KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 1 / TAMMIKUU 2023 / 11,50 € Vieraskolumni Kukaan ei ole töissä korvaamaton Kirjat SVUL ja TUL eivät yhdentyneet helpolla Keskustamepit ja EU:n murros Vaalikampanjoita viritellään jo täysillä Eduskuntavaalit "Kaikkihan täällä vetävät kotiinpäin minkä ehtivät"
34 13.1. 2023. facebook.com/suomenmaa twitter.com/suomenmaa instagram.com/suomenmaa1908 Seuraa Suomenmaata somessa! Vastatuuleen Valtameren ylitys purjein vaatii neljä viikkoa ja 4 000 merimailia s
45. 32 Ilmiöt Vuosi 2022 järisytti maailman turvallisuuspoliittisia asetelmia s. 30 Keskustan tulee lähteä vaaleihin selkeillä tavoitteilla. Metsissä riittää pohdittavaa Metsänomistaja Virva Lehto haluaa yhdistää luonnonsuojelun, hiilensidonnan ja metsätalouden tarpeet s. Ne julkaistaan tammikuun lopussa vaalistartissamme. 11 Kuka olet. 18 Reportaasi Karri Kallio haluaa puoluevaltuustosta avauksien areenan s. Veli-Matti Enkenberg minimoi omakotitalonsa sähkölaskun s. Markus Lohi s
Vielä on aikaa etsiä esimerkiksi sellaisia ehdokkaita, jotka joutuvat nykyisen tehtävänsä takia panttaamaan julkista suostumustaan viime hetkiin saakka. Nytkin keskustan menestys on täysin puolueen omissa käsissä. PERUSTETTU 1908 • PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 4 13.1.2023 E duskuntavaaleihin on aikaa enää runsaat kymmenen viikkoa. Siksi kaikki voimat pitää nyt keskittää vaalityöhön. Nyt gallupit saattavat tuudittaa puolueen kannattajat liialliseen voitonvarmuuteen niin, että äänestäminen unohtuu. Vuoden 2019 kuntavaaleissa se kiri kuitenkin kolmoseksi ohi perussuomalaisten ja toisti saman vielä selvemmällä marginaalilla viime vuoden aluevaaleissa. Eduskuntavaaleissa puolue on säännönmukaisesti kirinyt vielä gallupeihin nähden useita prosenttiyksikköjä. Keskustan pitää keskittyä vain vaalityöhön. Ensimmäiseksi pitää viimeistellä ehdokasasettelu, joka on kesken vielä monissa vaalipiireissä. Kokoomuksen, perussuomalaisten ja SDP:n suuruusjärjestys voikin olla vaaleissa mikä tahansa. Puolueiden kannatusmittauksia seurataan siksi entistä suuremmalla mielenkiinnolla. Kokoomus on pitänyt pitkään ykköstilaa gallupeissa. Se ehtii kuitenkin hukata askelmerkkinsä ennen vaaleja kuten joskus aiemminkin. Mitä parempi se on, sen vahvempi puolue on oppositiossa tai hallituksessa. Pääkirjoitus Ve sa M oil an en / Le hti ku va Keskustan asema riippuu vain ja ainoastaan vaalituloksesta. Kun kierrokset nousevat, tällaisiin virheisiin ei ole enää varaa. Siihen nojaaminen sisältää kuitenkin riskin. SDP:n vahvin valtti on pääministeri Sanna Marinin suosio. Vaalien jälkeisen hallituksen rakenteluun keskustan ei kannata osallistua, niin suosittua kuin se julkisuudessa onkin. Perussuomalaiset lähtevät vaaleihin korkeammalla kannatuksella kuin koskaan. Siksi puolueen ja ehdokkaiden pitää keskittyä vain ja ainoastaan vaalityöhön. Puheenjohtaja Petteri Orpo on joutunut jo pariin kertaan paikkailemaan onnettomia sanavalintojaan julkisuudessa. On turha esimerkiksi kuvitella, että meno oppositioon vaalitappion jälkeen johtaisi automaattisesti puolueen kannatuksen kasvuun. Niin toimittajilta kuin asiantuntijoiltakin tahtoo vain unohtua, että kaikki on vielä auki. Ja päinvastoin, nykyisten gallupien mukainen vaalitulos tekisi keskustasta todella heikon vaikuttajan sekä hallituksessa että oppositiossa. Niistä tehdään pitkälle meneviä johtopäätöksiä paitsi vaalituloksesta myös seuraavan hallituksen pohjasta. Marinin kampanjointikyvyt joutuvat vasta nyt todelliseen testiin. KESKUSTA lähtee gallupien mukaan vaaleihin pitkältä takamatkalta tämän hetken kärkikolmikkoon verrattuna. Puolueiden suuruusjärjestys ratkeaa vasta vaalipäivänä, ja se määrää myös hallitusneuvottelujen marssijärjestyksen. Keskustan asema riippuu vain ja ainoastaan vaalituloksesta
Tukipalvelut on saatava kuntoon, muuten seurauksena voi olla katastrofi vaikkapa päivystyksessä. Välittäminen ei vaadi paljon, usein vain halua asettua toisen rinnalle. Yhden vuoteen vierellä vierailivat poliisit, toisessa huudettiin äitiä apuun, kolmas kipristeli kohtauksen kourissa ja neljäs oli sekavana karkaamassa kotiin. Olin syvästi vaikuttunut. Se ei ole kenenkään etu. 13.1.2023 5 JOULUN ALLA sain viettää unohtumattomia hetkiä sairaalan viikonloppupäivystyksessä. Hoitotoimenpiteiden ohessa oli aikaa jutella työn arjesta. Tuntien kuluessa ja illan . Moni asia hoituu varmasti kuten ennenkin, osa jopa paremmin, kun resursseja kohdennetaan järkevämmin ja asioita tehdään uudella tavalla. Esimerkiksi sitä, ettei hoivapaikkoja voi vähentää lisäämättä sitä ennen reilusti perhehoitoa, kotipalvelua tai omaishoitajien tukea. Päättäjien on kuitenkin syytä pysyä valppaina, kuunneltava, mitä reaalimaailmassa tapahtuu. He tarvitsevat apua, jotta pystyvät säästämään yhteiskunnan varoja hoitamalla läheistään. Tämän keskellä sompailivat ammattitaitoiset ja ystävälliset hoitajat. Meri Alaranta-Saukko Toimittajalta Ihminen kaipaa ihmistä. KOLIKON toinen puoli on se hälyttävän tavallinen tilanne, että apua tarvitsevat läheiset ulkoistetaan kokonaan ammattilaisille. Siihen ei tarvita hoiva-alan koulutusta tai hallintohimmeleitä, ainoastaan lähimmäisenrakkautta. Selväksi tuli, ettei meno päivystyksessä ole mennyt parempaan suuntaan. Kaiken yllä kaikui laitteiden piipitys, kenkien kiireinen kopina ja ovien läiskähdykset. Päivystyksessä ei ole resursseja esimerkiksi ikäihmisten perushoivaan. Kellanruskean käytävän varrella pötkötteli kaikenikäisiä, eri tavoin kolhiutuneita ihmisiä, pitkäaikaissairaita ja yllättävän takaiskun kokeneita. Kehittyvä teknologia sen enempää kuin hyvinvointialue uudistuksineen eivät tule muuttamaan sitä tosiasiaa, että ihminen kaipaa toista ihmistä, kosketusta, välittämistä. HYVINVOINTIALUEIDEN tartuttua ruoriin ilmassa on toiveita mutta myös huolia. Hoitajat uupuvat, asiakkaat kärsivät. Moni omaishoitaja on jo nyt voimiensa äärirajoilla. Heiltä liikeni huolenpitoa myös hätääntyneille läheisille. Ammattilaisia pelotti, paheneeko hullunmylly entisestään, kun hyvinvointialue vähentää laitospaikkoja. Toki monen turvaverkot ovat kaukana, mutta lähtökohtaisesti emme voi vain käsi ojossa odottaa, että yhteiskunta hoitaa kaiken. Se kun ei monestikaan taivu hienoihin teorioihin. Ei ole välttämättä vain hyvinvointialueen vika, että mummo on niin paljon yksin. vaan ei rauhan . Minä nojasin tippa linssissä poikani sängyn laitaan, uutta voimaa saaneena. Kotihoidon korostaminen ja vaihtoehtojen puute lisäävät painetta jaksaa vielä silloinkin, kun voimat ovat lopussa. laskeutuessa päivystysosaston ylle hoitaja sujautti käteeni pillimehun, hymyili kiiruhtaessaan eteenpäin. Lavereilla makaa entistä enemmän ihmisiä, jotka eivät kuuluisi sinne, mutta joille ei ole muutakaan paikkaa. Oletetut säästöt voivat paisua lisäkustannuksiksi, ellei ymmärretä arjen lainalaisuuksia. Yhteiskunta olemme me
Itsenäisen Suomen historiassa ykköspaikkaa pitää Lennart Oesch. RATKAISUSTAAN laajalti kiitosta ja tunnustusta saanut Kaikkonen palaa puolustusministeriksi vielä maaliskuussa jäljellä olevaksi hallituskaudeksi. Keskustan eduskuntaryhmässä tätä ajatusta Lintilän tuplasalkusta kuitenkin vierastettiin. Kun Savola oli halukas tuuraajaksi, Saarikko ilmoitti tehneensä tilanteesta uuden arvion, eikä asiasta tarvinnut äänestää. Kenraalimajuri Oesch toimi maaliskuussa 1932 Mäntsälän kapinan aikaan apulaissisäasiainministerinä vajaat kaksi viikkoa eli 12 päivää. Kapinan kukistuttua Oesch palasi yleisesikunnan päälliköksi. Ähtäriläisedustaja on eduskunnan puolustusvaliokunnassa, ulkoasiainvaliokunnassa ja muissakin maanpuolustuksen tehtävissä pätevöitynyt puolustussalkun haltuunottoon, vaikka aiempaa ministerikokemusta ei ole. Ministerivalinta ei mennyt aivan alkuperäisten askelmerkkien mukaan. Kaikkonen palaa puolustusministeriksi maaliskuussa.. Ajanjaksolla Vaasan vaalipiiristä istuu valtioneuvoston pitkän pöydän ääressä kolme keskustalaista ministeriä: Savola, Lintilä ja Antti Kurvinen. Nämä menivät hyvin läpi. Ennen 2015 vaaleja luvattiin laittaa Sipilän johdolla Suomi kuntoon ja viimeksi aluevaaleissa vaadittiin terveys-asemaa joka pitäjään. Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko ilmoitti ensin esittävänsä tehtävän hoitajaksi elinkeinoministeri Mika Lintilää nimittämättä hallitukseen enää uutta ministeriä. Politiikka on asettunut haistelemaan, mikä veto olisi kannattavaa omien tai potentiaalisten kannattajien joukossa. Edelle jää yhdeksän ministeriä. Seitsemän viikon ministeri Fa nn i U usi ta lo , Va ltio ne uv os to n ka ns lia Helsingin Sanomat pääkirjoituksessaan Politiikka ja oletus kansan toiveista ovat menneet väärään marssijärjestykseen. Savolan tiedossa olevassa kalenterissa on yksi Naton puolustusministerikokous helmikuulle. Jonkinlainen konkretia siinä viestissä pitää olla. 6 Ajassa Sanottua 13.1.2023 PEKKA POHJOLAINEN PÄÄMINISTERI Sanna Marinin (sd.) hallitus saa vielä yhden uuden ministerin, kun keskustan kansanedustaja Mikko Savola hoitaa puolustusministerin tehtävää Antti Kaikkosen isyysvapaan ajan. Jere Nuutinen Suomenmaan verkkojutussa Vesa Vihriälä Uudessa Suomessa Olisi hyvä, jos keskustelu ei menisi kovin ehdottomaksi. Jos kynnyskysymyksiä tulee sieltä täältä, palapeliä yhteen koottaessa ei synny mitään. Seitsemän viikon pätkäministeriydellään Savola ei pääse vielä lähellekään kärkeä lyhimpään ministerinä toimineiden sarjassa. Ainakaan Turkin Nato-ratifiointi kaudelle tuskin osuu. Savola ehtii hoitaa puolustusministerin tehtävää vain seitsemän viikkoa
Keskustan vaalistartti Helsingissä 27.?28.1. ULOSPÄIN on näyttänyt siltä, että sähkökriisi pääsi yllättämään hallituksen. Valtioneuvoston selonteko ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelmasta 13.?14.1. Kalenteri 11.1. Sekaannusta on ollut myös käsitteistä, ja tiedon kulussa ja jaossakin näyttää olleen ongelmia. Tuomo Turja Yle Uutisille PEKKA POHJOLAINEN EDUSKUNNAN budjettiäänestyksissä on ollut vähänlaisesti seurattavaa sen jälkeen, kun hallituspuolueiden edustajilta vietiin jo aikaa sitten lupa vetää kotiinpäin oman vaalipiirin asioissa. Veteraaniperinnetyön tulevaisuutta selvittäneen työryhmän toimikausi päättyy 2.2. Keskustalla kannatuksen kasvu painottuu naisiin ja lapsiperheisiin. Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) reagoi koplaamalla ”miljardikysymyksen” ratkaisuun koko opposition. SDP:stä on syytelty elinkeinoministeri Mika Lintilää (kesk.) ja hänen virkamiehiään lepsuilusta ja hitaasta reagoinnista, keskustasta on osoiteltu jälleen pääministeri Marinin heikkoa johtamista. Vaatimalla tuen poistoa kokoomus paljasti samalla omat arvonsa ja asenteensa suhteessa maaseutuun: kokoomuslainen mökkiläinen karauttaa mieluummin Audillaan kyläkaupan ohi kaupungin hypermarkettiin tai lähimmälle ABC-asemalle tekemään ostoksensa. Maailman talousfoorumi kokoontuu Davosissa 27.1. Ja vaikeampi laji, asiajournalismi. Sen sijaan kaksi kokoomuslaista, Markku Eestilä ja Paula Risikko äänestivät tuen säilyttämisen puolesta, Janne Sankelo painoi tyhjää. Kaamos päättyy Utsjoella 18.1. Keskustaa käy sääliksi, koska sitä on profiloitu pintajournalismin valossa eikä asialähtöisesti.. Pika-aikataululla syntyi päätös laittaa valmisteluun kolme uutta tukimallia. Hallituksen sisäisestä tilasta jotain kertoo ainakin se, että pääministeripuolue SDP lähti asiassa liikkeelle torvet soiden julkisuuden kautta, häthätää kyhätyllä poliittisella avauksella ja hallituskumppanit yllättäen. Euroopan keskuspankin korkokokous Frankfurtissa 6.2. Ne ovat sähkön hintakatto Norjan mallilla, takautuvasti marras-joulukuun sähkölaskuista maksettava kertakorvaus ja pitkät maksuajat suurille sähkölaskuille. Riikka Pirkkalainen Facebookissa Keskusta on nyt onnistunut pitämään paljon paremmin kiinni omista vanhoista äänestäjistään kuin viime mittauksessa. Kun ”piikki laitettiin auki”, tilanne muuttui täysin. Keskustan eduskuntavaaliristeily Helsingistä Tallinnaan 31.1. Tällä kertaa kokoomus äänestytti muun muassa kahden miljoonan euron kyläkauppatuen poistamisesta. Lintilä on puolestaan huomauttanut, ettei budjettikehysten rikkomisesta ollut aiemmin mitään puhetta. Akavan eduskuntavaalipaneeli 16.?20.1. Tšekin presidentinvaalit 17.1. Pääministeripuolue SDP yllätti eduskunnan budjettikeskustelussa kaikki esittämällä sähkölle 20 sentin hintakattoa. Kokoomus paljasti karvansa Jouni Kemppainen Ylen Viimeinen sana -ohjelmassa On perinteistä pintajournalismia, joka korostaa konfliktia ja voimasuhteita. Tietojen poiminta eduskuntavaalien äänioikeusrekisteristä Ve sa M oila ne n / Le hti ku va Luotan, että jossain vaiheessa tulee uusi politiikan trendi, joka nostaa asiat ohi mielikuvien ja ideologiset visiot ohi identiteettipoliittisten ja taktisten taistojen. Eurooppa-neuvoston kokous Brysselissä 10.2. Vain kahden miljoonan euron kyläkauppatuki on mitätön asia yli 81 miljardin euron budjetissa, mutta sitä saaville noin 180 vielä jäljellä olevalle kyläkaupalle tärkeä. Pieniä poliittisia hedelmiä saattaa kuitenkin yhä löytää. 7 Ajassa Sanottua 13.1.2023 H eik ki Sa uk ko m aa / Le hti ku va Sekava soppa sähkölaskuista PEKKA POHJOLAINEN OLKILUOTO 3:N ongelmat ja sähkön hinnan huima nousu sotkivat pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen pasmat joulun alla hieman nololla tavalla. Kyläkauppatuen poistaminen ei saanut tukea muilta puolueilta. Saamelaisten kansallispäivä 9.?10.2
Rydman kritisoi kokoomuksen puheenjohtajaa Petteri Orpoa ja eduskuntaryhmän puheenjohtajaa Kai Mykkästä tapauksensa käsittelystä. Maanomistaja voi halutessaan tuottaa luontoarvoja ja saada niille viranomaisen varmennuksen. Kansainvälisen kaupan uhkaamien, maailmanlaajuisesti uhanalaisimpien lajien yksilöiden tai niiden osien maahantuonti metsästysmuistona EU:n ulkopuolisista maista olisi kielletty. Keskusta sai poistettua metsänomistajien omaisuudensuojan kannalta ongelmallisina pitämänsä pykälät. Näin luontoarvot eivät kokonaistasolla tarkastellen vähene. Tavoitteena on vahvistaa tieteellisen tiedon roolia luonnon monimuotoisuutta koskevan politiikan suunnittelun ja päätöksenteon tukena. Orpo ihmetteli, miksi Kaikkonen jää isyysvapaalle juuri nyt eikä vaalien jälkeen. Luonnonsuojelulakiin sisältyy myös uusi säännös metsästysmuistojen eli trofeiden maahantuonnin rajoittamisesta. Kotouttamista on puolueen mukaan tehostettava ja asuinalueiden eriytymistä torjuttava. Malminetsintä kielletään kansallispuistoissa ja luonnonpuistoissa kokonaan, ja sen edellytyksiä tiukennetaan valtion muillakin suojelualueilla. Ajassa. 8 13.1.2023 PEKKA POHJOLAINEN UUDESTA luonnonsuojelulaista leimahti pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen tulisin poliittinen yhteenotto. Uutta on esimerkiksi tiukasti suojeltujen luontotyyppien suojelun vahvistaminen, vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio ja Suomen Luontopaneelin rooli. Konflikti oli valmis, kun keskusta ryhtyi korjaamaan esityksestä eduskuntakäsittelyssä havaitsemiaan epäkohtia opposition avulla. Haitallisten vieraslajien poistoa suojelualueilla helpotetaan. Niihin kuuluvat ennaltaehkäisevä toiminta kouluissa, poliisien määrän lisääminen, rangaistusten koventaminen ja viranomaisyhteistyötä estävien normien purku. Kokoomusjohtaja Petteri Orpon kommentit puolustusministeri Antti Kaikkosen isyysvapaasta herättivät kritiikkiä yli puoluerajojen. Poliittista hintaa taisi kuitenkin tulla, sillä hallituksen ”loppusotien” jäljiltä keskustan gallup-kannatus painui alle 10 prosentin. RYDMANIN LOIKKAUS. UUTTA on myös vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio. Uuden lain myötä Suomen Luontopaneelille tulee vastaava rooli kuin Suomen Ilmastopaneelilla on ilmastopolitiikassa. Kyseessä oli räikeä pelisääntörikkomus, mitä keskusta ei yrittänytkään kiistää. Luonnonsuojeluun puhtia hallituskriisin kautta H eik ki Sa uk ko m aa / Le hti ku va V e sa M o ila n en / L e hti k uv a M a r kk u Ul a n de r / L e h t ik u v a An tti A i m o-K o i v i s to / Le ht iku v a Poiminnat KOONNUT: KATARIINA LANKINEN ORPON MÖLÄYTYS. Keskustan eduskuntaryhmä esitteli joulun alla nipun toimenpiteitä jengija nuorisorikollisuuden torjumiseksi. Esimerkiksi lehdon menettäminen rakentamistoiminnan seurauksena voidaan hyvittää parantamalla toisaalla heikentyneen lehdon tilaa. Tuotetut luonnonarvot voi myydä esimerkiksi yritykselle, joka haluaa hyvittää toiminnastaan luonnolle aiheutuvat heikennykset. Kansanedustaja Wille Rydman ilmoitti eroavansa kokoomuksesta syyttäjien päätettyä, ettei häntä vastaan nosteta syytettä epäillystä raiskausrikoksesta. Marin joutui laittamaan hallituksensa ruotuun kovin sanoin ilmoittamalla kokoonpanon tarinan päättyvän seuraavaan irtiottoon. JENGIRIKOLLISUUS KURIIN. Myöhemmin Orpo sanoi ottaneensa kohusta opikseen. Monet poliitikot huomauttivat Orpolle, että vanhemmilla on oikeus valita perhevapaiden ajankohta. PARISTA pykälästä nousseen riidan alle jäi, että ensi kesäkuussa voimaan tuleva laki tuo merkittävästi uutta lainsuojaa luonnon hyväksi. Rydman myös ilmoitti olevansa perussuomalaisten ehdokkaana kevään vaaleissa. Laissa vakiinnutetaan suosittujen Helmija Metso-ohjelmien rooli, kun vapaaehtoisille suojeluohjelmille luodaan säädösperusta
Huolta aiheuttaa myös USA:n massiivinen ilmastopaketti, jolla se vain omia yrityksiään tukemalla aikoo edistää vihreää siirtymää ja hillitä inflaatiota. Ahkeria kirjeenkirjoittajia sieltä kuitenkin löytyy. 13.1.2023 9 VUOSI vaihtui, mutta työ kriisien selättämiseksi jatkuu. Elsi Katainen Euroopan parlamentin jäsen Itsenäisempi EU on vahvempi Täällä Bryssel LAURI HEIKKILÄ “TULIN valituksi ensimmäisen kerran eduskuntaan 1995. Tuolloin kännykät olivat kovasti yleistymässä. ENSIMMÄISEN eduskuntakauden alkuun muistuu mieleen myös toinen sattumus. Näissä töissä ei auta loukkaantua, sen olen monta kertaa oppinut.” Entisyydestä piti muistuttaa kirjeellä Anu Vehviläinen pitää tilannekomiikkaa poliittisen elämän suolana, ja sitähän ei eduskunnan nyt jättävän keskustaedustajan matkan varrelta ole puuttunut. Muistaakseni keväällä 1995 Suomessa oli seitsemän Anu Vehviläinen -nimistä henkilöä ja Joensuussakin peräti kolme. USA:n nationalistinen toiminta ja EU:n vastaaminen samoilla aseilla on johtamassa globaalia taloutta uudenlaiseen aikakauteen. Eurooppalaisten selviytymiskyky koetellaan kaikilla sektoreilla. Jos EU-tason tukiratkaisuun päädytään, se on tehtävä reilun kilpailun ehdoilla niin, ettei sisämarkkinoiden toiminta vääristy. Rahoitus näihin on haettava nykyisten EU-välineiden kautta ilman yhteisvelkaa. Viimeistään Ukrainan sota ja Venäjän energia-ase ovat pakottamassa meidät irti riippuvuuksista kohti omavaraisuutta. Investointien karkaaminen Euroopan ulkopuolelle haittaa myös EU:n omavaraisuuden ja strategisen autonomian tavoitetta. Jäi harmittamaan tönkkö esiintymiseni. Viesti oli lyhyt ja ytimekäs: ”Mikään ei ole niin entinen kuin entinen ministeri”. Investointivarmuuteen ja tki-toimintaan panostaminen on elintärkeää, jotta kansalaisten luotto talouteen säilyy. Jo nyt Euroopan talous horjuu ja inflaatio laukkaa vauhdilla. Vaali-ilta kuitenkin hälvensi nolouteni ja tulin valituksi eduskuntaan. Kirjeessä turkulainen pariskunta onnitteli ja kiitteli minua onnistuneesta esiintymisestäni Ahon studiojoukkueessa. Anu Vehviläinen Ja ri La uk ka ne n. Ei aina ne monet sanat, vaan vahva läsnäolo, näin oli ajateltava. TIEDÄMME , että pessimismi on kotoisin Puolangalta. Uusia riippuvuuksia autoritäärisiin valtioihin ei pidä enää rakentaa. Eduskunnan työhuoneessani purskahdin yksikseni nauruun: joku oli nähnyt kirjeen verran vaivaa kertoakseen ”entisyyteni” minulle. Koko ohjelman aikana en sanonut muuta kuin ”Hyvää iltaa” lottoarvonnasta tutulla nuotilla. Muutaman päivän päästä posti toi minulle kirjeen Suomen Turusta. On selvää, ettei siitä pidemmällä aikavälillä seuraa pelkkää hyvää. Ymmärsin television voiman, ostin uudet vaatteet ja suuntasin Helsinkiin ja Pasilan studioon. Pandemia osoitti, kuinka ongelmallisia riippuvuudet pitkistä toimitusketjuista ovat. Historia opettaa, että sotaa ja energiapulaa seuraa yleensä lama. Strategisesti itsenäinen Eurooppa kestää tulevia kriisejä aiempaa paremmin. RATKAISUKSI on esitetty muun muassa uutta suvereniteettirahastoa, jolla tuettaisiin Euroopan autonomiaa vauhdittavia hankkeita, sekä eurooppalaisen tuotannon tukemista. Kun olin jättänyt kuntaja uudistusministerin tehtävät kesäkuussa 2019, sain Puolangalta käsin kirjoitetun kirjeen. Neuvoston puheenjohtajakapula on siirtynyt Ruotsille, ja naapurimaalla on edessään haastava kevät. Paketti sisältää ehtoja kotimaisuusasteesta ja paikallisesta tuotannosta, mikä ei tiedä hyvää EU:lle. Tarve yritysten ja kotitalouksien tukemiselle on kova. Tämän hetken totuus kuitenkin on, että EU:n kestävyyttä pitää parantaa kaikilla sektoreilla niin talouden, kilpailukyvyn kuin huoltovarmuudenkin osalta. Kuulin tarinan, että yksi joensuulainen nimikaimani ei välittänyt ottaa onnittelusoittoja vastaan, vaan oli laittanut kännyynsä ääniviestin ”Jos luulit soittaneesi kansanedustaja Anu Vehviläiselle, voin kertoa, että en ole tavoittelemasi henkilö, vaan olet soittanut väärään numeroon”. Vaalikampanjan loppusuoralla sain mahdollisuuden päästä puheenjohtajamme Esko Ahon studiojoukkueeseen valtakunnalliseen televisiolähetykseen
