KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 10 / LOKAKUU 2023 / 11,50 € Vieraskolumni Tarvitsemme lasten ja nuorten kolmikantaa Kirjat Puoluehistoria kuvaa Väyrysen vuosia Uutta kohti Antti Siika-aho ei halua puoluesihteerinä sanella asioita, vaan tärkeintä on kentän kuunteleminen ja keskusteleminen Orpon hallitus on puun ja kuoren välissä Uutisanalyysi
facebook.com/suomenmaa twitter.com/suomenmaa instagram.com/suomenmaa1908 Seuraa Suomenmaata somessa! Työt loppuvat Jukkatalon konkurssi vie työpaikan Tarja Leiviskältä ja 180 muulta s. 24 13.10. 2023
Keskustan tunnelma vapautui Oman linjan kirkastaminen ja presidenttikampanja innostivat keskustaväkeä Turussa s. 13 Kuka olet. Lapin matkailu piristyi koronan jälkeen ennätysvauhtia s. 30 Reportaasi Antti Kaikkonen kertoo, kuinka vei Suomea Natoon s. Annika Saarikko s. 41. 38 Kirjat Jaana Kari siirtyi taidekentältä politiikan pariin s. 16 Keskusta toimii niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti sen puolesta, että jokaisessa kunnassa on vähintään yksi sote-piste
Bingo! YKSI selitys on valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) lempiaate, fiskaalikonservatismi. Vai oliko tietämys sillä tasolla, millä keskustelu käy Suomi24:n palstoilla. Niin kertoo Veronmaksajien Keskusliiton selvitys. Äänestettiinkö perussuomalaista puoluetta siksi, että 14 000 euroa kuukaudessa palkkaa saavat ansaitsisivat kaikkein suurimman tuloveron alennuksen. Jopa lääkkeiden hintoja nostetaan, jotta ansiotuloverotusta voidaan keventää. vai mitä se sitten tarkoittaa varmasti jotain hyvää kun riikka purra sanoo itseään sellaiseksi” LOHDUTTAAKO , että myös pienempien palkkojen tuloverotusta kevennetään. Kokoomukselle tämä sopii. Se on mahdollista, kun tulonsiirtoja ja muuta heikoimpien turvaa leikataan. Eivät ainakaan toimeentuloerot pienene. Työrukkanen on verotuksen keventäminen. Mutta kai työmies on palkkansa ansainnut ja varsinkin sellainen työmies, jonka palkka huitelee pilvissä. Se on 190 euroa kuukaudessa. Rumalta ainakin näyttää. Se pyrkii valtion vaikutuksen vähentämiseen kansakunnan elämässä. Keskimääräiskansalainen saa siis 28 euroa lisää käteen, kun tämän veroloton voittajalle siunaantuu 190 euroa. M ark ku U la nd er / Le hti ku va. Oikeudenmukaisuutta tai tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa se ei tavoittele. Silti on mahdoton ymmärtää, että hallitus ottaa lisää velkaa, jotta voisi alentaa hyvätuloisimpien verotusta. Onko selitys tässä: näin ministerit pääsevät kohentamaan omaa, heikonpuoleista elintasoaan. Pääkirjoitus Kyllä ministeri itsestään huolen pitää Tiesivätkö perussuomalaisia äänestäneet, mitä tulee. Mutta tiesivätkö perussuomalaisia äänestäneet, mitä tulee. Esimerkiksi näin (22.8.): ”tarkoittaako fiskaalikonservatiivi sitä että pensan hinta laskee . PERUSTETTU 1908 • PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 4 13.10.2023 K ansakuntaa ihmetyttää, miksi hyvätuloisten verotusta pitää keventää, vaikka valtiovalta elää roimasti yli tulojensa. Palkansaaja, joka ansaitsee 14 000 euroa kuukaudessa, saa vuoden alusta 2 280 euroa vuodessa enemmän käteen kuin nyt. Ministeri-kansanedustajan kuukausipalkkio osuu juuri siihen tuloluokkaan, missä verotus kevenee eniten. Ei kai tämä teidänkään mielestänne oikein ole. Kansanedustajan palkkio on 7 137 euroa kuukaudessa. Ministeri-kansanedustajalle kertyy siis kuukausittain 14 834 euroa. Ja miksi tämä pitää tehdä samaan aikaan, kun kaikkein pienituloisimpien ja heikoimmassa asemassa olevien sosiaalietuuksia leikataan. Se on oikeastaan kokoomusaatteen pääsisältö. HALLITUKSEN suunnitelmat merkitsevät nimittäin sitä, että verotus kevenee eniten 14 000 euroa kuukaudessa ansaitsevilta. Ministerin kuukausipalkkio on 11 266 euroa. Yrittäkää nyt, hyvät perussuomalaiset, saada edes tähän jotain rotia. Eduskunta pidättää ministerinä toimivan kansanedustajan palkkiosta 50 prosenttia. Keskimääräisen suomalaisen 3 400 euron kuukausipalkan verotus kevenee 340 euroa vuodessa eli 28 euroa kuukaudessa
Työpaikkoja etuuksien poistaminen ei tuo välttämättä yhtään lisää. Ikärasismi on työnhaussa jokapäiväinen ilmiö, myönnettiin sitä julkisesti tai ei. Ensimmäinen ikäluokka, jolta ansioturvan lisäpäivien ikärajaa nostetaan, ovat vuonna 1963 syntyneet. Nykyisillä poliittisilla päätöksillä väliinputoamisen ongelmia ei siis tulla ratkaisemaan. Tai ainakin joutuvat kohtuuttoman kauan sitä etsimään. Eläkeputken tilalle kuluvan vuoden alusta lanseeratusta muutosturvakokonaisuudesta on vielä turhan aikaista vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Toinen kestoesimerkki ”ikuisista” väliinputoajista ovat ikääntyneet työttömät. Kouluttautuminen täysin uudelle alalle on tietysti mahdollista, mutta ei pitkällä tähtäimellä kovinkaan järkevää. PERIMMÄINEN tarkoitus 55 vuotta täyttäneille tarkoitetulla muutosturvalla on tietysti hyvä. Useimmilla meistä ikääntyneistä irtisanotuista vain on sellainen tilanne, että aiempi koulutus ja työkokemus eivät juurikaan tue itse tavoitetta eli nopeaa työllistymistä tai työmarkkina-aseman parantamista. Lähinnä tulevat mieleen nuoret, jotka eivät jostain syystä löydä sitä oikeaa paikkaansa elämässä. Se lukumäärältään varsin suuri porukka, jonka auttamiseksi on vuosien saatossa yritetty keksiä virkamiesten ja poliitikkojen toimesta jos jonkinlaista systeemiä. Kuudenkympin rajapyykin ohittaneiden työttömien kohdalla kyse on enemmänkin yksipuolisesta kurittamisesta ja kiusanteosta. OMAN lusikkansa soppaan lyö Orpon hallitus, joka on ottanut yhdeksi kärkiteemakseen työttömyysturvaan liittyvien etuuksien heikentämisen. PITKÄÄN tilastoja siivonnutta ns. Yhden kuukauden palkkaa vastaava muutosturvaraha tai TE-toimiston kanssa sovittava vapaaehtoinen koulutus eivät äkkiseltään kuulosta kovin tehokkailta täsmäkeinoilta rakenteellisen työttömyyden nujertamiseksi. Jos olet koko aikuisikäsi työskennellyt alalla, jolla työmarkkinat ovat supistuneet olemattomiin, edessä on lähes seinävarma umpikuja. Nuorempien ikäluokkien kohdalla tällä ”patistamiskeinolla” voi olla merkitystä, koska työuraa ja mahdollisuuksia uusiin kuvioihin on vielä reilusti jäljellä. Väliinputoajat Risto Luodonpää Toimittajalta. 13.10.2023 5 YHTEISKUNNALLISESSA keskustelussa puhutaan usein väliinputoajista. eläkeputkea ollaan asteittain poistamassa. Vuonna 1965 syntyneiltä lisäpäivämahdollisuus poistuu kokonaan. Pikemminkin päinvastoin, sillä erilaisiin tukija muihin loukkuihin putoavia ihmisiä näyttäisi riittävän jatkossa vähintään entiseen malliin. Jos ja kun joskus valmistut, alkaa eläkeikä kolkutella eikä koulutusta vastaavan työpaikan saannista ole minkäänlaisia takeita. Jos ikävuosia on kertynyt kuutosella alkava numero, paluureitti umpikujasta takaisin työmarkkinoille käy aina vain hankalammaksi. Kohtelias sanonta ”kyllä tekevä aina työtä löytää” kuuluu tietysti asiaan, mutta sillä on harmittavan vähän tekemistä arkitodellisuuden kanssa. Realistisia mahdollisuuksia nopeaan työllistymiseen on hyvin rajallisesti ilman asianmukaista ja ”oikean” alan pohjakoulutusta. Ainakaan velkarahalla tai ilman taloudellista tukea
6 13.10.2023 Hallituksen ja ammattiyhdistysliikkeen välisestä konfliktista on nähty vasta alkutahdit.
VELKATAAKAN lisäksi hallitus on saanut jättimäisen virtahevon olohuoneeseensa sote-palveluista, joihin se on haluton pumppaamaan lisää rahaa huutavasta tarpeesta huolimatta. Hallitus on kuitenkin osoitellut jatkuvasti syylliseksi edeltäjäänsä, jonka massiivisia koronaja sotamateriaalilaskuja nykyiset hallituspuolueet ovat olleet itse kuittaamassa. Velkaantumisen pysäyttämiseen ihmelääkettä ei ole kellään, mutta sen sijaan hallituksen vetämän linjan epäoikeudenmukaisuus tehdään selväksi räikeimmin kaapista löytyvin värein. Konfliktista on nähty vasta alkutahdit, eikä kumpikaan osapuoli voi tällä tietoa perääntyä asemistaan kasvojaan menettämättä. Tästä käänteisen Robin Hoodin leimasta Orpon porukka tuskin pääsee irti koko vaalikaudella, vaikka se tekisi mitä. Toiseksi suurin oppositioryhmä keskusta alleviivasi pesäeroa vasemmisto-oppositioon, kun se ei kelpuuttanut sote-välikysymykseensä mukaan edellisen vaalikauden hallituskumppaneita. 13.10.2023 7 JOS vasta reilun kolmen kuukauden ikään ehtinyt Petteri Orpon (kok.) oikeistohallitus tuntuu kuin vanhoihin nahkoihin syntyneeltä, ei se taida olla mikään ihme. Aatteellinen jakolinja vasemmistolaisen ja ei-vasemmistolaisen opposition välillä saattaa tulla näkyviin lähinnä joissakin hallituksen työmarkkinoille ajamissa rakenteellisissa uudistuksissa, tuskin juuri muuten. KÄYTÄNNÖSSÄ oppositio tehnee yhteistyötä useimmissa asioissa, ja ministeriaitiossa ja kyselytuntien kotikatsomoissa opposition leirijaolla on tuskin mitään merkitystä. Budjetin katteeksi velkaa otetaan ensi vuonna peräti 11,5 miljardia euroa, ja koko vaalikauden aikana Suomeen velkataakka kasvaa lähes 50 miljardilla eurolla. Opposition voimin Orpon hallitus ei kaadu, eikä kaataminen tällä hetkellä oppositiopuolueita kiinnostakaan. Keskustan menettely on hieman poikkeuksellinen, sillä yleensä oppositiossakin pyritään mahdollisimman leveän hallituksenvastaisen rintaman kokoamiseen. Jos veikata pitää, niin joulun alla maa voi olla enemmän tai vähemmän sekaisin hankalien poliittisten työtaistelujen vuoksi. Yhteenotto ammattiyhdistysliikkeen kanssa on oma lukunsa. Sen sijaan ”samanhenkinen” yhden kansanedustajan oppositioryhmä, Harry Harkimon Liike Nyt kelpasi kaveriksi. VASTASSAAN Orpon oikeistohallituksella on eduskunnassa nyt vahva, joskaan ei kaikissa asioissa aivan yhtenäinen oppositio. Pelisilmänsä päällä oikeistohallitus on istunut myös tehdessään rikkaita ja keskituloisia suosivia veropäätöksiä samalla, kun heikoimmassa asemassa olevia kuritetaan kovin leikkauksin. Edellisen hallituksen syyttely kalliista ”hallintohimmeleistä” ei pitkään kanna, kun kansalaiset tuskastuvat hoitojonoihin ja palvelujen leikkaamiseen. VALTIONVELAN korkojen nousulle ja peritylle velalle Orpon hallitus ei tietenkään mahda mitään. Vaikka hallitus on elpynyt kesän natsija rasismikahakoista, sen politiikasta on puhuttu enemmän, suuremmin kirjaimin ja desibelein kuin minkään hallituksen pitkiin aikoihin. Myöhemmin syksyllä oppositio esittelee omat varjobudjettinsa. Edes edellinen hallitus ei pystynyt samaan, vaikka se joutui komentamaan Valtiokonttorin massiiviseen velanottoon pandemian ja Ukrainan sodan vuoksi. Kovat leikkaukset sosiaaliturvaan, sotepalveluihin ja työttömyysturvaan eivät enää budjettiriihen yhteydessä yllättäneet, sen sijaan massiivinen velanotto jossain määrin kyllä. Keskustan kannalta olennaisinta on, että puolueen kansanedustajamäärä riittää välikysymysten tekoon omin päin, eikä asiassa olla muiden puolueiden armoilla. Viestinnässäänkin hallitus tuntuu kompuroivan tämän tästä. Budjettiriihen yhteydessä kipeät leikkauspäätökset jäivät kertomatta, mikä näytti ulospäin tahalliselta ja kömpelöltä sumutusyritykseltä. Uudet vaalit tulevat kyllä aikanaan, ja niitä ennen lähihistorian epäsuosituimmasta hallituksesta kannattaa repiä poliittinen hyöty irti. Sillä, kenen nimi välikysymyspaperissa on alla ja kenen ei, on melko vähän käytännön merkitystä. Suurten kirjainten syksy Hyvinvointialueiden ahdinko ajaa Petteri Orpon oikeistohallituksen puun ja kuoren väliin Pekka Pohjolainen Uutisanalyysi. SDP:lle keskustan välikysymys olisi kelvannut muitta mutkitta. Keskustan menettelyn taustalla onkin pikemminkin tarve profiloitua kuin ideologinen eripura oppositiopolitiikan tyylilajista tai sisällöstä
Minun aikanani alkoi eläkeiän nosto, joka on ollut ehkä näistä merkittävin toimi”. ”Tätähän edistäisi keskustan ideoima malli siitä, voitaisiinko kerran ansaittu eläketulo verottaa omalla verokortillaan, ja se mitä tekee sen rinnalla, olisi toisen verokortin asia. ”En minä siihen koskisi”, Vanhanen sanoo eläkeiästä nyt. Niitä salkkuja on niin paljon hajautettu ympäri maailmaa, että niillä pitäisi pystyä saamaan ainakin maailmantalouden kasvua vastaava arvonnousu aikaan.” VANHANEN toivoo työmarkkinajärjestöjen pohtivan myös eläkkeen ohessa työskentelyä. Se houkuttelisi työssäkäyntiin.” Ja ri La uk ka ne n Meillä on yhä enemmän työkykyisinä eläkkeelle siirtyviä.. ”Se olisi varmastikin järkevä toimenpide. Ehdotus nostaa eläkeikä 65 vuoteen tyrmättiin tuoreeltaan, mutta sen jälkeen eläkeikä on kuitenkin tasaisesti noussut. Verotuksellisiakin ratkaisuja Vanhanen peräänkuuluttaa. Hän ei kuitenkaan pidä eläkeuudistusta kiireellisenä. Hän katsoo, että pöydällä on tällä hetkellä ennen kaikkea pohdinta siitä, voitaisiinko eläkerahastojen sijoituspolitiikkaan antaa enemmän riskinottovaraa. 8 Ajassa Sanottua 13.10.2023 Vanhanen: Eläkeuudistuksella ei ole kiire Matias Marttinen (kok.) tiedotteessaan Orpon hallitus ei ole ehtinyt tekemään sosiaalija terveyspalveluihin vielä yhtäkään muutosta. Kaikki, aivan kaikki, mitä tällä hetkellä tapahtuu hyvinvointialueilla, on teidän jäljiltänne tapahtuvaa: niin itse sotemuoto, kaikki siinä olevat säännökset, rahoituslaki, kaikki siinä olevat summat. PAULIINA POHJALA HALLITUS haluaa työmarkkinajärjestöiltä eläkeuudistuksen, joka vahvistaa julkista taloutta miljardilla eurolla. Keskustalainen ex-pääministeri Matti Vanhanen pitää tätä pitkän tähtäimen tavoitetta tarpeellisena. Ben Zyskowicz (kok.) eduskunnassa Annika Saarikko (kesk.) Helsingin Sanomissa Vain hallitus voi tuoda lakiesityksiä, joilla tämä tilanne nyt korjataan. Se, että uudistus on tehty edellisen hallituksen aikana, ei vie pois hallituksen velvollisuutta korjata asioita. ”Sen kanssa ei olla jäniksen selässä. Vanhanen käynnisti tunnetun eläkekeskustelun palattuaan hiihtämästä Rukan lumilta talvella 2009. Eläkkeen ohessa työskentelevillä kun on eri tavoitteet työelämälle kuin muilla työntekijöillä. ”Meillä on yhä enemmän työkykyisinä eläkkeelle siirtyviä. Keskustan välikysymys koskee siis täysin heidän itse viime kaudella luomaansa mallia. Jos työelämä kykenee tarjoamaan heille houkuttelevalla tavalla joustavaa osa-aikaista työskentelyä, niin yhä useammat ovat siihen valmiita.” Vanhasen mukaan tämä edellyttää myös sen pohtimista, miten tällaisia työntekijöitä johdetaan työpaikoilla. Meillä on vakaa eläkejärjestelmä, jossa on yli 200 miljardia euroa rahastoituna, eli paljon enemmän kuin on julkista velkaa.” ”Eläkejärjestelmää on rukattu monin tavoin
Tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen Helsingin Sanomissa Hosuen ja hutiloiden Eeva Kalli (kesk.) tiedotteessaan Tarkoituksemme on etsiä ratkaisuja ja pelastaa lähipalvelut. PEKKA POHJOLAINEN UUSI hallitus on ehtinyt herättää suuttumusta myös liian kiireellisellä lainvalmistelulla. Toisaalta missään ei ole sanottu, että hallitusneuvotteluihin pitäisi käyttää kuukausitolkulla aikaa – tai syytää hätäisesti valmisteltuja lakeja eduskuntaan jo vaalikauden ensimmäisenä syksynä. Palauttamista maaliskuulle onkin jo ehdotettu. Vaalivuosina eduskunnan aikaraami käsittelyyn on ahtaampi. Vehviläiselle muotokuva eduskuntaan PEKKA POHJOLAINEN ENTINEN eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen (kesk.) on saanut muotokuvan eduskuntaan. Silloiset perussuomalaiset nuoret vaativat kansalaisaloitteella bensan ja dieselin verotuksen reipasta keventämistä. Se on keskustan välikysymyksen tavoite. Ihmiset ovat oikeutetusti huolissaan. Ongelmaa pahensi taannoinen eduskuntavaalien siirtäminen huhtikuulle melko heppoisin perustein, miellyttävämmillä kampanjasäillä. Shutterstock. ”Hallitusohjelmaa ei ole kirjoitettu perussuomalaisten nuorisojärjestön toimistossa, vaan hallitusohjelma on poliittinen kompromissi, jossa näkyy neljän eri puolueen kädenjälki”, hän sanoi eduskunnassa. Jos uudistukset halutaan voimaan vuodenvaihteessa, on pakkokin kiirehtiä. Niitä ovat polttoaineen valmisteveron poistaminen kokonaan vuodeksi ja sen jälkeen puolittaminen pysyvästi. ”Kyllä siinä on minua aika paljon. Li Andersson (vas.) vasemmistoliiton tiedotteessa Pointti on vähentää erikoissairaanhoidon tarpeita. Vehviläinen arvioi, että hänet muistetaan ehkä korona-ajan puhemiehenä. Lainsäädännön arviointineuvostokin joutuu antamaan lausuntonsa asumistuen, työttömyysturvan ja toimeentulotuen muutoksista suoraan eduskunnalle, koska STM kiikuttaa ehdotukset pikavauhtia eduskuntaan. Bergbom joutui nöyrtymään politiikan realiteettien edessä. 9 Ajassa Sanottua 13.10.2023 Kuntapohjainen sote ei ollut enää kestävällä pohjalla, eikä siihen juuttumalla oltaisi voitu välttyä globaaleilta kriiseiltä ja poikkeukselliselta kustannustason nousulta. Ja siinä on minusta pystytty saamaan esiin 2000-luvun suomalaisen parlamentaarikon kuvaa”, Vehviläinen kommentoi teoksen julkistamistilaisuudessa. Sen pitäisi olla yhteinen tavoite yli puoluerajojen. ”Jouduimme täällä monenlaisia päätöksiä yhdessä kansanedustajien, virkakunnan ja myös työterveyshuollon kanssa tekemään.” Muotokuvan teettämisessä Vehviläiselle oli selvää, että asia pitää hoitaa nopeasti, ilman vuosien viivettä. Osin kyseessä on järjestelmävika. Nyt Bergbom ja Vigelius ovat hallituspuolueen kansanedustajia, mutta hallitusohjelma ei mahdollista aloitteen kalliita vaatimuksia. ”Haluan myös kunnioittaa sitä, että tänne tulee entistä enemmän myös naisten taideteoksia.” H an ne Sa lo ne n / Ed usk un ta PS-kaksikko nöyrtyi PAULIINA POHJALA PERUSSUOMALAISTEN kansanedustajat Miko Bergbom ja Joakim Vigelius joutuivat ottamaan eduskunnassa vastuun kansalaisaloitteesta, jota he olivat itse panemassa liikkeelle tammikuussa 2022. Puhemiehen edustustilaan sijoitettava teos on eduskunnan puhemiesten muotokuvakokoelman toinen taidevalokuvana toteutettu muotokuva. Eiväthän ne vähene vain sillä, että leikataan jostain, vaan pidemmällä aikavälillä sen tuloksena, että perusterveydenhuolto toimii. Hän sanoi halunneensa myös kunnioittaa suomalaista valokuvataidetta. Muotokuvan on toteuttanut valokuvataiteilija Erica Nyholm. Vehviläinen huomautti myös, että suuri osa eduskunnan kymmenistä puhemiesmuotokuvista on miesten maalaamia
