Suomenmaa 15.01.2016 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6 414880 073513 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 2 / 15.1.2016 / 4,80 ? Tahto vaikuttaa Lukiolainen Pietu Heiskanen halusi jo 4-vuotiaana ministeriksi Uutisanalyysi Henkilö Reportaasi Pohjoismaiset listavaalit puntarissa Irja Askola kasvoi kirkon helmassa tiimityöllä syöpäkipuja vastaan
sisältö 15.1. 2016 Sielunkumppani Korppien sosiaalinen elämä on valloittavaa seurattavaa. 30 2 15.1.2016. s
46 ?Uskon vuoropuheluun? Tuontisähkön varassa Entistä useampi paikka on samanmielisten klubi, piispa Irja Askola suree. s. 6 Miljönäärien taustalla Niemelän veljekset työllistävät itsensä opettamalla raviaakkosia tuleville miljonääreille. 8 Palliatiivinen hoito helpottaa kipuja silloin, kun sairaus ei ole parannettavissa. s. 2016 3. 24 15.1. 16 Naisrauha nostettiin naftaliinista Ei enää rankkoja hoitoja Kansallismielisessä keskustelussa naisista tehdään tahdoton suojelun kohde, Laura Kolbe hämmästelee. s. SMP:n ja kepu olivat kuin kissa ja koira. Nyt tarina jatkuu hallituksessa. Timo Soini s. s. s. 20 Suomi kuluttaa sähköä enemmän kuin tuottaa
Emme vaihda uskontoamme ja omimpia tapojamme. tai hieman toisin sanoin: ?maassa maan lakien mukaan?. Suomessa siis Suomen lakien mukaan. Vaatimus on ehdoton. Onko muutos vain väliaikainen, jää nähtäväksi. Kun ensi vaiheen vastaanotto ja majoitus on saatu hoidetuiksi, esiin on noussut uusia ongelmia. Sitä ei voi puolustella edes vetoamalla tietämättömyyteen. Lakien rajojakaan ei parane kokeilla. Päätoimittaja Juha Määttä Panu Pohjola/Lehtikuva Suomessa on elettävä Suomen lakien mukaan. Pääkirjoitus Pakolaistilanne vaatii nyt malttia sekä meiltä että tulijoilta E urooppaan on saapunut puolessa vuodessa toista miljoonaa turvapaikanhakijaa. Tämä on liikaa. Heitä on kohdeltava inhimillisesti, kansainvälisten sopimusten ja käytäntöjen mukaan. Vastaavanlaista ymmärrystä on lupa odottaa turvapaikkaa hakeneilta. Keskusteluissa on käytetty usein sanontaa ?maassa maan tavalla?. Toimettomuus, alkoholi ja turhauttava odotus piinaavat vastaanottokeskuksia ja myös pakolaisyhteisöjä. Nyt tarvittaisiin kaikilta kärsivällisyyttä ja sopeutumistaitoa. Tulijat ovat jo täällä. Emme me suomalaisetkaan muualla asuessamme . Ne ovatkin suomalaisille suurempi uhka kuin turvapaikanhakijat.. Sitä on siis lisättävä. Suomalaisen yhteiskunnan keskeiset arvot ja niistä juontuvat tavat on tehtävä tulijoille selväksi. Oikea vastaus eivät kuitenkaan ole vapaaehtoiset turvallisuuspartiot, joita on perusteltu jo lähes 20 paikkakunnalle. Niitä ei pidä ymmärtää yhtään. Demokratiassa yleisen järjestyksen pito kuuluu yhteiskunnalle. Sen tehtävänä on pitää verovaroin yllä koulutettua ja asiansa osaavaa koneistoa. Esimerkiksi miehen ja naisen välisen suhteen on perustuttava tasa-arvoon ja täydelliseen vapaaehtoisuuteen. Ja yhtä vastenmielistä ja torjuttavaa se on kulttuurista riippumatta. Valistustyö on jäänyt puutteelliseksi. Siitä ei ole tinkiminen. Vain julkisessa kontrollissa olevalle järjestelmälle voidaan uskoa myös väkivallan käytön oikeutta. Vapaaehtoiset katupartiot lietsovat pelkoa, huhuja ja ennakkoluuloja. Yli 30?000 heistä on jatkanut matkaansa Suomeen asti. Vaikka tällaisen joukon tuloon ei osattu Suomessa valmistautua, viranomaiset, avustusjärjestöt ja vapaaehtoiset ovat selvinneet jättiurakastaan hyvin. Kaikenlainen ahdistelu on täysin tuomittavaa, olkoon sitten kuinka tavallista jossain päin maailmaa. Jouluakin haluamme viettää. 4 15.1.2016 Parempi ilmaus on ?maassa maan laeilla. Samankaltaisista kaarteista on seurannut historian kuluessa vain typeryyttä ja väkivaltaa. perustettu 1908 . Suomalaisista käytännöistä on voitu antaa oppia muuallekin. Tulijoiden määrä on nyt vähentynyt. elä ?maan tavalla?. Sauna on ainakin nopeasti saatava, samoin ruisleipää. vaikkapa arabimaissa
Takana on pitkälti toistakymmentä tuhatta operaatiota, ehkä eniten maailmassa. Sairaalassa varmistui, että leikkauksen tekisi Juha Hernesniemi -niminen neurokirurgi. Hernesniemi oli tuolloin vasta maailmanmaineensa alkuaskelissa. En ollut saanut selvää edes soittajan nimestä. 2016 5. Siis kokemusta hankkimalla. Ja omistautumalla työlleen. Hernesniemi pääsi maailman johtavan neurokirurgin, turkkilaisen Gazi Yasargilin oppipojaksi. Leikkaamista hän ei vielä jätä. Ja sitten: ??Sopiiko, että minä leikkaan? 15.1. Ja poikkeuksellisen nopeaksi sanottu tähti on esitellyt suomalaista huippuosaamista myös kaukana kotimaan rajojen ulkopuolella. Hyväksi tulee vain leikkaamalla, Hernesniemi on opastanut. Toimittajalta Hernesniemi . taidolla Aivokirurgien profeetta. Hän neuvoi, että poika on liian ujo toimittajaksi ja toisaalta kyllästyisi pian opettajan hommaan. Mutta tuskin koskaan niin pölijäksi kuin silloin. Pentti Manninen On minulla taitoniekasta omakohtaisiakin koke- muksia. Syksyllä 1997 silmälääkärini keksi lopulta, mikä minua painaa. Oli aivan vastikään muuttanut Kuopion yliopistollisesta sairaalasta Helsinkiin Töölön sairaalaan ylilääkäriksi. Tohtori selvitti tarkasti leikkauksen kulun. Hän itse on tehnyt jopa satatuntisia työviikkoja, joskaan ei ole leikannut joka päivä. Lokakuussa Hernesniemi täytti 68 vuotta. Kuuluu kai homman luonteeseen. Mainesanoja on sadellut. Maailman neurokirurgit ovat jo vuosia tehneet pyhiinvaellusmatkoja Töölön sairaalaan. Supertähti. Sadat vieraat ovat saaneet livenä seurata kirurgitaiturin työtä. Kirurgiguru. Mitä tuohon olisi pitänyt sanoa. Muutaman päivän päästä soi puhelin. Luurista kuului melkoisen hiljaista mutinaa. Leikkaa niin kauan kuin pystyy käsillään seisomaan. En tainnut kaikkia mutkia ymmärtää. Sitten tuli hiljaa, mutta itsetuntoisesti: ??Tämä tehdään kyllä taidolla, valkotakki ilmoitti. Olen matkani varrella tuntenut itseni monesti pölijäksi. Oma kenttä löytyi. Nyt oppipoika on ylittänyt oppi-isänsä leikkausten määrän. Jäljelle jäi ihmishenkiä pelastavan lääkärin ura. Tulevaisuuden muovasi oven aukeaminen lääketieteen opintoihin Zürichiin Sveitsiin. Otsaluun takana oli iso kasvain, myöhemmin hyvänlaatuiseksi todettu. Sain lähetteen Töölön sairaalaan. Yritin kuitenkin olla positiivinen ja osallistuva. ??Tarvitaan varmaan vähän onneakin, sopertelin. Vastauksena oli ensin tuima mulkaisu. Ylilääkärin ja professorin työt piti jättää. Lähete, kasvain, leikkaus... Ja jos olisinkin, ei se olisi mitään merkinnyt. ??Sopiihan se, ilmoitin hövelisti. Pikkupoikana Hernesniemi keräili Ruovedellä perhosia ja postimerkkejä. Ainakin hänellä. Jos aivokirurgi töppää, tekee virheen, se on sitten useimmiten siinä. Ja unelmoi toimittajan, voimistelunopettajan tai lääkärin ammatista. Ratkaisevaa oli isän viisas ohjastus. Käsitin sanomattakin. Neurokirurgi Juha Hernesniemi on noussut maailman aivokirurgian eturiviin
Käytännössä kuluttajat joutuisivat kukin vuorollaan olemaan tunnin tai pari ilman sähköä. Näin järeisiin toimenpiteisiin ei ole tarvinnut turvautua sitten vuoden 1977, jolloin voimalat olivat lakossa seitsemän viikon ajan. 6 15.1.2016 Vuodesta 2012 lähtien Suomen sähköntuo- tannosta on Niemisen mukaan poistunut pääosin fossiilista sähköntuotantokapasiteettia 2500 megawattia. Helpotusta tilanteeseen ei ole näkyvissä ennen vuoden 2018 loppua, jolloin Olkiluodon ydinvoimalan kolmosreaktori aiotaan viimein ottaa käyttöön. Yli neljäsosa sähköstä piti tuoda ulkomailta. Sähkö onneksi piisasi. Ajassa Piisaako virta? Sähkönjakelua voidaan joutua rajoittamaan talvipakkasilla Teksti: Samuli Nissilä Kuva: Jari Laukkanen Kantaverkkoyhtiö Fingrid varoitti jo viime vuonna, että sähkön riittävyys voi olla tänä talvena vaakalaudalla. Erityisesti kriisitilanteissa olisi tärkeää, että omaa tuotantoa olisi riittävästi. Tilanne ei Niemisen mukaan ole lähiaikoina kehittymässä parempaan suuntaan, sillä sähkön kulutus kasvaa koko ajan. Lisäksi Loviisan molemmat ydinreaktorit poistuvat käytöstä vuoteen 2030 mennessä.. Niissä lämpöenergiaa ei hyödynnetä, vaan se lauhdutetaan jäähdytysveden avulla. Voimayhtiöt panevat ovia säppiin, koska sähkö on taantuman sekä uusiutuvan energian tukien takia Pohjoismaiden sähköpörssissä liian halpaa, Nieminen sanoo. ??On nurinkurista, että laitoksissa, joissa olisi teknistä käyttöikää vielä jäljellä, tuotanto lopetetaan kannattamattomana. Esimerkiksi Helsingin kaupungin energiayhtiö Helen on muuttanut strategiaansa ja aikoo siirtyä osittain pois korkean hyötysuhteen yhteistuotannosta, jossa sähkö ja lämpö tuotetaan samoissa voimaloissa. ??Helen tekee jatkossa lämmön yhä enemmän lämpölaitoksissa. Tähän ei kuitenkaan viime viikolla tarvinnut turvautua. Pitkäaikaiseen käyttöön sopivaa tehoreserviä on pienennetty. Vielä muutama vuosi sitten sitä oli 600 megawatin verran, nyt vain 300 megawattia. Vakavissa vikatilanteissa se ei piisaa. Tehoreservin käyttöönotto ei olisi riittänyt korvaamaan edes tätä yhtä kaapelia. ??Onneksi tämä tapahtui tiistaina. Tähän herättiin kunnolla vasta viime viikon loppupuolella, kun pakkanen paukkui ja lämpöpatterit hehkuivat. Suomalaiset kuluttivat sähköä ennätyksellisesti yli 15 000 megawatin verran, mutta maan omat voimalaitokset pyörivät vain 11 000 megawatin teholla. Sen hinta nousi ajoittain sataan euroon megawattitunnilta, kun tavallisesti hinta pyörii talvisin 30 euron tuntumassa. ??Selvisimme hyvin, koska Venäjällä vietettiin kansallisia juhlapyhiä, eikä teollisuus kuluttanut sähköä täydellä teholla. Saimme ostettua sieltä 1500 megawattia, Huoltovarmuuskeskuksen voimajärjestelmäasiamies Petri Nieminen kertoo. Ongelmatilanteita varten Suomessa on tehoreservijärjestelmä. Loppuviikosta kulutus oli huipussaan, Nieminen toteaa. Jos tehoreservin käyttöönoton jälkeenkään sähkö ei riitä, joudutaan kulutusta rajoittamaan. Viime viikon tiistaina toinen Suomen ja Ruotsin välisistä Fenno-Skan-kaapeleista oli muutaman tunnin pois käytöstä. Siihen kuuluvat voimalaitokset ovat käynnistettävissä lämmityskaudella 12 tunnin sisällä. Sähkö ostetaan markkinoilta, koska se on niin halpaa. Ongelma on, että Suomeen ei voida pelkästään ostaa sähköä, vaan sitä pitäisi myös tuottaa itse. Vaikka laitos on valmistuessaan maailman suurin ydinreaktori, senkään teho ei ole kuin 1600 megawattia. ??Tilanne ei Olkiluoto kolmosen käyttöönoton jälkeenkään ole hirveän hyvä, sillä lauhdetuotantokapasiteettia suljetaan koko ajan kannattamattomana, Nieminen kertoo. Lauhdevoimalaitokset tuottavat sähköä useimmiten kivihiilellä, maakaasulla tai öljyllä
kello 12.00: Kulutus 13 371 MW Tuotanto 10 749 MW Vesivoima 2 087 MW Ydinvoima 2 775 MW Lauhdevoima 634 MW Yhteistuotanto . 2016 7. teollisuus 1 704 MW Tuulivoima (osa arvioitu) 628 MW Muu tuotanto (arvio) 204 MW Tehoreservi 0 MW ?Tuonti 2 622 MW 15.1. kaukolämpö 2 718 MW Yhteistuotanto . Jari Laukkanen Sähkön kulutus ja tuotanto Suomessa keskiviikkona 13.1
Tuttujen voimien, kuten ay-liikkeen, puolueiden ja kansalaisjärjestöjen rinnalle on hilautunut uudenlaisia voimaryhmiä. ??Väliin on revennyt maailma, jossa operoidaan mediavallalla ja somevallalla. Yksi niistä liittyy valtion rooliin. ??Olen pitkään kantanut huolta siitä, mitä tapahtuu, jos valtio ja sen keskeiset toimijat rapautuvat, Kolbe sanoo ja viittaa yhtenä ilmiönä katupartioihin. Poliisi ja puolustusvoimat ovat perinteisesti edustaneet poliittisesti neutraalia yhteistä hyvää. Käydään tunnesotaa, johon liittyy mielikuvapolitiikkaa, Kolbe sanoo. Kun politiikkaa tehdään historiakuvilla, tarvitaan Kolben mielestä historian tuntemusta ja kykyä lukea viestintää kriittisesti. Kolbe toivoo, että päättäjät ottaisivat maltillisesti mutta selvästi kantaa mediassa velloviin ilmiöihin. ??Poliitikkojen sekä korkeiden virka- ja kirkonmiesten ulostulot ovat tärkeitä. Kolbe pelkää, että jos poliitikot eivät tee tehtäväänsä, joku muu täyttää tyhjän tilan. ??Somessa arvojohtajia riittää. Nyt ne asetetaan kyseenalaiseksi. Oikeudelliset itsemääräämisnäkökohdat ovat jääneet sivuun. Kolbe huomauttaa, että Suomessa naisrooliin on kuulunut aktiivinen toimijuus. ??Keskustelussa vedotaan naisiin ja heidän mahdollisiin ahdistelukokemuksiinsa, mutta sitä käyvät voittopuolisesti miehet. Kyllä naisista löytyy asiantuntijuutta pohtimaan näitäkin teemoja, Kolbe sanoo. Viime viikkojen aikana on kaivettu esiin myös ajatus naisrauhasta. ??Periaate, jonka mukaan naisiin ei saa kajota, on ollut pohjoismaisen rikos- ja si8 15.1.2016 viilioikeudellisen ajattelun perusta keskiajalta lähtien, Kolbe kertoo. Myös käräjä- ja kirkkorauha toivat yhteiskuntaan järjestystä, ja väkivallan käyttö monopolisoitiin kruunulle. Aiemmin klaanit olivat puolustaneet omiaan. Tutkijana Kolbe on havainnut viime aikojen yhteiskunnallisessa keskustelussa uudenlaisia teemoja, joihin liittyy kaikuja historiasta. Yhteiskunnassa joku puhuu joka tapauksessa. Olisi suotavaa, että voittajaksi selviäisi vastuullinen, maltillinen puhe.. Ajassa Sanottua Heikko medialukutaito on suurin kansallinen turvallisuusuhka. Wille Blom Twitterissä Käykö niin, että Ruotsin kansa lopulta päättää myös Suomen NATO-kannan? Politiikka kärsii, jos vain äärimmäiset mielipiteet saavat huomiota. Vesa Kallionpää Twitterissä Barack Obama Kansankunnan tila -puheessaan Jari Laukkanen Tässä ajassa kaivataan arvojohtajia. Laura Kolbe toivoo, että päättäjät ottaisivat maltillisesti mutta selvästi kantaa julkisuudessa velloviin ilmiöihin. Naiset on alistettu suojelukohteiksi Meri Alaranta-Saukko Naisten ahdistelua ja katupartiointia kos- kevassa keskustelussa on ollut yllättävää naisten esineellistäminen, Euroopan historian professori Laura Kolbe toteaa. Kansallismielisessä puheessa naisista on hänen mukaansa tehty suojelua kaipaava toiminnan kohde
