Suomenmaa 13.09.2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

9 Aki Paavola kuvasi kaikki Suomen vaivaisukot aiheesta kertovaan kirjaan. Kaarlelan kirkon ukko oli ensimmäisiä kohteita. 6 414880 073513 HALLITUKSEN SÄÄSTÖT TOIVEEN VARASSA. 12. s. 2 PERJANTAI 13.9.2013 N:o 104 . 3 Ehdolle edustajistoon? Jirka Hakala, Janika Tikkala ja Kai Puro kannustavat mukaan ylioppilaskuntavaaleihin. s. S. S. 6 Koukkaus oikealle Matti Ahde SDP:n ytimessä Vaivaisukot pääsivät kirjaan Jos nuoret menevät liian pitkälle, puolue voi vedota siihen, että nuoriso ei edusta sen virallista kantaa. 1 ? KESKUSTA ON KOHTUUDEN PUOLUE. s. 4 . s. Olen mennyt paikkoihin, joissa on voinut vaikuttaa ja jotka ovat olleet sopivanmittaisia tehtäviä, Matti Ahde kertoo muistelmissaan
Niitä joutaisi kuulemma juhlia lauantaina, jolloin muutenkin lorvitaan kotosalla. Vuodessa kun on nyt ikävästi kaksi ?ylimääräistä. Normaalistihan siellä ehtii käydä lähinnä kesä- ja joululomalla. Pitkä viikonloppu oli harvinaista herkkua koko perheelle, ja sen voimalla jaksoi kesälomaan asti. TYKKÄÄN työstäni paljon, eipä sillä. Muutamat hassut vapaapäivät tuovat silti mukavan rytmin elämään. Koko kevättalven haaveilin, miten hypin laiturilta veteen suoraan saunasta. Siitäkin on paperilla vain, että ratkaisu pitäisi tehdä. Suunnitellut säästöt ovat niissä vielä enemmän toiveiden varassa. Tulilinjalle joutuu varmasti hallituksen sinänsä hyvä aikomus vähentää kuntien tehtäviä ja velvoitteita miljardilla eurolla. Vaikka hallitus on luvannut julkistaa linjauksensa jo marraskuussa, asia on aivan levällään. Mitä lähemmäksi vaalit tulevat, sitä vaikeampi tästä kysymyksestä erityisesti SDP:lle taas tulee. Vielä suurempi ongelma on kuntauudistus. Tämä selvisi torstaina, kun perussuomalaisten eduskuntaryhmä päätti liittyä keskustan alulle panemaan hankkeeseen. Nähtäväksi jää. tai jopa mahdottomia. Eilen (12.9.) Helsingin Sanomat tiivisti omat selvityksensä näin: ?Hallituksen ajamien rakenneuudistusten pelätään olevan kalliita keinoja, jotka eivät ratkaise ongelmia vaan siirtävät niitä eteenpäin. Esimerkiksi päätökset oppivelvollisuuden pidentämisestä, päivähoito-oikeuden rajaamisesta ja kotihoidon tuen kiintiöimisestä eivät asiantuntijoiden mukaan välttämättä tuo toivottuja säästöjä.? Hallitukselle on käynytkin samalla tavalla kuin viime kevään surullisen kuuluisan kehysriihen ratkaisujen teossa. Lyhyessä hetkessä yritettiin panna pakettiin suuri määrä isoja asioita ilman, että niiden vaikutuksia tai edes toteuttamismahdollisuuksia olisi ehditty arvioida. Välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja on keskustan kansanedustaja Anu Vehviläinen. Kysymyksen aihe on todella tärkeä. vaikkakin se olisi tervetullutta. Ihminen ei ole kone. Olen aika varma, että ?ylimääräisten. ?Uudistukset. Olin kovassa flunssassa, ulkona lämpöasteita oli koko viikon ajan parhaimmillaan 13. On silti tärkeää, että on jotain, mitä odottaa. Tämän syksyn porskutan haaveella Kreikan-matkasta. Vanhemmat haluavat päättää itse lapsensa hoidosta. Vapaita ette vie Osalle suomalaisista asia on yhdentekevä, mutta kovin moni ihmettelee sitä, miksi tällaisessa tilanteessa haluaan ohjata lapsia kunnalliseen päivähoitoon, mikä tulee yhteiskunnalle kolme kertaa niin kalliiksi kuin kotihoidon tuki. Senkin kansalaiset osaavat laskea, että myös työttömyys ja sitä tietä työttömyyskorvausten määrä kasvavat. Itäsaksalaistyyppisiltä perusteluilta kajahtavat puheet pakollisesta tasa-arvosta tai työmarkkinoiden tarpeista sen sijaan jaksavat tuskin kansalaisia suuremmin kiinnostaa. Erityisen kiinnostavaa on nähdä kristillisdemokraattien kiemurtelu, kun välikysymystä käsitellään. eivät olekaan säästöpäätöksiä tai sitten käykin ilmi, että todelliset ratkaisut ovat vielä vaikean takana . Myös isoihin asioihin tartutaan väistämättä. Se olisi vain hölmöläisen peitonjatka- TYÖMARKKINAPOMOT ovat sitten ajatelleet viedä loppiaisen ja helatorstain. Kotihoidon tuen leikkaussuunnitelma on perhepoliittisesti surkea hanke, eikä sillä korjata myöskään julkista taloutta. Puoluetaktisestikin välikysymysaihe on oppositiolle herkullinen. Muuten ei jaksa. Niin on tehty toiseen suuntaankin. Keskustan pää-äänenkannattaja Päätoimittaja Juha Määttä Pääkirjoitukset Toimittajalta Rakennepäätösten viat alkavat paljastua M itä useampi päivä hallituksen rakennepäätöksistä kuluu, sitä paremmin niiden todellisuus paljastuu. vapaiden vieminen olisi monille se viimeinen niitti. Ei tarvitsisi enää miettiä, pitäisikö jaksaa tehdä töitä vai jättäytyä oravanpyörästä ja downshiftata. Mitenkäs niille talouden laskelmille sitten kävisi? ELÄMÄ on opettanut, että ajatus lomasta on monesti melkein mukavampi kuin itse loma. Kesälomalla vuokrasimme mökin. Elämä tuntuu loputtomalta suorittamisen putkelta, jos aina pitää odottaa vain kesää ja joulua. Arjen täytyy katketa tasaisin väliajoin. Sen pitäisi hoitaa iso osa kestävyysvajeesta, vaikka kaikki tietävät, että kuntaliitokset eivät tuo säästöjä pitkiin aikoihin, jos koskaan. H allitus teki rakennepäätöksiään erityisesti siksi, että se voisi säilyttää Suomen luottokelpoisuuden, vaikka velkaannummekin kaiken aikaa rajusti lisää. ovatkin enemmän tai vähemmän fantastisia silmänkääntötemppuja. Nyt kritiikkiä saavat siis perhe- ja koulupoliittiset toimet, joita on markkinoitu säästöpäätöksinä. Lukuisissa suomalaisperheissä tiedetään, miksi nämä ylimääräiset vapaapäivät ovat henkireikiä. Niitä odottaessa jaksaa juosta oravanpyörässä, joka käynnistyy heti, kun silmät aamulla aukeavat. Kuntaliitolta on pyydetty omaa esitystä. Samoin kuntia ja niiden viranhaltijoita pyydetään mukaan esitystalkoisiin. Ei kuulosta vakuuttavalta säädösvalmistelulta. Jokainen kunnallispäättäjä tietää, että tehtäviä voitaisiin siirtää kunnilta valtiolle. Matkatoimiston mukavat tädit hoitavat lapsemme Bamse-klubissa. Pauliina Pohjala. Onhan kyse koko puolueen olemassaolon kannalta aivan keskeisestä asiasta. ENKÄ ole ainoa. vapaapäivää. Eivät taida pomot tietää, miten raskaalta iskulta heidän älynväläyksensä kuulostaa. Hallitus kysyy neuvoja jo baariparlamenteiltakin. Kuva: Maria Seppälä Valtamedialle alkaa vasta nyt selvitä, että ?rakenneuudistukset. Ja sehän menee niin, että makaan koko viikon uima-altaan reunalla. ovatkin enemmän tai vähemmän silmänkääntötemppuja. mista. Pitää viedä lapset hoitoon, pendelöidä töihin ja sieltä kotiin, jossa saa sitten nukkumaanmenoon saakka kokata, pyykätä, siivota ja hoivata. ONHAN aina viikonloput. Kahdessa päivässä ei ehdi lähteä minnekään, mutta onpahan pari päivää aikaa tehdä kotihommia ja ehkä vähän ulkoillakin ennen sunnuntai-illan ahdistusta. Mutta ai että, kun tänä vuonna helatorstai osui äitienpäivää edeltäneeseen torstaihin. Hurautimme kotoamme Vantaalta Ouluun, lasteni mummolaan. Kuntaministeri Henna Virkkunen on päättänyt jopa avata nettiosoitteen, johon tavalliset kansalaisetkin voivat tehdä ehdotuksiaan (Suomenmaan Verkkoapila 12.9.). Samalla kasvaa epäusko. Tässä mielessä on kovin vaarallista, jos luottoluokittajiin iskee sama epäilys, mikä kotimaassa alkaa saada jalansijaa. Oikea aihe välikysymykselle K oko oppositio tekee hallitukselle välikysymyksen kotihoidontuen leikkauksesta. Kaikki ne perheet, joille kotihoidon tuki on ajankohtainen ja omakohtainen asia, vastustavat hallituksen leikkaussuunnitelmia. Sen sijaan tehtävien lakkauttaminen tuhannella miljoonalla voi olla ylivoimaista . Nostaako eläkeikää hallitus vai työmarkkinajärjestöt vai nämä yhdessä. Ei siis ihme, että neuvoja kysytään Shellin baarin asiantuntijoiltakin. Oma lukunsa on työurien pidentäminen. Todellisuus: laituria ei ollut ja rantakin oli vesiheinän peitossa. Lisäksi tiedottaminen ajoitettiin iltaan ja viikonlopun alle. Niinpä valtamedialle alkaa vasta nyt selvitä, että ?rakenneuudistukset. Julkista taloutta tämä ei kuitenkaan auta
Kun se pyörittää elinkeinoelämää ja koko maailmaa, se on pikemminkin hyve. Näitä saarnaajia on Suomessakin. Emme olekaan pienimpien tuloerojen maa. Se ei ole kommunismia, vaan viisautta. Vaurastumisen pitää olla mahdollista, ja se on yhteiskuntaa eteenpäin vievä voimakin. Yhtä tärkeää on kuitenkin huolehtia myös niiden mahdollisuuksista, joiden omat elämän eväät ovat heikot. Äänestäjiä epäilemättä kiinnostaa tietää, edustavatko nyt kokoomusnuorten johdossa olevat tätä par- haimmistoa. Tämä on totta. Mutta jos vertaamme tuloerojamme muihin samankaltaisiin maihin, totuus on toinen. Politiikalla on hel- potettava sellaisten lähimmäisten elämää, joiden omat mahdollisuudet eivät riitä. Dante pani ne järjestykseenkin Jumalaisessa näytelmässään. Mutta onpa ahneus nykypäivänkin ?uusien kuolemansyntien. Tuloerot ovat pienemmät esimerkiksi Norjassa, Ruotsissa ja Alankomaissa. KESKUSTA ei voi olla ahneuden puolue. Sen on oltava kohtuuden puolue. Tässä ei olla aina onnistuttu. Yksi heistä on EVA:n johtaja Matti Apunen. Muita näyttää löytyvän varsinkin kokoomusnuorista, joita esimerkiksi kansanedustaja Kimmo Sasikin (kok.) ymmärtää. Ongelma syntyy, kun sanoessamme ?on oikein ja luvallista vaurastua?, ajattelemme, että on siis suositeltavaa ja jopa kaikkien kannalta eduksi, että vaurastun niin paljon kuin vain suinkin. Vatikaanin korkeimpiin virkailijoihin kuuluvan arkkipiispa Gianfranco Girottin määritelmän mukaan kolmas ja neljäs nykypäivän kuolemansynti ovat ?ylenpalttisen vaurauden kerääminen. Politiikalla tasataan onnen lahjoja. Jos politiikasta tulee vain oman tai oman ryhmän edun tavoittelua, se on silloin tympeää ahneutta eikä muuta. EVANKELISLUTERILAISEN kirkkomme edellinen arkkipiispa Jukka Paarma käytti usein myös yhteiskunnallisia puheenvuoroja. Kuva: Maiju Torvinen man selkärangaksi. huolehtimista ei siis pidä unohtaa. Oma käsitykseni politiikasta onkin, että sen tärkeimpiä tehtäviä on toimia heikommin menestyvien puolesta. Ahneutta vai kohtuutta? Ahneus oli jo varhaisessa kristillisessä opetuksessa yksi seitsemästä kuolemansynnistä. Tiukkasävyisessä kirjeessä vaaditaan selvitystä siitä, mitä hallituksen rakennepakettiin sisältyvät pakkoliitokset käytännössä oikein tarkoittavat. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Petteri Orpo on jälleen vaativan tehtävän edessä.?. Kyseisiä puheita paheksuttiin emopuolueessa, mutta suu- rempiin toimiin ei tuolloin ryhdytty. Ehkä emopuolueen olisi jo aika reagoida selkeämmin. sekä ?köyhyyden aiheuttaminen?. YHÄ JULKEAMMIN ollaan kuitenkin myös sitä mieltä, että ahneus on oikeastaan nykypäivän moottori. Saamme jokainen itsekin pohtia omia tavoitteitamme. Vaikkapa suhtautumistamme mammonaan. ?Köyhän asiasta. Jos näin on, he ovat todennäköisesti muutaman vuoden kuluttua puolueen johtopaikoilla. Samalla se on alkiolaisuuden keskeisiä elementtejä. Siitä kertovat tuloerojen kasvua kuvaavat tilastot tai toimeentulotuen ja ruokajonojen suuri tarve. Muut lehdet ILTA-SANOMAT kirjoittaa ?kokoomuksen nolosta imago-ongelmasta?: ??Monet heidän linjauksensa ovat ihan älyttömiä?, kokoomuksen puoluesihteeri Taru Tujunen totesi suorasukaisesti tiistaina Helsingin Sanomien haastattelussa. Tujusen reaktio on ymmärrettävä, sillä kokoomuksen arrogantit nuoret leijonat ovat vaatimuksillaan palauttamassa vanhaa pilakuvien mielikuvaa kokoomuksesta kypäräpäisenä pappina. Imagotahraa koristavat havainnot, joiden mukaan KNL on ajanut perussuomalaisten Hommafoorumi-siivestä oikealta ohi.? KESKISUOMALAINEN pohtii myös kokoomuksen monenlaisia harmeja: ?Kokoomusnuoret ovat aikaisemminkin herättänet pahennusta muun muassa nimittämällä heikommin toimeentulevia kansalaisia ?heikommaksi ainekseksi?. Silloin olemme antaneet itsekkyydellemme luvan. Tulonjakokeskustelussa puolustaudumme sanomalla, että Suomessa tuloerot ovat maailman pienimpiä. Kohtuullisuus onkin sellainen hyve, jossa on aineksia kaikenlaisen yhteiskunnallisen ohjel- Juha Mauno Kuolemansyntejä: ylenpalttisen vaurauden kerääminen ja köyhyyden aiheuttaminen. Suomen tuloerojen pienuudella ei kannata kerskua silloin, kun otamme vertauskohteiksi Suomen kaltaisia maita kuten vaikkapa Norjan, Ruotsin tai Alankomaat. joukossa. Hyvin toimeentulevat selviävät aina. Pelkkä paheksunta voi antaa äänestäjille viestin, että nuorten suunta on pohjimmiltaan oikea ja vain nyansseissa on viilaamista. Perinteisesti puolueen nuorisojärjestöissä ovat olleet kasvamassa puolueen parhaat voimat tulevaisuutta varten. Hän arvosteli kohtuuttomia palkkoja, eläkkeitä ja muita etuuksia. Paarman mielestä esiin olisi kaivetta- va toisenlaisia arvoja kuten oikeudenmukaisuutta, yhteisöllisyyttä ja erityisesti heikoimmista lenkeistä huolehtimista. Suomalaisten ylivoimainen enemmistö on varmasti tarkalleen samaa mieltä. He eivät tarvitse politiikkaa avukseen. 13.9.2013 www.suomenmaa.fi Puheenvuoro Nykypäivän kuolemansyntejä... KOKOOMUSNUORTEN ajatusmaailman paljastumisessa on hyötyäkin. Silloin pysymme tiukemmin maan pinnalla. Kohtuus merkitsee sitä, että tulonjaonkin on oltava kohtuullista. Itsestämmekin on syytä pitää enintään kohtuullisesti. Tällä tiedolla on merkitystä puoleen kannatuslukuihin jo nyt.? TURUN SANOMAT esittelee kokoomuksen kuntaongelmaa: ?Samaan aikaan, kun valtakunnan mediajulkisuutta ovat hallinneet puolueen nuorisojärjestön äärioikeistolaiset linjaukset, kentällä muhii kokoomuslaisten kuntapäättäjien kapina. --Nyt Turun kuuden naapurikunnan hallitusten kokoomuslaiset puheenjohtajat ovat ottaneet puolueensa paikalliset kansanedustajat ja eduskuntaryhmän asiassa luokalle
