Ole hyvä ja käytä tulostamiseen lehden omasta valikosta löytyvää tulostuspainiketta.
6 4 1 4 8 8 7 3 5 1 3 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 6 / 15.2.2019 / 4,80 € Johannes huumo keksi kuuluisan käsitteen presidentinvaaleihin kokoomus kompuroi vanhuskeskustelussa keskustalaiset korostavat pääministerivaaleJa Ajassa Uutisanalyysi Vieraskolumni työelämäasioissa puheesta tekoihin ” Nostimme Kekkosen Paasikiven rinnalle ”
18. Laskutaito on asuntovelallisen paras kaveri s. 2 15.2.2019 sisältö 15.2. 2019 Mikä maksaa
Anneli Jäätteenmäki s. 39 Perustulokokeilu toi Emilia Aarniolle toimivan yrityksen s. Nyt on aika laittaa ”rahankerääjät” vastuuseen. 15.2.2019 3 Rahankilinä on ylittänyt potilaiden ja omaisten äänen. 12 Ajassa Eurovaalit Pirkanmaan vaalipiiri Eduskuntavaalit. 9 Virkamiehen painajainen Hannele Pokan mukaan Talvivaaran ongelmista on otettu opiksi s. 6 Nuortunut keskusta tähyää sinisiltä jääviä paikkoja Pirkanmaalla s. 22 Pekka Puska laittaisi EU:n rajulle byrokratiadietille s
Maatalouden painopistealueiksi on nostettava tilojen kehittäminen, uuden teknologian hyödyntäminen, elintarvikkeiden vienti sekä peltojen tehokkaampi käyttö. Selvitysmies Karhinen toivoo kauppaketjujen avaavan asiakastiedot korvauksetta muiden käyttöön. Kauppojen on puolestaan nostettava kotimaiset ruoka tuotteet paremmin esille. Samaan aikaan tuottajien neuvotteluasema suhteessa suuriin kauppaketjuihin on selvästi heikentynyt. Huomionarvoista on ollut myös se, että maatalouskeskusteluun osallistuneista poliitikoista valtaosa on ollut keskustalaisia. Pääkirjoitus Sh utt ers to ck. Karhinen muistuttaa, että Valiolla on ollut velvoite myydä maitoa omakustannushintaan kilpailijoilleen jo vuosikausia. Maatalouden ongelmat ovat isoja mutta eivät mahdottomia Keskustassa kannetaan aitoa huolta maatalouden tulevaisuudesta. Ikävä kehitystrendi näkyy ja tuntuu monen tuottajan arjessa. perustettu 1908 • päätoimittaja juha määttä 4 15.2.2019 M aatalouden kannattavuuskriisi on ratkaistavissa, jos alan toimijoilta löytyy yhteistä tahtoa ja kykyä tehdä rohkeita päätöksiä. Käytännössä tämä tarkoittaisi tuotannon lopettamista näillä tiloilla. On hämmentävää, että huoli suomalaisen ruuantuotannon tulevaisuudesta kiinnostaa näin vähän muita puolueita. Tätä taustaa vasten on selvää, että tuottajien murheet jäävät seuraavalla vaalikaudella taka-alalle, ellei keskusta ole puolustamassa niitä. Karhisen lista on saanut hyvän vastaanoton alan kaikilta toimijoilta sekä poliitikoilta. Keskusta on hoitanut tätä tehtävää tunnollisesti koko olemassaolonsa ajan, vaikka tässä roolissa on välillä tullut raskaasti lunta tupaan. Maatalouden yrittäjätulo on laskenut tasaisesti koko 2000-luvun ajan. Ankara vastustus on ymmärrettävää, sillä tuloraja jättäisi lähes 60 prosenttia tuottajista ilman tukea. Pääministeri Juha Sipilän toimeksiannosta maatalouden kannattavuutta ja suomalaisen ruokatuotannon tulevaisuutta pohtinut Karhinen arvioi, että maatalouden kannattavuuden parantaminen ja yrittäjätulon nostaminen 500 miljoonalla eurolla on mahdollista. Tämä helpottaisi tutkimusten mukaan alkutuottajia ja tavarantoimittajia tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä. Muutos edellyttää kuitenkin isoja muutoksia ja uudistuksia sekä alkutuotannossa että ruokaketjussa. Ainoastaan Karhisen esitys maataloustukien ottamisesta pois tuottajilta, joiden myyntitulot ovat alle 20 000 euroa, on herättänyt vastustusta. Kauppaketjujen tukkujen pitäisi tarjota tuotteita samalla hinnalla alan pienemmille toimijoille. Vastaavasti kuluttajilla on oltava paremmin tiedossa ulkomaiset tuotteet, jotka eivät täytä suomalaiselle ruokatuotannolle asetettuja vaatimuksia. Paremman tilanteen saavuttamiseksi tuottajien on Karhisen mukaan terävöitettävä omaa vallankäyttöään ja vahvistettava talousjohtamistaan. Tässä ei toki ole mitään uutta. Tämä käy ilmi alan kannattavuusongelmia selvittäneen Reijo Karhisen julkaisemasta raportista
Mielessä heräsi vastakysymys: pitääkö keskustalehdessä julkaistun analyysin puolueen tilanteesta olla mieluummin vaikka hiukan ylioptimistinen kuin esimerkiksi turhan pessimistinen. Yllättävän moni niin sanottu täyte-ehdokas on valmis uhraamaan aikaa, vaivaa ja jopa omaa rahaa saadakseen olla kisassa mukana. Ylen viimeisen gallupkyselyn mukaan tarkasteltuna keskusta olisi menettämässä eduskunnasta 11 paikkaa. Monien mielestä negatiivisuus ruokkii itseään, ja he muistuttavat kernaasti ”Pessimisti ei pety” -sanonnan sopivuudesta suomalaiseen luonteenlaatuun. Optimismi ja realismi eivät suinkaan ole toisiaan poissulkevia näkökulmia. Mitä sittEn käytännössä tarkoittaa optimistisuus nykypäivän vaativassa vaalitaistelussa. – Semmoista hyvää fiilistä, opastaa yhdessä vaalikampanjassa aktiivisesti mukana oleva ystäväni. Tarvitsevatko nämä ehdokkaat tuekseen ripauksen ylimääräistä optimismia. Kysymys pysäytti myöhemmin miettimään. Politiikka on kestävyyslaji ja puolueiden voimasuhteiden vaihtelu nykyään melkoista aaltoliikettä. Risto Luodonpää. Jos tilannetta mietitään positiivisen kautta, niin ajatus mahdollisuuksista uhkien sijaan voi antaa sysäyksen olla täysillä mukana vielä monta kertaa keräämässä ääniä yhteiseen pottiin. Journalistin ihannevastaus tietysti kuuluu, että mahdollisimman realistinen. Kollega esitti kahvipöydässä mielenkiintoisen kysymyksen. Mikäli taas viestien yleisilme lietsoo jo etukäteen menettämisen ilmapiiriä, tappiomieliala saattaa jäädä kytemään ja passivoida myös jatkossa, jos ja kun kannatusnousun aika muuten koittaa. 15.2.2019 5 Toimittajalta Sopivasti optimistisia EduskuntavaalEihin ei ole enää aikaa kahtakaan kuukautta. EnitEn optimismin korostamisesta voivat hyötyä kuitenkin itse ehdokkaat. Suurimman puolueen tittelin säilyttäminen tuntuu tällä hetkellä kaukaiselta haavekuvalta. Jos realistisesti ajatellaan, niin keskustan laajasta ehdokaskaartista vain pienellä osalla on todellisia mahdollisuuksia yltää edustajaksi Arkadianmäelle. Ollaan siis ikään kuin sopivasti optimistisia. Tuskin siitä ainakaan haittaa on. Analyyseja on tehty tämänkin lehden palstoille, ja lisää julkaistaan vielä vaalien lähestyessä. – Olikohan se XXX vaalipiirianalyysi aivan liian optimistinen keskustan kannalta. kokonaan toinen seikka sitten on, saavutetaanko paras mahdollinen vaalitulos kylmällä arkirealismilla vai optimistisia mielikuvia esiin tuomalla. Vaikka kilpailu samoilla apajilla kalastelevien ehdokkaiden välillä voi olla kovaakin, sen pystyy läpiviemään myös niin, että kaikki hyötyvät. Hyvä fiilis on mainio resepti. Eletään siis spekulaatioiden, tausta-arvioiden ja kaikenkarvaisten toriparlamenttiviisastelujen kulta-aikaa. Lopputuloksen kannalta tärkeintä lienee huolehtia, että homma ei lipsahda yltiöoptimismin puolelle. Monille kandidaateille ehdokkuus eduskuntavaaleissa on myös pohjustusta tuleviin taistoihin. Sitä kohti toki aina pyritään. Tästä huolimatta puolueen listoille on useimmissa vaalipiireissä kovaakin tunkua
Heillä oli vähemmän stressioireita sekä keskittymisja terveysongelmia. Haluan oikein näyttää, että pärjään. He myös luottivat vahvemmin tulevaisuuteensa ja yhteiskunnallisiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. M ari a Se pp älä. Oppositiopuolue vihreät kertoi puolestaan ajavansa vastikkeetonta 600 euron perustuloa, joka toteutettaisiin kahden hallituskauden aikana. Kaksi kolmesta työttömästä ei viitsinyt sanoa tutkijoille edes sitä, että perustulo olisi hyvä juttu. Tuki sekavan järjestelmän korjaamiselle, ei vastikkeettomalle terveiden + työkykyisten tuelle. Suomenmaa haastatteli Aarniota viimeksi vuosi sitten. PerusTulokokeilun tuloksista ei voi kuiten kaan vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Hän on yksi perustulokokeiluun osallistuneista, jotka ovat kahden vuoden ajan saaneet kerran kuussa tililleen 560 euroa riippumatta siitä, mitä he ovat muuten tienanneet. Viime viikolla julkaistut perustulokokeilun ensimmäisen vuoden tulokset puhuvat kuitenkin toista kieltä. Tulokset tarjoavat myös sosiaaliturvan uudistamistarpeisiin monia näkö kulmia, joita ei ole ehditty vielä analysoida. Tulevaisuuden näkymät ovat siitä hänen mukaansa vain parantuneet. – Olen saanut paljon rohkeutta ja varmuutta tehdä itse asioita. Emilia Aarniolla on perustulokokeilun jäljiltä toimiva käsityöja musiikkialan yritys. Tilanne on tyystin toinen kuin ennen kokeilua, jolloin hän eli työmarkkinatuella ja toivottomuus meinasi vallata mielen. Anu Nousiainen Twitterissä Kahtalaisia tuloksia perustulosta Samuli Vänttilä – TunTuu niin hyvältä huomata, että alan pärjätä omillani, oululainen Emilia Aarnio sanoo. Saati että olisi aktivoitunut hankkimaan lisätuloa. Ajassa Sanottua 6 15.2.2019 Perustulokokeilussa perustuloa + työtuloa saaneet kokivat hyvinvointinsa kohentuneen. Nyt perustulokokeilu on päättynyt, ja Aarniolla on sen jäljiltä toimiva käsityöja musiikkialan yritys, joka tuo riit tävästi tuloja. Pääministeripuolue keskusta kertoi viime viikolla ajavansa vastikkeellisia elementtejä sisältävää perustulomallia. Mallin kannattajien keskeinen argumentti on, että perustuloa saavat ihmiset voivat ottaa töitä vastaan pelkäämättä perusturvansa menetystä. Mauri Pekkarinen Twitterissä Perustulokokeilun perusteella perustulossa oleva idea – sen ydin – toteutuu, esimerkiksi se ei passivoi, kuten moni koko ajatusta vastustava väittää. Perustulo tulee olemaan myös yksi eduskuntavaalien keskusteluaiheista. Perustuloa saaneet kokivat kuitenkin hyvinvointinsa kokeilun päättyessä paremmaksi kuin vertailuryhmään kuuluneet. Kokeiluun osallistuneet eivät työllistyneet paremmin kuin kokeiluun osallistumattomien verrokkiryhmä. AArnio on oiva esimerkki perustulon hyvistä puolista. Juha Rehula Twitterissä Masentavaa. Kokeilun jälkimmäisen vuoden tulokset saadaan vasta vuonna 2020. Vasemmistoliitto tavoittelee 800 euron suuruista perustuloa
Hyssälä uskoo, että keskustalaiset pitävät nyt tehtyä linjausta hyvänä. Urheiluseurojen toimintaa keskusta haluaa tukea purkamalla talkootyön normeja ja verotusta. Puolue muistuttaa, että taloudelliset kysymykset ovat oleellinen osa liikuntapolitiikkaa. Liikkumattomuuden kustannukset ovat useita miljardeja, mutta liikuntasektori myös tuo rahaa kansantalouteen. Kun liikunta-asiat ovat nyt olleet lähinnä opetusja kulttuuriministeriön toimialaa, keskusta ottaisi mukaan muun muassa terveyspolitiikan sekä liikenneja yhdyskuntasuunnittelun. Keskiössä ovat työllisyyttä tukevat yhden luukun palvelut. Hannakaisa Heikkinen Twitterissä Lauri HeikkiLä KesKusta haluaa tuoreessa liikuntapoliittisessa linjauksessaan liikunnasta laajasti koko yhteiskunnan asian. Hän kehuu esitettyä negatiivista tuloveromallia, jonka tulorekisterin käyttöönotto mahdollistaa. Harmillista Silvastin mielestä on, että edelleen puhutaan perustulosta. Jokaisella suomalaisella on oltava aito mahdollisuus liikkua arjessaan taustaan tai asuinpaikkaan katsomatta, keskusta näkee. Eeva Kärkkäinen Twitterissä Keskustalle perusturva uudistus ei ole vain eurojen uudelleen järjestelyä. Keskustan puoluevaltuuston jäsen Silja Silvasti on tyytyväinen siihen, että keskusta sai vihdoin mallinsa päivänvaloon. – Ajatus siitä, että ihminen voi työllään parantaa omaa asemaansa, on hyvin keskustalainen. – Liikuntapolitiikan tärkein tavoite on liikkeen lisääminen koko väestön keskuudessa. Tavoitteeksi pitää asettaa 40 000 uutta liikunta-, hyvinvointija liikuntamatkailualan työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä, keskusta lataa. Tällä hetkellä paljolti Veikkauksen voittovaroihin perustuvaa liikunnan rahoitusta keskusta siirtäisi valtion yleisiin budjettivaroihin. Puheenjohtaja Suvi Mäkeläisen mielestä perustuloon ei tarvita aktivointielementtiä. Hän muistuttaa, että alkiolaisessa ajattelussa on aina luotettu ihmisten omavoimaisuuteen. Puoluekokouksen ja puoluevaltuuston tekemissä linjauksissa puhuttiin vastikkeettomasta perustulosta, mutta nyt esitelty malli sisälsi vastikkeellisia elementtejä. – Perustuloon ei kuulu vastikkeellisuus. – Esimerkiksi liikuntaja terveysteknologian saralla Suomi on maailman johtavia maita. – 2000-luvun perusturvan on oltava kannustavaa ja vastikkeellista. vuoden tulokset tukevat minusta keskustan näkemystä, että myös työllistymistä tukevia palveluita on uudistettava. Liikunnan budjetoinninkin keskusta haluaa siirtää hallintosektorit ylittävään ilmiöpohjaiseen suuntaan. Keskusta haluaakin liikunnan lisäämisestä tulevan hallituskauden hallintorajat ylittävän kärkihankkeen. Nyt esitelty perustulomalli on ponnahduslauta eteenpäin, ja sellainen sen pitääkin olla. Olisi ollut viisaampaa puhua kannustavasta perusturvasta. Keskusta kannustaa koko Suomea liikkumaan Meri aLaranta-Saukko KesKustan viime viikolla julkistettu kannustavan perustulon malli on herättänyt runsaasti keskustelua. Oma malli on askel eteenpäin. Jos nuoremmat keskustavaikuttajat hieman epäröivät, pitkän linjan sosiaaliturvakonkari, ministeri ja Kelan entinen pääjohtaja Liisa Hyssälä on enemmän kuin hyvillään keskustan mallista. Linjaus painottaa sekä tavallisen liikkujan oikeuksia että hallinnon vahvempaa otetta liikuntasektorista. Risuja ja ruusuja keskustan mallille Perustulo on ollut keskustassa pitkään agendalla. Tuomas Vanhanen Twitterissä Perustulokokeilun tulokset ovat mielenkiintoisia ja lupaavia: perustulo on voimauttanut ihmisiä, eikä työnteko ole vähentynyt sen johdosta. Ajassa Sanottua 15.2.2019 7 Perustulokokeilun 1. Myös liikuntamatkailussa on merkittäviä mahdollisuuksia. Keskustanuoret ilmoitti tuoreeltaan liputtavansa edelleen täysin vastikkeettoman perustulon puolesta. Hyviä elementtejä ovat hänen mukaansa esimerkiksi tuen taso ja pienituloisuus sen saamisen perusteena. Pe ru stu lo Peru stu rva € € Shutterstock. Pelkkä rahallinen perustulo yksinään ei riitä
– 20 prosenttia äänestäjistä päättää puolueensa vaalipäivänä tai joitain päiviä ennen. 47 prosenttia keskustalaisista katsoi puoluevalinnassa ratkaisevaksi asiaksi sen, että puolueen puheenjohtaja on sopivin pääministeriksi. keskustAlle ikävä totuus on se, että pääministeripuolue häviää yleensä vaaleissa valtiovarainministeripuoluetta enemmän. Gallupjohtajan asemasta huo limatta SDP:n äänestäjät eivät painottaneet puheenjohtaja Antti Rinteen kyvykkyyttä pääministeriksi. Tänä vuonna tosin saattaa olla ensimmäinen kerta 20 vuoteen, kun valtiovarainministeripuolue nostaa kannatustaan, Pitkänen ja Westinen toteavat. Puheenjohtajan suosio näkyy puoluevalinnan perusteissa. Juuri vaalien alla tapahtuu siis merkittäviä keikauksia, ja ehdokkaiden aktiivisuudella on väliä. Suurin oppositiopuolue on kärsinyt poikkeuksellisesti vaalitappiot vuosina 2011 (SDP) ja 2015 (PS). Perussuomalaisten kohdalla vaalitulos on puolestaan ollut parempi kuin viimeisin gallup. – Tämä korostaa sitä, että kampanjalla ja loppukirillä voi lopulta olla iso merkitys vaalitulokseen, Pitkänen sanoo. Pettymys kun kanavoituu ensijaisesti pääministeri puolueeseen. Valtiovarainministeripuolue kärsii keskimäärin 1,1 prosenttiyksikön tappion. Keskustan ja vihreiden kannatus on lisäksi notkahtanut vaalipäivänä alaspäin viimeisimmästä gallupista kolmessa viimeisimmässä eduskuntavaalissa, Pitkänen huomauttaa. Viimeisinä kuukausina tapahtuvat muutokset ovat siis pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Eero Heinäluoman vaikutus demariäänestäjien puoluevalintaan oli samaa tasoa vuonna 2007. 8 15.2.2019 Pauliina Pohjala Alkuvuoden gallupit ennakoivat huonosti eduskuntavaalien tulosta, e2 Tutkimuksen eduskuntavaaleja käsittelevä tieto paketti paljastaa. Keskustalaisten mielestä kyllä, demarien ei. ovAtko eduskuntavaalit äänestäjien mielestä pääministerivaalit. 2000-luvun vaaleissa puolueiden kärkikolmikon järjestys on ollut aina eri kuin edeltävän syksyn ja alkuvuoden gallupeissa. vielä keväällä 2018 tehdyssä tutkimuksessa keskustalaiset painottivat pääministerikysymystä selvästi muita enemmän. Keskustan kannatus on ollut vaalipäivänä viimeisintä gallupia heikompi kolmessa edellisessä eduskuntavaalissa, e2 Tutkimuksen tietopaketti muistuttaa. SDP:n äänestäjät painottivat puheenjohtajan merkitystä Paavo Lipposen aikana. Kokoomuslaisista näin ajatteli 33, perussuomalaisista 26 ja demareista 19 prosenttia. Eduskuntavaalit 2019 Sh utt ers to ck 12,0 % 14,6 % 15,6 % 17,3 % 20,1 % Loppukirillä on suuri merkitys vaalitulokseen Lukujen lähde: Yle Uutiset/Taloustutkimus, puolueiden kannatusarviot, tammikuu 2019.. Valtiotieteiden tohtorit Ville Pitkänen ja Jussi Westinen ovat analysoineet siihen vaalitilastoja ja -tutkimusaineistoja. Vanhasella oli vuonna 2007 oli yhtä suuri merkitys puoluevalinnalle kuin Sipilällä vuonna 2015. Pääministeripuolue on kärsinyt keskimäärin 2,6 prosenttiyksikön vaali tap pion vuosien 1983–2015 eduskuntavaaleissa. Keskustalaiset ovat puolestaan korostaneet pääministerikysymystä koko 2000-luvun, erityisesti Matti Vanhasen ja Juha Sipilän kohdalla. 20 prosenttia äänestäjistä päättää puolueensa vaalipäivänä tai joitain päiviä ennen
