Suomenmaa 15.02.2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

s. Lisäleikkaaminen vaarantaisi kansalaisten turvallisuuden. . s. PERJANTAI 15.2.2013 EI OLLUT APUA KUNTALIITOKSESTA. 3 N:o 19 . . s. 4 Säästökuuri tapissaan Sihteeristä puheenjohtajaksi Päätalo oli työlle ahne Poliisitoimi on joutunut jo vuosikausia elämään säästökuurilla. 6 Anna-Liisa Tuhkanen aloitti kunnallisjärjestön sihteerinä ja on nyt kunnanhallituksen puheenjohtaja ja puoluevaltuuston jäsen. 14. 8 Työlle ahne Kalle Päätalo teki töitä metsurina, rakennusmestarina ja kirjailijana, Aini Vääräniemi esittelee Taivalkoskella. 2 VAIKEAT ASIAT SEURAAVALLE HALLITUKSELLE. s. 1 ? S 6 414880 073513 S EU:n aluetuki pienenee Menetykset on tasattava Suomen sisäisessä rahanjaossa
Määrä on lähes kaksinkertainen edellisvuoteen verrattuna. Kasvaneet investointipaineet ovat ajaneet kunnat ottamaan yhä enemmän velkaa niin, että velkamäärä asukasta kohti on jopa moninkertaistunut. Eniten velkaa on Kotkan kaupungilla, 10 447 euroa asukasta kohti. Silloin Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti liitettiin Jyväskylään. Mutta eipä seurannut liitoksesta kuntatalouden kohenemista Jyväskylän seudulla, päin vastoin. Sanomalehti Keskisuomalaisen äskettäin tekemän selvityksen mukaan suur-Jyväskylän henki- VIHREÄ johtaja Ville Niinistö sanoi, että sukupuolineutraalia avioliittoa koskeva lakialoite ei etene eduskunnassa, koska ?koska kokoomus ei uskalla viedä asiaa eteenpäin ja keskustalaiset eivät uskalla allekirjoittaa aloitetta?. Entä jos kysymys onkin mielipiteestä eikä uskalluksen puutteesta? Millä oikeudella poliitikko leimaa toisenlaisen mielipiteen pelkuruudeksi? Jyväskylässä tehtiin iso kuntaliitos, mutta menot ja velat ovat vain kasvaneet. Miehen ja naisen välisellä parisuhteella on pitkä kulttuurinen perinne ja biologinen selitys. niitä pidetään suuressa sekaannuksen tilassa. Moni soinilainen haluaisi Natoon P erussuomalaiset on kokoomuksen jälkeen toiseksi Nato-mielisin puolue. Seuraavina ovat Kittilä, Maarianhamina, Kökar, Raahe, Hartola ja Vantaa. Viidentoista velkaantuneimman kunnan joukossa on siis sekä pieniä että suuria kuntia, myös Jyväskylä, Kokkola ja Helsinkikin. Hän kannustaa kuntia käynnistämään ?viipymättä. Jyrkästi toisistaan poikkeavia näkemyksiä perussuomalaisissa on niin talouspolitii- Tekopyhää uussuvaitsevuutta kasta, verotuksesta kuin monista arvokysymyksistäkin. instituutiota. Omaisuutta voi helposti järjestellä testamentein ja lahjoituksin. Erot näkyvät siis nyt myös suhtautumisessa läntiseen sotilasliittoon Natoon. Muuten mielipidetiedustelun tulos oli kuin ennen. Kun hallitus puhuu jatkuvasti säästöjen, leikkausten ja veronkorotusten tarpeesta, kuntauudistus osuu täydellisen väärään aikaan. Kunnille pitäisikin nyt antaa aikaa panna taloutta kuntoon sen sijaan, että jatkuvalla rakenteiden ?uudistamisella. Se turvaa suvun jatkumista, brutaalimmin sanottuna lajin säilymistä. Parisuhteesta erotettu suvunjatkaminen lähestyy ihmistuotantoa. Ei ole pakko uskoa, että sukupuolineutraali avioliitto tuo valon vuosituhantiseen pimeyteen. Käsitys avioliitosta on tietenkin muuttunut ajan mukana. Puolisoiden erottamattomuuden rinnalle on tullut avioero. Avoliitto ja rekisteröity parisuhde ovat juridisesti ja eettisesti sallittuja vaihtoehtoja. HOMOEROOTTISEEN rakkauteen perustuvan parisuhteen salliminen ja yleinen hyväksyntä on suuri ihmisoikeusaskel, joka on otettu tosin vasta läntisessä maailmassa. Sitä ei tarvitse sen kummemmin selittää tai perustella. Fanaattinen uussuvaitsevuus haluaa edetä myös perinteisen avioliiton tontille. Sekä homoille että heteroille on tarjolla mahdollisuuksia yhteiselämään ihan tasa-arvoisesti ilman tätä ?antiikkista. Samalla kansalaiset vieroksuvat muutakin ylikansallista varustautumista ja liittoutumista, tapahtuipa se sitten Suomen ja Ruotsin kesken tai Euroopan unionin puitteissa. Tässä valossa kaikki viime kuukausien liittoutumismainokset ovat olleet hukkaan heitettyä työtä. Suomalaiset ovat yhä lähtöruudussa. rakennelain edellyttämät kuntajakoselvitykset. Neuvo on huono. Tämä käy ilmi Helsingin Sanomien torstaina julkistamasta selvityksestä, jonka lehti on teettänyt TNS Gallupilla. Perussuomalaisten Nato-innostuksen kasvu (24 % kannattaa liittymistä) oli yllätys myös puolueen puolustusasiantuntijalle, kansanedustaja Jussi Niinistölle. He eivät halua liittoutua ja sillä selvä. SE ON tekopyhää poliittisella korrektiudella ratsastamista, jota Outi Nyytäjä on nimittänyt uussuvaitsevuudeksi: . Kuva: Suomenmaan arkisto Valtiovallan ei tule antaa ainakaan pariin vuoteen yhtään uutta tehtävää kunnille. löstömenot olivat kasvaneet noin 15 prosenttia eli 50 miljoonaa euroa verrattuna siihen, mitkä olivat neljän erillisen kunnan henkilöstömenot yhteensä. Kuntien velkatilastot puolestaan osoittavat, että Jyväskylän kaupungilla oli vuonna 2008 velkaa 1 928 euroa asukasta kohti, mutta suur-Jyväskylällä velkaa on jo 7 228 euroa asukasta kohti! Ei ollut apua kuntaliitoksesta. K untaliiton Arttu-tutkimuksen mukaan kuntaliitokset ovat nostaneet poikkeuksetta kuntien kustannuksia ainakin muutamana ensimmäisenä vuonna. Aito suvaitsevuus voisi suhtautua siihen hienotunteisemmin. Monille avioliiton arkea eläville varmasti sopii, että tähän aateliin tulee myös homopareja, mutta toisia ajatus voi loukata, oikein tai väärin. MIKSI EI avioliittokäsitettä voitaisi varata sen alkuperäiseen historialliseen käyttöön. Kun suvaitsevuuden pitäisi olla kykyä sietää sitä, mikä on meille epämiellyttävää ja antaa sille olemassaolon oikeutus, uussuvaitsevuus ei salli vastakkaisia mielipiteitä. Sen kristillinen merkitys on ohentunut maallistumisen myötä. Adoptio-oikeus voisi olla hyvin vapaa. Sauli Pyyluoma. Velkaantumistilaston kärjessäkin keikkuu sekä suuria että pieniä kuntia ja sekä itsenäisinä pysytelleitä että kuntaliitoksia rakennelleita kuntia. Esimerkiksi käy vaikkapa Jyväskylä, jonka kaupunginvaltuutettuna nykyinen kuntaministeri Virkkunen on istunut vuodesta 1997 lähtien ja vuosina 2005?2009 jopa kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. Jyväskylän seudulla tehtiin iso kuntaliitos vuonna 2009. Keskustan pää-äänenkannattaja Päätoimittaja Juha Määttä Pääkirjoitukset Toimittajalta Kunnille pitäisi antaa nyt hengähdysaikaa K untien viime vuoden tilinpäätösten ennakkotiedot kertovat kuntatalouden olevan yhä kovalla koetuksella. Kun verotulojen kasvu hidastui merkittävästi ja samalla leikattiin valtionosuuksia, yhteenlaskettu toimintatulojen, verotulojen ja valtionosuuksien kasvu ei riittänyt kattamaan kuntien toimintamenojen kasvua. Peräti 63 kunnalla viime vuoden vuosikate olikin negatiivinen. Suomalaiset eivät halua Natoon, sillä vain 19 prosenttia kaikista vastanneista kannattaa liittymistä. Pääkaupungin velka on runsaat 7 000 euroa asukasta kohti. Tärkeimmät johtopäätökset tilinpäätöstiedoista ovat, että kuntien valtionosuuksia ei pidä enää missään tapauksessa leikata vaan lisätä ja että valtiovallan ei tule antaa enää ainakaan pariin vuoteen yhtään uutta tehtävää kunnille. Kuntaministeri Henna Virkkunen näyttää tosin tehneen toisenlaisen johtopäätöksen. Siitä tulee helposti fanatismia. Uussuvaitsevuus on näennäisestä vastakkaisuudesta huolimatta sukua suvaitsemattomuudelle, johon se reagoi. Homofobia ja rasistiset ennakkoluulot ruokkivat uussuvaitsevuutta. Molemmat estävät toisiinsa tukeutuen aitoa vuoropuhelua. PERINTEISTÄ avioliittokäsitystä voi puolustaa ilman ennakkoluuloisuutta ja syyllistymättä tasa-arvon vastustamiseen. Muuta hän ei osannut HS:lle selittää kuin arveluja varuskuntien lakkautusten vaikutuksista. Perussuomalaisten Nato-näkemyksetkin kertovat puolueen jakaantuvan monissa asioissa selkeästi eri ääripäihin
Tässä suhteessa hallitus toimii linjakkaasti, sillä se on lykännyt muutkin vaikeat asiat seuraavan hallituksen kontolle. JÄRKIPERUSTEIDEN sijaan SDP:n kellokkaat ovat ryhtyneet muistelemaan innolla entisen pääministerin Matti Vanhasen kuuluisan Rukan hiihtoreissun eläkeavausta. Seuraavaksi tarvitaan tekoja.?. Valiokunnan kannanotossa todetaan, että valtio voi olla mukana omistamassa telakoita. Valiokunnan puheenjohtaja Mauri Pekkarisen (kesk.) mukaan kannanotolla luodaan vahvaa poliittista painetta telakkakriisin ratkaisuun. Ei siis tarvitse olla suuri ennustaja, jos veikkaa, että hallituksen työurien pidentämistä koskevat päätökset siirtyvät seuraavalle vaalikaudella. 15.2.2013 www.suomenmaa.fi Puheenvuoro Hallitus on SDP:n panttivanki KUTEN kulunut sanonta kuuluu, työuria pitää pidentää alusta, keskeltä ja lopusta. Hallitus on toistanut tätä mantraa sujuvasti koko olemassa olonsa ajan, ja miksi ei olisi, koska siitä on sovittu myös hallitusohjelmassa. Valitettavasti puheet eivät ole johtaneet tekoihin. Mitä kauemmaksi päätöksenteko karkaa, sitä synkemmäksi pilvet muuttuvat. SURKEIMMASSA jamassa ovat työurien pidentämiseen tähtäävät toimet. Täl- lainen käyttäytyminen on tyypillistä tilanteessa, jossa omat eväät on syöty ja järkiperusteet ovat lopussa. Demarien eduskuntaryhmän puheenjohtajan Jouni Backmanin ja varapuheenjohtaja Pia Viitasen puheet siitä, että keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on ryhtynyt hiihtämään Vanhasen vanhoilla suksilla, voi jättää omaan arvoonsa. Mieluummin sitä hiihtää verkkaisesti eteenpäin, kuin istuu vuositolkulla ladun vieressä olevassa autossa ja huutaa avoimesta ikkunasta: ?latua?! Muut lehdet AAMULEHTI esittää oikean kysymyksen: ?Järjestöt eivät pystyneet vastaamaan pääministeri Jyrki Kataisen huutoon, mikä kasaa lisää tulisia hiiliä sekä kokoomuksen että SDP:n päälle. Vaikka muut hallituspuolueet kokoomuksen johdolla olisivatkin valmiita nostamaan muutamalla vuodella nykyisten keski-ikäisten ja nuorten eläkeikää, demarit eivät anna periksi. Valistuneiden ennusteiden mukaan joka viides 1970-luvun puolivälissä syntyneistä naisista elää vähintään 100-vuotiaaksi ja miehistä joka viides vähintään 95-vuotiaiksi. SUOMALAISTEN veronmaksajien epäonneksi SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen antoi viime eduskuntavaalien alla, ilmeisesti puolivahingossa, vaalilupauksen, jonka mukaan hänen edustamansa puolue ei ole mukana sellaisessa hallituksessa, joka nostaa eläkeikää. Hallitus ei voi kahlita omaa poliittista valtaansa järjestöjen ristiriitaisiin tavoitteisiin, vaan sen on tehtävä tarvittavat päätökset ja esitykset eduskunnalle sivulle vilkuilematta. Ilman järjestöjen vetoapua niiden on nyt tehtävä uusia, kansalaisten kannalta epämiellyttäviä talouspoliittisia viiltoja eikä tilannetta helpota se, että päähallituspuolueet vetävät pahasti eri suuntiin. Kuten Katainen sanoo, Suomi on tienhaarassa: nyt valitaan joko hitaan näivettymisen tai rohkeiden uudistusten tie. Ei vaikka järki sanoo toista. Pääministeri Jyrki Kataiselta (kok.) odotetaan nyt johtajuutta. Tahtoa ja lupauksia alkaa olla riittävästi. Juuri siitä on kysymys. Myös hallitus on luvannut tehdä kaikkensa TUI-rahoituksen ja risteilijäosaamisen säilyttämiseksi. Järjestöt eivät löytäneet yhteistä säveltä, joten Musta Pekka -kortti siirtyi takaisin hallituksen syliin. Suomen kansantalouden ja tulevaisuuden kannalta tärkeät ratkaisut vaativat ripeitä toimia. Jokainen järki-ihminen ymmärtää, että odotetun eliniän noustessa myös eläkeikää on nostettava. Suomalaisten odotettu elinikä on noussut reilussa 50 vuodessa noin 20 vuodella. Puhe siitä, että tämän päivän 70-vuotiaalla on entisajan viisikymppisen kunto, ei ole siis tuulesta temmattu. Eikä kehitys pysähdy tähän. Kuva: Jari Laukkanen tamista kohtaan nakertaa hallitusta sisältä päin. Vastuu talouden kehityksestä on kuitenkin ni- menomaan hallituksella, ei etujärjestöillä.? TURUN SANOMAT näkee, että eduskunta tukee välikysymyksestä huolimatta yksimielisesti telakkateollisuutta: ?Yksimielinen talousvaliokunta linjasi tiistaina, että hallituksen on tehtävä kaikkensa STX:n Turun telakalta tilattujen TUI-varustamon risteilijöiden rakennusaikaisen rahoituksen varmistamiseksi. eikä edes saa . vitkutella. Työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen päättämättömyys käy kalliiksi suomalaisille veronmaksajille. Hallitus yritti näppärästi delegoida päätöksenteon työmarkkinajärjestöille, mutta toisin kävi. Jos kokoomuksen peräämiä rohkeita uudistuksia ei nyt tehdä, on pakko kysyä, miten Katainen voi jatkaa sellaisen hallituksen pääministerinä, joka päästää maan näivettymisen tielle.? SAVON SANOMAT vaatii hallitusta kantamaan vastuun, kun järjestöt eivät sitä tehneet: ?Katainen ja valtiovarainmi- nisteri Jutta Urpilainen (sd.) sanoivat olevansa valmiita kuuntelemaan järjestöjä, jos ne pääsevät jonkinlaiseen tulokseen ennen maaliskuun kehysriihtä. Sen kauemmin hallitus ei voi . Ydinkysymys on, pystyykö hallitus Kataisen johdolla noudattamaan hallitusohjelmaan kirjattuja tavoitteita. Tällä hetkellä tilanne näyttää olevan hal- lituksen sisällä pahasti umpisolmussa. Ja tästä SDP on pitänyt kiinni kynsin ja hampain. SDP:n kielteinen asenne eläkeiän nos- Juha Määttä päätoimittaja Jokainen järki-ihminen ymmärtää, että odotetun eliniän noustessa myös eläkeikää on nostettava. ?SDP:n kielteinen asenne eläkeiän nostamista kohtaan nakertaa hallitusta sisältä päin.
