Suomenmaa 14.12.2018 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

aseiden osto vaikeutuu venäjällä suomesta Hiilinielujen mallimaa. tiellä on kuitenkin monta mutkaa. Ajassa Ulkomaat Vieraskolumni miksi ei palattaisi punamultaan?. 6 4 1 4 8 8 7 3 5 1 3 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 47 / 14.12.2018 / 4,80 € Kisahaaveet puntarissa Hallitus selvittää, voisiko suomessa järjestää olympialaisia
2 14.12.2018 sisältö 14.12. 26. 2018 Oman uran kautta vapauteen Ulla-Riitta Juuti avioitui alaikäisenä ja joutui hellan ja nyrkin väliin s
31 Mistä on hyvät luvut tehty. 16 Ilmiöt Ajassa Kirjat. Hallitus saavuttaa taloustavoitteensa. 10 Ilmastonmuutos teki biohiilen valmistuksesta kasvualan s. Riikka Pirkkalainen s. Onko kyse tuurista vai taidosta. 12 Michelle Obama kirjoitti arkisen ja rehellisen omaelämäkerran s. 34 Itsenäisyyspäivää vietettiin perinteisin menoin ympäri maata s. 14.12.2018 3 Keskustan ei kannata arkailla, vaan puhua voimakkain sanankääntein niistä asioista, joista meidät tunnistetaan. s
Se edellyttää aktiivisia ja valistuneita kansalaisia, vireää kansalaisyhteiskuntaa, vapaata ja moniarvoista mediaa, selkeitä poliittisia vaihtoehtoja puolueineen sekä vastuuntuntoisia ja rehellisiä, yhteistyöhön kykeneviä poliitikkoja. Macron haastoi koko poliittisen järjestelmän mutta on nyt ajautumassa oman vallankumouksensa uhriksi. Fukuyaman ennustus osoittautui pian virheelliseksi. Maasta on hävinnyt se poliitikkolaji, joka teki yhteistyötä demokraattien ja republikaanien rajan yli. Italiassa kansalaisten protesti nosti valtaan populistihallituksen, joka lupaa samaan aikaan laskea veroja ja lisätä julkisia menoja. Pääkirjoitus On tullut aika huomata, että liberaali demokratia ei ole mikään itsestäänselvyys. On tullut aika huomata, että liberaali demokratia ei ole mikään itsestäänselvyys. Yhdysvallat on jakautunut jyrkästi kahtia sen jälkeen kun Donald Trump valittiin presidentiksi. Le hti ku va /A FP. Keltaliivisten protestilla ei ole ohjelmaa eikä johtajaa, jonka kanssa hallitus voisi edes neuvotella. Hänen mukaansa ideologioiden taistelu oli päättymässä liberaalin demokratian voittoon. Vladimir Putinin johdolla on palattu autoritaariseen hallitustapaan. Populistien menestys jatkui Ruotsin syyskuun vaaleissa. Nyt odotellaan, saako maa uutta hallitusta edes jouluksi. Ranskassa keltaliiviset mielenosoittajat ovat mellakoineet viikkokaupalla vain pari vuotta sitten äänivyöryllä presidentiksi valittua Emmanuel Macronia vastaan. Iso-Britannia on ajautumassa kaaokseen brexit-kansanäänestyksen seurauksena. Valheille rakennetun ei-kampanjan lupausten lunastaminen on osoittautumassa mahdottomaksi. Tämä horjuttaa koko poliittista järjestelmää. Saksassakin populistien vaalimenestys on ravistellut poliittista järjestelmää. Venäjän ideologiana on etsiä ortodoksisesta perinnöstä vastavoimaa rappioituneen läntisen maailman arvoja vastaan. Viime syksyn vaalien jälkiin saatiin suurella tuskalla kokoon kristillisdemokraattien ja sosiaalidemokraattien koalitiohallitus, jonka taival on ollut alusta lähtien takkuista. perustettu 1908 • päätoimittaja juha määttä 4 14.12.2018 Y hdysvaltalainen filosofi Francis Fukuyama ennusti vuonna 1992 historian loppua kylmän sodan päättymisen ja Berliinin muurin kaatumisen myötä. Venäjälläkään ei voida puhua liberaalin demokra tian voittokulusta. Mikä pahinta, itse liberaali demokratia on ajautunut kriisiin ydinalueillaan Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Tällainen yhtälö ei ole toiminut vielä missään maassa, eikä ennuste ole hyvä jo entuudestaan pahoin velkaantuneen Italiankaan kohdalla. Minne menet, liberaali demokratia. Esimerkiksi Kiinassa ei ole näkyvissä mitään merkkejä liberaalin demokratian voitosta, vaan maa on pyrkinyt yhdistämään valtiojohtoisen kapitalismin ja yhden puolueen yksinvallan ainakin toistaiseksi hyvällä menestyksellä
Vuodenvaihteessa 1995 Suomesta tuli EU:n jäsen. Enemmistö vastusti EU:ta. Hyvä vastaus, mutta ei täydellinen. MuIstelu oli mukavaa ja kuulin monta mielenkiintoista tarinaa. Mutta MItä siinä syksyn ja kevään välillä oikein tapahtui. suoMenMaaKIn julkaisi jopa kolme aukeamaa mielipiteitä samassa lehdessä. luulen , että kaikki selitykset eivät edes löydy tuolta muutaman kuukauden jaksolta. Synkimpien lukujen aikaan oli jo alettu muistella, miten joulukuussa 1994 gallupit näyttivät alle 15 prosentin kannatusta, mutta kevään 1995 vaaleissa päästiin liki 20 prosenttiin. 14.12.2018 5 Toimittajalta Löytyykö vastaus 90-luvulta. Lehti piti avoinna ”kuumaa linjaa”, johon ihmiset voivat soittaa ja kertoa ajatuksiaan. Ja kevääseen on pitkä matka. Se tuli selväksi. ItsenäIsyyspäIvän tienoilla keskustan gallupluvut liikahtivat ylöspäin: Juha Sipilän puhe puoluevaltuustossa, uudet avaukset ja nimettyjen eurovaaliehdokkaiden valovoimaiset esittäytymiset olivat palauttaneet kannattajien uskoa. Keskustelutilaisuuksissa salit täyttyivät ja jokainen sai sanoa sanottavansa. Siitä huolimatta kesällä 1994 Jyväskylän puoluekokous antoi tukensa jäsenyys neuvotteluiden jatkamiseen. Niistäkin, jotka eivät yleisötilaisuuksissa nousseet esiin. Liikkuvat äänestäjät ratkaisevat yhä enemmän – ja tekevät päätöksensä yhä myöhemmin. KyselIn vanhoilta toiminnanjohtajilta, mitä vuoden 1995 vaaleista voisi oppia. Hän sai kierrokselleen järjestöväen keskuudesta huolella valitun autokuskin, joka ehti paikasta toiseen siirryttäessä valistaa kuljetettavaansa monista asioista. He korostivat yhteyttä kenttään ja siellä liikkuviin monenlaisiin ajatuksiin, toiveisiin, pelkoihin ja epäilyksiin. Arve lin, että tarvittiin siinä muitakin: puoluetoimistoa, piiritoimistoja, järjestöväkeä ja ehdokkaita. ”Jos unioniin kuitenkin mennään, niin parempi olla itse valmistelemassa sopimuksia...” Syksyllä kansanäänestyksessä Jaa-äänet voittivat. Se oli vienyt kannatusta, mutta se myös vahvisti puoluetta. Ja nekin julkaistiin. Keskustan vahvuus on kyvyssä käsitellä erimielisyyksiä, ei väkinäisessä yksimielisyydessä ja hankalista asioista vaikenemisessa. He muistelivat, miten oli tapana, että puheenjohtaja tai ministeri tuli maakuntaan koko päiväksi. Taustalla oli vaikea EU-ratkaisu ja sen käsittely. Sosiaalinen media on tullut eikä perinteinenkään ole entisellään. Ongelmia ei lakaistu maton alle, vaan asiat puitiin perinpohjin. Yhden miehen varassa eivät voitot ja tappiot koskaan ole. – Puheenjohtaja Esko Aho teki kenttäkiertueen, vastasi ensimmäinen vanha kaveri, jonka puoleen käännyin. Ja tiukassa paikassa löytyvää taistelutahtoa. Sehän nimettiin silloin torjuntavoitoksi: keskusta menetti vain 11 kansanedustajaa. Pirkko Wilén. Mutta edelleen taitaa pitää paikkansa, että taistelutahto ratkaisee. Valmista reseptiä en saanut. Maailma on muuttunut. Mutta 90-luvulta ei löytynyt helppoja vastauksia 2010-luvun ongelmiin. Siksi taas tarvittiin kenttäkierroksia
maailman johtaviin ilmastotieteilijöihin kuuluva akateemikko Markku Kulmala näki, että Suomelle on iso tilaisuus ottaa johtajuus ilmastonmuutoksen hillinnäs sä. Ajassa Sanottua Sipilän mukaan Suomen kannattaa olla aktiivinen hiilinielumarkkinoiden ideoinnissa. Juhana Venäläinen Twitterissä Heikki Saukkomaa/Lehtikuva Akateemikko Markku Kulmala Helsingin yliopistosta puhui pääministeri Juha Sipilän koolle kutsumassa ilmastoseminaarissa maanantaina. Se edellyt tää tarkkaa tietoa metsien kasvusta ja puustosta. Sipilän mukaan Suomen kannattaa ol la aktiivinen nielumarkkinoiden ideoin nissa, koska Suomessa pystytään jo nyt mittamaan laserkeilauksella mittaaman puusto puu puulta. Pääministerin mielestä Suomi voisi toimia aktiivisesti, jotta hiilinieluilla oli si tulevaisuudessa markkinat. Sipilä haluaa Suomesta ilmastosuurvallan. Puoluejohdolla on jotain tätä vastaan. Polttoaine ja energiayhtiö St1:n halli tuksen puheenjohtaja Mika Anttonen ko rosti, että 1,5 asteen uralle on mahdotonta päästä pelkällä päästöjen vähentämisellä. Jos jotain saadaan onnistumaan Suo messa, se voidaan saadaan onnistumaan jossain muuallakin. Anttosen mukaan maankäyttösektorin toimenpiteillä saadaan ilmakehään vä hintään yhtä suuri vaikutus kuin päästö puolella. 6 14.12.2018 Kenttä ja puoluevaltuutetut ovat hyvin yksimielisiä perus tulosta. Sipilän mukaan tuleva EUpuheen johtajakausi tarjoaa Suomelle mahdol lisuuden ohjata keskustelua ja vaikut taa EU:n raameihin ilmastonmuutoksen torjunnassa. – Suomen yksi vahvuus on, että meillä tehdään tätä yhdessä, eri tieteenalat toi mivat yhdessä, hän totesi. Anttonen sanoi itselleen olleen ”hirveän vaikea juttu” myös huomata, että biopolt toaineista ei ole minkäänlaiseksi ratkai suksi ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden vähentämisessä. Kyllä keskustan linja on ihan selkeä. – Voisimme itse edetä lähivuosina niin, että asiaa pilotoitaisiin täällä Suomessa. – Uskon, että se on mahdollista, Sääty talolle 150 suomalaista vaikuttajaa ilmas toseminaariin kutsunut pääministeri arvioi avaussanoissaan. Suvi Mäkeläinen STT:lle Pekka Pohjolainen SuomeSta pitää ryhtyä rakentamaan il mastonmuutoksen torjunnan suurvaltaa, katsoo pääministeri Juha Sipilä (kesk.). Puoluekokous linjaa tien, jota puoluejohto sitten toteuttaa. Katri Kulmuni Yle Uutisille Keskustanuorille pisteet johdonmukaisen sotulinjan puolustamisesta aikana, jolloin yksi jos toinenkin kaivautumassa vastikkeellisuusretoriikan poteroihin. – Jos yhteyttävien kasvien määrässä tapah tuu kymmenen prosentin muutos ylös tai alaspäin, niin se on vaikutuksil taan suurempi kuin fossiilisen energian päästöt, hän huomautti
Ihmettelen, mistä ih meestä kollegat repivät ajan kirjoit tamiseen. Tai sitten minä olen eri tyisen hidas, Parviainen naurahtaa. Kansanedustaja Olavi Ala-Nissilän (kesk.) uunituore julkaisu Ottakaa mut mukaan – Osallistavaan kasvuun hakee eväitä kestävään talous kasvuun. Vaalikirjat tulevat taas Sipilä haluaa Suomesta ilmastosuurvallan Risto luodonPää keskusta on julkistanut työelämäaakko sensa, joiden avulla haetaan muun mu assa joustoa työelämän eri vaiheisiin se kä aidon paikallisen sopimisen laajenta mista. keskusta haluaa lihan ja maidon alku perämerkinnät pakollisiksi kau poissa, ravintoloissa ja julkisissa keittiöissä. – Lain päivittämisellä on mahdollisuus edesauttaa työhyvinvointia ja kilpailu kykyä sekä samalla selkeyttää neuvottelu menettelyä, jatkaa Kulmuni. työVoiman maahanmuuttoa tulee keskus tan mielestä lisätä markkinavetoisesti il man raskasta byrokratiaa. Seppo Kääriäinen Twitterissä Keskustan työelämä aakkosilla haetaan joustoa ja paikallista sopimista Pauliina Pohjala Vaalikirjojen aika ei suinkaan ole ohi, vaik ka digiaikaa eletäänkin. Kuusamolainen keskustaedusta ja Ulla Parviainen on kerännyt ta rinoita Kekkosesta ja kuusamolai sista, mutta tuotos ei ehdi valmistua vaaleihin. Myös oleskelu lupakäytäntöjä tulisi yksinkertaistaa. Keskeisiä toi menpiteitä ovat pelto jen hiilen sidonta, biokaasun vallan kumous ja uuden tekno logian käyttöönotto. Alkoholikin on osa ruokakulttuu ria. eduskuntaan pyrkivä Matias Hilden (kesk.) keskittyy vaalikirjassaan sekä asiaan että viihteeseen. ruokaketjun tulee keskustan mu kaan panostaa yhä enemmän puh taan suomalaisen ruuan ja veden vientiin. Kirja kertoo rajaupsee rin tiestä Enontekiön kunnanjohta jaksi ja sosiaalisessa mediassa riehu vaksi keskustan kansanedustajaksi. Linjatyötä vetäneen varapuheenjohta ja Katri Kulmunin mukaan paikallisen sopimisen kieltoja on järjestelmällisesti purettava. Keskusta laiset saattavat rankaista puoluettaan ja jättää kokonaan äänestämättä. Pienpanimoiden ja pientislaa moiden asemaa tulee keskustan mu kaan vahvistaa tulevissa alkoholi uudistuksissa. Myös yhteistoimintalaki on keskustan mielestä päivitettävä vastaamaan parem min tätä päivää. Pubivisan perus teet sisältää 1 000 tietokilpailu kysymystä vastauksineen. Antti Kaikkonen Twitterissä Punavihreiden äänissä uusjakoa. Pauliina Pohjala kouluruokailua tulee laajentaa myös kerran päivässä tarjottavaan terveelliseen välipalaan, keskusta vaatii tuoreessa ruokalinjauksessaan. Hän päivittää kolmen kuukau den välein teostaan Maatilaverotus, jossa on toista tuhatta sivua ja joka kattaa Suomen koko verolain säädännön. – Ei tässä hullunmyllyssä ole rää pyä kirjoittaa. Suurimman puo lueen paikasta sukeutuu ankara kilpa. Oleskeluluvan saatavuushar kinnasta tulee luopua as teittain ja huo mioi den työttömyystilanne. Henkilöstön parempi edustus mahdol listaa lain palauttamisen kohti alkuperäis tä tarkoitustaan eli kehittämään työpaik kaa, parantamaan vuorovaikutusta ja luo maan aitoa yhteistyötä. Jos keskustan kannatus nousee, puheli meni ei soi, media ei halua kommenttia. Puolue katsoo, että välipalalla voi daan turvata lasten terveellinen ra vitsemus myös pitkien koulumat kojen ja perheiden kiireisen arjen keskellä. Luottamusmiesten roolia on varmistettava, mutta järjestäytymättömän työpaikan työntekijöiden valitseman luot tamusvaltuutetun roolia täytyy selkeyttää. Ajassa Sanottua 14.12.2018 7 Keskustalla on hirveän paljon niitä, jotka uhkaavat jäädä kotiin. Ruokaket jun tulee olla hiilineutraali vuoteen 2040 mennessä, keskusta paalut taa. Ranskas sa jo pitkään käytössä ollut hinnoitte lua rajoittava laki tulisi siis käyttöön myös Suomessa. Keskusta uudistaisi kouluruokailua Sh utt ers to ck Shu tter sto ck. Varakansanedustaja Mikko Kärnän Häirikkö Arkadianmäellä ilmes tyy Otavan kustantamana ensi vuo den puolella. – Haluamme parantaa ja lisätä pysyvää henkilöstönedustusta yritysten hallinnos sa. Kansanedustajakonkari Esko Kivi ranta kirjoittaa periaatteessa neljä kirjaa vuodessa, oli vaalit tai ei. Suomen tulee keskustan mieles tä kieltää alle tuotantokustannusten tapahtuva ruuan myynti. – Työehtojen tulee olla kaikille Suomes sa työskenteleville samat ja kotoutta misen tulee tukea työllistymistä. Juho Rahkonen Iltalehdessä Jos keskustan kannatus laskee, puheli meni soi, media haluaisi kommenttia. Haavisto sekoittaa demareiden ja vähän muidenkin näkymää. – Tarvitsemme joustavuutta alan ja aluei den ehdoilla
”Mun muistuu mieleheni nyt suloinen Savonmaa” kertoo siitä, että laulu on laulettu nimenomaan Savon ulkopuolella, kotiseudulle kaivatessa. Auli Piiparinen. Tää armas, kallis maa Mun muistuu mieleheni nyt suloinen Savonmaa. Säkeistöjä laulussa on yksitoista, mutta niistä lauletaan tilanteesta riippuen vain kolme tai neljä. Keskustaopiskelijoiden puheenjohtajana toimiva Piiparinen tekee opiskelijapolitiikkaa Helsingistä käsin, mutta on myös valtuutettu pohjoissavolaisessa Leppävirran kunnassa. savolaisen laulu on sekä Pohjoisettä Etelä-Savon maakuntalaulu. – Erot näkee ehkä murteen kautta. Molemmat syntyivät Pohjois-Savossa, Collan Iisalmessa ja Ahlqvist Kuopiossa. Lä hd e: Ke sku ska up pa ka m ari Lauri HeikkiLä Helsingissä opiskeleva Auli Piiparinen samaistuu vahvasti Savolaisen laulun syntytarinaan. – Muistan, kun alakoulumme vietti vuosijuhlia, niin juhlissa luokkamme lauloi oikein kilpaa yhden vanhemman herran kanssa. Molemmat maakunnat ovat Savoa, mutta Piiparinen näkee niiden välillä myös eroa vaisuuksia. Piti näyttää, että me olemme kaikkein ylpeimpiä savolaisuudestamme, Piiparinen naurahtaa. 8 14.12.2018 Ajassa Naisten osuus hallituspaikoilla on kolminkertaistunut reilussa kymmenessä vuodessa. on naisia. Maakuntalaulu | savo Suomen vanhin maakuntalaulu esitettiin joulukuussa 1852. – Savolainen identiteetti vain vahvistuu muualla ollessa. – Laulu esitettiin ensimmäisen kerran Savo-karjalaisen osakunnan päättäjäisillassa täällä Helsingissä. Sen kansa kaikki kärsinyt ja onnehensa tyytynyt, tää armas, kallis maa. Sävelmän takana on Sylvian joululaulusta tunnettu Karl Collan (1828–1871), ja sanat runoili August Ahlqvist (1826–1889). Suomalaisten pörssiyhtiöiden hallitusjäsenistä Teollisuudessa pörssiyhtiöiden johtoryhmissä on vain kolme prosenttia naisia. Toki savolaiset osaavat olla ylpeitä savo laisuudestaan myös kotiseudulla ollessaan. Toki naapurit vaikuttavat, esimerkiksi Ylä-Savossa näkyy Kainuun läheisyys ja Etelä-Savossa Etelä-Karjalan vaikutus. Samalla tavalla minullakin ”muistuu mieleheni” suloinen Savonmaa opintojen ja töiden keskellä täällä pääkaupungin vilskeessä. Eteläsavolaiset puhuvatkin mieja sie-murteella. Suomenmaan juttusarjassa esitellään Suomen maakuntalaulut. Aiem pi luottamustehtävä Suomen Lukiolaisten Liitolla vei kirjat Helsinkiin, mutta hetket Helsingissä herättivät innon vaikuttaa myös syntymäkunnan asioihin
