s. 16
Pohjoisen jakelu ongelmissa
Itellan hallintoneuvoston
puheenjohtaja Mauri Pekkarinen pohtii,
pitääkö sanomalehtien jakelua tukea
verovaroin. 10. s. 4
Fortum-kauppa kuumensi
Kansanedustajat hyökkäsivät torstain
kyselytunnilla kiivaasti Fortumin
verkkoja koskevan kauppauutisen
kimppuun. s. 6
Joulun valoa
Salmitalon juhlassa on sanomaa ja savolaista huumoria. 2
POSTINJAKELU BISNEKSEN ARMOILLA. s. s. 1 ?
Verhofstadt jakaa mielipiteet
Alde-puolueen kärkiehdokkuudesta
kamppaileva Guy Verhofstadt on
ristiriitainen persoona. 6 414880 073513
FORTUM-KAUPAT PITÄÄ ESTÄÄ. Jotkut ihailevat,
toiset pitävät häntä öykkärinä. 3
PERJANTAI 13.12.2013
N:o 142 . s
Mutta poliitikoilta vaaditaan paljon muutakin tyhjiä lupauksia.
Pirjo Kontio. Kukaan ei valvo solariumeja
. Myös Jyväskylä ja Oulu voittaisivat, Turulta taas lähtisi 31 miljoonaa ja Tampereeltakin
11 miljoonaa.
Häviäjiä olisivat monet sellaiset kunnat, joille valtionosuudet ovat erityisen tärkeitä. Homman hoitaisi Säteilyturvakeskus. eroa kuntaministeri!
HALLITUKSEN isot pojat ja tytöt ovat olleet närkästyneitä rakennepakettinsa ?vääristelystä?. Voisi
olla viisasta lähteä myös siitä, että tasapuolisempi
tulos tarvitsee sittenkin enemmän muuttujia kuin
vain kahdeksan tai kymmenen.
KONKREETTISIMMASTA päästä hallituksen rakennepaketissa on esitys solariumvalvonnasta.
Tarkoitus on, että kuntien ei enää tarvitsisi rusketusvehkeiden toimintaa vahtia. miljoonakorvauksia vaaditaan. Suurimman omistajan toiminta vaatisi nyt kuitenkin erityisesti vasemmistopuolueiden heräämistä prinsessan unesta. Uudet ja kierrätetyt päättäjät joutuvat
täyttämään hallitusohjelmaansa vanhoilla esityksillä.
Miten käy siirtohinnoittelun ja suomalaisten sähkölaskujen. Aivan ponnistelematta tulee mieleen, että entistä enemmän laitoksia pistetään kiinni ja huonokuntoiset jäävät kotiensa vangeiksi odottamaan palvelua, joka ei useinkaan
tule ajoissa.
OMAISTEN ja vanhusten tuskaa ei lievitä yhtään ministereiden vakuuttelu, ettei hallitus laitoksia (vanhainkoteja?) lakkauta. Kotonaan asuville hallitus lupailee riittävästi kotipalveluja.
Samaan aikaan kun kunnissa tehostetaan (= leikataan
rahoitusta, vähennetään väkeä), hallituksen toiveesta syntyisi siis uusi, uljas hoivakulttuuri, jonka ansiosta
kaikki maksaisi nykyistä vähemmän ja hoito toimisi inhimillisemmin kuin nykyisin.
Onhan tällainenkin mahdollista. Suuri solariumoikeudenkäynti . Miksi ne muuten olisivat olleet kiinnostuneita verkkojen omistuksesta?
Ei yksikään sijoittaja pane miljardeja hyväntekeväisyyteen.
Miten siis käy siirtohinnoittelun ja suomalaisten
sähkölaskujen. Niitä ei edes yritetty.
Suomalaiset ovat Fortumin päätöksestä ja hallituksen toimettomuudesta järkyttyneitä. Hallitus on vain seurannut kädet lapasessa, kun huoltovarmuuden kannalta ensiarvoisen tärkeää kansallisomaisuutta on kaupattu ylikansallisten spekulanttien käsiin.
Hallituksen olisi pitänyt toimia niin, että verkot
jäisivät suomalaisomistukseen ja mieluiten valtion
hallintaan. Valtio omistaa Fortumista
yli puolet. Moni voittaa, mutta moni myös häviää.
Jotain linjanvedon luontoistakin uusi kriteeris-
Tappajasolariumit
tö on tuonut: kaikki kolme pääkaupunkiseudun
suurta kuntaa saavat reippaasti lisää, jos uudistus
toteutuu. Säteilyturvakeskuksella ei kuulemma ole väkeä Solariumien perässä ramppaamiseen.
Odotan nyt kauhulla lööppejä: Tappajasolarium iski ?
Nuori nainen kuoli. Sellaisia olisivat
esimerkiksi Pelkosenniemi, Kinnula ja Merikarvia.
Samoin menettäjiä olisivat myös Kemi, Keminmaa
ja Kemijärvi.
Kun kuvaan kuuluu ministeri Virkkusenkin taas
uhkaama valtionosuuksien yleinen leikkaus, voi uudistushankkeesta odottaa tulikivenkatkuista keskustelua. Entä verkkojen kunnon ja korvausinvestointien. Vaikka Suomessa onkin tehokas sähkömarkkinalaki, ylikansallinen omistaja on tässäkin suhteessa eri asemassa, kuin suomalainen valtioenemmistöinen yritys olisi.
Ehkä vieläkään ei olisi myöhäistä estää Fortumin
kauppaa toteutumasta. Kun niin tehtiin ja lisäksi kriteerien
painotuksia muutettiin, on lausuntokierrokselta luvassa takuuvarmasti suuri mielipiteiden kirjo. Hallituksen mielestä oppositio maalailee kauhukuvia niin vanhusten hoidosta kuin koulutuksestakin.
Kun sanotaan, että kuntien taloutta kuntoutetaan
säästämällä vanhusten laitoshoidosta 300 miljoonaa
euroa, aika monelle hiipii pelko puseroon. Ei
siis ihme, että elinkeinoministeri Jan Vapaavuori
(kok.) myhäili ja kiitteli Fortumin ratkaisua.
Mutta ei myöskään ihme, jos SDP:n kannatusluvut näyttävät taas ensi kerralla huonompia kuin
viime kerralla.
Ja kaikkia hallituspuolueita rankaistaan . Niillä on mahdollisuus vaikuttaa, jos haluavat.
Vasemmistoliitto näyttää olevankin ihmeissään.
Samoin monet sosiaalidemokraattiset kansanedustajat ovat antaneet kitkeriä lausuntoja. Sillä on määräysvalta. Sellaista voi havaita nopean ja pintapuolisen tarkastelunkin perusteella.
Valtionosuuksien muutokset ovat näet paikoin
valtavan suuriakin.
Uudistuksen yksi tavoite oli vähentää valtionosuuksien määräytymiskriteerejä yli 40:sta noin
kymmeneen. Sen johtava lanka on häivyttää julkisen vallan roolia olemattomiin. Muutama viikko menee setvimiseen, milloin mistäkin asiasta tehdään lopulta oikea päätös.
Väkisinkin käy mielessä, että yleisen sekamelskan jälkeen pääosa suurista asioista tipahtaa seuraavan hallituksen syliin. Ei tainnut näet
nytkään osua kohdalleen. Tähän olisi ollut monta mahdollisuutta. tästäkin . Jokainen
ymmärtää, että ulkomaisten sijoittajien mielenkiinto kohdistuu vain sähkönsiirtoverkoista saatavaan
tuottoon. Operaatio säästäisi kunnilta yhteensä miljoona euroa.
Rahaa se miljoonakin on, vaikka osassa kunnista ei
taida olla ensimmäistäkään solariumia eikä edes viisivuotissuunnitelmaa moisen vehkeen hankkimiseksi.
KUVAAVAA hyvinvointivaltion tilkkutäkissä on, että Säteilyturvakeskuksen mielestä hallituksen esitys kuntien
valvonnan karsimisesta on huono. Kuulostaa epäuskottavalta, että hallituksen toiveesta joka kuntaan rakennettaisiin runsaasti uusia palvelukoteja, joissa vanhus voisi asua turvallisesti elämänsä loppuun asti, iltakonjakit siemaillen. Keskustan pää-äänenkannattaja
Päätoimittaja Juha Määttä
Pääkirjoitukset
Toimittajalta
Fortumin verkkojen myynti
on pohjanoteeraus
F
ortumin päätös myydä sähkönsiirtoverkkonsa suomalaisväriseksi naamioidulle kansainväliselle sijoittajaryhmälle on onneton osoitus hallituksemme saamattomuudesta, suorastaan
pohjanoteeraus.
Vaikka omistajaohjauksesta vastaava ministeri
vaihdettiin, ei hallituksen tahti ole muuttunut. varmasti vaaliuurnilla.
Ei tainnut osua nytkään kohdalleen
H
allituksen kunnianhimoisten hankkeiden sarjaan kuuluva valtionosuusuudistus tuotiin ensimmäisen kerran armottomaan julkisuuteen torstaina, kun kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) esitteli ministeriönsä
koelaskelmia.
Pelätty uudistus ei pettänyt ainakaan niitä pessimistejä, jotka muistavat kovin monen hallituksen aiemminkin yrittäneen samaa. Syytä onkin, sillä laskelmat eivät tunnu
toteuttavan aina kohtuullistakaan oikeudenmukaisuutta.
Kriteerejä on pakko uudistaa, reippaastikin. Kuva: Jari Laukkanen
Jokainen ymmärtää, että
ulkomaisten sijoittajien
mielenkiinto kohdistuu
vain sähkönsiirtoverkoista
saatavaan tuottoon.
K
okoomuslainen politiikka veti taas pitemmän korren. Mutta julkiset pahoittelut ilman oikeita toimia ovat vain turhaa selittelyä.
HALLITUKSEN kasaamassa rakennepaketissa riittää pureskeltavaa
puolustamisesta, vaan
kestävästä kaupunkisuunnittelusta. Postinkantajia ei
voi korvata roboteilla.
Pahinta on, että ongelma ei katoa mihinkään. Jos kulkee, kenen toimesta ja
kuka maksaa?
Postin jakelusta vastaava Itella on suurten murrosten edessä: jaettavan postin
määrä vähenee vuosi vuodelta. Se ilmoittaa, että sen
tärkein tavoite on varmistaa yhtiön toiminnan ja kannattavuuden kestävyys. Lehdet, kirjeet ja laskut löytävät perille asuitpa sitten kaupungissa tai
maaseudulla, Lapissa tai Turun saaristossa.
Mutta kulkeeko posti vielä viiden vuoden päästä. Kuva: Maria Seppälä
Tilanne on kuluttajan kannalta kurja.
Suomalaiset ovat lukukansaa. 13.12.2013
www.suomenmaa.fi
Puheenvuoro
Postibisneksen vaaran vuodet
SUOMALAISET ovat tottuneet siihen, että
posti kulkee kelillä kuin kelillä viitenä päivänä viikossa. Mitä syrjempänä asut, sitä huonommin verkko toimii.
KESKUSTAN yksi keskeisiä tavoitteita on pitää koko maa asuttuna. Se, että Itella tekee hyvää bisnestä vai se että postinjakelu toimii Suomessa moitteettomasti eikä
maksa maltaita.
Muut lehdet
ETELÄ-SUOMEN SANOMAT kirjoittaa Pukkilan saaneen julkisuutta
vähällä rahalla:
?Iltapäivälehdet revittelivät uutista maamme ensimmäisestä
kunnallisesta lottorivistä niin printissä kuin verkossa, ja aihe kelpasi jopa Ylen pääuutislähetykseen.
Lausuntoja haettiin kaikilta mahdollisilta tahoilta mukaan lukien
päivystävät oikeusoppineet, jotka leimasivat lottoamisen kunnan
toimialaan kuulumattomaksi ja
lainvastaiseksi touhuksi.
Jos haluaa suhtautua pukkilalaisten päätökseen ryppyotsaisesti, siinä voi nähdä epätoivoisen yrityksen parantaa kunnan taloudellista tilannetta tavalla, joka voidaan tulkita myös
protestiksi valtiovaltaa kohtaan.
Kevyemmin arvioituna kyseessä
taisi olla vain osoitus itäuusmaalaisesta huumorintajusta.
Joka tapauksessa Pukkila onnistui hankkimaan roppakaupalla pääosin myönteistä julkisuutta
suorastaan naurettavan halval-
la. Asukkaiden poikkeuksellinen aktiivisuus oman lähialueen
kaavoituksessa on syytä panna
merkille. Sanomalehden
vuosikertahinta olisi jopa kolminkertainen
nykyiseen verrattuna.
Digi- tai näköislehteen siirtyminen ei
välttämättä ole ratkaisu, sillä verkkoyhteydet ovat reuna-alueilla kaikkea muuta kuin
toimivat. Ranta- ja metsäluonnon jalostamisen pitää asuntopulasta huolimatta tapahtua pieteetillä, ei betonilla.?. Viiden päivän jakeluvelvoite pitää huolen siitä, että
kuluja on vaikea leikata. Lehtiä luetaan ja tilataan suomalaisiin koteihin lähes
maailmanennätystahtiin. Seuraavaksi lahtipenkkiin on menossa Pohjois-Suomen varhaisjakelu.
JOKAINEN tervejärkinen ymmärtää, että
lypsävän lehmän tappaminen on hölmöläisten hommaa.
Itellan ei tarvitse ihmetellä, miksi postin
jakelupalveluja käyttävät yritykset kehittävät hirveällä tohinalla uusia digitaalisia palveluja. Nuoremmat ikäluokat
ovat kiinni digitaalisessa mediassa.
IKÄVIMMÄSSÄ asemassa ovat maan reunaalueilla, maaseudulla ja saaristossa, asuvat
suomalaiset. Jakeluhintojen
korotukset ovat niin suolaisia, että viestintuojaakin hävettää.
Mitä tekee Itella. Valtaosa suomalaisista haluaa edelleen lukea jutut painetusta lehdestä.
Vaikka lukuhaluja löytyy, sanoma- ja aikakauslehtien levikit laskevat joka vuosi.
Suurin selitys on, että uusien asiakkaiden
virta on katkennut. Se oli kova suoritus,
jonka arvo vain nousee, jos päätös todetaan laittomaksi ja vähätkin rahat jäävät käyttämättä.?
KANSAN UUTISTEN mielestä kansanedustaja Olli Immonen (ps.)
on vaarallisilla vesillä halutessaan etnistä rekisteriä Suomeen:
?Mitä käyttöä tällaisella tiedol-
la voisi olla. Tämä edellyttää
toimivia ja kohtuuhintaisia verkko- ja jakelupalveluja.
Kansalaisen yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden kannalta on kestämätöntä, jos maaseudun asukkaat joutuvat postipalvelujen osalta eriarvoiseen asemaan
kaupunkiseudun asukkaisiin verrattuna.
Tämä ei voi olla edes lain henki.
Eduskunnalla on valtionyhtiö Itellassa
keskeinen rooli. Kustin on poljettava pyörää samalla tavalla kuin ennen. Jokainen sähköisen palvelun käyttäjäksi siirtyvä kuluttaja säästää riihikuivaa rahaa.
Itella ei voi siirtää toimintojaan kokonaan
verkkoon. Posti kulkee vielä perille asti,
mutta kuinka kauan?
Jos kaupunkikeskusten ulkopuolella asuvat joutuisivat maksamaan postipalveluistaan todelliset kustannukset, harvalla olisi
vara ottaa postia vastaan. Postinkulun toimivuudella ei tunnu olevan Itellalle suurta merkitystä.
Tappiollinen liiketoiminta lopetetaan
kylmästi, jos tarve vaatii. Nykyinen käytäntö on hyvä, kansalaisuus ja syntymämaa riittävät perustiedoksi. Niin laki velvoittaa.
Juha Määttä
Postinkulun toimivuudella ei tunnu olevan
Itellalle suurta merkitystä.
?Posti kulkee vielä perille asti, mutta kuinka kauan?. Päin vastoin, tilanne muuttuu joka
vuosi entistä kurjemmaksi.
Jäljellä olevat asiakkaat, lehtikustantajat,
kunnat, pankit ja muut postia tarvitsevat
toimijat, maksavat jakelusta vuosi vuodelta
entistä suurempia summia. Kysymys kuuluu, kumpi on
kansanedustajille tärkeämpää. Mitä Immonen ajaa
takaa?
Erilaisen etnisen tai kulttuurisen taustan omaavat ihmiset ovat yksilöitä kukin. Alle 1 800 eurolla ei ostettuna
saisi kuin murto-osan siitä palstatilasta ja sähköisestä mediaajasta, jonka lottopäätös nyt toi
Pukkilalle. Meillä ei tarvita minkäänlaista etnistä tilastointia.?
ILTALEHTI ottaa kantaa Helsingin
metsäkiistoihin:
?Huolessa ei ole ollut kysymys
vain nimby-henkisestä ?meidän
metsän. Heitä on
kohdeltava Suomessa tasavertaisina kansalaisina riippumatta muun muassa heidän mielipiteistään tai asenteistaan
Toki hänen
komissaarintehtävänsä ei edes
salli populistisia irtiottoja.
ministerin tehtävät. Rehnin linja on varovaisempi maltillinen yhdentyminen.
Helmikuun ensimmäisenä päivänä nähdään, kumman tien Alde valitsee.
SAMULI NISSILÄ. Saarivaltion äänet ropisevatkin Rehnin
laariin.
Tilanne on tasainen, joten molemmilla ehdokkailla on mahdollisuudet voittoon.
Ennakkoarvailuja mutkistaa, että äänestys on salainen. Kuva: Jari Laukkanen
Peittoaako Rehn Verhofstadtin?
SEKÄ Euroopan komission varapuheenjohtajalla, talouskomissaari Olli Rehnillä että Belgian entisellä pääministerillä, Alden europarlamenttiryhmän puheenjohtaja Guy Verhofstadtilla on
täydet mahdollisuudet Euroopan
liberaalidemokraattisen puolueen (Alde) kärkiehdokkaaksi ensi kevään eurovaaleissa.
Yhteensä 404 valitsijaa päättää
Alden ehdokkaasta helmikuun
ensimmäisenä päivänä Brysselissä.
Valitsijapaikat on jaettu kansallisille puolueille niiden koon ja
painoarvon mukaisesti. Yhteensä
parlamentaarikkoja on 764.
Kaksi kärkiryhmää, konservatiivit ja sosialistit, kahmii EU:n huippuvirat. Valitsijat
voivat siis poiketa puolueidensa
antamista äänestysohjeista ilman
kiinni jäämisen riskiä.
VERHOFSTADT jakaa mielipiteitä.
Osa pitää hänen suorapuheisesta ja konfliktihakuisesta tyylistään. Aldessa pohditaan, millaisen vaihtoehdon puolue heille vaaleissa tarjoaa.
Verhofstadtin vastaus on Euroopan liittovaltio. Kahden suurimman ryhmän joukkoon Aldella
ei ole vaaleissa mahdollisuuksia.
Toki mielenkiintoisia pestejä
jää Aldellekin. Sellainenkin kärkiehdokkaalle tarvittaessa liikenisi.
Oman ryhmän sisäisissä valinnoissa ykkösnimeä on vaikea ohittaa. Heistä valtaosa asettunee
tiukkaa talouskuria vaativan Rehnin taakse. Moni heistä ei voi sietää Euroopan liittovaltiosta haaveilevaa Verhofstadtia. Kärkiehdokkaana Rehnillä saattaisi olla tilaisuus
ponnistaa euroalueen valtiovarainministereistä koostuvan euroryhmän puheenjohtajaksi.
Europarlamentin varapuhemiehen paikkoja Aldella on nyt
kaksi. Ilman Britannian vastahankaa miehestä olisi tullut komission puheenjohtaja vuonna
2004.
Rehnillä ei ole yhtä paljoa fanaattisia kannattajia kuin Verhofstadtilla, mutta harva häntä
kovin kiivaasti vastustaakaan.
Verhofstadt on hahmoista karismaattisempi. Onnistuihan Verhofstadt pysyttelemään vaikeasti hallittavan, sirpaleisen Belgian
pääministerinä kahdeksan vuoden ajan. Samoin tekevät saksalaiset 32 äänellään.
Etelä-Euroopassa sen sijaan liputetaan vapaampaa taloutta ajavan Verhofstadtin puolesta.
Vaikutusvaltaisin ryhmä on Britannian liberaalidemokraatit 62
paikallaan. Toiset taas syyttävät miestä
öykkäröinnistä ja inhoavat häntä
sydämensä pohjasta.
Häntä pidetään vahvana johta-
jana, eikä syyttä. 4
13.12.2013
uutisanalyysi
Alden kärkiehdokkaana Olli Rehn voisi pyrkiä euroryhmän puheenjohtajaksi tai Euroopan parlamentin varapuhemieheksi. Suomalaisista puolueista niitä on keskustalla kymmenen, rkp:llä viisi.
BELGIAN, Alankomaiden ja Luxemburgin liberaalipuolueet ilmoittautuivat viime viikolla tukevansa Verhofstadtia.
Tästä belgialainen saa 79 äänen
etumatkan.
Pohjoismaista ja Virosta kokoukseen lähtee yhteensä 67 valitsijaa. Kärkiehdokkaana Rehn voisi halutessaan yrittää päästä Verhofstadtin paikalle Alde-ryhmän
puheenjohtajaksi.
ALDE on europarlamentin kolmanneksi suurin ryhmä.