Niukkuus luo uutta, Rehula toteaa. MINISTERI korostaa, ettei lisäraha olisi pahitteeksi. Juha Rehulan mukaan asiat on mietittävä uudella tavalla, kun rahaa on vähemmän. ??Kotikunnassani Hollolassa on ollut se etu, että lasten ja perheiden palveluihin on ollut käytettävissä liian vähän rahaa.?On ollut pakko tehdä asioita toisin, Rehula sanoo. ??Jos olisimme jääneet odottamaan valtionosuuksia koulurakentamiseen, niin Hollolassa ei olisi montakaan koulua. 2016 9. Ensimmäisen kerran yli 70 prosenttia (73,4) äänioikeutetuista antoi äänensä. A. Sanottua Kaikki eivät voi olla maailmanmestareita, mutta jokainen voi olla esikuva. Mika Poutala Urheilugaalassa En hirveästi innostu näistä ns. listavaaleista. Valinta onnistui vasta kolmannella kierroksella peräti nelituntisen neuvottelutauon ja puolueiden ankaran taktikoinnin jälkeen. Kekkonen löi kolmannella kierroksella Fagerholmin numeroin 151?149 ja aloitti 25 vuotta kestäneen presidenttikautensa. 15.1. Fagerholm. Niissä taisteltiin presidentti J. K. Paasikiven linjan perinnöstä. tammikuuta 1956. Nykyisellä vaalitavalla kansa saa sellaiset poliitikot kuin se haluaa. Ja ansaitsee. Antti Kaikkonen Twitterissä Ajassa Venäläinen bisneseliitti ei ole tuntenut itseään näin epävarmaksi ehkä koskaan. Seppo Remes Kauppalehdessä Jari Laukkanen Lasten kärkihanke kääntää rahapulan voitoksi Juhani Ojalehto Lapset ja perheet pääsevät hallituksen silmäteriksi maanantaina aloitetussa 40 miljoonan euron kärkihankkeessa. Perhe- ja perusturvaministeri Juha Rehula (kesk.) myöntää, että lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmalle on vähän rahaa käytettävissä. Hallitus säästää tällä vaalikaudella yli sata miljoonaa euroa lapsi- ja perhe-etuisuuksista muun muassa päivähoitomaksujen ja indeksijäädytyksen kautta. Rehulan mukaan 40 miljoonalla eurolla ei paikata säästöjä, vaan pannaan toimeen uusia toimintatapoja. ??Kun on vähemmän rahaa käytettävissä, asioita mietitään uudella tavalla. Lapset ovat kuitenkin saaneet koulua käydä. Ministeri kuvaa lasten kärkihanketta yhdeksi sellaiseksi painopisteeksi, johon hallitus pystyy aidosti panostamaan niin euroja, osaamista kuin työtäkin. UKK voitti 60 vuotta sitten Pentti Manninen Tänä viikonloppuna on kulunut tasan 60 vuotta tasavallan presidentin valitsijamiesvaaleista, joiden myötä Urho Kekkonen nousi ensimmäisen kerran presidentiksi. Vaalit käytiin 16.?17. Kuusi vuotta aikaisemmin äänestysprosentti oli 63,8. Pääkilpailijat olivat Maalaisliiton ehdokas, viidettä hallitustaan johtanut pääministeri Kekkonen ja puhemiehen paikalta ponnistanut demari- en K. Kekkonen sai 88 valitsijamiestä, Fagerholm 72. Kokoomuksen ja vapaamielisten Sakari Tuomioja, Erkin isä, keräsi 57, SKDL:n Eino Kilpi 56, RKP:n Ralf Törngren 20 ja Kansanpuolueen Eero Rydman seitsemän valitsijamiestä. Valitsijamiehet suorittivat lopullisen valinnan 15. helmikuuta
Timo Laanisen mahdolliset kilpakumppanit kertovat aikeistaan kuukauden, kahden sisällä. Kokoomuksessa ladataan isompia panoksia. Iltalehdelle. Hän putosi puoluejohtajavaalin alkukierroksella, sai vain muuta- man äänen vähemmän kuin Paula Risikko. 35 prosenttia kannatti Vapaavuorta. 40 prosenttia sanoi, että Petteri Orpo. Kuinka suuri se on tämän päivän kokoomuksessa? Vapaavuorelle jäi vuoden 2014 kokouksesta iso nälkä. Sillä ei herunut vaaleissa ykköspuolueen asemaa. Stubb on kovissa paineissa. Alueiden väliset erot ovat hänestä niin suuret, että yksi malli ei sovi kaikkialle. Myös tutkija Jenni Airaksisen mukaan itsehallintoalueiden tulisi voida olla keskenään erilaisia. Aro kaipaa Suomeen alueellisesti eriytettyä lainsäädäntöä. Lujatahtoisen Vapaavuoren kovin kannatus tulee Helsingistä, sen etujen turvaamisesta ja kokoomuksen kovasta oikeistosta. Jättiremontti jakaa mielipiteitä Ajassa Samuli Nissilä Itsehallintouudistus on suurin kuntia koskettava muutos 150 vuoteen, val- tiotieteen tohtori Timo Aro sanoo. Aro julkaisi keskiviikkona selvityksensä kaupunkiseutujen merkityksestä itsehallintoalueita muodostettaessa. Stubb kokosi aluksi kokousedustajista taakseen vain 39 prosenttia. Selvitysmies Lauri Tarasti puolestaan korostaa, että ainakin hallinnon rungon tulee olla eri alueilla samanlainen, jotta kokonaisuudesta tulee riittävän selkeä. Timo Aalto/Lehtikuva Pääministeri Alexander Stubb elokuussa 2014. Kestääkö Stubb? Pentti Manninen Keskusta ja kokoomus, pääministerin ja valtiovarainministerin puolueet, tähyilevät kesäkuun puoluekokouksiinsa. Keskustassa itää puoluesihteerikilpa. Risikon hän pesi numeroin 500?349. Loppuottelusta tipahtanut Vapaavuori päätyi kotimaan politiikan ulkopuolelle Luxemburgiin. Jyrki Kataisen jätettyä myös hallituksen Stubb pääsi pätkäpääministeriksi. Stubbille jäi 24 prosentin tuki. Gallupit eivät valitse, eivätkä äänestä. Mutta ne voivat panna prosessiin vauhtia. Turkulaisten tukema Orpo on kerännyt väkevästi pisteitä sisäministerinä. Ensimmäiset kyselyt puhaltelevat tuulta kaksi vuotta hallinneen puoluejohtaja Alexander Stubbin haastajien purjeisiin. Lähtölaukauksen ampui Jan Vapaavuori. Hän haikaili paluuta kotiin Euroopan investointipankista, missä on ehtinyt kasvaa korkoa vasta viime syksystä. 10 15.1.2016 Vapaavuoren tuumailu tuli kuin tilauksesta . Siltä ajalta muistetaan istuvan pääministerin rento meininki, jopa tikkatauluna. tai tilattuna . Se teetti kyselyn, kuka olisi sopivin kokoomuksen puheenjohtajaksi. Jos hallitus ei kevään aikana nouki vankkoja näyttöjä, onko hänen liittouduttava Orpon kanssa pitääkseen puoluejohtajan nuijan ja valtiovarainministerin salkun?
Henkilökohtainen ja puhelinpalvelu säilyvät edelleen. Yhtään toimipistettä ei olla lakkauttamassa. Menevätkö palvelut jatkossa kokonaan nettiin? Eivät mene. Leikkauksia pitää tehdä ja valtiontalous on saatava kuntoon. Suomen tilanne on vakava, ja maamme on saatava nousuun. Tähänkään asti ne eivät ole olleet auki joka päivä. Olette jo kauan suosittaneet asioimista verkon kautta. Nuorten työmarkkinat ovat pirstoutuneet niin, että yhä useampi tekee lyhytaikaisia keikkatöitä. Aktiiviset naiset ovat olleet puolueellemme tärkeä voimavara kaikilla tasoilla. Miksi moni naiskannattaja on nyt menettänyt luottamuksensa keskustaan? Julkisuudessa hallitusta edustaa useimmiten kolme miestä, joiden viesti on yhteinen. Chat-keskustelu ja Oma kysymys -palvelu ovat erittäin suosittuja. Verohallinto tiedottaa uudistavansa asiakaskirjeiden kieltä ja rakennetta. Säilyykö varsinaisten toimipisteiden määrä ennallaan ja vaikuttaako muutos asiakaspalveluun, henkilöverotusyksikön viestintäpäällikkö Pirjo Korvola? Kyse on täysin hallinnollisesta fuusiosta. Se vaatii vaikeitakin päätöksiä. Jostain täytyy luopua, mutta hyvinvointiyhteiskunnan peruspilarit on pidettävä kunnossa. On loputtoman tärkeää perustella vaikeita päätöksiä tarpeeksi hyvin, jotta ne saavat myös kansan hyväksynnän. Sellaisia avauksia on näkynytkin, ja puolueellamme on hienoja ja valovoimaisia naispoliitikkoja. Annika Saarikko kirjoitti juuri Suomenmaassa päihdeäitien rahoituksen olevan katkolla joka vuosi, ja toivoi ongelmaan pidempiaikaista ratkaisua. Naisten pitää näkyä ja kuulua keskustan viestinviejinä. Anneli Jäätteenmäki Euroopan parlamentin varapuhemies Suoraan kysyen Veropalvelu ei karkaa verkkoon risto luodonpää Verohallinto puolitti vuoden alusta lähtien päätoimipaikkojensa lukumäärän. Keskustan pitää osoittaa, että se välittää niistä ihmisistä, joiden arjessa päätökset tuntuvat. Nostan esimerkiksi varhaiskasvatuksen ja subjek- tiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisen. Sellaista, joka tuo esiin vähäosaisten asian, haluaa tukea perheitä ja korostaa sivistystä. Miten tämä näkyy käytännössä? Puhuttelemme asiakasta suoraan ja kiinnitämme huomiota asioiden loogiseen esittämisjärjestykseen. Tällaisten toimeksiantojen vastaanottaminen on vaikeaa vanhemmille, joiden lapsilla ei ole hoitopaikkaa. Meidän on keskustassa mietittävä uudelleen, mikä ydinviestimme on. Onko se ainoastaan kriisitietoisuuden kylväminen, vai onko muitakin meille tärkeitä asioita, joiden puolesta haluamme tehdä työtä? Keskustan naiskannattajat odottavat puolueel- tamme pehmeämpää ääntä. Tämä oli tärkeä avaus. Politiikka on valintoja, jotka pitää pystyä perustelemaan uskottavasti. 2016 11. Toki kehitämme nettipalveluja entistä helpommiksi käyttää. Asiakaspalvelussa muutos näkyy vain siinä, että pienimpien toimipisteiden aukioloaikoja tarkistetaan helmikuun alusta lähtien. Täällä Bryssel Naiset ja keskusta Tasa-arvo on keskustalle tärkeä arvo. Kitkemme byrokraattista kapulakieltä. 15.1
Uutiskuva 12 15.1.2016
2016 13. Iskussa kuoli yli sata ihmistä. Yhdysvalloissa viimeisen Kansakunnan tila -puheensa pitänyt presidentti Barack Obama vaati lisää voimia Isisin vastaiseen taisteluun. 15.1. Räjähdyspaikan lähellä sijaitsevat muun muassa suositut Hagia Sofia ja Sininen moskeija. Istanbul on myös suomalaisten suosima matkakohde. Hän iski 14 miljoonan asukkaan Istanbulin turismin sydämeen. Lokakuussa itsemurhapommittajien kohteena oli rauhankulkue Ankarassa. Ulkoministeriö kehottaa välttämään suuria väkijoukkoja ja mielenosoituksia kaikkialla Turkissa. Ozan Kose/Lehtikuva Isku Istanbulin turismin sydämeen Pentti Manninen Suomen suurlähetystö neuvoo Turkkiin matkustavia erityiseen varovaisuuteen maan suurissa kaupungeissa. Tiistainen itsemurhaisku Istanbulin Sultanahmetin aukiolla tappoi kymmenen ja haavoitti 15 ihmistä. Valtaosa oli saksalaisia turisteja. Turkin mukaan itsemurhaiskun tekijä on syyrialainen Isis-aktivisti
Suomalaisessa vaalijärjestelmässä puolueiden valta on Pohjoismaiden pienin. ata Moder t spartie g n i l m Sa o N: 14 15.1.2016
Kumman tahansa listan paikallisjärjestö valitseekaan, äänestäjä voi antaa äänensä myös pelkälle puolueelle. Suljetummassa versiossa ehdokkaiden läpimenojärjestys ratkaistaan osittain puolueen päätösten, osittain henkilöäänien perusteella. Uutisanalyysi Ääni henkilölle vai puolueelle? Eduskuntapuolueiden puoluesihteerit linjaavat helmikuun puoliväliin mennessä Suomen vaalijärjestelmän tulevaisuutta. Nyt tähän voi tulla muutoksia. Muun muassa keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matti Vanhanen on esittänyt suljettujen listavaalien käytöönottoa maakuntavaaleissa. Siinä puolueet päättäisivät ehdokkaidensa läpimenojärjestyksen ja äänestäjien tehtäväksi jäisi valita suosikkipuolueensa. Huomio kiinnittyisi puolueiden poliittisiin linjauksiin ehdokkaiden persoonallisuuksien sijaan. Samalla kun äänestäjä antaa äänensä ehdokkaalleen, hän tulee tukeneeksi myös listaa kokonaisuudessaan. Suljettu ja avoin listavaali ovat ääri- päitä, joiden väliin mahtuu monenlaista vallanjakoa puolueiden ja äänestäjien välillä. Tutkimukset vaalijärjestelmien vaikutuksesta äänestäjien ja ehdokkaiden väliseen suhteeseen, puolueisiin, äänestysaktiivisuuteen ja demokratian toimivuuteen, ovat ristiriitaisia. Mikäli suomalaista vaalijärjestelmää halutaan uudistaa, puolueäänen mahdollistamista kannattaa harkita. Se ei vähentäisi äänestäjien sananvaltaa läpimenevistä ehdokkaista eikä pakottaisi puolueita arvottamaan ehdokkaidensa paremmuutta. Samalla kuitenkin helpotettaisiin äänestäjän valintaa niissä tapauksissa, joissa suosikkipuolueen listalta ei löydy sopivaa ehdokasta. Eeva Kärkkäinen 15.1. Yleiset puolueäänet saa kunkin äänestysalueen oma ehdokas. Valtaosa tanskalaispuolueista valitsee nykyään avoimen listan, jossa ehdokkaiden läpimenojärjestys on äänestäjien käsissä. Puolueäänet jakaantuvat listan ehdokkaiden kesken suhteessa heidän henkilökohtaiseen äänimääräänsä. Suomalaisessa vaalitavassa puolueiden valta on Pohjoismaiden pienin. Se muistuttaa tanskalaista avointa listavaalia, mutta äänestäjä ei voi antaa ääntään pelkälle puolueelle, vaikka haluaisi. Pelkästä henkilövaalista ei kuitenkaan ole kyse. Toisaalta valtaa siirtyisi äänestäjiltä puolueille. Suomen naapurimaista Norjassa par- lamentaarikot valitaan suljetulla listavaalilla. Jos äänestäjä ei ole tyytyväinen puolueensa ehdokkaisiin, hän voi yliviivata äänestyslipukkeesta henkilöt, joiden ei halua tulevan valituiksi. Jotta yliviivauksella olisi vaikutusta, täytyy enemmistöllä puolueen äänestäjistä olla samat aatokset. Vuodesta 1920 käytössä ollut järjestelmä ei ole koskaan onnistunut muuttamaan ehdokkaiden järjestystä Norjan Strotingetin vaaleissa. Islantilaiset äänestäjät voivat muuttaa puolueiden esittämiä listoja joko yliviivaamalla inhokkiehdokkaansa nimen tai muuttamalla ehdokasjärjestystä. Käytännössä äänestäjien aikaansaamat muutokset listoihin ovat olleet pieniä. Muista Pohjoismaista poiketen islantilaiset kuitenkin osallistuvat aktiivisesti puolueiden järjestämiin esivaaleihin, joissa ehdokkaiden läpimenojärjestys päätetään. Islantilaisista jopa 25?30 prosenttia kertoo kuuluvansa johonkin puolueeseen. 2016 15. Aihe on noussut keskusteluun itsehallintoalueuudistuksen myötä. Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa käytetään presidentinvaaleja lukuunottamatta kaikissa vaaleissa täysin avointa listavaalia. Suomessa vastaava luku on alle kymmenen prosenttia. Ruotsissa puolueet listaavat ehdok- kaansa läpimenojärjestykseen, mutta äänestäjät voivat halutessaan muuttaa järjestystä merkitsemällä äänestyslippuun suosikkiehdokkaansa. Jos kahdeksan prosenttia puolueen äänestäjistä vaalipiirissä antaa henkilöäänen samalle ehdokkaalle, nousee tämä listansa kärkeen. Vuodesta 1998 käytössä olleen henkilöäänestyksen vaikutukset valtiopäivien kokoonpanoon ovat olleet minimaalisia. Harva ruotsalaisäänestäjä ottaa kantaa ehdokkaiden järjestykseen: vuoden 2014 vaaleissa kolme neljästä antoi äänensä puolueen esittämälle listalle sellaisenaan. Tanskassa puolueet valitsevat ennen vaaleja paikallisesti avoimen ja suljetun listan välillä
Nurmos ehdotti, että ottaisimme hänen puolitoistavuotiaita varsojaan opetettavaksi raviaakkosille. Raviurheilun kansainvälisen alihankintaketjun ehkä tärkeimpänä lenkkinä eli varsojen opettajina. Ilman, että moni raviurheilua seuraavista suomalaisista tietää tallin saavutuksista juuri mitään. Nurmoksen nimissä on tallimme neljästäkymmenestä hevosesta noin puolet. Viimeksi tuli jopa yksi varsa enemmän kuin mitä alunperin oli sovittu. Yhteistyö pitkän linjan hevosmiesten välillä perustuu keskinäiseen luottamukseen.. Suomalaisen raviurheilun kärvistellessä palkintojen laskukierteessä, antaa kansainvälinen yhteistyö varmempaa pohjaa myös taloudellisella puolella. . Heistä 150 voi tituleerata itseään virallisiksi ammattivalmentajiksi. Yhteinen työväline on hevonen, mutta tapa harjoittaa ammattia vaihtelee paljon. Kuten myös menestys ja toimeentulo. Niemelän veljesten talli Kempeleessä löysi oman polkunsa 2000-luvun alkupuolella. Mutta samalla hyvänä esimerkkinä yrityksen toimintaidean sopeuttamisesta tiukasti kilpailluilla markkinoilla. Elettiin vuotta 2002, kun tuttu torniolaislähtöinen hevosmies, Ruotsin valmentajaeliittiin noussut Timo Nurmos otti yhteyttä. Parhaana vuonna yli 25 miljoonaa kruunua valmennettavillaan radoilta kerännyt mies esitti tarjouksen, josta ei voinut kieltäytyä. . Niemelän mukaan systeemi mahdollistaa aidon win-win-tilanteen. Kun tallissa oli tilaa, niin kuvio sopi oikein hyvin, Timo Niemelä muistelee yhteistyön alkusysäystä. 16 15.1.2016 Ruotsissa on jo pitkään ollut tapana, et- tä suurimmat valmentajat keskittyvät päivittäiseen kilpailuruljanssiin ja lähettävät uraansa aloittelevat varsat opetettavaksi pienempään talliin. Kyse on alihankintaurakkasopimuksesta, jossa osapuolet pääsevät toimimaan omilla vahvuusalueillaan. Ilmiöt Miljonäärien kasvualusta Ravurivarsojen kouluttaminen kilparadoille on parhaimmillaan miljoonaluokan bisnes. Teksti: Risto Luodonpää Kuva: Maria Seppälä Suomesta löytyy noin 7 500 kilpailulisens- Tässäpä hieman tapahtumille taustaa. sin hankkinutta raviohjastajaa ja valmentajaa. Kaikki munat eivät ole silti yhdessä korissa
