6 4 1 4 8 8 7 3 5 1 3 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 43 / 16.11.2018 / 4,80 € Syrjäytyneiden nuorten jäljillä Sote finaaliin alkuvuodeSta. Suomalainen ruokaraivo kummaStuttaa Räväkkä edelläkävijä keSkuStanuoret valitSee taiStelunSa huolelliSeSti Ajassa Kirjat Vieraskolumni
2 16.11.2018 sisältö 16.11. 2018 Tähtäimessä jo maakuntavaalit Keskustanuori Oliver Pietilä uskoo jokaisen kykyyn kehittää itseään s. 16
Keskustan kamppailu ALDEn maatalouslinjasta kantoi hedelmää s. 12 Ilmiöt Eino Anttila palasi pitkältä sotareissulta kävellen kotiin s. 35 Antti Grönlund kehuu etanoliauton ekologisuutta ja edullisuutta s. 24 Elämä. Katri Kulmuni s. 10 Uutisanalyysi 16.11.2018 3 Laaja sivistys on ainoa kestävästi toimiva keino populismin vastustamiseen. 27 Katseet kohti vaalivuotta Keskustapiirit kokoontuivat nimeämään ehdokkaita eduskuntavaaleihin s
Oppositio on tähän mennessä keskittynyt hallituksen esitysten arvosteluun konkreettisten vaihtoehtojen esittelyn sijasta. Lopputuloksena on kokonaisuus, jossa on pyritty mahdollisimman tarkkaan ottamaan huomioon perustuslakivaliokunnan aiemmin esittämät näkemykset. Sitä joudutaan varmasti viilaamaan seuraavassa ja sitäkin seuraavassa eduskunnassa, mutta nyt on luotu kestävä pohja, jolta tulevat hallitukset ja eduskunnat voivat ponnistaa. perustettu 1908 • päätoimittaja juha määttä 4 16.11.2018 E duskunnan sosiaalija terveysvaliokunta sai viime viikolla valmiiksi mietintöluonnokset soteja maakuntauudistuksesta. Viimeistään vaalikentillä myös oppositiopuolueiden on kyettävä esittämään, millaisen uudistuksen ne tekisivät, jos hallituksen malli ei kelpaa. Soteja maakuntauudistus etenee hitaasti mutta varmasti Pääkirjoitus Viimeistään vaalikentillä myös oppositiopuolueiden on kyettävä esittämään, millaisen uudistuksen ne tekisivät. Sosiaalija terveysvaliokunta on työskennellyt kovan paineen alaisena siitä lähtien kun eduskunta kokoontui kesätauon jälkeen. Tärkeimpänä muutoksena hallituksen alkuperäiseen esitykseen voidaan pitää sitä, että maakuntien rahoitus palveluiden järjestämisessä turvattiin paremmin. Riittävätkö muutokset perustuslakivaliokunnalle, se nähdään lähiviikkojen aikana. Vastuu sosiaalija terveydenhuollon järjestämisestä siirretään kunnilta 18 maakunnalle, jotka saavat hoitaakseen myös muita tärkeitä tehtäviä. Se kuuli yhteensä lähes 600 asiantuntijaa, osa heistä toki oli kuultavana kaikista kolmesta lakipaketista. Toivottavasti ne eivät tyydy näin helppoon ratkaisuun. M ark ku U la nd er / Le hti ku va. Muutoin valiokunta hyväksyi hallituksen perusratkaisut. Jos ja toivottavasti kun perustuslakivaliokunta näyttää vihreää valoa, lait palaavat sosiaalija terveysvaliokuntaan lopullista käsittelyä varten. Esimerkiksi SDP saattoi pitää vielä viime viikollakin korttinsa piilossa, koska mietintöluonnoksiin ei ole tapana liittää vastalauseita. Lisäksi valiokunta sai yhteensä yli 60 kirjallista lausuntoa. Työn tuloksena syntyi yli 600 sivua mietintötekstiä maakuntauudistuksesta, sosiaalija terveyspalvelujen siirtämisestä maakuntien vastuulle ja kansalaisten valinnanvapaudesta. Myös opposition etu on, että uudistus saataisiin valmiiksi tässä eduskunnassa. Kansalaiset voivat jatkossa valita, mistä hankkivat sosiaalija terveydenhuollon peruspalvelunsa. Oppositiopuolueet voivat toki tyytyä esittämään vain lakien hylkäämistä ja kirjoittaa vastalauseisiin yleisluontoisia ponsia. Valiokunnan työtaakan ymmärtää katsomalla viime viikolla valmistuneita mietintöluonnoksia. Jäljellä on vielä perustuslakivaliokunnan viimeinen viilaus. Näin uudistus läpäisi toiseksi viimeisen testin. Valiokunta käsitteli kolmea lainsäädäntöpakettia, joihin sisältyi yhteensä 40 lakia. Silloin on myös opposition esitettävä vaihtoehtonsa
Toisaalta olen ymmärtänyt susialueiden ihmisten huolen, toisaalta taas ajatellut, että pedot kuuluvat Suomen luontoon ja ansaitsevat suojelua. Myös ihmispentu Mowgli sai turvan ja hoidon susilaumassa. Luonnonvarakeskuksen viime vii kolla julkistaman, uuteen ennustemalliin pohjautu van kantaarvion mukaan susia on tällä hetkellä 50 prosenttia enemmän kuin keväällä. Hymähtelevät muistutukset siitä, että viimeksi susi tappoi ihmisen joskus 1800luvulla, eivät auttaneet. Kansanperinteessä susi näyttäytyy vain harvoin myönteisessä valossa. Tulee sutta ja sekundaa. Sudelle on paikkansa suomalaisessa luonnossa, ja se on erämaassa. Susien suhteen on ollut ristiriitainen olo. Susiäiti imetti Rooman perustajia Romulusta ja Remusta. Susi on julma saalistaja, joka raatelee huvikseen. Harva haluaa hävittää suden kokonaan. LähIpeLLon kauriit katosivat, eikä suttakaan ole enää näkynyt. Alkoi pelottaa. Silloin ei hyvä heilu, jos hukka perii. Sudesta käytetään myös häviötä tarkoittavaa hukkasanaa. Metsän kunin gas sen sijaan on arvostettu saaliseläin. Siinä yhdistyvät se kä suden että ihmisen raadollisimmat ominaisuudet. Arvostan monimuotoista ympäristöä, ja WWF:n raportit lajien katoamisesta huolestuttavat kovasti. Yritetään silti pysyä ihmisinä toisillemme, pistää susi sisimmässämme aisoihin. näkIsIn itseni kernaasti jonkinlaisena luonnonsuo jelijana. Niiden, joilta susi vei koiran, lampaan tai vasikan. Senkin, miten pedon pelko rajoittaa elämää. Pari päivää myöhemmin se tal lusteli naapurin pihatiellä yläkoululaista vastaan keskellä päivää. Toisaalta ihminen ei ole kiinnostunut sudesta hyötymielessä. Siirryin puoluee seen, joka vaatii isolla äänellä oikeutta poistaa ihmis asutuksen liepeille ilmestyvät hukat ilman erillisiä lupia. Ilmiö on kansainvälinen Saduissa seikkailee iso, ilkeä susi, joka syö Puna hilkan, isoäidin, seitsemän kiliä ja kolme pientä porsasta. Ehkä siihen on syynsä. En uskaltanut lähteä pimeässä lenkille. suttakIn kamalampi on lapsena Vaahteramäen Eeme listä tutuksi tullut ihmissusi. – Karhua kohtaan ei ole koskaan tunnettu saman laista vastenmielisyyttä, Luonnonvarakeskuksen tutkijaprofessori Ilpo Kojola totesi, kun taannoin haastattelin häntä. Marraskuu on musta ja synkkä. Se kaivaa meistä helposti esiin ikäviä piirteitä. Kertoo tarusto susista sentään jotain hyvääkin. 16.11.2018 5 Toimittajalta Sudet aisoihin! IhmInen on ihmiselle susi. Onkin syytä varoa, ettei susiasiassa heit telehditä laidasta toiseen, vaan etsitään järkevän kannanhoidon keskitie. Eräänä alkusyksyn yönä susi sitten kuvattiin lähi pellollamme. Yhtä kaIkkI ei ole ihme, ettei susiparka useinkaan herätä lämpimiä ajatuksia. Joka paikassa tilanne ei kuitenkaan ole helpottanut. Meri Alaranta-Saukko. Mielipiteeni su sista muuttui mustavalkoiseksi. Lasten koulumatka huolestutti. Raamatussakin puhutaan raatelevaisista susis ta pahan symbolina. Tiedän, miltä tuntuu huoli lasten turvallisuudesta. Susi lammasten vaatteissa. Ymmärrän susimailla pelkäävien tuntoja. Alitajuntaamme on is kostunut ajatus sudesta kavahdettavana, vaikka toisaalta ihminen kesytti parhaaksi ystäväkseen suden suuren sukulaisen, koiran
Tässä on viety pohjaa koko joukkoliikenteen perustalta. Moni joukkoliikennematkaa suunnitellut on yllättynyt: kohteeseen ei muka kulje enää bussia. kaiken joukkoliikenteen sisältävää matkahakua toivottiin alalla kaksi vuosikymmentä. – Asiakas on mahdottoman tilanteen edessä. Koko maan reittiopas repsahti Pelkkään gallupien analysointiin ei pidä jäädä. – Liikennepalvelulaki lähti siitä, että liikenteenharjoittajilla on velvollisuus tarjota oleelliset tiedot rajapinnan kautta. Mistä pitää lähteä kyselemään, kuka jonnekin liikennöisi. Viestintävirasto vetää parhaillaan toimialan yhteistä Lippu-hanketta. Auli Piiparinen Twitterissä Keskustan on syytä varautua siihen, että seuraava varteenotettava mahdollisuus puolueen kannatuksen kohentamiseen avautuu vasta vaalikentillä. Matkahaku oli sellainen. Salla Vuorikoski Twitterissä Petri P. Olisi pitänyt ottaa selvää markkinoiden todellisuudesta, ennen kuin ratkaisut tehtiin. Ajassa Sanottua 6 16.11.2018 Kokoomus viilettää omissa gallup-korkeuksissaan.Keskustassa tyytymättömyys johtoon alkaa kuplia esiin. Pentikäinen Lakimuutos vei kattavuuden julkisesti hoidetulta matka.fi:ltä, eikä kaupallisia vaihtoehtoja ole tullut tilalle. Kuopion kaupungin joukkoliikenneinsinööri Seija Pasasta harmittaa. Sen tarkoituksena on edistää järjestelmien yhteensopivuutta, jotta syntyisi mahdollisuus ostaa useita kulkumuotoja sisältävä joukkoliikennematka yhdellä kertaa. Soininen sanoo, että on joitakin asioita, joita ei kannata jättää markkinoiden varaan, vaan tarvitaan viranomaisvetoista yhteistyötä. Jos lippujärjestelmästä tulisi kattava, se voisi samalla toimia matka.fi:tä monipuolisempana reittioppaana. Niistä voi koostaa erilaisia reittipalveluita. Pitempiä matkaketjuja ei enää pysty suunnittelemaan. Lakimuutoksen yhteydessä Liikennevirastolta poistettiin tehtävä hoitaa matka.fi:tä. Lukuisten työryhmien työ on saatava laajemman joukon huulille ja yhteinen visio selkeäksi. Muutos liittyy tänä vuonna voimaan tulleeseen liikennepalvelulakiin ja myös EU:n pyrkimykseen avata liikenneinformaatiota yhdenmukaisena kaikkien toimijoiden hyödynnettäväksi, LVM:n tietoliiketoimintayksikön johtaja Timo Kievari sanoo. Missä visio, missä kriisianalyysi, kysyvät aktiivit. Todellisuudessa kulkee, mutta heinäkuusta lähtien matka.fi ei enää ole näyttänyt kaikkia vuoroja. Timo Seppänen Yle Uutisten verkkosivulla Ja ak ko M art ika in en. On haluttu turvata se, että tietopohja olisi mahdollisimman laadukasta ja yhdenmukaista. Suomen Paikallisliikenneliiton toiminnanjohtaja Minna Soininen arvioi, että joukkoliikenne menettää muutoksessa matkustajia. Matka.fi ehti joinekin puutteineen kehittyä sellaiseksi, mutta eli kattavana vain pari vuotta. – On hassua, ettei ole mietitty, millä kehityspolulla tällaista uutta palvelua syntyisi
Aallon aikaa kesti 473 päivää. Lajikato on ihmisen toiminnan seurausta, ja se uhkaa ilmastonmuutoksen lailla maailman ruokaturvaa. Ympäristöministerien tapaamisella alkanut YK-kokous jatkuu virkamiesvoimin marraskuun loppuun. Se jäi samalla 2000-luvun lyhyimmäiksi kaudeksi eduskuntapuolueen puheenjohtajana. Erityisen tärkeää on kuulla yhteiskunnan hiljaisia, joilla ei ole etujärjestöä tukenaan. Lajikato on yhtä vakava ongelma kuin ilmaston lämpeneminen tai luonnonvarojen ylikulutus. Kun puhumme pölyttäjäkadosta, silloin maailman ruuantuotannosta aika iso osa on uhattuna. – Varmasti kokouksessa tullaan toteamaan, ettei näitä vuoden 2020 tavoitteita tulla saavuttamaan, joten täytyy ponnistella enemmän ja kirjoitetaan yhteinen julkilausuma, millä toimia tehostetaan. kansainVälinen luontopaneeli (IPBES) ennustaa, että vuoteen 2050 monimuotoisuudesta on vaarassa kadota 40 prosenttia. Stubbilla ja Sinnemäellä jatkohaluja olisi löytynyt. Lajikato on maapallon kohtalonkysymyksiä Pauliina Pohjala touko aallon kausi vihreiden johdossa päättyi lokakuun ensimmäisenä lauantaina. muut puoluejohtajat eivät ole tällä vuosituhannella eronneet kesken kauden, mutta keskustan Mari Kiviniemellä, kokoomuksen Alexander Stubbilla ja vihreiden Anni Sinnemäellä pesti jäi yhteen kaksivuotiskauteen. Sipilän pitäisi saada johtamiseensa myös aitoa kansanliikkeen johtajuutta. – Monet elinkeinot, jotka ammentavat luonnosta, kuten kalastus, ovat uhattuna. Näin huomio kohdistuu Kiinan Pekingissä vuonna 2020 järjestettävään kokoukseen. Sirkka-Liisa Anttila Twitterissä Puheenjohtaja määrittelee tavan, jolla puolueessa käydään keskustelua. – Ei voida kuitenkaan sanoa, ettei mitään olisi tapahtunut tai kaikki olisi mennyt pieleen. Pekka Perttula Yle Radio 1:n Ykkösaamussa Tomi oravainen Ympäristöministerit etsivät virkamiehineen uutta vauhtia luonnon lajikadon pysäyttämiseksi YK-kokouksessa Egyptissä. Tavoitteena on ollut luonnon köyhtymisen pysäyttäminen vuoteen 2020 mennessä. Anneli Jäätteenmäen kausi keskustan johdossa kesti neljä päivää kauemmin, 477 päivää. Antton Rönnholm Demokraatissa Me kansanedustajat kierrämme ahkerasti toreilla kuuntelemassa. – Se on maapallon kohtalonkysymyksiä siinä missä ilmastonmuutoskin. Aallon kausi 2000-luvun lyhyin Touko Aalto, vihreät päivää Anneli Jäätteenmäki, keskusta Anni Sinnemäki, vihreät Mari Kiviniemi, keskusta Alexander Stubb, kokoomus Matelijat ja sammakkoeläimet Nisäkkäät Kalat Linnut -45% -49% -48% -28% Lä hd e: W W F, Liv in g Pla ne t 20 18 -ra po rtt i Vuosituhannen lyhyimmät puheenjohtajakaudet. Jäätteenmäki päätti jättää puolueen puheenjohtajuuden jouduttuaan eroamaan pääministerin tehtävästä Irakgaten vuoksi vuonna 2003. Suomen tavoitteena Egyptissä on kääntää keskustelu tulevaisuuteen eli siihen, miten luonnon köyhtyminen pysäytetään. Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) ei odota Egyptistä suurta läpimurtoa. Ajassa Sanottua 16.11.2018 7 728 12.6.2010–9.6.2012 756 16.5.2009–11.6.2011 477 15.6.2002–5.10.2003 473 17.6.2017–3.10.2018 400 200 600 800 728 14.6.2014–11.6.2016 Luottamus rakentuu tilanteessa, jossa eliitit tuntevat vastuuta oman tulevaisuutensa lisäksi koko kansan kohtalosta. Kiviniemi ei halunnut hakea jatkoa vuoden 2012 puoluekokouksessa, koska hän halusi kantaa vastuunsa edellisvuoden vaalitappiosta ja siitä, ettei kannatus lähtenyt nousuun vaalien jälkeenkään. WWF:n Living Planet -raportissa huomioitiin monimuotoisuuden kehitystä viime vuosikymmeninä, ja sen mukaan maapallon selkärankaisten määrä on vähentynyt keskimäärin 60 prosenttia vuosina 1970–2014. Stubb menetti paikan haastajalleen Petteri Orpolle ja Sinnemäki Ville Niinistölle. Vaikka lajikato on pysäyttämättä, Tiilikainen haluaa valaa uskoa tulevaisuuteen
Kohta kuvaa Ala-Keturin mielestä Keski-Suomen avoimuutta. – Keski-Suomi on vesistöjen ja metsien maakunta. Metsäteollisuuskin on maakunnalle tärkeää. Keski-Suomen kotiseutulaulun runoili korpilahtelainen Martti Korpilahti ruotsalaisen Ivar Widéenin sävelmään. Aina kun KeskiSuomen kotiseutulaulussa lauletaan ”kirkkaus Keuruun”, hän kertoo korottavansa ääntään. suosiKKiKohdaKseen maakuntalaulusta Ala-Keturi mainitsee – Keuruuviittauksen lisäksi – toisen säkeistön säkeen ”Täällä on naapuriheimoni verta, täällä on ystävä voittamaton”. Vahvana opiskelukaupunkina Jyväskylä on Suomen Ateena, sivistyskaupunki. Vuonna 2017 sähköntuotannosta Sähkön nettotuonti Pohjoismaista, Venäjältä ja Virosta kasvoi edellisvuodesta 7,8 prosenttia. Järviä laulussa kuvataan muutenkin paljon. Männikkömetsät ja rantojen raidat, laaksojen liepeillä koivikkohaat, ah, polut korpia kiertävät, kaidat, kukkivat kummut ja mansikkamaat! Keitele vehmas ja Päijänne jylhä, kirkkaus Keuruun ja Kuuhankaveen, vuorien huippujen kauneus ylhä, ah, kotiseutua muistoineen. perustui uusiutuviin energialähteisiin. Laulun ensiesitys oli vuonna 1920. Ennen vanhaan vesistöt ovat olleet tärkeitä kulkureittejä, ja nykyään mökkeily ja muu virkistyskäyttö tuovat ihmisiä Keski-Suomen vesistöjen äärelle. Metso ja metsä ovat hyvin samanlaisia sanoja, joten maakuntamme metsäkanalinnussa tiivistyy hyvin maakunnan metsien merkitys. LauLettaessa Keuruun kirkkaudesta lauletaan järvestä, Keurusselästä, eikä kunnasta. 8 16.11.2018 Lauri HeikkiLä KesKi-suomi on Suomen sulatusuuni. Siksi täällä on myös sitä naapuriheimon verta. Fossiilisten polttoaineiden käyttö väheni sähkön ja kaukolämmön tuotannossa 12 prosenttia. Ala-Keturin mielestä maakunnan muutkin tunnukset ovat osuvia, esimerkiksi maakuntalintu metso. – Jyväskylään tulee väkeä sieltä ja täältä, etenkin opiskelijoita. Emme ole vain yhtä porukkaa, vaan osaamme arvostaa moninaisuutta. – Niitä tulee itsekin välillä nähtyä. Ajassa maakuntalaulu | Keski-suomi Täällä on ystävä voittamaton Terhi Ala-Keturi Suomenmaan juttusarjassa esitellään Suomen maakuntalaulut. Jyväskyläkin on siis kuin Suomen New York, vaikka onkin Suomen Ateena, Keski-Suomen keskustanuorten varapuheenjohtaja, keskustaopiskelijoiden liittohallituksen jäsen Terhi Ala-Keturi täräyttää. – Puhumme melko hyvää yleiskieltä, koska Suomen keskellä on täytynyt olla avoin kaikkien muiden murteiden suuntaan. Osaamme vastaanottaa ihmisiä kaikkialta. Lä hd e: Til as to ke sk us. Psykologian graduaan Jyväskylän yliopistossa viimeistelevä Ala-Keturi on kotoisin Keuruulta
