Suomenmaa 15.03.2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

kaikki pakolliset mittaukset (myös OBD-testi). Etu voimassa 31.5.2013 saakka. OULUN KORU Merkkikorut ja -kellot -20 % Nomination ja Polar Electro -10 % Alennus suositushinnoista. ANVIA SECURI OY OULU | RAAHE | KUUSAMO Abloyn mekaaniset rakennuslukitukset ja heloitukset -20% ovh hinnasta. HAMMARIN SÄHKÖ SECURI LIFE ? hälytysjärjestelmä kotiin Kaikki normaalihintaiset valaisimet, lamput ja sähkötarvikkeet -15 % Sähköasennustöiden tuntiveloitushinta -20 % avausmaksu 0 ? palvelumaksu 1 ,50 . KESKUSTAN JÄSENPERHELEHTI 6 414880 073513 PERJANTAI 15.3.2013 N:o 31 . sahkotarjous Kiitoksena asiakkuudesta tarjoamme sinulle Suomen parhaat asiakasedut Esimerkkejä etuasiakkaan eduista: AUTOILIJAN AVAINASEMAT Henkilö- ja pakettiautojen määräaikaiskatsastus + päästömittaukset pakettihintaan 54 ? sis. kk. 1 ? Valitse minkä väristä sähkösi on Ympäristölle ystävällistä energiaa Valitse itsellesi sopivin sopimustyyppi Mutkatonta ja edullista energiaa Uusiutuvaa energiaa suomalaisesta luonnosta Vakaa Trendikäs Huoleton Mukautuva MÄÄRÄAIKAINEN SPOT JATKUVA KVARTAALI 12 kk tai 24 kk sopimuskausi voimassa toistaiseksi voimassa toistaiseksi voimassa toistaiseksi Hinnat alkaen yleissähkö 2 sähköenergia 5,80 snt/kWh perusmaksu 5,00 ?/kk Hinnat alkaen sähköenergia 0,25 snt/kWh + Spot perusmaksu 5,04 ?/kk Hinnat alkaen yleissähkö 2 sähköenergia 7,07 snt/kWh perusmaksu 5,08 ?/kk Hinnat alkaen yleissähkö 2 sähköenergia 5,80 snt/kWh perusmaksu 5,00 ?/kk Tasaa suuria hintavaihteluja. Lähellä markkinahintaa. Hinta tarkistetaan kolmen kuukauden välein. Hinta pysyy vakiona koko sopimuskauden ajan. HINTATURVA alkaen 1,50 ?/kk 24 kk määräaikaiseen sopimukseen Hinta seuraa pörssihinnan laskuja ja nousuja. HINTAKATTO 3,50 ?/kk. Sähköenergian enimmäishinta 8,60 snt/kWh KVARTAALI Uuden jakson hinta 1.4.-30.6. e Sähköenergian hinta alene Hinnat sisältävät alv 24 %, mutta eivät sähkön siirtomaksuja eikä energiaveroa. -15% jopa Tee /ohjoista voimaa sähkösopimus osoitteessa pohjoistavoimaa.
Myös vastuu hajaantuisi, ehkä näkymättömiin. KUUDEN puolueen hallitustaival on ollut ohdakkeinen ensimmäisistä askelista lähtien. Nykyisellä nousutahdilla keskustan kannatus kipuaa vuoden 2015 eduskuntavaaleissa hieman yli 21 prosenttiin. Eli ei siis syytä huoleen. Näillä näkymin keskusta kipuaa, hitaasti mutta varmasti, takaisin maan suurimmaksi puolueeksi. Juha Määttä. Nyt samat arvet ovat alkaneet tulehtua uudelleen. Puheet hallituksen huonosta yhteishengestä ja uusista eduskuntavaaleista eivät ole täysin tuulesta temmattuja. Valtio on ylivoimainen suuromistaja. Tapa, jolla hallitus muodostettiin, jätti syviä arpia puolueiden välille. Tyhjä populismi merkitsee tyhjää politiikkaa. Sähkönsiirto ei saa olla pelitavaraa E nergiajätti Fortum on ilmoittanut aikovansa myydä omistamansa sähkönsiirtoverkot, koska se ei saa niistä mielestään riittävää tuottoa. Jokainen voi saada näkemyksensä julki, mikä näyttää tekevän monista maail- PÄÄMINISTERI Jyrki Kataisen (kok.) johtamalla sixpack-hallituksella on ensi viikolla edessä puolivälin kuntotesti. Ei enää ?terveisiä eduskunnasta. Siksi valtiolla on myös vastuu. näkyy kaikkialla Euroopassa, eri alueilla eri lailla. Yhteistä usein on, että päättäjien paikalle pantujen sekä heidän asiantuntijoidensa kyvyille ei suurta arvoa anneta. S e puolue menestyy, joka oivaltaa, miten politiikkaa on uudessa ajassa tehtävä. Elämä on muuttunut vaivalloisemmaksi. Tarvitaan uusia teknisiä taitoja, poliittisen siansaksan unohtamista, uudenlaista suhdetta päättäjän ja kansalaisen välille. Oireita ei pidä väheksyä. Mutta nyt kansalaiset eivät tyydy vain mutisemaan takarivissä. Yhteistä on kuilu päättäjien ja kansan välillä. ?Kansanvalta sairastaa kaikkialla Euroopassa, Suomi ei ole poikkeus. He toimivat vaaleissa mutta saattavat toimia myös Perhon metsissä. Suomenmaan entinen päätoimittaja Pekka Perttula kirjoitti Helsingin Sanomien mielipidesivulla (10.3.), että asetelma ?asiantuntijavalta vastaan kansanvalta. Yhä laajemmin käy niin, että päättäjiin ja asiantuntijoihin ei uskota eikä heihin luoteta Suomessakaan. Kaukana ovat ajat, jolloin kansakoulun oppilaat saattelivat rautatieasemalla laulullaan pitäjän kansanedustajaa tämän lähtiessä taas uusille valtiopäiville. Nyt näkyy sen sijaan yhä selvemmin päätöksentekijöiden ja ?tavallisten kansalaisten. Myös muut auktoriteetit ovat helisemässä. Kun kansanvalta horjuu, yhteiskunnan ja viranomaisten laillisuus ja toiminnallinen oikeus eivät enää ole itsestään selviä?, Perttula kirjoitti osuvasti. Tuskinpa koskaan Suomessakaan on käyty niin paljon yhteiskunnallista keskustelua kuin tänään. Mutta keskustelua leimaa nyt vallanpitäjien aseman romahtaminen. Kuva: jari Laukkanen Se puolue menestyy, joka oivaltaa, miten politiikkaa on uudessa ajassa tehtävä. man parhaita tietäjiä. Ääriliikkeiden kannatus kasvaa. Jyrki Kataisen (kok.) ja Jutta Urpilaisen (sd.) hallituksen on tehtävä nyt isänmaallista politiikkaa, joka pitää kansallisvarallisuutta suuremmassa arvossa kuin lyhytnäköisiä myyntituottoja. Sähkönsiirtoverkot ovat osa kansallista huoltovarmuutta eivätkä siten noin vain rahaksi muutettavaa kauppatavaraa. Edustuksellinen demokratia ei enää riitäkään. Kataisen ja Urpilaisen johtama hallitus on kuin jääkiekkojoukkue, jossa pelaajien täytyy väistellä jatkuvasti myös omien joukkuekavereiden taklauksia. KANSALAISTEN luottamus hallituspuolueiden toimintaan on, hämmentävää kyllä, säilynyt viimeisten galluplukujen valossa kohtuullisena. tai ?kunnanhallitus tiedottaa?, vaan kansalaisen todellista kuuntelemista ja hänen huoliensa aitoa ymmärtämistä. Entistä useammin tähän ymmärrykseen kuuluu sen hyväksyminen, että ehkä kansalainen on sittenkin enemmän oikeassa kuin päätöksenteon valmistelukoneisto. Vajaan kahden vuoden pohtimisen jälkeen hallituksen pitäisi vihdoinkin päättää, ryhtyykö se kuntoohjeiden lukemisen sijasta myös tekemään jotakin. Tähän asti hallitus on uskotellut kansalle, että jokainen voi kasvattaa valtavat muskelit vain toivomalla ja unelmoimalla. Jälki on ollut sen mukaista; hallituksen vatsanseudulta löytyy sixpackin sijasta toiveita täynnä oleva tynnyri. Sekin pitää hyväksyä, että ehkä kansalainen on joskus sittenkin enemmän oikeassa kuin päätöksenteon valmistelukoneisto. Kirkko on tästä yksi esimerkki. Uutta ei ole, että vallanpitäjien ja tavallisen kansalaisen näkemykset eroavat jyrkästikin. Kun luotettava sähkön saanti on modernille yhteiskunnalle aina vain välttämättömämpi edellytys, on tästä huolehdittava niin hyvin kuin mahdollista. Mitä enemmän sähkönsiirtoverkot ovat muiden kuin sähköntuottajien käsissä, sitä helpompi niitä on laiminlyödä. Vanhalla auktoriteettikomennolla ei enää tulla toimeen. Jatkuva spekulointi ennenaikaisilla eduskuntavaaleilla osoittaa, kuinka syväjäässä hallituspuolueiden, erityisesti kokoomuksen ja SDP:n välit ovat. Jos uhkailu ja kiristys on ainoa tapa saada asioita eteenpäin, ei ole yllätys, että yhteispeli ei luista. Kokoomus ajoi demarit siltaan Turun STX-telakkaratkaisulla, ja nyt SDP yrittää vuorostaan syöttää pääministeri Kataiselle Pekka Himanen -merkkistä myrkkypilleriä. Oletteko muuten pistäneet merkille, kuinka hiljaa hallituspuolueiden edustajat ovat olleet Himas-jupakasta? Taitaapa olla niin, että osa hallituskumppaneista on myhäillyt itsekseen pääministerin tuskalle. Hallituksen toimintakyvyn kannalta nykytilanne on kestämätön. Samalla on kuitenkin pidettävä jalat maassa niin, että ei anneta populismille koko kättä. Suunnitelma kuulostaa lyhytnäköiseltä ja suorastaan vaaralliselta, sillä nykyiset Fortumin sähkönsiirtoverkot saattaisivat siirtyä näin kokonaan ulkomaiseen omistukseen. Pahimmillaan myynti vaarantaisi sähkönsiirron luotettavuutta ja nostaisi kuluttajien kustannuksia. Jos verrataan Saksan ja Ranskan hintoihin, edessä voisi olla jopa kaksin- tai kolminkertainen hinnannousu. Hallituksen pitääkin nyt torjua huono hanke. Ainoastaan hallituksen pääpukarit, kokoomus ja SDP, ovat menettäneet jonkin verran kannatustaan. Kumpikaan oppositiopuolue, keskusta tai perussuomalaiset, ei ole toistaiseksi pystyneet lisäämään kannatustaan merkittävästi hallituksen kompuroinnista huolimatta. Keskusta on toki neljästä suuresta puolueesta ainoa, joka on pystynyt kasvattamaan kannatustaan tasaisesti kevään 2011 eduskuntavaalien jälkeen. Sen hallussa on yli puolet yhtiön osakekannasta. Ainahan herroja on haukuttu. Huonoin tilanne olisi, jos omistus hajaantuisi laajalle ja erityisesti ulkomaille. Seuraavaksi suurimmalla omistajalla on vain runsaan prosentin Ei syytä huoleen omistusosuus. välinen luottamuspula. Esimerkkejä löytyy kaukaa ja läheltä: Italian äskeiset parlamenttivaalit tai Kreikka mutta myös suomalainen susikiistely, keskustelu fi losofi Pekka Himasen osaamisesta tai pahamaineinen jätevesiasetus. Myös kunnissa on havaittu kansalaisten oman tahdon kasvu. Keskustan pää-äänenkannattaja Päätoimittaja Juha Määttä Pääkirjoitukset Toimittajalta Kansanvallan muutosta on oikein opiskeltava M oni ajatteleva kansalainen on huomannut viime vuosina, kuinka totuttu, kansanvallaksi kutsuttu meno ei enää oikein riitäkään. He antavat kuulla itsestään isoilla kirjaimilla - ja myös toimivat
Puoliväliriihessä tarvitaan vahvaa johtajuutta ja hallituskumppaneiden aukotonta keskinäistä arvostusta. Hallitusvastuulla on ollut taipumus tuntua kannatuksen lievänä laskuna. Tämä alkaa toteutua vähitellen päähallituspuolueiden kannatusmittauksissa. Kokoomuksen yhden ja sosialidemokraattien puolen prosenttiyksikön kannatuksen lasku on jo hienoinen viesti äänestäjien kyllästymisestä. Hallituksen hidastelu tärkeimmiksi linjatuissa uudistuksissa alkaa vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen.? KARJALAINEN arvostelee jyrkästi VATT:n äskeistä ?selvitystä. Lisäksi opintotuen tulorajoja on tarkistettava säännöllisesti. Kurvinen huomautti aiheellisesti myös opiskelijoiden mielenterveyspalveluista. Paljon parjatussa professori Pekka Himasen ?Sininen kirja. Puheenjohtaja Jutta Urpilaisen kaudella tilalle on tullut pelonsekainen toistensa kyttääminen. Demariministerit pyrkivät turvaamaan paikkansa kaikin kei- noin. Puhuttaessa hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen kestävyydestä työurien pituus on aivan ratkaisevassa asemassa. Tulevaisuudessa työuran pituuden merkitys vielä korostuu, kun ihmisten eliniänodote kasvaa. Tästäkin on esimerkkejä. 15.3.2013 www.suomenmaa.fi Puheenvuoro Vauhtia työuran alkupäähän KESKUSTANUORTEN puheenjohtaja Antti Kurvinen haastoi minut tämän lehden palstoilla muutama viikko sitten pohtimaan, miten opiskelijat saataisiin nopeammin töihin. Aihe on mitä tärkein ja ajankohtaisin. Pyysin jo tammikuussa Keskustan Opiskelijaliittoa pohtimaan näitä kysymyksiä ja he raportoivat minulle omista ajatuksistaan ensi viikolla. Juha Sipilä Keskustan puheenjohtaja Keskusta on ollut maksuttoman koulutuksen esitaistelija. TAVOITTEENA pitää olla se, että pystymme pidentämään työuraa alkupäästä yhdellä vuodella. Sen sijaan on täysin perusteetonta väittää, että 100-200 uuden työpaikan syntymisellä mihin tahansa pääkaupunkiseudun ulkopuoliseen kaupunkiin ei olisi positiivisia vaikutuksia. Tarvitaan enemmän työelämälähtöisyyttä ja valmiuksia selviytyä erilaisista kiperistä tilanteista, lisää opinto-ohjausta sekä erityisesti korkeakouluihin lisää kurssitarjontaa ja pidempiä lukukausia. Opintotuen kannustavuutta on parannettava ja opintolainasta on tehtävä houkuttelevampi. Tämä ei edes mielestäni vaadi kovin radikaaleja ratkaisuja saati rahaa, vaan laaja-alaisen toimenpideohjelman selkeällä tavoitteella ja pienellä kannustuksella. Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan yksi lisävuosi työuran pituuteen merkitsee noin 2 miljardin vähennystä menopaineeseen ja vähentää julkisen talouden kestävyysvajetta yhdellä prosenttiyksiköllä. Työssä jaksamisen ja hyvinvoinnin on oltava myös osa Keskustan selviytymissuunnitelmaa. ODOTAN mielenkiinnolla Keskustan Opiskelijaliiton selvitystä. Sen jälkeen tavoitteena pitää olla se, että teemme puolueessa laajemman koulutuspoliittisen ohjelman seuraavia eduskuntavaaleja varten. -väliraportissa todetaan, että 20 prosentin vähennys mielensairauksien vuoksi varhennetulle eläkkeelle jäämisessä merkitsee 2 miljardia lisää työpanokseen. Ongelmaa ei voi siis missään nimessä vähätellä. Jos ei ole puheenjohtajan suosiossa, on turha haaveilla ministerin elämästä.?. Edellisestä on jo aikaa ja hyvä koulutus on elinehto sille, miten selviämme jatkossa. Keskusta on ollut maksuttoman koulutuksen esitaistelija. Elämme pidempään, joten olettama on se, että työskentelemmekin pidempään. ?Opintotuen kannustavuutta on parannettava ja opintolainasta on tehtävä houkuttelevampi.. Näillä kaikilla aihealueilla kaivataan uudistuksia. Suomalaisista peräti 28 prosenttia aloittaa korkeakouluopinnot vasta yli kahden vuoden päästä toisen asteen tutkinnon suorittamisesta. Urpilainen löysi puolueensa ministeri- ja eduskuntaryhmälle tehokkaan kiristysruuvin ministerikierrätyksestä. Tämä on sitä kuuluisan laihialaisen maakauppiaan perintöä. Muut lehdet ILKAN mielestä Jyrki Kataisen pääministeritie on joutunut ensimmäiseen tiukkaan mutkaan: ?Seuraavat viikot tässäkin asiassa ratkaisevat, mihin suuntaan pääministerin uskottavuus ja sen myötä hänen kykynsä hallituksen keulassa kääntyvät. Välivuosien määrä on meillä huomattavasti korkeampi kuin opiskelijakollegoiden muualla Euroopassa. Yksi syy tähän on varmasti monimutkainen valintakoejärjestelmä. Kuva: Jari Laukkanen KUTEN KURVINEN kirjoitti, haasteita on pääsykoejärjestelmässä, itse opinnoissa, opintotuen kannustavuudessa ja opiskelijoiden mielenterveyspalveluissa. Ajoissa täytyy ilmoittautua vuoden 2015 vaaleihin, ja muutoinkin pitää olla puheenjohtajan luottamuksen arvoinen. Opinnoissa etenemistä on seurattava ja kannustettava. Se kaipaa yhtenäistämistä ja selkiyttämistä. ITSE OPINNOISSA ongelmia on useita. alu- eellistamisen tuloksista: ?On tietysti selvää, että maakuntien talous- ja työllisyystilanne ei kohene siirtämällä yksi henkilötyövuosi sinne ja toinen tänne. Ministeripörssissä mukana olevat tekevät itseään tykö parhaansa mukaan. Se linja velvoittaa meitä jatkossakin toimimaan niin, että jokaisella on taustasta riippumatta mahdollisuus kouluttautua maksuttomasti esikoulusta tohtorin hattuun saakka. Joskus olisi syytä käyttää arkijärkeäkin. --Jyrki Kataisen (kok.) hallitus on käytännössä lopettanut alueellistamisen. Tälle politiikalle saatiin (kuin) tilauksesta aimo annos vahvistusta.? ILTALEHDEN mukaan SDP ?näivettyy pelon ilmapiirissä?: ?Demareista on kadonnut jo kauan sitten poliittisen kansanliikkeen iloinen rempseys