Toiminnalle pistetään nyt stoppi. SUomESSa samaa periaatetta voitaisiin noudattaa vanhusten ja vammaisten hoidossa. Huomautuksia on annettu sananvapauden ja tuomioistuinlaitoksen ongelmista. Tämä tarkoittaa suomeksi sanottuna valituksia huonosta hoidosta ja haamuhoitajista. Vaalit olisi pitänyt yhdistää. Tämä on aivan oikein. Nyt julkisuudessa ollut Esperi Care on sitoutunut hyvän hoidon periaatteisiin. Valtion, kuntien ja vanhusten ei pidä maksaa hoivayrityksille mitään, jos vanhus ei saa riittävästi hoitoa ja ruokaa. Pääasia on ollut kerätä rahaa ja voittoja vanhusten ja vammaisten kustannuksella. Jos jäsenmaa ei pidä kiinni annetuista lupauksista, EU-rahoitus tai osa siitä voidaan jäädyttää tai leikata pois. Se oli etukäteen tiedossa, eikä siinä ole mitään uutta. tammi korostaa, että Kiinasta ei ole olemassa vain yhtä totuutta. Päivittäin pääsen puhumaan molempia kieliä ja työskentelemään tiiviisti eri kansalaisuuksien kanssa, Tammi kertoo. Kiina-asiantuntijoita ja -eksperttejä ei ole olemassa. – Sitä virhettä täällä ei saa tehdä, että uskoo oman, ehkä kapeankin totuutensa olevan ainoa oikea. – On ainutlaatuista nähdä Suomen ja Kiinan yhteistyön kehittyvän monella tasolla: niin kan sallisesti Oulun ja Hangzhoun kaupunkien ystävyyden kautta kuin kansainvälisesti esimerkiksi koulutusja yritysyhteistyön ja Suomen Kiinalle antaman talviurheilutuen muodossa. Tärkeintä ei ole ollut huolehtiminen vanhuksista. EU ja toiset jäsenmaat ovat kyllästyneet tähän. Tammen ensimmäinen kolumni löytyy tämän lehden sivulta 17. Nyt on hallituksen ja kuntien aika laittaa ”rahankerääjät” vastuuseen. Siihen ansaan menevät joskus sekä Kiinan valtiolliset tahot että länsimaiset Kiinasta kirjoittavat ja puhuvat asiantuntijat. Lopputulos ei aina ole vastannut luvattua. – Työssäni pääsen yhdistämään kiinalaisen ja suomalaisen puoleni. Vastikkeeksi sille on maksettu tuotetuista palveluista. Hän on asunut Kiinassa reilut viisi vuotta. Kun asia lausutaan ääneen, se tarkoittaa, että esimerkiksi Unkari, Puola ja Romania vähät välittävät yhteisesti sovituista periaatteista. Kaikki EU-maat eivät noudata yhteisiä ja sovittuja arvoja, mutta EU-rahoitus kyllä kelpaa niille. – Mitä kauemmin Kiinassa asun, sitä vähemmän joskus koen tätä maata ymmärtäväni ja hallitsevani. Esperi Caren johto on todennut, ettei yritys ole ottanut tarpeeksi huomioon hiljaisia viestejä. Kiinan monet eri kasvot näyttäytyvät hyvin monimuotoiselta ja monimutkaiselta kokonaisuudelta, Tammi kuvailee. Viesti ei ole mennyt perille. Kokonaiskuvan muodostaminen näistä ei ole helppoa. Ei auta muu kuin kiristää rahahanoja. Lauri Tammi Suomenmaan kolumnistiksi. 15.2.2019 9 Täällä Bryssel EU-vaalit uhkaavat jäädä eduskuntavaalien varjoon. Slushin Kiinaan tuomisen jälkeen perustin vuonna 2017 oman yritykseni Mingle Advisorsin Kiinaan. Korruptiota olisi pitänyt kitkeä. EU on yrittänyt saada Puolaa ja Unkaria ruotuun. Esille on tullut raakaa välinpitämättömyyttä vanhusten turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Esperin johto on luvannut kymmenen hyvää ja kaunista asiaa. On enemmänkin hajanaisia näkökulmia eri lähteistä. Hoitolaitosten täytyy pitää kiinni luvatuista periaatteista ja hoitosuosituksista. Heille EU toimii pääasiallisesti maksukonttorina. Anneli Jäätteenmäki Euroopan parlamentin jäsen Haamuhoitajat ja haamuprojektit Katariina LanKinen SUomEnmaan uutena ulkomaan kolumnistina aloittaa tänään Lauri Tammi, joka työskentelee Mingle Advisors -yrityksen toimitusjohtajana Hangzhoussa, Kiinassa. Rahankilinä on ylittänyt potilaiden ja omaisten äänen. Asia on jo hyväksytty parlamentissa
PUOLUEET 2019 Suomenmaan juttusarja puolueiden näkymistä Uutisanalyysi. Lisähämmennystä aiheutti kokoomuk sen mönkään mennyt viestintäoperaatio, joka ei ainakaan selkeyttänyt puolueen kantaa hoitajamitoitukseen. Kykypuolue kompuroi Vanhuskeskustelu söi kokoomuksen kannatusta, mutta puolueella ei ole aikomusta luopua vallankahvasta kevään vaaleissa. 10 15.2.2019 Talouden ja työllisyyden saavutuksista huolimatta hallituskausi on kohdellut pääministeripuolue keskustaa kovalla kä dellä, kun taas hallituskumppani kokoo mukseen ei ole koko vaalikauden aikana näyttänyt mikään lika tarttuvan. Loppukiriinsä luottava kokoomus pyr kiikin tiivistämään viestinsä muotoon: joko me tai ne. Ylen tuoreessa mittauksessa (7.2.) gallup johtaja SDP:n etumatka kokoomukseen on jo lähes kolme prosenttiyksikköä (20,1 prosenttia). Hoitajamitoituksessa omilla linjoillaan olevalle puolueelle jäi konnan rooli, kun oppositio pääsi höykyttämään hallitusta vanhustenhoidon tilasta eduskunnan väli kysymyskeskustelussa viime viikon keski viikkona. On suomalaisen politiikan erityispiir re, että kaiken kinaamisen jälkeen halli tus voi rakentua kokoomuksen ja SDP:n varaan. Välikysymyskes kustelussa kokoomus kuitenkin kieltäytyi edelleen hyväksymästä ”yhtä lukua” hoi tajien vähimmäismitoitukseen. Orpo viihdytti taannoin kokoomusristelyn yleisöä maalaamalla demareista kuvan sosialistisina kontrolli friikkeinä, joita ei pidä päästää kyttää mään ja holhoamaan. Siinä olisi toki selittelemistä äänestäjil le, joiden silmien eteen loihdittiin vaalien alla kauhukuva leväperäisesti rahaa tör säävästä työväenpuolueesta. Ensin puheenjohtaja Petteri Orpo il moitti, ettei kokoomus asetu enää poikki teloin asiassa, josta muut puolueet näyt tävät olevan yhtä mieltä. Keskustelu vanhustenhoidon tilasta käänsi kuitenkin kurssin: viimeisimmässä Ylen gallupissa kokoomus tippui 2,3 pro senttiyksikköä kannatuksen jäädessä 17,3 prosenttiin. Keskustan kannatus laski puolella prosenttiyksiköllä 15,6 prosent tiin, eli puolue jäi hyvän matkan päähän kärkikaksikosta
Lisäksi keskusta joutui taipumaan naama irvessä, kun oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) päätti keskittää Tuomioistuinviraston Vantaalle. Puolueen viherpesun myötä markkinavoimien vapaus ja ympäristönsuojelun välttämättömyys muodostavat tulevaisuudessa seuraamisen arvoisen jännitteen. Kasvukausi oppositiossa ei välttämättä tuntuisi keskustalaisista niin karulta tämän vaalikauden vääntöjen valossa. HetKittäin koomisuuden puolelle lipsahtavasta tsemppihengestään tunnetulla kokoomuksella ei ole mitään aikeita luopua vallankahvasta. Välejä hiersi myös kokoomuksen mediapeli ulkoministeri Timo Soinin (ps.) aborttilausuntokohussa. Esimerkiksi Oulussa ja Helsingissä heränneet maahanmuuttajien seksuaalirikosepäilyt nostattivat perussuomalaisten kannatusta, mikä sai muutkin puolueet vaatimaan yhdessä kuorossa tiukennuksia lainsäädäntöön. Kansan tuntojen haistelu herkällä nenällä ilmenee äkkinäisinä kurssinmuutoksina. KoKoomuslaisen aatteen ytimessä on yksilö. Santeri Lampi Taitavat kampanjat, komiteatyylinen ehdokaslistojen optimointi ja aamusta iltaan somessa raatava viestintätiimi kantavat pitkälle. Esimerkiksi soteja maakuntauudistuksen kohtalo ratkeaa vasta aivan kalkkiviivoilla, sillä kokoomus on ajanut asiakkaan valinnanvapautta kuin käärmettä pyssyyn. Viime puoluekokouksessa siunattu periaateohjelma rajaa julkisen vallan tehtävät tiukasti: mahdollisuuksien tasa-arvoa ja markkinoiden vapautta ei tule loukata. Lisäys lienee tarpeen vaalejakin ajatellen, sillä tutkimusten mukaan suomalaisten suurin huoli on yhteiskunnan eriarvoistuminen. Kokoomuksella on ollut vaikeuksia selittää, miksi se ei hyväksy lakiin kirjattavaa hoitajamitoitusta. Jos keskustan kuuluisa kenttä saa kunnon vaalivimman päälle, porvarihallituksen jatko olisi teoriassa mahdollinen. suomeen on povattu niin vauva-, ilmasto-, maahanmuuttokuin hoivavaalejakin viimeisten kuukausien aikana, ja tuuli ehtii kääntyä vielä moneen kertaan ennen vaaliuurnien avaamista. Puolueen reaktionopeus ja kannattajakunnan ilmeisen kova ydin pitävät huolen siitä, että päivänpolitiikan vaihtuvista suhdanteista huolimatta kokoomus on edelleen vahvasti mukana kisaamassa vaalien kärkipaikasta. Ohjelmassa toki todetaan ylimalkaisesti, että ”sivistyneessä yhteiskunnassa heikompia autetaan”. Politiikan asiantuntija Erkka Railo arvioi verkkojulkaisu MustReadissa, että kokoomuksen periaateohjelma raijaa puoluetta pari piirua talousoikeistolaisempaan suuntaan: vastuu pärjäämisestä on viime kädessä yksilöllä itsellään. Mieluusti liberaalina puolueena esiintyvä kokoomus on sittemmin seksirikoskohun myötä väläytellyt konservatiivisempaa puoltaan, kun sen ykkösketju on valjastettu julmistelemaan julkisuuteen. 15.2.2019 11 Iltalehden taannoisen kyselyn perusteella ylivoimaisesti suurin osa kokoomusvaikuttajista toivookin jatkoa yhteistyölle keskustan kanssa. Pääministerityrkky Orpo onkin joutunut kiusalliseen asemaan linjattuaan EK:n vaalitentissä viime marraskuussa, ettei kokoomus mahdu perussuomalaisten kanssa samaan hallitukseen. Keskustalaisia on hiertänyt oikeusministeri Antti Häkkäsen päätös keskittää Tuomio istuinvirasto Vantaalle.. Taitavat kampanjat, komiteatyylinen ehdokaslistojen optimointi ja aamusta iltaan somessa raatava viestintätiimi kantavat pitkälle. KoKoomuKsen apuriksi ryhtyminen olisi keskustalle kuitenkin korkean kynnyksen takana
– Enemmän täällä äänestetään henkilöä, ja kotikunnalla on vähemmän merkitystä. Sinisten Lea Mäkipää ja Martti Mölsä eivät ole enää näissä vaaleissa ehdolla, ja Tiina Elovaara tuskin pystyy tekemään ihmettä yksin. Ehdokaskattaus on nuorin aikoihin. Konkariparlamentaarikko Satu Hassi taas ei ole valtuutettu. Vahvan henkilökannatuksen keränneen Alatalon äänet eivät tosin välttämättä periydy keskustalle. Pienestä Vesilahden kunnasta ehdokkaita on peräti neljä, kun taas suuremmat Tampereen ympäryskunnat Ylöjärvi, Nokia ja Pirkkala, sekä maakunnan laitamien suuremmat väestöryppäät Akaa ja Valkeakoski ovat ilman omaa ehdokasta. Maakunnan keskuskaupungin keskustalainen kestosuosikki Mikko Alatalo jättää eduskunnan, mutta tilalle on pyrkimässä lukuisia nälkäisiä nuoremman polven yrittäjiä. Mielenkiintoinen nimi on myös vuoden 1993 Miss Suomi Tarja Smura. Neljästä perussuomalaisesta jäljellä on vain Sami Savio. Tamperelainen on myös keskustanuorten piirin puheenjohtaja Joonas Soukkio, 21. Myös keskustanuorten puheenjohtaja, kaupunginhallituksen jäsen Suvi Mäkeläinen, 24, vaikuttaa Tampereella. Keskusta oli tuolloin lähellä neljättä paikkaansa 19 edustajan vaalipiirissä. Tämän jälkeen Ovaska on muuttanut Hämeenkyröstä Tampereelle ja päässyt kaupunginvaltuustoon korkeimmalla keskustalaisella äänimäärällä. Suosittu henkilö kerää tasaista kannatusta ympäri maakunnan, ja hänellä voi olla vahvoja tukialueita aivan toisella laidalla vaalipiiriä. Sosionomi Smuralla on myös jonkin verran paikallista tunnettuutta sote-sektorilla. Vesilahdelta on ehdolla myös 36-vuotias näyttelijä Harri Penttilä. Kansanedustaja Olli-Poika Parviainen on toki valtuutettu, mutta vain listansa viidenneksi suurimmalla äänimäärällä. Pirkanmaalla tulee vapautumaan rutkasti tilaa muille puolueille sinisten myötä. Pirkanmaan keskustapiirin puheenjohtaja Tuukka Liuha tosin muistuttaa, että aluerajat eivät ole ratkaiseva syy pirkanmaalaisten äänestyspäätöksille. Jos aiempi menestys Hämeenkyrön ja Ikaalisten alueella, uudet kannukset Tampereella sekä näkyvyys keskustan puoluesihteerinä vuosilta 2016–2018 auttavat, on Ovaska vahvasti mukana läpimenijöitä veikkailtaessa. Istuvien edustajiemmekin peruskannatus tulee toki heidän omilta alueiltaan, mutta niillä äänillä ei mennä läpi. Vihreille tärkeällä Tampereella puolueella on ehdokkaana monta kuntavaaleissa menestynyttä, joista yksikään ei vielä ole kansanedustaja. 12 15.2.2019 Pirkanmaan vaalipiirissä keskustalaiset katseet kohdistuvat erityisesti Tampereelle. Vihreät on matemaattisesti vahvoilla. Vihreiden valtuustoääniharavat Anna-Kaisa Heinämäki ja Iiris Suomela sekä eduskuntaan paluuta yrittävä Oras Tynkkynen ovatkin vahvoilla. Sekä vuosina 2011 että 2015 perussuomalaiset sai kovan kannatuksen ja neljä paikkaa vaalipiiristä, mutta puolue ei voi tähän enää luottaa. Ongelmana voidaan tosin pitää alueellista epätasaisuutta. tamPerelaisista löytyy myös kokemusta. Keskustan listoilta eduskuntaan valitut eivät ole pudonneet 2000-luvun vaaleissa, joten mänttä-vilppulalainen Pirttilahti ja sastamalalainen Hakanen tuskin joutuvat pelkäämään paikkojensa puolesta. On mahdollista, että nämä äänestäjät etsivät maltillisempia vaihtoehtoja, ja tässä keskustallakin on saumansa. Keskustan edellinen puoluesihteeri Jouni Ovaska, 32, oli jo vuoden 2015 eduskuntavaaleissa lähellä läpimenoa. Keskustan Pirkanmaan piirin varapuheenjohtaja Aino-Riikka Simula, 23, asuu Vesilahden ympäryskunnassa. istuvat kansanedustajat Arto Pirttilahti ja Pertti Hakanen ovat vahvoilla. Ovaskan lisäksi Tampereen valtuutetut Vilhartti Hanhilahti, 30, ja Kalle Kiili, 36, ovat saaneet valtuustoon pääsystään nostetta. Keskustan lista on kattava otos eri ammattitaustoja ja elämäntilanteita. Puoluetta vaihdettuaan Koskela ei tosin enää päässyt läpi vuoden 2015 vaaleissa. Hän oli vertailuluvuissa ensimmäinen eduskunnan ulkopuolelle jäänyt pirkanmaalainen. Tuttuja kestomenestyjiä on toisaalta listalta poissa. Nuoremman polven ehdokkaat asuvat kaikki siellä, minne väestö keskittyy, eli Tampereella ja Tampereen kyljessä. Mielenkiintoista on nähdä, miten paljon sinisten edustajia äänestäneitä jää perussuomalaisiin. Suurin osa perussuomalaisten kannatuksesta tuli nykyisille sinisille. Nuoret kaupunkilaiset keskustan valttina Pirkanmaalla jännitetään, ketkä saavat sinisiltä vapautuvat paikat Eduskuntavaalit 2019 Suomenmaan juttusarjassa analysoidaan eduskuntavaaliasetelmia vaalipiireittäin.. Laila Koskela on istunut eduskunnassa aiemminkin, ensin perussuomalaisena, sitten keskustalaisena. Keskusta voi listan puolesta luottaa myös tulevaisuuteensa. Ari Lamminmäki ja Raili Naskali eivät ole eduskuntaan edenneet, mutta he ovat kuitenkin tuoneet puolueelle tukevan ja varman äänipotin lukuisissa vaaleissa. Mäkeläinen on toiminut myös Tampereen ylioppilaspolitiikassa
Perheeseeni kuuluvat vaimo Seija, tytär Lotta sekä pojat Lari ja Lenni. SDP:n kunta vaalimenestys Tampereella ja myötäinen galluptuuli voivat kääntää vaakakupin punatiilenväriseen suuntaan. Vasem misto ja kristilliset saanevat jälleen yhdet edustajat. KeSKuStan piiripomo Liuha uskoo, että pirkanmaalaisia puhututtaa vaaleissa mo ni keskustaa hyödyttävä teema. Samoin Pirkanmaalla on menossa lukui sia liikennehankkeita, joissa näkyvät myös keskustan ansiot hallituspuolueena. Yhdet edustajat menivät 7,8 prosenttia saaneel le vasemmistoliitolle ja 4,9 prosenttia ke ränneille kristillisdemokraateille. Vaaleissa tuli muutama prosentti yksikkö tappiota kummallekin. 61, ammattiKoulu, työteKnillinen Koulu, henKilöliiKenneyrittäjä, maanViljelijä ari arVela olen saanut olla jo lähes neljän vuoden ajan kansanedustajana, ja työssäni minua motivoi etenkin maaseudun elinvoimaisuuden kehittäminen. Perussuo malaiset tuli kolmanneksi 17,8 prosentin lukemilla ja keskusta nosti kannatustaan vuoden 2011 10,4 prosentista 16,6, prosen tin tasolle. Arkiturvallisuus, perheiden hyvinvointi, ruoan lähituotanto ja huoltovarmuus ovat minulle tärkeitä arvoja. 15.2.2019 13 Parkano Ikaalinen Sastamala Pälkäne Valkeakoski Akaa Punkalaidun Pirkkala Nokia Hämeenkyrö Kangasala Ylöjärvi Juupajoki Kihniö Ruovesi Mänttä-Vilppula Virrat Suurimman puolueen asemasta kisaavat SDP ja pitkään maakunnan suurimman asemaa pitänyt kokoomus. Kokoo muksen prosenttiluku oli 19,7, SDP:lla se oli 19,5. Uudistus on edennyt täällä hyvää vauhtia. Edellisvaaleissa kokoomus oli Pirkan maalla vain hieman SDP:n edellä. – Esimerkiksi soteuudistuksen etenemi nen maakunnassa on suuri keskusteluaihe. Harrastan metsästystä ja musiikkia, soitan saksofonia Narvan soittokunnassa ja Harmoniaorkesterissa. 49, maatalouSteKniKKo, oPiStouPSeeri, KanSaneduStaja Pertti haKanen Keskustan ehdokkaat Pirkanmaan vaalipiiri. Molemmil la on tällä hetkellä neljä edustajaa. Vihreiden kannatus oli 10,3. Keskustan ehdokkaat Pirkanmaan vaalipiiri Tilastokeskus Vilhartti hanhilahti Kalle Kiili laila KoSKela SuVi mäKeläinen tarja Smura jouni oVaSKa joonaS SouKKio harri Penttilä miia rajala aino-riiKKa Simula jari tallbacKa PilVi KärKelä ari arVela marjo mäKinen-aaKula jarKKo lahtinen Pertti haKanen hanna holma arto Pirttilahti Katariina PylSy tamPere urjala Kihniö VeSilahti oriVeSi lemPäälä SaStamala KangaSala mänttä-VilPPula hämeenKyrö Lauri Heikkilä olen toiminut luottamustehtävissä 27 vuoden ajan, tällä hetkellä tarkastuslautakunnan puheenjohtaja, Vesilahden yrittäjien hallituksen jäsen, Pirkanmaan osuuskaupan hallintoneuvoston jäsen, Metsästäjäliiton toiminnantarkastaja, Narvan Metsästysseuran puheenjohtaja
Kohun ansiosta tuli 103 uutta hoitajaa lisää. 24, yHteiskuntatutkiMuksen Opiskelija, keskustanuOrten puHeenjOHtaja suvi Mäkeläinen. Olen pienestä maalaiskylästä maailmalle ponnistanut ilmastoja energiapolitiikan asiantuntija. Haluan vaikuttaa eduskunnassa hyvinvoinnin ja huolenpidon, koulutuksen ja sivistyksen sekä järkevän ja kestävän ympäristöpolitiikan puolesta. Tein kantelun henkilökunnan riittämättömyydestä. Pirkanmaan edunvalvontaa hoitanut ansiokkaasti maakuntahallituksen, Pirkanmaan Yrittäjien ja laajojen verkostojen kautta. Kaupunki ja maaseutu eivät ole toistensa vastakohtia – molempia tarvitaan. Politiikassa on hyötyä monipuolisesta kokemuksesta, yhteistyökyvystä, avoimuudesta ja rohkeudesta. Olen vaihtoehto niille, jotka pelkäävät oman toimeentulonsa puolesta suurien muutosten keskellä. 14 15.2.2019 Olen suurperheen äiti, sote-alan yrittäjä ja entinen omaishoitaja. Kunnallispolitiikassa olen toiminut yli 10 vuotta. Olen vaihtoehto niille, jotka empivät politiikan olevan vain puhetta. Oma tytär mielessä, katse pitkällä tulevaisuudessa ja kestävässä huomisessa. Olen istunut kaupunginvaltuustossa kaksi kautta, maakuntavaltuustossa ja eduskunnassa yhden kauden. Huolehdimme entistä paremmin ympäristöstämme. 69, sairaanHOitaja, eläkeläinen laila kOskela tilitOiMistO ja viestintäalan yrittäjä 20 vuoden kokemuksella. 54, agrOnOMi, MMM, MaatalOusyrittäjä, MarkkinOintisuunnittelija MarjO Mäkinen-aakula Olen Urjalassa kasvanut, Tampereella asuva opiskelija ja Suomen Keskustanuorten puheenjohtaja. Olemme kansainvälisiä. 50, palOMies, ensiHOitaja jarkkO laHtinen työurani olen tehnyt Koukkuniemen vanhainkodissa. Sydäntä lähellä lapsiperheiden ja ikääntyvien asiat sekä turvallisuus. Edistän hyvää ja turvallista elämää, omistusasumista sekä fiksua työmarkkinapolitiikkaa. Pitkä kokemus sosiaalija terveydenhuollon ja elinkeinopolitiikan päätöksenteossa. Tavoittelen tänä keväänä suurta unelmaani: kansanedustajuutta. Vastustan eläkepopulismia ja yksisilmäisyyttä. Luonto ja maaseutu ovat minulle rakkaita. Olen ehdokkaana, koska lapsiperheiden, omaishoitajien ja ikääntyneiden ääni pitää saada kuulumaan eduskunnassa. Olen rohkea ja periksiantamaton ajaessani vanhusten ja huonompiosaisten asioita. Me kaikki tarvitsemme turvallista arkea. 46, MarkkinOintiMerkOnOMi, talOusHallinnOn aMkja yliOpistO-OpintOja, yrittäjä pilvi kärkelä Haluan , että lapsemme ja lapsenlapsemme kasvavat Suomessa, joka on turvallinen ja oikeudenmukainen. Olen paluumuuttaja ja puolustan maaseutua, sen ihmisiä ja suomalaista ruokaketjua. 32, kasvatustieteen Maisteri, luOkanOpettaja jOuni Ovaska uskOn ihmiseen, alueiden tasa-arvoon ja vastuulliseen tekemiseen. 40, sOsiaalija terveysalan yrittäjä 30, ytM, Ministerin erityisavustaja Hanna HOlMa vilHartti HanHilaHti Olen kehitysorientoitunut insinööri, kaupunginvaltuutettu sekä kriisinhallintaveteraani – ja etenkin perheenisä: arkeni jakavat mahtavat 6ja 7 vuotiaat lapset, oikein hyvä vaimo sekä aivan ihana shetlanninlammaskoira Hilma. Olen joukkuepelaaja, kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja ja puoluevaltuuston jäsen. Tärkeitä arvoja minulle ovat turvallisuus, oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, yhteistyö. Olen valmis päätöksiin. 36, insinööri, insinööriliitOn keHityspäällikkö kalle kiili Olen monilapsisen perheen isä, pelastusalan ammattilainen ja toiminut palomies-ensihoitajan virassa Pirkanmaan pelastuslaitoksella yli 24 vuoden ajan. Aktiivinen toimija yrittäjien vpj:na ja vahva ote koko Pirkanmaan asioiden eteenpäin viejänä. Paloa ja intoa politiikkaan minulta löytyy. Tulevaisuutemme nojaa korkeaan osaamiseen ja laadukkaaseen koulutukseen
