Suomenmaa 17.01.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

4. s. 2 ? Sotessa muitakin teitä Pääministeri Jyrki Kataisen mielestä sote on pirullinen ongelma. 6 414880 073513 KESKUSTAN JÄSENPERHELEHTI PERJANTAI 17.1.2014 N:o 6
Paljon ratkeaa näet jo sillä, mitkä puolueet saavat kannattajansa aktiivisimmin vaaliuurnille. Rehellisyyttä Guggenheim-hankkeeseen K ansalaisia kovasti kiinnostava Guggenheimsäätiön museohanke pääkaupungissamme jatkaa outojen piirteiden politiikkaa. Sijoituspaikkana ELY-keskukset. Olemme ansassa. Juha Mauno. Eihän modernin taiteen museossa Kiasmassakaan käy kuin runsaat 182 000 kävijää vuodessa, ja Ateneumin kaikkien aikojen ennätys jää 400 000 vierailijaan (Helsingin Sanomat 15.1.). Guggenheim-hanke on yhdistetty tähän asti erityisesti kokoomuksen politiikkaan, mutta nyt myös Helsingin toinen valtapuolue vihreät on saatu enemmän tai vähemmän tukemaan sitä, lehmänkauppojen avulla tietysti. On korjattava kuntaremontti sellaiseksi, että kunnissa päästään taas elämän makuun ja kehittämistyöhön. Ja monta muuta kovaa asiaa. Onneksi keskustassa on meneillään vahva kehittämisinnostus. ?Teemme jatkuvasti töitä sen eteen, että meillä on selvät sävelet ja sapluunat, mitä tekisimme, jos vastuu annettaisiin meille. Ja tuhkaus Lemmikkilehto Oy:n laskun mukaan. Voimme tietysti yrittää periä kuluja eläimen omistajalta... Heti kohta, kun Helsingin kaupunginhallitus varasi tontin museohankkeen arkkitehtuurikilpailua varten, kävi ilmi, että kokoomuslaisen Jan Vapaavuoren johtama elinkeinoministeriö tyrkyttää kilpailun rahoittamiseksi jopa 800 000 euron tukea puurakentamisen edistämiseksi. Kaiken huipuksi tuki ei mitenkään sitoisi Guggenheim-säätiötä. ?Puurakentamisen edistämisen tuki. Kalliimmaksi tulee ainakin, vai? Vaikea sanoa. Sellainen on silkkaa lööperiä. Monet keskustan ehdokkaat ovat lähteneet jo tosimielessä liikkeelle. Löytökoiran lopettaminen maksaa kuntalaisillemme 50 euroa ja kissan 30 euroa. ?Tuhkaus Lemmikkilehto Oy:n laskun mukaan.? Jos siis joku meillä päin ottaa kiinni irrallaan juoksevan kissan ja kiikuttaa sen hoitolaan, eikä kukaan kaipaa kisua, ehtii parissa viikossa tulla laskua pari sataa. Sitten lopettaminen, kolme kymppiä. esimerkiksi kysymykset, lähteekö pääministeri Jyrki Katainen pyrkimään Brysseliin ja vaihtavatko sosiaalidemokraatit puheenjohtajaansa. Silloin pitää keskustalla olla valmiita vastauksia siihen, miten Suomi pelastetaan. Vaatimukset ovat rankkoja: On saatava Suomen talous taas nousuun. Sen jälkeen kunnalla on oikeus myydä, muutoin luovuttaa tai lopettaa eläin. Pyydettiin tarjouksia. Silloin on osattava luopua sellaisesta, mikä sinänsä saattaa olla kyllä ihan hyvää ja voi kuulostaa tarpeelliseltakin, mutta mikä on liian pitkälle vietyä holhousta tai byrokratiaa. Mutta pahoin pelkään, että uutta lainsäädäntöä siitäkin syntyisi. Kissasta ja muista pieneläimistä selvitään halvemmalla, parikymppiä ensimmäinen päivä ja sen jälkeen runsaat 13 euroa. eikä muitakaan paikkoja . Samalla valmistuvat puolueen vaaliohjelma ja sen kiteytykset?, sanoo keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä Kalevan haastattelussa (11.1.). Ei siis ihme, että yksi Sipilän tunnuslauseista kuuluu näin: ?Tästäkin selvitään!? Jotkut kilpailijat ovat nokkeluudessaan väittäneet, että keskustassa jaettaisiin muka jo ministe- Juha Sipilän tunnuslause on: ?Tästäkin selvitään!? PRESIDENTTI Sauli Niinistö näyttää olleen sitä mieltä, että julkinen talous (valtio, kunnat, kuntayhteisöt jne.) on kasvanut kestämättömän kokoiseksi. Yritys tarvitsee sen voittonsakin. ?Hyvää harjoitusta antavat toukokuun lopulla pidettävät Euroopan parlamentin vaalit.. Kuva: Jari Laukkanen rinpaikkojakin. pykälässä. MITEN SIIS pienentäisimme julkisen talouden osuutta? Vähentämällä sellaista lainsäädäntöä, joka pakottaa valtion ja kunnat tarpeettomiin töihin, valvomisiin ja normituksiin. Ne ovat byrokratiaa. Otan esimerkin, johon (pienessä) kunnassamme törmättiin. Laki määrää, että kunnan on huolehdittava irrallaan juosseista ja talteen otetuista lemmikkieläimistä 15 vuorokauden ajan. Vaalitulos voi komentaa siihen. Niin pitää ollakin. Lisäksi koirasta 30,24 euroa ensimmäiseltä vuorokaudelta ja sen jälkeen 20,16 euroa/vrk, alveineen. Hoitaako kunnan palkkaama työntekijä tehtävänsä paremmin kuin ulkoistettuna, yrityksen palveluksessa ollen. Tuli yksi vastaus, joka hyväksyttiin. Vuosimaksu 2 400 euroa. Siinä sektorissa ovat ongelmatyöt. Muutama päällikkö, parikymmentä alaista, kohtuullinen budjetti ja niin edelleen. Vaikka hanke jo kertaalleen hylättiin Helsingin luottamuselimissä, se on nostettu taas jalalle. Vähin, mitä voi nyt vaatia, on, että hanketta viedään eteen päin avoimesti, rehellisesti ja realistisesti. Tämä vaatimus näyttää kovasti tarpeelliselta. pystytä etukäteen jakelemaan, vaikka joku haluaisikin. Ensin on käytävä vaalit ja valittava uusi eduskunta. Se vie jo lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta. valtion varoista nostatti onneksi sellaisen metakan, että säätiö päätti vetää tukihakemuksensa takaisin. Toivottavasti Vapaavuoren tukirahoista käynnistynyt keskustelu selkiyttää mahdollisen mu- Jospa kukaan ei ottaisi kissaa kiinni seohankkeen rahoituskaavailuja. Sen edessä on vielä monta karikkoa . Siinä kokouksessa ei tämän päivän leikkipuheilla ole mitään arvoa. H yvää harjoitusta antavat Euroopan parlamentin vaalit, jotka pidetään toukokuun lopulla. Näissä vaaleissa koko keskustaväen työ palkitaan varmasti. Keskeinen vaatimus silloin on, että hankkeen rahoitusta ei pidä kaavailla valtion varaan. Keskustassa ei ministerinpaikkoja . Siihen ei Suomella ole tarvetta eikä mahdollisuutta. Jos säätiö saa itse hankituksi tukensa esimerkiksi yritysmaailmalta, ja jos helsinkiläiset veronmaksajatkin vielä haluavat auttaa, niin tervetuloa vaan. Kulttuurilaitos, joka on myös turistimagneetti, on kelpo hanke. Se on kuitenkin selvää, että säätiön kaavailema 550 000 vuosittaista kävijää on tuskin realistinen arvio. Sen jälkeen puolueet neuvottelevat uuden hallituksen pohjasta ja ohjelmasta. Jos keskustan vuoro on olla hallitusvastuussa, puolueen ministerit valitsee uuden eduskuntaryhmän ja puoluehallituksen yhteiskokous. Tiheällä kammalla, vähän kerrassaan. Irrallaan juoksevista ihmisten lemmikkielämistä huolehtiminen ei kuulu kunnan toimialaan, ei ainakaan näin kalliisti. Mutta niin vain on säädetty eläinsuojelulain 15. Toinen neuvo oli: eläin on ensin ajettava naapurikunnan puolelle, ennen kuin se otetaan kiinni. Olen nyt jyrkkänä. Ne eivät tuota uutta kansantuotetta. On ryhdyttävä rakentamaan sellaista sote-uudistusta, joka turvaa palvelut nykyistä halvemmalla. Puurakentamisen tueksi naamioitu valtion rahoitus näyttää tosin herättelevän vihreitä uusiin ajatuksiin. MINUSTA ratkaisu on siinä, mitä kaikkea julkisen vallan tehtäväksi on määrätty ja miten sitä säädellään, tarkastetaan, normitetaan, valvotaan. Säännönmukaiset eduskuntavaalit ovat enää runsaan vuoden päässä, eikä sitäkään tiedä, jaksaako hallitus edes sinne asti. Presidentin arvion mukaan se on eniten maailmassa. Ongelmaa ideologisoidaan. Keskustan pää-äänenkannattaja Päätoimittaja Juha Määttä Pääkirjoitukset Toimittajalta Keskustalla pitää olla kohta valmiita vastauksia S amaan aikaan, kun Kataisen-Urpilaisen hallitus yrittää selviytyä joten kuten jäljellä olevista kuukausistaan, keskusta valmistautuu jo täyttä päätä hallitusvastuuseen