1. Samaan aikaan on varmistettava, että poliisin resurssit kohdistuvat oikein. 2. USEIN SANOTAAN, ETTEI JENGIRIKOLLISUUTTA JA SEN YHTEYTTÄ MAAHANMUUTTOON SAA HYSSYTELLÄ. KESKUSTA LINJASI JOULUN ALLA KEINOJA KATUJENGIRIKOLLISUUDEN TORJUMISEEN. Lakimuutokset ja toimenpiteet, jotka tukevat lapsia ja nuoria sekä ehkäisevät rikollisuuden kasautumista, ovat tarpeellisia. OVATKO NE RIITTÄVIÄ JA TARPEEKSI KONKREETTISIA. 3. Nuorisorikollisuuden juurisyihin, kuten heikkoon sosioekonomiseen asemaan, päihteidenkäyttöön tai rikosmyönteiseen kaveripiiriin, puuttuminen vaatii sosiaali-, terveysja koulutuspoliittisia toimenpiteitä sekä laajaa viranomaisyhteistyötä. Katujengeissä on arvioiden mukaan noin 200 jäsentä. Nuorten rikollisuuden ennaltaehkäisy on tärkein yhteiskunnan kokonaisrikollisuutta vähentävä tekijä. Tilanteen hallintaan saaminen vaatii sekä kovia että pehmeitä keinoja. Veronika Honkasalo vasemmistoliiton kansanedustaja Va se m m isto liit to Olemmeko Ruotsin tiellä. Rikosten tielle on ajautunut vain pieni osa nuorista, eikä tämä määrä tietenkään kata mitään yksittäistä etnistä ryhmää. Suomenmaa haastoi keskustan Jouni Ovaskan ja vasemmistoliiton Veronika Honkasalon keskusteluun aiheesta. Keinoksi ongelmaan on esitetty muun muassa rangaistusten kiristämistä. 1. Maahanmuuttajien suuri määrä rikostilastoissa kertoo, että olemme epäonnistuneet niin kotoutumis-, koulutuskuin kriminaalipolitiikassamme. Siitä huolimatta on rehdisti todettava, että maahanmuuttotaustaiset ovat näissä tilastoissa valitettavan yliedustettuja. 2. VAADITTE POLIISILLE JA VIRANOMAISILLE RIITTÄVIÄ RESURSSEJA. PUOLUEENNE MIELESTÄ JENGIRIKOLLISUUS ON HARVINAINEN ILMIÖ JA LAKIMUUTOKSIA EI TARVITA. Päättäjien tehtävänä on puuttua ongelmaan kaikin mahdollisin keinoin. Kotoutumisen edistämiseen liittyy se, että tunnistetaan todelliset juurisyyt. Poliisilla tulee olla käytettävissään 8 500 henkilötyövuotta vuoteen 2030 mennessä. MITEN VASTAATTE HEILLE. MUTTA LEIMAAKO SE TURHAAN TIETYN VÄESTÖRYHMÄN. Poliisin riittävät resurssit tulee turvata rikostutkinnallisen, aluetuntemuksen sekä ennalta estävän toiminnon näkökulmista. Maahanmuuttopolitiikalla ei voida vaikuttaa nuorisorikollisuuden juurisyihin. VASEMMISTOLIITTO HALUAA PUUTTUA KATUJENGIRIKOLLISUUTEEN SOSIAALIPOLIITTISIN KEINOIN. Tässä ei ole kyse tietyn väestöryhmän leimaamisesta vaan olemassa olevien ongelmien näkyväksi tekemisestä. PUOLUE ON VALMIS MYÖS RANGAISTUSTEN KOVENTAMISEEN. ONKO NÄIN. Vastaväittäjät. Olemme asettaneet selkeän numeerisen tavoitteen. Kyseessä on kehitys, joka koskettaa kaikkia nuoria, ja kehityksen taustalla olevat juurisyyt ovat kaikille nuorille yhteisiä. MITÄ SE TARKOITTAA KÄYTÄNNÖSSÄ. MITÄ SE TARKOITTAA KÄYTÄNNÖSSÄ. MONI KOKEE, ETTÄ JENGIRIKOLLISUUDEN YHTEYTTÄ MAAHANMUUTTOON JA KOTOUTTAMISEN ONGELMIIN HYSSYTELLÄÄN. Esitykset ovat konkreettisia, mutta vaativat seuraavalta hallitukselta resursseja. AUTTAAKO SE ONGELMAN JUURISYIHIN. 4. Poliisin moniammatillisilla toimenpiteillä on pystytty vähentämään nuorten rikoksia. Poliisin resurssien lisäksi varhaiskasvatuksen, koulujen, lapsija perhepalveluiden, mielenterveysja päihdepalveluiden sekä järjestöjen resurssit tulee turvata. IHMISIÄ TILANNE KUITENKIN HUOLETTAA. 10 13.1.2023 TEKSTI: SAMULI VÄNTTILÄ Lisääntyneet katujengien tekemät rikokset kaupungeissa herättävät huolta. Keskustan ehdottamat toimet taittaisivat kehityssuunnan ja ovat hyvä alku. 3. Nuorten ja heidän vanhempiensa on ymmärrettävä, miten vakavasta asiasta on kyse. Nuorten katujengit ovat harvinaisia Suomessa, koska esimerkiksi Suomen kaupunkipolitiikka on ehkäissyt jengiytymistä ruokkivaa segregaatiokehitystä. VAADITTE POLIISILLE JA VIRANOMAISILLE RIITTÄVIÄ RESURSSEJA. Alaikäisten väkivaltarikollisuuden kasvua ja raaistumista on selitetty vääristyneesti maahanmuutolla, vaikka ala-ikäisten rikosepäilyjen määrä on kasvanut yhdenmukaisesti niin suomalaiskuin maahanmuuttajataustaisten nuorten parissa. Sosiaalipoliittisen lähestymistapa mahdollistaa rikosilmiön kokonaisvaltaisen tarkastelun ja resurssien kohdentamisen vaikuttavalla tavalla. Jouni Ovaska keskustan kansanedustaja Ja ri La uk ka ne n Mitä tehdä katujengeille. Rangaistusten koventamisella annetaan selkeä viesti siitä, että rikoksiin puututaan niiden ansaitsemalla vakavuudella. Tiiviimpi yhteistyö kodin, koulun, sosiaalitoimen ja poliisin kesken on avainasemassa. Palveluiden turvaama tukiverkko on saatava tiiviimmäksi, jotta syrjäytymistai jengiytymisvaarassa olevat nuoret saadaan kopattua takaisin yhteiskunnan pariin. 4. KOHDENTUUKO SE OIKEIN ITSE ONGELMAAN
Esimerkiksi puoluevaltuuston kokousten välillä tulisi järjestää joka kuukausi ajankohtaiskatsauksia politiikkaan ja järjestöllisiin asioihin. Muussa tapauksessa mielestäni ei tule pyrkiä hallitukseen. Susi. MIKÄ ON LÄÄKKEESI KESKUSTAN KANNATUSALHOON. Ymmärrän kyllä, että hallituksessa tehdään päätökset, mutta viimeiset kahdeksan vuotta hallituksessa ovat olleet raskaita. Varmaan voisin parhaiten kuvailla olevani elämäntapakeskustalainen. MILLAINEN KESKUSTALAINEN OLET. Kaiken muun lisäksi hän on presidentti Kyösti Kallion lapsenlapsenlapsenlapsi. Elän ja hengitän puoluetta niin nousuissa kuin laskuissakin. TULEEKO KESKUSTAN PYRKIÄ MYÖS SEURAAVAAN HALLITUKSEEN. Luodaan ohjelma, joka tähtää tulevaisuuteen ja tuottaa elämän edellytyksiä kaikkialle Suomeen. Kuunnellaan hyviä ja huonoja asioita. Toimintaa voisi kehittää melko yksinkertaisilla keinoilla aktiivisemmaksi ja vaikuttavammaksi. Karri Kallio Seinäjoella asuva Karri Kallio on keskustan puoluevaltuuston uusi puheenjohtaja. Viihdyn yksikseni, mutta loppujen lopuksi nautin eniten ryhmässä olemisesta.. JOS PITÄISI VALITA, MIKÄ ELÄIN OLISIT JA MIKSI. Elämäntapana keskusta MILLAISENA NÄET PUOLUEVALTUUSTON ROOLIN KESKUSTASSA. Puoluevaltuuston tulee olla myös aktiivinen puolueen kehittäjä. Puoluevaltuuston roolin tulisi olla puolueessa merkittävä vaikuttaja, viestijä ja keskustelun herättäjä. MITEN KEHITTÄISIT PUOLUEVALTUUSTOA. Keskustan tulevaisuustyö, johon osallistetaan puolueen kenttää laajasti. Se näkyy puolueen kannatuksessa ja kannattajien näkemyksissä puolueesta. 13.1.2023 11 Kuukauden luetuin verkkojuttu Venäjän laivaston savua tupruttava ylpeys syttyi taas palamaan – tukialus Admiral Kuznetsov on 300 metriä pitkä vitsi (22.12.2022) TEKSTI: LAURI HEIKKILÄ KUVA: JARI LAUKKANEN Kuka olet. Tällöin saadaan viestittyä haluttua asiaa puoluevaltuutetuille, ja he voivat toimia aktiivisina viestinviejinä maakuntiin. Haetaan ratkaisuja, miten asiat voisivat olla paremmin ja mitä se vaatii. Keskustan saadessa veretseisauttavan vaalivoiton tulee puolueen pyrkiä hallitukseen. Tähän voidaan vaikuttaa ohjelmatyöllä, joka vaikuttaa puolueen tulevaisuuden suuntaan. Emme saa kääntää asiaa siihen, miksi asiat olisivat ilman meitä huonommin. Olen myös ennen kaikkea järjestöihminen puolueessa ja nautin yhteisestä tekemisestä kunnissa, maakunnissa ja valtakunnan tasolla
Yhdysvaltain edustajainhuone ajautui loppiaisviikolla kaaokseen, kun enemmistön marraskuun välivaaleissa niukasti voittaneet republikaanit eivät löytäneet yksimielisyyttä puhemiesäänestyksessä. 12 13.1.2023 Dim ita r D i l k of / A FP / L eh tik u v a J a de Ga o / A F P / L e h tik uva W a k il Ko h s ar / AF P / Le h ti ku v a Maailman kuvat KOONNUT: KATARIINA LANKINEN PIISPAT PUNAISISSA. Ukrainan asevoimat ilmoitti 12. OPISKELU KIELLETTY. Muutama asukas palasi kylään kunnostamaan tuhoutuneita talojaan. Päätös rajoittaa naisten koulutusta on aiheuttanut jo lapsiavioliittojen lisääntymistä, mielenterveysongelmia ja monia muita ongelmia naisille. Vatikaanissa vietettiin loppiaisen alla emerituspaavi Benedictuksen hautajaisia. syyskuuta ottaneensa kylän takaisin hallintaansa. Taleban on nyt estänyt naisilta käytännössä kaiken muun kuin kotona olemisen. Bohorodychne joutui Venäjän joukkojen hyökkäyksen kohteeksi kesäkuussa, ja Venäjä valtasi kylän elokuussa. Benedictus erosi virastaan vuonna 2013 vedoten horjuvaan terveyteensä. Tunnelmat Afganistanissa olivat järkyttyneet, kun ääriliike Taleban päätti kieltää naisilta myös yliopisto-opinnot. Alberto Pizzoli / AFP / Lehtikuva TUHOTTU KYLÄ. KAAOS KONGRESSISSA. Vatikaani ilmoitti 95-vuotiaan Benedictuksen kuolemasta uudenvuodenaattona. Hautajaismessuun kokoontui arviolta 60 000 surijaa. Myös naisten itsemurhat ovat lisääntyneet. Rakennustyöntekijät korjasivat tuhoutunutta kirkkoa tammikuun alussa Bohorodychnen kylässä Donetskin alueella Ukrainassa. 20 oikeistolaidan republikaania asettui valinnassa poikkiteloin muun puolueen kanssa, ja puhemieheksi kaavailtu Kevin McCarthy jäi ensimmäisissä äänestyksissä vaille riittävää kannatusta.
UUDEN-SEELANNIN alkuperäisväestön maorien kulttuuri on perustunut matriarkaatille, naisten valtaan, ennen kuin eurooppalaiset saapuivat maahan. Tämä hetki oli muistutus siitä, ettei tasa-arvon saralla työ ole tehty edes niissä maissa, joissa muutoksia parempaan on tehty ensimmäisten joukossa. Kun eurooppalaiset asettuivat Uuteen-Seelantiin, miesvaltaisen kulttuurin vaikutus muutti osin myös maorien tapoja. Ardern esitti vastakysymyksen, olisiko entiseltä pääministeriltä John Keylta kysytty samaa, kun hän tapasi samanikäisen Barack Obaman aikoinaan. Miksi tasa-arvoisesta palkkauksesta ollaan vieläkin kaukana niin urheilumaailmassa kuin muillakin aloilla. En voi olla pohtimatta, kuinka paljon viisautta alkuperäiskansojen keskuudessa on ja kuinka paljon kaikki kulttuurit voisivat siitä oppia lähtien luontosuhteesta aina esimerkiksi tasa-arvoon. Pääministereiden historiallinen tapaaminen paljasti häpeätahran Hannele Tulkki-Williams Wellington hannele_tulkki@hotmail.com Twitter: @HanneleTulkki. Viime vuoden lopulla näiden maiden pääministerit tapasivat ensimmäistä kertaa historiassa. Ensimmäistä kertaa naisten rugby sai ansaitsemansa huomion – samalla käynnistäen keskustelut siitä, miksi vasta nyt. Tänä vuonna Uusi-Seelanti ja Australia isännöivät naisten jalkapallon MM-kisoja, joissa on ensimmäistä kertaa historiassa yhtä paljon joukkueita kilpailemassa kuin miesten turnauksessa. Heimojen johtajina toimivat niin naiset kuin miehetkin ja sukujuuret määriteltiin aina naisen suvun kautta. Ennen kaikki tervehtivät samalla tavalla laittamalla otsat ja nenät vastakkain, mikä symboloi tietämyksen jakamista kahden ihmisen välillä. Tasa-arvon ja naisten aseman historiasta voimme kuitenkin oppia jo ajoilta kauan ennen tätä. Kun tätä hienoa yhteistä nimittäjää tasa-arvon pioneereina olisi ollut upea tilaisuus juhlistaa, pääministerit Jacinda Ardern ja Sanna Marin joutuivatkin vastaamaan toimittajan kysymykseen siitä, miksi he tapaavat ja onko syynä se, että he ovat naisia ja samaa ikäluokkaa. 13.1.2023 13 UUSI-SEELANTI antoi ensimmäisenä maana maailmassa äänioikeuden naisille. Osaisimmepa kaikki joskus laittaa nenät ja otsat vastakkain toista ihmistä kohdatessamme, avoimina uudelle tiedolle ja ymmärrykselle – sen sijaan, että loisimme toistuvasti uusia häpeätahroja historian aikajanalle. Myöhemmin naiset alkoivat käyttää poskisuudelmaa, jonka opetettiin olevan soveliaampaa. Muistutuksen saimme myös siitä, ettei sellaista maata olekaan, jossa tasa-arvo toteutuisi. Keskustelut tasa-arvosta ovat tänä vuonna erityisen ajankohtaisia, silla Uudessa-Seelannissa juhlitaan samalla naisten äänioikeuden 130-vuotisjuhlaa. Suomi oli kärkijoukoissa kolmantena ja valitsi ensimmäisenä maana maailmassa naisparlamentaarikot eduskuntaan. Valitettavasti historia ei osoita paljon esimerkkejä oppimisesta. KUN viime vuonna Uusi-Seelanti voitti naisten maailmanmestaruuden rugbyssa, kisoja oli seuraamassa historiallisen suuri yleisö
Komissiolla on aloiteoikeus, mutta myös parlamentilla on valtaa. Ja kun täällä tulee isoja asioita käsiteltäväksi, olisi hyvä olla suht yhtenäinen toimintaja viestintästrategia valmiina kaikille asiaan liittyville toimijoille ja ministeriöille”, hän muotoilee. Monet isot kokonaisuudet, kuten metsäkatoon, taksonomiaan ja ennallistamiseen liittyvät, ovat yhä kesken eikä kaikista niiden tulevista vaikutuksista ole varmuutta. “Jos ei ole yhtenäistä kuvaa siitä, mitä nämä esitykset tarkoittavat Suomelle ja miten ne liittyvät toisiinsa, ei ole myöskään käsitystä siitä, mikä tämä pöpö tai mahdollisuus on. Kokeneen keskustameppi Mauri Pekkarisen mukaan vaikuttamistyö on aika samanlaista kotimaan hallituspohjasta riippumatta. Miten keskustamepit Mauri Pekkarinen ja Elsi Katainen näkevät Suomen vaikutusmahdollisuudet ja toiminnan pian päättyvällä hallituskaudella – ja mitä kaikkea on luvassa maaja metsätaloussektorilla. Unionin metsäja biodiversiteettistrategia pitävät sisällään ennallistamisen ohella maatalouden (CAP), uusiutuvan energian. Nyt sellaista yhteistä kuvaa ei ole, ja se on näkynyt etenkin metsäasioissa, jonkin verran muissakin.” Samasta aiheesta nykyhallitusta on huomauttanut myös muun muassa entinen keskustaministeri ja Metsäteollisuuden toimitusjohtaja Paula Lehtomäki. 14 13.1.2023 Politiikka Pandemia-aika, Ukrainan sota ja sisäiset mullistukset ovat vaikuttaneet myös Euroopan unioniin. Se kannattaisi TEKSTI: SUSANNA LUIKKU KUVAT: ERIC VIDAL / EUROOPAN PARLAMENTTI Mitä seuraavaksi, EU?. Ilmaston (LULUCF), taksonomian eli rahoituksen, metsäkadon ja metsien tilan heikentymisen, metsien monitoroinnin ja maaperän terveyden kokonaisuudet. Katainen nostaa esiin erityisen maaja metsätalousministeri Antti Kurvisen ja tämän edeltäjän Jari Lepän. Jälkimmäinen on vaikuttanut todella paljon maaja metsätalouteen, ja se on myös tuonut asiat lähemmäs suomalaisia ja nostanut niitä otsikoihin. Molemmilla on parlamentin kuvioissa hyvä maine, ja toiminta on ollut osaavaa ja aktiivista. Ison koneiston jatkuvaan arkiaherrukseen se ei kuitenkaan vaikuttanut. R ANSKAN Strasbourgissa vallitsi EU-parlamentissa marraskuussa juhlatunnelma, kun parlamentti täytti 70 vuotta. En silti näe, että tämä hallitus olisi ennakkovaikuttamisessa huonompi kuin aiemmatkaan”, hän arvioi. EU-asiat ovat olleet Suomessa tapetilla etenkin ennallistamisasetuksen suhteen, mutta se ei tule jäämään viimeiseksi ympäristötoimeksi. “Tietenkin mitä aikaisemmin Suomen intressit, tarpeet ja perustelut tulevat tiedoksi, sitä parempi. Pekkarinen muistuttaa, että ilmastoja etenkin metsäasetuksia koskevia esityksiä on unionissa kymmenkunta, ja ne ovat Suomessa jakaantuneet neljän tai viiden ministerin valmisteltavaksi ja esiteltäväksi. “Toki kriisiaika ja toisaalta Green Deal -paketti ovat tuoneet omat haasteensa. KESKUSTAMEPPI Elsi Katainen on sitä mieltä, että pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna Suomen kyky vaikuttaa EU:ssa on parantunut
13.1.2023 15 Elsi Kataisen ja Mauri Pekkarisen mukaan EU:ssa kaikki vetävät kotiinpäin, mutta pitää osata tehdä myös kompromisseja yhteisten asioiden eteen.
“Sillä on iso merkitys, vaikka se ei välttämättä näy jokapäiväisessä arjessa.” EU-POLITIIKAN imago Suomessa on kohentunut. “On päätöksiä, jotka voivat olla eduksi joillekin jäsenmaille ja haitaksi toisille. Pekkarinen muistuttaa, että Ukrainan sodan tuomien energiaja muiden ongelmien nojalla Saksa tukee tällä hetkellä kansallisia yrityksiään miljardeilla euroilla. Sitä on voitava muuttaa.” Muitakin suuria ilmastokysymykseen liittyviä uudistuksia on. Puheet “käyristä kurkuista” ynnä muusta turhasta puuhastelusta ovat vähentyneet sitä mukaa, kun on ymmärretty Herra paratkoon, täällä jokainen vetää kotiinpäin minkä pystyy!. “Sitä suuremmalla syyllä pitäisi kyetä yhteisiin kannanottoihin isoissa asioissa, tavallaan sitoa ministerit ja heidän virkamieskuntansa yhteiseen linjaan. Sekin vaikuttaa Suomeen, joka on perinteisesti ollut Saksan linjoilla useimmissa päätöksissä. Elsi Kataisen mukaan on jossain määrin huolestuttavaa, että komissiotasolla on vähän suomalaisia virkamiehiä, eikä EU-ura enää kiinnosta suomalaisia nuoria entiseen malliin. Mepit pystyvät kuitenkin vaikuttamaan valiokunnissa ja omilla yhteyksillään kollegoihin täällä, etenkin kun on kyse konkreettisesta lainsäädännöstä. Ja on totta, että Suomi on ikään kuin peesannut Saksaa, hyvässä ja huonossa. Jos siitä lähtee puhumaan Uuraisten tai Jyväskylän torilla, niin kohta viimeinenkin kuulija häipyy nurkan taase – ellei ole hyvää kahvia ja tuoretta pullaa tarjolla”, hän heittää. “Toki se on merkittävä niiden velvoitteiden kautta, joita mahdollisesti tulee yksittäisille metsänomistajille, mutta myös koko Suomen kansantaloudelle. Kun Saksa kipuilee sodan vaikutusten kanssa eikä sisäpolitiikan valtatyhjiö ole vakiintunut Angela Merkelin ajan jälkeen, Ranska on muutenkin kasvattanut rooliaan EU:ssa. Pekkarisen mukaan niistä suurin merkitys on lähitulevaisuudessa päästökauppajärjestelmällä. Sitten jos lyödään eteen asetus, jonka mukaan vaikka yhden sektorin päästöjä pitäisi mekaanisesti vähentää 50 prosenttia ottamatta lainkaan huomioon jäsenmaiden erilaisia oloja, alkaa vääntäminen.” Suuret ovat suuria unionissakin. Mutta niihinkin voi aika hyvin vaikuttaa, jos saadaan perille se, mitkä maan erityispiirteet, tarpeet ja olot ovat. Entisen Itä-Euroopan uudemmat jäsenmaat taas hakeutuvat yhteistyöhön sekä keskenään että eteläisen Euroopan maiden ja Ranskan kanssa. Elsi Kataisen mukaan yksi lähiaikojen haastavista asioista on pakkausasetus. Unionissa toiminta on tasapainoilua yhteisten ja kansallisten etujen välillä, eikä se aina ole helppoa. EU-parlamentin tasolla puolueryhmien erot ovat erilaisia eivätkä korostukaan samalla tavoin kuin eduskunnassa. Pekkarisen mukaan hallituksen sisäiset ja ideologiset erot eivät saisi sekoittaa sitä, mitä Suomi esittää unionissa. Tosin protektionismi jyllää muuallakin, esimerkiksi Yhdysvaltain toiminnassa”, Pekkarinen kommentoi. Tällaisena se on ihan älytön: ajettaisiin tuotantoon ja käyttöön lisää muovisekoitteita, mikä lyö korville kaikkia kierrätystavoitteita.” Mauri Pekkarinen muistuttaa, ettei ennallistamisasetuksen kaikkia vaikutuksia voi tietää. “Nyt esitetyssä muodossa se johtaisi kierrätettävien pahvija kartonkiastioidenkorvaamiseen muovisilla ja pestävillä. Sitten on isoja yhteisiä haasteita, joihin tarttuminen auttaa sekä yksittäisiä jäsenmaita että kokonaisuutta”, hän kertaa. PANDEMIA-AJAN ja sodan ohella EU on kokenut myös sisäistä myllerrystä. 16 13.1.2023 Mauri Pekkarisen mukaan muistaa. Sen jälkeen vaikuttaminen on paljon helpompaa, myös yksityiskohdissa.” ENNALLISTAMISASETUS oli Suomessa kovan kritiikin kohde ja tapetilla, mutta se ei ole viimeinen ympäristöön liittyvä asetus, joita EU:sta tulee. Siinä liikkuu vuosittain rahaa yli sata miljardia euroa, eikä ole yhdentekevää, miten ja mihin suuntaan.” “Mutta päästökauppa on niin valtava paketti, että ihmisten on vaikea hahmottaa sitä. SE, MITEN unionin esityksistä, niiden käsittelystä ja päätöksistä viestitään ymmärrettävästi ja selkokielellä, on mittakaavan vuoksi kestohaaste sekä parlamentin toimijoille että medialle. Jos Seppo on töissä yrityksessä, joka ei saa valtion tukea, mutta saman alan yritys toisessa EU-maassa saa, on iso riski, että Sepon työpaikka katoaa”, hän havainnollistaa. Pekkarinen kertaa, että brexitin mukana unionista lähti usein ja monissa asioissa Suomen kanssa samoilla linjoilla ollut iso vaikuttaja eli Britannia. Saksan linja on murroksessa, jolloin se on ottanut käyttöön sellaisia pelisääntöjä, jota se ennen vastusti. Nyt pinnalla ovat olleet metsäasiat, mutta niitä on paljon muitakin: alueelliseen kehitykseen, maatalouteen ja valtion tukipolitiikkaan liittyvät asiat.” Elsi Katainen on samoilla linjoilla. “Tämän kokoluokan asiat, mekanismit, toiminnot ja niiden vaikutukset menevät helposti kansalaisilta ohi. Siinä on ehkä ollut parantamisen varaa tällä hallituskaudella.” Hallituksen ideologiset erot, kiistely ja karikot yhteistyössä korostuvat aina vaalikauden loppua kohden, eikä Sanna Marinin (sd.) hallitus ole tässä poikkeus. “Harvat ministerit tai keskeiset virkamiehet pitävät tännepäin yhteyksiä. “Suomi on vähän pienempi toimija ja peruna, kun britit eivät ole enää yhteistyökumppanina. Pekkarinen muistuttaa, että 27 eri jäsenmaan yhteistyö ei voi toimia nappia painamalla. “Oikeusvaltioperiaatteen vaatimisen noudattaminen ja Ukrainan tukeminen ovat esimerkkejä isoista yhteisistä asioista ja arvopohjasta, joka on helppo jakaa ja jonka ihmiset ymmärtävät. “Sisämarkkinat ovat edelleen se oleellisin asia Suomen kaltaiselle pienelle, viennistä elävälle maalle
Ne on laadittu niin, että kompromissienkin kanssa voidaan elää. Niin kaikki muutkin tekevät.” KATAINEN kertaa, että mepit ja muut Suomen edustajat ovat vuosikymmenten mittaan saaneet neuvoteltuja “vaikka minkälaisia” poikkeuksia ja etuja, joissa otetaan huomioon Suomen erityispiirteet. Tämä hätkähdytti alkuun, mutta aika äkkiä sen ymmärsi. “Kyllä se tunnistetaan, että esimerkiksi Suomen maaja metsätalous eroaa monella tapaa unionin valtavirrasta, ja meillä on myös osaamista alalla.” “Mutta on tärkeää, että viesti olisi yhteinen. Mutta on silti ihan selvää, että pidän röyhkeästikin Suomen puolta, kun on sen paikka. “Paljon on myös jo tehty. Uusi turvallisuuspoliittinen tilanne on tuonut esiin sen, että EU kykenee tarvittaessa nopeisiinkin päätöksiin sekä tuomaan turvaa ja apua. Ei kaikkien munia laittaminen samaan koriin ja muottiin toiminut Neuvostoliitossakaan.” Keskustameppien mukaan oleellista on erottaa, milloin EU:n toimivaltaa ollaan tuomassa sellaisille alueille, mihin se ei kuulu ja mihin ei ole liittyessä sitouduttu.. Mutta silloin, kun kansallisen edun nähdään olevan uhattuna, puheet unionista vallanhimoisena uhkana aktivoituvat nopeasti. Näin kävi Suomessa viimeksi juuri ennallistamisasetuksen kohdalla, sekä keskustan että muiden puolueiden joukossa. Hänen mukaansa oleellista on erottaa, milloin EU:n toimivaltaa ollaan tuomassa sellaisille alueille, mihin se ei kuulu ja mihin ei ole liittyessä sitouduttu. Jos näyttää siltä, että eduskuntatason toiminta on keskinäistä tappelua, kyllä se huomataan täälläkin. “Tietyt näkemykset demokratiasta, oikeusvaltiosta ja yhteisistä arvoista ovat se pohja, jonka vuoksi Suomi on EU:n jäsen. “Tällaisia asioita ovat esimerkiksi yhteiset velat ja yhteisvastuun lisääminen, johon nyt pyritään. Vaikka luonnon ja ilmaston suojelu on tärkeää, se ei saa tapahtua työpaikkojen ja ihmisten toimeentulon kustannuksella. On järkevämpää pyrkiä toimimaan kuin valittamaan jälkikäteen. Jokamiehen oikeudet, luontosuhde ja metsäkäsitys ovat yksittäisinä asioina sellaisia, että ne merkitsevät suomalaisille hyvin eri asioita kuin EU-maissa keskimäärin.” Mauri Pekkarinenkin nostaa esiin Ukrainan tukemisen asiana, josta on laaja yksimielisyys, vaikka se maksaa. Sitä ei voi välttää, että jäsenyys tuo mukanaan myös ikäviä asioita ja päätöksiä. “Ensin lyödään pöytään jotkin ihan hullut tavoitteet, ja sitten lähdetään hakemaan neuvottelujen ja vääntöjen kautta kompromisseja. Myös ryhmien sisällä on joskus valtavaa hajontaa arvoissa, toimintatavoissa ja ideologisestikin.” ELSI KATAISEN mukaan Suomen tulee painottaa ympäristölainsäädännössä kokonaisuutta. Herra paratkoon, täällä jokainen vetää kotiinpäin minkä pystyy! Perussopimuksen raamit estävät sitten, ettei se mene ihan mahdottomaksi.” Myös Elsi Katainen painottaa, että mepit edustavat samaan aikaa koko Eurooppaa ja Suomea. 13.1.2023 17 unionin lainsäädännön joka tapauksessa määrittävän monia asioita ohi ja yli kansallisen päätöksenteon. “Kansainvälinen kauppa, vapaa liikkuvuus, pyrkimys rauhaan ja globaali geopoliittinen toiminta ovat kaikkien etu, ja niitä on helpompi puolustaa yhdessä. Osa itäisistä jäsenmaista taas ei noudata perusperiaatteita, jotka liittyvät oikeusvaltioon ja vapaaseen oppositioon; osa etelästä ei noudata finanssipoliittisia sitoumuksia.” “Mutta syvempi integraatio ei ole ratkaisu näihin ongelmiin. “Suomessa joskus paheksutaan, että se on kotiinpäin vetoa ja jotenkin sopimatonta. Sinänsä on toki positiivista, että nämä asiat kiinnostavat Suomessa sekä päättäjiä, mediaa että kansalaisia.” Katainen sanoo oppineensa Brysselin ja Strasbourgin käytävillä ja kabineteissa sen, että komission esitykset ovat usein “äärimmäisiä”. Silloin pitää vain puolustaa maan etua, tarvittaessa kovallakin kädellä”, Mauri Pekkarinen sanoo. Ympäristöasioissa näin ei ole tällä hallituskaudella ollut, ja se on hankalaa