PerHeeseeni kuluvat yrittäjävaimo ja kolme aikuista lasta. 21, ylioPPilas, oPiskelija joonas soukkio PerHeeseeni kuuluvat vaimo ja kolme lasta. Teemani ovat puhdas luonto, puhdas ruoka ja puhdas energia. Laaja näkemys ihmisten hyvinvointiin vaikuttaviin asioihin on kertynyt 20 vuoden aikana työssä ja luottamustoimissa. Työ on innostavaa ja mielenkiintoista. Työskentelen yhtiössä, jonka päätehtävä on materiaalien kierrätys. Keskustan arvot lähinnä omiani. Omaa aikaa vietän mieluiten kirjojen ja elokuvien parissa. Pirkanmaalaisia puhututtaa moni keskustaa hyödyttävä teema. Peräänkuulutan moraalia, inhimillisyyttä ja vastuuta toisistamme. Ketään ei jätetä heitteille. 65, mmm, sastamalan maaseutujoHtaja katariina Pylsy emPaattinen , rohkea ja sinnikäs ehdokas. Luomuviljelijä yhdellä Suomen vanhimmista sukutiloista. Vapaa-aikana teen metsätöitä ja harrastan vanhoja ajoneuvoja. Arjen turva, yrittäminen, alueiden elinvoimaisuus ja saavutettavuus sekä osaaminen ja kansainvälisyys ovat läheisiä asioita kansanedustajan tehtävässäni. Vaaleissa läpivalaistaan tulevien päättäjien arvot ja selkäranka. 15.2.2019 15 36, maanviljelijä, näyttelijä Harri Penttilä 55, agrologi, kansanedustaja arto PirttilaHti olen intohimoinen maaseudun kehittäjä. Vapaa-aikaani vietän paljon lasteni harrastusten parissa. Minä en unohda, vaan toimin ja teen! 48, sosionomi, kotiäiti, erilaiset freelancer-teHtävät tarja smura olen Pirkanmaalla keskustan ehdokalistan kuopus. 48, ymPäristötekniikan insinööri, tuottajavastuuPalvelun sekä Hankintojen ja investointien joHtaminen jari tallbacka olen luomumaidontuottaja ja vahva maaseudun ja maatalouden puolustaja. Ketään ei jätetä kelkasta. Kampanjani keskittyy eduskuntavaaleissa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ympärille, ja pääteemojani ovat vastikkeettoman perustulon saaminen Suomeen ja ilmastonmuutoksen torjunta globaalisti. Kuuden lapsen äiti. Haluan vaikuttamaan ihmisten asioihin valtakunnan tasolle. Neljän lapsen äiti ja rohkea edelläkävijä, jonka sydäntä lähellä ovat maaseutu ja maatalous, yrittäjyys, lapsiperheet, luonto ja kulttuuri. Keskustan lista on kattava otos eri taustoja ja elämäntilanteita.. Toimin tällä hetkellä Pirkanmaan keskustanuorten puheenjohtajana sekä keskustanuorten kv-sihteerinä. Vuosien saatossa on tullut hankittua myös liikenneyrittäjän tutkinto ja ammattipätevyys. Olen valmis jatkamaan kolmannelle kaudelle eduskunnassa. Aion tarttua ilmastonmuutokseen realistisesti, pitää huolta kotimaisen ruuantuotannon edellytyksistä ja edistää kierrätystä, biotaloutta ja uusiutuvia energiamuotoja. Ihminen ihmiselle. Haluan olla rakentamassa maata, jossa työ ja perhe mahtuvat joustavasti samaan kalenteriin. Yrittäjä ja emäntä Hämeenkyrön Maisemakahvilassa. Olen toiminut koko työurani kiertotalouden parissa. 46, terveydenHoitaja, Hoivaja kuljetusalan yrittäjä miia rajala olen äiti, yrittäjä ja Pirkanmaan Keskustan varapuheenjohtaja. Maata, joka kannustaa yrittämään, investoimaan ja kehittymään sekä maata, joka ymmärtää, että hyvinvointiin sijoitettu euro maksaa aina itsensä takaisin. Vanhusten ja omaisten ei pidä joutua pelkäämään, vaan arjen turvallisuus on jokaisen asia. Päätöksenteon pohjaksi inhimillisyys ja oikeudenmukaisuus. 23, yrittäjä aino-riikka simula olen neljän lapsen äiti, jonka sydämellä ovat ihmisarvoasiat. Visionääri, jolla pää on sopivasti pilvissä, mutta jalat syvällä mullassa. Kunnanvaltuutettu ja -hallituksen jäsen
Iranissa kymmenettuhannet ihmiset marssivat kaduilla islamilaisen vallankumouksen 40-vuotisjuhlallisuuksissa. Epäiltyjä uhreja on 700, joista jotkut ovat vain kolmevuotiaita. Yleisö antoi raivoisat aplodit. Yhdysvalloissa katolista kirkkoa ravistellut seksuaalisen hyväksikäytön vyyhti on laajentunut koskemaan myös baptistikirkkoa. Presidentti Hassan Ruhani vannoi puheessaan, että Iran jatkaa kiistanalaisen ohjusohjelmansa laajentamista. NälKäapu vaarassa. Musiikkimaailman Grammy-palkintogaala alkoi näyttävästi, kun lavalle asteli vaikuttavien naisten viisikko. Nälkää näkeville jemeniläisille tarkoitettu ruoka-apu uhkaa mädäntyä varastoihin, YK varoitti. vyyhti laajeNee. Naisvoimaa. Lady Gaga, Jada Pinkett Smith, Alicia Keys, Michelle Obama ja Jennifer Lopez avasivat juhlan kertomalla kukin oman versionsa musiikin voimasta. Koonnut: samuli vänttilä Robyn Beck / AFP Photo / Lehtikuva. Kirkon johtoa syytetään asian piilottelusta ja ohittamisesta. YK:n alainen Maailman ruokaohjelma (WFP) on varastoinut Hodeidan satamakaupunkiin viljaa, jolla ruokkisi liki neljä miljoonaa ihmistä kuukauden ajan. Hodeidan taistelujen takia WFP ei ole päässyt käsiksi varastoihin yli viiteen kuukauteen. Liki 400 kirkon työntekijää ja vapaaehtoista on epäilty seksuaalisesta häirinnästä viimeisen 20 vuoden aikana. Pääkaupungissa Teheranissa luettiin julistus, jossa vannottiin uskollisuutta Iranin ylimmälle johtajalle ajatollah Ali Khameneille. 16 15.2.2019 Maailman kuvat KumouKsesta 40 vuotta
Takapihan takana olevaa koulua on laajennettu ja uudistettu. ”Se oli erittäin rankkaa aikaa”, Liang sanoo. Kansallisromanttiset tanssija lauluesitykset sekä Kiinan avaruustutkimuksen edistysaskeleet herkistävät kyläläisiä. ”Meillä täällä maaseudulla elämä on silti hyvin yksinkertaista”, Liang sanoo. Kaupungin teknologisten ja taloudellisten veturien vaurautta ja hyvinvointia pyritään jalkauttamaan tasaisesti. Ihmiset ajelevat moderneilla autoilla. Wechatin kautta viestit, stickerit ja ”punaiset kirjeet” sinkoilevat ihmiseltä toiselle. Liang Qingguo syntyi Urho Kekkosen ensimmäisen kauden puolivälissä 1959. Ihmiset näyttävät hyväntuulisilta, naurua ja hymyä riittää, sukulaisista pidetään huoli ja kaduilla ja toreilla näkyy ahkeria ja eteenpäin katsovia kyläläisiä. Pidämme huolta perheestämme, teemme parhaamme ja iloitsemme siitä, kuinka kansakuntamme olot paranevat jatkuvasti.” Lauri Tammi Hangzhou lauri@mingleadvisors.com Twitter: @LauriTammi Xinqiaon maalaiskylässä Kiinan nopea kehitys hämmästyttää. Liangin kodissa tarjolla on teetä, pähkinöitä, makeisia ja suolapaloja. Liangin lisäksi Xinqiaossa selvisi hengissä vain kaksi muuta ikätoveria. Kiinan uusi kansantasavalta oli tuolloin kymmenen vuoden ikäinen. Läksäislahjaksi saamme sian kankun ja koiran koiven. iLotuLitteet täyttävät tumman taivaan. ”Uusi Sian vuosi merkitsee meille vaurautta ja hyvinvointia”, kertoo 60-vuotias Liang Qingguo, Xinqiaon kommunistisen puolueen arvostettu kyläjohtaja. ”Mao pelasti meidät. Perinteiset perhearvot ovat säilyneet tärkeinä, eikä liika materialisoituminen näyttäisi vallanneen kylää. Maon johtama puolue joutui uuden haasteen eteen, johtamaan maailman suurinta valtiota. ”Kyllä me Lauri täällä pärjäämme. Silti paljon on vielä tehtävää. Videopuhelu tuo veljentyttären kuulumiset. 15.2.2019 17 Mao Zedongin juurilla, Hunanin maaseudulla sijaitsevassa pienessä Xinqiaon kylässä valmistaudutaan uuden vuoden juhlaan. Harva tulee Suomessa ajatelleeksi, kuinka merkittävää maaseudun kehitys on Kiinalle. Kiina näyttää porskuttavan kohti Maslowin tarvehierarkian ylempiä portaita. Harva on Suomessa myöskään ymmärtänyt niitä mahdollisuuksia, mitä Kiinan maaseutu voi tarjota. Pekingin, Shanghain ja Hangzhoun kaltaisten suurkaupunkien ohella ei ole huono idea tutustua Kiinan maaseudun leiväntuojien elämään. ”Maamme on kehittynyt valtavasti ja se alkaa näkyä nyt myös meillä täällä maaseudulla”, Liang kertoo. Changden kuntaan kuuluva kylä on vaimoni syntymäpaikka. 20–40 miljoonaa kiinalaista kuoli vuosina 1958– 1962 nälkään. ”Ei täällä kukaan enää rahalla maksa, yksi kännykkä riittää kaikkeen”, Liang toteaa. Xinqiaon ”köyhä” kylä on restauroinut lähes kaikki vanhat puutalonsa uudennäköisiksi. Mutta hän teki myös isoja virheitä.” Useimman kyläläisen seinällä roikkuu Mao Zedongin kuva. Myös Jack Man teknologiajätin Alibaban tärkeimpiä tavoitteita on maaseudun saaminen mukaan tietoyhteiskunnan ja sen palveluiden äärelle. Maaseudun äärellä voi myös virkistyä ja saada uutta virtaa elämäänsä ja ajatteluunsa. Pikkukaupassa skannataan QRkoodia. Kotona taulutelevisio näyttää perinteistä uuden vuoden juhlaa. Puolen tunnin jälkeen havahdun. ”Tulkaa niin vien teidät ajelulle.” Ajelulla näemme mustan vuohen, yksinäisen lehmän ja kaksi isoa sikaa
18 15.2.2019 Ilmiöt Finanssilukutaito ratkaisee Jos finanssilukutaito on huono, ostaja ei ymmärrä, mikä on asunnon todellinen hinta ja oma kokonaisvelkatila nne. Sh utt ers to ck
Velkaantumisen kannalta korkonäkymä on Pikkaraisen mukaan maltillinen. TeksTi: Taina kivelä Pikavipit ja kulutusluotot ovat Pentti Pikkaraisen mielestä taloyhtiölainoja isompi ongelma luottomarkkinoilla. Lyhennysten alkaessa asumisen kustannukset nousevat merkittävästi. Asuntolainan velallinen on asunnon ostaja. Ja asuminen aiheuttaa valtaosan velasta, kertoo Suomen Pankki. Pitäisikö olla huolissaan. Pikkaraisen mukaan makrotasolla – jossa yksilöiden, kotitalouksien ja yritysten käyttäytymistä havainnoidaan talouden kokonaisuuden näkökulmasta – talouden kehitys ratkaisee velkasuhteen merkityksen. Korkealla on myös suomalaisten kotitalouksien velkaantumisaste: velat suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin ovat historiansa korkeimmalla tasolla, lähes 130 prosenttia vuoden 2018 lopussa. Hänen mukaansa paineet rahapolitiikan kiristämiselle ja korkojen nostolle ovat aika olemattomat. Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola pitää yhtiölainoja selvästi ongelmallisempana kuin asuntolainoja. – Velkasuhde on tosiaan noussut viime vuosina, ja historiallisesti ollaan ennätyskorkealla, Pentti Pikkarainen toteaa ensin. – Jos EKP nostaa korkoja, korotukset ovat maltillisia: 25–50 pistettä [0,25–0,50 prosenttiyksikköä]. Kotitalouksien velasta valtaosalla rahoitetaan asumista *Tilastokeskuksen arvio **Lainat muilta rahoitusja vakuutuslaitoksilta, eläkerahastoilta ja yksityissektorilta. Monesti asunnon ostaja tarvitsee molempia. Naapurimaissa velkaantumisaste on korkeammalla, mutta myös varallisuuden taso on korkeampi. Aiemmin taloyhtiölainojen rooli oli asuntokaupoissa pieni, mutta nykyisin uuden asunnon velattomasta hinnasta 70 prosenttia voi olla taloyhtiölainaa. Jos on kohtuullisesti velkaa ja paljon varallisuutta, asiat ovat kunnossa. Ja jos katsoo euroalueen inflaatiopaineita, ei ole olemassa syitä korkojen nostoon, pikemminkin päinvastoin. – EKP valmistelee markkinoita korkotason nostoon noin vuoden kuluttua. Sekä makrotasolla että velkaa ottaneen yksikön näkökulmasta riskit tulevat muualta kuin koroista, Pikkarainen painottaa ja luettelee muita huolen aiheita: – Talouskasvun vaimeneminen, asuntomarkkinan hiipuminen, työttömyys, avioero tai sairaus. – Pitäisi katsoa myös varallisuutta. Positiivinen luottorekisteri auttaisi luotonantajaa ja finanssilukutaidon parantaminen velallista vastuunkannossa. Saa nähdä, pääseekö Suomen Pankin uusi pääjohtaja Olli Rehn seitsemän vuoden kaudellaan koskaan nostamaan korkoa, hän virnuilee. Pikkarainen on tarkkaillut rahoitusmarkkinoita näköalapaikoilta vuosikymmenet, esimerkiksi Suomen Pankin osastopäällikkönä, Helsingin yliopiston professorina ja valtiovarainministeriön ylijohtajana. Paljon puhuttua ja peloteltuakin korkojen nousua Pikkarainen ei näe uhkana. Materiaalit ja muodot tuovat suomalaisen luonnon – puun, jään, kaaret ja aavat – sisätilaan. – Jos ennusteiden mukainen noin yhden prosentin kasvu jatkuu, eikä tule isoja shokkeja, velkaantumisaste ei todennäköisesti ole liian korkea. 15.2.2019 19 OOdin kolmannen kerroksen katto kurottaa korkealle. Onko suomalaisilla liikaa velkaa. Myös velan laadusta on keskusteltu paljon. Uuden asunnon ostajalle on yleensä tarjolla kahdenlaista lainaa: omaa tai taloyhtiön. Jos taas tulee häiriöitä kotimaasta tai maailmantaloudesta, viennin veto vaimenee ja työttömyys kasvaa, se ajaa ongelmiin. % suhteessa käytettävissä olevaan tuloon 140 2000 2002 2008 2004 2010 2014 2006 2012 2016 2018 100 60 20 120 80 40 Asuntolainat Taloyhtiölainat* Kulutusluotot Opintolainat Muut lainat luottolaitoksilta Muut lainat** Lä hte et: Tila sto ke sku s ja Su om en Pa nk ki. Odotukset ovat kuitenkin maltilliset. Tärkeää on myös varallisuuden arvo ja sen likvidisyys. Asuntolainoissa vapaavuosia on yleensä korkeintaan kaksi, usein lyhennykset alkavat heti. Taloyhtiölainassa velan ottaa taloyhtiö ja laina jaetaan asunnon ostajien kesken. talOyhtiölainOissa on usein 2–5 vuotta lyhennysvapaata, jonka aikana maksetaan vain korkoja. Taloyhtiölainojen osuus suomalaisten veloista on edelleen pieni, Finanssivalvonnan tilaston mukaan noin 13 prosenttia, mutta niiden kanta on kasvanut selvästi nopeammin kuin asuntolainojen
Suomen Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja Ari Pauna arvioi Talouselämän haastattelussa (7.4.2018), että moni asuntosijoittaja saattaa suunnitella myyvänsä asuntonsa ennen kuin lyhennykset alkavat. – Jos finanssilukutaito on huono, ostaja ei ymmärrä, mikä on asunnon todellinen hinta ja oma kokonaisvelkatilanne. Silloin velkaan sisältyy riski. NordeaN johtaja Tom Miller on samaa mieltä Pikkaraisen kanssa: kun asuntoon pääsee kiinni aiempaa pienemmällä omalla rahalla – Miller rinnastaa tässä pankkilainan omaan rahaan – kokonaisuuden ymmärtäminen korostuu. Toisessa vaihtoehdossa lainaosuudet ovat päinvastoin. Monet sijoittajat ovat ostaneet asuntoja hakiessaan korkeampia tuottoja pääomilleen, ja lyhennysvapaan antama velkavipu lisää houkuttavuutta. 20 15.2.2019 – Kun taloyhtiön osakkaat ottavat kukin itse lainansa, ylivelkaantumiseen liittyvä kontrolli tehdään pankissa. Kun laina-aika on 26 vuotta ja korko 1,5 prosenttia, asunnon kokonaishinnaksi muodostuu noin 295 000 euroa. Ensimmäisessä vaihtoehdossa pankkilainan osuus on 70 prosenttia (175 000 €) ja taloyhtiölainan osuus 15 prosenttia (37 500 €). Pikkaraisen mielestä ratkaisevaa on ostajan finanssilukutaito, ei se, mistä lainat on otettu. Osakkaiden riski toteutuu, jos taloyhtiö ei pysty maksamaan lainaansa pankkiin, Miller painottaa. Lisäksi on väitetty, etteivät ostajat ymmärrä olevansa yhteisvastuussa taloyhtiön lainoista. – Uusia asuntoja on rakennettu paljon, ja niissä on isot velkamassat, merkittävästi suuremmat kuin vanhoissa taloyhtiöissä. – Miten hyvin keskivertokuluttaja pystyy varautumaan siihen, että asumiskustannukset nousevat merkittävästi lyhennysvapaiden loputtua, Miller pohtii. Miller ei lähde arvioimaan riskin realisoitumisen todennäköisyyttä, eikä hänellä ole toteutuneita tiedossaan. Lainaa enemmän pankista Lainaa enemmän taloyhtiöstä 37 500 € 211 445 € 45 300 € 37 500 € 45 300 € 211 445 € 294 945 € 294 945 € Kokonaisrahoitus Asunnon velaton hinta 250 000 € Lainaa yhteensä 212 500 € Laina-aika 26 vuotta Korko 1,5 % Pentti Pikkarainen ei näe paljon puhuttua ja peloteltuakin korkojen nousua uhkana. Jos asuntoja tulee myyntiin yhtä aikaa paljon ja samalla alueella, se saattaa aiheuttaa häiriöitä markkinoilla. Paineet rahapolitiikan kiristämiselle ja korkojen nostolle ovat hänen mukaansa aika olemattomat.. Ja ak ko M art ika in en Oma rahoitus Pankkilaina korkoineen Taloyhtiölaina korkoineen Asunnon 250 000 euron hankintahinnasta maksetaan heti 37 500, ja lainaa otetaan yhteensä 212 500 euroa. Positiivinen luottorekisteri pitäisi saada heti, tai sen olisi pitänyt olla käytössä jo aikoja sitten. Tilanne on kuitenkin sama kuin aikaisemmin: taloyhtiön osakkaat ovat aina vastuussa yhtiön lainoista, kuten muistakin yhtiön sitoumuksista. Tai ei ymmärretä realistisesti, mitkä ovat kulut ja miten ne muuttuvat. Seurataan, etteivät lainanlyhennykset korkojen noustessakaan nielaise liian suurta osaa käytettävissä olevista tuloista, arvioidaan lainanhakijan taloudellista asemaa ja riskinsietokykyä kokonaisuutena. Mutta jos laskelmat tehdään oikein ja mietitään velan suhdetta velankantokykyyn, ei ole väliä sillä, mistä lainan ottaa, Pikkarainen muistuttaa. Vastaavaa mekanismia ei ole taloyhtiölainoissa
Luotonantajan vastuuta pitäisi hänen mukaansa korostaa. – Rekisteri pitää rakentaa teknisesti niin, etteivät asiattomat sinne pääsee. – Niistä kannattaisi puhua. Kotitalous ei ole. Toinen valtion talouden mittari, jota suhteutetaan bkt:een, on kestävyysvaje. Nykytilanteessa, jossa makrotalouden shokkeja ei voi ennakoida ja kestävyysvaje kasvaa, ei haittaisi, vaikka taso olisi matalampi, Pikkarainen päättää arvionsa. Lainaa yhteensä 212 500 € Laina-aika 26 vuotta Korko 1,5 % Lainaa yhteensä 212 500 € Laina-aika 26 vuotta Hoitovastike ja vesi/kk Pankkilaina/kk Taloyhtiölaina/kk Hoitovastike ja vesi/kk Korko Lyhennys Lainojen kaksi ensimmäistä vuotta ovat lyhennysvapaita. – Jos meillä ei olisi kestävyysvajetta ja riskiä sen kasvuun, 60 prosentin velkasuhde olisi ok. Kaikki eivät ymmärrä todellista korkotasoa, eivätkä edes välitä siitä. lopuksi kysyn Pikkaraisen kantaa usein kuultuun väitteeseen, ettei kotitalouden ja valtion velkaa voi verrata toisiinsa – valtion velkaa ei kuulemma tarvitse maksaa takaisin. Jos tulee markkinaturbulenssia, se on sijoittajalle riski, Timo Metsola sanoo. – Positiivinen luottorekisteri pitäisi saada heti, tai sen olisi pitänyt olla käytössä jo aikoja sitten. Pikkarainen palaa finanssilukutaitoon: ymmärtävätkö ihmiset velkaantumisen kustannukset ja kokonaisvelkatilanteensa. Mutta myös valtion velan määrä voi nousta sellaiseksi, että sitä on aiheellista lyhentää. Kun lainan korko kaksinkertaistuu 1,5 prosentista kolmeen prosenttiin, kuukausikulut kasvavat noin 160 euroa eli 14 prosenttia. – Yleinen tutkimustulos on, että valtion velkatason ylittäessä 60–70 prosenttia bruttokansantuotteesta (bkt) ollaan kriittisellä rajalla, Pikkarainen sanoo. – Lähdemme siitä, että valtio on ikuinen. Tällä hetkellä vajeen arvioidaan olevan 3–4 prosenttia. Luotonantajan vastuuta pitää vahvistaa, rekisteri olisi siihen hyvä keino. Se kertoo, kuinka paljon julkiset menot ylittävät tulot pitkällä aikavälillä. Korko 1,5 % Korko 3 % 1 129 € /kk 1 287 € /kk 250 € 250 € 155 € 183 € 724 € 854 € Lä hte et: Tila sto ke sku s ja Su om en Pa nk ki Lainaa enemmän pankista, 2 ensimmäistä vuotta Lainaa enemmän pankista Lainaa enemmän taloyhtiöstä, 2 ensimmäistä vuotta Lainaa enemmän taloyhtiöstä 392 € /kk 250 € 25 € 117 € 250 € 155 € 724 € 1 129 € /kk 250 € 117 € 392 € /kk 1 129 € /kk 115 € 250 € 724 € Kuukausikulut 25 €. Ratkaisuksi sekä velkakierteen että asumisen lainojen riskien hallintaan Pikkarainen tarjoaa positiivista luottorekisteriä, johon kaikkien velanantajien pitäisi ilmoittaa antamansa luotot. Kuuhunkin päästiin jo 60-luvulla, eiköhän tämä tietosuojakin voisi jo nykypäivänä onnistua. Valtiolle oleellista sen sijaan on se, että velan määrä on sellainen, että valtio pystyy kaikissa oloissa hoitamaan velkaan liittyvät kustannukset, erityisesti korot. Pikavipit ja kulutusluotot saattavat johtaa holtittomaan velkakierteeseen. Julkisyhteisöjen bruttovelka ei saisi EU:n kriteerin mukaan ylittää 60 prosentin rajaa jäsenvaltion bkt:sta. 15.2.2019 21 – On selvää, että on asuntosijoittajia, jotka ovat hyödyntäneet yhtiölainoja maksimaalisesti ja haalineet niin paljon asuntoja kuin saa. Kun lyhennykset alkavat, kuukausikulut lähes kolminkertaistuvat noin 400 eurosta 1 130 euroon. Jos näin todella on, miksi. Vuonna 2017 velan ja bkt:n suhde oli Suomessa 61,4 prosenttia, ja sen arvioidaan alenevan lähivuosina. TaloyhTiölainojen sijaan Pikkarainen kiinnittäisi luottomarkkinoilla huomion erityisesti pikavippeihin ja kulutusluottoihin. Vastaargumenttina jo pitkään laajasti toivotulle rekisterille on esitetty esimerkiksi tietosuojan ongelmia. Siksi sen pitää lyhentää velkaa. – Jos taloustilanne pysyy hyvänä, töitä riittää ja muuttoliike kasvukeskuksiin pysyy vahvana, vuokralaisiakin riittää, Tom Miller huomauttaa. – Tämä on helppo kysymys, Pikkarainen yllättää. Velan kustannukset ovat siis kriittinen asia sekä valtiolle että kotitaloudelle. – Jos ajattelee Suomen tilannetta, korkotason nousu tarkoittaa sitä, että menokaton tullessa vastaan on leikattava muita menoja
