Suomenmaa 16.12.2016 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6 414880 073513 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 47 / 16.12.2016 / 4,80 ? Kuukauden ikäero Seija ja Markku Mattila syntyivät vuonna 1947, suurten ikäluokkien huippuvuonna Ajassa Ulkomaat Puheenvuoro Sipilän sijoitukset syynissä Obamacaren kohtalo on kysymysmerkki Kuntapäättäjillä syytä valppauteen
sisältö 16.12. 2016 Tupokauden jälkeen Jarkko Eloranta sovittaa työmarkkinoita uuteen aikaan s. 22 2 16.12.2016
Keskeistä kärkihankkeissa on, että loppuraportin ei pidä jäädä pölyttymään pöytälaatikossa. Juha Rehula s. 35 Valokuvaaja löysi Venäjältä Elviiran ja ainaisen mummolan s. 6 Valemedioiden menestys haastaa myös journalistiset tiedotusvälineet itsetutkiskeluun s. 16 Trafi on onnistunut esimerkki keskustelua herättäneistä alueellistamishankkeista s. 2016 3. 14 Väittely turkistarhauksesta pulpahti taas pinnalle s. 32 Keskusta haluaa uudistaa vanhempainvapaat ja kotihoidontuen s. 18 16.12
Siksi on tervehdittävä ilolla kansanedustaja Annika Saarikon johdolla valmisteltua ehdotusta perhevapaajärjestelmän kokonaisuudistuksesta, joka toteutettaisiin ensi vaalikaudella. 4 16.12.2016 Keskustan ideologia näkyy toki edelleen vahvana Saarikon ehdotuksessa. Keskusta haluaa tukea lasten hoitoa kotona kahteen ikävuoteen saakka. Ehdotuksista tärkein ja kallein on ehdotus vanhempainvapaakauden pidentämisestä. Keskusta on sen jälkeen sitkeästi puolustanut kotihoidontukea perheiden valinnanvapauden nimissä. Juupas?eipäs-väittely kotihoidontuesta ei kuitenkaan palvele pidemmän päälle kenenkään etua. Kotihoidontuen lopettaminen palvelisi tätä tavoitetta. Kotihoidontuki syntyi 1980-luvulla SDP:n ja keskustan poliittisena kompromissina, jossa sovittiin yhtä aikaa kunnallisen päivähoidon ja pienten lasten kotona tapahtuvan hoidon kehittämisestä. Tämä kannustaisi äitejä palaamaan työelämään, kuten talousasiantuntijat ovat toivoneet. Keskustan mallin valmistelusta vastannut Annika Saarikko pääsee viemään sitä eteenpäin siirtyessään ensi vuonna perheministeriksi. Se painottaa vahvasti perheiden ja lasten tarpeita. Vanhemmat voisivat olla myös yhtä aikaa vanhempainvapaalla. Kotihoidontuen keskusta uudistaisi porrastuksella, jossa tuki alenisi sen jälkeen kun lapsi on täyttänyt kaksi vuotta. Sitä ennen perheet saisivat korotettua tukea vanhempainvapaakauden ja lapsen kaksivuotispäivän välillä. Oikeus kotihoidontukeen jatkuisi kolmivuotiaaksi saakka. Vasemmisto ja kokoomus lähestyvät asiaa yleensä talouden ja työelämän tarpeiden näkökulmasta. Jos kotihoidontukea saavalla vanhemmalla ei olisi työpaikkaa, hän saisi erityistä työllistymiseen liittyvää tukea lapsen kahden ja kolmen ikävuoden välillä. Äideille kiintiöity kausi säilyisi ennallaan, mutta sekä vanhempien vapaasti valittavissa olevaa sekä isille kiintiöityä kautta pidennettäisiin. Keskusta on puolestaan korostanut lasten ja perheiden etua. Keskustelua perhevapaiden uudistamisesta on kiihdyttänyt tällä vaalikaudella Juha Sipilän hallituksen tavoite nostaa työssäkäyvien osuus työikäisistä 72 prosenttiin. Monet asiantuntijat sekä poliitikot oikealla ja vasemmalla ovat katsoneet, että tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää pienten lasten äitien paluuta työelämään nykyistä nopeammin. Päätoimittaja Juha Määttä Martti Kainulainen/Lehtikuva Juupas?eipäs-väittely kotihoidontuesta ei palvele pidemmän päälle kenenkään etua. Pääkirjoitus Keskustan perhevapaamalli palvelisi sekä perheitä että työelämää P ienten lasten hoidosta on syntynyt Suomessa sitkeä ideologinen kiista. perustettu 1908 . Hänelle on syytä toivottaa menestystä tehtävässään.
Uusia kierroksia kilpa sai vuoden 1979 eduskuntavaalien jälkeen. Katsoi, että presidentin, hallituksen nimittäjän, osoittama epäluottamus ei riitä: hallitus eroaa vain eduskunnan epäluottamuslauseella. Koiviston linjaus oli silloisissa oloissa uusi, mutta vanha presidentti ei jaksanut enää vastata. Presidenttikilpa silmissään nuori keskustajohtaja Paavo Väyrynen yritti rimpuilla hallitusta kumoon ilman presidenttiä. Hallitusta ei saanut päästää hajoamaan. Koivisto käytti viivytystaktiikkaa. Silti on helppo uskoa, että toimittaja oli vanhalle presidentille tärkeä henkilö monellakin tapaa. On sanottu, ettei Tyrkkö ollut sentään niin tärkeä henkilö. Kenen kannalta ei ollut? Tyrkön ja Kekkosen ikäero oli 47 vuotta. Kirjan myötä olen käynyt uusin silmin läpi myös omia tuonaikaisia hataria muistiinpanojani. Kekkosen jälkeistä presidenttipeliä pelattiin lähes koko 1970-luku. Tuli selväksi, että edellisenä vuonna uudelleen valittu Kekkonen ei istu enää kuusivuotiskautta. Tyrkön mukaan Kekkonen oli itsekin kaavaillut, että hän eroaa syksyllä 1981 ja ryhtyy tekemään muistelmiaan. Hallitusta johtanut Mauno Koivisto (sd.) tiesi ti- lanteen. demarien kanssa. Peliä hankaloitti kaatoyritykseen nihkeästi suhtautunut pääministerin sijainen Eino Uusitalo (kesk.). Olen elänyt nuo vuodet, aloittelin politiikan toimittajana vuoden 1975 keväällä. Moniin tuolloisiin aprikointeihin on tullut pikkuhiljaa uutta selvennystä, mutta Tyrkön kirja tarjosi sitä samojen kansien sisällä. Tähtäimessä oli Koiviston vaihtaminen keskustalaiseen pääministeriin. Yritys oli erityisen kiivas hallituksen budjettiriihes- sä syksyllä 1981. 2016 5. Hallituksen kuviteltiin olevan vaihtumassa. Syy on yksinkertainen. Koivisto, vanha lentopalloilija, vaihtoi sääntöjä ja mojautti iskulyönnin suoraan presidenttiin. Hymy-Eikka ei halunnut millään uskoa, että Urho Kekkosen presidenttipäivät olivat luetut. Aika loppui, kun Kekkonen jäi syyskuussa sairaus- lomalle. Koivisto pääsi presidentinvaaleihin vt-presidenttinä, ja lähipiiriläiset riemuitsivat halaillen toisiaan. Koivisto voitti vaalit kirkkaasti. Toimittajalta Urkin ja Tyrkön vanavedessä Maarit Tyrkkö kertoo uudessa kirjassaan (Presi- dentti ja toimittaja) presidentti Urho Kekkosesta yksityishenkilönä ja roolistaan presidentin uskottuna vuosina 1976?81. Kirja on saanut ruusuja, vähän risujakin. Myös kiintymyksen ja läheisyyden tunteen tuojana. Luin kirjaa innolla. Pääministeri on ykköspaikalla, jos presidentti eroaa. Tuolloin vitsailtiin, että Koivisto aloittaa aamunsa hokemalla: Älä hermostu, älä hermostu. Keväällä 1981 Kekkonen syytti pääministeriä vitkastelusta. Väyrysen voima ei kuitenkaan riittänyt, vaikka keskusteluja oli käyty myös ?ei-koivistolaisten. Budjettisopu syntyi nopeasti. Olisi voittanut, vaikka Väyrysen kaatoyritys olisi onnistunutkin. Aika velikultia. Ja melkoisia aikoja. Pentti Manninen 16.12
Perhevapaauudistus on enemmän kuin taistelua kotihoidontuesta, Saarikko korosti tiistaina Helsingissä, kun puolue julkisti perhevapaamallinsa. . Puolue myös kiintiöisi isille pitemmän vapaan. Perhevapaita voisi käyttää jaksoissa kunnes lapsi täyttää kahdeksan vuotta. . Olemme realisteja siinä, että ansiosidonnaisen vanhempainvapaan pitää olla nykyistä pidempi, mutta kuinka monta kuukautta, on asia erikseen, Saarikko sanoo. Kotihoidontuen tasoa keskusta haluaa parantaa silloin, kun sitä eniten käytetään, eli ennen lapsen kahta ikävuotta. Kotihoidontuki olisi nykytasoa huonompi lapsen täytettyä kaksi. Saarikon mukaan kotihoidontukikeskustelua muuttaa tieto siitä, että yli puolella kaksi vuotta täyttänyttä lasta kotona hoitavista äideistä ei ole työsuhdetta, johon palata. Opiskelijaperheellä rahaa ei ole koskaan liikaa, joten opintorahan huoltajakorotus olisi tervetullut, Saartoala toteaa.. Lapsen kahden vuoden ikä on meillä se tarkastuspiste, johon saakka kotihoidontuen pitäisi säilyä vähintään nykyisellä tasolla. Kahden vuoden jälkeen olemme valmiita tarkastelemaan sen tasoa, Saarikko sanoo. Hän korostaa, että keskusta ei halua hätiköityä perhevapaauudistusta. Ajassa Keskusta remontoisi perhevapaat Enemmän ansiosidonnaista vapaata, kotihoidontukeen porrastettu malli Teksti: Pauliina Pohjala Kuva: Maria Seppälä Keskustan mielestä nykyinen perhevapaajär- jestelmä on remontin tarpeessa. Keskustan kansanedustaja, tuleva perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko luonnehtii nykymallia joulukuuseksi, jota jokainen hallitus on vuorotellen koristellut. Keskusta haluaa nykyistä pidemmän ansiosidonnaisen vanhempainvapaajakson. Keskus- 6 16.12.2016 ta kohdentaisikin heille erityistä työllistymistukea. Kotihoidontuki on lähes yksinomaan äitien käyttämä etuus. Keskusta ei ota vielä kantaa porrastetun kotihoidontuen euromääriin. Saarikko muistuttaa, että jo nyt hoitovapaalla olevan vanhemman saama summa koostuu kotihoidontuen lisäksi erisuuruisista kuntalisistä sekä sisaruskorotuksista. . Keskusta katsoo, että äidin pitäisi voinnin salliessa voida lykätä äitiysvapaan alkua lähemmäksi laskettua aikaa. Osa-aikatyötä keskusta tukisi muuttamalla päivähoidon laskutusjärjestelmän pikaisella aikataululla tuntiperusteiseksi. Lainsäädäntöä keskusta haluaa muuttaa siten, ettei luottamustehtävien hoitoa tulkita vanhempainvapaan aikana ansiotyöksi, eikä se vaikuta siten vanhempainpäivärahojen määrään. Insinööriopiskelija Tomi Saartoala hoiti poikiaan Noelia ja Mioa Jonnaäidin ollessa tentissä. . Saarikon mukaan perhevapaista on käynnistettävä laajapohjainen valmistelu, jossa lähtökohtina ovat perheiden tarpeet ja toiveet, tasa-arvoa unohtamatta. Keskusta haluaa käynnistää perhevapaajärjestelmän uudistuksen valmistelun nyt ja toteuttaa sen vaalikaudella 2019?2023. Keskusta tavoittelee parannuksia perheetuuksiin jo tällä vaalikaudella. Puolue palauttaisi huoltajakorotuksen lasta huoltaville opiskelijoille ja joustavoittaisi äitiysrahakauden alkamisajankohtaa. Äitiysvapaalle voi nykytilanteessa jäädä 30? 50 arkipäivää ennen lapsen laskettua syntymäaikaa. Perheiden käytössä pitää olla kattava paketti perhe-etuisuuksia lapsen kahteen ikävuoteen saakka. Saarikko muistuttaa, että esimerkiksi paljon esillä ollut 6+6+6 -malli, jossa molemmille vanhemmille on kiintiöity kuusi kuukautta ansiosidonnaista vanhempainvapaata ja yksi kausi on jaettavissa toiselle vanhemmista, tarkoittaisi satojen miljoonien eurojen menolisäystä. Ansiosidonnaisen vanhempainvapaan pidentäminen maksaisi keskustan arvion mukaan noin 80 miljoonaa euroa kuukaudessa.
2016 7. Tavoitteena on tukea perheiden arkea ja kannustaa isiä käyttämään enemmän perhevapaita. 16.12
Ajassa Sanottua Näin Sipilä sijoittaa: Nuuskaa ja olutta . lisäksi Nokiaa, Sampoa, Fortumia... Otsikko Ilta-Sanomissa On erittäin hyvä, että meillä on semmoisia henkilöitä päättäjien joukossa, jotka ovat osanneet hoitaa omaa talouttaan. Timo Rothovius Yle Radio 1:n Ykkösaamussa Se, että sijoituskorin sisältöä vatvotaan edelleen, kertoo lähinnä toimittajien tasosta sijoitusasioissa ja Googlen käytössä. Mirko Hurmerinta Arvopaperissa Roni Rekomaa/Lehtikuva Ihmiset eivät tunne erilaisten sijoitusinstrumenttien toimintaa. Juha Sipilä joutui vastaamaan omaisuuttaan koskeviin kysymyksiin lauantaina Ylen Ykkösaamussa. Professori ei ymmärrä äläkkää Sipilän sijoituksista Eeva Kärkkäinen Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) varalli- suutta koskeva keskustelu on vastenmielistä, sanoo Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen. Keskustelu Sipilän sijoituksista heräsi uudestaan, kun Suomen Kuvalehti väitti, että Ylen johto on sensuroinut Sipilän omaisuutta koskevaa uutisointia. Sipilä avasi varallisuuttaan blogissaan ja vastasi aihetta koskeviin kysymyksiin lauantaina Ylen Ykkösaamussa. Puttonen ihmettelee pääministerille julkisuudessa esitettyjä vaatimuksia kertoa omaisuusjärjestelyistään nykyistä avoimemmin ja läpinäkyvämmin. ??En osaa kuvitella, miten hän voisi olla avoimempi omistuksistaan, hän sanoo Suomenmaalle. Sipilä luopui suorista yritysomistuksistaan asteittain tultuaan valituksi keskus- 8 16.12.2016 tan puheenjohtajaksi ja sijoitti varansa pankkien tarjoamiin rahasto- ja vakuutustuotteisiin. Sijoituskohteet käyvät ilmi sidonnaisuusilmoituksesta, jonka Sipilä jätti pääministerin tehtävässä aloitettuaan. Ilmoitusta on kuitenkin julkisuudessa arvosteltu liian ylimalkaiseksi. Sipilän varallisuuden ympärillä käyty keskustelu veronkierrosta ja intressiristiriidoista ei ole Puttosen mielestä kiinni tosiasioissa. Hän sanoo, että pääministerin omaisuus on sijoitettu vakuutussopimuksiin sekä suuriin rahastoihin, joihin myös monet tavalliset suomalaiset ovat sijoittaneet. ??Luonnehtisin sijoituskohteita tylsiksi, mutta ilmeisesti moni muu kokee, että ne ovat tylsiä, mutta hyviä. Rahoituksen professori kummastelee, että Sipilän sijoituksista kiinnostuneet toimittajat eivät ole jo aiemmin etsineet käsiinsä avoimesti verkosta löytyvää tietoa kyseisistä rahastoista. ??Jos on tippaakaan kiinnostunut aiheesta, on voinut sidonnaisuusilmoituksen perusteella googlaamalla saada tarkemmat tiedot sijoituksista, Puttonen sanoo. Sipilän omaisuudesta noussut äläkkä ker- too Puttosen mielestä siitä, että ihmiset eivät tunne erilaisten sijoitusinstrumenttien toimintaa. Hän uskoo, että osittain on kyse myös poliittisesta ajojahdista. Puttosen mukaan suomalaisten poliitikkojen osakesalkut ovat useimmiten surkuhupaisaa katsottavaa. ??Ministeri, jolla on omaisuutta, poikkeaa muista, joilla on lähinnä velkaa.
Perhevapaaselvitys, äitiysrahan joustavoittaminen, tuntiperusteinen päivähoitomaksu, jne. Pääministerin visio hyvinvointiyhteiskunnan pelastamisesta on jäänyt lievästi sanottuna helkkarin hämäräksi. Riikka Suominen Twitterissä Ilkka Kaukoranta Twitterissä Jari Laukkanen Li Andersson Twitterissä Opintorahaleikkausta halutaan tasoittaa huoltajakorotuksella Pauliina Pohjala Keskustan kansanedustaja, sivistys- valiokunnan jäsen Marisanna Jarva toivoo, että opintotukeen tehdään vähintään 50 euron kuukausittainen huoltajakorotus. . Samoin demarien Eero Heinäluoma ja Erkki Tuomioja sekä vasemmistoliiton Li Andersson. Ei kannata kuitenkaan kuvitella, että suurten puolueiden ehdokkaiden osuus jäisi vaaleissa tuolle tasolle. 16.12. Rapakon takana Donald Trump täytti 70 vuotta kesäkuussa. Istuvan presidentin aikomukset ovat toistaiseksi arvailujen varassa. Keskustan Esko Aho, Olli Rehn ja virallinen ehdokas Matti Vanhanen saivat parin prosentin kannatuksen. Asia on tällä hetkellä hallituksen käsissä, hän sanoo. Sivistysvaliokunta esitti opintotukeen huoltajakorotusta opintotukilain mietintöön liittämässään lausumassa viime viikolla. Se tiedetään, että ensi vuonna, Suomen itsenäisyyden juhlavuon- na, hän aikoo vierailla jokaisessa maakunnassa. Istuva valtionpäämies Juho Kusti Paasikivi oli mustana hevosena pelissä vielä 85-vuotiaana, kun Urho Kekkonen valittiin ensimmäisen kerran vuonna 1956. Vertailukohteita on ulkomaillakin. Marraskuun lopulla koolla ollut keskustan puolue- valtuusto otti myös kantaa huoltajakorotuksen puolesta. Sivistysvaliokunnan mukaan esimerkiksi 75 euron huoltajakorotus tarkoittaisi noin 10,5 miljoonan euron menolisäystä. Tammikuussa tuleviin vaaleihin on aikaa yksi vuosi. Niinistö täyttää vaalivuoden elokuussa 70 vuotta. 2016 9. 337 euron sijaan opiskelijoille jää 250 euroa opintorahaa kuukaudessa. . Siinä olisi jo vaalikampanjaa kerrakseen. Taloustutkimuksen tekemän kyselyn mukaan yli puolet suomalaisista, 52 prosenttia, pitää juuri nyt Niinistöä suosikkinaan myös seuraavan kauden presidentiksi. Huoltajakorotuksen saisi noin 20 000 lasta huoltavaa opiskelijaa. Korotuksen myötä perheellisten opiskelijoiden taloudellinen asema pysyisi suunnilleen nykyisellä tasolla, koska opintorahaan tehdään ensi vuonna 87 euron leikkaus. Suomen presidenttien historiassa se ei ole vielä ikä eikä mikään. Ketkä ovat ehdolla? Kyselyn ylivoimainen ykkönen, tasavallan presidentti Sauli Niinistö kertoo kevätkaudella, mitä aikoo. Kannatus on vahvinta Niinistön oman puolueen kokoomuksen keskuudessa, mutta keskustalaisistakin häntä suosii 65 prosenttia ja demareistakin yli puolet. Viime vaalien kakkonen, vihreiden Pekka Haavisto pääsi kyselyssä yhdeksään prosenttiin. Valiokunta ilmaisi huolensa siitä, että perheelliset opiskelijat ovat opintotukileikkausten jälkeen äärimmäisen haavoittuvaisessa asemassa. Jussi Nukari/Lehtikuva Perheellisten opiskelijoiden asemaa ei ainakaan haluta huonontaa, Marisanna Jarva sanoo. Ajassa Keskustan kansanedustajat ovat jo aiemmin vaatineet opintotukeen 50?100 euron huoltajakorotusta. Nyt pitää korjata se valuvirhe, että opintotuki on ainoa sosiaaliturvan muoto, jossa ei ole lapsikorotusta, Jarva sanoo. Hän lisää, että Suomi on myös ainoa Pohjoismaa, jossa perheelliset opiskelijat eivät saa opintotukeensa huoltajalisää. Milloin Niinistö kertoo jatkoaikeensa? Pentti Manninen Ylen tuore presidenttikysely nostaa vuoden 2018 vaalit puntariin. Sanottua Harvinaisen huono päivä eduskunnassa: päästökaupan kompensaatioon käytetään satoja miljoonia ja opintotukea leikataan 85 euroa kuukaudessa. Hyviä lyhyen aikavälin tavoitteita keskustalla
Alkuviikolla talousennusteensa julkistanut Suomen Pankki arvioi, että kokonaistuotanto kasvaa 1,3 prosenttia ensi vuonna ja 1,2 prosenttia kahtena seuraavana vuonna. Piristymisen merkit ovat samalla vahvistaneet myös yleistä luottamusta talouteen. Signaaleja tästä ovat työmarkkinoiden vahvistuminen sekä teollisuustuotannon alamäen taittuminen. Lisäksi kiky-sopimus parantaa hintakilpailukykyä, ja rahapolitiikka tukee kasvua. Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen varoittaa kuitenkin kolikon toisesta puolesta eli julkisen velan kasvusta. Velka-aste on osin pitkäaikaistyöttömien suuren määrän takia kaksinkertaistunut lyhyessä ajassa. . Taantuma jäi taakse, työllisyystavoitteeseen matkaa Risto Luodonpää Suomen talouskasvu on ennusteiden mu- kaan nyt niin vakaalla pohjalla, että pitkään jatkuneelle taantumalle voidaan heittää jo hyvästit. Nopeaa kasvua ei lähivuosina silti ole näköpiirissä. Jokaisesta aloitteesta voitaisiin myös ilman eri harkintaa laatia käsittelyä ja ratkaisua perusteleva valiokuntamietintö. Vaikka kansalaisaloitteiden valmistelu on toisinaan puutteellista, raskaampaa ennakkokontrollijärjestelmää ei tutkijoiden mielestä tarvita.. Muuten tämän päivän nuorille jäävät kannettavaksi vanhempien ikäluokkien hoitomenot, eläkkeet ja edelleen kasvava julkinen velka. Seta Ry Jopa kolmannes äänioikeutetuista on allekirjoittanut vähintään yhden aloitteen. Ihmiset juhlivat tasa-arvoista avioliittolakia ajaneen kansalaisaloitteen hyväksymistä Helsingin kansalaistorilla marraskuussa 2014. Kansalaisaloite on vastannut odotuksiin Pekka Pohjolainen Kansalaisaloite parantaa demokratian toimivuutta, mutta luottamusta poliitikkoja, eduskuntaa ja hallitusta kohtaan se ei välttämättä lisää. Tämä käy ilmi valtioneuvoston teettämästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten demokraattisten innovaatioiden vaikutuksia. Tutkimuksen yhteydessä teetetyissä kyselyissä vastaajat väittivät kansalaisaloitteen pikemminkin vähentäneen kuin lisänneen luottamusta keskeisiin poliittisiin toimijoihin. Kyselyihin vastanneet olivat tosin ihmisiä, jotka ovat aktiivisesti toimineet jonkin aloitteen puolesta, eli joilla on jo lähtö- 10 16.12.2016 kohtaisesti hallituspolitiikasta eroavia näkemyksiä. Kansalaisaloite tarjoaa kuitenkin kanavan tällaiselle kritiikille, joten tässä suhteessa kyse voi olla demokratian kannalta terveestä epäluottamuksesta, tutkijat muistuttavat. Kansalaisaloitejärjestelmä on tutkijoi- den mukaan ollut menestys. Velkaantumisvauhti on tällä hetkellä ellei euroalueen nopein niin ainakin kahden nopeimman joukossa, Liikanen sanoi. Ennusteen perusteella myös hallituksen ta- voitteeseen työllisyysasteen nostosta 72 prosenttiin on vielä pitkä matkaa. Erkki Liikasen mielestä elvyttäviä toimia ei ole varaa lykätä tulevaisuuteen. . Jopa kolmannes äänioikeutetuista on allekirjoittanut vähintään yhden aloitteen. Vaikka vain tasa-arvoista avioliittolakia ajanut aloite on toistaiseksi hyväksytty eduskunnassa, osa aloitteista on vauhdittanut asioiden etenemistä haluttuun suuntaan. ??Joka tapauksessa on selvää, että aloittei- den avulla on nostettu poliittiseen keskusteluun aiheita, jotka muuten olisivat jääneet huomiotta, sanoo hankkeessa mukana ollut Åbo Akademin akatemiatutkija Henrik Serup Christensen. Tutkijaryhmä ehdottaa järjestelmän kehittämiseksi, että kansalaisaloitteiden valiokuntakäsittelyjen avoimuutta lisätään. Aloitteen edustajalle pitäisi taata vastauspuheenvuoro asiantuntijakuulemisten jälkeen
