Suomenmaa 14.4.2023 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 4 / HUHTIKUU 2023 / 11,50 € Vieraskolumni Keskustalla on nyt aikaa uudistua Historia Kyösti Kallion syntymästä 150 vuotta Valta vaihtoon Viktor Orbán haluaa rusinat pullasta Kirjat Kansa näytti vaaleissa selvän suunnan
22 14.4. 2023. facebook.com/suomenmaa twitter.com/suomenmaa instagram.com/suomenmaa1908 Seuraa Suomenmaata somessa! Jättiläisen jäähyväiset Matti Vanhanen vaikutti politiikan eturivissä neljällä vuosikymmenellä s
32 Esko Kivirannan ura politiikassa jäi vaille sinettiä s. 26 Reportaasi Jamalin nenetsien katoava elämäntapa tallennettiin kirjaan s. 35 Henkilö Kirjasto ei katoa Kuntien yhteinen e-kirjasto vastaa kirja-alan digitaaliseen murrokseen s. Mieskin puhuu tunteistaan, vaikka vanhat asenteet vaikuttavat s. 49 Kirjat. Riikka Pirkkalainen s. 38 Uskon vahvasti, että poliittisella keskikentällä on paikkansa tässä yhteiskunnassa
Uusi alku vaatii rohkeutta, uskallusta ja vahvaa itseluottamusta. Moni aikaisemmin puoluetta äänestänyt antoi tästä syystä äänensä kokoomukselle, perussuomalaisille tai kristillisille. Niiden tehtävä on muodostaa enemmistöhallitus ja lunastaa vaalikamppailun aikana antamansa lupaukset. Tähän on varattava riittävästi aikaa. Oman linjan kirkastaminen ja uuden nahan luominen ei onnistu hallitusvastuussa. Hallituksen hyvätkin työt jäivät ankaran kritiikin varjoon. Keskusta ei saanut kaikilta kannattajiltaan anteeksi, että puolue lähti rankan vaalitappion jälkeen SDP-vetoiseen hallitukseen. Muutosta toivoville äänestäjille keskusta ei ollut eduskuntavaaleissa uskottava vaihtoehto. Oppositiopuolueiden moukarointi osui ja upposi keskustaa lähellä oleviin äänestäjiin. Helppoa se ei ole. Tarina vihervasemmiston aisankannattajasta jätti leiman, josta puolue ei päässyt irti koko vaalikauden aikana. Vaaliasetelma oli myös keskustaa vastaan. Pääkirjoitus Heikki Saukkomaa / Lehtikuva Keskusta hakee uutta alkua oppositiosta Vastuu uuden hallituksen muodostamista on nyt voittajilla.. Vaakakuppi kääntyi selvästi oikealle kokoomuksen ja perussuomalaisten äänivyöryn myötä. Ei vaikka puoluejohto ja kenttäväki tekivät kaikkensa sen eteen. Kun vaalianalyysi on tehty, on johtopäätösten aika. Sen tietää jokainen keskustalainen. Kolmen suuren puolueen pääministeritaistossa keskusta jäi auttamatta sivuroolin. Hätiköityjä ratkaisuja ei kannata tehdä. Vaalitappion syyt on selvitettävä avoimesti juuria myöten. KANSA kaipasi muutosta, ja sen myös sai. Täysin puskista vaatimaton menestys ei tullut. Pitkin vaalikautta julkaistut mielipidemittaukset kertoivat, että kansan luottamus keskustan politiikkaan kohtaan on hiipumaan päin. Keskustan paikka on oppositiossa, kuten puolueen puheenjohtaja Annika Saarikko on linjannut. PERUSTETTU 1908 • PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 4 14.4.2023 K eskustan eduskuntavaalitulos oli pettymys. Puolueen kipunointi SDP:n johtamassa hallituksessa lisäsi entisestään tuskaa kannattajien keskuudessa. Kansalaisten luottamuksen palauttaminen on keskustan lähivuosien ykköstavoite. Tässä työssä tarvitaan kaikkia, joille keskusta on tärkeä. Puolue tarvitsee nyt aikaa itsensä kokoamiseen ja uuden alun rakentamiseen. Kovasti toivottua loppukiriä ei tullut. Hallitukseen meneminen kahden raskaan vaalitappion ja hallituskauden jälkeen olisi keskustalle poliittinen itsemurha. Se on nähty. Isänmaata voi palvella myös oppositiosta käsin. Vastuu uuden hallituksen muodostamista on nyt voittajilla. Tätä suuntaa puolue ei onnistunut kääntämään missään vaiheessa
Tappio korpeaa todella syvältä. Ei juuri muuta kuin sen, että kannattaa katsoa jonnekin huomisen yli. Eliot kuuluisassa runossaan, ja siltä varmasti tuntuu nyt myös monesta keskustalaisesta. Pettyneitä ovat myös äänestäjät, jotka piirsivät äänestyslippuunsa keskustan ehdokkaan numeron – ja varsinkin he, jotka eivät tällä kertaa piirtäneet. Tuleva hallitus ei pääse karkuun kipeitä päätöksiä. Se on iso ja historiallinen muutos, johon tiivistyy keskustan tila. Eduskuntavaalien jälkeen olo on turta. Ehkä sellaisena se on nähtävä keskustassakin. Huhtikuu on kuukausista julmin, kun pitkään tiedetty keskustan vaikea kannatustilanne iskee silmille kuin terävä miekka. S. Pettyneitä ovat oikeutetusti ne lukemattomat rannalle jääneet ehdokkaat, jotka antoivat kaikkensa vaalityön eteen. Eräänlaiset demokratian sankarit. Siteerattakoon säettä kyllästyttävyyden uhallakin myös nyt. Keskustaa odottaa todennäköisimmin oppositio, niin kuin puheenjohtaja Annika Saarikko vaalien jälkeen linjasi. ELIOTIN runoa on pidetty ensimmäisen maailmansodan aiheuttaman suunnattoman pettymyksen kuvauksena. Sitä lukiessa kannattaa huomata, että ankeudestaan huolimatta huhtikuu on uuden alku. Tai ainakin sille on mahdollisuus. RUNOSSA huhtikuu puskee sireenejä kuolleesta maasta. Maailma ehtii muuttua neljässä vuodessa paljon. Neliapilat ovat nyt lumen alla jäässä ja roudassa, mutta kuollut keskusta ei ole. Helposti tulee lamaannuksen ja väsymyksen tunne. Hymyilivät turuilla, toreilla ja tupailloissa silloinkin, kun ei olisi kampanjaväsymyksen vuoksi enää jaksanut. He, jotka seisoivat tuiskussa ja tuulessa nenä punaisena jakamassa vaalimainoksia ohikulkijoille. Maltilliselle keskivoimalle voi tulla vielä kysyntää, vaikka juuri nyt tuntuu, että polarisaatio jyrää. Hätkähdyttävää on katsoa vaalikarttoja, joista keskustan vihreä väri on tyystin kadonnut. Mitä sekään kannatti, saattaa moni nyt kysyä. Pettyneitä ovat myös ehdokkaiden tukiryhmäläiset. Keskusta on siitä taakasta vapaa. Kuka olisi vuonna 2019 osannut ennustaa pandemian ja sodan. Ei kukaan. Surkea tulos, mutta eteenpäin. Kuukausista julmin on uuden alku Samuli Vänttilä Toimittajalta. Sitä on siteerattu paljon, ehkä kyllästymiseenkin asti sotien ja julmuuksien yhteydessä. MITÄ siis tässä hetkessä voi tappion kokeneelle keskustalle sanoa. 5 HUHTIKUU on kuukausista julmin, kirjoitti T. Tappion hetkellä kaikki pysähtyy, mutta samalla jossain itää jo uusi siemen. Entinen mahtipuolue ei ole enää suurin missään päin Suomea. Kahdeksan hallitusvuoden jälkeen se tekee hyvää. Runon kuuluisinta säettä toistellaan myös keväisin, kun auringon viiltävä valo häikäisee talven väsyttämien ihmisten silmiä. Mitä tässä enää kannattaa rehkiä, kun tilanne on siitä huolimatta tämä. Oppositiosta käsin puolueella on mahdollisuus tehdä syvällistä itsetutkiskelua, jonkinlaista syväkyntöä juurille paluusta, jota keskustalta on kovin kaivattu
Kokemuksia keskustalla on nyt sekä sinivihreästä että punamultaisesta hallituksesta, ja molemmat ovat johtaneet tappioihin eduskuntavaaleissa. Esimerkiksi Oulun vaalipiirissä tuli takkiin 5,4 prosenttiyksikköä, Lapissa 4,4 ja Savo-Karjalassa 3,1. Valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari Tampereen yliopistosta huomauttaa erityisen merkittävää olleen, että keskusta menetti kannatustaan pahimmin aivan sydänmaillaan. PÄÄMINISTERIVAALIN luonne ja taktinen äänestäminen saattoivat nekin vaikuttaa keskustan tulokseen, mutta enemmän Ruostetsaari kiinnittää huomiota vaalikeskustelun teemoihin. Keskusta ei saanut omaa vaihtoehtoaan jäsennettyä siinä keskustelussa”, Ruostetsaari kommentoi Suomenmaalle. Keskustan kannalta kurjaa on, että perussuomalaiset voi nyt esittää itsensä koko Suomen puolueena keskustan ohi. Jussi Kärki Talouselämässä Veera Savonen Twitterissä Keskustan kannatusalhosta on turha syyttää pelkästään hallitusvastuuta. Kaikkonen palaa puolustusministeriksi maaliskuussa Sa ara Sa vu sa lo Keskustan vaalivalvojaisissa Oulussa vallitsi apea tunnelma tuloksen selvittyä.. Pitääkö keskustan tyytyä olemaan eri hallituskokoonpanoissa se puuttuva lenkki ja hakemaan aina valtaa kokoaan suuremmalla voimalla. PS:n ja kokoomuksen kanssa hallituksessa kannatus ei ainakaan kasva, eikä varmaan muussakaan koalitiossa. Sydänmaiden menetykset huolestuttavia H eik ki Sa uk ko m aa / Le hti ku va Erkka Railo Twitterissä Saarikko ilmoitti, että keskusta ei lähde hallitukseen. Yleisesti ottaen keskusta hävisi Ruostetsaaren mukaan perussuomalaisille, mutta etelässä ehkä kokoomukselle. Paljon tärkeitä teemoja jäi keskustelematta, kuten EU-, ilmastoja turvallisuuspolitiikka.” PROFESSORI muistuttaa, että keskustan alhaisen kannatuksen syyt ovat joka tapauksessa syvemmällä kuin vain vaalien teemoissa tai hallituskauden kiistoissa. ”Kyllähän tämä juontaa juurensa vuoden 2019 rökäletappioon. Minulla on tuntuma, että keskustassa tavallaan jäi Juha Sipilän hallituksen jäljiltä oman identiteetin kirkastaminen pitkälti tekemättä, ja ehkä nyt tarvittaisiin aatteen päivittämistä ja sen pohtimista, mitä alkiolaisuus on 2020-luvulla”, Ruostetsaari toteaa. Keskustalla on aika tehdä poliittinen syväanalyysi, voiko se enää nousta suureksi puolueeksi. Se on luonteva johtopäätös. ”Keskusteluhan polarisoitui SDP:n ja kokoomuksen välillä. Keskivoimalle on tilausta, mutta puolueihmisten pitäisi ensin tietää, mitä myydään. 6 Ajassa Sanottua 14.4.2023 LAURI HEIKKILÄ KESKUSTA koki raa’an tappion jo toisissa eduskuntavaaleissa peräkkäin. ”Vaalikeskustelu oli aika suppea. Linjan kirkastaminen on tarpeen, jos mielitään palata kirkkaimmalle paikalle. Oppositiossa on vielä pieni mahdollisuus palauttaa mennyt suosio. ”Keskustalle se on erittäin huolestuttavaa.” Samalla esimerkiksi Vaasan, Hämeen ja Uudenmaan tappiot olivat melko pienet
SANTERI LAMPI YKSITTÄISTEN henkilöiden tai päätösten syyttäminen keskustan huonosta eduskuntavaalien tuloksesta olisi ”aivan liian helppoa”, katsoo keskustan puoluevaltuuston puheenjohtaja Karri Kallio. Se vaatii inhorealistista asioiden käsittelyä. Niinistö huomautti samalla, että juuri tässä ajassa on erityisen tärkeä varmistaa valmius nopeaan yhteistyöhön heti eduskuntakauden alettua, jo ennen hallituksen muodostamista. Me keskustalaiset emme ole osanneet sanoittaa viestiämme ihmisiä puhuttelevasti tai ymmärrettävästi tässä muuttuvassa maailmassa,” Kallio kirjoitti Facebookissa vaalituloksen selvittyä. Alhaalta ylöspäin, ei ylhäältä alamaisille saarnaten.” Kallio toteaa, että keskustalla on nyt kaksi vaihtoehtoa. Eduskuntaryhmät sopivat hallitustunnustelijasta 17.4. Käytännössä kyse on siitä, että ulkoasiainja puolustusvaliokuntiin valitaan tällä kertaa saman tien edustajia, joilla on ulkoja turvallisuuspoliittista osaamista ja harkintakykyä. Euroopan keskuspankin korkopäätös 6.?7.5. Tällä kertaa presidentti Sauli Niinistöllä (kok.) olikin toiveita vaalien jälkeiselle ajalle, jolloin maassa ei vielä ole uutta poliittista hallitusta. Eduskunnan valiokuntien ja kansliatoimikunnan vaalit, valiokuntien järjestäytymiskokoukset 20.4. Presidentti muistutti ensinnäkin, että sovinnon siemen kannattaa säilyttää, koska yksin, kaksin ja tuskin kolmisinkaan muodostetaan tarvittavaa, vahvaa hallitusta. Kallion mukaan syitä puolueen kannatusalhoon on etsittävä syvemmältä ja tarkemmin. Yhdysvaltain keskuspankin korkopäätös 4.5. 7 Ajassa Sanottua 14.4.2023 Ja ri La uk ka ne n Itsesääli vai rohkea uudistuminen. Juha Ristamäki ja Lauri Nurmi Iltalehdessä Terveisiä presidentiltä Jukka Manninen Twitterissä Keskusta sai kyllä omansa liikkeelle, sillä tiputusta kuntavaaleihin todella vähän. Menneet virheet tulee pystyä tunnistamaan sekä tunnustamaan ja niistä tulee ottaa oppia.” Lisäksi puoluevaltuuston puheenjohtaja vaatii, että puolueen ohjelmat tulee päivittää ”kädenlämpöisistä kansaa puhuttavaksi”. Kalenteri 14.4. Katri Manninen Twitterissä Realiteetti on tämä: jos keskusta haluaa enää koskaan nousta edes lähelle kärkikahinoita, puolueen on pedattava asetelma, jossa perussuomalaiset istuu hallituksessa ja keskusta oppositiossa. Asia saattaa kuulostaa dramaattisemmalta kuin onkaan. Eduskuntaryhmien jätettävä eduskunnan toimielinvaalien ehdokaslistat 19.4. ”Keskustalle auringonlaskua on odotettu jo vuosikymmenien ajan, ja nyt se on lähellä. Mutta liikkuvat äänestäjät eivät tarttuneet haaviin lainkaan. Nyt siihen tarjoutuu tilaisuus. Valtiopäivien päättäjäisja avajaisseremoniat avaavat siihen kuitenkin tilaisuuden. Keskustanuorten valtuuskunta koolla Ylihärmässä On selvää, että näissä vaaleissa keskustaa äänestivät vain kaikkein uskollisimmat kepulaiset, jotka näin lunastivat itselleen oikeuden lähteä miettimään muun kentän kanssa kaikessa rauhassa oppositiossa, ”ketä me ollaan ja mitä me halutaan”. KALLION mielestä keskustan pitäisi pystyä viestimään paremmin esimerkiksi tasa-arvoon ja ylisukupolvisuuteen liittyvistä kannoistaan. Päätös eduskuntaryhmien istumajärjestyksestä, eduskunnan puhemiesneuvoston kokous 22.?23.4. Euromaiden valtiovarainministerit koolla Brysselissä 3.5. ”Uudistusprosessi ei varmasti tule olemaan helppoa tai mukavaa. Keskustan puoluevaltuuston kokous Helsingissä 27.4. ”Voisi epäillä meidän olleen liian pitkään herrojen hienoissa saleissa, jossa ongelmat eivät ole samoja kuin tavallisen kansan parissa olevat haasteet ovat. Se voi käpertyä itsesääliin tai ryhtyä uudistumaan rohkeasti. Äänimäärän tiputusta neljän vuoden takaiseen verrattuna selittänee ennen kaikkea demografia. Kansallisen veteraanipäivän pääjuhla Turussa 28.4. PEKKA POHJOLAINEN VALTIOELINHYGIENISISTÄ syistä tasavallan presidentti ei puutu eduskunnan asioihin kovin usein, ainakaan julkisesti. Normaaliaikoina eduskuntaryhmät ovat täyttäneet ennen hallituksen muodostamista koottavia väliaikaisia valiokuntia aakkosjärjestyksessä.. Olemme tainneet unohtaa, miten kansaa kuuluu palvella
Siinä minulla on työnsarkaa. Olen erinomaisen hyvin sinut tämän kanssa.” Vuonna 1999 eduskuntaan noussut pertunmaalainen Leppä totesi menneen vaalikauden osoittaneen, mikä merkitys on varautumisella, kokonaisturvallisuudella, omavaraisuudella ja huoltovarmuudella. 8 14.4.2023 E ric V i d a l Em m i Ko rh on e n / Le htik u va He ikk i Sa u kk o m aa / L e h t ik u v a Poiminnat KOONNUT: KATARIINA LANKINEN EI PAKKOREMONTEILLE. ”Hyvästijätöt on nyt tehty, ja on ihan helpottunut ja hyvä mieli. PAULIINA POHJALA EDUSKUNNASSA vietettiin juhlallisia vaalikauden päättäjäisiä kesken eduskuntavaalien loppukirin. ”Nyt haluan suunnata tulevaisuuteen.” JARI LEPPÄ kantoi maaja metsätalousministerin salkkua kevääseen 2022 saakka, kaikkiaan viiden vuoden ajan. Vaalikauden päättäjäisissä hän kehui eduskunnan työyhteisöä ”huikean hienoksi”. Marin aikoo jatkaa työtään kansanedustajana. Edellisen hallituksen pääministeri Sanna Marin veti eduskuntavaalien tuloksesta johtopäätöksensä ja ilmoitti luopuvansa SDP:n puheenjohtajuudesta kesän jälkeen. Samalla Suomi luovutti Natolle Ruotsin jäsenyyden ratifiointia koskevat asiakirjansa. Toivon, että voisin olla työelämässä jatkossakin mukana, mutta tämä eduskuntatyö on nyt ohi”, hän sanoi. Anu Vehviläinen.. Viimeisen vuoden hän on ollut äitiysvapaalla, mutta eduskunnassakin hän ehti olla pari viikkoa ennen kauden päättymistä. Suomalaisista kerrosja omakotitaloista noin puolet pitäisi korjata, jos rakennusten energiatehokkuusdirektiivi astuisi voimaan parlamentin esittämällä tavalla. Eduskuntatyö loppui nyt kokonaan monilta, jotka eivät asettuneet enää ehdolle. Ruotsi odottaa vielä Turkin ja Unkarin ratifiointia Nato-jäsenyydelleen. MARININ JOHTOPÄÄTÖS. ”Olen kuitenkin aina niin innostunut yhteiskunnallisista asioista, että en meinaa vain mennä Höytiäiselle ja unohtaa kaiken. Se innostaa kovasti.” Heikkinen kertoi tehneensä oman luopumispäätöksensä jo kolme vuotta sitten. ”Ne ovat nousseet arvoon arvaamattomaan, ja nyt kaikki tunnistavat sen. ” Ja ri La uk ka ne n Pa uliin a Po hja la Pa ul iin a Po hj al a Jäähyväiset eduskunnalle Jari Leppä ja Hannakaisa Heikkinen eivät asettuneet ehdolle kevään vaaleissa. Sh utt ers to ck Nyt haluan suunnata tulevaisuuteen. Aiemmin oli sellaista ilmapiiriä, ettänämä ovat vanhanaikaista asioita, mutta kukaan ei ole enää sitä mieltä.” HANNAKAISA HEIKKINEN aikoo jatkaa ponnisteluja oman maitotilansa A2maidon markkinoille saamiseksi. ”Sen jättämiseen liittyy haikeutta. Se ei ole helppoa, mutta en minä ihan helposta lannistu. EU-parlamentin maaliskuinen esitys kotien pakkoremonteista sai tyrmäyksen keskustan puheenjohtaja Annika Saarikolta. Keskustan riveistä eduskunnan jättävät Juha Sipilä, Hannakaisa Heikkinen, Matti Vanhanen, Anu Vehviläinen, Jari Leppä, Juha Pylväs ja Esko Kiviranta. ”Olen jalostanut yli kahdeksan vuotta omaa karjaani tuottamaan proteiiniltaan erilaista maitoa, joka sopii monille paremmin kuin tavallinen maito. Vehviläinen kertoi käyneensä poliittisen menneisyytensä läpi viime vuonna julkaistussa elämäkerrassaan Rouva Puhemies. Mutta olen neljä vuotta sitten tehnyt sen päätöksen, että tämä on viimeinen vaalikauteni, joten tähän on hyvin ehtinyt orientoitua. SDP jäi vaaleissa kolmannelle sijalle kokoomuksen ja perussuomalaisten jälkeen. SDP valitsee uuden puheenjohtajan syyskuussa pidettävässä puoluekokouksessa. NATO-TIEN LOPPUSUORA. Eduskunnan puhemiehenä kesäkuusta 2020 alkuvuoteen 2022 toiminut Anu Vehviläinen kertoi tuntevansa olonsa vähän haikeaksi, mutta vapautuneeksi. Myös keskustamepit Elsi Katainen ja Mauri Pekkarinen äänestivät esitystä vastaan. Suomesta tuli virallisesti Naton 31. jäsenmaa, kun ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) luovutti Suomen liittymisasiakirjat Yhdysvaltain ulkoministerille Antony Blinkenille Naton päämajassa Brysselissä
Mutta minä en tiedä mitä me tuolle Kallille sen jälkeen tehdään”. Kun Mauri Pekkarinen valittiin ministeriksi, niin keskustan eduskuntaryhmä tarvitsi uuden puheenjohtajan. Suurimpia saajia ovat itäisen ja osin eteläisen EU:n maat. Ala-Nissilä huumoriveikkona halusi tietysti keventää tunnelmaa. EU:n pyrkimyksenä on jäsenmaiden välisten ja niiden sisäisten kehityserojen tasaaminen. Kerran eräänä syksynä olimme eräkerhon retkellä Nivalassa jahtaamassa fasaaneja. TOINEN hyvin mieleen jäänyt sutkautus tapahtui Anneli Jäätteenmäen hallituksen nimeämisen jälkimainingeissa. Innokkaat metsästäjät joutuivat näin ollen tyytymään laihaan saaliiseen. Yhtäkkiä kulkiessamme eräällä pellolla kuului yllättävä laukaus. Mauri Pekkarinen Euroopan parlamentin jäsen EU:n aluevarat käytettävä vähiten kehittyneillä alueilla Täällä Bryssel RISTO LUODONPÄÄ ”KUULUIN pitkään eduskunnan eräkerhoon, ja kerholla on ollut tapana tehdä retkiä eri puolille Suomea. Pahimmillaan heikoimpien alueiden nimellinen alue-BKT on jopa laskenut. Sen suuruus on 750 miljardia euroa. Hän tokaisi, että ”Paras mies voittakoon. Se vastaa kolmannesta EU:n menoista. Molemmilla tiedettiin olevan kannatusta, ja tunnelma ennen äänestystä tietysti hyvin tiivis. Lisäksi alueperusteet ohjaavat myös REACT-EU:n, JTF:n eli oikeudenmukaisen siirtymän rahaston, REPowerEU:n sekä sosiaalisen ilmastorahaston käyttöä. Niistä monien alue-BKT ylittää jo muun muassa Helsingin seudun vastaavan. Jopa viisinkertaiset alue-BKT-erot maan sisällä kertovat siitä, että aluerahan tarkoitus ei ole täyttynyt. Kun EU tekee uusia seitsemän vuoden mittaisia ohjelmia ja rahoitussuunnitelmia, heikon kehityksen alueet nostetaan näiden maiden toimesta korkeiden aluetukien saamisen perusteeksi. Syrjäiset ja vähemmän kehittyneet alueet eivät saa sitä, mitä pitäisi. Jäsenmaiden väliset erot ovat supistuneet viimeisen vuosikymmenen aikana, mutta useiden suuria koheesiotukia saavien maiden sisäiset erot ovat kasvaneet ja pääkaupunkien alue-BKT-lukemat ovat lähteneet lentoon. Näin ei voi jatkua. Kaikki kääntyivät katsomaan, kun silloinen hallintojohtaja Ari Ahonen oli onnistunut ampumaan keväällisen rusakon. Itse äänestyksessä kävi kuitenkin niin, että kyseinen Kalli valittiin ryhmyriksi muutaman äänen erolla.” Juttusarjassa poliitikot muistelevat sattumuksia uransa varrelta. Suomen rooli on karkeasti seuraava: maksamme noin 700 miljoonaa euroa vuodessa ja saamme takaisin vähän yli 200 miljoonaa euroa. Vuonna 2021 alkaneella seitsemän vuoden ohjelmakaudelle koheesiorahoituksen suuruus on noin 370 miljardia euroa. Loppusyksyn sää oli kuitenkin sen verran tuulinen ja sateinen, että fasaanit ja pyyt pysyivät visusti piiloissaan. Pääsyy tapahtuneeseen on siinä, että maat käyttävät saamansa runsaat koheesiovarat suurten keskustensa kehitystä tukevalla tavalla. Tätäkin suurempi aluemerkitys on EU:n vuonna 2021 päättämällä elvytyspaketilla. Kaikkien näiden tuki-instrumenttien raha suuntautuu saman kaavan mukaan. 14.4.2023 9 TOINEN EU:n monivuotisten rahoituskehysten ja vuosibudjettien suurista menoeristä on jäsenmaille kohdennettava aluepoliittinen tuki eli koheesiorahoitus. Ehdokkaana oli itseni lisäksi myös Olavi Ala-Nissilä, jonka kanssa olimme jo tuolloin hyviä kavereita. Suomella pitää olla oikeus vaatia muutosta EU:n koheesiopolitiikkaan. Itsepuolustusta eräkerhon fasaanijahdissa Timo Kalli Ja ri La uk ka ne n Keskustan eduskuntaryhmän ex-puheenjohtaja Timo Kalli kuuli eräkerhon jahtiretken aikana yllättävän laukauksen. No. Siinä porukalla sitten miehelle ihmeteltiin, että minkäs takia nyt rusakon menit tuolla lailla ampumaan. Näin ei ole kuitenkaan käynyt. EU MITTAA alueellista kehitystä ostovoimakorjatulla bruttokansantuotteella, BKT:lla. ”Itsepuolustukseksi”, kuului Ahosen lyhyt ja ytimekäs vastaus
Liikenneinvestoinnit lisäävät rakentamisaikaisia päästöjä, mutta pitää kysyä, kuinka monesta maantieliikenteen hankkeesta on tästä syystä luovuttu. Silläkin saadaan nopeutta lisää. Olisiko fiksumpaa panostaa vaikkapa nopeisiin nettiyhteyksiin myös junissa. Joka päivä Turun ja Helsingin välillä pendelöivä säästäisi viikossa työpäivän verran aikaa nykyiseen verrattuna. Yksityisten investointien on arvioitu kasvavan jopa 5–6 miljardia euroa. Tunnin junalla on hyvin merkittävä yhteiskunnallinen hyöty. SUURET RATAHANKKEET AIHEUTTAISIVAT NIIN ISOT PÄÄSTÖT, ETTÄ NE KOMPENSOITUISIVAT VASTA YLI SADAN, ELLEI SATOJEN VUOSIEN JÄLKEEN. KUKAAN EI KOHTA ENÄÄ KEHTAA LENTÄÄ ILMASTONMUUTOKSEN VUOKSI. 2. Perinteisen liikennehankkeen hyötykustannussuhteen tarkastelu on suurille raidehankkeille liian kapea lähestymistapa. Jos korvaisimme lentoliikenteen raideliikenteellä, pitäisi nopeat junayhteydet suunnitella pitkien etäisyyksien päähän. EIKÖ ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNTA PAINA VAAKAKUPISSA. Nämä miljardihankkeet palvelisivat tätä tavoitetta vain marginaalisesti. 10 TEKSTI: PAULIINA POHJALA Suurilla ratahankkeilla riittää voimakasta vastustusta ja kannatusta. Radan vaikutusalueella uusien asukkaiden ja yritysten määrä kasvaa. On täysin unohtunut, että vanhan radan korjaaminen maksaa yhtä paljon kuin uuden rakentaminen. Moni työ on yhä enemmän paikkariippumatonta. Nyt on laitettava ensin nykyiset väylät kuntoon. Suomessa ei taida pitkistä yhteyksistä ja harvasta asutuksesta johtuen olla yhtä ainoaa taloudellisesti kannattavaa raideyhteyttä. Talouskasvun pitää nojata nykyistä enemmän tutkimukseen, innovaatioihin sekä teollisuuden suureen murrokseen sen siirtyessä vähähiiliseen tuotantoon. Katsotaan sen jälkeen, onko varaa aivan uusiin hankkeisiin. Liikenteen päästötavoitteet vaativat nimenomaisesti siirtymistä kestäviin kulkumuotoihin, kuten raideliikenteeseen. Tulevaisuudessa maan sisäinen lentoliikennekin voi sähköistyä. Kun rata aikanaan valmistuu, uskon junan kulkevan niin kovaa, että matka Turun Kupittaalta Helsingin Pasilaan sujuu noin tunnissa. 3. Kari Häkämies Varsinais-Suomen kokoomuslainen maakuntajohtaja Ko ko om us Kohta mennään ja lujaa! Shu tters tock 1. Nykyinen ratayhteys on huonossa kunnossa, eikä sitä ole muokattavissa kaksiraiteiseksi moderniksi radaksi. EIKÖ TÄMÄ VAUHDITTAISI TALOUSKASVUA. Yhden minuutin aikasäästön hinnaksi tulisi esim. Ei ole nähtävissä, että ihmisten liikkuminen loppuisi. On ratahankkeilla alueellisesti myönteisiäkin vaikutuksia, mutta meillä ei ole juuri nyt niihin varaa. IHMISET OVAT JUURI OPPINEET TEKEMÄÄN ETÄTÖITÄ. Nämä miljardihankkeet eivät kuitenkaan koske oikein pitkiä etäisyyksiä. Aikasäästöt ovat marginaalisia ja kalliita. Ne luovat tuottavuutta, eivät raiteiden rakentamiset. SUOMI ON PITKIEN ETÄISYYKSIEN MAA. 2. Kyllä voi, mutta Veikkolasta voidaan rakentaa hyvät yhteydet ilman rataakin. Tampereen radalla 331 miljoonaa. VOISIKO TÄMÄ AUTTAA TOTEUTTAMAAN KESKUSTALAISTA PUUTARHAKAUPUNKI-IDEOLOGIAA. Matka-ajassa säästyville minuuteille tulee kallis hinta, mutta nopeat yhteydet ovat alueille tärkeät. MIKSI ET HALUA HELPOTTAA TILANNETTA NOPEILLA LIIKENNEYHTEYKSILLÄ. 4. 14.4.2023. Markus Lohi keskustan varapuheenjohtaja, lappilainen kansanedustaja Sa ara Sa vu sa lo Tunnin juna, pelkkää kiskontaa. 4. Mitä nopeampi ratayhteys on vaikkapa Turusta, sitä vähemmän matkan varrella tulee pysähdyksiä. TUNNIN JUNAN MATKA-AIKA EI OLE 60 VAAN NOPEIMMILLAAN 78 MINUUTTIA. TUNNIN JUNA LOISI ETELÄ-SUOMEEN 1,5 MILJOONAN IHMISEN TYÖMARKKINA-ALUEEN. Varsinais-Suomen maakuntajohtaja Kari Häkämies puolustaa Tunnin junaa, keskustapoliitikko Markus Lohi pitää sen ajoitusta huonona. KENELLÄ ON NIIN KIIRE, ETTÄ TUNNIN JUNA TARVITAAN. Päästöjä pitää tarkastella pitkällä tähtäimellä. MIKSI LAITTAA MILJARDEJA EUROJA SIIHEN, ETTÄ TURUSTA PÄÄSEE HELSINKIIN PUOLISEN TUNTIA NOPEAMMIN KUIN NYT. Lentoliikennettä ei juurikaan ole alle 300 kilometrin matkoilla. ESIMERKIKSI VEIKKOLAN TAAJAMAAN KULKISI LÄHIJUNA. Yhteyden myötä syntyy Etelä-Suomen yhteinen työssäkäyntialue. ONKO SUOMI VARAUTUNUT TÄHÄN RAIDELIIKENTEEN KEHITTÄMISELLÄ. Kiistely minuuteista on keskustelun epä-älyllisin näkökulma. Tarvitaan ehdottomasti teitä, rautateitä ja lentoliikennettä. VALTIONEUVOSTON SELVITYKSEN MUKAAN TUNNIN JUNA ON TALOUDELLISESTI KANNATTAMATON. 1. Ei merkittävästi. 3. TUNNIN JUNA HELPOTTAISI MUIDENKIN KUIN TURKULAISTEN LIIKKUMISTA