22 15.2.2019 SoittaiSiko vai eikö. Nyt puhuu ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka, jonka kirja Talvivaaran sisäpiirissä julkaistiin tiistaina. Talvivaarasta pitäisi saada aikaan päätöksiä, hän sanoo tuoreelle pääministerille. Seuraavana aamuna hän on matkalla töihin, kun Sipilä soittaa takaisin. Seuraavana päivänä Rehn julkistaa 110 miljoonan euron lisärahoituksen Talvivaaralle ja kertoo, että valtio ottaisi vetovastuun kaivoksesta kahdeksi vuodeksi. talvivaaran kaivoksesta on muutaman viime vuoden aikana julkaistu kirjoja, tehty elokuva, näytelmä ja tv-dokumentteja. Nyt tilanne on kuitenkin niin vakava, että ympäristöministeriön väki on kannustanut tekemään poikkeuksen. Kirjoittamattomien sääntöjen mukaan kansliapäällikkö kertoo huolensa omalle ministerilleen, joka kenties vie viestiä eteenpäin pääministerille. 2004 Helmikuu: Pekka Perä ostaa Talvivaaran kaivosoikeudet kahdella eurolla 2008 Toukokuu: Hannele Pokka YM:n kansliapäälliköksi Lokakuu: nikkelikaivos aloittaa toimintansa 2009 Joulukuu: asukkaat valittavat hajuja pölyhaitoista 2010 Maaliskuu: kipsisakka-altaassa vuoto 2011 Toukokuu: lähijärvien veden käyttöä rajoitetaan suolaantumisen vuoksi Kesäkuu: ympäristöministeriksi Ville Niinistö Elokuu: YM perustaa kaivosverkoston 2012 Maaliskuu: kaivoksen työntekijä kuolee hengitettyään rikkivetyä Huhtikuu: kaivoksen vesialtaasta löytyy kuolleita lintuja Marraskuu: kipsisakka-altaassa massiivinen vuoto Marraskuu: YM perustaa kriisiryhmän 2013 Huhtikuu: kipsisakkaaltaassa vuoto Toukokuu: Pokalle jatkopesti kansliapäällikkönä Lokakuu: TEM ja YM perustavat kriisiryhmän Joulukuu: Talvivaara hakee yrityssaneeraukseen 2014 Syyskuu: vihreät lähtee hallituksesta, ympäristöministeriksi Sanni Grahn-Laasonen Nyt puhuu pokka Kirjat Kimmo Rauatmaa / Lehtikuva. Ympäristöministeriön ylimpänä virkamiehenä Pokka toimi kriisin keskiössä ja joutui usein myös kommentoimaan sen käänteitä julkisuudessa. Sitä pitäisi löytyä myös mökkiläisten korvauksiin, kansliapäällikkö linjaa. Tuskinpa pääministerillä olisi aikaa virkamiehille. Olisiko se sopivaa, Hannele Pokka pohtii. Sipilä lupaa jutella elinkeinoministeri Olli Rehnin kanssa. Pokka istahtaa Kkaupan rappusille puhumaan. Kirjassaan Pokka kuvaa, kuinka kaivos oli vuosien ajan ympäristöhallinnon painajainen, joka laittoi työntekijät paiskimaan ympäripyöreitä päiviä ja pilasi lomat ja viikonloput. Talvivaaran pelastamiseen löytyi poliittista tahtoa. Illalla Pokka rohkaisee mielensä ja jättää soittopyynnön Juha Sipilälle
Pokan mukaan Talvivaara ei koko toimintaaikanaan pystynyt noudattamaan annettua ympäristölupaa vesienhallinnan osalta. Ajan kanssa, Pokka toteaa. TEM:n virkamiesten kaivoksen jatkajaksi perustama Terrafame Oy vaikuttaa saaneen asiat kuntoon. Riittäisikö poliittista tahtoa myös yksityisten ihmisten asioiden hoitamiseen. AnnukkA kAArelA Hannele Pokka: Talvivaaran sisäpiirissä. Se aiheutti yllättäviä tilanteita, joita ei ympäristölupaa haettaessa ja myönnettäessä osattu ottaa huomioon. Talvivaarasta on Pokan mukaan otettu opiksi. Kaivoksen käyttämä bioliuotus oli Suomessa uusi menetelmä. Viime vuoden kolmannella neljänneksellä yhtiön liikevaihto oli 86 miljoonaa euroa ja se teki voittoa 4,7 miljoonaa euroa. Terrafame on ottanut tavoitteeksi koko kaivosalueen kuntoonpanon. Sen aikaansaamiseksi tarvittaisiin poliittista tahtoa. On silti mielenkiintoista lukea, miten virkamies on tapahtumat kokenut ja mitkä ovat hänen arvionsa niiden syistä ja seurauksista. Saadaanko rahoja koskaan takaisin. kainuun ELY-keskusta on syytetty julkisuudessa Talvivaaran valvonnan laiminlyönnistä. Kesäkuu: Pekka Perälle ehdollinen vankeustuomio Marraskuu: Terrafame aikoo rakentaa akkukemikaalitehtaan 2018. Pokan mukaan virkamiehet tekivät sen, mitä silloisilla resursseillaan ja asiantuntemuksellaan pystyivät. Altaassa sai säilyttää kiinteää jätettä ja vettä rajoitetun määrän, mutta määräyksiä rikottiin. – Ehkä. Valvontaa tehdään riskiperusteisesti. Otava, 352 s. Kun ELY-keskukselle saatiin lisää rahaa, henkilöitä ja asiantuntija-apua, valvonta tehostui. Myös oikeuskansleri oli sitä mieltä, ettei keskus käyttänyt toimivaltaansa riittävän ajoissa ja tehokkaasti. Siitä kertovat sekä tuotantoluvut että kaivoksen vesienhallinnan tasapainottuminen. Monet ovat kalliiden oikeudenkäyntikulujen pelossa vetäneet korvaushakemuksensa pois. – Tähän asti sitä on löytynyt kaivoksen pelastamiseen. Syyskuu: vihreät lähtee hallituksesta, ympäristöministeriksi Sanni Grahn-Laasonen Marraskuu: kaivosyhtiö hakeutuu konkurssiin, velkaa yli miljardi 2015 Helmikuu: valtion erityisyhtiö Terrafame Oy perustetaan Maaliskuu: brittiyhtiö Audley Capitals Advisorin kerrotaan ostavan Talvivaaran Toukokuu: Kimmo Tiilikainen maatalousja ympäristöministeriksi Elokuu: kaivoksen toiminta käynnistyy uudelleen Huhtikuu: Vaasan hallinto-oikeus muuttaa Talvivaaran luvat määräaikaisiksi 2016 Toukokuu: Talvivaaran johdolle sakkoja Toukokuu: Olli Rehn antaa kaivokselle 7 kuukautta armonaikaa Lokakuu: vesimäärä kaivoksen alueella saatu puolittumaan Marraskuu: Juha Sipilä vierailee Talvivaarassa; alasajo ei enää vaihtoehto 2017 Helmikuu: raaka-ainevälittäjä Trafigura vähemmistöosakkaaksi Lokakuu: Terrafamen liikevaihto vuoden kolmannella kvartaalilla 86 m€, voittoa 4,7 m€ Valtio on pumpannut kaivokseen hirvittäviä summia rahaa. – Lokakuun varastoitujen vesien määrä kaivosalueella oli 1,5 miljoonaa kuutiota, mikä on ällistyttävän pieni luku takavuosien vedenpaisumukseen verrattuna, Pokka kirjoittaa. Valtion pussista sijoitettiin aikoinaan rahaa myös Talvivaaraan sekä infratukena että Solidiumin ja Finnveran kautta. Onko siellä todella tapahtunut ihme. Ville Niinistö lupasi ministeriaikanaan oikeusapua vahingonkärsijöille, mutta lupausta ei ole täytetty. Esimerkiksi useita kertoja vuotaneen kipsisakka-altaan rakentamisesta ja käytöstä oli tarkat määräykset. Nikkelin vuosituotanto lähenteli 30 000 tonnia, joten yhtiö on pääsemässä vuonna 2015 asettamaansa tavoitteeseen. Totuus on kuitenkin se, että valtio on pumpannut kaivokseen hirvittäviä summia rahaa. Ympäristövalvonta on tehostunut ja muuttunut maksulliseksi. Pelkona oli, että musta pekka jäisi oman ministeriön käsiin ja rahat sotkun hoitamiseen otettaisiin veronmaksajien kukkarosta. Pokka pohtii, olisiko mahdollista laatia erityislaki, jonka puitteissa vahingot korvattaisiin. asiat Talvivaarassa näyttävät siis olevan hyvin. Esimerkiksi huippusalaisen Talvivaara-kriisiryhmän kokouksia Pokka ei voi juuri avata. Bioliuotus on viimein saatu toimimaan. Pokan kirja perustuu julkisiin asiakirjoihin ja hänen omiin muistinpanoihinsa. Mitä talvivaaraan nykyään kuuluu. Yhtiö tähyilee pelkästä nikkelin tuottajasta sen jatkojalostajaksi ja haluaa rakentaa akkukemikaalitehtaan kasvavaa sähköautoteollisuutta varten. Kaivosten ympäristöluvat ovat tiukentuneet ja kaivoksen sulkemisen varalta vaadittavat vakuudet alkavat olla sitä tasoa, että niillä on merkitystä. Kansliapäällikön oikeudentajua hiertää se, että kaivos on pelastettu ja sen entinen johto on saanut tuomionsa, mutta toiminnasta kärsineiden mökkiläisten korvauksiin ei ole saatu ratkaisua. 15.2.2019 23 Ministerit vaihtuivat, mutta virkamiesten piina jatkui. Kansliapäällikön käsien kautta on kriisin aikana kulkenut valtava määrä punaisella leimattuja papereita, mutta ne pysyvät salassa vielä vuosikymmeniä. Vuoden 2016 lopussa Pokka laski, että valtio oli sijoittanut kaivoksen ylösajoon Terrafamen kautta jo lähes 500 miljoonaa euroa
Te vääristelette kaiken, mitä sanotaan. Yhä laajemmilla alueilla voi kasvaa metsiä, jotka sitovat hiiltä. Mutta mikä on, kokoomus: eikö puoluetta ja Orpoa kiinnostakaan pääministerin hommat. Kasvit ja muut eliöt hyödyntävät sitomaansa hiilidioksidia ja tuottavat tilalle happea. Ilmaston lämpeneminen voi ehkäistä ilmaston lämpenemistä. Hiljattain kyselytunnilla Lindtman antoi näytteen taidoistaan tarinoimalla, kuinka hallitus joutui vastaamaan lapsiperheille, että työttömien lapsilta on pakko rajata varhaiskasvatusoikeutta, ”koska suurmetsänomistajat kävivät täällä ensin.” Kun työttömät kysyivät, onko heiltä pakko neljännen kerran peräkkäin leikata, vastaus kuului Lindtmanin mukaan, että ”miljoonaperijät kävivät täällä ensin.” – Nyt kun ikäihmiset kysyvät, olisiko tällä maalla varaa siihen, että jokaisesta pidetään ihmisarvoisesti huolta, teidän vastauksenne on, että sijoittajat kävivät ensin, Lindtman maalaili. Elpyminen alkaa, kun Jimmy Carter menettää työpaikkansa”, Reagan heitti kerran. Hän oli huomannut, että siinä oli toivomisen varaa, Huumo muistelee. Hiilidioksidia voi onneksi sitoa. oppositiovuodet ovat koulineet demariryhmyri Antti Lindtmanista eduskunnan ehkä etevimmän populistin. Te maalaatte kuvaa, sellaista kuvaa, mitä minä en tunnista. Lama tarkoittaa, että sinä menetät työpaikkasi. Hän muun muassa tähdensi, että alapään pesut ovat hyvin tärkeitä. Ilmaston lämpeneminen luo siis edellytykset hiilensidonnalle, joka ehkäisee ilmaston lämpenemistä. Kenties Lindtman yltää populismin saralla vielä yhtä huikeisiin kiteytyksiin kuin alan todellinen mestari, entinen Yhdys valtojen presidentti Ronald Reagan. Vaikka kuinka minä mietin, niin en tunnista noita puheita, mitä te kerrotte, Orpo valitteli. Hiilidioksidia pääsee ilmakehään joka päivä. Mitä enemmän metsiä ja muuta kasvustoa maailmassa on, sitä paremmin hiili sitoutuu. Huumon mieleen on jäänyt myös palsta, johon Ahti Karjalaisen vaimo Päivi Karjalainen kirjoitti neuvoja maaseudun tyttärille. ”Taantuma tarkoittaa, että naapurisi menettää työpaikkansa. Ongelma ratkaistu! TeksTi: Pekka Pohjolainen, Pauliina Pohjala, lauri heikkilä Pääministerin tuurauksen raskas taakka. Ilmakehässä tämä kasvihuonekaasu estää lämpöenergian poistumista maapallolta avaruuteen ja ilmastomme lämpenee. Päätoimittaja Johannes Virolaisen lisäksi siihen kirjoitti pääministeri Urho Kekkonen, pakinasta vastasi pääministerin sihteeri Ahti Karjalainen. Apollon Tietäjät 24 15.2.2019 KoKoomuKsesta on purettu toimittajille närkästystä siitä, ettei pääministeri Juha Sipilää ole viime viikkoina juuri näkynyt eduskunnan kyselytunneilla. Hieman taisi kyllä kokoomuspomoa raskas viikko ja pääministerin sijaistaminen painaa, kun hän vastaili torstain kyselytunnilla sosiaalidemokraattien veroalennusväitteisiin. – Tämä tyyli tekee minut nyt valitettavasti ihan surulliseksi. sitten seuraa uutinen. Huumo kertoo, että lukija sai lehdestä rautaisen poliittisen annoksen. Joulutauon jälkeen valtiovarainministeri Petteri Orpo on joutunut esiintymään kyselytunneilla pari kolme kertaa pääministerinä – viimeksi viime viikolla Sipilän potiessa flunssaa ja sitä edellisellä viikolla, kun Sipilä esitteli Brysselissä Suomen EU-puheenjohtajuuden tavoitteita EU-parlamentille. Ilmaston lämmetessä myös karut ja kasvittomat pohjoiset vyöhykkeet lämpenevät. tähän lehteen haastateltu Johannes Huumo toimi 1950-luvun alussa tiedotussihteerinä Kyntäjä-lehdessä, joka levitti Maalaisliiton ilosanomaa
Hienonna valkosipu linkynnet ja yrtit. Anna makujen irrota pari minuuttia. Arkiruuankaan ei tarvitse olla tylsää. Tarjoile smetanan ja suola kurkkujen kanssa. Ruuassa tärkeintä ovat aidot maut, terveellisyys ja ravitsevuus. Lisää val kosipuli, liha ja savupaprikajauhe. Kuori ja kuutioi perunat. Laske lämpöä, kunnes keitto poreilee kevyesti. Jatka kuullottamista 5 minuuttia. Eri tyisen tärkeää minulle on osata valmis taa ruuaksi kaikki luonnosta pyydystä mäni tai keräämäni. Teen ruokaa suurella sydämellä. Anna kiehahtaa. Lisää perunat ja keitä vielä noin 10 minuuttia. 15.2.2019 25 Kuutioi hirvenliha. Lisää laakerilehdet ja puolet yrteistä. Siitä resepti on sitten jalostu nut vuo sien mittaan. Idea hirvigulassiin syntyi, kun unka rilainen ystäväni toi tuliaiseksi paprika jauhetta. Bravuurini on sa vustettu metsälintu tai grillattu villi lohi korvasienikastikkeella. Jokai sella ruualla on tarina, joka amatööri kokinkin kannattaa opetella kerto maan. Serkkuni Eeva kokosi mi nulle reseptivihkosen, jonka ohjeita aloin kokeilla. Hyvä, jos osasin kananmunan keittää. Siitä se innostus lähti. Hirvigulassi 800 g hirvenlapaa 3 paprikaa 1 iso sipuli 6 perunaa 500 g paseerattua tomaattia 1/2 dl oliiviöljyä 5 valkosipulinkynttä 6 tl tuoretta rosmariinia 6 tl tuoretta timjamia 2 tl savupaprikajauhetta 2 rkl muscovadosokeria 1/2 tl jauhettua chiliä 2 laakerinlehteä 1 rkl mustapippuria 1 1/2 tl suolaa 1 l lihalientä 2 dl punaviiniä (tai vettä) Lisäksi smetanaa ja suolakurkkuja ”Muutin pois kotoa lukioon 15vuo tiaana. Lisää vettä, mikäli liemi tuntuu liian paksulta. Suikaloi paprika ja si puli. Lisää kasvikset, kuullota muutama minuutti ja lisää joukkoon paseerattu tomaatti, liha liemi, viini sekä loput yrtit ja mausteet. Kuumenna öljy kattilassa. Rus kista liha, vähennä lämpöä ja lisää sokeri ja chili. Tämä nyt vaan on ihan tör keän hyvää, kunnon ’lohtu ruokaa’, joka maistuu kaikille.” ”Törkeän hyvää lohturuokaa” Mikko Kärnän hirvigulassi on jalostunut nykymuotoonsa vuosien saatossa Kepukeittiö TeksTi: Meri AlArAnTA-sAukko kuvA: MAriA seppälä. Pienillä kikoilla sekin muuttuu juhla ateriaksi. Ruoka filosofiani rakentuu lähiruuan ja koti maisten raakaainei den varaan. Hauduta kannen alla 2 tun tia välillä sekoittaen
26 15.2.2019 Mies Paasikiven–Kekkosen linjan takana TeksTi: Pauliina Pohjala kuvaT: jaakko MarTikainen
Kyntäjästä lukija sai rautaisen annoksen poliittista aatetta. Huumo on lukenut viimeksi muun muassa Elias Lönnrotin, V. Parin vuoden jälkeen Huumo yleni MNL:n tiedotussihteeriksi ja liiton kustantaman Kyntäjä-lehden toimitussihteeriksi. Lehden päätoimittaja Johannes Virolainen käski Huumon kiinnittää huomiota levikkiin, joka oli vain noin 4 000 kappaletta. Vanhana toimittajana hän tietää, miten homma etenee. Maalaisliiton puoluetoimisto oli huippuyksikkö, Johannes Huumo kertoo. Kun menin kotikylääni, niin nyrkki nousi pystyyn ja huudettiin: ”Meitä ei murskata!”, Huumo muistelee. Hän haluaa poseerata nojatuolissa kirjahyllynsä vieressä, koska se on hänen lempipaikkansa. Huumo on mies, joka keksi käsitteen Paasikiven–Kekkosen linja. – Otammeko kuvat ennen haastattelua. Niissä hommissa vierähtivät vuodet 1950–55. Isä tunsi Santeri Alkionkin hyvin piiritoimikunnasta. Vuonna 1954 SDP kävi eduskuntavaaleihin julistamalla, että Maalaisliitto on murskattava ja Kekkosen kuningastie katkaistava. Hänen isänsä oli Maalaisliiton miehiä. Järjestöväen ponnistuksin se saatiin nousemaan 5 000:een. 15.2.2019 27 Johannes huumo ojentaa vieraille kättä ja henkaria kotinsa eteisessä Helsingin Pikku Huopalahdessa. Mutta hän tarvitsi rahaa pääkaupungissa elämiseen. – Maaseudulla oli kaikenlaisia opintokerhoja, mutta niissä luettiin vain yksi kirja talven mittaan, eikä niitäkään riittänyt kaikille. Merkonomi Arvo Miettinen Kuopiosta suostui hommaan, koska halusi muuttaa Helsinkiin lähemmäs tyttöystäväänsä. Huumo sai esittää johtokunnalle visionsa MNL:n yhteiskuntatiedon tutkinnosta, jonka voisi suorittaa kolmella eri tasolla. Huumo on tiettävästi iäkkäin keskustan puoluetoimiston entinen työntekijä. Idea sai kannatusta, ja Huumo pestattiin opintosihteeriksi. – Tällä sivuraiteella me ajoimme koko ajan. Hänen työnsä jälki kuuluu edelleen poliittisissa puheissa. – Kun siirryin puolueen puolelle MNL:stä, Kyntäjän levikki oli 19 060, terävämuistinen Huumo kertoo. Sukselaisen ja Johannes Virolaisen elämäkerrat sekä Kalevalaa. Pakkanen näytti liiton toimintasuunnitelman, ja Huumon huomio kiinnittyi koulutukseen. Virolainen teki pääkirjoituksen, Urho Kekkonen kirjoitti jokaiseen numeroon lentävä kynä -jutun ja Ahti Karjalainen pakinan, Huumo kertoo. Huumo kaivaa esiin paperin, jossa lukee, että vuosina 1949–52 MNL:n yhteiskuntatutkinnon suoritti alimmalla kurssilla 918, keskikurssilla 85 ja ylimmällä kurssilla 22 opiskelijaa. Hän oli sairastanut pahaa tuberkuloosia koko kesän ja ollut sen vuoksi Härmän parantolassa. Levikkipäällikköön ei ollut varaa muuten kuin urakkapalkalla. Lokakuussa 1952 MNL:n osastot viettivät kampanjaviikkoa Huumon kehittämällä tunnuslauseella ”Katkomme köyhyyden kahleet”. Huumo oli saanut sen verran mainetta, että hänet kutsuttiin talkoisiin, kun Kekkosen valintaan johtaneiden vuoden 1956 presidentinvaalien valmistelu alkoi syksyllä 1954. Maalaisliitto sai vaaleissa kaksi lisäpaikkaa (53 paikkaa), sosiaalidemokraatit yhden (54). Huumo syntyi ja varttui Etelä-Pohjanmaalla Nurmossa ja ehti opiskella kansankorkeakoulussa vuoden ennen sairastumistaan. Helsinkiläinen Johannes Huumo lukee edelleen paljon.. En halua tulla kuvatuksi keinutuolissa, koska sellainen edustaa pysähtyneisyyttä, 94-vuotias Huumo toteaa hymyillen. Huumon mielestä sivistykselle oli huutava tarve. Siinä oli lueteltu yleviä periaatteita, mutta konkretia puuttui. Nuorukainen oli toipilas ja rahaton, kun hän päätti muuttaa Helsinkiin jatkamaan opintojaan yhteiskunnallisessa korkeakoulussa. – Vasemmistolehdistö nosti mökän, että kuinka työläisiä sortavat isot isännät voivat katkoa köyhyyden kahleita, Huumo hymähtää. syksyllä 1948 Johannes Huumo oli 23-vuotias nuori mies, jolla ei mennyt kovin hyvin. J. Maalaisliitto halusi kääntää sen hyödykseen. Poika Johannes Huumo tunsi myös puolueen ihmisiä, muun muassa Maaseudun Nuorten liiton (MNL) – nykyisten keskustanuorten – silloisen toiminnanjohtajan Atte Pakkasen, ja meni kysymään tältä töitä
