Suomenmaa 15.07.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

. 6. Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Risto Uimonen on listannut henkilöitä, jotka ovat joutuneet median kaltoin kohtelemiksi. 10. s. Hannu Takkula on mukana kisassa miespaikoista. 3 S. S 2 TIISTAI 15.7.2014 N:o 77 . 2 ? Kuntaliitokset takkuavat Ministeriö määrää alueelle selvittäjän, jos kunta ei itse ryhdy toimeen. S. 4 Kisa Oulun paikoista Media ryöpyttää Kekkosesta saunakirja Ylimääräinen piirikokous päättää Oulun kansanedustajaehdokkaiden nimet. 6 414880 073513 VANHASTA KANNATTAA KUUNNELLA. MAAKUNNISSA AVAIN NOUSUUN. s. s. 8 Kekkonen tapasi niin kansalaisia kuin Neuvostoliiton johtajiakin saunan lauteilla. Tamminiemi oli yksi niistä
Ihminen miettii pakon omaisesti, missä voisi seuraavaksi olla paras. Totuus on, ettei ihminen tule koskaan olemaan täysin tyytyväinen siihen, mitä on. Tärkeintä on, että oppii nauttimaan myös siitä, että on vain ihan hyvä. Vaikka suomalainen nöyryys nostaakin kerskumisen ja itsensä hehkuttamisen kynnystä, on pienellä rohkeudellakin helppoa sanoa olevansa paras. Vaatii kuitenkin aivan erilaista rohkeutta myöntää ylpeästi olevansa puhdas keskiverto. Emma Määttä. Orpolla ei ole minkäänlaista maatalouskokemusta eikä muutakaan tiedossa olevaa osaa- Hyvä on tarpeeksi hyvä mista. Hänellä on kokemusta, näkemystä ja viisautta. ?Uudet Nato-maat ovat katsoneet, että on tarpeen myötäillä kaikessa Yhdysvaltoja. Suhteet on hänen mielestään hoidettava itse. Kuva: Jari Laukkanen Matti Vanhasta kannattaa kuunnella. Sekä Yhdysvallat ja Nato ovat monin tavoin viestineet, että ne eivät sekaannu sotilaallisesti Ukrainan kriisiin. Ensi kerralla saat sitten jo ysin, koska aina voi parantaa!? Vuosia myöhemmin ylioppilaaksi M:n papereilla kirjoittanut lapsi tuntee kehuista huolimatta olonsa keskiverroksi. Eikä ihmekään, sillä ainahan voi parantaa. Pahimmassa tapauksessa tuo pieni lausahdus voi ajaa ihmisen ahdinkoon, mistä ei enää selviäkään pelkällä uudelleenarvioimisella. ON tervettä pyrkiä olemaan paras mahdollinen versio itsestään. Ilman niitä elämällämme ei oikeastaan ole päämäärää. Mutta tavoitteistakin huolimatta pitäisi osata nauttia myös pelkästään hyvänä olemisesta. Hyväksyä, ettei kaikessa voi, eikä tarvitsekaan olla paras. Jos yritämme ylisuorittamisella ja parhaimmuuden tavoittelulla vain saada hyväksyntää itseltämme, tai vielä pahempaa, toisilta ihmisiltä, se ei ole sen arvoista. JOS SITTEN kuitenkin on paras jossain, hienoa. Mutta hyvä olen monessakin asiassa. Voi sitä pettymyksen määrää, kun heikosti matikassa menestyvä lapsi tuo kotiin kokeen, josta on vihdoin kovalla työllä saanut arvosanaksi kahdeksan. Vanhemmilta saatu kannustavaksi tarkoitettu vastaus onkin kuin kylmä vesi vasten kasvoja: . Hänelle joutui tekemään tilaa Jari Koskinen, joka on aktiiviviljelijä. Toivakka puolestaan on Citymarket-kauppias. Pätevimpänä suomalaiset pitävät liikenne- ja kuntaministeri ministeri Paula Risikkoa, joka sai kuitenkin vaihtaa salkkunsa ja joutuu siten opettelemaan uutta hallinnonalaa. Lähes yhtä paljon luotetaan sosiaali- ja terveysministeri Laura Rätyyn. Hän ei edes ole maatalon poika. Olisimme sidottuja jonkun toisen maan intresseihin ja päätöksentekoon. ?Tämä ei ole minusta mitään, mitä Suomi voisi tavoitella?, Vanhanen sanoo. O n ihan silmiinpistävää, että valtakunnan päälehti haastattelee tällaisesta asiasta laajasti entistä pääministeriä Matti Vanhasta eikä nykyistä pääministeriä Alexander Stubbia. Vanhanenhan on vain pienen etujärjestön johtaja. Eikö vain siksi, että juuri Vanhasella on kokemusta, näkemystä ja viisautta tässäkin vaikeassa asiassa? Siksi Vanhasta kannattaa myös kuunnella. Vaalitemppu ei vakuuta kansalaisia U uden pääministerin Alexander Stubbin masinoima kokoomusministerien vaihtamistemppu ei näytä saavuttavan kansalaisissa sellaista vastakaikua, mitä kokoomuksessa varmasti odoteltiin. -ajattelu voi johtaa ihmisen tilanteeseen, missä mikään ei koskaan ole tarpeeksi. En minä. Minä en ole paras missään. Työuransa hän on tehnyt lähinnä politiikan parissa. Niihin kannattaa tutustua. Nykyinen hallitusvaltammekin saisi opiskella niitä. Vanhasen mukaan Ukrainan kriisi on osoitus siitä, että voimapolitiikan aseet ovat muuttuneet. Hän on koulutukseltaan lääkäri, ja siten ainoana uusista ministereistä omalla ammattialallaan. Opettelemista on silti hänelläkin, sillä hän ei ole kansanedustaja. Sanonta, joka kaikessa yksinkertaisuudessaan kannustaa, mutta ärsyttää minua suunnattomasti. Mistä lähtien hyvä ei enää olekaan riittänyt? Kuka on vastuussa siitä ajatuksesta, että kaikessa on aina oltava paras. Presidentti Barack Obama on rajannut laajemminkin julkisessa puheessaan Yhdysvaltain vastuuta puuttua sotilaallisesti maailman kriiseihin. Aseet ovat nyt taloudellisia. Siksi ei riitä, että Suomi tarkastelee EU:n asettamien yksittäisten Venäjä-pakotteiden vaikutuksia, vaan tarvitaan kokonaisnäkemystä. ?Kun Yhdysvallat käyttää taloudellisia pakotteita Venäjää vastaan, on Suomi aina saumakohdassa. On vain ajan kysymys, milloin ja miten Venäjä vastaa, ja silloin olemme iso häviäjä?, Vanhanen sanoo. Vanhanen vahvistaisikin ?nopeaan tahtiin. MaailmanpoliisiUSA:nkin keinot ovat entistä enemmän omat ja kumppanimaiden asettamat talouspakotteet. Muutos tekee Suomen aseman hankalammaksi. Eikö se silloin riitä? ?Minun on pakko parantaa. Mutta entä jos paras mahdollinen versio itsestä onkin jonkun toisen näkökulmasta vain keskiverto. Pääministerin sanoma on aina viesti muulle maailmalle, ei vain kotimaan yleisölle.? Vanhasen oma näkemys on, että Naton jäsenenä Suomi menettäisi ulkopoliittista liikkumavaraansa. AINA voi parantaa. Matti Vanhanen toivoo Suomelta itsevarmuutta kahdenvälisiin suhteisiin. Saksalla ja Ranskalla taas on ollut eri tavalla liikkumatilaa hoitaa suhteita Venäjään.? Suomelta Vanhanen toivoo samaa itsevarmuutta kahdenvälisiin suhteisiin. Vanhanen arvioi, että jos Suomi olisi Naton jäsen, päämme ylitse käytäisiin erittäin paljon keskustelua. Keskustan pää-äänenkannattaja Päätoimittaja Juha Määttä Pääkirjoitukset Toimittajalta Hallitus saisi pohtia tarkkaan Vanhasen Venäjä-neuvoja H elsingin Sanomat esitteli sunnuntaina (13.7.) laajasti entisen pääministerin ja keskustajohtajan Matti Vanhasen näkemyksiä lännen ja Venäjän suhteista. Pienet onnistumisen muuttuvat mitättömiksi ja suurempiin on liian pitkä matka. Ihminen väsyy ja tuntee itsensä epäonnistuneeksi, vaikka todellisuudessa tilanne olisi paljon parempi. Tämän vuoksi itsensä jatkuvaa piiskaamista parempiin suorituksiin tulisi kyseenalaistaa. Tietenkin ihmisellä on oltava tavoitteita. Nämä ovat maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo ja sekä Eurooppa-ministeri Lenita Toivakka. Eikä ihme. Siksi olisikin luontevaa, että Suomen ja Venäjän hallitusten välinen talouskomissio kokoontui pian, vaikka sitä keväällä lykättiinkin EU-johtajien suosituksen mukaisesti. ?Mitä pidempään mykkäkoulu Venäjän kanssa kestää, sen vaikeampi se on katkaista?, Vanhanen sanoo. Entinen pääministerimme ihmettelee myös Suomessa viriteltyä Nato-keskustelua. ?Kriisin aikana pitäisi keskittyä kriisin ratkaisemiseen, ei ehdoin tahdoin luoda siihen monimutkaistavia lisäelementtejä kuten Nato-keskustelua?, Vanhanen sanoo. Suorasukaista kritiikkiä saavat oikein nimeltä mainiten pääministerit Jyrki Katainen ja Alexander Stubb myönteisistä Nato-kannanotoistaan. ?(Näissä kysymyksissä) valtiojohdon pitäisi toimia hyvin yhdenmukaisesti. Mutta mitä sitten. Suomen kahdenvälisiä suhteita Venäjään. Tarkoitushan oli tähdätä ensi kevään eduskuntavaaleihin vereksin ministerivoimin. Kansalaiset epäilevät kuitenkin syvästi erityisesti kahden uuden ministerin pätevyyttä, kertoo asiaa Yle Uutisten toimeksiannosta selvittänyt Taloustutkimus
Ensimmäiset saivat tarpeekseen jo tiistaina ja lähtivät takaisin siviilin. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, viitisentoista prosenttia intin aloittaneista eli noin 2 000 varusmiestä jättää palveluksensa kesken. Jalostaminen ja jatkotuotteet tarjoavat työmahdollisuuksia niin ?Jokainen ymmärtää, että biotalouden alkulähteet löytyvät metsistä, maaseudulta, maan alta ja vesistä. Pienten klinikoiden lopettamisessa näyttää olevan kyse ihan jostain muusta kuin julkilausutuista perusteluista. Ministeriössä on laskettu, että päivystysasetuksella pitäisi saada säästöjä 60,9 miljoonaa euroa. Ruotsi aikoo panna paremmaksi ja suunnittelee laskevansa sen 16,5 prosenttiin. Yhteisöverosta puhutaan jo häviävänä veromuotona, koska maidenvälinen kisa on kova. Tupakaveria ei voi valita sen enempää kuin ruokaa tai vaateparttakaan. Kenellekään tähän sopeutuminen ei ole helppoa. Otetaan lainsäädäntötyön perustaksi ?miten mahdollistamme. ja hylätään ajattelu ?miten estämme?. Muut lehdet KAINUUN SANOMIEN mielestä veroväännössä tarvitaan nyt jäitä hattuun: ?Suomi alensi yhteisöveroa tämän vuoden alussa 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Maatalouden byrokratiaviidakosta puhuttiin paljon EU-vaalien alla. Yrittäjätoiminnan tiukkaan säätelyyn ovat kiinnittäneet huomiota Keskuskauppakamari ja Elinkeinoelämän Keskusliitto. Suomessa on jäissä lupaprosessien vuoksi 3,6 miljardin euron investoinnit. TIUKKAA sääntelyä on helppo tehdä, mutta vaikea purkaa. Puolueiden ja eduskunnan on otettava niskalenkki sääntelystä ja ryhdyttävä kilvoittelemaan siitä, miten helpotamme viljelijöiden, yrittäjien ja elinkeinoelämän mahdollisuutta investoida, luoda työtä ja nostaa Suomi jaloilleen. Säädetään aluksi oma asenne kielteisestä myönteiseksi. Molemmilla on suuri merkitys alueiden menestykselle. Biotaloudessa voi olla saavutettavissa 100 000 työpaikkaa. Jokainen ymmärtää, että biotalouden alkulähteet löytyvät metsistä, maaseudulta, maan alta ja vesistä. hiipuminen.?. Silti kannattaa sinnitellä enemmän kuin kaksi viikkoa, sillä armeija opettaa paljon muutakin kuin sotataitoja.? POHJOLAN SANOMAT kirjoittaa pienten synnytysklinikoiden puolesta: ?Kätilöt muistuttavat, että lapsen saamisessa ei ole kysymys sairaudenhoidosta. Edessä on hidas . Kuva: Petra Pöyliö maalle kuin kaupunkeihin. Emme ole vielä nähneet mitä kaikkea bioperäisyys yhdistettynä muuhun osaamiseen ja eri toimialoille voi meille tuoda. Ehkä uuden Nokian. BYROKRATIA, hitaat lupaprosessit ja tiukka sääntely rajoittavat taloudellista toimeliaisuutta. Maatalous ja yrittäjyys ovat pilkun tar- kasti säädeltyjä. Keskittävällä yhteiskuntapolitiikalla ei saada Suomea nousuun. Luonnonvarat ovat alueilla. Alueilla on valtavasti osaamista ja tekemisen tahtoa luoda uutta. ALUEPOLITIIKKAA on sitä, että valtiovalta tukee päätöksillään alueiden kehittämistä. Nyt on vallalla alueiden näivettäminen ja kova leikkauspolitiikka. On leikattu koulutuksen aloituspaikkoja, uusiutuvan energian tukea, maatalouden kansallista tukea, maakuntien investointitukia ja tiemäärärahoja. Lisäksi trendinä on ollut suuruuden ekonomia: on yhdistetty vaalipiirejä, lakkautettu varuskuntia, isonnettu poliisipiirejä ja muuta valtionhallintoa. NYT KESÄLLÄ on julkisuudessa ollut kaksi tärkeää teemaa: biotalous ja turhan sääntelyn purku. Synnytysten osuus olisi 25 miljoonaa, joka tulisi viiden yksikön lakkauttamisesta. Arvion täytyy olla hatusta tai hihasta, sillä eivät äidit lopeta synnyttämästä vaikka laitokset lopetettaisiin. Synnytysosaston loppuminen vaikeuttaa saman tien koko sairaalan toimintaa. Esille nousivat talous, työllisyys ja ydinvoima. Keskustalaisten listalta löytyivät maininnat maataloudesta, biotaloudesta, alueellisen eriarvoistumisen ehkäisystä ja tierahoista. Uskomme siihen, että maamme saadaan nousuun, kun panostetaan koko Suomen elinvoimaisuuteen. Nyt on vallalla alueiden näivettäminen ja kova leikkauspolitiikka. ALUEPOLITIIKAN puolestapuhujia usein vähätellään ja pidetään vanhanaikaisina. Itse näen, että aluelähtöisyys on moderni tapa hahmottaa tulevaisuutta ja Suomen menestystä. Valtaosa heistä tyhjentää kaappinsa kahden ensimmäisen palvelusviikon aikana. Armeija pakottaa nuoren tottumaan aikaisiin herätyksiin, noudattamaan aikatauluja ja tottelemaan määräyksiä. 15.7.2014 www.suomenmaa.fi Puheenvuoro Avain Suomen nousuun on maakunnissa Anu Vehviläinen keskustan varapuheenjohtaja VIIME VIIKOLLA neljä maakuntalehteä julkaisi kansanedustajien arvioita eduskunnan ensi syksyn kiperistä asioista. tai hyvinkin nopea . Jalostaminen ja jatkotuotteet tarjoavat työmahdollisuuksia niin maalle kuin kaupunkeihin.. Tämä yksinkertainen totuus tuntuu jääneen ymmärtämättä keskittämisen ajajilta. Yhtenäinen EU-linja voi olla toiveajattelua, mutta aina voi yrittää. Yksi ratkaisu on sekin, että yhteisöverosta luovutaan ja siirrytään verottamaan yritysten omistajien osinkoja.? KALEVA pohtii varusmiespalveluksen keskeyttäjiä: ?Viime maanantaina 12 800 suomalaista aloitti varusmiespalveluksensa. Puhdas suomalainen ruoka tulee maakunnista