Oulun Kiimingissä minulla on koti ja luottamustoimet, opiskelut Rovaniemellä ja työt Helsingissä. Kymmenen vuoden päästä toivon työskenteleväni politiikan ja vaikuttamisen parissa, tietysti tämän kansanliikkeen palveluksessa.. MILLAISIA ELEMENTTEJÄ TOIVELUONTORETKESI SISÄLTÄÄ JA MITKÄ OVAT SUOSIKKIKOHTEITASI. Jokaisessa paikassa on omat hyvät ja huonot puolensa. Asuinpaikkani olen aina valinnut niin, että luontoon pääsee heti työpäivän jälkeen. Monipaikkaisuuden malliesimerkki Monipaikkaisuuden malliesimerkki OLET TAMMIKUUSTA ALKAEN TOIMINUT KESKUSTAN VIESTINNÄN POLIITTISENA SUUNNITTELIJANA. Palo yhteisten asioiden hoitamiseen ei ole kadonnut mihinkään, päinvastoin. Helsingissä takapihalta lähtevät Keskuspuiston ja Haltialan polut. Paljon matkustan lentämällä, mutta aina kun aikataulu antaa myöten, hyppään junaan. Pitkä matka on tuosta viiden vuoden takaisesta haastattelusta tultu ja paljon olen päässyt politiikan parissa tekemään. Maininnan ansaitsee myös lyhyen ajomatkan päässä sijaitseva Sipoonkorven kansallispuisto. Matkustaminen käy välillä raskaaksi, mutta onneksi kulkuyhteydet ovat ihan hyvällä tolalla. Tärkeimpiä minulle ovat Kiiminkijoen rannat, erityisesti Koitelinkosket. 18-VUOTIAANA SEURAKUNTAVAALIEHDOKKAANA MAINITSIT LEHTIHAASTATTELUSSA POLITIIKAN SELKEÄNÄ URAVAIHTOEHTONA. Puoluetoimisto ei työyhteisönä ollut tuttu, mutta paljon tuttuja kasvoja siellä oli jo etukäteen. OLET MALLIESIMERKKI KESKUSTAN VAALIMASTA MONIPAIKKAISESTA ELÄMÄNTAVASTA. Lapsuudessa vietin aikaa lähimetsässä eri ”projektien” parissa. MITÄ KAUTTA PÄÄDYIT TEHTÄVÄÄSI. Kalle Pyky Viestinnän poliittinen suunnittelija Kalle Pyky valitsee asuinpaikkansa niin, että pääsee luontoon heti työpäivän jälkeen. 14.4.2023 11 Kuukauden luetuin verkkojuttu Ukrainan armeijan komentaja ennustaa: Venäjän katse kääntyy Baltiaan (26.3.2023) TEKSTI: RISTO LUODONPÄÄ KUVA: JARI LAUKKANEN Kuka olet. Luonnossa liikkuminen on ollut minulle aina tärkeää. Puoluetoimistolle päädyin opetusja kulttuuriministeriöstä, jossa työskentelin tiedeja kulttuuriministeri Petri Honkosen esikunnassa assistenttina. Olen päässyt todella hyvin mukaan porukkaan, ja meillähän on Apollonkadulla pelkästään huippuosaajia. MINKÄLAISISSA TYÖTEHTÄVISSÄ NÄET ITSESI KYMMENEN VUODEN KULUTTUA. Pohjoisessa Saariselkä ja Kilpisjärvi ovat sykähdyttäneet sekä taianomainen lähiluonto Rovaniemellä. Elän monipaikkaista elämää Helsingin, Oulun ja Rovaniemen välillä. MITÄ PAIKKAKUNTIA ELÄMÄÄSI KUULUU JA MITEN HOIDAT SUKKULOINNIN NIIDEN VÄLILLÄ. HARRASTAT LUONNOSSA LIIKKUMISTA
Keskustalta paikkoja lähti kahdeksan, vihreiltä seitsemän ja vasemmistoliitolta viisi. Siinä, missä keskustaa rokottivat Riikka Purran perussuomalaiset ja Petteri Orpon kokoomus, vasemmistoliitto ja vihreät joutuivat SDP:n ja Marinin uhreiksi. SDP:lle ja sen poliittiselle supertähdelle Marinille vaalitulos tiesi lähtöä pääministeripuolueen paikalta, vaikka kannatus nousi ja eduskuntaryhmä kasvoi. Voi olla, että tapahtunut muistetaan molemmissa puolueissa pitkään. 12 14.4.2023 TEKSTI: PEKKA POHJOLAINEN KUVAT: JARI LAUKKANEN V alta vaihtaa väriään, kun maahan saadaan koottua joskus loppukeväällä tai kesällä uusi hallitus. KESKUSTAN tulos, 11,3 prosenttia, on puolueen historian heikoin yli sataan vuoteen eikä karu tappio muutu torjuntavoitoksi millään matematiikalla. Keskustan kannatus putosi edellisvaaleista 2,5 prosenttiyksikköä, vasemmistoliiton 1,1 ja vihreiden peräti 4,5 prosenttiyksikköä. Vaikka SDP ylsi pääministeripuolueen asemassa jopa poikkeukselliseen kolmen paikan vaalivoittoon, hallituskumppaneille keskustalle, vihreille ja vasemmistoliitolle kävi kehnosti. Kaikkien kolmen luonteva osoite on nyt oppositio. Keskustan karmeimpiin romahduksiin verrattuna vaalitappio on kuitenkin jopa maltillinen: vuonna 2011 lähti 16 ja vuonna 2019 peräti 18 edustajapaikkaa. Vaikka puolue pääsi lopulta pari prosenttiyksikköä ylös viime vuoden lopun yhdeksän prosentin gallupsyvänteestä, keskustan Uutisanalyysi Punavihreä fiasko Kokoomus ja perussuomalaiset kylvettivät Marinin kokoonpanon, keskusta voi päästä höykyttämään oikeistohallitusta oppositiosta käsin Vasemmistoliiton Li Andersson, keskustan Annika Saarikko ja perussuomalaisten Riikka Purra eduskuntavaalien tulosillassa.. Eduskuntavaalien tulos oli tylyä luettavaa pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitukselle. Hallituspuolueena jatkaminenkin näyttää epätodennäköiseltä, mutta hallitusneuvotteluissa voi aina tapahtua mitä tahansa. Sosiaalidemokraatit kalastivat vaaleissa härskisti molempien vesillä ja saivat läpi viestinsä taktisesta äänestämisestä, jolla pelastettaisiin Marinin pääministerin paikka ja estettäisiin perussuomalaisten nousu suurimmaksi. Monen vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajan silmissä SDP saattaa nyt näyttää itselleen pelastusveneen vohkineelta ja hallituskumppanit kylmästi hukkumaan jättäneeltä luikurilta
Vaikkapa RKP:lla ja kristillisdemokraateilla täydennettynä tälle rungolle saisi hieman niukahkon 109 edustajan enemmistöhallituksen ilman keskustaakin. Vaalipiireistä SDP on suurin Pirkanmaalla, Keski-Suomessa ja Kaakkois-Suomessa ja kokoomus Helsingissä, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Kaakkois-Suomessakin kirjattiin tappiota 3,0 prosenttiyksikköä. Keskusta menetti kannatustaan kaikissa vaalipiireissä. Yhden paikan tappion keskusta joutui kirjaamaan Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa, Kaakkois-Suomessa, Savo-Karjalassa, Vaasan Vaalipiirissä, Oulun vaalipiirissä ja Lapissa. Kokoomuksella on salissa nyt 48, perussuomalaisilla 46 ja SDP:llä 43 paikkaa. Keskusta ei enää yltänyt suurimmaksi puolueeksi yhdessäkään vaalipiirissä, ei edes perinteisellä vahvimmalla kannatusalueellaan Pohjois-Pohjanmaalla, jossa salkoon nousi nyt perussuomalaisten lippu. Uudistuneen keskustan eduskuntaryhmän kokenein edustaja on nyt vuonna 1999 ensimmäistä kertaa valittu Mika Lintilä, joka onnistui uusimaan paikkansa vaalinaluskohuistaan huolimatta. UUDESSA eduskunnassa kärkikolmikko erottuu nyt selvästi muista. Keskustalaisista kansanedustajista jo aiemmin tyhjentyneessä Helsingissä keskustalla ei ollut menetettävää, ja kristillisdemokraattien ja korjausliikkeen kanssa solmittu vaaliliitto jäi lopulta ilman paikkaa. Keskustan nyt 23-jäseniseksi kutistuneessa eduskuntaryhmässä nähdään kuitenkin alkavalla vaalikaudella neljä uutta kansanedustajaa. Asetelmaa selkiyttää keskustan puheenjohtajan Annika Saarikon vaalien jälkeisenä päivänä vahvistama linjaus: keskustan paikka on oppositiossa. Uudenmaan pelasti puolustusministeri Antti Kaikkosen muhkea 12 654 äänen saalis, joka nosti eduskuntaan jälleen viime vaaleissa rannalle jääneen Eerikki Viljasen. Maata on hallittu pienemmälläkin enemmistöllä Perussuomalaiset kiilasi suurimmaksi keskustan perinteisillä tukialueilla.. Poliittinen elämä jatkuu 10 prosentin sarjassa, mutta ero taakse jääneisiin vihreisiin ja vasemmistoliittoon on sentään edustajapaikoissa selvä. Vasta 23-vuotias pudasjärveläinen toimittaja Oinas-Panuma on koko uuden eduskunnan nuorin kansanedustaja. Tulos tiesi Helsingissä näyttävästi kampanjoineelle Mikko Kärnälle kansanedustajauran katkeamista. PUOLUSTUSLINJA piti vain Uudellamaalla, Satakunnassa ja Hämeessä, jossa puolue onnistui pitämään nykyiset paikkansa. Pahiten petti kannatuksen kivijalka eli Oulun vaalipiiri, jossa takkiin tuli 5,4 prosenttiyksikköä. Vaalituloksen pohjalta loogisimman rungon saisi kokoomuksesta ja perussuomalaisista, joilla on uudessa eduskunnassa yhteensä 94 edustajaa. Kaikkonen kohensi viime vaalien tulostaan parilla tuhannella äänellä. 14.4.2023 13 STT Vaalipiirien suosituimmat puolueet KESK SDP KOK VIHR PS RKP Eduskuntavaalit 2023 Eduskuntavaalit 2019 identiteetti suurena puolueena on kahden ison tappion jäljiltä ainakin tällä erää mennyttä. Hallituksen muodostamista pääsee yrittämään nyt suurimman puolueen kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo. Kyseessä olisi myös lähes tyylipuhdas vaalivoittajien hallitus, sillä myös kristillisdemokraatit nostivat vaaleissa kannatustaan 0,3 prosenttiyksikköä, vaikka paikkalisäystä ei tullutkaan. Keskustan vaalitappion katkeruutta lisää se, että keskustan vihreä hävisi kokonaan vaalipiirikartalta. Enemmistöhallitus on enemmistöhallitus, vaikka niukkakin sellainen. Muualla Suomessa ykköspaikkaa pitää nyt perussuomalaiset. Kärnän lisäksi Pirkanmaalla Arto Pirttilahden, Kaakkois-Suomessa Ari Torniaisen, Keski-Suomessa Joonas Köntän, Vaasan vaalipiirissä Pasi Kivisaaren ja Oulun vaalipiirissä Mikko Kinnusen kohtaloksi tuli putoaminen. He ovat Vesa Kallio Kaakkois-Suomesta, Timo Mehtälä ja Olga Oinas–Panuma Oulun vaalipiiristä ja Markku Siponen Savo-Karjalasta. Lapissa keskusta menetti 4,5 ja Savo-Karjalassa 3,1 prosenttiyksikköä. Myös RKP selvisi kuivin jaloin, vaikka kannatus aavistuksen putosikin
Kokoomuksen, SDP:n, vihreiden ja RKP:n muodostamalla sinipunavihreällä hallituksella olisi eduskunnassa takanaan 114 kansanedustajaa. Hallituksen voisi vaalituloksen pohjalta rakentaa myös sinipunarungolle. SDP sai palautettua eduskuntaan entiset kansanedustajansa Nasima Razmyarin Helsingistä sekä Joona Räsäsen ja toisen europarlamentaarikkonsa Miapetra Kumpula-Natrin Uudeltamaalta. Pekka Pohjolainen Keskustan puoluejohto ei peitellyt pettymystään vaalitulokseen. UUSI eduskunta pääsee aloittamaan työnsä historiallisessa aikakausien murroksessa Suomen päästyä Pohjois-Atlantin puolustusliiton jäseneksi. Aikakausien vaihtuminen näkyy myös valitun eduskunnan kokoonpanossa: eduskunnassa ei ole enää yhtään 1940luvulla syntynyttä suurten ikäluokkien edustajaa. Perussuomalaisten Uudenmaan listalta eduskuntaan nousivat myös Jorma ”Remontti-Reiska” Piisinen ja historioitsija Teemu Keskisarja. Hallitustunnustelut pääsevät käyntiin pääsiäisen jälkeen. SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin imuroi Pirkanmaalta 35 623 ääntä. Rinteen kohtalo omassa poliittisessa liikkeessään näyttää erityisen tylyltä siksikin, että neljä vuotta sitten hän oli eduskuntavaalien voittaja ja uuden hallituksen muodostaja. Vihreistä paluun tekee Oras Tynkkynen Pirkanmaalta. 14 14.4.2023 kuin oikeistohallituksen taakse tyrkyllä olevilla 109 edustajalla. Kaikkiaan 31:stä eduskuntapudokkaasta nimekkäin on entinen pääministeri ja SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne, joka ei onnistunut uusimaan paikkaansa Uudeltamaalta. Vihreät menetti myös eturivin poliitikkonsa, muun muassa puheenjohtaja Maria Ohisalon äitiysvapaan sijaisenakin toimineen Iiris Suomelan Pirkanmaalla. Keskustalle tällainen asetelma olisi parasta mitä se tässä tilanteessa voi toivoa. Valtakunnallisesti tunnettuja kasvoja ovat muun muassa kokoomuslaiset kenraalit Jarmo Lindberg ja Pekka Toveri ja kokoomuslainen toimittaja Susanne Päivärinta. Nato-asiat tietävät jonkin verran lisätöitä myös eduskunnan ulkoasiainja puolustusvaliokunnille, jotka on tarkoitus koota nopeasti toimintakykyisiksi. Vaalivoittaja Petteri Orpo ryhtyy kokoamaan hallituspohjaa.. Marinin hallituksen ministereistä valitsematta jäivät SDP:n Sirpa Paatero ja täysin näkymättömäksi salkkuineen jäänyt RKP:n Thomas Blomqvist. Puolue pääsisi vihdoin höykyttämään oppositiosta käsin arkkivihollistaan perussuomalaisia, joskin vain keskisuurena oppositiopuolueena. Valtakunnan ääniharavien kolmen kärjessä oli kolme naista. Uuden eduskunnan ikäpuhemies eli vanhin kansanedustaja, SDP:n Kimmo Kiljunen, on syntynyt vuonna 1951. Hallitusneuvotteluista ei taatusti tule helpot, mutta enemmistöhallituksen kokoamista yrittävällä Orpolla on ainakin lähtökohtaisesti eri vaihtoehtoja ilman keskustaakin. Pronssille ylsi Helsingissä kokoomuksen Elina Valtonen, joka haali 32 406 ääntä. Se edellyttää tosin, että Anna-Maja Henrikssonin puheenjohtajakaudella vasemmistolaistunut RKP taipuu hylkimiensä perussuomalaisten kanssa samaan hallitukseen. Suomela joutui mitä ilmeisimmin SDP:n rummuttamien ”pääministerivaalien” ja taktisen Sanna Marinin äänestämisen uhriksi. Eduskunnan varapuhemiehen paikka on tunnetusti vaarallinen tehtävä, josta monet ovat joutuneet lähtemään uusien töiden hakuun. Miten rajun vaalitappion kokenut vihreät hallitusvastuussa jatkamiseen suhtautuu, on toinen juttu. Nyt hänen seuraajansa pääministerinä kuittasi Pirkanmaalta jättimäisen äänisaaliin. EDUSKUNTAAN nousi vaaleissa 61 uutta kansanedustajaa. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra keräsi Uudeltamaalta hurjat 42 589 ääntä. Myös entinen SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly löytyy Pirkanmaan SDP:n läpimenijöistä
12 654 2781 8550 KUVAT: LEHTIKUVA JA KESKUSTAN ARKISTO Uus i Uus i Uus i Uus i Uus i 5660 7925 5146 5299 6379 6815 6982 6147 5842 5514 7238 6747 7256 6296 6883 8396 6411 4634 5479 5147. 14.4.2023 15 Keskustan uusi eduskuntaryhmä Varsinais-Suomen vaalipiiri Annika Saarikko Nimi NIMI Savo-Karjalan vaalipiiri Hannu Hoskonen Oulun vaalipiiri Olga Oinas-Panuma Keski-Suomen vaalipiiri Petri Honkonen Nimi NIMI Satakunnan vaalipiiri Eeva Kalli Nimi NIMI Savo-Karjalan vaalipiiri Hanna Huttunen Lapin vaalipiiri Katri Kulmuni Keski-Suomen vaalipiiri Anne Kalmari Nimi NIMI Hämeen vaalipiiri Hilkka Kemppi Savo-Karjalan vaalipiiri Markku Siponen Nimi NIMI Lapin vaalipiiri Markus Lohi Oulun vaalipiiri Pekka Aittakumpu Nimi NIMI Pirkanmaan vaalipiiri Jouni Ovaska Vaasan vaalipiiri Antti Kurvinen Oulun vaalipiiri Tuomas Kettunen Nimi NIMI Kaakkois-Suomen vaalipiiri Vesa Kallio Oulun vaalipiiri Hanna-Leena Mattila Vaasan vaalipiiri Mika Lintilä Uudenmaan vaalipiiri Eerikki Viljanen Uudenmaan vaalipiiri Antti Kaikkonen Nimi NIMI Kaakkois-Suomen vaalipiiri Hanna Kosonen Oulun vaalipiiri Timo Mehtälä Vaasan vaalipiiri Mikko Savola Keskusta menetti eduskuntavaaleissa 8 paikkaa ja sai uuteen eduskuntaan 23 edustajaa
”Syksyllä jo kävi selväksi, ettei meillä ole mahdollista saada kasaan omaa ehdokaslistaa. ”Se tarkoittaa kipeitä asioita, kuten äänten keskittämistä ja koordinoimista. Uskoa puolueen uuteen nousuun silti löytyy.. ”Yksikään ääni ei tullut ilmaiseksi, vaan niiden takana on valtavasti ehdokkaiden ja tukijoiden kovaa työtä.” Tunnelmaa vaalikentillä Salmi kehuu hyväksi. Uurastuksen ja innostuksen puutteesta ei ainakaan jäänyt mitään kiinni. Antti on tehnyt mielettömän hienoa työtä koko neljän vuoden ajan ja on hallituksen suosituimpia ministereitä”, Salmi sanoo. Rantamaulan mukaan piirissä saatiin kuitenkin hyvää kokemusta vaaliliiton toiminnasta. ”Varsinkin parin viimeisen viikon aikana tuntui, että kannatus kasvoi puheenjohtaja Annika Saarikon onnistuessa vaalitenteissä.” Kahden paikan varmistumista saatiin jännittää tosissaan pitkin iltaa, sillä Eerikki Viljasen paluu eduskuntaan tauon jälkeen oli täpärällä. Keskustapiirin toiminnanjohtaja Joonas Salmi ei kuitenkaan hihku riemusta. ”Tuli kristallinkirkkaasti selväksi, ettei meidän puolueemme ole näihin valmis.” Hän ei kuitenkaan kadu vaaliliittoon lähtemistä. Rantamaulan mukaan oli odotettavissa, että keskustan heikko yleiskannatus heijastuu erityisen voimakkaasti Helsingissä. Nyt se oli täyttä utopiaa. Ilman vaaliliittoa olisi tullut katastrofi.” Rantamaula huomauttaa, että vaaliliitossa pitää opetella olemaan. Viimeinen realisoitui.” Keskusta ei saanut Helsingistä yhtään kansanedustajaa. 16 14.4.2023 Eduskuntavaalit K yllähän tämä tulos pistää mielen apeaksi, Helsingin keskustapiirin puheenjohtaja Ville-Veikko Rantamaula huokaa. Kaksissa edellisissä vaaleissa saatiin kohtuupienellä vaivalla täysi lista ja useita hyviä ehdokkaita. ” Antti Kaikkosen huikealla äänimäärällä saimme pidettyä kaksi paikkaamme. Sitä emme osanneet, kuten kristillisdemokraatit.” UUDELLAMAALLA keskustan tulos oli parempi kuin monessa muussa Suomen kolkassa. ”Tiesin, ettei siitä ole odotettavissa välimallia, vaan joko erinomainen tulos tai mahalasku. Ehdokkaat tekivät valtavan hienon kampanjan”, hän kiittelee. Hän kertoo ennakoineensa myös kristillisdemokraattien ja korjausliikkeen kanssa perustettuun vaaliliittoon liittyvät riskit. Toiminnanjohtajan mukaan nyt on tärTEKSTI: MERI ALARANTA-SAUKKO, PETRI GÖRMAN, LAURI HEIKKILÄ, ANNE HIEVANEN, KATARIINA LANKINEN, RISTO LUODONPÄÄ, JORMA UUSITALO, PÄIVI VENTO, AUNI VÄÄRÄNIEMI Se pp o Sa m uli / Le hti ku va ”Ainoa vaihtoehto on mennä eteenpäin” Keskustapiireissä tunnelmat olivat vaalituloksen selvittyä apeat. ”Kahden paikan säilyminen oli hyvä juttu siihen nähden, mitä gallupit näyttivät, mutta äänet olivat todella tiukassa
Elätimme toki toiveita kahdesta kansanedustajasta”, muihin tehtäviin vaali-illan jälkeen siirtyvä Varsinais-Suomen keskustan toiminnanjohtaja Hanna Vuola kertoo. ”Vaalitilaisuuksien tunnelma oli huomattavasti parempi kuin neljä vuotta sitten. Olisin harmitellut asiaa vielä 10 vuoden päästä, jos en olisi tehnyt tätä peliliikettä”, Rehula sanoo. HÄMEEN vaalipiiristä keskusta sai läpi yhden kansanedustajan, asikkalalaisen Hilkka Kempin. ”Elämän perusasiat jäivät keskustelematta, mutta muun muassa blokkipolitiikka nousi yllättäen vaaliteemaksi kuukausi sitten. ”Silloin, kun ihmiset tuntevat keskustalaisia ja näkevät keskustan toimintaa, he harvoin ovat kielteisiä keskustan suhteen. Meillä on vahva usko tekemiseen edelleen.” MYÖS VARSINAIS-SUOMEN keskustan vaalivalvojaisissa saatiin jännittää pitkin iltaa. Asetelmaksi näissä vaaleissa muodostui hänen mukaansa pääministerivaali ja taktinen äänestäminen, mikä heijastui myös Satakuntaan. ”Rökäletappio tuli”, sanoo piirin toiminnanjohtaja Leena Pellikka. TUNTEIDEN vuoristorata pyöritti myös satakuntalaisia sunnuntai-iltana, kun eduskuntavaalien ääniä laskettiin. ”Tämän enempää en olisi jaksanut”, hän sanoo. La uri H eik kilä. Vaalivalvojaisiin osallistunut ehdokas Perttu Helin uskoo lujasti, että suomalaiset tulevat vielä kaipaamaan keskustaa vallankahvaan. ”Kun on entistä enemmän liikkuvia äänestäjiä, jotka hakevat linjaansa juuri ennen vaaleja, niin näissä vaaleissa kyllä kärsittiin pääministeriasetelmasta”, Ala-Hemmilä arvioi. Mitä pitemmälle päästiin, sen paremmalta tilanne näytti”, hän toteaa. Ex-ministeri ja puolueen exvarapuheenjohtaja Juha Rehula jäi varakansanedustajaksi. An ne H iev an en Ja ri La uk ka ne n Tuukka Liuha seurasi vaalien tuloslaskentaa kännykästään. Lopulta oli hyväksyttävä, että keskustan varsinaissuomalaisista riveistä eduskuntapaikkaan ylsi ainoastaan puolueen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko. ”En minä olen pudonnut mistään, mutta tämä kortti oli käännettävä. ”Edes onnistuneella kampanjoinnilla ei nyt pystytty Satakunnassa murtautumaan riittävän kiinnostavaksi vaihtoehdoksi.” Pellikan mukaan piiri satsasi vaaleihin täysillä. ”Lamaannusta en kuitenkaan keskustaväessä aisti. Keskustan Etelä-Hämeen piirin puheenjohtajalla, itsekin ehdokkaana olleella forssalaisella Johanna Häggmanilla oli 200 vaalitilaisuutta, ja autoon kertyi yli 20 000 kilometriä. Tietysti koettiin pettymyksiäkin.” Vaikka toinen paikka menetettiin, Varsinais-Suomen keskustaväki ei ole heittämässä kirvestä kaivoon. ”Tavoittelimme kahta paikkaa, ja se ei nyt toteutunut.” Syyksi keskustan vaalitappioon Kalli katsoo pitkän, kahdeksan vuoden hallitusvastuukauden, joka painaa. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Eeva Kallin laariin satoi 7 925 ääntä, reilut 1 200 ääntä enemmän kuin edellisissä eduskuntavaaleissa. Keskusta on vastavoima siinä keskellä. Tämän takia äänestäjä on mediasta välittyvien mielikuvien varassa. ”Puolueen sisällöllisen linjan pitäisi näkyä kaiken aikaa, oli sitten hallituksessa tai oppositiossa. ”Olen kiitollinen, että työni eduskunnassa jatkuu”, Kalli totesi. Keskustaa äänesti vaalipiirin alueella yli 3 000 ihmistä vähemmän kuin neljä vuotta sitten. Kranaatteja heitellään korsusta toiseen niin oikealta kuin vasemmalta. Paikkansa uusinut Kemppi odotti, että energiaja ruokakysymykset olisivat nousseet vaalikeskusteluihin vahvemmin. Se sentään ylitettiin. Meidän pitää jatkossakin tarjota oma vaihtoehtomme”, hän korostaa. ”Heikoin arvio keskustan osalta oli, että se saisi yhteensä vain 21 000 ääntä. ”Laskennan edetessä oli vuorotellen riemunkiljahduksia ja pettymystä. Taloudesta puhuttiin vielä enemmän kuin odotin.” Hollolalainen Juha Rehula ei onnistunut tekemään paluuta Arkadianmäelle. Siksi huono tulos yllätti myös minut.” KESKUSTAN Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Tuukka Liuha ja toiminnanjohtaja Pirjo Ala-Hemmilä näkevät, että vaalien loppusuoralla rakennettu pääministerivaalien asetelma vei keskustalta ääniä, mutta tappioon on myös pidempiaikaisia syitä. Täytyy selkeästi terävöittää tekemistä eri osa-alueilla yhteiskunnassa.” Liuha näkee keskustan ongelmaksi sen, ettei puolue näy tarpeeksi ihmisten arjessa. 14.4.2023 17 keää jokaisen keskustalaisen vetää vähän happea. Moni ehdokas sai hyviä äänimääriä ja pääsi tavoitteisiinsa. ”Ehdokkaat tekivät kampanjansa hyvin, ja kunnallisjärjestöt järjestivät tilaisuuksia. ”Nyt on menossa globaali trendi, jossa asiat polarisoituvat. Hän myöntää avoimesti olevansa pettynyt vaalitulokseen. Satakunnan piirin ja keskustan koko valtakunnan tulokseen hän oli pettynyt. Leena Pellikka ja Eeva Kalli iloitsivat Kallin läpimenosta. Kaikkein pessimistisimmät ennusteet eivät sentään toteutuneet. Ajoittain vaikutti siltä, että toinen kansanedustajan paikka säilyisi