Poikkeus on Kyösti Kallio. Ei siis Suomen leijonavaakuna, joka sekin on yksi presidentin symboleista, vaan ihan oma henkilökohtainen vaakuna. Muun muassa eduskunnan liikenneja viestintävaliokuntaa johtava Jouni Ovaska (kesk.) on vaatinut hallitukselta toimenpiteitä Yangon poistamiseksi suomalaisilta taksimarkkinoilta. “Hän piti vaakunaa aatelisten hömpötyksenä, eikä halunnut sitä. Ståhlbergillä ja Risto Rytillä ei ole vaakunaa lainkaan. Svinhufvudilta ja C. Sellainen löytyy P. Entinen pääministeri Sanna Marin (sd.) luo vauhdilla kansainvälistä uraa. 10 13.10.2023 Ju kk a P ek k a Fl a nd er Ja ak ko M art i ka in e n S hu tt er sto ck Poiminnat KOONNUT: KATARIINA LANKINEN MARININ UUSI URA. Lisäksi amerikkalainen Range Media Partners etsii hänelle brändikumppanuuksia sekä työmahdollisuuksia televisiossa, elokuvissa ja radiossa. E. G. Mannerheimilta. Niitä ei kuitenkaan näe juuri koskaan missään. Mutta harva tietää, että lähes jokaisella presidentillä on myös oma vaakunansa. Valtiovierailujen yhteydessä on tapana myöntää korkea-arvoisia kunniamerkkejä. VAALIT MAALISKUULLE. Eduskunnan entisen puhemiehen Anu Vehviläisen (kesk.) mukaan siirto antaisi eduskunnalle paremmat mahdollisuudet käsitellä seuraavan vuoden budjettia. E. Siksi hänen vaakunassaan on pelkkä monogrammi eli nimestä tuleva K-kirjain”, Leino sanoo. Mistä oikein on kysymys. YANGO SAI JATKAA. VAAKUNAN saaminen on ritarikuntien toive, mutta pakollista sellaisen toimittaminen ei ole. Presidentillisiä vaakunoita SAMULI VÄNTTILÄ SUOMEN tasavallan presidentillä on oma kielekkeinen lippunsa ja kunniamerkkinsä, joita usein nähdään myös julkisuudessa. Presidenteistä K. Kokoomus ja perussuomalaiset ovat Uutissuomalaisen mukaan valmiita pohtimaan eduskuntavaalien siirtoa huhtikuulta takaisin maaliskuulle. Eduskuntavaalit siirrettiin maaliskuulta huhtikuulle vuonna 2010. J. Leinon mukaan lähes kaikki presidentit ovat vastanneet toiveeseen myöntävästi. Hän työskentele strategisena neuvonantajana Tony Blair -instituutissa ja on listautunut puhujaksi yhdysvaltalaisen Harry Walker Agencyn listoille. SUOMEN Heraldisen Seuran puheenjohtajan Unni Leinon mukaan presidentit tarvitsevat vaakunaa yleensä silloin, kun he tekevät ensimmäisen valtiovierailun Ruotsiin tai Tanskaan. Tanskassa vastaavasti Elefanttiritarikunnan ritarien ja aiemmin myös Dannebrog-ritarikunnan suurristin ritarien vaakunat ripustetaan Fredriksborgin linnankirkkoon. Kahdella presidentillä on perintönä saatu aatelisvaakuna. Ruotsissa Serafiimiritarikunnan ritareiden henkilökohtaiset vaakunat on tapana ripustaa ritarikunnan saliin Tukholman kuninkaanlinnassa, josta ne siirretään ritarin kuoltua Riddarholmenin kirkkoon. Tietosuojavaltuutettu poisti syyskuun lopussa väliaikaisen kiellon, joka koski venäläisomisteisen Yango-taksisovelluspalvelun keräämien henkilötietojen siirtämistä Venäjälle. Ruotsissa presidentit vihitään yleensä serafiimiritarikuntaan ja Tanskassa elefanttiritarikuntaan. Ritarikuntaan liittymisen merkiksi tarvitaan henkilökohtainen vaakuna. Kumpikaan ei tehnyt valtiovierailua Ruotsiin tai Tanskaan, joten vaakunalle ei tullut tarvetta. Ajassa Lauri Kristian Relander Carl Gustaf Emil Mannerheim Pehr Evind Svinhufvud Urho Kaleva Kekkonen Kyösti Kallio Sauli Niinistö W ikim ed ia Co m m on s: Fe nn -O -M an ic / htt ps ://fi .w ikip ed ia .o rg /w iki/ Su om en _p res id en ttie n_ va ak un at
Erään haastatellun virkahenkilön sanoin pahimmillaan arvioita vedetään hihasta. Hakijajoukon valmius täyttää jäsenyydeltä vaadittavia ehtoja on kirjava. Täällä Bryssel Ajassa Numerot ottivat vallan Shutterstock. Lukujen pyörittelyyn rutinoidutaan, mikä jättää vähän tilaa pohdinnoille. Hakijoiden on tehtävä välttämättömät kotityöt ensin. Raportin mukaan poliitikot kaipaavat suoraviivaista tietoa syy–seuraus-suhteista, mutta sellaista on usein vaikea antaa. Mauri Pekkarinen Euroopan parlamentin jäsen (kesk.) Miten EU vastaa uusiin haasteisiin. Se voi nostaa esimerkiksi Suomen nettomaksut ainakin kaksinkertaiseksi. Viime kädessä jäsenmaat päättävät, mitä hyväksytään. YKSI EU:n tulevista haasteista on kysymys EU:n laajentumisesta, toinen perussopimuksen uudistamisesta. Miksi juuri nämä numerot ovat tärkeitä. Yksimielisyydestä kaikessa päätöksenteossa luovuttaisiin ja uusi määräenemmistämenettely tulisi tilalle. 13.10.2023 11 HENNA LAMMI NUMEROISTA on tullut poliittisessa keskustelussa ennennäkemättömän tärkeitä, käy ilmi Helsingin Sanomain Säätiön rahoittaman tutkimuksen loppuraportista. Pienemmille maille jäisi helposti maksumiehen rooli. EU:n jäseneksi pyrkii erilaisella ehdokasstatuksella 8?10 valtiota lähinnä Balkanin alueelta sekä Turkki ja Ukraina. Numeroiden tuijottelussa piilee kuitenkin vaaroja. Jos politiikassa esimerkiksi tuijotetaan vain työllisyysastetta ja sen pienistäkin muutoksissa uutisoidaan isosti, jotain muuta jää varjoon. Numerot yhdistetään usein neutraaliin ja matemaattisesti tarkkaan tietoon, mutta niiden taakse piiloutuu monimutkaisia laskelmia, asiantuntijavaltaa, poliittisia toimijoita ja heidän näkökulmiaan, sisäänja ulossulkevia valintoja sekä epävarmuuksia. Demokratia, vapaudet, oikeusvaltioperiaate, hallinto ja korruptoitumattomuus ovat esimerkkejä asioista, jotka ovat harvalla ehdokkaalla kunnossa. Olen kovasti epäileväinen. Mahdotonta on hyväksyä myös esitystä toimivallan muuttamisesta niin, että EU:n yksinomaiseen toimivaltaan siirrettäisiin ympäristöja biodiversiteetti. Numeroita tuotetaan päättäjien käyttöön kovalla vauhdilla. Laajentuminen on paljossa poliittinen ratkaisu, mutta on se sitä myös taloudellisesti. EU:n edellisen laajentumisen virheitä ei pitäisi nyt tehdä. Kun aika ei jousta, joustetaan laadusta. Myös he kärsivät kiireestä. Uskon, että Suomessa hallitus ja eduskunta ovat Suomen ja EU:n asialla, eivätkä vain EU:n asialla. Ne antavat yksinkertaisessa muodossa tietoa yhteiskunnan ilmiöistä. Ulkoja turvallisuuspolitiikassa se onkin mielestäni ok, mutta kaikessa ei. Lukuja tarvitaan politiikan suunnittelussa, perusteluissa, seurannassa ja arvioinnissa. Euroopan parlamentti äänestää esityksistä marraskuussa. Ukrainan kynnys voi olla hieman, mutta vain hieman, matalampi. Ei hyvä. Raportin mukaan poliittinen journalismi sivuuttaakin kysymyksen numeroiden vallasta. TUTKIMUKSESSA ääneen pääsevät politiikan ja talouden toimittajat. Jaetun toimivallan piiriin tulisivat metsätalous, kansanterveys, teollisuus ja koulutus. Pitää muistaa, että kaikkiin tärkeisiin kysymyksiin – kuten vaikkapa tasa-arvoon tai hyvinvointiin – ei edes ole helposti seurattavaa lukua. Valmistellut ehdotukset ovat radikaaleja. Mahdolliseen laajentumiseen viitaten esitetään, että komission kooksi tulisi 15 jäsentä. Numeroiden käyttö edellyttäisi erityisosaamista, jonka hankkimiseen heillä ei ole aikaa. Ratkaisu kävelisi uudella tavalla jäsenmaiden yli. EHDOTUKSET perussopimusten muuttamiseksi ovat radikaaleja. Pienemmät maat saisivat vain pitkän kierron jälkeen oman komissaarin. Demokratian vahvistamiseksi valmistelijat ehdottavat muun muassa Euroopan parlamentin roolin vahvistamista unionin budjetista ja kauppapolitiikasta päättämisessä
Osa siirtyi muihin tehtäviin ja on käyty myös kunnolliset yt:t.” ”Hoitajia ja lääkäreitä sen sijaan tarvitaan lisää, heitä ei ole vähennetty. ”Jokaisella hyvinvointialueella käy niin, että neliöiden määrä tulee vähenemään. Nythän seiniä on kyllä pystyssä, mutta ei niissä voida antaa palveluita, kun ei ole ihmisiä.” REHULA ja Tölli korostavat, että kunnat olisivat nousevien sote-kustannusten kanssa nyt vielä pahemmassa pulassa, jos uudistusta ei olisi tehty. Töllin mielestä aikataulu on liian tiukka, ja se johtuu sote-uudistuksen ulkopuolisista tekijöistä kuten inflaation aiheuttamasta kustannusten noususta ja koronan ruuhkauttamista hoitojonoista. Niitä hyvinvointialueet tällä hetkellä tarvitsevat, näkee Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtaja Tapani Tölli (kesk.). Vuosikaudet sanoin, että sosiaalija terveydenhuolto voidaan korjata joko kriisin kautta tai se voidaan yrittää saada lainsäädännöllä hallintaan”, toteaa Rehula. ”Terveydenhuollon henkilöstön määrä ei lisäänny, kun katsomme ikäluokkia, jotka menevät alan koulutukseen sekä sitä, missä työvoimaa tarvitaan. Pääpainon pitäisi olla palveluiden tuotantotapojen uudistamisessa”, Tölli painottaa. ”Hallituksella on suunnitelma, että tämä menee tiukkaan valtiovarainministeriön ohjaukseen. ”Ei se ole mallin vika, jos hyvinvointialueilla ei ole riittäviä taloudellisia resursseja.” Rehula muistuttaa, että sosiaalija terveyspalveluiden ongelmien juurisyyt ovat olleet olemassa jo pitkään. Ja ri La uk ka ne n. Koko maassa on kaksi merkittävää piiskaa, niukka rahoitus ja henkilöstöpula, Tölli muistuttaa. ”Ainakin meillä Pohjois-Pohjanmaalla nimenomaan hallintoon liittyvä esimiesten määrä väheni noin 150 hengellä. Uhkasakolla ei tule yhtään lisää henkilökuntaa, jos sitä ei saada.” Muutos ei tapahdu hetkessä Keskustan sotekonkarit vaativat rauhaa terveyspalveluiden uudistamiseen Ajassa TEKSTI: PAULIINA POHJALA Tapani Töllin ja Juha Rehulan mukaan keskeisiä eivät ole sote-pisteiden seinät vaan se, että ihmiset saavat tarvitsemansa palvelut. Keskustan mukaan lähipalvelut vaarantuvat, kun hallitus aikoo leikata puolitoista miljardia euroa lisää jo valmiiksi alijäämäisestä hyvinvointialueiden toiminnasta. Se on mainettaan parempi, mutta alkuvaiheen rahoituksessa on ongelma”, Tölli sanoo. Vaadittavat lisäsäästöt sote-palveluista istuvat Töllin mukaan tähän huonosti. ”Uudistus ei mennyt pieleen. ”Tapa, joilla palveluita tuotetaan, tulee muuttumaan. Se ei tarkoita sitä, että palvelut heikkenevät.” Töllin mielestä maan hallituksen pitäisi tukea hyvinvointialueita tässä uudistustyössä. ”Tässä ei nyt auta se, että tiukennetaan normiohjausta eikä se, jos sanotaan, että Valvira ja AVI lähettävät ohjauskirjeitä ja määräävät uhkasakkoja. Hyvinvointialueiden tulee kattaa alijäämänsä vuoteen 2026 mennessä. TÖLLI TORJUU väitteet siitä, että sotesta tuli hallintohimmeli ja hallinto vain paisui. Mielikuva tästä voi olla erilainen”, Tölli sanoo. Tässä muutosvaiheessa hyvinvointialueilta vaaditaan myös isoja säästötoimia. Hänen mukaansa kuntapohjaisella mallilla mentiin viimeinen vuosi ”aika huolettomasti”. Hän toivoo, että hallitus antaa alijäämien kattamiselle lisää aikaa, eikä alueiden niskassa painaisi uhka valtiovarainministeriön arviointimenettelystä. Hän korostaa, ettei valtava sosiaalija terveyspalveluiden uudistus tapahdu hetkessä, ja se on ollut voimassa vasta yhdeksän kuukautta. Pohjois-Pohjanmaalla on jo käynnistetty etälääkäritoimintaa ja digitaalisia sote-keskuksia, hän kertoo. ”Nyt on kuitenkin raamit ja puitteet. Silloin pitää saada enemmän aikaan vähemmällä henkilöstöllä ja rahalla.” SEKÄ TÖLLI että keskustan Juha Rehula ovat aikanaan tehneet sote-uudistusta ministereinä ja eduskunnassa. ”Perintönä hyvinvointialueille annettiin suuremmat kulut kuin on ollut tarkoituskaan.” Rehulan mukaan on myös maalattu mielikuvaa, että fyysiset terveysasemat eli seinät ratkaisevat sen, mitä palveluita hyvinvointialueilta saa. Mutta pitää muistaa, että paras tulos saavutetaan, kun luotetaan siihen itsehallintoon, joka alueilla on.” TÖLLIN mukaan keskeistä on nyt antaa aikaa sille, että terveyspalvelut todella saadaan järjestettyä uudella tavalla. Puolue jätti syyskuussa välikysymyksen soten lähipalveluista yhdessä Liike Nytin kanssa. Rehulakin toteaa, että sellaiset ihmiset varmasti pettyivät, jotka odottivat sote-uudistuksen ratkaisevan kaiken. 12 13.10.2023 AIKAA palveluiden uudistamiseen ja rauhaa liian rajuilta säästöiltä. Se on kuitenkin väärä luulo, että sote-uudistus toisi lisää terveyskeskuksia, hoitajia ja lääkäreitä. ”Nyt on suuri huoli siitä, että ne pannaan tekemään liian nopeasti liian paljon
OLET TYÖSKENNELLYT AIEMMIN MUUN MUASSA SUOMEN NUORISOSEUROJEN TANSSIN OSAAMISKESKUKSEN VETÄJÄNÄ. Sekä politiikassa että kulttuurityössä ihminen on keskiössä. Mottoni nuorison kanssa on, että olen kasvattajana onnistunut, jos vähintään kerran viikossa kotona kaikuu hersyvä palaute: ”Äiti, sä oot niin nolo!”. Jaana Kari Ihminen on keskiössä sekä kulttuurissa että politiikassa, Jaana Kari sanoo Luovaa ajattelua järjestötyöhön ALOITIT KESKUSTAN ETELÄ-HÄMEEN PIIRIN TOIMINNANJOHTAJANA ELOKUUN PUOLIVÄLISSÄ. Luova ajattelu ja rohkeus yhdessä kokeilla ovat polttoainetta järjestötyöhön. 13.10.2023 13 Kuukauden luetuin verkkojuttu Ohjaajat eivät havainneet, että matkustajakone oli eksynyt reitiltään – Neuvostoliiton vastaus oli tyly (1.9.2023) TEKSTI: KATARIINA LANKINEN KUVA: JARI LAUKKANEN Kuka olet. Vapaalla jätetään tittelit pukkariin ja keskitytään liikunnan riemuun! OLET KAHDEN TEININ ÄITI. MITÄ OPPEJA TUOT TAIDEKENTÄLTÄ KESKUSTAN JÄRJESTÖTOIMINTAAN. HARRASTAT MUUN MUASSA BALETTIA, ARGENTIINALAISTA TANGOA JA JOOGAA. Ihanasti, ja siitä kiitos! Siirtyminen uuteen pestiin tuntui kodikkaalta arvojen ja maailmankuvan kohdatessa, sillä hämäläinen sielunmaisema on tuttua jo lapsuudestani. KUINKA ISO KULTTUURISHOKKI OLI SIIRTYÄ TAITEESTA POLITIIKAN PARIIN. Mikään ei voita kaunista päivää kansallispuistossa, mutta kamppailutatamikin kuuluu arkeeni. OLETKO TIUKKA VAI RENTO KASVATTAJA. Yhdenvertaisuus ja aidosti moniääninen keskustelukulttuuri takaavat kestävällä tavalla kiinnostavia avauksia myös puolueemme ulostuloiksi. OLET TAITEENTUTKIMUKSEN JA -HALLINNON TUPLAMAISTERI TAMPEREEN YLIOPISTOSTA JA SIBELIUS-AKATEMIASTA. MITEN KESKUSTALAISET OVAT OTTANEET SINUT VASTAAN. Siten fasilitoiminen, asioiden mahdollistaminen ja ihmisten innostaminen yhteiseen tekemiseen vaikuttaa samankaltaiselta hommalta joka puolella. MIKÄ ON SINULLE MIELEISIN TAPA RENTOUTUA
Vuoristo-Karabahin arvioitu asukasluku on ollut noin 120 000. Yhdysvaltain edustajainhuoneen puhemiehen Kevin McCarthyn syrjäyttäminen lupaa epävarmoja aikoja maan kongressiin. Yhdysvaltain tuki Ukrainalle on jatkossa kysymysmerkki, sillä McCarthyn seuraaja voi torjua ehdotuksen avun lisäämisestä ennen kuin se päätyy edustajainhuoneen käsiteltäväksi. Käytännössä lähes kaikki alueen armenialaiset ovat paenneet kodeistaan. MAAILMANMESTARUUS. maailmanmestaruutensa, kun Yhdysvallat otti nimiinsä joukkuemestaruuden Belgian Antwerpenissa järjestetyssä MM-turnauksessa. Lähellä Tukholmaa sijaitseva omakotitalo vaurioitui pahoin viimeviikkoisessa räjähdyksessä, joka vaikuttaa liittyvän Ruotsia piinaavaan rikollisjengien välienselvittelyyn. Alueen armenialaisseparatistit ovat laskeneet aseensa hyökkäyksen seurauksena, ja separatistihallinto lakkautetaan vuodenvaihteessa.. Biles palasi elokuun alussa liki kahden vuoden kisatauolta. Telinevoimistelun moninkertainen olympiavoittaja, Yhdysvaltain Simone Biles voitti 20. 14 13.10.2023 Jo na s Ek str ö m e r / AF P / L e ht ik u va Ka ren M i na sy a n / A F P / Le ht i k uva C hip S o m o de vil la / A FP / L e ht i ku va Maailman kuvat KOONNUT: KATARIINA LANKINEN 20. ARMENIALAISET PAKENEVAT. YK on vahvistanut yli 100 000 ihmisen paenneen VuoristoKarabahista Azerbaidzhanin hyökkäyksen jälkeen. Toistakymmentä ihmistä on saanut syyskuussa surmansa jengeihin liittyvässä väkivallassa. UKRAINAN TUKI VAARASSA. Pääministeri Ulf Kristersson on kertonut, että puolustusvoimat ryhtyy tukemaan poliisia jengiväkivallan torjunnassa. Republikaanipuolueen radikaalisiipi on vastustanut Ukrainalle annettavaa rahoitusta. Lionel Bonaventure / AFP / Lehtikuva RÄJÄHDYKSIÄ RUOTSISSA
Hän oli myös kuvanveistäjä ja maalari. Ehkä tunnetuin suomalainen on maassa pitkään asunut Kimi Räikkönen. Lapsia tutkinut psykologi Jean Piaget todensi mullistavalla tavalla, että lapset ajattelevat eri tavalla kuin aikuiset. YK:n edessä oleva aukio Genevessä sai muutamia vuosia sitten ylimääräisen nimikyltin apulaispääsihteeri Helvi Sipilän mukaan, kun kuuluisien naisten mukaan katuja nimeävä projekti lisäsi kyltteihin merkittävien naisten nimiä. Heini Utunen Geneve heini.utunen@gmail.com X: @heini_utunen Tunnettuja sveitsiläisiä ja suomalaisia Sveitsissä. Sveitsiin asettuneista kuuluisin on eittämättä Albert Einstein, joka muutti maahan Saksasta ja sai kansalaisuuden vuonna 1901. Maasta lähteneistä tunnetuin lienee poliittinen filosofi Jean-Jacques Rousseau, joka luopui kansalaisuudestaan ja pakeni Ranskaan välttääkseen kirjoistaan Emile ja Yhteiskuntasopimuksesta uhanneet vangitsemiset ja tuomiot uskonnollisesta harhaoppisuudesta Genevessä. G. Suomi-koulu tarjoaa yhdistyksien kautta äidinkielen opetusta sadoille lapsille pitäen Suomea, sen kieltä ja kulttuuria yllä Sveitsissä. Kirjailija Johanna Spyri loi Alppien Heidi-hahmon kirjasarjassa, jota on käännetty yli viidellekymmenelle kielelle. Suhteellisuusteorian hän kehitti asuessaan pääkaupunki Bernissä ja on kuvannut Sveitsin-vuosiaan onnellisimpinaan. Tennistähti Roger Federer lienee tämän hetken tunnetuin sveitsiläinen ja kaikkien aikojen merkittävin pelaaja 20 Grand Slam -voitollaan. Slovakialainen Martina Hingis muutti Sveitsiin 7-vuotiaana tennislupauksena ja on tehnyt näyttävän uran sveitsiläisenä pelaajana. Mannerheimin syntymäpäivää vietetään aina kesäkuussa suomalaisten järjestöjen toimesta hänen mukaansa nimetyssä puistossa. Feministi Martha Gosteli taisteli naisten oikeuksista, erityisesti äänioikeuden puolesta, joka vihdoin, viimeisenä Euroopassa, vuonna 1971 säädettiin. Ursula Andress tunnetaan 1960-luvun Bond-tyttönä ja näyttelijänä. MUISTETTAVIN suomalainen Sveitsissä on marsalkka C. Le Corbusier oli yksi tunnetuimpia modernistiarkkitehteja, jonka töistä 17 on UNESCO:n maailmanperintölistalla. Tällä hetkellä YK:n korkeimmassa asemassa oleva suomalainen on pääjohtaja Petteri Taalas, joka johtaa Maailman ilmatieteen järjestöä Genevessä. E Mannerheim, joka saapui 1947 Montreux’iin toipumaan leikkauksesta, asui siellä viimeiset vuotensa kirjoittaen muistelmansa ja kuoli Lausannessa 1951. Suomalaista syntyperää olevien määrä on Sveitsissä noin 7 000, ja joukko on aktiivinen eri yhdistyksissä kuten Suomen ystävät ja Suomalainen kirkko Sveitsissä, joka järjestää joulukirkot ja Kauneimmat joululaulut kahdeksalla paikkakunnalla. 13.10.2023 15 RAUHAN PÄÄKAUPUNKI SVEITSI on pienehkö kahdeksanmiljoonainen kansa, mutta sillä on kokoonsa nähden paljon merkkihenkilöitä niin tieteen, taiteen, kirjallisuuden, urheilun kuin viihteenkin saralla
16 13.10.2023 Kun vaaleihin on vielä neljä kuukautta aikaa, kisa on kaikkea muuta kuin ohi. Ja ri La uk ka ne n Keskustan presidenttiehdokkaaksi valittu Olli Rehn sai Merja-puolisoineen Turun messukeskukseen kokoontuneelta keskustaväeltä raikuvat suosionosoitukset.
