa ja yhtenäisyyttä toisen maailmansodan runtelemaan Eurooppaan. Lähes 70 vuodessa EU on kasvanut kuuden valtion hiili- ja teräsyhteisöstä 28 jäsenmaan poliittiseksi unioniksi ja 500 miljoonan ihmisen talousalueeksi. vietettiin Eurooppa-päivää, joka juontaa juurensa Schumanin julistukseen. Tätä en halua, sillä se johtaisi yhteiseen velkaunioniin. Eurooppa kohtaa haasteita myös maailmalta. USA:n presidentinvaalit luovat painetta käynnissä oleviin vapaakauppaneuvotteluihin. Täällä Bryssel Schumanin julistuksesta Brexitiin Toukokuun 9. Meillä on vahva maanosa, joka perustuu ajatuksille demokratiasta, sananvapaudesta, ihmisoikeuksista ja rauhasta. Tulevat kuukaudet ovat EU:n tulevaisuuden kannalta merkityksellisiä. EU:n historia on ollut jatkuvaa yhdentymistä, mutta nyt EU näyttäisi olevan tienristeyksessä. EU:n komission, neuvoston, parlamentin sekä EKP:n ja euroryhmän presidentit ovat julkaisseet niin sanotun viiden presidentin raportin, jolla pyritään luomaan yhä syvempää taloudellista ja poliittista yhteistyötä. Samaan aikaan EU-kriittisyys nousee jäsenmaissa. Syyrian ja Irakin sodista noussut pakolaiskriisi pysyy EU:n haasteena vielä vuosia. Vaikeasta tilanteesta huolimatta on muistettava, että Eurooppa-päivä on juhlapäivä. Miltä asiakirja näyttää, Helsingin yliopiston tutkijatohtori Anna Elomäki? Tasa-arvo-ohjelma oli sukupuolten tasa-arvon unohtamisesta ja naisia kurittavasta leikkauspolitiikasta kritisoidulle hallitukselle näytön paikka. Olemme nähneet, kuinka Kreikan talousvaikeudet katkaisivat aasin selän tempaisten koko euroalueen talouden syöksykierteeseen. Taloudellisen yhteistyön tiivistäminen varmistaisi sen, että myös jatkossa yhden jäsenmaan talousvaikeudet vaikuttaisivat muihin jäsenvaltioihin. Talouspolitiikan sukupuolivaikutukset vaietaan. Lähisuhdeväkivallasta kärsivien turvakoteihin annetaan kuitenkin vuosittain kaksi miljoonaa euroa lisää rahaa, mikä on ministeriöltä iso satsaus. Toimet naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseksi liittyvät Istanbulin sopimuksen toimeenpanoon. Se latistaa tai ohittaa tasa-arvopolitiikan vakiintuneita linjauksia, eikä se tunnista monia tasa-arvo-ongelmia. Työelämää käsitellään pintapuolisesti, hoivavastuun jakaminen lakaistaan maton alle, ja tasa-arvotyön organisaation ja resurssien parantamisesta ei puhuta. EU voi saada kylkeensä pahan repeämän, kun Iso-Britannia äänestää kesäkuussa EUjäsenyytensä jatkosta, Brexitistä. Haluan kyseenalaistaa viiden presidentin ehdotuksen merkittävästä taloudellisesta yhteisvastuusta euromaiden välille. EU ei ole siihen valmis. On hienoa, että turvakoteihin investoidaan, mutta kansainväliset sopimukset velvoittavat tähän jo muutenkin. Ohjelma olisikin kaivannut enemmän uusia avauksia. Budjetin sukupuolivaikutusten arviointi on kuitenkin yksi. 13.5. On mielenkiintoista nähdä, miten Ison-Britannian päättäjät kantavat vastuun demokratiasta, kun päätös Brexitin kohtalosta ratkeaa. Hannu Takkula europarlamentaarikko Maria Seppälä Suoraan kysyen Hallituksen tasa-arvo-ohjelma ei tyydytä tutkijaa Juhani Ojalehto Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi viime viikol- la odotetun tasa-arvopaperinsa. Valitettavasti ohjelma vahvistaa kuvaa tasa-arvosta piittaamattomasta hallituksesta. Ohjelma tarjoaa vähemmän kuin edeltäjänsä. 2016 11. Kiinan heikkenevä kysyntä heikentää EU:n taloutta. Kauppasota Venäjän kanssa on ajanut EU:n ja Suomen maatalouden kriisiin
Uutiskuva 12 13.5.2016
2016 13. Maanantaina Savonlinnassa 5?500 henkeä osoitti mieltään opettajankoulutuksen säilyttämisen puolesta. Mukana marssivat myös nuorkeskustalaiset aktiivit Juho Kekäläinen, Linda Brandt, Hilkka Kemppi ja Janne Komi. Torilla nähtiin myös kaupungin oma kansanedustaja Hanna Kosonen (kesk.). Kososen mukaan yliopisto teki ratkaisunsa todella kapea-alaisesti. ??Pääministerin tilaama selvitys on ensimmäinen, jolla saadaan todellista tietoa päätöksen vaikutuksista. 13.5. Sofia Tuisku Vielä on toivoa Henna Lammi Savonlinnassa heräsi alkuviikosta pieni toivonkipinä opettajankoulutuksen säilymisen puolesta. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ilmoitti selvityttävänsä OKL:n lakkauttamisen kokonaistaloudelliset kustannukset. Työn tekee Pellervon taloustutkimus, ja se valmistuu ensi viikolla. Itä-Suomen yliopisto ilmoitti viime kuussa siirtävänsä opettajankoulutuksen kokonaisuudessaan Joensuun kampukselle. Etelä-Savon sydämessä on havahduttu taistelemaan koulutuksen puolesta
Kimmo Brandt, Mikko Eronen, Shutterstock Ukko vaihtoon, jos politiikassa ei tule tuloksia. 14 13.5.2016
Hän on sanonut, että ukko vaihtoon, jos politiikassa ei tule tuloksia. Mieli muuttui lukuisien pyyntöjen myötä. Kokoomuksessa on nyt menossa asemiin ajo. Joko puolue, jonka Elisabet Rehnistä tuli melkein tasavallan presidentti vuonna 1994, rohkenisi valita naisen puheenjohtajakseen? RKP:lla on vuodesta 1906 lähtien ollut 14 puheenjohtajaa, kaikki miehiä. Siitä tulee todellinen, kun sisäministeri Petteri Orpo ilmoittautui puoluejohtaja Stubbin haastajaksi. Sillä heltisi yhdeksän kansanedustajaa. Vuosi sitten RKP:n putosi oppositioon 36 vuotta kestäneen hallituskauden jälkeen. Neljä vuotta puoluetta johtanut ja ministeriyttäkin viime kaudella maistellut Carl Haglund kyllästyi maaliskuussa opposition penkkiin. Kokoomuksen Alexander Stubb, valtiovarainministeri, taistelee asemastaan täysin palkein. Pääministeri Juha Sipilän asema keskus- tan johdossa on vakaa. Jaossa ovat puheenjohtajan, kolmen varapuheenjohtajan ja puoluesihteerin tuolit. Suurimman mediahuomion saa kokoomuksen taistelu. Uskaltaako puolue valita vain 29-vuotiaan kansanedustajan Li Anderssonin puheenjohtajakseen? Puolue järjestää jäsenäänestyksen, jossa Andersson ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja, puolueen varapuheenjohtaja AinoKaisa Pekonen punnitaan. Keskustan sääntömääräinen puoluekokous on 2020. Hän ilmoitti luopuvansa puheenjohtajuudesta. Anna-Maja Henriksson hävisi puheenjohtajakilvan Haglundille vuonna 2012. Nyt eduskuntaryhmää johtava ex-oikeusministeri yrittää uudelleen RKP:n miesten mainetta puheenjohtajakilvassa vaalii ensimmäisen kauden kansanedustaja, arkkitehti Anders Adlercreutz. Kolmas ehdokas on nuorisojärjestön puheenjohtaja Ida Schauman. Ensi vuonna vihreiden Ville Niinistö on istunut sääntöjen sallimat kuusi vuotta puoluejohtajana. Vaalikausi päättyy 2019. Entä vasemmistoliitolle 29-vuotias? Kesäkuu tuo kierrätyksen neljän eduskuntapuolueen johtopaikoille. Näkyvimpiä lähtijöitä ovat keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen sekä varapuheenjohtajat Annika Saarikko ja Anu Vehviläinen. Vasemmistoliiton nokkamies Paavo Arhinmäki ja RKP:n Carl Haglund menevät myös vaihtoon. Kolmas ehdokas on kansanedustaja Jari Myllykoski. Tienneekö vielä Soinikaan, vaihtuuko tuolloin puheenjohtaja. Soini on pohjustellut vallansiirtoa pyörittelemällä neljää nimeä: puhemies Maria Lohela, puolustusministeri Jussi Niinistö, puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho. Populistipuolueen puheenjohtajan räväkkyyttä taitaa eniten olla Slunga-Poutsalolla. Pentti Manninen 13.5. Viime vuoden vaaleissa pro- senttiosuus oli 4,9. Se on kokoomuksen sisällä todella merkittävä liputus. Jos Stubb kaatuu Lappeenrannan kokouksessa, hän jää sotien jälkeisessä kokoomushistoriassa poikkeuksellisen lyhytaikaiseksi puheenjohtajaksi Pertti Salolaisen ja Ville Itälän tapaan. Vasemmistoliitolla on erityinen puheenjohtajakysymys Oulun kokouksessa. Esimerkiksi vanhat konkarit Ilkka Kanerva ja Ben Zyskowicz eivät heti paljastaneet, kenen joukoissa seisovat. Sen sijaan puheenjohtajakilvasta kieltäytynyt ex-ministeri Jan Vapaavuori ilmoittautui blogissaan Orpon leiriin. Sipilä on silloin johtanut keskustaa kahdeksan vuotta. Seinäjoen puoluekokouksessa kesäkuussa keskustan johtajistoon pyrkii, Sipilä mukaan lukien, tusina innokasta. Uutisanalyysi Puoluejohtajat kiertoon Kelpaako RKP:lle nainen. Kansanedustaja Elina Lepomäki tuskin pystyisi horjuttamaan vuodesta 2008 ministerinä ja vajaan vuoden pääministerinäkin toiminutta Stubbia. Orpo on kokoomuksen järjestökoneiston läpi käynyt entinen apulaispuoluesihteeri, joka on istunut eduskunnassa vuodesta 2007. Myös demareilla ja kristillisdemokraateilla on puoluekokous vuoden kuluttua. Ulkoministeri Timo Soinilla täyttyy silloin 20 vuotta perussuomalaisten johdossa. Puolueen kannatus on romahtanut alkuvuosien 24 edustajasta alle puoleen. Hän kielteli pitkään, ettei haasta Stubbia. Vuoden 1907 eduskuntavaaleissa RKP sai äänistä 12,6 prosenttia. Puolueeseen on liittynyt satamäärin uusia jäseniä voidakseen osallistua jäsenäänestykseen. Anderssonin valinnalla vasemmistoliitto voisi tähdätä kovassa nousussa olevien vihreiden kannatuksen patoamiseen. 2016 15. Toisaalta uuden puheenjohtajan pitäisi vedota myös vasemmistoliiton perinteiseen äijäporukkaan, jotta se ei passivoidu eikä vaihda puoluetta. Neljän vaalipiirin puolue, 110-vuoti- as Ruotsalainen kansanpuolue, on sekin poikkeuksellisen kysymyksen edessä
Esimerkiksi joskus presidentinvaalien yhteydessä on ollut merkkejä siitä, mutta viime aikoina sellaista ei ole mielestäni näkynyt. Vaikka professori ei opposition kritiik- kiä poikkeuksellisen ankarana pidäkään, hän ymmärtää Sipilän turhautumisen. Isotalus muistuttaa, että Sipilä on parhaillaan ensimmäistä kertaa pääministerinä ja hallituksessa ylipäätään. Keskustajohtajan tausta on yritysmaailmassa, jossa ei ole tapana puhua yh-. Ilmiöt Shutterstock Tutkijat: Kielenkäyttö kovaa, muttei poikkeuksellista Kansainvälisten vertailujen mukaan poliittinen debatti on Suomessa edelleen varsin maltillista Teksti: Annukka Kaarela ?Hallitusohjelma on törkeä petos.. ?Hallitus vihaa paitsi pienipalkkaisia naisia, myös heidän lapsiaan.? Opposition suusta on viimeisen vuoden aikana kuultu kovia sanoja. Pääministeri Juha Sipilä moitti keskustan puoluevaltuuston kokouksessa huhtikuun lopussa, että Suomen poliittinen keskustelukulttuuri on menossa kovaa vauhtia pois keskustan viime vaalikaudella viitoittamalta tieltä. Keskustalla oli Sipilän mukaan periaate, ettei se käynyt kiinni henkilöihin eikä henkilökohtaisuuksiin. Nykyinen oppositio on hänen mielestään valinnut toisen tien. 16 13.5.2016 Puheviestinnän professori Pekka Isota- lus pitää opposition kommentteja kärjekkäinä, mutta mitenkään täysin poikkeuksellisiksi hän ei niitä luonnehdi. ??Aina on ollut niin, että oppositio enemmän tai vähemmän hyökkää hallituksen kimppuun ja kritisoi sen toimenpiteitä. Isotalus ei ole huomannut ainakaan julkisuudessa merkkejä sellaisesta, mutta pitää mahdollisena, että Sipi- lä on joutunut loanheiton kohteeksi yksityisesti. ??Ymmärtäisin loanheiton sellaisena, että levitetään valheita ja käydään henkilökohtaisuuksiin. ?Sipilän hallitus on totaalinen moraalisen vastuun floppi?. Siitähän tässäkin on nyt periaatteessa kysymys, Isotalus arvioi. ??Mielestäni tämä on vahvasti sanoitettua, mutta kuitenkin asiallista poliittista keskustelua. Sipilä on puhunut amerikkalaistyylisen loanheiton rantautumisesta Suomeen
Ay-väki on moittinut pääministeriä esimerkiksi kokemattomuudesta ja naiiviudesta. Eduskunnassa tämän vaalikauden hurjimmat puheet on Jokisipilän mielestä kuultu ministeriaitiosta, kun ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka (kok.) syytti Timo Harakkaa (sd.) valehtelusta. ??Hänellä on ollut kovimmat termit käytössä, kun puhutaan täysistuntokeskusteluista. 13.5. Esimerkiksi Anneli Jäätteenmäki oli hänen mielestään varsin sanavalmis oppositiojohtaja. Kansainvälisten vertailujen valossa poliittinen debatti on Suomessa edelleen varsin maltillista. 2016 17. Hänen mukaansa viestintätoimistoille on Suomessa alkanut kertyä yhä enemmän ja enemmän valtaa. ??Mielestäni jonkinlainen vastareaktio niiden toimintaan on ollut jo odotettavissa. Isotaluksen mielestä viestintätoimistot voivat kyllä auttaa organisaatioita viestinnässä, mutta yhteydenottojen maan johtoportaaseen pitäisi lähteä organisaatiolta itseltään eikä viestintäkonsultilta. Professori hämmästelee sitä, että Sipilän mukaan tapaamispyyntöjä viestintätoimistojen kautta lähettävät valtion virkamiehet. ??Siihen liittyy myös kysymys, kuinka paljon valtion organisaatiot käyttävät viestintätoimistoja. Keskustajohtajan tausta on yritysmaailmassa, jossa ei ole tapana puhua yhtä voimakkain sanankääntein kuin politiikassa. tä voimakkain sanankääntein kuin politiikassa. ??Aivan varmasti politiikassa nahka kovettuu vuosien varrella. Isotalus näkee, että Sipilän hallitus on tehnyt tai ainakin suunnitellut erittäin suuria päätöksiä, jotka kohdistuvat moniin suomalaisiin. Vaikka poliitikot väittelevät välillä tiukastikin, keskustelu pysyy suurimmaksi osaksi hyvän maun rajoissa. Tutkimukset osoittavat myös, että poliitikot yleensä pitävät poliittisesta väittelystä. Hän muistuttaa, että Sipilän edeltäjän Alexander Stubbin (kok.) hallitusta haukuttiin vaalikauden lopussa peräti historian huonoimmaksi. ??Mielestäni ihan sellaisiin sävyihin ei ole nyt menty, vaikka toki Sipilänkin hallitus on saanut osakseen kovaa kritiikkiä. Stubb joutui pääministerinä kuulemaan myös muun muassa ulkonäköönsä kohdistuvaa arvostelua. Toimet ovat saaneet osakseen runsaasti arvostelua myös eduskunnan ulkopuolelta, esimerkiksi yliopistomaailmasta. ??Reaktio hallituksen suunnitelmiin on ollut aika voimakas yhteiskunnassa kaiken kaikkiaan, professori tiivistää. Myöskään Eduskuntatutkimuksen kes- Isotalus ja Jokisipilä ovat yhtä mieltä sii- tä, ettei Sipilä oppositiossa ollessaan ollut yhtä kova suustaan kuin nykyiset suurimpien oppositiopuolueiden puheenjohtajat. ??Hän ei ollut missään nimessä mikään rakkikoirien ykkösnimi. Myös tiedotusvälineet voisivat järjestää väittelytilaisuuksia useammin myös vaalien välillä. Isotalus arvioi, että ainakin mediassa on tervehditty ilolla nykyistä ärhäkkää ja aktiivista oppositiota. Isotalus toivoisikin politiikkaan enemmän järjestettyjä väittelytilaisuuksia. Viime vaalikaudella eduskunnassa testattu opposition pääedustajien ja pääministerin välinen kyselytilaisuus oli hänen mielestään mielenkiintoinen kokeilu. Sipilä on sellaiselta säästynyt. Jokisipilän mielestä kovimmat sanat Sipilän persoonaa kohtaan on esitetty opposition sijaan palkansaajajärjestöjen suunnasta. Osaa kotisohvilla istuvista politiikan seuraajista mekastus ja riitely todennäköisesti ärsyttävät. ??Heitä on aivan varmasti erityisesti hallituksen kannattajien joukossa. e Shutt rstock kuksen johtaja Markku Jokisipilä ei ole havainnut, että poliittinen keskustelu olisi viime aikoina ryöpsähtänyt asiattomuuksiin. Luulen, että keskustan eduskuntaryhmästä löytyi siihen tehtävään paremmin soveltuvaa väkeä, Jokisipilä naurahtaa. Isotalus arvioi, että Sipilän valitsema asiallinen linja vaikutti myönteisesti hänen imagoonsa ja eduskuntavaalien kampanjointiin ylipäänsä. ??Hän esiintyi ennen vaaleja ja kampanjoinnin aikana hyvin sopuisasti ja yhteistyöhaluisesti, mikä varmaan puhutteli monia äänestäjiä. Historian valossa keskusta ei ole Isotaluksen mukaan ollut oppositiokomennuksinaan sen säyseämpi kuin muutkaan puolueet. ?Viestintätoimistoilla yhä enemmän valtaa? Pääministeri Juha Sipilä kertoi keskustan puo- luevaltuuston kokouksessa Jyväskylässä kieltäneensä sellaiset tapaamiset, jotka tulevat viestintätoimistojen kautta. Tampereen yliopiston puheviestinnän professori Pekka Isotalus pitää linjausta tervetulleena