Kuva: Jari Laukkanen johtaja Kaisa-Leena Lintilä työja elinkeinoministeriöstä muistuttaa. Kun aluetuista päätetään, mittarina käytetään bruttokansantuotetta eli BKT:ta. Kehitys on looginen seuraus siitä, mitä Suomi on ollut unionissa hyväksymässä, aluekehitys- Kaisa-Leena Lintilä on alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunnan varapuheenjohtaja. korvamerkittyä rahaa ja käytettävä näiden alueiden tukemiseen. Aluerahoista 900 miljoonan euron jakoa ei ole sidottu ja sen käytöstä päättää viime kädessä maan hallitus. Julkisuudessa on ollut epäilyjä rahapotin uusjaosta, mutta päätöksiä ei Lintilän mukaan ole tehty. SE MIHIN kukin maa EU-tuet käyttää, tulee entistäkin tiukempaan valvontaan. Että esimerkiksi Kainuusta on hyvä yhteydet kotimaahan ja muille markkinoille, Lintilä kertoo esimerkin. Itä- ja Pohjois-Suomessa rahoja haluttaisiin käyttää esimerkiksi elinkeinotoimintaa palveleviin liikenneratkaisuihin, kuten pieniin tieliittymiin ja tietoliikenneverkkoihin. Komission mielestä taas Suomen kaltaisessa kehittyneessä maissa tähän ei ole tarvetta käyttää EU-rahoitusta. Hanke hankkeelta komissio ei sentään rahojen käytöstä päätä, mutta yhteisiä linjoja on haettu. Hallitus hyväksynee Suomen rakennerahasto-ohjelman kesällä. Komission hyväksyntää odote-. Ohjelmakaudella 2014?2020 jäsenmaan ja unionin välille tulee solmittavaksi kumppanuussopimus. Sopimuksessa määritellään EU-rahoituksen käyttö ohjelmittain, rahastoittain ja painopisteittäin. Kaisa-Leena Lintilän mukaan komission ja Suomen Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän (Halke) linjauksissa on ollut eroja. Suomi kuuluu BKT:lla mitattuna unionin kehittyneiden maiden joukkoon. Tukirahoja suunnataan nyt köy- himpiin maihin ja alueille, joiden BKT on alle 75 prosenttia EU:n keskiarvosta. Tukea saavat Lintilän mukaan esimerkiksi Bulgarian ja Romanian köyhät ja taantuvat alueet. MYÖS Itä ja Pohjois-Suomen erityistuet laskevat. Merkittävin ero on Itä- ja Pohjois-Suomen saavutettavuustoimenpiteet. Virkamiesslagin saavutettavuudella tarkoitetaan toimia, joilla edistetään alueitten yhteyksiä muuhun maailman. . Tuo summa on ns. Neuvottelukunta linjaa Suomen rakennerahasto-ohjelman valmistelua. Tällä kaudella tuki oli 1,7 miljardia eli tuki laskee 24 prosenttia. Koheesio on maatalouden ja maaseudun rinnalla EU:n budjetin suurin menolohko. Suomen osuuden lasku on seurausta unionin kehityssuunnasta; jakajamaita on enemmän ja laajentuneessa unionissa tuet menevät uudemmille ja köyhemmille jäsenmaille. . Tuki putoaa 35 eurosta 30 euroon asukasta kohti. Itä- ja Pohjois-Suomen harvaan asuttujen alueiden erityisasema ja tuki on kirjattu unionin perussopimukseen, mutta tuet on silti neuvoteltava erikseen jokaiselle budjettikaudelle. Itä ja Pohjois-Suomen tukea aluerahojen 1,3 miljardista on 272 miljoonaa euroa. 4 15.2.2013 Korvausta haetaan kansalli Suomen osuus EU-aluetuista laskee 24 prosentilla. ANJA MANNINEN OULU SUOMEN osuus EU:n aluetuista laskee edelleen. Koheesiopolitiikan eli alue- ja rakennepolitiikan rahoituksesta Suomen osuus on kaudella 20142020 1,3 miljardia euroa
maakuntajohtaja Raimo Holster puhuu kansallisesta edunvalvonnasta. Euromääräinen summa tulevalle rahoituskehyskaudelle 2014?2020 on 997 miljardia euroa (mukaan lukien rahoituskehys ja kaikki ulkopuoliset välineet). EU-budjetti pienenee ensimmäistä kertaa, 24 miljardia euroa. Budjetin painotukset muuttuvat niin, että kilpailukykyyn panostetaan seuraavalla seitsenvuotiskaudella 37 prosenttia kuluvaa rahoituskautta enemmän. Keskusta haikailee uusteollistamiseen vahvaa valtiota. Odotamme, että tämä näkyy Tavoitteena on, että ihmiset voisivat hyvin, olisi työtä ja toimeentuloa eri puolella maata. ALUETUKIEN laskiessa paineet kotimaassa kohdistuvat kansalliseen tukeen. Lapin liiton va. oppilaitokset, ammattikorkeakoulut ja yliopisto sekä lapppilaiset yritykset. Pekkarinen: Suomi näivettymisen partaalla KATAISEN hallitus ei ole kyennyt suunnan muutokseen, vaikka koko valtakunta sellaista huutaa, keskustan Mauri Pekkarinen jyrähti keskiviikkona eduskunnan välikysymyskeskustelussa. . Teillä tuntuu olevan vahva näkemysero, Saarikko tulkitsi hallituspuolueiden välejä. TAPPIOLLISEEN toimintaan valtio ei tietenkään mene, keskusta korosti puheissaan. Puolue katsoo, että teollisuudelle otollisten olojen luomisen lisäksi valtion on harkituissa tapauksissa voitava astua myös omistajaksi. 5 15.2.2013 Itä ja Pohjois-Suomen erityistuki laskee 35 eurosta 30 euroon asukasta kohti. Kuva: Petra Pöyliö Suomen maksut ovat tarkentuneet EU:N BUDJETTI vastaa noin yhtä prosenttia 27 jäsenmaan bruttokansantulosta. Samalla maatalouden ja alue- ja rakennepolitiikan osuudet laskevat. Hallituksen uusimpien tietojen mukaan Suomen maksut EUbudjettiin kasvavat kuluvan kauden 12,3 miljardista eurosta 12,6 miljardiin kaudella 2014?2020. Samalla Suomen saannot pienenevät 9,46 miljardista 8,96 miljardiin. Suomen seitsemän vuoden nettomaksu kasvaa siis vuosien 2007? 2013 2,84 miljardista eurosta seuraavan kauden 3,64 miljardiin. Tulevalla kaudella Suomen nettomaksut ovat arviolta 520 miljoonaa per vuosi. Hallituksen toimet eivät ole vakuuttaneet työmarkkinajärjestöjä uhrauksiin uuden kasvun hyväksi, vaikka hallitus henkilötasolla on etujärjestöjen sylissä niin kuin Esko Kreetan ja päinvastoin. Pekkarinen vaatii maahan hallitusta, joka leikkausten ja veronkiristysten synnyttämän näivettymiskierteen sijasta pystyy vauhdittamaan talouden vahvaan kasvuun ja turvaamaan työn ja hyvinvoinnin. Heikon valtion politiikka vaarantaa nyt sekä huipputelakan, että koko meriteollisuuden, maailmanmitassa ainutkertaisen verkoston, menestymisen maassa, Pekkarinen varoitti. Keskusta haluaa, että valtiolla on aktiivinen, omistajuuteen valmis rooli telakka-asian hoidossa. . Muistikuvissa on Urho Kekkosen teollistamispolitiikka. Kokoomuksen valtio katselee pikemminkin sivusta. KESKUSTA tulkitsee, että kokoomus tekee väärää politiikkaa ideologisista syistä. Kokoomus kieltää ideologian. Vuositasolla nousua tämän kauden keskiarvosta on 115 miljoonaa. sista tuista ataan loppuvuodesta. Prosessi on pitkä ja siinä on mukana laajasti alueet, järjestöt, ministeriöt ja komissio. Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta on lakiin perustuva kumppanuuselin, joka osaltaan linjaa valmistelua. . Se on usuttanut valtiota mukaan varsinaissuomalaisten yritysten yhteenliittymään, joka valmistautuisi Turun telakan pelastamiseen. Valtion vauhditusta kaipaavan uusteollistamisen listan kärkipäässä keskustalla ovat biotalous ja kaivannaisteollisuuden jatkojalostaminen.. Mahdollisuudet on nyt vaan rahoitettava yrittäjyydeksi ja työksi. Uuden lisäksi valtiota tarvittaisiin Pekkarisen mielestä mukaan myös uusvanhaan suureen mahdollisuuteen: Valtavassa kasvussa oleva kaivosteollisuus kaipaa jatkeekseen uuden malmia pitemmälle jalostavan teollisuuden. Kokoomus pelkää vahvaa valtiota PENTTI MANNINEN HELSINKI KUUDEN puolueen hallitus ei kaadu tänään perjantaina, kun eduskunta äänestää keskustan ja perussuomalaisten tarjoamista epäluottamusesityksistä Perussuomalaisten virittämä välikysymyskeskustelu talous-, teollisuus- ja telakkapolitiikasta ei ollut turha. Eduskuntakeskustelussa kokoomuslaiset toistelivat, että puolueen suhtautumista valtion rooliin ohjaa puhdas prag- maattisuus. Tämä sai keskustan ryhmänjohtaja Kimmo Tiilikaisen tuiskahtamaan, että teidän politiikkanne ei ole pragmaattista, se on flegmaattista. VARAPUHEENJOHTAJA Annika Saarikko pani merkille, että samaan aikaan kun kokoomus kiistää ideologian merkityksen, hallituksen toinen pääpuolue SDP korostaa ohjelmassaan vahvan valtion roolia. . Kaikkiaan tavoitteena on, että ihmiset voisivat hyvin, olisi työtä ja toimeentuloa eri puolella maata, Lintilä tiivistää aluetukien käytön tarkoituksen. asukasta kohti on Holsterin mukaan ilman muuta pettymys ja herättää tyytymättömyyttä. Holster lähtee siitä, että se, mikä korvamerkityissä tuissa menetettiin, korvataan kansallisesti. Holster ja Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntajohtaja Pauli Harju huomauttavat, että Pohjois- ja Itä-Suomi keräävät ison osan kansallisesti päätettävistä alueiden kehittämisrahoista. . Edustajienkin intoa osoittaa puheenvuorojen määrä: 152. Keskustelu toi väkevästi esiin keskustan ja kokoomuksen erilaisen suhtautumisen valtion rooliin talous- ja teollisuuspolitiikassa. Mutta terveen tulevaisuuden rakentamiseen sitäkin enemmän, Pekkarinen huomautti. Peräjälkeen viisi maailman suurinta, liki miljardin euron tiedon ja taidon jättiläistä, on valmistettu Suomessa. Erityisesti turkulaisilla on ollut aihetta ylpeyteen, Mauri Pekkarinen arvioi risteilijäosaamista. Kahteen vuosikymmeneen ensimmäisen kerran kansakunta syö nyt enemmän kuin tienaa. Edessä on sitkeä ministerien ja koko hallituksen lobbaus. Tuen putoaminen 30 euroon Suomen sisäisessä rahanjaossa, Harju muistuttaa. Tuen lasku merkitsee alueellisesti sitä, että tukea saavat kohteet vähenevät. Lapissa aluetukia ovat saaneet mm. Keskusta ei voi hyväksyä hallituksen toimettomuutta telakka-asiassa. Ei liioin sitä välinpitämättömyyttä, millä valtio suhtautuu kotimaiseen ruudintuotantoon. TOIMETTOMUUS telakkaratkaisuissa on Pekkarisen mielestä näyttävä oire paljon syvemmästäkin kriisistä, kyvyttömyydestä kääntää hiipuva talous nousuun. . Syömävelan ottoon meillä ei ole varaa. Hiekka mahdollisuuksiemme tiimalasissa valuu vauhdilla. Pekkarisen mielestä maltilliset tuloratkaisut ja työpanoksen kasvattaminen raivaisivat mahdollisuudet miljardien mittaisiin tulevaisuus- ja välttämättömyysinvestointeihin, uuteen teollisuuspolitiikkaan ja infrainvestointeihin. Näistä keskustan rahastoideassa on kysymys. . Kuva: Jari Laukkanen Uusiutuva biotalous, cleantech ja informaatioteknologian uudet mahdollisuudet pyörivät kaikkien huulilla
Silti päätöksissä pitäisi ajatella enemmän kokonaisuutta. Kun samaan aikaan kiristetään säästöruuvia, on se työvoimavaltaisella alalla melko mahdoton yhtälö ratkaistavaksi. Keskusta tarjosi varjobudjetissaan vaihtoehdon, johon nykyhallituksen keskittämispolitiikalta on turha odottaa vastakaikua. . Esitimme vuosittaista lisärahaa nimenomaan syrjäseutujen poliisipalvelujen ja kenttätoiminnan turvaamiseksi. Mutta säästämisen vaikutuksen pitää näkyä kentällä. Ne on yleensä aina helpointa kohdistaa syrjäisemmille seuduille, missä liikutaan jo tällä hetkellä aivan äärirajoilla poliisipalvelujen saatavuuden kanssa, hän huomauttaa. RANTAKANGAS ei allekirjoita sisäministerin suitsutusta siitä, että hallintorakenneuudistuksella turvataan poliisin palvelut jatkossa kattavasti koko valtakunnan alueella. . Se ei saa jäädä makaamaan ministeriön kirstuun, niin kuin monesti on käynyt, hän harmittelee. Yhtäkkiä oli tilanne, että poliiseja ei enää riittänytkään kaikkiin vakansseihin. KOLME vuosikymmentä poliisina toiminut Aulakoski myöntää tilanteen joskus turhauttavan. . Tekniikka hoitaa asiat niin, että luvan myöntäjä voi jatkossa olla jopa toisella puolella maata. Kun kunnantaloille perustetaan uusia osa-aikaisia palvelupisteitä, niin valtio voi hieman säästää. Yhtäkkiä oli tilanne, että poliiseja ei enää riittänytkään kaikkiin vakansseihin. AULAKOSKI on vakuuttunut, että merkittävä osa hallituksen asettamasta 30 miljoonan euron koko- naistavoitteesta pystytään kattamaan lupapalveluja tehostamalla. . Kuntaliittokin on ollut tästä asiasta jo huolissaan, toteaa Rantakangas. JATKUVA säästämisen kierre on tullut valitettavan tutuksi poliisilaitoksilla ympäri Suomen ja jo vuosien ajan. Raahelainen apulaispoliisipäällikkö ja kuntapoliitikko Antero Aulakoski haluaisi päättäjiltä tarkempaa kontrollia säästötoimien kohdentamiseen. . 6 15.2.2013 Poliisitoimi ei selviä enää lisäleikkauksista Keskustan varjobudjetti olisi tuonut lisärahaa syrjäseutujen turvallisuuteen RISTO LUODONPÄÄ OULU SYRJÄSEUTUJEN turvallisuuden takaaminen uhkaa edelleen jäädä rankan säästökuurin jalkoihin poliisin hallintorakenneuudistuksen tuoreimmissa linjauksissa. Uudistusta pohtineen työryhmän raportti ei tarjonnut juurikaan vaihtoehtoja tai uusia ideoita jatkuvassa resurssipulassa riutuvan poliisin kenttätoiminnan turvaamiseksi. Kun raportin vastaanottanut sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) ilmoitti kiirehtivänsä säästöjen nopeaa toteuttamista, odotetaan hallituksen tulevia ratkaisuja hieman epävarmoissa tunnelmissa. Hallintovaliokunnan puheenjohtajana aiemmin toiminut kansanedustaja Antti Rantakangas (kesk.) aprikoi hallituksen harkitsevan jopa lisäleikkauksia säästöjen vauhdittamiseksi. . Poliisien määrä on silti monessa paikassa aivan riittämätön ja monet poliisit jopa työttömänä kun vakansseja ei saa täyttää. Pitkän linjan poliisimies pitää epävarmaa tilannetta haitallisena jopa koko alan imagon ja houkuttelevuuden kannalta. . Totta kai tilakustannukset pitää ottaa huomioon. Selvittäjät ovat laskeneet pelkästään kilometrejä pisteiden välillä ja tulleet tähän ratkaisuun. . Tällaiset säästötoimet ovat puhdasta kosmetiikkaa. . Kaikki ovat sitä mieltä, että kenttätyöhön tarvitaan jatkuvasti lisää poliiseja. Lupapalveluista vapautuvan henkilöresurssin suuntaaminen on se ratkaiseva juttu ja vaatii tietysti myös poliittista ohjausta.. Kuva: Jari Laukkanen Poliisien määrä on monessa paikassa riittämätön, Antero Aulakoski sanoo. Kuva: Juhani Kemi yksiköt (Nivala, Oulainen, Pyhäjärvi) sattuvat sijaitsemaan hänen kotiseudullaan. Haapaveden miehen mielestä akuuttia poliisipulaa ei ratkaista pienten ja hyvin toimivien yksiköiden lakkauttamisella. Minusta tätä vaihtoehtoa on edelleen syytä pitää esillä, Rantakangas huomauttaa. TYÖRYHMÄ esittää muutamien, lähinnä maaseutupaikkakunnilla sijaitsevien poliisin toimipisteiden lakkauttamista ja korvaamista yhteispalvelupisteillä. Mutta sen laskun maksajina ovat kunnat ja harvemmin palveluja saavat asiakkaat. Sen verran olen kansantaloudellisesta tilanteesta perillä ja tiedän, että säästää pitää. Se, miten, missä ja minkälaajuisina nämä pisteet jatkossa kenties kansalaisia palvelevat, on vielä hämärän peitossa. Antti Rantakangasta asia liippaa läheltä, sillä monet lakkautettavat Säästämistoimilla on ikävä taipumus kohdistua juuri sinne missä resursseja tarvittaisiin eniten eli poliisin kenttätyöhön. Nyt on menossa Pora kolmonen eli kolmas rakenneuudistus ja sen jälkeen odottaa vuoroaan jo neljäs. Lisäleikkausten tielle ei pitäisi missään nimessä lähteä. Voi käydä niin kuin jokin aika sitten kävi, kun koulutusmääriä supistettiin. Asiointi tapahtuu verkossa eikä henkilökohtaista käyntiä välttämättä joka asiassa enää tarvita.
Tämä tarkoittaa, että työllistyminen ei ollut taloudellisesti yhtä kannattavaa kuin aikaisemmin, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n johtava ekonomisti Essi Eerola sanoo. Hänen johdollaan tutkimuskeskus arvioi, miten eräät Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen vuoden 2012 alussa voimaantulleet veroja sosiaalietumuutokset vaikuttivat työllisyyteen ja julkisen talouden tasapainoon. Raportissa ei ole Eerolan mukaan tehty kokonaisarviota hallituksen tekemästä politiikasta vaan on keskitytty pelkästään vero- ja sosiaalietumuutoksiin, jotka vaikuttavat työnteon kannattavuuteen. . Päinvastoin, sitä on edelleen kehitettävä ja perheiden valinnanvapautta lisättävä. Emme ole valmiita tässä hallituksessa tällä vaalikaudella nostamaan lakisääteistä eläkeikää, piste. Voi voi. työurien pidentäminen alusta, keskeltä ja lopusta.? Melkoisen selvää tekstiä. Niin on sekin, mitä demarien ryhmänjohtaja Jouni Backman sanoi tiistaina valtiopäivien avauskeskustelussa: . Mitähän ryhmyrin pisteenpanosta pitäisi ajatella? Työllistyminen ei vuonna 2012 ollut taloudellisesti yhtä kannattavaa kuin aikaisemmin. Päinvastoin se on lisännyt työmarkkinaosapuolten välistä epäluottamusta. apollon tietäjät Backman ei tue hallitusohjelmaa HALLITUSOHJELMA on vakavasti otettava paperi. Kotihoidon tuki on kunnille ja valtiolle huomattavasti päivähoitoa edullisempi ratkaisu. Hallituksen on luotava uskottava näkymä tuhansista uusista työpaikoista. Tämä vastasi noin 0,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. . Menetelmä ei ole uudessa tutkimuksessa sama emmekä arvioi työllisyysvaikutuksia kuten nyt julkistetussa tutkimuksessa. Enemmänkin tulemme tutkimaan suoria budjettivaikutuksia, miten ne kohdistuvat eri ryhmiin, Eerola kertoo uudesta tutkimuksesta. Tutkimus saatetaan julkistaa jo tulevan maaliskuun kuluessa. Sipilä: Katainen, johtajuutta! HALLITUKSEN on palautettava yhteiskuntaan luottamuksen ilmapiiri, vaatii keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä. . Jos työllinen teki aiempaa enemmän työtunteja, hän menetti osan palkan lisäyksestä korkeampina veroina tai alhaisempina tulonsiirtoina, esimerkkinä asumistuki, Eerola täsmentää. Vastaavasti jos työtön työllistyi, hän menettikin osan työllistymisen taloudellisesta hyödystä työtulojen verotuksen takia sekä sen takia, että tulonsiirrot pienenivät, esimerkiksi työttömyysetuudet. . Miksi tehdä esitystä, josta toinen päähallituspuolue on jo irtisanoutunut etukäteen. Keskustajohtaja kiirehtii hallitukselta työllisyyttä ja kasvua edistäviä päätöksiä. . Keskityimme muutoksiin, jotka vaikuttavat suoraan työllistymisen houkuttelevuuteen, Eerola lisää. Kartoituksen mukaan hallituksen tekemät muutokset heikensivät työllisyyttä 0,24 prosentilla, mutta kasvattivat julkisen talouden alijäämää 920 miljoonalla eurolla. Tätä hallitus ei ole kyennyt tekemään. 7 15.2.2013 Saarikko pillastui Häkämiehelle leikkauspuheista KESKUSTAN varapuheenjohtaja Annika Saarikko äimistelee Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen puheita. Häkämies arvioi Verkkouutisten haastattelussa keskiviikkona, että hallitus harkitsee kotihoidon tuen leikkausta. . Samaa virttä on veisannut EK:n Vesa Rantahalvari, Saarikko ihmettelee. Keskustan varapuheenjohtaja sanoo, että suomalaisen yhteiskunnan haastava taloudellinen tilanne ei ratkea kotihoi- don tuen tasoa tai kestoa leikkaamalla. . Pääministeri Katainen, tämä vaatii johtajuutta. VEROTUS ja sosiaaliedut vaikuttavat aina siihen, kannattaako lisätyön tekeminen sekä siihen, kannattaako ylipäätänsä työllistyä, Eerola sanoo. Vuonna 2012 nostettiin hallituksen päätöksellä ansiotuloverotuksen työtulovähennys 740 eurosta 945 euroon ja kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmmäismäärä nostettin 2 250 eurosta 2 850 euroon. Myös peruspäivärahaa ja työ- markkinatukea nostettiin 100 eurolla kuukaudessa ja asumistuen tulorajoja nostettiin. VATT:n kartoituksessa kansantalouden sopeutumista tehtyihin muutoksiin tarkasteltiin Eerolan mukaan vertaamalla sitä perusuraan eli siihen, mitä tapahtuisi, jos muutoksia ei tehtäisi. Verrattuna perusuraan työllisyyden supistuminen johtaa kansantuotteen laskuun, investointien vähenemiseen ja pidemmällä aikavälillä pääomakannan supistumiseen. Työ- ja perhe-elämän parempi yhteensovittaminen on politiikan tärkeimpiä tehtäviä tulevina vuosina, Saarikko sanoo. Talouden alijäämä kasvoi lähes miljardilla TIMO MIKKILÄ HELSINKI VUODEN 2012 alussa hallituksen toimesta toteutettu työtulovähennyksen kasvattaminen laski työllistymisveroastetta hieman. Silloin keskusta teki välikysymyksen ja torjui leikkaukset. Keskusta ei hyväksy kotihoidon tuen leikkaamista. . Vai onko? Ainakin hallituspuolueet kirjaavat siihen sen, miten ne aikovat kansalta saamaansa valtakirjaa käyttää. Kuten valveutunut tarkkailija muistaa, hallitusohjelman sivulla 10 seisoo näin: ?...käynnistetään hallitusohjelmaan kirjatun mukaisesti uskottavia ja vaikuttavia toimia, joihin kuuluu mm. Kuva: Petra Pöyliö Pentti Manninen. Kauaskantoiset päätökset syntyvät vain luottamuksen ilmapiirissä. Pääministerin ja valtiovarainministerin vetoomuksista huolimatta työmarkkinajärjestöt eivät saaneet aikaan yhteistä ehdotusta työurien pidentämiseksi. Sipilä sanoo ymmärtävänsä hyvin työmarkkinajärjestöjen hankalan aseman. . Tämä väittely oteltiin viimeisen päälle tiukasti jo viime keväänä, kun vastaavia leikkauspuheita viriteltiin hallituksen suunnalta. Samaan aikaan toteutetut sosiaalietuusmuutokset sen sijaan nostivat työllistymisveroastetta. . On perin hämmentävää, että näinä tärkeiden päätösten päivinä, työmarkkinasovun rakoillessa elinkeinoelämän korkein johto käyttää paukkunsa tällaiseen. Kokonaistarjonnan laskusta seuraa myös viennin supistuminen. Tutkimuskeskus valmistelee parhaillaan jo uutta kartoitusta Kataisen hallituksen tekemistä ja vuoden 2013 alussa voimaan tulleista, esimerkiksi verotuksen muutoksista ja niiden vaikutuksista.