Ay-leiriä raivostutti hallituksen (kokoomuksen) muniminen telakkapolitiikassa niin, että Turku menetti suurristeilijätilauksen. Nyt jäitä sulatellaan. Mikä ettei. Nyt se on yli kolme prosenttia. Pani kylläkin ehdoksi palkkojen nollalinjan. Voimassa olevat raamisopimuksen ensimmäiset osat umpeutuvat syksyllä. Häkämies on kuitenkin vahvempi, vähintäänkin isäntärenki. Sitä keskustakin on rakennellut kammareissaan. Sipilä puhuu 200 000 uuden työpaikan luomisesta kymmenen vuoden kuluessa. Yhtenä osana hän on ehdottanut suurta 3?5 miljardin euron kasvurahastoa teolli- suuden rakennemuutosta hoitamaan. Hallituskin puhui jo kasvurahastoista, mutta jätti kertomatta luvut. PÄÄMINISTERI lupasi välitarkastelussa myös, että hallitus pysyy velan taittamista koskevien kirjaustensa takana. Hallitusohjelman mukaan velan ja kokonaistuotannon suhde käännetään selkeään laskuun vaalikauden aikana ja valtiontalouden alijäämä puristetaan yhteen prosenttiin bkt:sta. 4 15.3.2013 UUTISANALYYSI Hallituksen ja ay-liikkeen välisiä jäitä sulatellaan. Kuva: Jari Laukkanen Pelastaako Häkämies Kataisen? ENSI VIIKON torstai on toivoa täynnä, kun hallitus kokoontuu päättämään Suomen valtion lähivuosien rahoista. Jos hyvin menee, kuuden puolueen hallitus löytää Suomen talouskasvulle uusia lääkkeitä ja jarruttaa villiä velanottoa. Mikäli työnantajien EK ja ay-liike pysyvät kyydissä, hallitus pelastaa työllisyys- ja kasvupaketilla itsensä ja pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) poliittisen uskottavuuden. HALLITUSKAUDEN puolivälin istunnossaan helmikuun lopulla hallituspuolueet kirjoittivat itselleen pitkän kauppalistan. Palkansaajajärjestöjen, varsinkin vahvojen Metalliliiton ja Pron suhteet hallitukseen ovat olleet suorastaan jäiset. Hän tekee varmasti kaikkensa pelastaakseen Kataisen. Ja onko pelastustalkoissa sillä merkitystä, että EK:n hallituksen vetäjä Ilpo Kokkila on Kansallisen kokoomuspuolueen säätiön hallituksen jäsen? kaisua. Onhan työministerinä sentään entinen SAK-pomo Lauri Ihalainen (sd.), ja työnantajien EK:n toimitusjohta- jana Kataisen pitkäaikainen tehopelaaja Jyri Häkämies (kok.). Vanhan sanonnan mukaan EK:n toimitusjohtaja on vuorineuvosten renki. Ay-liike ei niele sitä, että EK yrittää maksattaa ostovoiman korotuksen verottajien ja työeläkelaitosten pussista. Mutta kun palkkoihin pannaan vuodeksi jokin prosentin ympärillä pyörivä summa ja hallituksen näpeissä olevasta verotuksesta otetaan työllistävä potti kummallekin osapuolelle, siitä se lähtee. Lisukkeita voidaan sitten hakea Viron yritysveromallista ja työelämän laatukysymyksistä. IHALAINEN yllätti helmikuun puolivälissä ehdottamalla, että ryhdyttäisiin pikavauhtia etsimään keskitettyä palkkaratkaisua. Nyt tiedetään, että suhinaa työnantajien ja ay-liikkeen välillä oli jo ennen Ihalaisen ulostuloa. Niinpä myös Häkämies ryhtyi nopeasti raplaaman keskitetyn ovea auki. Miljardeissa ero on yli neljä. Ja muun ohessa hallitus lupaa kehysriihessä ottaa lopulliset kannat repsottavaan kuntauudistukseen ja sote-palvelujen järjestämiseen. AHDINGOSSAAN hallitus saattaa saada talouspakettiinsa yllätystukea työmarkkinajärjestöiltä. Yllätyksestä voi puhua. Kukin koristeli sen soittamalla samasta grammarista hienon yhteishengen ylistystä. Torstaina sievät sanat eivät enää riitä. Kassiin on pakattava listan päätökset: työllisyys, kestävyysvaje, velkaantuminen, elinkeinorakenteen muutos, kilpailukyky, kasvu ja tuottavuuden kohentaminen. HALLITUKSEN on, keskustajohtaja Juha Sipilän sanoin, löydettävä Suomelle talouden selviytymissuunnitelma. Varsinkin pääministerille. Himas-kohujen jälkeen kehystorstaista voisikin tulla FANTASTINEN päivä. TYÖMARKKINAOSAPUOLTEN välillä on paljon sovittavaa, mutta kaikki on mahdollista. Koulutuspäiväsolmua jo löysättiin. Palkoista ei tietenkään synny nollarat- PENTTI MANNINEN. Kun teknologiateollisuuden työantajat ovat jo veisanneet kovalla äänellä liittokohtaisten ratkaisujen autuutta, Häkämiehen liikahdus paljasti työnantajaleirin kahtiajaon. JOS ay-liike ja työnantajat pystyvät täydentämään hallituksen pakettia vakauttavalla palkkaratkaisulla, se olisi suuri sulka hallituksen hattuun
Tämä on tärkeää erityisesti Suomen kotieläintuotannolle, Jäätteenmäki sanoo. . Ongelmat ovat ratkottavissa satsaamalla biotalouteen, Tiilikainen vakuuttaa. Keskustan jäsenmäärä on noin 151 500. Kuva: Jari Laukkanen KANSANEDUSTAJA Anni Sinnemäki (vihr.) pitää raportin ehdotuksia pääosin hyvinä. . Kuva: Petra Pöyliö Biotalouden etsikkoaika on pian ohi SAMULI NISSILÄ HELSINKI BIOTALOUS tuo työtä ja pelastaa maapallon, julistaa Ajatuspaja e2:n Harppaus biotalouteen -raportti. Suomessa uusiutuvia luonnonvaroja asukasta kohti on maailman neljänneksi eniten. Ihmisillä tulee olla tasapuo- liset mahdolliset elää eri puolilla maata. Ihmistä askarruttaa myös hallituksen kuntaremontti. PUOLUEEN piireille jäsenhankintaan osittamalla 400 000 eurolla piirit voivat palkata jäsenhankkijoita kuten Itä-Savossa esimerkiksi on tehty. Keski-Suomessa on menossa kannatusjäsenmaksukeräys, joka on toiminnanjohtaja Pauliina Maukonen-Kärkkäisen mukaan oiva tapa tehdä järjestötyötä. . Suomi on menettämässä etsikkoaikansa. leveyspiirin pohjoispuolisille maatiloille vaatimukseen kolmen eri viljelykasvin käytöstä. Suomalaisten meppien aktiivinen työ EU:n maatalousuudistuksen parissa toi selkeitä parannuksia komission ehdotuksiin. Ei kukaan. Ihmisten koteihin ei mennä pelkästään jäsenmaksun perässä vaan myös puhumaan politiikkaa. Keräys on myös hyvä apu jäsentietojen päivittämisessä. Pauliina Maukonen-Kärkkäinen muistuttaa, että osa jäsenmaksuina kerätyistä euroista palautuu piireille ja edelleen osastojen toimintaan. Hän kannustaa työhön myös piirihallitusten jäseniä ja kehuu jäsenkerääjien työtä. Into on kasvanut kesän jälkeen keskustassa ja keskustaan, Pekka Reponen kuvaa. Ihmisiä puhuttelevat perinteiset arjen asiat ja alueellinen tasaarvo. Vaatimus ei sovellu pohjoisiin olosuhteisiimme ja suhteellisen pienille maatiloillemme, Jäätteenmäki sanoo. Keskustaan vuosittain tuhansia uusia jäseniä ANJA MANNINEN OULU SUOMEN KESKUSTAN vuonna 2010 alkanut jäsenrekisterin ajantasaistaminen jatkuu. Keskusta jatkaa myös jäsenhankintaa, johon piireille on vuosille 2008-2018 osoitettu 400 000 euroa. Vaikka kokonaisjäsenmäärä keskustassa muiden puolueiden tavoin laskee loivasti, uusia jäseniä liittyy kenttätoiminnan päällikkö Pekka Reposen mukaan tuhansia vuosittain. . Nyt tarvitaan johtajuutta. Tästä on hyvä aloittaa viralliset neuvottelut jäsenmaiden ja komission kanssa. JÄÄTTEENMÄKI on iloinen, että parlamentti kaatoi ko- mission esityksen turvemaiden raivauskiellosta. . Tarvitsemme uutta tekemisen tapaa, jos haluamme nousta edelläkävijöiksi. Ajatuspaja suosittaa, että yhdyskuntarakenteen keskittäminen lopetetaan, sillä biotalous nojaa hajautettuun yhteiskuntaan. Valtion täytyy ottaa vahva rooli. Raportti julkaistiin keskiviikkona Helsingissä. AJATUSPAJA E2 ehdottaa uuden valtionyhtiön ja sijoitusrahaston perustamista tukemaan biotalouden hankkeita ja investointeja. Lisäksi haittaveroja ja investointitukia on suunnattava niin, että biotalouteen siirtyminen vauhdittuu. Biotaloudella tarkoitetaan fossiilisten polttoaineiden aikakautta seuraavaa talouden vaihetta, jolloin kaikki mahdollinen valmistetaan uusiutuvista raaka-aineista. . Ainoastaan yhteyttämiseen pystyvät viherhiukkaset tuottavat maapallolle uutta. Hänen mukaansa on välttämätöntä, että elämisen edellytykset säilyvät maaseudulla, sillä biomassa on hajautunut ympäri maata. . Tämä kummastuttaa Sinnemäkeä.. 5 15.3.2013 Meppien maataloustyö toi tulosta KESKUSTAN europarlamentaarikot ovat pääosin tyytyväisiä EU-parlamentin äänestyksiin maatalouspaketista. Keskustan kannattajiksi on saatu ihmisiä yli puoluerajojen. Keski-Suomessa jäsenmaksukeräys on tuottanut yli 70 000 euroa ja paikannut eduskuntavaalitappion aiheuttamaa 10 000 euron vähennystä piirin taloudessa. Kenttää kiertää kaksi jäsenkerääjää, jotka ovat uusineet 550 valtakirjaa. Viime vuonna keräys toi mukaan yli sata uutta jäsentä. Biomassa on hajautunut ympäri maata. Edellä ovat vain Bolivia, Kongo ja Kanada. Raportin toimittanut tutkija Hannu Savolainen sanoo, että Suomi ei silti ole biotalouden edelläkävijä. . Pohjois-Savossa jäseniä on noin 13 000 ja Keski-Suomessa lähes 12 000. Helsingin piirissä jäseniä on reilu tuhat, Uudellamaalla noin 6 500 ja Varsinais-Suomessa noin 8 500. Piirien kokonaisjäsenmäärässä ovat Reposen mukaan mukana paikallisyhdistyksiin, naisiin, nuoriin ja keskustaopiskelijoihin kuuluvat keskustalaiset. Jäsenrekisterin kuntoonpano kuuluu puolueen yhdeksän kohdan ohjelmaan, jolla puoluejohtaja Juha Sipilä ja Rovaniemellä valittu puoluejohto uudistavat puoluetta. . Seuraavaksi alkavat neuvottelut ministerineuvoston kanssa. Keskusta- ja liberaaliryhmän varapuheenjohtaja Anneli Jäätteenmäki iloitsee, että EU-parlamentti antaisi jäsenmaille luvan maksaa jopa 15 prosenttia tuista tuotantoon sidottuna. . Vuonna 2010 saimme noin 4 000 uutta jäsentä, vuonna 2011 vajaat 2 000 ja vuonna 2012 vajaat 4000, Reponen luettelee. Puolueen jäsenmäärä oli vuonna 2008 noin 171 000, vuonna 2010 noin 164 500 ja vuonna 2011 noin 156 800. Viime vuoden jäsenmääräksi puoluevaltuusto vahvistaa kevään aikana noin 151 500 jäsentä. Kokonaisjäsenmäärän laskua selittää Reposen mukaan mm. päällekkäisyyksien purkaminen. Sama henkilö on voinut olla yhtäaikaa kirjattuna paikallisyhdistyksen, nuorten ja naisten jäseneksi. KESKUSTAN vahvin piiri on Pohjois-Pohjanmaa reilulla 35 000 jäsenellä ja toiseksi suurin Etelä-Pohjanmaa noin 13 500 jäsenellä. Edes nykyhallitus ei pysty keskittämään biomassaa. Viimeisen sadan vuoden aikana maapallon väkiluku on nelinkertaistunut ja fossiilisten polttoaineiden tuotanto kuusitoistakertaistunut. Vuonna 2030 ihmiskunnan arvellaan tarvitsevan 50 prosenttia enemmän ruokaa ja 45 prosenttia enemmän energiaa kuin nyt. . Biotalous on yritys löytää talouden ja ympäristön synergia niin, että aineellinen hyvinvointi voi jatkua, julkaisutilaisuudessa puhunut kansanedustaja Kimmo Tiilikainen (kesk.) kuvaa. TIILIKAINEN hoksautti yleisöä kysymällä, kuinka moni läsnäolija tekee tuottavaa työtä. . Kielto kohtelisi epäreilulla tavalla erityisesti Pohjois-Suomen laajentavia kotieläintiloja. Jäsenmaat voinevat maksaa jatkossakin tuotantoon sidottuja maataloustukia. Euroopan parlamentti äänesti keskiviikkona yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta. Turvemaiden raivauskielto torjuttiin. Toivon, että Suomen hallituskin ymmärtää asian tärkeyden ja tukee nyt parlamenttia asiassa. Suomi sai myös poikkeuksen 62. Kerääjät kiertävät paikalliset ihmiset tuntevan oppaan kanssa
Mutta kun tuli tekojen aika, lupauksia ei enää pidetty. Euroja ja muita kyytipoikia sopimukseen pitää saada. Brax muistuttaa, että naisten ja miesten välisen palkkaeron kaventamiseen tähtäävä samapalkkaisuusohjelma on valmisteltu kolmikantaisesti. . Seuraavaksi menen katsomaan Alavieskaan juuri muuttanutta perhettä, jossa on kolmeviikkoinen vauva. BRAX vastaa Alavieskassa puhelimeen lounastunnillaan. Pikakoulutukset eivät sovi Tehyn pirtaan. Siinä on tekemistä. Hän on nukkunut edellisen yön junassa. Kokoukset vievät Braxin Helsinkiin vähintään joka toinen viikko. . Palkkaeroja pitää kaventaa viidellä prosenttiyksiköllä vuoteen 2015 mennessä. Me pidimme lupauksemme työtaistelu-uhasta. BRAX TOIVOO, että poliitikot, elinkeinoelämä ja ammattiyhdistysliikkeet pysyvät jatkossa omilla tonteillaan. Vuonna 2007 Tehyn oli puolustettava jäsenille annettuja lupauksia. Koulutus on laadukasta ja sinne on runsaasti hakijoita. Ongelma on Braxin mukaan se, että työpaikat eivät ole vetovoimaisia. Pikakoulutukset eivät sovi Tehyn pirtaan. . Kuva: Paula Åström Anna-Leena Brax tähtää Tehyn johtoon SITOUTUMATTOMIEN ja keskiryhmän (SITKE) ehdokas Tehyn puheenjohtajavaalissa on AnnaLeena Brax, 54. Alavieskalainen terveydenhoitaja ja kunnallispoliitikko on Tehyn toinen varapuheenjohtaja, STTK:n hallituksen jäsen sekä Terveydenhuoltoalan työttömyyskassan puheenjohtaja. Jaana Laitinen-Pesolan seuraaja valitaan Tehyn liittokokouksessa Helsingissä kesäkuussa. miskysymys. Matkustaminen on asennoitu- TEHYN jäsenistön palkkaus ei Braxin mielestä vastaa työn vastuullisuutta ja vaativuutta. Kuntatyönantaja ja EK ovat tarjoilleet nyt kahden vuoden nollasopimusta, mutta Braxin mukaan PAULIINA POHJALA HELSINKI se ei käy tehyläisille. . Hän tekee sitä puolipäiväisesti, jotta ehtii hoitaa myös luottamustoimiaan. . Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että hoiva-avustajat tekevät samoja töitä kuin muut hoitajat. Tilanne on katastrofaalinen.. 6 15.3.2013 Tehyn puheenjohtajakiertue oli keskiviikkona Oulussa. Näiden vetovoimatekijöiden puutteen vuoksi 30 000 terveydenhuollon ammattilaista tekee tällä hetkellä muita töitä, Brax huomauttaa. Hoitoalan työntekijäpulan lääkkeeksi kehitetty hoiva-avustajakoulutus saa Braxilta täystyrmäyksen. . Kokoomus lupasi tuolloin eduskuntavaalien alla, että se nostaa sairaanhoitajien palkkoja. PULA HOITOALAN ammattilaisista ei huolestuta Braxia. Hän katsoo, että heitä koulutetaan riittävästi. . Tänään luonani kävi 1-vuotias tyttö isänsä kanssa. Hoiva-avustajakoulutukseen sisältyy pari osaa lähihoitajakoulutuksesta, eikä lainkaan lääkehoitoa. . Kuvassa etualalla vasemmalla Anna-Leena Brax, vieressä Kati Jetsu, Marjut McLean ja Rauno Vesivalo. Viime yönä juna oli pahasti myöhässä ja sitä piti odotella ulkona pakkasessa. Mutta ei se mitään, siitä on selvitty, Brax naurahtaa. Lastenneuvolatyö Alavieskan terveyskeskuksessa on hänen mielestään ?uskomattoman ihanaa? . Työnantajan pitäisi maksaa parempia palkkoja, tarjota vakituisia työsuhteita sekä terveellisia ja turvallisia työolosuhteita. . Suunta on oikea, mutta vauhti liian hidas.
