6 4 1 4 8 8 7 3 5 1 3 Joka kolkan puolesta KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 34 / 14.9.2018 / 4,80 € KoKo Suomen pitäminen aSuttuna on KeSKuStalainen iSKulauSe. mutta mitä Se oiKeaSti tarKoittaa. ViitoStien remontti eläVöittää etelä-SaVoa KoKoomuS erottuu KeSKittämiSinnollaan Ajassa Ilmiöt Vieraskolumni maahanmuutoSta on puhuttaVa SyVälliSemmin
2 14.9.2018 sisältö 14.9. 2018 Tavallisen elämän tulkki Pauliina Vanhatalon uusin kirja koostuu perheenäidin havainnoista s. 18
10 Annie Lööf johti Ruotsin keskustan vaalivoittoon s. Antti Kaikkonen s. 14 Ulkomaat Uutisanalyysi Kentän vaikuttaja. 14.9.2018 3 Minulle konkareiden tärkein opetus on aina ollut, että politiikassa on viime kädessä kyse luottamuksesta. 32 Sukupolvenvaihdos on keskustalle sekä uhka että mahdollisuus s. 31 Into syttyy, kun saa vastuuta Iittiläinen Siiri Mertakorpi haluaa nuorille vaikuttamisen paikkoja s. 39 Kiertotalouden rooli maataloudessa kasvaa, Jukka Mölsä uskoo s
Aluepolitiikka ei ole suomalaisille kirosana Pääkirjoitus Pe tra Pö yliö Alueellinen elinvoima ei ole ollut keskustalle koskaan pelkkä kuluerä.. Reilu kolmannes suomalaisista eli 36 prosenttia toivoo asutuksen keskittyvän suurimpiin kaupunkeihin ja maakuntakeskuksiin. Eniten kannatusta keskittävälle politiikalle löytyy kokoomuksen ja vihreiden riveistä. Yleisin vastaväite oli, että jos kansalaiset tietäisivät, mitä koko maan pitäminen elinvoimaisena maksaa, vastaus olisi toinen. Äänestäjien tehtäväksi jää arvioida, kuinka uskottavia puolueiden vaalien alla julkaisemat aluepoliittiset kannanotot ovat. Tutkimustulos kyseenalaisti Rahkosen mukaan eliitin hellimän ajatuksen, että onni ja autuus ovat mahdollisia vain, jos kaikki suomalaiset muuttavat kaupunkeihin. Keskittävän kaupunkipolitiikan apostolien mielestä tavalliset suomalaiset ovat väärässä ja he oikeassa. Kun tutkimustulokset ovat suomalaisen aluekehityksen kannalta näin myönteiset, on selvää, että muut puolueet tulevat keskustan kanssa herkästi samoille apajille. Alueellinen elinvoima ei ole keskustalle ollut koskaan pelkkä kuluerä, vaan sen on nähty hyödyntävän ja rikastuttavan koko Suomea. perustettu 1908 • päätoimittaja juha määttä 4 14.9.2018 Y le julkaisi kesällä Taloustutkimuksella teettämänsä tutkimuksen, jonka mukaan neljä viidestä suomalaisesta haluaa pitää koko Suomen asuttuna. Sen mukaan 58 prosenttia suomalaisista toivoo, että Suomessa on tulevaisuudessa asutusta sekä kaupunkiseuduilla että pienemmillä paikkakunnilla. Keskustan kannalta tilanne on otollinen. Tai vähintään niin, että tutkimukseen vastanneet suomalaiset eivät ymmärrä omaa parastaan. Kriittisten puheenvuorojen esittäjät pitivät muun muassa tutkimuksen kysymystenasettelua harhaanjohtavana. Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen arvioi tuolloin tulosten osoittavan, että suomalaiset ovat vahvasti huolissaan alueellisesta eriarvoisuudesta. Puolue on pitänyt aina tärkeänä tasapuolista ja oikeudenmukaista aluekehitystä. Väärästä tuloksesta moitittiin niin tilaajaa kuin tutkijoitakin. Myös e2:n tulokset herättivät epäilyjä keskittämispolitiikan kannattajien keskuudessa. Ylen tutkimustulosta luonnehdittiin uutispommiksi, vaikka kansalaisten suhtautuminen koko maan tasapainoiseen kehittämiseen ei ole muuttunut merkittävästi tällä vuosikymmenellä. Ajatuspaja e2:n työja elinkeinoministeriölle tekemä tuore tutkimus tukee Ylen aikaisempaa selvitystä. Digitalisaatio ja biotalouden vahva nousu antaa tälle kehitykselle lisää uskottavuutta. Tutkimus herätti runsaasti parranpärinää erityisesti niiden suomalaisten keskuudessa, joiden mielestä tutkimustulos oli väärä
Hän toi maailmaan paljon toivoa. Kiina vankisti asemiaan talouden kärkimaana. Kun muistetaan vielä se, miten Obama epäonnistui kahden kautensa aikana arabimaiden ja etenkin Syyrian kriisien hoitamisessa, kulminoituu syksyyn 2008 miltei koko tämänhetkisen maailmanpolitiikan tila. SamaNa syksynä valittiin Yhdysvaltain presidentiksi Barack Obama. 14.9.2018 5 Toimittajalta Katsokaa syksyyn 2008 Ne kuvat painuivat mieleen. Syksyllä 2008 globalisaation, liberaalin demokratian ja suvaitsevaisuuteen uskovan maailmaan voittokulku sekä niiden voimakas haastaminen leikkasivat toisiaan. Tuli eurokriisiä, Kreikkaa, Portugalia, Irlantia ja tukirahastoja. Viimeisen puolentoista vuoden aikana Obamaa on ollut usein ikävä. Siis: katsokaa syksyyn 2008. Yksi sana on ylitse muiden: epävarmuus. NiiN kuin aina, isoimmat muutokset tapahtuvat hiljaa ja huomaamatta. Yhdysvaltalaisen investointipankin Lehman Brothersin kaatumisesta tuli symboli koko läntistä maailmaa vavisuttaneelle finanssikriisille. Sillä niin se vain usein on, että katsomalla menneisyyteen löydetään myös avaimet tulevaisuuteen. Elokuussa 2008 Venäjä näytti uudenlaista vihaista voimaansa Georgian sodassa. Integraatiosta tuli epätrendikästä, protektionismista muodikasta. Järkyttyneen näköiset pankkivirkailijat kantoivat pahvilaatikoita ja valuivat New Yorkin kaduille. Ja siitä kaikesta on nyt jo kymmenen vuotta. Ja lähtekää siitä, miten siihen tultiin. Vaikka finanssikriisin syyt löytyvät paljon kauempaa, tuohon syksyyn kiteytyvät taitekohdat, jotka selittävät tämän päivän maailmaa hyvin paljon. Ihmiset menettivät työnsä, velat kasvoivat. Kolmannen maailmansodan mahdollisuudesta puhutaan politiikassa ja asiantuntijoiden kommenteissa ihan kuin mistä tahansa asiasta. Harva näki syksyllä 2008, mihin kaikkeen silloiset tapahtumat johtavat. Obaman suurimmat meriitit – Pariisin ilmastosopu, Iranin ydinohjelmasopimus ja Kuuban suhteiden lientyminen – on nekin heitetty romukoppaan. vuodeN 2008 syksystä pitäisi puhua enemmän. Yhdysvaltain nykyinen presidentti on laittanut maailman tulevaisuudennäkymät niin sekaisin, ettei kukaan olisi voinut kuvitellakaan. Lännen ja Venäjän välit ovat yhä kireät. Emmekä näe vielä tänäänkään. Nopeaa on ajan riento. Siitä on lähdettävä, että tähän on tultu, on kansanedustaja Tapani Töllillä (kesk.) tapana sanoa. Tuo murros on yhä kesken. Talousromahdus voimisti maailman kahtiajakautumista, mielipiteiden jyrkkenemistä, populismin nousua, sitä pettymystä, joka sai ihmiset äänestämään brexitiä ja Donald Trumpia. Lausahduksensa hän voisi myydä maailmalle. Obaman valinta oli edellä mainittujen huipentuma, finanssikriisi puolestaan merkittävä sykäys niiden kriisiytymiselle. Maailman rahoitusmarkkinat upposivat syvälle kriisiin, kansantaloudet vajosivat lamaan. Obaman puheet ydinaseettomasta maailmasta ja Yhdysvaltain maailman poliisin roolin kaventamisesta loivat uskoa, että huominen voisi olla parempi. Sen seurauksia maailma on nähnyt Ukrainassa ja Krimillä. Samuli Vänttilä. Se luottamus, johon Obama sai vielä kymmenen vuotta sitten ihmiset uskomaan, on murskaantunut pois. Paljon siinä ajassa on tosin ehtinyt tapahtua. Obama sai Nobelin rauhanpalkinnon ja paljon ihailua, vaikka näytöistä voikin olla montaa mieltä
Sen mukaan noin kolmannes suomalaisista eli 36 prosenttia toivoo asutuksen keskittyvän suurimpiin kaupunkeihin ja maakuntakeskuksiin. Tuomo Lappalainen Twitterissä Olisipa hienoa tehdä 40 vuoden ura, ilmoittaa eläköitymisestä 71-vuotiaana, avata lehti seuraavana aamuna ja lukea olevansa osa ”politiikasta pakenevien” porukkaa. Tutkimus esiteltiin työja elinkeinoministeriön Helsingissä Vanhalla ylioppilastalolla järjestämässä Uusi aluepolitiikka valtaa Vanhan -tapahtumassa. Asia ilmenee ajatuspaja e2:n työja elinkeinoministeriölle tekemästä tutkimuksesta. – Noin 20 prosenttia kokoomuksen kannattajista on sitä mieltä, että maan eri osien kehittämistä pitäisi jatkossa vähentää. Jukka Manninen Twitterissä Pekka Pohjolainen EnEmmistö eli 58 prosenttia suomalaisista toivoo, että Suomessa on tulevaisuudessa asutusta sekä kaupunkiseuduilla että pienemmillä paikkakunnilla. Kokoomus erottuu asiassa muista puolueista. Keskittäminen kiehtoo kokoomuslaisia Mauri Pekkarinen on istunut eduskunnassa 40 vuotta, mutta luultavasti hän on sinä aikana painanut töitä ainakin 400 vuoden edestä. Lisäksi puolue tarvitsee kipeästi nuorennusleikkausta. Shutterstock. Kokoomuksen kannattajat erottuvat e2:n johtajan Karina Jutilan mukaan tässäkin kohtaa muista. Monissa tapauksissa sijainti lähellä alan osaamiskeskittymää voisi olla kilpailukyvyn kannalta parempi ratkaisu, ministeri muistutti. Rohkaisee uusia yrittäjiä. Ministerin mukaan virastojen varaan ei alueiden elinvoimaa rakenneta, mutta valtionyhtiöt sen sijaan toimivat markkinaehtoisesti siellä, missä näkevät toiminnalleen parhaat edellytykset. – Kysymystä olisi aina tarkasteltava yhtiön etu edellä. Sen kannattajista selvä enemmistö eli 63 prosenttia toivoo asutuksen keskittyvän suurimpiin kaupunkeihin, kun keskustan ja perussuomalaisten kannattajista yli 70 prosenttia pitää toivottavana asutuksen jakautumista eri puolille maata. Niku Hooli Twitterissä Kokoomuksen kannattajista selvä enemmistö toivoo asutuksen keskittyvän suurimpiin kaupunkeihin. suomalaisista 58 prosenttia on myös sitä mieltä, että maan eri osien kehittämistä pitäisi jatkossa vahvistaa. Tilaisuuden avanneen elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mielestä olisi hyvä pohtia, pitääkö valtionyhtiön pääkonttorin sijaita aina pääkaupunkiseudulla yhtiön toimialasta riippumatta. Vain muutama prosentti haluaa vähentää tai maan eri osien kehittämistä tai lopettaa sen kokonaan. Ajassa Sanottua 6 14.9.2018 Supistuvien näkymien vaaleissa vanhojen luopuminen on keskustalle siunaus
Viime vaaleissakin ”varmoja” läpimenijöitä tippui eduskunnasta. Kari Jääskeläinen Twitterissä Konkareilla toki lienee melko paljon uskollisia äänestäjiä, mutta ennen vaalipäivää yhtään ääntä ei ole vielä annettu. Se kuuluu demokratiaan, Jutila kuittaa. – Jos tilanne laajenisi siihen pisteeseen, että tuotantoon tulee katkoksia tai tehtaita aletaan sulkea, niin onko meillä varaa torpata hyvää kehitystä järjestöllisten toimien takia, hän kysyy. saK:n johtoportaan ärhentely on Mustosen mukaan viran puolesta ymmärrettävää, mutta pitkässä juoksussa myös vaarallista peliä. Ajatuspaja e2:n johtaja Karina Jutila pitää ulkoministerin lausuntoja hyvin poikkeuksellisina. Niitä on pidetty ulkoministerin asemaan sopimattomina, koska ne ovat ristiriidassa Suomen virallisen kannan kanssa. Kaikki SAK:n liitot ovat jo ilmoittaneet valmiutensa niin sanottuihin järjestöllisiin toimiin. Terhi Peltokorpi Twitterissä Tämä kansanliike on aina nostanut nuoria. Syynä tähän harvinaiseen prosessiin ovat Soinin toistuvasti kohua herättäneet aborttikannanotot. Ehkä siellä luotetaan, että hallitus voisi vetää esityksensä vielä pois. – Tämä on ay-liikkeeltä selkeä kädenojennus vasemmistopuolueiden vaalityöhön. Tulee tilaa uusille, nuorille ja naisille. Mutta työpaikalla on oltu yllättävänkin paljon sitä mieltä, että nyt mennään oikeaan suuntaan, hän muistuttaa. – Jos ulkoministeri perustelee henkilökohtaisella vakaumuksellaan Suomen linjan vastaisia lausuntoja, on ymmärrettävää, että tämän jälkeen arvioidaan ministerin sopivuutta kyseiseen tehtävään. Turun yliopiston poliittisen historian professori Vesa Vares totesi STT:lle, ettei pidä epäluottamuslauseen aktualisoitumista todennäköisenä. Ja aika luonnollista, että 70-vuotiaat haluavat lopettaa aktiivisen uran. Hallitus ei peräänny irtisanomisen helpottamisesta MeRi ALARAntA-sAukko sDP:n , vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n eduskuntaryhmä ovat ilmoittaneet esittävänsä ensi viikolla epäluottamuslauseen ulkoministeri Timo Soinille (sin.). suomessa on itsenäisyyden aikana kahdesti esitetty epäluottamuslause yksittäistä ministeriä vastaan, eikä kummallakaan kerralla ole ollut kyse vakaumuksellisesta asiasta. Siksi on luonnollista, että reaktiotkin ovat poikkeuksellisia. – Kiperä kysymyshän se kieltämättä on. Niinhän se on luopuvienkin kohdalla aikanaan mennyt. Pääministeri Juha Sipilän mukaan esityksen tavoitteena on alentaa pienten yritysten työllistämisen kynnystä ja nostaa työllisyysastetta edelleen. Yksittäisiltä ammattiyhdistysaktiiveilta hallituksen kaavailut saavat myös ymmärrystä. SSAB:n Raahen tehtailla pitkään työskennellyt Keijo Mustonen sanoo, että kiista on herättänyt työyhteisössä keskustelua. Ajassa Sanottua 14.9.2018 7 Luopujat luovat huikeiden mahdollisuuksien tilanteen ja kilpailun. Soinia uhkaa harvinainen epäluottamuslause Pe tra Pö yliö Roland Schlager/Afp/Lehtikuva. Soini on puolustautunut toteamalla, että hänen vakaumuksensa on ollut tiedossa ulkoministerin tehtävään valittaessa. Samantyyppisiä toimia harkitsevat myös monet muut etujärjestöt. Riikka Pirkkalainen keskustanuorten Elokoulussa Risto Luodonpää Hallitus ei aio peruuttaa esitystään henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamisesta pienissä yrityksissä. Keskustataustaisen Mustosen mielestä kiistassa on kyse poliittisista linjanvedoista. Keskusta tekee sukupolvenvaihdoksen eikä sitä pelkää. – Tässä vaiheessa olisi aika iso kynnys livetä hallitusrintamasta, Vares arvioi
Ala käsittelee mikroskooppisten nesteja kaasuvirtausten hallintaa. Oulun yliopiston tohtoriopiskelija Singh ja professori Lauri Eklund saivat eurooppalaisten yhteistyökumppaneidensa kanssa hulppean 3,8 miljoonan euron EU-rahoituksen verija imusuoniperäisten epämuodostumien tutkimiseen. – Rahoittaja ihmetteli, voinko todella ohjata yhtäaikaa kuutta tohtoriopiskelijaa. Cure -projekti pyrkii selvittämään epämuodostumien syntymekanismeja ja kehittämään niihin hoitoja verisuonibiologian avulla. Hänen työhuoneessaan on julisteita muun muassa rakettiteknologian, solubiologian ja geologian aloilta. Viidennes vastanneista perheistä kuitenkin koki, etteivät he saa riittävästi tukea vauvan nukkumiseen liittyviin ongelmiin. 8 14.9.2018 THL:n kyselyyn vastanneet terveydenhoitajat arvioivat, että paljon tukea tarvitsevien vauvaperheiden määrä on pieni. Tutkimusrahoituksella on tarkoitus palkata 14 tohtoriopiskelijaa, joista kuusi työskentelee Oulussa. Haluaisin purkaa tieteiden välisiä raja-aitoja.. eurooPPalainen V.A. Ja rakettitiede. – Haluaisin purkaa tieteiden välisiä rajaaitoja. Lääketieteellisiin tarkoituksiin kehittämämme ohjelmisto on puolestaan hyödyllinen myös kaivosalalla, Singh valaisee. Ryhmämme kehitti siinä dronen veden laadun tarkkailuun. Esimerkiksi fyysikot ovat laskemalla saaneet tehokkaasti selville lääkeaineiden vaikuttavuuksia. EU-raha iskee suonta M ari a Se pp älä – Siruteknologian käyttö ei ole halpaa, mutta se voi tarjota monia ratkaisuja lääketieteeseen, Prateek Singh kertoo. – Koska verisuonisto oikeasti toimii, siruteknologian avulla voidaan nopeuttaa tutkimusta ja korvata eläinkokeita, Singh kertoo. Kyllä se onnistuu. – Tuo rakettiposteri on peruja NASA Europa Challenge -kilpailun finaalista. BiokemiSti on niin innoissaan tieteestä, että jättää yöunensa viiteen tuntiin. vauvaperheiden vanhemmista arvioi nukkuvansa liian vähän. Tutkimus auttaa ymmärtämään myös muita verisuonistosta riippuvia sairauksia, kuten diabeteksen komplikaatioita. Sen siruissa kasvaa hiussuonistoja, joissa voi testata erilaisten lääkkeiden toimivuutta ja seurata suonistorakenteiden muodostukseen liittyviä tekijöitä. Ajassa Sami KorKala Prateek Singh nostaa lasilevyn valoa vasten. Singhin tutkimuslähtöinen start up -yritys FinnAdvance on mikrofluidistiikassa maailmanluokan osaaja