Siinä istuu 85 meppiä. Hän ei ujostele itsensä esille tuomisessa.
Rehn antaa mieluummin tekojen puhua puolestaan. Näitä ovat komission puheenjohtajan, parlamentin puhemiehen, EU-presidentin ja ulko-
KÄRKIEHDOKAS pääsee vahvaksi
vaikuttajaksi puolueensa sisällä.
Pelkkiä virka-asemia enemmän
kärkiehdokaskandidaatteja saattaakin motivoida halu vaikuttaa
Alden politiikkaan ja sitä kautta
koko Euroopan suuntaan.
Tulevista eurovaaleista povataan eurokriittisten populistien
riemumarssia
Lisäosia ovat kunnan
syrjäisyys, saamelaisten määrä ja
työpaikkaomavaraisuus.
SUURIN muutos tapahtuu kunnan
väestön sairastavuuden huomioimisessa. Kuntien välillä
on kyllä suuria eroja.
Miettisen mukaan uusi järjestelmä on pääosin kuntaliitosneutraali, vaikka porrastusten poista-
minen vähentäneekin kuntaliitosten esteitä.
Valtionosuusjärjestelmän
muuttaminen leikkaa 112 kunnalta 100-626 euroa asukasta kohti.
Suurimat häviäjät ovat Varsinaisja Keski-Suomessa sekä Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin rajakunnissa.
Valtionosuutta menettäviä kuntia on yhteensä 190. Voittajia olisivat myös Helsinki, Vantaa ja Espoo.
Suurimmat menetykset kohdistuisivat Kouvolaan, Turkuun
ja Tampereelle.
Kymmenen pienimmän kunnan joukossa suurin voittaja olisi
Utsjoki ja suurin häviäjä Kivijärvi.
Hallitus suunnittelee uudistuksen läpiviemiseen viiden vuoden
siirtymäaikaa, jotta muutokset eivät iskisi kuntiin kertarysäyksellä.
Ensimmäisenä ja toisena vuotena tehtäisiin korkeintaan 50 euron muutos.
Valtionosuutta menettäviä kuntia on yhteensä 190.
lainat
Jouluun tiivistyy koko yhteiskunnan ydinperhekeskeisyys.
Koko ajanhan yhteiskunta toimii sillä oletuksella, että
ihmiset elävät pareittain tai perheissä: kun poliitikot haluavat kosiskella massoja, he vetoavat lapsiin ja perheisiin.
Matkustavaisille tarjolla on kahden hengen huoneita lisävuoteilla, ruoka- ja muissa tarjouksissa tunnetaan vain
paljousalennukset.
Seija Hackman
Etelä-Saimaassa
Olennaisempaa kuin Sini Saarela henkilönä on hänen sanomansa. Suurimpien voittajien summa kasvaa korkeintaan 303 euroa asukasta kohti. Vieraskielisyyteen perustuva osuus nousee yli kymmenkertaiseksi 40 miljoonasta 468 miljoonaan euroon.
Saaristokunnille jaettava summa seitsenkertaistuu. 5
13.12.2013
Sairastavuuden painoarvo
valtionosuuksissa kasvaa
VESA SOMPPI
HELSINKI
HALLITUS myllää valtionosuusjärjestelmän täysin uuteen asentoon. Perussuomalaisten puheenjohtaja pitäytyi lärväilyssä.
Pääministeri Jyrki Katainen kertoi tykkäävänsä enemmän asianpuhujista kuin maailmanlopun maalarimestareista.
Eli pisteet ottelussa kesk. Lain on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta.
Nykyisessä järjestelmässä olevat 48 kriteeriä ja kolme lisäosaa
korvataan kahdeksalla kriteerillä.
Lisäosien määrä pysyy kolmena.
Uudet kriteerit ovat ikärakenne,
sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristo ja väestön koulutustausta. Ilma oli sakeana hienoja ja
sangen hyviä ehdotuksia.
Keskustelussa keskustajohtaja paukutti asiaa, ilman lärväilyjä. Uutena kriteerinä tulevan koulutustaustan
perusteella kunnilla on mahdollisuus saada 160 miljoonaa euroa.
HALLINTO- JA KUNTAMINISTERI
Henna Virkkusen (kok) mukaan
uudistuksen tarkoituksena on turvata peruspalvelujen järjestäminen kaikkialla Suomessa.
. Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen herättää varmaan keskustelua, mutta kuitenkin kuntien
tuloista sen osuus on keskimäärin
vain 22 prosenttia. Hallinnon ja aluekehityksen
ministerityöryhmä hyväksyi torstaina selvitysmies Arno Miettisen
laatimat alustavan ehdotuksen.
Kunnat saavat kertoa mielipiteensä järjestelmästä tammikuun
puoleen väliin mennessä. Sairauden aiheuttamia
kustannuksia korvataan jatkossa 2,5 kertaa enemmän kuin nykyisin.
Kunnan väestön potemien kansantautien eli esimerkiksi diabeteksen, psykoosien, keuhkoast-
man, dementian ja syöpien aiheuttamista kustannuksista valtionosuuksina korvataan jatkossa 5,8
miljardia euroa.
Nykyisessä järjestelmässä sairauskuluihin on jaettu 2,3 miljardia euroa.
Lisäys vähennetään ikärakenteen perusteella maksetusta
osuudesta ja painopistettä siirretään alle 16-vuotiaista lapsista ja
nuorista syntyvien kustannusten
korvaamiseen.
Suurin prosentuaalinen hyppäys on tulossa mahanmuuton aiheuttamien kulujen korvaamiseen. Kuva: Jarno Mela/Lehtikuva
Pirjo Kontio. Nyt tiedetään,
että pohjoisten merten jäälakeudet eivät ole mitään harmitonta joulupukin maata vaan armottoman poliittisen
ja taloudellisen taistelun kenttää, jossa ei kaihdeta koviakaan otteita.
Tapani Luotola
Keskisuomalaisessa
Kansalaistottelemattomuus on mahdollista ihmiselle, joka voi irrottautua jokapäiväisen leivän hankinnasta. Keskustan pikkujouluihin kutsutaan varmasti
ensi vuonnakin joulupukiksi Jyrki Katainen.
Henna Virkkusen mukaan uudistuksen tarkoituksena on turvata peruspalvelujen järjestäminen
kaikkialla Suomessa. Niistä 42 kunnan menetykset jäävät alustavan
laskelman mukaan alle 50 euroon
asukkaalta.
LISÄÄ valtionosuuksia saavia kuntia on yhteensä 114. Ihminen oppii yllättävän vaikeita asioita, jos
tuntee että se on mielekästä.
Lauri Kontro
Maaseudun Tulevaisuudessa
apollon tietäjät
Joulupukki
tykkäsi
Kyllä oli niin mukavaa seurata eduskunnasta hallituksen ja
opposition herrojen ja rouvien sanailua Oy Suomi Ab:n talouskurjuuden nujertamiseksi. Kunnat sijaitsevat pääosin Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla sekä Savossa.
Suurimmista kunnista uusi valtionosuusjärjestelmä antaisi lisää
Kuopiolla, Lahdella ja Jyväskylälle. Greenpeacen vastustajienkin on pakko myöntää, että järjestön kampanjaisku onnistui. Perintö ja tuet ovat hyviä aktivismin rahoituskeinoja, jos haluaa jättää laskuista pois uskottavuuden.
Hannu Purola
Ilkassa
Laskemaan oppii laskemalla, lukemaan lukemalla, kirjoittamaan kirjoittamalla. Rahanjaosta kunnilta ei kysytä.
Selvitysmies tekee lopullisen
ehdotuksen tammikuun lopussa, minkä pohjalta hallitus tekee
esityksen eduskunnalle ensi keväänä. menivät nyt 1-0.
Senkin ministerit lupasivat, että keskustan vaihtoehto
syynätään nyt valtiovarainministeriössä asti, laskelmat lasketaan uudelleen korkeiden virkamiesten laskimilla.
Kaiken kaikkiaan keskustassa hyristään nyt tyytyväisyyttä ja taputellaan vatsoja joulujuhlaruokien nauttimisen jälkeen. Suomalaisen aktivismin jalkasotilaat tuskin edes unelmoivat
liikkeen järjestämästä palkasta, joten heidän toimeentulonsa on jossain muualla. Vasta kun nämä taidot ovat hallinnassa, alkaa tietokoneestakin olla hyötyä.
Hyvä opetus ei riipu teknisistä työkaluista vaan motivaatiosta. vs ps
Mutta sitä arvostelemme, ettei valtio
lähtenyt hakemaan suomalaista
omistajaryhmittymää.
Pääministeri Katainen vakuutti, että sellaista on varmasti etsitty, mutta ei ole löydetty kuin kaksi eläkesijoittajaa.
Sipilä muistutti, miten keskusta
on pitkin syksyä esittänyt Valtion
Infra Oy:n perustamista. Fortumin osuus
verkosta noin 20 prosenttia.
Uutta omistajaa sääntelevät samat lait kuin Fortumiakin ja kauppa mahdollistaa Fortumille investoinnit uuteen teknologiaan, pääministeri totesi.
Fortumin sähköverkkoa varten
Työministeri Lauri Ihalaisen mielestä ei ole ihan huono juttu, että
Suomeen tulee pääomaa sellaiseen verkkoon, jota ei voi panna
rullalle ja kuljettaa ulkomaille. Kuva: Vesa Moilanen/Lehtikuva
Fortum-kauppa kuumensi
kansanedustajia
PIRJO KONTIO
HELSINKI
FORTUMIN sähköverkkokaupalle
löytyi torstaina tukea myös eduskunnan vasemmalta laidalta. Suomalaiset omistajat eivät aina näin ole tehneet, edellisen hallituksen elinkeinoministeri muistutti.
Keskustan Juha Sipilän mielestä
Fortumilla on oikeus myydä sähköverkkotoimintansa.
. 6
13.12.2013
Arvostelemme sitä,
ettei valtio lähtenyt hakemaan
suomalaista omistajaryhmittymää.
Päähallituspuolueet puolustavat Fortum-kauppaa. perussuomalaisten Jussi Niinistö kysyi.
Pääministeri Katainen muistutti, että 80 prosenttia Suomen sähkönjakeluverkosta on jo nyt yksityisillä yrityksillä. Ei Fortumia voi syyttää siitä,
että ne myyvät.
Mutta nyt voidaan Pekkarisen
mukaan varautua siihen, että kasvoton omistaja päättää aina maksimaalisesta sähkön siirtohinnoittelusta. Miksi valtiovalta ei halunnut osallistua Fortumin verkkotoiminnan ostoon. Oppositio pelkää sähkön hintojen nousua ja ulkomaalaisten määräysvallan kasvua. Kuva: Heikki Saukkomaa/Lehtikuva
perustetaan uusi yhtiö Suomeen.
Katainen odottaa myös, että Fortum pystyy jatkossakin maksamaan veronmaksajille kunnollisia osinkoja.
Niinistön mielestä nyt on kyse
huoltovarmuudesta
. Vain vasemmistoliiton mielestä näin on.
PERUSSUOMALAISTEN mielestä
Fortumin sähköverkko on suomalaista perusinfrastruktuuria, josta
on syytä pitää valtion omistuksessa merkittävä osuus.
. Sekä valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri
Pekka Haavisto (vihr.) että elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.)
olivat työmatkalla Brysselissä.
Fortum kertoi aamulla, että
sen sähköverkkobisnes myydään
omistajaryhmittymälle, jossa on
mukana kaksi suomalaista eläkeyhtiötä (Keva ja LähiTapiola).
Ostajaryhmittymässä 80 prosentin äänivaltaa käyttävät ulkomaiset sijoittajat.
Pääministeri Katainen kertoi
eduskunnalle, ettei koko hallitus
ole varsinaisesti käsitellyt kauppaa.
Hallitus äänesti kyllä, onko sähkönjakelu- ja verkkoliiketoiminta
enää Fortumille strategista omistusta. Ei kai hallituksen tavoitteena ole myydä Suomea pala palal-
ta ulkomaille. Hallitus on tässä töpeksinyt,
Niinistö arvosteli kauppaa.
. Työministeri Lauri Ihalaisen (sd.)
mielestä ei ole ihan huono juttu,
että Suomeen tulee pääomaa sellaiseen verkkoon, jota ei voi panna rullalle ja kuljettaa ulkomaille.
Kansanedustajat hyökkäsivät
kiivaasti kauppauutisen kimppuun torstaina kyselytunnilla.
PÄÄVASTUUN kaupan selittämisestä kantoi pääministeri Jyrki Katainen (kok.). Emme me sitä arvostele. Miten voidaan jättää huoltovarmuuden kannalta
näin iso osa infraa ulkomaalaisten käsiin?
Pääministeri huomautti, että
Huoltovarmuuskeskus ei vastusta kauppaa.
KESKUSTAN Mauri Pekkarinen
muistutti, että Fortumin verkoilla
on strategista merkitystä etelässä
ja länsiosissa Suomea.
. Tähän
yhtiöön myös sähköverkot olisivat sopineet hyvin, Sipilä arveli.
Keskustajohtajan mielestä kannattaisi luoda kansanosake, jota
kaikki voisivat hankkia.
Kauppahinta: 2,55 miljardia euroa. Asiasta itsenäisesti päättävä palkkiotoimikunta tiedotti asiasta torstaina. Tästä huonoina esimerkkeinä toimivat aiemmat Digitan ja Fingridin myynnit.
Pron hallitus muistuttaa, että Digitan omistajat ovat rahastaneet suomalaista yhteiskuntaa häpeilemättä. Päätös ei ole kansallisten intressien mukainen. Yhtiöt: Fortum Espoo Distribution ja Fortum Sähkönsiirto, joiden viime vuoden liikevaihto oli 321 miljoonaa euroa ja liikevoitto 101 miljoonaa euroa. Arvio: Kauppa tehdään ensi vuoden alkukuukausina.
Myynti vaatii vielä viranomaishyväksymisiä. Esimerkiksi pörssiyhtiöistä saaduista osinkotuloista 85 prosenttia on veronalaista pääomatuloa nykyisen 70 prosentin sijaan.
Palkkatulojen kierrättämistä huokeammin verotetuksi
pääomatuloksi halutaan kitkeä. Sähkön siirtohinnoittelun sääntelyäkin voidaan muuttaa, hallitus toteaa.
Yleisen linjan korotus
myös kansanedustajille
MYÖs kansanedustajat saavat syksyn työmarkkinaratkaisun mukaiset korotukset palkkioihinsa. Fingrid
taas jouduttiin myöhemmin ostamaan kalliilla takaisin.
Nyt sähköverkon ostaneet ulkomaalaiset sijoitusyhtiöt
ovat toimineet sijoittajina myös näissä järjestelyissä.
Jan Vapaavuori onnitteli Fortumia hyvästä kaupasta.
KAUPPA herätti nurinaa myös hallitusrintaman vasemmalla laidalla. Hintojen pysyminen nykytasolla on todennäköistä, koska ylisuuri tuotto vaatisi hintojen pudottamista myöhemmin.
FORTUM arvioi kirjaavansa kaupasta lähes kahden miljardin euron myyntivoiton. Yhtiön strategia
pysyy ennallaan. Sijoitusyhtiöiden omistusosuus on kuitenkin peräti 80 prosenttia osakkeista.
Pron hallitus muistuttaa, että ulkomaalaiset sijoittajat panostavat suomalaisiin sähköverkkoihin tehdäkseen rahaa.
. Asiakkaat: Suunnilleen 640 000 sähkönjakeluasiakasta.
. Ennakoitu myyntivoitto lähes 2 miljardia euroa.
Näin edetään:
. Valvova viranomainen Energiamarkkinavirasto arvioi sähkönsiirron tuottoja neljän vuoden jaksoissa. Huoltovarmuuskeskus ei ole pitänyt asiaa ongelmallisena.
Kataiselta tivattiin myös, miksi
ostajiksi ei saatu suomalaisia tahoja ja miksi hyvin tuottava omistus annetaan ulkomaille.
. Asiakkaiden ei tarvitse tehdä mitään, hän vakuutti tiedotustilaisuudessa Espoossa.
Kuluvana vuonna Fortum voi
nostaa sijoittamalleen pääomalle reilun kolmen prosentin tuottoa. Se tuo Kuulan
mukaan taloudellista liikkumavaraa ja uuden kasvun edellytyksiä.
Hän ei arvioinut sitä, mihin kaupasta saatuja rahoja käytetään.
Myös tulevien osinkojen määrä
pysyi pimennossa.
Kuulan mukaan Fortum aikoo
myydä myös Norjan ja Ruotsin
sähköverkkonsa. Pron
hallitus pitää hallituksen toimintaa asiassa ala-arvoisena.
. Valtiovarainvaliokunta haluaa lisää vaikutusten arviointia ja kuulemisia.. Vaikka Fortum nyt vakuuttaa, ettei muutoksella ole
vaikutuksia kuluttajiin, on toiveajattelua kuvitella, että
näin olisi yhä jatkossa. Fortumin
320 työntekijää siirtyy kaupan mukana vanhoina työntekijöinä.
säännösteltyä ja korkein tuottotaso määritelty.
. Yhtiöillä on
arviolta viidennes Suomen paikallisesta sähkönsiirtomarkkinasta.
. sitä, että
valtion kannattavaa omaisuutta
lähdetään myymään.
Timo Soini (ps.) tivasi, mitä
mieltä hallituksen vasemmistopuolueet ovat asiasta.
Kataisen mukaan itse kauppaa
hallitus ei käsitellyt. 7
13.12.2013
Katainen: Huoltovarmuus
ei vaarannu
SUOMENMAA/STT
PÄÄMINISTERI Jyrki Katainen
(kok.) vakuutti eduskunnassa
torstaina, ettei Fortumin siirtoverkon meno ulkomaiseen omistukseen vaaranna Suomen huoltovarmuutta. Viime keväänä toimikunta arvioi, että kansanedustajilla jälkeenjääneisyys oli yli 8 prosenttia.
Yhteisövero alenee
20 prosenttiin vuoden alusta
Yhteisövero alenee 24,5 prosentista 20 prosenttiin ensi
kuun alusta, vahvisti eduskunta torstaina. Virastosta kerrotaan, että
Fortum on nostanut suunnilleen
enimmäistuottoja. Päätöksellä aiotaan vastata kansainväliseen verokilpailuun sekä houkutella yrityksiä sijoittumaan ja investoimaan Suomeen.
Sen sijaan osinkotulojen verotus kiristyy sekä listaamattomissa että listatuissa yhtiöissä. Fortumin sähköverkon myynti on vakava vikatikki, joka voi koitua Suomelle vielä kalliiksi. Päätöksiä isommista korotuksista on odotettavissa
ensi vuoden syksyllä.
Ensimmäinen 20 euron korotus kuukausipalkkioon tulee ensi maaliskuusta alkaen ja toinen 0,4 prosentin korotus siitä vuoden kuluttua.
Palkkiotoimikunta kertoo tiedotteessaan, että se arvioi seuraavan kerran ensi vuoden syksyllä, miten kansanedustajien palkkiot ovat kehittyneet verrattuna yleiseen
ansiokehitykseen ja mitä asialle pitää tehdä. Totesimme, ettei ole. Tavoitteena on
vahva osaaminen päästöttömässä vesi- ja ydinvoimassa sekä tehokkaassa sähkön ja lämmön yhteistuotannossa.
STT:n haastattelemat analyytikot pitävät Fortumin saamaa
kauppahintaa odotuksia parempana, jopa selkeästi positiivisena
yllätyksenä.
Seuraavaksi odotetaan, mitä
Fortum aikoo tehdä myyntivoitolla. Mukaan saatu suomalaisomistuksen osuus näyttäytyy lähinnä silmänlumeena.
Sähköverkot ostavan Suomi Power Networks-yhtiön
osakkaina ovat kanadalainen ja australialainen sijoitusyhtiö sekä kaksi suomalaista vakuutusyhtiötä. Äänestimme ja vasemmistoliitto oli tästä toista mieltä.
lyhyesti
Kuva: Jussi Nukari/Lehtikuva
Fortum arvioi kirjaavansa kaupasta lähes
kahden miljardin euron myyntivoiton.
tännön realiteetti, että verkko päätyy suurelta osin ulkomaiseen
omistukseen.
. Onnittelen Fortumia hyvästä
kaupasta ja toivon, että he sijoittavat sen fiksusti.
Vapaavuoren mielestä on käy-
Ammattiliitto Pro:
Hallituksen toiminta
Fortum-asiassa ala-arvoista
AMMATTILIITTO PRO on erittäin pettynyt Fortumin sähköverkkojen myyntiin pääosin ulkomaalaisille sijoittajille.
Helsingissä kokoontunut Pron hallitus korostaa, että sähkön siirtoverkko on yhteiskunnan perusinfrastruktuuria, jonka omistuksesta merkittävä osa on perusteltua
pitää kotimaisissa käsissä.
Nyt myyty verkko kattaa noin 20 prosenttia Suomen
markkinoista ja on monilla alueilla monopoliasemassa.
. Niinpä pienen nettovarallisuuden yrityksissä, joita voivat olla esimerkiksi lääkäreiden ja asianajajien yhtiöt, tuloja verotetaan myös
ansiotulona.
Osuuskuntien verotusuudistus palautettiin valmisteluun. Mahdollisia sijoituskohteita voisivat olla esimerkiksi vesivoimaosuudet Ranskassa tai ydinvoimalaosuuksien kasvattaminen Ruotsissa.