Tämä on ollut myös eduskuntaryhmän toiminnan punaisena lankana. Mielestämme olemme onnistuneet kohtuullisesti, vaihtoehtomme on noteerattu ja olemme pyrkineet esittämään sen rakentavasti. LUOTTAMUS-PORTAIKON kaidepuu on puolueemme uudistusohjelma. Päätimme kesällä 2011 yhdeksästä uudistushankkeesta, mistä kuusi on nyt valmiina. Kainuun hallintokokeilun hyvät kokemukset unohdettiin, ennen kuin muste raporteissa oli ehtinyt kuivua. Miksi. Hallitus valitsi toimintamallin, jossa rahat, valta ja vastuut keskitetään suurimmille kaupungeille. Keskinäinen luottamus alkoi löytyä kuntavaalien al- Aate ja arvot muodostavat puoluetyön portaikon reisilankun. Pitäisi, jos kokeiluista haluttaisiin ottaa opiksi. Löydämme sieltä jatkuvasti pohjan ihmisyyden, kestävän talouden ja realistisen luontosuhteemme viesteille. Vuoden aikana totesimme reisilankun olevan edelleen hyvässä kunnossa ja vuoden eri seminaareissa se sai uuden pintamaalin. PORTAIKON ensimmäinen porras oli keskinäisen luottamuksen rakentaminen. Lähdimme tilanteesta, missä kannatuksemme oli ennätyksellisen alhaalla huonosti menneiden eduskuntavaalien jälkeen. Turussa otamme taas uutta suuntaa ja työ jatkuu. Muut lehdet KAINUUN SANOMIEN mielestä hallitus toimii toisin kuin pääministeri muilta vaatii: ?Pitäisikö Suomessa aiempaa enemmän kokeilla asioita, oli Kataisen mukaan aivoriihen yhtenä aiheena. Tähän on helppo vastata. Näin tämä hallitus ei toimi. Ei ole.?. Se porras on myös kivijalka, jonka päälle rakennamme uutta. SEURAAVALLA portaalla nousimme jälleen noteerattavaksi poliittiseksi toimijaksi kuntavaalien lähtökohtaan nähden kohtalaisella tuloksella. Kolmannen portaan keskeisenä asiana oli, että teemme vastuullista oppositiopolitiikkaa rakentamalla ihmisille selvän ja ymmärrettävän vaihtoehdon. Emme siis arvostele ellei meillä ole mielestämme parempaa vaihtoehtoa tarjota kulloinkin käsiteltävänä olevaan aiheeseen. Tämän tien päässä on lopulta maakuntien lopettaminen hallinnollisina kokonaisuuksina. Hallituksen toimintalinja onkin enemmän ideologinen ja puoluepoliittinen kuin pragmaattinen. 17.1.2014 www.suomenmaa.fi Puheenvuoro Missä mennään? Juha Sipilä keskustan puheenjohtaja ROVANIEMEN puoluekokouksen jälkeen puoluehallituksen ja työvaliokunnan johdolla pohdimme perusteellisesti, mitkä asiat meillä pitää olla omassa toiminnassamme paremmassa iskussa Turun puoluekokoukseen mennessä. Teimme niin sanottuja ?lippu-lappu? -harjoituksia, missä haettiin vastausta kysymykseen: Mikä puolueen toiminnassa pitää muuttua seuraavan kahden vuoden aikana? Harjoituksen tulosta analysoitiin puoluetoimistossa ja puoluejohdon kokouksessa Punkaharjulla. Tuloksena syntyi luottamuksen portaikko, jonka voi jakaa kolmeen eri osaan: aatteellisen pohjan kirkastamisen nykypäivään, askelmat kohti seuraavia vaaleja ja puolueen uudistamisohjelma. AATE JA arvot muodostavat puoluetyön portaikon reisilankun. Se kestää vuosikymmenestä toiseen. ?Mukavin luottamuspalaute tuli lopulta keskustan vaaliteltoilla ympäri Suomea; onpa mukava taas olla keskustalainen.? Kuva: Maria Seppälä la ja se on jatkuvasti vahvistunut. Mukavin luottamuspalaute tuli lopulta keskustan vaaliteltoilla ympäri Suomea; onpa mukava taas olla keskustalainen. Kun luotamme toisiimme, meihinkin voidaan luottaa. Luottamusta täytyy rakentaa joka päivä. Kesken on vielä jäsenrekisterin kuntoon laittaminen, puolueen järjestöuudistus sekä ulkoisen viestinnän hanke. Valmiiksi on saatu puolueen strategia, nettisivujen uudistus, sisäisen viestinnän hanke, koulutusuudistus, ohjelmatyön organisointi ja puolue on maksanut pitkäaikaisen pankkilainansa pois. Hankkeissa on onnistumisia, mutta Turkuun mennessä on vielä paljon tehtävää. Portaikkomme rakentaminen jatkuu määrätietoisesti kesään saakka. Uudistuksia jopa perustellaan avoimesti sillä, että kepulta viedään valta pois.? KARJALAINEN antaa tylyn arvion hallituskokoonpanosta: ?Yhteenvetona päivästä Katainen toivoi, että Suomesta tulisi alttiimpi, hänen sanoillaan ?maailman paras maa. Saimme todeta, että Maalaisliiton syntyaikojen aatteellinen pohja kestää edelleenkin 2010-luvulla. ?Hyvät kokeilut voisivat lentää, huonot tapetaan pois?, pääministeri ehdotti. Ehdotus on hyvä, ja hallitus itse voisi näyttää siinä esimerkkiä. Sen päätöksentekokyky edes kokeiluista ei ole ollut tähän mennessä kaksinen, eikä hallituskautta ole enää paljonkaan jäljellä. Edellinen arvio huokuu toki pääministerin tuomitsemaa negatiivisuutta, joten todettakoon lisäksi, että onpahan näinkin laajaa hallituskoalitiota nyt sitten onneksi edes kokeiltu, jotta sellaista osataan paremmin jatkossa välttää.? SATAKUNNAN KANSA arvioi Matti Vanhasta kiusannutta Ruususkohua: ?Selkeä ratkaisu näyttää siis olevan, että edes pääministerin tekemisistä ja yksityiselämästä ei voi kirjoittaa mitä tahansa. EIT:n päätös varmasti linjaa julkisuutta hyvään suuntaan. Sensaatiohakuisuutta ja juoruilua poliitikkojen kohdalla pyritään liian usein perustelemaan sillä, että kansalaisilla on oikeus tietää. kaikenlaisille kokeiluille. Asioista piti saada puhua. Luottamuksen rakentaminen lähtee ihmisten kohtaamisista ja aikaan sopivan työskentelytavan löytämisestä. Se kestää vuosikymmenestä toiseen. Aatteesta puhuimme Santeri Alkion 150-juhlavuoden tilaisuuksissa. Kun keskusta koki viime eduskuntavaaleissa murskatappion, kilpailijat päättivät varmuuden vuoksi purkaa myös sen linnakkeet kunnissa ja maakunnissa
Tavoitteet pysyisivät samoina. Jos ongelmaan ei tartuta, se ottaa vallan normaalilta kehitykseltä. . Ratkaisut kyllä löydetään ja niitä etsitään, hän vakuuttaa. OPPOSITIOPUOLUEIDEN näkemyksissä on Kataisen mielestä myös paljon hyvää, mutta nekään eivät kaikilta osin ratkaise kaikkia perustuslain asettamia haasteita. . Ratkaisu ei ole yksiselitteisen oikea tai väärä, eikä ongelmaa voi kerralla pyyhkäistä pöydältä. Kun mietin näitä viittä kohtaa, ensimmäisenä mieleeni tulee eurokriisi, toisena sosiaalija terveydenhuollon uudistus ja kolmantena talouden tasapainotus ja uuden luominen, Katainen soveltaa. Hänen mukaansa eurokriisiä on hoidettu järkevästi, mutta ongelma ei siitä huolimatta ole vieläkään pois pöydältä. Soteen on kuultu monenlaisia ratkaisuja, joissa Kataisen mielestä kaikissa on perää. . Tämän kokemuksen perusteella varmasti tehtäisiin jotakin toisin. Kunnianhimonkin taso pysyisi samana, mutta prosessissa on kohtia, jotka olisi voitu tehdä toisella tavalla. Kataisen mukaan hallituksen tarkoitus on ollut hyvä, kun se on halunnut varmistaa hyvinvointipalvelujen tulevaisuuden, kuntajohtoisuuden ja isännättömän rahan minimoinnin. . Kuva: Jari Laukkanen. 4 17.1.2014 ?Sote on pirullinen ongelm Pääministeri Jyrki Katainen etenisi uudistuksessa nyt toisella tavalla VESA SOMPPI HELSINKI PÄÄMINISTERI Jyrki Katainen (kok.) oppi hallituksen työpajassa Aalto-yliopistossa maanantaina mikä on pirullinen ongelma. Pirullinen ongelma on sellainen, joka on vaikea tunnistaa, ymmärtää ja hyväksyä. Ongelma on ainutlaatuinen, eikä siihen löydetä sataprosenttista ratkaisua. Mustavalkoisia täysin oikeita tai vääriä ratkaisuja ei ole ja lisäksi on vielä alueellisia eroja ja sovellutuksia. Jos katsoo esimerkiksi keskustan ja hallituksen kunta- ja Pääministeri Jyrki Katainen ei osaa sanoa olisiko yhteistyö kolmen keskisuuren puolueen hallituksessa helpompaa kuin kuuden puolueen hallituksessa. Niistä ei kuitenkaan saa aikaan yhtä päätöstä, joka ratkaisi kaikki asiat. Ongelma ei poistu sillä, ettei sitä ratkaista. Katainen myöntää, että prosessissa on opittu, ja joitakin asioita voisi nyt tehdä toisella tavalla.
Meillä ei ole mitään ensisijaisuutta, vaan vaalitulos ja yhteiset näkemykset ratkaisevat. Olemme tyytyväisiä nykyhallituksen yhteistyöhönkin. Se on ollut hyvin haastavaa, mutta tuloksekasta. Veronkorotusten ja menoleikkausten lisäksi luvassa on uusia kasvun eväitä. . Epäonnistujat leimataan lähes rikollisiksi. Ne voivat olla Suomen uusia tukijalkoja. Ensimmäisiä elpymisen merkkejä voi näkyä jo tänä keväänä, mutta sen varaan Katainen ei suuria laske. . Sipilän asema puolueessa on nyt niin vahva, ettei hänen jatkoaan aseteta kyseenalaiseksi kesäkuun puoluekokouksessa. TOINEN tilanne on kokoomuksessa ja sosiaalidemokraateissa. Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen siirtynee eurovaalien jälkeen EU-komissaariksi. Kyllä sen vaikutuksen näkee sekä lapsissa että itsessä. Leikki piristää. Jutta Urpilainen saaneekin jatkokauden, sillä puolueessa ei tällä hetkellä ole ketään valovoimaista uhkaajaa. Stubb on itsekin mielinyt komissaariksi, mutta antaa suosiolla paikan Kataiselle. Muita varteenotettavia ehdokkaita ovat elinkeinoministeri Jan Vapaavuori ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Petteri Orpo. Ennustan, että näemme seuraavien neljän vuoden aikana piristyvää talouskasvua, uusia työpaikkoja ja kasvavia yrityksiä, mutta myös lisää rakenteellisia uudistuksia ja budjettileikkauksia. Suomi tulee muuttumaan paljon seuraavien kymmenen vuoden aikana. Kielteisen ilmapiirin ja kriisitietoisuuden Katainen erottaa jyrkästi toisistaan. Hän on saanut paljon palautetta siitä, että totesi Aaltoyliopiston työpajan jälkeen kielteisen ilmapiirin riivaavan Suomea. . Edellisen hallituksen yhteistyöstäkin jäi hyvä maku. Katainen jää pohtimaan sitä, olisiko hallitusyhteistyö helpompaa kuuden puolueen vai kolmen keskisuuren puolueen kesken. . Harvasta asiasta on viime aikoina tullut myös niin paljon positiivista palautetta kuin tämän asian esiin nostamisesta. KOKOOMUS ei Kataisen mukaan sulje eduskuntavaalien jälkeen pois hallitusyhteistyön mahdollisuutta minkään puolueen kanssa. . Puolueet ottavat pian alkavissa kampanjoissaan mittaa