Toki muutama yksilö on näyttänyt juoksijanlahjoja jo aivan varsasta lähtien, hän arvioi. Yhteistyö omistajien suuntaan ei kuulu Niemelän veljesten päätehtäviin, mutta onnistuu tarvittaessa nykytekniikalla myös Kempeleestä käsin. . Työn ohella hevoset ovat meille kaikille myös elämäntapa. Matkaa kertyy vain muutama kilometri. Talliyrittäjyys työllistää täysipäiväisesti koko viisissäkymmenissä käyvän veljestrion. Toisaalta tuntui erityisen hyvältä, kun viime syksynä Kriteriumin Vanhan hevosmiesten sanonnan mukaan rahaa on kaikilla, mutta harvalla hyvä hevonen. Niemelän tallin karsinoissa valioyksilöitä suorastaan vilisee. voittajaseremonioissa yksi Readly Expressin omistajaporukan jäsenistä mainitsi menestyksen olevan suomalaisen yhteistyön tulosta. Lisäksi tallitöissä auttelee ahkera tallipoika, lievästi kehitysvammainen Saku. Sakun ansiosta tallin seinässä komeilee Kempeleen kunnan myöntämä diplomi vammaisystävällisestä toiminnasta. 2016 17. Mutta mitään kyllästymistä ei ole havaittavissa. Tai Nurmos jaksaa. Ainoa riski piilee siinä, kuinka kauan me jaksamme. Hän on päässyt näyttöjensä ansiosta siihen asemaan, että saa valita huutokaupoista mieleisensä yksilöt. Tukholmasta pohjoiseen rahdatut hevoset eivät ole halpatuontitavaraa. Yli sataa hevosta valmentava Timo Nurmos satsaa vuosi vuodelta enemmän laatuun. Tai provisiot mijoonien kruunujen palkintorahoista menevät muille kuin arvokkaan pohjatyön tekijöille. . Ruotsin arvostetuimman kolmevuotiskisan Kriteriumin kolmesta viimeisestä voittajasta peräti kaksi, Chelsea Boko ja Readly Express, on opetettu juoksemaan Kempeleessä. Muutama vuosi sitten puolestaan nelivuotiaiden ykköskisan eli Derbyn finaalin tusinasta osanottajasta peräti neljä oli Niemelän tallin ?kasvatteja?. . Ei näitä opetusvaiheessa sillä lailla rikkomaan pysty. Jos joku omistaja haluaa nähdä hevosensa tyylinäytteen, niin voimme ottaa pätkän videolle ja ladata Youtubeen. Valmennusolosuhteista hevosten kehitys ei jää kiinni. Sukutilan ympäröimien treenimaastojen lisäksi varsojen opetukseen on käytössä Äimäraution raviradalta vuokrattu talli. Vasta kun hevosta aletaan toden teolla valmentamaan, niin silloin näkee, kuka kestää treeniä ja kenestä on ainesta aivan ikäluokkalähtöjen huipulle. Se lämmitti mieltä. Hevosyrittäjyys on Timo Niemelälle yhtäaikaa työ ja elämäntapa. Meille riittää hyvin, että hevosväki ja kollegat arvostavat. Varsojen opetus vaatii pitkää kokemusta, pelisilmää ja kärsivällisyyttä. . Pikemminkin päinvastoin, Timo Niemelä nauraa. Haastatteluhetkellä veljeksistä Esko tosin on flunssassa petipotilaana ja Antti varsoja ajamassa Äimärautiolla. Eipä tässä ole niin sanottuja oikeita töitä tarvinnut edes miettiä. 15.1. Jos Nurmos joutuisi ottamaan pätevän ammattilaisen omille palkkalistoilleen, projekti tulisi paljon kalliimmaksi. on omalta osaltaan huolehtinut, että hyvin valmennetut hevoset saavat mahdollisuuden, kun ajetaan isommista seteleistä. Kirkkaimmat hetket ovat hyvinkin tureessa muistissa. Eikä kokeneita varsojen opettajia ole nykyään edes kovin helppo löytää. Pohjoisen poikien yhteistyökuvio on ollut menestystarina alusta lähtien. Nurmoksen tallin hovikuski, yli 10 000 voiton mies Jorma Kontio on ollut mukana alusta asti. Velkaa ei ole tarvinnut riskiksi asti ottaa ja heinätkin saadaan kokonaisuudessaan omilta mailta. . Isot kimppaomistajaporukat puolestaan takaavat, että hyvän hevosen hankinta ei jää hinnasta kiinni. Timo Niemelä ei myönnä arvokkaan kaluston aiheuttavan ylimääräisiä paineita. . Sitä Timo Niemelä keskustan varavaltuutettuna esittelee suurella ylpeydellä. . ?Jomppe. Meille riittää hyvin, että hevosväki ja kollegat arvostavat. Ja se ennakkoon kovimmaksi arvioitu menijä epäonnistui karsinnassa eikä päässyt edes finaaliin, Niemelä muistelee taannoisia huippuhetkiä. Vaatimattomille pohjoispohjalaisille tärkein tunnustus on nähdä oman työn tuottavan tulosta myös kilpailuissa. Varsojen laittelija vakuuttaa, ettei ole harmissaan, vaikka alihankkija jää usein menestyksen hetkellä julkisuudessa vaille ansaitsemaansa huomiota
Toimet ajoivat Puolan ja Euroopan komission törmäyskurssille. Mies kantoi lasta turvaan pommitetusta rakennuksesta, lähellä Syyrian pääkaupunkia Damaskosta. Saksan liittokansleri Angela Merkel joutui irvailun kohteeksi maahanmuuttovastaisessa Pegida-mielenosoituksessa Leipzigissa. Unkarin pääministeri Viktor Orban sai puolestaan kiitosta. Piiritetyssä Madayn kaupungissa ihmisiä puolestaan uhkaa nälkäkuolema. Surunvalittelunsa esittivät niin Britannian pääministeri David Cameron kuin Vatikaanin edustajatkin. Nainen ja lapsi toivat kukkia Bowieta esittävän seinämaalauksen eteen Brixtonissa Lontoossa. Eurooppa kuohuu. Mielenosoitukset saivat Saksassa taas pontta Kölnin uudenvuoden ahdistelukohun jälkeen. 18 15.1.2016. Ulkomaan kuvat sananvapaus vaarassa. Sota jatkuu syyriassa. Tähti on poissa. Ihmiset heiluttivat Varsovassa Euroopan unionin ja Puolan lippuja vastalauseena maan hallituksen uudistustoimille. Puolan euroskeptinen johto otti lakimuutoksillaan tiukemman otteen maan tiedotusvälineistä ja oikeuslaitoksesta. YK:n mukaan Madayn kärsimykset ovat Syyrian sodan pahimpia. Asukkaat ovat syöneet nälkäänsä jopa ruohoa. Brittiläisen musiikkilegendan David Bowien poismeno kosketti ihmisiä ympäri maailmaa
Poliisi ei kaikkialle ehdi, joten rohkeutta puuttua vaaditaan meiltä kaikilta. Tässä ajassa on suuri houkutus sortua yleistyksiin. Yksilön tekemien rikosten selittäminen historialla, kulttuurilla tai uskonnolla on väärin. Tiivis ja laaja perheyhteisö tarjoaa arabimaissa ensisijaisen samaistumiskohteen. Beirutin tuulia Uskonto uskontona, rikos rikoksena Suomeen on tullut muutaman kuukauden aikana iso määrä nuoria arabimiehiä hakemaan turvapaikkaa. Siksi myös netissä vellovaan vihapuheeseen on kiinnitettävä enemmän huomiota. Arabimaita yhdistää oikeastaan lähinnä vain yksi asia . Itsellisiin naimattomiin naisiin ei ole totuttu samalla tavalla kuin meillä, ei ainakaan suurkaupunkien ulkopuolella. ?Perheen kunniaa. se, että niissä puhutaan arabiaa. Maailman suurin muslimiväestö löytyy muuten Indonesiasta. Kaikki arabit eivät puolestaan ole muslimeja. Turvapaikanhakijoiden joukossa on ollut myös pahantekijöitä, joiden rikosepäilyt viedään oikeuslaitoksen tutkittaviksi ja tuomittaviksi. Olemme suuttuneita, loukkaantuneita ja myös ymmällämme. vaalitaan varjelemalla ?naisen kunniaa?. Naisen taloudellinen, perheoikeudellinen ja poliittinen asema on heikompi kuin länsimaissa. Tapahtumat pitää selvittää ja tuomita yksilötasolla. Edistystäkin tapahtuu, vaikka uskonnollissävytteiset perinteet muuttuvat hitaammin kuin lainsäädäntö. än ja usein jopa rikosseuraamukset tapahtuneesta. Tätä taustaa vastaan on hyvin vaikea ymmärtää sitä maassamme vahvistunutta ilmiötä, missä supisuomalaiset miehet uhittelevat esimerkiksi nuorille naispoliitikoille ja muille yhteiskunnallisille keskustelijoille toivoen näiden joutumista raiskauksen kohteeksi. Miksi suomalainen mies, joka on kasvanut yhdessä maailman koulutetuimmista ja tasa-arvoisimmista maista, toivoo jollekulle tapahtuvan seksuaalista väkivaltaa? Sanoista on lyhyt matka tekoihin. Heidän myötään Suomessa on puhuttu paljon niin islaminuskosta kuin arabimaistakin. Kaikkien arabimaiden käsittely yhtenä massana ei tietenkään tee oikeutta maiden, perheyhteisöjen ja yksilöiden erilaisuudelle. Miksi osa vieraanvaraisuudestamme nauttivista vieraista on käyttäytynyt näin. Kokonaisen ryhmän tuomitseminen yksilöiden rikoksista taannuttaisi meidät kuitenkin takaisin kauas historiaan. Seksuaalisuuden kontrollointi ja joissain yhteisöissä jopa sen piilottelu voi meistä suomalaisista tuntua asian ylikorostumiselta. Muutaman vuoden takainen arabikevät Pohjois-Afrikassa ei tuonut kesää arabinaisille, vaikka naiset olivat aktiivisesti kaatamassa vanhaa valtaa. 2016 19. Ja arabiaakin puhutaan eri tavoin, kussakin maassa omalla tavallansa. Vielä vähemmän kaikkia islaminuskoisia voi niputtaa samaan muottiin. Aivan vierasta tai kaukaista uhrin häpeä ei tosin liene Suomessakaan. Moni suomalainen on sitä mieltä, että rangaistukset seksuaalirikoksista ovat liian lieviä. Tämän perinteen takia moni raiskauksen uhri vaikenee. Sivistystämme mitataan nyt monella tapaa. Satu Mäki-Lassila sähköposti: beirutinsatu@gmail.com Twitter: @SatuMakiLassila Beirutin markkinoilla naiset kohtaavat myyjinä ja asiakkaina. Meidän on mahdoton hyväksyä arabimaista ja myös esimerkiksi Intiasta löytyvää ajattelumallia, jonka mukaan raiskauksen uhri kantaa häpe- 15.1
Irja Askola uskoo kristittyjen väliseen vuoropuheluun: "Olemme saman Jumalan lapsia. Sukulaisten kanssa voi olla riitoja, mutta heistä ei tarvitse erota.? 20 15.1.2016
2016 21. Askola kertoo keskustelleensa aiheesta paljon myös poliitikkojen ja muiden julkisuuden henkilöiden kanssa. . Vihapuheelle täytyy pitää nollatoleranssi. Piispan täytyy olla myös tietoinen siitä, millaisia mielipiteitä tässä yhteiskunnassa liikkuu. Se syö hyvyyden energiaa sekä häneltä, joka sen lähettää että häneltä, joka sen vastaanottaa. Viime kuukausina vihapuhetta on kärjistänyt ennen kaikkea Pohjolan perukoille saapuvien turvapaikanhakijoiden määrän kasvu. Askolan mielestä Suomi on uuden tilanteen edessä, eikä maan lainsäädäntö ole ollut siihen valmis. . Pidän tärkeänä sitä, että minua on helppo lähestyä. Julkisilla liikennevälineillä liikkuvaa piispaa lähestytään myös metroasemalla ja raitiovaunussa. Välillä joku haluaa ottaa kännykkäkameralla kuvan Askolaa fanittavalle äidille. Kaikki palaute ei kuitenkaan ole fanipostia. Yksi työkaverini sanoi, että piispa on yhteiskunnassa toivon ja tuskan tulkki. Ja se oli minusta aika hyvä toimenkuva piispalle, Askola kuvaa työtään. Hänen mielestään piispan ei pidä pelätä elämän rosoisia puolia, mutta näköalaton ei saa olla. . Hyödyt kuitenkin peittoavat haitat. . Olin isin tyttö, ja hänen täysin yllättävä kuolemansa oli elämässäni suuri tragedia, Askola muistelee. Surun lisäksi oli selvittävä taloudellisista vaikeuksista. Uskon vuoropuheluun. Ihan kaikenlainen palaute ei saa piispan hyväksyntää: kasvava vihapuhe pelottaa häntä. En usko komennettuun yksimielisyyteen tai käskettyyn harmoniaan. Paniikkijarrutus ei ole ratkaisu, mutta ei sekään, että otetaan ihmiset sisään varautumatta. 15.1. Henkilö Toivon tulkki Piispa Irja Askola pelkää, että suomalaisten todellisuudet erkanevat liikaa. Teksti: Eeva Kärkkäinen Kuvat: Jari Laukkanen Kahdeksanvuotias Irja Askola koki äkkikäännöksen, kun hänen isänsä menehtyi sydäninfarktiin. . Pöydän ääressä istuu usein vieras jos toinenkin, mutta pääosin työmaa on näiden seinien ulkopuolella. Työ vie piispaa kirkoista vankiloihin, sairaaloihin, hoivakoteihin ja ministeriöihin. . Siinä on edelleenkin minun teologinen näkemykseni. Niinpä perhe muutti Lappeenrannasta viiden kilometrin päähän Lauritsalaan. Pienen tytön mielessä matka olisi voinut yhtä hyvin olla 5?000 kilometriä: naapurit vaihtuivat, oli löydettävä uudet ystävät, ja pieni kodikas puukoulu muuttui isoon betonista tehtyyn. Kun leskeksi jäänyt äiti teki töissä pit- kää päivää, lettipäinen Irja-tyttö etsi turvaa läheiseltä seurakuntatalolta. Hän pitää arvokkaana, että erilaiset näkemykset saavat tilaa ja tulevat kuulluiksi. . Askola on Suomen ensimmäinen piispaksi valittu nainen ja puolustanut muun muassa tasa-arvoista avioliittolakia. Hän myöntää, että joskus palaute tuntuu raskaalta. Usein tilanteen sanoittaminen auttaa, Askola pohtii. Seurakuntalaiset ovat Askolaan yhteydessä sähköpostitse ja kirjeitse. Korkeisiin huoneisiin tulvii pilvisenäkin päivänä valoa isoista ikkunoista. Ulkopuolella kohoaa majesteettinen punatiilinen Johanneksen kirkko. Askola on toiminut viimeiset viisi vuotta Helsingin hiippakunnan piispana. Piispan ei tarvitse antaa ihmisille vastauksia. Ajattelen niin, että ihmiset välittävät kuvaa Jumalasta. Minun on kysyttävä itseltäni, että tuoksuuko minun läheisyydessäni armo vai tuomio. Onko minun lähelläni kokemus siitä, että saa olla sellaisena kuin on, vai pitääkö alkaa suorittamaan? Askola istuu valtavan koivupöydän ääressä Helsingin piispan virka-asunnossa. Ajattelin pikkutytön lapsellisella logiikalla, että jos nämä kirkon ihmiset ovat näin ihania, niin varmaan Jumalakin on ihana, Askola hymyilee ja pitää tauon. . Sen ystävälliset aikuiset tekivät häneen lähtemättömän vaikutuksen. . Yritän aina kysyä itseltäni, että onko minulla jotain opittavaa palautteesta. Vuoropuhelu ja omasta elämänpiiristä poikkeavien todellisuuksien ymmärtäminen ovat Askolan mukaan paras tapa rakentaa kansalaisten keskinäistä ymmärrystä ja oikeudenmukaista yhteiskuntaa. Askola kertoo puhuneensa hiippakunnassaan paljon erimielisyyden etiikasta
Mistä nämä iskut kertovat. ?Kirkon jodon kasvot tulivat kokonaisiksi?, hän kertoo saamastaan palautteesta. Käytännön ongelmien, kuten majoitustilojen ja koulupaikkojen löytymisen, lisäksi suomalaisten on hänen mielestään ratkaistava henkinen ongelma. . Yksinäisyys yhdistää kaikkia ikä- ja sosiaaliluokkia, hän kuvaa. Pelkojen syitä voi Askolan mukaan ymmärtää, mutta tärkeää on pitää mielessä suhteellisuudentaju.. Moni pohtii jaksanko, riitänkö ja kelpaanko ihmisenä. Irja Askola valittiin piispaksi ensimmäisenä naisena Suomessa. Erimielisyyden ja varjojen keskelle täytyy löytää tapa kommunikoida rakentavasti. Hän pitää vastaanottokeskuksiin kohdistuneita polttopulloiskuja erittäin vakavana asiana. . Onko 22 15.1.2016 olemassa ihmisiä, jotka kokevat, että heidän hätäänsä ei olla vastattu? Piispa kertoo tunnistavansa suomalai- sissa paljon pelkoja. Pakolaisvirtojen lisäksi ne liittyvät muihin maailmanlaajuisiin tosiasioihin, kuten ilmastonmuutokseen ja terrorismiin. Ihmisiä kuormittavat oman elämän epävarmuus, yt-neuvottelut ja tulostavoitteet. Askolan mielestä yksilökeskeisessä ajattelutavassa ongelmat laitetaan ihmisen omaksi syyksi, joten niihin liittyy paljon kätkettyä häpeää.
