Suomenmaa 15.01.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

s. 8 Mauri Planting ja Marja Saario harjoittelevat wiener-valssia Torniossa järjestettävää hyväntekeväisyystanssikisaa varten. 10 Sot?i on valmis olympialaisia varten. 3 Nuoret ay-liikkeen haaste STTK:n Palolan mukaan pönöttävää kuvaa on muutettava nuoria vetäväksi. S. s. 2 ? KOSKISODAT EIVÄT RATKAISE ONGELMIA. Valeri Mitenjov neuvoo kisaturisteja muun muassa jättämään isot käteisvarat kotiin. s. S. 4 Sukulaisuus ei haittaa Tanssia hyvän asian vuoksi Vinkkejä Sot?iin aikoville Varsinais-Suomen piirin varapuheenjohtajina vaikuttaa napakka äiti-tytär-pari, Minna Luotonen ja Anna Sirkiä. 13. s. 2 KESKIVIIKKO 15.1.2014 N:o 5 . 6 414880 073513 HALLITUKSELTA ODOTETAAN PÄÄTÖKSIÄ
Poliitikoista on tullut kovin varovaisia. Kokouksissa pohditaan otsa rypyssä, tuntitolkulla, miten Suomea vaivaavat isot pulmat saataisiin ratkaistua ja asiat paremmalle tolalle. Näistä ei lööppejä irtoa. Kepun porukoista alkaa olla melkoinen osa sellaista väkeä, joka ei ole maalaisliittolaista koskaan tavannutkaan, korkeintaan lukenut jotakin historian hämäryyksistä. Pirjo Kontio. Vaikka Wahlroos on ollut kokoomuksen suu- Hallitus on jo käyttänyt keskustan puheenjohtajaa Juha Sipilää ilmaisena konsulttina. Siihen Sarkomaa esitti, että valtuutetun toimisto pitäisi siirtää Helsinkiin. Vuoden 2011 vaalitappio opetti useimmille nöyryyttä, eikä tulevien asioiden kanssa haluat hötkyillä. taas kerran . Kokoomuksen varapuheenjohtaja kertoo varmana tietona, että kepulaiset pitävät salakokouksia ja listaavat omia ministeriehdokkaitaan ja mahdollisesti muista puolueista mukaan kelpaavia, aidossa maalaisliittolaisessa hengessä. Sankolaa ja muitakin kiinnostaa, onko kepun kabineteissa nähty tyyppejä, joita halutaan mukaan ?maalaisliittolaisessa. Päätöksiä ei tehdä. pohtimaan Suomen tulevaisuutta, tällä kertaa ?talouden ja työelämän sekä poliittisen päätöksenteon muutosten näkökulmista?. Työpajaksi nimetyssä tapaamisessa ei tehty päätöksiä. Kenen nimi on printattu mustalle listalle: kelvotonta ainesta, ei sovi porukkaan? KÄHMINNÄN ja salaliittojen ystäville on pakko tuottaa karvas pettymys. Merkit eivät kylläkään ole hyvät. Kuuluisin niistä on Pekka Himasen tulevaisuustutkimus. että maan asiat ovat huonosti. Tietoa on siis ollut. Hallitusohjelmalla ei ole enää mitään tekemistä tämän päivän taloudellisen todellisuuden kanssa.? V aikka hallitus onkin eripuraisuutensa vanki, olisi pahinta, että se jatkaisi pelkkää ajanpeluuta ja puoluepoliittisten pisteiden metsästystä. Pyytämättä annettuja neuvoja satelee jatkuvasti kaikkialta. Yhteistä kaikelle tälle kuitenkin on, että selvitykset ja neuvot luistelevat kuin vesi hanhen selästä unohduksiin. Vaiko pahempi? MISSÄ kaksi istuu kahvilla, siellä salaliitto. Tähän itänaapurista tuttuun ajatukseen tarttui ansiokkaasti kansanedustaja Janne Sankelo ja ponkaisi ajatuksillaan melkein lööppeihin asti. Hallitus on itse järjestänyt monenlaisia tapaamisia ja neuvonpitoja, milloin milläkin kokoonpanolla. Tällä Sarkomaan mukaan turvattaisiin resurssit paremmin. Ehdotus kertoo . Kuuden puolueen eripurahallitus ei ollut hyvä lähtökohta. Edessä ovat pääministerin uudet urahaaveet, SDP:n ja kokoomuksen puoluekokoukset, Euroopan parlamentin vaalit ja kaiken aikaa uhkaavat puoluegallupit. Silti aikaa olisi vielä sellaisiinkin päätöksiin, jotka nostaisivat Suomea kasvu-uralle. Hallitus on jo käyttänyt keskustan puheenjohtajaa Juha Sipilää ilmaisena konsulttina. hieman karrikoiden tulkiten ? pääkaupunkiseudulla vallitsevasta kokoomuslaisesta ajattelutavasta, jonka mukaan vain Helsinki on Oikeaa Suomea ja muu maa säälittävää periferiaa, jossa ei paljon mitään osata. Tämän ajattelun kirkkain helmi nähtiin taan- Hui, nyt kähmitään! noin, kun helsinkiläinen kokoomusvaikuttaja Harry Bogomoloff ilmoitti, että Rovaniemen korkeakoulusta valmistuneet eivät kelpaa kuin lumitöihin. Ei kai muuten Sarkomaan ehdotustakaan voi perustella, kun Jyväskyläänkään ei kannata hänen mielestään resursseja tuhlata. Taas saa maakuntien kokoomusväki selitellä. Eikö pääkaupunkiseudun kokoomuslaisille pitäisi jo opettaa kotimaan maantietoa ja historiaa ja muuta yleishyödyllistä. Valitettavasti. Tämän hallituksen ongelma ei ole, että sille ei olisi kerrottu, missä mennään ja mitä pitäisi tehdä. Tai jos niitä tehdäänkin, ne ovat hätäisesti valmisteltuja tai vain aikomuksia, joista on tarkoitus säätää myöhemmin. Jopa valtiovarainministeri Jutta Urpilainenkin (sd.) huomasi kesällä . Kuka vain voi tulla keskustelemaan, ei tarvitse olla kantakirjakepulainen. Pahimmillaan hallitus jättää työt seuraavan hallituksen harteille. viimeisten suomalaisten joukossa tosin . Esitellä, kuinka suomalaiset luovat hyvinvointia tekemällä ja yrittämällä kaikkialla Suomessa. Kertoa, että Suomen väkiluku on 5,5 miljoonaa, mistä vain runsas kymmenesosa asuu Helsingissä. Ja panna heidät pohtimaan, miten tasa-arvo toteutuu isänmaassamme. KIINNOSTAVISTA tapailulistoista kuulemme lisää keväällä, kun paljastuu keitä kaikkia neljä kansanedustajaa on talven mittaan tapaillut tietojen vaihdon merkeissä. Mitä pidempi lista, sen parempi edustaja. Asiantuntijaselvityksiä on tilattu moneen lähtöön. Hallitusohjelma ei ollut optimistinen vaan täysin harhainen. Useimmat tietävät senkin, että jos kansa antaa vastuuta, se myös osaa kurittaa kovalla kädellä. ?Kepun salaseurojen. hengessä koottavaan seuraavaan hallitukseen. kokouksista ilmoitellaan nykyisin lehdissä. Tuskin Sipilä uusista neuvoistakaan laskuttaisi. Kannattaisi kokeilla. Taas loikkasi kokoomussammakko K un lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula ilmoitti viime viikolla hieman protestihenkisesti jättävänsä tehtävänsä ennen määräaikaa, kokoomuksen helsinkiläinen kansanedustaja Sari Sarkomaa reagoi ällistyttävällä tavalla. Aula perusteli eroaan lapsiasiavaltuutetun Jyväskylässä sijaitsevan toimiston resurssipulalla. Jess, luvassa on kunnon matsi! Kuppiloissa kahvitellaan. Satoja tuhansia maksaneesta Himasen opuksestakaan ei ole kuulunut hiiskahdustakaan sen jälkeen, kun media lopetti asian pyörittelyn. Viimeksi arvovaltaisen tuomion hallituksen toimista antoi talousvaikuttaja ja menestynyt pankkimies Bror Wahlroos Ylen ykkösaamussa lauantaina (11.1.). Keskustan pää-äänenkannattaja Päätoimittaja Juha Määttä Pääkirjoitukset Toimittajalta Hallitus ei saisi enää pelata vain aikaa J yrki Kataisen johtama kuuden puolueen hallitus kokoontui . Pitäisi miettiä, onko pullan ostaminen sopivaa, vaikutetaanko vaarallisella tavalla itse kunkin mielipiteisiin ja pitäisikö tapahtuma listata johonkin rekisteriin, ihan vain varmuuden vuoksi, ettei tarvitse käräjiä istua. Kaikkein arveluttavinta kuuluu olevan se, jos tapaamisen osapuolet tuntevat toisensa. Tuttujen kanssa tapailua ei ilmeisesti pidä harrastaa muuta kuin päivänvalossa, ehkä mieluiten vain televisiostudiossa tai sosiaalisessa mediassa. ?Tämän hallituksen ongelma ei ole, että sille ei olisi kerrottu, missä mennään ja mitä pitäisi tehdä.? Kuva: Kai Widell ri rahoittaja, ja häntä voi pitää pääministerin kaverina, hänen tuomionsa oli perin tyly: ?Suuri onnettomuus oli tämä hallitus. Pullan kanssa touhu menisikin jo harmaalle alueelle. Tuskin Sipilä uusista neuvoistakaan laskuttaisi. VANHASTA kokemuksesta tiedän, että reilu vuosi ennen eduskuntavaaleja alkaa tapahtua kaikkea kummallista. Kansanedustajat ja sellaiseksi aikovat valpastuvat. Värinä tarttuu toimittajiinkin
Alkanut vuosi ei tuo tähän muutosta.? Maaseudun Tulevaisuus: ?Ei voi kuin ihmetellä hallituksen jääräpäisyyttä uudistusten ajamisessa. Kansanedustajat eivät voi eduskunnassa kannattaa hallituksen esityksiä, mutta omassa vaalipiirissään niitä vastustaa. Kansallista merkitystä hankkeella ei olisi. Nyt tämä kehitys on vaarassa esimerkiksi Kemijoki Oy:n valtavien irtisanomisten myötä. Kerran vesivoimalla muutettua vesivoimaa ei saa palautettua ennalleen, ja vanhojen voimaloiden kehittämisen pysäyttäminen on lähinnä kiusantekoa. Vesivoiman suhteen täytyy harjoittaa kestävää, rehellistä ja pitkäjänteistä politiikkaa. Puhtaan energiantuotannon varjolla ratsastavien haitallisten hankkeiden tukemi- sen sijaan on suunnattava kohti rohkeaa, radikaalia ja tulevia sukupolvia parhaiten palvelee energiapolitiikkaa, joka on sopusoinnussa luonnon kanssa. Pohjois-Ruotsin raskaan teollisuuden tarpeisiin rakennetaan Piitimen tuulivoimapuistoa, jonka sähköntuotanto tulee vastaamaan kahta ydinreaktoria. Suomessa on etsittävä puhtaan energiantuotannon todellisia mahdollisuuksia. Paikallinen näpertely ja koskisodat eivät ongelmiamme ratkaise. Muut lehdet LEHDET puivat yhä kuntien pakkoliitoksia: Kansan Uutiset: ?Suoralta kädeltä pakkoliitoksia ei kannata tyrmätä. Kuva: Juhani Kemi pisara koskessa, muutamia promilleja Suomen energiantuotannosta. Eduskunnan arvovalta ja politiikan uskottavuus eivät kestä aivan mitä tahansa. Kunta- ja sote-uudistukset ovat niin suuria asioita, että ne vaativat erittäin laajan parlamentaarisen käsittelyn ja kaikkien osapuolten yhteisymmärryksen. menneinä vuosikymmeniä, kunnes taistelu rauhoitettiin 1987 koskiensuojelulailla. Perusteena oli altaiden takia menetettävät merkittävät luontoarvot: Tekoallas muuttaa ja pilaa luontoa laajalta alueelta peruuttamattomalla tavalla, ja esimerkiksi Kollajan altaan patohankkeeseen liittyy Iijoen virtauman kääntäminen pitkältä matkalta sekä useiden koskien käytännössä kuivaksi jättäminen. Pientä energianlisäystä ei katsottu laajojen metsä-, suo- ja vesistöalueiden pilaamisen arvoiseksi. VÄHÄN on noista ajoista muuttunut: Vaikka tekniikka onkin kehittynyt ja hankesuunnitelmia on päivitetty, ovat perusteet patoaltaiden puolesta ja vastaan pitkälti ennallaan. Molemmista hankkeista maksettaisiin hirveä hinta menetettyinä luontoarvoina, toisaalta nykyhallituksen kivihiilenpolttoa rajusti lisäävälle energiapolitiikalle tarvittaisiin vaihtoehtoja. Tilanteen huolellinen puntarointi osoittaa esim. ?Koskisodat,. Vastuu lainsäädännös- tä ja sen perustuslainmukaisuudesta on viime kädessä kuitenkin eduskunnalla. Miksi ajaa uudistuksia sanelupolitiikalla ja keinoilla, jotka ovat perustuslain vastaisia ja joita kukaan ei tunnu haluavan??. Niiden toteuttamiseen on asetettava tiukat reunaehdot. Perustuslakivaliokunta joutuu punnitsemaan sitä, mikä on kunnallisen itsehallinnon suhde vaikkapa yhdenvertaisten peruspalvelujen turvaaminen kuntien rajat ylittävällä seutukunnalla. Hyödyt energiantuotannon ja ilmastonmuutoksen torjumisen suhteen olisivat mitättömät. Lisäksi tekoaltaat, jotka jättävät valtavat määrät luontoa vesimassojen alle, tuottavat paljon ilmastopäästöjä kiihdyttäen näin ilmaston lämpenemistä. VESIVOIMAA saadaan kestävällä tavalla lisättyä vain parantamalla vanhoja vesivoi- maloita. Kollajan hankkeen kestämättömäksi. Vaikutus energiantuotantoon olisi vain Paikallinen näpertely ja koskisodat eivät ongelmiamme ratkaise. ?Vesivoimaa saadaan kestävällä tavalla lisättyä vain parantamalla vanhoja vesivoimaloita. 15.1.2014 www.suomenmaa.fi Puheenvuoro Suomi ei tarvitse uusia koskisotia Jirka Hakala KOL:n puheenjohtaja IHMISEN aiheuttama ilmastonmuutos on tehnyt uusiutuvasta ja päästöttömästä energiasta kestoaiheen, joka on päivä päivältä polttavampi. Metsä, virtaava vesi ja aurinko täyttivät suomalaisten energiatarpeet jo kauan ennen sähkön keksimistä. Teknologian kehityksen myötä toiveenamme on päästä taas lähemmäs Suomea, jossa energia tuotetaan kestävällä, kotimaisella ja luonnonjärjestystä kunnioittavalla tavalla. Asiaan liittyen Kollajan ja Vuotoksen allashankkeita on nostettu viime vuosina esille. Patoallashankkeista käytiin repivät riidat, ns. Nyt tämä kehitys on vaarassa esimerkiksi Kemijoki Oy:n valtavien irtisanomisten myötä.. Pakkoa voitaisiin käyttää ainakin pienten, talousvaikeuksissa olevien kuntien yhdistämiseen, kun peruspalveluja ei muuten pystytä turvaamaan. Ongelmallisia olivat esiin nostetut mahdolliset kansanäänestykset, sillä kovin kansanvaltaiselta ei kuulosta, jos runsasväkisemmän kunnan asukkaat jyräävät äänestyksessä pienemmän kunnan asukkaat kumoon.? Salon Seudun Sanomat: ?Kunta- kentällä porisee parhaillaan erikoinen soppa. Hallituksen tavoite on kohentaa kuntataloutta, mutta melkoinen osa kuntien energiasta kuluu tällä haavaa taloussuunnittelun sijasta kuntarakenne- ja sotesuunnitelmien kiemuroitten selvittelyyn. Pääministeri Katainen totesi uudenvuodentervehdyksessään, etteivät suomalaiset koe oikeana, että joku ylhäältä tekee elämäämme koskevia keskeisiä valintoja puolestamme. Hallitus tekisi nyt viisaasti jos se ottaisi aikalisän. Palvelujen turvaaminen voi vaatia pakkoliitosta, jos asukkai- den tasavertaisuus ei muuten toteudu