Linjaus on aiheuttanut kuohuntaa puolueen johdossa. Kokoomuksen eduskuntaryhmä ei paljoa kuuntele puoluekoneistoa. Puolueessa ei hirveästi ole innostuttu erilaisista ohjelmista. Käytännön työ on ratkaissut. . Aika usein käy niin, että nuo- ret pitävät paljon ääntä. Sittemmin monet heistä ovat tehneet poliittisessa ajattelussaan täyskäännöksen. 1930-luvun oikeistovirtauksissa kokoomusnuoret olivat hyvin radikaaleja. Niillä ajatuksilla ei koskaan päästy vallan kahvaan, vaan siellä istuivat paasikiviläiset maltilliset konservatiivit. . on totta vain harvoin SAMULI NISSILÄ HELSINKI KOKOOMUKSEN historiaa tutkinut dosentti Vesa Vares sanoo, että puolueiden nuorisojärjestöjen kannanotoista ei yleensä voi päätellä, mitä asioita emopuolueet tulevaisuudessa ajavat. . Se tietää, ettei siitä tarvitse ottaa varsinaista vastuuta. Puolue sitten tarkkailee tilannetta ja napsii etuja, joita radikalismista saa. Nuoret saavat tehdä ohjelmia ja puskea niihin energiansa. Aivan kuin 60?70-lukujen kokoomusnuorilla oli näkemys, että maailma on menossa vasemmalle. Puoluesihteeri Taru Tujunen kutsui sitä Ylen haastattelussa järjettömäksi. SAMAA sanoo pitkän linjan kokoomusvaikuttaja, Nykypäivän entinen päätoimittaja Jarmo Virmavirta. . kuin puolueen peruskannattajat. Puolueen virallinen kanta on eri. VARES näkee, että nyt asetelma on samankaltainen. Maailma opettaa sen jälkeen. En tarkoita, että tätä olisi mitenkään suunniteltu. Tämä on aika usein ollut kokoomuslainen lähtökohta, Vares sanoo.. Jos nuoret menivät liian pitkälle, pystyttiin aina selittämään, että nehän ovat vain nuoria. Se kuuluu melkein kaikkien puolueiden ja niiden nuorisojärjestöjen luonteeseen. Hänen mielestään nuoret ovat usein vaistomaisesti äärimielisiä. . Kokoomus on puolueena mennyt samaan liberalistiseen suuntaan kuin koko maailma. Nuorten kannanotot ovat jatkoreaktiota sille. PUOLUEET voivat hyötyä radikaa- lista nuorisostaan, Vares kertoo. Kun kokoomusnuoret vasemmistolaistuivat 70-luvulla, se ko- Nuoret haluavat mennä virran mukana, mutta kovempaa kuin muut. Vares arvelee, että kokoomusnuorten kohulinjausten takana on oikeistosukupolven yleinen käsitys maailman suunnasta kohti yksilöiden ja talouden suurempaa vapautta. . Taustalla saattaa olla akuuttia huolta siitä, että oman puolueen kannatus on vuotanut perussuomalaisiin tai muihin puolueisiin, Vares uskoo. . Asetelma muodostuu luonnostaan, ei sitä tarvitse erikseen juonia. VIRMAVIRRAN mielestä kokoomuksen junioriosasto ei ymmärrä puolueen aatetaustaa. . Vasen on vain vaihtunut oikeaksi. . Halutaan mennä virran mukana, mutta kovempaa kuin muut. ettiin valtaosin hyväksi asiaksi. Näin puolueella oli jotain tarjottavaa sen vasemmalla puolella oleville äänestäjille. . Kannatusluvut ja kannatuksen kehitys kertovat, että tyytymättö- myyttä on olemassa, Virmavirta sanoo. Hän jatkaa, että kokoomusnuorten kannanottojen taustalla on esille tulemisen halua, kuten politiikassa aina. . Todellisuus harvoin muodostuu sellaiseksi kuin he ovat olettaneet. KOKOOMUSNUORET vaativat tavoiteohjelmassaan Suomeen tasaveroa ja Nato-jäsenyyttä. Järjestö poistaisi kiihottamista kansanryhmää vastaan koskevan lakipykälän rikoslaista. Ei se merkityksetön ole nytkään. Vares selittää, että kokoomuksen organisaatio ei perinteisesti ole ollut kovin vahva, toisin kuin vasemmistopuolueissa. . 4 13.9.2013 Kokoomusnuorten puheenjohtaja Susanna Kosken lausunnot ovat pääministeri Jyrki Kataiselle kiusallisia, Jarmo Virmavirta arvioi. lähemmäksi Urho Kekkosta . Kokoomus on taustaltaan konservatiivinen puolue, joka korostaa valtion merkitystä ja kansakunnan eheyttä. Nuorisoa motivoi murhe emopuolueen tilanteesta. . Kuvat: Seppo Samuli / Lehtikuva; Jari Laukkanen Ikä rauhoittaa nuorison ?Mitä nuoret tänään, sitä puolue huomenna. Aika hyvin he ovat siinä onnistuneet. KOKOOMUKSEN nuorisojärjestön vaikutus oli Virmavirran mielestä voimakkaimmillaan menneinä vuosikymmeninä. . Yleensä radikaaleimmat nuorisojärjestöt lyövät kirveensä kiveen. Harvoin toteutuu periaate: mitä nuoret tänään, sitä puolue huomenna. VARES MUISTELEE, että 1970-luvulla kokoomusnuoret menivät sosiaalipolitiikassa huomattavasti enemmän vasemmalle
Ne siirrettiin aleen jo heinäkuun helteillä. Katja Lahti Helsingin Sanomissa Tulevaisuudessa jokaisella on oma robotti, jonka ansiosta vanhanakin voi asua kotona. Kuva: Jaakko Martikainen Hautala lupasi, että Kemijoen vesiosaaminen säilyy PENTTI MANNINEN HELSINKI OMISTAJAOHJAUSMINISTERI Heidi Hautala (vihr.) lupaa, että vaikka Kemijokiyhtiö vähentää työväkeään, yhtiön vesiosaaminen säilyy. Ministeri sanoi eduskunnan kyselytunnilla, että yhtiöön on tarkoitus muodostaa alan osaamiskeskus. Hautalan mukaan on jopa mahdollista, että vesivoimaosaamista voitaisiin jatkossa viedä ulkomaille. KESKUSTAN Mauri Pekkarinen kyseli, miksi valtio aikoo ajaa Kemijokiyhtiön alas. Ministerin mukaan nyt haetaan kokonaisuutta, joka olisi kaikille tukimuodoille tasapuolinen. Keskustalaiset epäilivät, että tuloksena on maatalouden sisäinen siirto, jossa tukea nipistetään toisten tuottajien taskusta toisille. lainat Asuminen Helsingissä kerrostalossa, josta lapsi ei voi mennä ulos lupaa kysymättä, tuntui vieraalta. 5 13.9.2013 Koko oppositio mukaan välikysymykseen KOKO oppositio tekee Jyrki Kataisen (kok.) hallitukselle välikysymyksen kotihoidontuen leikkauksesta. Oppositiopuolueiden eduskuntaryhmät päättivät asiasta torstaina ryhmäkokouksissaan. Eduskuntaryhmät jättävät välikysymyksen eduskunnan keskuskansliaan tänään perjantaina. Välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja on keskustan kansanedustaja Anu Vehviläinen. PUOLUETAKTISESTI välikysymysaihe on oppositiolle herkullinen. Hän totesi Suomen tekevän oman esityksen, miten tuki jatkossa hoidetaan. Nehän pitää kieltää, direktiiviä kehiin! Aivan kauheita tapojahan lakupiiput tietysti opettavat, toisin kuin vaikkapa leikkiaseet, joilla piltit saavat räiskiä miten lystää. Heidi Hautalan mukaan on jopa mahdollista, että suomalaista vesivoimaosaamista voitaisiin jatkossa viedä ulkomaille. Hän vei ryhmäkokoukseen pussillisen nameja. ?Disgusting?, ällöttävää, meppikollegat nyrpistelivät ja kieltäytyivät maistamasta. Ministeri myönsi, että tuottajajärjestöllä ja hallituksella on eri näkemys siitä, mikä on pohjaesityksen taso ja muoto. Ministeri torjui useaan otteeseen arviot, että kysymyksessä olisi 141-tuen leikkaus. On löydettävä uusia tapoja tukea Lapin kehitystä, Hautala opasti. Lapin edustaja Markus Lohi ei ihan uskonut ministerin puheita. Lohi huomautti, että jos Kemijoen 180:sta työpaikasta 150 siirretään muualle, ei voi puhua vesiosaamisen säilymisestä. Lohi kaipasi hallitukselta strategisia vaihtoehtoja, joihin Kemijoen vuosikymmenien aikana hankittua osaamista voisi käyttää. KESKUSTA korvensi kyselytunnilla maatalousministeri Jari Koskista (kok.) maatalouden tukineuvottelujen tökkimisestä. Maatalousvaliokunnan puheenjohtaja Jari Leppä (kesk.) kummasteli, että hallituksella on kyllä tukevia kirjauksia kotimaisen ruoan tulevaisuudesta, mutta toimet ovat koko ajan toisensuuntaiset. Lepän mielestä hallitus on antanut jo etukäteen periksi EteläSuomen maatalouden vakavien vaikeuksien tuen, artikla 141:n, osalta, vaikka neuvottelut eivät ole edes alkaneet. KOSKINEN kiisti periksi antamisen. Useimmat perheet, joille kotihoidon tuki on ajankohtainen ja omakohtainen asia, vastustavat hallituksen leik- kaussuunnitelmia. Robotti pitää myös seuraa, ja se voi opettaa vaikka soittamaan. Tietokirjailija, puhuja ja voittamisvalmentaja Cristina Anderson Kauppalehdessä Kirkon oppi voidaan nähdä kaiken toisinajattelun poissulkevana tai sitten rikkaana aarteistona, josta riittää ammennettavaa erilaisille ihmisille ja erityyppisiin kysymyksiin. Pauli Juusela Vantaan Laurissa Mahtipuolueen aseman palauttaakseen sdp:n on käytävä taisteluun monella rintamalla. Riitta Järventie Aamulehdessä apollon tietäjät Piippudirektiivi kehiin MEPPIEN päätettävänä on tälläkin hetkellä monta tärkeää ja vaikeaa asiaa. Mutta harvat asiat kiihottavat meppien mieliä kuten lakritsipiiput. Ruotsalaismeppi yritti kuulemma todistaa Brysselissä kollegoilleen, että harmittomia lakuja ne vain ovat. Hänestä on arveluttavaa, jos syy on se, ettei Kemijokea enää koskaan rakennettaisi. Hautalan mukaan kysymys ei ole yhtiön ja vesivoiman alasajosta, vaan olemassa olevan vesivoiman käytön tehostamisesta. MINISTERI sanoi ymmärtävänsä lappilaisten huolen, kun puhutaan 50?60 työpaikan vähentämisestä. Kuva: Juhani Kemi Pauliina Pohjala. Kaverit olivat matkan päässä, sinne piti viedä ja sieltä hakea. Kajaanissa toisen koulupäivän jälkeen ovikello soi: ?Saako Niilo tulla meille??. Markus Pirttijoki Kainuun Sanomissa Kaupoissa ei ole ikinä sitä, mitä tarvitsisin. Kun talvi on kylmimmillään, hyllyt täytetään kevätvaatteilla. Keskustan tulkinnan mukaan vanhempien tulee saada päättää itse lastensa hoidosta. Opposition mielestä hallitus haluaa päätöksellään ohjata lapsia kunnalliseen päivähoitoon, mikä tulee yhteiskunnalle kolme kertaa niin kalliiksi kuin kotihoidon tuki. Keskusta on jo kerran tämän vaaliakuden aikana torjunut kotihoidontuen leikkaamisen välikysymyksellään. Anu Vehviläinen on välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja. Hän käänsi keskustelua matkailuun, joka työllistää 5 000 henkeä ja sesonkiaikana paljon enemmän. . Toisaalta nyt, kun tarvitsisi lapsille sadevaatteita, niitä ei löydy mistään. Terassikalusteita taas kaupataan maaliskuussa kun ulkona ruokailevat vain jäisen lintulaudan asiakkaat
Ehdolle kannattaa asettua, jos haluaa olla vaikuttamassa opiskelijoiden jokapäiväisiin asioihin. . Edustajisto päättää esimerkiksi siitä, mihin ylioppilaskuntien jäsenmaksut käytetään. Hakalan mukaan parasta vaa- leissa on reipas yhdessä tekeminen ja tiimipeli. . Opiskelijoiden kiinnostus keskustaa kohtaan on kasvanut. Hakala uumoilee, että poliittisten ryhmien asema opiskelijoiden keskuudessa on muutoinkin kohenemassa, vaikka viime vuosina edustajistoissa ovat jyränneet sitoutumattomat listat. KOL suuntaa vaaleihin valtakun- nallisella teemalla ?Opiskele sellaisena kuin olet?. Keskustaopiskelijoiden mielestä opiskelijoita ei saa pakottaa samaan muottiin. Kuva: Emma Taipale Vinkkaa ehdokas edariin Ylioppilaskuntien edustajistovaalit tulossa syksyllä MAIJA AHONEN HELSINKI YLIOPISTOJEN ylioppilaskunnissa on parhaillaan käynnissä ehdokasrekrytointi syksyn edustajistovaaleihin. Ehdokasasettelu päättyy syys? lokakuun vaihteessa. Keskustan Opiskelijaliiton (KOL) tavoitteena on saada marraskuussa käytäviin vaaleihin mahdollisimman monipuoliset listat. Tämä on tärkeää, sillä edarivaaleja on perinteisesti luonnehdittu kaverivaaleiksi. . Vaaleissa voivat äänestää ja asettua ehdolle kaikki ylioppilaskunnan jäsenet. Ehdokasasettelu päättyy syys?lokakuun vaihteessa. Tarkka ajankohta vaihtelee ylioppilaskunnittain. Varsinainen vaalipäivä on 5.?6. Sähköinen äänestys nostaisi varmasti äänestysprosenttia. Viime vuosina opiskelijoiden äänestysaktiivisuus on ollut alle 30 prosenttia. FAKTA Mikä edari? Edustajisto käyttää ylioppilaskunnassa ylintä päätäntävaltaa. Ylioppilaskunta valvoo opiskelijoiden etua koulutusasioissa sekä sosiaalipoliittisissa ja kansainvälisissä kysymyksissä yliopiston sisällä ja ulkopuolella. Joustavat opiskelumahdollisuudet nopeuttavat valmistumista. EDUSTAJISTOVAALIT käydään tänä syksynä kaikissa muissa yliopistoissa paitsi Helsingin yliopiston ylioppilaskunnassa. Ennakkoäänestysten ajankohta vaihtelee korkeakouluittain, mutta varsinainen vaalipäivä on kaikkialla sama, 5.?6. Vaikka ylioppilaskuntia pidetään ketterinä toimijoina, isot laivat kääntyvät hitaasti. Se näkyy Hakalan mukaan myös yliopistoilla. . Tämä ei tietenkään tarkoita, ettei lähiopetusta tarvitsisi enää järjestää. Sen rinnalle pitää vain tuoda uusia vaihtoehtoja, Hakala sanoo. . 6 13.9.2013 Oulun keskustaopiskelijat kampanjoivat yliopiston avajaistapahtumassa keskiviikkona. Se myös tarjoaa jäsenilleen opiskelija-, kulttuuri- ja liikuntapalveluita sekä alayhdistyksilleen järjestö- ja tukipalveluita. Edustajistovaalit käydään joka toinen vuosi. Tulosta tehdään nimenomaan yhteisen joukkueen eteen. AINA KOL:n ja keskustahenkisten opiskelijoiden tiet eivät kohtaa. Siksi Hakala pyytää vinkkaamaan, jos omassa lähipiirissä on ehdokkaaksi sopiva opiskelija, olipa kyseessä oma jälkikasvu, vanha koulukaveri, urheiluseura-aktiivi tai naapuri. . Opiskelijat eivät ole enää samanlaista yhtenäistä massaa kuin muutama vuosikymmen sitten, Hakala huomauttaa. . marraskuuta. marraskuuta. Lähes kaikissa ylioppilaskunnissa käytetään edelleen suljettua lippuäänestystä. . Toki ylioppilaskuntien välillä oli vaihtelua: osassa keskustaopiskelijat lisäsivät paikkamääräänsä, osassa taas niitä menetettiin. Kokonaistulosta luonnehdittiin tuolloin torjunta- ja työvoitoksi, sillä takana oli eduskuntavaalien rökäletappio. Parasta edustajistovaaleissa on reipas yhdessä tekeminen ja tiimipeli. TÄLLÄ kertaa gallup-tuulet ovat olleet myötäiset keskustalle. Ennakkoäänestys on loka?marraskuun vaihteessa.. Kaikki apu otetaan vastaan. Osastojen yhteystiedot löytyvät KOL:n nettisivuilta. KESKUSTAOPISKELIJOIDEN tavoitteena on kasvattaa edaattoreidensa kokonaismäärää. Kaksi vuotta sitten KOL:n listoilta pääsi läpi 22 ehdokasta. . Se on aivan sama kuin pienten kuntien vaaleissa. Ääni halutaan antaa jollekulle tutulle tai muutoin hyväksi tiedetylle tyypille, KOL:n puheenjohtaja Jirka Hakala sanoo. HAKALA kannustaa opiskelijoita ottamaan rohkeasti yhteyttä, jos on kiinnostunut ehdokkuudesta. . He saattavat olla hyvin erilaisissa elämäntilanteissa: osa käy esimerkiksi töissä, osalla on perhe, osa asuu kaukana opiskelukaupungista. KESKUSTAOPISKELIJOIDEN tavoitteena on ajasta ja paikasta riippumattomat opiskelumahdollisuudet. Esimerkiksi luennoille ja tentteihin pitäisi pystyä osallistumaan omalta kotikoneelta käsin silloin, kun se omiin aikatauluihin sopii parhaiten, esimerkiksi illalla työpäivän jälkeen. . Yhteistulos oli plus miinus nolla edellisvaaleihin verrattuna, Hakala kertoo. . Erilaiset tarpeet ja elämäntilanteet pitää huomioida opintojen järjestämisessä ja ylioppilaskuntien toiminnassa.