Kuitenkin globalisaation saaminen hallintaan on järkevä tavoite, ja siihen suuntaan kehitys on kääntymässä. Euroopan unionissa ylikansallinen yhdentyminen, federalismi, esitetään ainoana vaihtoehtona ja sen vastustajat leimataan anti-eurooppalaisiksi. lk SUOMI FINLAND 16.12. Missä mahdollista, muutosvoimiin on pyritty lyömään äärioikeiston leima. Syytökset populistisuudesta perustuvat ajatukseen, että rajaton globalisaatio on ainoa aja- Paavo Väyrynen Toimitus onnittelee 1. Muutosta ajavia poliitikkoja ja poliittisia voimia on syytetty populismista. Sitä nyt tarvittaisiin. Valtaeliitti ja sitä tukeva media uskottelevat, että kysymys on ohi menevistä ilmiöistä, joita voidaan vastustaa kansaa valistamalla. ?Viesti on saatava perille?, sanotaan. Käyttöön on otettu poliittisen retoriikan kovimmat keinot. Vahvoja globalisaation ja federalismin vastustajia on myös laitavasemmiston keskuudessa. Suomessa Keskustan tulisi olla muutosvoimien kärjessä. Euroopassa vaalien ja kansanäänestysten tulokset osoittavat samaa. Kysymys on ennen muuta siitä, että globalisaation ja ylikansallisen yhdentymisen synnyttämät ongelmat ovat nostaneet kansat kapinaan. Ihmiset kokevat, että he eivät voi enää vaikuttaa asioihin, kun valtaa on siirtynyt liiaksi markkinavoimille ja ylikansalliseen päätöksentekoon. Tyytymättömyys nykymenoon on purkautunut monien kanavien kautta. Yksi on ollut äärioikeisto. Monessa maassa se on kuitenkin saanut tuekseen laajalti maltilliseen oikeistoon lukeutuvia, joita ei tulisi leimata äärioikeistolaisiksi. Oikeaa pro-eurooppalaisuutta on kuitenkin päätösvallan palauttaminen jäsenmaille ja unionin kehittäminen itsenäisten valtioiden liittona, jossa sallitaan jäsenmaiden erilaisuus. elämässä on koettu viime aikoina melkoisia mullistuksia. Yhdysvalloissa presidentinvaalit osoittivat, että molempien valtapuolueiden kannattajat tahtovat syvälle käyviä muutoksia maan poliittiseen elämään. Aatteellinen keskustalaisuus, alkiolaisuus, määriteltiin joskus 1970-luvulla ?äärikeskustalaisuudeksi?. 2016 11. Täällä Bryssel Leimakirveet heiluvat Sekä Euroopan että Yhdysvaltain poliittisessa teltavissa oleva kehityksen suunta
Kemiönsaarelainen Holm vierailee Lucian roolissaan sairaaloissa, lastenkodeissa, vanhainkodeissa, vankiloissa ja myös tasavallan presidentin luona. Lucia-neito on Lucia-keräyksen symboli. Roni Rekomaa/Lehtikuva Uutiskuva Lucia tukee lapsiperheitä Samuli Vänttilä Suomen tämän vuoden Lucia-neito Ingrid Holm, 18, vil- kutti yleisölle kruunauksensa jälkeen tiistaina Helsingin Senaatintorilla. Keräyksellä tuetaan lapsiperheitä, joilla on vaikeuksia selviytyä arjestaan. Ruotsissa syntyi viime viikolla kohu, kun tavaratalo Åhlensin mainoskampanjan Lucia-neitona esiintyi tummaihoinen poika. Kampanja nostatti paljon sekä rasistisia että ihastuneita kommentteja. Lopulta Åhlens poisti kuvat vanhempien pyynnöstä. Rasismista pöyristyneet ruotsalaiset vastasivat kohuun lataamalla itsestään kuvia sosiaaliseen mediaan Lucian kruunu päässään. Kuvan itsestään postasi myös kulttuuriministeri Alice Bah Kuhnke. 12
Miksi hallitus ei halua ottaa käyttöön ratkaisua, joka olisi optimaalinen koko kansan edun kannalta. Valtuutetut päättävät muun muassa päivähoidosta, peruskoulusta, kaavoituksesta, pyöräteistä, julkisesta liikenteestä, rakentamisesta, kirjastoista, teattereista ja urheilupaikoista, luettelee eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen. Kaikkosen mukaan ryhmän jäsenet seuraavat keskenään ehdokashankintaa ja kirittävät toisiaan. ??Tavoitteena on positiivinen itseään ruokkiva dominovaikutus, hän sanoo. Johannes Tervo/Lehtikuva Anna-Maja Henriksson puolusti ympärivuorokautisen laajan päivystyksen säilyttämistä Vaasassa. Vaasa hävisi taistelun päivystyksestä Eeva Kärkkäinen Taistelu erikoissairaanhoidon ympäri- vuorokautista laajan päivystyksen yksiköistä päättyi eduskunnassa Vaasan tappioksi. Eduskunta hyväksyi hallituksen budjettilakiesityksen, jonka mukaan Suomessa on tulevaisuudessa 12 ympärivuorokautista laajan päivystyksen yksikköä, joissa on useiden erikoisalojen päivystys. Muissa keskussairaaloissa järjestetään ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys, joka sisältää tavallisimmin tarvittavien erikoisalojen päivystyksen. Uudistuksella haetaan kustannussäästöjä sekä entistä parempaa potilasturvallisuutta. Vaasan laajan päivystyksen säilyttä- mistä perusteltiin ennen kaikkea ruotsinkielisen väestön perusoikeuksilla. Hoidon keskittäminen Seinäjoelle uhkaa heikentää ruotsinkielisten mahdollisuutta saada palvelua äidinkielellään. Myös perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan kielelliset perusoikeudet olisivat toteutuneet parhaiten, jos laajan päivystyksen yksikkö oltaisiin sijoitettu sekä Vaasan että Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin. Perustuslakivaliokunta kuitenkin arvioi, että hallituksen esitys on parempi väestön palvelutarpeen, saavutettavuuden ja potilasturvallisuuden kannalta. Eduskuntakeskustelussa oppositio moitti RKP:n johdolla perustuslakivaliokunnan näkemystä, jonka mukaan kielelliset oikeudet voidaan turvata myös velvoittamalla Seinäjoen keskussairaala järjestämään päivystyspalvelut suomen ja ruotsin kielellä. Kriitikoiden mukaan myös ratkaisulla tavoitellut säästöt jäävät pieniksi, koska ruotsinkielisten palveluiden toteuttaminen Seinäjoelle vaatii mittavia investointeja. . Joka varmistaisi, että ruotsinkielinen väestö voi tuntea olonsa turvalliseksi jokapäiväisessä elämässään, Henriksson ihmetteli. 16.12. 2016 13. Tiedämme kaikki, että on äärettömän tärkeää saada puhua omaa äidinkieltään, kun on sairas ja heikko, RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson korosti puheenvuorossaan. . Kansanedustajilla kuntavaalikiri: Kukin kerää 10 ehdokasta Suomenmaa Keskustan eduskuntaryhmän kansan- edustajat ottavat spurtin kuntavaaliehdokkaiden hankinnassa. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä vetosi eduskuntaryhmän kokouksessa kansanedustajiin, että jokainen hankki- si vielä ainakin kymmenen ehdokasta. ??Nyt on kiinnostavin mahdollinen vaihe lähteä kuntavaaliehdokkaaksi
Mikko Eronen, Shutterstock Luotettava journalismi on yksi toimivan demokratian kulmakivistä. 14 16.12.2016
Molemmat tarvitsevat toisiaan. Tiedotusvälineillä on iso tehtävä niiden puolustamisessa, sillä molempia haastetaan nyt kovaa. Tärkeintä on pitää entistä hanakammin kiinni journalismin perusarvoista. Samalla perinteisen median on kysyttävä itseltään, onko se karannut yleisöltään liian kauas, sortunut katsomaan sitä ylhäältä päin tai olemaan vain yhdenlaisen ajattelutavan äänitorvi. Toimittajilla olisikin syytä lähteä toimituksista enemmän ulos, tutustua yleisöönsä ja nostaa esiin niitä teemoja, joita lukijat arjessaan miettivät. Silloin journalistinen media voitaisiin kenties kokea tarpeellisemmaksi, eikä vastakaikua omille ajatuksille tarvitsisi etsiä sieltä, missä faktoilla ei ole niin väliä. Samuli Vänttilä journalistiset tiedotusvälineet itsetutkiskeluun. 16.12. Silti Facebook ja Google ovat tarttuneet hitaasti vaatimuksiin valeuutisoinnin kitkemisestä. Valemedioiden menestys haastaa myös Valaskiven mukaan ne ovat olleet itse hitaita reagoimaan koko alaa myllertäneisiin muutoksiin. Sitä ovat levitelleet myös Yhdysvaltain tulevan presidentin Donald Trumpin turvallisuusneuvonantaja Mike Flynn sekä hänen poikansa Michael Flynn Jr. Lukemattomat ihmiset ovat ottaneet uutisen vähintäänkin puolittaisena totuutena. Internetissä Venäjä-mielisellä propagandalla häiriköivät trollit ovat jo käsite. Uutisanalyysi Valeuutiset ovat uhka demokratialle Myös journalististen tiedotusvälineiden pitää katsoa peiliin, kun tuulesta temmatut uutiset leviävät yhä laajemmalle yhä systemaattisemmin Viime viikolla 28-vuotias mies käveli Wa- Syytä huoleen on myös Euroopassa. shingtonissa Yhdysvalloissa pizzeriaan ja alkoi ampua. Poliisille mies kertoi halunneensa tutkia pizzagateksi nimettyä valeuutista, jonka mukaan demokraattien Hillary Clinton olisi pyörittänyt kyseisestä pizzeriasta käsin lasten hyväksikäyttörinkiä yhdessä entisen kampanjapäällikkönsä kanssa. Absurdia väitettä on jaettu sosiaalisessa mediassa ahkerasti. Median yhteiskunnallisen roolin korostaminen on jäänyt vähemmälle Näin nettiin on syntynyt ympäristö, jossa valeuutisilla voi tehdä rahaa. Tämä ilmeni härskeimmillään, kun ison osan Yhdysvaltain presidentinvaaleihin liittyvistä valeuutisista tekivät makedonialaiset teinit. Faktoja ei nähdä valeuutisissa tärkeiksi. Näin nettiin syntyy samanmielisten kuplia, joista tulee yhdenlaisen totuuden kaikukammioita. Ilman sosiaalista mediaa valeuutiset eivät leviäisi niin tehokkaasti. Ihmisten tunteilla ja kokemuksilla on isompi painoarvo. Viime aikoina on kohistu paljon siitä, ratkaisivatko keksityt uutiset jopa koko Yhdysvaltain presidentinvaalien tuloksen. Amerikkalaisen verkkomedia Buzzfeedin selvitykset antavat ainakin syytä huoleen. Buzzfeedin mukaan keksityt uutiset saivat ennen vaaleja Facebookissa enemmän huomiota kuin oikeat, perinteisen median tuottamat uutiset. 2016 15. Silloin ne voisivat olla uskottavampia myös lukijakunnalle. Luotettava journalismi on yksi toimivan demokratian kulmakivistä. Samaan aikaan äärioikeistolaiset valeuutissivustot tuottavat aktiivisesti uutisia, jotka viittaavat kintaalla journalismin perusarvoille. Pelkästään Saksassa valeuutisia jaetaan sosiaalisessa mediassa miljoonia kertoja päivässä. Vanhat mediatalot ovat olleet vanhan ansaintalogiikkansa vankeja, eivätkä ne ole pystyneet tarpeeksi nopeasti käyttämään hyväkseen muuttunutta ympäristöä. Tilaa ovat ottaneet uudenlaiset toimijat uudenlaisella ansaintalogiikalla. He saavat sivuilla näkyvistä mainoksista rahaa sitä enemmän, mitä laajemmalle valeuutiset leviävät. Syy löytyy Facebookin ja Googlen kaltaisten jättiyhtiöiden algoritmeistä, jotka suosittelevat sisältöä käyttäjän tykkäysja hakuhistorian perusteella. Valtaosa valeuutisista suosi Trumpia ja mustamaalasi Clintonia. Toisen Buzzfeedin teettämän tutkimuksen mukaan kolme neljästä amerikkalaisesta uskoi presidentinvaaleja käsittelevien valeuutisten tietoihin. Poliittiset päättäjät ovat valemedioiden menestyksen edessä hyvin hämmentyneitä. Nyt olisi kuitenkin jo kiire tehdä jotain. Tampereen yliopiston Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskuksen tutkimusjohtajan Katja Valaskiven mukaan tiedotusvälineitä ja viestintää koskevaa poliittista päätöksentekoa on ohjannut tekninen ja liiketoiminnallinen näkökulma. Suomessakin on maahanmuuttokriittinen MV-lehtensä. Pizzagate on karu esimerkki siitä, millaisiin seurauksiin täysin tuulesta temmatut valeuutiset voivat äärimmillään johtaa. Samalla se on vain yksi esimerkki paljon laajemmasta ongelmasta, johon on alettu herätä kunnolla vasta viime aikoina. Valeuutisoinnista on tullut systemaattista ja laajalle levittäytyvää toimintaa, jolla pyritään vaikuttamaan politiikkaan. Seassa ovat myös ne, joille totuus ei ole niin tärkeää. Valaskiven mukaan toimittajille olisi välttämätöntä ymmärtää, millaisessa mediaympäristössä he nykyään toimivat
Päivää myöhemmin S-ryhmä ilmoitti . Uutisanalyysi Turkismyrsky somevesilasissa Keskustelu turkistuotannon eettisyydestä kuumentaa tunteita Sokoksen viimeviikkoinen ilmoitus lo- pettaa turkistuotteiden myyminen eettisiin syihin vedoten nostatti pienen myrskyn ainakin somevesilasissa. Pitkään turkishäkkien liepeillä onkin ollut suhteellisen rauhallista. Sokos kertoi tiedotteessaan, ettei tavaratalo enää hyväksy valikoimiinsa aitoja turkiksia tai turkissomisteita, vaan haluaa mahdollistaa asiakkaille vastuullisten valintojen tekemisen tarjoamalla eettisesti ja ympäristön kannalta kestäviä tuotteita. Ilmoitus sai keskustan kansanedustajat Antti Kurvisen ja Mikko Kärnän vaatimaan kannanotossaan Sokosta boikottiin. Heidän mielestään Sokoksen ilmoitus on kaksinaismoralistinen ja populistinen sekä vaarantaa kotimaisen turkistuotannon. Myös MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila tuomitsi ratkaisun. Hän totesi Maaseudun Tulevaisuudessa, että Sokos lyttää ilmoituksellaan täysin suomalaisen turkiselinkeinon, ja kertoi odottavansa kaupparyhmältä nöyrää anteeksipyyntöä. 16 16.12.2016 Ja sellainen saatiin . melkein. Eettisistä perusteista ei enää mainittu mitään. Kurvinen ja Kärnä vaativatkin seuraavaksi, että S-ryhmä lisää kotimaisten turkisten markkinointia liikkeissään ja kertoo kuluttajille avoimesti, kuinka eettisistä ja ekologisista tuotteista on kyse. Heidän mukaansa Sokoksen valikoimapäätös aiheutti suurta hämmennystä. ??Suomalainen turkistuotanto on maailman eettisintä ja sitä tulee puolustaa. kään kotimaiseen turkistuotantoon, koska Suomen turkikset menevät pääasiassa vientiin. Sokoksen päätös ei vaikuta miten- Lappalaista harmitti mielikuvan luo- minen kaikkien keskustalaisten turkismyönteisyydestä. Toisekseen turkiksia ei voi väittää ympäristöystävällisiksi, Lappalainen huomautti. Tiusanen muistutti, ettei kyseessä ole turkistarhauksen kieltäminen. ??Kauppaketju on tekemässä ratkaisun kuluttajakäyttäytymisen pohjalta. tosin hienompia sanankäänteitä käyttäen . Sokoksen päätöksellä ei ole niin dramaattisia vaikutuksia turkiselinkeinolle kuin kansanedustajat antavat ymmärtää, Tiusanen kirjoitti blogissaan. Kaikki keskustalaiset eivät suinkaan jaa Kärnän ja Kurvisen näkemystä. Muiden muassa keskusta-aktiivi Elina Lappalainen sekä keskustanuorten varapuheenjohtaja Liina Tiusanen iloitsivat Sokoksen turkispäätöksestä. Kärnän ja Kurvisen boikottipuheita he pitivät pahasti yliampuvina ja populistisina. ??Perusteiden pitäisi liittyä faktoihin. Itse hän olisi tyytyväinen, jos Sokos poistaisi turkikset myynnistä ja tekisi selkeäsanaisen linjavedon epämääräisen kohupyörittelyn sijaan. Lappalaisen mukaan turkistuotantoa ei voi katsoa vain elinkeino- tai vientitulokysymyksenä. ??Tekstiili- ja vaateteollisuudessa on ilman turkiksiakin miljardiluokan vienti-. Yli sata Suomessa toimivaa vaatealan myyjää on sitoutunut turkittomuuteen. että turkisten myynnistä luovutaankin siitä syystä, että ne eivät mene kaupaksi
Jos tilanne ei muutu, lainsäätäjän pitää puuttua peliin, Leppä jyrähti. Hänen mukaansa kauppa suosii elintarvikkeita, joihin käytetään antibiootteja, hormoneja ja torjunta-aineita, vaikka vaihtoehtojakin olisi. ??Kotimaisissa elintarvikkeissa niitä on vähiten maailmassa. Nyt kauppa kiristää ylivallallaan tuottajia ja teollisuutta. 2016 17. Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jari Leppä (kesk.) edellytti blogissaan kaupalta vastuullisuutta paitsi sanoissa myös teoissa. ??Nyt kaupan julistukset ovat tekopyhää hurskastelua. Leppä viittasi paitsi turkisjupakkaan myös Lidl-ketjun kananmunakohuun joitakin viikkoja sitten. Hänen mukaansa kauppa ei voi yksin määritellä, mikä on eettistä. ??Ne päätökset tehdään koko yhteiskunnassa. Tuotanto siirtyisi maihin, joissa eläintenpitoa ei lainsäädännöllä juuri rajoiteta, hän toteaa. Sokoksen ilmoitukseen Joensuu oli hyvin pettynyt. ??Se oli eräänlainen selkään puukotus maaseudun työlle. Erityisesti Joensuuta loukkasivat puheet eläinten hyvinvoinnista ja eettisyydestä. ??Suomalaisessa tarhauksessa on panostettu valtavasti eläinten hyvinvointiin. Sertifiointi ja turkiseläinten terveydenhuoltojärjestelmä ovat olleet käytössä pitkään, hän muistuttaa. Joensuu uskoo turkistarhauksen tulevaisuuteen. ??Turkikset ovat jatkuvasti muodissa, ja eurooppalaiset muotitalot haluavat käyttää nimenomaan suomalaista turkista, koska ne on tuotettu eettisesti. Tarhuri kehuu myös Suomen viranomaisten tarkkaa työtä, jolla osaltaan pidetään huoli siitä, että eläimet tuotetaan lainsäädännön mukaan. ??Euroopassa luotetaan suomalaiseen osaamiseen. Siksikin tuntuu pahalta, että kotimaassa hyökätään suomalaisen tuotannon kimppuun. Aika näyttää , mihin ikuisuusaiheeksi muodostunut turkiskeskustelu lopulta johtaa. Totta on varmasti, että turkiksia tuotetaan niin kauan kuin joku niitä ostaa. Trendit ovat arvaamattomia, ja niihin vaikuttavat monet asiat, myös mielikuvat. Meri Alaranta-Saukko 16.12. Kuvat: Maria Seppälä Niin kauan kuin turkiksille on kysyntää, niitä tuotetaan jossain päin maailmaa, turkistarhaaja Lasse Joensuu uskoo. mahdollisuudet. On omituista ajatella, että tarhaus lopetettaisiin täältä. Sokoksen turkisepisodi kertoo, että Suomessa ostajat ovat vähentyneet. Säilyykö turkisten vetovoima maailmalla, sitä on vaikea ennustaa. Kotimaista tuotantoa voi tukea muutenkin kuin pakottamalla kaupat myymään turkiksia. Hän muistutti myös, ettei asioiden vielä kehnompi tola muualla oikeuta suomalaisia toimimaan huonosti. ??Kun ihmisten tietoisuus lisääntyy, kysyntä ja markkinat muuttuvat sen myötä, Lappalainen uskoi. Tiusanen toivoi Sokoksen pysyvän pää- töksessään ja peräänkuulutti kaupoilta lisää eettisiä linjauksia. Niitä ovat vaatineet muutkin. Suomalaisten kan- Sokoksen päätöksellä ei ole dramaattisia vaikutuksia turkiselinkeinolle. saterveyden, eläinten hyvinvoinnin ja ympäristön kannalta puhtaan ruuan suosiminen olisi ensiarvoista. Palataan vielä turkiksiin. Himankalainen turkistarhaaja Lasse Joensuu ei usko tarhauksen loppuvan sen enempää Suomesta kuin muualtakaan maailmasta. ??Niin kauan kuin turkiksille on kysyntää, niitä tuotetaan jossain päin maailmaa