toisistaan, mikä johtaa tunnelman kiristymiseen. Jakolinjat suhtautumisessa Euroopan unioniin eivät kulje pelkästään eri puolueiden välillä, vaan myös niiden sisällä. Tarvitsemme uusia aloja. Tiukka kisa eri näkemystä edustavien ehdokkaiden välillä voi kääntyä puoluetta vastaan, mutta yhtä hyvin kerätä kannatusta aikaisempaa suuremmalla kammalla. Olemme valmiita, kuten tähänkin asti, erilaisiin yhteistyökuvioihin. He hallitsevat Stubbia paremmin kotimaan asiat, mutta valinta tehdään mielikuvien perusteella. Ääripäiden kova kamppailu auttaa keräämään kannatusta perussuomalaisilta ja kokoomukselta. Keskustan johdon asemaan eurovaali ei tällä kerralla vaikuta. Suitsiin on helpompi tarttua silloin, kun kannatus ei ole puolueen historian pahimmassa alhossa. PERUSSUOMALAISTEN kannatukselle puheenjohtaja Timo Soinin poisjäänti eurovaalista oli suuri takaisku. Ehdokaslistalla on hyviä äänisaaliita eduskuntavaaleissa keränneitä ehdokkaita, kuten esimerkiksi kansanedustaja Jussi Halla-aho. 5 17.1.2014 uutisanalyysi a? Kokoomus ei Kataisen mukaan sulje eduskuntavaalien jälkeen pois hallitusyhteistyön mahdollisuutta minkään puolueen kanssa. sote-linjauksia, niin ne eivät ole kovinkaan kaukana toisistaan. Tämä ei ollut tarkoitukseni, vaan puhuin ääneen sen, mitä palautetta saan suomalaisilta. Sitä on tulkittu niin, että syyllistän kansaa. Katainen on luvannut kertoa päätöksestään kevään aikana. Jos Katainen lähtee Brysseliin, kisa kokoomuksen puheenjohtajan paikasta alkaa välittömästi. Siinä kisassa Stubb on vahvoilla. MYÖS sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Jutta Urpilainen saanee haastajia ensi kesän puoluekokouksessa. Ulkopuolinen maailma ei vedä Suomea suosta. Keskustan Paavo Väyrynen ja komissaari Olli Rehn ovat yhtä kaukana toisistaan kuin EU-kriittiset perussuomalaiset ja EUmyönteinen kokoomus. Keskustan puheenjohtajalla Juha Sipilällä voikin olla kova työ estää joukkonsa liiallisesta sisäpiirin painista. Isossa kuvassa olemme hyvin, hyvin lähellä. Taloustilanteessa pääministeriä huolestuttaa talouden kansainvälinen matalasuhdanne, Suomen omat rakenteelliset heikkoudet sekä teollisuuden rakennemuutos. . Jälkimmäistä vaihtoehtoa ei ole koskaan kokeiltu. Joulutauolla Katainen ehti kerrankin leikkiä kunnolla lastensa kanssa. . Erot liittyvät hallinnon tehokkuuteen. Uskon puhtaisiin teknologioihin, terveydenhuollon teknologiaan, terveyspalvelujen kehittämiseen ja peliteollisuuteen. Valtakunnallisesti hän ei kuitenkaan vedä vertoja Soinille, minkä vuoksi eurokriittisten vaalitulos jäänee tällä kerralla jytkyn sijasta tussahdukseksi. Vaalitulos ei heiluta Soinin jakkaraa, ja hän saa rauhassa jatkaa EU-kriittisten kannanottojensa laukomista perussuomalaisten puheenjohtajana. Vesa Somppi. Ehdokkaat hallitsevat kyllä hermonsa, mutta tukijoukot voivat käydä turhankin kovilla kierroksilla toistensa kampittamisessa. Keskustaa on syytetty kaksilla korteilla pelaamisesta. Suhdanteen parantuminen voi helpottaa tilannetta, mutta kyllä meidän pitää ratkaista omat ongelmamme. SUOMEN KOLMEN A:N luottoluokituksen säilyttämiseksi hallitus ei Kataisen mukaan voi seisoa tumput suorina. Toimia hallitus aikoo jatkaa maaliskuun kehysriihessä. Kuva: Jari Laukkanen Puheenjohtajakisat eurovaalin varjossa TOUKOKUUN lopun eurovaali heijastuu kotimaan politiikkaan koko alkuvuoden. Mielipidekyselyn mukaan vahvin seuraajaehdokas on ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb. Lähtötelineissä on ainakin toimihenkilöliitto Pron puheenjohtaja Antti Rinne. Lakkokenraalin maineen saanut Rinne vetoaisi ammattiyhdistysväkeen, mutta muiden kannattajien keskuudessa hänellä ei ole kovin suurta suosiota. Rinteen esimerkki voi tuoda kisaan muitakin ehdokkaita, joiden pääasiallinen tavoite on kerätä julkisuutta reilun vuoden kuluttua pidettävien eduskuntavaalien varalle. Urpilainen saaneekin jatkokauden, sillä puolueessa ei tällä Jos Katainen lähtee Brysseliin, kisa kokoomuksen puheenjohtajan paikasta alkaa välittömästi. hetkellä ole ketään valovoimaista uhkaajaa. Kansanedustaja Antti Lindtman on ainoa suosittu vaihtoehto, mutta nuori mies laskenee sen varaan, että hän ehtii kyllä myöhemminkin. Moni kärsii liian kielteisestä ilmapiiristä, joka ei ole kriisitietoisuutta. Kataisen mukaan uusien ideoiden esittäjät ammutaan vain liian helposti alas.
6 17.1.2014 Yksinelävällä on suurentunut riski huonoon taloudelliseen tilanteeseen. Laman aikana omaisuustulot vähenevät. Tämän pitää lähteä jo varhaiskasvatuksesta. TOINEN merkittävä keino olisi Hiilamon mukaan luoda välimaastoa toimettomuuden ja palkkatyön välille. Eurostatin vuonna 2010 julkaiseman tilaston mukaan Suomen yksinelävät ovat Bulgarian jälkeen toiseksi huonoimmassa asemassa Euroopassa. Pienituloisen rajana oli alle 1 170 euron kuukausitulot. SUOMESSA tuloerot ovat revenneet 1990-luvun laman jälkeen selvästi suuremmiksi kuin muissa pohjoismaissa. Hiilamon mukaan syynä tähän ovat muita pohjoismaita alhaisempi työllisyysaste ja matalampi minimitoimeentuloturva. Suomessa on toisaalta myös paljon heitä, jotka ovat pystyneet muuttamaan palkkatuloja pääomaksi. . Kysymyksessä olisi osallisuutta edistävä toiminta, kuten koulutus ja vapaaehtoistyö. . Käsiin jäi ilkeä ongelma, joka ei ole poistunut. Hiilamo määrittelee köyhäksi ihmisen, joka joutuu turvautumaan toimeentulotukeen. . Isoja haasteita liittyy pitkäaikaistyöttömiin ja nuorison syrjäytymisuhkaan. . Hiilamo ei löydä tällaiselle ajattelulle perusteita. . Noususuhdanteessa tapahtuu nopeaa kehitystä toiseen suuntaan. Joskus kuulee väitettävän, että tuloeroista on myös hyötyä. Se passivoi, ettei ihmisellä ole ulospääsyreittejä vaikeasta tilanteestaan.. Että jää esimerkiksi koulutuksen, työelämän ja terveydenhoidon ulkopuolelle. Keskeinen osa yhteiskunnan osallisuutta liittyy Hiilamon mukaan myös siihen, pystyykö seuraamaan ajankohtaisia asioita lehdistä tai onko käytössä matkapuhelinliittymä ja internet-yhteys. Tilastokeskuksen tuoreimman tilaston mukaan vuonna 2012 Suomessa oli 635 000 pienituloista, mikä tarkoittaa 11,9 prosenttia väestöstä. Se taas helposti ruokkii sellaisia asenteita, että sosiaaliturva passivoi, ja huono-osaisia itseään aletaan pitää syypäinä omaan tilanteeseensa. Tutkijan mielestä tärkein tekijä taistelussa köyhyyttä ja tuloerojen kasvua vastaan on varmistaa yhdenvertaiset ja tasa-arvoiset mahdollisuudet koulutukseen vanhempien asemasta riippumatta. . Se on edistänyt kehitystä tulotason yläpäässä. Loppuvuodesta julkaistiin tutkimus, jonka mukaan tuloerot Suomessa olisivat kaventuneet. Sen taustalla on Hiilamon mukaan enemmän matalasuhdanne kuin onnistuneet toimenpiteet asian ratkaisemiseksi. . Se aiheuttaa tuloerojen tasaantumista. Se johtuu taloudellisten ja kulttuuristen välimatkojen suurenemisesta ihmisten välillä. HIILAMO uskoo poliittisten päätöksentekijöiden olevan pitkälle yhtä mieltä siitä, että pohjoismaisen hyvinvointivaltion puolesta täytyy taistella. Kuva: Paula Åström Köyhyys passivoi, jos ulospääsytietä ei ole Tutkija haluaisi rakentaa välimaastoa toimettomuuden ja palkkatyön välille. MERI ALARANTA-SAUKKO SUOMENMAA . Ilmassa on uusia merkkejä siitä, että köyhyydestä on tullut periytyvää. Sellaisessa mukana oleminen ei johtaisi etujen menettämiseen, vaan päinvastoin siihen liittyisi pieni palkinto. Toisaalta esimerkiksi kunnilla olisi Hiilamon mielestä tarjottavanaan myös palkkatöitä esimerkiksi vahtimestareina tai avustavissa vanhustenhoidon tehtävissä. . Kunnillekin olisi edullista työllistää pitkäaikaistyöttömiä. Hiilamon mielestä on väärin sanoa, että sosiaaliturva passivoi. . Käytännössä köyhyys tarkoit- taa sitä, ettei pysty osallistumaan yhteiskuntaan. Meille on muodostumassa pysyvä köyhien luokka. KÖYHYYS on tullut pysyväksi osaksi suomalaista yhteiskuntaa, professori, köyhyystutkija Heikki Hiilamo Helsingin yliopistosta sanoo. Kehitys on tapahtunut viimeisen 20 vuoden aikana. Hiilamon mukaan hyvinvointivaltio saatiin tavallaan valmiiksi 1980-luvun loppuun mennessä. Sitten tilanne muuttui. . Tuloerojen kasvu saattaa johtaa yhteiskunnan kahtiajakautumiseen, mikä puolestaan viime kädessä heikentää hyvinvointivaltion kannatusta ja veronmaksuhalukkuutta. VIIME viikolla julkaistun, Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan pieni- ja suurituloisuus periytyvät. Pienituloisen perheen lapsella on nelinkertainen riski päätyä pienituloiseksi verrattuna suurituloisesta perheen vesaan. Vastaavasti hänellä on vain 16 prosentin mahdollisuus päätyä suurituloiseksi verrattuna suurituloisten jälkeläisiin.