He tarkoittavat sitä, että palkat eivät nouse lainkaan. Laatukysymyksillä voi olla paljon suurempi merkitys työntekijöille kuin pienellä palkankorotuksella. Laatu siivittää sanomasi Kun tarvitset käyntikortteja, esitteitä, julisteita, kirjoja tai vaikkapa lehtiä, niin osoitteesi on Joutsen Median Painotalo. Sanomalehtipaino O O Tabloid-kokoiset sanomalehdet jopa 32-sivuisina. Postitus- ja jakelupalvelut Joutsen Median Painotalo Oy PL 52 (Lekatie 4) 90101 OULU www.joutsenmedianpainotalo.fi etunimi.sukunimi@joutsenmedia.fi Arkkipaino O Digipaino Korkealaatuiset esitteet, julisteet, toimintakertomukset, kirjat, tuotekuvastot, kartat... Toimitusjohtaja Matti Kontio 044-7370312 Myyntipäällikkö Jukka Ollikainen 044-7370213 O O Pienet painosmäärät nopeasti, edullisesti ja vaivattomasti Käyntikortit, kutsut, käsiohjelmat Myynti-insinööri Ilkka Wunsch 044-7370219 Myyntifaktori Arto Tolonen 044-7370214. 7 15.3.2013 Kuva: Paula Åström SOSIAALI- JA TERVEYSUUDISTUS on Braxin mielestä harmillinen sotku. . Palkkaeroja pitää kaventaa viidellä prosenttiyksiköllä vuoteen 2015 mennessä. Raamisopimus on rauhoittanut työmarkkinakentän kehittämään laatukysymyksiä. Mistä muista tehtävistä sitten voisi kieltäytyä. Uudistus olisi tarpeellinen. Nyt perusterveydenhoidon järjestäminen on pilkottu niin pieniin osiin, että terveyskeskusten kehittäminen on vaikeaa, hän huomauttaa. . Pienipalkkaiset jäävät usein jälkeen. TYÖNANTAJAPUOLI puhuu mielellään palkankorotusten nollalinjasta. . Ne eivät saa estää potilaiden tarvitsemaa tukea ja hoitoa. TERVEYDENHUOLTOALAN ammattitutkinnon suorittaneen henkilöstön etuja ajavan Tehyn jäsenistä yli 80 prosenttia työskentelee julkisella sektorilla, lähinnä kuntien palveluksessa. Suurimpia ammattiryhmiä edustavat sairaanhoitajat, lähihoitajat, röntgenhoitajat, ensihoitajat, mielenterveyshoitajat, lastenhoitajat, fysioterapeutit, laboratoriohoitajat/bioanalyytikot, terveydenhoitajat, hammashoitajat ja kätilöt. . Siinä on tekemistä. Ei ole tarvinnut kiistellä palkoista, Häkkinen iloitsee. Keskitettyjen ratkaisuiden ainoa vika on epätasa-arvoisuus. . Kuva: Paula Åström SITKE-RYHMÄÄ edustavan Braxin lisäksi Tehyn puheenjohtajaksi pyrkivät Kim Berg (Vapaat vaikuttajat), Kati Jetsu (Vasemmisto ja sitoutumattomat), Marjut McLean (Arvo Ammattitaidolle) ja Rauno Vesivalo (Yhdessä Eteenpäin). Keskusta haluaa säilyttää ostovoiman SAMULI NISSILÄ HELSINKI KESKUSTA toivoo vakautta luovaa työmarkkinaratkaisua, sanoo puolueen työmarkkina-asiain neuvottelukunnan puheenjohtaja Harri Häkkinen. Hän ei haluaisi liittokierroksia. . Palkkoja pitäisi siis korottaa vähintään elinkustannusten nousun verran. Häkkinen toivoo, että palkankorotuspuheet eivät kokonaan syrjäytä keskustelua työolosuhteiden laadusta. . Suunta on oikea, mutta vauhti liian hidas, Anna-Leena Brax sanoo. Kun ottaa inflaatiokehityksen huomioon, ostovoima laskee. Häkkinen ei tyrmää nollalinjaa, jos se ymmärretään niin, että ostovoima pysyy ennallaan. Mutta sote-uudistuksen poliittinen ohjaus on niin vahvaa, et- tä pelkään asiantuntijoiden näkemysten hautautuvat sen alle. ARVOKESKUSTELU puhuttaa nyt hoitohenkilöstöä. Kristillisdemokraatit haluavat uudistaa aborttilakia siten, että sekä lääkärit että muut terveydenhoidon ammattilaiset voisivat vakaumukseensa vedoten kieltäytyä abortin tekemisestä. Braxin mielestä asiakkaita ei voi valita omien moraalikäsitysten mukaan. . Olen nähnyt tilanteita, joissa henkilöstö on kieltäytynyt ehkäisypillereitä käyttävien asiakkaiden verinäytteiden ottamisesta, hän kertoo. Terveydenhoitotyön eettiset ja moraaliset kysymykset on Braxin mielestä syytä tiedostaa jo koulutukseen hakeutuessa.
8 15.3.2013 Lisää lähiruokaa, kiitos!
Opiskelijat ostavat tonnikalaa ja makaronia, vaikka peruna ja ulkofile olisi kilohinnaltaan halvempi vaihtoehto. KOLMIKON mielestä on surullista, että suomalaisissa kouluissa, päiväkodeissa ja ravintoloissa syödään säästösyistä Brasiliasta ja Thaimaasta tulevaa broileria. He kehottavat kuntia tekemään hankintastrategioita, jotka mahdollistavat kestävät julkiset ruokahankinnat. Harva myöskään tietää, että lähikaupassa myytävä norjalainen lohifile on voinut käydä fileerattavana Kiinassa tai Thaimaassa. . Mutta kuluttajien kysymykset tekevät suuren palveluksen kotimaiselle maataloudelle ja elintarvikejalostukselle. Nyt Itella takaa kylmäkuljetukset pientoimijoille ja maataloustuottajille, Kalmari huomauttaa. . Olen itsekin brändiuskovainen. Kansanedustajien mielestä Suomi voisi olla asiassa edelläkävijä. EU:ssa pakkausmerkintävelvoitteet tulevat voimaan vasta joulukuussa 2014. KALMARI, VIROLAINEN JA KARIMÄKI toivovat hevosenlihakohun vaikuttaneen niin, että ihmiset eivät halua enää vaipua tietämättömyyteen ruuan alkuperästä. . Miksi tällaisia paikkoja on niin vähän? Suomessa myydään pitsaa ja kebabia järven rannalla, Virolainen suree. Kalmarin mielestä lähiruuan menekkiin ei uskota riittävästi. . 9 15.3.2013 Kuvat: Kai Widell Eduskunnan lähiruokakerholaiset Anne-Mari Virolainen, Anne Kalmari ja Johanna Karimäki haluavat tietää ravintolassakin ruuan alkuperän. PAULIINA POHJALA HELSINKI TÄLLAISTA leipää jos saisi kaupasta, menekki olisi taattu, kansanedustaja Anne-Mari Virolainen (kok.) ihastelee tuoretta ruisleipää. Kansanedustajakollegat Anne Kalmari (kesk.) ja Johanna Karimäki (vihr.) ovat samaa mieltä. Kolmikko lounastaa reilu kuukausi sitten avatussa Armas Pikaruokalassa Helsingin Kluuvissa. Lounaan lisukkeena tarjottavat leivät paistetaan leivinuunissa paikan päällä. Silmiä ja makuhermoja hemmottelevat lounaat tehdään paikallisista raaka-aineista, puhtaasta kotimaisesta lähiruuasta. Salaatit, keitot ja risotot sulavat suussa, mutta maksavat vähemmän kuin kulman takana sijaitsevan McDonaldsin hampurilaisateriat. Armaksen pirttipöydät ja iskelmämusiikki tuovat aidon maalaistunnelman Helsingin ydinkeskustaan. HEHKUTUKSEN jälkeen kansanedustajat melkein ärsyyntyvät. . Tykkään enemmän alkuperäistuotteista kuin kopioista, Virolainen toteaa. SYKSYLLÄ voimaan tuleva uusi kilpailulaki on Karimäen mielestä tärkeä. Hän täsmentää, että laki ei kiellä markkina-aseman suuruutta, vaan väärinkäytön. Nyt kauppa on keskittynyt S- ja K-ryhmille, ja ne määräävät tahdin. . Jos mahdollisimman halpa hinta on ainoa ruuan kriteeri, aina löytyy niitä, jotka toimivat epärehellisesti. Siksi olisi tärkeää, että ihmiset kiinnittäisivät huomiota muuhunkin kuin hintaan, Kalmari sanoo. Suomi yrittääkin nyt nopeuttaa alkuperämerkintöjen saamista muihinkin kuin naudanlihatuotteisiin. Kiinassa maitojauheesta on jo löytynyt melamiinia. . Ostin niitä silloin, kun aloitin kansanedustajana, enkä ollut enää kotona tekemässä ruokaa. Lasten mielestä valmisateriat olivat mössöä, hän naurahtaa. Kalmari jahtaa Joutsenlippua, joka takaa vähintään 75-prosenttisen kotimaisuuden. Karimäki myöntää helpottavansa arkea joskus eineksillä. Sitten olemme pulassa, Karimäki varoittaa. . Tarttuvia tauteja sairastavia eläimiä voi kadota ruokaketjuun. Viikonloppuisin perheessä ei tingitä kotiruuasta. Kansanedustajien mielestä kaupoissa pitäisi olla osastoja, joista lähiruuat ja maakunnan maut löytyisivät vaivatta. He vaativat lisää markkinapaikkoja lähiruuan tuottajille. . Se tarkoittaa sitä, että jos Kainuun Leipäjuustoa myydään helsinkiläiseen ravintolaan, kylmä- ketju säilyy ja tuote on vuorokauden sisällä ravintolassa. EINESRUOKIEN tuotantoketjut eivät usein kestä päivänvaloa, Kalmari sanoo. . Väitän, että meille tulee vielä isoja ruokaskandaaleita. Kuntien pitäisi kaavoittaa myös pieniä liikepaikkoja, Karimäki sanoo. . Ruuanlaitto kiinnostaa nyt ihmisiä. Ruuan alkuperää tulee pohdittua kokkausharrastuksen myötä, arvelee Virolainen. Kalmarin mielestä eineksiin mieltynyt sukupolvi ei aina ymmärrä, että itse tehty koti- Väitän, että meille tulee vielä isoja ruokaskandaaleita. mainen ruoka on itse asiassa edullista. . Se on historiallinen sopimus. Mikropitsa maistuu Karimäen lapsille, pikkuisen tuunattuna varsinkin. Ruuista voi löytyä jäämiä erilaisista myrkyistä. Pakastealtaalla on iso työ kun aikoo tehdä makkarakeittoa, Virolainen tuskailee keittojuuresten alkuperämaan etsimistä. Valmisaterioita hän ei enää osta. . Muurikkapannulla paistetut muikut voivat korvata kebabin. Kotimaista ohraa pitäisi Karimäen mielestä käyttää riisin tilalla. . Kotimainen tuottaja ei voi pärjätä sellaisessa kilpailussa, Kalmari sanoo. Lähiruokakerholaisilta löytyy ymmärrystä maa- ja metsätalousministeri Jari Koskiselle (kok.), joka sanoo, ettei osta kaupan merkkejä. . Ruuan alkuperälle tulee merkitystä. KALMARI vetää eduskunnan lähiruokaker- hoa, johon kuuluu 38 kansanedustajaa eri puolueista. Vieläkään ei voi luottaa siihen, mitä pakkauksissa lukee. Kalmari uskoo hevosenlihakohun olevan vasta alkusoittoa. Elintarviketurvallisuusviraston säännökset valvovat kotimaiset tuottajat hengiltä, mutta kun ruoka tulee rajan toiselta puolelta, koirat eivät perään hauku. Kaupan alalle tulee ehkä enemmän kilpailua. Lähiruokapaikan ei tarvitse olla elitistinen. Onhan se ihme, että tien varteen mahtuu ABC muttei suoramyyntipiste, Kalmari myötäilee.. Usein ei jää montaa vaihtoehtoa jäljelle. Kalmari on saanut ravintoloissa mitä kummallisempia vastauksia ruuan alkuperästä: ruoka tulee pakastimesta, tukusta tai HK:lta. . Jos on tehty tuotekehitystä ja käytetty rahaa markkinointiin, tuote on usein hyvä. Pitkään tuotantoketjuun on helppo häivyttää epämääräisiä aineksia. Karimäen mielestä eineksistä löytynyt hevosenliha oli herätys todellisuuteen. . Virolainen ja Karimäki ovat kerhon jäseniä. Lähiruokakerho järjestää ruokaan liittyviä seminaareja, esittää kannanottoja, tarkastee ruokaan liittyvää lainsäädäntöä ja tekee yhteistyötä ruoka-alan toimijoiden kanssa. Lähiruokakerholaiset metsästävät ruokakaupoista suomalaisia tuotteita, mutta helppoa se ei ole. . Ravintoloissa ei tiedetä tai ei halutakaan tietää, mistä ruoka tulee, Kalmari arvelee. . Ihmiset alkavat ehkä tiedostaa, että jos he eivät suosi kotimaista, kotimainen ruuantuotanto loppuu. Kysyn aina ravintoloissa, mitkä ruokalistan tuotteista ovat suomalaisia
Kuva: Jari Laukkanen Kuka pelkää eurovaaleja? Keskusta tarvitsee kaksikymmentä rohkeaa meppiehdokasta EUROVAALEIHIN on aikaa reilu vuosi. Puolueet metsästävät ehdokkaita, jotka uskaltavat laittaa itsensä likoon vaalikentillä. Keskustan mepeistä Anneli Jäätteenmäki ja Hannu Takkula haluavat jatkaa parlamentissa. Riikka Manner luopuu paikastaan antaakseen aikaa perheelleen. Kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen ilmoittautui mittelöön Britannian pääministerin David Cameronin puheen innoittamana. Cameronin tahto muuttaa Euroopan unionin perussopimuksia viehättää Väyrystä. KESKUSTAN kannatukselle te- kee ihmeitä, jos Väyrynen pystyy presidentinvaalien tapaan vetoamaan perussuomalaisiin livenneisiin EU-kriitikoihin. Myös Euroo- pan historian professori Laura Kolbea kannattaisi kysellä. Vaaleissa ravaa aina myös mustia hevosia. 10 15.3.2013 UUTISANALYYSI Euroopan parlamentin jäsenistä äänestetään ensi vuoden toukokuussa. Toisaalta unionille myönteiset keskustalaiset kaikkoavat, jos puolue profiloituu EU-änkyränä. Väyrynen kalastelee Takkulan kanssa samoilla vesillä, mikä tunkee Takkulan hankalaan rakoon. Kiinnostaisikohan Elsi Kataista täyttää se? Osaava ja valovoimainen nuori ehdokas saattaisi kaapata mojovan potin Mannerin äänestäjiltä. Tuomo Puumala on sanonut pohtivansa ehdokkuutta vakavasti. Nyt monet Mannerin äänestäjät saattavat hakeutua Väyrysen leiriin. Mannerin vetäytyminen jättää Itä-Suomeen naisehdokkaan mentävän aukon. Toisaalta, vuoden 2004 vaaleissa keskinäinen kiritys sai molemmat pääsemään läpi. mo Kaunisto ja vuoden 2009 eurovaaleissa varasijalle yltänyt Lasse Hautala. Kaunisto on jo ilmoittautunut ehdolle, Hautala miettii vielä. VÄYRYNEN ei ollut viime eu- on laajat verkostot koko unionin alueella. Lisäksi heillä on valtakunnallista tunnettuutta. Hänellä on kaikki edellytykset näiden vaalien yllättäjäksi. Keski-ikäistä keskustakaartia edustavat puheenjohtajakamppailuissa näkyvyyttä saanut Ti- ETELÄ-SUOMEN kaupunkilaisiin vetoavat ehdokkaat ovat keskustalle kullankalliita. Yksi tällainen voisi olla jo viime vaaleissa kokemusta kerännyt Johanna Korhonen. Yksi sellainen voisi olla Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen, jota keskustanuoret yritti houkutella presidenttikisaan. Hän on tosin todennut, ettei työnsä takia voi osallistua puoluepolitiikkaan. Komissaarin pestistä todennäköisesti luopumaan joutuvan Olli Rehnin tulevaisuudenhaaveet lienevät jossain muualla kuin europarlamentissa. JOS EUROKRIISI pahenee ja jokin suuri euromaa ajautuu selvitystilaan, Timo Soinin on mahdollista toteuttaa unelmansa ja nostaa perussuomalaiset suurimmaksi puolueeksi. Perussuomalaisten haaste on saada kannattajansa uurnille. Suuri osa puolueen äänestäjistä saattaa kokea unionin niin etäisenä, että äänestäminen jää väliin. Soinin lienee pakko lähteä leikkiin mukaan. Sen Soini haluaa välttää. TÄLLÄ HETKELLÄ kokoomuksella ja keskustalla on kummallakin kolme paikkaa parlamentissa. Sosiaalidemokraateilla ja vihreillä parlamentaarikkoja on kaksi. Perussuomalaisille, RKP:lle ja kristillisille irtosi viime vaaleissa kullekin yksi paikka. Mari Kiviniemi ei ole hiiskunut suunnitelmistaan. Moni toivoo, että edes jompikumpi asettuisi ehdolle. ENTISILLÄ PÄÄMINISTEREILLÄ rovaaleissa ehdolla, mutta tuki Manneria. Se on eurovaaleissa tärkeää, sillä koko maa on yksi vaalipiiri. Matti Vanhanen on jo kieltäytynyt ehdokkuudesta. Muuten vaarana on, että mediahuomio keskittyy esimerkiksi Jussi Hallaahoon. Vasemmistoliitto tipahti parlamentista kokonaan. Neljässätoista kuukaudessa ehtii tapahtua paljon, joten vaalituloksen ennakointi tässä vaiheessa on kuin lottokupongin täyttämistä. VIIMEISIMPIEN mielipidemittausten mukaan kokoomus voi täs-