Tässä on Suomen metsätaloudelle mahdollisuus, jota ei saa jättää käyttämättä. Hallituksen rivit eivät ole rakoilleet paria viime keväänä ilmoittautunutta kokoomuskapinallista enempää. Suomelle yksi merkittävin tullienpoisto tapahtuu puutuotteiden osalta: seitsemän vuoden kuluttua puutuotteiden vienti Japaniin tapahtuu tullitta. Syysvaalit antavat kuitenkin paremmat mahdollisuudet keskustella itse asiasta, maakuntien kehittämisestä ja tehtävistä. Viennistä elävälle Suomelle sopimus on ehdottoman tärkeä. Lisäksi suomalaisten yritysten tulisi miettiä, mille uusille tuotteille sopimus voisi avata vientimahdollisuuksia. Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie (vas.) on todennut, ettei paketin lopullinen käsittely ennen joulua ole realismia aikataulusyistä. tammikuuta ja lopettaa työnsä maaliskuun puolivälissä. Joulun alla eduskuntaa kuormittaa myös ensi vuoden budjetin täysistuntokäsittely, jonka aikana valiokunnat eivät enää voi istua. Unioni tulee säästämään miljardi euroa vuodessa tullimaksuissa, jotka sopimuksen myötä poistuvat. Ajassa. Liki viisi vuotta kestänyt sopimusprosessi on ratifiointia vaille valmis. Maakuntavaaleja ei ehditä enää pitää toukokuussa eurovaalien yhteydessä. Työ valmistui viisi viikkoa kaavailtua myöhemmässä aikataulussa. Suomen merkittävimpiä vientituotteita Japaniin ovat sianliha, juusto, maitovalmisteet ja marjatuotteet. Edessä on myös uuvuttava äänestysmaraton. sopimUKsEn ratifiointi odottaa vielä Euroopan parlamentin täysistunnon hyväksyntää. 16.11.2018 9 Täällä Bryssel EU:n ja Japanin kauppasopimus on valonpilkahdus viimeaikaisessa kauppakaaoksessa. Erilaisten teknisten tuotevaatimusten poistuminen ja vastavuoroinen standardien hyväksyminen edistää muun muassa terveysteknologian vientiä, jossa meillä Suomessakin on paljon osaamista. Spimuksen hyödyt koko EU:n taloudelle ovat merkittävät. Pekka Pohjolainen sotEja maaKUntaUUdistUs nytkähti tärkeän pykälän, kun eduskunnan sosiaalija terveysvaliokunta lähetti mietintöluonnoksensa perustuslakivaliokunnan syyniin. painEtta helpottaa myös se, ettei uudistusta tarvitse enää yrittää ahtaa ylikireään tavoi teaikatauluun. Lisäksi siirtymäaikojen loputtua 97 prosenttia tavaranviennistä tulee olemaan tullivapaata. Tämän jälkeen sopimus siirtyy jäsenmaiden kansallisten parlamenttien vahvistettavaksi. Siihen väliin uudistuksen lopun lainsäädäntötyön pitäisi mahtua hyvin, vaikka jokin ylimääräinen mutka matkaan vielä tulisikin. Elsi Katainen Euroopan parlamentin jäsen Japanin kauppa avautuu Sote-kiireet helpottivat Sote-paketin lopullinen käsittely ennen joulua ei ole realismia aikataulusyistä. Käytännössä se merkinnee täysistuntokäsittelyn siirtymistä ensi vuoden puolelle. Tämä on osoitus siitä, että kunnianhimoisia sopimuksia voidaan neuvotella molemmille osapuolille tasapuolisin ehdoin. Se tarjoaa mahdollisuuksia kaikille teollisuuden sektoreille ja synnyttää suomalaisille tuotteille ja osaamiselle erinomaisen markkinan. Uudistuksen kaatamiseen opposition voimat eivät kuitenkaan riitä. Yksi merkittävä sopimuksen mukanaan tuoma etu on tullien ulkopuolisten esteiden poistuminen. Komissio on arvioinut, että eurooppalaisten elin tarvikkeiden ja maataloustuotteiden vienti Japaniin tulee kolminkertaistumaan sopimuksen myötä. Kevätvaaleissa maakuntien asiat olisivat jääneet täysin eduskuntaja eurovaalien varjoon. EU:n ja Japanin välisestä kauppasopimuksesta on syytä olla tyytyväinen. Vaalien ollessa jo lähellä oppositio ottaa tietenkin kaiken irti uudistuksen lopullisesta käsittelystä isossa salissa. Varjopuolena asiassa on se, että ensimmäisten maakuntavaalien siirtyminen syksyyn saattaa merkitä äänestysaktiivisuuden jäämistä hyvin alas. Toivottavasti Suomessa on valmiutta sekä julkisella että yksityisellä sektorilla nähdä uuden tilanteen potentiaali ja käyttää se täysimääräisesti hyväkseen. pElKästään asiantuntijoille on varattava viikkoja materiaaliin tutustumiseen ja kuulemisiin. Eduskunta palaa joulutauolta 8
10 16.11.2018 Flic kr , AL D E Pa rty on helppoa katsoa peiliin. Ihmisoikeuksia korostavan kattopuolueen jäsenenä
Madridin liitto panee kampoihin Euroopan populisteille Uutisanalyysi Keskustan eurooppapuolue ALDE tähtää EU-vaalien kärkimittelöihin Emmanuel Macronin vetoavulla Santeri Lampi. Kiilaaminen hopealle EPPkonservatii vien ja kompuroivien sosialistien väliin vaatii nappisuoritusta, mutta on realismia. – ALDEn liberaali ajattelu on hyvin kes kustalaista. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen tähdensi kokousväelle, että maataloustuille myönteinen kirjaus on keskustalle täysin välttämätön. – Se tuo meille suuremman painoar von. Ensimmäisen maailmansodan päätty misen satavuotisjuhlallisuuksien jälki mainingeissa on enemmän kuin paikal laan, että EU:n perusarvoihin uskovat ot tavat tulevaisuuden omiin käsiinsä. Joka puolella esiintyy herpaantumatonta uhkailua ja vihaa. KEsKustan delegaatiota Madridissa joh tanut puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen iloitsi Madridissa liberaalien joukkojen vahvistumisesta. Pääministerillä voi olla ensi heinäkuus sa käsissään varsinainen kaaos, kun par lamentin perinteiset voimasuhteet natise vat ja tuolileikki EU:n huippuviroista käy kuumana. Yhteinen arvopohja noussee yhä tär keämmäksi, kun eurooppapuolueiden nä kyvyys Brysselin ulkopuolella kasvaa vää jäämättä ajan myötä. ALDEn virkamiehiltä saatujen tiedon murusten perusteella Macron sai suun nitelmalleen vihreää valoa hyvissä ajoin muilta liberaaleihin kuuluvilta puolue johtajilta, kuten pääministeri Juha Sipilältä (kesk.). Hänestä ALDE on arvopohjansa puoles ta keskustalle oikea viiteryhmä, vaikka yk sittäiset linjaukset hiertävät silloin tällöin. Ranskan presidentti Emmanuel Macronin sisäpiiriläinen räjäytti potin ilmoitta malla, että Ranskaa johtava En Marche! puolue yhdistää voimansa ALDEn kanssa ensi toukokuun europarlamenttivaaleissa. 16.11.2018 11 Madridissa kokoontuneen eurooppapuo lue ALDEn vuotuisen kongressin kirk kaimmaksi tähdeksi nousi suurelle ylöi sölle tuntematon Astrid Panosyan. Macronin vetoavulla ALDE voi kolkutella eurovaalien kärkitiloja. Unionin perusarvoja kyseenalaistavat populistiset puolueet ovat sementoineet valtansa eri puolilla mannerta. ALDEn vaalimanifestin laatimiseen osallistunut ministeri toivotti Madridissa En Marche! yhteistyön tervetulleeksi. Vaikka median reaktio En Marche! uu tiseen oli vaisu, ALDEn voimistuminen se koittaa eurovaalien pakkaa. EnnEn Madridin kongressia spekulaatiot En Marche! puolueen aikeista kävivät kuumana. Vaikka joissakin jäsenpuolueissa ajettiin tukien leikkaamista, enemmistö kääntyi maataloustukien kehittämisen kannalle. Ilmeisesti suomalainen lehdistö ei EPP:n Helsingin kokouksen jälkiähkyltä huoman nut, että liberaalit saivat kättä pidempää EPPkonservatiivien ja eurososialistien sul le–mulletradition sekoittamiseksi. Aina kun puhutaan politiikasta, luvut määräävät, ministeri viittasi vaalien jäl keiseen paikkajakoon. Siksi Eurooppatavoitteiden kirkastami nen on ollut Bernerin mukaan keskustalle tarpeen. – Nationalistit ovat tulleet takaisin. ALDEn presidentti Hans van Baalen titu leerasi vaaliyhteistyön Madridin liitoksi. Meidät yritetään kään tää toisiamme vastaan ja meidän keskuu teemme lietsotaan pelkoa, Panosyan ra visteli kokousväkeä kuin Macron konsa naan. LiiKEnnEja ViEstintäMinistEri Anne Berner (kesk.) muistutti, että EUpuheen johtajamaan saappaisiin astuminen on Suomen seuraavalle hallitukselle tiukka paikka. Työvoiton ansiosta keskustan ALDE jäsenyyttä ivaavilta heitoilta menee pohja ensi eurovaaleissa. Hei dän vetovoimansa kasvaa vaali vaalilta. Se ajaa muun muassa yksilön vapautta, vastuuta, yrittäjyyttä ja kaupan esteiden poistamista. Ihmisoikeuksia korostavan kattopuolu een jäsenenä on helppoa katsoa peiliin. Sitä sopii miettiä myös kokoomuksessa, joka veljeilee Unkarin pääministeri Viktor Orbanin kanssa konservatiivisessa EPP puolueessa. VaiKKa yhteistyö macronilaisten kanssa oli kaikkien huulilla, myös ALDEn euro vaalimanifesti näki Madridissa päivänva lon tarkan viilaamisen päätteeksi. Keskustalaisten sinnikäs kamppailu maatalouslinjasta kantoi hedelmää. Kuumeisesti Macronin suunnitelmien valmistumista odottaneen ALDEväen ap lodeille ei ollut tulla loppua. EnsiMMäistä kertaa eurovaaleihin osallis tuvan En Marche! puolueen vetoapu tulee keskustan kattopuolueelle, liberaalidemo kraattiselle ALDE:lle tarpeeseen. Esimerkiksi Puolalle ja Unkarille EU:n miljoonatuet kelpaavat, mutta yhteiset pe lisäännöt eivät: oikeusvaltioksi niitä on vaikea kutsua hyvällä tahdollakaan
Ajokilometrejä Grönlundin etanoliautolle kertyy viikossa runsaasti. – Vuosi sitten poistui säädös, jonka mukaan auton lisävaloja piti olla parillinen määrä ja ne piti asetella symmetrisesti. Nyt minulla on rekisterikilven telineessä yksi led-lamppu. tEknoloGiAn tutkimuskeskus VTT:n tutkimusprofessori Nils-Olof Nylund pitää E85tekniikkaa itsessään hyvänä, mutta ennustaa etanoliautoille kuitenkin suhteellisen pimeää tulevaisuutta. – Etanoli tuotetaan uusiutuvista materiaaleista. Täysin vapaa fossiilisesta öljystä polttoneste ei siis ole, mutta ero tavalliseen 95E10tai 98E5bensojen kymmenen ja viiden prosentin osuuksiin on huomattava. Autoilua alkoholilla Ilmiöt Antti Grönlund ajaa etanoliautolla, koska näkee sen olevan edullisuuden lisäksi paras keino muuttaa autokanta nopeasti ekologisemmaksi.. Tuotanto myös tapahtuu täällä Suomessa. Isompi asia taas on vuodenvaihteessa voimaan tullut muuntotuki. EtAnoli eli etyylialkoholi on tässä vaiheessa Grönlundin mielestä paras menovesi henkilöautoille. Etanolipolttoaine E85 sisältää maksimissaan 85 prosenttia etanolia ja vähintään 15 prosenttia tavallista bensiiniä. Vaikka etanolipolttoainetta kuluukin yli 10 prosenttia enemmän kuin tavallista bensiiniä, alhaisemman hinnan ansiosta säästän joka kuukausi noin 115 euroa keskimääräisellä 3 000 ajokilometrillä, Grönlund laskee. Hän huomauttaa etanolin olevan vielä marginaalinen polttoaine TeksTi: Lauri HeikkiLä kuvaT: Jari Laukkanen Etanolipolttoaine tehdään uusiutuvista materiaaleista ja on edullista. Muutin bensa-autoni keväällä etanolilla käyväksi, ja muuntotuen ansiosta muutos oli erittäin edullinen, Grönlund kertoo tyytyväisenä. Opinnot Turussa, työ keskustanuorilla Helsingissä ja kotitila Lohjalla tekevät eteläisen Suomen teitä joka viikko tutummiksi. 12 16.11.2018 Antti Grönlund kiittää liikenneministeri Anne Berneriä (kesk.) kahdestakin autostaan löytyvästä asiasta. Hän luetteleekin vakuuttavat kolme syytä etanoliautoiluun siirtymiselleen. Miksi se ei ole lyönyt itseään läpi liikenteessä
Kaupunkiliikenne on saatava mahdollisimman sähköiseksi, sähköpyörät mukaan lukien, sillä kaupungeissa se onnistuu helpoimmin. Koska verotus etanoliautossa on sama kuin bensa-autoissa, Alternative Fuels Data Center Polttoaineen suihkutus Polttomoottori (polttoaineen sytytys sytytystulpilla) Sähköinen ohjausyksikkö Akku Voimansiirto Polttoainelinja Pakoputkisto Polttoainetankki (etanoli-bensiiniseos) Bensapumppu Polttoaineen täyttö ei etanolilla ajamiselle ole kaivattua lisäkannustetta. TuTkimusprofessori Nylund ajaa itsekin tehdasvalmisteisella etanoliautolla, mutta näkee kaasuautoilla valoisamman tulevaisuuden kuin E85-flexifuel-autoilla. Edullisuuden ja helpon muunnon vuoksi se on loistava keino siirtää bensa-autokantaa ekologisempaan suuntaan hyvinkin nopeasti. – Koska verotus etanoliautossa on sama kuin bensa-autoissa, ei etanolilla ajamiselle ole kaivattua lisäkannustetta. NyluNd huomauttaa, että tulevaisuuden autoja valmistettaessa on huomioitava kolme seikkaa. Valmistusporkkanoita on, ja hiilidioksidipäästöt ovat mittauksissa alhaisemmat. Grönlund kertoo, että hänenkään autonsa ei kylmillä keleillä lähde käyntiin ensi yrittämällä, mutta kuitenkin aina toisella käynnistyksellä. – Sellaisiin merkkeihin, joilla on perinteitä etanoliautojen valmistuksesta, voi useimmiten tehdä muutoksen. – Tällä hetkellä kaasuautojen tuotanto ja tarjonta ovat kohtuullisella tasolla. Etanolija bensiiniautot toimivat käytännössä melkein samalla tavalla. Etanoliautoilutietoisuutta lisäävän eFlexFuel-sivuston kartta näyttää verkon olevan suhteellisen kattava etenkin etelässä ja lännessä aina Oulun korkeudelle asti. Aiemmin hänellä oli dieselillä käyvä Saab, johon hän siihenkin valitsi ekologisen, uusiutuvista materiaaleista valmistetun MY-dieselin. 16.11.2018 13 autoissa, eikä kasvua osuudessa ole näköpiirissä. GröNluNd ajaakin juuri Volvolla. Etanolipitoisuutta mittaava anturi ja ajotietokone säätelevät etanoliauton syöttömäärää sen mukaan, miten paljon seoksessa on bensiiniä ja miten paljon etanolia.. Grönlund laskee etanolin eduiksi myös kaasua laajemman jakeluverkon. Grönlundin mielestä on valitettavaa, ettei etanoliautoille ole olemassa mitään veroetua, vaikka autoilija muuten säästääkin tankkaamalla E85-bensaa. Kylmällä kelillä etanolilla käynnistettäessä onkin sitten ongelmia, professori lausuu. Autoilija Grönlund ei mielellään tukisi kaasunjakeluverkkoa. Vielä Rovaniemelläkin voi tankata E85-polttoainetta, mutta kaasunjakelua ei ole Oulun pohjoispuolella, kaasuyhtiö Gasum näyttää verkkosivuillaan. Tällaisia merkkejä ovat esimerkiksi Volvo, Saab ja Ford. Sitten taas japanilaisiin ja korealaisiin merkkeihin tämä onnistuu heikommin. Niiden muovija kumiosat sekä monet metalliseokset eivät kestä etanolia, professori toteaa. Vaikka onkin vahvasti etanoliautojen puolestapuhuja, Grönlundkin pitää E85-ajelua välivaiheen ratkaisuna. Uudet Euro 6 -pakokaasumääräykset myös muuttivat tilannetta viitisen vuotta sitten niin, että päästöt mitataan nyt myös pakkaskeleillä. Kaasuautoille verotuki löytyy. Autojen on oltava energiatehokkaita, ja niitä tulee käyttää uusiutuvilla polttoaineilla ja sähköllä. – Biokaasu toki tuotetaan Suomessa, mutta biokaasua käytettäessä tuetaan myös Venäjältä tuodun, ei kovin ympäristöystävällisen maakaasun jakeluverkkoa. Julkisia kulkuneuvoja tulee käyttää siellä, missä niitä on. Nylund muistuttaa, ettei tämä onnistu kaikkien bensiinipeltilehmien osalta. Etanoli on kuitenkin nopein ja helpoin keino kenelle tahansa siirtyä uusiutuviin polttoaineisiin, hän luottaa. Maalla voidaan käyttää lähellä tuotettuja biopolttoaineita. Sekä etanoliettä kaasuautoissa voi käyttää tarvittaessa myös tavallista bensiiniä, kaasuautoissa tosin tarvitaan erillinen tankki bensiinille. – Päästöttömään sähköautoiluun ja sitä ennen sähköhybrideihin on tietenkin pyrittävä, mutta ylimenovaiheessa etanoli on paras ratkaisu tavalliselle autoilijalle. – Autonvalmistajille ei oikein ole tarjolla kunnon porkkanaa. Hän luottaa ruotsalaisiin autoihin, jotka on tehty pohjoisiin olosuhteisiin
14 16.11.2018 Maailman kuvat Palkinto Pois. Maailman johtajat seurasivat keskittyneinä, kun laulaja Angelique Kidjo esiintyi ensimmäisen maailmansodan päättymisen muistojuhlassa Pariisissa. Koonnut: samuli vänttilä Francois Mori / AFP Photo / Lehtikuva. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International vetää pois korkeimman kunnianosoituksensa Myanmarin valtiokanslerilta Aung San Suu Kyiltä. Syy kunnianosoituksen poisvetoon on valtiokanslerin haluttomuus estää rohingya-muslimien etnistä vainoa Myanmarissa. Yhdysvaltojen ensimmäisen tummaihoisen presidentin puolison osa toi Michelle Obaman elämään paljon vihamielistä julkisuutta, jota hän ei osannut odottaa. Pohjois-Korealla on toiminnassa ainakin 13 salaista ohjustukikohtaa, joista on mahdollista laukaista ydinohjuksia, ilmenee yhdysvaltalaistutkimuksesta. Tutkimus vahvistaa arvioita siitä, että Pohjois-Korea ei ole edennyt ydinaseriisunnassaan, vaikka USA:n presidentti Donald Trump on väittänyt, että ydinaseriisunta on lähtenyt hyvin käyntiin. salaisia tukikohtia. MuistelMat julki. Ranskan presidentti Emmanuel Macron sanoi puheessaan, että nationalismi on isänmaanrakkauden pettämistä. kärsiMysten Muistolle. Suu Kyi sai palkinnon vuonna 2009 kamppailustaan ihmisoikeuksien puolesta. Obama kertoo tiistaina julkaistuissa muistelmissaan avoimesti muun muassa avioliitostaan ja siitä, miten kiivaasti hän vastusti aviomiehensä Barack Obaman haaveita poliittisesta urasta
Hän toki jatkaa kampanjoitaan Sveitsin maaseudulla normaalina pidettäviä asioita vastaan. Vegaani Holten kampanjoi myös laajasti ja näkyvästi muita Sveitsissä tavanomaisia asioita kuten metsästystä, karjanpitoa, lihansyöntiä, maidon tarjoilua kouluruokailussa, hiirten hävittämistä ja kirkonkellojen soittamista vastaan. Heini Utunen Geneve heini.utunen@gmail.com Twitter: @heini_utunen Sveitsissä lehmä on miltei pyhä Rauhan pääkaupunki. Nämä patsaslehmät ovat tuunattuja maalauksin ja koristein, klassisista yksivärisistä aina retrokuoseihin ja tunnetuihin design-kuvioihin. Yksi kansalaisuuden saantiperusteita on Sveitsin elämäntyylin, perinteiden ja tapojen tunnustaminen. Näin teki 3 500 asukkaan Gibf-Oberfrick. Lehmänkellot kilisevät juhlakalujen kaulassa. Vasta asian edettyä kahden vuoden väännön jälkeen kantonitasolle todettiin Holtenin olevan riittävästi integroitunut Sveitsiin. Samassa lehmäboomissa on mainittava lokakuun suuri tapahtuma, desalpes, lehmien laskeutuminen vuoristoasemilta alas laakson navetoihin. Sveitsiläiset ovat ylpeitä lehmästä, joka tuottaa raaka-aineen maan tunnetuimpiin ruokiin: juustoon ja suklaaseen. Lehmä on turistikohteissa myytävien maskottien suosituin hahmo, ja lehmähahmot koristavat niin aterimia, sisustusesineitä kuin lahjaesineitä. Siihen pisteeseen asti, että lehmänkelloja vastaan taistellut, maassa melkein koko ikänsä asunut hollantilainen Nancy Holten ei hakiessaan saanut Sveitsin kansalaisuutta. Tätä suosittua tapahtumaa seuraavat eri kylissä tuhannet ihmiset. Vuoristoteillä etuajo-oikeutta ei ole autoilla, vaan näillä sveitsiläisille niin rakkailla märehtijöillä, joista kolmioliikennemerkeilläkin varoitetaan. Lehmiin suhtaudutaan kunnioituksella ja arvostuksella. Lehmät on puettu kuusentaimista tehtyihin kukkakruunuihin, alppitorvet soivat ja lannalla vuoratut vuoristokylien kadut ovat täynnä ihmisiä. Kansalaisuushakemukset käsitellään paikallistasolla, ja kuntalaiset voivat äänestämällä päättää kansalaisuutta vastaan. Lehmänkellot aiheuttavat Holtenin viittaaman tutkimuksen mukaan lehmien kuulon alenemaa. hoLtenin tapauksessa hänen lapsensa saivat kansalaisuuden, mutta ei hän itse, vaikka toistamiseen haki sitä. Nekin ovat Sveitsille leimaa antava merkki, esillä jokaisessa maatalossa, useissa ravintoloissa ja matkamuistomyymälöissä. Kesäisin vuoristoalueet ovat rauhoitettuja lehmien laiduntamiselle, vaeltajat saavat mennä laitumien läpi lehmien ehdoilla, mikä tarkoittaa puikkelehtimista vapaana laiduntavien laumojen välistä. 16.11.2018 15 Aidon kokoinen tai suurempi lehmäpatsas kunnioittaa monen sveitsiläisen linnan ja hienon hotellin pihaa, mutta myös yksityisiä koteja, jalkapalloklubeja ja turistikohteita. Kansalaisuuden evääminen paikallistasolla oli näpäytys paikallisilta sveitsiläisiltä: meidän lehmät ja lehmien oikeudet omistamme me. Kunnan puhemiehen mukaan Holten oli ärsyttävä ja liian äänekäs mielipiteissään