”Tulos on lottovoitto Etelä-Savon edunvalvonnalle”, summaa keskustan Eteläja Itä-Savon piirien toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juuti. Eduskunnassa jatkaa ministerikokemusta kerännyt keskustakolmikko Antti Kurvinen, Mikko Savola ja Mika Lintilä. ”Täällä näkyy samalla tavalla alaspäin menevä tendenssi kuin muuallakin. Lopputulos oli, että keskusta menetti yhden paikan. Mika Lintilä jännitti läpimenoaan loppuun saakka. ”Tietysti, jos on käynyt läpi tällaisen rajun julkisen nöyryyttämisen, niin totta kai olen tosi tyytyväinen, että sen jälkeen minut vielä eduskuntaan valitaan.” Keskustalle vaalitulos on Lintilän mukaan kova paikka. ”Eiväthän täällä kannat katossa ole tietenkään. Tappiin asti niellään katkeraa kalkkia”, Pohjois-Savon piirin toiminnanjohtaja Kimmo Valta kertoo vaali-illan tunnelmista. ”Tavoitteemme vaalipiirissä oli kolme paikkaa, ja sitä emme valitettavasti saaneet.” Kymenlaakso jäi jälleen ilman keskustalaista kansanedustajaa. KAAKKOIS-SUOMEN vaalipiirissä keskusta menetti yhden paikan. Keskustan on tietyllä tavalla luotava nahkansa”, hän sanoo. ”Puolueena meillä on uuden rakentamisen aika. ”Onhan se todellinen tappio Etelä-Karjalalle”, Kuittinen totesi. ”Olen ilman muuta pettynyt vaalitulokseen Etelä-Pohjanmaan piirin puheenjohtajana, ja erittäin harmissani Kivisaaren Pasin tippumisesta”, Savola kommentoi vaalitulosta. Uskottavuuden ja ennen kaikkea luottamuksen palautus on se, mitä keskustan täytyy tässä tilanteessa tehdä.” Valtavaan mediaryöpytykseen vaalien alla joutuneen Mika Lintilän vaalivalvojaisissa Kokkolassa tunnelma oli alkuillasta varovainen. 18 14.4.2023 Tampereella ja muissa suurissa kaupungeissa tämä on valtava haaste, sillä kosketuspintaa ei ehkä ole.” Keskustan ainoaksi Pirkanmaan edustajaksi jäänyt Jouni Ovaska Tampereelta pääsi toiselle kaudelle ja nosti kannatustaan noin tuhannella äänellä. Jo rm a U usi ta lo Sin ikk a Va rila Äänestäjät ovat näyttäneet meille kaapin paikan.. Hän kiittelee kaikkia ehdokkaita kovasta työstä vaalikentillä. Pääministerikisa oli tiukka, ja viime vaiheessa äänestäjien keskuudessa alkoi olla varmaan taktistakin äänestämistä.” Keskustan Keski-Pohjanmaan piirin toiminnanjohtaja Janne Isopahkala arvioi, Anne Kalmari aloittaa viidennen kautensa kansanedustajana. Vuonna 2011 edustajanuransa aloittanut Arto Pirttilahti menetti vuoden 2019 tuloksestaan noin 1 500 ääntä ja jäi varalle. ”Äänestäjiä tuli ja meni”, Lintilä arvioi viimeaikaisen medianäkyvyyden vaikutuksia. Neljä paikkaa oli realistisena tavoitteena, eikä siitä paljon jääty”, Mikkilä laskee. VAASAN vaalipiirissä keskusta menetti asemiaan RKP:lle ja perussuomalaisille. Hänen mukaansa nyt tarvitaan pari päivää lepoa kovan vaalityön jälkeen ja sitten taas tartutaan toimeen. Lintilä uskalsi ottaa onnitteluita vastaan läpimenon johdosta vasta aivan ääntenlaskennan loppumetreillä. ”Puolueen kannatusta ajatellen tämä hallituspohja oli meille ja meidän kannattajillemme myrkkyä. Lappeenrantalainen Torniainen oli pitkään menossa läpi, mutta putosi varasijalle. Vaalipiirin neljäs keskustalainen kansanedustaja Pasi Kivisaari ei saanut uusittua paikkaansa. Läpi menneet ehdokkaat, paikkansa uusinut Hanna Kosonen ja MTK Etelä-Savon toiminnanjohtaja Vesa Kallio , ovat molemmat Etelä-Savon maakunnasta. Läpi meni kolme keskustalaista: Hannu Hoskonen ja Hanna Huttunen Pohjois-Karjalan piiristä sekä uutena kiuruveteläinen lehtori ja maatalousyrittäjä Markku Siponen Pohjois-Savosta. Ennakkogallupien mukaan aika lailla mentiin, että sikäli tulos ei ollut yllätys.” Valta ennakoi puolueen sisälle nyt isoja keskusteluja niin paikallisella kuin valtakunnan tasollakin. ”Tunnelma on vähän plus miinus nolla”, kuvailee puolestaan Pohjois-Karjalan keskustapiirin puheenjohtaja Hannu Mikkilä vaalivalvojaisten fiiliksiä. Kymen piirin toiminnanjohtajan Sami Porkan mukaan maakunnassa näkyy jo, ettei eduskunnassa ole ollut neljään vuoteen keskustalaista edunvalvojaa. ”Siitä täysi arvostus jokaiselle. Eniten ääniä sai johtava neuvonantaja Jenny Hasu, mutta se ei riittänyt edes varasijaan. ”Etelä-Savon kanssa Kymenlaakson tarpeet eivät ole aivan yhtenevät”, hän kuvailee. Karjalan piirin toiminnanjohtaja Matti Kuittinen sai jännittää pitkälle iltaan kansanedustaja Ari Torniaisen menestystä. Etelä-Savosta oli ehdolla seitsemän ehdokasta, kaksi Itä-Savosta ja viisi Etelä-Savosta. SAVO-KARJALASSA lähdettiin vaaleihin keskustan näkökulmasta haastavasta astelemasta, kun pitkäaikaisia, isoja äänimääriä kahmineita ehdokkaita ei enää lähtenyt mukaan vaalikamppailuun. ”Nämä ovat yhdet vaalit
Meidän ehdokkaamme ovat olleet maltillisia eivätkä lähteneet revittelemään. Lehtosen mielestä keskusta koki vahvimmalla kannatusalueellaan saman kohtalon kuin valtakunnallisestikin eli jäi oman sanomansa kanssa sivuraiteelle. Takana on vaikea vaalikausi niin Suomelle kuin Kulmunille henkilökohtaisestikin. Erityisesti lämmittää nuoren Olga Oinas-Panuman läpimeno”, Lehtonen toteaa. ”Totta kai tulos harmittaa”, Keski-Suomen keskustapiirin toiminnanjohtaja Sinikka Varila myöntää. ”Polarisaatio on se, joka nämä vaalit ratkaisi. Hänen mukaansa tunnelma vaalivalvojaisissa oli kaikesta huolimatta hyvä. Eihän tämä mennyt niin kuin piti”, harmittelee Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Marjut Lehtonen. Äänestäjät ovat näyttäneet meille kaapin paikan”, Salmijärvi pohtii. Tuolloin Lohi kamppaili viimeiseen ääneen valinnastaan vihreiden Riikka Karppisen kanssa. ”Toivon tulevalle kaudelle vähemmän turbulenssia”, hän sanoo. Keskitien politiikalle ei jäänyt tilaa, ja mediakin keskittyi enemmän pääministeritaistoon”, hän arvioi. 14.4.2023 19 Katri Kulmuni varmisti läpimenonsa jo alkuillasta. On tärkeää, että strategiaa lähdetään tekemään koko keskustan kenttäväen voimin.” Keski-Suomessa ei Varilan mukaan ole keskustan porukoissa tietoakaan lamaannuksesta. Samalla perussuomalaiset nousi vaalipiirin suurimmaksi puolueeksi. Minna Siira ja Marjut Lehtonen seurasivat ääntenlaskentaa Oulussa. Tämän pitäisi olla herätys myös keskustalle, mikä voikaan olla suunta, ellei kelkkaa saada käännettyä”, Pelttari sanoo. Torniolainen Katri Kulmuni ja rovaniemeläinen Markus Lohi varmistivat läpimenonsa jo ennakkoäänten julkistamisen jälkeen. Nämä olivat muutenkin keskustalle jo lähtökohdiltaan hankalat vaalit.” LAPISSA keskusta menetti Lapissa kolmannen kansanedustajan paikkansa. ”Keskustan ainoa vaihtoehto on mennä eteenpäin ja löytää eväät uuteen nousuun.” KESKI-SUOMESSA keskusta on pitkään ollut ykköspuolue, mutta tippui nyt kolmossijalle. Kulmuni kertoo olevansa uudelleenvalinnastaan iloinen ja helpottunut. ”Meillä oli erittäin hyvä ehdokasasettelu. Samaa pohtii keskustan Lapin piirin puheenjohtaja Petteri Salmijärvi. Vaikka olen pettynyt kolmannen edustajapaikan menetykseen ja tulokseen, on vaikea keksiä, miten olisimme voinut tehdä asiat vielä paremmin. Valittujen ja varalle jääneiden väliset äänierot olivat tällä kertaa huomattavan suuria, eikä vaali-illasta muodostunut vuoden 2019 kaltaista trilleriä. Perussuomalaiset sai Lapissa toisen kansanedustajapaikan ja nousi keskustan ohi vaalipiirin suurimmaksi puolueeksi. Sa ara Sa vu sa lo Au ni Vä ärä nie m i että keskustan tulokseen Vaasan vaalipiirissä vaikutti erityisesti perussuomalaisten nousu. ”Lapissa vasemmistoliitto on ollut mahtipuolue, joka on hiljalleen menettänyt kannatustaan. ”Oulun eteläisellä alueella emme pystyneet paikkaamaan Antti Rantakankaan ja Juha Pylvään jättämää aukkoa. Yllättävänä lappilaiset keskustavaikuttajat pitävät myös Paavo Väyrysen äänisaalista, joka ei yltänyt edes varaedustajan paikkaan. Silti viimeisen paikan menetys oli yllätys. Kulmunin mukaan keskustassa alkaa pyykinpesu vaatimattoman vaalituloksen myötä. Neuvoni on kaikille ollut, ettei kannata yrittää olla muuta kuin on.” Varila korostaa, että keskusta on aina ollut maltillinen yleispuolue. Toiminnanjohtaja Minna Siira harmittelee erityisesti Kalajokilaakson jäämistä pitkästä aikaa ilman kansanedustajaa. ”On keskitytty yhdistäviin eikä niinkään erottaviin tekijöihin. Eduskunnassa jatkavat jo neljä kautta istunut Anne Kalmari sekä kolmannelle kaudelleen nouseva tiedeja kulttuuriministeri Petri Honkonen. ”Meillä on paljon nuoria ja uusia ihmisiä mukana. Vähimmäistavoitteena ollut kuuden paikan säilyttäminen ei onnistunut, vaan keskusta menetti yhden paikan perussuomalaisille. Kunnallisneuvos Pekka Pelttari kuvailee tilannetta historialliseksi. ”Jos tuloksesta jotain positiivista pitää hakea, niin saimme alueelta myös uusia kansanedustajia. ”Tulos on suoraan sanottuna iso pettymys. ”Ääripäät jylläsivät näissä vaaleissa. ”Monet ovat olleet ensimmäistä kertaa ehdolla ja tyytyväisiä omaan äänimääränsä, vaikka valtakunnan tulos harmittaakin.” Toiminnanjohtaja korostaa, ettei tulos ole kiinni keskustan ehdokkaista tai heidän tekemisestään. Perussuomalaisten viljelijäehdokas Antti Kangas vei siellä varmasti keskustan ääniä. Joonas Könttä ei saanut uusittua paikkaansa. Nämä eivät ole luovuttamassa.” KESKUSTAN vaalivalvojaisissa Oulussa vallitsi apea tunnelma tuloksen selvittyä. Keskustan lisäksi vasemmistoliitto menetti yhden ja ainoan paikkansa Lapissa. Keskustan on ratkaistava, mihin suuntaan se nyt lähtee. Yksikään ääni ei tullut ilmaiseksi.
Israelin Tel Avivissa jopa 200 000 kansalaista osoitti jälleen mieltään hallituksen lykkäämää lakiuudistusprosessia vastaan. LENTO KUUN YMPÄRI. Tammikuussa alkaneissa mielenosoituksissa on vastustettu Israelin pääministeri Benjamin Netanjahun hallituksen ajamaa oikeusjärjestelmän uudistusta, joka rajoittaisi maan korkeimman oikeuden valtaa ja kasvattaisi poliitikkojen valtaa maan oikeuslaitoksen yli. Yhdysvaltojen entisen presidentin Donald Trumpin kannattajat osoittivat mieltään New Yorkissa, jonne Trump saapui kuulemaan häneen kohdistuvat syytteet. Trump on kiistänyt kaikki syytteet. Manhattanin piirisyyttäjä Alvin Bragg listasi 34 syytekohtaa, joihin hän katsoo Trumpin syyllistyneen. TRUMPILLE 34 SYYTETTÄ. Abraj al-Baitin pilvenpiirtäjäkompleksin kellotornista otetussa ilmakuvassa näkyvät Kaaban temppeliä ympäröivät tuhannet pyhiinvaeltajat. Avaruusjärjestön tavoitteena on lähettää ihminen Kuun pinnalle vuonna 2025.. Muslimit ympäri maailmaa kokoontuivat Saudi-Arabian Mekkaan paastokuukautensa ramadanin aikana. Abdel Ghani / AFP / Lehtikuva PROTESTEJA ISRAELISSA. Yhdysvaltain avaruusjärjestö Nasa on julkistanut nelihenkisen miehistön, joka lähtee Nasan ensimmäiselle kuulennolle yli 50 vuoteen. Syytteet pohjaavat kolmeen vuoden 2016 vaaleja edeltäneeseen hyssyttelyrahatapaukseen. 20 14.4.2023 F ad e l S e nn a / A FP / L eh tik u v a M ar k F e li x / A F P / L e h tik uva An dr ew Ke ll y / A FP / L eh ti kuv a Maailman kuvat KOONNUT: KATARIINA LANKINEN PYHIINVAELLUS MEKKAAN. Nelikon on määrä lentää ensi vuoden marraskuussa Artemis II -lennolla Kuun ympäri. Nasa on lähettänyt ihmisiä Kuuhun viimeksi Apollolennoilla, jotka lopetettiin vuonna 1972
On suuri virhe lokeroida Kiina tai Yhdysvallat yhtenäisiksi entiteeteiksi. Nyt kun alkushokista on toivottu, on tärkeää kääntää katseet Euroopan ulkopuolelle, länteen ja itään. NATO-SUOMELLE on uuden eduskunnan aloittaessa erityisen tärkeää ymmärtää näiden kahden Suomelle tärkeän mahtivallan alueelliset ja kulttuuriset erot. Molemmat ajattelevat olevansa maailman sivistyksen ja kehityksen luotsi. Kiina ei näyttäisi haluavan suursotaa, mutta sen punaiset viivat on vedetty tietyiltä osin niin kireiksi ja periksiantamattomiksi, että uusia konflikteja voi tulevina vuosina olla vaikea välttää. 14.4.2023 21 ###*d.*m.*y ###*P YHDYSVALLAT ja Kiina ovat mielenkiintoisella tavalla erilaisia valtioita. Suomi voisi olla jälleen kokoaan suurempi toimija. Eurooppa-osaajien lisäksi Suomi tarvitsisi “G2osaajia”, jotka ymmärtävät alueelliset, poliittiset ja liiketoiminnalliset erot Suomen sekä Yhdysvaltain ja Kiinan välillä. tai Peking ja Hangzhou . Usein suursotien aikana pienet mukaan vedetyt valtiot joutuvat kärsimään kaikkein eniten. Aivan kuten Kiina, Yhdysvallat on useiden hyvin erilaisten maantieteellisten ja kulttuuristen alueiden yhteenliittymä. Se, miten Suomi korttinsa pelaa tällä vaalikaudella, tulee merkittävästi vaikuttamaan siihen, kuinka hyvin taloutemme toipuu, millainen turvallisuusja geopoliittinen toimija Suomi on ja millainen rooli Suomelle osana Euroopan pohjoista ulottuvuutta tulee muodostumaan suurvaltojen sapelien kalistelun kärjistyessä entistä dramaattisemmin seuraavan neljän vuoden aikana. Yhdysvaltojen mahti rakentuu sen aatteiden ja vapauden loistosta. Yhdysvallat eroaa kuitenkin “missionäärisyydessään” Kiinasta merkittävästi. Sen sijaan on vaikeampaa havaita, että Seattle ja Houston . Venäjän hyökkäys ei ole aiheuttanut maailmansotaa, mutta sota Kiinan kanssa voisi hyvinkin sellaiseen johtaa. EU:ssa ymmärrämme hyvin, että Suomi ja Italia ajattelevat useista asioista eri tavalla. SUOMALAISET äänestivät Naton puolesta pitkälti Venäjän aggressiivisten toimien sekä pelon ja kylmän järkianalyysin seurauksena. Kiina tekee yhteistyötä liiketoiminnan ehdoin, vaikka myös sen voi katsoa toteuttavan kolonialistista maailmanpolitiikkaa. Tämä auttaa myös toimimaan moninapaisessa maailmassa niin, että voidaan paitsi kotiuttaa lisää verotuloja ja rakentaa uusia työpaikkoja, myös liennyttää suurvaltojen välisiä konflikteja ja ehkäistä mahdollisten uusien kriisien syntymistä. ovat kulttuureiltaan hyvin erilaisia. Harva on silti pysähtynyt miettimään, että jatkossa meiltä tullaan kysymään mielipidettä ja osallistumista todennäköisesti yhä kaukaisempiin konflikteihin. Suomen kauppasuhteet Kiinaan ovat vahvat, ja Yhdysvaltojen kanssa ne vahvistuvat entisestään. Kiinan mahti on sen historiassa ja vuosituhantisessa kulttuuriperinnössä. On ollut avaavaa viettää kokonainen kevät Yhdysvalloissa ja vierailla eri puolilla laajaa maata. Suomen on pelattava korttinsa oikein Lauri Tammi Hangzhou, Kiina lauri@mingleadvisors.com @LauriTammi. On perehdyttävä pintapuolisia mediadiskursseja syvemmälle suurvaltojen sisäiseen mielenmaisemaan. Suomen olisikin Euroopan ulkopuolisen suurvaltaymmärryksen myötä positioitava itsensä uudestaan
Viime talvena kynnys myös ylittyi. 22 14.4.2023 Suomen saattamisesta Natoon tuli Matti Vanhasen komean valtiomiesuran lopputyö. Hän korostaa, ettei asiaa koskaan viestitty muuna kuin mahdollisuutena hakea jäsenyyttä. Vajaan kahden tunnin päästä Vanhasen tehtävänä on vahvistaa nuijallaan Suomen liittyminen Pohjois-Atlantin sopimukseen, vaikka Turkin ja Unkarin ratifioinnit puuttuvat vielä. TOISTA kierrostaan politiikan huipulla päättävä Vanhanen ehti johtaa pääministerinä kahta, kokoonpanoltaan erilaista hallitusta. Puhemies näkee, ettei Nato-Suomesta saisi syntyä mielikuvaa linnakkeita täynnä olevasta rajaseudusta. Päätös on jättimäinen, vaikka se oikeastaan tehtiin jo viime keväänä jäsenyyden hakemisesta päätettäessä. Vanhanen sanoo, ettei ymmärrä, miksi optiota on toisinaan vähätelty jonkinlaiseksi bluffiksi. Johtopäätös syntyi kuitenkin siitä hyökkäyksestä, ei sen sodan etenemisestä ja lopputuloksesta”, hän muistuttaa. Kolmen korkeakoulun fuusiolla yhdistettiin muotoilu, teknologia ja kaupallinen osaaminen. Punamultahallitus sai hänen mukaansa toteutettua ohjelmansa ja tulokset olivat erittäin hyviä. ”Talous kehittyi, viimeiset oikein reippaasti ylijäämäiset, miljardiylijäämäiset vuodet osuivat sille jaksolle.” Keskustan ja kokoomuksen hallitusta leimasi Vanhasen mukaan finanssikriisi, joka käynnisti valtion velkaantumisen. Samalla optio oli Vanhasen mukaan viesti Venäjälle: uhkaava käytös voisi johtaa hakemuksen jättämiseen. Lainsäädäntöjohtaja Tuula Kulovesi poistuu puhemiehen työhuoneesta käytyään puhemies Matti Vanhasen kanssa läpi Nato-äänestyksen nuotit. Vanhanen muistuttaa kuitenkin, että hänen hallituksissaan tehtiin kauaskantoista energiapolitiikkaa, joka mahdollisti myös irtaantumisen Venäjältä tuotavasta energiasta. TEKSTI: PEKKA POHJOLAINEN KUVAT: JARI LAUKKANEN Henkilö Kansanvallan palveluksessa V aalikauden töitään lopettelevassa eduskunnassa lähestyy historiallinen hetki. ”Emme toivoneet, että semmoiseen tarvetta on koskaan, mutta tietyllä tapaa sitä omaa selviämistä vahvistettiin erittäin paljon ja samalla ne uudistukset tehtiin myös ilmastopoliittisesti kestävästi.” Vanhanen muistuttaa Suomen myös vähentäneen kasvihuonepäästöjen määrää systemaattisesti vuodesta 2003. ”Joitakin yhtä suuria vaiheita meidän historiassa on ollut, mutta kyllä tällä on hyvin pitkäaikainen vaikutus”, jäsenyysprosessin keskeisenä arkkitehtinä toiminut Vanhanen myöntää. ”Olen ilahtuneena seurannut erityisesti Aaltoyliopiston. ”Ja siinä kyllä väittäisin, että omien hallitusteni kausi on ehkä merkittävin päätösten kannalta, mitä on tehty.” Pääministerikautensa yhdeksi kauaskantoisimmaksi päätökseksi Vanhanen nostaa myös Aalto-yliopiston perustamisen. Meidän pitää itse työskennellä sen puolesta, että Nato-jäsenyys päin vastoin vahvistaa tämän alueen turvallisuutta ja mikään ei ole paremmassa turvassa kuin tänne tehty investointi.” Venäjän hyökkäys Ukrainaan realisoi lopulta Suomen niin kutsutun ”Nato-option”, joka Vanhasen mukaan täytti kahden vuosikymmenen ajan tehtävänsä kuten pitikin. ”Siitä tulisi helposti negatiivinen tunne, että täällä investoinnit eivät ole turvassa. Vanhanen ei myöskään osta usein esitettyä näkemystä siitä, että Suomen Nato-jäsenyys olisi ollut Kiovan puolustuksen kestämisestä kiinni. ”Jos se ei olisi kestänyt, niin silloin saattaa olla, että tämä prosessi olisi ollut vielä nopeampi. Vanhanen sanoo molemmista jääneen paljon hyviä muistoja
14.4.2023 23
Hän aikoo myös uran päätyttyä esitellä itsensä entisenä puhemiehenä. Vanhanen on ajanut mallia, jossa yhdellä edustajalla olisi vain yksi lakia säätävän valiokunnan jäsenyys. Nyt haluan eläkkeelle.” OMIA virheitään Vanhanen ei ole harmitellut. MILLAISEN roolin Vanhanen sitten eläköityneenä vanhempana valtiomiehenä ottaa. ”Onnistumiset ja ylilyönnit on analysoitava.” Eduskuntatyö on Vanhasen mukaan uudistunut vaalikaudella suuresti osin koronan aiheuttamasta kriisistäkin johtuen. ”Ja ei se ole ollenkaan ainoa iso asia, jossa minä olen kantani muuttanut.” Suuret linjat ovat kuitenkin pitäneet. Hän muistuttaa, että politiikassa tehdään ratkaisuja aina kulloisenkin tiedon mukaan, joka joskus jälkikäteen paljastuu pahoin puutteelliseksi. ”Toki sen tiesin, että jos Niinistö asettuu ehdokkaaksi, niin totta kai hän voittaa vaalit. Samalla hän linjasi, ettei pitkäaikaisena pääministerinä yritä ottaa roolia hallituksen kokonaisuuteen nähden, vaan hoitaa vain oman tonttinsa. ”Puhemiehen asema ei ole samanlainen kuin pääministerin asema, mutta se jää kuitenkin päällimmäiseksi tästä poliittisesta urasta.” Keväällä 2020 iskeneestä koronapandemiasta suomalainen demokratia selvisi Vanhasen mielestä hyvin ja osoitti kypsyytensä ja toimintakykynsä: rajoitusten ja valtuuksien tarkkarajaisuudesta pidettiin tiukasti kiinni. Molemmilla yrityksillä ehdolla oli myös suosittu istuva presidentti. Eduskunnan Nato-prosessi sai päätöksen puhemies Matti Vanhasen allekirjoituksella. Hän muistuttaa kuitenkin, että kyse on myös historiallisista asetelmista, joihin ei itse voi vaikuttaa. ”En ole ajatellut ollenkaan sitä. Siitä eteenpäin ikä on jo tehnyt tehtävänsä.” Vanhanen korostaa, että kansanvalta vaatii myös presidentinvaaleihin ehdokkaita, jotka ottavat ehdokkuuden tosissaan. Hänen muistelmiensa lyttääminen täysin arvovaltaisella palstalla vei jotenkin maun koko muistelma-ajattelusta”, Vanhanen päivittelee. Vanhanen sanoo ryhtyneensä tehtävään velvollisuudentunnosta. Puhemiehen tehtävä on ollut mieluisampi, ja siinä Vanhanen kertoo viihtyneensä mainiosti. Vanhasen ajama valiokuntauudistus jää kuitenkin seuraajan ja uuden eduskunnan pohdittavaksi. ”Mutta nyt minulla on vajaan neljän vuoden takaa iso sydänleikkaus ja iso syöpäleikkaus takana ja koen, että en missään tapauksessa ole sellaista kuuden vuoden pestiä tavoittelemassa. Hän kertoo mielialansa asiassa muuttuneen luettuaan kerran lentokoneessa Financial Timesista puolen sivun totaalista tyrmäystä Britannian entisen pääministerin Gordon Brownin muistelmista. Oliko Vanhanen siis ehdolla väärissä vaaleissa. ”Silloin olisi ollut virtaa ja ehkä harkintakykyä kaikkein eniten. Poliittisen esikuvansa Johannes Virolaisen tavoin Vanhanen on puolustanut johdonmukaisesti eduskuntaa ja sen luottamusta nauttivaa hallitusta suhteessa tasavallan presidenttiin, muistettavimpana yhteenottona presidentin häätäminen EU-huippukokouksista vuonna 2009. Hän korostaa kuitenkin, että Suomella on kuitenkin aina yksi voimassa oleva ulkoja turvallisuuspolitiikka, josta sovitaan valtiosäännön mukaisella tavalla. Siihen hän ei osaa vielä antaa vastausta. ”Mutta puolueesta eikä puolueen ulkopuoleltakaan ei löytynyt ehdokkaita ja puolueen puheenjohtajalla kuitenkin oli vastuu ehdokkaan hakemisesta.” Vanhanen sanoo olleensa vaaleissa hyvin tosissaan myös viisi vuotta sitten. ”Ja kuka sitten istuu pöydissä, oli se ulkoministeri, puolustusministeri, pääministeri tai presidentti, hän edustaa siellä aina tätä Suomessa määriteltyä linjaa. Ensimmäinen askel on se, että saan kalenterini omaan käyttöön, ja opin sitä vastuullisesti käyttämään.” Muistelmien kirjottamistakaan Vanhanen ei ole jaksanut ajatella. ”Uskon, että se lisäisi eduskunnan sisäisen työn motivaatiota edustajilla, että valiokunnat saisivat enemmän aikaa kuin tällä hetkellä ja jokainen pystyisi keskittymään valitsemaansa aiheeseen”, Vanhanen perustelee. Parhaimmillaan hän arvioi olleensa vuonna 2006, jos kansa olisi hänet tehtävään valinnut. Mutta kyllä demokratia vaatii sitä, että on varteenotettavia ehdokkaita presidentinvaaleissa, ja vain yksi voi tulla valituksi.” Jos edelliset presidentinvaalit olisivat jääneet väliin, Vanhanen arvelee, että olisi antanut vältteleviä ”katsotaan sitten” -vastauksia kysymyksiin vuoden 2024 vaaleista. ”Selvästi tässä harkitseva enemmistö ihmisistä pikemminkin pyrki itse eristäytymään, hakemaan suojaa tartunnan saannista, eikä suinkaan levittämään tautia”, Vanhanen muistuttaa. 24 14.4.2023 tuloksia, joita on tullut.” Tasavallan presidentin tehtävä jäi Vanhaselta tavoittamatta kahdesta yrityksestä huolimatta. ”Tämmöisiä virheitä hallituksen harkinnassa tuli, kun ei riittävästi tunnettu ihmisten käyttäytymistä”, hän summaa. Kantaansakin Vanhanen on muuttanut, kun tarvetta on. Vanhanen pitää kuitenkin virheenä, että pandemian alkuvaiheissa ihmisiä ikään kuin kiellettiin lähtemästä vapaa-ajan asunnolleen. H an ne Sa lo ne n / Ed usk un ta. Pääministerinä Vanhanen muuttui ydinvoiman vastustajasta sen hyväksyjäksi ja nosti ilmastonäkökulman ydinturvallisuuden edelle. Vanhanen myöntää, että asian voi nähdä näinkin. Vanhanen arvioi, että ainakin Nato-jäsenyyden alkuvaiheissa presidentin rooli voi kansalaisten silmissä vahvistua. ”Gordon Brown oli avainhenkilöitä silloin, kun finanssikriisiä taltutettiin ja todella teki suurtyön. Ei hänellä ole mitään omaa ulkopolitiikkaa vaan linja päätetään perustuslain mukaisessa järjestyksessä.” MENNEELLÄ vaalikaudella Vanhanen teki vielä yllätyspaluun valtioneuvoston jäseneksi, kun Marinin hallitukseen tarvittiin uusi valtiovarainministeri koulutuskohun vuoksi tehtävänsä jättäneen Katri Kulmunin tilalle. Se edellyttäisi valiokuntien jäsenmäärän karsimista 17:sta 13 jäseneen. Vanhanen sanoo kannattavansa THL:n ehdotusta koronan hoidon jälkiarvioinnin tekemiseksi. Niin hän teki itsekin, vaikkei varsinkaan ensimmäisellä kerralla asettunut ehdolle mielellään
Ensimmäinen askel on se, että saan kalenterini omaan käyttöön.. 14.4.2023 25 Saarikko kokee, että hänen vahvuutensa on kyky palautua. Hän on oppinut, ettei pelkää politiikassa mitään, vaikka eteen saattaa tulla vaikeitakin asioita
Psykologin mukaan syy voi olla se, että mielenterveyspalvelut on suunnattu liikaa naisille. Apua he silti hakevat hitaasti. 26 14.4.2023 TEKSTI: LAURI HEIKKILÄ JA SAMULI VÄNTTILÄ KUVAT: JARI LAUKKANEN Miehet tekevät enemmän itsemurhia ja kuolevat muutenkin nuorempina. Reportaasi Tyypillinen mies?