Tätä pulmaa tueksi koottu kansalaisliike kuitenkin lievittää, ja myötätuulta on tuonut jo useiden RKP-vaikuttajien asettuminen Rehnin taakse. Hän kertoi elämänsä suunnan muuttuneen 25-vuotiaana vuonna 1987, kun hänen Siru-sisarensa joutui auto-onnettomuuteen matkalla viestihiihdon SM-kisoihin ja menehtyi 11 päivää myöhemmin tajuihinsa tulematta. Myös Rehniin mediassa liitetyn ”harmauden” kääntämisestä valtiksi oli jo merkkejä kokouspaikalla, jossa oli tarjolla kampanjatuotteita nokkelalla sloganilla ”Hitusen harmaa, mutta ei mauton”. Puoluekokouspuheiden ja -tunnelman perusteella on helppo päätellä, että puolueella on nyt mitat täyttävä, mieluinen ja puoluetta yhdistävä ehdokas, jonka taakse on helppo ryhmittyä. Ellei Suomi ole viime vuosina muuttunut entisestään aivan joksikin muuksi, niin poliittisen kentän keskustassa operoivalla Rehnillä on joka tapauksessa kaikki edellytykset menestyä hyvin kovankin kilpailijajoukon seassa. 13.10.2023 17 SAULI NIINISTÖLTÄ vapautuva tasavallan presidentin tehtävä kiinnostaa kovaa kaartia politiikan huipulta – ja vähän muitakin. Sen ja kymmenien vaaliväittelyiden, lukemattomien kampanjatilaisuuksien ja vaaliuurnilla käynnin jälkeen selviää, pitääkö seuraavan tasavallan presidentti Olli Rehn vai joku muu. Ulkokaarteesta kirietäisyydelle ”Hitusen harmaa” Olli Rehn sai puhallettua liekin keskustaväkeen Pekka Pohjolainen Uutisanalyysi. Keskustan jo krooniseksi muuttunut kannatuskato on kiistatta ainakin jonkinlainen ongelma sekin, kun puolueen pelkkä peruskannatus ei riitä viemään ehdokasta toiselle kierrokselle. Mutta kenet suomalaiset haluavat lopulta päästää kättelemään maailman johtajia ja puhumaan olohuoneensa nurkkaan ennen uudenvuodenpäivän Strauss-konserttia ja Keski-Euroopan mäkiviikon Garmisch-Partenkirchenin osakilpailua. Rehn sanoi viettäneensä hautajaisten jälkeen paljon aikaa siskonsa haudalla ja päättäneensä, että hänen pitäisi yrittää elää merkityksellinen elämä, edistää oikeudenmukaisuutta ja yrittää tehdä maailmasta parempi paikka. Kun keskusta on tällä hetkellä oppositiossa, se pystyy myös keskittymään Rehnin kampanjaan paremmin kuin hallitusvastuussa, joka vie aina leijonanosan puoluejohdon ja muunkin puolueväen ajasta ja huomiosta. Sellainen oli esittää myös niin Helsingin Kalliosta työväenluokasta presidentiksi ponnistaneella Tarja Halosella kuin leskeksi jääneellä ja Kaakkois-Aasian tsunamissa hengestään kamppailleella Sauli Niinistöllä, monista heidän edeltäjistään puhumattakaan. PRESIDENTINVAALIEN lähihistoria osoittaa kuitenkin, että pelkkä uramenestys, osaaminen ja vaikuttava ansioluettelo eivät aina riitä, tarvitaan myös henkilökohtainen tarina. Europarlamentaarikko Nils Torvalds pääsi Turussa jopa puhujapönttöön kehumaan ehdokastaan. PRESIDENTTI Sauli Niinistö pitää viimeisen uudenvuodenpuheensa reilun kolmen kuukauden kuluttua. Jos keskustaväeltä kysyy, sellainen henkilö on puolueen presidenttiehdokkaaksi Turun messukeskuksessa kukitettu Olli Rehn. Tällä vuosituhannella käydyissä presidentinvaaleissa keskusta on myös onnistunut paremmin oppositioasemassa kuin hallituksessa ollessaan. Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko muotoili asian kokouspuheessaan niin, että valitessaan Rehnin suomalaiset eivät joudu jännittämään äkkivääriä käänteitä eivätkä tule möläytyksillä yllätetyksi. Esko Ahon kampanja vuonna 2000 oli menestys kitkerähköstä hopeasijasta huolimatta, ja Paavo Väyrynen yllätti vuonna 2012 luovalla kampanjallaan, vaikka nimettiin kisaan hätävaraehdokkaana useiden kovien keskustanimien kieltäydyttyä. Presidentinvaali on tietenkin armoton henkilövaali, jossa menestymisen mahdollisuudet ovat muidenkin ehdokkaiden ja kampanjoiden suorituksista kiinni. Jos jotakin vuoden -12 vaaleista muistetaan, niin poliittisena kulttiesineenä elämään jäänyt Paavo ja Vuokko -muki. GALLUPIEN perusteella Rehn näyttää tällä hetkellä kiertävän vielä ulkokaarretta sisempiä ratoja paahtavien Pekka Haaviston ja Alexander Stubbin selkien takana. Palopuheita pitävää kansanvillitsijää ja populistia Rehnistä ei ehkä saa, mutta toisaalta vakaampaa, luotettavampaa ja kovemmissa paikoissa testattua ehdokasta ei ole tarjota millään muulla puolueella ja liikkeellä. Kun vaaleihin on vielä neljä kuukautta aikaa, kisa on kuitenkin kaikkea muuta kuin ohi. Varaosamyyjänä työelämässä aloitellut Rehn esitteli puoluekokouksen linjapuheessaan omansa
Otto Suhonen Uudeltamaalta sanoi, että keskusta voi nyt vapaasti näyttää, millaista Suomea se haluaa rakentaa. ”Haluan vaikuttaa siihen, millainen Suomi on ja millainen maailma on. Yleiskeskustelun puheenvuoroissa moni koki, että nyt on oikea aika keskustan arvojen kirkastamiselle. ”Liikkumisesta on tulossa kalliimpaa, terveyspalvelut karkaavat. Tätäkö kansa halusi?” KESKUSTA nimitti puoluekokouksessaan Suomen Pankin pääjohtajan, filosofian tohtori Olli Rehnin, 61, presidenttiehdokkaakseen. Minusta keskustalla on vähän päinvastainen Uusi suunta Turusta Keskusta TEKSTI: PAULIINA POHJALA, PEKKA POHJOLAINEN Keskusta aikoo jatkaa rakentavaa oppositiopolitiikkaa ja kirkastaa omaa linjaansa. Miksi arkailemme näyttää väriämme somessa ja yleensä arjessa”, hän kysyi. Keskustan tuore puoluejohto kokouksen jälkeisessä tiedotustilaisuudessa.. Keihin nämä ovat kohdistuneet. Hän kysyi, missä on keskustalainen kohtuus ja ylisukupolvisuus. Keskustan mukana koko Suomi nousee”, Leiviskä totesi. ”Olemme löytämässä uudelleen luottamuksen itseemme, ja tämä puolue on paikka, jossa kansa viihtyy.” Eeva Kärkkäinen Helsingistä sanoi kuuluvansa keskustaan siksi, että hän haluaa vaikuttaa asioihin. Keskustalaista aluepolitiikkaa tarvitaan. ”Koulutusleikkaukset, opiskelijaköyhyys, ilmaston tuhoaminen, velkaantuminen, mielenterveyskriisi. Tarvitsemme kaikki nuoret mukaan rakentamaan yhteiskuntaamme, myös tulevaisuudessa.” Patrik Huotari Kainuusta sanoi, että nykyhallituksen ”vahva ja välittävä Suomi” näyttää välittävän vain vahvoista. ”Sosiaalinen media on tärkeä osa politiikkaa ja viestintää. Vasemmiston kelkkaan ei kannata hypätä, mutta hallitustakaan ei kannata tukea vain sovinnollisuuden nimissä.” ARI MEHTÄLÄ Pohjois-Pohjanmaalta kehotti puoluekokousväkeä liputtamaan rohkeasti keskustalaisuuttaan myös arjessa. Uudeksi puoluesihteeriksi puoluekokous valitsi Raklin yhteiskuntasuhdepäällikön Antti Siika-ahon, 37, Helsingistä ja uudeksi varapuheenjohtajaksi kansanedustaja Hilkka Kempin, 35, Asikkalasta. 18 13.10.2023 KESKUSTALAISET hakivat uutta suuntaa oppositiopuolueena syyskuun lopulla pidetystä ylimääräisestä puoluekokouksesta Turusta. Puoluejohtoon nousivat Hilkka Kemppi ja Antti Siika-aho. Keskustalla on takanaan vaikeat vuodet ja keskustan nousu alkaa sen jäsenistä, meistä jokaisesta.” Matti Leiviskä Pohjois-Pohjanmaalta sanoi, että ilman vahvaa keskustaa ”Suomen kylät ja kunnat kuihdutetaan, kun palvelut, yritykset ja ihmiset keskitetään muutamaan suureen kaupunkiin”. ”On tullut aika myöntää, että jostain jo saavutetuista eduista on luovuttava, jotta tulevilla sukupolvilla olisi yhä tulevaisuususkoa. Roosa Grönberg Karjalasta toivoi, että keskusta on se puolue, joka huolehtii sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta. Tiedotustilaisuudessaan tuore puoluejohto pani merkille, että keskustalaisilla oli puoluekokouksessa vapautunut tunnelma. Juho Pahajoki Pohjois-Savo katsoi, että keskusta on lähtenyt uuteen nousuun viime kevään eduskuntavaalipettymyksen jälkeen, ja se näkyy puoluekokousväen kasvoilta. ”Olemme nähneet millaista on kokoomuslainen aluepolitiikka ja perussuomalainen aluepolitiikka. ”Hajautettu kestää, sopeutuvin selviytyy. Tarvitaan politiikkaa, joka huolehtii kaikista ja joka perustuu ihmisläheisiin arvoihin.” Pohjois-Pohjanmaan Keskustan puheenjohtaja Marjut Lehtonen sanoi, että nykyhallituksen investoinnit kohdistuvat isoihin kaupunkeihin ja leikkaukset maakuntiin. ”On korkea aika kirkastaa keskustan linja. Nuoriin”, Grönberg sanoi. ”Puolueista sanotaan, että kun ne siirtyvät oppositioon, alkaa vähän hiljainen, lakastunut kausi, että voi, miten meidän kävi
Jollain tavalla tämä uusi tilanne on tehnyt tunnelmasta vapautuneen”, puheenjohtaja Annika Saarikko sanoi. KESKUSTA on ilmoittanut tukevansa järkeväksi katsomiaan hallituksen esityksiä. Keskustalaiset vaihtoivat kuulumisia kokoussalin ulkopuolella. 13.10.2023 19 tunnelma. ”En jaksa esittää teatteria, että vastustaisin ihan vain siksi, että olemme oppositiossa.” ”Jos kannatimme joitain asioita ennen vaaleja niin se vaan on niin, että niitä pitää kannattaa vaalien jälkeenkin. SAARIKKO toivoi, että seuraavassa vaiheessa keskustalaiset ryhtyvät pohtimaan syvällisesti keskustan politiikan suuntaa. ”Keskustalta löytyy parhaimmat eväät pitää perheiden puolta ja pitää työperäisen maahanmuuton puolta, johon hallitus tarjoaa hirvittävää maailmankuvaa.” Saarikko korosti keskustan olevan ihmisyyspuolue, ja se tarkoittaa erilaisten ihmisten rinnakkaiseloa. Kokoukseen ilmoittautuneita oli noin 1 700. Puoluekokoukseen oli ilmoittautunut noin 1700 henkilöä. Luotan siihen, että fiksut suomalaiset näkevät tämän”, Saarikko sanoi. Varapuheenjohtajaksi valittu Hilkka Kemppi onnitteli puoluesihteerikisan voittajaa Antti Siika-ahoa. Juuri valitun keskustan varapuheenjohtajan Hilkka Kempin mielestä keskustalla on annettavaa etenkin perhepolitiikkaan ja myös siihen kytkeytyvään talouskasvuun. Silloin jäsenten ei tarvitse olla kaikesta samaa mieltä, mutta yhteisiä nimittäjiä on riittävästi. Saarikko toteaa olleensa politiikan etulinjassa monissa kriiseissä viime vuosina, eikä hän siitäkään syystä usko enää kaikkea vastustavaan politiikkaan. Keskusta on yhteishyvän puolella.” Saarikko sanoi keskustan uskovan ihmisyyteen. Hän hellii ajatusta keskustaliitosta, jossa keskustan katon alle voivat tulla kaikki, jotka eivät tunnista itseään politiikan ääripäistä. Saarikon mukaan keskustasta ei saa puoluetta, joka on jyrkästi kaikkea vastaan. Suomea on pakko uudistaa eikä kaikkea kaunista ja hyvää voi loputtomasti luvata lisää.” Saarikon mukaan keskusta on vastavoima politiikan ääripäille. Meillä kaiken keskellä on ihminen.” Tärkein tehtävämme tästä eteenpäin: taistella Suomen kahtiajakoa vastaan. ”Hirvittävän moni asia ajaa meitä tällä hetkellä kauemmas toisistamme, ja siksi sitä vastaan pitää ääneenlausutusti taistella”, Saarikko sanoi. ”Nyt ei ketään ahdistanut, että olemme hallituksessa tekemässä hankalia päätöksiä”, Lohi naurahti. ”Vasemmiston raiteilla jyskyttää vanhan maailman juna, emmekä aio jäädä heidän kanssaan jarrumiesten kerhoon. Eerikki Viljanen, Eeva Kalli, Katri Kulmuni, Matti Vanhanen, Anneli Jäätteenmäki ja Antti Kaikkonen salin eturivissä.. ”Olemme sellaisen yhteiskunnan puolella, jossa ihminen ja hänen kotipaikkansa eivät ratkaise sitä, voiko hänen elämällään olla hyvät edellytykset palveluihin, koulutukseen ja toimeentuloon.” PUOLUEKOKOUKSELLE pitämässään puheessa Saarikko totesi, että keskusta kulkee oppositiossa omaa vakaata keskitietään ja ”opposition muut puolueet kulkekoot omaa polkuaan vasemmalla”. Varapuheenjohtaja Markus Lohi totesi, että vielä reilu vuosi sitten pidetyssä Lappeenrannan puoluekokouksessa osalla oli siipi maassa hallituksen päätöksistä ja keskustan hallituskumppaneista. Varapuheenjohtaja Petri Honkonen huomautti, että ylimääräiseksi puoluekokoukseksi väkeä tuli paikalle paljon. Saarikko uskoo, että nousun eväät voivat rakentua juuri siitä. ”Tärkein tehtävämme tästä eteenpäin: taistella Suomen kahtiajakoa vastaan. ”Oikeistolla on pääomansa, vasemmistolla yli äyräiden läikkyvä valtio
Puoluesihteerinä hän korostaa kentän kuuntelemista.. 20 13.10.2023 TEKSTI: SAMULI VÄNTTILÄ KUVA: JARI LAUKKANEN Henkilö Avoimin kortein Antti Siika-ahon tie puoluesihteeriksi on kaikkea muuta kuin perinteinen. Taustastaan entisenä kommunistina ja Pohjois-Korean ihailijana hän on valmis puhumaan rehellisesti
Hän ei kuitenkaan halua tieten tahtoen rikkoa mitään ennen kuin asiasta on käyty puolueessa kunnon keskustelu. Miten turvallisessa kyläyhteisössä kasvaneesta pojasta tuli sellaisen maailmankuvan edustaja?” Siika-ahon itsensä antama vastaus kysymykseen on suora. Hänet valittiin puoluesihteeriksi Turun puoluekokouksessa selvin luvuin. Nykyisin Helsingin Vallilassa asuvan Siika-ahon mukaan Koposperään kiteytyy koko hänen tarinansa: jokin sellainen turva ja yhteisöllisyys, joka on kannatellut elämässä vaikeina hetkinä. Hänen mielessään jyskytti voimakas häpeän tunne. “Minun on täytynyt olla itselleni armollinen. Siellä saa kasvaa ja kehittyä, kokeilla ja erehtyä, kunhan muistaa, ettei ajattele itseään muita ylemmäksi.” “Kyläyhteisössäni on armollisuutta, joka on kannatellut etenkin silloin, kun on tajunnut valinneensa täysin väärän polun.” SIIKA-AHON tie merkittävään poliittiseen tehtävään ei ole perinteisin. Valinta ratkesi jo vaalin ensimmäisellä kierroksella. 13.10.2023 21 ENSIMMÄISET työpäivät keskustan puoluesihteerinä ovat olleet Antti Siika-aholle työntäyteisiä. Siika-aho sanoo ymmärtävänsä edeltäjänsä ajatuksen. SIIKA-AHON edeltäjä Riikka Pirkkalainen pohti Suomenmaalle antamassaan lähtöhaastattelussa, onko keskusta enää kansanliike. Ja kun muutkin ovat olleet minulle armollisia, on se antanut elämään sellaista vahviketta, joka kantaa.” POLIITIKKONA Siika-aho ei kuitenkaan ole päässyt menneisyyttään karkuun. Hän toimi tuolloin Suomi– Pohjois-Korea-seuran puheenjohtajana. Se kesti pitkään. Nykyaika korostaa yksilökeskeistä toimintaa, joka ei niin helposti kanavoidu poliittisten puolueiden hyväksi. Huomiota täytyy hänen mukaansa kiinnittää siihen, että jokainen keskustan toimintaan osallistuva kokisi saavansa äänensä kuuluviin. “Meidän pitää taas herättää luottamusta sekä keskustalaisissa että muissa suomalaisissa.” En halua sanella, miten asiat tehdään.. Hän kohtaa mieluummin asian avoimesti ja rehellisesti. Avoimessa yhteiskunnassa ihmisten on oikeus tietää myös päättäjien menneisyydestä. “Häpeän yhä menneisyyttäni. Pirkkalainen sanoi lähtöhaastattelussaan, että keskustapiirien työntekijät pitäisi siirtää puoluetoimiston alaisuuteen, jolloin piirien työntekijöiden erikoisosaamiset palvelisivat koko puoluetta. “Keskustan tehtävä on aina ennenkin ollut se, että annetaan ääni maan hiljaisille. Sitä Siika-ahon mielestä ei ole olennaista nyt pohtia. Sen puolesta täytyy tehdä jatkossakin töitä.” PUOLUESIHTEERIURANSA alkumetreillä Siika-aho ei halua linjata tarkemmin keskustan järjestöllisestä uudistamisesta. “Se häpeän tunne oli karmaiseva. Säännöllisesti ihmettelen, kuinka niin kävi. Pestiin ei ole siirtymäaikoja tai perehdytysjaksoja, hommat alkavat käytännössä heti kun valinnat on tehty. Kaikkia yhdistää se, että mandaatti tehtävään on saatu keskustaväeltä. Mutta olen sen häpeäni kanssa sinut. Järjestökoneistokin kaipaisi rasvausta ja kehittämistä. “En halua sanella, miten asiat tehdään. Entinen suuri on enää vain keskisuuri. Siika-aho löysi keskustalaisesta arvomaailmasta paljon sellaista, joka kolahti hänen omaan, maailmankuvallisen kriisin mullistamaan ajatteluunsa. Hän sanoo ymmärtävänsä hyvin, että asia kiinnostaa edelleen niin tiedotusvälineitä, keskustalaisia kuin muitakin. “Ei ole ollut aikaa jäädä puhaltelemaan. Keskustan kuuluisa kenttä ei kuitenkaan ole helpoin johdettava. Nouseeko keskusta enää tästä. Hän päätti, ettei halua olla enää koskaan mukana missään yhteiskunnallisessa toiminnassa. Matalalla laahaava kannatus latistaa tunnelmaa. Minulla ei ole vahvaa mielipidettä asiasta, pidän tätä enemmän käytännöllisenä kysymyksenä.” VIELÄ on kysyttävä, miten puoluesihteeri näkee puolueensa tilan. SIIKA-AHOSTA , 37, ei oikein voi puhua ilman Koposperää. Pirkkalaisen mukaan keskusta on paikoitellen aika kaukana siitä. Hän uskoo, että yhteistyö muun puoluejohdon kanssa sujuu hyvin. Valmistuttuaan Tampereen yliopistosta vuonna 2013 Siika-aho irtaantui hiljalleen kommunismista ja Pohjois-Korean ihailusta “pitkän maailmankuvallisen kriisin” jälkeen. Toivoin, ettei kukaan minua muistaisi.” MENNEISYYTTÄÄN Siika-aho sanoo käsitelleensä paljon, vaikka se onkin ollut tuskallista. Haapajärvellä PohjoisPohjanmaalla sijaitsevan kotikylänsä hän muistaa mainita usein, myös puoluekokouspuheessaan. Perehdytys tulee parhaiten tekemällä”, Siika-aho naurahtaa. Siika-ahoa ei haittaa, että asiasta kysellään. Hän lähti puolueen toimintaan mukaan. Onneksi minulla on järjestöllisen ja poliittisen taustani kautta ymmärrys, mitä puoluesihteeriltä odotetaan. Kansanliike keskusta kuitenkin Siikaahon mielestä ehdottomasti edelleen on. Siika-aho on työskennellyt aiemmin ministerin erityisavustajana ja keskustanuorten pääsihteerinä. “Tänä päivänä irtisanoudun kaikesta siitä, mitä olen niinä vuosina edustanut. Mihinkään laittomuuksiin en ole sortunut, enkä ymmärtääkseni tehnyt pahaa kenellekään.” PUOLUESIHTEERINÄ Siika-aho kokee tärkeimmäksi tehtäväkseen keskustalaisten tuntojen kuuntelemisen ja tuntojen jalostamisen puolueen toimintatavoiksi. Tärkeintä on keskittyä keskustan kehittämiseen, tulevaisuuden suunnan luovimiseen. Se on tervettä.” “Luotan kuitenkin siihen, että ihmiset osaavat laittaa asiat mittasuhteisiin. “Koposperä on yhteisöllinen, mutta samaan aikaan hyvin avarakatseinen paikka, jossa aina tuetaan muita ihmisiä. “Olin vaan uskomattoman tyhmä.” Aikansa menneisyyttään käsiteltyään Siika-aho huomasi, ettei kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin ollut kadonnut minnekään. Nuoruusvuosinaan Siika-aho oli julkisesti kommunisti ja diktatuurivaltio PohjoisKorean ihailija. Opiskelijapiireissä hän tutustui keskustalaisiin. Hän on toiminut myös piirijohtajana ja puoluehallituksen jäsenenä. Puoluesihteerin työ on hänen mielestään palvelutehtävä niitä ihmisiä kohtaan, jotka hänet ovat tehtävään valinneet. Kentällä odotetaan helposti toimintaohjeita puoluetoimiston suunnalta. Siika-ahon mielestä kaikki mikä palvelee koko keskustaa, pitää saada aikaiseksi
Hän kertoo pudonneensa kärryiltä mielikuvapolitiikan suhteen, eikä hän halua niihin kärryihin edes hypätä. Hän toivoo, että viime vuosista puhuttaisiin joskus keskustan pohjakosketuksen aikana, jonka jälkeen alkoi uusi nousu. “Se ei ole tällä hetkellä se vetävä juttu.” SOME kuntoon nyt. “En ymmärrä tätä lajia enää”, Pirkkalainen sanoo nyt. 22 13.10.2023 RIIKKA PIRKKALAISEN , 44, viisivuotisen puoluesihteerikauden aikana käytiin viidet vaalit, ja keskusta otti takkiin kaikissa aluevaaleja lukuun ottamatta. Vihreä aate siirtyi hiljalleen poliittisella kartalla vasemmalle, alkoi pako keskustasta äärilaidoille. Keskustan viestinnässä on kyllä tehty hienoja kuvia ja videoita, mutta niitä ja muuta sisältöä pitäisi keskustalaisten sitten jakaa. “Ei tästä minun puoluesihteerikaudestani mitenkään saa puolueen menestyshistoriaa”, Pirkkalainen sanoo. Puoluesihteeri ei kanna tätä taakkaa yksin, mutta kauden kertaaminen antaa aihetta hituselle itseironiaa. Niiden pelkääminen johtaisi hänestä siihen, ettei päätöksiä enää uskaltaisi tehdä. “Se ei ole innostava ilmapiiri, siitä ei voi syntyä menestystä.” Huhtikuun lopulla puoluevaltuuston kokouksessa Pirkkalainen ilmoitti, että se on ohi nyt. Samaan aikaan keskusta oli poikkeuksellisen pitkään vallassa. “Laskin jo samana iltana, kuinka paljon meiltä menee puoluetukea. PAHIN HETKI oli viime kevään eduskuntavaali-ilta. Se oli yleinen palaute Pirkkalaiselle keskustan tupailloissa. Nyt hän haastaa keskustalaiset pohtimaan, onko puolue yhä kansanliike.. Raskaat vuodet veivät terän luoda uutta, vaikka juuri sitä puolue tarvitsee. Hänestä se osoittaa, ettei sosiaalisen median toimintalogiikkaa ymmärretä. EU-kriittiset voimat alkoivat ottaa jalansijaa. Hän ei halua sanoa, että hankkikaa kannatusta keinoilla millä hyvänsä. Ennen pystyi luottamaan siihen, että ihmiset seuraavat politiikkaa fiksusti ja tekevät äänestyspäätöksiä asiapohjalta, Pirkkalainen sanoo. Puoluesihteeri tekee tiivistä yhteistyötä puheenjohtajan kanssa, ja Pirkkalaisen aikana heitä on ollut jopa kolme: Juha Sipilä, Katri Kulmuni ja Annika Saarikko. Puoluesihteeri on kuin TEKSTI: PAULIINA POHJALA Henkilö Köli kesti karikoissa Riikka Pirkkalainen puoluesihteerikaudelle osuivat keskustan vaikeimmat vuodet. “Vielä viime vaaleissa tuli palautetta jätevesiasetuksesta”, hän kertoo. “En ole valmis antamaan periksi mielikuvapolitiikalle, kuten perussuomalaiset ja kokoomus tekivät oppositiokaudellaan.” Äänestäjätkin ovat oppineet taktikoimaan, ja se näkyi selvästi viime eduskuntavaaleissa. “Perussuomalaiset on mielestäni tämän digitaalisen ajan ainoa kansanliike.” Pirkkalainen muistaa, kuinka jo vuoden 2009 eurovaaleissa kohistiin oikeistopopulistisesta liikehdinnästä. “Se varmaan kertoo myös näistä vuosista tosi paljon – ja puoluesihteerin maadoittavasta merkityksestä. “Yhtälö on ollut helvetillinen keskustalle.” Pirkkalainen toki myöntää, että virheitäkin on tehty. “Eivät ihmiset seuraa keskustan, vaan ihmisten sosiaalista mediaa”, Pirkkalainen huomauttaa. Pirkkalainen ei halua antaa vaalien alla lupauksia, joita puolue ei voi pitää. Oli kurjaa tajuta, että joudun vetämään toisenkin kerran talouden sopeutuksen.” Pirkkalainen kuitenkin korostaa, ettei puolueen toiminta voi perustua negatiivisuudelle ja itsekriittisyydelle. Sen hän rohkenee sanoa, että jos jonkun on pitänyt olla puoluesihteerinä näiden puolueen vaikeimpien vuosien aikana, niin hänelle se rooli on sopinut. Hänestä ei tullut katkeraa ja repivää poliitikkoa, vaikka karvaitakin hetkiä on riittänyt