Vuoden aikana puhetta riitti myös keskustasta, jääkiekosta, energiasta, Uniperista, kuningattaresta ja bilettävästä pääministeristä. Suomi päätti hakeutua Naton jäseneksi. Reportaasi TEKSTI: SAMULI VÄNTTILÄ Venäjän aloittama julma hyökkäyssota keikautti maailman turvallisuuspoliittiset asetelmat täysin uuteen asentoon vuonna 2022. Järistysten vuosi M ark ku U la nd er / Le hti ku va D im ita r D illk off / AF P / Le hti ku va Ja de G ao / AF P / Le hti ku va Em m i Ko rh on en / Le hti ku va M ikk o Stig / Le hti ku va An ato lii Ste pa no v / AF P / Le hti ku va 13.1.2023 18
19 Be n Sta ns all / AF P / Le hti ku va M ark ku U la nd er / Le hti ku va M as t Irh am / AF P / Le hti ku va Ja ri La uk ka ne n H eik ki Sa uk ko m aa / Le hti ku va La uri H eik kin en / Va ltio ne uv os to n ka ns lia Pa ul Elli s / AF P / Le hti ku va 13.1.2023
ALUEVAALIT kiinnostivat myös Suomenmaan verkkosivujen lukijoita. Erityisen paljon lukijoita keräsi Suomenmaan eläköityneen toimittajan Pirjo Kontion kolumni “Kirje Sergeille”. Suomelle kisat olivat piristävä menestys. Vaatimuksen tulkittiin tarkoittavan myös Suomea. “Naamiot on riisuttu, vain sodan kylmät kasvot näkyvät”, presidentti Sauli Niinistö luonnehti tilannetta. Siitä asetelmasta alkoi vuosi 2022. 28. Suomi sai yhteensä kahdeksan mitalia. helmikuuta julkaistussa Ylen gallupissa yli puolet (53 prosenttia) kannatti Natoon liittymistä. Puolueelle hankala kannatusalue Helsinki ei tosin äänestänyt. Maailmanpolitiikka kiristyi ja tilannetta seurattiin herkeämättä. TAMMIKUU HELMIKUU Pronssisija kuin voitto “KESKUSTA ei kannata Suomen Nato-jäsenyyttä, mutta haluaa että Suomi pitää avoinna mahdollisuuden siihenkin.” Näin kirjoitti keskustan blogissa puolueen puheenjohtaja Annika Saarikko tammikuun 1. Kuuluisaksi tuli myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin lausahdus: “En tarvitse kyytiä, tarvitsen ammuksia”. Sodan ensimmäisenä päivänä Venäjän joukot valtasivat Tshernobylin ydinvoimalan ja pääsivät Kiovan liepeille. L au r i H ei kkin e n / Va l t io n e u v os to n ka nsli a Sodan kylmät kasvot näkyvät Ye vh en Tit ov / AF P / Le hti ku va. Paljon luettiin artikkelia, jossa kerrottiin perusteettomia ansioita itselleen listanneesta perussuomalaisten ehdokkaasta. Sijoittuminen kärkikolmikkoon oli joka tapauksessa puolueelle kuin voitto. Tämä on käännekohta”, Saarikko kuvaili. Venäjän hyökkäyssota keikautti nopeasti suomalaisten turvallisuuspoliittiset ajatukset päälaelleen. Neljä päivää kisojen päättymisen jälkeen maailma järkyttyi. Miesleijonat huudattivat kotikatsomoita siivittämällä tiensä historian ensimmäiseen olympiakultaan, hiihtäjä Iivo Niskanen puolestaan nappasi kultaa kolmansissa olympiakisoissa perätysten. Suomenmaan pääkirjoitus julisti keskustan palanneen takaisin suurten puolueiden joukkoon. SUOMI ilmoitti tukevansa Ukrainaa aseellisesti. Ukrainan järkyttävät tapahtumat kiinnostivat Suomenmaan lukijoita. Hänen siskonsa Kerttu Niskanen jäi olympiakullasta 0,4 sekunnin päähän. “Tämä on keskustan paluu. päivänä. 20 13.1.2023 Sodan kylmät kasvot näkyvät TALVIURHEILUN juhla täytti uutisotsikot, kun Pekingissä järjestettiin olympiakisat. Pääministeri Sanna Marin sanoi, että Suomen hakeutuminen Natoon hänen hallituksensa aikana on “hyvin epätodennäköistä”. Kiovaa ja muita kaupunkeja pommitettiin. Nato-keskustelu oli alkanut joulukuussa, kun Ukrainan rajalle joukkojaan kokoavan Venäjän presidentti Vladimir Putin oli vaatinut takuita siitä, ettei Nato enää laajene itään. Pitkään uhitellut Venäjä hyökkäsi isolla voimalla Ukrainaan. Asiasta kertovat uutiset pomppasivat nopeasti kuukauden luetuimmiksi. Suurin huomio kiinnittyi Suomessa historian ensimmäisiin aluevaaleihin, joissa pitkään kannatusalhossa rämpinyt keskusta ylsi kolmanneksi 19,2 prosentin kannatuksella
Otsikoissa oli myös kansanedustaja Päivi Räsänen, joka sai vapauttavan päätöksen syytteistä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. “Emme voi näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa luottaa toimivan Venäjä-suhteen varaan”, Saarikko linjasi. Maailmalle levisi tietoja myös venäläissotilaiden julmista raiskauksista. Maaja metsätalousministeri Jari Leppä vaihtui Antti Kurviseen, tiedeja kulttuuriministeriksi Kurvisen tilalle nousi Petri Honkonen. Huoli kääntyi kuitenkin nopeasti toimeliaisuudeksi, kun Suomi näytti suuntaavan vauhdilla kohti Nato-jäsenyyttä. Päätöksellä haluttiin tukea kustannuskriisistä kärsiviä maatiloja ja turvata Suomen huoltovarmuutta. Ukrainan sotaan liittyvät aiheet keräsivät edelleen huomattavasti lukijoita Suomenmaan verkkosivuilla. Se rg ei Su pin sk y / AF P / Le hti ku va MAALISKUU HUHTIKUU Natoa kohti kuin pikajuna TYRMISTYS, järkytys ja huoli kuvaavat suomalaisten tuntoja maaliskuussa 2022. Valtiojohto tiedusteli länsimailta, miten maailmalla asiaan suhtauduttaisiin. Lukemattomia siviilejä oli teloitettu suoraan kadulle, vielä enemmän heitä löytyi joukkohaudoista. Pääkaupunki Kiovan ympäriltä vauhdilla perääntynyt Venäjä jätti jälkeensä karmivia näkyjä. Hyökkääjä vetäytyi kohti itää. Luetuin oli artikkeli, jossa historian tutkija Teemu Keskisarja arvioi, ettei Ukraina riitä Vladimir Putinille. Ukraina onnistui myös upottamaan Venäjän taistelualusten lippulaivan Moskvan Mustanmeren aaltoihin. HALLITUS päätti maaliskuussa maataloudelle myönnettävästä 300 miljoonan euron tukipaketista. “Tämä kaveri on brutaali. Uutiskuvat Butshasta Ukrainasta järkyttivät laajasti huhtikuun alkupäivinä. Yhdysvaltain presidentti Joe Biden sanoi Vladimir Putinin olevan sotarikollinen. Puheenjohtaja Annika Saarikko korosti Venäjän ylittäneen Ukrainassa ihmisyyden rajat. Shutterstock. Venäjän sotamenestys ei kuitenkaan mennyt odotusten mukaan. Kansalaiset eivät jarrutelleet, vaan löivät pökköä pesään. Uhreina oli etenkin naisia, mutta myös lapsia ja miehiä. 13.1.2023 21 Historiallinen päätös KADULLA lojuvia siviiliasuisia ruumiita, selän taakse sidottuja käsiä, luodinreikiä. Butshan tapahtumat eivät jää keneltäkään huomaamatta”, Biden kommentoi. Ylen kyselyssä jo 62 prosenttia kannatti Naton jäsenyyttä. Pääministeri Magdalena Andersson sanoi, että Natoon liittyminen horjuttaisi jopa eurooppalaista turvallisuutta. “Keskustalla ei ole ideologisia esteitä Natoon liittymiselle”, julisti Annika Saarikko. HUHTIKUUSSA keskustan puoluevaltuusto teki ison ja historiallisen päätöksen, kun se antoi yksimielisen hyväksyntänsä Suomen Nato-jäsenyydelle, mikäli valtiojohto siihen ratkaisuun päätyy. Ruotsi kuitenkin jarrutteli. Keskustan ministeriryhmään tuli muutoksia. Uutisista tulvivat tiedot Venäjän julmasta hyökkäyssodasta eivät voineet olla vaikuttamatta ajatuksiin. Selvästi eniten lukijoita kiinnosti uutinen tavallisten ukrainalaisten vastarinnasta venäläissotilaita kohtaan myrkytettyjen piiraiden avulla. Se näkyi myös Suomenmaan verkkosivuilla, jossa Ukrainan sotaan liittyvät uutiset keräsivät poikkeuksellisen runsaasti lukijoita päivästä toiseen
KESÄKUU Kohtaamisia Lappeenrannassa EI MENNYT niin kuin kuviteltiin. Ukrainan sodasta kertovien uutisten ohella Suomenmaan lukijoita kiinnosti artikkeli Bosnia-Hertsegovinan tilanteesta. UKRAINA pysyi kärjessä Suomenmaan verkkosivuilla. Niinistö soitti Suomen päätöksestä Vladimir Putinille. Presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin kertoivat kannattavansa Nato-jäsenyyden hakemista “ensi tilassa”. TOUKOKUUTA 2022 jää historiaan päivänä, jolloin Suomen ulkoja turvallisuuspoliittinen asetelma muuttui täysin. Myös varapuheenjohtajat Riikka Pakarinen, Markus Lohi ja Petri Honkonen sekä puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen valittiin jatkokaudelle. Kesäkuun aikana tilanne ei näyttänyt helpottavan. Turkki sitoutui kannattamaan maiden Nato-jäsenyyttä. Maat allekirjoittivat yhteisymmärrysasiakirjan Naton huippukokouksen yhteydessä Madridissa kesäkuun lopulla. Ilmassa oli paljon iloa pelkästään siitä, että ihmiset saattoivat nähdä toisiaan pitkän koronaajan jälkeen. “Uusi aikakausi aukeaa”, Niinistö summasi. Erdogan toisti näkemyksensä useita kertoja. Muutoin kokouksessa ei tullut suurempia yllätyksiä. Ikävämpiä uutisia kuultiin Pyhäjoelta, kun Fennovoima ilmoitti lopettavansa yhteistyön venäläisen laitetoimittajan Rosatomin kanssa. Koko hanke meni jäihin. Suomessa oli ennakkoon pelätty Venäjän kostotoimia. 22 13.1.2023 TOUKOKUU Natoon ensi tilassa 15. Virallinen päätös puolustusliittoon hakemisesta oli tehty valtiojohdossa jo edellisenä päivänä. Pitkien vääntöjen jälkeen Ruotsi, Suomi ja Turkki löysivät lopulta sovun. Nato-jäsenyydelle oli vahva kansan tuki. Puhelun sävy oli Niinistön mukaan rauhallinen ja toteava. Suomen ja Ruotsin Nato-tie kohtasi vastoinkäymisiä, kun Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan ilmoitti, ettei hän aio tukea maiden Nato-jäsenyyttä. Jutussa tutkija Emma Hakala arveli, että maan tulehtunut tilanne voi pahimmillaan johtaa aseellisiin yhteenottoihin. Toukokuussa Ylen kyselyt osoittivat, että peräti 76 prosenttia suomalaisista kannatti Natoon liittymistä. Ruotsissa Nato-keskustelu oli käynnistynyt hitaammin, mutta lopulta länsinaapuri haki Natoon Suomen kanssa yhtä aikaa. Innostuneet juhlijat onnistuivat kaatamaan Mantan patsaan suojaseinät Helsingissä ja kiipeämään suojellun patsaan päälle. Eniten lukijoita keräsi artikkeli, jossa Naton ex-komentaja James Stavridis arveli Ukrainasta tulevan Putinille samanlainen tappion paikka kuin Vietnamista aikanaan Yhdysvalloille. Niitä ei kuitenkaan kuulunut. Mikäli maat jäsenyyden haluaisivat, pitäisi niiden Erdoganin mukaan lopettaa terroristijärjestöjen tukeminen, antaa turvatakuut ja poistaa vientikiellot Turkkiin. Kesäkuussa keskusta kokoontui puoluekokoukseen Lappeenrantaan. Annika Saarikko sai jatkopaikan puheenjohtajana selvin luvuin. An tti Aim o-K oiv isto / Le hti ku va Ja ri La uk ka ne n. SUOMALAISET pääsivät jälleen juhlimaan jääkiekkokultaa, kun leijonat veivät voiton Tampereella ja Helsingissä pelatuissa MM-kisoissa. Aiempaa selvemmin lukijoita kiinnostivat jutut, joissa Venäjän heikossa sotamenestyksessä nähtiin merkkejä maan tappiosta
Laajalle levinneessä valokuvassa kaksi some-tähteä suuteli rinnat paljaina pääministerin virka-asunnon tiedotustilassa. Ukrainan sota pysyi kuitenkin kaikkein luetuimpana aiheena. Marin kävi kuitenkin huumetesteissä. ENERGIA-ASIAT kiinnostivat myös Suomenmaan verkkosivuilla. Uniperille saatiin lopulta heinäkuussa sovittua pelastuspaketti, jossa Saksan valtio tuli kriisiyhtiön omistajaksi. Selvästi päihtynyt Marin tanssi avoimesti kameralle. Myös energiaturpeen muuttunut tilanne kiinnosti. Tulos oli negatiivinen. Vai sittenkin “jallujengi”. URHEILUN saralla suomalaisille riitti ilonaiheita, kun Wilma Murto ja Topi Raitanen nappasivat sensaatiomaiset kultamitalit yleisurheilun EM-kisoissa. Kohun mittasuhteet paisuivat, kun videolla kuultiin sanottavan “jauhojengi”. Pääministerin kerrottiin kuitenkin olleen yhteydessä liittokansleri Olaf Scholziin. Pääministeri joutui selittelemään juhlimistaan useissa tiedotustilaisuuksissa. Pääministeri Sanna Marinilla sen sijaan oli aikaa lomailla, vaikka monien mielestä hänen olisi pitänyt olla Uniperneuvotteluissa tiiviisti mukana. Tapauksesta tuli iso uutinen eri puolilla maailmaa. Japanissa koetiin heinäkuussa dramaattisia hetkiä, kun maan pitkäaikainen ex-pääministeri Shinzo Abe murhattiin kadulle kesken vaalitilaisuuden. Sen tulkittiin viittaavan kokaiiniin. Kohu ei ehtinyt laskeutua, kun julkisuuteen lävähti lisää kiusallista materiaalia pääministerin juhlinnasta. Näistä kommenteista Suomi puhui elokuussa. Paljon lukijoita keräsi artikkeli, jossa professori Heikki Hiilamo kertoi pitävänsä bensan hinnan nousua hyvänä asiana. In a Fa ssb en de r / AF P / Le hti ku va ELOKUU Bilettävä pääministeri “TÄSTÄ tulee hyvä fiilis” ja “jauhojengi”. Heinäkuu piti Eurooppaja omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisen (sd.) kiireisenä, kun Uniper-kriisi kaatui syliin. Suomen takkuileva Natotie, Ukrainan sota ja energiakriisi pysyivät luetuimpien listalla Suomenmaan verkkosivuilla. Iltapäivälehdissä kerrottiin Marinin festarivaatteista sekä lomareissusta italialaiseen kartanoon. Julkisuuteen levisi hämmentäviä videoita, joissa pääministeri Sanna Marin juhli ystäviensä kanssa. Valtiovarainministeri Annika Saarikko ehdotti Marinille talouspoliittisen ministerivaliokunnan kokousta Uniper-sotkun vuoksi, mutta Marin ei kokousta järjestänyt. Ves a Mo ilan en / Leh tiku va Sh utt ers to ck. Valokuva oli otettu samaan aikaan, kun Uniper-kriisi oli päällä. Suomen ja Saksan valtiot etsivät kuumeisesti ratkaisua valtionyhtiö Fortumin tytäryhtiön Uniperin vakavaan kustannuskriisiin yhdessä yhtiöiden kanssa. Lopulta hän sanoi ottaneensa asiasta opiksi. 23 HEINÄKUU Uniper kriisiytyi, Marin lomaili SUOMI lomaili, mutta kaikilla ministereillä siihen ei ollut mahdollisuutta. Sittemmin selvisi, että videolla sanottiinkin luultavasti “jallujengi”, joka viittasi videolla laulettavan kappaleen sanoihin. Menestystä täydensivät Kristiina Mäkelän hopea ja Lassi Etelätalon pronssi. Lukijoita kiinnosti myös artikkeli, jossa politiikan tutkija Johanna Vuorelma totesi, ettei Marinin bilekohussa ollut kyse naisvihasta. Syyskuussa Saksa osti Fortumilta Uniperin omistukset
Hallitus kertoi alentavansa sähkön arvonlisäveroa, ottavansa käyttöön määräaikaisen sähkövähennyksen ja korottamalla asumistuen lämmityskuluja. Suomenmaan verkkosivuilla lukijoita kiinnostivat artikkelit, joissa kerrottiin Venäjän toimiin kyllästyneistä Intiasta ja Kazakstanista. Myös sodan aiheuttamat taloudelliset seuraukset Venäjälle kiinnostivat lukijoita. lokakuuta. Se oli keskustalle vakava paikka. 24 13.1.2023 LOKAKUU Musta torstai MONI keskustalainen heräsi ankeisiin tunnelmiin torstaina 6. Suomessa hallitus päätti budjettiriihessä sähköpaketista, jolla vastattiin nousevien energiahintojen aiheuttamaan tuskaan. Asiaa ehdotti keskustan Annika Saarikko. Venäjä kosti Kertsinsalmen sillan iskun tuhoisilla ohjusiskuilla ukrainalaisiin siviilikohteisiin. Krimiltä Venäjän puolelle kulkevaa siltaa on sanottu Putinin ylpeydeksi. Suunnilleen samoissa lukemissa pyöri Helsingin Sanomien gallup muutama viikko myöhemmin. Oliko entisestä suurpuolueesta tullut pysyvästi keskisuuri vihreiden ja vasemmistoliiton tapaan. Venäjän presidentti Vladimir Putin julisti liikekannallepanon. Eri puolilla rintamaa taistelevista isästä ja pojasta kertova juttu sai suuren suosion Suomenmaan verkkosivuilla. Jo ha nn es Erk kilä O li Sc arff / AP F / Le hti ku va Sh utt ers to ck BC W ild fire Se rvi ce / Le hti ku va / AF P Je ff J M ich ell / AF P / Le hti ku va. EUROOPPA kohahti Italian parlamenttivaaleja, joissa suurimmaksi puolueeksi nousi fasistipuolueen perillisenä tunnettu puolue. Huomiota herättivät myös Nord Stream -kaasuputkien vuodot sekä Venäjän järjestämät valekansanäänestykset valloittamillaan alueilla Ukrainassa. Lapsiperheiden ahdinkoa hallitus helpotti ylimääräisellä lapsilisällä. Vilkastuneen rajaliikenteen vuoksi Suomi päätyi sulkemaan itärajansa. Vain kaksi päivää aiemmin hän oli vielä ottanut vastaan Britannian uudeksi pääministeriksi nimetyn Liz Trussin. Huomiota lokakuussa herätti ukrainalaisten nopea eteneminen itärintamalla. SYYSKUU Goodbye to the Queen YKSI aikakausi maailmassa päättyi, kun Britanniaa yli 70 vuotta hallinnut kuningatar Elisabet menehtyi. BRITANNIASSA pääministeri Liz Truss joutui eroamaan tehtävistään hyvin pian sekasortoisten talousuudistusten aiheuttaman kohun vuoksi. Uudeksi pääministeriksi nousi puoluekaveri Rishi Sunak. Uudeksi hallitsijaksi nousi kuningattaren vanhin lapsi Charles. Pääministeriksi nousi puolueen puheenjohtaja Giorgia Meloni. Puolueen kannatus oli vajonnut Ylen gallupissa historiallisen alas 10,3 prosenttiin. Kuningatar palveli siis maataan käytännössä kuolinvuoteelleen saakka. Kansallismielisistä ruotsidemokraateista tuli hallituksen tukipuolue. Ukraina sai vallattua takaisin laajoja maa-alueita. Länsinaapuri Ruotsissa pääministerinä aloitti puolestaan kokoomuksen Ulf Kristersson. Keskustan musta torstai, sanottiin. Venäjän presidentti Vladimir Putinin kokemaa nöyryytystä täydentääkseen ukrainalaiset onnistuivat tekemään laajaa tuhoa Kertsinsalmen sillalle. Se aloitti joukkopaon maasta. Mielenkiintoa herätti myös juttu, jossa valotettiin avaruuden mustan aukon tuhovoimaa. Venäläisjoukot joutuivat pakenemaan paikoitellen sekasortoisessa tilassa
Luetuimmassa jutussa Annika Saarikko kertoi, että negatiivinen julkisuus on hinta, jonka keskusta joutuu maksamaan kantansa puolustamisesta. Poliisin mukaan Amini oli käyttänyt vääränlaista huivia. Ve sa M oila ne n / Le hti ku va AP F / Le hti ku va BC W ild fire Se rvi ce / Le hti ku va / AF P. MUUTAMA PÄIVÄ kohun jälkeen keskusta sai kylmää kyytiä Ylen gallupissa. Mielenosoituksia nähtiin myös Kiinassa, jossa tiukkoihin koronarajoituksiin kyllästyneet ihmiset purkivat turhautumistaan. Erityisen ärhäkkänä olivat vihreät. 13.1.2023 25 JOULUKUU Hässäkkää hallituksessa POLITIIKASSA riitti joulukuussa hässäkkää. Samalla moni hallituksen hanke kaatui. Ministerin tuplasalkku kuitenkin mietitytti monia. Kannatus oli sukeltanut alle maagisena pidetyn 10 prosentin rajan ollen tasan 9 prosenttia. Hallitus pysyi kasassa, mutta erimielisyydet näkyivät. “Mikäli kerrankin vastaava tilanne tulee, että hallituksen pelisäännöistä ei pidetä kiinni, silloin tätä hallitusta ei enää ole, Marin uhkasi. Myös Nato kiinnosti. Lopulta keskustan puoluehallituksen, eduskuntaryhmän ja europarlamenttiryhmän yhteiskokous valitsi puolustusministerin sijaiseksi yksimielisesti Mikko Savolan. Puolustusministeri Antti Kaikkonen kertoi jäävänsä tammikuussa seitsemän viikon perhevapaille. Hallituksen johtoviisikko kävi tiukan keskustelun. VENÄJÄN heikosta sotamenestyksestä kertovien uutisten ohella Suomenmaan verkkosivujen lukijoita kiinnostivat terveyteen keskittyneet artikkelit. Paljon luettu oli juttu, jossa asiantuntija suositteli nauttimaan hunajaa kaksi ruokalusikallista päivässä. Maailmalla puhuttivat Iranissa alkaneet laajat mielenosoitukset. Turkki ja Unkari eivät olleet edelleenkään ratifioineet Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä. Kotimaan politiikassa hallituksen tunnelmat kriisiytyivät saamelaiskäräjälain vuoksi. Levottomuudet saivat alkunsa, kun 22-vuotias Mahsa Amini kuoli maan moraalipoliisin pahoinpitelyyn. Hallitus päätti myös loppukauden aikana toteutettavista lakihankkeista. Keskusta hyppäsi luonnonsuojelulain kohdalla opposition kanssa samalle puolelle. Surkeat lukemat saivat keskustalaiset vakuuttelemaan taistelutahtoa. Sen seurauksena keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset muuttivat laista paria pykälää eduskunnan ympäristövaliokunnassa. Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko korosti, että puolueella on oikeus omiin näkemyksiinsä. Keskusta vastustaa lakia, joka jättäisi toteutuessaan nykyisiä saamelaiskäräjien edustajia saamelaisstatuksen ulkopuolelle. Itse laki meni muutoin läpi. Saarikko ilmoitti, että sijaiseksi tulee elinkeinoministeri Mika Lintilä. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi vieraili sähköttömässä kaupungissa pian vapautumisen jälkeen. MARRASKUU Venäjä vetäytyy UKRAINAN sodassa nähtiin jälleen merkittävä käänne, kun Ukraina onnistui valloittamaan Hersonin kaupungin takaisin. Venäjä joutui vetäytymään Dnerprjoen itäpuolelle ukrainalaisten hyökkäysten paineessa. Keskustan kannatusalho kiinnosti myös Suomenmaan verkkolukijoita. Muiden hallituspuolueiden suuttumus oli kova. Pääministeri Sanna Marin ilmoitti tuovansa lain eduskuntaan, vaikka hallitus oli laista erimielinen. “Kannattaa keskittyä tulevaan”, puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen kannusti
“Suomalaista mediaa seuraamalla näyttää siltä, että suomalainen politiikka tapahtuu Suomessa ja EU taas sijaitsee jossain muualla. Gaudeamus, 460 s. Niissä sosiaalinen liikkuvuus on vähäisempää ja vaikeampaa, minkä näkee edelleen meppien, korkeiden EU-virkamiesten ja ylipäätään poliittisten ja hallinnollisten päättäjien taustoissa unionissa. Suomen kolmas tasavalta (Gaudeamus) on neljän tutkijan eli Risto Heiskalan, Jari Aron, Olli Herrasen ja Riku Viitamäen teos siitä, millainen on hallitsemistapa EUaikakaudella, miten siihen on tultu ja mikä kaikki unioniin ja unionissa vaikuttaa. Kirjoittajat kertovat sytykkeeksi kirjalle ne ristiriitaiset tavat, joilla Euroopan unionista puhutaan – sekä sen, ettei EU:sta ja unionin politiikasta heistä ylipäätään puhuta tarpeeksi suhteessa sen painoarvoon ja vaikutuksiin. Vaikka Suomi on ollut Euroopan unionin jäsenvaltio jo runsaan neljännesvuosisadan, kriisiaikoja lukuun ottamatta EU-politiikka ei saa mediassa läheskään yhtä paljon palstatilaa tai lähetysaikaa kuin kotimaan politiikka”, johdannossa kommentoidaan. Samalla kauppaverkostot Euroopan sisämarkkinoihin laajenivat, Suomi kytkeytyi sekä taloudellisesti että poliittisesti muihin jäsenmaihin ja Neuvostoliiton kanssa solmittu YYA-sopimus korvautui rauhankumppanuussopimuksella Naton kanssa. Kun siirrytään EU-vaikuttamisen meppitasoon, kansallisiin pyrkimyksiin, niiden sovittamiseen yhteiseen kehykseen, komission vaikutusvaltaan ja muihin konkreettisempiin asioihin, siirrytään myös laajoihin haastatteluaineistoihin. Lähteitä, liitteitä ja haastatteluita riittää, ja ne on dokumentoitu tieteellisellä tarkkuudella. KIRJA ON tuhti ja moneen suuntaan kurottava paketti, jonka hahmottamiseen vaaditaan aikaa, keskittymiskykyä ja jo mainittua sosiologian käsitteiden ja teorioiden perustietämystä. EU ON iso laiva, jolla on monta kapteenia. Tekijät ovat valinneet ratkaisun, jossa kirjan ensimmäisen osan muodostavat luvut on varattu juuri unionin historiallisen ja institutionaalisen kehykselle. Tapahtumat toisen maailmansodan päättymisestä ja vuonna 1951 solmitusta Pariisin sopimuksesta nykypäivään tulkitaan historiallisen sosiologian lähestymistavalla, jossa painottuvat ideologisten, taloudellisten, sotilaallisten ja poliittisten valtaresurssien kehitys ja muutokset. Sen päätöksentekomekanismien sekä etenkin kaikessa taustalla vaikuttavan historian sekä epävirallisten ja muuttuvien suhdeverkostojen setviminen voi tuntua uuvuttavalta. Tekijöiden ja melko yleisesti jaettu näkemys on, että (vasta) vuonna 1995 Euroopan unioniin liittymisen myötä Suomesta tuli ideologisesti selkeä länsimaa. EU:sta, sen toiminnasta ja taustoista sekä Suomesta osana sitä kiinnostuneille kirjaan perehtyminen voi kuitenkin maksaa vaivan. Hallintatapa muokkautui Helsinkija presidenttikeskeisestä enemmän Brysselja pääministerikeskeiseksi. 26 13.1.2023 VUONNA 1951 Euroopan hiilija teräsyhteisönä aloittanut kuuden valtion (Ranska, Saksa, Italia ja Benelux-maat) löyhähkö liittouma on kehittynyt 27 maan yhteisöksi, jonka päämajat Brysselissä ja Strasbourgissa ovat lähes kellon ympäri kuhisevia mehiläispesiä ja jonka lainsäädäntö ajaa monissa asioissa kansallisen päätöksenteon yli. Kirjassa tätä sosiaalista maailmaa kuvataan käymällä läpi niitä seikkoja, jotka ovat tunnistettavissa koko “euroeliitin” jäsenten toiminnassa, ympäristössä, habituksessa ja tavassa työskennellä. Syitä voi nähdä olevan useita, mutta ne olisivat oman juttunsa aihe. Tämä vaatii lukijalta perustietämystä sosiologiasta tieteenalana, joskin sekaan ripotellut infolaatikot helpottavat faktakertausta ja syy-seuraussuhteiden hahmottamista. MONET EU:N johtavat jäsenmaat, etenkin Ranska mutta osin myös Saksa, ovat pohjimmiltaan ja edelleen huomattavasti Pohjoismaita hierarkkisempia luokkayhteiskuntia. Koska EU:n olemassaolon ja Suomen jäsenyyden kyseenalaistamista ei juuri päättäjien keskuudessa enää esiinny, lähtökohtaisesti EU-kriittisiä tai -vastaisia puheenvuoroja on haettu eri medioiden ja alustojen kansalaiskeskustelusta. Kirjat Euroopan unionissa, yhdessä ja erikseen EU on kriisiaikana ottanut isompaa roolia, mutta miten siitä puhutaan Suomessa ja miksi unioni toimii kuten toimii?. Ehkä kiinnostavin on osuus, jossa käydään samalla historiallis-sosiologisella otteella läpi Suomen valtiollista kehitystä autonomian ajasta otsakkeen kolmanteen tasavaltaan. Asia on ikävän helppo median edustajankin allekirjoittaa, jos on lainkaan seurannut EU-politiikkaa. SUSANNA LUIKKU Heiskala-Aro-HerranenViitamäki: Suomen kolmas tasavalta – hallitsemistapa EUaikakaudella
