6 414880 073513
HELSINGIN KASVU KÄY KALLIIKSI. maailman helppokäyttöisin
(Vaihtoehtoisesti kampanjahinnasta 40 ?:n alennus tonnilta
rakeisissa kivennäisissä ja erikoisrehuissa tai 20 ?:n alennus
tonnilta jauheisissa kivennäisissä.)
Kätevä, tyylikäs, pieni ja älykäs
ykäs
Lataa esim. Kytket vain laturin sähköverkkoon,
ähköverkkoon, liität liittimet akkuun ja
painat virtapainiketta. 3
KESKIVIIKKO 16.10.2013
N:o 118 . 1 ?
Maaseutu
JA
S
I UÄ
N REH A
N
VE OIS ANJ
I
K IK P
ER K AM
Kinnusen Mylly yhdisti ampeerit ja
a kivennäiset
Kun tilaat 1 000 kg
rakeisia kivennäisiä ja erikoisrehuja tai
2 000 kg jauheisia kivennäisiä
vennäisiä kerralla
Kaupan päälle
Defa SmartCharge
-akkulaturi
. Ei kipinöitä,
nöitä, ylilatausta eikä hankalia asetuksia!
Lisätiedot kampanjasta
ZZZ kinnusenmylly ?
Murrontie 2
91600 Utajärvi
p. 2
LAAJAKAISTA ON SAATAVA KAIKILLE. auton, ruohonleikkurin,
kkurin, veneen tai kelkan akun todella
helposti. S. S. 08 514 4700
www.kinnusenmylly.?
Kampanja voimassa
1.9.?31.10.
Myynti:
maatalouskaupat
Tämä on oikein sanottu.
NURKKAAN AJETTU, asemansa, arvonsa ja monesti
myös toimeentulonsa menettänyt politiikan ?luuseri?
kelpaa kaikille sylkykupiksi. Ne ovat kuin mustekalan lonkerot.
Kun niihin pihteihin joudut, harva pääsee ehyenä jatkamaan elämäänsä.
Mediassa salaliitot kukoistavat. Ennusteet, jotka myös ohjaavat pääkaupunkiseudun kasvua, ovat huimia. pääasia on, että saadaan kierrettyä
veistä vielä jonkun onnettoman luuseripoliitikon haavoissa. Keskustan mielestä omistajaohjaus on ollut sekavaa, poukkoilevaa ja epäjohdonmukaista. Nyt niin ei ole tehty.
Päin vastoin, Hautalan politiikasta on ollut helppo
löytää Suomen edun vastaista toimintaa.
Samalla selviää, kuka valtion omistajaohjausta
viime kädessä vie . Ne vaativat suurinvestointeja, ja
ne muuttavat ympäristön monin paikoin aivan toisenlaiseksi.
Poliitikkojen ei pidä vältellä tätä keskustelua,
etenkin, kun sen toinen osapuoli on yhä useammin tavallinen pääkaupunkiseudun asukas. Tätäkin uhkaa
koetaan erityisesti Espoossa, mutta myös Helsin-
POLITIIKASTA on tullut medioissa sirkusta ja luusereiden temmellyskenttää. Mutta semmoisesta ei lööppejä irtoa.
JOKU, ONNEKAS tai onneton, pääsee kepitetyn tilalle
ministeriauton penkille.
Ihan hetken hän saa nauttia moottorin tasaisesta hyrinästä ja kuljettajan hienotunteisuudesta.
Noista hetkistä kannattaa todella nauttia . Rosvot hiipivät yössä,
drinkkilasit lentelevät, rahakuoria sujautellaan taskusta toiseen ja lopulta kaikki päättyy suureen häväistykseen. Onko se lopulta kansalaisten etu?
Kysymys on hyvä. Hallituspuolueiden kansanedustajien näkökannat näyttävät olevan vielä kauempana toisistaan. Keskustan pää-äänenkannattaja
Päätoimittaja Juha Määttä
Pääkirjoitukset
Toimittajalta
Helsingin seudun kasvu saa
kansalaisetkin kyselemään
K
un tiukentuneen talouden ajat ovat alkaneet koetella myös pääkaupunkiseutua, sen
asukkaatkin ovat alkaneet yhä enemmän
kysellä, onko Helsingin seudun raju kasvu sittenkään hyödyksi. Kun päästät suustasi jotakin harkitsematonta, ensimmäinen tuomio tulee sekunneissa. Poliitikkojen pitäisi osata ja uskaltaa vastata siihen.
Kysymys on aiheellinen juuri nyt, kun kunnissa
valmistellaan ensi vuoden talousarviota ja katsellaan tulevien vuosien talousnäkymiä.
Hieman kärjistetysti sanoen niin Helsingissä,
Vantaalla kuin Espoossakin kasvun aiheuttamat
investointitarpeet pakottavat säästämään jo tavallisen kansalaisen arkeenkin vaikuttavista asioista. Joku saattaa säälistä kysäistä, mahtoiko asia
mennä ihan noin kuin kirjassa väitetään. kulman
takana odottaa jo mikrofonien viidakko, jossa ei armoa
tunneta. Pienistä asioista kasvatetaan
valtaisia skandaaleja. Näyttöä
töppäyksistäsi kyllä saadaan, kun ahkerasti kaivellaan,
kuuluu viesti. Niitä kuitenkin tarvitaan, jotta kasvun aiheuttamista ruuhkista
ja ympäristövaikutuksista selvittäisiin. Kun teollisuuden työpaikat näyttävät vähenevän nopeaa vauhtia,
valtion omistuksella voisi olla suuri merkitys, jos sitä käytettäisiin oikealla tavalla. Varsinkin raideinvestoinnit kuten kehärata sekä länsimetro esittelevät kasvupolitiikan ja taloudellisten resurssien ongelmien kierrettä.
Raideinvestoinnit ovat jättimäisiä. Ja löytyyhän sitä, keneltä isompaa, keneltä pienempää. Tapaus Heidi Hautalan myötä on selvinnyt, kuinka erimielinen hallituskin valtion omistajapolitiikasta on. Nettikirjoittelusta tutut tylyt tyrmäykset tulevat
vastaan lähes kaikissa medioissa.
Kasvun aiheuttamat investointitarpeet pakottavat
säästämään tavallisen kansalaisen arkeen vaikuttavista asioista. Niinpä puolue vaatiikin hallitukselta
tiedonantoa, josta voidaan myös äänestää.
Keskusta on oikealla asialla. Siitä pitää nykyinen tiedonvälitys kyllä huolen.
Seuraavalla viikolla saatat olla jo entinen ministeri.
Mutta antaisimmeko
näiden ?politiikan luusereiden. Mutta ei se ajankohtaisuuttaan ole menettänyt vieläkään. Tölvijät varmaan ajattelevat, että kannattaa ?esittää rakentavaa kritiikkiä. Kuva: Maria Seppälä
Pitäisikö nyt pysähtyä
pohtimaan, mihin tämä
kaikki ihan oikeasti johtaa?
gissä ja Vantaalla.
?Pitäisikö nyt pysähtyä pohtimaan, mihin tämä
kaikki ihan oikeasti johtaa?, Seppo Salo kysyy edellä mainitussa kirjoituksessaan.
S
eppo Salon ehdotus ei ole ollenkaan huono.
Päin vastoin, kysymyksen ympärille olisi pitänyt pysähtyä jo aikoja sitten. Hänelle sopii heittää vaikka
mitä kommenttia.
Myös poliitikot osallistuvat yllättävän innokkaasti ja
joskus aika estoittakin kollegojensa nokkimiseen. Keskustan mielestä pääministerillä pitää olla kanta ja
hallituksella linja. Pienen rauhallisemman jakson jälkeen joku taas
?muistelee?, mitä kaikkea kamalaa se tuokin valtansa
vuosina oikein teki.
TOISET tekevät surutta rahaa julkisilla kepityksillään.
Tällaisesta myönnetään media-alalla komeita palkintoja.
Röyhkeimmät kirjoittavat kirjoja, joita kollegat markkinoivat estoitta . pääministeri Jyrki Katainen hallituksineen vai sektoriministeri, jolle omistajaohjaus hallitusneuvottelujen pyörteissä nakattiin. Virheetöntä kun ei ole vielä syntynyt.
Joitakin poliitikoksi ryhtyneitä jaksetaan kepittää
vuosia. Tämä kaikki joutuu tiedonantokeskustelun ja -äänestyksen
myötä selvitykseen ja myös puntariin.
Pystypäin
Kyse on mitä tärkeimmästä asiasta. Hänellä on oikeus kysyä, ja hänelle on vastattava.
Hän kun on asianomistaja.
Omistajapolitiikka joutuu puntariin
K
eskusta haluaa selvityttää, nauttiiko hallituksen omistajapolitiikka eduskunnan luottamusta vai ei. Rakennetaan siis asemien ympäristöihin lisää
asuntoja, paljon lisää asuntoja.
Mutta uusia asukkaita varten tarvitaan myös uutta kunnallistekniikkaa, katuja, kouluja, päiväkoteja ja muita palveluja.
Jotta tämä kaikki voidaan rahoittaa, on otettava lisää lainaa, leikattava palveluja ja ennen pitkää
myös kiristettävä kunnallista verotusta.
?Maksavatko uudet asukkaat niin paljon veroja,
että niillä maksetaan näiden investointien vuotuiset maksut, vai joutuvatko nykyiset asukkaat osallistumaan näidenkin investointien maksamiseen?,
kysyykin espoolainen Seppo Salo mielipidekirjoituksessaan (Helsingin Sanomat 16.10.).
?Espoon päättäjien luottamus siihen, että metroasemien tornitalot täyttyvät muualta muuttavista
varakkaista veronmaksajista, on epärealistista optimismia?, kirjoittaa samassa lehdessä espoolainen
Tiina Halttunen.
Kasvuennusteet ovat niin suuria, että odotettavissa on myös väistämättä dramaattisia muutoksia nykyiseen asumisympäristöön. kilpailijasta ennen kuin joku iskee kiinni
omaan nilkkaan.
YLEINEN ajatus kulkee jotenkin näin, että ken politiikkaan on kerran lähtenyt ja ministeriauton takapenkille kavunnut, on jo lähtökohtaisesti epäilyttävä. kävellä pystypäin kohti uutta
elämäänsä?
Pirjo Kontio. Mutta kun
kustannukset ovat suuria, investointeja on hyödynnettävä myös niin, että juniin on saatava matkustajia
Työ on tehtävä
loppuun kansalaisten yhdenvertaisuuden
parantamiseksi.
Suomeen rakennetaan tällä hetkellä laajakaistaverkkoja pienillä verkko-osuuskunta- ja yhtiömalleilla. Tarjoamalla alueelle kansainvälisesti tunnustettua meriteknologiaa, ympäristöosaamista
ja vastuullisen tekemisen mallia
Suomi voi edes hitusen vaikuttaa siihen, miten arktisia alueita
hyödynnetään.
Alueelta pois jääminen olisi taloudellisesti huono vaihtoehto.
Ei siinä ympäristökään voita.?. Tästä syystä valokuitu rakentuu ?siellä täällä?, vaikka rakentaa
pitäisi koko Suomen kattava tietoliikenneverkko.
Euroopan komissio on asettanut tavoitteen,
että kaikilla on saatavilla vähintään 30Mbit/s
laajakaistayhteys ja 50 %:lla 100Mbit/s laajakaistayhteys vuoteen 2020 mennessä.
Tämä tavoite on mahdollista, mutta siihen tarvitaan kaupallisen tarjonnan lisäksi
jäsenvaltioiden laaja julkinen tuki.
Suomen tavoitteet toteutuvat, kun julkista rahoitusta lisätään. Tuo nopea kiinteä laajakaista, mikä soisi minullekin hyvän mielen
nyt ja tulevaisuudessa. Mitä ministeri saa tehdä ja millä tavalla hän voi vaikuttaa vaikkapa valtion kokonaan omistamassa yrityksessä. Eipä tunnu hyvältä.
Opiskelupaikkakunnalla Joensuussa käytössäni on kiinteä netti eikä yhteys pätki,
mutta täällä maaseudulla Kuhmossa pätkii,
mikä turhauttaa.
Nyt pitäisi olla kahden kilometrin päässä
valokuituverkko. Tällä hetkellä ensimmäiset
kaksi kilometriä maksaa asiakas.
Vehkaperä myös haluaa, että vapaa-ajan
asunnot otettaisiin mukaan tukikelpoisuuden piiriin. Yhtä mieltä ollaan myös siitä, että meriteollisuudessa on poikkeuksellisen paljon siihen liittyvää huippuosaamista, jota teollisuuden nykyisessä rakennemuutoksessa on pyrittävä hyödyntämään.
Hallituksen offshore-toimintaa
koskevaa strategiaa on nyt syytä
täsmentää.?
Aamulehti: ?Arktisen alueen
luonnonvarojen hyödyntäminen
Kaleva: ?Toiminta arktisella alueella on Suomelle iso mahdol-
lisuus, mutta poraus on herkän
luonnon vuoksi ympäristöriski.
Öljyturman korvausvastuu voi
ulottua myös jäänmurtoon.
Hallituksen on päätettävä, tarjoaako Suomi osaamistaan arktikselle vai ostetaanko itselle hyvä omatunto jättämällä työ muille.?
Turun Sanomat: ?Suomella on
kiistatonta taitoa ja kapasiteettia jäämurrossa, arktisille alueille tarkoitetussa laivanrakennuksessa, meriteknologiassa ja ym-
päristöosaamisessa.
Arktisia luonnonvaroja hyödynnetään joka tapauksessa, oli
Suomi asiasta mieltä mieltä tahansa. 16.10.2013
www.suomenmaa.fi
Puheenvuoro
Valokuitua myös syrjäkylille
Tuomas Kettunen
Keskustanuorten liittohallituksen jäsen
ISTUN tietokoneeni ääressä maaseudulla eli
perukassa niin kuin meilläpäin sanotaan.
Teen etäopintoja syysloman vallatessa
mieltäni. Mutta kun ei ole.
Netti tökkii ja pätkii.
VUONNA 2008, Vanhasen hallituksen ollessa voimissaan, teki valtioneuvosto periaatepäätöksen, että vuoden 2015 loppuun
mennessä lähes kaikki suomalaiset kuuluvat laajakaistaverkon piiriin.
Piiriin, missä vakinaiset asunnot, yritysten
ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaiset
toimipaikat ovat enintään kahden kilometrin
etäisyydellä 100Mbit/s yhteyden mahdollistavasta valokuitu- tai kaapeliverkosta.
Periaatepäätös on hyvä, mutta miten me
kansalaiset maksamme tuon kalliin yhteyden kahden kilometrin matkalta, kun rahat
ovat jo muutenkin vähissä.
KANSANEDUSTAJA Mirja Vehkaperä otti esille laajakaistahankkeiden omavastuun
tarkistamisen. Kuva: Petra Pöyliö
nyt käy niin, että rahat loppuvat ja suunniteltavissa olevat laajakaistahankkeet kariutuvat tämän seurauksena.
Kunnat käyttävät jo nyt isoja osuuksia rahoitukseen, eikä valtio voi pestä käsiään
tässä vaiheessa savottaa. Tästä on nyt syytä käydä perusteellinen keskustelu, ettei olla vain yksittäistapausten varassa.
Keskustan kansanedustaja
Seppo Kääriäinen on oikeassa
todetessaan maanantaina, että
valtion omistajapolitiikan painoarvo on viime vuosina kasvanut
ja Suomi tarvitsee uuden teollisuusstrategian.
Omistajaohjaus olisi kokeneen
kansanedustajan mielestä pantava joko pääministeri- tai valtiovarainministeripuolueen vastuulle, kun niillä on kuitenkin
päävastuu Suomen talous-, teollisuus- ja yrittäjäpolitiikasta.?
tarjoaa Suomelle merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia. Muuten tavoitteet
voidaan siirtää vuosilla eteenpäin.
INTERNET on meille arkipäivää niin kotona, työpaikalla kuin harrastuksissa. (Suomenmaa 11.10).
Olen Vehkaperän kanssa samalla linjalla.
Valtion tulee ottaa näkyvämpää roolia tulevaisuuden tietoliikenneyhteyksien rakentamisessa koko Suomeen.
LAAJAKAISTA kaikille 2015 -hanketta tulee jatkaa.
On suorastaan anteeksiantamatonta jos
Suomeen rakennetaan tällä hetkellä laajakaistaverkkoja pienillä verkko-osuuskunta- ja yhtiömalleilla. Tästä syystä valokuitu rakentuu ?siellä täällä?, vaikka rakentaa pitäisi koko Suomen kattava tietoliikenneverkko. Netti tökkii ja pätkii.
Elän näennäistietoyhteiskunnassa mokkulan avulla. Palvelut siirtyvät enenevässä määrin verkkoon.
Yle on siirtänyt televisiopalveluita Internetiin ja MTV3 ilmoitti aloittavansa tv-ohjelmiensa lähetykset suorina myös netissä
marraskuun alkupuolilta lähtien.
3G- ja 4G-yhteyksiä kehitellään ja kehitys
kehittyy, mutta meidän on myös muistettava, että kiinteää laajakaistaa ei voi täysin
korvata mobiililaajakaistalla.
Muut lehdet
SPEKULOINTI valtion omistajaohjauksen ja jäänmurron ympärillä jatkuu.
Kansan Uutiset: ?Mitä valtion
omistajanohjaus lopulta on
Poliittinen koneisto, eli asian
valmistelu ja käsittely eduskunnassa ansaitsevat täyden kympin.
Näkemykset puolesta ja vastaan
sekä kaikenlaiset muutkin näkemykset nousivat hyvin esille.
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta linjasi muistiossaan jokin
aika sitten turkisalan yhdeksi tulevaisuuden toimialoista muiden
nousevien toimialojen joukossa.
JUURI 75-vuotispyykin ohittanut
Saga Furs elää yhtiönä historian-
roa kanavoituu vientutuloina suoraan suomalaiselle maaseudulle ja
ylläpitää näin omalta osaltaan hyvinvointiyhteiskuntaa palveluineen.
Merkillepantavaa on, että turkisalan vienti on jo suurempi kuin
sahatavaran vienti, joka on noin
400 miljoonaa euroa.
MYÖS Kauppinen näkee alan tulevaisuuden hyvänä, mutta alan on
vastattava koko ajan haasteisiin ja
myös kritiikkiin.
Hän viittaa Euroopan kolmanneksi suurimpaan minkintuotta-. Alan puolustajat pyrkivät asialliseen argumentointiin ja
sovittelevaan käytökseen.
. Sen sijaan suurena enemmistönä olevat alan puolustajat
olivat aika hiljaa.
Ideologisesti tarhauksen vastustuksen luonteeseen on Kauppilan havaintojen mukaan kuulunut se, että vastustajat pitävät kovaa ääntä. Yhtiön kokonaismyynti muodostuu
31.192013 päättyvältä tilikaudelta
lähes miljardin euron suuruiseksi.
Summasta yli 500 miljoonaa eu-
Meidän on pystyttävä vastaamaan
nykyajan haasteisiin.
toriallisena.
. Kauppila seurasi lähetekeskustelua eduskunnan vierailijoitten aitiosta ja koki tilanteen his-
sa parasta kukoistuskautta. Turkistarhauksen kieltoon
tähtäävän kansalaisaloitteen käsittely eduskunnassa viime keväänä merkitsi alalle puhdistautumisoperaatiota. Alaa käsiteltiin
perin pohjin sosiaalisessa mediassa, julkisuudessa ja lopulta sitten eduskunnassa.
Kauppilan mielestä välillä tu-
Jorma Kauppila Kuva: Maija Ahonen
li jopa tunne, että yhteiskunta oli
saanut tarpeekseen koko turkiskeskustelusta, ja lopulta eduskunnan äänestys puhdisti pöydän.
Äänestystulos oli selkeä kyllä tarhaukselle. Ilmeisesti kaikki halusivat
kuitenkin näyttää, millä puolelle seisovat tässä kysymyksessä,
hän pohtii.
EDUSKUNTAKESKUSTELUSSA kansalaisaloitteen ajajat pitivät paljon
ääntä. Kun vastustajat hyökkäsivät
rajuilla ja usein aika hatarilla ja
vanhentuneilla faktoilla, asiallisen puolustuksen tehtäväksi jäi
vastata rauhallisella argumentoinnilla. Kauppila sanoo odottaneensa, että moni kansanedustaja olisi pidättäytynyt äänestämästä.
. Siksi suurempi ääni tuli aktivismin ja vastustuksen puolelta, Kauppila pohtii.
POLIITTINEN apparaatti toimi
Kauppilan mielestä hyvin turkistarhauksen kieltämiseen liittyvässä kansalaisaloitteessa.
Kun kyseessä oli ensimmäinen
eduskunnan käsittelemä kansalaisaloite, se herätti paljon huomiota. 4
16.10.2013
Poliittinen selkänoja antaa
Jorma Kauppilan
mielestä kansalaisaloite oli puhdistautumisoperaatio.
TIMO MIKKILÄ
HELSINKI
KANSAINVÄLISEN huutokauppayhtiö Saga Furs Oyj:n hallituksen
puheenjohtaja, kokkolalainen
turkistarhaaja Jorma Kauppila sanoo, että alalle on tärkeä, että sillä on nyt eduskunnan käsittelyssä
saavutettu poliittinen selkänoja.
Pääministerin on selkeytettävä omistajaohjauksen linja. Ja jos poliittinen kenttä
Suomessa liikahtaa, se voi tapahtua maaseutumyönteiseen suuntaan. Ja
tuomme vientituloja alueille ja
koko maalle.
KAUPPILAN suvussa turkistarhaus alkoi jo 1950-luvulla, ja sieltä asti on perheessä eletty ?karvan varassa?. Tämä meidän kansalaisaloitteemme tuskin tulee kovin laajasti näyttämään mallia Euroopalle, koska vaikka olemme suuri turkistuottajamaa, meidän vaikutuksemme pienenä maana ei
ole suuri.
Poliittinen menestys on Kauppilan mielestä myös viime kädessä kiinni turkistarhaajista ja alasta kokonaisuudessaan. Pääministerin pitää ottaa vastuu omistajapolitiikasta.