Liitoksia ei kuitenkaan ole näköpiirissä. HENNA LAMMI SUOMENMAA KAIKKI kunnat eivät ole ryhtyneet kuntaliitosselvityksiin, vaikka kuntarakennelaki on ollut jo yli vuoden voimassa. Lain mukaan kuntien on selvitettävä yhdistymistä, jos ne täyttävät laissa säädetyn työssäkäynti- ja yhdyskuntarakenteen. VALTIOVARAINMINISTERIÖN kunta- ja aluehallinto-osaston ylijohtaja Päivi Laajala kertoo, että ministeriö on asettanut tietyille alueille kuntajakoselvittäjiä, koska kuntien omat selvitykset eivät ole edenneet. Selvitystyö alkaa 1. elokuuta. . Eduskunnan käsittelyyn esitys tulee syysistuntokaudella. . Kuva: Jari Laukkanen KUNTAUUDISTUKSEN alkuperäinen aikataulu on venynyt ja paukkunut. Kun Jyrki Kataisen (kok.) halli-. Ne päättyvät vasta vuoden lopussa, Laajala toteaa. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN jäsen, entinen kuntaministeri Tapani Tölli (kesk.) ei näe ministeriön määräämissä selvityksissä oikein mitään mieltä. . Vaikka lain mukaan selvitys voidaan käynnistää, niin nehän eivät ole johtamassa mihinkään. Kannattaako ruutia tuhlata johonkin, jonka ratkaisua ei ole näköpiirissä, Tölli ihmettelee. Töllin mielestä selvitykset ja lausunnot ovat aiheuttaneet vain suurta sekaannusta kuntakentällä. Kannattaako ruutia tuhlata johonkin, jonka ratkaisua ei ole näköpiirissä, Tapani Tölli sanoo ministeriön määräämistä selvityksistä. Niistä hallitus päätti vuoden 2013 keväällä osana kehyskannanottoaan. HALLINNON ja aluekehityksen ministerityöryhmä käsitteli kuntaliitosten tilannetta viimeksi huhtikuun lopussa. Katsauksen mukaan noin 200 kunta on selvittänyt tai selvittää parhaillaan kuntaliitoksia. Valtiovarainministeriö saattaakin nimetä vielä lisää omia selvittäjiään, mikäli kuntien omat selvitykset junnaavat. Laajala kertoo, että uuden kuntaministerin Paula Risikon (kok.) johdolla mietitään syksyllä, onko uusille erityisille kuntajakoselvityksille tarvetta. YLIJOHTAJA Laajala jatkaa, että noin sata kunta odottaa, millainen sosiaali- ja terveydenhuollonjärjestämislaki Suomeen sorvataan. Perustuslakivaliokunta linjasi viime vuonna, että ennen kuin kunnat voidaan määrätä selvityksiin, täytyy odottaa sote-ratkaisun tulos. Niin ikään valiokunnan mukaan olisi kohtuullista, että sen jäl- keen kunnilla olisi ainakin puoli vuotta aikaa lausunnoille. EDUSKUNTA ei ole vielä käsitellyt sote-lakia, joten eikö ole vastoin perustuslakivaliokunnan kantaa määrätä selvittäjiä alueille? Laajala painottaa, että aikaa on tarpeeksi. Hän huomauttaa, että hallituk- Selvityksissä on ollut suuria ongelmia. sen esitys sote-järjestämislaista lähtee lausuntokierrokselle elokuussa. Tällaisia alueita on nyt kuusi, esimerkiksi Raahen ja Tornion seudut, Laajala selventää. Niin ikään ministeriön aloitteesta on nimetty selvittäjät 12 suurelle kaupunkialueelle. 4 15.7.2014 Ministeriö määrää tahdin Alueille on nimetty uusia kuntajakoselvittäjiä. Selvityksille on annettu riittävän pitkän lausuntoajat
Olisimme sidottuja jonkin toisen maan intresseihin ja päätöksentekoon. . Kuva: Jari Laukkanen pyrkivät ovat Backmanin mielestä jo omaksuneet uudet vaalipiirit. 5 15.7.2014 Valtiovarainministeriö saattaa nimetä vielä lisää omia selvittäjiään. Vaalivauvan hankkimisella alkaa siten olla kiire. Kansanedustajaksi pääsemiseen ei tosin ehkä riitä onnellisesta odotuksesta kertominen aikakaus- tai iltapäivälehtien nelivärikuvissa. Alueiden kuntien ääni ei kuulu. huolehtimaan siitä, että toimintaa on ?molemmin puolin Ohtaansalmea. Määräaika säädetään vielä erikseen, kun sotelain eteneminen on tiedossa. Rakennelaki on yksi osa kuntauudistusta. On hyvin luultavaa, että kriisiytyvissä tilanteissa päämme ylitse käytäisiin erittäin paljon keskustelua. Toisaalta kohdennetulla profiililla eli ammatti- tai harrastusalalla on mahdollisuus hyödyntää isoa vaalipiiriä. Vanhanen varoittaa: Hallitusratkaisua ei pidä uhrata Natolle SUOMENMAA tä koskea nyt taloutta. NATOLLA ei pidä tehdä sisäpoliTÖLLI myös muistuttaa, että valtiovarainministeriön määräämissä selvityksissä on ollut suuria ongelmia. Esimerkiksi Salpausselän kuntaliitosselvityksestä tehtiin kaksi kantelua oikeuskanslerille. Olisimme maa, joka Natossa vastaisi merkittävästä osasta Venäjän vastaista rajaa. Enemmän minua on huolestuttanut se, miten kunnat, yritykset, järjestöt ja media suhtautuvat. Muita elementtejä ovat kuntien valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmän uudistus, kuntalain uudistus, metropoliratkaisu sekä kuntien tehtävien arviointi. tus aloitti kolme vuotta sitten, tavoitteena oli suuri kuntauudistus. Suunnitelmien mukaan kuntajakoselvitykset olisi pitänyt olla tehtynä jo viime vuonna. Kaakkois-Suomen kuusi demarikansanedustajaa ovat kiertäneet tilaisuuksissa yhdessä. . Vaalipiirijako on toinen juttu, Backman sanoo. Uusi jako on pitkälti kokoomuksen ja vihreiden vaatima. Sdp olisi yhdistänyt Itä-Suomen kolme vaalipiiriä ilman Kymeä. Kansanedustajat ja sellaisiksi ?Uskoisin näin, että kun vaalipiiri suurenee, maakunnallisuus korostuu. heinäkuuta 2013. Laissa on säädetty kunnan velvollisuus osallistua kuntaliitosselvitykseen, selvitysalueiden perusteista ja aikatauluista. Selvitystarvetta ohjaavat kriteerit väestöpohjasta, työpaikkaomavaraisuudesta, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakenteesta sekä kuntataloudesta. Kuntien selvitysvelvollisuus alkoi heti lain tultua voimaan. Kuntarakennelaissa on kytkös sote-järjestämislakiin. Uusissa Kaakkois-Suomen ja Savo-Karjalan vaalipiireissä jo kynnys päästä edes ehdokkaaksi nousee. Kaakkois-Suomessa puolue voi asettaa enintään 17 ehdokasta, kun sen muodostaneissa Etelä-Savossa ja Kymessä heitä saattoi olla yhteensä 28. Selvitysten määräaika päättyy kuusi kuukautta sen jälkeen, kun laki on hyväksytty eduskunnassa. Kanteluissa epäiltiin muun muassa kuntajakoselvittäjän puolueettomuutta. Myös suurilla kaupunkialueilla on ollut tyytymättömyyttä. Muun muassa Turun seudulla närää on aiheuttanut se, että selvitystä on tehty ministeriön tiukassa ohjauksessa. Ehdokkaita on harvemmassa?, keskustan Kimmo Tiilikainen pohtii. Pidän hyvänä, että on isommat vaalipiirit, ettei tarvita vaaliliittoja. Paikat ratkaistaan jäsenvaalilla, joskin muutamaa nimeä voidaan myöhemmin muuttaa. tiikkaa, perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen korostaa Helsingin Sanomien haastattelussa. Kuva: Juhani Ojalehto Tiilikainen: Maakunnallisuus korostuu vaalipiirin kasvaessa OLLI KEMPPAINEN/STT HELSINKI FAKTA Mitä laki sanoo Kuntarakennelaki astui voimaan 1. eli maakuntien rajaa Kuopio?Joensuu-tiellä. Sen sijaan kansanedustajaehdokkaiden paikkoja ei Sihvosen mukaan ole etukäteen lokeroitu vanhojen piirien alueille. . Demokratian näkökulmasta pidän hyvänä, ettei puolue tarvitse 15 prosenttia äänipotista. Siellä eletään edelleen sitä vanhaa vaalipiiriaikaa, Backman sanoo. OSA puolueista on jo lyönyt piirijärjestönsä uudessa vaalipiirissä yhteen. Olisi outoa, jos puolueet nyt uhraisivat kampanjoinnin ja vaalien jälkeisen hallitusratkaisun Nato-kysymykselle. Hänen mielestään on ongelma, jos Nato nousee keskeiseksi vaaliteemaksi ensi vuoden eduskuntavaaleissa. . Tämän vaalikauden aikana ei tule enää uusia kuntaliitoksia. Hallituksen kuntauudistus on ollut suuri tussahdus, keskustan Tölli sanoo. ENSI viikonlopusta on yhdeksän kuukautta seuraaviin eduskuntavaaleihin, ellei hallitus kaadu sitä ennen ja järjestetä ennenaikaisia eduskuntavaaleja. Savo-Karjalan kokoomuksen puheenjohtaja Aulikki Sihvonen Kontiolahdelta sanoo, että piirijärjestön luottamushenkilöpaikoissa on pyritty Uusi jako on pitkälti kokoomuksen ja vihreiden vaatima. KESKUSTASSA Kaakkois-Suomen vaalipiirin alueella toimii peräti neljä piirijärjestöä, jotka nimeävät omat ehdokkaansa. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen keräsi 2011 vaaleissa liki 95 prosenttia äänistään Etelä-Karjalasta. SavoKarjalassa määrä putoaa Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan yhteensä 28:sta nykyisillä väestömäärätiedoilla 16:een. SDP:N eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman koki vaalipiirin koon muutoksen vuonna 2003, kun vanhasta Mikkelin vaalipiiristä neljä kuntaa siirtyi Hämeen vaalipiiriin. Savonlinnalainen Backman pääsi silloin eduskuntaan pienentyneestä Etelä-Savon vaalipiiristä, mutta 2007 vaaleissa Sdp:n yritys kasvattaa paikkamääräänsä vaaliliitolla vihreiden kanssa pudotti hänet. . Keskustelussa pohditaan Suomen puolustuksen ajankohtaisia kysymyksiä ja tulevaisuuden haasteita. Keskustelun alustukseksi puolustuksen parlamentaarinen selvitystyöryhmä ker- too, kuinka selvitystyöryhmässä nähdään puolustuksen tulevaisuuden tarpeet. Keskustelemassa ovat selvitystyöryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Ilkka Kanerva sekä työryhmän jäsenet, kansanedustajat Johannes Koskinen, Seppo Kääriäinen ja Jussi Niinistö. Selvitystyöryhmän näkemyksiä kommentoivat Puolustusvoimain tuleva komentaja, kenraaliluutnantti Jarmo Lindberg, Kansalaisjärjestöjen konfliktinehkäisyverkosto KATU:n puheenjohtaja Johanna Sumuvuori sekä puolustusministeri Carl Haglund.. Kaikilla keskustelijoilla kun tuntuu olevan se peruslähtökohta, ettei Natoon liitytä, koska enemmistö vastustaa. Keskeisimpien vaalikysymysten pitäisi ex-pääministerin mieles- VANHANEN korostaa, että Naton jäsenenä Suomi menettäisi ulkopoliittista liikkumavaraansa. . Ehdokkaita on harvemmassa, Tiilikainen pohtii. Myös SDP:n Backman veikkaa seudullisuuden korostuvan ja äänten keskittyvän. Uskoisin näin, että kun vaalipiiri suurenee, maakunnallisuus korostuu. Uudistuksessa Tiilikaisen kotikunnan Ruokolahden naapureista Puumala, Sulkava ja Punkaharju tulevat nyt samaan vaalipiiriin. . Tietysti katsotaan kannatuspotentiaalia eli enemmän ehdokkaita tulee Pohjois-Savosta, Sihvonen arvioi. Sdp on jyvittänyt KaakkoisSuomessa 11 ehdokasta Kymen puolelle ja kuusi EteläSavoon. Tämä ei ole minusta mitään, mitä Suomi voi tavoitella. Vanhanen ihmettelee erityisesti ex-pääministeri Jyrki Ka- taisen ja pääministeri Alexander Stubbin kannanottoja. Vanhasen haastattelu julkaistiin Helsingin Sanomissa sunnuntaina. KESKUSTELU puolustuspolitiikasta jatkuu tiistaina Porissa. Puolustusministeriö järjestää kansalaiskeskustelun puolustuspolitiikasta SuomiAreena-tapahtumassa. Tänä vuonna olisi ollut aika yhdistymispäätösten. . Niistä päätetään syksyllä Paula Risikon johdolla
Käytännössä piirikokouksessa valitaan siis enää kaksi Oulun miesehdokasta. Suostumuksensa ehdokkuudelle ovat antaneet Takkulan lisäksi, koulun apulaisjohtaja Antti HuttuHiltunen, opiskelija Matias Ojalehto ja yrittäjä Sami Pikkuaho. Naisehdokkaita kisaan on ilmoit-. 6 15.7.2014 Hannu Takkulasta ei ehditty tehdä virallista ehdokasesitystä eurovaalien jälkeen. Myös puoluejohdosta vedottiin, että ryhtyisin ehdokkaaksi, Takkula kertoo päätöksen taustoista. Takkula haluaa olla mukana talkoissa kerryttämässä puolueelle mahdollisimman suurta äänimäärää. . Luulen, että minut tunnetaan hyvässä ja pahassa. Ääniä lähdetään hakemaan kovalla vaalityöllä ja voittamaan vaalit, hän lupaa. EHDOKKAAKSI Takkula pääsee vain syyskuussa pidettävän piirin ylimääräisen kokouksen päätöksellä. . Kuva: Jari Laukkanen kokous, koska Oulun ehdokkaista ei saatu selvyyttä aluetoimikunnassa. . Piirin johto ja puoluejohto osaavat arvioida, sovinko listalle vai en, Takkula sanoo. Takkula vetoaa myös eurovaalien tulokseen. . Kuva: Maria Seppälä Takkula haluaa ehdolle Oul Pohjois-Pohjanmaan ehdokasasettelussa auki kaksi Oulun miespaikkaa ELISA SAVOLAINEN SUOMENMAA EUROPARLAMENTISTA kevään vaaleissa pudonnut Hannu Takkula on antanut suostumuksensa eduskuntavaaliehdokkaaksi Pohjois-Pohjanmaalla. Takkula teki ratkaisunsa pian vaalien jälkeen, kun pyyntöjä tuli. . Toivottavasti 40 000 äänen tulos eurovaaleista on riittävä näyttö. PIIRIN vaalitoimikunnan puheenjohtaja Samuli Pohjamo pitää äänestystä Oulun ehdokkaista kuitenkin todennäköisenä. Pohjois-Pohjanmaalla päätettiin järjestää ylimääräinen piiri- ?Luulen, että minut tunnetaan hyvässä ja pahassa. Ehdokkuuteni on piirikokouksen käsissä, Takkula sanoo. Hän toivoo, että piirikokouksessa ei tarvitsisi enää äänestää hänen ehdokkuudestaan. . Piirin johto ja puoluejohto osaavat arvioida, sovinko listalle vai en?, Takkula sanoo. Emme saaneet neuvottelemalla nimiä selville, eikä alueella haluttu järjestää omaa jäsenvaalia, Pohjamo sanoo. Sen sijaan Oulussa olisi ollut kannatusta perinteiselle koko piirin jäsenvaalille. OULUN aluetoimikunta on suositellut, että alueen viidestä ehdokkaasta kolme olisi naisia ja kaksi miestä