Eikä jännittänyt yhtään. Abivuosi on menossa. Hän on seurannut kansalaispalvelua koskevan aloitteensa etenemistä Keski-Pohjanmaan keskustanuorten keskusteluista liittokokouksen kautta aina puoluekokouksen päätökseen saakka. Nuori mies sanookin nyt tekevänsä politiikkaa työkseen ja harrastavansa opiskelua. Joukon jatkona oli keskustanuorten liittohallituksen jäsen Oliver Pietilä. Seinillä vanhoja vaalijulisteita, kuvia puolueen vanhoista sedistä. Lauteilla keskusteltiin luontevasti politiikasta ja löylynheitosta, ja kiuas sihahteli aidon kuuloisesti. 16 16.11.2018 Tänään haastatellaan 2000-luvulla syntynyttä keskustanuorta. Pojat ilmoittivat liittyvänsä puolueen jäseniksi ja perustavansa Kälviälle keskustanuorten osaston. Viime kesänä Sotkamon puoluekokouksen pääjuhlassa puoluejohto kietaisi saunatakit ylle ja kiipesi ”politiikan saunan” lauteille puhumaan aatteesta. Seuraavan vuoden Oliver Pietilä on varannut varusmiespalveluksen suorittamiseen. – Sitten Helsinkiin valtiotiedettä lukemaan, hän linjaa. Keskusta tuntui omalta. – Sitten olisi aikaa maakuntavaaleille. Puoluejohto tunnetusti on suulasta väkeä, mutta pääsi Pietiläkin mukaan keskusteluun. Loput hoidellaan keväällä. Joulupukki toi Pekka Ervastin ja Timo Haapalan kirjan Kuka, Mitä, Häh, ja se piti ahmia heti. Kannustettiin kyllä politiikan seuraamiseen, kun pikkumies alkoi kiinnostua television satiiriohjelmista. Tuorein kuva esittää eläkkeelle siirtynyttä toiminnanjohtaja Erkki Hännistä. Suostumuksen olen antanut. Istumme keskustan Keski-Pohjanmaan piirin toimistolla Kokkolassa. Siinä on jotain olennaista keskustasta ja Alkiosta. Satiiri on suosikkilaji edelleen, mutta politiikka ei Pietilän mukaan ole naurun asia, eikä poliitikkoja kannata halveksia. – Täällä päin on tavattu sanoa, että meillä on vain kaksi puoluetta: keskusta ja maalaisliitto, mutta kyllä minä vakavasti kävin läpi muidenkin puolueiden ohjelmia. Pari ainetta on jo kirjoitettu hyvin arvosanoin. Tänne toimistolle hän marssi heti viisitoista täytettyään kahden kaverinsa kanssa. Vuoden 2011 eduskuntavaaleja hän seurasi jo tiiviisti. Luotamme jokaisen kykyyn kehittää itseään ja toimia kansalaisena yhteiseksi hyväksi. Systeemit ja markkinat eivät luo hyvää ihmistä, vaan sivistyneet ihmiset luovat paremman yhteiskunnan”, hän siteeraa ulkomuistista. oliVer PieTilä haluaa vaikuttaa, uskoo vaikuttamiseen ja on jo nähnyt, miten se tapahtuu. PieTilän suosikki on periaate numero kaksi. Osa oli tuttujakin jo ennestään. – Jospa minä olenkin tuleva vanha setä, nauraa Oliver Pietilä, 18. – Harmitti, kun en ehtinyt sanoa, mikä on suosikkini keskustan sadastayhdestä periaatteesta, hän tunnustaa. – Eikä todellakaan sen takia, että en olisi pitemmälle jaksanut lukea! – ”Luotamme ihmisyyteen. KoToa ei puolueen valintaa ohjattu. Erityisesti puhetaitonsa ja argumentointikykynsä vuoksi. Ehkä myös selitys siihen, miksi Oliver Pietilä marssi juuri keskustan piiritoimistolle. – Mukava ja rento porukka. TeksTi: Pirkko Wilén kuvaT: Maria sePPälä ”Tuleva vanha setä” tekee politiikkaa ja harrastaa opiskelua Oliver Pietilä pääsi Sotkamon puoluekokouksessa lauteille puoluejohdon kanssa Henkilö. – Sitä oli käsketty miettiä. – Muuhun ei juuri aikaa jääkään. Oliver Pietilä tuntee mallikelpoisia, aatteellisia ja työteliäitä poliitikkoja, mutta esikuvista kysyttäessä hän vastaa diplomaattisesti: – Barak Obama
Kälviän oman lukion lakkauttaminen harmitti, mutta kaupungissa opiskelemisessakin on puolensa, pohtii Oliver Pietilä koulupäivän jälkeen Kokkolan kirjastossa.. 16.11.2018 17 Oliver Pietilän suosikki on keskustan periaate numero kaksi
TeksTi: sanTeri Lampi kuvaT: Jaakko marTikainen, keskusTanuoreT. 18 16.11.2018 Reportaasi Nuori vaikuttajapolvi on keskustan poliittinen henkivakuutus, professori Martti Siisiäinen arvioi
Sekä koulussa että kotona puoluepolitiikka on yhä useammin siivottu maton alle. Vaaliuurnilla päätökset syntyvät fiilispohjalta. 16.11.2018 19 PolitiikkakuPlassa viihtyvä voi helposti unohtaa, että suomalainen keskivertonuori kavahtaa aatteellista poljentoa ja sivuaa politiikkaa korkeintaan ironisesti vitsaillen. Piirit kilvoittelevat perinteiseen tapaan hopeisesta haarikka-kiertopalkinnosta, jonka presidentti Urho Kekkonen lahjoitti liitolle vuonna 1954. Fokus on kuitenkin tiukasti tässä hetkessä: jäätiköt sulattava ilmastonmuutos ja paineita kasaava kilpailuyhteiskunta vetävät nuoren polven mietteliääksi.. Esimerkiksi keskustanuorten aatteellinen viestikapula kulkee ensi viikonloppuna Seinäjoelle, missä vuonna 1945 perustettu järjestö pitää liittokokouksensa. Poliittiset nuorisojärjestöt kuitenkin soutavat poliittista apatiaa vastavirtaan. Jos arki ottaa päähän, vastoinkäymisistä purnataan Instagramissa – tupaillat, joissa ennen parannettiin maailmaa, eivät enää vedä nuoria
Esimerkiksi keskustanuorten kannattama sukupuolineutraali avioliittolaki oli puolueen eduskuntaryhmälle hankala rasti. Jopa Santeri Alkion kanonisoituja opinkappaleita ruoditaan nuorten keskuudessa kriittisemmällä otteella. – Keskusta ei ole pitänyt kiinni kaikista periaatteistaan. Suvi Mäkeläinen muistuttaa, ettei keskustalainen kansanliike ole olemassa vain hallitusvastuuta varten. Nuorisosiivessä keskustavetoisen hallituksen politiikkaa on seurattu välillä hampaita kiristellen. nuorison ja emopuolueen näkemyserojen hankaaminen yhteen aiheuttaa väistämättä välillä kitkaa. Esimerkiksi koulutukseen suunnattavien varojen leikkaaminen ja vaisu aluepolitiikka ovat olleet märkä rätti vasten monen keskustanuoren kasvoja. Mäkeläinen jättää tarkoituksella väliin aateopillisen litanian köyhän asiasta edistyksen lipun liehuttamiseen, sillä ideologista nostatusta kyllä piisaa emopuolueen piireissä. Mäkeläinen korostaa, ettei keskustalainen kansanliike ole olemassa vain hallitusvastuuta varten. – Nuorkeskustalaisuus on halua muuttaa maailmaa ja kasvamista ihmisenä, puheenjohtaja tiivistää. Esimerkiksi tiukka taloudenpito on halkonut keskustanuorten rivejä. Tänä vuonna nuoriso-osasto vastusti hallituksen suunnitelmia helpottaa määräaikaisten työsopimusten solmimista alle 30-vuotiaiden työntekijöiden kanssa. Mikä on äänestäjän oikeusturva, jos tingimme niistä, Mäkeläinen haastaa. Vastalauseiden myrskyn keskelle joutunut hallitus perääntyi lopulta aikeistaan. Jaakko Martikainen. Vasta nyt yhä useampi uskaltaa tähytä tulevaisuuteen toiveikkaasti. Poliittisen nuorisojärjestön johtaminen on kokopäivätyönä erikoista hommaa: harva 24-vuotias esimerkiksi istuu säännöllisesti kokouspöydässä pääministerin kanssa. Mäkeläinen ei kuitenkaan pidä ärhäkkyyttä ja räväkkyyttä itseisarvona – keskustanuorten pitää valita taistelunsa huolellisesti. 20 16.11.2018 Välillä pohdin, ajatteleeko vain nuorkeskusta yhtä vaalikautta pidemmälle tässä puolueessa, keskustanuorten puheenjohtaja Suvi Mäkeläinen toteaa. Mäkeläinen näkee, että vuosikausien talouskurimus jätti nuoreen sukupolveen leimansa. Kansalaisten luottamus keskustaan on Mäkeläisen mukaan rapautunut myös siksi, etteivät suurituloiset ole osallistuneet taloustalkoisiin riittävästi. Ristiin rastiin Suomea kiertävältä Mäkeläiseltä udellaankin usein, miten tämä jaksaa uskoa asiaansa
siisiäisen mukaan jäsenmäärien lasku ja toiminnan näivettyminen uhkaavat puolueiden ja demokratian toimivuutta. sosiologian emeritusprofessori Martti Siisiäinen vahvistaa arkihavainnon nuorison haluttomuudesta osallistua aatteelliseen miekkailuun. Yhteiskunnallinen kehitys on lievittänyt tehokkaasti turvattomuuden ja epävarmuuden tunnetta, joten järjestötyöstä ei ole ollut tarpeen kiinnostua. Barrikadeille nousemisen sijaan he eivät silti halua tunnustaa väriä samalla tavalla kuin edeltävät sukupolvet. vuosina 2015–2017 keskustanuoria luotsannut Hilkka Kemppi ei suostu tinkimään keskustalaisesta yhteisöllisyyden periaatteesta, vaikka se olisi pois muodista. 1970-luvulla riistäytynyt ylipolitisoitumisen haamu kummittelee edelleen. Ne, jotka näkivät Teiniliiton ajautuvan taistolaisten temmellyskentäksi, eivät ilmeisesti tuputtaneet politiikkaa jälkipolvilleen kovin hanakasti. Siisiäisen mukaan 1960ja 70-luvuilla vallinnut yhteisöllinen kulttuuri onkin jäänyt alakynteen, kun yksilöllisyyttä, vapautta ja vastuuta korostava puhuri on käynyt Suomen yli. Kauhukuvana on, että puolueet muuttuvat vaaliorganisaatioiksi, Siisiäinen varoittaa. Hänestä laajaa nuorisotoimintaa voi edelleen pitää keskustan poliittisena henkivakuutuksena, sillä kansanliikkeessä ruohonjuuritason viestit kantautuvat puoluejohdon korviin saakka toimivan järjestöverkoston kautta. Ja ak ko M art ika in en. Nuorison järjestötoimintaa tutkineen Siisiäisen mukaan verkkomaailma on korvannut pitkäkestoista sitoutumista vaativan järjestötyön. – Jos järjestöistä tulee vain harvalukuisten poliittisten broilerien kasvattamoja, linkki ihmisten arjen ja puolueiden välillä heikkenee. 16.11.2018 21 Hilkka Kemppi näkee, että keskustanuorten 50 vuotta kestänyt ideologinen taival näkyy nykyisessä hallitusohjelmassa. Kansainvälisessä vertailussa suomalaisnuoret ovat sisäistäneet demokraattisen puoluejärjestelmän salat erinomaisesti. Lisäksi markkinatalouden voittokulku on muuttanut maailmankuvaa kulutuskeskeisemmäksi – harva nuori näkee politiikassa keinon vauhdittaa uraansa tai vaurastua. Siisiäinen korostaa, että hyvinvointivaltiossa lapset voivat olla kauemmin lapsia. – Poliittinen nuorisotoiminta on hiipunut 1980-luvulta lähtien, ja tällä vuosituhannella harrastusyhdistykset ja -järjestöt ovat kasvattaneet suosiotaan. Hän huomauttaa, että yksinäisyys aiheuttaa tänä päivänä pahoinvointia ja ahdistusta
– Esimerkiksi keskustanuorten pitkään markkinoima luottamusyhteiskunta-ajattelu on kulminoitunut perustulokokeiluun ja keskusteluun negatiivisesta tuloverotuksesta, Kemppi kuvailee. Se oli shokki kaikille hallitusneuvotteluissa mukana olleille, nuoria vuoteen 2015 asti kipparoinut Teppo Säkkinen muistelee. Viime vuosien repivimmän yksittäisen kamppailun nuorkeskusta lienee käynyt keskustavetoisen hallituksen koulutusleikkauksia vastaan. 1960ja 70-luvuilla voimistunut maailmanparannusaate legendaarisine vihreine aaltoineen heijastuu nyt niin ilmastokuin sosiaalipolitiikkaankin. Se on poliittisen urani surullisin asia, aineenopettajaksi kouluttautunut ja myös keskustaopiskelijoita luotsannut Kemppi huokaa. 1970-luvulla järjestö piti MTV:n uutistoiminnan aloittamista suurkapitalistien keskittävänä hankkeena, ja 80-luvulla nuoret vastustivat EteläAfrikan rotuerottelupolitiikkaa sekä vaativat kehitysavun nostamista yhteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Jaakko Martikainen. Hallitus löi pöytään vaikeat asiat heti vaalikauden alussa. Ex-puheenjohtaja arvioi, että etenkin nuorisosiiven ihmiskäsityksessä on jo pitkään korostunut yksilön oma-aloitteisuus ja aktiivisuus. Puolueet eivät kuitenkaan voi aina lähteä trendien mukaan. KesKustanuoret ovat aina ottaneet hanakasti kantaa. 22 16.11.2018 – Politiikka on muuttunut entistä yksilökeskeisemmäksi. Teppo Säkkinen arvioi, että nuoret olivat nostamassa keskustaa takaisin politiikan parrasvaloihin vuoden 2011 vaalitappion jälkeen. Kipuilevan kentän katseet kohdistuivat puheenjohtajaan, jonka odotettiin sanoittavan nuorisosiiven tuntoja. Kemppi näkee, että keskustanuorten 50 vuotta kestänyt ideologinen taival näkyy nykyisessä hallitusohjelmassa. Säkkinen oli puun ja kuoren välissä, mutta ei lähtenyt räyhäämislinjalle. – Keskusta teki virheen koulutussäästöjen kohdalla
Vaikka keskustanuorten riennot eivät enää vedä osallistujia 1950ja 60-lukujen malliin, järjestön asema on puolueen sisällä edelleen vankka. Säkkinen arvioi, että nuorten avaukset ja raataminen auttoivat osaltaan keskustaa ponnistamaan takaisin politiikan kirkkaimpiin parrasvaloihin. Poliittisilla nuorisoliikkeillä onkin valttikortti, jota kilpailevilla liikkeillä ei ole: suorat vaikutuskanavat aina kansakunnan kaapin päälle saakka. – Koin, että me nuoret olimme osa puolueen leveää keihäänkärkeä. Säkkinen on huolissaan keskustanuoriin heijastuvasta yhteiskunnallisen vastakkainasettelun kärjistymisestä. SäkkiSen puheenjohtajuus osui saranavaiheeseen, jossa vuoden 2011 eduskuntavaaleissa tyrmätty keskusta haki vauhtia oppositiosta Juha Sipilän johdolla yritysmaailman opeilla. 16.11.2018 23 – Ei voi ensin olla mukana hyväksymässä yhteistä linjaa ja sen jälkeen arvostella sitä julkisuudessa, hän perustelee. Hän korostaa, ettei keskusta voita tulevia vaaleja esittelemällä menneitä saavutuksiaan. Keskustanuorten puheenjohtaja on puoluehallituksen täysivaltainen jäsen, ja nuorisosiipi punnertaa avauksiaan ja ehdokkaitaan onnistuneesti läpi puoluekokouksissa. Ensi vuoden eduskuntavaaleista voi muodostua keskustanuorten esiinmarssi, kun moni konkari päättää uransa Arkadianmäellä. – Pitäisi ponnistella sen puolesta, että siedettäisiin eri näkemyksiä, sillä täydelliseen yksimielisyyteen ei ole mahdollista päästä. Uudet ajatukset syntyvät Säkkisen mukaan vain työn kautta – pitää opiskella, altistua vieraille näkemyksille ja kuunnella muitakin kuin keskustalaisia. n kokoomus keskusta perussuomalaiset sdp vasemmisto rkp kristillisdemokraatit sininen tulevaisuus muut Mitä puoluetta äänestäisit, jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt ja olisit äänioikeutettu. Vihreät 33,6 % 20,9 % 14,1 % 9,6 % 8,4 % 4,6 % 2,5% 1,7 % 1,7 % 2,9 % % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % kysely 15–19 -vuotiaille toisen asteen opiskelijoille. kyselyyn vastasi 2390 nuorta Alli an ssi. Liian usein vain lähdetään pois, jos ei siedetä toisen mielipidettä, Säkkinen varoittaa. Sipilä delegoi taitavasti linjausten valmisteluvastuuta myös nuorille. – Jos nuoret samaistuvat hallitusvastuuseen liian vahvasti, uudet ajatukset saattavat ehtyä, Säkkinen varoittaa. Arvolatautuneet yhdenvertaisuuskysymykset, pakolaisaallot ja kipunoivat talouskeskustelut jakavat myös nuorisojärjestön laajaa kenttää. Viime kuntavaaleissa valtuustoihin eri puolilla Suomea valittiin 186 nuorta keskustalaista yhteensä 32 753 äänellä. Gallupien mukaan Suomi kuntoon -viesti ei toimi enää entiseen malliin
Silti tuntui hienolta, vaikka vaikealta uskoa, että sota viimein oli ohi. Yksi hurjimmista sotamuistoista liittyy Kiestingin koviin taisteluihin. Kun kotikylältä lähti miehiä jatkosotaan vuonna 1941, Anttila lyöttäytyi mukaan vapaaehtoisena vain 17-vuotiaana. Monilla jäivät aseetkin vihollisen jalkoihin. – Vaikka kovasti sitä evästä olisi tarvinnut. Viimeksi hän osallistui teurasporojen merkintään. Silti tuntui, että sotareissu oli kestänyt jo riittävästi. Ei tarvitse etsiskellä. Jos oli pelottava määränpää, niin kylmää oli kyytikin. Metsäreunassa seisovat porot lähtevät hitaasti köpöttelemään kohti. Kovin paljon poronhoito tosin on muuttunut Anttilan nuoruudesta. Anttilan mieleen on jäänyt eräs syysöinen vartioreissu, jolloin hän oli vähällä saada venäläisen vangiksi. – Ei sitä pysty sivulliselle selittämään. Sinne hukkui myös Anttilan lompakko, jossa oli venäläisten upseereiden arvomerkkejä. Vain piiput sojottivat pystyssä, Anttila kertoo. – Jotenkin sotaan ehti kotiutua, Anttila luonnehtii. Niiden mukana kantaminen tuntui nimittäin liian uhkarohkealta. Suomalaiset olivat kahden vesistön välissä, kun vihollinen alkoi vyöryä asemapaikan ylitse. Ehkä pisin yhtäjaksoinen marssi oli Kittilästä kotiin Pudasjärven Rytingille. Siitä tuli pitkä reissu, jolta hän palasi kävellen kotiin. Piti juosta, että pääsi alta pois. Anttila liikkui kavereidensa kanssa kolmion muodossa etuvartiota kohti. Tuuria täytyi olla, että niinkin vähällä selvisin, Anttila kertoo. Pahimmissa taisteluissa rautaa tuli kuin rakeita. Maata peitti lumi, mutta puut olivat paljaat. ”Tuntui, että pitää mennä” Elämä. Tuntui, että pitää mennä. Kilometrejä kertyi yli 300. Ei sitä voi käsittää. Miehet istuivat 40 asteen pakkasessa kuorma-auton lavalla satoja kilometrejä. – On ne niin mukavia. Myrskysi. 18-vuotiaana tuli käsky kutsuntoihin, mutta tietyömaalta ei päästetty. Pimeässä hän huomasi lumipukuisen hahmon tummia puita vasten. Pudasjärviset päättivät lähteä kävelemään kotiin, sillä kyydistä ei ollut varmuutta. Ei siinä muu auttanut. Kännykästä katsovat, missä porot ovat. Se tapahtui Lapin sodan päätyttyä. Vihollinen oli tullut asemiin. Tietäkään ei tosin oikein ollut, vain pahainen kärrypolku. En ymmärrä, miksi jotkut niitä inhoavat, Anttila hymyilee. Lopulta hän sai lyhyen sotilaskoulutuksen Oulussa, josta passitettiin rintamalle tositoimiin samalle tutulle Kiestingin suunnalle. – Kaikki oli poltettu. Heti toivottuaan mies passitettiin takaisin rintamalle. Pahaksi onTeksTi: Meri AlArAnTA-sAukko kuvAT: MAriA seppälä Eino Anttila lähti sotaan vapaaehtoisena vain 17-vuotiaana. SodaSta olisi tarina jos toinenkin. Teki mieli päästä kotiin. Taisteluiden tiimellyksessä oli usein tuntunut, ettei se lopu koskaan. Anttilalla sattui olemaan reppu täynnä evästä kotilomalta, mutta kaikki sai jäädä Karjalan kannakselle. – Työ se pitää ihmisen kunnossa, hän tuumaa. aktiiviPäivinään Anttila on taivaltanut jalan kilometrin jos toisenkin porojen perässä, mutta muutenkin. Perusteltiin, että Anttila jo oli sotahommissa. Henki oli ruokaa kalliimpi. Ensin Anttila osoitettiin Kiestinkiin tienkorjaustöihin. Kiestingissä Anttila sai osuman ja hänet vietiin Rukajärven sotasairaalaan. 24 16.11.2018 Pakkanen on kuurannut maan valkoiseksi Pudasjärven Sarakylällä. Joulukuussa 96 vuotta täyttävä Eino Anttila seisoo pellon pientareella ja helisyttää kädessään rehuämpäriä. Hän aloitti poronhoidon jo 10-vuotiaana ja on harrastanut sitä siitä lähtien. – Nyt ne ajelevat mönkijöillä. Kuiskaten Anttila ilmoitti asiasta tovereilleen. Nykyään päävastuu on omalla pojalla, mutta yhä vain tekee mieli osallistua edes jotenkin. – Ne puottivat tankeilla ja vehkeillä tulemaan. Maisemat matkan varrella eivät olleet mieltäylentäviä. Ja monta vuotta se nielaisikin hänen elämästään. Aseveljiä kuoli ja haavoittui vierestä jatkuvasti. Sodassa oli koko ajan pikku nälkä, ei siellä ruualla röllötelty. SotareiSSu oli nuorelle miehelle ankara, koko loppuelämää määrittävä kokemus. – Ei sitä kotonakaan kukaan vastustanut. – Pakko oli palata