4 15.1.2014 Oikea työ tulee ensin STTK:n Antti Palola on varovaisen myönteinen vastikkeelliselle sosiaaliturvalle VESA SOMPPI HELSINKI TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK:n uusi puheenjohtaja Antti Palola (sd.) suhtautuu varovaisen myönteisesti vastikkeelliseen sosiaaliturvaan. Oikean työn pitää tietysti olla ensisijainen. Hän ei kuitenkaan halua ottaa lopullista kantaa asiaan, koska ei tiedä, mitä Risikon kaavailema vastikkeellinen sosiaaliturva sisältää. Palola valittiin STTK:n johtoon joulukuussa. Kuva: Jari Laukkanen mykseen. Asemastamme kertoo sekin, että vuoroin meitä naitetaan SAK:n ja vuoroin Akavan kanssa. Jäsenmäärää merkittävämpi kysymys on järjestön vaikuttavuus työelämän ja työlainsäädännön kysymyksissä. KESKUSJÄRJESTÖJEN yhdistämmiosen sijasta Palola pitää järkevänä joidenkin toimintojen yhdistämistä. Keskusjärjestöillä on jo esimerkiksi yhteinen toimisto Brysselissä. Palola lupaa terävöittää ja kansanomaistaa STTK:n kannanottoja sekä ajaa sellaisten suoma- laisten palkansaajien asiaa, jotka ahkeroivat, maksavat kiltisti maksunsa ja veronsa, elättävät perheensä, kouluttavat lapsensa ja pitävät huolta ympäristöstään ja läheisistään. . Tietysti siinäkin on kehittämisen varaa. STTK:n edustajisto linjasi kuukausi sitten, että keskusjärjestö säilyy itsenäisenä. Perustehtävänämme säilyy palvelussuhteiden ehtojen ajaminen sekä yhteiskunta- ja kansainvälinen vaikuttaminen. Palolan mielestä ammattiyhdistysliike yhdessä työnantajien kanssa pystyy kantamaan niille annetun vastuun. Hyvänä esimerkkinä tästä Palola pitää viime syksynä solmittua keskitettyä palkkasopimusta, jossa ensimmäisen vuoden palkkoja korotettiin ainoastaan 20 euroa kuukaudessa. Työntekijä- ja työnantajajärjestöjen suhteet ovat olleet kovalla koetuksella. Eliniän nousu ja maksajien vähentäminen asettavat omat vaatimuksensa. Keskeinen kysymys Palojan mielestä on on ikääntyneiden työntekijöiden aseman turvaaminen. . Kokenutta työvoimaa katsotaan ylen työelämässä. Hän uskoo myös hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kolmikantayhteistyön jatkuvan tulevaisuudessa. . Eronnut Jos nuorella miehellä ei ole mitään tekemistä, niin siitä ei mitään hyvää seuraa. Harrastaa liikuntaa ja lukemista. Hän sanoo uskovansa ammattiyhdistysliikkeen tulevaisuuteen muutenkin kuin viran puolesta. . Ne asiat, joita ammattiyhdistysliike ajaa, kiinnostavat myös nuoria. Emme kuitenkaan ole onnistuneet tekemään itseämme tunnetuksi nuorelle sukupolvelle, vaikka esimerkiksi ympäristö- ja ilmastokysymykset, solidaarisuus, tasa-arvo, lapsityövoiman käytön vastustus ja naisten aseman parantaminen ovat meille tärkeitä. Meillä on pönöttävän organisaation kuva. PALOLAN mielestä ammattiyhdistysliikkeen pitää muuttaa kuvaansa ja uudistua. . Ikääntynyt työntekijäkin on hyvä, arvokas ja kokenut. Uudella puheenjohtajalla ei ole siihen mitään lisättävää. . Syksyn sopimus vahvisti luottamusta. Kevään ja kesän aikana käytävissä eläkeneuvotteluissa hän uskoo päästävän yhteiseen näke- STTK:n uusi puheenjohtaja Antti Palola lupaa terävöittää järjestönsä kannanottoja. Heitä emme voi jättää heitteille. Palolan mielestä iso yhteiskunnallinen asia on eläkeikää lähestyvien työntekijöiden työsuhteiden säilyminen. . Hän ei turhaan hötkyile joka asiassa. Keskeistä neuvotteluissa on oikeudenmukaisuusnäkökulma, jotta pystymme lunastamaan tuleville sukupolville annetut eläkelupaukset. Se vaatii asennemuutoksen koko yhteiskunnassa. Eläkeikärajaan hän varoo ottamasta kantaa. . Irvokasta on kuulla, että yli viisikymppisten on vaikea työllistyä. Sitä on esittänyt sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok.). . Suomi on sopimusyhteiskunta ja sillä me viemme asioita eteenpäin. Olisi hölmöä aloittaa neuvotteluja, jos alaikärajasta olisi jo päätetty. Palolan mielestä mitään lopullista välirikkoa ei ole tapahtunut. . Meidän pitää sopia myös maksuista, etuisuuksien tasosta sekä pidentää työuria. ELÄKEIÄN ALARAJAA Palola pitää vain yhtenä palapelin osana. . Se on se iso joukko, joka pitää hyvinvointiyhteiskuntaa pystyssä. FAKTA Kuka Palola? 54-vuotias Syntynyt Kaarlelassa Keski-Pohjanmaalla Koulutukseltaan merikapteeni Ajanut tankki- risteilylaivoja ja lyhyen aikaa jäänmurtajaa Nousi STTK:n johtoon ammattiliitto Pardian puheenjohtajan paikalta Toimi ennen Pardiaa Suomen laivanpäällystöliiton varatoiminnanjohtajana 1998-2005 Sitä ennen Turun ruotsinkielisen merenkulkuoppilaitoksen opettajana ja rehtorina Kaksi aikuista tytärtä. Meillä on selkeästi paikka itsenäisenä keskusjärjestönä, joka ajaa keskituloisen palkansaajan asioita. Isoäitini sanoi jo aikoinaan, että jos nuorella miehellä ei ole mitään tekemistä, niin siitä ei mitään hyvää seuraa. Ikääntyneiden naisten työllistyminen on miehiä vaikeampaa. Sillä on saavutettu paljon hyvää. Siinä on itsetutkiskelun ja peiliin katsomisen paikka. Tämä kuvastaa ajatteluani
Vaalit ratkaistaan kokonaan muilla asioilla kuin vaalibudjetin suuruudella, Laaninen uskoo. Hän odottaa, että kevään aikana käydään EU:sta aiempaa painavampaa keskustelua. . Käytetyn rahamäärän ja vaalituloksen korrelaatio on käynyt hyvin ohueksi. Se on selkeästi suurempi kuin koskaan aikaisemmin ja tasa-arvoisessa asemassa muiden isojen puolueiden kanssa. TIUKENTUNUTTA vaalirahoituslakia sovelletaan nyt eurovaaleissa ensimmäistä kertaa. Osassa puolueita on pantu merkille, että lain tiukentuminen on vähentänyt ihmisten lahjoitushaluja. SDP:n kampanjapäällikkö Ari Näätsaari uskoo, että lahjoittajat ovat tulleet varovaisemmiksi, koska politiikan rahoittaminen ei ole enää niin hyväksyttävää kuin ennen. Lahjoittajan nimi on ilmoitettava, jos lahjoitus on yli 1 500 euroa. Vihreissä rajaa pidetään yhä korkeana, minkä takia puolue julkaisee jo yli 1 000 euroa antaneiden nimet. apollon tietäjät Kylmiä perunoita YKSI asia on nyt saatu päätepisteeseensä, kun Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) antoi tuomionsa Pääministerin morsiamesta. toukokuuta. Tuolloin moni arvioi Vapaavuoren liian helsinkiläiseksi maakuntien makuun. Samalla yrityksiä on vaikeampi houkutella lahjoittajiksi. . Kuva: Petra Pöyliö Välillä iltamenoja tulee ja olen koettanut vältellä toisinaan hieman levottomia myöhäisillan junia. Antti Kaikkonen Ilta-Sanomissa. Lisäksi tarvitaan hänen mie- lestään aktiivista puolueväkeä. Perussuomalaiset satsaa vaaleihin useampia satojatuhansia euroja, mutta tarkkaa summaa ei ole vielä päätetty. . Tilanne on siinä mielessä muuttunut, että vielä viime kesänä moni piti Petteri Orpoa vahvimpana ehdokkaana. SDP:n. Timo Roos Demokraatissa Osaammeko myöntää virheet. Tunnetut nimet pääsevät tvohjelmiin ja heitä haastatellaan enemmän. EIT katsoi, ettei Susan Ruususen ja Kari Ojalan sananvapautta loukattu. Kaksikko tuomittiin aikoinaan Suomessa sakkoihin pääministeri Matti Vanhasen yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä. Ehkä opimme tästä episodista jotakin. 5 15.1.2014 Puolueet suitsivat EU-vaalien rahankäyttöään ANNIINA LUOTONEN/STT HELSINKI ENSI VUONNA odottavat eduskuntavaalit ovat saaneet puolueet nipistämään kevään eurovaalibudjettejaan. Kokoomus, SDP ja keskusta vähentävät kaikki tuntuvasti vaalirahoitustaan. Vastaan nyt, että tiedän. Yritykset eivät koe EU-vaaleja niin läheisiksi ajatellen omia edunvalvonnan tavoitteitaan. Perussuomalaisten vaalipäällikkö Pekka Sinisalo uskoo, että läpi päästäkseen ehdokas tarvitsee vähintään 30 000 euron budjetin. Kun huomaamme jälkikäteen, että olisi esimerkiksi pitänyt rakentaa kuntaan uusi urheiluhalli eikä remontoida kirjastoa ja kunnantaloa, uskallammeko sanoa että teimme väärin. Nyt kukaan ei puhu liiasta stadilaisuudesta mitään. Marko Junkkari Helsingin Sanomissa Kaakeliuunit ovat monessa paikassa osa lämmitysjärjestelmää. Niiden budjetit liikkuvat 300 000?500 000 eurossa, kun viisi vuotta sitten vaaleihin satsattiin jopa satojatuhansia euroja enemmän. Eniten on leikkaamassa keskusta, jonka budjetti tippuu 300 000 euroon aiemmasta 800 000 eurosta. Puoluesihteeri Timo Laanisen mukaan rahoitus pienenee, koska valtakunnallisella mainonnalla ei ole juuri yhteyttä vaalitulokseen. . Ehkä sen, että jokaisen kannattaa antaa syödä uuniperunansa rauhassa, oli syömässä pääministeri tai naapurinpoika. Varmasti joku vielä yrittää vastaavaa julkisuustemppua. Kaikille ei tule vaivautunut olo toisten peiton alle tirkistelystä. Pirjo Kontio lainat FAKTA Näin rajat kulkevat Yhdeltä lahjoittajalta ei saa ottaa vastaan tukea enempää kuin 10 000 euron arvosta. Sääntö ei koske puolueyhdistystä, kunhan tuki ei sisällä välitettyä yli 10 000 euron lahjoitusta. Ehdokkaan on nimettävä yli 1 500 euron tuen antajat, kun aiemmin raja oli 3 400 euroa. Maksetuissa vaalimainoksissa on ilmoitettava maksajan nimi. Vaalirahoitusilmoitus pitää jättää, jos on päässyt läpi tai varasijalle. Lähde: Valtiontalouden tarkastusvirasto Selkeä ennakkosuosikki kokoomuksen johtoon on Jan Vapaavuori. Myönnämmekö että asiantuntijat puhuivat vain kirjastosta ja kunnantalon remonttitarpeesta ja huonosta ilmanlaadusta, mutta kukaan ei kertonut että urheiluhallin rakenteet on vielä huonommassa kunnossa? Elina Lappalainen Uusi Suomi.fi:ssä Eniten EU-vaaleissa on leikkaamassa keskusta, jonka budjetti tippuu 300 000 euroon aiemmasta 800 000 eurosta. Sähkökatkosten varalta ne ovat tarpeellisia varalämmitysjärjestelmiä sekä kulttuuriperintöä ja tunnelmanluontia. Ville Niinistö Iltalehdessä Minulta on tiedusteltu, tiedänkö, kenen pitäisi olla voittaja tulevassa demarien puheenjohtajavaalissa. Vaalit pidetään Suomessa sunnuntaina 25. Joka tapauksessa liikutaan kymmenissä tuhansissa euroissa, Neittaanmäki sanoo. Hän on vetänyt muun muassa useita Paavo Väyrysen ja Hannu Takkulan vaalikampanjoita. Rahoituksen järjestäminen eurovaaleihin on Neittaanmäen mukaan muita vaaleja vaikeampaa. Rahaa tarvitaan enemmän kuin muissa vaaleissa, koska mainonta on ulotettava koko maahan. Varaudumme jo seuraavan kevään eduskuntavaaleihin, emmekä halua käydä vaaleja velkarahalla, puoluesihteeri Taru Tujunen perustelee. PUOLUEIDEN supistaessa vaalirahoitustaan vastuu rahan keräämisestä jää yhä enemmän ehdokkaille. Monia keskustalaisten vaalikampanjoita vetäneen Petri Neittaanmäen mielestä realistinen vaalibudjetti ehdokasta kohti on muutamista kymmenistä tuhansista euroista yli 100 000 euroon. Paljon riippuu ilmaisesta julkisuudesta. . Vaalirahakohun jälkeen kilpavarustelu päättyi ja vaalikampanjoinnin painopiste on siirtynyt politiikan tekemisen puolelle. Rahahanat suljetaan myös kokoomuksessa, jonka budjetti puolittuu viiden vuoden takaisesta 800 000 eurosta. . Että emme olleet riittävän tietoisia tulevasta taloustilanteesta ja siitä, että kaikkia ei saada remontoitua ja rakennettua
Juttuja poliitikon pukeutumista, esiintymistä tai kansalaisten tunnoista ei julkaistu lainkaan. Ne alkoivat yleistyä vasta 80-luvulla, hän tiivistää väitöskirjansa tuloksia. Aikaisemmin politiikan visualisoituminen on liitetty vain television luomaksi ilmiöksi. Kekkonen sai erityistä kiitosta jo 60-luvulla siitä, että hän osasi esiintyä luontevasti papereihin tukeutumatta. Myös Virolainen sai mainetta supliikkina, taiturimaisena sanankäyttäjänä. Mielenkiintoisena tapauksena voidaan pitää myös Ahti Karjalaista. Kekkosesta ja Virolaisesta poiketen häntä pidetään edelleen poikkeuksellisen heikkona tvesiintyjänä. . SMP: nokkamiehen viihdearvo alkoi painaa vaakakupissa enemmän kuin hänen sanottavansa. . Sanomalehdistöllä on ollut kuitenkin tutkijan mukaan merkittävä rooli. ILTAPÄIVÄLEHDISTÖ alkoi suosia kevyempää juttutyyppiä 1980-lu- ho Kekkosen ja Johannes Virolaisen. Puoluejohtajat ovat olleet yleensä pitkään politiikassa. 1960-luvun vaaliohjelmia katsellessa hän kuitenkin vaikutti hyvinkin supliikilta. Kenties huono maine on peräisin tv-uutisten haastatteluista, Pitkänen arvelee. 1980-LUVULLA alkanut kehitys on Pitkäsen mukaan säilynyt hyvin samanlaisena myös näihin päiviin. . 1960- ja 70-luvuilla uutisoitiin, mitä puolueet linjasivat, millaisia poliittisia avauksia tehtiin ja mistä asioista keskusteltiin. . Kansalaisilla on muodostunut vakiin- tuneet käsitykset heistä. Vaikka puheiden asiasisältöjä ei välttämättä pidetä painavina, Soiniin suhtaudutaan vaalikeskustelujen piristysruiskeena tai hauskuuttajana, Pitkänen selittää. KARISMALLAAN pärjäsivät myös keskustalaiset poliitikot. Vaaliohjelmat ja televisio tar- Kekkonen sai erityistä kiitosta jo 60-luvulla siitä, että hän osasi esiintyä luontevasti papereihin tukeutumatta. vun alussa, päivälehdistö seurasi perässä vuosikymmenen loppupuolella. Suomen Maaseudun Puolueen (SMP) Veikko Vennamo toimii tutkijan mukaan hyvänä esimerkkinä, miten politiikan uutisointi lehdistössä muuttui. Vielä 1960-luvulla suhtautuminen Vennamon televisioesiintymisiin ja kansan tunteisiin vetoaviin puheisiin oli hänen mukaansa erittäin kielteistä ja paheksuttavaa. Muutos oli huomattava 80-luvulle tultaessa. 1980-luvulla suhtautuminen alkoi selvästi muuttua. Tähän tulokseen on tullut VTM Ville Pitkänen, joka väittelee väittelee television vaaliohjelmista ja niihin liittyneestä julkisesta keskustelusta Turun yliopistossa lauantaina. . Median suhtautumisessa Vennamoon oli samanlaisia kaikuja kuin Soinin esiintymisiin tänä päivänä. . Heitä pidettiin jo 1960-luvulla hyvinä puhujina. . 6 15.1.2014 Asiapolitiikka sai väistyä mielikuvien tieltä Poliitikon esiintyminen korostui lehdistössä 1980-luvulta lähtien SATU ITKONEN SUOMENMAA VIELÄ 1960- ja 70-luvuilla lehdistö uutisoi politiikasta aatteet ja asiat edellä. Hänen on ajateltu olevan vanhan ajan poliitikko, joka ei soveltunut televisioon. Harva äänestäjä alkaa katsoa vaaliohjelmia puhtaalta pöydältä. Pitkäsen mukaan olisi mielen- kiintoista tutkia, missä määrin ihmisten ennakkokäsitykset poliitikoista ovat muodostuneet median kautta.. On vaikea arvioida, miten paljon esimerkiksi vaaliteemat, paikalliset asetelmat, oman vaalipiirin ehdokkaan tuttuus ja puoluejohtajan esiintyminen televisiossa sitten lopulta vaikuttavat äänestyspäätökseen. Hänen mukaansa monella kansalaisella on jo vakiintuneet käsi- Politiikan uutisointi keskittyy tänä päivänä asioiden sijaan useammalti poliitikkojen esiintymiseen ja karismaan. Kuva: Paula Åström tykset poliitikoista. . Pitkänen nostaa esille erityisesti Ur- joavat toimittajille helpon tavan analysoida poliitikkojen karismaa, esiintymistä ja keskinäisiä kemioita. Hänen mukaansa ei ole epätyypillistä, että uutisessa listataan tilaisuudessa käsiteltyjä asioita. Harvemmin nostetaan esille, mitä mieltä poliitikot asioista olivat. SIIHEN PITKÄNEN ei osaa antaa kattavaa vastausta, miten uutisointi vaikuttaa tavalliseen äänestäjään. Vaalipäätös syntyy hänen mukaansa monien asioiden summasta ja sitä on vaikea tutkia.