Helsingin pörssiin Talvivaara listattiin vasta 2009. Asia varmistui, kun Talvivaara kertoi tiedotteessaan hakeneensa Yhdistyneen kuningaskunnan rahoituspalveluviranomaiselta listauksen lopettamista maanantaista alkaen. Pohjois-Pohjanmaalla järjestetään ylimääräinen piirikokous, jotta ehdokkaat pääsevät syksyllä hyvissä ajoin tekemään vaalikampanjoitaan, Samuli Pohjamo sanoo. Kuva: Paula Åström tautunut kolme: kansanedustaja Mirja Vehkaperä, yrittäjä Riikka Moilanen ja erityisopettaja Eeva-Maria Parkkinen. Heidän asemaansa Pohjamo pitää vahvana, koska naisehdokkaista ei listalle ole tunkua. Jäsenvaalissa ehdolla ovat lääkintöneuvos Niilo Keränen Taivalkoskelta, rehtori Ulla Parviainen Kuusamosta ja metsuri Vesa Riekki Pudasjärveltä Heistä kaksi tulevat valituksi. OULUJOKILAAKSOSTA ehdolla ovat nykyiset kansanedustajat Juha Sipilä Kempeleestä ja Tapani Tölli Tyrnävältä. Siika-Pyhäjokilaakson aluetoimikunta esittää listalle tohtorikoulutettava Matti Leiviskää Pyhännältä, lehtori HannaLeena Mattilaa Raahesta sekä kansanedustaja Antti Rantakangasta Haapavedeltä. Leiviskä on ehdotetuista ainoa alle kolmikymppinen. Kirkkoherra Eija Nivala Kalajoelta, yrittäjä Juha Pylväs Ylivieskasta ja maanviljelijä Jarmo Vuolteenaho Nivalasta ovat puolestaan Kalajokilaakson ehdokkaat. KAINUUSSA käydään oma jäsenvaali syyskuun lopulla. Alueilla on valmisteltu ehdokasasettelua kahteen kertaan. Ensin paikkakuntakohtaisissa ja sitten aluekohtaisissa jäsenvaaleissa, piirin vaalitoimikunnan puheenjohtaja Samuli Pohjamo perustelee. Pohjois-Pohjanmaalla asetetaan yhteensä 15 kansanedustajaehdokasta. Talvivaaran osakkeella käydään edelleen kauppaa Helsingin pörssissä, jonne Talvivaara-kauppa on muutenkin viime aikoina keskittynyt. Talvivaara kertoi jo toukokuussa, että aikoo vetäytyä Lontoon pörssistä, jossa sen osakkeella ehdittiin käydä kauppaa vuodesta 2007 alkaen. Periaatteessa kuka tahansa muukin suostumuksensa antanut voidaan vielä valita Oulun ehdokkaaksi piirikokouksessa, Pohjamo sanoo. Takkulalle Oulun vaalipiiri on luontainen valinta. . Sen mukaan myös tontilla on iso vaikutus asunnon hintaan. Tarvitaan Olli Rehniä ja Anneli Jäätteenmäkeä mukaan talkoisiin, jotta keskusta saavuttaa ykköspaikan vaaleissa, Takkula sanoo. Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen on jo ilmoittanut kiinnostuksestaan asettua ehdolle ensi eduskuntavaaleissa. Takkula toivoo, että piirikokouksessa ei tarvitsisi enää äänestää hänen ehdokkuudestaan. Talvivaaran osakkeilla käydään edelleen kauppaa Helsingin pörssissä. Ehdokasasettelu on selvillä muiden aluetoimikuntien kuin Oulun ja Iijokilaakson osalta. Iijokilaaksossa järjestetään vielä oma jäsenvaali elokuun lopussa. Yleensä tontin osuus on noin kolmannes, mutta Helsingin seudun keskeisimmillä alueilla jopa puolet asunnon myyntihinnasta. Nyt heitä olisi tulossa listalle enimmillään kuusi, mitä pidetään vähimmäistavoitteena. TAKKULAN ehdokkuutta Pohjois-Pohjanmaalla on pidetty kiistanalaisena, koska hänestä ei ehditty tehdä eurovaalien jälkeen virallista ehdokasesitystä. Pohjamon mukaan tämä ei ole este. . En ole sen profiilin ehdokas, että toisin puolueelle lisäääniä Uudellamaalla, Takkula kuitenkin sanoo. Eurovaaleissa hänen ääni- määränsä Uudellamaalla oli noin 3 000. Sen sijaan Takkula toivoo keskustan nykyisten europarlamentaarikkojen asettuvan ehdolle etelän vaalipiireissä. . Mikäs muukaan vaalipiiri, Oulussa asuva ja Kainuusta kotoisin oleva Takkula kuittaa lyhyesti. TAKKULAA on kehotettu asettumaan ehdolle vaihtoehtoisesti myös Uudellamaalla. . Tontin hankinnan lisäksi kulussa on mukana kunnan perimä kaavoituskorvaus. Veroihin ja veronkaltaisiin maksuihin on laskettu muun muassa työntekijöiden tuloverot, arvonlisävero, varainsiirtovero, pakolliset työeläke- ja tapaturmavakuutusmaksut sekä kaavoituskorvaus.. 13.6.2014 Piippola Kiittäen ja kaivaten Eeva Tauno sisarusten lapset perheineen sukulaiset ja ystävät Hiljaa tarttui käsi herran käteen väsyneen. Hiljaa siirtyi sielu lepoon iäiseen. Siunattu läheisten läsnäollessa 12.7.2014. Kiitämme ystäviä mukanaelämisestä surussamme. Kiitämme myös palvelutalo Ainolan hoitajia sisaremme pitkäaikaisesta hyvästä hoidosta. lyhyesti Talvivaara lähti Lontoon pörssistä YRITYSSANEERAUKSEEN pyrkivän kaivosyhtiö Talvivaaran listaus Lontoon pörssissä on loppunut. 27.5.1920 Piippola k. 7 15.7.2014 Muiden alueiden esityksiä ei avata Rakas siskomme Maikki (Maija) Ingeborg Margareeta TINKALA POHJAMO ei usko, että muiden Pohjois-Pohjanmaan aluetoimikuntien esityksiä tullaan piirikokouksessa enää avaamaan. . Sen perusteella asetetaan keskustan Oulun vaalipiirin listalle kolme kansanedustajaehdokasta. Kainuun jäsenvaalissa ehdolla ovat Helena Aaltonen Sotkamosta, Teuvo Harva Kajaanista, Marjatta Immonen Kajaanista, Marisanna Jarva Paltamosta, Tuomo Karjalainen Kajaanista, Tuomas Kettunen Kuhmosta, Timo Korhonen Sotkamosta, Ilmari Pokela Kajaanista sekä Kimmo Tuulenkari Kajaanista. KESKUSTALLA on Oulun vaalipiiristä kuusi kansanedustajaa. Heistä Inkeri Kerola ei ole enää ehdolla ensi eduskuntavaaleissa. usta s. Arkistokuva: Maria Seppälä Uuden asunnon hinnasta melkein puolet kertyy veroista UUDEN kerrostaloasunnon hinnasta peräti 40?45 prosenttia kertyy veroista ja veronluonteisista maksuista, laskee Rakennusteollisuus. Jos esimerkiksi pääkaupunkiseudulla asunnon velaton hinta on 5 000 euroa neliöltä, veroihin ja muihin pakollisiin maksuihin menee siitä yli 2 000 euroa. Tieto perustuu VTT:llä teetettyyn selvitykseen
Kyseessä ovat ne, joilla on liikaa aikaa, puhekouluttaja Juhana Torkki valittelee. Hän suosittelee ihmisiä pitämään pienen tauon kiireisestä verkkouutisten ajasta. . Vieläkin yleisöstä saatetaan huudella asiattomia kesken näytelmän. Aamuyön tunteina Tannerin mieltä kalvaa yksi kysymys: Mitä jos nimeäni ei olisi vuodettu julkisuuteen? JULKISEN SANAN NEUVOSTON puheenjohtaja Risto Uimonen on jo pitkään listannut ihmisiä, jotka ovat joutuneet median kaltoin kohtelemiksi. Tilastoitavaa on riittänyt. . 8 15.7.2014 Median megafoni pelottaa Suomi Areenan panelistit pohtivat, voiko mediaryöpytyksestä selvitä ehjin nahoin SANTERI LAMPI PORI TEATTERIJOHTAJA Kai Tannerin mukaan aprillipäivä on menettänyt merkityksensä. Hän viittaa nykymedian sensaatiohakuisuuteen, josta keskusteltiin maanantaiaamuna Porin Suomi Areenassa. Tannerin katkeruuden ymmärtää. Hänet vangittiin perättömän ilmiannon perusteella Ulvilan kuuluisasta murhasta. Julkisuusryöppy otti koville. Viimeisin lehdestä lukemani paikkaansa pitämätön väite oli Helsingin Sanomien artikkelissa, jossa väitettiin, että kommunistia ei äänestä edes tämän oma kaveri. Painotuseroista huolimatta paneelin keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että median murros aiheuttaa ylilyöntejä. Uimonen esitti pysäyttävän kysymyksen niin median edustajille kuin uutisten kuluttajille. . Junassa voi myös keskustella kanssamatkustajan kanssa, hän lisää. SUOMI AREENAN keskustelun perusteella voi tulkita, että uutisoinnin murroksella on ollut kaksi erityisen merkittävää seurausta. Mediayritysten on kamppailtava sosiaalisen median kanssa uutisoinnin nopeudessa ja sorrut- TORKKI korostaa, että laadukas journalismi vaatii hieman kypsymisaikaa. Toisaalta uutisia lukeva yleisö tarttuu yhä useammin kevyihin ja nopeasti luettaviin juttuihin. Vanhat laatumediat tasapainoi- Torkki korostaa, että laadukas journalismi vaatii hieman kypsymisaikaa. tava poliitikkojen yksityiselämän kaiveluun. Toiseksi julkisuuden henkilöiden elämä on käynyt tukalammaksi, sillä kuka tahansa voi tuottaa ja jakaa tekstiä. . Artikkelin perässä oleva kommenttikenttä, jonne kuka tahansa voi nimettömänä kirjoitella, ei ole kovin rakentava, hän sanoo. ei pitäisi. Onneksi unohdus ihmisen vapahtaa, hän päättää.. Jälkikäteen päällimmäisinä tunteina ovat kyllästyneisyys ja väsymys. Sosiaalisessa mediassa kirjoittavat ahkerimmin juuri ne, joiden levat viihteellisyyden ja huolellisesti taustoittavan uutisoinnin välillä. Markkinoilla asiakkaat äänestävät ostopäätöksillään, joten heidän mieltymyksiinsä on sopeuduttava. KESKUSTELUSSA mediakohuista vilahtelevat nimet Ilkka Kanervasta (kok.) Anneli Jäätteenmäkeen (kesk.). Julkisuudessa toimivilla on vaarana joutua median myllyttämiksi pienistäkin hairahduksista. Voiko loatusta julkisuuskuvasta lopulta selvitä ehjin nahoin? Tannerin mukaan voi, mutta suhde mediaan muuttuu täysin. . Puhelinfobia haittaa työntekoa, hän kertoo omasta kokemuksestaan. ANDERSSONIN mielestä median pyöritys on intensiivinen, mutta lyhytkestoinen. Hänestä julkisessa ammatissa olevan pitää kestää enemmän kuin tavallisen kansalaisen. Uimosen mukaan toiset kestävät julkisuusryöpytyksen ja toiset eivät. . Viimeisin merkittävä henkilö on Merja Ailus, joka joutui jättämään toimitusjohtajan virkansa. Hänen toimintansa hipoi moraalin rajoja, mutta riittikö toiminta potkujen saamisen syyksi? Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Risto Uimonen ja vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Andersson Suomi Areenassa. Kuva: Santeri Lampi Uimonen puhuu median megafoniefektistä, jossa henkilö nostetaan tikun nokkaan ja raadellaan julkisesti. VASEMMISTONUORTEN puheenjohtaja Li Andersson on joutunut kohtaamaan runsaasti sanomistensa vääristelyä. Hänkin on pannut merkille, että media kärjistää ja etsii kohuja. . Elinkeinoelämän mahtimiehen Jaakko Lassilan vuoden 1991 tapauksesta lähtien media on saanut erotettua ihmisiä viroistaan. Nyt lehdistön tahti on tasaisen tappava, Uimonen harmittelee. Torkki luottaa median lyhyeen muistiin. . Kumpi on tärkeämpää: kahden minuutin uutisvoitto toisesta mediasta vai todeksi varmistettu tieto? Mediayritykset sortuvat virheelliseen uutisointiin, sillä ne haluavat ehtiä ennen kilpailijoitaan. UUTISOINNIN pirstoutuminen eri lähteisiin on ollut perinteisille lehtitaloille haaste. Yhä useampi lukee uutiset sosi- aalisen median palveluista ja monien mielestä journalismin tulee olla ilmaista. Anderssonin mielestä vanhojen medioiden suhtautuminen sosiaaliseen mediaan on ollut teennäistä. . Laskekaa kosketusnäytölliset kapistukset hetkeksi pois käsistänne ja lukekaa vaikka kirjaa
Selkeä kieli myös parantaa asiakkaan oikeusturvaa ja vähentää yhteydenottoja Kelaan. Kehittämispäällikkö Pipsa Lotta Marjamäki huomauttaa, että sinuttelusuositus ei koske kasvokkain tai puhelimessa puhumista. . Rehellinen ulostulo ja taatusti hyvä päätös. Toivottavasti tämä on merkki siitä, että Suomen asenneilmapiiri on muuttunut pysyvästi. Eräänä syynä tähän on se, että joitain saman kaavan mukaan laadittuja kirjeitä lähetetään sekä yksityisille että yrityksille. . Työssä on kuitenkin edistytty siihen malliin, että neljäviidesosaa yleisimmistä asiakaskirjeistä on jo uu- YHÄ useammat virastot siirtyvät asiakkaiden teitittelystä sinutteluun. Laaksosen mukaan sinuttelu voi viestittää jopa empaattisuutta: ?Toimintakykysi on heikentynyt sairastamasi taudin johdosta ja tarvitset apua päivittäin?. Kela selkeytti kirjeitään KOULUMATKATUKI Ennen: Kela maksaa suoraan koulutuksen järjestäjälle sen osan koulumatkatuesta, joka on myönnetty koulukuljetuksen perusteella. Sinuttelu näkyy lähinnä omistusliitteissä ja persoonapäätteissä. Sinä-sanan käyttö tuntuu liian lähelle tulevalta, mikä ei sovi viranomaiselle, Laaksonen huomauttaa. Sinuttelu on saanut Kelan asiakkailta lähinnä kiitosta, vaikka kielteistäkin palautetta on tullut. VIRANOMAISET ovat teititelleet kansalaisia 2000-luvulle saakka. Sitä on pidetty kohteliaana puhuttelutapana. Esimerkiksi kansainvälistä pörssiyhtiötä ei voi kirjeissä sinutella. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva Kokoomuksen kansanedustaja Sampsa Kataja kertoo, että hän ei ole ehdolla enää ensi kevään eduskuntavaaleissa. Ja mitkä perustelut mies heittää kehään! . Tai jos näkee, kyseessä on yleensä juttu suuresta laihdutusurakasta. Anna-Mari Kilpijärvi Kalevassa Ruokateollisuus tarkoittaa jo lähes määritelmän mukaan sitä, että joku tekee vähän huonompaa vähän halvemmalla. Koulutuksen järjestäjälle korvataan koulukuljetuksesta aiheutuneet kustannukset, joista on vähennetty kuukausittainen maksuosuutenne 43 euroa. Isompikokoisia ei juuri lehtien sivulla näe. Teksteissä varsinaista sinäsanaa yritetään välttää. Kelassa on tehty päätös käyttää sinuttelua kaikessa kirjallisessa viestinnässä. Rakastan kuitenkin enemmän perhettäni kuin työtäni, Sampsa sanoo ja viittaa lapsiinsa, NeaKaisaan, Akseliin ja Kasperiin. Kolmikko on jopa mukana haastattelussa syömässä jäätelöä. Nuorena perheellisenä naisena nostan Sampsalle virtuaalista hattua. Näissä tilanteissa kelalaisia on ohjeistettu valitsemaan luontevin puhuttelutapa. KELASSA opiskelijoita ja verkkolukijoita on sinuteltu jo pitkään. Vuonna 2011 käynnistyi suurempi uudistus, jossa kaikkia tekstejä selkeytetään. Teitittely ei kuitenkaan ole ongelmatonta, kirjoittaa virkakielenhuoltaja Marianne Laaksonen Kielikello-lehdessä. 9 15.7.2014 apollon tietäjät Hatunnosto Sampsalle OLIPA piristävä haastattelu Helsingin Sanomissa. Viranomainenkin saa jo sinutella. Puhuttelutapaa on jo muutettu suurimmassa osassa asiakaskirjeistä, ja sen ohella muutakin kielenkäyttöä uudistetaan. . Kela maksaa koulumatkatukesi suoraan koulukuljetuksen järjestäjälle (kunta tai oppilaitos). ASUMISTUKI Ennen: Teillä ei ole oikeutta asumistukeen, koska asumistukea ei makseta kahden henkilön ruokakunnalle, joka muodostuu avio- tai avopuolisoista, joista toinen tai molemmat täyttää eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain (571/2007) 8 §:n mukaiset edellytykset eläkkeensaajan asumistuen saamiseen. Nyt: Asumistukeen ei ole oikeutta, koska asut puolisosi kanssa kahdestaan ja toisella teistä tai molemmilla on oikeus eläkkeensaajan asumistukeen. SOTILASAVUSTUS Ennen: Sotilasavustuksen perusavustuksen määrä on sidottu kansaneläkkeen määrään, joten kansaneläkkeeseen __.__.____ tehty indeksikorotus aiheuttaa korotuksen myös sotilasavustukseen. Nyt: Perusavustukseen on tehty indeksikorotus __.__.