Kyllä se kertoo oireesta, johon pitäisi keksiä parannuskeino. Ykköstavoite olisi, että yksinelävien todellisuus otetaan huomioon päätöksenteossa. . Onneksi minulla on vielä säästöjä siltä ajalta, kun olin työelämässä, Mona Björk sanoo. Björk sanoo heräävänsä usein yöllä ahdistuneena raha-asioidensa vuoksi. . Olen itse pyrkinyt edistämään esimerkiksi puurakentamisen asemaa EU-lainsäädännössä ja järjestänyt seminaareja siihen liittyvän tietoisuuden lisäämiseksi Brysselissä. Työ jää kuitenkin kesken. Yksinelävän taloudessa on vain yhdet tulot, mutta monet välittömät menot ovat samat kuin pariskunnilla. Asumis- ja muiden elinkustannusten nousu on ajanut monet tiukkaan jamaan, josta ei tunnu olevan ulospääsyä. Flemmingin tietojen mukaan esimerkiksi Turussa sosiaalitoimiston luukulla asioivista 70 prosenttia on yksineläviä. . Siitä vain ei puhuta. SUURIN huoli Björkillä on tällä hetkellä siitä, että hänen pitkäaikainen vuokra-asuntonsa on myyty. Minun ikäiseni, koiran omistavan ihmisen elämä ei mahdu yksiöön, niin kuin se mahtui vielä kolmikymppisenä. Suurin osa eurooppalaisista liittää metsät vain virkistyskäyttöön ja puolustaa niiden asemaa suojelukohteina. Samalla se olisi ilmastopoliittisesti lyhytnäköistä ja Suomen ohella globaalin edun vastaista. Riikka Pakarinen Euroopan parlamentin jäsen. Toimeentulotuella joudutaan kompensoimaan riittämätöntä asumistukea, hän toteaa. PUUMALA toivoo, että perusturvajärjestelmää kyettäisiin selkiyttämään, eikä perustoimeentulo koostuisi useista eri tukimuodoista. . Metsätoimijat ovat jo pitkään muodostaneet epävirallisen metsäverkoston, jonka puheenjohtajana minulla oli kunnia toimia tämän parlamenttikauden ajan. Kannustan keväällä valittavia keskustameppejä sitoutumaan metsäverkoston työhön tiiviisti. Käytännön työvälineenä metsäverkosto on korvaamaton. METSÄASIOISSA ei kannata jäädä odottelemaan, vaan oma aktiivisuutta on pidettävä yllä, vaikka komissiosta ei esityksiä tulisikaan. Säästöt hupenevat hurjaa vauhtia. En myöskään pysty matkustamaan tai käymään ulkona. Ruoka on iso menoerä. Siinä pääsee suoraan merkittävän suomalaisedunvalvonnan ytimeen. Metsäasiat linkittyvät niin moneen politiikanalaan EU:ssa, että sitä on kyettävä seuraamaan ja valvomaan tarkasti Suomen edun näkökulmasta. Ajatteleekohan Kela, että kaikki yksinelävät ovat nuoria opiskelijoita. Vaatteita en hanki juuri koskaan. Kaikista on pidettävä huolta, kannustettava ja tuettava erityisesti nuoria saamaan työtä. Metsät pysyvät EU:n agendalla EUROVAALIEN lähestyessä kiihtyy keskustelu siitä, minkä politiikanalojen osalta päätösvalta pitäisi pitää Suomessa. Metsäpolitiikka on usein näissä keskusteluissa mukana. Suomalaiset haluavat pitää sen visusti kansallisen päätöksenteon alla. Olipa työnjaosta mitä tahansa mieltä, metsäedunvalvonnan näkökulmasta ei voi tyytyä siihen, että metsäpolitiikka muodollisesti kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan. Vaikka varsinaista metsäsääntelyä ei EU-tasolla olekaan, epäsuorasti metsätaloutta säädellään EU-lainsäädännössä varsin paljon muiden alojen, kuten ympäristölainsäädännön, kautta. KESÄLLÄ päättyvällä parlamenttikaudella on ollut useita suuria metsiin liittyviä lainsäädäntöhankkeita. Yksinelävä ei pysty hyödyntämään kauppojen suuria pakkauksia tai paljousalennuksia, varsinkaan jos asunnossa ei ole pakastinta. Joskus Björk on joutunut turvautumaan työttömien yhdistyksen ruoka-apuun. . hän aprikoi. BJÖRKISTÄ tuntuu, että lakeja säädetään perheiden ja pariskuntien parasta ajatellen. Björk ottaa esimerkiksi takuueläkkeen. Komissiolla on asiasta valmiita esityksiä, joista ainakin ensimmäinen olisi toteutuessaan ollut erittäin haitallinen suomalaiselle metsätaloudelle. Komissio kaavaili jopa päästökertoimia metsien käytölle. Uuden löytäminen on osoittautunut haasteelliseksi. . Elän peruspäivärahalla, enkä pärjää sillä. Yksinelävällä on selkeästi suurentunut riski huono-osaisuuteen ja kehnoon taloudelliseen tilanteeseen, Yksinelävien yhdistyksen puheenjohtaja Tomi Flemming toteaa. Hän mainitsee Tilastokeskuksen vuonna 2009 julkaiseman tutkimuksen, jonka otsikon mukaan pariskunnan euro on yksinelävän 27 senttiä. . Nyt moni kokee olevansa yhteiskunnassa ulkopuolisena. Perusturva riittää vain harvoin KANSANEDUSTAJA Tuomo Puumalan (kesk.) mukaan äärimmäistä köyhyyttä voitaisiin Suomessa merkittävästi vähentää tekemällä selkeitä korotuksia perusturvaan. Tätä ajatusta tukee Kelan tutkimusosaston loppu- Tuomo Puumala muistuttaa, että hyvinvointivaltiossa kaikista on pidettävä huolta. Sen tullessa voimaan poistettiin yksinelävälle aikaisemmin kansaneläkkeessä ollut lisä. Mona Björ viittaa Eurostatin vuonna 2010 julkistamaan suhteellista köyhyyttä valottavaan tilastoon. Tilaston mukaan 18 maan vertailussa Suomen yksinelävät olivat toiseksi köyhimpiä heti Bulgarian jälkeen. . Puun käyttömahdollisuuksien laajentaminen vaatii työtä. Edunvalvonnan pitää olla herkkää, ettei niitä ainakaan EU-säädöksin ryhdytä rajoittamaan. Siihen kuuluvat myös pienimmät eläkkeet ja lapsiperheiden etuudet. Hyvinvointivaltion säilyttämisen kannalta Puumalan mielestä on tärkeintä varmistaa, että koulutusmahdollisuudet säilyvät tasa-arvoisina ja että vaikeista tilanteista on mahdollista ponnistaa ylöspäin. . Mitä sitten, kun ne ovat lopussa? Hän sanoo, ettei huoleen totu. Varsinkaan, kun näköpiirissä ei ole parannusta tilanteeseen. BJÖRK miettii tarkkaan, mihin rahansa laittaa. . Kuva: Jari Laukkanen vuodesta julkistama selvitys, jonka mukaan perusturvaetuudet riittävät vain harvoin kohtuulliseen kulutukseen. Heikoiten ne kattavat alle 45-vuotiaiden yksin asuvien sekä lapsiperheiden kohtuullisen kulutuksen. Johtavan tutkija Mikko Niemelän mukaan köyhyys Suomessa paikantuu työttömyyteen. Edelliseltä parlamentilta jäi kesken laittomia hakkuita rajoittava FLEGT, jonka veimme heti kauden alussa loppuun. Tuoreempia esimerkkejä ovat maankäytön ja metsätalouden ilmastopäästöraportointia säätelevä LULUCF-lainsäädäntö ja maankäytön epäsuoraa muutosta koskeva direktiivi ILUC. SEURAAVALLE parlamenttikaudelle tulee mitä todennäköisimmin pohdinta kiinteän biomassan kestävyyskriteereistä, jotka nousevatkin uusien suomalaisten meppien ykköstyöksi metsäedunvalvonnassa. Kestävyyskriteerit ovat hyvä esimerkki onnistuneesta suomalaisedunvalvonnasta tällä kaudella. 7 17.1.2014 Rahahuolet herättävät pienituloisen öisin TURKULAINEN yksinelävä Mona Björk, 59, tietää omasta kokemuksesta, mitä pienituloisuus tarkoittaa. . Työikäisen asumistukiraja on 37 neliötä. . Jos sama koskisi perheitä täs- tä olisi jo revitty isot otsikot, Björk arvelee. Suomen Tilastokeskuksen mukaan reilusta miljoonasta suomalaisesta yhden hengen taloudessa elävästä joka kolmas on pienituloinen. . Sen lisäksi riskitekijöitä ovat koulutuksen puute, sairaudet ja velkaantuminen. Perusturvan teho on Niemelän mukaan heikentynyt aikaisempaan verrattuna ainakin siten, että asumismenojen osuus kokonaismenoista on kasvanut. . Tähän asiaan pitäisi puuttua rohkeasti. Puumala korostaa, että perusturva on muutakin kuin työttömyysturvaa. Tiedän monia työikäisiä yksineläviä, jotka hakevat ruokakasseja ja seisovat leipäjonossa. Toisaalta niin kauan, kuin perusturvan ja ansiosidonnaisen turvan korotukset kytketään yhteen, perusturvan tasoa ei saada tarpeeksi ylös. Pienet asunnot ovat hirvittävän kalliita suhteessa isompiin asuntoihin ainakin kaupungeissa. Björk on törmännyt myös siihen, että Kelan kriteereiden mukaan yksinelävän on asuttava yksiössä. Rakennusteollisuus on niin vahva vaikuttaja EU-lainsäädännössä, ettei yksi kausi vielä riittänyt puurakentamisen tavoitteiden toteuttamiseksi. Puunkäytön mahdollisuuksien ymmärtäminen on Euroopassa vielä lapsenkengissä. Ministeriön, metsätoimialojen ja suomalaisten europarlamentaarikkojen yhteistyöllä esityksen eteneminen saatiin kuitenkin torpattua. Edunvalvontayhteistyö metsäasioissa on erittäin asiantuntevaa ja tiivistä, toivottavasti tilanne säilyy samanlaisena myös seuraavalla kaudella. Se olisi Suomen edun vastaista
Lisäksi naisilla oli oma osa-aikainen toiminnanjohtajansa. . Ei jäseniä ja jäsenmaksutuloja voi kerätä millään vippaskonsteilla. Ei puoluetoiminta voi olla liiketoimintaa! PUHEENJOHTAJA Juha Sipilän johdolla asiat on saatu kuntoon. Säästöillä ja jäsenkunnan aktiivisella tuella. Jatkossakin puolueen rahoitus tulee olemaan ennen muuta jäsenkunnan varassa, uskoo Hänninen. . Lisäksi hän on virkaiältään vanhin. Jokaisella on ollut omat vahvuutensa. Luonnollisista syistä läheisin on ollut keskipohjalainen Aho. OLEELLISTA Ahon kaudessa oli Hännisen mielestä se, että politiikkaa ei tehty mielipidetiedustelujen mukaan, vaan asioita hoidettiin oman harkinnan ja omien arvojen pohjalta. Entisistä rahoittajista tuli ylivarovaisia. Kipeästä sopeutuksesta huolimatta ole pelkästään huono asia, että taloudenpitoa on jouduttu panemaan uudelle tolalle. . 