– Osa nuorista oli aika lailla oman onnensa nojassa, mutta meille jäi tosi hyvät fiilikset, Lumme päättää. Ilmastokysymykset ovat globaali ongelma, ja EU:n tulisikin päätöksillään tukea metsien ekologisesti ja yhteiskunnallisesti kestävää käyttöä myös kehittyvissä maissa. – Myös sitä kautta edistetään avoimuutta ja demokratiaa. Tähän liittyen Suomi on esittänyt metsärahaston perustamista osaksi EU:n ja Afrikan välistä kumppanuusja investointi ohjelmaa. Tuli sellainen olo, että vitsi täällä olisi hienoa olla töissä, Perkkiö jatkaa. Metsästrategia tähtää puun käytön lisäämiseen, peräänkuuluttaa kansallista metsäpolitiikkaa ja metsien merkitystä biotaloudessa. Erityisesti ilmasto-, energiaja maatalouspolitiikalla on suora vaikutus siihen, miten metsiämme tulisi käyttää. – Ilman tätä demonstraatiota olisi jäänyt tajuamatta konkreettisesti, minkälaisia neuvottelutaitoja ja kykyä etsiä yhteisymmärrystä parlamentissa tarvitaan, Lumme kuvaa. ALDE tutustuttaa nuoria EU-parlamenttiin Juho Lumme ja Matleena Perkkiö tutustuivat viikon ajan Euroopan parlamenttiin Mirja Vehkaperän vieraina. EU:n yhteisen metsäpolitiikan sijaan käytössä on vuonna 2015 valmistunut metsästrategia, joka ei ole sitovaa EU-lainsäädäntöä. 14.12.2018 9 Täällä Bryssel Monet Euroopan unionissa tehtävät päätökset vaikuttavat suoraan myös suomalaisiin metsiin. euroopan komission juuri julkaisemassa EU:n metsästrategian välitarkastelussa kiinnitetään huomiota metsien moniulotteiseen merkitykseen ilmastopolitiikassa. Lumme ja Perkkiö kehuvat viikon antia kiinnostavaksi. Aiemmin arvioitua suurempi metsien kasvu tarkoittaa ilmastonmuutoksen kielellä sitä, että Suomen puusto sitoo hiilidioksidia enemmän kuin olemme luulleet. Yksi tiiviin ohjelman koho kohta oli parlamentin vierailukeskuksessa järjestetty roolipeli, jossa kullakin nuorella oli oma tehtävänsä. Ika rs / Sh utt ers to ck © Eu ro pe an U nio n 20 18. Lokakuussa julkaistun Suomen metsien inventoinnin tulosten mukaan maassamme kasvaa enemmän puuta kuin aikaisemmissa arvioissa on esitetty. Mukana oli 20 nuorta 11 unio nimaasta. Mirja Vehkaperä Euroopan parlamentin jäsen Suomen metsäosaaminen hyödynnettävä Meri AlArAntA-SAukko ouLaisteLainen Matleena Perkkiö ja pudasjärvinen Juho Lumme saivat marraskuun lopussa tehokurssin Euroopan parlamentista ja sen toiminnasta. Meillä on valtavat metsävarat, osaamista ja tilastoitua näyttöä siitä, että metsiämme hoidetaan kestävästi. Nuoret tulivat valituksi 150 suomalaisen hakemuksen joukosta ALDE:n Young Visitors -ohjelmaan ja pääsivät europarlamentaarikko Mirja Vehkaperän (kesk.) vieraiksi Brysseliin viiden päivän ajaksi. Lumme ja Perkkiö kiittelevät suomalaisen delegaation hyvää huolen pitoa. YK:n ilmastokokouksessa (COP24) Puolan Katowicessä pyritään löytämään keinot Pariisin sopimuksen tavoitteiden toimeenpanemiseksi ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Metsät onkin pidettävä tiiviisti mukana Brysselin neuvottelupöydissä. Strategian lähtökohtana on jäsenmaiden päätäntävalta metsäasioissa, ja se huomioi tasapuolisesti kestävän metsätalouden taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen merkityksen. Eri puoluei den ”meppien” lisäksi mukana oli ”lobbareita”. – Pelin kautta näki, miten päätökset tehdään. Me suomalaiset tämän tiedämme, ja tämä olisi hyvä linja koko Euroopalle. Suomella on loistava tilaisuus ottaa johtajan rooli metsiin liittyvässä kansainvälisessä keskustelussa. Viikon aikana on käyty syvällisiäkin pohdintoja parlamentin ilmapiiristä ja Euroopan tulevaisuudesta, hän kertoo. Metsätalous on kestävää, kun puuta kasvaa enemmän kuin sitä hakataan ja luonnon monimuotoisuudesta pidetään huolta. Vehkaperän mielestä on arvokasta, että ALDE kutsuu nuoria katsomaan, mikä EU on ja mitä sillä on tarjot tavanaan
Viralliset 101-vuotisjuhlallisuudet alkoivat valtakunnallisella lipunnostotilaisuudella Helsingin Tähti torninmäellä, jossa partiolaiset perinteen mukaisesti nostivat Suomen lipun salkoonsa. Tilaisuuden teemaksi oli tänä vuonna valittu ympäristö, joka näkyi paitsi tarjoiluissa myös useiden juhlavieraiden asuissa. Päivä huipentui presidentti Sauli Niinistön juhla vastaanottoon presidentinlinnassa. Puolen päivän aikaan kokoonnuttiin ekumeeniseen juhla jumalanpalvelukseen Helsingin Tuomiokirkkoon. 101 vuoden itsenäisyys Markku Ulander/Lehtikuva. 10 14.12.2018 Uutiskuva Meri AlArAntA-SAukko Joulukuun kuudentena päivänä Suomi juhli jälleen itsenäisyyttään monin eri tavoin. Itse näisyyspäivän paraati järjestettiin Mikkelissä teemalla ”Puolustusvoimat – 100 vuotta valmiutta”
Kirsti ja Esko Aho sekä Juha ja Minna-Maaria Sipilä vaihtoivat ajatuksia itsenäisyyspäivän vastaanotolla. 14.12.2018 11 Pääministeri Juha Sipilän Säätytalolla isännöimään Suomen lasten itsenäisyysjuhlaan oli kutsuttu kaksi 10-vuotiasta koululaista jokaisesta Suomen kunnasta. Jussi Nukari/Lehtikuva Ve sa M oila ne n/ Le hti ku va M art ti Ka in ula in en /Le hti ku va Ak u H äy ryn en /Le hti ku va Ju ssi N uk ari /Le hti ku va. Veteraani Mauri Maunula esitti presidenttiparille sotakaverinsa Paavo Astalan sanoittaman laulun Äänisen yö. Poliisit valvoivat vastamielenosoittajia kansallismielisen 612-yhdistyksen soihtukulkueen varrella. Itsenäisyyspäivänä järjestettiin myös erilaisia mielenilmauksia. Heikki Hurstin vähäosaisten itsenäisyyspäivän juhlissa Helsingissä jaettiin lapasia
Ei sentään, kun tarkemmin katsoo. 12 14.12.2018 Kun työttömyys hellittää ja palkansaajien ostovoima paranee esimerkiksi verojen alentumisen seurauksena, syntyy positiivinen kierre. Silkkaa sattumaa, oppositiosta huudellaan. Kaasu auki ja käyrät koilliseen Uutisanalyysi Hallituskausi on vaihtumassa hyvissä merkeissä – talous kasvaa, työllisyys paranee, kilpailukyky kohenee, vienti vetää ja valtionvelan kasvu taittuu. Se lisää yritysten myyntiä ja hankintoja toisilta yrityksiltä, ja pian tarvitaan lisää väkeä sorvin ääreen. TeksTi: Taina kivelä. Monet haaveet ja pitkään suunnitellut ostokset toteutetaan
Mitä Sipilän kaudella on tehty toisin. Valtion menoja höylättiin ja kunnat olivat suurimpia menettäjiä. Tai ettei lukuihin ole luottamista. Pitkän porun jälkeen saatiin aikaan myös kuuluisa kiky-sopimus työajan pidennyksineen. Myös palkansaajien veroja piti alentaa ostovoiman parantamiseksi, edellinen hallitus kun ansioitui lähinnä veronkorotusten saralla: arvonlisäveroja korotettiin prosenttiyksiköllä, ansioverojen indeksejä jäädytettiin ja päätettiin ryhtyä perimään yli 100 000 euron vuosiansioista niin sanottua solidaarisuusveroa. SilKKaa sattumaa, oppositiosta huudellaan. Mutta niin vain kävi, että vienti pompsahti yli ennusteiden ja työttömyyskin alkoi hellittää hiljalleen, kuten kaaviosta Vienti ja työttömyys (seuraavalla sivulla) käy ilmi. Samaan aikaan Suomi matoi miinuksella kolme vuotta peräkkäin, ja jäi pahasti tappiolle myös EU:n kasvuun verrattuna. Talouden asiantuntijat tosin väittävät toisin. Kuten Ekonomistikoneen riippumaton asiantuntijapaneeli, johon on kutsuttu akateemisten meriittien perusteella 90 johtavaa suomalaista taloustieteilijää. Seuraava tavoite on asetettu 75 prosenttiin, joka sekin on vielä pohjoismaisiin kilpailijoihin verraten vaatimaton taso. TALOUSKASVU Talouskasvu 65 66 67 68 69 70 71 72 73 % 67,3 66,9 67,4 66,9 68,3 69,6 71,4 72,0 Työllisyysaste -7 -5 -3 -1 1 3 5 7 9 11 -2,0 2,3 -4,7 9,4 4,0 4,0 7,9 8,8 9,2 7,9 8,4 6,3 6,9 Kaavion otsikko 2011 12 13 14 15 16 17 18 2019 2011 12 13 14 15 16 17 18 2019 -2,0 -1,0 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 muutosprosentti, % 2,5 2,6 2,9 3,3 2,5 3,2 3,7 3,7 -1,4 -0,8 -0,6 0,1 2,8 3,0 1,7 -0,9 -0,2 1,3 2,1 1,8 2,4 2,0 1,8 2010 2012 2014 2016 2018 50 60 70 80 90 100 110 120 VALTIONVELAN KASVU Lähtötilanne (2008) 54 mrd + vuotuinen nettolisäys kuvion mukaan = 109 mrd 2012 13 14 15 16 17 18* 2019* BKT, maailma BKT, Suomi BKT, Euroalue Työllisyysaste, tavoite (vaalikauden lopussa) Työllisyysaste (joulukuun lopussa) % Viennin volyymin muutos edelliseen vuoteen Työttömyysaste 2008 2019 % Lähteet: data.worldbank.org , IMF, ec.europa.eu/info, Tilastokeskus, Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2019–2022 (VNK). Työllisyyden parantaminen on ollut sekä kokoomusettä keskustavetoisen hallituksen tavoitteena. Talouden käytetyin mittari eli bruttokansantuote (BKT) on maailman tasolla kasvanut jo pitkään, myös koko Kataisen/ Stubbin hallituskauden (2012–2015) ajan. Tai että Suomi kulkee EU:n vanavedessä. Vuosina 2016–2018 Suomen BKT:n kehitys on ollut selvästi EU:ta parempaa. Ne velkaantuivatkin huimaa vauhtia, velkapotti lähes tuplaantui 11 miljardista yhdeksääntoista. Sipilän hallituskauden (2015–2019) alussa Suomi pääsi vihdoin kansainvälisen kasvun imuun mukaan, ja vuosina 2016–2018 Suomen BKT:n kehitys on ollut selvästi EU:ta parempaa. Ja jos onkin, luvut eivät ole parantuneet ainakaan hallituksen ansiosta – pikemminkin siitä huolimatta. Sitten alettiin odottaa veronalennusten ”dynaamisia vaikutuksia”. Hallituksen työtä kritisoivien ja saavutuksia vähättelevien mieliväittämä on, että Suomen hyvät talousluvut pitää lukea kokonaan tai ainakin pääosin maailman talouskasvun ansioksi. – Työpaikkojen luomiseksi yhteisöveroa lasketaan 20 pro senttiin, kertoi Katainen vuoden 2013 budjettiriihessä. KriitiKKoJen päätelmissä on kuitenkin paha valuvika, kuten kaaviosta Talouskasvu (alla) nähdään. Kataisen hallituksen painopiste oli säästöissä ja sopeuttamisessa. Dynaamisten vaikutusten ajatus on se, että esimerkiksi 500 miljoonan euron veronalennukset eivät lopulta pienennä valtion tuloja 500 miljoonalla, koska verotuksen keventäminen lisää taloudellista toimeliaisuutta. 14.12.2018 13 Juha Sipilän (kesk.) hallitus on saavuttamassa lähes kaikki taloustavoitteensa. Kaavion Työllisyysaste (seuraavalla sivulla) mukaisesti maalina molemmilla oli 72 prosentin työllisyysaste. Mutta satsattiin myös uusiin työpaikkoihin, työhön ja tulevaisuuden uskoon. Eipä näistä päätöksistä kehuja ole tullut sen enempää oppositiosta kuin sen tukijoilta ay-liikkeessä. Ansiosidonnaista työttömyyskautta lyhennettiin, ja aktiivimallilla yritettiin saada pitkään työttömänä olleet takaisin sorvin ääreen. Sipilän joukkue sen sijaan ylittää nykyvauhdilla maaliviivan. Opposition raudanlujan logiikan mukaan huonot luvut ovat toki hallituksen vika, mutta hyvät johtuvat joka kerta jostakin muusta. Silti mediassa moititaan hallitusta alvariinsa ja keskustan kannatus gallupeissa heikkenee. Tästä voi jo päätellä, että edellinen hallitus epäonnistui tavoitteen saavuttamisessa pahasti. Dynaamisten vaikutusten lisäksi tarvittiin vielä paljon muutoksia ja päätöksiä, jotta taantuma selätettiin
Jos palkkapäivänä tilille kilahtaa 2 500 euroa ja kuukautta myöhemmin siitä on vielä 500 euroa jäljellä, sama summa on tullut säästetyksi. – Nyt on edettävä paikallisen sopimisen suuntaan. Säästöille kävi kuten sille sadun hiirelle, joka yritti ommella takkia kisalle – ei tullut takkia, ei edes tuluskukkaroa. Vapun jälkeen Tauno huomaa, ettei tilillä ole riittävästi rahaa – itse asiassa siellä Etlan mukaan hallituksen politiikan ansiosta on saatu 50 000–60 000 työpaikkaa lisää. tässä kohden on hyvä sanoa muutama sana säästämisestä, väärinkäsitysten välttämiseksi. Myös koulutuksesta leikattiin, vaikka sen tuntuvat nyt oppositiossa istuvat päättäjät unohtaneen tyystin. Lisäksi empiiriset ja teoreettiset tutkimukset tukevat näkemystä, jonka mukaan hintakilpailukyvyn parantaminen lisää tuotantoa, professori Hannu Vartiainen Helsingin yliopistosta perusteli vastaustaan. Joku ehkä muistaa vielä, että Kataisen hallitus kävi velkavuoren kimppuun säästöillä, joita suunniteltiin aluksi 1,2 miljardia. ValtionVelan kasvu näyttäisi vihdoin viimein laantuvan, vaikka syömävelkaa otetaan yhä joka vuosi entisestään muhkean velkapotin päälle (katso kaavio Valtionvelan kasvu seuraavalla sivulla). Sen jälkeen menot ovat joka vuosi ylittäneet tulot, mutta silti sanotaan, että on säästetty. Ei huono, saattaisi tunnettu tanssituomari sanoa. Myös työmarkkinat saatiin talkoisiin mukaan, hän kommentoi. Talouskasvu 65 66 67 68 69 70 71 72 73 % 67,3 66,9 67,4 66,9 68,3 69,6 71,4 72,0 Työllisyysaste -7 -5 -3 -1 1 3 5 7 9 11 -2,0 2,3 -4,7 9,4 4,0 4,0 7,9 8,8 9,2 7,9 8,4 6,3 6,9 Kaavion otsikko 2011 12 13 14 15 16 17 18 2019 2011 12 13 14 15 16 17 18 2019 -2,0 -1,0 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 muutosprosentti, % 2,5 2,6 2,9 3,3 2,5 3,2 3,7 3,7 -1,4 -0,8 -0,6 0,1 2,8 3,0 1,7 -0,9 -0,2 1,3 2,1 1,8 2,4 2,0 1,8 2010 2012 2014 2016 2018 50 60 70 80 90 100 110 120 VALTIONVELAN KASVU Lähtötilanne (2008) 54 mrd + vuotuinen nettolisäys kuvion mukaan = 109 mrd 2012 13 14 15 16 17 18* 2019* BKT, maailma BKT, Suomi BKT, Euroalue Työllisyysaste, tavoite (vaalikauden lopussa) Työllisyysaste (joulukuun lopussa) % Viennin volyymin muutos edelliseen vuoteen Työttömyysaste 2008 2019 % TYÖLLISYYSASTE VIENTI JA TYÖTTÖMYYS Talouskasvu 65 66 67 68 69 70 71 72 73 % 67,3 66,9 67,4 66,9 68,3 69,6 71,4 72,0 Työllisyysaste -7 -5 -3 -1 1 3 5 7 9 11 -2,0 2,3 -4,7 9,4 4,0 4,0 7,9 8,8 9,2 7,9 8,4 6,3 6,9 Kaavion otsikko 2011 12 13 14 15 16 17 18 2019 2011 12 13 14 15 16 17 18 2019 -2,0 -1,0 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 muutosprosentti, % 2,5 2,6 2,9 3,3 2,5 3,2 3,7 3,7 -1,4 -0,8 -0,6 0,1 2,8 3,0 1,7 -0,9 -0,2 1,3 2,1 1,8 2,4 2,0 1,8 2010 2012 2014 2016 2018 50 60 70 80 90 100 110 120 VALTIONVELAN KASVU Lähtötilanne (2008) 54 mrd + vuotuinen nettolisäys kuvion mukaan = 109 mrd 2012 13 14 15 16 17 18* 2019* BKT, maailma BKT, Suomi BKT, Euroalue Työllisyysaste, tavoite (vaalikauden lopussa) Työllisyysaste (joulukuun lopussa) % Viennin volyymin muutos edelliseen vuoteen Työttömyysaste 2008 2019 % Lähde: Tilastokeskus, Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2019–2022 (VNK), Hallitusohjelmat 2012–2015 ja 2015–2019 Lähteet: Tilastokeskus, Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2019–2022 (VNK), Tavaroiden ulkomaankaupan tilastot vuosilta 2011–2017 (Tulli), Talouskatsaus marraskuu 2018 (EK). – Suomen hintakilpailukyky on heikko. Tässä mielessä Suomen valtio on säästänyt viimeksi vuonna 2008. Valtion velka kasvoi vuosina 2012–2015 huikeat 20 miljardia ja potin yhteismäärä ylitti sadan miljardin euron rajan. Valtion matematiikalla Tauno Taitava voisi säästää vaikkapa niin, että suunnittelisi ostavansa kesäauton, joka maksaa 10 000 euroa. Se onnistuu kutsumalla säästöksi sitä, että menojen suunnitellaan olevan pienemmät kuin aikaisemmin kaavailtiin. Miten sellainen onnistuu. Yleensä säästöä syntyy, kun menot ovat tuloja pienemmät. Vuoden päästä summa tuplattiin ja lopulta tavoiteltiin kolmen miljardin menoleikkauksia. 14 14.12.2018 Selvä enemmistö (69 prosenttia) paneelin taloustieteilijöistä on sitä mieltä, että Sipilän hallituksen kilpailukykysopimus oli Suomen talouskasvun kannalta oikeansuuntainen ratkaisu, ja 63 prosentin mielestä se on parantanut merkittävästi Suomen kustannuskilpailukykyä. Etlan raportissa puolestaan todetaan, että ”kilpailukykysopimus ja työn tarjontaa lisänneet uudistukset ovat tukeneet kasvua merkittävästi ja tuoneet Etlan arvion mukaan noin puolet hallituskaudella toteutuneesta runsaan sadan tuhannen työpaikan lisäyksestä.” Etlan mukaan hallituksen politiikan ansiosta on saatu 50 000–60 000 työpaikkaa lisää. Myös kollega Hannu Piekkola Vaasan yliopistosta oli tyytyväinen sopimukseen. – Hallitus osoitti toimintakykynsä, kun edellinen hallitus ei saanut mitään aikaan. Piekkolan mukaan ratkaisu oli kuitenkin kertaluonteinen. Kuntien velka lähes tuplaantui, sillä suurin osa säästöistä tehtiin leikkaamalla kuntien valtionosuuksia