Tulin aluksi valituksi kunnallisjärjestön sihteeriksi, tehtävässä olin noin viisi vuotta. Juhan aikana kehittämishankkeet ovat lähteneet konkreettisesti liikkeelle. Olemme yleispuolue, jonka arvot ja aatteet puhuttelevat myös kaupunkilaisia. Keskustan järjestötyössä mukana oleminen on opettanut pal- jon ja tuonut elämääni äärettömän paljon hyviä ystäviä ympäri maata. Tässäkin työssä haluan olla kehittämässä järjestötyötä kohti uusia haasteita. Tehtäviä on jaettu ja vastuutettu selkeästi. Onnekseni pääsin mukaan puolueen järjestökoulutukseen, kuntavaikuttajakoulutukseen ja myös kouluttajakoulutukseen, joista sai todella paljon eväitä järjestötyöhön, Tuhkanen sanoo. Viimeiset kymmenkunta vuotta Tuhkanen on toiminut kunnallisjärjestön puheenjohtajana ja Pohjois-Savon piirihallituksen jäsenenä. Aikaa järjestötyön eri tehtävissä Tuhkanen luonnehtii henkiseksi kasvualustaksi, jonka avulla hän on pystynyt kohtaamaan luottamustehtävissä kohtaamiaan haasteita. . Kuva: Saara Koskinen Kummisetien saappaissa Anna-Liisa Tuhkanen haluaa kehittää järjestötyötä kohti uusia haasteita SAARA KOSKINEN KEITELE KEITELEEN terveysasemalla välinehuoltajana työskentelevä Anna-Liisa Tuhkanen on kasvanut keskustalaisen järjestötyön eri tehtävissä puoluevaltuuston jäsenyyteen ja nykyisiin kunnallisiin luottamustehtäviinsä. . Siihen tarvitaan koulutusta ja toiminnan innostavuutta. Keskustan imago maalaisten puolueena tulisi Tuhkasen mielestä saada muuttumaan. . Pienillä paikkakunnilla väki vähenee, ja paikallisosastojen toimivuutta tulee pystyä arvioimaan. Kuinkahan Eero ja Eeron enkelit selviävät tulevista vaikeista ajoista ja säilyykö Kummisetien perintö, myhäilee Tuhkanen. FAKTA Puoluevaltuusto esittelyssä Suomenmaa esittelee kevään aikana yhden puoluevaltuuston jäsenen jokaisesta keskustapiiristä. Pohjois-Savoa puoluevaltuustossa edustavat Juha-Pekka Rusanen (Lapinlahti), Minna Lilja (Kiuruvesi), Veijo Karkkonen (Kuopio), Sallamaarit Markkanen (Siilinjärvi), Rauno Kettunen (Juankoski), Tarja Pöyhönen (Suonenjoki), Kyösti Kauppinen (Iisalmi) ja Anna-Liisa Tuhkanen (Keitele).. Onhan tämä naisvalta vähän naapurikunnissa puhetta ja ihmettelyäkin herättänyt, mutta positiivisessa hengessä. Tuolloin kunnanjohtaja Osmo Kärkkäinen ja kolmen valtapuolueen ykkösmiehet haalivat vaivojaan säästämättä teollisuuslaitoksia kuntaan ja tulivat näin pelastaneeksi kunnan itsenäisyyden. . Tällä kaudella valtuustossa on 11 miestä ja 10 naista. Puolueen kannatus tulee ehdottomasti saada nousemaan kaupungeissa, missä suuret äänestäjäjoukot ovat. Valtuuston ja hallituksen puheenjohtajuuksien lisäksi naiset ovat valloittaneet myös hallituksen varapuheenjohtajuuden sekä sivistysja tarkastuslautakuntien puheenjohtajuudet. Tuhkasta naisvalta hymyilyttää. . Jäsenmaksu-uudistusta on odotettu jo kauan ja toivottavasti se nyt viimein saadaan kuntoon. Nuoria on ehdottomasti saatava mukaan toimintaan. 8 15.2.2013 Anna-Liisa Tuhkanen ammentaa voimia ja vireyttä hiihtoladuilta, kalareissuilta ja metsäluonnosta Pekka-puolison kanssa sekä Lapin reissuilta. Tarvitsemme avarakatseisuutta, sillä kaupunkipolitiikan tekeminen ei tietenkään ole pois maaseudun ihmisiltä. Tuhkanen luottaa keskustan palaavan politiikan keskiöön puheenjohtaja Juha Sipilän johdolla. . Keskimääräisissä keskustan kannattajissa on jo nyt runsaasti palkansaajia ja yrittäjiä. Toiminnan lähtökohtina ovat keskustalaiset arvot ja aatteet, joista taannoin ei hirveästi edes puhuttu. Kenttä selkeästi luottaa, että nyt on tekemisen meininkiä. KEITELEEN kunta sai tälle valtuustokaudelle Tuhkasesta historiansa ensimmäisen naispuolisen kunnanhallituksen puheenjohtajan. Naiset eivät ole toki tähänkään asti olleet mikään kummajainen, valtuuston puheenjohtajana jatkaa jo viidettä kauttaan kunnallisneuvos Kaisa Raatikainen. Valtuuston kokoonpanossa naisten osuus on usein lähennellyt puolta, kerran jopa ylittä- nyt sen. Huippuhetkiäni on ollut toimiminen kansanedustaja Elsi Kataisen vaalipäällikkönä edellisissä vaaleissa. TÄLLÄ HETKELLÄ Tuhkanen aloittelee toista kauttaan puoluevaltuuston jäsenenä. . Paljon vartijoina tässä ollaan. Keitele tunnetaan vieläkin 1970-luvulla vaikuttaneista Kummisedistään. Nyt meillä on kunnanjohtajana Eero Ryhänen ja keskeisillä paikoilla joukko naisia
Näin saataisiin kentän ääntä entistä enemmän kuuluville. Kenttä voisi kuulua muutenkin paremmin. . Suomi voi nyt tyytyä ihmettelemään maailman kehitystä ja seuraamaan muita jälkijunassa, tai tehdä väistämättömät linjaukset arkailematta ja pyrkiä takai- Enemmän tilaa keskustalaiselle ajattelulle sin johtavien tietoyhteiskuntien joukkoon. . Uuden teknologian käyttöönotto pelkästään lukiossa ja yliopistoissa säästäisi perheiltä ja julkiselta taloudelta miljoonia joka vuosi, nopeuttaisi opintoja ja palvelisi ympäristöä, Hakala kirjoittaa Uuden Suomen blogissaan. Hakalan mukaan jopa kehitysmaat ovat pyyhältämässä ohi opiskeluteknologian käytössä. Ghanassa jo tuhannet lapset käyttävät paperikirjojen sijaan Kindle-lukulaitteita, joiden muistiin voidaan ladata tuhansia oppikirjoja. . Päätökset eivät kuitenkaan synny ilman päättäjien tahtoa, Hakala sanoo. Hakalan mielestä suomalaisen peruskoulun loistava menestystarina on jähmettänyt koulutussektorin pöhöttyneen itsetyytyväisyyden tilaan. Uusi hankevaliokunta on hänestä hyvä muutos. Pöntöstä puhumisen sijaan mikkeliläinen jakaisi valtuuston useammin ryhmiin ja työpajoihin miettimään politiikkaa. Pienissä ryhmissä päästäisiin syvemmälle, sillä puhujapöntössä pystytään usein vain raapaisemaan asian pintaa. Puoluevaltuustossa on Sanisalon mielestä potentiaalia muuhunkin kuin päättämään taloudesta ja toiminnasta. Puoluevaltuuston roolia voisi korostaa esimerkiksi siirtämällä sille puoluesihteerin valinta. Muualla kokeillaan arkailematta uutta. lainat PÄIVI VENTO MIKKELI PUOLUEVALTUUSTO on mikkeliläisen Jarkko Sanisalon, 28, mielestä hyvä paikka aidolle keskustalaiselle ajattelulle kunnissa tapahtuvan päätöksenteon linjaksi. . Ei mikään ammattiryhmä kestä jatkuvaa ja ankaraa kuritusta sekä palkkapussin supistusta. Mikko Savola Ilkassa Ei Euroopan unionia ole perustettu suomalaisten kiusaksi tai itsenäisyytemme kustannuksella. Tekniikasta tai rahasta ei asia ole kiinni. Kuva: Päivi Vento Maan kaikki järjestelmät on rakennettu siten, että kaikista huonoimmassa asemassa olevasta tulee yleisen järjestelmän normi. Valtuuston puheenjohtajistolta toivoisin julkisuuteen rohkeita avauksia paljon nykyistä useammin. SANISALO on syntyjään Etelä-Savon Hirvensalmelta, jossa hän ehti toimia kunnanvaltuutettuna 1,5 kautta, kunnes muutti Mikkelin Otavaan. Siihen hallituksen on nyt löydettävä kannusteet. Kyse on suvereniteettimme laajentamisesta, vaikka vallankäyttömme absoluuttisuus oheneekin. Kimmo Kiljunen Demokraatissa Tapahtuuko taas niin kuin hallitusneuvotteluissa, että avainhenkilöt eivät osallistu julkiseen keskusteluun, vaan ratkaisu syntyy moninkertaisena kompromissina puolihämärissä olosuhteissa? Hannu Lehtilä Kuntalehdessä Poliitikot, joille vain sanat ovat tekoja, ovat jokseenkin nollan arvoisia. Kunnallisjärjestöistä ei oikein lähde aloitteita, minusta piirien puoluevaltuuston jäsenet voisivat viedä kunnallisjärjestöjen viestejä kentän kasvoina eteenpäin. SANISALO toivoo, että puoluevaltuuston toimintaa kehitetään edelleen. Siksi on hyvä, että puoluevaltuustossa on väkeä eri puolilta maata, kolmatta kautta puoluevaltuustossa Etelä-Savoa edustava Sanisalo toteaa. Sanisalosta puoluevaltuustosta voisi lähteä nykyistä enemmän eväitä Apollonkadulle. Tämänhetkiseen elämäntilanteeseeni toimiminen puoluevaltuustossa sopii todella hyvin, olen tyytyväinen. Aloitti, että herra pääministeri, kun piti sanoman, että herra puhemies. Pentti Manninen. Mennään heikoimman lenkin mukaan. Tämä demokratia on rakentunut viimeisen miehen mukaan. He elävät niiden soimaamisesta, jotka tekevät . Tulevaisuu- dessa otan vielä politiikan oikein tosissani harrastuksekseni, mutta nyt on paljon kivempi leikkiä kotona 2-vuotiaan Toivon kanssa kuin vääntää kättä kokouksissa, mies nauraa. apollon tietäjät Isot herrat sekoilivat EI OLE helppoa Eero Heinäluomalla eduskunnan pukilla, jos ei Jyrki Kataisellakaan hallituksen suitsissa. Eduskunnan välikysymyskeskustelussa puhemiehen mieli sekosi sen verran, että hän antoi puheenvuoron pääministeri Vanhaselle. Katainen ei ollut moksiskaan, vaan jatkoi sekoilua muina miehinä. Hän toimii henkilöstösuunnittelijana Kuntien Tiera Oy:ssä. Sanisalo on kunnallisjärjestön johtokunnassa ja on ehtinyt olla Suomi tarvitsee jatkossakin leipänsä maasta ottavia yrittäjiä. Siellä on koolla arjen asiantuntijoita, mikä on tärkeä ominaisuus kansanliikkeessä. . tietysti joskus virheitäkin. Raimo Viirret Kainuun Sanomissa Jarkko Sanisalo näkee keskustan tärkeänä tehtävänä huolehtimisen, että maassa voidaan elää, asua, opiskella ja tehdä työtä myös Lahden pohjoispuolella. Suomi on iso maa ja täällä on alueittain erilaiset lähtökohdat infraan, elinkeinoihin tai vaikka koulutukseen. Se tuhoaa keskimääräisen hyvän. Ilpo Kokkila EK:n Primassa FAKTA Puoluevaltuusto esittelyssä Suomenmaa esittelee kevään aikana yhden puoluevaltuuston jäsenen jokaisesta keskustapiiristä. Etelä-Savoa puoluevaltuustossa edustavat Juhani Alanen (Mikkeli), Kaija Viljakainen (Pieksämäki), Jarkko Sanisalo (Mikkeli) ja Virva Leväinen (Joroinen). myös kansanedustajaehdokkaana sekä johtaa piirin keskustanuoria. . 9 15.2.2013 KOL:n Hakala: Suomi on opiskeluteknologian kehitysmaa KESKUSTAN Opiskelijaliiton (KOL) puheenjohtaja Jirka Hakala peräänkuuluttaa teknologian käyttöä opetuksessa.
Kauppojen hyllyjä kierrellessään hän on huomannut kilohinnan olevan 5,5?6 euron luokkaa. Minulle on tärkeämpää se, että lajinomainen käytös on kanoille mahdollista kuin se, että syövätkö nämä luomurehua. Vaikutti Välttilän valintaan sekin, että luomurehun saanti on tällä hetkellä epävarmaa. . Kuva: Jussi Nukari/Lehtikuva Siivekkäiden valinnan vapa viehättää ulkokanalan omis Ulkokanojen munia ostava maksaa eläinten hyvinvoinnista TERO MALINEN/STT SOMERO AVOINNA olevan luukun astinlaudalle sataneessa lumessa näkyy nelivarpaisen jalan jättämiä jälkiä. Muutostyöt tehtiin loppuun saksalaisia luomutuotantosäädöksiä noudattaen, mutta lopulta kanoja päädyttiin ruokkimaan tavallisella rehulla. . -tuotantotapa olisi mahdollinen täälläkin. Välttilä ei usko, että yksikään hänen yli 8 000 valkeasta Lohmann-kanastaan päätyy edes kesällä niin pitkälle seikkailemaan. . Mitä olen luomutiloilla nähnyt, niin kyllä ne pysyttelevät aika tiivisti kanalan läheisyydessä. VAAHTERAMÄEN ulkokanala on lajissaan Suomen ensimmäinen. Luomukanaloiden asukit saavat liikkua laitumella tai tarhassa aina lokakuuhun saakka, mutta ympärivuotista ulkoilumahdollisuutta suomalaisilla kanoilla ei aikaisemmin ollut. Alle kaksi vuotta sitten munapakkaamo Munaxin väki alkoi pohtia, miksei maailmalta tuttu ?free range. Kun hankeen ilmestyy ensimmäinen pälvi, ensimmäiset kanat siirtyvät laitumelle, veikkaa Vaahteramäen isäntä Mikko Välttilä. Ulkoilualueen aita jatkuu noin 300 metrin päähän kanalasta seinästä. 10 15.2.2013 Vaahteramäen tilalla sijaitsee Suomen ensimmäinen ulkokanala eli tilan kanat pääsevät ulkoilemaan ympäri vuoden. Kuva: Jussi Nukari/Lehtikuva VÄLTTILÄLLÄ ei ollut etukäteen tietoa siitä, millaiseksi ulkokanalan munien kuluttajahinta asettuisi. Umpihanki ei kuitenkaan näytä kanoja kiehtovan. johti keskusteluihin viranomaisten kanssa ja viime syksynä Elintarviketurvallisuusvirasto Evira laati ohjeistuksen, joka mahdollisti ulkokanaloiden perustamiseen. Mikko Välttilä oli jo ryhtynyt muuttamaan vanhaa sikalaansa luomukanalaksi, kun hän kuuli asiasta. Pohdinta Mikko Välttilälle on tärkeämpää se, että lajinomainen käytös on kanoille mahdollista kuin se, että syövätkö nämä luomurehua. Luukun takana oleva hanki on kuitenkin koskematon. Eikö täällä ole yhtään siivekästä uskalikkoa, joka älyäisi ottaa ilon irti poikkeuksellisesta vapaudestaan? Somerolla sijaitsevan Vaahteramäen tilan kanoilla on nimittäin mahdollisuus nauttia ulkona käyskentelystä myös talvella. Osa ulkokanalan asukeista on tavallaan nytkin ulkona, nimittäin katetulla ja hiekkapohjaisella terassilla, jonne ne kulkevat kanalan seinässä olevista luukuista. Aidatulta terassilta taas avautuu toisten luukkujen kautta pääsy kahteen osaan jaetulle, yhteensä lähemmäs 40 000 neliön kokoiselle ulkoilualueelle
Salainen äänestys budjetista olisi valtava virhearvio. Parlamentin ei pidä sortua tiedon pimittämiseen ja avoimuuden puutteeseen. Tuhansien kanojen kanalan laitumeksi ei siis pieni takapiha riitä. Tuotannonkasvun kannalta ratkaisevaa on tietenkin se, löytääkö uusi tuote tiensä ostoskoreihin ja -kärryihin. Lamassouren mielestä Britannian pääministeri ei voi sanella EU:n budjetin kokoa. Sen on oltava menettelytavoiltaan kansalaisten luottamuksen arvoinen. Jokainen meppi äänestäköön budjetista omantuntonsa mukaan avoimuuden hengessä. Anneli Jäätteenmäki europarlamentaarikko. Se joko hyväksyy tai hylkää EU-johtajien sopiman budjetin. Parlamentin näkyvät hahmot, puhemies, saksalainen sosialisti Martin Schulz sekä budjettivaliokunnan puheenjohtaja, ranskalainen konservatiivi Alain Lamassoure, ilmoittivat heti tyytymättömyytensä budjetin kokoon, joka on pienempi kuin kuluvan kauden budjetti. Sekä Schulz että Lamassoure kuuluvat omissa maissaan oppositioon. Hänen kanalansa ei saa lainkaan maataloustukea. Entä miten ulkokanalan munat eroavat esimerkiksi luomumunista. Se vaikuttaa heidän kannanottoihinsa Euroopan parlamentissa. Kyseessä on myös Ranska?Britannia-maaottelu. Euroopan parlamentti edustaa EU:n kansalaisia. En usko, että Suomi hyötyisi nykyistä suuremmasta budjetista. Ulkokanalan perustamisesta onkin tehtävä ilmoitus kunnan eläinlääkärille. Laitumet eivät myöskään saa sijaita sellaisilla alueilla, joilla liikkuu yleensä vesilintuja. Taajamissa rajoituksia aiheutuu siitä, että ulkoilualueen pinta-alaksi on määrätty neljä neliömetriä kanaa kohti. Arvaukseni on, että myös munien maku on silloin tymäkämpi. Kärsivällisyyttä, herra pääministeri! Investointihalukkuutta löytyy, jos markkinakysyntää on riittävästi. Kuva: Jussi Nukari/Lehtikuva jos ulkomunatuotanto kasvaa. S-ryhmän päivittäistavarakaupan valikoimajohtaja Ilkka Alarotu uskoo, että ulkotuotannossa on kasvupotentiaalia. Tiedot tarkentuvat vasta seuraavien viikkojen aikana, kun komissio saa laskelmansa valmiiksi.w Emme siis oikeastaan tiedä muuta kuin suuret linjat. EUROOPAN parlamentti äänestää budjettikehyksistä. Kyse on erikoistuotteesta, jossa maksetaan tuotannon eettisyydestä. Näillä tileillä tuotannosta jää liikevoittoakin, aiemmin sikatilan kannattavuuden kanssa paininut mies toteaa. Yhdellä tilalla on keskimäärin 9 000 kanaa. Viime vuonna virikehäkkimunien osuus kokonaistuotannosta oli 63 prosenttia. Lattiamunien osuus oli 33,4 prosenttia ja luomumunien 3,6 prosenttia. Suomalainen kuluttaa keskimäärin runsaat 10 kiloa kananmunia vuodessa. Lisäyksiä on esitetty lähinnä ulkopolitiikkaan, kehitysapuun ja suuriin liikenneprojekteihin. On hyvä, että myös EU pystyy säästämään huonoina aikoina. Ennen parlamentin budjettikäsittelyä kuuluu kummallisia ehdotuksia. Kananmunien kulutus on kasvanut viime vuosina. Ranska on vaatinut budjetin kasvattamista, Britannia sen pienentämistä. Ylimielisyys paistaa jo läpi hallitusherrojen puheista. Suomalainen syö kymmenen kiloa munia vuodessa Suomessa on noin 350 kanalaa, jotka tuottavat noin 63 miljoonaa kiloa kananmunia vuodessa. Kärsivällisyyttä, herra pääministeri! Kysymys on olennainen eikä ollenkaan säälittävä. Ylimielisyys paistaa jo läpi hallitusherrojen puheista. Mutta eihän se ole kansalaisten eikä edes toimittajien vika, jos ei pysytä kaikkien muuttuvien lukujen perässä. Propagandan teko on helppoa silloin, kun jaettu tieto on ristiriitaista. Ruokakesko on kiinnostunut tarjonnan laajentamisesta, us tajaa eli se asettuu lattiamunien ja luomumunien hintojen välille. . Tämä on mahdoton yhtälö. Konservatiiviryhmän puheenjohtaja Joseph Daul ehdottaa budjetista salaista äänestystä. Kasvua selittää esimerkiksi terveellisyyskäsitysten muuttuminen ja uudet tutkimustulokset kananmunan ravitsemuksesta. Lähde: www.siipi.net SUOMEN kannalta budjettiratkaisu ei ole paras mahdollinen. Sama juttu käy luomumunien kanssa sitten myöhemmin keväällä. Kesällä laitumelta saatava lehtivihreä vaikuttaa puolestaan siihen, että keltuaisen väri syvenee. . Ulkomunatuotannossa kiinnitetään kuitenkin huomio- ta eläimen hyvinvointiin ja sen merkitys kasvaa kuluttajien valinnoissa koko ajan, Alarotu sanoo. Munaxissa uskotaan, että ulkotuotanto voi yltää lähivuosina luomumunien markkinaosuuden tasolle. Monilla luvuilla kikkailu herättää hämmennystä eikä lisää luottamusta. Jyrki Kataisenkaan ei kannata hermostua, kun häneltä tivataan, mikä on Suomen nettomaksuosuus. 11 15.2.2013 Kuluttajat ja tautiriskit rajaavat ulkokanalatuotannon kasvua KUN TUOTANTOELÄIMEt liikkuvat enemmän ulkona, niiden sairastumisriski kasvaa. Useat Munaxin sopimustuottajat ovat halukkaita investoimaan ulkotuotantoon, jos markkinat sitä haluavat. Seuraava sopimustuottaja avaa ulkokanalansa toukokuussa. Myös tuottajaosuuskunta Munakunnasta arvioidaan investointihalukkuutta löytyvän, jos markkinakysyntää on riittävästi. VAAHTERAMÄEN tilan munia myydään nyt S-ryhmän kaupoissa ja muutamissa K-ruokakaupoissa. Maanviljelijät saavat puolestaan palkanalennuksen ja Itä- ja Pohjois-Suomi menettävät EU-rahoja. Mutta vielä vaikeampaa minun on kannattaa vaatimuksia budjetin kasvattamisesta. Nyt asia on niin uusi ja tuotantomäärät pieniä, että tulevasta on vaikea laatia tarkkoja ennusteita. . Talvella eroja ei välttämättä huomaa, Välttilä sanoo. Viime vuonna luomumunien osuus kokonaistuotannosta oli 3,6 prosenttia. FAKTA EU:N huippukokous päättyi, seitsemän vuoden budjettikehykset hyväksyttiin ja kaikki sanovat voittaneensa. Samaan ryhmään kuuluvat Suomen kokoomuslaiset ja kristillisdemokraattien meppi. Kannatan avoimuutta. Kaikki eivät voi voittaa. Kansalaisilla on oikeus tietää, mihin verovaroja käytetään. Mutta kun kanat alkavat viihtyä kevätauringossa, eläinten lisääntyvä dvitamiinin saanti auttaa kalsiumia imeytymään ravinnosta paremmin ja munankuori vahvistuu. . Lukuja kyllä pyöritellään, mutta tietääkö hallitus itsekään, mikä on totuus? Tarkkaa tietoa budjettilinjoista ja eri ohjelmista ei ole saatavilla. Kansalaisten on saatava tietää, miten europarlamentaarikot äänestävät. EU-jäsenmaksumme nousevat merkittävästi nykyisestä