Jakobsonin kirjan mukaan Neuvostoliiton ulkoministeriön Pohjoismaiden osaston virkamies, entinen Helsingin lähettiläs A. Termi Paasikiven–Kekkosen linja piti vielä salata. F. Hän ei vielä tiennyt, että Porkkala saadaan takaisin. Maalaisliiton silloista puoluetoimistoa Huumo kuvailee huippuyksiköksi. Huumo tunsi Kekkosen hyvin. Maalaisliiton puoluetoimistolla ajateltiin, että keskustelussa täytyy pysyä niskan päällä. – Tällä tavalla nostimme Kekkosen Paasikiven rinnalle. Airo. Niinpä Jakobsson hyväksyi Huumon olleen ensimmäinen suomalainen, joka keksi käsitteen. Huumo sai myös Moskovan matkalta pois jätetyn ulkoministeri Johannes Virolaisen kirjoittamaan Paasikiven–Kekkosen linjasta. IhmIset olivat kadottaneet kiinnekohtansa sotien jälkeisessä Suomessa. Olin sinut hänen kanssaan loppuun saakka, ja saunakutsuja tuli tuhkatiheään. Jakobson lähetti vastauskirjeen Huumolle vuonna 2004. Sotasyylliset oli tuomittu ja niin edelleen, Huumo kertoo vastustajien motiiveista. Hän hyppäsi pystyyn, nosti molemmat nyrkit ylös ja sanoi, että ”Jumaliste, vaalitaistelu on ratkaistu ja vaalit on voitettu”! – Paasikivellä oli erittäin hyvä nimi, sitä hyödynnettiin. – Se ei osoittanut minun tietämystäni vaan informaation korkeaa tasoa, mikä oli tärkeää, kun kirjoitin artikkeleita. Eduskuntatoimittajat rankkasivat Huumon valtakunnan viiden parhaiten informoidun joukkoon. 28 15.2.2019 Huumo pohti kollegansa Martti Särkelän kanssa, tehdäänkö kampanjasta puoluevai henkilöpainotteinen. Huumo kertoo, että Kekkonen hyväksyi iskulauseen ja sanoi, että sen käyttämiseen täytyy kysyä lupa Paasikiveltä. Edesmennyt ministeri Max Jakobson on myös väittänyt termiä venäläisten keksinnöksi. VaalItaIstelua Huumo kuvailee likaiseksi. Huumo sanoo, että Kekkonen teki kaikenlaisia temppuja, joista häntä haukuttiin, ja sehän maistui puoluetoimiston väelle. – Kyllä Urho taas uskaltaa, sanoimme. – Paasikiven linjalla oli voimakkaita rasituksia. Osoitettiin luonnollinen vallanperimysjärjestys, Paasikiven jälkeen tulee Kekkonen. Paasikiven–Kekkosen linjasta syntyi keskustelua. Mannerheim johti sotaa, mutta Airo johti sotatoimia. huumo on harmikseen kuullut Jari Tervon väittävän televisio-ohjelmassaan, että venäläiset keksivät Paasikiven– Kekkosen linjan. – Oli sellainen sääntö, että ulkopolitiikassa kansaa ei kiinnostaa muu kuin kysymys sodasta ja rauhasta. – Myöhemmin hän vielä väitti Kekkosen keksineen sen itse ja esittäneen sen venäläisille, Huumo hämmästelee. Keskustan ja maaseudun arkisto. N. 17. Uutiskeskukseen tuli Reutersin kautta tieto Porkkalan palautuksesta, ja silloin oli oikea hetki kertoa Paasikiven– Kekkosen linjasta. Osoitettiin luonnollinen vallanperimysjärjestys, Paasikiven jälkeen tulee Kekkonen. Kuvassa noin kolmekymppinen Maalaisliiton puoluetoimiston työntekijä Johannes Huumo. PuoluetoImIston jälkeen Huumon työura jatkui Veikkauksessa. Hän suunnitteli kampanjan ja muun muassa käsikirjoitti ja ohjasi vuonna 1956 valmistuneen lyhyen dokumentin Maa luotti häneen, joka kertoi Urho Kekkosen tiestä presidentiksi vuodesta 1954 lähtien. Kekkonen hoiti kysymisen itse. Se oli sodan jatke. – Särkelä oli syttyvää lajia. Huumo vakuutti Jakobsonille kirjeellä, että hän keksi termin puhtaalta pöydältä eikä hänellä ollut siitä tietoa muualta. Korsimo piti luotettunsa ajan tasalla. Henkilöpainotteinen kampanja oli itsestäänselvä valinta tiedotusmies Huumolle, ja ulkopoliittinen teema, koska Kekkonen oli siinä vahvempi kuin kukaan muu. – Meidän piti pystyä johtamaan vaalitaistelua siten, että syötimme aina uusia väitteitä, joista syntyi keskustelua. Seuraavana vuonna Huumo siirtyi toimittajaksi puoluesihteeri Arvo Korsimon perustamaan mainostoimistoon Mainos-Mattiin, joka hoiti Kekkosen kampanjaa. Huumo ja Särkelä totesivat, että miehet ovat vähän samanlainen pari Mannerheim ja kenraali A. Siinä hän totesi, että Suomessa kukaan ei voinut tietää mitään Abramovin muistiosta. Ajattelimme, että se on painia hollituvan lattialla, siinä omakin mies tuhriintuu. Sen hän kuitenkin tiesi, että Paasikiven, Kekkosen ja puolustusministeri Emil Skogin matka oli hyvin tärkeä. – Torjuntapropaganda olisi vaatinut sen, että tapaus tapaukselta torjutaan vastustajan väitteitä. Huumo teki paljon töitä presidentinvaalien eteen. Huumo esitti presidentinvaaleihin iskulausetta Paasikiven–Kekkosen linja. – Heti MNL:ssa havaitsin, että Kekkonen on yliveto, kaikkein älykkäin. Mutta siinä tilanteessa, kun oli YYA-sopimus ja Porkkala venäläisillä, ulkopolitiikka oli tullut hyvin tärkeäksi. Huumo ajatteli, että Suomi tarvitsee kaksi henkilöä ulkopolitiikan suunnannäyttäjiksi, presidentti Paasikiven ja pääministeri Kekkosen, josta tehtäisiin seuraava presidentti. Abramov kirjoittaa vuonna 1953 muistiossaan ”Paasikiven– Kekkosen poliittisesta kurssista”. Huumon mukaan vastustajat sanoivat, ettei ole mitään Paasikiven–Kekkosen linjaa, on vain Paasikiven linja. Huumon mukaan teksti syntyi lennokkaasti, vaikka Virolainen oli alunperin ollut vastahakoinen hyväksymään termiä. Huumo kirjoitti siitä uutissähkeen lehdistölle, joka uutisoi termin näyttävästi Porkkala-uutisen yhteydessä. syyskuuta vuonna 1955 Huumo oli Uutiskeskuksessa vastaanottamassa raporttia Moskovasta
– Köyhiä on niin paljon ja rikkaita vähän. – Sipilän ansiosta kikyn yhteydessä syntyi tasapaino korporaation ja hallituksen vallankäytön välille. Mutta hallituksen politiikan tuloksena valtion talous on parantunut, joten turvallisuusperusta on vahvistunut, ja on ehkä vähän jaettavaa myöhemmin. Kuinka ne voisivat tehdä yhteistyötä, Huumo ihmettelee. – Mutta enää ei pidetä komeita puheita, televisiokin on suljettu puhujilta. Keskusta on joutunut korjaamaan Suomen velkaantumista, ja oikaisuliikkeitä joudutaan usein tekemään köyhien kustannuksella, Huumo pohtii. Huumo antaa suuren merkityksen kilpailukykysopimukselle taloustilanteen kääntämisessä ja kiittelee pääministeri Juha Sipilän (kesk.) toimintaa ay-liikkeen kanssa. Huumon mielestä ei olekaan ihme, että molemmat toivovat yhteistyötä keskustan kanssa tulevassa hallituksessa. Kun katsoo eduskunnan määrärahoja, niin leikkaukset koskevat usein köyhiä. Johannes Huumon mielestä keskustan tulisi korostaa vaalikampanjassaan sitä, että hallituksen toimien ansiosta turvallisuusperusta on vahvistunut.. Kokoomuksessa taas uuden ajan tuulet puhaltavat yhä voimakkaammin, kun nuori kärki menee oikeammalle. Huumo mainitsee Susanna Kosken, Elina Lepomäen ja Wille Rydmanin, joiden hän uskoo vaikuttavan kokoomuksen aatteelliseen muotoutumiseen. – SDP ja kokoomus ovat joka tapauksessa kulkemassa eri suuntiin. KesKustan pitäisi käyttää hyväkseen hallituksen kiistattomia saavutuksia, Huumo sanoo. Huumon mielestä keskusta tarvitsisi enemmän julkisuutta. Huumo näkee, että demarit ovat nyt puoluetaktisista syistä muurautuneet ay-liikkeeseen. 15.2.2019 29 Hän seuraa politiikka yhä ahkerasti, ja käy joskus keskustan yhteiskuntatieteilijöiden tapaamisissa. – Ei voi sanoa, että lisäsimme turvallisuutta, koska on jouduttu leikkaamaan. Tässä asiassa Sipilä on tehnyt uraauurtavaa työtä, ja se jää historiaan. Huumon mielestä ei riitä, että hallituksen sanotaan tehneen hyvää työtä, vaan työn tulos pitää esittää. – Puheissa pitäisi aina sanoa, että turvallisuusperusta on vahvistunut
Mah dollisuuksien ja halunsa mukaan van hus voi päästä myös osallistumaan ko din askareisiin, aivan kuten normaalis sakin elämässä. Tämä on valitettavaa mutta ymmärret tävää ottaen huomioon, että vastuun ot taminen hyvinvoinnin kannalta välttä mättömistä uudistuksista herättää aina vastustusta. Kodista voi tulla oman kunnon, toi mintakyvyn tai muistin heikentyessä tur vaton ja jopa vaarallinen paikka. Tämä edesauttaa myönteisen ilmapiirin säilymistä, osallis tumista ja vuoro vaikutusta. Vellovassa vanhuspalvelukeskustelussa perhehoitoa ei ole syytä unohtaa. pahinta on se, että välikysymyksen tar koituksena ei olekaan parantaa vanhusten asemaa vaan pyrkiä valtaan keinoja kaih tamatta. Nämä kaikki elementit toteutuvat luon tevasti ja hyvin tuettunakin laitoshoitoa edullisemmin perhehoidossa. Opposition välikysymys, joka keskittyy haukkumaan hallitusta ja soteuudistus ta, ei paranna vanhusten asemaa. Näin siitä huolimatta, että niiden läh tökohtana on poistaa syyt, jotka aiheutta vat epäkohtia. Näin siksi, että epäkohtien korjaami nen edellyttää oikeaa tietoa syistä ja toi mia niiden poistamiseen. Perhehoidossa iäkäs ei ole yhden hoita jan vastuulla. Laitoshoitoa tarvitaan, jos on kyse hoi dettavasta sairaudesta. Perhehoitoliiton mukaan olennaista on, että perhehoidossa pystytään vaali maan henkilön elämäntarinaa osana yh teistä koko naisuutta. Hänen pitää voida myös ylläpitää so siaa lista vuorovaikutusta sekä osallistua mielekkääseen, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävään ja ylläpitävään toimintaan. Ahon hallituksen ajan kokemuksesta tiedän, että välttämättömien uudistusten puolustamisesta ei palkita. Ikääntynyt voi olla hauras, pelokas ja potea alkavaa muistisairautta, mutta hä nellä on kuitenkin omaa toimintakykyä jäljellä. Ympärillä on parhaimmil laan useita eriikäisiä ihmisiä. VäliKysymyKsen tekijät tietävät, että epä kohtien poistaminen edellyttää uudistuk sia, joilla poistetaan huonoon kehitykseen johtaneet syyt. Vaikka vanhus ei enää voisi asua juu ri omassa kodissaan, hän saa perhehoito kodissa elämäänsä kaikki kodinomaiset elementit. 30 15.2.2019 Mielipiteet ”Kun saisi asua mahdollisimman pitkään kotona.” Näin vastaa moni ikääntynyt ja nuorempikin kysyttäessä, miten hän toi voisi voivansa loppuelämänsä elää. Uudistukset koetaan lähes aina uhka na. Surullista on todeta, että välikysymys ei edistä epäkohtien poistamista vaan on vakavien epäkohtien hyväksikäyttöä. VanhuspalVelulaKi määrittelee elemen tit hyvään hoitoon ja palveluihin. Kärjistetysti voidaan sanoa, että väliky symys on tietoinen valinta, jossa oma etu ohittaa yhteisen edun. Jarmo Laivoranta entinen kansanedustaja (kesk.) Välikysymys on vanhusten hyväksikäyttöä Sh ut ter sto ck. Koti on yleensä paras ja luontevin paik ka asua niin pitkään kuin mahdollista. Tällöin yksi parhaimmista har kinnanarvoisista ratkaisuista on kodin omaisten olosuhteiden ja pysyvien ihmis suhteiden perhe hoito. Ulkoilu ja kulttuuripalvelut sisältyvät hyvään elämään. Avoin keskustelu epäkohdista ja niihin johtaneista syistä on välttämätöntä. Uudistuk set, joiden syistä ja seurauksista ei ole oikeaa tietoa, aiheuttavat aina epävar muutta. Lain mukaan iäkkään henkilön pitää kokea elämänsä turvalliseksi, merkityk selliseksi ja arvokkaaksi. Aina näin ei kui tenkaan ole. Aina ikääntyneen kunto tai voimat eivät kuitenkaan salli kotona asumista. Aamupuurot, päiväkahvit ja iltapa lat nautitaan yhteisessä pöydässä. Siihen on luonnollinen syy. He tietävät myös, että keskittyminen et simään ratkaisuja oikean tiedon pohjalta paljastaisi heidän vastustavan uudistuk sia, joilla voidaan poistaa epäkohtia. Vuonna 2015 lakiin tulleet osavuorokau tinen perhehoito ja perhehoito hoidetta van kotona vastaavat siihen, että apua ja tukea pystytäänkin räätälöimään hyvin moniin hoivan ja huolenpidon tarpeisiin. Aila Paloniemi kansanedustaja (kesk.) Perhehoitoliiton puheenjohtaja Vanhusten perhehoitoa ei saa unohtaa Vanhusten huollon epäkohtien esiin nos taminen on hyvä asia
Missä on lastentarhanopettajien ammattiylpeys. Siksi, että poliittiset päätöksente kijät ja tutkijat elävät eri todellisuutta kuin kenttätyötä tekevät opettajat. ViiMe vuosituhannella Suomessa sai ylpeillä varhaiskasvatuksen ja koko opetusalan kor keasta tasosta. Tämän asian tiimoilta tulee puhua myös pienten lasten oikeuksista ja arvostuksesta, varhaiskasvatuksen arvon tunnustamisesta ja tunnistamisesta, perhepolitiikasta, palk karatkaisuista ja niin edelleen. Kari ei näytä antavan armoa, vaan vaatii ruotsin kieltä pakolliseksi myös niille pojille, joille äidinkielikin tuottaa ylivoimaisia vai keuksia. Miksi oppilaita ei laiteta välitunnilla ulos. Nyt asian tärkeys on tiedostettu, mutta aika monta ikäluokkaa ehtii siirtyä peruskouluun ennen kuin hal lituksen uudistuksen vaikutukset näkyvät päiväkodeissa. ”Koulun kehittäminen perustuu tutkimus tietoon. MilloinKahan kouluväki alkaa kyllästyä jat kuviin teoreettisiin hössötyksiin, ilmiöoppimi seen, sukupuolitietoiseen opetukseen ja niin edelleen. Mieleen tulee brittiläisen oikeusministe rin tuskastunut toteamus: ”Olemme saaneet tarpeeksemme asiantuntijoista”. Jotain kai puuttuu, kun päiväkotiin on nyt suunnitteilla virikeohjaajan virkatehtä vä. Lapsissa on tulevaisuus. Työnteon op pimiselle ei anneta nykyään mitään arvoa. Kirjoitus on teoriassa varmaankin edusta va, mutta käytännön työn kannalta se herät tää joitakin kysymyksiä. Surukseni totean, että omankin kun tani päiväkodissa, jossa on neljä osastoa, ainoa lastentarhanopettajakoulutuksen saanut henkilö on päiväkodin johtaja. Jo liian moni opetusministeri on unohtanut varhaisen puuttumisen tärkeyden ja opetuk sen ja oppimisen merkityksen pienen ihmi sen alkutaipaleella. Marja Hylkilä Toholampi Varhaiskasvatuksen taso on palautettava. Sen myötä OAJ:lla on osavastuu vallitsevas ta tilanteesta. Miksi sitten ei ymmärretä sitä, että parikym mentä prosenttia oppilaista ei voi oppia kaik kea sitä, mitä heiltä vaaditaan. Heidän tulisikin kantaa vastuunsa ja korjata tekemänsä virheet. Sosionomit saavat koulutuksen ihan erilai siin tehtäviin kuin alle kouluikäisen opetus ja kasvatustyöhön, johon kuuluvat muun mu assa lapsen psykologisen kehityksen moni puolinen tuntemus ja ymmärtäminen, taide ja taito ja liikuntakasvatuksen monipuolinen osaaminen ja opetusvalmius sekä musiikin opettamiseen ja ohjaamiseen liittyvät taidot. ”SuoMalainen koulutus ja kasvatusajatte lu perustuu yksilöllisen kehittymisen huo mioon ottamiseen. Miksi nämä asiat ovat niin vaikeita ym märtää. Päiväkodeissa on kyse opetuk sesta, ei ainoastaan hoidosta ja huolenpidos ta, jotka nekin ovat tärkeitä. Miksi OAJ ja Luukkainen eivät kuiten kaan vaadi sen toteuttamista käytännössä. Nykyisen hallituksen opetusministeril le tulee antaa tunnustus. Siten jokaisella lapsel la ja nuorella pitää olla lainsäädännöllä tur vattu mahdollisuus kehittyä omien edelly tystensä puitteissa.” Näin sanoo opettajien ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen. Mitähän henkilö tekee ja mikähän hänen koulutuksensa tulee olemaan. Benjam Myllyselkä englannin lehtori (evp) Minne menet, suomalainen koulu. Vaalit ovat tulossa ja vaaliohjelmia valmis tellaan. Nyt päiväkotei hin ja varhaiskasvatuksen lastentarhanopet tajien virkoihin ovat tulleet ammattikorkea kouluista valmistuneet sosionomit. Ei ole ymmärretty var haiskasvatuksen merkitystä. Miten on mahdollista, että Lastentarhanopet tajaliitto ja Opetusalan ammattijärjestö OAJ ovat noin vain sallineet näin tapahtua. Silläkin uhalla, että saan kriittistä palautetta joltakin suunnalta, halusin tuoda tämän asian esille. Lastentarhanopettajilla on myös musiikin säestystaito. Ongelmat aiheutuvat kuitenkin ennen kaikkea kouluviranomaisten ja poliitikko jen tekemistä epäonnistuneista ratkaisuista. Miksi ruotsin kielen opiskelua ei tehdä va paaehtoiseksi, vaikka se tuottaa tuskaa jou kolle oppilaita. Se perustui yliopistoissa saa tuun opettajakoulutukseen. Jos varhaiskasvatusta arvostetaan, lasten tarhanopettajien palkkauskin tulee asettaa oikealle tasolle. Hyvä pohja lapsen monipuoliselle kasvami selle ja oppimiselle luodaan varhaisvuosina. Koulua ja opetusta ei enää kehitetä opetusopeilla, vaan tieteelliseen tutkimuk seen perustuvilla käytänteillä.” Näin kirjoit ti professori Sanna Järvelä Kalevan yläkerta kirjoituksessaan (12.12.2018). Näennäistemppuilu jatkuu ja jatkuu. Tunteetonta vähäosaisten oikeuk sien polkemista. Siinähän saataisiin yksi liikuntatunti lisää. Ja se näkyy. Miksi kaikille tuputetaan liikaa teoriaa. Tosin todellisten asiantuntijoiden eli opet tajien ääntä eivät koululaitoksen kehittäjät ole ottaneet tarpeeksi huomioon. Nyt luodaan oppilaille illuusiota, että vain hauskanpidolla on merkitystä ja ikäviä asioi ta ei saisi ottaa esille lainkaan. Järvelä kirjoittaa, että tutkimuksen keinoin ymmärretään ihmisen oppimisen vaiheita. Keskustapuolueella ei ole ollut opetusmi nisteriä sitten Marjatta Väänäsen. Kari ei tunnu ymmärtävän sitä, että lapsella ja nuorella tulisi olla oikeus saada itselleen sopivaa opetusta. Ei ole varaa kadottaa yhtäkään. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Monia puutteita ei jatkossa kyetä korjaamaan. Liikuntatuntejakin vaaditaan lisää. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 15.2.2019 31 ”Meidän ei pidä ajatella pojille annettavia vapauksia hyvänä asiana, vaikka OECD:n tutkimusten mukaan jopa 16 prosentilla po jista ei ole riittävää lukutaitoa peruskoulun lopussa.” Näin kirjoitti vihreiden kansan edustaja Emma Kari. Yhä pienenevil le tuleville ikäluokille tulee tarjota parasta mahdollista. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle
– Täyttä puppua, jos joku sellaista Kainuuseen lupaa.” Myös kainuulaisen puun riittävyys sellu tehtaan tarpeisiin kyseenalaistettiin. Nyt siis sote maaliin, seuraavalla eduskunnalla riittää sosiaaliturvan uudistamisessa työsarkaa! Vai onko oppositiolla siihenkään haluja. Toisin sanoen leimikosta sahat ottavat riittävän järeän puutavaran, ja sahoille kel paamaton loppu puutavara menee sellu tehtaille. Lisäksi sahoilta tulee raakaainetta sel lutehtaille, koska noin 20 prosenttia tukki puusta on pintapuuta, jota haketetaan sellu tehtaiden raakaaineeksi. Tuomas Kettunen kansanedustajaehdokas (kesk.) Kuhmo Keskustelu metsien käytöstä ja hiilinielusta on usein hakoteillä nOrdean pääekonomisti Aki Kivihar ju toivoi Talouselämälehdessä Sipi län hallitukselle kunnianpalautusta. Esimerkiksi Kainuun Sanomat uutisoi 12.3.2015 seuraavasti: ”Kyytiä Tuomas Ket tunen sai puheistaan ja kirjoituksistaan, joissa hän on puuhannut sellutehdasta Kai nuuseen. Olen viimeiset neljä vuotta ollut aktiivi nen keskusteluissa ja kirjoituksissa metsä talouden asioista. Pel kästään Kainuun alueelta voidaan kestävästi hakata kuitupuuta noin 3,5 miljoonaa kuu tiometriä ja tukkipuuta noin kaksi miljoo naa kuutiometriä vuodessa. Erityisesti olen ollut ak tiivinen biotuotetehtaan rakentamiseksi Kainuuseen. Tässä kohtaa tulee keskusteluissa usein selkeä ristiriita, kun vaaditaan puurakenta misen lisäämistä, mutta raakaaineen saa tavuutta halutaan merkittävästi vähentää avohakkuukielloilla. Tämän vuoksi puut eivät pysty sitomaan riittävästi hiiltä, koska hiilen sidonta tapah tuu elävän latvuston lehtivihreän yhteyttä misen kautta. Sotemuutosjohtaja Jaakko Herra la pyytää kansalaisia kiinnittämään päähuomion soteuudistuksen todel liseen sisältöön eikä poliittisiin kuu miin kysymyksiin, kuten valinnan vapauteen tai maakuntiin. Puheenjohtaja Sipilä on toi minut lupauksensa mukaisesti: työl lisyysaste on noussut 68 prosentista 72,5 prosenttiin. deMarien varapuheenjohtajan San na Marinin mukaan SDP:lle tärkein tä on köyhyyden ja eriarvoistumisen pysäyttäminen ja erityisesti pienitu loisempien aseman parantaminen. Nyt on kysyttävä, onko kainuulainen edunvalvonta tehnyt tarpeeksi vaalikauden aikana. Mikäli metsien harvennuksia ei tehdä ajallaan, se aiheuttaa kasvun pie nenemistä puiden elävän latvuston pie nenemisen myötä. Metsänhakkuissa tehdään päätehak kuita (avohakkuut) ja harvennushakkui ta. Sellutehtaiden raakaaine tulee pääosin harvennushakkuista ja lisäksi tukkipuiden latvaosista sekä huonolaatuisista tyviosista. Edellisissä eduskuntavaaleissa keskustan viestinä oli ”Suomi kun toon”. Mielenkiintoista on se, että keskus tan ja kokoomuksen ollessa samas sa hallituksessa kaikkein pienimpiä päivärahoja ja eläkkeitä on nostet tu eniten. Viime eduskuntavaalien vaalikeskuste luissa esitykseni tyrmättiin useassa vaali paneelissa. Avohakkuiden puutavarasta suurin osa on tukkia muun muassa puurakentamisen tarpeisiin. Metsien merkitys on suuri Kainuulle ja koko Suomelle niin talouden kuin ilmaston muutoksenkin kannalta. Metsähallitus myy puutavaransa tehtaal le kuljetettuna, jolloin kuljetusmatkat vai kuttavat merkittävästi hintaan ja kannatta vuuteen. Tulevaisuudessa on erityisesti kiinnitet tävä huomiota siihen, että metsähakkuis sa mekaanisen metsäteollisuuden tarpei siin menee sen laatukriteerit täyttävä puu tavara ja sen jälkeen jäljelle jäävä puutava ra menee kemiallisen metsäteollisuuden tarpeisiin. Sotea on nyt veivattu 12 vuotta. Harvennusmetsien puiden kasvulla on merkittävä vaikutus hiilen sitomisessa, kos ka yhdessä kuutiometrissä puuta on noin 200 kiloa hiiltä. Siinä on ollut runsaasti asiavirheitä ja väärin ymmärrystä. Hän ennakoi kevään eduskunta vaalien johtavan pääministerin vaih tumiseen, vaikka Kangasharjun mu kaan Sipilän ainoa virhe olivat koulu tukseen tehdyt leikkaukset. Tulevaisuudessa on varmistettava, että tukkipuun laatukriteerit täyttävä puutavara menee sahoille. Siinäkin Kangasharju näki hyvänä puolena sen, että leikkaus sai koulu tus ja innovaatiojärjestelmän raken teet uusiutumaan. Metsähakkuissa sahoille menee järeä puu tavara (tukit) ja sellutehtaille ainespuu (kuitu puu). Tämä on turvattava tarvit taessa lakimuutoksilla, koska on vaara, että sellujalosteiden hintojen noustessa ja mak sukyvyn parantuessa sellutehtaiden katti laan sotkeutuu myös järeä puutavara, joka ei sinne kuulu. Parasta eriarvoisuuden ja köyhyyden torjuntaa on 140 000 henkilön työllis tyminen tämän hallituksen aikana. Oppositio hakee vaalivoittoa kat teettomilla lupauksilla ja on kiinni vanhoissa rakenteissa. 32 15.2.2019 Mielipiteet Olen seurannut viimeaikaista keskuste lua metsien käytöstä ja hiilinielusta. Neljä vuotta sitten Paltamon teh dashanke oli Kemijärven hanketta edellä. valtiOlla on Kainuussa ja Lapissa runsaasti harvennusikäistä talousmetsää, jonka har vennuspuu olisi kansantalouden kannal ta järkevää kuljettaa lähelle, tulevaisuudes sa uusille tehdaspaikkakunnille Paltamoon ja Kemijärvelle. Puuta riittää kyllä kaikille käyttäjille. harvennusrästien määrä on suuri, ja se aiheuttaa tulevaisuudessa hiilinielun pie nenemistä. Näyttää siltä, että Paltamon tehdashanke on jäänyt muiden hankkeiden jalkoihin. Hilkka Frigård Lempäälä Nyt soteuudistus maaliin
tuottajille maksetut tuottajahinnat putosivat jostain syystä samoihin aikoihin, kun Suomi liittyi EU:hun tai siinä vaiheessa, kun Suomi liittyi euroon. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Tuottajan osuus oli 60 prosenttia, meijerin 15 prosenttia, kaupan 17 prosenttia ja pakkauksen loput. Kauppa saa tuhannesta eurosta lyhyen myyntiajan maidoista parhaimmillaan jopa kymmenen kertaa kuukaudessa tuon 300 euroa. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Alkutuottaja ja jalostusporras joutuvat maksamaan omat tuotantokustannuksensa ennen tuotteista saatavaa tuloa. Tässä toteutuu eräänlainen tulonsiirto, jossa veronmaksajien rahaa siirretään tuottajien kautta elintarvikeja tarvikekaupalle. Tuottajat toimivat tuon rahan välikätenä. Lauri Jokinen Karstula Tuottajat rahoittavat vähittäiskauppaa Ruokailun yhteydessä Tampereella eräässä ravintolassa lasillisesta maitoa laskutettiin 5 euroa. Lypsäjän saama hinta on 0,37 euroa litralta. Asia jäi silleen lähes kolmeksi vuosikymmeneksi, kunnes parisen vuotta sitten kuulin tuottajan osuuden pudonneen puoleen eli noin 30 prosenttiin, meijerin nousseen 17 prosenttiin ja kaupan osuuden lähes kaksinkertaistuneen niin ikään noin 30 prosenttiin. Ruoka , metsä ja kotimainen energia ovat omissa käsissämme, ja niissä riittää työtä. Vaikka puhutaan kahdesta täysin eri sairaudesta, on näillä molemmilla yhteinen tekijä. Molempien diabetesten hyvä hoito perustuu hyvään sokeritasapainoon. Tästä syntyi tuottajille tulokuoppa, jota sitten ryhdyttiin täyttämään niillä kuuluisilla EU-tuilla. Lyhyen myyntiajan elintarvikkeiden kaupassa kauppa ei tarvitse omaa rahoitusta, koska elintarvikekauppa rahoittaa itse itsensä. Huono hoitotasapaino altistaa hyvin monille liitännäissairauksille, kuten silmien, munuais ten ja sydänja verisuonisairauksille. Pidän erittäin tärkeänä, että jatkossa kaikil la, joilla on diagnosoitu diabetes, on mahdollisuus saada sensorointilaite. Markkinoilla on ollut jo usean vuoden ajan laite, joka mittaa ihonalaiskudoksen sokeripitoisuutta, eikä jatkuvaa sormenpäistä pistettävää verensokerimittausta tarvita. Kaikilla diabeetikoilla on oltava samat mahdollisuudet laitteen käyttöön ja hyvään hoitotasapainoon asuinpaikasta ja kukkaron paksuudesta riippumatta! Hanna Holma eduskuntavaaliehdokas (kesk.) Kangasala Kukkaron paksuus ei saa vaikuttaa diabeteksen hoitoon VuoSia sitten kävi Jyväskylän uudella, Euroopan nykyaikaisimmalla meijerillä tuhansia vieraita. Maidon tuottajan osuus maitolitran hinnasta putosi noin puoleen entisestä, ja samanaikaisesti väkilannoitteiden ja muidenkin tuotantopanosten hinnat nousivat huomattavasti. ajatellaanpa tätä asiaa eräällä lailla varastokierron kautta. Kyse on siis todella suuresta joukosta suomalaisia, joita diabetes koskettaa. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 15.2.2019 33 SuomeSSa on noin 350 000 diagnosoitua diabeetikkoa. Sen lisäksi ne ovat koko ajan otettavissa tarmokkaampaan käyttöön, kun vain tahtoa ja ymmärrystä riittää. Se tarkoittaa 25 euroa litralta. Maidontuottajan 1 000 euroa tuottaa 300 euroa kerran kuussa, meijeri 170 euroa kahdesti kuussa laskutusjaksojen ollessa parin viikon välein. Lisäksi alkutuottajia rasittavat EU-tukien saannin edellyttämät valvonnat ja usein pikkutarkat tarkastukset. Hyvän hoitotasapainon saavuttamiseksi pitää tietää, kuinka verensokeri käyttäytyy. Minulta meni viitisen sekuntia, kun vastasin hänelle, että ei huolta, te saatte osuutenne paljon useammin kuin maidontuottajat. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Näin varastokierrolla laskettuna tuottaja saa vuodessa tuottoa 1 000 eurolle 3 600 euroa, meijeri 4 200 euroa ja kauppa 36 000 euroa. Kauppa maksaa myymistään lyhyen myyntiajan elintarvikkeista vasta jälkikäteen eli vasta sitten kun tuotteet on jo myyty. Tämä kaupan osuus ei tarkoita niitä yksityiskauppiaita, jotka ovat jonkun ketjun jäseniä. Vaikka sensoria pidetään kalliina laitteena, siitä aiheutuva hyöty varmasti ylittää sen kustannukset pidemmällä aikavälillä. Liitännäissairauksista aiheutuu valtavat kustannukset ja ylimääräistä inhimillistä kärsimystä. Tämän lisäksi on myös arvioitu, että vajaalla puolella 45–74-vuotiaista miehistä ja joka kolmannella naisella on kakkostyypin diabetes tai sen esiaste, jota he sairastavat tietämättään (Käypä hoito 2016, Duodecim). Diabetes on yksi suomalaisten kansantauti, johon käytetään merkittävästi yhteiskunnan varoja. Hehän ovat usein isäntäketjuunsa nähden vastaavassa asemassa tuottajien kanssa eli kauppaketjun armoilla. Meijerin esittelyssä kerroin samalla silloisen maitolitran hintajakauman. Valvontakoneisto ei sekään ole ilmainen. Heistä noin 50 000:lla on ensimmäisen tyypin diabetes ja noin 300 000:lla kakkostyypin diabetes. Eräässä ryhmässä ollut kauppias valitteli kaupan osuutta pienenlaiseksi. Antti Salo Tehokasta toimintaa. Noihin aikoihin tapahtui tuottajan kannalta kaksi merkittävää hintojen muutosta. Laite on parantanut merkittävästi diabeetikkojen hoitotasapainoa ja elämänlaatua, mutta laitetta eivät kaikki diabeetikot valitettavasti saa
klo 14–16. Pirkanmaan Keskustanaiset. Lahti. Hinta 10€. Aiheena kestävän kaupunkiliikenteen mahdollisuudet. klo 18–20. Valtion tulee korottaa valtionosuuksia kunnille, jotta ne pystyvät takaamaan laadukkaan hoidon. Kiireellisissä asioissa yhteys suoraan pj. V-S Keskustan historiikki ”Karvetin Herttuakunta – Sata vuotta keskustapolitiikkaa VarsinaisSuomessa” on ilmestynyt. Järjestäjä Helsingin Vesaiset. Lahti. Pirkanmaa Pirkanmaan piiri: Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere, 040 767 3419, pirkanmaa@keskusta.fi, www.pirkanmaankeskusta.fi. Päijät-Häme Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. Ke-ehdokas Hilkka Kempin K-klubi ke 6.3. Asioina eduskuntavaaliohjelman hyväksyminen ja ehdokkaiden nimeäminen. klo 18.30, mukana puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen. Muistathan toimittaa s-postiosoitteesi satu.tietari@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti.. Kurun Keskustan vaalipaneeli ”Matkalla eduskuntaan” Kuru-salissa su 24.2. 050 303 6493, hame@ keskustanuoret.fi. Lähtö Mikonkadun laiturista kello 8.00 ja takaisin olemme noin kello 22. Ke Martti Taljan kahvikonsertti pe 8.3. Minkälainen arvopohja tällaisilla yrityksillä oikein on. Keskustan teltta markkinatorilla ke 6.3. Kiikoisten Pelimannipiiri, Tiina Rampa yhteislaulusanoineen, kansanedustajaehdokkaiden bongaus ja lopuksi tanssia Streams’in tahdissa. Varsinais-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: Piirin tj Hanna Vuola 050 917 7000, järjestösihteeri Mari Tuuna 050 564 8747, Keskustanuorten tj Linda Lähdeniemi 0442050244, Vesaisten piirin tj Aino Piippo 0400 407 515, Keskustanaisten pj Ilona Koivunalho 050 353 2236. Siksi on tärkeää saada nopeasti sovittua pelisäännöt selviksi hoivajättien kanssa. Kahvi ja ilmoittautuminen klo 18–18.30. Kahvitarjoilu ja arpajaiset. Aiheesta alustaa Lahden kaupungin CitiCAPprojektipäällikkö Anna Huttunen: Miten voin vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillintään omalla liikkumisellani. Voit myös ottaa muutaman kalenterin myytäväksi ja näin tukea tulevia vaaliponnisteluja. Mukana mm. Pelkään, että syntynyt kohu saattaa vaikuttaa nuorten intoon hakeutua alalle. Eduskuntavaaliehdokkaat esittäytyvät ja ideoidaan yhdessä kevään vaalikampanjoita kahvikupposen äärellä. Keskustan Päijät-Hämeen piirin järjestöilta ke 27.2. Avoinna varmimmin ti klo 9.30–12 ja to klo 13–17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. Mukana keehdokas Heli Lehtilä. Kohun keskellä unohtuu, että suurin osa vanhuksia ja vammaisia hoitavista yksiköis tä tekee työnsä suurella ammattitaidolla ja suurella sydämellä. Ohjelmaa, vähän asiaa ja lopuksi tanssia. Vastuunkantajia ei löydy, vaan osoitetaan sormella aina seuraavaa. Lahti. Seuraavalla hallituskaudella tulee saada riittävä hoitajamitoitus kirjatuksi lakiin. Alustajana puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen. klo 17–19. kahvit. Liput 10€ sis. pitkapaasi(at)keskusta.fi, kiitos. Ratkaisuja tarvitaan. Liian usein unohtuu kiittää hyvistä asioista, ja niistä harvemmin tehdään juttuja lehtiin. klo 18 Lahdessa, Reumayhdistyksen kokoustila, Vapaudenkatu 1 D. Kj:n vuosikokous ke 13.3. Valvontaa tarvitaan yhä enemmän takaamaan, että vanhuksia ja vammaisia hoidetaan niin kuin on sovittu. Ke-ehdokas Hilkka Kempin K-klubi su 17.2. Keskustassa tapahtuu 34 15.2.2019 Viime päivinä on joutunut lukemaan toinen toistaan karmeampia uutisia vanhustenja vammaistenhoidossa tapahtuneista laiminlyönneistä. Pirkanmaan Keskustanaisten sääntömääräinen vuosikokous piiritoimisto Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1, ti 12.3. Hanki hieno seinäkalenteri vuodelle 2019. 040 736 3290, markku.leppalahti@keskusta.fi, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj Sari Kujanpää puh. Hinta 25€. Usein hoitajat ovat yrittäneet saada tilanteeseen kor jausta silläkin uhalla, että saattavat menettää työpaikkansa. Varmistathan paikallaolomme aina ennen tuloas. Ilmoittautumiset helsinki@vesaiset.fi tai 0505755236. Naisjärjestöjen Pirkanmaan aluetoimikunnan järjestämä vaalipaneeli Lielahden kirjastolla Tuike-salissa pe 8.3. Sysmä. p. Kärkölä. klo 15 Sysmässä, Laviasniementie 41. Isoilla ylikansallisilla yhtiöillä on unohtunut, mikä on tärkeintä hoidossa. Kirja on myynnissä Laitilan Kirjakaupassa ja piiritoimistolla. Uusimaa Kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset, muistattehan lähettää henkilöilmoitukset vuoden 2019 henkilövalinnoista Tuijalle, tuija. klo 17–18 puoluetalo Apollolla, Apollonkatu 11 a. Kj:n Ilmastonmuutos-keskustelusarjan seuraava tilaisuus Lahden kaupunginkirjaston auditoriossa (Kirkkokatu 31) ke 20.2. klo 8–14. Hoitajat ovat syyttömiä tilanteeseen, ohjeet ja käskyt tulevat ylhäältä. Orimattila. Arpajaiset ja puffetti. Oppositio syyttää tilanteesta hallitusta, vaikka oli itse leikkaamassa vanhustenhuollosta viime kaudella. klo 18 Lahden mieskuoron juhlasalissa, Hämeenkatu 21, sisäpiha. Tuukka Liuhaan (myös iltaisin ja viikonloppuisin): 045 674 8077, tuukka@liuha.fi. Sari Palmu keskustanaisten varapuheenjohtaja Arvokas vanhuus Puheenvuoro Helsinki Politiikkaa Apollolla – Suomen arvoisia tekoja -tilaisuus ke 20.2. Etelä-Häme Etelä-Hämeen piiritoimisto, piirin tmj Markku Leppälahti puh. Jokainen huolehtii omista välineistään ja hissilipuistaan sekä varsinaisista ruokailuistaan. klo 19–23 Kiikoisten seurantalolla (Kiikostentie 47, 38360 Sastamala). klo 17. Yritysten johto ei ole perehtynyt toimialaansa riittävän hyvin, jos voidaan sanoa, että vanhusten huono kunto yllätti. 0400 930 483 ja keskustanaisten PäijätHämeen piiri toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. Keskustan Helsingin piirin ylimääräinen kokous ke 20.2. Kyytiin pääsee myös matkan varrelta. Satakunta Satakunnan piiritoimisto, tavoitat meidät: tj Satu Tietari 050 405 7742 (satu.tietari@keskusta.fi), keskustanaisten tj Tarja Kiviniemi 044 978 3929 (tarja.kiviniemi@keskusta.fi), nuorten tj Juho Paavola 0440 336 588 (satakunta@keskustanuoret.fi). Mukana Laura Kolbe. Toisen alustuksen tarjoaa LSL:n joukkoliikennesuunnittelija Maria Niemi: Joukkoliikenne tulevaisuuden Päijät-Hämeessä. Se ei ole rahan kerääminen omiin taskuihin vaan laadukkaan hoidon tuottaminen asiakkaille. Asikkala. Piiritoimisto Apila palvelee sopimuksen mukaan. Vapaa pääsy. Himoksellahan on myös loistavat murtsikkaladut. 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi, Keskustanuorten tmj Emmi Mäkelä puh. Valvontakäynneistä ei pidä ilmoittaa etukäteen, jotta ongelmia ei saada lakaistua maton alle. klo 12–14 Järvelän aurinkotorilla puolueiden yhteisessä vaalitapahtumassa. Sihteerit: kj:t ja py:t ilmoittakaa tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@ keskusta.fi Ystävänpäivän iltamat la 16.2. Keskustan teltta la 23.3. Järj. Piiritoimisto: Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Keskusta Sastamala ja Kiikoisten py. klo 18.30 puoluetalo Apollolla. Lasketteluretki Himokselle la 9.3. Ota yhteys piiritoimistoon ja sovitaan kaupoista. Vesaiset tarjoaa matkan ja retkieväät. Pirkanmaan Vesaiset: tj Elina Sieppi, Näsilinnankatu 23 a 1 33210 Tampere, 040 5550 635, sähköposti elina.sieppi@gmail.com. Oppositio syyttää tilanteesta myös sotea, vaikka sitä ei opposition jarrutuksen takia ole saatu vietyä vieläkään maaliin. suomenmaa.fi. Kalenterissa nimipäivät sekä kaunis kuva joka kuukaudelle. Tapahtumat Pirkanmaalla: facebook.com/keskustapirkanmaalla ja Suomenmaan Keskustassa tapahtuu -nettipalsta: www. Yhteydenpito oli mutkatonta, hoitoon osallistuminen helppoa ja vanhuksia hoidettiin yksilöinä. Keskustanaisten Pirkanmaan piiri: tj Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere. Sain olla onnekas, kun oma äitini sai viettää viimeiset vuotensa laadukkaassa yksikössä. 040 556 7262, kristiina.maki-valkkila@keskusta.fi. Lukuisat laiminlyönnit ovat nostaneet vanhustenhoidon tilan kaikkien huulille. 040 418 1150. Kahvitarjoilu klo 17.30–18. klo 17 UKKarkistolla, Ukk-tie 8, Orimattila