SUOMEN valtio on Fortumin enemmistöomistaja. Osa maksetaan luultavasti
osinkoina, mutta osa sijoitetaan
liiketoimintaan. Tässä muuttuu vain laskun lähettäjän nimi. Verkko: Noin 79 000 kilometriä verkkoa lähinnä Espoossa ja sen lähialueilla, Joensuussa, Koillismaalla ja eri
puolilla eteläistä sekä läntistä Suomea.
Tämän Fortum saa:
. Fortum lähtee tavoittelemaan
uutta kasvavaa liiketoimintaa, jossa tuotto on vielä suurempi, Katainen vastasi.
Kataisen mukaan Fortum ei löytänyt enempää suomalaisia uusiksi omistajiksi.
ELINKEINOMINISTERI Jan Vapaa-
vuori (kok.) kommentoi asiaa
Brysselissä.
. Ottaen huomioon kauppahinnan suuruuden ei ole realistista olettaa, että pienessä ja pääomaköyhässä maassa olisi löytynyt valtavia rahamääriä tähän sijoitukseen.
MYYNTIÄ arvostelleiden arvioiden mukaan siirtoverkon siirtyminen kasvottomille kansainvälisille
omistajille todennäköisesti johtaa
sähkön siirtohintojen nousuun.
Fortumin toimitusjohtaja Tapio Kuula kiisti hintojen nousun.
Hän korosti, että sähkönsiirto on
FAKTA
Valmis bisnes ja
pitkä pätkä sähköverkkoa
Tämän ostajat saavat:
. Sitä ennen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa käytiin kuitenkin keskustelu siitä, onko sähkönjakelu
Fortumille enää strateginen asia.
. Jari Myllykoski (vas.) piti ?lähes katastrofaalisena
Emme leikkaa vaan hillitsemme kuntien menojen kasvua.
Vuodeosastoilta siirrytään tuettuun palveluasumiseen, ministeri vakuutti.
Ministeri Räsänen muistutti, että hallitus satsaa noin 200 miljoonaa euroa lisää avo- ja kotipalveluihin sekä omaishoitoon kun laitoshoitoa vähennetään. Rahoituspohja on rapakunnossa. Sipilä toivoi,
että sote-uudistuksessa mennään
maakunnan kokoisiin alueisiin.
. Haluamme välttää, ettei tämä tauti leviä ympäri Suomen,
Katainen linjasi.
MINISTERI Jutta Urpilaisen mielestä vanhukset voivat nukkua yönsä
hyvin. . Näin arvelivat puoluejohtajat Ylen tentissä keskiviikkoiltana kuntapalvelujen tilaa.
. Rivi on luettavissa kunnan nettisivuilta. Velkaannumme. 8
13.12.2013
Puoluejohtajat miettivät keskiviikkona televisiotentissä, miten
kuntien palvelut pelastetaan. Kuvat: Martti Kainulainen/Lehtikuva
?Hallitus ei ole panemassa
yhtään mummoa pihalle?
PIRJO KONTIO
SUOMENMAA
KRIISISSÄ ollaan, eletään yli varojen, mutta urakka on ihmisen kokoinen. Ensimmäinen
lottorivi on tarkoitus päättää ensi maanantaina kunnanhallituksen kokouksessa. Puolet hoidetaan korottamalla verotusta ja puolet tehostamalla toimintaa, Sipilä kertoi kotikuntansa päätöksistä.
SOINI palasi televisiotentissä
eduskunnassa esittämiinsä arvioihin:
. Jos
hoitajia vähennetään, mikä se on
jollei leikkaus, Soini tykitti.
Kataisen mukaan rakennepaketissa tehty vanhusten laitoshoidon
vähennyspäätös ei leikkaa kuntien rahoja.
. Kodista seuraava palveluasuminen, laitos viimeinen
vaihtoehto, Sipilä listasi asioiden
tärkeysjärjestystä.
JA mitäpä nostettiin esille aivan
televisiotentin aluksi?
Tietysti Pukkilan lottopäätös.
Pieni itäuusmaalainen kunta on
saanut valtaisasti huomiota lottoamispäätökselleen. Jokaisen meistä pitää ottaa enemmän
vastuuta siitä, että omaiset eivät
ole yksin, Sipilä muistutti.
MILLÄ perusteilla ihmisen pitäisi
päästä laitoshoitoon, puoluejohtajilta kysyttiin.
Kyselyn aikana selvisi, että sisäministeri Räsäsen isä on
muistisairas, mutta asuu kotona
omaishoitajana toimivan vaimonsa tuella.
Minne kuuluu vanhus, jos hän
karkailee kotoa, kysyttiin Sipilältä.
. Hallitus ei ole panemassa yhtään mummoa pihalle! Vaihtoehdot pöydälle, kiitos, Haglund toivoi Soinilta.
. Pieni kunta voi olla tehokas,
meillä 4,5 miljoonan euron haaste. Kuntien
menojen pitäisi vähentyä 300 miljoonalla eurolla.
Vanhustenhoidon kehittämisessä urakka ei ole ohi, myönsi rkp:n puheenjohtaja Carl Ha-
glund.
Sipilä arveli, että Paavo Arhinmäessä asuu selvästi pieni kepulainen.
. Omaishoitajien asia kuntoon,
kriteerit kuntoon, se on myös rahakysymys. Sekä valtio että kunnat
velkaantuvat, Sdp:n Jutta Urpilainen huomautti.
Tenttiin osallistuneista eduskuntapuolueiden puheenjohtajista kuusi on nykyisin myös kuntapäättäjiä: Jutta Urpilainen (Kokkola), Päivi Räsänen (Riihimäki),
Juha Sipilä (Kempele), Paavo Arhinmäki (Helsinki), Timo Soini
(Espoo), Carl Haglund (Espoo).
Ville Niinistö on ollut aikaisemmin Turun valtuustossa ja Jyrki
Katainen Siilinjärvellä.
. Otetaan rohkeampi loikka,
muuten tulee näennäisuudistus.
Urpilaisen mielestä kansa voi
odottaa sote-uudistukselta toimivia hoitoketjuja ja tehokasta hallintomallia.
. Leikkaus ei ole leikkaus. Siellä on tehty liikaa alijäämää. Hänelle kuuluu kodinomaisen
laitoshoidon paikka, keskustajohtaja sanoi, hän uskoi, että moni
omaishoitaja joutuu huolehti-
maan kotoa karkailevasta muistisairaasta.
KATAISEN mielestä lähimmäisenrakkaudesta tulee entistä tärkeämpää, kun vanhusten määrä
kasvaa.
Näkymä on aika hurja: yli
75-vuotiaita on 25 vuoden päästä liki miljoona.
Onko omaishoitoon panostaminen pelkkä rahakysymys, toimittaja Jan Andersson epäili.
Omaishoito tulee yhteiskunnalle
paljon halvemmaksi kuin palvelu- tai laitospaikka.
. Jos omaishoitajien asiat ja
kotipalvelut pistetään kuntoon ja
mennään kohti kodinomaisuutta,
olemme samaa mieltä hallituksen
kanssa hoidon suunnasta. Kuntayhtymämallissa isännätöntä rahaa, Urpilainen moitti
keskustan mallia.
Katainen lupasi, ettei hallitus
tee perustuslain vastaisia esityk-
Ja mitäpä nostettiin esille
aivan televisiotentin aluksi?
Tietysti Pukkilan lottopäätös
siä sote-uudistuksessa.
Kehutussa Lappeenrannan Eksotessa on yhdistetty sosiaali- ja
terveydenhuolto, mutta ei ilman
ongelmia.
. Paljon jää auki, jos sote-päätös jää torsoksi, Juha Sipilä varoitti hallituspuolueita. Jokainen kunnanhallituksen jäsen saa
valita yhden numeron.. Uskon enemmän omia kansanedustajia kuin teitä, heitti Soini Haglundille.
SOTE-KARAVAANI nytkähtää ensi
viikolla taas seuraavalle asemalle, vakuutti hallituksen johtokaksikko Katainen ja Urpilainen.
. Nyt on kyse hyvinvointivaltion peruskorjauksesta
Risikon mielestä panokset pitää laittaa terveyskeskusten parantamiseen eikä erikoissairaanhoitoon.
Kataisen arvioiden erilaisuus
johtui pakettien painoarvojen lisäksi perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin ja keskustan
Juha Sipilän ryhmäpuheenvuorojen erilaisuudesta. Mekaanisten rakenneratkaisujen sijaan
tarvitaan selkeä ohjelma siitä, miten koteja
ja kouluja voidaan tukea lapsen ensimmäisinä vuosina, jotta turvataan perusta, jolle
SIPILÄN mukaan keskustan vaihtoehto
koostuu kolmesta pääosasta:
Kolmannes kestävyysvajeesta pystytään
kattamaan kunnollisella kunta- sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksella.
Toinen kolmannes katetaan parantamalla suomalaisen työn ja kasvun edellytyksiä.
Kestävyysvajeesta kolmannes paikattaisiin
150 000 uudella työpaikalla.
Viimeisen kolmanneksen paikkaamiseksi
tarvitaan työurien pidentämistä alusta, keskeltä ja lopusta sekä joukko muita pienempiä toimia eri sektoreilla
KESKUSTA on kartoittanut kuntien menoissa jopa kolmen miljardin tehostamispotentiaalin vuoden 2020 loppuun mennessä. Ajan säästämiseksi
käytän ryhmäpuheen ajan arvostelun sijaan
omien ratkaisuesitystemme esittelyyn, keskustajohtaja korosti.
HALLITUKSEN rakennepaketissa koulutuksen osuus herättää paljon kysymyksiä, Sipilä muistutti.
Sipilän mukaan yhä enemmän koulutuksessa heijastuu lapsen kotitausta. Keskustan Annika Saarikko piti suuntausta hyvänä, mutta halusi siirtää
omaishoidon tuen Kelan maksettavaksi. 150 000 uuden
työpaikan luomista vuoteen 2017
mennessä hän piti liian suurena.
Sosiaali- ja terveysministeri
Paula Risikko (kok) lyttäisi täysin keskustan esityksen siirtää perusterveydenhuolto kunnilta sairaanhoitopiireille. Hallituspolitiikan Hannu ja Kerttu. Ex-opetusministeri
Jukka Gustafsson (sd) arvioi hinnan olevan 20?25 miljoonaa euroa. Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen
(sd) lupasi, että ministeriön virkamiehet tekevät vertailun jouluun
mennessä.
Kataisella oli kyllä jo oma mielipide oppositiopuolueiden esityksestä. Siitä äänestetään tänään
perjantaina.
VESA SOMPPI
Soini nostatti Kataisen verenpainetta syyttämällä SDP:n vieneen kokoomukselta poliittisen
johtajuuden hallituksessa.
. Te
olette kuin sinipunakynä. Hän sai melkoisen ryöpyn
niskaansa vanhusten pelottelusta. Sipilä moitti hallituksen pakettia keskeneräiseksi ja sirpaleiseksi, mutta keskittyi sen jälkeen tiistaina julkistetun
keskustan mallin esittelyyn.
Pääministeri Jyrki Katainen (kok) esitti, että keskusta ja perussuomalaiset voivat viedä pakettinsa
valtiovarainministeriön arvioitavaksi.
OPPIVELVOLLISUUSIÄN nostamisen hinta jäi keskustelussa täysin
epäselväksi. Urpilainen ja Katainen. Näin vaativaa ja raskasta hoivatyötä tekevät omaishoitajat saisivat ansaitsemansa korvauksen ja tulisivat keskenään
tasavertaiseen asemaan.
HALLITUS ON epäonnistunut keskeisissä ta-
lous- ja työllisyyspolitiikan tavoitteissaan,
keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä muistutti eduskunnassa, kun isossa salissa keskusteltiin hallituksen rakennepaketista.
. Hallituksen esitys on vielä kovin keskeneräinen ja sirpaleinen. Sote-solmun
aukaisemiseksi keskusta esittää, että uudistus toteutetaan kaksivaiheisesti:
Sairaanhoitopiirejä ei lakkauteta, vaan
niille siirretään erikoissairaanhoidon lisäksi perusterveydenhuolto ja vaativa sosiaalitoimi jo tällä vaalikaudella.
Seuraavalla vaalikaudella tehdään sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus.
Siinä on ratkaistava rahoitus, tietojärjestelmien yhteensopivuus, johtaminen ja hallinto, lääkäreiden kaksoisrooli julkisella ja yksityisellä puolella sekä työnjako sairaanhoitopiirien välillä ja erityisvastuualueiden välillä.
Tällä etenemistavalla on keskustan mukaan saavutettavissa noin 900 miljoonan
euron säästöt vuoteen 2017 mennessä.. Joulutunnelma oli säilynyt yön yli.
Hallituksen rakennepaketista
suurin huomio kiinnittyi vanhusten laitoshoidon vähentämiseen.
Siitä hallitus laskee syntyvän 300
miljoonan euron säästöt. Hallituksen rakennepaketista puuttuvat ratkaisut
kasvun ja uusien työpaikkojen luomiseksi.
Sipilän mielestä Suomella on edessä kova ja noin kymmenen vuotta kestävä urakka taloutensa tasapainottamisessa.
. Erot ovat
Juha Sipilän mukaan hallituksen esitys
on keskeneräinen ja sirpaleinen.
Kuva: Roni Rekomaa/Lehtikuva
sekä sosiaaliryhmien että alueiden välisiä.
Keskustan mielestä tämän korjaaminen tulisi nyt ottaa koulutuspolitiikan keskiöön.
. 9
13.12.2013
uutisanalyysi
Opposition rakennepaketit syyniin
kävi kiivaan väittelyn keskustan
maakuntamallin ja hallituksen
isäntäkuntamallin perustuslain
mukaisuudesta kokoomuksen
eduskuntaryhmän puheenjohtajan Petteri Orpon kanssa.
Pekkarisen mielestä esimerkiksi Keski-Suomessa 22 kuntaa jäisi
ostajan rooliin Jyväskylän isännöidessä. Orpo epäili, etteivät suuret kunnat halua luopua perusterveydenhoidostaan. Hän esitti myös tuen verottomuutta.
PERUSSUOMALAISTEN ryhmäjoh-
taja Pirkko Ruohonen-Lerner oli
huolissaan muistisairaiden kohtalosta laitospaikkoja vähennettäessä. Keskusta vetoaa vahvasti hallitukseen:
tehkää vihdoin päätös omaishoidon tuen
siirtämisestä Kansaneläkelaitoksen vastattavaksi. Pekkarinen nimitti hallituksen suunnitelmaa himmeliksi, minkä poistamisella hallitus on perustellut
kuntauudistusta.
OPPOSITIOPUOLUEIDEN tekemät
rakennepaketit joutuivat keskiviikkona eduskunnan tiedonantokeskustelussa lähes yhtä tiukkaan syyniin kuin hallituksen oma
paketti.
Pääministeri Jyrki Katainen
(kok) esitti, että keskusta ja perussuomalaiset voivat viedä pakettinsa valtiovarainministeriön
arvioitavaksi. Tuomo Puumala (kesk) piti
hintaa paljon suurempana ja tarjosi tilalle täsmätoimia nuorten
syrjäytymisen ehkäisyssä.
Molemmat oppositiopuolueet
esittivät hallitukselle epäluottamusta. Suurin säästömahdollisuus syntyy sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen ja
rahoituksen uudistamisessa. Hallituksen riveistä vakuutettiin, ettei ketään jätetä heitteille.
Peruspalveluministeri Susanna
Huovisen (sd) mukaan epäilijöiltä ovat menneet käsitteet sekaisin, koska laitospaikkojen vähentäminen ei koske palveluasuntoja.
Keskustan Mauri Pekkarinen
Sipilä: Omaishoidon tuki vihdoinkin Kelan hoitoon
myöhempi koulutus ja elämä voi rakentua.
SUOMENMAA
HELSINKI
JOKAISELLA ihmisellä on oikeus arvokkaaseen ja turvalliseen ikääntymiseen. Perussuomalaisten paketissa hän arvioi olevan vähän konkretiaa ja paljon suunsoittoa.
KESKUSTAN paketista Katainen
löysi myös sellaisia esityksiä, joita
kannattaa kehittää. Jompikumpi pää piirtää aina. Silloin niiden paino saataisiin samalle viivalle hallituksen esitysten kanssa. Kumpi tällä viikolla, Soini sanaili.
VIIMEISEN niitin Kataisen sietokyvylle Soini löi kääntämällä puheensa EU-politiikkaan.
Sipilän saamaa suopeutta saat-
toi lisätä se, että Katainen vieraili
tiistai-iltana keskustan pikkujoulussa joulupukkina. Vaalikauden suurimmat uudistukset,
kunta ja sote, ovat umpikujassa. On tärkeää panostaa iäkkäiden avo- ja kotipalveluihin, kuntoutukseen, perhehoitoon, palveluasumiseen, hoiva- ja ryhmäkoteihin sekä omaishoitoon, Sipilä sanoi.
Kuva: Jari Laukkanen
EDUSKUNNAN liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen, kansanedustaja Mirja Vehkaperä (kesk.)
sanoo, että sanomalehdet kuuluvat varhaisjakeluun.
. Kuva: Maria Seppälä
Pekkarinen harkitsisi tukea
postin varhaisjakelulle
Itellan täytyy pystyä turvaamaan toiminta, josta se vastaa, eikä jakelu saa heikentyä.
PAULIINA POHJALA, MAIJA AHONEN
SUOMENMAA
ITELLAN hallintoneuvoston puheenjohtaja, kansanedustaja
Mauri Pekkarinen (kesk.) korostaa, että postin varhaisjakelulle
täytyy löytyä jokin ratkaisu.
. Voi olla, että näemme vielä sen
päivän, että postinjakelun hoitaa
joku muu kuin Itella.
Postin varhaisjakelun toteuttamiseen täytyy löytyä jokin
ratkaisu, Itellan hallintoneuvoston puheenjohtaja Mauri
Pekkarinen korostaa. Sanomalehtien volyymit ovat
jatkuvasti laskeneet, mikä aiheuttaa valtavan haasteen toteuttaa
varhaisjakelua kannattavasti, Viitala kertoo.
rä on kasvanut, mutta se ei riitä
paikkaamaan lehtien ja kirjepostin vähenemistä.
. Olemme tietyllä tapaa jo nyt
tienhaarassa. Mikäli tyydyttävään sopimukseen ei päästä, varhaisjakelu järjestetään jotenkin muuten.. Mutta Itellan jatkuva lisävelkaantuminenkaan ei ole mahdollista.
Pekkarinen muistuttaa, että aamun sanomalehti jaetaan huomattavasti halvemmalla kuin päiväposti.
. Jos neuvottelut eivät tuota tulosta, on löydettävä korvaava jär-
jestelmä.
Haukiputaalaisedustaja ei ollut
saanut torstai-iltapäivään mennessä huolestuneita soittoja kansalaisilta.
. Toivo elää, koska lopullista
päätöstä ei ole tehty.
VEHKAPERÄ muistuttaa, että toimiva postinjakelu on tärkeä osa
yhteiskuntaa.
Hän sanoo olevansa huolissaan Itellan taloudellisesta tilanteesta. Jaettavien pakettien mää-
ITELLAN ratkaisu koskee muun
muassa Pohjolan Sanomia, Koillissanomia ja Kalevaa.
Kaleva kertoi torstaina, että lehden varhaisjakelun hoitaa suurelta osin Oulun Jakelutoimisto, joka
jakaa lehdet Kempeleeseen, Muhokselle, Iihin, Tyrnävälle, Liminkaan, Lumijoelle ja Ouluun, Yli-iitä lukuunottamatta.
Itella jakaa muille alueille varhaisjakelussa 12 000 Kalevaa.
Kalevan asiakkuus- ja kehitysjohtaja Heikki Nurmi kertoo Kalevassa, että lehti aikoo jatkaa neuvotteluja Itellan kanssa eikä varhaisjakelusta luovuta.
. Kysymys kuuluu, pitäisikö
postin varhaisjakelua tukea julkisin varoin?
. Jakelu ei saa heikentyä millään
tavalla siitä, mitä säädökset edellyttävät. Mielestäni pitäisi silloin, jos vaarana on, että ihmiset eivät saa sanomalehtiä, Pekkarinen vastaa itse.
PEKKARISEN mukaan Itellan täytyy pystyä turvaamaan toiminta,
josta se vastaa.
. Joudumme valitettavasti irtisanomaan sopimusjakeluita
Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa,
Itellan tuoteryhmäpäällikkö Tomi Viitala vahvisti Suomenmaalle keskiviikkona.
Jos Itellan operoimalle varhaisjakelulle ei löydy korvaajaa, osa
pohjoissuomalaisista saanee jatkossa sanomalehtensä vasta päiväpostin mukana.
Itella aikoo kuitenkin vielä neuvotella uusista jakeluratkaisuista
eli käytännössä hintojen korotuksista lehtitalojen kanssa.
. Sanomalehtien uutisarvo on aamussa, hän painottaa.
Vehkaperä toivoo, että PohjoisSuomen sanomalehdet jatkavat
neuvotteluita Itellan kanssa.
. Jos ratkaisuun ei päästä, Itellan operoima varhaisjakelu loppuu Pohjois-Suomessa, Viitala toteaa.
VIITALAN mukaan sanomalehtien
varhaisjakelu päättyy kesäkuun
loppuun mennessä, jos lehtitalojen sopimukset irtisanotaan aiotusti tammikuussa.
