Suomenmaa 13.08.2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

4 Perustuslakivaliokunta voi joutua arvioimaan, toteutuuko kustannusjaon rahoitus valtion ja kuntien välillä laillisesti. S. s. s. 6 414880 073513 ELÄKEKESKUSTELU MITTAA USKOTTAVUUTTA. 2 TIISTAI 13.8.2013 N:o 90 . 8 Vallan ilmiöitä tutkiva Tommi Lepojärvi ihmettelee hallituksen sekavaa kuntauudistustyötä ja kuntaliitosten perusteluita. 6 Katse tulevaisuuteen Laillisuuskriisi uhkaa Vallankäyttö kiinnostaa Kannatukseltaan alavireisen SDP:n varapuheenjohtaja Eero Vainio vaatii puolueeltaan rohkeita tavoitteita. s. 11. S. 3 Annika Saarikko sairauslomalle Suomenmaa vieraili Saarikon kotona Turussa kaksi viikkoa sitten. 1 ? KIUSAAMISELLE NOLLATOLERANSSI. s
Pääministeri näytti suuntaa ennakoimalla eläkeiän nostoa. Kuva: Heikki Saukkomaa/Lehtikuva Eläkekeskustelu mittaa poliitikoiden uskottavuutta ja rohkeutta uudistuksiin. vaadi Suomen hallitukselta pikaisia eläkepäätöksiä, mutta se ei ole peruste vitkuttelulle. Hän kuitenkin arvioi, että eläkeuudistus on välttämätön ja tarpeellinen. Kianderin mukaan Suomi ei tarvitse pikaista imagonkohotusta kansainvälisten luottoluokittajien suuntaan, sillä he uskovat muutoinkin Suomen eläkemuutosten toteutumiseen. Sellaista suunnannäyttäjää hallitus tarvitsisi. Peruste ei voi olla SDP:n vaalilupaus olla puuttumatta eläkeikään. K eskustelu eläkeiästä on laajan yhteiskunnallisen keskustelun vipuvarsi. Perustuslakivaliokunta on joutumassa paljon vartijaksi. TAAS on se aika vuodesta, että suomalaiset painelevat metsiin ja pusikoihin keräämään marjasatoa talteen pakastimien kätköihin. Mielen täyttää alkukantainen saalistajan vimma. Leppoisasta metsäretkestä ei ole tietoakaan, kun satoa lapataan ämpäreihin suoranaisella ahneudella. Toista marjastajaa pelätään kuin varasta. Kun sanko on ensimmäisen tunnin jälkeen vasta puolillaan, alkaa päässä tuskallinen pohdinta, miten olenkaan näin hidas. Ja kun marjakaveriksi lähtenyt sukulainen alkaa kerätä hilloja viereiseltä mättäältä, tulee ärähdettyä, että mene kauemmaksi. . Puhumattakaan, että kunnat voisivat vastata lisävelvoitteisiinsa. Juha Rehula ja Tapani Tölli ennakoivat, että perustuslakivaliokunnan on syksyllä pakko arvioida, toteutuuko Suomessa kustannustenjaon rahoitusperiaate valtion ja kuntien välillä perustuslain edellyttämällä tavalla. Jos perustuslakivaliokunta joutuu syksyllä ottamaan käsiteltäväkseen kuntien ja valtion välisen tehtävä- ja rahanjaon laillisuuskysymyksenä, se todistaa Kataisen hallituksen kuntapolitiikan täydellistä romahdusta. Euroopan talouskriisin ennakointi ei vahvista luottamusta luottoluokittajien ylivertaiseen kykyyn arvioida kansantalouksien kantokykyä. Yhteiskunnallisia uudistuksia ei tehdä, eikä poliittisia arvioita esitetä kansainvälisille luottoluokittajille, vaan suomalaisille ja tuleville sukupolville. Ei kai meillä ole tarkoitus elää lähivuosikymmeniä velan varassa, vaan päästä mitä tuloiltaan ja menoiltaan tasapainoiseen kansantalouteen. Suomalaisten pysyminen työelämässä pidempään ja uusien työpaikkojen luominen rakentaa kestävämpää vaurautta ja hyvinvointia kuin parempien aikojen odottelu luottoluokittajien lainojen varassa. Kun kansalaiset on saatu ymmärtämään kriisin syvyys, valmius muutoksiin ja uudistuksiin on ymmärretty. Etenkin juuri se vastaan ajanut viaton autokuski on sellainen. Lopulta sitä kuitenkin löytää itsensä poimimassa mustikoita tuttavansa takapihalta ja ajattelevansa, että jospa en kertoisikaan näistä hulppeista apajista isäntäväelle mitään. Jyrki Katainen ja Jutta Urpilainen eivät voi vedota kriisitietoisuuden puutteeseen. Keskustan pää-äänenkannattaja Päätoimittaja Juha Määttä Pääkirjoitukset Toimittajalta Kyse on suunnanmuutoksesta V akuutusyhtiö Ilmarisen eläkepolitiikasta vastaava johtaja Jaakko Kiander linjasi viime viikon lopulla, ettei Suomen tarvitse kiirehtiä eläkeiän nostamista. Siitä tuli rytmi, jossa mieli saattoi leijailla rauhallisiin, ajattomiin ulottuvuuksiinsa. Saalistakin tuli, mutta se ei ollut pääasia. Samuli Vänttilä. Eläkepolitiikasta Ilmarisessa vastaava johtaja Jaakko Kiander myöntää eläkeuudistuksen olevan tarpeellinen ja välttämätön. Voi olla, että kansainväliset luottoluokittajat eivät MITÄ se tuokin täällä ajelee, välähtää ensimmäisenä mieleen, kun näkee auton köröttelevän vastaan hillasuolle johtavalla metsätiellä. Viatonta kuskia tulee mulkaistua kuin pahinta vihollista. On varmaan vienyt jo kaikki meidän marjat, meidän suolta. Huomiotta ovat jääneet toimet, joilla Jyrki Kataisen hallitus jo kolmatta vuotta leikkaa kuntien tuloja. Entiset ministerit Juha Rehula ja Tapani Tölli kummastelevat hallituksen leikkauslinjan jatkumista. Poliittisen johtajuuden puute on vienyt hallitukselta toimintaedellytykset. Jyrki Kataisen hallitus ja valtiovarainministeri Jutta Urpilainen ovat menettäneet kansalaisten luottamuksen. Eläkekeskustelu mittaa tällä hetkellä poliitikoiden uskottavuutta ja rohkeutta uudistuksiin. Se kun saattaisi tulla nyysimään minun puskani marjoja myöhemmin. Tekee kipeää tunnustaa, että minäkin olen sellainen, marjahullu. Enkä varmasti ole lajissani ainoa. Moni meistä, luullakseni etenkin miehistä, on samanlainen. HILLA ja vadelma ovat kuitenkin siitä hyviä marjoja, että ne kypsyttelevät satoaan hitaasti ja eri tahtiin. Samoilta apajilta ehtii moni saada runsaan saaliin. Hidasta kypsyttelyä voisi lisätä myös omaan marjastusharrastukseen. Viime viikolla erään työpäivän jälkeen otti kaikki päähän. Tästä syystä maan hallitus tarvitsee pikemminkin imagonkohottamista omien kansalaistensa suuntaan. Politiikassa on usein haastavinta kriisitietoisuuden luominen. Tästä paikasta ei sitten huudella muille, pitää vielä napauttaa perään. MARJAHULLUUDESTA on helppo vääntää monenlaisia karikatyyrejä ja nauraa päälle. Ne muut ovat sellaisia. Hiippailisin sitten toisena päivänä salaa poimimaan. Toisena päivänä sitä huomaa vadelmapusikossa pohtivansa, painautuisinko kyykkyyn, ettei koiraa taluttava ohikulkija vain näkisi. Käytännössä otetaan askel tasaveron suuntaan. Vadelmahulluutta Eivätkä lisäverot paranna yhtään palveluita, sillä varat tuskin riittävät edes entisten palveluiden ylläpitoon. Pisarat ropsahtelivat sadeviitan pintaan ja vadelmat tipahtivat astiaan samassa tahdissa. Hyvinvointipalveluista vastaavat kunnat ajautuvat tällä tahdilla perikatoon. Kuntapäättäjät joutuvat tekemään likaisen työn. Voi ennakoida, että syksyllä useampikin kunnanvaltuusto käy kipakkaa keskustelua kunnallisveroprosentin nostosta. Se johtaa keskusteluun työurista ja työllistämisestä, yrittämisen edellytyksistä, terveyden ja sairauksien hoidosta, omasta ja yhteisön vastuusta, yhteiskunnan hoiva- ja hoitovelvollisuuksista sekä koulutusjärjestelmämme toimivuudesta. Vajaa viisi vuotta sitten, alkuvuonna 2009 Matti Vanhasen hallitus pyysi eri tahoilta esityksiä rakenteellisten uudistusten tekemiseksi. Politiikassa se tarkoittaa omien näkemysten arviointia ja aikaisempien totuuksien kyseenalaistamista. Tehtävä sopisi joko pää- tai valtiovarainministerille. Laillisuuskriisi kuntien uhkana H uomio kuntapolitiikassa on yleensä kiinnittynyt hallituksen kunta- ja sote-rakenneuudistuksiin. Kyllä kansa on tietänyt ja tietää muutosten tarpeen. Suomen hallituksen odotetaan näyttävän suuntaa. Se ei ole kuitenkaan peruste olla virittämättä laajaa kansalaiskeskustelua. Miksi suurta poliittista ratkaisua pitäisi valmistella ikään kuin kansalaisilta salaillen. Esitykset jäivät kosmeettisiksi. Samalla hallitus sälyttää kunnille uusia lakisääteisiä velvoitteita. Mielessä kaikui sisäinen meteli, niin kuin joskus rankan päivän jälkeen käy. Painelin vadelmapusikkoon. Satoi. Kysytään poliittista johtajuutta. Voi myös olla, että luottoluokittajat uskovat päätöstä valmisteltavan taustalla ja piilossa. Niin meidän suohan se on, vaikka valtio sen omistaakin. Tekee mieli painaa kaasua ja ajaa lujaa, että ehtisi äkkiä perille. Jyrki Katainen ja Jutta Urpilainen eivät voi vedota kriisitietoisuuden puutteeseen. Valtiovarainministerillä ei ole varaa rakenneuudistuksia vaatiessaan jättää käymättä eläkeikää koskevaa keskustelua
Ovatko suomalaiset oikeasti kaksikieli- nen kansa pakollisen ruotsin ansiosta. Tätä kutsutaan osaamisen kehittämiseksi. Jokainen tyttö ja poika odottaa löytävänsä sen uuden tai vanhan hyvän ystävän tai ystäviä luokastaan. LASTEN sosiaalinen kehitys ja kaverisuhteet ovatkin muun oppimisen ohella varmasti vähintään yhtä merkittävässä roolissa jokaisen tulevaisuuden kannalta. Se, että yhteen ja vähennyslaskut menevät välillä pieleen tai lukeminen meinaa alussa takkuilla, ei varmasti pitkällä tähtäimellä jätä lapseen sellaisia jälkiä kuin se, ettei omaa kaveripiiriä löydy tai pienokainen tylysti sysätään leikkien ulkopuolelle. Itse äitinä voin tuntea sen pahan olon ja huolen, mitä tämänkaltaiset ajatukset herättävät. TÄMÄN vuoksi näin koulujen alkaessa mei- dän jokaisen tulisi kiinnittää huomiota siihen, millaisen käyttäytymisen mallin me haluamme lapsillemme opettaa. Siitä alkaakin elämänmittainen oppimisen polku, joka ei pääty koskaan. Koulutielle suuntaavilla pienokaisilla on varmasti perhosia vatsassa, mutta niin niitä on yhtä varmasti jokaisella äidillä ja isälläkin. Mielessä on paljon kysymyksiä ja mietteitä. Opettajilla on tässä toki iso vastuu, samoin kuin meillä vanhemmilla. Kenenkään ei myöskään pitäisi pelätä kertoa ääneen kiusaamistapauksista, jos sellaista ympärillä havaitsee. Se ei saisi olla negatiivista kielimistä vaan uroteko, jolla pelastetaan mahdollisesti jonkun toisen elämä ja vähimmillään tehdään koulutaipaleesta iloinen. Sen ansaitsee jokainen pieni ja iso koululainen! Muut lehdet KANSAN UUTISET vaatii pakkoruotsia koskevaan päätöksentekoon järjen käyttöä tunteiden sijaan: ?Ensimmäinen kysymys kuuluu, edistääkö vai haittaako pakollinen ruotsin opetus suomalaisten kielitaitoa. Kuva: Emma Taipale pienten lasten keskusteluja, voi huomata, kuinka yhä aiemmin ryhmiin jako tai vaikkapa kaverin vaatteiden tai ulkonäön arvostelu alkaa. Jo kolmevuotiaat tuntuvat tietävän hyvin tarkkaan millainen paita pitäisi olla päällä, etteivät kaverit osoittelisi ja nauraisi. Harkinnan arvoista olisi myös Kelan ja TE-toimistojen niputtaminen yhteen organisaatioon, jolloin ihmiset saisivat palvelut yhdeltä luukulta.?. Jo aiemmin maitotilojen määrä on vähentynyt ripeästi ja myös sikatilojen määrä on pudonnut. Vaara on, että Suomessa ajaudutaan samaan suuntaan kuin mihin on menty Ruotsissa. Kuinka siitä pienestä kääröstä kasvoi yhdessä silmänräpäyksessä tomera pieni koululainen, joka itse solmii kengännauhat, pakkaa reppunsa ja osaa jo koulutiensä. Sen lisäksi, että koulutiensä aloittava varmasti palaa halusta oppia uutta, he myös jännittävät millaisia uusia kavereita uudesta luokkahuoneesta löytyy. 13.8.2013 www.suomenmaa.fi Puheenvuoro Ei kiusaamista koulutiellä! Riikka Pakarinen Keskustan varapuheenjohtaja TÄLLÄ viikolla kymmenettuhannet tytöt ja pojat suuntaavat ensimmäistä kertaa koulutielle. Työnhakijat ovat ajoittain arvostelleet rajusti tarjottua koulutusta, jonka katsotaan hyödyttävän lähinnä konsultteja.? --?TE-toimistojen toiminta kaipaa kehittämistä niin, että niistä tulisi aidosti työmarkkinoiden kumppani. Yhdistääkö vai erottaako se kansanryhmiä? Kansalaisaloitteen käsittelyä eduskunnassa lykättäköön siksi, kunnes tiedetään, mistä todella päätetään.? AAMULEHTI pelkää eteläisen Suomen menettävän EU:n 141-tuen: ?Entäpä jos tällä kerralla ei 141-tuen neuvotteluissa onnistutakaan? Maa- ja metsätalousministeriöstä myönnetään, että tietyt tuotantoalat vaarantuisivat. Vai onko Suomi todellisuudessa kaksikielinen vain juhlapuheissa ja kielistrategioissa? Kolmanneksi on syytä selvittää, miten vastenmieliseksi koettu ?pakkoruotsi. Tämä osoittaa mielestäni ikävällä tavalla yhteiskunnan arvomaailman pinnallistumi- sen ja sen heijastumisen yhä varhaisemmin myös lapsiimme. KOULUISSA tulisi ehdottomasti asettaa kiusaamiselle nollatoleranssi ja sääntö, jonka mukaan ketään ei suljeta leikkien ulkopuolelle. Siellä sianliha ei riitä läheskään tyydyttämään kysyntää, vaan lihaa tuodaan ulkoa. Lihaskandaalien jälkeen on toivottavaa, että kotimaisen lihantuotannon säilymisen eteen tehdään kaikki mahdollinen. Ei pidä unohtaa juhlapuheita, joissa poliitikot toisensa jälkeen peräänkuuluttavat puhdasta ruokaa . vaikuttaa asenteisiin suomenruotsalaisia kohtaan. Sen mallin tulee olla sellainen, jossa jokainen lähimmäinen, koulun tai naapurin kaveri huomioidaan ja otetaan leikkiin mukaan. Kun olen seurannut leikkikentän laidalta Jo kolmevuotiaat tuntuvat tietävän hyvin tarkkaan millainen paita pitäisi olla päällä, etteivät kaverit osoittelisi ja nauraisi. ?Lasten sosiaalinen kehitys ja kaverisuhteet ovatkin muun oppimisen ohella varmasti vähintään yhtä merkittävässä roolissa jokaisen tulevaisuuden kannalta.. Onko totta, että ruotsi on portti muihin kieliin? Vai onko totta, että ruotsin opiskelu on pois muiden, isojen kielten opiskelusta? Toiseksi pitää tietää, mitkä ovat oppimistulokset. mieluusti lähellä tuotettuna.? KALEVAN mielestä työvoimatoimistoja tulee tarkastella kriittisesti: ?Kun työtä ei löydy, tarjotaan hakijoille urasuunnitelmia ja koulutusta