Usein pullamössöksikin haukutun sukupolven jäsenet elävät tällä hetkellä kiivaimpia työelämän vuosiaan, maksavat asuntolainojaan ja hoitavat lapsiaan. Keskeisten EU-ohjelmien synkronointi on ehdottoman tärkeätä. Viestini komissiolle onkin, että yhdeksi koko tutkimusohjelmaan päätavoitteista tulee ottaa ”kestävä ja jätteetön ruokaketju vuoteen 2035 mennessä”. Merkittävä ikäryhmä siis. Tällä hetkellä yli 800 miljoonaa ihmistä näkee nälkää. EU on varannut 10 miljardia euroa elintarvikkeiden ja luonnonvarojen tutkimukseen Horizon Europe -ohjelmaan, jonka AGRI-osiossa toimin maatalousvaliokunnan vastaavana neuvottelijana. Piispa kuvaa, kuinka Y-sukupolvi sai kasvaa hyvinvoinnin ja yltäkylläisyyden Suomeen. Y:läiset ovat todennäköisesti jäämässä teollisen vallankumouksen jälkeen ensimmäiseksi sukupolveksi, jonka elintaso on alhaisempi kuin vanhempiensa sukupolven. Sitä edeltävät sukupolvet ovat tehneet jo ihan tarpeeksi. maatalousvalIokuntaan valmistelemassani raportissa kiinnitän huomiota erityisesti puhtaaseen veteen, biokiertotalouden tarjoamiin mahdollisuuksiin ja kestävään ruoantuotantoon. 14.9.2018 9 Täällä Bryssel Ilmastonmuutos ääriolosuhteineen on viime satokausina näyttänyt voimansa ja vaikean ennustettavuutensa ravistellen koko elintarvikeketjun toimintaa. Kaikkein vähiten sukupolvi haluaa uhrata luontoa. Komission ohjelmaluonnoksen osalta olen erittäin tyytyväinen, että komissio on oma-aloitteisesti ottanut metsätalouden mukaan ohjelmaan. Piispan mukaan se ei välttämättä haittaa Y:läisiä. Kesän kuivuus herätti myös kuluttajat karuun todellisuuteen; suomalaisen ruuan tuotanto ei ole itsestäänselvyys, kun luonto kurittaa ja markkinat ovat epäreilut. Elsi Katainen Euroopan parlamentin jäsen Tutkimus ja innovointi tulevaisuuden ruoantuotannon tukena Aineettomien arvojen sukupolvi Kirja-arvio aIemmat sukupolvet rakensivat hyvinvointiyhteiskuntaa, nykyisten vuoro on rakentaa henkistä hyvinvointia. Eikä hyvinvointiyhteiskuntakaan ole enää taattu. Ehdotan sisävesien lisäystä tutkimusohjelman piiriin, joka tällä hetkellä mainitsee ainoastaan meret ja valtameret. Piispa arvelee, että ilmastonmuutoksen hidastamisesta tulee koko sukupolvea yhdistävä tekijä. Komissio valmistelee tällä hetkellä rinnakkain sekä tutkimusohjelmaa että yhteisen maatalouspolitiikan uudistusta. Niiden suunnittelussa on huolehdittava siitä, että ohjelmien tavoitteet ovat yhtenäiset. Ilmastohaasteisiin voidaan onneksi vaikuttaa ja varautua muun muassa kehittämällä lajikkeita ja viljelymenetelmiä, mikä vaatii entistä enemmän panoksia tutkimukseen ja kehitystyöhön. Tuottamalla ruokaa nykyistä kestävämmin ja tehokkaammin voimme saavuttaa YK:n tavoitteen, ettei maailmassa kukaan näkisi nälkää vuoteen 2030 mennessä. Tätä päätelmää tuntuu toistelevan Y-sukupolvesta eli 1980-luvulla syntyneistä kirjan kirjoittanut sosiologi Mikko Piispa. Komission esittämä 6 miljardin euron lisäys maatalouden innovaatioihin ja tutkimukseen on perusteltu. Samuli Vänttilä Mikko Piispa: Yhdeksän sanaa Y-sukupolvesta. Teos, 263 s. Sukupolvelle tärkeintä ovat aineettomat arvot: se, miten juuri minä voin. Sukupolvelle ja etenkin vielä sitä nuoremmille talouskasvun tyrehtyminen ja ikuiseksi luullun vaurastumisen hidastuminen eivät ole historiallisia epäoikeudenmukaisuuksia. Yhtäältä he ovat myös nähneet laman, työelämän pirstaloitumisen ja yhteiskunnan epätasa-arvoistumisen. Tutkimusohjelman budjetti ei akuuttia kriisiä ratkaise, mutta tähtää pidemmälle kantaviin ratkaisuihin. M ilk a Ala ne n/ Te os Mikko Piispa. Tehtävällä tosin on jo kova kiire. Miksi siis luopuisimme maailman puhtaimpien elintarvikkeiden tuottamisesta
10 14.9.2018 Luopumisestaan ilmoittaneet keskustan edustajat keräsivät 2015 noin 45 000 ääntä. Ja ak ko M art ika in en Ja ak ko M art ika in en Ja ak ko M art ika in en Ja ak ko M art ika in en Ja ri La uk ka ne n Ja ri La uk ka ne n
keSkuStalle pulmallinen tilanne on varsinkin Savo-Karjalassa, jossa sekä Seppo Kääriäinen että Markku Rossi päättävät pitkän kansanedustajan uransa. Keskustalla on Lapissa täytettävänä omille teilleen lähteneen Paavo Väyrysen paikka, jota kärkkyy vahvasti hänen entinen tuuraajansa Mikko Kärnä. Uudenmaan vaalimatematiikkaa mutkistaa lisää perussuomalaisten jakaantuminen kahteen leiriin. Perussuomalaisten ja sinisten kahdeksasta paikasta moni menee uusjakoon muille puolueille. Viime vaaleissa eduskuntaan valitut Alexander Stubb, Outi Mäkelä, Sanna Lauslahti ja Harry ”Hjallis” Harkimo ovat häipyneet muihin töihin tai ryhmiin. Myös EU-parlamentin vaaleihin panostava Elsi Katainenkin jättää eduskuntavaalit väliin. keSkuStan kivijalan, Oulun vaalipiirin kuviot selkiytyivät osittain, kun pääministeri-puheenjohtaja Juha Sipilä ilmoitti ehdokkuudestaan. Kaiken lisäksi kokoomuksella on piikkinä lihassaan vielä mitä ilmeisimmin samoista porvariäänistä kilpaileva Harkimon Liike Nyt -viritys. Se tuo ilman muuta mietittävää keskustalle useassakin puolueelle tärkeässä vaalipiirissä. Sinisillä on listallaan lähes 12 000 ääntä viime vaaleissa kerännyt nykyinen puolustusministeri Jussi Niinistö, mutta muuten melkein kaikki perussuomalaisten kansanedustajat jäivät vanhan puolueen puolelle. Moni kokenut kansanedustaja on viime viikkoina ilmoittanut tekevänsä tilaa uusille yrittäjille. Sipilä sai viime vaaleissa järisyttävät 30 758 ääntä, mutta pääministerivuodet syövät pottia väistämättä. Väyrysen vaalipiiristä ei ole toistaiseksi tietoa. Sinisten koko olemassaolo on pitkälti kiinni Uudestamaasta ja siitä, lähteekö Timo Soini ehdolle vai ei. Sama pätee naapurivaalipiiri Lappiin ja sinisten puoluesihteeri-kansanedustajaan Matti Torviseen. Vaikka ”varmojen” läpimenijöiden luopuminen piristää ehdokasasettelua, luopumisestaan viime aikoina ilmoittaneet keskustan edustajat keräsivät keväällä 2015 noin 45 000 ääntä. Hämeessä Sirkka-Liisa Anttila, 74, on kertonut panttaavansa omaa ratkaisuaan ehkä marraskuun sote-päätöksiin asti. Riskiä äänikatoon lisää se, että Taloustutkimus on kannatuskyselyissään havainnut, että Itä-Suomessa moni keskustan äänestäjä näyttää siirtyneen katsomoon. Sen sijaan vaalipiirin ykköspuolueella kokoomuksella on paikattavana lähes 50 000 äänen aukko. Viime kuntavaalitkin menivät aivan poskelleen. Keskustalle Helsinki on yhä hankala yhden tai korkeintaan kahden kansanedustajan vaalipiiri. Nollasummapeliin kansanedustajan paikoista tuo turbulenssia sekin, että sinisen sosiaalija terveysministerin Pirkko Mattilan on puolueensa nykykannatuksella mahdotonta uusia paikkaansa. Suomen Pankkiin siirtyneen Olli Rehnin lähes 7 000 äänen aukossa on kuitenkin paikkaamista, kun muistaa, ettei ympäristöministeri Kimmo Tiilikainenkaan päässyt kuntavaaleissa lähellekään valintaa. Helsingin ainoaa kansanedustajan paikkaa on pitänyt lämpimänä Pekka Puska, 72, luultavasti melko iäkkäiden keskustakonservatiivien äänin. Muuten tilanne on melko vakaa. Soininkin äänisaalis jäisi luultavasti enää murto-osaan viime vaalien lähes 30 000 äänen potista. Kun viime eduskuntavaaleissa keskustan rynnistäessä kohti vaalivoittoa moni konkari hyppäsi vielä kerran vaalivankkurien kyytiin, nyt on tullut aika jäädä kotipysäkillä pois. Sukupolvenvaihdoksen aika Uutisanalyysi Kokeneiden edustajien luopuminen tuo pohdittavaa monessa vaalipiirissä Pekka Pohjolainen. Viime eduskuntavaaleissa valituista keskustalaisista eivät ole enää ehdolla Euroopan parlamentissa jatkoa hakeva Mirja Vehkaperä ja kansanedustajauransa päättävät Tapani Tölli ja Niilo Keränen. JoS on kokoomuksella murheita Uudellamaalla, toiseksi suurimmassa vaalipiirissä, 22 edustajan Helsingissä niitä riittää keskustalla. Kääriäisen ääniapajille ovat ilmaantuneet jo muun muassa yläsavolaiset nuoremman polven nimet Juho Pulkka ja Juha-Pekka Rusanen. Mielenkiintoinen tilanne keskustalla on myös Satakunnassa, jossa kokeneet Timo Kalli, 71, ja Kauko Juhantalo, 76, eivät enää lähde ehdolle. SuurimmaSSa vaalipiirissä, 35 kansanedustajan Uudellamaalla keskustalla on auki liikenneja viestintäministeri Anne Bernerin ehdokkuus. Kääriäinen keräsi viime vaaleissa 7 000 ääntä, joista moni tuli hänen oman valtakuntansa, Ylä-Savon, ulkopuoleltakin. 14.9.2018 11 SykSyn alkaminen on tuonut luopumisen tunnelmaa myös politiikkaan
Siksi aluetta kehitetään nyt tilaa vaativan toiminnan tarpeisiin. Vehmaa sijaitsee hyvällä paikalla, viitostien ja Savonlinnaan johtavan 14-tien risteyksessä. PenTikäinen Vilkkaasti liikennöidyn Mikkeli–Juva-tien remontti maksaa 181 miljoonaa euroa. Ympäristöministeriö pisti 2010 jarrua Mikkelin hankkeille ja esti vähittäistavarakauppan perustamisen Visulahden liittymän yhteyteen, perusteena vähäinen asutus. Viimein onnisti: hallituksen kehysriihi huhtikuussa 2016 lupasi rahoituksen. Näkymät ovat valoisat. Ensimmäisten joukossa on ollut metsäkonevalmistaja Ponsse. 12 14.9.2018 Viitostien remontti välillä Mikkeli–Juva oli vuosia Etelä-Savon vaikuttajien kärkihanke, joka jäi toistuvasti rahanjaossa jonon hännille. Kunta on aloittanut tänä vuonna Juvan Vehmaan yritysalueen markkinoinnin. – Tieremontin aloittaminen oli yksi syy, miksi juuri nyt lähdettiin viemään Vehmaata eteenpäin, kunnan kehittämispäällikkö Heidi Hänninen sanoo. Tie tuo, tie vie TeksTi ja kuvaT: PeTri P. Myös toisessa päässä tietä, Juvalla ollaan innoissaan. Sinne, minne rakennetaan kokonaan uusi tielinja, siirtyy myös elämä. Särkämäisen kesäkahvila jäi rakennustöiden tielle ja loppui kesäkuussa.. Tänä vuonna työt alkoivat, ja ne näkyvät jo laajalti Mikkelin päässä tietä. Mikkelin paalupaikka on Visulahti, josta kaupunki kauppaa parhaillaan tontteja. Suunnitelmat ovat tarkentuneet matkan varrella, ja nyt tiedetään, että Mikkelin ja Juvan välinen tie tehdään koko matkalta nelikaistaiseksi. Uusi väylä pystyttää aina matkan varrelle toteemipaaluja, joiden ympärillä alkaa kuhina. Nykyaikainen tienrakennustapa keskittää palvelutarjontaa
Liikevaihto on noin 3,2 miljoonaa. Kettulan liittymälle ei nelikaistaratkaisussa tila riitä. – Se oli aikamoinen shokki, suosittua Kettulan Neste-huoltamoa pitävä yrittäjä Vesa Pylkkänen muistelee tuntojaan, kun muutos kerrottiin alueen toimijoille viime syksynä. Ajatus sai 2010 saman tuomion, samalla perusteella kuin Visulahti. Hankkeen suureneminen muutti tien perille asti nelikaistaiseksi. Osa tienkäyttäjistä vierastaa nykyistä, suurten liikenneasemien suuntausta ja haluaa tukea tienvarren pieniä pysähdyspaikkoja. Myös tunnettu matkailukohde Tertin kartano jää uudelta tieltä sivuun. – Se mahdollistaa pendelöinnin molempiin suuntiin. Pylkkänen arvioi, että huoltoaseman asiakasmäärä laskisi muutetulla järjestelyllä rajusti, ja kiinteistön arvo romahtaisi. Neste työllistää Kettulassa kymmenen henkilöä. Kaikki alkaisi silloin alusta. Ei ole ajateltu, että autoilija tarvitsee palveluita. MUitaKin tienvarren kärsijöitä on. Olemme varmasti olleet Juvalle positiivinen juttu, Happonen muistuttaa. Jatkossa Kettulaan ajettaisiin rinnakkaistietä, jonne pääsisi vain kauempana olevista Vehmaan tai Hatsolan rampeista. Tiesuunnittelun raskaat ratkaisut aiheuttavat pienyritysten kuolemia.. Halli on paraatipaikalla viitostien varressa, ja haluamme halutaan vauhdittaa sen täyttymistä, Hänninen kertoo. Sama on tilanne Rahulassa toimivalla Olokorjaamolla. Nyt alueelle on noussut Tokmanni. On nurinkurista supistaa niitä. Meilläkin on toimialoja, joilla on työvoimapulaa, kehittämispäällikkö Heidi Hänninen muistuttaa. Juvan päässä oli alun perin tarkoitus tyytyä nykyisenkaltaiseen, perinteiseen tieratkaisuun. Sekä Happonen että Nesteen Pylkkänen ovat kokeneet, että Juvalla ei ole haluttu nostaa Kettulan katoavasta liittymästä meteliä, jotta ei vaaranneta viitostien remonttia ja Vehmaan kehitystä. Liikennemäärähän on kasvamassa. Puutarhapatsaat ovat Juvalla Kettulan liittymän tunnusmerkki. UUsia teitä tehdään nykyään raskain ratkaisuin. Juvan kunta on taustatukena. Perinteisiä risteyksiä ei enää rakenneta, ja eritasoliittymät vaativat suuria tiloja. Tämä ilouutinen on tällä erää koitumassa Kettulan poistettavassa liittymässä toimivien yritysten kohtaloksi. Nyt yritystä uhkaa uudelleen sama kohtalo. Niitä myyvän Pikkirillin yrittäjä Petri Happonen aikoo lopettaa, jos liittymäratkaisua ei muuteta. – Kunnan rooli on markkinoida ja mahdollisesti edelleen vuokrata tiloja. Yrittäjä Petri Happonen sanoo suoraan, että toista evakkoretkeä ei tule. – Pikkirilli on poikkeuksellinen paikka Suomessa. Juvalainen Erkki Matiskainen poikkesi tankkaamaan. Uudessa tilanteessa tuskin vältyttäisiin irtisanomisilta. 14.9.2018 13 Parhaillaan alueelle nousee ensimmäinen uusi yrityskiinteistö, jonka toteuttaa yksityinen yhtiö. Olen yrittänyt maksaa velat pois tästä kiinteistöstä, enkä ymmärrä, miksi minun pitäisi ottaa uutta lainaa, että pääsen Hatsolaan tai Vehmaaseen. Tällaisia ei juuri ole muita. Neste Kettulan Vesa Pylkkänen yrittää vielä neuvotella liittymäratkaisuista. Uuden viitostien ehkä tärkein hyöty koskettaa Juvan kaikkia alueita, ja se on työssäkäynnin helpottuminen paitsi Juvalta Mikkeliin, myös Mikkelistä Juvalle. Alueelle muuttanut Jukotech iloitsee tuplanneensa liikevaihtonsa. Tällä hetkellä Juvan Vehmaalla näyttää olevan hyvä tulevaisuus. Kesäkuussa sulki ovensa savukalasta ja leivonnaisistaan tunnettu Särkämäisen kesäkahvila Mikkelin ja Juvan rajalla. Näyttää siltä, että tiesuunnittelun raskaat ratkaisut kuitenkin tukevat ”absismin” leviämistä, ankeuttavat matkustamisen kulttuuria ja aiheuttavat pienyritysten kuolemia. – Liiketoiminta loppuu sitten siihen. ABC:n pihassa on vilske, sen sijaan vastapäätä toiminut, aikanaan isokokoinen Shell lopetti muutama vuosi sitten. Juvan kunnassa halutaan keskustella Kettulan yrittäjien kanssa ja miettiä ratkaisumalleja. Shellkylmäaseman yhteydessä oleva Visulahden kahvila menettää jatkossa valtatien liikennevirran ja joutuu hakemaan asiakkaansa enemmän paikallisista kulkijoista. – Meillä on oikeus vaatia, että vaihtoehdot käydään kunnolla läpi. KettUlan risteyksen maamerkkinä ovat yli vuosikymmenen ajan olleet sadat puutarhapatsaat, joita kauppaava Pikkirilli siirtyi Joroisilta Juvalle jäätyään uudelta tielinjalta sivuun. Ei olisi kunnalta yhtään pois, jos yhdessä mietittäisiin parempi ratkaisu, Pylkkänen sanoo. Myös Juva havitteli omalle liittymäalueelleen vähittäiskaupan suuryksikköä
Vaikka sisarpuolueilla on paljon yhteistä, myös erot ovat suuria. Perinteisen aluepolitiikan ja kotimaisen ruoantuotannon lisäksi agendalle on nostettu vahvasti yrittäjyysasiat ja ilmastokysymykset. – He ovat laajentaneet kannatustaan järjestelmällisesti. Hän kehottaa keskustalaisia miettimään, voisiko Centeristä ottaa oppia. – Heidän kampanjassaan näkyivät raikkaus ja eteenpäin meno. Centerin vaalivoitto on hänen mukaansa pitkäjänteisen työn tulos. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen oli Tukholmassa paikan päällä aistimassa vaalivalvojaisten kattoon kohonnutta tunnelmaa. Puolue sai peräti 8,6 prosentin kannatuksen, mikä on 2,5 prosenttia edellisvaaleja enemmän. Toivottavasti onnistumme Suomen keskustassa saamaan samaa henkeä päälle, kansanedustaja, keskustan varapuheenjohtaja ja Pohjola Nordenin puheenjohtaja Katri Kulmuni toteaa. 14 14.9.2018 Ruotsin valtiopäivävaalien suurin huomio kiinnittyi punavihreän blokin ja porvariallianssin tasaiseen kilpaan sekä Ruotsidemokraattien nousuun maan kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi. Kaupungeissa Centeristä on tullut eräänlainen hipsteriliike, Kulmuni listaa. – Meitä on kritisoitu tällä vaalikaudella nimenomaan liian oikeistolaisesTeksTi: Meri AlArAnTA-sAukko Koko Euroopassa kuolemaan tuomitut keskipuolueet näyttävät pääsevän uuteen nousuun, arvioi kansanedustaja Antti Kurvinen. Puheenjohtaja Annie Lööfin valovoimaisuudella on toki oma merkityksensä, mutta Kaikkosen mielestä myös puolueen kenttäväki oli saanut aikaiseksi hyvän kampanjan. Keskustalaisittain vaalien mukavin uutinen oli sisarpuolue Centerpartietin menestys. Lööf on vienyt puoluetta varsin oikeistolaiseen ja arvoliberaaliin suuntaan. Po ntu s Lu nd ah l/L eh tik uv a VAALIEN VALOPILKKU Ruotsin vaalit Keskustalaiset iloitsevat Ruotsin sisarpuolueen menestyksestä. Kansaedustaja , pohjoismaisen neuvoston jäsen Antti Kurvinen kuitenkin varoittaa puoluettaan lähtemästä liikaa jäljittelemään Ruotsin keskustaa
