Suomenmaa 15.09.2017 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6 414880 073513 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 34 / 15.9.2017 / 4,80 ? Valttina laajat kontaktit Suomi puolustaa YK:ssa länsimaisia arvoja, suurlähettiläs Kai Sauer sanoo Keskustanuoret Kulttuuri Vieraskolumni Puheenjohtajakisalle lähtölaukaus Suomen lipun juhlavuosi Mediapuhe vilisee trendikäsitteitä
28 2 15.9.2017. sisältö 15.9. 2017 Luovuuden pohjoinen leveyspiiri Lappilainen Julius Oförsagd on yrittäjä ja luovien alojen moniottelija s
34 Angela Merkelin voitto Saksan vaaleissa näyttää lähes varmalta s. 16 Tekeekö Sauli Niinistön valitsijayhdistys kannattajakorteilla jytkytuloksen. Se on olla köyhän asialla. Katri Kulmuni s. 14 Maailman parasta ruostumatonta terästä tehdään Torniossa s. 24 Anja Manninen vaihtoi Pieksämäen kunnallispolitiikan mummoiluun s. 2017 3. Gallupien ahdistaessa täytyy miettiä, mikä olikaan keskustan tehtävä suomalaisessa yhteiskunnassa. s.12 15.9. 33 Kimi Uosukainen haluaa nuorten äänen kuuluviin maakunnissa s
Ensi vuoden toukokuuhun mennessä kukin heistä tapaa oman mentorinsa vähintään neljä kertaa, minkä lisäksi he ovat muutenkin yhteydessä vuoden aikana. Luvassa on ainutlaatuinen kokemus ohjelmassa mukana oleville nuorille. Viime vuosina keskusta on kuitenkin menettänyt kannatustaan nuorimpien ikäluokkien keskuudessa. Parhaimmillaan vaikuttajakiihdyttämö auttaa myös keskustan nykyistä päättäjäkuntaa saamaan paremman käsityksen alle kolmikymppisten ajatuksista ja asenteista. Projekti on vasta sitten täyttänyt tehtävänsä, jos myös mentorit oppivat sen aikana jotain uutta.. Ohjelman osanottajien ikähaitari on 15?29 vuotta. Vaikuttajakiihdyttämöön ilmoittautui yli sata yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostunutta nuorta, enemmän kuin järjestäjät odottivat. Alumnit tuovat tietoa ympäröivästä yhteiskunnasta ja voivat näin auttaa kehittämään opetusta. Eräissä oppilaitoksissa tämäkin idea on viety jo pidemmälle. Mikään yliopisto tai muu oppilaitos ei pysty antamaan samanlaista kokemusperäistä tietoa yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kuin mitä tämä vuoden mittainen projekti tarjoaa. Ideahan ei sinänsä ole uusi, vaan satojen vuosien aikana kokeiltu ja hyväksi havaittu monilla elämänaloilla. 4 15.9.2017 Käsityöläisammateissa on tunnettu mestari?kisälli-järjestelmä, jossa ammattiaito siirtyy vuosien harjoittelun myötä nuorille tekijöille. Yliopistomaailmassa harjoitetaan puolestaan alumni toimintaa, jossa valmistuneet ja työelämään siirtyneet opiskelijat pitävät yhteyttä entiseen oppilaitokseensa. Valmistumassa oleville opiskelijoille haetaan työelämässä oleva alumni, joka tukee opiskelijan ensimmäisiä askelia työelämän puolella. Keskustan vaikuttajakiihdyttämön tavoitteena ei ole kouluttaa valmiita poliitikkoja tai etsiä työpaikkoja nuorille, vaan auttaa heitä löytämään oma polkunsa yhteiskunnallisena vaikuttamisen saralla. Todennäköistä kuitenkin on, että keskiviikkona koolla olleesta yli sadan nuoren ryhmästä löytyy monta tulevaisuuden keskustalaista vaikuttajaa. Vahva nuorisotyö on ollut yksi keskustan menestyksen salaisuus. Päätoimittaja Juha Määttä Maria Seppälä Luvassa on ainutlaatuinen kokemus ohjelmassa mukana oleville nuorille. Pääkirjoitus Keskusta kasvattaa tulevia vaikuttajia K eskusta aloitti viime keskiviikkona mielenkiintoisen projektin, jolla puolueen nykyisten vaikuttajien hiljaistatietoa ja osaamista pyritään siirtämään uudelle sukupolvelle. Tämä vaikuttajakiihdyttämö on ainutlaatuinen kokeilu ainakin keskustan historiassa, eikä esimerkkejä taida löytyä juuri muistakaan puolueista. Ohjelman järjestävät yhteistyössä keskustan eduskuntaryhmä, Suomen Keskusta, keskustanuoret ja Keskustan Opiskelijaliitto. Vaikuttajakiihdyttämön mentoreiksi ovat lupautuneet keskustan kaikki kärkipoliitikot pääministeri Juha Sipilästä ja presidenttiehdokas Matti Vanhasesta lähtien. perustettu 1908
2017 5. taustalla on myös ilmastonmuutos, niin katastrofiuutisoinnin pitäisi vahvistaa käsitystämme ilmastonmuutoksen ehkäisyn tärkeydestä. Tunnustan suoraan, että itse en asian vakavuutta edelleenkään kunnolla tajua. Totta kai kotimaahan luvassa olevat tehtaat ja työpaikat painavat enemmän kuin spekulointi jollain muutaman asteen kymmenesosan muutoksella maapallon keskimääräisessä lämpötilassa. Moni Euroopan parlamentin jäsen ja jopa suomalainen meppi näkee kokonaisuuden hieman laajemmasta perspektiivistä ja on hiilinielujupakasta toista mieltä. Maailmalla tapahtuvista luonnonkatastrofeista pitäisikin ottaa päivittelyn sijaan enemmän oppia. Tärkein opetus olisi pistää itsensä ajattelemaan asiakokonaisuuksia myös täällä ilmastoherran kukkarossa. Toimittajalta Ilmastoherran kukkarossa Miljoonat ihmiset ilman sähköä, kuudelle miljoo- nalle floridalaiselle evakuoitumismääräys, arvioitu korvattavien vahinkojen määrä noin 290 miljardia euroa. Kovia lukemia, jotka tämän kolumnin kirjoittamisen jälkeen ovat todennäköisesti paisuneet vieläkin hurjemmiksi. Kyse on siis Floridaa viime viikonvaihteessa riepotelleesta Irma-hurrikaanista, jonka nostattamat puuskatuulet määriteltiin pahimmillaan jopa hengenvaarallisten kategoriaan. Hurrikaaniuutisia seuratessa tuli jälleen kerran mieleen tuttu omakohtainen ajatuskulku. Jossain isossa maailmassa tapahtuu pahoja asioita, joita me turvallisessa Pohjolassa asuvat seuraamme lähinnä median välityksellä ja päivittelemme, että onneksi tuommoista ei satu meillä. Mitä nyt joskus vähän tuulee tai tulvii niin, että sähköt ovat hetken aikaa poikki tai kellarit vaativat tyhjentämistä. Mutta hetkinen. Olen vähätellyt ilmiötä ja syyllistyn siihen yhä edelleen. Kun Euroopan unionissa äänestetään yhteisistä hiilinielulinjauksista, en ymmärrä tai mielessäni edes halua ymmärtää ympäristövaliokunnan kantaa metsähakkuiden rajoittamisesta. Kun vaakakupissa ovat suomalaisen metsäteollisuuden ja biotalouden tulevaisuus tai vaihtoehtoisesti ilmastonmuutoksen ehkäisy, olen jo lähtökohtaisesti puoleni valinnut. Ratkaisun teen pelkästään tunnepohjalta, vastoin parempaa tietoa. päivään asti. Risto Luodonpää 15.9. Tunnustan, olin yksi hyväuskoisista, joka näin halusi ajatella elokuun 18. Eihän terroritekojakaan pitänyt yleisen keskivertokansalaisen näkemyksen mukaan tapahtua Suomessa, vaan korkeintaan eurooppalaisissa suurkaupungeissa. Mutta niin vain räjähti ?piru irti. Turussa kuukausi sitten. Ilmastonmuutos ja terrorismi kytketään toisinaan maailmanpoliittisissa tulkinnoissa löyhästi yhteen. Mutta se ei ole oman ajatuksenjuoksuni tai tämän kolumnin pääpointti. Viestinä voisivat sen sijaan olla Irma-myrskyn kaltaisten luonnonilmiöiden syyt ja seuraukset. ja tutkijoiden mukaan kun . Auvoisessa pohjoisen lintukodossa, missä ei koskaan tapahdu vastaavia luonnonmullistuksia. Tosin eihän täällä pitänyt tapahtua vakavia terroritekojakaan. Jos
Ajassa Sanottua Uudistunut vihreät on vakava uhka keskus talle ja sosiaalidemokraateille, koska Aallon suosikkihallituksessa olisivat vihreiden lisäksi kokoomus, RKP ja vasemmistoliitto. Heikki Vento Suomen Kuvalehdessä Vihreät profiloituneet vastustamalla kokoomuksen koulutusleikkauksia, jos tavoitteena hallitus samaisen puolueen kanssa, niin mikä muuttuu? Li Andersson Twitterissä Jos vihreät lähtee tulevaisuudessa yhtei seen hallitukseen kokoomuksen kanssa, äänestäjien pettymys saattaa olla yhtä suuri kuin perussuomalaisten nyt. Erkka Railo Talouselämässä Lehtikuva / Martti Kainulainen Budjetin käsittely vie eduskunnan valiokunnissa koko syksyn. Perhevapaista kipinää budjettipuheisiin Pekka Pohjolainen Eduskunta pääsee ensi viikolla perintei sen syksyn päätyönsä, valtion ensi vuo den talousarvioesityksen, ääreen. Puhetta koko viikon vievässä lähete keskustelussa riittänee varsinkin bud jettiriihessä käynnistetystä perhevapai den uudistuksesta. Remontti on tarkoitus toteuttaa mel ko kireällä aikataululla ja tiukoin reu naehdoin, kustannusneutraalisti ja kolmivuotiseen kotihoidon tukeen kajoamatta. Perhevapaamalleja on varmasti ilma sakeanaan, sillä useimmilla puolueilla on tarjota sellainen omasta takaa. Varsinaisen budjetin perhepoliittis ta päätöksistä oppositio on arvostellut 6 15.9.2017 varsinkin verotuksen lapsivähennyksen lopettamista. Vähennys räätälöitiin edellisessä hal lituksessa tehtyjen lapsilisäleikkausleik kausten kompensaatioksi ja tehtiin alun perinkin määräaikaiseksi. Hallituksessa on vedottu myös siihen, ettei eduskuntakaan ole halunnut vero tukseen rinnakkaista pysyvää lapsilisä järjestelmää. Sisäministeriö on yrittänyt selventää, että kyse on tapauksista, joissa kieltei sen turvapaikkapäätöksen saanut hen kilö yritetään pitää piilossa viranomai selta, ei hätämajoittamisesta ja autta misesta. Siitä, mikä luetaan auttamiseksi ja mikä piilotteluksi, riittänee silti väännet tävää budjettikeskusteluunkin, rautalan gasta ja ilman. Oppositiota kiinnostavat myös halli tuksen kaavailemat turvapaikkapolitii kan kiristykset, joille varsinkin vihre ät ja vasemmistoliitto aikovat perätä pe rusteita. Eniten on kiistelty hallituksen aikeista laittoman maassa oleskelun edistämisen kriminalisoimiseksi. Budjetin käsittely vie eduskunnan valio kunnissa koko syksyn. Joulun alla halli tuspuolueiden eduskuntaryhmät sopivat tarpeellisiksi katsomistaan määräraha lisäyksistä. Lisäysten suuruusluokka on totuttuun tapaan noin 50 miljoonaa euroa, noin promille menojen loppusummasta.
Sanottua Perussuomalaiset tiputan pois mahdollisista hallituskumppaneista. Kaikkien muiden kanssa voidaan asiat edellä käydä keskustelua. Yli kahden vuoden hallitustaipaleen jälkeen voidaan päätellä, että poliittisten nimitysten kulttuuri elää ja voi hyvin. Paavo Teittinen Helsingin Sanomissa Touko Aalto Ylen Ykkösaamussa Ajassa Hyvä muistaa myös iso kuva: Suomessa hyvä hallinto, jatkuvuutta, asiantuntemusta. Se tulee selväksi, kun lukee Juha Metson, Mika Rokan ja Ville Vanhalan tuoretta kirjaa Maammetaulu. Teokseen on koottu vajaan kolmenkymmenen suomalaisen ajatuksia kotimaastaan. Kirjoittajiksi poimitut poliitikot jauhavat niin kyllästyttävän tuttuja teemoja, että väsyttää. Väyrynen pelkää Suomen menettävän itsenäisyytensä, jos EU:n nykylinja jatkuu. Jyri Häkämiehen mukaan Suomen on entistä vaikeampi ylläpitää kahdenvälisiä suhteita itänaapuriin. Li Anderssonia harmittaa, kun me suomalaiset emme istu enää ?samassa veneessä?, sillä epävarmuus ja elintasoerot ovat kasvaneet. Hyvinvointivaltiomme ydin on se, että vahvemmat kannattavat heikompiaan, saarnaa puolestaan Maarit Feldt-Ranta. Juho Eerolan mielestä Suomen todellinen uhka piilee maahanmuuttajissa, sillä heidän joukossaan voi olla terroristeja. Haukotus. Opetus- ja kulttuuriministeriö 120 s. 15.9. 2017 7. Tuoreen selvityksen mukaan lastentarhaopettajia tarvitaan jatkossa enemmän, lastenhoitajia nykyistä vähemmän. Varhaiskasvatuksen sosionomeja 5 436 Lastenhoitajia 9 514 6 030 21 930 TILANNE 2014 TULEVA TARVE TILANNE 2014 TULEVA TARVE TILANNE 2014 Ennakoitu eläkkeelle siirtyminen vuoteen 2025 mennessä: lastentarhaopettajat 1 690, varhaiskasvatuksen sosionomit 300, lastenhoitajat 5 860. Lähde: Kirsti Karila, Tuomas Kosonen, Satu Järvenkallas: Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartta vuosille 2017?2030. Kuvia, sanoja ja ihmisiä 100-vuo tiaasta Suomesta. Docendo 206 s. Shutterstock Lastentarhaopettajia tarvitaan paljon lisää Lastentarhan opettajia 10 873 TULEVA TARVE 7 993 Samuli Vänttilä Opetusministeriön mukaan lastentarhaopettajien yliopistokoulu- tuksen aloituspaikkoja lisätään noin tuhannella seuraavan neljän vuoden aikana. Olisivat nyt edes vähän vaivautuneet miettimään jotain uutta ja oivaltavaa. Juha Metso, Mika Rokka, Ville Vanhala: Maamme taulu. Politiikkatausta ei pilaa kokonaisuutta, ehkä päinvastoin. Karina Jutila Twitterissä Juha Metso Haukottavan tuttua puhetta Suomesta Samuli Vänttilä Suomi on erilaisten totuuksien maa. Kirjoittajia on laidasta laitaan, Paavo Väyrysestä Lola Odusogaan, Esko Valtaojasta Joulupukkiin. Kirjoituksia täydentävät valokuvat, jotka luovat näkymän moninaisesta Suomesta. Mutta tarvitseeko erilaisia totuuksia allev iivata, tulee mieleen
Se on liputuspäivä, sillä äänestäjät valitsevat maalle presidenttiä Kanervan juhlimisen ohessa.. Niin tapahtuu taas helmikuussa. Kokoomuksen mielestä paikka kuuluu sille toiseksi suurimpana puolueena, kun perussuomalaisten ryhmä hajosi. Valtioneuvos istui eduskunnassa 15?330 päivää eli melkein 42 täyttä vuotta. 8 15.9.2017 Turkulainen Kanerva aloitti kansanedusta- jana 27.9.1975 ja on pitänyt paikkansa yhtä jaksoisesti. syyskuuta hän tekee Suomen ennätyksen. Kanervasta tulee pitkäaikaisin suomalainen kansanedustaja 15?331 edustajavuorokaudella, eduskunnan kirjaston tietopalvelu kertoo. Kanerva pudottaa ykköspaikalta Johannes Virolaisen (kesk.). SDP laskee saavansa uusien järjestelyjen myötä toisen varapuhemiehen paikan. Ilkka Kanerva täyttää 70 vuotta tammikuun 28. päivänä. Kokoomus saa tukea ainakin demareilta. Suomalaissotilaita osallistuu myös Naton, Natokumppaneiden ja EU:n sotaharjoitukseen. Samaan aikaan järjestettävä Venäjän ja Valko-Venäjän Zapad-sotaharjoitus lisää vahinkojen mahdollisuutta Itämerellä. Jari Laukkanen Ilkka Kanervasta tulee lauantaina pitkäaikaisin suomalainen kansanedustaja. Kanerva puhemieheksi? Pentti Manninen Vakkasuomalaisen Lokalahden leiskun riveissä 400 metrin aitajuoksua harrastanut Ilkka Kanerva (kok.) ei noussut mestarisarjaan 1960-luvun lopulla, mutta lauantaina 16. Ajassa Itämeren Aurora-harjoitukseen osallistuu sotilasta Ruotsista, Suomesta ja USA:sta. Suomalaisia on mukana 300. Virolaisen edustajaurassa ehti olla neljän vuoden katkos. Kanervalla on ministerikokemusta kolmesta hallituksesta, valiokuntajohtamisesta, varapuhemiehen paikalta ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) parlamentaarisen yleiskokouksen presidentin paikalta. Häntä voi pitää itseoikeutettuna puhemies ehdokkaana, jos kokoomus kahmaisee paikan itselleen ja sysää sivuun sinisten Maria Lohelan. Lohela sai puhemiehen paikan toiseksi suurimman puolueen edustajana, kun keskustan Juha Sipilä aloitti vuoden 2015 vaal ien jälkeen pääministerinä. Puhemies valitaan aina uusien valtiopäivien alussa