Takkula kysyy. Parlamentin täysistunto äänesti Elisabeth Morin-Chartierin omaaloitemietinnöstä, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti naisten aseman kurjistumiseen talouskriisin johdosta. Maailmantaloutta vuodesta 2008 rasittanut talouskriisi on laajentunut sosiaalikriisiksi, Takkula toteaa. Takkulan mielestä jäsenmaissa on hyvin yksisilmäisesti lähdetty hakemaan vakautta rahoitusalalle julkisen hallinnon säästöillä. Tämän viikon äänestyksissä oli kyse tuosta ensimmäisestä vaiheesta. Se, että parlamentti aikoo hakea muutoksia esimerkiksi budjetin joustavuuteen nyt käynnistyvissä neuvotteluissa, ei todellakaan tarkoita sovun kaatamista. Vihreät tekee nappisuorituksen, jos kykenee toisen paikkansa säilyttämään. Kristilliset näyttää menettävän paikkansa vasemmistolle. Uusista mepeistä äänestetään 25.5.2014. Parlamentin 751 jäsenestä 13 on suomalaisia. Tämä ei pidä paikkaansa. 18.2.2013 kotonaan Kemiössä Isoja päätöksiä EUROOPAN parlamentilla oli tällä viikolla tulevaisuuden kan- nalta todella merkittäviä asioita täysistunnossaan pöydällä. Kaksi painoarvoltaan erittäin suurta kokonaisuutta olivat kannanmuodostukset tulevan kauden maatalouspolitiikkaan ja rahoituskehyksiin. Maatalouspolitiikan osalta äänestysten lopputulos oli Suomen kannalta tyydyttävä. Tammikuussa parlamentin maatalousvaliokunta asettui puoltamaan 15 prosentin tukitasoa joustavin ehdoin, mutta valiokunnan kanta aiheutti verrattain suuren määrän muutosesityksiä täysistunnon äänestettäväksi. Loppu hyvin, kaikki hyvin onneksi tässäkin, ja 15 prosentin taso säilyi vieläpä takaportilla korkeampaankin tukitasoon. Tuotantoon sidotut tuet ovat meidän pohjoisten olosuhteiden viljelijöillemme elinehto. Parlamentti osoitti ymmärrystä myös pohjoisille olosuhteille viherryttämisen osalta. Uskon, että oma kädenjälkenikin seuraavan kauden politiikkaan jäi. Suomen kannalta ratkaisevan tärkeä yksityiskohta oli se, että parlamentti asettui vastustamaan hiilirikkaiden maiden kyntökieltoa. Jokainen suomalainen puolue saa asettaa vaaleihin 20 ehdokasta. SAMULI NISSILÄ JOS maatalouspolitiikan uudistus oli nyt ikään kuin finaalivaiheessaan parlamentin käsittelyssä, niin rahoituskehykset eivät sitä suinkaan olleet. Oli erittäin tärkeää, että parlamentti ymmärsi tämän. Valtion ja kuntien työntekijöistä keskimäärin 70 prosenttia on naisia. Koska jäsenmaiden yksinhuoltajista enemmistö on naisia, heidän taloutensa kurjistuminen lisää suoraan myös lasten köyhyyttä.. Kun EUmaiden johtajat pääsivät helmikuussa keskinäiseen sopuunsa budjettikehyksistä, parlamentin käsittelyproseduuri oli selvä. Ensin ottaisimme kantaa sisältökysymyksiin, joihin hakisimme jäsenmaiden kanssa käynnistyvissä neuvotteluissa muutoksia ja näiden neuvottelujen jälkeen äänestäisimme lopulta, hyväksyisimmekö rahoituskehykset vai kaataisimmeko sovun. Naiset ovat äitiyden myötä myös sosiaalipalvelujen suurin asiakasryhmä. Talouden elpyminen vaikuttaa hitaammin naisvaltaisten alojen työllisyyteen, koska julkisen hallinnon säästötoimista päätetään pitkiksi ajoiksi tulevaisuuteen. . 11 15.3.2013 Vapaa talonpoika Kunnallisneuvos Pentti Onerva HELANDER . Ne ovat yleensä kohdistuneet erilaisiin sosiaalisiin etuuksiin. EU-maiden julkisen hallinnon säästöt ovat vaikuttaneet naisten elämään kaksinkertaisen kielteisesti. Maatalousasiat ovat olleet yksi parlamenttikauteni pääteemoista ja viikon äänestykset olivat koko tämän työn huipentuma. Tämän viikon kokemuksella suosittelen EU-päätöksenteon perusasioiden kertaamista kaikille EU-asioita kommentoiville tahoille neuvonantajat mukaan lukien. Riikka Manner Keskustan varapuheenjohtaja Euroopan parlamentin jäsen Työni tein, enempään en pysty. Sato kypsyy, kunnes tulee syksy. Painuessa viljan tähkäpään valmis olen myöskin lähtemään. Pyydän, Luoja, korjaa tämä sato. Alkaa uusi kevät, luonas loppumaton. **** Me lähdemme elämästä, emmekä kuitenkaan lähde. Me elämme edelleen kaikessa, mitä olemme tehneet. Kaikki, mitä olemme ajatelleet, sanoneet ja olleet jää elämään ja valaisee toisten teitä. Me kuolemme, emmekä kuitenkaan kuole, vaan elämme niiden sydämissä, jotka ovat rakastaneet meitä. Kiitoksella muistaen Oili ja Tapani Tapio ja Taina sekä Minerva ja Mikael Väsymys tuli kuin hiipien hiljaa, vei voimat ja unen antoi. Se taittoi sukumme vanhinta viljaa, pois rakkaamme Luojan luo kantoi. Helvi-sisko Muut sukulaiset ja ystävät Pentti siunataan 23.3.2013 klo 13.00 Kemiön kirkossa. Sen jälkeen muistotilaisuus Westersissä, Kiilassa. Kuva: Jari Laukkanen ?Ostammeko talousvakautta kurjistamalla äitejä ja lapsia?? EUROPARLAMENTAARIKKO Hannu Takkula on huolissaan talouskriisin synnyttämästä sosiaalikriisistä. Siksi olikin käsittämätöntä lukea parlamentin budjettiäänestyksen uutisointia suomalaisessa mediassa ja myös johtavien poliitikkojemme reagointia siihen. Annettiin kuva, että parlamentti hylkäsi rahoituskehykset ja että ohjelmakauden aikataulut venyisivät edelleen parlamentin päätöksestä johtuen. 1.10.1923 kotonaan Kemiössä . Viherryttämiseen liittyvät äänestykset sujuivat tosin Suomen kannalta erittäin kaksijakoisesti. Maatalouspolitiikan uudistus etenee nyt ministerineuvoston käsiteltäväksi, jonne jää varmistettavaksi, että Suomen erinomaisesti sujuneet maatalouden ympäristöohjelmat tulevat mahdollisimman laajasti huomioiduiksi myös tulevina viherryttämistoimina. sä vaiheessa suhtautua luottavaisin mielin kolmen paikkansa säilyttämiseen. Keskusta, SDP ja perussuomalaiset häilyvät kahden ja kolmen paikan välimaastossa. Ostammeko talousvakautta äitejä, lapsia, vanhuksia ja vammaisia kurjistamalla. . Tästä sain itsekin valtavasti palautetta suomalaisilta viljelijöiltä erityisesti, kun Suomen hallitus ajoi kieltoa. Turvepitoisilla seuduilla maanviljelyä rajoittava esitys olisi EU:n alueella käytännössä vain Suomelle, Ruotsille ja Skotlannille erittäin hankala ja olisi siksi myös jäsenmaiden kesken syrjivä. Hallituksen kannan on vielä mahdollista muuttua, toivottavasti myös ministereidemme päät kääntyisivät pitämään viljelijöidemme puolta, kun asia etenee nyt ministerineuvoston käsiin. SUOMEN kannalta yksi keskeinen työvoitto oli myös tuotantoon sidottujen tukien taso
/ 2 hlöä / 2 vrk 120 . 017 7687 524 www.runni.fi RUNNIN KYLPYLÄ . majoitus jaetussa 2hh:ssa, buffet-aamiaiset ja vapaat kylpyläkäynnit. 165 . majoitus jaetussa 2hh:ssa, buffet-aamiaiset ja vapaat kylpyläkäynnit. Sis. / hlö / 3 vrk Tarjoukset voimassa uusissa varauksissa 31.3. Laitteen ominaisuudet kattavat useimpien harra sairausryhmien erityistarpeet. saira Shoprider®- malliston laajat ominaisuudet tarjoavat optimaalisen mallin aina kevyistä mukana kuljetettavista malleista pitkiin matkoihin ja maastosuorituksiin soveltuviin malleihin. Kaikki mallit ovat helppokäyttöisiä, luotettavia, ja ne soveltuvat hyvin suomalaisiin sääolosuhteisiin. Kuluttajaneuvontamme arkisin klo 9.00-10.00 (06) 456 1256 myynti 0500 567104 www.potkupyörä.? 7MMOEMRIR TYL . saakka. Tuote johon Sinun ei tarvitse uskoa se toimii sittenkin! Pääsiäislomat 127 . / hlö / 4 vrk Saatavana luontaistuotekaupoista kautta maan. sis. / hlö/ 2 vrk 180 . majoitus jaetussa 2hh:ssa, puolihoitoateriat, vapaat kylpyläkäynnit ja pääsiäisohjelma. Runnin upeat pääsiäisen juhlalounaat lähiruokaja villiyrttiteemoin kts. / hlö / 3 vrk 228 . Puh. 017 768 751, myynti 017 768 7524 myyntipalvelu@runni.? www.ravintorengas.? Liikkumisen apuvälineet Shoprider apuajoneuvot Turun yliopistossa tutkittu luonnontuote länsirannikon männystä Neljäpyöräinen sähköskootteri /EVMR LEZYTYY YYXINYSQE SR ZEPQMWXIXXY TIVMRRIXMIXSSR TIVYWXYZEPPE QIRIXIPQmPPm RYSVIR QmRR]R OYSVIWXE RMPEWXE NE PmLHIZIHIWXm Shop Shoprider®-apuajoneuvo itsenäisen, omatoimisen liikkumisen apuvälineenä parantaa korvaamattomalla tavalla elämänlaatua apuv sekä mahdollisuutta osallistua päivittäisiin askareisiin ja harrastuksiin. www.runni.fi. VARAA HETI! P. Kartanohotelli ja Kylpylähotelli Runnintie 407 A, 74595 RUNNI . 12 15.3.2013 Suomalaista perinnetietoa parhaimmillaan Kylpylälomalle Iisalmeen! HAVUPUUUUTEJUOMA Kahden kauppa Maalisloma Sis
c a r a w a y . ? Caraway Finland Oy puhdistaa ja jalostaa kuminaa Närpiössä (Porin ja Vaasan välillä). Viriketoiminnanohjausala . [[[ VEZMRXSVIRKEW ½ . n l a n d . LIVXXYE $ VEZMRXSVIRKEW ½ Kiinnostaako Kuminanviljely? Tasaa työhuippuja - puinti ennen viljoja Monivuotinen kasvusto Hyvä kannattavuus Hyvä esikasvi Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Sama kalusto kuin viljalla Nyt myös torjuntaaineet jotka toimivat - vähemmän työtunteja - parantaa maan rakennetta - vähentää viljan tauteja llaan i a h r a ep Teemm pimuksia, 524 o viljelys ti 050 444 0 e soita h g r Kjällbe w w w. Tuotanto perustuu sopimusviljelyyn, jota nyt 5000 ha. tilaa suomenmaa ta Koulutus aikuisille Sisustusrakennusala Työtoiminnanohjausala . Kädentaitokurssit ? ? Nyt hyvä mahdollisuus pitää välivuosi tai vuorotteluvapaa. Opiskele joustavasti työnohessa, aiemmat kokemukset huomioiden! (08) 5370 370 www.suomenmaa.fi Keskustie 29, PIIPPOLA lisätietoja www.jedu.fi/piippola tai ota yhteyttä eino.arvola@jedu.fi tai 044 7692 359
muutokset mahdollisia ohjelmalistaan! A J Ä T T E D H I I V EJÄ!. musiikkimaksut ASSI en SSIPa 5 illan TANaj ltä sä an voimassa si 7 päivän LEVINTIE 1590, 99130 SIRKKA PUH +358 16 646 301 KRWHOOL#KRWHOOLOHYLWXQWXUL À www.hotellilevitunturi.fi Huom. 13 15.3.2013 K K I E L I VES LO 10-22 K A N N I O V LPYLÄ A ELÄMYSKY U ISKU MAAL ie og Bo Eini & 11.3. 12.3. 13.3. 14.3. 15.3. 16.3. 17.3. 18.3. 19.3. 20.3. 21.3. 22.3. 23.3. 24.3. 25.3. 26.3. 27.3. 28.3. 29.3. 30.3. 31.3. Yölintu a & Souvarit Lasse Hoikk ola & Fernet kk ar M i Tom ie og Bo asia, Eini & ksela & Fant Marko Maunu ndi The Järjestysmiehet bä Joikussa bile t Finlanders, rjestysmiehe bändi The Jä Joikussa bile al a & Mistr Anne Mattil a & Souvarit kk oi H e ss La rs de an Finl Taikakuu a & Mistral Anne Mattil , uu ak ik Ta tähdet bändi Paperi Joikussa bile & Hovinarrit la Pekka Mikko ndi Paperitähdet bä Joikussa bile ut su Tulipunar uu Channel Four äinen Jorma Kääri i Orchestra & Riku Niem Mamba a & Souvarit Lasse Hoikk sa bilebändi us ik Jo Mamba, smiehet The Järjesty skylyhty äinen & Myr Mikko Mäkel tysmiehet es rj bändi The Jä Joikussa bile IKUU o & Horizone HUHT Matti ja Tepp esto 1.4. 2.4. 3.4. 4.4. 5.4. 6.4. 7.4. 8.4. 9.4. 10.4. 11.4. 12.4. 13.4. 14.4. 15.4. 16.4. 17.4. 18.4. 19.4. 20.4. N! MÄ ELL ISK HDET AVALLA 21.4. 22.4. 23.4 24.4. 25.4. 26.4. 27.4. 28.4. 29.4. 30.4. lin & Pr Kake Rande & Horizone o pp Te ja ti Mat a & Souvarit Lasse Hoikk ack & Men in Bl Jari Sillanpää ckpot Ja & n ne ai Jukka Hallik tähdet bändi Paperi Joikussa bile jat n Po Pekkaniska tähdet, bändi Paperi k Joikussa bile Blac in en M & Jari Sillanpää Souvarit a& Lasse Hoikk & V.I.P a Anneli Mattil ola & Witikainen Ket Solistiyhtye ters Jani & Jetset nen & Taiga ka on H ko a Jark ndi Syndroom bä le bi Joikussa rooma nd Sy sa us ik Orkesteri Mamba, Jo ainen ja Koivu Marita Taavits an & Tommys m Charles Plog Agents ys man & Tomm Charles Plog Myrskytuuli ndi Make it Shake bä Joikussa bile Jettiset it Shake bändi Make Joikussa bile Myrskytuuli a & Rosette Tiina Ruusk & Rosette ila st Kaija Lu & Souvarit a Lasse Hoikk a & Rosette aari Tiina Ruusk lo & Taivaank ke os K i l Heikk ra de Fe niemi & Maarit Pelto nkaari aa iv Ta & lo Heikki Koske Rosette & Kaija Lustila Vetonaula Amadeus & oma bändi Syndro Joikussa bile 14 ? 14 ? 14 ? 14 ? 14 ? 14 ? 14 ? 14 ? 14 ? 14 ? 14 ? 14 ? 14 ? 14 ? 14 ? 14 ? 16 ? 16 ? 14 ? 16 ? 14 ? 14 ? 14 ? 14 ? 14 ? 16 ? 14 ? 14 ? 16 ? 14 ? 14 ? 14 ? 14 ? 14 ? 16 ? 14 ? 14 ? 16 ? 14 ? 14 ? 14 ? 11 ? 11 ? 11 ? 12 ? 11 ? 11 ? 11 ? 11 ? 11 ? 12 ? TÄ JOKA ILTA SOLISTI & JOIKUSSA KARAOKEA. TIISTAISIN NAISTEN VALTA! TTA! U U BILEBÄNDI B ILEBÄNDI L LA-SU A JOIKUN STAGELLA! JOIKUN MONOKARAOKE KLO 15-17 (14.3.-20.4.) 59