8 17.1.2014 Puoluetta on pantu uuteen kuosiin. Siitä on niin kauan, että Esko Aho ei vielä ollut edes kansanedustaja, havainnollistaa Hänninen. Puolueen puheenjohtajana oli Paavo Väyrynen, mutta Johan- nes Virolainenkin oli vielä voimissaan. Työt puolueen palveluksessa alkoivat vuonna 1983. . LAKKOJA ei ole ollut, sanoo Erkki Hänninen, joka aloitti vuodenvaihteessa keskustan toiminnanjohtajayhdistyksen puheenjohtajana. Ajatus lakkoon menosta on vieras joukkueelle, jolle politiikka on sekä työ, että harrastus. . Kaikki muutkin resurssit ovat pienentyneet samassa suhteessa. VAALITAPPIO leikkasi keskustan puoluetuesta merkittävän osan. Samaan aikaan osuivat vaalirahoitukseen liittyneet kohut. . Eikä väen vähentyminen ole ainoa ongelma. Hän tiedottaa, että viime vuonna kropasta lähti 13:n voipaketin verran. Kuva: Maria Seppälä Toiminnanjohtaja ei lakkoile PIRKKO WILÉN KOKKOLA . Se ratkaisee. TOIMINNANJOHTAJIEN puheenjohtajana Hänninen on ensimmäinen vertaistensa joukossa. Monien mielestä hän on sitä myös kyvyiltään ja taidoiltaan. Hännisen henkilökohtainen projektikin etenee hyvin. Urpilainenhan on sanonut, että hän ei ole sairaanhoitopiirin hallituksessakaan pystynyt vaikuttamaan asioihin, pohtii Hänninen. Eikä ole demareille apua näkyvissä: ?...erehtyvät, jos kuvittelevat puheenjohtajaa vaihtamalla kääntyvänsä nousuun. Se oli hillitön kierros, jonka aikana herrat todella haukuttiin, muistelee Hänninen. KUVAAVA esimerkki Ahon kyvystä panna itsensä likoon oli myös Jyväskylän puoluekokous, jossa kes- kusta lopulta asettui EU-jäsenyyden kannalle. Hännisen mielestä on epäreilua ja väärää historian tulkintaa väittää, että Aho painosti tai kiristi puoluekokousedustajia. . Rinteessä alamäki kiihtyy.?. Se ei aina miellyttänyt ihmisiä. Vuoden 1995 vaalien alla gallupit lupasivat keskustalle 12 prosentin kannatusta. Sama on tapahtunut kautta linjan puoluetoimistolta alkaen. Jokaisen on pitänyt sopeutua, sanoo Hänninen. . Hän on piirin ainoa työntekijä ja hänkin on osan vuodesta lomautettuna. Ennen toimistolla työskentelivät myös nuorten ja vesaisten toi- minnanjohtajat. Puoluejohdon ja kansanedustajien kenttäkierroksella ja keskustelutilaisuuksilla suunta käännettiin niin, että tulos oli lopulta 20 prosenttia. . Ei se mitään kiristystä ollut. Jos kenttä olisi ollut näin isossa asiassa täysin eri mieltä kuin puheenjohtaja, niin kyllähän se olisi tehnyt jatkamisen mahdottomaksi. NYKYISESTÄ hallituksesta Hännisellä ei ole hyvää sanottavaa. Toiminnajohtajan facebookpäivityksissä kyytiä saa erityisesti kokkolalainen valtiovarainministeri, joka taitaa olla ihan väärällä paikalla. . Hännisen kokemuksen mukaan keskustalla onkin ollut pitkä rivi hyviä puheenjohtajia. Aikoinaan, kun kysyivät mitä jäsenmaksun vastineeksi saa, kokkolalainen palkittu jäsenkerääjä Mauno Koivisto vastasi, että sillä saa suuren puolueen edut. Tämä pitää paikkansa edelleen. . Pitää tehdä hyvää politiikkaa ja pitää olla niiden asialla, joiden asialla on luvattu olla. Ay-asiat hoidetaan, mutta tärkeintä on yhteydenpito kollegoiden kanssa ja järjestötoiminnan kehittäminen. KESKUSTAN piiritoimistolla Kokkolassa on hiljaista. Isolla pöydällä on levällään päivän postia: Keskipohjanmaa, Suomenmaa, alueen paikallislehtiä. Ikkunan puolella olevien työpöytien ääressä ei istu ketään. Toiminnanjohtaja Hänninen lataa takahuoneessa kahvinkeitintä
Mutta ilman selityksiä se on juttuna parempi, naurahtaa Erkki Hänninen. Pohjimmiltaan useimmat jäsenrekisterin ongelmat johtuvat puolueen pitkästä ja kirjavasta historiasta. Yhtä paha on jättää välttämättömät asiat tekemättä, sanoo yli 30 vuotta toiminnanjohtajan paikalta politiikkaa seurannut Erkki Hänninen. Kuva: Maria Seppälä JOKAISEN 113-vuotiaaksi merkityn jäsenen tilanne on siis selvitettävä erikseen. Monet saattavat osoittautua yllättävän vetreiksi, sillä Hänninen muistaman mukaan ilman syntymäaikaa jäsenrekisteriin kirjattuja oli nuorisojärjestönkin listoilla. MARSALKKA Gustaf Mannerheimiä en tietenkään koskaan tavannut edes matkan päästä, mutta näin häntä kuvista ja luin teksteistä hyvin paljon; ehkä toiseksi eniten Urho Kekkosen jälkeen. Ja sitten, kun mietiskelen, kenestä henkilöstä päiväkohtaisten toteamusten jälkeen olisi Tamminiemen saunan lauteilla ja saunakamarissa eniten keskusteltu vuosina 1956?1981, niin eiköhän sellaiseksi kansalaiseksi ole nimettävä Mannerheim? Erityisesti saunavieraista mainitsen UKK:n lisäksi Kustaa Vilkunan, Paavo Kastarin, Kaarlo Hillilän, Kalle Tetrin ja Lauri Postin, jotka takasivat sen, että Mannerheimistä kuultiin myös ennen kuulemattomia tietoja ja hyödyllisiä mielipiteitä. Nyt Juhani Suomen Mannerheim-kirjan jälkeen rohkenen epäillä, että enää mitään merkittäviä uustietoja Marsalkastamme löytyy; mielikuvituslaukkaamisista tietenkään en sano mitään. EHKÄ kiinnostavinta Juhani Suomen Marsalkka-kirjassa oli se, että Urho Kekkosen osuus Suomen ja Neuvostoliiton/Englannin rauhan aikaansaamiseksi 1944 nousi asteen, pari merkittävämmäksi kuin tähän saakka on luultu. Pahin jarru ja hidastehan tuolloin oli Tasavallan Presidentin päätöksenteon vaikeus; se on melko yleisesti tiedetty jo kauan . Käytännöt ja toimintatavat ovat vuosikymmenien varrella muuttuneet ja usein ne ovat muuttuneet eri tahtiin eri puolilla organisaatiota. . Suomen kirja tuo aivan ilmeisesti nyt päivänvaloon kaikki tiedot tästä puolesta. Vähemmän tiedostetuksi on jäänyt maan poliittisen opposition toiminta ja merkitys. Varapuheenjohtaja Juha Rehulan mukaan urakka ei ole vieläkään valmis. Epäilyttävältä vaikuttaa esimerkiksi se, että listoilta löytyy melkoinen joukko 113-vuotiaita jäseniä... Todellisuudessa tuo joukko on tuntuvasti nuorempi. Asia on nimittäin niin, että vanhassa jäsenrekis- teriohjelmassa oli kiusallinen ominaisuus: jos yritti hakea listausta vaikkapa ensi kertaa äänestämään pääsevistä, niin tulokseen tulivat mukaan myös kaikki ne jäsenet, joille ei rekisteriin ollut merkitty syntymäaikaa. KESKI-POHJANMAAN piirin toiminnanjohtaja Erkki Hänninen ja Pohjois-Pohjanmaan Mikko Ruokola päätyivät niissä oloissa toimivaksi osoittautuneeseen ratkaisuun: jos henkilölle ei löytynyt syntymäaikaa, sen tilalle kirjoitettiin 1.1.1901. Ensin toki oli varmistettu, että yhtään sen ikäistä jäsentä ei oikeasti ollut rekisterissä. Tämän jälkeen jäsenrekisteristä pystyi tekemään hakuja ilman, että tuloksissa pyöri mukana kymmenittäin tai jopa sadoittain ylimääräisiä nimiä. OIKEASTI Rehulakin kyllä tietää, mistä 113-vuotiaiden mysteerissä on kyse. . Viimeinen kortti? Taitaa olla niin, että kaikki Juhani Suomen kirjoittamat kirjat . Kymmenen kärkikunnan joukossa näitä on kahdeksan. Myös isommat kaupungit pärjäsivät tutkimuksessa kohtuullisen hyvin. TÄNÄÄN näkyy olevan Nuutin-päivä, johon vanha kansa muistaakseni päätti joulun vieton. Keskustan ajama maakuntamalli saattaisi auttaa yhteistyön syventämisessä. NÄYTTÄÄ siltä, että hallitus yrittää ensin poimia vahvat ja hyvin pärjäävät kehyskunnat keskuskaupunkeihin. Sen jälkeen valtionosuusuudistuksella kuritetaan pieniä maaseutukuntia niin, ettei niille jää muuta vaihtoehtoa kuin tehdä liitoksia. ovat tulleet hankituksi ja luetuksi. Tuo kertoo tietysti siitä, että Suomi on saattanut saada koukutetuksi minut tuotantonsa hyväksymiseen vuosikymmenien aikana, mutta kyllä minä koetan ?vikistä vietäessä. Todennäköisesti silloin keskusteltiin useimmiten siitä, mitä se joulupukki taloon toi. Aion nyt seurata tuota vuosisataista perinnettä. Minulle pukki toi toivomukseni mukaisesti Juhani Suomen tuoreimman kirjan Mannerheim . Virta vie helposti mukanaan muutkin. Vauraat kehyskunnat nujerretaan pakolla, valtionosuusuudistus ja aika hoitavat maaseutukunnat. Samuli Nissilä 113-vuotiaiden mysteeri KESKUSTAN jäsenrekisteriä on laitettu kuntoon. Tietysti keskuskaupunkien, koska kehyskuntia ei enää ole. Näin Katainen ja Virkkunen saisivat toteutettua haaveensa alle sadan kunnan Suomesta. Siksi hallituksen ei pitäisi vähätellä, etteivät pakkoliitokset koske kuin muutamia kuntia. ei muuten J.K.Paasikiveenkään . Kenen Kehyskaupunkien asukkaat ovat tyytyväisimpiä kuntiensa tarjoamiin palveluihin, kuten luistelukenttiin. Kuva: Paula Åström kanssa. Saunajutteluista minulle muodostui sellainen käsitys UKK:n puheesta, että se oli mm. Vilkunan yllyttämä, Kekkosen kirjoittama ja puhuma ja Vilkunan radioon ?ohjaama?. Jouko Loikkanen. ja pitää muistin vireänä kysellen itseltäni: olikos se noin? JYRKI KATAISEN (kok.) hallitus aikoo ottaa itselleen oikeuden pakkoliittää kehyskuntia keskuskaupunkeihin. Kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) perusteli tätä viime perjantaina sillä, että kun alueiden ongelmat kasvavat riittävän isoiksi, on valtion tultava väliin. PULMIA kehyskunnissa ja keskuskaupungeissa varmasti on, missäpä ei olisi. Asukkaiden tyytyväisyys on kuitenkin sillä tasolla, että pakkoliitoksia on vaikea perustella ?isoilla ongelmilla?. Kannattaisiko kuntien antaa ratkaista ongelmia mieluummin hyvässä yhteistyössä, ei pakottamalla. ja 26.9.1944. joita ei ole vähän, vaan paljon . Kasvavaa oppositiotahan oli monissa puolueissa ja vähitellen se sai tunnustetuksi johtajakseen Urho Kekkosen. Siitä luulen voivani sanoa yhden totuuden: UKK ei halunnut tuon opposition keulaan, mutta hän piti maan ja kansan kannalta aivan välttämättömänä rauhan pikaista aikaansaamista. TILANTEEN merkillisyyttä lisäsi se, että Castrénin hallituksen keskeisin ministeri oli Hillilä ja rauhaa ajavan opposition ykkösvetäjä oli UKK eli miehet, joiden tiivis yhteydenpito oli alkanut 1920-luvulla. Mannerheim ei ollut sanottavasti kosketuksessa Kekkoseen . Pahinta on toimia epärehellisesti. , mutta kylläkin Hillilään, josta meinasi tulla jopa pääministeri Marskille. Ratkaisevanluonteisia olivat radiopuheet, jotka Hillilä ja Kekkonen pitivät 20. 9 17.1.2014 kolumni uutisanalyysi Vauraat kehyskunnat nujerretaan pakolla Tamminiemen saunassa 189. KAUNIAISTEN, Pirkkalan, Naantalin, Siilinjärven ja Lempäälän asukkaat ovat tyytyväisimpiä kuntansa tarjoamiin palveluihin, selviää tuoreesta Epsi Rating -tutkimuksesta. Siinä menestyivät parhaiten kaupunkiseutujen ympärillä olevat kehyskunnat