tunneissa tai kilometreissä. ??Koulua pitäisi pystyä käymään kotoa käsin, tulkitsee Kauppinen, mutta muistuttaa saman tien, että ammattikoululaisten osalta tämä ei toteudu nykyisinkään. Samaa keskustelua käydään parhaillaan useilla paikkakunnilla. Esimerkiksi Oulussa tekeillä oleva kouluverkkosuunnitelma on ollut kuuma puheenaihe niin valtuustossa, asukasilloissa kuin mielipidepalstoillakin. Koulu on uusi ja rahoitettu sellaisella mallilla, että sen tilojen muuttaminen perusopetuksen tiloiksi lisäisi kustannuksia. Valtakunnallista ohjausta voisi tapahtua rahoitusjärjestelmän avulla, mutta viime hallituskaudel- 18 13.5.2016 la tekeillä ollut uudistus kaatui, ja tilanne on nyt täysin auki. Viimeiset kokonaan uudet lukiot perustettiin 1980-luvulla ??Jo 90-luvulla isommat kaupungit alkoivat keskittää omia lukioitaan isompiin yksikköihin, sanoo Opetushallituksen yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen yksikön johtaja Jorma Kauppinen. Hän huomauttaa, että kunnat voivat nykyään itse päättää, miten ne lukioidensa kanssa toimivat. Uudesta mallista ei ole vielä mitään tietoa. Lukioiden määrä on hieman vähentynyt, mutta varsinaisesta lakkautusbuumista ei voi puhua. ??Talousvaikeuksissa painivat kunnat tietysti nyt miettivät näitäkin, arvelee Kauppinen. Hänen mukaansa poliittisten päättäjien linjaus on ollut, että lukioverkko pitää säilyttää sellaisena, että missään päin maata ei matka lähimpään lukioon muodostu liian pitkäksi. Työryhmä suosittelee tiivistyvää lukiomallia:. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että pienimmät koululaiset tarvitsevat lähikoulun, yläkoululaiset aluekoulun, ja lukioverkkoa voidaan tiivistää. Kukaan ei tosin ole määritellyt ?liian pitkää. Ilmiöt Keskustakampus vai lähilukio? Lukioverkkoa laajennettiin vuosikymmenien ajan, nyt päivän sana on tiivistäminen Teksti: Pirkko Wilén Äskettäin OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen sai aikaan kohun, kun hän julisti, että lukiot olisi koottava suuriksi kampuksiksi. Lähilukioiden kannattajat kautta maan älähtivät. Suomen lukioverkko on rakentunut pik- kuhiljaa vuosikymmenien aikana. Näin kaupunginvaltuustokin linjasi. Mutta sitten näkemykset erkaantuvat. Äänekkäintä vastustusta aiheutti virkamiesten valmistelema malli, jossa lakkautettavien listalla olivat entisten Haukiputaan, Oulunsalon ja Kiimingin kuntakeskusten lukiot. Tuoreimman selvityksen mukaan Haukiputaalla lukio säilyisi sittenkin
Maria Seppälä Pieniä lukioita edelleen paljon Lukiokoulutusta tarjoavat oppilaitokset Oppilaitoksen koon mukaan vuonna 2013 28 868 28 473 ? ? ? Sirpa Tikkala opettaa ekaluokkalaisia Jäälin koululla. He saavat yksilöllisempää opetusta ja opettajan työ helpottuu, sanoo Tikkala. Asioita pitäisi koko ajan ajatella uudella tavalla. ??Kuopiossa on yhdistetty musiikin, ilmaisun ja taiteen lukiot. Pitäisi päästä puhumaan myös pedagogisesta puolesta ja uusista toimintavoista. ??Nyt on lähdetty siitä, että lukioverkkoa tiivistämällä vapautuu tiloja peruskoulun käyttöön, mutta on kyseenalaista, onko se taloudellisin ratkaisu. Kiimingissä tarvitaan tilaa yli 600 peruskoululaiselle. Työtoveri houkutteli hänet politiikkaan. 24 627 Vuosi sitten valmistuneen tilaston mukaan vuonna 2013 Suomessa toimi kaikkiaan 420 lukiokoulutusta tarjoavaa oppilaitosta, joissa oli yhteensä 105 854 opiskelijaa. Vuodesta 2010 lukiokoulutusta tarjoavien oppilaitosten verkosto oli harventunut etenkin 100?299 ja 300?499 opiskelijan oppilaitosten osalta. Opiskelijamäärien hiipuessa pienten, alle 50 oppilaan oppilaitosten määrä on kasvanut. Lapissa pieniä alle 50 oppilaan lukioita toimi seitsemän. 2016 19. Lähiopetuksen rinnalla osassa kursseja voitaisiin hyödyntää etäopetusta ja entistä enemmän opettajien osaamista yli koulurajojen. Hänellä on yli kymmenen vuoden kokemus siitä, että kaksi luokkaa on yhdistetty ja opettajat jakavat opetuksen keskenään. Kun väliseinä luokkien väliltä avattiin, ei paluuta entiseen enää ollut. ??Oppilaat voidaan eri aineissa jakaa ryhmiin erilaisilla perusteilla. Ei siinä auta, että 250 lukiolaista siirrettäisiin keskustaan. Keskustan kunnallisjärjestö on todennut, että lukioverkkoa voidaan tiivistää ja kouluja yhdistää ?siellä, missä kouluja on tiheässä, ja kulkeminen kouluun julkisilla kulkuvälineillä on mahdollista kohtuullisessa ajassa?. ??Tiukkoinakin aikoina on syytä ensisijaisesti ajatella opiskelijoiden ja kuntalais- ten etua, inhimillisyyttä ja alueiden elinvoimaisuutta, kannanotossa linjataan. Kaupunginvaltuuston on tarkoitus päättää koko kouluverkkosuunnitelmasta kesäkuun kokouksessa. Sirpa Tikkala toivoo, että lopullisessa päätöksessä asiaa katsotaan laajasti. ??Varsinkaan lukioikäisten opetuksessa ei tarvitse rajoittua vanhoihin kaavoihin. Vain yhdessä ruotsinkielisessä lukiossa oli alle 50 opiskelijaa. ? Vuonna 2013 lukiokoulutusta tarjoavissa oppilaitoksissa opiskeli keskimäärin 252 opiskelijaa. ? Vuodesta 2010 oppilaitosten opiskelijamäärän mukaan määritelty keskikoko on kasvanut eniten Kanta-Hämeessä. Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen viisi lukiota lakkautettaisiin, ja 10 vuodessa säästöjä kertyisi käyttömenoissa jopa 200 miljoonaa. 155 15 844 94 34 42 1 182 alle 50 18 50-99 Oppilaitoksia Homekouluista on päästävä eroon, ja kaupungin täytyy pitää silmällä kiinteistökulujaan, sen Sirpa Tikkala ymmärtää hyvin. 100-299 300-499 500-699 yli 700 Opiskelijoita Jari Laukkanen Pääkaupunkiseudulla on neljä yli tuhannen oppilaan lukiota. Tikkurilan lukio on niistä yksi. Koulua pitäisi pystyä käymään kotoa käsin. Keskustan Oulun kunnallisjärjestöä vuo- denvaihteesta alkaen johtanut Sirpa Tikkala nostaa heti esiin järeimmän aseensa: ??Opetushallituksen selvityksen mukaan 200?299 oppilaan lukiot ovat kustannustehokkaimpia, hän sanoo. Oulunsalon ja Kiimingin lukiot kuuluvat juuri tuohon sarjaan. Alueilla pidetyissä yleisötilaisuuksissa virkamiesten suunnitelmia vastustettiin. Myös keskikaupungin kouluverkkoillassa kyseltiin, kuinka paljon linja-autoja tarvittaisiin kuljettamaan kaikki lukiolaiset keskustan mammuttilukioihin. Tilaisuuksissa kyseltiin myös, miten lukion lakkauttaminen vaikuttaisi entisten kuntakeskusten kehitykseen: alkaisivatko perheet hakeutua koulujen perässä kohti keskikaupunkia? 77 6 860 ??Mutta ei kouluverkkosuunnitelmaa voi rakentaa pelkästään kiinteistöjen näkökulmasta. Olisiko se Oulussakin mahdollista ja järkevää, hän kysyy. 13.5
Ydinaseita kuitenkin käytettäisiin vasta sitten, jos maata uhattaisiin ydinaseilla. 20 13.5.2016. Vielä ei tiedetä, kuka kisat avaa Brasilian presidentin roolissa. Voitonpäivän pullistelut. Venäläiset sotilaat osallistuivat Moskovassa mahtipontiseen Voitonpäivän paraatiin, jota vietetään toisen maailmansodan päättymisen kunniaksi. Paraatia tervehtinyt presidentti Vladimir Putin vakuutteli Venäjän olevan sitoutunut kansainväliseen yhteistyöhön terrorismin vastaisessa taistelussa. Meidän on voitettava tämä paha, hän sanoi. Pohjoiskorealaista iloa. Tanssijat panivat jalalla koreasti Pjongjangissa Pohjois-Koreassa nelipäiväisen puoluekokouksen päätteeksi. . Kokouksessa päätettiin, että maa kehittää ydinaseita ja taloutta tasatahtia. Muutama kuukausi ennen kisoja maan poliittinen tilanne on kuitenkin sekasorron vallassa. Maailman kuvat Koonnut: Samuli Vänttilä Vieras Virosta. Suomen ja Viron pääministerit Juha Sipilä ja Taavi Rõivas sopivat, että maat jakavat aiempaa tiiviimmin tietoa keskenään Itämeren turvallisuustilanteesta. Helsingissä tiistaina vieraillut Rõivas arvioi Venäjän provokaation Itämerellä muuttuneen yhä julkeammaksi. Vierailullaan hän tapasi myös presidentti Sauli Niinistön. urheilujuhlan odotusta. Brasilialainen purjehtija Felipe Rondina kantoi ylpeänä olympiasoihtua sen saavuttua tulevien kisojen isäntämaahan. Kesäolympialaiset järjestetään Brasilian Rio de Janeirossa elokuun alussa
Aina- kin kymmenentuhatta kanadalaistukijaa odottaa malttamattomana omaa syyrialaispakolaistaan. Yksityisiä pakolaisten sponsoreita ilmoittautui enemmän kuin hallinto ehti prosessoida . Tällainen prosessi kulkee kuin juna, vastaanottajan kannalta hallitusti ja omien toiveiden mukaisesti. Olennainen ero kanadalaisten ja suomalaisten prosesseissa on se, miten yksityiset tahot on otettu mukaan pakolaisten vastaanottamiseen. Kanadaan nyt otetuista 26?000 syyrialaispakolaisesta noin 40 prosenttia on joko kokonaan tai puolittain yksittäisten tahojen vastuulla vuoden ajan saapumisestaan maahan. Yksittäisiä pakolaisten tukijoita ovat muun muassa uskonnolliset ja muut yhdistykset tai viiden kansalaisen ryhmät. Kanadan kansa vastasi Syyrian pakolaisten hätään tavalla, joka yllätti viranomaiset. Määrä ei kalpene suhteessa kanadalaisiin, mutta Suomi tekee omaa työtään ilman salamavaloja. Kanada on ollut pakolaistalven ja -kevään mainevoittaja Libanonissa, kun puolestaan aitoja pystyttävä Eurooppa on ollut selkeä häviäjä. Esimerkiksi Lähi-idässä sukulaissiteet ovat paljon tiiviimmät kuin länsimaissa keskimäärin. voittajaksi selvinnyt liberaalipuolue lupasi ottaa vastaan suurimman ryhmän syyrialaisia. Kanadan pakolaisoperaatio muistuttaa prosessina Suomen kiintiöpakolaisten valintaa. Sukua ei haluta hylätä muuttamalla kauas pois. Myös Suomi on ottanut syyrialaisia kiintiöpako- laisia Libanonista. 2016 21. alle neljässä kuukaudessa Kanadaan oli lennätetty 26?000 syyrialaispakolaista. Uusi pääministeri Justin Trudeau oli vastassa maahansa saapuneita syyrialaisia. Pakolaisten valinta- ja siirto-operaatio oli tehokkaasti organisoitu ja näyttävä . Koko Kanada tuntui toivottavan pakolaiset tervetulleeksi karismaattisen pääministerinsä johdolla. Myös Suomi on perinteisesti priorisoinut haavoittuvimmassa asemassa olevia. Vastaanottava valtio määrittelee tulijoiden määrän ja painopisteet, YK:n pakolaisorganisaatio UNHCR ehdottaa valittavia henkilöitä, ja vastaanottava valtio tekee haastattelut ja tarvittavat päätökset. Kanada priorisoi muun muassa naisten johtamia perheitä, seksuaalivähemmistöjä ja sairaita. tai minkä tahansa kaukaisen maan . Kaksoiskansalaisuus on monen libanonilaisen toiveissa. Tänä talvena Kanada sai Libanonissa uudenlaisen sulan hattuunsa. Pakolaisoppia Kanadasta Kanadalla on ollut perinteisesti Libanonissa hyvä kaiku. Asetelma on tietysti epäreilu, eivät turvapaikanhakijat valtameren taakse ole lähteneet. Suomi voisi ottaa oppia Kanadasta. Kanada otti Libanonista, Jordaniasta ja Turkista 26?000 Syyrian pakolaista. Turhautunutta auttajaa on vaikea motivoida uudelleen, kun auttajia taas tarvitaan. Satu Mäki-Lassila Beirut beirutinsatu@gmail.com Twitter: @SatuMakiLassila 13.5. Kanadan kokemusten mukaan yksityisten tahojen ottaminen virallisestikin mukaan pakolaisten vastaanottamiseen edesauttaa pakolaisten nopeampaa kotiutumista. ja kenties jopa enemmän kuin muuttohalukkaita pakolaisia ehdittiin tunnistaa. Vaikka Kanadan . Vaalit voitettiinkin osin pakolaisteemalla . passi ja asuinpaikka voikin kuulostaa lottovoitolta kenelle tahansa pakolaiselle, ei se sitä kuitenkaan ole. Kanadan malli myös jakaa urakkaa valtion ja muun yhteiskunnan välillä. Varoittava oppi Kanadasta on se, että kun kansalaisten auttamishalu on herätetty, sitä ei pidä sammuttaa pitkällisillä viranomaisprosesseilla
Hän esittelee ylpeänä kotikaupunkinsa Seinäjoen upouutta kirjastoa sekä taustalla näkyviä, Alvar Aallon suunnittelemia vanhaa kirjastoa ja Lakeuden ristiä. 22 13.5.2016. Henkilö Suomessa on nykyään huolestuttavan yksiarvoinen lehdistö, Kari Hokkanen sanoo
Kaikki puolustavat ja haukkuvat samoja asioita. Nykymedialle on Hokkasen mukaan leimallista kaupunkilaisuus ja liberaalius. Pahimmillaan se tukahduttaa moniarvoisen keskustelun, kun eriäville mielipiteille ei ole sijaa. Ilkan toimitusta Hokkanen johti vuodesta 1980 vuoteen 2007. 2016 23. Hokkanen istuu auringonvaloa heijastavien ikkunoiden edessä punaisella tuolilla ja nojaa kyynärpäillä käsinojiin. ??Satraappi, oli se sekin, hän hymähtää. ??Minulla on kaksi arvonimeä: professorin antoi presidentti ja satraapin antoi eduskunnan puhemies. maakunnan satraappi Ilkan entinen päätoimittaja Kari Hokkanen ei jättänyt lehdessään sanomatta, mitä ajattelee. Se sai Paavo Lipposenkin ärisemään. Nyt Hokkanen kertoo, mitä hän ajattelee nykymediasta, keskustan tilasta ja Paavo Väyrysen puoluehankkeesta. Teksti: Samuli Vänttilä Kuvat: Maria Seppälä Sanomalehti Ilkan entistä päätoimittajaa Kari Hokkasta hymyilyttää. Seinäjoen modernissa kaupunginkirjastossa on iltapäivän unelias tunnelma. Keskustalaisuutta puolustavalle päätoimittajalle ei voisi kuvitella parempaa lehtitaloa. Hokkanen oli tänä vuonna 110 vuoden ikään yltävän Ilkan historian neljäs päätoimittaja. Melkoisia titteleitä, Hokkanen nauraa. Maakuntaansa terrorisoiva satraappi on nimitys, josta moni Hokkasen muistaa. Maakuntalehtien sanomisille annettiin myös painoarvoa, kuten Lipposen kohua herättänyt murjaisu osoittaa. ??Voisitko kuvitella, että maakuntalehtien kirjoituksia moitittaisiin samalla tavalla nykyisin, Hokkanen kysyy ja puistelee itse päätään vastaukseksi. ??Meillä on nykyään niin yksiarvoinen lehdistö, että oikein huolestuttaa. Sen hän sai vuonna 2004 silloiselta eduskunnan puhemieheltä Paavo Lipposelta (sd.) yhdessä Keskisuomalaisen päätoimittajan Erkki Laatikaisen kanssa. Lipponen syytti Hokkasta ja Laatikaista ?kaunapolitiikasta?, kun nämä olivat lehdissään puolustaneet pääministerin paikalta eroamaan joutunutta Anneli Jäätteenmäkeä (kesk.). ??Huumorillahan se Lipposen nimitys otettiin, Hokkanen sanoo nyt. ??Ymmärrän hyvin, että puhemies suuttui. Sehän oli meidän tarkoituskin, hän virnistää. Hokkanen on mies, jota kuunnellessa ei tule kiire minnekään. Suomen poliittista elämää vuosikaudet aitiopaikalta seurannut historian tohtori muistelee menneiden vuosien tapahtumia polveilevan elävästi. Samaisella värikkyydellä hän kommentoi aikanaan lehdessään valtakunnan politiikkaa. Yksi hänen edeltäjistään oli keskustan oppi-isä Santeri Alkio. Minkä verran Hokkasen johtaman lehden kantoihin vaikutti sitten se, että kyseessä oli juuri Ilkka ja tiedettiin, millaisia näkökulmia lehden tilaajat haluavat lukea? Entisen päätoimittajan mielestä sitä pitäisi jokaisen median välillä pohtia. Uskalletaanko tiedotusvälineissä kirjoittaa sellaista, minkä oletetaan olevan lukijakunnan 13.5. Eikä Hokkanen pelännyt sanoa asioita juuri niin kuin ajatteli. Satraappi-nimitystä Hokkanen pitää merkkinä siitä, mikä merkitys maakuntalehdillä vielä reilut kymmenen vuotta sitten oli. Jokaisella lehdellä oli mielipide, ja niitä seurattiin poliittisen vallan huipulla asti
24 13.5.2016 Veronkierto ja tolkuton ahneus myrkyttävät ihmisten mieliä niin perinjuurin, että hallituksen on kyettävä tekemään asialle jotain, Kari Hokkanen sanoo.