Pääperiaate kuitenkin on, että Mattilassa kaikki tehdään yhdessä. ”MUUALLA meiltä kysellään paljon, että mitä se miestyö on ja miten sitä tehdään”, miestentalo Mattilan ohjaaja Tomi Rauhala sanoo. ”Ei kysytä nimiäkään, etunimi riittää. Miehet ovat selvästi enemmistössä itsemurhaluvuissa ja väkivallanteoissa. Onko heistä syytä olla huolissaan. Olen kyllästynyt nauramaan omille jutuilleni”, tamperelainen Olli Nissinen sanoo. Hän huolehtii, että kahvit keitetään ja kostutettavaakin on aina tarjolla. Paljon puhutaan siitä, että miehet paiskivat valtavasti töitä, eivät puhu tunteistaan eivätkä hae apua. Mattilan löytäminen vuonna 2016 muutti Nissisen elämän vähintään tietyllä tavalla. Sille on kuitenkin syynsä. Miestentalo Mattila keskittyy miesten parissa tehtävään yhteisötyöhön. Joskus on parempi juoda kahvit täällä kuin kotona yksin.” SUOMALAISMIESTEN hyvinvoinnista on puhuttu viime vuosina usein varsin huolestuneeseen sävyyn. Työkokeilun kautta päädyin vahingossa mukaan, mutta yhteisöllisyys oli sitä, mitä etsin, kaipasin ja sain.” ”Käyn täällä 2–3 kertaa viikossa. “Näihin kuolinsyihin kytkeytyy usein alkoholi. Nuorilla naisilla ja tytöillä ahdistusja masennusoireet ovat selvästi nuoria miehiä yleisempiä. Niistä miehet tekivät 524. Sitäkään ei ole pakko sanoa”, Nissinen kuvaa. “Naiset kenties tunnistavat avuntarpeen herkemmin ja heidän kynnyksensä hakeutua hoitoon on matalampi.” Tutkimuksissa on myös havaittu, että puolison olemassaololla on merkittävä vaikutus miehen terveyteen. 14.4.2023 27 " P arempaa juttuseuraa täältä saa kuin yksin kotona. Ne korostuvat etenkin nuorten miesten kuolemissa. Kynnys tulla mukaan on matala ja tunnelmakin siksi välitön. Selvimmin miesten kuolinsyyt eroavat naisista väkivaltaan, itsemurhiin ja tapaturmiin liittyvissä tapauksissa. “Yksi yksinkertainen syy voi olla sekin, että puolisot saavat patisteltua miehiään lääkäriin tarpeen vaatiessa.” Terveys vaihtelee myös alueittain. Terveyden alue-erot korostuvat etenkin miehillä. Hashimi on paikalla työkokeilussa ”yleismies Jantusena”. Afgnistanista Suomeen tullut Hashimi ei käytä suomen kieltä vielä erityisen hyvin, mutta on kokenut löytäneensä Mattilan miehistä itselleen yhteisön. Mikään pakko Mattilassa ei ole keskustella henkeviä, vaan monille ihan vain ihmisten parissa oleminen tai asioiden tekeminen on se ykkösasia. Aurinkoinen kevättalven päivä on houkutellut useamman tulijan Miesten kansalaistalo Mattilaan Tampereen Amuriin. NAISET puolestaan raportoivat enemmän pitkäaikaissairauksia ja terveysongelmia ja käyttävät miehiä enemmän terveyspalveluita. Mattilan toimintaryhmissä hän on mukana uintiryhmässä. Miesten kansalaistalo Mattila on Setlementti Tampere ry:n toimintaa. “Lähtökohta on se, että naiset elävät keskimäärin viisi vuotta pidempään kuin miehet.” Parikan mukaan nuorten ja työikäisten ikäluokissa enemmistö kuolleista on miehiä, 82-vuotiaissa ja sitä vanhemmissa ikäluokissa naisia. Ruonakoski ajautui toimintaan mukaan, kun vapaata aikaa oli sen verran, että jotain tekemistä piti löytää. Idässä ja pohjoisessa sairastetaan muuta Suomea enemmän. Isät eivät pidä perhevapaita ja jäävät huoltajuuskiistoissa usein tappiolle. Miten suomalaisilla miehillä siis ihan oikeasti menee. Tiistaisin osallistun toimintaryhmään, muuten piipahtelen kahvia juomassa tai muuten vaan. Miehillä alkoholin liikakulutus on paljon naisia yleisempää”, Parikka sanoo. Suomessa se on miesten kohdalla 79,2 vuotta, naisten kohdalla 84,5. Tärkeimmät alue-eroja aiheuttavat kuolemansyyt ovat verenkiertoelinten sairaudet ja alkoholisyyt sekä tapaturmaiset kuolemansyyt. Miesten selvä ykkösasema kuolleisuusja elinajanodotetilastoissa osoittaa, että tarvetta terveysja mielenterveyspalveluille luultavasti olisi, vaikka miehet eivät niitä yhtä ahkerasti käytäkään. Hän on erityisen hyvä ruoanlaittaja ja tuntee luonnollisesti ruokakulttuuria, joka on kantasuomalaisille uutta ja eksoottista. Koko maailman mittakaavassa molemmat lukemat ovat hyviä, mutta sukupuolten välinen ero on Parikan mukaan Suomessa todella selvä. ”Tämä täyttää sopivasti päiviä, välillä löytyy jopa hengenheimolaisia ja keskustelukin saattaa onnistua joku päivä, ihan järkeväkin sellainen.” Ruonakoski käy talolla jokusen kerran viikossa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kehittämispäällikkö Suvi Parikka myöntää, että miehet ovat yliedustettuina muutamissa keskeisimmissä terveyttä ja hyvinvointia mittaavissa indekseissä. ”Mattilaan kun tulee, Mattilaan jää. ”Siivoaa meidän sikojen jäljet”, kuuluu suorasanainen kiitos. Olennaisin niistä lienee elinajanodote. Olli Nissisen lisäksi sen ovat vahvasti kokeneet aktiivit Seppo Ruonakoski ja Sayd Abas Hashimi. Talossa ei ole asiakkaita vaan aktiiveja. Tärkein on yhteisöllisyyden arvo ja se, että erilaiset miehet kohtaavat toisensa. Miestentalo Mattilaan ei tulla diagnoosit tai ongelmat edellä. Jopa huoneiston remontti on suurelta osin aktiivien tekemä.. Tietämätön saattaisi kummastella paikan yksipuolista sukupuolijakaumaa. Vuonna 2021 Suomessa tehtiin 747 itsemurhaa. Se on alansa pioneereja. Muuttotappioalueilla miehet syrjäytyvät, jäävät ilman koulutusta, työpaikkaa ja kumppania, kun naiset lähtevät työn ja opiskeluiden perässä kaupunkeihin
Monille miesasiakkaille alan käytänteet ovat vain liikaa. Monet lääkärit ohjaavat hänen asiakkaikseen juuri miehiä, sillä monet miehet kokevat, että toiselle miehelle on helpompi puhua. On helppo nojata nojatuoliin ja kysyä asiakkaalta, että miltä sinusta tuntuu. Pelkkä viipyilevä keskustelu on monille vaikeaa.” Ollikainen sanoo toisinaan lähtevänsä asiakkaiden kanssa esimerkiksi kävelylle. Syvemmistä ajatuksistaan miehet ovat tottuneet avautumaan lyhyesti saunassa kavereilleen muutaman kaljan jälkeen. He eivät ole tottuneet puhumaan tunteistaan. Monet miehet hakevat elämänsä kipukohtiin ammattilaisten apua. Alle 35-vuotiaat miehet käyttävät mielenterveyspalveluita paljon aikaisempien sukupolvien miehiä rohkeammin. “Futaajat, jääkiekkoilijat ja niin sanotut kovat jätkät puhuvat nykyään avoimesti tunteistaan ja uupumuksestaan. “Olen pohtinut, pitäisikö terapiapalveluihin saada enemmän toiminnallisuutta. Puhuminen sekä tunteiden tunnistaminen ja sanoittaminen ovat hänen mielestään edelleen tärkeintä mielenterveyspalveluissa. Ollikainen korostaa, ettei hänellä ole mitään naiskollegoitaan vastaan, päinvastoin. 28 14.4.2023 PSYKOLOGINA ja psykoterapeuttina Helsingissä työskentelevä Teemu Ollikainen on perehtynyt urallaan miesten mielenterveyteen. Tavat tehdä sitä voisivat kuitenkin kaivata päivittämistä. Onhan kyse eräänlaisesta pioneerityöstä.. Voisiko sen tehdä jotenkin muuten?” OLLIKAINEN huomauttaa, etteivät miehet kuitenkaan ole yksi yhtenäinen ryhmä, jossa kaikki toimivat samalla tavalla. Usein miehille on helpompaa tehdä jotain ja jutella siinä samalla. “Se haastaa myös meitä psykoterapeutteja. Moni purkaa työstressiään esimerkiksi liikuntaan. Ollikainen sanoo vastaanotollaan usein huomaavansa, että miehiä kuitenkin kuormittaa nykyaikainen voimakas Miesten kansalaistalo Mattilan ohjaaja Tomi Rauhalan mukaan Mattilasta ollaan kiinnostuneita ympäri Suomen. “Psykologeista yli 80 prosenttia on naisia. Avioerosta saatetaan kertoa ohimennen pallon potkimisen tai hiihtoreissun ohessa. Sekin on hyvä asia. Moni ei edes tunnista niitä, saatikka että osaisivat antaa niille nimet. Ollikainen työskentelee osan työajastaan ison yrityksen sisäisessä työterveyshuollossa. Onhan tämä todella naisvaltainen ala.” Ollikainen sanoo, että monille miehille aiheuttaa haasteita perinteinen mielenterveyspalveluiden toimintatapa, jossa istutaan hiljaisessa vastaanottohuoneessa pehmeillä sohvilla, katsotaan naispuolista psykologia tai psykoterapettia silmiin ja aletaan puhua tunteista. Sellainen olisi ollut aivan ennenkuulumatonta vielä 1990-luvulla.” Eivätkä sitä vanhemmatkaan miehet suinkaan kaikki huonosti voi
Syrjälän järjestämissä viikonlopuissa yhteyttä tunteisiin haetaan toiminnan ja luonnossa olemisen kautta. 15–20 miehen kokoontumisissa miehet avaavat usein toisilleen kipeimpiä ajatuksiaan parisuhteista, avioeroista, peloista, paineista, lapsista, työelämästä. “Perinteiselle naisten kulttuurille sellainen sopii jostain syytä paremmin kuin perinteiselle miesten kulttuurille, jossa ajatus on pitkään ollut se, että pidä turpa kiinni ja tee työsi. “Ilman alkoholia”, Syrjälä tarkentaa. Miehet liikkuvat, jumppaavat, saunovat, uivat avannossa, karjuvat, hiljentyvät ja sitten puhuvat. “Kokoontumisissa miehet ovat samalla viivalla. Perinteinen perustyö on hävinnyt, työstä on tullut abstraktimpaa ja kognitiivisempaa. Se ei tietenkään onnistu, ja se vaatii asian käsittelyä.” Ollikainen haluaa kuitenkin kumota yleisen käsityksen, ettei suomalainen mies puhu tunteistaan. He eivät tunne toisiaan etukäteen, kenenkään ei tarvitse esittää Niin sanotut kovat jätkät puhuvat nykyään avoimesti tunteistaan ja uupumuksestaan.. Nykytyö vaatii tiimityöskentelyä, vuorovaikutteisuutta, itseohjautuvuutta. “Moni haikailee, että maailma on menossa väärään suuntaan, että sitä suuntaa pitäisi jotenkin muuttaa. Syrjälä on kirjoittanut miesten hyvinvoinnista kaksi kirjaa. 14.4.2023 29 Ohjaaja Eero Nousiainen, aktiivit Olli Nissinen, Sayd Abas Hashimi ja Seppo Ruonakoski sekä ohjaaja Tomi Rauhala pitävät Mattilan toiminnan vahvuutena yhteisöllisyyttä ja rentoa, matalan kynnyksen meininkiä. Hän on myös järjestänyt useamman vuoden ajan miehille suunnattuja miesten viikonloppuja, joissa miehet eri puolilta Suomea kokoontuvat viikonlopuksi puhumaan keskenään tunteista. Pakko ei ole puhua, mutta lähes kaikki puhuvat, Syrjälä sanoo. työelämän murros. Kyllä miehetkin sen osaavat.” “MONI mies kaipaa sitä, että saa olla sitä mitä on”, hyvinvointivalmentaja Teemu Syrjälä summaa. “Olen monesti nähnyt, kuinka likaisin haalarein ja öljyisin käsin suoraan kaivurin ohjaamosta vastaanotolle tullut mies puhuu tunteistaan ja itkee. Se aika on kuitenkin ohi.” Ollikaisen mukaan perinteiseltä miesten kulttuurilta on vaadittu enemmän sopeutumista siihen, millainen maailma nykyään on. Puhumisen aloittaminen voi vaatia enemmän aikaa ja erilaisia keinoja kuin ehkä naisten kohdalla, mutta kun sanainen arkku on avattu, miehetkin kykenevät käsittelemään vastoinkäymisiään, traumojaan ja tukahdutettuja tunteitaan
Nykyaika on erilainen. Sitä nykyihmiset tekevät Syrjälän mukaan liian harvoin. Ohjaajat esittelevät tilaa vastapäivään etenevällä kierroksella. Työelämä vaatii entistä enemmän asioita, joita ei ole opetettu missään. 30 14.4.2023 mitään. “Moni miettii sitä, mitä on olla mies nykyaikana. Kiire on entistä kovempi. Turha valittaminen oli synneistä suurin. Hän ei ole koulutukseltaan terapeutti. “Meillä on mielikuva miehistä sellaisina Ramboina ja Terminatoreina, jossa mies on aina kykeneväinen ja suorituskeskeinen. Se auttaa avautumaan, kertomaan asioista juuri niin kuin ne kokee.” Syrjälä korostaa, ettei kyse ole terapiasta. Jos yhtäkkiä ei jaksakaan tai kykenekään, tuntuu se helposti siltä, että mies on heikko tai pilalla.” MATTILASSA on monta huonetta ja jokaiselle löytyy jotakin. Sota-ajasta on lopulta hyvin vähän aikaa. Sotaa seurasi jälleenrakennus. Kun miehet näissä viikonlopuissa puhuvat ja usein myös itkevät yhdessä, on se todella eheyttävää ja terapeuttista.” SYRJÄLÄN mukaan nykymiehiä painaa sitkeässä istuvien perinteisten miesmallien sekä nykyodotusten välinen ristiriita. Miehiltä vaadittiin loputonta työtä, sitkeyttä, omien tunteiden unohtamista. EnsimSeppo Ruonakoski, Sayd Abas Hashimi, Olli Nissinen ja Eero Nousiainen luottavat siihen, että Mattilan toiminnalla on paikkansa tulevaisuudessakin.. ”Kaikki eivät myöskään halua muuttua, Syrjälä sanoo. “Onko sille tilaa nykyaikana. Saavatko kaikki olla sitä mitä haluavat?” Moni mies kokee Syrjälän mukaan valtavasti paineita. “Tämän päivän ihmiset elävät hirveän yksin omissa asunnoissaan ilman kontaktia toisiin. Jos ympäristö odottaa jotain toisenlaista toimintaa kuin ennen, ei muutos tapahdu heti, vaikka mies sitä itse haluaisikin.” “Monille miehille esimerkiksi itkeminen saattaa olla todella vaikeaa, koska se on lapsena kielletty. Parisuhteissa miehiltäkin odotetaan tunteiden sanoittamista, hellyyttä ja herkkyyttä. Syrjälän mukaan miehiin liittyvissä odotuksissa eletään edelleen suurta murrosta, vaikka merkkejä muutoksesta onkin ollut nähtävillä jo pidempään. Lähes kaikkien keski-ikäisten miesten isoisä on taistellut rintamalla. Sen lisäksi pitäisi olla urheilullinen, käsistään taitava, käytännöllinen ja hyvä sängyssä. Kyse on eräänlaisesta “leirinuotiolle kokoontumisesta”, siitä, että istutaan yhdessä alas ja puhutaan. Ei ole helppo rasti muuttaa sitä, kun se on niin syvällä alitajunnassa. Osa miehistä kokee omimmaksi olemisen tavakseen perinteisen, maskuliinisemman miehen mallin. Roolit ovat jollain tavalla hakusessa. Puolisona ja isänä olemiseen liittyy paljon odotuksia. Isiltä osallistumista ja läsnäolemista, tasavertaista vanhemmuuden jakamista. Siitä seuraa pahoinvointia
”Täällä ollaan todella ystävällisiä. Mattilasta on tullut niin ikään kuin koti. Täällä pääsee. Nyt hän on jo eronnut, mutta lähiyhteisö löytyy. ”Täällä on myös kieliryhmä, joka opettaa suomen kieltä maahanmuuttaneille. ERÄS Mattilan aktiiveista on Iranista Suomeen 11 vuotta sitten tullut Jamshid Pourkamali. Siellä on paha tilanne. Tomi Rauhala korostaa avoimien ovien ja matalan kynnyksen periaatetta. Toivon, että tämä toiminta saa jatkua.” ”Olen tosi iloinen, etten ole Iranissa. Uuden kokeilu on tärkeässä roolissa. Ovi pidetään auki, ettei tule mystiikkaa siitä, että mitä miehet siellä suljettujen ovien takana tekevät.” Kun toimintaa on monenlaista, miehet hyvinkin erilaisista taustoista voivat löytää toisensa. ”Tässä on käynyt esimerkiksi terveydenhoitaja kertomassa miesten ruokavaliosta, kerran ravitsemusterapeutti ja kapiainen piti kerran varautumiskoulutuksen”, Tomi Rauhala kertoo. Kaasugrilli odottelee kesän kelejä. Miesoletetutkin eli itsensä mieheksi kokevat saavat tulla, vielä tosin ei ole tullut. Kellarissa on biljardihuone, toinen pelikonsolihuone ja vieläpä nikkarinverstas työkaluineen. Uinti-, jalkapallotai pilkkiryhmä eivät saisi kovinkaan paljon irti harrastuksistaan vain Mattilassa pysyttelemällä. Tulen 10 kilometrin päästä Vuoreksesta, kaikki ovat todella mukavia ja koko 3–4 tuntia menee todella mukavasti. ”Emme tee sillä tavalla erottelua, mutta naisille emme järjestä ohjelmaa. Suomessa on hyvä elää.”. Jokainen viikko on erilainen, vaikka osa toimintaryhmistä kokoontuukin aina samaan aikaan. Paikka pyrkii myös sukupuolisensitiivisyyteen. Paljon tapahtuu myös talon ulkopuolella. Moni on jo valmiiksi jossain opiskelemassa suomea, mutta kouluissa ei aina pääse testaamaan taitojaan tositilanteissa. Monipuoliset aktiviteetit ovat omiaan edistämään Mattilan arvoja. Monesti kun kantasuomalaiset juttelevat jostain, niin maahanmuuttaneet oppivat olemalla mukana, ensin kuuntelemalla ja sitten kyselemällä”, Nousiainen kertoo. Yksi sanoi, että teatterissa olisi kiva käydä, ja viime viikolla kävimmekin”, Rauhala kertoo. MATTILASSA erilaiset toimintaryhmät ovat tärkeä osa toimintaa. Pourkamali muutti Suomeen avioliiton perässä. Dialogia ja yhteisymmärrystä syntyy ruoanlaiton, pilkkitai uintireissun tai lautapelien yhteydessä. Seuraavassa huoneessa on pelikonsoli ja seuraavassa varasto, josta löytyy vaikkapa pilkkivehkeet ynnä muuta eri toimintaryhmien käyttämää tavaraa. Eräs tärkeimmistä tavoitteista Mattilassa on tuoda yhteen kantasuomalaisia ja maahanmuuttajataustaisia. 14.4.2023 31 mäinen tila päätilan jälkeen on kokous-, koulutusja lautapelihuone. Hän kertoo, että Suomi tuntui heti kodilta, kun hän saapui maahan. Toinen ohjaaja Eero Nousiainen sanoo, että paikka tuo erilaisia ihmisiä yhteen. Naisetkin saavat käydä tutustumassa. Setlementtityön arvoihin kuuluu dialogin edistäminen eri ihmisryhmien välillä. ”Me ohjaajat kuuntelemme, mitä miehet haluaisivat tehdä ja sitten katsotaan, voiko toiveen toteuttaa
Tundralle pystytetyt kodat ja niiden liepeillä odottavat reet näyttävät ikiaikaisilta. Mutta sitten – jossakin vilahtavat punainen ämpäri ja kumisaappaat. Mukana kulki koko suku sylivauvasta isoäitiin ja perheen kotijumaliin. Eletään 1990-luvun alkua. Nyt heidän elämäntyönsä on saatu tallennettua myös kirjaksi. Taljoihin ja turkiksiin verhoutuneista ihmisistä pilkistävät pelkät tuulen ja pakkasen puremat kasvot. SANA jamal on nenetsin kieltä ja tarkoittaa osuvasti maan äärtä. VENÄJÄN arktisen alueen suurin alkuperäiskansa nenetsit viettivät vielä 30 vuotta sitten Jamalin niemimaalla täyttä paimentolaiselämää. Kodassa astioita pesevän teini-ikäisen Tanian kaulassa roikkuvat korvalappustereot. Lehmuskallio sai oppaakseen tundralla syntyneen nenetsitoimittaja Anastasia Lapsuin, josta tuli sittemmin hänen elämänkumppaninsa ja työparinsa. Lopullisesti aikakauden paljastavat Japtikin perheen kodin seinälle ripustetut julisteet: Kiss, Bon Jovi, Tom Cruise, Karate Kid. Lehmuskalliot matkustivat alueelle ensimmäistä kertaa juuri ennen kommunismin kukistumista. Prikaati vietti talven Ob-joen suistoalueen eteläpuolisissa metsissä. Teoksen kuvat on ottanut valokuvaaja Pekka Lehmuskallio, joka oli mukana ohjaajaveljensä Siperian-matkoilla 1990-luvun alussa. Jäähyväiset tundralle -kirjan tekstit on kirjoittanut pariskunnan itsensä lisäksi toimittaja Kirsikka Moring. Viimeisellä reunalla 14.4.2023 32 POROJA paimentavan samojedikansan valokuvia voisi ensivilkaisulla luulla hyvinkin vanhoiksi. Jamalin nenetsien piirikunta on kaksi kertaa Suomen kokoinen, 750 000 neliökilometrin laajuinen alue, joka levittäytyy Obinlahden rannoille. Dokumenttiohjaaja Markku Lehmuskallio matkusti Jamalille ensimmäisen kerran talvella 1991. Lehmuskallio ja Lapsui ovat tehneet yhdessä 18 dokumenttija näytelmäelokuvaa Jamalilta. Kevättalvella he aloittivat matkan kohti Karanmeren rannikon kesälaitumia. Neuvostoliiton aikoina poronhoitokin oli kollektivisoitu, ja kuvausryhmä pääsi seuraamaan Panajevskin sovhoosin poronhoitoprikaati numero 5:n elämää. He jutasivat eli kulkivat porolaumojensa vuodenkierron mukana 1 500 kilometriä vuodessa. Moottorikelkkoja tai mönkijöitä ei kuvissa näy, sillä Nenetsit paimentavat porojaan Jamalin niemimaalla ilmastonmuutoksen ja kaasuteollisuuden puristuksissa KUVAT: PEKKA LEHMUSKALLIO / KIRJAN KUVITUSTA Kirjat. Heitetään suopunkia, korjataan rekeä, ommellaan vaatteita, laitetaan ruokaa nuotiolla. Pieni Zneniatyttönen rutistaa sylissään vaaleahiuksista muovinukkea
Tytär ja äiti, Znenia ja Nina Hudi heinäkuussa 1991 Jamalilla. Pariskunnan vieressä on Anastasia Lapsui. Vuoden 2010 väestönlaskennassa nenetsejä rekisteröitiin yhteensä 44 600, joista Jamalilla asui 29 700. Eikä siinä kaikki – epäonnekseen Jamalin nenetsit sattuvat myös asumaan maapallon suurimpien kaasuvarojen päällä. Pohjoiset kansat ovat aina joutuneet kamppailemaan elämänsä ja elinkeinojensa puolesta, mutta nyt heidän tilanteensa on vaikeampi kuin kenties koskaan. Se ei ole heille mahdollisuus, vaan uhka. Siperian nenetsien matkassa. ”Jamalin Nenetsian erämaissa eletään paimentolaiskulttuurin ja poronhoidon viimeisellä reunalla”, Kirsikka Moring kirjoittaa. Ennen Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaan peräti 80 prosenttia Eurooppaan ostetusta maakaasusta tuli juuri Jamalilta. Tundran yli on vedetty kaasuputkien, rautateiden ja kaupunkien verkosto, joten porojen on vanhojen reittiensä sijaan kuljettava kiertoteitä. Jabtane Japtik perheensä kodissa Panajevskin kylässä huhtikuussa 1991.. Vieressä tytär Lena. Kota siirrettiin uuteen paikkaan porojen elämänrytmin mukaan parin kolmen päivän välein. 14.4.2023 33 nenetsit liikkuivat vielä 1990-luvun alussa ympäri vuoden poroilla. Kirja ei anna selvää vastausta siihen, onko jutaaminen perinteisessä muodossaan jo täysin päättynyt. Sisäoppilaitoksissa kasvavat lapset unohtavat tundran kielet ja tavat. Pari vuotta sitten tehdyn uuden laskennan tulokset ovat hatarat, mutta tilanne on tuskin ainakaan parantunut. Ilmasto lämpenee, ja sekä merijää että syvien maakerrosten ikijää sulavat kovaa vauhtia. SKS, 192 s. Sukupolvelta toiselle kulkeva tiedon ketju on katkeamassa. Monilla paimentolaisilla oli jo 1990-luvun alussa myös pysyvä asunto Panajevskin kylässä, jonka he ohittivat kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä. Missä kuvien Misha-vauva, nukkea puristava Znenia ja tundran kaunotar Tania ovat Putinin Venäjällä. Antonina ja Aleksandr Klimov sukulaisineen. Jabtane Japtik näskää eli ohentaa porontaljaa. Tundralle muodostuu jättimäisiä maakuoppia ja roudalle kiireellä kyhätyt rakennukset sortuvat. Kuvien perusteella mukana kuljetettiin silti hämmästyttävän paljon tavaraa, esimerkiksi posliiniastiat. ANNUKKA KAARELA Anastasia Lapsui, Markku Lehmuskallio, Pekka Lehmuskallio ja Kirsikka Moring: Jäähyväiset tundralle. KIRJA on ainutlaatuinen taltiointi katoavasta tai kenties jo kadonneesta elämäntavasta. NENETSIN kieli ja kulttuuri ovat muiden siperialaisten vähemmistökansojen tavoin uhanalaisia
Riippumatontakin mediaa on, mutta se on vailla vaikutusvaltaa. Ja miksipä ei olisi, onhan maa koko jäsenyytensä ajan ollut unionin suurimpia nettosaajia. Vasta viime vuoden lopulla EU heräsi vaatimaan maalta uudistuksia tukiensa ehdoksi. Fideszin hän perusti yhdessä opiskelijatoveriensa kanssa. Viimeinen pisara Majaniemelle ja monille muille on ollut se, ettei Unkari Nato-jäsenyydestään huolimatta lähtenyt lännen mukaan Ukrainaa tukevaan rintamaan. Kansalaisoikeuksia ja sananvapautta on rajoitettu. Oppositio on voimaton ja korruptio kaiken kattavaa. Minerva, 272 s. Majaniemi arvioi, että jopa kolmannes tukimiljardeista on valunut korruptioon. Ulkomaista mediaa karttava puolue katkaisi suhteensa Majaniemeen jo vuonna 2014. Valta Unkarissa on käytännössä yhdellä puolueella. ”Julkaisemme jutun, mutta mitään ei tapahdu. Kansa hurrasi, kun 25-vuotias juristi kehotti neuvostoarmeijaa poistumaan maasta. Orbán on lähtöisin vaatimattomista oloista pienestä Felcsútin kylästä ja oli muuttanut Budapestiin opiskelemaan lakia. Sitä ennen suomalaistoimittaja ehti tavata Orbánin kerran. Kaunaa kannetaan varsinkin ensimmäisen maailmansodan päättäneestä Trianonin rauhansopimuksesta, jossa Unkari menetti kaksi kolmasosaa alueistaan. ANNUKKA KAARELA Risto Majaniemi: Orbán – Euroopan paha poika. Toisaalta hän on anteliailla perhetuilla ja verovähennyksillä ostanut myös keskiluokan kannatuksen. Vuonna 1998, kun Orbán valittiin ensimmäisen kerran pääministeriksi, hänen hallituksensa oli vielä varsin länsimyönteinen ja liberaali. Linja alkoi muuttua vuosina 2002 ja 2006 kärsittyjen vaalitappioiden seurauksena. Vaalivoitot ovat suurentuneet vuosi vuodelta, mikä on mahdollistanut lakien nopean muuttamisen ja omintakeisen ”illiberaalin demokratian” rakentamisen. VIKTOR ORBÁN nousi unkarilaisten tietoisuuteen vuonna 1989 puhuessaan Budapestin Sankarien aukiolla Unkarin kansannousun muistojuhlassa. ”Joskus maan menoa katsellessa on tuntunut samalta kuin menettäisi pitkäaikaisen rakkaansa, josta on äkkiä kuoriutunut täysin tuntematon henkilö.” MAJANIEMI pohtii muuttunutta Unkaria maaliskuussa ilmestyneessä kirjassaan Orbán – Euroopan paha poika. ”Orbán ymmärsi, että Unkarissa liberaalidemokraattinen puolue ei tulisi menestymään. Majaniemelle kehitys on ollut surullista seurattavaa. Erona Putinin Venäjään on se, että Orbán on saanut otteen maastaan ilman väkivaltaa. Esimerkiksi kesällä 2021 Unkarissa hyväksyttiin laki, joka kieltää seksuaalivähemmistöistä puhumisen kouluissa ja tiedotusvälineissä. KIRJA antaa Unkarin tulevaisuudesta varsin lohduttoman kuvan. Majaniemen mukaan Orbán ammentaa teemansa kansan syvistä riveistä. Kaikki merkittävät tiedotusvälineet ovat Fideszin tai sitä lähellä olevien oligarkkien hallussa. ORBÁN TEKI RAKKAASTA TUNTEMATTOMAN Unkari kulkee pääministerinsä ja Fidesz-puolueen johdolla Venäjän jalanjäljissä Kirjat. ORBÁNIA ihailevat varsinkin maalaisväestö ja työläiset. 34 14.4.2023 TAMPERELAINEN toimittaja Risto Majaniemi on tehnyt uransa Unkari-uutisoinnin parissa. Pääministeri Viktor Orbánin ja hänen oikeistopopulistisen Fidesz-puolueensa komennossa Unkari on lähentynyt Vladimir Putinin Venäjää. Orbán esiintyy kotimaassaan rauhan takaajana ja samalla varmistaa maalleen edullisen energian Venäjältä. Tutkijat eivät ala tutkia, syyttäjät eivät nosta syytteitä”, HVG-viikkolehden toinen päätoimittaja Márton Gérgely kertoo kirjassa. Haastateltujen joukossa on muun muassa unkarilaisia oppositiopoliitikkoja, tutkijoita ja journalisteja. Kirja pohjautuu toimittajan omien kokemusten lisäksi laajoihin taustahaastatteluihin. Majaniemen mukaan takinkääntö oli laskelmoitua. Pääroolia on näytellyt median kontrolli. Menestykseen vaadittaisiin politiikkaa, jossa on nationalistinen ulottuvuus.” ORBÁN nousi uudelleen pääministeriksi vuonna 2010 eikä loppua näy. Fidesz-puolueen johdosta kommentteja ei herunut. ”Hän haluaa rusinat pullasta jatkossakin ja kymmenykset siitä välistä itselleen ja kavereilleen”, Majaniemi kirjoittaa. Vuosituhannen vaihteessa hän asui maassa kuuden vuoden ajan ja on sen jälkeenkin viettänyt siellä pitkiä aikoja. Nyt on käynyt selväksi, että suunta olikin toinen. Toisaalta EU:n kannatus on Unkarissa erittäin korkealla. Vielä 1990-luvun lopulla Majaniemi piti Unkarin tulevaisuutta valoisana ja uskoi maan omaksuvan demokratian muutamassa vuodessa. Historiallisista syistä unkarilaisissa asuu suuri epäluulo länttä kohtaan
Varsinaissuomalaista harmittaa, ettei hän noussut urallaan maaja metsätalousministeriksi. 14.4.2023 35 TEKSTI: PAULIINA POHJALA KUVAT: JARI LAUKKANEN Esko Kiviranta pitää Suomen EU-jäsenyyttä virheenä. Henkilö Tilinpäätös
Maatalous pitää itse itsensä pystyssä.” On tietysti hyvääkin tulosta tekeviä tiloja, mutta niitä ei ole paljon. “Keskustalainen ajatusmaailma on kuitenkin ollut vähän nuuka ja tulevaisuuden huomioon ottava.” Kiviranta sanoo olevansa suorastaan järkyttynyt valtion velkaantumistahdista. Meidän ei olisi koskaan pitänyt liittyä Euroopan unioniin.” Kivirannan mukaan jäsenyys Euroopan talousalueessa olisi riittänyt. Kalliin kampanjan tekeminen ei tässä tilanteessa houkutellut, Kiviranta myöntää pari viikkoa ennen vaalipäivää. Mutta nyt olen täysin varma, että äänestin oikein. Maaseutu hiljenee tässä kehityksessä aika paljon.” KIVIRANNAN mielestä EU on todellinen ongelma maataloudelle. “EU:n valtiot ovat niin erilaisia, että eihän niitä saada samaan valuuttaan sopimaan. Hän seurasi keskustan galluplukemia ja laskeskeli, ettei Varsinais-Suomesta mene läpi kuin yksi keskustalainen, puheenjohtaja Annika Saarikko. Kiviranta muutti nuorena miehenä Helsingin yliopistoon opiskelemaan maatalousja metsätieteitä sekä oikeustiedettä. Veroasiat kiinnostivat silloin vielä viljelijöitä, sillä heillä oli paremmat tulot kuin nyt, Kiviranta toteaa. Esko Kivirannan poika Tuomas on Sauvossa sijaitsevan Aliristniemen sukutilan neljäs isäntä, mutta hänkin asuu Helsingissä ja työskentelee juristina. SAUVOLAINEN Kiviranta aikoo pitää yhä Helsingin asuntonsa. 72-vuotias Kiviranta ehti jo lupautua tämänkin kevään eduskuntavaaleihin, mutta perui yllättäen ehdokkuutensa. Eikö se olekin hyvä asia?” KIVIRANTAA jää harmittamaan poliittiselta uraltaan se, ettei hänestä koskaan tullut maaja metsätalousministeriä. Kiviranta pitää selvänä, että maatalousyrittämisessä siirrytään edelleen kohti isompia yksiköitä, ja työvoimaksi tarvitaan paljon ulkomaalaisia. Hän äänesti jo kansanäänestyksessä Suomen EU-jäsenyyttä vastaan. “Maatalouden tilanne on nyt erittäin huono, siis aivan järkyttävä.” MAATALOUDEN yrittäjätulo on ollut viime vuosina noin 400 miljoonaa euroa, kun vielä vuosituhannen alussa se ylitti miljardin. “Mutta Ison-Britannian kokoinen valtio siihen pystyi, ja olen aivan varma, että se teki pitkällä tähtäimellä viisaan ratkaisun.” Euron käyttöönotto se vasta virhe Suomelle olikin, Kiviranta näkee. Viljelijät saapuivat sankoin joukoin veropäiville. Ruotsi teki viisaasti eikä liittynyt euroon, eikä varmasti ole harmissaan siitä.” KIVIRANTA katsoo, että päättyneellä vaalikaudella hallituksen politiikka irtautui liiaksi keskustalaisuudesta velkaantumisen ja liian hövelin rahanjaon takia. “Olen tottunut siirtymään eteenpäin silloin kun on sen aika”, hän sanoo eduskunnan Pikkuparlamentissa, missä hänen työhuoneensa sijaitsi rakennuksen valmistumisesta eli vuodesta 2004 lähtien. Tälle vuodelle Kiviranta ennustaa pohjanoteerausta. “En viitsi valehdella. Hän sanoo olevansa lukenut mies, jolla on sekä omakohtaista että opinnoista saatua maatalouden tuntemusta. “EU sitoo meitä yhä enemmän vaatimalla aina vain enemmän rahaa EU:n yhteisiin tarpeisiin. Äänestäjäni ovat hyvin pettyneitä, kun tällaista mahdollisuutta ei koskaan auennut”, Kiviranta sanoo. “Jossain vaiheessa luulin, että olin siinä väärässä. “Ei se minulle niin suuri ongelma ole kuin äänestäjilleni, mutta sitä kautta se on tietysti minullekin ongelma, että en voinut koskaan täyttää heidän toiveitaan.” Esko Kiviranta piti kansanedustajana Aliristniemen tilalla joka kesä juhlat, joihin saapui viime vuosina yli 800 ihmistä. "Mutta olen tietysti iloinen, jos kaksi ehdokasta meneekin läpi." Nyt tiedetään, että valituksi tuli vain Saarikko. “Kun Suomi tuli EU:n jäseneksi, tukea hakevia tiloja oli noin 100 000, ja nyt alle puolet siitä. Kaupungista tulee toinen koti, kun siellä kulkee yli 50 vuoden ajan. Ruoantuotanto pystyttäneen pitämään yllä hyvin paljon vähemmillä maatilayksiköillä kuin tällä hetkellä.” Kiviranta huomauttaa, että kehitys on ollut tätä koko Suomen EU-jäsenyyden ajan. 36 14.4.2023 KESKUSTAN kansanedustajana 20 vuoden ajan toiminut Esko Kiviranta ei ole haikeilla mielin jättäessään eduskunnan. “Kun virkamiehemme kysyvät, onko tämä kiellettyä valtiontukea, sieltä vastataan kyllä”, Kiviranta hymähtää. Puhutaan EU-veroista, mikä on selvä itsenäisten valtioiden rapautumisen tie. “Kyllä minä olisin mielelläni jossain vaiheessa ollut maaja metsätalousministeri. Kiviranta loi laajat verkostot toimiessaan Maaja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:ssa tutkijana, vero-osaston lakimiehenä ja veroja rahoitusryhmän johtajana. Ennen Ukrainan sodan syttymistä Tuomas Kiviranta kysyi usein isältään, mikä keskustaa vaivaa, kun se ei kannata Suomen Nato-jäsenyyttä. Velkaa on kaikkiaan noin 144 miljardia. Sitten on käsittämätöntä lainsäädäntöä kuten ennallistamisasetus, jossa omistusoikeutta ei noteerata millään tavalla.” Kiviranta ei kuitenkaan aja EU-eroa, koska pitää sitä Suomelle mahdottomana. “Arvioni mukaan tulos on tänä vuonna negatiivinen. “Poikani on ollut viisaampi kuin minä
14.4.2023 37 Olen tottunut siirtymään eteenpäin silloin kun on sen aika. euroa, päättyneellä kaudella sitä on otettu lisää yli 40 miljardilla. “Puolustusministeriön hallinnonalalla velka on ollut välttämätöntä, mutta paljon on sellaista, joka olisi vaatinut enemmän harkintaa.” Kivirannan mielestä koronatukia jaettiin yrityksille liikaa ja liian nopeasti, jolloin huteja tuli liikaa. Perussuomalaisista Kiviranta ei oikein ota selvää, koska eduskuntaryhmänkin kokoonpano on hänestä ollut niin kirjava. Hän kuitenkin katsoo, että jos vaikkapa neljäsosa velasta on otettu tällä kaudella turhaan, niin se on paljon. “Se on ihan käsittämätön palkka tuollaisesta hommasta.” Kiviranta kuuntelee ihmeissään, kun palkkaa perustellaan miljardien liikevaihdolla. Mutta haluaisin sen nähdä. “Mikä liikevaihto. Yrityksen johtajalla on riski, josta sille maksetaan, mutta tuossahan ei ole mitään riskiä, kun kaikki rahat tulevat julkisista varoista.” Kiviranta toteaa, ettei asian rahallinen merkitys ole iso, mutta johtajien jättipalkat “vievät kummalliselle linjalle ja pudottavat työntekijöiden moraalia”. “On mahdoton arvioida, millaista politiikkaa perussuomalaiset sitten käytännössä ajaisivat, jos olisivat hallituksessa. Hän katsoo, että yrityksillä pitäisi olla sen verran puskuria, että tilannetta olisi voitu katsoa rauhassa pandemian alkaessa. “Se on lykättyä veroa, ja muutenkin verotus on aika lailla tapissa.” KIVIRANTA näkee vauhtisokeutta myös hyvinvointialueiden johtajien palkoissa, jotka voivat hipoa 18 000 euroa kuukaudessa. “Jos yritys ei paria kuukautta kestä, niin menköön nurin sitten.” Kiviranta myöntää, ettei kukaan ole poliitikkona virheetön. Kokoomuksen ajamat tuloveronalennukset ovat Kivirannan mielestä puolestaan epärealistisia, sillä “niin paljon on velkaa tehty”. “Miten heiltäkään voidaan sitten kieltää palkankorotuksia?” KIVIRANTA sanoo, ettei hän ole “pienimmässäkään määrin demari”, sillä SDP ei vaikuta huolestuneelta Suomen velkaantumisesta. Perussuomalaiset pitäisi saada hallitukseen, pitäisi ottaa se riski.” Nuuka keskustalainen taloudenpito ei näkynyt hallituksen politiikassa, Esko Kiviranta ruotii mennyttä vaalikautta.