Tiilikainen kummasteli ryhmän tiedotustilaisuudessa, kuinka pääministeri sanoi torstaina eduskunnan kyselytunnilla useaan otteeseen, että tämä on tällaista yksityisajattelua.
SIPILÄN mielestä valtiolla pitää olla selkeämpi rooli rakennemuutoksen hillitsemisessä hiipuvilla aloilla. Tiedonannosta keskusteleminen
päättyy aina hallituksen luottamuksen mittaukseen.
PEKKARISEN mukaan viime päivinä, ministeri Heidi Hautalan (vihr.)
eron yhteydessä, on tapahtunut dramaattinen muutos: On paljastunut, että hallituksen sisällä on suuri erimielisyys arktisen strategian toimeenpanosta. Se voisi rahoittaa suurimpia valtion väylä- ja rakennusinvestointihankkeita. Maaseutu on jopa ?mediaseksikästä?.
. Kuva: Jari Laukkanen. 5
16.10.2013
Keskusta selvityttää
omistajapolitiikan
linjaukset
SUOMENMAA
HELSINKI
KESKUSTA haluaa mittauttaa, nauttiiko Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen omistajapolitiikka eduskunnan luottamusta.
Puolue vaatii hallitukselta viipymättä tiedonantoa, josta eduskunta
äänestää. Haasteita riittää ja se on varma, että turkisalasta keskustellaan sosiaalisessa mediassa ja muualla paljon. Meidän on pystyttävä vastaamaan haasteeseen.
MAASEUDUN autioituminen on
jatkunut, mutta viime aikoina
pyörä on himpun verran kääntynyt ja alueiden puolustajiakin on
löytynyt. Maaseudun arvostus on kyllä
nousussa. Keskustan mielestä omistajaohjaus on ollut sekavaa, poukkoilevaa ja epäjohdonmukaista.
. Nyt
Hollannin hallitus onkin lyönyt
pöytään 24 miljoonaa euroa, josta asiantuntijoiden mukaan saattaa puuttua jopa pari nollaa.
. Vihreät valitsevat uuden ministerin tänään keskiviikkona.
. USKON, että Hollanti tulee olemaan omalla tavallaan tässä
suunnannäyttäjänä Euroopassa. Alalla ei
ole mitään hätää, jos sillä on vahva poliittinen tuki takanaan.
. Alan kansainvälinen menestys on tuonut lisäinnostusta.
. Pääministerillä pitää olla kanta ja hallituksella linja, hän sanoo.
Tiilikaisen mukaan Suomen kansallisomaisuuden hoito ei voi olla vihreiden sisäinen asia. Turkisalalla olemme pystyneet vastaamaan huutoon maaseudulla ja olemme pystyneet
työllistämään lisää ihmisiä. Se ei
voi jäädä uuden ministerin tehtäväksi, keskustajohtaja Juha Sipilä sanoo.
Hän painottaa, että omistajaohjauksessa tulee olla normaalit osakeyhtiöiden johtamisen pelisäännöt: Omistajat valitsevat hallituksen
ja hallitus toimivan johdon.
Ministerin tai virkamiesten suora puuttuminen yhtiön operatiiviseen toimintaan ei Sipilän mukaan ole hyvän hallintotavan mukaista.
KESKUSTAN kansanedustaja Mauri Pekkarinen on tehnyt omistajaohjauksesta jo aikaisemmin keskustelualoitteen. Samoin sen pitää olla vahvemmin mukana uusien alojen luomisessa muun muassa kasvurahaston kautta.
Lisäksi keskusta tarjoaa Infra Oy:n perustamista. Infra
Oy:n toiminnan edellytyksiä parantaisi ulkopuolinen tulovirta esimerkiksi sähköverkoista.
Mauri Pekkarinen ja Juha Sipilä vaativat omistusohjaushoipertelun lopettamista. Maailma on muuttunut ja
muuttuu kaiken aikaa. Hän ihmettelee myös, että pääministeripuolue
kokoomuksella ei ole vielä edes kantaa arktiseen jäänmurtamiseen.
Pekkarista huolettaa lisäksi, mitä on tapahtumassa Finnairille, Patrialle, Arctia Shippingille, Nesteen tankkereille, Finnavialle, Kemijoki Oy:lle tai sähköverkoille. Toivon, että turkisala on hyvä esimerkki maaseudun elinkei-
novalikoiman ylläpidossa ja toisi
draivia maaseudulle.
Myös metsä, puu ja elintarviketeollisuus ovat maaseudun
bisnesten kannalta avainasemassa.
. Ratkaisevaa on, pysymmekö
me alana mukana muuttuvassa
yhteiskunnassa ja maailmassa
sekä tuotantoetiikan tavoitteissa
ja määräyksissä. Tämä on nykyaikaa ja näissä oloissa toimimme.
RYHMÄNJOHTAJA Kimmo Tiilikaisen mukaan hallituksen luottamus pitää punnita kolmessa asiassa: Luottaako eduskunta hallituksen omistajapolitiikkaan, onko sen ohjaus eduskunnan tahdon mukaista ja luottaako eduskunta ylipäätään hallitukseen valtion omistajapolitiikan määrittäjänä.
. Se on jo saanut
eduskunnasta myönteisen vastaanoton.
Nyt keskusta haluaa vaihtaa keskustelualoitteen hallituksen tiedonantoon omistajapolitiikasta. Hän varoittaa myös, että Suomen huippuluokan jääosaamisen ei saa lipua maasta pois, jos STX myy Euroopan toimintojaan.
Suomen turkisalan vientitulot
ovat 500 miljoonaa euroa ja
ylittävät jo sahatavaran tulot.
Kuva: Jari Laukkanen
työrauhan
jamaahan Hollantiin, joka kielsi
äskettäin poliittisella päätöksellä minkkitarhauksen 12 vuoden
siirtymäajalla.
Tuottajat ovat Hollannissa
aloittaneet oikeusprosessin valtiota vastaan, ja heillä on oikeudessa mahdollisuus menestyä.
Näin siksi, että Hollannin perustuslain mukaan mahdollisessa kieltotilanteessa yrittäjille on
tarjottava riittävä subventio
Oikeistopiireissä pelotellaan hänen punaisella menneisyydellään, kaukaisella taistolaisuudella.
VIHREIDEN ministerikilvan vahvin ja
useimmille mieluisin nimi on Pekka Haavisto, Paavo Lipposen ensimmäisen hallituksen ympäristöministeri vuosilta 1995?
1999. Pohjois-Karjalassa asuvana hän
antaa myös hyvän alueellisen lisän vihreiden pääkaupunkikeskeiseen joukkoon.
VIIME VAALEISSA vihreät nappasi äänistä
12,4 prosenttia. 6
16.10.2013
uutisanalyysi
Vihreiden
ministerikilvan vahvin
ja useimmille
mieluisin nimi on
Pekka Haavisto.
Vihreät valitsevat uuden ministerin Heidi Hautalan tilalle tänään keskiviikkona. Sopuisalla miehellä on vahva kehitysasioiden tuntemus.
Haavisto on kuitenkin kiellellyt ja tarjotellut paikkaa muille. Kehitysasiat kyllä kiinnostaisivat.
JOISSAKIN arvailuissa ehdoteltiin, että Ville Niinistö vaihtaisi ympäristöministerin
salkun kehitysministerin postiin. Entinen ministeri ja puoluejohtaja hänkin, joka sai vaaleissa 22 000 ääntä.
Äskettäin 70 vuotta täyttänyt tohtori aikoo olla ehdolla myös ensi toukokuun
vaaleissa. Europarlamenttiin hän ei voi enää palata kuin
vaalien kautta.
VIHREÄT valitsevat uuden ministerin tänään keskiviikkona.
Ratkaisijana on puoluejohtaja, ympäristöministeri Ville Niinistö; kehen hän sormensa tökkää.
Jos Niinistö haluaa pelata jo eurovaalipeliä, hän katsoo Hassiin. Edellä olivat vain Timo
Soini, Anneli Jäätteenmäki, Mitro Repo
ja Ville Itälä.
SATU HASSI on tehnyt selväksi, että hän
ei ole enää ehdolla toukokuun vaaleissa.
Vuonna 2004 alkaneet kaksi viisivuotiskautta riittävät.
Hassi istui eduskunnassa 1991?2004, ja
ympäristö- ja kehitysministerinä Paavo
Lipposen hallituksessa 1999?2002.
Ministerikausi katkesi kesken, kun vihreät
lähtivät hallituksesta vastalauseena viidennen ydinvoimalan rakentamispäätökselle.
Nyt Hassi on nostettu vahvana nimenä
Hautalan seuraaja-arvailuihin.
HAUTALA erosi europarlamentista 2011
tullessaan Jyrki Kataisen hallituksen kehitys- ja omistusohjausministeriksi. Kuva: Jari Laukkanen
Heidi Hautala lyö löylyä
eurovaalitaistoon
HEIDI HAUTALAN ero hallituksesta vapauttaa hänet valmistautumaan ensi kevään
Euroopan parlamentin vaaleihin.
Jos hän saa vielä aisaparikseen viime
vuoden presidenttikilvan kakkosen Pekka
Haaviston, vihreät pääsevät kovimmilla
nimillään puolustamaan vuoden 2009 eurovaalivoittoaan.
Brysselin koneeseen istahti varamiehen
paikalta Tarja Cronberg. Tämän
Niinistö torjui.
Edellisen hallituksen oikeusministeri Tuija Brax on kertonut olevansa eräänlainen takavarmistaja.
Hän voisi olla käytettävissä, jos Hassi, Haavisto tai Tynkkynen
eivät suostu.
. Mutta luulenpa, että tällaista varmistusta ei
tarvita, Brax arveli tiistaina.
PENTTI
MANNINEN. Vihreiden kannattajien
enemmistö on naisia, vaikkakin eduskuntaryhmässä puntit ovat tasan.
Arvailut Hassin ministeriydestä ovat herättäneet myös vastustusta. Hän putosi eduskunnasta 2011.
Hassin valintaa puoltaa kokemuksen lisäksi sukupuoli. Vuoden
2011 eduskuntavaaleissa vihreiden saalis
oli vain 7,3 prosenttia.
Eurovaaleissa Hautala sai 59 000 ääntä
ja Satu Hassi 57 000.
Ääniharavien vertailussa Hautala oli viides, Hassi kuudes. Silloin europarlamenttiin nousisi varamiehen paikalta
ex-kansanedustaja Jyrki Kasvi, joka näin
voisi heti puhaltaa myös oman eurovaalikampanjan käyntiin.
Kasvi sai edellisissä eurovaaleissa 16 000
ääntä. Ratkaisijana on puoluejohtaja, ympäristöministeri Ville Niinistö; kehen hän sormensa
tökkää. Sillä heltisi kaksi europarlamentaarikon tuolia eli yksi lisäpaikka.
Kannatusprosentti on melkoinen, jos
sitä vertaa eduskuntavaaleihin. Hän ei ole myöskään
vielä vahvistanut, haikaileeko hän europarlamenttiin.
Ministerinsalkkua on torjunut myös
eduskuntaryhmää vetävä Oras Tynkkynen, jonka asiallinen toimintatapa nauttii
eduskunnassa laajaa arvostusta.
Tynkkynen on erityisesti painottanut,
että hän ei olisi hyvä omistusohjausministeri
Metalliliiton tulkinta on, että heikennyksiä nykyisiin sopimuksiin
nähden ei tule.
Samalla vuokratyötä koskevat määräykset uudistettiin.
Käyttäjäyrityksen on annettava tiedot noudatettavista
keskeisistä työehdoista kirjallisesti vuokrayritykselle.. Hän
oli Sanomien palveluksessa parikymmentä vuotta ennen tuloaan päätoimittajaksi.
?Itse ajattelin, että en voi taustani takia tulla valituksi Helsingin Sanomien
vastaavan päätoimittajan tehtävään.
?Sitten tulin valituksi ja ajattelin, että
Sanomat on ihan oikeasti moniarvoinen
ja suvaitsevainen yhtiö, jossa ihmisiä
katsotaan heidän tekojensa eikä taustansa kautta. Se ei ole todellinen este,
Anttila napauttaa.
. Onko Katainen varmistanut,
että EU-liittymissopimuksemme
141-artikla on jatkossakin hyödynnettävissä tilanteessa, jossa
vakavia vaikeuksia yhdentymisestä johtuen ilmenee?
Edellisen hallituksen maatalousministeri muistuttaa jo kolmatta vuotta jatkuneesta sikatalouden kannattavuuskriisistä.
. Meiltä on lopettanut satoja sikaloita ja
lisää lopetuksia tulee, kun hallitus
ei ole hakenut sikatalouden tukia
riittävän tasoisina, Anttila sanoo.
VIIME TORSTAINA hallituksen hyväksymä 141-artiklan sika-, siipikarja- ja puutarhataloutta sekä vihannestuotantoa koskeva hakemus on tukitasojen osalta täysin
riittämätön, Anttila sanoo.
. Sitä se ei todellakaan ole. Hän viittasi Virkkusen
pitkään lehtimieskokemukseen.
?Hänellä on kaikki lupa ja oikeus arvioida myös minun työtäni.
Pentikäinen katsoi ohjelmassa, että HS:n siirtyminen tabloid-kokoon oli
välttämätön ja oikea ratkaisu.
?Vielä on ennenaikaista arvioida, miten se on onnistunut.
HÄN huomauttaa, että päätoimittajan
työ on hyvin läpinäkyvää, käden jälki
Anttila 141-tukisopasta:
Tästä ei hyvä seuraa
SUOMENMAA
HELSINKI
KATAISEN hallitus on hajottamassa 141-artiklaa vakavalla tavalla
perustellen toimintaansa komission laillisuusyksikön vastustuksella, jyrähtää edellisen hallituksen maatalousministeri. Toisena sopimusvuonna palkkoja nostetaan 0,4 prosenttia. Kantamme mukaan poisheitettävät kalat on laskettava mukaan kokonaiskuolevuuteen ja otettava huomioon
kokonaiskiintiötä asetettaessa.
Valiokunta haluaa, että myös Suomenlahden kalastuskiintiötä pienennetään.
. Keskustelussa tehtiin kannatettu hylkäysesityskin,
joka vedettiin kuitenkin lopulta pois.
Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto perusteli sopimusta muun muassa sillä, että liittokierrokselta ei näissä
oloissa millään olisi saatavissa niin paljon parempia palkankorotuksia, että se kompensoisi muut nyt sopimukseen saadut asiat.
Metalliliiton ja Teknologiateollisuuden sopimus on
ensimmäinen merkittävä keskitetyn ratkaisun mukainen
työehtosopimus.
Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisesti kaikki työntekijät ja toimihenkilöt saavat ensimmäisenä sopimusvuonna 20 euron yleiskorotuksen. Siitä ei hyvää seuraa.
JÄSENMAIDEN tuen tälle siirtymäsäännöksen hyväksymiselle
selittää Anttilan mielestä se, et-
tä artiklasta päästään näin eroon.
. Kantamme myös voitti selkeästi äänestyksen, ainoastaan RKP:n ja vasemmiston edustajat äänestivät tätä vastaan, Rundgren kertoo.
Rundgrenin mukaan kalastus Itämerellä tapahtuu ajosiimalla, jolloin saaliseen tulee paljon alamittaisia kaloja.
. Pääministeriltä ja hallitukselta on raukkamaista mennä komission selän
taakse, Sirkka-Liisa Anttila (kesk.)
arvostelee.
. Miksi hallitus ei nyt hyödynnä
141-artiklan jatkoa tämän kannattavuuskriisin hoitamiseksi. Siitä ei hyvää seuraa.
Sirkka-Liisa Anttila. Kuva: Jari Laukkanen
Mikael Pentikäinen.
Kuva: Jaakko Martikainen
lyhyesti
MMV kannattaa tiukempaa
lohikiintiötä
MAA- JA metsätalousvaliokunta kannattaa pienempää
lohikiintiötä. Meillä Suomessa tätä markkinoidaan suurvoittona. Kansanedustaja Simo Rundgrenin (kesk.)
ajama kanta voitti äänin 15?2.
. 7
16.10.2013
Pentikäinen vastasi Janne Virkkuselle
SUOMENMAA
HELSINKI
HELSINGIN Sanomien ex-päätoimittaja
Mikael Pentikäinen vastasi maanantaiiltana Ylen TV1:n A-studiossa edeltäjänsä Janne Virkkusen arvosteluun.
Muistelmiaan markkinoiva Virkkunen
on antanut lausuntoja Pentikäisen toiminnasta. Osa kokoomuksesta tuki aluksi ministeriään, mutta nyt, kun ministeri saatiin valiokunnan enemmistön
kannalle, tuli myös kokoomus loppuvaiheessa mukaan,
Rundgren kertaa päätöksenteon etenemistä.
Keskitetty sopimus
kelpasi Metallille
HELSINGISSÄ koolla ollut Metalliliiton valtuusto hyväksyi
keskitetyn ratkaisun mukaisen työehtosopimuksen yksimielisesti.
Keskustelussa sopimus sai enimmäkseen kiitosta,
mutta muutamalta liittovaltuutetulta kovaakin arvostelua. Hallitus menee nyt siitä
yli, missä aita on matalin. Eikö hallitus uskalla nyt ajaa
Suomen etuja riittävän tehokkaasti, kun samaan aikaan pedataan
Suomen seuraavan komissaarin
salkkua. Tähän saakka olemme saaneet
141-artiklan alla yksimahaiset, 30
euron tuet kotieläintiloille sekä
puutarha- ja kasvihuonetuotantotuet samoin kuin luopumistuet ja investointituet hyväksytyiksi.
Budjettileikkausten kattamiseksi
hallitus eriarvoistaa merkittävästi A-B-alueen tuotantotukia verrattuna C- alueen tukiin.
Kokoomus ajaa nyt Suomen
141-artiklan kaikkien jäsenmaiden
nokittavaksi. Nyt leikkauksia ei kyetä kattamaan ilman, että mennään EUkomission selän taakse ja romutetaan koko 141-artikla. Hän kummastelee Pentikäisen keskustalaista taustaa ja lestadiolaisuutta (HS 14.10.2013).
?Se on mielestäni huono yhdistelmä nuorsuomalaisen lehden vastaavalle
päätoimittajalle, Virkkunen arvioi.
PENTIKÄINEN sanoo, että hänen poliitti-
nen ja uskonnollinen taustansa oli Helsingin Sanomissa hyvin tiedossa. Olin tästä hyvin tyytyväinen, Pentikäinen sanoi A-studiossa.
näkyy joka päivä.
?Ei siellä kovin suuria yllätyksiä pääse syntymään.
Pentikäinen kieltäytyi arvioimasta,
miltä tuntuu, kun entinen kollega arvostelee julkisesti. Se on
kohtalokasta eteläsuomalaisille
viljelijöille.
ANTTILAN mielestä pääministerillä on päävastuu 141-tuen tulevaisuudesta.
. Sen laillinen perusta on olematon ja kertakäyttöinen.
Eteläsuomalaiset maidontuottajat menettävät litrakohtaiset tuet, koska CAP:in alla ei makseta
litratukia vaan ainoastaan eläinten lukumääriin perustuvia tukia.
C-alueella litratuki jatkuu.
Komissio voi halutessaan jättää
Suomen 141-artiklan hakemuksen
hyväksymättä muiden tuotannonalojen osalta, kun kerran maito ja
nauta on jo neuvoston ja parlamentin hoidossa, Anttila huomauttaa.
. Suunnitteilla on kalatie Kymijokeen ja on pidettävä
sielläkin huoli siitä, että kutukaloja riittää jokeen, Rundgren selventää.
Valiokunnassa Rundgrenin mukaan on alusta lähtien ollut hyvä yhteistyö ja sen selkeä enemmistö on ollut
alusta asti hänen kanssaan samoilla linjoilla.
Keskustan kansanedustaja on erittäin tyytyväinen, että
myös valtioneuvosto tuli samaan lopputulokseen.
. Komission lakiyksikkö on aina
vastustanut jokaista tehtyäkin sopimusta. Onko kysymys sittenkin budjetin maa- ja metsätalousminis-
teriön pääluokan satojen miljoonien eurojen leikkausten paikkaamisesta?
Anttilan mielestä kokoomus sitoutui hallitusneuvotteluissa liian
suuriin leikkauksiin maa- ja metsätalousministeriön osalta.
. Tällä hallitus kattaisi leikkauksista lähes 70
miljoonaa euroa, Anttila laskee.
MAIDON JA NAUDAN tukien siirto
CAP-rahoituksen piiriin siirtymäkauden kertakäyttöasetuksella on
vain 7 vuoden ratkaisu eikä jatkosta ole mitään tietoa.
. Näin toimien kokoomus ajaa
nyt Suomen 141-artiklan kaikkien
jäsenmaiden nokittavaksi.
Pöpöille ei
PIETARSAARI
perheellemme. Sääntelyn tarkoituksenmukaisuutta on joskus vaikea ymmärtää. Ei puhettakaan ällöttävästä
hajusta tai inhottavasta verisestä
meiningistä.
Legenda siitä, ettei makkaratehtaassa kerran käynyt ikinä enää syö makkaraa, naurattaa hygieniapäällikkö Nina Tiittasta.
. Hygienian on oltava aivan toista tasoa kuin kotikeittiössä.
Jatkuvalla koulutuksella pidetään huolta siitä, että työntekijät
ymmärtävät elintarviketurvallisuuden merkityksen.
JOKA päivä tehtaalla ahertaa neljä hygienia-assistenttia ja saman
verran eläinlääkäreitä. Kyllä me kaikki syömme omia
tuotteitamme ja tarjoamme niitä
KORKEAN hygienian alueella,
valmiiden tuotteiden pakkausosastolla, työskennellään maskit kasvojen edessä. Toisaalta teemme ruokaa koko Suomelle. Puhtauden kustannuksella ei pelleillä. Ennen matkaa tarkistetaan autonkin hygieenisyys.
Tuotteiden säilyvyys on Tiittasen mukaan parantunut oleellisesti, vaikka sitä helpottavien lisäaineiden määrää on vähennetty.