Kritiikki on sinänsä ihan tervetullutta, mutta jos Väyrynen olisi nyt ministeri, hän ajaisi ihan samanlaista politiikkaa kuin mitä hänen haukkumansa liberaalit ja muut nyt tekevät. Sitä ei voida Hokkasen mukaan kuitenkaan kiistää, etteikö ison puolueen päätöksiä tehtäisi pienen porukan kesken. Niin on ollut aina. ??Väyrynen johti aikanaan ihan samalla tavalla. Ei voida väittää, että puoluetta ohjaisi joku klikki. On kuitenkin yksi asia, jossa hallitus voisi Hokkasen mielestä tehdä paljon enemmän. Verojärjestelyt ja johtajien suuret bonukset kaiken talouskurimuksen keskellä saavat Hokkasen mielen kuohuksiin. ??Tuntuu, että rikkaiden ahneudella ei ole mitään rajaa. Keskustajohtoa on arvosteltu siitä, että se pitää puolue-elimiä lähinnä kumileimasimena. Hokkanen ei kuitenkaan ole purnauksista moksiskaan. ??Tämä on ihan pientä erimielisyyttä, hän tuhahtaa viitaten esimerkiksi 1970-lukuun, jolloin Ahti Karjalaisen taakse ryhmittynyt K-linja ja Virolaisen puolustajiksi junttautunut V-linja jakoivat puolueen kahtia. Alkio kaivetaan Hokkasen mielestä turhan heppoisasti esiin hallituksen arvosteluun. ??Alkio puolusti köyhiä, mutta ei hän mikään taivaanrannan maalari ollut, joka olisi kannattanut velaksi elämistä. Entäs sitten tapaus Väyrynen? Keskustan kunniapuheenjohtaja ja europarlamentaarikko haukkui talvella Juha Sipilän johtamistavat kirjassaan, perusti oman puolueen ja jakoi keskustalaiset vuohiin ja lampaisiin näyttävän mediakohun saattelemana. Hokkanen itse kannatti Väyrysen valintaa puolueen puheenjohtajaksi vuonna 2012. ??Olin yllättynyt Väyrysen ratkaisuista. En näe, että Juha Sipilän johtamistapa poikkeaisi tässä suuresti Väyrysen tyylistä, Hokkanen arvioi. ??Täytyy myös muistaa, että Väyrysen kritiikki osui henkilöihin, jotka ovat puoluekokouksen valitsemia. EU:ssa ja muilla kansainvälisillä areenoilla vaikuttaminen on haasteellisempaa. Vaikeaa tilannetta ei voida kuitenkaan pitää verukkeena, jonka nojalla asiat voisi jättää ennalleen. Maalaisliittoon hän liittyi, kun meni yliopistoon vuonna 1963. Mutta miksi juuri Maalaisliitto? ??Kotini oli epäpoliittinen, joten en ole syntymämaalaisliittolainen. Ehkä Kekkonen teki minuun niin ison vaikutuksen, että yliopistoon mennessä oli aivan selvää, minkä puolueen valitsen, Hokkanen vastaa. Maalaisliitossa ja vuodesta 1965 alkaen keskustassa Hokkanen on ollut monessa mukana. Hän istui keskustan puoluehallituksessa ja sen työvaliokunnassa yhtäjaksoisesti vuodesta 1981 vuoteen 2003. Hokkanen on seurannut hyvin läheltä niin Johannes Virolaisen, Paavo Väyrysen kuin Anneli Jäätteenmäenkin poliittista uraa. Vuosikymmenten aikana on tullut koettua myös monia keskustaa repineitä erimielisyyksiä ja valtakamppailuja. Niidenkään keskellä Hokkanen ei ole jättänyt sanomatta mitä ajattelee. ??Hokkanen on osaltaan vaikuttanut siihen, että keskusta on pysynyt Alkion tiellä, pitkäaikainen keskustavaikuttaja sanoo Suomenmaalle. Mitä Hokkanen sitten ajattelee puolu- een nykytilasta? Hänen mielestään keskustalle kuuluu tällä hetkellä hyvää. Journalismin ja sananvapauden kannalta se olisi ainakin tärkeää. ??Mikään tiedotusväline tuskin voi kiistää sitä, etteikö se ottaisi huomioon vastaanottajien ajatuksia, Hokkanen arvioi. ??Kyllä toimittajan silti pitää pyrkiä kirjoittamaan niin kuin ajattelee. Hän kyllä keskusteli, mutta päätti lopulta itse. Hokkasen mielestä ratkaisut ovat olleet oikeansuuntaisia. ??Tuntuuhan se kaikista pahalta, kun joudutaan leikkaamaan ja säästämään, mutta muuta vaihtoehtoa Suomella ei yksinkertaisesti ole, hän korostaa. Hallituksella olisi ollut Hokkasen mukaan helpompaa, jos demarit istuisivat siinä kokoomuksen sijaan. ??On ihan selvää, että demarit olisivat joutuneet tässä taloustilanteessa tekemään ihan samanlaista politiikkaa kuin hallitus nyt tekee. ??Oppositioon jäänyt kokoomus ei olisi voinut politiikkaa kuitenkaan arvostella, koska se olisi ollut niin heidän näköistään. Kaikille keskustalaisille hallituksen linjaukset eivät kuitenkaan ole olleet helppoa purtavaa. Hallitusta on moitittu oikeistolaiseksi, ja sen on sanottu unohtaneen Alkion opit köyhien puolustamisesta. Se on todella vastenmielistä, hän paukuttaa. Mitä hallitus sitten voisi tehdä? Se on Hokkasen mielestä vaikeampi kysymys. Veronkiertoa ei voida estää kansallisin ratkaisuin. Muutoin edessä voivat olla kohtalokkaat seuraukset, Hokkanen pelkää. ??Pahimmillaan tolkuttomasta ahneudesta ja veronkierrosta koituu vaara yhteiskuntajärjestykselle, sillä se myrkyttää ihmisten mieliä niin perinjuurin. ??Hallituksen on pysyttävä tekemään asian eteen enemmän, vaikka se olisi kuinka vaikeaa. 13.5. Se on median tehtävä, hän sanoo painokkaasti. Oli vuosi 1956, ja radiossa puhui Kek- konen. 13-vuotias Hokkanen kuunteli, kuinka kokenut poliitikko pärjäsi erilaisissa radion keskusteluohjelmissa. ??Kekkonen oli ihan ylivertainen suhteessa kilpailijoihinsa, Hokkanen muistelee. Kekkonen valittiin presidentiksi, ja nuori koululaispoika Hokkanen alkoi seurata politiikkaa entistä enemmän sanomalehdistä. Alkio puolusti köyhiä, mutta ei hän mikään taivaanrannan maalari ollut, joka olisi kannattanut velaksi elämistä. mielipiteitä vastaan. 2016 25. Tai niin hyvää kuin näissä oloissa voi, hän tarkentaa. Vaikea taloustilanne, pakolaiskriisi ja kiristyvä turvallisuuspoliittinen tilanne pakottavat hallituksen tekemään vaikeita päätöksiä
Reportaasi 26 13.5.2016
Lokalisaatio on nousemassa globalisaatiota vastaan. 13.5. Verstaiden vastaisku Teksti: Juhani Ojalehto Kuvat: Jari Laukkanen Mikä yhdistää Helkaman polkupyöriä, Biolanin ravinteita ja Turun Sinappia. 2016 27. Niiden valmistus on palautettu ulkomailta Suomeen. Samaa temppua tekee huonekalutehdas Isku
Huonekalutehdas Iskuhan on siirtänyt tuotantonsa Virosta takaisin Suomeen. Rälläkkä ampuu kipinäsuihkua laikan purressa betoniraudoitukseen. Muutaman sadan metrin päässä Päivärinnan työmaasta, Iskun päätuotantotiloissa, on käynnissä remontti, joka kääntää 55?000 neliön tehtaan lähes ylösalaisin. Uusille työkoneille ja kokoonpanolinjoille rakennetaan perustuksia, jopa kattoa pitää paikoin korottaa. Takavuosina yt-neuvotteluista toiseen kulkenut yritys on käynnistänyt 20 miljoonan euron investointiohjelman, jonka tehostamistoimenpiteiden päämääränä on mahdollistaa firman liikevaihdon tuplaus. Aiemmin Virossa ja Ruotsissa tehtaita pitäneen Iskun kehityssuunta on keskittää koko tuotanto Lahteen. 28 13.5.2016 Myös Päivärinnan höyläpenkki siirtyy naapurista tänne. Verhoilijan nimi on Seppo Päivärinta. Plus sitten se, että emme koskaan saaneet Virossa hinta?laatu-suhdetta tasapainoon. Investointeja tehdään erityisesti metsäteollisuudessa ja energiassa. va raha oli Iskulle yksi merkittävä syy ulkomailta vetäytymiseen. ??Kun on tämänkokoinen liikevaihto, ei ole mitään järkeä tehdä useassa tehtaassa, sanoo 135 miljoonan euron liikevaihdolla pyörivän Iskun toimitusjohtaja Arto Tiitinen. ??Nyt pystytään takaamaan asiakkaille lyhyt toimitusaika, täydentää tuotantojohtaja Mika Tyrväinen. Asiakkaiden, tuotekehityksen, hankinnan ja tuotannon keskinäinen läheisyys sujuvoittaa huomattavasti kaikkea tekemistä. . Ilmiöstä ei löydy numerotietoja, mutta EK:n johtava ekonomisti Penna Urrila on pannut kotiinpalaajat merkille. ??Ulkomaille suuntautuminen oli kuumimmillaan 90-luvulla ja 2000-luvun alkupuolella. Viime vuosina liike on mennyt kahdensuuntaiseksi. Lopputulos jää kaikkien sohvankuluttajien arvioitavaksi. Kokeneet kädet pukevat huolellisesti ompelimosta toimitetut tekstiilihuput pehmikkeiden ylle, minkä jälkeen ne paukutetaan noin sadalla niitillä runkoon kiinni. Viron keskipalkka on tänään noin 600 euroa. Viron osalta kustannusrakenne. Ei Isku-brändillä voi myydä mitä tahansa, Tyrväinen hymähtää. Mikä tuotannon siirtämisessä ulkomaille houkutti? Tiitinen on aloittanut Iskun kipparina vuonna 2011 ja siitä syystä osaa antaa vain valistuneen arvauksen. . Vaikka verstaiden välimatka on vain joitain satoja metrejä, ovat tehtaiden väliset logistiset kustannukset vuosittain 300 000 euroa. Tämä antaa käsitystä siitä, miten kalliiksi toimitukset voisivat tulla Baltiasta. . Tomi Talvitie, Seppo Päivärinta ja Mika Tyrväinen esittelevät uudenlaisesta UPM Grada -puulevystä muotoiltua tuolia. Talouskasvu on nostanut kiinalaisten palkat kolminkertaisiksi. V aahtomuovilla kuorrutettu vanerirunko pysähtyy liukuhihnalla verhoilijan kohdalle. Alkaa kankaalla päällystettävän tuotteen viimeinen ja vaativin työvaihe. Iskun Baltian myymäläverkon työntekijöille maksetaan 900 euroa kuussa. Muuttoliikkeen kääntymiselle on mah- dotonta sanoa yleispätevää syytä, sillä yritysten motiivit lähteä ja palata ovat niin erilaiset. ??Työvoimakustannukset ovat voineet olla syy siirtyä ulkomaille. Valmista tuli. ??Erilaisia sohvia tai tuoleja tulee tehtyä keskimäärin 10?15 päivässä, verhoilija Sepp Päevrind toteaa. Anteeksi. Sitten on tullut yllätyksiä, kaikki ei ole mennyt niin kuin on odotettu, Urrila vahvistaa Iskun kokemuksen.. Ruotsiin menossa lienee ollut syynä pääsy markkinoiden sisälle, Tiitinen arvelee. Hän uskoo, että sittemmin ongelmia ilmeni monessa kohdassa: johtamisessa, näkemyseroissa kehityksen suunnasta sekä tietojärjestelmissä. Logistiikkaan, siis kuljetukseen, uppoa- Tehtaiden lähtö Suomesta ulkomaille on vaikuttanut pysyvältä ilmiöltä, mutta 2010-luvulla moni yritys on tullut takaisin. Kolmen viime vuoden aikana muun muassa Helkaman ja Soliferin polkupyörät ovat palanneet Aasiasta, Turun Sinappi on kotiutunut Puolasta, Kiinan ovat jättäneet Biolanin lannoitteet, Salofan terveysteknologia ja Elcoflexin antennit. Palaavatko työpaikat samaa tietä
Lahteen tuotantonsa keskittänyt Isku valmistaa huonekalut vanerilevystä ja kangaspakasta lähtien itse. 2016 29. Kuitenkin esimerkiksi puutavaran ja vaahtomuovin alihankinta luo työpaikkoja ympäri Suomea. 13.5
Kouvolasta tulee vaahtomuovia, vanu tuodaan Kankaanpäästä, selkätyyny Jalasjärveltä ja kangas Lapualta, Tyrväinen listaa. Samaan aikaan osittain samoilla mark- kinoilla Iskun kanssa toimiva Niemen tehtaat valmistaa huonekaluja Virossa ja Vietnamissa. Iskun suurin kotimainen kilpailija on Martela. Iso, kasvua hakeva yritys, joka vetää kotiinpäin? Tiitinen ottaa esimerkin nummelalaisesta Lankapaja-firmasta, jolla Isku teettää metalliosia. ??Meille edullisempaa olisi ollut viedä metalliosien valmistus Puolaan tai Liet- Lahdessa, työtä riittää muuallekin Suomeen. Tehtaalla on kymmeniä alihankkijoita usealta pieneltäkin paikkakunnalta. . Tarkkaa lukua on vaikea sanoa, mutta tuotannon palauttaminen varmisti Lahden työpaikkoja ja lisäsikin niitä, Tyrväinen kertoo. Saman ovat todenneet useat palaajat. Vaikka Isku valmistaa huonekalunsa Kaikkien yritysten pitää nyt katsoa Suomen etua, julistaa toimitusjohtaja Tiitinen. ??Ei kaikessa voi katsoa euroja. Toimitus- ja arvoketjujen hallinta on tärkeää. Esimerkiksi Salofan ja Jopon piti päästä lähemmäs markkina-aluetta, jotta markkinatarpeen tunnistaminen ja sen siirtäminen tuotantoon kävisi nopeasti. Tosin me- 30 13.5.2016 netelmät eivät suoraan lisää työpaikkoja, mutta välillisesti, Eljala kertoo. tuaan. Muuten ei tehdä kokonaisuuden kannalta oikeita ja viisaita päätöksiä. Välillä se sijaitsi Virossa, mutta sijoitus ei toiminut. Elcoflex on julkisuudessa kertonut, että Kiinassa pahinta oli korruptio. Osaamisen ylläpito oli vaikeaa, sillä henkilökunnasta 60 prosenttia vaihtui vuosittain. Vanerit on siirretty ulkomailta Säynätsalon UPM:lle. Olemme tietoisesti vetäneet viime aikojen päätöksissä Suomen suuntaan, Tiitinen väittää. Siis hetkinen. Suomalaisuuden mielikuva ja korkea laatu merkitsevät Eljalan mukaan paljon. ??Suomessa osaamista riittää vaikeampienkin asioiden tekemiseen, menetelmät ovat ketterät ja älykkäät. Se on suuri salaisuus, että Isku tekee tuotteensa Suomessa, Tiitinen sanoo. Kalustelevyjen valmistus on siirretty Baltiasta Koskisen Oy:lle Järvelään, kromaus tehdään Salossa, liimat valmistetaan Lempäälässä. Tyrväisen Suomen suurimmaksi sohvatehtaaksi nimeämä verstas kerää komponenttinsa ympäri Suomenniemeä. . Kumppanusten liikevaihdot menevät lähes tasan, mutta Martelakin on sijoittanut tehtaitaan useaan paik-. Lisäksi talouskasvu on nostanut kiinalaisten palkat kolminkertaisiksi sitten tuotannon siirtämisen. Yrityksille tehdyn kyselyn perusteella työvoimakustannukset eivät ole syy eikä este tuotannon palauttamiselle, sanoo Suomalaisen Työn Liiton tutkija Jokke Eljala. Eljalan mukaan vaikuttavampi tekijä on tuotantojohtaja Tyrväisenkin mainitsema tuotekehityksen ja tuotannon läheisyys. Nyt voimme jättää eurot Suomeen ja synnyttää tänne työpaikkoja. Taantuman kourissa kärvistelleen Iskun työpaikat eivät ole siirtyneet Suomeen ainakaan yksi yhteen. Iskun Viron tehtaalla työskenteli aikoinaan noin 50 henkilöä, Ruotsissa 300 henkilöä. . Jopolla se on väri, testausvälineitä valmistavalla Salofalla huumeiden muuttuva koostumus. Kotimaisuus on myös nosteessa. Iskun ompelimo on todella iso suomalaisessa mittakaavassa. Työpaikat eivät ole huomattavasti lisääntyneet, mutta eivät vähentyneetkään
Kukin tyylillään, kilpailijoita pitää arvostaa nöyrästi. Sen hän kuitenkin lisää, että liikevaihdon pitäisi olla 500 miljoonaa euroa ennen kuin kannattaisi miettiä mihin seuraavan laitoksen sijoittaa. Ponssenkin kipparina toiminut Tiitinen kertoo metsäkonevalmistajan kasvavan vahvasti Pohjois-Savon Vieremällä, vaikka matkat ovat pitkät Etelä-Amerikkaan ja Australiaan. Tieto niistä tulee puskasta. Meillä on noin kolmekymmentä trukkikuskia, remontin jälkeen trukkeja jää viisi. Siihen uskomme Lahdessakin, Tiitinen sanoo. Hallituksen toimilla ei ole ollut Iskun ratkaisuihin sen kummemmin poistyöntävää kuin takaisinvetävääkään vaikutusta. ??Suomessa on hyvät olosuhteet harjoittaa yritystoimintaa kestävältä pohjalta. Eikö Suomessa verotetakaan yrityksiä hengiltä? ??Yleensä, jos syitä hakee ympäristöstä, niin tuhlaa aikaansa. Jos tilauskanta kasvaa, niin meillä on mahdollisuus siirtyä vaikka kaksi- tai kolmivuorotyöhön, Päivärinta visioi. . Nyt ovat hyvät ajat, säestää Talvitie. . Asiakkaatkin olivat tyytyväisiä, Talvitie sanoo. Sopiminen on kustannustehokas tapa, se vähentää lomautustarvetta ja muita järeämpiä toimia, tiivistää Tyrväinen. 2010-luvulla Isku on pyörittänyt kolmet yt-neuvottelut. Niitä ei linjastoilla tunnu kukaan enää muistavan. Esimerkiksi Iraniin emme päässeet mukaan. Kun ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka (kok.) otti meidät mukaan Kazakstaniin, niin muutaman viikon kuluttua teimme koulukalustekaupat. Yhteisöveron laskulla ei ole Tiitisen mu- kaan ollut isossa kuvassa merkitystä. Kilpailukykysopimuksesta puolestaan on liian aikaista sanoa mitään. Oli hirveä pelko, että kuskit joutuvat kortistoon. Sairauspoissaoloja ei tullut, tuli joustovapaat ja työlle jatkuvuutta. Yrityksen liikevaihto on 460 miljoonaa euroa. . Tuotantomäärät ovat korkeammat kuin aikoihin, ja remontin valmistumista odotetaan. ??Uusia työtehtäviä tulee automatisoitujen tilalle. n 13.5. Olemme tietoisesti vetäneet viime aikojen päätöksissä Suomen suuntaan. Iskun toimitusjohtajan Arto Tiitisen mukaan parhaiten valtio auttaisi yrityksiä vienninedistämismatkoilla. kaan Suomessa ja lisäksi Ruotsiin ja Puolaan. Hän ei kuitenkaan lähde arvioimaan, ovatko ulkomailla valmistusta pitävät kilpailijat trendistä jäljessä. . Ei se niin mene, heille löytyy toisia tehtäviä, pääluottamusmies näkee. . Tuotannon ei tarvitse olla monella paikalla, kun prosessit on hiottu maailmanluokan kuntoon. 2016 31. Jos Isku ei olisi hyvä työpaikka, niin en olisi vuodesta 1988 täällä ollut. Tiitisen mielestä yritysten on tehtävä itse enemmän. ??Meillä tuotantolinjan modernisointi nopeuttaa prosessia 90 minuutista yhdeksään minuuttiin, hän kuvaa talon omaa kilpailukykyloikkaa. ??Lisäksi meillä on käytössä paikallinen sopiminen. Tehtaan tuotantopuoli työllistää 350 mestaria, kuten Tiitinen itse väkeään kuvailee, ja joukon järjestäytymisaste on 96 prosenttia. Talo on täynnä Puuliiton väkeä. Miten täällä onnistuu sopia ohi työehtosopimuksen? ??Olemme sopineet vain työaikajoustosta. Sovimme niin, että kun tilauskantaa on paljon, porukka voi olla yhdeksän tai kymmenen tuntia päivässä töissä vapaaehtoisesti ilman ylityökorvausta, kertoo pääluottamusmiehenäkin toimiva Päivärinta. Ja homma toimii. Puusepänteollisuus on sesonkiala. Ne vain tuntuvat olevan salaisia. . Aiemmin, kun työt oli pakko tehdä, sairauspoissaolot kasvoivat. Tyrväinen pitää onnekkaana sitä, että sopimista on päästy harjoittelemaan. ??Seuraavaksi voi tulla lisää ja isompia asioita paikallisen sopimisen piiriin. ??Kyllä sille pitää jokin takaraja olla, Päivärinta jarruttelee, ja Tyrväinen myötäilee. Luottamustoimensa puitteissa Päivärin- ta kulkee linjastojen lomassa ja kuulostelee työntekijöiden tuntemuksia. Pöydän kansia ja seinäkkeitä kokoonpaneva Tomi Talvitie on tyytyväinen sopimiseen. ??Ensin vähän väännettiin, että saataisiinko jotain ylityöprosentteja tai muita. Sellaiset jäivät saamatta, mutta käsitykseni mukaan kaikki ovat tyytyväisiä. Täytyy keskittyä asioihin, joihin pystyy vaikuttamaan. Tiitisen mielestä parasta, mitä valtiovalta voi yritysten puolesta tehdä, ovat viennin rahoitus ja vienninedistämismatkat