Kaupunki ja paikalliset kirkot auttavat heitä välittömässä hädässä. . Eugenessa olemme siinä mielessä onnekkaita, että kaupungissa on Oregonin yliopisto. Asunnottomille tarjotaan yösijoja esimerkiksi seurakuntien tiloista, Eugenen demokraattipormestari Kitty Piercey kertoo. Yösija ei kuitenkaan ole kestävä ratkaisu. Liike vaati kaupunkia varaamaan maa-alueen, johon rakennutetaan asuntoja kodittomille. . Eugenessa olemme reagoineet ongelmaan käynnistämällä edulliseen asumiseen tähtääviä projekteja, joista on saatukin hyviä tuloksia, Piercey sanoo. Eugenessa kodittomilla on Yhdysvaltain mittakaavassa kohtuullisen hyvä olla. Suvaitsevaisessa kaupungissa ketään ei tuomita ulkonäön tai varallisuuden perusteella, joten kodittomat jätetään rauhaan. Joissakin Yhdysvaltain kolkissa kodittomia on aktiivisesti karkotettu kaupungeista. Paikallistasolla Occupy-liike on nostanut kodittomuusongelmaa aktiivisesti esille. 2010-luvulla peräti 70 prosenttia Oregonin pinta-alasta on luonnonsuojelualuetta. Piercey kuvailee ratkaisua ympäristön kannalta hyväksi. Heidät täytyisi saada päihdekuntoutukseen ja sitä kautta uudelleen elämänsyrjään kiinni. Yhä useampi luisuu onnensa nojaan. JUKKA KOIVULA EUGENE, YHDYSVALLAT OREGONIN osavaltion toiseksi suurin kaupunki Eugene on tullut tunnetuksi yliopistostaan ja vaihtoehtokulttuureistaan. Eugene oli aikoinaan 1960-luvulla Yhdysvalloissa virinneen hippiliikkeen keskuspaikkoja, ja aikakauden perintö näkyy katukuvassa vielä tänäänkin. Persoonallisista piirteistään ja myönteisestä elämänasenteestaan huolimatta Eugene kärsii vaikeasta kodittomuusongelmasta. Yhä useampi amerikkalainen kautta maan luisuu työpaikkojen menetyksistä aiheutuvan köyhyyden vuoksi kadulle asumaan. Viimeisimpien arvioiden mukaan Eugenessa elää vajaa 2 000 asunnotonta ihmistä. Toisaalta Oregon on Yhdysvaltain ainoita kolkkia, jossa on suuria suojeltuja luonnontilaisia metsäalueita. Kamppailimme silloin samojen haasteiden kanssa kuin nytkin. 12 15.2.2013 Kodittomuusongelmaa protestoidaan Eugenen keskustassa kaupungintalon lähistöllä. Kuva: Eugenen kaupunki . Silloin metsä- ja sahateollisuudella meni hyvin. Vähentyneet verotulot heijastuvat myös laajemmin koko Oregonin talouteen. . Heikentynyt taloustilanne laajemmin näkyy kodittomien määrän kasvussa. . Piercey auttaisi näitä alueita satsaamalla lisää uusiutuviin. Miten rahoittaa koulutus? Miten kitkeä köyhyyttä, jota alueella on liikaa, Piercey muistelee. Suurimmat haasteet Oregonin osavaltiossa ja Eugenen kaupungissa ovat taloudellisia. Metsätalouden rakennemuutos on koetellut Oregonia. . etenee Garfieldin kaupunginosassa. Se tuo Eugeneen paljon tulovirtoja ja nuorta osaavaa väkeä. TAKAVUOSINA Oregonissa oli suuri jännite metsäteollisuuden ja luonnonsuojelijoiden välillä. 1970-luvulla virinneiden niin kutsuttujen metsäsotien jälkimai- ningeissa merkittävä osa Oregonin metsämaasta rauhoitettiin suojelluksi alueeksi. Kuva: Jukka Koivula Kodittomuus kalvaa Eugenen Asuntojen korkea hintataso aiheuttaa ongelmia kautta Yhdysvaltojen. Taloudellisesti ratkaisu kuitenkin ajaa osavaltiota ahtaalle. . Metsiä hakattiin aikoinaan matalaksi kiihtyvällä tahdilla. Pidän sitä arvokkaana asiana, pormestari toteaa. Useat entiset sahakaupungit ovat kärsineet muuttotappioita, kun elinkeinolta on mennyt pohja pois. Lupasin henkilökohtaisesti, että hanketta viedään eteenpäin. Tämä niin sanottu ?pientaloprojekti. Sinne nousevat asu- mukset ovat pelkistettyjä ja riisuttuja, mutta tyhjää parempia kodittomille ihmisille. PORMESTARI Kitty Piercey on toiminut tehtävässään yhdeksän vuoden ajan. Itse uskon, että on myös taloudellisesti tehokkaampaa auttaa näitä ihmisiä kuin jättää heidät oman ASUNTOJEN korkea hintataso aiheuttaa ongelmia kautta Yhdysvaltojen. Nyt, kolmannen pormestarikautensa alkutaipaleella, hän näkee sekä mahdollisuuksia että haasteita. . Vuonna 1995 minut valittiin ensi kertaa kaupunginhallitukseen. Monet kadulla elävistä kärsivät vakavista huumeongelmista. Eugenen demokraattinen pormestari Kitty Piercey on toiminut tehtävässään yhdeksän vuoden ajan. Mutta jos se meno olisi jatkunut, olisi koko Oregon hakattu paljaaksi tähän päivään mennessä, Piercey toteaa. Monille osavaltion reuna-alueiden pienille paikkakunnille metsiensuojelu oli suuri isku
Valtaa on jaettu Yhdysvaltain keskushallinnon, osavaltioiden, piirikuntien sekä kuntien kesken. Esimerkiksi Eugenen kaupungilla on oma kunnallinen itsehallinto, joka pitää sisällään kaupunginhallituksen ja oman pormestarin. On totta, että joitakin palveluita saadaan varmasti tehostettua yhdistämällä kuntia. Nyt, kun taloustilanne on heikentynyt Yhdysvalloissa kautta linjan, raha- virrat keskushallinnon suunnalta ovat olleet laskussa, pormestari harmittelee. Osavaltion rahakirstun aukkoja Piercey paikkaisi ottamalla Oregonissa käyttöön arvonlisäveron. Tähän liittyy myös Haataisen rooli, jota mies kuvaa ystävän auttamiseksi. . Hän tosin myöntää, että myös verohelpotuksilla ja erilaisilla tukitoimilla on Hudilaisen ohjelmassa oma roolinsa. Uudessa mallissa suomalainen yritys pääsee suoraan yhteyteen tasavallan korkeimmalle tasolle, ilman välikäsiä ja byrokratiaa. Itse en etsi aktiivisesti investoijia, mutta autan kiinnostuneita saamaan oikeat yhteydet. Aktivoidun, kun Hudilaiselta tulee ohjeistusta.. Amerikkalaiset suhtautuvat uusiin veroihin hyvin varauksellisesti. Pormestarin mielestä arvonlisävero olisi kuitenkin parempi tapa kerätä rahaa osavaltion kassaan kuin tuloverotuksen nostaminen. FAKTA Oregon Yhdysvaltain länsirannikon pohjoisosassa sijaitseva osavaltio. Pinta-ala 255 026 km, väkiluku 3,9 miljoonaa. Pääkaupunki Salem. Suurimmat kaupungit Portland 595 000 asukasta, Eugene 157 000 asukasta, Salem 154 000 asukasta. NÄIN SANOO Karjalan tasavallan päämiehen Aleksandr Hudilaisen suomalainen neuvonantaja Pauli Haatainen. Hän auttaa ja rohkaisee suomalaisia yrityksiä investoimaan Karjalaan. Tällä hetkellä Oregon lukeutuu niihin osavaltioihin, joissa arvonlisäveroa ei makseta lainkaan. . Suomessa ne, joilla on rahaa, pelkäävät Venäjää. Malli ei koske vain suuria investoijia, vaan kaikkia. HAATAINEN ymmärtää, ettei Suomessa ole ollut laajaa kiinnostusta Karjalaan investointikohteena. Tilastoharhaa selittää osin raakapuun tuonnin romahtaminen takavuosista, mutta yritysten paluumuuttoa takapajuiseksi luonnehditusta ja heikon ostovoiman alueelta on muutenkin. SUUREMPIA hankkeita Suomen ja Karjalan välillä ei juuri ole ollut, mutta viime vuonna virkaansa astunut Hudilainen pyrkii palauttamaan suhteet kasvu-uralle. 13 15.2.2013 Yhdysvalloissa on käytössä neliportainen demokratiamalli JUKKA KOIVULA EUGENE, YHDYSVALLAT YHDYSVALLOISSA on käytössä neliportainen demokratiamalli. Liittovaltio myös edellyttää osavaltioita hoitamaan tiettyjä perustehtäviään. Tunnen Hudilaisen vuosien takaa. Asiasta on äänestetty 13 kertaa, ja se on mennyt aina nurin. Hänen mukaansa Ruotsi pystyisi puolustautumaan rajattua hyökkäystä vastaan omin avuin vain viikon. ?Karjalaan investoijien ei tarvitse enää pelätä? MATTI RONKAINEN JOENSUU PORMESTARI Kitty Piercey löytää Suomen hallituksen ajamasta kunta- uudistushankkeesta sekä hyviä että huonoja puolia. . Ja ilman korruptiota. Pauli Haatainen pitää tehtäväänsä Karjalan päämiehen Aleksandr Hudilaisen neuvontajana ystävän auttamisena. Kuva: Matti Ronkainen Jos hanke on kiinnostava, yritys saa ministeritasolta yhteyshenkilön ja homma alkaa pelata. Nyt kuitenkin Suomessa pohditaan jätti-investointeja jäämeriyhteyksiin. . Meillä se ei ole edes ylittänyt uutiskynnystä. Belomorskin satamaan on Suomesta toimiva rautatieyhte- ys niin Niiralan kuin Vartiuksen kautta. Karjala on investointikohde, jossa on halpaa työvoimaa ja energiaa. Aiemmin keskushallinto maksoi meille rahaa korvauksena. Se vahvistaa yritysten kilpailukykyä. Haatainen vieraili torstaina Joensuussa Pohjois-Karjalan maakuntaliiton Venäjä-ryhmän kokouksessa. . Ja voihan kattavaa ja hedelmällistä yhteistyötä tehdä ilman kuntaliitoksiakin. kaupunkia kadulle asumaan. energiamuotoihin. Oregonissa on menossa monia hankkeita, jotka koskevat uusiutuvaa energiaa. Bioenergia sekä tuuli-, vesi- ja aurinkovoima ovat tulevaisuuden aloja. OREGONIN talousahdinkoa syventää se, ettei Yhdysvaltain keskushallinto ole enää halukas kompensoimaan metsätalouden rakennemuutoksesta aiheutuvia taloudellisia tappioita. . Polttoaineiden, ammusten ja ruokavarastojen loppuessa taustalta ei löydy varastojen täyttäjiä. Neretnieksin mukaan organisaatio on opti- moitu lähtemään ulkomaisiin tehtäviin mutta puutteet näkyisivät Ruotsin puolustamisessa. Selvityksen mukaan maa tarvitsisi myös pitkän kantaman ilmatorjuntaa suojaamaan maan lentotukikohtia risteilyohjuksilta. Aiemmin puolustuskyvyn heikkoutta on kommentoinut puolustusvoimien komentaja Sverker Göranson. Hän on luotettava ja valistunut mies ja uskon hänen toimintamalliinsa, Haatainen sanoo ja kieltää saavansa Petroskoista palkkaa työstä, johon uhraa tänä vuonna noin 60 työpäivää. Merkittävämpänä yksittäisenä asiana, joka voi edistää suomalaissijoituksia Karjalaan, Haatainen pitää uutta hallintomallia. Silti on päivänselvää, etteivät ihmiset kummassakaan haluaisi, että liityttäisiin yhdeksi kaupungiksi. Esimerkiksi federaatiotasolla panostetaan voimakkaasti Belomorskin satamaan. Se nähdään yhtä tärkeäksi ellei jopa tärkeämmäksi kuin Murmansk porttina meriteitse Kiinaan ja muualle Aasiaan. Osavaltiotasolla päätetään verotuksesta, laajamittaisista liikenne- ja infrahankkeista sekä raskaista terveydenhuollon palveluista, Piercey esittelee. Alemmilla tasoilla, piirikunnissa ja kunnissa, päätetään lähellä olevista asioista. Piirikunta hoitaa esimerkiksi osan terveydenhuollosta sekä kevyemmistä infrahankkeista. Toisaalta paikallisidentiteettiin liittyvät kysymykset ja lähidemokratian säilyttäminen ovat asioita, joita kannattaisi puntaroida tarkasti. Eugenella ja naapurikaupungilla Springfieldillä on tällä hetkellä käytössä yhteinen palokunta. . Osavaltio voi myös edellyttää piirikuntia hoitamaan joitakin tehtäviä, jotka lähtökohtaisesti ovat osavaltiotasolla. Kuntatasolla hallinnoidaan kaavoitusta, kulttuuripalveluita sekä kaupunki- ja vihersuunnittelua. Ruotsin puolustuskyky alhainen RUOTSIN puolustuskyky on tulevaisuudessa erittäin alhainen, arvioi sotatiedeakatemia Kungliga Krigsvetenskapsakademien tuoreessa selvityksessä. Kenraalimajuri Karlis Neretnieks sanoi Ruotsin radiolle, että yksi keskeinen syy on pula huoltopataljoonista. Liittovaltiotasolla säädetään perustuslaillisista asioista. Vihreä talous on nousussa kaikkialla. Eugene kuuluu Lanen piirikuntaan, joka puolestaan on osa Oregonin osavaltiota. Eugenen pormestari Kitty Piercey on tyytyväinen työnjakoon eri hallinnon tasojen välillä ja pitää mallia loogisena ja toimivana. . Sen logistiset yhteydet parantuvat kaiken aikaa. Suomalainen yritys pystyy parantamaan omaa kilpailukykyään investoimalla Karjalaan, vakuuttaa Haatainen. Hän näkee parhaat mahdollisuudet puutuotealalla, metallin alihankinnassa sekä luonnontuotteiden- ja kalanjalostuksessa, mutta ei halua rajata mitään alaa ulkopuolelle. . Kotipaikka merkitsee ihmisille paljon. Hän kuitenkin vakuuttaa, että ajat muuttuvat ja asenteita tulisi tarkistaa. . Suhdettamme voi kuvata ystävyydeksi. Ne, joilla ei ole rahaa, eivät pelkää, Haatainen tiivisti vaikean tehtävänsä. Karjalan kauppa- ja taloussuhteissa naapurin osuus on vähentynyt
Asiakirja-aineisto käsittää muun muassa Kallen kirjoittamien kirjojen ja näytelmien käsikirjoitukset, hänen omat lehtikirjoituksensa ja kirjeenvaihdon useiden vuosikymmenien ajalta. Päätalon luovuttamia asiakirjoja on noin kaksisataa kotelollista, kertoo hankevastaava Aini Vääräniemi. . Samoin hän merkitsi lehtileikkeisiin mistä ja minkä päivän lehdestä ne ovat peräisin. Asiakirjojen lisäksi arkistoon sisältyy valokuvia, tauluja sekä erilaista esineistöä, kuten lahja- ja muistoesineitä. Mukana on erilaisia käyttöesineitä kirjailijan elämän pitkältä varsitieltä kirveestä ja pokasahasta vesivaakaan ja tietokoneeseen. Päätalo ehti tehdä elämänsä aikana metsurin, rakennusmestarin ja kirjailijan elämänuran. PÄÄTALON arkistojen lisäksi hankkeeseen sisältyy myös aiemmin kerätyn, pääasiassa haastatteluista ja valokuvista koostuvan koillismaalaisen kulttuuriperintöaineiston järjestäminen. Päätalo ehti tehdä elämänsä aikana metsurin, rakennusmestarin ja kirjailijan elämänuran. Oppikirjan välistä löytyi Kalle Päätalon teknillisen koulun todistus, Aini Vääräniemi näyttää. Kuva: Jorma Räisänen Nähtävillä on erilaisia käyttöesineitä kirjailijan elämän pitkältä varsitieltä. 14 15.2.2013 Kalle Päätalon arkisto pääsi yhden katon alle Arkisto vaalii Päätalon elämäntyötä sekä Koillismaan kulttuuriperintöä ja murretta JORMA RÄISÄNEN TAIVALKOSKI KALLE PÄÄTALON tietävät tuotteliaaksi kirjailijaksi nekin, jotka eivät ole lukeneet riviäkään hänen tekstejään. Mutta maailman pisimmän omaelämäkerran ja lukuisten muiden teostensa lisäksi Päätalo jätti kulttuuriperinnöksi myös mittavan arkistonsa, jonka pääosan hän luovutti vuonna 1998 Taivalkoskelle Kallioniemi-Säätiön omistukseen. Myöhemmin, Päätalon kuoleman jälkeen, aineistoa on tullut lisää useita kertoja ja osasta siitä on muodostettu arkiston lisäosa. VUODENVAIHTEESSA Kallioniemi-Säätiö aloitti vuoden kestävän hankkeen arkistojen ja arkistoimattoman materiaalin yhdistämiseksi. Hankkeen tarkoituksena on inventoida ja luetteloida arkistoimaton aineisto sekä arkistoida koko materiaali yksiin tiloihin Päätalokeskukseen. Muodostuva kokonaisuus saa nimekseen Professori Kalle Päätalon Arkisto. Samoin huomattavan lehtileikekokoelman häntä itseään, Koillismaata ja muutakin maailmaa koskevia artikkeleita. PÄÄTALO oli Vääräniemen mukaan viimeiseen asti järjestelmällinen mies ja merkitsi esimerkiksi saamiinsa kirjeisiin, oliko niihin vastattu ja minä päivänä. . Esineitä ja asiakirjoja on myös jatkuvasti nähtävänä Päätalokeskuksen näyttelytilassa, Vääränie- mi esittelee. Näyttelyaineisto vaihtuu vuosittain heinäkuun alussa, pitkälti kunkin vuoden teeman mukaan. Tämän vuoden teemana on Kalle Päätalon lapsuus ja nuoruus sekä savotta- ja uittoperinne. Näyttelyn kiinteän osan muodostaa Päätalon näköistyöhuone alkuperäisine tavaroineen.. Kuva: Jorma Räisänen Hankkeen nimi onkin kokonaisuudessaan Professori Kalle Päätalon arkistojen yhdistäminen sekä Koillismaan kulttuuriperinneaineiston järjestäminen. Kun arkistointi on saatettu loppuun, on aineisto helposti löydettävissä. Arkiston tehtävä on palvella yleisöä, paikallisia asukkaita, kou- lulaisia, opiskelijoita, matkailijoita, Päätalosta ja Koillismaan kulttuurista ja perinteestä kiinnostuneita ja tiedemaailmaa. Tutkijat voivat varata Päätalokeskuksessa tilan työskentelyä varten. . Sen tehtävä on vaalia Päätalon elämäntyötä sekä Koillismaan kulttuuriperintöä ja murretta. Hankkeen kokonaisrahoitus on 52 000 euroa, josta Taivalkosken kunnan osuus noin 9 400 euroa. Tukipäätöksen teki Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus. Rahoitus tulee Euroopan maaseuturahastosta ja rahoittajana on Koillismaan Leader-toimintaryhmä Myötäle ry.