Nivala. klo 18 Joutsa: Matti ja Jaana Haapala, Muunilantie 64. Kahvitusta varten ilmoittautumiset erikoisruokavalioineen ke 13.2. www.fb.com/perapohjola. klo 13.30 Keskustan toimistolla Porrassalmenkatu 33, Mikkeli. Tunnusta rohkeasti aatetta ja väriä! Kokoja reilusti S-XXL. Tervetuloa mukaan tekemään ja juttelemaan! Pe 15.2. Satakunnan Keskusta on mukana tapahtumissa. Juhlapuhujana elinkeinoministeri Mika Lintilä. Tupailta 5.3. La 9.3. Kainuu Marisanna Jarvan eduskuntavaalistartti la 16.2. Paikalla ke-ehdokkaat Juha Pylväs, Antti Rantakangas ja Hanna-Leena Mattila. Kymenlaakso Piiritoimisto, tmj Sami Porkka, 050 577 0838, sami.porkka@keskusta.fi. Mukana ke-ehdokkaat Antti Rantakangas, Hanna-Leena Mattila, Juha Pylväs, Ulla Parviainen, Pekka Aittakumpu, Eija-Riitta Niinikoski, Jussi Ylitalo, Marjut Lehtonen, Mikko Kinnunen, Riikka Moilanen, Tuija Patana ja Vesa Riekki. Kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen. Ylitorniolla su 17.2. 15.2.2019 35 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. Su 24.2. Makkaranpaistoa, 2h rinneliput alle 18-vuotiaille puoleen hintaan (12,5€/alle 12v ja 13,5€/ yli 12v), liukurit 15 ensimmäiselle! Avoin tapahtuma kaikille, tervetuloa! Yhteiskyytimahdollisuus Mikkeli – Kouvola – Hamina, ota yhteys savo-kymi@vesaiset.fi. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. klo 10–16 Posion koulukeskuksessa. klo 18.30. Aikataulu: 8.00 SLN linja-autoasema, 8.30 Kerimäki, 9.00 Savonranta/SALEn piha, 10.30 Vesileppis. Alavieskan kj tarjoaa pullakahvit! Nivala. Kj:n kuukausikokous to 21.2. Mukana Ruotsin valtiopäiväedustaja Linda Ylivainio. Yleisötapahtuma kaikille avoin! Mikäli tarvitset majoitusta, voit itse varata sen Rokua Health & Spasta pe–la 22.2–23.2. klo 9–11 Kankaanpään torilla. Järj. Voit seurata leivontaa myös face-livessä Marisannan facebooksivulta. klo 13. Sääntömääräiset asiat sekä piirin mallisäännöt. kello 19 Kahvila-Ravintola Leikarissa (Haminantie 261, Kotka). klo 17 Leppävirran kunnantalo, kunnanhallituksen huone. Utajärvi. Seuraa Suomenmaan printistä tai netistä ”Keskustassa tapahtuu” -palstaa, piirin nettisivulta www.keskusta.fi/satakunta tai Facebook: Satakunnan Keskusta. Hinnat 40 euroa/huppari ja 30 euroa/collegepaita (Keskustan jäsenille -10 euroa hinnasta pois). sekä su–la 7.–13.4. klo 10–14 Satakunnan Kansan vaalitilaisuudessa Kauppakeskus Puuvillassa. Klo 13 Huoltopysäkki, Karttula. Su 10.3. klo 11–14 ja su 14.4. Tarjoamme kahvit makean kera. Anne Kalmarin kaurahiutaleiden pussitustalkoot. klo 12.30 ravintola Rastigaisa, Utsjoki ja klo 16.30 kunnanvirasto, Ivalo. klo 18 Oulun salon Peuhussa (Peuhuntie 194). Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa, millaista toimintaa haluaisit kehitettävän. Oulainen. klo 18.30 Koko Suomi – monet mahdollisuudet. Makkaranpaistoa, 2h rinneliput alle 18-vuotiaille puoleen hintaan (12,5€/alle 12v ja 13,5€/ yli 12v), liukurit 15 ensimmäiselle! Avoin tapahtuma kaikille, tervetuloa! Yhteiskyytimahdollisuus Mikkeli – Kouvola – Hamina, ota yhteys savo-kymi@vesaiset.fi. Arvontaa. klo 11–13 Suur-Miehikkälän seuratalo (Soppikankaantie 30), koko perheen ulkoilutapahtuma, klo 13.30–15.30 Sammontalo Virojoki (Rantatie 2). klo 18.30 Turvallisuus muutosten paineessa. Nivala. klo 18 Jämsä: Patapirtti, Jyväskyläntie 848 yhdessä ehdokas Tarja Uusipaaston kanssa. Lapsille oma leivontapiste ja piirustuskilpailu. Itä-Savo Itä-Savon Vesaiset järjestää riemukkaan päiväretken Vesileppikseen la 16.3. Vaalitupa (Kalliontie 18) avoinna seuraavasti: ti–pe 2.–5.4. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia ja niissä on kahvitarjoilu. Piiritoimistojen käynti/postiosoite: Snellmaninkatu 37, Kuopio. Ollaan yhteydessä. Pääministeri, Keskustan pj Juha Sipilä vieraillee Utsjoella ja Inarissa pe–la 15.–16.2. Kahvia ja arvontaa. Sääntömääräiset asiat ja uudet säännöt. Sodankylä. Leppävirran Keskustanaisten vuosikokous 25.2. Tupailta 15.2. klo 17.30 Siikaisten Eteläpäässä, Eteläpääntie 2. Klo 13 Lounasravintola Liki, Juankoski. klo 18 kahvila Sun Saimaassa, Porrassalmenkatu 25. Vuosikokousasioiden lisäksi sääntömuutos. Keskustan osastolla ke-ehdokkaita tavattavissa. klo 15–17 Kyllinkeitaan juhlasalissa, Vuorelantie 5. OIKAISU SuomenmaaSSa (8.2.) oli virhe vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokkaan Paul Abbeyn tittelissä. Paikalla ke-ehdokas Vesa Riekki. klo 16–19 Kausala S-Market (Kauppakatu 13), klo 16–17 Cafe Picnic (Kauppakeskus Hansa). Vaalitilaisuus koulun ruokasalissa (Poutalantie 1) 16.2. Keskustanuorten tmj Toni Viljamaa, 044 312 2982. Katso loput aikataulut www.suomenmaa.fi –> keskustassa tapahtuu. Avoinna klo 9–15, tärkeä tapaaminen kannattaa varmistaa soittamalla. Johtokunta klo 18. klo 13 Viitasaari: Maria Kaisa Aula, Emoslahdentie 344. klo 10–12 Kuopion tori. Muhos. Ulkoilmatapahtuma 16.3. Kahvia ja Makkaraa. Kahvitarjoilu 18.30 alkaen. matkat, lounaan ja pääsyliput sekä lapsille liukurit! Aikuiset 50 €/hlö, lapset 4–12 vuotta 30€/ hlö. klo 13 Pietarilassa, Elimäentie 46 B 11, Anjala. Koparakeittojuhla Sodankylän kunnanvirastolla la 23.2. klo 18 Eeva ja Kari Kaunistolla (Saarikankaantie 2). Oulu/Haukiputaan Asemakylä. Näyttelyn jälkeen nautimme lounaan noutopöydästä, ja sitten vietämme parituntisen pulahtamalla lämpimiin vesiin kylpylässä. Kahvitarjoilu 18.30 alkaen. Ma 18.2. Tilaa omasi Keskustan Keski-Suomen piiristä 045 327 4845. Tule tapaamaan ja keskustelemaan: 15.2. Toimisto pääsääntöisesti avoinna ma-to, mutta kannattaa varmistaa paikallaolo soittamalla etukäteen. Haminan kj sekä Kymenlaakson piiri. Mukana Vesa Linnanmäki, Auli Piiparinen. klo 12–13.30 panelistina OAJ:n koulutusja kasvatusaiheisessa vaalitapahtumassa Kauppakeskus Puuvillassa. klo 18.30, poliittinen katsaus. Paikalla myös ke-ehdokkaita. Piiritoimisto Kemissä auki pääsääntöisesti joka päivä, mutta varmimmin soittamalla etukäteen. Avoinna sopimuksen mukaan. Sääntömääräiset asiat sekä piirin mallisäännöt. Klo 13 Vanha Postitalo, Nilsiä. Kaakkois-Suomen ke-ehdokkaat liikkeellä Kymenlaaksossa: Pe 15.2. Kj:n sääntömääräinen vuosikokous Willen olohuone ja keittiö -kokoustiloissa ke 6.4. Päivän aikana tutustumme syvällä maan uumenissa olevaan taianomaiseen luolaan, jossa on Muumi-jääveistosnäyttely. Vapaa pääsy, maksullinen narikka, vapaaehtoinen kahviraha. 16.2. Jämsä. Leppävirran Keskustanuorten kokous 25.2. klo 14 Paltalinnassa (Vaarankyläntie 7) Paltamossa. – su 3.3. Mukana Pekka Aittakumpu ja Eija-Riitta Niinikoski. Lisäksi keehdokkaiden esittelyä ja arpajaiset. Äänekoskentie 31, Äänekoski. Paikalla keehdokkaita. klo 10–16 ja su 24.2. La 23.2 klo 13 Muurame: Kalle ja Elina Tammivuori, Niittuahontie 60. Joutsa. www.keskusta.fi/perapohjola. Mukana Antti Kivelä, Sallamaarit Markkanen. Yhteiskunnallinen lukupiiri ke 20.3. Toimisto kauppakeskus Hansa 2. Sääntömääräiset asiat sekä sääntöja nimenmuutos. Mukana ke-ehdokas Marjut Lehtonen Oulaisista ja ke Juha Pylväs Ylivieskasta. klo 18 Leppävirran kunnantalo, kunnanhallituksen huone. To 28.3. Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalan Keskustan yhteystiedot: tmj Antti Varis 040 511 6787, antti.varis@keskusta.fi. klo 16, kahvitarjoilu 15.30 alkaen. klo 9–20. Tanssin tahdit takaa Jouni Keronen. Kärsämäki. Kouvola/Sippolan py:n vuosikokous ma 25.2. Vesaisten talvitapahtuma 16.2. Alavieska. Kahvitarjoilu. klo 13–15 Uuperinrinteillä (Viirankankaantie 237, Reitkalli /Hamina). Nyt niitä saa! Keskustahuppareita ja keskustacollegeja – hyvälaatuiset paidat isolla apilalogolla. Ke-ehdokas Aila Haikkonen mukana tapahtumissa: La 2.3. Biotalousja ilmastokysymykset to 21.2. klo 19.30 Kalastajan majatalo, Karigasniemi. Musiikkia Emmy-Trio. Ma 8.4. Sääntömääräisten asioiden lisäksi yhdistyksen sääntömuutos. klo 13 Karvian keskustan vaalitilaisuudessa Nuorisoseurantalo Sampolassa. Pekka Aittakummun ystävänpäivätilaisuus 15.2. Savo-Kymen Vesaisten sääntömääräinen kokous 16.2. Tulemme kylään ja kylille! La 16.2. Paikalla ehdokkaat Marjut Lehtonen, Lauri Nikula ja Antti Rantakangas. Etelä-Savo Mikkelin kaupungin py:n vuosikokous ti 19.3. Vaalituvan avajaiset 1.4. Ke-ehdokkaat Hannah Honkanen ja Markku Pakkanen esittäytyvät. Hannakaisa Heikkinen, Matti Kärkkäinen, Hanna Huttunen. Tentissä ke-ehdokkaat Lehtonen, Moilanen, Rantakangas, Riekki ja Ylitalo. klo 18.30 Kinnula: Hillevi ja Pekka Kanervio, Mikonkuja 5 B 1. Posion messut la 23.2. Avoinna klo 9–15. Boostia Keskustaan la 16.2. Posio. klo 19 Konttilassa, Pomojentie 5. Abbey ei ole vasemmistoliiton varapuheenjohtaja.. Mukana Hanna Huttunen, Antti Kivelä, Matti Kärkkäinen, Vesa Linnanmäki, Sallamaarit Markkanen, Auli Piiparinen. Suuret vaalitanssit to 21.3. Kahvitarjoilu. Rokua Health & Spahan (Kuntoraitti 2, Utajärvi). Vaalituvan teemaillat: Ke 3.4. klo 18.30. Vaalitilaisuus 18.2. klo 12 Äänekoski: Riitta ja Pertti Ruuska, Kangashäkintie 203. Oulu. klo 18 Teija Vanhalalla, Pihtsalmentie 20 a, Savero. klo 12–13 Uuperinrinteiden rinnekahviossa (Viirankankaantie 237, 49520 Reitkalli/Hamina). klo 18.30 Ylisukupolvisuus voimavarana. klo 13 Pihtipudas: Seppo Kahilainen, Rönnyntie 16. Lukupiiri on osa Lukemisen unelmavuotta Mikkelissä. klo 14–16 Festi Palvelu Lounaskahvilassa, Alkkulanraitti 61. Hinta sis. Kärsämäki. klo 18.30 Kotimaista ruokaa! Pe 5.4. klo 19 Paakarin Pysäkillä, Teollisuustie 1. Ilmoittautumiset Timo Heikkilä 040 039 5004 tai Henrik Hämäläinen 040 588 626. klo 18 Kuhmoinen: Paloasema, Vellahdentie 1. klo 11– 13 Tampereen Säästö Tex:llä, Teollisuuskatu 5. Leppävirran kj:n vuosikokous 25.2. pitkapaasi@keskusta.fi, kiitos. Keskusta kylässä! Tule keskustelemaan ja kertomaan mikä harmittaa, kehujakin saa antaa! Kyläreissuilla mukana kansanedustajaehdokkaitamme. klo 14, os. Keskustellaan Anders Blomin Veljeskunnasta, joka kertoo kaiken lobbauksesta Suomessa. klo 12. Kahvitarjoilu. kerros, Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola. puro@keskusta.fi. Tupailta kunnantalon kahviossa su 17.2. klo 18.30 Teuvo Töllillä (Pussikuja 8). Su 17.2. 16.00 paluumatkalle, 17.30 Savonranta, 18.00 Kerimäki, 18.30 Savonlinna. klo 8–10 Karhulan Tori (Vesivallinaukio 3), klo 10.30– 12.30 K-Market Siltis, Pyhtää (Malminsuontie 2), klo 13–15 Uuperinrinteet Hamina (Viirankankaantie 237); koko perheen ulkoilutapahtuma: makkaraa, liukurit 15 ensimmäiselle, Vesaiset tarjoavat alle 18-vuotiaille 50% alennuksen 2 h rinnelipusta. La 16.2. Ti ja pe julkaistavan verkkosivujen järjestöpalstan deadline on tiistaisin ja perjantaisin klo 12, piiri mainittava. Tupailta Yritystalon auditoriossa (Revonkatu) 16.2. Sääntömääräiset asiat. Tarjoamme lihakeittoa. Su 17.2 klo 16 Konnevesi: Ida Harlin, Kauppatie 76. Pellossa la 16.2. Kahvitus ennakkoilmoittautujille klo 18.30 ravintolassa. klo 17 Leppävirran kunnantalolla. Su 10.3. Ke Katri Kulmunin vaalistarttitilaisuudet: Torniossa la 16.2. Pe 22.2. Kärsämäki. Ke 10.4. Yleisötilaisuus klo 19 auditoriossa. Keittotarjoilu! Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto, Palstailmoitukset Suomenmaahan jarjestot@suomenmaa.fi. Su 17.2 klo 18.30 Hankasalmi: Päivi ja Kari Hänninen, Mustamäentie 232. klo 11–14. Su 24.2. Tervetuloa eduskuntavaalitapahtumaan pe 22.2. Kouvola/Ahvion–Länsi-Muhniemen py:n syysja kevätkokous su 3.3. Lappi Utsjoki ja Inari. Vesaisten talvitapahtuma 16.2. Pohjois-Savo Pohjois-Savon Keskustan yhteystiedot: piirin tmj Kimmo Valta, 044 369 9600, toimistosihteeri Jaana Kvist, 0440 817 373 sekä Keskustanaisten tmj Kaija Väänänen, 044 369 9603. Ilmoittautumiset ja lisätietoa anne.herttuainen@keskusta.fi tai 050 520 6042/Anne. mennessä Maija Paavolalle paavola.maija@gmail.com tai 044 2940 753. Äänekoski. Leivotaan yhdessä rieskaa klo 9 alkaen. Kahvitarjoilu, arpajaiset. Tupailta 27.3. Suomenmaan perjantaina julkaistavan printtilehden järjestöpalstan deadline on edellisen viikon perjantai klo 12. Huttulan py:n syysja vuosikokoukset su 24.2. Samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. Karjala Kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset, muistattehan lähettää henkilöilmoitukset vuoden 2019 henkilövalinnoista Tuijalle, tuija. Peräpohjola Keskustan Peräpohjolan piiri, tmj Kai Puro, 040 837 9867, kai. Tarjoamme riistalihakeittoa. La 16.2. Motor Show -messuilla Porin Karhuhallissa. klo 11–14 Laaksojen Raudan pihassa. Lumijoki. Hintaan lisätään postikulut. klo 13–15 Uuperinrinteillä (Viirankankaantie 237, Reitkalli/Hamina). Ulkoilutapahtuma Pyssymäellä 6.4. Asiana johtokunnan jäsenet, puuttuvat henkilövalinnat ja valtuustolista. Paikalla keehdokkaat Jussi Ylitalo, Lauri Nikula ja Eija-Riitta Niinikoski. klo 19, Yhtenäiskoulun auditorio. klo 11–15 , Jämsän Forum. Majoitustilaa enää hyvin rajoitetusti, joten tee varaukset pikaisesti rokua.com. klo 15 Matti ja Riitta Huttusella, os. La 23.3. Keski-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: tmj Pauliina Maukonen-Kärkkäinen, 050 573 5353 , toimistosihteeri Pia Högberg, 045 327 4845 ja Keskustanaisten pj Anne-Maria Perttula, 040 831 3775, sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj Elina Suoranta, 040 721 0636. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimiston yhteystiedot: Toimisto 040 515 6800, Keskustan tj Antti Ollikainen 040 7210311, järjestösihteeri Mirja Kaartinen 044 0155404, Keskustanaisten ja Vesaisten tj Katja Koivukoski 040 5338160 sekä nuorten tj Marko Soini 045 2050677. Hinta standard 2 hh 67 eur/hlö/vrk aamiaisella tai standard 1 hh 108 eur/hlö/vrk aamiaisella. Huomaa muuttunut päivämäärä! Savo-Kymen Vesaisten sääntömääräinen kokous 16.2. Riistakatu 15 Iisalmi. Tevaniementie 11. klo 12–13 Uuperinrinteiden rinnekahviossa (Viirankankaantie 237, 49520 Reitkalli/Hamina). Su 17.2
Ossin Montellin talo Muoniossa on niin täynnä sarvia, nahkoja, täytettyjä villieläimiä ja pienempää riistaa, että isäntä itse mahtuu sinne sekaan vain vaivoin. Hän halusi olla kansalaisille helposti lähestyttävä vallesmanni, ei simputtaja. Häntä viehättivät juristina viran laajaalaisuus ja tehtävien monipuolisuus. Ohjaajana nimismiesuralle toimi Posion nimismies Kalle Laivamaa, jota Ossi opiskeluaikoinaan sijaisti. Ossin tie kulki syntymäkaupunki Lappeenrannasta koulukaupunki Oulun ja opiskelukaupunki Rovaniemen kautta juristiksi ja lainvartijaksi Käsivarren kihlakuntaan Muonioon. Kirjassa ei jää epäselväksi, että juuri Norjan kanssa tehdyt porosopimukset Ossi koki tärkeiksi, ja hän panosti suomalaisten poromiesten puolustamiseen porokorvausasioissa suhteessa Norjaan. Vaikeneminen lienee tarkoituksellista. Kirjan mukaan metsästys yleensä ja metsästys Afrikassa erityisesti on Ossi Hyvösen rakkain harrastus. Häntä kiehtoivat maantieteellisesti erittäin laaja toiminta-alue sekä lappilaisten ihmisten persoonallisuus ja ongelmien erityispiirteet. Ystävät eivät rajoitu vain Enontekiön ja Muonion tuntureille, vaan heitä riittää Afrikkaa, Kiinaa, Turkkia ja muita eksoottisia maita myöten. Tänä huumorintajuttomuuden aikakautena Suomi tarvitsisi enemmän Ossi Hyvösen kaltaisia letkeitä virkamiehiä. Erityisavustaja-ajastaan Ossi Hyvönen ei Pahajoen kirjassa kuitenkaan paljonkaan kerro. Sitä virkaa hän rakasti. Ossi Hyvösen renessanssiruhtinasmainen olemus ja vähän tavatkin sekä suorat yhteydet Helsingin herroihin synnyttivät myös kateutta ja kritiikkiä. Hyvönen oli yli kuusisataavuotisen nimismiesjärjestelmän viimeinen viranhaltija Suomessa, viimeinen vallesmanni. Yksi asia ei ole muuttunut: mies on edelleen sama huumorimies Ossi valppaana seuraamassa yhteiskunnan menoa. Konstailemattomuus oli hänen vahvuutensa virkamiehenä. Karjalaispojasta kasvoi Lapin mies. Ammattitaidoltaan Ossi kuului kaikista tuntemistani ehdottomasti kolmen kärkeen. Nimismiesjärjestelmässä yksi virkamies hoiti kaiken. Hyvä tuomari on parempi kuin huono laki. Hän kantoi virassa vastuunsa myös omista virheistään. Jos aika ei muuten kulu yhden asian virkamiehellä, hän ajaa taksilla. Hän on kaikessa tekemisessään aito, ja hänellä on taito hoitaa huumorilla vaikeitakin tilanteita. Ossi Hyvönen toimi Muonion ja Enontekiön nimismiehenä yli kolmekymmentä vuotta. Eläkkeelle hän jäi marraskuussa 2017. Ossi Hyvönen on selvästi ylpeä Pihtsuskönkään kieppeille rakennuttamastaan Vuobmakkaan valvontakämpästä, jossa hän sai isännöidä jopa kahta tasavallan presidenttiä, Mauno Koivistoa ja Tarja Halosta, poliisiylijohtajista, valtakunnansyyttäjistä ja pienemmistä tapeista puhumattakaan. Sven Pahajoki, Kalottikustannus Oy, 240 s. O ssi H yv ös en ko tia lb um i. Ossi hallitsi paitsi substanssin myös pelin siirrot. Ossi koki itsensä paitsi lainvalvojaksi myös kansanpalvelijaksi. Nykybyrokratiassa joka lailla on oma hallintonsa ja valvova virkamiehensä. sven paHajOen kirja Ossi Hyvösestä kannattaa lukea, jos haluaa tietää, miten kansanomaisuudella saadaan paljon enemmän aikaiseksi lainkuuliaisuutta kuin turhalla tärkeilyllä ja byrokratialla. Törmäsin omalla urallani kymmeniin erityisavustajiin useista puolueista. Samalla hän sai kertoa korkeimmalle päättäjätasolle lainsäädännön ja hallinnon toimivuudesta Lapin täysin erilaisissa olosuhteissa muuhun Suomeen verrattuna. Kirjasta saa hyvän kuvan Ossi Hyvösen sitoutumisesta nimismiehen virkaan. Ossi oli ja on ennen kaikkea viimeinen vallesmanni. Kaikki uudistaminen ei ole ollut viisautta, saati säästöjä. Opin tuntemaan Ossi Hyvösen Helsingissä 1990-luvun alussa Ossin toimiessa oikeusministeri Hannele Pokan erityisavustajana. Ossi Hyvönen viettää ansaittuja eläkepäiviään Muoniossa ja maailmalla harrastustensa parissa. Uran päättäneestä kelkkajuoppoudesta tunturierämaassa hän kirjassa sanoo ykskantaan: oma töppäys se oli ja sillä selvä. Hämmästelin, miten luontevasti Muonion vallesmanni solahti Helsingin politiikkaan ja miten sujuvasti ja varmaotteisesti hän junaili päätöksiä omilla tai ministerin valtuuksilla. Tuore kirja piirtää kuvaa Suomen nimismiesjärjestelmän viimeisestä viranhaltijasta Ossi Hyvösestä Letkeä vallesmanni Kirjat Ossi Hyvönen esittelee Käsivarren Lapin antimia, kalaa ja "Lapin kultaa" hilloja eli lakkoja. Lasse Laatunen Ossi Hyvönen – viimeinen vallesmanni. 36 15.2.2019 Kirjassa Ossi Hyvönen – viimeinen vallesmanni toimittaja Sven Pahajoki piirtää elävää kuvaa Ossi Hyvösestä, Käsivarren kihlakunnan nimismiehestä. Saamelaisuus oli vahvasti mukana virka-alueen toimissa poronhoidon kautta, mutta muutoinkin. Siivoaminen sarvien seassa vaatinee suojaksi kypärän päähän
Keskustalaisuuden myötä olen oppinut tuntemaan Eevakaisaa paremmin. Se on ehdottomasti meitä molempia kiinnostava friikkigenre, josta juttelemme mielellämme. Kati on valloittava. Nykyisin työskentelemme eri kouluilla ja näemme valitettavasti harvemmin. Hänellä on taito kiteyttää asian ydin. Keskustan tilaisuudet tuovat meitä kuitenkin usein yhteen. eevaKaisa leHtosalo-lönnberg, sysmä: Löysimme Katin kanssa toisemme nopeasti ison koulun opettajainhuoneessa. Eeva on välitön ja häneen on helppo tutustua. 15.2.2019 37 Opettajakollegoille Kati Pölöselle ja Eevakaisa Lehtosalo-Lönnbergille selvisi nopeasti, että molemmilla on keskustalainen tausta. Useampi pohti, että keskustan puoluekokous on itse koettava, sitä ei voi toiselle selittää. Meillä ei ole koskaan tylsää, kun tapaamme. Nopeasti selvisi myös molempien keskustalainen tausta ja kummankin kiinnostus kunnallispolitiikkaan sekä vaikuttamiseen. Hän on iloinen, rempseä, rohkea ja empaattinen. Friikkigenre yhdistää TeksTi: pauliina pohjala, kuva: jaakko MarTikainen Kati Pölönen, Hollola: Olemme tutustuneet Eevakaisan kanssa Kivimaan koulussa, missä olimme samaan aikaan opettajina vuoden verran. Hänellä on äänekäs nauru ja häkellyttävä taito puhua asioista rehellisesti ja suoraan. Sotkamon puoluekokouksessa me ja joukko Päijät-Hämeen keskustanaisia kokoonnuimme hotellihuoneeseen, jossa nostimme maljan vaikuttaville upeille naisille. Itse olen ollut siellä töissä pian 20 vuotta. Olemme jalat maassa olevia naisia molemmat. Pyysin Eevakaisaa ehdokkaaksi viime eduskuntavaaleissa, otin asian useamman kerran puheeksi opettajienhuoneessa. Kepukaverit. Kaikki esittäytyivät toisilleen, osa kertoi koko elämäntarinansa. Olemme molemmat iloisia, peruspositiivisia ja huumorintajuisia. Olen varma, että Eevakaisa saa suunsa auki, kun hänellä on asiaa. Meitä yhdistää samanlainen huumorintaju. Vetäydyn herkemmin taka-alalle, kun taas Kati ottaa tilanteen kuin tilanteen suvereenisti haltuun. Eevakaisa on valoisa, puhelias ja hyväntuulinen pohdiskelija, joka jaksaa keskustella väsymättömästi mistä tahansa. Sitä taitoa ihailen hänessä erityisesti. Minä olen kuitenkin varovaisempi ja arempi. Hän asettui ehdolle, teki hienon kampanjan ja sai paljon ääniä. Minussa ja Katissa on varmaan paljon samaa. Olemme molemmat aika kovaäänisiä ja nauru on meillä herkässä. Me kuulumme kauas