Itellan ratkaisun syyt ovat taloudelliset.
. Lehtien tilausmäärät ovat
myös valtavasti vähentyneet, joten yhtälö on mahdoton.
Pekkarisen mielestä vaihtoehdot
ovat, että sanomalehtien jakeluhintoja korotetaan, jakelua harvennetaan, sitä tuetaan verovaroin tai
sen suorittaa joku muu kuin Itella.
ITELLA aikoo irtisanoa postin varhaisjakelusopimuksia PohjoisSuomessa.
. 10
13.12.2013
Jos Itellan operoimalle
varhaisjakelulle ei löydy korvaajaa,
osa pohjoissuomalaisista saanee
jatkossa sanomalehtensä vasta
päiväpostin mukana. Nykykonseptilla ei
pitkälle pötkitä, ellei pakettien toimittamisesta tule kultasampoa.
Hän odottaa keskustelua siitä,
mikä on yhteiskunnan velvoite ja
mikä voidaan antaa markkinavoimien hoidettavaksi.
. Mikään muu vaihtoehto ei ole
mahdollinen
Myös osittaisen hoitorahan määrä, 96,41 euroa kuukaudessa, pysyy samana.
Uudistus tulee voimaan vuoden alusta.
koavioliittoja, niin luuleeko joku,
että Pakistanin hallitus alkaa toimia sen pohjalta. Molemmilla vanhemmilla tai huoltajilla on oikeus joustavaan hoitorahaan saman kalenterikuukauden ajalta, jos he eivät ole yhtä aikaa poissa työstä lapsen
hoidon vuoksi.
Ensi- ja toisluokkalaisten lasten vanhemmille maksettavan osittaisen hoitorahan saantiedellytykset säilyvät
ennallaan. Toimivinta osaa terveydenhoidosta, eli sairaanhoitopiirejä, ei tule lakkauttaa, vaan niiden pohjalle on
helppo ja järkevä rakentaa maakuntapohjaiset sotet,
keskustaedustajat sanovat.
lyhyesti
Joustava hoitoraha
pienten lasten vanhemmille
EU:n tehtävä on puolustaa perus- ja ihmisoikeuksia, Anneli Jäätteenmäki katsoo. Joensuussa asukkaita on 74 000 ja koko Pohjois-Karjalassa 166 000.
SOTE-JÄRJESTÄMISLAKIA kirjoittaneen virkamiestyöryhmän on tarkoitus julkistaa esityksensä ensi viikolla.
. Parlamentin kanta olisi myös
toteutuessaan tuominnut seksuaalisen väkivallan, insestin sekä
naisten sukuelinten silpomisen.
Lisäksi kanta olisi vaatinut toimenpiteitä AIDS:n ehkäisemiseksi. EU on arvoyhteisö.
Sari Kokkonen valittiin
Vuoden Vesaiseksi
VESAISTEN Keskusliiton Vesaisgaalassa valittiin Vuoden
Vesainen ja palkittiin muitakin vesaistoimijoita. 11
13.12.2013
Kääriäinen ja Vehviläinen kannattavat sote-kuntayhtymiä
KESKUSTAN kansanedustajat Seppo Kääriäinen Iisalmesta ja Anu Vehviläinen Joensuusta pitävät hyvänä
ajatuksena, että myös kuntayhtymämalli voisi olla käytössä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseksi.
Keskiviikkona julkisuuteen tuli tietoja, joiden mukaan kuntayhtymämallia kaavailtaisiin sekä Uudenmaan kuntien soten järjestämiseen, sekä niille alueille,
joissa keskuskaupungin asukasmäärä on vähemmän
kuin puolet koko sote-alueen asukasmäärästä.
EDUSTAJIEN mielestä nykyisiin sairaanhoitopiireihin
perustuvat sosiaali- ja terveyspalvelut olisivat järkevä
ratkaisu heidän omissa maakunnissaan.
. En halua rakentaa liittovaltiota. Kokkonen on rikastuttanut vesaistoimintaa Pohjois-Pohjanmaalla jo useiden vuosien ajan.
Sari Kokkonen on toiminut muun muassa Oulun Vesaisten luovan toiminnan ryhmän ohjaajana. Seksuaaliterveysasiat ovat jäsenvaltioiden lainsäädäntöä ja vielä pidemmälle vietynä ihmisten omia eettisiä valintoja, hän sanoo.
Takkula korostaa olevansa ehdottomasti naisten oikeuksien
puolella ja esimerkiksi pakkoavioliittoja vastaan.
. Nyt parlamentin niukka
enemmistö äänesti näitä oikeuksia vastaan.
. EU:n tehtävä on puolustaa
perus- ja ihmisoikeuksia, joihin
myös naisten ja tyttöjen seksuaaliterveyteen liittyvät oikeudet kuuluvat. Etuuden määrä on 160 euroa kuukaudessa silloin, kun
työaika on noin 4 päivää viikossa tai 6 tuntia päivässä.
Joustavaa hoitorahaa maksetaan työ- tai virkasuhteessa oleville, yrittäjille, maatalousyrittäjille ja apurahan
saajille. Kuva: Jari Laukkanen
Keskustamepit eri mieltä EU:n
roolista seksuaaliterveydessä
PAULIINA POHJALA
SUOMENMAA
KESKUSTAMEPIT Anneli Jäätteenmäki ja Hannu Takkula ovat eri
mieltä siitä, kuuluuko Euroopan
parlamentin edistää naisten lisääntymis- ja seksuaaliterveyttä.
Parlamentti äänesti tiistaina
seksuaali- ja lisääntymisterveyden päätöslauselmasta.
Jos se olisi hyväksytty, Euroopan parlamentti olisi tehnyt poliittisen kannanoton naisten seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeuksien edistämisestä.
tyvät asiat kuuluvat jäsenvaltioille.
Takkula korostaa, että mietintö
ei olisi ollut lainsäädäntöä vaan
?hurskas toive, mielipide?.
. Pohjois-Savossa olisi järkevää hyödyntää
nykyiset Ylä-Savon, Kysterin ja Varkauden sote-järjestelyt, Kääriäinen ja Vehviläinen sanovat tiedotteessaan.
. Pidämme tärkeänä, että hallitus ottaa vihdoin soteasiassa järjen käteen ja ryhtyy kuulemaan maakuntien
ja terveydenhuollon asiantuntijoiden ääntä sote-ratkaisuja tehtäessä.
. Sen vuoksi sosiaaliturvaan liit-
Parlamentin kanta
olisi tuominnut
seksuaalisen
väkivallan,
insestin sekä
naisten sukuelinten
silpomisen.
ALLE kolmevuotiaiden lasten vanhemmille maksettava
osittainen hoitoraha korvataan uudella joustavalla hoitorahalla.
Etuuden määrä porrastetaan kahteen tasoon sen saajan keskimääräisen viikoittaisen työssäoloajan mukaan.
Joustavaa hoitorahaa maksetaan 240 euroa kuukaudessa,
jos työaika on noin 3 päivää viikossa tai 4,5 tuntia päivässä. Ryhmä on
tuottanut erilaisia lasten esityksiä useisiin eri tapahtumiin yli kymmenen vuoden ajan.
Kesäisin Teatteri Vesaisten koko perheen esityksiä on
voinut käydä seuraamassa muun muassa Turkansaaren
ulkomuseossa.
Sari Kokkonen on toiminut myös Vesaisten valtakunnallisilla leireillä luovan toiminnan työpajan ohjaajana
sekä valmistanut esityksiä leirien päätösjuhliin.. En lähde mukaan mihinkään
mietintöön, joka pyrkii laajentamaan unionin toimivaltaa. Tässä ajattelussa on pikkuisen naiviutta.
JÄÄTTEENMÄKI muistuttaa, että
Suomessa pidetään itsestään selvänä odottavien äitien terveydenhoitoa, neuvolapalveluja, gynekologisia tarkistuksia, sukupuolivalistusta sekä oikeutta ehkäisyyn ja turvalliseen raskauden keskeytykseen.
. Nämä ovat tärkeitä asioita, Jäätteenmäki korostaa.
JÄÄTTEENMÄKI huomauttaa, että
EU:lla on toimivalta kansanterveyden alalla ja asiasta vastaava komissaari Tonio Borg.
. Oululainen lastentarhanopettaja Sari Kokkonen on monipuolinen kulttuuriosaaja. Vuoden
Vesainen on valittu jo 9 vuotena peräkkäin.
Tällä kertaa valinta osui Pohjois-Pohjanmaalle. Pohjois-Karjalassa tämä tarkoittaisi puhdasta maakuntamallia. Kuopiossa on 105 000 ja ko-
ko Pohjois-Savossa 248 000 asukasta. Mutta jos Euroopan parlamentti sanoo vastustavansa pak-
JÄÄTTEENMÄKI äänesti päätöslau-
selman puolesta.
Takkula kannatti vaihtoehtoista
päätöslauselmaa, jonka mukaan
seksuaali- ja lisääntymisterveyttä koskevat asiat kuuluvat jäsenmaiden toimivaltaan.
Tämä EPP- ja ECR-ryhmien tekemä vaihtoehtoinen esitys voitti
parlamentissa.
TAKKULA kertoo lähtevänsä liikkeelle siitä, millaista Eurooppaa
Suomi haluaa rakentaa.
. Kuntien välisenä aitona yhteistyönä järjestettävä sote toimisi maakunnissamme paremmin kuin hallituksen aiemmin esittämä keskuskaupunkivetoinen
isäntäkuntamalli, he jatkavat.
Kääriäisen ja Vehviläisen mielestä Kuopio ja Joensuu
eivät asukasmääriensäkään puolesta voi toimia automaattisesti isäntäkuntina ympäröiville maakunnilleen.
Kummassakaan kaupungissa ei ole yli puolta maakunnan asukasmäärästä
Osalla o
taiset nimet.
Mikäpä olis
tus hyvin juos
nimeä kantav
Juhlava, Vill
ovat sen kunni
kuin tallin vah
Värikkäillä
etiketeillä on
nen tavoite.
. Se on tarpeeksi alkeellinen eri tavoilla maustettujen juustojen tekemiseksi.
Ylivoimaisesti eniten myydään kuitenkin perinteistä kainuulaista leipäjuustoa.
Tosin kovien juustojen osuus on kasvanut jatkuvasti. Työs tee niin hyvin, ettei tartte hävetä,
mummu antoi tuolloin neuvoksi.
Ja hyvinhän se luisti. Nyt on leipäjuustojen vuoro. meijeriyrittäjäksi.
Juustomestari palasi sorvinsa ääreen,
kun Arctic Milk aloitti vuonna 2011 entisen Lumolan meijerin tiloissa.
Arctic Milkin valikoima on hämmästyttävän laaja ja kaikki sen juustot Lundström on kehitellyt itse.
Makuja on pippurijuustosta kuminajuustoon, punaviinijuustosta pähkinäjuustoon ja meheviin kermajuustoihin. Peruskoulun jälkeen poika suuntasi ensin karjatalouskouluun ja sieltä Hämeenlinnan meijerioppiin.
Sittemmin on tullut koluttua monet
meijerit Ranualta, Kuusamoon, Oulusta Turkuun ja Tampereelle. Luontoa
Lundström
tään ja maksa
. Kaikki kesät siitä
lähtien menivät meijerillä. Siksi emm
den kanssa. Meillä on mekanisoitu mutta ei automatisoitu meijeri. HYVÄ JUUSTO on sellainen, että sen syö
ensin silmillään, sitten aistii nenällään ja
lopuksi kielellään. Köyhistä taustoista kun on, tuhlaami-
hyllystä myös
lään. Se on kokonaisvaltainen herkuttelukokemus, Actic Milk -meijeriä Kiuruvedellä pyörittävä Juha Lundström sanoo.
Hän sen tietää, sillä juuston valmistaminen on miehellä verissä.
Meijeritoimintaan hän tutustui jo pienenä poikana Nivalan Karvoskylällä, jossa hänen isoäitinsä työskenteli paikallisessa kylämeijerissä.
15-vuotiaana Lundström pääsi alalle
kesätöihin.
. . Kuvat: Paula Åström
?Hyvä juusto on kokonaisval
Arctic Milk valmistaa Kiuruvedellä erikoisjuustoja lähellä lypsetystä maidosta
MERI ALARANTA-SAUKKO
KIURUVESI
. Sitä perua Ypäjän tallissa hirnuu monta omaa ravuria.
Kollegat Riina Palmu ja Heikki Ahopelto saivat Lundströmin kuitenkin ?hulluunnettua. Merja Kärkkäinen nostelee valmiita tuotteita uunista ulos. Juustoissa
via, sillä kaikk
enää, Lundstr
JOULU on juu. Meillä on täällä hyvä henki, hän iloitsee juustomassaa leikatessaan.
. S
dulla ja erikoi
teet voivat pä
pia kuin ulkom
ARCTIC MILKIN
Juustomestari Juha Lundström ei kukkoile pomona, vaan on mukana valmistuksessa. Lundströmin omia suosikkeja ovat cheddar ja hämäläinen Ilves-tyyppinen munajuusto.
nen tuntuu vä
mys. Erityisesti toivoisin
paikallisten kauppojen ottavan tuotteita valikoimiinsa.
YRITTÄJÄNÄ Lundströmillä on muutamia
tärkeitä periaatteita.
Ensinnäkin kaikki Arctic Milkin käyttämä maito tulee kiuruveteläisiltä tiloilta, niin vuohenmaitokin.
Toisekseen mitään ei heitetä hukkaan.
Ensimmäiset juustoa sisältävät huuhdevedet esimerkiksi menevät ravinnoksi
paikalliseen sikalaan.
. 12
13.12.2013
Eri päivinä tehdään eri juustoja. Joka paikassa on päässyt kokeilemaan erilaisia asioita ja oppimaan uutta.
VÄLILLÄ Lundströmin mieli alkoi palaa
toisenlaisiin hommiin ja hän lähti opiskelemaan hevosagrologiksi. Tuotteemme ovat saaneet yllättävän
hyvän vastaanoton, mutta tunnettavuutta tarvittaisiin lisää. Meijeri valmistaa myös vuohenjuustoja.
Se helpottaa, sillä koen vastuuta palkkaamistani ihmisistä. Töitä ei huolita, jos
siitä maksetaan ?vain joitakin satoja euroja enemmän. Pimeyden keskellä valolla
on aivan erityinen merkitys.
TÄNÄ VUONNA valtakunnan virallinen itsenäisyyspäivän
juhla oli konserttimuotoinen ja sai sijansa Tampere-talossa.
Juhla oli tyylikkäästi järjestetty.
Nyt kuka tahansa sai suorana lähetyksenä saman kulttuurielämyksen kuin paikalla olleet. Yrityksen perustyöhön
ei hänen mukaansa alkuvaiheessa tahdo jäädä aikaa, kun pitää kirjoittaa hakemuksia useille eri luukuille.
Lundström toivoisi järjestelmää,
jossa pankki edustaisi eri tahoja,
kuten vaikkapa Finnveraa ja ELYkeskuksia.
. Se on moraalikysya ei saa liata.
m myös arvostaa työntekijöiaa näille oikean palkan.
me voi kilpailla halpatuotteiSen sijaan kilpailemme laaisuuksilla. Sivistynyt kansakunta vaalii moniarvoisuutta.
ON INHIMILLISTÄ, että kulttuurien ja tapojen kirjo voi joskus panna ymmärryksen koetukselle. Juustoja menee eri puolille Suomea, suurin
osa kuitenkin etelän isojen kaupunkien
herkkuosastoille.
Lundström on onnellinen uusista asiak-
kaistaan.
. maakuntien kulttuuri- ja musiikkitarjonta saisi varmasti sijansa.
Alueiden perinteet ja vahvuudet pääsisivät entistä paremmin esiin. Eri puolilla Suomea myös kutsuvieraslista voisi
presidenttiparin kannustamana monipuolistua.
SUOMEN pian satavuotias itsenäisyys on saatu aikaan koko
kansakunnan yhteistoimin.
Itsenäisyyttä rintamilla puolustaneiden miesten ja naisten lisäksi ponnisteluihin ovat osallistuneet lapset ja nuoret,
ikääntyvät ja voimiltaan vähäisemmätkin. Takana
on itsenäisyyspäivä ja tasavallan presidentin erilainen itsenäisyyspäivän vastaanotto Tampereella ja edessä on joulu.
Vuoden pimein aika täyttyy kimmeltävistä ja välkkyvistä valoista. Kansakunnan sivistys mitataan sillä, kuinka se kohtelee heikoimpiaan. Työkkäriin on pantava karenssi ja tuet tiputettava sellaisiksi, että
hommiin kannattaa lähteä, Lundström tokaisee.
Toinen yrittäjän murheenkryyni on rahoituksen saamisen monimutkaisuus. Kaupungissa on toistakymmentä värikästä joulutoria. Tästä syystä juhlaa voisi myös juhlia leveämmin hartioin.
KUN VETERAANIJOUKKOMME harvenee ja Mannerheim-ristin ritareista alkaa olla vain muistoja, meillä olisi mahdollisuus luoda oman aikamme itsenäisyysjuhla, jolle haetaan
uusia muotoja rohkeasti maakuntia kiertäen ja niiden uusiutumisvoimasta ja perinteestä ammentaen.
Suomi on hyvä maa ja pysyykin sellaisena, jos viisaasti toimimme. 13
13.12.2013
Jokainen on
juhlan arvoinen
Munajuustoa paistoon valmisteleva Sirkka Torppa tuli töihin eläkkeeltä. . Strasbourgiin tulee jopa kaksi miljoonaa jouluturistia eri puolilta maailmaa.
OLEMME juuri nyt kahden arvokkaan juhlan välissä. Esimerkiksi Strasbourgin joulutorilla oli häkellyttävän paljon kauniita jouluvaloja. Kuvittelin, että väkeä tulee helposti. Mutta yrittää silti voi.
Ymmärtämisen voi aloittaa vaikka ajatusleikillä ?entä jos itse olisin erilainen?.
Toista ei pidä nähdä vain toisena, vaan ihmisenä. kuin mitä saa
kotona makaamalla.
Niinkin on käynyt, että töihin
on lähdetty mutta jo puolen päivän jälkeen häivytty jollakin verukkeella.
. Se nä-
kyy myös Arctic Milkin tilauksissa. Kaikki
me olemme erilaisia ja ainutlaatuisia.
Herkkyyttä ymmärtää ja kunnioittaa erilaisuutta sekä halua puolustaa avointa ja moniarvoista yhteiskuntaa . Juha puhui niin kauniisti, hän hymyilee.
Arctic Milkin etiketit ovat hauskoja ja värikkäitä.
Kuviin ovat päässeet muun muassa omistajan ravurit.
ltainen elämys?
äärältä. Kotimaiset tuotärjätä vain olemalla paremmaiset.
N tuotteet erottuvat kaupan
s persoonallisilla etiketeiln lisäksi hyvin henkilökoh-
si suurempi huomionosoisseelle ravurille, kuin omaa
va kermajuusto.
li Lempi ja Hurmaava Eeva
ian saaneet osakseen, samoin
htikoirat Piiparinen ja Rontti.
ja vähän humoristisillakin
myös kansanvalistukselli-
amme on kotieläinten kuki lapset eivät tunnista niitä
röm kertoo.
ustojen sesonkiaikaa. Rikastua en halua,
kunhan saan tienattua palkan meille kaikille, hän sanoo.
Työvoima hakusessa
TYÖVOIMAN saamisen hankaluus
on yllättänyt meijeriyrittäjä Juha
Lundströmin.
. Esiintyjät oli valittu huolella, samoin tekstien ja laulujen sisällöt.
Tampere-talon tilaisuus juhlisti Suomen itsenäisyyttä jopa
paremmin kuin harvalukuiselle eliitille tarjotut linnan tanssiaiset.
ITSE OLEN viehättynyt juhlan ?jalkauttamisesta. Olisikin hienoa, jos juhlan voisi aina välillä järjestää jossakin muualla kuin Helsingissä.
Suomen eri osissa järjestetyssä ?valtakunnan virallisessa
itsenäisyysjuhlassa. Homma toimisi samalla tavalla
kuin opintolainan hakeminenkin.
Yrittäjä voisi asioida yhden luotetun henkilön kanssa vakuutus- ja
rahoitusasioista.
TÄMÄN VIIKON Euroopan parlamentti on jälleen ollut koolla
Strasbourgissa, joka on todellinen joulukaupunki. näiden
asioiden puolesta haluan toimia.
KUN nämä ovat vuoden viimeiset Brysselin (Strasbourgin)
terveiset eli vuoden viimeinen kolumnini Suomenmaahan
tänä vuonna, haluan toivottaa kaikille Hyvää Joulua ja onnellista uutta vuotta!
Anneli Jäätteenmäki
europarlamentaarikko
. Olen kuitenkin tajunnut, mitä rakennetyöttömyys tarkoittaa
käytännössä.
Varsinkin nuorten työhaluttomuus järkyttää. pääkaupungin ulkopuolelle
Ensiksi kertoivat asemiehet, sitten selvitettiin kuka teki operaatiovirheitä.
Olin läsnä, kun sotakirjaseminaarissa kaksi everstiä sanoo irti
sinunkaupat, kun tuli riitaa, miten
eräs rintamaoperaatio olisi pitänyt hoitaa. Entä mitä tapahtui niille sotilaille, jotka eivät ehjiksi jääneet
rintamakokemuksistaan.