Nykyään puhutaan paljon talousloikasta. Silloin kuvasta jää puolet uupumaan. Ilmaisia kohtaamisen ja harrastamisen mahdollisuuksia tarvitaan Askolan mielestä edelleen. Kuusikymmentäluvun Lauritsalassa kirkon tilasta tuli eksyksissään ol- ristiriitojen ja väittelyn tyyssijana, jossa erilaisten näkemysten yhteensovittaminen tuntuu olevan kivuliasta. Askola myöntää, että kirkkohistoriaan kuuluu paljon synkkiäkin osuuksia, jotka johtuvat erilaisista tavoista tulkita uskoa. . Pienikin hyvän tekeminen voimaannuttaa. Askola uskoo, että monella lapsella, vanhuksella ja irtisanotulla olisi tärkeitä asioita kerrottavanaan, jos heitä vaan jaksettaisiin kuunnella. . Ehtoollispöydässä kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Monelle kirkko näyttäytyy opillisten . Mutta ehkä viisaus onkin siinä, että Jumala ei karsasta inhimillisiä ihmisiä, keskeneräisiä todellisuuksia, ei ristiriitojakaan. Tämä ei ole kaunis ja sopusointuinen tarina. Paikka, jossa hän tunsi olonsa turvalliseksi ja tarpeelliseksi. Hänet huomattiin, häneen luotettiin ja hänelle annettiin vastuuta. Askolan mielestä nyt olisi aika virkeyttää suomalaisen yhteiskunnan kestäviä arvoja: kohtuullisuutta, kärsivällisyyttä, talkoohenkeä ja toisista huolehtimista. Muutos lähtee jokaisesta ihmisestä. . Kirkko ei voi pröystäillä sillä, että se olisi onnistuneiden yli-ihmisten organisaatio. Entistä useampi paikka on samanlaisten ihmisten klubi. Se on yhteisö, jossa koko elämän raadollisuuskin tulee todeksi. . Irja Askola Koulutus Teologian maisteri, Helsingin yliopisto (1975) Jatko-opintoja Saksassa ja Yhdysvalloissa, ekumeeninen johtajuuskoulutus Tansaniassa Poimintoja työhistoriasta Helsingin hiippakunnan piispa 2010? Espoon hiippakunnan tuomiokapituli, hiippakuntasihteeri ja piispan teologinen erityisavustaja (2004?2010) Meidän pitäisi siirtyä valittamisesta välittämiseen. Diakonia-ammattikorkeakoulu, kv-suunnittelija (1999?2004) Euroopan Kirkkojen Konferenssi, eksekutiivisihteeri, Geneve (1991?1999) Seurakuntaopisto, konferenssisihteeri, suunnittelupäällikkö (1981?1991) leen pikku-Irjan olohuone. Mielestäni meidän pitäisi pystyä tekemään sosiaalisen pääoman loikka, kiinnostua toinen toistemme tarinoista ja todellisuuksista. Meidän pitäisi puhua enemmän siitä, mitä voimavaroja meillä on, siirtyä valittamisesta välittämiseen. Puhumme liikaa siitä, mikä meitä uhkaa ja mitä meiltä puuttuu. 2016 23. Historiaan katsoessa näkee, että Suomi on selvinnyt vaikeammistakin tilanteista, hän muistuttaa. Vaatimattomista oloista kotoisin ole- van Askolan perheessä ei ollut yhtään akateemisesti koulutettua esikuvaa. Ilman maksutonta koulutusta ja kouluruokaa hänen elämänsä olisi saattanut kulkea hyvin erilaisia polkuja. Lukemista rakastavalle tytölle myös kirjaston ja sen henkilökunnan merkitys oli suuri. Turvallisuus ei synny muureista vaan vuorovaikutuksesta. Hänen mukaansa kirkko voisi parhaimmillaan tarjota paikan ystävyyden ja vuorovaikutuksen suvantojen syntymiselle. . Kaiken tämän sotkun ja sekamelskan keskellä Jumala kuitenkin pitää meistä huolta, Askola lohduttaa. 15.1. Kirkkoon voi kävellä sisään kuka tahansa. Lähimmäisenrakkautta ei voi säätää ulkoapäin
Reportaasi Paljon voidaan tehdä silloinkin, kun mitään ei ole enää tehtävissä Palliatiivisen hoidon yksikössä käydään tiimityöllä kovia syöpäkipuja vastaan Teksti: Pirkko Wilen Kuvat: Maria Seppälä 24 15.1.2016
15.1. 2016 25
Samaan aikaan kasvaa myös hoidon tarve. Ei tarvitse keksiä pyörää uudestaan. ??Palliatiivisen hoidon tulee olla osa julkis- ta terveydenhuoltoa, sanoo Saarto painokkaasti. Turussa ja Kuopiossa harvemmin. 26 15.1.2016 ??Kaikki viisi yksikköä tekevät hyvää yhteistyötä, ja toisten kokemuksia hyödynnetään, sanoo Saarto. Kun Oulu sai vuodeosastopaikat, niin Saarto toivoo, että sama hanke vauhdittuu Helsingissäkin. ??Ainakin kaikki tiedot ja laskelmat ovat nyt valmiina. Hyvin toimiva palliatiivinen kotihoito vähentää myös päivystyskäyntejä ja potilaiden ohjautumista. siis tarvitsisi . WHO:n arvion mukaan meistä joka kolmas tarvitsee . palliatiivista hoitoa elämän loppuvaiheessa. Euroopan palliatiivisen hoidon yhdistyksen mukaan miljoonaa asukasta kohden tarvitaan 80?100 saattohoitovuodepaikkaa. Oulu sai nyt ensimmäisenä omat vuodeosastopaikat. Helsingissä, Tampereella ja Oulussa palliatiivisten yksiköiden poliklinikat ovat toiminnassa joka päivä. Muhoksen kotiutushoitaja Eija Jurvanen on saanut potilaskäynnille mukaan sairaanhoito-oppilas Ville Mehtälän. Osasto 44B näyttää samanlaiselta kuin muutkin Oulun yliopistollisen sairaalan osastot. On hoitajien kanslia lasiseinän takana. Päivähuoneessa muutama potilas juttelee vieraidensa kanssa. Suomessa paikkoja on vasta noin 300. Kysytään! ??Ei ihan samanlaista, vahvistaa Helsin- gin yliopistollisen keskussairaalan syöpätautien klinikalla puhelimeen vastaava ylilääkäri, professori Tiina Saarto. ??Helsingissä ja Tampereella on palliatiivisen hoidon yksikkö toiminut jo 90-luvulta alkaen, mutta niissä on vain poliklinikkatoimintaa. Perällä ikkunan vieressä kaksi potilasta polkee kuntopyörää. Täällä on monenlaisia potilaita: joku saa sädehoitoa, joku sytostaatteja, joku on tutkimusjaksolla. Mutta osaston sisällä toimii myös vaikeiden syöpäkipujen hoitamiseen erikoistunut palliatiivisen hoidon yksikkö, jota kehutaan edistykselliseksi. Kiireiset valkotakkiset vilahtelevat käytävällä. Kotona saattohoitoa sai vuoden 2012 tilaston mukaan alle 500 suomalaispotilasta, tuskin viisi prosenttia kaikista saattohoitoa tarvitsevista. Palliatiivinen hoito Taustalla latinan sana pallium, viitta. Hän on myös Suomen Palliatiivisen yhdistyksen puheenjohtaja ja yksi palliatiivisen hoidon oppikirjan toimittajista. Kirjasta, joka kokoaa yhteen eri alojen asiantuntijoiden tietämyksen, ilmestyi juuri kolmas painos. Palliatiivinen hoito kehittyy todella huimaa vauhtia. Kysymys on pitkälti toiminnan uudelleen järjestämisestä ja resurssien järkevästä käytöstä. Varhaisen palliatiivisen hoidon ansiosta on mahdollista asua kotona, ja sairaalahoidon tarve vähenee. Samanlaista ei ole muualla. Vai onko. Viitta suojaa, antaa lämpöä ja turvaa. Tähtää oireiden lievittämiseen. Ei rankkoja hoitotoimenpiteitä tai tutkimuksia. Keskeistä on kivunhoito. Tavoitteena mahdollisimman hyvä elämänlaatu. Saarto korostaa, että suositusten mukaisen hoidon järjestäminen ei juuri lisäisi kustannuksia. ??Potilaathan hoidetaan joka tapauksessa terveydenhuollon voimavaroin
Tavoitteena on, että mahdollisimman usein riittäisi, että vain tietoa siirtyy. Potilas viipyy OYS:n palliatiivisen hoidon yksikössä yleensä pari päivää. Jari Laukkanen HYKS:n palliatiivisessa yksikössä on kehitetty erityisesti potilaiden ja omaisten psykososiaalista tukea, sanoo ylilääkäri Tiina Saarto. erikoissairaanhoitoon, minkä voi olettaa tuottavan kustannussäästöjä, samalla kun se parantaa hoidon laatua. Palliatiiviset yksiköt eivät ole saattohoito- osastoja, vaan paikkoja, joissa potilas saa yhdellä kertaa usean eri erikoisalan osaamista. Tavallisimpia diagnooseja potilailla ovat keuhkosyöpä tai syövän etäpesäkkeet luustossa ja niihin liittyvä vaikea kipu. Palliatiivinen hoito on käytännössä syöpäpotilaiden hoitoa. Rahko on syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri. ja heitä kotona tai terveyskeskuksissa hoitavat omaiset ja ammattilaiset. Nyt tiedetään, minne voi ottaa yhteyttä, kun on hätä. Ja potilas välttyy raskaalta matkustamiselta pitkien etäisyyksien Pohjois-Suomessa. 15.1. Eikä sietämättömistä kivuista kärsivää potilasta tarvitse kierrättää päivystyksen ruuhkien ja jonotusten kautta. Aikaisemmin pahoista kivuista kärsivä syöpäpotilas joutui kulkemaan jopa viiden eri arvioinnin ja viiden eri hoitotiimin kautta ennen kuin sai apua. ??Ensin kotoa tai terveyskeskuksen vuodeosastolta päivystävän lääkärin arvioitavaksi, sitten OYS:n päivystykseen, sieltä tarkkailuosastolle, sitten jollekin vuodeosastolle ja sitä kautta kipupoliklinikalle, kuvailee Rahko. Nykyisin portaita on vain kaksi: perusterveydenhoito ja palliatiivisen hoidon yksikkö. Oleellista on yhteistyö ja rajojen ylittäminen. ??Syöpälääkärien ja anestesialääkärien yhteistyö, erikoistuneiden sairaanhoitajien keskeinen rooli, hyvä yhteistyö sairaalan muiden yksiköiden ja perusterveydenhuollon kanssa. Millainen on vointi, kyselee tohtori Eeva Rahko. Kotona saattohoitoa sai alle 500 potilasta, tuskin viisi prosenttia kaikista saattohoitoa tarvitsevista. Rahkon mielestä on myös tärkeää, että yksikkö on saanut palliatiivisen hoidon koulutuspaikkaoikeuden. ??Jo viime keväänä meillä oli täällä rovaniemeläinen keuhkosairauksien erikoislääkäri hankkimassa palliatiivisen hoidon pätevyyttä. Suurin osa syöpäpotilaista saa kipuihin- sa avun tavanomaisella lääkityksellä, mutta noin 5?7 prosentilla tavalliset konstit eivät riitä. Siihen on selvä syy: ??Syöpäpotilaita hoidetaan muutenkin erikoissairaanhoidossa, sanoo Saarto. Oulussa tohtori Eeva Rahko nyökyttelee kuullessaan Saarron kommentit. 2016 27. Hänellä on myös palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys, ja hän vastaa OYS:n palliatiivisen hoidon yksikön toiminnasta. Onkologin eli syöpälääkärin lisäksi tiimiin kuuluu anestesiologi sekä kivun hoidon ja palliatiivisen hoidon sairaanhoitaja. Potilaan ei tarvitse matkustaa mihinkään. Kun kaikki toimii niin kuin on tarkoitus, tulee säästöjä sairaalavuorokausien määrässä. Silloin tarvitaan palliatiivisen hoidon yksikköä. ??Meille voidaan soittaa terveyskeskuksesta tai kotisairaanhoidosta, ja usein voimme antaa neuvoja jo puhelimessa. Meillä on mahdollisuus järjestää myös videoneuvotteluja, selittää Rahko. ??Tai sitten potilas tulee osastolle ja selvitämme asiat täällä. Vuoden 2015 alussa Oulussa aloittaneen yksikön toiminnasta on hyvät kokemukset. Lääkärien ja hoitajien työstä on tullut entistä mielekkäämpää, mutta suurimman hyödyn uudenlaista toimintamallista saavat potilaat
Eri alojen asiantuntijat tekevät yhdessä arvion potilaan tilanteesta, hoito suunnitellaan ja ohjeistetaan niin, että jatkohoito voidaan toteuttaa perusterveydenhuollossa. Sairaalan johto oli alusta saakka ymmär- Kotiutushoitaja Eija Jurvanen Muhokselta on yksi niistä ammattilaisista, jotka jatkavat kotikuntaan palaavien potilaiden hoitoa. Tällä kertaa hän on menossa kotona asuvan syöpäpotilaan luo. Siitä huolimatta asian valmisteluun kului useampi vuosi. Suuria investointeja ei tarvittu. Muutama lisävirka saatiin siirtona virkapankista. Elellä puolison kanssa omaan tahtiin, katsella ikkunasta tuttua pihapiiriä. Miehet ovat ehtineet tulla tutuiksi, sillä potilas kotiutettiin sairaalasta samalla viikolla, kun Mehtälän harjoittelujakso Muhoksen kotisairaanhoidossa alkoi. ??Meillä pyritään siihen, että samat hoitajat kävisivät aina samassa paikassa, selittää Eija Jurvanen. ??Se on potilaan kannalta mukavampaa ja hoitajan on helpompi havaita, jos edellisen käynnin jälkeen on tapahtunut jotain muutosta. Haastattelua tämä potilas ei halua antaa, mutta suostui mielellään siihen, että hoitajien käyntiä kuvataan. Kiitokset sille, joka tämän on kehittänyt, kehuu Jurvanen nostaessaan keittiön pöydälle alipaineistetun pullon, jonka avulla on tarkoitus poistaa potilaan vasempaan keuhkoon kertyvää nestettä. Potilas riisuu tottuneesti paitansa. Hänen kylkeensä on asennettu katetri, joka. Toistaiseksi hoidamme vain syöpäpotilaita, mutta vaikeita kipuja liittyy moniin muihinkin vakaviin sairauksiin, sanoo tohtori Eeva Rahko. Vuosina 2010?2012 Pohjois-Pohjanmaan Ensimmäisen toimintavuoden aikana mar- sairaanhoitopiirissä oli käynnissä nin sanottu Kytke-hanke, jonka yhtenä tavoitteena oli kehittää syöpäpotilaan saattohoitoa. ??Silloin syöpätautien yksikössä käynnistettiin palliatiivisen hoidon poliklinikkavastaanotto, pilotoitiin syöpäsairaanhoitajatoimintaa kunnissa ja konsultointia videoyhteyden kautta, kertoo Rahko. Hankkeen aikana tehtiin vierailuja alueen kuntiin, joissa saattohoitopotilaiden hoitoon osallistuvat ammattilaiset ilmoittivat, että he tarvitsevat parempaa konsultaatiotukea erikoissairaanhoidosta. ??Palliatiivisen hoidon yksikön suunnittelu ja kehittäminen oli siis luonteva jatke hankkeen aikana tehdylle työlle, selittää Rahko. raskuun loppuun mennessä OYS:n palliatiivisen hoidon yksikössä kirjattiin 125 hoitojaksoa. Ja viikonloppuna tulevat lapset. ??Loistava keksintö. Niistä useimmat kestivät vain pari päivää. Kyydissä olevan sairaanhoitooppilas Ville Mehtälän niska kääntyy samaan tahtiin. täväinen. Pidempiä hoitojaksoja saattoi syntyä esimerkiksi sädehoitoa saavilla potilailla. Yksikön käytössä on arkisin neljä ja viikonloppuisin kaksi potilaspaikkaa osasto 44 B:n sisällä. Arkiaamuisin palliatiivisen hoidon tiimi kiertää vuodeosastolla olevien potilaidensa luona. Matkaa Muhoksen terveyskeskuksesta potilaan luo ei ole paljon, mutta kapea tie on vielä puolen päivän aikaankin auraamatta. Jurvanen pysäyttää auton rautatien tasoristeyksessä ja kurkistaa molempiin suuntiin. Siellä on tietotaitoa, jota pyritään levittämään myös muualle. ??Meillä on tarvittaessa käytettävissä kaikki yliopistosairaalan tekniset mahdollisuudet ja kaikkien alojen erikoisosaaminen, muistuttaa Rahko. 28 15.1.2016 Potilas on jo odotellutkin Mehtälää. Kyse oli ennen kaikkea toimintatapojen muutoksesta. Palliatiivisen hoidon yksiköllä ei itsellään ole erityisiä hienoja laiteita tai huipputeknologiaa. Hänen mielestään on tärkeää, että ihmisille kerrotaan, mitä palliatiivinen hoito on ja mitä se potilaan kannalta merkitsee. Tässä tapauksessa se merkitsee mahdollisuutta asua kotona