Sipilän hyvän nosteen tekee mahdolliseksi se, että meillä on niin epäsuosittu ja hankalassa tilanteessa oleva hallitus. Normaalisti oppositiojohtajan rooli ei ole näin helppo, Pitkänen tuumii. Sipilä nousi tuntemattomasta yritysjohtajasta kansan tietoisuuteen kertarysäyksellä. Ensimmäistä kansanedustajakauttaan aloitteleva kempeleläinen nostettiin heti vaalikauden alkajaisiksi eduskuntaryhmänsä varapuheenjohtajaksi. Rovaniemen puoluekokouksessa menestys jatkui, ja politiikan untuvikko valittiin puolueen puheenjohtajaksi. Nyt entisestä yritysjohtajasta ollaan muokkaamassa seuraavaa pääministeriä. SIPILÄN menestyksen salaisuudeksi on katsottu, ettei hän edusta perinteistä poliitikkoa. Pitkänen uskoo keskustan puheenjohtajan käytöksen kuitenkin muuttuvan, jos puolue nousee seuraavalla vaalikaudella takaisin hallitukseen. Silloin politiikan tekemisestä tulee keskustan näkökulmasta konkreettisempaa, ja kannat joutuvat tiukemman arvioinnin alle. . Muiden, myös yksityiselämään liittyvien asioiden, kertominen oli sallittua. EIT otti lisäksi huomioon sen, että Ruususelle ja Ojalalle tuomitut 20 ja 60 päiväsakon suuruiset rangaistukset olivat lieviä ja Vanhaselle maksettavat määrätyt kärsimyskorvaukset moniin muihin suomalaistapauksiin verrattuna kohtuullisia. Tämä lisää pelkoa, että joku vetää herneen nenään ja aiheuttaa tällaisia proses- seja, Ojala sanoo. Ruusunen puolestaan tähdentää, ettei koe tehneensä mitään väärää kirjoittaessaan omasta elämästään. . Sipilästä on pakkokin tulla perinteinen poliitikko, jos puolue nousee hallitukseen. professori Päivi Tiilikka Helsingin yliopistosta. Toisenlaisella lopputuloksella olisi saattanut olla laajempiakin yhteiskunnallisia vaikutuksia. . Trosdahl/Lehtikuva ja intiimeihin yksityisiin tapahtumiin liittyviä tietoja. Uskon, että ylipäätään ihmiset ovat tulleet kriittisemmiksi sen osalta, mitä kansalaisiin liittyviä tietoja saatetaan käyttää väärin, hän kommentoi sähköpostilla. Kustantaja Ojalan mukaan kirjassa olleet intiimielämän seikat olivat suomalaisittain kilttejä, normaaliin elämään kuuluvia asioita. Tiilikan mukaan intiimielämän paljastuksillakin pitää olla merkitystä vallankäyttäjän toiminnan arvioinnin kannalta. Tämä ei kuitenkaan Ville Pitkäsen mukaan pidä paikkaansa. Millaiset ihmiset olisivat sen jälkeen valmiita hakeutumaan politiikkaan ja merkittäviin tehtäviin, Tiilikka pohtii. Ihmisoikeustuomioistuin katsoi tiistaina, etteivät Pääministerin morsian -kirjan kirjoittaneen Susan Ruususen ja kustantaja Kari Ojalan sakkotuomiot rikkoneet sananvapautta. Korkeimman oikeuden (KKO) langettava ratkaisu Vanhasen yksityisyyden loukkaamisesta oli oikea. EIT ARVIOI, että Ruususta ja Ojalaa Ahti Karjalaista pidettiin toisin kuin Kekkosta huonona tv-esiintyjänä. Omaelämäkirjallisissa teoksissakin kannattaa ilmeisesti olla varovainen, jos kirjassa esiintyy joku silmäätekevä tai poliittiseen eliittiin kuuluva. Mainitussa tapauksessa Vanhanen ei ollut itse avautunut näistä asioista julkisuuteen.. Se epätyypillisen poliitikon roolin ylläpitäminen on helpompaa oppositiossa, Pitkänen sanoo. TÖLLIN mukaan valtiovarainministeriön kuntaosaston julkistama aineisto kertoo erilaisista laskentaperusteista vain euromääräisen lopputuloksen eikä sitä, millä perusteella lopputulokseen on päästy. Tölli muistuttaa, että mikäli hallitus ei avaa uusien laskentaperusteiden sisältöä, on kuntien käytännössä mahdotonta arvioida sekä antaa uudistusesityksestä perusteltuja lausuntoja ja parannusehdotuksia keväällä järjestettävällä lausuntokierroksella. Pääministerin intiimielämä ei ole vapaata riistaa TOMI ORAVAINEN, MIA PELTOLA, JOHANNA VESIKALLIO/STT HELSINKI MYÖS MERKITTÄVILLÄ vallankäyttäjillä on oikeus viettää vapaa-aikaa ja luoda ihmissuhteita ilman, että kaikista asioista voi vapaasti revitellä julkisuudessa. Näin voi tiivistää Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) ratkaisun, joka koski entiseen pääministeriin Matti Vanhaseen (kesk.) liittyvää kohukirjaa. . 7 15.1.2014 ?Kuntien valtionosuusuudistus avattava? KUNTIEN valtionosuusuudistuksen laskentaperusteet pitää avata, vaatii keskustan kunta- ja aluetyöryhmän puheenjohtaja Tapani Tölli. Edellisen hallituksen kuntaministeri varoittaa Jyrki Kataisen hallitusta, että valtionosuusuudistusesitys ja tällä vaalikaudella jo toteutetut leikkaukset ovat liian monelle kunnalle kestämättömiä. Tölli on jättänyt kirjallisen kysymyksen kuntien valtionosuusuudistuksessa käytetyistä laskentaperusteista. Hän kysyy, onko hallitus avaamassa luonnoksessa käytettyjä laskentakriteerejä tuomalla julki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) laatimia selvityksiä. . Jos tästä olisi tuomittu, olisi voinut kysyä, onko vallankäyttäjillä enää minkäänlaista yksityiselämän suojaa, sanoo viestintäoikeuden ma. Hän kokeekin, että tiistainen ratkaisu mutkistaa tilannetta sananvapauden näkökulmasta. . Millä perusteella hallinnon ja aluekehityksen ministerivaliokunta on tehnyt niihin muu- Tutkija Ville Pitkäsen mielestä Juha Sipilän ei ole enää mahdollista ylläpitää epätyypillisen poliitikon rooliaan, jos keskusta nousee hallistusvastuuseen. Kuva: Suomenmaan arkisto toksia? Edellisen hallituksen kuntaministeri haluaa tietää, miten hallitus aikoo varmistaa, ettei esitys yhdessä suurten kuntien valtionosuusleikkausten kanssa loukkaa perustuslain suojaa nauttivaa kuntien rahoitusperiaatetta. koskevassa tuomiossa oli punnittu hyvin sananvapauden ja yksityisyyden suojan suhdetta eli tunnustettu molempien oikeuksien merkitys. Merkitsevää oli EIT:n näkökulmasta myös se, että tuomio yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä tuli korkeimmassa oikeudessa vain hyvin pienestä osasta kirjan kohtia. KKO piti rikollisina vain niitä kohuteoksen osia, joissa kerrottiin Vanhasen sukupuolielämään Matti Vanhanen uskoo, että EIT:n päätös vaikuttaa osaltaan siihen, miten ihmiset reagoivat nähdessään yksityisyyden rikkomista. Kuva: Emma Taipale Eripurainen hallitus kääntynyt Sipilän eduksi TUTKIJA Ville Pitkänen Turun yliopistosta ei muista toista po- liitikkoa, joka olisi onnistunut samanlaiseen rakettimaiseen nousuun kuin keskustan Juha Sipilä. . Kirja ei todellakaan sisällä mitään tolkuttomia paljastuksia, hän toteaa. Entinen pääministeri, Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Vanhanen uskoo, että EIT:n päätös vaikuttaa osaltaan siihen, miten ihmiset reagoivat nähdessään yksityisyyden rikkomista. . Kuva: Trond H. Tuomiosta ei tullut merkintää kummallekaan rikosrekisteriin. SEKÄ Ruusunen että Ojala pettyivät valitustensa hylkäämiseen. Ojala pitää EIT:n ratkaisua yllätyksenä, sillä Suomen valtio on saanut aiemmin useita tuomioita sananvapausjutuissa
Äiti Minna Luotonen kiiruhti paikalle työpäivän päätteeksi. He uskovat, että puoluekokouksella tulee olemaan suuri merkitys keskustan koko toiminnalle maakunnassa. Mennyt syksy toi Anna Sirkiälle kaksi puheenjohtajuutta ja yhden lisäyllätyksen: naispiirin Minna Luotonen valittiin Anna Sirkiän tavoin piirin varapuheenjohtajaksi, joten Varsinais-Suomessa johtoon nousi äiti-tytär -kaksikko. Monella on käsitys keskustanaisista kovin perinteisinä naisi- na, mutta minusta me tuomme hyvin esille sitä, miten naiset voivat olla erilaisia. On myös naisia, jotka ovat mukana keskustassa ainoastaan naisjärjestön kautta. FAKTA Anna Sirkiä ja Minna Luotonen ANNA SIRKIÄ, 21 Varsinais-Suomen keskustanuorten pj 2014Keskustan Varsinais-Suomen piirin varapj 2014Opiskelee Turun yliopistossa filosofiaa ja Turun konservatoriossa ammattimuusikon tutkintoa (klassinen laulu). Kotipaikka Mynämäki, asuu Turussa. JOULULOMALLAAN Anna Sirkiä si- MINNA LUOTONEN, 43 jaisti tuttuun tapaan kotikuntansa vanhainkodissa hoitajana. Itsekin olen ollut kotiäitinä, mutta olen opiskellut myös juristiksi ja olen työelämässä, vaikka minulla on hyvin eri-ikäisiä lapsia. Minna Luotonen korostaa, että jokainen voi omalla esimerkillään tukea toisia ja omalla aktiivisuudellaan pyrkiä vaikuttamaan yhteiskunnan rakenteisiin. . 8 15.1.2014 Anna Sirkiälle vanhan köysitehtaan Sigyn-sali auloineen on tuttu muusikko-opintojen kautta. Kuva: Raija KerttulaRantanen Sattuma heitti napakan kaksikon piirijohtoon Anna Sirkiä ja Minna Luotonen ovat ihmisen asialla RAIJA KERTTULA-RANTANEN TURKU VARSINAIS-SUOMESSA keskusta keskittää voimavaransa tänä keväänä pitkälti Turun puoluekokouksen valmisteluun. Piirin tuoreet varapuheenjohtajat aikovat olla aktiivisesti järjestöineen mukana valmisteluissa. Ei kummallista, mutta harvinaista. Anna Sirkiä ja Minna Luotonen olivat valmistautuneet syyskokouksessa jopa puolustuspu- heenvuoroihin siitä, ettei sukulaisuussuhde ole este valinnoille. Sellaistakin oli noussut keskusteluissa esiin. . Takana on jo viisi vuotta erilaisia sijaisuuksia talossa. . En osaa kuvitella arvokkaampaa työtä kuin näiden vanhusten hoitaminen. Kokemuksensa perusteella hän Varsinais-Suomen keskustanaisten pj 2014Keskustan Varsinais-Suomen piirin varapj 2014Lakimies, töissä vakuutusyhtiössä. Neljän lapsen äiti. Kotipaikka Mynämäki.. Lähinnä on kuultu hämmästyneitä kommentteja siitä, että ollaankin äiti ja tytär. MINNA LUOTONEN sanoo olevansa huvittunut, mutta ylpeä siitä, että hoitaa varapuheenjohtajuutta yhdessä tyttärensä kanssa. Valintaan liittyneet keskustelut saavat Anna Sirkiän varuiksi muistuttamaan, että hän on keskustanuorten piirin johdossa oleva äidistään erillinen ihminen, ja Minna Luotosen vakuuttuneeksi siitä, että puolue tarvitsee naisjärjestönsä. Naiset ovat yhtä mieltä siitä, ettei tasa-arvo edelleenkään ole täysin toteutunut Suomessa.