Ilmiöt TEKSTI: MERI ALARANTA-SAUKKO KUVA: JARI LAUKKANEN. Kirja muuttuu miten käy kirjaston. Helsingin kaupungin hallinnoimalla hankkeella tavoitellaan tasaarvoista yhden luukun e-kirjastoa koko Suomeen. 38 14.4.2023 Digitaalisuus on tulevaisuutta kirjastoissakin
“E-kirjasto ei vahingoita kaupallista toimintaa, vaan lisää pöhinää kirjallisuuden ympärillä”, jatkaa Tuomikoski. ”Kirjasto on aina ollut kehityksen kärjessä. 14.4.2023 39 KIRJA-ALA on lyhyessä ajassa läpikäynyt valtavan digitaalisen myllerryksen. Hän huomauttaa, että kehityksen kelkasta poisjääminen tarkoittaisi kirjaston muuttumista kirjamuseoksi tai -varastoksi. Jo kirjastolaki edellyttää, että joka kunnassa on oltava kirjasto.". Puolentoista vuoden ajan Helsingin kaupunginkirjaston hallinnoima e-kirjastohanke on rakentanut kuntien yhteistä e-kirjastoa yhteistyössä kirja-alan toimijoiden kanssa. ”Kirjastoilla on erilainen malli. Hankkeessa on laadittu kuntapäättäjille infopaketti, jonka kautta he voivat tutustua asiaan ennen sen nuijimista pöytään paikallistasolla. Iso ongelma on, että jotkut kustantamot eivät myy aineistojaan kirjastojen käyttöön lainkaan. Varsinkin pienissä kirjastoissa se tuntuu kuormittavalta. ”Iso kiitos eduskunnalle, että sen eteen jaksettiin tehdä töitä”, Tuomikoski sanoo. E-kirjasto auttaa työntekijöitä, jotka tähän saakka ovat joutuneet ottamaan haltuun useita eri teknisiä alustoja. Tällä hetkellä kirjastojen palvelutaso vaihtelee digitaalisen aineiston osalta eri puolilla maata. "Digitaalinen aineisto ei voi korvata fyysistä lähikirjastoa. ”Lain mukaan kirjastojen tehtävä on tukea tiedonhankintaa ja tarjota monipuolista aineistoa. ”On alueita, joilla e-aineistokokoelmat ovat todella pieniä, ja sitten niitä, joissa aineistoa on paljon saatavilla. Ei voi olla niin, että digitaaliset aineistot olisivat käytössä vain maksullisesti. Äänikirjojen, suoratoistopalveluiden ja e-julkaisujen marssi markkinoille on ollut nopea ja tehokas. E-kirjastohanketta hän tervehtii ilolla. ”Esimerkiksi yksinäisille ja syrjäytymisvaarassa oleville kirjasto on mahtava paikka nähdä ihmisiä.” Raahessa on meneillään demokratiahanke, jonka tavoitteena on edistää eri ihmisryhmien vuoropuhelua. ”Lainsäädäntö on digiaineistojen suhteen erilaista. E-kirjastohankkeessa ei kuitenkaan olla varustautumassa taisteluun lainsäädännön muuttamiseksi. . ”Kirjastot ovat harvoja paikkoja, joissa asiakaspalvelua on tarjolla. Kun hankimme lisenssejä, maksamme hyvin. Jokaisella pitää olla mahdollisuus päästä tiedon äärelle varallisuudesta riippumatta. E-kirjastossa sopimukset ja tekninen puoli hoidetaan yhteisesti ja pienten kirjastojen henkilökunta voi keskittyä olennaiseen: auttamaan asiakkaita. Haasteita on e-aineistojen saatavuudessa, niiden sekavuudessa ja päällekkäisyydessä. Miten suomalaisten ylpeys, kirjasto, on pysynyt vauhdissa mukana. Kysymys kuuluu, sitoudummeko edelleen kirjastolaitoksen perustehtävään?” SEURAAVAKSI on kuntapäättäjistä kiinni, saadaanko tavoitteen mukaisesti kaikki kunnat mukaan e-kirjastoon. Hän painottaa vielä, ettei e-kirjastolla olla syrjäyttämässä perinteistä kirjastoa. Tavoitteena on yhden luukun e-kirjasto, jonka käyttö olisi asiakkaalle selkeämpää. Oodissa kuvatut Marjo Haatainen (vas.), Anna Tuomikoski ja Suvi Sivulainen uskovat kirjaston tulevaisuuteen muutoksista huolimatta. Esimerkiksi kun internet tuli, moni pystyi käyttämään sitä vain kirjastossa.” RAAHEN kirjaston palvelupäällikkö, kirjastoseuran hallituksen jäsen Arja Nevala toteaakin, että kirjasto on aina muuttunut tarpeen mukaan. ”Jos printtimaailmassa olisi sama systeemi kuin digikirjastoissa nyt, kirjastoissa olisi erinäköisiä hyllyjä, osa pieniä ja punaisia, osa suuria ja mustia, ja niistä löytyisi osittain samaa aineistoa.” ISO MURHEENKRYYNI tällä hetkellä on, että monet isot kustantamot eivät halua myydä digiaineistoaan kirjastoille lainkaan, vaan välittävät sitä mieluummin kaupallisten toimijoiden alustoilla. Uskomme, että on mahdollista löytää kaikille osapuolille toimiva malli”, Sivulainen korostaa. E-kirjatossakin joutuu jonottamaan luettavaa tai kuunneltavaa”, Haatainen huomauttaa. ”Tavoitteena on luoda malli, jossa alustatoimittajat neuvottelevat sisältöjä tarjoavien tahojen kanssa sopimukset käyttöoikeuksista”, kustannusalan yhteistyöstä projektissa vastaava Anna Tuomikoski sanoo. ”Se on kirjaston käyttäjän näkökulmasta hankalaa. Siinä ei puhuta kuunteluaikaan perustuvista pienistä murusista”, Tuomikoski toteaa. Perinteisesti julkaistavat teokset tulevat kaikille myyntiin, mutta digitaalisen aineiston lisenssien osalta oikeuksien omistajat saavat itse päättää, myyvätkö kirjastoille vai eivät”, Tuomikoski kertoo. Eri asia sitten, millä konseptilla”, Nevala päättää. Jatkossa kaikki löytyvät yhteisestä e-kirjastosta”, projektin viestinnästä vastaava Marjo Haatainen toteaa. Tällä hetkellä samalla kirjastokäyttäjällä voi olla monta erilaista palvelua. Moni ikäihminen esimerkiksi hakee kirjastosta apua kaikenlaisten digipalveluiden käyttöön”, Haatainen toteaa. E-kirjasto varmistaa tämän tehtävän toteutumista yhdenvertaisesti.” Nevala näkee sen osaltaan varmistavan kirjastojen tulevaisuutta, johon hän itse uskoo vahvasti muutoksista huolimatta. Vastaavia ei ole muita.” Silti yksi kirjaston päätehtävä tulee jatkossakin olemaan lukutaidon ja lukemisen edistäminen. ”Kirjastot maksavat aineistoista ja tarjoavat sitä rajatusti. YHTEISEN e-kirjaston luomisessa on kyse paitsi käytettävissä olevista sisällöistä myös teknologiasta, jonka kautta sisältöjä tarjotaan. ”Haluamme keskittyä neuvotteluun ja yhteistyön luomiseen. ”Kirjastoilla on tulevaisuutta. Suvi Sivulainen valottaa vallitsevaa tilannetta vertauksella. ”Kirjasto koetaan poliittisesti ja uskonnollisesti neutraaliksi, suvaitsevaisuutta ja tasa-arvoa edistäväksi paikaksi. Parannusta kirjailijoiden osalta on jo tulossa, kun lainauskorvaus laajenee e-aineistoihin. Meidän tarkoituksenamme on luoda yhteinen kokoelma, jota voidaan hyödyntää tasapuolisesti koko Suomessa”, projektipäällikkö Suvi Sivulainen kertoo. Kirjastoissa hankkeeseen suhtaudutaan innolla. Vieläkö se pystyy tarjoamaan kaikille tasa-arvoisen pääsyn tiedon lähteille vai jakautuuko kansa kahtia; niihin, joilla on varaa maksaa aineistoista ja niihin, jotka ajautuvat tiedon valtatieltä syrjäpoluille. Kirjastolla on hänen mielestään erityinen tehtävä myös matalan kynnyksen paikkana, jossa voi opiskella ja kokoontua ilman, että on pakko ostaa mitään. Myös tekninen alusta yhtenäistetään. E-kirjasto ei myöskään tarkoita, että kaikki saisivat kaiken aineiston käyttöönsä saman tien. ”Palvelemme kirjastossa asiakkaita monissa muodoissa. MYÖS ALKUTUOTTAJAN eli kirjailijan kannalta toimiva e-kirjasto voisi olla parannus, sillä tällä hetkellä vallitseva lukuaikapalvelumalli tarkoittaa kirjailijalle kehnoa tulovirtaa. Tulevan syksyn aikana on tarkoitus tehdä kuntien kanssa sopimuksia
40 14.4.2023 HOLLOLAN Nuorisoseuran toiminnanjohtaja Aimo Hentinen on seurannut usean vuosikymmenen ajan kolmannen sektorin kulttuuritoimintaa Suomessa. TEKSTI JA KUVAT: PETRI GÖRMAN Ilmiöt Nuorisoseurantalot soveltuvat myös yritysten kokouspaikoiksi, Aimo Hentinen sanoo.. NUORISOSEURANTALO Kukko Hollolassa on hyväkuntoinen, ja sen eteen koko Kulttuuria kriisien keskellä Energiakriisi kaventaa seurojentalojen toimintamahdollisuuksia. Heti sen jälkeen jouduimme kohtaamaan energiakriisin. Useilla paikkakunnilla suunnitellaan nuorisoseurantalojen lämmityksen lopettamista ja toiminnan rajoittamista. ”Ei kai kukaan halua, että energiakriisi tappaisi osan suomalaista merkittävää kulttuuriperinnettä”, hän huomauttaa. ”Sellaisiin investointeihin eivät pienten organisaatioiden resurssit yksistään riitä.” Kokenut toiminnanjohtaja toivoo, että energiakriisin myötä hallitustasolla herätään pohtimaan, miten suomalaiseen yhteiskuntaan olennaisena osana kuuluvia seurojentaloja voisi päivittää tuetusti uusien energialähteiden käyttäjiksi. Hän on ollut mukana myös Suomen Nuorisoseurat ry:n kehittämistoiminnassa, joten perspektiiviä ajankohtaiseen energiakriisiin ja sen vaikutuksiin ruohonjuuritasolle löytyy. ”Koronakriisi sulki kerhot ja kaiken muun nuorisoseurantaloihin liittyvän toiminnan. Iso osa seurojentaloista lämmitetään sähköllä Suomessa sen helppokäyttöisyyden vuoksi. Ei tällaisiin kriiseihin olisi pystynyt edes ennustaja varautumaan”, Hentinen sanoo. Hentisen mukaan pienen yksittäisen seuran on ollut mahdotonta tehdä investointeja aurinkopaneeleihin tai maalämpöön
Pääsihteeri kertoo, että järjestö teki jäsenseuroilleen syksyllä kyselyn energianhinnoista. Aimo Hentisen mielestä seurojentaloja pitäisi tuetusti päivittää uusien energialähteiden käyttäjiksi.. Siksi niiden sähkölaskut ovat kivunneet korkealle. 14.4.2023 41 seurayhteisö on tehnyt paljon talkootyötä. Kukossa järjestetään aikuisille tanssitalotoimintaa, jossa voi opetella suomalaisten perinteisten tanssien askelkuvioita kerran viikossa koulutetun ohjaajan kanssa. EDUNVALVONTA on Suomen Nuorisoseurat ry:n keskeisiä tehtäviä. ”Tässä kohtaa kukaan ei saa jäädä huoltensa kanssa yksin. VALTIONEUVOSTON viimeisimmässä lisätalousarviossa on varaus 2,3 miljoonan euron apupaketista seurojentaloille. Niiden toiminnan tulee voida jatkua haastavasta tilanteesta huolimatta.” Nuorisoseura järjesti helmikuussa Pelastetaan Kukko -gaalan, jonka avulla kerättiin rahaa sähkön hinnannousun aiheuttamiin ongelmiin. Sen tuottaman tilannekuvan turvin he pystyivät kertomaan päättäjille, miten vakava vaikutus hinnannousulla on nuorisoseurojen toimintaan. ”Meillä on hyvät tilat monipuoliseen harrastustoimintaan, kuten kansantanssiin ja -musiikkiin sekä sirkustoimintaan”, Hentinen sanoo. ”Ne seurat, jotka ovat tehneet energiaremontteja tai uusineet sähkösopimuksensa, ovat onnekkaassa asemassa. ”Teimme pahimpana korona-aikana vuosina 2020 ja 2021 kaksi kyselyä koronarajoitusten vaikutuksista nuorisoseurojen toimintaan. ”Oli hyvä nähdä, kuinka tärkeä nuoriseurantalo on lähiyhteisön ihmisille.” SUOMEN NUORISOSEURAT RY:N pääsihteeri Annina Laaksonen toteaa, että monet nuorisoseurantalot ovat edelleen sähkölämmitteisiä. Vanhoille puurakenteisille taloille ei ole kovinkaan terveellistä tempoilla lämmityksen kanssa. Yhteisöissä on mukana paljon ihmisiä, joiden ansiosta toimintaa on osattu tuotteistaa. ”Olemme myös erittäin huolissamme nuorisoseuroja pyörittävien luottamustoimijoiden jaksamisesta, kun vapaaehtoistehtävä seuran hallinnossa on muuttunut kriisistä toiseen selviämiseksi.” Pääsihteerin mukaan avustuspaketti on merkittävä kädenojennus kolmannen sektorin kulttuuritoimijoille. Osalla seuroista on ollut paremmat taloudelliset puskurit kuin toisilla.” Pääsihteerin mukaan koronapandemiaan ei voinut varautua mitenkään. Tapasimme virkakoneistoa ja kansanedustajia ja toimme vahvasti esiin sitä, miten nuorisoseuroissa lasten ja nuorten, ja toki myös aikuisten, harrastustoiminta menee katkolle, mikäli nuorisoseurantalot menevät kylmäksi.” Myös eduskuntavaalitavoitteissaan järjestö peräänkuulutti tukea kansalaisyhteiskunnalle ja seurantaloille. Meidän tehtävämme kattojärjestönä on huolehtia jäsenistämme.” Ei tällaisiin kriiseihin olisi pystynyt edes ennustaja varautumaan. Sen vuoksi olemme uusineet valoja äänijärjestelmät”, Hentinen kertoo. Sen yhteydessä tuli ilmi, että useilla paikkakunnilla suunnitellaan seurojentalojen lämmityksen lopettamista ja toiminnan rajoittamista. Uskon, että se auttaa, jos hakuprosessi saadaan pikaisesti käyntiin ja rahat seurantalotoimijoille”, Laaksonen toivoo. Nuorisoseurantalot soveltuvat hänen mielestään hyvin myös yritysten kokouspaikoiksi. Useita suomalaisia seurojentaloja johdetaan ammattimaisesti. ”Nuorisoseurantalomme on ollut suosittu juhlapaikka, jossa järjestämme juhlien yhteydessä pienimuotoista pitopalvelutoimintaa. Hänen mukaansa katto-organisaation tehtävä on tukea ja opastaa nuorisoseuroja hakuprosessin eri vaiheissa. ”Toivottavasti nämä rahat saadaan jakoon nopeasti jo keväällä. ”Teimme yhteistyötä esimerkiksi Suomen Kotiseutuliiton, Työväentalojen liiton, Kansantalojen liiton sekä Suomen Kylien kanssa. Sen vaikutukset ovat olleet jokaiselle yllättäviä, oli kyse sitten kokoontumisrajoituksista tai henkisestä kuormituksesta. Hyvähenkisessä, perinteitä huokuvassa ympäristössä on mukava viettää työpäivää. Niiden avulla meille muodostui varsin kattava tilannekuva siitä, miten vakavasti koronarajoitukset osuivat nuorisoseuroihin”, Laaksonen sanoo. ”Meidän on kerrottava ihmisille, kuinka moderneja seurojentalot ovat. ”Samanlaisia viestejä olen kuullut myös talven aikana seurakäynneillä”, Laaksonen toteaa. Energiakriisin osalta edunvalvontaorganisaatio teki kyselyn viime syyskuussa
Suvussa on puhallettu lasia kuuden sukupolven voimin. Riihimäen tehtaalla hän puhalsi muun muassa 50 litran AIV-pulloja.. Gaij Tereschatoff kertoo puhaltamalla syntyvän isojakin esineitä. Lasimassaan puhalletaan ilmaa, maljakon syntyminen on alussaan. 42 14.4.2023 Elämä TEKSTI JA KUVAT: PÄIVI VENTO ”Mitä se eläkkeellä olo on?” Gaij Tereschatoff puhaltaa lasia ja pyörittää yritystään 76-vuotiaana
Puumalasta, kodista ja Lasiruususta he irrottautuvat menemällä johonkin kylpylään. Renny, kuudes lasinpuhaltajasukupolvi, ehti olla alalla 35 vuotta. Aiemmin Tereschatoffilla oli Studiolasi-yritys kahden serkkunsa kanssa Kuortissa Pertunmaalla, vilkasliikenteisen 5-tien varrella. Vuonna 2008 tuotanto käynnistyi uudella paikkakunnalla, ja pariskunta muutti sinne pysyvästi. TERESCHATOFF on lasinpuhaltajamestari viidennessä polvessa. Puumala on osoittautunut parhaaksi paikaksi asua ja pyörittää yritystä. 76-vuotias kysyykin kulmiaan kohotellen, että ”mitä se eläkkeellä oleminen on”. Gaij Tereschatoffilla on vahva usko, että hän ei jää sukunsa viimeiseksi lasinpuhaltajamestariksi, vaan lapsenlapsista löytyy jatkaja. Suunnittelussa ja toteutuksessa on muutama uusi tuote kesäsesonkia varten. Tereschatoffit eivät kaipaa lomia. Tereschatoffit toteavat, että on ihanaa, kun pystyy iäkkäänäkin tekemään töitä, jonka sivutuotteena saa vilkkaan sosiaalisen kanssakäymisen. Myymälässä on 50?70 erilaista tuotetta, joista jokainen puhallettu esine on uniikki, erikseen tehty. Kaikki huviveneliikenne Lappeenrantaan ja sieltä poispäin kulkee Puumalan satama-alueen ohitse. Vuonna 2000 Tereschatoff perusti poikansa Rennyn kanssa Lasiruusun jatkamaan lasiperinnettä. ”Meillä yhdistyvät koko ajan työ, huvi ja loma.” Tammikuun myynnin teemme heinäkuussa yhdessä päivässä. Tereschatoff ja vaimonsa Hilkka ovat tyytyväisiä elämäänsä juuri tällaisena ja juuri Puumalassa. ”Näistä uutuuksista yleensä yksi tai kaksi jää pitkäaikaisempaan tuotantoon”, Tereschatoff toteaa. Kuortissa valtatien varrella asiakasvirta oli tasaista ympäri vuoden. Studiolasin myynti romahti uuden tielinjauksen myötä vuonna 1999. PUUMALASSA on 2 100 vakituista asukasta ja yli 4 000 vapaa-ajanasuntoa. Elämäniloa löytyy pienistä asioista, kuten karaoken laulamisesta aamulla ennen liikkeen avaamista. ”Ammatinvalintaa ei tarvinnut miettiä. Jäähdytys kestää 14 tuntia. Uunissa on aamulla sulaa lasimassaa 500 kiloa eli 200 litraa. Uunissa on 1150 astetta lämmintä. Hänen lapsuudenkotinsa sijaitsi Riihimäen lasitehtaan kupeessa, ja sukulaisia oli siellä töissä. Suku on Suomen vanhin lasinpuhaltajasuku, jonka juuret vievät Pietariin. Maljakko on valmis ja se laitetaan jäähdytysuuniin, jossa on 480 astetta lämmintä. ”Illalla lisään sinne sen määrän lasimursketta, minkä olen päivän aikana sulana käyttänyt”, lasinpuhaltajamestari valottaa. Maljakkoa lämmitetään, jotta sen suu pystytään avaamaan. Gaij Tereschatoff aloitti uransa Riihimäellä. Kaikki halukkaat nuoret pääsivät sinne kesätöihin, ja aina parempi, jos omasi taiteellista lahjakkuutta.” Tereschatoff on Suomen vanhin edelleen lasinpuhaltajamestarin työtä tekevä henkilö. Talvikuukaudet lasinpuhallusmestari uurastaa. Satama-alue kuhisee väkeä, ja meininki on suorastaan välimerellinen. Kuva oikealla. Lasiesine työstetään kuumana, joten se on tehtävä kerralla valmiiksi. Riihimäen lasitehtaassa oli siihen aikaan yli 1 100 ihmistä töissä. Neljäs sukupolvi vaikutti laajasti Suomessa, sillä kahdeksanhenkinen sisarusjoukko työskenteli Nuutajärven, Kumelan ja Riihimäen lasitehtailla. Kesäkuukausina voi ihailla ohi seilaavia rahtialuksia ja huviveneitä. Kesäkuukausina suurin ongelma on löytää autolle parkkipaikka. Pariskunnan poika ei enää ole lasinpuhalluskuviossa mukana saamansa käsivamman takia. Tereschatoffit löysivät Puumalan tyhjilleen jääneen meijerin. ”Se on henkilökunnan virkistystoimintaa”, pariskunta nauraa. Tuotteita on valmistettava niin, ettei mikään pääse kesäkuukausina hyllyistä loppumaan. ”Tammikuun myynnin teemme heinäkuussa yhdessä päivässä, kesä on hillitöntä aikaa”, Tereschatoff juttelee. Sh utt ers to ck Maljakkoon leikataan jälki myöhemmin tapahtuvaa puhalluspillistä irrottamista varten. 14.4.2023 43 NÄIN kevättalvesta lasinpuhaltajamestari Gaij Tereschatoffilla on riittänyt luovaa pähkäilemistä. LASINPUHALTAJAMESTARIN työhuoneen ja myymälärakennuksen ikkunoista avautuvat näkymät Saimaalle. Heille riittää, kun pääsee uida pulahtamaan, veneilemään ja kalastamaan Saimaalle. Talvella kunnan keskustaajama uinuu monien pikkukuntien keskustaajamien tavoin. Puumalassa sijaitsevalla myymälä Lasiruusulla on paljon vakioasiakkaita, joten uutuuksia on vuosittain oltava tarjolla
Tammikuun lopussa kilometrejä oli koossa seuraavasti: Suomenmaan tonnikerholaiset ovat jo loppusuoralla TEKSTI: ANNUKKA KAARELA Sh utt ers to ck. Alkutalvi ei ollut hiihtävien kerholaisten kannalta häävi, sillä lumet sulivat varsinkin Etelä-Suomesta tämän tästä. 44 14.4.2023 Aho Kirsti Oulainen 209, AhokasTuohinto Pirkko Raahe 615, Ahtiainen Pertti Joensuu 229, Airaksinen Janne Lapinlahti 1273, Aittooja Timo Pyhäntä 600, Ala-Nissilä Tiina Rusko 499, Alariesto Heidi Rovaniemi 230, Antila Aapo Turku 564, Auvinen Helena Enonkoski 432, Granqvist Mervi Järvenpää 680, Haapakoski Aino Liisa Siikajoki 554, Haapakoski Ari Siikajoki 542, Haavisto Jouko Rauma 240, Hakkarainen Sinikka Ikaalinen 117, Hannula Timo Rovaniemi 525, Hara-Lindström Eeva Espoo 466, Haukipuro Kyösti Helsinki 600, Haukipuro Seppo Haapavesi 507, Haukipuro Teemu Haapavesi 480, Heikkilä Marja Laitila 423, Heikkilä Sinikka-Anneli Salla 350, Heikkilä Tarja Salla 531, Heikkilä Veli Salla 350, Heikkinen Esa Tampere 434, Heinänen Markku Ruokolahti 560, Hekkala Ilmari Suomussalmi 540, Hekkala Raija Suomussalmi 648, Hepokangas Edvin Oulu 304, Hettula Ilpo Kempele 835, Holmström Sauli Taivalkoski 259, Honkanen Rauno Pudasjärvi 555, Huhtalo Kaisu Rovaniemi 380, Huhtanen Elisa Pori 569, Huhtanen Tapio Pori 500, Hyvärinen Pirkko-Liisa Lapua 234, Hämäläinen Eino Pieksämäki 660, Hänninen Asko Kannonkoski 750, Härkönen Niilo Kajaani 660, Ingerttilä Pentti Muhos 995, Jokelainen Alpo Kajaani 588, Jokelainen-Keränen Eila Suomussalmi 212, Jokitalo Annastiina Espoo 504, Jokitalo Irja Kiuruvesi 513, Jokitalo Matti Kiuruvesi 635, Jormalainen Kaarlo Siikalatva 595, Jormalainen Pirkko Siikalatva 468, Jumisko Anja Taivalkoski 1296, Juntunen Jouko Kemi 190, Jurva Hannu Oulu 694, Järvelä Ritva-Liisa Laukaa 586, Kaarela Annukka Oulu 317, Kaartinen Leena Lahti 661, Kananen Mauri Viitasaari 581, Kantola Jukka Tyrnävä 201, Karjalainen Aarne Vaala 1252, Karsikas Antti Haapavesi 536, Karsikas Hanna Kärsämäki 539, Kasurinen Veikko Oulu 400, Kattilakoski Eero Kaustinen 842, Kattilakoski Simo Kokkola 495, Kellokoski Toini Oulu 530, Kemppainen Hannu Kajaani 444, Kemppainen Ilkka Oulu 827, Kemppainen MarjaLiisa Reisjärvi 527, Kemppainen Tiina Oulu 1329, Kemppainen Timo Reisjärvi 1115, Keskikallio Raimo Kemi 530, Kesälahti Juha Salla 107, Kivioja Heikki Vaala 488, Kiviranta Ritva Oulainen 266, Koistinen Riikka Rovaniemi 370, Kolari Terttu Tuusniemi 468, Kolmonen Jukka Oulu 510, Konka Reino Kouvola 443, Kontiola Lasse Rovaniemi 410, Konttajärvi Salli Pello 940, Konttajärvi Sari Pello 367, Korkatti Arja Porvoo 808, Korkatti Juhani Porvoo 894, Korpela Juhani Oulu 547, Korvuo Markku Suomussalmi 511, Koskela Arno Kankaanpää 370, Koskela Paavo Oulu 129, Koskela Reko Oulu 280, Kotisaari Kirsi Raahe 455, Kuha Tuomo Oulu 268, Kuittinen Matti Tohmajärvi 447, Kukkonen Anne Oulu 500, Kyllönen Aleksi Kärsämäki 880, Kyllönen Mirja Kärsämäki 525, Kyllönen Ville Kärsämäki 590, Kylmäniemi Eija Keminmaa 366 , Kylänpää Jouni Eurajoki 379, Kämäräinen Helena Kuusamo 60, Kärkkäinen Marjatta Oulu 568, Kärkkäinen Tuomo Oulu 646, Kömi Kirsti Huittinen 326, Laaksonen Arttu Salo 412, Lahti Vesa Siikajoki 146, Laiho Kari Laitila 654, Laiho Venla Laitila 1080, Laine Timo Laitila 483, Lamminsivu Susanna Laitila 810, Lantto Ossi Helsinki 400, Lehtoaho Marjaana Kangasala 987, Lehtoaho Olli Kuusamo 786, Lehtoaho Vilho Kangasala 1193, Lehtonen Anja Suonenjoki 443, Leinonen Jouni Raahe 445, Leskelä Esko Kuusamo 431, Leskinen Ahti Hämeenkyrö 854, Luukka Elina Padasjoki 228, Luukka Paavo Padasjoki 90, Lähdemäki Tarja Säkylä 350, Lämsä Kalevi Oulu 1024 , Lääkkö Antti Lumijoki 413, Markkanen Jouko Suonenjoki 500, Mattila Jussi Oulu 425, Mauno Suksi luistaa, jos vain lunta riittää SUOMENMAAN Tuhannen Kilometrin Kerhon kausi tuli puoliväliinsä tammikuun lopussa. KERHOLAISET ovat silti olleet sinnikkäästi liikkeellä joko suksin tai jalkaisin. Eräs lumitöistä nauttiva kerholainen raportoi, että usein on joutunut suorastaan kiirehtimään, etteivät lumet ole ehtineet kadota ennen kolan kosketusta. Toisaalta leudon talven ansiosta kohtuullisena pysynyt sähkölasku ei harmittanut häntäkään