Koulukiusaamisen traumat näkyvät pitkään. Monet toisen asteen opiskelijat keskeyttävät opintonsa tunnistamattoman masennuksen takia. Hamarus toteaa, että usein syynä on peruskouluaikainen kiusaaminen, joka pulpahtaa pintaan. Kiusaamisen vaikutukset eivät lakkaa väkivallan loppuessa. Tämä on häpeäpilkku, jos sanon sen ihan suoraan. Pitkälä puhui tiistaina kansanedustaja Aila Paloniemen (kesk.) järjestämässä hyvinvointiseminaarissa Helsingissä. Paloniemi on Pitkälän kanssa samaa mieltä. . Emme voi palkata kunnallisia nukkumatteja. Tästä pitää puhua kotien kanssa ja voimaannuttaa vanhempia tekemään asioita eri tavalla. Hän muistuttaa, että vanhempien kiinnostus lastensa koulunkäyntiin parantaa oppimistuloksia selvästi. Nuoret eivät saa riittävästi mielenterveysapua, pääjohtaja Aulis Pitkälä suree.. Poliittiset opiskelijajärjestöt palvelevat demokratiaa ja kansalaisyhteiskuntaa, ja näkisimme korkeakoulut mieluummin yhteistyökumppaneina työssämme kuin toimintamme vastustajina, järjestöjen puheenjohtajat kertovat. JÄRJESTÖT vaativat opetusministeri Krista Kiurulta (sd.), rehtorineuvostojen ja opiskelijoiden edustajilta kannanottoa tasavertaisten toimintamahdollisuuksien puolesta. Poliittisten opiskelijajärjestöjen mukaan heillä tulee olla yhtäläiset oikeudet toimia korkeakouluissa kuin muillakin korkeakouluyhteisön jäsenillä. . Kuva: Petra Pöyliö Kiusaamisen varjo on pitkä SAMULI NISSILÄ HELSINKI OPETUSHALLITUKSEN pääjohtaja Aulis Pitkälä on huolissaan siitä, että lapset ja nuoret eivät saa kipeästi tarvitsemiaan mielenterveyspalveluita. . Ongelmat kyllä tunnistetaan, mutta niitä ei hoideta, sillä hoitoa ei ole saatavilla. MONEN mielenterveysongelman taustalla on koulukiusaaminen. Aihetta tutkinut erikoissuunnittelija Päivi Hamarus kertoo, että kiusatuiksi tulevat aivan tavalliset ihmiset. Kiusaaminen saattaa näyttää johtuvan uhrin ulkonäöstä, luonteenpiirteestä, lahjakkuudesta tai lahjattomuudesta. Tilanne on viime vuosina parantunut. Viime aikojen karmeat esimerkit kertovat ihan todellisesta tilanteesta. 7 13.9.2013 Opiskelijajärjestöt peräävät poliitiikkaa korkeakouluihin POLIITTISTEN opiskelijajärjestöjen mielestä tilanne suomalaisissa korkeakouluissa on kaukana hyvästä poliittisen toiminnan osalta, sillä yhä moni korkeakoulu suhtautuu nuivasti tai jopa kieltää poliittisen toiminnan eri ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Poliittiset opiskelijajärjestöt ovat jo usean vuoden vaatineet avoimuutta ja suvaitsevaisuutta korkeakouluyhteisöön. . Kuva: Paula Äström liittyvä yhteisöstä eristäminen tuntuu samalta kuin ruumiillinen kiduttaminen. . Pitkälä tähdentää, että viihtyminen on tärkeä osa opiskelumotivaatiota. . Meillä Suomessa on Euroo- pan, jopa maailman mittakaavassa ainutlaatuinen järjestelmä, jossa eri aatesuuntia edustavat poliittiset opiskelijajärjestöt tekevät tiivistä yhteistyötä ja laativat jopa yhteisiä kannanottoja. Tämä ei enteile hyvää joulukuussa julkaistavien Pisa-tulosten kannalta. KAIKKI VANHEMMAT eivät kanna riittävästi vastuuta lastensa opiskelusta. Pitkälä siteeraa kouluterveyskyselyä, jossa huolta aiheuttivat liiallinen ruutuaika, päihdemyönteisyys, aamiaisten jättäminen väliin ja myöhäinen nukkumaanmeno. . Kannustan opiskelijoita olemaan aktiivisia jo opiskeluaikanaan. Joka ilotta oppii, se surutta unohtaa. Suomalaiskoulujen oppimistulokset ovat viime vuosina heikentyneet. Mielestämme näin ainutlaatuinen tilanne tulee hyödyntää paremmin, eikä sulkea ovia edestämme. OPETUSMINISTERI Kiuru on poliittisten opiskelijajärjestöjen kanssa samaa mieltä poliittisen toiminnan mahdollistamisesta korkeakouluissa. Poliittiset opiskelijajärjestöt voivat hänen mielestään olla osaltaan toteuttamassa nuorten yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen kasvattamista opiskelija- ja ylioppilaskuntien sekä korkeakoulujen kanssa. . Nämä eivät ole todellisia syitä. Kiusaaminen avulla kiusaaja hakee itselleen statusta, valtaa, asemaa tai roolia yhteisössä. Ongelma ei ratkea muuttamalla kiusatun persoonaa, vaan tutkimalla yhteisön rakennetta. Jos lapsi uskoo, että syy kiusatuksi tulemiseen on hänessä itsessään, hänen minäkuvansa heikkenee ja hän alkaa karttaa sosiaalisia ryhmiä. HAMARUKSEN mukaan sosiaalisen erottamisen ja fyysisen kivun aiheuttamat tuntemukset näkyvät aivoissa samalla tavalla. Kärjistäen voidaan sanoa, että kiusaamiseen Suomessa on ainutlaatuinen järjestelmä, jossa eri aatesuuntia edustavat poliittiset opiskelijajärjestöt tekevät tiivistä yhteistyötä, järjestöt muistuttavat. Koen poliittisen toiminnan korkeakouluissa positiivisena asiana ja vetoankin korkeakouluihin ja opiskelija- sekä ylioppilaskuntiin, jotta he ottaisivat poliittiset opiskelijajärjestöt avoimesti mukaan kehittämään korkeakouluyhteisöä, sanoo Kiuru. Kolme neljästä koululaisesta kokee olonsa turvalliseksi. Siksi uhrit tarvitsevat jälkihoitoa. TURVALLISUUDEN tunne kouluissa on kasvanut. Pitkälän mukaan vuonna 2010 lähes kolme neljästä koululaisesta koki olonsa turvalliseksi. Kansainvälisessä vertailussa Suomi sijoittuu keskivaiheille. Suomessa koulusta pidetään vähemmän kuin muualla
Nyt pyritään saamaan muillekin uhanalaisille kielille vastaavaa tukea, Takkula toteaa. Samalla Takkula ihmettelee hallituksen ehdotusta saamelaisalueen kielipesien rahoituksen puolittamisesta. . Se näkyy jo nyt syrjäytymisenä ja terveyseroina. Nyt ei ole vallankumouksen aika. PANELISTIT keskustelivat myös hallituksen aikeista leikata kuntien tehtäviä ja velvoitteita miljardilla eurolla. Kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) kertoi, että karsittavaksi joutuvat ensimmäiseksi erilaiset valvontatehtävät. Osa niistä on päällekkäisiä valtion kanssa, osa voidaan siirtää yksityisten hoidettavaksi. Lainsäädäntömme ei ole ottanut huomioon vaihtoehtoa, että laitostoimittaja vaihtuu kesken prosessin, eikä menettelyyn ole yksiselitteistä vastausta, Vapaavuori sanoi. Eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Mauri Pekkarinen (kesk.) sanoo luottavansa meneillään oleviin selvityksiin ja hallituksen toimiin. En kyllä tiedä yhtään suomalaista kuntaa, jonka tulevaisuus näyttäisi niin auvoiselta, ettei naapurien kanssa olisi tarvetta keskustella mistään asiasta. Oinoselta epäluottamusesitys ilman oman ryhmän tukea PERUSSUOMALAISTEN Pentti Oinonen aikoo äänestyttää pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) luottamuksesta. Suomen pohjoisimmassa osissa puhutut saamen kielet kuuluvat uhanalaisiin kieliin. Ei se poistu sillä, että pakkoliitetään Kempele Ouluun. Kuva: Jari Laukkanen. Näistä 90:n tila on luokiteltu vakavasti uhanalaiseksi tai kriittiseksi. . Myös kuntalaisten oma vastuu lisääntyy. . Venäläisyhtiötä ei mainittu alkuperäisessä periaatepäätöksessä. . Kuva: Jari Laukkanen Pyhäjoen ydinvoimalapäätös arvioitavaksi ensi vuonna HALLITUKSEN on tarkoitus ensi vuonna ottaa kantaa sii- hen, tuleeko Pyhäjoelle suunnitellun ydinvoimalan periaatepäätös uuteen käsittelyyn. Ennen sitä ympäristövaikutusten ja turvallisuusasioiden selvittäminen vie puolesta vuodesta vuoteen, arvioi elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) torstaina. Fennovoiman ydinvoimalan toimittaisi Pyhäjoelle venäläinen Rosatom. Oulussakin on oma Kauniaisensa, siellä asuu Juha Sipilä, Kalliorinne piikitteli viittaamalla keskustan kempeleläiseen puheenjohtajaan. Kalliorinne puhui paneelikeskustelussa Kuntamarkkinoilla Helsingissä. EX-KUNTAMINISTERI Tapani Töllin (kesk.) ja opetusministeri Krista Kiurun (sd.) mielestä eriarvoistumista tapahtuu erityisesti kaupunkien sisällä. . Ryhmänjohtaja ei paljastanut, miten itse aikoo äänestää, eikä Oinonen arvuutellut, kuinka monta ryhmän jäsentä hän saa tuekseen. Epäluottamusesityksen taustalla on pääministerin toiminta tulevaisuustutkimuksen tilaamisessa filosofi Pekka Himaselta. Oinonen pääsee tekemään esityksensä mahdollisesti jo perjantaina. Toivon todella, että EU:n vähemmistökielten tarpeisiin nyt kiinnittämä huomio herättää hallituksen ymmärtämään, että vähemmistökielten ja niitä puhuvien lasten tulevaisuutta ei kannata vaarantaa tällaisten pikku säästöjen takia, Takkula esittää. VASEMMISTOLIITON eduskuntaryhmän varapuheenjohtajan Risto Kalliorinteen mielestä hallituksen tiukkaa kuntaliitoslinjaa tarvitaan ?kauniaistumisen. Näin tapahtuu siitäkin huolimatta, että hän jäi torstaina ilman oman eduskuntaryhmänsä tukea. Puheenjohtaja Pirkko Ruohonen-Lerner totesi ryhmäkokouksen jälkeen, että asia on oikeuskanslerin päätöksen ja perustuslakivaliokunnan käsittelyn jälkeen loppuun käsitelty. Ryhmä antoi jäsenilleen vapaat kädet epäluottamusäänestyksessä. Saamen tukitoimemme ovat herättäneet muualla ihailua, Takkula sanoo. SAAMELAISALUEELLA toimii kahdeksan kieli- ja kulttuuripesää, joissa päiväkoti-ikäiset lapset saavat tukea äidinkielensä käyttöön. . 8 13.9.2013 Takkula puolustaa uhanalaisia kieliä EUROOPAN parlamentin kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan jäsen, keskustan Hannu Takkula pitää hienona edistysaskelena parlamentin keskiviikkona hyväksymää kielimietintöä. Mietintö pyrkii parantamaan uhanalaisten eurooppalaisten kielten asemaa ja edistämään kielellistä monimuotoisuutta Euroopassa. Tartumme tämän hyvinvointiyhteiskunnan peruspilareihin. välttämiseksi. Termillä Kalliorinne viittaa kermankuorijoiksikin kutsuttuihin kasvukeskusten naapurikuntiin, jotka houkuttelevat alueelleen hyviä veronmaksajia. Kunnat kaavoittavat asuinalueita hyvätuloisille ja yrittävät välttää sosiaalista vastuutaan heikompiosaisista. . Samoin haluamme turvata saamenkielisen median olemassaolon, myös radion ja tv:n, joista huolehtii Yle. Evoluutio on parempi kuin revoluutio. Mutta ei niistä miljardisäästöä kerry. Pekkarisen mukaan eduskuntaa on luvattu informoida asiasta. lasten opetus tapahtuu pääosin saamen kielellä. Perusopetuslain mukaan näillä alueille saamelais- Tölli ja Kalliorinne kiistelivät kauniaistumisesta SAMULI NISSILÄ HELSINKI Jan Vapaavuori. Hän totesi, että silloin hallitus varautuu panemaan asialle valtion omat erityisselvittäjät. . Äänestys asiasta siirtyy joka tapauksessa ensi viikolle. Tapani Töllin mielestä kaupunginosien välinen eriarvoistuminen näkyy syrjäytymisenä ja terveyseroina. Tämä on vaarallinen kehitys. YLEISÖÄ kiinnosti, miten käy vastahakoisen kunnan, joka ei suostu tekemään lakisääteistä kuntaliitosselvitystä naapurikuntiensa kanssa. Virkkunen ei uhkaillut rangaistuksilla. Mietinnössä kehotetaan Euroopan komissiota asettamaan kieliohjelmien käyttöön riittävät, helposti haettavat EU-varat. Vähemmistökielten suojelua ehdotetaan myös unioniin pyrkivien maiden liittymisehdoksi. Takkula pitää vähemmistökielten turvaamista Euroo- lyhyesti passa maanosan kulttuurin kannalta hyvin tärkeänä. Euroopassa puhutaan noin 255 eri kieltä, joista puolta pidetään uhanalaisina. Jos tälle ei nyt tehdä mitään, on se myöhemmin hyvin vaikeaa. . Se on rajua keskittymistä. Tärkeää on saada sosiaalija terveyspalveluiden kustannukset hallintaan. Virkkusen mielestä tätä auttaisi, jos kuntien määrä laskisi alle sadan. Tölli huomautti, että tällöin kaikilla alueilla ei voitaisi enää puhua kuntalaisten itsehallinnosta. . Pelolla johtamalla ei tule hyvää tulosta, Tölli sanoi. Tölli tähdensi, että kuntaliitoksia tapahtuu vapaaehtoisesti silloin, kun niille on tarvetta.
Porukka valtasi ryhmänjohtajan paikan nimenomaan vasemmistodemarille. Sen hän sai pitää vielä seuraavan vuoden. ja siitä, kuinka hänelle ei annettu puolustautumismahdollisuutta. Johtoon nousi Pertti Paasio. Ahde ei lähtenyt Harri Holkerin sinipunahallitukseen 1987, vaan valtasi eduskunnan puhemiehen paikan. Hänestä tuli eduskunnan suurimman ryhmän puheenjohtaja, sittemmin ministeri ja eduskunnan puhemies. SDP:n voima ulottui joka suuntaan. Puoluesihteeri Kalevi Sorsa siirtyi samaan aikaan puoluejohtajaksi. Ahde kuului Sorsan tukijoukkoihin, sorsanpoikiin. Hän istui ryhmän johdossa vuoteen 1982, jolloin siirtyi ministeriksi. Ahde luonnehtii, että ryhmänjohtaja vastasi painoarvoltaan useaa ministeriä. Olen mennyt paikkoihin, joissa on voinut vaikuttaa ja jotka ovat olleet minulle sopivanmittaisia tehtäviä. KODILLA ei ollut varaa laittaa esikoista oppikouluun 1950-luvulla. Sähköasentaja haki sittemmin korkeampaa oppia Työväen Akatemiasta. Eduskuntaan Ahde nousi 23-vuotiaana 1970. Tuolloisen mahtipuolueen SDP:n vallan syvimpään ytimeen hän pääsi jo 1975. Samalla hän tunnustaa, että SDP teki virheen pyytäessään vanhaa presidenttiä mukaan vielä 1978 vaaleihin. Uskaltaisin sanoa, että sen minä olen oppinut, Ahde kertoo toimittaja Timo Hakkaraisen tekstittämässä 450-sivuisessa opuksessa. Kohde luonnehtii itseään tahtopoliitikoksi ja vakavahenkiseksi ihmiseksi. . Sorsan hallituksessa 1983?87 hän käytännössä johti demarien ministeriryhmää, oli hallituksen vahva mies. Politiikasta hänet muistetaan punamultamiehenä, keskustan ja demarien yhteistyön harjoittajana. Sorsa tarjosi paikkaa sekä hä- nelle että Erkki Liikaselle vuonna 1987. 9 13.9.2013 uutisanalyysi Ahteen aito ääni MATTI AHTEEN, 67, muistelmat on herkkupala. Se on maistuu varsinkin sille, joka on nähnyt läheltä suomalaisen politiikan kaaren 1970-, 1980- ja 1990-luvuilla. SÄHKÖMIES (WSOY) kartoittaa yksityiskohtaisesti demarien punamultamiehen nousun äärimmäisestä köyhyydestä kullaisille kukkuloille. . Kumpikaan ei tarttunut haasteeseen. Hän vieroksui kokoomusta, oikeiston ja rahavallan puoluetta. Ahteen mielestä punamultayhteistyön alamäki alkoi jo 1980, kun Paavo Väyrynen nousi keskustan johtoon Johannes Virolaisen jälkeen. Ahde tulkitsee, että Väyrynen kaavaili nousevansa oikeiston tuella presidentiksi ja koki Sorsan vahvimmaksi kilpailijakseen. PUOLUEJOHTAJAA Ahteesta ei tullut. UKK sairastui kesken kauden 1981. Kekkosoperaatiolla SDP näytti ?Olen mennyt paikkoihin, joissa on voinut vaikuttaa ja jotka ovat olleet minulle sopivanmittaisia tehtäviä.. Hän oli toiminut menestyksellisesti kymmenkunta vuotta Veikkauksen toimitusjohtajana, kun yhtiön hallitus antoi hänelle potkut. Syynä oli luottamuspula. Sitten sen kaappasi Sorsa. Sitä viiltävää temppua Ahde ei antanut anteeksi - eikä Sorsa pyytänyt. Niinpä Ahde ei myöskään tukenut Sorsaa vuoden 1994 presidenttiehdokkaaksi, vaan liputteli Martti Ahtisaaren puolesta. VIELÄKIN tylymmän täräyksen Ahde koki 2001. Anna-Maija Raittila) ilmaisee tiiviisti sen, mitä hän pitää elämässä tärkeänä: Ei virittely riitä, vaan hehku tarvitaan! Ei leimahtelu riitä, vaan syty palamaan! Ei palaminen riitä: Myös vilua sietää saa, joka tahtoo terästä olla, perille suhahtaa. Ei unelmointi riitä. Uni suurensuuri tarvitaan. Ei tunnustelu riitä, opi pohjaan asti tuntemaan! Ei riitä aavistella, mikä tulossa on; se tiedettävä on. Ei etäinen maali riitä: tie maaliin tarvitaan! Tien löytäminen ei riitä, on mentävä kulkemaan.. Hän kuului puolueen terävimpään kärkeen, jossa istuivat puoluejohtaja, puoluesihteeri ja puoluevaltuuston puheenjohtaja. DEMARIEN sisimmästä piiristä Ahde näki, miten Mauno Koivisto tuli sivuovesta, ei puoluetietä, presidenttikilpaan. Taustalla oli erikoinen ja ruma julkisuus naisten käpälöinnistä. Kirjassaan Ahde kertoo laajasti oman näkemyksensä ?oikeusmurhasta. Ahteella politiikkaan kietoutuivat myös ooppera ja urheilu. SDP oli 1970-luvun puolivälissä punaisimmillaan. Veikkauksen hallituksen rooli tulee outoon valoon. PALO ei sammunut järkyttäviin potkuihin. Ahde palasi eduskuntaan vielä kahdeksi kaudeksi ja nousi sen uuden ja tärkeän tarkastusvaliokunnan johtoon. Hän on sielultaan parlamentaarikko. PENTTI MANNINEN ?Ei vielä riitä? MATTI AHDE sanoo muistelmissaan, että Mihály Vácin runo ?Ei vielä riitä. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on oma taiteenlajinsa. Kuva: Suomenmaan arkisto Sitä viiltävää temppua Ahde ei antanut anteeksi - eikä Sorsa pyytänyt. olevansa maan ykköspuolue. Samalla se pohjusti demaripresidentin nousua katkaisemalla Ahti Karjalaisen (kesk.) kuningastien. AHDE on maan ensimmäinen ympäristöministeri. (suom. Ja millaiset olivat jännitteet Koiviston ja samalle tuolille tähyilleen Sorsan välillä. Ahde arvostaa vahvasti Urho Kekkosta
Vaihtoehtoina on julkisuu- dessa pidetty Oulua tai Kajaania. . Nämä asiat eivät ole vain Suomen sisäisiä asioita. Itseään käyvät markkinoimassa myös Ruotsi ja Baltian maat. Jonkin verran eroja tulee työvoima- ja rakennuskustannuksissa. Ruotsi on lähempänä Keski-Eurooppaa, mutta Suomen eduksi voidaan nähdä Venä- HALLITUKSEN suunnittelema veroale odottaa EU:n hyväksyntää. Antikaisen mukaan se toisi isolle datakeskukselle miljoonasäästöt vuodessa. . Kuva: Jarno Mela/Lehtikuva Datakeskuksista käydään Ruotsin kanssa maaottelua Suomi yrittää taklata kilpailijoita merikaapelilla ja halvemmalla sähkölaskulla JAANA VAAHTIO/STT HELSINKI ENSIN Suomi sai houkuteltua Googlen palvelinkeskuksen Haminaan. Suomen pahimpana vastustajana alan ihmiset pitävät Ruotsia. Pohjoismaiden suuntaan katsovat etenkin yhdysvaltalaiset yritykset. mahdollista sijaintipaikkakuntaa. Hintakilpailun riski on aina se, että kilpailuetu pystytään yhdessä yössä menettämään, jos naapurimaissa tehdään sama ratkaisu, Antikainen sanoo. Svento arvioi, että veromuutok- sen jälkeen Suomen ja Ruotsin välillä ei ole suuria eroja, jotka yksinään ratkaisisivat datakeskusten sijaintimaan. RUOTSISSA Facebook antoi piristysruiskeen Luulajan teräskaupungille. Kilpailu on todella kovaa, sanoo Business Oulun Juha Ala-Mursula. FAKTA Datakeskus Datakeskus on konesali tai palvelinkeskus, jossa on paljon tietokoneita ja niiden oheisjärjestelmiä. Koneita käytetään suurten tietomäärien tallentamiseen ja käsittelyyn. Suomessa suuria datakeskuksia on esimerkiksi Googlella Haminassa ja venäläisellä hakukoneyhtiö Yandexilla rakenteilla Mäntsälään.. Viime kesänä Facebook avasi Ruotsiin suuren datakeskuksen. Tuorein erävoitto Suomelle oli Microsoftin viimeviikkoinen ilmoitus investoida miltei 200 miljoonaa euroa datakeskukseen Suomessa. Datakeskuksista käydään yhä kiivaampaa kansainvälistä kilpailua. 10 13.9.2013 Hintakilpailun riski on aina se, että kilpailuetu pystytään yhdessä yössä menettämään. Jäähdytinhalli hakukoneyhtiö Googlen Haminan palvelinkeskuksessa. Norjassa palkkataso on vieläkin korkeampi, Antikainen sanoo. Suomen uusiksi valteiksi kilpailuun kaavaillaan sähköveron alennusta ja uutta tietoliikennekaapelia, joka nopeuttaisi yhteyksiä. . Kaupungeissa datakeskushaaveista pysytään nyt vaiti. . Organisaatiota rahoittaa työ- ja elinkeinoministeriö. Konesaliyrityksille Antikainen kertoo, että Suomessa on hyvät tietoliikenneyhteydet, kohtuuhintaista energiaa, vakaa yhteiskunta ja sopiva ilmasto. Suomessa palkkataso on pienempi kuin Ruotsissa. Suorakaapeli Saksaan varmistaisi, että viivettä saataisiin lyhennettyä, sanoo tietoliikennealan järjestön Ficomin toimitusjohtaja Reijo Svento. RUOTSIN myyntipuhe kuulostaa todennäköisesti samankaltaiselta kuin Suomen. Maailmalla on tahoja, jotka haluaisivat näitä investointeja itselleen, ja ne hakevat kaikkia syitä, joilla voivat taklata Suomen vahvuustekijät pois. Suomessa Google toi eloa Stora Enson sulkemalle Summan paperitehtaalle. Maat kuuluvat pohjoismaiseen sähköpörssiin, joten energian hinta on käytännössä sama. Energian siirtohinnoissa Pohjois-Ruotsi ja Suomi ovat tasaväkisiä, mutta Etelä-Ruotsissa on kalliimpaa. Kilpailu on kovaa myös paikkakuntien välillä. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan Microsoftin tulevalle datakeskukselle on ?vähintään kaksi. Myyntityön on oltava jatkuvaa, sanoo Timo Antikainen, joka houkuttelee investointeja Suomeen Invest in Finlandissa. Norja on koko ajan aktiivisempi. jän läheisyys. . Varmasti ratkaisu syntyy lähiaikoina, sanoo ylijohtaja Petri Peltonen. Microsoftin mukaan päätöstä ei ole tehty. Kun ne laajentavat markkinoitaan, suuntana on usein Eurooppa. Pohjoinen houkuttelee nettiyhtiöitä, koska viileä ilmasto vähentää keskusten jäähdytystarvetta. Jäähdytyskustannukset ovat isot, ja suuri datakeskus syö sähköä kuin pieni kaupunki. POHJOISET alueet kuuluvat EU-tu- kialueisiin, joten tarjolla on investointitukia.