Ihmisen pitää saada kokea opiskelussa kuten elämässäkin onnistumisia, ja hänen pitää pystyä vaikuttamaan omiin mahdollisuuksiinsa. Lehdet: Maakauppa-aloitteella ei olekaan sataa allekirjoittajaa VENÄLÄISTEN maakauppoja rajoittavalla lakialoitteella ei olekaan sataa allekirjoittajaa, kertovat Verkkouutiset ja Hufvudstadsbladet. Nuoruudesta jatkosota ja Lapin sota veivät kaksi ja puoli vuotta. Rovaniemen rintamaveteraanien jäseneksi hän liittyi vuonna 1968, oman osaston puheenjohtajana Antti Jänkälä on toiminut vuodet 1991-2007 ja piirin puheenjohtajana vuodesta 2001 alkaen. Meistä pidetään huolta ja henkilökunta on koulutettua. Virkailijat eivät ymmärrä, että se raha tulee valtiolta, ei köyhiltä kunnilta, Antti Jänkälä harmittelee. Veteraanijärjestö on ollut aktiivinen siinä, että valtiokonttorin rahoja ei jäisi hakemusten puutteen vuoksi Lapissa käyttämättä. Rovaniemellä rahaa on jouduttu joskus palauttamaan suuriakin summia. Tämä on niin hyvä paikka asua. Kuva: Maarit Simoska raanijärjestöt. Veljeskoti valmistui vuonna 1999 ja sen lisärakennuksesta Veljestuvasta tuli myös Antti ja Anna Jänkälän vanhuudenkoti. . Vaikka muutoksia tarvitaan, on tärkeää, että ajatellaan asiat sitä kautta, mikä on hyväksi ihmisille. Sitä ei saa romuttaa. Muutimme tähän lähes yhdeksän vuotta sitten vaimon sairauden vuoksi, mutta hän on jo nukkunut pois. Keskustapiirin toiminnassa hän pitää tärkeänä, että 2015 vaalityön jo alettua piiri ottaa entistä aktiivisemman otteen. . Yhtä suuri itseisarvo on paikallisen tason vaalityöllä. MOLEMMAT naiset ovat sitä mieltä, että keskustan nykysuosio auttanee osaltaan saamaan jo hieman passivoituneita ihmisiä jälleen mukaan vaalityöhön. Jotta keskustan kannatus säilyy ja jatkuu 2015 vaaleissakin, Anna Sirkiä kannustaa puoluetta joka tasolla jatkamaan nykyisellä linjalla, jossa asiaa vastustettaessa esitetään oma perusteltu vaihtoehto. Jouko Skinnari (sd.), Anu Vehviläinen (kesk.), Mika Kari (sd.) ja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.). Jouko Skinnari kertoo vetäneensä nimensä pois luettu- aan lakialoitteen tarkemmin ja huomanneensa, ettei voikaan hyväksyä kaikkia sen kohtia. Kansanedustaja Suna Kymäläisen (sd.) ajama lakialoite on herättänyt paljon arvostelua, sillä venäläisten maakauppojen rajoittamisen on pelätty haittaavan laajemminkin kaupankäyntiä Suomen ja Venäjän välillä sekä venäläisten matkailua Suomeen. Antti Jänkälä kantaa huolta veteraanien kuntoutuksesta MAARIT SIMOSKA ROVANIEMI LAPIN rintamaveteraanien puheenjohtaja Antti Jänkälä vaatii yhä veteraanien asioiden kohentamista. Juhlapuheissa maanpuolustus ja veteraanit saavat kyllä tunnustusta, mutta käytännössä asiat eivät aina ole hyvin. . Hän tuntuu olevan kunnollinen henkilö, joka ottaa vakavasti asiat ja huolet ja jonka sanomisia kuunnellaan myös muissa puolueissa. Antti Jänkälä täyttää lauantaina 90 vuotta. Yksi ongelma asiassa on se, että Kela ei anna veteraanitunnustuksen saaneiden henkilöiden nimiä kaupungin tai veteraanijärjestön käyttöön. . Nyt olen totutellut tähän yksin olemiseen. Rohkeammin pitää puolueen uskaltaa tulla kaupunkiseudulle, unohtamatta silti omaa taustaa, kuten helposti käy. Hän peräänkuuluttaa lisää uutta ajattelua puheenjohtaja Juha Sipilän viitoittamalla tiellä. Loppukaneettina hän muistuttaa suomalaisen ruoan puolesta tehtävän työn tärkeydestä ja kertoo, ettei pidä lainkaan kaavailuista rajoittaa opiskelijoiden mahdollisuuksia vaihtaa opiskelualaa. . 1950-luvulta maalaiskunnan luottamustehtäviin mukaan lähtenyt mies haluaa yhä tietää, mitä Rovaniemellä päätetään. Omaa osaamistaan maanviljelijä Antti Jänkälä on kartuttanut muun muassa kunnanvaltuustossa ja -hallituksessa ja lukuisissa lautakunnissa. . Kolmannen luokan vapaudenristi on hänestä arvokkain. Päätöksentekijänä hän on näköalapaikalla. . Veteraanien edusmies. . Se perustuu veteraanien luottolääkärin Ritva Tuomaalan haastatteluihin, joita Juhani Salmi on täydentänyt ja lopullisen version on toimittanut Tuomo Korteniemi. Valtio lupasi, että veteraanien kuntoutusmäärärahoihin ei kosketa vuoteen 2017 saakka lainkaan, mutta siitä vähennettiin kaksi miljoonaa. Hänestä koulunkäynti ja opiskelumahdollisuudet ovat yksi keskeinen suomalaisen yhteiskunnan arvo, joka on tuottanut lisää tasa-arvoa ja hyvinvointia. . Suurin osa meistä on autettavia. VETERAANIASIOIDEN lisäksi Antti Jänkälä seuraa tiivisti politiikkaa. Ainakaan heidän vanhainkodissaan ei ole sellaisia vanhuksia, jotka pärjäisivät yksin kotihoidossa. Anna Sirkiälle on ollut mielestään hyötyä hoitotyöstä myös politiikassa, sillä hän voi perustaa keskusteluissa mielipiteensä oikeaan tietoon. Naisten piirin toiminnassa Minna Luotosella on suunnitelmia uusintaa toimintaa esimerkiksi viemällä johtokuntansa kokouksia eri puolille maakuntaa yhteistyössä paikallisten aktiivien kanssa. Eriarvoistuminen ei saa kasvaa. Minna Luotonen painottaa tasa-arvoisen koulutuksen merkitystä koko yhteiskunnalle. Tosin jälkikasvu, lapset, lapsenlapset ja heidän lapsensa, heitä taitaa olla jo 38, pitää kyllä yhteyttä tiiviisti. Antti Jänkälä on yhä Veljes-sairaskodin säätiön hallituksessa. Lisäpaikka eduskuntaan tuo lisähaasteita, joten pitää vain rohkeasti jalkautua tekemään työtä ihmisten keskelle. Hän edustaa lappilaisia myös rintamaveteraaniliiton liittohallituksessa. . 9 15.1.2014 En osaa kuvitella arvokkaampaa työtä kuin näiden vanhusten hoitaminen. ihmettelee maan hallituksen linjauksia vanhustenhoidossa. Rovaniemen ja kaupungin yhdistyminen oli aikanaan hyvä asia, mutta nyt tämä nykyinen kuntauudistus, jossa iso kunta saisi päättää pienemmän puolesta kuntaliitoksesta, tuntuu erikoiselta. Puolueen puheenjohtaja Juha Sipilä saa Antti Jänkälältä kiitosta. . Erityisesti hän korostaa ihmisläheistä politiikkaa, jota tuntuu enää tekevän vain keskusta. . Olisi hyvä, jos esimerkiksi kaupungin virkailijat avustaisivat veteraaneja hakemaan avustuksia. Juhlapäivän kunniaksi julkaistaan kirja Antti Jänkälä . Olikin yllätys, että Kela otti kaikkiin veteraaneihin yhteyttä ja kehotti hakemaan tukea. Monissa Lapin kunnissa tämä on hyvin hoidettu, mutta Rovaniemellä monella jää esimerkiksi kuntoutus tai siivousapu hakematta. Siinä on elämäni ennen sotaa, sota-aikana ja sotien jälkeen, Antti Jänkälä toteaa. Moni veteraani on jo niin vanha, ettei itse muista täyttää hakemuksia, joten tässä olisi nuorempien virkailijoiden tuki tarpeen, Antti Jänkälä kertoo.. Nykyhallituksen linjaukset kyllä ovat viemässä kohti luokkayhteiskuntaa. ANNA Sirkiä huokaa, miten yhteiskunnan pitäisi olla hyödyttämässä ihmistä, ei toisin päin. Moni veteraani on jo niin vanha, ettei itse muista täyttää hakemuksia, joten tässä olisi nuorempien virkailijoiden tuki tarpeen, Antti Jänkälä kertoo. JÄNKÄLÄ on ollut Lapissa toteuttamassa myös Rovaniemen Veljes-sairaskotia. Suunnittelut alkoivat jo 1980-luvun alussa, ja mukaan lähtivät Rovaniemen kaupunki ja maalaiskunta sekä kaikki vete- Antti Jänkälä on saanut kymmeniä tunnustuksia niin sota-ajan kuin veteraanivuosien toiminnasta. Kaikki, jotka täällä ovat, arvostavat. Nimiä on nyt 94. Alkuperäisistä allekirjoittajista on Verkkouutisten ja HBL:n mukaan nimensä vetänyt pois mm. Tätä perusteltiin sillä, että veteraanien määrä vähenee, mutta kyllä meidän vanhenevien tarpeet ovat koko ajan vaativampia, puheenjohtaja Antti Jänkälä sanoo. Antti Jänkälä tietää, mistä puhuu
Tämän lisäksi parit hiovat omassa rauhassaan erityis- Tanssiparit Aila-Kaija Hjulberg ja Tapio Saukko, Juhani Lampela ja Maija Rask sekä Else Arolaakso ja Eero Pekkarinen harjoittelevat sunnuntai tä freestyle-esitystä, joka lopullisesti erottaa kilpailijat toisistaan. Idean äiti, itsekin kisassa mukana oleva Riitta Kivimäki kehuu ryhmää tunnolliseksi ja sitoutuneeksi. . Nyt pyydettävät osaavat jo suhteuttaa harjoitusten vaatiman ajan muuhun elämäänsä. KESKUSTALAISILLE paikallisvaikuttajille tanssikisa on vuosittain sydämen asia. Entisiä kisaajia ovat esimerkiksi Tornion kaupunginvaltuutettu Matti Lankila (kesk.) ja Keskustan Peräpohjolan piirin tuore puheenjohtaja Pekka Pelttari. Keminmaan kunnanvaltuustossa vaikuttava Mikko Lampela (kesk.) osallistui kisaan viime vuonna. Tänä vuonna pokaalia Lampe- lan sukuun yrittää napata Mikon kaksoisveli Juhani Lampela Tervolasta, keskustavaltuutettu hänkin, parinaan entinen demariministeri Maija Rask. Meriitit eivät kuitenkaan paina, kun kilpailun tähtituomarit Jukka Haapalainen ja Sirpa Suutari-Jääskö arvioivat tanssijoiden taidot. . Tanssikokemukseni on lähinnä lavatanssin puolelta, eikä siitä ole käytännössä mitään hyötyä kilpatanssin kanssa. Jukka Haapalainen on siten se aito linkki television Tanssii Tähtien Kanssa -ohjelman ja meidän kilpailumme välillä, Riitta Kivimäki iloitsee. Lapin yrittäjiä luotsaava Martti Kankaanranta taivuttaa pariaan Eija Hytinkoskea kaikkosmaiseen tyyliin.. Tulin mukaan kaksitoista tuntia muiden jälkeen. En ole tanssinut ennen muuta kuin fokstrottia. Mutta hauskaa tämä on, puhelias tornionlaaksolainen vakuuttaa. Hyväntahtoisesti hauskaa on harjoituksissa myös muilla tanssijoilla, kun Turreksi puhuteltava Pääjärvi viilettää wienervalssia parketin nurkasta nurkkaan. KILPAILUMENESTYKSEEN tähtäävät sunnuntaiharjoitukset ovat vaativat. Muut ovat reilusti kakkosia. Tanssijoista Tädit ovat viidenkymmenen ikäpyykin ylittäneitä tanssiharrastajia ja heidän parinsa eli Sedät edustavat eri paikkakuntia ja ammattialoja. Yhteistä kisaan kutsutuille Sedille on itsensä likoon laittaen osallistua tanssillaan hyväntekeväisyyteen ja hauskaan talvitapahtumaan. KULUNEENA sunnuntaina oli enää vain kuukausi aikaa suoraan lähetykseen. Jos entiset merkit pitävät paikkansa, kisahallissa tanssijoita seuraa lähes tuhat lipun ostanutta katselijaa. Markku Ponkala viiletti harjoitusparketilla parinsa Paula Rytilahden kanssa hikipäässä. Kun pyysimme Setiä ensimmäisen kerran mukaan, kaikki suostuivat heti. Sen jälkeen on sana ilmeisesti kiirinyt siitä, että täällähän pitää tehdä töitä. Päinvastoin, meitä on hiottu ensin pois siitä ja alettu sitten rakentaa tanssia uudestaan, Ponkala toteaa hieman hengästyneenä. Ryhmä on melko tasalaatuinen, mutta varsinkin harjoitusten alussa syyskuussa löytyi joukosta useampi oman elämänsä kankikaikkonen. Etenkin ryhmän ruotsinvahvistus, trubaduuri ja laulunikkari Torvald Pääjärvi sanoo joutuneensa kirimään muita kiinni. . Vähän väliä ryhmän opettajat Jouko Häckman ja Sari Häckman ohjasivat tanssijoita oikeaan asentoon. . 10 15.1.2014 Tätien tanssiharjoituksissa a Lukuisat keskustavaikuttajat ovat osallistuneet suosittuun tanssikilpailuun hyväntekeväisyy AUNI VÄÄRÄNIEMI TORNIO TORNION kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Ponkala (kesk.) on sunnuntai-iltaisin tiukan paikan edessä. Yhdeksän muun merilappilaisen vaikuttajamiehen tavoin hän taivuttaa harjoituksissa tanssipariaan tangon ja valssin tahtiin helmikuista tanssikisaa silmällä pitäen. Torniossa pidettävä tanssikisa on huippusuosittu Tanssii Tätien Kanssa -yhdistyksen luoma Meri-Lapin Helmi ja Heikki -kilpailu, jossa vain yksi voi voittaa. Ne kestävät kolme tuntia kerrallaan. Olemme erittäin otettuja ammattituomareista, jotka tulevat tanssitapahtumaamme
Kuva: Jari Laukkanen Kymmenen Tähtiparia TANSSII TÄTIEN KANSSA -yhdistys (TTK) perustettiin MTV3:n suositun tanssiohjelman innoittamana seitsemän vuotta sitten ensin Tanssiurheiluseura Aidan alajaostoksi. Tädit ovat järjestäneet Meri-Lapin Helmi ja Heikki -tanssikisan vuodesta 2011 lähtien. Delegaation kokoonpano vaihtelee vuosittain. . Kaupunki kertoo, mitä kisan arkkitehtien on otettava huomioon lähiympäristöstä ja kaupunkirakenteesta, kertoo kaupunkisuunnitteluviraston keskustaprojektin päällikkö Ilpo Forssen. isin Torniossa. Sedät ovat Meri-Lapin vaikuttajamiehiä. Tanssikisa on 16. Suomalaiset kirkkojen edustajat vierailevat paavin luona jo 29. Reipas keskustelu herättelee jäsenistöä ja lisää myös paikallista aktiivisuutta. Työ- ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) katsoo, että Guggenheim-kisa täyttää tuen ehdot. Ministeriö päättää myöhemmin tuen määrän. Paavi Franciscus on tehnyt monia uusia avauksia. Ekumeenista perinnettä tavata suomalaisia hän jatkaa, kertoo Mäkisen erityisavustaja Mika Pajunen. Tapaaminen liittyy ekumeeniseen rukousviikkoon, jota vietetään ensi viikolla. helmikuuta. Kisassa tanssii kymmenen Tähtiparia. Tänä vuonna mukana Tädeissä on kuusi konkaria ja neljä uutta kasvoa. kerran. Kuvat: Emma Taipale Demarinuorten puheenjohtaja toivoo puheenjohtajakisaa Paula Rytilahti ja Markku Ponkala sekä Juhani Lampela ja Maija Rask kisaavat Meri-Lapin Helmin ja Heikin tittelistä helmikuussa. Harjoitus tekee tässäkin tapauksessa mestarin. DEMARINUORTEN PUHEENJOHTAJA Joona Räsänen toivoo SDP:lle uusia ehdokkaita puheenjohtajaksi. Väliajalla tanssii Tätien Tanssikoulun ryhmät, kuten pyörätuoliryhmä. 11 15.1.2014 alkaa loppukiri lyhyesti yden nimissä FAKTA Kari Mäkinen. Tuki ei merkitse sitä, että puun olisi oltava päämateriaali kisan suunnitelmissa tai mahdollisesti rakennettavassa museossa. Puurakentamisohjelman tarkoituksena on pienentää hiilijalanjälkeä ja lisätä kotimaisen puun käyttöä rakennuksissa. Vapaavuori arvioi, että Guggenheim-arkkitehtuurikilpailu tuo Suomelle paljon kansainvälistä näkyvyyttä. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun paavi Franciscus on kutsunut Mäkisen yksityisvastaanotolle. Franciscus astui virkaansa viime vuoden maaliskuussa. Mukana ovat myös arkkipiispa Leo ortodoksisesta kirkosta sekä piispa Teemu Sippo katolisesta kirkosta Suomessa. Lisää myönteistä huomiota olisi hänen mukaansa tulossa, jos museo päätetään rakentaa. Helsingin kaupunki laatii arkkitehtikisalle kaavoituksen reunaehdot. . Viikon ohjelmassa on muun muassa suomalainen ekumeeninen jumalanpalvelus Roomassa, Santa Maria Sopra Minervan kappelissa. Vapaavuori ennakoi Guggenheim-kisalle tukea GUGGENHEIM-MUSEON arkkitehtuurikilpailu saa taloudellista tukea valtakunnallisesta puurakentamisohjelmasta. Räsänen pitää puheenjohtajakisaa koko puolueen etuna. Tähän mennessä todennäköinen vastaehdokas Jutta Urpilaiselle on ammattiliitto Pron puheenjohtaja Antti Rinne, jonka on määrä kertoa ratkaisustaan helmikuun alussa. Demarinuorten puheenjohtajan mielestä kilpailu puolueen puheenjohtajuudesta tarjoaisi kaikille jäsenille mahdollisuuden käydä perusteellista keskustelua puolueen arvoista ja poliittisista linjoista. Kisan tuotto suunnataan lasten ja nuorten tanssiharrastuksen tukemiseen. Voitosta kilpailevat parit Else Arolaakso-Eero Pekkarinen, Aila-Kaija Hjulberg-Tapio Saukko, Eija HytinkoskiMartti Kankaanranta, Paula Rytilahti-Markku Ponkala, Riitta Kivimäki-Torvald Pääjärvi, Ulla Kosonen-Veikko Alaviuhkola, Raija Pesonen-Tuomas Lampela, Maija Rask-Juhani Lampela, Marja Saario-Mauri Planting sekä Ulla Viiri-Heikki Lääkkölä. Arkkipiispa Mäkinen tapaa paavin Roomassa ARKKIPIISPA Kari Mäkinen tapaa paavi Franciscuksen perjantaina. Se olisi koko puolueen etu. . Samalla puolueen ympärillä käydään yhä enemmän keskustelua myös julkisuudessa. Keväällä käytäviä eurovaaleja ajatellen tämä on yksinomaan myönteinen asia, Räsänen totesi tiistaina.