. Olemme ylpeitä
siitä, mitä täällä teemme.
. Sinne ei kukaan mene kurkistelemaan turhanpäiten.
Hygieniamääräykset ylipäätään
ovat hyvin tarkat. Eräkohtaisesti voidaan
jäljittää kaupan hyllylle saakka,
miltä tilalta liha on tullut.
Näin saadaan mahdollisten ongelmien alkulähde nopeasti selville.
. Raakoja nakkeja roikkuu kärryissä. Kaiken perusta on alkutuotannossa, Snellman toteaa.
Liha ostetaan perhetiloilta, sil-. Suurin ongelma on usein kotijääkaapissa, jossa lihaa säilytetään liian lämpimässä.
käytännössä paitsi lihan myös
muiden raaka-aineiden kohdalla, Tiittanen kertoo.
Hygieniaetua saadaan siitäkin,
että laajennusten jälkeen kaikki
Pietarsaaressa tapahtuva tuotanto on saatu saman katon alle.
. Kuva: Maria
SNELLMANIN tehtaalla Pietarsaaressa käy maanantai-aamupäivänä kova tohina. Arkaa tavaraa ei tarvitse kul-
TURVALLISUUDEN varmistaminen
alkaa kuitenkin jo paljon ennen
kuin eläimet ovat tulleet teurastamon navettaan.
. Kriittisimmät pisteet ovat erityistarkkailussa. Yksi satsi tuoksuu
parhaillaan uunissa.
Viereisessä hallissa possunfileet
muuttuvat pihveiksi ja jauhelihakone odottaa uutta lihaerää.
Joka puolella on puhdasta, suorastaan kliinistä, kuin leikkaussalissa. Bakteereille ei haluta antaa
mahdollisuutta.
. Jokaisen pitää tietää, miten
asiat tehdään oikein.
Henrik Snellmanin mukaan
suomalaisella lihalla on hyvä
maine maailmalla. Testaamme useamman kerran
vuodessa, että jäljitettävyys toimii
jettaa paikasta toiseen. Kylmäketju säilyy, toimitusjohtaja Henrik
Snellman toteaa.
Eläimet tulevat sisään yhdestä ovesta ja lähtevät toisesta ulos
siisteissä paketeissa. Lihanleikkaushallissa kymmenet kädet paloittelevat sianruhoja sopiviin paloihin.
Seuraavassa salissa makkaramassa vartoo terässammioissa
vuoroaan. Se ei olisi mahdollistakaan, sillä jo lainsäädäntö asettaa toiminnalle tiukat rajat.
Tiittanen myöntää, että toisinaan jotkut määräykset ja viranomaistulkinnat menevät jopa yli
maalaisjärjen.
. He valvovat, että kaikki tapahtuu oikeassa järjestyksessä ja että elintarvikkeet ovat turvallisia alusta loppuun.
Näytteitä otetaan pistokokein
prosessin eri vaiheista. 8
16.10.2013
Ponnistelemme jatkuvasti
yhdessä sen eteen, että ruokaketjun
turvallisuus nousee.
Turvallisesti teurastamosta
Snellmanin tehtaalla Pietarsaaressa puhtaus on enemmän kuin puoli ruokaa. Kaikki tuotteet menevät vielä aamumaistoon, jossa tarkistetaan, että maku ja ulkonäkö ovat
kohdillaan, Tiittanen kertoo.
Seppälä
MERI ALARANTA-SAUKKO
TÄRKEÄ turvallisuustekijä on jäljitettävyys
Hän on myös ilmoittanut harkitsevansa Arctia Shipping -kohuun kaatuneen Heidi Hautalan
korvaajaksi ryhtymistä.
Markku Huusko
Uusi Suomi.fi:ssä
Juoruilijoiden ei pidä antaa pahoittaa mieltä.
Matti Vanhanen
Ilta-Sanomissa. Panini sekä Ruotisissa toimiva Carolines Kök.
lainat
Politiikassa pienikin virhe voi maksaa tietenkin paljon,
mutta aina pitäisi kysyä, oliko tässä hänellä (Heidi Hautalalla) jotain itsekästä motiivia. Vain rahasta.
Pentti Manninen
Ruhot leikataan käsin osiin, sillä kone ei tee
työtä kyllin tarkasti. Siihen pyritään jalostuksella, optimoidulla ruokinnalla ja elinolosuhteilla sekä eläinlääkärien tekemillä tarkistuksilla.
. Hän arvioi, että nyt ei ole hänen vuoronsa.
Laskemalla Haaviston ja Braxin lausunnoista yksi plus
yksi saataisiin Hassi. Paremminhan näistä pidetään huolta kuin monista ihmisistä, kenttäpäällikkö Martti Hassila naurahtaa.
Valtakunnallisten ohjelmien
avulla on saatu karsittua iso osa
sellaisista eläintaudeista, joiden
kanssa vielä taistellaan muualla
Euroopassa.
Hassila korostaa, että hyvä yhteistyö tuottajien kanssa on kaiken a ja o. Uuteen Seelantiin, Australiaan ja Venäjälle.
Työllistää noin 1 100 henkilöä.
Konserniin kuuluu lihanjalostamon lisäksi valmisruokia
tekevä Kokkikartano, eläinten ruokaa valmistava Mush,
Mr. Hän
mainitsi ääneen nimet Tuija Brax ja Satu Hassi. Yrittäjät haluavat olla mukana.
Ponnistelemme jatkuvasti yhdessä sen eteen, että ruokaketjun turvallisuus nousee.
FAKTA
Oy Snellman Ab
Oy Snellman Ab on Suomen kolmanneksi suurin lihanjalostamo.
Edelleen perheyrityksenä toimivan Snellmanin perustivat veljekset Kurt ja Lars Snellman Pietarsaaressa
vuonna 1951.
Tuotteita viedään kotimaan lisäksi mm. Siipikarjan lihaa tulee vielä jonkin verran Brasiliasta, mutta vuoden vaihteessa sekin
korvataan suomalaisella.
TERVE eläin on turvallisen ruuan
lähtökohta. Entinen oikeusministeri Brax puolestaan sanoi eilen pitävänsä parhaina henkilöinä Pekka Haavistoa, Satu Hassia ja Oras
Tynkkystä. Vastaus on ehdottomasti: ei
yhtään minkäänlaista.
Elokuvaohjaaja Andrei Nekrasov
Ilta-Sanomissa
Napalankous Greenpeacen kanssa olikin turmioksi vihreille. Tämä on jalostamon viimeinen piste, jossa lihaan kosketaan käsin.
Kuva: Maria Seppälä
kaupan hyllylle
haluta antaa mahdollisuutta.
lä siellä toimitusjohtajan mukaan
tuottajien sydän on mukana toiminnassa.
. Se vaikuttaa eläinten hyvinvointiin.
Raaka-aineena käytetään ainoastaan kotimaista sian- ja naudanlihaa. 9
16.10.2013
apollon tietäjät
Rahasta vai
rakkaudesta?
TIMO KAUNISTO kirjoittaa naamakirjassa lukeneensa Paavo Väyrysen ihmeellisestä elämästä kertovan kirjan ?Vastarannan kiiski?.
Arvio on näpäkkä: Ei mitään uutta, lähteet ovat tuttuja
lehtisitaatteja, aikalaispoliitikkojen muistelmia ja Paavon
omaa tekstiä, Lasse Lehtisen kepukekkos-kauna paistaa
vahvasti läpi?
Niinpä niin.
Saman kustantajan koneista tulee juuri ulos Lehtisen
klaaniin kuuluvan Janne Virkkusen muistelu. Siksi uudellakaan kehitysministerillä ei ole helppo työ pomppia yhtiöiden välillä ja
yrittää selittää kärttyiselle kansalle - myös vihreille - miksi
yritykset tekevät mitä tekevätkään ja miksi ministeri a) ei
voi puuttua asiaan b) puuttuu asiaan.
Tommi Parkkonen
Iltalehdessä
Johtavien vihreiden lausuntojen perusteella lopputulos
alkaisi vaikuttaa europarlamentaarikko Satu Hassilta.
Kansanedustaja Pekka Haavisto sulki itsensä pois puhumalla vahvasti naisministerin puolesta MTV3:lla. Varmasti
painavan opuksen kaupittelu näytti alkaneen ex-keskustajohtaja Mari Kiviniemen irvistelyllä.
Mutta onneksi kirjamarkkinoiden kepu-rakkaus ei jää
tähän.
WSOY pistää kolmanneksi nippuunsa ilmaisen verkkoversion vanhasta Tamminiemen pesänjakajista, jonka enkelikuoroon myös Virkkunen kuului.
Pesänjakajien tekijäkaartia johtanut Aarno Laitinen,
Lehtisen lähitoveri, saa taas kertaalleen huilautella kirnustaan ilmoille ihania sinipunaisia sulosointuja kepusta ja
Urho Kekkosesta.
Ja tietenkin tällaista halutaan kustantaa pelkästä rahasta. Laatusopimuksen kri-
teerit täyttävä saa lihastaan myös
parhaan hinnan.
Eläinten terveydentilaa, teuraspainoja ja lääkityksiä seurataan
koko ajan. jotka ovat kiivenneet pitkän tien Koijärveltä tikkalintujen pesäpuiden ja liito-oravien papanoiden suojelijoista
jäänmurtajain ja arktisten vesien valtiaiksi.
Timo Roos
Uutispäivä Demarissa
Jos aikaisemmat omistajaohjauksesta vastanneet ministerit erikseen varoittelevat hallitusneuvotteluissa ketään
vapaaehtoisesti tarttumasta kyseiseen salkkuun, niin se
kertoo homman ihanuudesta. Seurannan perusteella tilat saavat palautetta ja kehittämisehdotuksia.
Ketään ei kenttäpäällikön mukaan ole tarvinnut pakottaa kehittämistyöhön.
On
täysautomatisoidusta niihin, joissa ruokintapöytä lakaistaan varpaluudalla.
Heino toteaa tilojen kirjavuuden ansiosta töitä löytyvän vielä
myös ?perinteisille. Jotkut yrittäjät haluavat oikeutetusti olla ehdottomasti lomallaan rauhassa. Ensimmäiset heistä aloittivat työt 1990-luvulla. Tilojen kasvu tarkoittaa aina koneellistumista, mikä nopeuttaa työtä.. Traktorin käyttöä ei voi arastella.
. lomittajille,
jotka eivät halua käyttää koneita
eivätkä tietotekniikkaa.
Osa-aikaisuus ei houkuttele
MAATALOUSLOMITTAJAT RY:N toiminnanjohtaja Raimo Kivineva
kertoo osa-aikaisten työsuhteiden olevan lomittajan työn pahin ongelma. Toki on myös yrittäjiä, jotka painottavat sitä, että aina voi soittaa ja kysyä.
VARIS on lomituspalvelujen Parikkalan paikallisyksikön lomitusalueen palkkalistoilla.
Yksikköön kuuluu Etelä-Karjalan pohjoisosan kunnat, Itä-Savosta Savonlinnan osia eli entisten Savonrannan, Punkaharjun ja
Kerimäen alueet sekä itsenäinen
Enonkoski.
Parikkalan paikallisyksikön lomituspalvelupäällikkö Liisa Heino kertoo kuukausipalkkaisia lomittajia olevan 63 ja päätoimisesti
määräaikaisena tekeviä parikymmentä, päälle kymmenkunta yrittäjänä toimivaa lomittajaa.
Yrittäjälomittajat ovat astuneet
remmiin viimeisen viiden vuoden
aikana.
VIROLAISIIN lomittajiin alueella on totuttu. Hänelle on alan
koulutus, hän on keski-ikäinen
nainen, suomalainen.
Varis on vuosien saatossa oppinut työmaalla paljon uusia asioita
koneellistumisen ja tietotekniikan
myötä ja hänestä ammatin varjopuoli on työmatkojen pidentyminen ja työn jakautuminen päivän
aikana kahteen osaan.
. Suuntaa voi katsoa maatiloilta, joilla on vakinaista vierasta työvoimaa, kaikki ovat virolaisia tai
venäläisiä.
Maatalouslomittajat ry:n toiminnanjohtaja Raimo Kivinevan
mukaan Suomessa on maksimissaan 150 virolaista lomittajaa. Työssä on tavallaan kiinni koko päivän ajan riippuen siitä, miten kaukana tila on, Varis sanoo.
Lomittaja joutuu aika paljon
työskentelemään tiloilla yksin ja
vastuu on melkoinen.
Varis toivookin, että yrittäjien
varahenkilökäytäntö yleistyisi,
jotta aina olisi joku, keneen ottaa
ongelmatilanteissa yhteyttä.
. Lehmiä
on tullut lypsettyä kohta kolmekymmentä vuotta.
Työn huono puoli on pitkät ajomatkat. Tulijoita olisi enemmän, mutta ammattitaidon puute ja kieli
muodostuvat kompastuskiviksi,
Kivineva tietää.
SIRKKU VARIS valmistui karjatalouskoulusta vuonna 1985. Paitsi jotkut isännistä arkaile-
vat antaa koneita naislomittajien
käsiin, Varis hymyilee.
Tiloja löytyy joka lähtöön. Lapio on olta-
va talvella matkassa, Varis sanoo.
LIISA HEINO vahvistaa ajomatkojen olevan tällä alueella lomittajia
eniten työssä närästävä asia, kun
pahimmasta palkkakuopasta on
jo päästy pois.
Varis miettii toimenkuvan
muuttuneet koneellistumisen ja
pihattonavettojen myötä. Virolaiset ovat maatalousyrittäjien keskuudessa arvostettuja
pitkänlinjan työntekijöitä, jotka
?osaavat kaiken?, Heino kuvailee.
Heino olettaa virolaisia ja ve-
näläisiä lomittajia olevan jatkossa paljon enemmän.
. Tämä kävi selväksi muun muassa viime kesänä pidetyssä seminaarissa.
Paikallisyksikköjen palveluksessa olevista lomittajista puolet työskentelee osa-aikaisina.
. Hän
pitää määrää vähäisenä.
. 10
16.10.2013
Rehuvaraston ovien kiinni saaminen vaatii pieneltä naisihmiseltä ponnistelua, mutta Sirkku
Varis ottaa työvoiton. Kuva: Päivi Vento
Työssä kiinni koko päivän
Lomittajan työtä rasittavat vastuu toisen omaisuudesta ja pidentyneet työmatkat
PÄIVI VENTO
PARIKKALA
SIRKKU VARIS on tyypillinen maatalouslomittaja. Rautjärven kunnan lomatoimistosta soitettiin ja pyydettiin töihin. Ei ole todellakaan herkkua
huonoissa talvikeleissä porhaltaa
sivuteitä myöten. Nykyään lomitusalueet
ovat laajoja ja pisin yksisuuntainen matka tilalle on ollut 60 kilometriä.
. Virolaisia on töissä kahdeksan, on
myös yksi venäläinen lomittaja.
. Osa-aikaisuus on suoranainen este nuorten hakeutumiselle alalle, sillä osa-aikaisuus, lomittajan työajat ja perhe ovat usein mahdoton yhteen sovitettava, Kivineva sanoo.
Kivinevan mielestä osa-aikaisuusongelmaa pitäisi purkaa, jotta
jatkossa lomituspalveluja on riittävästi saatavilla.
Tilakokojen kasvu ei ole vaikuttanut lomittajien työtuntimääriin,
ja sitä kautta osa-aikaisuuden vähenemiseen
Arvioitu kokonaispuusto 7.620 m3.
Rajoittuu pienen järven rantaan. 120.000 ?. . (02) 544 4141, 0400 126 332, 045 154 9772
fax. Tee rohkeasti tarjous. Pinta-ala 95,56 ha. Kuluttajat kuitenkin
palaavat siihen tavalliseen tuttuun
tapaansa, Saarimaa sanoo.
Keskustelu näkyy myös yhtiöiden
markkinoinnissa, Aalto-yliopiston
LAAKERIT TEOLLISUUDELLE
JA MAATALOUTEEN
?
VOIMANSIIRTOTUOTTEET
08-5370-370
(08) 5370 370
www.suomenmaa.fi
Marc Camoletti
tutkija Galina Kallio sanoo. Ensihar-vennettavaa nuorta metsää. Yhteismetsän osakaskunnalla ei ole
etuosto-oikeutta, kun ostaja on yhteismetsän osakas. Hakkuumahdollisuudet hyvät. Hp. 150 kpl
03-4240200 / 0400-221680
Utajärvi Laitasaari yht. Tällaiset skandaalit saattavat vaikuttaa hetkellisesti niin, että ostetaan aiempaa vähemmän
valmisruokia. Hän
on perehtynyt muun muassa ruoankulutuksen tulevaisuuteen liittyviin asioihin.
. Erähenkiselle erinomainen
kohde. Pelto-palsta tarjousten perusteella. VARAOSAT amerikkalaisiin autoihin
www.otn.fi
?
13.12.
30.11.
1.12.
*7.12.
8.12.
*14.12.
15.12.
* näytökset klo 14 ja 18
LIPPUJA
VIELÄ
JÄLJELLÄ!
LIPPUVARAUKSET:
Lippupiste 0600 900 900
(1,98 ?/min + pvm) klo 7 . Hp. 08 378 951
LIPUT: 13 ?/11?/8 ?.
Lisätietoa: www.otn.?
2013
KONE JA LAAKERI LAHTI KY
Teollisuustie 1, 32810 Peipohja
p. Myyjä pidättää oikeuden hyväksyä tai hylätä tarjoukset.
/ Outi Tervo 0400 186 557.
Koneita kaikille!
Pihalla Humppilassa n. Maat on vuokrattu metsästysseuralle. 4040 m3. Hyvää on se, että yhtiöt joutuvat ottamaan kantaa näihin asioihin ja miettimään niitä. / tarjous. Myydään tarjousten perusteella, tarjoukset viimeistään 28.10.2013.
Raivalantie 524, 39920 Suomijärvi
p. www.raiselift.?
haketuspalvelu
sauli leinonen
Kaivinkonetyöt
Haketusta isoihin ja pieniin kattiloihin
METSÄAMMATTILAISILTA TURVALLISUUTTA TILAKAUPPAAN!
P. klo 17-19,
p. Kuusamon yhteismetsän ohjesääntö 42
§. Tälle palstalle on kaavoitettuna Tenniöjoen molemmille puolin yhteensä neljä tonttia lomarakentamiseen. Lisätietoja: Teuvo Murtovaara p. Mahdollista saada rakennuspaikka. Kirkonkylän kaava-alueella lisäksi 1,2 ha peltolohko, jolla purkukuntoiset
rakennukset. Puustoa 5364 m . Myydään metsä ja pelto erikseen tai yhdessä. Hintanäkemys 142 000 . Puusto n. 22
LIPPUJEN LUNASTUS: Lippupisteen
toimipaikat Suomessa (www.lippu.?),
Oulussa Stockmann, Kirkkokatu 14
Lippukassa avoinna Oulun Työväen
Näyttämöllä, Upseerinkatu 4,
aina 2 h ennen näytöstä ja tänään
keskiviikkona 16.10. Lisätiedot
Kari Salo 040 736 0681
RAISELIFT OY
Pyhäjärvi, Hiidenkylä Järventauksentie metsätila 85 ha. Lisätiedot: Tarja Manninen 0400 807229,
tarja.manninen@mhy.fi. Vaarana
on tietysti, että tämä jää viherpesuksi, siis puhtaaksi markkinoinniksi.
?
tilaa
suomenmaa
Oulun Työväen Näyttämö
?Kiilahihnat
?Hihnapyörät
?Rullaketjut
?Ketjupyörät
Robin Hawdon
ohjaus Mikko Korsulainen
Ensi-ilta perjantaina 18.10.2013 klo 19
Pe
klo 19
La
klo 19
18.10.
Su
klo 14
20.10.
25.10.
26.10.
1.11.
2.11.
3.11.
8.11.
9.11.
10.11.
27.10.
15.11.
16.11.
17.11.
22.11.
23.11.
24.11.
29.11.
AKSELITIIVISTEET
?
KIINNITYSTARVIKKEET
. Karhuojan palstalla ainespuuta 515 m3 ja Rentinman palstalla 2.631 m3. mennessä.
TURVETUOTANTOKONEET
Siikalatva, Piippola Naulakaarto tilasta 63 ha määräala. mennessä. 78,8 ha kaksi toisiinsa rajoittuvaa metsätilaa. Metsä kahdessa palstassa, puusto 1876 m3, runsaasti ha-kattavaa. Hintapyyntö metsäpalstoille
38 000 ?/ tarjous. (02) 544 4241
3
LAPPI
Salla Saija rantametsätila kolmessa palstassa. Tarjoukset 11.11. 02 546 7766, fax 02 546 7760
POHJOIS-SUOMEN METSÄMARKKINAT LKV
LAPIN METSÄMARKKINAT OY LKV
KIITÄMME LUOTTAMUKSESTANNE! YLI 1000 TILAKAUPPAA TEHTYNÄ!
POHJOIS-POHJANMAA
Kuusamo, Kuusamon Yhteismetsän osuuksia, Koivula tilan (305-402-32-20) Kuusamon
Yh-teismetsän osuus 0,029547 ja Vilppula tilan (305-411-108-8) Kuusamon Yhteismetsän
osuus 0,007800. 107.000 ?,
Lisätiedot Ulla Käkelä, 030 735 1360
Nämä sekä kaikki kohteemme tarkempine tietoineen netissä, osoitteessa:
seppo.lamminmaki@raiselift.inet.. Lisäksi tilalla on osuus Sallan yhteismetsään (0,03), jonka arvo on 13.500 ?. Tarjoukset 18.10. 0400 584 957 Mankilantie 789, Rantsila. Kohujen keskellä valmisruokapakkauksiin on ilmestynyt merkintöjä tuotteen kotimaisuudesta, televisiomainoksessa viljelijät kutsuvat katsojan tutustumaan tilaansa ja einestä markkinoidaan äidin tekemänä.