Voi käydä vaikka kaupassa. ??Tätä on aika helppo käyttää sen jälkeen, kun alkuun päästään, hän vakuuttaa. Hoitotiimissä on mukana myös fysiotera- peutti, sosiaalityöntekijä ja sairaalapastori. Konsultaatiot järjestyvät myös psykiatrille, psykiatrian sairaanhoitajalle, ravitsemusterapeutille, toimintaterapeutille ja puheterapeutille yksilöllisen tarpeen mukaisesti. ??Omaisiakaan ei unohdeta, korostaa Eeva Rahko. ??Heidät pyydetään mukaan poliklinikkakäynneille ja osastojaksolla heidät otetaan mukaan hoitoneuvotteluun. nyt on peitetty sideharsolla ja laastarilla. Mehtälä irrottaa laastarit ja yhdistää katetrin letkulla Jurvasen ojentamaan pulloon. He käyvät tarpeen mukaan myös neuvontakäynneillä OYS:n eri vuodeosastoilla. Tai sitten hänen olisi pitänyt muutaman päivän välein matkustaa sairaalaan, jossa lääkäri olisi työntänyt ruiskun kylkiluiden väliin ja imenyt sillä nesteen pois. Katetri?pullo-systeemi on potilaan kannalta paljon parempi vaihtoehto. Vielä vähän aikaa sitten tällaisessa tilanteessa potilas olisi joutunut olemaan sairaalassa koko ajan. Kun pullon suussa oleva hana avataan, alkaa alipaine vetää nestettä keuhkoista. Tällä kertaa sitä kertyy vain pari desiä. Aikaa kului vain muutama minuutti. Mehtälä irrottaa letkun, teippaa kyljen uudestaan, ja paita voidaan pukea takaisin. Jurvanen kyselee vielä voinnista: onko ruoka maistunut, tepsiikö lääkitys kipuihin. Täällä on saanut apua... Hän avaa vielä yhden potilashuoneen oven ja kyselee asukkaiden kuulumisia. Toinen kehuu, että vointi on selvästi parempi kuin eilen. ??No, ei ainakaan huonompi, arvioi toinen selvästi tyytyväisenä. ??Kyllä minä olen onnellinen, että sain tulla tänne. Kaikki tuntuu olevan nyt niin hyvällä mallilla, että seuraava käynti sovitaan vasta ensi viikolle. ??Mutta jos tulee ongelmia, niin soittakaa, hän muistuttaa. MEHTÄLÄ jää vielä hyvästelemään. Useimmiten nämä käynnit koskevat kipupumpun aloitusta ja toimintaa. Sairaanhoitaja Oili Papinaho näyttää kipupumppua, jota voi kuljettaa mukana olkalaukussa: ??Potilaat ovat todella tyytyväisiä, kun tämän kanssa pääsee liikkumaankin. Omaiset pääsevät mukaan myös silloin, kun hoidosta neuvotellaan videoyhteyden kautta. Tammikuun päivä on tummunut illak- si. n Kun kaikki toimii niin kuin on tarkoitus, tulee säästöjä sairaalavuorokausien määrässä. 15.1. Rahkon työviikko on päättymässä. Se parantaa elämänlaatua, mutta myös infektioriski pienenee. Jos kotihoidossa olevan syöpäpotilaan vointi huononee tai kivut yltyvät pahoiksi, Jurvanen voi soittaa Muhoksen terveyskeskuksen lääkärille. Tarvittaessa apua voi pyytää myös Oulusta. Palliatiivisen yksikön sairaanhoitajat ovat joka päivä kello 7?21 valmiita antamaan puhelimessa neuvoja kotisairaanhoitoon tai omaishoitajille. Hänen harjoittelujaksonsa on päättymässä. Jurvanen pohdiskelee pihalla, miten paljon lääketiede on kehittynyt hänen uransa aikana. ??Ja ihan viime vuosinakin. 2016 29
Kodin lähistöltä oli löytynyt korpinpesä, jonka asukkeja teinipoika ryhtyi kuvaamaan. Suhteesta niin korppeihin kuin valokuvaukseenkin kehkeytyi elämänmittainen. Kirjassa nivoutuu yhteen kaksi matkaa korppien parissa. 30 15.1.2016 Kirjailijan henkilökohtainen korppiretki alkoi 1970-luvun lopulla, kun hän otti ensimmäiset luontokuvansa mummolta lainatulla pokkarilla. Siihen kirjailijalla ei ole mitään järjel-. Keski-ikäistyneiden kaverusten toverihenki, yhteiset luontokokemukset ja ajan kultaamat retkimuistot. Miksi juuri korpista tuli Honkalinnan kohtalo ja kumppanuuden kohde. Kirjaa ei ole pilattu kiireellä. Korppiretki ei ole perinteinen lintukirja, mutta korpit kulkevat mukana teoksen punaisena lankana alusta loppuun saakka. Teos on kaikin puolin laadukas ja viimeistelty. WWF:n hallintoneuvostoon kuuluva Korkman valitsi vuoden 2015 luontokirjaksi Mika Honkalinnan teoksen Korppiretki (Maahenki). Palkinto meni oikeaan osoitteeseen. Luontokuvauksesta tuli Honkalinnan leipätyö. Kulttuuri Kohtalona korppi Palkittu Korppiretki ei ole tyypillinen lintukirja Teksti: Annukka Kaarela Kuvat: Mika Honkalinna Professori Sixten Korkman on yksi Suomen arvostetuimmista ekonomisteista, mutta talouden ohella Korkmannilla on selvästi silmää myös luontokirjoille. Korppi taas on ollut taustapiruna lähes kaikessa, mihin hän on valokuvauksen saralla ryhtynyt. Toinen kirjan korppiretkistä on Honkalinnan kaveriporukan jokakeväinen reissu Kymenlaakson metsiin. Äijärevohkan reissussa toki rengastetaan korppeja, mutta vähintään yhtä tärkeää on muu oheistoiminta: illan nuotiopiirit, hersyvä huumori ja syvälliset keskustelut. Korppiretki on upea kirja. Pohjois-Pohjanmaalla Limingassa nykyisin asuva Mika Honkalinna on sekä valokuvannut että kirjoittanut teoksen. Mustavalkoisia, paikoin dramaattisiakin kuvia tasapainottaa rauhallinen ja pohdiskeleva teksti
Erityisesti niiden sosiaalinen elämä on kirjailijan mukaan valloittavaa seurattavaa. ??Korpit osaavat olla uskollisia, lempeitä ja leikkisiä toisiaan kohtaan, mutta syrjittyjä ja syystä tai toisesta heikompaan osaan ajautuneita on niidenkin porukoissa, Honkalinna kirjoittaa. Mutta se korpeista. Maahenki, 188 s. 15.1. listä selitystä. Niin kiehtovia kuin ne ovatkin, Korppiretkessä on kyse myös paljon muusta. Kirja on ylistys suomalaiselle luonnolle ja luontoharrastukselle. Jollakin sielunkumppani voi olla koira, hänellä se on korppi. Korppi ei ole tyypillinen ihmisten suosikkilintu. Kun odottaa korppia, tuleekin rastas. Miksi aina tulee jokin muu kuin mitä odottaa, hän pohtii. Ja mihin kaikkeen luonnossa voi törmätäkään. 2016 31. Vainotuksikin se on joutunut. Honkalinna paljastaa kirjassaan uusia puolia korpista. Vuosikymmeniä korppeja seurattuaan kirjailija on päässyt syvälle niiden sielunelämään. Oma henkikin on ollut retkillä vaarassa pari kertaa. Lintuharrastusko muka tylsää? Mika Honkalinna: Korppiretki. Laavulla voisi tulistella vaikka vuosikausia keneenkään törmäämättä. Honkalinna avaa kirjassaan onnistuneesti myös luonnon tarkkailun viehätystä. Monet kulttuurit ovat pitäneet korppia pahanilmanlintuna. Se muistuttaa, ettei luontoon päästäkseen tarvitse lähteä Lapin koskemattomiin erämaihin, vaan mieli ja ruumis virkistyvät myös kaupunkimetsässä. Sieltä, teinipoikien lähimetsään kyhäämältä laavulta, alkoi myös Honkalinnan oma luontoharrastus. Kun kirjailija kirjan lopussa palaa lapsuutensa metsiin, hän huomaa, ettei siellä liiku enää ketään. Sen kokomusta väri herättää lähinnä synkkiä mielikuvia, eikä sen laulukaan suorastaan hivele korvia. Eräänä huhtikuisena päivänä kuvauskojulleen matkalla ollut Honkalinna löysi metsäautotieltä ruumiin. Korppi on pitkäikäinen ja pariuskollinen lintu
Sen jälkeen suosio on laskenut muun harrastetarjonnan lisääntyessä. 32 15.1.2016 ??Olemme selkeästi marginaalissa, ja siellä on myös hyvä olla. Meidän on hyvä viestiä sitä tekemisen riemua, jota kansantanssiharrastus antaa. Yksi keskeinen tavoite on, että harrastaja- ja esiintyjäryhmämme näkyisivät paikallisesti ja valtakunnallisesti enemmän. Helsingfors Dagbladet julkaisi miehen kirjoituksen, jossa hän vetosi, että Suomeen on saatava samanlainen tanssikulttuuri. Suomessa elettiin tuolloin kansallisen heräämisen ydinaikaa, ja muun muassa kansamusiikkiin oli jo olemassa suuri kiinnostus. päivänä Kampin kauppakes- kuksessa Helsingissä on tarkoitus järjestää iso julkinen performanssi eli flashmob. ??Tämän jälkeen suuntaamme Helsingin metroliikenteeseen viemään kansantanssin ilosanomaa pääkaupunkiseudun ihmisille, Toivonen-Alastalo kertoo. Kansantanssin harrastajamäärät olivat suuria vielä 1980-luvulla. Hän oli tutustunut matkallaan paikallisiin juhliin ja kansallisiin tansseihin. helmikuuta tanssitaan ympäri maata Koiviston polskaa. Juhlavuonna on myös hyvä nostaa hieman tämän genren statusta. Helmikuun 5. Omasta tekemisestä kannattaa aina olla hieman ylpeä, ToivonenAlastalo sanoo. Hän muistuttaa, että kansantanssista löytyy jokaiselle ikäluokalle oma tekemisen muoto. ??Esimerkiksi folkjam on loistava, uudenlainen tapa liikkua. Kansantanssilla voi piristää myös monen ikääntyneemmän ihmisen arkea palvelutalossa. Tanssin tutkimuksen dosentti Petri Hoppu kertoo, että kansantanssi löysi tiensä Suomeen 1860-luvulla sattuman kautta. ??Tuntematon suomalainen matkamies oli vieraillut Sveitsissä vuonna 1865. Ne edustivat länsisuomalai- seen, itäsuomalaiseen ja pohjalaiseen tanssiperinteeseen pohjautuvia koreografioita. ??Itä-Suomen kohdalla oli ongelma, koska kukaan ei osannut karjalaista tanssia. Siellä improvisoitiin hieman enemmän, Hoppu kertoo. Yhtenä itäsuomalaisena tanssina vuosijuhlassa nähtiin Koiviston polska. ??Tämä kansantanssi saavutti suuren yleisön suosion 1860-luvulla, ja sen vuoksi Koiviston polska on nostettu keskiöön nyt juhlavuonna. Vuosisadan loppupuolella kansantanssiliikkeen suosio kasvoi Suomessa. ??Muun muassa teattereissa kansantansseja tanssittiin näytelmien yhteydessä. Kerrotaan, että Runebergin Hirvenhiihtäjien suosituin kohtaus oli se, jossa kolme miestä tanssi enkeliskaa, Hoppu toteaa. Kansantanssin riemuvuosi näkyy ja kuuluu myös nuorisoseurojen toiminnassa. Vuoden avasi kansanmusiikin ja -tanssin suurtapahtuma Folklandia-risteily. ??Teemavuoden kohokohta on Suomen Nuorisoseurojen järjestämä Pispalan Sottiisi kesäkuussa, Suomen Nuorisoseurat ry:n pääsihteeri Antti Kalliomaa kertoo. Nuorisoseurat tuo kansantanssia aiempaa vahvemmin esiin myös maakunnissa, sillä lasten kansantanssiryhmien katselmus Tanssiralli järjestetään poikkeuksellisesti neljällä paikkakunnalla: Orimattilassa, Rovaniemellä, Kiteellä ja Kaustisella.. Se oli ensimmäinen Suomessa tunnettu tanhu, joka esitettiin yleisölle. Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskuksen varapuheenjohtaja Hilu Toivonen-Alastalo kertoo, että juhlavuonna kansantansseja on tarkoitus viedä niille epätyypillisiin paikkoihin ja tiloihin, kuten näyteikkunoihin ja kauppakeskuksiin. ??Me kannustamme suomalaisia kansantanssijoita rohkeisiin tempauksiin juhlavuonna. Kulttuuri Riemukas 150-vuotias Kansantanssin kipinä syttyi Suomessa 1860-luvulla. Teksti: Petri Görman kuvat: Petri Kivinen Suomessa juhlitaan tänä vuonna esittä- vän kansantanssin 150-vuotista taivalta. Maamme ensimmäiset kansantanssiesitykset nähtiin Taiteilijaseuran vuosijuhlassa Runebergin päivänä 5.2.1866. Syntymäpäivän kunniaksi 5. Lehtikirjoitus herätti sen verran mielenkiintoa, että ensimmäiset kansantanssit nähtiin Taiteilijaseuran vuosijuhlassa jo seuraavana vuonna. Juhlassa esitettiin kolme erilaista tanssi- kokonaisuutta
Olemme selkeästi marginaalissa, ja siellä on myös hyvä olla. 15.1. 2016 33
Liiskaantuneet lehdet tekevät kiskot niin liukkaiksi, että veturin pyörät alkavat jauhaa tyhjää.. tarkoitetaan ylihöveliä avun tarjoajaa, josta on enemmän haittaa kuin hyötyä. Yhteisöviestimissä levisi kuvasarja lehtijutuista, jotka todistavat, ettei mikään. Keväällä roudan sulaessa syntyy kelirikko. Näin kävi, kun perussuomalaisten naisjärjestön puheenjohtaja Marja-Leena Leppänen ja varapuheenjohtaja Ritva ?Kike? Elomaa ilmaisivat järjestönsä olevan sataprosenttisesti ulkoministeri Timo Soinin takana. Puheenjohtaja Soinista ei puhuta tiedotteessa mitään, sen sijaan ulkoministeri Soini kiitellään neljästi. Yleensä vastaavia tuenilmauksia alkaa viritä, kun palli heiluu jo vakavasti . ja myöhästymään. Kesän kuumalla ilmalla lämpölaajeneminen saa ratakiskot kosketuksiin toistensa kanssa ja aiheuttaa turvalaitevian. Syksyllä tapahtuu kaikkein uskomattomin. Apollon Tietäjät Perussuomalaisia kannanottoja Suomessa leviää kampanja netin MV-sivustoa ja Uberuuti- sia vastaan. Vihapuhetta ja perättömiä uutisia julkaisevilta sivustoilta halutaan vetää mainostulot pois boikotin avulla. tai Soinin viljelemin raamatullisin vertauksin ?kirves on pantu jo puun juurelle?. 34 15.1.2016 ?Avuliaalla Aatulla. YleX Etusivun haastattelussa hän epäilee, että kampanja ainoastaan tuo lisänäkyvyyttä sivustoille. Todellisuudessa puheenjohtaja ?vihaa. MV-lehteä. Tosi-TV:n koulima Tynkkynen taitaa tietää median metkut. Näkyvyyttä selkkuksessa saivat ainakin PS-nuoret. Poliittiset kannanototkin saattavat yllättää joskus. Perussuomalaiset naiset taisivat toimia tilanteessa, jos ei Avuliaina Aatuina, niin ehkä sellaisen naispuolisina vastineina, Eevoina. Onneksi Soini ehti kuitenkin julistamaan samana aamuna Suomenmaan blogissaan, että aikoo noudattaa tahtopolitiikko Paavo Väyrysen neuvoa: puheenjohtajuudesta ei pidä luopua liian varhain. Hyvissä ajoin ennen alkuviikon lumipyryä VR ilmoitti, ettei se aja kaikkia vuorojaan, koska ne myöhästyvät kuitenkin. Kinokset näet jumittavat radan vaihteiston ja junat joutuvat odottamaan. Talvisin myös tuuli ja pakkanen aiheuttavat raideliikenteelle hallaa. Mikä vuodenaika olisi sitten junalle ihanteellinen. Kampanjassa ovat mukana myös Suomen poliittiset opiskelija- ja nuorisojärjestöt, perussuomalaisia nuoria lukuunottamatta. Moni voi ajatella, että maahanmuuttokritiikillä ratsastava puolue hyötyy vihasivustojen kiihdyttämästä vastakkainasettelusta, eikä siksi uskalla ottaa niihin etäisyyttä. Puheenjohtaja Sebastian Tynkkysen mukaan tästä ei suinkaan ole kyse. Junat joutuvat hidastamaan vioittuneilla kiskoilla, ajamaan varovasti