Katri Kulmuni. Ylipäätään koko Euroopassa kuolemaan jo tuomitut keskipuolueet näyttävät pääsevän uuteen nousuun. – Meillä korostuvat laillisuuteen ja sisäiseen turvallisuuteen liittyvät asiat, Kurvinen arvioi. On olemassa mahdollisuus myös keskustalaiseen pääministeriin kompromissiehdokkaana. Kaikkonen puolestaan arvioi Suomen ja Ruotsin välisen yhteistyön jatkuvan, jopa syvenevän, kävi hallitusneuvotteluissa miten hyvänsä – Se nauttii Ruotsissakin laajaa kannatusta. Kulmuni toisaalta ymmärtää ruotsidemokraattien hylkimisen. Toki hänkin on hyvillään Centerin menestyksestä. Suomi voisi Kulmunin mielestä olla ruotsalaisille esimerkkinä siitä, että erilaisten puolueiden yhteistyö voi onnistua. Annie Lööf on johtanut Ruotsin keskustan kannatusalhosta uuteen nousuun. Kaikkonen ennustaa, että perussuomalaiset pyrkii seuraavissa vaaleissa tekemään siitä Suomessakin ison kysymyksen. Kurvisen mukaan suomalaiset voisivat oppia Ruotsin vaalituloksesta sen, että blokkipolitiikan haikailu kannattaa lopettaa. Se kun näyttää synnyttävän pattitilanteita. Toinen Ruotsin vaalien opetus on Kurvisen mielestä se, että laillista puoluetta ei pidä lähteä eristämään. Puolue on koettanut siistiytyä, mutta epäilyksiä on yhä olemassa. Vähän siellä sun täällä hallituksen rakentaminen on osoittautunut haasteelliseksi; Saksa, Norja, Italia ja nyt Ruotsi. – Voi sattua ruotsalaisittain niinkin tavatonta, että sinipunavoimat löytävät toisensa. Maahanmuuttoväittelykään tuskin leimahtaa yhtä isoon liekkiin kuin Ruotsissa. – Suomessa tulee kavahtaa yhdenkään puolueen julistamista pannaan. Seurauksena on ainoastaan tällaisen ryhmän kannatuksen kasvu. – Täytyy muistaa, että ruotsidemokraattien juuret ovat uusnatsistisessa liikkeessä. Kulmuni ei usko, että punavihreä blokki voisi jatkaa sellaisenaan eikä sitäkään, että sosiaalidemokraatit päästäisivät kokoomusta pääministeripuolueeksi. Toisaalta Center on edelleen kahdeksan prosentin pienpuolue, Suomessa keskusta tavoittelee 20 prosentin kannatusta ja pääministeriyttä. Maahanmuutto on joka tapauksessa teema, joka nousee tällä hetkellä esiin kaikkialla Euroopassa. Kaupungeissa Centeristä on tullut eräänlainen hipsteriliike. Kurvinen toteaa, että humaaniin ja avoimeen yhteiskuntaan uskovia tullaan haastamaan suorin sanoin. Varmaa on , että Ruotsissa saadaan valmistautua mielenkiintoisiin hallitusneuvotteluihin. Nationalistista oikeistoa ei kuitenkaan pidä hänen mukaansa lähteä demonisoimaan – Meidän tehtävämme maltillisina demokratian puolustajina on kertoa kansalaisille, että meillä on oikeistoradikaaleja parempi ratkaisupaketti esimerkiksi maahanmuuttoon ja sosiaalipolitiikkaan. Lista on pitkä. KuKaan kansanedustajista ei usko Ruotsin vaalituloksen suuresti vaikuttavan Suomen tuleviin vaaleihin tai keskusteluilmapiiriin. Joku puolue saattaa vaalien jälkeen ajaa itsenä nurkkaan mahdottomilla vaatimuksilla, mutta etukäteen ei voi julistaa kelvottomaksi, hän linjaa. – Kyllä meidän täytyy pystyä keskustelemaan myös maahanmuuttoon liittyvistä ongelmista, hän linjaa. 14.9.2018 15 ta politiikasta, joten se ei liene oikea tie, Kurvinen huomauttaa. – Lööfissä tykkään erityisesti siitä, että hän on löytänyt oman profiilin suhteessa moderaatteihin ja demareihin. – Pieni ajattelee pienen tavoin, suuren on ajateltava suuren tavoin, Kurvinen runoilee. An tti Aim o-K oiv isto /Le hti ku va
Puitteet olivat jälleen näyttävät, kun Pohjois-Korea juhli maan 70 vuotista taivalta pääkaupunki Pjongjangissa. Venäjän presidentti Vladimir Putin toppuutteli odotuksia siitä, että Japanin ja Venäjän kiista Kuriilien saarista ratkeaisi lähiaikoina. Putin tapasi Japanin pääministerin Shinzo Aben Vladivostokissa Siperiassa. 16 14.9.2018 Maailman kuvat RauhanhieRontaa. Venäjä ja Japani eivät ole koskaan vahvistaneet toisen maailmansodan jälkeistä rauhansopimustaan, mihin suurimpana syynä on juuri kiista saarista. Se nostatti keskustelua, olisiko Williamsia kohdeltu ymmärtäväisemmin, jos hän olisi ollut miespelaaja. Koonnut: samuli vänttilä Sebastian Bozon / AFP Photo / Lehtikuva. Mies katseli hymyillen viinirypäleiden putoamista keräysastiaan Rotalierissa Länsi-Ranskassa. Maailmalla kiinnitettiin huomiota siihen, että sotilaallisen voiman esittely jäi aiempia merkkipäiviä vähemmälle. Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un ehdotti kirjeessään Yhdysvaltain presidentille Donald Trumpille uutta tapaamista. Tennistähti Serena Williams ajautui useita kertoja suukopuun Yhdysvaltain avoimen tennisturnauksen finaalissa pelin tuomarin kanssa. Tuomarin linjauksiin pettynyt Williams rikkoi raivostuksissaan myös mailansa. Williamsia rangaistiin hänen käytöksestään. hyvä Rypälesato. uusi tapaaminen. Kohu Raivosta. Sateisen talven ja lämpimän kesän takaama hyvä rypälesato tietää tuotannon kasvua ranskalaiselle viinija samppanjatuotannolle. Viime vuonna myrskyt ja halla runtelivat pahoin viinisatoa
Tilanne laukesi seuraavalla pysäkillä, kun parjauksen kohteeksi joutunut nainen nousi metrosta pois hysteerisenä toisen naisen uhatessa häntä yhtä hysteerisenä oikeuskanteella. Tilanne kärjistyi käsirysyyn penkillä istuneen naisen käytyä käsiksi häntä herjanneeseen naiseen. Ne amerikkalaiset ihanteet, joihin presidenttiehdokas Donald Trump kaksi vuotta sitten pohjasi kampanjasloganinsa ”tehdään Amerikasta jälleen mahtava” edustivat aikoinaan enemmänkin valkoista keskiluokkaa eivätkä todellisuudessa juurikaan olleet mustan väestönosan saavutettavissa. 14.9. USA:n tämän hetkisen sisäpoliittisen tilanteen myötä avoimesta rasismista on tullut yleisesti hyväksyttävämpää, ja kansan kahtiajaon voi aistia. Siksi Barack Obaman nouseminen ensimmäiseksi tummaihoiseksi presidentiksi yhdeksän vuotta sitten merkitsi monelle uuden ajan alkua sekä mahdollisuutta siirtyä rasismin jälkeiseen Amerikkaan. Kyse ei siis ole pelkästään joidenkin ihmisten asenteista vaan myös yhteiskunnan rakenteista. On hämmentävää istua vuonna 2018 elokuvateatterissa, katsoa Jasper Pääkkösen tähdittämää Spike Lee -elokuvaa BlacKkKlansman ja huomata, miten 1900-luvun puolivälissä Amerikassa käyty kansalaisoikeustaistelu on edelleen käynnissä. 2018 17 Eräänä aamuna työmatkallani New Yorkin metrossa syntyi kahden naisen välille tappelu. Tummaihoisiin kohdistettu poliisiväkivalta, värillisten taloudellinen eriarvoisuus ja koulutusmahdollisuudet sekä asuinalueiden etninen jakautuminen ovat esimerkkejä siitä, miten laajalle rasismi amerikkalaisessa yhteiskunnassa ulottuu. Hämmentävä, mutta erittäin kuvaava, oli myös erään afroamerikkalaisen ystäväni tuhahdus vuoden 2017 presidentinvaalien alla: ”Kerro minulle, milloin tämä maa oli mahtava?” Noora Erkkilä New York nerkkilae@gmail.com Twitter: @nerkkilae Make America great (again?) Valtameren takaa. Kuten presidentti Obama itse sanoi: ”Ei ole mustaa Amerikkaa ja valkoista Amerikkaa ja latino-Amerikkaa ja Aasian Amerikkaa, on vain Amerikan Yhdysvallat.” nykytilannE on kuitenkin toinen. Pöllämystyneenä sivusta seuraajana jäin pohtimaan, mahtoikohan todellinen ongelma olla istumapaikkojen puute vai vastapuolen ihonväri. rasismi ja rotukeskustelu ovat jatkuvasti esillä Yhdysvalloissa – ne ovat osa arkipäivää, kaikkialla, koko ajan. Tilanne sai alkunsa, kun käytävällä seisova hoikka valkoihoinen nainen alkoi agressiivisesti arvostella penkillä istuvaa normaalia isokokoisempaa tummaihoista naista – käytävällä seisova nainen kun ei mahtunut itse istumaan. Termit ”läski”, ”gheton roskaväki” ja ”rikollinen” lensivät ilmoille jo ensimmäisten lauseiden aikana
18 14.9.2018 Henkilö Elämän kehykset
14.9.2018 19 lapset ovat koulussa, puoliso töissä ja Vanha Raahe syksyisen unelias. Tarina katkeaa. Toinen elämä on kirjoitettu aforismityylisesti. Pariin otteeseen hän on todennut tarvitsevansa täydellisiä irtiottoja arjesta. Kustannustoimittaja Mirjam Ilvaksen ehdotus aforistisemmasta esitystavasta näyttäytyi haasteena. TeksTi: sami korkala kuvaT: maria seppälä kehykset Kirjailija Pauliina Vanhatalo koukuttaa proosalla ja viihteellä. – Prosessi oli mukava. Vanhatalo poimi mukaan vain takuulla toimivat lauseet ja rakensi kirjan niiden varaan. Näinä tunteina kirjailija voi upota täysin tekstien ja teemojen maailmaan. – Kirjasta oli tulossa samantyylinen kuin edeltäjästään, mutta siinä muodossa se olisi ollut toisteinen ja liian päiväkirjamainen. – Haluan ottaa lapset vastaan koulusta ja kysellä kuulumiset. Edellinen vakavampi kirja Keskivaikea vuosi käsitteli hänen omaa masennuskauttaan. Pauliina VanhaTalon – tai kuka tietää Veera Vaahteran – ensimmäinen romaanikäsikirjoitus syntyi jo 14-vuotiaana. Keväällä julkaistussa kirjassaan Toinen elämä hän miettii muun muassa sitä, onko yksin ulkomailla matkustava itsenäinen nainen, sankarimatkailija vai tavallinen perheenäiti: Mutta kun astun sisään kuvaan, se tärähtää. Kirjailijan työ on sisäänpäinkääntynyttä puurtamista, ja Vanhatalo tietää kaipaavansa itsekseen olemista keskimääräistä enemmän. Joku ne tekee. En tosin ollut täysin varma, osaisinko tehdä kirjan siihen muotoon. – Pidän erityisen paljon niukasta ilmaisusta. Kirjallinen itsetunto on kehittynyt niin vahvaksi, että ylistys tai kritiikki eivät heiluttele liiaksi. Omaelämäkerrallisella teoksellaan Vanhatalo osoitti, että tavallisen elämän kehyksiin voi maalata koskettavasti ja ajatuksia herättävästi. Se koostuu parisivuisista keski-ikäisen perheenäidin ajatelmista. – Siinä iässä minulle avautui, että eivät kirjat ja tarinat ole syntyneet itsestään. Uusi kirja pohtii muun muassa kerronnallisuuden vaikutusta elämässä. – Vain yksi siskoistani on saanut lukea sen. Vähemmästä tuli enemmän. Olemme raamitettuja tottumuksilla, oletuksilla sekä omilla ja toisten tarinoilla. Olen pitänyt etäisyyttä käsikirjoitukseen, sillä pelkään edelleen liian voimakasta myötähäpeän tunnetta. Kirjoitus löytyy vielä joltain lerpulta tai korpulta. KaiKKiaan 12 kirjaa julkaissut Vanhatalo, 39, on ikäisekseen kohtalaisen kokenut kirjailija. Ehkä luen sen, jos karaistun riittävästi, Vanhatalo naurahtaa. Siinä välissä hän julkaisi jälleen Veera Vaahterana viihteellisemmän kirjan Sopivasti sekaisin. Pyörittelin käsikirjoitusta kustannustoimittajani kanssa paljon, sillä sen ajatukset ja kiteytymät tuntuivat kirjan arvoisilta. Lukutoukan äidinkielenopettajien rohkaiseva palaute sai hänet kirjoittamaan sekä ajattelemaan tekstejä uusista näkökulmista. Voisin tehdä toistekin kirjan samalla tavalla. Sitten vetäydyn vielä pariksi tunniksi piharakennukseen töihin, Vanhatalo kertoo. Luomani hahmo ei riitä pitämään minua koossa
20 14.9.2018 – Uskallan sanoa, että olen tehnyt parhaat teokseni viime vuosina. Hän asettui perheineen Raaheen kuin vahingossa. Hän valmistui Jyväskylän yliopistosta filosofian maisteriksi pääaineenaan luova kirjoittaminen ja opetti sen jälkeen kirjoittamista avoimessa yliopistossa. Pauliina Vanhatalon perhe asuu Vanhassa Raahessa 1800-luvun hirsitalossa. – Päätöksen saatuani laitoin kuohuvat kylmään. – Ihastuimme tähän taloon, Vanhatalo huokaisee. Vanhasta Raahesta löytynyt 1800-luvun hirsitalo oli vastustamaton. Kirjoittamiseen liittyvät asiat kuten keskustelu, palaute ja jäsentäminen tulivat tutuiksi. – Minun on vaikea vaivata ihmisiä, se on heikkouteni. Hän sai keväällä Suomen Kulttuurirahastolta kolmen vuoden apurahan. Keväällä ilmestyy uusi romaani ja sen jälkeen viihteellisempi teos Veera Vaahteran nimellä. Niukkatuloisessa ammatissa täytyy järjestää elämänsä niin, että pystyy kirjoittamaan paljon.. Hän olisi voinut tutustua kirjoissaan esiintyvien poliitikon, valokuvaajan ja juristin työnkuviin penkomisen sijasta kyselemällä. – Opinnot ja opettaminen olivat hyvä selkänoja varsinkin urani alkuvaiheessa. asioiden perinpohjainen tutkiminen on Vanhatalon intohimo. Kolmen vuoden perspektiivi tuntuu ruhtinaalliselta, sillä kirjailijana on joutunut tottumaan siihen, että työ näyttäytyy pätkissä. Pian päätöksen jälkeen hän kurkkasi apurahahakemuksestaan, mitä oli tullut luvattua ja huomasi pysyneensä kohtuuden rajoissa. Neljän vuoden remontti teki entisestä henkikirjoittajan talosta upean kodin, mutta näykki kaksilapsisen perheen arkea ja juhlaa. Muuten hän tuskin pystyisi iskemään suonta viihteellä ja proosalla. Talo on avara ja Vanhatalon ammatillinen horisontti selkeä. Aluksi he huomasivat viihtyvänsä Vanhatalon puolison Tatu Hirvosen suvun mökillä Raahen saaristossa. Toisaalta uskon, että mutkaisempi polku ja käytetty aika näkyvät lopputuloksessa. Apurahan piiriin kuuluu lisäksi kolmannen romaanin suunnittelu ja taustatyö. Henkikirjoittajan talossa asuu varmasti tavallista herkempi havainnoija ja tuntemusten sanoittaja
Oulun-vuOsinaan Vanhatalo oli perustamassa kaupunkiin kirjailijaseuraa. – Pidän yhteiskunnallista vaikuttamista tärkeänä, mutta vahvojen mielipiteiden esittäminen ei ole bravuurini. Tosin joskus kirjaan kyllä ylös ideoita ja kun kirjan työstäminen on tiheässä vaiheessa, se saattaa tulla uniin. Nykyaikaiset tietoliikenneyhteydet antavat entistä paremman mahdollisuuden työskennellä missä vain. Nykyisin hän hiippailee ani harvoin työkoneensa ääreen ilta-aikaan. Kirjailijoiden taloudessa määräävin tekijä on Suomen pieni kielialue. Kun toimeentulo oli niukempaa, kirjoitin paljon iltaisin ja viikonloppuisin. vapaa elämäntapa-ammatti voi ilman päivittäiseen keskusteluun osallistumistakin nielaista suuren palan elämästä. Hirvonen ymmärtää kahden tietokirjan kirjoittajana ammattia hyvin. Kunnallisten kirjastojen lainauskorvausten nosto kaksi vuotta sitten alkaa näkyä laajan tuotannon tehneiden kirjailijoiden tilinauhassa. Minulle ei ole luontevaa ilmaista asioita tviitin mittaisina pätkinä, olen vähän sellainen toisaalta-toisaalta -ajattelija. Minulle ei ole luontevaa ilmaista asioita tviitin mittaisina pätkinä. – Ja ennen kaikkea elinkustannukset ovat muualla Suomessa pääkaupunkiseutua huokeammat. Sosiaalisen median iltapäivämyrskyssä luovivaa mielipideautomaattia tai päivänpolttavia aiheita nokkivaa kolumnistia Vanhatalosta ei saa. – Vieläkin työ vuotaa hieman elämään ja elämä työhön. Minusta se on ilahduttavaa kehitystä, sillä kirjailijat eivät jää yksin. – Täytyy yrittää olla itselleen hyvä pomo. vanhatalO havahtuu välillä miettimään, pitäisikö oman tunnettuuden eteen tehdä enemmän työtä: tviitata, olla kärkevä ja kirjoittaa kolumneja. Vertaistuki on kirjailijalle tärkeää, Pauliina Vanhatalo sanoo.. – Tiedän, että kollegat painiskelevat myös näiden asioiden kanssa. – Kaikki kirjailijat eivät enää lähde Etelä-Suomeen, monet ovat jääneet esimerkiksi Oulun seudulle. Hän on kirjoittanut kirjat kansantaloustieteestä ja varhaiskasvatuksesta. – Käännöskirjailijaksi pääseminen vaatisi joko palkintojen saamista tai suuria myyntilukuja. – Tatu taitaa olla muutenkin ymmärtäväinen, Vanhatalo hymyilee. Mutta onhan se haaveena, että joku päivä teoksiani käännettäisiin. – Tuoreimmat tilitykset ovat ilahduttaneet siksikin, että niistä päätellen kirjojani luetaan tosi paljon. En tosin tiedä, mitkä kirjani liikkuvat eniten, Vanhatalo sanoo. Niukkatuloisessa ammatissa täytyy järjestää elämänsä niin, että pystyy kirjoittamaan paljon. 14.9.2018 21 – Palautteesta päätellen ihmiset ovat pystyneet samaistumaan kirjojen ajatuksiin. Vertaistuki on tärkeää, vaikka kollegat ovat tavallaan kilpailijoita. – Pääsääntöisesti kirjailijat ovat iloisia ja kannustavia
R ep or ta as i Ulla Haapsalo haluaa taistella maaseudun autioitumista vastaan. Samaa viestiä korostaa keskusta. Mutta onko hokema koko Suomen asuttuna pitämisestä vanhentunut. TeksTi: Liina Tiusanen ja samuLi VänTTiLä kuVaT: maria seppäLä, raisa kyLLikki ranTa. 22 14.9.2018 Aikansa elänyt iskulAuse
14.9.2018 23 Aikansa elänyt iskulAuse?