Uskon, että niin ajatellaan eduskunnassa laajasti, kuopiolainen kansanedustaja Markku Rossi (kesk.) toteaa. Fimeassa uudet selvitykset herättävät miettimään, mitä seuraavaksi tapahtuu. ??Tärkeintä on saada keskittyä siihen, mitä varten olemme olemassa eli valvomaan ja kehittämään lääkealaa, Sandholm toteaa. Monipaikkaisuus on hänen mielestään hyvä asia siinä mielessä, että sillä saadaan käyttöön koko Suomen osaajapotentiaali. Risikon päätöksen perusteella Fimean pääpaikka sijaitsisi jatkossa Kuopiossa, mutta myös Helsingissä ja Turussa olisi toimipisteet. ??Tavallaan se oli vesityspäätös, mutta ehkä Helsingin toimipistekin tarvitaan. Fimea on koko Suomen yksikkö ja osa eurooppalaista lääkehuoltoa. Ei sitä pidä omia Kuopioon, Rossi sanoo. Kohua asian ympärillä hänen on kuitenkin vaikea ymmärtää.. Seinän äärelle voi sopia vaikka lounastreffit. Ilmiöt Hyvä, paha alueellistaminen Trafi näyttää mallia onnistuneesta hajasijoittamisesta Teksti: Meri Alaranta-Saukko Kuva: Maria Seppälä Alueellistaminen herättää suuria tuntei- ta. Takarajana oli vuosi 2014. Se ei suoranaisesti koske Fimean sijaintiratkaisua, mutta ministeri Pirkko Mattila odottanee sen valmistumista ennen lopullista päätöstä. Valtiosihteeri Jari Partasen johtama alueellistamisen koordinaatioryhmä ontodennut, että sijoituspaikkakysymys pitää tuoda valtioneuvoston yleisistuntoon, mikäli sovittuun linjaan tulee muutoksia. ??Toivon, että tähän saadaan pysyvä ratkaisu. Vuosia on saatu seurata yrityksiä siirtää Fimea Kuopioon. Fimeassa noustiin vastustamaan päätöstä. Henkilöstöjohtaja Tuula Sandholmin mukaan taustalla oli pelko Fimean toiminnan halvaantumisesta asiantuntijoiden ja esimiesten joukkoirtisanomisten vuoksi. ??Emme olisi siinä aikataulussa kyenneet rekrytoimaan riittävästi soveltuvaa väkeä Kuopioon. Ministeri Paula Risikko siirsi takarajaa vuoteen 2018. Prosessi kuitenkin junnaa paikallaan, ja pakka on edelleen levällään. Osmo Soininvaara laatii parhaillaan selvitystä sosiaali- ja terveysministeriön alaisten laitosten suhteesta sote-uudistukseen. Selvityksen on määrä olla valmis vuodenvaihteessa. Rovaniemen Trafin kahvilasta avautuu läsnäoloseinä Helsingin ruokalaan. Käänteitä on ollut kuin parhaassa draamassa. Noin kahdeksan vuotta sitten ministeri Liisa Hyssälä määräsi päätöksellään Lääkelaitoksen tilalle perustetun uuden viraston asemapaikaksi Kuopion. Hanna Mäntylä (ps.) halusi puolestaan palauttaa viraston Helsinkiin. 18 16.12.2016 Tällä hetkellä voimassa on Risikon päätös
2016 19. Se on viidesosa koko Trafin henkilökunnasta. ??He joutuivat miettimään, muuttavatko elämänsä 800 kilometrin päähän vai lopettavatko hommat. Välimatka tuo aikatauluhaasteita ja kustannuksia. Rovaniemelle siirtyi 95 helsinkiläisen työpaikka. Siirtymäaikaa oli vuoteen 2015, mutta Trafissa ei jääty odottelemaan. ??Meillä oli viisi vuotta aikaa tehdä homma hallitusti, Lumijärvi toteaa. Toinen onnistumisen elementti oli se, että Helsingistä Rovaniemelle vietiin kokonainen toiminto. Se on alueellistamisessa vaikein asia, Lumijärvi sanoo. Vain kolme työntekijää muutti Lappiin. Yt-neuvotteluissa uhan alla olivat lopulta 50 ihmisen työpaikat. Heistäkin saatiin erilaisin tukitoimin lähes kaikki työllistettyä. Videoyhteyden kautta pidetään kokouksia päivittäin. Yksikön kahvi- ja lounastilassa yksi seinä on kuin valtava ikkuna Trafin Helsingin toimipisteen ruokalaan. Vain muutama tuli irtisanotuksi. ??Taloudellinen tilanne oli silloin toinen. Jos siirto tapahtuisi tänä vuonna, asia tuskin sujuisi yhtä jouhevasti, Lumijärvi huomauttaa. Rovaniemellä tuntuu työskentelevän tyytyväistä porukkaa. Paikalliset toimijat ja viranomaiset ovat ottaneet sen hyvin vastaan. Muun muassa alueen koulutustarjonnan valossa pohdittiin, mitkä tehtävät voitaisiin parhaiten siirtää. Henkilöstöpäällikkö ymmärtää, että Välimatka luo aikatauluhaasteita ja kustannuksia. valtion toimintoja pitää saada muuallekin kuin pääkaupunkiseudulle. ??Se vaikuttaa alueella joka asiaan, saa pyörät pyörimään. Kehittämistyöstä on seurannut monia hyviä käytäntöjä. Tekniikka on iso apu useamman toimipisteen virastossa. Myös asiakkailta on tullut hyvää palautetta Tannisen mukaan yhteistyö Helsingin kanssa toimii hyvin. Alueellistamista ei Tannisen mukaan pidä silti lähteä tekemään umpimähkään. ??Perusteet on oltava. 16.12. Täällä ei podeta alueellistamisen tuskaa. ??Meillä on mennyt todella hyvin, arvioi yksikön päällikkö Heli Tanninen. Hän tuli Rovaniemen Trafille ensimmäisten joukossa vuonna 2010. Työntekijöiden rekrytointi onnistui mainiosti. ??Saimme nuorta, osaavaa ja innokasta porukkaa. Omat hankaluutensakin siinä on. Kaikki on sujunut jopa paremmin kuin odotettiin. Uudet työntekijät ovat voineet aloittaa puhtaalta pöydältä, ilman perinteiden taakkaa. Siitä lähtien Kuopio kyllä puoltaa paikkaansa. Onnistuneitakin alueellistamistarinoita on kerrottavana. Yksi sellainen on Trafin yksikön rantautuminen Rovaniemelle liikenne- ja viestintäministeriön vuonna 2009 leimatulla päätöksellä. Projektissa mukana alusta saakka ollut henkilöstöjohtaja Petri Lumijärvi uskaltaa mainostaa Trafia esimerkkinä onnistuneesta alueellistamisesta. Menestyksen taustalla on hänen mukaansa kaksi avaintekijää. Ensinnäkin alueellistamistoimenpiteisiin ryhdyttiin heti, kun päätös siitä oli annettu. Fimeakamppailussa on Rossin mukaan nähty suoranaista aluepoliittista pilkantekoa. ??Asiaa pitää tarkastella substanssinäkökulmasta. Alueellistaminen Trafin toimipaikat » » » Fimean toimipaikat Alueellistamisella tarkoitetaan valtion yksikköjen ja toimin- tojen sijoittamista pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Tavoitteena on turvata valtion tehtävien tuloksellinen hoitaminen ja työvoiman saanti valtion tehtäviin, edistää maan tasapainoista alueellista kehitystä sekä tukea työllisyyttä maan eri osissa. Rovaniemi Vanhasen sekä Kiviniemen hallitusten pyrkimyksenä oli alueellistaa 4 000?8 000 työpaikkaa 2015 mennessä, toteutuma on 4 200 työpaikkaa. » Yksittäisiä alueellistamispäätöksiä on tehty yhteensä noin 150. » Henkilötyövuosilla mitattuna suurimmat koskevat Maavoimien esikuntaa, Maaseutuvirastoa, Merivoimien esikuntaa, Fimeaa, Liikennevirastoa, Liikenteen turvallisuusvirastoa, Poliisin tietohallintokeskusta (nykyisin HALTIK), Tiehallintoa, Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskusta sekä Terveyden- ja hyvinvoinninlaitosta. oulu vaasa Kuopio savonlinna Lähde: Valtiovarainministeriö / Mikko Saarinen Turku Helsinki kotka Lappeenranta maarianhamina ??Miksi laitoksen sijoittaminen muualle kuin Helsinkiin nähdään aina alueellistamispäätöksenä, Rossi ihmettelee. Hän toivoo, että pääkaupungissa osattaisiin antaa arvo toisillekin. Siellä puolestaan avautuu vastaava näkymä Rovaniemelle. ??Siihen voi sopia vaikka lounastreffit helsinkiläisten kanssa, Tanninen kertoo. Tanninen ei keksi alueellistamisprosessis- ta pahaa sanottavaa. Trafin toimipiste on hänen mukaansa todella iso asia Lapille
Maailman kuvat Koonnut: samuli Vänttilä Ehdolle venäjän johtoon. Oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyi ilmoitti asettuvansa ehdolle Venäjän vuoden 2018 presidentinvaaleissa. Navalnyi, 40, on taistellut näkyvästi korruptiota vastaan Venäjällä. Vaalikampanjassaan hän haluaa nostaa esille myös maan suuret tuloerot ja oikeuslaitoksen toiminnan epäkohdat. Presidentti Vladimir Putin ei ole vahvistanut ehdokkuuttaan. Sekavat vaalit. Opposition kannattajat heiluttelivat Makedonian lippua maan pääkaupugissa Skopjessa parlamenttivaalien jälkeen. Tillerson on avoimesti vastustanut Venäjä-pakotteita. Pako Alepposta. Siviilit pakenivat väkivaltaisuuksia Aleppossa, kun Syyrian hallituksen joukot etenivät kaupungissa. Alkuviikosta Venäjä ilmoitti Syyrian armeijan saaneen hallintaan viimeisetkin kapinallisten hallussa olleista alueista Aleppon itäosassa. Maassa pitkään jatkuneen poliittisen kriisin uskotaan jatkuvan. Öljypomosta ykkösmies. Yhdysvaltain tuleva presidentti Donald Trump valitsi öljy-yhtiö ExxonMobilin toimitusjohtajan Rex Tillersonin ykkösmiehekseen eli USA:n ulkoministeriksi. Tillersonilla ei ole aiempaa kokemusta politiikasta, eikä hän ole toiminut diplomaattina. Hän tuntee Venäjän presidentin Vladimir Putinin pitkältä ajalta. Makedonian oppositio kieltäytyi tunnustamasta vallassa olevien konservatiivien niukkaa vaalivoittoa, sillä opposition mielestä vaaleissa esiintyi epäselvyyksiä. YK ilmaisi syvän huolensa Aleppon siviilien puolesta. 20 16.12.2016
Tänä päivänä maa käyttää muita kehittyneitä maita enemmän rahaa terveydenhoitoon, ja silti osa kansasta on vailla turvaa. Myös ruohojuuritasolla terveydenhoito näyttää sirpaleiselta. Aika näyttää, seuraako siitä Suomessa jotakin hyvää. Yrjö Keränen Virginia, USA yrjo.keranen@hotmail.com 16.12. Terveysasioiden ministeriksi valittu Tom Price aikoo antaa ihmisille verovähennyksiä, jotka mahdollistaisivat vakuutusten hankkimisen yksityisesti. Pelätään, että se johtaisi vakuutuksettomien määrän uudelleen kasvuun. Trump itsekin haluaa pitää kiinni joistakin Barack Obaman uudistuksista, esimerkiksi ennestään sairaiden oikeudesta sairausvakuutukseen. Syntyisikö näistä aineksista jotakin parempaa? Trump itsekin haluaa pitää kiinni joistakin Barack Obaman uudistuksista. USA:ssa haasteet ovat tietysti suuremmat. Sen myötä lapsi voi pysyä vanhempiensa vakuutuksessa 26-vuotiaaksi saakka. Pahimmin tämä on osunut niihin, jotka tienaavat keskiluokkaisesti, mutta joilla ei ole työnantajan tarjoamaa vakuutusta. Obamacaren epäonnistuminen oli yksi Trumpin vaaliteemoista. Senaatin republikaaninen enemmistönjohtaja Mitch McConnell sanoi viimeksi viime viikolla, että Obamacaren purkaminen alkaa tammikuun alussa. Edustajainhuoneen puhemies Paul Ryan totesi vaalien jälkeen, että sen peruminen on yksi ensimmäisistä Trumpin hallinnon toimista. Tarkasti ottaen mitä Trump siis tuo Obamacaren tilalle. On myös lääkäriasemien ketjuja ja suuria yksityissairaaloita. Samantapaista valinnanvapautta ollaan tuomassa Suomeenkin. Samaan aikaan osavaltioille myönnettäisiin rahaa riskipitoisemman väen vakuuttamiseksi. Tässä onkin hauska yhtymäkohta Suomen soteen. Republikaanit itsekään eivät ole innostuneet Pricen suunnitelmasta. Työministeri Andrew Puzder tietää jotakin työehdoista: hän omistaa pikaruokaravintoloita. Ympäristöasioista vastaa ilmastonmuutoskriitikko Scott Pruitt. Nimityksistä voi yrittää ennustaa tulevaa. 2016 21. Siirtymäajan uutiset liittyvät hallituksen ja avustajien nimityksiin. Asuntoministeriksi tulee neurokirurgi Ben Carson, jonka on sanottu tuntevan asuntoasioita lähinnä sen verran, että omistaa talon. Järjestelmä on perustunut markkinaehtoisiin vakuutuksiin. yllättäen terveiden maksut ovat nousseet. Mitä Obamacaren tilalle? Donald Trumpin pesti Yhdysvaltain presidenttinä alkaa tammikuussa. Yksi kysymysmerkki on Obamacaren nimellä tunnettu sairausvakuutuslain uudistus. Kokonaiskuvan muodostaminen Obamacaresta on haastavaa. Sairastuminen ilman vakuutusta (tai huonolla vakuutuksella) on taloudellinen katastrofi, ja lääkärinlaskuista seurannut konkurssi melko yleinen. Rahattomana pääsee päivystykseen, ja jotkut järjestöt auttavat, mutta silti vakuutus on kirjaimellisesti elämän ja kuoleman kysymys. Obamacaren kritiikki kohdistuu nousseisiin maksuihin . Ennestään sairailta ei ole enää voinut evätä vakuutusta. Nämä ovat suuria asioita maassa, jossa sairauden hoito on markkinahintaista. Siellä täällä on omakotitalon näköisiä sydäntautiklinikoita, yleislääkäreitä ja hammaslääkärin vastaanottoja. Miljoonat kansalaiset ovat päässeet vakuutusturvan piiriin
Henkilö Jarkko Eloranta sai kesällä SAK:n ykköspaikan, mutta neuvottelupöytiä työmarkkinajohtajilla on entistä vähemmän. 22 16.12.2016
Murrosjohtaja SAK:n Jarkko Eloranta kaipaa työmarkkinoille uusia neuvottelupöytiä Teksti: Pekka Pohjolainen Kuvat: Jari Laukkanen Näkymä Hakaniemen Metallitalon kulmahuoneesta ei oikeastaan voisi olla joulukuun aamuhämärässä harmaampi. Jouluvaloja sentään loistaa siellä täällä . Työtaisteluja olisi ehkä päällä, osa olisi vasta tulossa, hän laskeskelee. Elorannan mukaan sopimuksella saadulla työmarkkinarauhalla on maailman ulkona myllertäessä iso merkitys. ??Uskon, että sille osataan antaa arvoa aika paljon. Kipeää sopimus kuitenkin palkansaajille teki. ja työmarkkinoilla vallitsee rauha. Kesällä SAK:n puheenjohtajan tehtävässä aloittanut Jarkko Eloranta myöntää, että tilanne olisi toinen ilman hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen suurta ponnistusta, kilpailukykysopimusta. ??Jos kikyä ei olisi, niin mehän olisimme parhaillaan keskellä neuvottelukierrosta, osa olisi jo käyty. Se päätti pitkän keskitettyjen työmarkkinaratkaisujen aikakauden, tällä kertaa todennäköisesti lopullisesti. Perinteisen kolmikannan kyky tuottaa ratkaisuja sopimisen siirtyessä liittopöytiin on Elorannan mukaan vielä hahmottumatta. ??Ja kuinka paljon käyttöön tulee parlamentaarisempi tai hallitusvetoisempi malli, jää ehkä nähtäväksi, hän pohtii. Kyse on Elorannan mielestä siitäkin, halutaanko työmarkkinakysymyksiä hallita etukäteen vai pyritäänkö jälkikäteiseen vahinkojen paikkailuun. ??Minä ainakin suosittelen tätä etukäteismallin rakentamista. Työsarkaa keskusjärjestöille jää raha- pöydistä poistumisen jälkeenkin. Se tarkoittaa muun muassa puhumista työelämän laadusta ja kehittämisestä, sisällöistä ja ihmisten pärjäämisestä työelämässä. 16.12. 2016 23. Eloranta muistuttaa, että sopimus realisoituu kunnolla vasta ensi vuonna, kun muun muassa julkisen sektorin lomarahaleikkaukset toteutuvat. ??Luulen, että sitten saadaan jälleen kerran pieni julkisuuspiikki siihen, kun ihmiset näkevät, mitä se käytännössä tarkoittaa. Eloranta joutuu sopeuttamaan maan suurinta palkansaajakeskusjärjestöä uuteen aikakauteen. Keskusjärjestöt eivät enää määrittele suomalaisen työn hintaa, koska Elinkeinoelämän keskusliitto EK kuohitsi itsensä ja jätti sopimusneuvottelut liitoille
Alakohtaisestihan näitä tulevaisuudessa viedään varmasti eteenpäin, koska tällaista yhteistä koko kansakunnan pöytää ei ainakaan vielä ole syntymässä. Elorannan mukaan valtiovallankin olisi syytä silti pohtia, voitaisiinko liittokohtaisen sopimisen yhteyteen rakentaa kolmikantainen pöytä, jossa voitaisiin pohtia työelämän laatukysymyksiä tai sivukustannuksia. Muuten asiat siirtyvät liittoneuvotteluihin ja voivat kärjistää niitä. ??Tämmöinen kolmikantainen stabilaattori olisi hyvä tähän kylkeen rakentaa. Viimeisissä keskitetyissä ratkaisuissa työnantajaleiri suhtautui kuitenkin muuhun kuin rahasta puhumiseen hyvin nuivasti. Eloranta ihmettelee työnantajaleirin asennetta työelämän kehittämiseen ja laatukysymyksiin, jotka voisivat tuoda säästöjäkin tuottavuuden kasvuna ja sairauspoissaolojen vähenemisenä. ??Jostain syystä tällä hetkellä halua siihen ei ole. Ja kun kaikki eivät ole pöy- 24 16.12.2016 dässä mukana, siellä ei ole yksityisiä palveluita, ei kuljetusta, rakentamista ja julkisia palveluja, niin ne eivät siihen malliin sitoudu. Elorannan mukaan nyt pitäisi välttää irtiottoja ja pyrkiä löytämään yhteistä pöytää. Olihan se totta kai suuri konflikti, joka olisi saattanut eskaloitua vielä suuremmaksi. Elorannan mukaan prosessin lopputulokseen voi olla kuitenkin tyytyväinen. Hallituksellakin on nyt näkymää siitä, miten työmarkkinoilla toimitaan, ja suu-. Alku oli vaikea, kun hallituksen tyyli ja vauhti eivät työmarkkinoiden dynamiikkaan oikein sopineet. Elorannan mukaan hallituksessa ei oikein hahmotettu työmarkkinoiden pitkiä päätöksentekoprosesseja. Hän muistuttaa, että keskusjärjestön puheenjohtaja ei voi käytännössä päättää mistään. Kalliiksi tullut kuuluisa ?Sari Sairaanhoitajan. Ja meidän pitää olla parempia työelämän asiantuntijoita, analysaattoreita ja johtopäätösten tekijöitä, Eloranta pohtii. Elorannan mukaan vaatimuksia koventaa myös työelämän muuttuminen. Ajan henkeä ovat muun muassa itsensä työllistäminen, silppu- ja pätkätyö ja eläminen yrittäjyyden ja palkkatyön välimaastossa. Tupopöydissä oli aikanaan tapana sopia työelämän uudistuksista laajalla skaalalla. Mutta tämmöistäkään keskustelua ei ole missään vielä oikein avattu. Yhteisen pöydän puute on Elorannan mukaan tullut jo konkreettisesti vastaan neuvotteluissa niin sanotusta Suomen mallista. Kilpailukykyneuvotteluissa sovitussa mallissa on kyse palkankorotusten sitomisesta vientiliittojen linjaan. Kun EK:lla ei ole enää mandaattia neuvotella työehdosta, vientialojen työnantajaliitot ottavat isoa roolia. ??Ja heidän kanssaan neuvottelevat ja keskustelevat asioista vastaavat palkansaajaliitot. Aikaa pitäisi antaa sekä keskusjärjestöjen sisäiselle että työnantaja- ja työntekijäpuolen väliselle keskustelulle. Perustava näkemysero on Elorannan mukaan siinä, että EK näkee Suomen mallin luovan katon, mutta ei lattiaa. Palkansaajat näkevät mallin luovan sekä katon että lattian. Eloranta muistuttaa, että myös matalapalkka-alojen ongelmia on pystyttävä ratkomaan hallitusti. ??Ne eivät poistu pöydältä sillä, että ilmoitetaan, että tässä on nyt se malli, jos niitä ei mitenkään käsitellä. Hän huomauttaa, että aiemminkin Suomessa keskitetyissä ratkaisuissa kustannusmaksimi ja raami on tehty vientiteollisuuden mukaan. Kyllähän tässä lommo luottamukseen ilman muuta tuli. ??Kyllä se jää meille. Sama pätee liittopuheenjohtajaan, jolla hänelläkin on taustallaan oma hallintonsa ja päättäjänsä. ??Ja täällä kuitenkin tarvitaan ihmisten osallisuutta ja ymmärrystä siitä, mitä ollaan tekemässä ja miksi ollaan tekemässä. Pahinta olivat niin sanotut pakkolait, jotka Elorannan mukaan sotivat kaikkia työmarkkinoiden pelisääntöjä vastaan ja loukkasivat ammattiyhdistysliikkeen kansainvälisesti tunnustettuja ja säädettyjä sopimusvapauksia. ??Kansainvälinen työjärjestö seurasi meitä, pohjoismaiset ay-liikkeet lähettivät Suomen pääministerille kirjeitä, miten Suomessa rikotaan pohjoismaista perinnettä ja vapaata järjestäytymisoikeutta. vuosi 2007 oli poikkeus. ??Mutta silloin tietysti poliitikot voivat katsoa peiliin, mitä he omilla toimillaan tekivät tässä asiassa. Eloranta uskoo hallituksen ja ay-liikkeen yhteistyön parantuneen matkan varrella