13.1.2023 27 SUOMESSA ehti vuosikymmenten ajan toimia kaksi riitaisaa urheilun keskusjärjestöä, kunnes porvarien SVUL:n ja työväen TUL:n korvasi vuonna 1993 Suomen Liikunta ja Urheilu. SLU muuttui vuonna 2013 Valoksi, joka puolestaan yhdistettiin 2017 Olympiakomiteaan. Ahdekin taipui lopulta uuden järjestön perustamiseen, kun hänelle luvattiin, ettei se saisi maksettavakseen SVUL:n velkoja. Järjestö oli laman alla hurahtanut kasinotalouteen. Kun pääsihteeri Mauri Oksanen vielä retosteli etukäteen julkisuudessa valtion lisärahoituksella, ministeri oli valmis päästämään koko putiikin konkurssiin. Isohookana-Asunmaata suututti järjestön johdon holtiton rahankäsittely. Suurin niistä oli SVUL:n talous. Kulttuuriministerinä SLU:n perustamisen aikaan toiminut keskustan Tytti IsohookanaAsunmaa ei ole aiemmin kommentoinut järjestön kivuliaita syntyvaiheita, mutta nyt on tullut sen aika. ”Lyhyen ajan sisällä on kokeiltu monia järjestöllisen toiminnan malleja. Velkojen määräksi paljastui lopulta yli 200 miljoonaa markkaa. Isohookana-Asunmaan mukaan SVUL ja TUL olivat jo pitkään päättäneet rahanjaosta käytännössä omissa kabineteissaan. Isohookana-Asunmaan mukaan Aho oli ylimielinen, kärsimätön ja piti yhteyttä urheilun johtomiehiin ohi kulttuuriministerinsä. Eduskunnassa urheiluasiat olivat varsinkin kokoomuksen miespoliitikkojen intohimo. TUL jatkoi toimintaansa aatteellisena yhdistyksenä, joka nauttii edelleen mittavia valtionapuja. VAIKKA neuvottelut saatiin kesällä 1992 käyntiin, matkassa oli vielä monta mutkaa. Isohookana-Asunmaan mukaan uuttakin järjestöä kiinnostivat vain raha ja mitalit. Suomen Valtakunnan Urheiluliiton johdon mielestä Työväen Urheiluliitto sai kokoonsa nähden liikaa rahaa, kun taas TUL:n piirissä epäiltiin velkaisen SVUL:n yrittävän nielaista pienempänsä. Nyt senkin toimintaa ollaan muuttamassa. VASTAPUOLI TUL:n suunnalla suurin este yhdentymiselle oli Isohookana-Asunmaan mukaan järjestön puheenjohtaja Matti Ahde. Sen sijaan pääministeri Esko Aho ei saa korkeaa arvosanaa. Työministeri Ilkka Kanervan oli IsohookanaAsunmaan mukaan mahdotonta hyväksyä, että hallituksessa joku muu hoiti niitä. Isohookana-Asunmaan mukaan SVUL:n konkurssi olisi aiheuttanut valtiolle välillisesti satojen miljoonien markkojen laskun. Suomen urheiluhistoriallinen seura, 240 s. Isohookana-Asunmaa kertaa 30 vuoden takaisia tapahtumia loppuvuonna ilmestyneessä kirjassaan Kabinettipeliä urheilujärjestöissä. Isohookana-Asunmaa epäilee, että Ahteella oli mielessään myös poliittisia tavoitteita: puolueen puheenjohtajan paikka kiinnosti miestä selvästi. Yhteistyötä oli tuskin lainkaan, syyttelyä sitäkin enemmän. SLU:n perustamisen ansiosta rahanjako kabineteissa saatiin viimein loppumaan, mutta mitään menestystarinaa siitä ei tullut. Myös urheilujärjestöjen johtaminen oli noihin aikoihin täysin miesten laji. Järjestöjen tahdon toteutumisesta huolehtivat niiden luottopoliitikot eduskunnassa ja ”omat miehet” opetusministeriön virkamieskunnassa. ”Pienellä hiekkalaatikolla leikki vain isoja poikia”, Isohookana-Asunmaa kirjoittaa. Tämä edellytti joko keskusjärjestöjen yhdentymistä tai liikuntalain muuttamista. Raha oli paras konsultti vauhdittamaan asiaa, Isohookana-Asunmaa muistelee. Ex-kulttuuriministerin mukaan Ahde myöntyi kahden kesken uuden keskusjärjestön perustamisen välttämättömyyteen, mutta julkisuudessa yllytti järjestöväkeä vastarintaan. KULTTUURIMINISTERIKSI tultuaan IsohookanaAsunmaa halusi puuttua erityisesti liikuntarahojen jakamiseen. Mikään ei näytä toimivan.” ANNUKKA KAARELA Tytti IsohookanaAsunmaa: Kabinettipeliä urheilujärjestöissä. Isohookana-Asunmaa joutui ministeriksi tullessaan kiistojen keskelle ilman varoitusta. Lopulta hallitus tuli kuitenkin hätiin SVUL:n lajiliittoja tukemalla. Hänellä ei ollut urheilutaustaa, ja kaiken lisäksi hän oli keskustalainen, pohjoissuomalainen ja nainen. ISOHOOKANA-ASUNMAA kiittää kirjassaan valtion liikuntaneuvoston puheenjohtajana toimineen Harri Holkerin panosta järjestöjen yhdentymisessä. URHEILUSEUROJEN poliittinen väri oli 1990luvulla jo haalistunut, mutta keskusjärjestöt jatkoivat vihanpitoaan. Vuoden 1992 budjetissa liikuntarahojen määrä putosi ja keskusjärjestöt velvoitettiin yhteistyöneuvotteluihin. Kirjat Tytti Isohookana-Asunmaalle jäi paljon hampaankoloon SVUL:n ja TUL:n yhdentymisestä Kulttuuriministeri pilasi isojen poikien leikit Kir ja n ku vit us ta Ministeri sai Barcelonan olympialaisissa suoraan syliinsä kukkapuskan, jonka toiseksi jäänyt Seppo Räty viskasi kiukuissaan katsomoon.. Hänen mielestään liian suuri osa veikkausvoittovaroista kului keskusjärjestöjen paisuneisiin hallintokuluihin. Uusi kulttuuriministeri halusi, että urheilutoiminta otettaisiin tulosohjauksen piiriin ja rahat jaettaisiin suoraan lajiliitoille
Tänäkin päivänä laji voi hyvin. lounaaksi he söivät korvapuustit ja sämpylät, tässä järjestyksessä. Hanna Storm Lintu kärttää kevättä Kiristän robottikoiran ruuvit tilaan verkkokaupasta leipää ja kalaa yhä aurinko laskee länteen, yhä varjo kasvaa itään ja lentokentällä lintu kärttää matkustajien eväitä mannerjää sulaa mutta pakastealtaalle pääsee kuivin jaloin Asko Lehtonen Kun bitcoinin arvo tuplaantuu sinusta tulee miljonääri juhlimme sitä syömällä vihikset kauppatorilla kotimatkalla alat irrota maasta puhut ketterästi arvojen jakamistaloudesta Nykyään vasemmistoanarkistik in voi olla avoimessa suhteessa kapitalismiin meillä arvot haetaan tuoretiskiltä uskot vallankumoukseen mutta juuri nyt lasket pääomatulojen varaan Anna Sjövall. Täällä pohjoisessa syödään kodittomia oliiveja, hajuttomia ja kylmiä, ei edes napanuoraa muistona puusta. KILPAILUN voittajarunot valinneessa raadissa istuivat Antti Kasperin lisäksi kirjailijat Marja-Leena Mikkola ja Aura Nurmi, muusikko Yeboyah sekä KOM-teatterin taiteellinen johtaja Lauri Maijala. Konsertissa kuultiin myös voittajaruno Markus Fageruddin säveltämänä lauluna ja muita palkittuja runoja lausuttuina. Voittajaksi raati valitsi Niina Hakalahden runon Oliivi. Mutta jos olisin jäänyt oliivipuiden luo minulla ei olisi näitä lapsia, huurteisten ikkunoiden takana syntyneitä. haukkasivat isoja paloja tyytyväisinä, hiljaisuudessa, jonka vain vuosikymmenten ystävyys avaa. Toiselle sijalle nostettiin Mikko Rädyn Urheilusankari ja kolmanneksi Oona Lomanin Hapsutukka. he olivat valmiita. Poliittinen runo voi hyvin Kilpailurunojen aiheina toistuivat muun muassa syrjäytyminen, työttömyys, päihteet ja ilmastonmuutos TEKSTI: ANNUKKA KAARELA Oliivi Minun piti jättää oliivipuut ja niiden pienet öljyiset hedelmät. Niina Hakalahti Mummoille 2 linja-autoaseman kahviossa he näyttivät kuolleilta, mutta he nauroivat. Siitä todistaa Otavan ja KOMteatterin järjestämä Poliittinen runo NYT! -kilpailu, johon lähetettiin yli tuhat runoa. kummallakin hiekanväriset housut, mokkasiinit ja harmaat baskerit. Runoissa nousivat monipuolisesti esiin teemat ja aihepiirit, jotka ovat tänään yhteiskunnallisen keskustelun polttopisteessä. Runojen parhaimmistosta julkaistiin marraskuussa KOM-teatterin 50-vuotisjuhlakonsertissa antologia Luistelukentänhoitajan ongelmat ovat meidän kaikkien ongelmia (Otava). heillä ei ollut aikomustakaan lähteä minnekään. Otavan kaunokirjallisuuden kustannusjohtaja Antti Kasper kertoo, että kilpailun sato oli rikas. 28 13.1.2023 Kirjat POLIITTISEN runon kulta-aikaa elettiin Suomessa 1960-luvun alussa, kun Pentti Saarikoski kirjoitti ydinsodasta, avaruuslennoista, Berliinin muurista ja Kekkosesta. tietenkin helmikorvakorut. ”Syrjäytyminen, työttömyys, päihteet, taantuvat teollisuuspaikkakunnat ovat suomalaisen poliittisen kirjoittamisen vankkaa perustaa, mutta nyt nousivat voimakkaasti esiin myös ekologiset aiheet ja ilmastonmuutos, samoin globaali epätasa-arvo sotineen ja pakolaiskriiseineen”, kustannusjohtaja toteaa. Yhtenä aamuna toinen lapsista sanoi: Baba, sun silmässä on musta oliivi
KIRJAN avaa itseoikeutetusti Suomen ensimmäinen naispääministeri, keskustan Anneli Jäätteenmäki. Into, 252 s. Lasikaton rikkoneet kertovat Anneli Jäätteenmäki kaipaa politiikkaan lisää kokeneita naisia Kirjat Shutters tock. Uraa uurtaneita naisia Suomesta. Naiset saavat osakseen lokaa, vihaa ja uhkailuja herkemmin ja enemmän kuin miehet. ”Voisiko kuvitella, että Suomessa olisi seuraavissa presidentinvaaleissa ehdolla Yhdysvaltojen johtajan Joe Bidenin ikäinen nainen – tai edes Sauli Niinistön ikäinen?” JÄÄTTEENMÄEN lisäksi Mörttinen on haastatellut kirjaansa muun muassa presidentti Tarja Halosta, Turun piispaa Mari Leppästä, korkeimman oikeuden entistä presidenttiä Pauliine Koskeloa ja ylikapellimestari Susanna Mälkkiä. Jospa 2040-luvulle tultaessa lähes kaikki lasikatot olisi hajotettu. Sen lasikaton rikkoi Eeva Kalli syyskuussa. URAA uurtaneita naisia haastatellut Mörttinen toivoo, ettei kirjalle olisi tulevaisuudessa tarpeen tehdä jatko-osia, ainakaan yhtä enempää. Naisista pärjäävät parhaat, kun miehille riittää keskinkertaisuuskin. Mörttinen, joka oli julkaissut elämäkerrat Sauli Niinistöstä, Antti Rinteestä ja liikemies Shlomo Zabludowiczista, tunsi piston sydämessään. 13.1.2023 29 TOIMITTAJA Matti Mörttinen oli pitämässä esitelmää kirjoittamistaan elämäkertakirjoista, kun yleisön joukosta kysyttiin, kuka olisi hänen seuraavan teoksensa aihe. ”Että arkkipiispana, oikeuskanslerina ja kenraaleina olisi toiminut naisia. Naisten osuus mepeistä ponnahti 30 prosentista 40 prosenttiin ja he alkoivat nousta valiokuntien ja ryhmien johtotehtäviin. Mörttisen mukaan sukupuolten tasaarvo toteutuu Suomessa politiikassa huomattavasti tehokkaammin kuin liikeelämässä tai esimerkiksi kirkon piirissä. Että naisen tehtävä on palvella miestä.” Jäätteenmäen parlamentaarikkovuosien aikana tasa-arvo koheni EU:ssa huomattavasti. Siinäkin tehtävässä hän on ensimmäinen nainen. Miehen tummat silmäpussit otetaan merkkinä viisaudesta, mutta naisen kohdalla sama ilmiö tulkitaan väsyneisyydeksi ja kyvyttömyydeksi, hän vertaa. He kaikki ovat toimineet asemissa, jotka aiemmin ovat olleet vain miesten hallussa. Pörssiyhtiö Suominen Oy:tä johtanut Nina Kopola kertoo kirjassa, kuinka mieskollegat saattavat kysellä häneltä kahvia tai matkaohjelman yksityiskohtia. Hän oli aikoinaan myös ensimmäinen suurta suomalaispuoluetta johtanut nainen. Mörttinen listaa kirjassaan keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajuuden tehtäväksi, jossa on toiminut pelkästään miehiä. Kopolan kokemusten mukaan naisjohtajilta vaaditaan enemmän kuin miehiltä. Kokoomuksen naispuheenjohtajaa saataneen vielä odottaa, mutta eräs toinen politiikan pesti ei ole enää naisilta saavuttamaton saareke. Johtopaikoilla on suhteettoman vähän naisia. Jäätteenmäki muistuttaa kuitenkin kirjassa useaan otteeseen ”Tasa-arvo on edennyt työn kautta ja aktiivisten ihmisten ansiosta”, konkaripoliitikko korostaa. Vuonna 2015 hänet valittiin ensimmäisenä suomalaisnaisena Euroopan parlamentin puhemiehistöön. Mörttisen mukaan nainen on ollut aina helppo maali kritiikille, ja ilmiö on korostunut entisestään sosiaalisen median aikakaudella. Lokakuussa ilmestynyt Ensimmäiset – uraa uurtaneita naisia Suomesta sisältää peräti yhdentoista naisen pienoiselämäkerrat. Sekä Mari Kiviniemi että Sanna Marin valittiin tehtävään miesedeltäjänsä eron kautta. Yksi suostumisen syistä oli se, että päättäjien joukossa on vähän eläkkeellä olevia naisia. Jopa kokoomus olisi saanut joskus naisen puheenjohtajakseen”, Mörttinen kirjoittaa. ”Uudistuksia tuli, mutta ei niitä tarjottu hopeatarjottimella, vaan naiset tekivät paljon töitä niiden eteen.” TUOREIN aluevaltaus Jäätteenmäelle on Lapuan kaupunginvaltuuston puheenjohtajuus. Jäätteenmäki oli jo ajatellut jättävänsä politiikan kokonaan, mutta tuli viime kuntavaalien alla houkutelluksi ehdolle. Takapajuisimmin tasa-arvoasiat vaikuttavat olevan edelleen elinkeinoja yritysmaailmassa. Hän päätti tehdä kirjan naisista, ei yhdestä vaan monesta. Myös parlamentin virkakuntaan saatiin lisää naisia. ”Vaikka siellä oli naisia tekemässä politiikkaa, kaikui joidenkin näkemyksistä ajattelu, ettei naisten pitäisi olla siellä. Jäätteenmäen mukaan EU:n takapajuisuus tasa-arvoasioissa oli hänelle aluksi sokki. ANNUKKA KAARELA Matti Mörttinen: Ensimmäiset. LYHYEN pääministerikautensa jälkeen Jäätteenmäki toimi 15 vuoden ajan europarlamentaarikkona. ”Et kuitenkaan keksi ketään naista, josta kirjoittaisit”, joku tokaisi. Jäätteenmäen mukaan julkisuuteen iskostetuissa mielikuvissa nainen vanhenee aikaisemin kuin mies. Naispääministereitä on ollut kaksi hänen jälkeensäkin, mutta kuten Mörttinen huomauttaa, Jäätteenmäki on toistaiseksi ainoa, joka on noussut asemaansa vaalivoitolla ja suurimman puolueen puheenjohtajana
TEKSTI: PAULIINA POHJALA KUVAT: JARI LAUKKANEN Ilmiöt. 30 13.1.2023 Etämetsä mielessä Helsinkiläisellä Virva Lehdolla on metsää Keski-Pohjanmaalla. Metsänomistajan ääni kuuluu hänestä heikosti
“Eivät ne sulje pois toisiaan. Lehdon mielestä siihen johtaneista syistä pitää puhua. Mutta on väärin, jos tullaan sanomaan, että nyt pitää tehdä noin tai näin.” “Omat metsäni esimerkiksi sijaitsevat hyvin suopohjaisella alueella. Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomen metsien hiilinielut ovat romahtaneet. Metsieni lähellä niemennokassa sijaitsevat mökkiläisten tontit jäisivät todennäköisesti myös veden alle, jos ojat tukittaisiin.” Lehdon mielestä tavallisen metsänomistajan ääni kuuluu huonosti metsäkeskustelussa, vaikka heitä on Suomessa jopa 600 000. “Toisaalta ymmärrän niitä asioita. “Tykkään liikkua luonnossa ja tehdä fyysisiä töitä metsässä. Siksi Lehto ryhtyi tekemään nettiin Ihmisen ääni -podcastia, jossa hän haastattelee metsänomistajia ja metsätoimijoita. Lehtoa kiehtoo ajatus sukupolvien jatkumosta – joku päivä metsät ovat hänen kahdella lapsellaan. Ville sanoi olevansa hyvin kiinnostunut siitä, miten luonnonsuojelun, hiilensidonnan ja metsätalouden intressit pystytään yhteensovittamaan. Metsälaki on sallinut jatkuvan kasvatuksen vuodesta 2014 lähtien. Laskin suuria euromääräisiä summia sille, jos joutuisin laittamaan metsäni suojeluun ilman korvausta. Lehto huomauttaakin, että siihen pääseminen vie aikaa. Helsinkiläinen Virva Lehto, 42, antaa neuvon naureskellen, mutta tosissaan. Puheohjelmassa jutustellaan metsistä ja niiden hoidosta sopuisaan sävyyn. “Ei sellaista voi hyväksyä, että tehdään epämääräisiä lakeja, joiden lopputuloksesta ei tiedetä.”. Metsänomistajan lisäksi myös metsäkoneen kuljettajalle ja omistajalle pitäisi jäädä jotakin käteen.” VIRVA LEHTO kysyi pari vuotta sitten Suomen metsäkeskuksesta, olisiko hänellä suojeluun sopivaa metsää. Asia oli kuitenkin niin lähellä minua, että halusin osata vastata, jos joku siitä kysyy.” Lehdon mukaan on hyvä, että keskustan toiminnan ansiosta lakiin tuli selvyys siitä, että suojelu korvataan yhä maanomistajille. Podcastiinsa hän haastatteli esimerkiksi vihreissä vaikuttavaa Villeä, joka on myös metsänomistaja. LEHTO on vaikuttanut Helsingin Keskustassa siitä lähtien, kun hän muutti Jämsästä pääkaupunkiin vuonna 1996. Lehto pitää suojelukeskeistä metsäkeskustelua pelottavana. Lehto jakaa kiinnostuksen. Jatkuvan kasvatuksen kokeileminen kyllä kiinnostaa todella paljon.” Varsinaisena työnään Lehto tekee yrityksille sisällöntuotantoa nettisivuille ja sosiaaliseen mediaan oman yrityksensä kautta. Luonnonsuojelulaista oli esimerkiksi vaikea ottaa selvää. Vietimme kuusi tuntia Villen metsissä ja totesimme, että olemme monesta asiasta ihan samaa mieltä.” Lehto sanookin olevansa harmissaan siitä, että julkisessa keskustelussa metsäpolitiikka menee usein keskustan ja vihreiden väliseksi tappeluksi. Nyt hän yritti kysellä keskustalaisten Facebook-ryhmästä, mistä luonnonsuojelulaissa on oikeasti kyse. Lehto istutti isänsä metsiin taimia jo lapsena. “Minulle ei tarvitse kenenkään tulla valittamaan, että et ole tehnyt mitään.” Lehto huomauttaa, että suojelun perään huudetaan paljon, mutta läheskään kaikki talousmetsä ei siihen kelpaa. “Harvalla ihmisellä on kuitenkaan varaa suojella metsiään ilman korvausta, vaikka haluakin olisi.” Monet metsien hoitoa koskevat ratkaisut tapahtuvat metsänomistajan päässä. METSIÄ koskevat monet EU-aloitteet herättävät kiivasta vastakkainasettelua. “Metsänomistaja ei uskalla edes kysyä suojelusta, jos leima lyödään heti”, Lehto havainnollistaa. 13.1.2023 31 Ei sellaista voi hyväksyä, että tehdään epämääräisiä lakeja. JOS HALUAT helpon sijoitusmuodon, laita rahaa osakkeisiin tai rahastoihin, älä metsiin. Metsänomistajat voisivat kertoa puun ostajille, että harvennusta ei tule tehdä liian voimakkaasti, hän sanoo. Vihreiden mukaan lakiuudistuksessa esitettiin vain informatiivisia pykäliä uhanalaisista luontotyypeistä, mutta keskustan mielestä ne olisivat voineet johtaa metsien korvauksettomaan suojeluun. Metsänhoidossa Lehdolla on yhteistyökumppaneita. LEHTO toivoo metsänomistajille kannusteita hiilinielujen kasvattamiseen. “Siitä viestittiin tosi epäselväksi. Kilpailutan itse harvennukset ja hakkuut.” VIRVA LEHTO kokee, että keskustalaisena metsänomistajana hänen pitäisi olla hyvin perillä metsiä koskevasta keskustelusta, mutta aina se ei ole helppoa. Olen introvertti ihminen, ja metsässä saan olla täysin yksin”, hän kertoo. “Metsänomistajan pitäisi hyötyä siitä, että hän pitää metsää vaikka 20 vuotta pidempään hakkaamattomana”, Lehto esittää. Metsät käytiin läpi ja noin neljä hehtaaria laitettiin suojeluun. PALJON HEHKUTETAAN myös jatkuvaa kasvatusta, jossa metsää ei kasvateta yhtenä tasaikäisenä puusukupolvena, vaan puut ovat monen kokoisia ja ikäisiä. Lehto toivoo, että keskustan eduskuntaryhmä tai puoluetoimisto kertoisivat näistä asioista nopeasti ja selkeästi. “Toisaalta metsäkoneiden suunta on ollut suurempaan päin ja sitä kautta ne ovat myös kalliimpia. Suojelualueiden selvittäminen saattaa pelottaa metsänomistajaa, sillä alueet voidaan merkitään kyselyjen seurauksena metsälakikohteiksi. Lehto sai Keski-Pohjanmaalla sijaitsevaa metsää isältään sukupolvenvaihdoksessa reilut neljä vuotta sitten. Suurinta osaa talousmetsistä on kuitenkin hoidettu niin, että niissä on vain yhden ikäisiä puita. “Ei se mene niin, että alat vain tekemään. Lehdon mielestä vastuullisten valintojen tekemistä pitäisi siksi tukea avoimella tiedon tarjoamisella. “Metsäni ovat kuitenkin 550 kilometrin päässä kotoani. Hiilinielulaskelmien tulokset eivät hyödytä yksittäistä metsänomistajaa muuta kansalaista enempää. Metsänomistajana Lehtoa motivoi muukin kuin raha, vaikka hän haluaakin metsistään elantoa perheelleen
Enkenberg sanoo seuranneensa omaa sähkönkulutustaan tarkasti ja kirjanneensa lukemia ihan excel-taulukkoon asti. Omien kokemusteni mukaan ilmalämpöpumpusta on hyötyä tiettyyn tasoon eli tuonne 15–18 pakkasasteen lukemiin asti. Välillä kilpailutin sopimuksen ja olin puolisen vuotta toisen firman asiakkaana. ”Olen suosinut kahden vuoden sopimuksia koko sen ajan mitä olen tässä talossa asunut. Takkakin talossa on, mutta siitä ei ole apua lämmitykseen.” Ison leivinuunin lämmittämisessä on Enkenbergin mukaan tarpeen kiinnittää huomiota myös teknisiin yksityiskohtiin. Enkenbergin osalta akuuttia hätää laskujen maksun kanssa ei pitäisi tulla ennen ensi vuoden syyskuuta, jolloin kahden vuoden määräaikainen sopimus päättyy. Nämä säästötoimet ovat kyllä vaikuttaneet kulutukseen merkittävästi”, hän toteaa. Pörssisähkön nopeiden vaihteluiden armoille hän ei myöskään aio hevillä heittäytyä. VAKIOVARUSTEISIIN kuuluva ilmalämpöpumppu on Enkenbergin omakotitalossa Oulun Kaakkurissa ollut jatkuvassa käytössä jo vuodesta 2008 alkaen. Sama laite on kestänyt paria moottorin puhdistusta lukuun ottamatta hyvin käyttöä.” ”Sen verran hyödynnän edullisempaa yöenergiaa, että nostan yleensä pumpun lämpötilaa yöksi parilla asteella. Sen jälkeen Omakotiasujan vastaisku Kohoaviin sähkönhintoihin on syytä varautua etukenossa TEKSTI: RISTO LUODONPÄÄ KUVAT: SAARA SAVUSALO Voidaan puhua jopa energiaköyhyydestä, joka koskettaa aivan uusia ihmisryhmiä. Yhtälö, joka ei ennustetuilla energianhinnoilla herätä kateutta varsinkaan kovimpien talvipakkasten paukkuessa nurkissa. Nyt syksyn aikana olen laskenut talon sisälämpötilaa 23 asteesta 20 asteeseen. Tällä hetkellä fokus on kuitenkin selviytymisessä kuluvan talven yli. Entinen tuttu operaattori teki kuitenkin paremman tarjouksen ja palasin takaisin”, Enkenberg muistelee. Mies pitää nykyistä sähkösopimustaan paikallisen toimittajan kanssa sen verran edullisena, että vastaavaan tasoon voi olla jatkossa hyvin vaikea yltää. Ilmiöt Veli-Matti Enkenberg asuttaa 1990-luvulla rakennettua sähkölämmitteistä omakotitaloa.. Oululainen Veli-Matti Enkenberg tiedostaa, että kaikesta julkisesta keskustelusta ja mediakuohunnasta huolimatta elämä jatkuu. TÄRKEÄTÄ roolia omakotiasujan energiakulutuksen säätelyssä näyttelee myös puun optimaalinen hyödyntäminen. ”Pumpun ostamisen kanssa olin onneksi aikanaan etukenossa. ”Vuosikulutus on tähän asti vaihdellut 18 000 ja 22 000 kilowattitunnin välillä vähän ulkolämpötiloista riippuen. Autoharrastajana minulla on myös 60 neliön lämmin talli, missä lämpötila on laskenut vielä enemmän. ”Tarkoitushan ei ole lämmittää pelkästään muuria tai piippua, vaan saada lämpö leviämään tasaisesti ympäri asuntoa”, hän muistuttaa. Metrisestä halosta 70 senttiä leivinuuniin ja 30 senttiä saunapuiksi. KAHDESTAAN poikansa kanssa 120 neliön taloa asuttava eläkeläinen aikoo ennen uutta sopimuskautta tutkia tarkasti eri yhtiöiden tarjoukset. ”Puuta ostan lämmitystä varten saman verran kuin ennenkin, mutta katkon ne itse. 32 13.1.2023 1990-LUVUN alussa rakennettu omakotitalo ja suora sähkölämmitys. Ja jos todellinen energiapula sähkökatkoineen talven aikana yllättää, asioihin pystyy omilla valinnoilla vaikuttamaan hyvinkin paljon