Jos olet ilmoittautunut kerhoon ja tuloksesi puuttuu listalta, ota yhteyttä sähköpostilla kerho@suomenmaa.fi tai puhelimitse 044 7370 377. Matti Setälä, Heinola LIIKUNTAOLOSUHTEET ovat olleet hyvin vaihtelevat; välillä on satanut vettä ja sitten on tullut pakkanen ja tiet ja ladut jäätyneet. Pidetään ladut auki. Kilometrit aikaansaatu metsänraivauksilla Satakunnassa, sauvakävelyin piikkikenkien kanssa, lunta kolailemalla (ettei ehdi sulaa?) ja hiihtoakin karvapohjilla. Kelit paranee kevättä kohti mennessä, valo lisääntyy ja matkat pitenee kunnon noustua. Leena Kaartinen, Lahti SALPAUSSELÄN maisemiinkin lunta on sadellut usein ja määrällisestikin ainakin kohtuullisesti, mutta seuraavana päivänä vesisadetta ja ladut hävinneet tai ainakin muuttuneet jääkentiksi. On sentään tullut luntakin ja ladut olleet hyvässä kunnossa. 14.4.2023 45 Juha Pukkila 570, Mauno Sisko Pukkila 555, Mero Soile Tammela 310, Messala Matti Saarijärvi 206, Mettälä Heikki Loimaa 770, Miilukangas Sari Raahe 985, Moilanen Kaija Lapinlahti 300, Moilanen Mikko Puolanka 190, Moilanen Tuulikki Puolanka 346, Murtoniemi Alpo Kalajoki 1188, Murtoperä Martti Haapavesi 650, Myllykoski Ahti Siikalatva 673, Myllylahti Elma Haapajärvi 322, Myllylahti Matti Haapajärvi 664, Mänttäri Maire Hattula 563, Mänttäri Tuomo Hattula 526, Määttä Jenni Vantaa 456, Määttä Kalle Liminka 307, Määttälä Marjatta Kokkola 378, Määttä Pauli Kempele 200, Määttä Ulla-Maija Kempele 180, Nenonen Jaakko Ruokolahti 415, Niinisalo Vaito Kerava 356, Nissilä Kirsi Oulu 1200, Nummela Olavi Turku 647, Oikarainen Tapio Oulu 249, Ojala Olavi Kempele 314, Ollikainen Reijo Oulu 808, Paananen Pekka Raahe 590, Paananen Taina Ruokolahti 412, Paarvala Ritva Heinola 118, Pakkanen Eve Espoo 272, Palola Juhani Puolanka 723, Partanen Ari Sulkava 523, Partanen Jukka Sulkava 835, Pehkonen Leena Nivala 322, Pekonen Pentti Parikkala 545, Peltokangas Teijo Toholampi 1059, Peltoniemi Risto Kuusamo 633, Penttilä Martti Oulu 635, Pietilä Kauno Uusikaupunki 204, Piilonen Pentti Äänekoski 202, Pitkälä Eila Haapavesi 443, Pohjamo Samuli Oulu 502, Pohjus Juhani Janakkala 100, Pylväs MarjaLiisa Oulu 1431, Pyylampi Antti Vantaa 400, Ranta Pirjo Siikajoki 333, Rantanen Reino Raahe 450, Rasinkangas Sirpa Kempele 422, Rauhansalo Kauko Savonlinna 530, Rautio Eero Oulu 435, Rekinen Atte Kuopio 381, Riepula Anne Ii 700, Rundgren Anita Kolari 276, Rundgren Mikko Kolari 311, Runola Kaapo Mynämäki 382, Ruottinen Maarit Pudasjärvi 394, Räisänen Juho Taivalkoski 1273, Rämö Kaisa Tammela 509, Saarimaa Toivo Vaala 1174, Saastamoinen Kari Kiuruvesi 830, Sallinen Maija Sulkava 807, Salonen Vilho Koski Tl 560, Sankilampi Pertti Kempele 1000, Setälä Matti Heinola 435, Simonen Kauko Sulkava 750, Siniluoto Marika Raahe 1231, Sipola Anne Pyhäjoki 368, Sipola Leena Flyinge Ruotsi 269, Sipola Riitta Raahe 110, Sipola Timo Kaarina 50, Soronen Laila Utajärvi 372, Soronen Pekka Ii 356, Suni Veli-Pekka Säkylä 242, Suomela Raimo Ii 600, Taivalkoski Eija Taivalkoski 455, Taivalkoski Hannu Taivalkoski 480, Takarautio Kirsti Tromssa Norja 550, Talala Reijo Pudasjärvi 300, Tieva Raimo Oulu 158, Tornberg Marketta Kuusamo 270, Tornberg Ville-Joonas Rovaniemi 1103, Torniainen Ari Lappeenranta 760, Trög Sakari Rovaniemi 419, Trög Tuula Rovaniemi 477, Tuohinto Esko Raahe 1171, Tuovinen Heidi Lapinlahti 400, Turtinen Sipe Ii 371, Tynkkynen Heikki Jyväskylä 350, Tölli Joel Pyhäntä 422, Vaara Jukka Rovaniemi 724, Valjus Ate Valtimo 597, Valjus Erkki Nurmes 500 , Valjus Helvi Valtimo 152, Valjus Oiva Sotkamo 785, Valkonen Heikki Espoo 355, Vehniäinen Eero Salo 461, Vesterinen Eeva Vihti 621, Vesterinen Helena Lahti 320, Vesterinen Perttu Lahti 312, Virranta Kari Lapinlahti 630, Virranta Raili Lapinlahti 463, Virtanen Keijo Tammela 320, Vuorinen Ossi Uusikaupunki 520, Vuorio Osmo Kuopio 600, Vähäsöyrinki Paula Nivala 50, Vähäsöyrinki Simo Nivala 404, Väliahdet Risto Rovaniemi 140, Väyrynen Paavo Siikajoki 357, Ylikotila Arto Lappeenranta 985, Ylikulju Aki Liminka 570, Ylikulju Aulis Raahe 513, Ylikulju Ismo Muhos 390, Ylimartimo Eila Simo 632, Ylimäki Juho-Matti Sievi 105, Yrjänen Hannu Pyhäjärvi 405, Yrjänä Petteri Siikajoki 584, Yrjänä Sirkka Siikajoki 472. Ei anneta vaikeuksille liikaa valtaa. Hyvin varustein on kuitenkin aina hauska liikkua! Marja-Liisa Pylväs, Oulu Eeva Vesterinen, Vihti Kaisu Huhtalo, Rovaniemi Heikki Valkonen, Espoo Irja Jokitalo, Kiuruvesi Jukka Kolmonen, Oulu. Toivo Saarimaa, Vaala EIKÖHÄN tämä loppukin suju, jos terveenä saa hiihdellä. Raimo Keskikallio, Kemi MUKAAN on mahtunut yhdet SM-hiihdot, perinteisellä 3 kilometrin matkalla 80-vuotiaitten naisten sarjassa hopeaa. KEVÄTTÄ kohti
Tämä esimerkki on vaikuttanut myös nuoremman Kallion omiin arvoihin poliitikkona. 46 14.4.2023 KYÖSTI KALLIO (1873–1940) muistetaan Suomessa erityisesti talvisodan presidenttinä, mutta se ei ole läheskään koko kuva mittavasta valtiomiesurasta. Kansa eheytyi huomattavasti. Jälkeläinen korostaa Kallion tehneen kansanvaltaa todeksi sekä poliitikkona että ihmisenä. ”Nykyään hyökätään ja haukutaan paljon, ja unohdetaan isot asiat, kun keskitytään pikkuasioista riitelyyn. Vastakkainasettelu oli voimakasta, joten oli iso asia kyetä puhumaan sovun puolesta. Kallion valinta presidentiksi 1937 teki punamullan mahdolliseksi”, Hokkanen kertoo. ”Se vaikutti erittäin paljon siihen, että Suomi selvisi talvisodasta. Kuvittelen, että omaa ajatteluani on Kyöstin esimerkistä ohjannut se, että pyrin huomioimaan kaikki saman arvoisina.” KYÖSTI KALLION kaksiosaisen elämäkerran kirjoittanut professori Kari Hokkanen korostaa hänkin sovintolinjan, ratkaisukeskeisyyden ja parlamentarismin merkitystä Kallion elämäntyössä. Hän nostaa erikseen esille sovintopuheen, jonka Kyösti Kallio piti Nivalan kirkossa sisällissodan juuri päätyttyä. TEKSTI: LAURI HEIKKILÄ Kyösti ja Kaisa Kallion avioliitto kesti 38 vuotta, alkaen hieman ennen Kyöstin valtiomiesuraa. Talouskin meni hyvään Historia Perintönä sovinto Kyösti Kallion syntymästä tuli kuluneeksi 150 vuotta. Hän jätti erityisen suuren jäljen teoillaan, jotka edistivät jakautuneen yhteiskunnan sovintoa. S uo m en m aa n ar k isto. Hän oli paljon muita aktiivisemmin liennyttämässä kaukokatseisesti valkoisten ja punaisten rajaa, vaikka sen yli ei vielä mentykään hallituspolitiikassa vuosien 1917 ja 1930 välillä, jolloin Kallio istui melkein kaikissa hallituksissa.” Valtiomiehenä ja presidenttinä hänen perinnöistään erityisen vahva oli punamullan muodostaminen. ”Hän oli valmis monenlaiseen yhteistyöhön. 10. ”Vaikka SDP ja Maalaisliitto olivat siihen valmiita, presidentti Svinhufvud kieltäytyi nimittämästä näiden yhteistä hallitusta. Kallio on yksi Maalaisliiton perustajista ja puolueen ensimmäisten vuosikymmenten johtavia hahmoja. huhtikuuta tuli kuluneeksi 150 vuotta hänen syntymästään. Sovintolinja on edelleen eräs Maalaisliiton seuraajan keskustan tärkeimmistä periaatteista. ”Hän haki vastakkainasettelun lopettamista punaisten ja valkoisten välillä. Rauhan rakentaminen ja kyky tehdä kompromisseja pitää pystyä pitämään tänäkin päivänä”, Karri Kallio pohtii. Kuvassa presidenttipari vuonna 1938. Sitä korostaa myös Kallion lapsenlapsenlapsenlapsi, keskustan puoluevaltuuston puheenjohtajana vaikuttava Karri Kallio
Kallio oli myös kokeneempi asiainhoitaja vaikka oli Alkiota nuorempi. Herätysliikkeisiinkin oli kosketusta, mutta Kallio ei niihin itse lukeutunut.” Kallio muutti sitten Nivalaan, jossa sai suuren talon viljeltäväkseen isän puolen sukulaiselta. ”Maalaisliitto-keskusta oli historian oikealla puolella, parlamentarismin puolella kuningasvaltaa ja harvainvaltaa vastaan.” 47 14.4.2023 Hän haki vastakkainasettelun lopettamista punaisten ja valkoisten välillä. Kallio oli talonpoika, Alkio päätoimittaja ja kirjailija. suuntaan, eli työväelläkin oli jotain, mitä puolustaa.” Nuoressa tasavallassa Kallio oli Hokkasen mukaan ”viimeisen päälle reformipoliitikko”. ”Torpparivapautus ja radikaali Lex Kallio olivat hyvin merkittäviä. JUHLAPUHEISSA keskustalaiset muistavat usein Santeri Alkion periaatteet, mutta Kallio oli taatusti yhtä merkittävä puolueen isä. Molemmille tärkeitä periaatteita olivat kansanvalta ja sivistys. ”Työmaalle oli ilmoitettu, että presidentti on tulossa käymään. No, ei Kyösti kehdannut sanoa, että minä nyt olen se presidentti, ja lähti kiltisti pois. He olivat myös aloittaneet uransa perustuslaillisina nuorsuomalaisina. Kyösti Kallio oli alusta asti mukana luomassa Suomen nykymuotoista parlamentarismia. Miesten periaatteet olivat hyvin samanlaiset, mutta toimintatavat ja osaaminen erilaista, Hokkanen kuvaa. Perhe oli iso ja aika uskonnollinen. Hän nousi perustuslaillisena ensimmäisen sortokauden myötä alueelliseksi johtajaksi”, Hokkanen sanoo. Esikunta sitten kertoi, että oli paikalla, mutta lähetettiin pois”, Karri Kallio naurahtaa. Kyösti Kallio oli Karri Kallion isoisoisoisä. Torpparivapautus oli Hokkasen mukaan merkittävämpi asia, mutta Lex Kallio oli periaatteellisella tasolla hyvinkin suuri asia. ”Juuret ovat hyvin talonpoikaiset. Kuvassa maalaisliiton eduskuntaryhmä vuoden 1907 ensimmäisten eduskuntavaalien jälkeen, Kallio alarivissä ensimmäinen vasemmalta. 1920ja 1930-luvuilla hän oli pääministerinä neljässä hallituksessa ja eduskunnan puhemieskin peräti kuuteen otteeseen. M ari a Se pp älä Ja ri La uk ka ne n Ju de l Ja nk elo vit sh In du rsk i, his to ria n ku va ko ko elm a, M us eo vira sto. Tyttäret, Karri Kallion isoisotädit Kerttu Saalasti ja Katri Kaarlonen istuivat hekin aikanaan eduskunnassa ja jatkoivat poliittista perintöä. Suvussa perintö on vahva, sillä Kyösti Kallion aikanaan isännöimällä Heikkilän tilalla on aina asunut sukulaisia ”historian keskellä”. ”Ei niinkään lyhyt kausi presidenttinä, mutta kaikki sitä ennen tehty työ”, Karri Kallio katsoo. Kari Hokkanen näkee Kallion olleen edelläkävijä vastakkainasettelun liennyttämisessä. Kallion ensimmäinen ministerinpesti oli maatalousministerin virka 1917, ja hän palasikin tälle paikalle useaan otteeseen. Lex Kallio teki mahdolliseksi myös yksityisen maan käyttämisen asutustarkoitukseen.” Nivalan sovintopuhe toukokuussa 1918 oli ensimmäinen hallitustaholta esitetty selkeä kehotus unohtaa vihat. Kallio perusti nuorisoseuran ja oli perustamassa meijeriä ja osuuskauppaa. ”Maalaisliiton ideana oli, että mahdollisimman moni viljelijä kuokkii omaa maataan.” IHMISENÄ Kallio oli samanlainen kuin poliitikkona. Joku innokas työnjohtaja katsoi, että tuolta nyt joku huutolainen tulee pyörimään, että eihän se käy, kun presidentti on tulossa.” ”Hän meni sitten Kyöstin luo ilmoittamaan, että nyt kuule huutolaisukko suksi pois, presidentti on tulossa. Radalla ihmettelivät, että ihme ukko, kun ei tullut paikalle. Hän osallistui kaikkeen, mitä Nivalassa oli. Kyösti Kallion demokraattista luonnetta kuvaa Karri Kallion mukaan hyvin anekdootti presidenttiajalta, jolloin Nivala–Ylivieska-rautatietä rakennettiin. Karri Kallio syntyi vasta viitisenkymmentä vuotta Kyösti Kallion kuoleman jälkeen, mutta on kuullut hänestä vanhemmilta ihmisiltä paljon. Parhaaksi perinnöksi jää parlamentarismi. Tältä pohjalta Kallio valittiin säätyvaltiopäiväedustajaksi vuonna 1904 talonpoikaissäätyyn. Herraskaisuus ei kuitenkaan miellyttänyt Kalliota nuorsuomalaisissa. Kotoa Kallio sai jo yhteiskunnallisen osallistumisen mallin, Kari Hokkanen kertoo. Hän meni sinne suoraan peltotöistä nuhjuisen näköisenä. Nuorempi Kallio vaikuttaa politiikassa ja haluaa jatkaa esivanhempansa osoittamaa rauhan rakentamisen linjaa. Kallion hoitaessa asioita ja hakiessa ratkaisuja Alkio oli ideologi. ”Hänet vedettiin ison talon isäntänä yhteiskunnallisiin asioihin. Suomen Maalaisväestön Liitto toimi muutaman vuoden ja yhdistyi Alkion pienpuolueen kanssa Maalaisliitoksi 1908. Tämän jälkeen Kallio ajoi myös kouriintuntuvia toimia tämän eteen. Koti oli keskivarakas talo Ylivieskassa ja isä aktiivinen alueen asioissa
Kyseiset kaarnakuoriaiset saattavat nimittäin nakertaa kuusia niin, että ne kuivuvat kirjaimellisesti pystyyn. Edeltäjä pääministerinä ja SDP-johtajana Antti Rinne teki tämän vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Kun Belgian Limburgin provinssissa sijaitsevaan Brunssumiin ei löytynyt Google-haulla minkäänlaista historiallista Suomi-yhteyttä, Apollon tietäjän valinta on selvä: Norfolk sen olla pitää! Se siitä Marin-ilmiöstä TEKSTI: LAURI HEIKKILÄ, PAULIINA POHJALA, PEKKA POHJOLAINEN Apollon tietäjät. Mikä se sellainen ilmiödemari on, joka päästää porvarin niskan päälle. Hän on käynyt kolmet vaalit, ja niistä jokaisen on voittanut kokoomus. On kuitenkin huomattava muutama seikka, joista syistä Marin ei ole ilmiö. Hän kuoli vuonna 2001. Kuinka ollakaan, Norfolkin kohdalla tärppäsikin melkein heti. Lahti osallistui rykmentteineen myös Japanin miehittämiseen ja oli turvaamassa rauhansopimuksen allekirjoittamista taistelulaiva Missourin kannella syyskuussa 1945. Lahti toimi sodan jälkeen Japanissa myös paikallisen väestön kunnioittamana Pohjois-Honshun alueen sotilaskuvernöörinä. Marin-ilmiöstä on puhuttu ja hänen suosiotaan hehkutettu. Vanhanen totesi, että sadattuhannet metsien omistajat tuntevat paremmin kuin kukaan muu, mikä kasvaa milläkin rinteellä ja laaksossa parhaiten ja milloin on tyvilahon tai kirjanpainajan uhkaama kuusikko kaadettava. Marin nousi pääministeriksi joulukuussa 2019 ja demarikippariksi elokuussa 2020. Median lellikistäkin on puhuttu. Virginian osavaltiossa sijaitsevan Norfolkin sotilaspiireissä on vaikuttanut aikanaan amerikansuomalainen eversti Edward H. Eduskunnan puhemiehenä viimeisen kerran istuntosalissa puhunut Matti Vanhanen otti kirjanpainajat esiin arvovaltaisella paikalla vaalikauden päättäjäisissä. Rinteen henkilökohtainen suosio oli kuitenkin huomattavasti matalampi. Koska Apollon tietäjä ei juurikaan ymmärrä sotilaallisten operaatioiden suunnittelun päälle, valinnalle on haettava historialliset perusteet. Lahti, joka kunnostautui toisessa maailmansodassa laskuvarjojoukoissa Filippiineillä. KIRJANPAINAJA kuulostaa mukavalta käsityöläisammatilta, ainakin jos sattuu olemaan punavihreä kaupunkilainen. Se tieto ei tule käskien hallinnosta, se tieto on parhaiten metsiensä keskellä elävillä omistajilla, hän paalutti. Myöhemmin Lahti palveli muun muassa Pentagonissa ja osallistui sotilasneuvonantajana Vietnamin sotaan. Kohut ja töppäilytkään eivät hänen sädekehäänsä ole himmentäneet. Hän on suuren puolueen puheenjohtaja, mutta ei ole kertaakaan johtanut puoluettaan vaalivoittoon. NATO-SUOMESSA tulee pian eteen vaikea valinta kahden yhteisoperaatioesikunnan väliltä: vaihtoehtoina ovat Yhdysvaltojen Norfolk ja Belgian Brunssum. 48 14.4.2023 SANNA MARIN teki kovan henkilökohtaisen tuloksen huhtikuun 2. päivän eduskuntavaaleissa, mutta Marin-ilmiö kyllä lässähti. Kepulaisen kohdalla kirjanpainajan mainitseminen nostaa verenpainetta. Vanhasella saattoi mennä hiukan politikoinnin puolelle, mutta se sallittakoon
PUOLUESIHTEERINÄ olen sydämestäni ylpeä jokaisesta ehdokkaasta ja koko järjestöaktiiviemme joukosta. Päinvastoin: määrätietoinen vaalityö pelasti meidät siltä vielä karmaisevammalta tulokselta, joita meille sydäntalven kannatusmittauksissa ennustettiin. Sitä eivät vaalityö eikä puheenjohtajan erinomaiset esiintymiset pelastaneet. Sen vain on oltava yhtä totta suomalaisille Karigasniemellä Tenojoen varressa kuin Helsingin metroreitin päässä Mellunmäessä. Eikä meidän pääviestiämme tarvitse tulevaisuustyössä vaihtaa. Keskusta on ollut vastuunkantajan roolissa kahdessa todella erilaisessa hallituksessa. Ymmärrän hyvin, että erilaiset puolueet ympärillä ja väistämättä kompromissien makuiset päätökset ovat olleet omiaan sumentamaan keskustalaista linjaa myös puolueaktiivien kesken. On aika kansan tahdon mukaisesti mennä oppositioon ja muokata keskustalaisuus sellaiselle kielelle, että viesti menee perille omien keskuudessa ja tulevien kannattajien joukoissa. Monille keskustalaisuuden auki kirjoittaminen ei ole helppoa, ei edes mahdollista. Nyt on keskustan aika mennä oppositioon. Näistä tuli ennen muuta asemoinnin vaalit. Riikka Pirkkalainen puoluesihteeri Eteenpäin . Mikäli äänestäjät olisivat halunneet keskustan hallitukseen, olisi tuloksemme erilainen. Vastuun kantamista kotimaan jokaisesta nurkasta . Uskon vahvasti, että poliittisella keskikentällä on paikkansa tässä yhteiskunnassa. Tapa tulee olemaan vaalituloksemme mukainen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kansanliikkeemme olisi pettymys tai aatteemme mennyttä aikaa. Eduskuntavaaleissa keskusta maksoi hinnan kahdeksan vuoden hallitustaipaleesta. TAKANA on pitkä taival hallituksessa. Silloin meille kaikki on mahdollista. Että jokainen suomalainen taustaansa ja kotiosoitteeseensa katsomatta on meille tasa-arvoinen. vastuuta koko Suomesta Puheenvuoro. Se oli karmaiseva tappio. KESKUSTA on kantanut ja kantaa jatkossakin vastuuta koko Suomesta. Ehdokkaista, heidän tukijoukoistaan tai järjestömme kantavista voimista ympäri Suomen tulos ei jäänyt kiinni. Vastuuta koko Suomesta käy politiikan sisällöksi vastakin. Olisi naiivia sanoa, etteikö tulos olisi pettymys. Kaksissa vaaleissa olemme menettäneet 26 edustajapaikkaa. Vahva poliittinen keskivoima ääripäiden politiikan tasapainottajana. Keskustalaista politiikkaa on nimitetty linjattomaksi. Kahdeksan vuotta täynnä valtavia ja vaikeitakin päätöksiä. Äänestäjät ottivat kantaa pääministeriehdokkaiden kesken, me olimme siitä asetelmasta kahdeksan vuoden pituisella takamatkalla. Vaalityö tehtiin niin hyvin kuin ikinä osasimme. 49 MINULLE keskustalainen politiikka on tasa-arvoa. Aatteella, keskustalaisella tarmolla, vastuuta kantaen ja edelleen: Eteenpäin. pohjoisimmista kylistä aina eteläisiin kaupunginosiin. Keskusta on ja tulee olla keskellä. Kansan päätöksen mukaan toimitaan. Eduskuntaryhmämme on pienempi kuin sataan vuoteen
Se julkaistiin ainakin kahdessa lehdessä. Ei oikein romanttiselta kuulosta. 50 14.4.2023 Ar i M eh tä l ä Kohtakankaan runoratsu pitää sanoilla leikittelystä RISTO LUODONPÄÄ ”NUOREMPANA minulla ei ollut taipumuksia runojen kirjoittamiseen ja ainekirjoituskin oli väkinäistä. Kirjoitin ensin mielipidekirjoituksia lehtiin ja lyhyitä tekstiviestirunoja. Lisäksi sukkapuikkoja ei ole luotu minun käsiini, villasukanteko on hypännyt yhden sukupolven yli anopilta ja äidiltäni omalle tyttärelleni. Niissä on säännöt ja kaavat, joissa on vaikeampi pysyä. Ohje Maalaisliittosukkien kutomiseen löytyy 10.3.2023 ilmestyneestä Suomenmaasta. Sen jälkeen runoja on tullut kirjoitettua tasaiseen tahtiin. Vasta aikuisiällä kirjoittaminen alkoi sujua vähän paremmin. Aika vähän runoissani on romantiikkaa.” Ari Mehtälä on keskustan Ylivieskan kunnallisjärjestön puheenjohtaja. Juttusarjassa keskustalaiset kertovat harrastuksistaan. Täällä olen osallistunut monena vuonna kansalaisopiston luovan kirjoittamisen kurssille. ku va : Sib eliu s-m us eo n ark isto. Aluksi kirjoitin vain loppusointuisia runoja, mutta nykyään tyyli on mitä milloinkin. Aluksi minulla oli vihko mukana esimerkiksi töissä. Ensimmäisen kirjani julkaisin vuonna 2014 yhteistyökumppanini Kimmo Pohjasen innoittamana. Kursseilla on kokeiltu kaikenlaista, mutta haikut ja tangat ovat paljon vaikeampia. Hän toimii viidettä kautta kuntapolitiikassa Saarijärvellä ja on tällä hetkellä kaupunginhallituksen 2. Jonkun runon lukiessani muistan sen tilanteen, missä se on syntynyt. varapuheenjohtaja, maakuntahallituksen jäsen, aluevaltuutettu sekä työikäisten ja ikääntyvien lautakunnan varapuheenjohtaja Keski-Suomen hyvinvointialueella. Siellä julkaisen uusia runojani ja kirjoituksiani. Työuransa hän on tehnyt perusterveydenhuollossa lähinnä Saarijärvellä. MUUTIN Ylivieskaan 2011. Alkuaikoina myös runot olivat maanläheisiä, kertoivat luonnosta, eläimistä, ilmiöstä ja ihmisistä. Olen julkaissut omakustanteisesti viisi kirjaa. Arpaonni suosi Riitta Pirttiniemeä Saarijärveltä Keski-Suomesta. Kohtakankaan Runoratsu on taiteilijanimeni kotipaikan mukaan. Seuraava kirjani on varmaan novellikokoelma, jota olen työstänyt jo useamman vuoden ajan. Kirjoitan silloin kun ehdin tai kun joku asia juolahtaa mieleen. Joidenkin mielestä voi olla outoa, jos mies kirjoittaa runoja. Olen kirjoittanut edesmenneille sukulaisilleni ja tutuille muistokirjoituksia. Jostakin mieli vain herkistyi, ja aamuyön tunteina syntyi runo. Teen kyllä monenlaista muuta, mutta sukkien kutominen ei ole minun juttuni”, Pirttiniemi nauraa. ”Meillä on vetoinen, vanha hirsitalo, jossa villasukat ovat sisälläkin välillä tarpeen. Olimme vuoteen 2010 asti maanviljelijöitä. / O ik. / Ke sk . KIRJOITUKSENI näyttävät kiinnostavan vanhempaa lukijakuntaa. Sieltä olen saanut tietoa kirjoittamisesta ja uusia ideoita, kun olen kuunnellut muiden kirjoittajien tuotoksia. Niitä lukevat myös miehet, ehkä koska ne kertovat myös työasioista. Suruakin saa purettua kirjoittamalla. Varsinkin jos on maanviljelijä tai koneenkuljettaja salaojatyömaalla tai jäteasemalla. ku va : So ta m us eo . No oikeassahan he ovatkin. Maalaisliitto-sukat Riitta Pirttiniemelle S a ara Savu s a lo Ann u k k a K a a re l a Va se n ku va : Ö TA 33 5 Alm a Sk og s ark iv, O kä nd up ph ov sm an . Kun kuopuksemme syntyi 2004, kirjoitin ensimmäisen pidemmän runon. Minulla on Facebookissa oma ryhmä Runoratsun riiminurkka, jossa on yli 400 jäsentä. Muut kirjat ovat Ampiaisten asuntomessut, Seuraava potilas, Liero Laurin arkea ja Anselmi Peru. Villasukat tulevat Pirttiniemen mukaan tarpeeseen. Kirjan nimi on Runoratsun laukauksia. Ari Mehtälä Ari M eh tä lä Ari M eh tä lä Käsityöt KATARIINA LANKINEN SUOMENMAA arpoi maaliskuussa parin retrohenkisiä, Maalaisliiton nostalgisella logolla varustettuja villasukkia. Ari Mehtälä on julkaiuut omakustanteina viisi runokirjaa. Pirttiniemi kertoo tehneensä 40-vuotisen uran keskustan luottamustehtävissä. Nykyään sanelen asiat kännykän nauhuriin ja puran niitä tietokoneelle