Kuva: AFP Photo/Lehtikuva Paavi Franciscus myy Harley Davidsoninsa PAAVI FRANCISCUS aikoo myydä omistamansa Harley Davidson -moottoripyörän. Päätös oli erittäin merkittävä, koska aikaisemmat yritykset jalokivien huutokauppaamiseksi ovat kariutuneet juuri tästä kokoelmasta syntyneisiin lainopillisiin erimielisyyksiin. Christie?s -huutokauppakamari arvioi jalokivet vuonna 1991 yhteensä 8,5 miljoonan dollarin (runsaan 6,2 miljoonan euron) arvoisiksi, mutta nykyisin niiden arvo on merkittävästi korkeampi. Ex-diktaattori Ferdinand Marcos kuoli maanpaossa Havaijilla vuonna 1989. Se ennustaa, että älylaseja, älykelloja ja aktiivirannekkeita myydään alkaneen vuoden aikana kymmenen miljoonaa kappaletta, ja niiden markkina kasvaa kolmeen miljardiin dollariin. Deloitte povaa isoja muutoksia myös tablettimarkkinoille, jossa laitteiden valikoima kasvaa ja käyttötavat laajenevat. ÄLYPUHELINMARKKINOIDEN nopeimmin kasvava kohderyhmä on Deloitten mukaan yli 55-vuotiaat. Mahdollisuudet ja tarve verkossa tapahtuvaan lääkäritason hoitoon meillä varmasti on, ja se säästäisi myös terveydenhuollon kustannuksia, Rantanen sanoo. Deloitte julkisti vuotuisen mobiilialan trendejä luotaavan ennusteensa tiistaina. Puhelin pelastaa ihmishenkiä JUSSI LANKINEN/STT HELSINKI Paavin moottoripyörä huutokaupataan Pariisissa helmikuussa. Mobiiliteknologia on tärkeää etenkin paikallisille ensimmäisille auttajille, jotka pelastavat 90 prosenttia ihmisistä katastrofitilanteissa. Huutokaupassa on tarjolla myös paavin nimikirjoituksella varustettu Harley Davidson -nahkatakki. Paavi Franciscus sai moottoripyörän lahjaksi viime kesänä Harley Davidsonin 110-vuotisjuhlan kunniaksi. Siitä ei ole tietoa, onko paavi ajanut menopelillään kertaakaan. Filippiiniläinen oikeusistuin on päättänyt, että jalokivet on hankittu väärin keinoin ja ne kuuluvat valtiolle. Oikeuden päätös koskee pienintä Marcosilta takavarikoidusta kolmesta jalokivikokoelmasta. Viestintä on katastrofitilanteissa jopa yhtä tärkeää kuin ruuan ja veden saanti. Yhdysvalloissa ne ovat kovassa kasvussa, mutta Suomeen trendi ei ole vielä rantautunut. . Esimerkiksi Euroopassa on enemmän mobiililiittymiä kuin ihmisiä, kun taas köyhissä maissa vain kahdella viidestä on liittymä. Moottoripyörä huutokaupataan Pariisissa helmikuussa. Paavi aikoo lahjoittaa moottoripyörästä saatavat varat katoliselle Caritas Roma -hyväntekeväisyysjärjestölle. Hinnan arvellaan asettuvan 12 000?15 000 euroon. Punaisen Ristin mukaan mobiiliteknologia on tärkeää etenkin paikallisille ensimmäisille auttajille, jotka pelastavat 90 prosenttia ihmisistä katastrofitilanteissa. Kansainvälinen apu saapuu katastrofialueille parhaimmillaankin parin päivän viiveellä. . Ikääntyville ei kuitenkaan ole tarjolla tarpeeksi paljon heitä kiinnostavia sovelluksia, tai sitten niitä ei osata käyttää. . 12 15.1.2014 lyhyesti Yli 55-vuotiaat nihkeitä sovelluksille PÄÄLLE PUETTAVAT älylaitteet tekevät läpimurron tänä vuonna, uskoo konsulttiyhtiö Deloitte. Schmalen mukaan kehitykseen vaikuttaa osittain se, että köyhillä on huonoimmat mahdollisuudet käyttää tietotekniikkaa. . Esimerkiksi Yhdysvalloissa internet- ja puhelinverkot kaatuivat paikoin, kun hirmumyrsky Sandy iski maan itärannikolle. Kaupasta saatavat rahat käytetään Roomassa sijaitsevan hostellin ja soppajonon tukemiseen. Moottoripyörän bensatankissa on paavin nimikirjoitus. Pitää olla varuillaan, ettei kuunnella vain niitä, joilla on mahdollisuus käyttää teknologiaa. Välillä teknologia voi myös pettää. Kuva: Noel Celis/ AFP Photo. Senioreille suunnatussa markkinoissa pitäisikin Deloitten mukaan satsata asiakaspalveluun ja käyttökoulutukseen. Deloitte povaa myös verkossa tapahtuvien lääkärikäyntien yleistyvän. Imelda Marcos on ollut sen jälkeen muun muassa kahdesti presidenttiehdokkaana. Marcosin lapsista kaksi kuuluu Filippiinien parlamenttiin. Viestintäteknologian leviäminen kehitysmaihin voisi pelastaa runsaasti ihmishenkiä. Schmale kuitenkin korostaa, että teknologia on avustustyössä väline, ei itseisarvo. . Myös internetiä käytetään rikkaissa maissa yli kaksi kertaa enemmän kuin kehitysmaissa. TILANNE MUUTTUU KOVAA vauhtia, sillä viiden viime vuoden aikana matkapuhelinten määrä on kaksinkertaistunut kehitysmaissa. Esimerkiksi Haitilla raunioihin hautautuneet lähettivät tekstiviestejä sukulaisilleen Yhdysvaltoihin, jotka ottivat yhteyttä viranomaisiin. Viestintä on katastrofitilanteissa jopa yhtä tärkeää kuin ruuan ja veden saanti. Imelda Marcosin jalokivet huutokaupattavaksi FILIPPIINIEN edesmenneen diktaattorin vaimon Imelda Marcosin jalokivet saatetaan huutokaupata. On iso joukko, joka ei ole koskaan ladannut älypuhelimeensa yhtään sovellusta, Deloitten toimitusjohtaja Teppo Rantanen huomauttaa. Silti sitä pidetään usein toissijaisena, sanoo Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälisten liiton apulaispääsihteeri Matthias Schmale. Hän puhui tiistaina Helsingissä Punaisen ristin tiedotustilaisuudessa. VAIKKA ERI PUOLILLA maailmaa katastrofeista kärsivien ihmisten määrä vähenee, köyhissä maissa heidän määränsä lisääntyy. Tärkeintä on kaksisuuntainen viestintä ja palautteen saaminen katastrofin uhreilta. Hän on julkisen liikenteen kannattaja. VIESTINTÄTEKNOLOGIAN leviäminen kehitysmaihin voisi säästää runsaasti ihmishenkiä. Silloin paikallisille välitettiin tietoa jakamalla paperisia sanomalehtiä. Toisaalta monissa kehitysmaissa puhelinverkot ovat kestäneet katastrofeissakin, sillä tukiasemat toimivat usein aurinkoenergialla
Yli puolet varastoidusta lumesta säilyi. Väitetään, että niiden mukavuus ylittää Kansainvälisen olympiakomite- an vaatimukset kaksinkertaisesti. Olympiakylässä on kaikki mukavuudet: kauppoja, ajanvietekeskuksia, vesipuisto, tenniskenttiä, sairaala ja ravintoloita. SOT?I sijaitsee subtrooppisella vyöhykkeellä, ja sää järjestää alueella usein yllätyksiä. Viime vuoden helmikuussa siellä oli 18 astetta lämmintä. Käyttäkää vain keltaisia taksiautoja. Kolmanneksi, älkää toistako ministeri Paavo Arhinmäen tempausta. Nykyään lippu Moskovasta Sot?iin maksaa vain 105 euroa. Kuusipäiväinen Sot?in-matka maksaa urheilun ystävälle tuhat euroa, jos tyytyy halpaan hotelliin ja vaatimattomaan ruokaan. OLYMPIAKYLÄ on rakennettu kahdelle korkeudelle, 540 ja 960 metriin. Ensimmäisellä korkeudella on 1880 huonetta, toisella 987 huonetta. Urheilijat asuvat pääasiassa kahden hengen huoneissa. Ennen kilpailujen alkamista suolattu lumi on suojattava kankaalla. Neljäskin vaihtoehto on: rakennetaan puolikilometriset kourut. Neljäsosa kansalaisista nimittäin uskoo, että terrori-iskut ovat hyvin mahdollisia kisojen aikana. Amerikkalaiset ovat luvanneet auttaa meitä turvallisuusasioissa. Jos ei itse Sot?issa, niin sen ulkopuolella. HALUAISIN antaa muutamia neuvoja niille suomalaisille, jotka suunnittelevat Sot?iin tuloa. Ensinnäkin, älkää ottako mukaanne isoja käteisvaroja. Niitä pitkin lasketaan lunta hiihtoradoille vuorten huipulta, josta lumi ei koskaan sula. Silloin lunta riittää ja kilpailut voidaan pitää lämpötilasta riippumatta. LUMENSAANTI on turvattu, mutta turvallisuuskysymykset huolestuttavat minua edelleen. Eivätkä vain minua. 13 15.1.2014 Sot?i sijaitsee subtrooppisella vyöhykkeellä ja on yksi Venäjän lämpimimpiä kaupunkeja. Mutta sisäministeriö varoittaa, että poliisi tekee lopun kaikista provokaatioista kisojen aikana. Tämä koskee myös homopropagandalakien rikkomista. Se kiteyttää lumen yöaikaan. Syyllisiä uhkaa 14 päivän vankeus ja maastakarkoitus. VALERI MITENJOV Moskova. Siellä sataa lunta yleensä vain tammikuussa. Jos sää pettää, kuten tänä vuonna Euroopassa, kisaisännät käyttävät varastoitua lunta. Viime vuonna kerättiin lunta, jota säilytettiin kesän yli. Lumi suli kuin lehmät olisivat nuolleet sen kielillään. Hiihtokilpailut käydään tuhannen metrin korkeudessa. Sot?i on tunnettu kylpyläkaupunki, jossa on paljon taskuvarkaita. Nykyään kaikkialla voi maksaa kortilla. Sillä voitte myös nostaa pieniä ruplamääriä. Toiseksi, älkää käyttäkö pimeitä takseja. Se on vaarallista ja epäedullista. Kuva: Valeri Mitenjov Sot?i on valmis olympialaisiin Valeri Mitenjov antaa kolme vinkkiä suomalaisille kisaturisteille KÄYDESSÄÄN viime viikolla Sot?issa presidentti Vladimir Putin totesi, että kaikki on valmista olympiavieraita varten. Vaimoni ei seuraa urheilua, mutta katsoessaan televisiosta Sot?in kaupunkia ja urheilurakennuksia hän huudahti: ?Hyvänen aika, kuinka kaunista!? Hän, kuten moni muukaan venäläinen, ei uskonut kotimaisten rakentajien voivan pystyttää kuuden vuoden aikana tyhjästä yhtätoista urheilukohdetta sekä uudistaa koko kaupungin infrastruktuuria. Venäjän pääkylpyläkaupunki Sot?ista on tähän asti puuttunut jopa nykyaikainen lentokenttä. Sähköt ovat katkenneet muutaman kerran päivässä. Nykyään Sot?iin voivat laskeutua myös suuret lentokoneet, kuten Boeing 747 ja Airbus A380. Hän liehutti sateenkaarilippua Moskovassa yleisurheilun MM-kisojen aikana. Tietystikään Sot?issa ei tule mitään Viime vuoden helmikuussa Sot?issa oli 18 astetta lämmintä. seksuaalivähemmistön edustajien diskriminaatiota. Kiitos siitä kuuluu suomalaisyhtiö Snow Securelle. Kisaisännillä on reservissä vielä yksi apuväline, karkea suola. Uskon, että venäläiset ja jenkit tekevät kaikkensa, että terroristit eivät synkentäisi suurta urheilujuhlaa. Minulla on kuitenkin sellainen tunne, että he yrittävät tehdä meille kiusaa. Lumivuoret peitettiin erikoiskankaalla. Kentän kautta voi kulkea 52 000 matkustajaa päivässä. Lentoyhtiöt ovat puolittaneet lippuhinnat, tietysti hallituksen vaatimuksesta
On aivan mielekästä keskustella yksittäisistäkin asioista, kunhan keskustelu ymmärretään arvojen ja painopisteiden kuvauksena. Ratkaisevaa on, että painopisteet, joiden välillä valita, ovat äänestäjille selviä. Päinvastoin tulisi vahvistaa paikallisen talouden edellytyksiä, sosiaalisen, ekologisen ja pian myös taloudellisen kestävyyden nimissä. Minuun on siis etujärjestöjen taikka intressiryhmien turha olla yhteydessä lupausten antamiseksi ennen vaaleja. Tässä painopisteitä, joiden perusteella minua voi äänestää. Otan mielelläni kantaa yksityiskohtaisiin kysymyksiin, mutta en lupaa olla tiettyä mieltä missään yksittäisessä asiassa. Se edellyttää, että terävöitetään puolueiden aatteita eli hyvään yhteiskuntaan pyrkimisen strategioita. Vierastan yhteistä budjettikuria ja puuttumista jäsenvaltioiden finanssipolitiikkaan. Pidän alueellista vapaakauppaa hyvänä, mutta en ole varma onko EU:n ja Yhdysvaltojen vapaakauppasopimuksessa mitään mieltä. Lopputulos on kuin yrittäisi ohjata tapahtumia viereisessä huoneessa hosumalla sinne narulla avaimenreiästä. POLITIIKKATOIMIEN luetteloinnin sijasta hallitusohjelmi- en tulisi olla tiiviitä strategiapapereita. Kuva: Heikki Saukkomaa/Lehtikuva Pohjoismaiseen yhteistyöhön KESKUSTANUORET ovat tuoreessa kannanotossaan ehdottaneet Suomen ja Ruotsin välille entistä tiiviimpää puolustuskumppanuutta. Ehdotus sisältää monia hyviä asioita ja on tervetullut avaus, joka toivottavasti suuntaa myös puolueen katseen jälleen turvallisuuspolitiikkaan. Puoluejohdon taholta turvallisuuspoliittiset aloitteet ovat jääneet toistaiseksi vähäisiksi, ja jopa puheenjohtaja Juha Sipilän viimekesäinen puhe tasavallan presidentin järjestämissä Kultaranta-keskusteluissa keskittyi enemmänkin talouspoliittisiin näkökohtiin. KYSYMYS sotilaallisesta liittoutumisesta tulee vääjäämättä olemaan esillä seuraavan hallituksen turvallisuuspoliittisista linjauksista päätettäessä. NATO-jäsenyydellä on Suomessa vahvat suosijansa nimenomaan kokoomuksessa, ja Atlantin liiton puolestapuhujat eivät kaihda vastakkainasetteluja asiaansa ajaessaan. Uutterana läntisen sotilasliiton kannattajana tunnettu Jukka Tarkka on peräti aiemmin moittinut suunnitelmia yhteispohjoismaisesta puolustusyhteistyöstä ?röyhkeänä yrityksenä hajottaa NATO?. Keskustelussa unohtuu usein se, että Atlantin liiton painoarvo on vääjäämättä laskemassa. Viimeisen viiden vuoden ajan on liittouman vahvin valtio, Yhdysvallat, vetänyt taistelujoukkojaan pois Euroopasta ja nimenomaan rohkaissut Euroopan maiden keskinäisiä puolustusjärjestelyjä. Velkakriisin myötä kariutuneet suunnitelmat EU:n omasta puolustuksesta ja Euroopan maiden puolustuslaitosten alasajo ovat herättäneet Barak Obaman presidenttikaudella jopa epäilyksiä siitä, missä määrin perinteinen liittosuhde Yhdysvaltain ja Euroopan maiden välillä on pitemmän päälle mahdollinen. Yhdysvalloissa on hyvän aikaa käyty avointa julkista keskustelua siitä, miten Euroopan puolustaminen kuuluu viime kädessä eurooppalaisille itselleen. Oma vaikutuksensa on sillä, että Pohjois-Amerikasta katsoen maailmanpolitiikan painopisteet ovat siirtyneet jälleen Tyynenmeren alueelle ja itäiseen Aasiaan. Suomenkin kohdalla tämän seuraukset ovat jo tulleet ilmi, sillä Islannin ilmavalvonnan taustallahan oli nimenomaan amerikkalaisten vetäytyminen. NATO ei siis tulevaisuudessa välttämättä ole enää se amerikkalaisen sotilasmahdin tukema ylivertainen turvatakuu, jollaisena poliittinen oikeistomme tahtoo sen nähdä. Liioin ei liittouma ole sellainen hyökkäyssotia masinoiva maailmanpoliisi, jollaiseksi vasemmistomme sen herkästi kuvittelee. Tässä on työmaata poliitikoille ja toimittajille. ITSE USKON hyvän yhteiskunnan strategiana eniten inhimilliseen mittakaavaan eli hajauttamisen periaatteeseen. Sen vuoksi olen keskustalainen. Ajatus pätee kaikissa vaaleissa. EU:n normiantoa tulee rajoittaa. Sen varaan voi johdonmukaisesti rakentaa. Ei ole järkeä lukita toimintaohjelmia vuosiksi eteenpäin. VAALEISSA on kysymys politiikan painopisteen valinnasta, sekä henkilövalinnoista. Hajauttaminen on aina tehokkuuden ensisijaisuuden kieltämistä ja inhimillisyyden suosimista. Kaupan teknisten esteiden poistamiseen ei tarvita tätä sääntelytulvaa. Ehdotan jopa direktiivien tarveohjausta eli vapaaehtoista maakohtaista täytäntöönpanoa, mikä vaatii perussopimusten uudistamista. Europarlamentissa pyrkisin varmistamaan direktiivien pysymisen tavoitetasolla ja keinojen valinnan jäämisen maakohtaiseksi. Ajan Euroopan Unionin mandaatin supistamista. Näin tekninen ja kapea ei käsityksemme politiikasta saa olla. Etukäteisohjelmien välillä valitseminen antaisi äänestäjälle kyllä illuusion vaikuttamisesta, mutta ei tällaisen illuusion tavoitteleminen ole mielekästä. Ei siis tehokkuuden kieltämistä, vaan sen ensisijaisuuden kieltämistä. Eurovaaleissa kannatan siksi läheisyysperiaatteen ottamista vakavasti. Olen ehdolla yleisen edun nimissä, en minkään ryhmän edun nimissä. Johannes Hirvaskoski keskustan eurovaaliehdokas ?Kysymys sotilaallisesta liittoutumisesta tulee vääjäämättä olemaan esillä seuraavan hallituksen turvallisuuspoliittisista linjauksista päätettäessä.. 