Bussiyritykset voivat joutua maksamaan jopa kuuden kuukauden irtisanomisajan palkan, vaikka liikennöintiä ja tuloja ei enää olekaan. Oppositioryhmät kysyvätkin, onko liikenneministeriö varautunut mahdollisiin korvausvaatimuksiin irtisanomiskustannuksista, mitkä ovat viranomaisten viivytysten aiheuttamia.. Kuntarajojen perusteella syntyy erilaisia kokonaisuuksia, eikä tapahdu eriyttämistä, Backman sanoi. Backmanin mukaan hallituksen kannalta mahdolliset pakkoliitokset koskisivat vain noin kahtatoista Suomen suurinta kaupunkiseutua. . Omistajapolitiikan lähtökohtana on sen mukaan yhteiskunnallisesti ja liiketaloudellisesti kestävä tulos. Hallituksen viesti kunnille on ollut se, että liittykää tai itkekää tai liittykää. Perustuslakivaliokunnassakin tästä on hyvin erilaisia käsityksiä, Backman sanoi. Backman otti esimerkiksi Sulkavan ja Rantasalmen liittämisen Savonlinnaan. . Näyttää siltä, että vain muutamilla kaupunkiseuduilla on mahdollisuus toteuttaa niin sanotun palvelusopimusasetuksen aikataulua. Jos siellä suoritetaan kansanäänetys, tulos on Savonlinnan äänillä, että eipä oteta. Mitä tehdään tässä tilanteessa, ja Sulkava ja Rantasalmi ovat taloudellisissa vaikeuksissa. Kimmo Tiilikainen ja Jouni Backman olivat odotetusti eri mieltä hallituksen kuntaliitospolitiikasta. Kuva: Jari Laukkanen Keskusta ja perussuomalaiset ovat huolissaan etenkin maaseudun bussiliikenteen kohtalosta. Kuva: Petra Pöyliö Oppositio pelkää bussiliikenteen kaaosta EDUSKUNNAN liikennevaliokunnan keskustalaiset ja perussuomalaiset kansanedustajat ovat huolissaan, että bussiliikenteen kilpailutus ja vastuun siirto kunnille ajautuu kaaokseen. Nykyiset liikennöintisopimukset päättyvät ensi vuoden heinäkuussa. . Minun demokratiakäsitteeni on mies ja ääni -periaate, ei kunta ja ääni -periaate. Joidenkin arvioiden mukaan uudistus lakkauttaa yhdessä yössä jopa 30 000 bussivuoroa. Entä sitten, jos Savonlinna ei suostuisikaan ottamaan Sulkavaa ja Rantasalmea. Lappeenrannassa on asukkaita yli kymmenen kertaa enemmän kuin Taipalsaarella. . Onko hallitus laskenut, että jonkin kuntaliitoksen yhteydessä yhteenlasketusta väkimäärästä sitten kansanäänestyksessä Hallituksen viesti kunnille on ollut se, että liittykää tai itkekää ja liittykää. enemmistö aina riittää, Tiilikainen kysyi. TIILIKAINEN otti omasta kotimaakunnastaan esimerkin, jossa Lappeenrannan ja Taipalsaaren pitäisi liittyä yhteen. Kyllä yhdyskuntarakenteella on merkitystä. Suomalaiset työpaikat tai yhteiskunnan kokonaisetu ei kuitenkaan ole näyttänyt paljonkaan puntarissa painavan, kun valtio on omistamiensa yhtiöiden kautta johtanut esimerkillään muita suomalaisia yrityksiä. Tiilikainen ja Backman ottelivat kuntaliitoksista TIMO MIKKILÄ HELSINKI KESKUSTAN eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Kimmo Tiilikainen moitti keskustan tiistai-illan suoran nettilähetyksen virtuaalisessa tupaillassa hallitusta siitä, että se pakottaa linjauksillaan kunnat liitoksiin vastoin niiden omaa tahtoa. . Pitää olla täsmälleen samanlainen joukko kuntia, mihin pakkoliitoksia voitaisiin soveltaa. Eli otetaan pakkokeino käyttöön ja sanotaan, että jos halutut liitokset tapahtuvat vapaaehtoisesti, silloin pakkoa ei tarvitse käyttää, Tiilikainen heitti. Tiilikainen oli saanut taistelukumppanikseen kollegansa, Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan, kansanedustaja Jouni Backmanin. Backmanin mielestä hallitus on tavoitellut vain kansallisesti ja strategisesti toimivia kaupunkiseutuja. . 11 13.9.2013 Valtion omistajapolitiikka tyrmistyttää keskustaedustajia EDUSKUNNAN talousvaliokunnan puheenjohtaja Mauri Pekkarinen (kesk.) ja keskustalaiset jäsenet Arto Pirttilahti ja Antti Kaikkonen ovat tehneet kirjallisen kysymyksen valtion omistajapolitiikasta. . Jos liikennöintisopimukset lakkaavat ensi kesänä useilta bussiyrityksiltä, ne joutuvat irtisanomaan bussikuljettajia ja aloittamaan yt-neuvottelut. . Valtiovarainministeri Urpilainen sanoi keväällä 2013 yhteisöveron alentamispäätöksen yhteydessä, että suomalaisilla yrityksillä on nyt vastuu näyttää, mihin ne pystyvät. Valtion omistajapolitiikka tyrmistyttää. Riittääkö se, että Lappeenrannan kansanäänillä päätetään, että kyllä teidän siellä Taipalsaarella pitää liittyä yhteen. Omistajapolitiikan suuntaa on muutettava, edustajat vaativat. Kuukauden sisään on tullut ilmi jo useita tapauksia, joissa valtionyhtiö on joko ulkoistamassa suomalaisten työpaikkoja ulkomaille tai vähentämässä muutoin huterin perustein työvoimaansa. NIISSÄKÄÄN ei varmasti tulla näkemään pakkoliitoksia, koska ne ovat hyvin korkean kynnyksen takana. Hommat teetätetään siellä, mistä halvimmalla saadaan, jopa huoltovarmuuden heikentämisen kustannuksella. . Viimeisenä lukkona on se, että pakkoliitoksissa pitää aina olla alueen asukkaiden enemmistön tuki. Syksyn aikana tullaan lainsäädäntöön määrittelemään tarkat kriteerit, Backman vakuutti. Backmanin mukaan eduskunnan perustuslakivaliokunnassa ei menisi läpi sellainen esitys, jossa määriteltäisiin, mitkä kunnat ovat pakkoliitosten piirissä. . Ei kai tämä nyt näin voi olla, eikä palvele minkäänlaista demokratiaa, Tiilikainen tuhahti. Backman vastasi, että riippuu demokratiakäsityksesta. . Muuten valtioneuvosto ei voi pakkoliitoksia tehdä. Tiilikaista Backmanin vastaus ei tyydyttänyt. . Yli 20:llä kaupunkiseudulla sen soveltaminen on täysin kesken, kansanedustajat toteavat tiedotteessaan keskiviikkona. PERUSSUOMALAISET ja keskustalaiset liikennevaliokunnan jäsenet ehdottavatkin, että nykyisiä liikennöintisopimuksia jatketaan kahdella vuodella 1.7.2014 alkaen palvelun jatkuvuuden ja asiakaspalvelun turvaamiseksi niillä alueilla, joilla tarjouskilpailut ovat kesken. Jos sopimusten jatkaminen ei onnistu, opposition kansanedustajat ehdottavat, että kahden vuoden uudet sopimukset tehdään entiseltä pohjalta bussiyritysten kanssa. Erityisen huolissaan keskustan ja perussuomalaisten edustajat ovat maaseudun bussiliikenteen säilymisestä. Markkinaehtoiset bussiyritykset eivät pääse seutulippuihin mukaan, eivätkä näin voi ottaa asiakkaita kaupunkiseuduilta. . Valtion aktiivisella omistajapolitiikalla pitäisi myös tukea kasvua ja työllisyyttä edistäen näin yh- teiskunnan kokonaisetua. Todellisuus näyttää kuitenkin toisenlaiselta. Hallitusohjelmassa omistajaohjauksesta puhutaan kauniin korulausein. Näin tapahtuu nyt myös strategisesti tärkeillä aloilla. Kemijoki Oy, Neste Oil, Finnair ja Finavia ovat edustajien mielestä varoittavia esimerkkejä valtion omistaja- politiikan epäonnistumisesta. Kansalaisten tuoreessa muistissa on, jossa liikenteen turvallisuusvirasto Trafi siirsi autoilijoiden neuvontapalveluita Espanjasta käsin toimivan yrityksen hoitoon. KATAISEN hallituksen omistajapolitiikassa sanat ja teot ovat räikeässä ristiriidassa, kirjallisessa kysymyksessä tuomitaan. . Vaarassa ei ole bussiliikenne pelkästään kuntien reuna-alueilla vaan myös kuntakeskusten välillä. OPPOSITIO vaatii, että bussiliikennöintiin tehdään kahden vuoden jatkosopimukset senkin vuoksi, että kuntauudistus on vielä kesken, eikä kukaan tiedä, minkä kokoiset kunnat tulevat bussiliikennettä kilpailuttamaan.
Tekisin varmasti melko perinteisen puisen ukon. Monille vaivaisukoille tunnusomaista puujalkaa tai kävelykeppiä Paavolan patsaalla ei kuitenkaan nähtäisi. . Tajusin, kuinka viehättäviltä vaivaisukot näyttävät, kun pysähdyin rauhassa niitä katsomaan, Paavola kertoo. . vanhimmat veistokset jo 1600-luvun lopulta lähtien. Mutta kovin kiitolliselta kuvauskohteelta ne eivät ensi ajattelemalta tuntuneet, sillä patsaat on pultattu tiukasti kirkkojen ja tapuleiden seiniin kiinni. Eläväisiä malleja ei siis ollut luvassa. MUUTAMAN koekuvauksen jälkeen Paavola oli kuitenkin myytyä miestä. . On vaikea ymmärtää, miksi joku viitsii arvokkaita veistoksia vahingoittaa, Paavola huokaa. KREMPOISTA huolimatta Paavola pitäisi vaivaisukot vielä virassa. . Aloin miettiä, mitä kaikkea ne ovat työuransa aikana ehtineet kokea. Ja niin Paavola päätti ryhtyä urakkaan. Hän kuvasi kaikki 145 Suomen säilynyttä vaivaisukkoa. PAAVOLAN kuvaama, taidekriitikko Otso Kantokorven toimittama ja Maahengen kustantama Vaivaisukkojen paluu julkaistiin kesällä Kerimäellä vaivaisukkonäyttelyn yhteydessä. Teoksen tarkoituksena on palauttaa ukot siihen asemaan, missä ne ovat aikoinaan olleet. Kirjassa valotetaan ukkojen kirkko-, taide- ja sosiaalihistoriallisia taustoja sekä päivitetään ukkojen sanomaa nykyhetkeen. Äijissä ja niiden historiassa riittäisi tutkittavaa monelle tieteenalalle, kirjassa vinkataan. KIRJAN tekijäkaarti muistuttaa, että ukot ovat myös itsessään arvokasta veistotaidetta, jonka asiallisesta konservoinnista on huolehdittava. ?Ukoista on pidettävä huolta . Surullisia esimerkkejä vääränlaisista kunnostustavoista tuli kuvausretkellä vastaan, Paavola toteaa. Särkisalon Lasarus on Suomen vaivaisukoista pienin, vain 45 cm pitkä. Kuva: Aki Paavola TEOSTA selatessa on helppo ymmärtää, miksi Paavola innostui puisista ukoista. Äijäkööriin mahtuu monenlaisia hahmoja ja mielenkiintoisia persoonia Särkisalon säälittävästä Lasaruksesta Kitinojan rellumaiseen pojanketaleeseen asti. Osa ukoista on vanhoja äijiä, osa taas nuoria suoraryhtisiä miehiä. Ja onpa joukossa yksi akkakin, soinilaisten sinihameinen vaivaistyttö. VAIVAISUKKOJA kuvatessaan Paavola tutustui jokaisen veistoksen taustaan. Osa tarinoista on hyvin traagisia, sillä ukkojen historiasta löytyy niin pahoinpitelyjä kuin ryöstöjäkin. . Myös patsaan jalkaa vahingoitettiin. . Mutta mikä olisi nykypäivän vaivaisukon taudin kuva, se on vaikeampi juttu. KUVAUSURAKKANSA aikana Paavolan autonmittariin kertyi yli 10 000 kilometriä. Mies kannustaa poikkeamaan rohkeasti pääteiltä, sillä pienet kirkonkylät ovat idyllisiä kotimaanmatkakohteita. Ja niissä voi bongata myös vaivaisukkoja. Ukkojen historiasta löytyy niin pahoinpitelyjä kuin ryöstöjäkin. FAKTA Oma 1700-luv vaisukot joiden ri osaisten Veistoks leenkin. Vanhin t tiin teht tu 1800- Eniten v sa, joissa Vaivaisu lä alle ky Perintee ukot ry. Lähde: V. Melkoisia draamoja monet ukot ovat joutuneet kokemaan. Esimerkiksi Suomen vanhin tunnetuin vaivaisukko, Hauhon Bartimeus, on saanut 1700-luvun kirkonkirjojen mukaan päähänsä kasakoiden miekasta. Kivijärven ukko puolestaan muilutettiin aikoinaan järvessä. EIKÄ vaivaisukkoihin kohdistuva ilkivalta ole tavatonta nykypäivänäkään. Kalajoella sijaitsevan Raution kirkon ukko ehti olla kadoksissa yli puoli vuotta ennen kuin se löydettiin viime keväänä hylättynä metsäautotien varresta. Tuorein tapaus on Pietarsaaresta, jossa Pedersören kirkon ukolta revittiin syyskuun alussa kävelykeppi irti. 12 13.9.2013 Vaivaisukon viesti ei vanhe ?Olisiko veistoksista Kirkon Ulkomaanavun kerääjiksi?? MAIJA AHONEN Kaarlelan kirkon ukko oli valokuvaaja Aki Paavolan ensimmäisiä kuvauskohteita. Vaikka kirkossa kävijöiden määrä on vähentynyt, kirkkomailla vierailee edelleen paljon väkeä. Veistosten sanoma, heikommista huolehtiminen, sopii hyvin nykypäivään. Paavolan mielestä ukot voisi rekrytoida keräämään varoja vaikkapa Kirkon Ulkomaanavun avustuskohteisiin. Tapulin oven vieressä ahkeroiva ukko päivystää Kannuksen elämää. Kuva: Aki Paavola Hän uskoo, että ihmiset voisivat innostua asiasta, kunhan se markkinoitaisiin oikein. ENTÄ millaisen vaivaisukon Paavola it- se veistäisi? . varsinkin kun moni niistä tekee edelleen työtä tuulessa ja tuiskussa?, kirjan toimittanut Kantokorpi kirjoittaa. . Kuva: Maria Seppälä KOKKOLA TÄSTÄ tulee kyllä tosi tylsä keikka. Näin ajatteli kokkolalainen valokuvaaja Aki Paavola, kun häntä pyydettiin kuvaamaan kaikki Suomen vaivaisukot aiheesta kertovaan kirjaan. Tottakai puiset ukot ovat tehneet tärkeää työtä keräämällä varoja vähäosaisten auttamiseksi
Osa ukoista on käytössä edel- tunnettu ukko on 1600-luvulta (Hauho), tuorein tulokas siunatäväänsä kesällä 2012 (Rantsila). Vait ovat kirkkojen ja tapulien ovenpieliin sijoitettuja veistoksia, innassa olevasta aukosta voi pudottaa lippaaseen rahaa vähempin auttamiseksi. Gallup: Alle puolet luottaa hallitukseen sia on säilynyt nykypäivään asti 145. Asia tuli kuitenkin esille elokuun lopulla Pohjoismaiden ja Baltian maiden ulkoministerien videokokouksessa, jossa päätettiin esittää asia Venäjälle. Tuomioja sai Lavrovin kiinni seuraavana päivänä ja välitti kokouksen viestin. Ulkoministeri katsoo, että ehdotuksella on vaikeuksista huolimatta mahdollisuuksia onnistua. Konservointia odottava Lapuan vaivaisukko 1830-luvulta on mestari Heikki Mikkilän käsialaa. Kuva: Aki Paavola Räsänen: Suomi edelläkävijä liikkuvuuden edistämisessä EU:N JA Venäjän viisumivapaus lisäisi matkailua, kertoo keskiviikkona julkaistu tutkimus. Keväällä luku oli kokoomuksen osalta 86 ja SDP:n osalta 61 prosenttia. Oppositiossa olevien perussuomalaisten kannattajista vain seitsemän prosenttia luottaa hallitukseen. SDP:n puoluesihteeri Reijo Paananen arvelee, että tuloksissa näkyy julkinen rummutus siitä, että hallitus ei saisi mitään aikaan. TNS Gallup haastatteli kyselyyn puhelimitse runsasta tuhatta suomalaista elo-syyskuun vaihteessa. Kuva: Aki Paavola HALLITUKSEEN luottaa enää vähemmistö kansasta, kertoo Helsingin Sanomien kysely. Sen mukaan 41 prosenttia antaisi hallitukselle luottamuslauseen. Sipilän ja hänen yrityksensä Fortel Investin omistus elektroniikka-alan yrityksessä putosi kaupoissa 5,2 prosentista 4,97 prosenttiin. Ohjelmisto- ja laitevalmistaja Elektrobit kertoi viime kuussa, että se lomauttaa enintään 150 henkilöä langattoman liiketoiminnan yksiköstä. Sipilän mukaan kauppa ei ole kannanotto yhtiön tilanteeseen eikä siihen liity muutenkaan ?mitään mystiikkaa?. Kuva: Aki Paavola laatuinen perinne vulla köyhäinhoitoa alettiin pitää julkisena velvollisuutena. Suomi on koko ajan pitänyt erityisesti Ruotsiin ja Norjaan tiivisti yhteyttä, ja ministerien kesken on pohdittu, mitä voitaisiin tehdä. Tuomioja huomauttaa, ettei kenelläkään ole tekijänoikeutta ehdotukseen kemiallisten aseiden irrottamisesta omaksi kokonaisuudeksi Syyrian sisällissodassa. Tämä on osa suunnitelmaa, jota toimeksiantajat hoitaa. Sipilä kertoo, että kyse oli 80 000 euron kaupoista. Kitinojan rellumainen vaivaispoika (2002) on uukkokaartin tuoreimpia tulokkaita. Taustalla on Sipilän lupaus jättää yritystoiminta ja keskittyä politiikkaan. . Useimmat veistokset on valmistet-luvulla. vaivausukkoja on Länsi-Suomessa, erityisesti pohjalaismaakunnisa laivanrakennusperinne kukoisti 1800-luvulla. ukkoja on valmistettu Suomen lisäksi vain Ruotsissa, jossa on jäljelymmenen ukkoa. en säilyttämiseksi on perustettu oma yhdistys, Pelastakaa vaivais- Vaivaisukkojen paluu (Maahenki) KESKUSTAN puheenjohtaja Juha Sipilä kevensi omistustaan Elektrobitissä. Suomi on ollut edelläkävijä liikkuvuuden lisäämisessä, sanoo sisäministeri Päivi Räsänen (kd.). Hän tapaa torstaina ja perjantaina Lappeenrannassa kollegojaan EU:n itärajalta Norjasta, Virosta, Latviasta, Liettuasta ja Slovakiasta. EU-maista se koskettaisi eniten juuri Suomea. Hallituksen toisen pääpuolueen SDP:n kannattajista 53 prosenttia luottaa hallitukseen. Ajan yritystoimintaani alas ja siellä luovutaan omistuksista pikku hiljaa, jotta voidaan velat maksaa. Vielä keväällä puolet luotti hallitukseen. Kokoomuksen kannattajista hallitukseen kertoo luottavansa 75 prosenttia vastaajista. Tavoitteena on vahvistaa maiden yhteistyötä EU:n ulkorajojen valvonnassa. Sipilä myi Elektrobitiä Pomarkun alakuloinen äijä on 1920-luvulta. Virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.. Kyllä se suurin piirtein näin meni. Viime vuonna Suomi myönsi venäläisille 1,3 miljoonaa Schengen-viisumia. . 13 13.9.2013 lyhyesti ene Tuomioja välitti Syyriaehdotuksen Lavroville ULKOMINISTERI Erkki Tuomioja (sd.) vahvistaa, että hän välitti ehdotuksen Syyrian kemiallisten aseiden kansainvälisestä valvonnasta Venäjän ulkoministerille Sergei Lavroville.