Ville Kivimäki lähtee pitkälle ja
monipolviselle tielle kartoittaessaan heidän kohtaloaan Murtuneet mielet -teoksessaan, joka perustuu hänen englanninkieliseen
väitöskirjaansa suomalaisten sotilaiden hermoista.
Jo esipuhe kylmää; nuori lääketieteen kandidaatti ei kestä rintamatilanteen kaikkia kauhuja vaan
harhailee metsässä.
Hänet otetaan kiinni ja tehdään
tutkimus, mutta Päämajan lääkintäosasto vaatii miehen yksikköönsä sotaoikeuden tuomittavaksi.
Mies yrittää lääkkeillä itsemurhaa, mutta hänet onnistuttiin pelastamaan, että voitiin tuomita
?sotapelkuruudesta. kuolemaan
ja teloitettiin välittömästi.
Murtuneet mielet osoittaa, että sotasankaruuden alle on jäänyt traumaattisen sotakokemuksen historia.
Takarivin mies
. Nuori kirjailija oli kutsuttu Turun yliopiston juhlasaliin, väkeä 700
henkeä. Mukana myös kenraali
Yrjö Keinonen esittelemässä sotakirjaansa.
Kenraali sanoi, että piti varoitukseksi teloittaa rintamalta karannut, mutta siihen tarvittiin
mukaan sotilaspastori. Sekä sodassa että rauhassa.
Ville Kivimäki: Murtuneet mielet
Taistelu suomalaissotilaiden
hermoista 1939-1945
WSOY 475 s.
ELETTIIN 1970-luvun alkua. Ajallisesti etäännymme rauhanteosta, mutta kestää vielä kauan, ennen kuin olemme psykologisesti vapaat sodasta.
Sota saa liian usein romanttiset
piirteet, se on vain taisteluja jotka on käyty.
Noin luonnehdin, kun nuorelta
kirjailijalta kysyttiin kahdesti palkitun esikoisteokseni Haukka lentää teemaa.
Otin teokseni päähenkilöksi
Väinö Linnan yhden henkiin jättämän sotilaan ja lähdin katsomaan, mitä hänelle rauhan tultua kuuluu.
Romaanin prologissa on lause:
?Olkaamme kaikki ilman ideologisia rajoja heidän myötänsä, heidän jotka sentään palasivat ja jotka vielä hetken huutavat öisin?.
MENNÄÄN vielä 1970-luvulle; olin
Finlandiatalossa Suomen ja Neuvostoliiton yhteisessä sotakirjaseminaarissa.
Entiset rintamaviholliset olivat
liki yhtä sankaruudesta, nuori kirjailija jäi toiseksi rauhaan palanneen sotilaan kuvauksessaan, kun
sekä NL:n että Suomen veteraanit
ylistivät toisiaan.
Kenraali Yrjö Keinonen kuvasi sotakirjan näin: ?Hyvä sotakirja on sellainen, että lukija aistii
maaston yksityiskohdat ja tuntee
veren maun suussaan.. Ensiksi tietysti oli kuvattu lottien työ.
Meillä on pidetty erikoisen
näyttävästi huolta sotaveteraaneista, Tampereen Itsenäisyyspäivän juhla osoitti sen taas ker-
Ville Kivimäen Murtuneet mielet sai tämän vuoden Tieto-Finlandian.
MATTI SUMMANEN
Takariviltä näkee kauas:
sekä näyttämön, pelin että
yleisön, mutta myös sen
kuka lähtee kesken pois.
ran. 14
13.12.2013
takarivin mies
Ehjät ja murtuneet sotilaat sodassa
Kivimäki tuo kuvaan yksityisen
trauman, joka koettiin pitkään häpeällisenä ja tärähtäneiden kohtalona. Heihin suhtauduttiin toisin
kuin ?oikeasti. Samoin sotainvalidien kohtalo on ollut käsissämme.
MUTTA voiko henkisesti haavoittua. kuka tuli hulluksi tai murtui sodassa tai sen jälkeen. Sitten tuli taistelujen sotakirjallisuus.
Vasta vuosikymmenten jälkeen
lähdettiin katsomaan, miten naisille ja lapsille kävi sodassa. Siitä
kertoo Ville Kivimäen teos Murtuneet mielet Taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939-1945.
Teos valittiin vuoden Tieto-Finlandian voittajaksi.
SODAN selvityksessä on ollut monia tasoja. Nl-veteraani nyökytteli.
Tieto-Finlandian Ville Kivimäki
osoittaa, mitä on, kun tuo verenmaku tunkeutuu sotilaan hermomaailmaan.
Murtuneet mielet on voimia
ottava lukukokemus, vaikuttava
mutta samalla mielenkiintoinen.
Se avaa sotilaallisen väkivallan uskomuksia riipaisevalla tavalla.
Psykologian 85-vuotias opettajani sanoi kerran minulle kirjeenvaihdossa: Älä määrittele, kerro.
Ville Kivimäki jättää sotaväkivallan määrittelyjankkaukset pois
ja lähtee katsomaan, mitä rintamamiesten psyykkiselle kestämiselle todella kuuluu. Mannerheimristin ritareiden tarina on kerrottu moneen kertaan.
Väinö Linna Tuntemattomalla
sotilaalla oikeastaan ensimmäisenä laukaisi sotatraumaa kansakunnan kannalta. Mutta hän
tuli hulluksi.
Matinean jälkeen Jörn Donner
johdatteli kirjailijat väkijoukon läpi tuttuun ravintolaan.
Silloin mies astui Keinosen
eteen, katsoi tiukasti silmiin ja
sanoi: Mitäs kenraali sellaisia puhuu, en minä ole tullut hulluksi.
Kenraali meni hämilleen ja yritti selostaa, että puheessani liioittelin, mutta kirjassa se on oikein.
Niin . haavoittuneisiin.
Teos valaisee henkisesti murtuneiden käsittelyn, jossa päällimmäisenä oli sotapsykiatriset opit.
Sota ja senjälkeinen kansakunta ei sietänyt sielullista heikkoutta.
Henkisesti murtuneet tai heidän
kaltaisensa saivat kantaa häpeänsä yksin tai se rauhassa piilotettiin perheiden ja ystävien piirissä.
Oli vain yksi oikea tapa suhtautua sotaan, sotasankaruus, jossa
inhimillisellä heikkoudella ei ollut sijaansa.
SOTA ON sukupolvemme laajamittaisin ihmissuhteiden säätelijä
Aiemmat romaanini eivät ole vaatineet kovinkaan syvällistä paneutumista mihinkään ai-
Jouko Loikkanen
healueeseen, Rimminen kertoo.
Vielä tosin ei ole varmuutta, julkaiseeko hän kirjaa koskaan missään muodossa.
Yleensä Rimmiseltä vie vähintään vuoden verran
rimpuillessa irti edellisen romaanin kieliopista.
. Urho
Kekkonen suostui kuukausikolumnistiksi, joulukuun numero komistettiin Maaseudun Jouluksi ja toukokuun lehti Maaseudun Äidiksi.
Kyntäjän kuukausitilauskanta nousi yli 20 000 kappaleeseen, Maaseudun Joulun lähes 80 000 kappaleeseen
ja Maaseudun Äidin noin 40 000 kappaleeseen; tuollaisia
numeroita kaivelen muististani.
ITSE vaikutin monina vuosina sekä lehden valtakunnalliseen että maakunnalliseen kehittämiseen; olinhan useiden vuosien ajan työntekijänä noissa molemmissa kohteissa.
Ja sitten tuli eteeni päivä, jolloin minulle sanottiin: ?Nyt
sinun on ryhdyttävä Kyntäjän päätoimittajaksi.?
Ehkä joskus siitä kannattaa muistella pitemmästikin,
mutta nyt mainitsen vain sen, että keksin kuukausikolumnistin nimimerkiksi ?Mikko Miekka?.
Keksintö ei ollut Pekka Peitsi -historian tuntijalle kovinkaan suuri. Ensimmäistä kertaa teen romaaniani varten
muutakin taustatyötä kuin vain vetelehdin ja juon
kaljaa. Saan tyydytystä siitä, kun teksti yllättää tekijänsä. Tykkään varastaa ilmaisuja
lähtökohtaisesti vääristä yhteyksistä ja sekoittaa puhekielen rytmiin
politiikan ja tieteen kapulakieltä.
Esimerkiksi Pussikaljaromaanin
hampuusien kielenkäyttö on jostain ihan muusta diskurssista.
Innoitusta Rimminen kertoo
hakevansa kirjoittamiseensa kaikenlaisista teksteistä. Jos yritän keksiä sanoja, sanaseppoiluasento näkyy tekstissä
nopeasti. Vaikutteita
voi saada esimerkiksi kasvitieteestä, kuten sienten nimistä.
. Siinä, missä Pussikaljaromaanin keskiössä oli juuri tapahtumattomuus, Hipassa ehtii
tapahtua monenmoisia käänteitä.
. Juoni on täysin
alisteinen kielelle.
. Lakonisempi lauseoppi sopii Hipan maailmaan.
Rimmisen tekstin tunnusmerkeistä jäljellä on rikas kieli, jonka
sanoista monia ei ole aiemmin ollut olemassakaan. 15
13.12.2013
Mikko Rimminen
kirjoittaa kielen ehdoilla
JUSSI LANKINEN/STT
HELSINKI
MIKKO RIMMISEN uudessa Hipparomaanissa saamattoman oloinen joukko periaatteessa hyväntahtoisia nuoria miehiä päihteilee enemmän tai vähemmän päämäärättömästi pääkaupunkiseudun liepeillä.
Yhtymäkohtia hänen esikoiseensa Pussikaljaromaaniin on,
mutta kirjailija itse kiistää paluun
vanhaan. Ehkä olin vain tylsistynyt, Rimminen perustelee
poikkeuksellisen ripeää kirjoitustyön aloitusta.. Esimerkiksi nystyhytykkä alkaa inspiroida kummasti.
RIMMINEN tunnustaa ottavansa
muiden teksteistä paljon vaikutteita. Hänen
mukaansa kyse on ensisijaisesti
vaihtelusta.
. Sanavarastoa ja sanojen yhdistelmiä Rimminen kerää talteen
myöhempää käyttöä varten.
. Suurin huomioni on kielipinnassa. Molemmissa on samankaltaista törttöilyä, mutta Hipassa tapahtumat on vedetty paljon överimmiksi, Rimminen vertailee.
TAPAHTUMIEN eskaloitumiseenkaan Rimminen ei omien sanojensa
mukaan ole voinut kauheasti vaikuttaa, vaan kurittomat romaanihenkilöt ovat alkaneet elää omaa elämäänsä kiinnostumatta sen kummemmin kirjailijan sinänsä vähäisenlaisista ennakkosuunnitelmista.
. Siksi hänen täytyykin kieltää itseltään hyvien tekstien lukeminen, kun oma romaani on kriittisessä vaiheessa.
. Sen olen myös huoman-
Jokaisen
romaanin kohdalla
pyrin etenemään
tai taantumaan
aiemmasta.
nut, että mitä erikoisempi sana,
sitä vähemmän toistoa se kestää.
VAIKKA periaatteessa Rimmisen
uudissanat ja lausekoukerot tulevat stetsonista vetämällä, hän tunnustaa myös perehtyneensä kielen teoriaan ja selaavansa sanakirjoja. Nyt voin kertoa sen, että useimmat kolumneista olivat minun kirjoittamiani, mutta niitä kirjoittivat myös
eräät muut, kuten Matti ja Taneli Kekkonen ja Jouko
Tyyri.
SANOTTAKOON vielä lopuksi, että
jos joku tahtoo itse nousta tai haluaa toisen nousevan aikaansaavaksi tekijäksi puolueen järjestötyössä, hän tutustukoon Arvo E.
Miettisen elämäntyöhön.
Uusi romaani jo tekeillä
VERKKAISEN kirjoittajan maineessa oleva Mikko
Rimminen kirjoittaa jo uutta romaania. Olisi tylsää, jos
fiktioteos olisi vain astia, joka täytetään suunnitelman mukaan.
Lopulta sillä, mitä Rimmisen
romaaneissa tapahtuu, ei ole pal-
joakaan merkitystä ainakaan kirjailijalle itselleen. Haastatteluhetkellä Rimminen on juuri palannut Berliinistä
taustatyömatkalta.
. Huomasin, että kyseessä oli sama kabinetti, jossa olin ollut ensi kertaa lähes puoli vuosisataa sitten.
Mukana muistan tuolloin olleen UKK:n lisäksi Arvo
Korsimon, K. Mutta MNL pisti pyörät vinhaan
vauhtiin.
Kuopiosta kutsuttiin merkonomi Arvo Edvard Miettinen työhön pääkaupunkiin ja koko järjestökenttään. Silloin kelpaa kehno käännöskirjallisuus, kuten jääkiekkoilijoiden elämäkerrat ja uuvuttavat dekkarit.
Mikko Rimminen hakee innoitusta kaikenlaisista teksteistä.
Kuva: Antti Aimo-Koivisto/Lehtikuva
kolumni
Tamminiemen
saunassa 188.
KUUKAUDEN verran sitten meitä Urho Kekkosen työn
vaalijoita kokoontui Savoy-ravintolassa suunnittelemaan
toiminnan tulevaisuutta. Jos se on kunnossa, muu
seuraa itsestään.
HIPASSA Rimmisen tavaramerkiksi muodostunut pitkä ja polveileva virke on saanut lyhyemmän, taloudellisemman muodon. Tietysti kertoilin puheenvuorossani myös
noista ammoin menneistä ajoista.
TÄLLÄ kertaa kokoustamme johti oikeustieteen tohtori Mikko Kämäräinen, luokkatoverini Savonlinnan lyseosta.
Mikko muisti olleensa 1960-luvun alussa puoluetoimiston pikkujoulussa, jossa oli ohjelmassa muun muassa lehtimies Paavo Tuomarin huumoriesitys puoluetoimiston
työntekijöistä.
Mikko kertoi minun osuudekseni siinä: ?Loikkanen on
hoikkanen / terävä kuin partaveitsi / kirjoittaa kuin Pekka Peitsi.?
Minä en kylläkään muistanut tapahtumaa, mutta varmaankin noin oli tapahtunut.
SIITÄ tulee mieleeni eräs ehdottomasti tässä kirjoitussarjassani kerrottavaksi arvostettava tapahtuma puolueemme historiasta.
Kun Maalaisliitto sai heti sotiemme jälkeen oman nuorisojärjestönsä, Maaseudun Nuorten Liiton (MNL:n), lahjoitti puolue järjestölehtensä Kyntäjän MNL:lle.
Lehti oli tietysti hyvin kitulias ja vaatimaton; pikemmin
rasitus kuin runsastava. E.Kivivuoren, Kustaa Vilkunan, Kalle
Joukasen, Ahti Karjalaisen ja Arvo Pentin.
Minut oli sihteeri Korsimo värvännyt porukkaan pöytäkirjanpitäjäksi. Hän kuitenkin
kiistää väkertävänsä uudissanoja
ja yhdyssanarykelmiä tietoisesti.
. Jokaisen romaanin kohdalla
pyrin etenemään tai taantumaan
aiemmasta
16
13.12.2013
Kylätalossa
on kaikille tarjolla riisipuuroa, torttuja ja
kahvia.
. Sen on taiteillut katsikaverkosta, valoista ja kankaista tiernojen toisena tähtenä
laulava Tuula Vepsäläinen.
Majatalon emäntä ja isäntä kertovat hämmästyttävistä kokemuksistaan.
. Muutaman viikon ajan vedettävän tapahtuman valmistelut ovat vaatineet valtavan määrän talkootunteja.
. Mäkien ja mutkien takaa aukeaa
aina vain lisää synkkää taivalta.
Epäilys alkaa kalvaa mieltä. Taitaa konkariesiintyjiäkin vähän jännittää.
. Kyllä tämä menee jo rutiinilla, Joosefia
kuvaelmassa esittävä Keijo Malkki väittää.
Ääntä avataan. Myöpäs ei varsin rötöstarkotuksella olla tultu laulamaan, nihti muistuttaa lopuksi ja pistää lakin kiertämään.
Rahat menevät kylän omalle PLAN-kummilapselle ja Filippiinien myrskytuhoalueelle.
KATSOMOSTA väki lähtee vaeltamaan tallil-
le. tästä
tunnelmasta, Henna Poutiainen määrittelee.
. Siellä vartovat Joosef, Maria ja Jeesus olkien ja eläinten keskellä.
Ihmistä isompi enkeli loistaa heidän vierellään. On se mahottoman rikas kieli, Ripatti sanoo.
. Veden päälle rakennetulle näyttämölle majatalon emäntänä häärivä kyläpäällikkö Arja Huovinen rientää toivottamaan vieraat tervetulleeksi.
. Se tulee lähelle, hän sanoo.
VANHANAIKAINEN ohjelma on ylipäätään
koskettanut yleisöjä.
. Miljöö on kuin sadusta. Vähän niinkö englantia. Täällä kokee
paitsi joulunsanomaa myös lämmintä yhteishenkeä, Leena Sorola kehuu.
Esityksen kieli saa kiitosta Pentti Sorolalta.
. Jouluperinteistä täytyy pitää kiinni.
Vuodet eivät niitä pysty muuttamaan, Ripatti perustelee.
Majatalon isäntänä esiintynyt Jaakko Nissinen kertoo jouluevankeliumin auenneen
aivan uudella tavalla, kun sitä on saanut itse esittää.
Samaa pohtii murjaanien kuninkaana
laulanut Taisto Huovinen: . Kun tekee juhlaa muille, sitä tekee samalla myös itselleen.
EIKÖ JOULUSSA perimmältään ole kysymys
juuri siitä. Aivan ihana, Leena Sorola
totesi upeasti valaistusta joulupolusta.
Joulupolku on herättänyt pirtissä herkuttelevien joulumielen.
. Ei ois arvanna, että tämmöstä väkkee
meijän majatalloon tullee. Vinkka pöllyttää tiheästä metsiköstä lunta liukkaalle kulkuväylälle. Se johtuu valoista ja ohjelmasta . Kangastakin on mennyt monta kymmentä metriä, joku lohkaisee takahuoneessa, jossa savonkieliset tiernapojat pukeutu-
vat ja virittäytyvät tunnelmaan.
Yhdeltä uupuvat liivit, toisella jutut ovat
muuten vain levottomia. Yllä
kaartuva tähtitaivas luo omaa tunnelmaansa.. Johtuuko sitten kielestä vai mistä, mutta pikkuisen ronskimpia tuntuvat Savon tiernat olevan.
. Ainaki kaksi ruunupiätäki, hän ällistelee ennen kuin juoksee
tiedottamaan asiasta isännälle.
Seuraavaksi nihti ryntää väen keskelle.
Joulua jo kovasti odottanut Otto Konttinen tuli
Salmitalolle äitinsä Anna Konttisen kanssa.
. 17
13.12.2013
Kuvat: Paula Åström
?Ja myö toevotam
onnellista ja hyvvee joolua!?
Salmitalon joulu virittää hartaan juhlamielen savolaisella huumorilla höystettynä
MERI ALARANTA-SAUKKO
LEPPÄVIRTA
TIE on pitkä ja kiemurainen. No, mitteepä meinoot, lamput syttyivät.
Ripatti ryhtyi käännöstyöhön yhdessä savonkielentaitaja Olavi Rytkösen kanssa.
. Puhutaan ja kirjotettaan eri lailla, Markkanen murjaisee.
RANTAPENKEREESEEN on tehty nouseva katsomo. Lahjoittamalla pienen ilon toiselle, saa suuren riemun itselleen.
Vähemmäksi se ei ainakaan muutu soinilansalmelaisten tapaan rinta rinnan uurastamalla.
Salmitalon tienoo on valaistu laajalta alueelta. Aatella, että rohveettojen ennustama ihme tapahtu meijän tallissa. Voiko täältä
löytyä muuta kuin erämaata?
Sitten yhtäkkiä pimeästä rävähtää esiin
valo.
Sadat taidevalot loistavat valkoisina, keltaisina, sinisinä.
Ei ihme, että yli liitävät lentokoneet toisinaan tekevät kunniakierroksen tarkkaillakseen, mikä alapuolella oikein hehkuu.
SALMITALON jouluhan siellä. Miljöö on kuin sadusta. Hyvvee joolua kajahtaa
komeasti.
IDEA savonkielisistä tiernapojista syntyi vahingossa, kuten hyvien ideoiden tapana on.
Kun edellisen vuoden karonkassa knihti
vastasi Herodeksen puhutteluun . Suahaanko laolaa luikauttoo, hän kysäisee ja vanha näytelmä alkaa.
Jonkin verran savonnoksessa on otettu
taiteellisia vapauksia. Meijän tallissa,
emäntä liikuttuu.
Heinillä härkien värisee hauraasti savolaisen myrskyn sekaan.
VIERAAT eivät jää kuivin suin. On hienoa, että
nämä ihmiset jaksavat ahertaa. Vuoden kylän erään voimanponnistuksen näyttämö.
Perinne alkoi Talvitemppeli -tapahtumilla, joita järjestettiin kymmenenä talvena.
Pienen tauon jälkeen soinilansalmelaiset
ovat jälleen parina vuotena rakentaneet kylätalonsa ympäristöön joulupolun.
Itsestään valomeri ei ole alkanut läikähdellä
yhteinen päämäärä tavoitteena.