“Joillakin on sellainen mielikuva, että puolue syö kaikki resurssit. Ja ak ko M art ika in en La uri H ein o / Le hti ku va Jo ha nn es Erk kilä / ke sku sta Puoluejohto syyskuun 2020 puoluekokouksessa Oulussa: Riikka Pirkkalainen, Petri Honkonen, Annika Saarikko, Markus Lohi ja Riikka Pakarinen. Tarkoitus kun on, että paikallisen politiikan asioista heitettäisiin palloa valtakunnan tasolle. Hän toivoo, että niitä syntyisi ihmisten omasta aloitteesta. Piirit ovat itsenäisiä järjestöjä, eivätkä ne luovu asemastaan helposti. Siitä voi syntyä myönteinen kehä.” PIRKKALAINEN aloittaa vuoden alussa Kainuun maakuntajohtajana. Sellainen, jossa kansa on liikkeellä tärkeäksi katsomiensa asioiden puolesta. “Nyt olisi kuitenkin pakko herätä tilanteeseen, jossa keskusta on keskisuuri puolue, ja se tarkoittaa myös resursseja. “Joskus sanotaan, että puoluejohto puhuu vain juhlapuheissa kansanliikkeestä. Taustalla silloinen keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä. “Jos nyt jälkikäteen arvioidaan, että oli totaalinen virhe lähteä hallitukseen keväällä 2019, niin olen ollut tekemässä sitä virhettä.” PIRKKALAISELLAKIN on kysymys keskustalaisille. Hän on tehnyt pitkään töitä keskustan politiikan liepeillä ja kokee, että nyt on aika toiselle työuralle. Se on varmasti oikeutettu palaute, mutta saman palautteen voi antaa toisinpäin”, Pirkkalainen sanoo. On pakko katsoa, että monet ihmiset eivät tee samoja asioita. “Aika on siltä osin uusi.” PUOLUETOIMISTON väki on vähentynyt puolella kesäkuusta 2018, jolloin Pirkkalainen aloitti puoluesihteerinä. Hän haluaa kaikkien pysähtyvän miettimään, onko keskusta yhä kansanliike. Uudessa työssä poliittisia linjoja vetävät Kainuun poliitikot. Kynnys lähteä liikkeelle on edelleen korkealla, ja se koskee myös yleisöä, jota tapahtumiin kaivattaisiin. Toiminnan tehostaminen tarkoittaa yleensä työpaikkojen menetystä. Työntekijöiden erikoisosaamisalueita voisi kehittää niin, että ne palvelisivat koko puoluetta.” Pirkkalaisen mukaan liikkeelle kannattaa lähteä kokeilun kautta. Mutta tämä on todella pieni organisaatio.” Pirkkalaisen mielestä keskustapiirien työntekijät pitäisi siirtää puoluetoimiston alaisuuteen. “Varmasti on piirejä, jotka ovat valmiita pilotoimaan tätä. “Koskaan ei pidä sanoa ei koskaan, mutta pidän erittäin epätodennäköisenä, että olen tämän jälkeen enää vaaleissa ehdolla.” Annika Saarikko ”kruunasi” Riikka Pirkkalaisen puoluesihteeriksi Sotkamon puoluekokouksessa kesäkuussa 2018. Liian usein tuntuu, että keskustan työ on sen kuuluisan jonkun muun tehtävä.” Tilanteesta voi syyttää osin korona-aikaa, joka jätti jälkensä myös keskustan toimintaan. 13.10.2023 23 veneen köli, joka ei pinnalle näy, mutta on pystyssä pysymisen kannalta olennainen.” Pirkkalainen sanoo kantavansa kuitenkin vastuunsa siitä, että hän on ollut tekemässä kaikkia linjaratkaisuja osana puoluejohtoa. “Meistä on toimintakulttuurin puolesta tullut hiljalleen puolue, joka on itse asiassa aika kaukana siitä.” Pirkkalaisen mukaan kentällä odotetaan usein valmiita toimintaohjeita siitä, milloin pitäisi järjestää tapahtumia tai teemapäiviä. “Kansanliike tarkoittaa vapaaehtoistyötä yhteisten tavoitteiden eteen. Riikka Pirkkalainen sekä varapuheenjohtajat Riikka Pakarinen ja Petri Honkonen seurasivat aluevaalien tulosten laskentaa puoluetoimistolla tammikuussa 2022.. Viime ajat hän johti 11 työntekijän porukkaa
Rakennusalan synkkä alamäki iskee nyt kovaa. Työt yhtiössä päättyvät 35 vuoden jälkeen. 24 13.10.2023 Reportaasi Jukkatalon konkurssi oli Tarja Leiviskälle shokki. TEKSTI: SAMULI VÄNTTILÄ KUVAT: SAARA SAVUSALO Viimeinen sammuttaa valot. Pientaloteollisuuden pioneerin kaatuminen on järkytys koko 1 600 asukkaan Pyhännälle
13.10.2023 25
Leiviskä oli tiennyt yhtiön ongelmista. “Muistan, kun ajoimme tuon keskustan läpi. Ja Pyhännällä hän nyt oli. Paitsi ei Leiviskällä ollut mihin muuttaa. Työt alkoivat saapumista seuraavana päivänä. Leiviskän ei tarvinnut kauaa kärvistellä yksin motellihuoneen hiljaisuudessa. Olin kuitenkin päättänyt, että minä pärjään.” JA PÄRJÄSIHÄN Leiviskä. Talousvaikeuksiin ajautunut Jukkatalo hakeutui konkurssiin. Siinä on saanut suunnitella ihmisille koteja, kuunnella heidän toiveitaan ja miettiä yhdessä toimivia ratkaisuja.” ELOKUUN lopussa kaikki särkyi. Niissä kuvioissa hän tapasi miehensä, joka työskenteli myös Jukkatalolla. “Olen tykännyt työstäni paljon. Ongelma oli kuitenkin se, että talot menivät kaupaksi vanhoilla, edullisemmilla hinnoilla. Pyhäntää vaivasi asuntopula ja hänen oli mentävä aluksi asumaan paikalliseen motelliin. 26 13.10.2023 M ihin minä oikein olen joutunut. Se oli Leiviskälle shokki. Suomessa elettiin nousukauden huumaa ja talot kävivät kaupaksi kuin häkä. Tuntui, ettei siinä ollut juuri muuta kuin se, mistä katuvalot alkavat, ja se, mihin ne loppuvat. Työkaverit pyysivät pian kylään, hän löysi ystäviä. Heidän kanssaan on suunniteltu heidän unelmiensa koteja, ja nyt he jäävät tyhjän päälle.” Jukkatalon toimitusjohtaja Ilkka Sydänmetsä on selittänyt konkurssia julkisuudessa muun muassa rakennusja raakaainekustannusten rajulla nousulla. Oli vuosi 1988. Sodankylästä kotoisin oleva Leiviskä oli juuri valmistunut rakennuspiirtäjäksi. Kysymys ei ole vain minusta, vaan kaikista työkavereista, koko tästä yhteisöstä, meidän alihankkijoistamme. Kolmen kuukauden päästä Leiviskä sai kunnon asunnon. Oli tosi paska fiilis. Vanhemmat olivat lähteneet tyttärelleen muuttoavuksi. Yhtiö myi koronavuosina omakotitaloja ennätysvilkkaasti, kuten muutkin rakennusalan yritykset. Hän oli kuitenkin toivonut, jospa sittenkin kaikki kääntyisi parhain päin. Niin Tarja Leiviskä muistaa ajatelleensa, kun hän ensimmäisen kerran saapui Pyhännälle. Rakennussuunnittelijana Leiviskä piirsi asiakkaiden tulevien kotien lupakuvia. Se on iso pallo, mikä tähän läsähti.” “Ja jos ajattelen meidän asiakkaitamme, tulee todella paha mieli. Työt imaisivat nopeasti mukaansa. Kaikki yhtiön noin 180 työntekijää irtisanottiin. Talot täytyi rakentaa nousseiden kustannusten vuoksi “Kun tieto konkurssista tuli, olin tosi pettynyt. Pariskunta meni naimisiin, sai tyttären ja rakensi omakotitalon Pyhännän Tavastkengälle. Leiviskä oli jonkin aikaa lomautettuna, mutta työt kuitenkin jatkuivat. Vapaa-ajalla Leiviskä harrasti lentopalloa. Ennen omakotitalot valittiin valmiista kuvastosta lähes sellaisenaan, nykyään kaikki haluavat yksilöllisiä ratkaisuja. 1990-luvun alussa Suomeen iski lama. Viime vuosina se muuttui entistä enemmän asiakaspalveluksi. “Kun tieto tuli, olin tosi pettynyt. Hän oli huomannut Lapin Kansassa ilmoituksen, että pyhäntäläinen pientalovalmistaja Jukkatalo etsi työntekijöitä. Tekniikat ja työtavat kehittyivät, mutta työpaikka säilyi samana. Kysymys ei ole vain minusta, vaan kaikista työkavereista, koko tästä yhteisöstä”, Tarja Leiviskä sanoo Jukkatalon pääkonttorissa toiseksi viimeisenä työpäivänään.. Sieltä Leiviskä ajoi vuodesta toiseen aamuisin töihin ja illalla kotiin. Tapio Korjus heitti Soulin olympialaisissa keihäskultaa ja radio huudatti päivästä toiseen Eppu Normaalin uusinta hittiä Afrikka, sarvikuonojen maa. Täysin yllätys konkurssi ei ollut
“Onhan tämä vakava tilanne rakennussektorilla”, sanoo ekonomisti Vesa Vihriälä Suomenmaalle. Paljon on ollut sinisilmäisyyttä ja taitamattomuutta, se on karu tosiasia.” JUKKATALO ei ole jäänyt ainoaksi rakennusalan ikäväksi uutiseksi. Tärkeä tekijä on myös Ukrainan sota. USEISSA ennusteissa koko Suomen talouden on arveltu vajoavan taantumaan. Tavanomaista syvempi kyykkäys kertoo poikkeuksellisista rakennusalaan vaikuttaneista tekijöistä. Olisi pitänyt.. Sen osuus Suomen kokonaistuotannosta ei ole niin merkittävä. Olisi pitänyt. “Onhan tämä kaikille melkoinen järkytys. “Rakennusalalla on ollut viime vuosina myös kova rakennusbuumi, joka perustui virheellisiin käsityksiin matalista koroista. Rakennusalan tuotanto on supistunut niin merkittävästi, eikä alamäelle ole toistaiseksi näköpiirissä loppua. Vihriälä kuitenkin huomauttaa, ettei tilanteen pitäisi olla kenellekään yllätys. Kukaan ei tiedä, milloin se loppuu. “Sitten sammuvat valot”, Leiviskä sanoo hiljaa. Kun mietitään talolainoja, niin mistäs Sim on Elo Kilpailijat nostivat hintoja, me emme. Tarja Leiviskä kaataa kahvia kuppeihin ja kehottaa ottamaan omenapiirakkaa. Yhdessä on keskusteltu paljon. Se vaikuttaa olennaisesti talouteen. Kuinka pitkä ja syvä se on, sitä ei voi varmuudella sanoa. Ja myös itketty. “Jonkinlainen heikon kehityksen vaihe joudutaan nyt kohtaamaan.” Vihriälän mukaan ei kuitenkaan voi sanoa, että taantumaan Suomen vetäisi juuri rakennusala. Rakentamisessa inflaatio, korkojen nousu ja yleinen epävarmuus näkyvät hyvin herkästi, kun asuntoja ostavat sijoittajat ja kotitaloudet heittäytyvät varovaisiksi. Hän kuitenkin myöntää, että johdolla olisi pitänyt olla enemmän osaamista ja näkemystä, miten taloustilanteeseen reagoidaan. Leiviskä sanoo, ettei hän halua moittia työnantajaansa. Konkurssitahti on vain kiihtynyt kesän aikana. Sen päälle tuli korkojen noususta ja maailman tilanteesta alkanut kysynnän äkkipysähdys. 13.10.2023 27 yhtiön kannalta tappiollisesti. Konkurssiuutinen on ravistellut koko työyhteisöä. “Kilpailijat nostivat hintoja, me emme. Vihriälä vahvistaa, että sellainen on luultavasti edessä. Sitä on tuonut Leiviskän työkaveri eräänlaiseksi läksiäiseksi, sillä haastattelupäivä on toimistoväen toiseksi viimeinen työpäivä. Hän arvelee, että konkurssiuutisia kuullaan vielä lisää loppuvuoden ja ensi talvenkin aikana. “Tarvitaan muitakin tekijöitä, joita on hyvin vaikea ennustaa.” Olennaisia kysymyksiä ovat inflaatio ja korkotaso. Kooltaan vielä suurempi Siklatalot ajautui konkurssiin vain hieman Jukkataloa myöhemmin. Rakennusala on aina ollut hyvin suhdanneherkkä. Nyt kun ostajia ei ole, se kupla purkautuu.” SÄLEKAIHTIMIEN välistä paistava iltapäivän aurinko piirtää raitoja taukotilan pöydän pintaan. Helsingin Sanomat uutisoi elokuun lopussa, että Suomessa on mennyt kuluvan vuoden aikana konkurssiin lähes 400 rakennusalan yritystä. En voi mitään sille, että olen vihainen ja hieman katkera, että näin päästettiin käymään. Milloin inflaatio alkaa taittua ja korot laskea
“Jos sitä miettii, niin kyllä meillä aika hyvät perusteet olisi saada äkillisen rakennemuutoksen tukea.” PYHÄNTÄ on melkoinen kummajainen suomalaisella kuntakartalla. Matti Leiviskän mukaan merkittävän työnantajan lähteminen näkyy myös kunnan verotuloissa, vaikkei Jukkatalo esimerkiksi viime vuonna maksanut yhteisöveroa, kun sillä ei ollut voittoja. Niiden pihoja koristavat yksityiset tenniskentät, isot asuntovaunut ja kaikenlaiset vaurauden tunnusmerkit. Nykyään teollisuusalueella näkyy niin ikkunafirmaa, perunalastutehdasta, valmisruokatehdasta kuin hirsisaunan rakentajaakin. “Olen tykännyt työstäni ja kokenut, että se on minun juttuni. Se taas näkyy väkilukuun sidotuissa valtionosuuksissa. 180 työntekijästä tosin suurin osa asuu muualla kuin Pyhännällä. Leiviskä sanoo katselleensa koulutusja kurssitarjontaa. Muut yritykset jatkavat ja pitävät Pyhännän teollistumisasteen edelleen pikkukunnaksi poikkeuksellisen korkealla. Jukkatalon kaatumisen vaikutus on niin iso ja yhtäkkinen. Hän on ammatiltaan historiantutkija ja perehtynyt urallaan myös kotikuntansa teollistumiskehitykseen. Metsäkonevalmistaja Ponssen tehdas on noin 60 kilometrin päässä Vieremällä. Yritämme ajatella tämän mieluummin jonkin uuden alkuna kuin jonkin loppuna.” Äkillisen rakennemuutoksen tukea kuitenkin tarvitaan, Leiviskä tähdentää. “Jukkatalo on pyhäntäläisille kuin Nokia suomalaisille. Noin 40 kilometrin päässä on puolestaan Kajaanin Otanmäessä sijaitseva Skoda Transtechin tehdas, joka Leiviskän mukaan rekrytoi väkeä. MATTI LEIVISKÄN mukaan teollistumisella on iso merkitys sille, miten Pyhäntä selviää Jukkatalon konkurssista. Kuntalaisia yrityksessä on ollut töissä noin nelisenkymmentä. Mahdollisia tukirahoja kunnassa olisi tarkoitus käyttää muun muassa uuden vesipumppaamon rakentamiseen, mikä mahdollistaisi Pyhännän elintarviketeollisuuden kasvun. Minulla on tunne, että osaan sen. Talofirman oheen kasvoi pian myös ryväs muutakin teollisuutta. “Kuntapuolella haluamme nähdä tilanteen niin, että kyllä tästä selvitään, vaikka järkytys tosi kova onkin. “Riski on aina sekin, että työttömiksi jääneistä osa muuttaa Pyhännältä pois. Se on hämmästyttävän teollistunut, jos miettii paikkakunnan kokoa. Hänen mukaansa Jukkatalon kaatuminen voi kaksinkertaistaa 1 600 asukkaan Pyhännän työttömyyslukemat. Yhtiö syntyi kunnan teollistamislautakunnan ideasta. Jukkatalo ei ole ainoa pyhäntäläinen rakennusalan yritys, mutta kun kaikilla muillakin myyntitilastot näyttävät hiipuvaa, uuden työn löytäminen paikkakunnalta ei ole helppoa. KONKURSSIT ovat aina ikäviä kaikille osaVuonna 1968 alkunsa saaneesta Jukkatalosta on tullut pyhäntäläisen teollisuuden lippulaiva, joka on kerännyt ympärilleen muutakin teollisuutta.. Tuntuisi oudolta lähteä opiskelemaan yhtäkkiä vaikkapa lähihoitajaksi.” JÄRKYTYS Jukkatalon konkurssi on ollut myös koko Pyhännän kunnalle, sanoo kunnanvaltuuston puheenjohtaja Matti Leiviskä (kesk.). Järvenrantatonteilla on hulppeita omakotitaloja. “Kyllä tässä on ollut sulattelemista. “Perusteet tuelle pitäisi kyllä olla kunnossa”, Leiviskä sanoo. Aina voisi tietenkin jatkokouluttautua. Se on pyhäntäläisen teollisuuden lippulaiva, osa kunnan identiteettiä.” Jukkatalon tarina sai alkunsa vuonna 1968, kun Pyhännän Rakennustuote Oy perustettiin. Kylän reunalla, kunnan vuokrarivitaloissa näkyy puolestaan repsottavia verhoja, ränsistyneitä pyöriä ja nuhjuisia pihoja. Monelta perheeltä menee pohja pois.” Tulevia työllistymismahdollisuuksiaan Leiviskä luonnehtii huonoiksi. Matti Leiviskän mukaan Pyhännän teollistuminen on pitkälti juuri Jukkatalon ansiota. Koko kunta ei kaadu, vaikka se perinteisin firma lähtee. 1970-luvulla viereen nousi ketsupeistaan ja sinapeistaan tunnettu Pyhännän einestuote, nykyinen Maustaja. 1980-luvulla se oli noussut Suomen suurimmaksi talomerkiksi. Mutta se tuntuu jollain tavalla “hölmöltä”. Kyllä tällä monenlaisia vaikutuksia on.” Matti Leiviskä huomauttaa, ettei Jukkatalon aiheuttama isku koske vain Pyhäntää, vaan koko seutukuntaa. Tämä on vanha firma ja monenlaiset myrskyt kokenut, mutta tästä se ei enää selvinnyt”, Matti Leiviskä summaa. Hän ei ole Tarja Leiviskän kanssa sukua keskenään, vaikka sukunimi sama onkin. Jukkatalo oli suomalaisen pientaloteollisuuden pioneereja. Se myös näkyy keskustaajaman alueella. Rikkaudet eivät koskaan jakaudu tasaveroisesti. Tilannetta helpottaa myös se, että lähiseuduilla on monia muitakin isoja työnantajia. 28 13.10.2023 nekin maksetaan, kun ei ole töitä. Päätöksen tuesta tekee valtioneuvosto työja elinkeinoministeriön esityksestä. Hän sanoo laskeneensa, että 180 työpaikan menetys Pyhännällä on suhteellisesti sama kuin jos Helsingistä irtisanottaisiin kerralla yli 70 000 ihmistä
Vihriälän mielestä esitetyt keinot ovat sinänsä ihan hyödyllisiä, mutta hän epäilee niiden vaikuttavan rakennusalan tilanteeseen kovin nopeasti. Nyt tuntuu pahalta, mutta kun aikaa kuluu, uskon asioiden kääntyvän parhain päin tavalla tai toisella.” Jukkatalon konkurssin aiheuttama isku ei koske vain Pyhäntää, vaan koko laajaa seutukuntaa, sanoo Pyhännän kunnanvaltuuston puheenjohtaja Matti Leiviskä.. “Jos rakennusalaa halutaan tukea ilman suoria tukia, niin juuri korjausrakentaminen on mielestäni se, mistä niitä keinoja voisi löytyä suhteellisen pienellä panostuksella. ”Voimaanastumisen viivästyttäminen ei tekisi säästöpäätöksiä tyhjäksi, mutta voisi vähentää riskiä pidempiaikaisesta taantumasta”, Vihriälä summaa. He pitävät lasiseinän takana omaa kahvitaukoaan, mutta lopettavat sen hetken perästä, kävelevät portaat alas parkkipaikalle ja ajavat pois. Velkaantuminen täytyy saada taittumaan. Ihmettelen, ettei sitä hyödynnetty.” Hallitus kertoi budjettiriihessä tukevansa rakennusalaa muun muassa jatkamalla ARA-asuntotuotantoa, panostamalla erityisryhmäasuntoihin, sujuvoittamalla asumisen rahoitusja kehittämiskeskuksen käsittelyprosesseja sekä korottamalla ASP-korkotukilainan enimmäismäärää. Rakennusteollisuudessa työskentelevillä on myös usein mahdollisuuksia löytää uusia töitä paremmin kuin vaikkapa elektroniikkateollisuuden tehtävistä työttömiksi jääneillä. Voi mennä vuosi, parikin tai enemmänkin, mutta joskus tulee aika, jolloin rakennusala vetää taas. Minä olen pyhäntäläinen ja ennen kaikkea tavastkenkäläinen. “Täältä en halua enää muualle lähteä. Mutta kaikesta huolimatta juuri rakennusalan yritysten konkurssien kohdalla voidaan Vesa Vihriälän mukaan sanoa, että ne eivät ole ikävimmästä päästä. Leiviskällä on työelämää jäljellä yli kymmenen vuotta. Orpon hallitus on torpannut ajatuksen suorasta rahallisesta tuesta. OMENAPIIRAKAT on syöty, on hetken hiljaista. Laskua seuraa usein kovatahtinen nousu. Edessä on leikkausten tie. “En usko, että esimerkiksi ASP-korkotukilainan enimmäismäärä korottamisella on hirveän suurta vaikutusta asuntorakentamiseen.” OMAN vaikeuskertoimensa lähestyvään taantumaan tuo se, että Suomen julkinen talous kaipaa kipeästi tasapainottamista. Vihriälän mukaan korjausrakentamista olisi voinut vauhdittaa jonkinlaisella porkkanalla kuten taloyhtiöille suunnattavalla tuella. Kun suhdanteet taas elpyvät, elpyy myös rakennusala. “Esimerkiksi paperiteollisuudessa työskentelevillä on niin spesifiä erikoisosaamista, että sellaisella kokemuksella on hankalampi työllistyä muiden alojen tehtäviin”, Vihriälä pohtii. Ja Pyhännällä osaajia riittää, joten luulisi sen alan yrityksiä kiinnostavan, hän miettii. Julkisen talouden tasapainottaminen on Vihriälän mukaan välttämättömyys, jota ei voi ohittaa. Ei tämä tässä vielä ole”, hän sanoo kohta. Vihriäläkään ei lämpene rakennusfirmoille suunnatuille suurille tukisummille. “En tiedä miksi minulla on sellainen tunne, että kyllä tähän vielä jotain tulee. Ja olennaisinta on se, että rakentamista tarvitaan aina. 13.10.2023 29 puolille. Sen pitäisi kuitenkin tapahtua etänä, sillä yhdestä asiasta 35 vuotta sitten Pyhännälle saapunut entinen lappilainen on varma. Muitakin keinoja on. Hän uskoo, että edessä on hiljaisia aikoja. Hallitus on leikkaamassa työttömyysturvaa tilanteessa, jossa työttömien määrä todennäköisesti kasvaa. “Asuntojen kysyntä kasvukeskuksissa tulee pitkällä aikavälillä jatkamaan kasvuaan. Seuraavana päivänä myös Leiviskä ajaa pois viimeisen kerran. Vihriälä huomauttaa, että Suomen talouden ongelmat eivät liity siihen, että rahat olisivat loppumassa juuri nyt, vaan siihen, että voimakas velkaantuminen pitää saada taittumaan. Tämä vaihe täytyy nyt vain käydä läpi.” JULKISUUDESSA on käyty paljon keskustelua siitä, pitäisikö rakennusalaa tukea kriisin yli. Vihriälän mukaan leikkauspolitiikka keskellä taantumaa ole taloustieteen oppikirjojen mukaan koskaan ideaalia. Vihriälän mukaan korjausrakentamisen edistäminen olisi työllistämisen ja nopeavaikutteisuuden kannalta paras keino helpottamaan rakennusalan ahdinkoa. Leikkauksia hän ei jättäisi tekemättä eikä siirtäisi niitä koskevia päätöksiä, mutta niiden voimaanastumisen päivämääriä hallitus voisi joiltain osin miettiä. Odotettavissa on erityisen ärhäkkä poliittinen ilmapiiri, sillä ammattiyhdistysliikkeet ovat nousseet takajaloilleen hallituksen työmarkkinauudistuksista. Hän hämmästelee sitä, että korjausrakentamisen edistäminen puuttuu kokonaan hallituksen syyskuun budjettiriihessä julkaisemasta rakennusalan tukipaketista. Toinen asia on kuitenkin se, milloin suhdannevaihtelut menevät pitkän aikavälin tarpeiden ohi. Ainakin jos miettii asiaa kansantaloudellisesta näkökulmasta. Alan yrityksiin sidottu reaalipääoma ei ole lähellekään samaa luokkaa kuin vaikkapa puuja paperiteollisuudessa. Eikä Leiviskä sulje sitäkään vaihtoehtoa pois, että hän työskentelisi jollekin, muualla päin Suomea olevalle rakennusalan yritykselle. Tarja Leiviskän työkavereita on enää toimistolla vain kourallinen
30 13.10.2023
Eläinten hyvinvointi on matkailupalveluyrittäjä Valentijn Beetsille sydämenasia. Samalla matkailutoimijat yrittävät laajentaa sesonkia ympärivuotiseksi. Niin vilkasta, että husky-yrittäjät rakentavat kiivaasti lisätilaa ja Joulupukkia mietityttää. 13.10.2023 31 Edessä loistava tulevaisuus TEKSTI JA KUVAT: HENNA LAMMI Reportaasi Lapin matkailu odottaa ennätystalvea. Koirat lähtevät varsinaisiin turistitöihin noin kaksivuotiaina.