Jarkko Eloranta on ensimmäinen yliopistossa koulutettu. rimmat kivet loppukautta ajatellen on ehkä jauhettu jo pölyksi. ??Mutta kyllähän tässä lommo luottamukseen ilman muuta tuli, hän myöntää. Eloranta on ensimmäinen akateemisen loppututkinnon suorittanut SAK:n puheenjohtaja. Palkansaajaliikkeeseen hän kertoo päätyneensä sattuman kautta. 2016 25. Yliopistosta valmistumisen jälkeen silloisessa Kunta-alan ammattiliitto KTV:ssä oli tutkijan paikka auki. Järjestövaikuttaminen vei mennessään, ja ura eteni Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtajaksi. Noste kantoi lopulta viime kesänä laajalti arvostettuna työmarkkinavaikuttajana eläkkeelle jääneen Lauri Lylyn seuraajaksi SAK:n johtoon. SAK:n puheenjohtajaa ylemmäs ei ayhierarkiassa enää pääse. Eloranta kokee kuitenkin, ettei välttämättä ole vielä eläkevirassaan. n 16.12. Työuraa viisikymppisellä olisi jäljellä vielä 15?16 vuotta. ??Nyt ollaan kuitenkin niin alkutaipaleella, etten ole vielä oikein miettinyt sitä. Eloranta ajelee harrastuksenaan vanhalla traktorilla äitinsä kotitilalla Rymättylän saaristossa. Vuonna 1969 perustetulla SAK:lla on ollut aiemmin vain viisi puheenjohtajaa. Se on ehkä enemmän semmoinen museokapistus, ja sitten pitää olla varsinaiset työvälineet erikseen, hän kertoo. Traktori on merkiltään Deutz, vuosimalli 1958. ??Kun pitää vähän tietä laittaa, tai puutarhahommaa tehdä, semmoinen vanha kunnon traktori pitää kuitenkin olla
Reportaasi Seija ja Markku Mattila ovat palanneet Ylivieskaan ja ovat kolmas sukupolvi, joka asuu pohjoispohjalaista taloa. 26 16.12.2016
Huippu tuli yhdeksän kuukautta myöhemmin. . Jo kaksivuotiaana kävin täällä katso- massa miniän paikkaa, Seija Mattila nauraa keinutuolissa Ojamattilan tuvassa Ylivieskassa. Hurja elämänusko ilmeni lasten sarjatuotantona ja myöhemmin haluna heidän kouluttamiseensa. Suurille ikäluokille oli lottovoitto syntyä Suomeen. Esimerkiksi vuonna 2015 syntyi 55?472 lasta, ja suunta on laskeva. Markku Mattilan ja Seija Ängeslevän vanhemmat olivat perhetuttuja. Pariskunta on kolmas sukupolvi, joka pohjoispohjalaista taloa asuu. Mattiloilla on kuukauden ikäero. Seijan kotiin Pylvään kylällä on Ylivieskan kirkonkylästä 12 kilometriä. Markku ja Seija kävivät samaa koulua ja kirjoittivat ylioppilaiksi vuonna 1967. Kunnallinen päivähoito oli tasokasta, koulurakennus hohti uutuuttaan, talousviisas Sixten Korkman kirjoitti 16.12. 2016 27. Koulun jälkeen tiet erosivat seitsemäksi vuodeksi, kunnes he vuonna 1973 tapasivat paikallisessa tanssiravintolassa. . Suurten ikäluokkien lottovoitto Ikääntyneiden osuus kasvaa koko ajan. Paine eläkkeisiin ja terveydenhuoltoon lisääntyy. Teksti: Anja Manninen Kuvat: Maria Seppälä . Tuo vuosi on suurten ikäluokkien huippuvuosi, jolloin maahan syntyi 108?168 lasta. Suurina ikäluokkina pidetään vuosina 1946?49 syntyneitä. He ovat syntyneet vuonna 1947. Markku Mattila myhäilee vieressä. Syntymävuotenani 1948 tuli lapsilisäjärjestelmä. Miehet kotiutuivat rintamalta ja lasten teko alkoi. Aiempaan verrattuna suuret ikäluokat ja erityisesti 1950-luvulla syntyneet pantiin joukolla koulutusputkeen, yhä useammin korkeakouluihin asti, yhteiskuntatieteilijä ja sosiologi Matti Virtanen kuvaa. Yli 100?000 lasta syntyi vuosina 1946? 1949
Kotini oli kuin tämä talo: kaksi peräkamaria, tupa, keittiö ja yksi kamari toisessa päässä, Seija Mattila kuvaa. Seijan koti Kalajoen rannassa oli vankasti maalaisliittolainen. . Opiskelu merkitsi monelle muuttoa kaupunkiin. Matti Virtasen mukaan julkisuus on seurannut suuria ikäluokkia alusta asti. Seijalla on nuorempi veli. . Isä Matti Ängeslevä oli aktiivinen luottamusmies. P. Minut on työllä koulutettu. Vieressä kulkee rautatie. Tutkijat Semi Purhonen, Tommi Hoikkala ja J. Seija kävi jo kaksivuotiaana katsomassa Ojamattilassa miniän paikkaa, Markku ja Seija Mattila myhäilevät. huhtikuussa 2014 Helsingin Sanomien mielipiteessään. Korkmanin mukaan opiskelupaikoille ei ollut tungosta ja työpaikkoja oli runsaasti tarjolla. Roos päätyvät Kenen. Uraputki oli valoisa, sillä teollisuus investoi ennätysvauhtia ja julkinen sektori laajeni vauhdilla. Tietojenkäsittelyä pääaineena opiskellut Markku Mattila teki uransa Nokian palveluksessa. Meillä on samanlainen maanviljelytausta ja uskonnollinen arvomaail- ma, Mattilat jatkavat elämäntarinaansa Ojamattilan tuvassa. . Hän oli tekemässä esitystä nokialaisille maksettavasta tukipaketista, jonka hän itsekin lopulta sai. Seija opiskeli sairaanhoitajaksi Kajaanissa, oli töissä Kajaanin Keskus- 28 16.12.2016 sairaalassa ja erikoistui lasten sairaanhoitoon Jyväskylässä. Kun täytin 12 vuotta, kesälomapäivä alkoi 12 lehmän aamulypsyllä. Markku on viisilapsisen sisarusparven vanhin. Tilalla oli karjaa vielä 1960-luvulla. 1900-luvun alkukymmenellä rakennettua pihapiiriä ympäröi nyt uusien omakotitalojen kehä. Hänet värvättiin vuonna 1978 kesätöistä Pohjolan Kaapelille, ja eläkeikä tuli täyteen Nokia Siemens Networksista vuonna 2012. Mattila oli materiaalihallinnon tehtävissä, mutta toimi pitkään myös ylempien toimihenkilöiden luottamustehtävissä. Mattila laskee käyneensä läpi 20:t yt-neuvottelut. Ouluun hän päätyi vuonna 1973, kun Oulun yliopistollinen keskussairaala aloitti. Seija kouluttautui opettajaksi opettajakoulutuksen ensimmäisellä kurssilla ja teki urastaan suurimman osan lasten sairaanhoidon opettajana, seksuaaliterveydenopettajana ja verkkoopintojen kehittäjänä. Markku Mattila jäi eläkkeelle 64,5 vuoden ikäisenä, Seija Mattila jatkoi verkkotöitä 66-vuotiaaksi. Suurista ikäluokista valtaosa syntyi maaseudulla. Merkittävää oli, että he aikuistuivat 1960-luvulla, jolloin uudet poliittiset ja kulttuuriset virtaukset saivat Suomessa sijaa. . Kyllä siinä maito vaahtosi, kun oli kiire uimaan kavereiden kanssa, Seija muistelee. Markku kuvaa isäänsä osapäivämaanviljelijäksi
Ensimmäinen yhteinen koti oli kerrostaloasunto Tuiran kaupunginosassa. Paine eläkkeisiin ja terveydenhuoltoon kasvaa. Samalla kun työvoimasta poistuu suuria ikäluokkia, tilalle tulee vastaavasti erittäin pieniä ikäluokkia. Suuret ikäluokat ovat olleet rakentamassa hyvinvointivaltiota myös itselleen, mutta jääkö heiltä seuraaville sukupolville vain lasku ja muruset? Vuonna 1948 syntyneet keskustavaikuttajat Liisa Hyssälä ja Seppo Kääriäinen ovat todenneet, että suuret ikäluokat joutuvat myös itse kustantamaan osan hoidoistaan tulevina vuosina. Vuonna 1946 syntynyt Eeva Kuuskoski ymmärtää nuorempien huolen eläkejärjestelmän kestävyydestä. 2016 29. väestöllinen huoltosuhde 1940-2060 Lapsia ja eläkeikäisiä 100 työikäistä kohti 100 Alle 15-v. Yli 65-v. 2060: 79,1 80 60 2008: 50,3 40 20 0 1940 1965 1990 2015 2040 2060 Lähde: Tilastokeskus Olemme sukupolvi, joka ensimmäisenä ajatteli globaalisti. sukupolveen kuulut -teoksessa lopputulemaan, että suurten ikäluokkien kokemus omasta sukupolvestaan ei ole keskenään samanlainen. Suurten ikäluokkien edustajien haastattelujen perusteella kirjoittajat ovat jakaneet jäsenet neljään perustyyppiin: 1. Eläkejärjestelmästä ja sen mahdollisista uudistustarpeista pitää keskustella avoimesti. 16.12. Lopun laskun maksaa työtätekevä jälkipolvi. Välitimme muistakin kuin vain oman maamme ihmisistä. Kuuskoski varoittaa sukupolvikateudesta kumpaankaan suuntaan. Sieltä he muuttivat Pateniemeen, josta ostivat omakotitalon. Kun pojat, vuonna 1976 syntynyt Jaakko ja vuonna 1978 syntynyt Mikko, muuttivat kotoa, vanhemmat vaihtoivat omakotitalon rivitaloon meren rannalla. suurten ikäluokkien ?tavallisiin. ryhmää voi kirjoittajien mukaan pitää eräänlaisena sukupolvitietoisuuden mallitapauksena: sillä oli ja on yhä kiistatta selvä kulttuurinen identiteetti ja tietoisuus itsestään, ja se on esittänyt itsensä koko sukupolven ääneksi. Kirjan kirjoittajat löysivät tälle loppujen lopuksi pienehkölle ryhmälle myös selkeän vastaparin eli joukon, joka suhtautuu ?60-lukulaisten. Korkean kasvun vuosia ei ole näköpiirissä. ?Meidän ihmisiä?, suuria ikäpolvia, Eläkeliiton puheenjohtaja muistuttaa siitä, että eläkerahastoihin on talletettu maksettavista eläkkeistä yksi neljännes. niin sanottujen 60-lukulaisten muodostamaan eliittiin sekä 4. tekemisiin ja mielipiteisiin hyvin kriittisesti eikä siis samastu tähän äänekkääseen ryhmään. ?Anti-60-lukulaiset. Hänen 91-vuotias äitinsä asuu paikallisessa palvelutalossa. Mattilat ostivat Ojamattilan Markun sisarilta vuonna 2006. Aina on ollut joku hoidettavana, mikä on meidän ikäluokallemme tyypillistä, Seija Mattila toteaa. He ovat remontoineet taloa ja ulkorakennuksia. suhtautuvat suuria ikäluokkia edeltäviin sukupolviin poikkeuksellisen kunnioittavasti. Työvuosinaan Mattilat asuivat Oulussa. Vuonna 2008 he muuttivat Oulun keskustaan, jossa heillä on edelleen kerrostaloasunto. Koko ajan Mattilat pitivät tiivistä yhteyttä Ylivieskaan. 60-lukulaisuutta vastustavaan anti-60-lukulaisten tyyppiin. ?60-lukulaisten. He osallistuivat läheistensä, Seijan tädin ja äitiensä hoitoon. Ojamattilan talossa toimi pari vuotta myös virallinen hoitokoti. Lattialla on Seijan kutomat matot ja ikkunoissa hennonkauniit pellavaverhot. Väestöpyramidi pullistuu yläpäästä, kun suuret ikäluokat eläköityvät. Kunnalliset hoitajat hoitivat viikot Markun Anna-äitiä sekä kahta muuta ikänaista. Seija ja Markku vuorottelivat Markun sisarten kanssa viikonloppupäivystäjinä joka viides viikko. . suurten ikäluokkien epäpoliittiseen eliittiin, 3. jäseniin, 2. Muistiongelmiin olemme paneutuneet 23 vuotta
Globaali ilmastouhka on todellinen. . Suurten ikäluokkien lapset ovat onnekkaampia kuin vanhempansa, jotka maata puolustaes-. Eikö ole niin, että naiset pessee ikkunat ja miehet puistelee matot, Seija kertoo Mikko-pojan pienenä vahvistaneen työnjaon. Mattilat käyvät yhdessä espanjankursseilla ja joogaamassa. Töitä sai, mutta nyt työpaikka ei välttämättä löydy, vaikka kuinka kouluttautuisi, Kuuskoski muistuttaa. 30 0 Lähde: Tilastokeskus, Väestöennuste 2015 9590-94 85-89 80-84 75-79 70-74 65-69 60-64 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 30-34 25-29 20-24 15-19 10-14 5- 9 0- 4 16.12.2016 0 50 100 150 200 Naiset (tuhatta) Vaikka 1960-luvullakin pelättiin sotaa, nykypolvet elävät toisenlaisten uhkakuvien maailmassa. Harkinnassa on pitempi jakso ulkomailla. Hän oli mukana molemmissa synnytyksissä ja oppi myös vaipan vaihdon, kun minä opetin. . Kaikki asiat käymme läpi, Markku täydentää. . Omalla työllämme olemme eläkkeemme maksaneet, Seija Mattila vahvistaa vierestä. . Sodan vaikutus oli tärkeä. Rikoimme rajoja ja pikkusieluisuutta. ka oli vastapoolina Maalaisliiton ja vasemmiston kansanrintamalle Helsingissä. . Puhumme paljon. Emän- 150 100 50 50 100 150 200 vuonna 2036 Eläkeikä 65 150 100 50 Miehet (tuhatta) Hän kannustaakin sukupolvia tutustumaan toistensa elämänvaiheisiin, solmimaan kontakteja ja kuulemaan toistensa elämäntarinoita. . Nykynuorilla ei samanlaista turvaa ole, Seija Mattila myöntää. . Elimme rajattomien mahdollisuuksien ilmapiirissä, Kuuskoski toteaa. Hän toimi 1960-luvulla Turun porvarillisessa opiskelijaliikkeessä, jo- tä kattaa pöydän. Kävimme kahden rintaman sotaa, kun samaan aikaan taistelimme omaa ukkopuoluettamme vastaan. Ja onko kukaan laskenut, kuinka suuri on se panos, kun hoidamme vanhuksiamme ja lastenlapsiamme, Seija Mattila kysyy. Eläkeläisistä 85 prosenttia on vanhuuseläkkeellä. Olen kiltti veronmaksaja, ja minusta tuntuu, että olen itse maksanut etukäteen eläkkeeni. . Olemme me kantapäitäkin kalistelleet, Seija tunnustaa. . Me totuimme tekemään töitä. Markku osaa silittää paitansa ja laittaa ruuan. Pöydän toisella puolella istuva pariskunta vaikuttaa sopuisalta. . Olemme aina saaneet töitä. Opiskeluaikana anoin yhden kerran asuntotukea, mutta en saanut. Nuoremmat polvet ovat tottuneet saamaan asuntotuet ja sosiaaliturvan, Markku Mattila vertaa. . Heillä on hyvät eläkkeet. . Ei siinä juuri nukkumaan kerennyt, Kuuskoski muistelee. Väestö iän ja sukupuolen mukaan 200 9590-94 85-89 80-84 75-79 70-74 65-69 60-64 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 30-34 25-29 20-24 15-19 10-14 5- 9 0- 4 200 vuonna 2016 Eläkeikä 65 Uunissa kypsyy kaalilaatikko
Tuntemattomista tulee apukäsiä. Meidän pitää kantaa toistemme taakkaa, mutta antaa myös toisten tulla meidän avuksemme. . olivat 1970- ja 1980-luvuilla, vähän joka puolueessa ja myös työelämässä. ??Voi olla, että kun me olemme slowgo -vaiheessa ja rupeamme tarvitsemaan enemmän terveyspalveluita ja Kouluttauduimme ja meille kasvoi korkea työmoraali. myöhemmin kotihoitoa ja laitospaikkoja, nuoremmat valittavat meistä aiheutuvia kustannuksia. Virtanen muistuttaa, että ikääntyvän väestönosan kasvu ei pysähdy suuriin ikäluokkiin. Nuoremmat polvet elävät keskimäärin vielä pitempään, ja ikääntyneiden osuus on väestöstä suurimmillaan vuonna 2060. Sukupolvien maailmat sen sijaan eriytyivät Virtasen mukaan edelleen vauhdilla. . He, joilla on iloinen mieli, elävät pitempään ja heillä on hauskaa. Hän pitää edelleen blogia YP:n nettisivulla ja kirjoittaa lehteen kirja-arvioita. Mihinkään suureen törmäykseen perässä tulevien sukupolvien kanssa Virtanen ei usko. ja 86:sta eteenpäin ?no-go?, yhteiskuntatieteilijä Matti Virtanen jaottelee. Virtanen jäi eläkkeelle 63-vuotiaana syksyllä 2012 Yhteiskuntapolitiikkalehden päätoimittajuudesta. Sitä pitää kehrätä, Eeva Kuuskoski lainaa edesmennyttä ikinuorta, sotaveteraani Hannes Hynystä. Kun keskimääräinen elinaika on pidentynyt, eläkeaika jaetaan joskus kolmia: ikävaihe 63?75 on ?go-go?, 76? 85 on ?slow-go. n Reportaasin nostot ovat suureen ikäluokkaan kuuluvalta, vuonna 1948 syntyneeltä naiselta. 16.12. Kun työtaakkaa ei ole, eläkeläisillä on aikaa harrastaa ja matkustella. . Eikä ilo tule itsestään. Meidän nuoruudessamme uuden nuorisokulttuurin, seksin vapautumisen ja uskonnon merkityksen väheneminen tuotti paljon myös ristiriitoja ja eriseuraisuutta suhteessa vanhempiin sukupolviin, Virtanen sanoo. Eeva Kuuskoski odottaa, että hänen ikäpolvensa luovat uuden vanhan ihmisen paikan ja roolin yhteiskuntaan. Työntekoon tottuneilla ikäpolvilla on kasvava halu tehdä vapaaehtois- ja osa-aikatyötä. Kulueräpuheita eläköityneet voivat Kuuskosken mukaan tasoittaa läheistuella lapsille ja lastenlapsille. . Mattiloilla on samanlainen maanviljelytausta ja uskonnollinen arvomaailma. Unelmia pitää olla ja katse eteenpäin. 2016 31. Suurista ikäluokista valtaosa syntyi maaseudulla. saan ja jälleenrakentaessaan menettivät myös terveytensä. Heidän lapsensa eläköityvät fyysisesti ja henkisesti parempikuntoisina. Eläkkeellä oloa kertyy 20 jopa 30 vuotta. Suurten ikäluokkien ?taisteluvuodet. Mutta ei se nyt ole vastakkainasettelua, vaan maailman muuttumista
Ainakaan se ei pelottanut. Vuonna 1991 Koikkalaisen isä halusi viedä tyttärensä Neuvostoliittoon, kun se oli vielä mahdollista. Lihakaupan, mahorkan ja lian tuoksumaailmaa täydensi isän kaupanteon kylkiäiseksi tinkaama kuivattu kala. Lukion jälkeen Koikkalainen muutti pois Imatralta ja aloitti valokuvataiteen opinnot. Toisin kuin lapsuudessa, rajan läheisyys näkyi nyt arjessa.. Hylätty talo entisen Enson, nykyisen Svetogorskin kunassa. Kulttuuri Rajalla ja sen takana Valokuvaaja Hanna Koikkalainen löysi Venäjältä karvahattuja, mummoja ja nostalgiaa Teksti: Annukka Kaarela Kuvat: Hanna Koikkalainen Kun Hanna Koikkalainen oli lapsi, kylmä sota tarkoitti hänelle lumisotaa kahdenkymmenenviiden asteen pakkasessa. Vaikka koti sijaitsi Imatralla alle kymmenen kilometrin päässä Neuvostoliitosta, hän ei ajatellut rajaa lainkaan. Naapurimaa ei herättänyt mitään sen kummempia tunteita. Vuonna 2008 hän palasi kotikaupunkiinsa kuvatakseen Taideteollisen korkeakoulun lopputyötään. Poissaolon aikana rajaseutu oli muuttunut. Kun retkeläiset ajoivat tiilenpunaisella Talbotilla itänaapurin puolelle, Koikkalainen ymmärsi ensi kertaa rajan takaisen maailman: vakavat tullimiehet, karvahatut ja ikku- 32 16.12.2016 noista roikkuvat muovipussit, jotka toimittivat jääkaapin virkaa. Matkasta jäi myös vahvat hajumuistot
Välillä hieman kihertää ja kiroilla. Hanna Koikkalainen: Raja. Maahenki, 160 s. 16.12. Rajan pinnassa Laatokan Karjalan asuvien ihmisten suvut on pakkomuutettu Etelä-Venäjältä, kun taas Karjalan tasavallassa karjalainen kulttuuri on säilynyt. Eikä tietystikään Venäjää ilman mummoja. Kuviin tallentui niin luontoa, rakennuksia kuin ihmisiäkin. Vienan Karjalaan Koikkalainen suuntaa viininpunaisella Ladalla mukanaan kasa legendaarinen Karjalan-kävijän I. K. Naapurimaassa käytiin parturissa ja ostamassa bensaa ja rahkapiirakkaa. Koikkalainen halusi tutkia asiaa valokuvin. Vienan Kemissä Vika antaa kahdenkymmenen minuutin tuttavuuden jälkeen avaimet asuntoosa ja menee itse yöksi töihin. Vienan Karjalassa, sukukansojen parissa, olo tuntuu kotoisammalta kuin lähempänä rajaa. Kuvista ja niihin liittyvistä tarinoista on nyt koottu kirja, Maahengen kustantama Raja. Koikkalainen kertoo kirjassa olevansa kulkuri. Inhan kirjoja. Naapuri on suomalaisille villi itä, jossa miliisi ei hädän hetkellä auta, vaan vie rahat. Valokuvaaja kohtaa matkoillaan toisenlaisen Venäjän. Suurin osa ihmisistä on ystävällisiä ja hämmentävän vieraanvaraisia. Sotiva Venäjä tuntuu kaukaiselta, kun tuntemattomat tarjoavat teetä ja yöpaikan. Valokuvaaminenkin on hänelle kulkemista, ennalta suunnittelemattomia seikkailuja kameran kanssa. Kirjaa varten Koikkalainen kuvasi sekä Suomen kaakkoisrajalla että Venäjän puolella Enson eli nykyisen Svetogorskin alueella, Vienan Karjalassa ja Sortavalassa. Tallella on vielä laajoja niittyjä, heinäseipäitä, suuria puita ja tervattuja veneitä. Solovetskin luostarisaarella Koikkalaista hävettää olla suomalainen. Suomalaismiesten seurueella on mukana Kostamuksesta kyytiin otettu nuori prostituoitu. Koikkalaisen mukaan Venäjällä matkailuun liitetään Suomessa jonkinlaista sankaruutta. Kiviojan asema entisessä Jääskessä. Rajavartija taukokopissa Imatran Jäppilänniemessä. Lehmiä Solovetskin luostarisaarella. Lada pääsi takaisin synnyinseudulleen. Vapaaehtoistyöntekijä Solovetskissa. Suurin osa ihmisistä on ystävällisiä ja hämmentävän vieraanvaraisia. Venäjää kuuli päivittäin, rekkajonot tukkivat tienvierustat ja ostosreissuja tehtiin puolin ja toisin. 2016 33. Jyskyjärveltä löytyy Elviira ja ainainen mummolan tuntu: ruusukupit, rasvainen ruoka, verkkainen haastelu, uunin lämpö, etiikkakurkut ja -tomaatit. Koikkalainen haluaa olla vanhana samanlainen kuin Elviira. ??Istua halkolaatikon päällä ja heilutella jalkoja. Runonlaulantaa hän ei kuitenkaan seudulta löydä, vaan kuuntelee keskiyöllä majatalossa bassonjytkettä ja känniörinää. Venäjän Karjalan maaseutu ja metsät saavat kuvaajan tuntemaan nostalgiaa