Taunon palk ka kun ei riitä edes pakollisiin menoihin, ja hän joutuu jatkuvasti ostamaan yhtä ja toista tarpeellista luotolla. Hallitusohjel missa on silti paljon muutakin kuin taloutta – monen laisia tavoitteita ja niitä vastaavia muutoksia lainsäädän töön. Sosiaali ja terveyssektorin uudistus (sote) ja siihen liittyvä maakuntajako (maku) on yksi Suomen poliittisen historian suurimpia hallinnollisia remontteja, ellei suu rin. Ja kyllä sitä on väännetty. Ne oli vat osa rakenneohjelmaa, jonka tavoitteena oli kes tävyysvajeen umpeen kurominen. Sillä niitä tulee soten ja makun tiimoilta piisaa maan jatkossakin. VALTIONVELAN KASVU Talouskasvu 65 66 67 68 69 70 71 72 73 % 67,3 66,9 67,4 66,9 68,3 69,6 71,4 72,0 Työllisyysaste -7 -5 -3 -1 1 3 5 7 9 11 -2,0 2,3 -4,7 9,4 4,0 4,0 7,9 8,8 9,2 7,9 8,4 6,3 6,9 Kaavion otsikko 2011 12 13 14 15 16 17 18 2019 2011 12 13 14 15 16 17 18 2019 -2,0 -1,0 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 muutosprosentti, % 2,5 2,6 2,9 3,3 2,5 3,2 3,7 3,7 -1,4 -0,8 -0,6 0,1 2,8 3,0 1,7 -0,9 -0,2 1,3 2,1 1,8 2,4 2,0 1,8 2010 2012 2014 2016 2018 50 60 70 80 90 100 110 120 VALTIONVELAN KASVU Lähtötilanne (2008) 54 mrd + vuotuinen nettolisäys kuvion mukaan = 109 mrd 2012 13 14 15 16 17 18* 2019* BKT, maailma BKT, Suomi BKT, Euroalue Työllisyysaste, tavoite (vaalikauden lopussa) Työllisyysaste (joulukuun lopussa) % Viennin volyymin muutos edelliseen vuoteen Työttömyysaste 2008 2019 % Lähteet: Tilastokeskus, Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2019–2022 (VNK) mrd 10 11 5 6 5 5 3 3 2 1 4 Lähtötilanne (2008) 54 mrd+ vuosittainen nettolisäys = 109 mrd 109 mrd. Hallituksesta riippumattomat palkka ja eläkeneu vottelut saatiin päätökseen. Valtiosihteeri Martti Hetemäki oli vuoden 2014 bud jettiriihen infossa toiveikas. Mutta se onkin jo toinen tarina. Kohta mie hen on pakko myöntää, etteivät rahat riitä edes skoot teriin, joten haikein mielin hän luopuu kulkuneuvon hankinnasta kokonaan. Sipilän kaudella velan kasvuvauhti on kuitenkin puolittunut, ja tänä vuonna päädytään 108 miljardin valtionvelan yhteismäärään. Tauno tekee kipeän päätöksen ostaa skootterin, mu kava menopeli sekin. Pitäisi ottaa lainaa, ja sitä on jo riit tävästi, pankin mielestä liikaakin. Sotesta ei tullut yhtään sen valmiimpaa kuin kauden alussa, pikem minkin päinvastoin, vähäinenkin puoluerajat ylittävä yhteisymmärrys kadotettiin. Poliittisia päätöksiä on tapana mitata rahalla, koska sii hen kaikki päätyy: kuluihin tai tuloihin. Mutta samalla Tauno onnitte lee itseään taitavasta taloudenpidosta, säästöön jäi ko konainen kymppitonni! Tilillä tosin ei edelleenkään ole mitään, ja velka kin on päässyt kasvamaan entisestään. Vaaleissa äänestäjän kannattaakin olla tarkkana, että ruoriin saadaan tarmokasta ja määrätietoista vä keä, joka ei vastarinnasta lamaannu tai purinasta pa hastu. Kestävyysvaje kasvoi Kataisen kaudella ennätyslu kemiin. Rinteen lupausten li säkulut ovat nimittäin niin suuria, ettei niitä pelkäs tään veroja korottamalla kateta. Vuodelle 2019 ennuste taan miljardin euron kasvua. Entä tuo viiden kohdan rakenneohjelma, mi tä sille tapahtui. – Nykytiedon valossa valtion velkaantuminen tait tuu joko 2016 tai 2017, arvioi pääministeri Katainen. Sote oli myös Kataisen hallituksen pitkällä työlis talla, samoin kuntarakenteen uudistaminen. Jo kolmatta vaalikautta. 14.12.2018 15 ei ole lanttiakaan. Puhumattakaan sotusta eli sosiaaliturvan uudistuk sesta, joka on monen mielestä seuraavan vaalikauden tärkein hanke. Kuntien velkataakka on kasvanut jonkin verran, mutta pysynyt samalla tasolla suhteessa bruttokansantuotteeseen. Jos hyvin käy, Sipilän kaudella saadaan sekä sote että maakuntalait säädetyksi. Kestävyysvajeella tarkoitetaan julkisen sektorin tulojen ja kulujen välistä miinusmerkkistä eroa. Ei taittunut, kuten nyt tiedetään. Kuntarakenteen uudistus pysähtyi perustuslakivaliokuntaan. Toteutus sen sijaan jää tulevien päättäjien vastuulle. Jos demarit voittavat eduskuntavaalit ja rahanjako alkaa puheenjohtaja Antti Rinteen (sd.) lupausten mukaan, menot kasvavat ja velkaa alkanee kertyä taas kiihtyvällä tahdilla. Joskus valmistelu ulottuu yli vaalikausien. Ja isompi mullistus kuin sote. Tämä tosin edellyttäisi nykyisen hallituksen lin jan jatkumista. Valtion velan kasvu näyttäisi loppuvan vuonna 2020, ja velkavuori alkaisi madaltua hiljalleen. Valtiontalouden sopeutustoi met taittavat valtionvelan ja BKT:n suhteen ja painavat valtiontalouden alijäämän yhteen prosenttiin, lisäksi ne myös tasapainottavat julkisen talouden rakenteelli sen alijäämän niin, että se on hieman plussan puolella vuoden 2018 loppuun mennessä. Ja sen saa tonnilla. – Rakenneohjelman toimeenpano etenee vakaasti kaikilla viidellä alueella
Ominaisuuksista on hyötyä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä on niin kotimaassa kuin maailmalla. 16 14.12.2018 Mikkelin seudulla toimiva Noireco Oy rakentaa parhaillaan tuotantolinjaa Hirvensalmelle Koskisen Oy:n yhteyteen. Sahan jäte muuttuu arvokkaaksi, kun siitä valmistetaan pyrolysoimalla biohiiltä. Biohiilen avulla tuomme mikrobit ja hiilen takaisin maaperään. Laitos käyttää alkuun puukuitua ja myöhemmin puuteollisuuden sivuvirtoja. Tällä hetkellä biohiili tunnetaan maanparannuskäytössä, mutta biohiilen käyttömahdollisuudet ovat huomattavasti laaja-alaisemmat. Pallokattoisissa säiliöissä tehdään biokaasua yhdentoista osakkaan jätteistä. Turakkalassa, vanhan viitostien varrella sijaitseva laitos on maatilakokoluokassa todennäköisesti Suomen suurin, ja samalla yksi harvoista. Esimerkiksi Namibiassa pusikoitumista voidaan rajoittaa valmistamalla kasvustosta biohiiltä, joka lisätään takaisin maaperään. VuosikyMMen sitten ryhdyttiin kasvua ennustelemaan myös maaseudun biokaasulaitoksille, jotka tekevät edullista energiaa oman alueensa lähijätteistä. Sopiva tilakimppa pitää löytyä logistisesti järkevältä alueelta. Näin parannetaan alueen kasvuja elinolosuhteita. Lisäksi Saharaan on istutettu puita, joiden kasvualustaan on lisätty biohiiltä. Biohiilen ominaisuus ja etu on sen solukkoinen rakenne. Yksi kilo biohiiltä maaperässä sitoo 3,5 kiloa hiilidioksidia, joten se toimii tehokkaana hiilinieluna, tuotepäällikkö Seija Paksu sanoo. Se sitoo ja ylläpitää kosteutta: yksi kilo biohiiltä voi imeä viisi litraa vettä. Ilmiöt. Noirecolla on kahdentoista vuoden kokemus biohiilen tuotannosta. – Keinolannoitus hävittää luontaista hiiltä maaperästä. Maatiloille on syntynyt biokaasulaitoksia, joiden yleistymistä rajoittavat etäisyydet ja niukka kannattavuus. Laitoksia on rakennettu, mutta niiden yleistymistä rajoittaa tilojen väheneminen ja hajanainen sijainti. Juvan laitos on yksi Suomen ensimmäisistä, Heikki Teittinen sanoo. – Neljässä vuodessa on tarkoitus saavuttaa 20 miljoonan euron liikevaihto. PenTikäinen Sahajätteestä biohiiltä, lannasta lämpöä ja sähköä Biohiilen valmistus on ilmastotalkoiden myötä nousemassa uudeksi kasvualaksi. Kasvunäkymä on raju, toimitusjohtaja Tuomo Leppänen myöntää. – Oltiin pioneerejä silloin, ja ollaan vieläkin, laitosta pyörittävän Bioson Oy:n TeksTi ja kuva: PeTri P. Juvalla on tehty jo seitsemän vuotta sähköä ja lämpöä mädättämällä karjanlantaa ja elintarviketeollisuuden sivutuotteita. Nykyinen toiminta työllistää viisitoista henkeä, ja kasvun myötä henkilökunnan määrä nousee lähes kolmeenkymmeneen. Noirecolla on jo kansainvälisiä hankkeita. Biohiilen avulla voidaan vähentää lannoitusta, parantaa kasvualustaa ja sitoa hiilidioksidia
On ollut pakko keksiä vaihtoehtoisia energiamuotoja ja kehittää jätteen hyödyntämistä. Jälkikaasualtaassa syntyvä kaasu otetaan talteen ja käytetään sähkön ja lämmön tuotantoon. Biosonin laitoksessa ei ole juuri laajennusvaraa, mutta periaatteessa se voisi hyödyntää oman seutunsa kaupan ja elintarviketeollisuuden porttimaksullista biojätettä enemmänkin. 14.12.2018 17 hallituksen puheenjohtaja Heikki Teittinen sanoo. – Verkkomyyntihinta on alhainen. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi turvetuotannosta poistetun suon kasvuolosuhteiden ennallistamiseen. Mutta sillä ei pääse rikastumaan, Teittinen huokaa. Suomessa on vain muutamia biohii len valmistajia. Yksi kilo biohiiltä maaperässä sitoo 3,5 kiloa hiilidioksidia, joten se toimii tehokkaana hiilinieluna. Biohiili Biohiili on teollisesti valmistettua hiil tä. 120 lypsävän yhteisnavetassa maitotilaa pitävän Teittisen mukaan laitoksen suurin viisaus on useiden maatilojen ja puutarhan välisessä yhteistoiminnassa. Aines menee ensin esilämmitykseen, sieltä reaktoriin. Eikä tämäkään tuotanto ole ilmaista. Sen jälkeen se hygienisoidaan 70 asteessa. Ydinvoimasta luopuneessa Saksassa Bio sonin kaltaisia laitoksia on paljon. Suomessa energiatuotanto on keskittynyttä, eikä pieniä paikallislaitoksia ole tuettu poliittisesti. Seuraavakin askel on Noirecossa jo suunnitteilla. Liuos näytepullossa tuoksuu tervalta, onhan se luonnontuotetta. – Investointitukea on mahdollista saada, siinä kaikki. Generaattorin käyttö, huolto ja pääomakustannukset pitää maksaa. Tiloilta tulee lantaa, paluukuormana ne saavat käsiteltyä mädätettä, joka on erinomaista nurmen ja myös viljan lannoitetta. Suurin osa biokaasusta käytetään liikenteessä, jossa jakeluverkosto on myös laajentunut. Biohiilen valmistuksessa saadaan talteen tisleitä, joita voidaan käyttää muun muassa kasvinsuojeluaineena. Kesällä sähköä riittää myös myyntiin sähköverkkoon. – Tämä saattaa olla liiketoiminnassa iso kasvualue, jos turpeen käyttöä vähennetään, Noirecon toimitusjohtaja Tuomo Leppänen vahvistaa. Biohiilen käyttötarkoituksia ovat vi herrakentaminen, maanparannus, hule vesien käsittely, suodattaminen ja ilmas tonmuutoksen torjunta. Laitoksen energiantuotanto kattaa noin puolet puutarhan energiantarpeesta. Käyttö alkoi yleistyä vasta 2000luvun lopulla ja on kasvanut voimakkaasti. Fakta Lähde: noireco.fi BIOHIILI BIOMASSAN PYROLYYSI ENE RGI A BIOHIILIKIERTO 1 kg biohiiltä vähentää 3,5 kg hiilidioksidipäästöjä Biohiili maanparannuksessa ja kasvualustassa Puuteollisuuden sivuvirrat raaka-aineiksi Vähemmän hiiltä palautuu ilmakehään <50% CO2 Yhteyttäminen BIOHIILIKIERTO. Kimpassa on mukana yksitoista viljelijää: maidon tai kananmunien tuottajia sekä kasvihuonetuotantoa pyörittävä Turakkalan Puutarha. Biokaasu Biokaasua tuotetaan Suomessa viides sä teollisuuden laitoksessa, 30 yhteis käsittelylaitoksessa, 33 kaatopaikkalai toksessa, 18 lietemädättämössä ja 20 maatilalaitoksessa. Osakkaiden kannattaakin käyttää sähkö itse mahdollisimman kattavasti. Koska tisleet ovat kemikaalilainsäädännön piirissä, niiden hyväksyttämisprosessi ja käyttöönotto vie aikaa. Suuri potentiaali biohiilelle löytyy myös käytöstä poistettujen kaivosalueiden ennallistamisesta. Myös biohiilelle etsitään koko ajan uusia käyttötarkoituksia. Hajautettu energiatuotanto ei ole Suomessa kärkihankkeita, Teittinen sanoo. Sähköksi saadaan 40 prosenttia, lämmöksi 60. Suurin hyödyntäjä on lähellä toimiva Turakkalan puutarha. Energiaa ja lannoitetta voidaan tehdä yhdessä siinä missä puintejakin
Ranskan presidentti Emmanuel Macron lupasikin maanantaina sadan euron kuukausikorotuksen minimipalkkaan. May lykkäsi äänestystä. Koonnut: Katariina LanKinen Zakaria Abdelkafi / Lehtikuva / AFP. Mayn päätös painoi punnan kurssin jyrkkään laskuun. YK:n yleiskokouksen on tarkoitus hyväksyä sopimus vielä myöhemmin. Mielenosoituksissa on protestoitu muun muassa nousevia elinkustannuksia vastaan. May päätti lykätä parlamentin äänestystä brexit-sopimuksesta, sillä hän ei uskonut sen saavan parlamentin hyväksyntää. Viesti Meni perille. Kyseessä on YK:n ensimmäinen maailmanlaajuinen asiakirja, joka esittelee jäsenmaille yhteiset käytännöt kansainvälisessä siirtolaisuudessa. Britannian pääministeri Theresa May matkusti tiistaina Hollantiin ja Saksaan keskustelemaan brexit-sopimuksesta. Oppositiossa oleva työväenpuolue ja osa konservatiiveista näki siirron hallituksen lopun alkuna. Hän voitti vastaehdokkaansa Friedrich Merzin tiukassa äänestyksessä puoluekokouksessa Hampurissa. säännöt siirtolaisuuteen. Puoluetta 18 vuotta johtanut Merkel jatkaa yhä liittokanslerina. Saksan kristillisdemokraattien uusi puoluejohtaja on Annegret Kramp-Karrenbauer. Kramp-Karrenbaueria pidetään arvoiltaan selvästi konservatiivisempana kuin edeltäjäänsä Angela Merkeliä. 18 14.12.2018 Maailman kuvat Merkelille seuraaja. YK:n konferenssi hyväksyi paljon keskustelua herättäneen siirtolaisuus asia kirjan maanantaina, vaikka osa YK:n jäsenmaista vastustaa sitä. Ranskassa noin 136 000 ihmistä osoitti lauantaina mieltään eri puolilla maata
Uuden lakiesityksen mukaan aseenkantolupaan tarvittaisiin jatkossa vielä kolme uutta asiapaperia: työtodistus ja työnantajan lausunto, ansiotulotodistus ja kopio veroilmoituksesta. Lakiesitys myös velvoittaa kaikki aseenomistajat esittelemään viiden vuoden välein poliisille aseenkäyttötaitojaan. Kansalaisten enemmistö (89 prosenttia) kannatti kieltoa. Aseenkantolupaan tarvitaan metsästyskortti, päihdehuoltoon erikoistuneen lääkä rin todistus sekä ampumiskurssi ja -tentti. Asiaa koskeva lakiesitys on parhaillaan duuman käsittelyssä. Venäjällä on nykyään vaikea hankkia aseita. Lakiesityksen taustalla on kuukausi sitten Krimillä tapahtunut tragedia. ja lopuksi . – Meidän täytyy ottaa mallia EU-valtioista, joissa jopa kalastajille järjestetään sadan tunnin mittaisia kursseja, ministeri Dmitriy Kobyl kin sanoo. Lakiesitystä vastustavat etenkin aseiden myyjät. 18-vuotias oppilas sai ongelmitta ostettua metsästyskiväärin, jolla hän ampui 18 ja haavoitti 50 oppilasta. Lakiesitys koskisi metsästysaseiden lisäksi myös kaasu-, urheiluja merkinantoaseita, jopa kasakkamiekkoja ja vuoristossa asuvien käyttämiä tikareita. Kurssien lisäksi hallitus suunnittelee perustavansa erityisen toimiston metsästäjien valvontaa varten. Kulut ovat kaik kiaan yli sata euroa eli yli 7 000 ruplaa. Krimillä tapahtuneen kaltaiset rikokset ovat yksittäistapauksia. 14.12.2018 19 Venäjä tiukentaa metsästysaseiden myynnin sääntelyä. Luonnonsuojeluministeriö katsoo, että metsästäjät ja etenkin aloittelijat on koulutettava, koska metsästyssääntöjen heikko tuntemus johtaa ikäviin seurauksiin, mitä tapahtuu aika usein. Lakiesityksen mukaan metsästysaseen voisivat ensi vuoden alusta lähtien ostaa 21 vuotta täyttäneet. Samalla hallitus esittää aloitteleville metsästäjille pakollista koulutusta. Heidän mielestään uudet vaatimukset ovat hyödyttömiä, koska aseita käyttävät epätarkoituksenmukaisesti useimmiten poliisit ja turvallisuudesta vastaavan Rosgvardian työntekijät. Aiemmin aseiden osto on ollut mahdollista jo 18 vuoden iässä. Palvelut ovat maksullisia. Vastaväitteet lakaistaan syrjään kuten muulloinkin. Valeri Mitenjov Moskova vnikolaevitch@gmail.com Venäjä tiukentaa aselakejaan. Rihla-aseen eli karabiinin hankkiminen on sallittua vasta sen jälkeen, kun metsästäjä on käyttänyt ilman ongelmia rihlatonta haulikkoa viiden vuoden ajan. Vain neljä prosenttia kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että aseiden myynnin vapauttaminen voisi vähentää rikollisuutta. Krimin tragedian jälkeen julkaistiin muutamia mielipidetutkimuksia siitä, pitäisi kö aseiden vapaa myynti kieltää kokonaan. Duuma epäilemättä hyväksyy lakiehdotuksen, koska Yhtenäisellä Venäjällä on enemmistö parlamentissa