2016 35. Tilanne karkasi täysin sikäläisen poliisin hallinnasta. Suomessa viranomaiset saivat vinkkejä samansuuntaisen toiminnan suunnittelusta ja ryhtyivät tarvittaviin toimiin vastaavien ilmiöiden estämiseksi. Nyt sitten keskustellaan katupartioista, jot- ka ovat ottaneet järjestyksenvalvonnan tehtäväkseen joillakin paikkakunnilla. Valitettavasti naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ei ole Suomessakaan saatu kokonaan kitkettyä, sitä on esiintynyt ennen viime kesääkin, jolloin turvapaikanhakijoita alkoi tulla meille laajemmassa mitassa. Viimeksi korostan vielä kaikkien kuntapäättäjien vastuuta. Jotta poliisi voi onnistua tärkeässä tehtävässään, se tarvitsee kansalaisten tuen. Ihmiset reagoivat spontaanisti. Joku päätti lahjoittaa SPR:lle vaatteita turvapaikanhakijoille. Poliisin korkea arvostus on hyvä lähtökohta yhteistyölle. Seuraavaksi pitää todeta, että kansalaisten huoli on ymmärrettävää. Nyt on kyse siitä, miten onnistumme heidän kotouttamisessaan. Vetoan erityisesti keskustalaisiin kuntapäättäjiin. Monessa kunnassa turvapaikanhakijat voisivat olla se mahdollisuus, joka kääntäisi koko kunnan kehityksen uuteen kasvuun. Timo Laaninen puoluesihteeri 15.1. Sen mukaan kaikille ihmisille ihonväristä, asuinpaikasta tai varallisuudesta tai muista ulkoisista tekijöistä riippumatta kuuluu yhtäläinen ihmisarvo. Näemme jokaisessa ihmisessä suuret kasvamisen ja kehittymisen mahdollisuudet. Uudenvuoden juhlissa Kölnissä satapäinen miesjoukko ahdisteli naisia. Pääministeri lupasi oman kotinsa jonkun pakolaisperheen käyttöön. Viime viikkojen aikana keskustelua ovat hallinneet aivan toisenlaiset kuvat ja tunteet. nimissä pyritään itse asiassa väkivaltaisiin yhteenottoihin turvapaikanhakijoiden kanssa. Kun laskeudutaan aatteen sfääreistä käytännön tasolle, keskusta lähtee siitä, että järjestyksenvalvonta ja kansalaisten turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan, ennen muuta poliisin ja muiden viranomaisten tehtävä. Viranomaisten ja hallituksenkin kommenteissa näihin ilmiöihin on nähty ristiriitaisuuksia. Kuumentuneessa keskusteluilmapiirissä on pyrittävä mahdollisimman selkeisiin linjanvetoihin. Keskustalainen linjanveto katupartioihin ja muihin viime aikojen ilmiöihin lähtee alkiolaisesta ihmisyysaatteesta. Kaikkia Suomes- sa oleskelevia ihmisiä on kohdeltava kunnioituksella ja tasapuolisesti. Yhdenvertaiseen kohteluun kuuluu sekin, että rikoksiin syyllistyneet on saatettava lailliseen edesvastuuseen. Keskusta ei hyväksy rasismia missään muodossa. Torjumme ehdottomasti sellaisen toiminnan, jossa ?katupartion. Puheenvuoro Ihmisyysaate sopii myös pakolaispolitiikkaan Suomalainen pakolaiskeskustelu on kuumentunut viime kesästä lähtien lähes viikko viikolta. Kun tämä eurooppalainen kriisi alkoi, suomalaisiakin liikuttivat kuvat rantaan ajautuneesta kuolleesta pikkupojasta. Lähikuukausien aikana tuhannet turvapaikanhakijat saavat luvan jäädä Suomeen. Kahden tyttären isänä ymmärrän täsmälleen niitä tuntemuksia, mitä esimerkiksi viime viikkojen raiskausuutiset ovat kodeissa herättäneet. Naisrauha julistettiin Ruotsi-Suomessa jo keskiajalla, ja sen pyhyys on tehtävä mahdollisimman selväksi kaikille Suomessa oleskeleville
36 15.1.2016
ja minä matkin, Heiskanen nauraa. Kääriäisestä tuli Heiskasen esikuva, jota hän pääsi tapaamaan vuosi sitten. ??Puhuimme lukiokoulutuksen saavutettavuudesta ja tietenkin Itsevaltiaista! Sepolla on huumorintajua, jutuille sai nauraa ihan kunnolla! ?Sepolla on inhimillinen ote, joka usein unohtuu taloudesta keskusteltaessa. Seppo sanoi Itsevaltiaissa ?perskutarallaa. Hänestä paljastuu todellinen valtiomies, kun kirjoituksiin perehtyy. Varsinaisesti vaikuttamiseen Heiskanen he- räsi nuorisovaltuustossa. ??Pääsin sisään kohtuullisella äänimäärällä ja tajusin, että tämä on mukavaa hommaa. Päätin, että haluan tehdä asioita nuorten ja ylisukupolvisuuden puolesta. Sosiaalinen ja rohkea luonne silotti myös tietä vaikuttamisen pariin. Keskustan kasvot teksti: juhani ojalehto Kuva: jaakko martikainen Pietu Heiskanen Karvalakkilähettiläs Joensuulaisten lukiolaisten joukossa karvahattu on harvinainen näky. 17-vuotiaalle Pietu Heiskaselle perinteikäs päähine on jopa tavaramerkki, se kun on niin mukava ja lämmin. 2016 37. Kannattaa uskoa, että asiat menevät hyvin. Leikinkin lapsena puolustusministeriä. Hän kehuu keskusta-aktiiveja mahtaviksi tyypeiksi, jotka ottavat uudet tulijat hyvin vastaan. ??Ymmärrän, että on vaikea lähteä uuteen porukkaan tai järjestöön. Tietysti se vaatii, että sen hyvän puolesta tehdään töitä. 15.1. itseään nimittävän Heiskasen juontamaan koulun juhlia. Huolellisen pohdinnan jälkeen, pari vuotta sitten Heiskanen liittyi keskustaan. Jälkimmäisestä luottamustoimesta hän sanoo pitävänsä puoluepolitiikan erossa. ??Siellä ajetaan ihan kaikkien lukiolaisten asioita, Heiskanen alleviivaa. Lukiolaisten asiamiehenä hän on pettynyt viime ja tällä hallituskaudella tehtyihin koulutusleikkauksiin. ??Kaikessa päätöksenteossa pitäisi ottaa huomioon ylisukupolvisuus. Päätöksiä pitäisi arvioida sillä, miten ne vaikuttavat tulevaisuuteen. ??Koska Suomella ei ole massiivisia luonnonvaroja, kuten öljyä, meidän yhteiskunta on noussut koulutuksella, osaamisella ja sivistyksellä, Heiskanen perustelee. Ensikosketus politiikkaan tapahtui Heiska- sen ollessa 4-vuotias. Tv-sarja Itsevaltiaat oli hänen suosikkiohjelmansa ja lempihahmoksi nousi silloinen puolustusministeri Seppo Kääriäinen. ??Politiikasta en tajunnut mitään, mutta pidin Sepon hahmosta tosi paljon. Opettajat laittoivat usein ?luokan pelleksi. On se pieni hetki, jolloin tuntee olevansa aivan pihalla, mutta hyvin nopeasti otetaan mukaan. Asennettaan vaikuttajana Heiskanen kuvaa tulevaisuususkoiseksi. ??Ei painuta synkkyyteen, vaikka ympärillä tapahtuisi epämiellyttäviä asioita. Käsitteen karvalakkilähetystö Heiskanen kuulee kuitenkin ensimmäisen kerran. Kuultuaan sen tarkoittavan maakunnasta ministerin pakeille pyrkivää mielenilmaisijoiden joukkoa ilme kirkastuu. ??No sehän on juuri niin kuin minä! Juuriltaan savolainen Heiskanen vaikuttaa Pohjois-Karjalan keskustanuorten johtokunnassa sekä Suomen Lukiolaisten Liiton hallituksessa
Tasavaltaisen valtiomuodon juuret ovat mahdollisesti ladossa. 38 15.1.2016
Se on luonut pohjaa myös tasavaltaiselle valtiomuodolle, Koljonen katsoo. Koljonen kuvailee latojen toimineen polttoainesammiona vuosina 1860?1960. Polttoainetta tarvitsivat hevoset, joita ilman esimerkiksi puunkuljetuksen logistiikka olisi ollut mahdotonta hoitaa ja metsäteollisuus olisi jäänyt kehittymättä. ??Talvisodassa oli mukana noin 80?000 hevosta. Ei se heinä rintamalla ollut, vaan se kuljetettiin tilojen ladoista, Koljonen huomauttaa. Ladon pitkästä historiasta ja merkityksestä kertoo sekin, että sodan jälkeen, kun noin puoli miljoonaa siirtolaista asutettiin, perheille annettiin mahdollisuus rakentaa maaläntille lato. Aina, kun yksikin ihminen kiinnostuu ladoista, olen hyvilläni. Mäntyharjun kansalaisopiston kanssa on suunnitteilla kesäkurssi ladoista. 2016 39. on huikea. Lato on mahdollistanut heinän korjaamisen ja säilyttämisen lyhyen kesäkauden aikana pitkän talvijakson varalle. Niihin kokoonnutaan kylittäin, jolloin kosketuspintaa on helppo saada. Kysyntää on riittänyt Etelä-Savossa. ??Aihe tuntuu herättävän vilkkaan ja mainion keskustelun. Se on kunnostettu ja kotimuseokäytössä. Pelkästään latojen kappalemäärä . Kuisman tietojen kautta Koljoselle avautui ladon uskomaton menestystarina Suomessa. Heikki Koljonen mäntyharjulaisten Simo ja Päivi Tuokon ladolla. Se antoi mahdollisuuden pärjätä. Koljonen käy pyydettäessä esitelmöimässä llatojen historiasta. Seminaarissa käsiteltiin suomalaisen ladon merkitystä maan historiassa. Seminaariin osallistui keskustavaikuttajia pu- heenjohtaja Juha Sipilää myöten. Näyttävä vierasjoukko, erikoinen seminaaripaikka, tuore aihe ja tunnettu juhlinnan kohde saivat median kiinnostumaan tapahtumasta Etelä-Savoa laajemminkin. Latojen äänitorvi Heikki Koljosen mukaan lato on taas nosteessa. Säilytystilat olivat valtavassa roolissa Suomen kasvaessa. Teksti ja kuva: Päivi Vento Nyt on viimeinen hetki saada aikaan liikehdintää latojen ympärillä, muuten ne ovat pian maan multaa, sanoo Heikki Koljonen. ??Ihanne olisi, jos Suomessa säilyisi yksi lato tilaa kohden, hän viitoittaa. Keskustan Etelä-Savon toiminnanjohtaja, kunniapuheenjohtaja Heikki Koljonen jäi eläkkeelle 26 vuoden työrupeaman jälkeen kesällä 2013. Koljonen järjesti eläkkeelle lähdön kunniaksi juhlaseminaarin Mikkelin Haukivuorella kotitilansa ladossa, kulttuurilato Laukkolassa. Vielä latoja riittää. Posti julkaisee keväällä latoaiheisen postimerkkisarjan. Noin vuosi sitten Koljonen antoi aihevinkin tuttavalleen, silloiselle Postin kehitysjohtajalle Markku Penttiselle. ??Iso pyörä lähti pyörimään. Maaseudun Tulevaisuuden Kantri-lehti järjesti valokuvauskilpailun, joka tuotti yli 4?000 kuvaa ladoista. parhaimmillaan miljoona . Heinän turvin suomalaiset ovat voineet pitää karjaa ja ennen kaikkea hevosia, joiden merkitys Suomen historiassa, hyvinvoinnissa ja maan rakentamisessa on valtava. ??Ladot mahdollistivat talonpojan riippumattomuuden, itsellisyyden. Tuokon ladon tilanne lämmittää Heikki Koljosen mieltä. Työtä riittää. ??Kiinnostuin latojen historiasta ja aloin kaivella tietoja, Koljonen kertoo. Ratkaiseva innoittaja hänelle on ollut muun muassa ekohistorioitsijana ja kirjailijana tunnettu Juha Kuisma. Seminaari oli Koljoselle lähtölaukaus eläkepäivien viettoon, mutta myös työhön suomalaisen ladon arvostuksen nostamiseksi. Näistä viisi pääsee postimerkiksi asti. ??Miten minulla on sellainen tunne, että ladolla on nyt nostetta, Koljonen myhäilee. 15.1
Aito mahdollisuuksien tasa-arvo. Kun punakynällä yrittää tehdä merkintöjä, jotta edes räikeimmät virheet saataisiin karsittua, saa näpeilleen. Olen huolissani . Puolueen korvat tavallisen kansan huolille alkoivat kuuroutua.? 40 15.1.2016 Emme oppineet oppositiossa mitään. Toistamme samat virheet kuin edellisellä hallitustaipaleella. Köyhän asia ei saa olla vain sanahelinää, vaan sen pitää näkyä teoissa ja päätöksissä koko ajan. Suomen Kuvalehden artikkeli (22.11.) käsitteli rikkaiden kasvanutta määrää päättäjissä. Samaan aikaan päätöksillä pyritään yhä enemmän suojaamaan ja piilottamaan niin yritysten kuin yksityishenkilöidenkin omaisuutta julkisuudelta. Joulukuussa vastaavasti Helsingin Sanomat kirjoitti köyhyyskyselystä, jonka mukaan mitä varakkaampi ihminen, sitä enemmän he näkevät köyhyyden ihmisen omaksi syyksi. Vapaat markkinat? Kuka lopulta määrittää politiikan suunnan. Vähitellen tästä perustelemisen tavasta tuli väline ohittaa systemaattisesti kansalaisten eri muutoksiin kohdistuva kritiikki. Inhimillisyys. Mielipide Kaunopuheista todellisiin tekoihin Juha-Pekka Rusanen totesikin jo Suomen- maassa (30.12.2015) hyvin: pragmaattisen asianhoitajalinjan lisäksi puolueen sisäisestä aate- ja arvokeskustelusta on pidettävä huolta. ?Kun toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa, oman ajattelun ja aateperustan kirkkaus on elinehto.? Perustettuihin ohjelmatyöryhmiin onkin päässyt mukaan paljon aktiiveja erilaisin taustoin. Emme, vaikka talsimme edelleen samoja taantuman polkuja kuin talsimme edellisen keskustajohtoisen hallituksen aikana. Vaikka päätös tuntui huonolta ja puolueen tavoitteiden vastaiselta, siihen tyydyttiin, kun uskottiin sen osoittavan vastuullisuutta ja kykyä asioiden hoitamiseen. Ottaen huomioon, että valtionyhtiöt(kin) käyttävät tutkitusti kaikki porsaanreiät, jotka päättäjät ovat mahdollistaneet. Yksilönvapaus. Tuloerojen kaventaminen. Puolueet ja heidän kenttänsä. Monet kohdat ovat kuin suoraan tästä hetkestä. ?Asioiden hoitaminen ja vastuullisuus olivat avainsanoja, kun keskustan kannattajille yritettiin perustella vaikeita päätöksiä. Tuolloin sanoimme, ettemme toista virheitä enää. Teimme jopa jälki-istuntopaperisen asiasta. Muistaako kukaan enää, mitä tuossa keskustan työkirjassa vuodelta 2011 luki. Teemmekö tälle jotain? Kaikkea arvojen vastaista politiikkaa ei voi laittaa muiden puolueiden eikä edes taantuman piikkiin. Elina Lappalainen Oulu. Tois- tamme samat virheet kuin edellisellä hallitustaipaleella. Emme oppineet oppositiossa mitään. Tämäkin näkyy päätöksissä. Kun sanotaan, että tavoite on hyvä pitää kirkkaana mielessä, niin mikä on se tavoite, jota kohti pyritään. Uskon, että ohjelmista tulee (kuten edellisistäkin) arvojemme ja aatteidemme mukaisia, keskustalaisia, ihmistä lähellä olevia. Se, mistä olen huolissani, on kumminkin käytännön ja ohjelmatyön kulkeminen eri polkuja. ja huoli on suuri. Valtiovarainministeriöin virkamiehet? Onko tavoitteemme yhtenäistää veropohja ja saada veronkierto vähenemään? Miksi leikkaukset heikompiosaisille ovat juuri se juttu, jolla valtiontaloutta halutaan parantaa sen sijaan, että pyrittäisiin hakemaan ne samat miljardit esimerkiksi aktiivisen veronkierron puolelta. Halutaanko ohjelmatyöllä vain sitouttaa toimijoita puolueeseen, vai haetaanko aidosti uutta suuntaa puolueelle? Ohjelmatyössähän luodaan kauniit raamit, hienoja tavoitteita kauniine sanamuotoineen, kuin sykkivää ja sydäntä lämmittävää kaunokirjallisuutta. Mutta teot ja päätökset vastaavat enemmän peruskoululaisen tekstiä, josta puuttuvat vain opettajan punakynän merkinnät. Ohjelmat ja käytännön teot ovat kuin kaksi erillistä asiaa