On koiranruokakeittiö, varastot, asiakkaiden pukeutumistilat ja jossakin pitää rekiäkin korjata”, hän jatkaa. Tottumattoman korvaan meteli on melkoinen. Sinetän lisäksi heillä on toimipiste Napapiirillä, jossa 2,5 kilometrin koiravaljakkoajelulle pääsee milloin vain ilman ajanvarausta. Kasvua siivitti etenkin Aasian markkinoiden avautuminen. Metsiköstä paljastuu rivikaupalla esimerkillisesti hoidettuja häkkejä, muutamia hirsirakennuksia. “Meidän on vastattava kasvavaan kysyntään”, yrittäjä Veronika Butinova kertoo. Kokonainen maailma luonnon keskellä, vajaan puolen tunnin ajomatkan päästä Rovaniemeltä. Ilmeisesti patoutunutta kysyntää on ollut aika paljon”, Kärkkäinen arvioi. “Nyt teemme ensimmäistä ehjää talvikautta koronan jälkeen, ja meno on sen mukaista”, Kärkkäinen kertoo. Mukana on komea liuta uusia kaupunkeja, kuten Madrid, Barcelona, Napoli ja Edinburgh. Palvelut eivät voi olla buukattu täyteen. Koronan aikaan Bearhill Huskyn liikevaihto tipahti 96 prosenttia. Siinä on takana paljon kustannuksia, yrittäjät Veronika Butinova ja Valentijn Beets kertovat. Pian pusikosta ilmestyy Bearhill Husky -kyltti, joka opastaa kääntymään vasemmalle. Jo pelkästään suoria lentoja tulee enemmän kuin koskaan, talvikaudella Rovaniemelle lennetään 22 kohteesta. 32 13.10.2023 T ie tuntuu päättymättömältä, kivet rapisevat autonrenkaiden alla. Maailmanlaajuisesti matkustaminen painottuu kesäkauteen, joten Lapin talvimatkailu on avannut lentoyhtiöille kiinnostavan mahdollisuuden. Kärkkäinen kertaa, että Lapin matkailu eli vahvassa nosteessa läpi millenniumin. Kuluttajista ympäri maailman on tullut yhä tietoisempia.. “Me tarvitsemme kaikki nämä tilat koiria varten. Laajemminkin matkailuala on Kärkkäisen mukaan liikkeessä. Tuleva talvi näyttää erittäin kiireiseltä. Koronan jälkeen palettia katsotaan uusin silmin. “Kun korona iski keväällä 2020, takana oli hyvä sesonki ja pankkitili täynnä. Nousua on edesauttanut liikenneyhteyksien kehitys. Yhteensä yritys palvelee sesongissa noin 25 000 turistia. Me pystyimme kesää vasten minimoimaan kaikki mahdolliset kulut.” Beets kehuu vaimoaan, joka osasi Valjakkoajelut ovat arvokkaita, koska haluamme tarjota koirille hyvän elämän. KUN PANDEMIA tulee puheeksi yrittäjäpariskunnan kanssa, molemmat huokaavat. Butinovan mielestä on erittäin tärkeää, että Lapissa on turisteille tekemistä. Sitten keskeltä sinettäläistä erämaata alkaa kuulua koirien kakofoninen haukunta. “Palautuminen on ollut nopeampaa kuin ehkä millään muulla markkina-alueilla. Beetsin mukaan he olivat kuitenkin “onnekkaita”. “Sellainen viesti leviää nopeasti, ettei sinne kannata mennä.” Bearhill Husky tarjoaakin monenlaisia vaihtoehtoja asiakkaille. Koronan myötä Lapin matkailu pysähtyi – mutta vain hetkeksi. Alueen yhdelle laidalle rakennetaan lisää. Revontulimatkailusta tuli somen myötä hitti. BUTINOVA on miehensä Valentijn Beetsin kanssa pyörittänyt matkailupalveluyritystä Rovaniemellä vuodesta 2016, sitä ennen he toimivat Pohjois-Karjalasta. Edelliset ennätykset ovat vuosilta 2019 ja 2020. LAPIN matkailu odottaa ennätysvilkasta talvea ja tuntuvaa kasvua, vahvistaa myös Visit Rovaniemen toimitusjohtaja Sanna Kärkkäinen
Joulupukki istuu kamarissaan odottaen vierailijoita, ei toisinpäin. Jollakin tavalla pärjäsimme, mutta ei se kauhean kivaa ollut”, Butinova kertoo. Ala työllistää jopa 10 000 henkilötyövuotta, kerrannaisvaikutuksineen 15 000. “Parasta Lapissa on talvi, se on niin täydellisen ihmeellinen ja erilainen kuin kesä. Toista saattoi olla esimerkiksi pienillä perheyrityksillä. hyödyntää hallituksen tarjoamia apupaketteja. Lapin liiton mukaan maakunnan matkailutulo kerrannaisvaikutuksineen on noin 1,5 miljardia euroa. Joulupukki siirsi työtilansa Napapiirille Savukosken Korvatunturilta vuonna 1985. Missään muualla ei ole samanlaista”, Strauss huokaa. “Taloudessa ennusteet ja barometrit näyttävät nyt huonoja lukuja, mutta matkailussa on täysi höökä päällä. Joulupukin voi tavata vuoden jokaisena päivänä. EI OLE vielä sesonkiaika. Strauss on kotoisin Puolasta ja aikoo jäädä ainakin maaliskuun loppuun. Jo 1950-luvulla Napapiirille rakennettiin Rooseveltin maja Yhdysvaltain presidentin puolison Eleanor Rooseveltin vierailua varten. Kärkkäinen pohtii, että tällä hetkellä matkailun myönteiset näkymät ovat poikkeukselliset lähes mihin muuhun alaan verrattuna. Kulut olivat selvästi yrityksen. Kansainvälisen matkailun osuus on peräti 75 prosenttia. “Lisäksi saimme jonkin verran koiranruokalahjoituksia ja meiltä lähti eläimiä uusiin koteihin. Punaharmaaseen työasuun sonnustautunut Sara Strauss hymyilee vastaanoton tiskin takana. Mutta kuitenkin turisteja tuli, ja lopulta sesongista muotoutui hyvin kiireinen. 13.10.2023 33 Sara Strauss työskentelee Napapiirillä. Matkailuala voi luoda elinvoimaa ja hyvinvointia sekä pumpata sivuvirtaa monelle muulle alalle.” MATKAILULLA on Lapissa pitkä historia. Edelleenkin Napapiiri on ikonisin vierailukohde Rovaniemellä. Pohjoiseen riitti tulijoita, kun esimerkiksi keskieurooppalaiset pääsivät jälleen matkustamaan, mutta Aasian perinteiset turistirysät pysyivät kiinni. Joulupukki intoutuu kertomaan ajatuksia Lapin matkailusta. Visit Rovaniemen Kärkkäinen huomauttaa, että matkailu on elinkeinona kokoaan suurempi, sillä palveluvaltaisena alana sen koko hyöty jää alueelle, eikä valu esimerkiksi tehtaan komponenttien myötä osaksi muihin maihin. Iso osa hyödystä tulee Rovaniemelle, mutta hyvää riittää myös Leville, Ylläkselle ja niin edelleen. Kiireiseen aikaan kädet tuntuvan loppuvan kesken, mutta toistaiseksi myös hänellä on aikaa pieneen juttutuokioon. Loppukesälläkin turisteja on käynyt tasaisesti ympäri maailmaa: Singaporesta, Filippiineiltä, Hong. MATKAILUSSA ei puhuta ihan pikkurahoista. Seurasi taloudellisia vaikeuksia, konkurssikin. Myös seuraava talvi oli raskas ja stressaava. Oli koronapassia, maskipakkoa, kokoontumisrajoituksia. Suositukset muuttuivat alati. Kamarineuvos Niilo Tarvajärvi helli ajatusta Joulumaasta, jonka piti olla suomalainen vastine Disneylandille. Hän tykkää työn vaihtelevuudesta, sillä yksikään päivä ei ole samanlainen. Hän on yksi niistä tuhansista matkailutyöntekijästä, jota Lappi tarvitsee selvitäkseen tulevasta talvesta. Vapaaehtoiset ajeluttivat koiria. Butinova lisää, että tukien hakemista helpotti se, että heillä oli takana raskaat investoinnit. Joulupukki toivoo, että Lapin matkailumäärien kasvusta huolimatta palveluiden laatu pystyttäisiin säilyttämään myös jatkossa
Kaikkien halukkaiden pitäisi päästä rekiajelulle, silittämään poroja ja käymään moottorikelkkasafarilla. Lappi voi olla houkutteleva kohde myös suomalaisille ympäri vuoden. Suurin haaste on saada matkailuvirrasta ympärivuotista. Pitkä talvi, lunta, revontulia. Kesällä puhdasta ilmaa ja tilaa. Rovaniemen vanhaa postitaloa remontoidaan parhaillaan hotelliksi.. On neljä vuodenaikaa. “Meillä on erinomainen konsepti siihen, että olemme luonnon puolesta puhutteleva ja omaleimainen, toimiva ja turvallinen kohde, jossa on laaja kirjo hyvin hoidettuja palveluita saatavilla”, Visit Rovaniemen Kärkkäinen summaa. Tällä hetkellä esimerkiksi majoituskapasiteettia pitäisi olla Rovaniemellä enemmän, mutta toimijat laskevat investoinnin järkevyyttä – käytännössä kartoittavat kesän kannattavuutta. LAPILLA on matkailuun useita valttikortteja. LAPIN YLIOPISTON professorin Outi Rantalan mukaan iso kysymys on, että alueen matkailupalveluita mietitään muunkin kuin talven ja kansainvälisen turismin ehdoilla. Luontoliikunta vähentää kansansairauksista aiheutuneita kustannuksia ja auttaa ihmisiä pysymään työkykyisinä. Jotkut hotellit saattoivat jopa olla jouluna kiinni”, Kärkkäinen kertoo. Epävarmuus elinkeinon ympärillä kasvaa. Joulupukki saa itse harvoin toivoa mitään, mutta nyt hän toivoo palveluiden tason pysymistä korkealla – matkailijoiden määrän kasvusta huolimatta. Turisteja kiinnostavat niin ympäristö-, ihmisoikeus-, eläinoikeuskuin vastuullisuuskysymykset. Tutkijan mukaan Lappi voi hyödyntää hyvinvointitrendiä. Jo nyt on nähty vesisateita tammikuussa. Kaikki liittyy kaikkeen. Pilvisyys on lisääntynyt, mikä on vaikeuttanut revontulien bongaamista. Rekrytointi olisi helpompaa, mikäli työntekijöille voisi turvata ympärivuotisen työpaikan. Alan toimijoilla onkin paljon suunnitelmia, miten kesää saataisiin nostettua talven rinnalle. “Mutta moni taitaa odottaa revontuliaikaa.” Joulupukki on pidetty hyvin informoituna tulevan sesongin odotuksista. “Olen kuullut, että työterveyshuollossa voidaan määrätä lääkkeeksi luonnossa liikkumista.” MATKAILUSTA ei voi puhua ilman ilmastonmuutosta. 34 13.10.2023 kongista, Kiinasta… Euroopasta nyt puhuttamattakaan. “Itse asiassa ennen millenniumia Lappi oli nimenomaan tunnettu kesästä. Talven sesonkityöntekijöistä taas on monella yrityksellä pula. Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa Lapin pääsesonkiin, talveen. Paljon on myös tapahtunut, esimerkiksi pyöräilymatkailua on kehitetty ympärivuotisuuden ja eri kävijäryhmien näkökulmasta. Lentokenttä ei saisi ruuhkautua, matkalaukkujen pitäisi tulla perille ja tyyny löytyä jokaisen pään alle. Vastikään Metsähallitus ja UKK-instituutti julkaisivat tutkimuksen, jonka mukaan kansallispuistoissa liikkuminen säästi yhteiskunnan rahoja viime vuonna 164 miljoonaa euroa. “Matka ei välttämättä ole turistin näkökulmasta ihan sitä, mitä on odotettu. Oppaat joutuvat ajamaan – ja aiheuttamaan lisää päästöjä – yhä pidempiä kilometrimääriä tarjotakseen turisteille taivaan väriloistoa. KULUTTAJISTA ympäri maailman on tullut yhä tietoisempia. On puhdas luonto ja turvallista. Näitä odotuksia täytyisi sitten jotenkin kompensoida”, matkailututkija Rantala kertoo. Päästöjen hillitsemisen ja Lapin matkailun Italialainen Daniela Carpone tuli Lappiin loppukesästä, koska halusi karkuun kotiseudun kovia helteitä. Palvelut toimivat, eikä ole ruuhkia
ILMASTON lämpeneminen voi tuoda joillekin alueille myös hyviä asioita. Mitään salaisia, hämäriä nurkkia kennelistä on turha etsiä. “Ei voi vain istua ja odottaa, että yhtäkkiä tulee täysiä ryhmiä.” Koirat lähtevät liikkeelle. Kädet pyyhitään kierrätettyihin puuvillapyyhkeisiin, jätteet kompostoidaan. “Esimerkiksi Sallassa matkailijat ja paikalliset yrittäjät ja vapaaehtoiset ovat yhdessä ennallistaneet suota. Matkailun kehittäminen ympärivuotiseksi muuttaisi elinkeinoa kestävämmäksi. Aiemmin Lappi oli naiselle tuttu kohde talvella. Beets muistuttaa, että pohjoinen ei ole saari. 13.10.2023 35 välillä on ristiriita. Koirien hyvinvointiin satsataan. Ainakin ne, jotka jäävät tällä ajokerralla häkkeihin. Tällöin esimerkiksi rakennusten käyttöaste kasvaisi eivätkä työpaikat olisi enää sesonkiluontoisia. Se voi olla osaltaan ratkaisemassa kysymystä Lapin matkailun ympärivuotisuudesta. Viime kesänä äärihelteet koettelivat eteläistä Eurooppaa. Eihän se tuota meille mitään, mutta jostain on aloitettava”, Butinova sanoo. Napapiirillä päiväseltään vieraileva italialainen Daniela Carpone on yksi heistä. Ulkomaisten turistien on lähes pakko lentää Lappiin. Enää tällaista ei ole, viipymät ovat pidentyneet”, Rantala avaa. Toimien lista on hengästyttävän pitkä sisältäen niin pieniä kuin suuria asioita. Omien koirien lisäksi Bearhill Husky käyttää alihankkijoita.. “Olin vain niin onnellinen siitä, että saatoin hengittää.” LUMENTULO on vasta kaukainen haave, mutta Bearhill Huskyn työntekijät valjastavat koirat. Ensimmäisenä Suomen-päivänä satoi vettä, mutta Carpone vietti aikaansa terassilla ja hengitteli raitista ilmaa. Ajoneuvot aina kuin mahdollista sähköisiä, omat metsät on rekisteröity hiilinieluiksi, ajoreitit on suunniteltu paikallisten maanomistajien kanssa. Carpone matkusti Tornioon työkaverinsa ja ystävänsä luokse karkuun kotiseutunsa 35 asteen helteitä. Tekemistä riittää ympäri vuoden, mutta Beets ja Butinova uskovat Lapin matkailun kesäkauteen. Täällä vastuullisuus on otettu tosissaan. Visit Rovaniemen Kärkkäisen mukaan oppaat raportoivat, että moni eurooppalainen turisti tuli pakoon kuumuutta tai jopa metsäpaloja. Professorin mukaan Lapin matkailua voidaan kehittää ympäristöystävälliseen, vastuulliseen suuntaan – ja niin on jo tehtykin. Huskyt haukkuvat edelleen. Me teemme kesäisin yhden tai kaksi asiakasta päivässä. Turisteille myös kerrotaan toiminnasta ja eläinten hyvinvoinnista, eikä vain tarjota elämystä. “Vielä 2000-luvulla joulumatkailussa oli yleistä, että Lapissa käytiin päiväseltään. Ala voi myös satsata siihen, että syntyneitä päästöjä kompensoidaan. Heillä on ollut toiminnassa pyöräkärryjä ja mönkijöitä alusta asti. Treenauskausi alkaa elokuussa ilmojen viilennettyä. “Jos me puhumme Lapin ja lappilaisen turismin tulevaisuudesta, tämän kaltaiset uudet eettiset ja moraaliset standardit, kuten eläinten kohtelu ja miten me käytämme eläimiä, tulevat yhä enemmän esiin”, Beets sanoo. Joidenkin tutkimusten mukaan rikkaissa maissa kymmenen – tai jopa kaksikymmentä – prosenttia kasvihuonepäästöistä aiheutuu matkailusta. BEARHILL HUSKYN kennelillä Beets päästää kaksi pentua juoksemaan vapaasti aidatulla alueella. Kaikkea tällaista voisi jatkossa olla”, Rantala pohtii. “Sekin on ymmärrettävää, että aluksi toiminta on tappiollista. Koko tienoo hiljenee kuin taikaiskusta. Huskien treenauskausi alkaa heti elokuussa ilmojen hieman viillennettyä
Virolainen ilmoitti jatkavansa Kekkosen ulkopoliittisella linjalla. Demarijohtaja Kalevi Sorsa rohmusi Koiviston tuella ulkoministerin salkun itselleen. Kaksikko valitsi toimintalinjakseen niin sanotun korkean profiilin strategian. Puolustusministeriksi nimitettiin vastoin Väyrysen tahtoa Virolaisen kannattajiin lukeutunut Veikko Pihlajamäki. PRESIDENTINVAALIT päättyivät Koiviston selvään voittoon. Kelvollisen tuloksen tehnyt puolue pääsi SDP:n kumppaniksi hallitukseen ja Väyrynen sai ulkoministerin salkun takaisin. Marraskuussa Kuopion puoluekokouksessa keskustapuolueen myyttinen kenttä näytti kuitenkin mahtinsa ja valitsi ehdokkaakseen Virolaisen. Presidentti Urho Kekkonen oli joutunut eroamaan virastaan ja tuuraajana toimi huippusuosittu pääministeri, SDP:n Mauno Koivisto. TÄSTÄ tukalasta tilanteesta alkaa syyskuussa ilmestynyt keskustan puoluehistorian kuudes osa. Katajiston mukaan keskustapuolue oli Kuopion puoluekokouksen jäljiltä pahasti jakautunut. Ennen viimeistä televisiotenttiä Väyrynen lupasi, ettei keskustapuolue toisi mustaa hevosta äänestykseen. Osa epäili silti puoluejohdon kampeavan Karjalaista mukaan presidenttikisaan mustana hevosena. Ulkoministerin paikan menetys oli keskustapuolueelle nöyryytys, mutta Katajiston mukaan se tiivisti rivejä puolueen sisällä. Puheenjohtaja Paavo Väyrysen suosikki tehtävään oli Suomen Pankin pääjohtajana toiminut Karjalainen. Katajiston mukaan operaatio pelasti keskustapuolueen tappiolta vuoden 1983 eduskuntavaaleissa. Kenttä oli näyttänyt puoluejohdolle, ettei sitä määräillä. Katajiston mukaan Väyrynen ryhtyi ohjaamaan puolueen poliittista linjaa yhä omavaltaisemmin. Tohtori Kati Katajiston kirjoittama tuhti teos on saanut nimekseen Väyrysen ja Kääriäisen korkean profiilin aika 1981–1991. Vallan painopiste siirtyi SDP: lle, joka näytti keskustapuolueelle kaapin paikan pakottamalla Väyrysen lähtemään hallituksesta. Myös puheenjohtaja Väyrynen kiersi vaalitilaisuuksia ahkerasti. Kekkosen vuosina keskustapuolue oli joutunut vastuullisen valtionhoitajapuolueen asemaan, mutta nyt oli aika nostaa omat tavoitteet näkyvästi esiin. 36 13.10.2023 KESKUSTAPUOLUE oli syksyllä 1981 uuden edessä. Kuin ihmeen kaupalla puolue sai koottua joukkonsa mallikkaaseen vaalikampanjaan. Väyrynen vetosi, ettei puolueessa saisi kokouksen jälkeen olla enää Karjalaisen ja Virolaisen kannattajia, vaan ”puolueen hyväksi uhrautuvaa työtä tekeviä kelpo keskustalaisia”. SEESTEISEMMÄN kauden jälkeen vuosikymmenen puolivälissä alkoi rytistä. Puolue oli ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin täysin omillaan, ilman presidentin tuomaa tuulensuojaa. Tämä oli kirjan mukaan Kja V-linjojen viimeinen taisto. ” -Väyrysen röyhkeydelle pitää jossakin kohtaa panna piste, muuten hän ei opi valtiomieheksi koskaan”, Sorsa uhosi SDP:n puoluetoimikunnan kokouksessa. Pitkään käyty linjataistelu oli saavuttamassa huipentumansa: tarjottaisiinko Kekkosen seuraajaksi Ahti Karjalaista vai Johannes Virolaista. Hallituksessa keskustapuolue onnistui ajamaan läpi vuosikymmenten mittaisen tavoitteensa kotihoidontuesta, mikä jäi punamullan viimeiseksi suureksi sosiaalipoliittiseksi uudistukseksi. Väyrynen ja puoluesihteeri Seppo Kääriäinen ehtivät nyt keskittyä puolueen sisäisiin asioihin. VÄYRYNEN ja Kääriäinen uudistivat puolueen aatetta ja vahvistivat järjestötoimintaa. Puoluehistorian mukaan keskustan kenttä katsoi puheenjohtajan toimia välillä läpi sormien, jotta yhtenäisyys säilyisi Väyrysen vaikeat vuodet Kirjat Su om en m aa n ark isto. Taitava peliliike puoluejohdolta oli myös Liberaalisen Kansanpuolueen liittäminen keskustapuolueeseen
Hänen visionsa luonnonmukaisesta tietoyhteiskunnasta vastasi ajan haasteisiin, ja talousongelmien vakavuuteen hän havahtui monia muita aiemmin. Porissa puoluejohtoon äänestettiin Esko Aho. Kaikki eivät jakaneet puheenjohtajan näkemyksiä asioista tai ainakaan allekirjoittaneet hänen toimintatapojaan. Esimerkiksi syksyllä 1987 se osoitti tukensa kerääntymällä 9 000 jäsenen voimin suurkokoukseen Ouluun. VÄYRYSEN vuosikymmen saattaa olla osalle keskustalaisista tuskallista muistella. SKS, 576. Historiikin mukaan kenttä suhtautui Väyrysen toimintaan hämmästyttävän pitkämielisesti. Keskustan historia 6. Myös Väyrysen ehdokkuus vuoden 1988 presidentinvaaleissa suojeli häntä kritiikiltä. Keskustan historiatoimikunnalta olikin oikea ratkaisu antaa puoluehistoria ulkopuolisen ammattilaisen kirjoitettavaksi. Su om en m aa n ark isto Su om en m aa n ark isto. Siksi Väyrysen maaliskuussa 1990 tekemä ilmoitus luopua keskustan puheenjohtajuudesta oli Katajiston mukaan kiistatta palvelus puolueelle. Ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin keskustalla oli puheenjohtaja, joka ei ollut ryvettynyt linjakiistoissa. Kirjan mukaan Väyrysen heikkouksia olivat hänen omavaltaiset toimintatapansa ja kuuroutensa kritiikille. Sen politiikka oli niin surkeaa, että keskustan oli helppo kasvaa korkoa oppositiossa. Vuonna 1974 syntynyt Katajisto ei ollut yksi heistä, vaan hän on muodostanut kokonaistulkintansa tapahtumista tutkimalla arkistoja ja haastattelemalla aikalaisia, myös Väyrystä. Lisäksi Väyrysen myöhempi toiminta ei voi olla vaikuttamatta siihen, mitä hänen valtakaudestaan nykyisin ajatellaan. 13.10.2023 37 Katajisto osoittaa tutkimuksessaan, että Väyrynen teki useita merkittäviä päätöksiä ja linjanvetoja puolue-elimiä kuulematta. Myös Väyrysen räväkät lausunnot esimerkiksi idänkaupan ongelmista ja työttömyysturvan leikkaamisesta tulivat puolueväelle yllätyksinä. Aisapari Seppo Kääriäinen ja Paavo Väyrynen. Monien mielestä Väyrynen käänsi puolueen kurssia liiaksi oikealle, kun taas kentän enemmistö olisi halunnut pysytellä köyhän asialla. KASSAKAAPPISOPIMUKSEN paljastuttua presidentti Koivisto runnoi läpi kokoomuksen ja SDP:n sinipunahallituksen. KATAJISTO ei käsittele Väyrystä kirjassa silkkihansikkain, mutta ei myöskään nuiji tätä maan rakoon. Katajisto toteaa kirjan esipuheessa puolivakavissaan, että keskustapuolueen historiasta on vähintään 300 000 erilaista näkemystä – sen verran puolueella oli jäseniä 1980-luvun alussa. Suomenmaan entisen päätoimittajan Seppo Niemelän sanoin Väyrynen kärsi ajoittain sosiaalisen vaiston puutteesta. Taistelupari Paavo Väyrynen ja Kalevi Sorsa. Väyrynen oli puheenjohtajana epäilemättä älykäs. ”Toimintatyylillään Väyrynen teki itse itsestään pahimman vihollisensa”, Katajisto arvioi. Kokoomuksen ja teollisuusjohtajien kanssa syksyllä 1986 solmitusta kassakaappisopimuksesta ei tiennyt edes Kääriäinen, puoluehallituksen työvaliokunnasta puhumattakaan. ”Olli kusi kintuille”, Väyrynen oli kirjan mukaan äksyillyt. Tutkimus on historiatieteen kriteerien mukaisesti tehty ja muiden tutkijoiden vertaisarvioima. Katajisto tulkitsee, että puolueen selviämisen ja yhtenäisyyden mahdollistamiseksi kenttäväki katsoi joitain asioita läpi sormien – omaa venettä ei haluttu keikuttaa. Mediassa Väyrystä riepoteltiin ja pilkattiin armotta. Väyrynen oli ottanut nokkiinsa, kun NKL:n puheenjohtaja Olli Rehn ilmoitti haastavansa hänet Porin puoluekokouksessa. Katajisto pitää ironisena, että Väyrynen leimattiin julkisuudessa suomettumisen symboliksi, vaikka juuri hän lopulta mursi idänkortin käytön keskustapuolueessa elokuussa 1984. ANNUKKA KAARELA Kati Katajisto: Väyrysen ja Kääriäisen korkean profiilin aika 1981–1991. Väyrysen henkilökohtainen julkisuuskuva oli kuitenkin pohjalukemissa ja välit Koivistoon poikki