Meillä on koulutusmyönteistä, osaavaa ja viisasta väkeä eri puolilla Suomea. 150-vuotias lapsuudenkoti on nyt majoituspalvelujen keskus. Haapalanlahden kylään Tyler muutti takaisin Lontoosta, jossa hän ehti asua useamman vuoden Britanniasta kotoisin olevan miehensä Craig Tylerin kanssa. – Halusimme lapsillemme rauhallisemman paikan elää, Craig Tyler perustelee. – Kyllä täältä tulevaisuutta löytyy, tuoreen yrityksen omistaja Kaisa Tyler naurahtaa. Vaattovaaran mielestä on harmillista, että aluepolitiikkaa puhutaan lauseilla, jotka eivät voi pitää paikkaansa. – Meillä ei tätä jakoa ole ollut. Nyt naapuriin on perustettu bed and breakfast -yritys, jolla on myös oma olutpanimo. – olisi kiva, kun tässä pöydän ympärillä olisi väkeä, niin kuin joskus ennen, Ulla Haapsalo sanoo kaataessaan kahveja kuppiin kotinsa hirsiseinäisessä salissa. ihmisten täytyy peruspalvelujen osalta olla kutakuinkin samalla viivalla. Naapuritalon rakennukset siintävät niiden toisella laidalla. – Jokainen neliösentti Suomea on puolustamisen arvoinen, vastasi puolestaan Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Juho Rahkonen Ylellä. Professori on seurannut huolissaan, miten esimerkiksi Yhdysvalloissa kaupungit ja maaseutu ovat kuin kaksi eri todellisuutta. Mutta se tilanne ei kestänyt kauaa. – Kysymys pitäisi olla, kuinka mahdollistamme hyvän elämän lähtökohdat erilaisten väestöja työpaikkakehitysten alueilla asuville ihmisille ja yrityksille. Silloin Haapsalo sytytteli valoja kotitaloonsa itse. Jokin aika sitten naapuritaloja remontoitiin ja valoja ei siksi näkynyt. Ylen teettämään kyselyyn vastanneista 79 prosenttia oli sitä mieltä, että valtion on turvattava palvelut niin, että koko Suomi pysyy asuttuna. Uutinen kirvoitti keskustelua siitä, onko koko Suomen asuttuna pitäminen edes mahdollista. Ei ole, linjasi muun muassa Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara Ylen Ykkösaamun haastattelussa. Sotkamon Haapalanlahden kylän kumpuilevat pellot kylpevät syyskesän auringossa. Hän on Haapalan tilan omistaja jo viidennessä polvessa. – Että ei ihan niin pimeää olisi. – Seppo Kääriäinen. Suomalainen maaseutu tyhjenee, mutta Ulla Haapsalo haluaa kulkea vastavirtaan. Sen valot tuikkivat iltaisin naapuriin saakka. Vaattovaara kuitenkin pelkää, että aluepolitiikasta syntyy areena populistisille puheenvuoroille myös meillä. Haapsalon ja Tylerien ratkaisut liittyvät olennaisella tavalla suomalaiseen aluepolitiikkaan, joka nousi jälleen tapetille heinäkuussa. – Tutkin kaupunkeja, mutta en halua lisätä keskustelua siitä, että maaseutua ei tarvita, tai että väestöä menettävien alueiden huolesta ei tarvitsisi välittää, hän sanoo Suomenmaalle. 24 14.9.2018 , kun naapurissakin on taas illalla valot, Ulla Haapsalo sanoo. – Täällä uskotaan tulevaisuuteen, hän sanoo
Kylät tyhjenivät koko maassa 1960ja 1970-luvuilla, kun väki muutti kaupunkeihin tai Ruotsiin. Valtion tehtävä on hänen mielestään huolehtia, että eri puolilla maata on tasavertaiset elämisen ja yrittämisen edellytykset. – Toiminta ei ollut EU:n myötä enää kannattavaa, Haapsalo sanoo. Ajelimme pitkin teitä, ja surullisena totesin, että aha, nuokin ovat lopettaneet. Kyläkoulut saattoivat sinnitellä pidempään, mutta tähän päivään mennessä suurin osa niistäkin on suljettu. Kouluakaan ei enää ole. Haapsalon naapurissa on iso lihakarjatila. Hän on edelleen samaa mieltä. Silloin syntyi keskustalaisten usein käyttämä periaatteellinen slogan koko maan pitämisestä asuttuna. Haapsalon veli piti tilalla sikalaa vielä 1980ja 1990-luvuilla. Lehmiä oli silloinkin, kun Haapsalo syntyi 1960-luvulla. Vuosituhannen vaihdetta kohti tultaessa siat laitettiin pois. – Kyllä ihmisten täytyy peruspalvelujen osalta olla kutakuinkin samalla viivalla. Mutta onko sen käyttäminen enää järkevää. Naapuritaloissa, kuten esimerkiksi Tylereillä, asuu lapsia, mutta ei enää samassa mittakaavassa kuin ennen. Tasavallassa sen täytyy olla tinkimätön tavoite. Ja sen takia, että ihmisillä pitää olla oikeus valita asuinpaikkansa. Konkaripoliitikko kertoo puhuneensa 1970ja 1980-luvuilla siitä, että “maata on asuttava reunojaan myöten”. Naapureissa poikettiin tuon tuostakin. Kylässä oli koulu ja lapsia paljon. Mikään kuollut paikka Haapalanlahdenkylä ei kuitenkaan ole. Halusimme lapsillemme rauhallisemman paikan elää. Maanviljelys on ollut suvun elinkeino halki vuosisatojen. – Kun joskus halusin näyttää lapsilleni lehmiä, täytyi ajaa 15 kilometriä ennen kuin niitä löytyi. – Eihän kukaan kai vakavissaan ole tarkoittanut, että joka neliökilometri olisi asuttu, sanoo pitkäaikainen keskustavaikuttaja, kansanedustaja Seppo Kääriäinen. – Luonnonvarojen hyödyntämisen kannalta. Ja nuo ja nuo. 14.9.2018 25 Hänen sukunsa on asuttanut paikkaa jo 1700-luvun alkupuolelta saakka. Kylän lapset käyvät koulunsa kilometrin päässä. Kääriäinen kuitenkin myöntää, että termien uudistamiselle olisi tarvetta. – Meidän pitää mennä itseemme siinä mielessä, että kuvaamme hajautetun yhteiskunnan realistisesti. Toisekseen turvallisuutemme vuoksi. Suomalaisen maaseudun isossa kuvassa kylä onkin melkoinen poikkeus. Toisaalta Kääriäinen ei halua termikikkailulla hävittää alueellisen tasapainon ja tasa-arvon tavoitetta. Craig ja Kaisa Tyler muuttivat Lontoosta Sotkamon Haapalanlahden kylään pitämään bed and breakfast -yritystä.. Uusia taloja nousee ja alueella asuu monia yrittäjiä
Entä sitten Haapsalon kotitilan tulevaisuus. Tytär on kovin kiinnostunut hevosista, joten ei sitä tiedä, mihin sekin johtaa, Haapsalo naurahtaa. – Meillähän on työvoimapula Lapin matkailun esteenä, hän harmittelee. – En osaa olla huolissani. Vaikka pienillä kylillä ei yksin olisi tulevaisuutta, ne voivat Vaattovaaran mukaan saada osansa isompien keskusten ympärille rakentuvasta elinvoimasta. Professori Vaattovaara ei näe kaupungistumista uhkana maaseudulle. Lä hd e: Tila sto ke sku s. Tarvitseeko niitä edes asettaa vastakkain. Seutukaupungit hän näkee merkittävinä kansantalouden iskukyvyn kannalta. Sotkamo elää matkailusta. Kyse on hyvin paljon myös ilmapiiristä ja tekemisen tavasta. – Koululaisia voi kuljettaa 30 kilometriä taksilla tai bussilla, mutta sata kilometriä on jo liikaa. Traktorit vähensivät työvoiman tarvetta pelloilla. Hän ei silti toivo, että kaikki suomalaiset muuttavat Helsinkiin. Hän mainitsee maakunnat esimerkkinä paikallisuuden korostamisesta. Kunnasta löytyy myös Terrafamen kaivos ja muuta teollisuutta. Se on konkariedustajan mielestä hyvä tie. – Todella moni maaseudun työnantaja on kertonut, miten vaikea on saada ihmisiä ihan kelpo töihin. Vartiainen toteaa, että jos työikäinen väestö ja työvoima pienenevät, on matemaattinen mahdottomuus, että työllisyys kasvaa kaikkialla Suomessa. – Minusta se on aivan avainasia, että kaupunkien ja maaseudun vastakkainasettelusta voitaisiin irrottautua ja päästäisiin sellaiseen keskusteluun, jossa haetaan yhteistä hyvää. 26 14.9.2018 Kääriäisen mielestä keskusta on ainoa puolue, joka selkeästi puolustaa hajautetun yhteiskunnan ajatusta. Täällä on hyvä olla, hän vastaa. Kenenkään ei pitäisi voida elää rajattomasti työttömyysturvalla, jos ei ole valmis muuttamaan työn perässä, Vartiainen korostaa. Tarkoitus on tarjota myös konsultaatiota sote-sektorille. Tänne silti palasin. – Pitäisi luoda luontoa ja maaseutua korostavaa skandinaavista brändiä. Juhana Vartiainen uskoo, että juuri matkailusta voi kasvaa yksi maaseudun kasvavista toimialoista. n Suomalaisten juuret ovat maalla, ja monet kaipaavat sinne. Miten hän ajattelee koko Suomen asuttuna pitämisestä. Kuin todistuksena siitä hän on perustanut hierontaja hyvinvointipalveluja tarjoavan yrityksen. Kummankin pihalta näkyvät Vuokatin rinteet. – Jokainen saa valita oman polkunsa, niin minunkin vanhempani aikanaan sanoivat. Keskustalaisessa ajattelussa kaupunkiverkostoa ei kuitenkaan rakenneta vain 21 suurimman kaupungin varaan. – Ne voivat olla urheiluseuroja tai kuoroja, harrastetoimintaa, eläkeläisiä, yrittäjiä. Vä est ö 20 15 vu od en 20 16 se utu ka rta lla .. OvatkO kaupunkien kasvu ja maaseudun elinvoimaisuuden kehittäminen sitten ristiriitaisia asioita. – Haluan taistella sitä vastaan, että maaseutu ei autioidu, Ulla Haapsalo sanoo. Yksi räväkimpiä keskustan aluepolitiikan arvostelijoita on kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen. – Kyllä minä tiedän sen hyvin, että meillä on onnekas tilanne. Monessa muussa paikassa ei voi tehdä samoin kuin täällä, Haapsalo sanoo. Päinvastoin hän näkee, että kaupungistuminen on monelta osin parasta, mitä maaseudulle on tapahtumassa. Omia lapsiaan Haapsalo ei aio patistaa muuttamaan maalle. Vartiaisen mielestä olisi järkevää tehdä yhteistyötä muiden Pohjoismaiden kanssa. Alan tarjoamia mahdollisuuksia on hänen mielestään hyödynnetty melko vähän suomalaisella maaseudulla. Hän penää Suomeen joustavampia työmarkkinoita ja enemmän työperäistä maahanmuuttoa. Vartiaisen mielestä tällaisten sloganien toistelu ylläpitää turhaa symbolitaistelua, jota yhteiskunnassa on jo muutenkin ihan riittävästi. Hän uskoo vakaasti, että kysyntää riittää muuttotappioista tunnetussa Kainuussa jatkossakin. Se tuo myös Haapalanlahden kylälle uskoa siihen, että täällä voi selvitä. Voittajia ovat Vaattovaaran mukaan sellaiset seudut, jotka tunnistavat omat vahvuutensa, tarttuvat uusiin mahdollisuuksiin ja liittoutuvat muiden kanssa. Haapsalo on tehnyt pitkän uran julkisessa terveydenhuollossa. Hän kaipaisi enemmän keskustelua poliittisista vaihtoehdoista. Kokoomusedustajan mielestä yhteiskunnan pitää turvata perustoiminnot siellä missä ihmisiä asuu, mutta kohtuuden rajoissa. seppO kääriäisen mielestä keskustassa on viime aikoina korostettu uudella tavalla kaupunkiverkostojen merkitystä. Keskustan visiossa maakunnille annettaisiin nykyistä enemmän vastuuta oman alueen kehittämisestä. Kaupungistuminen on Vartiaisen mielestä kehityskulku, joka lisää kasvua, työllisyyttä ja hyvinvointia. Suomalaisten juuret ovat kuitenkin maalla, ja monet kaipaavat sinne. – En usko siihen, että tämä kylä kuihtuu. Nyt uudenlainen teknologia tarjoaa mahdollisuuksia myös maaseudulle. Turvapaikanhakijoiden pitäisi päästä helpommin töihin. – Silti oletan, että yhteiskuntakin taistelee maaseudun autioitumista vastaan. Toinen lapsista tosin asuu Pohjois-Karjalassa, toinen Etelä-Suomessa. On kuitenkin yksi asia, joka Haapsalon ja Tylereiden tilalla on toisin kuin monessa muussa paikassa
14.9.2018 27 matkailusta voi kasvaa yksi maaseudun kasvavista toimialoista. Osuus (%) koko väestöstä seutukunnittain 0,59 0,60 1,80 1,80 3,70 3,70 7,20 7,20 4,5% 27,3% 5,9 % 7,2% 3,7% 3,3% 2,4% 2,5 % 2,3% 2, 3% 1,8%. Sikalan pito loppui, mutta Ulla Haapsalo perusti hiljattain oman hyvinvointialan yrityksen. Ja ri La uk ka ne n Ja ri La uk ka ne n Väestön osuus koko suomen Väestöstä Vuonna 2015 Lä hd e: Tila sto ke sku s. Vä est ö 20 15 vu od en 20 16 se utu ka rta lla
Vaimon tuhkauurna aseteltiin kappelin toiseen nurkkaan vuonna 2013. Näkymän kauneus teki häneen lähtemättömän vaikutuksen, ja tämä kuva verkkokalvoillaan hän on rakentanut Kiteelle Suomen Pietarhovia. Tila oli liian pieni ollakseen kannattava, joten luovuin lypsykarjasta. Pietarinen ei halunnut metsittää pihaan rajoittuvia kumpuilevia peltoja, eikä hän myöskään halunnut niiden turettuvan. Ruusuja Pietarinen ryhtyi kasvattamaan yli kymmenen vuotta sitten. Pietarinen rakensi puistoon kappelin, yksityisen hautapaikan. Puiston ja kukkaloiston lisäksi tilalla on kotieläimiä ja esimerkiksi mahdollisuus savusaunoa ja järjestää latotanssit kaskiaikaisessa pihapiirissä. Hän päätti istuttaa erilaisia puita. – Laulutalossa onkin kuultu paljon laulua, sillä rakennuksen nimi inspiroi hassulla tavalla vierasryhmiä yhteislauluun ja lauluesityksiin, hoviherra iloitsee. – Halusin lisätä kauneutta vaimoni elämään, Pietarinen kertailee. Pariskunta tiesi, että ALS olisi kauhea sairaus, joka rapauttaisi ihmiseltä kaiken muun paitsi aivotoiminnan. Pietarhovia Pietarinen on rakentanut vuosia, ja vuonna 2016 oli aika avata ovet yleisölle. Jo agrologiopintojen aikaan yrittäjyys kiinnosti miestä erityisesti. Pietarinen mittailee katsellaan tiluksiaan. Päätoimisena hoviherrana, maisemapuistoyrittäjänä, hän on ollut kaksi vuotta. 28 14.9.2018 Vuoden 2003 kiteeläinen Heikki Pietarinen vietti Walesissa vaihto-oppilaana. – Kaamos ja talvi hankineen ovat aivan eri maailma. Silmä lepää, sielu lepää. Hän pitää Pietarhovissa vastaanottoa kerran viikossa. – Olin 22-vuotias maatalouskoulun käynyt poika, kun tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos. Ei siis ihme, että hän päätyi ”isona” itsekin yrittäjäksi. PariKymmentä vuotta Pietarinen oli töissä Pohjois-Karjalan Uusyrityskeskuksessa, ensin neuvojana, viimeiset kymmenen vuotta toimitusjohtajana. Vaimon kuoltua Pietarinen ryhtyi jälleen kirvesmiehen hommiin ja rakensi itselleen paikan, jossa saattoi laulaa karaokea. Sitten on kesän kukkeus. Silloin hän lauloi purkaakseen omaa suruaan ja nimesi paikan Laulutaloksi. Niitä on tuhansia useassa eri penkissä. Hän halusi, että ne ovat hoidettuja ja kauniita, osa maisemaa. – Tärkeimpiä töitä on kehittää paikalle ympärivuotista toimintaa, Pietarinen toteaa. Kuolema oli vaimon kohdalla väistämätön tosiasia. Jatkoin silti opiskelua lypsyjen välissä maatalousopistossa tässä Kiteellä kotoa käsin. Kevään tulo ja valo antavat aina virtaa. Mutta varsinainen rakkaus Pietariselle ovat ruusut. Kappelin ovet ovat kävijöille avoinna, siellä soi musiikki, vieras voi istahtaa penkille ja hiljentyä, rauhoittua. Vuosien saatossa sävelet ovat muuttuneet iloisemmiksi, kun elämään astui nykyinen vaimo. Hän on ammatiltaan yleislääkäri ja syöpätautien erikoislääkäri. Jatkaminen oli kunnioitusta vanhempieni tekemälle työlle. – Asiakaskunta koostuukin etupäässä ryhmistä, on eläkeläisiä, marttoja, potilasryhmiä ja työpaikkojen tyky-porukoita. Kolmas pihan kasvipuolen erikoisuus on maisemapuisto, josta löytyy 50 eri puulajia ja 40 pensaslajia. – Tein opinnäytetyönä maaseudun yrittäjyyden ideapankin. Hovinherra esittelee daalioitaan. – Katsoin siitä aukeavaa aaltoilevaa, hyvin hoidettua maisemaa, Pietarinen muistelee. Kiireisintä on eloja syyskuussa, mutta paikan kanssa on naimisissa lumien sulamisesta myöhään syksyyn, hoviherra kuvailee. TeksTi ja kuva: Päivi venTo Daalioistaan hoviherra muistetaan Elämä Heikki Pietarinen neuvoi aikansa yrittäjäksi aikovia ja päätti lopulta yrittää itsekin.. Yliopistorakennus oli 1300-luvulla rakennettu linna, joka sijaitsi kukkuloilla. – Täältä voi siis saada monenlaista hyvinvointia elämäänsä, Pietarinen vinkkaa. Tarjolla on kokoustiloja ja mahdollisuus kahvitteluun tai ryhmille tilauksesta ruokailuun. Vaimolla oli diagnosoitu ALS eli hermostorappeuma. Niitä pihalta löytyy 35 eri lajia. Minulla on ollut aina aika vahva halu etsiä jotain uutta. Puisto on saanut alkunsa jo parikymmentä vuotta sitten
Daaliat ovat erittäin suuritöiset kasvatettavat. 14.9.2018 29 Tärkeimpiä töitä on kehittää paikalle ympärivuotista toimintaa. – Kukka on niin kaunis, että vaiva kannattaa, sanoo Heikki Pietarinen.