Luulenpa, että muutama barrikadi lehahtaisi loimuun jos toiseenkin päätöksen umpeuduttua. Organisaatioltaan pienibudjettinen ja henkilöstöltään suppea Museovirasto on joutunut potkaisemaan kengän kuvan jo yli 30 asiantuntijan takamukseen, vähentämään sata virkaa ja supistamaan toimintaansa koko suomalaisen kulttuuriperinnön tulevaisuuden samalla vaarantaen. Pääjohtajansa Juhani Kostetin blogikirjoituksen mukaan organisaatio onkin saneerattu jo loppuun. Kansallismuseo on sulkenut viimeisten vuosien aikana seitsemän kohdetta, ja lisää seuraa. Itsenäisyytemme 100-vuotisjuhlan alla pul- tataan lukko kiinni talvikaudeksi Tamminiemen, Hvitträskin ja Louhisaaren oviin. Alikartano ja Urajärven kartano suljetaan ja jätetään paikoilleen rapistumaan. Mitä suljetaan seuraavaksi. Jos hivenen kärjistää, voi todeta, että on sivilisaatioita ennenkin kadonnut. Lisäksi kansainvälisiä turistivirtoja ja maailmanmatkaajia kiinnostaa paikallisuus, paikallishistoria ja kulttuurinen omintakeisuus. Siitä osoituksena esimerkiksi lukuisat ulkomaalaisten arkkitehtiopiskelijoiden talviset vierailut Hvitträskiin ja kymmenet tuhannet vierailut Tamminiemeen. Valta kuuluu äänestäjille Listavaalit maakuntavaaleis- sa ovat paluuta sata vuotta taaksepäin. Kyllä äänestäjillä täytyy olla oikeus päättää, keitä he haluavat valvomaan oman paikkakuntansa asioita. Listavaalien johdosta äänestyshalukkuus varmasti laskee ja ehdokkaiden hankinta vaikeutuu. Maakunnat ovat sen verran pieniä alueita, että ehdokkaat ovat omalla alueellaan ja toiminnallaan helposti tunnistettavissa. Suomenlinna turisteilta kesäkaudeksi, Seurasaari, Musiikkitalo, Finlandia-talo, Kansallisooppera, Olympiastadion, Turun linna? Maa, joka ei varjele perintöään, identiteettiään ja historiaansa, menettää kiinnostavuutensa ja minuutensa. No eihän sieltäkään ketään yhtiön johdossa olevia ay-pomoja löytynyt kommentoimaan. Vaikeata se olisi varmaan ollutkin keksiä hyviä selityksiä. Mutta onhan se siinä asiassa helppo puolustaa asumistukea, kun saa sen omalle yhtiölle vuokrien nousun kautta. Timo Jytilä Yläne lestunut yleisestä turvallisuustilanteesta. Viime aikoina yleisessä keskustelussa on noussut esille kasvanut turvattomuuden tunne. Viranomaisten resursseja on kasvatettava, jotta he pystyvät täyttämään velvollisuutensa yleisen turvallisuuden ylläpitäjinä. Toiminnassa on lisättävä viestinnän avoimmuutta tapahtuneisiin asioihin sekä panostettava ennaltaehkäisevään toimintaan. Yleisen turvallisuuden parantamisen aloittaminen voidaan tehdä esimerkiksi liikkuvan poliisin palauttamisella. Oulun Keskustanuoret 15.1. 2016 41. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu Kulttuuriperintöä ei saa romuttaa Mikäli presidentti Urho Kaleva Kekkonen kuulisi, että Tamminiemi suljetaan talvikaudeksi osana Museoviraston ja museoiden kohtuuttomia leikkauksia, lentäisi kuvanveistäjä Harry Kivijärven valmistama massiivinen Urkin hautapaasi Jupiteriin asti. Miten ihmeessä on mahdollista, että ensi vuonna sata vuotta täyttävä Suomi kurmuuttaa kansallista identiteettiään, kulttuuriperintöään ja kollektiivista historiallista muistiaan näin suhteettomalla tavalla? Kuvitelkaapa merkittävän juhlavuoden alla Ranska sulkemaan Versailles?n linna, Ruotsi Kuninkaanlinna, Yhdistynyt Kuningaskunta Buckinghamin palatsi ja Saksan liittovaltio Brandenburgin portti. Ovathan he jo seutukuntansa asukkaita. Alueen ulkopuolisia henkilöitä ei saa asettaa ehdolle. Museovirastoon ja museoihin kohdennetut leikkaukset on tarkasteltava uudelleen ja kansallinen kulttuurihistoriallinen katastrofi peruttava. Ratkaisu voisi löytyä kulttuuri-, museo- ja taidekentän niukkojen resurssien järkevämmästä jaosta. Antti Salo Lempäälä Sakari Lauriala Helsinki Liikkuva poliisi takaisin Oulun Keskustanuoret on huo- Miksi ay-jäsenmaksut käytetään lakkoiluun? Tässä tuli mieleen, kun pari päivää on taas telkkarissa pyörinyt ammattiyhdistysliikkeiden jäsenvärväyskampanjan mainokset, että onkohan kukaan laskenut minkä verran jäsenmaksujen alentamisella saataisiin säästöä työvoimakustannuksiin. Tämä tulee väkisinkin mieleen, kun miettii jäsenmaksujen tasoa. Ay-liikkeissä näyttää olevan aika isopalkkaisia johtajia, että ihmekö se sitten, vaikka tavallisten ja varsinkin pienitulosten tilanne onkin vähän päässyt unohtumaan. Jäsenmaksujen tason ja oikeutuksen tekee vieläkin arveluttamaksi se, kun siellä jotkut liitot puuhaavat tai ainakin uhkailevat poliittisella lakolla kansan valitsemaa hallitusta ja eduskuntaa vastaan. Sinänsä sekin on vähän koominen tilanne, kun jäsenmaksut ovat verotuksessa vähennettäviä. Tästä voisi siis karrikoiden todeta, että veronmaksajien rahoilla lakkoillaan samaisten veronmaksajien valitsemaa hallitusta ja eduskuntaa vastaan. Tästä varmaan tutkivat journalistit saavat seuraavan aiheen jota pohtivat, kun gallupkiireiltään ehtivät. Tutkivalle journalismille kyllä hiukan kiitosta, kun rupesivat vähän pöyhimään ammattiliittojen vuokratalobisnestä
Silti meillä äänekkäästi huudetaan kommentteja, joista paistaa sivistyksen puute. Onko kyseessä äänekäs vähemmistö, vai kasvattaako meidän kulttuurimme ja koulujärjestelmämme erilaisuutta pelkääviä ja muutosta vastustavia ihmisiä? Puuttuuko koulutuksestamme sydämen sivistys, kyky empatiaan, lähdekritiikistä puhumattakaan? Miksi niin monen on vaikea ymmärtää, että samoin kuin kaikki suomalaiset eivät ole samanlaisia, myöskään kaikki maahanmuuttajat eivät ole samanlaisia? Minua pelottaa ihminen, joka kääntää pelkonsa vihaksi. Maailma kuohuu ja ihmiset pakenevat kuohuntaa. minua. Suomalaiset ovat hyvin koulutettua kan- saa. Laihia on kasvava kunta. Vaikka tämä aiheuttaa kunnille lisää työtä, on se iso askel oikeaan suuntaan. 42 15.1.2016. Ansaitsenko ?opetuksen?, kun puolustan ihmisoikeuksia myös muille kuin suomalaisille? Korkeakouluopiskelijana olen tottunut toimimaan eri maista saapuneiden ihmisten kanssa. Perusteluksi riittää se, että kun Laihialla ei ole pelastuslaitosta eikä omaa tikasautoa, korkeita taloja ei voi rakentaa, Nyysti ihmettelee. Luparintamalla on vielä iso savotta edessä, mutta jotain jo saavutettu. . Lähes kaikilla on toisen asteen tutkinto, ja moni käy myös korkeakoulun. Kunnilla on kaavoitusmonopoli, mutta käytännössä ajatus ei toteudu. Minua pelottaa, kun väkivaltarikolliset kulkevat kaduilla ?suojelemassa. Keskustassa tapahtuu Puheenvuoro Sydämen sivistystä Maailmamme täyttyy uhkakuvista, kun Suo- meen saapuu yhä enemmän ihmisiä erilaisista kulttuureista. Erilainen ja vieras pelottavat, eivätkä asiaa auta uutiset, jotka kertovat naisten ahdistelusta ja muista rikoksista. Saapujien joukossa tulee myös ihmisiä, joiden käsitys naisen koskemattomuudesta on yhtä vääristynyt kuin joillakin suomailasillakin rikollisilla. Toisaalla naiset saavat raiskaus- ja tappouhkauksia puhuessaan ääneen kokemistaan epäkohdista. Olenko ?suvakkihuora?, kun uskon, että kaikki maahanmuuttajat ja turvapaikanhakijat eivät ole raiskaajia. Minua pelottaa ihminen, joka kääntää pelkonsa vihaksi ja väkivallaksi. Me emme paranna maailmaa sulkemalla oviamme, vaan kohtaamalla ihmisen ihmisenä. Anniina Sippola Keskustan Opiskelijaliiton puheenjohtaja Henna Lammi Tapio Nyysti Viikon valtuutettu Kaavoitus onnistuu ilman tikasautoakin Risto Luodonpää Laihian kunnanhallituksen puheenjohtaja Tapio Nyysti odottaa kansallisten norminpurkutalkoiden tuovan luvattua joustoa myös kuntapäättäjien arkeen. . Hän kertoo esimerkin oman kotikuntansa kasvuhalujen kahlitsemisesta. . Tarvetta olisi myös kerrostalojen kaavoittamiselle, mutta viranomaiset ovat toista mieltä. . Vaikka en ole ulkomailla paljoa käynytkään, olen päässyt kokemaan kulttuurien erilaisuuden ja toisaalta ihmisyyden universaaliuden. Minuakin pelottaa tuntematon, mutta ulkomailta saapuva ihminen ei sitä minulle edusta. Minua pelottaa ihminen, joka ei näe ihmistä erilaisuuden takana. Jokaista tuulivoimalaa tai maaseudun rakennushanketta ei tarvitse enää viedä ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Hyvätkin hankkeet pysähtyvät turhan usein ELY-keskuksilta ja aluehallintoviranomaisilta vaadittaviin lausuntoihin, hän harmittelee. Ylikomisariona työskentelevä Nyysti ymmärtää väliportaan valvontavastuun, mutta haluaa työvälineeksi myös maalaisjärjen käytön
klo 9-15) tai sähköpostitse: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Keskustan perinteiset politiikka- ja toimintapäivät järjestetään Tampereen yliopiston tiloissa (Kalevantie 4) 6. Ilm. ja Vesaiset tj. mennessä varsinais-suomi@keskusta.fi Raisio, Raision Keskustan kk- palaveri ke 20.1. kyyti ja lippu, saattaa nousta max 5e, jollei tule lähtijöitä). klo 18; 18.5. mennessä. Tapahtuma on suunnattu kaikille Keskustan toimijoille ja kuntapäättäjille. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs), 40100 Jyväskylä. Avoinna sopimuksen mukaan. Etelä-Savo Piiri on seuraavan kerran avoinna ma 18.1. klo 9-14. Keskustajärjestöt: Yhteiskunnallinen lukupiiri ke 17.2. Keskustassa tapahtuu Helsinki Ikäihmiset menossa mukana nyt ja tulevaisuudessa ?ajankohtaisseminaari keskiviikkona 10.2.2016 klo 15.00?18.30 Eurooppasalissa, Malminkatu 16, Helsinki. Seminaari on kaikille avoin ja maksuton. Järjestäjänä Keskustan sosiaali- ja terveyspoliittinen seura sekä Eläkeliiton Helsingin ja Uudenmaan piirit Uusimaa Ikäihmiset menossa mukana nyt ja tulevaisuudessa ?ajankohtaisseminaari keskiviikkona 10.2.2016 klo 15.00?18.30 Eurooppasalissa, Malminkatu 16, Helsinki. Seminaari on kaikille avoin ja maksuton. Järjestäjänä Keskustan sosiaali- ja terveyspoliittinen seura sekä Eläkeliiton Helsingin ja Uudenmaan piirit Varsinais-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: toimiston p. 0102922060, piirin toiminnanjohtaja Satu Simelius p. opetuksen, aineiston ja tarjoilun. Kokeneemmatkin tervetuloa kertamaan jäsenasioita, yhdistysrutiineja ja tutustumaan piiritoimistoon. klo 19 näytökseen Piaf KulttuuriKulmaan Gallen-Kallelankatu 7. Uusi kunta, sote-uudistus, maahanmuutto, kuntavaalit ym. 040 721 0636. Piiritoimiston yhteystiedot: piirin toiminnanjohtaja Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p. Päihteettömän, kaikille avoimen reissun hinta on 40. Ota rohkeasti yhteyttä. Yhteystiedot: Pilvi Kärkelä p. (sis. klo17. Lähtö Seinäjoelta n.klo 13, käydään välillä syömässä ja paluu heti pelin jälkeen. Kirja voitti Tieto-Finlandian 2015. Pohjois-Savo E-P:n Vesaiset lähtee Jyväskylään katsomaan JYP-Kärpät ottelua la 20.2. 040 356 5599, Piiritoimiston käynti/postiosoite: Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Terveisin Jaana Viilo, toiminnanjohtaja 040 767 3419, jaana.viilo@keskusta.fi Pirkanmaan Vesaiset tarvitsee innokkaita uusia toimijoita lasten ja perheiden parissa tehtävään työhön. Johtokunnan jäsenet, valtuutetut sekä paikallisyhdistysten pj:t ja sihteerit mukaan. Tyrnävä. klo 18 asiana TOK: n vaalit. Lähde mukaan Keskustan politiikka- ja toimintapäiville Tampereelle la 6.2. 26.1. Tammikuun teemana on ?Aate ja arvot. klo 18 perehdytysilta uusille yhdistystoimijoille. 0405895709 ja pilvi.karkela@keskusta.fi Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistyksien tulevat tapahtumat välittyvät piirin kautta uudistuneeseen Suomenmaahan sekä piirin Facebook- ja nettisivuille kun laitat hyvissä ajoin tekstin sähköpostiin: jaana.viilo@keskusta.fi Uudistunut Suomenmaa on myös hyvä lahjavinkki - nyt 3 kk:n tutustumistarjous uusille tilaajille alk. Ilm. Kylpylämatka Pärnuun 27.1.-2.2., majoitus joko IngeVilla (Paavon paikka) tai Paradiis-kylpylä.?Tiedustelut ja ilmoittautumiset Mirja Stålnacke 040-5344485 tai mirja49@gmail.com. Satakunta Satakunnan piiritoimisto, tavoitat meidät seuraavista numeroista: jäsenasiat toiminnanjohtaja Kati Kiljunen 050 405 7742 kati. kiljunen@keskusta.fi, keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi 044 978 3929 tarja.kiviniemi@keskusta.fi, nuorten toiminnanjohtaja Sonja Lautamatti, puh. Ilm. 2016; 20.1. klo 18; 17.2. Toivomme, että kunnallisjärjestöt ja yhdistykset tukevat ainakin osittain viikonloppuun osallistuvia ja ovat siten kehittämässä puolueen paikallista toimintaa. Piiri on varannut ?30 hengelle majoituksen. - 7.2.2016. Tule mukaan aloittamaan toimintavuotta 2016 ja ottamaan yhteisiä askeleita kohti vuoden 2017 kuntavaaleja. vain 19 euroa! Lisätiedot, osoitteenmuutokset ja tilaukset suoraan tilaajapalvelusta: 08-5370370 (ark. ?Pia Högberg p. 010 315 2001 sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj. Alustajana mm. Tytti Isohookana-Asunmaa. klo 18.30 kunnantalolla. Kunnallisjärjestön johtokunnan kokous ma 18.1 klo 18.30 kaupungintalolla. 010 315 2000, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj. Lisätiedot ja ilm. Majoitustarjous 7.1. pe 15.1.2016 klo 18 . Ilm. 17.1. 040 418 1150. Pirkanmaa Pirkanmaan Keskusta mukana tapahtumissa: seuraa Suomenmaasta, www.pirkanmaankeskusta.fi ja liity Facebookiin: Pirkanmaan Keskusta, nähdään ja tavataan! Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän ja samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. Kahvit klo 18. Lappi Keskustanaiset Lapin piiri ry. 0400 930 483 ja keskustanaisten Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. Ota myös yhteys piiritoimistoon mahdollisen yhteiskuljetuksen järjestämiseksi. Raisio, Keskustan kk-palaverit. klo 18; 16.3. Eeva Harjula p. su 7.2. Runsas ja monipuolinen ohjelma ajankohtaisista aiheista. 13.-18.3. mennessä ilmoittautuneille, muuten ilm. 31.12. mennessä ?piiritoimistolle. Osallitumismaksu 20 ?/ hlö, sis. Keskustelussa Tapio Tammisen Kansankodin pimeämpi puoli. Muistathan toimittaa piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi kati.kiljunen@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. Keskustanaiset Pori, tervetuloa syömään Toreroon ja Porin teatterin la 16.1. vielä paikkoja. Ota yhteyttä Leena Mäkiseen 040 7628889. Keski-Suomi Keskustan Keski-Suomen piiritoimisto, Piirin tj. Sisältö: Politiikan saralla puhumme ainakin tulevaisuuden kunnan tehtävistä, maahanmuutosta, sivistyksestä ja tietenkin sote- ja aluehallintouudistuksesta. Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p. 010?315 2000, järjestösihteeri ja Keskustanaiset tj. klo 18; 20.4. ?yhteiskuljetus. Katso lisää keskusta.fi/politiikkajatoimintapaivat ?sivuilta ja ilmoittaudu. alk. . pohjois-pohjanmaa@keskusta.fi tai 0407210 311. Pudasjärvi. Avoinna arkisin klo 8:30-16. Kannattaa kuitenkin sopia tärkeistä asioimisista etukäteen soittamalla. Piiri, ti 19.1. 0440-336 588 satakunta@keskustanuoret.fi. Tärkeää. 21 Oulussa, Aleksinkulmassa (Aleksanterinkatu). 040-721 0636. jaana.kytta@vesaiset.fi. 15.1. klo 18. Päijät-Häme Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. Tilaisuus järj. 010?315 2001 Keskustanuoret tj. Elina Suoranta p. Hinta 45 euroa sisältää ruokailun klo 17 Torero ja lipun illan esitykseen klo 19. 050 5770838 tai pirjo.matikainen@keskusta.fi. Runnin ?matkalle. ja lisätiedot: www.keskusta.fi Pohjois-Pohjanmaa Naisten Akatemia käynnistyy. Aatetta ja asiaa, työvälineitä vaikuttamiseen. Järjestölliseltä puolelta pohdittavaa riittää sosiaalisen median käytöstä, esiintymisestä sekä kuntavaaleihin valmistautumisesta. yhteistyössä Porin keskustan opinto- ?ja kulttuuriyhdistyksen kanssa. Kymenlaakso Piiri, Tampereen toiminta-ja politiikkapäiville 6.-7.2. Elina Suoranta p. klo 16.15 piiritoimistolla, Porrassalmenkatu 33, Mikkeli. Tyrnävän py:n sääntömääräinen syyskokous to 21.1. Keskustelemme myös keskusta-aatteesta periaateohjelman uudistamisen merkeissä. 2016 43