Nyt otoksessa virnuilee hän itse, mutta kettukaksikkokin on mukana. Näitä käytän pohjoisessa ja taidanpa alkaa käyttämään myös etelässä. Luonnonturkista. Apollon Tietäjät Teksti: Henna Lammi, Pentti Manninen, Samuli Nissilä Väyrynen (väyr.)? Paavo Väyrynen on tiettävästi saanut kokoon puolueen rekisteröimiseen vaadittavan määrän kannattajakortteja. Kun oikeusministeriö saa kortit tarkistettua, Kansalaispuolue merkitään puoluerekisteriin. Samalla keskusta katsonee kunniapuheenjohtajansa eronneen puolueesta. Seuraava ongelma on, miten tuore puolue lyhennetään. Kirjoitetaanko Väyrynen (kans.), Väyrynen (kapu.), Väyrynen (kp.) vai yksinkertaisesti Väyrynen (väyr.)? Pari viikkoa sitten Väyrynen otti puolueensa asiantuntijajäseneksi Jarmo Ekmanin, joka ilmoittaa Facebookissa työskentelevänsä suomalaisena lehdistösihteerinä Donetskin kansantasavallan lehdistökeskuksessa. Donetskin kansantasavalta on nimitys, jota venäläismieliset separatistit käyttävät hallitsemastaan alueesta Itä-Ukrainassa. Toimisikohan lyhenne (yya.)? SDP:n pää-äänenkannattajan Demokraatin päätoimittaja, rokkipappinakin tunnettu teologian maisteri Mikko Salmi harkitsee puolueensa puoluesihteeriehdokkuutta. Mikäpä siinä. Näitä pyydetään jalkanaruilla, Kärnä kertoo. Seurasi tuohtunutta keskustelua. Siinä on ekologisinta vaatemateriaalia mitä löytyy. Laaninen valmistuu teologian maisteriksi ensi vuonna. Demareiden kannattaa huomioida, että edessä saattaa olla pitkä marssi. 34 16.12.2016 Keskusta koki kaikkien aikojen karvaimman vaalitappionsa Laanisen ensimmäisellä puoluesihteerikaudella vuonna 2011. Onnistuminen koitti vasta neljä vuotta myöhemmin. Viime viikolla meuhkattiin turkiksista, kun Sokos tiedotti lo- pettavansa turkisten myynnin. Moni piti kuvaa moraalittomana ja kuvottavana. Kansanedustajan päätä koristaa nimittäin turkishattu.. Keskustalaiset kansanedustajat Antti Kurvinen ja Mikko Kärnä tuohtuivat päätöksestä ja kehottivat S-ryhmän vastaiseen boikottiin. Myöhään perjantai-iltana Kärnä teki seuraavan siirtonsa vaihtamalla Facebookin profiilikuvansa kahteen ketunraatoon. . Toiset äimistelivät, kuinka iso osa ihmisistä voi olla noin herkkähipiäistä ja luonnosta vieraantunutta. Kierroksille mennyt keskustelu huvitti sivustaseuraajaa, mutta Apollon Tietäjä toivoo kaikille kiihkomielisille osapuolille malttia. Yhden yön nukuttuaan Kärnä vaihtoi taas profiilikuvansa. Kyseessähän on jo koeteltu malli. Vuonna 2010 keskusta valitsi puoluesihteerikseen Suomenmaan päätoimittajan Timo Laanisen
Joskus tämän toteuttaminen on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty. Arjen parempia valintoja tukemaan hallitus on valinnut yhdeksi kärkihankkeekseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä eriarvoisuuden vähentämisen. Erityisen tärkeää on, että käynnistyvien hankkeiden hyötyjinä ovat erityisesti ne, joiden hyvinvointi ja terveys ovat keskimääräistä huonompia. Esimerkiksi UKK-instituutin koordinoiman hankkeen idea on vahvistaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuollossa ja sen palveluketjuissa. Odotukset konkreettisten tulosten aikaansaamiseksi ovat korkeat. Valtionavustukset jaetaan kymmenelle hankkeelle, jotka asettuvat kuuden tavoitteen alle. Mitä terveellisempiä nämä tottumukset ovat, sitä kestävämpi on polku niin ihmisen itsensä kuin kansanterveyden näkökulmasta. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ei ole vain sosiaali- ja terveyspuolen ja sen alan ammattilaisten asia. Tavoitteena on pysyvä muutos toimintatavoissa. On välttämätöntä saada hyvät käytännöt leviämään ja luontevaksi osaksi arjen toimintaa. Tavoite on, että suomalaiset liikkuvat riittävästi, vähentävät istumista ja syövät entistä enemmän ravitsemussuositusten mukaisesti. Univaikeuksien hoitoon on tarkoitus saada ylei- semmin käyttöön lääkkeettömiä hoitokeinoja. Meillä on Suomessa lukuisa joukko järjestöjä ja kuntia, jotka ovat kehittäneet hyviä toimintatapoja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Kärkihankkeen kautta on seulottu Suomen johta- vien asiantuntijoiden ja kokeneiden käytännön tekijöiden avustuksella näitä parhaita käytäntöjä ja toimintatapoja. ja ennen kaikkea juurruttaa . Yksi tämän kärkihankkeen alainen teema on ?Hyvät käytännöt pysyvään käyttöön?. Sen lähtökohtana on, että pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen. hyvinvoinnin ja terveyden kärkihankkeen avulla koko maahan. Perinteisistä hankkeista poiketen keskeistä kärkihankkeissa on, että loppuraportin ei pidä jäädä pölyttymään pöytälaatikossa. Puheenvuoro Hyvinvointi syntyy pienistä puroista ja teoista Kaikki me toki tiedämme, että pitäisi syödä hyvin, nukkua enemmän, liikkua riittävästi ja muutenkin panostaa terveisiin elämäntapoihin. Pahimmilta ongelmilta voidaan jopa välttyä ennaltaehkäisevän toiminnan ansiosta. Monen tuntema hanke on Suomen Sydänliiton jo kymmenen vuotta edistämä Neuvokas perhe, joka toimii jo sadassa Suomen kunnassa tukien neuvoloita ja kouluterveydenhuoltoa. Neuvolat ja kouluterveydenhuolto ovat avaintoimijoita, kun lapsia ja nuoria opastetaan terveelliseen liikuntaan ja hyvään ravitsemukseen. Lasten ja nuorten hyviin elintapoihin satsaaminen on tärkeää, sillä moni asia muuttuu tottumukseksi varhaisella iällä. 2016 35. Hyvinvointiin voi satsata niin liikuntapaikkojen kaavoittamisella, ruokailuvalinnoilla kuin liikunnan luontevalla lisäämisellä koulu- ja työpäiviin. Parhaat esimerkit halutaan levittää . Tuloksia on lupa odottaa, sillä työhön osallistuu kymmenen sairaanhoitopiirin lisäksi vahvoja osaajia järjestöistä, kuten Diabetesliitto, Mielenterveyden keskusliitto ja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma. Suomen Mielenterveysseuran hankkeessa taas paneudutaan siihen, että eri alojen ammattihenkilöiden ja koko kansan osaaminen mielenterveysasioissa paranee. Osaamisen lisääntymisen ansiosta tulevaisuudessa entistä useampi mielenterveysongelmista kärsivä ihminen saa tarvitsemaansa apua entistä nopeammin. Tässä kärkihankkeessa on aivan erityisesti panostettu juurruttamiseen ja toiminnan jatkoon hankkeen loputtua. Sosiaali- ja terveysministeriö jakoi marraskuun lopussa valtionavustuksia usealle hyvälle hyvinvoinnin ja terveyden hankkeelle yhteensä 6 615 000 euroa vuosille 2017?2018. Tässä kohdin, jos jossain, iso virta todellakin syntyy pienistä puroista. Juha Rehula keskustan varapuheenjohtaja perhe- ja peruspalveluministeri 16.12
Lapista katsottuna pohjoinen poikkeaa monesta muusta Suomesta niin paljon, että valtiolta tarvittaisiin joitakin erityisratkaisuja asioita hoitavien kansalaisten tueksi. Valtion pitäisi tehdä sellaista pitkäjänteistä politiikkaa, jonka varaan ihmiset voivat rakentaa elämänsä, yrittäjät perustaa yrityksensä ja nuoret valita opintouransa. Kaivattaisiin selkeitä linjanvetoja vähintään maakunnan tasolla siitä, mihin ja millä keinoin pohjoista Suomea tulisi ohjata. Tietoa ja näkemystä pohjoisen Suomen kehittämisestä on olemassa roppakaupalla. Monet pelkäävät suomalaisten jo tippuneen kelkasta. Lipposen selvityksen kanssa samanaikaisia ajatuksia sisältyy pohjoismaisten pääministerien tilaamaan raporttiin, joka niin ikään julkaistiin viime vuonna. Maakunnat ja niiden yliopistot ovat avainasemassa. Barents-yhteistyön suurin hehkutus on haihtunut takavuosista. Hankesuunnitelmia on meneillään 140 miljardin euron arvosta. Pallo on heitetty kansalaiselle. Pohjois-Suomen ja erityisesti Lapin näkö- kulmasta aluepolitiikan unohtaminen on vahinko. Sen kaksivuotinen puheenjohtajuus sattumoisin tulee ensi vuonna Suomen harteille. Arktisen neuvoston ohessa myös Suomen pääministeri voisi ryhdistäytyä ottamalla johtovastuuta päätöksenteossa. Silti Suomelle yhä tarjoutuu tilaisuuksia teollisuuden, energian, infrarakentamisen sekä matkailun ja muiden palvelujen järjestämisessä. Taloudelliset mahdollisuudet Barents-yhteistyössä ovat huimaavat. Mielipiteet Pohjois-Suomea ei saa unohtaa Maakuntien Suomessa murehditaan, että Juha Sipilän johtama hallitus on tyystin unohtanut aluepolitiikan. Kansalaisten näkemys on vahvistunut sitä myöten, kun postin jakelu on muuttunut hitaaksi ja sattumanvaraiseksi. On petytty, kun linja-autot ja junat ovat karsineet yhteyksiään. Täysin toimettomana hallitus ei ole ollut, vaan etenkin elinkeinoministeri Olli Rehnin työskentely on huomattu ainakin Kainuussa ja Pyhäjoella. Penttilä. Raportissa todetaan suoraan, että pohjoista politiikkaa pitää yhtenäistää: hajanaisten työryhmien asemesta asioita tulisi kes- kittää Arktiselle neuvostolle. Suomen täytyisi saavuttaa johtoasema EU:n arktisessa ja pohjoisessa politiikassa. Hallituksen pitäisi määritellä selkeä strategia, kuinka Suomi edistää meille tärkeitä hankkeita EU:ssa. Siinä ja myöhemmissä toimissa korostuvat valtion velanoton vähentäminen ja talouden tasapainottaminen. Kuntien asema on lähes sivuasia soteen verrattuna. Kuvaavaa hallitukselle on, että päämääränä on yksinkertaistaa aluehallintoa, mitä juuri soten avulla yritetäänkin tehdä. Keinoja hallituksen strategiapaperi ei moiseen osoita. Sen sijaan ?hallitus lisää kuntalaisen ja lähiyhteisöjen omaa vastuuta yhteiskunnan haasteiden ratkaisemisessa?. Pikaisten päätösten ohessa yksi kysymys on ylitse muitten: Miten varautua ilmaston lämpenemiseen? Lasse Näsi Ex-kansanedustaja (kesk.) Sodankylä Markku Varis FT, KT Sodankylä. Suomen puolesta sitä oli laatimassa Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. Silti esimerkiksi sote-uudistus herättää enemmän epäluuloja kuin luottamusta, koulutukseen kohdistuvat säästöt jopa suuttumusta. Aluepolitiikan ajautuminen paitsioon käy ilmi Sipilän hallituksen ohjelmasta. Kyse ei ole dosenttien haihatteluista vaan perustelluista mielipiteistä, joista viime vuonna huomiota erityisesti herätti Paavo Lipposen selvitys Barents-yhteistyön mahdollisuuksista. Jotta Suomi saisi osansa pohjoisesta po36 16.12.2016 tentiaalista, valtiovallan ja elinkeinoelämän tulisi yhdessä määritellä pohjoisen politiikan keskeiset päämäärät. Riitelyyn ei ole sijaa, sillä eripuraisuuden sijaan koko Suomen pitää puhaltaa yhteen hiileen. J. Kun asiat on mietittynä valmiiksi paperille, se lisää suomalaisten luotettavuutta arktisissa neuvottelupöydissä. Kaikkia ongelmia ei tarvitse ratkaista kerralla, vaan riittäisi, jos vuosittain saataisiin päätökseen edes muutama. Epäilijöiden mielestä hallinto on vain muuttumassa entistä monimutkaisemmaksi. Kuntien odotetaan muuttuvan palvelujen järjestäjästä alueensa elinvoiman, yrittäjyyden ja työllisyyden edistäjäksi
Päätösvallan pitäisi näissä tärkeissä asioissa säilyä kunnilla. Siitä johtuen lääkärikoulutusta alettiin vähentää. Tulevan maakuntavaltuuston koko tulee olemaan 79 jäsentä. Kunnassa oli useita hyviä, pitkäaikaisia lääkäreitä, jotka kävivät potilaita vastaanottamassa myös Pohjaslahdella ja Kolhossa. Ja mikä tärkeintä, aina kun lääkärin paikka avautui, siihen oli useita päteviä hakijoita. Näin ollen paikat olivat aina täynnä. Palvelun järjestäjän eli Vilppulan kunnan hartiat eivät olleet kovin leveät, mutta siitä huolimatta kuntalaiset saivat lääkäripalvelua ja omalääkäripalvelu toimi. Tämän jälkeen perustettiin Kuoreveden, Mäntän ja Vilppulan kesken kuntayhtymä, joka otti hoitaakseen lääkäripalvelut. Meiltä saadaan sinne 2?3 paikkaa. Siellä ei pystytä alueemme asioita ajamaan. Maataloudesta on tullut kallis harrastus, joka ei muutu pienillä kriisitukimuodoilla tai tukitason nostolla. On mietittävä koko ala uudestaan, ja tämä tuskin onnistuu, ainakaan Suomessa. Näin mentiin ojasta allikkoon. Maahamme tuli lääkäripula, mistä johtuen avoimiin lääkärinpaikkoihin ei ole ollut pitkään aikaan hakijoita. Lääkärien virat ovat olleet vajaasti täytettyjä. Lääkäriliiton mukaan vuonna 2012 Eteläja Länsi-Suomesta puuttui lääkärinpaikoista kuusi prosenttia. Nykyinen hinta on 140 euroa tonnilta. Rypsillä mentiinkin jo hieman yli 800 euron per tonni. Välistä vetäjiä ja täysin turhia kustannuseriä pidetään yllä ilman kansantaloudellista järkeä. Mika Raukunen Masku 16.12. 2016 37. Vuonna 1994 viljelijöille maksettiin vehnäkilosta 3,50 markkaa kilolta. Tämän kun muuttaa tonnihinnaksi ja euroiksi, niin hinta on noin 580 euroa per tonni. Mikä muu ala pystyy tuottamaan alle 90-luvun hintatason. Kevätvehnän tuki mukaan lukien lähes sama tuotantokustannus on 330 euroa tonnilta. Täällä tiedetään parhaiten tarpeet ja pystytään tekemään kustannustehokkaita ratkaisuja, tuotettiinpa palvelut yksin tai naapurikuntien kanssa. Korjaantuuko tilanne uutta hallintoa rakentamalla ja rajoja siirtelemällä? Nyt pitäisi ottaa lääkäreiltä toisarvoiset tehtävät pois ja lisätä koulutusta niin, että kaikkiin virkoihin saataisiin pätevät pitkäaikaiset lääkärit. Liikaa korostetaan valinnanmahdollisuutta. Itse ihmettelen laskutapaa ja sitä, onko edes ihan oikeasti kukaan jutun tekijöistä laskenut kannattavuuslukuja. Viime viikolla ilmestyi Km-lehti ja sen välissä vuosikalenteri 2017. Satotason nosto ei auta, koska kustannustaso nousee lähes samaa tasoa satotason kanssa. Nyt joku taas miettii heti, että kuulostavat kovilta hinnoilta. Samanaikaisesti yksityisillä lääkäreillä käynnit lisääntyivät kymmenellä prosentilla ja työterveyslääkärikäynnit kahdellakymmenellä prosentilla. Huonointa lääkärinpalvelua saatiin silloin, kun perusterveyden hoitokin annettiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirille. Paikat oli vajaasti täytetty, ja niitä yritettiin hoitaa ?reppulääkäreillä?. Olin pitkään yhtymän hallituksessa mukana, joten olen seurannut toimintaa läheltä. Palvelut onnistuttiin hoitamaan varsin hy- vin siihen saakka, kun lääkäreitä oli hyvin saatavissa. Lääkäreitä oli Suomessa työttöminäkin 1990-luvulla. Meiltä menevät rahat ja päätösvalta. Valtion rahat eivät riitä kustantamaan niin monia valtiollisen, yksityisen ja kolmannen sektorin lääkäreitä, että he olisivat käytettävissä joka paikassa ja kaikilla suomalaisilla. Tauno Mäkelä Vilppula Maataloudesta on tullut kallis harrastus Jokunen viikko sitten uutisoitiin maatalou- desta, neljäs vuosi tappiollista toimintaa. Vuosi takaperin sama liitto ilmoitti puutteeksi 5,3 prosenttia. Maassamme on yli 20 000 lääkäriä, joten puute on ollut yli tuhannesta lääkäristä. Puute on näkynyt myös terveyskeskuskäynneissä. Itä- ja Pohjois-Suomessa puute oli kahdeksan prosenttia. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu Lääkäripula on iso ongelma sote-palveluissa Sote-uudistukseen on käytetty valtavasti ai- kaa ja varoja, mutta saadaanko mitään positiivista aikaan? Koko sotkuhan lähti liikkeelle siitä, että ihmiset eivät pääse riittävän hyvin terveyskeskusten lääkäreille. Ny- kyinen hinta on 105 euroa tonnilta. Tässä kalenterissa on ollut jo pitkään urakointihintoja sekä kannattavuuslukuja. Surullista luettavaa, mutta luvut kertovat sen tosiasian, missä mennään. Vuonna 2016 ohran tuki mukaan lukien tuo- tantokustannus on 330 euroa tonnilta. Nykyään siitä maksetaan noin 350?400 euroa per tonni. Kyseessä on tuotantokustannus, jossa ovat mukana palkka, konekustannukset ja muut, jotka siihen normaalisti kuuluvatkin. Jutussa oli kirjoitettu siinä suhteessa väärin, että jos satotasoa saisi nostettua, homma muuttuisi paremmaksi. Se kuitenkin maksoi vallan hirveästi, ja kaupunkimme oli ajautua kriisikuntien joukkoon. Nyt ollaan antamassa sote-palvelut samankokoisille alueille. Tämä johtuu pitkälti lääkäripulasta, joka on vaivannut maatamme vuosikausia. Olen pitkään seurannut terveydenhoitoa täällä omalla alueellani ja koko maassa. Kun mennään ajassa vuosikymmeniä taaksepäin, järjestettiin terveydenhoito Vilppulassa itse. Ne vähenivät vuosina 2000?2010 kahdella miljoonalla käynnillä, joka tarkoittaa noin kahtakymmentä prosenttia. Onkohan euro sekoittanut hinta-ajattelun? Ennen maksettiin kilohintaa ja nykyään siis tonnihintaa
Eihän Oulussa ole edes tiloja, joihin sairaalan voisi siirtää. Itse en muista yhtään ministeritapaamis- Peruspalvelut kuuluvat yhteiskunnan haltuun Sosiaalidemokraattien valtakausina yh- Jopa Yhdysvalloissa postilaitos on valtion teiskunnan palveluita on miehitetty demareilla. Meille ei riitä, että luvataan pitää kaikista huolta ja sen varjolla viedään tuhkatkin pesästä. Historia on opettanut, että kannattaa kuunnella kansaa. Kun kulut nousevat, postimerkin hintaa nostetaan vastaavasti, mutta ei yhtään enempää. Suomessa postin ja rautateiden tulee tulouttaa valtiolle vuosittain kymmeniä miljoonia euroja yleisön saamien palvelujen kustannuksella. Mielipiteet Miksi meidät leimataan vanhakantaisiksi? Ministerivierailut ovat meille harvinaista herkkua. Nuorisotoimen johtajiksi, opettajiksi tai kaukolämpöputkien huoltajiksi on päässyt helpoimmin jäsenkirjalla. Nyt vallitsevat oikeistotuulet. Kaikki muut toimijat voisivat aivan hyvin olla yksityisiä, jotka pystyvät hoitamaan monet asiat kustannustehokkaammin kuin kunta tai valtio. palvelu, joka toimii itsekannattavasti. Kuitenkin täällä käytetään edelleen maalaisjärkeä. Jälleen jäimme vastausta vaille, miksi Oulaisten synnytysosasto tulee varustaa toi- Sauli Takalo Oulainen Kumpikin kansanedustaja vaati, että puolueen on kuunneltava näiden 134 000 vetoajan mielipidettä ja säilytettävä Oulaisten sairaala. Kerrommeko totuuden, että oma puolueemme ei korvaansa lotkauta alueemme perustelluille toiveille, vaan siirtää alueemme nykyaikaiset ja erinomaiset toiminnat Ouluun. Tällä hetkellä valtiovalta syö joka hetki alueemme kasvun eväitä. Nyt vaadittaisiin ?isännän. marraskuuta Oulaisissa. Kokous oli tavanomainen rutiinikokous, mutta vapaassa sanassa käytetty kieliasu oli puolueen kannalta vähemmän mairittelevaa. Tämän kaltaista keskittämistä ei ole ennen koettu, totesi eräskin edustaja. Pääministeri Juha Sipilä valoi tapansa mukaan uskoa tulevaisuuteen vakuuttaen muun muassa, että kaikista pidetään huolta myös tulevaisuudessa. Ohikulkumatkallaan kokoukseen poikennut ministeri Juha Rehula opasti meitä ja alueemme kansanedustajia Antti Rantakangasta sekä Juha Pylvästä luopumaan vanhakantaisista kannanotoista ja omaksumaan uudistuksia, joita meille tarjotaan. Synnytysosasto lakkautetaan Oulaisista, ja jatkossa merkittävä osa Oulaisten terveydenhoidon toiminnoista ujutetaan Ouluun. Rantakangas hämmästeli, miksi Oulaisten synnytysosastolta vaaditaan muita vastaavia osastoja korkeampi varustetaso ja miksi päättäjät eivät usko maakunnan ääntä. Pylväs puolestaan ihmetteli Ylivieskassa sijaitsevan Visalan psykiatrisen sairaalan alasajoa. ta, josta olisi jäänyt yhtä vähän jyviä laariin kuin nyt. Arvoisat Sipilä ja Rehula, vaalit lähestyvät. Mitä me täällä Pohjois-Pohjanmaalla kerromme nuorille. Osasyy tähän on taatusti jatkuva epävarmuus Oulaisten sairaalan kohtalosta. Kyllä paikkakunnalle muuttajat rakentavat tulevaisuuttaan ajatellen alueen vakautta. Meille jäävät vain työttömät. Kaiken lisäksi meidät, jotka vastustamme tätä keskittämistä, nimitetään tunteilla toimiviksi ja vanhakantaisiksi. Myös tuolloin Herra Helsinki ei kuunnellut vähääkään, mitä sille sanottiin. Uskoakseni me vanhat emme liukene toisaalle, mutta mitä me kerromme meidän nuorillemme? sista vastaavista poikkeavalla tavalla, miksi synnytyksen vaarallisuuden toteamiseen ei käytetä tilastoja ja miksi kansaa ei uskota, vaan vakuutetaan, että ambulansseissa synnytys ei ole vaarallista. Onko ainoa syy alasajoon se, että tuntuu siltä? Pohjois-Pohjanmaa ja varsinkin Oulainen saavat kaiken aikaa kokea merkittävää väestökatoa. korjausliikettä, mutta sitä ei ole näköpiirissä. Toivoisin, että kansan ääntä kuultaisiin tekojen kautta. Kaikki peruspalvelut, kuten posti, terveydenhoito ja rautatiet yritetään yksityistää. Oikea tapa olisi mielestäni sellainen, että mainitut peruspalvelut olisivat yhteiskunnan hallussa. Se tarkoittanee selkokielellä, että olemme ymmärtämättömiä. Puolueeni käyttäytymistä pohtiessani havaitsen, että elämme paljolti samoissa tunnelmissa kuin 60-luvulla. Miksi? Vaatimukset aiheuttavat häiriöitä palveluihin, koska saneerausvaatimukset ovat kohtuuttomia. 38 16.12.2016 Keski-Euroopassa useissa maissa kansan- edustajat ymmärtävät kattavien peruspalve- luiden merkityksen yhteiskunnan toimivuuden kannalta. Postille, rautateille ja muille palveluille riittää nollatulos. Suomen pitäisi ehdottomasti seurata Euroopan esimerkkiä. Kohtuuttomiin tuottoihin pyrkivät palvelut optio- ja bonusepäkohtineen täytyy miettiä heti uudelleen. Ihmiset tarvitsevat kattavia ja järkeviä yleispalveluja arjessaan. Timo Hennala Lahti. Olemme jälleen kertoneet ja te olette kuulleet. Nyt on tarve toimia eikä käydä ainoastaan toteamassa meidän vanhakantaista tunnepohjaamme. Tällainen suuri kunnia kuitenkin siunautui, kun Pohjois-Suomen keskustapuolue piti piirikokoustaan 12