Tiput tuolla menolla kaikista parlamenteista, Rajala kommentoi. Syntyi asiallinen ja tasaväkinen keskustelu, josta Tuomiojakin tuntui nauttivan. Sin tarkoittaa syntiä. Syvästi katolista Soinia sin-leima ei luultavimmin ilahduta. – Mitä v****a Mirja. Nyt oppositio haluaa esittää ministerille epäluottamuslausetta tästä hyvästä. Mitähän katoliset kaverit ajattelisivat, jos Soini esiintyisi syntipuolueen edustajana. tUnnetUSti Pohojammaalla kaikki on suurta ja komiaa. Päälle ei tarvitse huutaa eikä itseään korostaa. Ei onnistu. Vaalit lähestyy ja väheksyt miehiä noin rankasti. Kuvassa komeilee Vehkaperän rinnalla neljä naista. Harmiton Blue Reform -käännös tuo mieleen korkeintaan smurffit. Vaikka poliittisen keskustelun tason lasku ja vihapuhe huolestuttavat myös SDP:n Erkki Tuomiojaa, konkariedustaja aikoo olla ehdolla myös ensi kevään eduskuntavaaleissa. Tasa-arvoa Lylyn tapaan TeksTi: Henna Lammi, anja manninen, Lauri HeikkiLä. Vieraita olisi tuhatmäärin ja monta pappiakin paikalla jo valmiiksi. Miten olisi seremonia keskustan puoluekokouksessa. Soinin uudesta puolueesta käytetään lyhennettä sin. Soinin uskontoon kuuluu abortin tuomitseminen syntinä. Apollon tietäjä seurasi järkyttyneenä, millaista keskustelua keskustameppi Mirja Vehkaperän Facebook-sivulla käytiin, kun hän julkaisi kuvan avustajakaartistaan. Apollon tietäjä ei valitettavasti ennättänyt paikalle, mutta jää suurella mielenkiinnolla odottamaan häitä. Kärki oli tehnyt kotiläksynsä, joten hänellä oli varaa antaa Tuomiojan vastata rauhassa ja kertoa näkemyksensä muun muassa Ruotsin vaaleista. UlkominiSteri Timo Soini on herättänyt pahennusta aktiivisella abortin vastustamisellaan useaan otteeseen. Apollon Tietäjät 30 14.9.2018 SoSiaaliSeSSa mediaSSa ovat välillä käytöstavat hukassa. Kokoomuksen ex-kansanedustajalle Lyly Rajalalle kuva oli liikaa. Sin on monelle tuttu termi koulunpenkiltä. Vehkaperä haki avustajia julkisella haulla – ja valitsi tietysti pätevimmät. Alkuperäisessä tekstissä ei edes ollut tähtiä. Entä olisikohan tasa-arvosta huolissaan oleva Rajala reagoinut yhtä voimakkaasti, jos Vehkaperä olisikin valinnut avustajikseen neljä miestä. Tästä haastattelutyylistä voisi ottaa oppia Ylen nuorten toimittajien kaarti. Vai mitä sanotte siitä, että keskustan kansanedustaja Antti Kurvinen järjesti viikonloppuna morsiamensa Menja Pöyhösen kanssa julkiset kihlajaiset Kauhavalla ravintola Helassa – kutsu kihlajaisiin julkaistiin vaatimattomasti sanomalehdessä. – Tälle ei pidä antaa periksi, sillä monet ihan tarkoituksella yrittävät laskea politiikan tasoa omien päämääriensä edistämiseksi, Tuomioja sanoi MTV:n Uutisextrassa lauantai-iltana. Toimittaja Jussi Kärjen vetämää keskustelua oli muutenkin miellyttävä seurata. Onneksi sin-lyhennettä ei tarvitse käyttää ulkomailla, kuten katolisessa Irlannissa, Soinin uskonkodissa. Geometrian lisäksi myös englannintunneilta
Minulle konkareiden tärkein opetus on aina ollut, että politiikassa on viime kädessä kyse luottamuksesta. Parantamisen varaa on, jokaisella meistä. Siitä he ansaitsevat meidän kaikkien kiitoksen. Kun luottamusta on, voi saada jotain aikaan, mutta silloinkin yhdessä muiden kanssa. Pitkäaikaisten kansanedustajien ratkaisut luovat keskustalle eittämättä uuden tilanteen. PiTkäaikaiseT kansanedustajat ovat tuntemuksineen oikeassa. Puolue on pärjännyt, kun se on ymmärtänyt antaa vaikuttamisen paikkoja myös nuorille ja uusillekin kasvoille. Toden ToTTa , latu on nyt useammassa vaalipiirissä aidosti auki uusille nimille. Samalla kun menetämme osaamista ja kokemusta, on tämä tilanne myös keskustalle iso mahdollisuus. Tätä on elämän kiertokulku. Uskon ja toivon, että he antavat jatkossakin panostaan Suomen ja keskustan hyväksi, tavalla tai toisella. ”Politiikan hulihumppa riittää”, Timo Kalli ja Kauko Juhantalo sanoivat. Hattu päästä. Itse toivoisin politiikkaan ennen muuta lisää kykyä kuunnella ja halua ymmärtää toista. Tervetullutta olisi myös erilaisten näkemysten aito hyväksyminen – puolin ja toisin. Toivottavasti voimme syysistuntokauden nyt alettua eduskunnassa osoittaa, että eroista huolimatta pystymme sittenkin hakemaan yhdessä ratkaisuja ja asettamaan Suomen edun muun edelle. 14.9.2018 31 Puheenvuoro Mauri Pekkarinen , Seppo Kääriäinen, Timo Kalli, Kauko Juhantalo, Markku Rossi, Mikko Alatalo, Tapani Tölli ja Niilo Keränen. Heille tämä vaalikausi eduskunnassa on jäämässä viimeiseksi. Moni konkareista on todennut, että politiikkaan pesiytyneet pinnallistuminen ja tahallinen väärinymmärtäminen ovat vaikuttaneet heidän ratkaisuihinsa. Tiedän, että myös moni politiikkaa kauempaa seuraava on turhautunut nykymenoon. Jos sitä ei ole, tie nousee nopeasti pystyyn – ja jää yksin. Henkilökohtaisesti ne ovat kuitenkin kaikin puolin ymmärrettäviä. Mikko Alatalo sanoi ratkaisuaan perustellessaan myös, että ”annetaan nuoremmille mahdollisuus”. Ikääkin alkaa olla kunnioitettavasti. Keskustalaiset ja muiden puolueiden pitkäaikaiset kansanedustajat ovat tehneet työtä Suomen eteen sielullaan ja sydämellään. Se ei tarkoita, että joka asiasta pitäisi olla samaa mieltä. Herrat ovat tehneet jopa vuosikymmenten mittaisen uran politiikassa eri tehtävissä. Viikot ovat pitkään menneet poissa kotoa. Nyt jos koskaan tulevaisuudelle on tehtävä tilaa. Eduskunnan jättäviä on myös muissa puolueissa, esimerkiksi Lenita Toivakka ja Pertti Salolainen kokoomuksessa sekä Lauri Ihalainen SDP:ssä. Vaan tuskinpa tässäkään asiassa kannattaa sanoa, että tämä oli tässä. Antti Kaikkonen keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Hattu päästä
32 14.9.2018
Maatilaa viljelee Jukka Mölsä, isäntä kolmannessa polvessa. – Luotan siihen, että kun ihmiset ovat valistuneempia laadun, puhtauden ja eläinten hyvinvoinnin suhteen, niin nämä ovat sellaisia valttikortteja, että suomalainen perheviljelmämaatalous pitää pintansa. Hän ei kuitenkaan aseta toista keskustalaista arvoa toisen edelle, vaan näkee, että kun kaikkia arvoja tarkastellaan kokonaisuutena, on ainakin hänelle ollut helppoa huomata olevansa keskustalainen. Tätä ennen Mölsä hankki tradenomin paperit ja työskenteli Helsingissä. Politiikkaan Mölsä lähti aikuisiällä palattuaan Orimattilaan viljelemään ja kasvattamaan lapset vaimonsa kanssa. Kunnanvaltuustossa ja -hallituksessa on menossa toinen kausi. On arvokas asia, että on saanut nähdä sekä suuremman kaupungin. että maaseudun elämää. – Sydämen sivistys, henkisyys materialismin sijaan ja realistinen vihreys, luonnosta eläminen ja sen kunnioittaminen. – Kotona kävi lapsuudessani paljon poliittisia vieraita. Alueen vaalipiirirajat ovat eläneet. – Karjalan murteenkin opin paljon ennen tätä orimattilalaista puheenpartta. – Isoisä päätyi tänne siirtokarjalaisena sotien jälkeen. Suvulla oli myös tapana kokoontua jouluisin laulamaan joululauluja, ja lauluperinne olikin suvussamme tärkeä. Karjalan sukuperinteet ja maanviljely ovat kantaneet läpi sukupolvien. Tällä hetkellä maatalouden suurin ongelma on kannattamattomuus. – Itsekin soitan jonkin verran pianoa, mutta on parempi, etten anna näytettä julkisesti! Mölsä naurahtaa. Perinteet, kuten musiikkiharrastus, elävät mukana edelleen. TeksTi: Lauri HeikkiLä kuva: Jari Laukkanen Keskustalaiset arvot muodostavat Jukka Mölsän mielestä eheän kokonaisuuden Poliittisen kodin kasvatti Jukka Mölsä uskoo, että perheviljelmille perustuva maanviljely ja puhdas suomalainen ruoantuotanto pitää pintansa myös tulevaisuudessa. Markkinoiden tuotoista vain pieni osa päätyy alkutuottajalle. Päijät-Hämeen keskustapiirin puheenjohtaja Mölsä nimeääkin ylisukupolvisuuden erääksi tärkeimmistä keskustalaisista arvoista. Puheliaiden sukulaisten keskellä murre tarttui helposti. Kustannukset ovat nousseet, mutta tuotot eivät. Erityisesti Mölsä haluaa tuoda asiantuntemustaan valtakunnan maatalouspolitiikkaan. Tuulinen ja aurinkoinen sää on elonkorjuulle otollinen. Viljely muuttunee tiloilla monipuolisemmaksi ja viljelykierron ansiosta maaperä säilyttää rikkautensa paremmin. Kylällä on myös monia muita Kirvusta lähteneitä siirtokarjalaisia. Kaikki tämä tekee meistä keskustalaisia. – On kyllä arvokas ja opettavainen asia, että on saanut nähdä sekä suuremman kaupungin että maaseudun elämää, Mölsä pohtii. Koti oli paitsi karjalainen, myös poliittinen. Kerran kun tulin koulusta, isoisän kahvipöydässä istui itse Johannes Virolainen. Soten ja makun jälkeen pitää päästä perusturvan ja syrjäytymisongelman kimppuun. Hän osti Ruhan kartanosta jo aiemmin itsenäistyneen torpan ja aloitti maanviljelyn tilalla. – Biotalous ja kiertotalous tulevat olemaan suurempi osa myös maataloutta. – Into päästä valtakunnan asioihin kiinni on kova. Tässä on paljon mahdollisuuksia. Siirtokarjalainen hänkin. Samalla tilalla asunut isä Tero Mölsä vaikutti eduskunnassa 1991–2003 Uudenmaan edustajana, mutta Jukka-poika tavoittelee edustajanpaikkaa Hämeen vaalipiiristä, jos piiri ehdokkuuden suo. VaiKeuKsista huolimatta Mölsä uskoo, että suomalaisella omavaraisella maataloudella on tulevaisuutensa. 14.9.2018 33 Hannulan tilalla Orimattilan Mallusjoella ovat puinnit alkamassa. Karjalaisuus eli Hämeeseen päätyneessä perheessä vahvana. Mölsä luettelee pitkän litanian edessä olevia tärkeitä uudistuksia. Isoisä oli aktiivinen Maalaisliiton ajoilta lähtien
Olkoon se Twitter-kommentti, otsikko lehdessä tai “vitsailua” työpaikan taukohuoneessa, naiset saavat kokea muun muassa vähättelyä, seksismiä ja häiriköintiä jokaisella elämän osa-alueella. Meidän tulee antaa ääni niille, joilla ei sitä ole tai jotka pelkäävät sen käyttämistä. Nuori nainen jakaa saman artikkelin, kertoo mielipiteensä samoilla pointeilla kuin minäkin. Ystäväni ja tuttuni politiikan parissa eivät aina halua kommentoida päivänpolttavia aiheita sukupuolensa takia. Meidän tulee muuttaa yhteiskuntaamme, yhteistä ajattelutapaamme ja käytäntöjämme. Historia vahvistaa, että mielipideväkivaltainen yhteiskunta synnyttää aina omat hitlerit ja stalinit. Edustamme samaa puoluetta, samaa ikäryhmää, ja seuraajaryhmämme ovat suurin piirtein samanlaiset. ei ole toivottavaa, että keskusta lähtee tälle ’väärien mielipiteiden’ vaientamislinjalle. Vuosien aikana siirtyessäni enemmän puoluepolitiikan pariin olen huomannut, kuinka monta epäkohtaa yhteiskunnassamme on. Siksi, että teemme yhteiskunnastamme turvallisen ja politiikasta vapaan ympäristön toimia. Näin me luomme turvallisen yhteiskunnan kaikille, ei pelkästään politiikassa ja julkisuuden silmässä toimiville, vaan jokaiselle päivittäisessä elämässä. Kuolema ei koskaan ole sellainen oikeus. Yksi kansanedustajista, keski-ikäinen mies, kommentoi myöhemmin lukiolaisen isälle: “Onpa nätti tyttö, olikos hänellä poikaystävää?”. Keskustelun ilmapiiri on näköjään mennyt sellaiseksi, että vain samanmielisillä on oikeus ilmaista mielipiteensä. varapuheenjohtaja Tasa-arvo on meidän miesten vastuulla alpi Ripatti otti voimakkaan aggressiivisesti kantaa ulkoministeri Soinin oikeuteen ilmaista mielipiteensä abortista (Suomenmaa 31.8.2018). Vastuu on etenkin meillä valkoisilla heteromiehillä, meillä, joilla on selkeä etu tässä yhteiskunnassa. Kun itse aloitin vaikuttamisen nuorisojärjestöissä, halusin lähteä tekemään Suomesta parempaa maailmaa. Eemeli Rajala Keskustan Opiskelijaliiton 2. naispuolinen kollegani haluaa kirjoittaa kolumnin Suomenmaahan seksuaalivähemmistöjen oikeuksista, mutta pelkää sen julkaisemista, koska tietää saavansa sosiaalisen median kanavissa ryöpyn halveeraavia kommentteja, vihaa täynnä olevaa huutoa. Minä saan tykkäyksiä ja uudelleentwiittauksia. Taistelkaamme elämän puolesta. Nuori lukiolainen käy lobbaamassa alueensa kansanedustajia. Politiikan parissa tämä vaikutus vain voimistuu. Ymmärrät silloin, että maailma ei olekaan niin tasa-arvoinen kuin luulet tai meidän annetaan ymmärtää. Miksi sitten minä, valkoinen nuori heteromies, kirjoitan tästä. Naisena he pelkäävät saavansa haukkumisia, halventavia kommentteja ja jopa tappouhkauksia. Jaakko Rahja Kirkkonummi Sanon kyllä elämälle, en mielipidevainolle. Silloin on alistetun ihmisen paha olla. Kirjoittajan mielestä on ’kaksinaamaista ja poliittista liturgiaa sanoa, että jokaisella on oikeus omiin henkilökohtaisiin mielipiteisiinsä’. Moni olettaa, ettei hän ymmärrä aiheesta mitään. Kirjoituksessa ei lainkaan tullut esille se, että syntymättömällä lapsella on absoluuttinen oikeus elää. Jaan artikkelin Twitterissä, kerron samalla asiaan mielipiteeni. Muutoin oikeutena on vaikeneminen. Kuuntele naisia lähelläsi. edellä mainitut tilanteet kuvaavat parhaiten sitä, että naisia kohdellaan eri ikäisinä eri tavoin, mutta jokaisessa näistä tilanteista vähättelevästi ja loukaten. Ymmärrät silloin, että meidän tulee tehdä asialle jotain. Miksi nämä muita ihmisiä vihaavat ja haukkuvat kokevat keskustan omakseen. Hän saa myös molempia, mutta samalla häntä haukutaan tyhmäksi. 34 14.9.2018 Mielipiteet “KeltameKKoinen nainen varasti huomion Olavinlinnan laiturilla” “Oh honey, ei asiat mee niin.” “Kun Mari Kiviniemi hyppää eduskunnan uima-altaaseen, vesi jäähtyy pari astetta.” Edellä mainitut lauseet ovat otteita siitä, mitä naiset saavat kokea politiikan ja vaikuttamisen parissa. Moni heistä, jotka näin kommentoivat, omaavat keskustan puoluekirjan. Siksi, koska muutos on meidän kaikkien vastuulla. Kuuntele, miten heitä kohdellaan maailmassa. Kuten monella meistä, myös keskustalla on peiliin katsomisen paikka. Yksi suurimmista epäkohdista on naisten kokema väärinkohtelu. Oli kovin surullista luettavaa. Vain siksi, koska hän on nuori nainen