14 Mielipiteet ehdokaskolumni Aate edellä HELSINGIN SANOMAT kirjoitti, että politiikka on rikki. Tämän tulisi koskea myös vaaleja edeltävää keskustelua. Konkretiaa äänestäjille on tarjottava. Atlantin liiton rakenteet ovat yhä olemassa, mutta Yhdysvaltain roolin pieneneminen saattaa tehdä liittoumasta pitemmän päälle vain samankaltaisen vaihtoehdon jo ehdotetuille EU-vetoisille puolustusratkaisuille. Tilanteessa, jossa Euroopan Unionilla on jatkuvia vaikeuksia toimia edes talous- ja valuuttaunionina, on taas vaikea kuvitella että jäsenmaat kykenisivät mielekkäästi toteuttamaan keski- näistä puolustuspolitiikkaa. Valmistautuminen sotaan on aina astetta kovempi asia kuin taloudellinen yhteistyö, ja ellei jälkimmäinen pelaa, niin ei kannata elätellä toiveita edellisestäkään. NÄISSÄ OLOISSA liittoutumattomien maiden välinen puolustusyhteistyö on käytännössä mielekkäin ratkaisu, jota Suomenkin kannattaa tavoitella yhdessä länsinaapurinsa kanssa. Suomen kannalta kyse on kansallisesta päätöksestä, jolla on mahdollisuus turvata Itämeren alueen vakaus ja tasapaino. Tilanne on otollinen, kun pitää mielessä että Ruotsissa ei NATO-jäsenyys nauti sen suurempaa kannatusta kuin Suomessakaan, ja mielipidetiedusteluissa vain noin kolmannes ruotsalaisista on ilmaissut myötämielisyytensä sitoutumiselle Atlantin liittoon. Sikäli on Suomen tulevalla hallituksella kaikki mahdollisuudet lähestyä länsinaapuriamme syvemmän puolustusyhteistyön merkeissä vuoden 2015 jälkeen. Keskustalla on puolueena tilaisuus ottaa aloite tämän ratkaisun ajamisessa, ja puolueen soisi liputtavan sen puolesta avoimesti jo ennen ensi vuoden vaaleja. Kansalaisten huomattavan osan edellyttäessä puolueelta hallitusvastuuta on puoluejohdon myös syytä ottaa avoin ja suora kanta maan turvallisuutta ja puolustusta koskevissa kohtalonkysymyksissä. Keskusta on aiemminkin näyttänyt suuntaa maan turvallisuuspolitiikassa, ja sillä on mahdollisuus tehdä näin myös nyt. Jussi Jalonen sotahistorian tutkija, tietokirjailija Tampereen yliopisto. Vikaa on enemmän ymmärryksessä vaalien tarkoituksesta. Äänestäjän kuluttajansuojan nimissä vaaditaan blokkijakoa puolueiden välille, sekä sitovia etukäteisiä hallitusohjelmia. Tässä suhteessa liittoutumisesta käydyn keskustelun molemmat poliittiset ääripäät ovat yhä kylmän sodan aikaisten mielikuvien vankeja. Todellisuus on kuitenkin proosallisempi. Jos halutaan äänestäjien vaikuttavan johonkin asiakysymykseen suoraan, tulee siitä järjestää kansanäänestys. Median tehtävä olisi populistisen hörhöilyn sijasta valistaa kansalaisia tästä. Etukäteinen sitova hallitusohjelma on yhtä huono ajatus kuin että osakeyhtiön yhtiökokous valitessaan hallitusta varustaisi sen jonkinlaisella toimenpideohjelmalla. Jos tällainen ohjausmekanismi ei ole järkevä osakeyhtiölle 12 kuukaudeksi, ei se varmasti ole järkevä koko kansantaloudelle 48 kuukaudeksi
Kirjoita Suomenmaahan. Ensimmäinen ongelma on harhaluulo, että velkaraha olisi jotenkin ansaittua, jotenkin niinkuin se olisi keskeinen tulonosa. Me emme ikäänkuin tajua, että jokainen velkaeuro on käytännössä kaksi euroa tulevaisuudessa tämän elintason ylläpitämiseksi. vasemmistolaisine hallituskumppaneineen vain pyritään vallankahvaa pidättelemään, tuloksista välittämättä. Tällainen meno ei kansaa tyydytä . sillä että tämän vuoden menojen ja tulojen erotus tasataan seuraavan vuoden verotuksessa. Tällä toiminnalla kyllä hallitus ajaa viimeisetkin firmat tästä maata pois. No, eipä sitten työ enää Suomessa häiritse SAK:n kovasti mainostamaa laatuaikaa. syö enemmän kuin tienaa?. Tämä käy selvästi ilmi hänen vuonna 1949 julkaistusta teoksestaan ?Maaseutuhenkinen elämänkatsomus?. Paavo Väyrynen Verottaja yritysten kimpussa VEROTTAJA ON, varmastikin hallituksen toimeksiannosta, lähtenyt verottamaan vuosien jälkeen suomalaisia yrityksiä siitä syystä, että ne ovat maksaneet veronsa väärään maahan. Miten ihmeessä verottaja käy asiassa yritysten kimppuun eikä niiden maitten, jotka ovat veron joskus saaneet. Nyt on Rolls & Royce tehnyt tarjouksen Wärtsilän merimoottoreista. . Eikä se meidän syömistämme vähentäisi. Morgan on amerikkalainen. Eikä ihme kun firmoja kohdellaan kuin kuoriämpäreitä. TOINEN ongelma koskee tätä syömävelkaa. Eräänkin johtajan pelkät lisäansiot olivat noin 50 prosenttia suuremmat kuin Kevan Merja Ailuksen vuosipalkka. Voikin sanoa, että oli Kokoomukselta ehkä härskein temppu tämä Ailuksen muilutus. tällä pohjalla jatkaa. Mutta vieläkään ei mikään taho ole julkaissut Laura Rädyn saamisia Kevasta. Matti Tuominen Vanha Ulvila Epävarmuutta kokoomuksessa KOKOOMUKSEN roimaan suosion laskuun löytynee monia syitä. Tunneperäinen vertailu on luonnostaan ominaista lapsille joiden inhimillinen ajattelukyky ei ole vielä kehittynyt. Toisaalta näyttää siltä, että suuri osa aikuisväestöstä ei ole koskaan kehittänyt ajattelu- Väyrynen korjaa SUOMENMAAN uutisessa 14.1. mahdoton tehtävä! Paavo Närvänen Pirkanmaa mielipiteet@suomenmaa.fi - ei liitetiedostoja Espanjassa tuulipuistot sijoitetaan asumattomalle seudulle kun halutaan olla varmoja, ettei aiheudu meluhaittoja tai sähköisiä häiriöitä tms. Maan ystävä ja sivistysmies Johannes Virolaisen syntymän satavuotisjuhlasta Seinäjoella puhettani on siteerattu väärin. Tähän päästäisi esim. Se on se tuhoisampi puoli. Jokainen velaksi syöty euro on poissa välttämättömistä tuottavien investointien rahoituksesta. Se heikentää asemaamme lainamarkkinoilla ja myöhäistää tuottavien investointien päätöksiä korkoriskien vuoksi tai jopa pysäyttää investoinnit. Voisimme syödä myös ne säästyneet korkoeurot. Raimo Kareinen Artjärvi ?Jokainen velaksi syöty euro on poissa välttämättömistä tuottavien investointien rahoituksesta.. maisteri Ilmajoki PS. Pääministerin joutuessa keskittymään vallan ja hallituksen koossa pitämiseen vaikuttaa päätösten toteutuminen saamattomalta. Tarpeettomalta tuntuvan, kalliin raportin kilpailuttamatta tapahtunut tilaus rasittaa myös Kataisen luottamusta! Sitä eivät kansalaiset voi anteeksi antaa, joten se varmaan muistetaan ainakin EU-vaalissa . ? Siis kun me syömme velaksi ja investoinnit eivät rahoituksen vuoksi onnistu, kasvaa ongelmamme kiihtyvällä vauhdilla kunnes luottoluokittaja setä sanoo STOP. MIKÄS NYT neuvoksi. Jossakin lehdessä oli työeläkeyhtiöitten johtajien lisäansioista tietoa. Kuva: Seppo Mononen PL 52, 90100 Oulu. On kaksi mahdollisuutta. Toinen on se että kulutuksemme pidetään tulojemme mukai- 15 aan millekään johdonmukaisen päättelyn tasolle. Laiskat aivot eivät kykene muuhun kuin vertailemaan hintoja, mitä toiset tekevät ja kuinka muualla tehdään, vaikka meidän todellisuutemme on täällä ja nyt. TUULIMYLLYJEN sijoittaminen Pohjanmaan lakeuksillekin hetken innostuksesta, niin kuin näyttää, on peruuttamatonta. Sillä sitten kun ne on rakennettu ja niihin kyllästytään tai muuten todetaan huonoksi ratkaisuksi, siinä ne ovat harmina ikuisesti. Kuitenkin, käytössä oleva energiasysteemi toimii meidän oloissamme tyydyttävästi. Oheinen valokuvani noin vuodelta 1998 on tuulienergian hyödyntämisestä Iberian niemimaalla. Asiallisesti sijoitettu tuulipuisto on asumattomalla seudulla, jossa Gibraltarilta puhaltava vakio 15 sekuntimetrin keskituuli hulmuttaa jo tukkaakin mukavasti. Seppo Mononen fil. vaihtoon . Tie on vaikea, koska nykyistäkin elintasoa pidetään ns saavutettuna etuna ja valtiota pidetään velvollisena sitä ylläpitämään. Toinen mahdollisuus on siirtyä reaaliaikaiseen tulojen hankintaan. Vaikeat ajat vaativat . Alkuun se merkitsisi veron kiristyksiä, omaisuuden myyntiä jne. Tässä velkaa käytettäisi ainoastaan tuottaviin investointeihin ja syöminen pidettäisi todellisen ansiotason mukaisena. Omissa joukoissakin kytee, kun Jyrki-pojan manttelia on jo alettu tavoitella. Lisäksi odotellaan Kataisen EU-virkaratakisua (EPP), joten sekin syö puoluekentän kannatusta, vaikka rampa ankka-määritelmä ei tähän täysin sopisikaan. Luottamus puolueen kykyihin on kateissa ja ilmeisesti kentällä tähyillään laajasti pätevän isähahmon johtaman keskustan suuntaan. Monet ovat varmaan tympääntyneet kokoomusjohtoon . Sanoin, että Arthur E. on ansaittava se euro, joka on aiemmin syöty (velka) ja toinen euro tarvitaan reaaliaikaiseen kulutukseen. sena. Kuva: Paula Åström Tuulienergiasta ja -myllyistä TUULIENERGIA näyttää olevan nyt muoti-ilmiö joksikin totalitaarisessa, yhden asian yhteiskunnassamme. Onhan se merkillistä, että emme osaa enää arvottaa asioita realistisesti, vaan päätökset ja ajatukset ja arvioinnit teemme vertailemalla. kokoomusta rokottaen! Hallituksen hämmästyttävältä vaikuttava toimimattomuus kaatuu myös lähinnä kokoomuksen ja ?Käteisen? syliin. eikä ole aihetta . Siis . Ja tätä rataa Suomessa ei ole pian yhtään kansainvälistä yritystä. En sanonut, että Virolainen ei olisi ollut alkiolainen. Sanoin, että hänen aatteellinen työnsä perustui enemmän Wilhelm Röpken ja Morganin ajatuksiin kuin Alkion. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Reaaliaikaiseen verotukseen LÄNSIMAISSA, myös Suomessa kestävä ongelma näyttää olevan siinä, että menot kulkevat tulojen edellä ja kiinniottoon käytetään velkarahaa. Menetelmässä on kaksi keskeistä ongelmaa. Siis oikaistaan verotus oikeaksi seuraavassa budjetissa. Tämä parantaisi kansan kykyä ymmärtämään taloudellisia tosiasioita ja antaisi sisällön vanhan kansan viisauteen ?hullu mies huittisista . vaihtoon! Jyrkillä ?mission impossible
klo 18 valtuustosalissa. Mukana toiminnanjohtaja Antti Varis. KESKI-SUOMI Tervetuloa eurovaaliehdokas Anneli Jäätteenmäen EU-vaali-illalliselle pe 7.2. klo 14 Rääkkylässä, klo 16 Kiteellä ja klo 18 Tohmajärvellä. Tohmajärven jäsenilta pe 31.1. Illan kulusta vastaa Keskustan ikääntymisverkoston vetäjä, kansanedustaja Anu Vehviläinen. klo 18 Viikkarin Valkama, Juhana Herttuan katu 17, Pori. Muistutus! Piiritoimisto odottaa kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten henkilöilmoituksia sekä tarkastettuja jäsenlistoja 31.1. Ota rohkeasti yhteyttä. Sopimushintaiset hotellihuoneet varattavissa 7.-8.2. klo 13. Esityslistalla kunnallispoliittinen katsaus vuoteen 2013 ja esitys valtuuston 2. klo 18.30. 040-589 6160 tai eero.vainio@eskv.info ja Mirjam Karila, p. 3h huoneessa 380?/ hlö. Sääntömääräiset asiat. Seinäjoki Kunnallisjärjestön johtokunnan kokous ma 20.1. Alustamassa europarlamentaarikkoehdokas Timo Kaunisto. Pöytyä, Keskustan kaikille avoin kuukausipalaveri su 19.1. 0400 930 483 ja naisten, nuorten ja Vesaisten toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. Kempeleen py:n sääntömääräinen syyskokous 16.1. Seminaari on maksuton ja avoin kaikille kiinnostuneille. Aiheena ?Pieni suuremman kainalossa: miten palvelut ovat järjestyneet yhteistoimintaalueella?. Päivälliskortti 45 euroa/hlö. klo 13-14, tossut voi vuokrata hallilta. . ETELÄ-SAVO Mikkelin keskustanaisten johtokunta, kokous 23.1. 040 5156 800. Kempele. Tarkempi ohjelma nettisivuilta. Ruokailemme Kaakkurinhovissa klo 15. 040141 7326. Piiri, tervetuloa lähiruokapäivällisille pe 31.1. Käsitellään yhdistysten purkaminen. Ohjelmassa mm. Pirjo Matikainen ja pj. 12-16-v. Alustajina kj Arto Oikarinen ja sotejohtaja Juha Sandberg. klo 17.30 pii- ritoimistolla, Riistakatu 15. Koko perheen retki HopLopin seikkailupuistoon Ouluun la 25.1. 0440 669 311/Eija Körkkö. PERÄPOHJOLA Piiritoimisto on auki sopimuksen mukaan: Kai Puro puh. 050 545 6261, Keskustanuorten E-S piiri Niina Kuuva p. hotelli Herkko. KESKUSTANUORET Kempele. 040 418 1150. Kärkölä pe 17.1. klo 9.00. POHJOIS-SAVO Iisalmen Keskustan Talousseura, v. 2013 syyskokous to 16.1. klo 18.30 Raahe, Teknisen viraston kokoustila (Ruskatie 1, ent. Tämä on toinen käsittely. Hamina, Keskustan Husulan Seudun syys-ja vuosikokous 29.1. Järjestökoulutuksessa mukana piirin puheenjohtajiston ja kansanedustajien lisäksi Seppo Käär iäinen, Annika Saarikko ja Teppo Säkkinen. mennessä p. Tilaisuuteen toivotaan jokaisesta paikallisyhdistyksestä edustus paikalle. Jäsenmaksusuosituksen maksutili 513100-4573. LAPPI Vesaisten Lapin piiri ry järjestää perheille linja-autoretken Oulun Eedeniin ja Kärppäotteluun 8-9.2. Tarkempia tietoja, ilmoittautumisia ja lippuvarauksia otetaan vastaan osastoissa.. 