Niitä on todella paljon! Lahtelainen Reijo Heiniö rentoutuu sienimetsällä. Lähden kahdeksalta ja palaan päiväkahville, hän kertoo. Sienestysalue on kesäasunnolta noin 30 kilometriä suuntaansa. Heiniö merkitsee vihkoon, missä milloinkin käy. . Kannattaa käydä kahden viikon välein, paitsi herkkutattia pitää kytätä tiheämmin, jos tähtää ykkösluokan kauppasieneen, hän neuvoo. Ahkera sienestäjä pitää tuttavat ja ystävät sieniruoan maussa. KÄVISI nyt satamaan kunnolla, toivoo Reijo Heiniö vapaa-ajanasuntonsa pihamaalla taivaalle katsellen. Mikkelin Suomenniemellä Etelä-Savon itälaidalla tihutti maanantaina sen verran, että metsä kastui. Heiniö pelkää tällä menolla sienirihmastojen kuivuvan kansaan. . Sanovat, että on mukavaa ostaa sieniä ja marjoja tutulta, sillä samalla tietää kuka ne on poiminut ja mistä. LAHTELAISEN Heiniön sienestysharrastus alkoi kunnolla kaksi- kymmentä vuotta sitten, kun hän ja avovaimonsa Sinikka kunnostivat Sinikan synnyinkodin Suomenniemen Hujalan kylässä. Sinikka lähti heti vanhasta muistista omille lapsuusajan sienipaikoilleen, mutta Reijolle tämä ei riittänyt. Kun metsää hakataan, se on pois sienestäjiltä. Ellei tule halla, jonka jälkeen voi keskittyä suppilovahveroon. . Olen joskus kaivanut sitä lumesta. Hän alkoi etsiä uusia sienestyspaikkoja ja se urakka jatkuu tänäkin päivänä. . Samalla saa hyvää liikuntaa. Kuva: Päivi Vento Sienestysalue on kesäasunnolta noin 30 kilometriä suuntaansa. Keräämme heille sopivaa korvausta vastaan. Koko ajan pitää katsella uusia paikkoja, hän sanoo. Harjaantunut silmä bongaa maastoja autonratin takaa. Heiniö kerää myyntiin korvasieniä, kantarelleja, haapa- ja karvarouskuja, suppilovahveroita, herkkutatteja ja mustatorvisieniä. . 14 13.9.2013 Reijo Heiniö lähtee sienimetsään kuin töihin Himosienestäjä on metsässä noin kuusi tuntia päivässä ja suree sateetonta syksyä PÄIVI VENTO MIKKELI . Sinikka-avopuoliso puolestaan kerää marjoja. . Kuva: Päivi Vento Karvarousku piilottelee kivikossa. Heiniö merkitsee vihkoon, missä milloinkin käy.. Suppilot sen kun kopsahtelivat, kun heitin niitä koriin, mies muistelee. Mutta ennen kuin on suppiloiden aika, Heiniö kaipaa kaikkia muita lajeja. Herkkutattia ei ole löytynyt kuin kastikkeen verran. Mustasta torvisienestä on vain pari havaintoa, vaikka naapurikunnan puolella kuulopuheiden mukaan sitä on löytynyt sankokaupalla. Vaikka kotiin palatessa korin pohjalla ei olisi mitään, kierros on kuitenkin tehnyt tehtävänsä. . Ei tämä kultakaivos ole näillä bensan hinnoilla, hän harmittelee. HEINIÖ sanoo, että kantarelli kasvaisi myöhään syksyyn, jos se saisi nyt sadetta. Kunto pysyy hyvänä ja mieliala korkealla, Heiniö summaa. Ja ainahan on jotain kotiin tuotavaa; hirvikärpäsiä. . Aika paljon on kuivia, hän joutuu toteamaan varmassa suppilovahveropaikassa. Muuten paksussa sammalikossa näyttää hyvältä, pientä suppilonnaperoa on tuloillaan runsaasti. Heiniö keräsi viime syksynä myyntiin 124 kiloa kantarelleja. Tänä syksynä hän on vienyt keltavahveroa vasta 50 kiloa paikalliselle välittäjälle. MIES lähtee joka aamu sieneen kuin töihin.
Tapahtumalla haluamme herätellä yhdessä tekemisen henkeä, keskustella avoimesti edessämme olevista päätöksistä ja kokea liikunnan riemua, sanoo Oulun kunnallisjärjestön puheenjohtaja Mika Härkönen. Tapahtumaan kutsutaan kaikkia kaupunkilaisia poliittisesta kannasta riippumatta. . Tapahtumia järjestetään syksyn aikana Yli-Iissä ja Ylikiimingissäkin. . Tärkeintä on liikkuminen, korostaa Härkönen, joka aikoo itse pyöräillä koko 80 kilometrin lenkin Oulunsalosta Haukiputaan ja Kiimingin kautta Oulun Rotuaarille. KAIKKIA uuden Oulun taajamia ei yhden päivän pyöräretkeen saatu mahtumaan, mutta Härkönen lupaa, että jatkoa seuraa. Epävarmuustekijöitä riittää, Takkula sanoo. Myös keskustan Riikka Pakarinen iloitsee siitä, että ALDEryhmän suomalaismepit saivat vakuutettua mietinnönlaatijan taakseen. ?Tämä osoittaa, että suomalaisilla on valtaa parlamentissa, Pakarinen sanoo. Keskusta: Hallitus käänsi selkänsä viljelijöille KESKUSTAN maa- ja metsätalouspoliittinen ryhmä pitää hallituksen ja maatalousministeri Jari Koskisen (kok.) linjaa käsittämättömänä. . Esimerkiksi Oulun valtuustoryhmän puheenjohtaja Juha Huikari on luvannut pyöräillä Kiimingistä Rotuaarille. Pakkoliitoshanke suututti Turun seudun kokoomuslaiset TURUN SEUDUN kokoomuslaiset kuntapoliitikot vaativat hallitukselta selvitystä, mitä se tarkoittaa kaupunkiseutujen pakkoliitossuunnitelmilla. Turun Sanomien mukaan Turun kuuden naapurikunnan kokoomuslaiset hallitusten puheenjohtajat ovat lähettäneet tiukan kirjelmän kokoomuksen kansanedustajille ja eduskuntaryhmälle. Kokoomuksen eduskuntaryhmää johtaa turkulainen Petteri Orpo. Puheenjohtajat ovat TS:n mukaan syvästi huolissaan demokratian säilymisestä mahdollisessa pakkoliitoksessa. 141-tuki on erityisen tärkeä sika- ja siipikarjataloudelle. Komissiolta odotetaan vastausta lähiviikkoina. EU:n kesällä tekemän päätöksen mukaan tuotantoon sidotut tuet voivat olla 15 prosenttia tilakohtaisista tuista. . Kuva: Petra Pöyliö KAPINAHANKE vähintään viivästyttää Turun seudulla tekeillä olevaa 12 kunnan kuntajakoselvitystä, TS arvioi. Kuntien kokous päätti elokuun lopulla selvityksestä, mutta hallitus kertoi pari päivää myöhemmin mahdollisista pakkoliitoksista. Pakkoliitoskaavailuja selvitellään nyt kuntapäättäjien ja kokoomuksen kansanedustajien kesken. Kapinakirjeen ovat allekirjoittaneet Kaarinan, Naantalin, Raision, Ruskon, Maskun ja Liedon kunnanhallitusten puheenjohtajat.. Ja pyöräilytapahtumaan voi osallistua niin, että ajaa vain osan matkasta tai ajaa kotoa suoraan reitin varrella järjestettäviin tapahtumiin. Parlamentti ei kuitenkaan myöntänyt esittelijälle lupaa aloittaa yksityiskohtaisia neuvotteluja neuvoston kanssa. ?Suomalaisten keskustaliberaali-meppien ansiosta mietintöön saatiin loppumetreillä merkittäviä parannuksia, keskustan Anneli Jäätteenmäki sanoi äänestysten jälkeen. Jäätteenmäen mukaan raportoija Corinne Lepage suostui vetämään pois tarkistuksia, jotka olisivat hankaloittaneet puu- peräisten biopolttoaineiden tuottamista. KESKUSTAN Hannu Takkula toteaa, että ALDE-ryhmän suomalaismepit saivat viimeisten parin päivän aikana pehmennettyä ympäristövaliokunnan jyrkkiä mielipiteitä. ?Töitä on vielä edessä, jotta paketti saadaan teollisuuden näkökulmasta toimivaksi. Vielä hallituskauden puolivälitarkastelussa loppukauden tavoitteeksi kirjattiin, että hallitus neuvottelee Etelä-Suomen kansallisille maataloustuille jatkon. Tästä ja maatalousalan yksimielisestä tahdosta huolimatta, hallitus on ainakin osittain luopunut tavoittelemasta jatkoa Etelä-Suomen 141-tuille. lyhyesti Nyt pyöräillään Oulussa KESKUSTAN Oulun kunnallisjärjestö järjestää ensi viikon lauantaina 21.9 pyöräilytempauksen ?Pyörät pyörimään Oulussakin!?. Pyöräily on osa kansainvälisen liikkujan viikon tapahtumia. Mukana ovat Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä, Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen sekä Keskustan kaupunginvaltuutettuja ja muita luottamushenkilöitä. . Tarvitsemme vahvan 141-tuen, järjestö katsoo. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERI Jari Koskisen (kok.) mukaan 141-tuen poistumista pyritään korvamaan hakemalla EU:n komissiolta korotusta tuotantoon sidottuihin tukiin. Marttilan mukaan hallituksen ajama linja koskee erityisesti sika- ja siipikarjatiloja. Maito- ja naudanlihatilojen suhteen hallitus luopuu kansallisesta Etelä-Suomen maatalouden 141-tuesta ja ratkaisut etsitään EU:n maatalouspolitiikan kautta. . 15 13.9.2013 Mepit: Biopolttoainemietintö ennakoitua parempi EUROOPAN parlamentin keskustaliberaalit jäsenet Anneli Jäätteenmäki, Riikka Pakarinen, Hannu Takkula ja Nils Torvalds pitävät tänään parlamentissa äänestettyä biopolttoainemietintöä ennakoitua parempana. Mietinnöstä poistettiin pahimmat puupohjaisia biopolttoaineita koskevat tiukennukset. Tukiesityksen rakenne ja taso eivät vastaa Etelä-Suomen maatalouden tarpeita, MTK sanoo. MTK:n mukaan Etelä-Suomen maatalouden vakavia vaikeuksia ei pystytä jatkossakaan ratkaisemaan pelkästään EU:n yhteisellä maatalouspolitiikalla. . Maa- ja metsätalouden edunvalvojien yksimielisille ja rakentaville mielipiteille kotimaisen ruoantuotannon turvaamiseksi ja työllisyyden parantamiseksi se on sen sijaan viitannut kintaalla. Hallitus on kohdistanut maatalouteen mittavat leikkaukset. Nyt sinipunahallitus antoi viimeisimmän näytön linjastaan, keskustaedustajat huomauttavat. . Jos alkutuotanto ei ole kannattavaa, putoaa pohja pois suomalaiselta ruuantuotannolta, etujär- jestö toteaa. KESKUSTAN Lepän ja Reijosen mukaan hallitus on valtakautensa aikana mennyt monissa asioissa etujärjestöjen selän taakse. . Keskusta ei missään nimessä hyväksy hallituksen maataloutta ja suomalaista ruoantuotantoa syrjivää linjaa, ryhmän puheenjohtaja Jari Leppä ja varapuheenjohtaja Eero Reijonen toteavat. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n ja hallituksen väliset neuvottelut Suomen esityksestä EU:n komissiolle maataloustuista kariutuivat keskiviikkona. MTK:N puheenjohtaja Juha Marttila sanoo, että hallituksen esitys oli tingitty valmiiksi jo liian tiukaksi. Meidän lähtökohtamme näissä laskemissa on, että tavoiteltaisiin noin 20:tä prosenttia, Koskinen sanoo. MTK haluaisi Marttilan mukaan jakaa tuotantoon sidotut tuet kotieläin- ja kasvinviljelytuotannon välillä tasaisemmin kuin hallitus. MTK sanoo olevansa erittäin huolissaan Suomen maatalouden tulevaisuudesta. . Niissä harvoissa päätöksissä joita hallitus on tehnyt, se on huomioinut varsinkin elinkeinoelämän ja osin ammattiyhdistysliikkeen kannat.
Oli vuosi 1958. Kotoa Etelä-Karjalassa lähtiessä sokerijuurikas kylvetty, Helsingin seudulla taimella, Ruotsissa harvennettiin ja Tanskassa jo vaaksan mittainen. Siinä havaitsi kasvukauden erot. Helsingissä ruotsilaiva jo lähdössä, ei enää muka päästetä, mutta kun huomattiin pyörämme, heitettiin köysi pyörille yli laidan . Kuvat: Emma Taipale, Maria Seppälä, Jarkko Martikainen MAAMME kulkuväylät ovat syntyneet paikallisista tarpeista. Onneksi Suomi koki autoilun varsin myöhään. K. Inha (1865?1930) olisi matkannut 1900-luvun alussa pyörällä ympäri maatamme mukanaan koko tuonaikainen valokuvaajan tarpeisto. Takariviltä näkee kauas: sekä näyttämön, pelin että yleisön, mutta myös sen kuka lähtee kesken pois. PYÖRÄILY on kohtaamista; silloin on läsnä itsensä, maiseman ja vaihtuvan elinpiirin kanssa. Niinpä jo poikasena seikkailu veti pyörän selkään, ja ensimmäisenä helluntaipäivänä kotikaupungista Lappeenrannasta Helsinkiin, yö paperilakanoissa kalliomajassa ja toisena päivänä takaisin. No, kun alkoi olla liikennettä, hän sanoi. Elettiin vasemmistohegemonian aikaa, kirjailijoiden kokouksessa Susitaival piti paatoksellisen puheen, että joku kriteeri pitäisi olla liiton jäseneksi pääsylle. Kuiskasin Pentti Saaritsalle, että osallistuminen viime sotiin. Susitaival kuuli ja sanoi, että hän on ainoa maailmansodan veteraani, joka on motittanut vihollisen divisioonan. Kysyin, että mitähän siellä Stalingradissa tapahtui. Hiekkateitä noin 500 kilometriä. Mieli teki laajemmalle. 16 13.9.2013 Takarivin mies Pyöräily on kulttuurihist ?Pyöräily on kohtaamista, silloin on läsnä itsensä, maiseman ja vaihtuvan elinpiirin kanssa.. Siis Saimaan ympäri. Ensin Suur-Saimaan saaren halki metsäpolkuja, edessä äkkiä Kutveleen kanava. Senkin vuoksi maamme kartoitus on tapahtunut patikoimalla, reellä ja kärryillä. Kysyimme maksua, sanoi että 50 penniä! Myöhemmin selvisi, että virranyliviejä olikin Suomussalmen sankari Paavo Susitaival, jolla huvila kanavan suulla. KUN SITTEN myöhemmin tapasimme Kirjailijaliiton kokouksessa, kysyin Susitaipaleelta, että miksi otit maksua opiskelijapojalta. Harmaatukkainen mies ongella sen suulla. Huikkaus että päästäänkö yli. Mies nosti riipan, souti meidät pyörinemme parikymmentä metriä yli. Mutta ennen kaikkea pyöräillen. Kulttuurihistoria osoittaa, että Suomi on kerrottu pyörällä liikkuen, oli sitten kyse kirjallisuudesta, kuvasta tai valokuvasta. Lähihistorian tunnetuimpia kirjallisuuspyöräilijöitä ovat Erno Paasilinna, Jukka Pakkanen ja kriitikoista Pekka Tarkka. Ja mitä olisi Suomen maisemien valokuvatallennus, ellei I. Silloin PS innostui ja sanoi, että tule asumaan Lappeenrantaa, ei siellä saa keskusteluvastusta. VUOSIKYMMENTEN jälkeenkin muistuu Punkaharjun kohdalta alkukesän koivunlehtien tuoksu, Olavinlinnassa restauroinnis- sa vasta muutama tervalta tuoksuva lankku, oopperoista ei tietoakaan, muurissa se kuuluisa pihlaja vielä joka sitten ?myrsky-yönä murtui ??. Sitten mieli teki kauemmaksi. Mutta eihän opiskelijapojalla varaa, veli lupasi kustantaa, niinpä satulalaukussa seitsemän maan valuuttaa ja kahden kohti Brysselin maailmannäyttelyä ja Atomiumia. ja pojat sivukautta laivaan.