Olen aivan väärä henkilö arvostelemaan teosta ns. marraskuuta Saksan matkallaan. Lähes 80 vuotta sitten Adolf Hitlerin kansallissosialistinen puolue oli voittanut vaalit maaliskuussa 1933 saaden 43,9 prosenttia äänistä ja hänen hallituksensa nousi jo vallan kahvaan. Maan ammattiyhdistysliikekin oli jo lyöty murskaksi. Natsit marssivat ja näyttivät voimaansa entistä enemmän ja näyttävämmin kaduilla, mitä Sukselaisen päiväkirjakin osoittaa: ?Joka ilta täällä muuten marssivat ylioppilasjoukot, jotka laulavat ja hihkuvat tunnuslauseitaan. Sukselainen törmäsi marraskuussa 1933 natsien vahvaan propagandaan Hallessa. Tapaaminen tämän professorin kanssa oli vaikea järjestää, koska juutalaisia jo vainottiin. Lopuksi esitettiin sekä kuvin että numeroin, minkälaiset muitten maitten sotavarustukset ovat, ja kuinka Saksalla ei ole ollenkaan varustuksia.? Näin kirjoitti 27-vuotias maalaisliittolainen V.J. Vajaat kuusi vuotta myöhemmin Saksa sitten aloitti Hitlerin johdolla toisen maailmansodan... Joonas Rissanen voitti Suuren runokilpailun GUMMERUKSEN ja Nuoren voiman liiton järjestämän Suuren runokilpailun 2013 on voittanut Joonas Rissanen (s. Yksi jäi erikoisesti mieleen ylitse muiden: Näin johdatukseksi todettakoon että, Jussi oli perusolemukseltaan nuuka mies. Summaa ei kirjattu. Eräs Puolangan Kalle oli tietävinään, että Nätillä oli niin paljon rahaa että osuuskassaan oli jouduttu tekemään erillinen holvi Nätin rahoille. JOSKUS Nätti kuitenkin otti kevyesti. Miten suuresta nostosta olisi Jussilla tarvetta, neiti kyseli. Nätti kartoitti, että pitäisi noita kamppeita vähän uusia, käydä valtion liikkeessä ja kun kerran kaveri-Villen kanssa kerran ollaan reissussa niin kyllä sitä pitää Pohjanhovissa piipahtaa. . Kilpailuun lähetti runojaan yli 900 osallistujaa. kirja-arvio Tarinaa Nätti-Jussista LEGENDAARINEN Nätti-Jussi tuntuu olevan varsinkin vanhemman polven lempilapsi. Nätistä on tehty kirja jo aiemminkin, mutta nyt joulun alla Lasse Lehtinen toi uudella tavalla esiin miehen elinkaaren. Allepainetulla oli ilo lukea äskettäin ko. 15 15.2.2013 Sukselainen ihmetteli natsien propagandaa TIMO MIKKILÄ HELSINKI ?ILLALLA olin torilla. kirjakriitikon näkökulmasta, mutta pientä sivuhuomautusta sentään. Se tiedetään, että kampurajalkainen Nätti oli tukkijätkä, savottakämppien eläjä, joka uurasti pääasiassa Lapin maisemissa. Eipä tässä kotona työpöytänsä ääressä voi juuri edes puoltatuntia olla ennen kuin taas kuuluu hihkumista kadulta. Kuva: Suomenmaan arkisto ?Taas kuuluu hihkumista kadulta.? . Ei nyt aivan niin ylhäälle, missä revontulilla kahvit keitetään. Hän lähtikin oitis kannat kopisten takakamariin kysymään johtajalta neuvoa: Miten nyt laitetaan Jussin kirjaan merkintä, kun hän tekeekin noston? Sikaria tuprutteleva johtaja käski laittaa kirjaan merkinnän: Jussi nosti vähän, jäi vielä riittävästi! AARRE KUPILA ex-savottajätkä Evijärvi/Turku. Niin ja pitää vielä olla varoiksi Kemijärven Huldaa varten. Äkkiä ynnätty laskutoimitus näytti melkoista markkamäärää, jolloin häkeltynyt pankkineiti ei tiennyt, miten tämä nosto pitäisi kirjata pankkikirjaan. 1987). Raadin mukaan Rissasen runoudessa leikki ja tekemisen ilo yhdistyvät sanottavaan virkistävillä tavoilla. Hän asuu Joensuussa ja on kotoisin Kuopiosta. Hän työskentelee ohjelmoijana ja kirjaajana. Toiseksi kilpailussa sijoittui Helsingissä asuva satakuntalaissyntyinen Joni Lanki (s. Ruskeasilmäinen pankkineiti oli aivan häkeltynyt kun Jussi nyt halusikin nostaa rahaa. Tämä oli pankkineidin mielestä aivan poikkeuksellista. Hän ei sanottavammin viinan kanssa lotraillut. Se teki vaikutuksensa myös Sukselaiseen, joka ei sinänsä arvostanut kansallissosialismiin alkuunkaan, Perttula sanoo. Sukselaisen lyhyet ja tarkat päiväkirjamerkinnät osoittavat, kuinka natsismi oli ottamassa 80 vuotta sitten valtaansa koko Saksan. Matkusti välillä salaperäisesti luottokaverinsa kanssa ?maalikylään. Sukselaisen osuustoimintaan liittyvä väitöskirjatutkimus oli jo hyvässä vaiheessa ja päiväkirjassaan Sukselainen kuvaa ja luonnehtii vaikutelmiaan. Perttulan mukaan Sukselainen oli juuri tuolloin tapaamassa Hallessa yliopistolla erästä juutalaistaustaista professoria. Väitöskirjaansa valmisteleva V.J. VUODEN 1933 kirjeissään Sukselainen kertoo sitten päiväkirjamerkintöjään laajemmin, kuinka organisoidusti kansallissosialistit toimivat ja kuinka tehokasta heidän propagandansa oli. Hänet oli kuitenkin jo natsien toimesta syrjäytetty yliopiston virasta. Tutkimustoimintaansa professori sai edelleen jossakin muodossa jatkaa. . Sukselainen päiväkirjaansa 8. 1982) ja kolmanneksi helsinkiläinen Hanna Weselius (s. 1972). Kilpailun ensimmäinen palkinto on arvoltaan 2 000 euroa, toinen 1 000 euroa ja kolmas 500 euroa. Voittajakolmikon lisäksi Runot 2013 -antologiaan (Gummerus) valikoitui kymmenen kilpailuun osallistuneen runoja. Savukoski oli pohjoisin savotta, missä me nuorukaiset paksussa lumessa ähellettiin justeerin kanssa paksuja ikimäntyjä nurin. Jo Pohjois-Karjalan savotoiden jätkien keskuudessa oli joitakin verbaalisesti lahjakkaita kavereita, jotka kertoivat tästä meille tuntemattomasta, ihmeellisestä kampurajalkaisesta NättiJussista, joka eleli ja vaikutti vielä tuolloin Lapin savotoilla (elettiinhän silloin 50-luvun jälkipuoliskoa). Meillä märkäkorvilla oli tietysti antennit ulkona ja yritettiin tarkasti kuulla tästä ihme-eläjästä. SAVUKOSKEN savotalla kuultiin näitä Nätin hulvattomia tarinoita mielin määrin. Siispä eräänä kuulakkaana keväisenä päivänä hän matkasi luottoystävänsä Villen kanssa maalikylään. Maalikylään saapuessaan Nätti talsi ensimmäiseksi osuuskassan pankkineidin pakeille. Reklaamikilpiä kantavat torvisoittokunnan perässä ympäri kaupunkia ja tunnuslauseita hihkutaan? , Hallen kaupungissa havaintojaan tehnyt Sukselainen kirjoittaa. SUKSELAISESTA väitöskirjan tehnyt valtiotieteiden tohtori Pekka Perttula kertoo, että Sukselainen matkusteli juuri tuolloin Keski-Euroopassa ja Saksassa tutustuen osuustoimintaan eri maissa. Nytkin näytettiin torilla filmiä, jossa ensin kuvattiin, minkämoista sekamelskaa Saksan elämä oli ollut ja millaiseksi Hitler sen oli muuttanut. Tavallisestihan savottajätkä kaivoi pompantaskustaan ison kasan kahisevaa ja teki talletuksen. . Pankkitapahtumassa kirjaan merkattiin vain: Vähän, Paljon, Oikein paljon sekä päiväys. eli Rovaniemelle. Lasse Lehtisen kirja kuljettaa Nättiä maailman merillä ja eri maissa ja maanosissa. Lopulta Sukselainen sitten tapaa tämän professorin matkansa aikana. Hallesta Sukselainen jatkoi opintomatkaansa Sveitsiin ja Ranskaan, josta palasi Pohjoismaiden kautta lopulta takaisin Suomeen. Sukselaisen väitöskirja osuustoiminnasta valmistui lopulta vuonna 1939. . Mutta Lapin savotoilla elettyä elämää ja sieltä kertovat monet tarinat Jussista ovat jääneet vähemmälle. REUNAHUOMAUTUKSENI kirjasta perustuvat subjektiiviseen kosketuspintaan. teos. Tämä professori oli kuitenkin hieman erikoisasemassa, koska hän oli ensimmäisen maailmansodan saksalaisia veteraaneja, Perttula kertoo. Joten professorilla oli vielä enemmän oikeuksia kuin juutalaisilla keskimäärin. Olen nimittäin sitä vanhaa ikäpolvea, joka ehti nuorena untuvikkona olla todellisilla savotoilla. Vaalipro- paganda on kuumillaan. Samaten liikkuu kuormaauto täynnä miehiä ?Mit Adolf Hitler Ja? . Ahersi päivät metsäpalstalla, iltaisin kertoi ihmeellisiä ja uskottavan tuntuisia tarinoita savottakavereilleen. Istui väliin korttiporukkaan, pelasi korttia rahasta ja nousi useasti ringistä voittajana. Eli säästeliäästi ja ilmeisesti nautti suuresti viedessään jääneet säästöt Rovaniemen osuuskassaan. Joku tiesi, että Jussilla oli sellainen pankkikirja missä, oli vain Talletus ja Otto-sarake. Aluksi olin Pohjois-Karjalassa Lieksan ja Nurmeksen seutuvilla kahdella suurella Metsähallituksen savotalla. Tämän jälkeen suunnattiin kaverini kanssa Lappiin
Nämä kuvat saatiin armeijan kenttälehtipalvelusta. Kesällä 1944, vihollisen suurhyökkäyksen alkaessa, kenttälehdissä ryhdyttiin valamaan uskoa Suomen armeijaan. . Tämä Leppäsyrjässä ja Petroskoissa junapainossa painettu lehti ilmestyi päivittäin muun muassa Aunuksen ja Maaselän alueilla. PIENIMMÄT lehdet ilmestyivät kerran viikossa, kuten Laatokan rannikkopuolustajien Aallokas, jonka levikki oli 500 kappaletta. Nyt kirjoituksissa annettiin ymmärtää, että näistäkin kovista koettelemuksista vielä selvitään. TUTKIJA Helena Pilkkeen mielestä jatkosodan ajan rintamalehdissä on paljon yllättävää sisältöä. Jopa joukko-. Otsikotkin olivat usein komeita tyyliin ? Karjalan aamu sarastaa . Rintamalehtien tärkeyttä lisäsi se, ettei radiota suinkaan ollut joka korsussa. . Kaikki jutut olivat lehtimieskielellä sanottuna uutisankkoja, Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastossa rintamalehtiä tutkinut Helena Pilke toteaa. Epävirallisten kenttälehtien linja määräytyi niiden puuhamiesten mukaan, eikä näissä lehdissä läheskään aina ollut päätoimittajaa tai muuta vastuuhenkilöä. . Päämajan määräyksestä kotijoukoille näitä sensuroimattomia lehtiä ei saanut postittaa, mutta sotilaiden arkeen ne kuuluivat olennaisesti. Yhteensä lehtiä ilmestyi toistasataa. Kuva: Jorma Pilke Rintamalehti toi vaihtelua Sotilaiden arkeen kuuluneet lehdet sisälsivät viihdettä, uutisia ja rankkaa herjanheittoa. KARI KUMPULAMPI TAMPERE KORVEN KAIKU, Motti-Matti, Pilven Veikko, Pohjan Poika, Maaselän Torvi, Peikkosoturi... Jatkosodan alussa rintamilla Karjalassa alkoi ilmestyä toinen toistaan räväkämpiä rintamalehtiä. Äänisen Ankassa yksikään kirjoituksista ei ollut lähelläkään totuutta. Joskus ne kirjoitettiin koneella hiilipaperin läpi ja ne kiersivät vain muutamana kappaleena korsujen perukoilla mieheltä miehelle. JATKOSODAN vuosina 1941?1944 ilmestyneet rintamien lehdet olivat kahdenlaisia, virallisia ja epävirallisia. Virallisia, päämajan ja valistusupseerien valvomia julkaisuja, olivat esimerkiksi Linnoittaja, Rannikkorintama ja Tappara. Epävirallisia kenttälehtiä olivat muun muassa Hangösudden, Hesan Karnaatti ja vain yhden kerran Petroskoissa asemasodan aikana ilmestynyt, humoristinen Äänisen Ankka. VIRALLISTEN rintamalehtien sävy heijasteli kulloisiakin sotatapahtumia. Niiden tehtävänä oli tyydyttää taistelevan Suomen armeijan tiedonnälkää ja viihteen janoa sekä julistaa sotapropagandaa. Suurin rintamien lehdistä oli Karjalan Viesti, jonka painos vaihteli 20 000?30 000 kappaleen välillä. Kuva: Jorma Korven Kaiku painettiin Kajaanissa ja Joensuussa. Vaikka lehdissä hyljeksittiin armeijan propaganda-aineistoa, kirkon sanomaa kukaan ei asettanut kyseenalaiseksi. Asemasodassa rintamalehtien sivut täyttyivät urheilu-uutisista, novelleista ja runoista. tai . Sisällöstä vastasi päätoimittaja Matti Viherjuuren ohella muun muassa Mikko Rossi, joka oli siviilissä Karjalan Maan toimittaja. Suora yhteys korsuihin, telttoihin ja ampumahautoihin oli suuren Karjalan Viestin ja kuin myös pienen Tyrjän Lehdenkin kantava voima, sanoo sota-ajan tiedonvälitykseen perehtynyt tietokirjailija Helena Pilke. Hänen mielestään kotikutoisen oloinen ja kaveriksi tunnistettava rintamalehti sopi suomalaisen jermun kouraan paremmin kuin kiiltävälle papereille painettu juhlajulkaisu. . Vihollinen lyödään ? . Kun linjat juuttuivat asemasodassa paikoilleen, päämaja kielsi lehdiltä kirjoittelun Suomen sodanpäämääristä ja Itä-Karjalasta ylipäätään. . Lehti oli sikäli harvinainen, että siinä jul- kaistiin myös lottien kirjoituksia. . Viihdesivuilla julkaistiin suomalaisten ja ulkomaisten filmitähtien kasvokuvia. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa lehdissä kirjoiteltiin tämän tästä Itä-Karjalan valloittamisesta ja liittämisestä Suomeen. 16 15.2.2013 15.2.2 Tässä Hakkapeliitta-lehden kansikuvassa assa nitistetään sisäistä vihollista eli luteita. eita. etty. Tällainen näkökulma sotaan oli kielletty. a Pilke Lehti sai päämajalta huomautuksen
Viholliseen kohdistuva herjanheitto oli lehdissä usein hurjaa ja se sai välillä tutkijankin tukan nousemaan pystyyn, Helena Pilke mainitsee. Kaikkea päämaja ei kuitenkaan sulattanut. Näin ollen niissä voitiin julkaista sellaisiakin juttuja, joita tavallisiin lehtiin ei päästetty. . heti kun lehti oli saatu painosta. Näin kävi muutaman kerran ja tällöin pilkkaa tekivät yksiköiden epäviralliset ja puolivillit julkaisut. Teoksessaan Korsu-uutisia! (SKS 2012) Helena Pilke kirjoittaa rintamalehdistä näin: ?Lehdet pantiin alulle miesten marssiessa kohti itää kesällä 1941, ja yksi toisensa jälkeen ne tulivat tarpeettomiksi silloin, kun lukijat luovuttivat armeijan varusteet ja siirtyivät siviiliin syksyllä 1944.? Lehtiä kulkeutui repuissa kotiin VAIKKA rintamalehtiä ei saanut tuoda Karjalasta sodan keskeltä kotiin, sääntöä silti rikottiin. Kun Kansallisarkisto ja Kansalliskirjasto (silloiset Sota-arkisto ja Helsingin yliopiston kirjasto) keräsivät rintamalehtiä 1990-luvun alussa, veteraanit lähettivät keräykseen lähes 2 500 lehtinumeroa. . Sodan ajan Suomi oli paljon uskonnollisempi yhteiskunta kuin se, missä nyt elämme. Koska rintamien lehdet ilmestyivät vain sotatantereilla, niitä ei tarvinnut alistaa sensuuriin. Oulussa painettu lehti ilmestyi kahdesti viikossa. Kuva: Jorma Pilke Julkaissut aikaisemmin sotasensuuria käsittelevät teokset Julkaiseminen kielletty (SKS 2011) ja Etulinjan kynämiehet (SKS 2009). korsuelämään Sensuuri ei niihin yltänyt. osastojen usein melko puolivillaisissa tai äärimmäisen realistisissa julkaisuissa oli pastorin palsta tai jokin muu vakava hartauskirjoitus. . Esimerkiksi partisaanien siviilikohteisiin tekemistä iskuista ei kotirintamilla sopinut kirjoittaa; sen sijaan rintamien lehdet julkaisivat näitäkin juttuja kuvien kera. RINTAMALEHDISSÄ viljeltiin myös huumoria . Levikki vaihteli 5 500?6 400 kappaleen välillä. FAKTA Kuva: Jorma Pilke Kuva: Jorma Pilke Helena Pilke Syntynyt 1948 Pohjois-Savossa Tervossa, asunut pitkään Helsingissä. Filosofian tohtori, tietokirjailija, historiantutkija ja toimittaja. Hänen uusin teoksensa Korsu-uutisia! (SKS 2012) edustaa ns. Rintamalehdistä löytyy myös muutama vihollista koskeva rankka kannibalismikuvaus. Kenttälehtien taistelukuvaukset olivat yleensä hurjia. uutta sotahistoriaa, joka hahmottaa sota-aikoihin liittyviä erilaisia kulttuuri-ilmiöitä . Lehdellä oli Karjalassa omat jakeluautot. Tiedotusosasto puuttui asiaan, jos kenttälehdissä pilkattiin sodanjohtoa tai armeijan virallisia rintamakirjeenvaihtajia, TK-miehiä. . taisteluiden sijasta. Rintamalehdistä suurin oli Karjalan Viesti. 17 15.2.2013 Pohjan Pojan kansi asemasodassa toukokuussa 1942 näytti tältä. sekä kärkevää satiiria. . Ne starttasivat liikkeelle aamuyöllä rintaman läheisyyteen sijoitetun junapainon viereltä . Nämä lehdet tuskin olisivat sodan oloissa säilyneet, ellei niitä olisi kulkeutunut lomalaisten repuissa salaa kotiin ja pistetty siellä talteen, historiantutkija Helena Pilke kertoo. Keräyksessä talteen saadut lehdet olivat enimmäkseen rintamien epävirallisia lehtiä.. parempaa ja huonompaa