. Myytävät osuudet yhteensä 0,037347. 0400 283023
Siikalatva, Piippola Tuomela tila 21,2 ha. 11
16.10.2013
Ruokakohut muuttavat
käytöstä hetkeksi
KIIRA KOSKELA/STT
NAUDANLIHA paljastui hevosenlihaksi, pakastevihanneksista löytyi
hulluruohoa ja säilykkeiden alkuperämaata ei pystytty varmistamaan.
Keskustelu elintarviketeollisuuden ympärillä on käynyt tänä vuonna kiivaana, ja yhtiöt ovat
saaneet vastailla kysymyksiin lihan jäljitettävyydestä ja kotimaisuudesta toistuvasti.
Tutkija Riikka Saarimaa Turun
yliopistosta kuitenkin arvioi, että
kohut ovat vaikuttaneet kuluttajien käytökseen vain vähän
7.45-17
Oikaisuja
PERJANTAIN 11.10. Jokainen veronkorotus lisää yksityistä tuontia,
Jaana Pelkonen (kok.) jatkoi.
Kansanedustajat pääsivät tiistaina arvioimaan hallituksen äkkiseltään muuttunutta korotusesitystä.
Maalle, metsään ja maantielle
KOTIMAISEN RENGASLIIKKEEN
kautta!
Tarjouspyynnöt:
myynti@raahenrengasjalaite.fi
RAAHEN
RENGAS JA
LAITE OY
KONEET JA LAITTEET
0500 382 560
RASKAAT RENKAAT
050 369 4940
Nyt katseet ikkunoihin!
Säästä rahaa ja energiaa vaivattomalla pokanvaihdolla
Aidot perinneikkunat, ovet ja kiintokalusteet valmistaa
Puusepänliike Komeromäki
Viljatie 2 - Kokemäki
(02) 48029393
p. 0400 815 417
LIMINKA
08 381 171, 050 561 1296
KONEHUOLTO
HANNU ONNELA OY
?
Ohra: Einar, Salome (uutuus)
Vehnä: Quarna, Zebra
Kaura: Akseli, Peppi, Viviana
Heinänsiemenet
Mty Nokka ja Tukkikoski, Lappi
UÊV>ÌÕÕÌiÌÌÕÊAvant-huolto
UÊ Õ?Ì?«>?iÌ?ÌÊ>ÊÛ>À>?Ã>Ì
UÊ*iiÌÌ?>?ÌÌi?`i?Ê?Õ?Ì?
>Ê?ÞÞ?Ì?
7,:<9,0+,5
Ostamme isompia eriä rauta-,
kone-, kaapeli- ja metalliromua.
Soita ja kysy lisää 0400 121 708
POHJANMAAN ROMU OY
HUOLLOT JA VARAOSAT
08-5370-370
(08) 5370 370
www.suomenmaa.fi
www.peltosiemen.fi
Työkonehuolto
Jari Parto
MASSEY FERGUSON . Nimi on siis
Notko.
Tiistain lehdessä etusivun kuvassa ei ole lohia vaan kirjolohia.
Tietokilpailussa on virhe, hieman spekulatiivinen kuitenkin.
Maailman toiseksi suurin ranskankielinen kaupunki on Kinshasa, jossa on asukkaita 7,3 miljoonaa. Ranska on virallinen kieli,
jonka hallitsijoita lienee enemmän kaupungissa kuin Montrealissa asukkaita.
Eduskunta pelkää
viinarallia
EDUSKUNNASSA epäillään, auttaako alkoholiverojen korotuksen puolitus hillitsemään Viron
viinarallia, kuten hallitus toivoo.
. Pyöröpaalihäkit
urijuomakupit
uimurijuomakupit
. 050 514 1169
Ostoilmoitus
PELTOSIEMENIÄ
tilaa
suomenmaa
-BÀ??BÀÛi?Ì?iÊÓ{]Ê
În{ÈäÊ->ÃÌ>?>>
W
^^^ [`?RVULO\VS[V UL[
SÄKYLÄN
SORA-POJAT
OY
Hiekan ja erilaisten
kalliomurskeitten myynti
joustavasti
Soita 0400-590 703,
0400-590 704
RETR
ONIK -lammaskalusteet
RETRONIK
?ne monikäyttöiset?
yaidat
käsittelyaidat
. Syyssateisiin laidunkatokset
ultivaattorin piikit
piikit jajakärjet
KK
ultivaattorin
kärjetym...
ym...
Kunnosta kke
kke
vyt- jaja kyntöm
uokkarisi
kyntömuokkarisi
eevytkyntöm
uokkarisi
kyntömuokkarisi
Kunnosta
SOIT
A
HETI!
SOITA
SOIT
A NYT
NYT HETI!
SOITA
Katso
youtube.com
Katso esittelyvideo
esittelyvideo youtube.com
hakusanalla
lammastarvikkeet
hakusanalla lammastarvikkeet
Raija
& Reino
Reino Louk
Louk
Loukooo
Raija &
Louko
050 521
521 0082
0082
Kyyy 050
Retronik
onik KKKy
Retr
sähköpostios. 12
Katso myös kailatec.?
16.10.2013
Kone- ja tekniikkatalosta
- LAAKERIT, TIIVISTEET
- RULLAKETJUT JA PYÖRÄT
- SÄHKÖMOOTTORIT
- HIHNAT JA HIHNAPYÖRÄT
- VOIMANSIIRTO
P. Suomenmaalehden sivun 21 uutisessa Pohjois-Savon piirin keskustelutilaisuudessa Lapinlahdella oli ammattikasvatusneuvos Matti Notkon sukunimen kirjoitettu virheellisesti Rotkoksi. . HARDI . rar
ek
o105@gmail.com
rarek
eko105@gmail.com
o105@gmail.com
ek
rar
sähköpostios.
eko105@gmail.com
rarek
KONEKAUPPA SETTO
Uudet ja käytetyt
· maatalouskoneet
· renkaat
040 565 0908
www.setto.fi. Lämmitettävät ja kylmät uim
. CLAAS
. MANITOU
32210 LOIMAA
Puh. Karsina- ja käsittel
. Epäilen, että alkoholiveron
nosto kiihdyttää tuontia varsinkin Virosta, Antti Kaikkonen
(kesk.) sanoi. 08 5572 700
Päivystys 24 h
Liitintie 11
Oulu (Rusko)
Avoinna ark
Luin vasta jostain jonkun sanoneen, että pieni nälänhätä tekisi terää myös suomalaisille. Eilen pistettiin
koneita katon alle, joten homma
alkaa olla niiltäkin osin kunnossa.
Vielä ei tarvitsisi sitä lunta kuitenkaan sataa, sillä tehtävää olisi
tällekin syksylle.
Aurinkoisia kelejä toivoen
RIITTA TAMMINEN. Välillä, kun lukee mihin kaikkeen viljelijät ovat syypäitä
esimerkiksi ympäristön saastuttamisessa, tekisi mieli heittää homma sikseen ja toivoa, että ruoka riittää kaikille, Riitta Tamminen sanoo. Varmaan luulevat ruuan tulevan kaupasta.
Tosiasiahan on, ettei Suomella ole varaa ostaa kaikkea ruokaa
ulkomailta. Donnerkin julisti, ettei Suomessa tarvita maataloutta.
Joskus miettii, mitähän ne ihmiset kuvittelevat sitten syövänsä. Kuva: Petra Pöyliö
Pieni nälänhätä tekisi
terää myös suomalaisille
SYKSY on ollut kaunis tähän mennessä. Kerran olen vieressä istuessa ehtinyt kaivata jarrupoljinta myös pelkääjän paikalle. Miten se aika meneekin niin nopeasti.
Minun aikani on mennyt aika
tarkasti edestakaisin ajeluun. Käytännössä se tarkoittaa, että kun hoitajat alkavat paleltua navetassa, on aika sulkea ovet.
Lehmät tykkäävät kuljeskella
ulkona, vaikka maassa on vähän
luntakin.
Ensilunta ei ole vielä näillä korkeuksilla näkynyt, mutta tälle viikolle on lupailtu jo lumipyryjä.
Talvirenkaat on vaihdettu kaiken
varalta.
Kun lauantaina ajelimme aikaisin aamulla kohti Jyväskylän konenäyttelyä, sai ensimmäiset tunnit ajella varovasti. Maa oli kuurassa tienvarsilla, ja tien pinta jäinen.
Pianhan päivää kohti mentäessä lämpeni, mutta ensimmäiset varoitukset liukkaasta kelistä
saatiin.
KONENÄYTTELYSSÄ oli taas paljon
katseltavaa.
Ajattelimme, että lauantaina
olisi enemmän paikallisia liikkeellä ja viljelijät olisivat käyneet jo viikolla, mutta yllättävän paljon tuttuja tavattiin silti.
Yhden isännän kanssa olikin
puhetta, että joskus menee enemmän aikaa tuttujen kanssa kuulumisten vaihtoon kuin itse näyttelyn katsomiseen.
Eipä sieltä matkaan tarttunut
kuin yhdet suomiaiheiset polvipituiset villasukat vaihto-oppilaallemme.
Muuten täytyy noudattaa tarkan markan politiikkaa tilalla. Luin vasta jostain jonkun sanoneen, että pieni nälänhätä tekisi terää myös suomalaisille.
Loppuisi turha narina.
Välillä, kun lukee mihin kaikkeen viljelijät ovat syypäitä esimerkiksi ympäristön saastuttamisessa, tekisi mieli heittää hom-
ma sikseen ja toivoa, että ruoka
riittää kaikille.
Mutta sitten kaunis auringon
paiste ja mukavat lehmät parantavat mielialaa ja jaksaa taas tehdä näitäkin hommia.
Lietteet on kohta ajettu pelloille ja kynnöt tehty. Ainoastaan nuorin tytär lähtee kavereineen meille mukaan.
En kyllä tiedä, onko kolmen
teini-ikäisen vahtiminen lomaa,
mutta onneksi kaikki ovat järkeviä, mukavia tyttöjä eikä heitä tar-
KONENÄYTTELYSSÄ oli isän-tien välillä puhetta kaikenlai-sista rajoituksista, mitä maaatalouteen on taas suunnitteilla.
illa.
Jotenkin on välillä sellainen
ainen
olo, että tekisi mieli heittää hanskat tiskiin. 13
16.10.2013
. Lehmät ovat vielä ulkona
laitumella ja selvästi nauttivat
olostaan.
Meillä on navetan ovi auki laitumelle niin kauan kuin on mahdollista. Paljonhan siellä olisi ollut tarpeellista vehjettä maatilalle, mutta vielä ne saivat jäädä katseluasteelle.
PITKÄSTÄ ja kauniista syksystä
huolimatta tuntuu, että syystöissä on kiire. Loppuisi turha narina. On
pitänyt hoitaa kaikenlaisia asioita ja kuskata nuorisoa harrastuksiin yms.
Nyt helpotti jonkin verran, kun
toinen tytöistä sai ajokortin viime
viikolla. Hänellä on kuitenkin tilan asiat hallinnassa ja on mukavampi lähteä, kun kotiväkeä jää
paikalle.
Pojat saapuvat varmaan myös
maisemiin syysloman ajaksi. Mutta
ajokokemus kertyy vain ajamalla.
Maatilan lapsilla on kuitenkin
etua siitä, että he ovat ajaneet jo
traktoria ja saaneet siitä kokemusta.
vitse koko ajan pitää silmällä.
Tavoitteena on lukea
muutama kirja ja laiskotella ihan kunnolla ja
nollata samalla aivot kaikista paineista.
ENSI VIIKOLLE olemme suunnitelleen lomalle menoa ja täytyy sanoa, että ainakin minä olen sen
tarpeessa.
Tällä viikolla pitäisi syntyä vielä kolme vasikkaa ja sitten ei jää
kuin yksi tällä kuulla poikiva odottamaan.
Vanhin tytär jää kotiin lomittajaksi ja täytyy myöntää, että se on
helpotus
Tällä monitoimikoneella korjaamme energiapuuta ja taustalla oikealla olevalla Heikin
keksimällä kantoharalla korjaamme kantoja energiakäyttöön. Tähän olemme pyrkineet
muun muassa maanrakennusja metsäenergiakoneita suunnittelemalla ja rakentamalla.
Kun ei sopivaa konetta ole löytynyt, niin olemme suunnitelleet ja rakentaneet sen itse, Tenkanen kertoo.
Koneiden keksimisessä ja rakentamisessa tarvittavan hitsaus- ja koneistustaidon perusteet
hän sai nuoruudessa Oriveden
ammattikoulun metallilinjalla ja
Lokomon konepajakoulussa.
Näitä taitoja hän hyödyntää koneita suunnitellessaan ja rakentaessaan. Kun tielaitos on luopunut tiekarhuista, niin tiekarhuja on näilläkin seuduilla vähemmän kuin
mesikämmeniä, Heikki Tenkanen
naurahtaa.
. UPM-Kymmene on päätyöllistäjämme.
. Yrityksemme toinen sektori
on rakennus- ja tiesoran kaivuu,
murskaaminen ja ajo kohteisiin
omista sorakuopista ja kallion
murskauspaikasta, Heikki Tenkanen kertoo.
Metsäpuolella yritys on erikoistunut istutusalueiden kaivinkonelaikutuksiin. Myöhemmin hän rakensi sinne myös
talonsa ja yrityksen tukikohdan.
Väinö Tenkanen erikoistui ojitustöihin Massey Ferguson -kaivinkoneellaan.
Yritys laajeni asteittain ja painopiste siirtyi 1970-luvun puolivälissä metsäautoteiden rakentamiseen. Energiarangan korjuun aloitimme kolme vuotta sitten. Olemme onnistuneet aina
saamaan hyvää ja osaavaa väkeä.
Taito ja osaaminen niin soranajossa ja levityksessä teille kuin
metsän laikutuksessa ja muissa
tehtävissä on keskeinen keino kilpailussa ja menestymisessä, Tenkanen painottaa.
Yrityksen jatkuvuuskin on turvattu jo hyvissä ajoin. 14
16.10.2013
Soramurskaamosta
kannonnostolaitteeseen
Juupajokelainen Tenkasen yritys menestyy keksimillään ja rakentamillaan koneilla
ESKO HILSKA
. Konetta esittelevät Yrjö
(vas.) ja Heikki Tenkanen. Näistä puolet on Tenkasen yrittäjäperheistä ja loput ulkopuolelta palkattuja.
. Asiakkaina on myös muita
metsäyhtiöitä sekä yksityiset niin
metsänuudistustöissä kuin metsäteiden rakentamisessa ja kunnostamisessa sekä yksityisteiden sorastuksessa, Heikki Tenkanen esittelee.
KIRISTYVÄSSÄ kilpailussa yritys
pärjää vain kulkemalla uudistumisen ja kehityksen kärjessä.
. Energiakannot ja rangan toimitamme
Jämsän ja Jämsänkosken paperitehtaiden voimaloiden polttoaineeksi. Tenkasen toimitusjohtaja, uusien koneiden keksijä ja
rakentaja Heikki Tenkanen.
Hän on kehittänyt muun muassa soraa luonnonkivestä murskaavan koneen. TENKANEN työllistää nykyisin keskimäärin noin 10
henkilöä. Uusin laite on suuren Valtra-traktorin rungolle rakennettu nykyajan tiekarhu.
. Nykyaikaisilla tiekarhuilla riittäisi tarvetta sekä töitä kuoppaisten teiden lanaamisessa että haja-asutusalueiden tiestön parantamisessa, .
Tenkasen merkittävin valtakunnallinen keksintö on energiakantojen nostoon kehitetty nostolaite. Laite on ollut 2000-luvun taitteesta käytössä Tenkasen energiakantojen korjuutyömailla ja, ja se
on levinnyt monen valmistajan
kautta erilaisina versioina muualle Suomeen.
Esko Hilska
giakantojen nosto.
. Nyt on menossa vanhan
metsätieverkoston perusparanta-
minen.
. Kotimaisella ympäristöystävällisellä bionergialla voidaan
korvata ulkomaista tuontienergiaa ja luoda uusia työpaikkoja
maaseudulle, Tenkanen painottaa.
Pirkanmaalla toimiva yritys on
palkittu kahdesti Juupajoen Vuoden yrittäjänä, ensimmäisen kerran perustajan Väinö Tenkasen
aikana vuonna 1979 ja toisen kerran vuonna 2011, Heikki Tenkasen ja hänen sisarustensa vuonna
1991 alkaneella toimintakaudella.
KONEISTA ja yrittämisestä kiinnostunut Väinö Tenkanen innostui yrittämisestä ja perusti Maansiirto V. Tähän olemme pyrkineet
keksimällä ja kehittämällä alallamme tarvittavia koneita, kertoo
Pirkanmaan Juupajoella toimivan
Maansiirto V. KIRISTYVÄSSÄ kilpailussa menestyy vain uudistumalla ja olemalla reippaan askeleen kilpailijoita edellä palvelujen kehittämisessä. Tämän työn tai-
turi on Yrjö Tenkanen 40 vuoden
kaivinkoneenajokokemuksella.
YRITYKSEN uusia toimialueita on
1990-luvun lopulla aloitettu ener-
Kädentaidot ja niiden harrastaminen ovat vanhempien ja
heidän sukujensa perintöä.
MAANSIIRTO V. Monitoimiosaajat, edesmenneen Hannu-veljen poika Teemu Tenkanen ja Riitta-sisaren poika Simo
Saarinen ovat jo pitkään olleet
mukana yrityksen palveluja tuottamassa.. Tenkasen vuonna 1963
Juupajoen Korkeakoskelle. Kädentaidot ja niiden harrastaminen ovat vanhempien ja
heidän sukujensa perintöä.
ENERGIAPUUN korjuu ja hyödyntäminen on tulevaisuuden ala.
. Kuva:
JUUPAJOKI
Siitä
eteenpäin luopumistuen jatkosta
ei ole varmuutta.
MARKKINOIDEN NOPEIMMAT KLAPIKONEET
la
UUDISTUNUT!
Suomen suosituin klapikone on taas uudistunut!
Kaikissa Pilkemaster malleissa on uutuutena Moton katkaisulaippa,
siis entistä tehokkaampi ja kestävämpi.
Miksi pilkemaster on suosituin klapikone niin kotitarve-, porukka-, vuokra, kuin ammattikäytössä.
Tässä muutama käyttäjiltä tullut palaute:
kestävä, nopea, helppokäyttöinen, edullinen,
toimintavarma, monipuolinen mallisto,
ammattitaitoiset jälleenmyyjät,
kattava huolto- ja varaosapalvelu.
Kysy lisää myyjiltämme!
OULU
Nuottasaarentie 4
Puh. Luopumistukea hakevan on aina oltava
alle 63-vuotias.
Luopumistukea voi kuitenkin
hakea kahta vuotta ennen varsinaisen ikärajan täyttymistä. Vieraalle
viljelijälle luovutettaessa 60 vuoden ikärajaan ei tule muutosta.
Sukupolvenvaihdoksella luovutettavan maatilan tulee olla taloudellisesti elinkelpoinen.
Luovutuksensaajalle muodostuvan maatilan yrittäjätulovaatimus
on vähintään 15 000 euroa vuodes-
LUOPUMISTUKI on maatalouden
rakennekehitystä edistävä järjestelmä ja sitä hyödynnetään noin
puolessa maatilojen sukupolvenvaihdoksista.
Luopumistuki mahdollistaa
maatilojen oikea-aikaiset sukupolvenvaihdokset, kun luopujat
voivat lopettaa maatalouden harjoittamisen ja saada luopumistuen normaalia vanhuuseläkeikää
aikaisemmin.
Nuoret yrittäjät puolestaan saavat maatalousyrityksen vastuulleen nuoremmalla iällä. 010 7557 151
ROVANIEMI
Teollisuustie 13
Puh. Kuva: Maria Seppälä
Luovutettavan
maatilan tulee
olla taloudellisesti
elinkelpoinen.
tukea tänä vuonna.
Luopumistukea aletaan maksaa
kuitenkin vasta, kun lopullinen ti-
lakauppa on tehty, ikärajavaatimus
(56 v.) täyttyy ja kun ansiot jäävät
alle ansiotulorajan (695 e/kk).
VUODEN 2014 alusta alkaen luopumistuelle pääsemisen alaikäraja nousee 59 vuoteen, kun maatila luovutetaan lähisukulaiselle.
Ikärajan nosto koskee niitä luopumistukihakemuksia, jotka jätetään 1.1.2014 jälkeen.
Vuosina 1958 ja 1959 syntyneet
eivät ole oikeutettuja luopumistukeen enää ensi vuonna. 15
16.10.2013
Luopumistuen ikäraja nousee
VIELÄ TÄNÄ vuonna luopumistuelle voi halutessaan jäädä jo
56-vuotiaana, jos luovutuksensaaja on lähisukulainen.
Jos maatila luovutetaan sukupolvenvaihdoksella vieraalle viljelijälle, vaaditaan luopujalta vähintään 60 vuoden ikää. Luopumistuki aikaistaa sukupolvenvaihdoksia keskimäärin viidellä
vuodella.
WASSLÖV R & M
MAATILOJEN sukupolvenvaihdosten vauhdittamiseen tarkoitettuun luopumistukeen tulee vuoden vaihteessa ikärajamuutos. 010 7557 250
YLITORNIO
Alkkulanraitti 127
Puh. 010 7557 450
*Lankapuhelimesta soitettaessa: 8,28 snt/puh + 5,95 snt/min (alv 24%), matkapuhelimesta soitettaessa: 8,28 snt/puh + 17,04 snt/min (alv 24%).
kk
apaa.co
m. 010 7557 313
TORNIO
Varikonkatu 3
Puh. Vuonna 1959 tai aikaisemmin syntyneet voivat siten hakea luopumis-
sa ja vähimmäispoistojen määrä
5 000 euroa vuodessa luopumista seuraavien viiden vuoden ajan.
Luovutuksensaajan tulee olla
luopumishetkellä alle 40-vuotias ja hänellä pitää olla tuotantosuuntaan soveltuva, vähintään toisen asteen ammatillinen koulutus.
Jos luovutuksensaajalla ei ole
tarvittavaa koulutusta luopumishetkellä, hän voi hankkia sen luopumista seuraavan kahden vuoden aikana.