Etsii poroja. 16.11.2018 25 neksi venäläinen kuuli sen ja alkoi ampua. Kamarin seinällä on rivi kunniakirjoja. – Oma henki painoi kuitenkin enemmän. Anttila on valittu vuoden sarakyläläiseksikin. Senkin Anttila muistaa. Vihollinen perääntyi lopulta Vuokselta, ja se sota päättyi. Vähän Anttilaa jäi harmittamaan, että vangin saaminen oli niin tipalla. Totta. Aina niin ei ole ollut. Paavo Väyrysen kanssa paiskattiin kättä, Anttila myhäilee. Tuntuu hyvältä, että veteraanit saavat arvostusta. Muistelee menneitä ja vähän uudempiakin. Tilanne oli täpärä. Lapsesta saakka poroja hoitanut mies nauttii edelleen niiden parissa puuhastelusta.. Viime itsenäisyyspäivänä hän oli nimittäin yksi presidentin vastaanotolle kutsutuista sotaveteraaneista. Anttila meni naimisiin ja rakensi perheelleen kodin omin käsin. Eikä sitä olisi ilman Anttilan ja hänen sukupolvensa uhrauksia. Parasta on keskittyä nykyhetkeen. Hyllyllä odottavat sodasta tuodut kiikarit. Kolmikko palasi nopeasti asemiin. Lapsia syntyi kahdeksan, yhdet kaksosetkin. Polku oli kahden puolen miinoitettu, harha-askeliin ei ollut varaa. Mutta mitäpä vanhoista. Vangista kun olisi saanut 14 vuorokautta kaivattua lomaa. Ja kolme peliäkin tanssintaitaja ehti linnan tungoksessa vetää. Eino Anttila perusti perheen pitkäksi venähtäneen sotareissun jälkeen ja rakensi sille kodin omin käsin. – Oli siellä muitakin pohjoisen poikia. AnttilA oli mukana myös Kannaksen suurhyökkäyksessä. Osumaa ei tullut. – On se ihmeellistä tämä hyvinvointi, Anttila toteaa. – Olen sanonut, että sitä ei pureta. Lapin sodan jälkeen pääsi viimein kiinni tavalliseen arkeen. Itse rakennettu talo on vielä pystyssä, vaikka samaan pihapiiriin on jo kauan sitten noussut uudempi. Kokemus oli hieno. Sodassa oli koko ajan pikku nälkä, ei siellä ruualla röllötelty. Vitriinistä pappaa katselee kauniiden lastenlasten parvi. Niillä Anttila edelleen tiirailee ikkunasta metsän reunaan. Kesähelteillä siellä oli hyvä nukkua viileässä, Anttila huomauttaa
Kerran Liisa Jaakonsaari (sd.) sai postissa jopa ulostetta. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on saanut kansalaispalautetta muun muassa vuosi sitten koetusta Limingan maanjäristyksestä. Niin pitääkin olla. Harmaa terrieri irti TeksTi: Pekka Pohjolainen, henna lammi. on hyvä , että politiikassa on mukana kaikenlaisia ihmisiä erilai sista elämäntilanteista. pohjoisen kurja kansa on aina osannut syyttää valtaapitäviä. Tilastoja sopivasti yhdistelemällä voi tehdä päätelmiä siitä, mistä nuoret miehet hakevat turvaa tämän päivän Suomessa. Mutta ei hätää. Apollon tietäjä ehti jo hätääntyä pienokaisen kohtalosta. Tälläkin vaalikaudella on sanomista tullut. Niitä heijasi varmoin ottein pääministerin turvamies. Keskustan Peräpohjolan piiri valitsi viime viikonloppuna ensimmäistä kertaa puheenjohtajakseen naisen. Siinäpä pohdittavaa kirkolle ja ammattiyhdistysliikkeelle. Ei ehkä yhtä haise vaa, mutta järisyttävää. Vastaus saatiinkin eduskunnan lisä budjettikeskustelussa: – Arvoisa puhemies! Kun katsomme tätä Suomen vastausta ilmastokriisiin, niin olisi erittäin paikallaan, että nyt jo tässä lisätalousarviossa vielä vakavammin otettaisiin nämä kansainvälisen ilmastopaneelin suositukset ja Suomen reaktio niihin. Eräs toinen kokouskävijä osallistui pienen vauvan kanssa. Logiikka ei tietystikään toimi siihen suuntaan, että samassa pitäjässä koettu maankohoaminen toisi keskustalaiselle pääministerille kiitosta. Ei, vaikka meren alta kohoaa erittäin hedelmäl listä maatalousmaata. Apollon Tietäjät 26 16.11.2018 Apollon tietäjä odotti mielenkiinnolla, miten uusi vihreä oppositiojohtaja Pekka Haavisto ottaa tilanteen haltuun ja käy hallituksen kimppuun. Lasikattoja on kuitenkin edelleen. Hän veisteli uteliaille, että tarvittaessa vauvan hyssyttelykin kuuluu toimenkuvaan. No, ministeriaitiossa ei Haaviston hyökkäyksestä vielä isommin panikoitu – eikä vasemmistopopulismin suvereeneille joka paikanhöylille Antti Lindtmanille (sd.) ja Li Anderssonille (vas.) tullut ehkä tarvetta miettiä retorista arsenaaliaan uusiksi. Poliitikot ovat vastaanottaneet palautetta jos jonkinlaista. Nuoret miehet eroavat kirkosta ja liittyvät Loimaan kassaan. Vaunut löytyivät eteisestä. Siis joku on sitä mieltä, että 30 kilometrin syvyy dessä tapahtunut peruskallion tärähtely on Suomen pääministerin syytä. On hyvä, että kehitysyhteistyön painopistettä siirretään ilmastoon ja ympäristöön, mutta kun katsoo hallituksessa tähän mennessä tapahtunutta – erittäin suuria leikkauksia myöskin kehitysyhteistyön saralla – näyttää siltä, että emme vieläkään vastaa tähän ilmastokriisiin sillä tavalla kuin meidän pitäisi Suomena siihen vastata, Haavisto pohdiskeli. Syömään äiti sentään näytti pääsevän itsekseen kaikessa rauhassa. ihmisen perusominaisuuksiin kuuluu turvan hakeminen
Mitä enemmän komissio kurittaa Italian hallitusta, sitä suositumpi se on kotimaassa. Populistien polarisoimassa ilmapiirissä mennään kohti äärilaitoja niin vasemmalle kuin oikealle sijoittuvissa puolueissa. Populismin kasvualusta kumpuaa eriarvoisuudesta tai ainakin sen tunteesta. Tämä keskustankin kannattaa pitää mielessä. Komissio piti esitystä niin utopistisena, että hylkäsi sen. laaja sivistys on ainoa kestävästi toimiva keino populismin vastustamiseen. Italian hallituksen muodostaneet populistipuolueet äärioikeistolainen La Lega sekä Viiden tähden liike eivät hetkahda EU-komission tiukkaa linjaa. Erityisesti vierailla ihmisryhmillä pelottelu on ollut turmiollinen ja propagandisteilla toimiva taktiikka läpi historian. Seuraukset ulottuvat myös muualle Eurooppaan. On meidän vastuullamme, etteivät populistit kaappaa demokratiaa. Pelkällä menestyksekkäällä talouspolitiikalla populismia ei saa kitkettyä. Demokratia makaa vastuullisten voimien harteilla. Vihapolitiikan päämäärä on ihmisryhmien nostattaminen tosiaan vastaan. Kilpailukyky, työllisyysaste tai eurooppalainen ohjausjakso eivät kerro äänestäjille yhtään mitään. Jo valmiiksi velkainen maa on valmis lisävelkaan vastatakseen hurjiin vaalilupauksiin. Muualla euroalueella seurataan kylmä hiki otsalla saapasmaan haluttomuutta noudattaa yhteisiä sääntöjä. 16.11.2018 27 Puheenvuoro ItalIan populistihallitus on rakentanut ensimmäisen budjettinsa hiekalle. Jos talous olisi huonossa kunnossa, saisivat demagogit entistä enemmän käyttövoimaa. Kouluruoka, työpaikka ja metsä ehkä enemmän. Populismin tielle ei pidä sortua, mutta popularisoinnin kykyä pitää olla. VuosItuhannen alusta Euroopassa on uutisoitu oikean laidan populistipuolueiden noususta kautta maanosan. Maa toisensa jälkeen on saanut poliittisen järjestelmän osaksi räyhähenkiä, jotka ovat usein maahanmuuttoja EUvastaisia. Italian naapurit Espanja ja Portugali ovat vaikeiden talousvuosien jälkeen päässeet kasvun uralle. Jotta keskikentän maltilliset voimat pärjäävät yhteisten asioiden hoitamisessa, vaaditaan niiltä taitoa. Faktojen pitää olla kunnossa, mutta paketti pitää tarjoilla ymmärrettävästi. Jos Italia ajautuu talouskriisiin, ei euroalueella ole mahdollisuuksia auttaa niin isoa kansantaloutta Kreikan tavoin. Liike ei ole osoittanut kykyä uudistua. Euroopassa sosiaalidemokraatit ovat kurimuksessa lähes kaikkialla. Yhdys valtojen talous porskuttaa paremmin kuin aikoihin, ja maahan valittiin silti höpöpuheista tunnettu presidentti. Lähinaapureita ei innosta Italian härväämisestä seuraava korkojen nousu. Pohjoislaidalla esimerkiksi me Suomessa olemme tehneet lukuisia vaikeita julkisen talouden uudistuksia, jotta maa olisi paremmassa kunnossa tuleville sukupolville. Mikä on perinteisten maltillisten voimien vastaus populismiin. Talouspuhe ei riitä vaalivoittoon Katri Kulmuni keskustan varapuheenjohtaja. Kaksissa puoluejärjestelmissä niin Yhdysvalloissa kuin Iso-Britanniassa perinteiset puolueet eivät ole kyenneet uusiutumaan hallitusti. Agendan ovat siepanneet puolueiden sisältä nousseet äärilaitojen kannattajat
Viimeisestä paikasta kilpailevat siten keskusta ja vihreät. Vihreät saisi 2 paikkaa, jos sen kannatus olisi yli 11,2 prosenttia. Siitä voi laskea, että yhtä paikkaa kohden tarvittiin noin 6,1 prosentin kannatus. Siis muutaman tuhannen äänen ehdokkaat. Tarkka lukema riippuu myös siitä, paljonko paikkoja saaneilla ryhmillä menee yli vaadittavan. Keskustan kohtuullinen tulos eli kolmen paikan pitäminen ei ole mahdotonta, mutta vaativaa se on. jos yhteen paikkaan tarvitaan 5,6 prosenttia äänistä, vaaliennuste olisi seuraavanlainen. Vasemmisto saa yhden paikan samalla matematiikalla. Se lienee lähes varmaa ottaen huomioon SDP:n menestyksen kevään eduskuntavaaleissa. Vaaleissa tämä on hyvä muistaa. Nyt voisi hallitus ja oppositio puolestaan pyrkiä sovinnolliseen toimintaan maamme parhaaksi rakentaen eikä repien. Kuten Pohjala toteaa, Elsi Katainen ja Mirja Vehkaperä ovat aloittaneet hyvin europarlamentissa. Kun kerran uurnille lähdetään, äänestää rätkäytetään myös EU-vaalissa. Jos maakuntavaali voitaisiin pitää samaan aikaan EU-vaalien kanssa, tavoite olisi realistisempi. Näillä ehdokkailla ei vielä päästä lähellekään kolmea paikkaa. Ehkä siksi kilpailijat haluavatkin siirtää maakuntavaalit syksyyn. Paavo Närvänen Pirkanmaa Sovinto vuoden 1918 tapahtumista on jo tehty. Kevään vaaleissa Suomesta valitaan 14 meppiä, kun viimeksi valittiin 13. Laskin hieman europarlamenttivaalien vaalimatematiikkaa. Se alentaa jonkin verran viimeisen paikan äänikynnystä, samoin toisen, kolmannen ja neljännen paikan. Mauri tekee aina perusteellisen vaalityön, tällä kerralla koko maassa. Kovin on myöhäistä kysellä enää sovinnon perään sadan vuoden takaisten tapahtumien suhteen. Perussuomalaiset saa yhden paikan, koska se ei pääse yli 11,2 prosentin kannatukseen. Tarvitaan ehdokkaita, jotka saavat 10 00–20 000 ääntä, mutta jäävät valitsematta. liikenneja ViesTinTäminisTeri Anne Berner on siis jokerikortti, kuten Pohjalakin toteaa. Viimeisen paikan vuoden 2014 vaaleissa sai SDP, jolla vaali meni kaikin puolin kurjasti. Kokoomus saisi 4 paikkaa, jos sen kannatus olisi yli 22,4 prosenttia. Hyvä merkki on se, että hän on aktiivisesti mukana laatimassa ALDE:n vaaliohjelmaa. Keskustalaiset äänestävät aktiivisesti maakuntavaaleissa. Keskusta saisi niin ikään 3 paikkaa, jos sen kannatus olisi yli 16,8 prosenttia. Kansalaisista kapuloiden rattaisiin laittaminen ei tunnu hyvältä, kun hallitus saa hyvää aikaan. Kristillisdemokraatit ei saa paikkaa, kuten ei viimeksikään Sari Essayahin hyvästä yrityksestä huolimatta. Repimiseltä se ainakin opposition taholta vaikuttaa. SDP saisi 3 paikkaa, jos sen kannatus olisi yli 16,8 prosenttia. Kyseessä olevaan aiheeseen sen pitäisi jo kertaalleen riittää. Näillä laskelmilla tulee kokoon 15 paikkaa. Tarkka lukema riippuu siitä, paljonko ääniä menee niin sanotusti hukkaan. Viimeksi näin kävi kristillisdemokraateille. Elsi on vahva Itä-Suomessa ja Mirja Pohjois-Suomessa. Näin käynee. Sovintohan on hyvä sana, mutta kyllä se on jo aikanaan tapahtunut. Hän voikin saada noin 100 000 ääntä. Anne saisi näkyvällä vaalityöllä helposti 50 000 ääntä ja tulisi valituksi. Kun 2019 valitaankin 14 edustajaa, laskee yhden paikan kannatusvaatimus noin 5,6 prosenttiin. 28 16.11.2018 Mielipiteet ToimiTTaja Pauliina Pohjala teki hyvän arvion europarlamenttivaaleista keskustan kannalta (Suomenmaa 9.11.2018). Myös kannatustaan testaavat uudet nimet ovat tärkeitä, kun kolmas paikka ratkaistaan. Tässä on suunnilleen se kriittinen raja. Kiikun kaakun. Viimeksi niitä olivat Elsi Katainen (19 000 ääntä), Mikael Pentikäinen 17 000 (ääntä), Mirja Vehkaperä (16 000 ääntä) ja Antti Kaikkonen (14 000 ääntä). Jussi Yli-Lahti vaalimatematiikan harrastaja Espoo Vaikea, mutta ei mahdoton tehtävä joTkin tahot ovat Suomessa mässäilleet sovinto-sanalla muistellessaan sadan vuoden takaisia sisällissodan tapahtumia. Historiamme tarkastelussa on aivan itsestään selvää, että kansan eri tahot tekivät sovinnon ennen talvisodan alkua sinetöiden sen yksimielisin ponnisteluin taisteluissa. Valitettavasti kokoomus osaa EU-vaalikampanjoinnin hyvin ja matala äänestysprosentti hyödyttää heitä suuresti. RKP saa yhden paikan, koska Nils Torvalds on Suomen aikaansaavimpia meppejä. Kirjoituksessaan hän päätyi huolestuttavaan arvioon vaalimenestyksestä. Tämä ryhmä näyttää nyt kovin harvalta, ainakin tässä vaiheessa. Li Andersson on nosteessa, mutta 11,2 prosenttia on liian kova taso. SDP:n kannatus oli 12,3 prosenttia. Siis niille puolueille, jotka eivät saa paikkaa ollenkaan. näillä näkymin keskustan selvä ykkönen on Mauri Pekkarinen. Kyllä minä tällaisesta niin mieleni pahoitin
On mielestäni kummallista, että vielä vuonna 2018 voi naisen palkka olla huomattavasti pienempi kuin miehen. On myös tutkittu, että naiset hakeutuvat matalapalkkaisemmille aloille, mikä osittain kasvattaa palkkaeroja. Piirin rooli keskustan maakuntavaltuustoryhmän taustayhdistyksenä vahvistuu. Näihin talkoisiin tarvitaan niin naisia, miehiä, esimiehiä kuin yritysten johtoakin. Naisten on rohkaistuttava ja vaadittava samanarvoista palkkaa. Samalla innostetaan ihmisiä mukaan puolueen toimintaan ja keskustelemaan meille tärkeistä asioista. On meidän asiamme pitää kansalaisille ja yhteiskunnalle saavutetut edut ”kissan korkuisilla” kirjaimilla ihmisten silmien edessä. Sitä olisi syytä miettiä vakavasti. Ovat ne vain niin suurella vaivalla ja sinnikkyydellä saavutetut. Osaltani toivon, että keskustalaiset jatkaisivat innolla juuri sillä linjalla, joka nyt on luotu ja jota on hallituksessa tuloksellisesti työstetty. Sukupuoli ei saisi vaikuttaa siihen. VuOnna 2019 käydään Suomen ensimmäiset maakuntavaalit. Miten puolueen linjaa esimerkiksi ilmastoja energiapolitiikassa toteutetaan omassa kotimaakunnassa. Toivon, että oma piirini jatkaisi siitä, mihin maakuntavaaliohjelman valmistelussa jäätiin: piirihallituksen tulisi luoda selkeä suunnitelma ja aikataulu niille politiikkaohjelmille, joita piiri tarvitsee. Satu Simelius Keskustan Varsinais-Suomen piirin puheenjohtajaehdokas Sauvo Muutos lähtee maakunnista luIn kahteen kertaan Tapio Höykinpuron mielipiteen ”Keskusta on saatava oikeille raiteille” (Suomenmaa 26.10.2018). Meidän vastustajamme pyrkivät niitä vähättelemään ja painamaan unholan suohon. Ne eivät saa unohtua. Se vaatii selkärankaa, mutta sitähän meiltä suomalaisilta naisilta kyllä löytyy. Käytännössä piirihallitus nimittäisi työryhmän valmistelemaan kutakin ohjelmaa ja järjestäisi aiheeseen liittyviä teematilaisuuksia ympäri maakuntaa. Toimisiko myös Suomessa tämä Islannin malli. Näin uskallan väittää, vaikka lakia ei olekaan vielä nuijittu pöytään. Palkkaeroille voi kuitenkin olla hyväksyttäviä syitä, jotka voivat olla esimerkiksi henkilön koulutus, osaaminen ja aloitteellisuus. Esimerkiksi ”Keskustan sosiaalija terveyspoliittiset tavoitteet Varsinais-Suomessa” ja niin edelleen. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Se olkoon jokaisen puheen ja artikkelin loppukaneetti. Miten omaa maakuntaa kehitetään jatkossa. nIIden jatkoksi sitten pitää kertoa, mitä keskusta pyrkii jatkossa ja vaalien jälkeen tekemään. Palkkatasa-arvolle on luotu työmarkkinajärjestöjen kanssa yhteisesti sovittu malli, jonka rikkomisesta joutuu maksamaan sakkoja. Yritysten olisi syytä ottaa asia vakavasti ja tarkastaa oma tilanteensa. Malli on korottanut naisten palkkoja jopa 10 prosenttia. myös työmarkkinajärjestöjen olisi nyt korkea aika ottaa tähän asiaan kantaa. selIttämätön palkkaero tarkoittaa miesten ja naisten palkoissa olevia eroja, kun verrataan samanlaisia tehtäviä ja samanlaisilla ominaisuuksilla olevia miehiä ja naisia. Seppo Mantere Helsinki Saavutukset esiin. Samanarvoisesta työstä pitää saada samanarvoista palkkaa. Maakuntauudistuksen myötä keskustan piireillä tulee olemaan enemmän mahdollisuuksia ryhtyä itse sanoista tekoihin. Puolue ja piirit ovat valmistautuneet maakuntavaaleihin jo pitkään. Kun keskusta on pääministeripuolue, niin ryhdymme jälleen sitten ”tuumasta toimeen”. Suomessa naisten ja miesten väliset palkkaerot koko työmarkkinoilla ovat noin 17 prosenttia. Kun vaalit lähestyvät, niin on joukolla kerrottava koko kansalle, mitä keskustavetoisella hallituksella on saatu aikaiseksi. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Sääntöjen lisäksi piirien on uudistettava toimintakulttuuriaan. Sukupuoleen perustuva syrjintä palkkauksessa on Suomessa lailla kielletty. Naisten on rohkeasti pyrittävä ylennyksiin ja vaadittava osaamistaan vastaavaa palkkaa. Jos porkkana ei auta tässä asiassa, niin kyllä pitäisi sitten antaa keppiä, kuten Islannissa, esimerkiksi sakkojen muodossa. POlIIttIsIa avauksia ja kannanottoja piirihallitukset ja piirikokoukset julkaisevat jo kiitettävästi. Henna Takatalo puheenjohtaja Varsinais-Suomen Keskustanuoret Lieto Toisiko Islannin malli meillekin tasa-arvoa. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Monet piirit muuttavat tämän syksyn aikana sääntöjään puolueen ohjeiden mukaisesti niin, että piirien uusi rooli vahvempien maakuntien Suomessa mahdollistuu. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 16.11.2018 29 IslannIssa astui vuodenvaihteessa voimaan laki, jonka mukaan kaikkien yli 25 henkilöä työllistävien yritysten ja julkishallinnollisten yksiköiden on hankittava virallinen todistus tasa-arvoisesta palkkapolitiikasta. Miehet sen sijaan sijoittuvat naisia useammin vaativampiin ja paremmin palkattuihin tehtäviin