Joukkoon kuuluivat mm. . Arhinmäki muka vikisee, vaikka
on kokoomuslinjan vankkumaton tukimies.
KAIKKONEN on oikeassa vaatiessaan Fortumin siirtoverkkokaupan estämisen.
Ei tarvitse olla kummoinenkaan talousmies ennustamaan kaupan kohtalokkaat vaikutukset sähkön siirtohintoihin: ne tulevat tuplaantumaan.
Seuraavaksi Fortum tulee myymään itsensä, toisin sanoen energialiiketoimintansa.
Uudet omistajat osaavat kyllä hyödyntää monopoliasemaansa, mikä nostaa jälleen hintoja. Tuli ns. Jouko Loikkasen, Matti Kekkosen ym. Sainpa olla mukan minäkin.
Muistan hyvin, kuinka olin tullut kesäkuussa l954 Suomen Urheiluopistosta vasta valmistuneena liikuntaneuvojana valituksi silloisen MNL:n Lapin piirin
toiminnanjohtajaksi.
Edeltäjäni Martti Särkelä oli
siirtynyt Helsinkiin Liiton opintosihteeriksi ja siksi Lapin piirissä tarvittiin uutta henkilöä.
MAALAISLIITON piiritoimikunta käynnisti toiminnanjohtaja Eino Sääskilahden johdolla valmistautumisen valitsijamiesvaaleihin ja kun kävi niin, että kun
Sääskilahti tuli valituksi yhdeksi valitsijamiesehdokkaaksi, valitsi piiritoimikunta minut Urho
Kekkosen vaaliliiton Lapin piirin vaalipäälliköksi, eli ns. siirtymisestä rajan toiselle
puolelle.
Ensimmäiset järjestökurssit
järjestimme Hirvaalla ja Sodankylän Torvisessa. Kuva: Suomenmaan arkisto
Järjestötoimintaa
1950-luvulla
JOUKO LOIKKANEN on päiväkirjaansa perustuen ansiokkaasti muistellut mennyttä aikaa otsikon Tamminiemen saunassa -alla. Valtion metsät yksityistetään ja yksityinen metsänomistus ajetaan verotuskeinoin ahdinkoon.
Maastamme kehkeytyy raaka-ainereservi ja luontoreservaatti, josta kynnelle kykenevät hakeutuvat työn perässä muualle.
Ainoita tyytyväisiä kehitykseen voivat olla vain kokoomuspuolue ja vihreät, joiden ideologiset tavoitteet toteutuvat.
Mauno Rönkkömäki
Oulu
?Fortumin sähkön siirtoverkon myynti kansainvälisille sijoittajille on ideologislooginen jatko tähänastiselle tuhon tielle.. kanssa. Tämän jälkeen
osastoissa virisi vilkas toiminta ja uusia osastoja perustettiin
vauhdilla.
Nuoriso halusi toimintaa ja
MNL:n toiminta tuli hyvin näkyväksi ja laajasti tunnetuksi.
TUO rajahan meillä itsekullakin
lähenee vääjäämättömästi, mutta kun vielä jotenkin ?sapsu täräjää. Ernesti Henttusen Totuuden torvi -lehti
sivalteli kyllä täyslaidallisia.
Kerrankin lööppi kertoi isoin
kirjaimin: ?Kalle Kaihari puukotti Kekkosta?. Kylläpä ne ovatkin olleet
maukkaita muisteloita, josta hatun nosto ja kiitos Joukolle!
Taisi olla viime kevät, kun Jouko muisteli aikaa vuosina l955
ja 1956, jolloin Maalaisliiton järjestöväki jännitti jousensa Urho
Kekkosen valitsemiseksi tasavallan presidentiksi.
Se oli kyllä ns. ja ajatuskin loogisesti lentää,
haluan minäkin osaltani raottaa
muistiverhoa tuolta 60 vuotta sitten eletyltä ajalta, jolloin pelasimme samaa ?pelipalloa. Esim. kovaa aikaa eikä meitä tuon ajan muistelojoitakaan enää paljon ole, sillä lähes viikottain nousee silmiemme eteen muistokirjoitus tai ristillä varustettu suruilmoitus, joka
kertoo ikä- ja ?taistelutoverimme. ?kynsille?.
Hannes Viiri
Rovaniemi. Arvo Korsimo, Matti Kekkonen,
Jouko Loikkanen, Olavi Lahtela jne. Mielipiteet
18
Fortumin
siirtoverkon
myynti estettävä
KATAISEN hallitus tuhoaa elämisen edellytykset Suomessa.
Valtio on Fortumin suurin osakkeenomistaja. liittosihteeri Olavi Lahtelalta ja aluesihteeri Pekka Kuparilta.
Jututhan
olivat ihan
mahdottomia,
mutta kovilla
otsikoilla
myytiin lehteä.
dun puoluetalossa neuvottelupäiville kokoontui.
VAALITYÖ oli ajoittain hyvin ronskia ja jopa rumaa. Sehän oli
vain demarien ja kokoomuslaisten poliitikkojen kähmintää, jossa pontimena oli vain Kekkosvastaisuus.
Siinä touhussa nämä likasivat vain arvostetun presidentin
J.K.Paasikiven imagoa, kun hän
valitsijamiesten äänestyksessä jäi
kolmanneksi Kekkosen ja Fagerholmin jälkeen. Fortumin sähkön siirtoverkon myynti kansainvälisille sijoittajille on ideologislooginen jatko tähänastiselle tuhon tielle: metsäteollisuus, teknologiateollisuus, laivanrakennus, turveteollisuus, Finnair jne.
En ymmärrä, mikä tekee laajapohjaisesta hallituksesta
oman oksan sahaajan. Kuva: Heikki Saukkomaa/Lehtikuva
Kuristusote uhkaa
JOS Kataisen hallitus antaa Fortumin myydä Suomen
sähköverkkonsa, niin suomalainen teollisuus ja tavallinen sähkönkuluttaja joutuvat ulkomaalaiseen kuristusotteeseen sähkömarkkinoilla.
Tämä tulee varmasti näkymään sähkölaskussa ja tuotot katoavat valtaosin ulkomaille.
Atte Nikkanen
Tampere
?Vaalityömme onnistui ja Kekkosen vaaliliitto sai kansalta lähes 511 000 ääntä ja peräti 88
valitsijamiestä. Kekkosen alkoholin käytöstä. Tokihan ehdokkaamme pääministeri Urho Kekkonen kuului tähän
joukkoon, joka Pursimiehenka-
ALKUKESÄ menikin perehtymisessä, jonka kuluessa sain konkreettista opastusta mm. Niistä selvittiin parhaiten huumorilla.
Niinpä edesmennyt Aatu Alajärvikin joutui tilaisuuteen, jossa sivistyneen oloinen rouva julisti suuriäänisesti, että Kekkonenhan oli juovuksissakin viime
talvena.
Aatu otti asian rauhallisesti,
kuten hänen tapansa oli, ja totesi vain, että eiköhän se siitä ole jo
selvennyt.
VAALITYÖMME onnistui ja Kekkosen vaaliliitto sai kansalta lähes 511 000 ääntä ja peräti 88 valitsijamiestä.
Fagerholmin äänisaalis oli 442
000 ääntä ja kokoomuksen Tuomiojan 373 000.
Kekkonen oli siis ehdoton kansan suosikki, vaikka vieläkin puhutaan, että hänet valittiin vain
yhden äänen erolla. Jututhan olivat ihan
mahdottomia, mutta kovilla otsikoilla myytiin lehteä.
Kyllä maakuntiinkin tuli paljon vastustajien keksimiä viestejä mm. Suomen asutuksen, elinkeinojen ja teollisuuden selkäranka murtuu ja
alasajo kiihtyy.
HALLITUKSEN ruokahalu kasvaa hallituskauden loppua
kohti. organisaattoriksi.
Tunsin kyllä kokemattomuuteni noin isossa asiassa, mutta kokonaisuudessaan asia meni kyllä hyvin ja meidän valitsijamiesehdokkaamme liikkuivat aktiivisesti.
Luonnollisesti olimme kiinteässä yhteistyössä puolueen ja
puoluetoimiston henkilöstön
kanssa neuvottelupäivien yms.
muodossa.
Tällöin alkoi vuosikymmeniä jatkunut tuttavuus ja ystävyys mm
niin taloudellisesti, kuin henkisesti.
Poliisitoimintaan toki on satsattava riittävän turvallisuuden
takaamiseksi, mutta nykysäännöstöllä on väärin vaatia liikaa
pelkästään katseella seuraamista ja iskujen vastaanottoa.
Tarvittaessa voitaisi myös
pyytää palokunnalta virka-apua.
Aitojen yli pyrkiville kylmä vesisuihku viilentäisi huomattavasti
kuumaa kiihkoa!
Siviilipoliisien soluttautuminen ?joukkoihin. laitoksissa hoideta, kyllä pääpaino on jo pitkään ollut kotihoidon suosimisessa, jos se vain
vanhusten turvallisuuden ja terveyden kannalta on mahdollista
ja järkevää.
Hallituksemme ministerit eivät vain taida pystyä ymmärtämään omassa suuressa viisaudessaan, että kyllä sitä ajatustoimintaa, luojan kiitos, vanhusten hoidon suhteen on muuallakin kuin eduskunnan istuntosalissa tai kahviossa.
JOS unelmamaailmassa elävät
hallituksemme ministeri sedät
ja tädit pysyvät jatkossakin edelleen siinä järjettömässä kannassaan, että Suomen talous laitetaan kuntoon kotiuttamalla laitoshoidosta maamme ikäihmiset väkisin kotihoitoon, niin on
itsestäänselvää, että tällainen
hallitus joutaa kokonaisuudessa
syytettäväksi välittömästi valtakunnanoikeuteen Suomen vanhusväestön heitteille jätöstä.
Harri Aalto
kunnanvaltuutettu (vas.)
Pirkkala
Tampereen mellakointi
puhuttaa edelleen
AIHE herättää monia ajatuksia ja
kysymyksiä. makailevat aivan turhaan kalliissa laitoshoidossa.
Ministeriemme mielestä oikea
paikka ?mummoille ja papoille?
olisi tietenkin halvempi kotihoito, vaikka arvon ministerisedät ja
-tädit eivät osaakaan sanoa, miten jatkuvaa ympärivuorokautista hoitoa tarvitsevat ?mummot ja papat. Jotta
tämä on mahdollista, palvelurakenteita on muutettava.
NYKYINEN laitoshoitoon painottuva malli on kerta kaikkiaan liian kallis yhteiskunnallemme ja mikäli jatkaisimme tätä mallia, kasvaisivat kustannukset vuoteen 2017
mennessä yli 500 miljoonaa euroa.
Laitoshoito ja terveyskeskusten vuodeosastoilla annettava hoito eivät kaikissa tapauksissa ole täyttäneet niitä
odotuksia, joita meillä on ikäihmisten hyvästä hoidosta.
Samalla kun tämä perinteinen laitoshoito vähenee, tilalle tulee uudenlaisia tapoja asua.
Rakennepoliittinen uudistus varmistaa tulevaisuutta,
sitä että vanhukset saavat jatkossakin arvokkaan ja hyvän elämän sekä tarpeitaan vastaavaa hoitoa.
TOINEN vanhusten asemaa turvaava asia on vanhuspalvelulaki. Kirjoita Suomenmaahan. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia.
Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle.
19
Unelmahallitus säästää
vanhukset heitteille
MAAMME hallitus on päättänyt
säästää 300 miljoonaa euroa vähentämällä maamme vanhusväestölle annettavaa erittäin välttämätöntä laitoshoitoa.
Hallituksemme ministerit ovat
suuressa viisaudessaan nähneet
eduskuntatalon portailta kiikaroimalla, että Suomen kunnissa ?mummot ja papat. mustana tai tavallisena lämpöisen mehun kera.
?Poliisitoimintaan toki on satsattava riittävän turvallisuuden
takaamiseksi, mutta nykysäännöstöllä on väärin vaatia liikaa
pelkästään katseella seuraamista ja iskujen vastaanottoa.?
Kuva: Mika Kymäniemi/Lehtikuva
Näin hän olisi osoittanut, ettei
juhla koske pelkästään ns. Pitkäaikainen laitoshoito tulee nähdä viimeisenä
vaihtoehtona, hoitoa ja huolenpitoa on ensisijaisesti tarjottava muilla keinoin. Uudistuksen tavoite on tarjota mahdollisimman laadukasta hoivaa ja apua läheisillemme. Heinäkuussa voimaan tullut laki lähtee siitä, että ikääntyvien suomalaisten mahdollisuudet toimia täysivertaisina yhteiskunnan jäseninä mahdollisimman pitkään turvataan.
Toimintakyvyn heikkenemisen ei tarvitse tarkoittaa sitä, että ikäihmisen joutuu heti lähtemään omasta kodistaan. saisivat siellä kotihoidossa jääkaapista ruokaa
tai pääsisivät tarpeilleen, kun jalat eivät kanna ja kädetkin jo vapisevat alati yhä päivä päivältä
enemmin.
Mutta taitaa olla niin, että nykyinen Suomen unelma hallitus
vain tekee tämänkin päätöksen
tyylilleen uskollisena eli me vain
tässä päätetään ja antaa sitten
muiden päätöksen aiheuttamat
seuraukset nahoissaan kärsiä.
raaseen tilaan saattaneet.
Ilman maamme nykyistä vanhusväestön vuosikymmeniä tapahtunutta uurastamista ja uhrautumista yhteisen hyvän puolesta,
ei ministereillä Katainen, Urpilainen, Arhinmäki ynnä muulla hallituksemme ministeri hovilla olisi
sitä jatkuvaa wienerleipää päiväkahviensa painikkeena.
Hallituksemme ministeri kaarti on jo ajat sitten tipahtanut todellisen arkielämän ulkopuolelle ja elävät nyt vain sitä ?eduskuntaunelmaa?, missä autonkuljettajat vievät Audilla tai Mersulla ovelta ovelle ja missä lounaat
ovat alati ilmaisia.
Ei kunnissa
huvikseen
mummoja
ja pappoja
laitoksissa
hoideta.
HALLITUKSEMME säästövisio,
ON TODELLAKIN häpeällistä toimintaa maamme hallitukselta
suunnata säästötoimet juuri siihen Suomen kansan osaan eli
maamme ikäihmisiin, jotka ovat
tämän armaan Suomen maamme pitkien työuriensa kautta tähän nykyiseen kohtalaisen vau-
vanhukset takaisin laitoshoidosta kotihoitoon, oli jo syntyessään
täysin kuollut ajatus.
Nykyään ikääntyvien kansalaistemme pääsy laitoshoitoon
vaatii tiettyjen sääntöjen täyttymistä heidän kohdallaan eli
pelkistettynä sanottuna vanho-
jen ihmisten täytyy olla henkisesti tai fyysisesti sellaisessa elämän tilanteessa, että ilman pääsyä laitoshoitoon heidän turvallisuutensa ja terveydellinen hyvinvointinsa on vaarassa kotona
asuessaan.
Ei meillä Suomen kunnissa siis
huvikseen ?mummoja ja pappoja. Siten turvataan vanhusten arvokas elämä.
Laitoshoitoakin tarvitaan, mutta sen tulee olla lääketieteellisesti tai muutoin turvallisen hoidon kannalta perusteltua. Kuva: Maria Seppälä
Vanhustenhuoltoon
inhimillisiä
vaihtoehtoja
MARRASKUUN lopussa julkistettu hallituksen rakennepoliittinen uudistus on herättänyt keskustelua ikääntyvien
suomalaisten tulevaisuudesta. paljastaisi häiriköitsijöiden johtoryhmät, joiden eliminoimisella tilannetta
saataisi rauhoitettua ja mahdollisesti kokonaan . Uskottavasti tällä menettelyllä olisi saavutettu
suurta säästöä . Päinvastoin. Se on ihan ymmärrettävää, sillä aihe koskettaa meitä kaikkia.
Jokainen meistä haluaa vanheta arvokkaasti ja saada hoivaa silloin kun sitä tarvitsemme. Tekoja ei voida mitenkään hyväksyä, vaan pyrkiä
jatkossa jo hyvissä ajoin ennaltaehkäisemään!
Tasavallan presidentti jo kampanjassaan ja virassaan on kauniisti puhunut syrjäytyvien
nuorten puolesta.
Nythän olisi ollut hyvä tilaisuus
osoittaa myös konkreettinen toiminta järjestämällä Tampere-talon suljetun aitauksen edustalle vaatimaton tarjoilu . jokaisesta on pidettävä huoli.
Tytti Tuppurainen
kansanedustaja (sd.)
Oulu
mielipiteet@suomenmaa.fi
- ei liitetiedostoja
Paavo Närvänen
Pirkanmaa
PL 52, 90100 Oulu. Samaa turvaa toivomme myös läheisillemme - ja ihan jokaiselle.
Rakennepoliittisen uudistuksen tavoite ei ole säästää
laitoshoidon kustannuksissa jättämällä vanhukset heitteille. rauha maahan ja ihmisille hyvä tahto.
Vinkit vapaasti käytettävissä!
?Nykyinen laitoshoitoon painottuva malli on kerta
kaikkiaan liian kallis.. Siitä rakenneuudistuksessa on kyse.
Vanhuksia ei kerta kaikkiaan saa jättää heitteille . eliittiä ja puheilla on selkeää katetta käytännössä. kuumaa
makkaraa . Laki sanoo sen yksiselitteisesti.
KOTIHOITOA, omaishoidon tukea ja tehostettua palveluasumista tukemalla turvaamme useammalle suomalaiselle mahdollisuuden asua kotona tai kodinomaisesti
mahdollisimman pitkään.
Laitoshoidon vähentäminen vapauttaa resursseja
muiden asumisen ja elämisen palveluiden tukemiseen.
Esimerkiksi palvelukotipaikkoja on jo pitkään kaivattu lisää
Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Alustajina
kj Arto Oikarinen ja sotejohtaja Juha
Sandberg. Mukana piirin toiminnanjohtaja Antti Varis.
Keskustan Kiieessalo-Papelonsaaren ja Käsämän paikallisyhdistyksien
syyskokoukset to 19.12 klo 18 Piirosella. Mielellämme kuulemme myös Sinun terveisesi Keskustan Varsinais-Suomen piirin johdolle. Esillä syyskokousasiat tervetuloa.
Johtokunta
KARJALA
Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten sihteerit, muistattehan palauttaa henkilöilmoituskaavakkeen
piiritoimistoon heti syyskokouksen jälkeen, kiitos.
Lappeenranta, kunnallisjärjestö ry:n
johtokunnan kokous ma 16.12. 050-917 7000.
Masku, kunnallisjärjestön syyskokous ke 18.12. Samalla Varsinais-Suomen Keskustanuorten johtokunnan kokous Vakka-Suomen Panimolla (Pohjoistullikatu 11, Uusikaupunki) ke 18.12. Tapahtumaan
ovat tervetulleet kaikki vauvasta vaariin. Mukana
Keskustan vpj. Tervetuloa!
Liperin jäsenilta ti 17.12. Tervetuloa!
Pirkanmaan Vesaiset tarvitsee innokkaita uusia toimijoita lasten ja perheiden parissa tehtävään työhön. Järjestää Keskustan Savonlinnan kunnallisjärjestö ja MSL.
Enonkoski, kirkonkylän py:n syyskokous pe 13.12. 040
505 0021, Mli Kunnallisjärjestö Noora
Ruuth p. klo 19 Auteloilla osoitteessa Iso Karhunkorventie 372, Jokikunta. klo 17.30 alkaen.
Paimio, Keskustanaisten joulunalushiljentymnen to 19.12 klo 18 Jokiniemi, Tiilitehtaantiellä. Tervetuloa!
Vesaiset; TPS-JYP 21.1.2014 HK-areena, saimme erän vapaalippuja. Ohjelmassa mm. Siltakatu 22, Joensuu.
Retki eduskuntaan tapaamaan Savo-Karjalan vaalipiirin kansanedustajia, tutustuminen puoluetoimistoon ja
risteily Helsingistä Tallinnaan sekä yksi yö Talinnassa 21.-23.2.2014 (perjantai-sunnuntai). klo 18.30 OP Pälkäneen
kokoustiloissa. Valtuustoryhmä kokoontuu 17.30.
Ohjelmallinen seuramatka WienSopron-Budapest 1-8.4.2014. klo 19 Kimmo Tiaisella.. Mielenkiintoisen vierailun aikana
kuullaan panimon toiminnasta, historiasta sekä tuotannosta. Johtokunta klo
17.30. Lisätietoja pj Jim
Engberg.
Karkkila, pohjoisen paikallisyhdistyksen vuosikokous ke 18.12. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, kuten henkilövalinnat vuodelle 2014. 17.12 klo
19 Mauno Salmen luona osoitteessa Juntulantie 30. klo 18 Lemun kirjastossa
(vanha kunnantalo), Askaistentie 142.
Mukana piirin tj Hanna Vuola. Hinta an 185 . klo
19. Kahvitarjoilu klo 18.30
Tervetuloa! Johtokunta
Mikkelin keskustanaisten johtokunta, kokous 23.1.2014 klo 17.30 Mikkelin keskustanaisten kantapöydässä ravintola Huviretkessä (hotelli Cumuluksen alakerta). Valmistelemme vuosikokousta ja päivitämme jäsenlistan tj.
Ulla-Riitta Juutin avustuksella.