____ alkaen. Henna Lammi lainat Se ei riitä, että opiskeluaikoja lyhennetään ja tyky-toiminnalla saadaan kesken väsähtäneitä uudelleen hihnalle. Myös loppupäästä pitää työuria kasvattaa. Pauli Uusi-Kilponen Hämeen Sanomissa 18?19-vuotias lukiolainen ei voi tietää, mitä hän haluaa tehdä eläkkeelle asti, ei edes kaksikymppisenä. Ihmiset syövät eineksiä ajatellen säästävänsä. He säästävät aikaa, mutta samalla he säästävät myös vaikeammin mitattavissa asioissa, kuten elämänlaadussa ja rakkaudessa ja ylpeydessä. Perheen ruokkiminen itse tehdyllä ruoalla luo jotain korvaamatonta. Joona Konstig Helsingin Sanomissa. Miehenkin on voitava laittaa perhe työn edelle. Virastot siirtyvät sinutteluun TARJA REPO/STT TAMPERE VEROTTAJAKIN sinuttelee asiak- KUN asiakasta puhutellaan suo- kaita esimerkiksi sähköisissä palveluissa ja veroilmoitusten täyttöoppaissa. . Sinuttelu on usein selkeämpää asiakkaalle. Se myös sopii nykyiseen virastokulttuuriin, tiivistää vastaava kielenhuoltaja Kaino Laaksonen Kelasta. distettu. . Moneen kouluun on niin vaikea päästä, että oikeat aineet pitäisi osata valita heti lukion ensimmäisellä luokalla. Emilia Lavonen Maaseudun Tulevaisuudessa Karppauksesta on kirjoitettu yhtä sun toista, mutta se tärkein on unohdettu; ympäristölle vaarallisempaa dieettiä saa hakemalla hakea. Sebastian Koskinen Keskipohjanmaassa Markkinavoimat ovat luoneet kuvaa kauniista ja normaalista naisesta yleensä hoikkana. Tärkeät tiedot kootaan päätösten alkupuolelle ja käytetään yleiskieltä. Urakka on suuri, sillä kirjemalleja, päätösten tekstikappaleita ja hakemuksia on tuhansia. Koulutuksen järjestäjälle suoraan maksettava osuus on koulumatkatukeanne. Hänen mukaansa se voi välittää etäännyttävää sävyä, vaikka tavoittelee kohteliaisuutta. Esimerkkinä on virke eräässä päätöksessä: ?Runsas ylipaino haittaa liikkumistanne ja istutte yleensä kotona?. Virke tuottaa moralisoivan tulkinnan ?aina sinä vain istut kotona?. Sinuttelun on huomattu sopivan arkaluonteisiin aiheisiin ja nuorille. Kirjeitä ollaan kuitenkin uudistamassa sekä sisällön että kielen puolesta. Näitten takia. Kelan asiakkaat hyväksyvät sinuttelun asiallisena ja kohteliaana puhetapana. Kela on päättänyt siirtyä sinutteluun kaikessa kirjallisessa viestinnässään. Varsinkin verkkomaailmassa teitittely tuntuisi kovin juhlavalta, pohtii viestintäsuunnittelija Laura Salovaara Verohallinnosta. Kuitenkin verokirjeissä kansalaisia yhä teititellään. Sinutteluasia on vielä avoinna, mutta henkilöasiakkaiden osalta sitä pohditaan. raan eikä epämääräisesti passiivissa, hän ymmärtää paremmin päätöksen sisällön ja sen, mitä häneltä odotetaan. Koulutuksen järjestäjälle maksettava koulukuljetusmaksu perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön asetukseen koulumatkakustannusten laskentaperusteista. Nyt: Maksat itse koulukuljetuksesta enintään 43 euroa kuukaudessa. Samalla virkakieltä siivotaan selkeämmäksi
Hän myös rakennu mukseen ja puhuttiin erityi matiasta. ELÄMÄ ilman saunaa tuntuu m malta, Kekkonen toteaa kirjas Kekkonen kertoo myös, ett synnyttää sovintomieltä. Luu tä poliitikkojen ja politiikan ta paamisesta saunassa tuli ilmiö . Sehän oli peitetty niin, että pikkuinen aukko vaan siellä oli, Iida Sedergren muistelee 74-vuotiaana vuonna 1969. Sedergrenin haastattelu löytyy kokonaisuudessaan pian julkaistavasta, Pekka Tuomikosken kirjoittamasta Kekkosen saunakirjasta. Kekkosen syntymädokumentin löytyminen innoitti tietokirjailija Pekka Tuomikoskea. Kuva: Pekka Tuomikosken arkisto KEKKOSEN lapsuuden aikaan saunassa synnyttäminen oli tavallista, mutta sauna ja saunominen juurtuivat syvälle tulevaan valtiomieheen. Ne pistivät alulle myös kekkoslaisen tavan tehdä politiikkaa. . Kekkonen saunoi paljon ja monenlaisissa saunoissa. Hän tapasi niin ta sia kuin Neuvostoliiton joht lauteilla. Mitä olisi Suomi ilman niitä, Tuomikoski kysyy. JUHANI OJALEHTO HELSINKI AIKAAN, jolloin pihlajat hehkuvat marjoista, syntyi pienessä torpassa, matalan savusaunan hämärässä köyhään perheeseen pieni poika. Pojasta oli kasvava suuri johtaja, suoranainen hegemoni, joka jättäisi jälkensä Suomen historiaan ja kulttuuriin. Silloin sitä ei tietenkään kukaan osannut aavistaa, vaikka poika sai enteellisen nimen: Urho. Syntymän ihmettä todisti naapurin viisivuotias Iida-tyttö, äitinsä ja kätilön jälkeen kolmantena vieraana ihmisenä. . 10 15.7.2014 Kekkonen eli löylyistä Urho K on Poh Lepiko Päärak mutta pystys Urho Kekkosen elämän alku on kuin kotimainen jouluevankeliumi ENNEN julkaisematon syntymädokumentti innoitti tietokirjailija Tuomikosken tarttumaan uudelleen jo paljon hänen itsensäkin käsittelemään henkilöön, Urho Kekkoseen. . Näin vain nenänpään siitä pojasta. Kekkosen ansiosta onki ajatus, että tärkeimmät päätö nassa. SUOMESSA käytäntö oli luonte sia lukuunottamatta. . Tieteen popularisoijana minua kiehtoo se, että sain yhdistettyä kaksi perisuomalaista asiaa, saunan ja Kekkosen. Kekkonen joskus jopa pak siä saunomaan. Korpimaiden la kiireitä ja he estelivät, mutt. En halua kuulostaa kornilta sanoessani, että Kekkosen elämän alku on kuin kotimainen jouluevankeliumi: suurmies syntyy vaatimattomissa oloissa. Alkukertomus ei ollut ainoa syy yhdistää Kekkosta ja saunaa.
Kaupungeissa joutilaat miehet otettiin kadulta töihin. Äärimmäisen isänmaallinen, mutta kova vallankäyttäjä. . Kekkonen suuntasi Suomea länteen ja ulosmittasi tehot Suomen ja Neuvostoliiton välisistä suhteista. Kuva: Paula Åström. avallisia kainuulaitajiakin höyryisillä utti saunan Kostaisestä saunadiplo- minusta mahdottossa. tä saunan ilmapiiri ultavasti tästä syysaustavaikuttajien taö. in jäänyt elämään ökset tehdään sau- eva joitain poikkeuk- kotti tavallisia ihmin ihmisillä saattoi olta tämä ei Kekkosel- John Lagerstedt 1. Tätä seurasi Suomessa suuri työttömyys, hirvittävä inflaatio ja levottomat olot, Lagerstedt sanoo. Neuvostoliitossa järkytyttiin: kommunisti kylpee alasti kapitalistin kanssa. Kekkonen syntymäpaikka hjois-Savossa Pielavedellä, on torpan savusaunassa. kennus toimii museona, a itse sauna ei ole enää ssä. Kekkonen oli kaksijakoinen. Tai eihän kaikki asukkaat vaan suurin osa, kun pelät- tiin saksalaisten tulevan piirittämään kaupunkia. Koulutkin alkavat vasta 1 p lokak.?, tyttö merkitsi päiväkirjaansa. Sota aiheutti myös laajan hyväntekeväisyystoiminnan. Neuvostojohtajien puoluetoverit kotimaassaan olivat aluksi järkyttyneitä. Esimerkiksi Suomalainen yhdistys haavoittuneita ja sairastuneita sotilaita varten (Suomen Punainen Risti) varusti satapaikkaisen kenttäsairaalan, joka sijoitettiin Vilnaan. Lisäksi Helsinki oli tärkeä sotasairaalakaupunki, jonne tuotiin rintamilta tuhansia haavoittuneita venäläissotilaita. Maaseudulla puolestaan ilmoitettiin, että nyt lähtee talosta mies tai kaksi, ehkä jopa hevonenkin pariksi viikoksi töihin linnoitustyömaille. Lopulta linnoitustöistä muodostui Lagerstedtin mukaan Suomen historian suurin työmaa, jossa työskenteli arvion voimaa, vaan heille maksettiin tanakka palkka. Pakko-otto synnytti myös ryhmän, joka kävi tekemässä ammatikseen talollisten linnoitusvelvoitteet. Jos kielteistäkin hänen toiminnassaan oli, niin plussan puolelle jäätiin kirkkaasti. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva Sota oli läsnä monin tavoin Suomessakin ENSIMMÄINEN maailmansota vaikutti ihmisten elämään eri tavoin Suomessa ja varsinkin Helsingissä. Sotatilaan suuriruhtinaskunta julistettiin 31. heinäkuuta 1914, ja se toi mukanaan rajoituksia muun muassa kokoontumis- ja sananvapauksiin. John Lagerstedtin mukaan helsinkiläisiin iski pelko. He kritisoivat sitä, että kommunisti kylpee alasti kapitalistin kanssa, Tuomikoski naurahtaa. TUOMIKOSKI on kirjoittanut Kekkosesta aiemmin kaksi kirjaa ja tehnyt radio-ohjelmasarjan. Tutkimustensa perusteella hän näkee Kekkosen valistuneena diktaattorina. . Yksi tällainen sairaala oli tuolloin vielä rakenteilla olleella rautatieasemalla. Lähteinä myös: Katarina Eskola: ?Tyttö pitkänsillan molemmin puolin?, www.punainenristi.fi. maailmansodan aikaisilla linnoituksilla Helsingin Pajamäessä. le käynyt. Kahdenvälisten suhteiden hoitaminen lauteilla Neuvostoliiton kanssa herätti neuvostoihmisissä kritiikkiä. . Saunassa minä rentoudun fyysisesti ja henkisesti. Tällaiset henkilöt saivat usein linnoitustöistä maksetun palkan lisäksi myös rengin palkan talosta. Hyvistä ansioista kertoi aikanaan rallatettu viisu, jonka mukaan: ?Venäjällä taisto tuima, syvä rauha Suomessa, täällä tehdään patteritöitä, neljä markkaa päivältä.? Taloudellinen katastrofi syntyi Venäjän vallankumousten kes- Maaseudulta hyvä palkka kuitenkin houkutteli varsinkin tilatonta väestöä linnoitustöihin. SUOMESSA oli kuitenkin tuolloin mukaan jopa satatuhatta suomalaista miestä ja naista. kova työvoimapula, joten myös linnoitustöihin tai patteritöihin, kuten niitä oli tuolloin tapana kutsua, oli aluksi vaikeuksia löy- LAGERSTEDT korostaa, etteivät linnoituksilla työskennelleet ihmiset olleet orja- tai vankityö- keytettyä linnoitustyöt vuonna 1917. . Lisäksi vielä rannikoilla on omia rannikkolinnoitteita, kertoo Museoviraston tutkija John Lagerstedt. Rannikolla työt alkoivat pienessä mitassa jo vuonna 1913 yleismaailmallisen turvallisuustilanteen kiristyttyä. . Suomen poikki kulkee kolme puolustuslinjaa etelä?pohjoissuunnassa. Kun tämäkään ei riittänyt, venäläinen sotilashallinto lähti pakko-oton linjoille. syyskuuta 1914 olevansa sotaa paossa Vihdissä. ?Helsingistäkin asukkaat pakenivat pois. Ikkunoita pimennettiin ja ihmiset vilkuilivat taivaalle saksalaisten zeppelinien varalta. Maailmansodan alkaessa tuolloin 12-vuotias Elsa Eklund (tunnetaan myöhemmin Elsa Enäjärvi-Haaviona) kirjoitti päiväkirjaansa 4. 11 15.7.2014 Linnoitusjärjestelmä syntyi maihinnousun pelossa EEVA NIKKILÄ-KIIPULA/STT HELSINKI . Saunan leppoisa ilmapiiri synnyttää helposti sovintomieltä, luonnehtii Urho Kekkonen saunakirjassaan. Kuvan ottaja tuntematon MUISTOJA ensimmäisestä maailmansodasta on näkyvissä maastossa eri puolilla Suomea. Saksalaisten maihinnousun pelossa venäläiset rakensivat linnoituksia koko Etelä-Suomen alueelle aina Hankoniemeltä Pohjois-Karjalaan asti. . Kun sitten maailmansota syttyi (kesällä 1914), alkoivat lapiot heti heilua tosissaan mäkien rinteissä. tää tarpeeksi työntekijöitä. Maaseudulta hyvä palkka kuitenkin houkutteli varsinkin tilatonta väestöä linnoitustöihin.
Vähitellen ei koettu enää niin tärkeäksi kokoontua yhteen keskustelemaan ja viihtymään. Kuitenkin vielä 80-luvulla maaseudulla vallitsi aikamoinen meininki, Huvinen luonnehtii. Ruotsinkieliset olivat kehityksessä edellä, mutta 1897 perustettu maamiesseura toi suomenkieliset rinnalle. YHTEISÖLLISYYS oli hyvin tärkeässä roolissa maaseutuyhteiskunnassa, ja yhdistyselämä oli vilkasta. Maalaisilla saattoi riittää aikaa useammallekin yhdistykselle. 12 15.7.2014 Maamiesseura piti kylät vir Televisio ja EU rapauttivat maaseudun yhteisöllisyyden, arvioi tutkija Hannu Huvinen JUHANI OJALEHTO ESPOO MAAMIESSEURA on kukoistavan maaseudun elinehto. Näin sanoo maatalouden ja maaseudun tutkija, tietokirjailija Hannu Huvinen ja kuvailee yhdistyksen merkitystä maatalouden kehitykselle ja ihmisten hyvinvoinnille. Maamiesseurat kokosivat viljelijäväestön yhteen kouluttautumaan, kulttuuria harrastamaan ja nauttimaan yhdessäolosta. ProAgria antaa neuvontaa, mutta se on maksullista. Maamiesseuroja on arvion mukaan jäljellä joitain satoja. Maataloustuottajat vahvistuivat taloudellisesti. Tähän tarpeeseen syntyi maamiesseura. . Tämänkin jälkeen toiminta on ollut aktiivista, mutta parin viime vuosikymmenen aikana jäsenmäärä ja suosio on laskenut niin, että iso osa jäljellä olevista maamiesseuroista on muuttunut perinneyhdistyksiksi. Maamiesseurat pitäisivät yhä maaseudun elävänä, mutta Euroopan unioni on tyhjentänyt sen, kritisoi tutkija Hannu Huvinen. Maamiesseura oli enemmän ihanteellinen neuvontajärjestö, mutta tuottajia kiinnosti käytännön työ. TELEVISION tulo iski suonta. . Iso osa on muuttunut perinneyhdistyksiksi alkuperäisestä roolistaan. Kuva: Suomenmaan arkisto Maamiesseurojen keskusliitto oli toki siemen tämän päivän ProAgrialle. HUVINEN harmittelee maamiesseurojen alati jatkuvaa katoamista. . Televisio rapautti yhteisöllisyyttä. Kuva: Jaakko Huvinen jakaa maamiesseuran ehtoopuolen kolmeen vaiheeseen. Turvallinen yhteisöllisyys, joka tuotti hyvän tuloksen, katosi. . Maatalouskoulun tai -opiston käyneet johtohenkilöt opastivat ja neuvoivat edullisesti kouluttamattomia jäseniään. TALONPOJAT saivat oppia aina lypsämisestä ja mehunhankkimisesta alkaen kaikkeen maataloustoimintaan. EU:ssa hinnat puolittuivat, mutta työ kaksinkertaistui. Moni koki isänmaankin menneen. Viljelijöiden määrä maamiesseurojen voimien ajoista on romahtanut, mutta tuottavuus on pysynyt samana. Maamiesseurat kehittivät maaseutua, eivät niinkään yksityiset maanviljelijät. Aikaisemmin väestöstä 60 prosenttia oli viljelijöitä. Seura järjesti iltamia ja näytelmiä kuten nuorisoseurakin. Isänmaallisuus oli tärkeä arvo ja vahva tunnetila, jonka eteen tehtiin paljon. MAAMIESSEUROJEN kulta-aika ulottuu 1900-luvun alusta kansalaissotaan. Heidän kiinnostuksensa maamiesseuroihin hiipui, sillä he keskittyivät yksinomaan rahaan. He yhdessä vuokrasivat tai hankkivat yhteisiä maatalouskoneita ja tuotantolaitoksia. Koko maatalouden uudenaikaistuminen perustui maamiesseuroihin, Huvinen kertoo. . Ensin koitti talonpoikien vaurastuminen. . Lähes joka pitäjässä oli raittiusyhdistystä, nuorisoseuraa, suojeluskuntaa ja tietysti maamiesseura. Sellainen yhdistys kuitenkin puuttui, joka toisi yhteisölle taloudellista hyötyä. Viljelijät petettiin suoraan sa- nottuna. Tilat ovat nykyään todella yksinäisiä. Nyt heitä on päätoimisina alle 10 prosenttia. MAAMIESSEUROJEN paikan otti kehittämisorganisaatio ProAgria. Tutkijan mukaan organisaatio ei kuitenkaan korvaa maamiesseuraa. . Maamiesseuran toiminta ei ollut pelkkää kokoustamista ja koulutusta. Lopulliseen hiipumiseen johti Suomen integroituminen Eurooppaan. . Maamiesseuroissa tieto välit-. ProAgrian jäseniä ovat vain tosiyrittäjät