Tällä hetkellä siellä operoi käytännössä ainoastaan Flybe-yhtiö. Sundelin pitää koko Kemi?Tornion lentokentän lakkauttamista mahdollisena, mikäli uusia kiinnostuneita yrittäjiä ei ilmaannu taivaalle. . Kemissä onkin keskitytty pitämään huolta omien brändien elinvoimaisuudesta. . Elintilaa riittää molemmille. . Kun ulkomaalaisten määrä vierailijoista on peräti 95 prosenttia, on markkinoin- nissa selvästikin osattu tehdä jotain oikein. Toimitusjohtaja Koutonen kiittelee kahden ison vetovoimatekijän merkitystä toisiaan täydentävinä kohteina. . Lumilinnan ohella vähintään yhtä tärkeä tuote meille on Jäänmurtaja Sampo, jonka kausi alkoi jo joulukuun puolella, Susanna Koutonen muistuttaa. Sampo on kerännyt jo tuhansiin yltävän kävijämäärän aina Kiinaa ja Israelia myöten. Susanna Koutonen pitää oman kentän säilymistä elinehtona turistimatkailun kehittämiselle. 10 17.1.2014 Lumilinna ei sulanutkaan et Pakkanen pelasti Meri-Lapin matkailubrändin, mutta lentokentän tulevaisuus huolettaa RISTO LUODONPÄÄ KEMI KAHDEKSANTOISTA talvea peräjälkeen se on noussut turistien ja paikallisten ihmeteltäväksi kemiläiseen merimaisemaan. Alkuvaiheessa kiisteltynä, mutta viime vuosina enimmäkseen jo kiiteltynä on Kemin Lumilinna säilyttänyt asemansa Meri-Lapin talvisen matkailusesongin brändituotteena. Jos joku ehti epäillä ennätyslauhan alkutalven sulattavan kemiläisten linnahaaveet, niin erehtyi jälleen kerran. Viikko sitten alkanut pakkasjakso pitää huolen siitä, että 19. Lumilinna avataan suunnitelmien mukaan yleisölle tammikuun 26. Positiivista draivia ei saa päästää käsistä, kun talvi viimein on saatu koko Lappiin. . Siltä suunnalta meidän pitää saada entistä enemmän kävijöitä myös Meri-Lappiin. Kuva: Maria Seppälä. Eikä myönnä kiireen tai paniikin vallanneen mielialoja. . päivänä. Paikallisten matkailuihmisten silmissä linnan rakentamisaikataulua ei missään vaiheessa ole kyseenalaistettu. Kemin Matkailun toimitusjohtaja Susanna Koutonen vakuuttaa, että varasuunnitelmat eivät ehtineet vielä edes ajatuksen tasolle. Isot ulkomailta saapuvat ryhmät ovat löytäneet entistä paremmin jäänmurtajan. Tiesin, että kunnon talvi vielä tulee ja tulihan se, hän naurahtaa. Meri-teemaan sopien voi törmätä myös merirosvon tykkeihin. Kuva: Maria Seppälä MERI-LAPIN alueelta ei löydy tarpeeksi korkeita kukkuloita, joilla pystyttäisiin kilpailemaan Tunturi-Lapin turistikeskusten kanssa talvisten hiihtomatkailijoiden suosiosta. Kemi?Tornion kentän tulevaisuus riippuu tällä hetkellä lähinnä siitä, kuinka pitkään Flybe siellä pystyy toimintaansa jatkamaan, hän painottaa. KARUT viestit herättävät aiheellista huolta Meri-Lapin matkailuväen piirissä. Ensi vuonna kun on vielä kahdeskymmenes Lumilinna ja juhlavuosi. Kemin Lumilinnan tämän vuoden erikoisteemana on merellisyys. Toimitusjohtaja Susanna Koutonen (oik.) seuraa kiinalaisten tekijöiden töiden etenemistä. Totuus on kuitenkin se, että turistien houkuttelu sieltä sadan kilometrin päästä on huomattavasti vaikeampaa kuin tuosta vierestä. Ainoa vaihtoehto onkin koko lappilaisen matkailuväen saumaton yhteistyö. Rovaniemen lentokentän matkustajamäärä jatkaa nousuaan. Katsomme, että kentän palvelutaso on riittävä nykyisille matkustajamäärille. Koutonen näkee, että Meri-Lapin ja Tunturi-Lapin tarjonta pitää saada kohtaamaan vielä nykyistäkin paremmin. Kemi?Tornio ei kuulu myöskään Finavian julkistamaan kehitettävien maakuntakenttien listaan. Operaattorien kiinnostusta koettelee myös vastikään julkaistu väliraportti liikenne- ja viestintäministeriön valmistelemasta lentoliikennestrategiasta. Sen mukaan jatkossa lentoyhtiöt itse päättävät kaupalliselta pohjalta, kuinka paljon niiden kannattaa vuoroja ja yhteyksiä mihinkin suuntaan järjestää. YHTEISKUNNAN vetoapua ei siis lähiaikoina ole luvassa. Finavian lentokenttäverkostosta vastaava Joni Sundelin vahvistaa, että Kemi?Tornion kohtalo on kiinni lähinnä operaattorien armeliaisuudesta. . Joku voi pitää meidän nykyistä tilannettamme hyvänä, kun neljä kenttää (Kemi?Tornio, Rovaniemi, Oulu, Luulaja) on reilun sadan kilometrin säteellä. Lumilinnan kävijöistä puolestaan huomattavasti suurempi osa on perinteisesti paikallisia tai lähialueilta saapuvia ihmisiä, hän selvittää. ULKOMAALAISTEN turistien kasvava kiinnostus on siinäkin mielessä merkittävä, ettei Meri-Lapin alueen saavutettavuus ole viime vuo- sina ainakaan parantunut. Kemi?Tornion lentoaseman status on laskussa, kun vuoroja vähennetään ja matkustajamäärät näyttävät viime vuodelta reilun 20 prosentin miinusta. Minä ainakin olen nukkunut yöni rauhassa
Tältä näytti meno vuonna 2006, kun avantouinnin herruudesta kisattiin Oulussa. Tarvitsemme vielä sata vapaaehtoista vastaamaan käytännön järjestelyistä, Lahdenperä sanoo. KISOJEN kuninkuuslaji on 450 metrin mittainen kestävyysuinti. Ei varmaankaan. Lahdenperä laskeskelee, että jokainen uimari tuo tullessaan vähintään yhden muun vieraan Rovaniemelle. . Kuva: Maria Seppälä Sveitsiläiset Susanne ja Ernst Hutter viettivät onnistunen lomaviikon Meri-Lapissa. Kuva: Maria Seppälä Upea oranssi valo KEMI-TORNION lentokentällä on keskipäivän tunteina varsin hiljainen tunnelma. Aamupäivällä Helsingistä saapunut Flyben kone odottaa iltapäivän paluulentoa parinkymmenen asteen pakkasessa. Odotushallista löytyy sveitsiläinen pariskunta, joka on lopettelemassa viikon kestänyttä talvilomaansa Meri-Lapissa. Alueen luonto ja siihen liittyvät ilmiöt ovat tehneet Susanne ja Ernst Hutteriin suuren vaikutuksen. Kokemus osoittaa, että turistien houkutteluun liittyvät asiat voivat olla hyvinkin yksinkertaisia, mutta samalla toimivia. . Olettaisin, että majoitustilat riittävät kaikille, Lahdenperä sanoo. Rovaniemen avantouintikeskus ei ole edennyt toiveiden mukaisesti, joten näihin kisoihin järjestäjät joutuvat rakentamaan Kemijoen rantaan Koskipuistoon tilapäiset tilat. Koskipuistoon on tulossa muun muassa aktiviteettialue, jossa yleisöllä on mahdollisuus esimerkiksi laskea mäkeä. Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan opiskelijat toteuttavat jääveistokset ja Matkailuinstituutin opiskelijat työskentelevät kisakansliassa ja muussa organisaatiossa. . Kuva: Maria Avantouinnin MM-kisat järjestetään tänä vuonna Rovaniemellä. Olemme alustavasti laskeneet, että neljän päivän tapahtumasta jää Rovaniemen seudulle miljoona euroa. Kaupunki tukee MM-kisoja 120 000 eurolla, mutta kaikki muut menot on katettava osallistumismaksuilla ja sponsorituloilla. Ja kaikkihan Kemin Lumilinnan tietävät muutenkin. Kävimme katsomassa sen rakentamista, Hutterit kertovat innostuneena. Kotimatka Zürichin lähelle kestää Helsingin kautta lentäen kuutisen tuntia. Myös talkootyön osuus on suuri. Upeat jääveistokset ja opastaulut kuuluvat linnan kalustukseen. Jo tässä vaiheessa maaliskuun lopulla järjestettäviin kisoihin on ilmoittautunut yli tuhat osallistujaa 30 eri maasta. . Keskittäminen on aina huono asia. Seuraavaan kertaan ei välttämättä kulu yhtä kauan. . 11 17.1.2014 tukäteen Avantouinnin MM-kisat vetävät Rovaniemelle MAARIT SIMOSKA ROVANIEMI AVANTOUINNIN MM-kisat Rovaniemellä houkuttelevat osallistujia eri puolilta maailmaa. Kuva: Mai- Seppälä ju Torvinen/Suomenmaan arkisto. Nyt pakkasta on paljon ja joka paikka valkoisena lumesta. Kansainvälinen talviuintiliitto uskoo, että arktiset olosuhteet herättävät myös kansainvälisen median huomion ja laji saa kaipaamaansa näkyvyyttä. Rovaniemeläiset luottavat samaan. Eniten osallistujia on tulossa perinteisistä avantouintimaista eli Venäjältä, Kiinasta, Iso-Britanniasta ja tietenkin Suomesta, kisojen projektipäällikkö Pertti Lahdenperä Ounasvaaran Ladusta kertoo. Ounasvaaran Latu haki yhdessä Rovaniemen kaupungin kanssa MM-kisoja tälle keväälle. Tieto Kemi?Tornion lentokentän epävarmasta tulevaisuudesta vetää pariskunnan mietteliääksi. . Kun aurinko nousee, niin samalla syntyvä oranssi valo taivaanrantaa vasten on harvinaisen upea näky, hän maalailee. HUTTERIT vuokrasivat lomansa ajaksi auton, jotta maisemista ehtisi todella nauttia. . Se tuntuu olevan vallalla joka paikassa. Kun viikko sitten saavuimme, niin lämpöä oli viisi astetta eikä lunta juuri lainkaan. Siinä yritykset saavat näkyvyyttä haastamalla toisen yrityksen mukaan pulahtamaan Kemijokeen. Flybe on toistaiseksi ainoa yhtiö, joka operoi Kemi?Tornion lentokentällä. Jopa meillä Sveitsissä. Keskittäminen on aina huono asia. Siis sitä vähää, mikä tammikuussa näyttäytyy. . Kävimme Ruotsin puolella ja ajelimme myös hieman pienempiä teitä pitkin. Osalle olemme varanneet majoituksen Ranuan eläinpuiston uudesta mökkikylästä ja varalta meillä on myös metsästysseurojen kämppiä. Mittariin kertyi kuusisataa kilometriä. Kerromme tästä varmasti myös tuttavillemme. Joulupukin luokse Rovaniemelle emme sentään lähteneet, kun olemme jo näin iäkkäitä, he nauravat. Sveitsiläisten edellisestä Lapin visiitistä on kolmekymmentä vuotta. Mestaruuksista kisataan myös muun muassa 25 metrin rintauinnissa ja 50 metrin vapaauinnissa. Viestit ja ryhmäuintinäytökset ovat ohjelmassa kilpailujen päätöspäivänä. Kaikki halukkaat voivat myös kastautua kylmässä Kemijoessa. Yrityksille on tarjolla oma Kuutti-paketti. Myös jäätyneet järvet ovat meille aika eksoottinen elämys, Ernst muistelee. Susanne puolestaan on ihastellut pohjoisen talvista valomaisemaa. Se tuntuu olevan vallalla joka paikassa. Jopa meillä Sveitsissä. KEVÄT ON Lapissa matkailun sesonkiaikaa, mutta toistaiseksi kaikille uimareille tukijoineen on löytynyt majoitustiloja.