Piiritoimisto on toistaiseksi avoinna sopimuksen mukaan. Tervetuloa myös valtuutetut ja
paikallisyhdistysten puheenjohtajat.
Lappeenranta, kunnallisjärjestö ry:n
syyskokous ma 16.12. klo 13-14, tossut voi vuokrata hallilta. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Hannu Kopola 040 5059903 tai
hannu.kopola@luukku.com.
SATAKUNTA
Eurajoki. Tervetuloa!
Keskustan Pohjois-Karjalan piiri kutsuu sinut jouluglögille pe 20.11.
klo 15-18 Apilalle (piiritoimisto) os. Kokouksessa käsitellään
sääntömääräiset asiat ja keskustellaan
Toivakalle ajankohtaisista teemoista.
Piiritoimisto on kiinni ti 17.12. Kokouksessa on jouluinen
tarjoilu.
Pohjois-Lohja, Py:n syyskokous
OpusK:ssa, Kauppakatu 6 la 21.12
klo 12.
VARSINAIS-SUOMI
Piiri, Soittokierros on tulossa jäsenillemme. Käynti pustalla, suklaamuseossa, Wieniläisessä salonkikonsertissa, Ferdod järvellä, Gellert kukkulalla jne. Mirjam Karila p. Paikalla keskustan vaikuttajia, mm. klo
18 Nousiaisten Paloasemalla. Johtokunta klo 17. 050
545 6261, Keskustanuorten E-S piiri Niina Kuuva p. klo 8-15. Piiritoimisto
on joululomalla 16.12.2013 - 6.1.2014.
Pälkäne, kunnallisjärjestön syyskokous ma 16.12. Laivamatkat Silja Europalla, meno kahden hengen B-hytissä
ja paluu kansipaikoin. Tervetuloa!
Pöytyä, Pikku-Mylly, perinteinen jouluglögi tilaisuus la 21.12. klo 18 ABC -liikenneasemalla os. 12. klo 10-13 Savonlinna, Prisman piha. klo 17 alkaen.Eduskunnasta jouluterveiset
tuo ke Antti Kaikkonen. HUOM: Illalliset järjestetään puolueen politiikka- ja toimintapäivien 8.-9.2.2014 yhteydessä. klo 18 Kaupungintalon valtuustosalissa.
Raisio, Keskustajärjestöjen Joulunalusjuhla Hintsalla su 15.12. Tilaisuuden tuotto käytetään Annelin eurovaalikampanjan ja Keskustan Keski-Suomen piirin toiminnan tukemiseen. Vehkanotko 2, Pieksämäki. Tervetuloa keskustelemaan
ajankohtaisista asioista, muukana Keskustan valtuutettuja ja luottamushenkilöitä. henkilökunnan TYKY-päivän vuoksi. Pipari- ja glögitarjoilu.
Pöytyä, Kyrön tori, perinteiset joulumarkkinat la 14.12. mennessä Aulis Suominen
040 834 0803 tai aulis.suominen@vesaiset.fi
Raisio, keskustajärjestöjen kuukausipalaveri Hintsan Kokousmakasiinissa
ke 15.1. Kulloonmäentie 34 C. Lähde tapaamaan Savo-Karjalan vaalipiirin kansanedustajia Elsi Kataista, Seppo Kääriäistä, Eero Reijosta, Markku Rossia ja
Anu Vehviläistä. klo 19 Vanhustentalon
kerhohuoneella. Kunnallisia luottamushenkilöitä pyydetään saapumaan paikalle. Viikonloppuun sisältyy myös iltaohjelma, jossa esiintymässä on Janne Tulkki! Lisätiedot ja ilmoittautumiset 31.12. ke Esko
Kiviranta klo 10-12, Europarlamenttivaalien ehdokas Timo Kaunisto ja Olavi Ala-Nissilä. Esillä sääntömääräiset asiat ja yhdistyksen lakkauttaminen. Majoitus Tallinnassa Tallink Express hotellissa jaetussa kahden hengen huoneessa, sisältäen hotelliaamiaisen. klo 18 Linnea ja Karl-Gustav Lundellin luona, os. Tarkistamme tietosi ja juttelemme puolueen asioista. 0400 930 483
ja naisten, nuorten ja Vesaisten toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. Yhteystiedot: Pilvi Kärkelä p.0405895709 ja pilvi.karkela@keskusta.fi
Kumpu-Rasivaara, paikallisyhdistyksen vuosi- ja syyskokous ma 16.12.
klo 18 Hilja Piipposella Kuusenjuurentie 3 B 5, Hammaslahti. Käsitellään
sääntömääräiset syyskokousasiat.
Purnujärvi, paikallisyhdistyksen yleinen kokous ti 17.12. klo 18.30 Markku Jäppisellä. Sääntömääräiset asiat.
Tervetuloa.
Vitsain, py:n syyskokous ti. Keskustellaan ti 17.12. Varaa
omasi 10.1. Kuulemiin!
Piiritoimisto, perinteiset piirin jouluglögit tarjoillaan pe 13.12. Tervetuloa!
ETELÄ-HÄME
Lappeenranta, paikallisyhdistyksen
syyskokous to 9.1.2014 klo 18 Keskustan piiritoimistolla, Valtakatu 54. Asiaa ajankohtaisesta Eurooppa-politiikasta, talous- ja elinkeinopolitiikasta,
kunta-sektorilta sekä myös järjestötoiminnan kehittämisestä unohtamatta
koko perheen virkistysmahdollisuuksia kuten kylpylää, keilausta, Laajavuoren laskettelurinnettä, mahtavan mäkisiä hiihtomaastoja jne. Kuljetukset Karnaluks käsityötarvikekauppaan, Lentosatama - j a KGB-museoon (sisäänpääsy maksut erikseen). Tilaisuuteen toivotaan jokaisesta paikallisyhdistyksestä edustus paikalle. www.pieksamaenkeskusta.fi
Pertunmaa, Keskustan kunnallisjärjestön syyskokous su 29.12 klo 19
kunnantalon kahviossa (ala) ovi. Ota
rohkeasti yhteyttä. Aiheena ?Pieni suuremman
kainalossa: miten palvelut ovat järjestyneet yhteistoiminta-alueella?. klo 19 Tapani Termosella.
POHJOIS-KARJALA
Tammela, Portaan py:n syyskokous ke
18.12. klo 18 Kiilojentalo, Mainiementie 46. sisältyy:
bussikuljetukset Pohjolan Matkan nykyaikaisella tilausbussilla, joka on ryhmämme käytössä koko matkan ajan
myös Tallinnassa. Johtokunta klo 18.30.
Ahvionsaari, py:n yleinen kokous pe
13.12. klo
17 alkaen Tietotalolla (Keskustie 15).
Käsitellään sääntömääräiset syyskokousasiat. Asian II käsittely. klo
17.30-18 Kaupungintalon valtuustosalissa. Toivotamme kaikille hyvää joulua ja onnellista uutta
vuotta 2014!
Vihtavuori, paikallisyhdistys ry:n
syyskokous 22.12. Tutustuminen Eduskuntataloon sekä puoluetoimistoon,
kahvitarjoilu. Yläneen
Op;n kerhohuoneella. kysele Mirjam Karilalta.
Raisio, Kunnalliskerhon Seniorikeilaus alkaa jälleen Raision Keilahallilla pe 31.1. kunnantalolla.
Lounais-Hämeen Keskustanuoret,
osaston syyskokous la 21.12. 050 917
7000 tai sähköpostilla hanna.vuola@
keskusta.fi.
Mynämäki, Keskustan väkeä la 14.12
klo 10-12 Mynämäen torilla, mukana
myös kansanedustaja Annika Saarikko. klo 13 Anne & Veijo
Kirmasella. mennessä: eeva.koskela@keskusta.fi /010 315 2001
Äänekoski, kj:n syyskokous ti
7.1.2014 klo 18 Äänekosken kaupungintalolla.
Tervetuloa eurovaaliehdokas Anneli Jäätteenmäen EU-vaali-illalliselle pe 7.2.2014 klo 19 Rantasipi
Laajavuoreen Jyväskylään. Annika Saarikko ja monia muita alustajia. Mukana piirin toiminnanjohtaja Antti Varis.
Joensuun jäsenilta ke 18.12. Keskustan Sydänmaan Paikallisyhdistyksen sääntömääräinen
syyskokous Heimo Nikulassa ke 18.12.
klo 18.30. Paikkoja rajoitetusti. Antti Korpintie 3A 00600 Helsinki.
UUSIMAA
Pukkila, kunnallisjärjestön sekä Pukkilan, Savijoen ja Kanteleen paikallisosastojen syyskokoukset su 15.12. klo 17 kahvila Moccassa. klo 9 . Käsitellään sääntömääräiset asiat.
Varsinais-Suomen piiritoimisto, uuden toiminnanjohtajamme Hanna
Vuolan tavoitat soittamalla p. Kokouksessa mukana piirin puheenjohtaja
Kirsi Olkkonen. klo 18. Jäsenillassa
tarkistetaan kaikkien jäsenten jäsenmaksutilanne, jäsenten yhteystiedot,
käydään läpi yhdistysten tilanne, tarkistetaan Patentti- ja rekisterihallituksen tietojen ajantasaisuus sekä päivitetään tarvittaessa kunnallisjärjestön
nettisivut. Ilm. klo 18. Linnankatu 21 B
35, Turku (soita summeria).
Keskustassa tapahtuu
Muista varata ajoissa muistamiset ym.
Kiireellisissä asioissa tavoitat tj Hanna
Vuolan, puh. Asiana Höljäkän, Jokikylän, Lipinlahden, Ritola-Hoikan, Salmenkylän, Ylikylän, Keskustanaisten
Ylikylän ja Nurmeksen sekä Nuoren
Keskustan Liiton Nurmeksen ja Nuoren Keskustan Liiton Saramon osastojen ja Keskustan Nurmeksen kunnallisjärjestön toiminnan purkaminen ja
yhden yhteisen pitäjäyhdistyksen perustaminen. Piiritoimisto on joulutauolla 23.12.2013 3.1.2014 välisen ajan. Joulusikermiä esittävät Minna Luotonen-Virtala
ja Anna Sirkiä, jotka myös tuovat piirin
ja Keskustanaisten sekä V-S Keskustanuorten tervehdykset ja kuulumiset.
Pikkupaketti pukkia varten mukaan!
Piiritoimiston jouluaika. kokoontuvan kaupunginhallituksen esityslistalla olevista ja muista ajankohtaisista asioista. klo 18.30 kunnanvirastossa.
Johtokunta klo 18.
Vuoden viimeinen V-S Keskustanuorten yritysvierailu on Vakka-Suomen Panimolla (Pohjoistullikatu 11,
Uusikaupunki) ke 18.12. 040 731 1686, Vesaisten E-S piiri Elina Lappalainen p. Askaisten, Lemun ja Maskun Py:n syyskokoukset samassa paikassa klo 17.30.
Vehmaa. klo 17
Apilassa (piiritoimisto). Tervetuloa!
Janakkala, Keskusta syyskokous to
19.12. klo
17 Esa ja Ritva Suomalaisella Ukonmäentie 6.
PIRKANMAA
Haapalahti, paikallisyhdistyksen syyskokous ma 16.12. klo 10-15.
Tule viettämään kanssamme joulunavausta hauskan juttelun ja iloisten
tapaamisten merkeissä toivottavat piiritoimiston tontut, os. Sopimushintaiset hotellihuoneet varattavissa 7.-8.2.2014 yölle Teijon ja Pauliinan kautta!
Puolueen politiikka- ja toimintapäivät järjestetään 8.-9.2.2014 Rantasipi Laajavuoressa Jyväskylässä. Illalliskortit 100 euroa/hlö. Paikalla myös
paikallisia keskustan valtuutettuja ja
luottamushenkilöitä, tule kuulemaan
ja keskustelemaan ajankohtaisia asioita. Tervetuloa!
Kemiö, Py:n sääntömääräinen syyskokous su 15.12. Tilaisuuteen toivotaan jokaisesta paikallisyhdistyksestä edustus paikalle. klo 18.
Raisio, osallistumme piirin sote-toimikunnan tilaisuuteen Ruskon Maununkodilla to 23.1.klo 18. Kimppakyytijärj. Tervetuloa!
Tupailta ma 16.12. Sääntömääräiset
asiat. Tervetuloa!
Jokikunnas, paikallisyhdistys: Yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous su 15.12. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset
asiat. Otathan
yhteyttä: Keskustan E-S piiri Kirsi Olkkonen p. Jäsenillassa tarkistetaan kaikkien jäsenten jäsenmaksutilanne, jäsenten yhteystiedot, käydään
läpi yhdistysten tilanne, tarkistetaan
Patentti- ja rekisterihallituksen tietojen ajantasaisuus sekä päivitetään tarvittaessa kunnallisjärjestön nettisivut. klo
11-14 Jyväskylän kävelykadulla (OP
edusta), klo 13-16 Saarijärven torilla
ja klo 15.45-17.15 Karstulan kunnantalo Himmelissä. 045 201 5445.
ITÄ-SAVO
Joulu tulla jollottaa, makkarat kakkarat kainalossa ja grilli kuumana:
pe 13.12. klo 14
Forssan Autokeitaalla. Keskusta py:n syyskokous
ke 18.12. Tervetuloa!
PÄIJÄT-HÄME
Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. 040 834 3826, Keskustanaisten E-S piiri Seija Korhonen p. Veli-Matti Puralla.
Nurmes, kunnallisjärjestön yleinen
kokous su 15.12. Paikalla vierailevat
Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä
ja eurovaaliehdokas Petri Honkonen
seuraavasti: klo 12 Jyväskylä, klo 14.15
Saarijärvi ja klo 16.15 Karstula.
Toivakka, Kunnallisjärjestön syyskokous ti 17.12 klo 18.30 Toivakan kunnanvirastolla. 040141 7326.
Nousiainen, Keskustan kj:n ja Nousiaisten py:n syyskokous pe 13.12. klo 16 alkaen. Sääntömääräisten asioiden lisäksi
käsitellään Käsämän paikallisyhdistyksen lakkauttaminen, yhdistyminen Kiiessalo-Papelonsaaren yhdistykseen ja
Kiiessalo-Papelonsaaren yhdistyksen
nimen muuttaminen. Ensimmäinen tavoite on
saada yhteystiedot rekisterissä ajan
tasalle. klo 18 Aija ja Mikko Vartiaisella. 13.
Paikalla myös paikallisia keskustan
valtuutettuja ja luottamushenkilöitä, tule kuulemaan ja keskustelemaan
ajankohtaisista asioista. 040
418 1150.
Kiteen Keskusta, paikallisyhdistysten
syyskokouksia: Villalan py ti 17.12. 20
HELSINKI
Helsingin Vesaisten perhesähly lauantaisin Koskelan nuorisotalolla klo
14-16. Tervetuloa!
Keskustanaiset: Minustako Moneksi?
?koulutus järjestetään Hankasalmen
Revontulessa 25.-26.1.2014. Tervetuloa!
Mommila, paikallisosaton syyskokous
15.12. Käsitellään sääntömääräiset
asiat. klo 17 Kahvila Leipä
ja Leivoksessa. Varaukset: 040-532
1762 / Teijo tai 050-573 5353 / Pauliina. klo 10 . Tervetuloa!
Satakunnan piiritoimisto, Tavoitat
meidät seuraavista numeroista: toiminnanjohtaja Satu Tietari 050 405
7742, keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi 050 301 6189 tarja.kiviniemi@keskusta.fi, nuorten toiminnanjohtaja Päivi-Solina Kivelä 044
0336 588 satakunta@keskustanuoret.fi, jäsenasiat Leena Kallionsivu 050
405 7743.
KYMENLAAKSO
Kouvola, PY syyskokous piiritoimistolla Hansakeskus 2-kerros ma 30.12 klo
17. Älä siis lyö luuria korvaan,
vaan kerro ajatuksesi puolueen politiikasta ja toiminnasta. Pikkupaketti
mukaan. Tervetuloa keskustelemaan ajankohtaisista asioista.
Pöytyä, Yläne, perinteinen jouluglögi tilaisuus la 14.12. Ilmoittautuminen on nyt käynnissä, hinnat alkaen 50 euroa/hlö (15.12.
mennessä ilmoittautuneet -10 euroa).
Lisätiedot ja ilmoittautumiset:www.
keskusta.fi tai puoluetoimisto@keskusta.fi
Piiritoimiston henkilökunnan puhelinnumerot ovat muuttuneet: Toiminnanjohtaja Pauliina MaukonenKärkkäinen p.010 315 2000 ja järjestösihteeri Eeva Koskela p.010 315 2001.
Myös vanhat gsm-numerot toimivat
edelleen.
ETELÄ-SAVO
Vanhamäki, py:n syyskokous 16.12.
klo 18 Raili ja Pekka Kakriaisella Alatalontie 1, Vanhamäki. Tervetuloa! Tule mukaan Keskustan
vahvaan toimintaan. klo 19 alkaen Jukka Hjelmillä osoitteessa Pajuojantie 272, 03600 Karkkila.
Espoo, Keskustan Pohjois-Espoon
py:n sääntömääräinen syyskokous
to 19.12. Kokouksen alussa kunnanjohtaja Juhani Kylämäkilä kertoo kunnan talousarvioista.
Varsinais-Suomen Keskustanaiset,
Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon
tuetuista lomista kiinnostuneet: esitteitä ja hakemuksia saatavilla piiritoimistosta tai MTLH:sta.
Pöytyä, Itäisen py:n syyskokous Ilkka
ja Maija Ali-Rontin luona pe 13.12. Ilmoittautumiset viimeistään 10.1.
mennessä antti.varis@keskusta.fi tai
0405116787.
KESKI-SUOMI
Keskusta joulumielellä! Tarjoamme lämpimät jouluglögit la 14.12
Jouluaskartelua. klo 19 valtuustosalissa. Äänistä 333 annettiin Ylikiimingissä. Tervetuloa Mirjan Jouluglögeille la 14.12.
klo 11 Rotuaarille Ouluun. Mukana
ke Antti Rantakangas. Johtokunnan henkilövalinnat ja päätös Hanna Kososen EU-vaalityön tukemista.
Rantasalo, py:n syyskokous ti
17.12. Tervetuloa!
POHJOIS-SAVO
Kiuruveden Keskustaseura, syyskokous pidetään kaupungintalon pienessä kokoushuoneessa to
19.12. + pvm)
Keräystili: Nordea 101730-210727
IBAN: FI64 1017 2107 27 viestiksi ?tukiperhe?
Keräyslupa: Poliisihallitus 2020/2011/2460.Voimassa 1.1.2012-31.12.2013 koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Johtokunta klo 18.30.
Taivalkoski. Tule tapaamaan ke
euroehdokas Mirja Vehkaperää ja
Kajaanin keskustan luottamushenkilöitä. Kahvitarjoilu.
PERÄPOHJOLA
Pello, järvialueen paikallisyhdistyksen syyskokous Lampsijärvellä Esa
ja Raija Mäen luona su. Tervetuloa!
POHJOIS-POHJANMAA
Keskusta joulumielellä. klo 17. klo 19 Alkio-talolla. Tervetuloa!
Enonkosken Keskustanaisten
syyskokous ja toiminnan 40-vuotisjuhlakahvit ke 18.12. Tervetuloa JOULUPUUROLLE Raatihuoneen torille la
21.12. Mukana kansanedustaja Mikko Savola.
Kauhava, Kauhavan ja piirin keskustanuorten yhteinen pikkujoulu
20.12 klo 18 Ylihärmä Loma-kesra,
rantafooninki.
Kauhava, Kauhavan alueen nuorten syyskokoukset (Kauhava, Alahärmä, Ylihärmä, Kortesjärvi) 20.12
klo 20.30 Ylihärmä Loma-kesra, rantafooninki.
KESKI-POHJANMAA
Toholampi, Vesaisten osasto syysja vuosikokous ma 16.12. Marraskuussa pidettävissä seurakuntavaaleissa kannustetaan kuusamolaisia äänestäen vaikuttamaan oman seurakuntansa asioihin.
Kunnallisjärjestön puheenjohtajana jatkaa Mika Määttä, varapuheenjohtajana Jarkko Tammi ja
sihteerinä Ulla Parviainen.
Johtokunnan jäseniksi valittiin Olavi Jäkäläniemi, Laura Kantola, Elina Kemppainen, Veli Määttä, Jyrki Saarela, Salme Sahi (uusi), Liisa Siikaluoma, Juha Säkkinen, Osmo Säkkinen ja Ulla Voutilainen.
Nuoritta esittää Parkkista
KESKUSTAN Nuorittan paikallisyhdistys asetti erityisopettaja Eeva-Maija Parkkisen keskustan jäsenvaaliehdokkaaksi vuoden 2015 eduskuntavaaleihin.
Parkkinen on ylikiiminkiläinen, joka valittiin
Oulun kaupunginvaltuustoon vuoden 2012 kunnallisvaaleissa 542 äänellä. klo 19 pidetään avoin valtuustoryhmän kokous. Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2014!
Keskustan Paltamon paikallisyhdistys
Puolanka, kunnallisjärjestön ylimääräinen yleinen kokous Lojolassa ke 18.12. Mukana EU-vaaliehdokas Hanna Kosonen. klo 12
Rautamikossa. Vieraanamme kansanedustaja Lasse Hautala. klo 11?13 Kmarket Tervatorin naapuriin! Lapsille yllätys! Tule ja kerro myös evästyksesi ensi vuoteen kunta- ja maakuntapäättäjille sekä kansanedustaja Timo Korhoselle. Mukana kansanedustaja Markus Lohi ja piirin toiminnanjohtaja Pekka Lehto. Maaselän koululla. Esillä normaalit vuosikokousasiat. Paikalla MEP Hannu Takkula. Tapio Nyysti.