Terassilta astutaan isoon tupaan, joka henkii kodinomaisuutta sekä vanhan arvostusta. ??Vaikka Ohtaniemen pidot on yritys, haluan, että vierailla on tunnetila kylässä olosta, keskieurooppalaiseen tyyliin. Pitopalvelun markkinointi on toiminut parhaiten puskaradion kautta. Työ oli vaativaa, mutta aina Tarja Halosen kauden loppuun saakka kiinnostavaa ja opettavaista. Laitinen miettii vieläkin sitä, miten hienoa oli, kun nuorelle uransa alussa olevalla tarjottiin mahtava tilaisuus. ??Voi kun kaikille nykynuorillekin voitaisiin antaa mahdollisuus kasvaa vastuun myötä! Mauno Koivisto, Martti Ahtisaari ja Halonen ovat kaikki hyvin erilaisia persoonia. Yrityksen perustaminen vaati toimitilojen remontointia, siinä puuhassa meni pari kolme vuotta. Mukana maalle muutti avopuoliso. ??Alussa kyläläiset vähän hymyilivät meille. Ja kyllähän pari lammastakin olisi mukavaa!. Halonen oli naispresidenttinä vaativin keittiöön nähden. Esimerkiksi hän halusi pihapiiriin lammikon saarella, ja sellainenhan rakennettiin. ??Onneksi kylältä löytyy tekijöitä kaikkeen siihen, mitä en itse osaa. Pitopalveluyrittäjäksi Laitisella on työhistoria vailla vertaa. Laitinen sanoi kyselleensä paikalliselta tilausliikenneyrittäjältä, onko asiakasryhmien saaminen utopiaa. ??Hän vastasi, että ryhmiä kuljetetaan ruokailemaan ?vaikka millaisiin pöpelikköihin?, jos he tietävät saavansa rahalleen vastiketta. Laitiselle visioita pukkaa. Kesätyö venähti kaikkine opiskeluineen yli viiteen vuoteen. Elämä Presidenttien keittiöistä yrittäjäksi maalle Riitta Laitinen viihtyi vuosia myös suurlähetystöjen palveluksessa. Kansainvälinen kokemus on nyt sukutilalle perustetun pitopalvelun vahvuutena. Teksti ja kuva: Päivi Vento Ohtaniemen 1700-luvulta peräisin olevaa sukutilaa on muutaman vuoden ajan emännöinyt Riitta Laitinen, rautainen ravintola-alan ammattilainen. Kun Laitinen muutti Helsingistä maalle Etelä-Karjalan Ruokolahdelle, vastassa oli täydellinen elämänmuutos, mutta sopeutuminen on sujunut hyvin. ??Olen sellainen 150-prosenttisen positiivinen ihminen, Laitinen kuvailee. Hän aloitti pitopalvelun pyörittämisen pari vuotta sitten. Toteutettuja asioita ovat remontoidut rakennukset ja kunnostettu ranta uimapaikkoineen, kasvihuoneessa ja puutarhassa kasvava monipuolinen valikoima pitopalvelun tarpeisiin perunoista yrtteihin, vesimeloneista tomaatteihin ja kurkkuihin. ??Kesäksi otan kanoja. Hän aloitti työt ammattikoulun käyneenä ja lähti uusiin haasteisiin kokkina. 32 13.5.2016 Vuonna 1987 tuli puhelu, jossa kysyttiin kiinnostusta apuemännän töihin Kultarantaan. He tarkkailivat, olisiko meistä eläjiksi täällä keskellä ei mitään, Laitinen kertoo. Mutta sitten kohtalo puuttui peliin, ja oli aika lunastaa isälle annettu lupaus. Laitisen isä hukkui verkoille kevättalvella 2009. ??Olin luvannut hänelle ottavani sukutilan haltuun, tulevani vaikka maailman ääristä, kun minua tarvitaan. Talviaikana päärakennukseen mah- tuu 40 syöjää, kesäaikana enemmän. Vierasta on ensin vastassa pitkänomainen lasiterassi, joka otetaan aina heti keväällä käyttöön. Hän on kokannut kolmelle presidentille Mäntyniemessä ja Kultarannassa sekä toiminut yhteensä 11 vuotta keittiömestarina Suomen suurlähetystöissä: Tallinnassa, Budapestissa ja Brysselissä. 17-vuotiaana Laitinen pääsi Kalastajatorpalla kesätöihin äitinsä työmaalle eli ravintolan keittiöön. Me tulimme toimeen hyvin, kissaihmiset. Belgian EU-suurlähetystö jäi Laitisen kohdalla viimeiseksi, kun ulkoministeriö päätti säästää palkaten suurlähetystöihin paikalta kokkeja. ??Siis älytöntä! Ruokakulttuuri on iso osa kunkin maan kulttuuria. Puhelun taustalla oli Laitisen äidin työkaveri, joka halusi avata ovia lahjakkaalle nuorelle. Tästä aukesi ?tie presidenttien keittiöihin?. Hän kuvailee olevansa ihmislajia, jolla ?visioita pukkaa?. Muutoksen myötä palkatut keittiömestarit joutuvat heille oudon ruokakulttuurin esille tuojiksi. Helsinkiin palattuaan Laitinen toimi parin varakkaan perheen yksityiskokkina ja suunnitteli mielessään luksus- pitopalvelun perustamista. Ahtisaaret olivat maailmankansalaisia, mutta ihania maailmankansalaisia. Se heijastui myös keittiön puolelle. ??Koivistot olivat vanhan kansan ihmisiä
Haluan, että vierailla on tunnetila kylässä olosta, keskieurooppalaiseen tyyliin. Riitta Laitinen on ottanut ison lasiterassin käyttöön, eli kesä on tullut Ohtaniemeen. 13.5. 2016 33
Aikaa on jo siitä, kun kultamitalista pelaamisen mahdollisuutta ei uskaltanut edes ajatella, ainakaan ääneen. Ensimmäistä kertaa MM-kulta kävi todella lähellä Milanossa 1994. Poliitikot ovat mestareita ymmärtämään väärin. Oppositiokin näkee pirun joka seinällä. Poliitikkoja voi toki lohduttaa, että väärinymmärrystä on kaikkialla. Mitä tästä nyt tulee, kun kokoomus uhkaa vaihtaa puheenjohtajaa? Miten meidän hallituksemme käy, tämän Kolmen ässän hallituksen? Jos Petteri Orpo siirtää Alexander Stubbin sivuun puoluejohtajan paikalta, myös hallituksen nimi täytyy vaihtaa. Onko se sitten SOS-hallitus?. Jari Kurri ja Mikko Mäkelä pelastivat Suomen vielä, mutta Mika Nieminen epäonnistui ratkaisevassa paikassa. Kisat näyttäneen PTV:n studiossa kommentaattorina oli nykyinen kokoomuksen kansanedustaja Hjallis Harkimo. Studioisäntä Marko Sjöberg yritti ottelun ratkettua nostaa vielä tunnelmaa kysäisemällä Hjallikselta, että ?onhan se hopeakin mitali, vai mitä, Hjallis?? ?Niin... onhan se?, jääkiekkomies sai sanotuksi lattiaa tyhjin silmin katsellen . Maailmanmestaruutta jouduttiin ratkomaan Kanadan kanssa piinaavassa rangaistuslaukauskisassa. Kuopiolainen ilmavoimien evp-everstiluutnantti Aku Miettinen on kertonut, kuinka neuvostoliittolainen MiG-19 kävi vuonna 1962 lentämässä Rissalan kentän yli näyttämässä punaisia tähtiä. Miettisen mukaan lennostossa voitiin vain katsella tapahtumaa: ?Ei tiedetty, että se oli tulossa, eikä pystytty mitään tekemään sen aikaisilla koneilla?. 34 13.5.2016 Kaipa se on parempi, että kumminkin kutsuttuina käyvät ? vaikka kutsuisivatkin sitten itse itsensä. Leijonajoukkue on ärjynyt Venäjän MM-kisoissa vakuuttavasti. Tutkimuksen tilanneen viestintätoimiston johtaja Riitta Auvinen painottaa, että myös viestinnässä yksinkertainen on kaunista. ??Maltti on valttia, ja monesti yön yli nukkuminenkin kannattaa, Auvinen neuvoo. Amerikkalaisen hävittäjäosaston vierailua Karjalan Lennos- toon eivät kaikki ole hyvällä katsoneet. Lähes 40 prosenttia tulee väärinymmärretyksi joka viikko, ja jopa 14 prosenttia tuskailee ongelman kanssa päivittäin. Tiedon voi todistaa oikeaksi esimerkiksi kuuntelemalla hetken eduskunnan täysistuntoa tai seuraamalla valtaapitävien Twitter-tilejä. Rauhanaktivistit järjestivät kentällä jopa mielenosoituksen puolueettoman Suomen puolesta. Takavuosina Rissalassa vierailivat neuvostoliittolaiset lento-osastot. Tutkimuksen mukaan suurimmat haasteet liittyvät puolisoiden väliseen ja sukulaisten kommunikointiin. Eikä toivoaan kannata menettää. Puolueettomassa Suomessa punatähtisten MiGien visiittejä kutsuttiin ystävyysvierailuksi. Joskus vieras saattoi tulla kutsumattakin. näyttäen maailman pettyneimmältä ja masentuneimmalta ihmiseltä. Sanotaan, ettei hoppee ole häppee, mutta kyllä se kummasti vaan aina kirpaisee! Voi voi. Apollon Tietäjät TEKSTI: Henna Lammi, Pentti Manninen, Pekka Pohjolainen Väärinymmärretty Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaiset eivät ymmärrä toisiaan
Tavanomaisin käytössä oleva tunnistustapa on pankkien tunniste tunnuslukulistoineen. Kaikilla ihmisillä on oltava mahdollisuus tuloistaan ja varallisuudestaan riippumatta käyttää sähköisiä palveluita. Joukossa on erityisesti iäkkäitä, eläkeläisiä ja työttömiä. Tämä ei ole tähän saakka aidosti toteutunut. Kilpailu- ja kuluttajaviraston pankkipalveluselvityksen perusteella noin 400?000 aikuisella ei ole pankkitunnisteita. Puheenvuoro Sähköiset palvelut osaksi arkea Yhdestä paikasta löytyvät aina avoinna olevat jul- kiset palvelut, joita pääsee käyttämään turvallisella tunnistautumisella. Käyttö onnistuu samalla tavoin kotitietokoneella, puhelimella tai tabletilla. Myös lapsen, ikäihmisen tai vaikkapa yrityksen puolesta asioiminen sujuu tarvittaessa vaivattomasti. Tällaisia digitaalisia julkisia palveluita olemme nyt tekemässä. Eduskunta käsittelee parhaillaan lakiesitystä, jolla luodaan yhteiset puitteet koko julkisen sektorin sähköisille palveluille. Tähän saakka sähköisiin julkisiin palveluihin on täytynyt erikseen tunnistautua kunkin tahon omien nettisivujen kautta. Siellä tunnistautuminen tukeutuu kansalaisille jaettuun erilliseen korttiin. Ratkaisu oli toimiva aiemmin, mutta tällainen erilliskortti soveltuu huonosti nykyiseen mobiiliaikaan. Kännyköissä ja padeissa ei nimittäin ole paikkaa tunnistuskortille. Parhaillaan on valmisteilla lakiluonnos peruspankkipalveluista, johon sisältyy pankeille velvoite antaa kaikille pankin asiakkaille yleiskäyttöiset pankkitunnukset. Pankki ei siis voisi enää jatkossa evätä nettitunnuksia ihmisiltä esimerkiksi luottotieto-ongelmien vuoksi. Käytössä oleva tunnistaumisvalikoima on riippunut jokaisen viranomaisen omista sopimuksista. Jatkossa kaikki tunnistautumistavat, kuten pankkitunnisteet ja mobiilivarmenne, ovat käytössä kaikissa julkishallinnon sähköissä palveluissa. Suomessa käytetään markkinoiden tarjoamia tunnistaumisvälineitä myös viranomaispalveluihin tunnistaumiseen. Lakimuutos on tarkoitus saada voimaan vielä tämän vuoden aikana. Sähköistä asiointia koskeva uusi laki mahdollistaa palveluiden käyttöoikeuden valtuuttamisen jollekin toiselle henkilölle. Vanhemmat voivat jatkossa asioida lastensa puolesta netissä, kuten esimerkiksi tarkastaa reseptit tai varata lapsille neuvola-ajan. Osalta tunnukset puuttuvat vapaaehtoisesti, ja osa ei ole niitä saanut esimerkiksi luottotietojen menettämisen vuoksi. Suomessa on aika-ajoin peräänkuulutettu Viron mal- lia. Ikäihminen voi halutessaan valtuuttaa lähisukulaisensa hoitamaan sähköisesti asioitaan. Myös yrityksen nimenkirjoitusoikeuden omaava voidaan valtuuttaa asioimaan yrityksen puolesta sähköisissä palveluissa ilman, että tästä tarvitsee tehdä paperisia valtakirjoja jokaisen toimijan kanssa erikseen. Meille kaikille avoimet sähköiset julkiset palvelut tu- levat saataville samaan paikkaan. 2016 35. Julkiset palvelut kootaan yhdenmukaisesti kuvattuina palvelunäkymään, joka avautuu syksyllä 2017. Jo nyt kehitysversio beta.suomi.fi on kaikkien kokeiltavissa. Ryhdytään harjoittelemaan, käy tutustumassa ja anna palautetta! Anu Vehviläinen keskustan varapuheenjohtaja kunta- ja uudistusministeri 13.5
Jos Suomi liittyy sotilasliitto Naton jäseneksi keskustalaisen pääministerin aikana, se käytännössä merkitsee sitä, että puolue tuhoaa itsensä. Jokainen äänestysikäinen suomalainen tietää sen, että sodanjälkeisen ajan keskustapuolue on ollut merkittävä vallankäyttäjä siitä syystä, että Urho Kekkonen uhrasi elämänsä sille ihmisyyttä palvelevalle tavoitteelle, että Suomen ja Venäjän rajasta on saatava rauhan raja, joka voi olla esimerkkinä koko ihmiskunnalle. Ja tästä Urho Kekkosen tavoitteesta johtuu myös se, että Suomi on saanut ulkopuolisesti luottamuksellisissa olosuhteissa rakentaa maataan ja noussut kansainvälisesti merkittävään asemaan. Haluan kirjoittaa nyt kesäkuussa Seinäjoel- la pidettävälle keskustan puoluekokoukselle, että se näyttää ihmisyyttä puolustavana kansanliikkeenä myös poliittisen valtansa. Tällä tarkoitan sitä, että kun Juha Sipilän hallitus on teettänyt Nato-selvityksen ja on muotoilemassa omaa kantaansa asiaan, niin puoluekokous tekee sitovan päätöksen olla hyväksymättä Suomen liittymistä sotilasliitto Naton jäseneksi. Tällainen puoluekokouspäätös on myös johdonmukainen ohjaus Suomen ulkopolitiikalle, kun puoluekokouksessa valitaan keskustapuolueen presidenttiehdokas tuleviin presidenttivaaleihin. Kun hallituksen tilaama Nato-selvitys tu- li julkiseksi, oli kokoomuspuolueen puheen- 36 13.5.2016 Jos Suomi liittyy sotilasliitto Naton jäseneksi keskustalaisen pääministerin aikana, se käytännössä merkitsee sitä, että puolue tuhoaa itsensä. johtaja, valtiovarainministeri Alexander Stubb valmis ilmoittamaan, että jos Suomi ja Ruotsi samanaikaisesti liittyisivät sotilasliitto Natoon, niin se rauhoittaisi tilannetta koko Itämeren alueella. Me emme tiedä vielä, minkälainen Suomen nykyisen hallituksen kanta tulee olemaan. Puoluekokous puolueen korkeimpana päättäjänä pystyy kuitenkin antamaan omille ministereilleen sellaisen ohjeen, että keskusta ei kannata Suomen sotilasliittoon liit- tymistä ja Ruotsille itselleen kuuluvat omat ratkaisunsa. Nykyisessä tilanteessa nuorison käyttäytymistä varten keskustan on riittävän selvästi sanottava, että me pidämme puolustuslaitosta yllä puolustaaksemme omaa itsenäisyyttämme, ja tässä tehtävässä ei vieraita sotajoukkoja tarvita. Heimo Linna sotaveteraani entinen kansanedustaja ja ministeri. Mielipiteet Keskustan puoluekokoukselle Kun minä olin viime sotien loppuvaiheessa opettelemassa Suomen ulkopolitiikkaa etulinjan ryhmänjohtajana Vuosalmella, jossa hyökkääjänä oli Venäjä, ja Lapin sodassa, jossa vastapuolena oli Saksan armeija, niin tällä elämänkokemuksella pidän Suomen ulkopoliittista keskustelua suorastaan vaarallisena. Sodanaikaisten raskaiden kokemusteni perusteella rauhanaikaisissa ratkaisuissa valitsin poliittisessa elämässä puolueekseni keskustan, sillä Urho Kekkonen oli jo ennen sotien loppumista vaatinut rauhan tekemistä Venäjän kanssa. Suomi on jo yli 70 vuotta saanut elää itsenäisenä rauhan olosuhteissa, mutta nyt hallitus on asiantuntijoilla teettänyt Nato-selvityksen. En oikein ymmärrä, missä tarkoituksessa Juha Sipilän johtama hallitus on teettänyt Nato-selvityksen