Tavallisen rivijäsenen kannanotot eivät johda yleensä mihinkään, vaan piireissä kuunnellaan niitä, joilla on retoriikka hallussa. Silti joissakin näissä pienissä kunnissa keskustan jäsenmäärä ylittää helposti väkiluvultaan isommat paikkakunnat. Huomioarvoinen seikka, mutta sitä ei kuitenkaan kannata pitää itsestäänselvyytenä. Toivoisin, että kaikki kävisivät lukemassa Suomen Keskustan vision 2020. Kunnallisjärjestöistä ja paikallisosastoista häviääkin tämän myötä uskottavuus. Tästä pitäisi nimenomaan pyrkiä pois, mutta se on jäänne jostain, mihin ei koskaan ole edes puututtu millään lailla. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu Paikallisosastojen ääni pitää kuulua Lukiessani Suomenmaata (25.11.) en voi muuta kuin ihmetellä Keski-Suomen keskustan piirihallituksen perustamaa vaalivaliokuntaa. Valiokunta oli jyvittänyt piirihallituksen paikat kunnittain, ja tästä on tehty pohjaesitys piirin syyskokoukseen. Eikö paikallisosastoilla ja kunnallisjärjestöillä tosiaankaan ole enää mitään sanomista mihinkään? Olisiko ollut aihetta viestittää paikallis- ja kunnallisjärjestöille, että tällaista suunnitellaan, ja järjestöt olisivat antaneet omat kannanottonsa asiaan? Näin toimimalla asia ei olisi tullut piirikokouksessa ikään kuin puskista esille. Keski-Suomen piirin menettelyä puolustanut Anu Kinnunen totesikin, että kaikissa tapauksissa henkilöesityksiä eivät tee kunnallisjärjestöt, vaan jokin pienempi porukka. On totta , että piiri pieni pyörii joskus paikallistasollakin. 2016 39. Tourujokivarsi on edellä kuvatun elinvoimaisen esiintymän malliesimerkki. Sven-Olof Jakobsson Kokkola Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä Jyväskylä Fossiilisten polttoaineiden loppumista ei kukaan kiistä, mutta se tosiasia, että lähes 90 prosenttia maailman kuluttamasta energiasta tuotetaan öljypohjaisilla polttoaineilla, paljastaa pelottavan totuuden sen merkityksestä elämäntyyliämme liikkeellä pitävänä voimana. Kysymys kuuluukin: millä henkilöautot, rekat, lentokoneet ja laivat liikkuvat öljyn jälkeen? Tulevan energiakriisin vuoksi ovat monet asioihin hyvin perehtyneet öljygeologit jo vuosia kehottaneet yhteiskuntaa muuttumaan niin pian kuin mahdollista, jotta elämä voisi jatkua siedettävänä myös öljyn loppumisen jälkeen. 16.12. Nyt ovat maapallon öljyvarat kuitenkin vähentyneet niin, ettei uusia merkittäviä öljyvaroja ole enää pitkään aikaan löytynyt. Ajoneuvojen polttoaineisiin on sen vuoksi jouduttu lisäämään uusiutuvista raaka-aineista valmistettua biopolttoainetta, joka kuitenkin tulee määriltään jäämään hyvin vaatimattomaksi maapallon bioenergialähteiden niukkuuden vuoksi. Suomessa ja monessa muussa maassa on kuitenkin kiireellä nousemassa isoja biojalostamoita, mutta näiden rakentamista ei suinkaan perustella öljyn loppumisella, vaan fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämisellä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Se pitää kuitenkin vain osittain paikkansa, sillä todennäköisin syy on kuitenkin öljyvarojen loppuminen. Paluuta luontoa myötäilevään talouteen ei kuitenkaan pidä käsittää taantumaksi, vaan se on päinvastoin nähtävä aidoksi kehitykseksi eteenpäin. Kehitykseksi, joka lopettaa ympäristön tuhoamisen ja antaa luonnolle mahdollisuuden parantaa ne haavat, joita me ihmiset olemme omilla arveluttavilla talouden kasvuvaatimuksilla sille jatkuvasti aiheuttaneet. Ehdotan, että me luonnon monimuotoisuutta ja rauhaa arvostavat vastuulliset jyväskyläläiset ihmiset haemme yhdessä koko Tourujokivarren METSOon eli metsien suojeluohjelmaan. METSOn keskeinen tavoite on pysäyttää metsälajien taantuminen. Taantumista voidaan tehokkaasti ehkäistä uhanalaisten lajien tiedossa olevien esiintymien suojelun kautta. METSOn avulla voidaan turvata lajiesiintymät, joissa lajin tarvitsema elinympäristö on laadultaan ja laajuudeltaan riittävä esiintymien säilymiseksi pitkällä aikavälillä tai se voidaan sellaiseksi luonnonhoidolla kunnostaa. Elinympäristön laadun suhteen hyviä esiintymiä kutsutaan METSOn valintaperusteissa elinvoimaisiksi esiintymiksi. Toivottavasti olemme menossa siihen suuntaan emmekä pois siitä. Arja Rekonen Kinnula Paluu luontoon tarkoittaa kehitystä METSO suojelee Kun tarkastelemme ympärillämme tapahtunutta huimaa kehitystä, tulisi meidän ymmärtää, että se on miltei yksinomaan ollut öljyn ansiota. Parhaimmille paikoille on aina pyrkyä, niistä ?taistellaan?. Sanotaan, että valtuusto on ylin päättävä elin, mutta kukapa nyt haluaa olla pelkkä valtuutettu. Valta kun on saatu, niin puhti järjestötyöhön tahtoo loppua. Heistähän se pikku piiri yleensä muodostuukin. Jollain tapaa aktiivisuus järjestötyötä kohtaan kasvaa nimenomaan kuntavaalien alla ja heti vaalien jälkeen. Varainhankinta ja muu talkootyö eivät innosta, siihen valikoituvat aidosti ruohonjuuritason kepu-aktiivit. Toivottavasti piiritasolla toimitaan tasapuo- lisemmin sekä avoimin silmin, ja huomioidaan keskustan jäsenet läheltä ja kaukaa. Keski-Suomen piiritoimikunnan jyvityksessä lähinnä pienet kunnat jäivät vakasta pois
0400 407515. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Avoinna arkisin klo 9-15. 040 418 1150. Yhdessä kohti Kuntavaaleja 2017 . Jotkut niistä toimivat käytännössä maakuntauudistusta vastaan. Elämmekin nyt kuntapolitiikassa aikakautta, jolloin päättäjien on syytä olla erityisen valppaana. Annika Saarikko paikalla n. Risteilyllä on luvassa tuhti annos kunta-asiaa sekä muuta ajankohtaista politiikkaa, loistavaa viihdettä ja menoa sekä koko laivallinen hyvää seuraa puoluejohdosta ja ministereistä kuntapäättäjiin ja sellaisiksi aikoviin. Muutos on suuri, ja suuria ovat vaikutukseltaan myös sitä kohti askel askeleelta tehdyt päätökset. Kuntapäättäjille, etenkin kunnanhallitusten edustajille, tuodaan monenlaisia muutokseen liittyviä esityksiä ja lausuntoja hyväksyttäväksi. klo 9-17. Etsitään yhdessä sinulle sopiva vaihtoehto! Päijät-Häme Päijät-Häme/piiritoimisto, Kes- On käytävä avointa keskustelua siitä, mitä erilaiset lausunnot ja esitykset todella tarkoittavat. keskustalaiseen hiileen. Asiaa ja mukavaa yhdessäoloa. Yhteiskuljetus Salosta! Matkan hinta n. 0102922060, piirin toiminnanjohtaja Satu Simelius p. 040 356 5599. Varaukset tehdään piiritoimistoon varsinais-suomi@keskusta.fi tai 010 292 2060 (arkisin klo 9-15). Päätöksillä vaikutetaan pitkälle tulevaisuuteen. Kaikki virkamiehet ja muut esitysten laati- jat eivät ole maakuntauudistuksen kannalla. Keskustassa tapahtuu Puheenvuoro Kuntapäättäjä, ole valpas! Keskustan pitkään toivoma maakuntauu- distus on toteutumassa. Glögipannu on kuumana koko päivän, pistäydy paikalle kun sinulle parhaiten sopii! Lieto, Tarvasjoen keskustanaisten glögitarjoilu la 17.12. / hlö, A4hytissä hinta 133 . Nyt kuntatasolla tehdyt päätökset vaikuttavat puolueemme tulevaisuuteen ja poliittisiin voimasuhteisiin myös maakuntatasolla. Annina Ruottu keskustanaisten varapuheenjohtaja kustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. 0400 930 483 ja keskustanaisten Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. perjantaisin. 10.12.16 mennessä (nimi ja synt.aika) Eija Järvelälle sähköposti eijapa54@gmail.com tai puh 040 7456091. Kuntavaaliristeily ja puolueen vaalistartti 4.-5.2.2017 Viking Line Gabriellalla Helsingistä Tallinnaan. Tervetuloa keskustelemaan päivänpolttavista poliittisista kysymyksistä, haastattelemaan tulevaa ministeriä sekä nauttimaan mukavan lämpöiset ja maittavat joulunmaut glögin ja piparin kera. klo 11-13. / hlö, B2-hytissä hinta 138 . Varauksen yhteydessä jokaisen tulee hyttipaikan lisäksi varata myös valitsemansa ruokailupaketti, joka sisältää päivällisen ja meriaamiaisen. Lisätietoa risteilystä puolueen nettisivuilta: http://www.keskusta.fi. Varaukset tehdään suoraan Ikaalisten matkatoimistoon, puhelin (03) 45 800 tai keskustaristeily@ikaalistenmatkatoimisto.fi Pirkanmaa Pirkanmaan Keskusta mukana tapahtumissa: seuraa Suomenmaasta, www.pirkanmaankeskusta.fi ja liity Facebookiin: Pirkanmaan Keskusta, nähdään ja tavataan! Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän ja samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. Terveisin Jaana Viilo, toiminnanjohtaja 040 767 3419, jaana.viilo@ keskusta.fi Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistyksien tulevat tapahtumat välittyvät piirin kautta uudistuneeseen Suomenmaahan sekä piirin Facebook- ja nettisivuille kun laitat hyvissä ajoin tekstin sähköpostiin: jaana.viilo@keskusta.fi Uudistunut Suomenmaa on myös hyvä lahjavinkki . Varaathan pikkurahaa mukaan. 040 759 0509, sari.kujanpaa@ keskusta.fi. Pieniltäkin tuntuvien päätösten kautta jaetaan tulevaisuuden poliittista valtaa, mikä vaikuttaa kunnan ja maakunnan tulevaan tilaan. Kuntapäättäjät tekevät valintoja siitä, mennäänkö käytännön ratkaisujen kautta kohti keskustan toivomaan maakuntamallia Varsinais-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: toimiston p. Viisautta on myöntää, jos joku asia jää epäselväksi ja pyytää ennen päätöksentekoa neuvoa esimerkiksi keskustapiiristä. Jotta maakuntauudistus viedään keskustalaisittain onnistuneesti maaliin, tulee jokaisen kuntapäättäjämme puhaltaa yhteen lassa pienimuotoinen kirpputori. Paikalla myös valtuutettuja ja kunnallisvaaliehdokkaita. / hlö, B4-hytissä hinta 113 . Huom! Tällä risteilyllä ei ole maissa käyntimahdollisuutta Tallinnassa. Tervetuloa piiritoimiston perinteisille glögeille. Tule ja ota kaverisikin mukaan! Salon Keskustan vaalistartti lauantaina 14.1.2017 piknik-risteilynä (Turku - Maarianhamina - Turku). / hlö. Kkaupan edessä. Pöytyä, Yläne py ja Tourula-Keihäskoski py, Jouluinen glögitarjoilu la 17.12. klo 10 -11. lähde mukaan vaaliristeilylle! Vaalistartti tapahtuu Viking Line Gabriellalla 4.?5.2.2017. klo 9-15) tai sähköpostitse: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Järjestöilmoitukset Suomenmaahan entistä aikaisemmin! Lehti ilm. Hinnat sisältävät hytin, ohjelman, buffet-ruokailun klo 18:30 kattauksessa, meriaamiaisen ja bussikuljetuksen Laitila-Katajanokka-Laitila (matkan varrelta pääsee toki kyytiin). Jos haluat mukaan omalla kyydillä tai kalliimman à la carte -ruokailun, niin teethän varaukset itse suoraan matkatoimistoon 03 45 80 0 tai keskustaristeily@ikaalistenmatkatoimisto.fi Etelä-Häme Etelä-Hämeen piiritoimisto, piirin ja Keskustanuorten toiminnan- 16.12.2016 johtaja Juha Iso-Aho puh. 45?. Keskittämispolitiikan sijaan keskustan maakuntauudistus antaa sananvaltaa muillekin kuin isoille kaupungeille ja niiden valtapuolueille. On erittäin tärkeää, että me keskustalaiset kuntapäättäjät tuemme omalla päätöksenteollamme omien ministeriemme johtamaa uudistusta kunnissamme. On käytävä avointa keskustelua siitä, mitä erilaiset lausunnot ja esitykset todella tarkoittavat, mikä on puolueemme kanta niiden suhteen, ja seurattava tätä linjaa. nyt 3 kk:n tutustumistarjous uusille tilaajille alk. vain 19 euroa! Lisätiedot, osoitteenmuutokset ja tilaukset suoraan tilaajapalvelusta: 08-5370370 (ark. Risteily lähtee Helsingistä kohti Tallinnaa la 4.2. Haemme ehdokkaita ja vapaaehtoisia Keskustan hyväksi tehtävään työhön parhaillaan, joten ota rohkeasti yhteyttä oman kuntasi kunnallisjärjestön puheenjohtajaan tai piirin toiminnanjohtaja Juhaan, puh. 050-37 45 416. Arvontaa. väliseksi ajaksi. Avoinna varmimmin ti klo 8.3012 ja to klo 13-17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. Koijärvi, py:n syyskokous MarjaLiisa Torkkelilla 16.12. Eteisau- 40 tai jotain muuta, keskittävämpää mallia. Viime hallituskauden aikaisiin kuntaliitoksiin ja suurkuntiin liittyvät päämäärät, joita etenkin kokoomus ja SDP ajoivat, ovat edelleen joidenkin toiveissa. Piiritoimiston osoite Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. klo 19 osoitteessa Similänkatu 2C 13 Forssa. Piiritoimisto vetäytyy joulutauolle 22.12.-8.1. klo 9 - 12 Yläneen OP:n kerhohuoneella. Rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta kaikille! Oletko harkinnut kuntavaaliehdokkuutta, mutta et tiedä, mitä ehdokkaalta odotetaan tai mitä kunnissa tulevaisuudessa päätetään. Huom! Suomenmaan uudistuksen myötä myös lehden Keskustassa tapahtuu-järjestöpalstalle lähetettävät yhdistyksien tapahtumailmoitukset on lähetettävä sähköpostilla piirin toiminnanjohtajalle: jaana. viilo@keskusta.fi viimeistään jo toivottua ilmoituspäivää edeltävän viikon torstaina klo 15 mennessä. Sihteerit: Kj:t ja py:t ilmoittakaa tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@keskusta.fi Pirkanmaan Vesaiset; toiminnanjohtaja Elina Sieppi, Näsilin-. Vesaisten piirin toiminnanjohtaja sekä Keskustanaisten ja Keskustanuorten järjestösihteeri Aino Piippo p. Sähköpostiin vastataan tuolloin satunnaisesti, puhelimeen vastataan paremmin. Hinnat: C4-hytissä hinta 103 . Kannattaa kuitenkin sopia tärkeistä asioimisista etukäteen soittamalla. Raisio, Keskustan seniorikeilaajat vuoro Keilahallilla joka to klo 15-16 myös koko joulukuun ajan ilman taukoa. Piiritoimiston jouluglögit pe 16.12. klo 16 ja palaa satamaan su 5.2 klo 13. Vai kiinnostaako sinua maakunnallinen vaikuttaminen tai muu työskentely kentällä esimerkiksi vaaliesitteitä jakaen. Ilm. 050 374 5416, juha.iso-aho@keskusta.fi , toimistosihteeri ja Keskustanaisten toiminnanjohtaja Sari Kujanpää puh
käsittely. Tule mukaan vaikuttamaan ja Keskustan kuntavaaliehdokkaaksi! Ota yhteyttä suoraan oman paikkakuntasi kunnallisjärjestöön tai suoraan piiritoimistoon: pirkanmaa@keskusta.fi Keskustaristeily Helsingistä Tallinnaan la 4.2.-su 5.2.2017 (varaukset Ikaalisten matkatoimistosta 03 45 800) Satakunta Satakunnan piiritoimisto, tavoi- Kymenlaakso Kouvola, Tervetuloa jouluglögille ma 19.12 klo. Lapsille saatavilla lisävuoteita. Johtokunta Arvonta pirkanmaalaisille keskustan kuntavaaliehdokkaille! Oletko Sinä tai tuttusi lähdössä kuntavaaliehdokkaaksi 2017 vaaleihin keskustan listalla Pirkanmaalla?! Kannattaa laittaa ehdokkuuden paperiasiat kuntoon 16.12. mennessä ja silloin osallistut henkilökohtaisen 300 euron arvoisen lahjakortin arvontaan! Jo kirjallisen ehdokassuostumuksensa antaneet ovat automaattisesti mukana arvonnassa. Tervetuloa mukaan! tat meidät seuraavista numeroista: toiminnanjohtaja Satu Tietari 050 405 7742 (satu.tietari@keskusta.fi), keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi 044 978 3929 (tarja.kiviniemi@keskusta.fi), nuorten toiminnanjohtaja Sonja Lautamatti 0440 336 588 (satakunta@keskustanuoret.fi). Tärkeää. Mainio lahjaidea pukinkonttiin, lisätiedot: pirkanmaa@ keskusta.fi ja piirin tj. Ota siis nopeasti yhteyttä oman kuntasi keskustatoimijoihin, paikkakuntasi yhteystiedot löydät: http://www.pirkanmaankeskusta.fi/10 tai soittamalla piiritoimistolle, Jaana Viilo, 040 767 3419. Varauksen yhteydessä jokaisen tulee hyttipaikan lisäksi varata myös valitsemansa ruokailupaketti, joka sisältää päivällisen ja meriaamiaisen. Ollaan yhteydessä. Pirkanmaalaisissa Keskustajärjestöissä tapahtuu: Katso lisää tapahtumia ja toimintaa www.pirkanmaankeskusta.fi tai Facebook: Pirkanmaan Keskusta Pori, läntinen po ry:n yleinen kokous pe 30.12. Meriaamiaisen hinta on 10 ?. Uidaan noin 11.30-14 Lounas noin klo 1415 Kotiin lähtö klo 15 Mikkeli noin klo 17 Hinnat Savo-Kymen alueen Vesaisten jäsenille: Lapset alle 12v, 10 euroa Lapset 13-17 13 euroa Aikuiset 15 euroa Hinta sisältää Spa-lipun, lounaan ja kyydin. Retken aikana vierailemme mm. Muistathan toimittaa piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi satu.tietari@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. Kuntavaalit tulossa keväällä 2017. Ilmoittautumiset 22.12 mennessä savo-kymi@vesaiset.fi Vesaisten retki Apassionataan 4.2.2017. HUOM! Pirkanmaalaiset: Kaikki varaukset (myös yhteiskuljetus) tehdään suoraan Ikaalisten matkatoimistoon, puhelin (03) 45 800 tai keskustaristeily@ikaalistenmatkatoimisto.fi. Huom! Tällä risteilyllä ei ole maissa käyntimahdollisuutta Tallinnassa. Mukaan kerttumainen joululahja. Hinnat jäsenille 100e/ aikuinen 70e/ alle 12 v. 5.2.2017. klo 16 ja palaa satamaan su 5.2 klo 13. lähde mukaan vaaliristeilylle! Vaalistartti tapahtuu Viking Line Gabriellalla 4. (ovh 105e / 85e) Peruuttaminen: sairastapauksissa lääkärintodistuksella. 