Ainakin toistaiseksi. MUUT vaihtoehtoiset lämmitysmuodot Enkenberg sanoo jättäneensä korkeintaan harkinnan asteelle. Kaasua ei kannata hankkia nykyhinnoilla pelkästään lämmittämistä varten. Ja systeemien vaihtaminen se vasta kalliiksi tuleekin.” ”Kaasulämmitin on olemassa ikään kuin kaiken varalta. Tulevaisuus näyttää hänen mukaansa vähintään yhtä synkältä. Kaasulämmitin on hyvä taustalisä omakotitalon lämmityskeinoihin. ”Aurinkopaneelien hinnat pomppasivat saman tien kymmeniä prosentteja ylöspäin. Hintakaton valmistelu kuitenkin tapahtuu alkuvuonna, joten sen ei odoteta ehtivän avuksi tämän talven laskuihin. Voidaan puhua jopa energiaköyhyydestä, joka koskettaa aivan uusia ihmisryhmiä. Ilman huolta oli vain muutama prosentti.” OMAKOTILIITTO on toiminnanjohtaja Silanderin mukaan tyytyväinen kuitenkin siihen, että ihmisten energiatietoisuus on kasvanut ja tilanteeseen on alettu nopeasti myös varautua. ”Kun jotain uutta suunnittelee, niin pitää muistaa, että mikään ei ole ilmaista. Silander viittaa Omakotiliiton jäsenille alkusyksystä suunnattuun kyselyyn, johon saatiin lähes 5 000 vastausta. Korkeiden hintojen vuoksi jo peräti 60 prosenttia oli laskenut huonelämpötiloja. ”Vastaajista yli puolet kertoi olevansa erittäin huolissaan tulevaisuuden energialaskuista. Sähköenergian myynnin arvonlisävero alennettiin joulukuun alusta lähtien 10 prosenttiin. Myös sähkön hintakaton kerrotaan olevan yhä kiireellisessä valmistelussa. Tehotkin alkavat näillä leveysasteilla pienentyä jo syyskuussa”, hän mainitsee. Osuus on yllättävän suuri Suomessa, jossa ei ole viime vuosikymmeninä raportoitu laajaa kotitalouksien kokemaa energiakustannusrasitetta tai energiaköyhyyttä”, Silander toteaa. Tuen laskennallinen kuukausittainen tukikatto on 700 euroa ja omavastuu 100 euroa kuukaudessa. ”Hintojen nopea nousu osoitti sen, että energiahaavoittuvuus ei ollutkaan pienituloisten kansalaisten ongelma, vaan koskettaa laajasti monenlaisia kotitalouksia. Mutta kun kesäisin käytössä on kaasugrilli, niin sitä varten pieni kaasupullo täytyy muutenkin olla varastossa.” Aurinkopaneelin mahdollisuuksia Enkenberg sanoo pohtineensa vakavasti silloin, kun niitä markkinoinut buumi oli kiivaimmillaan. Toki myös kahdeksan prosenttia vastaajista oli alkanut harkita muuttoa nykyisestä asunnostaan.” Ovatko kotitaloutenne energiakustannukset muuttuneet viimeisten kahden vuoden aikana. HALLITUS ilmoitti jo syksyllä määräaikaisista taloudellisista vastaantuloista kotitalouksille kasvavien sähkölaskujen kompensoimiseksi. ”Tulokset kertovat karulla tavalla kotitalouksen vaikean tilanteen. Jopa neljäsosa kyselyyn vastanneista kertoi energiakustannusten olevan säännöllinen rasite omassa kotitaloudessa. 13.1.2023 33 alkavat patterit napsua”, mies muistelee. Joulun alla puolestaan linjattiin lisätoimista, joilla tuetaan kertakorvauksena neljän talvikuukauden sähkölaskuja. Sähkönkulutuksen seuranta on tärkeä osa energiansäästöä. PITKÄÄN jatkunut huoli nousevista sähkön hinnoista on saanut ihmiset etsimään tietoa ja kysymään neuvoja myös erilaisilta järjestöiltä. Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander vahvistaa kyselyjä sähkönhintaan ja energiankulutukseen liittyen tulevan jatkuvasti. Lähde: Omakotiliitto 22,3 % 42,4 % 25,6 % 5,6 % 1,1 % 2,5 % 0,5 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 35 % 45 % 30 % 40 %. Sen takia olemmekin peräänkuuluttaneet päättäjiltä ja energia-alan toimijoilta nopeita ratkaisuja tilanteeseen”, hän toteaa. ”Ratkaisuna kriisiin yli puolet vastaajista ilmoitti suunnittelevansa jotain energiatehokkuustai lämmitystaparemonttia. Lisäksi vuoden alusta tuli voimaan erillinen sähkövähennys tuloveroon tai vaihtoehtoisesti määräaikainen sähkötuki ihmisille, jotka eivät voi hyödyntää verovähennystä täysimääräisesti. Jos hankintahinta asennuksineen alkaa olla 10 000 eurossa, niin vaikea siitä on saada kannattavaa lämmitysmuotoa
Kirjoittaja vaihtoi lennosta hiihtokelit Atlantin aaltoihin ja lähti katsomaan, miten elämä merellä soljuu. TEKSTI JA KUVAT: TEPPO SÄKKINEN. 34 13.1.2023 Reportaasi Atlantin yli 25 päivässä Valtameren ylittäminen purjeveneellä on matkantekoa tuulten ehdoilla
Merivahti pitää veneen kurssissa ja säätää purjeita päällystön ohjeiden mukaisesti.. 13.1.2023 35 Merivahdissa. Kukin kolmihenkinen vahti on vuorollaan kannella
Porukka jaetaan kolmeen vahtiin, joista kukin on kannella, lepää tai siivoaa ja laittaa ruokaa vuorollaan. Atlantin koko jysähtää tajuntaan vasta lentokoneessa, kun pilvipeite väistyy. Lähdemme matkaan täysin purjein vähäistenkin tuulien sieppaamiseksi. Kun vuoro on, tehdään ohjeiden mukaisesti. Parin päivän päästä lähtevälle Atlantin ylitykselle purjeveneellä olisi vapautunut peruutuspaikka. MERELLÄ päivät soljuvat vahtivuorojen rytmittämänä. Alla on neljä kilometriä vettä, keskellä Atlanttia.. Kokemus tuo mieleen alokaskauden. Meri ei ole autio. Merilinnut, kuten suulat ja valkoiset Merielämää. Ulkona pakkanen kiristyy. Pakatessa aikaa miettiä ei ollut, nyt mahanpohjassa muljahtaa katsoessani rannatonta merta. Lähtö on Martiniquelta, Ranskalle kuuluvalta Karibian saarelta ja määränpäänä on Kanariansaarten Las Palmas. Kansitöiden ulkopuolella aika kuluu leväten ja lukien, pienissä puuhissa siimojen virittelystä korjausompeluun tai siivousja ruoanlaittovastuissa. Viimeinen pilkahdus Karibian saarista jää taakse parissa päivässä. KÖYDET IRTI , laitoja suojaavat lepuuttajat ylös. Alkumatkaa taitetaan Sargassomerellä, joka saa nimensä rihmoina kelluvasta sargassolevästä. Aikaa päättää on vähän. Satamassa odottaa S/Y Vahine, Suomen Purjelaivasäätiön 20-metrinen, 30-tonninen kaunis kaksimastoinen vene. Kapteeni Janne Artilalle ylitys on jo yhdeksäs, ja perämies Antti Keräselläkin takana on useita kertoja. Miehistön ikähaitari on parikymppisestä 70-vuotiaaseen. Lähdetkö. Ajankohta on epätavallinen: harva ylittää Atlantin tammi-helmikuussa lännestä itään, sillä odotettavissa on kovaa vastatuulta, joka pidentää matkaa ja tekee olosuhteista vaikeampia. Avaan puhelimen ja huomaan viestin kaverilta. Purjehtien Atlanttia ei voi ylittää suoralla viivalla, vaan matkaa on tehtävä tuulten ehdoilla mahdollisimman hyvää kurssia hakien. Seuraavan kerran maata nähtäisiin kolmen tai neljän viikon päästä, sillä valtamerellä ei vierailla satamissa tai lasketa ankkuria. Vastatuuleen luovien vene piirtää GPS-kartalle väljää siksakkia. Omassa vahdissani on vanhempi yrittäjä ja nuori lääkäri, molemmat taitavia, minua paljon kokeneempia purjehtijoita. Meri on joka päivä erilainen sään ja vuorokauden kierron mukaan, eikä sen katseluun väsy. Kaksimastoisessa veneessä purjeita on käytössä kolme: keulapurje eli genoa tai pienempi fokka, päämaston isopurje ja taaemman mesaanimaston mesaanipurje. Avomerellä samalla halssilla eli tuulen puolella saatetaan mennä parikin päivää purjeita välillä trimmaillen. Tällä ylityksellä veneessä on kapteenin ja perämiehen lisäksi 9 miehistön jäsentä. Tässä kuitenkin ollaan. 36 13.1.2023 P OSIOLLA tammikuussa 2022 rojahdan mökin sohvalle hiihtolenkin jälkeen. Eletään tiiviisti vieraiden, mutta nopeasti tutuksi käyvien ihmisten kanssa. Unille ei jää yhteen menoon montaa tuntia, koska yölläkin purjehditaan. Omassa punkassa levätään, kun tilaisuus on
Merivahdissa pärskeet kuorruttavat kasvot suolalla ja kastelevat vaatteet. Mesaanipurje lasketaan alas, keulapurje vaihdetaan pienempään ja isopurjetta reivataan eli sen pinta-alaa pienennetään. Lentokalat liitävät aaltojen yllä näkymättömiin jääviä petokaloja paossa. Alkumatkan trooppisten leveyksien lämpö on nyt takana, ja seuraavat päivät miehistöstä otetaan mittaa. Kerään rohkeutta avata silmät sukelluksissa. Vastaiseen purjehditaan luovien, eli kulmassa tuulen suuntaan nähden. Perämies kaivaa esiin kaiuttimen ja puhelimeen ladatun Ylen Muistojen bulevardi -radio-ohjelman soittolistan. Puoliväli, kahden tuhannen merimailin rajapyykki ylittyy etuajassa. Lopulta sääkin selkeytyy. Lepovuorossa vaatteet eivät ehdi kuivua, vaan päälle vedetään märkä haalari ja takki. Sisätiloissa liikkuminen vaatii 30 asteen kallistuskulmalla akrobatiaa, ja keittiövuorolaiset köyttävät itsensä kiinni uunin kaiteeseen. Lähes viisikymmenvuotias Vahine on laadukas, avomerelle Suomessa tehty vene, mutta jatkuvasti puhaltavassa vastatuulessa merivesi puskee ikkunoiden ja luukkujen saumoista sisään. Vahinen kansi muuttuu värikkääksi basaariksi, kun takkeja, tönkkösuolattuja housuja, kumisaappaita, makuupusseja ja lakanoita tuodaan kuivumaan päivänpaisteessa. Tuulen tyyntyessä aallot kasautuvat valtaviksi mainingeiksi. Edessä pakkautuva pilvimuodostelma saa kannella olijoihin vauhtia. Saan punkkaani litran vettä, kun iso aalto murtuu kannelle. Kovalle kelille purjeita reivataan, jotta vene pysyy hallinnassa ja tuulen voima ei riko veneen osia tai revi purjeita.. Alla on neljä kilometriä vettä, keskellä Atlanttia. Lounaaksi valmistetun linssikeiton särpimisen keskeyttää huuto: ”Valas!” Veneen vieressä happea haukkaa noin kuusimetrinen tumma sillivalas, joka sukeltaessaan paljastaa käyrän selkäevän. Meri muistuttaa kumpuilevaa sinistä aromaisemaa. Saderintama iskee päälle juuri, kun valmistelut alkavat olla loppusuoralla. ENSIMMÄISEN viikon ajan kurssi on kohti pohjoista ja koillista tuulia hakien. Puristan vuorollani ruoria rystyset valkeana. Tuuli nousee puuskittain 20 metriin sekunnissa, ja aallot kohoavat vetisiksi seiniksi. Vastatuulta. Laskettelemme kerrostalon kokoisia vesimassoja Frank Sinatran Fly Me To The Moonin säestämänä, laskeva aurinko selän takana. Hyppäämme veteen vuorotellen, jotta hiljalleen lipuvassa veneessä on aina joku. Yhtenä aamuna tuuli on talttunut niin paljon, että on uintitauon aika. Valonsäteet uppoavat äärettömään tummaan sineen. Pilvisinä öinä Vahine kyntää merta mustuudessa, jossa veneen ampaisun aallon pohjaan ja seuraavan harjalle tuntee, muttei näe. 13.1.2023 37 tropiikkilinnut käyvät tutkimassa venettä ja erityisesti sen houkuttelevasti maston päässä pyörivää tuulenosoitinta. Ja lopulta tuulet todella löytyvät. KOUKKAUS pohjoisen kautta kannattaa. Pärskeiden suola kuorruttaa kasvot ja vaatteet
Perämies päättää, että emme jää katsomaan noudatetaanko Atlantilla liikennesääntöjä. Puhelimissa ei ole kenttää eikä nettiin pääse. Lähtö oli nopea, kirja jäi kesken. Yövahtien jälkeen tavaksi tulee juoda teekupilliset vahtikavereiden kanssa kannen alla ja rauhoittua hetki ennen punkkaan kaivautumista. Kukin vahti loihtii vuorollaan pieniä ihmeitä purkkija pakasteruoista. Yritys on sinnikäs, mutta lopulta siimarulla lipsahtaa kädestäni tähyillessämme mahdollista valashavaintoa. Takaisin Suomessa suuntaan pohjoiseen. Vielä ei kuitenkaan olla satamassa. Siima on vedessä, sanomme muille heidän kysellessään kalaonnen perään. Toisia ihmisiä kohtaamme rahtilaivojen muodossa. TAMMIKUUN viimeisenä aamuna aurinko nousee maitomaisena kiekkona kuin sumun läpi. Teemme pikaisen vendan eli vastakäännöksen, ja 200 metriä pitkä irtolastialus Dynamic Striker posottaa ohi muuttamatta kurssia. Tovin päästä radio rätisee. Kannella on aikaa myös kaikenlaiseen puuhasteluun. 25 metriä, 27 metriä, 30 metriä sekunnissa! Pauhaava tuuli repii keulapurjeen kiskoiltaan, ja purjekangas hakkaa ja paukkuu vapaana. Tunteet vaihtelevat haikeudesta iloon. Kiidämme saaria kohti kymmentä solmua myötätuulessa. Ilma maistuu kuivalta. Satelliittiyhteyden kautta saamme säätietoja ja tekstiviestin mittaisia uutispäivityksiä: UPM:n lakko jatkuu, aluevaalit pidetty, Putin uhittelee. Koitoksesta selvinneet kaatavat vapisevin käsin teevettä kuppeihin. Veneen keula-aallossa kisaava delfiiniparvi nostaa tunnelmaa ja odotusta. Miehistö kerääntyy kannelle. Tähdet toimivat kiintopisteinä kurssin pitämisessä. Horisontissa kasvava punainen alus on ilmiselvästi törmäyskurssilla. Pohdimme jo, onko veneen pieni moottori käynnistettävä, jotta pääsemme eteenpäin. Itsevalaisevan planktonin välke vaahtoavassa meressä on kuin veneen rungon iskemiä kipinöitä. Normaalisti vesillä moottorialusten on väistettävä purjeilla liikkuvia. Kuun antaessa tilaa tähdille myös muut valot kirkastuvat. Hetkessä tuuli yltyy ja painaa veneen kulmaan niin, että kannen laita viistää vettä. Nousu eteläisiltä leveyksiltä pohjoiseen vastaa etäisyyttä Marseillesta Helsinkiin. Yövahtien pitkinä tunteina tähtikuvioista tulee ystäviä. Lopulta jalat koskettavat kovaa laituria ja yhteys katkeaa. Pilvi. Lukukirjat kiertävät miehistön jäseneltä toiselle. Käsi mökin ovenkahvalla vilkaisen jäälle. Saharan hiekkapölyä — ensimmäinen merkki maasta viikkoihin. Ennen aurinkoa nouseva aamutähti, kirkas Venus-planeetta kertoo, että kohta saa juoda kahvit uuden päivän ensisäteissä. Tunnin höykytyksen jälkeen seuraava merivahti kömpii kannelle ottamaan vuoronsa. Läheisimmäksi kaikista tulee näyttävä Orion, jonka muotoa silmä hakee aina kannelle noustessa. VAHINE saapuu Las Palmasiin helmikuisena aamupäivänä, 25 meripäivän ja 3 996 merimailin jälkeen. Turvaköydet kiinnitetään liinoihin tai kaiteisiin, jotta kaikki pysyvät veneessä. Merimailit kertyvät seuraavina päivinä suotuisissa tuulissa hyvää tahtia. Vahtimme ottaa tavaksi viritellä päivittäin siiman veneen perään. Yöllä tuuli hiipuu pihaukseksi, jonka suunta heittelee. Pimeällä merellä tuttujen tähtien näkeminen ilahduttaa ja tuo turvallisen olon. Joka päivä sama mutta erilainen meri on peruuttamattomasti takana, kun vene jää. Muut vahdista lähtevät keulaan kiskomaan purjeen kasaan ja kapteeni ottaa ohjat. Ilmeisesti aluksen kannella oli huomattu vasta nyt, että vesillä on muitakin. Maalla matka tarkoittaisi noin 7 000 kilometriä. Lumenpeittämän järven yllä loistaa Orionin tähtikuvio. ALKUMATKAN öitä valaisi täysikuu, mutta nyt yöt tummuvat kuun kutistuessa ohueksi sirpiksi. Erään rahtilaivan kanssa olemme tehdä turhan läheistä tuttavuutta. Kun viehe toisinaan häviää, viritelmää säädetään päättäväisesti. Punkissa hirmumyrskylukemiin yltäneisiin tuulenpuuskiin ei edes herätty. Kova keli, tapahtuiko mitään erikoista. Koko matkan perässä uutterasti lepattaneen Suomen lipun valkoiset kentät saavat kellertävän tomukuorrutuksen. Ohikulkeva näyttävä alus on aina pieni tapaus, jota kiikaroidaan ja jonka lastia ja määränpäätä arvuutellaan. 38 13.1.2023 MERELLÄ OLO on pakotettua lomaa viestivälineistä. Ensimmäinen uskaltaa arvata jo, että kyseessä on Kanarian läntisin saari, Hierro. Meri vaatii kunnioituksensa loppuun asti, ja saarten välillä tuuli on arvaamaton. Laiturissa emmin nousta veneestä. Tarkalleen ottaen väite pitää täysin paikkansa. Lopulta horisontissa erottuu tumma sininen muoto. ”Maata näkyvissä”, vahvistaa perämies. Purjehdus talvella lännestä itään on kuitenkin poikkeuksellista, sillä vuodenaika ja kova vastatuuli tekevät olosuhteista haastavia.. Karibian ja Kanarian saaret ovat tyypillisiä lähtöja päätesatamia Atlantin ylityksille. Saaliskala piristäisi myös ruokavaliota, sillä tuoreet elintarvikkeet alkavat olla syöty. Ruori vääntää hartiat maitohapoille
13.1.2023 39 Perillä. Satamassa Vahine saa perusteellisen puunauksen ja matkan aikana syntyneet vauriot purjeiden kulumista rispaantuneisiin vaijereihin korjataan. Vene on valmistettu Pietarsaaressa vuonna 1973 ja sillä on takanaan kymmeniä tuhansia merimaileja.
Hokkanen toi monen vuoden ajan yhdessä Olavi Martikaisen ja Samuli Pohjamon kanssa osuvasti analysoidun kentän äänen päätöspöytään. Vuosien 1983?2003 analyysia voi pitää sisäpiiritutkimuksena, kirjoittaa Seppo Kääriäinen esseessään. luonnehtii merkitystään puolueen sisäisen liennytyksen ja eheytyksen näkökulmasta. KARI HOKKANEN oli vuosina 1983?2003 keskustan sisäpiirissä, vaikka hän itse määrittelee asemansa vaatimattomammin. Hokkasen muistelmavuosien (1983. 2003) puheenjohtajat Väyrynen, Esko Aho ja Anneli Jäätteenmäki toimivat tällä periaatteella. Hokkanen ilmoitti puheenvuorossaan, että taistelu on nyt käyty, lopputulos tiedetään, sen kanssa eletään ja nyt lähdetään yhdessä puolustamaan keskustaa maaliskuun 1995 eduskuntavaaleissa. Keskustalaisten enemmistö oli EU-jäsenyyttä vastaan, ja Hokkanen toimi noiden ajoittain vihaistenkin tuntojen tulkkina, myös jäsenyyttä vastustaneiden yhdistysten johtopaikoilla. Sillä puheenvuorolla oli iso merkitys yhtenäisyydelle. Viikoittain kokoontunut työvaliokunta oli keskustapolitiikan paja, jossa tehtiin tärkeimmät suunnitelmat ja päätökset keskustapolitiikasta. Johannes Virolaisen luja tukija . Veikko Pihlajamäen valinta Sorsan hallituksen puolustusministeriksi samana vuonna oli pitkä askel eheytyksen tiellä puoluetta pitkään repineen Kja V-linjan vastakkainasettelun jälkeen. Jo hänen valintansa työvaliokunnan jäseneksi vuonna 1983 merkitsi liennytystä, jota puoluejohto . 20 vuotta puoluehallituksen työvaliokunnassa kertoo paljon. Eheyttämistä tarvittiin myös EU-vääntöjen jälkeen vuonna 1994. Puolueen sisäisissä kädenväännöissä, joita on aina ollut ja jotka kuuluvat politiikkaan, voittajan ensisijaisena vastuuna on ottaa häviäjät asianmukaisesti huomioon ja koota rivit. Se on vaan niin, että eripuraisella ja jakautuneella puolueella ei ole ollut eikä ole vahvaa asemaa Suomenkaan politiikassa. Paavo Väyrynen kärjessä . Se on puolueen historian ennätys. Hän osallistui myös puoluejohdon järjestämiin vapaamuotoisiin pohdintoihin. Ratkaiseva oli Iisalmen puoluevaltuuskunnan kokous joulukuussa 1994. 40 13.1.2023 Merkittävä sisäpiiritutkimus Professori Kari Hokkasen muistelmien toinenkin osa ”Sisärenkaan ulkokehällä” on tärkeä kirja. Essee. HOKKANEN . ajoi
Hän tuki innokkaasti Ahon keskusta?kokoomushallitusta 1991. Keskustan sisikuntaan tunkeuduttiin ennennäkemättömällä tavalla: oveen koputus ja lappu Timo Kallille. Ylhäältä puolueiden liittämiset eivät onnistu. Isojakin puolueita on mennyt mailleen, uusia puolueita on syntynyt ja kasvanut. Keskusta ja kokoomus ovat niin lähellä ja sittenkin niin kaukana toisiaan. Sitä se oli. Irak-tapausta, josta Lipponen?Jäättenmäki-asetelma syntyi, Hokkanen selvittelee monelta kantilta sortumatta kuitenkaan tarpeettomaan spekulointiin. Se kuvaa riveillä ja rivien välissä puolueen nousun maan johtoon, kamppailun Suomen suunnasta ja puolueen menestystekijöistä. Hokkanen luonnehtii SDP:n haastamista jopa uhkarohkeaksi. Ilkka ja Keskisuomalainen muodostivat noina aikoina varteenotettavan vaihtoehdon ja vastavoiman pääkaupungin medioille. Se oli ”harrastajapoliitikon urani huipentuma”, kirjoittaa Hokkanen. etenkin kiihkeinä aikoina . Vanhoista puolueista keskusta on nyt tiukemmilla kuin koskaan ennen historiassaan. Hokkanen tuki innokkaasti puoluejohdon operaatiota. Hän tuki Ilkan julkisuudella sekä Erkki Laatikaisen Keskisuomalaisen sivustatuella Jäätteenmäen nousua ensin sijaispuheenjohtajaksi vuonna 2000 Ahon Harvard-matkan ajaksi, vuonna 2002 puheenjohtajaksi ja vuonna 2003 vaalivoittoon ja pääministeriksi. Aatteellinen tahtopolitiikka ja sen taustalla vakava valmistelutyö yhdistyneenä maanlaajuiseen kenttäja koulutustoimintaan ja silloin nykyaikaiseen tiedotusja viestintäoperointiin oli strategia, jolla tavoiteltiin maan suurimman puolueen asemaa. Demarit eivät jättäneet millinkään vertaa liikkumatilaa. 1995, vaikka olikin valmis selvittelemään pohjan laajentamista demareiden suuntaan. Hän otti yhteyttä vahvaan kokoomusvaikuttajaan professori Jarmo Virmavirtaan. SEPPO KÄÄRIÄINEN Kirjoittaja on valtiotieteiden tohtori. 116-vuotias keskusta . ANNELI JÄÄTTEENMÄEN nousu Suomen pääministeriksi ja sen haaksirikkoutuminen juhannuksena 2003 on Hokkasen muistelmien mielenkiintoisimpia analyyseja. Timo Laaninen on muistelmissaan kertonut ”vihan päivän” kulkua. Edeltäjinä oli kovia nimiä: Santeri Alkio, Artturi Leinonen ja Veikko Pirilä. PROFESSORI Hokkasen kirjaa voi lukea politiikan tekemisen oppikirjana. Professori Hokkasen kirjaa voi lukea politiikan tekemisen oppikirjana.. Jäätteenmäki on luonnehtinut vuoden 2003 vaalivoiton syitä saamansa palautteen pohjalta: ”Vihdoinkin joku uskalsi panna Lipposelle hanttiin”, muistelee Hokkanen. Keskustapolitiikan muuttaminen ”agraarikymmenyksistä aatteelliseen tahtopolitiikkaan” merkitsi aikakauden vaihtumista. Vuoden 1991 eduskuntavaaleissa rävähti veretseisauttava vaalivoitto Esko Ahon loppuunviemänä. Sitä voi pitää käännekohtana Suomen lähihistoriassa. Hän arvioi, että poliittinen kenttä jakautuu kahtia, ja siinä kehityskulussa keskustan ja kokoomuksen pitää yhdistää voimansa. PROFESSORI Hokkanen toimi Ilkan päätoimittajana vuosina 1980?2007. Mielenkiintoinen on Hokkasen kuvaus, miten hän kaavaili keskustan ja kokoomuksen yhteistyön tiivistämistä jopa yhteiseksi puolueeksi asti vuoden 2000 presidentinvaalien yhteydessä. Kokoomus ( Niinistö) ei syttynyt yhteistyöideasta. Olihan maan pääministeri Kalevi Sorsa ja presidentti Mauno Koivisto. Jäätteenmäen ero pääministerin paikalta juhannuksen alla 2003 on traumaattisimpia tapahtumia, mihin keskusta on milloinkaan pakotettu. on muuttunut viimeisen 15?20 vuoden aikana niin merkittävästi, että analyyseja lähimenneisyydestä tarvitaan. Puolueen iskukyvyn rakentaminen 1980-luvulla oli laajakantoinen ja isotöinen manööveri. Uutinen meikäläiselle oli Hokkasen kertoma tieto Laanisen kenttäkirjeestä, jossa jopa varoitettiin hallituksen kaatumisesta. Hokkanen kirjoittaa muistelmien loppuriveillä: ”Olen kahden vaiheilla, alanko askarrella kohti trilogiaa.” Suosittelen askartelua. Sen näkyvä ilmentymä oli ” Backmanin lappu”, joka kiikutettiin keskustan ryhmäkokoukseen ja jossa kerrottiin demareiden jyrkkä muutosvaatimus. HOKKANEN ajoi 1970-luvulta alkaen porvariyhteistyötä, keskustan ja kokoomuksen yhteistyötä. Kyösti Virrankosken nostaminen Euroopan parlamentin jäseneksi oli mahtinäyttö maakunnan tahdosta ja alueiden yhteistyöstä. Kansa ne yhteen liittää, jos liittää. kannatus, asema, tila . Niin oli silloinkin, kun kamppailtiin Suomen johtajuudesta vuonna 2003 ja Irak-tapauksen jälkiselvittelyissä. Yhteydenotot eivät ottaneet tulta. 13.1.2023 41 HOKKANEN kuvaa sattuvasti 1980-luvun toista merkittävää asiaa: keskusta haastoi Väyrysen johdolla sosiaalidemokraattien hegemonian menestyksellisesti. melkoinen painoarvo. Aikalaisten arvioilla myös sisäpiiristä on väliä. Väyrysen Turun puoluekokouksessa 1980 antama lupaus nostaa keskusta maan suurimmaksi toteutui. Ilkalla on ollut maan ja keskustan politiikassa . Hän myös palauttaa mieliin Matti Vanhasen kannanoton noilta ajoilta, kun hän esitti Paavo Lipposta pääministeriksi, vaikka keskusta olisi noussut vaaleissa suurimmaksi puolueeksi
Ilmiöt ”Lopulta löysimme keinon saada osaajia paikalliseen teollisuuteen”, iloitsee teollisuusneuvos Mauri Kontu. 42 13.1.2023 DI-koulutus saa telakkateollisuuden kukoistamaan TEKSTI: ANNE HIEVANEN Ennen joulua Mauri Kontu ehti vierailla tytäryhtiössään Kiinassa. Toimintaa on myös Yhdysvalloissa, IsossaBritanniassa ja Saksassa. An ne H iev an en