4 13.8.2013 Syksystä tulossa synkkä Tilanne on vaikea, mutta Suomi selviää kovalla työllä, Jutta Urpilainen uskoo SAMULI NISSILÄ LAHTI SUOMEN taloustilanne on vakava. Tämä viesti ei jäänyt epäselväksi SDP:n kansanedustajille, jotka kuuntelivat puolueensa puheenjohtajan, valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen puhetta SDP:n eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Lahdessa. . Suomi tarvitsisi maltillisen ja pitkäkestoisen palkkaratkaisun. Toivon työmarkkinajärjestöiltä sitä ymmärrystä, jota ne ovat niin monen monta kertaa vaikeissa paikoissa aikaisemmin Suomen hyväksi osoittaneet. . Hän tähdentää, että luottamus saavutetaan vain teoilla. . Urpilaisen aseman pohtiminen ei tuo työpaikkoja.. Ilman niitä olisimme paljon suuremmissa vaikeuksissa. . Siihen panostamalla suomalaisten eurojen virtaamista ulkomaille voidaan vähentää. . Tehty politiikka ratkaisee, eivät henkilöt. Jos järjestöt eivät pysty kantamaan yhteistä vastuutaan, ne eivät voi olettaa säilyttävänsä asemaansa ja arvostustaan kunniapaikalla kansakunnan kaapin päällä. Urpilaisen mielestä tilanne on jopa pahempi kuin 90-luvulla. MIELIPIDETIEDUSTELUISSA SDP on saanut ennätysalhaisia reilun viidentoista prosentin kannatuslukemia. Urpilainen myöntää, että kannatus on huono. Milloinkahan elvytyksestäkin on muuten tullut ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa? BACKMAN varoitti kuulijoita vääristä profeetoista, joita vaikeat ajat nostavat aina esiin. . Mutta ne ovat välttämättömiä, mikäli haluamme nostaa Suomen jaloilleen. Häneltä kysyttiinkin, uskooko hän uudistusten saavan enemmän vastustusta omasta puolueestaan vai hallituskumppaneiltaan. Jotkut julistavat Soinin tavoin kaiken pahan johtuvan EU:sta tai eurosta. Konkreettisista toimenpiteistä se päättää ennen joulua. Sosiaalidemokraattien mukaan rakenneuudistusten lisäksi tarvitaan myös elvytystä. Tilanteen vakavuudesta kertoo, että perinteisen työväenpuolueen puheenjohtaja vetoaa ammattiliittoihin, jotta ne tyytyisivät vaatimattomiin palkankorotuksiin. . Näinhän ei tietenkään ole. Edessä on hyvinvointivaltion tulevaisuuden kannalta merkittävä syksy. Urpilaisen mielestä tilanne on jopa pahempi kuin 90-luvulla, jolloin vienti kiskoi Suomen lamasta. SYNKKÄILMEISELLÄ esiintymisellään Urpilainen valoi kuulijoihin kriisitietoisuutta ja pohjusti maaperää tuleville rakenneuudistuksille. Niiden sisältöä hän ei valottanut. . Fossiilista polttoaineista kolmasosa voitaisiin korvata kotimaisilla biopolttoaineilla. Moni nuori jää tyhjän päälle, eikä pääse opiskelemaan mihinkään. TOINEN Vainion huolenaihe on sairaanhoito. Jos Eurooppa olisi nostettu ylös talouskriisistä vain leikkaamalla menoja, olisi se jo tapahtunut. Kyllä jokaisen demareita kannattavan pitää ymmärtää, että nyt politiikka ei voi olla samanlaista kuin se olisi sosiaalidemokraattisessa diktatuurissa, hän naurahtaa. Puheenjohtaja Jutta Urpilaisen asemaa hän ei halua arvioida. . Hurmahenkisestä leikkaamisesta on nyt syytä pidättäytyä. Backman piikitteli velkaelvytyksestä varoittanutta tasavallan presidentti Sauli Niinistöä sekaantumisesta hallituksen asioihin. . Hänen mukaansa hoidon laatu riippuu potilaan varallisuudesta ja työpaikasta. . Uskon, että jokaisen suomalaisen mielestä hoidon pitäisi riippua sairaudesta. Tällä hetkellä niin ei ole. Kolmanneksi teemaksi Vainio nostaa biotalouden. Kesää on vielä jäljellä, mutta syksyn ja talven kylmä alkaa jo puhaltaa. Jos yksityiskohtia nostaa esille, niin julkisuudessa ne ammutaan alas, hän harmitteli tiedotustilaisuudessa. Hän kuitenkin vihjaisi, että kyse on sosiaaliturvan kannustinloukkujen purkamisesta, opintoaikojen lyhentämisestä, ikääntyneiden työllisyyden parantamisesta sekä kunta- ja soteuudistuksesta. URPILAISEN on tehtävä vaikeita päätöksiä, jotka nostavat monen niskakarvat pystyyn. . Vääriä profeettoja ovat myös ne, jotka myisivät nyt kansalaisten yhteistä hyvin tuottavaa omaisuutta. Tällä hän viittasi keskustaan, joka on esittänyt valtion omistamien osakkeiden kauppaamista biotalouteen sijoittavan rahaston pesämunaksi. SDP kannattaa sekä elvyttämistä että rakenneuudistuksia, Jutta Urpilainen ja Jouni Backman sanovat. Kuva: Jaakko Martikainen Tavoitteeksi täystyöllisyys SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTISEN PUOLUEEN varapuheenjohtaja Eero Vainio vaatii puoluettaan ottamaan rohkeita tavoitteita, vaikka niitä ei olisikaan mahdollista toteuttaa jäljellä olevan kaksivuotisen hallitustaipaleen aikana. Kannatukseltaan alavireisen puolueen katse on Vainion mukaan suunnattava kauas tulevaisuuteen. - Emme saa jämähtää pelkkään hallitusvastuuseen. Tätä Urpilainen ei lähtenyt arvailemaan. URPILAINEN sanoi, että hallitus pyrkii vielä tämän kuun aikana laatimaan yhteisen tiekartan uudistusten suuntaviivoista. Johdon valitseminen on puoluekokouksen tehtävä. Ongelmien siirtäminen tulevaisuuteen olisi vastuutonta. SDP:N eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman puhui vahvasti elvytyksen puolesta. . Kompromissit heijastuvat SDP:n kannatukseen. . Rakenteelliset uudistukset tulevat olemaan kipeitä ja vaikeita kaikille. Silloin vaihtotaseemme kääntyisi positiiviseksi. HÄNEN mielestään laajapohjainen kuuden puolueen hallitus on erityisen hankala juuri sosiaalidemokraateille. Meidän tulisi ottaa tavoitteeksi saada Suomeen täystyöllisyys, puhua siitä kuuluvasti ja pyrkiä siihen. Pikaratkaisuksi Vainio ehdottaa korkeakoulujen aloituspaikkojen määräaikaista lisäämistä.
Ikävästä tilanteesta huolimatta mieleni on levollinen. Ei ole mitään syytä hötkyillä, Rehula sanoo. HÄN VAKUUTTAA, että asiat kyllä hoituvat. Vähemmistövaltuutetun virka poistetaan . elokuuta. Työ on kiireistä, ja he ehtivät luultavasti liikkua vähän. Nyt on viimeinen hetki tehdä päätöksiä, Saarikko sanoi. Tiilikaisen mukaan keskusta tarjoaa ratkaisuja. . Elinkautisesta voidaan armahtaa vasta 25 vankilavuoden jälkeen. Kerrassaan ylenpalttisesti lämpöä ja lähimmäisenrakkautta, eikö totta? Samuli Nissilä. Vain puolueen puheenjohtajisto ja puoluesihteeri jätettiin kyselyn ulkopuolelle. Kuva: Jaakko Martikainen KOKOOMUSNUORTEN ohjelmaluonnoksessa tavoitellaan radikaaleja uudistuksia, kertoo Nykypäivä. Luonnoksessa vaaditaan muun muassa seuraavaa: . Yleisradio pilkotaan osiin ja yksityistetään . Ulkomaalaiset rikoksentekijät karkotetaan välittömästi . Suomea täytyy kiertää ahkerasti, ja se tarkoittaa lukemattomia tunteja auton, junan ja lentokoneen kyydissä. . Nykymuotoisesta kehitysavusta luovutaan . Keskinäinen vuorovaikutus on keskustan toiminnan ydintä, mutta puolueessa on muitakin kuin puheenjohtajat ja puoluesihteeri. Mutta ei peli ole vielä menetetty. Mitään päällekaatuvaa ei ole. Sitä edesauttaa myös töiden puolesta rauhallinen kesäaika. . Ei tässä tarvita synkistelyä lisää. SUOMEA on keskustan mukaan uudistettava niin, että työllisyys on ykkösasia. Työvaliokunnat löivät pöytään suuria miljardiluokan uudistuksia esittävän viiden kohdan ohjelman. Ykkösenä on nyt sairauslomalla olevan keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän ideoima usean miljardin kasvurahasto, jolla laiska pääoma pannaan tekemään töitä. Keskusta möisi TeliaSoneran osakkeita ja haalisi mukaan eläkerahaa ja yksityistä pääomaa. Pelkkien kulutusmenojen kattamiseen keskusta ei valtion omaisuutta möisi. Ei tässä tarvita synkistelyä lisää. KUNTAPALVELUJEN turvaaminen kotikunta?maakunta -mallilla, sote-rahoitusuudistus ja yhteensopivien tietojärjestelmien rakentaminen sairaanhoitopiirien alueelle kuuluvat uudistuslistaan. Biotalous ja uusiutuva energia talouden vetureina loisivat työtä keskustan mukaan koko maahan. Työuran pidentämisestä alusta, lopusta ja keskeltä pitäisi keskustan mielestä päättää nopeasti. Viidentenä listalla on Infra Oy:n perustaminen vastaamaan isoista liikennehankkeista. GALLUPIEN kärkeen noussut oppositiopuolue pelkää, että Suomi suistuu yhä pahempaan näivettymiskierteeseen, kun budjetti on leikkaus- ja veronkorotuspainotteinen. Suomi tarvitsee keskustan mielestä nyt yhteiskuntasopimusta, jonka osa on maltillinen, kilpailukykyä paikkaava tuloratkaisu. Puolue korostaa, että myös perhe- ja pienyrittäjien sekä viljelijöiden asema on huomioitava yhteiskuntasopimuksessa. NOPEITA tuloksia talouteen keskusta hakisi investointien vipuvarsi-elvytyksellä. Puolue satsaisi mieluusti hankkeisiin, jossa valtion rahan osuus olisi esimerkiksi kymmenen prosenttia ja yksityisen rahan 90 prosenttia. PUOLUE listasi myös kymmenen kohdan pikaohjelman. Keskusta haluaa täydentää yhteisöveron alennusta keventämällä toiminimien ja henkilöyritysten verotusta. Listalla ovat myös ensimmäisen työntekijän palkkatuki, veronkevennysporkkana yli 63-vuotiaille, kotitalousvähennyksen ehtojen parantaminen sekä omaishoidon verovapaus ja siirto Kelaan. russuomalaisten yhteishallituksella. Keskustan ja kokoomuksen hallitus saa 22 prosentin tuen. A-studio haastatteli keskustan puoluevaltuuston jäseniä puhelimitse 8.?9. Sama kannatus on keskustan ja pe- Urpilaisen budjetti nojaa uskomushoitoon PENTTI MANNINEN HELSINKI KESKUSTA ei anna hääviä arvosanaa valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) torstaina julkistamalle valtion ensi vuoden budjettiluonnokselle. Puoluehallituksen ja eduskuntaryhmän työvaliokunnat arvioivat Kimmo Tiilikaisen ja Annika Saarikon johdolla perjantaina, että Urpilaisen budjettiesitys rakentuu talouden uskomushoidon varaan. KESKUSTA valittaa, että rohkeat ratkaisut loistavat poissaolollaan: ei uusia eväitä talouskasvulle, ei uusille työpaikoille eikä palveluiden turvaamiselle. Puolue ihmettelee, että rakenneuudistusten tarve tunnustetaan, mutta sisältö on hämärä. Keskusta haluaakin niistä perusteellisen, rehellisen ja laajan keskustelun. SAARIKON mielestä on kuitenkin hyvä, että valtiovarainministerinkin viesti oli nyt vakava. . Nato-jäsenyyttä haetaan välittömästi . Kansanryhmää vastaan kiihottamisen kriminalisoiva lakipykälä poistetaan . Kiintiöpakolaisten vastaanottaminen lopetetaan . Yritämme vastata odotuksiin parhaamme mukaan, mutta kyllähän tämä mietiskelemään laittaa. 133 valtuutetusta vastasi 114. Juha Rehula: Onhan meitä vielä rivissä PAULIINA POHJALA HELSINKI KESKUSTAN puoluejohdosta työtehtävissä on tällä hetkellä vain varapuheenjohtaja Juha Rehula. Puheenjohtaja Juha Sipilä ja varapuheenjohtaja Annika Saarikko toipuvat parhaillaan keuhkoveritulpistaan ja varapuheenjohtaja Riikka Pakarinen on äitiyslomalla. . Kukaan ei ole yli-ihminen, Rehula muistuttaa. HELSINGIN SANOMIEN haastattelema hyytymishäiriöyksikön ylilääkäri Riitta Lassila ei ihmettele, jos keuhkoveritulppa on poliitikkojen keskuudessa yliedustettu tauti. . Lisäksi tulee juuri pitkiä auto- ja lentomatkoja, Lassila sanoo. Keuhkoveritulppa syntyy, kun alaraajojen laskimoihin tulee hyytymä, joka lähtee liikkeelle ja kulkeutuu keuhkoihin. apollon tietäjät KNL ja kovat arvot Puoluehallituksen ja eduskuntaryhmän työvaliokunnat arvioivat että Urpilaisen budjettiesitys rakentuu talouden uskomushoidon varaan. Suomessa tulee siirtyä ansiotulojen tasaveroon . Keskustan, demarien ja kokoomuksen hallitusta kannattaa 18 prosenttia vastaajista. 5 13.8.2013 Yle: Punamulta keskustan puoluevaltuuston suosikki PENTTI MANNINEN HELSINKI KESKUSTAN ja sosialidemokraattien varaan rakentuva punamultahallitus on keskustan puoluevaltuutettujen suosikki, Ylen A-studion kysely kertoo. Punamultaa suosi 48 prosenttia kyselyyn vastanneista valtuutetuista. Valtuutetuista 39 prosenttia pitää parhaana kolmen suuren puolueen pohjana punamullan ja perussuomalaisten yhdistelmää. Keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten yhdistelmällä on 20 prosentin kannatus. Eduskuntaryhmässä ja puoluetoimistossa on paljon ihmisiä, joten onhan meitä vielä rivissä. REHULA toivoo, että puoluejohdon vakavat sairaustapaukset pistävät ihmiset miettimään, ovatko puolueen toimintatavat parhaalla mahdollisella tolalla. Hän myöntää, että keskustan kentän odotukset puoluejohtoa kohtaan ovat kovat