15- 17 piiritoimistolle. Savo-Kymen Vesaisten Varaslähtö uuteen vuoteen . ja kolmen lajin á la carte -päivällinen 37 . klo 14-17, tarjolla ohrakryynipuuroa ja rusinasoppaa, paikalla tavattavissa myös keskustavaikuttajia, lämpimästi Osoite: Näsilinnankatu 23 A 1, Tampere Vesaiset, Pirkanmaan piirin sääntömääräinen syyskokous pe 16.12. klo 13 Pirkanmaan piiritoimistolla osoitteessa Näsilinnankatu 23 Tampere. Seuraa Suomenmaasta printistä tai internetversiosta ?Keskustassa tapahtuu?, piirin internet-sivulta www.keskusta.fi/satakunta tai Facebook: Satakunnan Keskusta. Risteilyllä on luvassa tuhti annos kunta-asiaa sekä muuta ajankohtaista politiikkaa, loistavaa viihdettä ja me- noa sekä koko laivallinen hyvää seuraa puoluejohdosta ja ministereistä kuntapäättäjiin ja sellaisiksi aikoviin. Hotellissa majoitus 2 hengen huoneissa. Kuntavaalin ehdokassuostumuslomakkeen saat keskustatoimijoilta ja löydät sen myös netistä: http://www.vaalit.fi/fi/index/vaalit/ kunnallisvaalit/vaalikelpoisuusjaehdokasasettelu/ehdokasasettelulomakkeet-kunnallisvaalit.html Pirkanmaan Keskusta järjestää kuntavaaliehdokkaille monipuolista koulutusta alkuvuodesta 2017, uutuutena tulossa myös ajankohtainen some-koulutus, jossa käydään yhdessä läpi mm. Esillä sääntömääräiset asiat. 2016 41. Kangasalan Sanomien koko- ustilassa (Myllystenpohjantie 2) klo 18, sääntömääräiset asiat. ja alle 6v 95? sisältää bussimatkat (oma bussi mukana koko reissun ajan), laivaliput kansipaikoin, 3 yötä Narvassa hotelli Ingerissä, 1 yö Tallinnassa Park Inn By Radisson Central Tallinn -hotellissa sekä aamiaiset hotelleissa. Risteily lähtee Helsingistä kohti Tallinnaa la 4.2. Pirkanmaan Keskustan piirihallituksen tarjoama lahjakortti on omaan paikallislehteesi ja saat käyttää sen omaan kuntavaalimainontaasi. ilmoitattehan piiriin hyvissä ajoin syyskokouspäivänne, pirkanmaa@ keskusta.fi Kokousaineisto ym. ajankohtaista tietoa löytyy: http:// www.keskusta.fi/Suomeksi/topmenu/Jarjestotyo/Jarjestoaineisto Satakunnan Keskusta on mukana tapahtumissa. Ilmoittautumiset savo-kymi@vesaiset.fitai ulla-riitta. juuti@keskusta.fi Lisätietoja: 050347 3556/Ulla-Riitta. Saunojat klo 17.45 ja muut klo 19.15, Näsilinnankatu 23 A 1, 2 krs. Jaana Viilo, puh. Kokouksen jälkeen tarjolla joulupuuro. Kerttu-verkoston Pirkanmaan pikkujoulut & vuoden 2017 toiminnan suunnitteluilta piiritoimisto Apilassa pe 16.12. Kokouksessa päätetään yhdistyksen lakkauttamisesta, 2. Risteilylle on varattavissa myös yhteiskuljetus kätevästi samalla Ikaalisten matkatoimiston kautta, meno-paluu on hinnaltaan 30 euroa. Nähdään ja tavataan! Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän ja samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. Keskustan puoluesihteeri Jouni Ovaska. Vieraana piirin vpj Tuukka Liuha, kahvitarjoilu klo 17.30. Sagadin kartanossa ja metsämuseossa, käymme ihailemassa komeaa vesiputousta ja tutustumme historiallisiin Narvan ja Rakveren kaupunkeihin. Reitti Klo 6.30 Kerimäki, Kososen tallit; 6.40 Haapakallio, Niskavuoren portti; 6.50 Prisman pysäkki; 7.05 Savonlinna linja-autoasema; 7.10 ABC:n pysäkki; 7.20 Kallislahti TB; 7.35 Hiismäki th.; 8.00 Juva ABC; 8.35 Mikkeli matkakeskus; 9.50 Kuortti ABC (tauko 9.20 ? 9.50) ; 12.30 Hartwall Areena. Sipilän kanssa olemme tehneet yhteistyötä aiemminkin, joten oli helppo tarttua tarjoukseen. Hinta vesaisten jäsenille: aikuiset 295 ?, 1217v 265?, 6-11v 255. uidaan Vesileppiksessä 29.12. 0405895709 sähköposti pilvi. karkela@keskusta.fi Pirkanmaan Keskustalla on joulukuulla myynnissä rajoitettu erä Suomi 100 ?juhlavuoden kunniaksi lippuja Sillanpää Oopperan Maailman ensi-iltaan la 22.7.2017 klo 18 Myllykolun kesäteatteriin, oopperan tähtenä loistaa Waltteri Torikka! Iltaa kanssamme juhlistaa mm. Lähde mukaan vaikuttamaan kotikuntasi päätöksentekoon! Jos olet kiinnostunut, niin ota yhteyttä oman paikkakuntasi kunnallisjärjestöön tai piiritoimistoon. Syyskokouskausi lähestyy! Kunnallisjärjestöt, pitäjäpaikallisyhdistykset ja paikallisyhdistykset . Laita aika jo nyt kalenteriisi ja varaa matkasi saman tien, sillä paikoista tulee olemaan kova kysyntä. 040 7673419 Pirkanmaan Keskustan piiritoimisto Apilan perinteinen puuroperjantai jouluisissa tunnelmissa järjestetään pe 16.12. Ilmoittautumiset savo-kymi@vesaiset.fi Kesäretki itä-Viroon 24.28.7.2016. . Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. nankatu 23 a 1 33210 Tampere, p.0405550635, sähköposti elina. sieppi@gmail.com. Pirkanmaan Keskustanaiset; toiminnanjohtaja Pilvi Kärkelä, Näsilinnankatu 23 a 1 33210 Tampere, p. (summeri) Tervetuloa Kertut ja uudet kiinnostuneet mukaan toimintaan. Tämä on myös aihealue, josta minulla on paljon annettavaa, europarlamentaarikkonakin toiminut Pakarinen toteaa. Hänen mukaansa erityisen mielenkiintoiseksi uuden tehtävän tekee EU:n nykytilanne. Käsillä on isoja kysymyksiä koko unionin tulevaisuuteen liittyen muun muassa brexitistä johtuen. ??Neuvostossa pinnalla ovat itselleni jo parlamenttiaikoina tärkeiksi tulleet biomassan kestävyyskysymykset, hiilinieluasiat, aluepolitiikan ja maatalouspolitiikan uudistaminen, Pakarinen listaa. Hän kokee antoisaksi päästä avustamaan pääministeriä näissä asioissa. ??Muutaman vuoden tauon jälkeen paluu politiikkaan tuntuu sekin mukavalta. Pakarinen siirtyy valtioneuvoston kansliaan Metsäteollisuus ry:stä edunvalvontapäällikön ja johtoryhmän jäsenen tehtävistä. Europarlamentaarikkona vuosina 2009? 2014 vaikuttanut Pakarinen on toiminut myös keskustan varapuheenjohtajana 2012? 2014 sekä ulkomaankauppa- ja kehitysministerin lehdistöavustajana ja kansanedustajan avustajana. Pakarinen aloittaa pääministerin EU-asioiden erityisavustajana 9.1.2017. Risteilyn hinnat: C4-hytti 35 ?/hlö , B4-hytti 45 ?/hlö, B2-hytti 70 ?/hlö, A4-hytti 65 ?/hlö. suositut Facebook ja Twitter! Yhdessä kohti Kuntavaaleja 2017 . Nykyinen EUerityisavustaja Jari Haapiainen palaa keskustan eduskuntaryhmän kansliaan vastaamaan ulko-, turvallisuus- ja EU-politiikasta. 16.12. Retkiporukan kokoaa Vesaiset, vastuullinen matkanjärjestäjä: Linja-autoliike S.Kosonen Oy. Riikka Pakarinen pääministerin EU-asioiden erityisavustajaksi Meri Alaranta-Saukko Pääministeri Juha Sipilä on kutsunut EU- asioista vastaavaksi erityisavustajakseen kauppatieteiden ja yhteiskuntatieteiden maisteri Riikka Pakarisen (35). ??Olen todella innoissani tästä mahdollisuudesta. Ks. lisätietoja toiminnasta: www.kerttuverkko.fi Kangasala, kj ry:n syyskokous 16.12. klo 9 Kati Kiljusen kotona Untamontie 16, Pori. Lähtö kimppakyydein Mikkelistä kello 10, piiri korvaa matkakulut 21,5s /km. Buffet-päivällinen (sisältää myös ruokajuomat) maksaa 33 . (juomat erikseen)
Käynti ala ovelta. Hirvensalmi, Keskustanuoret, 42 sääntömääräinen syyskokous ma 19.12. Paikka Torikatu 6, 3. Hinnat jäsenille 100e/ aikuinen 70e/ 16.12.2016 alle 12 v. Reitti Klo 6.30 Kerimäki, Kososen tallit; 6.40 Haapakallio, Niskavuoren portti; 6.50 Prisman pysäkki; 7.05 Savonlinna linja-autoasema; 7.10 ABC:n pysäkki; 7.20 Kallislahti TB; 7.35 Hiismäki th.; 8.00 Juva ABC; 8.35 Mikkeli matkakeskus; 9.50 Kuortti ABC (tauko 9.20 ? 9.50) ; 12.30 Hartwall Areena. 010 315 2001 sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj. Retkiporukan kokoaa Vesaiset, vastuullinen matkanjärjestäjä: Linja-autoliike S.Kosonen Oy. Itä-Savo Nuoren Keskustan Liiton Sulkavan osasto ry, Nuoren Keskustan Liiton Enonkosken osasto ry, Nuoren Keskustan Liiton Heinäveden osasto ry ja Nuoren Keskustan Liiton Puumalan osasto ry, osastojen yhdistetty yleinen kokous tiistaina 20.12. klo 18 Kunnantalon kahviossa. klo 15 piiritoimistolla, os. uidaan Vesileppiksessä 29.12. Uidaan noin klo 11.30-14 Lounas noin klo 14-15 Kotiin lähtö klo 15 Mikkeli noin klo 17 Hinnat Savo-Kymen alueen Vesaisten jäsenille: Lapset alle 12v, 10 euroa Lapset 13-17 13 euroa Aikuiset 15 euroa Hinta sisältää Spa-lipun, lounaan ja kyydin. 040-721 0636. 50. Entä heidän vaalipiirinsä. uidaan Vesileppiksessä 29.12. juomat!), meriaamiaisen ja ohjelman. 010 315 2000, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj. 010-315 2001 ja p. Hinta jäsenet: 90?/ hlö aikuinen (ei jäsen 95. 050-347 3556/Ulla-Riitta 15.12. Avoinna klo 9-15. Vieremä, kkn pyn syyskokous pe 16.12. Risteilyllä on luvassa tuhti annos kunta-asiaa sekä muuta ajankohtaista politiikkaa, loistavaa viihdettä ja menoa sekä koko laivallinen hyvää seuraa puoluejohdosta ja ministereistä kuntapäättäjiin ja sellaisiksi aikoviin. Pakan hinta 10 euroa/kpl + postikulut. Huom! Tällä risteilyllä ei ole maissa käyntimahdollisuutta Tallinnassa. Kuvalliset Keskusta-pelikortit sopivat ajanvietteeksi itselle, tuliaisiksi muiden puolueiden kannattajille, pikkulahjoiksi tai vaikkapa arpapalkinnoiksi. Käsitellään lisäksi vuosikokousasiat. Oulu. Iin kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous su 18.12. klo 14 Saukkolassa (Maalismaantie 172, Ii as.) Oulu. Ilmoittautumiset savo-kymi@vesaiset.fi tai ulla-riitta. juuti@keskusta.fi Lisätietoja: 050347 3556/Ulla-Riitta. Pauliinan p.010 315 2000 tai 050-573 5353. Sagadin kartanossa ja metsämuseossa, käymme ihailemassa komeaa vesiputousta ja tutustumme historiallisiin Narvan ja Rakveren kaupunkeihin. Esityslistalla osastojen lakkauttaminen ja selvitysasiamiehen valinta. Vesaiset, Vesaisten varaslähtö uuteen vuoteen . varaa paikkasi heti! Retken hinta 120?/hlö B4 hytissä ja 150?/hlö B2 hytissä sisältää kuljetuksen reittiä Savonlinna-Juva-Mikkeli-Vihantasalmi . Järjestän linja-auto kyyritykset seuraavasti: AUTO 1) : Vaasa- Kyrönmaa-Seinäjoki - Kurikka - Ikaalinen - Helsinki. Kyytin kustannukset jaetaan lähtijöiren kesken. Auton ollessa täynnä hintaa kertyy n. (ovh 105e / 85e) Peruuttaminen: sairastapauksissa lääkärintodistuksella. Frozen on kertomus kuninkaallisista siskoksista, Annasta ja Elsasta, jotka tempautuvat mukaan hyiseen seikkailuun yhdessä vuorien miehen Kristoffin, tämän uskollisen poron Svenin ja rakastettavan lumiukko-Olafin kanssa. Hyväksytään uudet säännöt. Tervetuloa myös uudet toimijat! Keskustan kuntavaaliristeely 4-5.2.2017. Ilmoittautumiset 22.12 mennessä ita-savo@vesaiset.fi Vesaisten retki Apassionataan 4.2.2017. Kokouksessa paikalla on piirin puheenjohtaja Jouni Kemppi. Savitaipale, kj:n syyskokous to 22.12. Haemme ehdokkaita ja vapaaehtoisia Keskustan hyväksi tehtävään työhön parhaillaan, joten ota rohkeasti yhteyttä oman kuntasi kunnallisjärjestön puheenjohtajaan tai piirin toiminnanjohtaja Pauliinaan. Varauksen yhteydessä jokaisen tulee hyttipaikan lisäksi varata myös valitsemansa ruokailupaketti, joka sisältää päivällisen ja meriaamiaisen. Risteilylle järjestetään yhteiskuljetus reittiä Iisalmi- Kuopio- Varkaus. Ilmoittaudu mukaan jaana.kvist@ keskusta.fi/0440-817373. Kuntavaalit 9.4.2017. Pohjois-Savon Keskustalla on kuntavaaleihin liittyen ehdokashankintakilpailu kunnallisjärjestöille ja pitäjäyhdistyksille. Yhdistys joka hankkii prosentuaalisesti eniten ehdokkaita verrattuna edellisiin kuntavaaleihin 2012 saa palkinnoksi Keskusta-teltan. Tai tule koko ajaksi! Vapaa pääsy. Ruorasmäki, py Ry:n syyskokous su 18.12 klo 17 Kunnantalon kahviossa. Pertunmaa, kj Ry:n syyskokous su 18.12. Tiistaina ja perjantaina julkaistavan verkkosivujen järjestöpalstan deadline on tiistaisin klo 12, piiri mainittava. Kauhava, Ylikylän py:n sääntömääräinen syyskokous pe 16.12. klo 19.30 Kantolan kylätalolla. klo 17 kunnantalolla. Poliittista tietämystä on nyt hyvä tilaisuus lisätä pelaamalla. Helsinki (myös matkan varrelta pääsee kyytiin!), hyttipaikan, buffet -illallisen klo 18.30 kattauksessa (sis. Iina Keinänen 0447546676 sekä Vesaisten tj. Ilmoittautumiset 22.12. Hinta aikuiset 295 ?, 12-17v 265?, 6-11v 255. kylätalo Talas, Jokihaara. Asialistalla sääntömääräiset asiat ja kuntavaalit. Äänekoski, py:n syyskokous ti 3.1. Hinnat vesaisten jäsenille: aikuiset 295 ?, 1217v 265?, 6-11v 255. Peruuttaminen: sairastapauksissa lääkärintodistuksella. Kokouksessa käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi mm. kuntavaaleja. Johtokunnan kokous klo 19. Keskustanuoret, Tervetuloa mukaan Etelä-Pohjanmaan keskustanuorten pikkujouluun 17.12 klo 18.30 alkaen Loma-Kesra (Vesiluoman-Salomaantien 137) Ylihärmä. Keskustanuoret, Isojoen keskustanuorten syyskokous 27.12 klo 18 Herralassa Isojoki. Piiritoimisto on suljettu 22.12.2016 . Risteily lähtee Helsingistä kohti Tallinnaa la 4.2. Elina Suoranta p. Ilmoittautumiset savo-kymi@vesaiset.fi Kesäretki itä-Viroon 24.28.7.2016 Retken aikana vierailemme mm. kuntavaaleja. Keski-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: piirin toiminnanjohtaja Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p. Porrassalmenkatu 33, Mikkeli. Vesaiset, Varaslähtö uuteen vuoteen . Korvenkylän py:n sääntömääräinen syyskokous pe 16.12. klo 18 Risto Kinnusella, Jääkärintie 46. /hlö, lapsi 12 v ja nuoremmat). Hinta sisältää kuljetuksen Kososen turistibussilla ohjelman mukaan ja pääsylipun esitykseen (yläkatsomo). Lisätietoja: 050-347 3556/Ulla-Riitta. Retkiporukan kokoaa Vesaiset, vastuullinen matkanjärjestäjä: Linjaautoliike S.Kosonen Oy. Pohjois-Savo Pohjois-Savon Keskustan yhteystiedot: piirin toiminnanjohtaja Kimmo Valta p. 010 315 2000. Uurainen, kj:n syyskokous su 18.12. Katja Koivukoski 0405338160. Ii. Kyytin voit varata joko merja.rintamaki@netikka.fi tai 0400-338418 / soittamalla tai tekstarilla. Ilmoittautumiset savo-kymi@vesaiset.fi Kesäretki itä-Viroon 24.28.7.2016 Retken aikana vierailemme mm. Hinnat 105e/ aikuinen 85e/ alle 12 v. Lähtö klo 8.00 Kerimäen S Kososen talleilta. Reitti Klo 6.30 Kerimäki, Kososen tallit; 6.40 Haapakallio, Niskavuoren portti; 6.50 Prisman pysäkki; 7.05 Savonlinna linja-autoasema; 7.10 ABC:n pysäkki; 7.20 Kallislahti TB; 7.35 Hiismäki th.; 8.00 Juva ABC; 8.35 Mikkeli matkakeskus; 9.50 Kuortti ABC (tauko 9.20 ? 9.50) ; 12.30 Hartwall Areena. Johtokunta kokoontuu 18.30. Yhdessä kohti Kuntavaaleja 2017 . 5.2.2017. Suomenmaan verkkosivulla julkaistaan järjestöpalsta jatkossa tiistaisin ja perjantaisin. Toisen, vain verkossa julkaistavan järjestöpalstan deadline on tiistaisin klo 11. Lisäys hiihtokerhoon Suomenmaan Tuhannen Kilometrin kerhossa tonnia tavoittelee kaudella 2016?2017 myös Jouni Pietilä, Uusikaupunki.. klo 18 piiritoimistolla, os. Tottinkatu 15, Savonlinna. Nuoren Keskustan Liiton Utajärven osasto ry ylimääräinen yleiskokous ke 28.12. / meno-paluu. Tilaukset p. AUTO 2) : Härmä - Kauhava - Lapua - Kuortane - Alavus - Helsinki. Hinnat jäsenille: Lapset alle 12v 20 euroa Lapset 13-17 25 euroa Aikuiset 35 euroa Hinta sisältää Spa-lipun, lounaan ja kyydin. Riistakatu 15 Iisalmi. Suomenmaan perjantaina julkaistavan järjestöpalstan deadline on edellisen viikon perjantai klo 12. klo 19 kunnantalolla. Vai kiinnostaako sinua maakunnallinen vaikuttaminen tai muu työskentely kentällä esimerkiksi vaaliesitteitä jakaen. ja ?Fixer Upper. klo 16 Äänekosken kiinteistöhuollon toimitiloissa Torikatu 6b. Muurame, py viettää 110-vuotisjuhlaa su 15.1. Avoinna sopimuksen mukaan. Keskusta-pelikortit nyt myynnissä! Tunnetko kaikki Keskustan kansanedustajat ja mepit. Kirja haastaa vallanpitäjät ja vallankumoukselliset miettimään vallan imua. Vesaisten retki Apassionataan 4.2.2017. Keskustelussa Anu Kantolan Matala valta. klo 18 Roomari -sali (entinen S-market rakennus, Vanhatie 29, Utajärvi). Ilmoittautuminen: savo-kymi@vesaiset.fi 15.12 mennessä. Maksaminen: Lasku sähköpostitse. Peruuttaminen: Sairaustapauksissa lääkärin todistuksella. Keskustan kuntavaaliristeily 4 .-5.2.2017 M/S Gabriellalla on nyt myynnissä . lähde mukaan vaaliristeilylle! Vaalistartti tapahtuu Viking Line Gabriellalla 4 . mennessä savo-kymi@ vesaiset.fi Vesaisten retki Disney On Ice 2017 - Frozen- näytökseen su 12.2. Rakastettu koko perheen jääshow Disney On Ice tuo Oscar-palkitun Frozen-menestyselokuvan eloon Hartwall Arenan jäällä. Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta. Kauhajoki, keskustanuorten syysja vuosikokous 4.1. Vesaisten pikkujouluaskartelu Mimosan tiloissa. sumoa. ja alle 6v 95. Hotellissa majoitus 2 hengen huoneissa. klo 14.30 piiritoimistolla, os. Porrassalmenkatu 33, Mikkeli. Juva, Keskustanuoret, sääntömääräinen syyskokous ma 19.12. Asiana yhdistyksen purkamisen toinen käsittely. Suomenmaan Järjestöpalstan aikataulu jatkossa: Perjantaina julkaistavan järjestöpalstan deadline on jatkossa edellisen viikon perjantaina kello 11. Käsitellään sääntömääräiset asiat sekä kuntavaaliehdokkaat 2017. Esillä sääntömääräiset asiat. Koivisto, py:n syyskokous 3.1. Ryhmä 1 klo 10-12 ja ryhmä 2 klo 12-14. klo 19 Kunnantalolla. -megahiteillä höystetyssä musiikillisessa seikkailussa rakkaus voittaa pelot ja esteet. Bussiaikataulu: Klo 8.00 Kerimäki, Kososen tallit, 8.10 Haapakallio, Niskavuoren portti, 8.20 Prisman pysäkki, 8.30 Savonlinna l-autoas., 8.35 Laitaatsilta ABC:n pysäkki, 8.45 Kallislahti TB, 9.10 Rantasalmi th, 9.25 Hiismäki th, 9.50 Juva ABC, 10.20 Lähemäki Siwa, 10.25 Mikkeli matkakeskus, 10.35 Otava pikav. pysäkki, 10.50 Uutela pikav.pysäkki, 11.40 Kuortti ABC (11.10 - 11.40 tauko). Klo 13 ruokailu kotipizzassa. Toni Viljamaa p. Ajetaan Haapakallion,Savonlinnan ja Kallislahden kautta Leppävirralle, jossa ollaan perillä noin klo 11-12. Uidaan noin klo 12-14, klo 14 lounas, klo 15 lähtee paluukyyti samaa reittiä takaisin. Saattotie 1, Mikkeli. Sagadin kartanossa ja metsämuseossa, käymme ihailemassa komeaa vesiputousta ja tutustumme historiallisiin Narvan ja Rakveren kaupunkeihin. Kokouksessa käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi mm. 2.1.2017. Oscar-palkitun Frozenin tarina esitetään ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan upouudessa jääshow-tuotannossa. krs, kokoustila. 044-3122982. Piiritoimistojen käynti/postiosoite: Snellmaninkatu 37, Kuopio. Avoinna klo 9-15, tärkeä tapaaminen kannattaa varmistaa soittamalla. klo 18 osoitteessa Roihankatu 1. Keskustellaan kuntavaaleista. Vimpeli, keskustanuorten syys- ja vuosikokous 12.1. klo 16 ja palaa satamaan su 5.2 klo 13. Ilmoittautumiset puh. klo 12.30 Muuramen Nuorisoseuran talolla, Mikkolantie 6. mennessä. Yhteiskunnallinen lukupiiri ke 28.12. Ilmoittatuminen Marille 045 878 6300. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimiston yhteystiedot: Toimisto 0405156800, Keskustan tj. Antti Ollikainen 0407210311, järjestösihteeri, Keskustanaisten tj. Sanna-Mari Talala 0405919006, Keskustanuorten tj. klo 16.15 Porrassalmenkatu 33, Mikkeli. klo 16.30 Kau- hajoen Abc. . Nyt on aika hankkia ehdokkaita! Tavoitteenamme on saada jokaisessa kunnassa Keskustalle täydet ja täydelliset ehdokaslistat. ja alle 6v 95? sisältää bussimatkat (oma bussi mukana koko reissun ajan), laivaliput kansipaikoin, 3 yötä Narvassa hotelli Ingerissä, 1 yö Tallinnassa Park Inn By Radisson Central Tallinn -hotellissa sekä aamiaiset hotelleissa. Lapsille saatavilla lisävuoteita. Keskustanuorten tmj. Hotellissa majoitus 2 hengen huoneissa. Lapsille saatavilla lisävuoteita. sisältää bussimatkat (oma bussi mukana koko reissun ajan), laivaliput kansipaikoin, 3 yötä Narvassa hotelli Ingerissä, 1 yö Tallinnassa Park Inn By Radisson Central Tallinn -hotellissa sekä aamiaiset hotelleissa. Lähtö kimppakyydein Mikkelistä klo 10, piiri korvaa matkakulut 21,5s /km. Alle 15 vuotiaille jäsenille 20 e alennus. Ohjelmassa mm. /hlö, aikuinen), 75?/ hlö lapsi alle 12v ( ei jäsen 84. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. klo 18 piiritoimistolla, Koulukatu 31 a 2. Keskustanuoret Utajärvi. 044-3699600, toimistosihteeri Jaana Kvist p. ?Let It Go?, ?Do You Want To Build A Snowman?. Pia Högberg p. Etsitään yhdessä sinulle sopiva vaihtoehto! Etelä-Savo 10.12. Keskustassa tapahtuu Karjala Rautjärvi, kj:n syyskokous su 18.12. Lähretähän perinteesesti meiränkin maakunnista joukolla mukahan! Muuten matka- ja ruokavaraukset suoraan Ikaalisten matkatoimistohon (03 45800) tai keskustaristeily@ikaalistenmatkatoimisto.fi Keski-Pohjanmaa Keskustanuoret, Tervetuloa mukaan Keski-Pohjanmaan keskustanuorten pikkujouluun 17.12 klo 11-13 Kälviän opisto. Oulun py:n sääntömääräinen syyskokous ma 19.12. Juhlapuhe eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen ja muuta ohjelmaa. Oletko harkinnut kuntavaaliehdokkuutta, mutta et tiedä, mitä ehdokkaalta odotetaan tai mitä kunnissa tulevaisuudessa päätetään. klo 16. Toiseksi eniten hankkinut saa 500 ? vaalikassaansa!!! Nyt siis ehdokkaita hankkimaan! Kainuu Kajaani, kj:n joulupuuro la 17.12. klo 10, Raatihuoneen tori, Kajaani. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto, Palstailmoitukset Suomenmaahan jarjestot@suomenmaa.fi. Ilmoittautumiset itä-savo@vesaiset. fi tai ulla-riitta.juuti@keskusta.fi. 0440817373 sekä Keskustanaisten tmj. Kaija Väänänen