Saarikko selvitti asiaa virkamiesten kanssa, ja valmista tuli kahdessa kuukaudessa. Muut yliopistot eivät kilpailutilanteesta johtuen tukeneet DI-koulutuksen saamista Turkuun. Kun koko perhe on mukana yrityksen toiminnassa, Mauri Konnulle jää aikaa myös politiikalle. Uudet tuotantotekniikat, materiaalit ja teknologiset innovaatiot mahdollistavat ympäristöystävällisemmät tuotteet ja kestävämmät valmistusprosessit. Turun lukioiden oppilasaines tutkittiin, ja lahjakkaiden matemaatikkojen todettiin lähtevän lukemaan lakia, kun DI-koulutus puuttui kotikaupungista. Selvitykset toimitettiin Teknologiateollisuudelle, jonka hallitus tutki asian ja totesi viimein, että Turkuun tarvitaan DI-koulutus. Yksi ja toinen ministeri eri puolueista yritti vaikuttaa asiaan, mutta anomusta ei saatu läpi opetusja kulttuuriministeriössä. Yritys työllistää 70 insinööriä ja diplomi-insinööriä, ja töissä on lisäksi kolme tekniikan tohtoria. Kuvat: Turun yliopisto Kyllä keskustan ministeri Saarikolle pitäisi tehdä patsas Turun yliopiston mäelle.. ”Teollisuus on täällä”, muistutti Kontu ja otti yhteyttä liikekumppaneihin. ”Asia on sen arvoinen sekä Turun yliopistolle että varsinaissuomalaiselle elinkeinoelämälle.” DI-KOULUTUKSEN alkutaival on edennyt Turussa hyvin. Turun yliopisto on kuulu matemaattisesta, humanistisesta, yhteiskuntatieteellisestä, lääketieteellisestä ja kasvatustieteiden tiedekunnistaan, mutta DI-koulutukselle ei tahtonut löytyä sijaa. Uuden sulan hattuun toi diplomi-insinöörikoulutuksen käynnistyminen reilu kaksi vuotta sitten. ” Annika Saarikko!” sanoo Mauri Kontu. Vuosi sitten Turun yliopisto oli toiseksi vaikein tekninen yliopisto päästä kouluttautumaan diplomiinsinööriksi. PALASET alkoivat olla kohdillaan, mutta yksi vielä tarvittiin. ”Telakkateollisuutemme kukoistaa ja paikallisen osaamisen kysyntä on huipussaan”, sanoo 400 henkilön konealanyritys Vahterus Oy:tä johtava teollisuusneuvos Mauri Kontu. ”Kyllä keskustan ministeri Saarikolle pitäisi tehdä patsas Turun yliopiston mäelle”, Kontu sanoo hymyillen. ”Diplomi-insinöörit viedään käsistä heti valmistuttuaan”, pitkän linjan yrittäjä Kontu tietää. Mauri Kontu perusti yrityksen yhdessä vaimonsa Sinikan kanssa 32 vuotta sitten. PELKKÄ PUHE ei riitä suunnan muuttamiseen, ymmärsi Mauri Kontu, josta tuli lopulta yksi asian avainhenkilöistä. Listan kärjessä oli Aalto-yliopisto Helsingissä, ja kakkosena tuli Turku. DI-insinöörien opinnot kestävät 4?6 vuotta, ja ensimmäiset koulutettavat ovat olleet jo kesätöissä alan yrityksissä. Elokuussa 2019 valtio myönsi Turun yliopistolle koneja materiaalitekniikan DI-koulutuksen aloitusluvan. Teollisuuden työnantajajärjestöt pitivät riittävänä, että opetusta on Lappeenrannassa, Helsingissä, Tampereella ja Oulussa. Alun perin kolmihenkinen Vahterus Oy Kalannissa on nykyään 400 työntekijää työllistävä konepaja, joka sijoittuu Varsinais-Suomen alueella suurimpien alan yrityksien joukkoon. Ennen kun hän oli jäämässä äitiyslomalle elokuussa 2019, turkulaiset toimittivat hänelle kaikki tarvittavat tiedot. 95 prosenttia yrityksen tuotteista menee vientiin. Varsinais-Suomessa koneja metalliteollisuus ehti kärsiä osaajien vajeesta pitkään, mutta nyt putken päässä näkyy jo valoa. Kontu on mukana keskustan ehdokkaana myös kevään 2023 eduskuntavaaleissa. Opiskelijat tutkivat kidevirheiden vaikutusta piiaurinkokennon toimintaan. Myös silloisen Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänäsen rooli oli keskeinen prosessin eri vaiheissa, kun asiasta neuvoteltiin naapuriyliopistojen kanssa. Jotta päätöksentekoon saataisiin painetta, selvä viesti tarvittiin myös alueen työllistäjiltä yhdessä Varsinais-Suomen Kauppakamarin ja alueen yritysten kanssa. Koulutus alkoi kahdella professuurilla, ja tällä hetkellä professuureja on 14. Turun kauppakamari selvitti, mitä yritykset ajattelevat ja millaista oppilasainesta alueelta löytyy. Asiasta on kulunut aikaa kolmisen vuotta, mutta Kontu pyörittää tapahtunutta yhä mielessään. Maakuntaliittokin syttyi asialle, ja DI-koulutuksesta tuli liiton ykköshanke. Ajat ovat teollisuudessa haastavat. 13.1.2023 43 SUOMEN TURKU on ylpeä maan vanhimmasta yliopistostaan. Keskustan puheenjohtaja ja silloinen kansanedustaja Annika Saarikko nimitettiin tiedeja kulttuuriministeriksi kesäkuussa 2019. Meriittiäkin on tullut. ”Draivi oli päällä! Turkulaiset tekivät kaikkensa”, Kontu kiittää. Hän toimii puheenjohtajana Uudenkaupungin valtuustossa ja tuli aluevaaleissa valituksi Varsinais-Suomen hyvinvointialueen valtuustoon. Kalannin lisäksi yrityksellä on toimintaa myös ulkomailla
Sosiaalisessa mediassa kaasulaiva Exemplaria verrattiin jopa ensimmäisen kahvilaivan s/s Herakleen saapumiseen Turun satamaan sotien jälkeen helmikuussa 1946 . Ryppyisen kukkakääreen mukaan keskustan kentällä toivottiin puolueen johtoon rajua nuorennusleikkausta. Melkein 300 metriä pitkän ja yli 40 metriä leveän terminaalialuksen LNG-kapasiteetti on noin 68 000 tonnia. Elokuussa Hernesaaren laituriin parkkeerasi peräti amerikkalainen maihinnousutukialus USS Kearsarge – puolustusministeri Antti Kaikkosen tilaamana, vai miten se nyt menikään. Niin, kaikenlaista voi tietysti jossitella. 44 13.1.2023 ILMASSA oli suuren energiapoliittisen juhlan tuntua, kun elinkeinoministeri Mika Lintilän maailmalta vuokraama kaasulaiva Exemplar saapui joulun jälkeen Inkoon satamaan hinaajien avustamana. Jos nyt tulen puolueen puheenjohtajaksi, johdan puolueen seuraaviin eduskuntavaaleihin ja olisin vaikkapa sen jälkeen kaksi kautta valtioneuvostossa, se olisi vasta 11 vuotta”, Väyrynen sanaili. Kaasun määrä riittää sekä Suomen että Viron tarpeisiin. JOKAISELLA paikkakunnalla on omat vahvuutensa. Sitten norjalaisyhtiö ilmoitti kaavailuistaan toteuttaa Inkoossa miljardi-investointi. Nykyisessä maailmantilanteessa ei tosin voine olla ihan varma siitäkään, etteikö jossain vaiheessa jouduttaisi odottamaan vielä kahvilaivaakin – jos nyt kahviin on ylipäätään enää varaa. sillä erotuksella, ettei Lintilän ilmeisesti tarvinnut järjestää Inkooseen poliisivartiota himoitun lastin suojaamiseksi. Ehdokastoiveissa nousivat esiin etenkin 30-vuotias varapuheenjohtaja Tuomo Puumala, 30-vuotias europarlamentaarikko Riikka Manner ja 29-vuotias varapuheenjohtaja Annika Saarikko. APOLLON TIETÄJÄ osti jouluaattona kukkakaupasta komean jouluruusun juhlapöytää koristamaan. Lehdessä siteerattiin Väyrysen sanoja: ”Jos olisin tullut valituksi presidentiksi ja palvellut ehkä vielä toisenkin kauden, se olisi merkinnyt 12 vuoden sitoutumista. Mitähän Inkoossa tapahtuu seuraavaksi. Tietäjän leuat loksahtivat kotona kukan kääreitä avatessa. Mauri Pekkarinen, 64, ja Paavo Väyrynen, 65, olivat jo mukana puheenjohtajakisassa. Eräs uusmaalainen reilun viiden tuhannen asukkaan kunta on kunnostautunut viime aikoina aivan erityisesti. Vastassa olivat Mari Kiviniemen kasvot ja otsikko, jonka mukaan “Kenttä kaipaa nuorta haastajaa”. Suurista satamaan saapuvista laivoista saatiin nauttia viime vuonna muutenkin. Apollon tietäjä jäi myös miettimään, missä tunnelmissa tämän päivän keskustauutisia luetaan, kun ne päätyvät kukkakääreiksi tulevaisuuteen. Kaasua, ministeri Lintilä TEKSTI: LAURI HEIKKILÄ, PAULIINA POHJALA, PEKKA POHJOLAINEN Apollon tietäjät. Melko lähellä olevaa pääkaupunkiseutua Apollon tietäjä hoksauttaa pitämään puolensa, etteivät Helsinki, Espoo ja Vantaa ala tyhjentyä Inkoon noustessa suurten ja vahvojen joukkoon. 3.4.2012 päivätty Helsingin Sanomat vei tietäjän aikamatkalle yli 10 vuoden taakse. Nuorista toivottiin apua puolueelle, jonka kannatus mateli 16 prosentissa. Vaan eipä maan päälehti maininnut sanallakaan muuatta Juha Sipilää, vaikka Rovaniemen puoluekokous oli vain kahden kuukauden päässä. Kiviniemi oli juuri luopunut keskustan puheenjohtajuudesta. Ensin LNG-kaasua toimittava terminaalilaiva saapui Inkoon satamaan helpottamaan Suomen kaasupulaa
KAIKISSA edellä listatuissa keskustan kädenjälki on ollut merkittävä, osassa suorastaan ratkaiseva. Tärkein osoitus siitä on aivan poikkeuksellinen yksimielisyys asiasta eduskunnassa. Asiat on kuitenkin syytä laittaa oikeisiin mittasuhteisiin. Niiden hoitaminen ei suju ääripäiden resepteillä, jonka vuoksi maltilliselle keskustalle on tarve. 1. Veimme maaliin sote-uudistuksen, ja hyvinvointialueet ottivat 1.1.2023 vastuulleen sosiaalija terveyspalvelut sekä pelastustoimen. Tätä ei tule väheksyä. Se loi vahvan pohjan yhtenäisyydelle kansakunnan peruskysymyksessä. On täysin selvää, että tulevan hallituksen pöydältä on tällä vaalikaudella pyyhitty moni pitkään rasittanut vaikea ongelma. Päätöksemme hakeutua Naton jäseneksi onnistui prosessina erinomaisesti, kuten myös hävittäjähankinta. Vaikka päätöksenteon yksityiskohtia voikin kritisoida, selvisimme koronasta kansakuntana kohtuullisen hyvin. Teimme perhevapaauudistuksen, joka lisää perheiden valinnanvapautta ja samalla kannustaa myös isiä käyttämään nykyistä enemmän vanhempainvapaata. VAALIKAUDEN alussa syliimme tuli vuosiksi maailmanlaajuinen pandemia. Samalla on kuitenkin tunnistettava omalle aatteelle erityisen tärkeät periaatekysymykset, joissa ei voi joustaa. 3. Yhteistyö tarkoittaa kompromisseja. Kyseessä on valtava murros, jolla on kiinteä yhteys toiseen suureen ongelmaan eli julkisen talouden tasapainottamiseen. Ne julkaistaan tammikuun lopussa vaalistartissamme. Listaan siksi neljä ”suurta kysymystä”, joissa olemme onnistuneet vaalikauden aikana. Suuret pensselin jäljet jäävät näkyviin historian seinälle. Tämä oli taustalla, kun jouduimme toimimaan poikkeuksellisella tavalla luonnonsuojelulaissa. Niillä on hyvä lähteä meidän kaikkien vaalikentille pää pystyssä ja selkä suorana. Olen kuitenkin varma, että tilanne tulee muuttumaan vaalien lähestyessä, kun saamme kirkastettua keskustalaisen sanoman. Samalla olemme tehneet koko kansakunnan kohtaloon liittyvän turvallisuuspoliittisen perusratkaisun vuosikymmeniksi. Tätä osoittaa muun muassa työllisyyskehitys korona-aikana ja sen jälkeen. OLEMME kuitenkin hävinneet mielikuvapolitiikassa ja menettäneet kansan luottamusta. Yhteinen tehtävämme on puhkaista mielikuvakuplat ja lyödä faktat pöytään! Äänestäjille on myös kerrottava avoimesti ratkaisematta jääneet yhteiset ongelmat. Tekojen osalta meillä ei ole tältä osin mitään hävettävää. 2. Suurin haasteistamme on ikärakenteemme nopea muutos. Tärkeintä on, että onnistuimme viemään maaliin tämän politiikan ”ikuisuuskysymyksen” lainsäädännön osalta. Vuosien tai vuosikymmenten jälkeen kukaan ei muista yksittäistä pykälää. Vuodenvaihde antaa hyvä hetken katsella hieman taaksepäin ja arvioida miten olemme työssämme onnistuneet. Vaalit ovat myös tilinpäätöksen aikaa. Keskustan tulee lähteä vaaleihin selkeillä tavoitteilla. Markus Lohi keskustan varapuheenjohtaja On tilinpäätöksen aika Puheenvuoro. 2.12.2022 45 POLITIIKASSA on kysymys arvoista ja yhteistyöstä. Yksittäisten asioiden ja yksityiskohtien osalta hallituksen toimissa on varmasti aihetta kritiikkiin. 4. Tällöin on uskallettava astua epätäydelliseen maailmaan, jossa omat ideologiat ja ajatukset eivät toteudukaan täydellisesti. Tämä uudistus on erinomaisuudessaan jäänyt julkisuudessa liian pienelle huomiolle. Vuodenvaihteen pienistä ongelmista huolimatta uudistuksen lainsäädäntö on osoittautunut riittävän hyväksi
KUN ELÄKEIKÄ lähestyi, Alastalo mietti huolella jo etukäteen, mihin asioihin hän lisääntyneen vapaa-ajan käyttäisi. Minulle on ominaista organisoida ja viedä projekteja alusta loppuun.” ”Olen myös erittäin kova ottamaan asioihin kantaa”, Alastalo naurahtaa. ”Näen, että yksikään uusi hyvinvointialue ei tule taloudellisesti selviytymään, ellei perustason palveluissa onnistuta tavoittamaan ja auttamaan 60?70 prosenttia sieltä apua hakevista. Olen esittänyt tavoitteellisia kumppanuussopimuksia solmittavaksi kunnan ja yhdistysten välillä, jotka kukin toimisi oman jäsenistönsä parissa osallisuutta ja hyvinvointia edistäen.” ”Ihmisten arjessa tapahtuva vaikuttaminen on tehokkainta”, Alastalo alleviivaa. 46 13.1.2023 TEKSTI JA KUVA: PÄIVI VENTO ”Kunnat ja kolmas sektori yhteistyöhön” HYVINVOINNIN ja terveyden edistäminen on miehikkäläläisen Tarja Alastalon mielestä yhteiskunnan tärkeimpiä asioita. ”Koska ne on Kymsoten aikana ajettu alas monilta hyvin toimivilta osiltaan. Alastalo jää Miehikkälän historiaan ensimmäisenä johtopaikalle nousseena naisena. KESKUSTALAINEN Alastalo on koulutukseltaan psykiatrian erikoissairaanhoitaja. Tämä on näkynyt kaikessa, missä hän on ollut mukana: kuntapolitiikassa, työelämässä ja harrastuksissa. Valtuuston puheenjohtajana naista ei ole koskaan nähty. Työkaluna siinä toimivat yhdistykset ja järjestöt, muistuttaa Tarja Alastalo.. Nyt meillä on aivan liikaa erikoissairaanhoitoon ohjautuvia asiakkaita.” Jotta tavoitteet toteutuisivat, Alastalon mielestä tarvitaan muun muassa onnistuneempaa kuntien omaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä. Kuntavaaleissa vuonna 2000 Alastalo oli ehdolla ja nousi Miehikkälän valtuustoon äänikuningattarena. Ylempi AMK-tutkinto hänellä on terveyden edistämisestä. Hän pelkää, etteivät hyvinvointialueet pysty tätä tavoitetta riittävästi edistämään. ”Työelämässä tykkäsin kehittää koko ajan uutta. Miehikkälän kunnanhallitusta vuodesta 2013 luotsannut Tarja Alastalo kiteyttää mielenlaatunsa sanomalla, ettei paikallaan vellominen ole hänen juttunsa. Miehikkälän keskustalta tuli kutsu kunnanhallitukseen, vaikka hän ei ollut ehdokkaana kuntavaaleissa. Esimerkiksi vanhusten kotihoidon ja tehostetun asumispalvelun välille on pakko palauttaa välimuotoja.” ”Yleisesti pelkäänpä pahoin, että hyvinvointialue nielee Kymenlaaksossa niin paljon varoja, että se näkyy kunnissa kuntien tuottamien palvelujen heikennyksinä.” Hyvinvointialueet aloittivat työnsä, mutta kunnilla on yhä suuri vastuu kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämissä. ”Kun aloitin kunnanhallituksen johdossa, edeltäjäni Keijo Rinnesalmi neuvoi ”ole nainen ja ole mies, niin kyllä sinä pärjäät”.” Hyvinvointialueeseen siirtyminen ei Alastalon mielestä voi Kymenlaaksossa tarkoittaa muuta kuin palvelujen paranemista. ”Haluan toimia yhdistyksissä, joissa tapahtuu.” Mielenterveysyhdistyksessä on 125 jäsentä. Tämän tittelin äänestäjät ovat sitten antaneet hänelle kaikissa vaaleissa. Nyt hän on mielenterveysyhdistyksen sekä kyläyhdistyksen puheenjohtaja. ”Jäsenmäärä kertoo vain siitä, että kuntalaiset ovat oivaltaneet, kuinka tärkeää oman mielenterveyden ja siten hyvinvoinnin edistäminen on.” ALASTALO lähti kuntapolitiikkaan erikoisemmalla tavalla vuonna 1997. ”Tässä taas keskeistä on kunnan ja kunnassa toimivien yhdistysten välinen yhteistyö. ”Aina olen halunnut tehdä siinä rinnalla myös asiakastyötä.” Eläkkeelle hän jäi viime vuoden huhtikuussa Kymsoten terveysasemien mielenterveysja päihdepalvelujen palveluesimiehen tehtävistä. Hän on työskennellyt lähes koko uransa esimiestehtävissä
Tarja Alastalo jäi eläkkeelle viime vuoden huhtikuussa mielenterveysja päihdepalvelujen palveluesimiehen tehtävistä.. 13.1.2023 47 Ihmisten arjessa tapahtuva vaikuttaminen on tehokkainta
Tallilla, jossa käyn, ei ole maneesia, eli luonto kaikkine säätiloineen on läsnä koko ajan. Nykyään käyn tallilla vähintään kaksi kertaa viikossa. Kukapa sanoisi ei kokopäiväiselle heppailulle. Ne ovat opettaneet vastuuta, kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Karjalainen kuoli 7. Ratsastuksessa saa nauttia myös luonnon läheisyydestä, sillä iso osa harrastamisesta tapahtuu ulkona. Pääministerinä ja ulkoasiainministerinä Karjalainen tunnettiin erityisesti hyvistä idänsuhteistaan. KARJALAINEN toimi kauppaja teollisuusministerinä (1959–1961), kuuden hallituksen ulkoasiainministerinä (1961–1962, 1964– 1970 ja 1972–1975) ja kahden hallituksen pääministerinä (1962–1963 ja 1970–1971). Jo vuoden ikäisenä olen ollut Seinäjoen kuninkuusraveissa ja lapsena ahmin kaikki kirjaston heppakirjat. Hevostenhoitajaopintojen aikaiset vuodet ovat edelleen elämäni parhaita, ja voisin palata niihin koska vain. Lisäksi hän loi pitkän uran Suomen Pankissa ja oli sen johtokunnan jäsenenä 1958–1983. helmikuuta juhlan Ahti Karjalaisen kunniaksi. syyskuuta 1990 Helsingissä. Nuorena hevoset kiinnostivat minua enemmän kuin koulu. Hevosten kanssa pääsee pakoon myös hektistä arkea, koska siellä on pakko rauhoittua ja ajatusten on oltava sataprosenttisesti siinä, mitä tekee. Juhlapuhujina toimivat Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn sekä historian ja politiikan tutkija, tietokirjailija ja vapaa toimittaja Timo J. 48 13.1.2023 PÄIVI VENTO HIRVENSALMEN kunta ja järjestää 12. Hevosten kanssa asiat eivät tapahdu hetkessä ja määränpään saavuttaminen voi olla vuosien työ. Juttusarjassa keskustalaiset kertovat harrastuksistaan. K at a H uh ta ko sk i Hevonen pakottaa vastuulliseksi LAURI HEIKKILÄ “HEVOSHARRASTUS on kulkenut mukana lähes koko ikäni. Ratsastus on aina ollut se mun juttu, raviurheilua en ole koskaan kokenut omakseni, vaikka minut pienenä jo raveihin vietiinkin. Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki Karjalaisen elämäntyötä kunnioittavat henkilöt. Elomaan koululla kello 13 pidettävä juhla kestää hieman yli tunnin. Talli on minulle paikka, jonne saan hukuttaa huolet ja murheet. Juhla Ahti Karjalaisen kunniaksi Hevosharrastus on elänyt Kata Huhtakosken mukana vuodesta ja vuodenajasta toiseen. Toisena päivänä käyn vakitunnilla ja toisella liikutan itsenäisesti tallin hevosia ja teen tallitöitä. Ka ta H uh ta ko sk i Ka ta H uh ta ko sk i K es ku st a S uom e nma a n a rkisto. Kata Huhtakoski Ahti Karjalainen. Sen jälkeen on varattu aikaa kahvitteluun. Välillä on tullut mietittyä, kun saappaat jumiutuvat kiinni kuraan, että onko tämä kaiken vaivan arvoista. Omiakin hevosia on ollut. En vaihtaisi päivääkään pois.” Kata Huhtakoski toimii Eteläja KeskiPohjanmaan keskustanuorten toiminnanjohtajana. Tuikka. VAIKKA ratsastus on yksi vaarallisimmista lajeista ja itsellenikin on sattunut ja tapahtunut, en silti osaa pelätä. Joka kerta palaan tallilta kotiin kuitenkin hymy huulilla. Karjalainen toimi myös Maalaisliiton tiedotussihteerinä 1947–1950, pääministerin sihteerinä 1950–1956 ja presidentin valitsijamiehenä 1962, 1968 ja 1978. Yleensä nämä tilanteet ovat olleet ihan oma vikani. Häntä pidettiin pitkään presidentti Urho Kekkosen todennäköisimpänä seuraajana. Sitä työtä tehdään niin tallissa kuin hevosen selässäkin. Tuolloin tulee kuluneeksi sata vuotta siitä, kun Ahti Karjalainen syntyi Hirvensalmella Lyydia ja Anselm Karjalaisen perheeseen. Olikin selkeää jo pienestä pitäen, että opiskelisin niistä itselleni ammatin
Piirin uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Jari Lepistö. Tavoitteena piirillä on täysi 36 ehdokkaan lista. Uusina varapuheenjohtajina aloittavat Matti Hatanpää Porista ja Jorma Pohjus Kankaanpäästä. Savo-Karjalan vaalipiirissä kuopiolainen Sallamaarit Markkanen kertoi tammikuun alussa luopuvansa ehdokkuudestaan uupumuksen vuoksi. Yhdeksänneksi kansanedustajaehdokkaakseen piiri nimesi Marja Vaitomaan Eurajoen Luvialta. He ovat OlliPekka Aalto Marttilasta, Rami Ekman ja Riitta Karjalainen Turusta sekä Anniina Lehmus Kaarinasta. Viimeisen ehdokkaansa puolue nimeää vuoden 2023 puolella. Yhteensä keskustan ehdokkaita on Uudellamaalla koossa 24. HELSINGIN PIIRI sai uuden johtokolmikon, kun piirin puheenjohtajaksi valittiin VilleVeikko Rantamaula ja varapuheenjohtajiksi Harriet Lonka sekä Riina Länsikallio. Hän puolusti vahvasti eduskuntaryhmänsä ottamaa toimintalinjaa luonnonsuojelulaissa. ”Eduskuntaryhmä ei ole päästänyt puolueen puheenjohtajaa viime viikkoina vähällä”, Kalli totesi. Uudenmaan piiri puolestaan nimesi eduskuntavaaleihin kolme uutta ehdokasta. Puheenjohtaja Annika Saarikko sai syyskokouksessa lämpimän vastaanoton.. ”Myönnän, että toimintatapa oli poikkeuksellinen. Hänen mukaansa keskusta on marjastajien, metsästäjien ja maanomistajien puolue.Maanomistajia on Suomessa kaikkiaan 620 000. MYÖS Varsinais-Suomen piiri nimesi joulukuussa neljä uutta eduskuntavaaliehdokasta aiempien 12 ehdokkaan lisäksi. ”Ilman keskustalaista politiikkaa olisi viljelijöille ollut luvassa kylmää kyytiä.” Yleisöpuheenvuoroissa Pasi Koski totesi 620 000 suomalaisen metsänomistajan kiittävän keskustaa luonnonsuojelulain lopputuloksesta. Arvojen törmäys tapahtui luonnonsuojelulaissa, ja tuon myötä näkyi, mitä toisessa vihreän sävyisessä puolueessa ajatellaan.” Saarikko sanoo olevansa ylpeä siitä, että keskusta on puolustanut arvojaan näyttävämmin kuin pitkään aikaan. Keskusta äänesti luonnonsuojelulain neljästä pykälästä samassa rintamassa oppositiopuolueiden kanssa. Irtiotot hallitustyöstä ovat olleet hänen mielestään oikeutettuja ja keskustan aatemaailmaa kunnioittavia. ”Satakunnassa kaivataan kovia otteita. 13.1.2023 49 ”LUONTO , sen värit ja luontosuhde riippuvat siitä, mistä ja kuka sitä katsoo.” Näin aloitti valtiovarainministeri ja keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko puheensa Satakunnan piirin syyskokouksessa Eurajoella. Me tunnistimme, että asia on niin tärkeä." EURAJOEN kunnallisjärjestön puheenjohtaja Marja-Leena Siiri kiitti Saarikkoa ja Kallia. Keskustan vihreä perustuu luonnon kumppanuuteen”, Saarikko korosti. ”Tämän asian oli nyt aika tulla pintaan. He ovat Markus Kuotesaho Siikajoelta, Lauri Oinonen Keuruulta ja Samuel Sylf Espoosta. Saarikko kuvasi luonnonsuojelulaista käytyä keskustelua arvojen törmäykseksi TEKSTI: ANNE HIEVANEN, SAMULI VÄNTTILÄ Piirit täydensivät ehdokaslistojaan Keskusta Keskustan Satakunnan piiri on nimennyt tähän mennessä yhdeksän ehdokasta. Aiemmin piiri on nimennyt kuusi ehdokasta. Varapuheenjohtajana jatkaa Juha Suonpää Eurasta. Piiri nimesi kaksi uutta eduskuntavaaliehdokasta: Sonja Lautamatin ja Taneli Suomalan. Jokainen keskustalainen ymmärtää, että hyvä metsänhoito on parasta suojelua”, totesi Mikko Uusitalo. Kannanotossaan piiri esitti maahanmuuttopolitiikan uudistamista. Muut kahdeksan ehdokasta on nimetty jo aiemmin. SATAKUNNASSA kun oltiin, Saarikko totesi olevansa vaikuttunut kansanedustaja Eeva Kallin työpanoksesta eduskuntaryhmän johdossa. ”Ei ole sattuma, että vihreillä ja keskustalla on molemmilla vihreän sävyjä, mutta tuo sävy on puolueilla ihan eri. Piirin mukaan maahanmuutosta puhutaan tällä hetkellä liian järjestelmäkeskeisesti, vaikka todelliset vetovoimatekijät riippuvat siitä, miten Suomea kyetään markkinoimaan maailmalla tulevana työja kotipaikkana. Listalle mahtuu yksitoista nimeä