Ren- to ja hymyilevä Saarikko tarjoaa toimittajalle ja kuvaajalle lohisoppaa valoisassa puutaloasunnossaan. Keväällä filosofian maisteriksi valmistunut varapuheenjohtaja kertoo voineensa ensimmäistä kertaa vuosiin nauttia lomasta ilman takaraivossa painavaa ajatusta gradusta. . Kuvat: Jaakko Martikainen Hyvän ympäröimänä Annika Saarikko on välillä voimaton, mutta ei koskaan toivoton EEVA KÄRKKÄINEN TURKU KESKUSTAN varapuheenjohtaja Annika Saarikko, 29, piti nähdä tällä viikolla useassa keskustalaisessa tilaisuudessa Tyrnävällä ja ympäri Varsinais-Suomea. Lauantaina hengitysoireiden takia lääkäriin hakeutunut nuori kansanedustaja määrättiin kuitenkin sairauslomalle molemminpuolisen keuhkoveritulpan vuoksi. Suomenmaa haastatteli Saarikkoa kaksi viikkoa sitten hänen kotonaan Turussa. Tuolloin Saarikko kertoi puolueen puheenjohtaja Juha Sipilän sairastumisen pysäyttäneen pohtimaan jokaisen hyvinvointia politiikassa. . Onneksi tehtäviä voidaan jakaa. PALATAAN kahden viikon takaisiin tunnelmiin. Turussa on harmaa päivä. Tukholmassakin on tullut piipahdettua. Tärkeitä ovat olleet myös ohjelmattomat päivät kotona Turussa. SUURI SYYPÄÄ Saarikon seestei- syyteen on keskustan kasvanut kannatus. Saarikko varoittaa kuitenkin keskittymästä liikaa hyviin galluptuloksiin: ne ovat vain väliaikalukemia. . Puolueen tilanne on toiveikas ja rauhallinen. Olen päässyt oppimaan ja kasvamaan ihan eri tavalla kuin ilman tätä tehtävää. Puolueeseen mahtuu erilaisia ihmisiä. Toisaalta hän myöntää oppineensa aiempaa harkitsevaisemmaksi kannanottojensa suhteen. . Kenttä on tullut tutummaksi koko ajan. Saarikko luottaa ja toivoo, että keskustalaiset ovat hänet valitessaan tienneet millaisia poliittisia näkemyksiä äänestävät. . Ja tapaamaan valtavan määrän keskustalaisia eri puolilla Suomea, Saarikko kertoo. Hän uskoo, että varapuheenjohtajana tehty työ lisää osaamista kansanedustajana. Eduskunnassa sosiaali- ja terveysvaliokunnassa työskentelevä Saarikko hiookin puolueen politiikkaa muun muassa sosiaaliturvaan ja maahanmuuttoon liittyvissä asioissa. KAKSI KERTAA keskustan varapuheenjohtajaksi valittu Saarikko kertoo saaneensa rohkeutta keskittyä niihin asioihin, joita pitää tärkeänä. . Se kannustaa tekemään lisää töitä. Moni kaipaa keskustaan moniäänisyyttä. Media ja puolueiden kenttä ovat hyvin puheenjohtajakeskeisiä. Olen kokenut hyvää meidän ympärillämme. Ihmiset ovat halunneet, että onnistumme. Näkemykseni edustavat itseni lisäksi puoluetta. SUOMEN politiikkaan Saarikko kaipaa yhteistyötä, sillä maalla ei ole varaa riitelyyn. . Minulla on ehkä ollut elämäni tähän mennessä paras kesä, Saarikko iloitsee. Kihlattunsa Erkki Papusen kanssa Saarikko on kiertänyt paitsi poliittisissa tilaisuuksissa, myös tavannut sukulaisia ja ystäviä. Yhteistyötä tarvitaan hallituksen ja opposition, kuntien sekä työmarkkinajärjestöjen välillä, Saarikko luettelee. Hän kannattaa myös keskustan. Vuosi uuden puoluejohdon Tuntuu, että sellainen paha ilma, jota keskustassa oli monta vuotta, on hälventynyt. kanssa on ollut todella mielenkiintoinen ja antoisa. Hänellä on pitkästä aikaa ollut mahdollisuus viettää aikaa kotonaan Turussa. Se on ollut kannatteleva kokemus. KESKUSTAN varapuheenjohtajuus on leimannut Saarikon poliittista tekemistä. Hän ei valita, vaikka kentän kiertämisen ja puolueen tulevaisuuden pohtimisen voisi kuvitella olevan pois omasta elämästä ja eduskuntatyöstä. . Tuntuu, että sellainen paha ilma, jota keskustassa oli monta vuotta, on hälventynyt, varapuheenjohtaja pohtii. Hyvä tunnelma välittyy Saarikon mukaan kansalaisia tavatessa. He ovat innostuneet Juha Sipilän johtamasta uudenlaisesta keskustasta ja tiimipelaamisesta. . Tämä on kova laji. 6 13.8.2013 Annika Saarikko on nauttinut elämänsä parhaasta kesästä
Alkukaudesta puolueet olivat kuin ilmaa toisilleen. Kun järjestelmää vuosikymmeniä sitten rakennettiin, ei tarvinnut miettiä, onko meillä työvoimapula väestön ikääntymisen vuoksi tai miksi maahanmuuttaji- en työllisyysaste on niin alhainen. TAVALLISEN lehtiä lukevan kansalaisen silmiin Suomen tulevaisuus näyttää välillä synkältä. Saarikko myöntää, että myös elämänmyönteisen poliitikon usko on välillä koetuksella. . Jaan ajatuksia ja yritän olla itseäni kohtaan armollinen, hän kuvaa selviytymiskeinojaan. Esimerkiksi keskusteluun hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta Saarikko toivoo ideoita keskustanuorilta. Hän rohkaisee aloittelevia poliitikkoja olemaan tyhmiä ja kysymään kokeneemmilta, jos vastaan tulee asioita, joihin ei osaa yksin vastata. . En kuitenkaan ole toivoton, hän lisää. Enemmän kuin mitään muuta Saarikko pelkää eriarvoistuvaa Suomea ja ihmisten jaottelua ?meihin. Uudistuksia kuitenkin tarvitaan. . Kyllä, on kaksi asiaa joiden edessä tunnen voimattomuutta: suomalaisten mielenterveysongelmat ja työllisyys. Juha Sipilä ja Annika Saarikko ovat molemmat hyviä tyyppejä. 7 13.8.2013 Saarikko ihmettelee SDP:n alkoholipolitiikkaa KESKUSTAN varapuheenjohtaja Annika Saarikko arvostelee hallituspuolue SDP:tä Saarikko alkoholipoliittisen linjan puutteesta. Hän tukee peruspalveluministeri Susanna Huovinen antoi hyviä lausuntoja alkoholilain uudistamisesta, mutta ihmettelee miksi demaripoliitikot eivät ole tukeneet ministeriään. . Sieltä käsin katsottuna alkoholi todella on suomalaisten ongelma, hän pohtii. Saarikko patistelee kansalaisia ja poliitikkoja keskustelemaan aiheesta, vaikka se onkin epäsuosittu. . ihan näin julkisestikin . ?Direktiivien. Tästäkin selvitään! Saarikon lailla keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä sai keuhkoveritulpan heinäkuun alkupuolella. Sipilä palaa työhön Keskustan eduskuntaryhmän kesäkokoukseen Mikkeliin ja osallistuu mahdollisuuksien mukaan sitä ennen valtakunnalliseen Pyörät pyörimään -pyöräilytempaukseen. Saarikon sairausloma kestänee kuukauden verran. ja ?niihin sosiaaliturvan varassa eläviin?. . Oireet olivat vaivanneet Saarikkoa jo kevään ja kesän mittaan muun muassa hengenahdistuksena. Saarikolla todettiin sairaalassa molemminpuolinen keuhkoveritulppa. Terveyskeskuksen päivystyksessä käsitys suomalaisten alkoholinkäytöstä on kuitenkin aika raadollinen. Esimerkiksi tupakointiin suhtaudutaan nykyään eritavalla kuin aiemmin. Olet hyvässä hoidossa, Juha Sipilä viestittää Annika Saarikolle. Sen ajankohtaan sovitut tilaisuudet järjestellään tapauskohtaisesti.. Kyllä välillä tulee voimaton olo Suomen taloustilanteen kanssa. Mistä ihmeestä niitä uusia työpaikkoja nyt voisi tulla? . niin vähän vähemmän kyyneleitä, yllättäviä tapahtumia ja varsinkin enemmän terveyttä olisi listalla alkavalle viikolle verrattuna taakse jäävään, hän kirjoittaa. KESKUSTAN kansanedustaja Antti Kaikkonen toteaa, että pari vuotta sitten oli puolue heikossa hapessa, nyt puoluejohto. . Viinaverosta puhumisessa on suurempi moraalinen kaiku kuin makeisverossa. KOHTUUKÄYTTÄJIEN ärsyyntyminen keskusteluun alkoholin miljardihaitoista saa Saarikolta ymmärrystä. . Voimia, tsemppiä, halaus ja vertaistukea täältä Oulusta, Juha Sipilä kirjoittaa. Puolueen varapuheenjohtaja Juha Rehula katsoo, että vastoinkäymiset alkavat jo riittää. . Hyvä, että pitkään jatkuneet oireet saivat syyn. Meidän sukupolvemme tehtäväksi ei saa jäädä hyvinvointiyhteiskunnan romuttaminen, hän sanoo. Malli, jossa heikoimmista pidetään huolta voidaan pelastaa tarjoamalla töitä ja tarttumalla työhön. Hyvässä hoidossa oon. mukaan viikko alkaa maanantaista. Josko toivoa saa . Terveysasioissa ei ole pikavoittoja, täytyy malttaa tervehtyä. Annika Saarikko taistelee voimattomuutta vastaan keskustelemalla itseään viisaampien kanssa. Pelkään eriarvoistuvaa Suomea enemmän kuin mitään muuta. ja perussuomalaisten yhteistyötä, tapauskohtaisesti. . Alkoholi on työikäisten suomalaisten yleisin kuolinsyy. Uskon hitaaseen asennemuutokseen. Pahoittelen, et- tä en voi niitä tässäkään haastattelussa ratkaista, hän hymyilee vielä. VOIMATTOMUUTTA ja riittämättömyyttä vastaan Saarikko taistelee muiden ihmisten tuella. . Silloin oppii kaikkein eniten. Lopulta pitää kuitenkin kuunnella oman sydämen ja järjen ääntä, päättää itse. SAARIKKO hakeutui lääkäriin lauantaina aamupäivällä akuuttien hengitystieoireiden vuoksi. Hän oli tuolloin Helsingissä paluumatkalla Etelä-Karjalasta Keskustan tilaisuudesta. Terveys on tärkein. Läheisten työkavereiden, Juha Sipilän ja nyt Annika Saarikon, sairastumiset ovat mietityttäneet pitkin päivää, kansanedustaja Anu Vehviläinen (kesk.) kirjoitti Facebookiin sunnuntaina. . Keskustalaisella aatteella varustetulla korkeintaan näköjään todennäköisempää. Hän on toistaiseksi hoidettavana Meilahden sairaalassa Helsingissä ja siirtyy mahdollisesti myöhemmin kotikaupunkiinsa Turun yliopistolliseen keskussairaalaan. SAARIKKO kirjoitti kuulumisiaan Facebookiin sunnuntaina: . Suhde pitää olla olemassa, Saarikko arvioi. SAARIKKO haluaa herätellä Suo- messa keskustelua hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta. . Se on myös monen huostaanoton taustalla. Hän pahoittelee, että puhe alkoholin haitoista leimataan helposti tuomitsevaksi moralismiksi. . Syitä keuhkoveritulpan muodostumiseen on useita ja niitä tutkitaan parhaillaan. Nyt Saarikon vointi on olosuhteisiin nähden hyvä. Kokoomuksen panimoteollisuutta tukevat kannat tunnetaan, mutta mikä oikein on SDP:n linja? SAARIKKO muistuttaa, että alkoholin väärinkäyttö on inhimillinen ja kansantaloudellinen kysymys. . Kuva: Paula Åström Sinäkin selviät tästä, Juha Sipilä kannustaa SUOMENMAA HELSINKI SAIRAALAHOITOON joutunut keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikko on saanut Facebookissa runsaasti paranemistoivotuksia ystäviltä, tuttavilta ja kollegoilta. . Niitä ei hoideta pelkillä laeilla. Molemmille mitä parhainta toipumista. Luen paljon ja keskustelen itseäni fiksumpien kanssa. Annika hyvä, ei meinannut eilen uni tulla, kun sain viestisi. Toivotaan pikaista paranemista. . Ja vaikka meillä nyt sama diagnoosi Juhan kanssa onkin, ei tämä sentään tarttuvaa ole. Nyt on sinun vuorosi levätä. Kurja juttu, mutta tässä nyt huilailen piuhojen päässsä sairaalasängyn kokoisella alueella hetken aikaa. Olet hyvässä hoidossa, sinäkin selviät tästä. Tilanne on nyt parempi
Ottaen huomioon myös hallituksen kovakorvaisuus päättää kunta- ja sote-uudistuksista kuntien, asiantuntijoiden ja poliittisen opposition vaihtoehdoista ja jopa perustuslaista piittaamatta, on syytä pelätä Suomen joutumista talouskriisin ohessa myös laillisuuskriisiin, keskustaedustajat toteavat. HE HUOMAUTTAVAT, että arjen todellisuus kunnissa on käymässä kestämättömäksi. . Toimillaan, johon voidaan laskea myös erittäin sekavina vellovat kunta- sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukset, hallitus ajaa hyvinvointipalveluista vastaavat kunnat perikatoon. 8 13.8.2013 Rehula ja Tölli: Suomi voi ajautua laillisuuskriisiin SUOMENMAA OULU Keskustan kuntapolitiikan kärkinimet Juha Rehula ja Tapani Tölli lyttäävät hallituksen tuoreen budjettiesityksen, joka heidän mukaansa kertoo karulla tavalla hallituksen surullisesta kuntapolitiikasta. . Suomi on selvinnyt kautta historiansa erilaisista kriiseistä mm. toimivan kunnallishallintonsa ansiosta. Suurin häviäjä on palveluja tarvitseva kansalainen. KESKUSTAEDUSTAJAT pitävät hallituksen vuosittain päättämien jättimäisten valtionosuusleikkausten valossa perusteltuna, että tulevana syksynä eduskunnan perustuslakivaliokunnassa arvioidaan, toteutuuko kustannustenjaon rahoitusperiaate valtion ja kuntien välillä perustuslain edellyttämällä tavalla. . Tällä hallitus on täysin turhaan kirjoittamassa maakuntien keskuskaupungeista muodostuville vastuukunnille useiden miljardien eurojen laskua, koska ne joutuvat lunastamaan lakkautettavien sairaanhoitopiirien kiinteistöt ja muun omaisuuden. Rehulan ja Töllin mielestä hallituksen olisi nyt viimeinkin aika pysähtyä, tunnustaa tosiasiat, linjata uudistukset uudelleen ja lähteä toteuttamaan niitä laajassa yhteistyössä, yhdessä opposition kanssa.. Kuva: Maiju Torvinen Arjen todellisuus kunnissa on käymässä kestämättömäksi. REHULAN JA TÖLLIN mukaan todennäköisempää on, että hallituksen ajamat suurkunnat lisäävät hallintobyrokratian tarvetta sekä tehottomuutta kuntapalvelujen tuotannossa, jolloin kuntien mahdollisuudet palvella asukkaitaan heikkenevät entisestään. . Vastuullisuudesta ja yhteistyökyvystä puhuva hallitus toimii toisin ja oppiensa vastaisesti, keskustaedustajat roimivat. He huomauttavat, että hallitus on sulkenut opposition kunta- ja soteuudistusten ulkopuolelle. Hallitus on myös viitannut kintaalla asiantuntijoiden kritiikkiin uudistusten vaihtoehdottomuudesta sekä asumisen, palvelut ja päätöksenteon keskittävän suurkuntamallin vahingollisuudesta myös kunnallisen itsehallinnon ja demokratian näkökulmasta. . Rahoitusperiaatteella varmistetaan, että kunnilla on tosiasialliset mahdollisuudet suoriutua taloudellisesti valtiovallan niille määräämistä tehtävistä. . Hallitus teettää likaisen työn kuntapäättäjillä, kuten veronkorotukset, palvelujen karsimiset sekä kuntien palvelutyöntekijöiden lomautukset. Ainoaksi lääkkeeksi kuntien ahdinkoon hallitus tarjoaa täydelliseen sekasotkuun ajautuneita ja sisällöltään vaihtoehdottomia kunta- sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksia, joihin kunnat eivät ole sitoutuneet ja joiden tehokkuuteen ei usko muut kuin hallituspuolueet itse. . Kuntapalvelujen rahoitusta leikataan myös ensi vuonna ja samalla kunnille sälytetään uusia lakisääteisiä velvoitteita kuin mitään talouskriisiä ei kunnissa olisi olemassa, Rehula ja Tölli kummastelevat. . vas- tuukuntamallia. Ne eivät tuo yhtään lisäeuroa kunnille selvitä hallituksen kasvattamasta tehtäväkuormasta eivätkä asiantuntijoidenkaan mielestä paranna kuntien palvelukykyä. Tapani Tölli ja Juha Rehula haluavat perustuslakivaliokunnan arvioivan kunta- ja soteuudistusten perustuslaillisuuden. Ongelmia on totuttu ratkomaan yhdessä hallitusväristä riippumatta. Kuntien talouden kannalta järjettömyyden huippuna voidaan pitää hallituksen sote-uudistukseen kytkemää ns