Missä järjetetään jalkapallon EM-kisat kesällä? liisi tunnetaan edelleen koko nimestään johdetulla lyhenteellä KGB? 1. koekilvillä liikkuvat ajoneuvot, 8) Mick Jagger, Rolling Stones- yhtyeen johtohahmo, 9) englantilainen, 10) MM-jääkiekko Venäjä, EM-ylh.urh. Suomi on itsenäisyytensä aikana solminut kolme itärajaa koskevaa rauhansopimusta, joita kutsutaan allekirjoituskaupunkien mukaan. Montako vuotta Urho Kekkosen kuo- lemasta tulee tämän vuoden elokuun 31. päivänä kuluneeksi? 3. Vuonna 2016 Euroopassa järjestetään valittiin ministeri, jonka vastuulla olivat niin kulttuuri- kuin urheiluasiat? jääkiekon MM-kisat sekä EM-kisat jalkapallossa ja yleisurheilussa. Missä maissa ne järjestetään? 8 5 1 2 4 6 9 3 7 2 6 7 9 8 3 5 1 4 9 1 3 7 5 2 4 6 8 7 4 5 3 6 8 2 9 1 6 8 2 4 9 1 7 5 3 3 7 8 6 2 9 1 4 5 1 9 4 5 3 7 6 8 2 5 2 6 8 1 4 3 7 9 15.1.2016 4 3 9 1 7 5 8 2 6 2 1 9 5 1 6 3 6 5 8 4 1 5 8 2 3 6 4 5 7 1 9 1 4 7 2 8 9 3 6 5 9 6 9 6 5 1 3 7 2 4 8 2 8 6 7 1 3 5 9 4 4 3 1 5 9 6 8 7 2 5 7 9 8 2 4 1 3 6 7 4 2 6 6 5 4 3 7 2 9 8 1 3 1 2 9 6 8 4 5 7 7 9 8 4 5 1 6 2 3 7 44 1) Tartto, Moskova, Pariisi, 2) 30, 3) 193 cm, 4) 1970 Ahti Karjalaisen II hallitus, Meeri Kalavainen SDP, 5) Valko-Venäjä: Komitet Gosudarstvennoi Bezopasnosti, KGB, 6) 1902, 7) valkoinen: autot, moottoripyörät, mopot, perävaunut, sininen: diplomaattiautot, musta: museoajoneuvot, keltainen: moottorikelkat ja ns. Maakunnan ykkösnimeksi nimetään helposti suuren kaupungin herra, keskustanuorten puheenjohtaja Hilkka Kemppi napauttaa. . Keskustanuoret: Suljettu listavaali tallaa kansanvallan varpaille Suljettu listavaali tallaa kansanvallan varpaille, jyrähtää keskustanuorten liittohallitus. Keskustanuorten mielestä äänestäjien on saatava päättää puolueen lisäksi myös henkilöstä. . Hollanti, EM-jalkapallo Ranska. 5. Aluepolitiikka ei ole peruste suljetuille listavaaleille. Esimerkiksi ministerille kärkinimeä alhaisempi listasijoitus olisi nöyryyttävää, Kemppi jatkaa. Keskustanuorten mielestä on harhaanjohtavaa olettaa, että suljetut listavaalit olisivat nuorille taloudellisesti muita vaalijärjestelmiä kannattavampi vaihtoehto. Nuorisojärjestön mielestä monen nuoren ehdokkuus jää haaveeksi, jos jo listalle pääsemisen kustannukset nousevat korkeiksi. ??Nykyinen suhteellinen ja avoin vaalitapa sekä kunta-, eduskunta-, europarlamentti- että maakuntavaaleissa on selkeä ja yhtenäinen järjestelmä, joka ei aliarvioi äänestäjän kiinnostusta, järjestö tiedottaa. Hilkka Kemppi Martti Kainulainen/Lehtikuva 8 Tietotesti 2 4 5 3 4 3 9 3 2 2 7 5 8 4 3 9 7 9 3 6 4 1 7 4 6 7 4 2 6 9 Tour de ski päättyi viikko sitten Italiassa. Minkä maalainen juusto alunperin on cheddar? 4. Yhdysvaltain presidenteistä kuuluisimpia on 1865 murhattuna kuollut Abraham Lincoln. Hän on myös pisin tähänastisista Yhdysvaltain presidenteistä. Kuinka pitkä? 8. Kuka puuttuu joukosta? 9. Missä solmittiin 1918 sodan, talvisodan ja jatkosodan rauhansopimukset 1920, 1940, 1947? 6. Kuka antaa innokkaasti suostumuksensa listan viimeiseksi nimeksi. Milloin Suomessa ensimmäisen kerran 10. Missä maassa valtion turvallisuuspo- 2 7 8 2 3 6 4 5 7 1 9 1 5 4 1 7 2 4 8 9 9 3 3 6 5 2 9 6 7 5 1 3 7 5 2 4 4 8 2 1 8 6 7 7 1 2 3 5 6 9 4 7 4 3 1 5 6 9 6 8 7 1 2 5 8 7 9 4 8 2 1 4 1 5 3 6 3 6 5 8 4 3 7 2 1 9 8 5 1 7 9 9 4 8 4 3 5 1 6 6 8 2 3 3 1 2 9 6 8 4 5 7 4 3 9 1 7 5 8 2 6 8 5 1 2 4 6 9 3 7 2 6 7 9 8 3 5 1 4 9 1 3 7 5 2 4 6 8 7 4 5 3 6 8 2 9 1 6 8 2 4 9 1 7 5 3 3 7 8 6 2 9 1 4 5 1 9 4 5 3 7 6 8 2 5 2 6 8 1 4 3 7 9 2 7 4 9 3 6 4 1. Keith Richards, Charlie Watts, Ron Wood. Milloin suomesta tuli virallinen kieli Suomessa? 7. Millaisissa ajoneuvoissa on mikäkin pohjaväri? 2. Suomessa liikkuvissa ja rekisteröidyis- sä ajoneuvoissa on oltava rekisterikilvet. Pohjaväriltään niitä on valkoisia, sinisiä, mustia ja keltaisia
Lue Suomenmaan pääkirjoitus verkkolehdestä joka aamu, seitsemän kertaa viikossa. www.suomenmaa.fi 15.1. 2016 45
Siinä on paljon SMP:tä, mutta on paljon muutakin. Niistä saatu kokemus on ollut kullanarvoista. Presidentinvaalit 2006 olivat perussuomalaisten ja minun suuri läpimurto. Luin minä Suomenmaata. Suomenmaan legendaarinen pakinoitsija Hela asui naapuritalossa Espoon Iivisniemessä. Hän on sanonut minulle, että puheenjohtajuudesta ei pidä luopua liian varhain. Saunakaveri nuorisoliiton ajoilta. Keskusta romahti vuoden 2011 jytkyvaaleissa. Tuli koettua voiton huuma, SMP: n hallitusvastuu, sisäiset riidat ja lopulta konkurssi. Sittemmin on paljon tapahtunut, oltu eri puolilla ja päädytty samalle puolelle. Kun SMP kuoli, perustettiin Perussuomalaiset. Mauri Pekkarinen takoi eduskunnan etupenkissä hallitusta taulaan oikein urakalla. Ja sitten löytyi Juha Sipilä. Puoluetta alettiin hautaamaan elävältä. Paiholaan olisi saanut menolipun, jos moista olisi muutama vuosikymmen sitten horissut. Tuon tien jälkeen en ole enää ihmistä pelännyt. Eihän se elämä lopu konkurssiin tai puolueen kuolemaan, sillä ideat, usko ja ajatukset eivät kuole. Sitä virhettä en tee. Kirjoittaja on ulkoministeri ja Perussuomalaisten puheenjohtaja. Samoja ihmisiä kuitenkin puolustettiin, näkökulma oli erilainen. Minä jaoin Suomen Uutisia ja kirjoitin siihen vuosikausia erikoistoimittajana. Lopunhan me tiedämme. Nyt meillä on hyvä hallitusyhteistyö. Tarina jatkuu. Tahtopoliitikko Paavo Väyryseltä voi oppia paljon. Ääniä tuli kovassa seurassa 103?000. Keskustan ehdokkaana oli tuolloin pääministeri Matti Vanhanen. Pienen, mutta kuitenkin. Kirjoitan nyt kolumnia vennamolaisena ulkoministerinä keskustan legendaariseen Suomenmaa-lehteen. Siinä on jo uutista yhdelle kerralle. Kuka olisi voinut Kekkosen, Vennamon, Karjalaisen ja Virolaisen aikaan moista uskoa. vieraskolumni timo soini SMP ja kepu, tarina jatkuu Sain vennamolaisen herätyksen 1970-luvun lopulla. SMP:n jäseneksi liityin 26.3.1979. Osa nykyisistä perussuomalaisista ei olisi aikanaan SMP: hen liittynyt. 46 15.1.2016 Keskustakin on muuttunut enemmän yleispuolueeksi. Liberaali ote on vahvistunut, vaikka syvät rivit ovat (aivan oikein) konservatiivisia. Urho Kekkonen ja Veikko Vennamo olivat alun perin liittolaisia, mutta heistä tuli kauniisti sanottuna kilpailijoita. Kun ajattelee sitä poliittista lahjakkuutta, jota Maalaisliitossa runsaasti 1950-luvulla oli (Kekkonen, Vennamo, Karjalainen, Virolainen, Sukselainen), oli selvää, että eivät heidän suksensa voineet aina olla samaan suuntaan. Olen ollut kaksi kertaa presidenttiehdokkaana. SMP ja kepu olivat kuin kissa ja koira. Eihän siitä mitään tullut. Olin 2012 Perussuomalaisten ehdokkaana ja sain lähes kolminkertaisen kannatuksen edellisiin vaaleihin nähden. Keskustassa ei presidenttiehdokkuuteen ollut tungosta. Eduskunnasta pudonnut (sama kohtalo oli Virolaisella Uudellamaalla 1983) Paavo Väyrynen pelasti keskustan ja tulevaisuuden näissä vaaleissa. Tulos oli olosuhteisiin nähden hyvä, puolue sai itseluottamuksensa takaisin. Hän, Hela, ja Suomen Uutisten Jukka (Aili Yliruusi) olivat kolumnistien aatelia. Kynät olivat terävät ja jälki sen mukaista. SMP:n vuoden 1983 vaalivoiton jälkeen tapasimme nuorisojärjestöjen puitteissa. Saunottiin ja paikalla olivat ainakin muistini mukaan Matti Vanhanen, Olli Riikonen (Tohmajärven nykyinen kunnanjohtaja), nykyinen perussuomalaisten kansanedustaja Kimmo Kivelä ja minä. Siitä seurasi värikästä elämää. Me maan matoset palaamme maaksi, mutta jäljen me kaikki jätämme. Lujaa lyötiin puolin ja toisin
Kun tullaan aikuisikään, niin pitää olla kanttia hienovaraisesti suositella jotain muuta. Klassikko; älä jätä päivätyötä. Niin paljon olen hölösuuna saanut pahaa aikaan. Vaikka lapsi ei muistaisi yksittäisiä tapauksia, niin hän muistaa ja vaistoaa kannustavan, positiivisen ilmapiirin. 2016 47. Vielä vanhempien kuoltuakin. Kannustamisessakin rajansa. Ja vuosien päästä eräskin nainen töissä kertoi, että ei ole koskaan pitänyt hattua sen jälkeen, kun yksi postipoika häntä siitä niin pilkkasi. Minä jo kysymässä, että kuka, käytökseen on puututtava, kun sain kuulla, että se olin ollut minä itse. Hävettää. Sanotun sanan muistaa, olkoon sana ystävällinen. Jari Nenonen päätoimittaja Juha Määttä 040 7359 612 Pääkirjoitustoimittaja Juha Mauno 044 7370 311 toimituspäällikkö Katariina Lankinen 044 7370 320 Ulkoasupäällikko Mikko Eronen 041 4539 554 Verkkouutispäälliköt Henna Lammi 044 7370 267 Samuli Nissilä 044 7370 261 journalistinen taittaja Samuli Vänttilä 044 7370 244 Toimittajat Meri Alaranta-Saukko 044 2032 640 Annukka Kaarela opintovapaalla Pirjo Kontio 044 7370 262 Risto Luodonpää 040 8201 781 Anja Manninen 044 7370 381 Pentti Manninen 040 5709 400 Juhani Ojalehto 044 7370 283 Pauliina Pohjala perhevapaalla Pekka Pohjolainen 040 5357 674 Pirkko Wilén 044 7370 238 Valokuvaajat Jari Laukkanen 044 5966 879 Maria Seppälä 044 7370 386 uutiset@suomenmaa.fi etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi mielipiteet@suomenmaa.fi Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite Lekatie 4, 90150 Oulu Helsingin toimitus Postiosoite: PL 1070, 00101 Helsinki, Käyntiosoite Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija: Suomenmaan Kustannus Oy Toimitusjohtaja: Sauli Huikuri Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Markkinointisihteeri Jenni Tikkanen 044 7370 346 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, Sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Painopaikka: Kaleva Oy, ISSN 0356-3588 15.1. Jos on vielä pahaksi onnekseen varustettu elefantin muistilla, niin ilkeän ja väärämielisen sanan muistaa vuosikymmeniä. Voi muistaa, vaikka ei muistuta. Kevyt heitto, läpällä, niin kuin nykyisin kai sanotaan. Puhuivat outoja kieliä, lauloivat outoja lauluja. Lasta pitää kannustaa. Nenonen Sanotun sanan muistaa Kynän sanotaan olevan miekkaa vahvempi. Olin saanut isältä luvan käännellä ulkomaan asemille, siellä olivat Hilversumit sun muut. Lapsuudesta muistaa vieläkin sen, kun täti sanoi, että sinä taidatkin olla fiksu tuon radion kanssa. Nyt se jopa huvittaa. Jos on varustettu elefantin muistilla, ilkeän sanan muistaa vuosikymmeniä. Vihkikaavakin muistutteli, ettei muisteta kärsittyä pahaa. Kansanedustuslaitoksessa neuvo uppoaa erityisen huonoon maaperään. Aika monelle on siitä kyllä tullut näyttämisen halu, jopa maaninen näyttämisen halu. Herkkänä hetkenä sitten avaudutaan ja kerrotaan, että koko elämä on mennyt, ei suinkaan tekemisestä nauttien, vaan yrittäen saavuttaa vanhempiensa hyväksyntää. ?Teidän hallituksenne ei tehnyt tälle asialle mitään!? Myös kannustavat sanat muistetaan. Hyvässä hengessä istuksin samoissa kahviporukoissa miehen kanssa, joka kerran pikkutunneilla ui liiveihin, vain ilmoittaakseen, että hänen kahdeksanvuotias poikansa kirjoittaa paremmin kuin minä. Levy-yhtiöissä tai ainakin karaokepaikoissa tiedetään lukuisia kiljukauloja, joille äiti on toistanut, että sinä se laulat hyvin. Eikä kunnioitukseni kokenutta skribenttiä kohtaan laskenut, vaikka hän kännipäissään minut haukkuikin. voi olla itse itseään toteuttava ennuste. Hetkellinen, kolmen sekunnin tokaisu, ?jopa on lieri?, ja toiselle ikuinen trauma. ?Sinusta ei koskaan tule mitään. Sanottu sana lipsahtaa helposti ja vaikuttaa syvästi. Latistaminen on pahinta. Siihen saattaa olla vaikea uskoa tilanteessa, jossa hullupää käy sen miekan kanssa kimppuun ja omassa kädessä on kuivunut, lakkautetun huoltoaseman mainoskynä. Sanan voima on kuitenkin vahva. Jokaisen sauna palaa vuorollaan ja kyllä oppositiossa sitten muistetaan kaikki
Yllätä ystävä lahjatilauksella Uudistunut Suomenmaa nyt tarjoushintaan 19,90 . / 3 kk Kestona (keskustan jäsenille 69 . / vuosi Kyllä kiitos, tilaan uudistuneen Suomenmaan Tutustumistarjouksena 19,90 . 08 5370 370 (arkisin klo 9-15) Postitoimipaikka Puh. Tilaaja Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puh. Maksajan allekirjoitus Tunnus 5004795 00003 Vastauslähetys Sähköpostilla: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Tilaa netissä: www.suomenmaa.fi Täytä ja postita viereinen tilauskuponki. / 3 kk Kestotilauksena keskustan jäsenille 69 . 151?) Uusi aikakauslehti ilmestyy perjantaisin kerran viikossa. Normaali kestotilaushinta ilman jäsenalennusta 151 . / vuosi (norm. / vuosi) Olen keskustan jäsen Vastaanottaja maksaa postimaksun Tarjous Kestotilaus 109 . / vuosi. TILAUSVAIHTOEHDOT Tilauksen saaja Lähiosoite Postinumero Soita asiakaspalveluumme puh