”Täytyy muistaa, että puoluejohto on kiertänyt Oma maa, koko maa -kiertueen merkeissä jo noin 250 tilaisuutta. Vaalikoordinaattori Juha Iso-Aho myöntää olevansa innoissaan siitä, että koronaepidemian varjostamien kuntaja aluevaalien jälkeen päästään taas kampanjoimaan normaaleissa oloissa. Valtit jakoon vaalikentillä Ihmisten aito kohtaaminen on keskustan vaalikampanjan leipälaji TEKSTI: RISTO LUODONPÄÄ Eduskuntavaalit Georgiana Forsang kampanjoi valmistamalla kamerunilaista perinneruokaa.. Jos nyt jotain pitää mainita, niin Instagram ja erilaiset TikTok-videot tuntuvat nyt ainakin olevan kovasti pinnalla”, Iso-Aho sanoo. ”Luovuutta pitää toki olla. Kyse on Forsangin mukaan harvinaisesta herkusta täkäläisillä leveysasteilla. Sen jälkeen päästään pitkästä aikaa taas vaaliristeilylle. Forsang kertoo saaneensa kampanjatarjoiluistaan ylistävää ja hienoa palautetta. 50 13.1.2023 IHMISTEN kohtaaminen kentällä silmästä silmään. tammikuuta on virallinen vaalistartti, minkä yhteydessä julkistetaan vaaliohjelma ja sloganit. 27. ”Äitini on ollut kokkina kamerunilaisessa ravintolassa. Oman viestin kirkastaminen kansantajuiseen muotoon. Se on helposti jäänyt päivänpoliittisten asioiden puristuksessa huomaamatta.” VUODEN vaihduttua alkoi kampanjoinnissa vaalikoordinaattorin mukaan se varsinainen rutistusvaihe. Siinä tiivistettynä muutamia johtoajatuksia keskustalaisen kampanjoinnin ytimestä kevään eduskuntavaalien lähestyessä. ”Hyvinvointialueiden aloittaminen on keskustalle varmasti yksi tärkeä teema vaalikentillä. Risteily on muuten se juttu, mitä keskustaväki on kysynnän perusteella juuri tähän tilanteeseen kaivannut”, Iso-Aho huomioi. Koordinaatit kohti huhtikuun h-hetkeä ovat Iso-Ahon mukaan olleet selvillä jo alkusyksystä lähtien. VANTAALAINEN keskustaehdokas Georgiana Forsang on lähtenyt henkilökohtaisessa kampanjassaan tuomaan rohkeasti esille omaa taustaansa ja sen makuhermoja hivelevää ruokakulttuuria. Mutta mielestäni ehdokkaiden kannattaa olla aktiivisia erityisesti niissä kanavissa, mitkä ovat itselle luontevia ja missä he ovat aiemminkin tottuneet vaikuttamaan. Vaikka uusia alustoja esimerkiksi sosiaalisessa mediassa riittää pilvin pimein, niin vaalikoordinaattori korostaa, että pyörää ei tässäkään tapauksessa kannata yrittää keksiä kokonaan uudelleen. Ruokalaji on synnyinmaani Kamerunin kansallisherkkua”, selvittää viimeiset yksitoista vuotta Suomessa asunut Forsang. Oma viesti menee silloin parhaiten perille. ”Tarjoilen torilla ihmisille papukastiketta ja paistettua riisiä. Kasvisruoan resepti on häneltä lähtöisin”, ehdokas kertoo. ”Kyllä se vaan on niin, että ihmisten kohtaaminen turuilla ja toreilla on edelleen keskustan leipälaji”, hän toteaa. Aito läsnäolo siellä missä muutenkin on ihmisiä tottunut kohtaamaan. Puolueorganisaation järjestämien tilaisuuksien ohella keskustan yli 200 ehdokkaalla on omat keinonsa ja kanavansa äänestäjien tavoittamiseksi
Monet heistä olivat halukkaita tulemaan tiimiin mukaan, ja siitä kampanja lähti liikkeelle”. Olen itse Leppävirralla suunnitellut mittarissa käytetyn apilakuvion ja tuotantopuoli tapahtuu Varkaudessa. ”Mieluummin käyn sitä varten hankkimaltani listalta läpi hallituksen hyviä tekoja kuin moitin kilpailijoita. Uusille kasvoille voisi olla nyt tilaa”, hän luottaa. ”Monet ovat ihmetelleet miksi en ota maksua, kun ruoka on niin hyvää. Auli Piiparinen. Siitäkin on tullut hyvää palautetta.” RUOKATARJOILU ei ole ehdokkaalle varsinainen rahanhankintakeino, vaikka sellaiseenkin voisi olla mahdollisuus. Ahkeraa jalkatyötä unohtamatta. Sitä varten olen julkaissut TikTokissa videoita, joissa opetan kaikkia laittamaan tätä ruokaa. Nyt vuoden aluksi olen tilannut 2 000 pientä kahvipakettia, jotka on helppo sujauttaa ihmisten mukaan ja josta pystyy muutamat kahvitkin keittämään”, hän vakuuttaa. ”Olin kuntavaaleissa Laukaan ääniharava, niin pitäähän sitä nyt yrittää mitata kannatusta koko maakunnan tasolla. Sen lisäksi tarkoitus on kiertää Keski-Suomen kunnat läpi ainakin kolmeen kertaan”, Suomala toteaa. Sakari Suomala. Siksi valitsin juuri nuo teemat”, hän perustelee. Nuotiokahvit”. ”Mittari on kokonaisuudessaan valmistettu keskellä Savoa. Eri alojen osaajista koostuvat taustatiimit ovat Suomalan mukaan ehdoton edellytys kampanjan onnistumiselle. Kyllä niitä varmaan sata kappaletta yhtensä ehtii kertyä, vaikka viimeiset kuukaudet ennen vaaleja menevätkin aina yllättävän nopeasti.” Juha Iso-Aho. ”Vaikka olen tuore kasvo politiikassa, niin keskustalaisuus tuli jo äidinmaidossa. Olen tehnyt tiimini kanssa vaaleja varten myös videoita, missä keskustelen ajankohtaisista asioista muiden poliitikkojen kanssa. Hän sanoo luottavansa omassa vaalityössään pitkälti perinteisiin keskustalaisiin arvoihin. Metsä. ”Toki ilmoitan myös, että minulla on vaaleja varten puolueen kautta tukitili, johon voi halutessaan maksun suorittaa ja tukea samalla kampanjaa.” Forsang haluaa samalla tuoda ihmisten tietoisuuteen, kuinka hyvää ja laadukasta ruokaa voi valmistaa suhteellisen halvoilla kustannuksilla. TUOTTEISTA saatava tuki tulee tarpeeseen, sillä Piiparinen on päättänyt katsoa vaalikamppailun kortit tosimielellä ja loppuun saakka. Au li Piip ari ne n Ja ri La uk ka ne n La uri H eik kilä Auli Piiparinen on taiteillut kampanjatuotteekseen saunamittareita.. Muina kampanjatuotteina ehdokkaalta löytyy leppävirtalaista vaalihunajaa sekä jo edellisissä vaaleissa myynnissä ollutta Kupilkan kuksaa. Tämä näkyy myös tarjottavissa tuotteissa. ”Savo-Karjalan vaalipiirissä keskustalla on sukupolvenvaihdos. Joku osaa viestintää, toinen järjestää tapahtumia ja niin edelleen.” KUNNANHALLITUKSEN puheenjohtajana toimiva yrittäjä haluaa omien sanojensa mukaan kampanjoida positiivisessa hengessä ja rakentavien keskustelujen kautta. Savolaisuus on sen verran tärkeä osa Piiparisen identiteettiä, että tärkeimmäksi kampanjatuotteeksi valikoitui aito ja omassa maakunnassa käsintehty saunamittari. ”Jos pystyn valmistamaan yli 400 hengelle ruokaa 250 euron budjetilla, niin onhan se samalla myös aika edullista.” LAUKAASTA kotoisin oleva Sakari Suomala kampanjoi ensimmäisiä eduskuntavaalejaan Keski-Suomessa pidemmän kaavan kautta. Vaikka kampanjaa on tehty pitkäjänteisesti, niin Piiparinen sanoo satsaavansa tosissaan myös viimeisten kuukausien jalkatyöhön. Ensimmäiseen kokoontumiseen viime keväänä tuli 50 henkeä. ”Erähenkisen ehdokkaan rakkaiden mieltymyksien pitää näkyä vahvasti myös kampanjoinnissa. NUOREMMAN polven ehdokkaisiin kuuluva Auli Piiparinen on lähtenyt vaalityöhönsä kolme asiaa sisältävällä kärkisloganilla ”Sauna. 13.1.2023 51 ”Ihmiset ovat tykänneet aivan valtavasti ja reseptiä on tietysti kyselty. ”Jokainen tekee sitä, minkä katsoo itselleen luontevaksi. Viime juhannuksen alla oli ensimmäiset makkaratarjoilut. Lapsuuden toiveammattini oli taiteilija, joten siinäkin mielessä tuote sopii hyvin omaan kampanjaan”, Piiparinen toteaa. Mutta minä haluan tarjota sitä ilmaiseksi”, hän naurahtaa. ”Käyn mielelläni sekä omissa että puolueen ja muiden ehdokkaiden järjestämissä tilaisuuksissa
Merkittävien poliitikkojen riiteleminen ja puolueen pilkkominen palasiksi on myyräntyötä, joka näkyy kannatuksen hiipumisena. Timo Aitto-oja. Pääsääntöisesti lasten huoltajat ottivat kiitollisuudella vastaan ylimääräisen lapsilisän. Me kuulumme selkeästi porvarien leiriin, ja se lienee tullut nyt kantapään kautta opeteltua. Kohdalle sattui myös yksi hyvätuloinen lapsiperhe, jossa vanhemmat olivat päättäneet lahjoittaa koko ylimääräisen lapsilisän hyväntekeväisyyteen. Totuushan kuitenkin on, että umpikepulainenhan on hyvin maahanmuuttovastainen. Viestin ja sloganien pitää olla selkeitä ja niiden pitää upota kansaan. Eikä hänellä tästä syystä ollut varaa maksaa vakuutusmaksuja ajallaan. Liian liberaalit päätökset ovat myrkkyä osalle keskustan kannattajista. Keskustalaisissa on hyvin paljon yrittäjiä, ja sen pitää ehdottomasti näkyä puoluejohdossa. Jos yrittäjäsiivellä ei ole luottamusta puoluejohdon yritysmyönteisyyteen, niin sen seurauksena siirtyy paljon porukkaa kokoomukseen. Keskusta ei voi aina tehdä kompromisseja, vaikka keskellä onkin. Kahden lapsen yksinhuoltajaäiti kertoi rahojen menevän suoraan vakuutusyhtiölle, koska viime kuun talousbudjetti meni jo miinukselle ylisuuren sähkölaskun takia. Viiden hengen perheessä lapsilisät menevät jouluruokiin ja lahjoihin, muuten olisi kuulemma joulupukki ajanut heidän talonsa ohi. Tein mielenkiinnosta pikakyselyn huoltajille, mihin he aikovat käyttää ylimääräisen lapsilisän. Kolmen hengen perheessä ylimääräisellä lapsilisällä maksetaan sähköllä lämpiävän asunnon sähkölasku. Keskustalle se oli arvovalinta ja panostus lapsiperheisiin. Hän ei eritellyt menoja. Teini-ikäisen lapsen äiti kertoi rahan menevän teinin vaateja harrastusmenoihin. Isäkin voi todella pitää isyysvapaata, kun tulee äidin aika tai mahdollisuus palata töihin. Se voisi olla ihan terveellistä. Palautetta pitää antaa, mutta se onkin eri asia. Me emme ole sosialisteja, vihervasemmistolaisia emmekä aja kovaa oikeistopolitiikkaa niin kuin kokoomus ajaa. Perhepolitiikkaa voidaan tehdä myös työelämän näkökulman kautta ja erityisesti työelämän asenneilmaston muutoksen kautta. MIELIPITEET 52 13.1.2023 Lapsilisä on perusteltua sitoa pysyvästi indeksiin JOULUKUUSSA maksettiin ylimääräinen lapsilisä. KESKUSTAN liian myönteinen suhtautuminen maahanmuuttajiin sataa suoraan perussuomalaisten laariin. KESKUSTA on saanut paljon hyviä asioista läpi: muun muassa oppivelvollisuutta on pidennetty, hyvinvointialueet aloittavat toiminnan, lapsiperheiden asemaa on kohennettu, luonnonsuojelulakia on saatu muutettua ja ennallistamisasia saatiin torpattua. Viestintään pitää panostaa paljon nykyistä enemmän. Keskustan viesti on saatava läpi. Mielestäni perheiden arjen parantamiseksi on paljon tehtävää niin asenneilmastossa kuin lapsista aiheutuvien kustannusten jakamisen suhteen yhteiskunnan kesken. Luo mielikuvaa, että miehet ovat korvaamattomia työssään ja naisen paikka on kotona lasten kanssa. Keskusta puolustaa edelleen heikompia sekä maaseutualueita. Keskustan kannattaa pitää kuitenkin kiinni myös perusarvoista ja tuoda niitä myös esille. Nykyinen keskustalainen ei ole enää punamulta tai vihervasemmistolainen. Lapsilisä tulisi sitoa indeksiin ja korottaa sen tasoa sekä tarkastella muita toimia lapsiperheiden toimeentulon turvaamiseksi. Dynaaminen ja innostava yrittäjä puoluejohdossa vetää kannattajia keskustaan. Ministeri Antti Kaikkonen näytti keskustan arvojen mukaista esimerkkiä. Tällaiseen hallitukseen ei pidä jatkossa sekaantua. Kiky oli yksi asia, joka ihmisiä ärsytti suunnattomasti. Harmillisesti Orpon lipsautus ruokkii epätasa-arvoista työelämän asenneilmastoa perhevapaiden käytöstä. Lapsiperheet ovat erityisellä koetuksella kasvavien elinkustannusten kanssa. Tältä osin keskusta on pysynyt samalaisena. Keskustassa on inhimillisyyttä, ja se kiinnostaa ainakin minua. Kokoomuksen Petteri Orpo pääsi otsikoihin lipsautuksella, joka koski Kaikkosen isyysvapaan ajankohtaa. En voi moittia. Saattaisi tehdä hyvää keskustalle olla jonkin aikaa oppositiossa ja kuunnella kansan ääntä. Hallituksessa olo on syönyt kannatusta. Tuija Leivo-Rintakorpi FM, insinööri kansanedustajaehdokas (kesk.) Veteli Kannatuksen hiipuminen on peräisin pitemmältä ajalta KESKUSTAN kannatuksen hiipuminen on peräisin pitemmältä ajalta. Turvepäätös oli toinen, josta tuli paljon lunta tupaan. Kärkiehdokkaita tarvitaan lisää eduskuntavaaleihin. Kolmen lapsen yksinhuoltajaisä kertoi rahojen menevän suoraan lastensa menoihin. TÄLLÄ VAALIKAUDELLA on toteutettu perhevapaauudistus, joka parantaa perhevapaita eikä leikkaa kodinhoitotukea. Olimmepa nuoria, uusia tai vanhoja keskustalaisia niin meidän jokaisen velvollisuus on tukea puoluejohtajia eikä ryhtyä kaivamaan tai syyttelemään julkisesti johtoa. Emme voi myöskään kumartaa joka suuntaan. Pienten kaksoslasten perheessä rahoilla ostetaan vaippoja, ruokaa ja vaatteita. Tosin ei taida enää olla puoluetta, joka perusarvoja puolustaisikaan
Laila Uljas Kouvolan kaupunginvaltuuston jäsen (kesk.) Vahva keskusta ehkäisee yhteiskunnan polarisoitumista. Tuottajahintojen korotuksilla on katettu vain reilu puolet syntyneistä kuluista. Viimeisen kahdenkymmenvuoden aikana poliittinen ilmapiiri siellä on polarisoitunut, keskelle on jäänyt suuri aukko. On kohtuutonta, että maatalous on tässä poikkeus. MUTTA miksi valitsin keskustan. Loppuosasta on vastannut tuottaja. Estetään, ettei samanlaista vastakkainasettelua kuin synnyinmaassani syntyisi täällä. Politiikassa on loppujen lopuksi kyse neuvotteluista ja erilaisista kompromisseista. Tämän ei kuitenkaan pidä tarkoittaa sitä, ettei keskustalla olisi periaatteita ja arvoja, joista se ei luovu. Luonnonsuojelulain käsittelyssä keskustaa syyteltiin, vaikka se nimenomaan kantoi vastuuta kokonaisuudesta ja myös yksityisten omaisuudensuojasta. Anne Kalmari kansanedustaja (kesk.), maaja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja, agronomi Kivijärvi Pekka Neittaanmäki Unesco-professori, digitaaliset palvelualustat, Jyväskylän yliopisto Kuluttajille avattava ruuan kuluttajahintojen muodostuminen SYNNYINMAASSANI Yhdysvalloissa on kaksipuoluejärjestelmä. Arvostan hyvin paljon suomalaista monipuoluejärjestelmää. Sovinnollisuus ei tarkoita sitä, että annetaan kaikessa periksi. Lähikuukaudet ja vuodet ratkaisevat Suomen ruokahuollon kotimaisuusasteen. Julkisuudessa on puhuttu paljon, siitä miksi keskustan kannatus on nyt ollut historiallisen matala. Toisen osapuolen kuunteleminen ja kohtaaminen puuttuu kokonaan. Perheet, yrittäjät, erityisesti pienyrittäjät ja maaseutu. Suomalainen ruoka on puhdasta ja turvallista. Kun meillä on vahva keskusta, vaalimme keskustelevaa kulttuuria ja samalla estämme yhteiskuntaamme polarisoitumasta. EU-komission esitys ennallistamisesta on estettävä, se on keskustalle näytönpaikka. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Seurasin poliittista keskustelua ja kenttää useita vuosia ennen kuin tein oman ratkaisuni, mihin puolueeseen haluan kuulua. Maatalouden tuotantokustannukset ovat nousseet ostorehun ja lannoitteiden osalta kaksinkertaisiksi ja energian osalta jopa kolminkertaisiksi. Siis juurikin sovinnollisuus. Näiden lisäksi keskusta tasapainottaa poliittista keskustelua, mikä osaltaan estää sen polarisoitumista. Metsiemme käyttö täytyy säilyttää meidän omassa kansallisessa päätösvallassamme. Pakkauksissa tulisi myös lukea selkeästi se, jos ulkomailta tuotu ”elintarvike ei täytä tuotantotavoiltaan Suomen lainsäädännön vaatimuksia”, kuten usein muualta tuotujen elintarvikkeiden kohdalla on. Tämä kärjistyminen oli havaittavissa myös marraskuisissa välivaaleissa. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 13.1.2023 53 SUOMEN maatalous käy selviytymistaistelua. ELINTARVIKKEISSA tulisi olla esimerkiksi QR-koodi, josta ilmenisi kyseisen tuotteen hinnan muodostuminen prosentteina – siinä näkyisi muun muassa raaka-aineiden, jatkojalostuksen, logistiikan ja vähittäiskaupan osuudet. Tällä hetkellä ääripäät huutavat toiselleen yhä kovempaa ja kovempaa omista poteroistaan, ei se ole keskustelua. Kuluttajat olisivat paremmin valmiita maksamaan muiden tuotteiden tapaan kustannuksia vastaavan hinnan, mikäli kuluttajahintojen muodostuminen avataan kuluttajille. Keskusta on puolue, joka rakentaa siltoja vasemmiston ja oikeiston välillä. Ehkä totuus piilee siinä, että keskustan suurin vahvuus on myös sen heikkous. Alkutuotannon hinta tulee määritellä kulujen mukaan. Huoltovarmuuden laskun myötä menetämme myös suuren määrän elintarvikeketjun työpaikkoja ja rahavirtoja Suomesta. QR-koodilla voitaisiin kertoa tuotantotavoista tarkemmin. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Lainkohtien uudelleen muotoilulla laista tuli entistä parempi, eikä varsinaisesta suojelusta edes tingitty. Kuluttajat ovat jo hinnankorotuksilla osallistuneet talkoisiin, arvoketjun yläpäässä on varaa vähentää katetta, jotta maataloustuotannon jatkuvuus saadaan turvattua. Etsitään se liitoskohta, jossa voidaan tehdä kompromisseja. Olen asunut Suomessa yli kaksikymmentä vuotta. KESKUSTALLA on monta tärkeää tehtävää. Näin toimitaan muillakin tuotannon aloilla. Selkärankaa ja napakkuutta täytyy myös olla, uskallusta pitää kiinni omista arvoistaan ja periaatteistaan. Tähän työhön voimme kaikki yhtyä, oli puoluetausta tai aate mikä hyvänsä. Demokratian yksi kulmakivi on se, että monenlaisille mielipiteille ja arvoille on tilaa yhteiskunnassa. Suomalaisen maatalouden alasajaminen johtaa moniin ennalta arvaamattomiin vaikeuksiin ja maaseudun autioitumiseen. Eikä se huutelu myöskään vie asioita eteenpäin millään tavoin. Talkoisiin tulee osallistua myös jatkojalostajien ja kaupan keskusliikkeiden
Hyttipaikka ja ruokailut varataan www.keskusta.fi -sivuilta löytyvän linkin kautta. La 21.1. La 14.1. Ahti Karjalaisen syntymästä 100 vuotta -juhla su 12.2. Piirin toiminnanjohtaja Matti Kuittinen 040 416 0147, matti.kuittinen@ keskusta.fi. klo 13.45–14.30 Savonlinnan Kulttuurikellarissa (Olavinkatu 34, Savonlinna). Vaalistartti alkaa klo 13.30 Tennispalatsissa. Tilaisuuden juontavat kansanedustajaehdokkaat kansanedustaja Hanna Kosonen ja MTK Etelä-Savon tj Vesa Kallio. Klo 14.30 alkumalja ja tervehdysten vastaanotto, klo 15.00 seminaari. Toiminnanjohtaja Janne Isopahkala 045 170 1992, janne.isopahkala@keskusta.fi. KOULUTUSPOLITIIKKA on viimeisten vuosien aikana kaivannut työrauhaa. klo 18.30–19.30 yleisötilaisuus Kangasniemi-salissa (Otto Mannisentie 2, Kangasniemi). Huoli koulutusjärjestelmän menestystarinan jatkumisesta onkin aito, mutta konkretia ja teot uupuvat. Lähde mukaan Keskustan vaalistarttiin ja eduskuntavaaliristeilylle 27.-28.1.2023 – piirin bussissa on vielä paikkoja vapaana! Linja-autoliike S. Piiritoimiston käyntiosoite Keskuskatu 11 A 12, Seinäjoki. La 21.1. Bussi kuljettaa vaalistartin jälkeen Katajanokan terminaaliin, josta Viking Gabriella lähtee merelle klo 17.00. karkela@keskusta.fi. Piiri. Kerro, mistä nouset kyytiin! Edestakaisen kuljetuksen hinta on 45€/hlö. Hyttipaikka ja ruokailut varataan www.keskusta.fi -sivuilta löytyvän linkin kautta. Piiri. net. Toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juuti, 050 347 3556, ulla-riitta.juuti@keskusta.fi. Matkatavarat säilyvät bussissa vaalistartin ajan, joten tässä kyydissä on helppoa matkustaa ja osallistua. Matkatavarat säilyvät bussissa vaalistartin ajan, joten tässä kyydissä on helppoa matkustaa ja osallistua. Aluekoordinaattori Susanne Vähäjylkkä 050 538 1728, susanne.vahajylkka@keskusta.fi. klo 12–14 ABC Alavus (Piirantie 1, Alavus). Koulutusjärjestelmän menestystarinan kulmakivestä, saavutettavasta ja maksuttomasta koulutuksesta, on pidettävä jatkossakin kiinni eikä koulutuksesta saa muotoutua kauppatavaraa. Piiri. Ilmoittautumiset Eeva Vuorinen 044 269 3514. Paikkoja rajoitetusti. Kososen bussin aikataulu: 7.00 Kerimäki – 7.30 Savonlinna linja-autoasema – 7.45 Kallislahti Teboil – 8.00 Hiismäki – 8.20 Juva ABC – 9.00 Mikkeli Matkakeskus – 9.15 Sepän Kievari – 9.20 Merrasmäen th – 9.40 Kuortti ABC pysäkki – 10.15–11.00 Matkakeidas (tauko, aamiainen) – Helsinki n. Vesaisten yhteyshenkilö Anne-Maria *Jaskari 040 172 5005. klo 14–16 Ojalan Pakari (Topeeka 42, Kauhajoki). Varaa paikkasi bussista ulla-riitta.juuti@keskusta.fi tai 050 347 3556. Lähde mukaan Keskustan vaalistarttiin ja eduskuntavaaliristeilylle 27.–28.1.2023 – piirin bussissa on vielä paikkoja vapaana! Linja-autoliike S. Teetarjoilu yleisölle alkaen klo 10.00. Toiminnanjohtaja Noora Juvonen 0400 457 771, noora.juvonen@keskusta.fi. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Kata Huhtakoski 045 878 6300, keski-pohjanmaa@keskustanuoret.fi. Toiminnanjohtaja Pilvi Kärkelä 050 537 2818, pilvi. klo 11–13 Hyggis Café & Bakery (Keskuspuistikko 5, Kurikka). Piiritoimiston osoite: Vanajantie 10A, 13110 Hämeenlinna. Kahvitarjoilu. Kainuu Piiritoimisto: Kauppakatu 26 A, 2. klo 13 Elomaan koululla (Koulutie 5) Hirvensalmella. Etelä-Savo Piiritoimisto: Porrassalmenkatu 33, 50100 Mikkeli. Tervetuloa! Lisätietoa hirvensalmi.fi. Koulutusjärjestelmän onkin kuvattu olevan kriisissä. Tilaisuuksissa on mukana Keskustan kansanedustajaehdokkaita. Mukana kansanedustajaehdokkaita. krs), Lappeenranta. Samanaikaisesti pahoinvointi ja yksinäisyys ovat lisääntyneet ja jaksaminen sekä tyytyväisyys elämään heikentyneet. Keskustan Etelä-Pohjanmaan aluevaltuustoryhmä kiertää maakunnassa: La 14.1. PISA-tutkimusten mukaan suomalaisten lasten ja nuorten oppimistulokset ovat parin viimeisen vuosikymmenen aikana heikentyneet huomattavasti. Varaa paikkasi bussista ulla-riitta.juuti@keskusta.fi tai 050 347 3556. Kahvitarjoilu. La 14.1. Kaakon Keskustanuorten toiminnanjohtaja Emilia Päivänsäde 050 439 6822, kaakko@ keskustanuoret.fi. Se ei ole itseisarvo. Jokaiselle on turvattava mahdollisuus koulutukseen riippumatta lompakon paksuudesta tai kodin postinumerosta. 54 Keskustassa tapahtuu 13.1.2023 Puheenvuoro VARMA eduskuntavaalien merkki on laukalle lähtenyt keskustelu koulutuspolitiikan tavoitteista. Toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj Sari Kujanpää 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi. Keskustanaisten yhteyshenkilö Sari Palmu 0400 541 763. Juhlakahvit n. Toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juuti, 050 347 3556, ulla-riitta.juuti@keskusta.fi, Etelä-Savon Keskustanuorten toiminnanjohtaja Arttu Ruhanen 040 042 2595, etelä-savo@keskustanuoret.fi. klo 17.30. Karjala Piiritoimisto: Piiritoimiston käyntija postiosoite on Valtakatu 54, (2. Piiritoimisto on avoinna sovittaessa. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Venla Kajan 044 985 7176, helsinki@keskustanuoret.fi. krs, 87100 Kajaani. klo 16.30 – 17.15 yleisötilaisuus Hirvensalmella Ravintola Puulan Aitassa (Hirvensalmentie 21, Hirvensalmi). Keskustanuorten tmj Emilia Päivänsäde 050 439 6822, hame@keskustanuoret.fi. klo 9.00–9.45 aamukahvit Mikkelissä, kauppakeskus Stellan Tähtitorilla. Keskustanuorten tmj Kata Huhtakoski 045 878 6300. Kososen bussin aikataulu: 7.00 Kerimäki – 7.30 Savonlinna linja-autoasema – 7.45 Kallislahti Teboil – 8.00 Hiismäki – 8.20 Juva ABC – 9.00 Mikkeli Matkakeskus – 9.15 Sepän Kievari – 9.20 Merrasmäen th – 9.40 Kuortti ABC pysäkki – 10.15–11.00 Matkakeidas (tauko, aamiainen) – Helsinki n. Jatkuva oppipolun eri palasten hämmentäminen ja uudistaminen on aiheuttanut epätietoisuutta ja -varmuutta. klo 13.00. La 14.1. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto: Toimisto 040 772 1258. Koulutuksen saavutettavuuteen on kiinnitettävä enemmän huomiota. Helsinki Piiritoimisto: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki, helsinki@keskusta.fi. Suomen Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko vierailee la 21.1. Keski-Pohjanmaa Piiritoimisto: Tehtaankatu 18 lh 2, 67100 Kokkola, keski-pohjanmaa@keskusta.fi. Toimisto on avoinna tiistaisin klo 10–16. Kahvitarjoilu. Arttu Laaksonen ja Olivia Löytänen Keskustaopiskelijoiden entinen ja nykyinen puheenjohtaja Meillä ei ole varaa tuhota koulutusta! Centerns distrikt – Keskustan piiri rf Yhteystiedot: Puheenjohtaja, toiminnanjohtaja Paavo Väyrynen, pmvayrynen@ gmail.com. klo 12–13 Lapuan S-marketin edusta (Latojantie 9, Lapua). Piiri. Piiri. Toiminnanjohtaja Minna Peittola 050 428 2074, minna.peittola@keskusta.fi. Keskustanuoret: hallintokoordinaattori Marko Soini 045 205 0677, kainuu@keskustanuoret.fi. klo 13.00. La 14.1. Piiri. Puheenvuorot ja keskustelupaneeli Suomen Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko, Suomen Keskustanuorten puheenjohtaja Aleksi Sandroos ja valtiotieteiden tohtori, ministeri Seppo Kääriäinen. Muutos ei ole ollut eduksi opiskelijoille, opettajille eikä tulevaisuuden työelämälle. Itä-Savo Piiritoimisto: Tottinkatu 15, 57130 Savonlinna. metsämuseo Lustossa (Lustontie 1, Punkaharju). Kerro, mistä nouset kyytiin! Edestakaisen kuljetuksen hinta on 45€/hlö. Keski-Suomi. Järjestösihteeri Tuija Pitkäpaasi 040 415 8759, tuija.pitkapaasi@keskusta.fi. Keskustan Itä-Savon piirin 100-vuotisjuhlaseminaari la 21.1. Valitettavaa on, että uudistuskiima on palvellut lähinnä poliittisia päämääriä, ja päätöksentekijöiden uudistusvimman jalkoihin ovat jääneet opiskelijat, opettajat sekä itse koulutuspolitiikka. klo 14–16 RoadHouse (Jorma Lillbackantie 21, Härmä). Tarjotaan lohikeittoa! Pe 20.1. klo 10.30–11.15 Yleisötilaisuus Juvalla Teahouse Wehmaisin ravintolasalissa (Pieksämäentie 234, Juva). klo 18 Isonkyrön kunnantalo, valtuustosali (Pohjankyröntie 136, Isokyrö). Puheenjohtaja Sakari Seppänen 045 317 9050,sakari.seppanen@vuokatti. Olisiko siis aika pysähtyä ja palata perusasioiden äärelle myös koulutuspolitiikassa. Takavuosien “koulutuksen mallimaa” -pokaalit ovat siirtyneet hiljalleen muihin maihin. Vaalistartti alkaa klo 13.30 Tennispalatsissa. On taisteltava koulutuksen elitismiä vastaan. Su 15.1. Järjestösihteeri (15.8.2022– 15.4.2023) Aki Utter. Koulutuspolitiikka ei ole oikotie onneen, vaikka koulutuksella onkin keskeinen asema yhteiskunnan menestystarinassa. Suomen Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko vierailee Etelä-Savossa: Pe 20.1. Bussi kuljettaa vaalistartin jälkeen Katajanokan terminaaliin, josta Viking Gabriella lähtee merelle klo 17.00. Piiritoimisto on avoinna sovittaessa. Aluevaltuustoryhmä. Päättäjien korulauseiden sijasta koulutuspolitiikka tarvitseekin riittävästi resursseja sekä pitkäjänteistä ja ennakoitavaa kehittämistä. Etelä-Häme Piiritoimisto: Piirin tmj Timo Oravainen 050 533 6686, timo.oravainen@keskusta.fi. 2000-luvun aikana koulutuspolitiikasta on tullut poliitikkojen ratkaisujen utopistinen aarrearkku: muutokset ja uudistukset eri koulutusasteille näyttävät ratkaisevat yhteiskunnan viheliäimmätkin sekä monimutkaisimmat ongelmat