Luovutuksensaaja sitoutuu
myös viljelemään tilaa ja asumaan
sillä niin kauan kuin luopujille
maksetaan luopumistukea, aina
kuitenkin vähintään viisi vuotta.
Luopumistukea hyödynnetään noin puolessa maatilojen sukupolvenvaihdoksista. Sukupolvenvaihdokset vaativatkin
nyt erityisen huolellista suunnittelua, korostaa Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen Melan yksikönpäällikkö Risto Syvälä.
Vielä tänä vuonna luopumistukeen ovat oikeutettuja vuonna
1959 ja sitä aikaisemmin syntyneet maatalousyrittäjät.
Ensi vuonna luopumistukea
voivat hakea enää vuonna 1957 ja
sitä aikaisemmin syntyneet.
Nykyinen luopumisjärjestelmä
tulevine ikärajamuutoksineen on
voimassa 31.12.2014 saakka
Säntillinen kuljettaja saisi puolestaan etua maltillisesta
ajotyylistä. Esimerkiksi Nokia tuo kartta-
Hankkeessa on nyt edetty liikaa
teknologia kärjessä.
palveluja ja sopii autovalmistajan
kanssa, että näihin autoihin tuotetaan sää- ja polttoaineiden hintatietoja, Ollila sanoo ja lisää, ettei
ole ollut Nokian kanssa tekemisissä puoleentoista vuoteen.
Ollilan työryhmä ei ole pystynyt vielä määrittämään kilometriveroon siirtymiselle hintalappua. 16
16.10.2013
Tulevaisuudessa satelliittipaikannin voi paljastaa
kuljettajan kaahaavan ylinopeutta. Vakuutusyhtiö määrittäisi silloin maksut korkeammalle. Säntillinen kuljettaja saisi puolestaan
etua maltillisesta ajotyylistä.
Toistaiseksi esillä on lähinnä ollut liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän suunnitelma korvata autovero auton käyttöön perustuvilla maksuilla.
Auton satelliittipaikannus antaisi samalla mahdollisuuden
nostaa autoilu uudelle tasolle.
Ministeriön pöydällä onkin ollut
lukuisia muitakin teknologisia
hankkeita, joita kaupalliset toimijat kehittelevät kansalaisten iloksi
. sekin on ollut
epäselvää. Liikenteen paikkasidonnaiset palvelut kehittyvät maailmalla riippumatta siitä,
otetaanko Suomessa verotus käyt-
töön, Ollila luonnehtii kehitystä.
OLLILAN mukaan älyliikenne on
yksi keino hallita kasvavaa liikennettä maailmalla. Kuva:Vesa Moilanen/Lehtikuva
Satelliittiseuranta nappaa
kaahaavan kuljettajan
Tietosuojavaltuutettu: Älyliikenne voi vaarantaa kansalaisten perusoikeudet
HEIDI EKDAHL/STT
HELSINKI
SÄÄTIEDOT, ehdotus nopeimmasta ajoreitistä ja tieto huokeimmasta huoltoasemasta ovat vain pieniä esimerkkejä älyliikenteestä.
Tulevaisuudessa myös ajotapa olisi tarkassa seurannassa: jos
auton satelliittipaikannin paljastaa kuljettajan kaahaavan ylinopeutta, vakuutusyhtiö määrittäisi maksut korkeammalle. tai harmiksi.
Tietosuojavaltuutettu Reijo
Aarnion mukaan hankkeessa on
nyt edetty liikaa teknologia kärjessä.
. Verotus on vain yksi sovellus. Arviot ovat vaihdelleet satoja
miljoonia euroja. Nyt on korostettu teknologiaa, mutta millaista . Ensin pitäisi ratkaista kansalaisten ja verottajan oikeussuhde.
AARNIO muistuttaa, että Suomessa on muun muassa liikkumisen
vapaus, kokoontumisvapaus ja
omaisuudensuoja. Yksittäinen laite maksaisi Ollilan mukaan vain
20?30 euroa. Kansalaisten perusoikeudet
ovat jääneet varjoon. Julkisen hallinnon tehtävä olisi näitä perusoikeuksia suojella.
Ei Aarnio hanketta autojen satelliittipaikannuksesta mahdottomana pidä. Hän muistuttaa, että
verottaja saa käsitellä henkilötietoja, jos lainsäädännön laadusta
ja perusoikeuksista huolehditaan.
. Samaa laitetta voitaisiin Ollilan
mukaan käyttää myös verojen keräämiseen.
Ollilan mukaan isot markkinat
Jorma Ollilan mukaan älyliikennemarkkinoille on aikamoiset
mahdollisuudet maailmalla. Kuva: Kimmo Mäntylä/Lehtikuva
ovat kuitenkin muualla kuin verojen keruussa.
. Markkinoilla
on hänen mukaansa ?aikamoiset
mahdollisuudet?.
. On se kumma, ettei Suomesta
löydy porukkaa, joka olisi keksinyt
miten verot kerätään niin, että tietosuoja otetaan riittävästi huomioon, hän sanoo.
Ministeriön työryhmän puheenjohtajan Jorma Ollilan mukaan jokaiseen uuteen autoon tulee vuodesta 2015 pakollinen satelliittipaikannin, joka ilmoittaa
hätäkeskukseen onnettomuudesta. Veron suuruuteen
vaikuttaisivat kilometrien lisäksi
ajoaika, -paikka ja auton päästöt.
Aarnio korostaa, että järjestelmä olisi rakennettava niin, etteivät kansalaiset koe yksityisyyttään
loukattavan.
. On puhuttu pelkästään
satelliittipaikannuksesta, mutta se
voidaan toteuttaa eri tavalla, Aarnio sanoo.
Ollilan johtama työryhmä julkistaa raportin ja kustannusarvion
kiinteiden autoverojen korvaamisesta auton käyttöön perustuvilla maksuilla joulukuun 16. Siitä päättävät viranomaiset
ja eduskunta. päivä.
Kilometrivero tulisi voimaan aikaisintaan vuonna 2020.
Pekka Visuri kartoittaa uusimman lähdeaineiston pohjalta, miksi Suomen hallituksen rauhantunnustelut eivät onnistuneet ja miksi puna-armeijan hyökkäys pääsi niin pahasti yllättämään kesällä 1944.
Visurin päähuomio kohdistuu siihen, miten presidentti Risto Ryti ja sotamarsalkka C.E.G. Tämän sijasta tarvitsisimme
ennen kaikkea työpaikkojen lisäämistä, eli yritysten byrokratiataakan helpottamista. Naisvaltaisten yritysten
taakkana ovat usein myös vanhemmuudesta aiheutuvat kustannukset.
. 17
16.10.2013
Naiset haluavat arvostusta
kotona tehtävälle työlle
SUOMENMAA
HELSINKI
HALLITUKSEN toiminnasta paistaa läpi ajatus siitä, että kotona
tehtävä työ ei ole arvokasta, keskustan Anne Kalmari, Elsi Katainen ja Mirja Vehkaperä huomauttavat. Siellä
ne uudet työpaikat syntyvät, pienistä ja keskisuurista yrityksistä,
Anne Kalmari toteaa.
KANSANEDUSTAJAT muistutta-
vat, että ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on monelle pienelle naisvaltaiselle yritykselle kohtuuttoman suuri kynnys. Siksi olisi elintärkeää päästä mahdollisimman nopeasti irti sodasta, mutta kohtuullisilla ehdoilla.
Saksa ei hyväksynyt Suomen irtautumista itärintamasta,
ja Neuvostoliitto asetti vaikeasti hyväksyttävät ennakkoehdot rauhansopimukselle tai pelkälle aselevolle.
Suomi oli pahassa puristuksessa keskellä suurvaltojen sotaa, vaikka sotilaallisesti tilanne näytti vielä kohtuullisen hyvältä ennen kesäkuun 1944 suurhyökkäystä.
Tiistaina julkistetussa kirjassaan valtiotieteen tohtori,
eversti evp. Kokoomuksen ratkaisu tilanteeseen on se, että tuodaan äidit
työmarkkinoille kilpailemaan jatkuvasti hupenevista työpaikoista.
. Ehdotuksessa on tavoiteltu myös hallinnollisesti mahdollisimman kevyttä ratkaisua, jotta uudistus voisi edetä
ripeästi, Jääskeläinen toteaa.
Suomella ei ollut
juurikaan vaihtoehtoja
TIMO MIKKILÄ
HELSINKI
VUODEN 1943 alkua voidaan pitää toisen maailmansodan
käännekohtana, sillä Saksan armeijan eteneminen pysähtyi
ja liittoutuneet ryhtyivät suuriin vastahyökkäyksiin sekä Stalingradissa että Pohjois-Afrikassa.
Myös Suomen poliittinen ja sotilasjohto alkoivat nähdä, että Saksa tulisi häviämään. Kotona hoivatyötä tekevä ei
ole tasa-arvoisessa asemassa ko-
din ulkopuolella samanlaista työtä tekevän kanssa. Esitetty korvaustaso ei välttämättä ole sataprosenttinen, mutta kuitenkin se olennaisella tavalla luo tasa-arvoa arjen työelämän
erilaisiin tilanteisiin. Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen ei aina ole helppoa.
Jos ei ole mahdollisuutta palkata
toista ihmistä töihin, työtaakan
alle väsyy aivan liian helposti, Elsi Katainen sanoo.
. Jos oikeudenmukaisuutta ja
tasa-arvoa halutaan aidosti edistää, tulisi lähteä liikkeelle vanhemmuuden kustannusten tasaamisesta.
Jos oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa halutaan
aidosti edistää, tulisi lähteä liikkeelle
vanhemmuuden kustannusten tasaamisesta.
Keskustan naiskansanedustajat toivovat kotona tehtävälle työlle yhteiskunnan arvostusta.
Kuva: Paula Åström
Kristilliset vaativat
eläkemaksuihin kevennystä
KRISTILLISDEMOKRAATTIEN kansanedustajat ovat tehneet lakialoitteen työnantajan maksamien työeläkemaksujen keventämisestä.
Lakialoitteessa esitetään, että vanhempainvapaalta palaavan
työntekijän eläkemaksuja kevennetään työnantajan maksujen
osalta 50 prosentilla kahden työelämään palaamista seuraavan
vuoden ajalta.
Kustannukset kevenisivät kolmen tuhannen euron kuukausipalkalla laskettuna noin 3 000 eu-
roa työsuhdetta kohden vuodessa
eli laskentajaksolta noin 6 000 euroa yhtä työsuhdetta kohden.
Tämä koskisi niitä tapauksia,
joissa vähintään vuoden pituiselta vanhempainvapaalta palaavan työntekijän työtehtävä jatkuu
edelleen saman työnantajan palveluksessa tai jos työnantaja palkkaa vastaavan pituiselta vanhempainvapaalta palaavan henkilön
uuteen työsuhteeseen. Ehtoihin kuului talvisodan jälkeisen rauhansopimuksen palauttaminen voimaan lisättynä Petsamon luovuttamisella.
VISURIN mukaan Mannerheim arvioi Rytiä realistisemmin
suurvaltojen politiikkaa ja strategiaa eikä uskonut enää länneltä saatavan tukea.
Hän korosti tarvetta pysyä Saksan kanssa tiiviissä liitossa,
koska Suomi oli täydellisesti riippuvainen Saksan sotilaallisesta ja taloudellisesta tuesta.
Ainoan miinuksen Marskille Visuri antaa siitä, ettei hän
pystynyt hahmottamaan sotatilanteen muutoksen myötä syntynyttä tarvetta varautua tehokkaammin kohtaamaan
puna-armeijan suurhyökkäys Karjalan kannaksella.
Visurin mukaan Mannerheimin vastuulle voidaan sälyttää Päämajan kyvyttömyys tehdä päteviä tilannearvioita.
Tähän Visuri perää uutta tutkimusta.
Pekka Visuri: Mannerheimin ja Rytin vaikeat valinnat.
Suomen johdon ratkaisut jatkosodan
käännekohdassa. Ryti ei
tiennyt, kuinka tiukasti Yhdysvaltojen presidentti Roosevelt
oli sitoutunut yhteistyöhön Neuvostoliiton kanssa ja kuinka ankarasti tämä suhtautui Saksaan tukeneisiin valtioihin,
myös Suomeen.
Rytille valkeni liian myöhään, ettei Suomi voinut odottaa
tukea Yhdysvalloilta tai Englannilta Neuvostoliittoa vastaan.
Ryti oletti virheellisesti, että toinen maailmansota päättyisi ensimmäisen maailmansodan tapaan suureen rauhankonferenssiin, jossa Suomi saisi myötämielisen kohtelun.
Hän ja muut Suomen johtavat poliitikot eivät ymmärtäneet, että meneillään ollut sota poikkesi perusteellisesti edellisestä suursodasta. Kotona tehtävää työtä ei lasketa osaksi kansantuloa, eikä se näin ollen ole
saanut sille kuuluvaa arvostusta ja kunnioitusta. Kansanedustajien mielestä
on käsittämättömänä, että hallitus on käynyt kotiäitien ja kotiisien kimppuun kotihoidontuen
leikkauksella.
Kansanedustaja Mirja Vehkaperän mielestä olisi kohtuullista, että kotona tehdyn hoivatyön
arvo tunnustettaisiin ja siitä voisi kertyä myös työeläkettä ja tulevaisuuden turvaa.
. Kuva: Suomenmaan arkisto. Tämä pitää
muuttaa, Vehkaperä toteaa.
SUOMESSA on yli 300 000 työtöntä
ja määrä kasvaa joka viikko.
. Docendo Oy.
Presidentti Risto
Rytille selvisi liian myöhään, ettei Suomi voinut
odottaa tukea Yhdysvalloilta tai
Englannilta Neuvostoliittoa vastaan. 297
sivua. Kompromissirauhaan suurvaltojen välillä ei ollut sodan loppuvaiheessa mitään mahdollisuuksia.
Jo Teheranin konferenssissa 1.12.1943 ?kolme suurta?
Roosevelt, Stalin ja Churchill sopivat Suomelle määrättävistä rauhanehdoista.
Tarkoitus oli pakottaa Suomi irtautumaan sodasta ja samalla Saksan itärintamasta. Työantajaa rasittavat erilaiset vanhemmuudesta seuraavat kulut, joita
kaikkia ei nykyisin korvata.
Aloitteen ovat tehneet Jouko
Jääskeläinen, Sauli Ahvenjärvi,
Sari Palm, Leena Rauhala ja Peter Östman.
. Mannerheim näkivät
tuolloin Suomen tilanteen.
VISURI osoittaa, että sotatilanteen heikennyttyä Saksan vastoinkäymisten myötä Ryti luotti yhä lännen apuun
Sitä sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Vahasalo luonnehti peräti lisälusimiseksi.
Näette OKM:n nostaman koulutuspoliittisen keskustelun johtavan sosiaalidemokraattien ajamamaan nuorisokouluun. Nuoren toisen asteen koulutukseen hakautumista ohjaa vanhempien asenne enemmän kuin
hänen kiinnostus käsillä tekemiseen tai teoreettisiin
opintoihin.
Aikaisemmin ette myöskään lämmennyt oppivelvollisuuden pidentämiselle. Tähän nyt
näyttää olevan hyvät mahdollisuudet, kun puoluejohtajaksi on
valittu politiikassa ryvettymätön
Juha Sipilä.
TV:n Ykkösaamun haastattelussa 28.9.2013 Juha Sipilä jälleen osoitti, että tällaista johtajaa
keskusta ja koko Suomi tällä hetkellä tarvitsee.
KERRON lopuksi sellaista tietoa
vennamolaisuudesta, joka ei ole
monen tiedossa.
Minä olin kansanedustajana
hyvissä henkilökohtaisissa väleissä Veikko Vennamon kanssa.
Kun Pekka Vennamo meni ministeriksi vuoden 1983 vaalien jälkeen, minä sanoin Veikko Vennamolle eduskunnassa: mennäänpäs tuonne kahvilan puolelle ja otetaan kahvikupit, sillä minulla on sinulle vähän asiaa.
Näin tehtiin ja minä kysyin
Veikko Vennamolta, että sano
nyt minulle mistä syystä et päästänyt puoluettasi hallitukseen,
kun sait suurvoiton vuoden 1970
vaaleissa.
Veikko Vennamo katsoi minua
silmiin tutkivasti ja sanoi: ?Kyllä sinun se pitäisi tietää, jos minä olisin sen porukan päästänyt
hallitukseen, puolue olisi hajonnut heti. Mutta kun oltiin oppositiossa ja arvosteltiin muita se
pysyi paremmin kasassa?.
Timo Soini noudattaa politiikassa tarkasti oppi-isänsä Veikko
Vennamon jalanjälkiä.
Heimo Linna
sotaveteraani, entinen
kansanedustaja ja ministeri
Juha Sipilä jälleen osoitti, että tällaista johtajaa
keskusta ja koko Suomi tällä hetkellä tarvitsee.. kunhan piirrämme kaikki samaan paperiin.?
KESKUSTANUORILLE ei mikään Suomen kolkka saa olla ?kaukana?. vielä niin pitkälle, että valtiollinen itsenäisyyskin vaarantuu.
Kun minä olin kirjoituksessani päässyt tähän vaiheeseen oli
Kp:n mielipidepalstalla Alpo Ylitalon kirjoitus 29.9.2013, otsikoituna: ?Heimo Linna hakee torjuntavoittoja?.
NYT MINÄ huomaan, että kun
kansanvallan kunnioittamisen
tarkoituksessa jo ajat sitten kir-
joitin, että Timo Soinin olisi pitänyt suuren vaalivoittonsa ansiosta mennä hallitukseen, että demokratia toteutuisi äänestäjältä
aina hallitukseen asti, tämä aihe
onkin liian arkaluonteinen kirjoitettavaksi.
Mauri Nygårdilla ja Alpo Ylitalolla näyttä molemmilla olevan
se käsitys, että minun takanani olisi jokin junttaryhmä, jonka
toimeksiannosta kirjoitan ja että
olen väärässä.
Tähän asiaan voin heti sanoa,
että koko elämäni ajan olen kirjoittanut vain omia mielipiteitäni, ja puoluevalintani olen tehnyt jo silloin, kun Urho Kekkonen vaati ?sota-aikana. Liiton on edistettävä tätä toimintaa.
Samoin on tärkeätä, että Keskustanuorten toiminnanjohtajat eri puolilla maata saavat riittävästi vertaistukea
ja liitto huolehtii heidän jaksamisestaan. Keskustanuoret tarvitsevat puheenjohtajan,
joka korostaa sitä, mikä yhdistää meitä kaikkia.
Susanna Junttila
Rovaniemi
Janne Kaisanlahti
Kemijärvi
Laura Kuismanen
Kemi
Kai Puro
Kemi
Avoin kysymys
Inkeri Kerolalle
ESITITTE sivistysvaliokunnan varapuheenjohtana Suomenmaassa 11.10. Yhtenäinen toisen asteen koulutus lisäisi
kuitenkin perusopetuksen tapaan kansakunnan sivistysvarantoa. Hyvinvoivat
työntekijät antavat Keskustanuorille enemmän.
Uskomme, että Sallamaarit Markkasen johdolla varmistetaan Keskustanuorten tasapuolinen kehitys, jossa
niin erilaiset alueet kuin erilaiset ihmisetkin tulevat huomioiduksi. Erilaisissa ihmisissä, jotka alkiolainen Keskustaaate kokoaa yhteen.
Kuten Keskustanuorten puheenjohtajaehdokas Sallamaarit Markkanen on todennut: ?Erilaiset ihmiset ja
erilaiset alueet ovat Keskustanuorten rikkaus ja voimavara. rauhan
tekemistä Venäjän kanssa, erotettuna maalaisliiton eduskuntaryhmästä.
Santeri Alkion ?Köyhän asialla olo. Mitään näyttöä ei kai ole, että yhtenäiskoulun
tulisi päättyä juuri peruskouluun.
Käsityksenne muistuttavat melkoisesti 50 vuoden takaisia peruskoulun vastustajien äänenpainoja. Keskustanuorten
voima on sen kentässä ja alueellisesti kattavassa rakenteessa. Ei haittaa, että me olemme erilaisia värikyniä . näkemyksiänne toisen asteen koulutuksesta. Lähipalveluiden ja lähidemokratian kehittämisen ideologian tulee olla aina itsestäänselvyys Keskustanuorille.
Myös meidän Lappimme, Suomen kansainvälisin
maakunta, monine tulevaisuuden mahdollisuuksineen
on nähtävä rikkautena.
ON TÄRKEÄTÄ, että eri puolilla Suomea Keskustanuorten
piireissä syntyneitä kokemuksia ja hyviä toimintamalleja vaihdetaan jatkuvasti. Keskustan vaalitappio viime eduskuntavaaleissa johtui suurelta osalta siitä, että puoluejohto ei
ollut kuunnellut riittävästi äänestäjiensä mielipiteitä, kun hallituksessa päätöksiä tehtiin, kirjoittaa
Heimo Linna. Ette ollut innostunut yleissivistävän aineksen
lisäämisestä ammattiopetuksen opetussuunnitelmiin ja
piditte sitä aidan yli sorkkimisena.
Toisen asteen koulutuksen kaksinapaisuus johtuu
enemmän historiallisesta kehityksestä kuin sen tarkoituksellisuudesta. Mielipiteet
18
Lappilaisilta tukea
Markkaselle
KESKUSTA on ainutlaatuinen kansanliike ja sellainen
myös sen nuorisojärjestön tulee olla. Miepiteillänne sivistysvaliokunnan varapuheenjohtajan on kantavuutta puolueessamme ja sen ulkopuolella.
Edellä olevan perusteella kysyn Teiltä edustaja Kerola
avoimesti: miksi toisen asteen koulutusta ei saisi kehittää yhtenäiseksi oppivelvollisuuskouluksi?
Veikko Leväniemi
Vimpeli
30 kertaa yläasteen työsuunnitelman tehnyt rehtori
. Arkistouva: Maria Seppälä
Keskusta taistelee
demokratian puolesta
TORSTAINA 26.9.2013 Kp:n mielipidepalstalla Mauri Nygård kirjoitti otsikolla: ?Tällä kertaa Heimo Linna on väärässä?.