Ehkä siis myös pehmeät keinot, kuten osallisuus, yhteisöllisyys ja hyväksyntä, ovat tehokkaita. Terrorismin edessä ei pidä antautua eikä se saa tehdä meistä tylyjä ja kyynisiä. Hannu Takkula Euroopan parlamentin jäsen Suoraan kysyen Arvokas ympäristö, arvokkaampi käytös Eduskunta muutti hiljattain takaisin uusit- tuihin tiloihin. On syytä luottaa viranomaisiin ja poliisiin. Tällaisen asenneilmapiirin pohjalta syntyy hyvää yhteistyötä kansalaisten ja viranomaista välillä. Turvallisuusviranomaisia kohtaan osoitettu luottamus ja tuki ovat pohjana tulokselliselle terrorismin torjunnalle. Esimerkiksi Minerva-torilla Helsingissä olemme pyrkineet mahdollistamaan uudenlaisen vuorovaikutuksen, jollaista moderneissa koulutiloissa pyritään tukemaan. Eduskuntasali tarjoaa minimaaliset mahdollisuudet työtilan ?tuunaamiseen?. Koska terrorismi on kansainvälistä, sen torjumiseksi tarvitaan tiivistä kansainvälistä yhteistyötä ja yhteistä strategiaa. Vuoden 2001 terrori-iskujen jälkeen president- ti Bush julisti sodan terrorismia vastaan. Euroopassa monelle tulijalle on avautunut uusi elämä ja luonteva paikka yhteiskunnassamme. Käsitys arvokkaasta käytöksestä perustuu vanhoihin käytäntöihin ja niiden kyseenalaistaminen saattaa olla jopa tervettä. Lehtikuva / Vesa Moilanen Risto Luodonpää 15.9. Nyt terroritekoja tapahtuu missä tahansa. Baader-Meinhof, IRA ja baskiseparatistit tekivät iskujaan kansallisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Juhlava tila voi saada ihmisen joko ylevöitymään tai kokemaan itsensä pieneksi ja mitättömäksi. Miksi itsemurhapommittaja kavahtaisi edes kuolemanrangaistusta? EU:n piirissä tarvitsemme järkevää pakolaispolitiikkaa. Arvokas ympäristö saa ihmisen yleensä käyttäytymään arvokkaammin. Roolien, normien ja sääntöjen omaksuminen tapahtuu yleensä mallioppimisen kautta eli seurataan, miten kokeneemmat toimivat. Tietyt alaryhmät tai klikit voivat myös haastaa yleisiä käytäntöjä. Eduskunnan tila on suunniteltu perinteiseen monologiseen kulttuuriin, jossa jaetaan puheenvuoroja ja odotetaan arvokasta käytöstä. Edustajien väitettiin käyttäytyneen väistötiloissa totuttua huonommin, ja heidän toivotaan parantavan käytöstään uusissa tiloissa. Voiko työskentelytiloilla olla merkitystä kansanedustajien käyttäytymiseen, Helsingin yliopiston kasvatuspsykologian professori Kirsti Lonka? Fyysiset tilat säätelevät ihmisten toimintaa ja ohjaavat heitä epäsuorasti kohti tietynlaista sosiaalista vuorovaikutusta. Kohteet ovat sattumanvaraisia. Samalla kun toimimme yhdessä ja päättäväisesti terrorismia vastaan, on myös pohdittava: millaisia ihmisiä terroriuhka meistä tekee? Koska terrorismi on vaikeasti hahmottuva ilmiö, vaatii sen torjuminen tarkkaa harkintaa ja kattavaa tietoa. Tämä kävi ilmi Brysselin iskujen yhteydessä: terroristit olivat toisen polven maahanmuuttajia, joiden kohdalla kotouttamistoimet eivät olleet riittäviä. Onneksi toisenlaisiakin esimerkkejä löytyy. Pakolaisstatuksen saaneet tarvitsevat riittävät resurssit kotouttamiseen. Täällä Bryssel Millaisiksi terrorismin uhka meidät tekee? Terrorismia on ollut aiemminkin, mutta nyt se ilmenee uusilla tavoilla. Rangaistuksia tiukentamalla ei päästä terrorismin taustalla oleviin perussyihin. Niitä toteuttavat turhautuneet radikaalit luodakseen pelkoa ja sekaannusta. Sellaiset edustajat, jotka eivät ole kasvaneet tällaiseen kulttuuriin, saattavat alkaa kapinoida ikään kuin olisivat koulussa ja puhemies olisi opettaja. Kiinteät pöydät ja jäykät käytännöt eivät tue innovatiivisuutta tai vuorovaikutteisuutta. Sosiaalistuminen tiettyyn kulttuuriin vie oman aikansa. Onko työtilojen vaikuttavuutta tutkittu? Olemme tutkineet ja kehittäneet työtiloja pitkään. Arvokas tila ei tässä tapauksessa toimi arvokkaan käyttäytymisen tukena. Pelon ja ennakkoluulojen vuoksi säntäily vain pahentaa tilannetta. Suomen viranomaiset ovat huippuammattilaisia. Heillä on oltava riittävät voimavarat ja toimivaltuudet. Ankarien rangaistusten pelko ei pidättele epätoivoista ihmistä. 2017 9. Sen seurauksena Yhdysvallat juuttui sotaan Afganistanissa ja Irakissa. Sodalla terrorismia ei kukisteta
Bartsin saarilla. Myrsky repi hajalle kokonaisia taloja, katkoi puita, heitti purjeveneitä mantereelle ja toi tulvat kaduille. Laajaa tuhoa hurrikaani aiheutti myös Karibianmeren saarilla ennen kuin se suuntasi Yhdysvaltain osavaltioihin ja heikkeni trooppiseksi matalapaineeksi. Floridassa Irma vei kuitenkin kuuden ihmisen hengen. Miljoonat ihmiset jäivät ilman sähköä. 10 15.9.2017. Uutiskuva Irma toi tuhon aallot Samuli Vänttilä Ihmiset käveleskelivät ja uivat veden täyttämillä kaduilla Havannassa Kuubassa Irma-myrskyn jälkeen. Korkeimman eli viidennen tason hurrikaaniksi luokiteltu Irma vaati kymmenien ihmisten hengen muun muassa Brittiläisillä Neitsytsaarilla, Yhdysvaltain Neitsytsaarilla, Kuubassa ja Saint Martinin sekä St
Yamil Lage / AFP Photo / Lehtikuva 15.9. 2017 11
Kort tien määrä ylittänee monin kerroin ehdok kuuskynnyksen eli 20 000 kortin alarajan. Kokoomusjohtoinen keräys oli massiivi nen: kiinteitä keräyspisteitä oli yli sata, ete läisin Fuengirolassa, pohjoisin Enontekiöl lä. Mutta tukea satelee muualtakin. Odottaa sopii, että sosialidemokraat tien kannattajista kymmeniä prosent teja luiskahtaa istuvan presidentin lei riin. Kuinka pitkälle Halla-ahon suosikki yltää terrorismin ja turvapaikka politiikan varjossa? Vaaleissa rippeitä keräävät RKP:n Nils Torvalds ja vasemmistoliiton Merja Kyllönen. Kannattajakortteja kansalaispuolueen voimin kokoava Väyrynen on vielä ar voitus. Yhdistys järjesti satoja keräystapahtu mia. Eihän Urho Kekkonenkaan ilahtunut Veikko Vennamon ehdokkuudesta. Niinistö on kannatusmittausten yli voimainen kuningas. Ja näyt tää presidentti ehtivän avaamaan myös taidenäyttelyä. Niinistöä on hankala arvostella presiden tin varsinaisen tehtävän, ulko- ja turvalli suuspolitiikan hoidosta. Suhteet naapureihin, pohjoismaihin ja Venäjään, presidentti on hoitanut hienosti. Presidentin ja suomalaisdiplomatian voitoksi voi lukea myös tapaamiset maail man suurimpien johtajien, Kiinan Xi Jinpingin ja Yhdysvaltain Donald Trumpin kanssa. Heihin kuuluu muun muassa Mauno Koiviston luottomies Seppo Lindblom. Ilmiselvää Niinistö-imua on myös ruot salaisissa, Timo Soinin sinisissä ja jopa keskustassa. Edellisissä vaaleissa Niinistö sai ensim mäisellä kierroksella äänistä 37 prosent 12 15.9.2017 tia, vihreiden Pekka Haavisto 18,8, kes kustan Paavo Väyrynen 17,3, perussuo malaisten Timo Soini 9,4 ja demarien Paavo Lipponen 6,7. Vihreiden myötätuulesta huolimatta Haavistolla on kova urakka päästä edel liseen tulokseensa. kampanjoinnin loppu vuodesta. Juhlavuoden maakuntamatkat ovat palvelleet Niinistön kampanjaa mak simaalisesti. Kannatuskortin saattoi printata pos tiin pantavaksi myös netistä. Tokko kukaan kuitenkaan vaa tii presidentin valintaa poikkeuslailla. Ei, vaikka tiedossa onkin, että istuva pre sidentti ei rakasta kilpailevia ehdokkai ta. Niinistön tiimi on pystynyt valjastamaan Suomi 100-juh lavuoden presidenttikampanjan tuek si. syyskuuta. Ja Matti Vanhasella voi olla hikinen homma lyödä Väyrysen luvut. Kansanedustajatkin kokoomuslaisia myöten naureskelevat puheille, että Nii nistö ?aloittaa. Löytääkö hän itsenäisyyspäivään mennessä 20 000 kannattajaa? Sauli Niinistön suosio on niin vankka, että presidentin tehtäviin vedoten hän voi sanella, milloin tulee vaalikeskusteluun muiden ehdokkaiden kanssa. Sokea Reettakin näkee, että kampan ja on täysillä menossa. Tuula Haataisen kannatusta ver taillaan Lipposen häpeällisen huonoon tulokseen. Jussi Halla-ahon tukeen nojaavan Laura Huhtasaaren suosiopuntarissa ovat Soinin luvut. Ja vapaaeh toisia ilmoittautui vaalityöhön tuhansia. Korttien suurella määrällä valitsijayh distys tavoittelee jonkinlaista shokkivai kutusta. Suosio on niin mit tava, että valinta jo ensimmäisellä kier roksella on mahdollista, mutta ei varmaa. Vankinta tukea Niinistö saa toki omasta puolueestaan kokoomuksesta ja hänen taakseen ryhmittyneestä kristil lisdemokraateista. Kampanjoinnin leima tu li myös amerikkalaiskirjailijan haastatte lusta täpötäydessä kirjakaupassa. Yhdysvaltojen presidentti kertoi pokkana Suomen ostavan amerikkalaisia Super Hornetteja tekeillä olevassa hävit täjähankinnassa. Niinistö oikoi vasta tilaisuuden jälkeen, että Trumpin puhe oli uutisankka. Uutisanalyysi Niinistölle ennätysmäärä kannatuskortteja Hissun kissun käynnistyneen presiden tinvaalikamppailun ensimmäistä jytkyä odotetaan runsaan viikon kuluttua. Sauli Niinistölle kannatuskortteja ke rännyt valitsijayhdistys lyö rätingit pöy tään maanantaina 25. Niinistö ei ole laiminlyönyt myöskään Japania eikä Saksaa. Lisäksi merkille kannattaa panna Linnan kansliapäällikön Teemu Tannerin nimittäminen suurlähettilääksi Pa riisiin juuri nyt, kun EU on brexitin jäl keisessä kehitysvaiheessa. Niinistöhän kaappasi kautensa alussa Tannerin ulko ministeriöstä. Ansiolistalla on myös Itämeren alueen lentokoneiden transponderialoite, joka etenee pikkuhiljaa. Torkahdus Niinistölle taisi osua Trum pin kanssa järjestettyyn pressitilaisuu teen. Tämä myöhäisherännäisyys on arka paikka. Kun Matti Vanhanen sanoi, että tieto oli si pitänyt heti korjata, Niinistö loukkaan tui verisesti. Kaiken kaikkiaan toivoa sopii, että Natomielisen kokoomuksen entinen puheen johtaja visioi vaalitaistelun aikana, miten kestävä rauha turvataan myös jatkossa lähia lueilla ja Suomen rajoilla. Pentti Manninen. Se ker too, mitä kesäkuussa alkanut korttikeräys on tuottanut. Odotettavissa on Suomen ennätys
Juhlavuoden maakuntamatkat ovat palvelleet Sauli Niinistön kampanjaa maksimaalisesti. 15.9. 2017 13
Politiikka Nuorten osallisuus maakunnissa ei ole Kimi Uosukaisen mukaan nuorille ovat tärkeitä ennen kaikkea palvelut. 14 15.9.2017
Tätä ajattelutapaa Uosukainen haluaa myös muokata. Vaikuttamisen ja osallisuuden on oltava aidosti nuorista lähtöisin. Uosukaisen mielestä aikuisten tai virkamiesten ei tule olla taho, jo- ka määrittää, miten ja mihin nuoret osallistuvat. . Se edellyttää, että jokaisessa Suomen kunnassa on ensin oma nuorisovaltuusto. Kuntalaki velvoittaa tähän, mutta edelleenkin noin 50?70 kunnasta puuttuu nuorten oma vaikuttamiskanava. Suomen Nuorisovaltuustojen Liit- to on tarttunut muutoksen tekemiseen aktiivisesti. Menossa on pilottihanke, jossa ovat mukana Uudenmaan, KantaHämeen ja Pohjois-Karjalan maakunnat. . Vuoden loppuun asti mietimme, mitkä olisivat oikeat tavat edetä. Haluamme korostaa, että maakuntien päätettäväksi tulee oleellisia nuoria koskevia asioita, kuten kouluterveydenhuolto, joukkoliikenne ja työllisyyskysymykset. Uosukainen uskoo, että maakuntavaalit pakottavat myös poliitikot muotoilemaan maakuntia koskevia tavoitteita ymmärrettävälle kielelle. Tällä hetkellä maakunnalliset luottamustehtävät nähdään usein palkintoina pitkästä urasta kuntapolitiikassa. 2017 15. Nuorisovaltuusto on eräänlainen ydinryhmä, jonka tehtävä on pohtia, miten mahdollisimman moni nuori saadaan osallistumaan. Maakuntavaalien siirtyminen an- toi kaivatun lisäajan valmistella huolella nuorten osallisuutta maakuntatasolla. Monta asiaa on vielä ratkaistavana, kuten se, kuka ohjaa maakunnallisia nuorisovaltuustoja. Kunnissa työstä vastaavat usein koulutetut nuorisotyönohjaajat. Nuorisovaltuuston on saatava kertoa, mihin se haluaa vaikuttaa, ja kunnan on järjestettävä siihen mahdollisuus. Nuorisovaltuustoissa on myös kyettävä muutamaan ajattelutapaa. . itsestäänselvyys Nuorten oma vaikuttamiskanava puuttuu yhä kymmenistä kunnista Teksti: Liina Tiusanen Kuva: Jaakko Martikainen Hallituksen esityksessä maakun- talaiksi velvoitetaan jokaista maakuntaa perustamaan maakunnallinen nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä. Tällä hetkellä ainoa aidosti vaikuttava maakunnallinen nuorisovaltuusto on Kainuussa sikäläisen maakuntakokeilun jäljiltä. Nuorten osallisuuden kannalta maakuntauudistukseen lähdetään siis takamatkalta. Maakunnalliset nuorisovaltuustot on tarkoitus koota kuntien nuorisovaltuustojen edustajista. Samanlaista osaamista ei automaattisesti löydy maakunnista. Tärkeää Nuorisovaltuustojen Liitolle on, että nuorilla on asuinpaikastaan huolimatta samanlaiset oikeudet osallistua heitä koskevaan päätöksentekoon. Maakuntauudistuksessa on aihioita hyvään kehitykseen. . Kokeilemme esimerkiksi etäosallistumista, teemakokouksia ja maakun- tapäiviä yhdessä maakuntavaltuustojen kanssa, liiton puheenjohtaja Kimi Uosukainen kertoo. Kokeilujen avulla pyritään löytämään helposti monistettavia toimintatapoja maakunnallisten nuorisovaltuustojen työskentelyyn. Ovatko nuoret kiinnostuneita maakuntahallinnosta? Lukuisten kuntakierrosten perusteella Uosukainen näkee, että nuorille tärkeitä ovat ennen kaikkea palvelut, eivät niinkään hallinnolliset rajat ja rakenteet. . Kyseessä on historiallisen suuri nuorten osallistumisoikeuksien päivitys. 15.9
Sen politiikka on menettänyt merki tystään, Iso-Markku summaa. Parin vuoden takaisesta Willkommenpolitiikastaan runsaasti kritiikkiä saanut Merkel on myös ajanut monia tiukennuk sia maahanmuuttoon. AfD:n kannatusta ovat nakertaneet myös sisäiset ristiriidat.. Demarien haastamis yritykset ovat kuivuneet kokoon. Pari viikkoa sitten järjestetty Merkelin ja Schulzin ainoa vaaleja edeltävä tvväittelykin nuupahti maltilliseksi keskus teluksi. Schluz on pitkäaikainen meppi ja entinen EU-parlamentin puheenjohtaja. Ennakkoon Schulzin uskottiin kykene vän haastamaan Merkeliä juuri EU-asioissa. Merkelinkin EU-osaaminen on kuiten kin piinkovaa. EU:lle se tietää syventyvää yhteistyötä. Teksti: Samuli Vänttilä Vielä vuosi sitten Saksan liittokanslerin Angela Merkelin tulevaisuus näytti epä varmalta. Hänen puolueensa kristillisdemokraat tisen CDU:n kannatus oli pudonnut roi masti, ja oikeistopopulistisen AfD:n kan natus oli nousussa. Tunnelmat CDU:n päämajassa laskivat entisestään, kun Saksan toiseksi suurin puolue, sosiaalidemokraattinen SPD nousi liki samoihin kannatuslukuihin. Mutta nyt on taas toinen ääni kellossa, kun Saksan liittopäivävaaleihin on aikaa reilu viikko. Kevään ja kesän aikana hän on myös lähentynyt selvästi Ranskan tuo reen presidentin Emmanuel Macronin kanssa. ??Se oli Schulzille kuin matto olisi vedet ty alta, sanoo poliittisen historian yliopisto lehtori Kimmo Elo Helsingin yliopistosta. ??Schulzilla ei yksinkertaisesti ole enää mitään, millä iskeä, hän lisää. Poliittisten tuulten kääntymiseen vaikut taa myös se, että pakolaispolitiikan akuu tein vaihe on mennyt Saksassa ohitse. Turkin kanssa tehdyn palautussopimuk sen jälkeen pakolaisten virta on heikenty nyt selvästi. Ilmiöt Tylsät vaalit Angela Merkelin jatko Saksan johdossa näyttää lähes varmalta viikko ennen vaaleja. Merkelin jatkokausi Saksan johdossa näyttää gallupien valossa miltei varmalta. Sosiaalidemokraattien liittokansleri ehdokkaan Martin Schulzin tuoma noste kesti vain pari kuukautta, ja puolueen gallupluvut ovat ropisseet alas kuin syys sateen pisarat. Eikä populistinen AfD-puoluekaan juu ri porskuttele. Puolue on menossa ensim mäistä kertaa läpi Saksan liittopäiville, mutta kannatus on kääntynyt laskuun. Onko näistä tulossa tylsät vaalit? ??Aika vaisua vaalikampanjointi on tähän saakka ollut, vastaa Saksan politiikkaan 16 15.9.2017 erikoistunut tutkija Tuomas Iso-Markku Ulkopoliittisesta instituutista. Vaaliasetelma on alkanut näyttää en nakkoon jo niin taputellulta, etteivät de maritkaan enää oikein jaksa uskoa Merke lin haastamiseen. Se näkyy väistämättä laajemminkin. Eikä demareilla ole juuri mitään, mil lä haastaa, sillä puolueet ovat istuneet neljä vuotta samassa hallituksessa ja vastaavat yhdessä toteutetun politiikan sisällöistä. ??Schulzilla on vaikea kyseenalaistaa Merkelin hallituksen päätöksiä, vaikka hän tuleekin Saksan politiikkaan taval laan ulkopuolisena, Iso-Markku sanoo. CDU on käyttänyt tilannetta hyväkseen. Se on tietoisesti pidättäytynyt yhteenotois ta Schulzin kanssa. Euroopan kannalta tilannet ta ei voida sanoa ratkaistuksi, mutta Sak saa se ei juuri tällä hetkellä niin voimak kaasti koettele. ??Se on vaikuttanut AfD:n kannatuk seen
2017 17. Angela Merkel on jättänyt gallupeissa Schulzin kauas taakseen. Tunnettu ja laajaa näkyvyyttä osakseen saanut puolueen puheenjohtaja Frauke Petry olisi halunnut hivuttaa puoluettaan lähemmäksi poliittista keskustaa, mutta äärioikeston nimeen vannovat tyrmäsivät hänet tyystin. Petry jättäytyi sivuun liittopäivävaalien kampanjavastuusta. Myötätuulta Merkelin taakse on tullut myös maailmanpolitiikan puhureista. Iso tekijä on Donald Trumpin kaoottinen alku Yhdysvaltain presidenttinä. Hän on vahva ulkopolitiikassa, mutta myös sisäpolitiikassa. Merkeliä on pidetty viimeisenä merkittävänä läntisten arvojen puolustajana. Kokemuksesta ja jatkuvuudesta on tullut hänen vahvuutensa. Merkel ratsasti vuoden 2013 liittopäivävaalien voittoon tunnetulla lausahduksellaan ?Te tunnette minut?. Samaa on Iso-Markun mukaan nähtävissä nytkin. Schulzilla sisäpoliittinen kokemus on selvästi heikompaa. Merkelin valinta jatkokaudelle tarkoittaisi isoja kysymyksiä myös Euroopan unionille. Iso-Markku ja Elo uskovat, että Saksa ja Ranska lähtevät ajamaan EU:n puolustusyhteistyön syventämistä sekä talous- ja rahaliiton kehittämistä. Merkel ja Macron ovat väläytelleet jopa EU:n perussopimusten muuttamista, jos uudistaminen ei muuten onnistu. Suomelle hankkeissa riittäisi pureskeltavaa. Uudistukset voivat tulla eteen varsin nopeastikin, Elo summaa. Mitään helppoja aikoja Angela Merkelillä ei kuitenkaan ole tiedossa. Saksan liittopäiville on nousemassa kaksi uutta puoluetta, liberalismia edustava FDP ja kansallismielinen AfD. Molemmat kamppailevat pääsystä kolmanneksi suurimman puolueen paikalle noin kymmenen prosentin kannatuksellaan. 15.9. Elon mukaan vaihtoehdot pienenevät sitä mukaa, mitä isomman kannatuksen AfD saa. FDP voisi olla CDU:lle hyvä kumppani, mutta AfD ei missään nimessä. ??Koalitiohallituksen jatkaminen demarien kanssa on Merkelille viimeinen vaihtoehto, jos muut osoittautuvat hankaliksi, Elo arvelee. suurimmalle osalle ?se vähiten huonoin?, Elo muotoilee. ??Merkelillä on aika vähän sellaista, mikä sotisi pahasti häntä vastaan. Merkelin valtakauteen liittyy Saksan nousu taloudellisesti menestyväksi ja ulkopoliittisesti vaikutusvaltaiseksi mahdiksi. ??Sen nojalla CDU:lla on helppo esittää, että tätä hyvää saatte jatkossakin, jos äänestätte meitä. Kaikille Merkel ei kuitenkaan ole paras ehdokas liittokansleriksi. Boris Roessler/Lehtikuva/AFP Photo Saksan puolueiden gallupkannatus 40 CDU kristillisdemokraatit 35 25 SDP sosiaalidemokraatit 20 15 liberaali FDP 10 vasemmistolainen Linke Afd populistinen Vaihtoehto Saksalle -puolue 5 vihreät muut 6/2016 9/2016 12/2016 3/2017 6/2017 9/2017 John Macdougall/Lehtikuva/AFP Photo Lähde: www.forschungsgruppe.de/Umfragen/Politbarometer 30 Demarikannattajat olivat pukeutuneet Martin Schulzia esittävään naamariin Berliinissä. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on moneen kertaan torjunut ajatuksen perussopimusten muuttamisesta. ??Saksan ja Ranskan johtajilla on kova halu näyttää, että EU selviää ilman brittejä. Silti Merkel on Merkelin valtakaudella Saksa on noussut taloudellisesti menestyväksi ja ulko poliittisesti vaikutus valtaiseksi mahdiksi. Etenkin AfD:n nousu parlamenttiin uhkaa sekoittaa Merkelin hallituskuvioita