Aili Saukonoja miettii, mistä sai keraamisen siilin. Mäntykodin hoitajat iloitsevat saamastaan tunnustuksesta. . Rauha Vuori, perunoita kuori, esittelee itsensä iloisesti hymyilevä, kävelytuen kanssa olohuoneeseen astuva rouvashenkilö. Perushoitaja Soili Vähäahoa naurattaa. . Seija Aitto-Oja, Soili Vähäaho, Aaro Löytynoja ja Irmeli Kauppi muistelevat yhteistä laskiaisriehaa. Tai jos joku yöllä hätäilee navetan tilannetta, luvataan huolehtia lehmistä. Tai siinä, että itse saa valita vaatteensa. . Oikea huippujoukko! hoitajat toteavat yhdestä suusta. Hoidon kehittämiseksi on nähty tosissaan vaivaa. Työyhteisömme toimi pitkään äärirajoilla. Joko me lähettäs pöönävellin keittoon? Vuori selaa paikallislehden ja haluaa sitten auttaa tiskikoneen tyhjentämisessä. . Työnohjaus pysäytti miettimään, miten voisimme parantaa työyhteisön ja asukkaiden hyvinvointia, sairaanhoitaja Irmeli Kauppi kertoo. Yhdessä sovittiin pelisäännöt, joista ei lipsuta. . Uusia luovia ratkaisuja on etsittävä joka päivä. Muistisairaan hoito on eräänlainen löytöretki. 14 15.3.2013 Vanhustyö on luova löyt Mäntykodissa hoidon kulmakivinä ovat asiakkaan kunnioittaminen ja itsemääräämisoikeus MERI ALARANTA-SAUKKO NIVALA MÄNTYKODISSA Nivalassa on iltapäivällä hiljaista. Me ollaan kaikki vähän hurahtaneita. Se on edellytys hoitotavan onnistumiselle, naiset sanovat. TÄRKEÄ työkalu päivittäisessä hoidossa on TunteVa ?toimintamalli. Vanhusta ei nolata eikä sivuuteta, Kauppi kertoo. Menetelmän on todettu vähentävän ahdistusta, aggressioita ja levottomuutta. . Siksi on erityisen tärkeää, että häntä kohdellaan kunnioittaen. Omaisten kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Mäntykodissa vanhuksen viereen pyritään pysähtymään silloin, kun hän sitä haluaa. Pian on kahvin aika. . Jos joku on menossa kouluun, häneltä kysytään, missä se koulu on. Ketään ei pakoteta mihinkään. Alkusysäyksenä toimi vaikeassa tilanteessa järjestetty työnohjaus. . Sijaisia oli vaikea saada. Sen perusidea on, että hoitaja hyväksyy asiakkaan tunnetilan ja pyrkii vastaamaan siihen. Muistisairaan kohdalla tämä tarkoittaa myös sitä, ettei hänen kokemaansa todellisuutta kyseenalaisteta. . Jos kaikki tehdään asiakkaan puolesta, hänen omat kätensä eivät kohta enää nouse ollenkaan. SUOMEN perushoitajaliitto Super palkitsi helmikuussa Mäntykodin hyvästä vanhustyöstä. . Meillä käytetään täällä surutta vanhustyövoimaa, hoitajat naurahtavat. SE, että tehostetun palveluasumisyksikön asukkaat osallistuvat arjen askareisiin voimiensa mukaan, on osa kuntouttavaa työotetta. . Jos joku asia ei onnistu heti, sitä yritetään myöhemmin uudestaan. Soili Vähäaho auttaa Rauha Vuorta tiskien kanssa. . Muistisairas ei välttämättä muista tilanteita, mutta tunteet hän muistaa. Mikä on tänään hyvä juttu, ei välttämättä enää huomenna toimi, Kauppi sanoo. Asukkaan oma vaikuttamismahdollisuus näkyy pienissä konkreettisissa asioissa. Vanhuksen elämänkaaren tunteminen on välttämätöntä. Olimme kaikki uupuneita. On se hyvä, että pidät huumoria yllä. Monet ikäihmiset ovat tehneet ankarasti työtä eivätkä halua vieläkään olla vain jouten, lähihoitaja Seija Aitto-oja tietää. Omatoimisuutta pyritään tukemaan myös pukeutumisessa, syömisessä ja liikkumisessa. . Kuvat: Paula Åström Muistot ovat tärkeitä. Erityisesti naisille on tärkeää, että hiukset laitetaan nätisti tai että voi miettiä asuun sopivia koruja. Kaikilla meillä on tarve tuntea itsemme hyödyllisiksi. Vain siten voimme olla mukana hänen muistoissaan. MÄNTYKODISSA toimitaan asiakkaan ehdoilla. Tiskikone on juuri hyrrännyt loppuun. Asiat kasaantuivat. Esimerkiksi siinä, että aamulla saa nukkua niin pitkään kuin haluaa. Tähän haluamme järjestää aikaa. Yksikössä ei levätä itsetyytyväisyydessä, vaan mietitään jatkuvasti, pitäisikö jotakin parantaa.. Meillä on täällä valikoitunut sakki, joka tekee työtä sydämellä
Olen merkinnyt nämä hoitotahtooni. JOKAISEN 18-vuotiaan kannattaisi tehdä hoitotahto heti tänään. Kesällä ollaan pihalla ja piipahdetaan omaan puutarhaan milloin herne- milloin mansikkavarkaisiin, mutta talvella ulkoilu helposti jää. PALKITUISTA hoitajista tuntuu pahalta, että julkisuudessa vanhustenhoidolla tuntuu olevan niin huono maine. . Muistisairas kaipaa kosketusta ja hyväksyvää kohtaamista. Se auttaa jaksamaan samoin kuin onnistuneesta työstä saatu palaute. Paras kiitos vanhukselta on usein kaunis hymy tai se, että hän osoittaa luottavansa hoitajaansa, puhuttelee vaikka äidikseen. . Sen määräykset ovat juridisesti sitovia. Toinen osio keskittyy arjen, elämänlaadun ja hyvinvoinnin yksityiskohtiin. Siinä voi esimerkiksi ilmoittaa lempi- ruokansa, mitä ruoka-aineita ei voi sietää tai sen, minkälaiseen vapaa-ajan toimintaan haluaa tai ei halua osallistua. . Aili Saukonoja varmistaa, että vieraat pääsevät jaolle. Sen ei kuitenkaan tarvitse koskea KAHVI on katettu. Silloin tuntuu, että menetelmämme toimivat, naiset sanovat. A SUM IN E N t RUOK A t PERHE t TERVEYS t PUUTARHA t KÄSITYÖT t LUONTO t ELÄMÄÄ MAALLA 3 t 2012 M AA L ISK UU Puutarha t Rakkaat ruusut t Lämpölava antaa satoa Palvelut myös syrjäkyliin Pohjoisen aluelautakunta näyttää mallia Keväisiä käsitöitä Arvokas, hauska vanhuus Ulos joka päivä vain lääketieteellisiä tai sairaanhoidollisia kysymyksiä vaan myös aivan arkisia asioita, Nikumaa huomauttaa. Kaikilla ei ole omaisia kertomassa elämänkaaresta tai mieltymyksistä. Siksi olisi tärkeää jokaisen etukäteen suunnitella omaa hoitoaan. MUISTILIITON nettisivuilta löytyvä hoitotahtolomake on jaettu kahteen osaan. Ensimmäinen koskee tahdonilmaisuja viimeisen vaiheen hoidosta. Kuva: Paula Åström Hoitotahto jää monelta tekemättä . Joku vaikka saadaan sängyn pohjalta jaloilleen. Ihanimmalta tuntuu kuitenkin silloin, kun jonkun toimintakyky selvästi paranee hoidon ansiosta. Usein se on asennekysymys. Asiakkaan toiveiden huomioiminen lisää myös hoitajien työhyvinvointia, sillä se tarkoittaa tyytyväisempiä ja rauhallisempia asiakkaita, Nikumaa päättää.. Epäkohtia varmasti on, mutta paljon tehdään myös hyvää työtä, jonka tekijöitä pitäisi arvostaa. Hyvä hoito ei ole läheskään aina rahasta tai muista resursseista kiinni. . Ja vaikka olisikin, he voivat olla eri mieltä siitä, mikä on sairaalle hyväksi. . Pohjalainen vieraanvaraisuus on vahvana verissä. . Tällaisilla asioilla on muistisairaan elämässä valtavan iso merkitys, Nikumaa toteaa. Potilaslain perusteella näitäkin määräyksiä tulee noudattaa aina, kun se on mahdollista. Hoitotahto on henkilökunnalle tärkeä työväline, joka auttaa ymmärtämään asiakasta ja hänen tarpeitaan. . Ensi meistä tuntui, ettei keretä ulkoiluttaa, mutta niin vain on ehditty, kun yhdessä päätettiin, lähihoitaja Mirva Ylikoski toteaa. Laina Kukkolaa naurattaa, kun Soili Vähäaho kampaa hänen hiuksiaan. Itse esimerkiksi saan oopperamusiikista päänsäryn ja inhoan sipulia. Ei pidä odottaa sairastumista tai ikääntymistä, Muistiliiton projektipäällikkö Henna Nikumaa sanoo. Hoitotahto on asiakirja, jolla ilmaistaan toive omasta hoidosta silloin, kun itse ei enää kykene tekemään asiaa koskevia ratkaisuja. Muistiliiton teettämän tutkimuksen mukaan 80 prosentilla muistisairaista ei hoitotahtoa ole. . Ulkoilu on siitä hyvä esimerkki. 15 15.3.2013 öretki . Laajan hoitotahdon laatimiseen ei riittävästi kannusteta, Nikumaa pahoittelee. Hoitotahto käsitetään hänen mukaansa usein kapeasti vain viime vaiheen hoitoon liittyväksi. . Viime aikoina olemme kiinnittäneet huomiota ulkoiluun. On liikuttavaa nähdä, miten kaikki pitävät huolta toisistaan, Kauppi huomauttaa. Yhteisöllisyyttä on niin työntekijöiden kuin asukkaidenkin välillä
16 15.3.2013 . Tekeillä on aivan uusi ryijyaihe. Kuva: Paula Åström Taidetta meren ääreltä Taina Otsamon ryijyissä yhdistyvät kauniisti nykyaika ja perinteisyys.. Luominen ja käsillä tekeminen ovat aina olleet minulle tärkeitä, Taina Otsamo sanoo kangaspuittensa äärellä
Ryijyissä näkyy piirteitä myös entisen kotimaan Islannin vaikuttavasta ympäristöstä. Pelkistetyt puunrungot ja lehdet ovat tyypillisiä aiheita. On tärkeää, että taidekäsitöitä on kaikkien nähtävillä. Tiesin koko ajan, että käsillä tekeminen on minun alani. Kolmikymppisenä hän palasi kotimaahan islantilaisen miehensä kanssa ja hakeutui taideteolliseen koulutukseen. Yhden vuoden hän vietti kudontalinjalla Kalajoella, toisen Raahessa Lybeckerin taideteollisessa oppilaitoksessa ja kolmannen Oulun vastaavassa opinahjossa. Eräällä opintomatkalla Otsamo pääsi tutustumaan Irma Kukkasjärven ryijyihin. . Sinne on tarkoitus rakentaa jatkuva näyttely, johon yleisö on tervetullutta. KÄSITYÖN kurssi on Otsamon kokemuksen mukaan viime vuosina ollut nousussa. Maaliskuuksi Otsamo vie ne Helsingin Taito Shopin Helskyn ikkunaan. Kesällä hän matkustaa kutsusta teoksineen Saksan Karlsruheen Eunique taideja designmessuille. Otsamo on havainnut, että ryijy on erityisesti suomalainen asia. . Sellainen palaute riemastuttaa erityisesti, Otsamo hymyilee. OTSAMO ehti ennen ryijytaiteilijaksi ryhtymistään kerätä elämänkokemusta Ruotsissa, Tanskassa ja Islannissa. Hän työskenteli sairaalassa, virastossa, ompelimossa ja kehitysvammalaitoksessa, mutta kävi samalla myös taidekursseja, neuloi villapuseroita ja painoi kangasta. . Saa nähdä, miten käy Saksassa, hän aprikoi. Ehkä jo ensi kesästä lähtien Otsamon töitä pääsee ihastelemaan ympäri vuoden, sillä tekeillä on uusi studio ja näyttelytila Varjakkaan. Omaksi suosikikseen hän mainitsee Koivu-ryijyn, jonka hehkuva vihreä kuljettaa katsojan keväiseen metsään. . Se on rentouttavaa toimintaa, jossa ajatukset saavat juosta. Kun asiaa oikein miettii, palaa lopulta aina siihen, että tätä haluan kuitenkin tehdä, Otsamo sanoo. VIIME syksystä lähtien Otsamo on vetänyt ryijyntekokursseja kansalaisopistossa. Ihmiset paitsi arvostavat käsintehtyä, haluavat myös entistä enemmän tehdä itse. . Markkinointiin täytyy jatkuvasti satsata enemmän ja enemmän, jotta pärjäisi. Välillä on tuskastuttanut ja käväissyt mielessä, että elantonsa voisi hankkia helpomminkin. . Ehkä nykyään on paremmin aikaa käsityön kaltaiselle kestävälle ja hitaalle tekemiselle, Otsamo pohtii. Valmiiden ryijyjen lisäksi Otsamo myykin netin kautta ryijyntekopaketteja, joista asiakas voi valmistaa oman seinävaatteensa. Positiivisesta asenneilmastosta huolimatta käsityöyrittäjän todellisuus ei ole helppo. . Olen iloinen, että ryijyjäni on esimerkiksi vanhainkodissa ja kirkossa. Ryijyt kiertävät lähes jatkuvasti näyttelyissä eri puolilla Suomea. 17 15.3.2013 Muun muassa Kuorittu -ryijystä näkee, että Taina Otsamo nauttii väreillä ja muodoilla leikkimisestä. Kuva: Elina Salmi Ehkä nykyään on paremmin aikaa käsityön kaltaiselle kestävälle ja hitaalle tekemiselle. MERI ALARANTA-SAUKKO LUMIJOKI LUMIJOKINEN ryijytaiteilija Taina Otsamo on aina harrastanut käsitöitä. . Kurssilaisten innostus on tarttuvaa ja antaa omaan työhön uudenlaista näkökulmaa. Ryijyn tekemistä hän suosittelee kaikille. . Se on minulla äidiltä ja mummilta perityissä geeneissä, hän kertoo. Parikymmentä vuotta harrastus on ollut myös Otsamon pääelinkeino. Aivan meren äärellä Lumijoen Varjakassa hän suunnittelee ja valmistaa upeita ryijyjään, joissa mielenkiintoisella tavalla yhdistyvät moderni, yksinkertainen muotokieli sekä perinteisyys. Moni teoksiin tutustunut onkin ihastuneena ihmetellyt: . Luominen on aina ollut minulle tärkeää. Edes Ruotsissa se ei herätä samanlaista innostusta kuin täällä. Tammi-helmikuussa ne olivat Tampereella. Aivan kuten kaikki käsillä tekeminen, se myös virkistää aivotoimintaa, Otsamo mainostaa. FAKTA Ryijy Ryijy koostuu loimi-, kude- ja nukkalangoista. Taina Otsamon ryijyissä materiaalina ovat pellava- ja villalanka rinnakkain. Ryijyn voi valmistaa joko kutomalla kangaspuilla tai ompelemalla nukat käsin pohjakankaalle ryijylastan ja ryijyneulojen avulla.. Minua kiinnostaa voimakkailla väreillä leikkiminen, hän mainitsee. OTSAMON ryijyjä on paitsi yksityiskodeissa Suosittu Koivu -ryijy on myös Taina Otsamon oma suosikki. myös monissa julkisissa tiloissa. . Ihastuin valtavasti. Voiko ryijy olla tällainenkin? . Siitä hetkestä ryijynteko imaisi minut mukaansa ja jäin kerralla koukkuun. LUONTO on Otsamon tärkein inspiraation lähde. Yksinäiseen työhön tottunutta taiteilijaa on ilahduttanut mahdollisuus päästä kosketuksiin muiden ihmisten kanssa.