20 14.12.2018 Kisahuumaa Reportaasi
Aluetalouksia kansainväliset urheilukisat kuitenkin aina hyödyttävät. Se tiedetään Kuusamossa. 14.12.2018 21 TeksTi: samuli VänTTilä Ilmassa on paljon kysymysmerkkejä, kun hallitus selvityttää Suomen mahdollisuutta hakea olympialaisia. Vesa Moilanen, Markku Ulander/Lehtikuva
– Olisi hyvin vaikeaa keksiä tilalle muuta houkutinta, jos kisoja ei järjestettäisi, Marjo Määttä summaa. Eniten tuloja kertyi juuri matkailuja ravintola-alalle. Rukan kisojen positiiviset vaikutukset eivät jää pelkästään Määtän pariskunnan onneksi. Urheilukatsomoon hän ei ehdi. Toiseen kategoriaan kuuluvat ajoittain järjestettävät arvokisat, joiden hakemista jatkossakin on syytä pohtia. 22 14.12.2018 kun maailman kovimmat hiihtäjät lykkivät Rukan hiihtostadionin loppusuoraa toinen toisensa perään. Heidän lisäkseen tulevat katsojat sekä monet yritysvieraat, jotka järjestävät kokouksiaan kisaviikonlopun yhteyteen. Leskinen työstää tällä hetkellä kansallista suurtapahtumastrategiaa, jossa on tarkoitus selvittää, millaisia urheilukisoja Suomen kannattaisi järjestää, millaisia hyötyjä ne toisivat ja kuinka paljon niihin kannattaisi sijoittaa rahaa ja resursseja. Tähän joukkoon voi laskea esimerkiksi hiihdon, jääkiekon, yleisurheilun ja taitoluistelun MM-kisat, joita Suomi on järjestänyt ennenkin. Viimeksi mainittu kolmas taso on tällä hetkellä hyvin ajankohtainen, sillä hallitus ilmoitti marraskuussa Yrittäjäpariskunta Marjo ja Vesa Määtän mukaan Rukan maailmancupin kisat ovat pelastus hiljaiselle marraskuulle. Urheilijat, valmentajat ja huoltajat ovat majoittuneet Määtän hotelli-, mökki-, ravintolaja elämyspalveluita tarjoavan yrityksen tiloihin jo parin viikkoa ennen kisoja. Leskinen haluaa selkeän mallin siitä, miten kisoja voitaisiin hakea koordinoidusti ja ammattimaisesti. – Lähes yötä päivää paiskitaan töitä. Vaikka summa oli suuri, Mannisen mukaan investointi kannatti. Rukan kisat ovat yksi esimerkki tästä. – Voisiko Suomeen saada esimerkiksi Formula 1 -kisoja tai tenniksen ATP-turnausta. Vuonna 2016 tehdyn Kajaanin ammattikorkeakoulun selvityksen mukaan kisaviikonlopun aikaan saama matkailukulutus oli Kuusamon alueella kokonaisuudessaan yli miljoona euroa. Vuonna 2016 kaupunki joutui remontoimaan Rukan hyppyrimäkeä miljoonalla eurolla. Meillä on koko kapasiteetti ihan täynnä, hän naurahtaa. Isot kansainväliset televisioyhtiöt välittävät kisat jopa 50–100 miljoonalle televisiokatsojalle Keski-Euroopassa, Kuusamon kaupunginjohtaja Jouko Manninen sanoo. Kisa-alueen vieressä, Hotelli Rukan Kaarnan ravintolasalissa ulkomaisiin kisa-asuihin pukeutuneet nuoret naiset ja miehet lappovat suihinsa urheilijamaisen suuria ruoka-annoksia. Ensimmäiseen kuuluvat sellaiset Suomessa jo järjestettävät kansainväliset tapahtumat, joista kannattaa pitää kiinni. Sillä tyylillä ei enää maailmalla pärjää. – Suurin etu kisoista on Kuusamon saama näkyvyys. Myös vähittäiskauppa kuului selkeisiin hyötyjiin. Yksi syy on nimenomaan taloudellinen: kisat tuovat tuloja ja lisäävät näkyvyyttä, sanoo entinen alppihiihtäjä Janne Leskinen. – Aiemmin meillä ei ole ollut mitään yhteistä projektia, vaan lajiliitot ja kaupungit ovat itsekseen hakeneet omia kansainvälisen tason kilpailujaan. Kolmanteen tasoon Leskinen laskee isot kansainväliset tapahtumat, joita Suomessa ei ole aiemmin järjestetty tai jotka muuten vaativat poikkeuksellisen isoja kansallisia ponnisteluja. Maria Seppälä Tunnelma on TiiVis,. Tämä on hänelle kiireistä aikaa. Jokavuotiset kisat maksavat summan moninkertaisesti takaisin, hän näkee. – Tämä on todella tärkeä jakso meille taloudellisesti, eurotasolla puhutaan kymmenistä tuhansista euroista, sanoo aviopuoliso Vesa Määttä. Leskinen jakaa mahdolliset kisahankkeet kolmeen tasoon. Selvityksen mukaan kisat toivat alueelle 25 miljoonaa euroa. Maailmancupin kisaviikonloppu on kerännyt paljon yleisöä. Sille on tarvetta, sillä kilpailu suurkisoista on maailmalla kiristynyt. Entä olisivatko olympialaiset hyvä diili Suomelle, Leskinen kysyy. Ilman kisoja loka-marraskuu olisi Rukalla hyvin hiljaista aikaa, sillä ruska menee ohi syyskuussa ja laskettelusesonki pyörähtää kunnolla käyntiin vasta joulukuussa. Yrittäjä Marjo Määttä näpyttelee nurkkapöydässä tietokonetta. Rukan kisat ovat yksi esimerkki kansainvälisen tason kilpailutapahtumista, joita halutaan Suomeen kovasti lisää. Näkemystä alleviivaa hänen tekemänsä vaikuttavuusselvitys Lahden vuoden 2017 hiihdon MM-kisoista. Kannustushuudot raikuvat ja ilmassa tuoksuu vastapaistettu muikku. Moni jää vielä viikoksi mittelöiden jälkeenkin. Matkailutulosta noin puolet tuli urheilujoukkueiden kulutuksesta ja toinen puoli yleisön ja median edustajien kulutuksesta. Muuten kaupunki olisi menettänyt sekä yhdistetyn että mäkihypyn maailmancupit
Vuoden 2022 kisat sai Kiinan Peking, vaikkei siellä ole edes lunta. vanhalla systeemillä olympiakisojen järjestäminen olisi Suomelle hyvin haasteellinen, oikeastaan lähes mahdoton ajatus. Haluamme faktapohjaista julkista keskustelua, mitään lopullista kyllä–ei-vastausta ei ole tulossa, Leskinen toppuuttelee. Esimeriksi Helsingin ja Norjan Lillehammerin yhteishaku vuoden 2006 kisojen saamiseksi ei saanut KOK:ssa kannatusta. Kansainvälinen olympiakomitea linjasi neljä vuotta sitten Agenda 2020 -nimellä tunnetut tavoitteensa, joiden mukaan tulevaisuuden olympiakisoissa pitäisi korostua ekologisuus, eettiset arvot, kustannustehokkuus ja läpinäkyvyys. Niillä kun tuntuu riittävän rahaa kuin pohjattomasta kaivosta. Opetusja kulttuuriministeriö myönsi selvitykselle 18 000 euron rahoituksen. – Joskus paljon myöhemmin pitäisi tarvittaessa tehdä oikeasti iso selvitys, jossa pohdittaisiin, kannattaako Suomen todella hakea kisoja. Vesa Moilanen/Lehtikuva Maria Seppälä Ve sa M oila ne n/ Le hti ku va Nykysysteemillä olympiakisojen hyvin haasteellinen, oikeastaan järjestäminen olisi Suomelle lähes mahdoton ajatus.. – Hyvä kysymys onkin, kuinka totta KOK:n uudet tavoitteet ja Agenda 2020 -puheet ovat. Esteitä aiheuttaa jo pelkkä raha. Talviurheilun mekkana tunnettu Norjan Oslo vetäytyi vuoden 2022 kisojen hakuprosessista kustannussyistä, vaikka maa tunnetaan öljyvaroistaan ja urheiluinnokkuudestaan. – Lähinnä se tarkoittaa tiedonhankintaa. Se on ollut paperilla mahdollista jo pitkään, mutta käytännössä niin ei ole käynyt. Leskinen toimii selvityksen esittelijänä. Leskisen mukaan tarkoitus on selvittää, mitä uudet tavoitteet tarkoittavat Suomen kannalta ja ovatko ne sellaisia, että Suomi voisi edes harkita olympiakisojen järjestämistä. 14.12.2018 23 teettävänsä Olympiakomitealla selvityksen, voitaisiinko olympialaiset järjestää tulevaisuudessa Suomessa. Kisat ovat epädemokraattisille maille keino kiillottaa maailmalla tahriintunutta imagoaan. Kansainväliset kisat tuovat aina näkyvyyttä ja tuloja alueelle, Janne Leskinen sanoo. Kisat pitäisikin järjestää kahdessa tai useammassa maassa. Myös sitä täytyy pohtia kunnolla, Leskinen sanoo. Talviolympialaisten kohdalla Suomella ei ole myöskään esimerkiksi vuoria, joita alppilajien järjestäminen vaatii. Moni kysyi, onko olympialaisten järjestämisestä tullut johtajakeskeisten valtioiden yksinoikeus. Vuoden 2014 olympialaiset Venäjän Sotshissa muistetaan järjettömiin lukemiin yltäneistä kustannuksista, sortuvaan mäkeen rakennetuista hyppyrimäistä ja valtiojohtoisesta dopingjärjestelmästä. Se herätti maailmalla voimakasta arvostelua olympialiikettä kohtaan. Tammikuussa valmistuvaksi suunnitellun selvityksen valmistelee olympiaja paralympiakomiteoista sekä valtion liikuntaneuvostosta koottu erillinen ohjausryhmä. Kisojen nähtiin tulleen aivan liian isoiksi ja kalliiksi
Siinä Suomen pitää olla realisti, mihinkään älyttömyyksiin ei pidä lähteä mukaan. Niiden kisojen kohdalla uudet hakukriteerit ovat ensimmäistä kertaa käytössä. Demokraattiset rakenteet ovat vahvat, korruptiota on vähän, maa on turvallinen ja ekologinen ajattelukin on pitkällä. Jari Laukkanen. Suomessa se käynnisti keskustelun siitä, kenen vastuulla tappioiden maksaminen olisi järkevintä olla. 24 14.12.2018 – Paljon oppia saamme siitä, kun Tukholma hakee vuoden 2026 olympialaisia yhdessä Latvian kanssa. Se estää liittoja ja kaupunkeja hakemasta kisoja, koska riskit ovat niin suuret, Leskinen näkee. – Lajiliitot ovat muutenkin tiukilla, ei heidän harteilleen voi kaikkea sälyttää. – Jos aluetalouden keräämät hyödyt ovat näin mittavat, olisiko kohtuullista, että aluetalous myös vastaisi ainakin osasta kuluja. Kansanedustaja Sari Essayah (kd.) on luottavaisempi olympialiikkeen muutoksen suhteen, mutta hänkin kaipaa lisätietoa Suomen mahdollisuuksista vastata niihin. Hänen mielestään selvitys pitäisi liittää osaksi laajempaa yhteiskunnallista kokonaisuutta, jossa pohditaan esimerkiksi sitä, miten liikuntapaikkoja aiotaan tulevaisuudessa rakentaa. Essayah on entinen huipputason kilpakävelijä ja Kansainvälisen olympiakomitean suomalaisjäsen. Kisajärjestäjien mukaan tappiot aiheutti tavoitteiden alle jäänyt lipunmyynti sekä ennakoitua suuremmat kustannukset. – Olympialaiset olisivat monella tavalla kiinnostava hanke, mutta vielä on liian epävarmaa, kuinka oikeasti ne ovat muuttumassa. Kuka aluetaloutta sitten edustaa, se on toinen kysymys. Vaikka Lahden MM-kisat olivatkin menestyksekkäät aluetaloudelle, tarkoitti se kisojen päävastuulliselle, Suomen Hiihtoliitolle 1,6 miljoonan euron tappiota. Puumala toivoo, ettei keskustelu asiasta jumittuisi juupas eipäs -väittelyksi. isO kysymys on se, kuka kisojen järjestelyt maksaisi. Leskisen mukaan keskustelu on enemmän kuin tarpeen. Yksittäisten lajiliittojen näkökulmasta järjestelmä on hyvin epäreilu. Tuomo Puumalan mielestä asiaan pitäisi saada pikainen ratkaisu. Suomella olisi Essayahin mukaan monia vahvuuksia tulevaisuuden olympialaisten hakuprosesseissa. Siksi selvitys on hänen mielestään aiheellista tehdä, jotta mahdollisen kisahankkeen realistisuus tulee selville. Suomi on myös perinteisesti kerännyt kiitosta isojen kansainvälisten tapahtumien järjestäjänä. Hän ei halua tyrmätä ajatusta Suomessa järjestettävistä olympialaisista, mutta asiaan liittyy niin paljon kysymysmerkkejä, ettei hän voi niitä myöskään suoraan tukea. – KOK:n yksi tavoite on, että kilpailupaikat voisivat palvella alueen asukkaita myös kisojen jälkeen. Siksi tämä selvitys on tehtävä, että onko kunnon keskustelua järkevää edes aloittaa. – Oikein hyvä , että asiaa selvitetään, kansanedustaja Tuomo Puumala (kesk.) sanoo. Yhteiskunnan on lähSuomen mahdollinen olympiahaku ei saa varauksetonta tukea Sari Essayahilta ja Tuomo Puumalalta, ennen kuin asiaa on selvitetty kunnolla
Oltaisiinko sellaiseen poliittisesti valmiita. Urheilijat kertovat syksyn harjoitteluistaan ja kauden odotuksistaan. Hänen mielestään kotimaassa järjestettävät olympiakisat ovat ”joka urheilijan unelma”, joka sattuu harvan kohdalle. Olympialaiset olisivat kuitenkin sen verran iso tapahtuma, ettei niiden järjestämistä voisi kuvitellakaan ilman valtion mittavaa panosta. Ensin pitää saada tarkempaa tietoa pöytään. Leskinen ajattelee samoin. Liikuntasosiologian professori Hannu Itkonen Jyväskylän yliopistosta ei kuitenkaan näkemykselle lämpene. – Niin se vain menee nyt ja aina, että talouden logiikka ja isot vaatimukset pyörittävät olympialaisia. Samaa mieltä on sprintin olympiafinaalissa viime talvena hiihtänyt Ristomatti Hakola. Molemmat kuitenkin sanovat tiedostavansa sen hyvin, että olympialaiset ovat jättimäisen kallis operaatio, jota ei noin vain tänne saada. Urheilijana siitä saa paljon virtaa, mutta tuntuu, että se merkitsee paljon myös katsojille, Kerttu Niskanen sanoo. – Eivät olympialaiset enää nykypäivänä palvele sellaisia teemoja. Mitähän urheilijat ajattelevat siitä, että olympialaiset saataisiin joskus Suomeen. Rukan hiihtostadionin vieressä sijaitsevassa mediakeskuksessa käy kuhina. Itkonen ei usko, että olympialiike olisi aidosti muuttumassa. Molemmat ovat kuitenkin sitä mieltä, että viiden renkaan kisat olisivat onnistuessaan merkittävä kansallista itsetuntoa kohottava tekijä Suomelle. Sotien jälkeen vuonna 1952 kansalliselle identiteetille oli järisyttävän hieno asia, että kisat voitiin järjestää Helsingissä, mutta sama idea ei pelitä 2000-luvulla. Media tenttaa ja salamavalot räpsyvät. Essayah ja Puumala ovat haluttomia sitä arvailemaan. On naiivia ylläpitää sellaisia kuvitelmia, että voisimme tehdä asiat Suomessa jotenkin toisin. 14.12.2018 25 dettävä jollain tavalla mukaan, muuten suurtapahtumia jää Suomeen syntymättä. Olympiakisat yhdistävät kansaa. Kotimaassa järjestettäviä kansainvälisiä kilpailuja he tahtovat silti puolustaa. Niistä halutaan isoja voittoja. Itkosen mukaan sitä pitäisi pohtia erityisen tarkkaan, ketä jättimäisten kisojen järjestäminen pohjimmiltaan palvelisi. – Ilolla hiihtäisin, jos kisat tulisivat Suomeen oman urani aikana, hän virnistää. n Hiihtäjät Ristomatti Hakola ja Kerttu Niskanen sanovat myös ymmärtävänsä, että olympialaiset ovat jättimäisen kallis operaatio, jota ei Suomeen noin vain saada. – Siinä on vain jotain ainutlaatuista, kun yleisö kannustaa omia hiihtäjiään suomeksi. – Olisihan sillä valtavan iso merkitys, kaksinkertainen olympiahopeamitalisti Kerttu Niskanen sanoo hymyillen. pyörittävät olympialaisia.. Suomen maastohiihtomaajoukkue pitää tiedotustilaisuuttaan. Suuriin puheisiin ja mahtipontisiin lupauksiin on jouduttu pettymään liian monta kertaa. Ve sa M oila ne n/ Le hti ku va Maria Seppälä Maria Seppälä Talouden logiikka ja isot vaatimukset Niistä halutaan isoja voittoja. – Jos kisat tulisivat Suomeen, silloin olisi ihan aiheellista kysyä, että eikö näitä meidän kaikkien yhteisiä veroeuroja olisi voinut käyttää ennemmin hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitoon ja yhteiskunnan vähäosaisten auttamiseen
26 14.12.2018 TeksTi: Päivi venTo kuvaT: jaakko marTikainen Pimeydestä valoon Elämä Ulla-Riitta Juuti ajautui teininä aikuisen miehen matkaan. alaikäisenä tehdystä avioliittopäätöksestä seurasi vuosikymmeniä kestänyt piina.