Järistys oli yksi maan historian pahimmista. Maa värähteli jopa pääkaupunki Mexicossa, joka sijaitsee noin 800 kilometrin päässä järistyksen keskuksesta. Myanmarista on paennut yli 300 000 rohingyamuslimia Bangladeshiin. Myanmarin pohjoisosan väkivaltaisuuksissa on viime aikoina kuollut YK:n mukaan yli 1 000 ihmistä, joista suurin osa on rohingya-muslimeita. Pau Barrena / AFP Photo / Lehtikuva Itsenäisyysvaateita. Järistys tuntui myös Guatemalan puolella. Etninen puhdistus? YK:n ihmisoikeuskomissaarin ZeidRa?adal-Husseinin mielestä tilanne Myanmarissa on ?esimerkki etnisestä puhdistuksesta?. Espanjan keskushallinto on tuominnut vaalit jyrkästi. 18 15.9.2017. Tuhannet Katalonian itsenäisyyttä kannattavat marssivat maanantaina Barcelonassa vaatien siteiden katkaisua Espanjaan. Kataloniassa on määrä järjestää kolmen viikon kuluttua itsenäistymistä koskeva kansanäänestys. Voimakkuudeltaan 8,2 richterin järistys vaati ainakin 100 ihmisen hengen. Maailman kuvat Koonnut: samuli vänttilä Hallituksen voitto. Norjan konservatiivipuolueen Erna Solberg kutsui edistyspuolueen, kristillisdemokraattien ja liberaalipuolue venstren johtajat neuvotteluihin hallitusyhteistyön jatkamisesta parlamenttivaalien jälkeen. Porvarilliset puolueet saivat vaaleissa 89 paikkaa 169-paikkaisesta parlamentista. Punavihreät puolueet saivat puolestaan 79 paikkaa. Järistys teki tuhoja. Mies ajeli mopollaan ja katseli maanjäristyksen aiheuttamia tuhoja Oaxacan osavaltiossa Meksikossa
Se on hienovarainen vihjaus siitä, että rahaa ei ole tarkoitettu miehille. Venäjällä ei ole lakia, joka antaisi isälle oikeuden vanhempainvapaaseen. Nähdäkseni heitä ohjaa avioero-oikeudenkäynneissä enemmän solidaarisuudentunne kuin laki. Tuomarit voidaan pakottaa toimimaan päinvastoin vain, jos oikeuden päätös muuttuu perheoikeudessa. Tätä nykyä Venäjällä juhl itaan vain naistenpäivä, joka on 8. Isien arvonpalautus Avioerot ovat Venäjällä yleisiä. 95 tapauksessa sadasta oikeus tunnustaa miehen eron alkuunpanijaksi. Saattaa olla, että Venäjälle tulee pian uusi juhla . Isyyttä käsittelevä komitea puuttuu. Jokaiselta rautatieasemalta löytyy äitien ja lasten lepohuone, mutta isälle lapsineen sen ovi on kiinni. Venäläiset naiset saavat 450 000 ruplaa toisen lapsen syntymän jälkeen. isänpäivä. Aloitteen asiasta teki Vladimir Zirinovsky. Hänen mielestään isänpäivä voisi kohottaa isän statusta yhteiskunnassa ja edistää perheen hyvinvointia. Zirinovskin aloitetta kannattaa gallupien mukaan 62 prosenttia miehistä ja vajaat 70 prosenttia naisista. Tämä johtuu siitä, että 80 prosenttia avioeroista tapahtuu naisten aloitteesta ja 71 prosentilla heistä on lapsia. Voi kuvitella, mitä tapahtuu, jos duuma hyväksyy lakiehdotuksen: tuhannet äidit menettävät lapsensa ja joutuvat maksamaan entisille miehilleen elatusapua. Epäilen, ettei duuma uskalla tehdä tällaista päätöstä. Isien komitean aloite on silti ajankohtainen. Kun aihetta on käsitelty mediassa, on käynyt ilmi, että 40 laissa mainitaan naisten ja äitien oikeudet, mutta miesten ja isien oikeuksista niissä ei ole yhtään sanaa. Perustuslaissa on erikoispykälä äitiys- ja lapsuuden terveydenhuollosta. Komitea on laatinut lakiehdotuksen, jonka mukaan eron alkuunpanija menettäisi oikeutensa asua lastensa kanssa ja hänen pitäisi maksaa lapsistaan elatusapua. Aloite on aiheuttanut hämminkiä naisten keskuudessa ja riemastuttanut miehet. Niin sanottu isien komitea on ottanut tämän tavoitteekseen. Tämä julkinen järjestö isien puolustamiseksi on perustettu seitsemän vuotta sitten. 2017 19. Isä hoitaa lapsiaan vain silloin, kun hän on työttömänä. Luulen siis, ettei isien komitea rajoita toimintaansa vain yhteen lakiehdotukseen. Näyttää siltä, että komitea aikoo vakavasti toteuttaa aikeensa eli saattaa miehet tasa-arvoiseen asemaan naisten kanssa. Ja lopuksi vielä yksi uutinen. Tuloksena on, että lapset jäävät äidille ja isä alkaa maksaa lapsen elatusmaksua. Tämä maksu ei ole pieni: 25 prosenttia isän kuukausituloista yhtä lasta kohden ja 50 prosenttia, kun alaikäisiä lapsia on kolme. Miehet ovat pitkään hyväksyneet asemansa ajatellen, että niin on tapana ja että Venäjän oikeus on oikeudenmukaisin maailmassa. Kiinnostavaa on, että tuomarien enemmistö Venäjällä on naisia. Tätä palkkiota sanotaan äidin pääomaksi. maaliskuuta. Valeri Mitenjov Moskova vnikolaevitch@gmail.com 15.9. Isien terveydenhuoltoa ei mainita. Vajaat 55 prosenttia perheistä hajoaa jo kolmen yhteisen vuoden jälkeen. Parlamentissa toimii erikoiskomitea, joka hoitaa perheisiin, naisiin ja lapsiin liittyviä kysymyksiä
kriisit eivät YK-diplomaatin työpöydältä hevin lopu. Vaikka asialista täyttyy ihmiskunnan kohtalonkysymyksistä, on puurtaminen YK:ssa suurlähettiläs Kai Sauerin mukaan arkipäiväistä. Kyse ei ole avaruustieteestä. Avoimuus, sosiaalisuus ja hyvät kontaktit ovat valttikortteja, kuten muissakin töissä. ??En ole mikään huippulahjakkuus, mutta tsemppihenkeä suurlähettilään työ kyllä vaatii. Tiettyä kilpailuviettiä tarvitaan, jotta Suomen näkemykset pysyvät kuuluvilla. 20 15.9.2017 Ikoniset, keltaiset taksit jonottavat peräkanaa ja tupruttavat haaleaa savua pohjois-eteläsuunnassa Manhattania halkovilla avenueilla. Falun Gongin harjoittajat osoittavat mieltä Kiinan hallituksen sortotoimia vastaan YK:n päämajan edessä, kun diplomaatit rientävät nahkasalkkuineen turvatarkastusten läpi. Uuteen päivään heräävän New Yorkin tööttäykset ja häly tuntuvat kuitenkin vielä kaukaiselta suomalaisen suodatinkahvin äärellä Kiasman kuppilassa. Kesälomaa kotimaassa viettänyt Sauer on hyvästellyt Tampereen lenkkipolut, sillä YK:n kiivastahtinen syksy saapuu rytinällä. ??Presidentti Sauli Niinistö osallistuu heti syyskuussa yleiskokouksen avajaisviikolle, Sauer kertoo.. Henkilö Diplomaatti aitiopaikalla Suomen YK-profiilissa on kirkastamisen varaa, sanoo suurlähettiläs Kai Sauer Teksti: Santeri Lampi Kuvat: Jaakko Martikainen Harva se päivä Yhdistyneet kansakun- nat (YK) tuomitsee, syyttää, varoittaa tai kehottaa lehtien uutisotsikoissa. Pohjois-Korean ydinkoe, Myanmarin rohinga-vähemmistön vaino, Malediivien saarivaltion hukkuminen
2017 21. Sauer toivoo, että Suomesta nousee uusia Martti Ahtisaaren kaltaisia YK-alan uranuurtajia. 15.9
Esimer kiksi pakolaisjärjestö UNHCR ja Maail man ruokaohjelma WFP pitävät huol ta siitä, että pakolaisleirien lapset pysy vät hengissä ja pääsevät kouluun. ju niorina hän ehti edustaa sekä Tapparaa että Ilvestä. Kun vannoutunut kirvesrinta pukee tupsukorvien pelipaidan päälleen, voi sitä pitää osoituksena diplomaattisesta mukautumiskyvystä. ??Olen aina altavastaajan puolella, ja Ilves on tarvinnut viime aikoina enem män jeesiä, Sauer kuittaa naurahtaen. Ulkoministeriön leipiin Sauer ponnis ti, monen kollegansa tavoin, tunnetusta diplomaattihautomosta eli Tampereen yliopistosta. Uran alussa osaaminen karttui suo malaisten rauhanvälityksen ikonien opissa Länsi-Balkanilla. ??Lähdin valtioneuvos Harri Holkerin ?salkunkantajaksi?, kun hän matka si YK:n pääsihteeri Kofi Annanin pyyn nöstä erityisedustajaksi Kosovoon. Pian Sauer avustikin jo Martti Ahtisaarta Wienin Kosovo-neuvotteluissa. ??Oli etuoikeus työskennellä näiden suurmiesten kanssa, hän muistelee. Jakartassa Sauer jatkoi Ahtisaaren jalanjäljissä. Tulevan rauhannobelistin suunnit telema Acehin rauhanprosessi oli tär keässä osassa suurlähettilään Indonesi an vuosina. Sauerista modernin diplomaatin kuuluu tehdä hartiavoimin töitä suo malaisfirmojen menestymisen eteen Indonesian kaltaisissa kehittyvissä talouksissa. ??Indonesia oli vielä 2010-luvun alus sa suomalaisille yrityksille aika tun tematon alue, vaikka siellä oli valtava keskiluokka. Jakartan ajoista Saueria muistuttaa palkintokaapissa kunniapaikalla ko meileva kultamitali. 22 15.9.2017 Uran alussa osaaminen karttui suomalaisten rauhanvälityksen ikonien opissa Länsi-Balkanilla. ??Voitin 46-vuotiaana maan jääkiek komestaruuden, ja päätimme isännöi dä kauden päättäjäisgaalan, johon saa pui rutkasti paikallista mediaa sekä ur heiluministeri. Eksoottiset satamat tulivat tutuik si seilatessa saksalaisen isän mukana rahtilaivoilla. ??Kiinnostukseni kansainvälisiä asioi ta kohtaan juontaa varmasti juurensa noihin vuosiin, Sauer pohtii. Synnyinkaupunki Hampuria kohtaan hän tuntee edelleen lukkarinrakkautta. Kesällä Sauerin voikin bongata hölkkää mässä Außenalster-järven rannoilla. Sukujuurten ansioista yhteistyö EU:n mahtimaan edustajien kanssa on ollut vaivatonta. ??Yleensä pohjoismaiset kollegat ovat suomalaisdiplomaattien ensisijainen viiteryhmä, mutta minulle yhteydet Saksan edustajiin ovat yhtä luontevia. Kuusivuotiaana Suomeen muuttanut Sauer on aina viihtynyt luistimilla . Suomi sai paljon hyvää julkisuutta. Sinibarettiset rauhanturvaajat ja kuvat pakolaisleireiltä ovat monen päällim mäiset mielikuvat YK:sta. Sen päämajasta leviää maailmalle pät kiä juhlallisista julistuksista tai turvalli suusneuvoston kiivaista debateista. Tosiasiassa neuvotteluiden sakkaa minen ja jumiutuminen on New Yorkis sa arkipäivää, ja monotonisesti tulka tut lausunnot ryyditetään usein YKjargonilla. Lisäksi eri työkulttuureita ja taus toja edustavat sihteeristön työntekijät asettavat oman haasteensa hallinnon jouhevuudelle. Koneiston yskähtelystä huolimatta Sauer näkee, että YK on ollut Suomel le tärkein kansainvälinen järjestö sitten liittymisvuoden 1955. ??Kuvitellaan vaikkapa yritystä, jonka hallituksessa on 193:a eri taustaa ja ajat telutapaa edustavaa jäsentä. 12-vuotiaana pikkupoikana Sauer oli kiertänyt maailman ympäri jo pari ker taa. Se on hatunnoston arvoinen suoritus! Sauer uskoo, että suomalaiset arvosta vat erityisesti YK:n humanitaarista toi mintaa ja kriisinhallintaa. Hän arvioi, että varsinkin EU-jäse nyys vuonna 1995 muutti Suomen roo lia järjestössä. ??Kylmän sodan päätyttyä meidän ei tarvinnut enää todistella poliittista puolueettomuutta, joten YK:sta tuli arvojen edistämisen foorumi. Viime vuosina liberaalin arvomaa ilman on tulkittu joutuneen vastatuu leen, kun ei-länsimaiset talousmahdit ovat pullistelleet lihaksiaan kansain välisillä areenoilla. ??YK on juuri oikea estradi arvopoh jamme puolustamiseen, Sauer uskoo. Suomen on Sauerin mukaan kirkastet tava YK-profiiliaan, jos se mielii tulla valituksi turvallisuusneuvoston vaihtu vaksi jäsenmaaksi vuosiksi 2029?30. Hallitukset ovat toki korostaneet jatkuvuutta ja rauhanvälitystä, mutta parannettavaa löytyy aina.. Minkälaisia linjauksia tällainen hallitus pystyisi te kemään, Sauer haastaa pohtimaan. Järjestön imago saa monesti kolhuja, kun turvallisuusneuvoston vakituiset jäsenet kaivautuvat poteroihin puolus tamaan kansallisia etujaan. ??Vähän pintaa raaputtamalla kuiten kin selviää, että 60?80 prosenttia neu voston käsittelemistä kysymyksistä liit tyy Afrikkaan, Sauer huomauttaa. Niistä päästää yhteisymmärrykseen kohtuullisen kivuttomasti. ??YK on mainettaan parempi
Diplo maatin asemamaa vaihtuu kolmen nel jän vuoden välein, ja yhteistä aikaa on lähinnä viikonloppuisin. ??Perhe on mahdollistanut pitkän ura ni ulkoministeriössä. Suomen hallitus on osallistunut aktiivisesti YK:n päätöksentekoon, Sauer kiittelee. Kehitysmäärärahoista nipistäminen on Sauerin mukaan valitettavaa, mut ta päätös pitäisi asettaa oikeisiin mitta suhteisiin. ??Ei meidän profiilimme horju tällai sesta, toivottavasti tilapäisestä, muutok sesta. Raha on silti usein ratkaisevassa roolis sa. n Yhdysvallat on Donald Trumpin presi denttiyden myötä suhtautunut YK:hon aiempaa nihkeämmin. Sauer kuitenkin torjuu ennenaikaisen hätäilyn. 2017 23. Heille kuuluu siitä valtavan suuri kiitos. Hänestä Valkoinen talo haluaa nähdä, kuinka YK vastaa sen uusiin vaa timuksiin. ??Yhdysvaltain leikkaukset YK:n budjettiin eivät ole kohtuuttomia. Me kin ajamme kovaa kulukuria, sillä se on suomalaisen veronmaksajan edun mukaista. Kaikkia Yhdysvaltain linjauksia Suo mi ei silti allekirjoita. ??Esimerkiksi seksuaaliterveyttä edis 15.9. Jos lakkautat edustuston jostain maasta, se tuskin äänestää sinua heti turvallisuusneuvostoon. tävän YK:n väestörahaston tukien lak kauttamista emme ymmärrä ollenkaan. Läntisen blokin johtajana esiintynyt Sauerin hengästyttävältä kuulostava ka lenteri täyttyy kokouksista, työlounaista ja tilaisuuksien isännöinnistä. Päivä on harvoin pulkassa ennen iltayhdeksää. ??On etuoikeus ajaa Suomen asiaa. Oikeastaan tämä ei ole työtä, vaan jat kuvaa tutustumista uusiin ihmisiin ja kulttuureihin. Vaimolta ja lapsilta kunnianhimoinen työ kuitenkin vaatii uhrauksia. Esimerkiksi Ruotsi satsasi turvaneu vostokampanjaan läjäpäin kruunuja ja meni heittämällä läpi jo ensimmäisellä äänestyskierroksella. Italian ja Hollannin kaltaiset perin teiset maat jäivät rimpuilemaan jatko kierroksille. ??Kampanjoissa ei tuijoteta vain YK-suoritusta, vaan myös kahdenväli siä suhteita
100 Teräksinen tarina Outokummun jaloterästehtaan rakentaminen Lappiin oli yksi itsenäisen Suomen merkittävimmistä aluepoliittisista päätöksistä Teksti: Risto Luodonpää Kuvat: Maria Seppälä, outokumpu 24 15.9.2017
Jo ennen kaupunginjohtaja-aikaani huomasin, kuinka ahkerasti erilaiset karvalakkilähetystöt tekivät työtä Tornion puolesta. Kyllä se oli presidentti Urho Kekkonen, joka sanoi viimeisen sanan, hän toteaa. Poliittinen paine Tornion puolesta oli niin voimakas, että Outokummun tuolloinen toimitusjohtaja katsoi parhaimmaksi erota tehtävästään. Presidentin ratkaisevan taustaroolin vahvis- taa myös noihin aikoihin Tornion kaupunginjohtajana aloittanut Hannes Manninen. . Paikalla on nimittäin jo vuosikymmeniä takonut vientituloja ja hyvinvointia maailman johtaviin ruostumattoman teräksen tuottajiin kuuluva jättimäinen Outokummun tehdas. Jaloterästehtaan rakentaminen juuri Torni- oon ei ollut mikään itsestäänselvyys. saatiin kuulla aivan valtakunnan korkeimmalta portaalta. Elämäntyönsä Outokummun Tornion tehtaiden palveluksessa tehnyt entinen tuotantojohtaja Seppo Koivuniemi pukee sanoiksi sen, minkä useimmat tuolloin asioita seuranneet tiesivät. . Tai sitten jotain muuta, joka jää ikuiseksi arvoitukseksi. Mutta jossittelu on turhaa. Tietysti Rautaruukin ohella, exministeri ja -kansanedustaja arvioi. Manninen korostaa, että kyse ei silti ollut mistään yhden henkilön mahtikäskystä. . 2017 25. Kaikki olivat yhtenä rintamana yhteisen asian takana. 15.9. Näin syksyn kynnyksellä voi Tornion Röyt- Torniosta tänniemeen saavuttaessa harrastaa mielenkiintoista ajatusleikkiä viitisenkymmentä vuotta ajassa taaksepäin. Jos asiat olisivat menneet tuolloin vallalla olleen yleisen ajattelutavan tai etelän kabineteissa ruutupaperille kyhätyn bisneslogiikan mukaan, niin minkälainen näkymä tulijaa nyt kohtaisi? Ehkä puolukkaa punaisenaan hohtava, mutta ränsistyneen ryteikköinen merenrantamaisema. Jos Outokummun hallitus ja operatiivinen johto olisivat saaneet tahtonsa läpi, tehdas olisi noussut niin ikään länsirannikolle, mutta satoja kilometrejä etelämmäs eli Poriin. Taistelu terästehtaan sijoituspaikasta kävi niin kuumana, että lopullinen ratkaisu ja ?isännän ääni. Erityisesti on jäänyt mieleen poliittinen yksimielisyys. Tehtaan päätyminen Tornioon oli Kekkosen ajaman aluepolitiikan merkittävimpiä saavutuksia