Vuotta 1948 onkin pidetty maksuttoman kouluruokailun alkamisvuotena.? Tietotestin kysymys oli ehkä vaillinainen, koska sillä tavoiteltiin edellä mainitusta sitaatista ilmenevää tietoa. Suomessa maksutonta kouluruokaa tarjottiin eri puolilla maata jo reilusti yli sata vuotta sitten. Netistä löytyy sekä historiaa, että lähteitä hakusanalla ?kouluruokailu?. 13.5. Hänen valtiomiesuransa voi sanoa kulkeneen alkiolaisesta itsekkyyden vastustamisesta Urho Kekkosen kautta nykyisen hyvinvointivaltion esille pitämiseen. Kääriäistä voi verrata kunniapuheenjohtaja Johannes Virolaiseen, joka kokosi kansanliikettä vaikeinakin aikoina eikä toiminut puoluettaan vastaan. Moraaliltaan Seppo Kääriäinen täyttää myös kunnia-alkiolaisen kriteerit. En tiedä kokousaloitteiden aikataulua, mutta olisiko jo Seinäjoen kokouksen hyvä tehdä päätös uudesta kunniapuheenjohtajasta? Nimityksenkin voisi vaihtaa. Meillä on monia pitkään puolueen hyväksi elämäntyönään tehneitä, kokeneita, moraalisesti arvostettuja henkilöitä, mutta minulle tästä joukosta nousee heti mieleen tohtori Seppo Kääriäinen. Seppo Kääriäisen toiminta kansanliikkeessä on mittava: puoluesihteeri, pitkäaikainen kansanedustaja, eduskuntaryhmän puheenjohtaja, keskustan varapuheenjohtaja, moninkertainen ministeri, eduskunnan varapuhemies. Kaikissa noissa tehtävissä Seppo Kääriäinen on joutunut sovittelemaan yhteistyöhenkeä oman egon nostamisen sijaan. Tällä hetkellä hän on UKK-Seuran puheenjohtaja. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu Kääriäisestä uusi kunniapuheenjohtaja Keskustan valitsema istuva kunnianpuheenjoh- taja haluaa jättää tämän kansanliikkeen hänelle osoittaman luottamuksen ja kunnian tähyilemällä muita maailmankatsomuksia. Siksi on paikallaan katsella uutta kunniapuheenjohtajaa, joka jakaa kansanliikkeen arvot ja jota kansanliike näin voi arvostaa. Uuden valinnan hetki olisi juuri nyt. Kävin samaa koulua ennen sotia ja sotavuosina. Ennen sotia oli lämmintä ruokaa, mutta ei leipää. Sotavuosina ei ollut lämmintä eikä kylmää ruokaa. Omia eväitä oli, jos oli. Sama vuoden 1948 tieto oli menneenä aikana esillä. 2016 37. Kansalaisia stressaavilta enemmiltä leikkauksilta ja säästöiltäkin vältyttäisiin. Yritysten kilpailukyvyn ongelmat olisivat jo huomattavasti vähäisemmät, jos työtä olisi saatu jaettua. Kuinka monelta irtisanomiselta Suomessa olisi myös vältytty, jos maan kolmikanta olisi kyennyt neuvottelemaan työn jakamista koskevan sopimuksen työnantajien kustannuksien alentamiseksi? Tämä tietysti vaatisi sellaisen ?porkkanan? työntekijöille, että sopimus menisi työmarkkinajärjestöissä läpi. Olisiko kansanliikkeen arvostusta ja kunnioitusta ansaitseva jatkossa kunnia-alkiolainen? Matti Summanen kirjailija Vantaa Työn jakaminen kolmikannan seuraava tavoite Suomessa ei ole puutetta työstä, mutta maassa on akuutti ja krooninen pula työpaikoista. Suomen työttömyystilastoista olisi olemassa oiva keino poistaa työttömyyttä ja siitä aiheutuvia ongelmia yhteiskunnalle jakamalla olemassa olevaa työtä. Julkinen talous säästäisi työttömyyden hoitoon meneviä kustannuksia valtavan summan, ja kaiken lisäksi se vielä kasvattaisi verotuloja, kun ihmisten ostovoima kasvaisi ja kulutus lisääntyisi. Porkkana olisi siinä, että vastineeksi työtä tekevien työajan pituutta lyhennetään, kun työnantajien kustannuksia alennetaan. Tämä ei tekisi meistä kenestäkään köyhiä ja Lämpimästä kouluruoasta Tietotestin tekijä väitti, että lämmintä ruokaa sai kouluissa vasta vuonna 1948. Limingan Ketunmaan kansakoulun pöytäkirjassa on merkintä lukuvuodelta 1918? 1919: ?Jokaiselle 38 ruokaa koulukeittolasta, aivan ilmaiseksi 32,8 oppilaalta perittiin korvaus.? Että jo tuolloin sai lämmintä ruokaa. En muista, mistä tieto oli peräisin. Matti Korhonen kipeitä, mutta työpaikat, työssä jaksaminen ja vapaa-aikakin lisääntyisivät. Suomalaista työelämää ja suomalaisten työn- teon kulttuuria tuntien työntekijät voisivat olla halukkaita pienentämään tulotasoa ja laskemaan työnantajien kustannuksia. Kunhan vain siitä pidetään kiinni, että työnantajat tosiasiallisesti myös palkkaavat lisää väkeä työpaikoille eivätkä käytä työajan lyhennyksestä kertyneitä rahoja vain oman tuloksensa ja osinkojen kasvattamiseen. Miksi näin ei sitten tehdä, vaikka työn automatisointi, digitalisointi ja robotisointi uhkaavat vähentää lisää työpaikkoja? Tähän ei voi olla muuta syytä kuin perisuomalainen kateus sekä meidän suomalaisten jääräpäisyys pitää kiinni kaikesta totutusta. Järjestäytyneet työnantajat ja työntekijät eivät pysty antamaan toiselle osapuolelle periksi. Jos olisin hallitus, ottaisin työn jakamisen kolmikantaneuvottelujen seuraavaksi tavoitteeksi viimeistään silloin, jos paraikaa neuvoteltavana oleva kilpailukykysopimus vielä kaatuu. Vesa Levonen Kotka Tietotestin tekijä vastaa: ?Eduskunta määräsi vuonna 1943 kaikki kansakoulut tarjoamaan koululaisille lämpimän lounaan ilmaiseksi vuoteen 1948 mennessä
Keskustan on tärkeää vaikuttaa siellä, missä päätökset tehdään. vaikuttamisemme kärkitavoitteiksi ja miten viemme niitä eteenpäin. Myös kenttä on sitoutettava mukaan valmisteluun. Toiseksi tarvitaan laajaa koulutustoimintaa järjestökentän eri tasoilla. Kun puolue asettaa presidenttiehdokkaansa jo kesäkuun puoluekokouksessa, voidaan valittavaa ehdokasta hyödyntää ulkopolitiikan harrastamiseen ja kansainväliseen vaikuttamiseen innostavassa toiminnassa. Kolmanneksi kansainvälisen toiminnan resursointia on mietittävä uudelleen. Mielestäni ei ole enää tätä päivää, että Suomen suurimmalla puolueella tai sen eduskuntaryhmällä ei ole yhtään kansainvälisiin kysymyksiin erikoistunutta täysipäiväistä työntekijää. Keskustan on otettava ryhtiliike kansainvä- Katri Kulmuni kansanedustaja, keskustan varapuheenjohtajaehdokas Tornio lisessä vaikuttamisessa. Ensinnäkin tarvitaan kattava strategia, mitä kysymyksiä nostamme kansainvälisen Puoluetyön painopiste paikalliselle tasolle Kesäkuussa valittavan puoluesihteerin on joh- dettava keskustan järjestötyötä. Tämä ja seuraavalla kaksivuotiskaudella alkava kunta-, maakunta- ja presidentinvaalityö huomioiden on luontevaa, että puoluetyön painopiste kokonaisuudessaan asettuu vahvasti paikalliselle tasolle. Kuntavaalit ovat keskustalle erittäin tärkeät vaalit, joista saamme uusia toimijoita järjestötyöhön. Kansainvälisten ilmiöiden ymmärtäminen on tärkeämpää kuin koskaan. Ilmiöiden ymmärtämisen lisäksi on painotettava vaikuttamista Euroopan unionissa sekä muissa kansainvälisissä päätöksentekopöydissä. Monista suomalaisten arkeen vaikuttavista asioista päätetään maamme rajojen ulkopuolella. Alueiden hyvinvoinnin, ihmisten välisen tasaarvon ja sivistyksen puolustaminen ei saa unohtua milloinkaan. Keskustalla on vahvat näytöt käytännöllisestä asioiden hoidosta myös ulkopolitiikan saralla. Tämän vuoksi osaamisemme on vain muutaman ihmisen harteilla. Maailma on entistä keskinäisriippuvaisempi ja näin myös haavoittuvampi. Yllättävä ilmiö toisella puolella maailmaa saattaa näkyä suoraan tavallisten suomalaisten arjessa. Painopisteen asettaminen paikalliselle tasolle on myös paras tapa varmistaa keskustan toiminnan jatkuvuus. Valtaosa uusista jäsenistämme tulee puolueen toimintaan vaikuttamaan paikallisiin kysymyksiin. Paikallisen toiminnan houkuttelevuudesta on siksi kannettava aiempaa vahvemmin huolta. Se on keskustan tulevaisuudelle suoranainen elinehto. distys on päättänyt vuosikokouksessaan antaa tukensa Antti Kurvisen valinnalle puolueen varapuheenjohtajaksi. Kauhavalainen kansanedustaja on koulutukseltaan oikeustieteen maisteri, ja hän on toiminut myös keskustanuorten puheenjohtajana. Antti Kurvinen on kolmen pohjalaisen maakunnan yhdistävä tekijä, ja siksi suosittelemme häntä valittavaksi yhdeksi varapuheenjohtajaksi keskustan kesäkuisessa puoluekokouksessa. Riikka Pirkkalainen puoluesihteeriehdokas Keskustan Vaasan paikallisyhdistys. Puolueemme johtavat poliitikot Kekkosesta alkaen ovat olleet turvaamassa pienen maamme vahvaa kansainvälistä asemaa. Vaikka ajat ovat olleet vaikeita, olemme säilyttäneet asemamme. Ne ovat ratkaisevat myös paikallisen keskustatoiminnan taloudelle. Kuntavaalitulos ratkaisee luottamushenkilöpaikkojen kautta myös kunnallisjärjestöille tilittyvien maksujen määrän. Maakuntavaalit ovat vielä kirjoittamaton sivu yhteiskuntahistoriaa. Maakunnallinen hallintotaso on ollut keskustalle pitkäaikainen ja tärkeä tavoite. Olemme laiminlyöneet perustyön kaikilla tasoilla. Puolueellamme on yksinkertaisesti liian vähän kansainvälistä toimintaa ja osallistumista. Mielipiteet Keskustan oltava kansainvälinen kansanliike Minun keskustalaisuudessani vahva aate ja käytännöllinen asioiden hoito kulkevat käsi kädessä. Puolueemme tehtävä on hoitaa tavallisten ihmisten tavallisia asioita ja pitää niiden puolta, joiden ääni ei muuten kuulu. Nyt sen toteutuessa vaalit on pystyttävä hoitamaan voitokkaasti ja ottamaan niistäkin hyöty irti paikalliseen järjestötyöhön. Vaalien jälkeen meidän on pystyttävä tiivistämään niin kunnissa kuin maakunnissa toimivien valtuustoryhmien suhdetta järjestötoimintaan. 38 13.5.2016 Poliittisia luottamustehtäviä hoitavat keskustalaiset ovat monin paikoin vielä hyödyntämätön voimavara järjestötyössä ja keskustan paikallisen näkyvyyden vahvistamisessa. Valtuustoryhmien merkitys keskustalle on valtavan suuri, ja tämä on huomattava myös puoluejohdossa. Suorat kontaktit ja myös valtuustoryhmien työn tukeminen on otettava toimintatavaksi. Kurvinen yhdistää pohjalaisia Keskustan Vaasan paikallisyh- Järjestötyön painottaminen seuraavalla kaksivuotiskaudella tukee vaalityössä onnistumista. Ulkoinen vakaus on mahdollistanut myös maamme sisäisen kehittämisen. Keskusta on kuitenkin menettänyt otettaan kansainvälisenä puolueena
Jäljelle jäi verotettavaksi vain maa-ala. Yhtenä hallituksen arvostelun kohteena on ollut lasten päivähoitomaksujen korotus. Arvot ovat muuttuneet niin, että lasten ei anneta enää olla kotona kuin korkeintaan puolitoista?kaksi vuotta. Hän osaa kertoa kansalaiselle ymmärrettävästi muutosten syyt ja seuraukset. Hän on oppinut työskentelemään omassa puoluetyössään valtion, maakuntien ja kuntien välillä. Tämä on näissä molemmissa isoissa uudistuksissa erittäin tärkeää. Elli Aaltonen ylijohtaja, YTT Kun verottaja päätti korottaa kiinteistöveroa Kenen etua ajatellaan? Kävelen työmatkani. Aikaisemmin on rakennuksen jälleenhankinta-arvoa määriteltäessä huomioitu sen tosiasiallinen arvo omistajalle. Vuonna 2014 verohallinto antoi ohjeen, jossa se ilmoittaa jatkossa verottavansa kaikkia kiinteistöjä keskimääräisten rakennuskustannusten mukai- sesti. 2016 39. On mukavaa kä- En ole vielä nähnyt yli kaksikymmenkertaista rakennukseen kohdistunutta veronkorotusta, mutta kymmenkertaista veronkorotusta voi pitää yleisenä. Ihmekös tuo, että kymmeniä vuosia käyttämättömänä ollut rakennus sai uuden olomuodon. Oli yhteinen syy tehdä työtä maatalomme eteen. Tämä sama pätee koko keskustapuoluee- seen ja sen toimintaan. Rakennuksen kiinteistövero tulee jälleenhankinta-arvon perusteella. Näin lapset saavat olla äidin ja isän kanssa vain hyvin lyhyen aikaa arkipäivinä. Lasten hoitokin on ulkoistettu. Lapsille ei ehditä enää opettaa siinä iässä, joka on lapsen elämässä tärkeintä oppimisen aikaa, niitä asioita, joita vanhemmat pitävät tärkeinä. Päiväkodeissa ohjaajat antavat lapsille ohjeet siitä, mitä leikitään, ja näin lasten omatoimisuus ajetaan alas. Kuten otsikossa kysyn, kenen etua yhteiskunta ajaa, kun kaikki lapset halutaan saada päiväkotiin? Kyllä lapsen paikka . Sen jälkeen lapset herätetään aamulla aikaisin ylös, viedään päiväkotiin ja haetaan iltapäivällä pois. Lasten pitäisi mennä aikaisin nukkumaan, ettei yöuni jäisi liian lyhyeksi. Olemmeko yhteisellä asialla, emme vain yhteisen hyvän, lain tai puolueen päätöksen nimissä, vaan juuri keskustalaisen konkreettisen hyvän nimissä? Hannassa olen löytänyt tämän yhteisen konkreettisen tekemisen taidon ja tahdon. Kannatan hänen valintaansa varapuheenjohtajaksi hänen taitojensa ja osaamisensa vuoksi, mutta eniten siksi, että hän on osa kenttää. Koko puolueen onni on se, että joku sen varapuheenjohtajista ei katso asioita eduskunnasta tai hallituksesta päin alas, vaan kenttätyöstä käsin. Tämä on entistä tärkeämpää nyt, kun keskustajohtoisessa hallituksessa viedään läpi kahta suurta uudistusta, uutta maakunta- hallintoa ja uusissa rakenteissa tapahtuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Kummankin uudistuksen riski on täytän- töönpanon viivästyminen, jolloin uudistuksen uskottavuus karkaa kansalaisten käsistä. Siksi puolueen johdon tehtävä on konkretisoida uudistukset kansalaiselle ymmärrettäväksi ja maastouttaa uudistus hallinnosta kansalaisen palveluksi ja hyväksi. Tässä työssä Hannalla on erinomainen kokemus. silloin, jos hänen etuaan halutaan ajaa . Nyt rakennukselle ei voi määrätä veroa. Tämä päätös näkyy nyt kiinteistöjen omistajille tulleissa vuoden 2016 verotuspäätöksissä. Koska valtion kassan valtava vaje on täytettävä keinolla jos toisella, verohallinto määrää saman, mahdollisimman korkean arvon niin kasvukeskuksien kuin taantuvien alueiden teollisuuskiinteistöille. On selvää, että tällainen menettely syrjii taantuvien alueiden rakennuksia ja teollisuutta. 13.5. on oma koti. Anton Poljatschenko Suomen pienyrittäjät ry:n hallituksen jäsen Heikki Niittymäki Masku vellä töihin ja pohtia tulevan päivän tehtäviä. Toissa aamuna rautatieaseman viereisen varastorakennuksen pusikoituneella pihalla oli paloautoja. Arvokkainta on yhteinen tekeminen ja vastuun kantaminen. Puolueen kannattaa kaiken aikaa katsoa organisaatiostaan alas. Palomiehet sammuttivat puisen varastorakennuksen raatoa. Töihin kävellessäni ajattelin, että onhan se tuokin yksi tapa tehdä verotuksenoikaisu. Kiinteistövero muodostuu kahdesta osasta: maa-alasta ja rakennuksesta. Kunta määrää maa-alan verotusarvon tonttikarttansa perusteella. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu Lisää kentän ääntä puheenjohtajistoon Olen seurannut keskustalaisen politiikan tekijän, Pohjois-Karjalan maakuntavaikuttajan, yrittäjän ja perheenäidin Hanna Huttusen työtä ja saavutuksia usean vuoden ajan. Tämä on ollut helppoa asuessani ja työskennellessäni ensin sosiaali- ja terveysneuvoksena Pohjois-Karjalassa ja sitten ylijohtajana koko Itä-Suomessa. Olen hyvin vakuuttunut tästä helposti lähestyttävästä, päämäärätietoisesta ja konkreettisesti asioita esille tuovasta naisesta. Kun itse Hannan tavoin vartuin keskustalaisessa kodissa, meillä oli arvokkainta tekeminen yhteisen päämäärän eteen. Kannoimme vastuuta toisistamme ja samalla saimme itsellemme tekemisen innon