Vanhempien riitely loi pysyvän pelon ilmapiirin. kukaan ei puuttunut siihen, että 13-vuotias tyttö muutti asumaan 24-vuotiaan miehen luokse. Kylän nuorisolla oli tapana istuskella läheisellä huoltoasemalla. Isä ei voinut ymmärtää, miksei äiti antanut palkkaansa perheensä yhteiseen hyvään. Olli jätti siskonsa Eerolle ja ajoi itse Savonlinnan kaupunkiin tyttöystävänsä luokse. – Hän oli äärimmäisen kontrolloiva, myös kaikki ystävyyssuhteet piti jättää. Hänen mieleensä olivat nousseet oman mummon sanat ”kun lähtee sutta pakoon, tulee karhu vastaan.” Häiden jälkeen Eero päästi todellisen luonteensa valloilleen. Koti oli Ulla-Riitan vanhempien välinen taistelutanner. Silloin ajattelin, että ihan sama, jos joudun vankilaan tuon tappamisesta, kunhan tämä vain loppuu. Hänen sydämeensä oli jo hiipinyt epäilys, muodostuisiko elämä Eeron kanssa niin onnelliseksi kuin hän oli ensi-ihastuksissaan kuvitellut. Hän oli tiskaamassa astioita, kun isä lähestyi remmeineen. – Meidät on vihitty vuonna 1977. Ulla-Riitalla oli viisi vuotta vanhempi veli Olli, ja samassa huushollissa asuivat myös isän vanhemmat. – Äiti ja isä jatkoivat elämäänsä nopeasti kuin mitään ei olisi tapahtunut. Kai se oli helpotus, kun olikin vähemmän suita ruokittavana. Myöhemmin Eero ei enää hyväksynyt edes sitä, että kissa istui Ulla-Riitan sylissä. Isä säikähti ja jätti kurittamisen sillä kertaa väliin. Kun rehtori jakoi Ulla-Riitan luokkakavereille oppikoulun päättötodistukHääseremonioista Ulla-Riitan muistiin on jäänyt erityisesti astelu kohti alttaria. Eero oli jo 24-vuotias, mutta hän iski silmänsä iloiseen ja puheliaaseen Ulla-Riittaan. Alakerrassa asuivat Eeron äiti ja mummo, joilla ei ollut koskaan Ulla-Riitalle mitään hyvää sanottavaa. – Eero otti minusta lapsivaimon, jonka hän kuvitteli pystyvänsä muokkaamaan haluamansa kaltaiseksi, Ulla-Riitta toteaa. He keräsivät kimpsunsa ja kampsunsa, heittivät laukut Ollin auton takakonttiin ja lähtivät. Olli yritti aina niissä pieksäjäisissä puolustaa minua. – Alkuun tunsin vain helpotusta, kun olin päässyt pois kotoa, Ulla-Riitta muistelee. Ulla-Riitta Juuti ylioppilaskuvassaan.. Myös äidin hurmoksellisuus oli ahdistavaa. – Muistan miettineeni, viedäänkö tässä karitsaa teuraalle. Tapahtui kollektiivinen silmien sulkeminen. Ajan myötä isä muuttui väkivaltaiseksi. – Isä ei uskaltanut lyödä äitiä, joten hän pahoinpiteli meitä lapsia. – He olivat hyviä ihmisiä ja rakastivat Ollia ja minua, Ulla-Riitta kertoo. Olin silloin 15-vuotias, kertoo Ulla-Riitta Juuti, kuvan morsian. Kotona ei kehuttu, ei kannustettu, ei otettu syliin. Ulla-Riitta jatkoi oppi koulua ja Eero kävi töissä. Hääpäivän koittaessa Ulla-Riitta oli asunut Eeron luona jo pitkälle toista vuotta. Ilma oli lauha, nuoskaa piisasi, kaupunki oli märkä ja likainen. – Nappasin käteeni leipäveitsen ja käännyin isään päin. Eero osasi imarrella Ulla-Riittaa: ”Sinulla on kauniit silmät! Sinulla on kauniit huulet! Ihanaa olla lähelläsi.” Sanat upposivat Ulla-Riittaan. Viikonloppuisin hän kuljetteli nuorikkoaan ravintoloissa ja tanssilavoilla. – Olin sellainen rakkauden kerjäläinen, hän kuvailee. – Haimme hakemukseen yhdessä vanhempieni allekirjoitukset. Olli ja Ulla-Riitta päättivät toteuttaa jonkin aikaa sitten syntyneen ajatuksensa. – Muistan miettineeni, viedäänkö tässä karitsaa teuraalle. Siellä huudettiin ja meuhkattiin, raivottiin ja syyteltiin. Oppikoulun viimeisen vuoden kevätlukukaudella Ulla-Riitta kasvavine vatsanseutuineen oli käytävillä supattelun aiheena. Ulla-Riitta onnistui estämään isän viimeisen pahoinpitelyn. Hän ryhtyi tarjoamaan tytölle kyytiä kotiin, ja tilanne eteni nopeasti seurusteluksi. Alkuun äiti paheksui, mutta hän rakasti Jeesusta ja isä rahan hankkimista. Meidät vihittiin Savonlinnan Tuomiokirkossa. Hääseremonioista Ulla-Riitan muistiin on jäänyt erityisesti astelu kohti alttaria. Hän järjesti UllaRiitalle useita ”tenttejä,” joiden aiheena oli selvittää vaimon aikaisempaa mieshistoriaa. Ulla-Riitta oli tavannut miehen pari vuotta aikaisemmin. Eero julisti ehkäisyn pannaan. Sulhasen iän voi päätellä olevan kahdenja kolmenkymmenen väliltä, mutta morsian näyttää kovin nuorelta. 14.12.2018 27 Hääkuvassa morsian ja sulhanen katsovat toisiaan onnellisina. ulla-Riitan äiti oli luokanopettaja, isä pyöritti alle 30 hehtaarin pientilaa. Naapurikylässä asuvalla Eerolla oli hauskannäköinen oranssi kuplavolkkari. Nuoren parin asuntona oli omakotitalon yläkerta. – Raha oli päällimmäinen ja jatkuva riidan aihe. Hän halusi Ulla-Riitan tulevan raskaaksi, jolloin presidentiltä voitaisiin hakea erikoislupaa avioliiton solmimiseksi. Talous oli tiukilla, sillä äiti lahjoitti huomattavia summia palkastaan paikalliselle lahkolle, jonka toiminnassa hän oli innokkaasti mukana
Syksyllä oikeusministeriö on esittänyt, että poikkeuslupamenettely, joka mahdollistaa alaikäisten avioliitot, lakkautetaan. Eräänä sunnuntaina paikallisyhdistyksen puheenjohtaja oli hakenut Ulla-Riitan tämän kotipihasta autollaan kokoukseen. Puoliso jäi sanallisesti alakynteen, ja kohta nyrkit olivat apuna. Kun talossa kävi vieraita, Eero esiintyi hyvin rakastavana puolisona ja isänä. Alaikäisten mahdollisuudesta solmia avioliitto on viime vuosina luovuttu muun muassa Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Avioliiton solmimisen alaikärajan nostaminen 18 vuoteen ehkäisee myös pakkoavioliittojen solmimista. Tytär oli jo 21-vuotias ja omillaan, mutta poika vasta 13. Esimerkiksi vuonna 2017 lupahakemuksia tuli 11 kappaletta, joiden perustella annettiin 7 lupaa. Eero ei mahtanut mitään, kun vaimo lähti autokouluun ja osti auton. Hän tarjosi töitä piiristä nuorten ja Vesaisten toiminnanjohtajana. Tärkeimpänä pointtina oli se, ettei isä ollut väkivaltainen poikaansa kohtaan. Hän teki autolla pistokokeita, mutta aina joutui bongaamaan lenkkeilevän naisen ja koiran. Neljä päivää ennen joulua Ollin elämä päättyi itsemurhaan. Kangaspuut kun olivat peräkamarissa. Mies olikin tällä kertaa kuristanut. Oikeusministeriön mukaan lupahakemuksia tulee vuosittain 10–30 kappaletta. Vuonna 1986 syntyi toinen lapsi, poika. toukokuuta 1978, Ulla-Riitta makasi Savonlinnan keskussairaalassa synnytysosastolla. Ulla-Riitta piti päänsä; hän halusi iltalukioon kaupunkiin. Alkoholi oli käynyt maistumaan hänellekin liian hyvin. – Hän oli hurmaava piru, Ulla-Riitta sanoo. Avioliittolain mukaan alle kahdeksantoistavuotias ei saa mennä avioliittoon, mutta oikeusministeriöltä anotun poikkeusluvan turvin se on ollut mahdollisuutta erityisistä syistä. Ulla-Riitta oli jo silloin verbaalisesti lahjakas eikä hän säästellyt lahjojaan aviomiestään vastaan. Lisäksi kissat olivat pojalle rakkaita, eikä niitä, maalaiskissoja, olisi voinut ottaa mukaan. Sinne häntä tuli tapamaan Vesaisten Itä-Savon piirin puheenjohtaja. Vuonna 1990 Ulla-Riitta työskenteli Savonlinnan verotoimistossa. Hänen mukaansa Eero ei liiemmin naisia arvostanut; miehet olivat luomakunnan kruunuja, naiset maanmatosia. Jaksamisen toi tieto siitä, että taas huomenna pääsee töihin tai kouluun. – Ai huoraamaan pitää päästä, oli puolison päätelmä ajokortin hankinnasta. Kotona ainoa sallittu tekeminen kotitöiden lisäksi oli mattojen kutominen, sillä sitä Eero pystyi hyvin kontrolloimaan. Ulla-Riitta ei halunnut raahata lasta väkisin mukaansa, koska Eero ei nähnyt ongelmaa siinä, että äiti ja poika saisivat nähdä usein. 28 14.12.2018 sia koulun juhlasalissa 31. Mummo avitti hieman auton hankinnassa, Ulla-Riitta muistelee. Hän kieltäytyi muuttamasta kotoaan, koska kaverit asuivat lähellä. Silloin ajattelin kauhuissani, että mitä tästä vielä tulee. Hän makasi omassa virtsassaan. Eero oli myrtynyt, kun vaimo ”huitelee pitkin kyliä.” 1990-luvulla Eeron alkoholin käyttö lisääntyi lisääntymistään. – Silloin tajusin, että tätä menoa toiselle tulee ympärilleen lautaa ja toiselle rautaa, ellen lähde. Kasvoihin läpsiminen ja seinälle heittäminen olivat Eerolle totuttu kanssakäymisen muoto, Ulla-Riitta kertoo. Eeroa ei miellyttänyt vaimon raitistuminen eikä varsinkaan lenkkeily. Uusi työ avasi aivan uuden maailman kontakteineen, palavereineen ja kokouksineen. Hän oli päättänyt lopettaa tupakan polton ja ylenmääräisen viinalla läträämisen. Sisuuntuneena Ulla-Riitta luki itsensä ylioppilaaksi ja jatkoi työelämään. Oikeusministeri katsoo asian olevan lastensuojelukysymys. Tunnelma lapsiperheessä kiristyi nopeasti. Oman mummon sanat pyörivät mielessä kuin korvamato. Kotiuduttuaan kokouksesta Ulla-Riitan seuraava muistikuva oli se, kun hän raotteli silmiään eteisen lattialta, matto ja housut märkänä. Eeron viinaan menevät kaverit kokoontuivat Eeron ja UllaRiitan luona, viina virtasi ja röökiä paloi. Siellä sai olla oma itsensä, hengittää vapaasti, jutella ja nauraa.. Kun juopporemmi jatkoi jokailtaista jorinaansa, Ulla-Riitta aloitti lenkkeilyn naapurin Heta-koiran kanssa. Laissa ei ole asetettu alaikärajaa poikkeusluvan hakijalle. 24-vuotias Ulla-Riitta pyrki edelleen eteenpäin: hän suoritti liiketaloudellisen instituutin valmistuen sieltä 27-vuotiaana. Hän oli kyllästynyt katselemaan juopporemmiä omassa tuvassaan ja tympääntynyt myös itseensä. – Vuoden 1996 lopulla tajusin, että tämä on nyt käsitelty juttu, Ulla-Riitta kertoo. Hallitus aikoo kieltää lapsiavioliitot Jaksamisen toi tieto siitä, että taas huomenna pääsee töihin tai kouluun. Siellä sai olla oma itsensä, hengittää vapaasti, jutella ja nauraa. – Ensimmäisen kerran tuli turpiin, kun tyttö oli ihan pieni. Kotona Ulla-Riitta koki olevansa nyrkin ja hellan välissä. ”Jos toinen hyppää kaivoon, pitääkö siun hypätä perässä?” – Tein elämäni ensimmäisen ja viimeisen kerran uuden vuoden lupauksen, UllaRiitta kertoo vuoden 1997 alun tilanteesta. Valtaosa luvanhakijoista oli 17-vuotiaita tyttöjä. Pariskunta riiteli. Vuosi oli 1980. Ulla-Riitta otti työn mielihyvin vastaan. – Ajattelin, että murrosikäisen pojan on parempi asua maalla kuin levottomassa kaupunginosassa ja joutua kaupungin houkutuksiin. Ulla-Riittakin oli iloinen Ollin puolesta, koska tämä oli ylennyt työssään ja suunnitteli muuttoa Savonrannalle sekä omakotitalon hankintaa. Olli-veli iloitsi siitä, että sisko sai ajoluvan ja suunnitteli elämäänsä eteenpäin. Varastovalinnasta löytyi vakituinen työpaikka. KaiKesta yksinäisyydestä ja pelosta huolimatta Ulla-Riitta säilytti sisunsa sekä uskonsa parempaan huomiseen. – Onneksi vanhempani olivat ohjanneet lapsilisät omalle tililleni
Eihän koti ole seinät, vaan se suhde, joka niiden seinien sisäpuolella asuvien kesken on. – Emme ole puhuneet siitä ajasta. Hän nauraa, ettei ollut helppo ”saalis” Jukalle. Ehkä puhumisen aika tulee vielä. Pariskunta ei selvitellyt koskaan asioitaan lakituvassa, eikä Eeroa missään vaiheessa tuomittu pahoinpitelystä. Mutta hän oli rohkea, ja se kannatti. Ero konkretisoitui 1999. Poika ei suostunut tapaamisiin ja syykin oli tiedossa. Oma menneisyys on viime aikoina ollut enemmän mielessä, sillä oikeusministeriö valmistelee esitystä, joka toteutuessaan poistaisi alaikäisen mahdollisuuden avioitua poikkeusluvalla. – Eihän se ole talon vika, jos siellä on asunut omituisia ihmisiä. – Alaikäisen tytön ei pidä missään tapauk sessa mennä naimisiin aikuisen miehen kanssa. – Nyt minua pidetään kuin kukkaa kämmenellä, sanoo onnellinen nainen. Poika ei hautausmaalla antautunut äitinsä kanssa keskusteluihin, mutta jutteli Ulla-Riitan nykyisen aviomiehen kanssa. Poika otti heti yhteyttä Ulla-Riittaan, ja välit normalisoituivat nopeasti. Poika ei tullut hautausmaalta enää muistotilaisuuteen. Virkailija oli samaa mieltä kuin lapsen isä, minun pitäisi mennä terapiaan. – Isät, viettäkää aikaa lastenne kanssa, kuunnelkaa, jutelkaa, harrastakaa yhdessä, pitäkää heitä mukana omissa toimissanne mahdollisuuksien mukaan, Ulla-Riitta vetoaa. Ensin kuusi vuotta seurustelua ja sitten kuusi vuotta kihlausta ennen vihkimistä. Eero olikin ollut sinne jo yhteydessä. – Menin sovitusti lastensuojeluun sopimaan asioista. Toisaalta en näkisi pahana, jos alaikäisen tytön vanhemmat juttelisivat täysi-ikäiselle ihailijalle ja yrittäisivät saada tälle järkeä ja lakipykäliä päähän. VUonna 2012 Ulla-Riitta meni uudelleen naimisiin. Ulla-Riitta tajusi, ettei hän koskaan voittaisi taistelua lapsen tapaamisoikeudesta, vaan asettaisi sillä itsensä ja kuka tietäisi, jopa pojan varaan. Pariskunta osti Ulla-Riitan lapsuudenkodin, saman talon, josta ei ole kovinkaan monta hyvää muistoa. Äiti näki poikaansa seuraavan kerran vuonna 2011 Talvisalon siunauskappelissa ukin hautajaisissa. En olisi koskaan uskonut, että mieheni kostaa tällä tavalla lähtöni. Ulla-Riitta näkee, että lasten joutumista miesten syliin pystytään ehkäisemään kotona, ja siinä on isillä iso rooli. Eero kuoli vuonna 2016. 14.12.2018 29 Totuus paljastui nopeasti. – Olkaa tyttärillenne niin hyvä miehen malli, etteivät he kelpuuta ketä vain seuraansa. Ulla-Riitta on edelleen töissä keskustan piiritoimistossa, hän toimii Eteläja Itä-Savon piirin toiminnanjohtajana. Siitä huolimatta Ulla-Riitalla on ymmärrystä vanhempiansa kohtaan. – Nyt minua pidetään kuin kukkaa kämmenellä, sanoo Ulla-Riitta Juuti.. Sen ei pitäisi tuntua nuoresta hyvältä, jos aikuinen vieras mies osoittaa ihailua ja kiinnostusta. – Jos yli 18-vuotias on rakastunut alaikäiseen ja hänellä on puhtaat jauhot pussissa, hän jaksaa odottaa toisen kasvamista. Toivon todellakin, että laki astuu voimaan. – Kumpikin oli kokenut kovaa elämää lapsena ja eläneet nuoruutensa pettymyksestä toiseen, mikä huipentui molemmilla avioliittoon henkilön kanssa, joka osoittautui täydeksi pettymykseksi
Vaikeampaa on ymmärtää, miksi Turun yliopiston poliittisen historian professori Vesa Vares (Kaleva 8.12.) kuittaa asian sillä, että kokoomuksen kannattajakuntaan nyt vain ei pure perustelu ”on naisen vuoro”. Esimerkiksi yhteisten hallitusten työnajako tuntuu aina menevän niin, että kokoomus saa kehut hallituksen onnis tumisista ja keskusta haukut epäonnistumisista. – Terve! Hei! Moikka! Morjens! Mistä päin oot?” Ja useimmille myös Sipilän tuttu tervehdys: – Non ni. Kaiken kaikkiaan 533 lasta 269 kunnasta. Kun puolue perustettiin ja ohjelma hyväksyttiin sata vuotta sitten, ohjelman ensimmäiset lauseet kuuluivat näin: ”Samalla kuin kokous hallitusmuotokysymyksessä asettuu eduskuntaryhmäin tekemän sopimuksen kannalle, kokous katsoo, että se ehdotus perustuslaillisesti monarkiseksi hallitusmuodoksi, jonka eduskunta viimeksi oli hyväksynyt lepäämään ensimmäisiin uusien vaalien jälestä kokoontuviin valtiopäiviin, takaa sekä lujan ja todella vapaan valtiojärjestyksen että kansan pysyväisen tahdon toteutumisen valtioelämässä. Varmaan semmoinen, joka osaa hoitaa asioita. Kirkassilmäisiä, kohteliaita, reippaita isänmaan toivoja. Maaseudun Tulevaisuus listasi kokoomuksen puheenjohtajia sadan vuoden ajalta. Kokoomusta pelätään keskustassa puolueena, jolta onnistuu kaikki. Kodeissa oli valmistauduttu viimeisen päälle. Siinä olisikin ollut monelle ihmeteltävää. Apollon tietäjä ymmärtää hyvin, että juhliva puoluejohto ei haluaisi listan ilmiselvään ongelmaan syventyä. Juhla oli suorastaan liikuttava, ja se olisikin kyllä Apollon tietäjän mielestä ansainnut suoran lähetyksen muuallakin kuin Ilta-Sanomien IS-tv:ssä ja valtioneuvoston Instragramissa ja Periscopessa. Helsingin säätytalossa nähtiin itsenäisyyspäivän aattona juhlassa kymmenvuotiaita eri puolilta Suomea. Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen totesikin MT:n jutus sa kuivasti: – Kokoomusta niin kuin monia muitakin instituutioita vaivaa tasa-arvoja pätevyyssokeus. – Kokoomuksessa on perinne, että tietyllä tavalla meritoidutaan ja edetään, oli sitten mies tai nainen, todistaa professori. Näin sanoi Wilma Viljamäki Haapamäeltä (Yle 5.12.): – Tosi mukavalta ja semmoselta, johon voi luottaa. joulukuuta. Ja kolmesataa selfietä lasten kanssa. Miltä pääministeri sitten vaikutti. Erityisesti hiuslaitteissa oli ihailemista. Apollon Tietäjät 30 14.12.2018 Kansallinen kokoomus juhli sadan vuoden merkkipyykkiä 9. Niin kauan kuin vallitsee sukupuolittunut tapa nähdä poliitikon tahto ja kyky, niin kauan meillä on suuria valtiomiehiä ja hankalia akkoja. Ihan kaikessa kokoomus ei sentään ole onnistunut. Ja jos jotakuta ujostutti tai jännitti liikaa, Sipilä haki kyllä katsekontaktin. Apollon tietäjä jää odottamaan, milloin lasikatto räsähtäisi rikki tovereilla oikealla. Petteri , Alexander, Jyrki, Ville, Sauli, Pertti, Ilkka, Harri, Juha, Jussi, Arvo, Kustaa Fredrik, Edvin, Pekka, Juho Kusti, Paavo, Kyösti, Hugo, Antti, Emil Nestor ja Hugo. Ei kokoomus kaikessa onnistu TeksTi: Pirkko Wilén, Juha Mauno. Hän kätteli jokaisen vieraansa, ja jokaiselle riitti ystävällinen sana. Suomalaisia lapsi perheitä näyttää yhä asuvan eri puolilla maata! Turenki, Enonkoski, Ristijärvi, Kuortane, Sonkajärvi, Nokia, Utsjoki, Karstula... Pääministeri Juha Sipilä oli hyväntuulinen ja rento isäntä. Kokous kehoittaa näin ollen kansalaisia tarmokkaasti toimimaan niin, että tämä ehdotus voi tulla lopullisesti hyväksytyksi ja hallitusmuotokysymys siten nopeasti ratkaistuksi.” Sata vuotta on mennyt, eikä Suomella ole vieläkään kuningasta. Varmasti fiksuja poikia kaikki tyynni