Puolueen jäsenillä, tukijoilla ja kannattajilla on mahdollisuus tuoda omia mielipiteitään esille. Nyt on tilaisuus vaikuttaa ohjelmaan. Mutta yhteistyö pitää rakentaa itsenäisten eurooppalaisten jäsenmaiden varaan, ei Brysselin ja komission komentoon. Komission pyrkimys vahvistaa jäsenmaiden budjettikuria komission ohjausta lisäämällä ei toimi eikä ole demokraattinen. Toukokuun eurovaaleissa valitaan ne henkilöt, jotka lähtevät toteuttamaan ohjelmaa Euroopan parlamentissa. MATTI SUMMANEN Takarivin mies Anneli Jäätteenmäki europarlamentaarikko. 17 13.9.2013 oriaa Yhteistyötä tarvitaan ON AIKA keskustella Euroopan unionin suunnasta. Bryssel ajaa kuin käärmettä pyssyyn mallia, jonka mukaan kaikki pakotetaan samaan muottiin. Se järjesti parkkiasvaltilla leikin, jossa puheenjohtajaa kärrättiin kolmipyörän kotelossa kuin lasta neuvolaan. Mutta vihreät ovatkin kiusapyörääjiä. Inhan jäljillä. EU on menossa hakoteille. Euroopan vakausmekanismi on pysyvä järjestelmä. USA:ssa osavaltiot päättävät itse budjetistaan. Voitteko kuvitella Barack Obamaa antamassa määräyksiä Kalifornian budjetista. Eurovaalien tulos heijastuu suoraan siihen, miten EU:ta kehitetään. KESKUSTA laatii parhaillaan omaa EU -ohjelmaansa. Se tarkoittaa, että tulevaisuudessakin aiotaan pelastaa holtittomasti asioitaan hoitaneita jäsenvaltioita. EU on keskittynyt täysin talousasioihin, kriisinhoitoon ja kriisipaketteihin. Hampurissa vielä pommitusten jälkeisiä mustia kerrostaloseiniä. Valitettavasti polvi ei kestänyt, piti tulla Hampurista rahtilaivan kapteenin vieraana Turkuun. KeskiRuotsissa kuulimme radiosta, että Brasilia oli voittanut Ruotsin jalkapallossa ja saanut MM:n. Niistä kohtaamisista; saavuimme yöllä Lyypekkiin. Tämä on hyvin keskitetty näkemys, eurooppalainen liittovaltiomalli. EU:n jäsenmailla on kuitenkin hyvin erilaiset poliittiset instituutiot ja kulttuurit. Jo käsitys demokratiasta on erilainen. Kun he vaativat kaupunkirakentamisen uusiksi, he samalla sanovat kuin murrosikäiset: varokaa mua. Ihmisen ja elon kohtaaminen on kaukana, kun minä-vihreä pyöräilee kaupungissa tai sama kiusaaja liikkuu luonnossa. Olen aikoinaan pyöräillyt läpi Helsingin, Tukholman, Kööpenhaminan, Lyypekin ja Hampurin, mutta sitä aikaa ei saa takaisin, edes Amsterdamissa, kaupunkipyöräilyn kehdossa. Mutta voi mennä I. Työttömyys on valtava. EU:n perussopimusta pitää vahvistaa niin, että taloudellisen yhteisvastuun kieltävää artiklaa noudatetaan. Pitkien listojen maissa pieni puolue-eliitti päättää listan järjestyksen, siis valittavat edustajat. LIITTOVALTIOITAKIN on erilaisia. Demokratiassa asioita pitää hoitaa kansalaisten tahdon mukaan. Kehityksen nykysuunta ei ole mikään luonnonlaki, joka toteutuu automaattisesti. Inhan ja Juha Sipilän vinkkien mukaan, katsella ympärilleen, miten maa makaa. TALOUSKRIISIÄ on seurannut poliittinen kriisi. Suunta on muutettavissa. Euroopan unionia Brysselin EU-johtajat ajavat Saksan keskitetyn liittovaltiomallin suuntaan. OLEN eurooppalaisen yhteistyön vakaa kannattaja. Ei. K. Missä majapaikka. Malli on siis hyvin yksinkertainen. Saksassa taas liittovaltio puuttuu jatkuvasti osavaltion asioihin. Kasvu- ja vakaussopimus on ristiriidassa kansallisen demokratian kanssa. Yhdysvalloissa liittovaltio ei vastaa osavaltion veloista eikä ohjaile osavaltion budjetin sisältöä. K. Hänellä on muutenkin kädet täynnä työtä. Meillä taas EU:n korkeat johtajat yrittävät tunkeutua ohjailemaan kansallisia budjetteja ja parlamentteja. Siihen menee aikaa ja erityisesti rahaa. Ei nykyisin. Tukholmassa saimme vaihteet pyöriimme, ja mikä autuus kun päästiin asvalttitielle kohti Kööpenhaminaa, Lyypekkiä ja Hampuria. Yöt nuorisomajoissa. Kaikki mitataan rahassa. ON AIKA pysähtyä ja miettiä, millaisen EU:n kansalaiset haluavat. Veli ajoi Atomiumiin ja takaisin, 3000 km kuukaudessa. JUHA SIPILÄ oli Suomi-pyöräilyssään I. Hän kartoitti maamme miellemaisemaa. Ja taisi onnistua elinpiirien kohtaamisissa. Mutta mitä teki pyöräilypuolue vihreät. On Yhdysvaltain malli, jollaiseksi monet haluavat EU:ta kehittää, mutta käytännössä toimivat aivan toisin. Yhdysvalloissa osavaltiot ovat itsenäisiä ja ottavat vastuun itsestään ja veloistaan. Meitä lähti pyörällään neuvomaan mies. Kun hän näki lippumme satulalaukuissa, hän taputti olalle ja sanoi että olimme sodassa ?kamraatit?. Nyt suunta on väärä. Esimerkiksi Suomessa kansa valitsee suoraan edustajansa
Ensimmäinen vastakirjoitus perussuomalaisilta oli MT:ssä jo 8. Alkiolle oli ominaista ennakkoluulottomuus ja uudistushenkisyys. Hän oli valistaja ja julistaja, joka uskoi ihmisen jatkuvaan henkiseen kasvuun. Alkion ihminen katsoi eteenpäin ja kehitti jatkuvasti edistyksellisiä tapoja uudistaa yhteiskuntaa. Mutta merkittävämpänä pidän sitä, että Sipilän keskusta on valmis ennakkoluulottomaan yhteiskunnan kehittämiseen ja uudistamiseen. Juuri tätä suomalaiset nyt odottavat ja siihen on meidän pystyttävä yhdessä löytämään järjelliset, toteuttamiskelpoiset toimenpiteet. Simo Rundgren Keskustan kansanedustaja ?Perussuomalaiset turvasivat 39 kansanedustajalle varman työpaikan neljäksi vuodeksi, mutta vastuun kantaminen Suomen politiikasta jätettiin muille puolueille ja markkinavoimille.. Ja nyt näiden vallankäyttäjien työn jatkajaksi Suomi tarvitsee Juha Sipilän. KUN Juha Sipilä tuli muutama päivä sitten Helsinkiin pyörämarssiltaan pyysi TV häneltä haastattelun. Vaikka Juha Sipilä onkin tällä hetkellä toiseksi pienimmän oppositiopuolueen puheenjohtaja, niin hän muotoili lausuntonsa niin, että Suomi on nyt sellaisella tilanteessa, että parempiosaisten on kannettava suurempi vastuu tulevissa ratkaisuissa. lokakuuta 2012 otsikoituna: ?Heimo Linna sortui alatyyliseksi?. Monenlaista lehtikirjoittelua on tuon kirjoitukseni jälkeen käyty, mutta nyt olen iloinen, että kirjoitukseni tarkoitus on selvinnyt jo itselleen Timo Soinillekin. Perjantaina 30. Tuossa kirjoituksessa on lause: ?No, kyllä kansa tietää ja Linna kommentoi?. Olen demokratian puolustamisen näkökulmasta katsottuna iloinen, että Timo Soinillekin on selvinnyt, että Suomen hallintojärjestelmässä voi tehokkaimmin vaikuttaa ratkaisuihin vain silloin, kun oma puolue on hallitusvastuussa. MINÄ en vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen käsittänyt, miksi Timo Soini ei vienyt puoluettaan hallitusvastuuseen, vaikka hän sai 39 kansanedustajaa ja ennen vaaleja oli ollut vain viisi. Timo Soinin vaalivoitto oli niin suuri, että demokraattinen jär- ?Alkiolle oli ominaista ennakkoluulottomuus ja uudistushenkisyys. Kuva: Suomenmaan arkisto jestelmä kyettiin säilyttämään vain siten, että Katainen sai haalituksi hallitukseensa kaikki ne puolueet, jotka olivat vähiten hävinneet vaaleissa Soinin murskavoiton johdosta. Jos Katainen ei olisi saanut muodostetuksi hallitusta, oltaisi Suomessakin jouduttu outoon tilanteeseen, sillä presidentin valtaoikeuksiakin on vähennetty, kun on luotettu liikaa demokratian pysyvyyteen. Nyt Suomi on siinä tilanteessa, että äänestäjät seuraavissa eduskuntavaaleissa ratkaisevat, mitkä puolueet poliittista valtaa käyttävät, eduskuntavaalien jälkeen. KESKUSTELU poliittisesta vallankäytöstä on tärkeää siitä syystä, että nyt äänestäjät tietävät, että vaikka äänestäjät antoivat perussuomalaisille valtavan kannatuksen viime eduskuntavaaleissa, Timo Soini ei päästänyt puoluettaan hallitusvastuuseen. Perussuomalaiset turvasivat 39 kansanedustajalle varman työpaikan neljäksi vuodeksi, mutta vastuun kantaminen Suomen politiikasta jätettiin muille puolueille ja markkinavoimille. Poliittinen tilanne on muodostunut sellaiseksi, että keskustapuoluetta suorastaan huudetaan hallitusvastuuseen seuraavien eduskuntavaalien jälkeen. Keskustapuolueella on ollut itsenäisyysaikana kaksi tunnet- tua johtajaa: Santeri Alkio ja Urho Kekkonen. Se näyttää kallistuvan Sipilän johtaman keskustan suuntaan. Puheenjohtajamme persoona on varmastikin yksi peruste valinnalle. Ainakin omalla kohdallani tämä on kuitenkin kokonaan eri asia kuin sitoutuminen arvokonservatismiin. SUOMEN KESKUSTAN aatteellinen perusta on Santeri Alkion yhteiskuntapoliittisissa linjauksissa. kansanedustaja ja ministeri Poliittinen tilanne on muodostunut sellaiseksi, että keskustapuoluetta suorastaan huudetaan hallitusvastuuseen.. Mielipiteet 18 Keskusta on uudistava puolue PERUSSUOMALAISTEN puheenjohtaja Timo Soini tyypitteli viime lauantain tv-haastattelussaan perussuomalaiset ja Suomen Keskustan arvokonservatistisiksi puolueiksi. Puheenjohtaja Soini tuntee varmaan omansa, mutta keskustalaisena kansanedustajana en ole valmis luonnehtimaan omaa puoluettani samalla tavalla. Keskustan ja perussuomalaisten nykyinen kannatuksen nousu näyttää kyllä vahvistavan sen, että sekä Juha Sipilän luterilaista että Timo Soinin katolista kristillistä elämänkatsomusta näytetään arvostavan. Itsellänikin on kokemusta siitä, että kansalaisissa herättää luottamusta raitishenkinen kristillisyyys. lokakuuta 2012 kirjoitukseni otsikoituna: ?Soinin olisi pitänyt mennä hallitukseen?. Kun on eletty yli varojen, on parempiosaisten eduistaan tingittävä. Nyt oppositioaikana on erittäin tärkeä, että keskusta vastustaa kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla hallitus yrittää heikentää pienituloisten ihmisten asemaa. Heimo Linna sotaveteraani, ent. Kuva: Antti Vierola Demokratiamme kesti Soinin hyökkäyksen OLEN erittäin kiitollinen, että Maaseudun Tulevaisuuden mielipidepalstalla julkaistiin keskiviikkona 3. elokuuta 2013 MT:n vieraskolumnissa oli Timo Soinin kirjoitus otsikoituna: ?Vakiintunut voima?. Tässä tuli Alkion testamentti: ?Olla köyhän asialla?, toisessa muodossa sanotuksi. Se on koko Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeää, että keskustan puheenjohtajaksi on valittu Juha Sipilä, joka jo oppositiossa uskaltaa sanoa, että pienipalkkaiset ovat jo yhteiskunnan rakentamisessa osansa tehneet, eikä sieltä voi ottaa mitään pois. Hän oli näkijä, joka osasi esimerkiksi jo 1920-luvulla ymmärtää Euroopan valtioiden tarvitsevan kiinteämpää yhteistyötä. Valitettavasti Alkion näky toteutui vasta 1950- luvulla. Meidän piti käydä vielä läpi toinen Euroopasta lähtenyt maailmanpalo, ennenkuin lähdimme yhteistyön tielle. Alkiolainen keskusta elää juurevasti suomalaisella arvoperustalla, mutta rohkenee aina uudessa yhteiskunnan kehitysvaiheessa nostaa ennakkoluulottomasti näkyviin ?edistyksen lipun?. Tässä suhteessa Suomen Keskusta edustaa aivan jotakin muuta kuin taaksepäin katsovaa ja vanhaan jässähtänyttä arvokonservatismia. SUOMALAISET ovat nyt tekemässä isoa valintaa
Myönteinen kanssakäyminen on tärkeää ihmisten välillä. Ihmiset eivät kannata joidenkin henkilöiden erittäin poikkeavia käsityksiä yhteiskunnan kehittämisestä. Perusteltua on kuitenkin kysyä, miten laajaa poikkeava kannatus on. Siellä ei välttämättä ole seurakunnan lisäksi muita toimijoita huolehtimassa hyvinvoinnista ainakaan sen jälkeen, kun palvelut on keskitetty kasvukeskuksiin. 19 Kovat arvot huolestuttavat KOVAT arvot ovat pulpahtaneet esille yhteiskunnassa. Julkisuudessa on ollut esimerkkejä viime aikoina. Kyllä pistevoitto olisi riittänyt. KUNTIA viedään pakolla yhteen. Kovien arvojen esittäjät vaikuttavat ulkoapäin arvioiden yhteiskuntaan tutustuneilta. He ovat sillassa. TÄLLAISIIN ajatuksiin tulee, kun seuraa Kataisen ja Urpilaisen johtaman hallituksen tilannetta ja sen epäjohdonmukaista toimintaa. Tästä savotasta tulee hikinen. Hallitusohjelmaan, rivien väliin oli suunniteltu keskustalle lopullinen nuijan nukutus. HALLITUS iski lujaa ja tuntuvasti keskustan valtarakenteisiin. Aseina olivat kunta-ja soteuudistus sekä uusi kuntarahoitusmalli. Kyllä pistevoitto olisi riittänyt. Hallitus viittasi kintaalla kunta-alan asiantuntijoille, se torjui parlamentaarisen valmistelun, sivuutti ylimielisesti kuntapäättäjät ja ennen kaikkea aliarvioi äänestäjät. Kuitenkin on niin, että nämä kolmanteen sektoriin kuuluvat järjestöt, seurakuntia lukuun ottamatta, toimivat usein isohkoilla paikkakunnilla ja ovat myös riippuvaisia julkisesta rahoituksesta. Jos kaupungeissa kirkon hyvinvointirooli on kasvussa, korvaamattominta se on haja-asutus alueilla. Siitä vasta tulee jättihimmeli. Hallitus aikoi ottaa keskustasta täydellisen selkävoiton. Toimivat sairaanhoitopiirit olivat yksi hyökkäyksen kohde. Mutta tässä hyökkäyksessä tehtiin monta virhettä. Ei tarvita edes Juha Sipilää (tällä kertaa) asiaa selittämään. On paljastavaa nähdä, miten eduskunnassa erityisesti kokoomus ja kristilliset käyttäytyvät kotihoidon suhteen. Tämä kun ei ole mikään suhdannekysymys. Ja mikä on muuten sellaisen äidin/isän motivaatio mennä työhön, kun on varautunut itse kasvattamaan jälkikasvunsa ja sitten Honecker-hallitus sanoo, että ei käy! Matti Tuominen Ulvila mielipiteet@suomenmaa.fi - ei liitetiedostoja Tapani Hankaniemi Kälviä PL 52, 90100 Oulu. Projektihenkilökuntaa oli myös joissain tapauksissa pyydetty poistamaan seurakunta raportoinnista. Miksi kirkon hyvinvointiroolia halutaan piilotella? SEURAKUNNAT kantavat vastuu- lapsityössä seurakunnissa työskentelee noin 2600 henkilöä. Kunnilla ja seurakunnilla on pitkä yhteinen historia ja yhteistyö. Ensin pitää katsoa miten sote-asiat valtakunnassa ja maakunnassa järjestetään ja hallinnoidaan. Suomessa tullaan valtion toimesta erottamaan vanhemmat pienistä lapsistaan. Tämä tarkoittaa sitä, että erityisesti äidit asetetaan yhteiskunnan palvelukseen, lainkaan välittämättä siitä haluaisivatko äidit itse hoitaa alle kouluikäisiään. KOTIHOIDON tuen brutaali käsittely kiedotaan Kataisen toimesta vastenmielisesti tasa-arvon kaapuun. Kumpikin on esimerkiksi moneen kertaan tuominnut maakuntamallin, jota he ovat nimitelleet hallintohimmeliksi. Nyt kuitenkin hallitus esittää pääkaupunkiseudulle monikunnallista metropolihallintoa. Ja kun jokainen käsittää, että kotihoito on todellinen uhraus perheiltä ja yhteiskunnan varojen säästöä. Keskusta on sitä mieltä, että vanhemmat voivat päättää, miten hoitavat lapsensa. Niin myös täällä Keski-Pohjanmaalla. Hallituksen tavoitteena on ajaa jokilaaksot hallinnollisesti Kokkolan kaupungin kylkeen. Kun on kuullut heidän sanomisiaan, on ihmeteltävä, mistä heidän poikkeava ajattelunsa johtuu. Myönteiset arvot ja hyvä tahto opitaan yleensä jo varhain perhepiirissä, josta opitut asiat siirtyvät myöhemmin yhteiskunnassa tapahtuvaan rakentavaan toimintaan. Vastuullisella paikalla olevien henkilöiden on seurattava, mitä ihmiset ajattelevat kulloinkin eri asioista. Millaiset arvot yhteiskunnassa vallitsevat ja tulevat vallitsemaan jatkossa? Myönteiset arvot opitaan jo varhain perhepiirissä. Arvojen sisäistäminen on läheisessä yhteydessä ihmisten omiin elämänvaiheisiin, joissa he ovat oppineet ymmärtämään oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa koskevat yhteiskunnalliset kysymykset. Ihmiset seuraavat kovien arvojen kannattajien motivaatiota ja toimintaa. Paikalliset seurakunnat ovat osallistuneet myös muiden EUrahastojen rahoittamiin projekteihin ja niillä on ollut myös omia projekteja. Seurakunnan avustava rooli on ollut tärkeä paikallisesti muun muassa massiivisten rakennemuutosten yhteydessä esim. Leafin tehtaan alasajon yhteydessä Turussa. Voiko sitä paremmin sanoa. Lisäksi KOLMANNEN sektorin, johon itse asiassa kirkotkin EU:n näkökulmasta kuuluvat, toivotaan ottavan lisää vastuuta ihmisten hyvinvoinnista. Demarien tilanne on vielä pahempi. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Paikallisten seurakuntien hyvinvointirooli tunnustettava SEURAKUNNAT ovat tärkeitä paikallista yhteisöllisyyttä ja sosiaalista koheesioita edistäviä hyvinvointitoimijoita, joiden merkitys tulisi paremmin tunnistaa, tunnustaa ja tehdä näkyväksi suomalaisessa yhteiskunnassa. Tutkin väitöskirjassani seurakuntien osallistumista Euroopan sosiaalirahaston projekteihin. Tämä koski varsinkin lahjakkaita, erityisesti urheilijoita. Nyt kävi niin, että korskea hallitus jäi omasta heitostaan alle. He miettivät asioiden kehittymistä yhteiskunnassa. Kovia arvoja esittäneiden henkilöiden on arvioitava omia laatutekijöitään yhteiskunnan ja ihmisyyden kannalta. Tästä on paljon surullisia esimerkkejä. Nyt on sitten Kataisen Honecker-hallitus valinnut saman tien hieman muunneltuna. Meillä ei ole varaa jättää tätä tärkeää yhteistyökumppania huomioimatta. EU-maissa kirkoilla on vahva hyvinvointirooli. Lisäksi tämä hallituksen pakkomielle tukahdutti hyvällä alulla olleet vapaaehtoiset kuntaliitokset. Hallitus aikoi ottaa keskustasta täydellisen selkävoiton. Mutta pohjanoteeraus tuli sitten vieläkin. Jo edesmenneessä sosialistien ihannoimassa Itä-Saksassa oli toimintamallina se ,että lapset ja nuoret erotettiin vanhemmistaan hyvissä ajoin yhteiskunnan ja DDR:n palveluun. Jos tästä savotasta tehdään lopulliset kaupat, niin vetohevosen omistajaltakin loppuvat kaurat. Meidän kokkolalaisten päättäjien on nyt ensi sijaisesti keskityttävä oman kaupungin talouden tervehdyttämiseen. ON KORKEA AIKA ottaa järki käteen. Kuva: Maria Seppälä ta erityisesti syrjäytyneistä ja työelämän ulkopuolella olevista. Hyvinvointisektoriamme täydentää noin 1400 diakoniatyöntekijää, kun kunnallisia sosiaalityöntekijöitä maassamme on noin 3200. Heidän on pysähdyttävä miettimään arvojaan ja asenteitaan yhteiskuntaelämän kysymyksissä. Jos syvällinen ymmärrys vallitsee, ihmisten eriarvoistumista ei pääse kehittymään. Veikko Vilmi Kuopio Sanna Lehtinen Honeckerin jäljillä Hallitus jäi omasta heitostaan alle VIIME eduskuntavaalien jälkeen keskusta oli heikoilla. Sen jälkeen voivat kuntapäättäjät vapaaehtoista tietä kulkien ryhtyä tarkastelemaan kuntarakennetta. Lopuksi ihmettelen hallituksen linjaa, miksi maakuntamalli ei käy täällä Keski-Pohjanmaalla mutta pääkaupunkiseudulla se on hallituksen mielestä toimiva systeemi? JYRKI KATAISEN hallitus sixpackkeineen on tehnyt kaikki mahdolliset virheet, sanoisiko kaikissa sateenkaaren väreissä. Nuorisotyöntekijöitä kirkolla on noin 1300, kun kuntien puolella heitä on 350. Kirjoita Suomenmaahan. Kannatuksemme oli hiipunut alas ja tunnelma kentällä oli vakava. Jyrki Kataisen muodostama hallitus käytti tilaisuutta hyväkseen. Eurooppalaistumisen myötä kirkkojen asema hyvinvointisektorilla tulee myös meillä vahvistumaan markkinoiden jättäessä kannattamattomat alueet hoitamatta ja julkisen sektorin vetäytyessä vastuusta. ?Seurakunnat kantavat vastuuta erityisesti syrjäytyneistä ja työelämän ulkopuolella olevista.. Kuitenkin kirkko ja paikalliset seurakunnat järjestelmällisesti ohitetaan, kun tarkastellaan hyvinvointia ja hyvinvointivastuun todellista jakautumista yhteiskunnassa. Kun menin tutkimaan Sosiaali- ja terveysministeriöön ESRprojektimateriaalia, minulle sanottiin, etteivät seurakunnat ole olleet projekteissa lainkaan mukana
Lapsipaikkoja tarjoushintaan on rajoitetusti ja ne jaetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Miksi hyvinvointiyhteiskunnasta pitää keskustella. Seminaarin hinta (20 ?) maksetaan paikan päällä. Tervetuloa! Kesä käväisi ja joulua kohti jälleen mennään! TERVETULOA MUKAAN KESKI-SUOMEN PIIRIN JÄRJESTÄMÄLLE KESKUSTAVÄEN PIKKUJOULURISTEILYLLE 30.11.-1.12. Keilaaminen tutuksi isoille ja pienille, tervetuloa mukaan. 040 418 1150. PIRKANMAA MSL-Tampere, kaikille avoimet koulutustilaisuudet jatkuvat kirjastotalo Metsossa (alakerta) to 19.9. Mukana Vesaisten Keskusliiton puheenjohtaja, ke Mirja Vehkaperä ja muita kansa nedustajia sekä paikallisia päättäjiä myös naapurikunnista. Tervetuloa! Tervetuloa koko perheen syystapahtumaan la 14.9. Lisätiedot: Eeva Kuuskoski, eeva.kuuskoski@ hotmail.com. HELSINKI Keskustan yhteiskuntatieteilijät ry, lounastilaisuus ma 7.10. klo 18, päätoimittaja Kim Huovinlahti alustaa aiheesta median merkitys ja median käyttö. Illan avaa kj. Kuntolantie 8, Kauttua). Ilm. Mukana pj Juha Sipilä, MEP Hannu Takkula, maakuntahallituksen pj Samuli Pohjamo ja aluekehityspäällikkö Heikki Ojala. Maksu sisältää päivän tarjoilut ja materiaalit. Aikataulu: pe 13.9. puoluetoimiston tiloissa, Apollonkatu 11 a. Koulutie 2, Mynämäki. mennessä UllaRiitalle puh. 050-573 5353 / Pauliina. klo 18 Pohjankartanossa, Suvantokatu 1, Oulu. klo 12.00 - 13.30 ravintola Vltavan Havel-kabinetissa, Elielin aukio 2, ylin kerros. Ohjelmassa kunnan tervehdys ja musiikkiesityksiä. EU-vaaleista, eduskuntavaalien järjestämisestä naisten näkökulmasta, mahdollisista yhteistyökuvioista tapahtumien suhteen sekä työntekijäkysymyksestä. - 26.9. Keskustan Jyväskylän kj. Marjatta Immonen, kaupunginvaltuuston edustajia ja keskustan kj:n johtokunnan edustajia. klo 18 piiritoimisto Apilassa, Siltakatu 22, Joensuu. Tervetuloa, kahvitarjoilu. Huom. klo 9-16. Keskustelua vauhdittaa Keskustan kunta- ja aluetyöryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Tapani Tölli. Raision kunnalliskerho ja VarsinaisSuomen Keskustanuoret, Kansainvälinen ilta ?Kaksi kotimaata. Rantasalmi . Keskustelun alustajana kansanedustaja Esko Kiviranta ja toiminnanjohtaja Risto Ervelä. Ilmoittautumiset viim. Juhlapuheen pitää kansanedustaja Juha Rehula. KAINUU Kajaani, ma 16.9. Kokouspaikkana on Mikkelin ammattikorkeakoulu. Musiikkia esittävät lauluryhmä Sateenkaari, Kissa- ja perhostanssiryhmä ja huuliharpputaiteilija Aimo Ruisniemi. mennessä Sirpan tilille FI41 5316 0850 0055 78. Keskustassa tapahtuu Piiri, keskustelutilaisuus Turun kaupunkiseudun yhteisistä asioista, kuntarakenteen muutospaineista ja yhdistymisselvittämisestä ke 25.9. Ohjelmajärjestelyissä avustaa Femina Aboensis. Piiri, Varsinais-Suomen piirin syyskokous la 9.11. Koulutus on tarkoitettu kunnallisjärjestön koko johtokunnalle ja valtuustoryhmän puheenjohtajalle. 15.9. Ole nopea, parhaat paikat menevät ensimmäiseksi! ETELÄ-SAVO Keskustanaisten Etelä-Savon piiri r.y: Kaakkoisten piirien Etelä-Savon, Itä-Savon, Kymenlaakson ja Karjalan Keskustanaiset kokoontuvat la 28.9. klo 10 Ruokolahdella Maatilamatkailu Hertassa, osoite; Äitsaarentie 263, 56410 ÄITSAARI. kuljetuksen Linja-autoliike S.Kososen turistibussilla Kerimäki ? Savonlinna . Mukana mm. Keskustanaisten Itä-Savon piirin johtokunnan jäsenien osallistumismaksun hoitaa piiri. Ilmoittaudu 23.9. Käsittelemme mm. Keskisuomalaisille piiri tarjoaa myös kuljetuksen reittiä Kyyjärvi-Karstula-Saarijärvi-Hirvaskangas ABC-Jyväskylä-Muurame-Jämsä-Kuhmoinen. Keskustan lauantaitreffit 14.9. kahvila Fontanassa klo 11.00-12.30. Kansanedustaja Esko Kiviranta alustaa eduskunnan ajankohtaisista aiheista. Kahvitarjoilu, tervetuloa! Pöytyä, Keskustan kuukausipalaveri su 15.9. klo 9.30 -15.30. Tapani Töllin vieraaksi. Virallisten edustajien ilmoittauduttava kokouspaikalla 26.10 kello 12 mennessä. klo 11-13 Kontiolahden kirkonkylän torille. Ilmoittautumiset to 31.10 mennessä Teijalle 0407600708 tai Timpalle 0405507125. Varsinais-Suomen Keskustanaiset, Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon tuetuista lomista kiinnostuneet: esitteitä ja hakemuksia saatavilla piiritoimistosta tai MTLH:sta. Varsinais-Suomen piiritoimisto, uuden toiminnanjohtajamme Hanna Vuolan tavoitat soittamalla p. Matkan hinta 520,00 euroa. Tule kuuntelemaan, keskustelemaan ja kehittämään oikeudenmukaista perhepolitiikkaa! Jokaisen mielipide on tärkeä. Musiikkiesityksiä, kahvi- ja teetarjoilu. Järj. Hinta sis. Kaikissa lomahuoneistoissa on kylpyhuone ja sauna. Lähtö on klo 8.45 ja paluu 26.9. Osa llistumismaksu 20 ?/hlö. noin klo 13.30, ilm. Mukana Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä. Poliittisen alustuksen pitää ke Mauri Pekkarinen. Pöytyä, Yläneen py:n perinteinen Tallinnan matka 7 - 8.12. Tilaisuuden jälkeen keskustan kj:n johtokunnan ja valtuustoryhmän yhteinen kokous. Keskusta paikallinen lähipuolue ? kunnallisjärjestöjen ja valtuustoryhmien johdon koulutus la 21.9. jäsenasioita, tulevia euro- ja eduskuntavaaleja ja muita ajankohtaisia asioita. Varaa matkasi nyt Keski-Suomen piiritoimistosta: p. piiritoimistolle 040 515 6800 tai pohjoispohjanmaa@keskusta.fi Eurooppa-ilta pe 20.9. Lisätietoja ja ilmoittautuminen www.keskustanuoret.fi/liittokokous.. 045-327 4845 / Eeva tai p. 250?/260?/270?/hlö (erikokoisia 4 hlö:n huoneistoja) . Tied. Koulutus on tarkoitettu kunnallisjärjestön koko johtokunnalle ja v altuustoryhmän puheenjohtajalle. EU-vaaleista, eduskuntavaalien järjestämisestä naisten näkökulmasta, mahdollisista yhteistyökuvioista tapahtumien suhteen sekä työntekijäkysymyksestä. klo 18 Raision Keilahallissa. Tervetuloa! KESKI-SUOMI Tervetuloa Ween, maan wiljaa-elonkorjuumarkkinoille Jyväskylän Paviljonkiin 14.-15.9. klo 18.30 Val tuustosali Kuusamo, la 14.9. klo 18 NakkilanLuvia osuuspankin kokoustilassa. Paikalla Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä, sekä piirin pj. Mikkelissä. Levilehto, majoituksen, liinavaatteet ja loppusiivouksen. klo 9-17 Oulussa, Pohjankartanossa. Tervetuloa! Nakkila, valtuustoryhmän kaikille avoin kokous su 22.9. Kahvit ja ilmoittautuminen klo 9 alkaen. 050 521 1734 / Heidi-Maria Vainio. KYMENLAAKSO Kouvola, Etelä-Kouvolan KN tekevät matkan Kansallisoopperaan la 28.9, jossa esitetään ooppera Carmen. Juhlavuoden kunniaksi kutsumme Teidät, uudet ja vanhat Vesaistoimijat su 6.10. Esitys alkaa klo 14 ja matka tehdään Anjalan Linjan bussilla, joka lähtee Inkeroisista, ja ajaa Korian ja Kouvolan kautta Helsinkiin. Hintaan sisältyy buffet-lounas ruokajuomineen, pullakahvit ja omaa ja laivan yllätysohjelmaa. Tied. asialista. Vesaiset. Rovaniemen syysmarkkinat Kauppatorilla, Keskusta paikalla. SUOMEN KESKUSTANUORET Keskustanuorten liittokokous pidetään 26-27.10. Keskustan osasto on hallissa A. Majoitus Hotelli Presidentissä, ohjelmaa/vierailuja. Alustajana toimii kunnanjohtaja Kari Jokela / Pöytyän kunnan tulevat näkymät ja kehittämistarpeet. puheenjohtaja Juha Sipilä ja järjestöpäällikkö Pekka Reponen. klo 16 Ruukin Helmeen Euraan (os. klo 19 alkaen. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Ollille 0407769338 / keski-pohjanmaa@keskustanuoret.fi POHJOIS-POHJANMAA Keskusta paikallinen lähipuolue ? kunnal lisjärjestöjen ja valtuustoryhmien johdon koulutus la 21.9. Rantakaa 250 ensimmäiselle. Helsinki-Tallinna-Helsinki M/S Silja Europalla. Hinnat alkaen 150 euroa/hlö sisältäen hyttipaikan, Buffet-illallisen yhteiskattauksessa, aamiaisen sekä tietysti pikkujouluisen ohjelman. Aloitamme kahvitarjoilulla, jonka jälkeen keskustelemme mm. Paikalla PJ.kansanedustaja Timo Korhonen, kaupunginhallituksen pj. Kahvitarjoilu! Vesaiset, Nousiainen, Vesaisten syyskokous ti 17.9. Ilmoittautumiset 23.9. klo 9-17 Oulussa, Pohjankartanossa. Maksu sisältää päivän tarjoilut ja materiaalit. 20 Hyvinvoinnin kantajat - seminaari hyvinvoinnista ja kansalaistoiminnasta la 19.10. Osallistumismaksu 160 eur/hlö (sis. Koulutus on Pohjoisten piirien yhteinen. ETELÄ-POHJANMAA Etelä-Pohjanmaan Vesaisten uusi puhelinnumero 040-1725005. KESKI-POHJANMAA Keskustanuoret, kuntavaikuttajaverkoston I tapaaminen Hirvikosken kurssikeskuksella pe 27.9. 0400 517 319. KESKUSTANAISET Perhepoliittinen seminaari pe 27.9. klo 18.30 Haapajärven kaupungintalon valtuustosalissa. 050 917 7000 tai sähköpostilla hanna.vuola@ keskusta.fi. PÄIJÄT-HÄME Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. 540?/ hlö (2 hlö:n huoneisto). klo 17.30 Naantalin kaupungintalolla, Käsityöläiskatu 2. Seminaarin ohjelma ja ilmoittautumiset osoitteessa: www.lyyti.in/hyvinvoinninkantajat tai puoluetoimisto@keskusta.fi. Ilm. mennessä Ulla-Riitalle puh. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja valitaan liiton puheenjohtaja. Vainiopohjantie 83, Nousiainen. Raisio, syyskuun kuukausipalaveri Hintsan Kokousmakasiinissa ke 18.9. klo 18 alkaen. Keskustan veteraanikerho, Syysristeily ke 25.9. Päähissiasemalle 300m. Ilmoittautumiset ja lisätietoja ulla-riitta.juuti@keskusta.fi tai puhelimitse 050-347 3556. Mukana piiritoimistolta toiminnanjohtajat Minna Siira, Sanna-Mari Talala ja Katja Koivukoski sekä Tapio Junttila/Msl. Kohteemme Levilehto sijaitsee aivan Levin keskustassa lähellä palveluita ja hiihtolahtuja. mennessä Ulla-Riita lle, puh. Ari Korhonen, mukana Turun kaupunginvaltuutettu Alas Ali ja kuvanveistäjä Rafael Saifulin, juontajana Kalle Myllymäki. paikan päällä puoli tuntia ennen. klo 12-14 ja Mauri Pekkarinen (la ja su, tarkka aika vahvistuu myöhemmin) sekä iso joukko jyväskyläläisiä kuntapäättäjiä ja maakuntavaikuttajia. Hinta sisältää monipuolisen ohjelman lisäksi lounaan ja kahvin. klo 7.35. Matkan hinta: kahden hengen A-hytti 25 ?/hlö, kahden hengen B-hytti 23 ?/ hlö ja yhden hengen pikku-B ?hytti 24 ?/hlö. klo 18 Satu Anttilan luona, os. 0400 930 483 ja naisten, nuorten ja Vesaisten toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. klo 18 Riihikosken koulun auditorio. Viking Amorellalla. 17.-19.9. Messu kirkossa klo 10, saarnaa rovasti Markku Suokonautio. Messun ja sankarihaudoilla käynnin jälkeen lounas ja juhla seurakuntatalolla. Mietimme yhdessä ja ryhmissä, kysymyksiä tehden ja ideoita jakamalla Keskustaa paikallisena lähipuolueena. Tervetuloa! Kunnallisjärjestöjen puheenjohtajien, sihteereiden, johtokunnan jäsenten ja piirihallituksen yhteistapaaminen to 19.9. Anna-Kaarina RantaviitaTiainen, 050 366 4143. Keskustanaisten syysmatka Berliiniin 23.9. Keskustan Lappeenrannan kj:n valtuutettuja ja toimijoita paikalla Keskustan teltalla. Hanna Huttunen. 0408379867 ja perapohjola@keskusta.fi. LAPPI Rovaniemi. Valtuustoryhmän, kunnallisjärjestön, luottamushenkilöiden ja jäsenten yhteinen kk-palaveri. 0440-622 266. puolueen puheenjohtaja Juha Sipilä, kansanedustajat Anu Vehviläinen ja Juha Rehula, lehtimies Mikael Pentikäinen, sosiaalipsykologi, kirjailija Katriina Järvinen sekä eri kansalaisjärjestöissä toimivia henkilöitä. Seminaari on avoin kaikille hyvinvointipolitiikasta ja kansalaistoiminnasta kiinnostuneille. klo 17-18 Paltaniemen kylätalolla, keskustelutilaisuus ajankohtaisista aiheista. Tilaisuuteen kutsutaan kaikki järjestöt (puolue, naiset, nuoret ja vesaiset). klo 18 Raision kaupungintalolla. Muistellaan yhdessä toimintaamme kuluneen 40 vuoden ajalta. Käsitellään valtuuston 23.9. Ilm. Tiedustelut ja sitovat ilmoittautumiset: Liisa Saari 0400802523 KARJALA Päivitämme jäsenrekisterissä olevia tietoja ja soitamme jokaiselle jäsenellemme kenen yhteystiedot löytyvät rekisteristämme, joten olethan kuulolla. Muikku ja Pottukalamarkkinat Lappeenrannan satamatorilla 14.