Linnanmäellä päivää perheensä kanssa viettävä Jaana Halonen uskoo taantuman vaikuttaneen lapsiperheiden säästämiseen. . Vielä vuonna 2011 joka kolmas ei pystynyt tai halunnut säästää lapsilleen. DANSKE BANKIN tutkimuksessa vanhemmilta kysyttiin myös heidän 5?9-vuotiaiden lastensa talousymmärryksestä. Rahaa siirretään säännöllisesti lasten omiin rahastoihin, joista olisi tarkoitus maksaa aikanaan esimerkiksi lasten ajokortit, Hanni Tuominiemi kertoo. Tutkimuksen mukaan valtaosa suomalaisperheistä säästää lasten tulevaisuuden varalle perustamalla lapsilleen säästötilin. Suurin osa perheistä kertoo käyttävänsä lisät juokseviin menoihin. JOPA 75 prosenttia tutkimukseen vastanneista suomalaisperheistä ilmoittaa pystyvänsä säästämään lapsilleen säännöllisesti ainakin jonkin verran. Nimi on kannanotto, sillä sen ajalliset puitteet ovat autonomiassa ja EU-jäsenyydessä. Huvinen on toimittanut kaikkiaan viitisenkymmentä julkaisua, joista viimeisin ilmestyi viime vuonna. 60 STT, lähde: Danske Bank Jopa 75 prosenttia suomalaisperheistä ilmoittaa pystyvänsä säästämään lapsilleen säännöllisesti ainakin jonkin verran. Esimerkiksi nuorten aikuisten maksuhäiriömerkinnät ovat jatkuvasti kasvussa, joten kehitykseen voisi vaikuttaa aiemmin. Suomalaisten mielestä juuri vanhemmat ovat selkeästi tärkeimmässä roolissa lasten talousosaamisen ja oman talouden opettamisessa. . Trosdahl/Lehtikuva. Joka neljäs suomalaisperhe kuitenkin kertoo, ettei kykene tai halua siirtää lapsilleen rahaa systemaattisesti sivuun. Tänä päivänä rahan kanssa on oltava aiempaa tarkempi, Kari Halonen komppaa. Siuntiolaisessa Jouni ja Hanni Tuominiemen perheessä lapsia varten säästetään kuten aikaisempinakin vuosina. . Tutkimuksesta poiketen Halosten perheessä rahaa meni aikaisemmin säästöön enemmän kuin nykyään. Vanhempiensa arvioiden mukaan suomalaislapset tietävät muita pohjoismaisia sekä virolaisia lapsia heikommin, mistä perheen käytössä oleva raha tulee. . Janne Halonen, 8, kertookin juuri säästävänsä Lego Marvel Super Heroes -videopeliä varten. Puuttui yhdistys, joka toisi yhteisölle taloudellista hyötyä. Tähän tarpeeseen syntyi maamiesseura. tyisi helpommin ja halvemmalla, ja maaseutuyhteisö voisi paremmin, kun siellä olisi väkeä. Yhdessä töitä tekeminen, juhlien viettäminen ja isänmaan muistaminen tekisivät hyvää. Huvinen arvioi seuroja olevan jäljellä joitain satoja. Säännöllinen säästäminen ei Jaana Halosen mukaan ole tällä hetkellä mahdollista, sillä perheen tulot kuluvat pitkälti elämiseen, lapsilisät mukaan lukien. Muita käytettyjä säästämisen muotoja ovat rahasto-osuuksien ja osakkeiden hankkiminen. Sekä Halosten että Tuominiemen perheissä lapsilisät kuluvat arjen pyörittämiseen. Tutkimuksen mukaan vain 17 prosenttia suomalaisperheistä ilmoittaa säästävänsä edes osan lapsilisistä. Suomalaisissa perheissä säästellään lapsia aikuis- Vakuutusten kautta Koko perheen yhteisiin rahasto-osuuksiin Lapsen omiin osakkeisiin Koko perheen yhteisiin osakkeisiin Muu Emme säästä systemaattisesti lapsellemme En osaa sanoa 0 10 20 30 40 50 ten asioilta, vaikka isoista teemoista olisi ihan hyvä puhua lastenkin kanssa, Danske Bankin yksikönjohtaja Pia Lehto-Halonen arvioi. Lehto-Halosen mielestä heikko talouskasvatus voi näkyä lasten muuttaessa omilleen. Säästöön menevät rahat otetaan vanhempien palkoista. Danske Bankin teettämän tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisperheet säästävät lapsilleen aiempaa aktiivisemmin. 13 15.7.2014 keinä Suomalaiset säästävät yhä useammin lapsilleen MIKKO ISOTALO, ANNI HEIKKILÄ/ STT Kuinka suomalaisissa perheissä säästetään lapsille % HELSINKI Lapsen omalle tilille KUOPIOLAISESSA Halosten Martikainen Lapsen omiin rahastoosuuksiin Koko perheen yhteiselle tilille perheessä rahaa laitetaan lapsia varten sivuun silloin tällöin. Olen ollut pitkään pankissa töissä ja huomannut, että vanhempien talousasioiden hoitaminen heijastuu lasten osaamiseen, Lehto-Halonen sanoo. Halosten perheessä lasten kanssa jutellaan siitä, mitä rahalla saa ja mihin omaa rahaa kannattaa käyttää. Vieläkin viljelijöitä näkee näytelmissä, mutta vuosittain voi olla yksi näytelmä, ennen oli useita vuodessa. TÄNÄ kesänä 60-vuotta täyttävä tietokirjailija pakertaa edelleen mieliaiheessaan. Kynän alla on Uudenmaan maanviljelysseuran vaiheita luotaava kirja nimeltä Ihana itsenäisyys. Aikaa ja halua osallistua toimintaan riittäisi, mutta tutkijan mukaan vähäväkisyys kuihduttaa sen, hän toteaa. . Kuva: Trond H
Mielipiteet 14 Kokoomus hakee Paasikivi-vapaalle vyöhykkeelle KOKOOMUS ei sijoitu kolmen parhaan joukkoon poliittisista kyvyistään ulkopolitiikassa. Viimeksi näin toteaa Arja Karhuvaara HS mielipidesivulla 11.7.2014. MITÄ TEM:n raportti sitten sanoo. Etelä-Karjala ja Satakunta. Kyseessä on siis kestävän kehityksen indeksin mukainen vertailu, ei alueiden bruttokansantuotteen vertailu. mikä muuten on keskustan talousmaantieteellisen työryhmän raportin toinen perushavainto. Kyllä se kiihtyy, kun julkinen keskustelu ottaa hyvin pitkälle kyseenalaistamattomana totuutena sen, että pääkaupunkiseutu kannattelee Suomea ja Suomen taloutta. ei siis ole olemassa. c) Pohjoisen ja idän heikommuus etelään ja länteen nähden ei enää päde. K. viittaa aivan toiseen suuntaan, kuin Suomessa pitkään noudatettu ja uskottu perusstrategia. NÄYTTÄÄ SILTÄ, että metropolitalouteen keskittyminen ja korkean arvonlisän solmukohdaksi tähtääminen innovaatiotalouden ja muiden suurkaupunkielinkeinojen kautta ei ole kestävää. Samaan johtopäätökseen tulimme em. Tuon opin mukaan jos ystävät piti valita, ne valittiin läheltä ja viholliset mahdollisimman kaukaa. VAIKUTTAA SILTÄ, että nykykokoomus pyrkisi luomaan Paasikivi-vapaan vyöhykkeen. Tosiasioiden tunnustaminen, josta Paasikivi ehkä parhaiten muistetaan, tuntuu unohtuneen ja tahdotaan löytää uusi modernimpi tapa löytää toinen todellisuus, jossa ystävyys perustuu liittoutumiseen ja sitä kautta voimaan. Mietinkin mielessäin, miten usein kaverit tuli valittua voimaan perustuen. työryhmässä kesäkuussa. Huonoimmin pärjäävien joukossa on tosin Lappi ja Kainuu, mutta parhaiten pärjäävien joukossa Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo. Mitään perusteita sanoa että metropolialue ?kannattelee Suomea. Suosittelen pohtimaan, ovatko itsestäänselvyydet sittenkään itsestään selviä. Johannes Hirvaskoski Vantaa Suomen tulevaisuuden kivijalka ei ole Keilaniemessä, vaan Äänekoskella.. Suosittelen miettimään uudestaan peruskysymyksiä yhteiskunnallisen päätöksenteon tavoitteista. On sivumennen sanoen erikoista että tämän tarkennuksen joutuu nykyisin vielä tekemään, että emme oletusarvoisesti katso juuri tätä pidemmän tähtäimen laajempaa näkökulmaa. Suosittelen tutustumaan raporttiin. Siellä on yksi lause ja yksi ohje hullutuksille: ?mäne ite jos mielesi niin teköö, mie en lähe?. Raimo Kareinen Orimattila ?Uusi pääministeri on kokoomuksen ihannetarjokas vävyksi, jossa on sekä kokoa että näköä.? Kuva: Jari Lukkanen ?Näyttää siltä, että metropolitalouteen keskittyminen ja korkean arvonlisän solmukohdaksi tähtääminen innovaatiotalouden ja muiden suurkaupunkielinkeinojen kautta ei ole kestävää.? Kuva: Jari Laukkanen Keskittyminen on ongelma, ei ratkaisu TOUKOKUUSSA julkaistiin tärkeä raportti, joka meni ohi lähes koko medialta. Meni se ohi minultakin, vaikka Keskustan talousmaantieteellisen työryhmän puheenjohtajana ei olisi saanut mennä. Työ- ja elinkeinoministeriön raportissa vertaillaan kestävän kehityksen indeksin (GPI) mukaista maakuntien kehitystä. Tämän pohdinnan pitäisi olla Suomi-Areenan ja ylipäänsä yhteiskunnallisen keskustelun ytimessä. Tähän täytyy nyt ottaa kolme pointtia: a) Vertailussa ovat kärjessä kuusi maakuntaa, joissa ei ole suurta metropolimaista talousaluetta. Tulokset ovat pysäyttäviä. Kestävän kehityksen indeksi . Se on Suomi ja Suomen kansa. Paasikiveen liitettyyn Paasikiven-Kekkosen -linjaan. Ulko- ja sisäpolitiikka ovat heidän johtamaansa. Uusi pääministeri on kokoomuksen ihannetarjokas vävyksi, jossa on sekä kokoa että näköä. Hänessä on myös sekä aimo annos suuruudenhulluutta, joka antanee hänelle halun asettaa Suomi sen taistelun kärkeen, jonka tavoitteena on luoda nykyistä vahvempi Eurooppa ja tuossa Euroopassa EU määrittelee Venäjän aseman Suomen johdolla. Työn on tarkoitus alkaa EU edellä ja myöhemmin jatkaa Nato-johtoisena. On vain yksi este. siis taloudellisen toimeliaisuuden lisäksi myös ekologisen ja sosiaalisen kehityksen huomioiva kokonaisuuden mittaustapa . Saatiinko parhaat kaverit siten, että neuvoteltiin liittokumppani, jonka selän takaa oli turvallista kertoa mielipiteemme naapurista. NYT kokoomus on unelmiensa kynnyksellä. ja 15. b) Uusimaa on vasta sijalla 11 yhteensä 19 maakunnan joukossa. Kokoomuksen suhde Venäjään on ollut kompleksista. Voisin ajatella, jos tutkija olisin, että kompleksisuus johtuu heidän tunnetuimpaan valtiomieheen J. Vastaavasti heikoimmin pärjäävien joukossa on mm. Kenties hieman argumentatiivisemmin ja ilman vastaavaa tilastomatematiikkaa, mutta suuri kuva on täsmälleen sama. Suomen tulevaisuuden kivijalka ei ole Keilaniemessä, vaan Äänekoskella. Keskittyminen suurkaupungeiksi on ongelma, ei ratkaisu. Se on sitä erityisesti suurten kaupunkialueiden keskiluokalle ? kuten meille vantaalaisille. SAMAAN aikaan HS uutisoi Timo Aron tutkimuksista, joiden mukaan kuntien välinen yhä vähälukuisempiin kuntiin keskittyvä muuttoliike kiihtyy. Kyllä se toki kiihtyy, kun kierrettä vahvistetaan erittäin määrätietoisin poliittisin toimin . Tampereen, Turun, Helsingin ja Oulun talousalueet ovat sijoilla 7., 9., 11
Asiakkaalla on oikeus päättää omien veroeurojensa käytöstä! Asiakkaan pitäsisi saada Jarmo R Lehtinen päättää, mistä palvelut KTT, professori hankkii. ei yksi lintu kesää tee, sopii tähänkin. Hyvä todeta, että isot puolueet tekevät politiikkaa tyylikkäästi ja keskustan arvot ovat kuosissaan! Paavo Närvänen Pirkanmaa SOTAVETERAANINA vetoa valveu- tuneisiin Suomen kansalaisiin, että tulevissa eduskuntavaaleissa on mentävä äänestämään, sillä kukaan muu kuin yksityinen äänestäjä ei voi pelastaa Suomea nykyisestä tilanteesta. Kun katselin TV:stä presidentti Niinistön isännöimää toista Kultaranta seminaaria, etukäteen en olisi uskonut, että niin moni julkisuuden henkilö kannattaa Suomen liittymistä sotilasliitto Natoon. Kun itse olen etulinjan poterosta katsonut kahdessa eri sodassa, mitä sota on, niin sanon, Asiakkaalla oikeus päättää VIIMEISET vuodet on käyty vilkasta keskustelua sote-uudistuksesta. Esimerkiksi Ruotsissa on käytössä malli, jolla terveyssetelillä voi ostaa palveluja sieltä, mistä parhaaksi katsoo. SUOMALAINEN poliitikko ei halua siirtää päätösvaltaa asiakkaalle. Tämä toisi mukaan myös terveellistä kilpailua ja sitä kautta tehokkuutta. Kirjoita Suomenmaahan. Paitsi kertaakaan ei mainittu puoluetta nimeltä keskusta eikä puheenjohtajaa nimeltä Juha Sipilä. Ja kuitenkin on saanut käsityksen, että Sipilällä oli jokin rooli muodostetussa sote-ratkaisussa. Ilta-Sanomien linjaa kuvasi hyvin se, että myös sisäsivuilla olleessa kirjoituksessa jatkui sama ?unohdus. ja vaikeneminen. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Isot edellä . Samalla saadaan kilpailua, joka tehostaa palveluiden tuotantoa. Se on selvää, ettei yhteiskunnan rooli mihinkään katoa: alueellisesta saatavuudesta ja laadunvalvonnasta tulee huolehtia tarkoin. ?KD:ssa EU-vaalissa heikosti menestyneet varapuheenjohtajat oivalsivat tilaisuutensa julkisuuden saamiseksi ja lähtivät selkään puukottamaan omaa puheenjohtajaansa.? Kuva: Vesa moilanen/Lehtikuva Suomi sairastaa KUN pysähtyy miettimään, miksi maailman pakolaisvirrat kasvavat, huomaa pian, että Suomessakin on samansuuntainen kehitys menossa. Hallituksen toimenpitein lisätään niiden vaikeuksissa elävien ihmisten asemaa, jotka eivät kykene puolustamaan itseään, ja parempiosaiset eivät luovu mistään. Ensi vuonna Suomessa on eduskuntavaalit ja äänioikeutetuilla ihmisillä on mahdollisuus muuttaa nykyinen kehitys, jos he vain haluavat. 