keskustan on oltava valmis vaikuttamaan asetelmaan. SDP on pinnistänyt mittausten nelossijalta kärkeen ja on onnistunut nostamaan kannatustaan kuuti sen prosenttiyksikköä. Isojakin muutok sia tapahtuu lyhyessä ajassa. Mutta vain menes tys takaa sen, että Suomea kehitetään keskusta laisen aatteen pohjalta. Ja asetelmat muuttuvat nopeasti. Kuukausittaisis ta muutoksista ei juuri kannata tehdä analyysia. Keskustan osalta varman päälle pelaaminen ei tarkoita pyöristeltyjä kantoja vaan vahvan äänen antamista niille asioille, joista suo malaisilla on meihin liittyen positiivisia mielikuvia. Kannattaa ennemmin pohtia, mitä on tapahtunut vähän pidemmällä aikajänteellä – vaikkapa reilun vuoden aikana. Kovalla työllä ne kääntyvät meille juuri ratkaisevalla hetkellä, kun suomalaiset suuntaavat uurnille. Keskustan vaaliohjelma avauksineen valmistuu alkuvuodesta. Apilan lehdyköiden kautta on jo avattu keskustan näkemyksiä huolenpidosta, realistisesta vihreydestä ja vastuunkannosta. 14.12.2018 31 Puheenvuoro Puoluekannatusmittauksia seurataan kiih keästi, kun vaalit lähestyvät. Luottamuksen apila on ollut myös tapa jäsentää avauksia ja keskustan tavoittei ta seuraavalle kaudelle. Keskusta elää aatteestaan. Seu raavat askeleet otetaan asioilla. Kokoomuksen tilanne näytti presidentin vaalien alla vahvalta. Ohjelma perustuu puolueen työ ryhmissä valmistelluille linjauksille, joita on julkis tettu kesästä lähtien. Vihreiden vuodentakainen huippu suli syöksy kierteeseen, joka viimeisimmässä mittaukses sa sai taas nousevan suunnan. keskustan ei kannata arkailla, vaan puhua voi makkain sanankääntein niistä asioista, joista mei dät tunnistetaan. Kes kustan kannatuksessa tapahtui myöntei nen nytkähdys, kun puolueen puheenjoh taja asemoi puoluevaltuuston linjapuhees saan keskustan suhteessa sinipunaan. Se oli ensiaskel kohti myönteisempiä asetelmia. Siksi kovaan taisteluun on taas ensi keväänä oltava valmiina. Ihmiset tekevät äänestyspäätöksen aina vain lähem pänä vaalipäivää. Viimeisimmän Ylen mittauksen taustaaineiston mukaan se kannattaa. Asetelmat muut tuvat nopeasti. Puolue on ehtinyt jo käy dä korkeammallakin, mutta tuli viimeisimmässä mittauksessa alaspäin. Nopeasti muuttuva asetelma on tehnyt puo lueista hermostuneita. Riikka Pirkkalainen puoluesihteeri Asetelmat muuttuvat nopeasti. Puolueet haluavat pelata varman päälle. Ykkössija on vaihtunut alaluisuun. Esimerkiksi SDP:llä on var muuden vuoksi kolme eri linjaa puunkäytöstä, joil la he yrittävät vakuuttaa kaikki äänestäjät laidasta laitaan. Meille on tärkeämpää olla arvoillemme ja perussanomallemme linjakkaita kuin varmistella valtaasemia. Vain keskusta haluaa kehittää koko Suomea ja taata elä misen ja työnteon mahdollisuudet siellä, missä itse kukin haluaa kotiaan pitää. Kun katsotaan poliittista asetelmaa reilu vuo si sitten, tilanne ja puolueiden keskinäinen jär jestys poikkesivat kovasti tämänhetkisestä. Keskusta on luotettavin perhepolitiikassa, ja me osaamme sanoittaa, mitä tarkoittaa elää tasapai nossa luonnon kanssa viljellen ja varjellen. Media saa yksittäisis tä muutoksista mojovia otsikoita
Vaikka susipolitiikassa on yritetty ottaa askelia oikeaan suuntaan, on työtä kovasti vielä tehtävänä. Paikallisesti tiedetään, mikä on alueen susitilanne, ja siihen pitäisi pystyä reagoimaan myös paikallisesti. Siksi susipolitiikassa on ennen kaikkea kyse siitä, kuka on luomakunnan herra. Brittiläisen kansainyhteisön kehittymisen edellytys on ollut Englannin erinomainen sijainti. Sudella on oma paikkansa Suomen luonnossa, mutta se on luisumassa vauhdilla omalta uraltaan. Velanotto taittui. Tyhjät vaunut on irrotettava junasta. Sudet saatiin 1900-luvulla hävitettyä liki olemattomiin, joten laji rauhoitettiin vuonna 1973. Uusia työpaikkoja ilmaantui. Kyllähän ihmisen pitäisi pystyä elämään susia pelkäämättä. Susien pannoittaminen mahdollistaa seuraamisen, jolloin epätoivottavat kohtaamiset voidaan välttää. Kansantalouden voimavarat alkoivat kasvaa. Junan vauhtia on lisättävä. Pettäneen tulopohjan vuoksi oli menoja karsittava ja palveluja supistettava. Junan ja sen veturin miehittäminen uudelleen on kohta ajankohtainen. Nämä eivät tulleet ilmaiseksi. Veturin tulee olla kyllin voimakas vetääkseen pitkää vaunujonoa. Metsästäjät ovat turhautuneita, kun heitä ei tunnuta ottavan vakavasti. 32 14.12.2018 Mielipiteet Viime vuosina tunteita on kuumentanut Suomessa harjoitettu susipolitiikka, jolle ei ole löytynyt vastakaikua maakunnissa. Metsämiestä raivostuttaa, kun sudet saattavat tappaa arvokkaan jahtikoiran kotipihassa. suOmi ei kuitenkaan ole vielä kunnossa. Pitkälle yli sadassa tuhannennessa kotitaloudessa toimeentulo kohentui. Tavaroiden ja palvelujen vienti elpyi. Tähänkin asiaan on Euroopan unionilla sana sanottavana. Kaatoluvan saamisen pitäisi tapahtua nopeasti, jotta häirikköyksilöt saataisiin poistettua viipymättä. Hidas byrokratia rapauttaa kuitenkin uskoa oikeusvaltioon ja kääntyy sutta vastaan. Kukaan ei halua – eivätkä etenkään metsästäjät itse – ottaa käyttöön laittomia keinoja. Kilpailukykysopimus oli välttämätön Suomen selviämiseksi. Sittemmin kanta on kasvanut, erityisen voimallisesti viimeisen neljän vuoden aikana. Junaan on saatava vauhtia. Veturiin tulee liittää vaunuja, jotka vähentävät valtion velkaa ja alentavat velan korkomenoja, parantavat työllisyyttä, sosiaaliturvaa ja muita turvattuun tulevaisuuteen johtavia vaunuja. Luontokappale on viaton ja toteuttaa vain lajiominaisia piirteitään niin pitkälle kuin se vain on mahdollista. Vauhti ei kasva katteettomiksi osoittautuvilla lupauksilla vaan tosiasiat huomioon ottavalla työllä ja vaivannäöllä, jota nykyinen Sipilän hallitus on osoittanut. Rinnakkaiselo ihmisen ja suden välillä on mahdollista, mutta sen pitää tapahtua ihmisen ehdoilla. Jotain on susipolitiikassamme pielessä, jos liikuntatunneilla opettaja ei uskalla lähettää lapsia suunnistamaan, luonnossa liikkumista aletaan karttaa tai koirien liikkumista metsässä rajoittaa. Juna on kiskoilla ja sen kulku on hidasta. Tulevaisuutta saattaa olla myös koirien varustaminen kameraliiveillä. Jo vanhastaan susi on herättänyt suomalaisissa pelonsekaisia tunteita, sillä aikoinaan sudet tappoivat karjaa ja jopa lapsia. Keskustajohtoisen hallituksen pääministerin sitkein ponnisteluin saatiin aikaan sopimus työmarkkinaosapuolten kanssa käydyissä neuvotteluissa. Byrokratiaa on purettava. Verotusta lieventämällä jossain määrin korvattiin tulomenetyksiä. On mielenkiintoista, miten ristiin Luonnonvarakeskuksen ja metsästäjien susihavainnot menevät. Hanna-Leena Mattila kansanedustaja (kesk.) Susi on eläin, joka kuuluu erämaahan keskustan Suomi kuntoon -tahtotila nosti pääministerin johdolla velkaantuneen ja velalla hyvinvointia ylläpitäneen kansantalouden junan kiskoille. Äärimmillään he ovat väläytelleet jahtilakkoon menemisellä, jolloin hirvikannan harventamisesta saisivat vastata maksulliset viranomaiset. Äläkkä susista on kiihtynyt, kun sudet ovat rohkaistuneet tulemaan asutuksen lähelle. Suomen menestymisen edellytys globaalissa maailmassa on koulutus, ei sen kuori vaan sisältö. Toivoa sopii, että päätös tulee nopeasti ja voimme palata omaan hyvään harkintaan kansallisen susikannan säätelyssä. Kauko Koskela Oulu Suomi ei ole vielä kunnossa, se pitää muistaa. EU-tuomioistuimessa on käsiteltävänä valitus koskien muutaman vuoden takaista aikaa, jolloin susikantaa pyrittiin koulimaan rajoitetulla pyynnillä. Uusia työpaikkoja avautui pitkälle yli satatuhatta. Kiky paransi Suomen kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla
Faktat ja numerot eivät valehtele. Kasvavat asuttamis-, asumisja palkkatuet keskitetään lähinnä pääkaupunkiseudulle lisäten todella kallista muuttoliikettä. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Tuo lause kuultiin myös kokouksessa ehdokasehdokkaiden suusta. Ylisukupolvisuus on yksi keskeinen keskustan arvo. Hyvät tavoitteet on ”unohdettu”. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Vihreiden ehdokkaita vielä odotetaan. Etelä-Karjalan Keskustanuoret Karjalan piirin ehdokasasettelu epäonnistui julKinen sana kertoo laadittujen tilastojen ja ennusteiden mukaan Satakunnankin jokaisen kunnan menettäneen ja menettävän asukkaitaan koko maakunnan tappioksi. Vain hölmölässä jatketaan lyhyeksi käynyttä peittoa jalkopään palalla pääpuoleen. Ilmastomuutos on tunnistettu, mutta puhuttelee meitä laput silmillä. Vuoden 2015 vaaleissa piiri nimesi yhden nuoren ehdokkaan ja ehdokkaiden keski-ikä oli 49 vuotta. Piirin puheenjohtaja Jouni Kemppi kirjoitti olevansa ”erittäin iloinen ehdokasasettelumme onnistumisesta”. Rippeet jäävät maakunnille rapistuvine teineen vain, jos ne palvelevat keskittämistä, pois maaseudulta, jonne ei saa edes pysähtyä. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. itse lupaan täyttää omistajan velvollisuuteni ja tehdä edelleen kaikkeni viimeksi mainitun kohtalokkaan epäkohdan torjumiseksi. Kentällä ihmetellään ja harmitellaan, kun nuoria ei saada toimintaan mukaan. Ruokolahdella syyskokouksessaan eduskuntavaaliehdokkaansa. Tähän lopputulemaan olisi päädytty joka tapauksessa, sillä kaikki ehdokasehdokkaat olivat hyviä ja omasivat laaja-alaista osaamista. Erityisesti, kun julkisuudessa on puhuttu keskustassa meneillään olevasta sukupolvenvaihdoksesta ja siitä, kuinka ”nuorissa on tulevaisuus”. Päättäjienkin tunnistamat vaanivat haukat ovat jo aterialla. Ja tässä on lopputulos. Vuonna 2015 Kaakkois-Suomen vaalipiirissä oli ehdolla kaksi nuorta. Ikä ja sukupuoli eivät määritä ihmistä, mutta ehdokasasettelussa niillä on suuri merkitys. Kaakkois-Suomen vaalipiirin nimetyissä ehdokkaissa on tällä hetkellä vain yksi nuori ehdokas. Karjalan piiri ei nimennyt ehdokkaaksi yhtään nuorta – nuorin ehdokas on 40-vuotias ja ehdokkaiden keski-ikä 55 vuotta. Ja vaatii turvallisen kirjoituspöydän ääressä yksipuolisesti maaseudun tuotantopanosten vastaavaa, epärealistista halpuuttamista. Sote-uudistuksen seurauksena maailman huippua olevat terveyspalvelumme keskitetään kansainväliseksi temmellyskentäksi, jossa itse palvelut jäävät rahankeruun varjoon kehitysmaiden tapaan. Tilanne näyttää erittäin huonolta ja nololta Karjalan Keskustalle. Ja ennen kaikkea haastakaamme heidät tekemään omat korjausliikkeensä ennen kuin koko Suomi tukehtuu maaseutumme vanavedessä. Tämä kehitys tulee pysäyttää. etelä-Karjalan Keskustanuorten mielestä Karjalan piirin ehdokasasettelu on epäonnistunut. Tasapuolisella kohtelulla maakuntamme asukasmääräkin kääntyy nousuun. EteläKarjalan Keskustanuorten mielestä piirissä on nyt vakavan pohdinnan paikka. Jouni kertoo myös, kuinka ”ehdokkailtamme löytyy erittäin monipuolista ammattiosaamista ja he täydentävät hienosti toinen toistaan”. Tiputtamalla nuoret pois toiminnasta ja keski-ikää nostamalla on vaikea nähdä tämän arvon toteutuvan. Rakennellaan, mutta lopetetaan tuhoavien tsunamien rakentelu. Siemen on kylvetty. Huomioitavaa on myös, että muun muassa kokoomus on asettanut Etelä-Karjalassa kaksi nuorta ehdokasta. Edellytämme keskustan Karjalan piiriltä vastinetta sekä toimintaa tilanteen korjaamiseksi. KaiKen osatekijänä on nurja keskittäminen. Sitä edellisissä vuoden 2011 vaaleissa nykyisen Karjalan piirin alueelta oli kaksi nuorta ehdokasta ja Kymen vaalipiiristä viisi nuorta. Esko Eela teollisuusneuvos Maakuntien tuhoaminen täytyy lopettaa. Haastakaamme valitut edusmiehet, tutkijat, viranomaiset, yritykset ja julkinen sana etsimään käsi sydämellä tämän nurinkurisen, kohtalokkaan kehityksen syyt ja kertomaan niistä omat näkemyksensä. Olemme alkaneet rakentaa ehkä vieläkin kavalampaa pohjavesikatastrofia maaseudun elinvoiman siirtämiseksi kasvatettaviin keskuksiin, vaarallisesti pois ihmisten ja arvokkaan luontomme ikiaikojen hyötykäytöstä. Otetaan loputtomasti lisää velkaa tähän ammottavaan mustaan aukkoon. Alla liian paljon talonpoikaisia esimerkkejä tästä päivästä: Kasvava valtaosa liikennemäärärahoista osoitetaan pääkaupunkiseudulle tai sinne johtaville väylille. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 14.12.2018 33 KesKustan Karjalan piiri valitsi perjantaina 16.11. Teollisuus keskittää pääkonttoritoimintansa kaikilla mittareilla mitattuna maan kalliimmalle ja kallistuvalle pääkaupunkiseudulle. Lopun alkua omalle yritykselle ja jokaiselle kansalaiselle välttämättömän, maan työllistävimmän elintarviketalouden monialaisella sektorilla. Etelä-Karjalan Keskustanuoret ovat erittäin huolissaan vallitsevasta ilmiöstä, jossa nuorten osuus eduskuntavaaliehdokkaista on vähentynyt pyöreään nollaan
– Eloisa moninaisuus oli poissa ja tilalla oli masentava yhdenmukaisuus, sellainen vallitsevasti valkoinen ja miehinen asetelma, jonka olin kohdannut monesti elämässäni, hän kirjoittaa. Kirja-arvio Michelle Obaman kirja valloittaa lukijansa. Lukijan on helppo hämmästellä mukana, kuinka hullulta tuntuu asua yhtäkkiä Valkoisessa talossa, jossa vesilasiakaan ei ehdi ottaa ennen kuin henkilökunta sen jo tarjoaa. Trumpille uhrataan yli 500-sivuisesta kirjasta vain muutama rivi. Istuessaan Capitolin virkavalalavalla hän muisteli miehensä kaksia virkaanastujaisia ja totesi, että tunnelma oli nyt tyystin toinen. Alkuteos: Becoming. Tammikuussa 2017 vietettiin Yhdysvaltain nykyisen presidentin Donald Trumpin virkaanastujaisia. Pikkulapsivaiheen kiireet, parisuhdeterapiat, itkut, naurut ja muut meille kaikille niin tutut elämään kuuluvat asiat kuvataan rehellisesti. Ennen kaikkea teos valottaa sitä, miten maailman seuratuinkin ihminen on lopulta tavallinen vanhempi, jota huolettaa, paleltuvatko omien lasten korvat. Suomentanut: Ilkka Rekiaro. Sitten hän kohtasi toisen mustan juristin, Barackin nimeltään. Maan ykköspaikalle oli astumassa mies, joka tunnettiin lähinnä ilkeistä, räävittömistä, naisia halventavista ja vihaa kylvävistä puheistaan. Tuoreessa kirjassaan Minun tarinani (Becoming) Obama paljastaa, että hymyttömyys oli tietoinen päätös. Vuonna 1964 syntynyt Obama vietti lapsuutensa Chicagon South Sidessa, pääosin mustien asuttamassa kaupunginosassa, josta perhe toisensa perään muutti pois paremman elämän toivossa. Teos on elämänläheinen, arkinen, hauska, suorastaan kaunokirjallinen. Lopun me tiedämmekin. Vanhempiensa vankkumattomalla tuella hän valmistui juristiksi eliittiyliopisto Harvardista. Kirjaa lukiessa ei voi olla ihmettelemättä, kuinka uskomaton Obamoiden nousu oli, kuinka monta ylittämätöntä muuria heidän täytyi rikkoa. Obaman ote on persoonallinen: hänen näkökulmansa ei ole yhteiskunnassa tai politiikassa, vaan siinä, mitä tavallinen ihminen ajattelee, kokee ja tuntee. Yhtä paljon joutuu ihmettelemään sitä, kuinka nopeasti heihin liittyvä symbolisuus särkyi. Ei tässä jaksa hymyillä, ei edes muodon ja protokollan vuoksi. Heistä tuli koko maailmalle toivon ja suvaitsevaisuuden symboleja. Otava, 510 s. Heistä tuli Yhdysvaltain ensimmäinen mustaihoinen pari, joka astui isännän roolissa Valkoiseen taloon. Michelle Obama asettuu kirjassaan lukijansa vierelle, samalle viivalle kuin kuka tahansa. Samuli Vänttilä Michelle Obama: Minun tarinani. Obama päätti kuitenkin olla alistumatta. Hyvin varhain Obama käsitti, että hänen ihonväriinsä liittyi kummallinen järjestelmä, jonka sisällä toiset olivat epätasa-arvoisempia, toiset vihatumpia ja toiset alttiimpia poliisien luodeille. Heti seuraava isäntäpari edusti täysin päinvastaisia arvoja. obaMan kirja on silti kaikkea muuta kuin voivottelu Yhdysvaltain menneisyydestä ja nykyisyydestä. Lukija ei voi siihen pettyä. 34 14.12.2018 Muistan, kuinka Michelle Obamaa ei hymyilyttänyt. Tai miltä tuntuu, kun kauan kaivatun parisuhdeillallisen vuoksi puolet New Yorkin Manhanttanin kaduista joudutaan sulkemaan turvallisuuden takaamiseksi. Monien ihmisten tunteet kiteytyivät juuri tuohon Michelle Obaman ilmeeseen. Obama ei tee itsestään numeroa eikä unohda sitä, että hän on vain tavallinen tyttö Chicagon South Sidesta
moni oli huolissaan Tilastokeskuk sen taannoin julkaisemasta väestö ennusteesta, jonka mukaan ikäänty vien eläkkeet ja palvelut jäävät mata lan syntyvyyden vuoksi entistä har vemman maksettaviksi. Martti Korhosen mukaan vähäva raisille perheille pitäisi maksaa auto maattisesti korkeampaa lapsilisää turhan byrokratian välttämiseksi. Syrjäytymisen ennalta ehkäiseminen on suuri säästö. Lapsimyönteistä ilmapiiriä on lisättävä Suomessa. timo KemPPaisen mielestä kaikki lapsilisät pitäisi maksaa suhteessa perhei den tulotasoon. Pentti Martiskainen panee puolue johtajan ehdotuksen vaalipuheiden piikkiin. – Korotetun lapsilisän lakipykälien tulee olla sellaiset, että apua tarvitse vat saavat lisätukea helposti. Keskustajohtaja totesi puolueval tuuston kokouksessa Turussa, että pienituloiset lapsiperheet tarvitsevat tuekseen täsmätoimia, sillä sosiaali turvan kokonaisuudistukseen menee vielä vuosia. sami Finnilä ei innostu Sipilän avauk sesta, sillä harkinnanvaraisuudesta tulisi vain yksi uusi kiistakapula. En osaa sanoa Osittain eri mieltä M ari a Se pp älä 60 % 40 % 20 % %. Avun tarvitsijoiden ei pidä joutua byrokra tian rattaisiin. Minusta on tärkeintä, että yhteis kunta kannustaa lapsimyöntei seen ajatteluun. – Ilmastonmuutos koskettaa aika naan nykylapsia. Kenttäraati kannattaa vähävaraisten korotettua lapsilisää, mutta perheitä pitää myös kuunnella ja neuvoa Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä Täysin eri mieltä Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ehdotti puoluevaltuuston kokouksessa, että vähävaraisille perheille voitaisiin myöntää harkinnanvaraista lapsilisää. Seppo Kauppinen huomauttaa, että lapsiperheiden niukka toimeen tulo voi johtua hyvin monenlaisista syistä, kuten työttömyydestä, sairas telusta tai erotilanteesta. Lisäksi äänestysikärajaa laskettaisiin. Se on riittävä perus te äänioikeuden painottamiselle nou seville sukupolville. Marjatta Rönkkö puolestaan us koo, että vaikeuksissa oleville per heille tulisi tarjota neuvontaa ja apua kotitaloustöiden tekemiseen. – Korotettu lapsilisä mahdollistai si lasten tuloa talousasemasta riip pumatta. Hän esittää, että huoltajille annet taisiin puolikas ääni yhtä ala ikäistä lasta kohti. Suurituloisten perheiden lisät voi si Erkki Saaren mielestä siirtää ko konaan tai osittain vähävaraisten perhei den lapsilisiin. Hän panostaisi mieluummin esi merkiksi lasten koulukuljetuksiin ja harrastuksiin. – Kaikenlaista tukea ja ideaa tuntuu nyt sinkoilevan julkisuuteen vaalien lähestyessä. Kalle Vihtari kantaa huolta yhteis kunnan eriarvoistumisesta. Lisäksi ehdotus sitout taisi runsaslapsiset maahan muuttajaperheet osallistumaan Suo men politiik kaan, Koskinen visioi. – Lapset ovat tulevaisuutemme. Myös Raimo Kareinen näkee, et tä harkinnanvarainen lisätuki olisi oikeu denmukainen uudistus. 14.12.2018 35 Lapsimyönteisyys on muutakin kuin tukieuroja Santeri Lampi Pääministeri Juha Sipilän ehdotus vähävaraisten perheiden harkin nanvaraisesta lapsilisästä saa Suo menmaan kenttäraadilta lämpimän vastaan oton. lauri KosKinen näkee, että korotettua lapsilisää parempi avaus vaalien alla oli si äänioikeuden myöntäminen lapsille. Tulo erojen kasvaessa täytyy pystyä näkemään ja huomioimaan ne lapset ja perheet, jotka tarvitsevat taloudel lista tukea. Lähes 90 prosenttia kenttäraadista oli Sipilän kanssa täysin tai osittain samaa mieltä. – Lapsista aiheutuvat kustannuk set ovat vähävaraisille suhteessa suu remmat. Myös Tuula Parikka kehittäisi mo nipuolisia tukimuotoja, sillä ahdin gossa olevat perheet tarvitsevat ra han lisäksi kuuntelijoita ja neuvojia