Tavoitteet, näkemykset ja lopputulos vain ovat hyvin erilaiset. Olipa kyse sitten korkeakoulukampuksen, sairaalan tai tuotantolaitoksen lakkauttamisesta tai siirtämisestä paikkakunnalta toiselle, on sillä aina alueellisia vaikutuksia, jotka on tunnustettava päätöksenteossa. Tulevaisuus näyttää, löydämmekö rinnallemme muita maakuntien ja koko Suomen puolustajia, vai joudummeko yksin usko- Onko edes mahdollista erottaa koulutus- ja aluepolitiikka? maan sellaiseen Suomeen, jossa myös sivistys ja korkeakoulutus kuuluvat kaikille. Johanna Teijonmaa KOL:n liittohallituksen jäsen Juhani Ojalehto Tulevaisuuden kunnassa äänestäminen on sähköistä, kirjastoista lai- nataan elektronisia kirjoja ja koulua käydään digitaalisessa miljöössä. Näin visioi keskustanuorten tulevaisuuden kunnan tavoitepaperi, jonka tähtäyspiste on 2030-luvulla. Visio nojaa vahvasti yhteiskunnan digitalisaatioon. Teknologinen kehitys toisi myös uudenlaisen kuntasuhteen, sähköisen kuntalaisuuden. ??Teknologian kehitys vähentää etäisyyksien merkitystä palvelutuotannossa, perustelee keskustanuorten varapuheenjohtaja Antti Grönlund. ??Keskustanuoret näkevät, että teknologian vallankumous mahdollistaa tulevaisuuden, jossa jokaisella on aito mahdollisuus valita oma asuinpaikkansa. Tulevaisuuden kunta nähdään asukkaidensa yhteisönä, joka kannustaa kestäviin elintapoihin. Keskustassa tapahtuu Puheenvuoro Avoimesti aluepolitiikkaa Viime aikoina on jälleen koulutus- ja alue- politiikan ikuinen kaksintaistelu noussut vahvasti julkiseen keskusteluun. Tällä hetkellä keskustelu käynee kuumimpana Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksen lakkauttamispäätöksestä johtuen, koska keskustelu alue- ja koulutuspolitiikan yhteydestä on noussut jälleen vahvasti esille. Kun yliopistojen hallituksille on annettu koulutuspolitiikan nimissä tehtäväksi tiivistää, supistaa ja tehostaa toimintaansa, nousee esiin myös aluepolitiikan ja koulutuspolitiikan jatkuva vastakkainasettelu ja ajatus siitä, että nämä kaksi asiaa olisi pidettävä visusti erossa toisistaan. Kun kokoomuslainen keskittämispolitiikka on nyt naamioitu korkeakouluverkostomme rakenteelliseksi kehittämiseksi, on kysyttävä, onko edes mahdollista erottaa koulutusja aluepolitiikka? Valitettavan usein kuulee sanottavan, et- tei koulutuspolitiikka saisi kärsiä aluepolitiikasta, jolloin argumentteja alueellisista vai- kutuksista ei oteta tosissaan huomioon päätöksenteossa tai ylipäätään keskusteluissa. Meidän ?aluepoliitikkojen. Tämä näkyy energiaomavaraisuutena ja hiilineutraaliutena. Kuntien yksilöllisyys on myös tärkeää. Ne voivat tehdä asioita omilla tavoillaan ja luoda siitä myös kilpailuedun uusia asukkaiden houkuttelemiseksi. Kuntavisiollaan keskustanuoret vastaavat sote- ja maakuntauudistuksen synnyttämään kuntien murrokseen. 40 13.5.2016 Eeva Kärkkäinen Keskustanuoret visioi sähköistä kuntalaisuutta. ajatus kattavasta, koko Suomea ja sen elinvoimaisuutta palvelevasta laadukkaasta korkeakoulukentästä ei ole koulutuspoliittinen uhraus, vaikka näin monesti tahdotaan kapeakatseisesti väittää. Olisikin jo aika kaikkien avoimesti ja rehellisesti myöntää, että nykyinen keskittäminen koulutuspolitiikan nimissä on aivan yhtä lailla aluepolitiikkaa kuin koko Suomen kattavan korkeakouluverkoston puolesta puhuminenkin
klo 11 alkaen. kl 18 på Centerns partikansli. Käsitellään myös syyskokousasiat. NKL:n Itä-Vuosaaren osaston sääntömääräinen vuosikokous ti 17.5. 2016 41. Muistathan toimittaa piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi kati.kiljunen@keskusta. fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. Tärkeää. klo 17 Keskustan puoluetoimistolla, osoitteessa Apollonkatu 11 A. Lisäksi järjestetään yhteinen bussikuljetus Seinäjoelle. on meille tärkeä henkilövaalipäivä hämeenkyröläisen puoluesihteeriehdokkaamme Jouni Ovaskan osalta. Satakunta Satakunnan piiritoimisto, tavoitat meidät seuraavista numeroista: jäsenasiat toiminnanjohtaja Kati Kiljunen 050 405 7742 kati.kiljunen@keskusta.fi, keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi 044 978 3929 tarja.kiviniemi@keskusta.fi, nuorten toiminnanjohtaja Sonja Lautamatti 0440 336 588 satakunta@keskustanuoret.fi. Puoluekokousmajoitukset Seinäjoella 10.-12.6.2016. Käsitellään myös syyskokousasiat. NKL:n Itä-Helsingin osaston sääntömääräinen vuosikokous ti 17.5. -järjestöpalstalle lähetettävät yhdistyksien tapahtumailmoitukset sähköpostilla piirin 13.5. Keskusta mukana omalla osastolla Hattula-päivässä. klo 10 alkaen. Vieraana Kaarinan kotihoidon johtaja Jenni Haapanen. Illan aluksi Heikki Haaviston poliittinen ajankohtaisvartti. Kuntavaaliasiaa pj Eero Vainio. Raisio, Keskustan kk-palaverit 2016; 18.5. Piiri järjestää myös bussikuljetuksen tarvittaessa la 11.6. klo 16.30 Keskustan puoluetoimistolla, osoitteessa Apollonkatu 11 A. Jaana Viilo. 0400 930 483 Puoluekokous Seinäjoella 10.12.6.2016. klo 18 Keskustan puoluetoimistolla, osoitteessa Apollonkatu 11 A. Jaana Viilo ylityölomalla. Järjestöilmoitukset Suomenmaahan entistä aikaisemmin! Lehti ilm. Ota rohkeasti yhteyttä. klo 18 alkaen. Ajankohtaisista asioista puhumassa kansanedustajat Anne Kalmari ja Martti Talja sekä puoluesihteeri Timo Laaninen Tikkurila, py:n johtokunnankokous to 26.5. Tule antamaan palautetta ja kuulemaan politiikan uusimmat käänteet! Loppi la 2.7. uudesta puoluesihteeristä. Käsitellään myös syyskokousasiat. Mitten r.f. seniorikeilaajat keilavuoro joka torstai Raision Keilahallilla klo 15-16. Etelä-Häme Etelä-Hämeen piiritoimisto, piirin ja Keskustanuorten toiminnanjohtaja Juha Iso-Aho puh. klo 18 piiritoimistolla, Hämeenkatu 9 A 5. klo 18 piiritoimistolla, Hämeenkatu 9 A 5. Majoitusvaraukset puoluekokoukseen ja ilmoittautuminen yhteiskuljetukseen tulee tehdä nopeasti piiritoimistolle. Kahvitarjoilu. Vakuutuspiirin johtaja Heikki Heilä esittelee Kelan toimintaa. Adress: Apologatan 11 A. Katso myös lisää Pirkanmaan omasta puoluesihteeriehdokkaasta www.jouniovaska. fi. Ulla-Riitta Yleniuksen muistoja kerhon 25-vuotiselta taipaleelta. Osallistumismaksu 15e/hlö suoritetaan paikanpäällä ennen tilaisuutta. krs Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toimin- nanjohtaja Jukka Sällinen puh. 0400 930 483 ja keskustanaisten Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. Kaikkien puoluekokousedustajien toivomme nyt lähtevän Seinäjoelle edustamaan Pirkanmaan Keskustajärjestöjä! Erityisesti la 11.6. Kesäpäivät Merimaskun Taattisten tilalla (Koverintie 23, 21160 Merimasku) ke 13.7. håller sitt lagstadgade vårmöte den to 19.5. 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi. 18.5. Naisten Akatemia koulutus tilaisuuksia 3 krt 2016 aikana ja tarkoitettu kaikille kuntavaikuttamisesta kiinnostuneille. Paikka; Keskustan Pirkanmaan piiritoimisto Apila, Näsilinnankatu 23 a 1, Tampere Viralliset puoluekokousedustajat ja muut Seinäjoelle lähtijät: Muista varata majoitus piiritoimistolta: pirkanmaa@keskusta. fi, puh. Jos kuulet keskustelua, että paikallisyhdistyksen jäsen ei nyt saanutkaan lehteä, niin pyydäthän ottamaan yhteyttä kati.kiljunen@ keskusta.fi tai 050 405 7742. Tärkeää. Järj. Humppilan py. Hattula la 11.6. Naapurikuntien valtuustoryhmien ja kunnallisjärjestöjen edustajat tervetuloa mukaan. Puoluekokous Seinäjoella 10.12.6. Ilmoittautuminen piiritoimistoon puh. På mötet behandlas även höstmötes ärenden. NKL:n Kallion osaston sääntömääräinen vuosikokous pe 20.5. klo 16 Keskustan puoluetoimistolla, osoitteessa Apollonkatu 11 A. Käsitellään myös syyskokousasiat. NKL:n Pohjois-Helsingin osaston sääntömääräinen vuosikokous pe 20.5. osoitteeseen helsinki@vesaiset.fi tai puhelin 050 5755236. Ulkoilupäivän järjestää Vesaisten Helsingin piiri. Uusimaa Vihti, kj mukana Vihdin Viestin kevätmarkkinoilla su 15.5. Käsitellään myös syyskokousasiat. Keskustan yhteiskuntatieteilijät ry:n seuraava lounastilaisuus on ti 24.5. klo 18 Hintsan kokousmakasiinissa. 0440854590 mieluiten tekstiviestillä. Turku, Keskustan lauantaitreffit 14.5. klo 17 Keskustan puoluetoimistolla, osoitteessa Apollonkatu 11 A. 040 418 1150. Pirkanmaa Pirkanmaan Keskusta mukana tapahtumissa: seuraa Suomenmaasta, www.pirkanmaankeskusta.fi ja liity Facebookiin: Pirkanmaan Keskusta, nähdään ja tavataan! Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän ja samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. Terveisin Jaana Viilo, toiminnanjohtaja 040 767 3419, jaana.viilo@ keskusta.fi Pirkanmaan Vesaiset tarvitsee innokkaita uusia toimijoita lasten ja perheiden parissa tehtävään työhön. Kannattaa kuitenkin sopia tärkeistä asioimisista etukäteen soittamalla. Raisio, Keskustan Seniorikeilaajat Raision Keilahallilla vuoromme joka to klo 15-16. Kunnallistoiminta pe 13.05. Majoituspaketit, hinnat ja varausohjeet Pirkanmaan keskustalaisten osalta löytyvät piirin nettisivuilta: www.pirkanmaan keskusta.fi Naisten Akatemia to 19.5. 0405895709 ja pilvi.karkela@keskusta.fi Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistyksien tulevat tapahtumat välittyvät piirin kautta uudistuneeseen Suomenmaahan sekä piirin Facebook- ja nettisivuille kun laitat hyvissä ajoin tekstin sähköpostiin: jaana.viilo@keskusta.fi Uudistunut Suomenmaa on myös hyvä lahjavinkki . Uusi lehden saajien osoitteisto on muodostettu niin että jokaiseen osoitteiseen, jossa on yksi tai useampi jäsen menee yksi Suomenmaa Sentteri -lehti. Ilmoittautumiset 17.05.16 mennessä pj Hanna Yli-Liipolalle hannaelina@wippies.fi Lahti Salpauselkä, keskustakerho, py:n vuosikokous ke 18.5. mennessä (louhikoskialasuutari@gmail.com tai hannele.ilomakipiirila@gmail.com) Tervetuloa perinteiseen tupailtaan Ylästöön, Ylästöntie 87 Vantaalle. Ilm. Viilo, Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere tai sähköpostitse: pirkanmaa@keskusta.fi. Lautakunnankatu 4. klo 18 piiritoimistolla, Hämeenkatu 9 A 5. 040 7673419, tj. Pääjohtaja Liisa Hyssälän ajankohtaiskatsaus. Myös asuntojen vuokrausta suoraan (omatoimisesti, ei piirin kautta) Etelä-Pohjanmaan Matkailu: Asunnot ovat kerros-, rivi- ja omakotitaloissa. klo 18.30 piiritoimistolla, Hämeenkatu 9 A 5. 044 532 0043. neissa pe-su. klo 17.30 Kaarinan valtuustosali, Lautakunnankatu 4. Käsitellään myös syyskokousasiat. NKL:n Munkkiniemen osaston sääntömääräinen vuosikokous ti 17.5. Tervetuloa juttusille! Jokioinen pe 17.6. Piiritoimiston osoite Larin Kyöstin katu 16, 13130 Hämeenlinna. klo 18.30 Keskustan puoluetoimistolla, osoitteessa Apollonkatu 11 A. 0102922060, piirin toiminnanjohtaja Satu Simelius p. 040 356 5599, Piiritoimiston käynti/postiosoite: Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. klo 17.30, os. Aiheena vanhustenhoidon avohoito. krs Raisio, Kaupungintalo, valtuustosali Sote- ja maakuntailta ti 31.5. Klo 18, alustajana Antti Parpo. Piirillä on majoitusvaraukset hotelli Sorsanpesään ja Omena-hotelliin 2-4 hengen huo- Lahden Keskusta-klubi, py:n vuosikokous ke 18.5. klo 17 Kelan Turun toimistossa Eerikinkatu 26. klo 18.30 Lähde mukaan Teatteri Tuntemattomaan katsomaan Mooseksen perintöä! Lippuja voi tiedustella Ramilta (050-4561511) tai Aino-Marialta (050-3748924). Lähetä ne piiriin: Keskustan Pirkanmaan piiri ry. Ilmoittautuminen, hinnat ja tarkemmat tiedot piiritoimistolta, paijat-hame@keskusta.fi tai puh. Huom! Suomenmaan uudistuksen myötä myös lehden Keskustassa tapahtuu-järjestöpalstalle lähetettävät yhdistyksien tapahtumailmoitukset on lähetettävä sähköpostilla piirin toiminnanjohtajalle: jaana. viilo@keskusta.fi viimeistään jo toivottua ilmoituspäivää edeltävän viikon torstaina klo 15 mennessä. Keskustanaisten Kesäteatteriretki Hämeenkyrön Myllykolun kesäteatteri Satulinna näytökseen 31.7. klo 16. sähköpostilla varsinais-suomi@keskusta.fi tai 0102922060. Hinnat ja tarkemmat varausohjeet Varsinais-Suomen osalta löytyvät piirin nettisivuilta. Varsinais-Suomen keskustaveteraanit. Kaarinan kotihoidon johtaja Jenni Haapasen esitys Kaarinan vanhustenhoidon avopalveluista. Tilaisuus kaikille avoin, ilmoittauduthan Hanna Yli-Liipolalle 17.5. mennessä, hannaelina@wippies.fi tai p. Mukana kansanedustajat Annika Saarikko ja Olavi Ala-Nissilä. Paikalla ke. Eerikki Viljanen (klo 10.30-13) ja keskustan kunnallisia luottamushenkilöitä. Lohja, kj ry kutsuu py:sten pj:t ja sihteerit yhteiseen palaveriin ke 1.6. Avoinna arkisin klo 9. -15. Yksityismajoituksen hinta on alk. mennessä: pirkanmaa@keskusta.fi -sähköpostiin ja Jaanalle puh. Alustajana Suomen Keskustan varapuheenjohtaja, kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen. Saamme uusimmat tiedot maakuntauudistuksesta. Ulkoilupäivä Nuuksion kansallispuistossa su 29.5. Suomenmaan uudistuksen myötä lehden ?Keskustassa tapahtuu. Käsitellään myös syyskokousasiat. NKL:n Luoteis-Helsingin osaston sääntömääräinen vuosikokous to 19.5. Sitovat ilmoittautumiset 7.7. mennessä Juhanille (juhani.horkko@gmail.com) tai Sirpalle (044 062 2266). Raisio, Kesk. klo 18. Sosiaali-ja terveystoimikunta. Kokous Kaarinan valtuustosalissa ti 24.5. Keskusta mukana Lammin pellavamarkkinoilla. klo 17 Keskustan puoluetoimistolla, osoitteessa Apollonkatu 11 A. Lippuvaraukset pilvi.karkela@ippnet.fi tai p.0405895709. Sihteerit: KJ:t ja Py:t ilmoittakaa kesän tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@ keskusta.fi Tule mukaan vaikuttamaan ja Keskustan kuntavaaliehdokkaaksi! Ota yhteyttä suoraan oman paikkakuntasi kunnallisjärjestöön tai suoraan piiritoimistoon: pirkanmaa@keskusta.fi Ovathan yhdistyksenne puoluekokousedustajien puoluekokousvaltakirjat kunnossa. Ilmoittautumiset viim 16.5. Ennakkoilmoittautumiset viimeistään 24.5. 040 767 3419, jos puolestaan toivoisitte piiristä järjestettävää, lisämaksullista yhteiskuljetusta lauantain 11.6. päivämatkana, mainitse myös siitä viim. 0102922060 tai Mika Munkille puh. Käsitellään myös syyskokousasiat. NKL:n Lauttasaaren osaston sääntömääräinen vuosikokous to 19.5. nyt 3 kk:n tutustumistarjous uusille tilaajille alk. vain 19 euroa! Lisätiedot, osoitteenmuutokset ja tilaukset suoraan tilaajapalvelusta: 08-5370370 (ark. krs Sote-toimikunnan kokous ti 24.05. klo 12.30 -14.00 ravintola Vltavan Havel-kabinetissa, Elielin aukio 2. Kokoukseen tulisi ilmoittautua 16.5. Osallistumismaksua ei peritä. klo 9-15) tai sähköpostitse: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Osa 1, Kuntavaikuttaminen; Anniina Ruottu ja Pilvi Kärkelä. Avoinna varmimmin ti klo 8.30-12 ja to klo 13-17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. Forssa, keskustalaiset Forssan torilla la 4.6. 050 374 5416, juha.iso-aho@keskusta.fi , toimistosihteeri ja Keskustanaisten toiminnanjohtaja Sari Kujanpää puh. Kannattaa olla nopea, sillä paikkoja on rajoitetusti. Lammi la 18.6. Osoite: Näsilinnankatu 23 A 1, tervetuloa. Piiritoimisto suljettuna viikolla 22: tj. klo 12.00. Tikkurilan uimahallin kabinetissa klo 17.30. Varsinais-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: toimiston p. Tj. Takaisin Helsinkiin palaamme klo 17 menessä. Vesaiset huolehtivat retkieväistä. Jos tarvitset kuljetuksen Helsingin keskustasta ilmoittautumisen yhteydessä. Keskusta paikalla. Päijät-Häme Lahti, kj:n jatkovuosikokous ke 18.5. Tulehan juttelemaan. Forssa, Heinämessut 2.-3.7. klo 18 Karnaisten ABC:lle. Paikalla myös Uudenmaan piirin tj Ari Maskonen. Nummelan torilla klo 9.30-13. Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. Helsinki NKL:n Rööperin osaston sääntömääräinen vuosikokousma 16.5. klo 17.30 Keskustan puoluetoimistolla, osoitteessa Apollonkatu 11 A. Käsitellään myös syyskokousasiat. NKL:n Keski-Helsingin osaston sääntömääräinen vuosikokous ti 17.5. Materiaalimaksu 10 euroa/hlö. Piirillä on enää muutama huone vapaana; sitovat majoitusvaraukset Sorsanpesään (3 hlön huo neita), Kuortaneelle (2 hlön huoneita) ja Omena-hotelliin (4 hlön huone) Huom! kaikki aina kahden vuorokauden pakettina pe-su. Perunankukkapäivän markkinoilla mukana myös keskusta. klo 16.30 Keskustan puoluetoimistolla, osoitteessa Apollonkatu 11 A. klo 17.30 Keskustan puoluetoimistolla, osoitteessa Apollonkatu 11 A. Kokoontuminen luontokeskus Haltialla klo 11. Yhteystiedot: Pilvi Kärkelä p. Käsitellään myös syyskokousasiat. Helsingfors Unga Liberala Centern osaston sääntömääräinen vuosikokous pe 20.5. jotta mahdollisimman moni pääsee äänestämään mm. perjantaisin. krs. Lahti eteläinen, py:n vuosikokous ke 18.5. Vietämme päivän ulkoillen ja grillaten luonnon helmassa. klo 17 Keskustaväen kirkkopyhä 11.9. Mänttä-Vilppulassa Mäntän Kirkossa sekä Keskustanaisten 75-juhlavuoden maakunnallinen juhla. (tarkempi tieto ilmoitetaan myöhemmin) Suomenmaa-Sentteri Keskustan jäsenille lähetetään uusilla vastaanottajatiedoilla. klo 11-12.30 kahvila Elvinassa, Yliopistonkatu 15. 60 ?/hlö/yö kun liinavaatteet ja pyyhkeet kuuluvat hintaan, palvelumaksu on 15 ?/varaus. Vapaiden asuntojen tilanne elää jatkuvasti, josta johtuen yksityismajoitustiedustelut ja varaukset tulee tehdä puhelimitse numerosta (06) 420 9090. Tampere, Hervannan po:n sääntömääräinen kokous piiritoimisto Apilassa ma 23.5. Alustajana KELAn pääjohtaja Liisa Hyssälä. Raisio, Keskustaväen kk- palaveri ke 18.5. Aika: to 19.5