16 Hyvä arki ikääntyneille. klo 18 kunnanvirastolla. Mukana toiminnanjohtaja Antti Varis. Kiteen kunnallisjärjestön ja Keskustan Haarajärven, Niinikummun, Närsäkkälän, Rokkalan, Suorlahden, Enanniemen-Kontiovaaran, Kontiolan, Leino-Vihtavaaran, Riihijärven, Suoparsaaren, Säynejärven, Keskustanaisten Kesälahden ja Keskustanaisten Kiteen yhdistysten sekä Nuoren Keskustan Liiton Juurikan ja Nuoren Keskustan Liiton Puhossalon yhdistysten yleinen kokous ke 12.2. klo 18 esitykseen lippuja. Ilm. 0408379867 ja perapohjola@keskusta.fi. klo 10 Outokummussa, klo 12 Liperissä, klo 14 Polvijärvellä, klo 16 Kontiolahdella ja klo 18 järjestöväen tapaamisessa Joensuussa. Eurovaaliehdokas, kansanedustaja Elsi Katainen ti 21.1. Aiheena ?Pieni suuremman kainalossa: miten palvelut ovat järjestyneet yhteistoiminta-alueella?. klo 19 Kylätalolla. 8 ?, 3-17 v. klo 18. Alustajina kj Arto Oikarinen ja sotejohtaja Juha Sandberg. klo 18 Metson Toivonen-salissa, tilaajajohtaja, HT Kari Hakari alustaa Tampereen tilaaja-tuottaja -mallin hyvistä ja huonoista puolista. 040-141 7326 tai mirjam. karila@raisio.fi PÄIJÄT-HÄME Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. Klo 18 alkaen on tupailta Nummelassa, Suojalantie 21, Kärkölä (Mommila). Hollola, kj:n johtokunnan kokous ke 29.1. Tämä on toinen käsittely. Kouvola, Keskustan Keski-ja Länsi-Elimäen py:sten ylimääräiset yleiset kokoukset 23.1. Kempeleen Keskustanuorten syyskokous su 26.1. klo 17 . Matkan hinta 60 . ei ole yhteensattumien vuoksi. Turku, Keskustan lauantaitreffit 18.1. klo 11-12.30 kahvila Fontanassa. Mukana piirin toiminnanjohtaja Antti Varis. Eurovaaliehdokas, kansanedustaja Elsi Katainen la 1.2. Hinnat (sis. Lipun hinta 35,00 euroa. Jäsenillassa tarkistetaan kaikkien jäsenten jäsenmaksutilanne, jäsenten yhteystiedot, käydään läpi yhdistysten tilanne, tarkistetaan Patentti- ja rekisterihallituksen tietojen ajantasaisuus sekä päivitetään tarvittaessa kunnallisjärjestön nettisivut. klo 18 Alppiruusussa. Piiristä mukana tj.Pirjo Matikainen ja pj. (bussikuljetus, lippu näytökseen ja väliaikakahvi). Tiedustelut Leena Mäkinen 040 7628889. Iitti, Keskustan Iitin Kymikunnan ja Kaakkois-Iitin paikallisyhdistysten ylimääräinen yleinen kokous 21.1. Mukana myös Raision kj Ari Korhonen. helena.pakarinen@keskusta.fi . Tarkempi ohjelma löytyy osoitteesta: www.keskusta.fi/Suomeksi/Osallistuja-vaikuta/Tapahtumakalenteri HELSINKI Helsingin Vesaisten perhesähly lauantaisin Koskelan nuorisotalolla klo 14-16. Käynti pustalla, suklaamuseossa, Wieniläisessä salonkikonsertissa, Ferdod järvellä, Gellert kukkulalla jne. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Hannu Kopola 040 5059903 tai hannu.kopola@luukku.com. Pyynikin kesäteatteri Pirunpelto 1.8. lounaan ja kahvin. Valtuustoryhmä n kokous to 16.1. Lähde katsomaan hienoa elämänkertaa ja ota vaikka ystäväsi tai tuttavasi mukaasi. Ilmoittautuminen piiritoimistolle: paijat-hame@keskusta.fi tai 0400 930 483 PIRKANMAA Pirkanmaan Vesaiset tarvitsee innokkaita uusia toimijoita lasten ja perheiden parissa tehtävään työhön. Lippuvaraukset 040-5895709 tai pilvi.karkela@keskusta.fi SATAKUNTA Rauma, kj:n yleinen kokous ma 20.1. klo 18 kaupungintalolla. Mukana piirin puheenjohtajistosta Matias Ojalehto, Pasi Parkkila tai Ulla Parviainen, piiritoimistolta Minna Siira ja Sanna-Mari Talala sekä Tapio Junttila. yölle Teijon ja Pauliinan kautta! Piiritoimiston henkilökunnan puhelinnumerot ovat muuttuneet: Toiminnanjohtaja Pauliina MaukonenKärkkäinen p.010 315 2000 ja järjestösihteeri Eeva Koskela p.010 315 2001. Terhi Metsolla (Hovintie 15, Metsäkylä) Piiristä mukana tj. Tied. klo 17.30 Liedon kunnantalolla. Raisio, Kunnalliskerhon Seniorikei- Keskustassa tapahtuu laus alkaa jälleen Raision Keilahallilla pe 31.1. klo 17.30 ja paluu illalla näytöksen jälkeen takaisin. Varaukset: 040-532 1762 / Teijo tai 050-573 5353 / Pauliina. klo 19 kaupungintalolla kokoustila Kotkassa. Taivalkoski. klo 18 kunnanvirastolla. Lähde katsomaan Katri Helena musikaalia Kouvolaan pe 14.2. 050 917 7000 tai sähköpostilla hanna.vuola@ keskusta.fi. Raisio, Tervetuloa Keskustan ja Keskustanaisten toimintaan mukaan! Lisätietoja pj:t Eero Vainio p. ma 20.1. Rokualla. kysele Mirjam Karilalta. Piiri, sote-toimikunnan tilaisuus Ruskon Maununkodilla to 23.1. Päiväkävijät 25 ?/hlö sis. klo 19 Vaskion Pukkilaan, Ruuhikoskentie 11 Salo. 045 201 5445. ITÄ-SAVO Keskustan Itä-Savon piiritoimisto avataan jälleen ke 22.1. klo 19 AnniMaija Siiralla, Liisankuja 3 as 2. VESAISET Utajärvi. Lisätiedot ja ilm. klo 17. Sääntömääräiset asiat. Etelä-Pohjanmaan Vesaisten uusi puhelinnumero 040-1725005. POHJOIS-POHJANMAA Aluetoimikuntien kokoukset: Siika-Pyhäjokilaakso ke 15.01. klo 19. Esillä sääntömääräiset asiat ja puolueen jäsenrekisteritalkoot. Petäys, pyn syyskokous su 9.2. Sisältää bussimatkat Turusta, ruokailut hotellilla, ohjelman ja 25% alennuksen rinnelipuista ja ?välineistä. Huoneet täytetään varausjärjestyksessä 040 834 0803 tai aulis.suominen@ vesaiset.fi Varsinais-Suomen piiritoimisto, uuden toiminnanjohtajamme Hanna Vuolan tavoitat soittamalla p. klo 18 Virve ja Timo Kirillä (Salipellontie 3, Husula). Käsitellään yhdistysten purkaminen ja jäsenten siirtäminen Husulan Seudun paikallisyhdistykseen. Kärkölän Keskusta järjestää ensi kevään EU-vaaleihin liittyvän tapahtuma -päivän. Näytös alkaa klo 19 ja kestää 2t 35 min. Otathan yhteyttä: Keskustan E-S piiri Kirsi Olkkonen p. klo 18 kaupungintalolla. Ikääntymisverkoston seminaari 30.1. Hinta 100 ?/hlö sisältäen ohjelman sekä majoituksen. klo 19.30 Pudasjärvi, Pudasjärven kaupungintalo. klo 16 piiritoimistolla Kouvolan Hansakeskuksessa. ja aikuiset ilmaiseksi. lippu, kyyti ja vakuutus) 1-2 v. Alustajana ke Esko Kiviranta. Varsinais-Suomen Keskustanuorten järjestämä EU-poliittinen iltama ke 22.1. Mirjam Karila p. Alustajina VTT Markku Lehto, johdon erityisasiantuntija Paavo Voutilainen, yleislääketieteen professori Kaisu Pitkälä, toiminnanjohtaja Pirkko Karjalainen, Vanhustyön keskusliitto, palvelualueen johtaja Anna-Liisa Lyytinen, Helsingin kaupunki, korjausneuvonnan päällikkö Jukka Laakso, Vanhustyön keskusliitto, toiminnanjohtaja Eila Okkonen, Muistiliitto, ohjelmajohtaja Elina Karvinen, Voimaa vanhuuteen ?hanke. Käsitellään syyskokousasiat. ETELÄ-POHJANMAA Alajärvi Keskustan Menkijärven po:n syys- ja vuosikokous su 19.1. 12 ?, 0 v. Kokouksiin ovat tervetulleita myös paikallisyhdistyksien vastuuhenkilöt. Piirin järjestöpäivät: aatetta ja ajatuksia 22.-23.2. 040 731 1686, Vesaisten ja Keskustanaisten E-S piiri Elina Lappalainen p. klo 18 piiritoimistolla. Kuortane Keskustan Ruonan py:n sääntömääräinen vuosikokous ja syyskokous Ruonan koululla ma 20.1. Näin varmistat järjestösi jäsenmaksupalautuksen! Satakunnan piiritoimisto, Tavoitat meidät seuraavista numeroista: toiminnanjohtaja Satu Tietari 050 405 7742, keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi 050 301 6189 tarja.kiviniemi@keskusta.fi, nuorten toiminnanjohtaja Päivi-Solina Kivelä 044 0336 588 satakunta@keskustanuoret.fi, jäsenasiat Leena Kallionsivu 050 405 7743. KYMENLAAKSO Piiritoimiston uusi osoite Kauppakeskus Hansa 2 krs. klo 18. Vihti, kunnallisjärjestö: Keskustan Uudenmaan piirihallitus kokoontuu vuoden ensimmäisen kokoukseen Nummelassa OP:n kerhotilassa Vihdintie 3 to 23.1. klo 18 Virve ja Timo Kirillä (Salipellontie 3, Husula) Käsitellään säännöt. KARJALA Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten sihteerit, muistattehan palauttaa henkilöilmoituskaavakkeen piiritoimistoon heti syyskokouksen jälkeen, kiitos. POHJOIS-KARJALA Kuntaliiton valtuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Mauri Pekkarinen Kuntaillassa ke 15.1. Joitakin 2 ja 3 h huone ita vapaana, esim. Markku Pakkanen Hamina, Keskustan Metsäkylän paikallisyhdistyksen syyskokous 28.1 klo 18. Tarjolla on hernekeittoa ja pullakahvit. klo 13 Ilomantsissa, klo 16 Joensuussa ja klo 19 Juuassa. Eurovaaliehdokas, kansanedustaja Elsi Katainen pe 31.1. Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen, 050 366 4143. Ohjelmallinen seuramatka WienSopron-Budapest 1-8.4. 20 puoluetoimiston tiloissa (Apollonkatu 11a, Helsinki). 0405895709 ja pilvi.karkela@keskusta.fi MSL-Tampereen kaikille avoin luentotilaisuus to 23.1. klo 18 Hovilassa. Pudasjärvi. 040 834 3826, Keskustanaisten E-S piiri Seija Kuikka p. klo 18.30. Tilaisuuden tuotto käytetään Annelin eurovaalikampanjan ja Keskustan KeskiSuomen piirin toiminnan tukemiseen. HUOM: Illalliset järjestetään puolueen politiikka- ja toimintapäivien 8.-9.2. yhteydessä. Ennen kokousta järjestetään avoin keskustelutilaisuus, jossa on mukana klo 17.30 alkaen kunnanjohtaja Sami Miettinen. varapuheenjohtajaksi. Keskustanaiset Pori, Keskustanaisten Porin yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous on ma 27.1. Mika ja Aulis jakavat varattuja lippuja lipunmyyntipisteen tuntumassa klo 17.20-18. Vehmaa, Vero- ja talousilta ke 22.1. klo 18 OP:n kokoustilassa. Tilaisuus alkaa kahveilla klo 17. Järvenpää, tervetuloa muistelemaan valtioneuvos Virolaisen elämäntyötä hänen satavuotissyntymäpäivänsä aattona to 30.1 klo 18 Jpää-talolle Matti Vanhasen, Olli Saarelan, Paavo Pirttimäen ja Risto Volasen kanssa. VARSINAIS-SUOMI Raisio, keskustajärjestöjen kuukausipalaveria 15.1. Klo 12-14 on toritapahtuma S-marketin aukiolla Järvelässä. klo 18 Carelicumin auditoriossa, Joensuussa. Eurovaaliehdokas, kansanedustaja Elsi Katainen pe 17.1. Markku Pakkanen. Hamina, Keskustan Sivatin ?ja Pampyölin paikallisyhdistysten ylimääräinen yleinen kokous 29.1. Asiana edellä mainittujen paikallisyhdistysten lakkauttaminen ja yhdistyminen muihin yhdistyksiin. klo 11 Rauha ja Asko Huttusella, Koirakoskentie 779. Käsitellään sääntömääräisiä asioita. Säkylä, kj:n ja valtuustoryhmän yhteinen kokous 26.1. Lähtö Sellin Baarin edestä klo 12, paluu n. Ilmoittautumiset sähköpostitse viimeistään 28.1. klo 19 kunnanvirastolla. klo 18 alkaen Panimoravintola Koulussa, (Eerikinkatu 18, Turku). Raisio, osallistumme piirin sote-toimikunnan tilaisuuteen Ruskon Maununkodilla to 23.1.klo 18. klo 18, OP:n kerhohuone, Riihikoski. Vesaiset, TPS-JYP-ottelu HK-areenalla 21.1. klo 19 Rantasipi Laajavuoreen Jyväskylään. 040 505 0021, Mli Kunnallisjärjestö Noora Ruuth p. Pattijoen kunnanvirasto), Oulu ja Oulujokilaakso to 16.01. klo 16.30 Oulu, K irkkotorin koulutuskeskus (Asemakatu 5), Iijokilaakso to 16.1. klo 10 Lieksassa, klo 12 Nurmeksessa ja klo 13.30 Valtimolla. Lieksa, kunnallisjärjestön ja paikallisyhdistysten yhteinen yleinen kokous ke 5.2. Kunnallisjärjestön johtokunnan kokous ma 20.1. Mukana Keskustan eurovaaliehdokas yrittäjä, metsänhoitaja, toimittaja Mikael Pentikäinen. Antti Korpintie 3A 00600 Helsinki. UUSIMAA Etelä-Vantaan Keskustan syyskokous 2013 pidetään monitoimitila Arkissa ke 22.1. Keskikatu 4, 45100 Kouvola. Piiri, vielä muutamia paikkoja Runnin kylpylälomalle 9-14.3.2014 . Asiana siirtyminen neljän seudullisen paikallisyhdistyksen malliin sekä Keskustan Hattuvaaran, Jaakonvaaran, Kelvän, Korisevan, Kylänlahden, Lahnalammin, Lapalien, Märäjälahden, Viekin, Viensuun, Vuonisjärven, Ylä-Viekin ja Vuonislahden paikallisyhdistysten sekä Keskustanaisten Lieksan paikallisyhdistyksen ja Nuoren Keskustan Liiton Lieksan ja Vuonislahden seudun osastojen purkamiset ja liittymiset uusiin seudullisiin paikallisyhdistyksiin. Asian I käsittely. Lähtö Lahdesta linja-autoaseman turistipysäkiltä 14.2. Kimppakyytijärj. Samalla käsitellään seudullisten yhdistysten nimiasia. Lippuja piiritoimistolta tai etukäteisvaraukset 010 2922060. Musiikillista ohjelmaa, europarlamenttiehdokas Timo Kauniston puhe, seurustelua ja tanssia. Vesaiset, Saariselkä hiihtolomalla 14.22.2. Ilmoittautumiset piiritoimistolle 31.1. mennessä pohjois-pohjanmaa@keskusta.fi tai p. UllaRiitta Juutin avustuksella. Piiritoimisto on toistaiseksi avoinna sopimuksen mukaan. klo 17.30 Mikkelin keskustanaisten kantapöydässä ravintola Huviretkessä (hotelli Cumuluksen alakerta). Valmistelemme vuosikokousta ja päivitämme jäsenlistan tj. Yhteystiedot: Pilvi Kärkelä p. Illalliskortit 100 euroa/hlö. Mukana myös Raision kj Ari Korhonen. Lieto, kaikille avoin kuukausikokous to 23.1. mennessä. Asian II käsittely