Varsinaista käsityötä vaativat tehtävät ovat vähentyneet automatiikan mukana merkittävästi, sanoo Koivuniemi Sata vuotta ruostumatonta terästä 26 1910?1920-luvut 1930?1940-luvut 1950?1960-luvut Outokumpu sai alkunsa, kun rikas kuparimalmiesiintymä löydettiin vuonna 1910 Kuusjärveltä. Niiden avulla kilpailuasetelmaa on saatu selkeytettyä, mutta kylmien kasvulukujen vastapainoksi on toimintoja jouduttu pörssiyhtiönä myös sopeuttamaan. . Liikkeelle lähdettiin aika varovaisin tavoittein ja ne ylitettiin joskus melko reippaasti. Mutta ei silloin 50 000 tonnin tavoitteen mennessä rikki osannut kuvitellakaan, kuinka monikymmenkertaiseksi tuotanto voi vielä kasvaa, hän vertailee. Yhdeksi Outokummun vahvuudeksi Koivuniemi laskee sen, että yhtiössä on osattu ja uskallettu investoida etukenossa ja saatu sillä tavoin etua kilpailijoihin. Eläkkeelle seitsemän vuotta sitten jäänyt mies myöntää, että osaamisen ohella on mukana ollut myös onnea. . Samoin oman kuumavalssaamon perustaminen, josta ei Rautaruukilla tietenkään tykätty, kun aiemmin nauhat oli käytetty siellä valssat- tavana. Muistan hyvin, kuinka Pohjolan silloinen pääjohtaja Jaakko Lassila kutsui tehtaan Tornioon sijoittamista maailman tyhmimmäksi sijoitukseksi, joka ei ikinä tulisi kannattamaan, Hannes Manninen huomauttaa. Outokumpu on omalla menestystarinallaan saanut kuitenkin tukittua viimeistenkin epäilijöiden suut. Maailman markkinoilla menestyminen vaatii laadukkaiden tuotteiden ja suotuisten olosuhteiden ohella myös rohkeutta omiin ratkaisuihin. Kohtuullisen lähellä sijaitseva Kemin kromikaivos on taannut sen, että ruostumattoman teräksen jalostukseen vaadittavaa raaka-ainetta on ollut aina saatavilla. Seppo Koivuniemen mukaan edes tuotannon käynnistämisen alkuaikoina vuodesta 1976 lähtien ei epäröity toimittaa markkinoille ylimääräisiä tonneja, jos asiakkaita riitti. . 1940-luvun lopulla tutkimukset johtivat patentoituun menetelmään, jolla kuparituotannon kuonasta voitiin valmistaa terästä. Merkittävä askel otettiin 1959, kun oma nikkelitehdas valmistui ja sukeltaja Martti Matilainen löysi kromimalmin palasia Kemijoesta. Kova haaste oli myös 2000-luvun alussa tapahtunut tuplaus eli tuotannon kaksinkertaistaminen. Hehtaarien kokoisia halleja on tehdasalueelle noussut vuosien varrella roimasti lisää uusien tuotantolinjojen myötä. Oma lukunsa ovat 2000-luvulla tapahtuneet teräsjättien yritysfuusiot, joissa Outokumpukin ollut osallisena. Sendzimir-valssain oli iso investointi 1980-luvun alussa. Koska kromi tekee teräksestä ruostumattoman ja nikkeli kestävän, yhtiöllä oli käytössään kaksi tärkeintä raaka-ainetta. 15.9.2017. Suomalainen terästeollisuus joutuu kilpailemaan markkinoista yhä uusien yrittäjien kanssa. 100 Yksimielisyys tuli tarpeeseen, sillä nimekkäitä vastustajia riitti. . Vuonna 1932 tehtiin osakeyhtiö, missä valtiolla oli osake-enemmistö. Outokumpu oli yksi viidestä Euroopan suurimmasta kuparintuottajasta. Kaivos toimi aluksi valtion liikelaitoksena, mutta osakeyhtiömuotoisuus nähtiin tavoiteltavana johtuen yrityksen kehitystarpeista. Nopea teollistuminen vauhditti Outokummun toimintoja. Ei ole mukavaa ollut väkeä vähentää, mutta joskus se on ollut toiminnan jatkumisen kannalta välttämätöntä, Seppo Koivuniemi harmittelee. Myös tekniikan nopea kehittyminen on vaikuttanut henkilöstön määrään. . Alkuvuosina kuparia jatkojalostettiin Outokummun kaivoksen vieressä. Outokumpu alkoi hyödyntää esiintymää kehittääkseen kromimalmin jalostamista, ja Tornioon rakennettiin ferrokromisulatto
2017 27. n 1970?1980-luvut 1990?2000-luvut 2010? Jaloterästehtaan sijoituspaikasta kiistaa Porin ja Tornion välillä. Kaupungin osalta taloudellinen hyöty on tullut henkilökunnan maksamista veroista. Valtion tukipaketti käsiteltiin eduskunnassa 1973. Tehdas valmistui 1976, jolloin siellä sulatettiin ensimmäinen erä terästä. Lopulta tehdas päätettiin sijoittaa Tornion Röyttään. Laitos oli yksi maailman tehokkaimmista ja ainoa, joka hyödynsi omaa kromikaivosta ja jolla oli ferrokromituotantoa samalla alueella. Näkymät ovat mielestäni ihan hyvät. Tuotteiden laatu, erikoistuminen, teknologinen kehitystyö ja ympäristöasiat ovat meidän valttejamme. Pitkän linjan outokumpulainen, eläkkeellä oleva tuotantojohtaja Seppo Koivuniemi esittelee Tornion tehtaan ylpeydeksi noussutta Sendzimir-valssainta. viitaten esimerkkinä valmiiden teräsrullien pakkaukseen sekä varastointiin. Outokummun Tornion yksikkö on koventuneen kilpailun ja globalisaation paineista huolimatta pystynyt toimimaan niin vientiteollisuuden kivijalkana kuin paikallisen hyvinvoinnin takaajana. Tornion entisen kaupunginjohtajan mielestä tehtaan merkitystä ei voi liikaa korostaa. . Konsernin historia on yhtä pitkä kuin ruostumattoman teräksen historia, joka alkoi runsas sata vuotta sitten Saksassa ja Isossa-Britanniassa. 15.9. Sen lisäksi täytyy muistaa, mitä tehdas on välillisesti tuottanut. Se on aiheuttanut polkumyyntiä ja tuotannon ylikapasiteettia. 2000-luvulla konserni päätti keskittyä ruostumattomaan teräkseen, kaksinkertaistaa tuotannon ja myydä muut toiminnot pois. Pitää muistaa, että teräksellä on yhä uusia käyttömuotoja ja sen tarve maailmassa kasvaa koko ajan. Siitä tuli maailman toiseksi suurin ruostumattoman teräksen valmistaja noin 1,8 miljoonaa tonnin vuosituotannolla. Vuonna 2012 Outokummusta tuli alan markkinajohtaja sen ostettua Thyssen Kruppin ruostumattoman teräksen yksikön, Inoxum GmbH:n. Vuonna 2000 Outokumpu ja Avesta Sheffield yhdistyivät AvestaPolarit-nimiseksi. Alkuaikoina valtio joutui tukemaan asuntojen rakentamista, mutta on saanut sijoituksensa moninkertaisesti takaisin. Tornion asukasluku on Outokummun ansiosta noussut pysyvästi 3?000 hengellä eli pienen lappilaisen kunnan verran isommaksi, Hannes Manninen muistuttaa. Koska yhtiön pääkonttori sijaitsee muualla, Tornio ei ole päässyt hyötymään tehtaan fyysisestä sijainnista suorien verotulojen muodossa. . Onneksi EU-komissio on herännyt tilanteeseen, käynnistänyt neuvottelut ja alkanut omilla toimillaan laittamaan näitä ongelmia kuriin, Järvinen huomauttaa. Kilpailun kiristymisestä huolimatta Järvinen näkee alan tulevaisuuden Suomessa positiivisena. . Uusiin innovaatioihin tarvittavaa rahoitusta ei saisi ainakaan leikata nykyisestä, hän muistuttaa. Teräksen osalta ei pidä Järvisen mukaan pelätä edes sitä, että tilapäinen ylikapasiteetti jäisi pysyväksi ilmiöksi. . Konsernista tuli myös pörssiyhtiö vuonna 1988. Vuosituhannen vaihteessa Outokummulla oli omia kaivoksia ja 21 000 työntekijää ympäri maailmaa. Kiinassa ja Intiassa valtio tukee voimakkaasti yrityksiä. Niiden pitää olla kunnossa. Ei pelkästään Torniolle, vaan seutukunnalle, koko Lapille ja tietysti myös Ruotsin puolelle. Outokummun tuottamasta ruostumat- tomasta teräksestä korostetun suuri osa, noin 80 prosenttia, menee vientiin. Suomalainen terästeollisuus joutuu kilpailemaan markkinoista yhä uusien yrittäjien kanssa. Toimialan valtakunnallisen yhteenliittymän Metallinjalostajat ry:n toimitusjohtaja Kimmo Järvinen korostaa, että varsinkin aasialaiset ovat liikkeellä hyvinkin erilaisista lähtökohdista.
Nappaan vieraita kyytiin ja puhumme Lapista ja lappilaisuudesta, sen mentaliteetista ja Lapin tulevaisuudesta. Sillä kerralla pääsykokeissa totesin jo, että ehkä tämä ei taida olla sittenkään minun paikkani. Nuoreksi mieheksi Oförsagd on ehti- nyt paljon. Muotoilu on paljon muutakin kuin sitä, miltä joku esine näyttää. Se on monesta eri asiasta kuluttajalle jäävä fiilis, Oförsagd pelkistää. 28 15.9.2017 Hän on ollut vuosia mukana myös Arctic Design Weekin taustalla tuottajana. Oförsagd, 28, oli nuorempana mukana myös politiikassa. Jos ne eivät tärppää, niin onneksi tänä päivänä netti on myös varteenotettava julkaisualusta. Rovaniemeltä valmistuneen taiteen maisterin unelmana on saada muotoiluajattelua iskostettua suomalaisiin yrityksiin. . Tämä on minun kotini myös henkisesti, rovaniemeläinen Oförsagd sanoo. Muotoilija, tuottaja ja luovien alojen moniottelija toimii yrittäjänä Arctic Factoryssa, joka tekee sekä muotoilua että tuotantoja. . Yleensä mietin jotain asiaa ja sitten vain päätän tehdä sen. Luottamustoimia on kertynyt koulusta, armeijasta ja partios ta aina yritysten hallitustoimijaksi saakka. Nykyisin hän toimii muun muassa Lapin luovien alojen ennakointiklusterin puheenjohtajana. Rovaniemeltä valmistuu peräti kolmannes Suomen taiteen maistereista. Yliopistotason koulutusta teolliseen muotoiluun saa Aalto-yliopiston ohella Suomessa vain Lapin yliopistossa.. Vakaumus näkyy edelleen toimintani pohjalla, vaikka en ole vuosiin ollutkaan aktiivisesti mukana politiikassa. Yhdessä vaiheessa hän suunnitteli jopa eduskuntavaaliehdokkuutta. . Juuri siksi minulla on oma yritys. Jos minua huvittaa huomenna tehdä jotain muuta, teen sitten sitä. Minulla ei ole aikaa olla kiinni teatterin harjoituksissa ja vetää yritystä samalla. Aikoinaan neljäs hakukerta teatterikorkeakouluun sai jäädä viimeiseksi. . Hän on toiminut sekä keskustanuorissa että Keskustan Opiskelijaliitossa ja istunut myös yhden kauden (2009?12) kotipaik kakuntansa Keminmaan kunnan valtuustossa. . Palkinnon tarkoituksena on nostaa esille nuoria yrittäjiä, joiden toiminta ei perustu perinteiseen mielikuvaan yrittäjästä. . Se latisti nuoren idealistin maailmaa, kun huomasin, miten politiikka toimii. Niitä siistejä juttuja ei pystynytkään toteuttamaan tuosta vain. Joka tapauksessa se oli minulle hyvä kasvuprosessi. Oförsagdia voi sanoa impulsiivisek- si, mutta sitä hän on määrätietoisella tavalla. . Kanavakumppanineuvottelut ovat vielä kesken. Päättämisen jälkeen voi alkaa miettiä, miten se oikeasti saadaan aikaan. Lentävän Poron Teatterin perustajan veri vetää lavalle, mutta nykyisin tilaa jää vain improvisaatioteatterille. . Yrittäjyys ei ole minulle itseisarvo, se on vain alusta tehdä asioita. Hän perusti ensimmäisen yrityksensä jo 16-vuotiaana ja ihmettelee jälkikäteen, miten osasi täyttää kaikki verottajan lomakkeet. Valinta Lapin Nuoreksi Yrittäjäksi tuli kaksi vuotta sitten. Toisaalta nykyisin on melkein sama, missä päin maailmaan muotoilu tehdään. Tällä hetkellä työn alla on elokuus- sa kuvattu lappilaisuuden ydintä etsivä talk-show, jonka isäntänä Oförsagd toimii. . Henkilö Lapin muotoinen sydän Luovien alojen moniottelija Julius Oförsagd tarttuu reippaasti asioihin Teksti: Sami Korkala Kuva: Maria Seppälä Julius Oförsagd myöntää joskus miettineensä, missä pisteessä hänen uransa olisi, jos hän asuisi pääkaupunkiseudulla. ??Lappiin asettuminen on ollut minulle arvovalinta
Yrittäjyys ei ole minulle itseisarvo, se on vain alusta tehdä asioita. Julius Oförsagdin toimisto on Lapin yliopiston yhteydessä. 15.9. 2017 29
Ja olihan pääministerinä hienoa nähdä Suomen lippu salossa esimerkiksi valtiovierailulla Pekingissä, Vanhanen muiste-. Tämä hanke on ideana hieno ja sopii Haminalle, Vanhanen suosittaa. Hän korostaa, että Suomen lippua ei omista mikään aatesuunta. Joukkorahoituskampanjan minimitavoite on 20 000 euroa ja toivottu tavoite 125 000 euroa. ??Toivon, että kansalaiset osallistuisivat Haminan lippuhankkeen rahoittamiseen. Lippu on kaikkien suomalaisten yhteinen. ??Minua sykähdyttää Suomen lippu erityisesti juhannuksena. Merkkivuoden kunniaksi Haminan kaupunki pystyttää noin 40 metriä korkean lipputangon, johon nostetaan maailman suurin Suomen lippu. Haminaan pystytetään vaiheittain myös lippumaailma, johon tulee kaikkien YK:n jäsenmaiden liput, 193 lippua. Pohjoismaiden ja Baltian liput nostetaan kaupungin keskustaan Lipputornin ympärille ensi keväänä 28.5.2018, jolloin Suomen lippu täyttää virallisesti 100 vuotta. ??Haminalle varuskunta-, satamaja rajakaupunkina on luontevaa nostaa esiin Suomen ja muidenkin valtioiden liput, Haminan kaupunginjohtaja Hannu Muhonen perustelee. Myöhemmässä vaiheessa kaikki YK:n jäsenmaiden liput sijoitetaan Haminan rannikon alueille. Shutterstock Kulttuuri Hamina kohottaa Suomen lipun korkealle Lippumaailma-hanke odottaa rahoitustukea kansalaisilta, yhteisöiltä ja yrityksiltä Teksti: Arja Ukkonen Suomen lippu täyttää ensi keväänä sa- ta vuotta. Paikoiksi on 30 15.9.2017 kaavailtu Yrjösenpohjaa, Rampsinkaria ja Ahtaajapatsaan ympäristöä Tervasaaressa. ??Lippumaailmassa liput sijoitetaan niin, että lippuja katsellessa liikutaan ikään kuin valtiosta ja maanosasta toiseen, kertoo Haminan Lippumaailma -hankkeen toiminnanjohtaja, ideoija, lippuasiantuntija ja valtiotieteen tohtori Kimmo Kiljunen. Lippuhankkeen yhteiskuntasuhteista vastaavan neuvottelukunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen iloitsee siitä, että ulkovaltiot ovat suhtautuneet myönteisesti Haminan hankkeeseen. Ulkovaltioiden liput ovat kunkin maan lahjoituksia. ??Koko hankkeen rahoitukseen tarvitaan kuitenkin vielä kansalaisten sekä yhteisöjen ja yritysten tukea, Vanhanen muistuttaa. Joukkorahoituskampanja on meneillään Mesenaatti.me -yhteisörahoituspalvelussa osoitteessa mesenaatti.me/ suomenlippu. Vastikkeet lahjoituksesta vaihtelevat 10 euron rintaneulasta 5?000 euron monipuoliseen tuotepakettiin
Metsästyskausi kestää pääosin lokakuulle. Suomalaiset purjehdusseurat olivat ottaneet vuodesta 1861 käyttöön Pietarin keisarillisen pursiseuran sinivalkoisen ristilipun, Kimmo Kiljunen valottaa. Sinivalkoinen väriyhdistelmä osoitti lojaaliutta Venäjän keisaria kohtaan. Värit viittasivat myös pohjoismaiseen yhteyteen. ??Punakeltainen väri toi kuitenkin vuoden 1918 sisällissodan voittaneiden valkoisten mieleen liikaa punaisten vallankumouslipun ja Venäjän bolshevikkihallinnon lipun. Siniristilippu jäikin ainoaksi valtiolliseksi tunnukseksi, joka viittasi keisarilliseen Venäjään. Pikku Myyn ja Nuuskamuikkusen ääninäyttelijöitä ei ole vielä kerrottu. Jewel Samad / AFP Photo / Lehtikuva Tenniksen supertähti Haminan Lippumaailma -hankkeen toiminnanjohtaja Kimmo Kiljunen (vas.) ja Haminan kaupunginjohtaja Hannu Muhonen haluavat nostaa maailman suurimman Suomen lipun yli 40-metriseen tankoon ensi keväänä. Espanjan Rafael Nadal saavutti tenniksen Yhdysvaltain avoimessa turnauksessa uransa kuudennentoista kaksinpelin grand slam -mestaruuden. Nadal, 31, on nyt kolmen mestaruuden päässä sveitsiläisestä Roger Federeristä, joka on voittanut grand slam -mestaruuden 19 kertaa. Riekon, metson, teeren ja pyyn metsästykseen onkin asetettu joillakin alueilla kieltoja. A. Winslet esittää vuonna 2019 valmistuvassa Moomin-tv-sarjassa Vilijonkkaa. 2017 31. Heitä miellytti enemmän suomalaisesta luonnosta innoitusta hakeneiden kirjailijoiden Sakari Topeliuksen ja Juhani Ahon esittämä sinivalkoinen ristilippu, Kimmo Kiljunen kertoo. Ensimmäisen kerran Topelius esitti sinistä ja valkoista Suomen väreiksi vuonna 1854 ilmestyneessä sadussaan. Turnauksesta oli sivussa kaksi lajin suurtähteä, Britannian Andy Murray ja Serbian Novak Djokovic. 15.9. Vasta talvisodan traagiset tapahtumat yhdistivät kansakunnan ja siniristilippu saavutti kiistattoman aseman Suomen valtiollisena tunnuksena, Kiljunen kertoo. Arja Ukkonen kanaLintumetsästys alkoi Metsäkanalintujen metsästyskausi alkoi muutamia poikkeuksia lukuunottamatta koko maassa viikko sitten. Tietoa rajoituksista saa Suomen riistakeskukselta. Valerie Macon / AFP Photo / Lehtikuva Ääni muumeille Oscar-palkittu näyttelijä Kate Winslet antaa äänensä uuteen muumisarjaan. Siinä poikien lumisodan kenraali sanoo sinivalkoista lippua pystyttäessään: ?Minä sanon teille, että valkoinen ja sininen ovat Suomen värit: valkoinen talviemme lumen ja sininen sinisten järviemme vuoksi.? Keskusta-aatteen isä Santeri Alkio kuului ensimmäisiin sinivalkoisen lipun kannattajiin. Pinnalla Koonnut: sAMULI vÄNTTILÄ Hannu Huttu / Suomen riistakeskus Sinivalkoinen väriyhdistelmä ja ristilippu juontaa juurensa kylläkin myös Venäjälle. ??Siniristilipun esikuva on pietarilaisen purjehdusseuran lippu. Muumipeikkoa esittää Taron Egerton, Niiskuneitiä Akiya Henry, Muumimammaa Rosamund Pike ja Muumipappaa Matt Berry. Suomen riistakeskuksen mukaan kanalintukannat ovat olleet tänä vuonna suuressa osassa maata keskimääräistä heikompia. Suomen lipun suunnittelivat taiteilijat Eero Snellman ja Bruno Tuukkanen. ??Suomen sisällissodan hävinnyt punainen osapuoli ei pitänyt siniristilippua omanaan. Näin ei kuitenkaan ollut. Arvostetulta taiteilijalta Akseli Gallen-Kallelalta tilattu ehdotus Suomen lipuksi oli valkoisella pohjalla oleva punakeltainen risti. Koskenniemen sanoittaman Lippulaulun sanoin on totuttu ajattelemaan, että ?taivas ja hanki Suomen. olivat itsestään selvä lipun suunnittelun lähtökohta. Punakeltainen ristin väri mukaili Suomen ensimmäistä virallista lippua, punakeltaista leijonalippua. Väreistä riideltiin, mutta risti tuli melko nopeasti hyväksytyksi muiden Pohjoismaiden lippuja mukailevana. V. lee Suomen lipun tuottamia elämyksiään. Suomen lipun synty oli huomat- tavasti monimutkaisempi prosessi kuin nykysuomalaiset yleisesti tietävät
