Suomenmaa 15.04.2016 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6 414880 073513 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 15 / 15.4.2016 / 4,80 ? Aikaa ajatella Kaukaiset asiat tulevat myös suomalaisia lähelle, Lappiin palannut Teppo Säkkinen pohtii Uutisanalyysi Reportaasi Elämä Hallituksella hengähdystauon paikka Yleisradion rooli puntarissa Kehitysvammaisten hyvä arki
sisältö 15.4. 2016 Monien intohimojen Yleisradio Mediayhtiön tulevaisuus on kansanedustajien puntarissa s. 22 2 15.4.2016
6 Hyvä sanasto ja selkeät kuvat ovat Jari Terhon tavoitteet sanaristikoissa s. Nyt ei kannata tavoitella ?ollaan tekevinään. 10 Kuntapolitiikasta tuli Jarmo Hyytiäiselle eläkepäivien harrastus s. 46 Tohtori Karina Jutila pelkää, että maltilliset jättävät politiikan s. 2016 3. 30 15.4. 34 Yrittäjyydestä on saatava työttömille aito vaihtoehto, Olli Rehn sanoo s. 33 Pääministeri Juha Sipilä tapasi keskustaväkeä piirikokouksissa s. -temppuja vaan aitoa vaikuttavuutta. Matti Vanhanen s
Lisää työtä synnyttävä työllisyysohjelma esiteltiin tiistaina. Pikkuasioiden vääntelyä, saivartelua, ylimielistä asennetta ja suoranaista vääristelyä on tarjolla kukkuramitoin. Monesti toimittaja on ylentänyt itsensä politiikan ylituo- 4 15.4.2016 mariksi. Mutta ei media perustuslain mukaisiin vallan elimiin kuulu. Työllisyyttä kohentava yhteiskuntasopimus on monta kuukautta hallitusohjelman aikataulua edellä. ei tahdo saada tolkkua kokonaisuudesta. Onhan tämä helpompaakin. Politiikan seuranta ei saisi kuitenkaan jäädä pelkkään arvosteluun. On hyvä joskus antaa hallitukselle tunnustustakin . Suuret uudistukset hoitavat neljä miljardia. Mutta tärkeintä on: työ on aikataulussa. ?Jos taivas ei putoa niskaan, isot leikkaukset on tehty?, pääministeri Juha Sipilä sanoi viime viikonvaihteessa. toisin kuin esimerkiksi hallituksella. Joskus tuntuukin siltä, että media mieluummin vain haukkuu politiikkaa kuin avaa päätöksiä ja niiden merkitystä. Julkisen talouden velkavauhti on yhä hurja. Mahtitehtävää onkin helppo hoitaa, kun ei ole vastuuta . media . Hän arvioi jo tuloksia, vaikka hanke on lähtenyt vasta liikkeelle. Ja hän on tietävinään, vaikka todellisuudessa hänen tietonsa ovat usein hatarat. Perustuslain mukaan ?valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta?. Hän julistaa epäuskoaan uudistuksiin, vaikka ne etenisivät aikataulun mukaan. Nyt esimerkiksi on sopiva aika sanoa, että sen työ on paljon parempaa kuin mikä valtamedian kautta välittyy.. Syksyn talousarviossa on tulossa lisää työllisyystoimia. Harmi vain, että neljäs valtiomahti . Eduskunta valitsee hallituksen, joka sekin tekee työtään kansalaisten antaman mandaatin turvin. Säästöt hoitavat neljä miljardia. perustettu 1908 . Työllisyyden kasvu hoitaa kaksi miljardia. Päätoimittaja Juha Määttä Markku Ulander/Lehtikuva Politiikan seuranta ei saisi jäädä pelkkään arvosteluun. Pääkirjoitus Hallitus ansaitsee jo kunnon tunnustuksen P ääministeri Juha Sipilän pöydällä on prosessikaavio. Siihen on aikataulutettu suuret uudistukset, jotka panevat Suomen kuntoon. Marssi on pitkä. Hän ilmoittaa, kuka on epäonnistunut ja kenen paikka tutisee. Tämä mandaatti sillä on niin kauan, kun se nauttii eduskunnan luottamusta. Niin toimii kansanvalta. Medialla on tietysti vapaassa maassa tehtävänsä vallan vahtikoirana, ja median ja vallanpitäjien välillä täytyy olla jännite. Se on itse ylentänyt itsensä valtiomahdiksi. Sekin etenee aikataulussa. Se ei osaa kertoa siitä kansalaisillekaan. Tosin velkaantumisen vauhti vähenee. Siksi hallitus tekee leikkauksia, uudistuksia ja yhteiskuntasopimushanketta. Velkaantumisen vauhtia taitetaan kymmenen miljardin ohjelmalla. ja ilman sarvia ja hampaita. Miljoona euroa lisää joka tunti, yötä päivää, pyhää arkea. Tätä jatkuu vielä monen vuoden ajan ennen kuin velkamäärä alkaa supistua. Yhtä lailla tärkeimmän uudistuksen, sote-hankkeen, suurimmat ratkaisut on päätetty
Tästä huolimatta Snowdenia odottanee pitkä vankeusrangaistus, mikäli hän joskus päättää palata takaisin kotimaahansa. Tuoreiden Panama-paljastusten yhteydessä Euroopan Unionin kilpailukomissaari Margrethe Vestager sanoi Ylen MOT-ohjelmassa, että tietovuotajilla ja salaisia materiaaleja läpikäyvillä toimittajilla on merkittävä yhteiskunnallinen tehtävä. ??Jos ihmisillä on rohkeutta astua esiin ja kertoa, kun he näkevät, että asiat eivät mene niin kuin niiden pitäisi mennä (?), voimme muuttaa yhteiskuntiamme paremmiksi, komissaari kuvasi. Omalta osaltani paljastukset saattavat johtaa käytännön toimiin. Päätin selvittää, josko pankillani on eettisemmillä arvoilla toimivia kilpailijoita. En halua olla asiakkaana yrityksessä, joka tukee aktiivisesti asiakkaidensa veronkiertoa. Ongelma on, että vuotajien kautta tuleva tieto on täysin sattumanvaraista. En voi olla varma, ovatko muut pankit sen parempia. Tietovuotojen onnistuminen mitataankin sillä, syntyykö riittävä paine poliittisiin linjamuutoksiin. Lopulta on kansalaisten vastuulla vaatia lisää avoimuutta ja parempia pelisääntöjä. Eeva Kärkkäinen Tietovuotajien toiminta ei ole ongelmatonta. Harva lienee sitä mieltä, että kaikkien viranomaisasiakirjojen pitäisi olla julkisia. 2016 5. Joskus vuotajien hankkima ja levittämä materiaali loukkaa yksityisyydensuojaa, jopa vaarantaa ihmishenkiä. Toisaalta maailmassa tapahtuu asioita, joista kansalaisten kuuluisi tietää, jotta niistä voitaisiin käydä julkista keskustelua. 15.4. Toiminnasta olisi olemassa salaisia oikeuspäätöksiä, ja johtavat poliitikot hyväksyisivät sen hiljaisesti. Vuonna 2013 yhdysvaltalainen tietotekniikkaasiantuntija Edward Snowden paljasti maailmalle USA:n turvallisuusviranomaisten salakuunteluohjelmien laajuuden. Yhdysvaltain kansallinen turvallisuuspalvelu NSA muun muassa valvoi tavallisten ihmisten liikkeitä internetissä ja keräsi miljoonien amerikkalaisten puhelutietoja riippumatta siitä, epäiltiinkö heitä rikoksista. Laittomia keinoja käyttävät tietovuotajat ottavat suuria henkilökohtaisia riskejä tuodakseen keskusteluun yhteiskunnallisesti merkittävää tietoa. Snowden perusteli toimintaansa sillä, että terrorismin vastaisen sodan nimissä lanseeratut laajat vakoiluohjelmat ovat laittomia ja sotivat yksilönvapauksia vastaan. Myöhemmin myös yhdysvaltalaisoikeus tuli samaan tulokseen, todeten NSA:n vakoiluohjelman laittomaksi. Toimittajalta Rikollisia vai sankareita? Mitä tekisit, jos olisit töissä Suojelupoliisissa ja huomaisit, että se käyttää järjestelmällisesti laittomia keinoja hankkiakseen tietoa suomalaisten terrorikytköksistä
Markku Ulander/Lehtikuva Uusia työpaikkoja syntyy erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. 6 15.4.2016
Uskon siihen, mutta se vaatii, että kaikessa onnistutaan, Lindström vastaa. 15.4. Tästä ollaan vielä kaukana. Voidaanko tavoite saavuttaa? . 2016 7. Oleskelulupia voidaan tulevaisuudessa myöntää startup-yrittäjyyden perusteella. Näin voi tiivistää Juha Sipilän (kesk.) hallituksen työllisyys- ja yrittäjyyspaketin, jolla se pyrkii kohti 110 000 uuden työpaikan tavoitetta. Hallitus aikoo tiukentaa työttömien velvollisuutta ottaa vastaan työtä. Tarkoitus on laajentaa palkansaajan ja yrittäjän käsitteitä ja ihmisen mahdollisuutta toimia vuorotellen molemmissa tehtävissä, Rehn toteaa. Rehnin mukaan hallitus aikoo työllisyyspaketillaan tehdä yrittämisestä varteenotettavan vaihtoehdon kaikille siitä kiinnostuneille. Kunnat voivat halutessaan saada lisää valtaa ja vastuuta työllisyydestä huolehtimiseen. Kokeilualueilla voidaan poiketa voimassa olevasta lainsäädännöstä. ??Ajatuksena on, että virheitä saa tehdä, niitä ei pidä pelätä. avulla työnhakijat voivat halutessaan käydä näyttämässä kykyjään ja tekemässä työnantajille lyhytkestoista työtä ilman, että kumpikaan osapuoli sitoutuu mihinkään. Työllistämisen helpottamiseen liittyviä ideoita jää hallitukselle tässä vaiheessa runsaasti varastoonkin. Yrityksen perustaminen Suomeen tehdään ulkomaalaisille yhtä helpoksi kuin suomalaisille. . Kyllä näillä toimilla luodaan edellytykset, että pitkälle siihen suuntaan päästään, Rehn muotoilee. ??Tavoite on kova. Lindströmin mukaan niitä on kerätty jo yli 600 kappaletta. Lisää esitellään kenties syksyn budjettiriihen yhteydessä, jolloin hallitus linjaa uusia toimia työllisyyden parantamiseksi. Hallitus ottaa avosylin vastaan ulkomaalai- set asiantuntijat ja yrittäjät. Ulkomaalaisten asiantuntijoiden rekrytoimisen pullonkaulat selvitetään. Mutta alamme olla jo äärirajoilla sen kanssa, mitä voidaan velvoittaa, ettei mene ihan pakottamiseksi, työministeri Jari Lindström (ps.) myöntää. Hallitus keskittää toimensa pk-yrityksiin, joissa on eniten mahdollisuuksia kasvulle. . Ministerit Jari Lindström, Olli Rehn ja Lenita Toivakka esittelivät työllisyyspaketin tiistaina. Työllisyyspaketti Keppiä ja porkkanaa Hallitus kääntää kivet ja kannotkin etsiessään keinoja työllisyyden parantamiseen Teksti: Samuli Nissilä Työttömille on tarjolla keppiä, yrittäjille porkkanaa. Kaikki yritykset ovat Suomelle tärkeitä, mutta tutkimusten mukaan uusia työpaikkoja syntyy erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) perustelee. Yksinyrittäjän kynnystä palkata ensimmäinen työntekijä helpotetaan starttirahan, palkkatuen tai muun kannustimen avulla. Tuen avulla palkattavan ei tarvitse olla työtön, vaan pestata voi kenet hyvänsä. Työttömyysetuuksia voidaan jatkossa käyttää rahoittamaan myös starttirahaa, palkkatukea ja liikkuvuusavustusta. Työttömyysturvaa aiotaan muuttaa niin, et- tä työttömät voisivat helpommin aloittaa yritystoiminnan menettämättä oikopäätä työttömyysturvaansa. . Nyt ollaan sellaisessa tilanteessa, että tarvitaan uusia rohkeita avauksia, Lindström tähdentää. Ministerit loihtivat omastakin ideamyllystään myös koko joukon mielenkiintoisia kokeiluja. Hallitus aikoo lanseerata esimerkiksi innovaatiopankin, jonka on määrä vauhdittaa patenttien kaupallistamista, sekä innovaatiosetelin, jonka avulla pk-yritykset voivat hankkia tarvitsemiaan asiantuntijapalveluita. ?Työnäytepalvelun. Uhkana on, että osaavat yrittäjät karkaavat muutoin muualle, Rehn sanoo. Hallituksen tavoitteena on nostaa Suomen työllisyysaste 72 prosenttiin. Hallitus tekee kokeiluja löytääkseen tepsiviä keinoja työttömyyden vähentämiseen. Lisäksi työntekijät joutuvat tulevaisuudessa sietämään yhä pidempiä työmatkoja. Hallituksen tavoite on vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä. ??Sen takia näitä toimenpiteitä tehdään, ei työttömien kiusaamiseksi
Vihapuhe, rasismi ja radikalismi nostavat päätään. Samaan aikaan Eurooppaa ovat vavisuttaneet terrori-iskut, jotka uhkaavat unionin sisäistä turvallisuutta. Maanosan talous kasvaa hitaasti, ja Kreikan talouskriisin jäljet ovat yhä näkyvissä. Se on oleellisempaa kuin maan koko. Onko Suomi sitten sitä. Odotukset olivat liian kovia. Myös Suomella. ??Jos jäsenmaa osoittaa olevansa aloitteellinen ratkaisujen etsimisessä, sitä kuunnellaan. Oli hirveän raskasta alkaa vielä iltasella vääntää Facebookia muun työn ohella. Jari Lindström Facebookissa Bulent Kilic/AFP Photo/Lehtikuva Pakolaiskriisi on asettanut koetukselle EU:n rajayhteistyön, ulkorajojen valvonnan ja jäsenmaiden suhteet. Kriisejä ratkova EU ei voi heittää pyyhettä kehään Samuli Vänttilä Kukapa ei olisi kuullut kommentteja, että Euroopan unioni on kriisissä ja natisee liitoksistaan. Aiheesta on puhuttu vähän liiankin paljon, sanoo Ulkoministeriön yleisten EUasioiden yksikön päällikkö Jonna Laurmaa. EU:lla on kyllä ratkottavanaan paljon kriisejä, mutta Laurmaan mielestä niiden varjoon jää monia asioita, jotka vahvistavat ja yhtenäistävät unionia. Eikä Stubb ole osannut hallita niitä. Marko Junkkari Helsingin Sanomissa Huomasin, että ihan viatonkin päivitys muuttui äkkiä keskusteluksi siitä, millaista politiikkaa hallitus harrastaa. Hän sanoo Suomen edustavan valtavirtaa. ??Se on EU-tasolla normaalia, että haluaa päätöksenteossa yhdistää oman ja eurooppalaisen edun sekä hillitä integraation ulottamista kaikkialle. ??Kyllä Suomi ainakin pyrkii löytämään ratkaisuja, ja se huomataan.. Esimerkkeinä hän mainitsee EU:n sisämarkkinoiden kehittämisen ja kaupallisten esteiden poistamiset. Niistä on ollut hyötyä ulkomaankaupasta riippuvaiselle Suomelle ja myös unionista irti pyristelevälle Britannialle. ??Sanoisin mieluummin niin, että kriisien hoitaminen hallitsee EU:n toimintaa, mutta EU ei ole kriisissä, Laurmaa korostaa. 8 15.4.2016 EU:ta vaivaavien kriisien syvyyttä ei kuitenkaan voi noin vain ohittaa, Laurmaa myöntää. Se tulee varmasti näkymään myös hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa, jota laaditaan parhaillaan ulkoministeriön johdolla. Selonteko on tarkoitus antaa eduskunnalle kevään istuntokauden aikana. Pakolaiskriisi on asettanut koetukselle EU:n rajayhteistyön, ulkorajojen valvonnan ja jäsenmaiden suhteet. Laurmaan mukaan kyllä. Kaiken tämän keskelle tulee Britannian kansanäänestys. ??Ongelmat ovat kieltämättä vaikeita, mutta pyyhettä ei pidä silti heittää kehään, Laurmaa sanoo. Jokaisella jäsenmaalla on Laurmaan mukaan iso merkitys ongelmien ratkaisemisessa. Ajassa Sanottua Kun tekeillä on suurin hallinnonuudistus vuosikymmeniin, luvassa on myös mielenkiintoisimmat kuntavaalit pitkiin aikoihin. Timo Laaninen Facebookissa Stubbin vaikeuksien keskeinen syy on kokoomuslaisittain ?liian hyvä? hallitusohjelma
Sanottua Miksi Meksikossa henkilö itse tietää kuuluuko alkuperäiskansaan, mutta Suomessa siitä päättämiseen tarvitaan poliittinen lautakunta? Mikko Kärnä Twitterissä Emme tarvitse maahanmuuttajataustaisia poliiseja siksi, että meillä on maahanmuuttajia. En ole ihan kaikkea vielä politiikan puolella antanut, 48-vuotias Riikonen sanoo. Riikonen on ollut kotikuntansa Tohmajärven kunnanjohtaja vuodesta 2005. 2016 9. Eläkevirkaa Riikonen ei kunnanjohtajuudesta ole suunnitellut. Olli Riikonen toimi keskustanuorten puheenjohtajana vuosina 1991?95. Hän on työskennellyt myös keskustan eduskuntaryhmässä. Riikonen kokee, että toiminta politiikan huipulla yhdistettynä paikallisten asioiden hoitoon ?nyrkit savessa ja jalat maassa. on antanut hänelle uutta osaamispääomaa. . Kristinuskossa on kyse sellaisen Mestarin seuraamisesta, joka valitsi seurakseen hyljeksityt ja syrjäytetyt. Jyri Komulainen Suomen Kuvalehdessä Shutterstock Joukkorahoituksen välittäjät laitetaan rekisteriin Juhani Ojalehto Hallitus laittaa joukkorahoituksen välittäjät Finanssivalvonnan kontrolliin. Välittäjien on lakiesityksen mukaan jatkossa kirjauduttava erityiseen joukkorahoituksen välittäjien rekisteriin. Heiltä ei enää edellytetä toimilupaa, ja korkean vähimmäispääoman voi korvata osittain vakuudella. Haluan olla aatteelliselta pohjalta vaikuttamassa valtakunnan tasolla asioiden hoitoon. Keskustan puoluesihteeriksi pyrkivät kesäkuun puoluekokouksessa Seinäjoella myös keskustan viestintävastaava Mari Kokko ja puoluevaltuuston puheenjohtaja Jouni Ovaska. Nykyinen puoluesihteeri Timo Laaninen ei ole ehdolla. 15.4. Paikka kiinnostaa, ja koen, että minulla on kokemusta ja valmiutta tehtävään. Laaja monipuolinen kielitaito ei sen sijaan ole pahitteeksi. Jari Ronkainen tiedotteessaan Ajassa Kirkolla on pysyvä pulma, ja se on Jeesus. Koukkaaminen kotikunnan kautta on tuonut maanläheisyyttä. Joukkorahoitusta on mahdollista kerätä myös ilman välittäjää. Viime viikolla valtiovarainministeriö kertoi, että uudesta joukkorahoituslaista tulee kevyt ja kannustava. Lain tavoitteena on ministeriön mukaan parantaa sijoittajansuojaa ja tarjota yrittäjän rahoituskanaviin lisää vaihtoehtoja. Kasvuvaiheessa olevaa toimialaa ovat hyödyntäneet muun muassa korkean riskiluokan start-up-yritykset. Ala on niin uusi, ettei kaikissa EU-maissa ole sille olemassa lainsäädäntöä. Joukkorahoituksen idea on kerätä pienehköjä summia suurelta joukolta ihmisiä yleensä verkossa. Rahoitusmuodon suosion takana ovat pankkien kiristyneet ehdot ja yhteisöviestinten kustannustehokkuus rahoittajia tavoittaessa. Maria Seppälä Olli Riikonen pyrkii puoluesihteeriksi Anja Manninen Kunnanjohtaja Olli Riikonen pyrkii Suomen Keskustan puoluesihteeriksi.
Samalla kuitenkin täytyy vähentää byrokratiaa ja palkita riskin ottamisesta ja yrittämisestä menestyksekkäästi, Kurvinen sanoo. Kurvisen kampanjan veturiksi asettuu saarijärveläinen kansanedustaja Petri Honkonen. Keskustan nykyisistä varapuheenjohtajista Juha Rehula yrittää uusia paikkansa, mutta Annika Saarikko ja Anu Vehviläinen eivät ole enää ehdolla. Kisaan ovat ilmoittautuneet Kurvisen ja Rehulan lisäksi myös kansanedustajat Hannakaisa Heikkinen, Anne Kalmari ja Katri Kulmuni sekä keskustanaisten varapuheenjohtaja Annina Ruottu. 10 15.4.2016. Julkisuutta hallitsee pieni vähemmistö, arvoulottuvuuden (liberaalit?konservatiivit) ja poliittisen kentän (oikeisto?vasemmisto) ääripäät. Enemmistö on katsomossa. Karina Jutilan mielestä on huolestuttavaa, jos maltilliset vetäytyvät ääripäiden hallitsemasta yhteiskunnallisesta keskustelusta. Tämä vähemmistön aikaansaama mielikuva vaikuttaa siihen, mitä poliitikot ajattelevat. ??Mitä seurauksia on sillä, jos maltillinen enemmistö on hiljaa ja miettii vetäytymistä vieläkin kauemmas, Jutila aprikoi. Hän sanoo, että tähän liittyy vallankäytöllinen näkökulma. Sen ovat työstäneet tutkijatohtorit Ville Pitkänen ja Jussi Westinen Taloustutkimuksen keräämästä aineistosta. Tutkimus kertoo, että media antaa väärän mielikuvan keskustelun määrästä. Mitä se aiheuttaa politiikkaan? Jari Laukkanen Kurvinen tähyää puoluejohtoon Samuli Nissilä Ensimmäisen kauden kansanedustaja Antti Kurvinen pyrkii kes- kustan varapuheenjohtajaksi puoluekokouksessa Seinäjoella kesäkuussa. Kauhavalaisen Kurvisen varapuheenjohtajakampanja rakentuu kahdelle pääteemalle, jotka ovat tulevaisuus ja oikeudenmukaisuus. Puoluejohdossa on hänen mielestään oltava henkilöitä, jotka hallitusohjelman toteuttamisen lisäksi miettivät keskustan omia tavoitteita ja aatteellisia ihanteita. Keskustan politiikassa täytyy Kurvisen mukaan näkyä alueellinen ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Voi käydä niin, että puolueissa johtajia ovat valitsemassa vain äänekkäimmät. Turvallisuuden järkkymisestä huolimatta laillisuudesta ja oikeusturvasta on huolehdittava. ??Oikeudenmukaisessa talousjärjestelmässä kitketään markkina-aseman väärinkäyttöä ja veronkiertoa. Jari Laukkanen Ajassa Jos maltilliset vetäytyvät? Pentti Manninen Puolet suomalaisista on kyllästynyt ääripäiden hallit- semaan keskusteluilmapiiriin ja harkitsee vetäytymistä yhteiskunnallisesta keskustelusta. Tutkimuksen tehneen Ajatuspaja e2:n johtaja, tohtori Karina Jutila on huolissaan. Jos maltilliset vetäytyvät keskustelusta, se voi tarkoittaa vetäytymistä myös äänestämisestä. ??He voivat harkita, ovatko yleensäkään mukana politiikassa omalla nimellään ja kasvoillaan, Jutila maalaa uhkakuvan. Jutilan vetämä ajatuspaja julkisti alkuviikosta keskuste- luilmastoa kartoittavan raportin ?Provokaatioita ja vastakkainasetteluja, kuka innostuu, kuka vetäytyy?