12 17.1.2014
etusetelin à la carte-pääruoista. Lisävuode lapselle 10?. Kysy tarjousta tilavista perhehuoneistamme! Varauskoodi: TalviHesa14 Huoneita rajoitetusti. Tietotekniikkaa senioreille, 24.4. Tämä onkin lämpimästi kan- Uutta oppia Oulussa! . ja 10.4.2014 (2 iltaa), lisätiedot kouluttaja Kimmo Kärki, puh. majoituksen, runsaan aamiaisen, 3. RATSASTUSTALLI . HYVÄT HIIHTOLADUT . Kysy etäyhteysopiskelusta! Puh. KARAOKE-ILLAT Hankeosaajavalmennus, 17.3.2014 alkaen, maaseudun kehittäjän erikoisammattitutkintoon valmistava koulutus, lisätiedot kouluttaja Tarja Niskanen, p. LUXUS POREALLAS . 044 0296 868. SAVUSAUNA . ja 25.2.2014 (2 iltaa), lisätiedot kouluttaja Heikki Karppanen, puh. 044 5128 297 Uutta! Turvehoitajan perehdyttämiskoulutus 14.?16.2.2014, lisätiedot kouluttaja Tiina Rahko, puh. 044 5673 051 TalviHesa-Paketti Hotel Arthurissa 2.3.2014 saakka alk. MÖKIT . 044 3120 220 Henkilöautot Ms Of?ce 2013 uudet ominaisuudet, 18.2. VR:n kaavailut ovat jyrkässä ristiriidassa joukkoliikenteen lisäämistavoitteiden ja hallitusohjelman kanssa. Kaikkosen mielestä ratojen kapasiteettia ja junavuoroja pitää lisätä Uudellamaalla, ei karsia. Kaikkosesta tuntuu erikoiselta, että olemassa olevaa infrastruktuuria ajettaisiin tällä tavalla alas. Kyseiset junapalvelut ovat vuosikymmenten aikana vakiintuneita, ja tärkeitä tuhansille alueiden ihmisille, vaikka se ei päivittäisten käyttäjien lukumäärässä näykään. Pääradalla VR olisi mahdollisesti lisäämässä vuoroja Järvenpään Saunakallioon ja Kyrölään. . 044 3120 795 Lisää koulutuksia osoitteessa www.psk.? PSK-Aikuisopisto Kansankatu 47 B, 3krs, 90100 Oulu, www.psk.? Vuorikatu 19, 00100 Helsinki puh.09-173 441 myyntipalvelu@hotelarthur.fi www.hotelarthur.fi -200m rautatieasemalta ? Sydäntalven tarjous Härmän Kylpylässä t .BKPJUVT I IVPOFFTTB KB QVPMJIPJUPSVPLBJMVU t 6VEFO LZMQZMÊO KB LVOUPTBMJO WBQBB LÊZUUÚ t Y IJFSPOUB NJO . ja 8.5.2014 (2 iltaa), lisätiedot kouluttaja Heikki Karppanen, puh. Vielä muutama vuosi sitten Saunakallioon ja Kyrölään liikennöitiin nykyistä enemmän, eikä se silloinkaan edellyttänyt karsimista Purolasta tai Nuppulinnasta. VR on onnistunut parantamaan lä- Käytetyt varaosat - takuulla! Uudenveroiset varaosat saat meiltä nopeasti ja varmasti. Netin kautta tilaukset ympäri vuorokauden! Liiketalouden perustutkinto, merkonomi, oppisopimuksella, jatkuva haku, lisätiedot kouluttaja Harri Ojanperä, p. 044 3120 786 natettava ajatus, mutta sen takia ei ole tarvetta lopettaa muita vuoroja. 044 5128 297 Verkkojulkaisujärjestelmien käyttö (WordPress, Joomla), 3.4. Kansanedustaja Antti Kaikkosen mielestä on välttämätöntä, että liikenne- ja viestintäministeriö kaataa suunnitelmat. . 08-838 105 www.paulinmokit.com Lyhytkoulutuksia: Esimiehen vuorovaikutustaidot työhyvinvoinnin edistäjänä, 25.2.2014, lisätiedot kouluttaja Sirpa Pieniniemi, puh. 13 17.1.2014 Kaikkonen vaatii ministeriötä estämään junavuorojen karsimiset VR kaavailee lopettavansa lähijunaliikenteen pääradalla Nuppulinnan ja Purolan junaseisakkeilla ja rantaradalla Y-junat Karjaan ja Inkoon asemilla. 044 3120 750 Myynnin ammattitutkinto, oppisopimuksella, 24.4.2014 alkaen, lisätiedot kouluttaja Teemu Simola, p. 45?/henkilö 2-hengen huoneessa sis
Y "SPNBUPTTVU ,BVSBUZZOZ SZINÊIPJUP t Y QVMMBLBIWJU t Y QÊÊTZMJQQV SBWJOUPMBO UBOTTFJIJO 169 ? /2 vrk/hlö Voimassa joka päivä 28.2.2014 saakka. Koko perheen LumiLoma t .BKPJUVT BJLVJTUB
(06) 483 1600 | myynti@harmankuntokeskus.fi | www.harmankylpyla.fi hijunien täsmällisyyttä. . 010 239 0200, TAMPERE Puh. 040 520 7006. Kerran lakkautettuja seisakkeita tuskin enää takaisin saataisiin. Henkilö-, paketti- ja maastoautot Puh. MBTUB BMMF W t 6VEFO LZMQZMÊO KB LVOUPTBMJO WBQBB LÊZUUÚ t Y I MBTLFUUFMVMJQVU 4JNQTJÚMMF +PVQJTLBMMF UBJ 7ÚZSJO )JJIUPLFTLVLTFFO Voimassa niin kauan kuin lunta riittää. Koko perh e 185 ?/vrk 320 ?/2 vrk Pe 11.4. Pääradasta pitääkin ottaa kaikki hyöty irti. JUHA TAPION KONSERTTI -JQVU û ] *MMBMMJOFO LPOTFSUJO KÊMLFFO û 7"3"" -*165 "+0*44" Vaasantie 22, Ylihärmä | Puh. Pääradalle suunnitellaan parhaillaan myös lisäraiteita, mikä lisää pääradan kapasiteettia nykyisestä, ja mahdollistaa junavuorojen lisäämisen edelleen. (02) 721 7700, SALO www.fusti.? www.auto-lehtinen.? Tervetuloa Ylläkselle! Majoitusta Äkäslompolosta www.yllasniiles.fi Puh
Asunto-oloja oli parannettava ja omakotijärjestelmä rakennettava. Tavoitteena oli pienten kylien muodostama, luonnon ja talouden tasapainoisesti yhdistävä, Virolainen ja Sukselainen hakivat oppia uudelle Suomelle ulkomailta.. Kuvat: Suomenmaan arkisto Johannes Virolainen oli keskusta-aatteen kehittäjä Virolainen omaksui ulkomailta yleis- ja talousliberaaleja näkemyksiä ?KESKUSTAPOLITIIKKAA harjoitet- tava Ml:ssa, olisiko sääntöjä muutettava?, kirjasi Johannes Virolainen muistiin Pohjoismaiden keskipuolueiden tapaamisessa 1948. Hän jatkoi: ?Eroa ei ole talonpoikaispuolueiden ja Venstren kesken kuin nimessä. Maalaisliitto tuleekin ottamaan yhä enemmän samanlaisia kantoja kuin Tanskan Venstre ja Ruotsin Kansanpuolue?. JOHANNES VIROLAINEN etsi kansainvälistä aatteellista yhteyttä agrarismiin ja liberalismiin. Hän sai vaikutteita muun muassa yhteiskuntafilosofi Wilhelm Röpkeltä, vaihtoehdosta kollektivismille ja kapitalismille. Ajatukset olivat lähellä maalaisliittolaisia talouden kolman- nen tien oppeja. Virolainen sai ajatuksia myös yhdysvaltalaiselta Arthur E. Sukselainen haluavat Maalaisliiton olevan enemmän kuin talonpoikaispuolue. ?Olemme maan ainoa keskustapuolue, sillä meillä ei ole puoluetta, joka vastaisi Ruotsin Kansanpuoluetta. Sukselainen hahmotti 1943 Suomelle tulevaisuutta ?teollisena maalaisyhdyskuntana. J. 14 17.1.2014 Johannes Virolainen valittiin presidenttiehdokkaaksi keskustan ylimääräisessä puoluekokouksessa Kuopiossa 1981. Maalaisliiton puheenjohtajana 1945?1964 ollut V. On olemassa vapaamielinen nuorisojärjestö?. Johannes Virolainen ei ollut yksin Maalaisliiton uudistamisajatuksineen. Suunnitelman kerrotaan olleen pohjana Suomen ensimmäiselle, Alvar Aallon Kokemäkijokilaakson aluesuunnitelmalle. Aluesuunnittelu edelsi valtakunnansuunnittelua, josta kasvoi aluepolitiikka. ja ehdotti Suomen jälleenrakennuksen ohjaamiseksi valtakunnansuunnittelua 1944. Virolainen ja Sukselainen hakivat oppia uudelle Suomelle ulko- mailta, kauempaa kuin vain Pohjoismaista. Hän arvioi Venstren nuorille 1949, että Urho Kekkonen ja V. Kummallakin oli yhteys liberalismiin. Sukselainen omaksui sosiaaliliberaalista ajattelua, ja Virolainen yleis- ja talousliberaaleja näkemyksiä. MAALAISLIITON johtajat seurasivat kansainvälistä aate- ja yhteiskuntapoliittista keskustelua. Käytännön keskustapolitiikan modernit keinot jalostuivat kansainvälisessä kanssakäymisessä, mutta arvot ja tavoitteet maahenkisestä keskusta-aatteesta ?asutustihentymissä. J. Keskusteltiin paljon liberalismista.? Tanskan Venstren edustajan puheenvuoro teki vaikutuksen Virolaiseen. Muistiinpanoihin tulivat merkinnät: ?Venstren oltava puolue, joka voi yhdistää kaikki vapautta puolustavat voimat?, ja ?Kansainvälinen yhteistyö. Morganilta, joka 1930-luvulla johti Tennessee-laakson aluesuunnittelua. olivat kotoperäisiä. Santeri Alkion mukaan työväki pääsisi pois suurteollisuuden orjuudesta, kun se vapautuisi tehdasseutujen ja kaupunkien sullotusta elämästä. Teollisuuslaitokset piti sijoittaa maaseudulle, ja tehdastyömiehen saada viljelysmaata