Venäläiset tosin ilmeisesti torjuvat gotlantilaisten terroristien hyökkäystä, kun taas Ruotsin vetämä porukka kai jahtaa taivaalta laskeutuvia pieniä vihreitä miehiä. Kokenut suurten urheilutapahtumien lobbari, puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva ehti innostuksissaan jo ehdottaa suursotaharjoituksen hankkimista Suomeenkin. Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen piti puolestaan parempana harjoitella hissuksiin omalla porukalla kuin lähteä antamaan suurharjoituksilla poliittisia viestejä, jotka kuitenkin jossain tulkitaan, miten halutaan. Parempi kai olisi, ettei käy ainakaan kuten syksyllä -39, kun itänaapurissa havahduttiin kauhean Mannerheim-linjan Leningradille muodostamaan uhkaan. Helsingin Sanomat on käynnistänyt kampanjan poliittisia virkanimityksiä vastaan. Suomen satavuotisjuhlat täyttävät näet presidentin kalenterin niin tarkkaan, ettei aikaa jää kampanjoinnille kuin vasta vuoden lopulla. Kieltämättä Niinistö onkin kiertänyt ahkerasti Suomea satavuotisjuhlien tilaisuuksissa. Irvileuat ovatkin jo kyselleet, että onko nyt menossa Suomi sata vuotta -kiertue vai Niinistö kuudeksi vuodeksi uudelleen -kiertue. Kun hurrikaani iskee koko voimallaan, vitsit ovat vähissä. Amerikan hurrikaanievakoilla on kuitenkin keinonsa selviytymiseen, piekseväthän tuhoisat hirmumyrskyt maan eteläosia lähes joka vuosi. Evakkoon lähtiessä ei voi ottaa mukaan kaikkea, pakastinkin jää yleensä tyhjentämättä. Mutta mistä palatessa tietää, että sisältö on yhä syömäkelpoista. hurrikaanikausina ja muulloinkin.. Ja toimii muuten meilläkin . Ensimmäinen tavoite näyttää olevan estää Olli Rehnin valinta Suomen Pankin pääjohtajaksi. Hesari tuntuu olevan varma, että pääjohtajaksi Erkki Liikasen jälkeen löytyisi pätevämpi henkilö kuin pitkäaikainen EU:n talouskomissaari ja pienten maiden talousstrategioista väitöskirjan tehnyt Rehn. Muutoinkin Hesari löysi lähinnä keskustalaisia esimerkeiksi poliittisista nimityksistä. Päälle asetetaan neljännestaalan kolikko. Jos kolikko on evakosta tai lomareissulta palatessa jään päällä, kaikki on ok. Jos se on pohjalla tai jään sisällä, huonompi homma. Nerokasta, eikö vain. Apollon Tietäjät Teksti: Pekka Pohjolainen, Timo Laaninen Hatut ja myssyt Itämerellä puretaan tällä viikolla sotilaallisia paineita perin- teisin menetelmin: harjoittelemalla suurehkoa sotaa. Tahoillaan harjoittelevat sekä Venäjä ja Valko-Venäjä että toisaalla ruotsalaiset, suomalaiset ja amerikkalaiset. Harjoituksia ei tietenkään ole suunnattu ketään vastaan. Vaikka kaikki näyttää olevan kunnossa, sähkökatkothan ovat saattaneet evakkoreissun aikana sulattaa kaiken ja pilata ruuat. Hurrikaanievakoilla on kiperään ongelmaan yksinkertainen ratkaisu. Pakasterasian pohjalle jäädytetään tuuman tai parin kerros vettä. Jos viime vuosien nimitykset käytäisiin läpi, kokoomus taitaa vetää ylivoimaisesti pidemmän korren. 32 15.9.2017 Presidentti Sauli Niinistö on ilmoittanut ehtivänsä vaalikentille vasta myöhemmin syksyllä
Talous tasapainottuu. 2017 33. Jos ei ole kykyä toimia muuttuvan maailman ehdoilla, tipahtaa digitalisaation kärryiltä. Pohjois- ja Itä-Suomessa ihmiset ovat keskimäärin sairaampia ja köyhempiä. Leikkauksia ei tarvinnut tehdä. Ympäröivään yhteiskuntaan sovitettuna asiassa saattaa piillä valitettavasti totuuden siemen. Koulutus periytyy. Mitä korpimetsien keskellä tai Helsingin päärautatieasemalla tästä hyödytään? Suurituloiset menestyvät aina. Heidän talouttaan eivät valtion tulon siirrot heilauta. Koulutuksen puutetta, palveluiden puutetta ja sairautta oli köyhien elämä yli sata vuotta sittenkin. Köyhyys ei rajoitu kuitenkaan vain maaseudulle. Työmatkallani kuljen Helsingin päärautatieaseman poikki. Keskellä päivää sekaisin oleva nuori mies tai hampaaton nuori nainen pysäyttävät mielen. Voiko Suomessa tosiaan elää näin kurjaa elämää parikymppinen, jolla pi täisi olla koko elämä edessä. Vertaus hämmensi. Köyhyys ei ole vain syvän maaseudun ongelma, siihen törmää myös kaupunkien kaduilla. Keskusta on saanut paljon kritiikkiä kuluneen hallituskauden aikana. Velaksi ei voi kuitenkaan elää ikuisesti. Valtion suurimmat menot ovat tulonsiirrot, terveydenhuolto ja koulutus. Edellinen hallitus sivuutti alkuvaiheessa maan tilan. Voi, ja valitettavan moni elää. Riihi toi hyvää monille eri ryhmille. Melkein 7?000 pienituloista perhettä pääsee irti päivähoitomaksuista, pienimpiä sairaus- ja vanhempain päivärahoja korotetaan, yksinhuoltajien lapsilisää nostetaan, opiskelevat vanhemmat saavat huoltajakorotuksen, takuueläke nousi kolmannen kerran ja moni muu merkittävä asia sai varmistuksen. Gallupien ahdistaessa täytyy miettiä, mikä olikaan keskustan tehtävä suomalaisessa yhteiskunnassa. Se sisälsi muun muassa koulutukseen massiiviset leikkaukset. Elokuussa keskustahallitus sopi ensi vuoden bud- jetista. Asuipa köyhä korpimetsien keskellä tai Helsingin päärautatieasemalla. Jotta köyhä pärjää, täytyy myös Suomen pärjätä. Katri Kulmuni keskustan varapuheenjohtaja 15.9. Hädän hetkellä hyvinvointivaltio kannattelee. Jos valtion talous romahtaa, kohtalokkainta se on heille, joilla ei ole enää jäljellä muuta kuin muutaman sadan euron suuruinen tuki. Keskusta on saanut tuta leikkaukset kannatuksessaan. Palvelut ovat lipuneet kauemmas. Velkaantuminen rakensi ansaa köyhimmille. Tuon tien päässä olisivat olleet lopulta hallitsemattomat, aivan erimittaluokan säästöt pienemmistä etuuksista. Kataisen hallitus julkaisi oman rakennepakettinsa vasta kauden puolivälissä. Tämä näkyy varmasti myös kokoomuksen vakiintuneessa kannatuksessa. Elämäntie on usein kivinen. Kun taloutta tasapainotetaan, eniten siitä kärsivät valtion tukea saavat. Siksi on tärkeää, että taloutemme on vahvalla pohjalla. Se on olla köyhän asialla. Puheenvuoro Köyhän asialla Eräs professori päätti puheenvuoronsa havaintoon, että tämän päivän maaseudun pienituloisten ja 1800-luvun lopun maaseudun köyhälistöllä on paljon yhteistä. Olemme tasapainottaneet valtion taloutta, sosiaalietuuksia on leikattu, monia ikäviä päätöksiä on tehty, jotta Suomen talous saataisiin kuntoon
Haasteita riitti työn puolella ja opiskeluissa. Mietin asiaa ihan viimeiseen päivään asti ennen kuin annoin suostumukseni. Kuntalaiset eivät olleet unohtaneet Diakoniaammattikorkeakoulun Pieksämäen yksikön yksi könjohtajaa, ja päättäjän paikka avautui hyvällä äänimäärällä. ??Olin ollut esillä työn puolesta erilaisten hank keiden tiimoilta, Manninen sanoo. Vaikka Manninen oli vuosia pois politiikasta, nekin vuodet olivat yhtä hektisiä. Suomi on laitettava kuntoon, vaikka keskustan kannatus siitä romahtaisi. Manninen tsemppaa päämi nisteriä, muita keskustan ministerejä ja kansan edustajia. ??Toivon, että kantti kestää viedä tätä politiik kaa eteenpäin, vaikka lokaa sataa niskaan. Vaakakupissa painoi halu osallistua edes nuorimman lapsen lapsen elämään, mahdollisuus mummoiluun. Piakkoin syntyy myös ensimmäinen lapsen lapsenlapsi, jatkossa on siis aikaa myös iso mummoiluun. ??Viimeiset neljä vuotta valtuustossa olivat raastavia, turhauttavia ja uuvuttavia, Manninen kuvailee. Koettu antoi kimmoketta jättäytyä syrjään ja oman energian suuntaamiseen toisaalle. Mannisella on jo nyt tuntumana, että kalente rilla on taipumusta täyttyä. Tästä liitokses ta muutama vuosi eteenpäin Pieksänmaa ja Piek sämäki tekivät kuntaliitoksen. 1980-luvun alussa vahva keskustavaikuttaja Onni Valkonen halusi alle 40-vuotiaan Mannisen kunnanhallitukseen. ??Aivan kylmiltään ummikkona kunnanhalli tukseen, Manninen muistelee. Valkonen oli vainunnut oikein; yhteisten asioi den hoitaminen imaisi Mannisen mukaansa. Neljän kunnanhallitusvuoden jälkeen oli aika pyrkiä valtuustoon, ja siellä meni kolme kautta. Vuonna 1996 Manninen ei asettunut ehdolle, kos ka koki, ettei hänen näkemyksille ollut kannatusta. ??80 prosenttia pieksämäkeläisistä ja silloisista Pieksämäen maalaiskuntalaisista vastusti kan sanäänestyksessä kuntaliitosta, ja minä kuuluin liitosta ajaviin valtuutettuihin. 34 15.9.2017 Manninen seurasi sivusta, kun Pieksämäen ym pärillä olevat kunnat liittyivät yhteen ja kunta sai nimekseen Pieksänmaan kunta. Niinpä muutaman kiireisen vuosikymmenen jälkeen, 70-vuotiaana, mielen täytti ajatus: josko olisi aika löysätä, antaa perheelle ja läheisille aikaa? Vaikka enää ei tarvitse olla mukana vaikutta massa, kotimaan politiikka kiinnostaa Mannista, eikä sohvalla nukkuva Unto-kissakaan puhetta aiheesta kavahda. Aikaa perheelle ja itselle Lapsenlapsi painoi Anja Mannisen vaakakupissa enemmän kuin kuntapolitiikassa vaikuttaminen Teksti ja kuva: Päivi Vento Anja Manninen päätti jättää kuntapolitiikan täy tettyään alkuvuodesta 70 vuotta. Näin syksyllä suppilovahverometsiköt vetävät Mannista puoleensa kuin magneetti rautaa. Reikäleivän reikä umpeutui, kuten Pieksämäellä asiaa kuvailtiin. Kahdentoista vuoden sivusta seuraamisen jäl keen Anja Mannisen nimi oli keskustan kunta vaaliehdokaslistalla. ??Naisehdokkaista oli kova pula. Puo lueella on kyky sinnitellä, kun olemme rökityk sen kohteena. ??Jos joudumme jatkossa oppositioon, sitten on kestettävä se, miten muut poimivat hedelmät.. Hän on mukana yh distystoiminnassa ja on vielä valmis jatkamaan puheenjohtajana Savon erityishuollosta vastaa van Vaalijalan kuntayhtymän johdossa. Nyt hänellä on mahdollisuus antaa ajastaan enemmän puolisolle ja ystäville. Vihdoin on kunnolla aikaa myös sienestämiseen. Manninen on ollut kahteen otteeseen mukana Pieksämäen kuntapolitiikassa. Asioi ta on vain tehtävä
Nyt ei esimerkiksi tarvitse hätäillä suppilo vahverometsästä kesken pois kokouksiin. 15.9. 2017 35. Puolueella on kyky sinnitellä, kun olemme rökityksen kohteena. Anja Manninen ei haikaile päättäjän roolin perään, vaan on innostunut saamastaan lisä ajasta
Sote ja maakuntauudistus ovat samanaikaisesti toteutettuina liian isoja uudistuksia sekä sisällöltään että toteuttamisaikataulujen osalta. Se on jo nähty. Keskustan maakuntauudistus ja kokoomuksen valinnanvapaus kilpailevat jo valmistelussa ja ajoituksessa keskenään. Puoluesihteeri on avainasemassa. Jorma Tikkanen kunnanjohtaja, eläkkeellä Himanka. Tämä ratkaisu näkyisi varmasti myös keskustan kannatuksessa. Olen itse monestakin kuin edellä kerrotusta syystä alkanut perustellusti epäillä, tarvitaanko koko maakunta- ja soteuudistusta olleenkaan. Itsenäisten kuntien ja kuntayhtymien tuottamat perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelut yhdessä aluesairaaloiden ja keskussairaaloiden kanssa tuottavat jo nyt vähintään tyydyttävät palvelut. Kustannuksia pystytään alentamaan paikallisilla päätöksillä ilman soteakin. Tekemiseen tarvitaan ruisleipää. Politiikanteon painopiste on eduskunnassa ja kaikki tavoittavissa viestimissä. Perinteiset puoluetoimistot ja niiden osuus päivittäisessä politiikassa on vähentynyt. Sen vuoksi keskustan puoluetoimiston pitää terävöittää toimintaansa. Olen samaa mieltä. Joudun kuitenkin kysymään itseltäni ja heitän kysymyksen myös muille puolueen kannatuksesta huolestuneille peruskannattajille. Pitäisikö meidän kannatuksen laskusta huolimatta jatkaa Suomi kuntoon -linjalla ja uhrautua isänmaan edun nimissä, uskoa ja luottaa siihen, että nykyisen hallituksen aikana alkanut talouskasvu ja työllisyyden paraneminen palauttavat äänestäjien luottamuksen keskustaan puolentoista vuoden kuluttua pidettävissä eduskuntavaaleissa? Vastaan itse myöntävästi tähän perustavaa laatua olevaan kysymykseen. Teen kuitenkin yhden huomion hallituksen ohjelmasta ja siihen perustuvista hallituksen linjauksista ja niiden vaikutuksista keskustan gallupkannatukseen. Hallituksessa mukana olevien puolueiden luottamus toisiinsa ja siihen, että toimitaan siten kuin on yhdessä joko hallitusohjelmassa tai muutoin erikseen sovittu, on perusedellytys toimintakykyiselle hallitukselle. Irtiotot merkittävissä linjauksissa johtaisivat välittömästi hallituskriisiin. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että hallitusohjelma on keskustan kannatuksen kannalta liian kunnianhimoinen. En usko soten alentavan kustannuksia, päinvastoin. Keskustan kannatukseen vaikuttavat kyllä monet muutkin hallituksen tekemät ratkaisut, joista osa on saanut perusteltua arvostelua, kuten koulutusleikkaukset. Osa kannatuksen heikkenemisestä johtuu johtohenkilöiden naamojen kulumisesta ja säihkeen puuttumisesta. Ministerit eivät kuitenkaan voi ryhtyä sirkuspelleiksi. Kunnollista valmista ei tule kummastakaan. Mitä tästä on seurannut. Mielipiteet Leipää vai sirkushuveja vai molempia? Siinäpä kysymysten kysymys keskustalle, kun gallupkannatus laskee. Eleetön valtionhoito ei näytä äänestäjiä sytyttävän, todetaan sattuvasti MT:n 8.9.2017 pääkirjoituksessa ja todetaan yhdeksi syyksi, että keskustan politiikasta puuttuu säihke ja sen mukana kaikki. Siinä kävisi kuten eräälle maalitaululle. Koko kuntakenttä ja kuntalaiset ovat hämmennyksen tilassa. Kukaan ei varmasti tiedä, mitä on tulossa ja milloin, ja miten niihin pitäisi valmistautua. Vallitsevalla tilanteella on varmasti vaikutusta keskustan tämänhetkiseen gallupkannatukseen. Keskustan ja sinisten ministerit hallitukses- sa tekisivät nyt viisaasti, jos sopisivat kokoomuksen kanssa, että sote ja siihen liittyvä valinnanvapaus ja maakuntahallinto erotettaisiin toisistaan. 36 15.9.2017 Puoluetoimiston pitää terävöittää toimintaansa. Puoluesihteeri on avainasemassa. Ensin toteutettaisiin järkevä maakuntahallinto ja myöhemmin sen alustalle sote, jotta siihen sisältyvä valinnanvapausmalli ehdittäisiin hioa sellaiseksi, että palvelut taattaisiin tasavertaisina koko maassa. Hallituksen ja viime kädessä eduskunnan kannattaisi ottaa tähän liittyvä aikalisä eikä jatkaa nykyisten mallien valmistelua