Yksi raja-aita kaatui sodan päättymisen 20vuotismuistopäivänä toukokuussa 1938, kun Helsingin työväentalo liputti Suomen lipulla. Tutkija huomauttaa, että kaikkia ennen 1990lukua pystytettyjä Mannerheim-patsaita on sittemmin joko siirretty tai ehdotettu siirrettäviksi. Myös Mannerheimin seksuaalinen suuntautuneisuus ja hänen osuutensa sotarikoksiin ovat puhuttaneet. Laitavasemmisto piti Mannerheimia päävastuullisena punaisten laittomiin teloituksiin ja vankileirien surkeisiin oloihin. Palvonta näkyy myös Teporan tutkimissa lastenja nuortenkirjoissa. HÄVITYN sodan jälkeen laitavasemmisto sai taas enemmän tilaa mielipiteilleen, mutta valtaosalle kansaa Mannerheim henkilöi yhä myönteisiä asioita, kuten sodasta irtautumista ja itsenäisyyden säilymistä. 2000-luku on nähnyt marsalkassa myös epäonnistuneen aviomiehen ja isän sekä suuren gastronomin. Patsaiden kautta paljastuu, millaisena Mannerheim on milloinkin haluttu muistaa. Kansalaissodan jälkeen mielikuvat valkoisen armeijan ylipäällikkönä toimineesta Mannerheimista olivat jakautuneet. Vallasta osansa saanut vasemmisto muokkasi henkilöhahmoa itselleen sopivammaksi ja tulkitsi Mannerheimin todellisuudessa ajaneen rivipunaisten vapauttamista. Toisen maailmansodan marsalkka on päässyt kaupunkien paraatipaikoille, kun taas valkoisen sodan ylipäällikkö päivystää yhä syrjäisellä kukkulalla kaukana Tampereen keskustasta. Gaudeamus, 300 s. Kylmän sodan päättymisen jälkeen sotaajan työn kunnioitus kääntyi nousuun. TEPORA tarkastelee kirjassaan Mannerheimkulttia vuodesta 1918 tähän päivään. Marsalkan 75-vuotispäivänä kesäkuussa 1942 hänen syntymäpäivästään tehtiin puolustusvoimien lippujuhlan päivä. TAVALLISEN suomalaisen elämässä Mannerheim näkyy konkreettisimmin paikannimien ja muistomerkkien kautta. / O ik. ku va : So ta m us eo . Tutkija osoittaa, että vaikka päähenkilö on ollut kuolleena jo pitkään, tulkinnat hänestä eivät ole jämähtäneet paikoilleen. Vasemmistolaisvirtauksien voimistuessa 1960-luvulla arvostelukin lisääntyi. Kyllä, osoittaa historioitsija Tuomas Tepora. Lukuisten eri Mannerheim-patsashankkeiden läpikäynti on kiinnostava osa Teporan kirjaa. Hänen hautajaisensa helmikuussa 1951 olivat Teporan mukaan aikakauden vedenjakaja, jonne ihmiset kerääntyivät suremaan käytyjä sotia. Veteraaniliike ja Mannerheimin nimeä kantavat säätiöt Adolf Ehrnrooth keulakuvanaan astuivat näkyvästi julkisuuteen vaalimaan sotasankarin muistoa. G. ”Mannerheim syleili minua ja hänen hyväilynsä olivat niin päihdyttäviä ja hullaannuttavia ettei mikään muu maailmassa”, runoilija Ed ith Södergran uneksi kirjeessään kirjailijakollegalleen Hagar Olssonille. LOPULLISESTI sosialidemokraatit vapauttivat Mannerheimin vastuistaan vuoden 1918 kärsimyksiin toisen maailmansodan puhjettua. Mannerheimkultin pitkä vuosisata. Tietokirjojen kohteena Mannerheim lienee kakkonen heti Kekkosen jälkeen. ANNUKKA KAARELA Tuomas Tepora: Sankari ja antisankari. Suomalaisten kiinnostus suurmiestään kohtaan ei silti laannu. Mannerheimin kuoleman jälkeen hänen henkilökulttinsa on saanut uusia ulottuvuuksia yhteiskunnan murroskausina. MANNERHEIMIN kuolemasta tuli tammikuussa kuluneeksi 72 vuotta. ”Marsalkka korvasi valkoisen kenraalin kansallisena johtajahahmona ja talvija jatkosota vapaussodan uutena kansallisen tarinan perusmyyttinä”, Tepora kirjoittaa. Hänen tuore kirjansa Sankari ja antisankari ei ole elämäkerta, vaan Tepora käsittelee teoksessa Mannerheimista luotuja mielikuvia ja hänen henkilökulttiaan. E. Marsalkan henkilökohtaisesti tunteneet alkavat olla harvassa. Vuonna 1931 hänet pyydettiin puolustusneuvoston puheenjohtajaksi. / Ke sk . Historioitsija Tuomas Tepora käy läpi kirjassaan läpi marsalkasta rakennettuja mielikuvia ja niihin liittyneitä kiistoja Kirjat Monta Mannerheimia Va se n ku va : Ö TA 33 5 Alm a Sk og s ark iv, O kä nd up ph ov sm an . 14.4.2023 51 C. Teporan mukaan työväestön mielikuvat Mannerheimista alkoivat muuttua 1930-luvun lopun punamultahallituksen aikana. Voiko sotasankarista keksiä enää mitään uutta sanottavaa. Puhdasverisintä henkilökulttia Mannerheimin ympärillä saatiin todistaa jatkosodan aikana. ku va : Sib eliu s-m us eo n ark isto. Oikeisto taas juhli häntä pelastajana ja lumoutui hänen karismastaan. Esimerkiksi Sampo Haahtelan poikakirjassa Mannerheimin kosketus parantaa 15-vuotiaana rintamalle lähteneen Pellervon kivut. MANNERHEIM toimi sodan jälkeen reilun puolen vuoden ajan Suomen valtionhoitajana, mutta presidentiksi häntä ei valittu
Biokaasu, hake ja turve ovat tärkeitä kotimaisen energian lähteitä. Emme voi, eikä meillä ole varaa muuttaa niitä hetkessä esimerkiksi sähkökäyttöisiksi. Sen jälkeen Keskimaa rakensi Jyväskylään Jyväsjärven rantaan saunan, seuravaksi suunnitellaan Jämsän Himokseen kylpylää. Kyllä keskustassa on opittava uudestaan ymmärtämään näitä ihmisen kokoisia tarpeita. Alasajon kerrotaan tapahtuvan vaiheittain alue kerrallaan. Kyse on 3G-verkon alasajosta. Tämä taajuus ei siirrä viestiä pelkästään tietokoneille, vaan toimii mitä moninaisimpien laitteiden käytön ohjaajana. Tarvitsemme kannattavaa ja pitkäjänteistä maatalouspolitiikkaa, jotta myös nuoret uskaltavat jatkaa maanviljelyä. Jari Karhu Lappeenranta Maatalous kannattavaksi ja kotimainen energia käyttöön LUEN sähköistä uutiskanavaa, ja siellä otsikoidaan televerkon alasajosta. Kaupalliselta alalta löytyy Keski-Suomesta esimerkki, kun maakunnan mahtava S-kauppa lopetti myymälänsä pieneltä entisen Pylkönmäen kunnan kuntakeskuksesta. Suunta on selvä. Ne siltarummut saattoivat olla elämän edellytyksiä aikana, jolloin rakennettiin pika-asutustiloja sodasta palanneille ja karjalaisille kautta maan. Maaseudulla syrjäisimmillä alueilla aivan ensimmäiseksi, kuten nyt tapahtuu juuri käynnistyneen hyvinvointialueenkin lähipalvelujen kohdalla. MIELIPITEET 52 14.4.2023 MAATALOUS on ahdingossa. Tuet ovat kuluttajille, jotta kuluttaja saa kotimaista ruokaa kohtuuhintaan. Omavaraisuus ja huoltovarmuus ruuantuotannon ja energian suhteen täytyy turvata jatkossa vielä paremmin, siksi suomalaisen maaseudun tulevaisuus on meille kaikille äärimmäisen tärkeää. Se on tärkeä osa huoltovarmuutta. kun EU-parlamentti äänesti vanhojen asuntojen energiakorjauksista. Nämä kaikki tuovat myös lisää työtä sekä tuloja maaseudulle, ja mikä tärkeintä, jättävät rahat Suomeen. Ei liene vaikeaa tietää, mitkä ovat maantieteellisesti niitä alueita, missä 3G-verkko sammuu. Tuottaja haluaa riittävän korvauksen työstään ja tuotteestaan. Maatalous on maamme elinehto. Tuottaja ei halua tukia. Eteenpäin, mutta ei keskustan tarkoittamalla tavalla. Kokonaisvaltainen ja reilumpi tulonjako kaupan, elintarviketeollisuuden ja tuottajien kesken antaisi mahdollisuuden kotimaisen ruuantuotannon ja maatalouden jatkumiselle ja sitä kautta omavaraisuuden parantamiseen. Mutta vain kentän ääni niistä kertoo ja kannattaisi kuunnella, jos aikomus menestyä myös eduskuntavaaleissa. Miksi. Liike oli taloudellisesti kannattava, mutta ei riittävän kannattava. Mutta muistutan vielä aloitteestani, joka käsiteltiin viime kesän puoluekokouksessakin Karstulan paikallisosaston lähettämän. Kannattavuutta parantaisi myös elintarvikkeiden vientituotteiden lisääminen ja viennin kasvattaminen. Lauri Jokinen Karstula Uuden nousun siemenet. Tuottajahintoja on nostettu viime vuonna, mutta tuotantokulut nousevat jatkuvasti eikä maataloustuottaja saa riittävä korvausta tuotteestaan. Esimerkiksi vanhusten rannekkeissa, hissien käyttötekniikoissa, erilaisissa lukoissa ja valvontakameroissa. Taajuusaluetta tarvittaneen korkeampitaajuisiin verkkoihin. KESKUSTALLE kenttä on avoin. Niiden tuotantoa ja käyttöä voidaan vielä lisätä ja näin irtautua ulkomaisista fossiilisista polttoaineista. KOTIMAINEN energia on hyödynnettävä täysimääräisesti. Nykyiset kriisit, Venäjän järjetön hyökkäyssota Ukrainaan ja koronapandemia ovat osoittaneet omavaraisuuden tärkeyden myös kotimaisen ruuantuotannon suhteen. Tarjolle on annettu tuhannen taalan mahdollisuus palvella koko laajaa maata ja juuri niillä tavoilla, joita varten puolue on aikoinaan Santeri Alkion toimesta perustettu. Vakuudettomien asuntolainojen valtiontakauksesta. Yksinkertaista, mutta liian yksinkertaista, että keskusta voisi ottaa nämä kärkihankkeiksi koko maata puolustavina ihan tavallisia ihmisiä koskevina oikeudenmukaisuuksina ja elämän edellytyksinä. Metanolista voidaan valmistaa synteettisiä polttoaineita, kuten bensiiniä, dieseliä ja kerosiinia. Asia, josta sitten vaiettiin ja joka on viime viikkoina saanut aivan uuden ulottuvuuden. Vai mitä. Diesel ja moottoripolttoaineet ovat tärkeitä maatalouden koneiden ja laitteiden energian lähteitä. Aurinkoja tuulivoimaa lisätään jatkuvasti, se mahdollistaa yhdessä tehtaiden hiilidioksidipäästöjen talteenoton kanssa vedyn tuotannon ja metanolin valmistuksen. Tämä tuli aivan kuin tilauksesta tekemälleni valtiontakausaloitteelle, josta ei vaaliteemoissa hiiskahdettu. Vähäpäästöisten biopolttoaineiden ja päästöttömien synteettisten polttoaineiden kehittäminen nykyisiin polttomoottorikäyttöisiin traktori ja työkoneisiin on todella tärkeää. Myös tukien tarkempi kohdentaminen toisi parempaa turvaa ruuantuottajille
Keskustan aatteellinen ydin ei ole etukäteen määritelty käsitys valtion roolista, sen velvollisuuksista tai oikeuksista kansalaisiaan kohtaan. Suomi on kuitenkin pitkien välimatkojen maa. Ihmisoikeudet ovat arvojeni ytimessä, mutta minulle niiden puolustaminen ei tarkoita ääripäiden identiteettipolitiikkaa. Vaalikentilläkin kuului, että ideologiselle keskustalle olisi kysyntää, kunhan vain joku sellaista suomalaisille tarjoaisi. Keskustan tavoitteena on saada nykyiset tiet ja raiteet kuntoon. Lisäksi ilmastovaikutukset olisivat negatiiviset. Maaja metsätaloudesta on tehtävä ekologisesti ja eettisesti kestävää: lainsäädäntöä ja arvoketjuja on uudistettava niin, että yrittäjät saavat kunnon korvauksen työstään, eläinten oloja kyetään parantamaan ja haitat ympäristölle minimoimaan. Keinoista voidaan neuvotella, mutta päämäärä on selvä: jotta sivistys, kohtuullisuus, tasaarvo, vastuullisuus ja henkilökohtainen ja yhteiskunnallinen edistys toteutuisivat jokaisessa suomalaisessa ja hänen elämässään. Sen sijaan, että panostaisimme esimerkiksi Pirkanmaalla valtavaan luontoja kulttuuriarvoja heikentävään uuden moottoritien pätkän rakentamiseen tai uuden metsäradan rakentamiseen Tampereelta Helsinkiin, haluamme panostaa siihen, että ihmisten kotiseutujen, kylien, taajamien ja kaupunkien tiet ovat kunnossa. Keskustan politiikka ei vielä kaikilta osin näitä näkemyksiä heijastele, ja joku voisi kysyä, eikö jokin muu puolue olisi voinut olla parempi alusta esimerkiksi ympäristöasioiden ajamiseen. OLEN ”pro market” eli vapaan kilpailun puolella, mutta samalla näen, että suuri osa julkisista palveluista on tärkeää tuottaa julkisen, ei yksityisen sektorin kautta. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. NÄIDEN näkemysten kanssa keskusta tuntui kitkattomimmalta valinnalta puoluekodiksi. Hanna Holma aluevaltuutettu, Pirkanmaa VIIMEISTÄÄN tämän kevään vaalitulos osoittaa, että keskusta tarvitsee kipeästi identiteetin tutkiskelua ja oman linjan kirkastamista. 4. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 14.4.2023 53 Ei turhille miljardihankkeille, kyllä kotiseuduille KESKUSTA haluaa, että jokainen suomalainen saa asua siellä missä haluaa ja missä on hyvä elää ja yrittää. Koska keskustassa ymmärretään argumentteja sekä vasemmalta että oikealta, meillä on keskeinen rooli koko poliittisen kentän kattavan keskustelun ylläpitäjänä ja sekä kuplien ja kaikukoppien rikkojana. Politiikka on valintoja. Huonokuntoinen tiestö vaikuttaa paitsi asukkaiden, myös yritysten arkeen. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Vaikka oikeisto usein on eri mieltä, niin ei ole mitään metafyysistä perustetta sille, että yksityiset palvelut tuotetaan aina julkisia tehokkaammin. Toivonkin, että keskustan aateja brändityössä päästäisiin viimeinen nouseman yksittäisten päivänpoliittisten kysymysten ja heppoisen aurinkoisuuden yläpuolelle. Sanotaan ei turhille miljardihankkeille ja kyllä suomalaisten kotiseutujen tiestön parantamiselle. Politiikkaa ei tule tehdä tiettyjen intressiryhmien etuja ajamalla, vaan päätösten perustana tulee olla tieteellisestä tutkimuksesta ja puolueen arvoista avoimesti johdetut ratkaisut. Keskustalle politiikka on pedagogiikkaa. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Ytimessä on sen sijaan kysymys siitä, millainen valtion pitää olla, jotta se kasvattaa jokaisesta suomalaisesta sivistyneen, hyvinvoivan, itseään kehittävän ja yhteisössään vastuuta kantavan kansalaisen. Juna ei pysähtyisi pienemmillä paikkakunnilla, joten se hyödyttäisi ainoastaan tamperelaisia ja helsinkiläisiä matkustajia. Mitä jos kysyttäisiin jäseniltä, miksi kukaan vielä hairahtuu nykypäivänä identifioitumaan keskustalaiseksi, kun tarjolla on monta selkeämpää ja sosiaalisesti hyväksytympää puoluevaihtoehtoa. 2. Yrittäjien ja luonnon intressien ei tarvitse olla vastakkain. Anna Mäkituomas TM, tekniikan ylioppilas Ideologiselle keskustalle on kysyntää. Verorahojen pitää mennä laadun kehittämiseen, ei omistajien voittoihin. Helsinkiläisenä kaksi vuotta vanhana keskustalaisena voin aloittaa nostamalla muutamia niistä syistä, jotka ajoivat minut pääkaupunkiseudulla akuuttiin poliittiseen ja sosiaaliseen itsemurhaan eli liittymään keskustaan: 1. Maatalouden ja huoltovarmuuden puolustus: Maatalouden pitää olla kannattava elinkeino ja Suomella omaa ruoantuotantoa, jotta hätätilanteessa selviämme ilman globaaleja logistiikkaketjuja. SUOMEN taloustilanne on vaikea. 3. Vaikka kannustamme joukkoliikenteen kehittämiseen ja käyttöön, usein maaseudulla ja pienemmissä taajamissa oman auton käyttö on välttämätöntä. Yhteiskunnallisen keskustelun kulttuuri on murenemassa: erimieliset etääntyvät toisistaan omiin kupliinsa. Sanoitetaan vihdoin auki ne aatteelliset peruspilarit, jotka erottavat meidät muista. Haluan vahvistaa rehellistä keskustelukulttuuria ja asiaperusteista päätöksentekoa politiikassa. Suomen tieverkosto on rapautunut, ja varsinkin alempiasteiset tiet ovat paikoin aivan kelvottomassa kunnossa. Päätösten tulee kestää kriittistä tarkastelua riippumatta siitä, kenen näkökulmasta katsotaan – John Rawls ja ”tietämättömyyden verho” kunniaan. Minulle ratkaisevinta valinnassa oli puolueen ideologisessa syvärakenteessa oleva ero suhteessa muihin puolueisiin. Konsulttien laskelman mukaan yhden minuutin hinta radalle olisi 331 miljoonaa euroa. Sen sijaan, että ryhtyisimme rakentamaan kokonaan uutta rataa, korjataan vanha paremmaksi ja parannetaan nettiyhteyksiä, jotta töitä pystyy tekemään junassa. Siis edelleen, miksi keskusta. Tällaisessa taloustilanteessa ei ole mitään järkeä rakentaa uutta rataa Tampereelta Helsinkiin muutaman minuutin ajansäästön vuoksi
Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto: Toimisto 040 772 1258. Piirin toiminnanjohtaja Matti Kuittinen 040 416 0147, matti.kuittinen@keskusta.fi. Tervetuloa! Keskustanaisten Karjalan piiri. OLEN liian usein kuullut, että keskustan tulee mennä oppositioon kasvamaan korkoa. klo 18.30 Keskustan puoluetoimistolla (Apollonkatu 11 A, 00100 Helsinki). Aleksi Sandroos keskustanuorten puheenjohtaja Nuoret ovat tämän puolueen toivo Etelä-Häme Piiritoimisto: Vanajantie 10 A, 13110 Hämeenlinna, etela-hame@keskusta.fi. Keskustan Helsingin piiri ry. Tervetuloa! Hallitus. Sekoilevana, ihmisten erilaisuutta loukkaavana sekä luontokatoa ja ilmastonmuutosta kiihdyttävänä puolueena meillä ei tainnutkaan onnistaa. Kainuu Piiritoimisto: Kauppakatu 26 A, 2. Toiminnanjohtaja Janne Isopahkala 045 170 1992, janne.isopahkala@keskusta.fi. Hallitus. Sääntömääräisten vuosikokousasioiden lisäksi kokouksessa käsitellään käytyjä eduskuntavaaleja sekä 28.1.2024 presidentinvaaleja ja 9.6.2024 käytäviä Euroopan parlamentin vaaleja. klo 17 Joutseno-talolla. Kaakon Keskustanuorten toiminnanjohtaja Eerik Brusila 050 439 6822, kaakko@keskustanuoret.fi. Tervetuloa! Keski-Pohjanmaa Piiritoimisto: Tehtaankatu 18 lh 2, 67100 Kokkola, keski-pohjanmaa@keskusta.fi. Itä-Savo Piiritoimisto: Tottinkatu 15, 57130 Savonlinna. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. krs), 40100 Jyväskylä. Onnittelut Olgalle ja hänen tukijoukoilleen sekä kaikille nuoria ehdokkaita tukeneille. Kannatus tippui niin oikeistokuin vasemmistohallituksessa. klo 18.30 piiritoimistolla (Vanajantie 10A, Hämeenlinna). klo 18 Hausjärven Niklandiaan (os. Meidän tulee mennä oppositioon miettimään sitä, mitä tulikaan tehtyä. Toiminnanjohtaja Minna Peittola 050 428 2074, minna.peittola@keskusta.fi. Sääntömääräisten vuosikokousasioiden lisäksi kokouksessa käsitellään käytyjä eduskuntavaaleja, 28.1.2024 käytäviä presidentinvaaleja ja 9.6.2024 käytäviä Euroopan parlamentin vaaleja. Karjala Piiritoimisto: Piiritoimiston käyntija postiosoite on Valtakatu 54, (2. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Kata Huhtakoski 045 878 6300, keski-pohjanmaa@keskustanuoret.fi. Kunnallisjärjestön vuosikokous pidetään ke 26.4. Keskustanuorten tmj Kata Huhtakoski 045 878 6300. Toiminnanjohtaja Noora Juvonen 0400 457 771, noora.juvonen@keskusta.fi. Aluekoordinaattori Susanne Vähäjylkkä 050 538 1728, susanne.vahajylkka@keskusta.fi. krs), Lappeenranta. Toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juuti, 050 347 3556, ulla-riitta.juuti@keskusta.fi, Etelä-Savon Keskustanuorten toiminnanjohtaja Arttu Ruhanen 040 042 2595, etelä-savo@keskustanuoret.fi. Sääntömääräinen vuosikokous ti 9.5. KIERTÄESSÄNI vaalikentillä kohdalle osui liian usein puolueen tunkkainen ja mitäänsanomaton linja. Vaalien jälkeen iloitsen mahtavasta kenttäväestä, joka vaikeuksien keskellä on jaksanut tehdä työtä kansanliikkeemme eteen useiden viikkojen ajan. Sääntömääräinen vuosikokous to 20.4. klo 18 kahvila-ravintola Pikku Pistrinassa Forssassa (Hämeentie 11). Puheenjohtaja Sakari Seppänen 045 317 9050, sakari.seppanen@vuokatti.net. Helsinki Piiritoimisto: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki, helsinki@keskusta.fi. Vesaisten yhteyshenkilö Anne-Maria Jaskari 040 172 5005. Meillä sitä ei ole. Ilmoittautuminen klo 18.00– 18.30. klo 17 piiritoimistolla (Kauppakatu 26 A / 2. Riitelevää joukkoa ei haluta vastuupaikoille. Sähköposti. Hausjärvi. Tervetuloa! Keskustanuorten Kainuun piiri ry. Tervetuloa Keskustan Hausjärven Kuntayhdistyksen vuosikokoukseen ti 18.4. Keskustanaisten piiri. Kokouksen yhteydessä tarjolla ruokaa ja kahvia. Piiritoimiston käyntiosoite Keskuskatu 11 A 12, Seinäjoki. Politiikassa kyse on siitä, miten ja mihin suuntaan maatamme halutaan jatkossa rakentaa. Nuorten äänisaaliit olivat nousujohteisia, ja eduskunnan nuorin kansanedustaja, Olga Oinas-Panuma, tulee keskustanuorten riveistä. Toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juuti, 050 347 3556, ulla-riitta.juuti@keskusta.fi. Keski-Suomi Piiritoimisto: Osoite Yliopistonkatu 17B (2. Munkkija simatarjoilu. Honkarannantie 92, 12100 Oitti). mennessä, sähköpostilla kainuu@keskustanuoret.fi. Puolue, joka ei osaa antaa minkäänlaista tulevaisuudenkuvaa, ei voi pärjätä politiikassa. klo 18 Tuulosen Nesteellä. krs, 87100 Kajaani. Ratkaistaan isoja ongelmia ja hyväksytään ihmisten erilaisuus. Puolueeseemme on myös pesiytynyt jatkuvaa eripuraisuutta eduskuntaryhmästä lähtien. Piirin vuosikokous pidetään to 20.4. Keskustan tilanne on selkeä. 54 Keskustassa tapahtuu 14.4.2023 Puheenvuoro EDUSKUNTAVAALIT on nyt käyty ja Suomen kansa on valintansa tehnyt. Etelä-Hämeen Keskustanaisten tmj Sari Kujanpää 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi. Kahvitarjoilu. Paltamo. Keskustan tulisi olla tulevaisuuspuolue, ei menneen maailman edunvalvoja. Valoa on kuitenkin näkyvissä. Meidän tulisi luoda rohkeita ajatuksia ja visioita pitkälle tulevaisuuteen eikä tarttua muiden asettamiin politiikan raameihin. Vuosikokous to 27.4. Toiminnanjohtaja Pilvi Kärkelä 050 537 2818, pilvi.karkela@keskusta.fi. Hämeenlinna. krs, 87100 Kajaani). Luottamusta puolueeseen ei ole, eikä meidän tule haaveilla päivääkään hallitusvastuusta. Keskusta ei osaa enää tuoda politiikkaan omia avauksia. Etelä-Savo Piiritoimisto: Porrassalmenkatu 33, 50100 Mikkeli. Piiritoimisto on avoinna sovittaessa. Kokouksen jälkeen klo 19 siirrymme Kajaanin Kaupunginteatteriin katsomaan näytelmää Ruisräikkä. Piiritoimisto on avoinna sovittaessa. Nuoret aktiivit ovat tämän puolueen toivo. Keskustan tulisi palata juurilleen inhimillisenä suomalaisen ihmisen puolustajana. Tervetuloa! Hämeenlinna. Hämeen Keskustanuorten tmj Eerik Brusila 050 439 6822, eerik.brusila@keskustanuoret.fi. Tuuloksen py:n vuosikokous to 20.4. Ei kannata syyttää muita. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Venla Kajan 044 985 7176, helsinki@keskustanuoret.fi. Keskustan Karjalan piiri. Käsiteltävänä sääntömääräisten asioiden lisäksi valtuuskunnan varaedustajan paikan täydentäminen. Sitä meidän ei kannata tehdä. klo 16 mennessä, teatteriin to 13.4. Keskustanaisten yhteyshenkilö Sari Palmu 0400 541 763. Vuosikokous pidetään to 27.4. Luottamus keskustaan on kahdessa vaalikaudessa rapautunut. Hallituksen muodostamiseen tarvitaan puolueita, joilla on kansalaisten luottamus. Tässä puolueessa puhutaan tunteella mieluummin sukupuolten määrästä ja abortista kuin suomalaisten ja alueiden vaikeasta tilanteesta tai talouden tasapainottamisesta. Etäosallistumismahdollisuus. klo 18.30 Rautjärven kunnantalon valtuustosalissa. Toimisto on avoinna tiistaisin klo 10–16. Kokousta ennen Politiikkaa Apollolla -keskustelutilaisuus klo 17. Keskustanuoret: hallintokoordinaattori Marko Soini 045 205 0677, kainuu@keskustanuoret.fi. Ei Suomi tarvitse kahta kokoomusta tai light-persuja! Se tarvitsee keskustan, jolla on oma linja. Aluekoordinaattori Leena Vesto 050 537 3097, leena.vesto@keskusta.fi. Kokouksessa on paikalla Keskustan varapuheenjohtaja Petri Honkonen. Tervetuloa. Järjestösihteeri Tuija Pitkäpaasi 040 415 8759, tuija.pitkapaasi@keskusta.fi. Käsitellään sääntömääräiset asiat ja päätetään henkilövalinnoista Keskustan luottamuspaikkojen osalta Hausjärvellä. klo 17 kunnantalolla. Keskustan Paltamon kunnallisjärjestön vuosikokous vapputunnelmissa su 23.4. Ilmoittautuminen kokoukseen etäyhteyttä varten to 20.4. Tmj Timo Oravainen 050 533 6686, timo.oravainen@keskusta.fi