Ja onhan aikaisemminkin entisille puheenjohtajille tavattu keksiä sopivan kevyt projektityö vielä joksikin aikaa. Hyvää työtä tehneen Lylyn uran loppu ei kuitenkaan olisi yhtä kunniakas kuin hänen edeltäjänsä Lauri Ihalaisen. Lo- pullinen varmuus suurkeskusjärjestön toteutumisesta saadaan, kun valmistelussa mukana olleet liitot kertovat kesäkuun alussa kantansa. Todennäköistä kuitenkin on, että valmista ei synny ainakaan suunnitellussa laajuudessa eikä suunnitellussa aikataulussa. Tehy voi hyvinkin siirtyä Akavaan, ja samaa tähyilee muutama muukin STTK:n liitto. Neljä liittoa jäi kokonaan ulkopuolelle. STTK:n liitoissa naapurijärjestön jurnutusta ei katsottu hyvällä, ja sitä pidettiin pelinä sosiaalidemokraattien pussiin. STTK oli yhtenä joukkona heti valmis lähtemään mukaan, mutta osa SAK:n liitoista jarrutti kaikin keinoin hallituksen ajamaa hanketta. Tiistaina poisjäännistään ilmoitti Pardia. Myös muissa STTK:n liitoissa on alettu miettiä mukaan lähdön mielekkyyttä. Onko Heli Puura matkalla kohti Lylyn tuolia? Palkansaajien uusi keskusjärjestö törmäsi SAK:n liittojen poliittisuuteen Vesa Somppi Työntekijäkeskusjärjestö SAK:n ja toimi- henkilökeskusjärjestö STTK:n piti yhdistyä ensi vuoden alussa 1,7 miljoonan jäsenen vielä nimeä vailla olevaksi jättijärjestöksi. Hän ilmoitti viikko sitten, ettei terveydenhuollon ammattilaisia edustava liitto ole enää mukana jättijärjestössä. Palolan myötäsukaiset kannanotot herättivät SAK:n liitoissa niin paljon närää, ettei ainakaan sieltä tukea irtoa. 15.4. Ministerin arvonimen saanut Ihalainen nousi myös hallituksen ministeriksi, ja häntä arvostetaan edelleen työmarkkinoiden asiantuntijana. Parhaalta paikalta Lylyn seuraajak- si lähtee Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta. Hän on toiminut uuden keskusjärjestön puuhamiehenä. Yksi varteenotettava kandidaatti on Teollisuusalojen ammattiliiton Teamin puheenjohtaja Heli Puura. pidettävän edustajakokouksen jälkeen. Mikään katastrofi pikalähtö ei Lylylle ole, sillä hän on eläkeiässä. Markku Ulander/Lehtikuva Ajassa Ann Selin, Lauri Lyly ja Heli Puura. Mukaan oli lähdössä myös kaksi korkeakoulutettujen Akavan jäsenliittoa. Suunnitelma törmäsi seinään viime syksyn ja alkuvuoden kilpailukykysopimusneuvotteluissa. Jos Puura valitaan, hän rikkoo jälleen yhden lasikaton, koska SAK:ta pidetään perinteisenä ?äijäjärjestönä?. Kesäkuussa SAK:n puheenjohtajaksi nousevalla on hyvät mahdollisuudet jatkaa myös uuden keskusjärjestön johdossa, jos sellainen jossain vaiheessa syntyy. Vaihtoehtona ollut STTK:n puheenjohtaja Antti Palola taisi pelata itsensä ulos kilpailukykysopimusneuvotteluissa. Uuden keskusjärjestön piti olla ihan oikeasti poliittisesti sitoutumaton. Kuplan puhkaisi Tehyn puheenjohta- ja Rauno Vesivalo. Jos uuden keskusjärjestön aloittaminen siirtyy hämärään tulevaisuuteen, Lyly voi joutua pakkaamaan tavaransa jo kesäkuun 6.?8. Akava on kaiken lisäksi ollut aktiivinen uusien liittojen houkuttelemisessa, mikä on ärsyttänyt muita keskusjärjestöjä. Yhdistymisajankohdan siirtyminen myöhemmäksi vaikuttaa myös SAK:n henkilövalintoihin. Luontevaa olisi ollut, että Lauri Lyly olisi saatellut SAK:n uuden keskusjärjestön syliin. 2016 11
Menossa on kilpajuoksu Iraniin. Kaikkosen mukaan iranilaisia kiinnostaa laadukas tavara, eikä hintakaan ole välttämättä kynnyskysymys. . Kaikkonen korostaa Iran-kauppahuumassa myös ihmisoikeuksia Anja Manninen Yli 80 miljoonan asukkaan Iranin avautu- minen merkitsee uuden, suuren markkinaalueen avautumista. Iranin hyväksymän ydinsopimuksen myötä kansainvälinen yhteisö purkaa maahan kohdistettuja pakotteita ja kauppasaartoja. . Nopeana pitää olla. Maassa on jo melko iso ja kasvava keskiluokka. vain Paavo Väyrysen äänestämiseksi keskustan neuvoa-antavassa puheenjohtajavaalissa. Kirjoittajien mielestä kes- kustassa viehättää muun muassa se, ettei se edes pyri sulavuuteen: Juha Sipi- 12 15.4.2016 län utopiassa Piilaakson porukka ja karhuveistoksia vuoleskelevat savolaismörököllit mahtuvat samaan autotalliin. Sipilän insinöörimäinen johtamisfilosofia oli toimittajakaksikolle kuitenkin järkytys. ??Pahinta on ajatus siitä, että raskaan vuoden jälkeen puheenjohtaja Sipilä on vetäytynyt autotalliin nikkaroimaan piirakkadiagrammia vanerista, vaikka olisi voinut näppäillä parissa minuutissa kuvaajansa älypuhelimen sovellukseen kahvilassa ihan oikean piirakan ääressä. Sektoreiltaan laajenevan ja supistuvan kakkaran malli on kirjoittajien mielestä liian väkivaltainen kuva- us talouspolitiikan mahdollisuuksista. ??Se on kuin Pentti Haanpään kuvaus tukkikämpällä kuorsaavista köyhistä, joihin on riittänyt nahkaakin niin vähän, että ?kun silmät painuvat kiinni, täytyy jonkun muun aukon aueta?. Keskustalaisuus jäi kirjoittajille kuitenkin lyhyeksi kokeiluksi. Aineeton sisältö on kuitenkin karannut asiakkaan omistuksesta jonnekin maajussin ja it-insinöörin väliseen avaruuteen.. Kysymyksessä on iso valtio, eikä tämän kokoisia markkinoita enää juuri avaudu, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Antti Kaikkonen (kesk.) muistuttaa. Kaikkosen johtama eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan delegaatio oli viiden päivän vierailulla Iranissa. Iranin luonnonvarat, öljy ja kaasu, kiinnostavat maailman maita ja maan markkinat kiinnostavat tavaranviejiä. Suomesta viedään Iraniin jo merkittäviä määriä muun muassa lämpöpuuta, Kaikkonen sanoo. Hän korostaa, että ihmisoikeuksia ei pidä kauppahuumassa unohtaa. Aatteelliset rakenteet ovat vankat, ja suosio pysyy suurena vuosikymmenestä toiseen. He vertaavat keskustaa John Deeren traktoriin, jota maajussi ei tosiasiassa omista, vaan saa ainoastaan käyttöoikeuden sen tietokonejärjestelmään ajoneuvon eliniän ajaksi. ??Keskusta muistuttaa surullisella tavalla John Deeren traktoria. Iranissa telotettiin viime vuonna lähes tuhat ihmistä. Eino Ansio Keskusta muistuttaa surullisella tavalla John Deeren traktoria. Jantso Jokelinin ja Mikko Gustafssonin mukaan keskustan sisältö on karannut jonnekin maajussin ja it-insinöörin väliseen avaruuteen. Juustokakkusukupolven löytöretki keskustaan Pekka Pohjolainen Kahden nuoren journalistin, Mikko Gus- tafssonin ja Jantso Jokelinin Keputabu (Sammakko) on hulvatonta luettavaa ? myös keskustalaiselle, jos aatteen palo antaa myöten nauraa myös itselleen. ?Juustokakkusukupolveen. itsensä määrittelevien kaupunkilaisnuorten myyttinen elämysmatka keskustalaisuuteen vei toisen kirjoittajista jopa puolueen jäseneksi
Suomi olisi osa Pohjolaa. Euroalueen hallittu purkaminen todettiin hyvin vaikeaksi. Toinen periaatteellinen malli olisi yksittäisten jäsenmaiden eroaminen. Puhuttiin Saksan eroamisesta, mutta tämä todettiin käytännössä mahdottomaksi senkin vuoksi, että Saksa ei halua erota. Nykyisin vain kantahenkilökunta päivystää yllätysiskun varalta. Tammikuussa päivätyn oikeuskansleri Jaakko Jonkan lausunnon mukaan varusmiesten käytölle ei ole lähtökohtaisia oikeudellisia rajoitteita. Puolustusministeri Jussi Niinistön (ps.) mielestä varusmiesten käyttö yllätyshyökkäyksen torjunnassa on puhtaasti puolustusvoimien asia. Onko mielestänne soveliasta, että varusmiehiä voidaan lähettää aseellisiin tehtäviin kesken koulutuksen, Reserviläisliiton puheenjohtaja ja eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsen Mikko Savola (kesk.)? Asepalvelvelus käydään ylipäätään sen vuoksi, että Suomen puolustuksesta saadaan huolehdittua pahimman sattuessa. Kaikkien muiden maiden taloudellista kehitystä se on heikentänyt. -kontaktiryhmän italialaiset ja saksalaiset jäsenet järjestivät äskettäin Brysselissä seminaarin, jonka aiheena oli euron muuttuminen unelmasta painajaiseksi. Eurosta on hyötynyt vain Saksa. Esille tuli kaksi periaatteellista vaihtoehtoa. Kaiken kaikkiaan lainsäädännöstämme on tehtävä niin joustava ja selkeä, että meillä on tarvittaessa kyky reagoida nopeasti. 15.4. Yhden mukaan kaikki jäsenmaat palaisivat kansallisiin valuuttoihin, toisessa Eurooppa jakautuisi seitsemään valuutta-alueeseen. Suomella Henkel sanoi olevan parhaat mahdollisuudet erota euroalueesta. Omassa puheenvuorossani totesin, että irrottautumalla euroalueesta Suomi voisi tehdä palveluksen koko Euroopalle, sillä tämä avaisi tien myös muiden periferisten maiden eroamiselle. Tätä kautta lähestyttäisiin Wolfgang Schäublen ja Karl Lamersin aikanaan esittämää mallia, jonka mukaan euro olisi yhtenäisvaluutta eli ainoa raha vain ydin-Euroopan maille, ja muut käyttäisivät sitä yhteisenä rahana oman kansallisen valuuttansa rinnalla. Paavo Väyrynen europarlamentaarikko Jari Laukkanen Suoraan kysyen Onko soveliasta lähettää varusmiehiä aseellisiin tehtäviin, Mikko Savola? Risto Luodonpää Maavoimien esikunnassa valmistel- laan Helsingin Sanomien (7.4.) tietojen mukaan joukko-osastoille ohjeita siitä, kuinka varusmiehiä voitaisiin käyttää mahdollisen yllätyshyökkäyksen torjuntaan. Täällä Bryssel Vapaaksi painajaisesta ?Vapaus valita. Toisaalta Kreikan eroaminen saisi maan talouden kasvuun, eikä sille olisi tarpeen antaa lisää taloudellista tukea. Puolustusvoimat huolehtii tästä. Varsinkin periferiset reuna-alueet, kuten Suomi, ovat siitä kärsineet. Seminaarissa pohdittiin, kuinka painajaisesta voitaisiin vapautua. Parasta olisi, että euroalue voitaisiin hallitul- la tavalla purkaa. Toinen vaihtoehto olisi eurosta eniten kärsineiden periferisten maiden eroaminen. Seminaarin avannut saksalainen europarlamen- taarikko Hans-Olaf Henkel kertoi oman Alfapuolueensa olevan sitä mieltä, että Kreikan tulisi erota euroalueesta ja että sen velat voitaisiin tässä tilanteessa antaa jopa kokonaan anteeksi. Henkel perusteli velkojen anteeksiantamista sillä, että rahoja ei kuitenkaan koskaan saataisi takaisin. Tositilanteessa varusmiehet ovat luonnollisesti saatavissa valmiuteen kaikkein nopeimmin. Pitäisikö koulutuksen kestolle laittaa joku reunaehto tai aikaraja, mikä takaisi varusmiesten osaamisen riittävyyden kriisitilanteessa? Riittävä koulutus on kaiken perusta, josta on huolehdittava. 2016 13
Työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin edellyttäisi noin viiden prosentin talouskasvua. 14 15.4.2016
Keskusjärjestöt arvioivat sopimuksen kattavuutta ja sitä tukevia hallituksen toimenpiteitä 1. Sen kaatuminen toisi hankalan työmarkkinasyksyn ja sulattaisi hallituksen työllisyystavoitteesta sen varaan budjetoidut 35?000 uutta työpaikkaa. Vihattua pakkolakipakettia sopimuksen nurin meno ei enää palauttai- si, mutta ainakin myrkkypilleriksi luonnehdittu 1,5 miljardin ehdollinen lisäleikkauslista palaisi keskusteluun. Jotakin muutakin vaikeasti nieltävää pitäisi luultavasti yrittää, vaikka hallitus ei tiettävästi ole valmistellut mitään varasuunnitelmaa. Sopimuksen kaatuminen tekisi alkukesästä myös poliittisesti sekavan, kun hallituspuolueista sekä keskusta että kokoomus pitävät puoluekokoukset kesäkuun toisena viikonloppuna. Pääministeripuolue keskustan kuvioihin asia tuskin vaikuttaisi, mutta kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Alexander Stubb joutuu omassa puoluekokouksessaan kamppailemaan paikastaan ja talouspolitiikan linjastaan. Todennäköisempää on kuitenkin, että sopimus syntyy. Työmarkkinajärjestöille sopimuksen syntyessä luvatut miljardin veronalennukset repisivät siten julkiseen talouteen 1,4 miljardin euron aukon. Tämä ongelma hallituksen oli kuitenkin maaliskuussa pakko sivuuttaa, muuten sopimuksen tie olisi katkennut. Kuinka kupru oikaistaan, jäänee myöhemmin ratkaistavaksi. Sopimushankkeen saaminen maaliin asti antaisi hallitukselle mahdollisuuden hetkeksi hengähtää, kun vaalikauden isot talouspoliittiset päätökset on saatu kaaviosta prosessiin. Kuten pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on todennut, hallitus voisi keskittyä leikkaamisen sijaan kasvun ja työllisyyden edistämiseen. Uutisanalyysi Kasvukauden kynnyksellä Hallitus voi hengähtää alkukesällä, jos työmarkkinasopu syntyy Joitakin kevään eteneminen piristää, toiset potevat väsymystä. Ainakin maan hallitusta roudan sulaminen ja valon lisääntyminen näyttää virkistäneen. kesäkuuta. Sopimuksen syntymistä on pidetty hallituksen onnistumisen kannalta elintärkeänä, eikä arvioita ole juuri syytä kyseenalaistaa. Jos ne muokkaantuvat hallituksen linjauksiksi, sote- ja maakuntauudistuksen poliittinen pohja alkaa kypsyä. Lainsäädäntää ja käytännön organisointia jättiuudistuksessa riittää toki vuosiksi. Työtä siinä riittääkin, jos ja kun hallitus aikoo pitää kiinni tavoitteestaan 110?000 uudesta työpaikasta ja työllisyyden nostamisesta 68 prosentista 72 prosenttiin. Tavoite on erittäin kunnianhimoinen, eivätkä jo tehdyt ja näköpiirissä olevatkaan päätökset riitä sen täyttämiseksi nykyisen talouskasvun oloissa. Työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin edellyttäisi todennäköisesti noin viiden prosentin talouskasvua. Poliittisiakin mutkia voi tulla matkaan vielä moneen kertaan. Sotessa on tunnetusti se ikävä puoli, että yhden ongelman ratkaiseminen tietyllä tavalla saattaa pulpauttaa pintaan toisen muualla. Työmarkkinoillakin takatalvi voi vielä yllättää, jos huonosti käy. Liittotasolla väännetään loppukevät kilpailukyky- eli yhteiskuntasopimuksen soveltamisesta työ- ja virkaehtosopimuksissa. Vuoden mittaisen monivaiheisen ja tuskallisen väännön vaatinut paperi on tervetullut siitäkin huolimatta, ettei se nykymuodossaan enää täytä sille alun perin asetettuja odotuksia. Syntyessäänkin sopimus jättää hallitukselle vielä mietittävää julkisen talouden tasapainottamisessa. Alun perin yhteiskuntasopimuksella piti paikata julkista taloutta 1,5 miljardilla eurolla. Nyt tekeillä olevan sopimuksen vaikutukseksi on arvoitu vain 600 miljoonaa euroa. 2016 15. Kehysriihi ja sote-linjaukset osoittivat hallituksen pystyvän päätöksiin ja lönkyttelemään vakaasti hallitusneuvotteluissa luotua kaviouraa. Sotessa valinnanvapauden järjestäminen ja roolijako julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kesken jäivät vielä odottamaan toukokuulle professori Mats Brommelsin työryhmän ehdotuksia. Sellaisia lukemia nähtiin viimeksi 1990-luvun laman jälkeen ja viime vuosikymmenen lihavina vuosina. Myös muualta euroalueelta pitäisi saada vetoapua, eikä ainakaan Britannian eroa unionista kaivattaisi luomaan epävakautta. Kävi niin tai näin, tuomen kukkiessa ja suvivirttä kouluissa laulettaessa tiedettäneen jo melko pitkälle, millaiset eväät Sipilän hallituksella on onnistua tavoitteissaan. Pekka Pohjolainen 15.4
Maailman kuvat Koonnut: Samuli Vänttilä Pääministeri erosi. Helmikuusta asti poliittisessa kriisissä rypenyt Ukrainan pääministeri Arseni Jatsenjuk taipui painostuksen alla ja ilmoitti eroavansa tehtävästään. Jatsenjukin hallitusta on syytetty muun muassa korruptiosta. Luvatut uudistuksetkin ovat takkuilleet pahasti. Anteeksipyyntöä Kerry ei kuitenkaan esittänyt. John Kerrystä tuli ensimmäinen Yhdysvaltain ulkoministeri ja korkea-arvoisin amerikkalaispoliitikko, joka on vieraillut Hiroshiman ydinpommin muistomerkillä. . Poliittisen kriisin lisäksi Ukrainaa vaivaa Itä-Ukrainan taisteluiden kiihtyminen viime aikoina. Brasilia vajosi kaaokseen. Brasiliaa kuohuttanut poliittinen kriisi syveni entisestään, kun kongressin komitea puolsi presidentti Dilma Rousseffin asettamista virkasyytteeseen. Rousseffin asemasta äänestetään sunnuntaina tai maanantaina. Tilannetta vain mutkistaa se, että myös Rousseffin vastustajia epäillään korruptiosta ja virkarikkeistä. Kohun myötä pääministeri julkaisi omia verotietojaan useilta viime vuosilta ja lupasi puuttua veronkiertoon tiukemmin. Samaan aikaan maan talous on taantumassa. isä aiheutti kohun. Britannian pääministeri David Cameron joutui kohun keskelle isänsä veroparatiisikytköksistä. Cameron myönsi hyötyneensä sijoitusrahastosta. Kyse on nykypäivästä, ei menneisyydestä, hän muotoili. 16 15.4.2016. Kohun on pelätty vaikuttavan jopa kesäkuisen kansanäänestyksen lopputulokseen. Hiroshima ei unohdu
Yleisin vieras äidinkieli on espanja, mutta nyt eräässä luokassa yhden lapsen iPad puhuu koreaa ja toisen suomea. Erityiset vieraskielisten lasten opettajat kulkevat tarvittaessa muiden aineiden tunneilla ja opettavat englantia. Luokissa on tietokoneet ja oppilailla tilit Googlen verkkoympäristöön, jonka avulla koulutyöt sujuvat missä vain ilman, että laitteita tarvitsee kuljettaa koulun ja kodin väliä. Koulun ja kodin välillä kulkee sähköposti, ja kiireisimmät tiedotukset tulevat vanhempien puhelimiin automaattisina äänitiedotuksina, joita ei voi olla huomaamatta. Tietoa löytyy koulujen verkkosivuilta ilman salasanarumbaa. Yhteinen nimittäjä järjestelmille on, että ne ovat toimivia ja yleiskäyttöisiä. Ehkä emme asian itsestäänselvyyden vuoksi vain näe sitä. Henkilökohtainen oppikirja kannattaa säilyttää suomalaisessa koulussa! Yrjö Keränen Virginia, USA yrjo.keranen@hotmail.com 15.4. Vanhempainyhdistys rahoittaa taideaineiden materiaalit. Rakennukset ovat 1960-luvulta, sisäilmaongelmiin ei ole vielä herätty. Tilalle on tuotu nykyajassa tarpeellisia tiedon hankkimisen taitoja. Jos jotakin meneekin pieleen, tilanteen kuitenkin pelastaa oppikirja. Suomen PISA-menestyksen syy voi olla tässä. Kouluissa on aseistetut poliisit ja tiukka turvallisuus. Myös yksityiset kristilliset koulut ja kotikoulu ovat suosittuja, ja niihin hakeudutaan usein maailmankatsomuksellisista syistä. Campbellin piirikunnassa maahanmuuttajat sijoitetaan heti normaaliopetukseen ainoana apuvälineenään iPad. Poissaolon jälkeen matematiikkaa on vaikea opetella tehtävämonisteesta. Sähköiset järjestelmät ovat toimivia ja yleiskäyttöisiä. Suomessakin suuntaus on pois oppikirja- ja opet- tajakeskeisestä opetuksesta. Lasten koulujen kautta olemme päässeet tutustumaan amerikkalaiseen koulujärjestelmään. Oppilaalle ei välttämättä missään vaiheessa tarjoudu tilaisuutta lukea aihealueesta asiatekstiä, jossa uudet asiat olisi selkeästi selostettu ja määritelty. Kaksi lapsistani on ala-asteella, kaksi täkäläisessä lukiossa ja yksi näiden väliin sijoittuvassa keskikoulussa. Hiljattain hyväksytty laki lupaa purkaa säätelyä, mutta edelleen osavaltio määrää opetussuunnitelman, ja oppimistulokset testataan säännöllisesti. Asuinpaikkamme Campbellin piirikunnan koulut ovat keskitasoisia. Ympäröivän maaseudun ja viereisen kaupungin tulokset ovat huonommat, mutta viereisen Bedfordin piirikunnan koulut ovat täkäläisiä kouluja parempia. Julkiset koulut eivät kieriskele rahassa. 2016 17. Kirjojen puute näkyy USA:n kouluissa Perheemme on asunut syksystä lähtien USA:ssa Virginian osavaltiossa. Opettajat ovat yleisesti omistautuneita ja innostavia, mutta kirjojen puute näkyy. Jos jokin asia menee koulussa ohi, toista mahdollisuutta ei ehkä tule. Poissaolollaan loistavat kalliit ja kankeat erityisratkaisut, kuten Suomessa näkemäni sähköinen liitutaulu tai Wilma, tuo monilapsisen perheen arki-iltojen painajainen. Monia kiinnostaa, millainen tulee Suomen räätälöitävästä ylioppilaskirjoitusjärjestelmästä. Lastemme kouluissa oppilaille ei anneta teksti- tai harjoituskirjoja, vaan opettaja rakentaa kokonaisuuden itse
Henkilö 18 15.4.2016