Vaikenemisella on oma hintansa. Hinta on se, että meillä on kahtiajakautunut yhteiskunta, missä pienituloisille ja heikompiosaisille annetaan poliittista saattohoitoa kaikessa hiljaisuudessa. Pahinta, mitä nyt voi tapahtua on, että ihmiset ovat hiljaa ja menevät ääneti unohduksen yöhön. Nyt ei saa vaieta. Köyhän asiassa on kysymys yhteiskunnan heikompiosaisen kansanosan taloudellisista ja sosiaalisista elämänoloista. Köyhyys lisääntyy, kun kiinteistöverot ja muut asumisen ja elämisen kulut nousevat, mutta erityisesti suurissa kaupungeissa ongelmana ovat kohtuuttomaksi kasvaneet asumiskustannukset. Elämisen kallistuminen ja leikkaukset kohdistuvat kipeästi pienituloisiin. Osalla suomalaisista on niin pienet tulot, että he tarvitsevat yhteiskunnan tukia selviytyäkseen. Suuri osa toimeentulo- ja asumistukea saavista on työttömiä, mutta joukossa on myös paljon pienituloisia yksineläviä, perheitä sekä yksinhuoltajia ja eläkeläisiä. Tukien varassa elävien toimeentulo on viime vuosina entisestään heikentynyt, jolloin yhä useampi joutuu hakemaan ruokaa leipäjonosta. Juha Sipilän hallitus leikkasi kansaneläkettä. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu Keskustelua köyhän asiasta ei saa vaientaa Keskustan Ylitornion kunnallisjärjestön pu- heenjohtaja Jorma Törmänen kirjoittaa Suomenmaassa (25.8) ja viittaa allekirjoittaneen aikaisempaan kirjoitukseen (Suomenmaa 11.8), jonka aiheena oli Santeri Alkion köyhän asia. Törmäsen kirjoitusta lukiessani jäin miettimään, onko tarkoitus vaientaa köyhyyskeskustelu. Vuoden 2012 presidentinvaaleissa Väyrynen sai keskustan ehdokkaana 536 000 ääntä. Väyrys-kritiikillä keskusta ei mitään voita, mutta voi menettää Väyrysen kannattajien ääniä tulevissa vaaleissa. Keskustan tulee tehdä jotain ja pian, jos puolue aikoo selviytyä seuraavista eduskuntavaaleista ilman suurta tappiota. Harri Mäki-Petäjä Kannus Missä on luvattu lippikseni, Ritva Larilahti? Luin Suomenmaasta (8.9.2017), että keskus- tan puoluetoimiston virkailija Ritva Larilahti on jäänyt eläkkeelle. Suorasuun tittelin omiensa keskuudessa saanut Larilahti ehti avustaa urallaan viittä pääministeriä, jotka jakavat avustajalleen kiitoksia tuoreimmassa Suomenmaassa. Keskustan pää-äänenkannattaja Suomenmaa ei saanut Larilahdelta lähtöhaastattelua. Kannatusmittauksissa vihreät on ohittanut keskustan. Ylen syyskuun mittauksessa keskusta oli pudonnut 16,2 prosenttiin. Annettuna tosiasiana pitää ottaa vuoden 2017 kuntavaalien tulos, joka oli kehnonpuoleinen. Tappio noissa kevään vaaleissa oli noin 175 000 ääntä, kun tulosta verrataan vuoden 2015 eduskuntavaaleihin. Nykymenolla keskusta musertuu kokoomuksen ja vihervasemmiston väliin. Gallupnotkahdus ei maailmaa vielä kaataisi, mutta kuntavaalien tulos on varoittava ennusmerkki pysyvästä äänestäjien menetyksestä. Kirjoituksensa lopussa Jorma Törmänen kritisoi Paavo Väyrystä. Lehden mukaan hän ei halua kaivella menneitä, eikä koe olevansa myöskään mikään ennustaja. Allekirjoittanut oli tekemisissä lukuisia kertoja Larilahden kanssa erityisesti Esko Ahon aikakaudella. Larilahti hallitsi haastatteluaikatauluista sopimisen mallikkaasti. Toivotan Ritva Larilahdelle mukavia eläkepäiviä, mutta mieleni tekee kaivella vähän menneitä. Kun Esko Aho pyrki presidentiksi jouduin samaan aikaan selkäleikkaukseen ja pitkälle sairauslomalle. Larilahti lupasi täyttää toiveeni. Vaan kuinkas kävikään. Kun palasin Apollonkadulle ja kysyin Larilahdelta lippistäni, hän vastasi, että se on hänellä kotona. Ei hyvältä näytä. Keskustan kannatus luisuu alaspäin. Ahon vaalirekvisiittaan kuului muun muassa lippahattu. Pyysin Larilahdelta, josko hän vaivautuisi ottamaan lippikseen Ahon nimikirjoituksen ja saisin päähineen töihin palattuani. Olin paljon tekemisissä Ahon kanssa, ja yhteistyö sujui erinomaisella tavalla. 2017 37. Minulla on tässä pöydällä kansaneläkelaitoksen ilmoitus yli 90-vuotiaan sotaveteraanin kansaneläkkeen määrästä. Kansaneläke oli 2015 tammikuussa 492,00 euroa, 2016 tammikuussa 490,20 euroa ja 2017 tammikuussa 485,99 euro kuukaudessa. Kansaneläke on vähimmäiseläke, jota ei saisi leikata. Hän lupasi tuoda sen. Suomi juhlii sadan vuoden itsenäisyyttä, ja hallitus leikkaa kansaneläkettä, jopa sotaveteraanin kansaneläkettä. Ei kuulunut. Kiusasin Larilahtea useamman kerran samalla asialla, mutta en koskaan saanut haluamaani muistoa Esko Ahon vaalikampanjasta. On myönnettävä, että toiveeni täyttäminen olisi mennyt Larilahden toimenkuvan ulkopuolelle, mutta lupaus on lupaus. En edes pidä lippistä, mutta kuvittelin, että Esko Ahon nimikirjoituksella varustettu päähine olisi omanlaisensa muisto Ahon kanssa tehdystä yhteistyöstä ja yli 45 vuotta kestäneestä työrupeamastani Suomenmaalehden palveluksessa. Seppo Kuisma ex-pressmies 15.9
Poliittinen lähimenneisyys kohteli julmasti, mutta lähihistoria on armahtanut. Eipä taida Tanner enää olla epähenkilö edes omassa puolueessaan: sikarimiehen rintakuva tervehtii nykyisin vieraita jykevänä SDP:n puoluetoimiston aulassa. Nyt on edetty vaalikauden puoliväliin, ja keskustan lupaukset Suomen kuntoon laittamisesta ovat toteutumassa. Suomen kuntoon laittamisessa on pääoppositiopuoluekin vaihtunut, ja se jos mikä kertoo siitä, että olemme kansakuntana oikealla tiellä. On selvää, että kuntoon laittamisessa on jouduttu käyttämään keinoja, jotka eivät ole kaikille mieleen. 38 15.9.2017 Se näkyy keskustan kannatusluvut galluplukujen notkahduksena. Suomea ei kuitenkaan johdeta gallupluvuilla, ja se pitää nyt muistaa keskustassa ja muissa puolueissa. Päivä päivältä yläoikealle sojottavat tunnusluvut kertovat kansalle ja äänestäjille, että nyt ollaan oikealla tiellä. Suomalaiset vanhemmat ja varttuneempi väki eivät saa jatkaa sitä lapsiltamme ?varastamista?, jota edellinen hallitus velkataakkaamme lisäämällä harrasti. Suomesta tuli Koiviston myötä osa länttä, on transatlanttisia suhteita voimakkaasti ajaneen Lehtisen yksi keskeinen perusväittämä. Lehtisen tuotteliaan historiankirjoittamisen harmillinen piirre on vastuuttomuus. Mielipiteet Lehtinen lyö Kekkosen aikaa Tannerilla Lasse Lehtinen väittää tuoreessa Tanner-elämäkerrassaan (Väinö Tanner . Voiko Kekkosen aikana rakennettua omaperäistä pohjoismaista hyvinvointivaltiota arvioida ilmansuuntien kautta? Harvaa suomalaista yhteiskunnallista vai- kuttajaa on paneteltu ja väheksytty yhtä paljon kuin Väinö Tanneria. Hän esittää vahvasti väritettyjä väittämiä poliittisesta lähimenneisyydestä, mutta ei anna kiinnostuksensa kohteille vastuuta. Olisiko Tannerin linjalla kyetty ajamaan pienen maan etua kommunistisen diktatuurin kyljessä. Vielä yli 80-vuotiaana SDP:ta johtanut Tanner ansaitsee paikkansa kansakunnan kaapin päällä . Sille on epäilemättä syynsä, miksi Tannerin edustama linja ei koskaan nauttinut määräänsä suurempaa tukea kansalaisten parissa. Sillekin on syynsä, miksi suurin osa suomalaisista saattoi hyvillä mielin tukea Suomen harjoittamaa ulkopoliittista linjaa, joka henkilöityi Kekkoseen. Jäänee aikalaisten arvioitavaksi, elimmekö sellaisessa kekkoslovakiassa, kuin mitä Lehtinen ja tämän sielunveljet antavat usein ymmärtää. ilman korulauseita, puutteineen ja hyveineen. Antti Siika-aho Helsinki Suomea ei laiteta kuntoon gallupluvuilla Keskustan keskeinen teema ennen viime eduskuntavaaleja oli ?Suomi kuntoon?! Kansa antoi tukensa keskustan lupaukselle, ja sen myötä keskustasta tuli pääministeripuolue. Väite on hatara ja taattua Lehtistä, no big deal. Huomiota tulisikin kiinnittää enemmän siihen, mitä Lehtinen koettaa Tanner-elämäkerrallaan hakea. On ikävää, että tämä demarien mikko vilkastus käyttää kahta edesmennyttä valtiomiestä omien poliittisten katsantokantojensa välikappaleena. Lehtinen on vuosien varrella koettanut ah- kerasti rakentaa historiallista tarinaa suomettuneesta Suomesta, jossa alistuttiin Neuvostoliitolle Kekkosen ja Keskustapuolueen johdolla. Oli väärin, että meille rakentui hyviä naapurisuhteita korostava ulkopolitiikka, jonka vaikutukset näkyvät yhä Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa linjassa. Harmittaahan se varmasti, että suomalaisten enemmistöllä ei ole edelleenkään haluja liittyä Natoon. Tannerin avulla Lehtinen rustaa nyt narratiivia, jossa yleisöä avitetaan luomaan vaihtoehtoista kehityksen kaarta. Otava.), että Urho Kekkosta ei olisi koskaan valittu vapaissa vaaleissa tasavallan presidentiksi ilman Moskovan tukea. Itsenäisen Suomen mies. Olisiko ollut paremmin, elleivät Suomea olisi johta- Lehtinen esittää vahvasti väritettyjä väittämiä poliittisesta lähimenneisyydestä, mutta ei anna kohteilleen vastuuta. neet Moskovan sävelensoittajiksi väitetyt päättäjät? Niin ikään Lehtinen on muistanut korostaa sisäpolitiikassa tapahtunutta muutosta Kekkosen kauden jälkeen. Siihen on nyt saatu muuttunut komento, vaikka Suomi jatkaakin edelleen velkaantumistaan. Maakunta- ja sote-uudistus ovat ?vaihees- sa?, ja niiden tinkimättömään toteuttamiseen on panostettava. On strategisesti oikein, että molempien uudistusten toteuttamisen valmisteluun on valjastettu maakuntien parhaat voimat; tämä takaa, että maakuntien virkahenkilöt ja päättäjät on saatu sitoutettua uudistuksiin jo valmisteluvaiheessa. Kannustan keskustaa ja koko hallitusta jatkamaan valitulla tiellä; siitä ei saa horjua! Esko Erkkilä Tampere
Liikenteessä sen ovat OnniBusin punaiset vuorot osoittaneet kaikille. Monopolit, kartellit ja perusteeton sääntely sortavat kuluttajaa ja vapaata yritystoimintaa. Yhteiskunnassamme on vielä monia jäänteitä, jotka on avattava kilpailulle: taksiliikenne, apteekkipalvelut ja junaliikenne olkoot esimerkkeinä. Berner edustaa kehittyvän ja yhteiskuntaa rakentavan keskustan ajatuksia, jotka ovat tulevaisuuttamme. Kunnissa evätään vammaisten palveluja lainvastaisesti. Yli 500 vammaispalveluihin liittyvää oikeustapausta hoitanut Kumpuvuori on nähnyt ne keskeiset kohdat, joilla kunnat pyrkivät välttämään vammaispalvelujen antamisen. Moni kunta epää oikeuden vammaispalveluihin kevyin perustein. Se vaatii todella tietoa, taitoa, tarmokkuutta ja rohkeutta. Valituksissa tarvitaan usein myös kunnan ulkopuolisen asiantuntijan apua. Heikossa asemassa olevalla eivät usein riitä omat voimat ja kyvyt tuohon selvitystyöhön. Toisaalta ei aina osata kyseenalaistaa edes virkamiesten päätöksiä. Sillä on kansalaisten suuren enemmistön näkemykset tukenaan. Olen usein miettinyt, kuinka paljon on niitä ihmisiä, joilta oikeudettomasti evätään vammaispalveluihin liittyviä oikeuksia ja palveluita, mutta asianomaiset eivät tee valituksia. Kun palvelujen hakuprosessi on työlästä ja aikaa vievää, niin valitusten tekeminen sitä vasta onkin. Kumpaa noudattaa? Tähän on vastaus: Viranomainen ei saa soveltaa perustuslain tai lain kanssa ristiriidassa olevaa alemman tason säännöstä. Palvelujen täytäntöönpanoa koskevat ohjeet eivät voi olla ristiriidassa lain kanssa. On myös huomattava, että kunnan virkamies on vastuussa tekemästään päätöksestä. Myös sähkötekniset tuotteet tarvitsisivat tuontisuojan. Kiitos Nenoselle Pääsisimme eroon orja- ja lapsityövoimalla tehdyistä tuotteista, jotka ovat niin halpoja, että haaskaaminen ja turha kuluttaminen ovat yleistyneet. Samalla säästäisimme luonnonvaroja. Niin sanotuissa tulkinnanvaraisissa asioissa asia on ratkaistava hakijan eduksi eikä tappioksi. onni, että aktiivinen pääkaupunkiseutulainen yrittäjä Anne Berner on puolueen edustajana liikenneministerinä. Markkinataloudessa kilpailu on yhteiskunnan ja kuluttajan etu. 2017 39. Väärin perustein tehdyt vammaispalvelujen heikennykset näkyvät kasvavina juttujen määrinä hallinto-oikeuksissa. koskaan olla kevyttä liukuhihnatyötä. Voisiko hän ottaa edellä mainitun ?ongelman. Pääsisimme myös eroon arvonlisäverosta, jolla ei ole mitään positiivista vipuvaikutusta talouteen. Kiitos Jari Nenosen pakinasta Suomenmaassa 18.812017 otsikolla ?Uuspuhevikaiset?. Olen hänen kanssaan täysin samaa mieltä. Mutkaton usko virkamiehiin ja luottamushenkilöihin saattaa tuoda vammaiselle ja hänen läheisilleen todella suuren vahingon. Marja-Terttu Nuolioja Nivala dottaa, että Euroopan unionista muodostetaan tulliliitto. Jokainen jäsenvaltio voisi periä EU:n ulkopuolisilta mailta haluamilleen tuotteille haluamansa tullimaksun. Suomessa nämä koskisivat metsä-, metalli-, teräs-, vaate- ja tekstiili- sekä elintarviketeollisuutta. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu Laki unohtuu vammaispalveluissa Anne Berner on keskustan onni Vammaisoikeuteen erikoistunut lakimies Ihmisille tärkeiden palvelujen käsittely ei saa Keskustalla on erinomainen Jukka Kumpuvuori on nostanut esille tärkeän asian. Tältä se kunnissa usein vaikuttaa. Virkamiesten heikko lain tuntemus ja omat asenteet kyyditsevät asioita tuomioistuimiin. Oikeusprosessit kuluttavat kuntien niukkoja resursseja, vähentävät kuntalaisten luottamusta viranomaisiin, jarruttavat ja viivästyttävät avun saantia, nujertavat hyvinvointia ja tuottavat inhimillistä kärsimystä. Väärin perustein oikeuden tai palvelun hylännyt kunta on kääntynyt silloin tehtäväänsä vastaan. Kuntien viranomaisten kannattaa katsoa peiliin: päätösten tulee olla vammaispalvelulain, perustuslain ja ihmisoikeuksien mukaisia, ja kuntien omat ohjeet eivät voi olla laittomina niiden yläpuolella. Päätöstä tekevä kunnan viranhaltija on puun ja kuoren välissä silloin, kun kunnan ohje ja laki ovat ristiriidassa. Kunnissa on vammaispalveluihin omia ohjesääntöjä, jotka eivät perustu lainsäädäntöön. Entistä useampi joutuu hakemaan vammaispalveluihin oikeutta hallinto-oikeuden kautta. aiheeksi seuraavissa pakinoissaan? Heikki Koskela Kalvola, Hämeenlinna Ritva Oja Nivala Euroopan unionista tulliliitto Liittokansleri Angela Merkelille pitää eh- Erkki Teräväinen filosofian tohtori Loviisan keskustan jäsen 15.9. Ei siis ihme, jos kunnan päätöksen tutkiminen jää tekemättä. Uuspuhevikaiset ovat ?Mielettömiä niinkuttajia liikenteessä?. Toinen minua ärsyttävä tapa on sinä-passiivi sekä epäsuora ilmaisu! Tarvetta olisi suomen kielen kertauskurssille. Haluan tämän viestin menevän Jari Nenoselle
Kahvi tarjoilu. Juhlassa on paljon mukavaa tekemistä niin ulkona kuin sisällä eri ikäisille. Sitovat varaukset musikaalinäytökseen 10.10. Liput 24 e. Helsingin jäsenille erikoishinta! Järjestäjä Vesaisten Helsingin piiri. viihdytään Tammelassa Valkeaniemen pirtillä perinteisissä Keskustalaisissa iltamissa! Tarjolla on hyvää ruokaa ja maittavaa juomaa, sekä tietenkin yllätysohjelmaa ja tanssimusiikkia! Päivän poliittista tarjontaa annostelee presidenttiehdokas, ulkoasianvalio. Mukana myös Ulkoasiainvaliokunnan pj ja Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen. Maalaismarkkinoilla. Kokouksessa päätetään liiton kanta ylioppilas- ja opiskelija kuntien jäsenyyskäytäntöihin. Tällä hetkellä yliopistojen ylioppilaskunnissa on voimassa automaatiojäsenyys, eli yliopiston opiskelijat liitetään automaattisesti myös ylioppilaskunnan jäseniksi ja heiltä kerätään myös pakonomainen jäsen maksu. Ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnissa jäsenyys on vapaaehtoinen, kuten tietysti myös jäsenmaksu. Käytännössä vallitseva tilanne asettaa eri korkeakouluissa opiskelevat keskinäisesti eriarvoiseen asemaan, puolin ja toisin. (sisältää illallisen ja lounaan). Messun jälkeen kirkkokahvit Vinkkilän seurakuntatalolla, tervetulosanat kunnallisneuvos Mika Munkki, Vehmaan keskustanaisten järjestämä kahvitarjoilu, Vehmaata esittelee kunnanjohtaja Ari Koskinen, keskustelua ajankohtaisista aiheista. opiskelija saa äänensä kuuluviin. Messu toimitetaan klo 10 Pyhän Margaretan kirkossa. Esillä sääntömääräiset asiat. klo 14?17. 4.?7.-luokkalaisille, leirille mahtuu 12 nuorta. Avoinna varmimmin ti klo 8.30?12 ja to klo 13?17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. Loppi: Keskusta mukana 30.9. Piiritoimiston osoite Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. mennessä Sarille 040 759 0509 tai sari.kujanpaa@keskusta.fi. Maakunta- ja presidentinvaaliristeily 14.?15.10. Kerhoklubi Snellassa, Snellmaninkatu 19 c 16. syyskuuta. Lauri Heikkilä KOL:n 2. klo 18 Turun yliopistolla. Buffetti, arvat ja spinnerinteko maksullisia. Varsinais-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: Piirin tj Hanna Vuola 050 917 7000, järjestösihteeri Mari Tuuna 050 564 8747, järjestösuunnittelija Antti Grönlund 0400 539 401, Vesaisten piirin tj ja keskustanuorten järjestösihteeri Aino Piippo 0400 407 515, keskusta- 40 15.9.2017 ammattikorkeakouluopiskelijoiden ei tarvitse maksaa pahimmillaan 140 euroa jäsenmaksua, kuten yliopisto-opiskelijoiden. Halutessaan ammattikorkeakouluopiskelija pääsee jäseneksi opiskelijakuntaansa ja saa sitä kautta erinäiset jäsenedut, esimerkiksi liikunta- ja asiantuntijapalvelut, paljon kohtuullisemmalla hinnalla kuin yliopistoopiskelija. Toisaalta automaatiojäsenyys on varmistanut yliopisto-opiskelijoille enemmän etuja. Paluu sunnuntaina 15.10 klo 16 (lähtö Tallinnasta klo 12.30). Lounas omakustanteinen, liput teatteriin 35 e. Silja Europalla Tallinnaan. miten kattojärjestöt oikeuttavat tämän itselleen. Liturgina toimii kirkkoherra Juha Aronen, kanttorina Aija Haapalainen, saarna rovasti Matias Roto, kirkkokuoro laulaa, yksinlaulua Rita Santanen kanttorin säestämänä, yksinlaulua ilman säestystä esittää prinsessa Colette. Isäntänä rehtori Kalervo Väänänen. Matkan hinta: yhden hengen Ahytti 33 e/hlö, kahden hengen A-hytti 28 e/hlö, yhden hengen B-hytti 30 e/hlö, kahden hengen B-hytti 26,50 e/hlö tai yhden hengen pikku-B-hytti 28 e/hlö. Risteilyllä mukana alustajana ke Esko Kiviranta. Hintaan sisältyy buffet-lounas ruokajuomineen ja pullakahvit ja omaa sekä laivan järjestämää ohjelmaa. Silja Europalla Tallinnaan. Hytit ja hinnat (kaikki kahden hengen hyttejä, sis. aamiaisen): A-luokan hytti 64 e/hlö, B-luokan hytti 52 e/hlö, B2-luokan (kerrossänky) hinta 46 e/hlö, C-luokan hytti 44 e/hlö, DeLuxe-luokan (sis. Osallistumismaksu 25 ?