Olemme mukana la 22.4. Varsinais-Suomen Keskustaveteraanit. Keskustanaisten Päijät-Hämeen piirin tmj Jaana Niemi 040 418 1150, jaana.niemi@keskusta.fi. Kokous toteutetaan hybridinä piiritoimisto Apila (Siltakatu 22, 80100 Joensuu) ja Microsoft Teams. Jyväskylä. Keskustanaiset Suomen Keskustanaiset. Valtuuskunnan kokouksen asialista ja tarkempi ohjelma sekä ilmoittautumisohjeet julkaistaan myöhemmin osoitteessa www.keskustanuoret.fi. Keskustanuorten hallintokoordinaattori Marko Soini 045 205 0677, pirkanmaa@keskustanuoret.fi. klo 21 mennessä, ja etäyhteyttä varten la 22.4. Tervetuloa! Joensuun Opiskelevat Keskustalaiset ry. Tervetuloa! Varsinais-Suomen Keskustaveteraanit. Ilmoittautumiset paikan päälle tuleville to 20.4. Etäosallistujien tulee ilmoittautua toiminnanjohtajalle pe 14.4. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Joel Kohvakka 044 312 2982, pohjois-savo@keskustanuoret.fi. Etäosallistumismahdollisuus. Tervetuloa. Kymenlaakso Piiritoimisto: Tmj Sami Porkka 050 577 0838, sami.porkka@keskusta.fi. Klo 12.30–14.30 tilaisuus Museon Riihessä. Lisäksi Keskustanuorten liiton puheenjohtajisto on äänivaltainen valtuuskunnan kokouksessa. pykälää ja vaatia edustajakokoukseen ennakkoilmoittautumista. Maksu matkasta 8.9. Ts Pia Högberg 045 327 4845, pia.hogberg@keskusta.fi. Keskustanaisten alueelliset työntekijät ja tapahtumat ks. Toiminnanjohtaja Joonas Salmi 044 2006 888, joonas.salmi@keskusta.fi. museojohtaja Lauri Viinikkalan ja Olavin toimesta tiivis museon esittely ja keskustelua aiheesta ”Suomalaisen ruoan historia”. klo 15 Scandic Nokia Eden (Paratiisikatu 2, 37120 Nokia). piirit. Keskustanuorten alueelliset työntekijät ja tapahtumat ks. Keskustanuorten Satakunnan piiri ry. Turku. Toisin kuin jutussa kerrottiin, Hanna Kososella ei ole TikTokissa tiliä.. Tmj Sinikka Varila 0400 909 013, sinikka.varila@keskusta.fi. Oikaisu MAALISKUUN Suomenmaassa (10.3.) listattiin keskustan kansanedustajat, joilla on TikTok-tili. kello 16.30 piiritoimisto Apilassa (Siltakatu 22, Joensuu). Tapaamiset piiritoimistolla vain etukäteen sopien. Sääntömääräinen vuosikokous la 15.4. Edustajakokousviikonloppu käynnistyy la klo 10.15 hartaudella Keski-Porin kirkossa. Keski-Suomen Keskustan toimisto (Yliopistonkatu 17 B, 2. Klo 11.30 ruokailu Museon uudistuneessa ravintolassa. Toimiston käyntiosoite kauppakeskus Hansa 2. Lisätietoja: Keskustanuorten pääsihteeri Anna-Leena Veteläinen, anna-leena.vetelainen@keskustanuoret.fi, 050 516 7046. wahlsten@keskustanuoret.fi. Ylämyllyn koulu, Patteriston yksikkö (Laavupolku 2, 80400 Liperi). Pj Tahvo Anttila 0500 746 571, tahvoanttila@gmail.com. Keskustanaiset päättävät kokouksessaan poliittisesta ja järjestöllisestä ohjelmasta, käsittelevät jäsenyhdistystensä aloitteita sekä valitsevat puheenjohtajiston seuraavalle kaksivuotiskaudelle. Toiminnanjohtaja Antti Mulari 040 839 4330, antti.mulari@keskusta.fi. Hallitus klo 17 ja vk klo 18. Kokousasiakirjat julkaistaan myös Suomen Keskustanaisten internetsivuilla. Esillä sääntömääräiset asiat. Etäosallistumismahdollisuus. Keskustanaisten Pohjois-Savon piiri ry:n toiminnanjohtaja Kaija Väänänen, Snellmaninkatu 37, 70100 Kuopio, 044 369 9603, kaija.vaananen@keskusta.fi. Keskustan Koiviston py:n sääntömääräinen vuosikokous ma 17.4. Samalla vesaisilla ja muilla kävijöillä mahdollisuus tutustua näyttelyihin ja taiteilijoiden ateljeetiloihin maksuttomasti. 39. Kevätkokous pidetään pe 21.4. Härmän Kylpylässä (Vaasantie 22, 62375 Ylihärmä). Keskustanuorten toiminnanjohtaja Kimmo Tuhkala 040 623 7746, lappi@keskustanuoret.fi. klo 18 osoitteessa Muhluniementie 138a, Äänekoivisto. Keskustanaisten toiminnanjohtaja Kristiina Mäki-Välkkilä 040 556 7262, kristiina.maki-valkkila@keskusta.fi. Kokouksen yhteydessä ruokailu sekä mahdollisuus jäädä kokouksen jälkeen paikalle saunomaan ja yöpymään (huom. klo 10 mennessä hallitukselle kirjallisesti esittäneet ja mitkä valtuuskunta päättää ottaa käsiteltäviksi. Keskustanaisten hallitus on päättänyt noudattaa sääntöjen 11. Keskustan toiminnanjohtaja Minna Siira 050 388 0015, poliittinen sihteeri Jaakko Mäki-Petäjä 045 656 9264, järjestösihteeri ja Vesaisten toiminnanjohtaja Heli Purola 0400 170 701, keskustanuorten toiminnanjohtaja Eevasisko Mehtätalo 040 527 4913. Kokoukseen on mahdollista osallistua myös etänä. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimisto: Koulukatu 31 A 2 90100 Oulu, pohjois-pohjanmaa@keskusta.fi. Keskustanaisten pj Tuija Palosaari 040 595 4475, tuija.palosaari@tornio.fi. Puheenjohtaja Hannu Mikkilä 050 021 5970, hannu.mikkila@luottamus.nurmes.fi. klo 21 mennessä, ja etäyhteyttä varten pe 21.4. Lapin Keskustanuorten toiminnanjohtaja Kimmo Tuhkala 040 623 7746, lappi@keskustanuoret.fi Pirkanmaa Piiritoimisto: Keskustan Pirkanmaan piirin toiminnanjohtaja Pirjo Ala-Hemmilä 040 767 3419, pirjo.ala-hemmila@keskusta.fi. Keskustanuoret Liittotoimisto: Pääsihteeri Anna-Leena Veteläinen 050 516 7046, anna-leena.vetelainen@keskustanuoret.fi. Suomen Keskustanaiset ry:n 39. klo 18. Keskustanaisten tmj Mirja Stålnacke 040 534 4485, mirja49@gmail.com. Vesaisten toiminnanjohtaja Jaana Viilo 044 594 0665. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat sekä ne asiat, jotka liiton jäsenet ovat viimeistään to 6.4. Sääntömääräinen vuosikokous pe 14.4. Ilmoittautumiset: helena.taavitsainen@ gmail.com. Keskustanaisten tmj Kirsi Kalliotähti, uudenmaan.keskustanaiset@gmail.com. krs, Jyväskylä). Sääntömääräinen vuosikokous pe 21.4. klo 15 mennessä sähköpostitse pohjois-karjala@keskustanuoret.fi tai puhelimitse 050 303 0456. Lisätietoja: joensuu@kol.fi. kerros, Torikatu 3–5, Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola. klo 12–15 Nansotalon Taidesuunnistustapahtumassa (Tanhuankatu 2, Nokia). Paikan päälle tulevat sitovat ilmoittautumiset to 13.4. mennessä Keskustanaisten internetsivuilla: www.keskustanaiset.fi olevan ilmoittautumislomakkeen kautta. Kokouksen virallisten edustajien on ilmoittauduttava kokouspaikalla 6.5. Tervetuloa poikkeamaan! Varmistathan läsnäolomme joltakin edellä mainituista. varsinainen edustajakokous järjestetään läsnäolokokouksena 10.–11.6. Edustajakokoukseen on ilmoittauduttava pe 26.5. Lappi Piiritoimisto: Kansankatu 12 A, 96100 Rovaniemi, avoinna sopimuksen mukaan. Suomen Maatalousmuseo Sarassa Loimaalla (Vanhankirkontie 383). mennessä Olaville (olavi.ala-nissila@hotmail.com) tai 040 532 6633 tai Sirpalle 044 062 2266. klo 17 mennessä satakunta@keskustanuoret.fi. Valtuuskunta on Keskustanuorten sääntömääräinen kokous, jonne jokainen piiri voi lähettää kolme yleisen piirikokouksen valitsemaa edustajaansa. Mediasuunnittelija Susanna Tenhunen 050 357 4438, susanna. Kesäkokoontuminen to 15.6. Piiritoimiston osoite: Itäpuisto 9, 28100 Pori. 14.4.2023 keski-suomi@keskusta.fi ja puhelin 045 327 4845. mennessä Sirpa Raikon tilille FI41 5316 0850 0055 78. Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Kokouksen yhteydessä kahvitarjoilu ja sen jälkeen mahdollisuus kylpylän käyttöön, jonka jälkeen klo 19 buffetillallinen. Ruoka, erillinen kahvi ja kokoustilavuokra 18 €/hlö. Hallintokoordinaattori Marko Soini 045 205 0677, marko. Järjestösihteeri (15.8.2022–15.4.2023) Aki Utter. Keskustanuorten Pirkanmaan Piiri ry. Järjestöja viestintäkoordinaattori Piia Särkelä piia.sarkela@keskusta.fi, +358408379867. Liiton jäsenten hallitukselle esitettävät asiat tulee toimittaa sähköpostitse osoitteeseen info@keskustanuoret.fi. klo 9–11 välisenä aikana. Viking Glorylla. Aluevaltuustoryhmän poliittinen avustaja Elina Suni 050 4057742, elina.suni@keskusta.fi. Pohjois-Savo Piiritoimisto: Toiminnanjohtaja Kimmo Valta, Snellmaninkatu 37, 70100 Kuopio, 044 369 9600, kimmo.valta@keskusta.fi. tenhunen@keskustanuoret.fi. Hämeen Keskustanuorten tmj Eerik Brusila 050 439 6822, hame@keskustanuoret.fi. klo 18–20 Hiekkaharjun nuorisotilan alakerran kokoustila (Leinikkitie 36, Vantaa). Tervetuloa! Sitovat ilmoittautumiset kesäkokoontumiseen ja museokierrokseen to 9.6. oma peitto + tyyny + liinavaatteet + pyyhe mukaan). Keskustan Turun itäinen paikallisyhdistys pitää vuosikokouksen to 20.4. Yleiskeskustelua ajankohtaisista asioista. Syysristeily on ti 3.10. Keskustanuorten hallintokoordinaattori Marko Soini 045 205 0677, satakunta@keskustanuoret.fi. Klo 10.30 ilmoittautuminen ja tikkakisa. Esillä sääntömääräiset asiat sekä paikallisyhdistyksen purku. Toiminnanjohtaja Antti Mulari 040 839 4330, antti.mulari@keskusta.fi. Keskustanuoret ja Vesaiset: tmj Elina Suoranta 040 721 0636, elina.suoranta@vesaiset.fi. mennessä Olaville (olavi.ala-nissila@hotmail.com) tai 040 532 6633 tai Sirpalle 044 062 2266. 55 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. Toimisto pääsääntöisesti avoinna ma–to, mutta kannattaa varmistaa paikallaolo soittamalla etukäteen. Varsinainen kokous alkaa klo 13 Virkistyshotelli Yyterissä. Toimistosihteeri Jaana Kvist, Riistakatu 15, 74100 Iisalmi, 044 081 7373, jaana.kvist@keskusta.fi. Varsinais-Suomi Piiritoimisto: Piirin tmj Hanna Vuola 050 917 7000, poliittinen suunnittelija Henna Takatalo 050 553 9620, järjestösihteeri Kristiina Lahdenvesi 050 544 8664, Varsinais-Suomen Keskustanuorten toiminnanjohtaja Arttu Laaksonen 044 098 2702, varsinais-suomi@keskustanuoret.fi, Vesaisten piirin tmj Laura Vuola 040 040 7515, Keskustanaisten pj Riitta Karjalainen 044 907 4885. Toimistomme sijaitsee osoitteessa Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Eerik Brusila 050 439 6822, uusimaa@keskustanuoret.fi. Lähtö klo 8.45 ja paluu seuraavana päivänä klo 7.35. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Susanna Turunen 050 303 0456, pohjois-karjala@keskustanuoret.fi. klo 14 mennessä, pirkanmaa@keskustanuoret.fi. Pirkanmaan Vesaiset ja Nokian Vesaiset. Vantaa. Vaajakosken keskustaseuran sääntömääräinen vuosikokous to 27.4. Valtuuskunnan kokoukseen voivat osallistua liittohallituksen jäsenet sekä liiton ja piirien toimihenkilöt puheja läsnäolo-oikeudella. Vesaisten toiminnanjohtaja Jaana Viilo 044 594 0665. Voit asioida toimistolla etukäteen sopien. Äänekoski. Keskustan Pohjois-Karjalan piiri ry. Järjestösuunnittelija Jenna Wahlstén 050 357 8860, jenna. Toiminnanjohtaja Sari Sirkkiä, sari.sirkkia@keskusta.fi. Virkistyshotelli Yyterissä (Sipintie 1, 28840 Pori). Pohjois-Karjala Piiritoimisto: Siltakatu 22, 80100 Joensuu, pohjois-karjala@keskusta.fi. Järjestöja viestintäkoordinaattori Piia Särkelä piia.sarkela@keskusta.fi, +358408379867. Sääntömääräinen valtuuskunta kokoontuu 6.–7.5. klo 18 Huittisten Latu ja Polku ry, Laturinteen mökki (Pyölönvuorentie 70, 32700 Huittinen). krs), 04200 Kerava, avoinna sopimuksen mukaan. Peräpohjola Piiritoimisto: Valtakatu 25, 94100 Kemi, avoinna sopimuksen mukaan. Sähköposti piirille osoitteeseen: pirkanmaa@keskusta.fi (myös yhdistysten tapahtumailmoitukset). piiri. klo 17 osoitteessa Mestarinkatu 2D. Keskustan piiri rf – Centerns distrikt Yhteystiedot: Puheenjohtaja, toiminnanjohtaja Paavo Väyrynen, pmvayrynen@gmail.com. Hintaja hyttitiedustelut sekä ilmoittautumiset viimeistään pe 8.9. Ohjelmassa on mm. klo 10. Tilaisuuden jälkeen on mahdollisuus opastettuun kierrokseen museon näyttelyissä (8 €/hlö), johon ilmoittautuminen etukäteen. Keskustan Vantaan kunnallisjärjestön vuosikokous ti 18.4. Kaakon keskustanuorten toiminnanjohtaja Eerik Brusila 050 439 6822, kaakko@keskustanuoret.fi. Satakunta Piiritoimisto: Piirin toiminnanjohtaja Leena Pellikka 050 570 5472, leena.pellikka@keskusta.fi. Uusimaa Piiritoimisto: Asemanaukio 7 (2. klo 10 (valtakirjojen tarkastus klo 9–10). Tervetuloa! Keskustanuorten Pohjois-Karjalan piiri ry. Keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi 044 978 3929, tarja.kiviniemi@keskusta.fi. varsinaisen edustajakokouksen kokousasiakirjat jaetaan kokouspaikalla. Vesaisten avoin pop up -kasvomaalauspaja. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään yhdistyksen nimen ja sääntöjen muuttaminen uusien mallisääntöjen mukaiseksi sekä lisätalousarvio vuodelle 2023. Tervetuloa! Suomen Keskustanaisten hallitus. Kokous alkaa la 6.5. Päijät-Häme Piiritoimisto: Tmj Jukka Sällinen 0400 930 483, jukka.sallinen@keskusta.fi. soini@keskustanuoret.fi. Keskustanaiset: pj Anne-Maria Perttula 040 831 3775, anne-maria.perttula@sovatek.fi. Yllätysesiintyjä myös luvassa politiikan saralta. Poliittisen suunnittelijan toimivapaan sijainen Tilda Karhumaa 050 49 1011, tilda.karhumaa@ keskustanuoret.fi. Sääntömääräinen vuosikokous la 22.4. Suomen Keskustanuoret ry
Tilaa Suomenmaan päivittäinen uutiskirje ilmaiseksi sähköpostiisi! Uutiskirjeen kautta voit vaivatta seurata Suomenmaan verkkosivujen tuoreimpia uutisia. Mistä sanoista tulee ammattiliittojen keskusjärjestön STTK:n lyhenne. Monestiko Donald Trump on ollut naimisissa. Keskusta päättää presidenttiehdokkaastaan ylimääräisessä puoluekokouksessa syyskuussa 2023. Minkä nimisellä kappaleella Käärijä edustaa Suomea euroviisuissa toukokuussa. Vas tau kse t: 1) Urh o Kek kon en, 2) Lap uan joe n, 3) kol me, 4) uin nis sa, 5) Tur uss a, 6) sus hi, 7) Suo men Tek nis ten Toi mih enk ilö id en Kes kus liit to, 8) San na Mar in, 9) Cha Cha Cha , 10) 26 000 eur oa. Kuka kirjoitti Suomen Kuvalehteen poliittisia kolumneja vuosina 1966–1974 nimimerkillä Liimatainen. 4. 6. Minkä joen suulla sijaitsee Uusikaarlepyy. 10. Millainen ruoka on nigiri. 3. 5. 9. 2. Missä lajissa Antti Kasvio saavutti 1990luvulla useita arvokisamitaleja. Voit tilata uutiskirjeen osoitteesta: http://tilaajakirje.suomenmaa.fi/. Kuka on tähän mennessä ollut nimitettäessä Suomen nuorin pääministeri. 56 14.4.2023 9 3 2 5 8 9 8 9 3 6 9 2 3 6 5 2 5 3 5 2 1 7 2 9 4 7 4 5 3 4 9 1 7 9 3 2 4 6 8 1 5 7 7 1 6 3 2 5 8 9 4 5 8 4 7 1 9 3 2 6 8 9 1 2 4 3 7 6 5 6 2 5 1 8 7 4 3 9 4 7 3 5 9 6 2 8 1 1 5 7 6 3 2 9 4 8 2 6 9 8 7 4 5 1 3 3 4 8 9 5 1 6 7 2 2 4 6 2 7 3 5 8 9 1 2 2 5 9 3 9 7 1 3 1 6 3 2 3 8 9 9 5 2 7 3 4 1 6 8 4 8 1 2 6 9 3 5 7 7 6 3 8 5 1 2 9 4 3 7 5 1 4 2 6 8 9 6 4 9 3 8 7 5 1 2 1 2 8 5 9 6 7 4 3 2 9 7 4 1 5 8 3 6 8 1 6 9 7 3 4 2 5 5 3 4 6 2 8 9 7 1 9 3 2 5 8 9 8 9 3 6 9 2 3 6 5 2 5 3 5 2 1 7 2 9 4 7 4 5 3 4 9 1 7 9 3 2 4 6 8 1 5 7 7 1 6 3 2 5 8 9 4 5 8 4 7 1 9 3 2 6 8 9 1 2 4 3 7 6 5 6 2 5 1 8 7 4 3 9 4 7 3 5 9 6 2 8 1 1 5 7 6 3 2 9 4 8 2 6 9 8 7 4 5 1 3 3 4 8 9 5 1 6 7 2 2 4 6 2 7 3 5 8 9 1 2 2 5 9 3 9 7 1 3 1 6 3 2 3 8 9 9 5 2 7 3 4 1 6 8 4 8 1 2 6 9 3 5 7 7 6 3 8 5 1 2 9 4 3 7 5 1 4 2 6 8 9 6 4 9 3 8 7 5 1 2 1 2 8 5 9 6 7 4 3 2 9 7 4 1 5 8 3 6 8 1 6 9 7 3 4 2 5 5 3 4 6 2 8 9 7 1 Tietotesti Millä kappaleella Käärijä edustaa Suomea tänä keväänä euroviisuissa. 7. Missä kokous pidetään. Paljonko Suomen valtiolla on velkaa asukasta kohden, noin 16 000, 26 000 vai 36 000 euroa. An tti H äm älä in en / Le hti ku va 1. 8
14.4.2023 57 52 € / 12 kk 27 € / 6 kk Digilehti Lataa Suomenmaan ilmainen uutissovellus Seuraa helposti verkkosivujen päivittäisiä uutisia, lue artikkeleita ja blogeja sekä selaa keskustan järjestöjen tuoreimpia tapahtumia.
Sitä, että yritysten ja yrittäjien asiaa ei neljään vuoteen heikennetty, ei vaaleissa arvostettu. Vaalitulos on nyt sellainen, että keskustalla pitäisi olla neljä vuotta aikaa58 ja energiaa järjestötoiminnan uudistamiseen sekä asiakysymysten ennakoivaan valmisteluun. Kuitenkin puolue elää, jos se pystyy katsomaan eteenpäin ja tuottamaan ratkaisuja ja uudistuksia. Tiktokia he käyttävät kuin varhaisteinit. PS tuottaa Youtubeen propagandistisia jaksoja, joissa sotketaan totuus ja harha, tiede ja tieteenvastaisuus. Valtiovarainministerin salkkua neljä vuotta kantaneen puolueen on vaikeaa vaatia uutta talouspolitiikkaa. Arvio keskustan vaalituloksesta Juha Kuisma vieraskolumni. Keskustan viestiksi ei riitä, että olemme välissä. On suuri vaara, että ikääntyvä keskustaväki muuttuu luonnostaan konservatiiviseksi ja ennen pitkää vastustaa kaikkea. Aiempia äänestäjiä on joko kuollut tai he ovat passivoituneet havaitessaan, ettei yksi puolue pysty voittamaan alueita tyhjentävää fossiilikapitalismin logiikkaa. Keskustan muinoin kuuluisasta järjestökoneistosta on jäljellä ehkä kymmenen henkeä per kunta, siis suunnilleen 4 000 aktiivia. Vaalien voittajilla on nyt vastuu ratkoa asioita. Yksi vaikuttaneista tekijöistä on, että keskustan asema medioiden maailmassa on heikko. Keskustasta itsestään riippuu, tunnistaako se tilansa. Moni äänesti taktisesti kokoomusta saadakseen Sanna Marinin pois pääministerin paikalta. Perussuomalaiset on maakuntien suurin puolue Lappia myöten. Pitää olla riittävän konkreettinen: puolustaa biokaasua, kuituverkkoa, aurinkopaneeleja, hiilensidontaa, kouluja. Tästä ei voi valittaa mihinkään instanssiin. Kansanedustajapaikat siirtyvät itäpohjoisista vaalipiireistä etelän vaalipiireihin. Maakuntalehdet eivät enää tue keskustaa, vaan pyrkivät miellyttämään kaikkia. Loppuvaiheessa media määritteli vaalin pääministerivaaliksi. Vaalitulos osoittaa kaikkien vaihtoehtojen toteutuneen. Keskustan perinteinen elinkeinollinen, ammatillinen ja alueellinen pohja murenee. Tällä vaalituloksella keskustalla ei ole kansanvallan mukaista syytä mennä hallitukseen. Somessa perussuomalaiset ovat aivan eri tasolla kuin muut puolueet. Nämä puolueet tulevat näkemään, kuinka vaikeaa Suomen kuntoon saaminen on. VAALITILANTEESSA ei ollut tekijöitä, jotka olisivat suosineet keskustaa. Kirjoittaja on tietokirjailija ja keskusta-aktiivi Lempäälästä. SUURIN syy vaalitulokseen on yhteiskuntarakenteellinen. Ei kulu vuottakaan, kun seuraava hallitus on erinomaisen epäsuosittu. Puolueen pitää tuottaa poliittisen keskusteluun aloitteita, jotka jakavat mielipiteitä puolueen hyväksi. 58 14.4.2023 ENNEN vaaleja keskustan vaalitilanne tiivistettiin muotoon: 100 000 aiemmin keskustaa äänestänyttä mietti, äänestääkö ollenkaan; äänestääkö keskustaa; äänestääkö protestiksi perussuomalaisia vai äänestääkö jotain muuta puoluetta. Uudistusten suunnankin voi tunnistaa helposti: jokainen haastattelee omia lapsiaan, kysyy näiltä, millainen olisi sellainen keskusta, jota nämä olisivat valmiita äänestämään. Talousteema kaksinapaistui oikeiston ja vasemmiston väliseksi varjonyrkkeilyksi. Toisaalta vihreitä tai kokoomusta sympatisoiva nuorten toimittajien maailma lavastaa nimenomaan keskustan konservatiivisen luonnontuhoojan rooliin. Maassamuutto tyhjentää keskustan vahvoja alueita
Tai no, koko junamatka menee somettamiseen myös ennen Tunnin junaa, joka ei siis ole tunnin juna. Reaalisuomeksi se on viisi miljardia. Kun jotain rahaa kuitenkin on, niin laitetaan ne nyt koko maata palvelevaan tieverkoston ylläpitoon ja korjaamiseen. No niin turkulainen, mitä teet varttitunnilla. Eihän se riitä! TUNNIN JUNAA , joka ei siis ole tunnin juna, ajetaan kuin käärmettä piippuun. Ja lentää toki voi aina, etenkin jos firma maksaa. Pitkä maa, paljon teitä, jopa sorateitä. En ole kysynyt Oulun toimitukseltamme, kuinka moni on välittömästi lähdössä. Varttitunti enemmän aikaa olla somessa elämässä vale-elämää ja katsella kissavideoita. RAIDELIIKENTEELLÄ on paikkansa, mutta siihen tuntuu liittyvän nyt kaikenlaista älytöntä hössötystä. Painopaikka Botnia Print Oy, ISSN 0356-3588 VERKKOUUTISPÄÄLLIKKÖ SANTERI LAMPI 044 7370 315 HENNA LAMMI (OPINTOVAPAALLA) TOIMITTAJAT MERI ALARANTA-SAUKKO 044 203 2640 LAURI HEIKKILÄ 044 7370 262 ANNUKKA KAARELA 044 7370 377 RISTO LUODONPÄÄ 040 8201 781 PAULIINA POHJALA 050 5450 915 PEKKA POHJOLAINEN 040 5357 674 SAMULI VÄNTTILÄ 044 7370 244 GRAAFIKKO SAARA SAVUSALO 044 431 4381 PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 040 7359 612 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ KATARIINA LANKINEN 050 5369 954 TÄSSÄ on ollut kaikenlaista. On ollut routaa ja ne kaikki vuodenajan vaihtelut. Mutta kun on kiire, niin joutua täytyy. Luin Hesarista, että Helsingistä Turkuun pääsee junalla 86, jopa 78 minuutissa. 14.4.2023 59 Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 6, 90150 Oulu Helsingin toimitus Osoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Suomenmaan Kustannus Oy Ilmoitusmyynti Arja Kylli 044 777 8710 arja.kylli@suomenmaa.fi, ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-13: 044 7778 710, sähköposti: asiakaspalvelu@suomenmaa.fi , Suomenmaan Kustannus Oy tallentaa ja käsittelee henkilötietoja. Kuinka se auttaa, kun kuitenkin maanantaista perjantaihin Salkkareihin oikeasti tuhlautuu aikaa ja elämää puolisen tuntia kerrallaan. Sitten on laitettu yhteisiä velkarahoja soteen ja kaikkeen. Muutama miljardi siitä, että Helsingin ja Turun välin selviää varttitunnin nopeammin! Kiinalaiset, ne vanhat, jotka eivät olleet Putinin kavereita, kyselivät että mitä teet säästämälläsi ajalla. Tietoja käytetään tilausten hallintaan ja tilaajien palveluun. Lehden saaja ja tilaaja voivat tarkistaa tietonsa Suomenmaan Kustannus Oy:n tilaajapalvelusta. Esimerkkinä mainittiin oiva tilaisuus sitten matkustaa yöjunalla Oulusta Saksaan. Jos raideleveyttä kavennettaisiin noin yhdeksällä sentillä, eikä maksa montaakaan rahaa, niin olisi yhteensopiva Euroopan kanssa. Ohjeet tietojen tarkistamiseen rekisteriselosteessa: www.suomenmaa.fi. Kehäkolmosen ulkopuolella on lähes koko Suomi. Kehäkolmosen ulkopuolella menee joitakin junia, raitsikkakin kuljettaa Tampereella. Liikenneväylien hoitoon ei ole rahaa, vaikka virnuillaankin, että kotiseutunsa tieasioita hoitamaan pyrkivä kansanedustaja tekee siltarumpupolitiikkaa. Se opettaa, kun kuvainnollisesti tekarit tippuvat suusta. Pandemiaa, ja sota on vieläkin Euroopassa. On muuten rytkettä ja uravetelyä, tasapuolisesti koko maassa. Jari Nenonen Olkaamme tiepuolue Pakina Kun on kiire, niin joutua täytyy.. Ennen rahoituspäätöksiä eduskunta tien päälle. Tiet ovat menneet todella huonoon kuntoon. Korjausvelka on suuri. Nastarenkaita ja painavia rekkoja. Sen paikkaansa pitämätön kustannusarvio pyörii kolmessa ja puolessa miljardissa. Ei ole rahaa ja/tai tahtoa ylläpitää
Suuri kiitos luottamuksestanne vuoden 2023 eduskuntavaaleissa. Keskustalaisten yhteinen työ kotien, kotimaan ja paremman huomispäivän puolesta jatkuu. H IN N AT O VA T VO IM A SS A KE SK U ST A N JÄ SE N IL LE . Lähes 350 000 suomalaista päätti antaa ainoan äänensä Keskustalle. Kiitos! Tuhannet keskustalaiset ja 205 rohkeaa ehdokastamme tekivät suuren urakan eduskuntavaaleissa. www.suomenmaa.fi • Tilaajapalvelu: 044 7778 710 Printti määräaikainen, tilaus sisältää digitilauksen! 12 kk / 82,50€ 6 kk / 41,50 € määräaikainen tai kesto Digi 6 kk / 27 € 12 kk / 52 € tuhti lukupaketti kerran kuussa!. Maksaja: Suomen Keskusta r.p