Olemme vieraana kaikkialla emmekä kotona missään. Siellä on suvun vanha kesäpaikka, jonka Kolbe remontoi ja sisusti uudelleen. ”Voisiko Vantaalle peräti muuttaa. Niitä ei Kolben kirjassa näy. Meille maalla kasvaneille lomakodit ovat mökkejä – eivät huviloita tai villoja. Siinäpä kaupunkitutkijalle pohdittavaa.” taina kivelä Laura Kolbe: Koti, katu, kortteli – Kaupunki ja moderni mieli (Kirjapaja 2018, 240 s.) Kirja-arvio Voisiko Vantaalle peräti muuttaa?. ”Suomessa asetelma on selvä: kehä kolmosen sisäpuolella samaistutaan kaupunkeihin, ulkopuolella maakuntaan”, hän kirjoittaa. Silti en pysty samaistumaan Kolben maalaisuuteen sen enempää kuin kaupunkilaisuuteenkaan. Kaduille, kortteleihin ja koteihin – erityisesti Kolben isovanhempien ja vanhempien sekä professorin omiin. Alan lukea innolla. Pohjoismaisten turistien suosikkikohteina esille nousevat New York, Lontoo, Pariisi ja Rooma, ikuinen kaupunki. ”Minulla on nyt kaksi kotia ja kaksi identiteettiä: kaupunkilainen ja maalainen.” Myös minulla, Koillismaalla kasvaneena, Oulun ja Helsingin kautta keravalaiseksi päätyneellä on kaksi identiteettiä, ehkä enemmänkin. Maalla olemme kaupunkilaisia, stadissa landelta. Pietariin, Viipuriin, Amsterdamiin, Uppsalaan, Berliiniin ja Helsinkiin. Kolbe tarkastelee kaupunkeja yhteiskunnallisesti ja poliittisesti: tilan, paikkojen ja seremonioiden ilmentämää valtaa ja sen käyttöä. Vaikuttaa siltä, että hän on löytänyt keinoja vuoropuheluun ja yhteiseen näköalaan tulevaisuuden Suomesta. Lopussa on pakko todeta, että odotus ei täyty. 30 16.11.2018 Koti , katu, kortteli -kirjan alussa herää odotus. Historiantutkija Laura Kolbe haluaa lopettaa maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelun. Välillä mennään maalle, Sysmään. Tutustutaan kaupunkielämään eri aikoina – kahviloihin ja ravintoloihin, korttelikauppoihin ja huippuhotelleihin. toKi Kolbe tietää faktat. Kirja lunastaa hienosti takakansitekstissä annetun lupauksen: ”Koti, katu ja kortteli on kiehtova tutkimusmatka kaupunkilaiseen identiteettiin ja sen moniin eurooppalaisiin ilmentymiin.” Kolben taidokas teksti kuljettaa kaupunkien historiaan eri puolilla maailmaa. Meitä maalta kasvukeskuksiin muuttaneita on paljon. ”Oma mökkini ei ole enää mökki vaan täysin varusteltu vapaa-ajanasunto, Villa Tuulantei.” SySmÄSSÄ Syntyy uusi käsite: kaksoisidentiteetti. me junan tuomat asumme lähiöissä, kehyskaupungeissa ja -taajamissa: Espoossa, Kempeleessä ja Keravalla. Ranskan vallankumousta, vappumarsseja, museoita ja moderneja massatapahtumia. ÄlKÄÄ ymmärtäkö väärin. Kolben koti on kantakaupunki, katu ja kortteli – ja sen moderni mieli. Neljä kappaletta, ei vielä. Meidän kotimme on maakunta, opiskelu-, työja nukkumakaupunki – ja synnyinseutujen ikävä. Kolbe tulee tahattomasti (vaiko tarkoituksella) korostaneeksi helsinkiläisyyttään, joka läpäisee kirjan vahvana ja sakeana. Paitsi hiukan lopussa, jossa professori päätyy Vantaan 50-vuotishankkeen seminaariin innostumaan. Ehkä seuraavassa, tai seuraavassa. Pohditaan autojen kiistanalaista asemaa Helsingissä. Vielä ennen talvisotaa kolme neljästä suomalaisesta asui maaseudulla, nykyisin lähes saman verran kaupungeissa tai niiden kehysalueilla. Todellisuutemme eivät tarinan edetessä kohtaa, vaan etääntyvät
Hikikomoreiden kotiin komeroitumisen mahdollistaa Suomessa sosiaaliturva. HaaSio on haastatellut kirjaansa suomalaisia sosiaalisesti vetäytyviä nuoria ja tutkinut heidän keskustelupalstojaan. Asuntoihinsa tietokoneiden ääreen jumiutuneet nuoret ovat sama ilmiö tuotuna nykyaikaan: kontaktit löytyvät vain virtuaalimaailmasta kyläyhteisön sijaan. 16.11.2018 31 SuomeSSa arvioidaan olevan jopa 100 000 syrjäytynyttä nuorta, jotka ovat sekä koulutuksen että työelämän ulkopuolella. Tavallisimpia diagnooseja ovat ahdistus, masennus, Aspergerin oireyhtymä ja kaksisuuntainen mielialahäiriö. – Haluttomuus kohdata muita ihmisiä, ystävien puute ja sosiaalisten tilanteiden pelko ovat vakavasti otettavia oireita, jotka viittaavat sosiaalisen vetäytymisen uhkaan, Haasio toteaa. KotiinSa erakoituneet nuoret ovat riskiryhmässä itsemurhan suhteen. Jos tilanteeseen ei puututa ajoissa, se voi johtaa opintojen keskeytymiseen ja lopulliseen eristäytymiseen. Netissä myös jaetaan tietoa sosiaaliturvan porsaanrei’istä. Haasio ei silti pidä internetiä erakoitumisen syntipukkina vaan pikemminkin henkireikänä, jonka avulla voi viihdyttää itseä, olla yhteydessä muihin ja hoitaa asioita. Haasio painottaa varhaisen puuttumisen merkitystä sosiaalisen vetäytymisen torjumisessa. yksi kirjoittaja kyselee keskustelupalstalla ja listaa olevansa itse ”sosiaalisesti vammainen, vähä-älyinen ja uskomattoman ruma”. Lähes poikkeuksetta erakoitumisen taustalla on rajua koulukiusaamista ja siitä seurannut heikko itsetunto. Heidän auttamisekseen on perustettu tukiryhmiä, leirejä ja terapiakeskus. Filosofian tohtori Ari Haasio valottaa kotiinsa lukkiutuneiden nuorten elämää syyskuussa ilmestyneessä kirjassaan Hikikomorit. Hikikomori-sana on japania ja tarkoittaa sisäänpäin kääntynyttä ja eristäytynyttä. Palstojen kirjoitukset kertovat, että syvä erakoituminen on todellisuutta myös Suomessa. TeksTi: AnnukkA kAArelA Koulukiusaaminen ja mielenterveyden ongelmat altistavat erakoitumiseen Hikikomori komeroituu kotiinsa Kirjat Sh utt ers to ck. Aika kuluu kotona tietokoneen ja pelikonsolien parissa. Ei mitään kykyjä. Työssään ammattikorkeakoulun opettajana Haasio on huomannut, että monilla nuorilla on mielenterveyden ongelmia, jotka oireilevat myös sosiaalisena vetäytymisenä. Osa heistä on myös sosiaalisesti vetäytyviä ja ympäröivästä yhteiskunnasta eristäytyneitä. – Onko täällä muita jotka ovat paskoja aivan kaikessa, joilla ei ole mitään hyviä piirteitä. Ari Haasio: Hikikomorit. Kotoa poistutaan vain ruokakauppaan, sinnekin mieluiten yöaikaan, koska ihmisten kohtaaminen pelottaa. Ilmiö havaittiin ensimmäisenä juuri Japanissa, jossa arvioidaan olevan yli 500 000 hikikomoria. Hikikomoreiden kotiin komeroitumisen mahdollistaa Suomessa sosiaaliturva. Sosiaalisten tilanteiden pelko kumminkin estää minua lähtemästä asunnosta pois, eräs nuori kirjoittaa keskustelupalstalla. Avain, 109 s. – En ole poistunut asunnostani 17 päivään, mutta huomenna pitäisi käydä postissa noutamassa eräs paketti. Itsemurhista kirjoitetaan keskustelupalstoilla runsaasti ja niitä jopa ihannoidaan. Erityisesti koulukiusaamisen ehkäiseminen on ratkaisevan tärkeää. HaaSio vertaa hikikomoreita entisaikojen ”peräkammarin poikiin”, jotka pysyttelivät koko ikänsä kotonaan ja asioivat korkeintaan omassa kyläyhteisössään. Monet saavat eläkettä tai kuntoutusrahaa. Ilman sitä elämä olisi vieläkin tyhjempää. Perinteisesti miehisiksi koetut asiat, kuten autot ja urheilu, ovat heille kuitenkin vieraita, mikä on usein ollut yksi koulukiusaamisen ja sitä seuraavan erakoitumisen syistä. Haasion mukaan mielenterveyden ongelmat ovat hikikomoreilla yleisiä. Haasion mukaan hikikomorit ovat yleensä miehiä
Sääntömääräiset asiat, mm. V-S Keskustan historiikki ”Kar vetin Herttuakunta – Sata vuotta keskustapolitiikkaa VarsinaisSuo messa” on ilmestynyt. Arpajaiset ja puurotarjoilu. 22.11., yliliipola@gmail. Piirin syyskokous Forssan Lyseolla (os. Opiskelijasta tehdään tasaarvoinen kansalainen, eikä sul jeta ovia työmarkkinoilta tai sujuvalta arjelta missään päin Suomea. klo 18 Niklandiassa, Honka rannantie 92, Oitti. klo 18 alkaen kirjaston Pellavasalissa. Kerava, Vesaisten syyskokous ti 20.11. Onko kenelläkään lomamökin tarvetta. Alustajina mm. Sääntömääräiset asiat ja uusien sääntöjen hyväksyminen. Ota pikaisesti yhteyt tä (050 388 0011, Helena Pakarinen). 040 759 0509, sari.kujanpaa@ keskusta.fi, Keskustanuorten tmj Emmi Mäkelä puh. Rajattuun kielikokeiluun suostuttiin. klo 18 Punojanportilla, Punojan tie 3, Parola. klo 18, Huovilantie 60, 07190 Halkia. Lehtimiesten 6 hengen loma mökki Kihniön Pyhäniemessä on vapaana 23 –30.11. Varsinais-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: Piirin tj Hanna Vuola 050 917 7000, jär jestösihteeri Mari Tuuna 050 564 8747, Keskustanuorten tj Linda Lähdeniemi 0442050244, Vesaisten piirin tj Aino Piippo 0400 407 515, Keskustanaisten pj Ilona Koivun alho 050 353 2236. RuoTSinkieliSeT voivat käyttää samoja ar gumentteja pakkosuomesta kuin suomen kieliset pakkoruotsista. Myöskään päivittäisessä asioinnissa, kuten ruokakaupassa, ei usein saa palvelua toisella kotimaisella. Kirja on myynnissä Laitilan Kirjakaupassa ja piiritoimistolla. Sääntömää räiset asiat. Johtokunta klo 18.30 samassa paikassa. piirin eduskuntavaali ehdokkaista. klo 18 Sellon kirjastossa, kokous tila Elina. Askolan Keskusta ry:n syyskokous ma 26.11. Pukkilan kj:n, Pukkilan py:n ja Savijoen py:n syyskokoukset to 22.11. Kahvitarjoilu klo 18. Kokouksessa nimetään eduskuntavaaliehdokkai ta ja esitetään puoluehallitukselle ehdokkaita euro parlamenttivaaliin nimettäväksi. Hattulan kj:n syyskokous ti 27.11. Ruotsin kielen aseman mahdollisia hei kennyksiä pelättiin. Tämä on asia, jonka uskon Virolaisen nähneen tärkeänä. lehtimiehet@keskus ta.fi tai 050 388 0011 (Helena Paka rinen). Halkian py:n syyskokous ti 27.11. klo 18.30 Kataloisten seurantalolla, Kataloistentie 553. Sipilän hallitus ei kui tenkaan myynyt arvojaan ja piti pintan sa. Johtokunta klo 18. Kahvit klo 17.30. klo 18 Korson monitoimikeskus Lu mossa, Urpilaisentie 14 (koulutus tila 1). Kataloisten py:n syyskokous su 25.11. Kun Perussuomalaiset pääsivät valtaan tällä vaalikaudella, keskustelu pakkoruotsis ta heräsi kunnolla henkiin. klo 17.30 Tietotalolla Kes kustie 15. Varsinais-Suomen piirin syyskokous 17.11. Kuplasta on vaikea poistua, koska olo suhteet sen ulkopuolella ovat haastavat. Keskustassa tapahtuu 32 16.11.2018 Tänä vuonna tulee kuluneeksi pyöreät 50 vuotta siitä, kun keskustan silloinen ope tus ministeri Johannes Virolainen synnytti ns. Kaikkien yllätykseksi kokeilu ei kiinnosta nut opiskelijoita, ja se päätettiin lopettaa aikaisemmin tänä vuonna. Leppävaaran py:n syyskokous ma 19.11. com tai 044 532 0043. Vieraana puoluehallituksen jäsen, piirin vpj Annina Ruottu. klo 10. Forssan kj:n syyskokous 22.11. Jokai nen voi itse kokeilla elää viikon pelkällä ruotsilla. Sääntömääräi set asiat.. klo 18 Poukan talolla. Viikon voi vuok rata kuka tahansa keskustan jäsen 500 € hintaan. Hämeenlinnan kj:n syyskokous Kalvolan kylätalolla ti 20.11. Journalistiliiton ti loissa, Säästöpankinranta 2 A 7. Paikallis yhdistysten kokoukset klo 18 ja kj:n kokous klo 19. Kokousesitelmän pi tää keskustan vpj, kansanedustaja Juha Rehula. Suomi on virallisesti täysin kaksikielinen maa. Pöytyä. klo 18 Askolan ylä koulun ruokalassa os. Pakkosuomi/ruotsi ovat tärkeä osa suo malaista koulutusjärjestelmää. klo 17.30 Mestarinkatu 2. Valtakirjojen tarkastus ja kahvio avoinna klo 9–10. klo 19 kahvila Ilossa, Lyseokatu 1, Forssa. Mäntsälä, Vesaisten syyskokous 19.11. Ilmoittautumi set viim. Johtokunta klo 17. Tarkempi ohjelma ja ohjeis tus jäsenkirjeessä. Sääntömääräiset asiat. 040 736 3290, markku.leppalahti @keskusta.fi, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj Sari Kujanpää puh. Urbaanikeskusta Turussa ry syys kokous 27.11. klo 19 kokoustilat, Mestarinkatu 2, Turku. Lea Koskinen kertoo Pou kan talon historiasta. Avoinna varmimmin ti klo 9.30–12 ja to klo 13–17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. Sääntömääräiset asiat. klo 18 Espoon Valtuustotalossa. pj Han ne Aho, edunvalvontajohtaja Petri Savo lainen ja päätoimittaja Maria Pettersson Journalistiliitosta, toi mittaja, kustantaja Johanna Korho nen, viestintäkonsultti AnniMari Vimpari sekä eduskuntaryhmän pj Antti Kaikkonen. Kielilaki määrää, että molemmat kielet ovat tasaarvoisia ja niitä voi käyttää muun muassa kaikissa valtion ja kuntien hallinnoi missa palveluissa. Mommilan py:n syyskokous to 29.11. fi. 050 303 6493, hame@keskustanuoret. Espoon kj:n syyskokous ti 27.11. Etelä-Häme Etelä-Hämeen piiritoimisto, piirin tmj Markku Leppälahti puh. Linnankoskentie 49, 07510 Askola. Aamukah vi ja ilmoittautuminen klo 9.30 al kaen. Miksi asiasta ei hiiskuta missään, missä ylpeys. Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Mestarinkatu 2, Turku. Suomen opiskelu jatkuu intensiivisesti korkeakouluihin asti. Piiri toimisto: Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. Hinta 25e. Taivassalon Nuortenkoti, Kisakuja. Miten kielikysymys voi herättää niin vahvoja tunteita historialli sesti täysin kaksikielisessä maassa. Kj:n syyskokous pe 16.11. Ruotsinkielisten segregaatio on ongel ma. Keskustan Lehtimiehet Syyskokous ja ajankohtaisseminaari pe 30.11. pakkoruotsin. Sääntö määräisten asioiden lisäksi pääte tään mm. Turun Itäinen py:n syyskokous to 29.11 klo 17. Kahvitarjoilu. He aloittavat suo men opiskelun kaksi vuotta aiemmin kuin suomenkieliset ruotsin. krs, Hakaniemi, Helsinki. Vantaan kj:n syyskokous ke 21.11. Kokousalustuksen pitää keskus tan vpj Juha Rehula. Ilmoittautu minen ja kahvit klo 9. Pakkoruotsia kä siteltiin yksinomaan negatiivisessa mie lessä. Sääntömääräiset asiat. klo 18 Ravintola Provenca lessa, Asemanaukio 7, Kerava. Laitilan Keskustanaisten syys kokous ke 21.11. Pornaisten kj:n, Pornaisten py:n ja Laukkosken py:n syyskokouk set to 29.11. Oscar Hätinen KOL:n liittohallituksen jäsen Virolaisen perintö: Pakkoruotsin synty Puheenvuoro Ruokakaupassa ei usein saa palvelua toisella kotimaisella. Käsittelyssä sääntömääräiset asiat, kuten pj:n, sihteerin ja johtokunnan valinta. Kemiönsaaren py:n syyskokous ti 20.11. Koko ruotsinkielistä väestöä leimattiin ja syytettiin vaikka mistä. Lyseokatu 2) la 1.12. Uusimaa Huomio kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset! Olettehan ystä välliset ja toimitatte heti syyskoko uksen jälkeen henkilöilmoitukset osoitteeseen tuija.pitkapaasi@kes kusta.fi, niin saamme päivitettyä tiedot ajan tasalle, kiitos. Turun Seudun Keskustanaisten syyskokous ti 27.11. Syyskokous klo 10, minkä jälkeen seminaari ”Journalismin tu levaisuus”. Ilmoittautuminen viim. klo 18.30 Käpykuusentie 18, 04620 Mäntsälä. Sääntömääräiset asiat. klo 17. klo 18 Mac Daniels Grilli, Arkadiantie 11, 25700 Kemiö. klo 18.30 Paimenenmäessä, Touru lantie 466, Yläne. 23.11. klo 10. Olen kuitenkin huomannut, etteivät nämä oikeudet toteudu edes kaksikielisillä paikka kunnilla. klo 19. henkilövalinnat, toimintasuunni telma ja talousarvio vuodelle 2019. Onhan keskustalla lähi historiassa pitkät perinteet kaksikielisen Suomen puolustamisessa ja kehittämisessä. Piirin sosiaalija terveystoimikunta, vierailu Laitilan Terveysko tiin ti 27.11
piiri toimistolla (Kauppakeskus Hansa 2. Kahvitarjoilu Kiikoisten py:n syyskokous pe 16.11. MTK:n hankepäällikkö Maija Pispa alustaa maakuntien toimintojen järjestelyistä ja varhaisen välittämi sen mallista. alkaen klo 10. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään eduskunta-, maakunta-, europarlamenttija seurakuntavaaleja. Mukana europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki. Sääntömääräiset asiat, valmistautuminen tuleviin eduskunta-, euroja maakuntavaaleihin. KN Hirvelä, syyskokous ma 26.11. Saaren py:n syyskokous ja pikkujoulu Rantamajan saunalla pe 30.11. Tunnusta rohkeasti aatetta ja väriä! Kokoja reilusti S-XXL. Tuukka Liuhaan (myös iltaisin ja viikonloppuisin): 045 674 8077, tuukka@liuha.fi. kerros). Kj:n syyskokous 21.11. Sääntömääräiset asiat. Matkan hinta aikuiset 50 eur, alle 17 v. Kymenlaakso Piiritoimisto, toiminnan johtaja Sami Porkka puh. Taipalsaari. Mukana kansanedustaja Pertti Hakanen. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään 2019 eduskuntavaaleja, 2019 maakuntavaaleja, 2019 europarlamenttivaaleja sekä 2018 seurakuntavaaleja. Sääntömääräiset asiat ja sääntömuutos. klo 18 Ruokolahden koululla (Metsolantie 7). 050 577 0838, sami.porkka@keskusta.fi. Klo 05.45 lähtö tilausajo kuljetuksella Porin Matkakeskuksesta laituri 8 Turun satamaan. Kj:n syyskokous to 22.11. Sääntö määräiset asiat. tarja.kiviniemi@keskusta.fi tai puh. klo 18 kunnantalon valtuustosalissa. Tarjolla kakkukahvit. kerros, Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään eduskunta-, maakunta-, europarlamenttija seurakuntavaaleja. Kärkölän kj:n syyskokous su 18.11. Kahvit klo 17.30, kokous klo 17.45. 23.30 Mikkeli, n. Syyskokous ti 20.11. klo 18. Keskustanaisten Satakunnan piiri. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään eduskunta-, maakunta-, europarlamenttija seurakuntavaaleja. Tilaa omasi Keskustan Keski-Suomen piiristä p. Sitovat ilmoittautumiset viimeistään ma 15.10. Hintaan sisältyy kuljetus Turkuun ja takaisin, risteily ja joulubuffet. Hyttivaraukset www.keskusta.fi -> osallistu ja vaikuta, bussivaraukset piiritoimistolta sami.porkka @keskusta.fi tai 050 5770838 Vesaisten elokuvapäivä Mikkelin Kinolinnassa 1.12. Lahden kj täyttää 50 vuotta! Taivalta julistetaan Nastolan joulun avauksessa Rakokiven torilla la 24.11. 010 315 2001/045-327 4845. Ruokolahden kj:n syyskokous ti 20.11. Luumäen kj:n syyskokous ti 11.12. Klo 12.00. Elina Suoranta p. Paikalla eduskuntavaalien ehdokasehdokas Kristiina Helminen. Klo 14.25 Viking Grace lähtee Maarianhaminasta Turkuun ja klo 19.50 laiva saapuu Turkuun, paluukuljetus Poriin. Ota pikkupaketti mukaan. Keski-Suomen suurimmassa tupaillassa vieraana Lapin puolustaja Mikko Kärnä. klo 18. Kouvola. klo 18 Kärkölän kunnantalolla, Virkatie 1. Sääntömääräiset asiat ja sääntömuutos. Piiritoimisto Apila palvelee sopimuksen mukaan. Kahvitarjoilu klo 18.30 alkaen. Kouluttajana keskustan oma somevirtuoosi Mikko Kärnä. p. Euran Keskustanaiset. Vesaisten Pikkujouluristeily Tallinnaan 7.