Kovin monia politiikassa kannuksia hankkineita ei voi kehua alan erityisasiantuntijoiksi. Mikä sai nuoren miehen alun perin innostumaan näistä teemoista? ??Yläaste- ja lukioaikoihin osuivat WTC-iskut, Afganistanin ja Irakin sodat. Viisasteleva kloppi Rovaniemelle palannut Teppo Säkkinen kokee saaneensa politiikassa arvostusta Teksti: Meri Alaranta-Saukko Kuvat: Maria Seppälä Keskustanuorten ex-puheenjohtajan Teppo Säkkisen askelissa on opiskelijamaista rentoutta, kun hän saapastelee tavaramerkikseen muodostuneissa vihreissä Hai-kumppareissaan Lapin yliopiston Petronella-kahvilan aulaan. Vähän sovitusta myöhässä, sillä tuokio äidin punajuurikeiton äärellä on venynyt odotettua pidempään. Maailmalla toimeliaan mutkan tehnyt nuori mies on palannut takaisin kotikaupunkiinsa opintojen pariin ja perheen luo. ??Kotona asuminen on yksinkertaisin ratkaisu, Säkkinen perustelee. Helsingissä on edelleen satunnaisia kokouksia ja pääkaupungissa töitään jatkava tyttöystävä. ??Onneksi hän on Kolarista kotoisin, joten pitkä matka pohjoiseen ei ole outo asia, Säkkinen hymyilee viimeksi mainittuun viitaten. Muutaman viime vuoden aikana Säkkinen on saanut aloittaa monta kertaa alusta. Matkoillaan hän pyrki puheisiin paikallisten nuoren kanssa. Hän on kirjoituksissaankin ottanut kantaa siihen, miten tärkeää on ylläpitää henkireikiä venäläiseen kansalaisyhteiskuntaan. 15.4. Olen päättänyt keskittyä tomerasti opiskeluun, Säkkinen myhäilee. Ennen koulunpenkille palaamistaan Säkkinen suoritti rikkoutuneen polven takia keskeytyneen armeijan loppuun. ??Minulle oli kunniakysymys viedä asepalvelus päätöksen, hän sanoo. Kansanarmeijan idea on Säkkisestä hieno. Se, että jokainen osallistuu puolustuksen järjestämiseen kykyjensä mukaan. ??Halusin kantaa siitä henkilökohtaisen osani. Joskus kuulee sanottavan, että armeijassa säästyy ajattelemisen vaivalta. Ainakaan Säkkisen kohdalla tämä ei pitänyt paikkansa, sillä tuvan punkalla pötkötellessä oli päinvastoin aikaa pohtia asioita eri kulmista kuin aikaisemmin. Armeijan jälkeen hän on kirjoitellut pöytälaatikkoon analyysejä mielessä viipyneistä aiheista. Säkkisen lempiaihe, ulko- ja turvallisuuspolitiikka, ei ole kaikkein ilmeisin eikä helpoin kiinnostuksen kohde. Turvallisuus on valtavan merkittävä kokonaisuus. Ukrainan kriisi alkoi samoihin aikoihin, kun Säkkinen aloitti keskustanuorten ruorissa. ??Tuntui, että on oltava perillä siitä, mitä tapahtuu ja miksi. Seurasin uutisia päivittäin, Säkkinen kertoo. Maailman myllerrys ei voinut olla koskettamatta tiedostavaa koululaista, ja se sytytti halun perehtyä asioihin tarkemmin. Taustalla oli myös syvä kiinnostus historiaa kohtaan. ??Maailmanhistoria on konfliktien värittämää, vaikka rauhaa toivotaan ja sen eteen tehdään työtä. Luennoilla näkee sentään tuttujakin naamoja. ??Eiköhän tähän sopeudu. 2016 19. Luoda uusiksi sosiaalisen piirinsä. Kun Säkkinen lähti hoitamaan keskustanuorten puheenjohtajan pestiä Helsinkiin, vasta muotoutuneet opiskelijaporukat Lapin pääkaupungissa jäivät. Etelän vuosien aikana ihmiset yliopistolla ovat ainakin osaksi vaihtuneet. Järkytyksestä piti päästä vastauksiin. Säkkinen vieraili niin Kiovassa kuin Moskovassakin
EU:n ja Turkin sopimus on askel oikeaan suuntaan, Säkkinen toteaa. Yliopiston kahvila hiljenee iltaa kohden. Keskellä politiikan sykettä pari vuotta viihtyneestä Säkkisestä on ollut mukava katsella sitä vaihteeksi Rovaniemen rauhasta käsin. ??Olen saanut ajatteluaikaa. Toisaalta ympäristö on muuttunut arvaamattomammaksi. Kanssakäyminen Venäjän kanssa syveni jatkuvasti 2000-luvulla. Hiihtokilometrejä on kertynyt viime talvenkin edestä. Eikä politikointikaan kokonaan pääse unohtumaan. Vastikään Säkkinen oli saunomassa Lapin yliopistossa opiskelevan demarinuorten varapuheenjohtajan Mikkel Näkkäläjärven luona. Pakotteita puretaan, jos tilanne Itä-Ukrainassa paranee. Säkkisen käsitys on, että lännessä arvostetaan suomalaisten pragmaattista asennetta suhteessa Venäjään. ??Siitä, että meillä on välitön keskusteluyhteys Venäjän johtoon ja itseluottamusta viedä viesti perille kasvotusten, hyötyy koko EU. Mutta on turvallisuuspolitiikka paljon muutakin kuin Venäjää. Eurooppaa runnova pakolaiskriisi on Säkkisen mielestä hyvä esimerkki siitä, miten näennäisesti kaukana tapahtuvat asiat tulevat aivan lähelle. Paras ratkaisu hänen mielestään olisi, että valtiot sitoutuisivat ottamaan väkeä suoraan pakolaisleireiltä. Siihen liittyvät muun muassa huoltovarmuus sekä finanssi- ja energiajärjestelmän toimivuus, Säkkinen huomauttaa. Samanaikaisesti on välttämätöntä vaalia yhteyksiä Venäjään ja ylläpitää käytännöllistä yhteistyötä esimerkiksi arktisilla alueilla ja Itämerellä. ??Itämeren valtioista kahdenväliset suhteet Venäjään ovat Suomen ja Sak- 20 15.4.2016 san varassa. Asia ei ratkea yksittäisten valtioiden toimin. Silloin Suomi oli pakkoraossa. Vaalikentällä puhkikuluneiden saappaiden tilalle Säkkinen sai tukiryhmältään uudet. Esimerkiksi Erasmus-vaihto-ohjelma kannattaisi Säkkisen mielestä laajentaa koskemaan myös venäläisiä. ??Näkemykset puolin ja toisin tuulettuisivat, kun venäläisiä tulisi Euroopan yliopistoihin. Apu pitäisi kohdentaa sitä eniten tarvitseviin. Salakuljettajat häviäisivät, ja turvapaikkaa voisivat hakea muutkin kuin varakkaimmat ja terveimmät. Lauteilla puhuttiin, mitäpä muuta kuin ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. ??On tärkeää vaihtaa ajatuksia ja verkostoitua moneen suuntaan, ulos omasta kuplasta, Säkkinen toteaa. Hai-saappaat, järjestyksessä jo toiset, tömähtävät yliopiston pihakiveykseen. Vihreä reppu heilahtaa olalle. Nyt olemme poliittisesti osa länttä, ja asemamme on selvästi vakaampi. Aate on värinäkin menossa mukana.. Siihen kuuluu myös historian kaaren hahmottaminen. ??Elämme nyt aivan erilaisessa tilanteessa kuin sotien jälkeen. Siihen ei Säkkisen mielestä enää ole paluuta. Jos aiemmin Venäjän valtaapitävässä siivessä katsottiin länteen, nyt siellä korostetaan Venäjän omaleimaisuutta. Länttä kohtaan tunnetaan syvää epäluuloa ja ollaan valmiita käyttämään jopa sotilaallista voimaa. ??Tämä on uusi normaali, johon on sopeuduttava, Säkkinen toteaa. Muuttuneessa tilanteessa Suomen on Säkkisen mielestä tärkeää suojata oma tonttinsa kielteistä vaikuttamista vastaan. Käytännössä se tarkoittaa myös oman puolustuskyvyn vahvistamista. Niitä ei pidä ryhtyä katkomaan. Toisaalta Säkkisen mukaan on suoraselkäisesti pidettävä kiinni EU:n periaatteista ja pakotteista. ??On tehtävä selväksi, että Euroopassa ei voi rajoja siirrellä voimatoimin ja että toivomme naapurimaan kunnioittavan kansainvälistä järjestelmää. Yhteistyö on välttämätöntä. Venäjän virallinen tarina ei olisi ainoa versio todellisuudesta. Syvällinen Venäjä-tuntemus on Säkki- sen mielestä suomalaisen turvallisuuspolitiikan lähtökohta. Se on näköalapaikka, jolle hän on päässyt nuorena. ??Sellaista suhtautumista en ole kohdannut, että mitä se tuo kloppi täällä viisastelee. Nauttinut siitä. Säkkinen kuuluu edelleen puolueen ulkopoliittiseen ryhmään. Veteraanivaikuttajienkin taholta olen saanut arvostusta ja kannustusta. Nyt johtamisen opinnot ovat ykkösprioriteettina ja politikointi harrastusluonteista. ??Pitää olla itsekuria hakata esseetä kasaan ja osata sanoa tarpeeksi moneen asiaan ei. Myös virkistykselle kannattaa järjestää aikaa. Toisaalta on verkostoiduttava edelleen, etsittävä uudenlaista kumppanuutta Ruotsin, Naton ja Euroopan unionin suunnasta. ??EU:n tiivistyvä turvallisuusyhteistyö on muutakin kuin sotilaallista. Ne, jotka onnistuvat pääsemään kumiveneissä hengissä meren poikki. ??Ehkä mielenkuohutkin olisi hallittu paremmin, jos Suomi olisi luvannut ottaa 10?000 kiintiöpakolaista suoraan leireiltä ja hoitaa heidän kotouttamisensa hyvin, Säkkinen aprikoi. Nuorten ex-pomo peräänkuuluttaa tur- vapaikkapolitiikkaan kahden raiteen ajattelua. Toisaalta tarvitaan inhimillisyyttä ja empatiaa, toisaalta jämäkkyyttä turvapaikanhakemisen käytänteisiin. Niihin kuuluu sekin, että turvapaikat on tarkoitettu sotaa ja vainoa pakene- ville, ei parempien elinolosuhteiden toivossa tuleville. ??Prosessit on saatava hallintaan ja ulkorajat pitäviksi
2016 21. Teppo Säkkinen on nauttinut uudelleen alkaneesta opiskelijaelämästä. . Olen saanut aikaa ajatella, hän sanoo. 15.4
Reportaasi YLEnsyömäri vai kansanpalvelija? Suomen kaupallinen media on ahtaalla. Onko se Yleisradion syy. Eduskunnan työryhmä arvioi verovaroin toimivan yhtiön roolin ennen kesää. TEKSTI: Risto Luodonpää, Pentti Manninen 22 15.4.2016
15.4. 2016 23
ja yksittäiset toimittajat ovat ärsyt- täneet jopa politiikan konkareita. Se hankaloittaa Ylen julkisen palvelun roolin, ison kuvan näkemistä. Julkisessa Yle-keskustelussa on kaksi ääripäätä. Maria Seppälä Yhdysvalloissakin printtimediat ovat vaikeuksissa, vaikkei siellä ole valtakunnallista yleisradioyhtiötä, Yle Oulun ja Kainuun päällikkö Aki Karjalainen sanoo. Y le Oulun ja Yle Kainuun päällikkö Aki Karjalainen on leppoisan ja hyväntuulisen oloinen mies. Nukkuu omien sanojensa mukaan yönsä levollisesti vuoroin Oulun, vuoroin Kajaanin kämpässään. Ja vakuuttaa, että julkisuudessakin väläytelty poliittinen kuohunta Ylen julkisen palvelun tehtävää ja rahoitusta pohtivan parlamentaarisen työryhmän ympärillä ei näy maakuntatoimituksen arjessa millään tavalla. Toki Karjalainen tiedostaa työryhmän olemassaolon ja sen, että sieltä on ennen pitkää tulossa raportti. ohjelmat . Ryhmä 24 15.4.2016 Jos Yle ei toimisi verkossa, meiltä jäisi merkittävä osa kansalaisista kokonaan tavoittamatta. pyrkinee yksimielisyyteen, mutta sen saavuttaminen voi olla tuskallista. Työryhmässä istuvat Sirkka-Liisa Anttila ja Tuomo Puumala keskustasta, Satonen ja Eero Lehti kokoomuksesta, Ritva Elomaa ja Teuvo Hakkarainen perussuomalaisista, Eero Heinäluoma ja Krista Kiuru sosiaalidemokraateista, Outi Alanko-Kahiluoto vihreistä, Matti Semi vasemmistoliitosta, Mikaela Nylander ruotsalaisista ja Peter Östman kristillisdemokraateista. Satosen työryhmä tekee työtään ilmapiirissä, jossa kansanedustajien keskuudessa kytee Yle-kauna. kysymys ei ole viihdeohjelmista . Heillä on vaikeuksia puhdistaa hampaankolonsa. Sen tulee punnita Ylen merkitystä myös kotimaan mediamarkkinoiden kannalta. Työryhmän pitäisi saada esityksensä valmiiksi toukokuun loppuun mennessä. Eduskunnan käytävillä epäillään, että ryhmä tarvitsee jatkoaikaa. Vasemmisto haluaisi turvata Ylen nykymuotoisen toiminnan. Vasemmistolainen vaikuttaja kuvaa, että keskustan linjaukset lopulta ratkaisevat Ylen tulevaisuuden. Yleisradiota on sanottu ja sanotaan eduskunnan radioksi, ei hallituksen. Ylen hallintoneuvostoa johtava Kimmo Kivelä (ps.) ei odota, että Satosen työryhmä tekisi vallankumouksellisia esityksiä. Hän uskoo, että Ylen rahoitus jatkuu nykypohjalta. Mutta ymmärrän, että kun kaikkialla leikataan, Ylekään ei voi välttyä leikkauksilta. Kivelä ei halua heittää stetsonista mitään lukuja. ??Indeksit ja jotakin lisäksi, hän määrittelee leikkaustarpeen. Kivelä toivoo asiallista keskustelua jul- kisen palvelun tehtävästä. ??Pitää nähdä, että Yle on jotakin muuta kuin muu mediakenttä. Selonteko, jolla voi olla merkitystä Ylen toimintaedellytyksiin mediakentässä. Pelko ei kuitenkaan hallitse toimituksen työtä. ??Eihän kaupallisen median ongelmia ratkaista Ylen toimintaa rajoittamalla, hän kiteyttää viestinsä työryhmälle. Yleisradion asemaa, julkisen palvelun tehtävää ja rahoitusta arvioi kokoomuksen Arto Satosen johtama kansanedustajatyöryhmä. Sanotaan, että muutamat yksittäiset ?asenteelliset. Toivon,. Kokoomuksen Lehti olisi valmis yksityistämään koko Ylen. Yle-vero (0,68 prosenttia) korvasi lupamaksut 2013. ??Tällä linjalla on hyvä jatkaa
Olisiko sellainen oikeaa verovarojen käyttöä, hän heittää. Karjalainen huomauttaa, että iltapäivälehdet jakavat käytännössä kaiken verkkosisältönsä ilmaiseksi. ??Ylen sivujen klikkaukset ovat vain murto-osa iltapäivälehtien lukemista, mutta ainoastaan meitä pidetään häirikköinä, hän vertaa. Aluepäällikkö ymmärtää varsinkin maakuntalehtien tuskan kaiken netissä julkaistavan uutistulvan keskellä. ??Ylen nettisaitin pääsivulta voi saada helposti virheellisen kuvan, että me täällä aluetoimituksissa keskittyisimme verkkoon, hän arvelee. ??Esimerkiksi Oulu-Kainuun tuotos valtakunnan tarjontaan on keskimäärin viisi lyhyttä nettiuutista päivän aikana. Vertailun vuoksi samalla alueella toimivan Kalevan tarjonta nousee helposti sataan uutiseen. Sellaistakin kriitikot ovat väittäneet, että Viestinnän Keskusliitto on onnistunut lobbauksessaan. Se on saanut läpi viestin, että sanomalehtien huono tilanne johtuu Ylestä, vaikka se on . Tämä keskustelu pitää käydä kiihkottomasti ja välttäen turhia kärjistyksiä, hän sanoo. 15.4. ja ilman mainoksia, Alatalo huomauttaa. Laulumies korostaa, että Ylen merkitys suomalaiselle musiikille ja elokuvalle on elintärkeä. Yle-veron isäksi sanottu hallintoneuvoston jäsen, kansanedustaja Mika Lintilä (kesk.) toivoo Satosen työryhmän kykenevän yksimieliseen esitykseen. ??Ylen perustehtävä ei ole mitenkään muuttunut. Se ylläpitää suomalaisen kulttuurin ja viestinnän sektoreita. Lintilän mielestä olisi aika avata Ylen uutistietokantoja niin, että maakuntalehdet ja sähköiset välineet voisivat niitä hyödyntää. Tämä on Yle Pääomistaja (99,98 prosenttia) valtio. Liikevaihto viime vuonna 467,8 miljoonaa euroa. Rahoitus Yle-verolla (0,68 prosenttia), enintään 143 euroa vuodessa. Vakituisia työntekijöitä 3 043, joista journalismissa 1 436. Neljä tv-kanavaa, kuusi radiokanavaa. 18 suomenkielistä, viisi ruotsinkielistä ja saamenkielinen aluetoimitus. Hallintoneuvoston puheenjohtaja Kimmo Kivelä (ps). Hallituksen puheenjohtaja kansleri Thomas Wilhelmsson. Julkisen palvelun tehtäviä ohjaa laki Yleisradio Oy:stä. että rinnakkainelo ja yhteistyö kaupallisen median ja Ylen välillä tiivistyisi. Ylen yksityistämisesityksen Kivelä kuittaa selkeästi. ??Se esitys ei ole tästä maailmasta. Mitä työryhmän sitten pitäisi saada ai- kaan? Hallintoneuvoston pitkäaikainen jäsen Mikko Alatalo (kesk.) arvioi, että Yle-keskustelua ei käytäisi niin suurin kirjaimin, jos maan taloustilanne olisi parempi, eivätkä mainoseurot olisi niin tiukalla. ??Ei se auta kaupallista mediaa, että Ylellä menisi huonommin. ??Ylen tehtävä on tukea kansanvaltaa ja vahvistaa suomalaista kulttuuria . Ei kukaan lopeta maakuntalehden tilausta sen takia, että on siirtynyt katsomaan Ylen maakuntauutisia. Viestinnän keskusliiton puheenjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi iskee pöytään peruskysymyksen. ??Onko tulevaisuuden Suomessa aidosti moniarvoista kaupallista mediaa kansainvälisen tarjonnan ja Ylen ohessa. Toiseksi hän lisäisi Ylen velvoitetta ostaa enemmän ulkopuolista tuotantoa pieniltä yhtiöiltä. ??Mutta odotetaan nyt rauhassa Satosen työryhmä esitystä. Jos Yle ei toimisi verkossa, niin meiltä jäisi aika merkittävä osa kansalaisista kokonaan tavoittamatta. Sen päätyö on arvioida Ylen julkisen palvelun tehtävä. Siinä ei ole vallankumouksen tarvetta, Lintilä sanoo. Verkkomaailma on muuttanut suoma- laista mediakenttää, myös Yleä ja sen roolia. Keskustan Lintilä pitää aivan hulluna ajatusta, että Ylen pitäisi pysyä poissa netistä. 2016 25. luonnehdinnan mukaan ? paskapuhetta. Kriitikkojen mielestä Yle häiritsee eniten vapaita markkinoita juuri verkossa. ??Netti on keskeinen viestintäväylä. Olisi outoa, jos Yle ei voisi olla siellä. Ylen Karjalainen on samoilla linjoilla. Karjalaisen mielestä julkisen palvelun tehtävän suorittaminen on täysin mahdotonta ilman läsnäoloa verkossa. ??Kaikki tiedämme ihmisten mediakäyttäytymisen tänä päivänä
Lisäksi suomalaiset mediat ovat digitaalisen liiketoiminnan osalta 24 prosentin arvonlisäveron piirissä, kun kansainväliset Google ja Facebook toimivat käytännössä verottomassa ympäristössä. Kangaskorven harmia lisää se, että printtituotteille mätkäisty 10 prosentin arvonlisävero heikentää oleellisesti kannattavuutta. Keskisuomalainen-konsernin mainostulot ovat 80 miljoonan euron tuntumassa. Työryhmä saattaa kuitenkin tarvita lisäaikaa. Kangaskorpi on viestinnän sisäsuoma- lainen mahtimies. Hän johtaa Jyväskylässä Keskisuomalainen konsernia, joka kustantaa kuutta 7-päiväistä sanomalehteä. Kaupunkilehtiensä kautta konserni on jo työntänyt kyntensä myös etelän keskuksiin Helsinkiin, Turkuun ja Tampereelle. ? 700 Sanomalehdet 600 Televisio 500 Verkkomedia 400 Aikakauslehdet 300 Kaupunki- ja noutolehdet 200 Radio 100 Ulko- ja liikennemedia Elokuva 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Ylen tulevaisuutta pohtivan työryhmän esityksen pitäisi valmistua toukokuussa. Mainonnan KEHITYS eri medioissa 2008-2015 Lähde: Mainonnan Neuvottelukunta/TNS Gallup Oy Milj. Hän painottaa, että suomalaismedia taistelee elinvoimaisuudestaan. Myös Kangaskorpi nostaa esiin verkon merkityksen. 26 15.4.2016 Internetissä ei lehdille ole Kangaskorven mukaan vielä ansaintalogiikkaa riittävästi. Verkkomainonnan osuus 1,1 miljardin euron mainospotista oli viime vuonna neljännes, 286 miljoonaa euroa. Se ohittaa kohta pienenemässä olevan lehtimainonnan määrän. Kangaskorpi harmittelee, että Yle on käynnistänyt marssin kaupallisen median alueille erityisesti tekstimuotoisessa verkkotoiminnassa. ??Yle rynnistää maakuntia myöten kilpailemaan verorahojen turvin markkinajohtajuudesta maakuntalehtien kanssa. ??Asetelma on sama, jos osuuskaupan viereen tulee valtiollinen ruokakauppa, josta verovaroin rahoitetun elintarvikkeen voi hakea ilmaiseksi, Kangaskorpi vertaa.. Konsernilla on liikevaihtoa 150 miljoonaa euroa, työntekijöitä 1 300 ja toimittajia 300. Jyväskylän mediakeisari odottaa Satosen työryhmältä kaupallisen median vaikeuksien tunnistamista. Digimainonnan jättiläinen Google kahmii Suomesta mainontaa seuraavan IAB Finlandin mukaan jo yli 100 miljoonaa euroa. Facebook keräsi viime vuonna yli 30 miljoonan mainostulot. Luvuista näkyy viime vuosien kehitys
Kaupallisella puolella olen ollut mukana omistajanakin, joten ongelmat ovat tulleet läheltä tutuiksi, mies muistuttaa. Karjalaisen mielestä pahinta olisi se, että maakuntien mediat alkaisivat syytellä toisiaan. Sen sijaan pitäisi miettiä, miten mediat voisivat oppia toistensa hyvistä ideoista. ??Miten esimerkiksi jonkun toisen sivuston käyttäjiä voisi saada ohjattua omien tuotteiden pariin. n 15.4. Suunnilleen yhtä isolla porukalla hoidetaan nykyään radio, tv ja netti kuin ennen pelkkä radio, vaikka ohjelma-aikaakin on tullut jatkuvasti lisää, hän selvittää. Tuorein ylpeydenaihe ovat Oulu-Kainuun omat tv-uutiset entisen koko laajan Pohjois-Suomen kattavan katsauksen tilalla. ??Töitä se teettää, mutta katsojat tykkäävät, kun ollaan paikallisesti läsnä siellä missä tapahtuu. 2016 27. Oulu ja Kajaani ovat itsenäisiä toimituksia. ??Täällä on säästetty oikeasta paikasta, kun päällikkö on yhteinen, hän nauraa viitaten omaan toimenkuvaansa. ??Mutta kuten näkyy, niin ei meillä niin paljon väkeä ole töissä, että päät yhteen kolisevat. Jari Laukkanen Ylelle olisi luontevaa pitää keskiössä Moskova ja Bryssel, kattava kirjeenvaihtoverkosto ulkomailla maakuntatason verkkolehtien sijasta. dialla ei ole resursseja ulkomaiden kattamiseen, ei varsinkaan, kun Yle on jäänyt pois STT:n toiminnasta, hän sanoo. Suomalaisen mediakentän kehitys ei Ja lisää, että Ylen verovaroin rahoitettu lähes 500 miljoonan euron budjetti on kohtuuttoman suuri verrattuna kotimaisen kaupallisen median resursseihin. Viestinnän etumies myöntää, että Ylel- lä on tärkeä rooli erityisryhmien tarpeiden turvaamisessa. ??Ylen tehtävä on huolehtia kansallisen kulttuurin edistämisestä ja turvata ruotsin-, saamen ja romaaninkielinen ohjelmatarjonta. Kangaskorpi määrittelee, että Ylelle olisi luontevaa pitää keskiössä Moskova ja Bryssel, kattava kirjeenvaihtoverkosto ulkomailla maakuntatason verkkolehtien sijasta. ??Maakuntalehdet hoitavat maakunnan kattavasti, mutta kaupallisella me- ole mitenkään poikkeavaa, vaan printtimedialla on hankalaa muuallakin, Ylen Karjalainen muistuttaa. ??Myös Yhdysvalloissa printtimediat ovat vaikeuksissa, vaikka siellä ei edes ole verovaroin rahoitettua valtakunnallista yleisradioyhtiötä. Mielenkiintoisen tilanteesta tekee se, että samaan aikaan useat suomalaiset kaupalliset radiot tekevät voitollista tulosta. ??Olisiko syynä, että radiot ovat helpommin pystyneet sopeuttamaan tuotantonsa tänne, Karjalainen pohtii ja osoittaa taskusta kaivamaansa älypuhelinta. Kainuun kasvatti Karjalainen tunnus- taa olevansa henkeen ja vereen maakuntamedioiden puolustaja. Eikä hän puhu pelkästään oman virkansa puolesta tai verovaroin tuetusta ?norsunluutornista?, vaan monipuolisen mediakentän turvaamiseksi koko maassa. ??Aloitin radiohommissa 14-vuotiaana. Ruotsissa ja Norjassa on tutkittu, että yleisradioyhtiön verkkotuotanto lisää myös kaupallisten tuotantojen käyttöä. Omien toimitustensa resursseja päällikkö pitää tällä hetkellä ihan kohtuullisina hoitamaan annetut tehtävät