Kuva: Jaakko Martikainen Anttila: Hallituksen erottava, jos päätöksiä ei synny KESKUSTAN kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila kehottaa hallitusta jättämään paikkansa ?isänmaan edun nimissä?, mikäli se ei elokuun lopun budjettiriihessä kykene kasvua ja työllisyyttä parantaviin päätöksiin. Anttilan mukaan valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) oma budjettiesitys kurjistaa lisää Suomen taloutta ja heikentää työllisyyttä. . Näiden lisäksi hallituksen on aukaistava kunta- ja sotesolmut. Hallituksen on nyt hallittava, Kääriäinen neuvoo. . Ministeri Urpilainen on yli kaksi vuotta ollut tekemättä mitään konkreettista taloutemme uuden kasvun ja Suomen teollisen perustan uudelleen rakentamiseksi, Anttila muistuttaa. . kehittämisrahaa. . Omaksumalleen keskittämispolitiikalle uskollisena hallitus leikkaa ensi vuoden talousarviossa maakuntien kehittämisrahoituksen muutamaan miljoonaan euroon eli yhteen kuudesosaan edellisen hallituksen rahoitukseen verrattuna, Pekkarinen toteaa. Hänen mukaansa hallitus ennakoi kuntauudistus- taan romuttamalla kuntien yhteisen kehittämisen ja pyrkimällä keskuskaupunkivetoiseen malliin. . kiihtyvä arvostelu hallituksen päättämättömyyttä kohtaan. . Kuva: Jaakko Martikainen Sirkka-Liisa Anttilan mielestä hallituksen pitäisi tehdä poliittiset johtopäätökset taitamattomasta toiminnastaan. 9 13.8.2013 Pekkarinen: Maakuntien kurituksen loputtava EDUSKUNNAN talousvaliokunnan puheenjohtaja Mauri Pekkarinen syyttää hallitusta maakuntien kehittämisrahoituksen alasajosta. Hänen mukaansa keskusta kokoaa maakunnat yhteiseen rintamaan hallituksen edustamaa keskittämiskehitystä vastaan. . Jos se jälleen epä- SUOMENMAA onnistuu, Suomelle käy kehnosti ja hallitus jatkaa kitkutellen kohti kevättä 2015, ellei pääministeri päädy toisenlaisiin johtopäätöksiin, Kääriäinen ennakoi. KÄÄRIÄINEN toteaa, että uusi hallitus saa eduskuntavaalien jälkeen hoitaakseen joko huonon tai katastrofaalisen perinnön. . Pääministerin ensimmäinen tehtävä on koota hallituksensa rivit jo uskottavuussyistä suoriksi. Yritystoiminnan edellytyksiä on vaikeutettu kohtuuttomasti. Pelkkä keskustelu Suomen talouden näkymistä ei riitä. Kaikki tiedostavat, että Suomi valuu kurjaan suuntaan. Sen sopimiseen tarvitaan poliittisten päättäjien ja työmarkkinajärjestöjen lisäksi yrittäjien edustus. Seppo Kääriäisen mukaan hallituksella on tänä syksynä viimeinen mahdollisuus yrittää kääntää Suomen suuntaa. On harvinaista, että ministerit ottele- KÄÄRIÄISEN mukaan Kataisen hallituksen on onnistuttava nyt itselleen asettamista tavoitteissa ja aikatauluissa. . Maakuntien liitot vastaavat alueellisesta kehittämistä. Ministeri Urpilainen lupasi rakenneuudistuksia, mutta niiden valmistelussa tämän hallituksen pimityspolitiikka näyttää jatkuvan. Käänne vaatii monivuotista työllisyyteen keskittyvää yhteiskuntasopimusta. Sen on syksyn aikana junailtava kolme isoa asiaa satamaan: on paimennettava kokoon maltillinen työllisyyttä kohentava työmarkkinaratkaisu, on viimeisteltävä yrittäjyyttä kannustava ja työpaikkoja lisäävä budjetti, ja on punottava työuria pidentävä uudistuspaketti. . Hän oli selvästi kesän aikana päivittänyt tietonsa. Miksi vasta nyt. Budjettiesityksestä puuttuvat sellaiset esitykset, joilla talouden syöksy ja työllisyyden romahtaminen käännetään, Anttila totesi Elomessuilla Hämeenlinnassa lauantaina. Anttila toteaa, että Urpilainen tuli valtiovarainministeriön omien budjettineuvottelujen yhteydessä julkisuuteen synkillä viesteillä ja tiukoilla vaatimuksilla. . Näin taitamattoman toiminnan olisi demokratiassa pitänyt johtaa poliittisiin johtopäätöksiin hallituksessa. . Hallituksen leikkaus- ja verojenkorotuslinja johtaa Suomen kansantalouden kiihtyvään näivettymiseen. Nyt sama linja jatkuu ministeri Urpilaisen ensi vuoden budjettiesityksessä. Siinä ei ole keskusteltavaa. Nyt on sovittava muutospolitiikan sisällöstä. . jopa kokoomuslaisten . Pääministerillä on tässäkin avaimet käsissään. Missä ovat esitykset katastrofaalisen tilanteen korjaamiseksi, Anttila tivaa. . Maakuntien kehittämisrahan alasajon vaikutuksia syventää se tosiasia, että ensi vuodesta lukien myös EU:n alueohjelmien rahoitus Suomessa leikkautuu peräti yhdellä kolmanneksella, Pekkarinen huomauttaa. Suomi maksaa ensi vuoden alusta lukien EU:n yhteisen aluepolitiikan rahoituksesta noin 600 miljoonaa euroa vuodessa ja saa siitä oman aluepolitiikkansa rahoittamiseen noin 170 miljoonaa euroa. Kataisen hallituksella viimeinen mahdollisuus HELSINKI vat keskenään budjettiesityksen linjasta, konkariedustaja toteaa. KESKUSTAN kansanedustajan Seppo Kääriäisen mukaan Jyrki Kataisen (kok.) kuuden puolueen hallituksella on lähiviikkojen aikana viimeinen mahdollisuus tehdä päätöksiä, jotka katkaisevat talouden näivettymiskierteen. Kääriäinen viittaa ex-valtiosihteeri Raimo Sailaksen johtopäätökseen Kanava-lehdessä: Suomi tarvitsee hallituksen, joka hallitsee. Keskustaedustajan mukaan silmiinpistävää on hallituspuolueiden . Ne myös osoittavat lähinnä valmistelurahoitusta maakunnalle tärkeiden hankkeiden edistämiseen, Pekkarinen valisti. Maakuntien liitoille on 1990-luvun uudistuksesta lähtien osoitettu sanottuihin tarkoituksiin valtion budjetissa yhteensä muutama kymmenen miljoonaa euroa ns. Varsinkin pääministeri Kataisen ja kokoomuksen ajama kunta- ja soteuudistus on sotkenut kuntakentän ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimintoja kohtuuttomasti. Anttilan mielestä kunta- ja soteuudistus on koulukirjaesimerkki siitä miten käy, kun suuret uudistukset yritetään viedä ylhäältä sanellen eikä niistä käydä avointa keskustelua eikä niitä tehdä laajalla yhteistyöllä. Anttilan mukaan hallituksen toiminta on ollut vastuutonta valmistelun kulkiessa kriisistä toiseen. . Jos hallitus onnistuu itselleen asettamissa tavoitteissa, se antaa toivon pilkahduksen Suomelle ja suomalaisille. Ministeri vaikenee kuin muuri ja sysää kaikkia suomalaisia koskevien uudistusten rakentelun virkamiestyöryhmään. Anttila arvelee, että rakenneuudistusten valmistelusta tulee jatkoa hallituksen kehysriihen tiedotusfarssille ja Kreikka-vakuusasiakirjojen salaamiselle. KESKUSTAEDUSTAJAN mukaan hallitus on leikannut ja kurittanut erityisen ankaralla kädellä varsinkin mahdollisuuksia hyödyntää maaseutua, maataloutta ja luonnonvaroja.
Asioita tuunataan ja tuunataan, mutta mitään ei saada aikaiseksi. Entinen ministeri Arja Alho (sd.) Iltalehdessä Urpilaisella on käsissään tuplaongelma: sekä Suomi että oma puolue ovat vaikeuksissa. Teemu Luukka Helsingin Sanomissa Jos empaattisuus ei vielä kuulu opettajan pätevyysvaatimuksiin, olisi korkea aika lisätä se sinne. Jecaterina Mantsinen Hämeen Sanomissa Asialliset hommat on tehtävä ennen helvettiä. Yksityistiet tuottavat jo nykyisillä avustustasoilla verojen kautta valtiolle huomattavasti enemmän kuin valtio niille myöntää. Rossi: Oppilaiden eristäminen kaipaa tarkempaa ohjeistusta SUOMENMAA HELSINKI SUOMALAINEN koulu kaipaa selkeästi keskustelua siitä, mitkä keinot ovat hyväksyttäviä rajoittamaan häiriötilanteita tai edistämään oppimista, keskustan kansanedustaja Markku Rossi sanoo. ROSSI jätti kesäkuussa hallituk- selle vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, onko eristäminen hyväksyttävä keino tarkkaavaisuusja käytöshäiriöiden korjaamiseksi. . Arvoa antamalla ja sitouttamalla kyllä. Kingstonin reggae-rytmit lienevät jo veressä aika monella Wadan testiryhmällä. Hanna Kuusiluoto Kalevassa hunut Leppä totesi. . Aivan hullu ajatus on tuoreen budjettiesityksen linjaus yksityisteiden valtionosuuden leikkaamisesta olemattomiin. Leikkaukset kuntien talouteen näkyvät jo esimerkiksi koulunkäynninohjaajien vähentämi- senä, joka vain heikentää oppilaiden tukea ja ohjausta. Kaikki tahot ovat tunnistaneet, että alempiasteinen tiestö on huolestuttavan huonossa kunnossa, Elintarvikealan Kuljetusyrittäjien kesäpäivillä Vierumäellä lauantaina pu- lainat Tuntuu, että siellä (hallituksessa) ollaan kuin Versaillesin palatsissa, jossa kahden aurinkokuninkaan ympärillä pyörii hirveä hovi. Velaksi ei voi elää. istuminen oli tylsää. Testien vähyydestä homma ei ainakaan jää kiinni. Muut oppilaat kiusasivat häntä Kaapon konttorista. . Ei tämä kansa vielä ihan aivotonta ole. Aino Suhola Keskisuomalaisessa Voiko Bolt olla puhdas. Kysymyksen taustalla oli Lounais-Suomen aluehallintoviraston taannoinen tulkinta, jonka mukaan nimellä kutsuminen loukkaa tietosuojaa ja on lainvastaista. Zyskowicz ihmetteli, pitääkö potilaiden odottaa lääkärin kutsua pussi päässä, jotta kukaan ei näkisi käyntiä vastaanotolla. Eristäminen jättää jälkensä pieniin oppilaisiin, Markku Rossi muistuttaa. Kuva: Petra Pöyliö. Tunnistettu on myös se, että saavuttaaksemme kotimaisille vihreään kasvuun perustuville elinkeinoille asetetut tavoitteet, meidän on saatava alempiasteinen tiestö parempaan kuntoon. Lepän mukaan on välttämätöntä, että hallitus laittaa tiestön kunnossapitoon enemmän rahaa. . Muutos ei synny käskyttämällä eikä pelottelemalla. Valtion tulisi kantaa vastuutta rahoituksen osalta, Rossi vaatii. SEURA-LEHTI kertoi keväällä ekaluokkalaisesta Kaaposta, joka kävi koulua kaksi kuukautta eristettynä muusta luokasta vaneriseinäkkeiden taakse. Koulussa ajateltiin, että sermit rauhoittavat ylivilkasta poikaa. Kaapo itse koki, että ?konttorissa. Huovinen sanoo luottavansa terveydenhuollon ammattilaisten kykyyn luoda sopivat käytännöt. Asiasta kysyi Huoviselta kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok.). Asiasta olisi syytä käynnistää keskustelu sekä laatia tarkemmat ohjeet ja käytännöt pikimmiten. Opetusministerillä on Rossin mielestä näytön paikka ripeälle toiminnalle nyt, kun uusi lukukausi on alussa. . Lukuisat tarinat kertoivat jäljistä, joita eristäminen pahimmillaan jättää pieniin koululaisiin. OPETUSMINISTERI Krista Kiuru (sd.) vastasi Rossin kirjalliseen kysymykseen toteamalla, ettei sermien käytön tule johtaa oppilaan eristämiseen. Sermien käyttö ei saa ministerin mukaan myöskään olla leimaavaa eikä rangaistustoimenpide. ROSSIN katsoo, että monissa tapauksissa liikutaan harmaalla alueella, jossa harkintaa ei ole tehty riittävästi. . Olin todella yllättynyt saamistani lukuisista palautteista, jotka koskivat eri koulujen käytäntöjä oppilaiden eristämisestä, kansanedustaja kertoo. . Eikö esimerkiksi ylemmälle luokalle siirtäminen olisi eristämistä parempi keino tällaisessa tilanteessa, Rossi kysyy. Leikkaukset kuntien talouteen näkyvät jo esimerkiksi koulunkäynninohjaajien vähentämisenä. lyhyesti Hallitus ei puutu tapaan kutsua potilas vastaanotolle HALLITUS ei aio puuttua tapaan kutsua potilas nimellä lääkärin vastaanotolle. Peruspalveluministeri Susanna Huovisen (sd.) mukaan hallitus kuitenkin kannustaa terveydenhuoltoa pohtimaan tapauksia, joissa potilas kokee nimellä kutsumisen hankalaksi. Keskustan hallituskaudella summa oli 23 miljoonaa euroa, joten avustus on lähes romutettu, Komi toteaa tiedotteessaan. Kuljetusalalla ei ole järkeviä toimintamahdollisuuksia, jos Suomen tiestöä ei saada parempaan kuntoon, kansanedustaja Jari Leppä (kesk.) sanoo. . Voi, sanovat monet asiantuntijat. Hän on poikkeusyksilö, pikajuoksukone, friikki. Kaapon tapauksessa eristämisen kohteena oli erityisen lahjakas lapsi. 10 13.8.2013 Teiden kunnossapito lähes romutettu KESKUSTAN kansanedustajan Katri Komin mielestä on huolestuttavaa, että maaseutua rokotetaan yksityisteiden kautta. Valtionavustus niiden parantamiseen on valtiovarainministeriön mukaan enää viisi miljoonaa euroa.
He pystyvät vaikuttamaan taustalla sekä hallitsemansa tiedon että asemansa tuoman valtansa ansiosta. Piilevä vallankäyttö on hankala ilmiö sen vuoksi, että se voi aiheuttaa rinnakkaisen todellisuuden hallintoon. Jos taas kunnalliselämässä on hiljaista ja rauhallista, niin tulkitaan, että siellä ei käytetä valtaa, Lepojärvi sanoo. Rauhalliselta vaikuttavassa kunnassa käytetään silti vähemmän näkyvästi valtaa, piilovaltaa, jonka harjoittajat jäävät Lepojärven mukaan helposti huomioimatta. YHTENÄ esimerkkinä piilovallan- käyttäjistä Lepojärvi mainitsee kuntien talousammattilaiset. Aiemmin hän toimi Keminmaan kunnanjohtajana. Kuva: Auni Vääräniemi Miksi juuri suuret kunnat olisivat toimivampia ja tehokkaampia kuin pienemmät kunnat? Huolimatonta käsittelyä Tutkija Tommi Lepojärvi pohtii vallan käyttöä kunnallisalalla AUNI VÄÄRÄNIEMI KEMINMAA VAIN HARVA toinen käsite vaatisi tarkempaa analyysia kuin valta, sanoo väitöskirjaa Lapin yliopistolle työstävä tutkija Tommi Lepojärvi. Lepojärven väitöstutkimuksen tavoitteena on kuvata esittelijän vallankäytön vaikutuksia päätöksentekoon ja erityisesti valmisteluvaiheeseen. . Mutta julkiseen palvelutuotantoon sitä ei voi aivan samalla tavalla hyödyntää. Valta katsotaan kohdistuvan muihin ja sen kohde on uhri. Hänen mukaansa kunnat eivät toimi rationaalisesti, eikä niiden poliittinen päätöksenteko ole rationaalista, ei ennen tai jälkeen kuntaliitoksen. Myöskään poliitikot eivät pysty selittämään konkreettisesti, miksi juuri suuret kunnat olisivat toimivampia ja tehokkaampia kuin pienemmät kunnat. . Suuruuden ekonomia toimii esimerkiksi teollisuudessa ja kaupan alalla, jotka keskittyvät voimakkaasti. Niin sanotusti molemmilta puolen pöytää saa- tu kokemus luo hänen mielestään tutkijan tarvitsemaa esiymmärrystä. . Kunnalliselämästä esimerkiksi ajatellaan yleisesti, että jos se on räiskyvää ja laineet lyövät korkealle, käydään kyseisessä kunnassa kovaa valtataistelua. Nyt tämän uuden kunnan talous on kuralla lupauksen vuoksi, Lepojärvi sanoo. Vallankäytön näkökulmasta kuntaliitokset ovat suuri muutos. Maalaiskuntien valtuutettujen täytyy olla todella hyviä hoitamaan asioita, jotta asukkaiden ääni pääsee kuuluville, Lepojärvi painottaa.. Liitosten hyötyjen saavuttaminen edellyttäisi kuitenkin Lepojärven peräänkuuluttamaa rationaalisuutta. Lisäksi kuntaliitoksille ostetaan kannatusta lupaamalla asioita, joilla syödään kuntaliitosten hyötyjä. . Todellisuudessa ihmiset siis asioivat keskenään organisaatiomallin mukaan, joka poikkeaa hallintosäännössä vahvistetusta virallisesta mallista. . Valta keskittyy ja pienempien kuntien edustajamäärä jää vähäiseksi. . Yleisön mielikuvat vallasta ja sen käytöstä ovat negatiivisia. Näkyvästi valtaa käyttäneitä taas kuvataan väärin toimiviksi, vaikka tosiasiassa vallankäyttö liittyy aivan kaikkeen päätöksentekoon, Lepojärvi valottaa. TOMMI LEPOJÄRVI on saanut kos- ketuspintaa kunnalliselämän ja poliittisen vallankäytön eri ilmiöihin viranhaltijatyön lisäksi kunnanvaltuutettuna. Liitoksissa valta luovutetaan keskuskaupunkien ja taajamien asukkaille. Siinä hän on kiinnittänyt huomionsa siihen, että kuntaliitosten välttämättömyyden perustelu liikkuu paljolti ideologisella tasolla. Tutkimuksesta ei juuri löydy tukea kuntien koon vaikutuksesta tehokkuuteen. Johtamisen kannalta ilmiö on hankala, sillä rinnakkainen orga- nisaatiomalli vaikeuttaa johtamista. Jotkut poliitikot saattavat yrittää hyödyntää tilannetta ja siten lisätä vaikutusvaltansa, Lepojärvi pohtii. VALLAN ilmiöitä tutkiva Tommi Lepojärvi on seurannut mielenkiinnolla Jyrki Kataisen hallituksen sekavaa kuntauudistustyötä. Oman tutkimukseni tulokset ovat vielä kesken, mutta jo yleiseen valtateoriaan perehtyessä on käynyt selväksi, että julkisuudessa valta-käsitettä käytetään huolimattomasti, Lepojärvi sanoo. . Ja jos suurissa sairaanhoitopiireissä suuruuden ekonomia toimisi, pitäisi HUS:n ja muiden suurten toi- FAKTA Vallakas tutkija Tommi Lepojärvi on keminmaalainen tutkija, joka työstää Lapin yliopistolle väitöskirjaa kaksivuotisen tutkimusrahoituksen turvin. Lepojärvi on maatalous- ja metsätieteiden maisteri ja hallintotieteen jatko-opiskelija Hän on työskennellyt muun muassa kunnanjohtajana, kuntajakoselvittäjänä, toimitusjohtajana ja tutkijana. Lepojärven väitöstutkimus käsittelee esittelijän mahdollisuuksia ja keinoja vaikuttaa päätöksentekoon ja erityisesti valmisteluvaiheeseen. mijoiden olla esimerkillisiä Suomessa. LEPOJÄRVEN mielestä kuntaliitoksissa on yksi lähtökohtainen virheolettama. Tiedän eräänkin kuntaliitoksen, jonka osapuolille luvattiin remontit kaikkiin kouluihin. 11 13.8.2013 Tutkija Tommi Lepojärvi työstää vallakasta väitöskirjaansa Keminmaassa