Kymenlaakso Piiritoimisto: Tmj Sami Porkka 050 577 0838, sami.porkka@keskusta.fi. Varsinais-Suomi Piiritoimisto: Piirin tmj Hanna Vuola 050 917 7000, poliittinen asiantuntija Linda Lähdeniemi 044 205 0224, järjestösihteeri Kristiina Lahdenvesi 050 544 8664, Varsinais-Suomen Keskustanuorten toiminnanjohtaja Johanna Fonsell 045 636 2457 varsinais-suomi@keskustanuoret.fi, Vesaisten piirin tmj Laura Vuola 040 040 7515, Keskustanaisten pj Anna Sirkiä 050 917 7640. Keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi 044 978 3929, tarja.kiviniemi@keskusta.fi. Lasten omia Ystävänpäivän etkoja vietetään ma 13.2. Peräpohjola Piiritoimisto: Valtakatu 25, 94100 Kemi, avoinna sopimuksen mukaan. Satakunnan Vesaiset. Kansanedustajaehdokkaat juttusilla la 14.1. Tilaisuus on osa Lasten Pirkkasia, joka on lasten oma kulttuurikuukausi. Toimistosihteeri Jaana Kvist, Riistakatu 15, 74100 Iisalmi, 044 081 7373, jaana.kvist@keskusta.fi. Uusimaa Piiritoimisto: Asemanaukio 7 (2. Ikaalisten Hiiritalon Seija Gauffin lukee lapsille satuja ja Jaana Viilo taiteilee lapsille pieniä kasvomaalauksia. Leikitään yhdessä pihaleikkejä klo 15. Keskustanaisten tmj Kirsi Kalliotähti, kallikir@gmail. Pirkanmaan Vesaiset. Keskustan toiminnanjohtaja Minna Siira 050 388 0015, poliittinen sihteeri Jaakko Mäki-Petäjä 045 656 9264, järjestösihteeri ja Vesaisten toiminnanjohtaja Heli Purola 0400 170 701, keskustanuorten toiminnanjohtaja Eevasisko Mehtätalo 040 527 4913. Lapsien toivotaan ottavan tapahtumaan mukaan oma pehmolelu. Pirkanmaan ja Satakunnan Vesaisten yhteinen järjestökoulutuspäivä pidetään la 4.2. Hämeen Keskustanuorten tmj Emilia Päivänsäde 050 439 6822, hame@keskustanuoret.fi. Vesaisten toiminnanjohtaja Jaana Viilo 044 594 0665. Valtakunnallinen Keskustan vaalistartti laivalla 27.1.–28.1. Puheenjohtaja Hannu Mikkilä 050 021 5970, hannu.mikkila@luottamus.nurmes.fi. Keskustanuoret ja Vesaiset: tmj Elina Suoranta 040 721 0636, elina.suoranta@vesaiset.fi. Olemme mukana Lasten Pirkkasissa, joka on lasten oma kulttuurikuukausi helmikuussa 2023. Lämpimästi tervetuloa. Keskustanuoret Liittotoimisto: Pääsihteeri Anna-Leena Veteläinen 050 516 7046, anna-leena.vetelainen @keskustanuoret.fi. Satakunnan Vesaiset. Toimisto pääsääntöisesti avoinna ma–to, mutta kannattaa varmistaa paikallaolo soittamalla etukäteen. Ts Pia Hög-berg 045 327 4845, pia.hogberg@ keskusta.fi. kerros, Torikatu 3–5, Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola. Lastenkonsertissa esiintyy lastenmusiikkiteatteriduo Mimi ja Kuku. Aamukahvi tarjolla klo 8.45 alkaen, lounas ja päiväkahvit, päivän koulutus Vesaisten jäsenille veloituksetta, muut 45 e. klo 13–16 Karviassa, NS Sampolassa (Kyläkarviantie 24). Myös mahdollisuus etäkoulutukseen. Keskustanuorten hallintokoordinaattori Marko Soini 045 205 0677, satakunta@keskustanuoret.fi.Vesaisten toiminnanjohtaja Jaana Viilo 044 594 0665. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Kimmo Tuhkala 040 623 7746, lappi@keskustanuoret.fi. krs), 04200 Kerava, avoinna sopimuksen mukaan. Järjestöja viestintäkoordinaattori Hanna Pesonen 040 837 9867, hanna.pesonen@keskusta.fi. Iso laskiaistapahtuma su 19.2. Tilaisuudessa on puffettimyyntiä ja mm. Lisätiedot: http://www.vesaiset. Keskustanaisten pj Tuija Palosaari 040 595 4475, tuija.palosaari@tornio.fi. Kun kannatus on alhaista, keskustalaisten vuoropuhelu on tullut entistä tärkeämmäksi. Kiertueen tavoite puoluesihteeri Pirkkalaisen mukaan on keskustalaisten keskinäinen kohtaaminen, helmi–maaliskuussa kohdataan suomalaisia laajemmin vaaliviestin kera. Tmj Sinikka Varila 0400 909 013, sinikka.varila@keskusta.fi. Voit asioida toimistolla etukäteen sopien. Pirkanmaan Vesaiset. Piiri. Puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen kertoo Suomenmaalle, että keskustan DNA:han kuuluu se, että puoluejohto kiertää kentällä ja tapaa ihmisiä. Sähköposti keski-suomi@keskusta.fi ja puhelin 045 327 4845. Kasvomaalauspajan mahdollistaa Pirkanmaan Vesaiset. Keskustanaisten Päijät-Hämeen piirin tmj Jaana Niemi 040 418 1150, jaana.niemi@keskusta.fi. klo 18 Tampereen pääkirjasto Metson Pihlajasalissa. Lappi Piiritoimisto: Kansankatu 12 A, 96100 Rovaniemi, avoinna sopimuksen mukaan. Lisätietoja Hannusta: www.valmentamoportti.fi. Lämpimästi tervetuloa. Ylöjärvi. Perhepäivän avaa Satakunnan Vesaisten hallituksen jäsen Jari Lepistö. Viime syksynä kutsuun vastattiin Oma maa, koko maa -kiertueella, jonka myötä kiertopäiviä puolueen puheenjohtajistolla, puoluesihteerillä ja eduskuntaryhmän johdolla on ollut joulun alla jo yli 70 ja tilaisuuksia noin 250. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimisto: Koulukatu 31 A 2 90100 Oulu, pohjois-pohjanmaa@keskusta.fi. Tapaamiset piiritoimistolla vain etukäteen sopien. Aluevaltuustoryhmän poliittinen avustaja Elina Suni 050 405 7742, elina.suni@keskusta.fi. klo 10–11 ja klo 17.30–18.30 Ikaalisten kaupunginkirjastolla (Poppelikatu 10). Ilmoittautumiset toiminnanjohtajalle. ”Kun on puhuttu itsetunnon heikkoudesta, niin kyllä se palautuu, kun porukalla kohtaamme puoluejohdon ja kentän kanssa. kasvomaalauspiste. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Susanna Turunen 050 303 0456, pohjois-karjala@ keskustanuoret.fi. Pohjois-Karjala Piiritoimisto: Siltakatu 22, 80100 Joensuu, pohjois-karjala@keskusta.fi. Vesaisten toiminta on lämminhenkistä, matalan kynnyksen toimintaa arjen iloksi ja perheiden parhaaksi, lämpimästi tervetuloa mukaan! Ota Facebookissa seurantaan Pirkanmaan Vesaiset ja katso lisää: http:// www.vesaiset.fi/fi/Vesaispiirit/Pirkanmaa. Pirkanmaan Vesaiset. Poliittinen suunnittelija Sofia Tuovinen 050 389 7258, sofia.tuovinen@keskustanuoret.fi. Keskustanaisten toiminnanjohtaja Kristiina Mäki-Välkkilä 040 556 7262, kristiina.makivalkkila@keskusta.fi. Sähköposti piirille osoitteeseen: pirkanmaa@keskusta.fi (myös yhdistysten tapahtumailmoitukset). lisää https://villaveijarit.fi), myös Urho-nalle vierailee. Mukaan kannattaa ottaa myös oma jumppamatto. klo 11–16 Tampereen Tallipihalla (Kuninkaankatu 4), menossa mukana myös Pirkanmaan Vesaiset. Järjestösuunnittelija Jenna Wahlstén 050 357 8860, jenna.wahlsten@keskustanuoret.fi. Toiminnanjohtaja Joonas Salmi 044 2006 888, joonas.salmi@keskusta.fi. Aamukahvi tarjolla klo 8.45 alkaen, lounas ja päiväkahvit, päivän koulutus Vesaisten jäsenille veloituksetta, muut 45 e. klo 9–16 Tampereella, Keskustan Apilassa (Näsilinnankatu 23 A 1). “Tässä puolueessa on olennaisen tärkeää, että ollaan kentällä ja koko ajan liikkeellä. Toiminnanjohtaja Antti Mulari 040 839 4330, antti.mulari@keskusta.fi. ”Olen kokenut sen todella tärkeänä”, puoluesihteeri korostaa. ”Parempi olla kentällä kuuntelemassa kuin ruveta vetelemään vastausta hihasta”, Pirkkalainen heittää. Pj Tahvo Anttila 0500 746 571, tahvoanttila@gmail.com. Puoluejohto on ollut ottamassa kriittistäkin palautetta vastaan juuri siellä, missä keskustaväki toimii. klo 12–14.30 Kurun torilla. Lapin Keskustanuorten toiminnanjohtaja Kimmo Tuhkala 040 623 7746, lappi@keskustanuoret.fi Pirkanmaa Piiritoimisto: Keskustan Pirkanmaan piirin toiminnanjohtaja Pirjo Ala-Hemmilä 040 767 3419, pirjo.ala-hemmila@keskusta.fi. Järjestöja viestintäkoordinaattori Hanna Pesonen 040 837 9867, hanna.pesonen@keskusta.fi. Pohjois-Savo Piiritoimisto: Toiminnanjohtaja Kimmo Valta, Snellmaninkatu 37, 70100 Kuopio, 044 369 9600, kimmo.valta@keskusta.fi. Järjestämme kaikille avoimen, koko perheen tapahtuman su 26.2. Vesaisten oma nallehahmo Urho myös mukana. Hannu on tamperelainen, erityisherkkyydestä kirjoittanut kirjailija, aikuiskouluttaja, työnohjaaja, YTT, FM. Keskustanuorten hallintokoordinaattori Marko Soini 045 205 0677, pirkanmaa@keskustanuoret.fi. Keskustanaiset: pj Anne-Maria Perttula 040 831 3775, anne-maria.perttula@sovatek.fi. piirit. Hallintokoordinaattori Marko Soini 045 205 0677, marko.soini@keskustanuoret.fi. Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Keskustanuorten alueelliset työntekijät ks. Piiritoimiston osoite: Itäpuisto 9, 28100 Pori. Pirkanmaan Vesaiset. Facebook-tapahtumassa lisää tietoja ja toiminnanjohtaja Pirjo AlaHemmilä (040 767 3419). Myös mahdollisuus etäkoulutukseen. Lämpimästi tervetuloa mukaan perhepäivään! Vesaisten toiminta on lämminhenkistä, matalan kynnyksen toimintaa arjen iloksi ja perheiden parhaaksi, lämpimästi tervetuloa mukaan! Ota Facebookissa seurantaan Satakunnan Vesaiset ja katso lisää: http:// www.vesaiset.fi/fi/Vesaispiirit/Satakunta. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Joel Kohvakka 044 312 2982, pohjois-savo@keskustanuoret.fi. Päijät-Häme Piiritoimisto: Tmj Jukka Sällinen 0400 930 483, jukka.sallinen@keskusta.fi. Lämpimästi tervetuloa mukaan kivaan päivään! Kaikkien kävijöiden kesken arvonta. klo 9–16 Tampereella, Keskustan Apilassa (Näsilinnankatu 23 A 1). Toiminnanjohtaja Sari Sirkkiä, sari.sirkkia@keskusta.fi. Satakunnan ja Pirkanmaan Vesaisten yhteinen järjestökoulutuspäivä pidetään la 4.2. Toiminnanjohtaja Antti Mulari 040 839 4330, antti.mulari@keskusta.fi. Luento toteutetaan MSL:n tuella. 13.1.2023 Piiritoimisto: Osoite Yliopistonkatu 17B (2. Ilmoittautumiset toiminnanjohtajalle. Kun porukkamme pääsee sanomaan, miltä näyttää ja miltä on tuntunut esimerkiksi jokin valtakunnanpolitiikassa harjoitettu jakso, niin kyllä itsestäkin tuntuu, että yhteinen usko palautuu.” Kohtaamiset ovat keskustan DNA:ssa Puoluejohto on kiertänyt syksyn mittaan ahkerasti kenttää, ja vauhti vain kiihtyy kevätkaudella. com. Sitä arvostetaan, ja myös oletetaan ja odotetaan.” Puoluesihteeri joutuu usein vastaamaan kysymykseen siitä, mitä Suomen jäsenmäärältään selvästi suurimman puolueen kentälle kuuluu. Tallipihan mökillä mukana ihanat ystävämme Villaveijarit ja lastenkirjailija Annika Laarko (ks. KIERTUE loppuu tammikuun vaalistarttiin. vesaiset.fi/fi/Vesaispiirit/Pirkanmaa. krs), 40100 Jyväskylä. Satakunta Piiritoimisto: Piirin toiminnanjohtaja Leena Pellikka 050 570 5472, leena.pellikka@keskusta.fi. Luento on myös katsottavissa Pirkanmaan Vesaisten Facebook-sivun kautta livenä. Keskustanaisten Pohjois-Savon piiri ry:n toiminnanjohtaja Kaija Väänänen, Snellmaninkatu 37, 70100 Kuopio, 044 369 9603, kaija.vaananen@keskusta.fi. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Emilia Päivänsäde 050 439 6822, uusimaa@keskustanuoret.fi. Keskustanaisten tmj Mirja Stålnacke 040 534 4485, mirja49@gmail.com. Kaakon keskustanuorten toiminnanjohtaja Emilia Päivänsäde 050 439 6822, kaakko@keskustanuoret.fi. fi/fi/Vesaispiirit/Satakunta. Hannu Sirkkilä luennoi lasten erityisherkkyydestä to 23.2. Kaikkien kävijöiden/vesaiskyselyyn vastanneiden kesken arvotaan yllätyspalkintoja. Tervetuloa poikkeamaan! Varmistathan läsnäolomme joltakin edellä mainituista. Toimistomme sijaitsee osoitteessa Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere. Toimiston käyntiosoite kauppakeskus Hansa 2. LAURI HEIKKILÄ KESKUSTAN puoluejohdolle on aina kysyntää kentällä. 55 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. Lisätiedot: http://www
Mistä häntä syytetään. Belgian poliisi pidätti joulukuussa kreikkalaisen europarlamentaarikon Eva Kailin. Millä toisella nimellä metaanihappo tunnetaan. 10. Minkä niminen sotamies seikkailee vuonna 1957 julkaistussa Veijo Meren klassikossa Manillaköysi. Mikä kirjainyhdistelmä on korkeimman oikeuden vakiintunut lyhenne. 7. 5. Eric Vid al / AF P / Le hti ku va 1. 8. Voit tilata uutiskirjeen osoitteesta: http://tilaajakirje.suomenmaa.fi/. Kuka keskustan nykyisistä ministereistä kuuluu myös kansanmusiikkiyhtye Väkkärään. 2. Kuka voitti naisten seiväshypyn EMkultaa Münchenissa vuonna 2022. Suomessa on yksi saamelaisenemmistöinen kunta, mikä. Tilaa Suomenmaan päivittäinen uutiskirje ilmaiseksi sähköpostiisi! Uutiskirjeen kautta voit vaivatta seurata Suomenmaan verkkosivujen tuoreimpia uutisia. 3. 56 13.1.2023 1 7 8 5 9 7 2 7 2 5 4 1 6 5 4 4 2 5 9 7 1 9 3 2 3 4 7 5 4 3 2 5 4 4 2 9 1 6 7 8 5 3 1 6 5 4 3 8 9 7 2 8 3 7 9 2 5 4 1 6 9 5 3 8 4 1 2 6 7 6 4 2 7 5 3 1 8 9 7 8 1 2 9 6 5 3 4 2 1 6 3 8 4 7 9 5 5 7 4 6 1 9 3 2 8 3 9 8 5 7 2 6 4 1 4 8 3 8 7 1 2 1 4 9 3 5 8 3 2 1 3 7 1 9 5 8 9 7 1 4 6 1 3 7 2 4 5 6 8 9 2 5 9 3 8 6 4 7 1 6 8 4 7 9 1 5 3 2 7 2 3 1 5 4 8 9 6 9 1 6 8 7 2 3 5 4 5 4 8 6 3 9 2 1 7 3 7 1 4 2 8 9 6 5 8 9 2 5 6 7 1 4 3 4 6 5 9 1 3 7 2 8 1 7 8 5 9 7 2 7 2 5 4 1 6 5 4 4 2 5 9 7 1 9 3 2 3 4 7 5 4 3 2 5 4 4 2 9 1 6 7 8 5 3 1 6 5 4 3 8 9 7 2 8 3 7 9 2 5 4 1 6 9 5 3 8 4 1 2 6 7 6 4 2 7 5 3 1 8 9 7 8 1 2 9 6 5 3 4 2 1 6 3 8 4 7 9 5 5 7 4 6 1 9 3 2 8 3 9 8 5 7 2 6 4 1 4 8 3 8 7 1 2 1 4 9 3 5 8 3 2 1 3 7 1 9 5 8 9 7 1 4 6 1 3 7 2 4 5 6 8 9 2 5 9 3 8 6 4 7 1 6 8 4 7 9 1 5 3 2 7 2 3 1 5 4 8 9 6 9 1 6 8 7 2 3 5 4 5 4 8 6 3 9 2 1 7 3 7 1 4 2 8 9 6 5 8 9 2 5 6 7 1 4 3 4 6 5 9 1 3 7 2 8 Tietotesti Miksi kreikkalainen europarlamentaarikko Eva Kaili pidätettiin joulukuussa. Mitä eläimiä ovat sarjakuvista tutut Tom ja Jerry. Montako pääministeriä on Suomen historian aikana tullut ruotsalaisesta kansanpuolueesta, RKP:stä. 6. 4. Montako kansanedustajaa keskustalla on tällä hetkellä. Vas tau kse t: 1) puo lus tus min ist eri Mik ko Sav ola , 2) Uts jok i, 3) Wilm a Mur to, 4) muu rah ais hap po, 5) yks i (Ra lf Tör ngr en, pää min ist eri 195 4), 6) kis sa ja hiir i, 7) kor rup tio sta , 8) Joo se Kep pilä , 9) 31, 10) KKO . 9
13.1.2023 57 52 € / 12 kk 27 € / 6 kk Digilehti Lataa Suomenmaan ilmainen uutissovellus Seuraa helposti verkkosivujen päivittäisiä uutisia, lue artikkeleita ja blogeja sekä selaa keskustan järjestöjen tuoreimpia tapahtumia.
Voi olla, että olen hieman jäävi arvioimaan syntynyttä keskustelua, mutta silläkin uhalla uskallan sanoa, että kommentit ovat olleet aivan valtaosin myönteisiä, kannustaviakin. Energiakriisi ja inflaatio koettelevat meitä vielä pitkään ja tarkoittavat sitä, että maan hallituksellakin työsarkaa riittää. Olen vakuuttunut siitä, että isänmaan turvallisuudesta pidetään hänen vahtivuorollaan hyvää huolta. Näissä tunnelmissa haluan toivottaa Sinulle, hyvä lukija, oikein hyvää ja rauhallista uutta vuotta 2023. Puheenjohtajamme Annika antoi heti ymmärryksensä toiveelleni isyysvapaasta, kun suunnitelmaa ensimmäistä kertaa hänelle esittelin. Jokainen perhe tehköön itselleen sopivimmat ratkaisut. Mieluusti kannan hieman isompaa vastuuta kotirintamasta tilanteessa, jossa puolisoni aloitti vuodenvaihteessa uusissa töissä. Suomen turvallisuus lepää aina laajoilla hartioilla. Kirjoittaja on keskustan viidennen kauden kansanedustaja, joka on isyysvapaalla puolustusministerin tehtävästä. Tästäkin selviämme. Sen myötä valinnanvapaus lisääntyy ja samalla perhe-elämän ja työn yhdistämisestä tulee entistä helpompaa. PITKÄLTIKIN tuntunut vuosi 2022 oli monella tapaa poikkeuksellinen. PUOLUSTUSMINISTERIN tehtävää isyysvapaani ajan hoitava Mikko Savola saa tuekseen puolustushallinnon omistautuneen ja osaavan henkilökunnan. Itse seuraan politiikan menoa alkuvuoden kotoa käsin. On hienoa, että Suomessa vanhemmat voivat tasata perhevapaita keskenään. Suomessa olemme tehneet päättäväisiä ratkaisuja turvallisemman huomisen eteen. Kukaan ei ole töissä korvaamaton, ei puolustusministerikään. Pärjäämme kyllä. Loppiaisena kotirintamalle Antti Kaikkonen vieraskolumni. Enkä laita ollenkaan pahakseni, jos tämä voi hiukankin rohkaista joitakin muitakin isiä perhevapaiden käyttöön. OLEN ILOINEN siitä, että keskusta elää todeksi perhemyönteisiä arvojaan. Suomalaiset ovat kuitenkin sitkeää porukkaa. 58 13.1.2023 KERROIN joulun alla jääväni loppiaiselta isyysvapaalle. Elokuussa voimaan astunut perhevapaauudistus on yksi keskustan ja hallituksen tärkeitä saavutuksia tällä hallituskaudella. Mikolla on vahva kokemus ulkoja turvallisuuspolitiikasta sekä puolustuksestamme. Olen tuon jälkeen saanut valtavasti tukea tavallisilta suomalaisilta ja myös politiikan parista. Hoidamme oman tonttimme. Meillä on kaikki edellytykset pärjätä näissäkin maailman mullistuksissa. Lapsiperheiden tukeminen tässä tilanteessa oli vahvasti keskustan ajama linja, joka myös toteutui. Joulun alla maksetut ylimääräiset lapsilisät olivat nekin monelle lapsiperheelle tervetullut apu näinä aikoina, kun kustannusten nousu on osunut kipeästi monen arkeen. Tämä on lämmittänyt mieltäni
Luovuttiinhan Maalaisliitostakin. On sitä käynyt meilläkin, rusettiTiainen tupsahti jostain ihan puheenjohtajakilpaan ja on nyt jo Ano Turtiaisen porukoissa. Keskustan kohdalla puhutaan kannatuskriisistä, vaikka se on vasta mielipidetiedustelukriisi. On alueita, joissa edustajien määrä vähenee, koska väestö on vähennyt. Odotettu tapahtui, kokoomus tuijotti hänet ulos, persut ottivat avosylin vastaan. Tietoja käytetään tilausten hallintaan ja tilaajien palveluun. Hermostuneisuutta toki on. Luopukaamme keskustasta. Demareita erittäin lähellä olevat tahot haluaisivat nyt kaikki eteläiseen Suomen, gryndaamiinsa vuokrataloihin, joiden vuokria me kaikki tuemme. Ajattelen puolueemme nimen muutosta. Erinomaisesti luonnehdittu! Omillaan toimeen tuleva, kokonaan asutettu Suomi on keskustan asia. Eniten julkisuutta, ei hyvää, on saanut Wille Rydman. Mutta omilla rahoilla, en sähkötuella, en asumistuella. Mikä keskusta tämä vasemmiston apupuolue on. JOS MAHDOLLISTA , matkustan tänä talvenakin. 13.1.2023 59 Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 6, 90150 Oulu Helsingin toimitus Osoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Suomenmaan Kustannus Oy Ilmoitusmyynti Arja Kylli 044 777 8710 arja.kylli@suomenmaa.fi, ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-13: 044 7778 710, sähköposti: asiakaspalvelu@suomenmaa.fi , Suomenmaan Kustannus Oy tallentaa ja käsittelee henkilötietoja. Kyselyyn on helppo vastata, vaaleissa ei ehkä äänestetä ollenkaan. Muistan kuinka demarityökaverit 70-luvulla oikein maiskuttelivat, kun olivat oppineet uuden sanan, grynderi. Lehden saaja ja tilaaja voivat tarkistaa tietonsa Suomenmaan Kustannus Oy:n tilaajapalvelusta. Olkaamme Huoltovarmuuspuolue, Huva. Asiallisia tavaroita ostetaan ilman muuta. Vasta vaalit kertovat, kenellä on kriisi. Ohjeet tietojen tarkistamiseen rekisteriselosteessa: www.suomenmaa.fi. Siitä sikiää huoltovarmuus, maanpuolustuksellinen turvallisuus, pitkälle viety omavaraisuus. Ei toki pidä sulkeutua kuin Pohjois-Korea tai nyky-Venäjä, mutta pitää auttaa itseään. Kaikki ovat iloisia. On jo nähty ehdokkuudesta luopumisia, on jo nähty puolueloikkauksia. Liian kauan, kaikista kokemuksista huolimatta, on luotettu sokeasti vieraan apuun. Painopaikka Botnia Print Oy, ISSN 0356-3588 VERKKOUUTISPÄÄLLIKKÖ SANTERI LAMPI 044 7370 315 HENNA LAMMI (OPINTOVAPAALLA) TOIMITTAJAT MERI ALARANTA-SAUKKO 044 203 2640 LAURI HEIKKILÄ 044 7370 262 ANNUKKA KAARELA 044 7370 377 RISTO LUODONPÄÄ 040 8201 781 PAULIINA POHJALA 050 5450 915 PEKKA POHJOLAINEN 040 5357 674 SAMULI VÄNTTILÄ 044 7370 244 GRAAFIKKO SAARA SAVUSALO 044 431 4381 PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 040 7359 612 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ KATARIINA LANKINEN 050 5369 954 EDUSKUNTAVAALEIHIN käydään jo täyttä päätä, parhaita asemia hakee kuka mitenkin. Rajojen ulkopuolella on vähemmän sellaisia hyväntekijöitä, joille Suomen asia tulisi ensimmäisenä. Että ei oltaisi yhtään ostoenergian varassa, että opittaisiin tulemaan toimeen ilman tarpeetonta kiinalaiskrääsää. Kun usein kysytään, että mikä on se win?win-tilanne, niin tämä juuri, molemmat voittavat. Eikö kuulostakin missiolta! Nimenkin se jo keksi! Pakina Vasta vaalit kertovat, kenellä on kriisi.. JUUREVA vanha herra puhuu asiaa: Kiäriäisen Seppo näkyi Maaseudun Tulevaisuudessa tuumailevan, että keskustan asia voisi olla huoltovarmuus ja omavaraisuus (ruoka, energia, vesi, metsät) maakuntien ja maaseudun voimavarojen kautta
www.suomenmaa.fi • Tilaajapalvelu: 044 7778 710 Helmikuun lehdessä: Esa, Hanna ja Antti Kojo luottavat suomalaisen ruuan tulevaisuuteen Haaveena maatalousala Printti määräaikainen, tilaus sisältää digitilauksen! 12 kk / 82,50€ 6 kk / 41,50 € määräaikainen tai kesto Digi 6 kk / 27 € 12 kk / 52 € tuhti lukupaketti kerran kuussa! Seuraava Suomenmaa ilmestyy 10.2.2023 Seuraava Suomenmaa ilmestyy 10.2.2023. H IN N AT O VA T VO IM A SS A KE SK U ST A N JÄ SE N IL LE