Tällainen kirjoitus johtuu tietenkin siitä, että Mauri Nygård ja
minä olemme eri ikäpolven ihmisiä ja olemme eri tavalla joutuneet kantamaan vastuuta Suomen itsenäisyydestä.
Minä jouduin 18-vuotiaana
Laguksen joukkojen yhtenä ryhmänjohtajana mukaan viime sotiin Vuosalmella ja Lapissa.
Maailma on niin kova, että sodilla Suomi on joutunut itsenäisyytensä säilyttämään.
RAUHAN aikana kokemuspohjani
on se, että keskipohjalaisten ihmisten luottamusmiehenä olen
ollut kansanedustajana 21 vuotta, yhdessä Veikko Vennamon
kanssa ja kahdessa presidentti
Kekkosen nimittämässä hallituksessa ministerinä.
Tältä kokemuspohjalta ponnistaen olen ollut erittäin huolestunut Suomen poliittisesta tilanteesta viime eduskuntavaalien jälkeen.
Olen jopa pelännyt, että meneekö ?populismi. vastaa myös minun maailmankatsomustani, ja kyllä meidän ihmisten täytyy tällä hetkellä vakavasti tunnustaa, että ihmisyyden korostamista nyt tarvitaan.
MIELIPITEILLÄNI olen joutunut
myöskin eri linjoille oman puolueeni kanssa.
Keskustan vaalitappio viime
eduskuntavaaleissa johtui suurelta osalta siitä, että puoluejohto ei ollut kuunnellut riittävästi äänestäjiensä mielipiteitä, kun
hallituksessa päätöksiä tehtiin.
Minä toivon, että keskustan asema poliittisessa kentässä
muuttuu sellaiseksi, että äänestäjien mielipiteet otetaan huomioon aina, ennen kuin ratkaisevia päätöksiä tehdään
esitys, missä nähtävästi ajetaan vain vakuutusyhtiöiden liikevaihdon kasvattamista
kansanterveyden vaarantumisen
uhan kustannuksella.
Risto Airikkala
Perttula
?Käsillä tekeminen tai kieliopinnot antavat lisäpontta arjen työrytmiin.. Vastuun jakaantumisesta riideltäisiin pitkään, koska vahinkojen suuruus merkitsisi
ostajille ehkä konkurssia.
EI OLE MITÄÄN syytä muuttaa
voimassa olevaa, selkeätä ja toimivaa vahingonkorvaussäännöstöä, missä myyjällä on ankaraa vastuu (so. Tähän liittyy myös Presidentti Rytin ansio aseiden ja
ruuan saannin suhteen Saksasta. Suomi olisi menettänyt itsenäisyytensä.
Sensaationhaluinen tiedotus voi antaa väärän kuvan, jos ei oteta kokonaisuutta huomioon.
Kauno Pietilä
Kalanti
Inkeri Kerola
kansanedustaja
Työsarkaa riittää
MEILLÄ SUOMESSA pitäisi olla meneillään jonkinlainen tietoyhteiskuntahanke. Ryti uhrasi itsensä, mutta pelasti Suomen.
PALAAN Mannerheimiin. Emme tiedä hänen ajatuksiaan sodan strategiasta. Kilpailukyky on myös sen ylläpitoa koko kansan sivistämisessä, mutta myös ulkomaisten
toimijoiden kiinnostuksen herättämistä.
Kirjoittajan mielestä eduskunnan on torjuttava esitys, joka heikentäisi ostajan turvaa rehuhankinnoissa. Käsillä tekeminen tai kieliopinnot antavat lisäpontta arjen
työrytmiin.
Ulkomaiset opiskelijat pääsevät parhaiten suomenkielen jäljille, perehtymään suomalaiseen kulttuuriin sekä
arkeen juuri kansanopistoissa tai kansalaisopistoissa. Ylivoimaisen kalliina salmonellan torjuntaa on pidetty muun muassa Keski-Euroopassa.
Epävarmuus korvausvastuussa
olevasta tahosta johtaa yleensä
myös siihen, että vakuutusyhtiöt
eivät sitoudu korvauksiin, ennen
kuin oikeuslaitoksen päätös asiasta on lainvoimainen.
Muutos lisäisi siten myös oikeushallinnon kustannuksia tarpeettomasti. Tarvitaan koulutusta, helppokäyttöisiä
ohjelmia, helppokäyttöisiä ja kohtuuhintaisia tietokoneita yhteyksineen.
Tässä riittää työsarkaa, kehittämistä ja innovatiivista
työtä jatkossakin. Tätä ajatus-
ta oli vaikea hyväksyä.
Torjuntavoitto Ihantalassa pelasti Suomen. Kuva: Paula Åström
Mannerheimista väärä kuva
TAANNOIN TV:ssä oli ohjelma, jossa esitettiin, että
Mannerheim teki virhearvion, kun jätti Kannaksen
puolustuksen vähälle.
Ohjelmaan oli otettu kaksi erittäin pätevää historian tuntijaa, joten maallikolla ei ole aihetta lähteä
tätä arvostelemaan. todistustaakka) siitä, että myyty tuote (rehu)
on myyntihetkellä priimaa eikä
saastunutta.
Kuinka ostaja voisi tuotteen
virheellisyyttä osoittaakaan, kun
se edellyttää näytteiden ottamista rehunmyyjien siiloista ja maahantuotavasta raaka-aineesta.
Kysymys ei ole pelkästään kustannusten jakamisesta, vaan
kansanterveyttä uhkaavasta rakennemuutoksesta vastuun jakaantumisessa, mikä pahimmassa tapauksessa johtaa hallitsemattoman epidemian leviämiseen.
Mikäli Suomessa salmonella tilanne olisi sama mikä Euroopassa, kuolisi meillä noin 100
henkeä vuodessa nykyisen yhden sijasta. Kuva: Maria Seppälä
Kansanopistoista
koulutusviennin
avaajia
KATAISEN hallitus on ajanut alas vapaan sivistystyön
kenttää . Kiinnostusta on herätetty jo ainutlaatuista malliamme kohtaan. niin kansalaisopistojen kuin kansanopistojenkin.
Huomaamatta on jäänyt mahdollisuus, mikä piilee
näillä koulutusaloilla niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.
Kasvava eläkeläisten määrä tarvitsee ja haluaa koulutusta myös työelämänsä jälkeen. Tarvitaan valtakunnallista koordinaatiota ja ohjausta tärkeimpien yhteiskunnallisten palveluiden tuottamiseksi verkossa.
Marja-Terttu Koponen
Onkamo
mielipiteet@suomenmaa.fi
- ei liitetiedostoja
PL 52, 90100 Oulu. Meille ei tullut Viron kohtaloa.
OLEN seurannut asioita tapahtumahetkellä, mm.
kuuntelemalla Suomen vihollisten suomenkielisiä
radio-ohjelmia.
Meille tuli sota-aikana ilmaisjakeluna saksalainen Singnaali, joka ilmestyi kerran kuussa ja se painettiin Euroopan kaikilla kielillä.
Tämä lehti oli Saksan armeijan propagandalehti.
Minä uskoin lehden juttuihin sodan alussa, mutta
Stalingradissa ja Kurskissa Saksan armeijalle tapahtuneiden katastrofien jälkeen aloin vakavasti pohtia
sitä, että Saksa häviää sodan.
Kun Viipuri menetettiin 20.6. Heistä
karkeasti arvioiden kenties 25 prosenttia on sellaisia, jotka eivät koskaan pääse mukaan.
Miten näitä ihmisiä tullaan kohtelemaan jatkossa. Ne
sijaitsevat kattavasti koko maassa.
Valmis koulutusverkosto odottaa markkinoijaa. Työssäkäyvät tahtovat
kurssimuotoista koulutusta, ?hengitysreikää. Mutta mitä sille tällä hetkellä kuuluu?
Aikooko hallitus kylmästi unohtaa, että meillä on jo
miljoona ihmistä tietoyhteiskunnan ulkopuolella. Itse ajattelin silloin, että
me joudumme venäläisten vallan alle. 1944 venäläisten 9.
päivänä aloittaman valtavan hyökkäyksen jälkeen,
niin koko Suomi pelästyi. Kuinka paljon tähän katastrofiin vaikuttivat paikallisten johtajien laiminlyönnit?
Historiaa voisi pohtia myös niin, että jos Suomen
puolustusvoimat olisi keskitetty Kannakselle, venäläisten hyökkäyksen rajuus olisi tuhonnut silloin
päävoimat ja reservejä ei olisi enää riitänyt puolustukseen. Halukkuus ja tahtotila puuttuvat ministeriltä ja samalla koko hallitukselta.
Miksi luoda uusia byrokraattisia koulutusvientiketjuja, kun meillä on jo toimiva verkko ammattilaisineen valmiina odottamassa ostajia.
Koulutuksen ennakointi on jäänyt unohduksiin opetusministeri Kiurulta. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia.
Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle.
19
Salmonellan torjuntaohjelma
on uhattuna
VIIMEKERTAINEN rehussa ollut
salmonella ja siitä seuranneet
puhdistamistoimet ja kriisi maksoivat noin 40 miljoonaa euroa.
Maksu lankesi Raision vakuutusyhtiölle. Torjunta alkoi välittömästi ja vakuutusyhtiö myönsi vastuunsa. Aiotaanko heidät unohtaa noin vain.
Vanhenevaa väestönosaa ei saa unohtaa, vaan tulee
olla mahdollisuus ja keinot olla yhteiskunnan kehityksessä mukana. Mutta asiayhteyksien takia ohjelma antoi Mannerheimistä väärän kuvan.
Käsitykseni mukaan Mannerheim pelasti Suomen niistä epäselvistä ja sekasortoisista oloista,
joissa Suomi joutui silloin painimaan. Mutta ehkä hän oletti,
että suojajoukot Kannaksella pystyvät hidastamaan
ja kuluttamaan hyökkääjää niin, että hyökkääjän terävin kärki on jo tylsynyt ja reservit voidaan siirtää
ratkaisevaan puolustukseen.
Näin suunnilleen tapahtuikin, mutta suojajoukkovaihe oli katastrofi. Kirjoita Suomenmaahan. Homma hoidettiin
mallikkaasti, mutta entä tulevaisuudessa?
Maa- ja metsätalousministeriössä on valmisteltu luonnos
hallituksen esitykseksi rehulain
vahingonkorvaussäännöksen
muuttamiseksi siirtäisi (esim.
salmonellasta) saastuneen rehun aiheuttaman vahingon riskiä myyjältä ostajalle.
Ostaja saattaisi joutua osaksi itse korvaamaan virheellisestä rehusta aiheutuneen vahingon, mikä perustaisi tälle intressin omankin vakuutuksen ottamiseen.
Vakuutusyhtiöt voisivat siten
myydä vakuutuksia kahdesti sekä myyjille että ostajille.
KUN OSTAJAT sitten joko viivästyvät vakuutusmaksuissaan tai
eivät likvidiongelmissaan niitä suorita, ja salmonella sattuu
saastuttamaan tilan, saneeraajaa
eikä vastuunkantajaa enää löydy
muuta kuin ehkä vuosia kestävien käräjien kautta, jos sittenkään
vastuuvelvollisen maksukyvyttömyydestä johtuen.
Epävarmuus korvausvastuusta
johtaa siihen, että pikaisesti taudin leviämisen estämiseksi suoritettavat toimet viivästyvät tai
jäävät kokonaan suorittamatta.
Silloin salmonella on jo saattanut levitä niin laajalle, että sen
torjuminen muuttuu mahdottomaksi tai ainakin ylivoimai-
sen kalliiksi. arkeen. Tämäkin henkilö on
useimmiten saanut tartunnan
ulkomaan matkallaan.
Eduskunnan on herättävä torjumaan po
klo 18. klo 18.30 Vehmaan tilalla, Tampereentie 212. Ilmoittautumiset ja lisätiedot:
varsinais-suomi@keskustanuoret.fi
Turun Keskustaopiskelijat, Keskustelutilaisuus ?Kaupunkilainen Keskusta. kunnantalolla.
PÄIJÄT-HÄME
Heinola, su. klo 18. ensi vuonna pidettäviin EUvaaleihin valmistautuminen.
Helsingin Keskustaopiskelijat
ry, sääntömääräinen syyskokous pidetään Perheyritysten liiton tiloissa (Museokatu 8 a 4, 3. Esillä säääntömääräiset asiat. Millainen rooli kansalaisjärjestöillä on hyvinvoinnin rakentamisessa. Tule noutamaan
oma ?Pyörät pyörimään. Osastollamme mukana europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki pe klo 15.30
. Tarvittaessa kokousta jatketaan
Piirihallitus. 23.10. Keskustanaisten Vampulan
paikallisyhdistys ry:n sääntömääräinen syyskokous Pirkko ja Unto Harakalla pe 25.10. juhla 20.10. Kärkölän alueen Keskustan paikallisyhdistysten syyskokoukset pidetään myös samana päivänä klo 18.00.
Kahvitarjoilu.
KYMENLAAKSO
Orimattila, ke. Ilmoittautumiset retkelle ark. Kerhomaksuksi tulee keilausmaksu, ilm. klo 18 Mynämäen uimahallin kerhohuoneella.
Pöytyä, kunnallisjärjestön johtokunnan kokous ke 23.10. klo
19 Sääksjärven py. Ohjelman juontaa Seppo Lankinen, Encore kuoro. Kahvitarjoilu jo klo 18. Mukana keskustelua virittämässä kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila ja Keskustan puoluejohdon neuvonantaja Riina Nevamäki.
Hämeenlinna. klo
19, johtokunta kokoontuu klo 18. Tarjoilujen
vuoksi tilaisuuteen on ilmoittauduttava viimeistään su 3.11. osoitteeseen
kokous.heko@gmail.com (oma nimi ja
mahdolliset allergiat).
Kontulan Keskustaseura, syyskokous ti 12.11. 12.11. Mukana myös Lopen
kirkkoherra Tuomas Hynynen.
Humppila, py:n syyskokous 20.10. Näistä aiheista keskustellaan Hyvinvoinnin kantajat ?seminaarissa, joka järjestetään la 19.10. Satakunnan Keskustan
piirihallitus kokoontuu ke 16.10. Käsitellään ajankohtaisia asioita.
Taivassalo, py:n syyskokous ke 23.10.
klo 18 paloasemalla. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään liittokokousedustajien valinta..
Tampere, py:n syyskokous pidetään
24.10 klo 17 alkaen piiritoimistolla Näsilinnankatu 23 A1.
Hämeenlinna. puoluetoimiston tiloissa,
Apollonkatu 11 a. Kahvitus
klo 18.
Matku, py:n syyskokous 31.10. klo 18 alkaen Vantaan kaupungintalolla valtuustosalissa, Asematie 7, Vantaa. klo 17. Ennen kokousta klo 16 alkaen samassa paikassa tapaamme ja
keskustelemme ko. klo 18 Keskustan
Heinolan kunnallisjärjestön syyskokous kaupungintalolla
Keskustan virtuaalinen tupailta ti
5.11., www.keskusta.fi
tokunnan kokous su 20.10. klo 19 Suurimaan
maamiesseuran talolla.
Jämijärvi, kunnallisjärjestö ry:n SYYSKOKOUS Osuuspankilla pe 25.10. Larin Kyöstin katu 16, Hml.
Kangasala, kunnallisjärjestö r.y., syyskokous pe 1.11. klo 18 Lappeenrannassa Konditoria Aleksanterissa, os.
Valtakatu 42. Hämeenlinnan kirjaston musiikkisalissa. Tilaisuus järjestetään ke 23.10. klo 16.30 Tied. Klo 15.00 alkaen
EU:ta käsittelevä keskustelutilaisuus.
Keskustelua vauhdittaa eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja suuren valiokunnan jäsen Kimmo Tiilikainen.
Retki Eduskuntaan Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan, kansanedustaja Kimmo Tiilikaisen vieraaksi ti 19.11. Eduskunnan kansalaisinfossa,
osoite Arkadiankatu 3. klo 18 Lauttasaaren seurakunnan kirkkokahvilassa, os.
Myllykallionrinne 1 B. Jokelanseudun kerhotalolla, to 24.10. 16.30. Brusilassa, Sääksjärventie 715, ma 28.10. 21.10.
klo 18.30. Suomen Keskustanaisten uusi vpj. klo
18.30 Shell kokoustilassa. Jumalanpalvelus klo. klo 18 alkaen.
Varsinais-Suomen Keskustanaiset,
olemme jälleen Osaava Nainen ?messuilla 18.-20.10. klo 19 Kertunkuja
12, Nuppulinna. Koulutie 2, Mynämäki. klo 18 Reijo Hartikan luona Kyrössä, os. Alustajana
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen. Paikalla piirin tj Ritva Männistö
ja pj Pertti Hakanen. keskustelutilaisuus ma 21.10. klo 18 Cafe Introssa, (Paasikivenk. Kahvi klo 18. perheneuvoja Timo Korpinen. 14.30). Valtakirjojen tarkastus
klo 10-11. Johtokunta klo 18.
Mitä tapahtuu EU:ssa ja onko kaikki niin kuin pitää. Kahvitarjoilu.
MEP Anneli Jäätteenmäki Turussa
pe 18.10. Kimmo
Tiilikainen. La 19.10.2013 klo 8.45
Annelin risteily Turku-Tukholma-Turku.
Keskustanuoret, Ismo Leikola - Kaikkien aikojen Show 19.10. Keskustelua vetää Eeva Karvinen. Tervetuloa!
Mäntsälä. klo
18 Nakkilan-Luvia op:n kokoustilassa.
Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. juhlan jälkeen (n. puolueen puheenjohtaja Juha Sipilä, kansanedustajat Anu
Vehviläinen ja Juha Rehula, lehtimies
Mikael Pentikäinen, sosiaalipsykologi, kirjailija Katriina Järvinen sekä eri
kansalaisjärjestöissä toimivia henkilöitä. Kokouksessa valitaan liittokokousedustajia sekä täydennetään johtokuntaa loppuvuodeksi varajäsenillä.
Tarjolla pientä iltapalaa. syyskokous 27.11.
klo 19. Pääjuhla Yläkoulun
salissa klo. Pienen Kirjapuodin Katri Tuominen
esittelee vieraille syksyn mielenkiintoisia kirjauutuuksia, joita on myös mahdollista ostaa. klo 19 Johanna
Ihanamäellä, Vettenrannantie 11. krs., 00100 Helsinki) ti
5.11. Salosella, Käpykuusentie 18, ti 29.10. ?Kerro mille tuntuu, puhetta parisuhteesta. alkaen klo 19 Ravintola Helarinteessä Kiikalassa, Kirkkotie 15. Keskustelun virittäjinä ovat mm. Tule keskustelemaan aiheesta Hausjärven Oittiin kunnantalon valtuustosaliin, MA. Tervetuloa!
ravintola Koulussa. Keskustan Lahden kunnallisjärjestön syyskokous
Nakkila, kj:n syyskokous to 31.10. Kahvitarjoilu
Huittinen. Keskustan kunnallisjärjestön syyskokous to 31.10. Varsinainen kokous klo 1112.30. klo 18.30. Aurakatu 16. klo
18.30, Mäenpääntie 260, Jokelanseutu, Mäntsälä. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja keskustellaan ajankohtaisista teemoista. Kaikki tervetuloa!
Piiri, Varsinais-Suomen piirin syyskokous la 9.11. Poliittisen alustuksen pitää ke
Mauri Pekkarinen.
ETELÄ-HÄME
Piirin kirkkopyhä Lopella su 20.10.
Aloitamme jumalanpalveluksella Lopen kirkossa klo 10. klo 17:30
teatteri Provinssilla Salossa (Salorankatu 5). Tilaisuudessa
Keskustassa tapahtuu
puhetta pitävät MEP Riikka Pakarinen
ja kansanedustaja Antti Kaikkonen.
Keskusteluun johdattaa tohtori Pekka
Perttula. klo 18 alkaen
Hml kj:n johtokunnan ja valtuustoryhmän yhteinen kokous piiritoimistolla.
Riihimäki, py:n syyskokous Inkilänhovissa to 31.10. Tervetuloa!
Turku, Turun Seudun py:n keskustelutilaisuus ti 22.10. klo 19
Nummisten py. Kahvia ja arpoja.
Varsinais-Suomen Keskustanaiset,
piirin syyskokous to 24.10. Retken hinta 61 . Seminaarin hinta (20 ?) maksetaan
paikan päällä. Porakalliontie
3. klo 18.
Matkun paloasema.
Kotimaisen ruoan paneeli ke. klo 18 Sulkavan py. Miksi hyvinvointiyhteiskunnasta pitää keskustella. klo 19 Suurimaan maamiesseuran talolla.
Sysmä, pe 8.11 klo 19 Keskustan Sysmän kunnallisjärjestön syyskokous
kunnanviraston ruokalassa.
Vesaisten Satakunnan piiri, syyskokous on ke 6.11. Paikallisyhdistyksien syyskokoukset: Kirkonkylän ke 6.11. Mirkulle p. Alustajana
konsernijohtaja Juha Yli-Rajala Tampereen kaupungilta aiheenaan Tampereen kaupungin budjetti 2014.
Sastamala: Paikallisyhdistysten yhteinen yleinen kokous Suodenniemi,
Kiikoinen, Häijää, Mouhijärvi, Pukara, Tervamäki, Keikyä, Kiikka, Illo, Karkku, Keski-Vammala, Kutala, Kärppälä, Pohjois-Tyrvää, Sammaljoki ja Stormi pe 18.10. Jouni Koskela,
050 527 2129.
Keskustanuorten Pirkanmaan piiri ry, syyskokous 23.10. klo 18 Euran Liikuntakeskuksessa.
Kärkölä, ti. Luova. ti 22.10. 0401417326.
Salo, Kärkelän paikallisyhdistyksen
syyskokous 24.10. sis.
bussimatkan (bussi lähtee Ruokolahden Rasilasta), lounaan ravintola Ostrobotniassa, tapaamisen Kimmo Tiilikaisen kanssa sekä tutustumisen
Eduskuntaan oppaan johdolla. Kahvitarjoilu ja ilmoittautuminen
klo 18 alkaen.