On epäjohdonmukaista, että samaa liberaalia yhteiskuntamallia vieroksutaan, jopa pelätään muissa yhteyksissä. Vaikuttaa siltä, että keskustassa pidetään vanhojen mahtisukujen taloudellista ja poliittista valta-asemaa luonnollisena ja hyvänä asiana. jotkut saavat perinnöksi suuremman tilan kuin toiset. Tämä pitää paikkansa. Tuloerojen yhteiskunnallisen merkityksen johdonmukainen arviointi edellyttää kuitenkin laajempaa näkökulmaa, jossa kiinnitetään huomiota myös varallisuuseroihin. Tähän ?muotiin. Samaan aikaan omaisuuteen kohdistuvaa verotusta on kevennetty monin eri tavoin. Myös keskusta oli pääministeripuolueena aktiivisesti mukana poistamassa varallisuusveroa. Tässä suhteessa keskustan ajattelu on edelleen kestävällä pohjalla. Olisi kuitenkin syytä tunnustaa, että puolueen aatepohja perustuu tältä osin liberaaliin markkinatalouteen. Luotan vahvasti paikallisuuteen. Vesa Turpeinen Taivalkosken kunnanvaltuuston puheenjohtaja JUHA MAUNO korostaa kolmossivun kirjoituksessaan 8.2.2013, että tuloerot ovat filosofinen kysymys. kauppamiehet uskottelevat kansalle, että asiat tulevat hoidettua ?etänä. kuuluu luulo, että siirtämällä rahat ja päätöksenteko jonnekin kauas paikallisten ulottumattomiin hyvinvointipalvelut on turvattu. Tämän jälkimarxilaisen ?keskuskomiteaopin. muistamista keskustan sisäisissä valtakamppailuissa. VAHVA omaisuudensuoja on tärkeä osa oikeudenmukaista yhteiskuntaa. Kuitenkin hän lisäsi, ettei maalämpö ole sovelias taajamien ja kaupunkien lämmön lähteeksi, kun maalämpö käyttää koneiston pyörittämiseen sähköä, joka on tuotettu hiilivoimalla. Miten ihmeessä virkamies tietää, että juuri taajamien maalämmön tarvitsema sähkö tuotetaan hiilivoimalla? Miksi ei vesi- tai ydinvoimalla? Kun tilanne tosiasiassa on se, että pääkaupunkiseudulla tuotetaan valta-osa lämmöstä ja sähköstä voimalaitoksissa, jotka käyttävät polttoaineena mitä suurimmassa määrin saastuttavaa hiiltä. On selvää, että ihmisten lähtökohdat eivät ole perinteisessä maatalousyhteisössäkään olleet tasa-arvoisia . Omalla työllä, pitkien opintojen jälkeen tai yrittäjäriskillä saadut suuret tulot ovat sen sijaan lähtökohtaisesti epäilyttäviä. Keskustan piirissä on syytä pohtia tulo- ja varallisuuserojen yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta perusteellisesti, tyytymättä yleisen tason puheisiin ahneudesta ja kohtuudesta. Jussi Sallila Helsinki Vaikuttaa siltä, että keskustassa pidetään vanhojen mahtisukujen taloudellista ja poliittista valta-asemaa luonnollisena ja hyvänä asiana. ?Miten ihmeessä virkamies tietää, että juuri taajamien maalämmön tarvitsema sähkö tuotetaan hiilivoimalla?. Esimerkiksi maatilojen, metsätilojen ja yri- tysten sukupolvenvaihdoksiin liittyvän perintöveron poistamista ovat puolueessa vaatineet sellaisetkin poliitikot, jotka suureen ääneen korostavat ?köyhän asian. Kuva: Maiju Torvinen Hiili vai hiili? JOKIN virkamies, varmastikin ELY-keskuksesta, sanoi maalämmön soveltuvan hyvin maaseudun lämmitysratkaisuksi. Järkevä ihminen ei tee päätöstä ennen kuin asiat on riittävän monelta kantilta perusteellisesti punnittu. Minusta tuntuu, että oikeisto on ottanut käyttöönsä Suomessakin sellaisen ?keskuskomiteaopin? , jonka eteneminen tulee estää. Kuva: Paula Åström. Tästä huolimatta keskusta on puolustanut omistusolojen vakautta. MAALAISLIITTO-KESKUSTA on toki historiansa aikana toiminut tasa-arvoisten omistusolojen puolesta, mutta 1920-luvun maareformista ja sotienjälkeisestä asutuspolitiikasta on kulunut jo vuosikymmeniä. Viime vuosikymmenten aikana keskusta on käytännön politiikassaan tukenut vahvasti yksityisomistukseen ja perintöoikeuteen perustuvaa yhteiskuntajärjestystä, vaikka se on omiaan johtamaan perityn varallisuuden keskittymiseen. Esimerkiksi vaatimukset maankäytön julkisen kontrollin lisäämisestä saisivat tuskin laajaa kannatusta keskustalaisissa piireissä, vaikka uudistusta markkinoitaisiinkin asuntopoliittisena maareformina. SUOMESSA tuloerot ovat viime vuosikymmenten aikana kasvaneet, mutta kansainvälisessä vertailussa ne ovat edelleen melko vähäisiä. Ansiotulojen veroprogressio on pysynyt kireänä, ja myös julkisten palvelujen maksut ovat usein tulosidonnaisia. puhua suurten kokonaisuuksien puolesta ja samalla paikallisuutta vastaan. Varallisuuteen kohdistuvan verotaakan huojentamista ei ole puolueessa juuri kritisoitu. Muutoksia on pikemminkin pidetty oikeansuuntaisina mutta riittämättöminä. Keskustalaisessa ajattelussa tämä näkökulma on paljolti unohdettu. Keskusta on koko historiansa ajan puolustanut yksityisomistusta, ja perintöoikeutta pidetään itsestäänselvyytenä. Tämä käy ilmi puoluekokouspuheissa usein toistetusta vertauskuvasta, jonka mukaan on kunnia-asia antaa tila paremmassa kunnossa jälkipolville kuin mitä sen itse on saanut. Omalla työllä vaurastumista arvostetaan siis ainakin maanviljelijöiden kohdalla. Kuten on esimerkiksi Salmisaaren voimalan tilanne. Matti Tuominen Ulvila ?Viime vuosikymmenten aikana keskusta on käytännön politiikassaan tukenut vahvasti yksityisomistukseen ja perintöoikeuteen perustuvaa yhteiskuntajärjestystä.. Mielipiteet 18 Tulo- ja varallisuuserojen oikeudenmukaisuudesta ?Nyt tuntuu olevan muotia puhua suurten kokonaisuuksien puolesta ja samalla paikallisuutta vastaan.? Kuva: Paula Åström Kuntapäättäjät, nyt tarkkana KATAISEN hallituksen kunta- ja sote-uudistuksessa on hyvin paljon sellaisia piirteitä, joita on vaikea hyväksyä ja ymmärtää. Nyt tuntuu olevan ?muotia. meitä paikallisia paremmin! Kuntapäättäjät, nyt kannattaa olla tarkkana
Voi toki. Järvenojan mielestä keskustalla on tarjota espoolaiselle juristille ?maksumiehen rooli ja moraalinen paheksunta? . Valtiovalta tasaa kuntien tuloeroja verotulontasauksella. Mutta maatalous on kyennyt sopeutumaan jopa hankintamarkkinoiden vääristymään. Esimerkiksi Toholammilla jo ennestään korkeatasoinen maatalous suorastaan harppoo eteenpäin ammattimaisuudessa ja tuottavuudessa. ELÄVÄ maaseutu vaatii, että sen kulttuuriperintö auttaa sitä uudistumaan, kehittymään. Talonpoikainen arvomaailma . Olen aina kuvitellut siitä paljon, paljon enemmän. MITÄ tapahtuu, kun luovutaan koko maan asuttuna pitämisestä. Resurssit hakeutuvat sinne, missä on kysyntää. MONEN näkemys markkinataloudesta on varsin erikoinen. Kirjoittaja ihmetteli, miten 5 000 euron hammasimplantit kustannettaisiin. Meneekö Suomen kansantaloudella paremmin ja kertyykö valtiolle ja kunnille enemmän verotuloja, kun maaseutu autioituu mitään tuottamattomaksi susien ja karhujen temmellyskentäksi? ?TOINEN teema on ollut kunnallisten pakkoliitosten vastustaminen? , kirjoittaa Järvenoja. käytännöllisyys, luovuus, itsenäisyys, yhteistyö, henkilökohtainen vastuu toimeentulostaan . Kuntaliiton mukaan kuntien talouteen kohdistuu jopa useamman prosenttiyksikön veronkorotustarve. Liittovaltiossa velatkin ovat yhteisiä, mikä suomeksi sanottuna tarkoittaa sitä, että liittovaltiossa espoolaiselle juristille aivan varmasti jää maksumiehen rooli ja moraalinen paheksunta. ALLEKIRJOITTANEEN ymmärryksen mukaan keskustalainen politiikka lähtee siitä, että työpaikkojen pitää säilyä muuallakin kuin pääkaupunkiseudulla. Näin huolehditaan siitä, että Suomessa eri alueilla ihmisillä olisi mahdollisuus asua, elää ja tehdä työtä hyvän elämän edellytyksin. Jos pakkoliitokset ovat ratkaisu, niin silloin myös Espoo pitää pakkoliittää Helsinkiin ja katsoa paraneeko Espoon asukkaiden tilanne tällä toimenpiteellä. Miten keskusta voi menestyä ongelma-alueellaan suurissa kaupungeissa? Osa Santeri Alkion perintöä on vetoaminen maaseudun murroksen tuomaan paineeseen ja tästä yhä ajankohtaisesta aiheesta on tullut osa aatetta. Myös ongelmat lisääntyvät. Keskittämiskehityksen haittapuolet tulevat entistä enemmän esiin koko maassa ja erityisesti kasvukeskuksissa. Hyvä esimerkki on pääkaupunkiseutu, missä asuntojen hinnat ja asumiskustannukset nousevat pilviin. Mutta sillä on kustannuksensa, jotka myös pitää ottaa huomioon. Siksi on aivan kohtuullista, että Espoossa asuvan Järvenojan maksamista veroeuroista osa siirretään hänen vanhempiensa kotikunnan käyttöön. Verotulontasauksen tulonsiirrolla haja-asutusalueen kunnalle annetaan taloudellisia resursseja siinä tarkoituksessa, että kunta pystyy hoitamaan myös kasvukeskuksiin muuttaneiden vanhukset. ?Markkina on ihminen, joka muuttaa tarjotakseen osaamistaan siellä, missä on työpaikkoja. En pysty näkemään tuossa oman edun tavoittelua, ahneutta enkä itsekkyyttä. Kysymys verotuksesta on merkittävä ja ajankohtainen. Ainakin syntyisi kuntaministerin kaipaama vahva peruskunta. ?Jos toimiva yhteismarkkina vaatii liittovaltiokehitystä, sitten vaatii ja sen mukaan pitää toimia? , kirjoittaa Järvenoja. Tästäkin voi olla eri mieltä. Eivät markkinat ole mikään ulkoinen paha, jota vastaan pitää käydä urhoollista taistelua. Markkina on viljelijä, joka käyttää urakoitsijaa vähentääkseen laitehankintoja ja helpottaakseen omaa työtään. Markkina on kuluttaja, joka ostaa ruokaa, juomaa, kännykän tai maitopurkin. Markkina on ihminen, joka muuttaa tarjotakseen osaamistaan siellä, missä on työpaikkoja. Tämä on tehnyt Helsingistä kahdessa vuosikymmenessä paljon dynaamisemman, kansainvälisemmän ja kiehtovamman. Ajatus siitä, että ahneus olisi kaikkien motiivi, tuntuu kovin vieraalta. 19 Janne Järvenojalle kommentti JANNE JÄRVENOJAN kirjoituksessa (Suomenmaa 1.2) kritiikin kohteeksi joutuvat kuntien verotulojen tasaus, suurituloisten verotus, haja-asutusalueen rakennusoikeus ja koko maan asuttuna pitäminen. Kuntien pakkoliitoksiin ja EU:n liittovaltiokehitykseen Järvenoja suhtautui myönteisesti. Selvä viesti tuli myös keskustalle. Tästä hyötyy koko Suomi, myös espoolainen juristi. Varmaankin osa Espooseen muuttaneiden vanhemmista saa toimeentulonsa maataloudesta. Mikä on se radikaali ratkaisu, jolla kuntatalouden ongelma ratkaistaan lisäämättä verotusta niin, että se tappaa vähäisen kasvun? Ratkaisevin kysymys, miten Suomi pysyy kilpailukykyisenä? Jos verrataan esimerkiksi Hollantiin, jossa noin kymmenesosalla Suomen pinta-alaa on reilu kol- minkertainen väestö kansainvälisen kaupan keskipisteessä, pitäisi pystyä uskottavasti selittämään, miten me sen teemme, jos yhteiskunnan resurssit on ensisijaisesti käytettävä koko maan pitämisenä asuttuna. VAIKKA provosoin tahallani, toivoin kuitenkin yritystä vastata, mitä keskustalla on oikeasti tarjota kaupunkilaisille. Autokin oli vanha. Sen vuoksi ihmiset ovat lähteneet Australiaan saakka. Kuva: Jari Laukkanen VEROTUSKESKUSTELUUN liittyen eräs perheenäiti kirjoitti Helsingin Sanomiin parisen viikkoa sitten. Kysymys oli kuitenkin vakava. Tämä on tehnyt Helsingistä dynaamisemman, kansainvälisemmän ja kiehtovamman.. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Kysymys jäi vastaamatta KUN provosoi ja tökkii kynällä tietoisesti kipupisteisiin, ei tietenkään voi olla yllättynyt, jos joku provosoituu. Ihmiset ovat hoito- ja leikkausjonoissa, osa jopa leipäjonossa. Voi kysyä, ratkaistaanko keskittämispolitiikan aiheuttamat haitat ja ongelmat entistä kiivaammalla keskittämisellä. Lapsiperheen äiti ei terveydellisistä syistä pystynyt työllistymään, muttei myöskään päässyt työkyvyttömyyseläkkeelle. Puolison yli 110 000 euron tulot kuluivat tavalliseen elämiseen eikä ulkomaanmatkoihinkaan jäänyt rahaa. Monessa paikassa ajatus on kadonnut kuitenkin jo kauan sitten. josta keskustalaisuus kumpuaa, istuu mitä tähän päivään mitä parhaiten, oli sitten kyse vaikkapa kansainvälisestä liiketoiminnasta, suomalaisesta start-upista tai muusta. Ehkä olen ollut väärässä; ehkä keskustalaisuus on todellakin silkkaa maaseutu- ja aluepolitiikkaa, kuten kaikki vastaajat tuntuivat yksimielisesti todistavan. Edes merkittävillä maatalous- ja aluetuilla koko maaseutu ei selvästikään pysy elävänä. Maatalouden tukeminen verovaroista on tietenkin rakenteellinen välttämättömyys. Kirjoita Suomenmaahan. Kuntien välillä tapahtuvaa tasausta tarvitaan, koska kasvukeskuksiin muuttavien peruskoulu ja usein myös lukio-opetus järjestetään haja-asutusalueen kunnissa. Lisäksi kasvukeskuksiin muuttavien vanhemmat ja isovanhemmat yleensä jäävät asumaan haja-asutusalueella sijaitsevaan kotikuntaansa, joka näin ollen hoitaa myös kasvukeskuksiin muuttaneiden ja sinne veronsa maksavien vanhukset. Janne Järvenoja itse on kouluikäisenä tarvinnut ja todennäköisesti hänen vanhempansa tarvitsevat jatkossakin erään haja-asutusalueen kunnan järjestämiä palveluita. Muuttoliike kasvukeskuksiin lisääntyy kiihtyvällä vauhdilla. Kasvukeskuksissa peruspalvelut ja asunnot pitää tuottaa kasvavalle väestöpohjalle. Tämä myös näkyy maisemassa ? niin hyvässä kuin pahassakin. Kyse ei ole siitä, etteikö hajaasutusalueelle pitäisi voida rakentaa. Siitä on kuitenkin tullut myös ajattelun rajoite. Elinvoimainen maaseutu on tietenkin vaalimisen arvoinen, mutta tosiasia on, että se ei ole enää joka paikassa elinvoimainen. Yhtä vähän kuin kukaan voi vaatia, että maailma kohtelee häntä aina reilusti, yhtä vähän kukaan voi vaatia muita tuomaan maailman luokseen. Jokaisella, jolla on kyky, on ennen kaikkea velvollisuus kantaa vastuuta itsestään ja, jos sellainen on, perheestään. Kotimaisen ruoan tuottaminen on Suomelle yksi turvallisuustekijä. Tämän näkökulman Järvenoja unohtaa kokonaan. Harri Mäki-Petäjä Kannus mielipiteet@suomenmaa.fi - ei liitetiedostoja Janne Järvenoja Espoo PL 52, 90100 Oulu