–8.12. Orimattila kirkonkylä py:n syyskokous to 29.11. Klo 08.45 Viking Amorella lähtee Turusta Maarianhaminaan. klo 9–15) tai sähköpostitse: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Kangasalan kj:n syyskokous 16.11. Jäsenhinta Savo-Kymen Vesaisille 2e/hlö, muut 6e/hlö. klo 18 Niklandiassa, Honkarannantie 92, Oitti. Juhlapuhe eduskuntaryhmän pj. klo 18 Orimattilan yhteiskoulun ruokalassa. klo 19 Niklandiassa, Honkarannantie 92, Oitti. kello 19 Huittisten ABC:n kabinetissa. 044-978 3929. Kärkölän keskustan pikkujoulu la 24.11. 045 327 4845 ja Keskustanaisten puheenjohtaja Anne-Maria Perttula, p. mennessä: p. ”Miten brändäät itsesi somessa?” Sosiaalisen median koulutus maakuntaja eduskuntavaaliehdokkaille sekä kaikille asiasta kiinnostuneille la 24.11. Lähde mukaan vaaliristeilylle 2.–3.2.2019 Viking Gabriellalle. klo 17.30 ABC Koria (Suviojantie 19, Koria). Johtokunta 17.30, yleinen kokous klo 18. Klo 14.10 laiva saapuu Maarianhaminaan, laivanvaihto. Varmistathan paikallaolomme aina ennen tuloas. Paikalla kansanedustaja Ari Torniainen ja piirin pj Jouni Kemppi. Asiasta kiinnostuneet nyt rohkeasti mukaan vaikuttamaan, osallistumaan ja ehdolle! Maakuntavaaliehdokkaan suostumuslomakkeet tuodaan tai lähetetään piiritoimistolle. LA 8.12. Ilmoittautumiset 8.11. Toimisto kauppakeskus Hansa 2. klo 18 Toivo Musikalla. Orimattilan kj:n syyskokous to 29.11. Huittisten kj:n syyskokous su 25.11. klo 17:30 Koivurannan kerhohuoneella. Kososen bussi mukana koko matkan ajan! Ilmoittaudu 15.11 mennessä: savokymi@vesaiset.fi. 040 556 7262, kristiina. 12.11. vain 19 euroa! Lisätiedot, osoitteenmuutokset ja tilaukset suoraan tilaajapalvelusta: 08-5370370 (ark. Tapahtumat Pirkanmaalla: facebook.com/keskustapirkanmaalla ja Suomenmaan Keskustassa tapahtuu -nettipalsta: www.suomenmaa. Kunnalan Marja ja Matkailu. 35 eur. klo 18 Lounaskahvila Zerafiinassa, Kangasalantie 960. Tarjoilun järjestämiseksi ilmoita tulostasi viim. Rajasalissa (Itätie 1, Virojoki). Korian seudun py:n syyskokous to 22.11. Pohjois-Karjala Loukunvaaran py:n syys kokous su 18.11. klo 19, Saivikkala op:n kokoustila (Keskustie 17). mennessä! Myyntipaikka on ilmainen, mutta myyjiltä peritään 15€ markkinoimismaksua ja arpavoitto päivän arpajaisiin. Kahvija puurotarjoilu. Iltapäivä Tallinnassa, majoittuminen Hotelli Meriton Spa hotelliin. Matkan hinta Savo-kymen Vesaisjäsenille 100e/alle 18v, 120e/yli 18 v / 2 hh huoneessa, 35 €.n lisämaksusta 1 hh. Ohjelmassa iloista illanviettoa saunomisen ja hyvän ruuan merkeissä. Satakunnan Keskusta on mukana tapahtumissa. Joulubuffet varattu ryhmälle. Etelä-Kärkölän py:n syyskokous su 18.11. Sääntömääräiset asiat. 040 831 3775, sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj. Kj:n syyskokous ti 27.11. Keski-Suomen piirin syyskokous pe 16.11. Kiikan Keskustanaisten Puurojuhla Hannulassa os, Kinnalantie 71, Sastamala, pe 30.11. Miehikkälä. Risteily Porin Keskustan kanssa la 17.11. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. klo 17 alkaen Sahalammella. fi. klo 19. Sääntömääräiset asiat. Tarjoilu ja ilm. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään eduskunta-, maakunta-, europarlamenttija seurakuntavaaleja. Sitovat ilmoittautumiset 25.11. Ylöjärven kj:n syyskokous ke 21.11. Avoinna sopimuksen mukaan. Virolahti. Oitin py:n syyskokous to 29.11. klo 18 Luumäen OP:n kokoustilassa. Toimisto pääsääntöisesti avoinna ma-to, mutta kannattaa varmistaa paikallaolo soittamalla etukäteen. Kahvit klo 18, kokous 18.30. Kotimatka, n. 01.00 Savonlinna. klo 13 Pirjo ja Veijo Matikaisella. Klo 17 puoluesihteeri Riikka Pirkkalaisen ajankohtainen katsaus, klo 18 kokous. Samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. klo 18 alkaen Lasse Pakkasella, Korkeamäki 36, 15460 Mäkelä. Sääntömääräiset asiat. Paikalla eduskuntavaalien ehdokasehdokas Kristiina Helminen. 050 573 5353 , toimistosihteeri Pia Högberg p. Luoteis-Kouvolan py:n syyskokous ma 19.11. mennessä Merja Korhonen, merjakorhonen @outlook.com. Antti Kaikkonen. Huittisten py:n sääntö määräinen syyskokous su 25.11. Järvelän py:n syyskokous su 18.11. Tilaisuudessa. Keski-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: piirin toiminnanjohtaja Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p. Keskustalaisten kirkkopyhä Kullaalla su 25.11. klo 17 Kärkölän kunnantalolla, Virkatie 1. Aamiainen, päivä Tallinnassa, huoneiden luovutus 12.00, iltapäivällä tuliaisostokset bussilla, Viking Xprs klo 17–19.30 Tallinna–Helsinki. maki-valkkila@keskusta.fi. Pyhäntaan-Vanajan py:n syyskokous 25.11. Kärkölän py:n syyskokous su 18.11. Sihteerit: kj:t ja py:t ilmoittakaa tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@keskusta.fi Maakuntavaalit järjestetään keväällä 2019. 040 418 1150. Ehdokaskoulutus vaikuttavasta mielipidekirjoittamisesta keskustan eduskuntaja maakuntavaaliehdokkaille ma 12.11. kello 18 Huittisten ABC:n kabinetissa. Katsotaan uusin Viiru ja Pesonen, Viiru muuttaa -elokuva. Pirkanmaa Pirkanmaan piiri: Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere, 040 767 3419, pirkanmaa@keskusta.fi, www.pirkanmaankeskusta.fi. Vieraana keskustan järjestösuunnittelija Matias Ollila. Ollaan yhteydessä. Hintaan sisältyy matkat ja hotelli. Kiteen kj:n syyskokous ti 20.11 klo 18 kaupungintalon valtuustosalissa. Paikalla myös puolueen pj Juha Sipilä. klo 19 Hausan niementie 46, Jaala. klo 12. Matti Hatanpää 050 5323298 matti.hatanpaa@ hatanpaa.fi tai Anitta Virtanen 0500 664625 anitta.virtanen@ gmail.com. PE 7.12. Pirkanmaan Vesaiset: tj Elina Sieppi, Näsilinnankatu 23 a 1 33210 Tampere, p. Tavara-arpajaiset, kahvit ja ilmoittautuminen klo 17 alkaen. Satakunta Satakunnan piiritoimisto, tavoitat meidät seuraavista numeroista: tj Satu Tietari 050 405 7742 (satu.tietari@keskusta.fi), keskustanaisten tj Tarja Kiviniemi 044 978 3929 (tarja.kiviniemi@keskusta.fi), nuorten tj Juho Paavola 0440 336 588 (satakunta@keskustanuoret.fi). Kiireellisissä asioissa yhteys suoraan pj. 045 327 4845 tai keski-suomi@ keskusta.fi Keskustan hirvipeijaiset Kyyjärven Eräkartanolla la 24.11. klo 14–15.30 Kyyjärven Eräkartanolla (Nurmijoentie 296, Kyyjärvi). mennessä: marja.pelkonen@keskisuomalainen.fi tai piiritoimistolle. Linja-autoliike S. Kouluttajana KSML varapäätoimittaja Inkeri Pasanen. klo 16.30 alk. Imatran kj:n syyskokous ma 26.11. klo 18 ABC Imatran kokoustilassa. Kahvit klo 17.30. Kouvola. Ilmoittautumiset piiritoimistolle ma 19.11. Kahvitarjoilu, makeaa ja suolaista. Keskustanaisten Pirkanmaan piiri: tj Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere. mennessä savo-kymi@vesaiset.fi. Nyt niitä saa! Keskustahuppareita ja keskustacollegeja – hyvälaatuiset paidat isolla apilalogolla. Karjala Karjalan piirin syyskokous pe 16.11. Lähtö Kerimäeltä 3.15 Kososen tallit / 3.45 Savonlinna L-A asema / 4.15 Hiismäki / 4.40 Juva ABC / 5.20 Mikkeli matkakeskus / Viking Xprs Katajanokalta klo 10.30 / Helsinki-Tallinna 13.00. klo 17.30 Orimattilan yhteiskoululla. 0400 930 483 ja keskustanaisten Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. 040 721 0636. klo 17 Kärkölän kunnantalolla, Virkatie 1. ravintola Ailavissa, os. klo 18 alkaen (klo 17–18 valtakirjantarkastus ja kahvit) Kärkkäälän NS-talolla Hankasalmella. Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa, millaista toimintaa haluaisit kehitettävän. Paikkoja rajoitetusti. klo 16 alkaen. Liikkalan VPK-talolla (Pien-liikkalantie 408, Liikkala/Kouvola), tervehdysten vastaanotto ja ruokailu alkaen kello 13, juhla alkaen kello 14. Paikalla keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen, kansanedustaja Ari Torniainen, eduskuntavaalien ehdokasehdokkaat Juho Heikka, Kristiina Helminen, Jari Karhu ja Pekka Räty sekä europarlamenttivaalien ehdokasehdokas Juho Kekäläinen. Vastauspyyntö 18.11. com. klo 18 Euran Urheilu talon kahviossa. Kotka. 16.11.2018 33 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. Kahvitarjoilu. Luvassa herkullista Mikon keittämää Lapin äijän keittoa kakkukahvien ja poliittisen ajankohtaiskeskus telun kera. Sääntö määräiset asiat. Päijät-Häme Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. Seuraa Suomenmaan printistä tai netistä ”Keskustassa tapahtuu” -palstaa, piirin nettisivulta www.keskusta.fi/satakunta tai Facebook: Satakunnan Keskusta. Jumalanpalvelus Kullaan kirkossa klo 12, jonka jälkeen kokoontuminen ja keittolounas seurakuntakodissa. Syyskokous ke 28.11. klo 10 keskustan toimistolla Apilassa, Siltakatu 22. Kouvolan py:n syyskokous ke 21.11. klo 19 Kiikoisten seurantalolla, Kiikostentie 47. ABC Amiraali Haminantie 1. klo 18 AvantTecnolla, Ylötie 1, Ylöjärvi. Sääntömääräiset asiat. Hinnat 40 euroa/huppari ja 30 euroa/collegepaita (Keskustan jäsenille -10 euroa hinnasta pois). Hausjärven kj:n syyskokous to 29.11. Kj:n syyskokous 19.11. Muistathan toimittaa s-postiosoitteesi satu.tietari@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. Juhana Herttuan katu 17, 28100 PORI. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään eduskunta-, maakunta-, europarlamenttija seurakuntavaaleja. Hintaan lisätään postikulut. Paikalla piirin tj. Ylöjärven Keskustanaiset järjestävät erityisesti kädentaitajille suunnatut joulumyyjäiset la 1.12. Sääntömääräiset asiat. 040 5550 635, sähköposti elina.sieppi@gmail. klo 10–14 kauppakeskus Elossa. Varaa paikkasi yh distyksen puheen johtajalta sähköpostilla minna.sarvijarvi@ylojarvi.fi tai tekstiviestillä 040 589 0355 ma 26.11. Muljulan py:n syyskokous to 22.11. Suomenmaa on myös hyvä lahja vinkki – nyt 3 kk:n tutustumistarjous uusille tilaajille alk. Otathan omaa juomaa mukaan, sekä käteistä 15 €, jotta saadaan hyvä ruoka korvattua. Sääntömääräisten asioiden lisäksi puhutaan hyvinvoinnista. Sääntömääräiset asiat. Piirin 100-vuotisjuhla la 17.11. klo 17 Kärkölän kunnantalolla, Virkatie 1. Sääntömääräiset asiat. Pohjois-Karjalan Keskustanaisten piirin syyskokous la 1.12. klo 16.30– 18 Keskisuomalaisen toimitiloissa Jyväskylän Aholaidassa. Laivalla järjestösuunnittelija Matias Ollila puhuu ajankohtaisista asioista. Kouvola
Keskustanaisten Toivakan yhdistyksen ja Keskustan Toivakan py:n syyskokoukset 20.11. Huikontie 391, 41660 Toivakka. Kj:n kuukausi kokous to 22.11. Kahvitarjoilu. Reisjärventie 1419, 44860 Alvajärvi. Matkanhinta 138 € / 2h huoneessa / hlö, yhden hengen huone lisämaksu 35 €. klo 01.00 Savonlinna. Jyväskylän kj:n syyskokous 25.11. Piiri/Himanka. Paikalla ke Seppo Kääriäinen. Vesaisten Talent show la 24.11. Kahvitarjoilu ja arpoja myynnissä. klo 14 Pohjankartanossa, Leevi Madetojan katu 1, Oulu. Sääntömääräiset asiat. 044 369 9600, toimistosihteeri Jaana Kvist p. klo 16.15 Ravintola Greeneri, Mikkelipuisto, Pursialankatu 5, Mikkeli. klo 17.30 piiritoimistolla, Tottinkatu 15, Savonlinna. Raahe. klo 15 Peräseinäjoella Toivolanrannan yhtenäiskoululla. klo 15 valtuustosalissa. Kokous avataan 17.11. Esiintymislaji on vapaa ja esiintyä voi myös ryhmässä. Sääntömääräiset asiat. Esitysten harjoittelumahdollisuus klo 12.15 alkaen. Kj:n syyskokous kaupungintalolla pe 23.11. Keskustassa tapahtuu 34 16.11.2018 esittäytyvät keskustan eduskuntavaalija maakuntavaaliehdokkaat. fi, p. Kerääjäksi voi tulla kuka vain, lisätiedot ja ilm. Vieraana Janne Mäkinen. klo 23.30 Mikkeli ja n. pentinmikko(at)kotinet.com, p. Lapin Keskustanuoret matkustavat Keskustanuorten Sote-akatemiaan Ouluun 1.–2.12. puro@keskusta.fi. Peräpohjola Keskustan Peräpohjolan piiri, tmj Kai Puro, 040 837 9867, kai. Keskustanaisten piirin syys kokous 24.11. klo 18 Siiskosilla, Heinälahdentie 4, Mikkeli. Ilmoittautumiset: anne.herttuainen(at)keskusta.fi, 050 520 6042 Pohjois-Savo Pohjois-Savon Keskustan yhteystiedot: piirin tmj Kimmo Valta p. Kahvit klo 18. Lapin Keskustanuoret matkustavat Keskustanuorten Sote-akatemiaan Ouluun 1.–2.12. +358 447 514 256, e-mail. 040 533 8160/Katja TAI maria. Lisätietoja: lappi@keskustanuoret.fi. Bussi lähtee Kerimäeltä klo 3.15, Savonlinnasta klo 3.45, Hiismäestä klo 4.15, Juva ABC klo 4.40, Mikkeli matkakeskus klo 5.20 ja matkan varrelta pääsee myös kyytiin. Kokouksen asialista ja tarkempi ohjelma sekä ilmoittautumisohjeet julkaistaan myöhemmin www.keskustanuoret.fi. Petäjäskosken py:n syyskokous nuorisoseuralla ti 20.11. La 8.12 aamiainen, päivä Tallinnassa, huoneiden luovutus klo 12.00, iltapäivällä vaikka tuliaisostoksille omalla bussilla. Ti ja pe julkaistavan verkkosivujen järjestöpalstan deadline on tiistaisin ja perjantaisin klo 12, piiri mainittava. Keski-Pohjanmaa Piiritoimisto avoinna os. klo 13 mennessä. Keskustajärjestöjen jouluglögit 13.12. Keskustanuoret Suomen Keskustanuoret ry:n liittokokous 17.–18.11. mennessä savo-kymi@vesaiset.fi. Savolaiset Suurmarkkinat Kuopio-hallilla 24.–25.11. klo 17.30 Äänekosken kaupungintalon saunakabinetissa, Hallinto katu 4, Äänekoski. Käsittelyssä eduskuntavaalit ehdokkaineen sekä sääntömääräiset asiat, paikalla keskustan vpj Juha Rehula. Pohjankartanossa (os. Jäsenhinta SavoKymen Vesaisille 2e/hlö, muut 6e/ hlö. Sääntömääräisten asioiden lisäksi piirikokouksessa päätetään mm. Kerro samalla myös: esiintyjän nimi, ikä ja paikkakunta, puhelinnumero ja sähköposti sekä esityksen nimi ja lyhyt sisältökuvaus. Keskustanuorten tmj Toni Viljamaa p. Pulkkilan py:n syyskokous su 18.11. klo 14–17 ja la 24.11. klo 18 Roomari-salissa (Vanhatie 29, Utajärvi). Matkalla oltava mukana henkilökortti tai passi. Siikalatvan paikallisyhdistysten sulautumisesta yhdeksi Siikalatvan keskustajärjestöksi. Paikalla keskustan Keski-Suomen piirin vpj, maakuntavaaliehdokas Tuulia Kuntsi. klo 18, KeskiNurmontie 64. Piiritoimisto Ke missä auki pääsääntöisesti joka päivä, mutta varmimmin soittamalla etukäteen. Kahvitarjoilu. Puhelimitse myös muulloin, tmj Jirka Hakala p. klo 19 Vaajakosken Liikunta hallin kokoustilassa os. Kahvitarjoilu. Ellen Thesleffin elämä ja taide. Kahvitus klo 18 alkaen. klo 18 Teknisessä keskuksessa (Ruskatie 1, Pattijoki). 17.10. Virallisten edustajien on ilmoittauduttava kokouspaikalla 17.11. 044 312 2982. Esiintymässä Pikkukakkosesta tuttu Tuomo Rannankari ja Hiekkakakkuorkesteri, paikalla myös kahvio ja onnenpyörä. Kahvitarjoilu. Raahe. Paikkoja rajoitetusti. Kannonkosken py:n syys kokous ma 19.11 klo 18 Ullan Ruokahuoltamolla. Kososen bussi mukana koko matkan ajan! Ilmoittaudu 15.11 mennessä: savo-kymi@vesaiset.fi. klo 10–12 välisenä aikana. Py:n syyskokous to 22.11. Lappi Keskustan Lapin piirin syyskokous Rovaniemen Saarenkylässä, Saaren koululla, Uutelankuja 1, la 17.11. menn. Ruokailu klo 12 alkaen. Palokanorsi 10, 40270 Jyväskylä. klo 19. Ihastjärven koululla. Oulainen. Kahvitarjoilu. mennessä, mll.peraseinäjoki@gmail.com). Puffetissa myytävänä pientä syötävää, juotavaa ja vesaistuotteita. Sääntömääräiset asiat. Seinäjoen kj:n syyskokous Honkalan sikalassa ma 3.12. inkeri.sundberg@keskustanuoret.fi.. Sitovat ilmoittautumiset 25.11. Tarjoamme piparia ja glögiä keskustan teltalla Joulukauden avajaisissa Utajärven torilla 17.11. Avoinna la 10-16 ja su 10-15. Matkan hinta Savo-kymen Vesaisjäsenille 100e/alle 18v, 120e/yli 18 v / 2 hh huoneessa, 35 €.n lisämaksusta 1 hh. Iltapäivä Tallinnassa, majoittuminen Hotelli Meriton Spa hotelliin. Utajärvi. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimiston yhteystiedot: Toimisto 040 5156800, Keskustan tj Antti Ollikainen 040 7210311, järjestösihteeri Mirja Kaartinen 044 0155404, Keskustanaisten ja Vesaisten tj Katja Koivukoski 040 5338160 sekä nuorten tj Marko Soini 045 2050677. Oulainen. klo 19. Keskustanaisten Muuramen osasto ry:n syyskokous ti 20.11. Siilinjärven kj:n syyskokous pe 30.11 klo 18 Siilinjärven kunnantalolla. Keskustanaisten Etelä-Savon piirin syyskokous ti 20.11. klo 12. Linja-autoliike S. Pukuetiketti: Smart casual. Lisätietoja toiminnanjohtajalta: Katja Koivukoski, p. Hintaan sisältyy matkat ja hotelli. 23.30 Mikkeli, n. Py:n syyskokous ke 21.11. Sääntömääräiset asiat. Valtakirjantarkastus ja ruokailu klo 10.30– 12. Kahvit klo 10.30. 040 533 8160 / Katja. Ilm. Äänekosken kj:n syyskokous ti 4.12. piirin eduskuntavaaliehdokkaista ja esityksestä eurovaaliehdokkaasta (1–2) puoluehallitukselle. LA 8.12. 050 349 6814. Vapaa sisäänpääsy. Kahvitarjoilu. Hirvensalmen kj:n syyskokous su 25.11. Avoinna klo 9–15. Lisäksi hyväksytään Keskustanuorten eduskuntavaaliohjelma, perhepoliittinen ohjelma, yhdenvertaisuussuunnitelma sekä avaruuspoliittinen ohjelma. Mikkelin kj:n syyskokous 2.12. Heinälahden py:n syyskokous su 18.11. Paikalla kansanedustajaehdokkaita. klo 12. Aamiainen, päivä Tallinnassa, huoneiden luovutus 12.00, iltapäivällä tuliaisostokset bussilla, Viking Xprs klo 17–19.30 Tallinna–Helsinki. Savonlinnan kj:n syyskokous ke 28.11. www.fb.com/ perapohjola. Johto kunta klo 14. Vesaisten Pikkujouluristeily Tallinnaan 7.–8.12. Kososen bussi mukana koko matkan ajan. Keskustanaisten Savonlinnan py:n syyskokous su 25.11. 