Lomake on yksinkertainen ja nopea täyttää. Useat suomalaiset ovat kuitenkin tuoneet toisesta EU-maasta kalliin auton. Autoni ei ollut kovin kallis, mutta voisihan sitä korvauksia hakea. Nyt Helsingin käräjäoikeudessa on kymmeniä kanteita, joihin odotetaan ratkaisua syksyllä. Asia voi kuitenkin venyä, sillä käräjäoikeuden ratkaisuista voidaan valittaa hovioikeuteen ja vielä hakea valituslupaa korkeimmasta oikeudesta. OIKEUSKÄSITTELYIDEN lisäksi Tullin työmäärä kasvaa tuhansien lomakkeiden sekä arkistointityön vuoksi. Päätös oli linjassa EU-tuomioistuimen päätöksen kanssa. . Mukaan tarttui suomalaisten suosikkiauto Volkswagen. Komulainen maksoi autoveron arvonlisäveron (elv), joka siihen aikaan oli reilut parikymmentä prosenttia. Toinen tulkinta on se, että kun korkeimman oikeuden rat- kaisu tuli 5.7., tällöin vasta kansalaiset saivat tietää vahingosta, sanoo Tullin autoverotusjohtaja Tapio Rouhiainen. Näiden kahden tulkinnan vuoksi Tulli aikookin odottaa tuomioistuimen tulkintaa vanhentumisajasta. Tullin arvion mukaan autontuojia oli jopa noin 100 000. Enimmillään valtio joutuu maksamaan takaisin liikaa perittyä veroa yli 70 miljoonaa euroa. Kuva: Antti Aimo-Koivisto/Lehtikuva Turhalle verovenkoilulle vaaditaan pistettä Valtio aikoo katsoa autoverokiistan loppuun saakka MIKKO NIEMELÄ/STT HELSINKI KUUSAMOLAINEN Seppo Komulainen, 51, lähti kymmenisen vuotta sitten Saksaan kaveriporukan kanssa hakemaan käytettyä autoa. heinäkuuta päätöksen, jossa se määräsi valtion vahingonkorvausvastuuseen asiassa, joka koski vuonna 2003 Suomeen tuodun ajoneuvon autoveron arvonlisäveroa eli elviä. Veron euromääräinen osuus on ollut näin ollen huomattavasti suurempi. 12 13.8.2013 Tuontiautojen verotuksessa on paljon tulkinnanvaraisuuksia. Nyt väännetään kättä siitä, ketkä ovat oikeutettuja saamaan korvauksia. TULLI on tulkinnut lakia siten, että käytetyn auton 2002?2005 tuoneiden kanneoikeus on vanhentunut. Lain mukaan vahingonkorvausvelalle säädetty kolmen vuoden vanhentumisaika alkaa kulua siitä, kun vahingonkärsijä on saanut tietää vahingosta. . Keskimääräinen korvaussumma käytetyn auton tuojalle olisi noin 700 euroa. Tulli on tehnyt vahingonkorvauksien hakemisesta helppoa. Se on julkistanut nettisivuillaan ohjeet ja lomakkeen, jolla korvauksia voi hakea. Tullin palveluhenkisyys ei kuitenkaan tarkoita sitä, että liikaa maksetut verot siirrettäisiin muitta mutkitta asianomaisten tileille. Kaikkienhan täällä pitää rehellisesti toimia, miksei myös valtion, Komulainen ihmettelee. FAKTA Korvauksia voi hakea netistä Korkein oikeus (KKO) antoi 5. KKO:n mukaan Tulli peri laittomasti elviä. Tullin mukaan oikeudellisesti on epäselvää, miten säännöksiä velan vanhentumisesta sovelletaan silloin, kun ajoneuvo on tuotu Suomeen ja verotettu ennen vuotta 2006. Tulli ei käsittele vahingonkorvausvaatimuksia ennen kuin velan vanhentumista koskevien säännösten oikeasta soveltamisesta on saatu tuomioistuimen lainvoimaisia ratkaisuja. Korvausvaatimuksen voi tehdä lomakkeella, jonka saa Tullin nettisivuilta. He hakevat oikeusteitse todennäköisesti korkoja ynnä muita korvauksia valtiolta, sillä liikaa maksettu vero on ollut pois muista sijoituksista. KUUSAMOLAISTA Komulaista val- tion ja Tullin toiminta ihmetyttää. Hänen mielestään ?venkoilut pitää lopettaa?, ja jos veroja on peritty liikaa, ne pitää maksaa oitis takaisin. . Korkein oikeus kuitenkin päätti viime kuun alussa, että vero oli laiton. Vaatimuksen voi tehdä myös vapaamuotoisesti.. Jos sieltä muutaman satasen saisi, ihan hyvä tuntipalkkahan siitä tulisi, Komulainen tuumaa. KOMULAISEN ajatukset jakavat todennäköisesti tuhannet suomalaiset autoilijat, jotka toivat vuosien 2002?2005 aikana unionin alueelta käytetyn auton. Rouhiaisen mukaan Tulli joutuu tekemään ?sisäisiä järjestelyjä?, jotta urakasta selvitään. Tullin nettisivuilla olevan lomakkeen täyttäminen sopii erityisesti niille, joilla ei ole muita vaateita kuin muutaman sadan euron korvaus
Suomen suurimman poliittisen nuorisoliikkeen on oltava myös vaikuttavin, hän sanoo. KÖNTTÄ perää keskustanuorilta vahvempaa alueellista ja sosiaalista ääntä. . Hänen tarmonsa toimia tärkeäksi kokemiensa asioiden puolesta on tehnyt minuun vaikutuksen, Mäkynen hehkuttaa. Keski-Suomen Keskustanuorten puheenjohtaja Elvi Viemäröintiongelmat uhkaavat Kilpisjärveä MAARIT SIMOSKA ROVANIEMI ENONTEKIÖN Kilpisjärven viemäriputkiston uusimiseen ei toistaiseksi ole luvassa valtiolta rahaa. Vesihuoltoyhtiön toimitusjohtaja Kimmo Lämsä sanoo, että putkiston pultit uusitaan loppukesän ja alkusyksyn aikana, mutta maksajasta ei ole vielä tietoa. . Kun puhutaan eläkeiästä, pitää huomata se, että on olemassa hyvin erilaisia työuria ja työpaikkoja. Ministeriöissä tulee olla riittävästi resursseja lobbaamiseen. Arhinmäki: Työtehtävien pitäisi näkyä eläkkeessä Kilpisjärvellä matkailu on merkittävä elinkeino. Liian yksityiskohtainen lainsäädäntö uhkaa köyhdyttää kulttuuriamme ja samalla se on uhka monelle pienyrittäjälle, Toivanen toteaa. Hän ottaa esimerkiksi perinteisen saunapalvin. Kyseessä on suomalainen perinneherkku, jota tuskin kukaan syö päivittäin niin suuria määriä, että sen sisältämillä PAH-yhdisteillä olisi kansanterveydellistä merkitystä, Toivanen huomauttaa. . Pelkällä mekaanisella eläkeiän nostamisella 65 vuoteen ei saada jäämään työelämään niitä, jotka jäävät eläkkeelle 60-vuotiaana, sanoi vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki hallitusryhmänsä kokouksessa Jyväskylässä. Arhinmäen mukaan liian moni joutuu jäämään jo nuorena työkyvyttömyyseläkkeelle. Se on kuitenkin osa perinnettämme ja monen arvostama elintarvike. Joonas on perikeskustalainen toiminnan mies. Emme edes tiedä, kuinka paljon pultteja linjassa on, joten hinta-arvioitakaan ei ole, Lämsä toteaa. Kilpisjärven pohjaan rakennettu viemäriputki on valmistunut 1970-luvulla, mutta sen kuumasinkityt liitospultit ovat syöpyneet vuosikymmenien aikana puhki. . Kalastajat saavat siitä myös harreja, rautuja, taimenia ja mateita. Kilpisjärven alueen luonto on Suomen ja koko Euroopan mittakaavassa ainutlaatuista. PAHyhdisteitä koskeva lainsäädäntö tiukentuu ensi vuonna. Sen seurauksena perinteisin menetelmin savusaunassa valmistettu palviliha ei enää täytä tiukentuneita vaatimuksia. . Nyt aletaan kuitenkin mennä äärimmäisyyksiin. Viemäriä käyttävät alueen satakunta vakituista asukasta, mökki- Arktiseen järveen valui satoja kuutioita jätevettä. läiset, kauppa ja majoituspalveluyritykset. Työhyvinvointia tulisi hänestä parantaa pehmeillä keinoilla. Kunta on kaavoittamassa alueelle lisää mökkitontteja, sillä matkailu ja erityisesti norjalaisten matkailu työllistää kyläläisiä. Kilpisjärven viemäriputkisto on 3,5 kilometriä pitkä. Viemäröintiongelmat uhkaavat järven kuntoa. Kuva: Janne Kaulanen MEKAANINEN eläkeiän nosto ei ole vasemmistoliiton mieleen. Meillä on tällä hetkellä suuria katvealueita, joissa keskustanuorilla ei ole minkäänlaista toimintaa. Muiksi tärkeiksi teemoikseen Könttä nostaa sivistyspolitiikan ja kansainvälisten kysymysten merkityksen. EHDOKKUUS on herättänyt vastakaikua kentällä. Kylmävetinen järvi on tunnettu muun muassa runsaasta siikakannastaan. Suomen tulee olla aktiivinen Euroopan unionin suuntaan ja varmistaa, että omat kansalliset näkökohtamme tulee huomioitua. Pakkohan viemärille on jotain tehdä. Jouni Mäkynen Etelä-Pohjanmaalta kehuu, että Könttä johtaa joukkoja omalla esimerkillään. . Haluan elää Suomessa, jossa minulla ja ikätove- reillani on aito mahdollisuus asua kotiseudullaan Suomen uutta nousua rakentamassa. Köntän mielestä keskustanuorten on myös omassa toiminnassaan otettava alueellisuus paremmin huomioon. Mikäli me emme pidä esillä aluekehityspolitiikan tärkeyttä ja koko Suomen asiaa, ei sitä tee kukaan muukaan. 13 13.8.2013 Joonas Könttä tähtää Keskustanuorten johtoon KESKI-SUOMEN Keskustanuoret esittää 23-vuotiasta Joonas Könttää keskustanuorten puheenjohtajaksi. Lieksasta kotoisin oleva yhteiskuntatieteiden kandidaatti opiskelee Itä-Euroopan tutkimusta Jyväskylässä. Hän toimii Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtajana sekä Keski-Suomen Keskustanuorten varapuheenjohtajana. Könttä haluaa rakentaa nuorkeskustalaisesta liikkeestä poliittisesti vahvemman. . Alueen luonto on herkkää ja ainutlaatuista, eikä se kestä usein toistuvia viemärivuotoja. Kilpisjärvi on yhteydessä Jäämereen ja Tornionjoen kautta Itämereen. Tietyt yhteiset pelisäännöt ovat toki tarpeen. Erilaista työtä tekeviä ihmisiä ei voi laittaa samaan muotiin. Arhinmäen mukaan työuran pituuden ja työtehtävien pitäisi näkyä eläkkeessä.. Suomen syvimpiin järviin kuuluvan Kilpisjärven viemärin uusiminen ei ole helppoa. Kimmo Lämsä pitää summaa liian pienenä. ALKUTALVELLA Kilpisjärveen valui jätevettä noin 200?300 kuutiota. Keskeistä on se, että työelämässä jaksetaan ja viihdytään. . Haluammeko, että perinneruokamme aletaan valmistaa keinotekoisella savuaromilla EU-säännösten takia? EU:SSA valmisteilla oleva lainsäädäntö energiapuun kestävyyskriteereistä saattaa myös tuoda tullessaan valtavasti byrokratiaa, Toivanen varoittaa. . Mikäli viemäriä ei saada kunnostettua, vuotava viemäri uhkaa tyrehdyttää matkailun kasvun sekä vaurioittaa luontoa pysyvästi. Juvonen kiittää Köntän osaamista aluekehityskysymyksissä sekä sivistys- ja sosiaalipolitiikassa. . Katse pitäisi ennemmin kääntää työhyvinvoinnin parantamiseen. . Tarpeen mukaan Suomen tulee hakea kansallisia poikkeuksia lainsäädäntöön. Lisäksi kivien kohdalla putket suojataan, etteivät ne hankaudu lisää. Sukeltajat kartoittavat koko viemärilinjan, uusivat laippojen pultit ja vuotavat liitokset. . Putkisto on rahoitettu valtion varoin. Rahaa ei tunnu olevan tällä hetkellä kenelläkään, joten valtion lisäbudjetti on ainoa reitti, mistä sitä voisi saada, Lämsä täsmentää. Julkisuudessa on ollut esillä tieto, jonka mukaan paineviemärin uusiminen maksaisi 1,4 miljoonaa euroa. Hän nauttii varauksetonta luottamusta yli puoluerajojen. lyhyesti Palvilihasta uhka EU:lle? KESKUSTANUORTEN varapuheenjohtajan Ville Toivasen mielestä liian yksityiskohtainen EU-lainsäädäntö hävittää paikallisia erityispiirteitä ja vaikeuttaa pienyrittäjyyttä. EU- lainsäädännön tarkoituksena on yhtenäistää säädöksiä unionin alueella kilpailun tasapuolisuuden vuoksi. . Joonas on osoittanut osaamisensa toimimalla Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtajana tämän vuoden ajan. Ne on aikanaan rakennet- tu kestämään kolmekymmentä vuotta, ja se on jo kulunut