Kunhan vain ei Mannerheimista saataisi kruunun tavottelija. Siihen emme suostu.. Santeri Alkio epäilee, että ”koko triumfi” on järjestetty monarkian edistämiseksi Suomessa. Arveltiin voitavan järjestää. vaalitaiStelu alkaa tiivistyä. Annoin hänelle neuvon: kääntyä Aunuksen komitean puoleen ja koettaa yhdistää Aunuksen ja Inkerinmaan asiat samaan ylijohtoon. Mutta nyt on kysymys rahasta. Ja suomalaisvaltio syntyy! valtionhoitaja Mannerheim lähtee helmikuun puolivälissä valtiovierailulle Skandinavian maihin. Siellä on nyt pohjois Inkerissä 2 000 miestä, Suomessa noin 300, valmiina lähtemään everstien Sihvon ja [nimi puuttuu] johdolla. Ken elää, hän näkee. helmikuuta kahdessa tilaisuudessa, joissa on yhteensä yli 500 kuulijaa. 8.2.–15.2.1919 Mannerheimin Ruotsin-vierailu epäilyttää Alkiota Seuraavana päivänä Alkion puheille tulee yliopettaja Pietari toikka kertomaan Inkerin tilanteesta: Hän selitti Inkerinmaan onnetonta tilaa. On ilmeistä että se on laitettu, koko triumfi, pelkästään Suomen kuningasagita toorinen merkitys, samalla kun sillä on tarkoitus lu mota suomalaiset alistumaan ruotsalaisten vaati muksiin täällä. Ruokatarpeista ei ol tu pitkälle selvillä. Aunuk selle asetetaan hallitus, jonka tukena ja opastajana on suomalaiset. – Aluksi olisi Suomen hallituksen annettava inkerikoille puolen miljoonan laina. Jumala suokoon että näistä vaaleista koituisi voitto isänmaalle, voittakoon sitten mikä puolue tahansa! vaalien ohella Alkiota työllistävät näinä viikkoina Viron, Aunuksen ja Inkerin asiat. Sa noimme, että ennen kun lähdetään on sotamiesten ruoasta pidettävä varma huoli. Eilen olimme jo saaneet järjestetyksi, että valtio varain valiokunnan eri ryhmien johtavain jäsenten suostumus oli saatu siihen, että budjetissa varataan muutamia miljoonia Aunuksen vapautusta varten. On merkillistä, miten asiat kehittyvät! Viron, Aunuk sen, Inkerin asiat ja vapautus työntyvät itsestään esiin ja pakottavat ratkaisuun. Joka tapauksessa kerrotaan, että täällä Helsingis sä puuhataan siihen suuntaan, että jos vaalit mene vät monarkisteille epäsuotuisaan suuntaan – täällä Mannerheim julistautuisi diktatoriksi. Mannerheim hyväksyy suunnitelman, mutta tahtoo että marssiin on odotettava Englannin lupa. Me taas arvelimme, että tätä lupaa virallisesti ei voida saada. – Sitä vastoin on tarkoitus antaa Venäjäl le osa Muurmanin rataa, sekä Kuolan niemimaa. Sanoin, että meidän ryhmän luu len varmasti hyväksyvän tämän. Santeri alkio puhuu 9. Jos nyt Aunuksen ja Inkerinmaan asia yhdistetään, selvenee jälkimmäisen rahakysymys. Hänen saamansa vastaanotto Ruotsissa epäilyttää Alkiota, joka on tähän asti esittänyt hänestä päiväkirjoissaan varsin myönteisiä arvioita. helmikuuta: Mannerheim kulkee Ruotsin kuninkaan vieraana suurella komeudella. Yliopettaja Toikka otti nyt kehittääkseen asiaa tällä pohjalla. päivänä hän osallistuu Vironkomitean sotilasosaston edustajien kanssa neuvotteluun, jossa pohditaan Aunukseen lähetettävän sotilasjoukon rahoitusta: Me otimme asiaksemme varata budjetissa tarvetta varten muutamia miljoonia. Helmikuun 13. Parempi on, että miehistö (vapaehtoinen) me nee huomaamatta rajan yli ja esiintyy siellä Aunuk sen vapaajoukkona, nostaa aunukselaiset aseisiin. Häntä oli neuvot tu meidän luo. Sävy muuttuu 14. Seuraavan päivän päiväkirjamerkintä kertoo toiveikkaista tunnelmista: Yleensä ollaan siinä uskossa että maalaisliitolla on myötäistä ensi vaaleissa. Hän saa Ruotsissa näyttävän vastaanoton. Englannin tiettiin olevan tähän myönteisellä kannalla, se suostuu luovuttamaan aluetta Syväriä myöten. timo laaninen Suomen Synty Santeri alkion Silmin 38 15.2.2019 Valtionhoitaja Mannerheim suorittaa näyttävän valtiovierailun Ruotsiin ja Tanskaan helmikuun puolivälissä
Samalla haluan olla EU:ssa ajamassa koulutuksen, tutkimuksen, kestävän kehityksen, ilmastonsuojelun, pakolaisuuden hallinnan ja kehitysyhteistyön globaaleja asioita. Miten korjaisit EU:ta. Lenkkeilen, mökkeilen, saunon ja oleilen perheen kanssa. 3. Äänestäminen EU-vaaleissa on tärkeä osa tätä toimintaa. Eurovaalit Suomenmaan juttusarjassa esitellään keskustan eurovaaliehdokkaat. Katson myös onnistuneeni, jos olen ryhmän kanssa voinut myönteisesti vaikuttaa Suomea hyödyttäviin asioihin ja EU:n yleiseen kehittämislinjaan. EU on tuonut suomalaiselle elinkeinoelämälle vakautta ja konkreettisia etuja. Mitä hyvää EU-jäsenyys on tuonut. EU-parlamentti on luonteva jatko tälle. EU ja kansainvälisyys vaikuttavat yhä enemmän suomalaisten elämään. EU:n pitää keskittyä isoihin ja päätehtäviensä mukaisiin asioihin ja vähentää huomattavaa byrokratiaa. Monissa asioissa kansallisen suvereniteetin kunnioittaminen on tärkeää. 15.2.2019 39 1. Millaisen kauden jälkeen katsot onnistuneesi. Paitsi, että se on turhaa ja tuo monenlaista riesaa, tutkimukset osoittavat, että osalle ihmisiä se tuo selvästi terveydellisiä ongelmia. 6. Yhteistä maatalouspolitiikkaa pitää kehittää huomioiden kovin erilaiset maatalouden olosuhteet Euroopan eri maissa. Miksi kannattaa äänestää EU-vaaleissa. 2. EU:n on leikattava byrokratiaansa ja pysyttävä poissa liittovaltiokehityksen tieltä, pohtii Pekka Puska Miten korjaisit EU:ta. Haluan olla vaikuttamassa EU:n päätöksiin suomalaisten hyväksi ja EU:n järkeväksi kehittämiseksi – uudet haasteet kiinnostavat. Suomelle vapaakauppa ja kansainvälinen standardisointi tuovat monia etuja. Onko joku yksittäinen pulma, johon tarttuisit. 8. 5. TeksTi: Tomi oravainen Pekka Puska, 73 Koulutus: valtiotieteiden maisteri, lääketieteen ja kirurgian tohtori Työ: keskustan kansanedustaja Paikkakunta: Helsinki Miten rentoudut vapaa-ajalla. Suomen ajama ”keskitie” on viisas: ei liittovaltiokehitystä, mutta toisaalta EU:n pitää hoitaa hyvin monia jäsenmaita hyödyttäviä asioita. 4. Eduskuntakaudet aikoinaan Pohjois-Karjalan edustajana ja nyt Helsingin edustajana ovat olleet kiintoisat. Iso asia on nyt brexitin, Italian, Puolan ja Unkarin ja muiden haasteiden keskellä tehdä viisaita päätöksiä EU:n kehittämisestä. Puheet kehityksestä kohti liittovaltiota ovat turhia. Lisäksi olen ollut muun muassa WHO:n johtajistossa sekä useiden kansainvälisten järjestöjen puheenjohtajana. Jos olen käytännössä voinut vaikuttaa asioihin, joita konkreettisesti haluan edistää. EU on merkinnyt Suomelle länsieurooppalaista viitekehystä, eurooppalaisia arvoja ja turvallisuutta. 7. Mitkä kuuluvat seuraavan europarlamentin keskeisimpiin kysymyksiin. Mitä asioita haluaisit meppinä edistää. Ja ri La uk ka ne n. Miksi haluat europarlamentaarikoksi. Siksi on tärkeää, että olemme mukana sekä puolustamassa etujamme että kehittämässä EU:ta ja kansainvälisiä yhteisöjä arvojemme mukaisesti. Keskeinen tavoitteeni on puolustaa suomalaisten terveyttä, hyvinvointia, turvallisuutta, luontoa ja ympäristöä. Haluan saattaa EU:ssa loppuun päätöksen kellojen siirtelystä luopumisesta, jota esitin jo THL:n pääjohtajana 6–7 vuotta sitten
Kalmarin mukaan raportissa on esitetty paljon konkreettisiakin toimia, kuten suomalaisen ruuan näkyvyyden parantaminen kaupassa. Kahden eduskuntapuolueen puheenjohtajan ensimmäinen etunimi on Antti. Tietotesti ??. Ketkä. Jackson, Vin Diesel. 7. . Laurence Olivier keräsi sillä neljä Oscaria 1948. Mitkä kolme maata ovat maailman suurimmat ydinvoiman tuottajamaat. Kuka ohjasi vuoden 1987 elokuvan Hamlet liikemaailmassa. 6. Philadelphia. Mikä vuosi: tänä päivänä, helmikuun 15. Missä Euroopan maassa on eniten ydinvoimaloita. Nuo kolme maata tuottavat yhteensä yli puolet koko maailman ydinvoimasta. Missä maanosassa kesä ja talven lämpötilaero on pienin. Ydinvoimaa tuotetaan yhteensä 30 maassa. Vas tau kse t: 1) Aki Kau ris mäk i, 2) näy tel mäs arja Hei kki ja Kai ja esi tet tiin 196 1–7 1 (TV 2), Tut tavam me Tar kat 196 1–6 3 (ja sit ä jat koi sam oin näy tte lijö in Me Tam mel at 196 3–6 9 (M TV ), 3) Am man , Jor dan ia, 4) ora va, ”vi hre äss ä ken täs sä kul tai sel la oks alla ist uva , etu käp älis sää n kul tak äpy ä pite lev ä hop ein en ora va” , 5) Ran ska , 58 rea kto ria , 6) Yhd ysv alla t, Ran ska ja Kiin a, 7) Sam uel L. Tämän eläimen kerrotaan symboloivan kaiken hyvän keräämistä ja säilyttämistä. Karhinen kannustaa myös sel keäs ti siihen, että osuustoiminnallisten yritysten pitää hakea tiiviimpää yhteistyötä. Kuka heistä on se yhä näyttelevä näyttelijä, jonka tähdittämät elokuvat ovat tuoreen Box Office Mojon tilaston mukaan keränneet eniten rahaa eli 13,3 miljardia. Ja tämähän on hyvin keskustalainen linjaus myös. 5. Kalmari kiittää Karhisen raporttia. Hamlet on tehty myös Suomessa. Kenneth Branagh ohjasi ja näytteli Hamletin 1996 – neljä Oscar-ehdokkuutta. 2. Franco Zeffirelli ohjasi 1990 Hamletin, nimiosassa Mel Gibson. Kalmari pitää myös Karhisen ehdotusta ”peltoreformista” mielenkiintoisena kauan vaietun asian nostamisena keskusteluun. Mikä eläin on Laihian vaakunassa. – Samalla lailla määräävässä markkinaasemassa olevien kauppojen pitäisi myydä sisäänostohinnallaan muille, pienemmille kaupparyhmittymille, jotta saataisiin Suomen sisäistä kilpailua syntymään kauppaliikkeisiin. 40 15.2.2019 9 3 6 6 9 3 4 5 8 4 6 9 3 4 9 1 7 8 6 5 4 9 2 5 3 4 5 8 9 2 3 8 4 6 1 8 4 1 9 5 3 6 2 7 8 6 8 2 7 9 1 3 4 5 7 5 3 8 4 2 1 6 9 2 3 4 9 1 5 7 8 6 8 6 5 3 7 4 9 2 1 1 9 7 2 6 8 5 3 4 5 7 1 6 8 3 4 9 2 3 2 8 4 5 9 6 1 7 9 4 6 1 2 7 8 5 3 3 9 6 2 8 7 3 6 9 2 1 8 8 7 6 1 6 7 4 3 4 2 1 6 5 3 4 1 8 6 4 2 7 3 4 1 9 2 8 5 6 2 1 8 6 4 5 9 7 3 5 6 9 8 3 7 2 1 4 3 8 7 2 6 9 5 4 1 4 9 5 3 1 8 7 6 2 1 2 6 7 5 4 3 9 8 8 4 2 9 7 1 6 3 5 9 5 3 4 2 6 1 8 7 6 7 1 5 8 3 4 2 9 9 3 6 6 9 3 4 5 8 4 6 9 3 4 9 1 7 8 6 5 4 9 2 5 3 4 5 8 9 2 3 8 4 6 1 8 4 1 9 5 3 6 2 7 8 6 8 2 7 9 1 3 4 5 7 5 3 8 4 2 1 6 9 2 3 4 9 1 5 7 8 6 8 6 5 3 7 4 9 2 1 1 9 7 2 6 8 5 3 4 5 7 1 6 8 3 4 9 2 3 2 8 4 5 9 6 1 7 9 4 6 1 2 7 8 5 3 3 9 6 2 8 7 3 6 9 2 1 8 8 7 6 1 6 7 4 3 4 2 1 6 5 3 4 1 8 6 4 2 7 3 4 1 9 2 8 5 6 2 1 8 6 4 5 9 7 3 5 6 9 8 3 7 2 1 4 3 8 7 2 6 9 5 4 1 4 9 5 3 1 8 7 6 2 1 2 6 7 5 4 3 9 8 8 4 2 9 7 1 6 3 5 9 5 3 4 2 6 1 8 7 6 7 1 5 8 3 4 2 9 1. William Shakespearen Hamlet-näytelmään perustuvan elokuvan on moni kuuluisuus ohjannut. Tom Cruise, Harrison Ford, Morgan Freeman, Tom Hanks, Samuel L. Mikä oli ensimmäinen television draamasarja, niin sanottu perhesarja 1960-luvulla: Heikki ja Kaija, Hulukkoset, Me Tammelat vai Tuttavamme Tarkat. 8. – Eli suomeksi sanottuna hän sanoo, että osuuskuntien pitäisi mennä nippuun ja Kilpailu viraston pitää se hyväksyä. 10. Se sai kaksi Oscaria. Maan sähköstä ydinvoimalla tuotetaan 71,6 prosenttia (2017). Pääosaa näytteli Pirkka-Pekka Petelius. 3. 4. Ydinvoimaa tuotetaan 30 maassa. Sh utt ers to ck Pekka Pohjolainen Maatalouden kannattavuutta selvittäneen Reijo Karhisen raportti on selvää tekstiä siitä, että markkinat eivät toimi, arvioi eduskunnan maaja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari (kesk.). Nykyisin kaupungin asukasluku on noin 1,3 miljoonaa. Kalmari huomauttaa, että määräävässä markkina-asemassa olevan pitää jo nyt myydä Kilpailuviraston vaatimuksesta maitoa sisäänostohinnalla muille. päivänä viimeiset Neuvostoliiton joukot poistuivat Afganistanista. Jac kso n, täy tti 70 vuo tta viim e jou lukuu ssa , 8) Ant ti Juh ani Rin ne SD P, Ant ti Pet ter i Orp o kok oom us, 9) Aus tra lia , 10) 198 9. – Päätöksiä pitäisi tehdä ihan lähtien siitä, että tukien ohjautuminen pellon omistuksen kautta ei ole järkevää, vaan sen pitäisi tulla lisäarvon tuottamisen kautta. Minkä Lähi-idän maan pääkaupunki tunnettiin tuolla nimellä kreikkalaisella kaudella ja roomalaisella kaudella eli noin 800 eaa – 500 jaa. 9
Vaikka niistä ei ole toistaiseksi laajalti keskusteltu julkisuudessa, on lupa odottaa, että teemat näkyvät vaalien jälkeen hallitusohjelmassa. Tarvitsemme kuitenkin toimivan mallin ja rahoituksen, jotta puheesta päästään tekoihin. Osaamisen kehittäminen on otettava osaksi työtä ja johtamista. Tänä päivänä yhä useampi tekee työtä vuorotellen tai päällekkäin, palkansaajana, yrittäjänä ja itsensätyöllistäjänä. Tärkeintä on kasvun ja työllisyyden lisääminen, missä muodossa tahansa. Ratkaisuna muuttuvan työelämän tarpeisiin pidetään jatkuvaa, koko työuran läpi tapahtuvaa oppimista. Ihminen on joko täysipäiväisesti työssä tai työttömänä, välimallia ei ole. Yleensä silloin, kun asia kiinnostaa rahakirstunvartijoita, ollaan vakavien asioiden äärellä. 42 15.2.2019 Suomen menestys on perustunut korkeaan osaamiseen ja ahkeraan työntekoon, mutta työelämä on muuttunut. Työn muuttuessa monimuotoisemmaksi on tarpeen tehdä uudistuksia koulutusja sosiaaliturvajärjestelmiin esimerkiksi riittävän työttömyysja eläketurvan takaamiseksi. Sitra julkaisi 7.2. ValtioVarainminiSteriön virkamiehet listasivat 4.2. Tarvitaan myös valtakunnallinen työkykyohjelma, joka kattaa kaikki työikäiset. julkaistussa puheenvuorossaan tekoja, jotka Suomen tulisi toteuttaa työelämän kehittämiseksi. Vastuu, etenkin jos se edellyttää kustannuksiin osallistumista, myös sitouttaa. Yhdellä tutkinnolla ei enää pärjää koko 40 vuoden työuraa. Kirjoittaja työskentelee johtavana asiantuntijana Akavassa. On tärkeää muistaa, että työn ja verotulojen varassa lepää koko Suomen hyvinvointi: koulutus, sosiaalietuudet ja palvelut. Kohti osaamisen aikaa -raportin, jossa esitellään 30 yhteiskunnallisen toimijan yhteinen tahtotila elinikäisen oppimisen Suomesta. Tässä tapauksessa oikeus tai jopa velvollisuus osaamisen kehittämiseen koituu kaikkien hyödyksi. Työelämän joustavuus, työhyvinvointi, työkyky sekä osaamisen kehittäminen ovat tärkeitä asioita. Osa-aikainen tai määräaikainen työ on parempi kuin ei työtä ollenkaan, ja tarvitsemme myös työperäistä maahanmuuttoa. Elämä voi tuoda eteen sairastumista, työkyvyttömyyttä, perheellistymistä tai omaishoitajan vastuun. Työelämän joustavuus ja yhteiskunnan turvaverkko ovat yhdessä ne pilarit, joiden varaan rakennetaan inhimillisesti kestävää työelämää. Suomalainen työelämä on rakentunut pitkälti jatkuvaan työsuhteessa tehtävään työhön ja yrittäjyyteen. Muuttuva työelämä tarvitsee tekoja anu tuovinen vieraskolumni. Rahoitusvastuun tulisi jakautua työntekijälle, työnantajalle ja valtiolle. Entäpä, jos vuosikymmenten työputki ei ole mahdollinen
Sekä Aira Samulin ja Pirkko Mannola. paitsi tietysti Danny ja Frederik. vanhus on esine. Minä yllytän omaisia menemään vierailuaikojen ulkopuolella. hän sai lahjaksi kävelykepin ja keinutuolin, ilmapuntari oli sen ikäisen ainoa seurattava laite. hoitohenkilökuntaakin hävettää. ilahduiN suunnattomasti, kun entinen keskustavaltuutettu Mia Patanen tuli omalla nimellään Kymen Sanomissa julkisuuteen. eikä tarvitse olla vanhainkodissa, nimeen onnistutaan aina liittämään hovi ja lehto ja puisto ja auringonlasku. ulos saatetaan viedä eri korvauksesta, jos rahaa 15 euron vessapaperirullan vaihtomaksusta vielä jää. on ulkoistettu vanhustenhoito. Kuukausimaksu voi olla jopa 5 000 euroa. Sikamaisuuksien perimmäinen syy löytyy kotikuntasi valtuustosta, ihan on kuule meidän puolueestakin. Salkkuherrat ja -rouvat ovat käyneet puhumassa mukavia. päätoimittaja Juha Määttä 040 7359 612 toimituspäällikkö Katariina LanKinen 050 5369 954 ulkoasupäällikko MiKKo eronen 041 4539 554 Pakina 15.2.2019 43 Verkkouutispäälliköt henna LaMMi 045 6307 072 SaMuLi niSSiLä opintovapaalla toimittajat Meri aLaranta-SauKKo 044 2032 640 Lauri heiKKiLä 044 7370 269 annuKKa KaareLa 044 7370 377 taina KiveLä 044 3457 304 Santeri LaMpi 044 7370 315 riSto Luodonpää 040 8201 781 toMi oravainen 040 5201 361 pauLiina pohJaLa 050 5450 915 peKKa pohJoLainen 040 5357 674 SaMuLi vänttiLä 044 7370 244 pirKKo WiLén 044 7370 238 Vakituinen aVustaja tiMo Laaninen 040 8326 106 ValokuVaajat JaaKKo MartiKainen 050 3495 549 Maria SeppäLä 044 7370 386 GraaFikot Johanna Suutari 044 7370 327 henna raitaLa 044 7370 327 Levikki: 11197 (76/23/1) Lt 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus postiosoite: pL 52, 90101 oulu, Käyntiosoite: Lekatie 4, 90150 oulu Helsingin toimitus postiosoite: pL 1070, 00101 helsinki, Käyntiosoite: apollonkatu 11 a, 00100 helsinki Julkaisija Suomenmaan Kustannus oy Ilmoitusmyynti ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-13: 044 7778 710, sähköposti: asiakaspalvelu@suomenmaa.fi Suomenmaan Kustannus oy tallentaa ja käsittelee henkilötietoja. valvontakamerat ja yllätysvalvontaiskut voisivat Mian mukaan auttaa. NiiN kuiN hyvin tiedämme ja päivittäin vaaleihin asti muistutetaan, vanhustenhoito on ahneiden toimijoiden käsissä. normit ovat sellaiset. Meidän isojen ikäluokkien nuoruudessa 50-vuotias oli vanha. Jari Nenonen Turvaton vanhuus Rahalla saa ylenkatsetta, mutta ei kuivia vaippoja.. vanhuksia invalidisoidaan ylilääkitsemisellä. Sillä rahalla saa ylenkatsetta kyllä, mutta ei kuivia vaippoja. vaikka sitäkään ei olisi tarvinnut, koska sateel la vanhan luita kolotti. Mehän olemme rakentaneet tämän maan, minä tosin humpuukiosastolla, mutta verot olen maksanut kuitenkin. vanhuuden käsitys on muuttunut. tietoja käytetään tilausten hallintaan ja tilaajien palveluun. Ja odotan, että kunnat sanovat firmojen sopimukset irti. ohjeet tietojen tarkistamiseen rekisteriselosteessa: www.suomenmaa.fi. aamupala on kahdeksalta, sen väliajan saa paastota, eikös Jeesuskin paastonnut. Yö alkaa kello 14.00. esperin paratiisi! Kuvitelkaa perään jokunen kirosana. Mia kertoo, että ylikuormitetut hoitajat menettävät inhimillisyytensä. nyt hän puhuu toimittaja Outi Palmulle suunsa puhtaaksi: ”Yleinen kaltoinkohtelu on vaiettu salaisuus”. ihminen tekee mustaa huumoria peloistaan. Painopaikka Botnia print oy, iSSn 0356-3588 Juuri lomamatkalla heitin, ettei mikään harmita niin kuin lihavat eläkeläiset. hyvinvointia on, mikäpä on mennessä hoivakotiin sitten kun on se aika. hän on pitkän linjan hoitotyöntekijä, jolle riitti viime vuoden lopussa. Lehden saaja ja tilaaja voivat tarkistaa tietonsa Suomenmaan Kustannus oy:n tilaajapalvelusta. tämä tapahtuu myös kunnallisella puolella. nimet tömiä urputtajia riittää, mutta palkan eteen annetaan kuitenkin hiljainen hyväksyminen. vanheneviahan tässä ollaan
50 € / 12 kk 27 € / 6 kk. koko maan äänenkantaja Lataa Suomenmaan uutissovellus ja luo digitunnus, niin saat kahden viikon ilmaisen kokeilujakson. Jos olet jo aikakauslehden tilaaja, saat digitilauksen hintaan 2 € / kk