Raisio, Keskustan Seniorikeilaajat kerhon aloitus Raision Keilahallilla to
24.10. Uudenmaankatu 1, 2. Hinta sisältää monipuolisen ohjelman lisäksi lounaan ja kahvin. klo 15.30 - 16.30 Osaava Nainen -messuilla Turun Messukeskuksessa Keskustanaisten osastolla, klo 17 Kirjallisuustapahtumassa Cafe Fontanassa
yhdessä Annika Saarikon kanssa (Aurakatu 1) ja klo 19 Eurooppa Nuorten paneelissa Paniimoravintola Koulussa (Eerikinkatu 18). Lippujen omavastuu 10 ?. Johtokunta kokoontuu klo 17.30.
Kotimaisen ruoan paneeli ke. klo 10 Mynämäen Laurin koululla, os. klo
9.30 -15.30. Kahvitarjoilu. Alussa keskustelua viime vuoden Finlandia- palkitusta, Ulla-Lena Lundbergin teoksesta
Jää. Kokouksessa käsitellään paikallisyhdistysten yhdistämistä. klo 16.0017.30. klo 13-14. 12-13 koulukeskuksen ruokalassa. Paikkana Lahden kansanopisto, Harjukatu 46. klo 9-15,
puh. krs. klo 18. 13, juhlalounas tarjoillaan
klo. Heinolla, Väläkäntie 20. Vieraana Marina Erhola, THL.
Janakkala, Keskusta syyskokous
28.11. Nummisten seuratalolla, pe 25.10. klo 18 Vimman Teatteri-tilassa, os. klo
19. Jokelan paikallisyhdistyksen
syyskokous 31.10. Sari Palmu tavattavissa osastollamme pe klo 15-18. Keskustan vpj.
ke Annika Saarikon Keskustapyörä on
nähtävillä osastolla koko messuviikonlopun ja Annika itse tulee osastollemme su klo 11.30 - 13. Seminaarin ohjelma ja ilmoittautumiset osoitteessa: www.lyyti.in/hyvinvoinninkantajat tai puoluetoimisto@keskusta.fi.
HELSINKI
Mihin EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tarvitaan. 4). Tervetuloa! Johtokunnat
Tampere, N23-kerhon urheilumuseokäynnit jatkuvat syyskaudella siten ,että vierailu Suomen jääkiekkomuseossa museokeskus Vapriikissa ke
23.10. Juhlapuheen tulee pitämään Keskustan eduskuntaryhmän pj. Johtokunta samassa paikassa klo 18.00.
Tervetulo!
Tuusula, Keskustan kunnallisjärjestön
sääntömääräinen syyskokous ti 5.11.
klo 19 Kunnantalolla, valtuustosalissa.
Tervetuloa.
VARSINAIS-SUOMI
Raisio, Keskustaväen kk-palaveri Hintsan Makasiinissa ke 16.10. klo 18.30 piiritoimistolla.
SATAKUNTA
Piirin syyskokous ja 90-vuotisjuhla su
17.11. klo 18.30 valtuustosalissa. 13.11. klo 18.30 Ohkolan py.
Ohkolan VPK:n talolla, pe 25.10. Paikallisyhdistysten syyskokouksia: to 24.10. kansanedustaja Kimmo Tiilikainen.
Virolahti, ?AJANKOHTAISTA EU:SSA?
keskustelutilaisuus Yläkoulun salissa
20.10 välittömästi kj:n 60 v. Mukana Satakunnan piirin puheenjohtaja
Tapio Huhtanen. Jatkot välittömästi seurakuntatalolla ja aloitamme ruokailulla (vapaaehtoinen maksu ). klo
19. 040 415 8759.
POHJOIS-KARJALA
Ilomantsi, Keskusta on mukana Ilomantsin Kuutamo-illassa Leipomon. Johtokunta kokoontuu klo 17.30.
Lahti, ti. Ensin ohjelmassa on klo 13.3015.00 järjestötalkoita. Tarjoilua.
Mäntsälän Keskusta. Lisäksi käsitellään ajankohtaisia kunnallispoliittisia asioita. klo 18.30 kunnantalolla, h.
1-2. 5.11. Onko tulevaisuuden Suomi hyvinvoiva vai hyvinvoivien. OP:n kerhohuoneella. klo 19
Johanna Ihanamäellä, Vettenrannantie 11. Tervetuloa!
Keskustan Uudenmaan piirin EUkeskustelutilaisuus. Aiheista
alustaa eduskuntaryhmän pj. klo
18, syyskokous klo 18.30 ja yhdistyksen yleinen kokous klo 19 Asko Autelolla osoitteessa Työväentie 8B 19,
Nummela. Suurimaan ti 22.10. klo 19 Keski-Mäntsälän py. Esillä sääntömääräiset asiat.
UUSIMAA
Espoo. Keskusteluun innostaa
tietokirjailija, kolumnisti Merja Rehn.
Kahvitarjoilu, tervetuloa.
Jytäkkä Keskustapäivä 19.10. klo 18.30
DaisyLadiesin tiloissa, os. Kokouksissa käsitellään
sääntömääräiset asiat ja syyskokouksessa käsitellään sääntömääräisten
asioiden lisäksi keskustanuorten sääntömuutos. Yhdistyksen yleisessä kokouksessa valitaan yhdistyksen liittokokousedustaja.
Keskustanuorten Uudenmaan piiri ry, Yhdistyksen ylimääräinen yleinen kokous järjestetään ti 22.10. Aiheina viisumivapaus ja maatalouskysymykset. 6.11.
klo 17.30. 10 Virolahden kirkossa ,samalla vietetään piirin kirkkopyhää. Apollonkatu 11a. Sisäänkäynti on
kirkkorakennuksen sisäpihalta. klo 18 Lukion lukusalissa.
Tervetuloa.
Vihdin keskustanuoret, yhdistyksen
vuosikokous järjestetään su 20.10. Piirin 90-vuotisjuhla klo 14. Juhlan päätteeksi
kakkukahvit.
Kalvola, py:n syyskokous 20.11. klo
18 puoluetoimistolla (Apollonkatu 11
A, Helsinki) Keskustanuorten tiloissa. 6.11.
klo 17.30. kello 18.30 alkaen Hämeenlinna-Vanajan paikallisyhdistyksen sääntömääräinen syyskokous piiritoimistolla, os. ?liikuntakorttisi ja voit olla mukana Keskustapyörän ja muiden liikunnallisten palkintojen arvonnassa.
MEP Anneli Jäätteenmäen ja kansanedustaja Annika Saarikon kirjallisuusilta Turussa 18.10 klo 17 Fontana
Cafessa (Aurakatu 1, Turku). Mukana Suomen
Keskustanaisten uusi vpj. Esillä sääntömääräiset asiat, paikalla piiristä toiminnanjohtaja Hanna Vuola. Rohkea.. Asialistalla on sääntömääräisten asioiden lisäksi mm. Keskustelutilaisuus pe 18.10. Kaikille avoin KahvilaK kokoontuu jälleen keskustelemaan ke
23.10. klo 19 Keskustan
Kärkölän kunnallisjärjestön syyskokous Kärkölän kunnanvirastolla, Virkatie 1. Lisäksi
seuraamme lehtereillä täysistuntoa. Johtokunta kokoontuu klo 18. Suurimaan ti 22.10. klo 18.30 Keskustan Orimattilan kunnallisjärjestön
syyskokous Kehräämön kahviossa, kokouksen alustuksen aiheena terveysasema ja SOTE-palvelut, kahvitarjoilu.
PIRKANMAA
Tampere, MSL-Tampereen ja Keskustan kaikille avoin koulutustilaisuus kirjastotalo Metsossa Toivonen-salissa
(alakerta) to 17.10. 13.11. Mäntsälän Keskustanaisten järjestämä Alkio-ilta su 27.10. Kokousalustus naisten vpj.Eeva Vesterinen. Lämpimästi tervetuloa!
Tuusula, Kellokosken paikallisyhdistyksen sääntömääräinen syyskokous ke 16.10. Mukana Satakunnan piirin puheenjohtaja Tapio Huhtanen. La
19.10 pidetään jytäkkä Keskustapäivä
piiritoimistolla, Valtakatu 54, Lappeenranta. Mukana Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja
Kimmo Tiilikainen. klo 17 puoluetalo Apollolla, os. Kahvi ja ilm.
klo.17.30 alk.
Kouvola, Piirin syyskokous 13.11 klo.
18.30 Kouvolan VPK: n talolla (Palovartijantie) puolueen terveiset tuo puheenjohtaja Juha Sipilä.
KARJALA
?Nainen. 3.11. Toiminnanjohtaja Hanna Vuola
paikalla. klo
18 Arola-Jokelanseudun py. Alustajina nuorisotoimenjohtaja Jari Päkkilä sekä Lukiolaisten Liiton Improbatur-lehden päätoimittaja
ja entinen keravalainen Robert Sundman. klo
18 Lavian metsästysmajalla, osoitteessa Susikoskentie 140, Lavia.
Siikaisnen, kunnallisjärjestö ry:n joh-
Virolahti, Virolahden kj:n 60 v. Ruokailu klo 12.3013.15. klo 18 Piiritoimisto Apilaan (Näsilinnankatu 23
A 1, 33210 Tampere). Mukana mm.
kansanedustajat Juha Rehula ja Jari Leppä
Jämijärvi, Paikallisyhdistyksien syyskokoukset: Kirkonkylän ke 6.11. Tilaisuus on tarkoitettu nuorille ja opiskelijoille.
Keravan, py: Kerava - nuorten kaupunki?. Turun Messukeskuksessa tutussa paikassa C430. Juhlapuheen pitää puolueen puheenjohtaja Juha Sipilä. Keskustanaisten Espoon paikallisyhdistyksen syyskokous ke 16.10.
klo 18 alkaen Espoon Valtuustotalolla
Keskustan ryhmähuoneessa. Esitys K-16. Kahvit ja ilmoittautuminen klo 9 alkaen. 20
Hyvinvoinnin kantajat - seminaari
hyvinvoinnista ja kansalaistoiminnasta la 19.10. liiton toimitusjohtajan Matti Vanhasen kanssa, joka
alustaa tilaisuuden aluksi. Mukana mm.
kansanedustajat Juha Rehula ja Jari Leppä.
juhlan jälkeen. Eeva Vesterinen. klo 16.30-18 Panimo-
Mynämäki, kunnallisjärjestön syyskokous ke 23.10. Tervetuloa!
Kouvola, Keskustanaisten piirin syyskokous 30.10 klo.18 Valkealan Iltatähden tiloissa. Johtokunta klo 18.
Hämeenlinna, kj. Paikkana Lahden kansanopisto, Harjukatu 46. Sääntömääräiset asiat, kahvi klo
18, vieraana kylien liiketoiminta-asiamies Juha Kuisma.
Hämeenlinna-Vanaja, py:n syyskokous 13.11. Tilaisuudessa
keskustelemassa kansanedustajat Mari Kiviniemi ja Antti Kaikkonen sekä
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen.
Lauttasaaren Keskustaseura, syyskokous ti 29.10. klo 18 kunnanviraston valtuustosalissa.
Jämijärvi, kunnallisjärjestö ry:n SYYSKOKOUS Osuuspankilla pe 25.10. Ypäjän Kartanon koululla, Varsanojantie 97. Kirsti Manninen kertoo
Santeri Alkiosta. Keskustanaisten paikallisosaston syyskokous ma 18.11.
klo 19 Brusilassa, Sääksjärventie 731.
Tervetuloa!
Tuusula
Koillis-Kuhmon py.,
ke 16.10. klo 13 alkaen. alkaen klo 10. Tervetuloa!
Kontiolahti, kunnallisjärjestön johtokunnan kokous su 20.10. klo 18, Juonnontie 25 (Koittossa). Haukelan py., su 20.10. Kahvia klo 17.30 alkaen.
Naisjohtajuus ja luottamus. mirja.stalnacke@pp.inet.fi viim. Kokouksissa käsitellään syyskokousasiat sekä keskustellaan paikallisyhdistysten rakenteesta ja tarkistetaan yhdistyksen jäsenlistat.
Paltamo, Kunnallisjärjestö ry:n syyskokous su 27.10. klo
17.30 Kulttuurikeskuksen kahvion kabinetissa. klo 19 Keskustan piiritoimistolla, Koulukatu 31 A 2.
Esillä sääntömääräiset asiat. klo 19 Pekka ja Heli Laamasella
(Lahdenkyläntie 350). Tervetuloa!
Vesaisten Pohjois-Karjalan piiri,
syyskokous to 31.10 klo 18 Amarillossa (Torikatu 20, joensuu). Valtakirjojen tarkistus
alkaa klo 17:30. klo 17.00
Oulu, Keskustan piiritoimisto, SiikaPyhäjokilaakso ke 23.10. alkaen klo 18 Koskenkorvan
koululla.
Keskustanaiset: Tervetuloa mukaan
Minustako Moneksi. Revonlahden py:n sääntömääräinen syyskokous ke 30.10. Kokous alkaa klo 10.00 lauantaina.. klo 15 Lojolassa.
ETELÄ-POHJANMAA
Seinäjoki, Keskustaopiskelijoiden
syyskokous ke 16.10. Samon
edustajistovaalit.
Kurikka, Keskustanuorten Kurikan ja
Jurvan syyskokoukset ke 16.10 klo 19
Ocean Dragon ravintola. aika) Kaarina
Ala-Kortesmaalla Välitiellä.
Vesaiset, Kuortaneen Vesaisten sääntömääräinen syyskokous 22.10 klo
18.30 Sirpa Talkkarin kotona, Kaatialantie 36, Lentilä.
Vesaiset, Etelä-Pohjanmaan Vesaisten
sääntömääräinen syyskokous 23.10
klo 18 Kirsti Yli-Ojanperän kotona,
Tuomistontie 8, Ilmajoki.
Ilmajoki, Keskustan Koskenkorvan
py:n sääntömääräinen syyskokous to
24.10. klo 18 (paikka ilm.myöhemmin). Timoniemen py., su 20.10. klo 18:30, kaupungintalon valtuustosali. Ilmoittautumiset antti.
varis@keskusta.fi tai p. kummankin viikonlopun
koulutuksen, koulutusmateriaalit, majoituksen, kaikki ruokailut ja iltaohjelman). klo 18.30
Haapavesi, kaupungintalo, Iijokilaakso ti 29.10. Poliittinen katsaus, Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä.
Kuusamo. Säkkilä-Juuman py:n sääntömääräinen syyskokous pe 18.10. klo 14-16 Jyväskylän piiritoimisto (järjestösihteeri Eeva Koskela) ja VI Alue: Muurame, Jämsä, Kuhmoinen, Luhanka su 27.10. klo 14 alkaen.
Paikkana toimii Arnolds - kahvila Torikeskuksessa. Yrittäjä, lehtimies Mikael Pentikäinen Oulussa, Kirkkotorin koulutuskeskuksessa (Asemakatu 5) pe 18.10. Matkan hinta kerätään
autossa. klo 18 Vantustuvalla, Kurkelantie 12 B 1. klo 18,
Haukela. 21.10.2013
Piiri. ?Mäne Mehtään. Koivurannantie 2. klo 17.30.
Kahvia klo 17 alk.
Aluetoimikuntien kokoukset: Oulujokilaakso ja Oulu ti 22.10. Sitovat ilmoittautumiset pe 18.10. Arpajaiset. ajankohtaiset asiat.
Raahe. klo
18 alkaen Muuramen Joutsensalissa,
os. Mikkelissä. klo 18 Kari ja Leena
Mielosella, os. klo
11 Peräpohjolan Opistolla, Kivirannantie 13-15, Tornio. Leivonmäki: Palvelukeskus Huuponhovi klo
12.30 . klo 19 Eläketalon
kerhohuoneella. TERVETULOA!
Piiri, syyskokous Torniossa 19.10. koulutukseen.
Koulutus muodostuu kahdesta viikonlopusta: Osa 1. Hanna Kosonen lukee satuja
ja tarinoita lapsille ja lapsenmielisille!
Kulennoinen, py:n yleinen kokous su
20.10. klo
18 Taukokartanossa. -seminaarin jälkeen Opetusravintola Paviljongin auditoriossa.
Pihtipudas, Korppisten py:n syyskokous su 20.10. Valtakirjantarkastus ja ruokailu on
klo 12-13. klo
10-11 Savonlinnassa kirjakauppa Knut
Possessa. Koulutukset koskevat ko. klo 18 Peltola ?salissa, Joensuussa. klo 17.30 Oulussa, Kirkkotorin koulutuskeskuksessa (Asemakatu 5). klo 18, Alavassa. Yhteyshenkilön numero 0400
338418 / Merja.
Peräseinäjoki, Keskustanaisten ilta ti
22.10. piirikokousasiat,
EP-vaalit 2014, eduskuntavaalit 2015
ja jäsenrekisterin päivitystalkoot.
Pohjois-Pohjanmaan piirin sääntömääräinen syyskokous la 9.11. Kokouspaikkana toimii ylioppilastalo Domus Bothnica (Yliopistonranta 5). Teatteriravintolan Tornikabinetissa Joensuussa
klo 10 alkaen. klo
18 alkaen Sokos Hotel Vaakunan kokoustiloissa, Koskikatu 4. Mehutarjoilu. klo 18, Vartiuksen koulu. klo 18 Kunnantalolla.
Keskustanuorten Itä-Savon piirin SPINNING ?ilta 15.11. klo 14 Kontiolahden kunnantalolla. klo 18.30 piiritoimistolla.
Johtokunta klo 18. Keskustanuorten Kuhmon osasto, la 19.10 klo
17, ravintola Neljä Kaesaa. Suomen Keskusta Kuhmon kunnallisjärjestö ry., su 27.10. Paikallisyhdistykset ja osastot: Kuhmonniemen
po., ti 22.10. klo 18 kulttuurikeskuksen kahviossa. ilm. Py:n syyskokous ti
22.10. (sis. Asialistalla mm.
kuntaliitosasiat, Eu-vaalit ja kunnan talous. Ennen kokousta Saarenkylän
py järjestää klo 10 Aate- ja arvokeskustelutilaisuuden. Arpajaiset. klo 18.30 perhehotelli Hospitzissa, osoite: Linnankatu 20, Savonlinna.
Keskustanuorten Itä-Savon piirin
?MÄNE MEHTÄÄN. Ilveskorven py:n sään tömääräinen syyskokous ti 22.10. Rantsilan py:n sääntömääräinen syyskokous ke 23.10. klo
17 alkaen piiritoimisto Apilassa, Siltakatu 22, Joensuu.
Piiri, sääntömääräinen syyskokous
pe 15.11. klo 19 Sagulineilla Heinävaarantie 212. Johtokunta klo 17.30.
Oulu. Kokouksessa mukana yrittäjä
Mikael Pentikäinen. Johtokunta kokoontuu klo 18.
KESKUSTANAISET
Keskustanaisten Pohjois-Pohjan-
21
maan piirin sääntömääräinen syyskokous pe 18.10. Kahvit ja ilmoitta
utuminen klo 17.
KESKUSTANUORET
Keskustanuorten Pohjois-Pohjanmaan piirin ylimääräinen yleiskokous
to 17.10. Linja-auton aikataulu: Laihia MH klo: 2.00, Isokyrö 2.10,
Seinäjoki ABC 2.45, Jalasjärvi Neste Jalastuuli 3.15, Parkano Shell n.4.00, Hämeenkyrö ST1 n.5.00, ABC Aura n.5.35
ja Turku 7.45. klo 17.30 Kahvila Aino-Sofiaan Carelicumiin (käynti torikadulta). Tervetuloa!
Keskustan Etelä-Savon piiri: Tervetuloa pe 18.10 klo 18.30 Keskustan
Etelä-Savon piirin Eurooppa-tilaisuuteen Kauppakeskus Stellan Tähtitorille
Mikkeliin! Tilaisuudessa mukana kansanedustajat Mauri Pekkarinen ja Jari Leppä.
Vesaisten Itä-Savon piiri järjestää Sadun päivän tarinatuokion 18.10. Kunnallisjärjestöille ja sisarjärjestöille varataan puheenvuorot. Paikalla pj. Petäjävesi: Karttu Heikkilänperäntie 638 Kuivasmäki klo 15. klo 18, Käkirinteentie 5.
Keskustaseura, to 24.10. Mukana kunnallisjärjestön tj. klo 13
Eeva Moilasen luona, Tarsapolku 6.
Kemijärvi. alkaen klo
18.15 Savonlinnassa Kristallisportissa ja PIKKUJOULUT Särkyneen pyörän
karjatilalla.
Tupailta Viitasaarella: Kaikille avoin
keskusteluilta aiheesta: ?Mikä on Viitasaarella tärkeää. Koskenmäen po., to 24.10. ti 22.10. klo 18.30, Ukonahontie 16 (Leskisellä). Kunnallisjärjestön syyskokous Ma 21.10. Valtakirjojen tarkastus ja kahvit klo 17-18. Jäsenillassa tarkistetaan kaikkien jäsenten jäsenmaksutilanne, jäsenten yhteystiedot, käydään läpi yhdistysten tilanne, tarkistetaan Patentti- ja rekisterihallituksen tietojen ajantasaisuus sekä päivitetään tarvittaessa kunnallisjärjestön nettisivut. Käsittelyssä paikallisyhdistyksen lakkauttaminen (toinen käsittely). Kahvitarjoilu.
Siikalatva. Kaikille palkinnot. lastenlapset ja isovanhemmat kohtaavat Laukaa: Hotelli Vuolake Uimarannantie 2 klo 15. Sipilän lisäksi journalisti
Mikael Pentikäinen.
SUOMEN
KESKUSTANUORET
Keskustanuorten liittokokous pidetään 26-27.10. klo
13-15 Jämsän lukio (toiminnanjohtaja Pauliina Maukonen-Kärkkäinen). Mukana kokouksessa Suomen keskustanaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Elsi Katainen ja Rovaniemen 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja Mia Setälä, Enn. Kahvitarjoilu.