Keskitä ostoksesi suomalaisiin ja Suomessa valmistettuihin tavaroihin ja tuotteisiin. Raimo Kinnunen Kouvolan Koria YHTEISKUNTA rahoittaa toimintojaan monien erilaisten verojen ja maksujen avulla. Näitä voidaan kuitenkin kiertää sitä tehokkaammin mitä taitavamman lakimiehet ovat käytettävissä. Keskuspankkirahoituksen etuna on, että kukaan ei voi sitä kiertää ja lisäksi se vaikuttaa myös kaikkiin kansalaisiin ja yrityksiin samalla tavalla. Kuva: Petra Pöyliö ten osakepääoman korotusta, jos ne sijoitetaan yhteiskunnan toimintojen kehittämiseen ja parantamiseen. Sen sijaan käyttömenojen keskuspankkirahoitus voi johtaa tuhoisaan inflaatiokierteeseen. Historian aikana monet valtiot ovat käyttäneet menestyksellisesti setelirahoitusta, vaikka jostain syystä harvinaisia epäonnistuneita yrityksiä aina ko- rostetaan. Ilmeisesti vastustus johtuu tietämättömyydestä ja siitä, että keskuspankkirahoitus muuttaa rahavirran suuntaa rahoitusmarkkinoilta yhteiskuntaan päin. Euroopan keskuspankin nykyisissä säännöissä setelirahoitus on kielletty, mutta tarvitsemme uudet pelisäännöt, jotka määrittelevät miten keskuspankkirahoitus hoidetaan. Voimme vaikuttaa Suomen talouteen PARHAILLAAN käydään keskustelua siitä, miten voisimme virkistää suomalaista elinkeinoelämää. On esitetty, että ottaisimme lisää lainaa ja kohdistaisimme elvyttäviä täsmäiskuja elinkeinoelämämme vauhdittamiseksi. Ulkomailta on tuotu kansalaistemme ostettavaksi valtavat valikoimat elintarvikkeita, tekstiilejä, työkaluja, paperitavaroita, koneita ja kaiken maailman pienrihkamaa. Kun suomalainen kuluttaja ostaa ulkomaisen tavaran hän samalla työllistää ulkomailla olevan tavaran valmistajan ja maksaa hänen palkkansa. Hän tukee ostoksellaan ulkomaisen yrityksen toimintaa. Mutta kotimaassa tilanne on toinen. Lisäksi saamme käyttöömme laadukkaita kotimaisia tuotteita. Me jokainen suomalainen voidaan tähän asiaan vaikuttaa. KUN menemme kauppaan varmasti huomaamme sen ulkomaisen tavaran paljouden kaupan hyllyillä. Myös kauppiaiden myynti alkaa laskea. Jos suomalainen tavara ei mene kaupaksi yritykset joutuvat vähentämään työntekijöitään ja pahimmassa tapauksessa sulkemaan koko tuotantolaitoksen Työttömyyden kasvaessa suomalaisen kuluttajan ostovoima vähenee. Jostain syystä EU-valtiot eivät käytä tätä samaa mahdollisuutta hyväkseen, vaan yrittävät kehittää yhteiskunnan perusrakenteita ja -palveluja yksityisiltä rahoituslaitoksilta kerättyjen lainojen avulla. Ikävä kyllä pankkilainat johtavat helposti velkakierteeseen ja ennen kaikkea ne eivät johda kestävään kehitykseen ja tasaarvoon perustuvaan yhteiskuntaan, koska ne pumppaavat yhteiskunnan rahaa korkojen muodossa keinottelijoille. Monien arvioiden mukaan rahoitusmarkkinoilla liikkuvan rahan määrä on jo yli viisinkertainen kaikkien valtioiden budjetteihin verrattuna. kylmempi. On myöskin esitetty, että myytäisiin yhteiskuntamme omistuksessa olevia pörssisijoituksia ja niillä rahoilla elvytettäisiin elinkeinoelämäämme. Näin maallikosta kuitenkin tuntuu siltä, että nuo sisänsä hyvät toimenpiteet olisivat lyhytkestoisia. Työpaikat vähenevät myös kaupan palveluksessa. Ainoa oikea lääke tähän tautiin on se, että suomalaiset ostavat suomalaisia ja Suomessa valmistettuja tuotteita. Vaikka yksittäinen tuote saattaakin joskus tuntua vaikutuksiltaan pieneltä, mutta jos kaikki suomalaiset ostaisivat vain suomalaisia tavaroita ja tuotteita, taloudellinen yhteisvaikutus kansantalouden kannalta nousisi erittäin merkittäväksi. Ostamalla suomalaisia tavaroita varmistamme, että suomalaisilla on työtä. olo. Haluaisin tässä tuoda esiin keinon jolla olisi taatusti hyvä ja pitkäaikainen vaikutus maamme taloudelle. Tällöin keskuspankkirahoituksen avulla pääomat saadaan taas takaisin kiertoon. Viime kädessä tämä on kaikkien etu, koska sairaaloiden, koulujen, liikenneväylien ja energiaverkkojen rakentaminen; sekä oikeuslaitoksen, tieteen ja taiteen kehittäminen tuo työtä ja rahaa yksityisille yrityksille ja myös rahoitusmarkkinoille. Lisäksi toimiva yhteiskunta luo kestävän pohjan yksityiselle yritystoiminnalle. Esimerkiksi Espanjassa alle 25-vuotiaista yli 50 % on työttömänä, eikä monessa muussa maassa tilanne ole paljoa parempi. Tämä on suunnatonta resurssien tuhlausta, lisäksi se aiheuttaa henkilökohtaista tuskaa ja murhenäytelmiä, joka vaikuttaa moneen tulevaankin sukupolveen perheiden kautta. Meidän kannattaa vihdoin kokeilla uusia ratkaisuja, muuten talouselämän noususuhdannelama-vuoristorata jatkuu samaan tuhoisaan malliin kuin se on jo tehnyt viimeiset sata vuotta. Antti Roine Ulvila Vanhat kiistat pois! KOKKOLAN Keskustanuoret ihmettelevät syvästi jo vuosikausia jatkunutta Kokkolan ja Pietarsaaren välistä kissanhännänvetoa. Hännänvetoa on viime aikoina erityisesti harjoittanut Pietarsaari, joka uhkaa tuon tuosta lopettaa yhteistyönsä Kokkolan kanssa, jos asiat eivät mene kuten he haluavat. Tuoreimman ongelman kohdalla voidaan tosin kysyä, kuinka Kokkolan kaupunki voi olla syyllinen, jos päätökset on tehty Helsingissä maamme hallituksen toimesta. Keskustanuorten mielestä kaupunkien johtavien luottamushenkilöiden ja virkamiesten on syytä ryhdistäytyä ja istua alas miettimään voitaisiinko kaupunkien välillä tehdä aitoa yhteistyötä. Tällä hetkellähän yhteistyö rajoittuu lähinnä pelastuslaitokseen, jossa on myös ollut omat ongelmansa. Kokkolan Keskustanuorten mielestä nyt alkaisi olemaan korkea aika sille, että kaupungit unohtavat kielipolitiikan sekä muut vanhat kiistat. Yhteistyöstä Kokkolan ja Pietarsaaren välillä saatavat hyödyt ovat varmastikin haittoja suuremmat, jos vain tahtoa löytyy. Lisäksi yhteistyön tekeminen näinä aikoina, jolloin hallitus kurittaa kuntia ja kaupunkeja, lienee viisasta ja kauaskantoista. Kokkolan keskustanuoret. Kohennamme pitkälläkin aikavälillä oman maamme taloudellista kehittymistä ja kilpailukykyä. Lisäksi luottoluokitusten ja korkoriskien takia hallitukset menettävät tosiasiallisen päätäntävallan rahoitusmarkkinoille. VALTIOIDEN käytettävissä on kuitenkin vielä osakeantiakin tehokkaampi rahoituskeino yhteiskunnan perusrakenteiden ja infrastruktuurin kehittämiseen. Tämä keino on valtioiden kehitysprojektien rahoittaminen Euroopan keskuspankkilainojen avulla. Ja melko pian tulisi entistäänkin . Eikä heillä kohta ole kykyä ostaa kaupanhyllyillä olevia ulkomaisiakaan tavaroita. vastaavat itse asiassa yritys- ?Lama johtuu siitä, että raha ei kierrä vaan on juuttunut vääriin paikkoihin odottelemaan parempia aikoja.. Mielipiteet 14 Osakepääomaa tarvitaan keskuspankista valtiolle OSAKEANTI on yritysten tehokkain tapa rahoittaa tuotantolaitosten laajentamis- ja kehitysinvestoinnit, sekä tuotekehitys. Osakeannin avulla yritykset keräävät rahaa, jota ei tarvitse maksaa takaisin. Verotuksen avulla talouselämän kehitys- tä hidastetaan ja työnteon motiivia lasketaan, sen sijaan keskuspankkirahoitus vaikuttaa täysin päinvastoin. Lama johtuu siitä, että raha ei kierrä vaan on juuttunut vääriin paikkoihin odottelemaan parempia aikoja. Tällaiset ikuiset ?lainat
Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Pyöräellen sammalet karisoo! Vanha liitto takaisin KASVOIN lapsuudessani oppiin, että kaikkien pitää tehdä työtä. Siihen aikaan melkein kaikki oli vielä käsityötä. Vai pitäisikö veronmaksajilla olla myös äänioikeus näissä asioissa. Julkisella sektorilla ,siis kunnilla ja valtiolla on liki miljoona ihmistä työssä. Sehän ei taas sovi nykyiseen ?uusliberalistiseen?, eli tosin sanoen kokoomuslaiseen ideologiaan. Kiirettähä ei nyt oekeesti oo. Irtisanomisethan ovat kovin tuttuja yksityisellä työntekijäjoukolla. On outoa,ettei julkisen sektorin liittojohtajat sanallakaan mainitse tästä todellisesta rakenteiden tasapainotuskeinosta,joka olisi kaikille tasapuolinen. Menetystä läheisille ei voida mitata rahassa. Pienen koululaisen tulee ottaa vastuuta tehtävistään ja tavaroistaan. Kuva: Jari Laukkanen Minua ihmetyttää nykyisten nuorten työhaluttomuus. syntymässä siitä, pitäisikö noita nuoria pakottaa töihin, vaikkapa ?paskaduuneihin?. Olen sitä mieltä, että pitäisi. Tämän potin maksamiseen tarvitaan yksityisen sektorin verotulot. Nyt on käynyt niin, että verotulot eivät ole riittäneet aikoihin julkisen sektorin palkkojen ylläpitoon. Mutta jostain heillä riittää rahaa, ei yhteen vaan moneen tuoppiin. Muistan ?Tolos-Kallen. Mikkelissä Mikkelipuistossa ja Kenkäverossa. Kuva: Paula Åström mielipiteet@suomenmaa.fi - ei liitetiedostoja PL 52, 90100 Oulu. Sillä ei se heitä koske kun Sodankylästä lopetetaan palvelut. Uimassa ain välil pulahettaan. Naurispeltoja vahdittiin, mutta varkaita ei sentään hirtetty. Ohraa leikattiin sirpeillä, meidät lapset pantiin poimimaan sänkipellolta sinne pudonneita tähkiä. Se vaatisi yhteiskunnan interventiota ?markkinatalouteen? ja sen säätelyyn. Elimäellä Suomen vanhimmassa Mustilan arboretumissa. Mikko Kiio Tammerforssin nuapurista Hyvät tavat opitaan kotona ?Ei ole epäilystäkään, että meille on syntymässä suuri, työhön haluton syrjäytyneiden luokka?. Tienvierillä om monemmoesta nähtävee, kuultavookii. Kasvimaat kitkettiin käsipelillä. Perunapellot istutettiin, mullattiin ja satokin kaivettiin ylös puulapioilla. Vähävarasia ei sovi vaalien välilläkkää unohella. Pielaveillä soppii Lepikon torpassa poeketa ynnä huippukäsjtyöläesen, Laetis Teovon puusepäv verstaassa, Pumpuliinan kellarissa. Kalle vastasi: ?työhaluja mulla kyllä on, mutta minä saatan net hillitä?. Jotakin on tapahtunut tässä välillä. YMMÄRRÄN hyvin, että minun lapsuudessani työhön pakotti elossapysyminen, mutta se motivoi paljon muuhunkin. Ei ole epäilystäkään, että meille on syntymässä suuri, työhön haluton syrjäytyneiden luokka. Siitähän on jo tilastojakin. Suuri poliittinen kysymys on 15 OULUSTA Hesaan on heleppo nakki, kunhan ei sitä kiireellä pilata. Heinää niitettiin siipiviikatteella jokitörmiltä karjan rehuksi talven varalle. Sosialistit ovat vissiin kuolleet Suomesta. Toivon vielä ?vanhaa liittoa? takaisin, eli maalaisliiton ja demareiden ?hallitusta?. Vojakkalasta, rengin, jota isäntä moitti laiskaksi. Mukava on tuttuja jututella, uusiakii ystäviä yhytellä. Kirjoita Suomenmaahan. Kuten nyt julkisuuteen tullut määräys vähentää autokoulutusinssejä. Mutta onko niin, että ne (helsinkiläiset) tahot ovat oikeutettuja tekemään näitä Suomea näivettäviä päätöksiä, kun kyseessä on kuitenkin heidän oma etunsa. Porot hiihdettiin kokoon ja vedettiin aitaan suksipelillä. Se oli kovaa työtä niin kuin polttopuiden tekokin. nuoria, joista ei ehkä enää olisikaan marjanpoimijoiksi. Aikuisten on tärkeätä korostaa, että lapsi on vastuussa myös itsestään ja tekemisistään. Aekoo koko päevät, uamusta iltaan. Varattakoon verkkasemmille Venloille ja Veikoille matkantekkoom maisema-/maakuntasarja! Vauhtinsa kymmenestä viiteentoista kilometriä tunnissa, maastom muotojakkiim myötäellen. Minä voen ruveta häntäpiän piällysmieheks. Pyhännältä, Pielaveiltä, Pieksämäeltä, Mikkelistä, Kouvolasta. Konsa jo vällein viksusti tievustellaan. Majoituksen maksuttommuus on aina muutamille köyhyysrajan alapuolella eläville kynnyskysymys. Päälliköt voisivat tehdä vaikka kaksi kuukautta. Kun se kuitenkin on edessä, joko vapaaehtoisena tai markkinoiden pakottamana. Julkista sektoria ja samalla veronmaksajien taakkaa voidaan keventää myös siten,että valtiotyöpaikat kiivaalla tahdilla hajautetaan pois kustannuksia nostavasta kalliin asumisen Helsingistä. Matti Tuominen Ulvila Varsinais-Suomen Keskustanaiset ?Pienen koululaisen tulee ottaa vastuuta tehtävistään ja tavaroistaan.. Mansikatkin olivat kuulemma jäädä mätänemään, kun ei löytynyt poimijoita, vaikka siitä työstä maksettiin hyvin. Vastuullinen suhtautuminen toisiin ihmisiin ja omaan elinympäristöön näyttää nykyisin olevan monelta aikuiseltakin kateissa. Aika toimia tai aika loppuu KOKO ajan tulee valtiohallinnolta (muka säästömielessä, lue: keskittämisvimmassa) päätöksiä, jotka purkavat toimintoja ja mahdollisuuksia suomalaisilta ja heikentävät erityisesti heikompien alueitten ihmisten elämää. Perheen taloudellisen tai henkisen jalustan pettäessä on ennaltaehkäisevä perhetyö korvaamatonta. Yhden lapsen ja nuoren syrjäytymisen on arvioitu maksavan yhteiskunnalle miljoona euroa. Lapsen tulee vähitellen pystyä ottamaan vastuuta myös yhteisöstään. Suomen Keskustankin on se muistissa piettävä. Työttömiä nuoria oli samaan aikaan pilvin pimein. Olen nähnyt kulmapubissani ?kuosistaan pullahtaneita. Kyläkaopoessa lähievästä täövventämässä. Maksuttomia yösijoja, lattiamajotusta luulis kouluista, seuratuvista, kodeistakin talkootuumin löytyvän. En kaipaa niitä aikoja takaisin, vaikka tunnenkin nostalgiaa saadessani silloin tällöin oikeata peräpohjalaista, sopivasti vanhentunutta ohraleipää syödäkseni. MINUA ihmetyttää nykyisten nuorten työhaluttomuus. Kokoomus on jo korttinsa näyttänyt. Eljas Pohtila professori KOULUJEN alkaessa Varsinais-Suomen Keskustanaiset haluaa muistuttaa, että lasten pohjakasvatus kuuluu kodeille. Haluamme tehdä sellaista perhepolitiikkaa, että kaikilla perheillä on mahdollisuus antaa lapselle hyvä kasvuympäristö. Koulutovereiden kohtelu ja suhtautuminen aikuiseen on pitkälti aikuisilta opittua. Meidän aikuisten tulisi näyttää mallia omasta vastuunotosta, mutta myös yhteisvastuun kantamisesta. 6 viikkoa vuodesta talkoilla töitä. Näin saadaan talouksia tasapainoon. Vastikkeeksi voidaan myös päättää, ettei julkisen sektorin työntekijöitä irtisanota koska nyt yksityissektori ei kykene tekijöitä lisää palkkaamaan. Jos halutaan tasapainottaa taloutta jotta julkinen sektori saadaan tasapainoon, ei enää au- ta palikoitten siirtely vaan on päätettävä, että julkisella sektorilla tehdään esim. Se vastaa palkka/sivukuluna varmasti liki 40 miljardin euron pottia