Minun pukuni laitilan puku ?Tässä puvussa on matriarkkafiilistä? Satu Simelius yllättyi puoluekokouksen avajaisten vahvasta tunnelatauksesta. Teksti: Meri Alaranta-Saukko Kuva: jaakko martikainen Puoluekokouksen lähestyessä Satu Simelius suuntasi Turun kansantanssijoiden varastolle vuokratakseen kansallispuvun. Tärkeintä oli löytää oman kotiseudun puku. ??Olen maakunta-aatteen kannattaja. Itse identifioidun enemmän voimanaisiin, siksi tämä sopii minulle, Simelius pohtii. Puku yllä oli komeaa marssia airueena kokouksen avajaisjuhlaan. Yhtäkkiä kaikki olimme siinä, marssimme reippaassa tahdissa. En valitsisi pukua vain sillä perusteella, että se on nätti. Simelius on kotoisin Sauvosta, mutta siellä ei ole varsinaisesti omaa perinneasua. Nyt matkalle mukaan valikoitui Laitilan puku. ??Siinä on matriarkkafiilistä. Osakuntatoiminnassa mukana olleelle maakuntalaulut ja muut ovat tuttuja, mutta yhtä kaikki kokemus oli hätkähdyttävän vahva. ??Yllätti, miten paljon se tilanne kosketti. 2016 43. Juuret säilyvät, vaikka välillä asuisi muuallakin. Turun kokouksessa Simelius edusti Someron puvussa. Minusta se kuuluu myös keskustalaisuuteen. Hän onkin katsellut lähiseudun pukuja. ??Jos jollakin on myynnissä puku Halikko?Peimariseudulta, niin olisin kiinnostunut, Simelius naurahtaa. 16.12. Jotkut kansallispuvut ovat suloisia neitomekkoja. Yleisöstäkin aisti liikutuksen, Simelius kertaa. Oma kansallispuku on etsinnässä. ??Olisi hienoa, jos puvulla olisi jokin tarina. Kotiseuturakkauteni on vahva. Tunnetta on vaikea kuvailla
Mikä on pienin ja mikä suurin ikäraja, eniten: a) kaupan alalla, b) rakennusalalla, c) terveys- ja sosiaalipalveluissa? joilla Suomessa kielletään elokuvien näyttäminen ikärajan alittaville katsojille? 4. Kuinka vanha Donald Trump on 2025, jos hän toimii Yhdysvaltain presidenttinä 6 9 6 7 9 5 6 Kuka suomalainen mäkihyppääjä on voittanut viimeksi Keski-Euroopan mäkiviikon? 7 3 2 ??? 6 5 2 1 3 7 1 3 7 4 8 9 4 6 5 3 4 9 6 2 8 5 7 9 1 4 6 7 1 8 1 2 5 9 6 4 2 3 3 2 6 9 3 1 9 4 5 5 4 1 8 7 4 8 5 2 1 7 3 6 9 9 1 8 7 6 8 6 3 3 9 2 4 5 9 8 3 4 2 5 5 7 6 3 9 1 8 4 8 1 5 6 4 9 2 7 3 2 8 2 7 9 4 9 3 3 8 8 1 6 5 5 2 6 9 2 3 1 7 5 8 4 5 3 7 8 6 4 2 1 9 4 8 1 5 2 9 6 7 3 3 6 9 1 8 5 4 2 7 1 4 5 7 9 2 8 3 6 7 2 8 6 4 3 9 5 1 9 7 4 2 5 1 3 6 8 8 5 3 4 7 6 1 9 2 2 1 6 9 3 8 7 4 5 3 6 9. Vihje: Hän toimii edelleen maan presidenttinä. 2. Maailman ensimmäinen yleisölle jat- kuvaan käyttöön tarkoitettu tekojäärata avattiin kesäkuussa 1876. Venäjän lain mukaan presidenttinä voi olla korkeintaan kaksi peräkkäistä kautta. Missä maassa? 10. 12 kertaa . Vuodenvaihteesta 1952/53 alkaen jär- jestetty Saksan?Itävallan mäkiviikko on enää muistojen kultaamaa historiaa suomalaisille. etenkin pääministeriä . Mikä oli vuosi, jolloin Martti Luther lokakuussa naulasi kuulut 95 teesiään Wittenbergin linnankirkon oveen? 6. Suomi täyttää 100 vuotta ensi vuonna. tammikuusta 2017 alkaen unelmansa mukaiset kaksi kautta? Satasista on kyse myös, kun 2017 on luterilaisen Uskonpuhdistuksen juhlavuosi. Kuka suomalainen on useimmin . Millä alalla määräaikaisia työskentelee 8. esiintynyt postimerkeissä? 7. Kuohunta Ylen sisällä jatkuu ??Päätoimittajan tiiviissä käsiohjauksessa toimitus kohtelee juuri poliitikkoja . Kuinka moni suomalainen sen on voittanut ja kuka viimeisimmäksi? 5 3 7 8 6 4 2 1 9 4 8 1 5 2 9 6 7 3 3 6 9 1 8 5 4 2 7 4 9 3 1 4 5 7 9 2 8 3 6 7 2 8 6 4 3 9 5 1 9 7 4 2 5 1 3 6 8 8 5 3 4 7 6 1 9 2 2 1 6 9 3 8 7 4 5 16.12.2016 6 9 2 3 1 7 5 8 4 8 2 5 5 2 1 7 3 4 8 9 6 3 4 9 6 2 8 5 7 1 6 7 8 1 5 9 4 2 3 6 5 6 4 3 9 3 8 4 8 5 2 1 7 3 6 9 9 1 7 8 6 3 2 4 5 8 3 2 5 7 6 9 1 4 6 7 9 5 7 7 2 6 3 9 4 5 1 8 7 9 4 7 7 9 4 3 8 1 6 5 2 1 5 6 4 9 2 7 3 8 2 44 Vastaukset: 1) 1517, 2) Mannerheim (Posti ei julkaise hänestä merkkiä 2017), 3) terveys- ja sosiaalipalvelut, 4) 71, 5) 78, 6) 1991, 7) 78 km, 8) K-7, K-18, 9) Englanti, Lontoo, Glaciarium, 10) 10 suomalaista: Hemmo Silvennoinen, Pentti Uotinen, Eino Kirjonen, Veikko Kankkonen kaksi kertaa, Kari Ylianttila, Pentti Kokkonen, Matti Nykänen kaksi kertaa, Risto Laakkonen, Toni Nieminen, Janne Ahonen viisi kertaa (ensimmäisen 1998?99, viimeisen 2007?2008). 5. Mikä vuosi: Kazakstan itsenäistyi ja maan ensimmäiseksi presidentiksi valittiin Nursultan Nazarbajev. Vladimir Putin on ollut Venäjän presidenttinä 2000?2008 sekä vuodesta 2012 lähtien. Jos Putin valitaan 2018 vaaleissa jälleen presidentiksi, kuinka vanha hän on toukokuussa 2024? 9. kaikkein varovaisimmin. Salla Vuorikoski puolestaan kirjoitti Facebookissa viime aikojen tapahtumien osoittaneen hänelle, että Ylessä on ratkottavana perustavanlaatuisia ongelmia. Vuorikosken mukaan ongelmat koskevat Katariina Lankinen Kohu Yleisradion ympärillä jatkui tälläkin viikolla, kun Ylen ajankohtaistoimituksen esimies Jussi Eronen ja toimittaja Salla Vuorikoski kertoivat eronneensa tehtävistään. Erosen mukaan hänen ja Ylen päätoimittajan Atte Jääskeläisen näkemyserot sananvapaudesta ovat liian suuret. ??Lopetan työni ajankohtaistoimituksen esimiehenä, sillä sananvapauttani on rajoitettu, Eronen kirjoitti Facebookissa. Martti Kainulainen / Lehtikuva journalismin riippumattomuutta ja yleisön oikeuksien toteutumista. Pääministeri Juha Sipilä lähetti Vuorikoskelle useita sähköposteja sen jälkeen, kun Yle uutisoi Sipilän sidonnaisuuksista Terrafameen liittyen. Tämä johti epäilyihin siitä, että Ylen johto olisi hyllyttänyt Sipilän sidonnaisuuksia koskevia uutisia pääministeriltä tulleiden viestien vuoksi. ? 5 Tietotesti 2 4 9 8 4 8 1 7 5 2 5 2 3 2 9 8 9 4 7 1. Paljonko on etäisyys Vaasasta Seinäjoelle maanteitse? 3
Siellä etsitään esimerkiksi tuotetietoja ja reseptejä. Ruokahakujen hittejä ovat kasvisruuat nyhtökaura ja mifu. 16.12. Suomessa tehdään päivittäin noin 30 miljoonaa nettihakua. WWF Suomen norppakamera Norppalive oli yh- teiskunnallisten aiheiden ykkönen. Kiinnostusta herättivät myös MV-lehti, brexit, USA:n presidentinvaalit, kansalaisaloite, Soldiers of Odin, Ylivieskan kirkko ja Guggenheim. Laulaja Saara Aalto oli sekä trendikkäin että haetuin henkilö tänä vuonna. Kummallekaan listalle ei mahtunut yhtään suomalaista poliitikkoa, mitä selittänee se, että nyt ei ole vaalivuosi. Trendihakujen aallonharjalla ratsastavat heidän sijaansa esimerkiksi David Bowie, Donald Trump, Axl Smith ja Prince. Hakuja tehdään paljon myös sanaparilla ?miten tehdään?. 2016 45. Vuoden nettihiteiksi norppakamera ja Saara Aalto Pauliina Pohjala Suomalaiset ovat hakeneet tänä vuonna jou- kolla netistä Pokemon Go -peliä, jääkiekon MM-kisoja, elektroniikkakauppa Poweria, Norppaliveä ja Saara Aaltoa. Trendikkäiden hakujen viiden järki kertoo, mitkä asiat ovat nostaneet suhteellisesti eniten suosiotaan vuodessa. Hakukoneyhtiö Google listasi keskiviikkona vuoden 2016 kotimaisia puheenaiheita. Niiden kärjessä ovat muun muassa haut ?miten tehdään kärrynpyörä. ja ?miten tehdään kattoremontti?. Neljä viidestä älypuhelimen omistajasta käyttää puhelintaan kaupassa
Ja muutaman ihmisen työpaikkasankaruus viiteryhmän silmissä. Millainen olisi tilanne, jossa tällaista sananvapauden sankaruutta voitaisiin pitää oikeutettuna? Se olisi tilanne, jossa suurten ihmisryhmien oikeus osallistua demokraattiseen päätöksentekoon olisi uhattuna. Rakoja bunkkerin kylkeen on tosin ilmaantunut, esimerkkeinä Sanna Ukkola ja Jari Mäkäräinen. Jos aiheet itseään uhriuttavalta mimosamedialta loppuvat, ehdotan kahta, joiden käsittelemättömyys on kummastuttanut minua. Ensiksikin kysymys siitä, miten paljon kuolonuhreja vastuuton sananvapaus on aiheuttanut. Kommunismin ja natsien mustaa kirjaa vastaavaa vastuuttoman sananvapauden mustaa kirjaa ei ole. Laskemisen voisi aloittaa arabikeväästä, Egyptistä Syyriaan. Maita, joilla ei ollut demokraattista perinnettä, yllytettiin vaatimaan länsimaisia arvoja, millä aiheutettiin ja aiheutetaan sotia ja ruumiita. Ehkä se poika rannalla olikin vastuuttoman sananvapauden symboli. Toinen paradoksi on, että monet ääri-islamilaiset arvot ovat lähempänä länsimaisia äärikonservatiivisia arvoja kuin ?edistyksellisiä?. Eikö suomalaisen maltillisen keski-ikäisen miehen pitäisi olla valtamedian suosikki. kilpi, jonka taakse pyrkimys kätkeytyy. Vastakkain on kaksi eriparista asiaa, demokraattinen äänioikeus, joka toteutuu vaaleissa. Nyt tasa-arvoista demokratiaa kummankin sukupuolen kanssa rakentanutta suomalaista miestä pidetään inhokkina. Voisiko ulkomaalaisille miehille asettaa mediassa samanlaiset mittapuut kuin suomalaisille? Kirjoittaja on kirjailija ja kolumnisti.. Tämä saalismerkki tabletin kyljessä on kohutoimittajan ehkä tiedostamaton motiivi. Sananvapaus on ?eettinen. vieraskolumni Matti Mäkelä Demokratia vastaan sananvapaus Ylen näytelmää Juha Sipilän kaatamiseksi on syytä katsella vielä demokratian ja sananvapauden ristiriitana. Miksi kohuja nimitetään gate-päätteellä? Siksi, että taustakertomus on kohutoimittajan narsistinen fantasia. Minä haluan yhtä suuren päänahan kuin Washington Postin pojat saivat aikanaan kaataessaan Nixonin. Sellaista tilannetta Suomessa ei ole ollut sitten kommunistilakien ja sotien ajan poikkeusolosuhteiden. Siksi en kutsu viime aikojen näytelmää sananvapaus- keskusteluksi, vaan kiihotukseksi demokratiaa vastaan. Ei voi olla niin, että kohutoimittajan kunnianhimo aiheuttaa tappouhkauksia demokraattisesti valitulle pääministerille. Yllytykseksi anarkiaan sananvapauden varjolla kutsun puolestaan itsenäisyyspäivän mellakoiden valmistelevaa ?uutisointia. Se, että kaikki menikin lattean turvallisesti, oli draamaa hakevalle valtamedialle pettymys. 46 16.12.2016 Mielestäni Atte Jääskeläinen ei ole vaientanut ketään. Päinvastoin, hän ei ole onnistunut estämään kohutoimittajien vastuuttomia sananvapausirtiottoja. Ylen ajankohtaisohjelmien painotus on edelleen vihervasemmistolainen. reitteineen ja kuviteltuine kohtaamisineen
Eihän sekään aivan toiminut, työstä ja levosta täytyi lohkaista lisäaikaa selfieille. Ajatelkaa sitä ministerin elämää. Se, että ministereiden terveys ei romahda, on iso ihme. Milloin joku oikeasti sanoo, että pitäkää tunkkinne. Asevelvollisuus ei ole kokoaikaista kivaa. Kun filmataan uutta Tuntematonta sotilasta, niin pääkomeljanttarit ovat armeijaa käymättömiä. Paskat niillä mitään pasifismia on, ovat lusmuilleet, kuka hulluksi tekeytymällä, kuka mitenkin. Ei ole vapaata viikonloppua, lausuntoa tullaan melkein vessastakin hakemaan. Velvollisuudentunto on kriisissä ylhäältä alas. Meillä on kaverin kanssa kolmen velvollisuuden tavoite. Äijäasioita; jokaisen täytyy eläissään omistaa sekä lava-auto että Mustang ja tehdä levy. On vain oikeuksia, ja niistä ollaan hyvin tietoisia. Esimerkiksi Brysselissä on paremmat tunkit. Jari Nenonen päätoimittaja Juha Määttä 040 7359 612 toimituspäällikkö Katariina Lankinen 044 7370 320 Ulkoasupäällikko Mikko Eronen 041 4539 554 Verkkouutispäälliköt Henna Lammi 044 7370 267 Samuli Nissilä 044 7370 261 journalistinen taittaja Samuli Vänttilä 044 7370 244 Toimittajat Meri Alaranta-Saukko 044 2032 640 Annukka Kaarela opintovapaalla Eeva kärkkäinen 040 1492 201 Risto Luodonpää 040 8201 781 Anja Manninen 044 7370 381 Pentti Manninen 040 5709 400 Pauliina Pohjala 050 5450 915 Pekka Pohjolainen 040 5357 674 Pirkko Wilén 044 7370 238 vakituinen avustaja timo laaninen 040 8326 106 Valokuvaajat Jari Laukkanen 044 5966 879 Maria Seppälä 044 7370 386 GRAAFIKKO KIRSI ERVASTI 044 7370 327 Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 4, 90150 Oulu Helsingin toimitus Postiosoite: PL 1070, 00101 Helsinki, Käyntiosoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Joutsen Media Oy Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Painopaikka Kaleva365 Oy, ISSN 0356-3588 16.12. Tilanne on tällä hetkellä tasan 2?2, kaverilta puuttuu enää se levynteko, minulta enää se Mustang. Pakina Velvollisuudet Elämme sellaista aikaa, että talvisodan henki on vain muisto. Se on 24/7-työtä. Älyllistä epärehellisyyttä on sali sakeanaan. Taisi olla Stubb, joka edes yritti noudattaa rytmiä: 8 tuntia työtä, 8 tuntia lepoa ja 8 tuntia itsensä kuvaamista. 2016 47. Voi olla vaikeaa olla omantunnonarka, jos ei ole omaatuntoa. Yhteiskunnallisia velvollisuuksia hoitavia en sen enempää halua säälitellä, kuuluuhan siihen myös pyrkyryyttä. Mutta täytyy sitä jaksamista ihmetellä ja ihastella. Ajatellaan nyt ketä hyvänsä ministeriä. Meille on hyvinvoinnin myötä kasvanut sukupolvia, joilla ei tunnu olevan mitään velvollisuuksia. Kiitosta ei saa, päinvastoin, ainakin kerran viikossa televisioidaan kyselytunti, jossa kulloinenkin oppositio haukkuu kaiken, minkä olet tehnyt. Politiikalle ominaista on se, että haukkuja on itse ollut edellisessä hallituksessa mokaamassa sen asian, josta nyt kurkku suorana huutaa. Sitku-puheet on puhuttu, että ensi vuonna. Mutta se, mitä jokaisen pitäisi tehdä, on osallistuminen. Jokaiselle olisi hyväksi edes kerran elämässään olla ehdolla velvollisuuksien hoitoon, olkoon kyseessä sitten taloyhtiön hallitus tai vapaapalokunta tai kunnallisvaaliehdokkuus tai ne kaikki. Brysselissä on paremmat tunkit. Helppoa ei ole oikein juuri missään, siitähän sen velvollisuuden tuntee. Onhan se sellainen lihamylly, ettei paremmasta väliä. Asiat ovat aina isoja ja vaikeita
96 . / vuosi. Tilauksen saaja Lähiosoite TILAUSVAIHTOEHDOT Postinumero Postitoimipaikka Puh. Tilaaja Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puh. Maksajan allekirjoitus Tunnus 5004795 00003 Vastauslähetys Soita asiakaspalveluumme puh. 08 5370 370 (arkisin klo 9-15) Sähköpostilla: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Tilaa netissä: www.suomenmaa.fi Täytä ja postita viereinen tilauskuponki. / vuosi ( norm. / vuosi ( norm. ) Henkilö TULEEKO ILKKA KANERVASTA RAUHANVÄLITTÄJÄ? MUURIEN PYSTYTYS EI RATKAISE MAAILMAN 6 414880 073513 Ajassa BUDJETTIRIIHESTÄ APUA MAATILOILLE Ajassa TURKKI ON VAARASSA REVETÄ SISÄLTÄ Ilmiöt HÄVIKKIRUOKA EI OLE ROSKARUOKAA LIIKUNTAHARRASTUS ROKOTTAA KUKKAROA PYSTYPÄIN! JALKAPALLO KOTOUTTAA MAAHANMUUTTAJAT RIITTÄÄKÖ TAHTO KILPAILUKYKYSOPIMUKSE EN? Vastaanottaja maksaa postimaksun Uutisanalyysi VIHREÄT SUOSION HUIPULLA TURHA NORMI Uutisanalyysi TOIMISIKO BLOKKIPOLITIIKK A SUOMESSA? KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNEN Historia MAARIT TYRKKÖ LUPASI LUOPUA KEKKOS ESTA KANNATTAJA / N:o 34 / 16.9.2016 / 4,80 ? 48 BASISTISTA PÄÄT TÄJÄ KSI? KESKUSTA POTEE TURHAA N ALEMMUUSKOMPLEKSIA SUHTEESSA KOKOOMUKSEEN, SANOO ANNIKA SAARIKK O Ajassa 202 TAPAA PURKAA ALKIO LUOTTI JUMALAAN, MUTTA KRITISOI KIRKKOA KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKA NNATTAJA / N:o 21 / 27.5.2016 / 4,80 ? Elämä Ajassa Historia Ilmiöt Reportaasi KRIISEJÄ, KATRI KULMUNI SANOO HYVÄOSAISILLA ON VASTUU YHTE ISKUNNAN EHEYDESTÄ, SEPPO KÄÄRIÄINEN SANO O AMMATTIKALASTAJAT UHKAAVAT LOPPUA, N LISÄÄ MUTTA SODANKYLÄSSÄ HEITÄ REKRYTOIDAA KÄSITYÖVILLITYS LEVIÄÄ SUOMESSA JA MAAILMALLA Vuoropuhelun puolella Kahtiajako uhkaa Kalamiehen kisälli KOSONEN 27 / 22.7.2016 / 4,80 ? KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o Kyllä kiitos, tilaan Suomenmaan joulutarjouksena kesto 69 . J. SUKSELAISEN SYNTYMÄSTÄ 110 VUOTTA HALLITUKSEN KEHYSRIIHI RAHAA YRITTÄÄ TAIKOA LISÄÄ TYMISEN KIER TEESTÄ Reportaasi PERHEET AT TUKEA TARVITSEV määräaikainen 77 . (norm. 84 . Hyvää Joulua! 16 / 4,80 ? 33 / 9.9.20 TTAJA / N:o ÄNENK ANNA Kasvun kelk MAURI PEK KAR A SUOMEA INEN PATISTA Uutisanalyysi NIUKAN AJAN BUDJETTI kaan IRTI NÄIVET Ilmiöt N PAREMMAT MAINETTAA TIÖT VALTIONYH Uutisanalyysi V. ) LUOPUA, LINJAA HANNA KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄN ENKANNATTAJA / N:o 31 / 26.8.2016 / 4,80 ? 29 / 12.8.2016 / 4,80 ? KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 6 414880 073513 Historia LIIKENNEKAARI RAJOITA MAHDOLLISTAA, EI PÄÄ-Ä KESKUSTAN HIILESTÄ JA ÖLJYSTÄ PITÄISI 6 414880 073513 073513 6 414880 LLE EI NÄY LOPPUA Ajassa Uutisanalyysi AT SUOMALAISET KULUTTAV LIIKAA VELAKSI / 4,80 ? NNATTAJA / N:o 13 / 1.4.2016 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKA Energiapolitiikan unilukkari Mistä Otsolle kavereita? SYNTYVYYDEN LASKU 6 414880 073513 / 7.10.2016 / 4,80 ? KANNATTAJA / N:o 37 6 414880 073513 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNEN 6 414880 073513 6 414880 073513 Tilaa Suomenmaa itselle tai lahjaksi 69 . 84 ?) Uudistunut Suomenmaa ilmestyy perjantaisin kerran viikossa. Normaali kestotilaushinta ilman jäsenalennusta 151 . / vuosi SAMI HELLE HALUA A KEHITYSVAMMAIST Reportaasi HAJAUTTAMALLAKIN VOI MENESTYÄ Uutisanalyysi PUOLUSTUS JA RESILIENSSI PUNTARIS Reportaasi SA LAIN KOURA KOETTELEE YHDISTYST EN YDINTÄ EN ÄÄNEN KUULUVIIN Historia VIIMEISTÄ KERTAA TAMMINIEMEN SAUNASSA lehteä! Tarjous voimassa vain vuoden loppuun