Tiedonjano ja vaikuttamisen mahdollisuus on vetänyt tuvat ja salit täyteen ympäri Suomen. ?Matkasaarnaajina. Lähtekää mukaan, kun tilaisuus kohdalle sattuu. Kainuu, Kuhmo klo 11.00 15.4. Uusimaa, Raasepori, klo 12.00, puhujana puheenjohtaja Juha Sipilä Helsingin piirin osalta kokouksen ajankohta on vielä avoin. 20.4. Päijät-Häme, Hartolan kunnanvirasto klo 18.00, puhujana eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo 5.4. Väkeä kokoontuu myös politiikan asiakysymysten ympärille sankoin joukoin. Keski-Suomi, Joutsan lukio, klo 11 20.4. Se on politiikan tekemistä parhaimmillaan. Kehittämistä tehdään vahvassa yhteistyössä kentän kanssa. ovat kunnostautuneet erityisesti puolueen varapuheenjohtaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Juha Rehula sekä puolueen alue- ja kuntatyöryhmän vetäjä, kansanedustaja Tapani Tölli. Menossa olevien kenttäkyselyjen avulla saadaan vielä tarkempaa tietoa puolueen toiminnasta paikallistasolla. He ovat käyneet usean tunnin mittaisia keskusteluja liki kaikkien piirihallitusten kanssa. On otettu aikalisiä, peruttu puheita, laitettu ylikireitä määräaikoja, viitattu pakkotoimiin ja niin poispäin. Tämä näkyy myös keskustaväen mielissä. Huoli tulevasta painaa. KESKUSTAN JÄSENSIVUT Kenttätyö vauhdissa Keskustan järjestötoiminnan ja kenttätyön kehittäminen on hyvässä vauhdissa koko Suomessa. Soppa on ollut harvinaisen sekavaa. Pohjois-Savo, Kuopio, ilta, puhujana puoluesihteeri Timo Laaninen 20.4. He ovat muiden ohella jaksaneet kiertää kertomassa hallituksen sekavista suunnitelmista ja Keskustan tarjoamasta vaihtoehdosta. Työ jatkuu. Toisaalla tässä lehdessä on ohjeet kyselyihin vastaamiseen. Piirien kuulemis- ja keskustelukierroksen antia hyödynnetään suunniteltaessa mahdollisia tulevia uudistuksia. Etelä-Pohjanmaa, Seinäjoki 10.4. Lappi, Utsjoki, Utsjokisuun koulukeskus klo 10.00, puhujana puoluesihteeri Timo Laaninen Toukokuu 4.5. Päätösasioiden lisäksi kokouksissa keskustellaan valtakunnallisista ja maakunnallisista ajankohtaisista asioista. Keskipohjanmaa, Kokkola 7.5. Pohjois-Karjala, Joensuu, Peltola?sali klo 18.00, puhujana puheenjohtaja Juha Sipilä 17.4. Karjala, Luumäen Mäntykoti klo 18.30, puhujana puoluesihteeri Timo Laaninen 20.4. Politiikan puhuminen ja yhdessä tekeminen ovat selkeästi palanneet puolueeseen. Kunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiat kiinnostavat Koko tämä hallituskausi on kauhunsekaisin tuntein odotettu hallituksen esityksiä kuntauudistuksesta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä. Etelä-Savo, Hirvensalmen Seuratalo, klo 18.00, puhujana varapuheenjohtaja Annika Saarikko 16.4. Kymenlaakso, Suurmiehikkä6.4. Pohjois-Pohjanmaa, Sievi, klo 12.00, puhujana varapuheenjohtaja Annika Saarikko 10.5. Lähde mukaan tapaamaan vanhoja tuttuja ja saamaan uusia sekä rakentamaan porukalla parempaa Suomea. 21.4. Peräpohjola, Tervolan koulukes- län seurantalo klo 18.30, puhujana kus, klo 11.00, puhujana puheenjoh- varapuheenjohtaja Annika Saarikko taja Juha Sipilä 19.4. Varsinais-Suomi, klo 18.00 Rusko, Rusko-talo, puhujana varapu- Tiilikainen heenjohtaja Annika Saarikko 17.4. Etelä-Häme, Janakkala, ilta, puhujana puheenjohtaja Juha Sipilä Yhdessä tästäkin selvitään!. Puoluevaltuuston puheenjohtaja Jouni Ovaska tuo keskustasanomaa parissa piirissä. Hyödynnetään jatkossakin laajasti puolueen eri alojen osaajia piirien ja kunnallisjärjestöjen tilaisuuksissa. Piirien vuosikokoukset keväällä 2013 Huhtikuu 2.4. Pirkanmaa, Ylöjärvi, KoulutusJouni Ovaska keskus Valo, klo 18.30, puhujana puheenjohtaja Juha Sipilä 13.4. Saatte ajattelemisen aihetta ja pääsette suoraan vuoropuheluun vastuuhenkilöiden kanssa. Puolueen tilan perkaus käynnissä Kaiken toiminnan uudistaminen on nykytilan rehellinen arviointi ja uusien tavoitteiden asettaminen. Tätä kentän tilan arviointia puoluejohdosta ovat talven aikana tehneet varapuheenjohtajat Riikka Manner ja Juha Rehula. Satakunta, Kankaanpään Kuntoutuskeskus klo 12.00, puhujana puoluevaltuuston puheenjohtaja Jouni Ovaska Piirikokouksiin ovat tervetulleita kaikki keskusta-aktiivit, eivät ainoastaan yhdistysten viralliset edustajat. Itä-Savo, Savonlinna, ravintola klo 18.00, puhujana varapuheenjohtaja Annika Saarikko Paviljonki, klo 18.30, puhujana puoluevaltuuston puheenjohtaja 19.4. Riikka ja Juha paneutuvat tähän kehittämisen sar- kaan sellaisella voimalla, että he eivät ole nyt piirikokousten puhujina. Piirikokouspuhujina nähdään tuoreitakin voimia
- 25.5.2014. Suomessa vaalipäivä on todennäköisesti sunnuntai 25.5.2014.. huhtikuuta Eurooppaseminaari, jossa puheenjohtaja Juha Sipilä linjaa Keskustan EU-politiikkaa. Sipilän puheen pohjalta ryhdytään sitten valmistelemaan Keskustan eurovaaliohjelmaa, joka on tarkoitus hyväksyä syksyn puoluevaltuustossa, samassa kokouksessa, jossa ehdokkaatkin asetetaan. Vaalit järjestetään näillä näkymin ajanjaksolla 22. Toisin sanoen pelkkiä julkilausumia hyvistä ehdokasnimistä ei kannata ryhtyä tehtailemaan. Sipilä linjaa EU-politiikkaa Ensitahdit eurovaaleille soitetaan jo tänä keväänä puoluevaltuuston vuosikokouksessa Seinäjoella. marraskuuta. Piirien tulee tehdä esitykset ehdokkaista piirikokouksissaan viimeistään viikkoa ennen puoluevaltuuston kokousta eli 18. Ehdotuksessa pitää olla mukana ehdokkaan suostumus. Jokainen piiri voi esittää vähintään kahta nimeä Keskustan ehdokaslistalle. On hyvä muistaa, että virallisiin ehdotuksiin vaaditaan aina ehdokkaan suostumus. KESKUSTAN JÄSENSIVUT Eurovaalit ehkä jo toukokuussa Euroopan parlamentin vaalit järjestetään ensi vuonna todennäköisesti jo toukokuussa kesäkuun sijasta. Tuo kesäkuun päivä on kuitenkin helluntai useimmissa EU:n jäsenvaltioissa, myös Suomessa. Jäsenmaiden ministereistä koostuva Euroopan unionin neuvosto on päässyt vaalien aikaistamisesta yksimielisyyteen. Suomessa vaalipäivä on todennäköisesti sunnuntai 25.5.2014. EU:n vaalisäädöksen nojalla neuvosto voi siirtää vaalien ajankohdan normaalista enintään kahta kuukautta aiemmaksi tai yhtä kuukautta myöhemmäksi. marraskuuta mennessä. Perusjärjestöjen on puolestaan tehtävä omat ehdotuksensa piireille viimeistään kahta viikkoa ennen sitä piirikokousta, jossa ehdokkaat nimetään. Lopullinen päätös asiasta tehdään tämän kevään aikana. Vaalien säännönmukainen toimittamisajanjakso olisi 5. Suomessa vaalipäivä olisi sunnuntai 8.6.2014. - 25.5.2014. Neuvoston on kuitenkin päätettävä ajankohdan siirrosta viimeistään vuotta ennen vaaleja eli tämän kevään aikana. Vaalien aikaistamisen toivotaan nostavan äänestysprosentteja. - 8.6. Suomesta EP:n jäseniä valitaan 13. Ehdokkaita etsimään Keskustan vaaliaikataulu päätetään puoluevaltuustossa huhtikuun lopulla. Sen yhteydessä järjestetään lauantaina 27. - 24. Europarlamenttivaaleissa valitaan yhteensä 751 jäsentä Euroopan parlamenttiin 27 jäsenvaltiosta. Vaalien mahdollinen aikaistaminen vaikuttaa luonnollisesti kampanjoinnin aikatauluun. Ehdokasasettelu voidaan kuitenkin tehdä aiempien suunnitelmien mukaan. Puoluehallitus ehdottaa, että Keskustan ehdokkaat nimettäisiin puoluevaltuuston syyskokouksessa 23. Sen lisäksi sisarjärjestöt eli Keskustanaiset, Keskustanuoret ja Keskustaopiskelijat voivat kukin esittää viittä ehdokasta. Lisäksi puoluehallitus voi ehdottaa korkeintaan viittä henkilöä, jotka eivät ole mukana piirien ja sisarjärjestöjen ehdotuksissa. Jos Keskusta ei tee vaaliliittoja, puolue voi asettaa 20 ehdokasta. Ehdokkaita kannattaa lähteä hakemaan jo tänä keväänä. Siksi EU:n neuvosto esittää vaaliajanjakson siirtämistä toukokuulle. Vaalit järjestetään näillä näkymin ajanjaksolla 22. Näin piirihallituksille jää riittävästi aikaa valmistella esitykset eurovaaliehdokkaista piirikokouksille
RATKAISUJA. SINUN ASIALLASI Tehyn vaalit 27.3. Omista onnistumisistaan ja myös vaikeista hetkistään on kertomassa useita eri alojen yrittäjiä. Luvassa on kovatasoista vuoropuhelua uusien työpaikkojen luomisesta ja yrittäjyyden vahvistamisesta. Viikonvaihteen aikana keskustellaan, verkotutaan, vaikutetaan ja viihdytään. Akatemiassa keskustelua herättämässä on tunnettuja taloustieteilijöitä, yrittäjiä, etujärjestövaikuttajia ja poliitikkoja. Alkion yrittäjyysakatemian 17. . 16.4. Nyt kaikki jäsenet äänestämään, vaikuttamaan oman alamme kehittämiseen ja tekemään Anna-Leenasta liiton seuraava puheenjohtaja! ANNA-LEENA BRAX www.tehysitke.net | www.anna-leenabrax.? Äänestämällä Sitke-ryhmän ehdokkaita varmistat Anna-Leenan valinnan!. tule mukaan! S Keskusta järjestää Rohkeutta. Akatemian vetäjänä on Juha Sipilä. JU HA SIPI LÄ J YR I H Ä KÄ M I E S O AIN Ensimmäisessä yrittäjyysakatemiassa alustajina ovat mm. Emme unohda myöskään yrittäjän omaa henkistä ja fyysistä jaksamista. KESKUSTAN JÄSENSIVUT UH M IKA OL A M Ä K ELÄIN EN Rohkeita ratkaisuja Suomelle . Ratkaisuja. EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus, Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen, BDO:n hallituksen puheenjohtaja Olavi Ala-Nissilä ja Keskustan I L K K A H E R LI N puheenjohtaja Juha Sipilä. . 19. toukokuuta Alkio-opistolla Keski-Suomessa. Viihtymistä ja elinvoimaa tarjoavat Aino Suhola ja Jukka Puotila. Tutustu tarkemmin ja ilmoittaudu mukaan! NE JU N SS I JÄ R V E N TA U S www.keskusta.?/yrittajyysakatemia M AT N T I VA HA ALKION YRITTÄJYYSAKATEMIA ROHKEUTTA. Akatemia on kaikille yrittäjille ja yritysjohtajille suunnattu avoin koulutustapahtuma
Yritä perässä osoittaa tämän käsityksen vääräksi. Mitä puuttuu, onko jotain liikaa. Lähetyksen päättymisen jälkeen tilaisuutta puoluetoimiston tiloissa jatketaan avoimen keskustelun merkeissä. Kootkaa muuallakin Suomessa porukkaa yhteisen lähetyksen ääreen ja jatkakaa keskustelua yrittäjyydestä, Euroopan ja Suomen taloudesta sekä muista ajankohtaisista aiheista. Virtuaalitupailta kirjallisuuden parissa to 4.4. Kirjoittakaa oma visionne! Pyydämme lähettämään lausunnot arvot-missio-visio asiakirjaan 31.3. Mikä puuttuu, onko jotain liikaa? 2. Pyydämme puolueen piirijärjestöjen, kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten sekä vastaavien keskustanaisten, keskustanuorten ja keskustaopiskelijoiden yhdistysten palautetta asiakirjasta. Keskustelkaa, ottakaa kantaa, ehdottakaa parannuksia! Pyydämme vastauksia erityisesti kolmeen kysymykseen: 1. Miten itse kirjoittaisitte missiomme? 3. KESKUSTAN JÄSENSIVUT Kuvat: Merja Rehn/ Ilkka Ärrälä ja Olli Rehn/ Euroopan komissio. VIRTUAALITUPAILTA Huhtikuun alun virtuaalitupailta pidetään poikkeukselliseen aikaan eli torstaina 4.4. mennessä sähköpostilla osoitteeseen riina.nevamaki@keskusta.? Kenttäkysely puolueen järjestötyöstä ja viestinnästä Kenttäkyselyssä halutaan selvittää sekä numeroarvosanoin että vapaamuotoisin kommentein keskustalaisen toiminnan tilaa eri puolilla Suomea. Vastauksia voi miettiä yksin tai yhdessä kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten kokouksissa. Onko ne valittu oikein. Onko se niin innostava, että sen perusteella lähtisitte itse mukaan toimintaamme tai voisitte pyytää muita ihmisiä mukaan. klo 18.00. Entä asiakirjassa esitetty visio siitä, miltä Keskustan ja sen toiminnan tuloksena Suomen tulisi näyttää vuonna 2020. Tämäkin on puolueen yhteistä kehittämistä. Yhteyshenkilöinä puoluetoimistossa ovat kenttätoiminnan päällikkö Pekka Reponen, puhelin 050 4444 888, pekka.reponen@keskusta.. Kumpikin heistä on julkaissut jokin aika sitten kirjan. Merja Rehnin Yritä perässä . Kyselyyn vastaaminen vie minimissään vain 15 - 20 minuuttia. Nämä naiset uskaltavat, he innovoivat, visioivat, satsaavat kasvuun ja ottavat riskejä. Myrskyn silmässä(Otava) on talous- ja raha-asiain komissaarina työskentelevän Olli Rehnin kursailematon väliraportti Eurooppaa ravistelevan talouskriisin myrskyn silmästä ja pam?etti siitä, kuinka eurokriisistä pääsään eteenpäin. Kirja ei ole muistelmateos, vaan realistinen aikalaishistoria tästä ajasta. Tuttua pariskuntaa haastattelee suorassa lähetyksessä toimittaja, kolumnisti Johanna Korhonen. mennessä. Olemme kirjanneet mielestämme tärkeimmät kuusi Keskustan perusarvoa. nainen miljoonabisneksessä (Ekrive) esittelee yhdeksän menestyvää suomalaista yrityksen omistajaa. Usein sanotaan, etteivät naiset uskalla ottaa riskejä. Saamme tupailtaan kaksi tunnettua vierasta Euroopan sydämestä: yrittäjä Merja Rehnin ja komissaari Olli Rehnin. Kysely on lähetetty 18.2. Vetoamme teihin, että mahdollisimman moni keskustatoimija vastaa kyselyyn 31.3. ja poliittinen sihteeri Helena Pakarinen 050 388 0011 helena.pakarinen@keskusta.?.. sähköpostitse kunnallisjärjestöjen puheenjohtajille ja sihteereille, paikallisyhdistysten puheenjohtajille ja sihteereille, naisten ja nuorten osastojen vetäjille, piirihallitusten jäsenille sekä puoluevaltuuston hankevaliokunnan jäsenille. Mukana seuraavalla webropol-lomakkeella kysymme mielipidettäsi keskustalaisen puoluetyön, järjestötoiminnan sekä viestinnän kehittämiseen. On kyse yhteisestä asiasta. Onko Keskustan missio riittävän selvä, kuvaako se oikein olemassaolomme syytä ja erottaako se meidät riittävän selvästi muista puolueista. klo 18 www.virtuaalitupailta.? Keskustan kenttäkyselyt järjestöväen lausunnoilla Lausuntopyyntö puolueen arvot-missio-visio asiakirjasta Puoluehallitus käsitteli puheenjohtaja Sipilän johdolla laadittua arvot-missio-visio ?asiakirjaa 17.1.2013 ja päätti lähettää sen laajaan kenttäkäsittelyyn