15 että Natoon liittymistä puoltavat eivät huomaa, että sota lopettaa ihmisyyden. Kukaan ei pysty osoittamaan, että jossakin olisi sodalla pystytty pysyvä rauhantilanne saavuttamaan. Kun viime sota saatiin loppumaan, teki presidentti Kekkonen valtavan elämäntyön rakentamalla luottamukselliset poliittiset suhteet Venäjään. Kun tarkemmin miettii presidentti Kekkosen elämäntyötä, niin hän voimakkailla toimenpiteillään pyrki nostamaan ihmisyyden arvoa niin, että kansojen väliset kiistakysymyksetkin voitaisi ratkaista neuvottelemalla, eikä aseellisesti. Nyt Kultaranta-seminaarin keskustelun perusteella kokoomus liputtaa sotilasliitto Natoon liittymisen puolesta, joka selvästi ärsyttäisi Venäjää. TOINEN äänestäjien ratkaisuja helpottava havainto on se, että Soinin puolue Perussuomalaiset, sai vuoden 2011 eduskuntavaaleissa valtavan vaalivoiton ja 39 kansanedustajaa, sellaisella ohjelmalla, että erotaan EU:sta. Vasta pidettyjen EU-vaali- en jälkeen Soini on nyt muuttanut kantansa ja perussuomalaiset ovat nyt liittyneet ECR:n, joka EPP:stäkin oikealla oleva liittouma. Suomen eduskunnassa on nyt kaksi suurta oikeistopuoluetta: Kokoomus ja Perussuomalaiset. Tulevien eduskuntavaalien tärkein tavoite on se, että Suomeen pitää saada sellainen eduskunta, että se pystyy muodostamaan hallituksen, joka säilyttää Suomen ja Venäjän rajan rauhan rajana. TOIVON, että keskusta nousee puheenjohtajansa Juha Sipilän johdolla seuraavissa eduskuntavaaleissa vaalivoittajaksi. Suomi on nyt ajautunut poliittisesti sellaiseen tilanteeseen, että vain keskustan suuri vaalivoitto voi Suomen pelastaa. Kansanvalta ja demokratia toimii parhaiten vain siten, että vapaissa vaaleissa kaikki käyvät äänestämässä. Ja nyt on vielä riittävästi aikaa miettiä, miten äänestää. Heimo Linna entinen kansanedustaja ja ministeri MEILLÄ vielä valitettavan usein ajatellaan, että virkamies tai ainakin julkisen hallinnon palveluksessa oleva voi tuottaa laadukkaita ja tehokkaita palveluita. ennen aikojaan. Isojen puolueiden puheenjohtajakisa käytiin tyylikkäästi. Samaa ei voi sanoa KD:n edustajien toimista, jolloin äänestäjille on paljastunut, ettei puolueen nimi tee henkilöistä kristillisesti käyttäytyviä, joka selkeästi on nähty A-studiotakin seuratessa. MIKÄLI ymmärrän KD-väen sydämen sykkeitä, taitaapi varapuheenjohtajien vaihto lähestyä ennen muuta. Eiköhän siellä olla vanhan liiton väkeä, kuten työministerimme itseään sattuvasti määritti. Eli mikäli istuva puheenjohtaja haluaa, häntä ei kampiteta. Työministerin neuvoa eivät noudattaneet, vaikka ilmeisesti niin olisi ollut viisasta puolueen kannalta. Ratkaisu taisi tapahtua jonkun toisen puolueen vetovoiman pe- lon sanelemana. MEDIALLA on tapana kesäisin nostaa Ruokolahden leijonan tapaisia juttuja, ja näin taitaa olla tässä KD:n puheenjohtajapelissäkin. Todettakoon, että puolueiden puheenjohtajaa ei valitse lehdistö, varapuheenjohtajat, puoluehallitus, -eliitti, vaan puoluekokousedustajat. Myös EU-vaalissa menestynyt ei ke-vaalissa voi olla ehdokkaana kuin yhdessä vaalipiirissä, joten sanonta . Nyt on vihdoin päädytty viiteen sotealueeseen, jotka vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluista. Viimeisin kiista on se, kuka palvelut tuottaa ja kuka päättää siitä, miten palvelut tuotetaan. Tämä keskustelu on pyörinyt hallinnon ympärillä ja se on ollut ylhäältä ohjattua hallinnon himmeleiden rakentamista. Näin ei tietenkään ole, vaan aika on ajanut tämän vanhanaikaisen ajattelun ohi. Voisimme hyvin antaa asiakkaan päättää siitä, mistä palveluita ostetaan. Toivottavasti edes kyseisen aviisin lukijoilla on hiukan hoksottimet mukana, kun Ilta-Sanomia lukevat (ja aikaansa tuhlaavat). Matti Tuominen Ulvila mielipiteet@suomenmaa.fi - ei liitetiedostoja PL 52, 90100 Oulu. heinäkuuta pääkirjoituksessa tarina sote-ratkaisusta, jota vastaan RKP on kovin sanoin esittänyt vastenmielisyytensä. Mutta kaikkein oleellisinta tässä IS:n artikkelissa oli se, mikä siitä puuttui ja motiivia tähän seikkaan lehden päätoimittajalta voi vain arvailla. Jutussa oli mainittu kaikki puolueet ja puoluejohtajat mitä Suomen eduskunnassa on. On käsittämätöntä, että kuntalaista eli asiakasta ei mainita edes tässä yhteydessä. Eikö olisi parasta antaa asiakkaan päättää siitä, mistä hän palvelut saa. Kuva: Paula Åström Soprano Aspectum IS ?unohti? keskustan SANOMA OY:N Ilta-Sanomissa oli 10. Meillä edelleen junnataan mallissa, jossa kaikki osaaminen on virkamiehillä tai vähintäänkin julkisen hallinnon palveluksessa olevilla. Jos asiakas saisi päättää mistä palveluita hankkii, syntyisi palveluille markkina. pienet perässä KEVÄÄLLÄ pari puoluetta paistatteli julkisuudessa puheenjohtajavaalien merkeissä. KD:ssa EU-vaalissa heikosti menestyneet varapuheenjohtajat oivalsivat tilaisuutensa julkisuuden saamiseksi ja lähtivät selkään puukottamaan omaa puheenjohtajaansa. Tämä on demokraattisesti valittu kaksivuotiskaudeksi, mutta joillekin yhteiset pelisäännöt eivät sovi, vaan EU-vaalissa menestyneelle täytyisi puheenjohtajan posti löytyä
Mitä sinä haluaisit kysyä kansanedustajilta. klo 10-13 Rymättylän Jaakonmarkkinoilla Keskustan osastolla. Nousiainen, kunnallisjärjestön kesätapahtuma 25.7 klo 18 Nousiaisten kotiseutumuseolla, Topoistentie 15 Nousiainen. alkaen kesäkahveilla klo 18. Esko Aho, Mari Kiviniemi, Seppo Kallio ja Olavi Ala-Nissilä vauhdittavat lyhyillä puheenvuoroilla Suomea ja Varsinais-Suomea vahvaan nousuun. viim. 040-141 7326 tai mirjam.karila@raisio.fi tai Sirpalle 0440-622 266. Piiri, piknik-järjestöristeily yhdessä Satakunnan piirin kanssa la 11.10. Lähtö m/s Amorellalla ja paluu m/s Viking Gracella. Kansalaistori on avoinna ke-to 16.?17.7. Hakuaika on 17.6.-28.7. klo 12.15?13.30 Kauppakeskus Bepop Suomiareena ?Huh, mikä energiatulevaisuus?. 15 km:n matkan päässä Kyröstä. Mukana myös eduskuntavaaliehdokas Tapio Malmiharju. / hlö sisältää Keskustan varapuheenjohtaja Juha Rehulan ajankohtaiskatsauksen, iltapalan ja kylpylän käytön http://www.kumpeli.fi/spa_panoraamat.html käykäähän tutustumassa! Ilmoittautumiset Jaanalle (040-418 1150 tai jaana.nie- SATAKUNTA Tärkeää. Muistathan toimittaa piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi kati. kiljunen@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. Piiritoimisto on suljettu ma 30.6. 0400 930 483 ja naisten, nuorten ja Vesaisten toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. Hän työskentelee Seinäjoella asianajotoimistossa. VAALITEEMOISSA Kurvisella korostuvat pohjalaisten elin- keinojen, koulutuksen, kulttuurin ja peruspalvelujen puolustaminen sekä vaalipiirin hankkeiden nykyistä parempi edistäminen. Kurvinen halutaa tehdä rakentavaa politiikkaa kaikkien pohjalaisten hyväksi yli maakunta- ja seutukuntarajojen. . Kaarina, tori, 30.8. Yhteystiedot: Pilvi Kärkelä p. Satakunnan Keskustanaiset järjestävät kesäretken ja toivottavat meidät tervetulleiksi mukaan. ?Nuotin taikaa. Keskustan teltalla keskustavaikuttajia tavattavissa. Janakkala. Raisio, Killinmarkkinat, 30.8. 0405895709 ja pilvi. karkela@keskusta.fi ETELÄ-HÄME Pyynikin kesäteatteri Pirunpelto 1.8. klo 10-11 Kimmo Tiilikainen, klo 10.30-11.15 Juha Sipilä, klo 10.30-12 Timo Laaninen. ke 16.7. Mirkulle, p. 18.7. ? pe 8.8. - 10.8. Ilmoittautumiset viim. Lipun hinta 35,00 euroa. klo 18. Aurinkoista kesää! ti 15.7. 15.9. klo 17 alkaen. klo 17 Aurassa. La 19.7. Tarvitsemme onnistumisia ja ratkaisuja, joilla murroksessa olevassa maailmassa elämän edellytykset näillä lakeuksilla paranevat, Kurvinen tähdentää. Kiviranta: Hallitusohjelman kirjaukset ympäripyöreitä KANSANEDUSTAJA Esko Kiviranta (kesk.) sanoo, että uu- den hallitusohjelman työllisyyspaketti ei tarjoa ratkaisua Suomen talousongelmiin. Kivirannan mielestä huolestuttavinta on, että Suomi on menettänyt EU:n jäsenvaltioista nopeimmin vientimarkkinaosuuksiaan vuosina 2007?2012. . klo 8.45, paluu 30.9. Levonen. Politiikan kesäisen tervehdyksen tuo kansanedustaja Keskustan vpj Annika Saarikko. Sauna lämpimänä, kahvitarjoilu, omat makkarat mukaan. Paikalla ehdokkaita eduskuntavaaleihin. Virvoketarjoilua, ilmapalloja ym. Kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila paikalla klo 1011.30. Salo, iltatori, 14.8. mennessä. Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. Lämmin kiitos kaikille teille sadoille vapaaehtoisille varsinaissuomalaisille ja kauempaakin tulleille, jotka ahkeroimalla monenlaisissa työtehtävissä teitte Turun puoluekokouksesta onnistuneen ja ikimuistoisen. Tarjoan kaiken osaamiseni ja energiani vaalipiirin ihmisten ja yhteisöjen käyttöön, Kurvinen sanoo. KURVISELLA on kymmenen vuoden kokemus poliittises- ta toiminnasta. Hän on vaikuttanut vuodesta 2006 lähtien Ylihärmän ja Kauhavan valtuustoissa. 040 5895709 tai pilvi.karkela@keskusta.fi Raisio, Tervetuloa Keskustan ja Keskustanaisten toimintaan mukaan! Lisätietoja pj:t Eero Vainio p. Tilanteeseen on saatava muutos. 050-917 7000 tai puheenjohtaja Jani Kurviseen puh. klo 18. Hinta sisältää opastukset kohteissa sekä keittolounaan ja munkkikahvit Kustavissa. . klo 10?15. 040-589 6160 tai eero.vainio@eskv.info ja Mirjam Karila, p. Tervetuloa! Keskustanaisten Päijät-Hämeen piiri järjestää Marjatanpäivän tilaisuuden, virkistyen tulevaisuuteen Heinolan Kumpeli Spa:ssa pe 15.8. Muistelemme samalla Raision Keskustanaisten 60-vuotista toimintaa. Illan muu ohjelma alkaa klo 19. Pilvi Kärkelä p. Ajankohtaisen poliittisen katsauksen pitää keskustan varapuheenjohtaja. 050-5857200. Varsinais-Suomen Keskustanaiset, vietämme Marjatanpäivää la 16.8. klo 18 esitykseen lippuja. toiminnanjohtaja Saara Kiuru puh. Osoite: Verkkokarintie 606. Vieraana kansanedustaja Esko Kiviranta. Loimaa, kesäilta Loimaalla Pappisten lavalla (9-tieltä viitoitus Mellilän risteyksen kohdalta) su 3.8. Kiireisissä asioissa voit ottaa yhteyttä toiminnanjohtaja Hanna Vuolaan puh. Merkitkää jo kalenteriinne! Keskustan veteraanit, Syysristeily Viking Amorellalla, lähtö ma 29.9. Lämpimät onnittelut! Keskusta mukana kesätapahtumissa: 19.7. Kansanedustaja Esko Kiviranta tavattavissa 19.7. Kaarina, tori, 23.8. Tervassa tapahtuu ?päivä 23.8. Ohjelmassa leikkejä, luontoretkeilyä, uintia ja nikkarointia. klo 12.15?13.30 Satakunnan kansanedustajat lauteilla - kansa kysyy, edustajat vastaavat. klo 1115 Kuokkalakosken markkinat Ravintola Villa Hakkarin piha-alue, Kuokkalantie 5, Lempäälä. Tervetuloa! Elomarkkinoilla Orimattilan torilla 10.8 klo 9 alkaen keskustan teltta. klo 9?13 Etelä-Ikaalisten py: kesätoritapahtuma Ikaalisten torilla. Laitila, Hullun kukon päivä. Naantali. mennessä Marjaana Perttula, marjaana.perttula@gmail.com tai puh. pe 18.7. Meklari Juha Sipilä. Naantali, Unikeonpäivä, 7.8. Ohjelmassa on Kultarannan puutarha Naantalissa klo 10.30-11.30, Kustavin Savipaja / käsityökylä klo 12.30-14.30 ja Louhisaaren kartano, marsalkka Mannerheimin syntymäkoti, Askainen klo 15.3017. 040-141 7326 tai mirjam.karila@raisio.fi Pirkanmaan Vesaiset tarvitsee innokkaita uusia toimijoita lasten ja perheiden parissa tehtävään työhön. Ota rohkeasti yhteyttä. (Jaulintie 790, 39450 Sisättö). klo 10? 17 ja pe 18.7. 0400-536 526. Tule tapaamaan keskustalaisia ja juttelemaan. Kaarina, tori, 9.8. Tämä tapahtuu yrittäjyyttä, investointeja ja riskinottoa eri keinoin edistämällä. 16 Keskustassa tapahtuu keskusta nyt VARSINAIS-SUOMI Piiritoimisto on suljettuna 23.6 -15.8. Suomiareena Kansalaistori, Eetunaukio. La 19.7. Tilaisuuden juontaa YLE Satakunnan aluepäällikkö Mari KunttuKauppi. ke 16.. Altian kohtalo on vaakalaudalla. . Hintaan sisältyy buffetlounas, pullakahvit ja omaa ja laivan ohjelmaa. Aurinkoista kesää kaikille! Antti Kurvinen. Keskustelun alustajana ke Esko Kiviranta. klo 7.35. Nousiaisten päivät, 16.8. Aiemmin hän on toiminut muun muassa vuosina 2009?2013 Suomen Keskustanuorten puheenjohtajana. Tällä hetkellä Kurvinen on Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntahallituksen jäsen. Paikka täytetään 1.12.2014. Kesätapahtumia: Ke 16.7. Jos mukaan liittyy Naantalin Kultarannasta ja seuraa kierroksen omalla autolla/ kimppakyydillä bussin perässä, hinta on 20 euroa/henkilö. Rengon markkinat 19.7. klo 13-17 Tervakosken Seuratalolla, Seuran aukio 3. Klo 17?18 kahvit + poliittinen keskustelu. pe 1. alkaen Paikalla Keskustan teltta , kahvitarjoilua, ilmapalloja ym. Tilaisuudessa mukana Janakkalan Keskusta. Etelä-Hämeen piiritoimisto vs. Ota myös oma vati: käsiämme hoitaa Henna Kavander. Tule mukaan keräämään hyvää oloa ja virkistäytymään! Varsinais-Suomen piiri, VarsinaisSuomen Keskustanaiset ja Keskustan kirkollisasiain toimikunta, Keskustan kirkkopyhää vietetään su 31.8. Valtuutettu Marjatta Rahkio paikalla klo 9-14. Riihimäen Keskusta saunailta jäsenille ma 4.8. Tässä on tilaisuutesi - Satakunnan edustajat vastaavat kysymyksiin. Mukana kaikki Satakunnan yhdeksän kansanedustajaa sekä lauteiden kuumetessa erotuomarina Jari ?Japa. Aurinkoista ja hyvää kesää kaikille! Piiri, kesäajan järjestöpalstan ilmoitukset sähköpostitse osoitteeseen hanna.vuola@keskusta.fi Piiri. Leirihinta 15,00/hlö sisarukset 10,00/henkilö. Juontaa Teija Ek-Marjamäki. Tervetuloa läheltä ja kaukaa. Raision Keskustaväen perinteinen kesäinen pihatapahtuma Hintsan pihapiirissä ti 5.8. (la klo 10-18, su klo 10-17) Hämeensaaressa. Musiikki, laulu ja pienet puheet sekä perinteiset makkaranpaistot ym.kuuluvat ohjelmaan. Vastaan myöntävästi pyyntöihin ja lähden täysillä sekä ehdokkuuteen että kansanedustajan työhön. Päivä jo muistiin! mi@keskusta.fi). Keskustalla teltta kansalaistorilla joka päivä klo 10?13. Hirvijärvellä Riihimäen srk:n leirikeskuksessa. Illan hinta 30 . Hallitusohjelman kirjaukset ovat valtaosin ympäripyöreitä. Turun Puoluekokous 13-15.6; Kolmen sillan jokirantakierrokselle osallistuneiden kesken arvottiin Kepupyörä. tulkitsevat Pertti Keihäs ja Jarkko Salmi. Ilm. Kaarina, tori, 16.