Unohtaa ei saa metsätalouden kannalta elintärkeitä sivuteitäkään. Työ on kuitenkin kesken. Merja Paloniemi keskustan jäsenvaaliehdokas Oulu Koulutusleikkauksiin ei ole enää varaa kallistuVien pääkonttoritoimintojen keskittäminen kauas itse tuotannosta kostautuu yrityksille kasvavina kustannuksina ja johdon etääntymisenä johdettavastaan. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Oman osaamisen vahvistaminen tuo ja luo työtä. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Meidän pitää saada painopiste julkisen sektorinkin ruokatarvikehankinnoissa lähiruokaan. Syrjäytyneisyyden vähentämiseksi ja estämiseksi tarvitsemme entistä joustavampia ja nopeampia toimenpiteitä yli hallintorajojen. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Olemmeko rakentaneet omatekoista byrokratiaa lihantuotannon ja monen muunkin alan osalta, ja sitten mennään direktiivien taakse piiloon. Viime aikoina joissain kaupungeissa keskusteluun on noussut palveluiden saatavuuden vaikeuttaminen esimerkiksi rajoittamalla autoliikenteen sujuvuutta merkittävästi. Tällöin palvelunäkökulma jää paitsioon. Tarvitsemme edelleen ylimitoitettujen säädöksien suhteuttamista. Yksi keino on työelämän ja koulutuksen entistä vahvempi yhteistyö: uusi joustavampi oppisopimus voi olla yksi ratkaisu. Julkisten palveluiden kustannukset tehostuvat ja vaikuttavuus paranee avaamalla palveluja oman maakunnan yrittäjien tuotettavaksi. Palveluiden ääreen on päästävä sujuvasti niin polkupyörällä kuin autollakin. Maakuntakeskuksissa tehdyt päätökset heijastuvat siis merkittävästi myös muiden kuin kunnan omien asukkaiden elämään ja palveluiden saavutettavuuteen. Kahden viimeisen hallituskauden aikana Suomessa on tehty rajuja leikkauksia koulutuksen rahoitukseen. Maakunnan keskuskaupungin yhtenä tärkeänä kunniatehtävänä on palvella koko maakuntaa. Suomalaisille on tärkeää lähialueruoka – tarvitsemme lähiteurastamoja, kalankäsittelyä ja marjantuotantoa. suoMen työttömyys on vähentynyt lupaavasti. Sama koskee ikääntyvien palveluiden turvaamista. Tuija Patana Oulu Kaupungeilla on vastuu maakunnista keVään 2019 eduskuntavaalit antavat suunnan lähestymistavalle suomalaiseen työhön, yrittäjyyteen, julkiseen sektoriin ja yhteiskunnallisiin muihin rakennemuutoksiin. sosiaaliturVan ja työmarkkinajärjestelmän kokonaisuudistus on toteutettava siten, että työn vastaanottaminen on kaikissa tilanteissa kannattavaa. Henkilökohtaiset mieltymykset ja edut ajavat yrityksen menestymisen ohi. Turvallinen maantieverkosto on elinehto myös pohjoisen matkailulle, jonka toimivuutta ei pidä riskeerata kaivoshankkeilla kansallispuistojen läheisyydessä. Yrittäjät luovat työtä ja kasvua. Sitä pitää suojella, mutta myös brändätä ja uudistaa maataloustuotantomme sekä huoltovarmuutemme säilyttämiseksi. Esimerkiksi Oulun keskustassa asioidaan myös huomattavasti kauempaa kuin vain kaupungin joukkoliikennevyöhykkeeltä. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 14.9.2018 35 Maakuntauudistuksen myötä jokainen maakunta voi vahvistua, kehittyä ja erikoistua valitsemaansa suuntaan. Pitkien välimatkojen Pohjois-Suomessa on elintärkeää turvata sekä maanettä rautateiden laatu: Raahe–Oulu–Kuusamo -valtaväylien laadun kohentaminen edelleen ja kaksoisrautatien toteutus ovat myös kärkitavoitteita. On siirryttävä siilomaisesta koulutuspolitiikasta kohti laajempaa osaamispolitiikkaa. Nämä puunkuljetuksen ”verisuonet” eivät saa rapautua, vaan niistä on huolehdittava. Suomi tarvitsee nyt ja tulevaisuudessa joustavampaa koulutuksen ja työelämän sidosta – vahvempaa osaamisen kokonaiskäsitystä. Tämä on vaarallista suomalaisten hyvinvoinnille. Kilpailukyky heikkenee. Monimuotoisen kokonaisuuden kruunaa maakunnan keskus, jonne keskitetään kaikki parhaat palvelut kaupunkilaisten huvitukseksi – vai onko se ihan näin yksinkertaista. Aseman mukana tulee samalla myös vastuuta suuremmasta kokonaisuudesta. Esko Eela teollisuusneuvos, Säkylä Ryhtiä, johtajat. Suomi saadaan kasvuun ja kohtaanto-ongelma kuriin työelämän ja koulutuksen välisellä kumppanuudella ja aidolla yhteistyöllä. Niihin meillä ei Suomessa ole enää varaa – nyt on kehittämisen aika – tätä vaatii myös monia aloja vaivaava työvoimapula. Pohjois-Suomi ei ole riittävän eheä ennen kuin huolehdimme heikommista vahvemmin. Koko maakunnan ihmiset, tapahtumat, yhteisöllisyys, elinkeinot sekä rakennetut, luonnonja kulttuuriympäristöt muodostavat lähtökohdan alueen vahvuuksille ja identiteetille. Tavoitteena on edistää yrittämistä, työllistymistä ja työllistämistä. Ryhtiä, omistajat ja johtajat, yhtiökokouksissa ja niiden välilläkin. Yritys, maaseutu ja Suomi köyhtyvät. syöMMe Euroopan puhtainta ruokaa. Vaikka kuntien oma päätöksenteko keskittyy pääasiassa lakisääteisiin tehtäviin ja sen omien veronmaksajien miellyttämiseen, suurten kaupunkien päättäjillä on oltava vastuu myös koko maakunnan palvelemisesta. Velkakierre kasvaa
Sinulle, joka tunnet piston sydämessäsi seksuaalisen häirinnän tekijänä, katso peiliin. Varsinainen vaalipäivä su 18.11. 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi, Keskustanuorten tmj Miro Marjamäki puh. mennessä, puh. 050 537 3164 MSL-Tampereen kaikille avoin luentoja keskustelutilaisuus ke 26.9. Mies vastasi leveästi hymyillen: ”Näyttihän se kaikki paikat”. Paikalla tj Eero Kuisma ja henkilöstöjohtaja Marianne Rapala. piirin eduskuntavaaliehdokkaista. Valtakirjojen tarkastus ja kahvio avoinna klo 9-10. Hanna Merikanto järjestösuunnittelija, Vesaisten Keskusliitto Näyttikö se sulle paikat. Kassajonossa etuileva ottaa vallan omiin käsiinsä, mutta ei tuota taakse jääneelle järisyttävää häpeää. 050 374 5416, juha.isoaho@keskusta.fi, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj Sari Kujanpää puh. Kahvitarjoilulla klo 17 ja juhla alkaa klo 18. Kokouksessa päätetään sääntömääräisten asioiden lisäksi mm. Tämä on vasta alkua. Toivoisitko heidän elämäänsä sellaista käytöstä, kuin sinä tuotat toisaalla. Sitovat ilmoittautumiset 16.9. Se ei ole sinun syytäsi. Keskusta mukana kesätapahtumissa: 16.9. V-S Keskustan sosiaali-ja terveystoimikunta Laitilan terveyskodissa, Sairaalantie 8, ti 9.10. Kahvitarjoilu. yliliipola@ gmail.com tai puh. 0500532449 tai Sirpalle puh. sp. Ilmoittautukaa ehdolle oman kunnallisjärjestönne kautta. Kirkkopyhä ja Pirkanmaan Keskustanaisten 70-vuotisjuhla Juupajoella 30.9. Ja sinulle, joka sivustaseuraajana todistat seksuaalisen häirinnän tapahtumista, puutu siihen välittömästi. klo 18 kirjastotalo Metson ls. Keskustanaisten Pirkanmaan piiri. Sinulle, joka olet joskus jähmettynyt ja tunnet häpeää, muista, ettei useimmilla meistä ole kykyä toimia toisin. Näyttikö ihan kaikki paikat”. Hintaan sisältyy buffetlounas ja pullakahvit sekä oma ja laivan järjestämä ohjelma. 050 303 6493, hame@keskustanuoret.fi. Risteilyllä mukana ke Esko Kiviranta ja ke Olavi Ala-Nissilä. Juhlapuhujana Keskustan pj Juha Sipilä. Kansanedustaja Martti Taljan kyselytunti ma 24.9. Puhujavieraana puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen. Keskustalaiset iltamat la 10.11. Uhri jää liian usein yksin, joten puuttuminen ja puhuminen on sinun tehtäväsi. Valta määritellään lyhyesti jonkun tai jonkin oikeutena hallita jotakuta tai päättää jostakin. menn. klo 14 Mutalan seurantalolla, Pohjantie 64. Sotevaliokunnan viimeisimpiä käänteitä valottamassa valiokunnan varapj Hannakaisa Heikkinen. Päijät-Häme Piiritoimisto: piiri tmj Jukka Sällinen 0400 930 483 ja keskustanaisten tmj Jaana Niemi 040 418 1150. Yksisuuntaista seksuaalissävytteistä puhetta tai tekoja tuottava henkilö rikkoo niin normeja, lakia kuin tahtomattaan kohteeksi joutuneen ihmisarvoa ja turvallisuudentunnetta. Tilaisuus on kaikille avoin, ilmoittautumiset Hanna YliLiipolalle viim. Järvenpään Vesaisten syyskokous ke 19.9. Ilmoittautumiset ja mahdolliset ruoka-aineallergiat tmjlle 24.9. Jäin hölmistyneenä tuijottamaan nauravaa miesjoukkoa. Lounaslippu tiedustelut ja varaukset Riitta Koskinen puh. Me too -liikettä on kritisoitu liioittelusta ja miehiin kohdistuvasta ajojahdista. Hinnat: 1h a-hytti 33e, 2h ahytti 28e/hlö, 1h b-hytti 30e, 2h bhytti 26,50e, 1h pikku-b-hytti 28e. Maakuntavaaliehdokkailla mahdollisuus esittäytyä. Pirkanmaa Piiritoimisto: Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere, 040 767 3419, pirkanmaa@keskusta.fi, www.pirkanmaankeskusta.fi. Kokouksen tarkempi pitopaikka varmistuu myöhemmin. Paikkana Orimattilan seurakuntatalo. MaailMaNlaajuiseksi levinneen Me too -liikkeen synnystä tulee pian kuluneeksi vuosi. Keskustanaisten Pirkanmaan piiri: tmj Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere. Viking Amorella lähtö klo 8.45, paluu ti klo 7.35. Mahdollinen jäsenäänestys 17.–18.11. Lieto, keskustan valtuustoryhmä kokoontuu torstaisin klo 17.30 kunnantalolla ennen maanantain kunnanvaltuuston kokousta. Sihteerit: Kj:t ja py:t ilmoittakaa tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@keskusta.fi Pirkanmaan Vesaiset: tmj Elina Sieppi, Näsilinnankatu 23 a 1 33210 Tampere, 0405550635, sähköposti elina.sieppi@gmail.com. klo 10 alkaen. Turku Heikinmarkkinat Etelä-Häme Piiritoimisto: piirin tmj Juha IsoAho puh. Jos olen jotakin tänä aikana oivaltanut niin sen, että seksuaalisen häirinnän tekijät eivät näe käyttäytymisessään mitään väärää. ”Mulla on vaan tää yks nopee”, ilmoittavat he viattomasti, oli kyseessä sitten alatyylinen vitsi tai toisen takapuolen kouriminen. 044 532 0043. Keijolle (keijo.saario@hotmail.com) puh. Avoinna varmimmin ti klo 9.30-12 ja to klo 1317, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. Asiasta kiinnostuneet rohkeasti mukaan vaikuttamaan, osallistumaan ja ehdolle! Maakuntavaaliehdokkaan suostumuslomakkeet tuodaan tai lähetetään piiritoimistolle. mennessä. p. 3.10. Tarkempi ohjelma ja aikataulu tulevat myöhemmin, mutta merkitkää päivä jo nyt kalentereihinne. Sirpan tilille FI41 5316 0850 0055 78. Alustajana historiantutkija, FT Tuomas Hoppu, kommentoijana HM Jouni Koskela. Uusimaa Järvenpää. Tammi: ”Vuosi 18 vuonna 18 eli miten vuoden 1918 Suomen tapahtumia on kuluvana vuonna Suomessa käsitelty”. Kyse ei kuitenkaan ole kenenkään sukupuolesta vaan turvallisen ja tasa-arvoisen tilan raivaamisesta jokaiselle. Varmistathan paikallaolomme aina ennen tuloa. Aikanaan toimiessani opastustehtävissä olin juuri palannut esittelykierrokselta erään mieshenkilön kanssa, kun hänen seurueensa alkoi kiusoitellen tivata mieheltä: ”Näyttikö se sulle paikat. 0440622266. klo 18 Lopella Topenon Seurantalolla. Piirin syyskokous Forssassa 1.12. Toisin on seksuaalisen häirinnän laita. Ruokailu 25€/hlö. Tiedossa hyvää ruokaa, musiikkia, tanssia ja parasta seuraa. klo 17.18 piiritoimistolla, Hämeenkatu 9 A 5. Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Valtaosa uhreista, kuten allekirjoittanut, jähmettyy hölmistyneenä paikalleen osaamatta sanoa tai tehdä mitään. Keskustelu aiheesta ei ole ohi, päinvastoin. Tuukka Liuhaan (myös iltaisin ja viikonloppuisin): 045 674 8077, tuukka@liuha.fi Maakuntavaalit keväällä 2019. Raision Keskustaveteraanien avoin Keilakerho jatkuu koko kesän Raision keilahallilla torstaisin klo 15-16. Järjestäjänä Keskustan sosiaalija terveyspoliittinen seura. Piiritoimiston osoite Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. Keskustassa tapahtuu 36 14.9.2018 NosteliN kaupassa ostoksiani hihnalle, kun yllättäen eteeni kiilasi toinen asiakas ja laski virvoitusjuomansa myyjän eteen. Teema: ”Robotiikka vaativan kuntoutuksen tukena”. krs. Puheenvuoro Helsinki Sote-uudistuksen ajankohtaiskatsaus 18.9 klo 17-19 puoluetalo Apollolla, Apollonkatu 11a. 040-556 7262, kristiina.makivalkkila@keskusta.fii Ylöjärvi, Sunnuntailounas 16.9. klo 18 Harjulan koulussa. ”Mulla on vaan tää yks nopee”, hän ilmoitti leveästi hymyillen. Piiritoimisto Apila palvelee sopimuksen mukaan. Seurakuntavaalien ehdokaslistat tulee jättää 17.9. mennessä. Matka eduskuntaan Sirkka-Liisa Anttilan vieraaksi to 25.10. Kiireellisissä asioissa ota yhteyttä suoraan pj. Kassajonossa etuilevan mentaliteetilla he yksinkertaisesti huomaavat tilaisuuden, jossa pääsevät käyttämään valtaa ja tarttuvat siihen leveästi hymyillen. Poliittisen katsauksen tarjoaa puoluesihteerimme Riikka Pirkkalainen. Keskustan kunnallisjärjestön 80-vuotisjuhla pe 5.10. Orimattila. Matka tulee maksaa viimeistään 16.9. Varsinais-Suomi Piiritoimisto: Piirin tmj Hanna Vuola 050 917 7000, järjestösihteeri Mari Tuuna 050 564 8747, Vesaisten piirin tmj Aino Piippo 0400 407 515, Keskustanaisten pj Ilona Koivunalho 050 353 2236. Niin leveästi, että siitä hölmistyneenä annoin hänen tehdä ostoksensa. Paikallisyhdistysten tulee tehdä ehdokasesitykset eduskuntavaaleihin 2019 piiritoimistoon torstaihin 8.11. 040-556 7262 tai kristiina.maki-valkkila@keskusta.fi. Ajattele puolisoasi, lapsiasi tai vanhempiasi ja peilaa toimintatapojasi suhteessa heihin. Keskustan Veteraanikerhon syysristeily ma 24.9. Liput 25€/opiskelijat 15€ varattavissa piiritoimistolta tai kunnallisjärjestöstäsi
klo 12 Ankkapurhan teollisuusmuseolla, Kuitutie 2, Inkeroinen. Viking Xprs Katajanokalta klo 10.30Tallinnassa klo 13, iltapäivä Tallinnassa, majoittuminen Hotelli Meriton Spa hotelliin. klo 17 ravintola Vinossa. Pe 7.12. klo 23.30 Mikkeli, n. klo 12-13.30 Paavola, K-kaupan parkkipaikka, klo 14-15.30 Saarikosken koulu, klo 16-17.30 Luo. Viking Xprs klo 17-19.30 Tallinna-HKI. Risteilymatkan hinta: B4-hytti 117 €/henk. Ilmoittautumiset ja lisätiedot 15.10 mennessä savo-kymi@vesaiset.fi. Bussivaraukset piiritoimistolta sami.porkka@keskusta.fi tai 050 5770838. Reitti muovautuu ilimoottautuneiren mukahan. Jäseneksi voit liittyä myös paikan päällä. Muut: 65e. Vesaisten Itä-Savon piirin syystapahtuma su 7.10. B2hytti 145 €/henk. klo 12-18 kaupungintalo Haapavesi: la 15.9. klo 15-18 kunnantalon ala-aula Nivala: Vaali-auto kiertää: la 15.9. Käymme tutustumassa vasta remontoituun eduskuntataloon, jossa tapaamme myös kansanedustajiemme ja keskustan puoluejohtoa. Juhlaesitelmä Euroopan historian professori Laura Kolbe; stop tykkänään! Ei enää vastakkainasettelua maaseudun ja kaupungin välille. klo 9-10 Puhos, Möykkälä, klo 11-12 Kuren kylätalo, klo 12.30-14 Hirvaskosken koulu, klo 14.30-18 Kurenala, kaupungintalo Pyhäjoki: la 15.9. klo 9-12 Kiiskilän koulu, klo 13-16 Korhosen koulu // su 16.9. Ennakkoäänestys piiritoimistolla pe 14.9. Mahdolliset muistamiset kukkien sijaan FI 36 5650 0440 0175 41. A4-hytti 129 €/henk. Ilmoittaudu puh. klo 01 Savonlinna. Opastettu kierros museolla, kahvit ja ajankohtaiset työmarkkina-asioista. Sulkava Linnanvuori. Itä-Savo Itä-Savon piiri tarjoaa jäsenilleen kyydin Keskustan politiikkaja toimintapäiville 22.–23.9. Satakunta Piiritoimisto: tmj Satu Tietari 050 405 7742 (satu.tietari@keskusta.fi), keskustanaisten tmj Tarja Kiviniemi 044 978 3929 (tarja.kiviniemi@keskusta.fi), nuorten tmj Juho Paavola 0440 336 588 (satakunta@keskustanuoret.fi). Toimisto kauppakeskus Hansa 2. klo 9-14 Keskustan toimisto, Kitkantie 1, 2.kerros, klo 15-16 Kuolio, Penttilän th, klo 17-18 Murtovaara, entinen kauppa // su 16.9. Yt. mennessä sami.porkka@keskusta.fi tai 050 577 0838. klo 10-13 Raahelan kahvio, klo 14-16 tekninen keskus, Pattijoki, Ruskatie 1 // su 16.9. Ilmoittautumiset 12.9 mennessä Savo-Kymi@ vesaiset.fi Perheiden päivä Susiniemessä 30.9. klo 12-15 Liminka, kirjasto, Liminganraitti 3 Lumijoki: la 15.9. Pohjois-Savon Keskustan pikkujoulumatka HELSINKI-TALLINNA 9.