Erityisesti keskitymme v. ”Köyhän asian” tulisi vedota juuri tähän osattomaksi itsensä tuntevaan kansanosaan, jos oikeasti elämme opetuksemme mukaan ja olemme läsnä ihmisten arjessa kuulemassa, miten voimme tehdä paremmin. Hinta 10€. Keskustanaisten Jokioisten osaston syyskokous to 3.1.2019 klo 18 Mervi Yrjänällä. tietari@keskusta.fi), keskustanaisten tj Tarja Kiviniemi 044 978 3929 (tarja.kiviniemi@keskusta.fi), nuorten tj Juho Paavola 0440 336 588 (satakunta@keskustanuoret.fi). Pirkanmaan Vesaiset: tj Elina Sieppi, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere, 040 5550 635, elina.sieppi@gmail.com. Keskustanaisten Pirkanmaan piiri: tj Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere. 040 556 7262, kristiina.maki-valkkila@keskusta.fi. osattomUUden ja koetun epäoikeudenmukaisuuden ongelma on se, ettei ole kyse kaikissa olosuhteissa samanlaisista asiois ta. Poliittinen keskustelu polarisoituu toisaalta oikeiston näkemykseen omasta vastuusta ainoana selittävänä menestyksen tekijänä ja toisaalta vasemmiston kritiikittömään haluun kohti lopputuloksen tasa-arvoa. Hyttivaraukset www.keskusta.fi -> osallistu ja vaikuta, bussivaraukset piiritoimistolta sami.porkka@keskusta.fi tai 050 577 0838. Kiireellisissä asioissa yhteys suoraan pj. Ilmiön ymmärtäminen ja juurisyihin puuttuminen on olennaista, jos haluamme edistää demokratiaa ja äänestysaktiivisuutta. fi. Satakunta Satakunnan piiritoimisto, tavoitat meidät seuraavista numeroista: tj Satu Tietari 050 405 7742 (satu. Päijät-Häme Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piirin tmj Jukka Sällinen, 0400 930 483 ja keskustanaisten Päijät-Hämeen piirin tmj Jaana Niemi, 040 418 1150. Hinta 25 €. Piiritoimisto: Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. Onko Suomi epätasa-arvoinen, ja jos on, niin miksi ja miten. Kalenterissa nimi päivät sekä kaunis kuva joka kuukaudelle. klo 17 Terttu Vakkurilla, Kirstinmäki 15 F 117. Kanta-Espoon py:n syyskokous su 16.12. Vuoden 2019 henkilövalinnat ja muut sääntö määräiset asiat. Nurmijärven Klaukkalan py:n syyskokous su 16.12. Piiritoimisto Apila palvelee sopimuksen mukaan. Kuitenkin kokemus on todellinen. Äänestämättömyys korostuu työttömien, vain peruskoulun käyneiden, nuorten sekä itäja pohjoissuomalaisten joukossa. klo 19 Paula Huhtalan luona, os. V-S Keskustan historiikki ”Karvetin Herttuakunta – Sata vuotta keskustapolitiikkaa VarsinaisSuomessa” on ilmestynyt. Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa, millaista toimintaa haluaisit kehitettävän. klo 18 Martinlaakson aseman Ostarilla ravintola Jyväsen kabinetissa, Kivivuorentie 4. Antti Kivelä keskustan puoluevaltuuston puheenjohtaja ”Köyhän asian” tulisi vedota osattomaksi itsensä tuntevaan kansanosaan. Samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. Rauhallista joulunaikaa! Lähde mukaan vaaliristeilylle 2.–3.2.2019 Viking Gabriellalle. Muistathan toimittaa s-postiosoitteesi satu. kerros, Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola. Pöytyän Yläneellä perinteinen jouluglögitilaisuus la 15.12. Kirja on myynnissä Laitilan Kirjakaupassa ja piiritoimistolla. Ohjelmassa mm. Koko maan ja kaikki väestöryhmät kattavana puolueena keskustalla on kaikki mahdollisuudet löytää vastauksia tyytymättömyyden ja äänestä mättömyyden ongelmaan. Äespolku 5. Toimisto pääsääntöisesti avoinna ma–to, mutta kannattaa varmistaa paikallaolo soittamalla etukäteen. 1991 vaalivoittoon. sUomi on vauraampi kuin koskaan. Siitä huolimatta yhteiskuntaa moititaan epätasa-arvosta. Asiasta kiinnostuneet nyt rohkeasti mukaan vaikuttamaan, osallistumaan ja ehdolle! Maakuntavaaliehdokkaan suostumuslomakkeet tuodaan tai lähetetään piiritoimistolle. Keskustassa tapahtuu 36 14.12.2018 UUsimman puoluekannatuskyselyn mukaan lähes 40 prosenttia vastaajista ei osaa sanoa, mitä puoluetta äänestäisi – ja moni heistä ei äänestä lainkaan. Pirkanmaa Pirkanmaan piiri: Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere, 040 767 3419, pirkanmaa@keskusta.fi, www.pirkanmaankeskusta.fi. Paikalle on kutsuttu myös muita tuon ajan vaikuttajia klo 15. Toimisto kauppakeskus Hansa 2. Äänestämättömyyttä on myös sanottu ”yhteiskunnallisen epäoikeudenmukaisuuden” seuraukseksi. Se tulee aina olemaan jonkin väestönosan olotila, vaikka kuinka kansakuntana vaurastuisimme, eikä se vähättelemällä poistu. Varmistathan paikallaolomme aina ennen tuloas. Varsinais-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: Piirin tj Hanna Vuola 050 917 7000, järjestösihteeri Mari Tuuna 050 564 8747, Keskustanuorten tj Linda Lähdeniemi 0442050244, Vesaisten piirin tj Aino Piippo 0400 407 515, Keskustanaisten pj Ilona Koivunalho 050 353 2236. Tapahtumat Pirkanmaalla: facebook.com/keskustapirkanmaalla ja Suomenmaan Keskustassa tapahtuu -nettipalsta: www.suomenmaa. Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalan Keskustan yhteystiedot: tmj Antti Varis, 040 511 6787, antti.varis@keskusta.fi. Piiritoimisto suljettuna 17.12.2018–9.1.2019. Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Keskusta pystyy, ja sen pitää pystyä parempiin vastauksiin. Etelä-Häme Etelä-Hämeen piiritoimisto, piirin tmj Markku Leppälahti, 040 736 3290, markku.leppalahti@keskusta.fi, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj Sari Kujanpää, 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi, Keskustanuorten tmj Emmi Mäkelä, 050 303 6493, hame@keskustanuoret.fi. 050 577 0838, sami.porkka@keskusta.fi. Tämän päivän köyhyys ja osattomuus näyttäytyisivät sadan vuoden takaa tai sota-ajoilta katsottuna kovin suhteellisilta. Sihteerit: kj:t ja py:t ilmoittakaa tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@keskusta.fi Maakuntavaalit järjestetään keväällä 2019. Giniindeksillä mitattuna tulonjakoa ei tällä planeetalla juuri tasaisempana löydy. musiikkia, laulua ja ohrapuurotarjoilu. Raision Keskustaväen perinteinen joulunalusjuhla jälleen Hintsan kartanossa su 16.12. Onko äänestämättömyys laiskuutta, valinta, protesti vai osattomuuden kokemuksen yksi ilmentymä. klo 9–12 Yläneen Osuuspankin kerhohuoneella. Sääntömääräiset asiat. klo 16. Seuraa Suomenmaan printistä tai netistä ”Keskustassa tapahtuu” -palstaa, piirin nettisivulta www.keskusta.fi/satakunta tai Facebook: Satakunnan Keskusta. Piiritoimiston ovet ovat avoimet kaikille glögipäivän merkeissä pe 14.12. Historiikkimme tekijä Lauri Palmunen on luvannut taustoittaa vaalivuoden tapahtumia. Ollaan yhteydessä. Etelä-Vantaan py:n syyskokous ti 18.12. Ota yhteys piiritoimistoon ja sovitaan kaupoista. Tuukka Liuhaan (myös iltaisin ja viikonloppuisin): 045 674 8077, tuukka@liuha.fi. Osaton äänestämätön Puheenvuoro Uusimaa Huomio kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset! Olettehan ystävälliset ja toimitatte heti syyskokouksen jälkeen henkilöilmoitukset osoitteeseen tuija.pitkapaasi@keskusta.fi, niin saamme päivitettyä tiedot ajan tasalle, kiitos. Kymenlaakso Piiritoimisto, toiminnanjohtaja Sami Porkka puh. Voit myös ottaa muutaman kalenterin myytäväksi ja näin tukea tulevia vaaliponnisteluja. Avoinna varmimmin ti klo 9.30–12 ja to klo 13–17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. klo 10–17! Päätimme kohta päättyvän 100-vuotisjuhlavuoden teemalla muistella myös menneitä tapahtumia leppoisassa hengessä. Hanki hieno seinäkalenteri vuodelle 2019. Satakunnan Keskusta on mukana tapahtumissa. Koko kysymyksen analyysi ontuu, kun keskustelu asiasta liukuu helposti ylätasolle, huono-osaisuuden kokijat ovat itseään koskevassa puheessa katsomossa ja ratkaisujen etsintä keskittyy irrallisiin toimenpiteisiin. Juhlapuhujana Keskustan vpj, ke Hannakaisa Heikkinen. tietari@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. Paikalla perheja peruspalveluministeri Annika Saarikko sekä ke:t Olavi Ala-Nissilä ja Esko Kiviranta
Keski-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: piirin toiminnanjohtaja Pauliina Maukonen-Kärkkäinen, 050 573 5353, toimistosihteeri Pia Högberg, 045 327 4845 ja Keskustanaisten puheenjohtaja AnneMaria Perttula, 040 831 3775, sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj. Mukana ke-ehdokkaita. Saarikko vakuutti, että hän uskoi vilpittömästi päätöksensä pitävän. Oulaskankaan pelastamiseksi ei myöskään olisi riittänyt pelkkä asetuksen muutos. Oulaisissa toivottiin synnytys osaston pelastavaa ihmettä M ari a Se pp älä Nelli Hurnasti Vilmiina-vauvan kanssa sekä Pälvi Rautiola Suvi-vauvan kanssa osallistuivat mielenilmaukseen Oulaisissa. Toisaalta hän korosti, ettei voi puuttua riippumattoman valvontaviranomaisen päätöksiin sen enempää kuin korkeimman hallintooikeu den ratkaisuihinkaan. Älkää kuitenkaan olko kiukkuisia alueen kansanedustajille. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto, Palstailmoitukset Suomenmaahan jarjestot@suomenmaa.fi. 14.12.2018 37 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. klo 18– Kuopion piiritoimistolla sekä ti 18.12. Haukiputaan, Jokikylän ja Kellon py:n kokoukset ma 17.12. Oulu. Perinteinen pikkujoulu kokouksen päätyttyä n. hotelli Vuolakkeessa (Suolahdentie 84, Laukaa) yhteistyössä puoluetoimiston kanssa. klo 16 Airakselassa Alatalon käsityöpajassa, os Airakselantie 1173. Peräpohjola Keskustan Peräpohjolan piiri, tmj Kai Puro, 040 837 9867, kai. Rautiola puolestaan synnyttäisi siinä tapauksessa kotona.. Meri AlArAntA-SAukko Oulaisissa viime viikolla vierailleella perheja peruspalveluministeri Annika Saarikolla (kesk.) ei ollut tarjota Oulaskankaan synnytysosaston lakkautusta vastaan mieltään osoittaneille ihmisille ihmettä. Yleisöstä todettiin monella suulla, että päätös huono ja jatkossa on tarkasteltava turvallisuuskriteerejä toisenlaisesta näkökulmasta. klo 18.30 Kummassa. Oulu. to 20.12.2. Muhos. puro@keskusta.fi. Riistakatu 15 Iisalmi. Tunnusta rohkeasti aatetta ja väriä! Kokoja reilusti S-XXL. klo 19 kylätalolla. klo 12 Eija ja Jouni Seppälän kotona, os. Sääntömääräiset asiat ja valinta mallisääntövaihtoehdoista. Pudasjärvi. klo 18. Suomenmaan perjantaina julkaistavan printtilehden järjestöpalstan deadline on edellisen viikon perjantai klo 12. Johtokunta klo 17.30. Keskustanuorten tmj Toni Viljamaa, 044 312 2982. klo 19 Jouko Lahtisella, os. Nyt niitä saa! Keskustahuppareita ja keskustacollegeja – hyvälaatuiset paidat isolla apilalogolla. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimiston yhteystiedot: Toimisto 040 5156800, Keskustan tj Antti Ollikainen 040 7210311, järjestösihteeri Mirja Kaartinen 044 0155404, Keskustanaisten ja Vesaisten tj Katja Koivukoski 040 5338160 sekä nuorten tj Marko Soini 045 2050677. Isokatu 2, Kokkola ma-to klo 10–15. www.fb.com/perapohjola. – Meille ei tule lisää lapsia, jos pitää lähteä Ouluun synnyttämään, Hurnasti oli tiukkana. Puuroja kahvitarjoilu. Tyyppälänjärventie 143, 40250 Jyväskylä. Kunnallisjärjestöjen ja kuntayhdistysten puheenjohtajien sekä vaalipäälliköitten eduskuntavaalien suunnittelukokous ma 17.12. Rantsilan py:n syyskokous Tietopaluksella pe 14.12. www.keskusta.fi/perapohjola. Piiritoimisto Kemissä auki pääsääntöisesti joka päivä, mutta varmimmin soittamalla etukäteen. Vieraana ke Hanna-Leena Mattila. klo 18. Itä-Savo Rönkönvaaran py:n syyskokous ma 17.12. He ovat tehneet kaikkensa, hän vetosi Pohjois-Pohjanmaan keskustan järjestämässä tilaisuudessa. Avoinna klo 9–15, tärkeä tapaaminen kannattaa varmistaa soittamalla. Avoinna klo 9–15. Oulun Rotuaari, klo 12. Kj:n kuukausikokous ma 17.12. Pärjänsuon py:n syyskokous la 15.12. Viitasaarelta keskustaristeilylle 2.–3.2.2019 lähtijät! Ilmoittautuminen Viitasaarelta lähtevään yhteiskyytiin Sami Wiikille, 040 536 7758, sami.wiik@viitasaari.fi Etelä-Savo Hirvensalmen-MäntyharjunPertunmaan keskustaväen perinteiset pikkujoulut pe 14.12. TaisTelu Oulaskankaan synnytysosastosta on ollut pitkä prosessi, jonka viimeinen näytös esitettiin tämän vuoden lokakuussa. Pohjois-Savon Keskustan jouluglögit tarjoillaan ma 17.12. Sääntömääräiset asiat. klo 13–16 Iisalmen piiritoimistolla, Riistakatu 15. Koulutus on maksuton, mutta peruuttamattomasta poissaolosta joudumme veloittamaan toteutuneiden kustannusten mukaan. Keski-Pohjanmaa Piiritoimisto avoinna os. Johtokunta klo 18. Särkisalmen py:n syyskokous pe 14.12. Karjala Nuijamaan py:n yhdistetty vuosija syyskokous sekä pikkujoulu pe 14.12. Pohjois-Savo Pohjois-Savon Keskustan yhteys tiedot: piirin tmj Kimmo Valta, 044 369 9600, toimistosihteeri Jaana Kvist, 0440 817 373 sekä Keskustanaisten tmj Kaija Väänänen, 044 369 9603. Kesälahden py:n syyskokous su 16.12. Hallilanvuoren py:n syyskokous piiritoimistolla ke 19.12. Tarjolla kahvit ja joulutortut. – Teillä on oikeus tuntea pettymystä. klo 18– Iisalmen piiritoimistolla. klo 19. Olisi tarvittu koko terveyden huoltolain rukkaamista. Järjestöt voivat valita kumpiko ilta paremmin käy ja tulla sinne! Airakselan py:n ja Karttulan py:n syyskokoukset la 15.12. Paikalla joulupukki, ke Ari Torniainen ja mahdollisesti ke-ehdokkaitamme. Piiritoimistojen käynti/postiosoite: Snellmaninkatu 37, Kuopio. Kahvitarjoilu. Hintaan lisätään postikulut. Oulunlahden py:n syyskokous ma 17.12 klo 18 piiritoimistolla, Koulukatu 31 A 2, Oulu. Kaavin kj:n kokous su 16.12. klo 13 Ravintola Pivanka. klo 18 kunnanvirastolla eli entinen OP. Tämä käänne on herättänyt muun muassa epäilyä ministeriön todel lisesta tahdosta, vaatimuksia muuttaa synnytysasetusta sekä kritiik kiä Valviran päätösvaltaa kohtaan. Puhelimitse myös muulloin, tmj Jirka Hakala, 050 388 0016, piirin pj Mari Kerola, 040 684 0568, naisten tmj Eeva Peltokorpi, 0400 199 002 ja eduskunta-avustaja Mirva Vesa, 050 574 1405. Pärjänsuontie 1196. Ti ja pe julkaistavan verkkosivujen järjestöpalstan deadline on tiistaisin ja perjantaisin klo 12, piiri mainittava. Elina Suoranta, 040 721 0636. Johtokunta klo 17. klo 18 Lounaskahvila&baari Pertun Pirtissä Pertunmaalla, Pertun tie 11. Koulutuspäivä ehdokkaille ja heidän vaalitiimeilleen la 2.1. Siikalatva. klo 19 Puoti ja Kuppila Piika&Rengissä. Saarikko korosti, että hän henkilökohtaisesti ja keskusta puolueena olisivat mielellään nähneet toisenlaisen lopputuloksen. Glögitarjoilu. Ritopohjan py:n syyskokous ma 17.12. klo 13–16 Kuopion piiritoimistolla, Snellmaninkatu 37, sekä ti 18.12. Sitovat ilmoittautumiset ruoka-aineallergioiden kera pauliina.maukonen-karkkainen@keskusta.fi viim. Avoinna sopimuksen mukaan. Asiana valtuustolista. – Onko joskus niin, että kun lähtötaso on korkea ja pyritään hakemaan se viimeinen promille turvallisuuteen, alkavat vaihtoehtoiset riskit toteutua, hän aprikoi. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. – Muuten en olisi kehdannut sellaista tehdä. Tilaa omasi Keskustan Keski-Suomen piiristä p. klo 17 Rapattilan kylätalolla. Ilmoitathan tästä tarpeesta etukäteen. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa käsitellään sääntöjen muutosta sekä eduskunta-, euroja maakuntavaaleja. Koulutuspäivän jälkeen on mahdollisuus myös yksilöohjaukseen. Hinnat 40 euroa/huppari ja 30 euroa/collegepaita (Keskustan jäsenille -10 euroa hinnasta pois). Ministeri saattoi vain selittää, mitä kaikkea yritettiin tehdä yksikön säilyttämiseksi. Tuolloin Sosiaalija terveysalan lupaja valvontavirasto Valvira päätti, vastoin ministeriön kesäkuista linjausta, etteivät synnytykset voi jatkua potilasturvallisuuden vuoksi. Syyskokousasioiden lisäksi kokouksessa käsitellään eduskunta-, europarlamenttija maakuntavaaleja sekä Keskustan paikallisyhdistyksen mallisääntöjä koskevaa sääntöuudistusta. Paikalla kansanedustajaehdokkaita. sairaanhOiTOpiirin johtaja Ilkka Luoma ilmaisi hänkin pettymyksensä Oulaskankaan kohtalosta. 045 327 4845. Kansanedustajaehdokas Vesa Riekin vaalitilaisuus la 15.12. klo 18 JonnaLKV toimistolla, Revontie 2 D