-17.8. Masku, markkinat, 16.8. Kahvi-ja makkaratarjoilu. su 3.8. Taivassalo, toripäivä, 27.7. klo 9-15 Ylöjärven Kurun torilla, Kauppatie 7. Pe 1.8. klo 16.30 Huutokauppa Eurajoen kunnan Lahdenperän virkistysalue. Juha Rehula. Uusia yrittäjiä tarvitaan kymmeniätuhansia lisää, Kiviranta ehdotti. Kiviranta löysi Alexander Stubbin (kok.) hallitusohjelmasta paljon puutteita. . Luvassa mielenkiintoinen ohjelma, meriaamiainen ja päivällisbuffet sekä hyvää seuraa. Keskustalla on teltta Kuninkuusraveissa. - 27.7. aloitus klo 10. Rengonraitilla klo 9-14. klo 13 alkaen Pöytyän Kakarlammella os. Parravahantie 244, Mellilä, n. Tällä vaalikaudella edunvalvontamme on epäonnistunut täysin. Saunominen klo 17-19. Mukana on ke Annika Saarikko. Keskustanaiset, kesäretki Kultaranta - Kustavi - Louhisaari la 9.8. 040 418 1150. PIRKANMAA Nykyisen toiminnanjohtajan jäädessä eläkkeelle, hakee Pirkanmaan piiri toiminnanjohtajaa. Kuntainfo klo 19.30. Hämeenlinna Elomessut 9. 050 3423323. PÄIJÄT-HÄME Artjärvipäivillä Vuorenmäen kentällä 19.7, klo 9. Juha Naukkarinen, toimitusjohtaja, Energiateollisuus ry, Tiina Koljonen, tutkimustiimin päällikkö, VTT, Juha Sipilä, kansanedustaja, puheenjohtaja, Suomen keskusta, Osmo Soininvaara, kansanedustaja, vihr., Anssi Vanjoki, professori, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Peter Nyman, juontaja, uutisankkuri, MTV Uutiset. Muurla, Wanhanajan markkinat, Pertteli 24.8. Kuva: Jari Laukkanen Antti Kurvinen tähtää eduskuntaan KAUHAVAN kaupunginvaltuuston ja Etelä-Pohjanmaan Keskustan varapuheenjohtaja Antti Kurvinen, 28, lähtee ehdolle vuoden 2015 eduskuntavaaleihin. Kurvista ehdolle ovat pyytäneet muun muassa Keskustan Kauhavan kunnallisjärjestö sekä Isonkyrön ja Vaasan Keskustanuoret. Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa hän sai 3 588 ääntä. . Pertun päivä, 28.8. Vienti on saatava vetämään ja teollisuuden kilpailukyvystä on huolehdittava, Kiviranta sanoi lauantaina Somerolla Ol. Keskustan teltalla ke 16.7. Rymättylä, Jaakonmarkkinat, 26.7. Ennakkoilmoittautuminen pakollinen: 15.7. Matkan hinta 2 hh A-hytissä 25 e/hlö, 2 hh B-hytissä 23 e/hlö ja 1 hh pikku-B-hytissä 24 e/hlö. Mynämäki, Laurin markkinat, 9.8. Askainen, kurkkumarkkinat, 14.8. Olemme menettäneet muun muassa Lentosotakoulun ja paljon koulutuspaikkoja. Rusko-päivät, 21.8. Matka on kaikille avoin ja sen järjestää Porin Keskustan opinto- ja kulttuuriyhdistys yhteistyössä Satakunnan keskustanaisten kanssa. Maksu suoritetaan Keskustanaisten tilille FI04 5610 0740 0223 56 su 3.8. Ravitorin päivystysajat pe klo. hollil -perinnetapahtumassa. Kansanedustaja näkee, että yksityistä sektoria pitäisi kasvattaa. . Lippuvaraukset 040-5895709 tai pilvi.karkela@keskusta.fi Piiritoimisto on suljettu 30.6.-27.7. Hyvää kesää! Renko. Tervetuloa! Orimattila, Keskustan Salus-ilta 5.8. Salusjärven leirikeskuksella. Kuninkuusravit Porissa. klo 10-15 Paroonin markkinat Parkanon torilla. Varsinais-Suomen Keskustanaiset, Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon tuetuista lomista kiinnostuneet: esitteitä ja hakemuksia saatavilla piiritoimistosta tai MTLH:sta. Vesaisten luontoleiri Seitsemisessä, Kortesalon leirikoulutilalla 26.7. Onni suosi Heino Ervastia Kuusamosta. Mikko Alatalo laulattaa ja tanssittaa yhdessä Jorma Laaksosen ja muiden karaokelaulajien kanssa ja muuta iloista kesäistä meininkiä. Keskustelun kulku nähdään tilaisuudessa myös piirrettynä ke 16.7
040 415 9171, pirjo@notehill.com ETELÄ-POHJANMAA Piiritoimisto on suljettu 19.6. seuraavissa kesätapahtumissa: Ristiinan markkinoilla pe 18.7. Keskikatu 4, 45100 Kouvola. KARJALA Kansanedustaja Ari Torniaisen voit tavata kesällä mm. Hinta sisältää bussikuljetuksen, opastukset kohteissa sekä keittolounaan ja munkkikahvit Kustavissa. 050 463 7327 tai Elinalle p. Käsitellään v. Elina Lappalainen p. Reitin voi kävellä tai hölkätä. Ravintolassa myös kaiken kansan kesäkohtaaminen klo 12-14, tule tapaamaan Keskustan valtakunnallisia ja paikallisia vaikuttajia! Kilpailukutsu on nähtävissä www.paltamogolf.fi -sivuston kilpailukalenterissa ja ajankohtaista tietoa löytyy Facebookissa KeskustaGolf -tapahtumasivulla (https://www. facebook.com/events/14974531504 85388/?fref=ts). 040 758 5180 ITÄ-SAVO Keskustan Itä-Savon piiri toimisto on suljettu heinäkuun ajan ja avataan jälleen ke 6.8. Nyt joukolla raveihin! La 9.8. klo 18 alkaen Reinikaisten kesämökillä Kommerkyläntie 182. klo 18. Oravintie 30. Ota mukaan pikkurahaa, rantakalasta peritään pieni omavastuu. Paluumatkalla vierailemme runoilija Einari Vuorelan kirjailijakodilla jossa saamme opastuksen lisäksi kuulla myös nykypäivän runotaidetta sekä Ampialan tilalla jossa on Ison Vihan muistomerkki, ja josta löytyy Herpmanin poikien käyttämä jylkynkivi. Matkan hinta 2 hh A-hytissä 25 e/hlö, 2 hh B-hytissä 23 e/hlö ja 1 hh pikku-B-hytissä 24 e/ hlö. Otathan yhteyttä: toiminnanjohtaja UllaRiitta Juuti p. Paikalle myös paikallisyhdistysten puheenjohtajat ja kaupunginvaltuutetut. 33, 50100 Mikkeli 015-163 822 etela-savo@keskusta.fi ITÄ-SAVON PIIRI Tottinkatu 15, 57130 Savonlinna 015-531 145 ita-savo@keskusta.fi POHJOIS-KARJALAN PIIRI Siltakatu 22, 80100 Joensuu 013-122 982 pohjois-karjala@keskusta.fi POHJOIS-SAVON PIIRI Suokatu 31, 70110 Kuopio 017-3699 600 pohjois-savo@keskusta.fi YLÄ-SAVON PIIRI Riistakatu 15, 74100 Iisalmi 017-817 214 ylasavo@keskusta.fi KESKI-SUOMEN PIIRI Cygnaeuksenk. Tervetuloa kesän iloisimpiin golfkisoihin Paltamon vihreille väylille! Lisätietoa: Pirjo Nuottimäki, p. 040 5338 160. Nivala. Äänekoskella, Kivijärven Kukkomarkkinat 25.7, Vaajakosken kohinat 9.8. Ilmoittaudu talkoisiin kauppinen. helena@gmail.com tai 0400 411 072. Piiritoimisto on avoinna kesäkuukausina sopimuksen mukaan. Jyväskylän Paviljongilla. Keskustanaiset: Kaikille avoin Marjatan päivän kulttuurihenkinen päiväretki järjestetään läntisen Keski-Suomen maisemiin 15.8. Ilmoittaudu viimeistään viikkoa ennen Mirja Lonka p. Ilmoitathan t-paidan koon (muotoon leikattu S/M tai L/XL tai suora malli L, XL tai XXL). Hyvää kesää! Keskustan likka lenkillä la 16.8. 12 A 4, 96100 Rovaniemi 016-313241 lappi@keskusta.fi PERÄPOHJOLAN PIIRI Valtakatu 25, 94100 Kemi 016-256 031, 040 8379 867 perapohjola@keskusta.fi CENTERNS SVENSKSPRÅKIGA DISTRIKT Apollogatan 11 A, 00100 Helsingfors 050 4360 411 mia.peussa@keskusta.fi. Tervetuloa mukavan laulutuokion pariin ja keskustelemaan ajankohtaisista asioista! Järj. Lipun hinta 10. Saatte käyttöönne 8 aluelippua, joilla pääsee teltalle päivystykseen ja seuraamaan raveja. Eeva Harjula p. 040-141 7326 tai mirjam.karila@raisio.fi tai Sirpalle 0440622 266. 12?24, la 9-01 ja su 9-19. klo 11- ja 12-. muutama paikka enää vapaana. Mukana kunnallisjärjestön puheenjohtaja Pekka Nousiainen. Ohjelmaa ja juhlapuhujana ke, Keskustanaisten pj Elsi Katainen, kahvi- ja teetarjoilu klo 17.45 alk. klo 18.30 Nivalassa Erkkilän koululla. krs., 15110 Lahti 03-7825 017 paijat-hame@keskusta.fi PIRKANMAAN PIIRI Näsilinnank. Lappeenrannan kj. Kaiken kansan kesäjuhla Luumäellä Risulahden lavalla su 27.7. Kekin soppatykki paikalla, annos lisukkeineen 5?. Loma-asukkaiden toripäivässä. Jaetaan Keskustan kyniä ja karkkia. Piiritoimiston väki on kesälomalla. Käytännön asioissa voit olla yhteydessä piirin puheenjohtaja Hanna Huttuseen p. Järjestäjä Porin keskustan opinto- ja kulttuuriyhdistys yhteistyössä Keskustanaisten Satakunnan piirin kanssa. Satakunnan piiritoimisto, Tavoitat meidät seuraavista numeroista: toiminnanjohtaja Kati Kiljunen 050 405 7742 kati.kiljunen@keskusta.fi, keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi 050 301 6189 tarja.kiviniemi@keskusta.fi, nuorten toiminnanjohtaja Päivi-Solina Kivelä 044 0336 588 satakunta@keskustanuoret.fi, jäsenasiat Leena Kallionsivu 050 405 7743. KYMENLAAKSO Piiritoimisto on kesänajan kiinni. Avoinna jälleen 11.8 alkaen. klo 12-13.30, sekä kaiken kansan kesäjuhlassa Luumäellä Risulahden lavalla su 27.7. Tervetuloa. Mikko Alatalo laulaa ja laulattaa kaikenikäisiä Lappeenrannan kauppatorilla to 24.7. Lisätietoja: Aimo Kaikkonen p. rantakalan Oravissa Makasiinin rannassa, os. Janne Tarima p.050 448 5085, Vesaiset tj. Keuruulla tutustumme, Herpmanin poikien taisteluihin Keuruulla Ison Vihan (1712-1721) aikana ja vanhan Keuruun alueen putiikkeihin (mm. Opinto- ja kulttuurimatka Kultaranta - Kustavi - Louhisaari. Kohteet: Kultarannan puutarha Naantalissa, Kustavin Savipaja/käsityökylä ja Louhisaaren kartano, marsalkka Mannerheimin syntymäkoti. 0400673114 tai hanna@hannahuttunen.fi KESKI-SUOMI Piiritoimisto on suljettuna 19.6.-8.8.välisen ajan henkilökunnan kesälomien / ylitöiden vuoksi. Tarkat toimintaohjeet toimitetaan päivystysajankohtien selvittyä. Keskustan likka lenkillä ja Likkojen lenkki t-paidat, ohjelman, lenkkieväät sekä reittihuollon. Kiramontie 10. Tule mukaan huoltojoukkoon kannustamaan Keskustan likkoja ja muita lenkkeilijöitä. Keskustelun alustajana ke Esko Kiviranta. Hyvää kesää kaikille! Keskustan kaikille avoin rantakalatilaisuus 16.7. Mukana varapuheenjohtaja, kansanedustaja Annika Saarikko, sekä kansanedustajat Kimmo Tiilikainen ja Ari Torniainen. Ilmoitathan tulostasi Helkalle p. Tervetuloa myös muut Keskustanaiset mukaan. 010 315 2000, järjestösihteeri ja Keskustanaiset tj. . Paluu Poriin klo 19?20. Teltalla olisi hyvä olla vähintään 4 päivystäjää. Kokoonnumme taukokatoksella Kuovinkalliontie 141. 0408379867 ja perapohjola@keskusta.fi. Matkalle lähdetään Kaari-Matkojen bussilla la 9.8. Sitovat ilmoittautumiset ja lisätierot Ulla 040 5958119 tai Annikki 050 5772826. POHJOIS-POHJANMAA Piiritoimisto on suljettuna 23.6.-1.8. välisen ajan ja jälleen avoinna ma 4.8. alkaen. klo 13-15 Savonlinnan Riihisaaressa. Kilpailu alkaa klo 9 ja kestää noin klo 16 saakka. Elina Lappalainen p. Janne Tarima p.050 448 5085, Vesaiset tj. klo 17 alkaen Kunnalan Marja ja Matkailu. Jyväskylän Naissaaressa, Elorieha 15.8. Kartoita paikallis-yhdistyksesi kanssa sopiva päivystysaika ja laita viestiä sopivasta päivystysajasta kati.kiljunen@keskusta.fi. Mukavaa, lämpöistä ja rentouttavaa kesää!!!! Pohjois-Savon Keskustan Elonkorjuujuhla su 31.8 klo 18.30 Kiuruveden kulttuuritalolla. Valittavana kaksi eri reittiä: 2,8 km (esteetön) tai 7,5 km. klo 12 Oulussa Likkojen lenkki-tapahtumassa, Raatin stadionilla. alk. Keskustan kesätapahtuma ti 22.7. Runsaat arpajaispalkinnot, herkulliset marjat ja virkistävä mehu kirvoittavat yhteiskunnalliseen keskusteluun rennossa markkinatunnelmassa. ?Nuotin taikaa. klo 18 Keskustan piiritoimistolla. Linja-auto lähtee Jyväskylästä Harjun tilausajolaiturilta klo 9.00 ja palaa takaisin n. 23 A 1, 33210 Tampere 03-2226 029 pirkanmaa@keskusta.fi KYMENLAAKSON PIIRI Keskikatu 4, 45100 Kouvola 050 5770 838 kymenlaakso@keskusta.fi KARJALAN PIIRI Valtakatu 54, 53100 Lappeenranta 040 416 0147, 040 415 8759 karjala@keskusta.fi ETELÄ-SAVON PIIRI Porrassalmenk. 050-347 3556, Keskustanaiset tj. Rentouttavaa kesää järjestöväelle! Hamina, Pyhällön Seudun py:n yleinen ylimääräinen kokous 17.7 klo.19 Pop-Cafeessa. Kansanedustaja Ari Torniainen ja keskustalaisia luottamushenkilöitä tavattavissa Lohkon kahvikioskilla, kahvitarjoilu. 044 3321 014. PERÄPOHJOLA Piiritoimisto on auki sopimuksen mukaan: Kai Puro puh. Jäsenmaksusuosituksen maksutili 5131004573. Itäpuisto 9, 28100 Pori 050 4057 742, 050 4057 743 satakunta@keskusta.fi ETELÄ-HÄMEEN PIIRI Larin Kyöstin k. Keskustan teltta myös mukana Likkojen lenkillä klo 12-15. Annulin neule) sekä Keuruun kotiseutumuseoon, jossa saamme kahvit ja opastetun kierroksen. Tapahtuman juontaa taiteilija Erkki Liikanen ja tanssit tahdittaa Soimannit. klo 8 Porin linja-autoasemalta, tilausajolaituri. 050-4127094. Kouvola, Ahvio-Länsi-Muhniemen py:n kaikille avoin Kuovinkosken kalakeisari 2014-onkikilpailu Kuovinkalliolla Ahviossa to 24.7. Makkaraa myytävänä ja mehua tarjolla. Paikalla on mahdollisuuksien mukaan myös päärakennuksessa lapsuutensa viettänyt Keskustanaisten kunniajäsen Liisa Harjula. ja Vesaiset tj. Lenkkeilijöiden osallistumismaksu 30 eur/hlö, joka sisältää mm. 040 758 5180 SUOMEN KESKUSTA Keskustan puoluetoimisto Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki 010 2897 000 (klo 9-15) POHJOIS-SAVO HELSINGIN PIIRI Piiritoimiston väki jää kesälomalle ja toimistot on suljettu Iisalmi ajalla 23.6-27.7. Ohjelmassa saunomista, yhteislaulua, arpajaiset, iltapalaa ja mukavaa yhdessäoloa. Piiritoimiston väki kiittää keskustalaisia erinomaisesta eurovaalityöstä ja toivottaa aurinkoista ja apilantuoksuista kesää! Keskusta on mukana ainakin seuraavissa Keski-Suomen kesätapahtumissa: Keuruun markkinat 19.-20.7, Laivalaituri-tapahtuma Päijänne purjehduksen yhteydessä 20.7. 