Hinnat jäsenille: 3 päivää, kaksi yötä : 1e/ alle 3v, 50e/ 3-16v, 100e/ yli 16v . Ohjelmassa käden taitoja, seikkailua, kulttuuria, uimista, kiipeilyä, hyvää ruokaa ja kivaa yhdessä oloa. Matkan hinta 35 e, alle 12-v. Lähde ehdokkaaksi. Kerro ilmoittautuessasi mahd. ruoka-aineallergiat. Tervetuloa kokoukseen! Keskustan Etelä- ja Itä-Savon piirien yhteinen Meijän Kunta -seminaari järjestetään ti 31.5. klo 16 mennessä ulla- riitta.juuti@keskusta.fi. Vesaisten Äksön-leiri II Pieksämäellä 16.-18.6.2016. llmoittautumiset pe 20.5. Tapahtuma on talkooväelle maksuton. Tervetuloa keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Satakunnan Keskustanaiset, Kulttuurimatka Tuusulanjärvelle la 28.5. Seinäjoki Areenalla. klo 6 55e/ hlö. 1. Ei tämä vuosi ole helppo ollut, Vehviläinen kuvasi hallituksen työskentelyä. Kari Hakkarainen puolestaan arvosteli hallitusta kokoomuslaisen politiikan harjoittamisesta. Kansanedustaja Hanna-Kaisa Heikkinen vastasi tähän toteamalla, että kokoomuksen kenttäväen mielestä kokoomuslainen politiikka ei näy hallituksen toiminnassa. toiminnanjohtajalle: kati.kiljunen@ keskusta.fi viimeistään jo toivottua ilmoituspäivää edeltävän viikon torstaina klo 23 mennessä. Tärkeää. Jos toivoisit piiristä järjestettävää, lisämaksullista yhteiskuljetusta, mainitse myös siitä varatessasi. Uudistunut Suomenmaa on myös hyvä lahjavinkki . Tuukka Suomalainen Savonlinnasta sekä Keskustan piirien pj:t Kirsi Olkkonen ja Hannu Auvinen. Ilmoittautumiset tarjoilun järjestämiseksi 23.5. Varaukset antti.varis@keskusta. fi tai arkisin p. Ollaan yhteydessä. Kymenlaakso Kouvola, Jaalan py:n vuosikokous 19.5 klo 18 Reijo Valkeapäällä. Pohjois-Karjala Hei kaikki Pohjois-Karjalan alueella asuvat keskusta aktiivit! Pohjois-Karjalan keskustanuoret ovat saaneet loistavan idean. Aiomme ennen kuntavaaleja 2017 kiertää kaikki Pohjois-Karjalan kunnat! Mielessämme tietenkin ehdokashankinta sekä monipuoliseen Antti Kivelä ja Tarja Pöyhönen äänestivät Pohjois-Savon piirikokouksessa. Kyösti Kauppinen kerää lippuja. maakuntaamme tutustuminen. Lisätiedot ja ilm. klo 18 Paatelani koululla, os. klo 14. Piiristä mukana tj. Ohjelmassa Halosenniemi, Lottamuseo ja Ainola. klo 16 mennessä ullariitta.juuti@keskusta.fi. Vesaisten Äksön 2 - leiri 16.-18.6. Pieksämäen diakoniaopistolla. Sitovat ilmoittautumiset: kati.kiljunen@keskusta.fi 050 405 7742. Marjaana Perttula, 050-585 7200, marjaana.perttula@gmail. com tai Tarja Kiviniemi, 044-978 3929, tarja.kiviniemi@keskusta.fi Keskustan Ala-Honkajoen paikallisyhdistys, Hapuan paikallisyhdistys, Kankaanpään paikallisyhdistys, Kavoluoman paikallisyhdistys, Korvaluoman paikallisyhdistys, Kyynärjärven paikallisyhdistys, Santaskylän paikallisyhdistys, Venesjärven paikallisyhdistys, Veneskosken paikallisyhdistys, Keskustan Verttuun paikallisyhdistys, Keskustan Vihteljärven paikallisyhdistys ja Kankaanpään Keskustan kunnallisjärjestön sääntömääräinen vuosikokous ma 30.5. klo 19 Kankaanpään kaupungin valtuustosalissa, Kuninkaanlähteenkatu 12. Kehityspäällikkö Jarkko Majava Suomen Kuntaliitosta kertoo kuntien vaihtoehtoisista kehitysmalleista. 20 e. etela-savo@vesaiset.fi Itä-Savo Keskustan Etelä- ja Itä-Savon piirien yhteinen Meijän Kunta -seminaari järjestetään ti 31.5. Keskustassa tapahtuu Pohjois-Savon Keskusta: Leikkausten kohdentaminen epäreilua Soili Riepula Soili Riepula Leikkauksien kohdentuminen maakuntien ykköspaikkakuntien ulkopuolelle herätti keskustelua keskustan Pohjois-Savon piirikokouksessa. ??Vähän kerrallaan on viety kaikki, Tarja Pirkkalainen kuvasi Ylä-Savon ja etenkin Iisalmen tilannetta. Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen kertoi, että asiaan on havahduttu myös hallituksessa. Entä heidän vaalipiirinsä. klo 10 ja päättyy su 29.5. klo 18 Juvalla Partalan Kuninkaankartanossa os. Piirillä on majoitusvaraukset Hotelli Sorsanpesään, kahden-kol- 42 13.5.2016 men hengen huoneissa ja kahden vuorokauden pakettina pe-su. Hän myönsi, että valtionhallinnon keskittäminen on edennyt liikaa ministeriöittäin. Kokonaisarvioinnin puute on johtanut siihen, että säästötoimenpiteet ovat kohdistuneet samoille paikkakunnille. 040-721 0636. nyt 3 kk:n tutustumistarjous uusille tilaajille alk. vain 19 euroa! Lisätiedot, osoitteenmuutokset ja tilaukset suoraan tilaajapalvelusta: 08-5370370 (ark. Lähtö klo 7.45 Porista ja paluu klo 20.30. 010 315 2000, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj. Kuvalliset Keskusta-pelikortit sopivat ajanvietteeksi itselle, tuliaisiksi muiden puolueiden kannattajille, pikkulahjoiksi tai vaikkapa arpapalkinnoiksi. mennessä piiritoimistolle p.010 315 2000 tai 010 315 2001. Lisätietoa piirin kotisivuilta: keskusta.fi/keski-suomi Etelä-Savo Juva, Keskustan Härkälän py:n, Paatelan py:n, Kaihunmäen py:n ja Kiiskilän py:n yhteinen vuosikokous ke 18.5. Lisäksi saatavissa edullista mökkimajoitusta 4h ja 7 h ryhmille. Majoitukset jaetaan varausjärjestyksessä. ita-savo@vesaiset.fi tai 0407585180. Päiväkävijät: 1e/ alle 3v, 20e/ 3-16v, 40e/ yli 16v. Kehityspäällikkö Jarkko Majava Suomen Kuntaliitosta kertoo kuntien vaihtoehtoisista kehitysmalleista. Hinnat sisältää päivän ruokailut ja ohjelman. Ulla-Riitta Juuti. Nähdään ja tavataan! Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän ja samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. Pia Högberg p. Oman kuntasi päätöksentekijäksi pyrkiminen kannattaa. Elina Suoranta p. Kolmen päivän leirillä on erilaisia työpajoja, liikuntaa, uimista, hyvää ruokaa ja iloista yhdessäoloa. Elisa Hänninen Juvalta, Keskustanuorten Itä-Savon piirin pj. Lisätietoja ja ilm. Keskustelua kunnan uudesta roolista virittävät maakuntaneuvos Juhani Alanen Mikkelistä, kunnanvaltuuston pj. Tilaukset p. 010-315 2001 ja p. klo 18 Juvalla Partalan Kuninkaankartanossa os. Hinnat Itä-Savon Vesaisille: kolme päivää, kaksi yötä 1e/ 3v, 50e / 3-16v, 100e /yli 16v. Huttulantie 1. Mäntysentie 42. Sääntömääräisten vuosikokousasioiden lisäksi päätetään Paatelan po:n, Kaihunmäen py:n ja Kiiskilän po:n lakkauttamisesta ja jäsenten liittämisestä Keskustan Härkälän paikallisyhdistykseen sekä Härkälän paikallisyhdistyksen nimen muuttamisesta Keskustan ItäJuvan paikallisyhdistykseksi. n. Seuraa Suomenmaasta printistä tai internetversiosta ?Keskustassa tapahtuu?, piirin internet-sivulta www.keskusta.fi/satakunta tai Facebook: Satakunnan Keskusta. Jos haluat järjestää kunnassasi meille ohjelmaa tai sinulla on hyviä ehdotuksia kohteiksi niin laita viestiä! Yhteydenotot puheenjohtajalle (Susanna Meriläinen susanna.merilainen@outlook.com) tai toiminnanjohtajalle (Niina Koskenmäki pohjois-karjala@keskustanuoret.fi). Keskustan sääntömääräinen puoluekokous Seinäjoella pe-su 10.-12.6. Tätä paikalla olleet keskustan kansanedustajat eivät allekirjoittaneet. . Hinnat 70 -82,50 eur/yö/hlö. Muistattehan toimittaa heti vuosikokouksen jälkeen alkuperäisen pöytäkirjanotteen puoluekokousedustajista piiritoimistoon, kiitos. Pori, su 22.5. klo 9-15) tai sähköpostitse: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi. Kuntavaalit su 9.4.2017. Majoitus Hotelli Lakeus pe-su 2hh saunalla 200e/hlö, 2hh 170e/hlö, 3hh saunalla 150e/hlö ja 4hh 120e/ hlö. Kolmipäiväinen leiri koko perheelle vauvasta vaariin! Osallistua voi päiväseltään, kahtena tai kolmena päivänä. Yöpyminen tilalla ja osallistua voi myös yhteen päivään. klo 18 tupailta Laviassa. Sisältää ohjelman, ruuat ja majoituksen (omat liinavaatteet) päiväkävijät 1e/alle 3v, 20e/ 3-16v , 40e/ yli 16v. käsittely. Keskustelua kunnan uudesta roolista virittävät maakuntaneuvos Juhani Alanen Mikkelistä, kunnanvaltuuston pj. 0405116787. Keski-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: piirin toiminnanjohtaja Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p. Linja-autokuljetus menopaluu lähtö pe 10.6. 010 315 2000. Tule mukaan puoluejohdon pestuumarkkinoille ja maalaistalkoisiin Röykkälän lammastilalle Leivonmäelle 28.-29.5. Poliittista tietämystä on nyt hyvä tilaisuus lisätä pelaamalla. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Puoluekokous Seinäjoella 10.12.6. Matkan järjestää Porin Keskustan opinto- ja kulttuuriyhdistys yhteistyössä Satakunnan Keskustanaisten kanssa. Elisa Hänninen Juvalta, Keskustanuorten Itä-Savon piirin pj Tuukka Suomalainen Savonlinnasta sekä Keskustan piirien pj:t Kirsi Olkkonen ja Hannu Auvinen. Ilmoittautumiset tarjoilun järjestämiseksi 23.5. Ilm. 010 315 2001 sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj. Avoinna sopimuksen mukaan. Keskusta-pelikortit nyt myynnissä! Tunnetko kaikki Keskustan kansanedustajat ja mepit. Pakan hinta 10 euroa/kpl + postikulut. Ota yhteyttä suoraan oman paikkakuntasi kunnallisjärjestöön tai suoraan piiritoimistoon kati.kiljunen@keskusta.fi 050 405 7742. Satakunnan Keskusta on mukana tapahtumissa. Hinnat sisältää kaikki ruokailut, majoituksen ja ohjelmat (omat liinavaatteet). Kansanedustaja Seppo Kääriäinen konkretisoi asiaa toteamalla, että niin sanotuista seutukaupungeista on raksittu pois palveluja. Oppositio on syyttänyt keskustaa alueiden pettämisestä. Talkootöiden lomassa tenttaamme puoluesihteeri- ja varapuheenjohtajaehdokkaita ja otamme selvää, soiko heillä suun lisäksi myös saha ja miten karjalanpiirakoiden rypytys ja kentän haravointi luonnistuvat? Talkoot alkaa la 28.5. Huttulantie 1
Kahvitarjoilu. VESAISET Piiri. Ma 30.5 klo 18.30 kaupungintalolla pidetään Kunnallisjärjestön ja paikallisyhdistysten vastuullisten yhteiskokous, jossa käsitellään yhdistysten mahdollisia yhdistymisiä sekä toimimattomien yhdistysten lakkauttamisia. klo 18. Lisätiedot sekä ilm. Kokoukseen saapuvat myös kuultaviksi puoluesihteeriehdokas Jouni Ovaska ja varapuheenjohtajaehdokkaat Juha Rehula, Antti Kurvinen sekä Anne Kalmari. Sitovat ilmoittautumiset ma 16.5. Lisätietoja ja ilm. 040 5338160/Katja. Utajärvi. kunnantalon valtuustosali. Kahvitarjoilu. Pudasjärvi. Keskustan Lapin piiri järjestää matkan Inariin 14.-15.5. Ilmoittautumiset Kaija Väänänen, kaija.vaananen@keskusta.fi tai 044 369 9603 Puoluekokous Seinäjoella 10.12.6.2016. Koko perheen retki Ranuan eläinpuistoon la 21.5. klo 18.30 Maksniemen koululla. Keskustanaiset Suomen Keskustanaiset ry:n valtuuston vuosikokous Helsingissä 28.5. Sitovat ilm. Kaukaa tuleville virallisille osaanottajille järjestetään mahdollisuus yöpymiseen. Pohjois-Pohjanmaa Puoluekokous ehdokkaiden paneeli pe 20.5. Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. Pohjois-Savo Pohjois-Savon keskustanaiset seilaa Alahovin viinitilalle Vaajasaloon to 26.5. Päiväkuljetus lähtee la aamulla ja palaa la iltana kokouksen jälkeen. Kuljetuksien hinta on 50 ?/edestakaisin. piiritoimistolle, lyyli.pokela@keskusta.fi (0500 807 003). klo 18 Oulussa. Keskustanuorten Pohjois-Pohjanmaan piirin ylimääräinen yleiskokous pe 13.5 klo 16 piiritoimistolla, Koulukatu 31 a 2. Kokous alkaa klo 10. Juha Sipilä ja Lapin kansanedustajat. Alahoville pääsee myös autolla Kortesalmen lossin kautta. Myös miehet ovat tervetulleita. ma 16.5. klo 16. Majoitus Hotelli Fooninki, Omenahotelli sekä Eetula (10 hengen mökki). Ohjelmassa on kokopäiväretki Lemmenjoelle. Sääntömääräisten asioiden lisäksi piirikokouksessa valitaan myös uudet puoluevaltuuston jäsenet (5) puoluekokouskaudelle 2016-2018. Osallistumismaksu (sis. Johtokunta kokoontuu klo 18. liput, ruokailu, kyyti ja vakuutus): 5 . 040 581 8160, Marjo Nisk akangas Lappi Keskustanaisten Lapin piirin sääntömääräinen vuosikokous hotelli Inarissa la 14.5. Ilm. Buffet ruokailu klo 12. klo 18 Kokkolassa, Kaupungintalolla Kauppatori 5. Tervetuloa mukaan! Peräpohjola Maksniemi, py:n vuosikokous ke 18.5. Piirikokoukseen on yhdistetty järjestömatka Rovaniemeltä Inariin 14-15.5.. Vietetään päivä Palton saamelaisperheen vieraana ja perehdytään maailmankuulun huopataiteilija Kaija Palton taiteeseen ja ateljeehen. Matka sisältää paljon muutakin mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa. klo 10 saamelaismuseo- ja luontokeskus Siidassa. Valtakirjojen tarkastus alkaa klo 9. Käsitellään puoluekokousedustajien valinta. Kempele. Mukana myös Mikko Savola. Ähtärin keskustanuoret, vuosikokous 17.5. alle 4 v, 26 . alle 4 v, 22 . kl 18.00 på Stadshuset, Salutorget 5. Närvarande är minister Juha Rehula som utan att använda fläpptavla berättar det nyaste om Sote reformen och vi utfrågar partisekreterar kandidaten Jouni Ovaska samt viceordförandekandidaterna Juha Rehula Antti Kurvinen och Anne Kalmari. aikuinen. Ilm. Ilm.: jaana.kvist@keskusta.fi tai 0440-817373. Tervetuloa matkalle! Kainuu Keskustan sääntömääräinen puoluekokous Seinäjoella pe-su 10.-12.6. Koko perheen retki Ranuan eläinpuistoon la 21.5. lapsi 4-14 v, 32 . Kuljetus lähtee perjantaina ja palaa sunnuntaina kokouksen päätyttyä. Alustajina kokouksessa ovat pj. ja lisätietoja Liisa Laitinen puh. mennessä: p. Majoitukset ovat pe-su väliselle ajalle! Ruskamatka Inariin ja Ruijan rannoille 8.