/ nuori. Autolla tullessa osoite on Henrikinkatu 1. Tiedustelut ja sitovat ilmottautumiset viimeistään 15.9 050 5755236 tai helsinki@vesaiset.fi. Vesaiset: Helsingin piirin syyskokous ke 27.9. Varaukset Tuija Pitkäpaasi, 040 415 8759, tuija.pitkapaasi@keskusta.fi. Masku Vesaiset: Yhden yön leiri to?pe 19.?20.10. Lisätietoja ja ilmoittautumiset Marja-Leena Kallio, 040 162 2433 ja Aija Salerto, 044 555 9170. Etelä-Häme Etelä-Hämeen piiritoimisto: Piirin tj Juha Iso-Aho 050 374 5416, juha.iso-aho@keskusta.fi, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tj Sari Kujanpää 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi, Keskustanuorten tj Miro Marjamäki 050 303 6493, hame@keskustanuoret.fi. Ilmoittautua voit 16.9. mennessä Pertille, pertti.peltola@tintti. net, 0400 940 650 tai Sirpalle 044 062 2266. Matka on maksettava 16.9. Viking Amorellalla, lähtö klo 8.45 ja paluu seuraavana päivänä klo 7.35. klo 18.30. Tilaisuus on päärakennuksessa T1, sisäänkäynti keskuspihan puolelta. Siksi KOL:n vallitseva kanta on, että jäsenyyskäytäntöjen pitää molemmilla puolilla olla yhdenmukaiset. Ylioppilaskunnat saavat jäsenmaksuista vahvemmat hartiat tekemälleen edunvalvonnalle kuin opiskelijakunnat ja toisaalta Helsinki Retki Sirkus Finlandiaan pe 29.9 klo 18.30. erikoisaamiaisen) hinta 150 e/hlö. Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Raisio: Keskustan veteraanikeilaajat keilavuoro joka to Raision Keilahallilla klo 15?16. Varsinais-Suomi, Keskustaveteraanit: Syysristeily ma 25.9. Risteilyllä on luvassa tiukkaa vaaliasiaa sekä muuta ajankohtaista politiikkaa, loistavaa viihdettä ja menoa sekä runsaasti hyvää seuraa ehdokkaista puoluejohtoon ja ministereihin. klo 10.30. Kokouksen jälkeen kevyt lounas viereisessä ravintolassa ja sitten Verkatehtaalla klo 13 hauska ja suosittu musikaalinäytös ?Naisia hermoromahduksen partaalla?. Ks. lisätietoja Varsinais-Suomen ilmoitukset. Varaukset: Tuija Pitkäpaasi 040 415 8759, tuija.pitkapaasi@keskusta.fi. Keskustalaiset iltamat: La 20.10. varapuheenjohtaja Piiri: Kunnallistoimikunnan tilaisuus to 28.9. Lastenhoito järjestetty. Miten rivi naisten puheenjohtaja Ilona Koivunalho 050 353 2236. Kaisaniemen kentällä. Subitarjoilu. Uusimaa Vantaa: Tupailta Ylästön kotiseututalolla Vantaalla ke 20.9. mennessä, kysy tilinumeroa ilmoittautuessasi. Keskustan kirkkopyhä Vehmaalla 17.9. Keskustan Varsinais-Suomen piiri tulee Vehmaan seurakunnan vieraaksi pyhään yhteiseen messuun. Ruokapaketti 54 . Sienestäjänkuja 5, 01690 Vantaa. Keskustanaiset: Uudenmaan piirin Keskustanaisten syyskokous su 8.10. Ilmoittautumiset Mika Munkki, 044 085 4590 (tekstiviestillä) tai piiritoimistoon: mari.tuuna@keskusta.fi. Maakunta- ja presidentinvaaliristeily 14.?15.10. klo 18. Mistä asioista voidaan puhua kaikkien opiskelijoiden äänellä? Muiden muassa näitä kysymyksiä keskusta opiskelijat kokoontuvat pohtimaan ylimääräiseen liittokokoukseensa 23. Yliopiston tulevaisuuden näkymät ja haasteet. klo 18! Vierailijana presidenttiehdokas Matti Vanhanen. Keskustassa tapahtuu Puheenvuoro Edunvalvontaa ? millä mandaatilla? Opiskelijapolitiikassa rytisee: Keskustan Opiskelijaliitto järjestää ylimääräisen liittokokouksen syyskuun lopulla. Ruokailut: Illallinen lauantaina 33 ?, Lounas sunnuntaina 25 ?. Tule juttusille! Keskustanaiset: Piirin syyskokous Hämeenlinnassa piiritoimistolla (Rauhankatu 11) la 28.10. Ei pääsymaksua. Laiva lähtee Helsingistä la 14.10. Saapuminen leirille klo 8?12: Kivimäen matkailutila, Kivipellontie 6, Masku. Leiriltä poistuminen pe 20. klo 16?19 Tikkurilan Rossossa, Kielotie 12?14. Vesaiset, Järvenpää: Tervetuloa juhlimaan Vesaisten Suomi 100-vuotisjuhlaan koko perhe 9.9. pvä. Ylioppilaskuntien tapahtumatuotanto on myös laajempaa ja monipuolisempaa ja aine- ja harrastejärjestöjä tuetaan enemmän yo-kuntapuolella. Mikä siis painaa vaakakupissa eniten? Laajempi edunvalvonta vai oikeus päättää itse jäsenyydestään? Sekä Suomen Ylioppilaskuntien Liitto (SYL), että Suomen Opiskelijakuntien Liitto (SAMOK) puhuvat kaikkien yliopisto- ja amkopiskelijoiden äänellä
Keskustelussa Jörn Donnerin tiukkatekstinen SuomiFinland. Pohjois-Savo Pohjois-Savon Keskustan yhteystiedot: Piirin tj Kimmo Valta 044 369 9600, toimistosihteeri Jaana Kvist 0440 817 373 sekä Keskustanaisten tmj Kaija Väänänen. Keskustanuorten tmj Toni Viljamaa 044 312 2982. Kirkon osoite Kellolahdentie 8, 70460 Kuopio. Suomen maan pe julkaistavan järjestöpalstan dead line on edellisen viikon pe klo 12. Lisäksi hyväksytään Keskustanuorten strategia ja kv-ohjelma sekä päätetään Keskustanuorten kansalaispalvelusmallista. mennessä tilille: FI1957000244898054. Liput 25 ? (opiskelijat 15 ?) voi maksaa joko ennakkoon tai ovella. 2017 41. Jäsenten liittohallitukselle osoittamat aloitteet tulee toimittaa viimeistään 22.9. alkaen ma, ti ja pe. mennessä 010 315 2001, pia.hogberg@keskusta.fi. Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän ja samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. Pori: Keskustan Porin kunnallisjärjestö ry:n 50-vuotisjuhla la 11.11. Kahvit ja valtakirjantarkastus klo 10?11. Sen jälkeen käynti Sankarihaudoilla. Ilmoittautumisen yhteydessä myös periaateohjelmatilaukset. Tilaisuus on maksuton sisältäen kahvitarjoilun. Avoinna klo 9?15. Keskustaväen kirkkosunnuntai Kiuru vedellä 24.9. Valtakirjat piiritoimistolle mielellään etukäteen! Kemi: Elinkeinoministeri Mika Lintilä tapaa kuntalaisia ke 11.10. Kokous klo 11. Ilmoittautumiset ja päivälliskorttien maksu 1.11. Silja Europalla Tallinnaan. Ilmoittautumiset ja mahdolliset ruoka-aineallergiat Kati Kiljunen 045 699 9196, kiljunen.kati@gmail. com tai Matti Hatanpää 050 532 3298, matti.hatanpaa@hatanpaa.fi. Kymenlaakso Maakunta- ja presidentinvaaliristeily 14.?15.10. Avoinna klo 9?15, tapaaminen kannattaa varmistaa soittamalla. klo 14 Ailav-lounasravintolassa Juhana Herttuan katu 17, Pori. Asiana valtuustolista. Johtokunta klo 18. Peräpohjola Keskustan Peräpohjolan piiri: Tmj Kai Puro, 040 837 9867, kai.puro@keskusta.fi. www.fb.com/perapohjola. Tervetuloa keskustelemaan periaateohjelmaluonnoksesta ja Keskusta-aatteesta 2020-luvulla kansanedustaja Aila Paloniemen johdolla la 30.9. Silja Europalla Tallinnaan. Ks. Johtokunta klo 17.30. nyt 3 kk:n tutustumis tarjous uusille tilaajille alk. nimetään edustajat Keskustan Opiskelijaliiton ylimääräiseen liittokokoukseen (23.9. klo 10. klo 11?13 Jyväskylään. vain 19 euroa! Lisätiedot, osoitteenmuutokset ja tilaukset suoraan tilaajapalvelusta: 08 537 0370 (ark. Piiritoimistojen käynti/postiosoite: Snellmaninkatu 37, Kuopio. sekä 28.9. lisätietoja Varsinais-Suomen ilmoitukset. Kukkien asemasta toivomme mahdolliset muistamiset nuorten toiminnan tukemiseen viestillä: keskustanuoret. Piiristä bussikuljetus, A2 135 ?/hlö ja B2 125 ?/ hlö. klo 9?15) tai sähköpostitse: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi. Pirkanmaa: Kunnallisjärjestöjen ja paikallis yhdistysten Suomenmaan järjestöpalstalle tarkoitetut valmiit ilmoitukset lähetetään työvaliokunnan jäsen Raija Moilaselle, raija@raijamoilanen.fi. Sihteerit: Kj:t ja py:t ilmoittakaa tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@ keskusta.fi. Pirkanmaan Vesaiset: Tj Elina Sieppi, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere, 040 555 0635, sähköposti elina.sieppi@ gmail.com. Keskustanaisten Pirkanmaanpiiri yhteys tiedot: Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere, 040 556 7262, kristiina.maki-valkkila@netikka.fi. Pirkanmaalaisissa Keskustajärjestöissä tapahtuu: Katso lisää tapahtumia ja toimintaa www.pirkanmaankeskusta.fi tai Facebook: Pirkanmaan Keskusta. Satakunta Satakunnan piiritoimisto: Tj Satu Tietari 050 405 7742, satu.tietari@keskusta. fi, keskustanaisten tj Tarja Kiviniemi 044 978 3929, tarja.kiviniemi@keskusta.fi, nuorten tj Sonja Lautamatti 0440 336 588, satakunta@keskustanuoret.fi. Tärkeää: Muistathan toimittaa piiri toimistoon sähköpostiosoitteesi satu. tietari@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. Satakunnan Keskusta on mukana tapahtumissa: Seuraa Suomenmaasta printistä tai internetversiosta ?Keskustassa tapahtuu?, piirin sivulta www.keskusta.fi/ satakunta tai Facebook: Satakunnan Keskusta. Kokouspaikka Joensuun konservatorio, Rantakatu 31, 80100 Joensuu. Kokouksen virallisten edustajien on ilmoittauduttava kokouspaikalla 28.10. Riistakatu 15, Iisalmi. Ks. Ks. lisätietoja Varsinais-Suomen ilmoitukset. Viime hetken tiedustelut tuija.pitkapaasi@ keskusta.fi, 040 415 8759. Keskustanuoret Suomen Keskustanuoret ry:n sääntömääräinen liittokokous 28.?29.10. Joensuussa. aamiaisen, buffet-illallisen ja matkan. Juhlapuheen pitää kirkkoherra Aulikki Mäkinen aiheesta ?Miten kristinusko on vaikuttanut suomalaiseen identiteettiin ja naisen asemaan?. Silja Europalla Tallinnaan. Järj. Piirille on varattu jonkin verran etu käteen kahden hengen A ja B hyttejä, joita voit varata piiritoimistolta. Ks. lisätietoja Varsinais-Suomen ilmoitukset. Piiri järjestää bussikyydin risteilylle. Pakan hinta 10 e/kpl + pk. sis. Silja Europalla Tallinnaan. KeskiSuomen piiritoimistolta paikan varatessasi voit samalla varata bussikyydin satamaan sekä varmistat keskisuomalaisen hyttikaverin. Varaukset 0400 930 483, jukka.sallinen@keskusta.fi. Pirkanmaa Pirkanmaan Keskustapiirin kiireellisissä asioissa voit soittaa pj Tuukka Liuhalle 045 674 8077, tuukka@liuha.fi. Uudistunut Suomenmaa on myös hyvä lahjavinkki . klo 18 Piiritoimistolla (Koulukatu 31 A 2). Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs), Jyväskylä. Avoinna sopimuksen mukaan. Piiritoimisto on avoinna 1.3. Jumalanpalvelus klo 10. klo 12 mennessä Keskustanuorten pääsihteerille antti.siika-aho@keskustanuoret.fi. Tilaisuuden järjestää Kuopion keskustanaiset. Ylä-Savo Keskustaväen kirkkosunnuntai Kiuru vedellä 24.9. Varaukset pia.hogberg@keskusta.fi, 010 315 2001 (tekstiviesti: 045 327 4845). Etelä-Savo Yhteiskunnallinen lukupiiri ke 20.9. klo 9?16. Kuvalliset Keskustapelikortit sopivat ajanvietteeksi itselle, tuliaisiksi muiden puolueiden kannattajille, pikkulahjoiksi tai vaikkapa arpapalkinnoiksi. Päivälliskortit 25 ?/hlö. Sen jälkeen käynti Sankarihaudoilla. Teltalla tavattavissa valtuustoryhmän jäseniä ja muita keskustalaisia toimijoita. Lappeenranta: Kj, johtokunnan kokous ke 20.9. klo 16.15 Keskustan toimistolla Porrasalmenkatu 33, Mikkeli. klo 16.45?17.30 Kemin Prisman Presso-kahvilassa. Maakunta- ja presidentinvaaliristeily 14.?15.10. Ilmoittautumiset 24.9. klo 10. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa valitaan liitolle pj vuosiksi 2017?19, kaksi varapuheenjohtajaa vuosiksi 2017? 19, viisi jäsentä ja kaksi varajäsentä liittohallitukseen kausiksi 2018?20 sekä kv-sihteeri vuosiksi 2017?19. Runo esitys taiteilija Matti Kaarlejärvi ja laulua Venla Häkkinen. Varaukset jaana.kvist@keskusta.fi, 0440 817 373. Pohjois- Savon keskustaväen kirkkopyhä Kuopiossa Männistön Pyhän Johanneksen kirkossa 15.10. Ti ja pe julkaistavan verkkosivujen järjestöpalstan deadline on ti klo 12, piiri mainittava. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimiston yhteystiedot: Toimisto 040 515 6800, Keskustan tj Antti Ollikainen 040 721 0311, järjestösihteeri Mirja Kaartinen 044 015 5404, Keskustanuorten tj Niko Pesola 044 754 6676 sekä Vesaisten tj Katja Koivukoski 040 533 8160. Oulu: Oulunlahden py:n syyskokous ke 20.9. klo 18.30 terveyskeskuksen kokoustilassa. Ks. lisätietoja Varsinais-Suomen ilmoitukset. Keski-Suomen piirillä on oma kiintiö. Varaukset pirjo.matikainen@keskusta.fi. Karjala Lappeenrannan Opiskelevat Keskustalaiset (LOK) yleinen kokous 16.9. Keskustan Keski-Suomen piiri. Maakunta- ja presidentinvaaliristeily 14.?15.10. Jumalanpalvelus klo 10. klo 13 mennessä. klo 12.30. Kokous avataan 28.10. Kokouksessa syyskokousasiat sekä maakuntavaalien ehdokkaiden nimeäminen. Muhos: Kunnallisjärjestön kuukausikokous to 21.9. Ruokailu ja varsinainen tilaisuus seurakuntatalolla. Puhumassa Keskustanaisten pj, ke Ulla Parviainen. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto: Palstailmoitukset Suomenmaahan jarjestot@suomenmaa.fi. Tarjoilujen mitoittamiseksi kannattaa kuitenkin ilmoittaa osallistumisestaan ennalta kunnallisjärjestöösi tai piiritoimistolle etela-hame@keskusta.fi tai 050 374 5146. Päijät-Häme Päijät-Häme/piiritoimisto: Keskustan Päijät-Hämeen piirin tj Jukka Sällinen 0400 930 483 ja keskustanaisten PäijätHämeen piirin tj Jaana Niemi 040 418 1150. Maakunta- ja presidentinvaaliristeily 14.?15.10. Kahvi ja lounas yhteensä 15 e. Ruokailu ja varsinainen tilaisuus seurakuntatalolla. Puhumassa Keskustanaisten pj, ke Ulla Parviainen. Maakunta- ja presidentinvaaliristeily 14.?15.10. Piiritoimisto Kemissä auki pääsääntöisesti joka päivä, mutta varmimmin soittamalla etukäteen. Piiri: Syyskokous Peräpohjolan Opistolla Torniossa la 7.10. Hki). Silja Europalla Tallinnaan. Tilaukset 010 315 2001 ja 010 315 2000. Keskusta on julkaissut uuden periaateohjelmaluonnoksen. klo 18 piiritoimistolla Valtakatu 54. Kutsuttuina johtokunnan jäsenet ja paikallisyhdistysten puheenjohtajat. Keski-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: Piirin tj Pauliina Maukonen-Kärkkäinen 010 315 2000, toimistosihteeri Pia Högberg 010 315 2001 ja Keskustanaisten pj Anne-Maria Perttula 040 831 3775, sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj Elina Suoranta 040 721 0636. Kokouspaikka: Lappeenrannan teknillisen yliopiston aula, Skinnarilankatu 34, 53850 Lappeenranta. Lappeenranta: Kj Kalamarkkinoilla satamassa la?su 16.?17.9. www.keskusta. fi/perapohjola. Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. kunnan pj Matti Vanhanen. Lounas n. Jumalanpalveluksen jälkeen juhla ja kirkkokahvit seurakuntasalissa. Entä heidän vaalipiirinsä? Poliittista tietämystä on nyt hyvä tilaisuus lisätä pelaamalla. klo 12, mm. Ke ja to vain etukäteen sovitut tapaamiset. Keskusta-pelikortit nyt myynnissä! Tunnetko kaikki keskustan kansanedustajat ja mepit. lisätietoja Varsinais-Suomen ilmoitukset. Liittokokouksen asialista ja tarkempi ohjelma sekä ilmoittautu misohjeet julkaistaan myöhemmin osoitteessa www.keskustanuoret.fi. 15.9
Jari Laukkanen Keskustassa tapahtuu Suvi Mäkeläinen Jere Nuutinen Anna Sirkiä Keskustanuorten johtoon kolme pyrkijää Ehdokkaat tarjoavat jäsenäänestyksiä, uutta johtajuutta ja keskustelua globaaleista ongelmista Anja Manninen Keskustanuorten uudeksi puheenjohtajaksi on tähän mennessä tarjolla kolme ehdokasta: Suvi Mäkeläinen Tampereelta, Jere Nuutinen Joensuusta ja Anna Sirkiä Turusta. Perinteikkään keskustajärjestön tulevaisuus huolestuttaa tamperelaista Suvi Mäkeläistä. . Hänen mielestään poliittinen keskustelu on kärjistynyt sekä puolueiden välillä että sisällä. . Hän ottaisi käyttöön muun muassa suoria jäsenäänestyksiä sekä poliittisissa linjakysymyksissä että henkilövalinnoissa. . Viimeisimmässä budjettiriihessä panostettiin perheisiin ja vähävaraisiin sekä sisäiseen turvallisuuteen. Nämä päätökset näyttivät jo keskustalaisemmilta. Sirkiän mielestä keskustelua pitää käydä entistä enemmän tulevaisuuden globaaleista ongelmista, kuten ilmastopakolaisuudesta ja ruuan riittävyydestä. Sirkiä toimii tällä hetkellä kansanedustaja Olavi Ala-Nissilän avustajana eduskunnassa. Keskustanuorten seuraava puheenjohtaja ja Hilkka Kempin seuraaja valitaan Joensuun liittokokouksessa 27.?29.10.. Digitalisaatio, automatisaatio ja työn rakenteiden muutokset haastavat meitä suuntaamaan katseemme vahvemmin tulevaisuuteen. Hän halua jakaa vastuuta tasaisesti ihmisten mielenkiinnon ja voimavarojen puitteissa. Nuutinen haluaa keskustanuorten puhuvan enemmän ja avoimemmin tulevaisuuden haasteista. . Valtavat leikkaukset on nyt tehty, ja talous näyttää elpymisen merkkejä. Mutta mikä on seuraava askel. Sen jalkauttamisen pitää olla tulevan puheenjohtajan tärkeimpiä tehtäviä, Mäkeläinen linjaa. Mäkeläinen toimii Tampereen kaupunginhallituksessa, Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan varapuheenjohtajana ja keskustan puoluevaltuuston jäsenenä. Enosta kotoisin oleva 24-vuotias Jere Nuutinen asuu Joensuussa ja opiskelee Karelia AMK:ssa tradenomiksi. Nuutinen on ollut jo pitkään aktiivinen keskustanuorissa ja on keskustanuorten liittohallituksen jäsen. Hän on aktiivinen kuntavaikuttaja ja toimii Joensuun kaupunginvaltuutettuna sekä hyvinvointilautakunnan jäsenenä. 42 15.9.2017 Nuutinen sanoo keskustanuorten kaipaavan uudenlaista johtajuutta. Keskustanuorilla tulee olla vastaus näihin kysymyksiin, ja haluan olla omalta osaltani ohjaamassa keskustelua vahvemmin näiden teemojen ympärille. Anna Sirkiä sanoo pyrkivänsä puheenjohtajaksi kasvaneen vastakkainasettelun vuoksi. Vastakkainasettelusta voi poikia myös hyvää. Lokakuun liittokokouksessa hyväksytään liiton uusi strategia. Keskustan visio on hukassa. Koen olevani äärikeskustalainen ihminen, Sirkiä kuvaa. Hänen mukaansa hallitusneuvotteluissa tehtiin se virhe, että ei vaadittu perusturvan koskemattomuutta. . Sivistys, tasa-arvo, kaikkien pärjääminen ja heikoimmasta välittäminen ovat tavoitteita vain kauniissa juhlapuheissa, Mäkeläinen toteaa. Myös järjestökoneisto kaipaa Mäkeläisen mukaan tuulettamista