–10.11. klo 12 -17 Nuorisotalo, Urheilutie 58 Hailuoto: la 15.9 klo 12-15 Hailuodon kunnantoimiston Luotosali // su 16.9 klo 12-15 Hailuodon kunnantoimiston Luotosali Ii: la 15.9 klo 9-13 Nätteporin aula, Jokisuuntie 2 Kalajoki: La 15.9. Piiritoimistojen käynti/ postiosoite: Snellmaninkatu 37, Kuopio. Ohjelmassa myös ansiomerkkien jako ja musiikkiesityksiä. Hinta Vesaisten jäsenille 40e/ aikuinen, 35e/ alle 18v. Katso oman kuntasi äänestyspaikkaja aika www.keskusta.fi/pohjois-pohjanmaa Äänestyspaikat Pohjois-Pohjanmaalla 2018: Alavieska: la 15.9 klo 10-13 Alavieskan kunnantalo // su 16.9. Kainuu Suomen Keskustan puoluekokouksen talkoolaisten kiitostilaisuus la 15.9. A3-hytti 142 €/henk. Buffetruokailuihin sisältyvät myös ruokajuomat, viinit, olut, vesi ja virvokkeet. Sitovat ilimoottautumiset 14.9 mennes: rintamaki.merja@ gmail.com tai 0400 338418 / Merja Keski-Pohjanmaa Piiritoimisto: ma-to klo 10–15. klo 8-10 Yli-Iin Liikehuoneisto, Kasöörinkuja 4, klo 11-13 Ylikiiminki, klo 14-16 Kiimingin ABC:n kokoustila, Kauppareitti 2, klo 17-18 Piiritoimisto, Koulukatu 31 a 2 Pudasjärvi: la 15.9 klo 9-10.30 Niemitalon Juustola, klo 11.30-12.30 Siurua, Moskova, klo 13-14 Aittojärven koulu, klo 14.30-16 Livon koulu, klo 16.30-18 Sarakylän koulu, klo 18.30-20 Metsälän kylätalo // su 16.9. Vesaisten Pikkujouluristeily Tallinnaan 7.-8.12. klo 10 Katinkullassa, puoluetoimistolta varapj Juha Rehula ja yhteyspäällikkö Lasse Kontiola. 0406840568, naisten tmj Eeva Peltokorpi p. Hintaan sisältyy matkat ja hotelli. Saunomista, makkaran paistoa, kivaa yhdessä olemista. klo 9-10 Parkkima Taitomaja, klo 11-12 Jokikylän koulu, klo 12.30-18 Pyhäsalmen tori Pyhäntä: su 16.9. Tutustuminen Eduskuntataloon. klo 13-15 pankin kerhohuone Merijärvi: la 15.9 klo 11-14 kunnantoimisto // su 16.9 klo 14-16 kunnantoimisto Muhos: la 15.9. 050 577 0838, sami.porkka@ keskusta.fi . Kotimatka, n. Reitti: Kerimäki-Savonlinna-Juva-MikkeliKangasniemi-Jyväskylä. ti ja pe julkaistavan verkkosivujen järjestöpalstan deadline on ti klo 12, piiri mainittava. Toimisto pääsääntöisesti avoinna ma-to, mutta kannatta varmistaa paikallaolo soittamalla etukäteen. klo 9-10 Haikara, koulun piha, klo 10.15-11.15 Välikylä, koulun piha, klo 11.3012.30 Padinki, kuivaamon piha, klo 12.45-13.45 Junttila, koulun piha, klo 14-15 Erkkilä, koulun piha, klo 15.15-18 Kirkonkylän kesäkahvila, Kalliontie 24 Kirkonkylällä lauantaina makkaratarjoilu, kylillä kahvitarjoilu Oulainen: la 15.9. Avoinna klo 9-15, tärkeä tapaaminen kannattaa varmistaa soittamalla. Osuuspankki, klo 15.30-18 Kalajoen kaupungintalo Kempele: su 16.9. Katto ohjelma puolueen sivuulta ja ilimoottauru mukahan. klo 12-18 kunnantalo, Asemantie 1 Kuusamo: la 15.9. Piirin 100-vuotisjuhla 17.11. Reitti: Kerimäki-Savonlinna-Juva-Mikkeli-Kangasniemi-Jyväskylä Ohjelma ruokailuineen ja majoitus hotelli Alexandrassa 125€/hlö 2 hengen huoneessa. Lisämaksusta voi tilata ennakkoon: Illallisbuffet pe-ilta menomatkalla 33 €. Laivamatkat Silja Europalaivalla valitussa hyttiluokassa. juuti@keskusta.fi viimeistään 1.9. klo 9-10 Kuusenmäki seurantalo, klo 10.30-11.30 Vuohtomäki koulu, klo 12-13 Orava kylätalo, klo 13.30-14.30 Lammin-aho Hiisitupa, klo 15-18 Pyhäsalmen tori // su 16.9. klo 16-18 Alavieskan kunnantalo Haapajärvi: la 15.9. klo 18.30 alkaen. bussikuljetukset Pohjolan Matkan nykyaikaisella tilausbussilla. 3 km.n Kokonharjun luontoreitille kävellen. Hintaan sis. Riistakatu 15 Iisalmi. Päiväretki Linnavuorelle, muinaismuistoja näköalakalliolle ihastelemaan maisemia. Vesaisten karting ajot 15.9. lyyli.pokela@keskusta.fi gsm 0500807003. Ateriahinnat voimassa vain etukäteen lunastettuina. Lähtö Luston pihasta klo 12.30. juuti@keskusta.fi viimeistään 1.9. Ke ja to vain etukäteen sovitut tapaamiset. klo 13-15 pankin kerhohuone // su 16.9. Tutustumme puulajipuistoon, makkarat ja kahvit. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: anne.herttuainen(at)keskusta.fi tai 050 520 6042 /Anne. Jäsenvaaliehdokkaat tavattavissa kunnalisjärjestöjen tapahtumissa: Kajaani pe 14.9. Vaihtoehtona myös päiväkäynti. Iltapäivä Tallinnassa, majoittuminen Hotelli Meriton Spa hotelliin. Kymenlaakso Piiritoimisto: tmj Sami Porkka puh. klo 11-15 Sievin Kunnantalo Siikajoki: la 15.9. Keskustan Kainuun piirin jäsenäänestys 2018. 044 369 9603. Oikeudet aikatauluja hintamuutoksiin pidätetään. 044 369 9603 tai kaija.vaananen@keskusta.fi Ota pikaisesti yhteyttä viimeistään 5.10. Avoinna sopimuksen mukaan. Keskustan Pohjois-Pohjanmaan jäsenäänestys eduskuntavaaliehdokkaista 15.-16.9. klo 11-14. klo 11-12 Honkamaja, vanhan puolen piha, klo 13-15 Matkanivan Kylätalo, klo 16-18 Oulaisten Tori Oulu: la 15.9 klo 8-10 Oulunsalon Yhteisötalo, Kauppiaantie 5, klo 11-13 Linnanmaa, klo 14-16 Jonna LKV:n toimisto, Haukipudas, Revontie 2, klo 17-19 Piiritoimisto, Koulukatu 31 a 2 // su 16.9. klo 10-13 Yppärin koulun piha, klo 14-17 Iltarusko, vanhustentalon kerhohuone // su 16.9 klo 12-15 Iltarusko, vanhustentalon kerhohuone Pyhäjärvi: Vaaliauto kiertää: la 15.9. klo 18 Ristijärven Kylätalo Pyrylä Hyrynsalmi ma 17.9. Laivalla on myös paljon muita mahdollisuuksia ruokailla. Keskustanaisten Itä-Savon piiri kutsuu Sinua viettämään yhteistä iltapäivää luonnossa la 6.10. klo 10-11.30 Siikajoen kylä, Salen edusta, klo 1213.30 Revonlahti, Taukokartano, klo 14-15.30 Ruukki, tori, klo 1617.30 Tuomioja, kylätalo // su 16.9. Juhlakahvit ja tervehdysten vastaanotto klo 17.30-18.30. Ilmoittautumiset 25.9. Ilmoittaudu puh. klo 13 Liikkalan VPK-talolla, Pien-Liikkalantie 408, Liikkala, Kouvola. klo 10-16 kunnantalon valtuustosali, Reisjärventie 8 A // su 16.9. 0505741405. savo-kymi@vesaiset.fi Koko perheen retki Lappeenrannan seudulle 20.10. Hintaan sisältyy matkat ja hotelli, Linja-autoliike S. kerros Kärsämäki: la 15.9 klo 11-15 Konttila, Pomojentie 1 // su 16.9 klo 1113 Saviselän monitoimihalli, klo 14-17 Konttila, Pomojentie 1 Liminka: la 15.9. Kaija Väänänen puh. B1-hytti 141 €/ henk. Juhlapuhujana mep Elsi Katainen ja päätössanat ke Hanna Kosonen. Lähdemme Savonlinnasta ja Kerimäeltä kimppakyydeillä klo 12 Punkaharjulle Luston pihaan, josta jatkamme n. 0440-817373 sekä Keskustanaisten tmj Kaija Väänänen p. Ohjelma ruokailuineen ja majoitus hotelli Alexandrassa 125€/hlö 2 hengen huoneessa. Piiri tarjoaa päivällisen! Ilmoittaudu 25.10 mennessä tarjoiluun: savo-kymi@vesaiset.fi Vesaisten Pikkujouluristeily Tallinnaan 7.–8.12. Etelä-Savo Etelä-Savon piiri tarjoaa jäsenilleen kyydin Keskustan politiikkaja toimintapäiville 22.-23.9. klo 9 11 Kirkonkylän kesäkahvila, Kalliontie 24, klo 11.15-12.15 Järvikylä, koulun piha, klo 12.30-13.30 Aittola, koulun piha, klo 13.4514.45 Haapala, koulun piha, klo 15-16 Karvoskylä, koulun piha, klo 16.15-17.15 Ahde, koulun piha, klo 17.30-18.30 Maliskylä, koulun piha, klo 18.45-19.45 Ruuskankylä, Ruuskan Puoti // su 16.9. Avoinna klo 9-15. 050347 3556/Ulla-Riitta tai ulla-riitta. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Klo 8 Haukivuori // klo 8.30 Mikkelin matkakeskus // klo 10 Svinhuvudin kotimuseo, Luumäki // klo 12 Lounas Säräpirtti, Lemi // klo 15 paluumatkalle // klo 16.30 Mikkeli // klo 17 Haukivuori. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. B3-hytti 126 €/henk. 0443122982. klo 9-12 Oulaisten Tori, klo 13-15 Petäjäskoski, Kallion kotiseututalo, klo 16-17 Piipsjärven koulun piha // su 16.9. Ilmoittautumiset: anne.herttuainen(at)keskusta.fi, 050 520 6042 Pohjois-Savo Piiritoimisto: piirin tmj Kimmo Valta p. Savonlinnan paikallisyhdistyksen 60-vuotisjuhla, Melartin-salissa, Sotilaspojankatu 1, to 20.9. menn. klo 10-14 tori // su 16.9. Ilmainen. klo 18 kunnantalon kahvio Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto, Palstailmoitukset Suomenmaahan jarjestot@suomenmaa.fi. Kimppakyytiä tarjolla politiikkaja toimintapäiville 22.–23.9 Jyväskylähän. Hyttivaraukset www.keskusta.fi -> osallistu ja vaikuta. Matkalla oltava mukana henkilökortti tai passi. Makkarat ja kahvit, vaelluksen jälkeen mahdollisuus savusaunaan Iijärven rannalla! Ilmoittautumiset kyytien järjestämiseksi: anne.herttuainen(at) keskusta.fi tai 050 520 6042 / Anne Itä-Savon Vesaiset järjestää pikkujouluristeilyn Tallinnaan 7.– 8.12. Puhelimitse myös muulloin, piirin pj Mari Kerola p. La 8.12 aamiainen, päivä Tallinnassa, huoneiden luovutus klo 12, iltapäivällä tuliaisostokset bussilla, Viking Xprs klo 17-19.30 TallinnastaHelsinki. Meriaamiainen laivalla. klo 15-18 kunnantalo, Manuntie 2 Raahe: la 15.9. klo 12-15 Raution ent. Katso ilmoitus kohdasta Kymenlaakso. Keski-Suomi Piiritoimisto: piiri tmj Pauliina Maukonen-Kärkkäinen 010 315 2000, toimistosihteeri Pia Högberg 010 315 2001 ja Keskustanaisten pj Anne-Maria Perttula, 0408313775, sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj Elina Suoranta 040-721 0636. Matkan hinta Savo-Kymen Vesaisjäsenille 100e/alle 18v, 120e/yli 18 v // 2 hh huoneessa, 35 €.n lisämaksusta 1 hh . 044-3699600, toimistosihteeri Jaana Kvist p. Kososen bussi mukana koko matkan ajan. Lounasbuffet la-iltapäivä paluumatkalla 25 €. klo 9-10 Vuotunki, kylätalo, klo 11-12 Käylä, Korpihovi, klo 13-14 Vasaraperä, entisen kaupan P-alue, klo 15-18 Keskustan toimisto, Kitkantie 1, 2. Lisätietoja ja ilm. Jäsenkirjeet lähtevät 17.9., palautuskuori postitetaan 5.10., ääntenlaskenta 15.10. Suomenmaan perjantaina julkaistavan järjestöpalstan deadline on edellisen viikon pe klo 12. Piiritoimisto on avoinna ma, ti ja pe. Kotimatka, n. klo 11-18 kunnantalon valtuustosali, Reisjärventie 8 A Sievi: la 15.9. klo 12-18. Ristijärvi su 16.9. lähtö Kerimäeltä klo 3.15 Kososen tallit // klo 3.45 Savonlinna L-A asema // klo 4.15 Hiismäki // klo 4.40 Juva ABC // klo 5.20 Mikkeli matkakeskus // Viking Xprs Katajanokalta klo 10.30 // Helsinki-Tallinna klo 13. Se toteutuu kumpi saa enemmän kannatusta. klo 11-15 Nuorisotalo, Urheilutie 58 // su 16.9. klo 01 Savonlinna. Keskustanuorten tmj Toni Viljamaa p. Lähde kokeilemaan ajotaitojasi karting radalla, vaikka koko perheen voimin! Hinnat jäsenille esim lapset (120cm-) 10 min X1 7€/hlö ja aikuiset 10 min X1 15€/hlö. klo 10-12 Alpuan koulu, klo 1315 Vihannin entinen kunnanvirasto, Kirkkotie 2, klo 17-18 Raahelan kahvio Reisjärvi: la 15.9. Savo-Kymen Vesaispiirin syyskokous 2.11. 0400199002 ja eduskunta-avustaja Mirva Vesa p. 050347 3556/Ulla-Riitta tai ulla-riitta. klo 9-13 Kalajoen kaupungintalo, klo 14-18 Himangan kunnantoimisto // Su 16.9. 14.9.2018 37 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. kerros, Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola. Järjestää Savo-Kymen Vesaiset ja Mikkelin seudun Keskustajärjestöt. Piirin työmarkkinajaoston syystapahtuma 29.9. klo 12-15 Tupos, kirjasto, Sortavalantie 1 // su 16.9. Paltamo su 16.9 klo 15 paikka . klo 11-14 kunnantalon ala-aula // su 16.9. A2-hytti 170/henk. klo 23.30 Mikkeli ja n. klo 17.30 kaupungin valtuustosali Puolanka su 16.9 klo12 Pessimistien grilli-kahvila Ouluntie 9. kello 12 lähtien. Linja-autoliike S.Kososen bussi mukana koko matkan ajan! Ilmoittaudu 15.11 mennessä : savokymi@vesaiset.fi Lähde mukaan vaaliristeilylle 2.– 3.2.2019 Viking Gabriellalle. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimisto: Toimisto 040 5156800, Keskustan tmj Antti Ollikainen 040 7210311, järjestösihteeri Mirja Kaartinen 044 0155404, Keskustanuorten tmj Niko Pesola 044 7546676 sekä Keskustanaisten ja Vesaisten tmj Katja Koivukoski 040 5338160. Matkanhinta 138 € / 2h huoneessa / hlö, yhden hengen huone lisämaksu 35 €. La 8.12 aamiainen, päivä Tallinnassa, huoneiden luovutus klo 12, iltapäivällä vaikka tuliaisostoksille omalla bussilla. Ilmoittautumiset ja mahdolliset erityisruokavaliot 21.9. Bussi lähtee Kerimäeltä klo 3.15, Savonlinna klo 3.45, Hiismäki klo 4.15, Juva ABC klo 4.40, Mikkeli matkakeskus klo 5.20 ja matkan varrelta pääsee myös kyytiin
Antti Rantakankaan vieraaksi. klo 10-12 Niemelän koulu, klo 13-18 Ylivieskan kunnallisjärjestön kokoustila, Juurikoskenkatu 6 Keskustan PohjoisPohjanmaan sääntömääräinen syyskokous 13.10. Kun tilaat nyt 1 000 kg rakeisia kivennäisiä, erikoisrehuja ja Premi-Tähtikivennäisiä tai 2 000 kg muita jauheisia kivennäisiä kerralla rakeisia kivennäisiä, erikoisrakeisia kivennäisiä, erikoisBahcon huipputyökalut Liukunivelpihdit 8223-8226: Ammattilaiskäyttöön laadukkaat pihdit. klo 9-11 Metsäkylä, Vanhalan vanhustentalo, Metsäkyläntie 315, klo 12-16.30 S-marketin aula, klo 1718 Jurmun koulu // su 16.9.klo 11-13 Hutun koulu, klo 13.30-18 S-marketin aula Tyrnävä: la 15.9. Jäsenjärjestöjen liittohallitukselle osoittamat aloitteet tulee toimittaa viim. klo 9-12 Vaalan kunnantalo Ylivieska: la 15.9. Myynti: maatalouskaupat Kampanja-aika 1.9.–31.10.. Syksyn satoa ja Suomenmaalehtiä. Keskustanuorten poliittinen sihteeri Antti Grönlundille: antti.gronlund@keskustanuoret.fi. Kokous avataan 17.11. Keskustassa tapahtuu JÖGEVA 4 Suomen kestävin valkoapila a a huan koulu Siikalatva: la 15.9 klo 12-14 Pulkkilan kunnan toimiston valtuustosali 12-14, klo 14.30-16.30 Piippolan kirjasto // su 16.9 klo 12-14 Rantsilan kirjaston monitoimitila, klo 14.30-16.30 Kestilän kunnan toimisto Taivalkoski: la 15.9. Kokouksen virallisten edustajien on ilmoittauduttava kokouspaikalla 17.11. inkeri.sundberg@keskustanuoret.fi KIV EN NÄ ISJA ER IKO ISR EH UKA MP AN JA Murrontie 2 91600 Utajärvi p. Kokouksessa nimetään mm. Lisäksi hyväksytään Keskustanuorten eduskuntavaaliohjelma, perhepoliittinen ohjelma, yhdenvertaisuussuunnitelma, sekä avaruuspoliittinen ohjelma. 17.10. klo 17.30 Tupoksen ala-asteen ruokalassa, Sortavalantie 1, Tupos. Liittokokouksen asialista ja tarkempi ohjelma sekä ilmoittautumisohjeet julkaistaan myöhemmin osoitteessa www.keskustanuoret.fi. klo 10-12 Murto, koulu, klo 13-15 Temmes, terveystalo, Hyvän mielen paikka, klo 16-19 Kirkonkylä, kunnantalo // su 16.9 klo 11-17 Kirkonkylä, kunnantalo Utajärvi: la 15.9. www.keskusta.fi/perapohjola. Siikalatvan Keskustan kj järjestää reissun eduskuntaan ti 25.9. Keskustan Tupoksen Paikallisyhdistyksen sääntömääräinen syyskokous 26.9. euro,ja eduskuntavaaliehdokkaat. klo 12 alkaen uudella Rantaroustin koululla, Kaakilantie, Tyrnävä. Siikalatva. Lisätiedot: Pääsihteeri Inkeri Sundberg, puh. 08 514 4700 www.kinnusentahtirehut.. Kiinnostuneita pyydetään olemaan yhteydessä Ira Toppiseen, 0407099521. www.fb.com/perapohjola. +358 447 514 256, e-mail. Peräpohjola Piiritoimisto: tmj Kai Puro, 040 837 9867, kai.puro@keskusta.fi. Kätevä kuin mikä! Hyvää vääntöä syksyn ruokintaan Kaupan päälle Vaihtoehtoisesti kampanjahinnasta 40 €:n alennus tonnilta rakeisissa kivennäisissä, erikoisrehuissa ja Premi-Tähti-kivennäisissä tai 20 €:n alennus tonnilta muissa jauheisissa kivennäisissä. Sisältöä täydennetään osallistujien kiinnostuksen mukaan. klo 9-12 Ylivieskan kunnallisjärjestön kokoustila, Juurikoskenkatu 6, klo 12.30-14.30 Raudaskosken koulu, klo 15-17 Vähäkankaan koulu // su 16.9. Piiritoimisto Kemissä auki pääsääntöisesti joka päivä, mutta varmimmin soittamalla etukäteen. klo 10. Tupos. Ilm. klo 13 mennessä. Lähtö ma 24.9., vierailu ti puolen päivän aikaan. klo 9-12 Poikajoki Group Oy, Vanhatie 50 // su 16.9. Kokouspaikka Hotelli Sorsanpesä, Törnäväntie 27, Seinäjoki. Keskustanuoret Keskustanuorten liittohallitus kutsuu koolle Suomen Keskustanuoret ry:n sääntömääräisen liittokokouksen 17.– 18.11. klo 12-15 Poikajoki Group Oy, Vanhatie 50 Vaala: la 15.9. klo 9-11.30, aluekokoukset klo 10 alkaen. Mahdollisuus äänestää jäsenvaalissa Keskustan teltalla. La 15.9 klo 1014 Ylivieskan Keskustan kunnallisjärjestö mukana Wiljanpäivillä kasarmin alueella. Ylivieska. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa valitaan Keskustanuorten liittohallitukseen 5 varsinaista jäsentä kaudelle 2019-2020 ja kaksi varajäsentä liittohallitukseen kaudelle 2019, sekä kv-sihteeri liittokokouksien 2018-2020 välille. 808050L Räikkä Bit -ruuvain: Räikkätoiminto + led-valo