Vielä samana päivänä eduskunta myöntää Svinhufvudille eron ja valitsee Mannerheim valtionhoitajaksi äänin 73–27. Santeri Alkio ei kommentoi päiväkirjassaan näitä puoluehankkeita. Ryhmä kannattaa kyllä valtionhoitaja Svinhufvudin eroa ja maailmansodan voittajille paremmin sopivan kenraali Mannerheimin valintaa hänen tilalleen. Alkio luettelee ryhmän ehdot eduskuntaryhmien neuvottelussa 11. maaliskuuta 1919 ehtona kenraali Mannerheimin valinnalle valtionhoitajaksi. maaliskuuta 1919. Lopulta Alkio saa kuitenkin 12. Valtion varoja ei saa käyttää eduskunnan mieltä kuulematta. Ryhmän vasemmisto syyttää taas Alkiota lepsuilusta. Maalaisliiton ryhmä keskustelee pitkään siitä, millä ehdoilla Mannerheimin vaaliin voitaisiin suostua. Kyösti Kallio kannattaa sovinnollisempaa lähestymistapaa: Ryhmän delegatsionin jäsenet keskustelivat sitten vielä näistä ehdoista. ja 2. Mitkä esteet ovat Mannerheimia ulkomailla nyt kohdanneet, joiden vuoksi vaalia on kiirehdittävä. Toisaalta ryhmässä epäillään, millä asioilla Mannerheim oikein liikkuu muun muassa Lontoossa. joulukuuta. Alkio kokee tilanteen masentavaksi: Minusta tuntuu, että tuo äsken ryhmähuoneessa neuvotellut ”vasemmisto’ oli samalla hajaannuksen ensimmäinen julkinen ilmiö ryhmässämme, vakavampaa laatua. Minun vaikutustani pidetään liiaksi persoonallisena, jota kilpailijat inhimilliseltä kannalta eivät sulata… Voi Jumalani, anna vielä tulla joitakin syitä lisäksi, että pääsen pois tästä raskaasta velvollisuudesta! lopultA ryhmä hyväksyy jälleen kerran yksimielisesti Alkion neuvotteleman tuloksen ja päättää osallistua valtionhoitajan vaaliin. joulukuuta puristettua pääministeri Ingmanilta lupauksen, että eduskuntavaalit järjestetään 1. joulukuuta Edistyspuolueen, joka vaatii ohjelmassaan tasavaltaista hallitusmuotoa. joulukuuta perustamaan Kansallisen Kokoomuspuolueen. Sen ohjelma alkaa vaatimuksella lepäämässä olevan monarkistisen hallitusmuodon hyväksymisestä. mAAlAiSliiton eduskuntaryhmä suhtautuu hallitukseen epäluuloisesti, koska Ingman ei ottanut hallitukseensa yhtään maalaisliittolaista. Samojen puolueiden monarkistit kokoontuvat 9. 7.12.–14.12.1918 Maalaisliitto saa lupauksen uusista vaaleista Suomen puoluerakenne menee uusiksi 8.–9.12.1918 hallitusmuotokiistan vuoksi. Ei saa tehdä maata rasittavia sopimuksia ulkovaltain kanssa. Nuorsuomalaisten ja suomalaisen puolueen tasavaltalaiset perustavat 8. Minulle tuntui masentavalta astua sinne viemään pääministerin tietoja, kun sain liikkua kuin vieras lähetti vihollisalueella, jossa luottamusta minuun ei enää ole. Häntä työllistävät tiiviit neuvottelut muiden eduskuntaryhmien ja Lauri Ingmanin hallituksen kanssa. Ei saa ryhtyä mihinkään alotteeseen kuninkaan maahan tuomiseksi. Se hetki selvitti minulle että minun on vetäydyttävä täältä pois, ennen muuta pois ryhmän johdosta. Alkio joutuu omassa ryhmässään kahden tulen väliin. Sitä ei hän suoraan vielä tahtonut sanoa, mutta se oli ajatus. 38 14.12.2018 Tiukkojen neuvottelujen jälkeen Maalaisliitto saa kiristettyä Ingmanin hallitukselta lupauksen uusien vaalien järjestämisestä 1.–2. VAltionhoitAjA Svinhufvud jättää eronpyyntönsä eduskunnalle 10. (ja yleiset): Uusien vaalien toimeen panemisesta on heti saatava täysi varmuus. joulukuuta:. Kysyttävä: Mitä Mannerheim on toiminut. Mannerheim kiirehtii valtionhoitajan vaalia oman asemansa vahvistamiseksi. Hän neuvottelee ympärysvalloilta elintarvikeapua ja tukea Suomen itsenäisyydelle. timo laaninen Suomen Synty Santeri alkion Silmin Valtionhoitaja ei saa alottaa hyökkäystään. Juonitteleeko hän monarkian puolesta vai suunnitteleeko hän hyökkäystä Pietariin bolsevikkihallituksen kukistamiseksi. Alkio välittää tiedon ryhmänsä vasemmistolle, joka pitää omaa neuvotteluaan. Kallio yhä oli sitä mieltä, ettei ehtoja olisi eduskunnassa Mannerheimin vaalin suhteen asetettava. Santeri Alkio joutuu neuvotteluissa tiukoille myös oman ryhmänsä vasemmiston kanssa
Tämä on vanhemman herrasmiehen ja nuoremman kisällin ystävyyttä.” Paavo saariJärvi: ”Tunnen Jorman ihmisenä, joka huomioi kaikki ihmiset tasaarvoisesti. Paavo on niin leppoisa mies, ettei kai minua hänessä ärsytä mikään. Mutta se ei onnistuisikaan ilman perheen tukea. Ei ole väliä, onko vanha taikka nuori, eri tavalla ajatteleva tai mistä taustasta tuleva. Sen kun häneltä oppisin, niin olisin tyytyväinen. Se on tässä yhteiskunnassa äärettömän arvokasta. Olisimme ilman muuta ystäviä ilman keskustaakin, mutta tämä hieno aate vain syventää ystävyyttämme entisestään. Hänellä on elämänkokemuksen tuomaa syvyyttä eri asioihin, siitä voi tällainen nuorempi vain ottaa oppia. Meitä yhdistää sama kristillinen arvopohja. Ensimmäinen pitempi keskustelu meillä oli pian 30 vuotta sitten, kun Paavo työskenteli puutavaramyyjänä. Se vaatii varmasti pitkäjänteisyyttä ja pitkämielisyyttä, kun ollaan tekemisissä välillä hyvinkin vaikeiden asioiden ja ihmisten kanssa. Ihailen poliisin työtä, jota Jorma tekee. Sen lisäksi kun Jorma jaksaa hoitaa vielä näitä poliittisia luottamustehtäviä. Hänellä on keskustelun jalo taito. Siitä tuli pitkä kauppareissu. 14.12.2018 39 Paavo Saarijärvellä on keskustelun jalo taito, Jorma Leskelä kehuu. Sen mukanaan tuomissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa olemme tekemisissä paljonkin. Sillekin meidän pitäisi muistaa antaa arvostusta.” Kepukaverit TeksTi: Pauliina Pohjala kuva: jaakko MarTikainen. Hän tulee kaikkien kanssa hyvin toimeen. Herrasmies ja kisälli Jorma LeskeLä: ”Olemme tunteneet Paavon kanssa toisemme jo pitkään, asumme samalla kylällä Haukiputaan Jokikylässä. Isä oli lähettänyt minut liikkeeseen ostoksille, remontoimme tuolloin lapsuudenkotiani. Paavon kanssa oli jo silloin helppo jutella. Ihailen erityisesti sitä tapaa, jolla Paavo helposti ja luontevasti lähestyy ihmisiä ja keskustelee heidän kanssaan
Maapallomme on kolmas planeetta Auringosta lukien. -verkkokaupasta alennuskoodilla SUOMENMAA18 puhelimitse: 050 560 4544 sähköpostitse: maahenki@msl. ”Löyly on köyhän ...” Mikä. Laila Nevakiven lumoava kirja Katikeijun puutarhassa esittelee elämän ihmeen sanoin ja kuvin. 40 14.12.2018 2 4 9 8 1 8 1 9 5 3 3 7 9 7 5 3 4 1 8 3 2 6 9 4 5 9 6 3 7 5 2 4 9 8 1 6 2 6 8 3 1 5 7 9 4 1 4 9 7 8 6 5 2 3 4 2 6 1 3 7 9 8 5 8 3 1 9 5 4 6 7 2 9 5 7 6 2 8 3 4 1 7 1 4 8 6 3 2 5 9 6 9 2 5 7 1 4 3 8 5 8 3 4 9 2 1 6 7 9 6 5 1 7 6 8 2 9 6 4 1 3 2 5 4 6 4 1 1 3 5 9 8 1 1 4 9 6 3 8 7 2 5 3 2 5 4 1 7 9 6 8 6 8 7 2 9 5 3 4 1 8 9 6 5 2 1 4 3 7 4 7 1 8 6 3 2 5 9 2 5 3 7 4 9 1 8 6 5 6 4 9 7 2 8 1 3 7 1 2 3 8 6 5 9 4 9 3 8 1 5 4 6 7 2 2 4 9 8 1 8 1 9 5 3 3 7 9 7 5 3 4 1 8 3 2 6 9 4 5 9 6 3 7 5 2 4 9 8 1 6 2 6 8 3 1 5 7 9 4 1 4 9 7 8 6 5 2 3 4 2 6 1 3 7 9 8 5 8 3 1 9 5 4 6 7 2 9 5 7 6 2 8 3 4 1 7 1 4 8 6 3 2 5 9 6 9 2 5 7 1 4 3 8 5 8 3 4 9 2 1 6 7 9 6 5 1 7 6 8 2 9 6 4 1 3 2 5 4 6 4 1 1 3 5 9 8 1 1 4 9 6 3 8 7 2 5 3 2 5 4 1 7 9 6 8 6 8 7 2 9 5 3 4 1 8 9 6 5 2 1 4 3 7 4 7 1 8 6 3 2 5 9 2 5 3 7 4 9 1 8 6 5 6 4 9 7 2 8 1 3 7 1 2 3 8 6 5 9 4 9 3 8 1 5 4 6 7 2 1. 22 € + postikulut (OVH 32€) TILAUKSET: maahenki. Mitä etana tekee talvella. Likimpänä on Merkurius, sitten Venus ja kolmantena... Pätevä koko perheen tietokirja puutarhan kasveista ja eläimistä. 10. 12. Klassikkojoululaulussa ”Heinillä härkien kaukalon” toistuu säe ”Enkelparven tie / kohta luokse vie / rakkautta suurinta katsomaan.” Enkelparven tie. Missä maassa on maailman eteläisin pääkaupunki. Mikä on maapallon planeettanimi latinaksi. Onko Suomen paikannimistössä sen nimistä tietä. 201 5 jou lul aul ure por taa sis sa ker rot aan , ett ä Jui ce Les kin en asu i elä män sä viim e vuo det tal oyht iös sä, jon ka nim i oli Asu nto -os ake yht iö Enk elpar ven tie ), 6) Uus i See lan ti, Wel lin gto n, 7) 198 4, 8) Kom som ols kaj a Pra vda , lev ikk i noi n 600 000 , 9) ”la sar eet i”, 10) Suo men Hiih tol iit to. Minkä urheilujärjestön puheenjohtajana Esko Aho toimi 1996–2000. Mikä vuosi: presidentti Ronald Reagan vitsaili ennen radiohaastattelua auki jääneeseen mikrofoniin ”säätäneensä Venäjän laittomaksi” ja ”pommitusten alkavan viiden minuutin kuluttua”; pääministeri Margaret Thatcher selvisi IRA:n aamuöisestä pommi-iskusta Brightonin Grand hotelliin, jossa piti pitää konservatiivien puoluekokous, viisi ihmistä kuoli; Eric Trump, Kim Jong-un ja Mark Zuckerberg syntyivät; Juha Tiainen voitti moukarinheiton ja Pentti Karppinen soudun kesäolympialaisissa. Vihje: maa on kooltaan hiukan Suomea pienempi, asukkaita siellä on miljoona vähemmän ja joulukuun keskilämpötila on +17 C. 8. Kuinka kauan Suomessa keskimäärin kestää elinkautinen vankeustuomio. Suomen rikosseuraamuslaitoksella on 26 vankilaa, joista suljettuja laitoksia on 15 ja avovankiloita 11. . Syystalvella Kati käy nukkumaan, mutta pian on edessä uusi kevät ja herääminen. Milloin Suomen laista poistettiin kuolemantuomio. Mikä on pisin aika, jonka elinkautisvanki itsenäisessä Suomessa on istunut vankilassa. 7. Mikä vähintään 3 kertaa viikossa ilmestyvistä sanomalehdistä on Venäjän suurin levikiltään: Isvestija, Komsomolskaja Pravda, Novaja Gazeta, Pravda. 9. 3. 6. Vanha sananlasku Yläneeltä löytyy Kansanrunousarkiston valtaisasta tarjonnasta. Tietotesti ??. Vas tau kse t: 1) 14 vuo tta , 2) 25 vuo tta 2 kuu kau tta 26 päi vää , kol moi sm urh aaj a Vilh o Huo vin en (19 18– 85) , 3) rau han aik ain en kuo lem anr ang ais tus poi stu i Suo men lai sta 194 9 ja sod ana ika ine n 197 2, 4) Tel lus , 5) kyl lä: Han kas alm ella (ET -le hde n 22. 2. 4. SUO MENMAAN LU K I J O I L L E Pe tra Pö yliö. 5
Nurkkala siirtyy erityisavustajaksi Plan International Suomen asiantuntijan tehtävästä. Nurkkala on jo aloittanut uudessa tehtävässään. Niina Nurkkala pääministerin EU-asioiden erityisavustajaksi. Nurkkala on aiemmin työskennellyt presidenttiehdokas Matti Vanhasen erityisavustajana, kansainvälisten asioiden sihteerinä keskustan eduskuntaryhmässä ja kansanedustajien avustajana eduskunnassa. 14.12.2018 41 Suomenmaa FilosoFian maisteri Niina Nurkkala, 32, on kutsuttu pääministeri Juha Sipilän EU-asioiden erityisavustajaksi. Nykyinen EU-asioiden erityisavustaja Riikka Pakarinen siirtyy vuodenvaihteessa Panimoja virvoitusjuomateollisuuden toimitusjohtajaksi
Punamulta palasi vielä yhdek si kaudeksi. Sote ja maakuntauudistus olisi jo perillä. Olipa paalupaikalla kuka tahansa, hallituspohja muuttuu jo sinisten katoamisen myötä. Ylen viimeisessä gallupissa ero kär keen oli 4,5. Työllisyysastetta on edelleen nostettava eli palkat ja tulonsiirtoetuudet voivat nousta erittäin hillitysti. Kokoomus olisi ollut oppo sitiossa kesympi ja voimattomampi kuin SAK–SDP. Kirjoittaja on professori ja Ilkan entinen päätoimittaja. Punamultayhteistyöllä on saavutettu historian par haat tulokset niin ulkopolitiikassa kuin isoissa refor meissa. Uusi hallitus aloittaa laskusuhdanteessa. Yhteistyö katkesi vuosikymmeneksi, kun Tannerin paluu hajotti SDP:n. Ilmastonmuutoksen hillitseminenkin maksaa. Seurasi Holkerin sinipuna, Ahon porvarihallitus ja kaksi Lipposen sinipunaa. Rinne ei sano Orposta samaa kuin neljä vuotta sitten Stubbista, ja Sipilä on hillitty jo luon tojaan. Miksi ei siis palattaisi siihen, kumman johdolla tahansa. Joka kolmas ei vielä tiedä valintaansa. Kallio nimitti ensimmäisen viime hetkellä en nen talvisotaa. Valinnan vapaushan siinä on takkuillut. 42 14.12.2018 Suomen Kuvalehti (30.11.) kyseli Antti Rinteeltä, mitä kysymyksiä hän hallitustunnustelijana esittäisi ja kuinka itse niihin vastaisi. Kyllä ne ehdot keskustalle kelpaisivat, kokoomukselle vaikeammin. SDP:n ykkössijaa uhkaa kuitenkin vihreiden virkistyminen. Keskustassa muistellaan Esko Ahon loppukiriä ennen vuoden 1995 vaaleja. Se katkesi henkilösuhteisiin. Tuskin vaalikeskusteluissa ainakaan tärkeim piä yhteistyön ovia suljetaan. Niiden perusteella yhteistyö syntyisi helpommin keskustan kuin kokoomuksen kanssa. kari hokkanen vieraskolumni. Päämääräksi punamulta. Koivisto jatkoi linjaa. Pääministeripuolueen kannatus nousi neljässä kuukaudessa viidellä pro senttiyksiköllä. Pidän valintaa virheenä. Orpo voi mennä edelle ja miksei vielä Sipiläkin. Kun Sipilä valitsi kokoomuksen, Rinne pettyi syvästi. Kekkosen viidestä hallituksesta kolme oli punamultapohjaisia, samoin ensimmäinen hänen nimittämänsä (Fagerholm II). Rinteen mukaan julkinen sektori voi olla myös palvelujen tuottaja, ja tärkeimmälle järjestäjälle eli maakunnalle tulisi antaa verotusoikeus. Vaikka Sipilä on saanut talouden perustan kuntoon, ei seu raavallakaan juuri jakovaraa ole. Rinteen punamultahallitus olisi ensimmäinen dema rin johtama sitten Sorsan IV:n, 1983–87. Sen jälkeen on hallittu porvari tai sinipunapohjalla. Seuraavan hallituksen suurin kysymys on, kuinka jättireformi lopulta toteutetaan. Neljä vuotta sitten suuri enemmistö toivoi hallitus pohjaksi punamultaa. Tannerin roolissa oli Väyrynen, joka haastoi ensin Sorsan ja sitten Koivis ton ja hävisi. Vuodesta 1966 Kekkonen nimit ti taas mieluimmin demarijohtoisia punamultahalli tuksia. Se hillitsee vaaliväittelyjen sanankäyttöäkin, lupauksia ja täys tyrmäyksiä. Viimeinen keskusta laisen johtama, Vanhasen I, lopetti 2007. JoS asiat ratkaisisivat ja vaalit menisivät gallupien nyt lupailemalla tavalla, syntyisi Rinteen johtama punamultahallitus
dieselveroa ei korotettu. Jari Nenonen Liivijengejä En ymmärrä, kenen asiaa autojen polttaminen ajaa.. KeltAiselle huomioliiville on onneksi vielä enemmän rauhanomaista käyttöä. Vaimoväki varustaa meidät kohta huomioliiveillä. auton varustuksena liivi on elintärkeä. kai he myöhemmin hyppäävät sinne monttuun asentamaan putkea jos toistakin. rengasrikko, sähkövika, mitä vain voi sattua. Vauhtiin päästyään homma jatkuu ja raaistuu. Painopaikka Botnia print oy, iSSn 0356-3588 14.12.2018 43 Arvelin pari viikkoa sitten, että ranskassa palaa kohta (taas) autoja. Suuret ikäluokat ovat jo ikeen alla. niin kuin se venäläinen autoilija, joka oli pysäyttänyt autonsa keskelle risteystä hälytysvilkut päällä. aikaamme kuuluu sekin, että venäläisten trollien kerrotaan lietsovan ranskan mellakoita, kiusaa se on pienikin kiusa. on palanut. ammattihäiriköt jaksavat. kiinnitin huomiota autoon ja miltei ajoin kapeassa kohdassa ajotiellä seisoneen autoilijan päälle. on kai vain huonoa ajoitusta, että aina kun osun katutyömaan kohdalle, niin viisi liivimiestä seisoo hievahtamatta katsomassa kaivurin työskentelyä. ilman huomioliiviä olet pimeällä tiellä hengenvaarassa. Verkkouutispäälliköt Henna Lammi 045 6307 072 SamuLi niSSiLä opintovapaalla journalistinen taittaja SamuLi VänttiLä 044 7370 244 toimittajat meri aLaranta-Saukko 044 2032 640 Lauri HeikkiLä 044 7370 269 annukka kaareLa 044 7370 377 taina kiVeLä 044 3457 304 Santeri Lampi 044 7370 315 riSto Luodonpää 040 8201 781 tomi oraVainen 040 5201 361 pauLiina poHjaLa 050 5450 915 pekka poHjoLainen 040 5357 674 pirkko WiLén 044 7370 238 Vakituinen aVustaja timo Laaninen 040 8326 106 ValokuVaajat jaakko martikainen 050 3495 549 maria SeppäLä 044 7370 386 GraaFikko joHanna Suutari 044 7370 327 Henna raitaLa 044 7370 327 päätoimittaja juHa määttä 040 7359 612 toimituspäällikkö katariina Lankinen 044 7370 320 ulkoasupäällikko mikko eronen 041 4539 554 Pakina Levikki: 11197 (76/23/1) Lt 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus postiosoite: pL 52, 90101 oulu, käyntiosoite: Lekatie 4, 90150 oulu Helsingin toimitus postiosoite: pL 1070, 00101 Helsinki, käyntiosoite: apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija joutsen media oy Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Markkinointijohtaja matti kontio 044 7370 312 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi joutsen media oy tallentaa ja käsittelee henkilötietoja. tarhalapsille ne puetaan ulkoiluun, koska huomioliivisen vekaran huomaa silmänurkastakin helpommin, kun valvonnan fokus kuitenkin saattaa herpaantua maikin parisuhdeongelmaa tätiporukalla selvittäessä. autoja edelleen poltetaan. ehkä riistäjiksi miellettyjen autokauppiaiden. mielipide ei jäänyt epäselväksi. Lehden saaja ja tilaaja voivat tarkistaa tietonsa joutsen media oy:n tilaajapalvelusta. Vaikuttaa kyllä muutenkin siltä, että Macronin rouva pääsee tämän kauden jälkeen ansaittuun vanhuuden lepoon isänmaan (iso)äidin hommastaan. kansallisia muistomerkkejä töhritään, ikkunoita särjetään ja liikkeitä ryöstetään. Hän seisoi siinä tähystelemässä kaistojen yli, että mistähän sinne kalakauppaan oikein ajetaan. keltaliivit aloittivat mielenosoituksen dieselveron korotusta vastaan. Laittavat selkään lapun ”jos tavataan kahvilasta tai torilta vielä iltapäivällä, on soitettava oheiseen numeroon”. tietoja käytetään tilausten hallintaan ja tilaajien palveluun. on mennyt överiksi. ei enää niinkään ajeta asioita, vaan tehdään pahaa. työmailla liivejä käytetään. ohjeet tietojen tarkistamiseen rekisteriselosteessa: www.suomenmaa.fi. Olen paratiisini paikallisten baariukkojen kanssa naureskellut risteilyalukselta tihkusadetta varten varustettujen eläkeläisten sinisiä sadeviittoja; smurffihyökkäys. jos olisin ajanut puoli metriä enemmän vasemmalla, niin tunnollani olisi kuolema. en ymmärrä, kenen asiaa autojen polttaminen ajaa
Maksajan allekirjoitus Tilaaja Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Tarjous voimassa vain vuoden loppuun. Haluan tilauksen alkavan tammikuun alusta Tilaa itsellesi tai lahjaksi! koko maan äänenkantaja 35€ 5 kk. Tilaa netissä: www.suomenmaa. 08 5370 370 (arkisin klo 9-15) Sähköpostilla: tilaajapalvelu@suomenmaa. Täytä ja postita viereinen tilauskuponki TILAUSVAIHTOEHDOT Puh. Tilauksen saaja Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Kyllä kiitos, tilaan Suomenmaan joulutarjouksena 35 € / 5 kk määräaikainen Soita asiakaspalveluumme puh. Vastaanottaja maksaa postimaksun Tunnus 5004795 00003 Vastauslähetys Puh