Korkki laittoi Kaikkosen pitämään päiväkirjaa. Hornetien korvaajista oli väännetty kättä vuosikausia ja Kaikkosen kaudella ratkeaisi, minkä valmistajan kanssa miljardisopimus solmittaisiin. ”Herätys tuli varhain aamulla tasan niin synkkänä kuin arvelinkin. Kaikkosen arvioi kirjassa, että Nato-prosessi eteni Suomessa kivuttomasti. ”Kaikki alkoivat tehdä töitä sen eteen ilman mitään erillistä päätöstä”, Kaikkonen toteaa kirjassa. Tehtävä suoritettu.” ANNUKKA KAARELA Jari Korkki: Kohti liittokuntaa. Neljän vuoden kuluttua Kaikkonen oli jäänyt historiaan puolustusministerinä, joka vei Suomen Natoon. Kaikkonen vakuutti isännälleen, että Suomi on sitoutunut aiemmin allekirjoitettuun yhteisymmärrysasiakirjaan. Kirjasta sovittiin hemikuussa 2022, hieman ennen Venäjän Ukrainassa aloittamaa hyökkäyssotaa. Maaliskuun alkupäivinä Kaikkonen evästi kollegaansa saunan lauteilla, että Suomi saattaa hakea Nato-jäsenyyttä kevään aikana ja olisi hyvä, jos sen voisi tehdä yhdessä. PÄÄTÖS jäsenyyden hakemisesta tehtiin Suomessa toukokuussa. ”Vielä uskaltaa näyttää naamansa kaupassa, ja aika usein joku tulee kehumaankin. Otava, 251 s. KOKENUT toimittaja Jari Korkki tallensi Kaikkosen vauhdikkaan nelivuotisen kansien väliin. Ministeri ehti käväistä perheensä kanssa neuvolassa ennen kuin kiirehti kello yhdeksäksi presidentin ja hallituksen ulkoja turvallisuuspoliittisen valiokunnan kokoukseen. Pitkiä vuodatuksia puolustusministeri ei ehtinyt työnsä lomassa raapustaa, mutta lyhyetkin muistiinpanot vievät lukijan historiallisten päivien tunnelmiin. Presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin vastasivat kysymykseen varovaisesti. Antti Kaikkonen ja Suomen puolustuksen uusi asento. Puolustusministerillekin uusi tilanne merkitsi lisääntyviä työmatkoja ja kansainvälisten vieraiden isännöintiä. Hultqvistille asia oli selvästi vaikea. Tapaamisessa turkkilaisministeri piinasi Kaikkosta näyttämällä kuvia Helsingissä järjestystä kurdien mielenosoituksesta ja käymällä Suomen kielteiset asevientipäätökset yksityiskohtaisesti läpi. Hakemuksen jättämisen jälkeen alkoi vastahankaan asettuneen Turkin pehmittäminen. Tuli kuitenkin vielä jotain paljon isompaa. Häntä jäi harmittamaan ainoastaan pääministeri Sanna Marinin sooloilu Hornet-asiassa. KOKOUKSEN jälkeen järjestetyssä tiedotustilaisuudessa valtiojohdolta kysyttiin muuttuneen tilanteen vaikutuksesta Suomen Nato-jäsenyyteen. Sekin olisi ollut iso juttu. Hyökkäys oli alkanut”, Kaikkonen merkitsi päiväkirjaansa 24. TIISTAINA 4. Marin väläytti maaliskuussa Kiovan vierailunsa-aikana, että Suomessa voitaisiin keskustella hävittäjien luovuttamisesta Ukrainaan. Jos keskustan Antti Kaikkoselta olisi kysytty tätä kesäkuussa 2019, hän tuskin olisi osannut ennustaa oikein. Kun siniristilippu nousi Brysselissä Maamme-laulun soidessa salkoon samaan riviin muiden jäsenmaiden kanssa, hetki oli puolustusministerille iso. Omaa suoriutumistaan puolustusministerinä Kaikkonen arvioi vaatimattomasti: ei se keikka ihan pieleen mennyt. Kun Kaikkonen valittiin Antti Rinteen hallituksen puolustusministeriksi, hänen kautensa tärkeimmäksi hankkeeksi odotettiin nousevan Suomen hävittäjähankinnan loppuunsaattaminen. Päiväkirjamerkintöjen mukaan Venäjän hyökkäys ei tullut Kaikkoselle yllätyksenä. Yhteydenpito ruotsalaisministeri Peter Hultqvistin kanssa tiivistyi entisestään. Hän oli paria päivää aiemmin osallistunut puolustusministerikokoukseen, jossa Iso-Britannia oli kertonut sotilastiedustelunsa havainnoista Venäjällä. ”Mielestäni Marin teki virheen, aika merkittävänkin”, Kaikkonen toteaa. helmikuuta 2022. Antti Kaikkosen mukaan Suomen suunta oli Venäjän hyökkäyksen jälkeen sopimattakin selvä Kotona poissa ”Ei se keikka ihan pieleen mennyt”. Kaikkosen mukaan ulkoja turvallisuuspoliittinen johto ei tehnyt heti varsinaista päätöstä jäsenyyden hakemisesta, mutta suunta oli sopimattakin selvä. Kaikkonen matkusti joulukuussa Ankaraan puolustusministeri Hulusi Akarin kutsusta. ”Tätä vierailua ei ole varaa sössiä”, hän kirjoitti päiväkirjaansa. huhtikuuta Suomesta tuli virallisesti Nato-maa. Yksityiselämässäkin oli riittänyt tapahtumia: Kaikkonen oli mennyt naimisiin ja hänestä oli tullut kahden lapsen isä. Tarvittiin vielä Niinistön ja ulkoministeri Pekka Haaviston vierailu Ankarassa sekä Yhdysvaltojen lupauksia asekaupoista, että ratifiointi viimein onnistui. TP-utva tuomitsi hyökkäyksen jyrkästi. Turkki ei heltynyt heti, vaan prosessi alkoi edetä vasta Kaikkosen isyysvapaan jälkeen maaliskuussa. 38 13.10.2023 Kirjat MISSÄ näet itsesi neljän vuoden kuluttua
Gummerus, 374 s. Kirjeissä mainitaan nimeltä muutamia muita kotipaikkakunnalle jääneitä. Lähtijöiden joukossa olivat Lahdenpohjan kauppalassa asuneen Antti Järven vaimo Sanna ja nuorin poika Väinö. Toukokuussa perheelle varmistui isän erikoinen ratkaisu: hän ei ollut lähtenyt Karjalasta. Petroskoissa FSB:n arkistossa kuitenkin selvisi, mitä isoisoisälle oli tapahtunut. Kirjeet loppuivat jatkosodan puhjettua eikä isästä enää kuultu. Vuonna 1906 Kiukkonen matkusti Yhdysvaltoihin ja asettui asumaan Red Lodgen kaivoskaupunkiin. Niistä lähti kuitenkin purkautumaan kudelma, jota seuraamalla Järvi pääsi isopappansa jäljille. Järvi oli siirretty muiden Lahdenpohjaan jääneiden tavoin Sortavalaan ja onnistui lähettämään Suomeen palanneen naisen mukana viestin perheelleen. Toimittaja Antti Järven käsiinsä saamat johtolangat olivat muutenkin vähäiset: vain nippu suvussa säilyneitä kirjeitä. ANTTI JÄRVEN pojanpojanpoika ja täyskaima, toimittaja Antti Järvi tarttui mysteeriin keväällä 2020 setänsä pyynnöstä. ”Terveytet kaikille tuttaville jos kelle kelpaan”, isä kirjoitti ja lähetti samalla osoitteensa. Arkistolöydöistäkään ei käynyt täysin ilmi, miksi Antti Järvi päätti jäädä rajan taakse. AALE JÄRVEN äidilleen lähettämistä kirjeistä käy ilmi, että isää odoteltiin perässä Lappiin. Järvi elätti perhettään kirvesmiehenä. Antti Järvi itse ei poistunut Karjalasta. ANTTI KIUKKONEN syntyi vuonna 1882 Jaakkimassa Laatokan luoteisrannalla. ”Työläisvanhus Anti Järveä” haastateltiin jopa Izvestija-lehden etusivulla. ANNUKKA KAARELA Antti Järvi: Minne katosi Antti Järvi. ”Kyllä minä kurkailin siellä asemilla, että olisin nähnyt isän, mutta en nähnyt, enkä paljon muitakaan tuttuja, jos saatte hänestä jotain tietoa, niin kirjottakaa minulle”, Aale viestitti. Hänestä ei myöskään ollut mainintoja Valtiollisen poliisin papereissa. Kukaan Järven neljästä pojasta tai muista sota-aikana eläneistä sukulaisista ei ollut enää kertomassa muistojaan. Rovaniemelle evakuoitu perhe sai isältään välirauhan aikana muutamia kirjeitä, mutta niistä ei selvinnyt tämän rajan taakse jäämisen syy. Paperit johdattivat toimittaja Antti Järven lopulta Siperiaan, jonne isoisoisän matka oli monen muun suomalaisen tavoin päättynyt. Juuri heidän kauttaan toimittaja Antti Järvi pääsi lopulta isoisoisänsä jäljille. 13.10.2023 39 Kotona poissa TALVISODAN seurauksena yli 420 000 suomalaista jätti kotinsa ja muutti pois alueilta, jotka jouduttiin luovuttamaan rauhanteossa Neuvostoliitolle. Hänen vanhempansa olivat köyhiä pienviljelijöitä. Kadonneen isoisoisän kohtalo oli jäänyt vaivaamaan jälkipolvia, sillä tapahtuneesta ei ollut suvussa juuri puhuttu. SUVUSSA säilyneistä myöhemmistä kirjeistä käy ilmi, että Järvi kaipasi perhettään ja toivoi vaimonsa ja Väinö-poikansa hakevan lupaa muuttaa rajan taakse. Sen sijaan Karjalan FSB:n arkistosta löytyi Järvestä yllättäen kansio valokuvineen. Talvisodan puhjettua perheen vanhimmat pojat Aale, Matti ja Arvo joutuivat sotapalvelukseen. Hän kertoo salapoliisityönsä vaiheista elokuussa ilmestyneessä kirjassaan Minne katosi Antti Järvi. Osa oli kuullut hänen jääneen toisen naisen vuoksi, osa tiesi Järven myöhästyneen evakuoinnista tai loikanneen. Veljekset vaihtoivat sukunimensä Kiukkosesta lyhyempään Järveen. Toimittaja Antti Järvi selvitti, mitä tapahtui hänen luovutettuun Karjalaan jääneelle isoisoisälleen Kirjat Kir ja n ku vit us ta Kir ja n ku vit us ta Antti Järvi lähti armeijan jälkeen etsimään parempaa elämää Yhdysvalloista. Kertomus kadonneesta isoisoisästä ja Karjalaan jääneistä. Edessä Antti ja Sanna Järvi, takana vas. Järvi on kolunnut tarkasti kotimaiset arkistot ja käyttänyt myös venäläisiä alkuperäislähteitä, joista löytyikin muutama maininta isoisoisästä. ”Ei se keikka ihan pieleen mennyt”. Usein omat sukulaisetkaan eivät halunneet muistella heitä. pojat Matti, Aale, Arvo ja Väinö. Hän suunnitteli paluuta Yhdysvaltoihin, mutta löysi kotikylältä puolisokseen Sanna Tapanaisen ja avioitui. Antti Järven teos isoisoisästään on ensimmäinen tietokirja aiheesta. He olivat häiritsevä poikkeus yhtenäisyyttä korostavassa tarinassa. SOTIEN jälkeen luovutetulle alueelle vapaaehtoisesti jääneet ovat olleet Suomessa vaiettu aihe. Erilaisia tarinoita Järven Karjalaan jäämisen syistä toki liikkui. Vuonna 1917 Antti Järvi palasi Suomeen huolehtimaan sokeutuneesta äidistään. Isoveli Matti seurasi myöhemmin perässä. Hän omisti suurehkon talon, ja hänen poikansa kuuluivat suojeluskuntaan. Järvi oli jääneiden joukossa outolintu, sillä hänellä ei tiedetty olleen sosialistisympatioita. Sanna-äiti ja 15-vuotias Väinö evakuoitiin muiden lahdenpohjalaisten tavoin Rovaniemelle. Kokenut toimittaja on tehnyt odotetun huolellista jälkeä. Perheen kolme muuta poikaa olivat sotapalveluksessa
Puolustusvoimien lentokoneissa alkoholin nauttiminen on kielletty, ellei siihen ole erikseen haettu lupaa. Paikka on keskeinen maan huoltovarmuudelle, sillä se huolehtii perunan riittävyydestä myös mahdollisissa poikkeusoloissa. Ennen vierailua kansanedustajille painotettiin hygienian tärkeyttä, mutta mitä teki Eestilä. Että hyviä vastauksia sulla. Eestilä kertoi paikallisessa Rantalakeus-lehdessä, että leikkasi yhden revenneen kynnen, koska se häiritsi. Puolustusministeriön käytössä olevassa Ilmavoimien matkustajan ohjeessa se ei tule esiin, mutta Kaikkonen katsoi, ettei asia selittelyllä parane. Olen siitä luonnollisesti pahoillani ja anteeksipyynnön velkaa. Jatka samalla linjalla! Kaikkonen kertoi soitosta kaverilleen, joka veikkasi, että langan päässä oli ollut imitaattori Jarkko Tamminen. ” Sauli Niinistö tässä terve”, soittaja tervehti. ”Se on se sama numero, mistä soitin viimeksikin”, presidentti vastasi. 40 13.10.2023 HÄTÄ ei lue lakia, vai miten se meni. Kesken vierailun hän nappasi pöydältä sakset ja alkoi leikata kynsiään. KESKUSTAN kansanedustaja Antti Kaikkonen kertoo Kohti liittokuntaa -kirjassa oudosta puhelusta, jonka hän sai vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen. Lintilä kertoi maaliskuussa 2023 Ilta-Sanomille, että juomia nautittiin vain yhdet ja Kaikkonen haki ne matkalla lentokentälle ennen Mäkelänkatua sijaitsevasta K-Kaupasta. ”Kynnen leikkaus laboratorion saksilla oli huonosti harkittu. Tämän sai kokea kokoomuksen kansanedustaja Markku Eestilä maaja metsävaliokunnan vierailulla Suomen Siemenperunakeskuksen laboratoriossa Tyrnävällä. Kaikkonen paljastaa kirjassa, ettei kertomus pidä täysin paikkaansa. Hän otti palan mukaan ja tiputti sen ulos pihalle. Kohta kansa taas nauraisi kippurassa Kaikkoselle. Tätä Kaikkonen ei kirjan mukaan tiennyt. Kohu syntyi, kun media sai tietoonsa, että ministerit Kaikkonen ja Mika Lintilä olivat eduskunnan Nato-äänestyksen jälkeen nauttineet yhdet lonkerotölkit Puolustusvoimien lennolla Tukholmaan. Erilaiset kasvitaudit ovat suuri riski, eikä tiloihin ole asiaa työprosessien ollessa käynnissä. Ministerin esikunnan pitkällisten selvittelyjen jälkeen kävi lopulta ilmi, että alkoholipykälä todella on olemassa ja mainitaan sotilasilmailukäsikirjan liitteessä 1. ”Ei niitä lonkeroita nimittäin K-Marketista haettu, vaan Alepasta.” TEKSTI: HENNA LAMMI, ANNUKKA KAARELA Apollon tietäjät Huonosti harkittu leikkaus. ”Totta kai, mutta mistä minä tiedän, mistä numerosta se soitto sitten tulee”, Kaikkonen kysyi. ”Tervepä terve, herra presidentti”, Kaikkonen vastasi, vaikka epäilikin heti joutuneensa pilapuhelun uhriksi. Hänelle tuli Kaikkonen. ”Helpommalla taitaa päästä, kun ottaa nyt tämän lonkeron syntikuormansa jatkeeksi toivoen, että kansa tämänkin kestäisi”, hän kirjoitti päiväkirjaansa. Hän jutteli Niinistön kanssa ulkopolitiikasta ja presidentti ehdotti, että voitaisiin myöhemmin soitella ihan suoraankin. Soittaja sanoi tehneensä vaalikoneen. Huonosti harkittuja leikkauksia hallitukselle muutenkin. Muutaman kuukauden kuluttua Kaikkonen osallistui ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana presidentin Kultaranta-keskusteluihin. KAIKKONEN palaa kirjassa myös runsasta kohua herättäneeseen niin sanottuun lonkerogateen. Harmittaa.” Sattuuhan näitä
Sosiaalija terveyspalvelut ovat hyvinvointiyhteiskunnan ydintä. Suomen talous pitää laittaa kuntoon, mutta se pitää tehdä oikeudenmukaisesti. Meidän pitää nyt yhdessä pitää ihmisten lähipalvelujen puolta. Niiden toimivuudella ja saatavuudella on kokoaan suurempi merkitys. Olemme tarjonneet hallitukselle myös useita toteuttamiskelpoisia ratkaisuja tilanteen helpottamiseksi. SOSIAALIJA TERVEYSPALVELUT , ja niistä erityisesti lähipalveluiden pelastaminen, ei ole hallitus–oppositiokysymys. Annika Saarikko keskustan puheenjohtaja Puheenvuoro Lähipalvelut pitää pelastaa. Ehdotamme, että hyvinvointialue voisi hakea valtiovarainministeriöltä kattamisajan pidentämistä ja jaksottaa tarvittavat toimenpiteet pidemmälle ajalle, jotta hyvinvointialue ei olisi pakotettu lähija peruspalveluiden karsimiseen ja heikentämiseen. Niiden tilalle ei kuitenkaan ole tulossa riittäviä korvaavia palveluita. Hallitus ei saa tehdä nyt virheitä, joita koko yhteiskunta myöhemmin katuu. Hyvinvointialueet ovat tällä hetkellä puun ja kuoren välissä. Monelle sosiaalija terveyspalvelut ovat mittari siitä, miten Suomi ja sen julkinen sektori todella toimii ja miten verorahoja käytetään. KESKUSTA toimii niin paikallisesti hyvinvointialueilla kuin valtakunnallisesti eduskunnassa sen puolesta, että jokaisessa kunnassa on vähintään yksi sote-piste. Niihin hallitus ei kuitenkaan ole tarttunut. Hyvinvointialueiden talous on erittäin kireä. Myöskään hyvinvointialueilla ei pidä mennä nyt äkkivääriin päätöksiin – lähipalvelujen alasajoon –, jotka käyvät sekä inhimillisesti että taloudellisesti kalliiksi. Keskusta on valmis uudistamaan palveluita lisäämällä muun muassa liikkuvia ja kotiin vietäviä palveluita ja ajasta ja paikasta riippumattomia digipalveluita. Nostamme välikysymyksellä julkiseen keskusteluun sosiaalija terveyspalveluiden vakavan tilanteen. Keskusta ei leikkaisi sosiaalija terveyspalveluista. Nyt uhkana on palveluiden hallitsematon alasajo ja lähipalveluiden lopettaminen. 13.10.2023 41 PERUSTUSLAIN mukaan julkisen vallan pitää turvata jokaiselle asuinpaikasta riippumatta riittävät ja yhdenvertaiset sosiaalija terveyspalvelut sekä edistää väestön terveyttä. Vetoamme hallitukseen, että se reagoisi vakavaan tilanteeseen. Niiden talousarviot tulevat olemaan yhteensä 1,2 miljardia euroa alijäämäisiä ensi vuonna. Sosiaalija terveydenhuollon peruspalvelut sekä alueellinen eriarvoisuus palvelujen saatavuudessa niin maalla kuin kaupungeissakin ovat olleet koko suomalaisen yhteiskunnan yhteinen huoli jo kauan. Keskusta on nostanut alkusyksyn aikana sosiaalija terveyspalveluiden vakavan tilanteen useita kertoja esille eduskunnassa. Palveluja pitää uudistaa, mutta uudistamiselle on jätettävä aikaa. Keskusta jätti hallitukselle välikysymyksen sosiaalija terveydenhuollon lähipalveluiden pelastamisesta. Hallitus sen sijaan leikkaa hyvinvointialueiden, eli suomalaisten lähipalvelujen, rahoitusta
Keskustanuorten tulee esittää ratkaisuja romahtavaan väestörakenteeseen, tehdä keskustavihreitä ilmastoavauksia sekä puolustaa sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta. Yritin hieman ujona lukiolaisena lähteä mukaan toimintaan, koska halusin ympärilleni myös politiikasta kiinnostuneita ihmisiä. Myös viestinnällä on iso merkitys nuorten osallistamisessa: on tehtävä nuoria innostavaa ja puhuttelevaa viestintää, joka saa heidät kiinnostumaan paitsi keskustanuorten toiminnasta, myös politiikasta ja yhteiskunnallisista asioista yleisellä tasolla. Ihmiset ja aate innostavat yhä päivittäin. Luokanopettaja Mikä sai sinut viimeksi nauramaan. Kaurapuuro kahvikauramaitoon keitettynä Kolme tärkeintä arvoasi. Minut pitäisi valita keskustanuorten puheenjohtajaksi, koska tulen osittain kuplan ulkopuolelta ja olen uusia näkemyksiä tuova voima, jota keskustanuorissa nyt tarvitaan. TEKSTI: KATARIINA LANKINEN Keskusta Sa ra Ala su uta ri. 42 13.10.2023 1. 4. Kansanradio taisi naurattaa viimeksi! Muutenkin Yle Radio Suomen sisältö vähintään pistää hymyilemään joka päivä. Keskustanuorten tulee tehdä kilpailukykyistä politiikkaa, joka sisältää kunnianhimoisia avauksia paremmasta yhteiskunnasta ja nuorten paremmasta arjesta. Kulunut vuosi Suomen ylioppilaskuntien liiton hallituksessa on avannut melkoisen näköalapaikan Suomen politiikkaan, kasvattanut argumentointitaitoja ja lisännyt ymmärrystä yli puoluerajojen. Juuri tässä ajassa koen, että keskustanuoria ja keskustaa tarvitaan enemmän kuin koskaan. Lempiruokasi. Uskallan sanoa, että minulla on kykyä visioida ja taitoa johtaa. Toiminta ei tempaissut minua vielä silloin mukaansa, mutta Lappeenrannan puoluekokouksen aikaan löysin kodin keskustanuorista, ennen kaikkea ihmisten kautta. 2. lokakuuta järjestettävässä liittokokouksessa Kuopiossa. Avauksia nuorten paremmasta arjesta Roosa Grönberg, 24 Paikkakunta: Helsinki Koulutus: kauppatieteiden kandidaatti Mikä oli lapsuuden toiveammattisi. Sivistys, oikeudenmukaisuus, yhdenvertaisuus Uusi pomo keskustanuorille Roosa Grönberg ja Jere Tapio tavoittelevat keskustanuorten puheenjohtajuutta 27.?29. Poliittisten nuorisojärjestöjen toimintaan osallistumisen tulee aidosti olla houkutteleva tapa viettää vapaa-aikaa. Olen liittynyt keskustanuoriin vuonna 2015. Keskustanuorista pitää pystyä rakentamaan jälleen houkuttelevin poliittinen nuorisojärjestö. Meidän täytyy uskaltaa rohkeasti kysyä ihmisiä mukaan ja pyrkiä sitouttamaan heidät toimintaan laadukkailla tapahtumilla, innostavalla yhteisöllä ja mahdollisuuksilla vaikuttaa. 3. Näiden avauksien on puhuteltava ihmisiä niin maaseudulla kuin kaupungeissa, sillä vastakkainasetteluun meillä ei ole varaa