050 388 0016, piirin pj Mari Kerola p. ke 21.11. klo 16 piiritoimistolla, Tottinkatu 15, Savonlinna. klo 19 Konttilassa. Illalliskorttivaraukset 30 euroa/hlö p. Riistakatu 15 Iisalmi. Hotelli Sorsanpesä, os. Esitykseen mahdollisesti tarvittava musiikki (taustanauha) tulee olla esiintyjällä itsellään, joko cd:llä, muistitikulla tai mahdollisesti oma säestäjä ja säestykseen tarvittava instrumentti. Mukana eduskunnan varapuhemies, kansanedustaja Mauri Pekkarinen. Sääntömääräiset asiat ja pj:n valinta kaudelle 2019. klo 16 Pulkkilan Pulkkila-salilla. Suomenmaan perjantaina julkaistavan printtilehden järjestöpalstan deadline on edellisen viikon perjantai klo 12. Arpajaiset! Kahvitarjoilu. Lisätietoja: lappi@keskustanuoret.fi. Tervehdykset ja puurotarjoilu klo 12–13, juhla klo 13, juhlapuhujana kansanedustaja Mauri Pekkarinen. Keskustan teltalla tavattavissa kansanedustajaehdokkaita. Sääntömääräiset asiat. Johtokunta klo 18. Törnäväntie 27, 60200 Seinäjoki. Kokouksessa mukana kansanedustajaehdokkaat: Nuorten pj Lehtonen Marjut, kansanedustaja Rantakangas Antti ja piirin pj Ylitalo Jussi. Lisätiedot: pääsihteeri Inkeri Sundberg, puh. Paikalla ovat Lapin keskustalaisten kansanedustajien lisäksi pj Juha Sipilä. klo 18.30 Kylmälänkylän kappelissa. Isokatu 2, Kokkola ma-to klo 10–15. Lapsen oikeuksien päivän konsertti 24.11. Kotimatka, n. Viking Xprs klo 17.00–19.30 Tallinna-HKI. Keskustanaisten Peräpohjolan piiri ry:n syyskokous la 17.11. klo 18 Nuorisoseurantalon kahviossa. Jokainen ohjelmanumero saa asiantuntijoista koostuvalta raadilta palautetta esityksestä ja muistoksi kunniakirjan. Linja-autoliike S. Osallistuminen on maksutonta. Mikkelin kj:n 80-vuotisjuhlat 9.12. klo 11 Snellmankodilla Kokkolassa, os. Urheilutie 30 C, 40800 Vaajakoski. klo 18.30 Humaniassa, Keskussairaalantie 4, Savonlinna. Siikalatva. Keskustanaisten perinteinen ITSE TEHTY -myyntinäyttely 17.–18.11. Myynnissä itse tehtyjä tuotteita. Keskustellaan Hanna-Reetta Schreckin kirjasta Minä maalaan kuin jumala. Keräys järjestetään pe 23.11. klo 13 Alvajärven Maamiesseuran talolla Pihtiputaalla, os. Kahvitarjoilu. Kerro myös samalla, mikäli tarvitset kimppa kyytiä. Voit halutessasi myös varata oman myyntipaikan. Esityksen kesto on enintään kolme minuuttia. klo 12–14. Sääntömääräiset asiat. 01.00 Savonlinna. Katsotaan uusin Viiru ja Pesonen, Viiru muuttaa -elokuva. Ruotaanlahden py:n syys kokous pe 16.11. klo 18 piiritoimistolla, Porrassalmenkatu 33, Mikkeli. Hintaan sisältyy matkat ja hotelli. Pyhäntä. Itä-Savo Kiviapajan py:n syyskokous to 22.11. klo 18 Villa Annassa. klo 18 Hirvensalmen kunnantalolla. 050 574 1405. klo 14 Ravintola Huvi kummussa, Otava. Ohrapuurotarjoilu. Asiana valtuustolista. klo 17 Humanialla, Keskussairaalantie 4. 040 684 0568, naisten tmj Eeva Peltokorpi p. klo 18.30 Kivitaskussa. Avoinna klo 9–15, tärkeä tapaaminen kannattaa varmistaa soittamalla. pohjois-pohjanmaa(at)vesaiset. 040 533 8160, katja.koivukoski@keskusta.fi Keskustanaisten Pohjois-Pohjanmaan piirin syyskokous la 17.11. klo 16 Torniossa ravintola Palmu os. Kotimatka, n. Vesaisten elokuvapäivä Mikkelin Kinolinnassa 1.12. Utajärvi. Tervetuloa mukaan Hyvä Joulumieli -lipaskerääjäksi Ouluun. Johto kunta klo 18. Rantakatu 27. Ennen kokousta on mahdollista tehdä löytöjä ja tutustua Itse tehty -myyntinäyttelyyn. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään mm. Kiuruveden Keskustan syyskokous kunnanvirastolla to 29.11 klo 19. 044 369 9603. Eduskuntavaaliehdokkaat esittäytyvät ja käsitellään syyskokousasiat. Vesaisten Itä-Savon piirin syyskokous ti 20.11. Piiritoimistojen käynti/postiosoite: Snellmaninkatu 37, Kuopio. 0400 199 002 ja eduskunta-avustaja Mirva Vesa p. Etelä-Savo Yhteiskunnallinen lukupiiri to 29.11. Sääntömääräiset asiat. Muhos. Vesaistalent on katselmus, jossa 4–17-vuotiaat saavat tilaisuuden esiintyä ja näyttää kykynsä! Voit osallistua myös perhesarjaan. klo 19 Raija ja Tapani Häkkisen luona, os. Py:n syyskokous Tavastkengän kylätalolla (Ojapellontie 2) su 18.11. Lisäksi valitaan piirin edustaja puoluehallitukseen 2019–2020. Pellon py:n syyskokous 25.11. Paikalla kansanedustajaehdokkaita. Kahvitarjoilu klo 17.30. Kahvitarjoilu! Itä-Savon Vesaiset järjestää pikkujouluristeilyn Tallinnaan 7.–8.12. Lähtö Kerimäeltä 3.15 Kososen tallit / 3.45 Savonlinna L-A asema / 4.15 Hiismäki / 4.40 Juva ABC / 5.20 Mikkeli matkakeskus / Viking Xprs Katajanokalta klo 10.30 / Helsinki-Tallinna 13.00. Raahen kj:n syyskokous ma 26.11. PE 7.12. klo 15 Palokan ABC:llä, os. 050 573 5353 / Pauliina tai p. Oulainen. klo 13 Raumankarin koululla, Leipämäentie 8, Himanka. 0440 817 373 sekä Keskustanaisten tmj Kaija Väänänen p. Keski-Pohjanmaan piirin syyskokous su 18.11. Matkat tehdään omilla autoil la. Paikalla ke Antti Rantakangas ja ke-ehdokas Marjut Lehtonen. Viking Xprs Katajanokalta klo 10.30Tallinnassa klo 13.00., iltapäivä Tallinnassa, majoittuminen Hotelli Meriton Spa hotelliin. Savonlinnan py:n syyskokous 28.11. Raahen py:n syyskokous ke 21.11. Piiri/Oulu. Vaajakoski Seura ry:n syys kokous to 29.11. 040 532 1762 / Teijo. Juhlan jälkeen täytekakkukahvit. Torikatu 10 (entinen linjaauto asema). Sääntömääräisten asioiden lisäksi valitaan Keskustanuorten liittohallitukseen 5 varsinaista jäsentä kaudelle 2019– 2020 ja 2 varajäsentä kaudelle 2019, sekä kv-sihteeri liittokokouksien 2018–2020 välille. Jäsenjärjestöjen liittohallitukselle osoittamat aloitteet tulee toimittaa viim. antti.gronlund@ keskustanuoret.fi. etukäteen: pohjois-pohjanmaa@vesaiset.fi, p. klo 18.30 Ruokakeitaalla. www.keskusta.fi/perapohjola. klo 18.30. Liput ovelta 4€, ennakkoon 3€ (varaukset 21.11. Leevi Madetojan katu 1, Oulu). Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto, Palstailmoitukset Suomenmaahan jarjestot@suomenmaa.fi. Seinäjoella. klo 15–18 piiritoimistolla, Porrassalmenkatu 33 Mikkeli. klo 18.30 Teknisellä virastolla, Ruskatie 1. Pielaveden kj:n syyskokous pe 16.11 klo 18 Kahvikulmassa Toritie 8. klo 10. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään piirin sääntömuutosehdotus ja päätetään uusien sääntöjen hyväksymisestä. Kärsämäki py:n syyskokous ti 20.11
Heikkinen kannusti vaa lityöhön ja valoi uskoa pää ministeri Juha Sipilän toi seen hallitukseen. Molemmat alueen kansan edustajat, Juha Rehula ja Martti Talja, hakevat pestilleen jat koa. Piirikokoukset Jorma UUsiTalo KesKustan EteläPohjanmaan piiri kokous ei jättänyt epäselväksi, mitä mieltä eteläpoh jalainen keskustaväki on oppositiopuolue SDP:n ja sen puheenjohtajan Antti Rinteen viimeaikaisista kannanotoista. Vaalikes kusteluista Heikkinen totesi, etteivät asiat ja faktat enää riitä. Jos piiri täydentää ehdokaslistaansa, ehdokkaiden toivottiin olevan naisia. Ehdokaslistaa on mahdollista täyden tää vielä kahdella ehdokkaalla. – Haluttiin tai ei, meidän pitää pukea oma asiaviesti tunteen kautta. Kokousväki oli erityisen närkästynyt Rin teen Savon Sanomille antamasta haastat telusta, jossa tämä jyrkkäsanaisesti torjui puun käytön lisäämisen. SDP:n ja Rinteen linja vetäisi käytännös sä maton alta metsäteollisuuden investoin tisuunnitelmilta ja samalla metsäteollisuu den uudistumiselta, piirikokous muistutti. Pitää puhua ihmisten elämästä. Nyt nimetyt ehdokkaat ovat Rami Ala-Nisula Kurikasta, Lasse Hautala Kauha joelta, Antti Joensuu Alajärveltä, Pasi Kivisaari Seinäjoelta, Antti Kurvinen Kauhavalta, Risto Lahti Ilmajoelta, Esko Lehtimäki Teu valta, Kati Ojaniemi Seinäjoelta, Anne Rintamäki Vaasasta ja Mikko Savola Ähtäristä. Piirin vara puheenjohtajista äänestettiin, ja valituiksi tuli vat sysmäläinen Eevakaisa Lehtosalo-Lönnberg ja Vesa-Matti Virtanen Lahdesta. Tällä hetkellä kes kustalla ei ole Vaasan vaalipiiristä yhtään naiskansanedustajaa. Kokouspuheenvuoroissa oltiin huolissaan naisehdokkaiden pienestä määrästä. – Demareiden linja on nyt tiedossa. Heidän lisäkseen riviin asettuivat Hilkka Kemppi, Mika Mäentalo ja Jukka Mölsä, joka sai jatkokauden piirin puheen johtajana. Etelä-Pohjanmaan keskustalaiset närkästyivät Rinteelle Päijät-Häme valitsi viisi eduskunta vaaliehdokasta Jo rm a U usi ta lo Ja ri La uk ka ne n Piirikokouksessa piti myös neuvotella, sillä piirihallitukseen oli ehdokkaita enemmän kuin oli paikkoja tarjolla. Maa kuntia ja maaseutua ei pidetä arvossa. Yhteisenä huolenaiheena keskustalaisilla oli ammatilli nen koulutus. Kokousväki vaa tii kannanotossaan uudistusta, jolla lisättäisiin lähiopetusta ja oppi laan tukea. PiiriKoKous asetti ensi kevään eduskunta vaaleihin kymmenen kansanedustajaehdo kasta. KesKustan varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen toi ter veisiä puoluejohdosta ja sote valiokunnasta. 16.11.2018 35 Taina Kivelä Päijät-Hämeen keskusta valitsi piirikokouksessaan viisi ehdo kasta eduskuntavaaleihin. – Tällaiset puheet ovat vastuuttomia. – Jos lait saadaan säädetyk si tammikuun toisella viikolla, on mahdollista, että maakun tavaalit voidaan järjestää tou kokuussa EUvaalien yhtey dessä, Martti Talja kertoi. Keskustapiirin puheenjohtajana jatkaa Esko Lehtimäki ja varapuheenjohtajina Sari Palmu ja Karri Kallio. – Kuu Kiurusta kesään ei riittä nyt sotessa, vaan Kristan kanssa meni seitsemän, hän kritisoi valiokunnan demari puheenjohtajan työtapaa. Piirikokous tähdensi, ettei ole yhdente kevää, minkä puolueen johdolla Suomea johdetaan. Maakuntavaalien ehdokas asettelusta keskusteltaessa todet tiin, että vaalit pidetään näillä näkymin vasta syksyllä. Hannakaisa Heikkinen keskusteli Päijät-Hämeen ehdokkaiden kanssa Hartolassa.
On aika luontevaa, että olen täältä ehdolla. Piirin puheenjohtaja Antti Siika-aho valoi uskoa ko kous väkeen puoluetalo Apol lossa ja muistutti, että gallupit ovat käännettävissä nousuun – tarvitaan ”myönteisellä tavalla idealismia”. – Suomessa voimme parhaiten auttaa ilmaston muutoksen torjunnassa tieteen ja teknologian osaamisellamme, Pirkanmaan keskustanuorten puheenjohtaja Joonas Soukkio arvioi. Paikalla kokouksessa olivat Eeva Kärkkäinen, Antti Siika-aho, Ville-Veikko Rantamaula sekä Erkka Peltonen. Helsinki nimesi kymmenen ehdokasta Ja ak ko M art ika in en Pirkanmaan eduskuntavaaliehdokkaissa oli paljon nuoria. Kuvassa Aino-Riika Simula, Kalle Kiili, Suvi Mäkeläinen, Joonas Soukkio, Vilhartti Hanhilahti ja Jouni Ovaska. Kärkiehdokkaana listal ta löytyy nyt ympäristöminis teri Kimmo Tiilikainen. – Puoluejohto puhuu hallituksen teoista ja saavutuksista, mutta missä keskustan omat aatteet ja arvot näkyvät. Varapuheenjohtajiksi va littiin Antero Alku ja Maria Pohjamo. Tilan ne on uusi, haastava ja innosta va, hän kommentoi ennen piiri kokousta. Eduskuntavaaleihin piiri nimesi viisitoista ehdokasta. Muut nimetyt ehdokkaat ovat ylioppi las August Halonen, muusikko Sami Helle, erityisavustaja Eeva Kärkkäinen, toiminnanjohta ja Timo Latikka, arkkitehti Erkka Peltonen, yksikönjohtaja Ville-Veikko Rantamaula, ravinto layrittäjä Anil Rampal sekä yrit täjä Lisa Sipilä. – Lapset ovat käyneet tääl lä koulunsa ja harrastus piirit on täällä. Ehdolla ovat Vilhartti Hanhilahti, Kalle Kiili, Suvi Mäkeläinen, Jouni Ovaska ja Joo nas Soukkio Tampereelta, Ari Arvela, Harri Penttilä, Miia Rajala ja Aino-Riikka Simula Vesilahdelta, Hanna Holma Kan gasal ta, Jarkko Lahtinen Lempäälästä, Marjo Mäkinen-Aakula Orivedeltä, Jani Tallbacka Urja lasta, sekä istuvat kansanedustajat Pertti Hakanen Sastamalasta ja Arto Pirttilahti MänttäVilppulasta. 36 16.11.2018 Lauri HeikkiLä KesKustan Pirkanmaan piirin syyskokouk sen suurimpia puheenaiheita oli ilmas tonmuutos maailman ja myös keskustan haasteena. Piiri nimesi kymmenen ehdokas ta eduskuntavaaleihin, loput 12 nimetään tammi–helmi kuussa. Keskustanuorten puheenjohtaja, tampe relainen Suvi Mäkeläinen oli huolissaan sii tä, ettei keskustassa puhuta tarpeeksi puo lueen tilasta. Piirin puheenjohtajana vuonna 2019 jat kaa Tuukka Liuha. syysKoKous teki myös koko joukon henkilö valintoja. Keskustan Helsingin piiriko kous vaati kannanotossaan, että yleiskaavan korjaamisen tavoit teeksi on otettava kaupunkimet sien säästäminen. Euroopan parlamentin vaaleihin Pirkan maan piiri esittää keskustan listalle Euroo pan keskuspankissa lakimiehenä toimivaa Petra Schulze Steinenia. Hän perusteli vaalipiirin vaihtoa KaakkoisSuomesta Helsinkiin perhe syillä. Jos velttoilemme tässä nyt, jäämme auttamatta menneisyyden puo lueek si, Juha Kuisma varoitti. – Keskustan on organisoitava ilmasto työnsä kunnolla. Petra Schulze Steinen Keskustan Helsingin piiri nimesi kymmenen ehdokasta eduskuntavaaleihin. Lisäksi kaa voituksen valmistelussa on kau punkilaisten huolet huomioita va aidosti. Piirihallitukselle myönnettiin valtuudet nimetä loput neljä ehdokasta 19 ehdokkaan listalle. Siikaaho kuuluu Tiilikaisen ohella piirin nimeämiin edus kuntavaaliehdokkaisiin. Ilmastonmuutos huolettaa pirkanmaalaisia Tomi oravainen KesKustan Helsingin piiri otti syyskokouksessaan askeleita kohti vilkasta vaalivuotta. Siikaaho valittiin jatkamaan piirihallituksen puheenjohta jana. HelsinKi ei ole ollut keskustalle helppo vaalipiiri, eivätkä mieli pidemittauksetkaan povaa vai vatonta tietä Arkadianmäelle. Ja ri La uk ka ne n
Kokouksen tarkastettu pöytäkirja on nähtävillä kuntayhtymän verkkosivuilla 10.12.2018. Kisaan lähtevät Aila Haikonen, Kari Hakala, Juha Kantola ja Ville-Veikko Päivömaa Porista, Kirsi Hassinen ja Vesa Jalonen Eurajoelta, Eeva Kalli Eurasta, Jyrki Soukainen Raumalta, Veli-Pekka Suni Säkylästä, Eeva-Liisa Tuominen Kokemäeltä, Mikko Uusitalo Kankaanpäästä ja Martin Ylikännö Huittisista. Satakunnasta 12 ehdokasta, mukana ”Metsolan Erkki” Ari An ter oin en Uusi Peräpohjolan piirin puheenjohtaja Tanja Joona sekä varapuheen johtajat Olli Rainio ja Hanna Pesonen. Myös lohiasetus sekä maa ja porotalouden ongelmat herättivät vilkasta keskustelua. Piiri lähtee kuitenkin edelleen tavoittele maan kahta paikkaa. Piirin johtotrio vaihtui koko naan, kun varapuheenjohtajien paikoille taputettiin ilman äänes tyksiä Hanna Pesonen Tervolasta ja Olli Rainio Torniosta. Opiskelujen myötä pohjoi seen kotiutunut Joona työs kentelee kansainvälisen oikeu den apulaisprofessorina Lapin yliopistossa. Satakunnan piirin puheenjohtaja Vesa Jalonen kan nusti avauspuheenvuorossaan maakunnan keskustalaisia mene mään yhtenäisenä ja tiiviinä porukkana eteenpäin. risto Luodonpää KesKustan Peräpohjolan piiri kokouksessa Ylitorniolla koet tiin historiallinen hetki, kun yh teiskuntatieteiden tohtori Tanja Joona valittiin ensimmäise nä naisena piirin puheenjohta jaksi. – Köyhien ja vähäosaisempien asiaa ei saa unohtaa. EUvaaleihin Peräpohjola ei aseta omaa ehdokasta, vaan pii rikokous päätti tukea kemijär veläisen Janne Kaisanlahden ehdokkuutta. Eeva Kalli on puolestaan nyt eduskunnan jättävän kansan edustaja Timo Kallin tytär. Hän nousi aikoinaan koko kansan tietoisuuteen suositusta tele visiosarjasta Metsolat, missä hän näytteli Erkki Metsolaa. Kokous on julkinen. M ari a Se pp älä Keskustan Satakunnan piiri nimitti nyt 12 ehdokasta eduskunta vaaleihin. Edus kuntavaaliehdokkaiksi nimettiin kansanedustaja Katri Kulmunin lisäksi varakansanedustaja Mikko Kärnän ja uusista nimis tä Pigga Keskitalon Enontekiöltä sekä Olli Rainio Torniosta. Ylitorniolainen Joona voit ti ainoan vastaehdokkaansa, si molaisen yrittäjän Sauli Martimon äänestyksen jälkeen 36–25. Valtatie 21:n jääminen run koverkkoesityksen ulkopuolel le otettiin kokouksessa vastaan huolestunein äänenpainoin. Tanja Joona Peräpohjolan piirin johtoon naispuheenjohtaja Oulun seudun koulutuskuntayhtymän Yhtymäkokous pidetään maanantaina 26.11.2018 klo 9.00 alkaen Oulun seudun ammattiopiston Kontinkankaan yksikön auditoriossa (Honka-rakennus), Kiviharjuntie 8, Oulu. Yhtymäkokouksen esityslista on luettavissa osoitteessa http://www.osekk.fi 16.11.2018 lukien. Ul komaista rekkarallia perättiin kantamaan vastuuta tie tullien muodossa. Loput kaksi on tarkoitus nimetä marraskuun loppuun mennessä. Veteraanikansanedustajat Kauko Juhantalo ja Timo Kalli eivät enää lähde ehdolle. Oulussa 16.11.2018 Yhtymäkokouksen puheenjohtaja. 16.11.2018 37 Ari Anteroinen KesKustan Satakunnan piiri nimesi syyskokouksessaan 12 kansanedustajaehdokasta. Jalonen kaipaili paluuta lähemmäs alkiolaisuutta. Valtakunnallisesti nyt nimetyistä kansanedustajaehdokkais ta tunnetuin lienee näyttelijä ja ravintolayrittäjä Kari Hakala. Piirin kuuden paikan kiintiö Lapin yhteiselle listalle jäi Ylitor niolla vielä täyttämättä. Eduskuntavaali ehdokkuus on hänellä vielä harkinnassa