010 315 2001 Keskustanuoret tj. 12 B 16, 40100 JKL 050 5735 353, 045 3274 845 keski-suomi@keskusta.fi ETELÄ-POHJANMAAN PIIRI Keskuskatu 11, 60100 Seinäjoki 06-2233 300 etela-pohjanmaa@keskusta.fi KESKI-POHJANMAAN PIIRI Isokatu 2, 67100 Kokkola 06-8312 373 Keski-pohjanmaa@keskusta.fi POHJOIS-POHJANMAAN PIIRI Koulukatu 31 A 2, 90100 Oulu 040 515 6800 pohjois-pohjanmaa@keskusta.fi KAINUUN PIIRI Kauppakatu 26, 87100 Kajaani 08-6121 146, 08-6121 144 kainuu@keskusta.fi LAPIN PIIRI Kansank. Sarja -aikuisille, osallistu- mismaksu 5?, -nuorille , ei osallistumismaksua. Päivien tapahtumat nettisivulla: http://www.kuninkuusravit.fi/. Retken hinta on 25 euroa/hlö (sis. lounaan, kahvit, kuljetuksen, kohteiden sisäänpääsymaksut ja opastukset) Ilmoittaudu 11.8. mennessä: eeva.harjula@keskusta.fi tai tekstiviestillä: 045 327 4845 Keskustan Keski-Suomen piiritoimisto: Piirin tj. klo 7.35. mennessä Katjalle: katja.koivukoski@keskusta.fi tai p. Oulujärven rannalla sijaitsevalla ja Suomen kauneimpiin kenttiin valitulla Paltamo Golfin kentällä järjestetään keskustalaisille golfin pelaajille valtakunnallinen mestaruuskisa KeskustaGolf la 26.7. tulkitsevat Pertti Keihäs ja Jarkko Salmi. Ilm. Mirkulle, p. 17 Keskustassa tapahtuu KESKUSTAN VETERAANIT, Syysristeily Viking Amorellalla, lähtö ma 29.9. 3.8. Hyvää kesää. Vähänkyrön Keskustanaisten kesäretkelle 19.-20.7. Haastamme Keskustan Anjalan osaston joukkuekisaan. Piiritoimiston uusi osoite Kauppakeskus Hansa 2 krs. mennessä: marjaana.perttula@gmail.com, GSM 050 585 7200. klo 8.45, paluu 30.9. sis. kahvin ja pullan. POHJOIS-KARJALA Ilomantsin Keskusta ke 16.7. ja Kuopio 23.6-6.8. Vierailemme Petäjävedellä mm. vanhalla kirkolla (UNESCO-kohde) ja lounastamme Lemettilän tilalla. Kilpailun järjestävät Keskustan Paltamon kunnallisjärjestö ry, Keskustan Kainuun piiri ry, Paltamo Golf ry ja Paltamo Golf Oy. Noora Ruuth p. klo 18. Lappeenranta, kunnallisjärjestön johtokunnan kokous ma 21.7. Ohjelmassa puheenjohtaja Juha Sipilän juhlapuhe sekä kansanedustajaehdokkaiden esittäytyminen. Musiikkia ja muuta mukavaa! Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki 0400 909 013 helsinki@keskusta.fi UUDENMAAN PIIRI Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki 045 8546 406 ari.maskonen@keskusta.fi VARSINAIS-SUOMEN PIIRI Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku 010 2922 060 varsinais-suomi@keskusta.fi SATAKUNNAN PIIRI KAINUU KeskustaGolf Paltamossa 26.7. viim. 9 A 5. Hintaan sisältyy buffet-lounas, pullakahvit ja omaa ja laivan ohjelmaa. Järjestäjät: Keskustan Juvola-Ahvensalmen py sekä Savonlinnan kunnallisjärjestö. Keskustan Savonlinnan kunnallisjärjestö: Mikko Alatalo laulaa ja laulattaa suosituimmat yhteislaulut ke 23.7. 040 505 0021, elina.lappalainen@ keskusta.fi. Lisätiedot ja ilmoittautumiset ti 15.7. Ilmoittaudu mukaan lenkkeilijäksi tai huoltajaksi su 3.8. Pauliina MaukonenKärkkäinen p. Elina Suoranta p.040 721 0636 ETELÄ-SAVO Ristiina, py Ristiinan markkinoilla pe 18.7. Sauna lämpimänä, tarjoilua, arpajaiset, pientä ohjelmaa. Kisakeskuksena on Paltamon Sydän- klubiravintola. Säävaraus: Sateen sattuessa tilaisuus järjestetään nuorisoseuran talolla os. Alle 12-vuotiaat lapset 30 eur. alk. 2015 eduskuntavaalien ehdokasasiaa. Kouvola, Hirvelä KN järjestää rantaillan to 24.7. Tervetuloa! Sulkavan Keskustanaisten kesäillanvietto to 14.8. Noora Ruuth p. Tervetuloa! Piiritoimisto on avoinna kesäkuukausina sopimuksen mukaan. Luhangan Judinsalossa, Keitele Jazzit 23.26.7. klo 19. 16, 13130 Hämeenlinna 010 3270 499 etela-hame@keskusta.fi PÄIJÄT-HÄMEEN PIIRI Hämeenk. 15.9. 040 505 0021, Keskustanuoret tj. klo 1018. klo 19. Pelimuotona on pistebogey sekä sarjoina naiset ja miehet. Matkan hinta on 40 eur. Tällä kertaa suuntaamme Keskisuomeen. 050-347 3556, Keskusta- naiset tj. Äänekoskella sekä Ween, maan wiljaa kala- ja elonkorjuumarkkinat 20.-21.9. 040 505 0021, Keskustanuoret tj. Otathan yhteyttä: toiminnanjohtaja UllaRiitta Juuti p
Masi . Mikä on Lappi latinaksi? 8. Minkä niminen on Inarinjärvestä Barentsinmereen laskeva, Suomen, Venäjän ja Norjan alueilla virtaava 145 km:n pituinen joki? 7. Onko minkään Pohjoismaan joukkue koskaan ollut pelaamassa jalkapallon MMkisojen finaalia? 8 9 9 2 4. Kumpaan on Lappeenrannasta maanteitse pitempi matka, Viipuriin vai Mikkeliin? 2. Montako nautaeläintä Suomessa Tilastokeskuksen mukaan 2013 oli. Millä tavalla suomalaiset aikoinaan Suomeen tulivat? Sudoku Viivi & Wagner . Aku Ankka . Vihje: niitä on satojatuhansia. 1. Virtanen . Minkä vuoden elo-heinäkuu: Brasilia voitti jalkapallon maailmanmestaruuden, Aleksandr Lukasenko voitti Valko-Venäjän presidentinvaalit, Pohjois-Korean diktaattori Kim Il-Sung kuoli, Viro, Latvia ja Liettua allekirjoittivat vapaakauppasopimuksen 4. 18 15.7.2014 TIETOTESTI 6. Maa - latinaksi Tellus - on yksi kahdeksasta planeetasta, Auringon kiertotähdistä. Mistä planeetat ovat saaneet nimensä? Onko Viipuriin Lappeenrannasta lyhyempi tie kuin Mikkeliin? Kuva: Jari Laukkanen EU:n kanssa, tuleva Suomen Idols-voittaja Diandra Flores syntyi? 9. Minkä Euroopan maan pisin joki on 354 km:n pituinen Severn? 5. Mukula 6 1 3 2 6 2 3 4 7 9 2 9 6 7 7 6 5 2 5 3 1 8 4 9 7 5 8 7 8 1 4 6 4 7 3 2 5 2 8 1 8 9 2 1 2 9 5 7 8 7 4 8 5 6 4 8 4 3 3 5 3 8 8 2 1 9 7 4 5 2 4 7 6 5 5 6 3 8 1 9 6 5 8 10. B. Nautakarjan määrä Suomessa on pysynyt jo pitkään vakiona. Mistä maasta on lähtöisin kasviskeitto Minestrone? 3
Sittemmin hän on kaupannut tyhjää elämäänsä kaikilla viihdekanavilla. Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Valokuvaaja: Jari Laukkanen Päällikkö: Pirjo Kontio Toimittajat: Henna Lammi Timo Mikkilä Samuli Nissilä Pauliina Pohjala Vesa Somppi Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Julkaisija: Suomenmaan Kustannus Oy Vastaukset: 1) Mikkeliin 118 km, Viipuriin 65 km, 2) Paatsjoki, 3) Lapponia, 4) Britannia, joki laskee Irlannin mereen ja Atlanttiin, 5) kävellen, hiihtäen, veneellä, laivalla, 6) 912 000, 7) antiikin jumalilta (aiemmin planeettoihin luettiin myös Pluto, mutta se poistettiin Kansainvälisen tähtitieteellisen unionin (IAU) luettelosta 2006), 8) 1994, 9) Italia, 10) kyllä: Tukholma 1958, Brasilia voitti Ruotsin 5-2. Markkinointisihteeri Johanna Leppäluoto 044 7370 346 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 044 7370 262 044 7370 267 044 7370 265 044 7370 261 050 5450 915 050 300 3897 ilmoitukset.suomenmaa@ suomenmaa.fi Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, Sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Painopaikka: Joutsen Median painotalo, Oulu, ISSN 0356-3588. Koska hän on ollut arkipäivän sankari eikä Seiska-maailman. Jari Nenonen ka ulosottohistoria on vaikuttava. Kuinka kauan peität minulta kasvosi? Ps. Totta kai. . On alkanut urheilu. 13:2 SANANPARSI Mitä on kellot Kempeleessä? Kuparia ja vaskia. Siikajoki KANSA KASKUAA . No luuletko, että kala muistaa sen? Ratkaisut 9 6 2 5 3 1 8 7 4 4 8 5 9 7 2 6 1 3 4 8 1 5 9 7 3 2 6 9 6 5 8 3 2 4 1 7 7 3 2 4 1 6 9 8 5 3 4 8 1 6 9 5 7 2 5 2 6 3 7 8 1 4 9 1 7 9 2 5 4 8 6 3 2 5 7 9 4 1 6 3 8 6 1 3 7 8 5 2 9 4 8 9 4 6 2 3 7 5 1 8 4 6 2 7 5 1 9 3 7 1 2 9 8 3 4 6 5 9 3 5 1 6 4 2 7 8 6 8 3 5 1 7 9 2 4 Ulkoasu: Mikko Eronen 1 7 3 6 4 8 2 9 5 5 2 4 3 9 6 7 8 1 1 9 7 8 4 2 5 3 6 2 6 8 4 5 9 3 1 7 4 7 9 6 3 1 8 5 2 3 5 1 7 2 8 6 4 9 Toimitussihteeri Anja Manninen 044 7370 381 8 4 7 1 6 9 5 3 2 päätoimittaja Juha Määttä 040 7359 612 Kuvatoimitus 044 7370314 Maria Seppälä, Paula Åström 6 2 9 7 5 3 4 8 1 Uutispäällikkö 044 7370 320 Katariina Lankinen 3 5 1 8 2 4 7 6 9 uutiset@suomenmaa.fi etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi mielipiteet@suomenmaa.fi 2 3 8 4 9 6 1 5 7 Oulun toimitus Postios: PL 52, 90101 Oulu Käyntios: Lekatie 4, 90150 Oulu Toimittajat: Meri Alaranta-Saukko 044 2032 640 Satu Itkonen 044 7370 377 Annukka Kantola vuorotteluvapaalla Risto Luodonpää 040 8201 781 Pirkko Wilén 044 7370 238 7 9 6 2 1 5 3 4 8 www.suomenmaa.fi Pääkirjoitustoimittaja Juha Mauno 044 7370 311 5 1 4 3 8 7 9 2 6 Suomenmaa ilmestyy 3 kertaa viikossa (ti, ke, pe). Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2012 Helsingin toimitus Postios. PL 1070, 00101 Helsinki Käyntios. Joka tapauksessa sieltä saadaan malli, jonka mukaan jokaista on petettävä ja jokaista kohtaan on juonittava. Sitten tulee joku kohukaunotar, joka vähättelee ratti- HÄN TULI kuuluisaksi oltuaan salarakas. Samaan aikaan voi kuolla joku monen lapsen äiti, tavallinen ihminen, joka on tehnyt kaikkensa perheen ja yhteiskunnan eteen. Muistatko sen päivän kun sait elämäsi suurimman kalan? . Vanhassa ag- raariyhteiskunnassa salarakkaille oli jotenkin osuvampia nimityksiäkin. Kaikki on ollut myytävänä, vaikkakin näköjään huonoon hintaan, kos- Ristikko Päivät vierivät TIISTAINA 15. Oletko unohtanut minut iäksi. Hänestä ei julkaista kuolinilmoitusta kummempaa. Myöskin uimahyppääjänä hän on kunnostautunut, kun hyppää hyvin veteen, voi päästä hyppäämään rikkaaseen sänkyyn. Eihän siinä muuten mitään, mutta kun nämä henkisesti 12-vuotiaat voivat olla oikeasti 12-vuotiaiden idoleita. ihmisiä, jotka ovat siitä ?kuuluisia?, että ovat ?kuuluisia?. Martina Aitolehti, jossa ei ole mitään aitoa ja joka ei ole kaunis, eikä siis voi olla ?kohukaunotar. Julkkis on joillekin harhakäsitys ammatista. EN TIEDÄ oikein itsekään, päättäkää te, että olenko vain kärttyisä vanha ukko vai viimeisiä niistä, joiden päätä ei ole vielä lopullisesti tällä kouhotuksella sekoitettu. On nimittäin olemassa kaksi maailmaa, tolkullinen arkimaailma ja sitten niin sanottu Seiska-maailma. Seiska-maailmassa on paljon ?kuuluisia. Jokainen on jonkun lapsi ja moni on jonkun vanhempi. Muistokirjoittaminen oli kuitenkin ylimittaista. Te katsotte telkkarista Salkkareita, joka käsittääkseni on surkea kopio Kaunareista (setä tietää näistä haaleasti). heinäkuuta 2014. Tänään Rauni, Rauna ortodoksisen kalenterin mukaan Kerkko, Jutta, Vladimir. Aurinko laskee Helsingissä 22.29, Oulussa 23.30 ja nousee huomenna Helsingissä 4.24 ja Oulussa 3.18. PÄIVÄN SANA Herra, kuinka kauan. Miksihän naiset aina muistavat hääpäivän mutta miehet eivät? . Sitä ennen hän ajoi ronskia ylinopeutta. VOI SUOMEN lapsiraukat. 19 15.7.2014 Turhuuden Marttinat juopumustaan ?minkä minä itselleni voin?. Aikuinen ihminen voi itselleen melko paljon. Nyt on joku strippari kuollut. Ehkä silikoni on liian kallista. Nyttemmin hän on oivaltanut että kroppa, ainoa pääoma, alkaa rapistua. on viimeksi kärähtänyt ratista
Muita oireita ovat kipu, turvotus, arkuus tai raajan virheasento. Murtumapotilas on aina vietävä lääkäriin tarkastukseen. Murtunutta kohtaa ei saa rasittaa, vaan se on pidettävä paikallaan. Jos lapsella esiintyy shokin oireita, älä lähde viemään häntä lääkäriin. Aasakin odotti ranteensa kipsaamis- Jos lapsi ei käytä raajaansa, se voi olla murtunut Lapsilla esiintyy eniten murtumia ranteessa, kyynärpäässä ja nilkassa. Jos lapsi ei käytä raajaansa normaalisti, se voi olla murtunut. Normaalisti klinikalla hoidetaan muutama murtuma viikossa. . Muutaman päivän odottelu ei kuitenkaan vielä vahingoita raajaa, lohduttaa lastenkirurgian osastoylilääkäri Ilkka Helenius Turun yliopistollisesta keskussairaalasta. . Lapset saavat myös aikuisia useammin ryppy- tai taipumamurtumia, ja ne paranevat hyvin. Aasakin sai kipsinsä pois toissa viikolla, ja äidin mukaan tyttären käsi toimii moitteettomasti. Leikkitelineissä ja puissa kiipeilykin sujuu aivan kuten ennenkin.. Soita silloin hätänumeroon 112. Lähde: Punaisen ristin asiantuntija Kristiina Myllyrinne Lasten murtumissa lohduttavaa on, että ne paranevat yleensä hyvin. Lämpimät säät lisäävät lasten tapaturmia. Kuva: Markku Ulander/Lehtikuva ta pari päivää. Jos kyseessä on vaikka hyväasentoinen värttinäluun alaosan murtuma, niin muutaman päivän viive hoidossa ei tee riskiä. Lasten tapaturmiin, ja erityisesti murtumiin, tuleekin kesällä selkeä piikki, eri sairaanhoitopiireistä kerrotaan. . Se tekee viikkotasolla aika paljon, Salonen sanoo. ERILAISET tapaturmat aiheuttavat terveydenhoitoon ruuhkaa kesällä, ja kiireellisemmät tapaukset voivat kiilata murtuneen raajan kipsaaminen ohi. Seuraavat neljä viikkoa Aasa vietti kesäpäiviään käsi kipsattuna. Aasan tapaus on tyypillinen esimerkki lapsille tapahtuvista kesäisistä tapaturmista. Meillä on ollut tupa täynnä siitä päivästä lähtien, kun lämpötila nousi yli 20 asteen. Lapsella luukalvo on hyvin vahva. Lasten luun rakenne on erilainen kuin aikuisilla. . Mutta jos kyse on avomurtumasta, tai se aiheuttaa hermo- tai verisuoni- vamman, hoito on aloitettava heti, Helenius sanoo. Hoitoa on Heleniuksen mukaan kiirehdittävä myös silloin, jos murtumassa on pientäkään siirtymää, joka pitää laittaa paikoilleen. 20 15.7.2014 Lasten tapaturmat lisääntyvät kesällä MINNA NYRHINEN/STT FAKTA HELSINKI TOKALUOKKALAISEN Aasan urheiluleiri sai ikävän lopun, kun hän tippui kiipeilytelineeltä suoraan kätensä päälle kesäkuussa. Tyttö vietiin lääkäriin, jossa ortopedi totesi, että ranne on pahasti murtunut. Muutoin kasvulinja voi vaurioitua. LASTEN murtumissa lohduttavaa on, että ne paranevat yleensä hy- vin. Tänäkin kesänä moni lapsi on loukkaantunut etenkin trampoliinihavereissa, kertoo lastenkirurgi ja -ortopedi Anne Salonen Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä. Salosen mukaan alueen lastenkirurgian poliklinikalla on helteiden alettua leikattu kolme lasten murtumaa päivässä