Elämä Pete pääsi pyöräajelulle ohjaaja Anne Santaniemen kanssa. ei pakkokeinoja Tyrnäväläinen ryhmäkoti kehitteli palkitun mallin haastavan asiakkaan kohtaamiseen Teksti: Meri Alaranta-Saukko KuvaT: Maria Seppälä Tyrnäväläisen kehitysvammaisten pienkodin tupakeittiössä on maanantaiaamuna rauhallista. Aurinko tuikkii sälekaihtimien raoista. Keittimessä roplattaa kahvi. Pete ei enää malttaisi odottaa vieraiden hidasta etenemistä pääasiaan, vaan tahtoo jo ensimmäistä kupillista. Ohjaaja Anne Santaniemi kaataa sen hänelle hymyillen. Se ei tuntunut hyvältä, Santaniemi sanoo. Tyrnävällä mietittiin jatkuvasti tapoja selvitä pattitilanteista. Perustettiin muun muassa vinkkipankki, johon kirjattiin hyväksi ha- vaittuja keinoja vaikeiden tilanteiden ohittamiseksi. Se ei kuitenkaan auttanut, kun jokainen hoitaja yritti tehdä asiat omalla tavallaan. Pienkodissa ei luovutettu, vaan käynnistettiin vuonna 2011 niin kutsuttu Jäniskumpu-projekti. Tarkoituksena oli kehittää menetelmiä pärjätä haastavasti käyttäytyvien asiakkaiden kanssa ilman kiinnipitelemistä, eristämistä tai lääkitsemistä. Projekti synnytti toimintamallin, joka valittiin korkeakoulutettujen ammattijärjestön Talentian Hyvä käytän-. Tyynnyttelee. Aina näissä huoneissa ei ole vallinnut yhtä levollinen tunnelma. Asukkaissa oli useita haastavasti käyttäytyviä ihmisiä. 28 15.4.2016 Kriisi saattoi alkaa aamupesusta ja jatkua iltaan saakka, kun päivä oli päässyt käyntiin väärällä jalalla. Oikein vaikeina hetkinä vaarassa olivat sekä asukkaat että ohjaajat. Hoitajat uupuivat, työntekijöitä oli vaikea saada, eikä asukkaiden elämä ollut kovin mukavaa. ??Oli paljon rajoittamista. Toimintaa pyritään järjestämään asukkaiden omista mielenkiinnon kohteista lähtien. Arvostusta ja ymmärrystä
Kun valot menevät keltaiselle, on mahdollista vielä saattaa asiakas vihreään, levolliseen tilaan. Keinoja siihen kaivellaan menneisyydestä ja nykyisyydestä kullekin asiakkaalle erikseen. ??Joku rauhoittuu vanhasta tanssimusiikista, jota äiti on aikoinaan kuunnellut. Tein sen asiakkaan ja työyhteisön hyväksi. Kolmas tärkeä asia on, että tilanteisiin puututaan riittävän ajoissa. ??Ei sammutella tulipaloja, vaan ehkäistään niiden syntyminen, ohjaajat kuvaavat. Asiakkaan tunnetila määritellään liikennevaloilla. On suostuttava olemaan mukana prosessissa joka päivä, Santaniemi sanoo. ??Tärkeintä on, että eteen tulevat vaikeudet nähdään yhteisinä, ja niihin etsitään myös yhdessä ratkaisu, Taskila lisää. 15.4. Toiselle toimii kotona opittu virsi, Jetsonen konkretisoi. Toimintamallista on ollut paljon ilmi- selvää hyötyä. Arki on rauhallisempaa, eikä pakkokeinoja tarvita käytännössä ollenkaan. Päivätoiminnot onnistuvat, ja työntekijöiden sairaslomat ovat vähentyneet rutkasti. Sykähdyttävintä ovat kuitenkin muutokset ennen haastaviksi luokitelluissa asiakkaissa. ??Monen tunneilmaisu on kehittynyt ja jopa sanavarasto laajentunut, Santaniemi kertoo. Ohjaajat korostavat, ettei tässä työssä koskaan tulla kokonaan valmiiksi. ??Kehittämistä on jatkuvasti. Se myös voitti yleisöäänestyksen. ??Meille on tullut mallin ansiosta asiakkaita, joiden kanssa ei muualla ole pärjätty, Lakeuden Palveluyhdistyksen toiminnanjohtaja Tuula Jetsonen kertoo. Asiakkaan arvostava kohtaaminen kaikessa työskentelyssä on mallin peruslähtökohta. Asiakaslähtöisyyttä toteutetaan esimerkiksi perehtymällä hänen taustaansa. Mietitään, mistä haastava käytös kumpuaa, mitkä ovat asiakkaan vahvuudet tai mikä on hänelle tärkeää. Toinen peruspilari on vahva tiimityö. Se aiheuttaa ahdistusta ja käytöshäiriöitä. Esimerkiksi kun pukeutuminen oli eräälle asiakkaalle ongelma, sovittiin yhdessä, miten ja missä järjestyksessä vaatteet laitetaan päälle. Kimmo Matero ja Mikko Taskila nauttivat aurinkoisesta. päivästä. Tilanteisiin puututaan riittävän ajoissa. Ei sammutella tulipaloja, vaan ehkäistään niitä. Ohjaajat Meri Paakki ja Hilkka Sassi järjestivät yhteisen leipomahetken pienkodin maanantaipäivän piristykseksi. tö 2015 -kisan neljän finalistin joukkoon. Yhteisönä olemme juuri niin vahva kuin heikoin lenkkimme. Hän kertoo itse joutuneensa eräässä asiassa muuttamaan menetelmäänsä, vaikka homma lutviutui häneltä hyvin. ??Kun se ei toisilla onnistunut samalla tavalla, minun piti luopua omasta tavastani. 2016 29. Tavoitteena on, että asiakkaan ohjaaminen olisi aina mahdollisimman samanlaista. Santaniemi muistuttaa, että arki saattaa olla asiakkaalle yhtä kaaosta, kun jokainen hoitaja toimii eri tavalla. Toimivan arjen resepti on saumaton yhteistyö. Jokainen ohjaaja sitoutui noudattamaan protokollaa tarkasti. ??Jännitys asian ympäriltä katosi, ja ongelmat loppuivat, Santaniemi iloitsee. Ohjaaja Mikko Taskila korostaa, ettei malliin sovi yksittäisiä sankareita. ??Sooloilu ei onnistu
Stephen Elop. Innokkaalle ristikoiden ratkojalle ja laatijalle nimi sopiikin hyvin. ??Lapsena saatu. Samaan aikaan, kun muut painotuotteet vähenevät, ristikkojulkaisujen määrä kasvaa. Rustari. Nimi on Jalasjärveltä. Kaikki Rustarit ovat sukua. Rustari laskee ratkoneensa ristikoita jo 50 vuotta. Arviolta noin miljoona suomalaista täyttää sanaristikoita. Ristikkolehtien määrällä laskien menossa on ristikkobuumi. Lyijykynä ja kumi, muuta ei tarvita. Ratkomista auttaa Rustarin mukaan, kun ?tietää vähän joka asiasta?. ??Luen kaikkea mahdollista, myös juorulehtiä, ja katson kaikenlaisia televisioohjelmia. ??Sohvalla selällään. Lehti, kynä ja kumi varusteina ratkominen on parasta, Sanaristikkoseura Sanaseppojen puheenjohtaja Jari Haapa-aho vahvistaa. ??Mitä enemmän ratkoo, sitä enemmän oppii, on yhdistyksen sihteerin Riitta Rustarin motto ja neuvo. Hän laskee ratkovansa 4 000?4 500 ristikkoa vuodessa. Jari Haapa-aholla luku jää 500:aan. Olaat. Mökillä, lomalla laiturin nokassa, junassa, bussissa, metrossa. Onko sukunimi enne? Vantaalainen Riitta Rustari ei kuule ensimmäistä kertaa kommenttia sukunimestään. Televisio on auki, mutta äänettömällä. Kulttuuri Sanaristikko jumppaa aivoja Ristikon laatija ajattelee kuin insinööri ja taiteilija Teksti: Anja Manninen KUVA: MARIA SEPPÄLÄ Tea Ista. Vähintään yksi päivässä kuitenkin. Haapa-aho on keskittynyt ristikoiden laadintaan ja laatii noin 330 tehtävää vuodessa. Riitta Rustari on myös koeratkoja ja tarkistaa muun muassa Kolmioristikoiden oikeellisuutta ennen painoon menoa. Kun ristikoiden laatija on saanut ristikot valmiiksi, ne lähetetään nippuina postissa koeratkojalle. ??Katson, että ei ole kirjoitus- ja muita virheitä, ja että kuvat ovat niin kuin pitääkin. Esiratkoja myös varmistaa, että vihje ja etsitty sana ovat linjassa. ??Jos vihjeenä on maya, vastaus ei voi olla inka. Eikä savukevinkin vastaus voi olla sikari, koska kysymyksessä on kaksi erilaista tupakkaa, Rustari avaa.. Inkat olivat Etelä-Amerikan ja mayat Väli-Amerikan intiaaniheimo. Työpäivän jälkeen illat kulu- 30 15.4.2016 vat niiden parissa
Ensimmäiset ristikot menivät poskelleen, kun minulla ei ollut tietoa säännöistä, Terho tunnustaa. Ristikkosanat ovat perusmuotoisia. . Kun tulee jumi, laitan ristikon sivuun ja nukun yön yli. Tarvitaan jokin mullistava keksintö, että ristikoiden täyttäminen siirtyisi nettiin. Hyvässä ristikossa ei ole uppo-outoja valokuvia, eikä siinä kysellä jokia, joista kukaan ei ole kuullutkaan. Aamulla ratkaisu on löytynyt, ja voin todeta, että tietenkin, Riitta Rustari kuvaa. 15.4. Monet ratkojat aloittavatkin ristikon täyttämällä monikkosanojen t-kirjaimet sanan viimeiseen kirjainruutuun. Vihjekuvien piirtäminen on Terhon työn viimeinen vaihe. Netissäkin niitä on, mutta nettiristikot eivät ole vielä lyöneet läpi. . Tietokone tekee paljon, mutta ajatella se ei osaa. Terholle ristikoiden laatiminen sopii hyvin. . Tietokone tekee paljon, mutta ajatella se ei osaa, Terho huomauttaa. Netti ei ole vielä imaissut sanaristikoita Sanaristikot ovat printtilehden ma- teriaalia. Eivätkä tule sitä kovin helposti tekemäänkään, ristikkoharrastajien Sanaristikkoseura Sanasepot -yhdistyksen puheenjohtaja Jari Haapa-aho ja sihteeri Riitta Rustari uskovat. Molemmille riittää lehti, lyijykynä ja kumi. Suomenmaahankin ristikoita laativa kempeleläinen Jari Terho käyttää työssään teknisiä apuvälineitä, mutta uskoo, että itse ratkominen ei helpolla siirry tietokoneelle. Ristikot ovat hyvää viihdettä ja hyvä tapa nollata illalla ajatukset. Se ei vaadi monia tietokirjoja eikä kysele kuolinaikoja. . Kirjainruudut ovat sentti kertaa sentti. Ristikoita syntyy jo pari päivässä, kun alkuaikoina yhden laatimiseen hupeni kaksi päivää. Terho ratkoo itsekin ristikoita. Sitä voi vain arvailla, Terho miettii. Hyvä ristikko on valmiina looginen ja aivan varmasti yksiselitteinen, Riitta Rustari määrittelee. Hän laatii ristikoita muun muassa Kolmiokirjalle, ja hänet tunnetaan myös Mukula-sarjakuvasta. . Laatija haluaa pysyä selvillä siitä, mitä kollegat tekevät. . Onko se sitten sähköinen paperi vai mikä. Yhdessä sanassa ei saa olla kahta piiloruutua. Kuvan ja päälauseen jälkeen Terho tekee Elsi Katainen, Juha Rehula, Olli Rehn, Mirja Vehkaperä. Suomenmaahankin sanaristikoita laativa Jari Terho aloittaa työnsä kuvan valinnasta. Kuvan ympärille hän sommittelee päälauseen, johon muiden sanojen tulee sopia. Toiset laatijat uhraavat päälauseeseen aikaa kovastikin, mutta Terho kuuluu koulukuntaan, jonka mielestä päälause voi olla yksinkertaisempikin, esimerkiksi pelkkä nimi Juha Rehula tai Elsi Katainen. Terho käyttää työssään piirtonäyttöä, piirustusohjelmia, kuten Photoshopia ja kuvapankkia. Tässä saa ajatella kuin insinööri ja taiteilija, arkkitehtuuriakin opiskellut Terho kuvaa. valmiiksi ratkaisun. Hän piirtää kuvat itse ja tallentaa niitä kuvapankkeihin, joista löytyy kuvia Urho Kekkosesta ja Vladimir Putinista salkku kädessä harppovaan mieheen ja moniin eläinhahmoihin. Myös kuvien suhteen yksinkertaisuus ja selkeys on Terholle tärkeää. Terho laatii ristikot yleisimmin A4-kokoon. Tärkeää ovat hyvä sanasto ja oikeassa muodossa olevat sanat. Koska suomen kielessä on vähän konsonantteihin päättyviä sanoja, suomalaisissa ristikoissa on lupa käyttää myös monikkoja. Nelikirjaiminen sana on lyhin. 2016 31. Jari Terho käyttää ristikoiden laadinnassa teknisiä apuvälineitä. Ilta-Sanomat on ykkönen, ja hyviä ovat Iisakin Ristikot ja Punainen pelikaani. Maan suurimman päivälehden Helsingin Sanomien ristikoista Rustari ei pidä eikä niitä ratko. . Paperilehti on sanaristikoissa toimivin liittymä. . Hyvä ristikko on valmiina looginen ja aivan varmasti yksiselitteinen, Rustari määrittelee. Rustari ja Haapa-aho kannustavat uteli- aisuuteen myös ristikoiden kanssa. Ristikoiden ratkominen on hyvää ajanvietettä, hyvä harrastus, aivovoimistelua ja lääke dementiaa vastaan. Ristikoihin liittyy Haapa-ahon mukaan myös itsekasvatusmahdollisuus. ??Kannattaa valita vaikeampia tehtäviä ja liikkua oman osaamisensa ylärajoilla. . Riitta Rustari harmittelee vaikeiden ristikoiden laatijoiden vähyyttä. Naistenlehtien ristikot ovat Rustarin mielestä kauttaaltaan helppoja. Mieluum- min ratkon ristikoita kuin katson televisiota, Terho toteaa. Sanasepot arvioivat usein ristikoiden vaikeusasteen palloina: 1, 2, 3. Ratkojat puhuvat sujuvasti ?koviksista? ja ?pehmiksistä?
Jotain siihen tapaan, että parempi on puhua toiselle kuin toisen ohi. Saattaisiko tämä olla askel siihen, että myös EU ja Venäjä ottaisivat taas Niinistön opin käyttöön?. yhdistää äitiyden ja työn. Otsikkoa kummasteli helsinkiläinen vasemmistopoliitikko Veronika Honkasalo sosiaalisessa mediassa. Meiltä leikataan siis kuukaudessa 82 senttiä. Saahan sillä pienen ruisleipäpussin. Ainakin tarjouksesta eilisen päivämäärällä. Sitähän eletään pian 2020-lukua. Oikea jymy-yllätys, toinen mies kummasteli. 32 15.4.2016 STT välitti toki myös toiveita herättävän uutisen. Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kertoi, että Nato?Venäjä-neuvoston kokous järjestetään lähiviikkoina. Honkasalo epäili, että maassa eletään 1950-lukua. ??Onhan kuitenkin jossain naisten töissä, ettei rahaa tai koneita käsittele tai päätöksiä tee, eräs miespuolinen keskustelija kommentoi. ??Tämä taisi muuten olla se #panamapapersiin liittyvä jättipaljastus suomalaispoliitikoista. Tai he ovat vain realisteja. Totta tosiaan. Ero on huimaava, ovathan naiset monesti paremmin koulutettujakin. Apollon tietämössä selityksiä on kaksi: Naiset aliarvioivat itseään rankasti. Ja vielä poliitikko! Maan valtamediat, Helsingin Sanomat ja STT, uutisoivat kehysriihipäätöksistä sangen raflaavasti. Eräskin otsikko kirkui, kuinka hallitus leikkaa lapsilisiä. Leikkaushan se on tietenkin pienikin nipsaus. Kuvitella, että ihan äiti-ihminenkin voi käydä töissä. Aina ei uskoisi. Maanantaina Iltalehden suurin lööppi kuului: Jutta Urpilainen ja adoptiopoika tulivat Suomeen . Apollon Tietäjät TEKSTI: Henna Lammi, Pentti Manninen Ovatko naiset realisteja? Yhteiskunnallisen keskustelun vääristymiä tutkaillut Aja- tuspaja e2 mittasi sivutuotteena myös miesten ja naisten itsetuntoa. Suomalaisista 46 prosenttia arvioi, että heillä on keskitasoa paremmat tiedot ja taidot arvioida päättäjien toimintaa ja politiikkaa. Miehistä peräti 59 prosenttia kokee itsensä tässä eteväksi, mutta naisista vain 34 prosenttia. Lapsilisistä lähtee 0,85 prosentin tasasuuruinen vähennys. Meidän perheessämme on yksi lapsi. Neuvosto ei ole kokoontunut pariin vuoteen, kun Nato päätti keskeyttää käytännön yhteistyön Venäjän kanssa Ukrainan tilanteen takia. Tulevasta tapaamisesta ei ehkä kannata vielä odottaa suuria. Mutta miten presidenttimme Sauli Niinistö sanoikaan
Tavanomaiseen yhteisöveron alentamiseen verrattuna tämä olisi yhteiskunnan kannalta aina win?win-ratkaisu. Uudistus olisi myös vastaus Basel III -pankkisäätelyn luomaan uuteen tilanteeseen, jossa yritysten omistajilta edellytetään selvästi aikaisempaa enemmän omaa pääomaa riskinotossa ehtona pankin lainalle. Investointivaraus voidaan toki toteuttaa vaatimattomampana ja perinteisenä, mutta nyt ei kannata tavoitella ?ollaan tekevinään. Yritys saisi kuitenkin tällä omarahoituksella markkinoilta lainaa reilut kaksi miljoonaa, ja se saisi aikaan siis kolmen miljoonan euron investoinnin. Positiivinen vipuvaikutus olisi voimakas. Jos yritys tekee vuo- sittain miljoonan voiton, se saisi kerrytettyä kolmessa vuodessa varausta 750 000. Vaikutus olisi väliaikainen, sillä viimeistään kolmen vuoden kuluessa vero joko palautuisi valtiolle tai sitten saisimme merkittävän investointiaallon. Varauksen sisältämä raha olisi kokonaisuudessaan yritykselle omaa pääomaa, jota vasten se voisi saada noin kaksin- tai kol- minkertaisen summan velkarahana. Keskustan ministereillä on hoidossaan moni tehtävistä, jotka tulevaisuuden työn kannalta ovat avainasemassa. Mutta rahaa on valtiolla rajallisesti. Siihen voitaisiin käyttää valtion omaisuutta. Mikäli investointia ei tehdä, purkautuu varaus, ja yritys maksaa siitä yhteisöveron. Lyhyellä aikavälillä uudistus leikkaisi valtion saamia yhteisöverotuloja jopa neljänneksellä. Puheenvuoro Aika suunnata kasvuun Hallituksen vuosi on kulunut maamme tilannetta vakauttaviin päätöksiin. Nyt harkintaa on käytettävä uudistuksiin ja muutoksiin, jotka luovat työpaikkoja. Jos se käyttää varauksen aineelliseen tai aineettomaan investointiin, sen ei tarvitse maksaa varaukseen sisältyvää yhteisövero-osuutta jälkikäteenkään. On helppo laskea, paljonko kolmen miljoonan investointi tuottaa jo investointivaiheessa erilaisia verotuloja. Näin toteutettu rohkea investointivaraus olisi neljänneksen hyppäys kohti Viron veromallia yritysverotuksessa. Yhteisöveroa valtio menettäisi tästä 20 prosenttia eli 150 000 euroa. Näin koko investoinnin arvo olisi paljon suurempi kuin varaus itsessään. Haaste on laaja-alainen ja vaatii sekä lainsäädäntöä, rahaa että uutta tapaa ajatella. Hallitus on jo avannut suuntaa. Sitä muutettaisiin nyt uuden luomiseen. Matti Vanhanen keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja 15.4. -temppuja, vaan aitoa vaikuttavuutta. Miten sitten väliaikaisesti kompensoitaisiin kolmen vuoden verotulomenetys valtiolle. 2016 33. Tästä investoinnista valtio saisi ?omansa? kyllä takaisin arvonlisäveroina, palkkaveroina ja tulevina yhteisöveroina. Esimerkki konkreettisena. Siksi odotusten ei pidä keskittyä liikaa valtion rahoihin, vaan kykyymme uudistaa toimintatapoja ja luoda keinoja, joilla yksityinen raha meiltä ja maailmalta saadaan kiinnostumaan Suomesta. Hallitusohjelmassa on kasvun edellytysten kan- nalta yksi huomaamaton, mutta paljon mahdollisuuksia antava virke. Se kuuluu: ?Selvitetään yrityksen verotettavasta tulosta tehtävä varaus investointien edistämiseksi.? Ideaalimalli tälle varaukselle olisi seuraava: Yritys voi tehdä voitostaan 25 prosentin investointivarauksen kolmeksi vuodeksi
Hänet muistetaan etenkin television A-studiosta. ??Ylessä kertyi työvuosia 30, hän laskeskelee. ??Sittemmin hoidin Suomen Yrittäjien viestintää ja tein lehteä. Nyt Hyytiäinen on eläkkeellä ja paneutuu toimittajan uteliaisuudella ja uutteruudella vanhoihin harrastuksiinsa. Ohjelmaa tehdessä saattoi turhat jaarittelut leikata pois. ??Kyllä minusta valtuuston ryhmäpuheenvuorot voisi rajata viiteen minuuttiin ja muut puheenvuorot kolmeen. Kaupunki etsii omia vahvuuksiaan. ??On pohdittava, mikä tämä kaupunki on, ja mitä sillä on tarjottavanaan, sanoo Hyytiäinen. ??Kaivos on aikoinaan ollut tärkeä. Helsingin päässä tie on aina tukossa. Mutta kuntaliitoksen jälkeen kaverit pyysivät apuun. Pikkusormen myötä meni koko mies. Hyytiäinen toimii nyt keskustan Lohjan kunnallisjärjestön puheenjohtajana ja on erittäin innostunut. ??Meillä on suuria haasteita, mutta myös suuria mahdollisuuksia. Hyytiäinen ei tyydy vähään, hän tavoittelee ?isoja harppauksia?. ??Jotain suurta, jotain sellaista Äänekosken kaltaista, hän maalailee. Keskusta ei Lohjalla ole suuri tekijä, mutta aktiivisuudella ja yhteistyöllä voi saada paljon aikaan, uskoo Hyytiäinen. Liki 50 000 nykyistä lohjalaista on levittäytynyt laajalle alueelle. Myös politiikkaan. Karjalohjalla 18 vuotta asunut Hyytiäinen ei aikonut ryhtyä aktiiviseksi kunnallispolitiikassa. Jonkinlaisen elämyskaivoksen? 34 15.4.2016 Lohjanjärvi voi myös olla vahvuus, jonka varaan rakennetaan. Hyytiäinen kertoo innoissaan seminaarista, jossa puhuttiin ?sinisestä biotaloudesta?. ??Se voisi lähteä liikkeelle aika pienistä asioista, mutta siitä voisi kehittyä suurta, hän pohtii. Helsinkiin on tiekartan mukaan 58 kilometriä. ??Liikenneyhteydet ovat teoriassa hyvät, mutta käytännössä huonot, määrittelee Hyytiäinen. ??Moottoritie on vanha, eikä se vedä. Keskustan kasvot Teksti: Pirkko Wilén Kuva: Jari Laukkanen Jarmo Hyytiäinen Lohja tarvitsee ison harppauksen Jarmo Hyytiäinen innostui eläkepäivillään kuntapolitiikasta Moni tunnistaa Jarmo Hyytiäisen. Mitä siitä voisi kehittää nyt. Tarvitaan välttämättä yksi kaista lisää. Siinä ajassa ehtii asiat sanoa, hän huokaa. Turhauttavaa on välillä myös valtakunnan politiikan seuraaminen. Hyytiäinen toivottaa pääministeri Juha Sipilälle rohkeutta päätöksentekoon. ??Ratkaisevaa on keskustan ja kokoomuksen yhteistyökyky. Hyytiäinen uskoo, että sitä löytyy.. Tai sitten oikorata Turkuun niin, että pysähdyspaikkoja olisivat Lohja ja Salo. On helppo arvata, että paikallispolitiikan pik- ku kähinät ja valtuuston pitkät puheet välillä turhauttavat entistä tv-toimittajaa
Eläkkeellä oleva toimittaja Jarmo Hyytiäinen toimii nykyisin keskustan Lohjan kunnallisjärjestön puheenjohtajana. 15.4. 2016 35
. Nestori Kaasalainen 14.2.1915?1.3.2016 36 15.4.2016