Suomessa on pakko miettiä ratkaisuja siihen, että keski-ikäiset, hyvässä työkunnossa olevat ihmiset oireilevat tietyissä ympäristöissä ja joutuvat jäämään töistä pois ja muuttamaan jopa eristyksiin ilman lääketieteellistä diagnoosia, Sainio sanoo. Lääketiede ei Suomessa määrittele sähköherkkyyttä sairaudeksi. Tuloksia kaivattaisiin lisää, hän sanoo. MITÄ sähköherkkyyttä potevien mielestä sitten pitäisi tehdä? Erja Tamminen muuttaisi kaiken langattoman tekniikan takaisin kaapelitekniikkaan. Hän kaipaisi myös julkisia tiloja, joissa kännykät eivät toimisi ja nettiin pääsisi valokuitukaapelin kautta. Säteilyvapaita alueita voisi tehdä myös laajemmassa mittakaavassa, Tamminen kertoo. Ennen kaikkea Tamminen haluaisi muuttaa asenneilmastoa. . Puheet siitä voi heittää roskakoppaan, Tamminen lataa. Sähköherkkien joukossa ei hänen mukaansa ole myöskään psyykkisiä ongelmia sen enempää kuin muuallakaan väestössä. Tamminen ei myöskään pidä uskottavina sähköherkkyyttä kieltäviä tutkimuksia, joihin Duodecim vetoaa. Tutkimusolosuhteet ovat hänen mukaansa olleet puutteellisia ja kansainvälisillä areenoilla on tuotettu toisenlaisiin tuloksiin päätyviä tutkimuksia. . Päätarkoitus on antaa tietoa ja lieventää pelkoja. SÄHKÖHERKKYYTTÄ potevien keskuudessa terapia-apua ei kuitenkaan niellä. Sirpa Teräs ei halua kasvojensa olevan valokuvassa tunnistettavissa, koska yleinen asenneilmasto leimaa sähköherkät usein psyykkisesti häiriintyneiksi. Kuvat: Paula Åström Suomen sähköherkät ry:n puheenjohtaja Erja Tammisen mielestä lääkärien terapiapuheet kielivät silkasta tietämättömyydestä. . On todettu, että ympäristöherkillä on jonkunlainen perusherkkyys suhteessa muihin ihmisiin, mutta esimerkiksi sähkön aiheuttamiksi oireita ei ole voitu todistaa. Lääketieteellinen fakta silti on, että sähkömagneettiset kentät eivät aiheuta oireita, Sainio napauttaa. Hanke tarjoaa oireileville keskustelu- ja terapia-apua. Ei sitä kukaan voi kiistää, jos joku sellaisesta kärsii, Salminen pohtii. Hänen mukaansa on hyvin tavallista, että ihmiset ympäri maailmaa kokevat herkkyyttä elinpiirissämme olevista asioista, kuten tuulivoimaloista ja hammaspaikoista. Runsas tutkimustieto aiheesta on Salmisen mukaan kuitenkin jäänyt tietylle tasolle. . 22 15.3.2013 Sähköherkkyys on yhteiskunnallinen ongelma Työterveyslaitos miettii keinoja sähköherkkien auttamiseksi. Sairautena ilmiötä ei silti pidetä. SAMULI VÄNTTILÄ OULU SÄHKÖHERKKIEN määrä Suomessa kasvaa jatkuvasti. Tieto käy ilmi Turun ammattikorkeakoulun tekemästä tutkimuksesta, johon haastateltiin yli kahtasataa suomalaista sähköherkkyydestä kärsivää. Projektipäällikkö Marjukka Hagströmin mukaan suurin osa vastaajista oli sairastunut sähköherkkyyteen 1990-luvun alun ja nykypäivän välisenä aikana. Vain muutama yksittäinen oli sairastunut ennen 1990-lukua. . Erityisesti päättäjiltä kaipaan kiinnostusta kansalaisten huoliin. Sähköherkkyys on vaiva siinä missä muutkin vaivat. Tietoyhteiskunnasta ei tarvitsisi irrottautua. . Ihmiset oireilevat ja voivat huonosti ja heitä halutaan auttaa kaikin keinoin. . Nyt ongelma lähinnä kiistetään, hän sanoo.. Ilmiö tuntuu olevan helposti tarttuva trendi, johon herkät mielet lähtevät mukaan, Hannuksela paukuttaa. TYÖTERVEYSLAITOS on käynnistänyt hankkeen, jossa etsitään ratkaisuja erilaisista ympäristöherkkyyksistä kärsivien auttamiseksi. Pääasiassa hanke keskittyy sisäilmaan ja kosteusvaurioihin liittyviin vaivoihin, mutta sähköherkkyyskin on huomioitu. Tehtävä on Sainion mielestä vaikea, koska oireita kokevat henkilöt eivät halua ottaa vastaan muita selityksiä kuin omansa. . Sähköherkkiä pitäisi tutkia siten, että altistuksen jälkeen selvitettäisiin vaikutuksia veri- tai virtsakokein tai sylkinäytteestä, hän sanoo. Marjukka Hagströmin tutkimukseen vastanneista seitsemänkymmentäkuusi prosenttia koki oireiden vähenevän vain sähkömagneettisen säteilyn välttämisellä. Kun tarjottu terapia-apu ei vaikuta, moni jää masennusdiagnoosilla yhteiskunnan elätettäväksi. Tutkimukseen osallistuneista työikäisistä lähes puolet oli joutunut jäämään pois työelämästä ja opiskeluista. SÄTEILYTURVAKESKUKSEN tutkimusprofessori ja tutkijalääkäri Eeva Salminen on pehmeämmillä linjoilla kuin Duodecimin Hannuksela. . Sen vuoksi sairastuneet eivät myöskään saa mitään sosiaalisia tai yhteiskunnallisia etuuksia. Lääkäriseura Duodecimin viime syksynä tarkastamassa kannassa sanotaan, ettei sähköherkkyydestä ole mitään tieteellistä näyttöä. Kannanoton allekirjoittaneen ihotautien erikoislääkäri Matti Hannukselan mukaan sähköherkät eivät ole kyenneet lukuisissa testeissä ja tutkimuksissa erottamaan milloin he ovat sähkömagneettisten kenttien alaisina ja milloin eivät. . Saan uuvuttavan määrän puheluita ja yhteydenottoja viikoittain, Hagström sanoo. Syyksi nouseviin lukemiin hän arvelee lisääntyneet elektroniset laitteet kodeissa ja työpaikoilla. Sähkömagneettinen säteily aiheuttaa sähköherkille muun muassa iho-oireita, rytmihäiriöitä, nivel- ja lihaskipuja sekä voimakasta väsymystä. TYÖTERVEYSLAITOKSELLA työskentelevä neurologi Markku Sainio pitää ympäristöherkkyyttä vakavana yhteiskunnallisena ongelmana. . On olemassa lukuisia kokemuksia siitä, ettei terapia auta mitään. Julkisissa liikennevälineissä voisi olla kännyköistä ja läppäreistä vapaita tiloja. Trendi on nouseva ja tapauksia tulee koko ajan lisää
Teräksestä tuntui kuin aivoja olisi rusennettu kasaan. Välillä teen siivoustöitä, mutta joudun silloin pukeutumaan suojavarusteisiin, hän sanoo. Kotona Teräksellä on helppo olla. Kipu ilmaantui siihenkin, Teräs sanoo. HIEMAN myöhemmin Teräs alkoi saada hetkellisiä tajunnankatkoksia. 23 15.3.2013 Erikoisvalmisteiset verhot vähentävät sähkömagneettisen säteilyn pääsyä sisään. Sähköstä sairas ilman diagnoosia SIRPA TERÄKSEN kodin ikkunat on peitetty verhoilla. Äkkiseltään verhot näyttävät aivan tavallisilta, mutta Teräs kertoo niiden olevan erikoisvalmisteista kangasta, jotka vähentävät sähkömagneettisen säteilyn pääsemistä sisään. . Sitten alkoi sairastelu. . Sain antibioottikuurin ja aloin sen myötä oireilla ihan kaikelle sähkölle, en kestänyt enää hehkulamppuakaan, hän kertoo. Sähköherkkien yhdistyksestä tuli Teräksen pelastus. Jälkikäteen oivalsin, että kaikilla ystävilläni oli kännykät keskellä pöytää, jonka ympärillä istuimme, Teräs valottaa. Kännykän käyttö oli lopetettava ja vaadittava ystäviltä samaa silloin kun Teräs oli heidän kanssaan. VIISI vuotta sitten oireet pahenivat ja Teräksellä alkoi olla voimakasta pahoinvointia ja rintakipua. Kun opiskelupaikan koneisiin vaihdettiin langaton nettiyhteys, oireet yltyivät. Jo silloin silmäni ärtyivät kauheasti ja aloin kärsiä voimakkaasta päänsärystä ja kummallisesta uupumuksesta, Teräs kertoo. 2000-luvun alussa hän hankki kännykän. Moni pitää vaivaa psyykkisenä. . Vaikka olisin pyytänyt sulkemaan laitteet, aina jokin on jäänyt päälle ja alan voida huonosti. Mitään tukea Teräs ei sairasteluunsa saa. Vaihdoin korvaa, jossa yleensä pidin puhelinta. Se harmittaa, koska sähköherkkyys on kallis vaiva. . Elimistöön iskeneet tulehdustilat pakottivat hänet sairaslomalle. Myöhemmin opiskeluihin palaaminen osoittautui mahdottomaksi. . Siksi peitän ikkunat, Teräs selventää. Huoneen seinustalla on sänky, jossa Teräs ei voi nukkua. Joudun hankkimaan suojavarusteita ja käymään monenlaisissa luontaishoidoissa, koska lääkehoito ei sähköherkkyyteen käy, Teräs kertoo.. Aina kun kokoonnuimme ystävien kanssa, minulla alkoivat flunssan oireet, vaikka kylään tullessa olin ollut täysin terve. . Ostin ensimmäisen tietokoneen vuonna 1997. Sieltä hän sai tukea ja hänen oireitaan ymmärrettiin. Lääkärit eivät olleet ottaneet ongelmaa todesta, vaan määrittivät vaivan olevan Teräksen korvien välissä. . Hankalimpia tilanteita ovat kyläilyt ja perhejuhlat. Hieman sen jälkeen korvissa alkoi tuntua pistelyä, joka muuttui voimakkaaksi kivuksi. . Sängyn takana oleva pistorasia aiheuttaa hänelle kovia särkyjä. Patja on siirrettävä yöksi lattialle paikkaan, jonne säteily ei yllä. Teräs omistaa myös sängyn ympärille laitettavan säteilysuojan. TERÄS sairastaa sähköherkkyyttä. Oireet hänellä alkoivat jo yli viisitoista vuotta sitten, vaikka sähköherkkyydeksi hän osasi ne määritellä vasta paljon myöhemmin. . Eräs lääkäri tarjosi rauhoittavia ja sanoi konsultoivansa psykiatria, mutta psykiatrikaan ei ottanut minua vastaan, Teräs sanoo. Hyvässä työkunnossa olevat joutuvat jäämään töistä pois ja muuttamaan eristyksiin. NYKYISIN Teräs voi kohtuullisen hyvin, vaikkakin on sanojensa mukaan työkyvytön. . Hän voi käyttää hetken aikaa radiota, lankapuhelinta, hehkulamppua ja hellaa. Läheisimmät ihmiset ovat tukeneet Terästä, mutta kaikki eivät osaa suhtautua asiaan. Tässä lähellä on wlan-asema ja kännykkämasto, joiden säteily aiheuttaa minulle oireita
Yksi isäntä oli murhattu, pari ryssää lie saanut tarpeensa. Tästä lähin pitää minun saada koota itseäni. Minun on hävittävä yhteiskunnalliselta näyttömöltä.? TOIVE ei toteutunut. Poliittinen Alkio siirtyi taka-alalle. Patriarkka palasi Laihialle ja Vaasaan toimittamaan Ilkkaa. Päiväkirjamerkintöjä hallitsee alakulo. Alkion on erityisen vaikea luopua ?rakkaasta lapsestaan? , Ilkasta. Mutta se syntyy. Me tunnemme avuttomuutta. Suomi oli saanut itsenäisyyden. ?On ihanaa olla kotona. Sairastelu verotti voimia. ?Käyn rauhallisena iltaani kohti...? Alkio kirjoitti viimeisen lauseen päiväkirjaansa 15.7.1930. Kuva: Maria Seppälä Vuoden 1918 kokemukset tekivät optimistisesta maailmanparantaja-profeestasta realistin, valtiomiehen. ?Voi kansaparkaa, jota huijarit pettävät. Ja sitten hän vielä jaksoi tapahtumien vyöryssä kirjoittaa päiväkirjaansa ja työstää romaanikäsikirjoituksiaan. Päiväkirjat ovat parhaimmillaan koukuttava kuvaus Suomen itsenäistymisprosessista ja nuoren tasallan alkuvaiheiden dramaattisesta historiasta. Edessä olivat politiikan tekemisen ruuhkavuodet. Maassa oli edelleen venäläisiä sotilaita, jotka eivät suostuneet lähtemään. Jo 15 vuotta on nyt vihalla kylvetty. Kyllä tähän järjestysvaltaan pitää sosialistienkin ratkaista suhteensa.? TILANNE sähköistyi tammikuussa 1918. Sotilaat aiheuttivat välikohtauksia myös Alkion kotimaakunnassa Etelä-Pohjanmaalla. Tapaninpäivänä 1917 Alkio kirjoitti, että toissa yönä oli Tuovilassa ollut kamala huligaanisota: ?Vaasasta mennyt joukko huligaaneja, juottaneet spriitä sotamiehille ja sitten oli alettu kylässä ampua ja ryöstää. Maa ajautui kaaokseen. Punakapina, vallankaappaus tuli Alkiolle yllätyksenä. ?Olin luullut suomalaisen sosialidemokratian järkevämmäksi.? Alkion kotimaakunnassa kyse oli vapaussodasta: venäläiset joukot haluttiin ajaa maasta pois. Alkio asui Helsingissä Hospitzissa. Näinkö me menetämme nuoren vapautemme? , Alkio kirjoitti pettyneenä. PÄIVÄKIRJOJEN toisessa niteessä, Valtiomies 1919?1921, Alkio johtaa puoluetta ja havahtuu siihen, että toinen puoli kapinan kukistaneesta valkoisesta Suomesta ei halunnut jatkaa tasavallan rakentamista. Kiivasluonteisen Alkion oli usein vaikea hillitä itseään, ja kesällä 1918 hän joutui panemaan Maalaisliiton eduskuntaryhmän rivejä järjestykseen kovalla kädellä. PÄIVÄKIRJAT ovat hieno lukukokemus. On pakko ihmetellä Alkion ahkeruutta. Eduskunnan ja politiikan kiireiden ohella hän toimitti Vaasassa Ilkkaa ja nuorisoseuralehti Pyrkijää. Se oli keskustapolitiikan voitto? , hän kirjoitti 26.7.1919. PÄIVÄKIRJOJEN kolmas nide, Patriarkka 1921?1930, seuraa Alkion elämän viimeistä, yhdeksän vuoden jaksoa. Lopulta tuska hellitti, kun luottomies, kirjailija Artturi Leinonen otti tehtävän vastaan. Entistä enemmän Alkio pohti elettyä elämää, Suomen ja perheensä vaiheita. Alkio näytti myös olevan herkkä ihminen ja viihtyi perheen parissa. Päiväkirjoista näkyy, että keväällä ja kesällä 1919 Alkion poliittinen ura oli korkeimmillaan. Jo huhtikussa hänestä tuli sosiaaliministeri. helmikuuta. Haavoitettuja useita. Kuva: Pekka Sakki/Lehtikuva Huhtikuu 1921 merkitsi Alkion elämässä käännettä. Häntä kohtasi Maalaisliiton puoluekokouksessa Helsingissä 12.4. Vielä ihanampaa olisi, jos ei tarvitsisi olla täältä pitkiä väliaikoja pois. Kodissa olisi silloin enempi oman työn jäljet näkyvissä. Sdp:ssä saivat väkivallan kannattajat jalansijaa. Hän ehti nähdä Lapuan liikkeen nousun kotimaakunnassaan. Sen itsensä toteuttamisen aika on tullut. Ja me, me opimme sitä hoitamaan. Siihen pakottaa luonnonlaki.? Näin Alkio kirjoitti 24.12.1917 palattuaan kotiin Laihialle eduskuntatyöstä. Päiväkirjoista näkyy, että vuosi oli ollut rakas. on vielä Alkion pojan merkintä: ?Isä lopetti näitten muistiinpanojen kirjoittamisen ijäksi klo 23.28...? TIMO MIKKILÄ. Punaiset hallitsivat pääkaupunkia, eikä Alkio uskaltanut Hospitziin enää palata, vaan haki toiseksi henkilöksi pukeutuneena turvallisempia majoja. Keskustan kansanedustajat Seppo Kääriäinen, Juha Sipilä ja Lasse Hautala sekä professori Kari Hokkanen luovuttivat Santeri Alkion kootut päiväkirjat puhemies Eero Heinäluomalle eduskunnassa 22. 