Hän soittaa mon- Aktiivisin lipputrokareita vastaan kampanjoinut artisti on yhdysvaltalainen artisti Kid Rock. Sama käyttäjä voi yleensä ostaa vain rajoite- tun määrän lippuja, mutta tällaiset tekniset rajoitukset ovat kierrettävissä. Keikkajärjestäjät ovat kokeilleet muun muassa nimikoitujen lippujen käyttöä, mutta se on osoittautunut työlääksi vaihtoehdoksi. Monet artistit ovatkin alkaneet myydä lippuja ensiksi faniklubinsa jäsenille, jotta tosifanit varmasti pääsisivät keikoille. . Kuva: Martti Kainulainen/Lehtikuva Lipputrokaaminen ei ole Suomessa ammattimaista JUSSI LANKINEN/STT HELSINKI KONSERTTILIPPUJEN puoliammattimainen trokaaminen on Suomessa yleistä, mutta ei silti merkittävä ongelma. Massakonsertteihin myydyistä lipuista korkeintaan satoja päätyy jälleenmyyntiin internetin palstoille, arvioivat promoottorit Juha Kyyrö Fullsteamista ja Sampsa Hartikainen Warner Music Livestä sekä tiedottaja Maritta Kettunen Live Nati- onista. . Kuva: Drew Angerer/AFP Poto ta keikkaa peräkkäin kaupungeissa, joissa konsertit myydään loppuun. KID ROCK on myös määrännyt lipunmyyjänsä muuttamaan kalleimpien paikkojen hintoja jälleenmyyntilippujen kysynnän mukaan. Sen vuoksi useat artistit ja yhtyeet ovat alkaneet kampanjoida sitä vastaan. Muun muassa Bruce Springsteen, Pearl Jam ja Justin Bieber ovat käyttäneet konserteissaan erillistä tunnistautumista vaativia lippuja. Kid Rock kävi taistoon trokareita vastaan KENTIES aktiivisin lipputrokareita vastaan kampanjoinut artisti Yhdysvalloissa on ollut Kid Rock. Kaikista parhaat paikat eivät mene myyntiin ollenkaan, vaan ne on varattu kovimmille faneille. Kid Rockin mukaan faneja suosiva hinnoittelupolitiikka on tullut kannattavaksi myös artistille itselleen, koska oheistuotteiden myynti on lisääntynyt.. Hän on nähnyt vaivaa pitääkseen konserttilippujensa hinnat alhaisina ja trokarit loitolla. Kid Rock kertoi menetelmistään NPR:n Planet Money -radio-ohjelmalle. Ensimmäinen keino on lisätä konserttilippujen tarjontaa vastaamaan kysyntää. Joissain yksittäistapauksissa olemme laittaneet omalla nimellämme Huuto.netiin peruu- tuspaikkalippuja listahintaan tai lahjoittaneet ylihinnan hyväntekeväisyyteen tai suoraan artistille. Olemme saaneet tästä hyvää palautetta, Kyyrö kertoo. Esimerkiksi Yhdysvalloissa lippuja trokataan ammattimaisesti. Lipun voi käyttää vain se ihminen, jolle lippu on ostettu. 17 15.1.2014 Konserttilippujen trokaaminen ei ole Suomessa ongelma. Näin trokarit eivät pääse vetämään välistä voittoja. Lisäksi kalleimmille paikoille päästäkseen konserttivieraiden pitää todistaa henkilöllisyytensä lippukassalla. Ilmiö on aika marginaalinen. Suomen osalta en puhuisi ammattimaisesta toiminnasta, joskin erityislipuista suurempi osa päätyy jälleenmyyntiin, Hartikainen sanoo. ESIMERKIKSI Cheekin stadionkeikkojen kalliimpia erityislippuja on runsaasti myynnissä verkon jälleenmyyntipalstoilla. Kyyrön mukaan trokaaminen olisi varmasti suurempi ongelma, jos konserttilippujen kysyn- tä olisi parin vuoden takaisella tasolla. . Tämän hetken markkinatilanteessa tällaisia konsertteja ei ole paljon. Viimeaikaisista konserteista ainoastaan Justin Bieber, Justin Timberlake ja Robbie Williams on myyty loppuun hetkessä. LIPPUTROKAAJIEN kampittaminen ei ole helppoa. Korkeintaan satoja massakonserttien lipuista päätyy myytäväksi internetin palstoille. Ongelmia koituu vain suurista konserteista, jotka myydään nopeasti loppuun
Minkä liikkeen 11 kertaa vuodessa ilmes- tyvä lehti on Sotahuuto? 6. Minkä valtion valtiaita 1200-luvulla olivat Tsingis-kaani ja Kublai-kaani? 4. Mikä? tuttu romaani Kaikenkarvaiset ystäväni? 2 2 4 1 1 3 6 5 2 8 4 5 7 5 8 9 1 6 3 2 10. Masi . Marilyn Monroe oli kolmesti avioliitossa. Toisen, lyhyeksi jääneen avioliittonsa hän solmi tammikuussa 1954 lajinsa kuuluisimpaan kuuluvan urheilijan, Joe Di Maggion kanssa. Minkä koulun kunniamarssi on Sibeliuk- 2. B. Mikä seuraavista kolmesta nimettiin YK:n Maailmanperintö-luetteloon ensimmäisenä kohteena: Egyptin pyramidit, Galapagos-saaret, Stonehengen kivipaadet? 3. Minkä kahden Amerikan valtion rajajoki on yli 3000 km pitkä Rio Grande? sen sävellys Ateenalaisten marssi? 7. 18 15.1.2014 TIETOTESTI 1. Kenen kynästä on lähtöisin tv-sarjanakin Sudoku 8 Minkä koulun kunniamarssi on Sibeliuksen sävellys Ateenalaisten marssi. Missä olympialaisissa Cassius Clay (nyk. Muhammad Ali) 18-vuotiaana voitti nyrkkeilyn raskaansarjan kultamitalin? 8. Missä päin Suomea kaupungit sijaitsevat? 5. Mukula 6 9 9. Minkä palloilulajin tähti DiMaggio oli? 9 5 7 3 1 9 5 8 6 6 7 3 7 3 5 3 7 6 8 1 7 9 5 1 1 2 6 3 4 2 3 7 8 1 6 8 1 2 4 3 5 1 6 2 6 5 1 3 7 9 7 8 8 5 1 1 3 6 6 2 8 4 ten kilpailulaji. Sotshissa on yksi uusi talviolympialais- Viivi & Wagner . Aku Ankka . Virtanen . Kuva: Suomenmaan arkisto 4 5 1 4 5 8. Ylöjärvestä ja Pudasjärvestä tuli kaupunkeja 10 vuotta sitten, 2004 alussa
Mistäköhän johtuu, että kaksosia syntyy aina vain enemmän? . Miksi ei ole? Aivan tavallisen maalaisjärjen mukaan töihin tuleminen on työmatkaa, mitä väliä sillä on, tuleeko Helpon-Helenan luota vai seurakunnan parisuhdeleiriltä työajaksi vapautettuna. NYT VÄÄNNETÄÄN työmatkan käsitteestä. Maailma alkaa olla niin pelottava paikka, ettei kukaan uskalla enää tulla tänne yksin. Ratkaisut 2 3 6 1 5 4 9 7 8 9 1 8 6 2 7 4 5 3 1 4 6 7 3 2 8 5 9 8 5 2 9 4 6 1 7 3 9 3 7 8 1 5 4 6 2 2 7 1 5 6 3 9 8 4 3 6 9 2 8 4 7 1 5 4 8 5 1 9 7 3 2 6 7 1 3 6 2 9 5 4 8 5 2 4 3 7 8 6 9 1 6 9 8 4 5 1 2 3 7 9 8 4 6 3 5 7 2 1 6 7 5 9 2 1 4 8 3 3 2 1 7 8 4 5 9 6 8 4 2 5 6 7 3 1 9 Helsingin toimitus Postios. No, määrittele sankari. Äiti pahoitteli, että tyttären kunniallinen risusavottaura katkesi alkuunsa, kun piti mennä sunnuntai-iltana kaatumaan kätensä poikki Kompassin portaissa. Nyt lakia laaditaan niin, että jos käy töissä kesämökiltään, niin kelpaa työmatkaturmaksi. Tänään Solja, ortodoksisen kalenterin mukaan Paavali, Paavo, Pauli, Johannes, Juhani, Juha. PL 1070, 00101 Helsinki Käyntios. Samoin jos tulee vakituisen kumppanin luota. Mutta jos tulee yhden yön suhteen luota, niin ei olekaan työmatka. 89:21-22 SANANPARSI Nyk käy jo yli ymmärrykse, sano muinaine miäs kon täi päälael kävel. Vehmaa KANSA KASKUAA . Kaikesta muusta yhtiöt pyrkivät venkoilemaan. Oli kuitenkin käynyt niin ikävästi, että niin sanottu laivatyttö oli joutunut työllistämistöihin, kunnalliseen risusavottaan. Eräänä maanantaiaamuna hän saapui tuskissaan työnjohtajan luokse, oli kaatunut puiston kulmalla kätensä poikki. Minun voimani vahvistaa häntä ja käteni on hänen tukenaan. Ps. Missä viipyy vahinkoilmoituksen käsittelymaksu? AIKA moni allekirjoittanee väitteen, että vakuutusyhtiöt ovat lähtökohtaisesti ketkuja. Maailman sivu on vakuutusasiamiestä, päätoimista ja sivutoimista, ollut oven raossa napsuttelemassa kuulakärkikynäänsä, että nimeä paperiin. Henkivakuutuksesta saanee rahaa, vaikkakaan ei vakuutuksenottaja, koska hengen menettäminen on useimmiten pysyvää. Aurinko laskee Helsingissä 15.50, Oulussa 14.59 ja nousee huomenna Helsingissä 9.08, Oulussa 9.54. PÄIVÄN SANA Minä olen löytänyt palvelijani Daavidin ja voidellut hänet pyhällä öljylläni. Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki 4 5 7 9 3 8 1 6 2 7 1 3 2 4 9 8 6 5 5 9 6 3 1 8 2 7 4 1 5 7 4 9 2 6 3 8 2 6 9 8 5 3 1 4 7 4 3 8 1 7 6 9 5 2 Toimitussihteeri Anja Manninen 044 7370 381 8 7 9 2 1 3 5 4 6 päätoimittaja Juha Määttä 040 7359 612 5 2 4 8 7 6 3 9 1 Uutispäällikkö 044 7370 320 Katariina Lankinen 3 6 1 5 4 9 2 8 7 uutiset@suomenmaa.fi etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi mielipiteet@suomenmaa.fi Päällikkö: Pirjo Kontio 1 4 5 7 8 2 6 3 9 Oulun toimitus Postios: PL 52, 90101 Oulu Käyntios: Lekatie 4, 90150 Oulu Toimittajat: Meri Alaranta-Saukko 044 2032 640 Annukka Kantola 044 7370 377 Risto Luodonpää 040 8201 781 Pirkko Wilén 044 7370 238 Kuvatoimitus 044 7370314 Maria Seppälä, Paula Åström 6 8 2 3 9 5 7 1 4 www.suomenmaa.fi Pääkirjoitustoimittaja Juha Mauno 044 7370 311 7 9 3 4 6 1 8 2 5 Suomenmaa ilmestyy 3 kertaa viikossa (ti, ke, pe). Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2012 Ulkoasu: Mikko Eronen 044 7370 262 Toimittajat: Maija Ahonen 044 7370 267 Timo Mikkilä 044 7370 265 Samuli Nissilä 044 7370 261 Pauliina Pohjala 050 5450 915 Henna Ruokamo vanhempainvapaalla Vesa Somppi 050 300 3897 Valokuvaaja: Jari Laukkanen Julkaisija: Suomenmaan Kustannus Oy Toimitusjohtaja Sauli Huikuri ilmoitukset.suomenmaa@ suomenmaa.fi Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 1) Ylöjärvi Pirkanmaalla Tampereen naapurina, Pudasjärvi Pohjois-Pohjanmaalla Oulun ja Taivalkosken välissä, 2) Galapagos-saaret, 3) Mongolia, Tsingis-kaani perusti ja oli sen ensimmäinen suurkaani, Kublai-kaani oli viides suurkaani, hänen jälkeensä Keltaiselta mereltä Kaspianmerelle ulottunut valtakunta hajosi neljään osaan, Kublai-kaanista tuli Kiinan yuan-dynastian perustaja, 4) USA ja Meksiko, 5) Pelastusarmeija, 6) Kadettikoulu, 7) baseball, 8) eläinlääkäri James Herriott, 9) Rooma 1960, 10) naisten mäkihyppy. Markkinointisihteeri Johanna Leppäluoto 044 7370 346 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, Sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Painopaikka: Joutsen Median painotalo, Oulu, ISSN 0356-3588. Kun työmatkalla joutuu onnettomuuteen, niin se on työtapaturma ja sairastamisedut ovat paremmat. Tähän liittyy arkipäivän sankaritarinoita. Mainittakoon että yhtiö ei ollut kotimainen. Et ymmärrä kuinka arvottomalla autolla ajat, ennen kuin se menee lunastukseen. Kun kodinkoneeseen lasketaan ikävähennys Muutaman viikon päästä työnjohtaja tapasi laivatytön äidin. Sairaalaan ja työtapaturmaksi. Jari Nenonen Ristikko Päivät vierivät KESKIVIIKKONA 15. 19 15.1.2014 Työmatkalla ja omavastuu, niin saat olla kiitollinen, jos ei tarvitse maksaa lisämaksua. tammikuuta 2014. Henkilökohtaisesti on kyllä myönteinen kokemus sairausvakuutuksesta
Rasti ruutuun -kysymyksissä päälinja on, että vanhemmat ovat palveluun pääosin tyytyväisiä, mutta myös kehitettävää ja parannettavaa vastauksissa löytyy. VARHAISKASVATUSLAIN uudistamisella yritetään ratkaista päivä- koteja jo pitkään vaivanneita ongelmia. Varsinkin kaksivuotiaiden pedagoginen varhaiskasvatus on tärkeää. Vastausten sisältöä hän ei vielä halua avata tarkemmin, koska kysely on yhä avoinna. . Viimeinen vastauspäivä on sunnuntaina 19.1. Kyselyn teemoja ovat varhaiskasvatuspalvelun tärkeys ja toteutuminen, varhaiskasvatuksen toiminta ja toimintaympäristö sekä toimivuus ja palvelujen kehittäminen.. Esimerkiksi päiväkotiryhmien koko saattaa vaihdella eri paikoissa nyt paljonkin. Asiaa pohtii paraikaa työryhmä, jonka määräaika päättyy helmikuun lopussa. Kysymys on siitä, että perhepäivähoito on eri asia kuin päiväkodeissa annettava varhaiskasvatus. Verkossa voi ottaa kantaa Varhaiskasvatusta tehdään esimerkiksi päiväkodeissa, perhepäivähoidossa ja leikki- ja kerhotoiminnassa. Opetusministeriön kyselylomake varhaiskasvatuksesta avattiin verkossa joulukuussa. Jää nähtäväksi, onko vastauk- sissa paljon erilaisia kantoja kuin mitä työryhmässä on. Kuva: Petra Pöyliö Alilan mukaan avoimia vastauksia on kertynyt jo tuhansia sivuja. Totta kai kaikki lastentarhaopettajat koulutustaustasta riippumatta ovat pä- . On erittäin tärkeää, että yliopistollisen pedagogisen koulutuksen saanut lastentarhaopettaja suunnittelee toiminnan, joka edistää niin lasten kielellistä kuin motorista kehitystä. Varmaankin juuri henkilöstömitoitus ja -kelpoisuus on niitä asioita, joihin työryhmän jäsenillä on erilaisia kantoja, koska ryhmässä on ammattijärjestöjen ja kuntapuolen edustajia, Pirhonen sanoo. Työryhmään kuuluva Tuomas Kurttila Vanhempainliitosta huomauttaa, että vaikeiden asioiden listaan kuuluu myös uudempia asioita, kuten kysymykset vuorohoidosta. FAKTA teviä työhönsä niin kauan kunnes jäävät eläkkeelle. Tulevaisuudessa haluaisin siirtää varhaiskasvatuksen muun opettajankoulutuksen yhteyteen yliopistoihin. Ehkä vastaukset ainakin vahvistavat tiettyjä näkemyksiä päivähoidon merkityksestä lasten ja perheiden kannalta, muotoilee työryhmän puheenjohtaja, ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen opetusministeriöstä. Isoja avoimia kysymyksiä lain valmistelussa ovat esimerkiksi henkilöstön määrä ryhmissä ja henkilökunnan koulutusvaatimukset. Tarvitseeko 1-vuotias lapsi yliopiston käyneen päivähoitajan? KIIRA KOSKELA/STT HELSINKI UUTTA varhaiskasvatuslakia valmisteleva työryhmä miettii muun muassa kysymystä päivähoidon henkilöstön pätevyysvaatimuksista. Esimerkiksi lastentarhanopettajan pätevyyden voi saada yliopistosta tai ammattikorkeakoulusta. Päivähoito on opetusministeriön mukaan osa varhaiskasvatusta. Uusi laki pyritään saamaan voimaan ensi vuoden alussa. Työryhmä ei anna suoraa vastausta verkkokyselyn vaikutuksesta uuden lain valmisteluun. . Saamme oikeasti tietää, mikä vanhempien mielestä ei toimi, ja nouseeko vastauksissa yhteisiä teemoja, joita meidän pitäisi miettiä joko lainsäädäntöä ajatellen tai muuten varhaiskasvatuksessa. Päiväkotihenkilöstön määrään on otettu ahkerasti kantaa verkkokyselyssä. Kunnallisena palveluna sitä voi saada päiväkodissa, perhepäivähoidossa tai ryhmäperhepäivähoidossa. Tarvitseeko 1?2-vuotias lapsi yliopistokoulutuksen saaneen päivähoitajan, kehittämispäällikkö Nina Lah- tinen Opetusalan ammattijärjestö OAJ:stä? . Harvoin 1?2-vuotiaat ovat päiväkodissa omana ryhmänään. 20 15.1.2014 Vanhemmat vaikuttavat päivähoidon uudistuksiin KIIRA KOSKELA/STT HELSINKI KERRO KOLME asiaa, joihin olet tyytyväinen lapsesi päivähoidossa ja kolme asiaa, joita haluaisit siinä uudistaa tai parantaa. Opetusministeriö kyselee verkossa päivähoitoikäisten lasten vanhemmilta ja huoltajilta kantoja varhaiskasvatuksen laatuun. Edellä esitettyjen avointen kysymysten lisäksi oman arvionsa pääsee kertomaan esimerkiksi siitä, onko päivähoidossa riittävästi henkilöstöä, ovatko lasten ryhmäkoot sopivia ja onko henkilökunta ammattitaitoista. Kyselyn tuloksia aiotaan käyttää uuden varhaiskasvatuslain valmistelussa ja myös laajemmin varhaiskasvatuksen kehittämisessä, sanoo opetusneuvos Kirsi Alila ministeriöstä. . Tuloksia voi esimerkiksi käyttää henkilöstön täydennyskoulutuksen teemojen valinnassa. ALILAN mukaan kyselyyn oli viime viikon lopulla vastannut jo lähes 7 000 ihmistä, ja vastauksia odotetaan satelevan lisää. Kysely sulkeutuu ensi sunnuntaina. Alustavan silmäilyn perusteella vastauksia näyttäisi tulleen ympäri maata, Alila kertoo. Kyselyn rasti ruutuun -kysymykset keskittyvät pitkälti selvittämään, kuinka tyytyväisiä vanhemmat ja huoltajat ovat nykytilanteeseen. Kaksi avointa kysymystä ovat kehitystyölle erityisen tärkeitä, Alila toteaa. . Ne tavoitteet, joita itse asetan tulevaisuuden varhaiskasvatukselle toteutuvat soveltuvin osin perhepäivähoidossa. Yli kolmevuotiailla tarve varhaiskasvatukselle korostuu. Eikö ammattikorkeakoulusta voi saada riittävää pedagogista pätevyyttä? . Näen, että sen pitäisi olla yliopistoihin ja kasvatustieteisiin ja -tutkimukseen sidottua, kun se nyt on amk-puolella sosiaalipuoleen sidottua. Eivätkö perhepäivähoitajat kykene varhaiskasvatukseen?