Hän tunsi UKK:n ja kunnioitti tätä vahvasti, loppuun asti. Maataloustuloneuvotteluista hän koki saaneensa uransa parhaan kiitoksen . Ministeriksi Kaasalainen hyväksyttiin Tamminiemessä 1966. käymättä upseerikoulua. Maansa menettänyt meni töihin Maalaisliittoon ?juoksusihteeriksi?. ja vielä MTK:sta. Henkilöstöasioistakin vastannut Kaasalainen oli ylpeä, että tuona aikana Alkossa ei ollut yhtään lakkoa. Osasyy kenties oli, että johtajien joukossa oli myös ?tavallinen Kaasalainen?, kuten hän itseään tittelitarkassa organisaatiossa nimitti. Maanviljelijäksi aikonut Kaasalainen oli armoitettu ja huumorintajuinen puhuja sekä yhteistyökykyinen kuoro- ja urheilumies pitkälti Tiituan tiiviissä kyläyhteisössä ja nuorisoseurassa saatujen oppien ansiosta. Itärajan läheisyyden vuoksi Suojeluskuntaan kuulunut Kaasalainen keskeytti kyntötyöt 9.10.1939 ja suuntasi läheiselle Järisevän linnakkeelle. Talvisotaa edeltäneen YH:n aikana hän valmisti tulenjohtotaulut, joiden avulla Laatokan rannikkopuolustuksen tykkipatteri kykeni myös epäsuoraan ammuntaan maastoon Taipaleenjoelle asti. Kaasalainen oli kansanedustaja 21 vuotta, vuodesta 1951 alkaen, ja toimi muun muassa puhemiehistössä, valtiovarainvaliokunnan ja eduskuntaryhmän puheenjohtajana sekä ministerinä. Hän toimi lukuisissa Tyrvään seudun, karjalaisten, yritysten ja keskustahenkisten organisaatioiden luottamustehtävissä esimerkiksi Maakansassa, MSL:ssä ja Alkio-opistossa. Kaasalainen kiersi Urho Kekkosen kanssa jo vuoden 1950 presidentinvaaleissa kymmenien tilaisuuksien toisena puhujana. 2016 37. Urheilua hän seurasi kuolemaansa asti. Tehtävänä oli sodan aikana rapautuneen puolueorganisaation jälleenrakennus ja erityisesti karjalaisten kotiuttaminen mukaan toimintaan uusilla asuinsijoillaan. Käytännössä tämä tarkoitti, että hän kiersi ympäri Suomea pitäjissä ja puolueen piirijärjestöissä, kuunteli huolet ja kiistanaiheet ja sopi osapuolten kesken, miten jatketaan. Evakkojen saamiseksi mukaan vaalitoimintaan ja ehdokasasetteluun Kaasalainen kehitti mallin karjalaisten tukimiesverkostoksi, jota voidaan pitää korsimolaisen tukimiesverkoston esivaiheena. Tukimiesverkoston luominen 1940-luvulla oli kovaa työtä: tärkeät työkalut olivat polkupyörä ja sukset. Työvuodet Alkossa olivat erityisen innostavia. Järisevä oli puna-armeijan suo- sikkimaalitaulu ja siihenastisen maailmanhistorian pommitetuin piste. Järisevän ykköstykin tukkeutuneen piipun avaaminen suojattomana tykkivallin päältä vihollisen yrittäessä itsenäisyyspäivän läpimurtoa mainittiin esimerkkinä, kun Kaasalaiselle esitettiin Mannerheim-ristiä Talvisodan ?rohkeista ja esimerkillisistä teoista?. Alikersanttina rintamalle lähtenyt Kaasalainen palasi kuusi ja puoli vuotta myöhemmin ?talonpoikaisluutnanttina. Mutta tapa suhtautua itänaapuriin ei ollut yksioikoinen asia. Vallassa olleen K-linjan kannattaminen olisi voinut edistää poliittista uraa, mutta Tiituan kyläyhteisö oli jättänyt vahvan jälkensä Kaasalaiseen. Kaasalaisen mukaan ero hänen ja Klinjan välillä oli ?45 astetta. Veljekset olivat kansanedustajina neljä vuotta yhtä aikaa. Nestori oli vanhana tyytyväinen, että hänen ei tarvinnut hävetä itseään valta-asemien tavoittelusta hinnalla millä hyvänsä, vaikka ohituskaista oli nähtävissä, ja monet sitä hyväksi käyttivät. Kaasalainen valittiin kaikissa valtiollisissa vaaleissa, joissa hän oli eh- dolla: kuusi kertaa eduskuntaan ja kolmesti valitsijamieheksi. Vasemmisto voitti vaaleissa enemmistön, ja Paasion hallituksen maatalousministerille enteiltiin poliittisen uran loppua. Kaasalainen onnistui isoissa kysymyksissä. Sen verran eroa on kumarruksen syvyydessä, sillä 90 asteesta on mahdoton nähdä eteenpäin?. . Muistokirjoitus Karjalaisten tukiverkoston luoja Nestori Kaasalainen 1915?2016 Nestori Kaasalainen syntyi 14.2.1915 Karjalan Kannaksella Pyhäjärven Tiituan kylässä, jossa kotitalon Kiimajärveä kohti laskevilla vainioilla tehtiin heinää kolmen sukupolven voimin. Myös ensimmäiset omat vaalikiertueensa Kaasalainen teki polkupyörällään kolmen pitäjän päivävauhtia. Hyvä kunto ja ruumiillisen työn arvostus mahdollistivat Nestori Kaasalaisen rakennuspuuhat ja metsätyöt moottorisahan kera yli 90-vuotiaanakin. Kuollessaan 1.3.2016 101-vuotias Kaasalainen oli Suomen ministereiden ikänestori. Tyrväälle asettunut Kannaksen evakko suuntasi tiensä politiikkaan isoveli Väinön jalanjäljissä. Nestori oli isä ja äijä neljälle sukupolvelle. Taina Kaasalainen Nestori Kaasalainen oli kirjoittajan äijä eli isoisä. 15.4. Toki julkisesti etujärjestön piti tulosta moittia. Kaasalainen uusi paikkansa vuoden 1970 vaaleissa ja maatalousministerinä Karjalaisen II hallituksessa, vaikka Keskustapuolue menetti 13 paikkaa vennamolaisille. Raittiusmiehenä tunnetusta Kaasalai- sesta tuli 1972 Alkon hallinnollinen johtaja
Mielipiteet VATT vääristelee tietoa alueiden tuista VATT:n uusi tutkimus väittää, että alueellisten tukitoimien kokonaistaloudelliset vaikutukset voivat olla vähäiset tai jopa negatiiviset. Tutkimuksen tekijöinä ovat VATT:n erikoistutkija Elias Einiö yhdessä englantilaisen Henry Overmanin kanssa. Tutkimuksessa selvitetään Englannissa vuosina 2006?2011 tehtyjen alueellisten tukitoimien vaikutuksia kolmenkymmenen huono-osaisuudesta ja heikosta taloudellisesta kehityksestä Englannissa kärsineen alueen työllisyyteen ja yritystoimintaan. Tutkimus löytyy kokonaisuudessaan VATT:n kotisivulla olevasta linkistä, samoin kuin siitä tehty lyhyt suomenkielinen tiivistelmä. Suomesta ei ole lainkaan koottu tutkimustietoja, vaan VATT on yleistänyt Englannista kootut tutkimustulokset Suomeen ainakin epäsuorasti. Suomen osuutta koskeva tutkimustiivistelmä vaikuttaa tutkimusmenetelmiltään, johtopäätösten tekemiseltään ja tutkimustuloksiltaan yhtä epäluotettavalta kuin taannoinen Inarin piirin nimismiehen muuttolintutilasto. Termiä ?yritystuki. Englanti ei myöskään ole euroaluetta. Äkillisestä rakennemuutoksesta kärsivi- 38 15.4.2016 Erittäin epäluotettavaa on edes vihjailemalla vertailla keskenään englantilaisia ja suomalaisia alueita. en alueiden ongelmat Suomessakin poikkeavat hitaasti tapahtuvan rakennemuutoksen kunnista. Äkillisen rakennemuutoksen alueet kärsivät yleensä suurista äkillisistä työpaikkamenetyksistä, kuten Salon kaupunki, joka on teollistunut kunta eteläisessä Suomessa. Syvän maaseudun kunnissa maa- ja metsätalous luovuttaa jatkuvasti työvoimaa, joka muuttaa muualle työn perään. Tällöin sijainti on logistisesti hyvä. Raaka-ainelähteellä toimivat yritykset ovat useimmiten pysyviä. Uudelle maaseudulla toimivalle teollisuusyritykselle on yleensä vaikea saada koottua riittävästi omaa pääomaa suuremman investoinnin toteuttamiseen. Tämä puolestaan heijastuu yksityisiin ja julkisiin palveluihin, jotka joutuvat sopeuttamaan toimintaansa asiakkaiden määrän vähentyessä. Syvällä maaseudulla toimivat yritykset toimivat usein raaka-ainelähteellä. käytetään Suomessa nykyään hyvin lahjakkaasti aluetukia morkattaessa. Koko yritystukien termistä pitäisi luopua julkisessa keskustelussa ja käyttää täsmällisempiä termejä. Yritystukiin on laskettu kuuluvaksi todella suuri osa esimerkiksi työllistämistukia heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistämiseen. Eivät ne ole mitään yritystukia, vaan tukea työttömille. Yritystukien valtaosa koostuu Tekesin teknologiatuista, ylivoimaisesti suurin osa menee Helsingin seudulle, ja suurin tukien saaja on ollut Nokia. Missään tapauksessa Tekesin tuki ei ole aluetukea, ja siitä vain pieni murto-osa on kohdistunut kehitysalueille. Erittäin epäluotettavaa on edes vihjailemalla vertailla keskenään englantilaisia ja suomalaisia alueita. Englannissa alueiden olosuhteet poikkeavat monilta osin Suomen maaseudusta esimerkiksi sijainnin, etäisyyksien, väkiluvun ja yhteiskuntarakenteen ja liikenneyhteyksien osalta. Investointituki voi olla ratkaisevaa investoinnin toteutukselle. Väestön kasautuminen Helsingin seudulle aiheuttaa siellä hallitsemattomia ongelmia, kuten asuntojen hintojen ja vuokrien kohoaminen pilviin ja siitä aiheutuvan lisätarpeen asumistukiin. Väestön kasautumisesta seuraa liikenneruuhkia, lisätuen tarvetta asuntojen rakentamiseen sekä pakko tie- ja rautatieliikenneväylien ja muun infrastruktuurin rakentamiseen. Yhteiskunnan palveluja tarvitaan lisää, ja siitä aiheutuu lisäkustannuksia valtiolle ja kunnille. Juhani Ketola Saarijärvi
Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu Kampuksen lakkauttaminen näivettää Savonlinnan Joensuun Opiskelevat Keskustalaiset ovat syvästi loukkaantuneita yliopiston Savonlinnan kampuksen lakkauttamispäätöksestä. Savonlinnan sympaattinen ja kompakti, opettajakoulutukseen erikoistunut kampus on alueelta, jolle aiheutuu mittavia, säästöihin nähden jopa monikymmenkertaisia suoria menetyksiä. Työpaikkoja lähtee viiveellä yli 120. Näiden asioiden valossa on mahdollista, ettei kellään ole siirtymävaiheen aikoihin kivaa. ISY:n tiedotteessa kerrottiin, että säästöjä tulisi noin neljä miljoonaa. 2016 39. Rovaniemen kaupungissa ja sen virastoissa ei ole herätty vieläkään. ?Vetoomukset, nimenkeräykset ja muut yhteydenotot ovat kaikuneet kuurolle korville. Tämäkö on VR:n etu? Netissä matka- ja makuupaikkalippuja tilatessa on lähes mahdoton saada matkareitti sellaisena kuin sen itse?haluaisi.?Kun tilaa lipun esimerkiksi Jyväskylään, kone neuvoo reitin Kuopion kautta, vaikka henkilö olisi?halunnut entiseen tapaan vaihtaa Seinäjoella ja jatkaa sieltä Jyväskylään. Lipun tilaaminen oli ennen?helppoa. Asiantuntevat, ystävälliset?asiakaspalvelijat neuvoivat?edullisemman ja suoran reitin. ? Nykyinen systeemi vaikeuttaa myös pyörätuolilla liikkuvien, yleensä liikuntaesteisten sekä näkö- ja kuulovammaisten mat- Matti Piuhola väitti aprillipäivän kantekoa. ?Henkilö, joka ei ole tottunut käyttämään tietokonetta tai lippuautomaattia, tuntee usein, että VR on unohtanut hänet. Lapsiperheiden?matkustaminenkaan ei aina suju mutkattomasti. Erityisesti matkailulle lipunmyynnin lakkauttaminen on suuri heikennys palveluihin. Lapin Liitto heräsi asiassa mielestäni aivan liian myöhään. Ei ole tarkoituksenmukaista, ettei myöhästymisen pelossa opiskelija uskaltaisi edes yrittää mennä pitkänä päivänä syömään. Itä-Suomen yliopisto lupasi tiedotteessaan, että tilat saadaan pääosin järjestettyä. Kuitenkin tälläkin hetkellä on useampi kampusrakennus remontoitava(na), joten tilanpuutetta on jo olemassa. Savonlinna kouluttaa esimerkiksi käsityöja kotitalousopettajia, joten läheskään kaikkia kursseja ei voi nykyisissä Joensuun tiloissa järjestää. Ruokalat ovat lounasaikaan kipurajalla mahtumisen kanssa. Tasokas erikoistava opetus ja kaikki positiiviset kampuksen tuomat puolet katoavat. Lisäksi on vaarana, että alueelta loppuvat opettajat. Sopii kysyä, onko henkilökohtainen, hyvä palvelu?niin kallista, että lipunmyynti on pitänyt lopettaa Kemissä, Rovaniemellä ja ollaan lopettamassa Kemijärvellä. ?Tietooni on tullut jopa useita??matkojen peruuntumisia lipun tilaamisen muututtua asiakkaan kannalta hankalaksi. Muuta koulutustarjontaa on uhattu kutistaa radikaalisti. Sama pätee kielikeskuksen järjestämiin pakollisiin kieltenkursseihin, erityisesti ruotsinkieleen, joka joillain aloilla tuottaa paikkojen vähyyden takia jo nyt ongelmia. Ei muutama sata opiskelijaa niitä jonoja ilman lisätyövoimaa lyhennä. VR, omistamisohjauksesta vastaava ministeri, liikenneministeri, Lapin kansanedustajat ja kuntien päättäjät ovat nukkuneet prinsessa Ruususen sikeää unta. Vetoomuksiin?ei ole edes kaikilta osin?vastattu.?? Voisiko VR edes julkaista yksityiskohtaiset ohjeet eri tavoista varata lippuja?? Pertti Ahokas kaupunginvaravaltuutettu, toimittaja Rovaniemi Suomenmaassa (1.4.2016), että keskustan presidenttiehdokkaan nimeäminen jo ensi kesän puoluekokouksessa olisi hätäilyä. Täältä kaukaa provinssista katsottuna puoluehallituksen esitys on hyvä ja oikea. Matti Vanhanen on mitat täyttävä presidenttiehdokas, onhan hän lisäksi kaksinkertainen pääministeri. Mikään ei estä vuokria nousemasta vielä lisää. Keskustan alueelle ei myöskään mahdu loputtomasti uusia asuntoja, joten julkinen liikenne paineistuu. Keskustan ulkopuolella olisi enemmän liikkujia ympäri vuorokauden opiskelijoiden sosiaalisen elämänrytmin painottuessa puolenyön molemmille puolille. Opiskelijamäärien kasvu näkyisi varmasti myös jonottamisena. YTHS:lle on jo nyt pitkät jonot, varsinkin mielenterveyspuolelle. Pitkittämällä asia ei kummene. Meillä on jo nyt, kun muut puolueet etsivät ällätikun kanssa vasta kandidaatteja, tarjottavana täydet mitat täyttävä ehdokas, jolloin jäsenäänestys ja muu touhotus käy tarpeettomaksi. Hannes Viiri Rovaniemi 15.4. Yksityisten markkinoiden vuokrataso on kuin pääkaupunkiseudulta. Ennakkotapauksena toimii vallan hyvin Kajaani, jonka tehokkaan yksikön lakkauttamisen jälkeen maakunta alkaa olla hiljalleen opettajapulassa. Vaikka joensuulaiset keskustaopiskelijat pe- riaatteessa ovat iloisia korvaavien paikkojen sijoittamisesta Joensuuhun, monet asiat huolestuttavat. Ellin asuntotilanne lähentelee jo surkeaa, ja on hyvin todennäköistä, etteivät nyt rakennettavat opiskelija-asunnot kata asuntotarvetta savonlinnalaisten siirtymisen jälkeen. Kyllä siinä on mittaa kertynyt riittämiin. Heimo Linnan kanssa olen samaa mieltä, että ehdokas on syytä valita nyt. Joensuun Opiskelevat Keskustalaiset eivät voi ymmärtää ISY:n halua muutaman miljoonan tähden luoda Itä-Suomeen uuden Kajaanin ja todellakin näivettää muuten niin eloisan kaupungin pois maailmankartalta. Joensuun Opiskelevat Keskustalaiset VR vaikeuttaa lippujen myyntiä Lapissa Pitkittäminen pois VR mainostaa palvelujensa paranemista ja hintojen alentumista
Mielipiteet Älyteknologiaa ei pidä pelätä Virtualisaatio sekä bio-, geeni- ja nanoteknologia muuttavat olennaisella tavalla yhteiskuntaa, taloutta ja elämisen tapoja. Näin sanoo eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan pysyvä asiantuntija Olli Hietanen. Autot kulkevat ilman kuljettajaa, tehtaissa ei tarvita ihmisiä, sairaaloissa, palvelutaloissa, päiväkodeissa ja ravintoloissa työtä paiskivat palvelurobotit. Robotit ovat myös tekoälyä, ne tekevät jatkossa esimerkiksi valtaosan pörssikaupoista. ? Mutta miten käy työpaikkojen uusien teknologioiden ja robottien maailmassa. Robotiikan ja ihmisen välinen raja himmenee. ? Aila Paloniemi kansanedustaja (kesk.) Tulevaisuusvaliokunnan jäsen Metsäryteiköt pois maanteiden varsilta Mikkelin Asuntomessut ovat ensi vuonna. Hoidetaanpa nyt tienvarsimetsät edustuskuntoon ja nostetaan samalla Mikkelin kaupungin kehitysimagoa. Sosiaalisesta mediasta on tulossa tuotantorakenne. Myös pelit siirtyvät viihdeteollisuudesta johtamisen ja kokonaisuuden hallinnan välineiksi. Tapettien värit, valaistus, äänet ja tuoksut voidaan säädellä, huonekalut, lattia, jääkaappi, pakkaukset ja vaatteet kommunikoivat keskenään. Osallistuin vuonna 1956 Martti Viisanen Mikkeli. Pakkaus tunnistaa, kuka sitä käyttää, ja valmistaa käyttäjälleen esimerkiksi käyttöohjeita ja diagnooseja. Myös älykkään kodin design on virtuaalinen. ruokailuhuoneen seinän kokoisten näyttöjen avulla. Materiaalitutka seinässä voi lukea, onko lääkityksesi kunnossa, sairastatko syöpää tai oletko onnellinen vai surullinen. ? Seuraavat 20 vuotta muuttavat maailmaa perusteellisemmin kuin edelliset 200 vuotta, ennustavat tulevaisuudentutkijat. Puolet ihmiskunnan tieteellisistä julkaisuista on tehty kuluneiden 20 vuoden aikana. kokoaa kaikista antureista tiedot yhteen, se osaa laittaa oikeaan aikaan kahvikoneen päälle ja varata matkan etelään. Kun tähän saakka olemme pelkästään keränneet ja säilyttäneet tietoa, tullaan kohta käyttämään työkaluja, joilla kykenemme käyttämään tietoa. Esimerkiksi nanokokoisilla roboteilla pystytään korvaamaan ja jopa ohjaamaan soluja ja geenejä. Suositusetäisyys tienreunasta on noin 25?30 metriä. 40 15.4.2016 Hakkuut teiden varsilla voi hoitaa koko tar- vittavalla hakkuualueella Kemeran metsähoitovaroin. Niitä kannattaa hakea, koska silloin saatte tukea hakkuukuluihin. Tuoton ratkaisee puustojen määrä. Metsänhoitoasioissa saatte Etelä-Savon Metsänhoitoyhdistykseltä tarkemmat tiedot Kemeran metsähoitovarojen hakemusohjeista. silloisen maalaiskunnan metsänleimauskilpailuun. Kilpailutehtävässä oli merkitty numeroilla sata puuta, joista 98 pisteen merkkauksella voitin pitäjänmestaruuden. Laittakaa pusikot ja metsäryteiköt kuntoon, samalla kaksinkertaistuu metsänkasvutuottonne. Tienvarsien raivatut metsät myös vähentävät hirvikolareita. ? Esimerkiksi pakkaukset tulevat helpottamaan elämäämme hoitamalla asioita meidän puolestamme. Se pystyy estämään kodin vahingot ja havaitsemaan vuodot ja homeet. Kun ?enkeli. Tietokoneet voivat olla nanorobotteja sisällämme ja ohjata kehoamme. Jääkaappi voi tehdä inventaarion ja kertoa lähikaupan tarjoukset. Perheenjäsenet voivat asua vaikka eri puolilla maailmaa, mutta silti syödä päivällistä ?yhdessä. Myös käyttökulttuurit ja toimintamallit sekä oppiminen ja koulutus muuttuvat uuden teknologian mukana. Siirrymme virtuaalisuuden myötä blogalisaatioon ja jakamistalouteen. Jos kehitys jatkuu yhtä nopeana, tulevien kolmen vuosikymmenen aikana julkaistaan yhtä paljon tiedettä kuin tähän mennessä yhteensä. Lisätty todellisuus on kohta edessämme. Muun muassa älylasien avulla voimme nähdä mitä tahansa missä tahansa. Vakuutusyhtiö voi myydä vakuutuksen sijasta henkilökohtaisen ?suojelusenkelin?, joka tietää ja hoitaa kaiken. Näytetään, että meilläkin osataan hoitaa arvokasta metsäomaisuutta. Arvoisat valtamaanteiden ja kyläteiden tienvarsilla sijaitsevien metsämaiden omistajat, vetoan teihin. Ihan samaa pelättiin 1700-luvulla, kun höyrykone keksittiin. Uudet teknologiat ovat kuitenkin lisänneet hyvinvointia ja luoneet uutta työtä ja kasvua. Esimerkiksi Valmet Automotive eli Ugin autotehdas on Suomen robotisoituneimpia tehtaita. Silti se on yksi eniten uutta työvoimaa palkkaavista yrityksistä Varsinais-Suomessa. Meyerin telakka menestyy ja työllistää, kun se investoi uusimpaan teknologiaan. Ei roboteista ole korvaamaan kokonaan ihmistä, mutta ne voivat auttaa ihmistä tekemään sellaista, johon ennen ei pystytty. Esimerkiksi Ugin autotehtaassa robotit ovat autonasentajien työpareja, ja silti asentajia tarvitaan koko ajan lisää. Kirurgit kykenevät nyt robottien avulla tekemään operaatioita, joista ennen voitiin vain haaveilla. Osa roboteista luo uutta työtä, osa vähentää, kuten monet teollisuusrobotit. Edelleenkin käyn metsätaitokisoissa. Laitetaanpa raivaussahat ja hakkuumotot pyörimään, saadaan samalla työttömille töitä. Siinä asiakkaat osallistuvat itse sosiaalisen median avulla tuotesuunnitteluun, valmistamiseen ja rahoitukseen. Työt olisi hyvä saada valmiiksi ennen asuntomessujen avajaisia. Allekirjoittaneella on pikkuisen oppia metsienhoidossa