vaikka politiikka nyt täyttää kalenteria, löytyy tilaa myös toiselle rakkaalle harrastukselle, partiolle. Keskustan kasvot TeksTi ja kuva: Päivi venTo Siiri Mertakorpi Oma leipälaji on löytynyt. Vilkkaasti keskusteleva valtuusto voisi vetää lehteriyleisöä. 14.9.2018 39 Siiri Mertakorvelle on parin kolmen vuoden aikana kertynyt monenlaista vastuuta Iitin keskustassa. – Sitä toivoisin, että valtuustotyöskentely kehittyisi keskustelevampaan suuntaan, hän miettii. Tällä hetkellä hän vastaa kuntavaikuttamiseen liittyvistä teemoista Suomen Partiolaisten yhteiskuntasuhdevaliokunnassa ja on mukana lippukuntansa toiminnassa Iitissä. – Lähdin silloin mukaan iittiläisen Anniina Peltolan eduskuntavaalikampanjointiin. Työ nuorisovaltuustojen parissa on Mertakorvelle mitä mieluisinta, sillä yksi hänen pääteemoistaan kuntapolitiikassa on nuorten osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien lisääminen. Kun viime kuntavaaleissa ensikertalainen Mertakorpi pääsi valtuustoon, hänet valittiin kulttuurija vapaa-aikalautakuntaan sekä kunnanhallituksen varajäseneksi. Mertakorpi toimii myös kunnallisjärjestössä sekä Kymenlaakson keskustanuorissa sekä Iitin keskustanaisten osastossa, jonka kuntapolitiikassa olevat keskustalaiset naiset perustivat reilu vuosi sitten. Mertakorpi onkin ollut aloitteellinen lautakunnassa ja valtuustossa hiipuneen nuorisovaltuustotoiminnan herättämiseksi. Sama tekemisen meininki löytyy myös politiikan puolella. Siiri Mertakorpi haluaa työssään ja keskustalaisena houkutella nuoria päättämään itse asioistaan. Partiolaisten tempauksissa iittiläiset ovatkin tottuneet vuosikaudet näkemään reippaan ja iloisen Siirin. – Ei voi tietää, onko kiinnostunut yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta, ellei sitä pääse missään kokeilemaan, Mertakorpi perustelee. Mertakorvesta tuntuu mukavalta ja kannustavalta, kuinka paljon hänelle, ensimmäisen kauden valtuutetulle, on annettu vastuuta. Nyt piti odottaa 24-vuotiaaksi. 27-vuotias uskoo löytäneensä politiikasta oman leipälajinsa. Partion kautta Mertakorvelle on kertynyt kokemusta järjestötyöstä pienestä tytöstä saakka. Se oli niin innostavaa, että rohkaistuin liittymään Kymenlaakson keskustanuoriin. Hän miettii, että jos itse olisi päässyt nuorisovaltuustoon jo yläasteella tai lukiossa, olisi kipinä politiikkaa kohtaan voinut syttyä jo aiemmin. Helsingissä Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry:n järjestökoordinaattorina työskentelevä Mertakorpi onkin ahkera Helsingin ja Iitin keskustaajaman Kausalan välillä kulkevien junien asiakas
Tällä hetkellä pääministeri Juha Sipilän valtiosihteerinä toimiva Lehtomäki on aikaisemmin toiminut muun muassa ulkomaankauppaja kehitysministerinä vuosina 2003_2007 sekä ympäristöministerinä vuosina 2007–2011. Minkä puoluelehden päätoimittajana on vuodesta 2013 alkaen toiminut Alberto Claramunt: Demari (sd.), Nykypäivä (kok.), Perussuomalainen (ps.), Vihreä Lanka (vihr.). Mikä vuosi: Pertti Karppinen, Pirkka-Pekka Petelius ja Pierce Brosnan täyttivät 50 vuotta; Nature-lehti raportoi Italiasta löydetyn 350 000 vuotta vanhoja pystyssä kävelleen ihmisen jälkiä; Mannerheim-ristin ritari Lauri Törni haudattiin sotilaallisin kunnianosoituksin Arlingtonin sotilashautausmaalle – Vietnamissa 1965 kadonneen Törnin ruumis oli löydetty 1998; Arnold Schwarzenegger valittiin Kalifornian kuvernööriksi. 5. 8. Lehtomäki aloittaa tehtävässä maaliskuussa 2019 nykyisen pääsihteerin Dagfinn Høybråtenin toimikauden päätyttyä. Paljonko amerikkalaisjoukkoja on tällä hetkellä Afganistanissa. 3. Mikä on tuon klassisen fantasian ja satuhenkilön nimi suomeksi. Cinderella. . – Olen iloinen, että Pohjoismaisen ministerineuvoston pääsihteeri tulee Suomesta. Kuka nykyisen hallituksen ministereistä on ollut kauimmin ministerinä: Sanni Grahn-Laasonen, Petteri Orpo, Kimmo Tiilikainen vai Anu Vehviläinen. Missä työssä Suomenmaan entinen päätoimittaja ja keskustan entinen puoluesihteeri Timo Laaninen, 64, nykyään on. Lehtomäki sanoo ottavansa pohjoismaisen tehtävän vastaan erittäin motivoituneena. Siis tällä viikolla. 4. Ruotsi toimii parhaillaan ministerineuvoston puheenjohtajana. 10. Paljonko Syyriassa on venäläisiä joukkoja. Pekka Pohjolainen Valtiosihteeri Paula Lehtomäki on valittu Pohjoismaiden ministerineuvoston uudeksi pääsihteeriksi. 7. syyskuuta. 9.2 018 men nes sä min ist erin ä 2 730 päi vää : 200 7–2 011 Van has en ja Kiv ini em en hal litu kse t liik enn em ini ste ri, nyt kun taja uud ist usm ini ste ri, 2) noi n 14 000 15 000 (lä hde : Bus ine ss Ins ide r), 3) tar kko ja luk uja ei ole ker rot tu, mut ta viit tee n sai alk uvu ode n Ven äjä n pre sid ent inv aal eis ta: Syy ria ssa ään esti 2 954 sot ila she nki löä , kai kki ään et ann ett iin Putin ille , 4) kak si muu ta: 195 7 Mis s Maa ilm a Mar ita Lin dah l (19 38– 201 7), Mis s Uni ver sum Ann e Poh tam o 197 5, 5) Nyk yp äiv ä, 6) Tuh kim o, 7) pap pin a: pas tor i Mal min seu rak unn ass a Hel sin gis sä, 8) lei päv iik ko, 9) 200 3, 10) Oul un Kär pät . Luonnollisesti hoidan täysipainoisesti nykyistä tehtävääni loppuun saakka, Lehtomäki toteaa. Kuka näistä nykyisen hallituksen ministereistä on ollut kauimmin ministerinä?. Valinnan myötä voimme entistä vahvemmin kehittää ja edistää Suomelle tärkeää Pohjoismaista yhteistyötä, Pohjoismaisen yhteistyön ministeri Anne Berner (kesk.) sanoo. – Pohjoismaisen yhteistyön merkitys on suuri, ja toivon voivani edelleen sitä vahvistaa. Mitä viikkoa vietetään vuosittain viikolla 37. Minkä jääkiekon SM-liigajoukkueen valmentaja on Mikko Manner. 40 14.9.2018 7 6 6 5 8 4 8 5 4 9 2 7 9 5 4 2 1 8 7 1 9 6 2 8 5 7 5 9 4 5 3 9 1 7 8 6 2 6 2 9 5 8 4 7 1 3 7 1 8 6 3 2 5 4 9 8 6 2 7 4 1 9 3 5 9 4 5 2 6 3 1 7 8 3 7 1 8 9 5 4 2 6 1 9 7 3 2 8 6 5 4 2 8 4 1 5 6 3 9 7 5 3 6 4 7 9 2 8 1 8 1 9 3 4 5 7 8 9 3 6 2 1 5 8 7 4 5 7 3 9 2 1 2 3 8 1 5 9 2 7 4 3 6 3 9 7 4 1 6 8 5 2 6 4 2 3 5 8 1 9 7 2 8 9 6 3 5 7 1 4 4 6 3 2 7 1 9 8 5 5 7 1 8 9 4 6 2 3 1 2 8 7 4 3 5 6 9 7 3 6 5 8 9 2 4 1 9 5 4 1 6 2 3 7 8 7 6 6 5 8 4 8 5 4 9 2 7 9 5 4 2 1 8 7 1 9 6 2 8 5 7 5 9 4 5 3 9 1 7 8 6 2 6 2 9 5 8 4 7 1 3 7 1 8 6 3 2 5 4 9 8 6 2 7 4 1 9 3 5 9 4 5 2 6 3 1 7 8 3 7 1 8 9 5 4 2 6 1 9 7 3 2 8 6 5 4 2 8 4 1 5 6 3 9 7 5 3 6 4 7 9 2 8 1 8 1 9 3 4 5 7 8 9 3 6 2 1 5 8 7 4 5 7 3 9 2 1 2 3 8 1 5 9 2 7 4 3 6 3 9 7 4 1 6 8 5 2 6 4 2 3 5 8 1 9 7 2 8 9 6 3 5 7 1 4 4 6 3 2 7 1 9 8 5 5 7 1 8 9 4 6 2 3 1 2 8 7 4 3 5 6 9 7 3 6 5 8 9 2 4 1 9 5 4 1 6 2 3 7 8 1. Paula Lehtomäki on erittäin pätevä tehtävään entisenä ministerinä ja kansanedustajana sekä monipuolisen kielitaitonsa ansiosta. 2. Vihje: hänen joukkueensa voitti viime kaudella Suomen mestaruuden. Moniko suomalainen – ja ketkä – on 1952 ensimmäiseksi Miss Universumiksi valitun Armi Kuuselan jälkeen valittu joko Miss Maailmaksi tai Miss Universumiksi. Pohjoismaiset yhteistyöministerit valitsivat Lehtomäen tehtäväänsä 5. Lehtomäki Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeriksi Vas tau kse t: 1) Anu Veh vilä ine n, 14. 6. Tietotesti ??. Vihje: pari päivää sitten oli Viljan nimipäivä. 9
(02) 721 7700, SALO. Puh. 010 239 0200, TAMPERE Puh. Henkilöautot Henkilö-, pakettija maastoautot Käytetyt varaosat takuulla! Uudenveroiset varaosat saat meiltä nopeasti ja varmasti. 14.9.2018 41 Lataa Suomenmaan ilmainen sovellus Seuraa helposti verkkosivujen päivittäisiä uutisia, lue artikkeleita ja blogeja sekä selaa keskustan järjestöjen tuoreimpia tapahtumia. Netin kautta tilaukset ympäri vuorokauden! www.fusti.. www.auto-lehtinen.
Toivottavasti keskustelu etenee ja syvenee. Uhkien ja pelon kautta puhumiselle on vaihtoehto. Samalla keskustelu supistuu rajat auki vastaan rajat kiinni -väittelyyn, pakolaiskiintiön luvusta vänkäämiseen, turvallisuusuhkista puhumiseen ja lähimmäisen auttamisen velvollisuuteen. 42 14.9.2018 Ensi kEvään eduskuntavaalien ohjelmien ja keskustelujen nostojen suunnittelu on vilkkaimmillaan niin puolueissa kuin edunvalvontajärjestöissä. Yhdenkään puolueen ei tule laittaa päätään piiloon ja odottaa maahanmuuttokeskustelun häviävän kokonaan jonkin toisen teeman alle. Tässä keskustelussa maahanmuuttajan rooli on olla usein politikoinnin väline. Samalla se käsittelee maahanmuuttajia ulkopuolisena yhteiskunnastamme. On useita syitä tulla Suomeen. Nyt yleinen puhetapa niputtaa kaikki maahanmuuttajat yhteen. Tosin sanapari keskustelu ja maahanmuutto tuntuu olevan haastavaa yhdistää käytännössä. Helposti liekkiin leimahtavana. Parasta maahanmuuttajakeskustelulle olisi ymmärryksen kasvaminen. Sanojen lisäksi tarvitaan konkreettisempaa ja käytännönläheisempää otetta, jotta tulevaisuuden yhteiskuntaa rakennetaan yhdessä eikä erikseen. Se koetaan ääripäiden otteluna. mari kokko vieraskolumni. Keskustelun lähtökohta on ymmärrys maahanmuuton erilaisista taustoista. PuoluEidEn välistä syvempää keskustelua maahanmuutosta ei juurikaan ole. Humanitaarisessa, työperäisessä tai rakkauden perässä olevassa maahanmuutossa on eronsa. Keskustelu on vilkasta puolueiden ulkopuolella. Yksi niistä on maahanmuutto. On me ja ne. Se ei katoa ensi kevääseen mennessä. Tunneperäisen välittämispuheen rinnalla tarvitaan konkretiaa. vastakkainasEttElun sijaan laajempi keskustelu niin EU:n yhtenäisistä toimintatavoista, vapaasta liikkuvuudesta, työmarkkinoiden joustavuuden tarpeesta lisäisi ymmärrystä ja rakentaisi tulevaisuutta. Otsikoissa vilahtelevat avainsanat työllisyys, verotus, yrittäjyys, perusturva, osaaminen, maahanmuutto, digitaalisuus ja ympäristö. Ja mitäs jos maahanmuutto ei olisikaan erillinen kappale vaaliohjelmassa vaan osa niin työllisyyttä, osaamista, yrittäjyyttä kuin perusturvaa. Sillä on kuitenkin ongelmansa. Ja puolueidenkin sisällä keskustelukulttuuri etsii vielä tapaansa ja pyrkii sovittamaan yhteen useampia lähestymiskulmia. Se tekee varovaiseksi, ja usea on puhumatta. Keskustellaanko tavasta puhua maahanmuutosta vai maahanmuutosta. Siitä, mikä tai mitkä asiat nousevat keskustelun kärkeen ensi keväänä, on vahvoja veikkauksia. Nykytilanne ei ole pidemmän päälle kestävä. Tuttuja teemoja vaaleista toiseen. Nyt tarvitaan aktiivisuutta. Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien kenttäjohtaja. Julkinen maahanmuuttokeskustelumme on ollut pitkälti keskustelua tavasta puhua ja kirjoittaa maahanmuutosta
Ymmärrän, että vaihtoehtoisia tilanteita syntyy. Sille kaikkein halutuimmalle keskusteluseuralle saatetaan sanoa, että eikö muualla ollut tilaa. Painopaikka Botnia print oy, iSSn 0356-3588 14.9.2018 43 Joku kyseli lehdessä, että milloin voi nousta pöydästä. jos lähtee saman tien, pomo tuntee itsensä hyljityksi. Yhdelle sanoin, että en istu kommunistin kanssa samassa pöydässä. Jari Nenonen Milloin nousta pöydästä Alan ymmärtää, ketkä äänestävät demareita.. ja musertava lisätieto, minun vuoroni maksaa. tietoja käytetään tilausten hallintaan ja tilaajien palveluun. olen ollut näissä asioissa ratkaisukeskeinen ja tehokas. on itse juuri syönyt, kun pomo istahtaa omien ruokiensa kanssa samaan pöytään. olivat vakuuttaneet, että oli se. ne ovat kaikista aiheista pihalla. tutussa porukassa tungetaan täyteen pöytään, vielä mahtuu yksi. osa tunnustautuu eturauhaspöydiksi, osa kihtipöydiksi, sitten on suurin ryhmä, kaikista sairauksista puhuvat. vaikka jo närästää, niin on joskus otettava kolmaskin kupillinen, kun pöytään tulee juttelemisen arvoinen äijä juuri kun muuten olisi jo lähdössä. johan sieltä rouva soittaa, kauppa-asiat alkavat olla hoidettu, kassalle pakkaamaan. jos jää, katsovat kaverit, että siellä se lipoo, tekee itseänsä tykö. Hyväksi on, jos pohjatietona ovat kulloisenkin päivän useat lehdet. jos ollaan oikein puhetuulella, niin toinen kuittaa ”näin on”. Lehden saaja ja tilaaja voivat tarkistaa tietonsa joutsen media oy:n tilaajapalvelusta. ohjeet tietojen tarkistamiseen rekisteriselosteessa: www.suomenmaa.fi. joka aamu ne kuitenkin tulevat, pelkkä yhdessä olo, joukkoon kuuluminen riittää. alan ymmärtää, ketkä äänestävät demareita. toki autolla ajamista ainakin muistellaan ja naisten kanssa pelaamista pelkästään muistellaan. joukkoon istuu myös niitä, jotka eivät seuraa maailman eivätkä edes paikkakunnan menoa millään lailla. Vietän päiviäni erilaisissa ukkopöydissä, on torikahvilaa ja on pari kolme naapurikaupungin ukkoporukkaa. toistan, alan ymmärtää, ketkä äänestävät demareita. Suurin syy pöydästä nousemiseen on kuitenkin puhelin. jos on mukava fiilinki, saattaa kädet puuskassa istuva sanoa painokkaasti ”kyllä”. Hän oli hämmentyneenä kysellyt mentyäni, että oliko se tosissaan. Vapaalla taiteilijalla tätä pulmaa ei ole, ei siis pomojen kanssa, muuten kyllä. Verkkouutispäälliköt Henna Lammi 045 6307 072 SamuLi niSSiLä opintovapaalla journalistinen taittaja SamuLi VänttiLä 044 7370 244 toimittajat meri aLaranta-Saukko 044 2032 640 Lauri HeikkiLä 044 7370 262 annukka kaareLa 044 7370 377 Santeri Lampi 044 7370 315 riSto Luodonpää 040 8201 781 pauLiina poHjaLa 050 5450 915 pekka poHjoLainen 040 5357 674 pirkko WiLén 044 7370 238 Vakituinen aVustaja timo Laaninen 040 8326 106 ValokuVaajat jaakko martikainen 050 3495 549 maria SeppäLä 044 7370 386 GraaFikko kirSi erVaSti 044 7370 327 päätoimittaja juHa määttä 040 7359 612 toimituspäällikkö katariina Lankinen 044 7370 320 ulkoasupäällikko mikko eronen 041 4539 554 Pakina Levikki: 11197 (76/23/1) Lt 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus postiosoite: pL 52, 90101 oulu, käyntiosoite: Lekatie 4, 90150 oulu Helsingin toimitus postiosoite: pL 1070, 00101 Helsinki, käyntiosoite: apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija joutsen media oy Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Markkinointijohtaja matti kontio 044 7370 312 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi joutsen media oy tallentaa ja käsittelee henkilötietoja. kahvilan veljeskunta on parhaimmillaan innokkaasti päivän aiheista keskusteleva joukko. Saatan nousta pöydästä kesken kupillisen, jos pöytään tunkee pösilö. pöytäkunnat vaihtelevat. ärsytyskynnykseni on laskenut. keskustelevien pöytien lisäksi on, uskaltaisiko sanoa, suomalaiskansalliset porukat, jotka eivät puhu mitään
syystarjous! 5 kk / 38 € aikakauslehti kerran viikossa koko maan äänenkantaja