24 15.3.2013 Alkion päiväkirjat kertovat myös herkästä ihmisestä Vuonna 1918 Santeri Alkio piileskeli punaisessa Helsingissä PROFESSORI Kari Hokkanen on tehnyt urotyön toimittaessaan Maalaisliiton johtajan Santeri Alkion (1863?1930) päiväkirjat kolmeen laajaan niteeseen. Ensimmäinen nide, Profeetta 1914?1918, huipentuu kansalliseen murhenäytelmään. ?Onpas tämä vuosi ollut merkillinen Suomelle. ?Pidän valtavana poliittisena voittona sen, että sosialistit saatiin äänestämään porvarillista presidenttiä. Torstaina 24.7. Se johti päätökseen luopua eduskuntatyöstä. Päiväkirjat ovat hieno lukukokemus. On pakko ihmetellä Alkion ahkeruutta. Santeri Alkio oli tuottelias kirjoittaja. vakava sairaskohtaus. Riitelemme kun siihen on ruvettava. Suomen tasalta kuitenkin syntyy. Itkulla ja hädällä
Usein ilmiö kumuloituu, kun uusista jäsenistä joku edelleen puhuu tuttavilleen innostuneesti keskustasta, Kuittinen toteaa. Hän näkee, että jäsenhankintakampanjaan voidaan osallistua myös osastoittain; torille kahviteltta pystyyn ja tekemään näin keskustalaiset ja keskusta-aate helposti lähestyttäväksi. www.honkatrading.com Tapani 050-2547, Juha 050-379 9992, Harri 040-558 7597 Alan ammattilaisille YXRGHQ NRNHPXNVHOOD $(527(03(5 .(112/b00,7,1 N: .HQQROlPPLWLQ NDUMD UDNHQQXVWHQ MD YDUDVWRMHQ YDDWLYLLQ RORVXKWHLVLLQ $HURWHPSHULl RQ VDDWDYDQD VHNl VHLQlOOH HWWl NDWWRRQ DVHQQHWWDYDQD PDOOLQD ? ; 0RPPRODQNDDUL +XLWWLQHQ SXK . Maatilan puolella on emolehmäpihatto, jossa pääluku vaihtelee 150 molemmin puolin. Lisäksi hän pyörittää urakointiosakeyhtiötä, joka urakoi noin 50 yksityiselle maanviljelijälle ja muutamalla julkisyhteisölle. . Kuva: Päivi Vento Jäsenhankinta hoituu muun ohessa Kari Pekosesta on ihan luontevaa kysyä, kiinnostaako aate ja jäsenyys PÄIVI VENTO PARIKKALA KARJALAN piirissä on suunnitelmia saada puolueen kannattajia jäseniksi tämän vuoden aikana erillisen jäsenhankintakampanjan voimin. Paras jäsenhankkija saa Vuoden jäsenhankkija -kiertopalkinnon, joka jaetaan nyt toista kertaa. Kiertopalkinnon lisäksi suunnitellaan tämän vuoden syyskokouksessa jaettavaksi muitakin palkintoja, joiden toivotaan toimivan kannustimena hankintatyöhön. Parikkalalainen maaseutuyrittäjä Kari Pekonen ei ole koskaan kammoksunut jäsenhankintatyötä ja aikoo jatkaa sitä entiseen malliin. . Ei imagollisista syistä vaan siksi, että se toisi erilaisia näkökantoja keskustan sisällä tapahtuvaan ajatteluun, Pekonen sanoo. KARI PEKONEN on Parikkalassa kolmannen kauden kunnanvaltuutettu ja Kirjalavan paikallisosaston sihteeri. Pekonen on maaseutuyrittäjä kahden eri yrityksen voimin. Jäsenhankinnassa kannattaakin ?kalastella lähivesillä? . KARJALAN piirin toiminnanjohtaja Matti Kuittinen kertoo, että yksittäinen keskustan toimija saattaa vuosien aikana hankkia kymmeniä uusia jäseniä puolueeseen. . Olen kysynyt ihmisiä, joiden puoluekannasta minulla ei ole ollut mitään tietoa. Ihmisiltä voi kysyä halukkuutta liittyä siinä missä muitakin tavallisia asioita. Nämä jälkipolvet pitäisi löytää uudestaan ja saada heidät jäseniksi. 25 15.3.2013 kuivaavat siilot tulevalle satokaudelle. Suosittujen Dan-Corn Siilojen Varaa omasi ! 1.9. ennakkomyynti alkaa Kari Pekoselle jäsenhankinta on täysin luonnollista puuhaa. Jäsenhankinta hoituu siis muun ohessa. . Totuushan on se, että pelkkä kannattaminen ei tänä päivänä riitä, vaan jäsenmaksujen kautta saadaan rahaa toimintaan, Pekonen muistuttaa. Pekosen osaston alueella asuu 500?600 ihmistä, joten jäsenhankinnassa riittää työtä. Kampanja on minusta hyvä ajatus, ja se toimii hengenluojana ja nostaa asiaa esille. Keskustan riveihin on saatava naisia ja nuoria. . Tuollainen toiminta vaikuttaa niin paikallisyhdistyksien kuin myös kunnallisjärjestöjen jäsenmääriin merkittävällä tavalla. Jos tulee rukkaset, niin silloin tulee usein myös palautetta, mitä olemme tehneet huonosti. Kritiikkiä on Pekosen mielestä terveellistä kuunnella ja viedä asioita myös näin eteenpäin. PEKONEN arvioi, että jäsenmäärissä eletään nyt tietynlaista murroskautta ajattelutavan muuttuessa. Ennen vanhaan talon ?vanha isäntä ja emäntä. Kun vanha polvi kuolee, maksut jäävät maksamatta. . En tee sitä nytkään palkinnot silmissä. maksoivat lastensa ja näiden lasten jäsenmaksut. Liikun paljon työasioissa, ja jos minulla on työsalkku mukana, löytyy sieltä aina myös puolueen jäsenhankintalomake, Pekonen nauraa. Puheliaana ihmisenä Pekosella riittää juteltavaa ja siinä sivussa puheet liippaavat helposti myös politiikkaa. Osastolla on noin 80 jäsentä
VHSSR NLUUD#EURLOHUWHNQLLNND À ZZZ EURLOHUWHNQLLNND À
+ 7 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh. alv. Tusina metsän ja maaseudun kiinteistöjen ammattilaista käytössäsi! KOUKKULAVAVAUNUT www.metaka.fi puh. Ojan maksimisyvyys 80 cm. . Peittaimet . putkenlaskuteline . työsyvyys 75 cm . 020 7299377 www.jykevat.fi Palvelut: - teiden, pihojen ja kiinteistöalueiden harjaukset, talvella lumenauraukset ja teiden hiekoitukset - Energiapuun kaato - varastointipalvelut - kurottajien vuokraus JJR- NOSTOT Gsm Jani 050 4003 437 Jaakko 0400 590 704 www.jjrnostot.fi Kiikanojantie 23, 38300 Sastamala p. Sousse hot. Määräaikaishuollot . alv 24 % MEKAANISET JA HYDRAULISET TAKALANAT + LISÄVARUSTEET Soita ja kysy lisää! METALLIPAJA HEIKKI ALAKORTES KY 64900 ISOJOKI, P. Fiatagri, Case IH, Ford, New Holland, MF, Zetor, Leyland, Nuffield, DB, Same, JD . Käytössämme myös Autocom diagnoosi- ja vianhakuohjelmat PUU PUHTAASTI PERILLE Jaakko Lehtinen, puh. 045-111 7227 Länsi-Suomen Metsätilat Oy LKV Turvallinen metsän ammattilainen välittää ja arvioi! sis. koneen paino 1050 kg 5.000 ? sis. 0400 636 113 Ismt@metsatilat.fi www.metsatilat.fi Palkkio 3,72-4,5 %, sis.alv./minimi 1900 ?, sis. koneen kokopituus 3400 mm . vetokuula 75 mm, jossa liitin salaojaputken kiinnittämistä varten . + 17 snt/min. JUSSI-TUOTE OY . 50 hv . sorakerroksensäätö 0-1400 mm . alv 24 % 2700? ALKAEN sis. ojan maksimisyvyys 1450 mm . Ojan syvyys ja kaato on helppo ja tarkka ohjata koneessa olevan hydraulisylinterin avulla, jolloin traktorin vetoteho säilyy myös etupyörillä, koska traktorin nokka ei kevity. alv 24 % SALAOJAKONE omalla rungolla Kerta vedolla maahan oja, putki sekä sora. Tilavan sorasuppilon ja säätöluukun ansiosta saadaan haluttu sorakerros putken päälle. Huom! On tärkeää, että koneessa on soraa ojan vedon aikana, jotta putki pysyy tasaisesti ojan pohjalla. Ojan syvyys ja kaato voidaan hallita sihdin tai laserin avulla traktorin ohjaamosta käsin. . terä 20x200 mm erikoisterästä . 26 15.3.2013 LUOTETTAVA KALLISTA POLTTOÖLJYÄ HALVALLA KYSY TARJOUS 050-340 0704 TRAKTORIN TAKALANAT; MEKAANISET SEKÄ HYDRAULISET ERI MALLEJA JA LEVEYKSIÄ, MYÖS TRUKKIPIIKKISOVITTEISENA. RUNSAASTI LISÄVARUSTEITA. Katso käytetyt ja uudet koneet www.konetampere.fi siellä missä aurinko paistaa! K&M KAILASTO OY JYKEVÄ LANOJA HYDRAULINEN myös trukkihaarukkaTAKALANA sovitteisena P O LY U R E TA A N I LEVYERISTEET MYÖS EDULLISTA II-LAADUN LEVYÄ 040-777 1296, 040-549 6333 MYÖS ILTAISIN JA VIIKONLOPPUISIN! OULUSTA TURKKIIN LAUANTAISIN ! KEVÄTARJOUKSIA! ALK. ? 449 lähdöt 5. 0400 128 675, Lappi - Ostetaan ja myydään energiapuuta kaikissa muodoissaan - Koneellinen metsänistutus arimo.leino@l-smetsaenergia.fi www.l-smetsaenergia.fi www.metsatilat.fi S U O R AT L E N N O T. Laskevaan putken koko 50-80 mm. Parhaat tarjoukset netistä Puhelinmyynti 0207 850 850 ma-pe 8:30 - 22, la-su 10-19 Lankapuhelimesta: 8,28 snt/puh. Jarrukorjausten A-lupa . - 19.10. alk./1vk al lk /1vk k ? 529 esim.7.9. teroitetun leikkuuterän ansiosta vetovastus pieni, n. Hydrauliikkatuotteet . Hiekoittimet . 0500-662 096 Mikkolantie 14 Pori Huoltoautopalvelu 24 h Raskaskonehuolto Vesa Raikunen Oy Puinnintie 12, 28360 Pori 0400 637 934, 0440 637 936 AVOINNA ma-pe 9-17 muina aikoina sopimuksen mukaan . (02) 639 3177 fax (02) 639 3178 www.jussi-tuote.¿ PUTKENLASKUTELINEELLÄ 4.200 ? sis. Siilonpohjan tyhjennysruuvi Lyttyläntie 4, 28200 Pori puh. Katsastuskorjaukset/Käynnit . Analogisten sekä digitaalisten piirturien tarkastukset ja säädöt . Maksimi ojan syvyys 1 m. . 050 557 8545 -VILJAT -HEINÄNSIEMENET -timotei, yleisnurmiseos ym. E N E R G I A P U U TA L-S METSÄENERGIA OY p. Täyttöruuvit . max. alv 24 % MYYRÄAURA omalla rungolla . Takalaitanostimien korjaukset ja tarkastukset . Työkoneiden osat KONEKORJAAMO . 130 kg 820? VARAOSAT TRAKTOREIHIN . Raskaan kaluston huollot . paino n. alv 24 % SALAOJAKONE HYDRO lanoihin Kaikkiin JYKEVÄ HYDRO takalanoihin levyosan tilalle sopiva salaoja-aura. . koneen kokonaiskorkeus 2000 mm . Ojan syvyys ja kaato voidaan hallita sihdin tai laserin avulla trakotrin ohjaamosta käsin. . Korjaukset . Kolarikorjaukset pakettisekä kuorma-autoihin . Laskekettavan putken koko 50-80 mm PUTKENLASKUTELINEELLÄ 5.800 ? sis. Puimureiden osat MARJAKANGAS OY ALAVIESKA Kauppa ja luettelot netissä www.konekorjaamo.fi Puh. Hydrauliikkatyöt . Kaiser DD+, aamiainen Ilman palvelumaksua 24 h detur.fi ALKAEN 400? sis. Viljaruuvi . alv 24 % SALAOJAKONE pyöriviin kaivinkoneisiin . laskettavan putken koko 50-80 mm . tilava sorasuppilo 850x1750 . ja 26.5. SIDE Hsto Gatty Garden 4*, ei aterioita alkaen hinta/hlö, 2h-huone, al lkaen h int ta/h /hl hlö lö 2h h huone yksin matkustavalle 1h-lisä. Kohteinamme Oulusta myös: ANTALYA, KEMER, SIDE, BELEK OULUSTA TUN NIH SD IA AN TUNISIAAN ÖT LÄ 7.9. terässä oleva laukaisinpultti (18 mm) estää traktorin ja auran särkymisen . (08) 430 311, fax (08) 430 323 KONEHUOLTO E HAAVISTO Maatalouskoneiden korjaus TUO KONEESI AJOISSA KEVÄTHUOLTOON Puh. Päällisrakennetyöt
27 www wasslov se www.wasslov.se 15.3.2013 ECOSYL - Säilönnän uusi mestari! Entistä parempaa rehua - terveemmät eläimet - tuottavampi karja! la apaa.co m ,UOTETTAVAA¬BIOLOGISTA¬SËILÚNTËË¬ s¬¬9KSI¬TEHOKAS¬BAKTEERIKANTA s¬¬4OIMII¬TEHOKKAASTI¬ koko pH-alueella s¬¬+AIKILLE¬KUIVA AINEALUEILLE YLI¬ ¬VUODEN¬KOKEMUKSELLA¬ YMPËRI¬MAAILMAA 4YYTYVËISET¬KËYTTËJËT¬KOLMEN¬ VUODEN¬AJALTA¬3UOMESSA¬JA¬ Ecosyl50 Ruotsissa s¬¬+AIKELLE¬SËILÚREHULLE s¬¬(ELPPOKËYTTÚINEN DoubleAction Ecosyl s¬¬3AMA¬BIOLOGINEN¬ tehokkuus s¬¬%STËË¬LËMPENEMISTË¬JA¬ homehtumista kemiallisesti s¬¬%RITYISESTI¬ESIKUIVATULLE¬ ¬ SËILÚREHULLE¬JA¬SËILÚHEINËLLE kk ECOSYL DOUBLEACTION HAPPO +BIOLOGINEN BIOLOGINEN Ecosyl-myynti: *UKKA¬,EHTOLA
¬3IEVI JUKKA LEHTOLA LAKKAPAA COM Puh. 040 1426 889 +YMMENIË¬TUTKIMUKSIA¬ SËILÚNNËSTË
¬SULAVUUDESTA
010 7557 313 *Lankapuhelimesta soitettaessa: 8,28 snt/puh + 5,95 snt/min (alv 24%), matkapuhelimesta soitettaessa: 8,28 snt/puh + 17,04 snt/min (alv 24%). Prod. 010 7557 250 YLITORNIO Alkkulanraitti 127 Puh. 010 7557 151 ROVANIEMI Teollisuustie 13 Puh. 010 7557 450 OULU Nuottasaarentie 4 Puh. ¬ MAITOTUOTOKSESTA¬JA¬PËIVË KASVUISTA¬n¬!IDOISSA¬OLOSUHTEISSA 0ËËMËËRËNË¬PARHAAT¬TULOKSET¬ SËILÚREHUN¬KËYTTËJILLE 6AIN¬-4$ BAKTEERIKANTA ECOSYL SYL Inc. ucts Maahantuonti/myynti: TORNIO Varikonkatu 3 Puh