Mitähän lapset sanoisivat tästä ?oikeudesta?? Laki sanoo: 20 tuntia viikossa =. He puhuvat lapsen oikeudesta kokopäiväkasvatukseen. Sitä myy tekijä itse 43 euron hintaan. Ei ole kohtuullista, että asiaan perehtyvät joutuvat hankkimaan teoksen itse. 2016 41. Asia on kuitenkin hautautunut MMM:n paperipinoihin, vaikka voimaantulovuodeksi on sovittu vuosi 2016. Määrä ylittää Tenojoen lohikannan sekä määrän että kalojen koon osalta. Merkittävimpiä tekijöitä kehityksessä ovat EU:n Itämeren pääaltaalle asettama ajoverkkokielto ja parantunut lohen vaellusalueen kalastuksen säätely lohen nousun ja riittävän poikastuotannon turvaamiseksi. Kalastuksen ohella lohikantaa uhkaavat myös muut tekijät, viimeisimpänä viime kesänä havaitut ihovauriot kaloissa ja kalojen kuolemat. Tähänkin on reagoitava kattavalla tutkimuksella, johon tarvitaan Suomen ja Ruotsin viranomaisten yhteistyötä. Valtioneuvosto on hyväksynyt kansallisen lohistrategian ja nimennyt myös sille seu- rantaryhmän. Vieraiden läsnä ollessa äiti ei voinut sitä kieltää. ole oikeutta lapselta riistää. Asian selvittäminen esimerkiksi rajajoen toimivan yhteislupajärjestelmän säilyttämiseksi on ensiarvoista. Osapuolet ovat laajalti hyväksyneet strategian. Merkittävimpiä osia strategiassa ovat avomerikalastuksen osoittaminen ammattikalastajien tehtäväksi, myytävän kalan merkintäpakko ja siirtyminen kalastajakohtaisiin kiintiöihin. Aika usein huono käytös johtuu juuri sylin ja rakkauden puutteesta. Syli on elämän tärkeintä varhaiskasvatus- ta.?Sitä ei ?varhaiskasvatuksella. Se on lapsen kannalta paras mahdollinen laki. Myös iso osa työssä käyvistä vanhemmista toivoisi tätä, jos se vain olisi mahdollista. Lapsella on subjektiivinen oikeus vanhempiinsa. Tuula Mustonen Turku Lohipolitiikan ongelmat jatkuvat edelleen Tornion?Muonionjoen lohikanta on viime vuosien aikana kohentunut. ? Se, että ihminen muistaa 60 vuoden takaa lapsuudestaan yhden asian, sylin puutteen, on osoitus siitä, kuinka tärkeitä syli ja läheisyys ovat. Lopuksi vielä ote erään äidin kirjoituksesta: Äiti kertoo kävelleensä pimeänä tiistaiaamuna 4,5-vuotiaan poikansa kanssa kohti päiväkotia ja jutelleensa pojan kanssa, mitä päiväkotipäivän jälkeen voisi kotona leikkiä. Mutta leikkisuunnitelmien sijasta poika sanookin jotain pysäyttävää: ?Äiti, siellä päiväkodissa on välillä niin paljon mölyä, että multa loppuu voimat ihan kokonaan?. Jos voimat loppuvat jo ensimmäisten ikävuosien aikana, on siitä hyvä ponnistaa eteenpäin. Kun kotona oli vieraita, pikku tyttö käytti tilaisuutta hyväkseen ja kapusi äidin syliin. Mitähän lapset sanoisivat tästä ?oikeudesta?? Mielestäni pitäisi tehdä päinvastoin. Yhteiskunnan pitäisi mahdollistaa ja kannustaa pienten lasten vanhempia olemaan kotona tai tekemään osapäivätyötä, jotta vanhemmilla olisi mahdollisimman paljon aikaa olla lastensa kanssa. Vanhempien arvot siirtyvät lapsille esimerkin kautta. Ministeriö jatkaa hidastelutaktiikkaansa. Jokivarren ja monen kalastuksen asiantuntijan toivomus on, että Kimmo Tiilikainen vastuullisena ministerinä hoitaa asian ? varsinkin, kun valtion talous ei tästä kärsi ja jokivarren kalastusmatkailu tuo panostukset moninkertaisina takaisin. ön toimeksiannosta selvittänyt lohenkalastuksen regaleoikeutta. Tutkimus on valmistunut, mutta sitä ei ministeriöstä ole saatavissa, vaikka se on tehty Matti Myllykangas kunnallisneuvos Muonio 15.4. Äidillä ei koskaan ollut aikaa, ja hän kieltäytyi ottamasta lasta syliin. Yhdessä olemalla. Onko tarkoitus tehdä lapsista järjestelmän osasia. Lohen nousuvaellus kutualueilleen Itämeren pääaltaalta alkaa muutaman viikon sisällä. Juha Joona Lapin yliopistosta on ministeri- julkisilla varoilla. Näin turvataan riittävä kalakanta, lohen hinta ja ammatin harjoittamisen kannattavuus. Niinkö? Tuntuu käsittämättömältä, että Opettajain Ammattijärjestö, Suomen Vanhempainliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Lastensuojelun Keskusliitto vastustavat varhaiskasvatuksen rajaamista. Eikä se tietenkään tarkoita kymmentä tuntia syliä, ei kukaan sellaista halua, vaan pitkin päivää pyrähdyksiä silloin, kun lapsella on aikaa.? Lapset ovat niin vähän aikaa lapsia. Eräs ystäväni, 65-vuotias nainen, kertoi, kuinka hän lapsena pyytämällä pyysi päästä äidin syliin. Ministeriö on ilmoittanut selvittävänsä tutkimuksen luotettavuutta. Lapsia on helppo manipuloida, ja mitä pienempinä aloitetaan, sitä tuhoisampi on tulos. Kasvatus on hyvin vastenmielinen sana. Siitä tulevat mieleen vanhan ajan kasvatuslaitokset, joihin huonosti käyttäytyvät lapset suljettiin. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu Syli on elämän tärkeintä varhaiskasvatusta En ymmärrä vanhempia, jotka vievät lapset kokopäiväkasvatukseen, pois kotoa koko päiväksi, jos ei työn tai opiskelun vuoksi ole pakko.? Minua surettaa valtavasti, että itse aikanaan jouduin viemään lapset kokopäivähoitoon, koska oli pakko käydä töissä. Kokopäiväisen varhaiskasvatuksen kannattajat vetoavat siihen, että 20 tuntia kasvatusta saavat lapset ovat eriarvoisessa asemassa kokopäiväkasvatusta saaviin verrattuna. He vetoavat lapsen oikeuteen saada varhaiskasvatusta koko päivän. 4 tuntia / päivä varhaiskasvatusta päiväkodissa
mennessä: Teija 040-7600708, Timppa 040-5507125. Laitila, yhdistynyt keskusta ry:n vuosikokous ke 4.5. klo 18. klo 11 os. Osoitteessa Ketolan Strutsitila, Korvenojantie 17, Rajamäki. Lisätietoja: Keskustanuorten pääsihteeri Antti Siika-aho, p. Keskustassa tapahtuu Puheenvuoro Mennään metsään! Tällä viikolla vietettiin ensimmäistä ker- taa Suomen lasten metsäretkipäivää. Loistavaa hanketta koordinoidaan Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitokselta, ja metsäretkipäivän suojelijana toimii presidentti Sauli Niinistö. Päivän tavoitteena on innostaa niin lapsia, perheitä kuin lasten kanssa työskenteleviä lähtemään metsäretkelle raikkaaseen ilmaan, vaihtelevaan maastoon ja tutkimaan mitä ihmeellisempiä luonnosta löytyviä asioita. Metsä on mitä oivallisin lähiliikuntapaik- ka niin aikuisille kuin lapsillekin. Syys-ja vuosikokoukset su 17.4. Tapahtumassa Keskustanaisten tarjoama strutsisafari, makkaramyyntiä, tilapuotivierailu ja poliittista keskustelua. Matkan hinta on n. klo 15 jossa majoittuminen Tervis Medical Spa -kylpylähotelliin. Ilm. Kannattaa kuitenkin sopia tärkeistä asioimisista etukäteen soittamalla. Raisio, Keskustan Seniorikeilaajat Raision Keilahallilla vuoromme joka to klo 15-16. Orisuon py. Ilmoittautumiset pj:lle viim. 24.4. 15.4. Esillä sääntömääräiset asiat. Espoon Keskustan kunnallisjärjestön vuosikokous ti 26.4. klo 10-17. Ajankohta: 16.4. klo 18 Hyvinkään kaupungintalolla, Kankurinkatu 4-6. Luonnossa vallitseva hiljaisuus on myös kokemus lapsille, sillä altistumme jatkuvalle melulle lähes koko päivän ajan. Meillä kotona yksi alkukevään lempipuu- hista on kävelyretki lähimaastoon tutkimaan muuttolintujen saapumista. Kontulan Keskustaseuran vuosikokous ke 20.4. klo 13 Nurmijärvellä. Keskustie 2 B. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Maaseutu- ja maataloustoimikunnan kokous ti 19.4. aamulla Pärnuun saavutaan n. Alustajina puolueen vpj ke Annika Saarikko ja ke Olavi Ala-Nissilä, kahvitarj. Puoluekokous Seinäjoella 10.12.6.2016. klo 13 Saikulla. klo 18. Yläne, py järjestää kesäretken Pärnuun 17.-19.6. Puotilan kerhohuone, Klaavunpolku 2, 7.krs, 00910 Helsinki. Esillä sääntömääräiset asiat. Vantaa, kj:n vuosikokous ke 20.4. klo 18 kaupungintalolla, kokoushuone Martinlaakso (pohjakerros). Sääntömääräiset asiat ja puoluekokousedustajien valinta. Keskustan Helsingin piiri ry Sääntömääräinen vuosikokous ke 20.4. Tule mukaan viettämään monipuolista leirielämää koko perheen voimin! Mirja Vehkaperä Vesaisten keskusliiton puheenjohtaja sista poliittisista asioista. Varsinais-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: toimiston p. Mitä paremmat motoriset kyvyt lapselle syntyy, sitä todennäköisemmin lapsi on aktiivinen liikkuja myös myöhemmällä iällä. Lapsen mielikuvitus saa metsässä uusia ulottuvuuksia, kun tekeminen ei ole valmiiksi keksittyä. Kokouspaikkana toimii kokousja juhlatalo Marttinen, Herrasentie 16, 34800 Virrat. Sääntömääräiset asiat. 050 575 4118, e-mail antti.siika-aho@keskustanuoret.fi Töölön py sääntömääräinen vuosikokous ti 19.4. Suomen keskustanuoret ry:n sääntömääräinen valtuuskunta kokoontuu 16 - 17.4. Uudenmaan piirin pj Jasi Kuokkanen esittelee jäsenmaksu-uudistusta. Kj:n vuosikokouksen yhteydessä pidetään seuraavat py:sten vuosikokoukset klo 18: Nurmijärven kirkonkylä neuvotteluhuoneessa nro 4, Rajamäki neuvotteluhuoneessa nro 3, Palojoki vanhassa kahviossa sekä Nummenpää valtuustosalissa. Otalammen paikallisyhdistys ry. Vuosikokous ke 20.4. Tule tutustumaan strutseihin ja samalla Keskustanaisten toimintaan. Piirillä on majoitusvaraukset hotelli Sorsanpesään ja Omena-hotelliin 2-4 hengen huoneissa pe-su. klo 9-15 välisenä aikana kokouspaikalla. Pärnusta lähdemme 19.6. aamulla kotimatkalle. Valtuuskunnan kokoukseen voivat osallistua liittohallituksen jäsenet sekä liiton ja piirien toimihenkilöt puhe- ja läsnäolo-oikeudella. Kaikkien valtuuskunnan kokoukseen osallistuvien on ilmoittauduttava la 16.4. Lisäksi järjestetään yhteinen bussikuljetus Seinäjoelle. klo 16 Helmi Lundgrenilla, osoite Kirstinmäki 15 F 105. Keskustanaisten Hyvinkään py. Vuosikokous ti 26.4. Johtokunta. Raision Keskustajärjestöjen kk-palaveri Hintsan Kokousmakasiinissa ke 20.4. klo 18.30 Raisio Oyj tiloissa Raisiossa tarkempi paikka myöhemmin. Osoitteessa Ketolan Strutsitila, Korvenojantie 17, Rajamäki. Matkaan lähdetään Yläneeltä 17.6. klo 18.30 alkaen Laitilan kaupungintalolla kokoushuoneessa 232. noin klo 14 Nurmijärvellä. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja valitaan edustajat Suomen Keskusta r.p:n puoluekokoukseen sekä jäsenehdokkaat ja varajäsenehdokkaat puolueen puoluevaltuustoon. Valtuuskunta on Keskustanuorten sääntömääräinen kokous, jonne jokainen piiri voi lähettää kolme yleisen piirikokouksen valitsemaa edustajaansa. puh. KESKUSTANUORET RY:N LIITTOHALLITUS. Kokouksessa käsitellemme sääntömääräiset asiat ja valmistaudumme Seinäjoen puoluekokoukseen. Kanta-Espoon paikallisyhdistyksen vuosikokous su 24.4. Metsää löytyy jokaisen lähialueelta; metsän tarjoamat huikeat retkipuitteet ovat meidän kaikkien ulottuvilla. Harmillisesti metsässä liikkumisesta on tullut yhä harvinaisempaa, jopa kiellettyä. Tänä päivänä meillä on yhä enemmän lapsia, jotka eivät ole käyneet koskaan metsäs- Helsinki Kutsu Keskustanuoret ry:n valtuuskunnan sääntömääräiseen kokoukseen Paikka: Kokous- ja juhlatalo Marttinen, Herrasentie 16, 34800 Virrat. klo 17. 0102922060, piirin toiminnanjohtaja Satu Simelius p. 040 356 5599, Piiritoimiston käynti/postiosoite: Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Avoinna arkisin klo 8.30-16. alkaen klo 19 Selin monitoimitalolla, Selintie 529, 03320 SELKI. Hyvinkää, Kj:n vuosikokous ke 20.4. klo 18. sähköpostilla varsinais-suomi@keskusta.fi tai 0102922060. Hinnat ja tarkemmat varausohjeet Varsinais-Suomen osalta löytyvät piirin nettisivuilta. Etelä-Häme Etelä-Hämeen piiritoimisto, piirin ja Keskustanuorten toiminnanjohtaja Juha Iso-Aho puh. Poliittisesta tilanteesta alustavat naisvaltuutettumme! Nurmijärvi. klo 18; 18.5. Kj:n vuosikokous ma 18.4. Kahvi ja ilmoittautuminen klo 18.30-19. Keskustanaisten Uudenmaan piirin kevätrieha La 23.4. klo 18.30 Irja Ansalehto-Salmen kotona (Kaivosrinteentie 6 C, Kaivoksela), käsitellään sääntömääräiset asiat ja valitaan puoluekokousedustaja. klo 19 puoluetalo Apollolla, osoite Apollonkatu 11 a. klo 19 kunnanviraston valtuustosalissa, os. Esillä on sääntömääräiset vuosikokousasiat. Keskustan eduskuntaryhmän ja Raision Keskustakerhon järj. Normienpurkutalkoot la 7.5. klo 18 Kuiron leipomon kahvilassa (Sähkökuja 1, Halikko). Sääntömääräiset asiat. Hajala, py:n vuosikokous ma 18.4. klo 18 Kuiron leipomon kahvilassa (Sähkökuja 1, Halikko). klo 18 Opinmäen koulun auditoriossa, Lillhemtintie 1, 02250 Espoo. Alustajana piirin toiminnanjohtaja Satu Simelius. Raisio, Keskustan kk-palaverit 2016; 20.4. Käsittelemme sääntömääräiset asiat, valmistaudumme puoluekokoukseen Seinäjoella kesäkuussa 2016 ja käymme keskustelua ajankohtai- Yhdessä eskarilaisen kanssa yritämme tunnistaa eri lintuja, ja kotona on kiva tarkistaa lintukirjasta, menivätkö arvaukset oikein. Luontoon pääsee liikkumaan myös Vesaisten juhlavuoden perheleirillä Mäntsälässä 4.?7.8. Ilmoittautuminen leirille on käynnissä Vesaisten kotisivuilla. Klo 15 Hintsan kokousmakasiinissa. Apollolla, osoite Apollonkatu 11 a. Aktiiviset Asukkaat py sääntömääräinen vuosikokous ti 19.4. Tapahtuma on kaikille avoin ja so veltuu erityisesti lapsiperheille. Uusimaa Vantaa, Keskustanaisten vuosikokous pe 15.4. Esillä myös syyskokousasiat. 42 15.4.2016 sä, vaan liikkuminen tapahtuu aina rakennetussa ympäristössä. Lapsen motoriseen kehitykseen tarvitaan myös epätasaisia liikkumisalustoja, ja metsä tarjoaa tähän erinomaisen mahdollisuuden. Epätasainen maasto antaa haasteita niin lapsen motoriikalle kuin koordinaatiokyvylle. Vaihtelevassa maastossa ja maisemassa käveltyjä kilometrejä kertyy huomaamatta. Esillä sääntömääräiset asiat ja keskustelua ajankohtaisista poliittisista asioista. Keskustanaisten Uudenmaan piirin vuosikokous 23.4. Virroilla. Hyvinkään kaupungintalolla, Kankurinkatu 4-6. 300-37?/hlö (riippuu lähtijöiden määrästä). klo 18 Apollolla, osoite Apollonkatu 11a. Ilm. 050 374 5416, juha.iso-aho@keskusta.fi , toimistosihteeri ja Keskustanaisten toiminnanjohtaja Sari Kujanpää. 0505113158 Halikko, py:n vuosikokous ma 18.4
Järj. Humppilan py Hattula la 11.6. uudesta puoluesihteeristä. 040 418 1150. Pirkanmaa Pirkanmaan Keskusta mukana tapahtumissa: seuraa Suomenmaasta, www.pirkanmaankeskusta.fi ja liity Facebookiin: Pirkanmaan Keskusta, nähdään ja tavataan! Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän ja samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. Terveisin Jaana Viilo, toiminnanjohtaja 040 767 3419, jaana.viilo@ keskusta.fi Pirkanmaan Vesaiset tarvitsee innokkaita uusia toimijoita lasten ja perheiden parissa tehtävään työhön. Matkan hinta 35 e, alle 12-v. Perunankukkapäivän markkinoilla mukana myös keskusta. Biokaasu toimivana joukkoliikenneratkaisuna Ari Lampinen on forssalainen biokaasu-asiantuntija, joka on työskennellyt alalla parikymmentä vuotta ja siitä yliassistenttina kahdeksaan vuoden ajan. Tuo mukanasi arpajaisvoittoja! Kahvi-/suklaapaketti, villasukat, viherkasvi, ihan mitä vaan. Kohti kuntavaaleja koulutus tilaisuus pe. krs. Tervetuloa mukaan keskustelemaan Pala Cafeeseen, Siperian aukiolle, Itäinenkatu 9, Tampere ke 20.4. 2016 43. Marjaana Perttula, 050-585 7200, marjaana.perttula@gmail. com tai Tarja Kiviniemi, 044-978 3929, tarja.kiviniemi@keskusta.fi Kymenlaakso PIIRI, Kohti kuntavaaleja 2017 koulutus kj:en johtokunnille ja paikalliyhdistysten toimijoille 16.4. klo. Aluksi n. Tervetuloa mukaan kuuntelemaan ja keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. 0400 930 483 ja keskustanaisten Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. klo 18 -20 (kahvitarjoilu alkaen 17.30) Puutarhakaupunki hyvän kaupungin muunnelmana Laura Kolbe (1957-) on Helsingin Yliopiston Euroopan historian professori, kaupunginvaltuutettu (kesk) vuodesta 2004 sekä kaupunkilaisuuden, kaupunki-ins- tituutioiden, lähiöiden ja puutarhakaupunki-aatteen tutkija. Näitä ovat esimerkiksi Helsingin Yliopiston ylioppilaskunnan historia sekä kunnallispolitiikkaa käsittelevän nide sarjaan Helsingin kaupungin historia vuodesta 1945. klo 17 Kärkölän kunnantalolla Järvelässä. Järvelä, py:n vuosikokous su 17.4. klo 17 Kärkölän kunnantalolla Järvelässä. Kansanedustaja Martti Taljan kyselytunti ma 18.4. Klo 18-18.30 ilmoittautuminen ja omakustanteinen iltapala (10 e). klo 18-20 (kahvitarj. alkaen 17.30). MENNESSÄ piiritoimistolta 050 5770838 tai pirjo.matikainen@keskusta.fi PIIRIN vuosikokous Harjun oppimiskeskuksessa Virolahdella ti 19.4 klo. Hänen ansioitaan biokaasun liikennekäytön valistajana voi luonnehtia huomattaviksi. Lampinen on omakohtaisesti tes- tannut ja ajanut käyttökulkupelinään etanoliautoa, UE-sähköpyörää, UE-metaaniautoa (biokaasu, synteettinen biokaasu, aurinkometaani), ja UE-vetyaitoa (aurinkovety, tuulivety). - Ja miten saadaan sitä useammalle, keskustelemassa mm. Tulehan juttelemaan. Forssa, Heinämessut 2.-3.7. Laiva lähtee Sa pokan laiturista klo 11 (Sapokkaan tullaan omin kyydein) Rankkiin saavutaan klo 12, jolloin tervetuliaiskahvit. 15.4. Klo 17 Satakunnan Keskustan piiritoimistolla osoitteessa Itäpuisto 9. Kokouksessa käsitelläänn mm. Kouluttajina perheja peruspalveluministeri , puolueen vpj. Tilaisuuden järjestää Pirkanmaan Keskustan työmarkkinatoimikunta. Keskustanaiset, Lempäälän osasto ry:n vuosikokous 25.4. Käsittelyssä sääntömääräisten asioiden lisäksi myös sääntömuutosesitys. Poliittisen katsauksen tuo ministeri Anu Vehviläinen. Forssa pe 22.4. Kannattaa olla nopea, sillä paikkoja on rajoitetusti. Lammi la 18.6. klo 18. Kevätkokousasiat ja keskustellaan tulevasta toiminnasta. Esillä sääntömääräiset asiat. Lisätiedot ja ilm. Keskustan eduskuntaryhmän pj. Eduskuntaryhmän pj, kansanedustaja Matti Vanhanen. Pirkanmaan Keskusta: MISTÄ TYÖ TULEE . klo 18.30. Kahvila Linkosuo Näsilinnankatu 26, Tampere (Hämeenkadun ja Näsilinnankadun kulma) Laura Kolbe 19.4. merimatkat, tarjoilut ja opastuksen, varaathan tasarahan, kerätään matkalla. Jaana Viilo. Sitovat ilmoittautumiset: pirkanmaa@keskusta.fi ?sähköpostiin ja Jaanalle puh. Kahvitarjoilu. Turussa kaupungin liikebiokaasusuunnitelman laatimiseen. klo 19 kj:n sääntömääräinen vuosikokous Söörmarkun nuorisoseurantalo, Söörmarkun tie 265, 29570 Söörmarkku. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Satakunnan Keskustanaiset, Kulttuurimatka Tuusulanjärvelle la 28.5. perjantaisin. Hän on luvannut tulla Tampereella biokaasuautolla, jota esittelee illan päätteeksi. vierailevana apulaisprofessorina. Kerro ilmoittautuessasi mahd. ruoka-aineallergiat. Huom! Suomenmaan uudistuksen myötä myös lehden Keskustassa tapahtuu-järjestöpalstalle lähetettävät yhdistyksien tapahtumailmoitukset on lähetettävä sähköpostilla piirin toiminnanjohtajalle: jaana. viilo@keskusta.fi viimeistään jo toivottua ilmoituspäivää edeltävän viikon torstaina klo 15 mennessä. Pirkanmaan Keskusta: KESKUSTAN KAUPUNKIAATTEEN ÄÄRELLÄ. klo 18 kunnantalolla Järvelässä, Virkatie 1. Vieraana Keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen. Pyhäntaan-Vanajan paikallisyhdistyksen vuosikokous su 17.04. klo 18 Risto Kangassalolla osoitteessa Evatuntie 36, 15460 Mäkelä. Kärkölä, py:n vuosikokous su 17.4. klo 17 Kärkölän kunnantalolla Järvelässä. Etelä-Kärkölä, py:n vuosikokous su. Kohti kuntavaaleja ?koulutus klo 10.30-16 Lopella Marskin majalla (Marskintie 216). Tilaisuus on suunnattu ennen kaikkea kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten puheenjohtajistoille, sihteereille ja vaalipäälliköille. Puoluejohdosta paikalla vpj Juha Rehula. Järj. 040 759 0509, sari.kujanpaa@ keskusta.fi. klo 18-21 Nuoriso- ja kulttuuri -koulutus Ailav-lounasruokala, Juhana Herttuan katu 17 Pori. Pirkanmaan Keskustan Facebook ?sivulla ja nettisivuillamme www. pirkanmaankeskusta.fi sekä Aamulehti-ilmoituksena. Piiritoimiston osoite Larin Kyöstin katu 16, 13130 Hämeenlinna. tunnin tutustumiskävely Hämeenkosken keskustassa, kokous alkaa n. Ilmoitamme tilaisuuden ajan ja paikan lähiaikoina mm. klo 9-15) tai sähköpostitse: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Järjestöilmoitukset Suomenmaahan entistä aikaisemmin! Lehti ilm. Johtokunnan kokous klo 17. Loppi, su 17.4. Järjestää: Piirin Taajamatyöryhmä yhteistyössä Tampereen Keskustan kanssa. Pirkanmaan Keskusta, työmarkkinatoimikunta järjestää ke 20.4. nyt 3 kk:n tutustumistarjous uusille tilaajille alk. vain 19 euroa! Lisätiedot, osoitteenmuutokset ja tilaukset suoraan tilaajapalvelusta: 08-5370370 (ark. unelma paremmasta tulevaisuudesta?. Hän on kirjoittanut 15 kirjaa ja runsaasti pienempiä julkaisuja. 18.30. Kahvi ja ilm. klo 19 Jaakko-Tehtaan ruokalassa, Paneliassa. Sitovat ilm. Yhteystiedot: Pilvi Kärkelä p. Piiri järjestää myös bussikuljetuksen tarvittaessa la 11.6. 9.30-14.30 Vehkalinnassa Haminassa. Koulutuksessa käydään läpi yhdistysten ja kj:n tehtävät, ehdokashankinta ja vaalisuunnitelman tekeminen. 040 767 3419, jos toivoisit piiristä järjestettävää, lisämaksullista yhteiskuljetusta, mainitse myös siitä varatessasi. Majoituspaketit, hinnat ja varausohjeet Pirkanmaan keskustalaisten osalta löytyvät piirin nettisivuilta: www.pirkanmaankeskusta.fi Tule mukaan vaikuttamaan ja Keskustan kuntavaaliehdokkaaksi! Ota yhteyttä suoraan oman paikkakuntasi kunnallisjärjestöön tai suoraan piiritoimistoon: pirkanmaa@keskusta.fi Satakunta Satakunnan piiritoimisto, tavoitat meidät seuraavista numeroista: jäsenasiat toiminnanjohtaja Kati Kiljunen 050 405 7742 kati.kiljunen@keskusta.fi, keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi 044-978 3929 tarja.kiviniemi@keskusta.fi, nuorten toiminnanjohtaja Sonja Lautamatti 0440 336 588 satakunta@keskustanuoret.fi. Tärkeää. Ritva Hauhia 040 5888255, Vesa Koskiaho 040 7342929 ja Terttu Lääti 050 4990080. Pohjois-Karjala Keskustanaisten Satakunnan piiri ry, sääntömääräinen vuosikokous ke 20.4. Ota rohkeasti yhteyttä. sis. Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. puh. 0400-917774. Pirkanmaan Keskusta: KESKUSTAN KAUPUNKIAATTEEN ÄÄRELLÄ Kahvila Linkosuo Näsilinnankatu 26, Tampere (Hämeenkadun ja Näsilinnankadun kulma) Ari Lampinen to 28.4. Koijärven py:n vuosikokous Tarja ja Lasse Tuusalla os. 15 ja kuljetus takaisin Sapokkaan lähtee klo 17. Koulutus on maksuton. Ruokatarjoilun takia ilm. Lisäksi hän on tutkinut eurooppalaisuutta ja eri eurooppalaisten yhteiskuntien historiaa. Jos haluat järjestää kunnassasi meille ohjelmaa tai sinulla on hyviä ehdotuksia kohteiksi niin laita viestiä! Yhteydenotot puheenjohtajalle (Susanna Meriläinen susanna.merilainen@outlook.com) tai toiminnanjohtajalle (Niina Koskenmäki pohjois-karjala@keskustanuoret.fi). Pohjois-Karjalan piirin vuosiko- 15.4. Viralliset edustajat ja seuraajat tervetulleita! Hei kaikki Pohjois-Karjalan alueella asuvat keskusta aktiivit! Pohjois-Karjalan keskustanuoret ovat saaneet loistavan idean. Aiomme ennen kuntavaaleja 2017 kiertää kaikki Pohjois-Karjalan kunnat! Mielessämme tietenkin ehdokashankinta sekä monipuoliseen maakuntaamme tutustuminen. Eteläranta. Opastettu kierros taidemuseossa klo 17. Ruotsissa ns. Hänen väitöskirjansa aiheena oli Kulosaari-Brandö puutarhakaupunkina otsikolla ?Kulosaari . Tervetuloa keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Eura, kj:n vuosikokous 25.4. Nykyään Lampinen työskentelee konsulttina ja tekee projekteja mm. Asiantuntijavieraanamme mm. Saaren esittely mm. Tule antamaan palautetta ja kuulemaan politiikan uusimmat käänteet! Loppi la 2.7. Tampereella erittäin ajankohtaisen avoimen keskustelutilaisuuden: MISTÄ TYÖ TULEE. Hauholla Hauhotalolla (Kirkkotie 5) klo 18 alkaen. Avoinna varmimmin ti klo 8.30-12 ja to klo 13-17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. Humppila, pe 15.4. Kevätkokous Veteraanituvalla ti 19.4. 17.4. Pj Hanna-Leena Fröjdman p. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Pori, To 28.4. 0405895709 ja pilvi.karkela@keskusta.fi Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistyksien tulevat tapahtumat välittyvät piirin kautta uudistuneeseen Suomenmaahan sekä piirin Facebook- ja nettisivuille kun laitat hyvissä ajoin tekstin sähköpostiin: jaana.viilo@keskusta.fi Uudistunut Suomenmaa on myös hyvä lahjavinkki . Hän toimi Suomen kaupunkitutkimuksen seuran puheenjohtajana vv. 2004-2006. Muistathan toimittaa piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi kati.kiljunen@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. Tärkeää. Keskusta mukana omalla osastolla Hattula-päivässä. Jokioinen pe 17.6. Hän vastaa Suomen liikennebiokaasusektorin vuosittaisesta tilastoinnista ja analyysistä. krs, Eteläranta Pori. klo 17-18 piiritoimistolla Lahdessa, Hämeenkatu 9 A 5. Ohjelmassa Halosenniemi, Lottamuseo ja Ainola. Rekirikontie 59. Hän on osallistunut konsulttina mm. Kahvitarj. 20 e. Porin taidemuseolla café Muusassa, os. Asiantuntijana näyttelijä, käsikirjoittaja Annu Valonen. Keskustanuoret, Satakunnan piirin ylimääräinen kokous 15.4. klo 17.30 Ståhlbergin kahviossa. Paikalla tentattavana kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila. Forssa, keskustalaiset Forssan torilla la 4.6. klo 18 tupailta Porin taidemuseossa 2. viim. 28.4. klo 17.30 alkaen. Paikkana reumayhdistyksentilat Lahdessa osoitteessa Vapaudenkatu 1 D. Katso myös lisää Pirkanmaan omasta puoluesihteeriehdokkaasta www.jouniovaska.fi Puoluekokous Seinäjoella 10.-12.6.2016. Tilinpäätös ja puoluekokousedustajien valinta. Pori, Su 24.4. klo 18.30 Lähde mukaan Teatteri Tuntemattomaan katsomaan Mooseksen perintöä! Lippuja voi tiedustella Ramilta (050-4561511) tai Aino-Marialta (050-3748924). Keskusta paikalla. Päijät-Häme Hollola, Keskustan kj vuosikokous pe 8.4. klo 10 alkaen. alkaen klo 17.30- aiheesta MISTÄ TYÖ TULEE. jotta mahdollisimman moni pääsee äänestämään mm. 5.4 mennessä piiritoimistolle 050 5770838, pirjo.matikainen@keskusta.fi. PUOLUEKOKOUS SEINÄJOKI 10.12.6. Hänellä on mukana yliopisteon tutkijoiden ja opiskelijoiden juonnettuja kaupunkikävelyjä järjestävässä yrityksessä Helsinki Walks. Lampisen biokaasuprojektit ovat olleet yliopistojen, yritysten ja järjestöjen toimeksiantoja. Valtakirjojen tarkistus ja kahvio avoinna klo 17-18. Tilaisuus on suunnattu ennen kaikkea kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten puheenjohtajistoille, sihteereille ja vaalipäälliköille sekä muille vaalitoiminnassa mukana oleville. Puoluejohdosta mukana vpj Juha Rehula sekä puoluetoimistolta järjestöpäällikkö Pekka Reponen ja poliittinen sihteeri Jirka Hakala. Järjestäjinä Päijät-Hämeen piiri ja puoluetoimisto. Kärkölä, kj:n sääntömääräinen vuosikokous su 17.4. Keskusta mukana Lammin pellavamarkkinoilla. Piirillä on majoitusvaraukset Sorsanpesään, Kuortaneelle, Cumulukseen ja Omena-hotelliin yhteensä 98 henkilölle kahden hengen huoneissa ja kahden vuorokauden pakettina pe-su. 17.30 alk. Hamina, Länsi-Haminan py. klo 17.30. järjestää kevätretken Rankkiin 7.5. Johtokunta kokoontuu klo 17. Piiri, vuosikokous ke 20.4. Hän toimii Suomen liikennebiokaasuyhdistyksen puheenjohtajana. Ari Lampisen julkaisulistalla on 400 julkaisua, joista yli 100 kansainväistä ja 23 vertaisarvioitua tieteellistä tutkimusta. Järjestää: Piirin Taajamatyöryhmä yhteistyössä Tampereen Keskustan kanssa. Viralliset puoluekokousedustajat ja muut Seinäjoelle lähtijät: Muista varata majoitus piiritoimistolta: [ mailto:pirkanmaa@keskusta.fi ]pirkanmaa@keskusta.fi, puh. 040 7673419, tj. Juha Rehula sekä puoluetoimistolta järjestöpäällikkö Pekka Reponen ja poliittinen sihteeri Jirka Hakala. klo 18. Normaalit vuosikokousasiat ja kahvitarjoilu. Saaristolaispöytä klo. Lähtö klo 7.45 Porista ja paluu klo 20.30. Paikallisyhdistykset muistattehan toimittaa pj., vpj., sihteeri, rahastonhoitaja ja piirikokousedustajat s-postilla kati.kiljunen@keskusta.fi tai soita Katille. Pe 15.4. Hämeenkoskella. Etelä-Hämeen piiri ja puoluetoimisto. Keskustanaiset Ypäjä. Hän oli jäsenenä siinä Suomen maabrändiä pohtineessa ryhmässä, joka peilasi Suomi-kuvaa kansainvälistä taustaa vasten. Laura Kolbe on aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija, joka perustelee kantansa. Kokoontuminen Koskikartanon pihalla, Tampereentie 636, 16800 Hämeenkoski klo 17. Matkan järjestää Porin Keskustan opinto- ja kulttuuriyhdistys yhteistyössä Satakunnan Keskustanaisten kanssa. venäläinen kasarmi, maanpuolustustykistö, kasarmi, Kotka-Rankki sääasema, myytävät/vuokrattavat osakehuoneistot. kansanedustaja Matti Vanhanen, kansanedustajamme Pertti Hakanen ja tamperelainen yhteiskunta-aktiivi Kalle Kiili. matkan hinta 50 ?/henk. Varaa majoitus 15.4. opastettu kierros, 100 v. Kokous klo 18.30. Ajankohtaisen keskustelun alustajana Siikaisten kunnanjohtaja Viveka Lanne: Miten sote- ja maakuntahallinnon uudistus vaikuttaa kuntien asemaan. Keskustan Humppilan py:n vuosikokous Cafe Lasikellossa
Lisätiedot: p.0400345 661/Kyösti, p.040-532 1762/ Teijo ja p.010 289 7033/Lasse. Yhteiskunnallinen lukupiiri to 12.5. Tilaukset p. 010-315 2001 ja p. verkkolomakkeella: https:// www.webropolsurveys.com/S/ C3272197E5F8E9BE.par ma 9.5.2016 mennessä. Varaukset antti.varis@keskusta.fi tai arkisin p. klo 18. Poliittista tietämystä on nyt hyvä tilaisuus lisätä pelaamalla. Paikka Kajaanin kaupungintalon valtuustosali. 010 315 2000. Keski-Suomen piirin sääntömääräinen vuosikokous la 16.4. Entä heidän vaalipiirinsä. n. Pia Högberg p. Asialistalla sääntömääräiset asiat, kuntavaaleihin valmistautuminen ja puoluekokousasiat. Kahvitarj. Keski-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: piirin toiminnanjohtaja Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p. Majoittuminen Hotel Pärnu. Johtokunta kokoontuu klo 17.30. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. klo 19 valtuustosalissa. Ilm: yrittajat@keskusta. fi ke 20.4. klo 11 Kyyjärvellä, palvelukeskus Kivirannassa (Kivirannantie 4). Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Jääsken paikallisyhdistyksen vuosikokous pidetään Konditoria Imatrankosken alasalissa lauantaina 16.4 klo 13. Juontaa Aila Paloniemi. Sisältää ohjelman, ruuat ja majoituksen (omat liinavaatteet) päiväkävijät 1e/alle 3v, 20e/ 3-16v , 40e/ yli 16v. Ohjelmassa on kokopäiväretki Lemmenjoelle. Vietetään päivä Palton saamelaisperheen vieraana ja perehdytään maailmankuulun huopataiteilija Kaija Palton taiteeseen ja atelijeehen. Koulutus on maksuton sisältäen aamukahvin ja lounaan. Esillä sääntömääräiset asiat ja Raija Pekkarinen kertoo kaupunkiseurakunnan ajankohtaisista kuulumisista. Talousvirettä yrittäjyydestä Keski-Suomeen! ?seminaari su 24.4. klo 13-14.30, JAMK/Dynamo (Piippukatu 2-3). 040 542 9673 tai Kaija Keskustanaisten Keski-Suomen piiri: Sääntömääräinen Vuosikokous ti 26.4. klo 18.30 kunnan valtuustosalissa. Juvan kunnallisjärjestön vuosikokous ma 18.4. pesu. klo 17 vierailu Lakeuden Etappi Oy, Laskunmäentie 15, Pojanluoma, kokous 18.30 Oma säästöpankki Kauppatie 12, Ilmajoki. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Tapavainola, py:n vuosikokous su 17.4. Paikalla e. Alpakkafarmiin, kehruunäytös, Sepän pajaan, työnäytös, Maarja Magdaleenan käsityökiltaan sekä Pärnun 1700-luvun Puolustuslinnakkeeseen. Sonkajärvi, Mäkikylän py:n vuosikokous to 21.4. Ensimmäinen käsittely. PALJONKO IHMINEN MAKSAA? paljonkoihminenmaksaa.org Väänänen puh. Valitaan. Lähtö Iisalmesta klo 8 ja paluu klo 19.15 mennessä. Opastetut luostarikierrokset ja Valamossa Via Finlandia näyttely sekä ruokailu, kahvit Lintulassa. klo 12 alkaen (valtakirjatarkastus klo 11.30) Peltola -salissa, Peltolankatu 4, Joensuu. Tohmajärvi, kj:n vuosikokous on ti 19.4. Valtakirjan tarkastus ja aamukahvit klo 10-11. Lounasmahdollisuus. Keskustanaisten Jyväskylän osaston vuosikokous 19.4.2016 klo 17.00 Keskustan piiritoimistolla os. Yliopistonkatu 17B, Jyväskylä. Lisätietoja ja ilmoittautumiset mahdollisimman pian, viimeistään 20.4. mennessä Marjatta Ryhänen p. 0445386165 sp.marjatta.ryhanen@ gmail.com tai M-L Jauhiainen p. 0400809110, sp.maija-liisa.jauhiainen@luukku.com. Koulutus on tarkoitettu kaikille keskisuomalaisille järjestötoimijoille - sekä erityisesti vaalipäälliköille, puheenjohtajille, sihteereille ja johtokunnan jäsenille. Ilm. Paikalla kokouksessa piirin pj. Ilm. Osoite Myllyntie 44. klo 13 Rantasalmella ravintola Rinssi Everstissä, osoite: Ohitustie 5. Kaipola, py:n vuosikokous ma 11.4. klo 18.30 Ritva ja Jarmo Kalliolla. Varparannan py:n vuosikokous ke 13.4.2016 klo 18.00 Anja ja Ilpo Kiemalla. Savonlinna, kj:n vuosikokous to 14.4. Kolmen päivän leirillä on erilaisia työpajoja, liikuntaa, uimista, hyvää ruokaa ja iloista yhdessäoloa. Keskustelua innoittaa Sami Outisen Sosiaalidemokraattien tie talouden ohjailusta markkinareaktioiden ennakointiin. klo 18 Paviljongilla Purserissa Rajalahdenkatu 4, Savonlinna. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs), 40100 Jyväskylä. klo 19 Tuopanjoen Kylätalolla. Polvijärven kirkonkylän paikallisyhdistyksen vuosikokous to 28.4. klo 18 Mutakatissa. Keskustan sääntömääräinen puoluekokous Seinäjoella pe-su 10.-12.6. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Johtokunnan kokous klo 10 samassa paikassa. Kevätmatka Pärnuun 15.-17.4. Seinäjoki Areenalla. klo 18 Korteniemellä Hannu ja Elina Lappalaisella. 044369 9603. Ylä-Savo Valamon ja Lintulan luostaritPerheretki 21.5. Muistattehan myös toimittaa heti vuosikokouksen jälkeen pöytäkirjanotteen puoluekokousedustajista piiritoimistoon, kiitos. Korven ja Aholan py:n syys- ja vuosikokous pe 15.4. mennessä. Majoitus Hotelli Lakeus pe-su 2hh saunalla 200e/hlö, 2hh 170e/hlö, 3hh saunalla 150e/hlö ja 4hh 120e/ hlö. klo 18 Savitaipaleen kunnantalolla. Elina Suoranta p. Asioina vuosikokousasiat. klo 18 Ylämyllyn Shellin kokoushuoneella. Ahmovaaran-Järvikylä, py:n vuosikokous pe 22.4. Paikalla kokouksessa toiminnanjohtaja Matti Kuittinen. Avoinna sopimuksen mukaan. Keskusta-pelikortit nyt myynnissä! Tunnetko kaikki Keskustan kansanedustajat ja mepit. klo 18 Keskustan Keski-Suomen piiritoimistolla (Yliopistonkatu 17 B. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Pakan hinta 10 euroa/kpl + postikulut. Lukemisiin! Itä-Savo Piiri, vuosikokous su 10.4. Lauantain retkipäivä: Opastettu Pärnun maakuntakierros, tutustuminen mm. 0405116787. Karjala Huomio kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset! Puoluekokouksen majoitus/kuljetus-paketti varattavissa piiritoimistosta, tuija. pitkapaasi@keskusta.fi tai 040 415 8759. klo 13. klo 18 Hannu ja Tarja Pirkkalaisella. Ruskamatka Inariin ja Ruijan rannoille 8.-13.9. Matka kulkee Kuusamon kautta Inariin, josta lähdetään päivän retkellä Sevettijärven, Näätämön, Pykeijan, Nuorgamin ja Utsjoen suuntaan. Tutustutaan porotilaan, Neiden kylässä pysähdytään Kolttakoskella ja Pykeijassa eli pikku-Suomessa, jossa nähdään pienen kylän elämään. 2.krs). klo 18 Tapavainolan seurojen talolla. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Jääski, py:n vuosikokous Kahvila Imatrankoskessa la 16.4. Puheenvuorot: pääministeri Juha Sipilä, teollisuusneuvos Hannu Löytönen (Betset Oy), toimitusjohtaja Sirkku Vahvaselkä (Päiväkoti Löytöretki), ministeri Juha Rehula, eduskuntaryhmän pj Matti Vanhanen ja kaupunginjohtaja Timo Koivisto. klo 16.15 Porrassalmenkatu 33, Mikkeli. Ari Torniainen. Nevalan ja Ravattilan py:n vuosikokous pidetään toimitalolla ma 18.4. Majoitus Hotelli Fooninki, Omenahotelli sekä Eetula (10 hengen mökki). Johtokunta Ylämyllyn paikallisyhdistyksen vuosikokous ke 20.4. Valtakirjantarkistus klo 17.15. Puolueen tervehdyksen tuo kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen. Sääntömääräisten vuosikokousasioiden lisäksi käsitellään Enonkosken keskustanaisten paikallisyhdistys ry:n lakkauttaminen ensimmäisen kerran ja jäsenistön siirtäminen Keskustan Enonkosken kirkonkylän paikallisosasto ry:n jäseniksi. Vieraana pääsihteeri Antti Siika-Aho. Johtokunnan kokous on ti 12.4. Valtakirjat ja kahvit klo 17.30 alkaen. Kohti kuntavaaleja- koulutus Keskustan järjestötoimijoille la 14.5. Osoite Koskenparras 8. klo 19. Lemin kj:n vuosikokous ke 20.4. klo 18 Kunnantuvalla. 040-721 0636. Millainen on huomisen kotikunta-kysymystä kanssasi pohtimassa mm. Lisätiedot sekä ilm. ja lisätietoja Liisa Laitinen puh. Johtokunnan kokous klo 18 samassa paikassa. Vesaisten Äksön 2 - leiri 16.-18.6. Pieksämäen diakoniaopistolla. klo 12 piiritoimistolla Kuopiossa Snellmaninkatu 37. Lähtö Iisalmesta. Linja-autokuljetus meno-paluu lähtö pe 10.6. Järj. Sitovat ilm. Kokoukseen lähtee kaksi linja-autoa Suomussalmelta ja toinen Kuhmosta. Etelä-Pohjanmaa Keskustanuoret, vuosikokous 8.4. klo 19 kirjastossa. klo 18 Karjalaisten Kammarilla. Osoite Lappeentie 17, toinen kerros. Majoitukset jaetaan varausjärjestyksessä. Keskustanaisten Ylä-Savon piiri ry. Kainuu Kainuun piirin sääntömääräinen vuosikokous pe 15.4. Mukana Suomen Keskustan pj, pääministeri Juha Sipilä. Keskustan sääntömääräinen puoluekokous Seinäjoella pe-su 10.-12.6. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Savitaipaleen kj:n vuosikokous pe 29.4. Hinnat Itä-Savon Vesaisille: kolme päivää, kaksi yötä 1e/ 3v, 50e / 3-16v, 100e /yli 16v. klo 06.00 55e/hlö. klo 19 valtuustosalissa. Lisätiedot: p.010 315 2001/Pia tai 010 315 2000/Pauliina. Etelä-Savo Hirvensalmi, kj:n vuosikokous su 17.4. klo 13 Kari ja Päivi Pettisellä. ita-savo@vesaiset.fi tai 0407585180 Pohjois-Savo Keskustanaisten Pohjois-Savon piiri ry:n vuosikokous la 16.4. Vuosikokousasioiden lisäksi käsitellään vaalisuunnitelma. klo 10-15 Kannonkosken Piispalassa (Kurssitie 40). 010 315 2001 44 15.4.2016 sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj. Lisäksi saatavissa edullista mökkimajoitusta 4h ja 7 h ryhmille. Tarjoilu klo 17.30. Enonkosken Keskustanaisten vuosikokous ke 20.4. ministeri Juha Rehula. Käsittelyssä py:n lakkauttaminen ja jäsenten siirtäminen Mikkelin kaupungin py:seen. Järjestäjät: Suomen Keskustayrittäjät ja Keskustan K-S piiri. 010 315 2000, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj. piiritoimistolle, lyyli.pokela@keskusta.fi (0500 807 003). Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Seinäjoki Areenalla. Matka sisältää paljon muutakin mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa. Kuvalliset Keskusta-pelikortit sopivat ajanvietteeksi itselle, tuliaisiksi muiden puolueiden kannattajille, pikkulahjoiksi tai vaikkapa arpapalkinnoiksi. Jouni Kemppi. Imatran kunnallisjärjestön vuosikokous pidetään maanantaina 9.5. Keskustassa tapahtuu kous su 17.4. klo 18 kunnan talon kahvihuoneessa. Ihastjärvi, py sääntömääräinen vuosikokous ti 19.4
Ilmoittaudu ma 18.4. klo 18 Oikaraisella Eräharjutoimitalolla, Jyrhämäjärventie 500. Kokousedustajien ilmoittautuminen klo 17.30 alkaen. Ilmoit tautumiset numeroon 040 7099521. Taivalkoski. Mukana PP:n Keskustapiirin uusi tj. klo 19 Ala-Temmeksen kylätalolla. Seinäjoen Läntisen paikallisyhdistyksen vuosikokous pidetään ke 20.4. Valtakatu 25, 2.krs. Keskustanaiset Suomen Keskustanaiset ry:n valtuuston vuosikokous Helsingissä 28.5. Elokuvateatteriretki: Kung Fu Panda 3 su 24.4. Mukana ke Antti Rantakangas. Sääntömääräiset asiat. Keskusta r.p. klo 12 Pyhäjärvellä, Tunturintie 1, Keskuskoulu. Limingan py:n sääntömääräinen vuosikokous ke 4.5. Vpj-ehdokas Hanna- Raahe. Johtokunta klo 18.30. Muhos. n. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen vuosikokous su 24.4. klo 19. Mukaan mahtuu vielä muutama vesaistoiminnasta kiinnostunut nuori. Johtokunta Rovaniemi, kj ry:n vuosikokous su 17.4. klo 19 Hyvinvointitalolla. valtuustosalissa klo 18.30. osastoihin tai Eijalle p.0400850173. Vesaiset Lapista lähtevät valtakunnalliselle 60- vuotisjuhlaleiriretkelle 3-7.8. Tilaisuus on ma 18.4. Seinäjoen keskustanuoret 21.4. Avoin keskustelutilaisuus su 17.4 Klo 19.00 POP pankin vähänkyrön kerhohuoneella, keskustapiirin pj. Tallinnaan, Mäntsälään ja Linnanmäelle. osastoihin tai piiriin Eijalle p. 0400850173. Peräpohjola Keskustanaiset, Peräpohjolan piiri ry:n vuosikokous ti 19.4. Opettajana Tiina Niva. Osastojen vuosikokoukset: Alajärven keskustanuoret 16.4. Johtokunta klo 18.30. Koko perheen retki Haaparantaan la 23.4. alkaen klo 18 piiritoimistolla , os. Ala-Temmeksen py:n sääntömääräinen vuosikokous ti 19.4. Johtokunta klo 13. Siikalatva. Johtokunta klo 18. Utajärvi. Kahvit klo 18.30. Utajärvi. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Johtokunta klo 17.30. ja puoluehallituksen jäsen Esko Lehtimäki alustaa ajankohtaisista asioista. Pattasten py:n sääntö- Oulainen. klo 19 Juss ilassa, Jussilantie 3. Mäyryn paikallisyhdistyksen vuosikokous su 24.4. 50 ensimmäistä mahtuu mukaan. Vähäkyrö. Kunnallisjärjestön kuukausikokous su 24.4. osastoihin tai Eijalle p.0400850173. Vesaisten Lasihimmelikurssi Sallassa 13-15.5. Mukana ovat ke:t Antti Rantakangas ja Hannaka isa Heikkinen. Haapavesi. mennessä. Lisätietoja Katjalta: p. klo 18 Alavuden ABC. Lappajärven keskustanuoret 7.5. Lisätietoja Katjalta: p. Paikkoja rajoitetusti, Lisätietoja ja ilm. Kahvit klo.11.30. Kunnallisjärjestön vuosikokous la 16.04. Mukana tj. Antti Ollikainen. klo 19 entisellä Mäyryn koululla. klo 13 Pizzeria Kebab Best, Lappajärvi. kaisa Heikkinen vierailee Haapavedellä. klo.12 kunnanviraston valtuustosalissa/kahvio Kirkkotie 1. Yleisötilaisuuden jälkeen paikallisyhdistyksen kokous. Lapua Tiistenjoen py:n vuosikokous su 17.4. Paavolan py:n sääntömääräinen vuosikokous ma 25.4. klo 18 Kotokahviossa. Mukana ke Tapani T ölli. klo 14 Kairanmaantalolla Leskelässä. Kokous alkaa klo 10. Lisätietoja ja ilm. klo 19 Hyvinvointitalolla. n. Murto-Kormun py:n sääntömääräinen vuosikokous ti 26.4. Tyrnävän py:n sääntömääräinen vuosikokous ti 26.4. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen vuosikokous to 21.4. klo 19 valtuustosalissa. Muhos. Paikalla ovat kansanedustajat, Markus Lohi, Eeva-Maria Maija- la. 040 5338160, pohjois-pohjanmaa@vesaiset.fi Piiri. Muhoskylän py:n sääntömääräinen vuosikokous ti 26.4. klo 19 Mäntyrannalla. Johtokunta klo 18.30. Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin sääntömääräinen vuosikokous la 16.4. Jäsenhinta: lapset 5 eur, aikuiset 7 eur. Paikalla ke:t Tapani Tölli ja Niilo Keränen. Tyrnävä. klo 18. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen vuosikokous kunnantalolla pe 15.4. mennessä. Kokouksessa käsitellään 20 § mukaisten sääntömääräisten asioiden lisäksi sääntöuudistus.. Kesäretki Pohjanrantaan Keminmaalle 18.-19.6. Lisätietoja ja Ilm. 040 5338160, pohjois-pohjanmaa@vesaiset.fi Oulu. Py;n sääntömääräinen vuosikokous samassa paikassa alkaa klo.18.00. Antti Ollikainen. Siikalatva. klo 18 Piiritoimistolla Kemissä os. Muhoskylän py:n sääntömääräinen vuosikokous ti 19.4. klo 19 Mäntyrannalla. Mukana kokouksessa Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä, kansanedustajia sekä puoluejohtoon pyrkiviä. Nivala. Lisäksi on varattu ostosaikaa. Asiana valtuustol ista. Johtokunta klo 18. Muhos. klo 19 Seurojentalon kahviossa. Johtokunta klo 18. VESAISET: Oulu. klo 17 Squash and Bowling Center, Seinäjoki. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen vuosikokous su 17.4. klo 14 kaupungintalolla. Kahvitarjoilu. Liminka. Utajärven py:n sääntömääräinen vuosikokous ti 26.4. Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. puoluekokousedustajat. Matkanivan py:n sääntömääräinen vuosikokous su 24.4. klo 19 Matkanivan kylätalolla. määräinen vuosikokous ke 20.4. klo 19 Teknisellä virastolla (Ruskatie 1). klo 17 Alvariini, Alajärvi. Kahvitarjoilu ja arvontaa! Siikalatva. klo 17 kaupungintalolla. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen vuosikokous ma 18.4. klo 18.30, Kalliontie 18. Elokuvateatteriretki: Zootropolis su 17.4. klo 12 alkaen (näytöksen aikataulu saadaan ti 19.4.). Rantsilan py:n sääntömääräinen vuosikokous Tietopaluksella ti 19.4. Lisäksi käsitellään toisen kerran paikallisyhdistyksen lakkauttaminen ja yhdistäminen Pattijoen paikallisy hdistykseen sekä syyskokouksen esityslistan asioita. Siikajoki. klo 19 POP-Tiistenjoki talolla. Liminka. Keskuskatu 11. Liminka. Valitaan 4 puoluekokousedustajaa Seinäjoen puoluekokoukseen 10-12.6. Pohjois-Pohjanmaa Kalajoki. klo 12 alkaen (näytöksen aikataulu saadaan ti 12.4.). Ilmoittaudu pe 15.4. Ilmoittautuminen klo 9-11.30 ja aluekokoukset klo 10. Jäsenhinta: lapset 5 eur, aikuiset 7 eur. sisältää kuljetuksen, yöpymisen, kesäteatteriesityksen, kylpylän käytön, illallisen ja aamiaisen. Ohjelmassa on myös mahdollisuus tutustua tiluksiin paikan isännän johdolla. Lähtö klo 9 Oulusta, mennään kimppakyydeillä. Perillä käydään Candy World ?seikkailupuistossa ja ruokaillaan yhdessä. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 13 §:n asiat. Ennen kokousta klo 17 on mahdollisuus tutustua Puusepänliike Ari Karvon toimintaan osoitteessa Puusepäntie 4, Oikarainen Vesaisten kerhohohjaajakoulutus nuorille Ylläksellä 22-24.4. Alavuden keskustanuoret 6.5. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: pohjois-pohjanmaa@vesaiset.fi, p. 040 5338160/Katja Lappi Posio. Hinta 80