Ryhmä vaatii paluuta tasavallan kannalle 6.12.1917 annetun itsenäisyysjulistuksen mukaisesti. marraskuuta. Eduskuntaryhmät sopivat kenraali Mannerheimin kutsumisesta valtionhoitajaksi ja uusien eduskuntavaalien järjestämisestä niin, että päätös hallitusmuodosta jää seuraavalle eduskunnalle. Tämä taas olisi tasavaltalaisaatteiden, tasavaltahaaveiden täydellinen vararikko… Mutta nyt, saatuamme sellaisen tuloksen, mihin delegatsioni tässä asiassa tuli, me tällä kertaa pelastuimme tästä kiusallisesta asemasta. Monarkisteiksi kääntyneet tasavaltalaiset häpeissään. Ylimmän vallan ryhmä haluaisi antaa väliaikaiselle presidentille valtionhoitajan sijaan. Lopullinen sovinto syntyy tämän jälkeen eduskuntaryhmien neuvottelussa. seuraavana päivänä Maalaisliiton eduskuntaryhmä päättää omista tavoitteistaan porvarillisten ryhmien neuvotteluihin. Porvarillisten ryhmien neuvottelussa 12. Olin päästä sairas. Neuvotteluja jatketaan 13. Jos sen delegatsioni myöntää, – me joudumme silloin pitämään huolen senaatin muodostamisesta. 1918 Monarkistit ja tasavaltalaiset pääsevät pakkosopuun järjestetään ja minkä kannan monarkistien ja tasavaltalaisten yhteishallitus ottaisi hallitusmuotokysymykseen. J. Välillä olimme me jo suuressa tuskassa, kun oli tietona että suomettarelaiset taipuvat tasavaltalaiseen enemmistöön. Ehdotuksen mukaan ryhmät muodostavat kokoomushallituksen. Maalaisliitto jää yksin vaatimaan uuteen hallitukseen tasavaltalaista enemmistöä, ja Alkio luopuu vaatimuksesta. Alkio on helpottunut: Näin olimme me maalaisliittolaiset todella pelastuneet vaikeasta hallituspuolesta. marraskuuta, ja maassa riehuu vallankumous. timo laaninen Suomen Synty Santeri alkion Silmin 38 16.11.2018 Saksan romahdus pakottaa monarkistit lopulta neuvotteluihin tasavallan kannattajien kanssa. Ståhlbergin kieltäytyminen oli ihan selvä ja jyrkkä. Sen mukaan eduskuntaryhmät ryhtyvät neuvottelemaan kenraali Mannerheimin kanssa hänen valitsemisestaan valtionhoitajaksi. Kuitenkin esitin alustukseni. Tulin sitte pois. päivä järjestetään tasavaltalaisten neu vottelu, jossa keskustellaan mahdollisuudesta muodostaa uusia hallitus tasavaltalaisten johdolla. Siirryttiin Koitolle, avarampiin suojiin. Hän vetoaa Saksan tapahtumiin ja bolsevismin leviämisen pelkoon. marraskuuta, jolloin ryhmät käsittelevät sovintoehdotusta. Ståhlberg kieltäytyy ehdottomasti hallituksen muodostajan tehtävästä. Päätös hallitusmuodosta lykätään uusien eduskuntavaalien jälkeiseen aikaan. Eniten kannatusta väliaikaisen presidentin tehtävään saa kenraali Mannerheim. marraskuuta ja vetoaa, että niiden kesken pitäisi saada sovinto aikaan. Ihmisiä 300 – 400. Keisari on luopunut vallasta 9. Edellä käynyt neuvottelu Helsingin tasavaltalaisten johtomiesten kanssa, oli osoittanut, että täällä on melkein aivan mahdoton saada toimeen kunnollista tasavaltalaista hallitusta. saksa allekirjoittaa aseleposopimuksen 11. Toiseksi ryhmä päättää vaatia eduskuntavaalien järjestämistä helmikuussa. marraskuuta väitellään siitä, milloin uudet eduskuntavaalit. 9.11.–16.11. Päivä oli tasavaltalaisten voiton päivä. Monarkistit ovat hyvin alakuloisia. Valtionhoitaja Svinhufvud kutsuu tynkäeduskunnan porvarillisten ryhmien edustajat neuvotteluun sunnuntaiaamuna 10. Mutta kun emme sitä voi saada aikaan, meillä ei ole muuta neuvoa kuin luovuttaa asema monarkisteille. Maalaisliitto vaatii siihen tasavaltalaisten enemmistöä. K. Marraskuun 14. Aamun neuvottelun jälkeen Santeri Alkio lähtee tasavaltalaisten kokoukseen: Tasavaltalaisten kokous alkoi Balderin huoneistossa klo 12
Kokemukset vuoroasumisesta olivat voittopuolisesti myönteisiä sekä vuoroasumisen vielä kestäessä että sen päätyttyä. Tutkijan mukaan vuoroasuminen pitäisi nähdä yhtenä vaihtoehtona perhe-elämän järjestelemiseksi eron jälkeen. Vain yksi kuudestatoista haastatellusta ei avioeron sattuessa valitsisi vuoroasumista omalle lapselleen. Ensimmäisellä haastattelukierroksella lapset olivat 8–18-vuotiaita ja vuoroasuneet keskimäärin neljän vuoden ajan. Toisaalta mahdollisuus joustoihin tekee vuoroasumisesta miellyttävämpää. Lasten asuminen jaetaan yhä useammin tasan vanhempien kesken. Muutama mainitsi myös muuttamiseen liittyvän henkisen puolen, kun piti sopeutua toisenlaiseen elämäntapaan toisen vanhemman luona. Arjen helppouteen vaikuttivat myös oman tilan olemassaolo sekä tavaroihin ja rahankäyttöön liittyvät asiat. Lainmuutokset on ehdotettu tulemaan voimaan aikaisintaan 1.4.2019, mutta lopullinen voimaantuloajankohta tarkentuu eduskuntakäsittelyn aikana, Määttänen kertoo. Toisella haastattelukierroksella tutkitut olivat 19–29-vuotiaita nuoria aikuisia. LinnaVuoren tutkimuksen mukaan vuoroasumisen onnistumiseen vaikuttivat suuresti konkreettiset asiat ja arjen helppous. Kaikki olivat jo itsenäistyneet, joskin muutama oli palannut väliaikaisesti asumaan äidin luokse. TeksTi: AnnukkA kAArelA Lasten vuoroasumisen onnistumiseen vaikuttaa arjen helppous Kaksi kotia voi toimia SuomeSSa vanhempien avotai avioeron kokee vuosittain noin 30 000 lasta. Osallistujat kokivat, että vuoroasuminen tarjoaa eroperheen lapselle parhaiten mahdollisuuden tasapainoiseen elämään ja perhesuhteiden säilyttämiseen. Moni koki rasittavaksi julkisilla kulkuneuvoilla tai huonolla säällä matkustamisen. Linnavuoren tutkimus julkaistiin lokakuussa ilmestyneessä kirjassa Monen kodin lapset (Gaudeamus). Lapsenhuoltolakia ollaan parhaillaan uudistamassa niin, että siihen kirjataan vuoroasumisen mahdollisuus. 16.11.2018 39 Vanhempien eron jälkeen sekä äidin että isän luona asuvat lapset pitävät vuoroasumista pääosin toimivana järjestelynä. Linnavuori haastatteli vuoroasumisen kokeneita lapsia kahteen kertaan, ensin vuonna 2005 ja uudelleen vuonna 2016. Lapsenhuoltolain uudistamista koskeva hallituksen esitys annettiin eduskunnalle kesäkuussa. – Sitä käsitellään paraikaa eduskunnan lakivaliokunnassa. Lapsella voisi kuitenkin edelleen olla vain yksi virallinen asuinpaikka. Lainsäädäntöneuvos Laura Määttäsen mukaan vuoroasuminen kirjattaisiin jatkossa väestötietojärjestelmään, minkä toivotaan tulevaisuudessa helpottavan esimerkiksi etuisuuksien ja palveluiden jakautumista molempiin koteihin. Vuoroasuminen kirjataan lakiin Tutkimus. LinnaVuoren mukaan vuoroasumisjärjestely edellyttää toimiakseen selkeyttä, mutta myös joustavuutta. Toisaalta se voi kestää koko lapsuusajan vanhempien erosta itsenäiseen asumiseen saakka ja olla silti lapsen kannalta epämukava vaihtoehto, Linnavuori toteaa. – Sen ei tarvitse olla pysyvä asumismuoto, jotta se voisi olla hyvä vaihtoehto siinä hetkessä, jolloin sitä toteutetaan. Osa oli kokenut juurettomuutta asumisjärjestelyjensä vuoksi. Kasvatustieteiden tohtori Hannariikka Linnavuoren tutkimukseen osallistuneet lapset antoivat vuoroasumiselle kouluarvosanan 8+. Oman tilan puute joko isän tai äidin luona oli ollut joillekin yksi syy lopettaa vuoroasuminen. Tärkeää on luoda toimintatavat, jotka kaikki osapuolet tietävät ja hyväksyvät. Vuoroasumisen ikäväksi puoleksi haastatellut mainitsivat jatkuvan tavaroiden pakkaamisen, siirtämisen ja unohtamisen. Tähän saakka järjestely on toteutettu tapaamisoikeutta koskevia säännöksiä soveltaen. Tärkeää oli lyhyt välimatka kotien välillä ja sen tuoma mahdollisuus käydä kummassakin kodissa
pio 3 / Sh utt ers to ck Urheiluvaatevalmistaja Niken nimi on kreikkalaisen mytologian jumaltarustosta.. noin... Rumba ja samba. Miljardeina... 3. -verkkokaupasta alennuskoodilla SUOMENMAA18 puhelimitse: 050 560 4544 sähköpostitse: maahenki@msl. Nuo esineet/tarvikkeet on Suomen Luonto -lehti valinnut kuutena viime vuonna (2012–17) Vuoden... 10. Minkä palvelualojen liikkeitä ovat nuo Oulussa ja Pohjois-Suomessa toimivat yritykset. SUO MENMAAN LU K I J O I L L E 35 € + postikulut (OVH 42€) TILAUKSET: maahenki. 1. ”Sangen mukavaa on keksiä uusi likööri viinasta ja luonnonyrteistä. Nimensä se on ottanut kreikkalaisen mytologian jumal tarustosta. Mikä on maapallon väkiluku tällä hetkellä. Tälläämö. Mikä vuosi: Suomen ensimmäinen jäähalli avattiin Tampereella; Jean Sibeliuksen syntymästä tuli kuluneeksi 100 vuotta; Ensimmäisen Jean Sibelius -viulukilpailun voitti Oleg Kagan, joka kävi kävi Ainolassa tapaamassa Sibeliuksen 94-vuotiasta Aino-leskeä; Anneli Jäätteenmäki täytti 10 vuotta ja Vesa-Matti Loiri 20 vuotta; Winston Churchill ja Repe Helismaa kuolivat; Mobutu Sese Seko kaappasi vallan Kongossa (– ja pysyi maan presidenttinä 32 vuotta). Kun hän katsoo maalausta, hän näkee sen säätilassa yhtä ja toista. Vas tau kse t: 1) Vuo den Tur hak e, 2) myö hem min : 197 1 (19 45– 71 YK: n Kiin a oli Kiin an tas ava lta , nyk yis in Tai wan – ei YK: n jäs en) , 3) 7,5 3 milj ard ia, 4) Mos kov a, Tok io, 5) rum ba Kuu ba, sam ba Bra sili a, 6) voi ton jum ala tar , 7) Täl lää mö par tur i-k am paa mo, Mal laa mo vaa tel ain aam o, Kip kop ken käk aup pa, 8) Vei kko Huo vin en: ”ly hyi tte n erik ois ten ” kok oel ma Mik äpä täs sä, WSO Y 196 9 (Ju opo tte lija n ter vey den hoi to) , 9) 196 5, 10) sal iba ndy – 12vuo tia ast a alk aen säh lyä pel ann ut Ari Suh one n (s. Mainiossa kirjassaan Taiteilijoiden taivaat meteorologin silmin Seija Paasonen avaa lukijan silmät katsomaan sekä taidetta että taivaita uusin silmin. Hyytyneet Nivelet, NST (Nakkisormet 1994–2001), Synkkä Uhma, Happee. Minkä urheilulajin olleita ja olevia seuroja mainitut ovat. . 2. 40 16.11.2018 5 8 8 1 5 4 3 6 5 8 7 2 6 6 3 5 7 4 8 3 6 4 8 1 6 3 4 7 5 9 6 6 5 2 8 1 9 3 4 7 8 7 9 3 2 4 6 1 5 4 1 3 7 5 6 8 9 2 9 3 4 5 8 7 2 6 1 1 2 8 9 6 3 7 5 4 5 6 7 1 4 2 9 8 3 3 9 6 4 7 1 5 2 8 2 8 1 6 3 5 4 7 9 7 4 5 2 9 8 1 3 6 5 9 2 7 1 6 5 4 8 5 9 3 9 5 6 6 9 5 7 4 8 7 3 2 2 5 8 3 9 4 2 6 7 1 2 9 1 7 6 3 4 8 5 4 6 7 8 5 1 9 3 2 3 5 4 2 1 6 7 9 8 7 2 8 3 9 4 5 1 6 6 1 9 5 8 7 2 4 3 9 4 2 6 3 8 1 5 7 1 3 6 4 7 5 8 2 9 8 7 5 1 2 9 3 6 4 5 8 8 1 5 4 3 6 5 8 7 2 6 6 3 5 7 4 8 3 6 4 8 1 6 3 4 7 5 9 6 6 5 2 8 1 9 3 4 7 8 7 9 3 2 4 6 1 5 4 1 3 7 5 6 8 9 2 9 3 4 5 8 7 2 6 1 1 2 8 9 6 3 7 5 4 5 6 7 1 4 2 9 8 3 3 9 6 4 7 1 5 2 8 2 8 1 6 3 5 4 7 9 7 4 5 2 9 8 1 3 6 5 9 2 7 1 6 5 4 8 5 9 3 9 5 6 6 9 5 7 4 8 7 3 2 2 5 8 3 9 4 2 6 7 1 2 9 1 7 6 3 4 8 5 4 6 7 8 5 1 9 3 2 3 5 4 2 1 6 7 9 8 7 2 8 3 9 4 5 1 6 6 1 9 5 8 7 2 4 3 9 4 2 6 3 8 1 5 7 1 3 6 4 7 5 8 2 9 8 7 5 1 2 9 3 6 4 Tietotesti ??. 5. Amerikkalainen Nike on maailman suurin urheiluvaatteiden valmistaja. 8. 196 5) oli Hyy tynee t Niv ele t -se ura n per ust ajia yuyst ävi ens ä kan ssa, on ede lle en 800 m SE: n 1.4 4,1 hal tija ja 9-k ertai nen SM , 5xS M 150 m, EM -ku lta a 150 m 198 8. 6. 9. 4. Mistä maista nuo tanssit ovat syntyjään. On kokeilemattomia marjojakin, lillukkalikööri saattaisi olla sangen hyvää. Miksi. Mikä on Euroopan ja mikä maailman asukasluvultaan suurin pääkaupunki. 7. Minkä jumalatar Nike on. Mallaamo. Entäpä jos salmiakki pastilleja liuotettaisiin spriihin?” Kuka suomalaiskirjailija kirjoitti noin jo 1969 – kauan ennen salmiakkikoskenkorvan nousua 1990-luvulla Alkon tuotteeksi ja makutietoisten suomalaisten suosikiksi: Veikko Huovinen, Heikki Turunen vai Hannu Salama. Paristokäyttöinen käsi saippuapumppu, hajustettu roskapussi, hyönteisansa, muovinen kananmunakotelo, muovikassi, fleece-kangas. Milloin nykyisestä Kiinasta, Kiinan kansantasavallasta tuli YK:n jäsen: a) perustajavaltio 1945, b) samaan aikaan kuin Suomi 1955, c) myöhemmin. Kipkop. Näe taivaat uusin silmin Yleisradion päämeteorologi Seija Paasonen on pitkäaikainen taidehistorian harrastaja ja taiteen ystävä
16.11.2018 41 Lataa Suomenmaan ilmainen uutissovellus Seuraa helposti verkkosivujen päivittäisiä uutisia, lue artikkeleita ja blogeja sekä selaa keskustan järjestöjen tuoreimpia tapahtumia. Tehtävään oli kaikkiaan seitsemän hakijaa. Piirihallitus päätti valinnasta maanantai-iltana. Rovaniemen Saarenkylässä asuva Kontiola aloittaa uudessa tehtävässään 1.3.2019. Suomenmaa KesKustan yhteyspäällikkö Lasse Kontiola, 37, on valittu Lapin piirin toiminnanjohtajaksi. Lasse Kontiola Lapin piirin toiminnanjohtajaksi. Lapin piirin nykyinen toiminnanjohtaja Pekka Lehto jää eläkkeelle vaalien jälkeen
Liharaivoa ohuenohuessa ruokakulttuurissa petri p. Niistä 10–20 prosenttia tulee maataloudesta, ja lihan tuotanto tuhlaa maapallon viljelypintaalaa. Ihmiselle itselleen jatkuva runsas lihansyönti on tutkittu terveysriski. Sitä ei ollut joka päivä, eikä kaikessa. Ei haittaisi yhtään, jos palaisimme tässäkin asiassa takai sin sinne, mistä joskus halusimme pois. Ruokatuotanto on hyvin keskittynyttä, rekat kuskaavat samaa tavaraa maan kaikkiin kauppoihin. Ei usein edes juustoversiota. Yritykset keskustella lihansyönnin vähentämisestä näyt tävät päätyvän aina yleiseen raivoon. Lounasajan ulkopuolella ei monella paikkakunnalla saa mitään. Mitään lihatonta ei ole tarjolla. Sillä on yhteys muun muassa yleistyneisiin suolisto syöpiin ja kakkostyypin diabetekseen. pentikäinen vieraskolumni. Ruokavalioon puut tuminen loukkaa ihmisen itsemääräämisoikeutta. Miksi se menee niin ihon alle, että myös ruokailuvalin noilla lienee lähitulevaisuudessa pakko vaikuttaa ihmis kunnan tulevaisuuteen. Puolustusministerille piti oikein erikseen selvittää, että ruuan ravintoarvo ei riipu siitä, mistä se on valmistettu. Tutkittua tietoa: suomalaiset syövät nopeasti, harvoin yhdessä. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Ainakaan nämä ystäväni eivät raivoa, vaan ovat ennem minkin hämmentyneitä, sanattomia. Suomalaiset ylittävät suosituksen reilusti. Kaikenlainen tontön ja ohuen ohut on lyönyt itsensä läpi. Suurimmat ilmasto vaikutukset ovat naudanlihalla. Isoisiemme aikaan liha oli vielä harvinainen herkku. Kun matKuStelee kasvissyöjien seurassa, saa monessa kah vilassa syödäkseen ruispalojen välistä poistetut leikkeleet. 42 16.11.2018 KritiiKKi lihansyönnin ympärillä kasvaa. Einesruualla on erittäin suuri osuus. Suomalainen ruokaraivo on eriskummallisinta siksi, että emme ole mikään häävi ruokakulttuuri. Ruuan laaja hintamainonta on varsin suomalainen erikoisuus. Ruokapakkauksissa luetellaan innokkaasti, mitä ne ei vät sisällä. Liha on kiistatta yksi iso osa ihmiskunnan ilmastovaiku tuksia. Käyhän se niinkin, mutta miksi raivota asiasta, joka ei näemmä ole tärkeä. Harmauden korostamiseksi on oikein erikseen Arki niminen tuotesarja. Suomen viralliset ravitsemussuositukset kehottavat käyttämään lihavalmisteita korkeintaan puoli kiloa viikos sa. Oikeita ravintoloita on vain isoimmissa kaupungeis sa. Miksi se, että armeijassa ei joku päivä ole liharuokaa, on ideologista pakottamista, mutta jokapaikan lihantuputus ja liharaivo ei. Ehkä se silloin oli myös arvos saan. Eikä apea jokapaikan mässytyksen kohde. Äitien ja isienpäiviä juhlitaan käytännöllisesti ABC:llä
Vaikka oma vika, onhan kaukosäätimessä näppylä. Cnn sai hyvää uutismateriaalia, kun trump kilahti ikäviä kyselleelle toimittajalle. tapattavat. onnistuisiko kohtelias saattelu Helsingin bussille, kysyy tässä nimimerkki Huolestunut veronmaksaja. joudun joka lauantai kuuntelemaan, kun Marco Bjurström niminen honottaja kutsuu sitä näppyläksi. trumpilla ei näytä olevan mitään tolkkua käytöksessään. Verkkouutispäälliköt Henna Lammi 045 6307 072 SamuLi niSSiLä opintovapaalla journalistinen taittaja SamuLi VänttiLä 044 7370 244 toimittajat meri aLaranta-Saukko 044 2032 640 Lauri HeikkiLä 044 7370 269 annukka kaareLa 044 7370 377 taina kiVeLä 044 3457 304 Santeri Lampi 044 7370 315 riSto Luodonpää 040 8201 781 tomi oraVainen 040 5201 361 pauLiina poHjaLa 050 5450 915 pekka poHjoLainen 040 5357 674 pirkko WiLén 044 7370 238 Vakituinen aVustaja timo Laaninen 040 8326 106 ValokuVaajat jaakko martikainen 050 3495 549 maria SeppäLä 044 7370 386 GraaFikot joHanna Suutari 044 7370 327 Henna raitaLa 044 7370 327 päätoimittaja juHa määttä 040 7359 612 toimituspäällikkö katariina Lankinen 044 7370 320 ulkoasupäällikko mikko eronen 041 4539 554 Pakina Levikki: 11197 (76/23/1) Lt 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus postiosoite: pL 52, 90101 oulu, käyntiosoite: Lekatie 4, 90150 oulu Helsingin toimitus postiosoite: pL 1070, 00101 Helsinki, käyntiosoite: apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija joutsen media oy Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Markkinointijohtaja matti kontio 044 7370 312 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi joutsen media oy tallentaa ja käsittelee henkilötietoja. twiitit sinkoilevat kuin hullun hyrrästä, mutta kilahtaminen käy myös livenä. Painopaikka Botnia print oy, iSSn 0356-3588 16.11.2018 43 Vallanpitäjien vallantäyteisyys ei ole uusi asia, ei Suomessakaan. Helposti voisi luetella maita, joissa tätä sivistystä ei ole. Se on jo pystyssä, mutta arvellaan, että ei kestä suurlipun painoa. Jari Nenonen Kilahduksia Vapaa lehdistö on sivistyksen mitta.. niin kuin totalitaarisessa valtiossa ainakin, tapahtuman kuvataltiointia on käpälöity näyttämään siltä, että toimittaja olisi kajonnut naisavustajaan. mokomaa 60 kiloa, tuulipintaa vain koripallokentän verran. Syylliseksi hän katsoo aina median. kiljusen muiluttaminen on käynyt monellakin mielessä, mutta sehän on laitonta. Suomalainen ottaa rohkeasti kantaa, eipäs, vaan matkustaa intopiukeana turkkiin. Lehden saaja ja tilaaja voivat tarkistaa tietonsa joutsen media oy:n tilaajapalvelusta. en ole lääkäri. KotiKaupunKini Hamina rakentaa Kimmo Kiljusen (dem) vedättämänä lippumaailmaa, johon tulee, paitsi Sunny Car Centerin tolpan veroinen turistikohde, satametrinen lipputanko, niin myös kaikkien Yk:n jäsenmaiden liput. koska epämieluisat kysymykset ja ajatukset ovat hänen omassa ajatusmaailmassaan kaikki valeuutisia. onneksi Cnn ehti näyttää alkuperäisen maailmalle. tietenkin on ollut Stalinit ja Aminit, ja ulkopoliittisista syistä nimeltä mainitsemattomat nykyvaltioiden (vihjeilmansuunta itä) hirmuvaltiaat, jotka eivät hukkaa aikaansa moittimiseen. toimittajia vainotaan ja tapetaan. mutta näihin päiviin asti on ollut joku roti. Vapaa lehdistö on sivistyksen mitta. tai siis nappula. Hänen peukalonsa alla on, ainakin kuvainnollisesti, ydinaseen laukaisunappula. Kekkonen haukkui saatanan tunarit, Koivisto sopulit ja Lipponen kaikki. Siis; Saudi-arabia tappaa toimittajan, Hamina ylpeänä liputtaa. tätä kirjoitettaessa lipputangon kanssa on hieman ongelmia. ohjeet tietojen tarkistamiseen rekisteriselosteessa: www.suomenmaa.fi. tietoja käytetään tilausten hallintaan ja tilaajien palveluun. tapahtumaa voi paikallistaa ymmärtääkseen. Varsinainen kilahtaja on tietenkin Donald Trump. mitä jos Sauli Niinistö huutaisi pää punaisena toimittajalle, että olet yhteiskunnan vihollinen
Tilaa netissä: www.suomenmaa. Haluan tilauksen alkavan tammikuun alusta Tilaa itsellesi tai lahjaksi! koko maan äänenkantaja 35€ 5 kk. 08 5370 370 (arkisin klo 9-15) Sähköpostilla: tilaajapalvelu@suomenmaa. Maksajan allekirjoitus Tilaaja Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Tarjous voimassa vain vuoden loppuun. Tilauksen saaja Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Kyllä kiitos, tilaan Suomenmaan joulutarjouksena 35 € / 5 kk määräaikainen Soita asiakaspalveluumme puh. Täytä ja postita viereinen tilauskuponki TILAUSVAIHTOEHDOT Puh. Vastaanottaja maksaa postimaksun Tunnus 5004795 00003 Vastauslähetys Puh