-13.9. Matka kulkee Kuusamon kautta Inariin, josta lähdetään päivän retkellä Sevettijärven, Näätämön, Pykeijan, Nuorgamin ja Utsjoen suuntaan. Tutustutaan porotilaan, Neiden kylässä pysähdytään Kolttakoskella ja Pykeijassa eli pikku-Suomessa, jossa nähdään pienen kylän elämään. Kokouksessa käsitellään 20 § mukaisten sääntömääräisten asioiden lisäksi sääntöuudistus. Paikalla ovat ainakin Kalmari, Ovaska, Kurvinen, Kokko, Kulmuni ja Pirkkalainen. lapsi 4-14 v, 28 . klo 17 Ähtärin ABC. Keski-Pohjanmaa Centerns svenska distrikt håller årsmöte i Karleby fredagen 13.5. Lähtö klo 9.45 Oulusta piiritoimistolta (Koulukatu 31 A 2). Mirja Stålnackelle 040-5344485 tai mirja49@gmail. com tai piiritoimistoon, puh. 044369 9603. Kestilän py:n sääntömääräinen vuosikokous pe 13.5. klo 19 kunna ntoimistolla. Kokouksessa ministeri Juha Rehula ilman fläppitaulua kertoo viimeiset tiedot Sote refomista. 2016 43. Varatkaa majoituksenne ajoissa. Tallinnaan, Mäntsälään ja Linnanmäelle. Mukana piirin järjestösihteeri SannaMari Talala. Siikalatva. Seinäjoki Areenalla. 0400393899 Vesaiset Lapista lähtevät valtakunnalliselle 60- vuotisjuhlaleiriretkelle 3.-7.8. Paluu n. Mirja Stålnackelle 040-5344485 tai mirja49@ gmail.com. Piirin vuosikokous 2016 Inarissa su 15.5. Osallistumismaksu (sis. Matka tehdään kimppakyydeillä. osastoihin tai piiriin Eijalle p. 0400850173. Tarkemmat tiedot matkasta ja ilm. Övernattning kan ordnas åt alla offentliga delegater från Södra Finland. Keskustan ruotsinkielinen piirin vuosikokous pidetään pe 13.5. klo 19. 040 542 9673 tai Kaija Väänänen puh. Piiri järjestää Seinäjoelle linja-autokuljetuksia. Kokoukseen lähtee kaksi linja-autoa Suomussalmelta ja toinen Kuhmosta. Etelä-Pohjanmaa Alavus, kj järjestää vaalistartti-illan ma 16.5. Suomen Keskustanaiset ry:n hallitus Ehdokkaat esittäytyivät Karjalan piirille Päivi Vento Päivi Vento Keskustan Karjalan piirikokous sai arvioitavak- seen edustavan joukon kesäkuussa puolueen johtopaikoista kisaavia varapuheenjohtaja- ja puoluesihteeriehdokkaita. Kokouksen puheenjohtaja Veikko Lankinen antoi ehdokkaille kaksi minuuttia kullekin aikaa kertoa, miksi juuri hän olisi sopiva tehtävään. Lankinen kannusti ehdokkaita kehumaan itseään vaikka miten yliampuvasti, sillä ?kuulijakunta on kovakorvaista väkeä.. laivalla Roll M/S Queen R, lähtee Kuopion matkustajasatamasta klo 17.30 ja paluu klo 21. Matkalla nautitaan Kallaveden aalloista ja perillä on mahdollisuus ruokailuun ja asiaakin puhutaan. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen vuosikokous su 29.5 klo 19. pääsylippu, ruokailu, vakuutus): 2 . mennessä: pohjois-pohjanmaa(at)vesaiset. fi tai p . klo 19 Alavuden kaupungintalon valtuustosalissa varapuheenjohtaja- ja puoluesihteeriehdokkaille. Lähtö Utajärven seurakuntatalon edestä klo 9, buffet ruokailu klo 12, paluu n. aikuinen. Omakehut eivät mitenkään yltyneet, mutta aatteiden ja arvojen merkitys tuli selväksi. Karjalan piirin puheenjohtajana vuoden alusta aloittanut Jouni Kemppi kiitteli liikkeelle lähtenyttä väkeä: aurinko paistoi täydeltä terältä, mutta kokoukseen osallistui lähes 80 henkeä. Kemppi sanoi, että on erittäin tärkeää tehdä päätökset aikataulun mukaisesti. ??Viivästykset antavat oppositiolle eväitä kuntavaaleihin. Keskustelussa Jukka Vuorinen Savitaipaleelta toi esiin huolen siitä, kuinka isännättömän rahan osuus sote-ratkaisussa hirvittää. ??Miten mallissa taataan, ettei verotus kiristy, kun raha ei enää kierrä kuntien kautta, hän kyseli. Piirin kansanedustaja Ari Torniainen totesi hallituspuolueen kansanedustajan työn olevan oppositioedustajan työtä vaativampaa. ??Heidän ei tarvitse tehdä muuta kuin vastustaa kaikkea. Varapuheenjohtajaehdokas Hanna Huttunen oli pohjoiskarjalaisena kuin kotonaan eteläkarjalaisessa Imatran kaupungissa, juttukumppanina Pekka Suonsivu. 13.5
Jarno Pennanen aloitti 1957, Aarne Tanninen 1958, Erkki Pennanen 1975. Missä kukin kisa? 4. Missä uskonnossa lehmä on erityisen pyhä eläin? Vastaukset: 1) Ylistaro, Rokua, Sonkajärvi, Hyrynsalmi, 2) 99,80 metriä (Guinness-ME Johnny Dell Foley 98,51 Texas 1978), 3) Jarno P. Helsingin Sanomat, 4) Mikael Pentikäinen, 5) Auto- ja Kuljetusalan työntekijäliitto AKT, 6) 68 000, 7) Kastelholma Ahvenanmaa, Olavinlinna Savonlinna, Korsholma Mustasaari (Vaasa), 8) haarapääsky, 9) hindulaisuus, 10) KOK:n mukaan viittä maanosaa (Aasia, Australia, Amerikka, Afrikka, Eurooppa), niitten urheilijoita ja olympiatoimintaa. 8 9 4 6 2 8 1 3 7 4 9 5 7 9 4 8 2 5 6 1 3 5 1 3 5 6 4 9 7 2 8 5 8 2 7 9 4 1 3 6 3 6 9 2 5 1 8 4 7 4 1 7 3 8 6 9 5 2 9 5 3 4 7 8 2 6 1 8 2 3 4 5 6 8 6 2 1 5 8 4 1 5 6 2 3 7 9 2 7 6 9 1 3 5 8 4 9 44 8. Virallinen Guinnessin noteeraama ME jäi amerikkalaisten nimiin. Epävirallinen ME on kuitenkin suomalaisilla. Mikä Suomessakin tuttu muuttolintu on Viron kansallislintu? 8 6 3 8 2 3 4 5 6 8 6 2 1 5 9 ??? 5 6 7 8 1 2 2 9 3 8 4 5 8 1 8 5 6 6 3 2 4 1 7 5 3 9 4 6 7 7 9 1 2 3 5 3 1 8 5 8 8 2 7 1 9 4 1 5 3 6 3 6 9 4 2 5 5 1 8 4 7 4 5 1 7 3 9 8 6 9 2 5 2 4 9 5 3 7 4 8 7 9 8 2 6 2 1 2 7 6 9 1 3 5 8 4 7 8 3 4 5 2 6 8 4 1 9 7 3 9 8 4 2 1 7 3 5 6 6 1 2 4 3 5 7 9 8 3 5 7 6 9 8 1 2 4 4 6 1 7 8 9 5 3 2 2 9 8 3 5 6 4 1 7 7 3 5 1 2 4 6 8 9 1 4 3 9 7 2 8 6 5 8 7 9 5 6 3 2 4 1 1 1 5 6 4 2 3 8 7 9 9 3. Kolme suomalaista linnaa. Johtopäätös onkin, että opetusalalle tarvitaan hyvinvointi- ja turvallisuusohjelma. Vastaavia kyselyjä OAJ teettää kahden vuoden välein. Kansan Uutiset, Tanninen Uusi Suomi, Erkki P. heinäkuuta, Suopotkupallon MM-kisat heinäkuun puolivälissä. Kuka on Suomen Yrittäjien uusi, toukokuun alussa aloittanut toimitusjohtaja: Jaakko Eloranta, Veikko Lesonen, Mikael Pentikäinen? 5. Missä sijaitsevat kaksi ensin mainittua, ja missä sijaitsi Korsholma? 3. Vain neljännes opettajista on osallistunut siihen. Vuoden 2013 kyselyssä vastausprosentti oli 38,5. Martta Oinas-Panuma Mitä siis opettajien suuri enemmistö ajattelee? Tarkoitus ei ole yhtään vähätellä opettajien ongelmia, mutta ihmetyttää ?kansankynttilöiden. Mitä olympialiikkeen tunnuskuvion viisi olympiarengasta tarkoittavat? 5 2 6 8 4 1 9 7 3 1 4 3 9 7 2 8 6 5 8 7 9 5 6 3 2 4 1 1 7 3 3 1 9 8 4 2 1 7 3 5 6 6 1 2 4 3 5 7 9 8 3 5 7 6 9 8 1 2 4 4 6 1 7 8 9 5 3 2 2 5 2 5 9 2 9 8 3 5 6 4 1 7 7 3 5 1 2 4 6 8 9 13.5.2016 9. passiivisia omassa asiassaan Anja Manninen Stressitaso korkealla, työviikko venyy, kokemuksia kiusaamisesta ja väkivallasta paljon, ja myös sisäilma on suuri ongelma. OAJ:n viimeisimmän työolobarometrin tulokset ovat karua luettavaa. EM-kisoissakin menestynyt (neljäs 1986) keihäänheittäjä Jyrki Blom heitti 24.5.1989 raa?an kananmunan, ja valmentaja Tapio Viinanen otti sen ehjänä kiinni... ?Kansankynttilät. Kananmunanheiton maailmanennätyksiä Guinness ei ole enää vuoden 1999 jälkeen kirjannut. Siihen vastasi yli tuhat OAJ:n ja ruotsinkielisen FSL:n jäsentä. Vastausprosentti oli 25. Opettajien karujen kokemusten ohella ba- rometrin tuloksissa hämmästyttää alhainen vastausprosentti. Montako Mercedes Benzin A-mallia Valmet Automotiven tehtaalla vuonna 2015 valmistui? 7. Uudenkaupungin autotehdas valmisti viime vuonna suuremman määrän autoja kuin koskaan. Missä? 1. Kastelholma, Olavinlinna, Korsholma. Myös esimerkiksi ammattiliittojen vaaleissa äänestysaktiivisuus on hyvin alhaalla. ? 6 Tietotesti 1 5 4 9 3 8 6 1 5 9 8 3 9 4 7 5 Suopotkupallon MM-kisat pidetään heinäkuun puolivälissä. Monenko metrin päässä? 6. Myöhemmin kolme suomalaista sanomalehteä järjesti Moskovaan omat kirjeenvaihtajansa. Viimeisin toteutettiin vii- me marraskuussa. Suomalaismedioista Yleisradiolla oli ensimmäisenä oma kirjeenvaihtaja Moskovassa: venäläistynyt ja 1940 Neuvostoliiton kansalaisuuden saanut suomalaiskommunisti Ahti Liedes 1940-luvun lopulla. Mitä kolmea lehteä he edustivat? 10. Mikä oli ensimmäinen ammattijärjestö, jonka palveluksessa nykyinen SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne nuorena lakimiehenä 1987?96 toimi? 2. kesäkuuta, Eukonkannon MM-kisat 1.?2. passiivisuus omassa asiassaan. Toisaalta eivät opettajat ole ainoa passiivinen ammattiryhmä. On Suomen kesässä titteleitä tarjolla: Saappaanheiton SM-kisat toukokuun lopulla, Saunavihdan heiton MM-kisat 11
2016 45. Lue Suomenmaan pääkirjoitus verkkolehdestä joka aamu, seitsemän kertaa viikossa. www.suomenmaa.fi 13.5
Nytkin on mistä valita. Johtotehtävät ovat kovia ja ajat vaikeita, ehkä vaikeutuviakin. yhtenä Suomen vanhimmista peruspuolueista . Nyt on oltava aatteellisesti oma itsensä ja osattava lukea oikein maailman merkit. Kirjoittaja on keskustan pitkäaikainen kansanedustaja.. Kilpailu on myönteistä. on alituisen uudistamisen tarpeessa. Yhdestä asiasta ei kuitenkaan pidä luopua: joka toinen vuosi runsasväkinen puoluekokous lippuineen on ainutlaatuinen poliittinen tapahtuma. Seinäjoella kokoonnutaan yhteisten aatteellisten leiritulien äärelle. Vanhas-Matti pääsee virallisestikin pohjustelemaan kampanjaa. Odotan puoluekokouksemme asettuvan köyhien ja osattomien puolelle. Puolueen elinvoimaisuus kehkeytyy ensisijaisesti sanomasta: omaperäisyydestä, selkeydestä ja erottuvuudesta. Niitä riittää kikyn ja soten jälkeenkin. Johtovalinnat ovat aina olleet puoluekokouksen kohokohtia. Enkä puhu pelkästään Suomen perspektiivistä, vaan laajemmin eurooppalaisesta ja ihmiskunnan vinkkelistä. Puoluejohdon tehtävät sitovat ajallisestikin, eikä niitä voi eikä saa ottaa astinlautana uusille paikoille. Ensimmäinen vaativa tehtävä on luoda kunnon edellytykset kuntavaalimenestykselle. Puoluejohdon vastuulla on vauhdittaa ehdokashankintaa, joka yhdessä yleispolitiikan kanssa ratkaisee vaalituloksen. Voi olla, että kokoomuksen puheenjohtajavaali kerää tuossa viikonvaihteessa suurimman julkisuuden, mutta se ei vähennä omien valintojemme merkitystä raskaan vastuunkantamisen aikoina. Sitä paitsi listalla on myös oman presidenttiehdok- 46 13.5.2016 kaan nimeäminen. Se innostaa, lisää yhteenkuuluvuutta ja antaa energiaa. Maakuntien väki evästää puoluejohtoa ja ministereitä maanläheisillä asioilla. Puoluesihteerin ja varapuheenjohtajien paikoille on tunkua. 1960-luvun lopun tapahtumat kertovat sellaisen politiikan teon turmiollisista seurauksista. Puolue menestyy, jos kansa kokee sen politiikan tukemisen arvoiseksi. Odotan puoluekokouksemme paaluttavan selkein vedoin ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan linjat vakauspolitiikan hengessä, ottavan rohkeasti kantaa alueellisen tasapainon puolesta näinä keskittymishuuman aikoina, pitävän biotalouden lippua ylhäällä, asettuvan köyhien ja osattomien puolelle ja ruotivan koulutuksen suunnitelmat ihmisyyden hengessä. Suuri virhe tehdään, jos jostain syystä asetuttaisiin myötäilemään niin sanottuja megatrendejä vastoin omaa arvomaailmaa. Erkaantuminen kauas omalta tieltä tai jopa toisten jäljittely kostautuvat. Keskustalaisella maailmankatsomuksella on kysyntää. vieraskolumni Seppo Kääriäinen 110-vuotiaan puoluekokous Keskusta
Voisivatko englantilaiset rahtikoneet pudottaa kansainvälisille vesille, johonkin Ahvenanmaan lähelle, niitä englantilaisia lakritseja ja lontoonrakeita. Päättäjät ovat vieläkin siinä uskossa, että suomalainen sinänsä vastaa kymmentä ulkomaalaista. Voisin heti mainita kymmenen julkkista. Kun on edes ollut aikomus puolustaa maataan eikä tekeytyä hulluksi ja sitten myöhemmin rehvastella sillä. Entäs kun tulee se yhdestoista, ja sillä on hyvät eväät, omasta takaa. Jos Suomi joutuisi kriisitilaan, niin tulisipa siinä komppanioiden vääpeleille kiire. Vaikka sitä hapansilakkaa sitten, eikös sellaista siellä ole. Mukava olisi, jos voisi laittaa sitä Marabouta, suklaa pitää verensokerin oikealla tasolla, kun etulinjassa sitä Ikean Vantaan myymälän lihapullaa ei kuitenkaan kaikille riitä. Jos Suomi joutuisi kriisitilaan, niin tulisipa siinä komppanioiden vääpeleille kiire. Ei olla Natossa , mutta länsimaa kuitenkin. Ovat pellejä, oikeasti pellejä. Jari Nenonen päätoimittaja Juha Määttä 040 7359 612 Pääkirjoitustoimittaja Juha Mauno 044 7370 311 toimituspäällikkö Katariina Lankinen 044 7370 320 Ulkoasupäällikko Mikko Eronen 041 4539 554 Verkkouutispäälliköt Henna Lammi 044 7370 267 Samuli Nissilä 044 7370 261 journalistinen taittaja Samuli Vänttilä 044 7370 244 Toimittajat Meri Alaranta-Saukko 044 2032 640 Annukka Kaarela opintovapaalla Pirjo Kontio 044 7370 262 Risto Luodonpää 040 8201 781 Anja Manninen 044 7370 381 Pentti Manninen 040 5709 400 Juhani Ojalehto 044 7370 283 Pauliina Pohjala perhevapaalla Pekka Pohjolainen 040 5357 674 Pirkko Wilén 044 7370 238 Valokuvaajat Jari Laukkanen 044 5966 879 Maria Seppälä 044 7370 386 GRAAFIKKO KIRSI ERVASTI 044 7370 327 uutiset@suomenmaa.fi etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi mielipiteet@suomenmaa.fi Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 4, 90150 Oulu Helsingin toimitus Postiosoite: PL 1070, 00101 Helsinki, Käyntiosoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Joutsen Media Oy Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Painopaikka Kaleva Oy, ISSN 0356-3588 13.5. Ei panikoida, mutta elämme epävarmoja aikoja. Apollon Tietäjät olivatkin jo huomioineet asian, mutta sitä on jatkokäsiteltävä. Ihan oikeasti, meidän huoltovarmuutemme on huonolla tolalla. Et maksa turhasta monenkirjavasta pakkauksesta, vaan asiallisesta harmaasta kääreestä, jonka sininen teksti ihan lämpimästi sykähdyttää sydänalaa: Valtion varamuonaa. Ei tarvita kuponkeja, ei jäsenkortteja, vaikka tokihan sotilaspassilla voisi pienen alennuksen saada. 2016 47. Turha niitä eväitä on jättää vanhenemaan, toisesta päästä myydään syötäväksi, toisesta päästä täydennetään uudella tavaralla. Siitähän tulisi merkkitavaraa, ihan valmis brändi. Nenonen Muun maan mustikka Suomalaisen sotilaan valmiuspakkaus on ulkomaalaista valmistetta. Australian lihalaivaa saa kriisitilanteessa odotella pitkään, Murphyn lain mukaan ajaa miinaan, kun jo tutkasta se nähtiin, ja vesi oli kielellä. Viisas maa säilöisi ruokaa vuoden tarpeeksi, onhan muitakin vitsauksia kuin sota. Soudetaan sitten pimeällä hakemaan, laittakaa tyhjiä Castrolin muovikanistereita poijuiksi. Suomessahan on melko kattava pitsa- ja kebabtaksipalvelu, sisällissodissaan karaistuneet pitsakuskit kyllä uskaltavat ajaa etulinjaankin, mutta entäs sitten kun lampaanliha loppuu. Pitäisi soittaa siskontyttärelle Tukholmaan, että saisitko mitenkään tuotua sitä ruotsalaista näkkileipää ja sisseille jotain kalasäilykettä
151 ?) Kestona (keskustan jäsenille 69 . Tu nn i . statk tut o ust näm u.s uo ä silm me nm älas it aa .fi ? Yllätä ystävä Uudistunut Suomenmaa tarjoushintaan 19,90 . / vuosi) Vastaanottaja maksaa postimaksun Uudistunut Suomenmaa ilmestyy perjantaisin kerran viikossa. Normaali kestotilaushinta ilman jäsenalennusta 151 . / vuosi. Jäsenhinta koskee myös Suomenmaan entisiä tilaajia. Muista ilmoittaa puolueen jäsenyydestä asiakaspalveluumme! Olen keskustan jäsen Tilauksen saaja TILAUSVAIHTOEHDOT Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puh. Tilaaja Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puh. Maksajan allekirjoitus Tunnus 5004795 00003 Vastauslähetys Soita asiakaspalveluumme puh. / vuosi Kyllä kiitos, tilaan uudistuneen Suomenmaan Tutustumistarjouksena 19,90 . 08 5370 370 (arkisin klo 9-15) Sähköpostilla: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Tilaa netissä: www.suomenmaa.fi Täytä ja postita viereinen tilauskuponki. / vuosi (norm. / 3 kk lahjatilauksella Kestotilauksena keskustan jäsenille 69 . / 6 kk Tarjous! Kestotilaus 109 . / 3 kk Määräaikaisena 79,50