Lisätietoja toteutuksesta Eero Ylitalolta tai Pekka Pelttarilta. Kuva: Petra Pöyliö. Hanna Huttunen, klo 18.05 Miten erikoissairaanhoito toimii ja mihin suuntaa tulisi mennä ylilääkäri Juha Mustonen, klo 18.35 Olemassa olevat terveyspiirimäiset elementit ylilääkäri Anu Niemi, klo 19.05 Keskustan näkemykset sote -uudistukseen - näillä askelilla eteenpäin kansanedustaja, Keskustan vpj. Juha Rehula. 0400-366 530 tai ulla-riitta.ylenius@lailanet.fi tai Sirpalle, puh. 044-062 2266, helmikuun loppuun mennessä. Paimion ja Sauvon keskustaväen retki eduskuntaan pe 8.3, jossa isäntänä kansanedustaja Esko Kiviranta. 044-3122982 tai pohjois- PERÄPOHJOLAN piirin virtuaalisessa porinaillassa ti 19.2 klo 18 viikkovieraana varapuheenjohtaja Annika Saarikko. Esillä sääntömääräiset asiat. ?Katoaako kuntasi, häviääkö palvelusi?. Tied. Varaa omasi Tarjalta, puh. 040-589 6160 tai eero.vainio@eskv.info ja Mirjam Karila, p. Ryhmä esittää Nakkila, Keskustan kunnallisjärjestön johtokunnan ja valtuustoryhmän kokous Nakkila-Luvian Osuuspankin kokoustilassa to 28.2. HUOM! Kansanedustaja Juha Rehula tulee kertomaan puolueen järjestöuudistuksesta klo 17.30 alkaen. Esillä sääntömääräiset asiat. VARSINAIS-SUOMI Keskusta tyrmää uudet metsämaksut KESKUSTAN eduskuntaryhmä tyrmää hallituspuolueista tehdyt esitykset kiinteistöveron laajentamisesta maaja metsätalousmaahan. Mikäli jostakin paikasta ei ole ilmoitettu kyytiin lähtijöitä, bussi ei silloin pysähdy kyseisessä paikassa. Mukana keskustanaisten Pirkanmaanpiirin uusi toiminnanjohtaja Pilvi Kärkelä. TTT:ssa operetti Kreivitär Mariza. Keskustanaiset varanneet lippuja 28.2. klo 19 näytökseen. klo 19. Klo 15 ruokailu noutopöydästä, klo 16 pelimannisoitot ja tanssia. Myynnin seurauksena Fortumin asiakkaiden sähkönsiirtomaksut saattaisivat kuitenkin nousta huomattavasti, varsinkin mikäli omistaja sijaitsisi ulkomailla, Kaikkonen varoittaa. Esimerkiksi Saksan ja Ranskan hintatasoihin vertaamalla kyseeseen saattaisi tulla tulevaisuudessa jopa kaksin- tai kolminkertainen hinnannousu. 044 7705171 tai laita viesti ja Markku Taskinen Sauvo sähköposti: markku.j.taskinen@gemail. com, p. Kaikille avoin keskustelu kuntaja sote-uudistuksesta ke 20.2. klo 17. Ohjelma: klo 18.00 Tilaisuuden avaus piirin pj. Keskikatu 4 , 45100 Kouvola. KARJALA Hämäläinen py:n syys- ja vuosikokous su 17.2. 044-3122982 tai pohjois-karjala@vesaiset.fi To 11.4 klo 18 Risto Räppääjä ja pakastaja-Elvi Joensuun kaupunginteatterissa. Deliwein kapinetissa klo 18. 0503130806 tai laita viesti. Kahvitarjoilu. Keskustanaisten vuosikokous pe 15.2. klo 18. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat sekä keskustellaan kuntarakenneuudistuksesta. Ilmoittautumiset keskiviikkoon 27.2 mennessä puh. 010 292 2060 tai tarja.kiviniemi@keskusta.fi tai Aulikselta, puh. Tilaisuus on maksuton. Tervetuloa! Koko perheen kylpyläretki Fontanellaan la 2.3. Johtokunta kokoontuu klo 17.30. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Ilmoita mukaantulostasi UllaRiitalle, puh. Tervetuloa! Loimaan alue, aluekokous ti 19.2. klo 18 Velusten tuvassa (Velusmaantie 307, Rlä). Seurakuntien tulevaisuus, alustajana khra Pertti Ruotsalo. Kivirannan vierasryhmälle suunniteltu ohjelma eduskunnassa kestää klo 11.30-15, joka sisältää mm. Käsittelyssä sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! Keskustan Pohjois-Helsinkin, py Yhdistyksen syys- ja vuosikokous 27.2 klo 18 Apollon kokousalissa, Apollonkatu 11a. Kokouspaikkana kahvila-ravintola Helarinne, Kirkkotie 15, Kiikala. Keskustan veteraanikerho, yhteinen kevätpäivä Perniön Lehmirannan lomakeskuksessa to 7.3. klo 18 Loimaan kaupungintalon valtuustosalissa. Yhtiö omistaa noin viidenneksen suomalaisesta sähköverkosta. Naantali, Rymättylän py:n vuosikokous ti 12.12. klo 18 Espoon Valtuustotalolla osoitteessa Espoonkatu 5, Espoon keskus. Tervetuloa! Luvia, Keskustan kevätkokous 21.3. klo 19 vanhustentalojen kerhohuoneella. alkaen noin klo 19 Huittisten kaupungin valtuustosalissa, Risto Rytin katu 36, Huittinen. Bussin aikataulu ja reitti: Kiihtelysvaara 8.20, Mönni kylätalo 8.50, Joensuun matkahuolto 9.30, Ylämyllyn Shell 9.50. klo 17 Turun Konserttitalossa. Sääntömääräinen vuosikokous ma 25.2. 040-834 0803 tai aulis.suominen@vesaiset.fi. Raisio, Tervetuloa Keskustan ja Keskustanaisten toimintaan mukaan! Lisätietoja pj:t Eero Vainio p. Käsitellään valtuuston kokousasiat. KYMENLAAKSO PIIRITOIMISTON uusi osoite Kauppakeskus Hansa 2 krs. klo 1820 Kokemäen vanhalla yhteiskoululla, osoitteessa Tulkkilantie 16 b. Tervetuloa! Nakkila, Keskustan kunnallisjärjestön vuosikokous Nakkila-Luvian Osuuspankin kokoustilassa to 28.2. Tilaisuus on kaikille avoin. klo 18 Punaisessa Huvilassa, Kauppaneuvoksentie 18. Hallituksen on viimeistään nyt lopetettava suomalaisen maaseudun ja sen yrittäjien ja asukkaiden jo kaksi vuotta jatkunut kurittaminen lisärasitteilla ja rajoitteilla. Hallituksen on päinvastoin tartuttava maaseudun mahdollisuuksiin, keskustan eduskuntaryhmä vaatii. Kaikkonen vastustaa Fortumin aikeita VALTION pitää estää Fortumin sähkönsiirtoverkon myynti, vaatii kansanedustaja Antti Kaikkonen (kesk). klo 18. Aiheesta alustaa Matti Vanhanen. Tervetuloa kuulemaan ja kertomaan omia muistikuvia Matti ja Else Mattilasta sekä Ali-Korvesta! Järjestää Nurmijärven Keskusta Espoo, Espoon keskustanaisten syyskokous järjestetään to 28.2. Soppatykistä jaettiin 350 annosta hernekeittoa, ja kuntapäättäjät saivat kuntalaisilta evästystä ajankohtaisiin asioihin. Matti Mattilan elämänvaiheista kertovan kirjan julkistamistilaisuus. Nurmijärveläisen talousvaikuttajan ja kansanedustajan Matti Mattilan syntymästä tuli kuluneeksi 100 vuotta. Nyt hänen tapahtumarikkaista elämänvaiheistaan voi lukea runsaasti kuvitetusta kirjasta, jonka julkistamistilaisuus on Nurmijärven pääkirjaston kirjastogalleriassa 18.2. Ohjelma: Klo 12?14 Uintiaika, 14 Ruokailu, 15 Kotiinpaluu. klo 18 Tarvasjoen hyvinvointikeskuksessa. klo 19 Piolahdessa. Piiri järjestää SOTE -illan pe 1.3. Kahvitarjoilu. Lavia, Kunnallisjärjestön kokoontuminen Lavian Osuuspankin kokoustiloissa pe 1.3. Kahvitarjoilu, tarvetuloa. Pomarkku, kunnallisjärjestön keskustelutilaisuus su 24.2. Hinnat: aikuiset 30 ?, 13?14-vuotiaat lapset 20 ?, 4-12-vuotiaat lapset 15?, 0-4-vuotiaat ilmaiseksi. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Vero- ja maksupolitiikan jatkuvilla muutoksilla tai niiden uhalla ei myöskään edistetä puumarkkinoiden toimivuutta. Kotimaiset, uusiutuvat luonnonvarat ovat osa ratkaisua, jolla Suomeen luodaan uutta työtä ja kestävää kasvua. Kutsu ystäviä kylään, ja nosta nettiyhteydellä varustettu tietokone pöydälle jolloin kaikki paikallaolijat voivat olla kuulolla ja osallistua keskusteluun. Liput Vesaisten kanssa 6 ?/ henki lö, Ilmoittautumiset 26.3 mennessä puh. 040-141 7326 tai mirjam. karila@raisio.fi PIRKANMAA Uuden keskustanaisten Pirkanmaan piirin toiminnanjohtajan yhteystiedot: Pilvi Kärkelä, Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 TAMPERE. 20 Keskustassa tapahtuu keskusta nyt HELSINKI Lauttasaaren Keskustaseura. Keskustelua johdattaa ke Tapani Tölli. Raisio, to 28.2. klo 17 Seurakuntailta Raision seurakuntatalon kokoushuoneessa. Paikalle on kutsuttu piirihallituksen lisäksi kunnallisjärjestöjen puheenjohtajat ja sihteerit. Tervetuloa! Sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelurakenteet murroksesta. klo 12.Vieraanamme ovat ystävämme Olavi AlaNissilä ja Risto Ervelä. Alustusten jälkeen keskustelua, omaa ohjelmaa ja arpajaiset. Esillä maakunnalliset luottamushenkilöpaikat. perinteistä musiikkia ja siihen kuuluu 46 laulajaa, tanssijaa ja soittajaa. Vastuullisia suomalaisia metsänomistajia ei myöskään pidä rangaista uudella metsätilamaksulla. Lisärasitus ei keskustan mielestä vauhdittaisi puukauppaa. Lähikunnista voi myös tiedustella ja ilmoittautua retkelle. Keskustanaiset ja Vesaiset, olemme varanneet lippuja kaukasialaisen Alanryhmän konserttiin la 20.4. Tästä seuraisi isoja vaikeuksia niin kotitalouksille kuin yrityksille, joiden on pakko maksaa sähkön siirtomaksuja. Sähkönsiirtoverkon myynnillä olisi oleellista vaikutusta myös kansalliseen huoltovarmuuteen. Tiedustelut ja ilmoittautumiset viimeistään ke 27.2 mennessä: Marja Mäenpää Paimio p. kahvitarjoilun, oppaiden palvelun sekä täysistunnon seuraamista lehteriltä. Bussi lähtee Sauvon torilta klo 9 ja Paimion kaupungintalon edestä klo 9.15. Matkalla pysähdys ABC Lohjalla. Johtokunta klo 17.30. Kanta-Helsingin Keskustanaiset, sääntömääräinen vuosikokous 27.2. klo. klo 18 Carelicumin audiotoriossa, Koskikatu 5, Joensuu. Yhtiö on ilmoittanut harkitsevansa siirtoverkostaan luopumista tämän vuoden aikana. Kaikkonen vaatii kirjallisessa kysymyksessään, että hallitus arvioi välittömästi Fortumin sähkönsiirtoverkon myynnistä aiheutuvat seuraukset. Fortumin myyntiaikeiden takana lienee sähköverkon suurien kunnostusten tarve ja niistä seuraavat kustannukset tulevaisuudessa. . Hintaan sisältyy ruokailu, uinti ja matkat bussilla Fontanellaan. klo 18 kunnantalolla. Salo, Kärkelän py:n vuosikokous to 28.2 klo 19. Kuva: Minna Siira Hernekeitto maistui laskiaistapahtumassa Kempeleessä KESKUSTAN puheenjohtaja Juha Sipilä osallistui viikon- loppuna Kempeleen keskustan laskiaistapahtumaan. Puheenjohtaja jututti kuntalaisia, paisteli välillä lättyjä ja kuljetti myös vaalitupaa. Sarkkirannan monttu kuhisi mäenlaskijoita leppoisassa talvikelissä. 17 Apollon saunakabinetissa, Apollonkatu 11a. UUSIMAA Puheenjohtaja Juha Sipilä pääsi välillä traktorin ohjaimiin. p. 0405895709 sähköposti: pilvi.karkela@keskusta.fi Ylöjärvi. Kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen. Osallistujia toivotaan vähintään kaksi edustajaa kustakin kunnasta. Tarvasjoki, Keskustanaisten syyskokous ti 26.2. Osallistumismaksu 20 e/hlö suoritetaan auditorion aulassa klo 11-12 ennen tilaisuutta. Liput 30 e, lapset ja opiskelijat 20 e. Mitkä ovat Keskustan näkemykset uudistuksiin. Käsitellään valtuuston listan asiat sekä kunnallisjärjestön vuosikokoukseen liittyvät valmistelevat asiat. Tervetuloa! Johtokunta Huomio kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten sihteerit! Muistattehan palauttaa henkilöilmoituskaavakkeen heti syyskokouksen jälkeen piiritoimistolle Tuijalle, kiitos. POHJOIS-KARJALA Vesaisten Pohjois-Karjalan piiri, vuosikokous ke 20.2 Kontiolahden kotiseutukeskuksella. Keskusta on esittänyt useita toimia biotalouden edistämiseksi työpaikkojen ja yrittäjyyden lisäämiseksi. . ja lippuvaraukset Pilvi Kärkelä p.0405895709 tai pilvi.karkela@keskusta.fi SATAKUNTA Keskustan Satakunnan piiri ry, piirihallituksen kokous pe 15.2
Ilmoittautuminen majoitusta ja ruokailuja varten pe 22.3. Sitovat ilmoittautumiset 15.2 mennessä p.044 3321 014/Aimo, 0400 443 016/Kimmo. Pudasjärvi. Perinteistä talvipäivää vietetään hiihtokisojen merkeissä Kankalon kylällä su 17.2. E-Pn piirin Vesaiset, Etukuurtanelaaset ry, Kuortaneen 4-H yhdistys, Ylijoen koulu Alahärmä, Alapään py tarjoaa jäsenilleen ystävänpäivälounaan sekä mahdollisuuden uintiin Härmän Kuntokeskuksessa su 17.2. Kuljetus linja-autoliike S.Kososen bussilla + pääsylippu yhteishintaan 30 ?/hlö. muuttunut paikka. Taivalkoski. Ilm. Lisätietoja ja ilm. 20.2.2013 klo 16 mennessä. Lisätietoja: puoluesihteeri Timo Laaninen, puhelin 050 388 0004 ja hallintopäällikkö Merja Perälä, puhelin 050 388 0030.. Ilm. Hinta 135 ?/hlö sisältää menomatkalla lounaan laivalla. Viestintävastaava vastaa puoluejohdon alaisuudessa myös Keskustassa aloitetun uudistustyön viestintää koskevista kehittämishankkeista. Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää soveltuvaa koulutusta, työkokemusta erityisesti viestinnän ja/tai yhteiskunnallisen vaikuttamisen tehtävistä, kykyä monipuoliseen sisällön- ja tekstintuotantoon ja hyvää kielitaitoa sekä yleisimpien toimisto-ohjelmien hallintaa. Kaupunginvaltuuston kokous Oulun kaupunginvaltuuston kokous pidetään kaupungintalossa, valtuuston istuntosalissa maanantaina 25.2.2013 alkaen klo 17.00. mennessä, erikoisruokatoivomuksineen Marko Partaselle p. Jurmun py:n sääntömääräinen vuosikokous ti 19.2. 050 3496 814. Kempele. Kasperinviita 13. Tervetuloa keskustelemaan Annikan kanssa ajankohtaisista asioista. Kutsu ystäviä kylään, ja nosta nettiyhteydellä varustettu tietokone pöydälle jolloin kaikki paikallaolijat voivat olla kuulolla ja osallistua keskusteluun. Lisätietoja toteutuksesta Eero Ylitalolta tai Pekka Pelttarilta. Piirihallitus kokoontuu ke 27.2. Kurenalan py:n johtokunnan kokous su 17.2. Majoitus 2hh Hot elli Druzhbassa. Lisäksi mahdollisuus tutustua Tamminiemeen ja Kansallismuseo on. piiritoimistolle pirkko.vesanto@keskusta. fi tai 040-5810220. Kuortane. ajankohdan muutos) Kaakkois-Suomen maanpuolustuspiirin toimisto, Päiviönk 15 (ent Suomen Pankin rakennus, sisäänkaynti Vilhonk puolelta) ennen kokousta alustus aiheesta: NAINEN JA MAANPUOLUSTUS, Kaakkois-Suomen maanpuolustuspiirin päällikkö Ari Kuikka. Kahvitarjoilu klo 18.30. ITÄ-SAVO Keskustanaisten Itä-Savon piiri järjestää la 6.4. Vesaispäivä Kuusamossa la 16.2. alkaa kokoo ntumisella Angry Birdsseikkailupuiston edessä klo 12. Ohjelmassa mm. - pe 22.2. Ohjelma klo 10 Tilaisuuden avaus Pj Timo Korhonen, Keskustan Kainuun piiri ry Kainuun Keskusta 2015-strategiatyö Tj Paula Yliselä, MSL - Kainuun Keskustan jäsenille tehdyn kyselytulosten purku ja johtopäätökset - jatkotyö - työpaja. 0405338160 tai pohjois-pohjanmaa@vesaiset.fi PERÄPOHJOLA Peräpohjolan ?pirttiporinat. Ruokailu- ja kahvitarjoilu 20 ?/hlö. Linja-autoretki eduskuntaan 14-15.3. Ilmoita siitä Pekalle tai KESKUSTANUORET Suomen Keskustanuoret ry:n valtuuskunta. Puheenjohtaja Juha Sipilän puhe- ja keskustelutilaisuus su 24.2. klo 12.30 Hotelli Kuusamon Kuusamosalissa. ja ti 26.2. klo 19 Vesa Heikkalalla. VESAISET POHJOIS-POHJANMAA sieki porisemhaan. Piiri. Kykykatselmus klo 15. 010 292 2060. Viestintävastaavan tehtävässä tarvitaan nopeutta, hyviä yhteistyötaitoja, kykyä sopeutua muuttuviin tilanteisiin ja valmiutta epäsäännölliseen työrytmiin sekä viikonlopputyöhön. Kahvit klo 12 alkaen. Nivala. Paikalla myös Geriatrian ylilääkäri Marja-Liisa Karjula. alk. retken Jyväskylään Käsityö ja antiikkimessuille. klo 18 valtuustosalissa. Kuusamo. Ilmoittautumiset 050-347 3556/Ulla-Riitta. Keskustanuorten ja Vesaisten ItäSavon piirit: Lähde Saimaan kanavaa pitkin retkelle Viipuriin pe 24.5.la 25.5.! Linja-autoliike S.Kososen bussi kuljettaa Lappeenrantaan reittiä Kerimäki - Savonlinna - Sulkava - Lappeenranta, josta jatkamme Viipuriin M/S Carelialla. klo 18 RAOL:n auditoriossa, Tervahovinkatu 2, Raahe. Matkan hinta n.100?/hlö/2hh. Voittoluettelo on nähtävissä piirin kotisivuilla ja piiritoimistolla, Koulukatu 31 A 2. 