Valinnanvapaus ei joidenkin mielestä ehkä toteudu, koska Lapissa kaikissa kunnissa ei ole kilpailua terveyspalveluiden järjestäjissä. Kokouksessa kuultiin lyhyitä esittelyitä myös puoluesihteeri- ja varapuheenjohtajamittelöön osallistuvilta. Torniolainen Markku Ponkala moitti päättäjiä maakuntaan kohdistuvan lentoliikenteen alasajosta. Muutamissa puheenvuoroissa oltiin huolissaan sote-uudistuksen käytänteistä Lapissa. Piirikokoukset Satakunnassa oma pääministerin haastattelutunti Anne Hievanen ??Meillä on oma pääministerin haastatte- lutunti, supistiin keskustan Satakunnan piirikokouksessa Huittisissa, kun pääministeri Juha Sipilä asettui puheensa jälkeen kokousväen tentattavaksi. Puolen tunnin mittaisessa kyselytuokiossa satakuntalaisia askarruttivat byrokratian purkamisen hidas eteneminen, maanviljelijöiden vaikea taloustilanne, metro- polisoituminen ja Suomen turvallisuustilanne. ??Hattua täytyy nostaa, että pääministerillä on kaiken kiireen keskellä aikaa myös kenttäväelle, kiitteli kokousta johtanut Martin Ylikännö. Säkyläläinen Esko Eela sanoi hämmästyneensä Sipilän antamasta tietopaketista. ??Olet perehtynyt varsin lyhyessä ajassa pieniinkin yksityiskohtiin, Eela kiitteli. Porilaiset Juha Aalto ja Raija Koskiranta sekä säkyläläinen Marko Pelttari kertoivat välillä miettineensä, onko valta päässyt valumaan hallitukselta jonnekin muualle. Nyt kuitenkin mennään jo hyvää vauhtia eteenpäin, he arvioivat. ??Odottavan aika on ollut pitkä, mutta kyllä ovat asiatkin olleet isoja ja vaikeita, Pelttari sanoi. Auni Vääräniemi Peräpohjalaisilla riitti piirikokouksessaan keskusteltavaa ajankohtaisista aiheista. Peräpohjolassa kiiteltiin valtatien korjausta Auni Vääräniemi Valtatie NELJÄn korjauspäätös Kemin ja Ou- lun välillä nousi kärkiteemaksi keskustan Peräpohjolan piirin kevätkokouksessa Kemissä. Puolueensa piirikokouksia kiertävä puheenjohtaja Juha Sipilä sai kuulla monia kiittäviä kommentteja kehysriihessä annetusta korjausrahoituksesta. Piirin puheenjohtaja Pekka Pelttari iloitsi, että hallitus on kuunnellut maakunnan ääntä. Hän epäili, ettei edellinen hallitus tainnut tietääkään Lapin olemassaolosta. Peräpohjalaiset korostivat, ettei valtatie ole pelkästään pohjoissuomalaisten väylä, sillä sitä pitkin ajetaan myös hiihtolomille Lappiin. 46 15.4.2016 Keskustan lappilaiset kansanedustajat Eeva-Maria Maijala, Katri Kulmuni ja Markus Lohi pääsivät Sipilän ohella kokousväen tentattaviksi ajankohtaista politiikkaa käsittelevässä paneelissa. Kysymyksistä ei ollut pulaa. Seppo Rantamaula Keminmaasta ihmetteli, miksi heikko-osaisimmilta leikkaamisen sijaan ei nostettaisi veroastetta. Sankala toimi Peräpohjolassa toiminnanjohtajana 40 vuotta.. Ehdokkaista paikalle oli varapuheenjohtajaksi pyrkivän Katri Kulmunin lisäksi saapunut puoluesihteeriehdokas Jouni Ovaska. Kokouksessa ojennettiin huomionosoituk- set pitkäaikaisille keskusta-aktiiveille Hilkka Joelle ja Jaakko Sankalalle. Enontekiöläinen Joki sai Santeri Alkio -mitalin. Joen pitkä ansioluettelo yhteiskunnallisista tehtävistä sai kokousväen pohtimaan, ovatko Lapissa muut mitään tehneetkään. Simolainen Sankala kukitettiin 80-vuotispäivänsä vuoksi
Miksi pitäisi mennä Kuopioon Mikkelin kautta, Parkkinen ihmetteli. Hän ilmoitti, että nyt on järkevää katsoa Pohjois-Savon päätös. Toimet kuntoonpanossa ovat keskittäviä hallinnonala kerrallaan, Pekka Nousiainen arveli. Kauko Rauhansalo oli puolestaan huolestunut alemman asteen tieverkon kunnostamisesta. Veli Neuvonen, Eero Eronen ja Kari Mielonen keskustelivat Itä-Savon piirikokouksessa. Päivi Vento Katri Kulmuni ja Jouni Ovaska vierailivat Pertunmaalla. Sote kiinnosti Varsinais-Suomessa Raija Kerttula-Rantanen Ehdokkaat joutuivat tenttiin Etelä-Savossa Päivi Vento Puoluesihteeriehdokkaat Mari Kokko ja Jouni Ovaska sekä varapuheenjohtajakandidaatit Katri Kulmuni ja Antti Kurvinen joutuivat Etelä-Savon kokouksessa Esko Kilpisen tenttiin. Kandidaateilta tentattiin, pysyvätkö he aikatauluissa. Kulmuni totesi olevansa aikatauluihminen. Piirikokoukset Itäsavolaiset haluavat pitää sote-suuntansa Päivi Vento Päivi Vento Alueiden välinen sote-yhteistyö kirvoitti eriäviä mielipiteitä Itä-Savon piirikokouksessa Rantasalmella. Kansanedustajat Hanna Kosonen ja Jari Leppä toivoivat itäsavolaisten siirtyvän soteasioissa eteläsavolaisten kanssa samaan neuvottelupöytään. . Kokko myönsi aamujen tekevän tiukkaa. 2016 47. Kuismalle Sipilä vastasi, ettei yhtiöittäminen tarkoita yksityistämistä. Pekka Myllymäen terveiset ja kysymys koskivat Mavi-järjestelmää. Myllymäki painotti myös, ettei seutuja enää ole, vaan maakunta päättää. Ei ole yhdenkään savonlinnalaisen etu, että ette tee yhteistyötä Etelä-Savon kanssa. Jos se on kielteinen, ehditään hyvin vielä Etelä-Savon kelkkaan. Kokousväen puheenvuoroissa nousi esiin pelkoja, että Suomea laitetaan nyt kuntoon syrjäisemmät seudut unohtaen. . Ovaskan heikkous on jäädä suustaan kiinni, ja Kurvinen kehui olleensa edellisenä päivänä etuajassa. Piirikokouksessa puhututti Savonlinnan OKL:n lakkauttaminen. Paikalla vieraillut Matti Vanhanen pohti, että päätös heijastaa itsekkyyttä. Juhani Alaselle ojennettiin kultainen ansiomerkki 44 vuoden urasta puoluevaltuustossa. ??Keskustan hienous on siinä, että aatteen ja perusrungon säilyessä puolue on pystynyt aina olemaan ajassa mukana, Alanen lausui. Kuntavaalit 2017 ja isot muutokset puhututtivat Varsinais-Suomen piirikokousta. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä toivoi puolueen aloittavan pikaisen ehdokashaun, sillä sote- ja maakuntauudistus aiheuttavat tehtävämuutoksia tuleville kunta- ja maakuntapäättäjille. ??Rohkaiskaa uudenlaisia ehdokkaita, Sipilä sanoi. Kokousväki innostui esittämään tukun kysymyksiä pääministerille. Raimo Rönkkö kysyi, onko sote ajateltu kytkeä Iso9000-järjestelmän kaltaisen laadunvalvontaan. Eero Kuismaa puolestaan huoletti, mitä julkisten palveluiden yhtiöittäminen merkitsee sairaanhoidossa. Sipilä lupasi soteen laadunvalvontaa ja yhtenäistämistä, joka tulee koskemaan myös tietojärjestelmiä. Nyt moodin pitää muuttua, Leppä vetosi. Keskustan Itä-Savon piirin ex-puheenjohtaja Matti-Pekka Parkkinen kuitenkin korosti Savonlinnalla olevan jo toimiva integraatio Pohjois-Savon kanssa. . Toisaalta hän opasti kuntapäätöksenteossa mukana olevia perehtymään tarkasti maakunta kaavaan. 15.4
Niitä ovat Colosseum Roomassa, Taj Mahal Intiassa, inkakaupunki Machu Picchu Perussa, Itzan mayapyramidit Meksikossa, Petran kaupunki Jordaniassa ja Kristus-patsas Rio de Janeirossa, mutta mikä on seitsemäs? 8. Kesällä 2007 maailmanlaajuisella net- tiäänestyksellä valitttiin uudet maailman seitsemän ihmettä. ja runsaat 11 kuukautta 1945?83 ja 1987? 91, 5) tavallisimpiin kuuluvia muurahaisiamme, kaikkiaan Suomessa on 55 muurahaislajia, 6) kyllä, mainitut maalis-huhtikuun nimipäivät ovat Helsingin Yliopiston pitämällä virallisten etunimien listalla, 7) 20 e, 200 e, 8) 170 euroa, 9) vain Venäjällä, 10) kerran: Sami Hyypiä 2001. tuus lähestyy kaikkien aikojen kärkeä. Edellä ovat John Österholm (rkp) ja eräs maalaisliitto-keskustalainen. Mikä on juuri nyt pienin ja mikä suurin rikesakko? 3. Ovatko ne myös virallisia? 2. Vuoden urheilija valitaan aina tammi- 3 5 8 1 6 9 4 7 2 9 3 7 9 1 2 4 3 8 6 5 9 2 7 4 1 5 6 3 8 1 3 5 6 9 8 7 2 4 8 6 8 4 3 7 2 9 5 1 1 8 7 2 9 3 4 5 1 6 4 1 3 7 5 6 2 8 9 4 7 2 9 5 6 2 9 5 6 9 8 2 1 3 4 7 15.4.2016 2 4 6 5 8 7 1 9 3 6 6 2 7 9 8 3 4 1 5 5 8 4 7 2 1 6 9 3 5 3 1 3 9 6 4 5 2 7 8 8 6 2 1 9 4 3 5 7 4 5 1 8 3 7 9 2 6 7 7 9 3 2 5 6 1 8 4 4 2 7 6 3 1 8 5 4 9 9 4 8 5 6 2 7 3 1 3 1 5 4 7 9 8 6 2 48 kuussa. Puoluekokous valitsee siellä uuden puoluevaltuuston. . Keskustan puoluevaltuusto kokoustaa vielä nykyisellä johdolla la vasta kesäkuussa Seinäjoen puoluekokouksessa. . huhtikuuta normaalin marssijärjestyksen mukaisesti istuvan puheenjohtajiston johdolla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Jouni Ovaskan puoluesihteeriehdokkuus ja ilmoitus jättää puoluevaltuuston puheenjohtajan tehtävät eivät vaikuta vielä Jyväskylän kokouksen kulkuun. Puoluesihteeri Timo Laaninen vahvistaa, että puoluevaltuuston toimikausi on katkol- Sääntöjen mukaisten vuosikokousasioiden lisäksi puoluevaltuusto käsittelee Jyväsky- Mr Segui/Shutterstock lässä myös presidenttiehdokkaan asettamisen aikataulun ja esivaalisäännön sekä ajankohtaisia kunta- ja maakunta-asioita. Puoluevaltuuston yleiskeskustelu käydään pääosin ministeritentin muodossa edellisestä puoluevaltuuston kokouksesta saatujen myönteisten kokemusten perusteella. ? 6 5 Tietotesti 8 7 9 3 2 3 9 5 3 1 8 5 4 7 2 9 7 4 1 2 5 4 9 7 8 3 1 6 2 5 3 7 ??? Minä vuonna Kimi-Matias Räikkönen aloitti F1-uransa? 1. Kuinka monta kertaa jalkapalloilija on valittu Suomessa vuoden urheilijaksi: ei kertaakaan, kerran vai kaksi kertaa? Vastaukset: 1) 2001, 2) a, 3) Kiinan muuri, 4) Johannes Virolainen, kansanedustaja 41 v. Rikesakkojärjestelmä tuli Suomeen 1982. Monenko maan alueella se virtaa? 4. Ilkka Kanervan kansanedustajauran pi- 10. Seinäjoelle asti mennään nykyisellä kokoonpanolla ja Ovaskan johdolla. Paljonko tällä hetkellä saa rikesakkoa, jos ajaa enintään 15 km/h ylinopeutta 60 km/h -alueella? 9. Mitä ovat keltiäinen, pihamauriainen ja siloviholainen? ti F1-uransa Sauber-tallissa, Pertti ?Spede? Pasanen kuoli, Ville Itälä valittiin kokoomuksen uudeksi puheenjohtajaksi? 6. Kuka? 2 6 5 1 4 2 8 3 7 4 9 9 1 7 6 8 8 2 4 4 3 9 1 5 4 6 2 9 1 9 7 3 5 3 8 9 8 6 7 2 4 1 1 9 5 4 6 3 5 8 7 4 3 5 1 8 3 7 9 2 2 6 6 7 9 4 3 3 2 7 5 2 6 9 1 8 1 4 2 7 6 3 3 1 8 5 4 9 9 4 8 7 5 6 6 2 7 3 1 5 4 2 7 9 8 4 6 7 2 2 4 6 5 8 7 1 9 3 9 2 7 4 1 5 6 3 8 1 3 5 6 9 8 7 2 4 6 8 4 3 7 2 9 5 1 8 7 2 9 3 4 5 1 6 4 1 3 7 5 6 2 8 9 5 6 9 8 2 1 3 4 7 3 5 8 1 6 9 4 7 2 7 9 1 2 4 3 8 6 5 5 3 6 1 1 2 2 3 1 6 3 1 2 9 7. Mikä hanke on viime aikoina kohdannut ainakin hidastumista: a) SAK:n ja STTK:n yhdistyminen, b) SDP:n ja uuden palkansaajajärjestön yhdistyminen, c) Suomen julistaminen yksikieliseksi maaksi? 7. Mikä vuosi: Kimi-Matias Räikkönen aloit- 5. Viime syksynä niitä korotettiin, yleensä kaksinkertaisiksi. Uusi puoluevaltuusto pitää sitten syksyllä oman järjestäytymiskokouksensa ja valitsee keskuudestaan uuden puheenjohtajan, Timo Laaninen muistuttaa aikatauluista. Risto luodonpää Keskustan puoluevaltuusto kokoontuu Jy- väskylässä 23.?24. Ooka, Neve, Eelo, Odessa, Jusko, Aline, Jaro ja Meea ovat harvinaisempia suomalaislapsille annettuja etunimiä. Volga on Euroopan pisin joki
2016 49. Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen Lue Suomenmaan pääkirjoitus verkkolehdestä joka aamu, seitsemän kertaa viikossa. www.suomenmaa.fi etsii kotimaan avustajaa, jonka tehtäviin kuuluvat ensisijassa tiedotustoiminta sekä tiedotusvälineiden ja sosiaalisen median seuraaminen. Avustajaksi valittavalla tulee olla työhön soveltuva korkeakoulututkinto. Vapaamuotoiset hakemukset pyydetään lähettämään 20.4. mennessä sähköpostitse osoitteeseen kaija.huida@paavovayrynen.fi. 15.4
johonkin tarkoitukseen paljon, vähän vai sopivasti. Tätä arviointikykyä tarvitsee jokainen poliittinen päätöksentekijä, mutta olisihan se suotavaa myös kansalaiselle, joka aikoo ilmaista asiasta mielipiteensä keskustelupalstalla. Sivistys on myös se yhteinen nimittäjä, jolle voidaan rakentaa kansakunnaksi kutsuttu yhteisö . Ei ole enää. Tietämättömyydestä ja siihen perustuvasta mielipiteenvapaudesta on tullut uusi kansalaisoikeus. Sivistyksen kartuttaminen vaatii lievää ponnistelua, joten helpompi on sanoa, että opiskelun ja lukemisen voi aina korvata googlaamalla. Loppuviikosta julkisuudessakin vilahti keskustelua aiheesta ?miksi muka pitäisi tietää, kuka joku Mikael Agricola oli?. Sivistys oli ennen arvo. Ilman tätä perusrakennetta ihmisen on mahdotonta esimerkiksi arvioida, onko ?10 miljoonaa. Olen kohdannut myös kansalaisen, joka oli ylpeä siitä, ettei ollut kuudessa vuodessa oppinut koulussa yhtään ruotsia. Sitruunapiirakan resepti löytyy hetkessä, samoin sopiva remonttifirma kylpyhuonetta kunnostamaan. Mutta Googlesta ei ole mitään apua, jos pitäisi arvioida suomenkielisen kulttuurin merkitystä kansan itseymmärrykselle. Googlesta ei myöskään saa ensimmäistäkään vastausta monimutkaisiin, pirullisiksikin nimitettyihin ongelmiin, kuten millaisin toimin saataisiin suurempi osa 50 15.4.2016 työvoimasta työhön, millainen finanssipolitiikka olisi viisasta tai millaisin kansallisin keinoin valtiot voivat suojata talouksiaan euroalueen yhteisiltä kriiseiltä. Sivistys on suhteellisuudentajua ja kykyä hahmottaa kokonaisuuksia. Se on fundamentaalipääomaa, jonka varaan rakentuvat muut pääomat. Sivistymättömyys on kansallisena arvona vaarallisimmasta päästä. Kirjoittaja on vantaalainen toimittaja ja yrittäjä.. Nyt on rohkeaa ja uhkeaa olla tietämättä. Se on aivojen välttämätön perusrakenne, jota ihminen tarvitsee suhteuttaakseen asioita toisiinsa ja tunnistaakseen toiminnalleen oikean suunnan. me olemme se porukka, jolle tulee Agricolan nimestä mieleen jotain. Sivistys on jaettua henkistä pääomaa. merkitys. Kaikenlaista voi toki puhua ja kirjoitella siitä huolimatta. vieraskolumni johanna korhonen Sivistymättömyys on vaarallinen arvo Tapasin viime viikolla ihmisen, joka kertoi, ettei seuraa lainkaan uutisia. Ei voi. Google on tosi kätevä, jos pitää yhtäkkiä tarkistaa Mikael Agricolan elinvuodet tai vaikka sanan ?apofaasi
Joo joo, on vain toteutettu lakia ja määräyksiä, mutta silti. Millään ei meinattu saada kaupunkiimme selkeästi osoittavaa tienviittaa, kun kirjoituspöydän ääressä, 300 kilometrin päässä, niin oli päätetty. Ilman lupaa, pelkästään ilmoittamalla. Kun menemme aina enemmän siihen, että pesemme toistemme paitoja, niin sitä toimintaa täytyy voida mainostaa. Jari Nenonen päätoimittaja Juha Määttä 040 7359 612 Pääkirjoitustoimittaja Juha Mauno 044 7370 311 toimituspäällikkö Katariina Lankinen 044 7370 320 Ulkoasupäällikko Mikko Eronen 041 4539 554 Verkkouutispäälliköt Henna Lammi 044 7370 267 Samuli Nissilä 044 7370 261 journalistinen taittaja Samuli Vänttilä 044 7370 244 Toimittajat Meri Alaranta-Saukko 044 2032 640 Annukka Kaarela opintovapaalla Pirjo Kontio 044 7370 262 Risto Luodonpää 040 8201 781 Anja Manninen 044 7370 381 Pentti Manninen 040 5709 400 Juhani Ojalehto 044 7370 283 Pauliina Pohjala perhevapaalla Pekka Pohjolainen 040 5357 674 Pirkko Wilén 044 7370 238 Valokuvaajat Jari Laukkanen 044 5966 879 Maria Seppälä 044 7370 386 GRAAFIKKO KIRSI ERVASTI 044 7370 327 uutiset@suomenmaa.fi etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi mielipiteet@suomenmaa.fi Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 4, 90150 Oulu Helsingin toimitus Postiosoite: PL 1070, 00101 Helsinki, Käyntiosoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Joutsen Media Oy Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Painopaikka Kaleva Oy, ISSN 0356-3588 15.4. 2016 51. Win-win, ompelija kerää elantoaan, reissumies saa housujen vetoketjun korjatuksi. Siellä liikenneasemalla on kyllä wieninleike ja klapeja pussissa ja veikkauspiste, mutta ei myydä ajovalopoltinta, puhumattakaan, että se osattaisiin vaihtaa. Oli kyllä opaste Lankamalmille, joka ei ole mitään eikä missään. Pienyrittäjä voisi pelastaa itsensä ja kukaties työntekijänsäkin hengen, jos hän voisi halvalla kyltillä opastaa asiakkaita luokseen. Jos sallitaan vain pienet ständit eli puhuttelijat, nämä kävelykatujen näkövammaisansat, niin sitten aiheutetaan vaaraa liikenteelle. Nenonen Tietoa teille Jos hallituksen byrokratianvähennystalkoot onnistuvat hyvin, niin ELY-keskuksista kävelee äsken vielä viitattomille teille pilkunviilaaja poikineen. No, oli siellä joskus sorakuoppia. Tilapäisillekin kylteille, vaalimainoksista puhumattakaan on ollut ainakin ilmoitusvelvollisuus, jos ei peräti luvanvaraisuus. Sinnikäs yrittäjä joutui käymään kovan taiston saadakseen opasteen. Puuroa eurolla, autonrenkaita, autonhuoltoa tai vaikka ompelija/räätäli. Kohta saa laittaa ilman mitään lupaa sen häätalon suuntaan osoittavan nuolen ja vaaleanpunaisen sydämen, jossa yhä useammin lukee esimerkiksi Seppo & Veikko. Perinteinen matkailurysä Kasvihuoneilmiö jäi uuden Turuntien valmistuttua syrjään. Kun se ilman muuta, siis byrokraatin mielestä, vaarantaa tieliikenteen lisäksi kansanterveyttä ylipäänsä ja maamme suhteita kolmansiin valtioihin ja perunasadon. Ettei vain häiritsisi ilmavalvontatutkia ja lintujen pesintääkin. On vain toteutettu lakia ja määräyksiä, mutta silti. Tolkku tietenkin tienvarsimainonnassakin. Pienyrittäjä, tuolla jakoavaimen leikkisästi osoittamassa suunnassa, tuo avun. Kukaan ei varmaankaan laita teidän varsille kylttejä hulluuttaan, vaan tarjotakseen palveluitaan ja tavaroitaan. Auto menee sataa, tekstin täytyy olla suurta. Mutta jos kerran maan nousemista ahdingosta odotetaan, tarvitaan siinä nimenomaan yritteliäisyyttä
/ vuosi) Vastaanottaja maksaa postimaksun Uusi aikakauslehti ilmestyy perjantaisin kerran viikossa. Normaali kestotilaushinta ilman jäsenalennusta 151 . / 3 kk Kestotilauksena keskustan jäsenille 69 . Yllätä ystävä lahjatilauksella Uudistunut Suomenmaa nyt tarjoushintaan 19,90 . / 3 kk Kestona (keskustan jäsenille 69 . 08 5370 370 (arkisin klo 9-15) Postitoimipaikka Puh. Tilaaja Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puh. Maksajan allekirjoitus Tunnus 5004795 00003 Vastauslähetys Sähköpostilla: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Tilaa netissä: www.suomenmaa.fi Täytä ja postita viereinen tilauskuponki. / vuosi Kyllä kiitos, tilaan uudistuneen Suomenmaan Tutustumistarjouksena 19,90 . / vuosi. Olen keskustan jäsen TILAUSVAIHTOEHDOT Tilauksen saaja Lähiosoite Postinumero Soita asiakaspalveluumme puh