Paikkaansa hakevalle nuorelle puolueen linja kolahti parhaana väylänä kehittää yhteiskuntaa. Kotimainen kala missä vain muodossa Kolme tärkeintä arvoasi. Meidän sukupolvemme on kasvanut kiinni kriiseihin ja epävarmuuksiin. Kasvot luomme kohtaamisista niin somessa kuin myös jalkautumalla tapahtumiin ja sitoutumattomien poliittisten järjestöjen pariin. Missä asioissa keskustanuorten pitäisi profiloitua enemmän. Isävitsi työpaikan kahvihuoneessa Lempiruokasi. Politiikan teossa arvoista pidetään kiinni tiukasti ja ne liitetään konkreettisiin asiakysymyksiin. 2. 3. 3. pohja kasvulle on luotu, mutta seuraava hyppy vaatii kovasti yhteistä työtä. 4. 4. Keskustanuoret tarvitsevat kriittisesti jäsenmäärän ja toiminnan kasvua sekä varautumista todennäköisiin rahoitusleikkauksiin. Sitä työtä haluan päästä tekemään. Keskusta ja keskustanuoret kamppailevat luottamuksen ja kiinnostuksen palauttamisen parissa. Yhteisöllisyys, oikeudenmukaisuus, kestävyys Suomenmaan kysymykset puheenjohtajaehdokkaille 1. N iin a-M ari a Aik io. Individualismin kyllästämässä ajassa arvomme yhteisöllisyys olisi lisäksi keino erottautua massasta, kun luomme siitä yhteiskuntaa läpileikkaavan voimavaran. Milloin ja miksi itse lähdit mukaan keskustan toimintaan. Jalkapalloilija tai toimittaja Mikä sai sinut viimeksi nauramaan. Ilmastopolitiikka, sosiaalipolitiikka sekä esimerkiksi väestörakenteen murros ovat sukupolvellemme valtavia kysymyksiä. Miksi juuri sinut pitäisi valita keskustanuorten puheenjohtajaksi. Sitoutumattomalle opiskelijavaikuttajalle keskusta näyttäytyi porukkana, joka oli kiinnostunut minusta ihmisenä eikä vain potentiaalisena jäsenenä ja halusi auttaa eteenpäin. Korjataksemme tilanteen tarvitaan nuorisoliike, joka näyttää rohkeasti suuntaa ja nostaa arvot esiin. Olen ollut kepulainen vuodesta 2016, kun innostuin lähtemään tuleviin kuntavaaleihin. Puolue myös vaikutti ympäristöltä, jossa asioiden puolesta taistellaan yhdessä, mutta yksilön omalle ajattelulle on tilaa! Yhteisöllisyys on keino erottautua massasta Jere Tapio, 26 Paikkakunta: Oulu Koulutus: Hallintotieteen ylioppilas Mikä oli lapsuuden toiveammattisi. Tarjoamalla politiikalle lähestyttävät kasvot ja selkeät vastaukset. Kaksi vuotta varapuheenjohtajana ovat valmistaneet minut tehtävään . 13.10.2023 43 1. Vahva, arvopohjainen profiloituminen näissä kysymyksissä vahvistaisi keskustakuvaa erityisesti nuorten ihmisten parissa. Haaste on suuri, ja tehtävään tarvitaan vahvaa järjestötuntemusta, osallistavaa ja kuuntelevaa johtajaa sekä rohkeutta ottaa kantaa ja tehdä päätöksiä. Taho, joka myöntää tilanteen vakavuuden, mutta pystyy osoittamaan toivoa, saa myös nuorten luottamuksen. 2. Miten nuoret saataisiin kiinnostumaan politiikasta
Tavoite ylitse muiden on tehdä Olli Rehnistä Suomen tasavallan presidentti. Viestinnän ja markkinoinnin kieltä käyttääkseni: laadukaskin tuote vaatii brändäyksen. Nähdäkseni keskustapuolueen tasavaltalaisena länsimaisen demokratian kannattajana tulee johdonmukaisesti painottaa turvallisuusasioiden hallinnan parlamentaarisen johtamisen (valtioneuvosto, eduskunta) kehittämistä laajan turvallisuuden kysymyksissä. On tavoitettava nuoret, joille huomioarvon aikajänne on hyvin lyhyt. Kun kompleksisessa ja keskinäisriippuvaisessa maailmassa lukuisat asiat liittyvät kansakunnan turvallisuuteen eri tavoin, on olennaista kirkastaa jatkuvasti sitä, mikä on asianmukainen perustuslain tulkinta presidentin valtaoikeuksista yleisen turvallisuuden kysymyksissä. Kampanjatiimissä on uskallettava kulkea vastavirtaan ja mennä epämukavuusalueelle. Presidentti on ulkoja turvallisuuspolitiikan johtaja, mutta suomalaisen mielenmaiseman ymmärtäminen tuo sisällön arvojohtajuuteen. Päivi Mononen-Mikkilä puheenjohtaja, Suomen Keskustanaiset ry PUHUMME paljon presidentin valtaoikeuksista ja tarkoitamme silloin presidentin roolia Suomen ulkoja turvallisuuspolitiikan johtamisessa. KESKUSTALAISILLA pitää olla nöyryyttä ja viisautta tunnustaa se, että nykyisellä puoluekannatuksella – toiveajattelun kultahipuilla varustettunakaan – puolueen ehdokkaana esiintyvän on vaikeaa päästä toiselle kierrokselle. Onnistunut kampanja voi elvyttää puoluekannatusta, mutta siihenkään ei kannata ripustautua. Ratkaisevaa jatkon kannalta on, että taustoiltaan, kyvyiltään ja ominaisuuksiltaan ylivoimainen ehdokas irrotetaan nyt puoluekehyksestään. ENNEN MUINOIN ehdokas kasvoi korkoa Suomen Pankissa. USKON vahvasti siihen, että vakaudella, maltilla ja rauhallisuudella yhdistettynä laajaan kokemukseen ja taustaan on kaikupohjaa turvattomassa ajassamme. TÄSSÄ on itselleni keskeisin syy kannattaa Olli Rehniä presidentiksi: hän pystyy mielestäni ehdokkaista parhaiten hahmottamaan myös sen, mikä osa turvallisuuskysymyksistä EI kuulu presidentin toimivaltaan. Viestinnän painopiste on suunnattava sinne, missä Olli Rehniä ei tunneta. Liikkuvat naisäänestäjät ovat ryhmä, jossa – täysin puoluekannasta riippumatta – on paljon saavutettavaa. EDELLÄ SANOTTU on keskeinen perustelu sille, miksi itse olen kritisoinut presidentti Niinistön kaudella vakiintunutta tapaa, jossa valtioneuvoston ulkoja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta (UTVA) ei ole kertaakaan 12 vuoden aikana kokoontunut ilman presidentin läsnäoloa, jolloin kokousta vakiintuneen käytännön mukaan kutsutaan nimellä TP-UTVA. Kampanjan on tuettava myös näitä ulostuloja ja hyödynnettävä niiden antamat mahdollisuudet. Tässä mielessä hän on hyvällä tavalla systeemin ulkopuolinen ehdokas. Harriet Lonka filosofian tohtori, Helsinki Presidentti ja valtaoikeudet – mistä puhumme?. Syksyn kääntyessä kohti talvea keskustalaisten tilaisuudet eivät enää olekaan ehdokkaan ykkösprioriteetti. Tälle on ehdoton tarve, ja aktiivista otetta tähän ainakin itse odotan myös uudelta presidentiltä. Nyt näkyvyys ja erottuva mutta ehdokkaan itsensä näköinen profiili sosiaalisessa mediassa on avainasemassa. Presidentin valtaoikeudet ulkoja turvallisuuspolitiikan (UTP) kokonaisuudessa eivät siten kata muita niin sanotun kokonaisturvallisuuden aloja. Kun kampanjan uusi vaihe on saatu käyntiin ja strategiset painopisteet valittu, alkavat erilaiset vaalitentit, joissa Olli Rehn pääsee loistamaan tiedoillaan ja kokemuksellaan ja joissa ehdokasjoukon ryhmädynamiikka testataan. Ihmisten kohtaaminen – onhan kyseessä suomalaisia yhdistävän arvojohtajan valinta – on aivan olennaista. MIELIPITEET 44 13.10.2023 Omien joukosta kaikkien suomalaisten joukkoon PRESIDENTTIEHDOKAS Olli Rehnin kampanjassa alkaa uusi vaihe. Valtiosäännössä määriteltyjen presidentin valtaoikeuksien kannalta turvallisuuspolitiikka tarkoittaa tosiasiallisesti puolustuspolitiikkaa, joka perustuu presidentin rooliin armeijan ylipäällikkönä. Mutta pelkkä usko ei riitä. On hyväksyttävä se tosiasia, että eniten ääniä on jaossa eteläisen Suomen kasvukeskuksissa, jossa myös näkyvyyden saaminen on haasteellisinta ja kalleinta. Se on lisäarvo, joka tulee, jos on tullakseen. Vaaditaan kovaa työtä rakentaa näistä hyvistä aineksista sellainen kokonaisuus, että se vakuuttaa koko kansan. Haasteeksi 2000-luvun kuluessa on kuitenkin tullut se, miten ymmärrämme tässä käsitteen ’turvallisuuspolitiikka’
Myönnetään, että rahaakin tarvitaan enemmän. Kansalaisen rooli on käännettävä maksajasta hyötyjäksi. Koska politiikka kaataa kouluille oppimisen sijaan ideologiaa. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Ja mikä tärkeintä: asukkaat olivat keskimääräistä terveempiä, sairaalahoitoa tarvittiin muita vähemmän ja kustannukset olivat keskimääräistä alhaisemmat. Valtion ja pääoman intresseistä on huolehdittu paremmin. Asuntopolitiikan keskiöön on palautettava ihminen tarpeineen ja unelmineen viihtyisästä suomalaisesta asumisesta, joka hyödyntää meille ominaisia resursseja – tilaa ja lähiluontoa. Miksi kasvusta puhutaan, mutta samalla kasvuhakuisten yrittäjien määrä romahtaa. Suljetaan terveyskeskuksia ja keskitetään uusin rakennettaviin keskuksiin suljettavien tilalle. Koska resursseja upotetaan rakenteisiin, vaikka kasvun ratkaisevat ihmiset. Koska elvytyspaketit pelastavat valtioita ja suuryrityksiä. Ihmiset ymmärtävät mistä on kyse. Koska aluerakenteesta, integraatiosta sekä julkisesta monopolista tuli itseisarvo. Lääkärit ja hoitajat tulevat töihin ollessaan vakuuttuneita niiden jatkuvuudesta. Nämä eivät suoraan hoida sairaita, mutta kasvattavat kallista byrokratiaa. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Koska ei aseteta rajoja ja poliiseja on henkilöä kohden Euroopan vähiten. Jonoja ei saanut olla, ja vastaanotolle tuli päästä sairauden oireillessa, ennen sen puhkeamista sairaalakuntoon. Koska valtion rooli on liian suuri sekä ihmisten ja perheiden liian pieni. Miksi Suomessa on samanaikaisesti yhdet maailman korkeimmista veroista ja valtava valtion alijäämä. ’’Ihminen keskiöön’’ -politiikka pelastaa Suomen. Sille on sosiaalinen tilaus. Tämän positiivisen kummajaisen olivat luoneet ja pitivät yllä ylilääkärit henkilökuntineen. Esko Eela teollisuusneuvos Säkylä Ihminen keskiöön -politiikalle sosiaalinen tilaus Hyvinvointialueilla vaativat tavoitteet. VAATIVIEN tavoitteiden saavuttamiseksi hyvinvointialueiden tulisi asettaa ykkössijalle ennaltaehkäisy paikallisissa terveyskeskuksissa. Himmelitkin olivat vähissä: ylilääkäri ehdotti, lautakunta ja kunnanhallitus hyväksyivät ja puheenjohtaja napautti puunuijalla valtuuston yksimielisen päätöksen. Niilo Niemelä on jo edesmennyt, mutta Markku Kumlander saattaisi antaa kysyjille neuvoja. Keskiöön on palautettava opettaja ja oppilas sekä oppiminen. SÄKYLÄSSÄ oli terveyskeskus palveluineen, jota kiitettiin positiiviseksi kummajaiseksi sairaanhoidon saralla. Ylivertainen enemmistö näki ihmisen intressien hukatun. Miksi kansantalous matelee nollakasvua vaikka 15 vuoden ajan on vyörytetty massiivisia EU-tasoisia elvytyspaketteja ja nollakorkoja. Nyt palkataan uusia johtajia ja heille lähipiirejä, jotka ovat välillisiä, ainakin teoriassa avustavia palvelijoita. Keskiöön on asetettava ihminen ja julkista taloutta on supistettava samalla kuin markkinataloutta lisätään. Punaisena lankana oli ennaltaehkäisy, jonka peruspilarina oli oma paikallinen terveyskeskus. Häpeä se ei tietenkään olisi. Keskiöön on asetettava ihminen ja haettava fyysiset ja digitaaliset keinot palvella häntä. Ja asukkaat olivat tyytyväisiä, kiitollisia. Kasvupolitiikan keskiöön on asetettava ihminen ja hyväksyttävä kannustimet yrittäjille. KYSYIN X:ssä, kenen intressi on unohdettu – rahan, ihmisen vai valtion. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Siksi tyytymättömyys. Ja hallintohimmeleitä. Miksi sote-palvelut heikkenevät, vaikka on tehty sote-uudistus. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 13.10.2023 45 MIKSI koulujen Pisa-tulokset heikkenevät vaikka kouluihin on tuotu moderneja virtauksia. Petri Roininen toimitusjohtaja, yrittäjä HYVINVOINTIALUEIDEN pitäisi säästää ja tuottaa parempia terveyspalveluja. Se luettiin julkisesti ykkössarjaan yli puoluerajojen Suomessa ja koko EU:n alueella kaikilla mittareilla mitattuna. MIKSI nuorisorikollisuus ja turvattomuus kasvavat. Se on myös tuhannen taalan paikka keskustalle. Koska asuntopolitiikasta on tullut vallan väline ajaa milloin mitäkin poliittista tavoitetta. Tämä kaikki kasvattaa välimatkoja ja jonoja vastoin tavoitteita. Ja opettajille opetustehtävän sijaan sosiaalityön ja perhepolitiikan tehtäviä. Säästettäisiin ja olisimme terveempiä. Ennaltaehkäisy on jäänyt sivuraiteelle. Ihmisten ja erityisesti lasten turvallisuus on asetettava takaisin keskiöön silmien ummistamisen sijaan. Miksi kuntien vuokra-asumiseen käytetään kymmeniä miljardeja vaalikaudessa sekä tuotantoja asumistukina vaikka 70 prosenttia suomalaisista asuu omistusasunnoissa
Kuopioon. Keskustan Etelä-Karjalan aluevaltuustoryhmän Sotea ja soppaa -kierros Ruokolahdella pe 1.12. Keskustelemme Helena Kujalan kirjasta Tekla – tahtonaisen elämä: levottomien vuosien journalisti ja poliitikko Tekla Hultin 1864–1943. 0400 411 072. Piiritoimisto avoinna sovittaessa. mennessä paikan päällä ja etäyhteyksin osallistuville 20.10. Toimisto avoinna tiistaisin klo 10–16. näistä toinen vaihtoehto polttaa helposti opiskelijat loppuun jo ennen siirtymää työelämään, ja toinen aiheuttaa stressiä tulevaisuudessa takaisin maksettavan lainan korkotasosta. Elina Suoranta 040 721 0636, elina.suoranta@vesaiset.fi. Toiminnanjohtaja Janne Isopahkala 045 170 1992, janne. Sääntömääräiset asiat. Keskustan Etelä-Karjalan aluevaltuustoryhmän Sotea ja soppaa -kierros Joutsenossa la 25.11. Helsinki Piiritoimisto: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki, helsinki@keskusta.fi. Mediasuunnittelija Susanna Tenhunen 050 357 4438, susanna.tenhunen@ keskustanuoret.fi. Sääntömääräiset asiat. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Aleksi Sipilä 044 985 7176, helsinki@ keskustanuoret.fi. Yhteiskunnallinen lukupiiri kokoontuu to 16.11. Keskustan Etelä-Karjalan aluevaltuustoryhmän Sotea ja soppaa -kierros Lappeenrannassa la 21.10. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään presidentinja EU-vaaliasioita. Kokouksessa alustaa entinen työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen kuumasta työmarkkinasyksystä. Piiritoimiston käyntiosoite Keskuskatu 11 A 12, Seinäjoki. Toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juuti, 050 347 3556, ulla-riitta.juuti@keskusta.fi, Etelä-Savon Keskustanuorten toiminnanjohtaja Arttu Ruhanen 040 042 2595, etelä-savo@keskustanuoret.fi. Aluekoordinaattori Leena Vesto 050 537 3097, leena.vesto@keskusta.fi. Etäosallistumismahdollisuus. Seuraava kokous pidetään tiistaina 24.10. 2022 klo 17–19 Syöpäsairaala Docratesin tiloissa (Saukonpaadenranta 2, Jätkäsaari). Kokouspaikka Original Sokos Hotel Puijonsarvi (Minna Canthin katu 16, 70100 Kuopio). Korkeakouluopiskelijat tulevat monenlaisista taustoista ja tarvitsevat erilaista tukea opintojensa sujuvuuteen ja loppuun saattamiseen. krs, 87100 Kajaani. Kokous avataan 28.10. Aluekoordinaattori Susanne Vähäjylkkä 050 538 1728, susanne.vahajylkka@keskusta.fi. Piiritoimisto avoinna sovittaessa. Keskustanuoret Liittotoimisto: Pääsihteeri Anna-Leena Veteläinen 050 516 7046, anna-leena.vetelainen@ keskustanuoret.fi. sillä sitä myös opiskelijat ovat vastaväitteistä huolimatta. Keskustanuorten tmj Kata Huhtakoski 045 878 6300. klo 13 Keskustan toimistolla (Porrassalmenkatu 33, Mikkeli). Puheenjohtaja Sakari Seppänen 045 317 9050, sakari.seppanen@vuokatti.net. klo 15. Nyt olisi todellakin oikea aika ja viimeinen hetki katsoa poliittisia päätöksiä huomattavasti kauaskantoisemmin kuin mitä tunnutaan tekevän. Piiri. Taipalsaari. klo 10–13, S-Marketin piha, tarjolla hernekeittoa. mahdollisesti uudessa opiskelukaupungissa ja aivan yksin. Kainuu Piiritoimisto: Kauppakatu 26 A, 2. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto: Toimisto 040 772 1258. OPISKELIJOILLE toimeentulo ei myöskään ole suinkaan ainoa stressitekijä. klo 10–13, S-marketin piha, tarjolla riisipuuroa. Keski-Suomi Piiritoimisto: Osoite Yliopistonkatu 17B (2. Sääntömääräinen syyskokous la 21.10. Tukipalveluiden taso eri korkeakoulujen välillä asettaa opiskelijat eriarvoiseen asemaan opiskelupaikasta riippuen. Tmj Jaana Kari 050 533 6686, jaana.kari@keskusta.fi. Keskustanuorten liittohallitus kutsuu koolle Suomen Keskustanuoret ry:n sääntömääräisen liittokokouksen 28.–29.10. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Kata Huhtakoski 045 878 6300, keski-pohjanmaa@keskustanuoret.fi. Luumäki. Järjestösihteeri Tuija Pitkäpaasi 040 415 8759, tuija.pitkapaasi(a)keskusta.fi. Etelä-Savo Piiritoimisto: Porrassalmenkatu 33, 50100 Mikkeli. Luumäki. karkela@keskusta.fi. Järjestösuunnittelija Jenna Wahlstén 050 357 8860, jenna.wahlsten@keskustanuoret.fi. Lisätietoja Helena Kauppiselta puh. isopahkala@keskusta.fi. klo 18 Hämeenlinnan kirjaston (Lukiokatu 2) Leino-salissa. klo 10–13, Kansalaistori, tarjolla ruispuuroa. Ruokolahti. Joutseno. Keskustanuorten Kainuun piiri ry. Tmj. Keskustan Luumäen kuntayhdistys ry:n syyskokous pidetään maanantaina 6.11.2023 alk. Uuden hallituksen alkutaipaleen päätökset vaikuttavat merkittävästi muun muassa opiskelijoiden toimeentuloon eivätkä ainakaan helpota tilannetta. Valtion velkataakkaa ei voida taittaa heikoimmin toimeentulevien ryhmien kurittamisella . klo 10–11.30, Korupirtti, tarjolla joulutorttukahvit. Keskustanuoret ja Vesaiset: tmj. Keskustanaiset: Pj. Opiskelijat laitetaan ottamaan entistä enemmän lainaa, tai menemään töihin opintojen ohella . Tarjolla ruokaa ja kahvia. klo 14–16, K-Market Niivan piha, tarjolla ruispuuroa. Suomen Keskustanuoret ry. Karjala Piiritoimisto: Piiritoimiston käyntija postiosoite on Valtakatu 54, (2. klo 10.. Keskustan Etelä-Karjalan aluevaltuustoryhmän Sotea ja soppaa -kierros Imatralla la 25.11. krs), Lappeenranta. Kokouksessa kahvitarjoilu. klo 10–12, Kävelykatu Koskenparras, tarjolla Joulutorttukahvit. Keski-Pohjanmaa Piiritoimisto: Tehtaankatu 18 lh 2, 67100 Kokkola, keski-pohjanmaa@keskusta.fi. Ilmoittautuminen kainuu@keskustanuoret.fi 14.10. Sähköposti keski-suomi@ keskusta.fi. Hallintokoordinaattori Marko Soini 045 205 0677, marko.soini@ keskustanuoret.fi. Itä-Savo Piiritoimisto: Tottinkatu 15, 57130 Savonlinna. Väestön ikääntyessä tarvitsemme entistä suuremman osan ikäluokista korkeakouluun ja toimintakykyisenä työelämään. Vesaisten yhteyshenkilö Anne-Maria Jaskari 040 172 5005. klo 16.00 alkaen Riusala, Ollilantie 16, 88900 Kuhmo. Keskustan Etelä-Karjalan aluevaltuustoryhmän Sotea ja soppaa -kierros Ylämaalla su 3.12. klo 17 kunnantalolla. Ilmoittautuminen kokoukseen on välttämätöntä sisäänpääsyn vuoksi 16.10. Imatra. klo 12.30–15, S-marketin piha, tarjolla riisipuuroa. Kahvitarjoilu. Keskustan piiri rf – Centerns distrikt Yhteystiedot: Puheenjohtaja, toiminnanjohtaja Paavo Väyrynen, pmvayrynen@gmail.com. Liittohallitukseen pyrkivien paneeli pe 20.10. Kommenttipuheenvuoron pitää emeritusprofessori Kaj Husman. klo 19 alkaen. Helsingin eurooppalainen Keskustaseura. Keskustan Etelä-Karjalan aluevaltuustoryhmän Sotea ja soppaa -kierros Luumäellä pe 20.10. Keskustanuoret: hallintokoordinaattori Marko Soini 045 205 0677, kainuu@keskustanuoret.fi. Poikkeusolot ovat olleet jo pitkään ohi, mutta nuorten ja opiskelijoiden hyvinvointi on edelleen jatkuvasti vaakalaudalla. Olivia Löytänen Keskustaopiskelijoiden puheenjohtaja Opiskelijoiden hyvinvointi on hallitukselle kauppatavaraa Etelä-Häme Piiritoimisto: Vanajantie 10 A, 13110 Hämeenlinna, etela-hame@keskusta.fi. Toiminnanjohtaja Minna Peittola 050 428 2074, minna.peittola@keskusta.fi. Toiminnanjohtaja Noora Juvonen 0400 457 771, noora.juvonen @keskusta.fi. Tilaisuudessa toimitusjohtaja Ilpo Tolonen kertoo Docrates Syöpäsairaalan toiminnasta. 46 Keskustassa tapahtuu 13.10.2023 Puheenvuoro KORKEAKOULUOPISKELIJOIDEN uupumuksesta alettiin puhua korona-aikana merkittävästi, kun moni joutui jäämään pieneen opiskelija-asuntoon opiskelemaan ja viettämään kaiken vapaa-aikansa . EteläHämeen Keskustanaisten tmj Sari Kujanpää 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi. Sinikka Varila 0400 909 013, sinikka.varila@keskusta.fi. Piirin toiminnanjohtaja Matti Kuittinen 040 416 0147, matti.kuittinen(a)keskusta.fi. krs), 40100 Jyväskylä. Tahvo Anttila 0500 746 571, tahvoanttila@gmail.com. klo 9–11. Lappeenranta. Keskustanaisten yhteyshenkilö Sari Palmu 0400 541 763. Pj. Uudet aloituspaikat saivat jonkin verran lisärahoitusta tulevaisuuteen, millä toivottavasti saadaan karsittua suuremmat leikkaukset ohjauksesta ja tuesta, mutta mitään lisäyksiä ja yhdenvertaistamista tukipalveluihin ei ole nähtävissä. Ylämaa. Kaakon Keskustanuorten toiminnanjohtaja Eerik Brusila 050 439 6822, kaakko(a)keskustanuoret.fi. Kokouspaikalla mahdollisuus majoittautua koko viikonloppu pe klo 17 alkaen. Toiminnanjohtaja Pilvi Kärkelä 050 537 2818, pilvi. Anne-Maria Perttula 040 831 3775, anne-maria.perttula@sovatek.fi. Toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juuti, 050 347 3556, ulla-riitta.juuti@keskusta.fi. Ennen kokousta klo 17 vierailu Hämeenlinnan Ukraina-keskukseen, joka sijaitsee kirjastoa vastapäätä, lyseon alatalossa (Birger Jaarlin katu 6). Kokouksen virallisten edustajien on ilmoittauduttava kokouspaikalla la 28.10. mennessä osoitteeseen liisa@hyssala.fi. Syyskokous ti 31.10. Keskustanaisten piiri. Hämeen Keskustanuorten tmj Eerik Brusila 050 439 6822, eerik.brusila@keskustanuoret.fi. Keskustan Etelä-Karjalan aluevaltuustoryhmän Sotea ja soppaa -kierros Taipalsaarella la 21.10