040 5338 160/Katja Himanka. Välipalan jälkeen siirrymme ky lpylä Tropiikkiin. mennessä: www. keskustanuoret.fi. Raahe. Ilmoittautumiset 050-347 3556 / Ulla-Riitta. KAINUU Keskustan Kainuun piiri järjestää koulutusta. Kiitos kaikille sääveikkausarpajaisiin osallistuneille ja palkintoja lahjoittaneille sekä onnea voittajille! Vehkaperän vieraaksi Helsinkiin! Olet lämpimästi tervetullut ke Mirja Vehkaperän vieraaksi Eduskuntaan ja Helsinkiin to 21.2. ja lisätiedot: anne.kurvinen@ kuusamo.fi, p. 050 5740 820. Yhteistyössä: MSL. Lisätietoja Katjalta, p. Vpj. TERVETULOA ETELÄ-POHJANMAA Keskustanaisten Etelä-Pohjanmaan piiri kutsuu kaikki naisvaltuutetut ja kunnallisvaaleissa ehdolla olleet naiset yhdessä piirin johtokunnan kanssa yhteiseen iltaan teemalla . Lisäeduksi katsomme osaamisen ja näkemyksen verkkoympäristöistä ja sosiaalisesta mediasta. Tarjoamme kilpailukykyisen palkan, haasteellisen tehtävän ja näköalapaikan suomalaiseen politiikkaan. sunnuntaisin klo 1819.30 Santamäen koululla. Ilm. Asialistalla esitykset Kuntaliiton luottamushenkilöpaikoille, sekä lausuntojen antaminen Keskustan kehittämisohjelmasta sekä Suomen selviytymisohjelmasta. Maksuton, ei yläi kärajaa. Oulu. Ohjaajajana Ritva Rundgren. Tarjoilu nyyttikestiperiaatteella. Tule mukaan ! Ilm. klo 19 Kaupungintalolla, Nalle-kokoustilassa. Pudasjärvi. Talvipäivää vietetään 16.2 klo 12-16 Ylijoen koululla Lahdenkankaantie 483 Ohjelmassa Liikuntaa ja kisailua jäällä ja lumella rusettiluistelua, pulkkamäki, moottorikelkka-ajelua kasvomaalausta. Toivomme, että valittava voisi ottaa tehtävän vastaan mahdollisimman pian valinnan jälkeen. Viestintävastaavan tehtäviin kuuluvat Keskustan ulkoinen ja sisäinen viestintä sekä puolueen digitaalinen läsnäolo sekä mainonta ja markkinointiviestintä. Osallistuminen kokoukseen onnistuu myös virtuaalitilassa. Ilman lämpötila 31.12.2012 klo 20.00 oli + 0,9 astetta. Mirjan tapaaminen edusk untatalossa sekä vierailu Yleisradioon. mennessä osoitteella: varsinais-suomi@keskustanuoret.fi tai Varsinais-Suomen Keskustanuoret, Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Lisätietoja www.keskustanuoret.fi Varsinais-Suomen Keskustanuorten pj. Kokouspaikkana toimii Kanneljärven Opisto, Karstuntie 537, 08450 LOHJA. etukäteen Marialle p. Ilmoittautumiset ja lisätiedo t Marko Partaselta, p.0400 517 319. Keskusta on yli 100-vuotias poliittinen puolue ja yli 150 000 jäsenen kansanliike, joka rakentaa Suomen tulevaisuutta rohkeilla ratkaisuilla. Keskusta ajaa koko Suomen ja kaikkien suomalaisten asiaa. Eerolle etukäteen. Vpj. Samassa yhteydessä Kuortaneen Vesaisten Taitoniekan osastokarsinta. Järj. Kokous alkaa la klo 10. ystävänä? pe 15.2. Koko perheen tapahtuma la 16.2. Kokouksessa käsitellään esityslistalle 2/2013 otetut asiat. Kokouksen tarkastettu pöytäkirja pidetään julkisesti nähtävänä 1.3.2013 Oulun kaupungin kirjaamossa, osoitteessa Torikatu 10 A. Mari-Leena Talvitie kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Keskustanuoret hakee Varsinais-Suomen piiriin TOIMINNANJOHTAJAA toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen Toiminnanjohtajan työaika on 20 tuntia viikossa. Työpiste sijaitsee Keskustan piiritoimistossa Turussa. Toimintaan kuuluu Varsinais-Suomen Keskustanuorten poliittisen toiminnan, koulutuksen ja teematoiminnan organisointi, viestintä, hallinto ja talous sekä yhteydenpito jäsenistöön. Työ alkaa 1.4.2013 tai sopimuksen mukaan. Hakemukset tulee toimittaa 4.3. Keskustan puoluetoimisto sijaitsee Helsingin Töölössä. Pyydämme lähettämään Keskustan puoluehallitukselle osoitetut vapaamuotoiset hakemukset ansioluetteloineen ja palkkatoivomuksineen puoluesihteeri Timo Laaniselle, timo.laaninen@keskusta.. 10.3. 040 7383 707/Anne tai pohjois-pohjanmaa@vesaiset.fi, p. Omat luistimet ja kypärät mukaan, sekä mailat ja pulkat. 0400 517 319 tai avustaja Niina Riihirannalle p. Annika Saarikko viikkovieraana virtuaalisesti piirin porinaillassa ti 19.2 klo 18. Raumankarin koulun salissa. 0400-531 480, ja järjestösihteeri Tarja Kiviniemi, puh. Annika Saarikko. Kahvitarjoilua, arvontaa, ajankohtaista asiaa mukavassa seurassa.Tulehan Haemme nyt Keskustan puoluetoimistoon Helsinkiin VIESTINTÄVASTAAVAA määräaikaiseen työsuhteeseen nykyisen viestintävastaavan toimivapaan ajalle vuoden 2013 loppuun saakka. Viestintävastaava osallistuu keskeisesti myös puolueen vaalitoiminnan suunnitteluun sekä poliittiseen valmisteluun. Virtuaalivieraana mm. klo 13. Ilmoittautumiset paikan päällä. Isokyrö, Valtuustoryhmän kokous ma 4.3. Tule tuomaan kentän terveiset ja ota ystäväsikin mukaan! Linja-autoretki eduskuntaan ke Tapani Töllin vieraaksi 18.-20.4. Ohjelmallisessa tilaisuudessa alustus ajankohtaisista asioista sekä keskustelua. Keskustanainen vaikuttajana . Ohjelmaa perheen pienimmille. klo 12-15 välisenä aikana. Karijoki. toteutumista ja käsitellään muut hallituksen määräämät asiat. Huom. klo 13-14 Tuirakas-asukastuvalla, Jatkotie 2. Valtuustoryhmän kokous to 28.2. Perhekerho Perhonen ti 19.2. Klo 12 Kuntien tilanne ja tulevaisuus Toimenpiteet kuntauudistuksessa Alustus: kansanedustaja, Keskustan kunta- ja aluetyöryhmän pj Tapani Tölli - kunnallisjärjestöjen johto - kunnanvaltuustojen ja -hallitusten keskustalaiset puheenjohtajat - valtuustoryhmien puheenjohtajat Keskustelu14.00 Tilaisuuden päätös. avustaja Satu Simeliukselle: satu.simelius@eduskunta.fi tai p. Keskustan politiikan ja toiminnan ymmärtäminen on tärkeää työn menestykselliseksi hoitamiseksi. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, seurataan ?Keskustanuorten strategia 2010-2020. Pellossa Sinikka ja Eero Ylitalolla, Hannunranta 24 tiistaina 19.2 klo 18. klo 15 kaupungintalolla, Otavassa. Vesaisten ja Keskustanaisten sääveikkausarpojen palkinnot on arvottu lähimmäksi veikanneiden kesken. Kuntauudistus Kainuussa ja Keskustan strategiatyö Kainuussa la 16.2. 09 4324 023. Ke Tapani Töllin tapaamisilta Minna Canthin tasa-arvon päivänä ti 19.3. klo 18 Ravintola Hilikussa, Kasarmintie 8 h, Oulu. Perhetapahtumassa klo 12-14 toimintapisteitä: musiikkia, ilmaisua, tarinoita, askartelua. Kempeleen Vesaisten Digikurssi 17.2. Ohjelmassa yhdessä olon lisäk- si asiaa ja viihdettä . Mahdollisuus myös saunomiseen. Monitoimitalo Virtaala, Ristijärvi. Raahen kunnallisjärjestön yleinen kokous ke 20.2. klo 17 piiritoimistolla. Ilmoittautuminen viralliseksi edustajaksi tapahtuu la 6.4. klo 18 alkaen Toimintojen talolle Seinäjoen Kasperiin os. Päivän aikana on mahdollisuus nauttia myös lounas ja päivällinen. klo 9-12 kokouspaikalla. Oskari Sihvonen, puh. Lohjalla. Suomen Keskustanuoret ry:n sääntömääräinen valtuuskunta pidetään 6.-7.4. 21 Keskustassa tapahtuu karjala@vesaiset.fi Tervetuloa mukaan! Lisätietoa Vesaisista www.vesaiset.fi ETELÄ-SAVO Mikkeli, Keskustanaisten vuosikokous ke 20.3 klo 19 (huom. Poliittinen tilanne on kihelmöivän jännittävä
Masi . Roses, d) ZZ Top? 1986?92 toimi YK:n entinen pääsihteeri Kurt Waldheim? 7. B. Sakari Topelius (1818?98) kirjoitti Välskä- rin kertomukset ruotsiksi. kilpailevat Veniza Trophy -palkinnosta? 4. Mikä oli ensimmäinen ns. Aku Ankka . Minkä Amerikan maan presidentti-dik- 3. 22 15.2.2013 TIETOTESTI 1. Kuva: Suomenmaan arkisto mellastelijoita? 5. Etologia on biologian tieteenhaara, joka Sudoku 2 5 Viivi & Wagner . Minkä nimisessä, kuudella vuosikymmenellä esiintyneessä yhtyeessä lauloivat ja soittivat kolme Gibbin veljestä: a) Bee Gees, b) Genesis, c) Guns N. Minkä Euroopan maan presidenttinä taattori (1940?44 ja 1952?59) oli 1959 kukistettu Fulgencio Batista (1901-1973)? 9. Minkä vuoden alusta seuraavat Itä-Euroopan maat (Viro, Latvia, Liettua, Puola, Tsekki, Slovakia, Unkari, Slovenia) liittyivät Euroopan Unioniin? 6. Missä maassa ja kaupungissa on teema- 10. Virtanen . Millä nimellä kutsuttiin Etelä-Pohjan- maalla 1850?60-luvuilla riehuneita 8. Kuka suomensi ne jo Topeliuksen viimeisinä vuosina: a) Juhani Aho, b) Jaakko Juteini, c) Eino Leino? tutkii a) eläinten käyttäytymistä, b) kasvien tuottavuutta, c) vedessä eläviä nisäkkäitä? 2. Missä suomalaiset urheilutähdet Nik- puisto Park Asterix? las Bäckström, Antti Niemi, Tuukka Rask, Pekka Rinne ym. Mukula 8 5 7 3 3 1 7 1 4 1 8 2 8 7 6 4 5 8 2 5 9 1 2 5 4 4 2 6 9 3 7 3 1 5 6 1 1 1 6 6 8 8 4 3 3 5 5 4 5 3 4 6 8 9 8 2 2 9 7 5 9 1 4 8 3 9 3 7 6 5 8 8 2 6 1 6 2 8 4 5 4 5 3 7 6 9 2. Itäblokin eli Neuvostoliiton vaikutuspiirin alla olevista maista, josta tuli Euroopan Unionin jäsen? Minkä maan presidenttinä 1986-92 toimi YK:n entinen pääsihteeri Kurt Waldheim
On trikoot ja on tossut, ei ole välineurheilu. Menestys ei ole kiinni renkaista eikä turbosta, ei suksen toimimisesta eikä keihään liito-ominaisuuksista. Täytyy toki olla sali. En ota kantaa. Ratkaisut 2 6 9 8 4 5 7 3 1 8 7 5 1 3 2 9 4 6 9 6 5 7 3 2 1 8 4 3 4 1 7 6 9 5 8 2 8 3 4 1 9 5 2 7 6 2 7 1 6 8 4 5 9 3 3 4 7 5 6 9 8 1 2 1 2 6 8 7 3 4 5 9 5 8 9 2 4 1 3 6 7 7 5 8 4 2 6 9 3 1 6 9 2 3 1 8 7 4 5 4 1 3 9 5 7 6 2 8 2 5 4 7 8 6 3 9 1 6 9 1 3 2 4 8 7 5 8 3 7 1 9 5 6 2 4 5 6 3 9 7 1 4 8 2 4 1 9 2 6 8 7 5 3 7 8 2 5 4 3 9 1 6 3 7 6 8 1 2 5 4 9 9 2 5 4 3 7 1 6 8 1 4 8 6 5 9 2 3 7 Toimitussihteeri Anja Manninen 044 7370 381 040 5709 400 044 7370 265 050 5450 915 045 6307 072 9 1 2 3 8 6 4 5 7 päätoimittaja Juha Määttä 040 7359 612 Helsingin toimitus Postios. 23 15.2.2013 Etteikö painittaisi? Paini on taito- ja voimalaji. helmikuuta 2013. Tänään: Sipi, Sippo, ortodoksisen kalenterin mukaan Anssi, Anto. Aurinko laskee tänään Helsingissä kello 17.11 ja Oulussa kello 16.48. Aivan siis jo tolkun vuoksi, johan ne painivat antiikin olympialaisissa, mutta eivät rullalautailleet. EI OLE reilua tämä. Mutta ei erikoishallia, ei moottorirataa, ei hyppyrirakennelmia, kyläkoulun jumppasali riittää. OLYMPIAKOMITEA on ilmoittanut, että vuoden 2020 olympialaisissa ei enää painita. Ei ole vaikea arvata, mitä etenkin Pohjanmaan liikenneasemilla on pari päivää puhuttu. Paini on kovin suomalainen laji, jostain syystä. Edustajamme ovat menestyneet lajissa vuosikymmenten ajan. Aurinko nousee huomenna Helsingissä kello 7.56 ja Oulussa kello 8.14. PÄIVÄN SANA Auta meitä, Jumala, pelastajamme, nimesi ja kunniasi tähden! Pelasta meidät ja anna syntimme anteeksi oman nimesi tähden! Ps. Kannatan silti painin olympiakelpoisuuden säilyttämisestä. Ymmärsin hänen tuohtumuksensa. Mutta silti hymähdin, kun Ukkola puhui olympialaisesta amatööriurheilusta. Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Toimittajat: Pentti Manninen Timo Mikkilä Pauliina Pohjala Henna Ruokamo 6 5 8 4 9 7 2 1 3 Uutispäällikkö 044 7370 320 Katariina Lankinen 044 7370 262 4 3 7 5 2 1 8 6 9 uutiset@suomenmaa.fi etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi mielipiteet@suomenmaa.fi Kuvatoimitus 044 7370314 Maria Seppälä, Paula Åström Päällikkö: Pirjo Kontio 7 9 3 6 5 8 1 2 4 Oulun toimitus Postios: PL 52, 90101 Oulu Käyntios: Lekatie 4, 90150 Oulu Toimittajat: Annukka Kantola 044 7370 377 Risto Luodonpää 040 8201 781 Pirkko Wilén 044 7370 238 1 8 4 2 7 3 6 9 5 www.suomenmaa.fi Pääkirjoitustoimittaja Juha Mauno 044 7370 311 5 2 6 9 1 4 3 7 8 Suomenmaa ilmestyy 3 kertaa viikossa (ti, ke, pe). Levikki: 11482 (73-/26/1) LT 2011 Julkaisija: Suomenmaan Kustannus Oy 1) DDR eli Itä-Saksa josta tuli osa EU:ta Saksojen yhdistyessä 1990, 2) 2004, 3) Itävalta, 4) puukkojunkkarit, häjyt, 5) Juhani Aho (1861-1921), 6) Kuuba, 7) Ranska, Pariisi, 8) eläinten käyttäytymistä, 9) Bee Gees, Barry, Maurice ja Robin Gibb, 10) Vezina Trophy on NHL:n jääkiekkosarjan kauden parhaalle maalivahdille annettava palkinto. PL 1070, 00101 Helsinki Käyntios. Korostan, että edustajamme, emmekä ?me. niin kuin menestyksen tullen herkästi sanotaan. Emme ole sankareita kaikki, vaikka millä silmin katsotaan. Mies miestä vastaan, konsti konstia vastaan. Olympialaisissa, ei edes painissa, ei ole enää vuosikymmeniin nähty amatööriurheilijoita. Ammatti se on stipendillä ja sponsorirahalla suoritettu päätoiminen urheilukin. Jari Nenonen Ristikko Päivät vierivät PERJANTAINA 15. Vuoden 2020 olympialaisiin on enää seitsemän vuotta. Bäckström ja Pekka Rinne ovat olleet ehdolla. Markkinointisihteeri Johanna Leppäluoto 044 7370 346 Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Valokuvaaja: Jari Laukkanen Ulkoasu: Mikko Eronen ilmoitukset.suomenmaa@ suomenmaa.fi Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Ilmoitusyynti Soile Suorsa 044 7370 350 Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, Sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Painopaikka: Joutsen Median painotalo, Oulu, ISSN 0356-3588. Toistaiseksi ainoa suomalainen voittaja on Miikka Kiprusoff, Calgary Flames, kaudella 2005-06. Jos ei sitten sillä silmällä, joka puhuu joskus niin, että painikilpailuissa on ollut haitarinsoittaja nimenomaan häveliäisyyssyistä. En ole koskaan paininut miehen kanssa. 79:9 SANANPARSI Se oottaa kun härkä hamaroo. (Sanotaan laiskasta) Nurmes KANSA KASKUAA . Ne puheet voisi kyllä lopettaa. Amatööri on sellainen, joka kahdeksan tunnin työpäivän jälkeen menee harrastamaan. Pidätkö rusinapullapitkosta? . Jossain on poika ja toinenkin poika, joka on paininut jo viisi vuotta, tähtäin vuoden 2020 olympialaisissa. Mitä se on valmistautuminen on tarkoittanut? Treeniä, hikeä, verta ja kyyneleitä. Kaikki salilla vietetty aika, kaikki lenkkeily, kaikki se on ollut poissa ikäkausityypillisestä lurjustelusta. Pirunviulun soitto on jäänyt vähemmälle, onko sitä tupakanpolttoakaan tullut kokeilluksi. Kuuntelin radiosta Pertti Ukkolan haastattelun
Mutta muistakaamme samalla, että tulevaisuuden koulu on enemmän kuin tietopaja.. Mutta myös Suomen sijoittuminen Pisa-tutkimuksessa kärkijoukkoihin leimaa tätä pohjoista maata maailmalla. Tutkijat tulevat kaukaakin Suomeen selvittämään suomalaisten nuorten oppimistaustoja. Viimeisimmäksi ruotsalaiset ovat kehuneet suomalaisia kouluja, opetusoloja ja opettajia. . Nuorisotakuu ei saa epäonnistua, Kääriäinen varoitti maan hallitusta torstaina Juhani Ahon koulun avajaisissa Iisalmessa. Kääriäinen vaatii, että Gustafsson kuuntelee kouluväkeä ja työvoimaviranomaisia. Merkityksettömyyden tunne on vaarallinen. Kimi Räikkönen ja NHL-jääkiekkoilijat kuulunevat suuressa maailmassa tunnettujen joukkoon. Se vaatii töitä. 24 15.2.2013 Kääriäinen Gustafssonille: Leikkaukset arvioitava uudelleen KESKUSTAN Seppo Kääriäinen toivoo, että opetusministeri Jukka Gustafsson (sd.) arvioi uudelleen Itä-Suomen koulutuspaikkaleikkaukset. . Yhteiskuntarauha ei pysy itsestään. Kuva: Jari Laukkanen voitava kokea osallisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Nuorisotakuu on Kääriäisen mielestä vaalikauden merkittä- vimpiä lupauksia yhdessä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen kanssa. Pidetään ykkössijat Pisa-tutkimuksissa. Sitä kannatetaan yksimieli- SUOMI tunnetaan maailmalla todella harvoista asioista, Kääriäinen totesi. . Siinä myös opettajamme ja opettajakoulutuksemme saavat ansaitsemansa tunnustuksen. Ihmisten on Pidetään ykkössijat Pisatutkimuksissa. Se vaatii töitä. sesti yli puolue- ja muiden rajojen. Seppo Kääriäinen vaatii opetusministeri Jukka Gustafssonia kuuntelemaan kouluväkeä, työvoimaviranomaisia ja yrityksiä. Myös kansainvälisesti operoivat yläsavolaisyritykset ovat vedonneet ministeriin leikkausten perumiseksi. Nuorisotakuun epäonnistuminen olisi Kääriäisen mukaan suuren luokan pettymys nuorille, kodeille ja koko yhteiskunnalle. . Maan hallituksen tavoite on, että yksikään alle 25-vuo- tias nuori ei jää koulun, harjoittelu- tai työpaikan ulkopuolelle. . Toisen asteen koulutuspaikkojen leikkaaminen erityisen voimakkaasti Itä-Suomessa ja Pohjois-Savossa tuntuu käsittämättömältä. KÄÄRIÄISEN mielestä nuorten syrjäytyminen tai syrjäyttäminen vuosi toisensa perään muodostaa tikittävän sosiaalisen aikapommin, josta jatkuessaan muodostuu riski yhteiskuntarauhalle. . Tavoite on enemmän kuin oikea