Laihia, Ylipään py.n syyskokous su
15.12. klo 14 Alkio-talolla.
Jalasjärvi, kj:n syyskokous su
15.12. Mukana
myös Oulun kuntapäättäjiä.
keskusta nyt
Kuusamossa oma esivaali
KESKUSTAN Kuusamon kunnallisjärjestön syyskokous on päättänyt päätti, että eduskuntavaaliehdokkaiksi nimettyjen Mika Määtän, Ulla Parviaisen ja Jarkko Tammen välillä pidetään oma paikallinen esivaali maalis-huhtikuussa.
Kunnallisjärjestön johtokunta valtuutettiin järjestämään kuusamolaisten ?esivaalispektaakkeli?,
jossa yhdessä tilaisuudessa keskustan kuusamolaiset jäsenet valitsevat oman kansanedustajaehdokkaansa.
Kuusamon järjestetään tilaisuuksia keskustan
eurovaaliehdokkaiden vaalityön tukemiseksi.
Syksyn seurakuntavaaleihin keskusta lähtee
omalla listallaan. Kahvia
ja nisua. Ennen
kokousta kaupunginhallituksen pj.
Sakari Trög kertoo kaupungin ajankohtaiset terveiset maankäytöstä ja
kaavoitustilanteesta Saarenkylässä
sekä liikenneturvallisuuden parantamisesta Kuusamontien varrella,
Saaren koulun kohdalla.
Vesaisten Lapin piiri ry järjestää
perheille linja-autoretken Oulun Eedeniin ja Kärppäotteluun
8-9.2.2014. klo 19 Kunnanvirastolla, johtokunta klo 18.
Pistala, py:n syyskokous ti 17.12.
klo 18. Toivotaan paikallisyhdistysten
mahdollisimman kattavaa osallistumista. Johtokunta kokoontuu tuntia ennen! Tervetuloa! Johtokunta
Kajaani. Paikallisyhdistykset pitävät kokouksensa perään.
Piiritoimisto on auki sopimuksen mukaan: Kai Puro puh.
0408379867 ja perapohjola@keskusta.fi. Järjestää Kajaanin Keskustan
kunnallisjärjestö.
ETELÄ-POHJANMAA
Laihia, Kunnallisjärjestön syyskokous 13.12. Kuva: Tuukka Koski
Itä-Savon piirihallitus kokoontuu
ma 16.12. klo 18.30 valtuustosalissa.
Kokouksen jälkeen n. klo 11. LAHJOITA 20 EUROLLA LAPSELLE PÄIVÄ TUKIPERHEESSÄ:
Anna aineeton joululahja: www.toivekauppa.?
Soita: 0600 0 3325 (20 . Kunnallisjärjestön
sääntömääräinen syyskokous pe
13.12. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 13 §:n asiat. klo
18 ent. Tukiperheet auttavat lapsia ja lapsiperheitä
ennen kuin tilanne kärjistyy vakavaksi kriisiksi.
AUTA AJOISSA. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous su 15.12.
klo 19 Siikalatvan kunnan Kestilän
toimiston valtuustosalissa. klo 18 piiritoimistolla.
21. Saarenkylän paikallisyhdistys ry:n syyskokous Saarenkylän NS-talolla (Napapiirintie 8) ma
16.12. klo
14. Arpajaiset. Puhujana kunnanhallituksen pj. Johtokunta klo 18.
Siikalatva. Toisen
yön vietämme hotellissa Tallinnassa ja sunnuntaina palaamme kotiin.
Ilmoittautumiset ja lisätietoja Kaija Väänänen puh. Ajankohtais- ja jäsenasioista kertomassa Kh.jäsen Tuukka Suomalainen. klo 18. klo 19 Enonkosken kirjastossa. Johtokunta klo 18.
Sulkava, py:n syyskokous pe 20.12.
klo 17.30 Osuuspankilla.
Säimene, py:n syyskokous su 29.12.
Ihalaisella Tynilässä. Johtokunta
Rovaniemi. Tervetuloa!
Kaustinen, py:n syyskokous ma
16.12. Asialistalla mm.
sääntöjen (11§) tarkistaminen, paikallisyhd. klo 18 Jalavan pirtissä. Ylikiiminki liittyi osaksi Oulua
vuonna 2009.
Nuorittan paikallisyhdistys on viritetty hiljaiselon jälkeen uudelleen eloon.
Kuusamo. Pyhäjoen py:n sääntömääräinen syyskokous ma 16.12.
klo 18.30 Aini ja Eero Pyhäluodolla,
Hyytämäntie 25. Tarkempia tietoja, ilmoittautumisia ja lippuvarauksia
otetaan vastaan osastoissa.
JONOSSA LAPSUUTEEN
Tänä jouluna yli 900 lasta jonottaa tukiperhettä
elämäänsä. Kahvitarjoilu.
Jalasjärvi, Alavalli-Hirvijärvi py:n
syyskokous 16.12 klo 19 Alavallin
kylätalolla.
Ilmajoki, Keskustan Könni-Kiikerin py:n syyskokous ma 16.12 klo
19 Sirpa ja Anssi Saunamäen kodissa. 15.12. klo 18 Keskustan piiritoimistolla Tottinkatu 15. Tervetuloa!
HELSINKI-TALLINNA matka 21.23.2.2014 opastettu kierros Eduskuntatalossa ja vierailu lehterillä seuraamassa Eduskunnan täysistuntoa. Tapaamme alueemme kansanedustajia. Tutustuminen puoluetoimistoon. Menemme yöksi laivalle ja lauantaina voimme tutustua
Tallinnaan, jossa on varattuja tutustumiskohteita halukkaille. Johtokunta klo 18. jäsenrekisterien ajantasaistaminen, keskustelu paikallisyhdistysten toiminnan tulevaisuudesta. Kunnallisjärjestön
syyskokous 2013 su 15.12. klo 17
Valtuustosalissa. 044 369 9603 tai
kaija.vaananen@keskusta.fi
KAINUU
Paltamo, TERVETULOA JOULUPUUROLLE la 14.12. klo 18 toimistolla, Valtakatu 25 as 6. Tervetuloa!
Kemi, kunnallisjärjestön syyskokous to 19.12. Keskustassa tapahtuu
Keskustan terveysliiton Itä-Savon alueyhdistys, yleinen kokous
ma 16.12. klo 18. Jäsenmaksusuosituksen
maksutili 513100-4573.
LAPPI
Sodankylä. Ari Pitkosella Uunrauniontie 310. Kahvitarjoilu.
Pyhäjoki. Maaselän py:n sääntömääräinen kokous ma 16.12
Virtanen . Alkuperäisessä sävellyksessä
oli myös tekstiä, kuoro-osuus, jonka kirjoitti
Friedrick von Schiller. Aku Ankka . Seuran nimen jälkimmäinen osa on Senators. Mikä on kuudes Nobel-palkinto, joka ei
kuulunut alkuperäisiin palkintoihin, vaan
alettiin jakaa 1968?
7. Mukula
7 1 3
8 3
8. Mikä on pääkaupunki: Montreal, Ottawa, Quebec, Toronto?
Viivi & Wagner . Tuo elokuvista, tv-sar-
Sudoku
4
8 6 9
6
8 3 7
4
7 8
4 9
4 2 5 9 8 1 7
9 6
3 2
3
9 8 2
5
4 2 5
1
1
9 8 3
5
6 3 1
9
6 9
7
1
2
2 5 1 3 6
4
1
4
3 2
10. Mikä on kaupunki?
2. Lauantaina 14.12.2013 hänellä itsellään on syntymäpäivä. Jääkiekon NHL:ssä pelaa myös kana-
dalainen joukkue, jonka kotikaupunki on
maan pääkaupunki. Kenen taiteilija-kirjailijan
satupiirroshahmo Herra Hakkarainen on?
3. Pariisin-kirjeenvaihtajana tunnetuksi tullut Helena Petäistö kirjoittaa paikallisen
energiayhtiön Sulake-lehdessä synnyinkaupunkinsa joulusta. Herra Hak-
nähtiin Itsenäisyyspäivän vastaanotolla
Tampereella juhlimassa Suomen syntymäpäivää. Kuva: Suomenmaan arkisto
ka yhdessä muodostavat valtion, jonka nimi on... Euroopan Unionin ja Euroopan neuvoston kansallishymni on kuuluisan säveltäjän
9. Mestarihiihtäjä Siiri ?Äitee. Route 66 on yksi Yhdysvaltojen alkuperäisistä valtateistä. Mistä maasta on peräisin edam-juusto?
2
3 6 4
8
5
1 4
4 3
9
6
9 7 4
8 1 5
8 6
7
5
7
2 7
1
8 6 7
2 9 4
7 2
1
3
7
4
9
5. Mistä on kotoisin basmati-riisi?
5. Mikä?
joista ja musiikista tuttu tie alkaa Chicagosta ja päätyy... sinfonian finaali, josta Herbert von Karajan sovitti nykyisen Oodi ilolle -nimellä kulkevan teoksen. Kuka on säveltäjä?
Mikä on Helena Petäistön
synnyinkaupunki. Rantanen
9. B. Dubai on mediasta tuttu, ylellisen rikas
kaupunki ja emiirikunta Persianlahdella.
Se on yksi seitsemästä emiirikunnasta, jot-
6. Täyttää:kö hän 79,
84, 89 vai 94 vuotta?
karaisen talossa. Minne?
4. 22
13.12.2013
TIETOTESTI
1. Masi . Sastamalassa voi käydä mm
Ei muuta kuin aurinkorasvan ostoon. Simbsalabim, ei tarvitse maksaa yötyölisää.
Onhan toki sellaisia pikkujuttuja kuin työntekijöiden ja
heidän mahdollisten perheidensä ?pakkosiirto. Mutta totta se on,
STT-Lehtikuva siirtää yövuoronsa Australiaan.
Nii-in, kun meillä on yö, on Australiassa päivä. Australiaan. PL 1070, 00101 Helsinki
Käyntios. 80:19
SANANPARSI
Kyl Jumala hullut hoitaa, kattokoh vaan viisaht eteheh.
Jaala
KASKU
. Anna meidän elää, me
huudamme sinun nimeäsi.
Ps. Niin kuin Alexander
Stubb kuulemma puhelinleikkiensä ohessa on muka jo-
Jari Nenonen
Ristikko
Päivät vierivät
PERJANTAINA 13. Perinnehän siinä vain jatkuu, eikös se englantilaisilla
rosvoilla aikoinaan asutettu.
Onhan se, kun rehellinen suomalainen uutistoimittaja menee Suomessa tietotoimistolle katsomaan seinältä
työvuorolistaa, niin, kas vain, yövuoro. Kai mutta se lyhennetään
Kaitsuksi.
Ratkaisut
9
6
5
7
8
1
4
3
2
3
7
2
4
6
9
1
5
8
8
2
6
1
9
4
7
5
3
3
7
1
5
8
6
4
9
2
4
9
5
7
2
3
8
1
6
2
6
4
9
5
8
1
3
7
5
3
9
4
1
7
2
6
8
7
1
8
6
3
2
9
4
5
1
4
2
8
6
5
3
7
9
6
8
7
3
4
9
5
2
1
9
5
3
2
7
1
6
8
4
7
8
2
1
3
5
6
9
4
1
5
6
7
4
9
3
8
2
3
4
9
8
2
6
1
7
5
2
1
8
6
5
4
9
3
7
Helsingin toimitus
Postios. Mikä on sinun nimesi, opettaja kysyi uudelta oppilaalta?
. 23
13.12.2013
Pää alaspäin
ENSIMMÄINEN ajatus oli, että nyt on jollain mennyt aprillipäivä ja joulunaluspäivät sekaisin. Kannattaako muijalle sanoa mitään,
ovatko ne toimittajat aina nytkään ja varsinkaan ennen
vanhaan yöksi kotiin tulleet.
Päivävuorolainen Suomessa kärvistelee loskassa ja
raapustaa innosta vavisten elämänsä sadatta hirvi- tai
porokolariuutista, niin yövuoro laittaa oman lähiuutisensa, kenguru ja suomalaisittain väärää puolta tietä ajanut
Holden ovat törmänneet.
Ehkä johonkin maakuntalehteen lipsahtaa uutisen
hännästä vain päivävuorolle tarkoitettu naljailu: Jätkät,
lämmintä 36 varjossa, mutta kalja on kylmää!
ku ministeri, ei kai.
Epäkuranttien lähetysaikojen chattibimbojen studiokopitkin ovat kuulemma jossain ulkomailla,
vaikka sitä ammattitaitoa ei sentään Australiaan asti kannata lennättää.
JOS meillä olisi vielä paperitehtaita, niin eikö niissäkin yövuorot, ainakin valvomotyön osalta
olisi voinut hoitaa Australiastakin.
Ei olisi, koska Paperiliitto valvoi etuja liki viimeiseen mieheen.
EHKÄPÄ kaupalliset radiot seuraavat tietotoimiston perässä. Apollonkatu 11 a,
00100 Helsinki
4
8
1
3
2
5
9
6
7
4
6
3
2
9
7
8
5
1
5
9
7
3
8
1
2
4
6
8
2
5
4
1
3
7
6
9
6
3
4
9
7
2
5
1
8
9
7
1
5
6
8
4
2
3
Toimitussihteeri
Anja Manninen 044 7370 381
6
5
8
1
7
3
2
4
9
päätoimittaja
Juha Määttä 040 7359 612
7
9
3
2
4
8
5
1
6
Uutispäällikkö 044 7370 320
Katariina Lankinen
2
1
4
9
5
6
7
8
3
uutiset@suomenmaa.fi
etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi
mielipiteet@suomenmaa.fi
Päällikkö:
Pirjo Kontio
8
2
7
5
3
4
6
9
1
Oulun toimitus
Postios: PL 52, 90101 Oulu
Käyntios: Lekatie 4, 90150 Oulu
Toimittajat:
Meri Alaranta-Saukko
044 2032 640
Annukka Kantola 044 7370 377
Risto Luodonpää 040 8201 781
Pirkko Wilén
044 7370 238
Kuvatoimitus
044 7370314
Maria Seppälä, Paula Åström
5
3
9
6
1
7
8
2
4
www.suomenmaa.fi
Pääkirjoitustoimittaja
Juha Mauno 044 7370 311
1
4
6
8
9
2
3
7
5
Suomenmaa ilmestyy 3 kertaa
viikossa (ti, ke, pe).
Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2012
Ulkoasu: Mikko Eronen
044 7370 262
Toimittajat:
Maija Ahonen
044 7370 267
Timo Mikkilä
044 7370 265
Samuli Nissilä
044 7370 261
Pauliina Pohjala 050 5450 915
Henna Ruokamo vanhempainvapaalla
Vesa Somppi
050 300 3897
Valokuvaaja: Jari Laukkanen
Julkaisija: Suomenmaan
Kustannus Oy
Toimitusjohtaja Sauli Huikuri
ilmoitukset.suomenmaa@
suomenmaa.fi
Markkinointijohtaja
Matti Kontio 044 7370 312
1) Oulu, pakinan nimi Joulu-Oulu, 2) Ludwig van Beethoven, Euroopan hymnissä ei ole virallista
tekstiä, 3) Yhdistyneet Arabiemiirikunnat, 4) talous, 5) 89 vuotta,
6) Kalifornia, Los Angeles, 7) IntiaPakistan, 8) Hollannista, 9) Mauri
Kunnas, 10) Ottawa, Ottawa Senators.
Markkinointisihteeri
Johanna Leppäluoto
044 7370 346
Ilmoitusmyynti
Soile Suorsa 044 7370 350
Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15:
(08) 5370 370, Sähköposti:
tilaajapalvelu@suomenmaa.fi
Painopaikka: Joutsen Median
painotalo, Oulu, ISSN 0356-3588. joulukuuta
2013.
Tänään: Seija, ortodoksisen
kalenterin mukaan Lucia, Seija.
Aurinko laskee Helsingissä
kello 15.12, Oulussa kello 14.05
ja nousee huomenna Helsingissä
kello 9.18 ja Oulussa kello 10.21.
PÄIVÄN SANA
Me emme käänny sinun luotasi pois. Jos nyt yleensä Suomen yöaikaan jotain juonnetaan, niin sitä minä-minä-ja minun koulumuistot-lätinää
voisi tehdä Australiasta.
Soittolistat ovat maailmanlaajuisia, sikäli kun olen ymmärtänyt, niin esimerkiksi Lady Gaga perseensä näyttämisen sivuhomminaan laulaakin
Vastaavasti muualla tilanne on toinen, ja
hintakehityskin on toisenlainen.
PTT:n toimitusjohtaja Pasi
Holm ei usko hintaromahdukseen 1990-luvun alkupuolen tapaan vallankaan pääkaupunkiseudulla. Muuten edessä voi olla kahden asunnon loukkuun jääminen.
ENSI vuoden osalta arviot ovat varovaisen optimistisia. Erittäin alhaiset korot pitävät
hinnat ylhäällä. Asuntokaupan ketjuja syntyy kun ostajaehdokkaan pitäisi ensin myydä
nykyinen asuntonsa ennen kuin
hän voi tehdä uudet kaupat. Ihmiset luopuvat asuntokaupoista, jos esimerkiksi oma
työpaikka on vaarassa mennä alta.
Huovari muistuttaa, että asuntokaupan ilmiöihin kuuluu myös
se, että jos kysyntä vähenee, melko pian myös tarjonta vähenee.
Syksyn aikana myös tarjonta on
vähentynyt, ja sitä kautta myyntimäärät.
Kun asuntokauppa on ruvennut
piiputtamaan, myös monet rakennusyhtiöt ovat pantanneet uusien
kohteidensa aloittamista.
Tilanteesta hyötyjä voisi olla
uutta asuntoa hakeva perhe tai
henkilö, jolla ei ole ennen kaupantekoa ensin edessä vanhan
asunnon myyntiä.
. Hekin joutuvat maksamaan
aika kovan hinnan, koska hinnat
eivät jousta, Huovari sanoo.
. Ja
lainakustannukset ovat edelleen
melko pienet niillä, jotka nyt tekevät asuntokaupan.
Tilanne ei johda nopeasti tilanteeseen, jossa asuntojen hinnat alkaisivat ratkaisevasti laskea
nykyisestä. Olen sitä mieltä, että pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa asuntojen hintoihin tulee uusi hintapiikki ylös parin vuoden
päästä kun epävarmuus hälvenee.. Tämä ei riitä,
että asuntojen hinnat lähtisivät
laskuun. Näin siksi, että muuttoliike on kovaa, ja lainakorot alhaalla. Lisäksi ensi vuodelle ja
seuraavalle on ennustettu pientä
talouden kasvua.
. 24
13.12.2013
Asuntokauppa jämähtänyt
Pääkaupunkiseudulla
hinnat eivät laske,
päinvastoin.
TIMO MIKKILÄ
HELSINKI
PELLERVON taloudellisen tutkimuslaitoksen PTT:n ekonomisti
Janne Huovari ei usko, että asuntojen hinnat pääkaupunkiseudulla laskisivat lähiaikoina huolimatta siitä, että asuntokauppa on loppuvuodesta jämähtänyt ja asuntojen myyntiajat pidentyneet.
. KUN lainojen hoitokuluja ja
omistusasuntojen hoitovastikkeita verrataan vuokriin, jälkimmäiset ovat niin korkealla, että tästä
näkökulmasta omistusasuntojen
hinnat ovat halpoja vuokrakuluihin verrattuna.
Jos hinnat romahtaisivat, tämä
edellyttäisi Holmin mielestä valtavasti massairtisanomisia lähiaikoina.
Holm arvioi, että teollisuudesta lähtee vielä ensi vuonna noin
20.000 työpaikkaa. Kuva: Jari Laukkanen
Korot alhaalla, hinnat ylhäällä.
. Pääkaupunkiseudulla asuntojen hintoihin tulee uusi nousu parin vuoden päästä, Pasi Holm sanoo. Harvan on aivan pakka myydä asuntoaan juuri nyt. Heikko talousnäkymät
pitää kuitenkin kysynnän matalana, ja tehtyjen kauppojen määrät
vähenevät.
Asuntokauppojen määrä tulee
Asuntokaupassa erot ovat kasvaneet sekä maan sisällä että kaupunkien sisällä.
. Ja asuntojen vuokrat huippukorkealla.
laskemaan kuluvana vuonna arviolta 15 prosenttia.
Tilannetta kuvaa hyvin se, että
välittäjät ovat pääkaupunkiseudulla yrittäneet purkaa jämähtäneitä asuntokauppaketjuja neuvottelemalla pankkien kanssa asiakkaidensa lainatarpeista. Jos joutuu taloudellisesti tiukoille, voi aina neuvotella neuvotella pankin kanssa siitä, että maksaakin velastaan vain
korot, Huovari sanoo.
Ja korot ovat tällä hetkellä taatusti pienemmät kuin minkään
muun asumismuodon kustannukset. Kaikki riippuu siitä, mihin suuntaan talous
kehittyy. Hyvät asunnot hyvillä paikoilla menevät ja niitä ostavat henkilöt, joilla on varaa maksaa