syyskuuta. Hän ei kui tenkaan lähtenyt pääkaupunkiin. syyskuuta, ja Alkion nuorempi veli Aaro tuli juhlistamaan päivää: Aamulla koetimme Aaronin kanssa serenaadia. Hän soitti ja lauloi, minä lauloin ?Sun haltuus?. Mutta liikutukseltani en voinut paljon laulaa. Päiväkirjaan alkaa ilmestyä myös merkintöjä vaalikam panjasta. 2017 43. Vaikuttimeni ovat olleet kokonaan toiset kuin halua esiintyä maakunnalle ?vapauden pukarina. päivänä hän puhui samassa tilai suudessa kansanedustaja Mikko Luopajärven kanssa: Illalla olin Luopajärven kanssa vaalipuhumassa Rudon seurahuoneella. Tarkkaavia. Alkio käy vaalitaistelua puheiden lisäksi Ilkan pals toilla. Ståhlbergin kanssa. Ståhlberg oli kirjoittanut Helsingin Sanomiin kirpe än artikkelin valtalain käsittelystä eduskunnassa hei näkuussa. Hänen äitinsä täytti 80 vuotta 4. päivä Helsingissä tapahtuu muutakin. Helsingin työväenjärjestöjen eduskunta päättää ryhtyä muodostamaan Sosialidemokraattisen puolueen jär jestysmiehet -järjestöä eli punakaartia. Alkio pysyi syyskuun ensimmäiset viikot Etelä-Poh janmaalla. syyskuuta: Venäjällä alkanut uusi myrske. Hän puolustaa lehdessään Maalaisliiton toimin taa valtalain käsittelyn yhteydessä, arvostelee sosialis teja ja porvarillisia ryhmiä ja julkaisee kirjoittamansa Maalaisliiton vaaliohjelman kokonaisuudessaan. Lisäksi Ilkka seuraa tiiviisti maailmansodan tapahtu Ståhlberg vastasi kirjeeseen 16.8 ja pahoitteli siinä ylimalkaisia sanavalintojaan, jotka olivat Alkiota lou kanneet. Syynä oli välirikko valiokunnan puheenjohtajan K. Syyskuun 11. Juuri Teidän lausumananne on minua tämä arvostelu sen vuoksi niin loukannut, että arvonantoni Teitä kohtaan on aina ollut mitä vilpittömin. Syyskuun 3. Saksan armeija valloittaa Riian syyskuun alussa, minkä jälkeen Venäjän armeijan ylipäällikkö Kornilov yrittää vallankaappausta 9. 1917 timo laaninen Alkio käy vaalitaistelua Syyskuun alussa vaalitaistelu kiihtyy. Alkio kampanjoi sekä puhetilaisuuksissa että Ilkan palstoilla. Santeri Alkion olisi pitänyt olla 3. J. Näin tiedän olleen monen muun. Professori Yrjö Alasen mukaan myöhempi kirjeenvaihto osoit taa, että välirikko jäi lyhytaikaiseksi. Hän toivoi kuitenkin, että miehet olisivat voi neet jatkaa yhteistyötä perustuslakivaliokunnassa. Alkio ei kuitenkaan kokoukseen lähtenyt. Yleisöä noin 75?80. Ylipäällikkö Kornilov on julistanut kapinan. 15.9. syyskuuta perustus lakivaliokunnan kokouksessa Helsingissä. Hänen mukaan sa miesten välejä leimasi molemminpuolinen kunnioi tus, joskaan ei kiintymys. Luopajärvi oli täällä yötä ja minä vaalisaarnamatkoilla itäiseen vaalipiiriin. Seuraavana päivänä Alkio puhui Laihialla Käyppälän kylässä: Noin 60?70 kuulijaa. ja niittää halpahintaisin kiitos tapahtumista. Hän arvosteli siinä ensin sosialisteja häikäi lemättömyyttä valtalain läpiajamisessa. Alkion nimeä mainitsematta hän moitti sitten myös valtalakia kannattaneita porvarillisten puolueiden edustajia, jotka Ståhlbergin mukaan lensivät sosia list ien mukana ?esiintymään vapauden sankareina ja saamaan halpahintaisia kättentaputuksia?. Alkio antoi palautetta Ståhlbergille kirjeessä 12.8.1917: Esityksenne oli minua siinä määrin loukkaava, että minun täytyy sanoa sen johdosta Teille syvä paheksumiseni. Suomen synty Santeri Alkion silmin 1.9.?15.9. ?Periaatteen miehet tunsivat toisensa?, Alanen kirjoittaa Alkion elämäkerrassa. mia. Päiväkirjassaan Alkio kuittaa tapahtuman vain lyhyesti 11. Väliaikainen hallitus joutuu turvautumaan bolsevikkien apuun val lankaappausyrityksen torjumisessa. Ilkka seuraa uutisissaan Kornilovin kapinan etene mistä
Seuraava yhteistapaaminen on vuorossa toukokuussa. . Larry Bird, Magic Johnson, Michael Jordan. Edessä on mielenkiintoinen matka, jossa päävastuu siirtyy nyt mentoripareille itselleen, jatkoa jännityksellä odottava Huttunen toteaa. ? 6 Tietotesti 3 4 8 6 6 5 7 9 1 9 4 5 9 1 2 7 2 8 4 4 8 9 7 1 6 3 5 8 1 Mikä eurooppalainen kaupunki: 2?000 vuotta sitten paikalla oli Rooman 7?000 legioo nalaisen linnoitus, Beethoven on syntynyt siellä, se oli pääkaupunkina 1949?1990? 1. Rambona ei enää ole Stallone, vaan intialainen näyttelijä ja martial-taitaja Tiger Shroff. Jotkut joutuivat jäämään pois yhteensattumien vuoksi. Kyselimme aktoreilta toiveita ja sitten Shutterstock vain yritimme yhdistellä niitä parhaan näkemyksemme mukaan. Paljonko niiden liikevaihdot olivat: kymmeniä vai satoja miljoonia? 8. Kukaan ei päässyt valitsemaan esimerkiksi pääministeriä mentorikseen, vaikka moni olisi näin halunnutkin tehdä, Sonja Huttunen naurahtaa. Avausseminaarissa oli tarjolla parien ensitapaamisten lisäksi hyviä ideoita kahdenkeskisen mentoroinnin jatkolle. Minkä eurooppalaisen maan entinen pääkaupunki: 2?000 vuotta sitten paikalla oli Rooman 7?000 legioonalaisen linnoitus, Beethoven on syntynyt siellä, se oli pääkaupunkina 1949?1990? 9. Mitkä puolueet? 7. Vaikuttajakiihdyttämö sai rakettistartin nistereiden ja kansanedustajien lisäksi paljon suomalaisen yhteiskunnan huippuosaajia, eikä kieltäytymisiä juuri ollut. . Kuka noista amerikkalaisen koripallon legendoista voitti Chicago Bulls -seurassa 6 NBA-mestaruutta ja äänestettiin jokaisella kerralla myös finaalien arvokkaimmaksi pelaajaksi? 2 4 5 1 9 7 8 6 3 6 1 4 9 5 2 3 7 8 7 2 4 8 1 6 8 5 2 8 7 1 3 6 4 9 7 9 3 4 6 8 5 2 1 1 1 8 7 5 2 4 9 3 6 4 6 9 8 3 1 7 5 2 3 5 2 6 7 9 1 8 4 1 8 2 9 6 4 3 5 7 3 4 9 7 8 5 1 2 6 6 5 7 3 1 2 8 9 4 7 2 4 8 9 6 5 1 3 15.9.2017 9 3 6 2 8 5 4 1 7 8 4 9 7 3 5 5 1 6 4 2 3 9 7 8 8 9 3 5 7 1 4 6 2 4 6 8 2 5 9 7 3 1 2 3 5 1 4 7 6 8 9 9 7 1 6 3 8 2 4 5 44 8 7 1 3 4 6 2 9 5 6. Mikä/mitä on lapskoussi. Kukaan kysytyistä mentoreista ei kieltäytynyt sen takia, etteikö olisi kokenut vaikuttajakoulutusta tärkeäksi, Huttunen iloitsee. Risto Luodonpää Suomen suurin poliittinen mentoriohjelma, keskustahenkinen Vaikuttajakiihdyttämö pärähti käyntiin keskiviikkona eduskunnassa järjestetyllä yhteisellä seminaaripäivällä. Ennakko-odotukset ylittänyt kesän hakukierros houkutteli mukaan toistasataa vaikuttamisesta kiinnostunutta hakijaa eli aktoria. Montako painettua suomenkielistä sanomalehteä Yhdysvalloissa tällä hetkellä ilmestyy? 2. Mukana on mi- Mentorointiparit pyrittiin valitsemaan niin, että kiinnostuksen kohteet ja vahvuusalueet kohtaisivat mahdollisimman hyvin. . Kuinka monen maan avaruuslentäjät ovat käyneet Kuussa? 4. Montako Rocky- ja montako Rambo-elokuvaa on tähän mennessä julkaistu? 3. Kenen romaanikirjailijamme teoksia on käännetty useimmalle kielelle: Aleksis Kivi, Arto Paasilinna, Sofi Oksanen, Mika Waltari? äitinsä Tuulikki Ukkola toimi aikoinaan kansanedustajana, kahdella vuosituhannella kahdessa puolueessa. Yle Ykkösen maineikkaan Pressiklubin nykyinen vetäjä on Sanna Ukkola. Useimmille kielille käännetty suomalainen kirja on Kalevala. Ja mihin Suomen paikkakuntaan se tiiviisti liitetään? 7 ??? 8 7 1 9 3 6 4 4 6 2 9 5 9 3 9 6 2 8 5 41 1 7 2 5 4 5 31 9 2 7 8 9 6 3 6 21 4 4 8 9 5 6 2 5 3 71 8 5 2 8 7 1 3 6 4 9 7 9 9 3 3 5 4 6 81 4 5 6 2 1 1 6 8 7 2 5 2 9 4 9 3 3 6 4 6 5 9 8 3 1 6 7 5 2 3 5 2 6 6 3 7 8 9 1 8 4 1 8 2 9 6 4 3 5 7 3 4 9 7 8 5 1 2 6 6 5 7 3 1 2 8 9 4 7 2 4 8 9 6 5 1 3 5 1 6 4 2 3 9 7 8 8 9 3 5 7 1 4 6 2 4 6 8 2 5 9 7 3 1 2 3 5 1 4 7 6 8 9 9 7 1 6 3 8 2 4 5 4 1 2 6 5 9 1 1 9 8 4 6 6 3. Hänen Vastaukset: 1) Sofi Oksanen ja Waltari 38 kielelle, Paasilinna 35, Kivi 34, (lastenkirjoista on vielä enemmän käännetty Tove Janssonia, 45 kielelle), 2) Mehiläinen 590 miljoonaa euroa, Terveystalo 563 miljoonaa, 3) vain USA, 12 henkeä 1969? 72, 4) Bonn, Saksan liittotasavallan eli LänsiSaksan pääkaupunki, 5) Rauman perinneruoka: muhennos lihasta, perunasta, suolasta, pippurista, ehkä porkkanaa, lanttua, sipulia, 6) Liberaalinen Kansanpuolue 1991?95 (myös puolueen puheenjohtajana 1993?95), kokoomus 2007?11, 7) yksi: Amerikan Uutiset, Florida, 8) 7 Rockya, 4 Ramboa, 9) Gibraltarin salmi, 10) Michael Jordan, nyt 54 vuotta. 5. Liikevaihdolla mitaten Mehiläinen ja Terveystalo olivat 2016 suurimmat terveyspalveluja tarjoavat yritykset Suomessa. Niinpä mentorointiparien määrä päästiin reilusti tuplaamaan heti alkuvaiheessa. Projektikoordinaattori Sonja Huttunen on kiitollinen siitä, kuinka innokkaasti mentorit ottivat asian omakseen. Ensimmäisen ensi-ilta on vuonna 2018. Sylvester Stallonen luoman Rambo-elokuvan seuraavat osat siirtyvät Intiaan, Bollywoodiin. Minkä niminen salmi erottaa Espanjan ja Marokon? 10. Kansalliseepoksemme on käännetty 59 kielelle. Sopimus on peräti viidestä Rambo-elokuvasta
Lataa Suomenmaan ilmainen uutissovellus Seuraa helposti verkkosivujen päivittäisiä uutisia, lue artikkeleita ja blogeja sekä selaa keskustan järjestöjen tuoreimpia tapahtumia. 15.9. 2017 45
Pian havaittiin, että teoriapohja ei riittänyt. Sitten puheeseen nousivat automaatio, yhteiskuntasopimus, hyvinvointivaltio ja human capital. Sanat vaihtuvat, ilmiö säilyy: tietyt termit alkavat elää kuin olisivat politiikan toimijoita. Jokainen vuosikymmen on tuottanut lempikäsitteensä. Siksi kielellä on väliä! Kirjoittaja on Euroopan historian professori ja kaupunginvaltuutettu (kesk.).. Käsitteet leviävät maasta toiseen OECD:n kaltaisen mahtijärjestöjen kautta. Kyse on kansainvälisen sanaston ja ajattelu tavan kopioimisesta, usein ottamatta huomioon kansallista kieltä tai paikallisia erityispiirteitä. Avainasemassa ovat konsulttifirmat, jotka syöttävät palveluitaan julkishallinnolle ja yrityksiin. Usein alkuperäisestä, tieteellisesti perustellusta merkityksestä jäi jäljelle vain tyhjä kuori. Joten, haloo, lähdekritiikkiä! Ajassamme on vajetta sel laisista vaikuttajista, joka pystyvät selittämään, rakentamaan yhteyksiä persoonallisella suomen kielellä. Kun ylätasolla suolletaan käsitehöttöä, jää alatasolle selkokielisyyden kaipuu. Esimerkiksi numerot nähdään neutraaleina ja niiden taakse piiloudutaan tarjoamaan ?pakko tehdä. Nykysanastoa ovat vaikkapa kestävä kehitys, ilmastonmuutos, innovaatioyhteiskunta, velkamarkkinat ja vero paratiisit, punavihreä kupla ja globalisaatio. Tuoreimpaan puheeseen on uinut ?resilienssi?. Ne ovat kieleen, käsitteisiin hautautuneita teknokraattisia virityksiä, joilla ohjataan yhteiskunnan kehitystä haluttuun suuntaan. Suomen historiaa voidaan kirjoittaa käsitteiden historiana. Muistatteko? Jo 1950-luvulla puhuttiin rationalisoinnista, valtakunnansuunnittelusta, taloudellisesta isänmaallisuudesta ja elinikäisestä oppimisesta. -viestiä. Muotisanojen levittäjäksi erikoistuivat myös eräät tutkimuslaitokset. Siihen tarttuvat populistit. ja ?rasisti. Liikkeelle päästyään sanat alkavat elää omaa elämäänsä. Pohjoismaissa merkittävään asemaan nousi 1970-luvulla ruotsalainen Scandinavian Institutes for Administrative Research (SIAR). Haluttiin jalostaa tutkimuksen keinoin käsitteitä yhteiskunnalliseen uudistustyöhön. saatiin puheeseemme? 46 15.9.2017 Sopii pohtia , missä sanat kulloinkin syntyvät. Mikä pahinta, megasanojen kiertoa on vaikea katkaista. vieraskolumni laura kolbe Käsitehötön hurmaa Mediapuhe vilisee käsitteitä, joiden nopea oppiminen kertoo ajan hermoilla elämisestä. Suomessa kaksi piirrettä nousee yli muiden: omaksumme lähes kritiikittömästi uudet termit ja toistelemme niitä halukkaasti myös yhteyksissä, johon ne eivät kuulu. Muodikkaista termeistä tulee poliitikon mantraa. Muistaako kukaan, miten ja kenen toimesta vastaoppiset ?suvakki. Julkisen puheen kapulakieli alkavat kahlita ajattelua. Asiantila muistuttaa meitä siitä, että vaarallisimmat aatteelliset virtaukset nykyaikana ovat sellaisia, joita ei kutsuta aatteeksi
Pakina Takaisin askeesiin Nykyisin voi ruuhkaisissa kaupunkiolosuhteissa päästä ensihoitomielessä nopeimmin paikalla fillarilla. moitiskella, että kun lapsille ostetaan kaikki pleikkarit. Voimajuomaa nauttinut kaveri kävi keräämässä kaikki pelivehkeet ja heitti ne tonttien välissä olevaan ojaan. Lähiössä kaikui huuto: Takaisin askeesiin! Käpylehmät! Hevonen sopii kävelykaduille, kunhan ei laukalle lasketa. Terveydenhoito on toki kaksipyöräistynyt jo 50-luvun lopulla. liittyy kuitenkin enemmän synnytyksiin, jos Suomi-filmejä on uskominen. Kaupunkiympäristössä, jossa on lyhyet välimatkat ja kävelykatuja, voisi ambulanssejakin ehkä korvata maitokärryillä. Voisiko yhtä kovaa kiitävä ensihoitaja huutaa piipaa? Askeesiin palaaminen kävi mielessä tuliluontoisella kaverillani. Hevonen sopii kävelykaduille, kunhan ei laukalle lasketa. Jari Nenonen päätoimittaja Juha Määttä 040 7359 612 toimituspäällikkö Katariina Lankinen 044 7370 320 Ulkoasupäällikko Mikko Eronen 041 4539 554 Verkkouutispäälliköt Henna Lammi perhevapaalla Samuli Nissilä 044 7370 261 journalistinen taittaja Samuli Vänttilä 044 7370 244 Toimittajat Meri Alaranta-Saukko 044 2032 640 Annukka Kaarela opintovapaalla Eeva kärkkäinen 040 1492 201 santeri Lampi 044 7370 315 Risto Luodonpää 040 8201 781 Anja Manninen 044 7370 381 Pentti Manninen 040 5709 400 Pauliina Pohjala 050 5450 915 Pekka Pohjolainen 040 5357 674 Pirkko Wilén 044 7370 238 vakituinen avustaja timo laaninen 040 8326 106 Valokuvaajat jaakko martikainen 050 3495 549 Maria Seppälä 044 7370 386 GRAAFIKKO KIRSI ERVASTI perhevapaalla sanna järvelin 044 7370 327 Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 4, 90150 Oulu Helsingin toimitus Postiosoite: PL 1070, 00101 Helsinki, Käyntiosoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Joutsen Media Oy Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Painopaikka Kaleva365 Oy, ISSN 0356-3588 15.9. 2017 47. Isoisän naapurissa asui diakonissa, joka alkoi toimittaa asioitaan Victoria-mopedilla. Sikäli kun oikein haluan muistaa, diakonissa ajatteli kuumaa vettä moottorin päälle kaatamalla sen käynnistyvän pakkasella paremmin. ?Hakekaa pyyhkeitä ja kuumaa vettä. Poliisilla on ratsuja, mutta kiinni- tai talteenotettu joutuu aina Volkkarin takakoppiin, josta voi aiheutua laissa kielletty kaksoisrangaistus esimerkiksi laatuautojen ystäville. Kun suomenhevonen vetäisi isoimmissa kaupungeissa heinähäkkiä, niin siinä olisi ekologinen ja ilmava kuljetusmuoto känniläisille. Ei tarvitse paloasemalla keskeyttää marjapussia ja lähteä potilasta noutamaan, kun potilasta tuodaan jo juoksuvauhtia. Suomenhevosesta puhutaan kauniita, mutta lähinnä käytetään vain raviurheiluun. Ensihoitaja, jollei peräti lääkäri polkee ambulanssivarustus selkärepussa. Olen ollut ymmärtävinäni, että nimenomaan helsinkiläiseen pyöräilyyn kuuluu ylipäätään hälytysvauhtia ajaminen. Istuivat iltaa naapuripariskunnan kanssa, ja vaimot alkoivat . en uskalla sanoa, että tapansa mukaan . Halpahallit myyvät niitä helppoon hintaan, itsekin olen ostanut kirjanmyyntialustaksi. Koneettomaan askeesiin palattaessa maitokärry voi olla erinomainen ratkaisu. Jos kerran on varaa ostaa defibrilaattoreita reilun tonnin kappalehintaan kauppakeskuksiin, niin miksei sitten satasen maitokärryjä. Kun ambulanssikärry on valmiiksi vahtimestarin kopissa, niin ajan säästö on huomattava