Mikä on kuntien ja kuntapalveluiden tulevaisuus Suomessa. Suomussalmella ke
16.10 klo 12-14 Soili Mularin maatilalla, Kyröntie 87, 89600 Suomussalmi.
Hyrynsalmella su 20.10. klo 10 alkaen
Savon ammatti- ja aikuisopisto, Presidentinkatu 3, Kuopiossa. Asioina liittokokousedustajien valinta sekä
Ikosenniemen metsäpalstan myynti.
PERÄPOHJOLA
Luontotapahtuma lapsille ke 16.10.
klo 14-17 Karungin Eräpirtillä Kalliomaan ympäristössä. klo 18 Oulunsalo-talolle (Mäntypellonpolku 10, Oulunsalo).
Keskustelua vauhdittavat Keskustan
pj Juha Sipilä, Keskustan vpj Juha Rehula ja Keskustan kuntatyöryhmän pj
Tapani Tölli. Tervetuloa!
KESKI-SUOMI
Järjestötalkoo-alueelliset koulutukset järjestetään seuraavasti: III
Alue: Konnevesi, Laukaa, Hankasalmi la 19.10. Lisäksi Petäjävedellä koulutus johtokunnan yhteydessä su 20.10. Kokoontumin en Jäälin ostoskeskukseen
klo 18.00 kyytien järjestämistä varten.
Esillä sääntömääräiset asiat.
Pudasjärvi. Alvajärven py ja KN:
Syyskokoukset su 20.10. Mukana ke Tapani Tölli.
Oulu. Avaus P-P:n Keskustan pj
Mirja Vehkaperä ja juonto maakuntahallituksen pj Samuli Pohjamo. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen
tuo kokoukselle eduskunnan ja puolueen terveiset.
Keihärinkoski, py: Sääntömääräinen
syyskokous su 17.11. Isojoen
Osuuspankin kerhohuoneella.
AJ -ystävät risteily tulevana viikonloppuna 19-20.10. Osallistumismaksu on 150 euroa/
henkilö. Juha Sipilä, MEP
Hannu Takkula ja Lapin keskustalaiset
kansanedustajat. Keskustanaisten sääntömääräinen syyskokous to 17.10. Bussikuljetus
lähtee Kiteeltä klo 6.30 ja Joensuusta
klo 7.30 (Ylä-Karjalan yhteiskuljetusta
järjestellään). Pääpuhuja Timo
Laaninen. Tervetuloa!
Kontiolahden Jäsenilta pe 8.11. Lapin piirin syyskokous pidetään
Rovaniemellä, Saarenkylän nuorisoseuran talossa la 26.10. Kuusamonkylän py., su 20.10. Sääntömääräinen syyskokous to 24.10. Poliittisen tilannekatsauksen
pitää Keskustan varapuheenjohtaja
Annika Saarikko. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja valitaan liiton puheenjohtaja.
KOL
Keskustan Opiskelijaliiton liittokokous pidetään 16.-17.11 Vaasassa. Keskustela on vauhdittamassa eduskunnan suuren valiokunnan jäsen, ke. Tuomo Puumala.
Pohjois-Karjalan Keskustanaiset,
syyskokous pidetään la 26.10. Hietaperän py., ti 22.10. Juhlapuhuja
Timo Laaninen.
Keskustanaisten Peräpohjolan piiri,
sääntömääräinen syyskokous la 19.10.
klo 10 Peräpohjolan Opistolla, Kivirannantie 13-15, Tornio.
LAPPI
Kemijärvi. klo 14 alkaen Paltamon kunnantalon valtuustosalissa.
Puolanka, kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous 3.11. klo 12-14 Komulan tilalla, Hallanmaantie 48, 89400
Hyrynsalmi.
Kuhmo, syyskokoukset 2013. 2.-3.11.2013, Kannonkosken Piispalassa ja osa 2. Vieraana Kansanedustaja Eeva-Maria Maijala.
Keskustanaisten Lapin piiri ry, sääntömääräinen syyskokous pe 25.10. Keskustanaiset monessa mukana . klo 18 Kylätalo Talas, Uuraisten Jokihaara (järjestösihteeri Eeva Koskela); V Alue: Jyväskylä, Toivakka, Joutsa su 20.10. klo 18.30 (huom. 25.26.1.2014, Hankasalmen Revontulessa. Tornionseudun Vesaiset/Karungin Erämiehet
Vesaisten tarinatempaus Tornion
kirjastossa lasten osastolla 18.10. Puhe- ja keskustelutilaisuus ti
29.10. klo 18.30
Rantsilan Tietopaluksella (pelastuslaitos). klo 14-16 hotelli Vuolake, Laukaa (järjestösihteeri Eeva Koskela); IV Alue: Keuruu, Uurainen, Multia ma 21.10. Valtakirjojen toimitus piiritoimistoon hyvissä ajoin.
Keskustan Peräpohjolan piiri, sääntömääräinen syyskokous la 19.10. Mukana piirin toiminnanjohtaja Antti Varis.
Heinävaaran, Huhtilampi-Uskalin,
Kiihtelysvaaran, ja Särkivaaran paikallisyhdistysten yhteinen syyskokous 29.10. Tervetuloa!
Ahvensalmi-Juvola, py:n syyskokous
ma 21.10. Kunnallisjärjestön johtokunnan kokous to 17.10. mennessä piiritoimistolle: pauliina.maukonen-karkkainen@keskusta.fi tai 050573 5353 tai eeva.koskela@keskusta.fi
tai 045-327 4845.
Muuramen keskustanaiset. klo
10-12. Päätetään yhdistyksen jatkotoimenpiteistä. klo 18. klo 18
Tupoksen uudella koululla. Tervetuloa!
Keskustanuorten Pohjois-Karjalan
piiri, syyskokous ti 22.10 klo 18 Ravintola Rossossa (Siltakatu 8, joensuu).
Käsittelyssä sääntömääräiset asiat sekä liittokokousedustajien valinta.
Tule keskustelemaan ja linjaamaan
Keskustan Eurooppa politiikkaa Eurooppa-iltaan pe 25.10. käsittely. mennessä.
Kunnallisjärjestöjen johtokuntien
ja valtuustoryhmien puheenjohtajien koulutus la 26.10. Muurame: Pääkirjasto
Virastotie 8 klo 15.00-15.30.
Petäjävesi, kj: syyskokous su 20.10.
klo 19 Maatilamatkailu Kumpusella.
Johtokunta kokoontuu klo 18.
syyskokous 9.11. Miltä kuulostaa viiden kunnan Keski-Suomi?
Tervetuloa keskustelemaan kunta-asioista ke 23.10. klo 18 Markku ja Anja Luostarisella, os. klo 18 Jari Kanasella (Vanhatalo). Luvalla Luonnosta -hanke mukana.Tervetuloa! Järj. saa pikkurahalla. klo 16.-19. Tervetuloa keskustelemaan ke 16.10. Kokouspaikkana on Mikkelin ammattikorkeakoulu. Tervetuloa!
Alakuona-Kattilamäki, py:n syyskokous to 31.10. klo
18 Osuuspankin kokoushuoneella. Ruokailun
vuoksi ilmoittautumiset sihteerille tai
puheenjohtajalle ma 21.10. klo 19 kaupungintalolla, kokoushuone Kotka.
Piirikokous- ym. Asialistalla mm. Lyyli Pokela.
Keskustanaiset. kuntien kaikkien osastojen
(puolue, naiset, nuoret ja opiskelijat)
sihteereitä ja puheenjohtajia.
Vesaisten Tarinatempaus 18.10.
Jämsä: Pääkirjasto Keskuskatu 16 klo
9.30 Jyväskylä: Mäki Matin perhepuisto Oikokatu 7 klo 10. klo
11 Lappian tiloissa. OuluZonessa. Nisulantie 1. klo 19 Maamiesseurantalolla. Päätetään eurovaaliehdokkaan asettamisesta. Kivijärvi:
Kirjasto Keskustie 32 klo 12. Keskustellaan osastojen yhdistämisestä.
Isojoki, Keskustanaisten syyskokous
järjestetään to 17.10. Muurasjärven py:n
syyskokous ti 22.10. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa päätetään yhdistyksen lakkauttamisesta, 1. Jäälin py:n sääntömääräinen
syyskokous ke 6.11. Johtokunta kokoontuu klo 18.
Oulu. Valtakirjantarkastus
klo 10-11.30. Johtokunta klo 17. Makkaraa paistetaan ja muurinpohjalettuja, mehua ym. Lisätietoja: 045 327 4845.
Alavus, Alavuden Keskustan paikallisosaston ja Alavuden Keskustan kunnallisjärjestön syyskokoukset ovat
Länsipuolen koululla, Soukanperäntie 53, 63360 Kuivaskylä ke 6.11. Alavuden paikallisosaston johtokunta kokoontuu klo 18.30 ja sen jälkeen paikallisosaston yleinen kokous klo 19.
Lopuksi Kunnallisjärjestön yleinen
syyskokous klo 20.
POHJOIS-POHJANMAA
Mikä on kuntien ja kuntapalveluiden tulevaisuus Pohjois-Pohjanmaalla. Tervetuloa! Johtokunnan kokous klo 17 samassa paikassa.
Keskustan Keski-Suomen piiri: Piirin syyskokous pidetään pe 8.11. klo 19 Korvenkylän raittiusyhdistyksen talolla.
Siikajoki. Keskustassa tapahtuu
kabinetissa pe 18.10. Meneekö kuntien itsehallinto hallituksen kuntarakenneuudistuksen mukana kuin lapsi pesuvedessä. klo
18 Jorma Alajuumalla.
Liminka. Mukana ovat alustamassa pj. Asialistalla mm. klo 17, Koskenmäen
Baari. Tervetuloa!
Keskustan Itä-Savon piiri, syyskokous to 7.11. Oravintie 95. Virallisten edustajien ilmoittauduttava kokouspaikalla 26.10 klo 12 mennessä. klo 18
Selkäläntie 6 Vilho Kovalaisella. Maaseudun naisten
päivää vietetään Kainuussa Keskustanaisten järjestäminä avoimien ovien tilaisuuksina, missä yrittäjä kertoo
toiminnastaan. klo 19 Keitelepohjassa Pietilässä (Asematie 47).
Paikalla myös uusi kaupunginjohtaja
Janne Kinnunen. 0405116787.
Jäsenilta Ilomantsissa ti 29.10. klo 20 piiritoimistolla. Ei pääsymaksua. ?seminaari Opetusravintola Paviljongilla la 9.11. klo 18 hotelli Cumulukseen (Väinönkatu 3, Jyväskylä) kansanedustaja Tapani Töllin kanssa. klo 17, ravintola Eskobar. Kokouksen jälkeen ruokailu Teatteriravintolassa. Tupoksen py:n syyskokous
ja virtuaalinen tupailta ti 5.11. klo 12
Kuusamossa, Kuusamo-talolla. Tapahtumassa
luontopolkua, erilaisia luontoaiheisia
kilpailuja, aarteen etsintää ym. Seläntausksen
py:n syyskokous su 20.10. Tervetuloa!
ITÄ-SAVO
Vesaisten Itä-Savon piiri, syyskokous ke 16.10. Tuiran py :n sääntömääräinen
syyskokous ma 21.10. Luetaan satuja ja samalla saa
osallistua valtakunnalliseen Lasten Kalastuskilpailuun oman tarinan ja/tai
kuvan muodossa. klo 19 Kyläseurantalolla. klo 18 Keihärissä
(Keihärinkoskentie 737). Ilmoittautuminen klo 9-11.30, aluekokoukset klo 10 . Käsittelyssä
sääntömääräiset asiat. klo 18.30 Pudasjärvi, kaupungintalo, Kalajokilaakso ke 30.10.
klo 18.30 Ylivieska, Keskustan toimisto. Tilaisuuteen toivotaan jokaisesta paikallisyhdistyksestä edustus paikalle. Asiaa metsän mahdollisuuksista, bioenergiasta ja puun monikäyttöisyydestä. Ilmoittautumiset 31.10.
mennessä ulla-riitta.juuti@keskusta.fi
tai 050-347 3556 / Ulla-Riitta
Keskustanuorten Itä-Savon piiri,
KAINUU
Paltamo, Keskustan Kiveskylän
py:n sääntömääräiset kokoukset
(vuosi- ja syyskokoukset) 17.10
Mille maailman suurista saarista on matkustettava, jos haluaa tutustua Nuukin
kaupunkiin?
Sudoku
Viivi & Wagner . independentelokuvistaan kuulu Sundance-festivaali.
Missä maassa se vuosittain järjestetään?
6. Milloin Maalaisliitto/Keskusta sai ensim-
10. Cannes, Venetsia, Berliini ja Toronto ovat
kuuluisia elokuvafestivaaleistaan. Yhtä
kuuluisa tapahtuma on ns. Mistä maasta syntyisin ja
kotoisin on nykyinen Paavi Franciscus, syntymänimeltään Jorge Mario Bergoglio?
9. Mitä mitataan geigermittarilla?
8. Masi . 22
16.10.2013
TIETOTESTI
1. Nykyisen Paavin edeltäjä oli syntyjään
saksalainen ja tämän edeltäjä puolestaan
oli puolalainen. Minkä suomalaisen puolueen sodanjäl-
keisen ajan 1945-55 välisenä aikana sen puheenjohtajina toimivat K.F. B. Virtanen . Minkä alan erikoislääkäri on pediatri?
3. Mikä on naispappien prosentuaalinen
osuus Suomen ev.lut.kirkon papeiksi vihitystä henkilöstöstä: 13, 23, 33 vai 43 prosenttia?
mäisen puoluesihteerinsä, joka aluksi kantoi titteliä ?toiminnanjohtaja??
Mistä maasta syntyisin ja kotoisin
on nykyinen Paavi Franciscus, syntymänimeltään Jorge Mario Bergoglio?
Kuva: Tiziana Fabi/Lehtikuva/AFP Photo
5. Kuka ja minkä maan ex-pääministeri ehdotti puheessaan syyskuussa 1946 United
States of Europe?a eli Euroopan yhdysvaltoja?
2. Mukula
3
6 1 4
2 8
4
2
2
6
9 5
7
3 4 1
7
9
2
3
4
5
8
6
1
7 8 9
1
6 3
7
7
8
3
2 8
6 5 7
9
3
7 2 5
9
5 7 6 4 1 2 8
2 5 8 4 3
8 9
6 4
4 2 9 6 7
2 6 9 5 3 1 7
9
4 7 2
3
2
4 7 2
5
6
7
8 5 1
3
3
7
2
8
5
7
8
lian Livio Berruti olivat yleisurheilulajiensa ensimmäiset EUROOPPALAISET kultamitalimiehet olympialaisissa, Abrahams 1924
Pariisissa ja Livio Berruti Roomassa 1960.
Mitkä olivat heidän matkansa?
4
6
1
5 9 6
4
2 8 7
6
5
4. Iso-Britannian Harold Abrahams ja Ita7. Lehtonen ja Arvo Salminen?
4
Vitsi on jo vanha, mutta melkein totta. lokakuuta 2013.
Tänään: Sirkka, Sirkku, ortodoksisen kalenterin mukaan
Heino.
Aurinko laskee tänään Helsingissä kello 18.08, Oulussa kello
17.52 ja nousee huomenna Helsingissä kello 8.05 ja Oulussa kello 8.17.
PÄIVÄN SANA
Tulee aika, jolloin ihmiset eivät siedä kuulla tervettä oppia
vaan haalivat itselleen halunsa
mukaisia opettajia kuullakseen
sitä mitä kulloinkin mieli tekee.
2 Tim. Lehdessä luki että kahvikeisari on tehnyt niin.
Tuleeko minusta rikas myymällä t-paitoja ?Boikotoin
Pauligin verokahvia. Rikas
on todennäköisesti työllistänyt, lahjoittanut, maksanut
järjettömästi veroja, mutta kun se on riistäjä!
Samasta rikkeestä valkoiseen roskaväkeen kuuluva
luuseri, elatusapupinnari, Kelan vedättäjä, vuokratalon
kauhu, paskiainen saa noin kolmenkympin sakon.
En tiedä tarvitseeko sitä maksaa, ainakaan näpistelysakkoja ei tarvitse. Ei siis oikeasti mitään. Rikkaudesta tuskin
kannattaa kuitenkaan puhua.
JOS OLISIN rikas mies, tulisi kiusaus olla maksamatta veroja. Rasismia tai ai-
JOS OLISIN rikas, niin ehkä tulisi kiusaus siirtää kirjat Tallinnaan, jollei peräti Monacoon. Mutta ei saa sanoa. Yksi sellainen näkyi
lehdessä kertoneen, että hänestä oli tulla maksullinen
nainen. 77 kilometriä tunnissa,
50:n alueella. Apollonkatu 11 a,
00100 Helsinki
7
5
4
1
2
9
3
8
6
9
2
7
3
4
5
1
8
6
6
5
1
7
9
8
3
2
4
2
7
5
9
8
1
4
6
3
1
8
6
4
7
3
2
5
9
4
9
3
5
6
2
8
7
1
Toimitussihteeri
Anja Manninen 044 7370 381
4
8
1
7
9
6
5
2
3
päätoimittaja
Juha Määttä 040 7359 612
Toimittajat:
Pentti Manninen 040 5709 400
Timo Mikkilä
044 7370 265
Samuli Nissilä
044 7370 261
Pauliina Pohjala 050 5450 915
Henna Ruokamo vanhempainvapaalla
9
6
3
2
5
8
1
4
7
Uutispäällikkö 044 7370 320
Katariina Lankinen
044 7370 262
5
2
7
3
1
4
9
6
8
uutiset@suomenmaa.fi
etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi
mielipiteet@suomenmaa.fi
Päällikkö:
Pirjo Kontio
2
7
8
5
3
1
6
9
4
Oulun toimitus
Postios: PL 52, 90101 Oulu
Käyntios: Lekatie 4, 90150 Oulu
Toimittajat:
Meri Alaranta-Saukko
044 2032 640
Annukka Kantola 044 7370 377
Risto Luodonpää 040 8201 781
Pirkko Wilén
044 7370 238
Kuvatoimitus
044 7370314
Maria Seppälä, Paula Åström
3
4
6
9
8
2
7
5
1
www.suomenmaa.fi
Pääkirjoitustoimittaja
Juha Mauno 044 7370 311
1
9
5
6
4
7
8
3
2
Suomenmaa ilmestyy 3 kertaa
viikossa (ti, ke, pe).
Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2012
Julkaisija: Suomenmaan
Kustannus Oy
Vastaukset: 1) Winston Churchill,
2) 43 %: naispappeja 2012 tilaston mukaan 943 ja miespappeja
1448, seurakuntapapeissa miesten osuus on vielä naisia suurempi, 3) Kokoomus, 4) 1944-46, Väinö Kaasalainen (1902-55), 5) Argentiina, 6) lastentaudit, 7) säteilyä, 8) Grönlanti, Nuuk on sen
pääkaupunki, 16 000 asukasta,
9) USA, Utah, Park City, 10) Abrahams 100 m, Berruti 200 m.
Markkinointisihteeri
Johanna Leppäluoto
044 7370 346
Toimitusjohtaja Sauli Huikuri
ilmoitukset.suomenmaa@
suomenmaa.fi
Markkinointijohtaja
Matti Kontio 044 7370 312
Ilmoitusmyynti
Soile Suorsa 044 7370 350
Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15:
(08) 5370 370, Sähköposti:
tilaajapalvelu@suomenmaa.fi
Valokuvaaja: Jari Laukkanen
Ulkoasu: Mikko Eronen
Painopaikka: Joutsen Median
painotalo, Oulu, ISSN 0356-3588. PL 1070, 00101 Helsinki
Käyntios. Nuukailemalla ja
ahneudellakin voisi tulla rikkaaksi. Laittaisin millin tai muutaman veroparatiisiin. Paulikin boikotoi?. 4:3
SANANPARSI
Viisas ei kysys se koitteloo.
Kitee
KASKU
. Maalainen ihan järkyttyi, kun näin kokkareilla rikkaiden rohmuavan karamelleja taskuunsa.
Rikas mies jos olisin, niin ottaisin jonkun rikkaan miehen vaimoksi pyrkivän naikkosen. 23
16.10.2013
Rikas mies jos oisin
nakin Vasemmistoliiton periaatteiden vastaista.
KIVAAHAN se olisi, jos rahat aina riittäisivät. Elämä voisi
olla helpompaa. On kaupunginosia,
joissa juuri kukaan ei tee töitä eikä
maksa veroja. Miten niin ?oli tulla?. Monet isänmaallisuuttaan hehkuttavat, kuten autonkuljettajat tai mutkamäenlaskijat, asuvat
Monacossa.
Jokaisessa Suomen kaupungissa on
oma Monaconsa. Tai sitten ei olisikaan.
Jos olisin rikas, saisin järjettömiä ylinopeussakkoja.
Ainakin siis teoriassa, oikeassa elämässä en ole saanut
edes rikesakkoa noin neljännesvuosisataan.
Mutta ajatella rikkaan riskiä. Päivälliseksi.
Ratkaisut
8
1
9
4
6
3
2
7
5
6
9
2
7
5
3
4
8
1
6
3
2
8
7
5
4
1
9
3
5
4
6
8
1
7
2
9
8
7
1
2
9
4
3
6
5
7
6
8
5
3
2
1
9
4
2
4
3
8
1
9
6
5
7
5
1
9
4
7
6
8
3
2
4
2
5
3
6
7
9
1
8
9
8
6
1
4
5
2
7
3
1
3
7
9
2
8
5
4
6
7
6
2
1
5
4
9
3
8
3
1
8
6
2
9
5
4
7
5
4
9
8
3
7
6
1
2
8
3
4
2
1
6
7
9
5
Helsingin toimitus
Postios. Miksi kutsutaan kanaa, joka
ei pelkää mitään?
. Paitsi Suomessa, 95
000 euroa sakkoa.
Kansalaiset ovat lain edessä muka tasa-arvoisia. Köyhän puutarhatontun
kainaloon ei ole tungosta.
Jari Nenonen
Ristikko
Päivät vierivät
KESKIVIIKKONA 16