klo 12. Mukana myös ke Sirkka-Liisa Anttila. Riihimäki SOTE-ilta ke 28.8. klo 11.30-13.30. Raisio, Keskustajärjestöjen elokuun kuukausipalaveri Hintsan Kokousmakasiinissa ke 21.8. Kiiminki-päivä; Tyrnävä ke 14.8. Leiri alkaa perjantaina klo 18 ja päättyy sunnunt aina klo 13. Kansanedustaja Esko Kiviranta tavattavissa Rusko-päivän markkinoilla Keskustan osastolla la 17.8. mennessä Ulla-Riita lle, puh. Tapani Töllin vieraaksi. Piirin järjestämä keskustelutilaisuus keskustapäättäjille. Luvassa on luontoelämyksen lisäksi myös yhteislaulua. 15.9. Hintaan sisältyy buffet-lounas ruokajuomineen, pullakahvit ja omaa ja laivan yllätysohjelmaa. Jääli-päivä; Pyhäntä pe 23.8. klo 11-13, tarjoamme 500:lle ensimmäiselle uutispuuroa. Kahvia klo 17.30 alkaen. VESAISET Teatteri Vesaisten koko perheen hölmöläistarina ?Meillä välähtää? su 8.9. Kunnallisjärjestön kokous ke 21.8. Keskustelun alustajana kansanedustaja Esko Kiviranta ja toiminnanjohtaja Risto Ervelä. Ilmoittautumiset viim. 26.8. Mukana keskustelemassa ke Annika Saarikko sekä lietolaisia valtuutettuja ja kh:n jäseniä. 16 HELSINKI Helsingin Vesaisten perhesähly lauantaisin Koskelan nuorisotalolla klo 14-16. klo 11.30 alkaen piiritoimistolla (Isokatu 2, 2krs.). Myyntija esittelykoju pystytetään talkoovoimin klo 8.30, myynti alkaa klo 9 jolloin . sisältää koulutuksen ja ruokailut. Vietämme pienen ohjelmallisen kahvitilaisuuden ministeri Marjatta Väänäsen 90-vuotispäivän johdosta klo 14. Majoitus Hotelli Presidentissä, ohjelmaa/vierailuja. Keskikatu 4, 45100 Kouvola. Taipalsaari, Keskustan kesätapahtuma Vehkataipaleen koululla ke 14.8. klo 18-21. Tervetuloa! Päijät-Hämeen piirin Keskustanaiset järjestävät MARJATAN PÄIVÄN -TILAISUUDEN pe 16.8. valt.tri, dosentti Tyt ti Isohookana-Asunmaan puhe, musiikkia, lausuntaa. Esityksen kesto n. Tervetuloa kaikki kiinnostuneet! Lisätietoja tmj. Aiheena lausunto kuntarakenneuudistuksesta ja muut ajankohtaiset asiat. Ilmoittaudu mukaan perinteiseen kulttuuripäiväämme 14.8. klo 7.35. Matkan hinta: kahden hengen A-hytti 25 ?/hlö, kahden hengen B-hytti 23 ?/ hlö ja yhden hengen pikku-B ?hytti 24 ?/hlö. klo 19 kunnantalolla. Maksu matkasta 15.9. Lähde mukaan pyöräilemään tai tule mukaan tapahtumiin. Halukkaat voivat paistaa mukanaan tuomia makkaroita. klo 18.30 valtuustosalissa. 040 533 8160 tai pohjois-pohjanmaa@vesaiset.fi PERÄPOHJOLA Piiri soittaa jokaiselle jäsenelleen päivittääkseen jäsenrekisteriä. Piiritoimisto on auki sopimuksen mukaan: Kai Puro puh. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä, olisitko kiinnostunut yhteiskyydistä. Keskustakahvit Sammonlahden KKaupan vieressä pe 16.8 klo 15- 16.30. Kansanedustaja Ari Torniainen paikal- Etelä-Pohjanmaan Vesaisten uusi puhelinnumero 040-1725005. Keskustanuoret, piirin suunnittelupäivä la 17.8. www.p yoratpyorimaan.fi Keskusta on mukana Laukaan Rokkakankaan messuilla la 7.9. Kansanedustaja Esko Kiviranta tavattavissa Nousiaisten Henrikin markkinoilla Keskustan osastolla la 17.8. Aiheina ovat tietysti kuntarakenne - ja soteasiat. Miehikkälä, KJ:n rantailta säästöpirtillä 15.8 klo. Åke Holmlund 050-3093 993, Bo Lindström 0400813 586. Vihti, kunnallisjärjestö: Tervetuloa tapaamaan Keskustan valtuutettuja ja luottamushenkilöitä Wuosisatamarkkinoiden politiikkakujalle (Liukkaankuja) Vihdin Kirkonkylään la 24.8. klo 10-15.30. VARSINAIS-SUOMI Varsinais-Suomen Keskustanaiset, Marjatanpäivä Loimaalla su 18.8. messuilla Tervolan Louella 24.-25.8. LAPPI Keskusta Maaseudulta Käsin . Ohjelmassa: keskustelua Suomen nykysuunnasta, saunomista, iltapalaa, musiikkia, arpoja. Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan! Nousiainen. Kokoonnumme Loimaan torille klo 10, josta lähdemme opastetulle kierrokselle mm. Mukavaa yhdessäoloa, ohjelmassa mm. Vierailijoina keskustan varapuheenjohtaja Juha Rehula ja Keskustanaisten varapuheenjohtaja Eeva Vesterinen. Ilmoittautumiset 13.8 mennessä puheenjohtaja Leena Kaijansinkolle puh. klo 18.30 alkaen Hml kj:n johtokunnan ja valtuustoryhmän yhteinen kokous piiritoimistolla os. Tilaisuus järjestetään Eläkeliiton Laukaan yhdistyksen lomapaikassa Lankamaalla. Iltatorilla esiintymässä Mikko Alatalo. www.keskustasalo.fi. 0408379867 ja perapohjola@keskusta.fi. Keskusta Maaseudulta Käsin . Keilaamisen ohjaus järjestetään. Keskustan veteraanikerho, Syysristeily ke 25.9. Vilhulantie 5, Naarajärvi pidettävään keskustelutilaisuuteen. Yhdistys järjestää nuotiopaikalle kahvia ja pullaa. Lähtö klo 17.30 Siuntion kirjaston edestä, paluu ravien loputtua. Kokoonnutaan tuolloin Televisiotien varressa olevalle parkkipaikalle ja jatkamme siitä yhdessä kävellen perille. saapuvat. perinteinen salusilta Salusjärven leirikeskuksessa, Salusjärventie 110. Messun toi- Keskusta on mukana seuraavissa kesätapahtumissa: Oulu la 10.8. Sen jälkeen ilta jatkuu saunan ja kahvien merkeissä sihteeri Mirja Kopolla. Tule kahville ja haastelemaan! Keskustan Tapavainolan paikallisyhdistys Anola, py tekee kesäretken Pyhtään kesäteatteriin la 24.8. Tilaisuuden jälkeen halukkaat voivat tutustua Loimaan Taidetaloon. Pohjustamme Killin Markkinoita ja Raisiopäivän toritapahtumaa.Tarkistelemme tapahtumakalenteriamme syksyä varten. Raisio. Liput ennakkoon kunnallisjärjestöistä 15 euroa. Keskustaväen kirkkopyhää vietetään Kaavilla 1.9. Ohjelmassa: keskustelua Suomen nykysuunnasta, saunomista, iltapalaa, musiikkia, arpoja. Lisätiedot p.040-719 2308/Keijo. Pyörät pyörimään kampanja starttaa Oulun Rotuaarilta sunnuntaina 18.8. Tervetuloa! Lisätietoa toiminnanjohtaja Jaana Niemi p. 040 418 1150 jaana.niemi@keskusta.fi Ilm. kello 10-18. klo 18 Nuotioilta Autiorannassa. Tervetuloa! Kaarina, Kaarinan keskusta mukana iltatorilla to 15.8. 0440-622 266. mennessä Sirpan tilille FI41 5316 0850 0055 78. la. Suunnitellaan päivän aikana syksyn toimintakalenteri ja käydään keskustelua ajankohtaisista poliittisista asioista. Hannuksen koululla Oulussa (Kiiminki). Ohjelmassa mm. Yhteydenotot Antti Varis 0405116787 tai antti.varis@keskusta.fi Peräseinäjoki Keskustanaisten ilta Hakalan talossa ke 13.8. klo 16 -18 Kanttilassa os. . Keskustan Salpakankaan paikallisyhdistys järjestää luontoretken Pirunpesälle 15.8. Tilaisuudessa mukana ke:t Sirkka-Liisa Anttila ja Annika Saarikko. Markku Pakkanen. Savonlinna, kunnallisjärjestön kaikille avoin rantakala- ja savusaunailta to 15.8. Keilaaminen tutuksi isoille ja pienille, tervetuloa mukaan. Kesäilta, ke Tapani Tölli; Oulu la 17.8. klo 13. Tervetuloa! Lisätietoa toiminnanjohtaja Jaana Niemi p. 050-301 6189 tai tarja.kiviniemi@keskusta.fi. Lieto, Kesätapahtuma to 15.8. Juhlapuheen pitää Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Annika Saarikko. POHJOIS-SAVO Sonkajärvi, Kj:n ylimääräinen yleinen kokous to 15.8. Bussimatka ja liput ilmaiset. klo 18. hotelli Seurahuoneella, Hämeenkatu 29, Riihimäki. Tilaisuuteen ovat eduskuntaryhmän raskaan sarjan kuntarakenne ja sote-asioiden asiantuntijat kansanedustaja Tapani Tölli sekä kansanedustaja Juha Rehula. Läh- Keskustassa tapahtuu tö on klo 8.45 ja paluu 26.9. Pakollinen ilmoittautuminen ma 26.8. Tiedustelut ja ilmottautumiset Pilvi Kärkelä 0405895709 tai pilvi.karkela@keskusta.fi SATAKUNTA Keskustanuoret, johtokunnan kokous to 15.8 klo 18 alkaen Ravintola Mr. klo 18 Raision Keilahallissa. Jouni Koskela, 050 527 2129. Keskustanaisten syysmatka Berliiniin 23.9. Lämpimästi tervetuloa mukavaan illanviettoon! mittaa ja saarnaa alueseurakunta pappi Mikko Huhtala ja messussa avustavat Kaavin keskustanaiset. Ke Esko Kiviranta saapuu myös paikalle. Ilmoittautumiset 15.8 mennessä Tuula Partaselle joko puh. 0405538737 tai sähköpostilla tuula. partanen@pp1.inet.fi. Raisio, syyskuun kuukausipalaveri Hintsan Kokousmakasiinissa ke 18.9. klo 18 alkaen. Varsinais-Suomen Keskustanaiset, Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon tuetuista lomista kiinnostuneet: esitteitä ja hakemuksia saatavilla piiritoimistosta tai MTLH:sta. Raisio, Tervetuloa Keskustan ja Keskustanaisten toimintaan mukaan! Lisätietoja pj:t Eero Vainio p. Mukana puheenjohtaja Juha Sipilä. Iltamaohjelmaa sekä tanssit tanssiorkesteri Myrskytuulen tahtiin. Tyrnävän kotiseututalolla. Ohjelmassa kunnan ja kunnallisjärjestön tervehdykset sekä musiikkia Erkki Räsänen. Ilmoittautumiset pikaisesti ulla-riitta.juuti@ keskusta.fi tai 050-347 3556. Osallistumismaksu 160 eur/hlö (sis. klo 18.00. Linja-auto lähtee Seppäsen maitokopilta klo 8.30 ja kiertää Anolan ja kirkonkylän kautta. matkan hinta n. - 26.9. klo 12.00. Mukana kansanedustaja Mauri Pekkarinen. Varsinainen ohjelma alkaa klo 13. Ilmoittautumiset viimeistään 19.8. Viking Amorellalla. Kansanedustaja Esko Kiviranta tavattavissa Raisio-päivän Killin markkinoilla Keskustan osastolla lauantaina 24.8 klo 10-12. Raisio, Raisiopäivä ja Killin Markkinat Raision torilla ja kaduilla 24.8. Ilmoittaudu viimeistään 15.8. Paikalla on kunnansihteeri Eeva Suomalainen. Keskustan Elonkorjuujuhla sekä -tanssit pe 30.8 klo 18.30- 01.00 Maaningan Kasinolla. mennessä Tarjalle, puh. taiteilija Alpo Jaakolan ateljeekotiin ja Patsaspuistoon. klo 11 Vaakonpuistossa Tuurnankatu 1 vastapäätä. 13.8. klo 18 Kerimäen Pääkannassa. KARJALA Keskustan kunnallisjärjestöjen johtokuntakoulutus la 24.8. ja Ween, maan, wiljaa ?markkinat Jyväskylässä 14.-15.9. ETELÄ-SAVO Piiritoimisto suljettu lomien ajaksi 22.7-19.8. Teatterikappaleena on Agapetuksen ?Olenko minä tullut haaremiin?. Vierailijoina keskustan varapuheenjohtaja Juha Rehula ja Keskustanaisten varapuheenjohtaja Eeva Vesterinen. Keskustalainen kesäilta ke 14.8. matkat + majoitus). 50 . Osoite: Antti Korpintie 3A 00600 Helsinki. UUSIMAA Siuntio, paikallisosasto järjestää ravimatkan Vermon Derby-karsintoihin 21.8. Ilm. 19.Mukana ke Ari Torniainen ja piirin pj. klo 9-11. Rusko. Anne Kalmari klo 11.30. 0400 930 483 ja naisten, nuorten ja Vesaisten toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. 050 380 9540. Hämeenlinna. klo 18 Pyhäjoella, Yppärin Merimajalla. Etappitapahtumat su 18.8.: Oulu, Rotuaari klo 11-12; Rantsila, K-marketin piha klo 15-16; Pulkkila, kunnanviraston piha klo 17-18; Pyhäntä, kunnanviraston piha klo 1920. 0400 982779 tai sihteeri Mirja Kopolle puh.045 1031977 Kynttilöitä voi halutessaan ostaa yrittäjältä, mutta vain käteismaksu käy. Tervetuloa ! ETELÄ-POHJANMAA Joensuu, kj:n ELO-tapahtuma Joensuun matkustajasatamassa la 17.8. Johtokunta klo 18. Asiana ajankohtaiset Siikajoella sekä sote- ja kuntauudistus. Tyrnävä. 0400-366 530 tai Sirpalle, puh. Lukionkaari 8, Valkeala. Larin Kyöstin katu 16. Sote-asioiden pohdintaa ym. Mukana ke Tapani Tölli. Eduskuntaretki 19.-21.9. Osallistumismaksu 20. Luvassa rentoa yhdessä oloa. Hyvää kesää Pieksämäki, kj kutsuu keskustalaisia 22.8. alk klo 9.00 Valkealan lukiossa, os. mennessä s-postilla riikka.helenius@gmail.com tai puh. 040-589 6160 tai eero.vainio@eskv.info ja Mirjam Karila, p. Luvassa rentoa yhdessä oloa. messuilla Tervolan Louella 24.-25.8.. Tervetuloa tapaamaan tuttuja! Salo, Pertteli, Perttelin py mukana Pertunpäivillä Inkereen koulun pihalla su 25.8. klo 18 alkaen Upilan leirikeskuksessa Upilantie 66, 16730 Kutajärvi. Säävaraus. Tilaisuudessa mukana Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ja häkäpönttöauto El Camina. lähtijöiden määrästä riippuen. Jonesissa (Valtakatu 5, Rauma) Satakunnan piiritoimisto, Tavoitat meidät seuraavista numeroista: toiminnanjohtaja Satu Tietari 050 405 7742, keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi 050 301 6189 tarja.kiviniemi@keskusta.fi, nuorten toiminnanjohtaja Päivi-Solina Kivelä 044 0336 588 satakunta@keskustanuoret.fi, jäsenasiat Leena Kallionsivu 050 405 7743. KYMENLAAKSO Piiritoimisto suljettu remontin johdosta toistaiseksi. Useita eri sarjoja, hyvät palkinnot. POHJOIS-KARJALA Eeva Vesterinen. Päijät-Hämeen piirin Keskustanaiset järjestävät MARJATAN PÄIVÄN -TILAISUUDEN pe 16.8. klo 18 alkaen Upilan leirikeskuksessa Upilantie 66, 16730 Kutajärvi. Tervetuloa mukaan! Paikalla kansanedustaja, eduskuntaryhmän vpj. Katjalle p. klo 19 nyyttikestien merkeissä. KESKI-POHJANMAA KESKI-SUOMI POHJOIS-POHJANMAA Tervetuloa Laukaan rantakalatapahtumaan la 17.8. Marko Partaselle, p. 0400 517 319. KESKUSTANAISET Marjatan päivä pe 16.8. puoli tuntia ennen paikan päällä. Tied. Mukana kansanedustaja Tapani Tölli ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtaja Jouko Isolauri. Matkan hinta 520,00 euroa. Syömme lounasta Katinhännän kievarissa, jonka jälkeen siirrymme juhlatalo Heimolinnaan. 30 min. myyntitykit . mennessä puh. 0500483270 Matti tai 0103270499 toimisto. PÄIJÄT-HÄME Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. klo 17 alkaen. klo 18. 040 418 1150 jaana.niemi@ keskusta.fi PIRKANMAA Tampere, MSL-Tampereen kaikille avoimet pärekorinheiton Tampereen mestaruuskilpailut la 17.8. Liput: 8 eur, lapset ja eläkeläiset 6 eur. Piirin perheleiri 6.-8.9. Lisätiedot: p.040-719 2308/Keijo. Keskusta ja keskustalaiset ovat mukana Keski-Suomen kesätapahtumissa seuraavasti: Äänekosken Elorieha 16.8; Karstulan markkinat 13.9. klo 12 Hannuksen koululla, Loukkojärventie, Oulu. Musiikista vastaa Esko Ilonen, kaupungin tilannekatsauksen pitää kaupunginhallituksen pj. Markku Kauppinen, valtakunnan poliittisen tilannearviosta vastaa kansanedustaja Anu Vehviläinen, arvontaa. PIIRITOIMISTON uusi osoite Kauppakeskus Hansa 2 krs. Tule mukaan! Siikajoki. klo 12-16. Lisätietoja ja ilm. Tapahtumassa mukana kansanedustaja Ari Torniainen. Tervetuloa! Raisio, Keskustakeilaus koko perheen tapahtumana yhdessä Raision Keskustajärjestöjen ja Vesaisten kanssa pe 13.9. Olli 0407769338/keski-pohjanmaa@keskustanuoret.fi ITÄ-SAVO Kanta-Lappeenrannan Keskustanaiset viettää Marjatan päivää suuntaamalla tutustumisretken nuoren naisyrittäjän kynttiläpajaan, Karoliinan Kynttilä, Lappeenrannan Yllikkälässä 15.8 klo 18.00. tikan- ja saappaanheittoa, tarjolla kahvia ja makkaraa. 040 418 1150. Orimattila, ti. Sauna ja uinti klo 17-19 ja Illanvietto klo 19.00. Hämeenlinna-Vanajan py tarjoaa jäsenilleen toritullilipun eli sisäänpääsyn Hämeen keskiaikamarkkinoille la 17.8. Kesäkuisen Keskustanaisten Edustajakokouksen liikenteenohjaajat kutsumme keilaamaan joukkoomme kiitoksena seudullisesta yhteistyöstä kokouksen aikana. klo 18.30 Korsutuvalla. Arvontaa, mehutarjoilua ym. 040-141 7326 tai mirjam. karila@raisio.fi ETELÄ-HÄME Hämeenlinna. Messun jälkeen lounas seurakuntakodissa, omakustanteinen 5 ?. Savusauna lämpiää ja kaffetta ja makkaraa saa puffetista. klo 18 alk