-15.9 klo 9-16. Tiedustelut ja ilmottautumiset Pilvi Kärkelä 0405895709 tai pilvi.karkela@keskusta.fi Tampere ja Pori, MSL-Tampereen ja Satakunnan Viikon järjestämät pärekorinheiton viidennet MM-kisat ja Tampere-Pori -haasteottelu Porin torilla Porin päivänä la 28.9. Hintaan sisältyy; laivamatka kansipaikoin m/s Finlandialla, meriaamiainen, majoitus hotelli Metropolissa, päivällinen sekä aamiainen. Mukana kansanedustajat Anne Kalmari 14.9.klo 11-13, Aila Paloniemi 15.9. Klo 12 nautimme keittolounaan. Tapahtuman hinta on 12?/ hlö sisältäen tarjoilut. Tule keskustelemaan ja pohtimaan ajankohtaisia kunta-asioita. Mietimme yhdessä ja ryhmissä, kysymyksiä tehden ja ideoita jakamalla Keskustaa paikallisena lähipuolueena. Ilmoitathan osallistusestasi 27.9. Vieraana Eero Lankia. VARSINAIS-SUOMI Raisio, Keskustakeilaus koko perheen tapahtumana yhdessä Raision Keskustajärjestöjen ja Vesaisten kanssa pe 13.9. 0400-366 530 tai Sirpalle, puh. Kahvitarjoilu klo 17.30 alk. Piiritoimiston järjestökierros kuntien järjestöaktiiveille. Maksu matkasta 15.9. Ei ruokailuita, mahdollisuus kokata itse. klo 10 Ruokolahdella Maatilamatkailu Hertassa, osoite; Äitsaarentie 263, 56410 ÄITSAARI. Marko Partaselle, p. Millainen rooli kansalaisjärjestöillä on hyvinvoinnin rakentamisessa. Tapahtumassa esiintyy laulaja Tiina Jormanainen. matkat + majoitus). Kesäkuisen Keskustanaisten Edustajakokouksen liikenteenohjaajat kutsumme keilaamaan joukkoomme kiitoksena seudullisesta yhteistyöstä kokouksen aikana. Kahvitarjoilu klo 17 alkaen. Osallistumismaksu 20 ?/hlö. Matkalla mukana Niinimäen turistibussi. Keskustelun virittäjinä ovat mm. 050347 3556 tai sähköpostilla ulla-riitta. juuti@keskusta.fi. ITÄ-SAVO Keskustanaisten Itä-Savon piiri r.y: Kaakkoisten piirien Etelä-Savon, ItäSavon, Kymenlaakson ja Karjalan Keskustanaiset kokoontuvat la 28.9. Varustuksena astiasto, astianpesukone, liesi, uuni, jääkaappi-pakastin, vedenkeitin ja kahvinkeitin sekä pyykinpesukone ja TV + DVD. Entinen keskustan puheenjohtaja ja pääministeri Matti Vanhanen alustaa alustaa aiheesta ?Omistus suomalaisessa mielipideilmastossa?. Helsingin Vesaisten perhesähly lauantaisin Koskelan nuorisotalolla klo 14-16. klo 10 Mynämäen Laurin koululla, os. Keilaamisen ohjaus järjestetään. Turku. klo 18 alkaen. Näistä aiheista keskustellaan Hyvinvoinnin kantajat ?seminaarissa, joka järjestetään la 19.10. klo 17 Kilpukan ruokasali Merijärvi, klo 19.30 Kunnantalo Alavieska, ti 24.9. klo 17 kaupungintalo, Haapavesi, klo 19.30 Valtuustosali Oulainen, to 26.9. 17 Kunnantalo Liminka, klo 19.30 OP:n kerhohuone Lumijoki. Eduskuntaretki 19.-21.9. Tervetuloa keskustelemaan, ideoimaan ja rakentamaan Keskustan EP-vaaliohjelmaa. Hinta 185 ?/ henkilö. Varkaus ? Iisalmi . Mukana mm. puheenjohtaja Juha Sipilä ja järjestöpäällikkö Pekka Reponen. Keskustanaisten Haapajärven ympäristön paikallisyhdistys PERÄPOHJOLA Osuuspankin edustajiston vaalin ehdokasasettelu käynnissä, jos olet kiinnostunut, ota yhteys Minnaan, 0400-768970! Piiritoimisto on auki sopimuksen mukaan: Kai Puro puh. Aloitamme kahvitarjoilulla, jonka jälkeen keskustelemme mm. mennessä p. Paikalla Ari Torniainen molempina päivänä klo 10-14. POHJOIS-KARJALA Rantakala-ilta Kiteen Kesälahdella Ruokkeen lomakylässä pe 13.9. Osoite: Antti Korpintie 3A 00600 Helsinki. UUSIMAA Lapinjärvi, Keskustan kunnallisjärjestön syyskokous Monica?s Cafessa ti 1.10. Alle 18-v lapset kahden aikuisen seurassa lisävuoteessa tai yläsängyssä 150?. 050-347 3556 tai sähköpostilla ulla-riitta.juuti@keskusta.fi. Keskustanaisten ja Vesaisten Itä-Savon piirit järjestävät kaikille avoimen retken Leville 22.2.-1.3.2014. Retken hinta 390?/hlö (6 hlö/huoneisto) . Klo 12 nautimme keittolounaan. Tapahtuman hinta on 12?/hlö sisältäen tarjoilut. Onko tulevaisuuden Suomi hyvinvoiva vai hyvinvoivien. Tilaisuudessa tarjolla kahvia ja pientä syötävää, musiikkiesityksiä, yhteislaulua, arvonta, pomppulinna, poniratsastusta ja muuta mukavaa perheen pienemmille. piiritoimistolle Lyyli Pokela gsm 0500-807003 . Lopuksi pientä tarjoilua ja rentoa yhdessäoloa. to 26.9. Järj. klo 13 Kaupungintalo/Otava Pudasjärvi, ti 17.9. Jouni Koskela, 050 527 2129. SATAKUNTA Ulvila, Keskusta mukana Leineperin syystorilla su 15.9. Vastuullinen matkan järjestäjä: Línja-autoliike S.Kosonen POHJOIS-SAVO Keskustaväen kirkkopyhä Sonkajärvellä su 22.9. klo 18. Retki toteutuu, mikäli syyskuun loppuun mennessä 30 hlö:ä on sitovasti ilmoittautunut
21 13.9.2013 Tästäkin selvitään Suomenmaa kertoo, millaista Suomea keskusta tahtoo rakentaa. TILAA JO TÄNÄÄN! KYLLÄ KIITOS! Tilaan Suomenmaan kestotilauksena. Sähköpostilla: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Laskutusjaksokseni valitsen: 12 kk = 139 . / erä POSTIMAKSU MAKSETTU Tilaan Suomenmaan vuodeksi opiskelijahintaan 100 ? Nimi Lähiosoite Sääasema (arvo 19,90 ?) Postiosoite Kuukauden lehdet kaupan päälle! Puhelin Mahdollisuus voittaa 500 euron arvoinen kylpyläviikonloppu. Arvotaan 31.12. Sähköpostiosoite Allekirjoitus En tällä kertaa tilaa, mutta osallistun arvontaan. / erä Verkossa: www.suomenmaa.fi Tilaan Suomenmaan kuudeksi kuukaudeksi 79 ? Puhelimella: (08) 537 0370 Tilaan Suomenmaan kolmeksi kuukaudeksi 43 ? Kestotilaajille: 4 kk = 48 . / erä 6 kk = 71,50 . Olen liittänyt kuponkiin postimerkin. Asiakasrekisteriä voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. Suomenmaa Tunnus 5004795 00003 Vastauslähetys
Aku Ankka . Mitkä ovat nuo neljä viljaa? 6. Virtanen . Moniko entisestä Jugoslaviasta itsenäis- tyneistä kuudesta uudesta valtiosta on tällä hetkellä Euroopan Unionin jäsen? 7. Milloin teksti-TV-toiminta Suomessa al- koi? 2. Nokia-kaupalla entisestäänkin suurentu- van, maailman suurimman ohjelmistoyhtiön Microsoftin kotikaupunki on Redmond Washingtonin osavaltiossa. Kaupan hyllyiltä löytyy nykyään mm. Neljän viljan puuroja ja leipiä. Miksi kutsutaan Italiassa 1960- ja 1970-luvulla tehtyjä Villin Lännen elokuvia? 3. David Hasselhoff, nykyisin 61 v., nähtiin viikonvaihteessa Monzan F1-kisoissa. B. 22 13.9.2013 TIETOTESTI 1. Mies tuli Suomessakin tutuksi jo 1980-luvulla MTV:llä esitetyssä Ritari Ässä -sarjassa. Masi . Kuva: Paula Åström 4. Kenen säveltäjän niminen on musiikkijuhlistaan kuuluisan itävaltalaiskaupungin Salzburgin lentokenttä? 9. Minkä maan jalkapallomaajoukkueen tilla sijaitsevat saaret Azorit ja Madeira? Sudoku Viivi & Wagner . Minkä niminen oli Ritari Ässän alias Michael Knightin (Hasselhoff ) ihmeauton nimi? 10. Mukula 8 3 7 1 5 3 7 4 5 8 9 7 2 8 9 7 2 1 6 8 9 1 4 4 3 3 6 5 4 1 2 5 3 7 9 7 1 9 7 6 3 8 2 7 3 5 3 1 5 6 4 7 9 7 2 9 5 6 2 2 3 6 8 9 9 5 3 7 8 2 1 4 1 3 7 8 5 8 5 9 3 6 3 1 9 6 1 4 7 1 9 8 7 9 3 2 päävalmentajana nykyään toimii Suomen valmentajana 2006-2007 toiminut Roy Hogdson? 5 4 7 6 1 5 1 3 7 8. Mihin Euroopan maahan kuuluvat Atlan- 8. Mikä on Microsoftin toisen perustajan, hallituksen puheenjohtajan ja suurimman omistajan Bill Gatesin kotikaupunki? Milloin teksti-TV-toiminta Suomessa alkoi. Mikä on kibbutsi? 5
Köyhät kyykkyyn vaan, huonolta ainekselta lapsilisät pois. Tätä menoa sieltä hermeshuivin takaa tulee ehdotus, että alle 40 000 vuodessa nettona hankkivat eristetään omille alueilleen. Mitä jos leviää ajatus, että tavattaes- Jari Nenonen Ristikko Päivät vierivät PERJANTAINA 13. Vaasan Thatcher (ilmaisu loukkaa sekä vaasalaisia että Thatcheria) on kutakuinkin mopopojan tasolla. EIVÄT tavalliset ihmiset, nämä kokoomusnuoren mielestä halveksittavat sinikaulustyöläiset, eivät ne mitään yleissitovia sopimuksia tarvitse. Otetaan malli sieltä Amerikasta. ?Fiksukin vielä olet?. Kokoomusnuoret vaativat mopojen nopeusrajoituksen nostamista 60 km/t vauhtiin. 23 13.9.2013 Kokoomus Jugend KOKOOMUSNUORET ovat innostuneet laatimaan ohjelman, josta jopa entinen kokoomusnuori Taru Tujunen toteaa Tex Willerin tapaan että ?kirottua, hevoseni ontuu?. Loka Laitinen on vuosikymmenet puhunut Kokoomuksen kauppakamarinulikoista. Miksi käki munii munansa toisten lintujen pesään? . Ota kallis vakuutus tai kuole pois. Kokoomuslainen darwinilainen valinta, heikot sortuu elon tiellä, Burberry senkuin porskuttaa. 86:5 SANANPARSI Älä ny tontuule ku ei oo auttuehtookaan. Ilmajoki KANSA KASKUAA . syyskuuta 2013. Tänään Orvo, ortodoksisen kalenterin mukaan Niila, Vieno. Aurinko laskee Helsingissä 19.48, Oulussa 19.52 ja nousee huomenna Helsingissä 6.45, Oulussa 6.37. PÄIVÄN SANA Sinä, Herra, olet hyvä, sinä annat anteeksi, runsain mitoin sinä jaat armoasi kaikille, jotka sinua avuksi huutavat. Ps. Siinähän se on sanottu. Olkoot siellä siwoineen! sa Kokoomusnuoria saa kopauttaa nokkaan. Tilanne on niin huolestuttava, että jopa Ilkka Kanerva on tuominnut nuorten kokoomuslaisten jakkupukulikkojen ajatukset. Nyt ollaan maailman äärellä, yleensähän Ilkka on kehunut kaikki nuoret naiset, ikuisesti muistamme Johanna Tukiaiselle lähetetyn viestin, jossa sanottiin mm. Mozart, 9) KITT, 10) Englanti. Markkinointisihteeri Johanna Leppäluoto 044 7370 346 Toimitusjohtaja Sauli Huikuri ilmoitukset.suomenmaa@ suomenmaa.fi Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, Sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Valokuvaaja: Jari Laukkanen Ulkoasu: Mikko Eronen Painopaikka: Joutsen Median painotalo, Oulu, ISSN 0356-3588. Lihottaaks se. Yhtään vääränväristä ei saa enää tulla kokoomusnuorten arjalaisuutta pilaamaan. NÄILTÄ Yves Rocherin henkistä perintöä vaalivilta älypäiltä on tullut myös ehdotus, että kansanryhmää vastaan kiihottamisen kriminalisointi täytyy poistaa. Eivät, pöljät, ymmärrä, että myös kokoomusnuoret ovat kansanryhmä. Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki 9 6 8 1 3 4 5 2 7 2 8 5 7 1 6 3 9 4 3 1 4 9 5 8 7 2 6 4 5 3 2 6 9 1 7 8 6 2 1 8 7 5 9 4 3 9 7 8 3 4 1 2 6 5 Toimitussihteeri Anja Manninen 044 7370 381 5 9 2 4 7 6 8 1 3 päätoimittaja Juha Määttä 040 7359 612 Toimittajat: Pentti Manninen 040 5709 400 Timo Mikkilä 044 7370 265 Samuli Nissilä 044 7370 261 Pauliina Pohjala 050 5450 915 Henna Ruokamo vanhempainvapaalla 4 3 1 2 8 5 7 6 9 Uutispäällikkö 044 7370 320 Katariina Lankinen 044 7370 262 6 8 7 3 9 1 2 4 5 uutiset@suomenmaa.fi etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi mielipiteet@suomenmaa.fi Päällikkö: Pirjo Kontio 3 2 5 7 4 9 6 8 1 Oulun toimitus Postios: PL 52, 90101 Oulu Käyntios: Lekatie 4, 90150 Oulu Toimittajat: Meri Alaranta-Saukko 044 2032 640 Annukka Kantola 044 7370 377 Risto Luodonpää 040 8201 781 Pirkko Wilén 044 7370 238 Kuvatoimitus 044 7370314 Maria Seppälä, Paula Åström 7 1 9 8 6 2 3 5 4 www.suomenmaa.fi Pääkirjoitustoimittaja Juha Mauno 044 7370 311 8 4 6 5 1 3 9 7 2 Suomenmaa ilmestyy 3 kertaa viikossa (ti, ke, pe). Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2012 Julkaisija: Suomenmaan Kustannus Oy Vastaukset: 1) Seattle samaisessa Washingtonin osavaltiossa, alle 50 000 asukkaan Redmond kuuluu yli 600 000 asukkaan Seattlen suurkaupunkialueeseen, 2) kaksi: Slovenia ja Kroatia, 3) Portugali, 4) israelilainen kollektiivitila, 5) ruis, vehnä, ohra ja kaura, 6) 1982, 7) spagettiwesternit, 8) Mozart, Flughafen Salzburg/Salzburg Airport W.A. Ei jakkupuku tee ihmistä, eikä merkkilaukku, ihmisen tekee inhimillisyys. Kahdeksan taalaa tunti olkoon palkkasi ja mitään terveydenhoitoa et kurja tarvitse. Näyttää siltä, että porukkaan on, tasa-arvon nimissä uinut myös kauppakamaripissiksiä. Kuulkaa, kun setä sanoo. Juuri sitä nuorilta kokoomuslaisilta näyttää puuttuvan. Onko empatia jotain syötävää. Sen munat eivät mahdu käkikelloon. Ratkaisut 2 7 4 9 5 8 1 3 6 4 3 7 8 1 9 5 2 6 1 5 3 6 2 7 4 9 8 9 1 6 4 5 2 3 8 7 5 2 8 3 6 7 1 9 4 8 7 3 1 4 6 9 5 2 1 4 5 2 9 8 7 6 3 2 6 9 7 3 5 4 1 8 6 8 4 5 7 1 2 3 9 7 5 2 9 8 3 6 4 1 3 9 1 6 2 4 8 7 5 5 9 6 1 8 7 4 3 2 8 4 7 6 3 2 5 1 9 1 3 2 5 9 4 6 8 7 7 6 9 4 2 3 8 5 1 Helsingin toimitus Postios. PL 1070, 00101 Helsinki Käyntios
Jo yhdenkin henkilön vähennys leikkaa yrityksen liiketoimintaa ja vaikeuttaa sitten aikanaan paremman markkinatilanteen hyödyntämistä, Lindholm sanoo.. Uskon, että jenkkitaloudessa parempi trendi edelleen jatkuu. Ja vaikka Kiinsassakin kasvu on hidastunut, eväitä ja potentiaalia siellä kuitenkin on. Sekin olisi huono juttu, jos kuluttajat olisivat edelleenkin ylivarovaisia, Lindholm pohtii. Myös euroalueella on havaittavissa positiivista värinää. . Työmarkkinoiden ihan oikea rakenne- ja sisältömuutos sekä eläkekysymyksen ratkaisu, Lindholm sanoo. Vaikka tiedossa oli, että eläkeiän nostossa tehdään jatkossa pitkällä aikavälillä päätökset, asia olisi pitänyt Lindholmin mielestä näkyä selvemmin hallituksen päättämässä paketissa. Pientä posiviivista optimismia Suomen taloudessa on, mutta optimismi on vielä melko hataralla pohjalla. Suurin huoli on euroalue, hän sanoo. Suomen yrittäjien keskuudessa riittää kuitenkin uskoa tulevaisuuteen, vaikka talouden näkymät ovat edelleen hatarissa kantimissa. Yrittäjien, Finnveran sekä työja elinkeinomnisteriön tuoreen Pk-yritysbarometrin mukaan yrityksistä useampi aikoo lisätä kuin vähentää henkilöstöään. BAROMETRIIN vastanneiden, noin Timo Lindholm arvioi, että seuraavien kuukausien aikana on taloudessa tyydyttävä vain hyvin hitaaseen kasvuun. Mittareitten lupaama vähän parempi tulevaisuus on kuitenkin vasta hyvin hidasta kasvua. Mittarit eivät Lindholmin mielestä lupaa sitä, että palattaisiin pikaisesti kahden, kolmen pro- sentin vakaaseen ja pysyvään talouskasvuun. Loppuvuoden pahimpina uhkakuvina Lindholm pitää sitä, että teollisuuden alamäki jatkuisi edelleen ja että työllisyydessäkin mentäisiin huonompaan suuntaan. . Pienessä yrityksessä jokaisen työpanos on ratkaiseva. Tästä huolimatta joka neljäs yritys arvioi suhdanteiden paranevan, ja reilu viidennes kat- soo suhdanteiden heikkenevän edelleen. Lindholmin mielestä on ymmärrettävää, että yrittäjät pitävät henkilöstöstään kiinni vaikeinakin aikoina. . Kuva: Rami Salle 5000:n pk-yrityksen suhdanneodotukset ovat pysyneet lähes alkuvuoden tasolla, vaikka tilanne kotimarkkinoillamme onkin vaikeutunut. 24 13.9.2013 Lindholm: Vain hyvin hidas kasvu on mahdollista TIMO MIKKILÄ HELSINKI SUOMEN Yrittäjien varatoimitusjohtaja Timo Lindholm sanoo, että huolimatta kunnianhimoisista tavoitteista hallituksen rakennepaketista puuttuu kaksi isoa ja tärkeää asiaa. . Vain hyvin hidas talouskasvu jatkuu. Lindholm on huolissaan enemmän Euroopan talouden kehityksestä kuin Yhdysvaltain tai Kiinan markkinoiden heilahteluista. Lindholmin mielestä on ymmärrettävää, että yrittäjät pitävät henkilöstöstään kiinni vaikeinakin aikoina. . ON hyvä, että odotusmittarit ovat koko alueella kääntyneet jo nousuun