Tuusulan kunnallisjärjestö ry:n sääntömääräinen syyskokous on torstaina 2.11.2023 klo 18.00 kunnantalolla, kokoustila Venny (os. Varsinais-Suomi Piiritoimisto: Piirin vt. Toimistosihteeri Jaana Kvist, Riistakatu 15, 74100 Iisalmi, 044 081 7373, jaana.kvist@keskusta.fi. Tämä ei voi meille käydä”, Soukkio summaa. Kokoukseen on mahdollista osallistua myös etäyhteydellä, osallistumislinkin saamiseksi lähetäthän sähköpostia ennen kokousta osoitteeseen rajattomat@kol.fi. Klo 9–11 opastusta aloitteleville, lounastauko klo 11–12 ja klo 12–15 opastusta edistyneemmille. Lapin Keskustanuorten toiminnanjohtaja Kimmo Tuhkala 040 623 7746, lappi@keskustanuoret.fi. Toiminnanjohtaja Joonas Salmi 044 2006 888, joonas.salmi@keskusta.fi. kerros, Torikatu 3–5, Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola. Kaakon keskustanuorten toiminnanjohtaja Eerik Brusila 050 439 6822, kaakko@keskustanuoret.fi. 050 516 7046. Keskustan aluevaltuustoryhmän keskusteluilta hyvinvointialueen palveluverkostosta ke 18.10. Lisäksi käsitellään sääntöjen 9 §:n ja 11 §:n mukaisesti ne muut asiat, jotka liiton osasto on esittänyt kirjallisesti vähintään neljätoista (14) päivää ennen liittokokousta liiton liittohallitukselle. Vesaisten toiminnanjohtaja Jaana Viilo 044 594 0665. Keskustaopiskelijat Keskustaopiskelijat ry. Aluevaltuustoryhmän poliittinen avustaja Elina Suni 050 4057742, elina.suni@keskusta.fi. Keskustanuorten hallintokoordinaattori Marko Soini 045 205 0677, sata kunta@keskustanuoret.fi. mennessä. Suomen hallituksen heikennykset etenkin opintorahaan ja asumistukeen iskevät pahiten heikoimmassa asemassa oleviin opiskelijoihin. Tällä hetkellä hän on Suomen opiskelijakuntien liiton SAMOK ry:n puheenjohtaja. Pulkkilantie 4). Sääntömääräiset asiat. Toiminnanjohtaja Antti Mulari 040 839 4330, antti.mulari@keskusta.fi. Lisätietoja ja mahdollisuus etäyhteyteen pyydettäessä Lauri Salolta (lauri.salo@kol.fi). Kouvola. Piiritoimiston käynti /postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Pohjois-Savo Piiritoimisto: Toiminnanjohtaja Kimmo Valta, Snellmaninkatu 37, 70100 Kuopio, 044 369 9600, kimmo.valta@keskusta.fi. Keskustanaisten Päijät-Hämeen piirin tmj Jaana Niemi 040 418 1150, jaana.niemi@keskusta.fi. ”Haluan lähteä nostamaan sosiaalipolitiikan, kuten toimeentulon, asumisen sekä terveydenhuollon painoarvoa keskustaopiskelijoiden vaikuttamistyössä. marraskuuta 2023 Rovaniemellä. Pirkanmaa Piiritoimisto: Keskustan Pirkanmaan piirin toiminnanjohtaja Pirjo Ala-Hemmilä 040 767 3419, pirjo.ala-hemmila@keskusta.fi. Tervetuloa poikkeamaan! Varmistathan läsnäolomme joltakin edellä mainituista. Syyskokous ke 18.10.2023 klo 18 Helsingissä Keskustan puoluetoimistolla (os. Keskustanaisten tmj Mirja Stålnacke 040 534 4485, mirja49@gmail.com. Aloitamme ruokailulla klo 13.00. Siikalatva. Keskustanaisten tmj Kirsi Kalliotähti, uudenmaan. Sinulla tulee olla luotuna valmiiksi Facebookja Instagram-tilit itsellesi (ja tarvittaessa yhdistykselle, jonka some-kanavia haluat hoitaa). Keskustanuorten hallintokoordinaattori Marko Soini 045 205 0677, pirkanmaa@keskustanuoret.fi. 47 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. Satakunta Piiritoimisto: Piirin toiminnanjohtaja Leena Pellikka 050 570 5472, leena.pellikka@keskusta.fi. Kokous alkaa la 4. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Kimmo Tuhkala 040 623 7746, lappi@keskustanuoret.fi. klo 15 Ravintola Huili, Rantakatu 6 Järvenpää. keskustanaiset@gmail.com. Sääntömääräiset asiat. klo 16 piiritoimistolla (Kauppakeskus Hansa). Aikaisemmin hän on toiminut muun muassa keskustanuorten kansainvälisten asioiden sihteerinä. Tule oppimaan some-osaamiseesi uutta! La 21.10. krs), 04200 Kerava, avoinna sopimuksen mukaan. toiminnanjohtaja Henna Takatalo 050 553 9620, järjestösihteeri Kristiina Lahdenvesi 050 544 8664, Varsinais-Suomen Keskustanuorten toiminnanjohtaja Arttu Laaksonen 044 098 2702, varsinais-suomi@ keskustanuoret.fi, Vesaisten piirin tmj Laura Vuola 040 040 7515, Keskustanaisten pj Riitta Karjalainen 044 907 4885. Lisäksi kokouksessa päätetään vuoden 2024 tavoiteohjelmasta ja eurovaaliohjelmasta vuoden 2024 Euroopan parlamentin vaaleihin sekä tehdään esitys Keskustanuorten ehdokkaista vuoden 2024 Euroopan parlamentin vaaleihin. Keskustanuorten toiminnanjohtaja ja Keskustan Pohjois-Karjalan piirin järjestösihteeri Susanna Turunen 050 303 0456, pohjois-karjala@keskustanuoret.fi. Pälkäne. Tapaamiset piiritoimistolla vain etukäteen sopien. Peräpohjola Piiritoimisto: Valtakatu 25, 94100 Kemi, avoinna sopimuksen mukaan. Keskustanaisten Uudenmaan piirin syyskokous 29.10. klo 9–15 piiritoimistolla (Näsilinnankatu 23 A 1, Tampere). Keskustanaisten Pohjois-Savon piiri ry:n toiminnanjohtaja Kaija Väänänen, Snellmaninkatu 37, 70100 Kuopio, 044 369 9603, kaija.vaananen@keskusta.fi. Ilmoittaudu mukaan: Pirjo (Pilkku) Ala-Hemmilä, 040 767 3419 tai pirjo.ala-hemmila@keskusta.fi. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimisto: Koulukatu 31 A 2 90100 Oulu, pohjois-pohjanmaa@keskusta.fi. Keskustelemme vihapuheesta ja erilaisten mielipiteiden kirjosta keskustan sisällä, alustamassa keskustanaisten puheenjohtaja Päivi Mononen-Mikkilä ja keskustan puoluevaltuuston varapuheenjohtaja Outi Lankia. Esillä sääntömääräiset asiat sekä henkilövalinnat. Kokouksessa valitaan liiton puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa kaksivuotiskaudelle 2024–2025 sekä liittohallituksen jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten tilalle, sekä päätetään muista sääntömääräisistä asioista. Piiritoimiston osoite: Itäpuisto 9, 28100 Pori. Lappi Piiritoimisto: Kansankatu 12 A, 96100 Rovaniemi, avoinna sopimuksen mukaan. Koulutus toteutetaan yhteistyössä Suomen keskustan ja MSL:n kanssa. klo 18 Juhlatalo Rautahovissa (Rautajärventie 30). Keskustanuorten toiminnanjohtaja Joel Kohvakka 044 312 2982, pohjois-savo@keskustanuoret.fi. Toiminnanjohtaja Antti Mulari 040 839 4330, antti.mulari@keskusta.fi. Ja ri La uk ka ne n SUOMENMAA TAMPEREEN opiskelevat keskustalaiset esittävät Joonas Soukkiota Keskustaopiskelijoiden (KOL) puheenjohtajaksi vuodelle 2024. Keskusta naisten piiri. Pohjois-Karjala Piiritoimisto: Siltakatu 22, 80100 Joensuu, pohjois-karjala@keskusta.fi. Turun Keskustaopiskelijat. Paikallisyhdistysten nimeämien virallisten edustajien toivotaan pääsevän paikalle. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa valitaan uusi hallitus loppuvuodeksi 2023, käsitellään sääntömuutos, valitaan edustajat Keskustaopiskelijat ry:n liittokokoukseen ja päätetään muista liittokokoukseen liittyvistä asioista. Hallituksen kokous klo 17.30 ennen syyskokousta. Ohjaajana Elisa Pirttilahti. Keskusta-nuorten toiminnanjohtaja Eerik Brusila 050 439 6822, uusimaa@keskustanuoret.fi. Omavastuu 10 euroa. Liha-, kasvistai kalavaihtoehto, kerro ilmoittautumisen yhteydessä: uudenmaan.keskustanaiset@gmail.com. Voit asioida toimistolla etukäteen sopien. Keskustanaisten pj Tuija Palosaari 040 595 4475, tuija.palosaari@tornio.fi. Puheenjohtaja Hannu Mikkilä 050 021 5970, hannu.mikkila @luottamus. Vesaisten toiminnanjohtaja Jaana Viilo 044 594 0665, jaana.viilo@vesaiset.fi. Lisätiedot: Pääsihteeri Anna-Leena Veteläinen, anna-leena.vetelainen@keskustanuoret.fi, p. Iltapäivän osuuteen tulee olla myös Tiktok-tili luotuna. nurmes.fi, toiminnanjohtaja Antti Varis 040 511 6787, antti.varis@keskusta.fi. Sähköposti piirille osoitteeseen: pirkanmaa@keskusta.fi (myös yhdistysten tapahtumailmoitukset). Sitovat ilmoittautumiset 13.10. Siikalatvan Keskustan kuntayhdistyksen syyskokous ke 1.11.2023 klo. Toimiston käyntiosoite kauppakeskus Hansa 2. Sääntömääräiset asiat. Hämeen Keskustanuorten tmj Eerik Brusila 050 439 6822, hame@keskustanuoret.fi. Liittokokouksen ohjelma ja ilmoittautumisohjeet julkaistaan myöhemmin osoitteessa www.keskustanuoret.fi. Joonas Soukkio pyrkii Keskustaopiskelijoiden puheenjohtajaksi. Soukkio on 26-vuotias järjestötoimija ja liiketalouden opiskelija Tampereen ammattikorkeakoulusta. Apollonkatu 11a, 00100 Helsinki). Sääntömääräinen liittokokous 4.–5.11.2023 Rovaniemellä. marraskuuta klo 10.00 Lyseonpuiston lukiolla, Ruokasenkatu 18, 96200 Rovaniemi. Uusimaa Piiritoimisto: Asemanaukio 7 (2. Piiri. Puheenjohtajakisaan ei ole ilmoittautunut muita ehdokkaita. Kahvitarjoilu. Päijät-Häme Piiritoimisto: Tmj Jukka Sällinen 0400 930 483, jukka.sallinen@keskusta.fi. Jäsenjärjestöjen liittohallitukselle osoittamat aloitteet tulee toimittaa viimeistään to 28.9. Keskustaopiskelijoiden liittokokous järjestetään 4.–5. Keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi 044 978 3929, tarja.kiviniemi @keskusta.fi. Kymenlaakso Piiritoimisto: Tmj Sami Porkka 050 577 0838, sami.porkka@keskusta.fi. Toimistomme sijaitsee osoitteessa Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere. Sääntömääräinen vuosikokous piiritoimistolla (Linnankatu 21b) 17.10.2023 klo 17:00. Tuusula. Toimisto pääsääntöisesti avoinna ma–to, mutta kannattaa varmistaa paikallaolo soittamalla etukäteen. 13.10.2023 Liittokokoukseen voivat Keskustanuorten jäsenpiirit ja -osastot lähettää edustajiaan liiton sääntöjen 12 §:n mukaisesti. Keskustanaisten Kouvolan yhdistyksen syyskokous ti 17.10. Kotorannankuja 10). 18:00, Pulkkila-salissa (os. Kokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 11 §:n mukaiset asiat sekä hyväksytään liiton poliittinen linjapaperi vuodelle 2024 ja käsitellään presidentinvaaleja ja eurovaaliehdokkuuksia. Keskustanaisten toiminnanjohtaja Kristiina Mäki-Välkkilä 040 556 7262, kristiina.makivalkkila@keskusta.fi. Rajattomat Keskustaopiskelijat (RaKe) ry. Keskustan toiminnanjohtaja Minna Siira 050 388 0015, poliittinen sihteeri Jaakko Mäki-Petäjä 045 656 9264, järjestösihteeri ja Vesaisten toiminnanjohtaja Heli Purola 0400 170 701, keskustanuorten toiminnanjohtaja Eevasisko Mehtätalo 040 527 4913. klo 10 mennessä sähköpostitse osoitteeseen info@ keskustanuoret.fi
Osalla tilaajista jää saamatta tilausjaksoon kuuluvia lehtiä. Mikä on Singaporen tasavallan pääkaupunki. Jos tilaa ranskalaisessa ravintolassa coq au vin, mitä saa. 3. 8. 2.2 024 , 4) kuk koa viin iss ä, 5) Kai nuu n maa kun taj oht aja na, 6) Aw ak Kui er, 7) Teo llis uus liit toa , 8) Mic ros oft in, 9) pos liin ine n sop pak ulh o, 10) Poh joi sm ais en yht eis työ n ja tas a-a rvo n min ist eri Tho mas Blo mqv ist (r.) . 9–13) viimeistään 15.11.2023 mennessä. 4. Millainen astia on pilikkumi. 2. Mitä ammattiliittoa Riku Aalto johtaa. 5. 6. Minkä suuryrityksen logo muodostuu neljästä neliöstä, punaisesta, vihreästä, sinisestä ja keltaisesta. Kuka Sanna Marinin hallituksen istuva ministeri tippui kevään vaaleissa eduskunnasta. 7. Ystävällisin terveisin, Juha Määttä, päätoimittaja. Sh utt ers to ck 1. Kenen kirjoittama on vastikään julkaistu keskustan puoluehistoriasarjan kuudes osa, Väyrysen ja Kääriäisen korkean profiilin aika 1981–1991. 10. 48 13.10.2023 6 9 5 3 5 1 4 3 2 7 2 3 5 8 1 3 6 3 8 1 8 1 2 4 7 6 2 1 2 6 9 5 7 4 8 3 5 7 8 1 4 3 2 6 9 4 3 9 8 6 2 5 1 7 9 5 4 7 1 6 8 3 2 3 6 7 2 8 4 9 5 1 2 8 1 5 3 9 6 7 4 7 4 3 6 9 8 1 2 5 8 1 2 4 7 5 3 9 6 6 9 5 3 2 1 7 4 8 4 8 6 8 6 5 1 2 2 3 7 2 8 3 5 4 6 1 1 7 5 8 4 9 5 2 7 9 4 8 6 1 3 9 3 8 6 2 1 7 4 5 6 1 4 7 3 5 9 2 8 4 9 2 1 8 6 5 3 7 7 6 1 3 5 2 8 9 4 3 8 5 4 7 9 2 6 1 1 7 9 5 6 4 3 8 2 8 4 3 2 9 7 1 5 6 2 5 6 8 1 3 4 7 9 6 9 5 3 5 1 4 3 2 7 2 3 5 8 1 3 6 3 8 1 8 1 2 4 7 6 2 1 2 6 9 5 7 4 8 3 5 7 8 1 4 3 2 6 9 4 3 9 8 6 2 5 1 7 9 5 4 7 1 6 8 3 2 3 6 7 2 8 4 9 5 1 2 8 1 5 3 9 6 7 4 7 4 3 6 9 8 1 2 5 8 1 2 4 7 5 3 9 6 6 9 5 3 2 1 7 4 8 4 8 6 8 6 5 1 2 2 3 7 2 8 3 5 4 6 1 1 7 5 8 4 9 5 2 7 9 4 8 6 1 3 9 3 8 6 2 1 7 4 5 6 1 4 7 3 5 9 2 8 4 9 2 1 8 6 5 3 7 7 6 1 3 5 2 8 9 4 3 8 5 4 7 9 2 6 1 1 7 9 5 6 4 3 8 2 8 4 3 2 9 7 1 5 6 2 5 6 8 1 3 4 7 9 Tietotesti Mikä on nimeltään Singaporen tasavallan pääkaupunki. Milloin on seuraavien presidentinvaalien mahdollisen toisen kierroksen varsinainen vaalipäivä. Vas tau kse t: 1) Kat i Kat ajis ton , 2) Sin gap ore , 3) sun nun tai 11. SUOMENMAAN KUUKAUSILEHDEN JULKAISEMINEN PÄÄTTYY Suomenmaan viimeinen kuukausilehti ilmestyy joulukuussa 2023. Kuka suomalainen edustaa koripallon WNBA-liigassa Dallas Wingsiä. Mikäli haluatte hyvityksen tilausmaksusta, ottakaa yhteyttä Suomenmaan asiakaspalveluun joko sähköpostitse asiakaspalvelu@suomenmaa.fi tai puhelimitse 044 7778 710 (ark. Missä tehtävässä keskustan entinen puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen aloittaa ensi vuonna. 9
13.10.2023 49 Lataa Suomenmaan ilmainen uutissovellus Seuraa helposti verkkosivujen päivittäisiä uutisia, lue artikkeleita ja blogeja sekä selaa keskustan järjestöjen tuoreimpia tapahtumia.
Jostain on pakko aloittaa. Meidän aikuisten vastuulla on tehdä päätöksiä, jotka luovat toivoa. Koronaa, sulkuja ja sota. Tutkimukset osoittavat, että suomalaisnuoret kärsivät kasvavissa määrin mielenterveyshäiriöistä. Nuorisolle on viime vuosina tarjottu jatkuvaa epävarmuutta. POLITIIKAN osalta on tehty virheitä, jotka ovat pahentaneet asioita. Tarinoita maailman onnellisimmasta maasta, jossa lapset ja nuoret voivat ennätysmaisen huonosti. Vanhemmat eivät ole henkisesti läsnä, koululta on viety mahdollisuudet puuttua juuri mihinkään ja moninaiset viranomaistahot kyllä yrittävät kaikkensa, mutta parhaimmillaankin se on osaoptimoitua. Aikuiset tarvitsevat vertaistukea ja voimavaroja olla läsnä omien lastensa elämässä. Ne kertovat lohduttomia tarinoita kiusaamisesta, päihteistä, ulkopuolisuudesta ja yksinäisyydestä. Aikuisten luoma hallintohirviö lamaannuttaa, ja sen edessä ovat voimattomia kaikki perustuslakivaliokuntaa myöten. Rahan lisääminen erilaisiin palveluihin auttaa, mutta ei ratkaise ongelmia. Kodeissa ja kouluissa on epäonnistuttu yhtäaikaisesti. Tämän ajan vitsauksena ovat erilaiset epäsuorat ja suorat uhat, joita tarjoillaan alati läsnä olevasta maailmasta. 50 13.10.2023 OTE NUORISTA on kadonnut. Lisäksi on keskusteltava kotiintuloajoista, joissa koulukohtaisesti sovitaan parhaat käytännöt. Nuorten ja aikuisten välillä on kuilu, jota harva osaa ylittää. Ennen ostettiin päihteitä pakun perästä, nyt niitä saa kotiin kuljetettuna postin kautta ja maksaakin voi kätevästi mobilepayllä. Epäluottamus tilanteesta kohdistetaan vanhemmuuteen. Olemme yhteisesti pettäneet lapset ja nuoret Jenny Hasu vieraskolumni. Onneksi tämä sittemmin korjattiin. Toimivaltaa ei tunnu olevan kenelläkään, kun koulu ja hyvinvointialue eivät näe toistensa tietoja, kun tarvetta sille olisi. Lapselle annettiin aikuisen vastuu. Liian usein luemme lehdistä somessa kiertävistä videoista, joissa lapset kiusaavat lapsia. Asetetaan rajat koskemaan kaikkia kouluja, kaikkia toimia koko maassa. EMME voi halvaantua vaikean asian edessä. Tämän äänen sanominen ei voi olla yhteiskunnassamme tabu. Lapsi jää yksin. Esimerkiksi se, kun vanhempi ei hetkeen päässyt omakantaan lukemaan yli 10-vuotiaan lapsensa tietoja. Kirjoittaja on kouvolalainen kuntapoliitikko. Keskustan tulee perustaa työryhmä, jossa paneudutaan sekä pitkän että lyhyen aikavälin toimiin. Näpistykset, joukkotappelut ja häiriökäyttäytyminen tallentuvat kymmeniin kuvaruutuihin ja niistä eteenpäin tuhansille katsojille. Tätä voisi soveltaa kohti lakia. Tarvitaan lasten ja nuorten kolmikantaa, jossa oppilaat, vanhemmat ja opettajat sopivat yhdessä, miten arki rullaa ja kiusaamiseen puututaan. Se selittää osan lasten ja nuorten huonovointisuudesta, mutta ei kaikkea. Tähän lopputulokseen pääsee, kun katsoo uutisia kuluvalta syksyltä. Koko kansakunta seuraa hiljaa vieressä, kun nuoret pahimmillaan kiusaavat toisensa hengiltä. Me olemme yhteisesti pettäneet lapset ja nuoret. Lappeenrannassa on ollut vuosia käytössä malli, jossa jokaisesta koulussa tehdyssä lainvastaisesta teosta tehdään rikosilmoitus
Kansainvälisestä urasta puhutaan. Nyt ihan eteläisessä Suomessa tarjotaan kiireetöntä hammashoitoa 50 kilometrin päähän, puolen vuoden päähän. Pakina Juuri se päivä oli Autoton päivä.. Mutta voi minua, päälleni sataa tulta ja tulikiveä. Kuulin autoradiosta Ellinooran hienon riimin, se meni jotenkin niin, että ”me ollaan vielä lapsia, aikuisten kokoisissa vaatteissa”. Kielenkäyttö on osin yhteistä. Ei me, mutta ne. Ja missä porukassa! Vielä hetki sitten monien arvostama pääministeri on hypännyt muovisten pintaliitäjien porukkaan. En usko, että sitä tulee. Lehden saaja ja tilaaja voivat tarkistaa tietonsa Suomenmaan Kustannus Oy:n tilaajapalvelusta. Tietoja käytetään tilausten hallintaan ja tilaajien palveluun. Mutta kun se työläinen hikoilee minimipalkalla, osatyöaikaisena duunarina, niin se samaa kieltä käyttänyt opiskelija on kymmenen vuoden kuluttua lastesi opettaja, ehkä pappi tai keikkalääkäri, ellei asianajaja tai muu väärintekijä. Jari Nenonen Minne leikkaukset. Olen välttynyt marjaja sienireissuilta pelottelemalla rouvaa hirvillä, karhuilla, susilla, ketuilla ja kiukkuisilla jäniksillä. Ohjeet tietojen tarkistamiseen rekisteriselosteessa: www.suomenmaa.fi. Painopaikka Botnia Print Oy, ISSN 0356-3588 VERKKOUUTISPÄÄLLIKKÖ SANTERI LAMPI 044 7370 315 TOIMITTAJAT ANNUKKA KAARELA 044 7370 377 HENNA LAMMI 045 6307 072 RISTO LUODONPÄÄ 040 8201 781 PAULIINA POHJALA 050 5450 915 PEKKA POHJOLAINEN 040 5357 674 SAMULI VÄNTTILÄ 044 7370 244 GRAAFIKKO SAARA SAVUSALO 044 431 4381 PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 040 7359 612 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ KATARIINA LANKINEN 050 5369 954 SETÄ TÄÄLLÄ on närkästyvinään. Kampanjan innokkaimmat kannattajat asuvat raitiovaunureitin varrella. Sain lisätukea Matti Vanhanen -nimiseltä TikTok-teiniltä. Sama erkaantuminen on käynyt Sanna Marinilla. Tuli hyvinvointialueet, paino yhdyssanan viimeisellä osalla, alue. Kuinka monta puhekeikkaa sortajien ja riistäjien bileisiin tulee. Särkyvastaanotto! Ajoin taas yhtenä päivänä 150 kilometriä. Ihan nauratti, polttoaineen hinnasta huolimatta, että juuri se päivä oli Autoton päivä. Särkyvastaanotto voi olla 20 kilometrin päässä, ensi viikon torstaina. Ennen loistavaa uudistusta moni pääsi muutaman kilometrin päähän lääkäriin ja hammaslääkäriin ja labraan ja ultraan. Pitkin syksyä on näkynyt mielenilmauksissa suurilla kirjaimilla kehotus tunkea leikkaukset paikkaan, jota myös pyllyksi kutsutaan. Ei ole talenttia, ei osaa näytellä, ei kirjoittaa, ei laulaa eikä tee lääketieteen alalla läpimurtoa. Hän oli kuvannut käärmeen puussa. 13.10.2023 51 Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 6, 90150 Oulu Helsingin toimitus Osoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Suomenmaan Kustannus Oy Ilmoitusmyynti Arja Kylli 044 777 8710 arja.kylli@suomenmaa.fi, ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-13: 044 777 8710, sähköposti: asiakaspalvelu@suomenmaa.fi , Suomenmaan Kustannus Oy tallentaa ja käsittelee henkilötietoja. Tiedän kolme kiihkeää ja raivopäistä, tosiasioista piittaamatonta lahkoa; putinistit, trumpistit ja marinistit. Kautta aikojen on ollut ihmeellinen romanttinen käsitys siitä, että ”työläiset ja opiskelijat yhdessä”. Näytin kuvan kotona heti. PUNAISELLA puolella on yli sata vuotta sanottu, että ketuiksi meni vapaussota. Oltiin niin vähäväkisten asialla, nyt poseerataan tuhannen euron mekoissa. No, kuinkas kävi sote-uudistukselle
Voit lukea Suomenmaata kännykältä, tabletilta ja pöytäkoneelta osoitteessa www.suomenmaa.fi.. www.suomenmaa.fi • Tilaajapalvelu: 044 7778 710 Marraskuun lehdessä: Seuraava Suomenmaa ilmestyy 10.11.2023 Varapuheenjohtajaksi valittu Hilkka Kemppi haluaa keskustasta perheiden ykköspuolueen Uudet kasvot puoluejohtoon Pysy ajan tasalla siitä, mitä keskustassa ja politiikassa tapahtuu! Suomenmaa tarjoaa joka päivä kiinnostavan uutispaketin meiltä ja maailmalta