Kunnianhimo hyvän laadun suhteen. Kuvat: Päivi Pihlajarinne Keskeneräinen käsityö on ufo KÄSITÖIDEN tekeminen vaatii pitkäjänteisyyttä. Monille pienille lapsille on elämys jo se, että pääsee lyö- mään naulaa lautaan, museoemäntä Koponen kertoo. Varsinaisesti lasten askartelusta ei kuitenkaan ole kyse: pajat on tarkoitettu aikuisille. MUSEOSSA on esillä myös lahjoitettuja tekstiilejä, joissa voi nähdä tuttuja kuoseja menneiltä vuosikymmeniltä, Dallas-verhoista maitopusseista kudottuihin mattoihin. Erityisesti nuorten kävijöiden määrä on lisääntynyt, sanoo museoemäntä Teija Koponen. Käsityömuseo onkin varsinainen ideataivas käsityöharrastajalle. Alakerran pysyvässä näyttelyssä on esillä käsityön historiaa koulussa tehdyistä patalapuista herraskaisiin pitseihin. Koponen keksii heti, mikä erilaisia käsityöläisiä yhdistää. . Työpajoissa käsillä tekemistä pääsee kokeilemaan myös itse. Äijäpajassa voi muistella puutyötaitoja. Kutomossa voi kokeilla itsenäisesti niin poppanaa, matonkutomista kuin pirtanauhojen solmimista. Monille lieneekin tuttuja keskeneräiseksi jääneet käsityöt: kantapäähän asti kudotut sukat, parittomat lapaset ja villapaidan yksinäiset selkäkappaleet. Joskus kivankin käsityön tekeminen voi alkaa maistua puulta. Äijäpajassa voi kokeilla puutyötaitojaan. Työpajoissa kaikki materiaalit ovat kävijöiden käytössä. . Jokainen voi tuoda paikalle kesken jääneen käsityönsä ja vaihtaa sen mieluisampaan. Kenties innostus käsitöiden tekemiseen virkoaa jälleen toisen keskeneräiseksi jääneen käsityön kanssa.. päivänä Käsityön superviikonloppuna Käsityömuseolla järjestetäänkin Käsityöpäivä, johon kuuluu myös keskeneräisten käsitöiden vaihtotori. Esimerkiksi aulan kahvilan tuoleja tunnistaa muovisiksi vain vaivoin, koska niiden päälle on virkattu päällysteet. Videoita voi katsella penkeiltä, jotka on tehty kaapelikeloista ja päällystetty matonkuteista kudotulla päällisellä. Nykykäsityötä museolla edustaa näyttely, missä on esillä 14 Taitovuonna palkitun ammattikäsityöläisen töitä. Ja tinkimätön tekeminen, sanoo Koponen. FAKTA Pitsimalleja 1800-luvulta. Taitojärjestö juhlii sataa vuottaan Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry ja Suomen käsityön museo ovat nimenneet vuoden 2013 käsityön juhlavuodeksi. Taito ry:n perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta ja Suomen käsityön museon perustamispäätöksestä 125 vuotta. Käsityö elämässä -näyttelyssä Suomen Käsityömuseossa on esillä muun muassa ajankohtaista suomalaista ammattikäsityötä sekä lasten ja nuorten käsityökoululaisten töitä. Yksi harvinaisuus on vuodelta 1897 säästyneet pitsimallit. Ja jotta käsityömuseo olisi käsityömuseo, on tilojen huonekaluja on tuunattu itse käyttämällä kierrätysmateriaaleja. 17 13.8.2013 Käsityön museossa saa koskea ja kokeilla PÄIVI PIHLAJARINNE/STT JYVÄSKYLÄ KÄSILLÄ tekemisen innostus näkyy myös Suomen käsityön museossa Jyväskylässä. Käsityön juhlavuoden näyttely esittelee käsitöiden tekemistä katu-uskottavana ammattina ja harrastuksena. . Yläkerroksissa puolestaan jokainen kävijä pääsee itse kokeilemaan kykyjään. Kolmessa työpajassa pääsee kokeilemaan käsillä tekemistä omatoimisesti. Keskeneräiseksi jääneelle työlle on käsityöläisten keskuudessa oma nimityskin: ufo eli un-finished object. Syyskuun 27
Presidentti Sauli Niinistön syntymäpäi- 6. Suomen ensimmäinen ns. B. Kuka on nykyinen Suomen Pankin pää- 3. Milloin? 8. Mitä - vanhan sanonnan mukaan - tekee se, joka ?potkii tutkainta vastaan?? 7. Uskonnot ja sianliha: sianlihaa EIVÄT syö a) juutalaiset, b) muslimit, c) eivät kummatkaan? mella noista USA:n osavaltioista on täysin suorakulmaiset rajat, yhdellä ei. punamultahallitus . Mitä yhteistä on Ranskalla ja Venäjällä ja vuosilla 1789 ja 1917? Viivi & Wagner . Kol- johtaja? Kuva: Sari Gustafsson/Lehtikuva edistyspuoluelaisen A.K.Cajanderin johtama hallitus. Virtanen . Mukula 4 1 9 2 8 7 8 1 4 2 3 7 6 1 7 4 2 9 3 7 5 3 6 9 1 8 4 5 3 5 1 7 8 3 7 4 5 1 2 7 1 1 7 9 6 4 8 9 2 4 6 2 8 9 5 4 7 8 5 1 9 3 1 6 9 6 1 7 5 3 8 2 1 7 6 5 3 8 9 3 8 4 4 6 9 5 1 8 2 3 7 4 6 1 3 5 8 2 2 3 6 4 5 7 8 9 5 2 5 4. Colorado, Utah, Texas, Wyoming. Minkä osavaltion rajoja ei ole vedetty suorakulmaviivottimella? 2. runkona Maalaisliitto ja SDP . Aku Ankka . elokuuta 55, 60, 65 vai 70 vuotta? 4. elokuuta? 9. Täyttääkö hän 24. Masi . oli Sudoku Kuinka monta vuotta presidentti Sauli Niinistö täyttää 24. Mitä stunt man hoitaa elokuvanteossa? 10. Montako tuhatta kilometriä on Suomen rautateiden yhteispituus? vä lähestyy. Mitä yhteistä presidenteillä Vladimir Pu- tin, Venäjä, ja Barack Obama, Yhdysvallat, on lapsiensa suhteen? 5. 18 13.8.2013 TIETOTESTI 1
Ohi tietenkin, kuulunhan siihenkin yllättävän suureen koulussa traumoja saaneiden joukkoon, jotka valittiin joukkuepeleihin aina viimeisenä. Tässä ollaan siis niinku vähän juhlakaluja. Vasenkätinen kiistatta olen. Onnekseni olen jo sitä ikäluokkaa, ettei koulussa väkipakolla tehty oikeakätistä. Se voima! Olen satavarma, että jos menisin pubiin heittämään tikkaa (en mene, en kaipaa tekosyytä oluen nauttimiseen) niin noin kolmannen tikan kohdalla joku urpo jo mainitsisi, ettei siitä mitään tule, kun mettänpuolimmaisella heittää. Suunnilleen samoille sekunneille osuisi seuraavan urpon arvelu siitä, että vasenkätisyys vaikuttaa seksuaaliseen identiteettiin, arvatkaapa miten. Jos toimisin viiteryhmässä oikein, olisi seuraavalla sekunnilla minun vuoroni vetää urpoa turpaan, yllättävä isku vasurilla. Koska silloin kaikki kolikot putoavat suustani! Ratkaisut 6 9 1 3 2 4 5 7 8 8 3 2 7 9 5 6 1 4 2 7 1 8 4 5 9 3 6 8 6 9 3 7 2 4 5 1 5 4 3 9 6 1 2 8 7 1 3 4 2 8 7 6 9 5 7 8 6 4 5 9 1 2 3 9 5 2 6 1 3 7 4 8 3 9 7 5 2 6 8 1 4 4 1 5 7 9 8 3 6 2 6 2 8 1 3 4 5 7 9 4 9 6 8 3 2 1 5 7 1 3 5 6 9 7 8 2 4 7 2 8 1 4 5 6 9 3 6 8 2 7 5 3 4 1 9 9 1 3 4 8 6 5 7 2 Helsingin toimitus Postios. Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki 4 7 5 6 8 1 9 3 2 5 4 7 2 1 9 3 8 6 3 5 4 9 2 1 7 6 8 2 6 1 3 7 8 9 4 5 8 7 9 5 6 4 2 3 1 Toimitussihteeri Anja Manninen 044 7370 381 7 6 3 4 5 8 1 2 9 päätoimittaja Juha Määttä 040 7359 612 Toimittajat: Pentti Manninen 040 5709 400 Timo Mikkilä 044 7370 265 Samuli Nissilä 044 7370 261 Pauliina Pohjala 050 5450 915 Henna Ruokamo vanhempainvapaalla 5 1 9 2 3 6 8 4 7 Uutispäällikkö 044 7370 320 Katariina Lankinen 044 7370 262 2 4 8 9 1 7 3 5 6 uutiset@suomenmaa.fi etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi mielipiteet@suomenmaa.fi Päällikkö: Pirjo Kontio 1 2 4 5 6 9 7 8 3 Oulun toimitus Postios: PL 52, 90101 Oulu Käyntios: Lekatie 4, 90150 Oulu Toimittajat: Meri Alaranta-Saukko 044 2032 640 Annukka Kantola 044 7370 377 Risto Luodonpää 040 8201 781 Pirkko Wilén 044 7370 238 Kuvatoimitus 044 7370314 Maria Seppälä, Paula Åström 9 5 7 8 4 3 2 6 1 www.suomenmaa.fi Pääkirjoitustoimittaja Juha Mauno 044 7370 311 3 8 6 1 7 2 4 9 5 Suomenmaa ilmestyy 3 kertaa viikossa (ti, ke, pe). Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2012 Julkaisija: Suomenmaan Kustannus Oy Vastaukset: 1) eivät juutalaiset eivätkä muslimit, 2) molemmilla on avioliitostaan 2 lasta, kaikki tyttöjä, 3) 65 vuotta, 4) Texas, 5) Erkki Liikanen, 6) noin 6000, tarkalleen 5944, 7) 1937-39, mukana Maalaisliiton ja SDP:n lisäksi edistyspuolue, RKP ja ammattiministerit, 8) vastustaa, taistelee ylivoimaisia olosuhteita vastaan, 9) vaaralliset kohtaukset, 10) vallankumoukset Ranskassa ja Venäjällä. Markkinointisihteeri Johanna Leppäluoto 044 7370 346 Toimitusjohtaja Sauli Huikuri ilmoitukset.suomenmaa@ suomenmaa.fi Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, Sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Valokuvaaja: Jari Laukkanen Ulkoasu: Mikko Eronen Painopaikka: Joutsen Median painotalo, Oulu, ISSN 0356-3588. Kämmenselkä oli musteessa ja vihko sotkuinen, tietenkin. Jostain kumman syystä löin pesäpalloa oikeakätisesti. Hän ei suostunut puhumaan, vaan ilmaisi asiansa viittoen haluavansa kynää ja paperia. Ne saatuaan hän kirjoitti: . Ei mitään ihmeellistä. Okei, okei, Fiskarsin muotoillut sakset eivät oikein istu käteen. 28:13-14 SANANPARSI Ennen kaittee kapan kirpuja kon kaks yksmiälistä. Loimaa KANSA KASKUAA Mies tuli psykiatrin vastaanotolle. No miksi te ette voi sanoa sitä ääneen? Mies kirjoitti vastaukseksi: . Sen aikainen kaunokirjoitus tehtiin mustekynällä. Mekaanisen kirjoituskoneen aikana vasemman käden kirjainten jälki kyllä oli selvempi. Toki epämieluisaa huomiota vasuri sentään sai. 19 13.8.2013 Vasemmalla kädellä TÄNÄÄN vietetään vasenkätisten päivää. Kovin suurta draamaa ei kuitenkaan kannata kehittää aiheesta ?maailma on oikeakätisten?. Kun se ei ole kenenkään. Jari Nenonen Ristikko Päivät vierivät TIISTAINA 13. Muistan lapsena ehdottaneeni Viattomien lasten päivänä äidilleni, että jotain kakkua, äitini mielestä minä en nyt kuitenkaan ollut päivänsankari. Luulen olevani pysäköintimittari. Lääkäri luki tekstin ja sanoi: . Vai niin. Nimenomaan nyrkkeily tai- SITTENHÄN on tämä yleinen harhaluulo, että vasenkätiset olisivat jotenkin muita älykkäämpiä ja etenkin luovempia. Vasenkätiset ovat kulttuurin turuilla menestyneet varmaankin aivan samassa suhteessa kuin vasenkätisyyttä yleensä esiintyy. Vaarallinen vasuri! YHÄ vieläkin vasenkätisyys jaksaa hämmästyttää. Kirjoittamista se ei enää juurikaan haittaa, qwerty-näppäimistö on tasapuolinen. elokuuta 2013. Tänään Jesse, ortodoksisen kalenterin mukaan Maksima, Tiihon, Noora, Tiia. Aurinko laskee Helsingissä 21.19, Oulussa 21.47 ja nousee huomenna Helsingissä 5.31, Oulussa 5.00. PÄIVÄN SANA Joka rikkomuksensa salaa, ei menesty, joka ne tunnustaa ja hylkää, saa armon. Hyvin käy sen, joka tuntee pyhää pelkoa, tuhoon kulkee se, joka kovettaa sydämensä. Sananl. PL 1070, 00101 Helsinki Käyntios. Joukkueelleen rangaistuksena. taa olla ainoa asia, jossa vasenkätisyyttä pidetään etuna
Olen ollut yhteistyöhön tosi tyytyväinen. Kuva: Mikko Stig/Lehtikuva viime syksystä lähtien mestarikävelijä Valentin Kononen. . PARTANEN lähtee Moskovan MM-kisojen viidellekympille maltillisin tavoittein. Yritän tiputtaa vuosittain ennätyksestä pois kolme-viisi minuuttia ja lähestyä näin vähitellen maailman kärkeä. Se olisi aikuisten arvokisojen ensikertalaiselle hyvä aloitus ja antaisi positiivisen kokemuksen, 21-vuotias Partanen pohtii. Viidenkympin kävely on tunnetusti kova ja armoton laji. . Tuolla ajalla voisi sijoittua kahdenkymmenen parhaan joukkoon. Ainakin itsellä henkinen tsemppaaminen tuo kisan loppuvaiheissa lisää virtaa. 20 13.8.2013 Mestarin opein kohti menestystä JUHANA UNKURI HELSINKI VELI-MATTI ?AKU. Vallu sai minut vakuuttumaan siitä, että ominaisuuteni sopivat paremmin 50 kilometrille. Partanen kuvaa 50 kilometrin vuoden 1995 maailmanmestaria analyyttiseksi valmentajaksi, joka tsemppaa urheilijaa hyvin niin treeneissä kun kisoissa. . Mutta sekään ei auta, jos kisan rasitukset ovat vieneet huonoon kuntoon tai energiat ovat vähissä. PARTANEN on startannut viidel- lekympille toistaiseksi kolmesti. Kaksi ensimmäistä kisaa päättyi keskeytykseen. Suomen edustajana on Partasen ohella Jarkko Kinnunen.. Vallu tietää miten tuossa vaiheessa loppuajasta saadaan puristettua pois viimeiset minuutit ja sekunnit. PARTANEN aloitti kilpakävelyn 10-vuotiaana Lappeenrannan Urheilu-Miesten riveissä. Laji tuntui heti ensimmäisessä kisassa mukavalta ja tein jo juniorina hyviä aikoja. Nimen kanssa on ollut joskus hämminkiä. Ensisijaisena päämääränä on hyvä, ehjä kävely ja nousujohteinen kisa. . Olin harrastanut aiemmin jalkapalloa ja jääkiekkoa. Jani houkutteli minut kävelyn pariin. Partasen valmentajana on toiminut Veli-Matti ?Aku. Kukaan ei muista mistä nimi on tullut. Näillä näkymin minulla ei ole mahdollisuuksia kovin kummoisiin sijoituksiin. Siitä eteenpäin haluan olla vuosittain top kuudessa ja taistella arvokisamitaleista. 50 kilometrin kävely kisataan Moskovassa keskiviikkona. Aku Partanen -nimellä tulosraja on sitten löytynyt, Partanen kertoo virnistäen. Partasen tulevaisuuden tavoitteet ovat korkealla. . Viime kesäkuun lopussa Dublinissa hän alitti komeasti MM-kisojen A-rajan. Mutta ei se ole tarkoituskaan. Näin Janin treenaamista läheltä ja se innosti itseänikin. Systemaattisen harjoittelun aloitin 16-vuotiaana, nykyään Helsingissä asuva Partanen kertoo. Hän kisaa edelleen lappeenrantalaisseuran riveissä. Partasta on kutsuttu lapsesta asti Akuksi. . Aika moni osaa valmentaa kävelijän huipun tuntumaan. Partasen päämääränä on hyvä, ehjä kävely ja nousujohteinen kisa. Ennätykseni on 3.58 Moskovassa ehkä 3.55 voisi olla mahdollinen. SUL on saattanut ilmoittaa minut johonkin kisoihin ja kisajärjestäjät ovat kertoneet, ettei Veli-Matti Partasella ole tehtynä tarvittavaa tulosrajaa. 35 kilometrin jälkeen kannattaa keskittyä kävelemään kilometri kerrallaan. Jos joku kutsuu minua Veli-Matiksi, en välttämättä edes huomaa reagoida nimeen. Samaa seuraa edusti olympiakävelijä Jani Lehtinen. . Rion vuoden 2016 olympialaisissa tavoite on olla ainakin pistesijoilla. 35 kilometrin jälkeen joka paikkaa kolottaa, eikä todellakaan tunnu hyvältä. Aiemmin keskityin 20 kilometrille