Asukkaat olivat maalaisliittolaisia, itsellisistä talopojista palkollisiin. Keskustalaisessa maailmankuvassa työn ja pääoman ristiriita ei ollut politiikan lähtökohta. Virolainenkin muokkasi näkemystään enemmän oman maan henkisen merkityksen ja yhteisön yhteenkuuluvuuden kuin taloudellisten valtasuhteiden ja omistuksen pohjalta. Ei ole sattumaa, että kyläyhteisölliset arvot ovat pysyneet keskustaliikkeen ytimessä läpi puolueen elinajan. mestynyt kirja, Maaseutuhenkinen elämänkatsomus, hahmottaa Maalaisliitolle tietä maaseutuyhdyskuntien keskustalaiseksi yleispuolueeksi. Hän kirjoittaa, ?ettei ratkaisevaa suinkaan ole se elinkeino mitä ihmiset harjoittavat, vaan se ympäristö, missä he elävät ja työskentelevät??. 2010-luvullakin voi yhtyä Maaseutuhenkisen elämänkatsomuksen linjauksiin: ?Erityisesti nykyaikana olisi maaseutu kehitettävä sellaiseksi, että se voisi suoda sijan vapaalle tutkimukselle ja uraauurtavalle rohkealle yritteliäisyydelle. - - Maaseutuyhteisönkin jäsen voi matkustaa ja ylläpitää kulttuurivuorovaikutusta keskuksiin paremmin kuin aikaisemmin ja kuitenkin säilyttää tuota sivistysperinteiden jatkuvaisuutta, joka on maaseudulle ja pienelle yhteiskunnalle ominainen arvokas piirre. Kotonaankin hän voi pysytellä maailman menon tasalla. - - Maalaisyhdyskunnan täytyy olla paikka, missä ihmisen kehittyneimmätkin tarpeet saavat tyydytyksensä.? Maa ja seutu, maa- ja kylähenki olivat Johannes Virolaisen maaseutuhenkisen elämänkatsomuksen perusta. Nykytermein sanottuna kyse oli ekologis-sosiaalisen yhteiskunnan rakentamisesta. 15 17.1.2014 pääasiassa omillaan toimeentuleva maaseutuyhteisö. Kyläyhteisön ihanne ohjasi Maalaisliiton uudistamista myös sodan jälkeen. oli nimivirhe. ei sisällä Ylen ykkösaamussa haastateltiin lauantaina 11.1. Saarikin aikanaan muuttanut sukunimensä Sukselaiseksi osoittaakseen kunnioitustaan kotikylälleen ja kyläläisille. VIROLAINEN kertoo muistelmissaan Yläsommeen talonpoikien olleen kotonaan omillaan pärjääviä, itsenäisiä ja riippumattomia pieneläjiä. Isäntä- ja palvelusväki asuivat samoissa pirteissä, söivät yhteisissä pöydissä ja työskentelivät rinta rinnan. Olihan V. J. Virolainen luonnehtii heitä ?yrittäjiksi ja työmiehiksi?. Kylä ei jakautunut punaisiin tai valkoisiin. Kylässä oli omissa taloissaan asuneita, toisten palveluksesta elantonsa hankkineita itsenäisiä työmiehiä. Se viesti on tärkeä osa Johannes Virolaisen aateperintöä. JOHANNES VIROLAISEN 1949 il- PEKKA PERTTULA Vastanimitetty valtioneuvos Johannes Virolainen eduskunnassa 2.6.1989. Sote-uudistus Ei Bror vaan Björn pääkirjoituksessa 15.1. Björn Wahlrooirtisanomissuojaa sia, ei Bror Wahlroosia. SUOMENMAAN SOSIAALI- JA terveydenhuollon työntekijöille ei ole tulossa irtisanomissuojaa sote-uudistuksen yhteydessä, kertoo Keskisuomalainen. Irtisanomissuojasta kuitenkin luovuttiin kunnista tulleen palautteen perusteella, kertoo hallitusneuvos Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriöstä. Järvisen mukaan kunnista kerrottiin, että irtisanomissuoja haittaa säästöjen toteuttamista ja uusien rakenteiden luomista. Hän arvioi, että irtisanominen voi uhata pääasiassa hallintohenkilöstöä. Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitosta (Jyty) kritisoidaan irtisanomissuojan puuttumista. Edunvalvontajohtaja Marja Lounasmaan mukaan asia voi aiheuttaa paniikkia työpaikoilla. Annelin ystävät järjestävät lauantaina 15.2. ?Ystävältä ystävälle? tapahtuman Kankaanpään kuntoutuskeskuksessa, Kelankaari 1, joka alkaa klo 13 lounaalla. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Timo 040 - 577 4387 ja Anitta 0500 - 664 625 Nyt katseet ikkunoihin! Säästä rahaa ja energiaa vaivattomalla pokanvaihdolla Aidot perinneikkunat, ovet ja kiintokalusteet valmistaa Puusepänliike Komeromäki Viljatie 2 - Kokemäki (02) 48029393. Lehden mukaan lain valmistelussa harkittiin viiden vuoden irtisanomissuojaa, jollainen suojaa kuntien työntekijöitä kuntaliitoksissa.
kansanedustaja, Keskustan koulutusverkoston vetäjä Inkeri Kerola (kesk) . puoluesihteeri Timo Laanisen puhepaja Miten yhdistys ja kunnallisjärjestö toimivat? . Keskustan varapuheenjohtaja Juha Rehula . diakoni, tutkija Raija Eeva . lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula Keskustan järjestöuudistus . Millaisen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen Suomi tarvitsee. 15.30 Päiväkahvi. . KESKUSTAN JÄSENSIVUT Keskustan politiikka- ja toimintapäivät Jyväskylässä 8. kansanedustaja Mikael Jungner (SDP) Paikalla Jyväskylässä on myös iso joukko eurovaaliehdokkaitamme. 9. Kelin ja osallistujien iän mukaan tekemistä on sekä ulkona että sisätiloissa. Hinnat Viikonloppuun myydään sekä täysihoitopaketteja (sisältää tulokahvin, 2 lounasta, iltapäiväkahvin, iltajuhlan buffetteineen sekä majoituksen valitussa luokassa) että päiväkohtaisia lippuja. Täysihoitopaketti 2 hengen huoneessa maksaa 200 ?/ henkilö ja 1 hengen huoneessa 250 ?/henkilö. kansanedustaja Paula Lehtomäki Vesaiset järjestävät ohjattua toimintaa lapsille kumpanakin päivänä. helmikuuta Kravatit nurkkaan Jyväskylässä 8. varapuheenjohtaja Riikka Pakarinen . . varapuheenjohtaja Annika Saarikko Kotimaisen ruuan ja maatalouden tulevaisuus Miten rakennan vaikuttavan puheen? . 10 Ilmoittautuminen ja tulokahvi klo 10 - 11 Virittäytyminen viikonloppuun: Miten meillä menee? Miltä Keskusta näyttää? . Juontaja: kansanedustaja Anu Vehviläinen Suomen turvallisuuspolitiikka muuttuvassa maailmassa . kyberturvallisuusjohtaja Jarno Limnéll . 15.00 Sote-muutoksesta todelliseen uudistukseen . totta vai tarua? ajankohtaiskeskustelu Suomen koulutuspolitiikasta . mitä, miksi ja kenelle? . Ulkopuolisista nimistä mainittakoon kokoomuslainen kunta- ja hallintoministeri Henna Virkkunen, SDP:n kansanedustajat Mikael Jungner ja Tuula Peltonen, professori Jussi Huttunen sekä Kirkon ulkomaanavun toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen. Lauantai 8.2. Ohjelma muutosvarauksin klo 9 . kansanedustaja, erityisluokanopettaja Tuula Peltonen (SDP) . 9. Pohdimme EU:n tulevaisuutta ja lähestyviä vaaleja. luokanopettaja, rehtori Vesa Jalonen . su la (sisältää iltajuhlan) la (ei iltajuhlaa) su 100 ? 70 ? 50 ? 30 ? Tasa-arvoinen koulutus . Luvassa on jokaiselle jotakin: asiantuntija-alustuksia, eväitä paikallisen keskustatoiminnan vireyttämiseen sekä omien osaamisalueiden vahvistamiseen. Emmekä unohda kokemusten vaihtoa ja vuorovaikutusta toisten samanhenkisten kanssa. EU:n rooli ja kehitys sekä EU-politiikan suuntaviivat . järjestöpäällikkö Pekka Reponen, . Aimo Asikainen, Vaajakosken Keskustaseura ja Jyväskylän kunnallisjärjestö Klo 15.00 . Viimeiset alustajanimet varmistuvat lähipäivinä. 12.30 Viikonlopun koko kattaus näkyy oheisesta ohjelmasta. varapuheenjohtaja Juha Rehula virittää keskustelun Twitter tutuksi-työpaja . 13.30 Lounas Klo 13.45 . helmikuuta järjestettävillä politiikka- ja toimintapäivillä on luvassa politiikkaa ja toimintaa koko viikonlopun verran. Lasten (4 ? 14-vuotiaat) hinta lisävuoteessa on 70 ?. Ilman majoitusta olevat osallistumismaksut: la . viestintävastaava Päivi Tiittanen Klo 12.30 . puheenjohtaja Juha Sipilä . professori Jussi Huttunen . kansanedustaja Seppo Kääriäinen . He ovat mukana seminaarien keskusteluissa ja myös niiden välillä tavattavissa vapaamuotoisissa merkeissä. klo 11.15 . Käymme läpi Suomen selviytymisen näkymiä niin talouden kuin ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Keski-Suomen maakuntavaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Mauri Pekkarinen . Keski-Suomen malli: näin sotepalvelut uudistettaisiin maakunnassani. Kehitämme järjestötoimintaamme yhä parempaan iskuun. Seminaarien ja työpajojen alustajina on puolueen omaa kärkikaartia sekä paljon muita asiantuntijoita. Teija Tiilikainen tai Juha Jokela, Ulkopoliittinen instituutti . tilaisuuden vetää Keskustan Opiskelijaliiton puheenjohtaja Jirka Hakala Vanhemmuuden kustannusten ja hoitovastuun tasaaminen, isät kotiin? . Keskustanuorten puheenjohtaja Teppo Säkkinen Yksinelävien Suomi
Keskustan Rantasalmen kj:n puheenjohtaja Pekka Hynninen Klo 19 Iltajuhlassa buffet-päivällinen, eurovaaliehdokkaiden puheita ja muuta mukavaa ohjelmaa. Mihin menet kuntauudistus? . 11.45 Klo 12.00 . Jyväskylän Energia Oy:n toimitusjohtaja Tuomo Kantola . Kehyskuntien tila ja tulevaisuus, kunnallistaloudellinen näkökulma yliopiston lehtori, HT Lotta-Maria Sinervo . Kuntien taloushaasteet, Sulkavan kunnanjohtaja, tutkija Tanja Matikainen . Juontaja: Keskustanuorten varapuheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu Katja Asikainen Nuorten syrjäytymiseen on puututtava yhteisvoimin . viestintävastaava Päivi Tiittanen Miten rakennan vaikuttavan puheen? . miten edistetään nuorten ja ikääntyvien työllistymistä? Paikallisyhdistyksen ja kunnallisjärjestön vuosi . kansanedustaja Aila Paloniemi Suomalainen sosiaaliturva: kannustavaa, vastikkeellista vai jotain muuta? Päätössanat . Jasi Kuokkanen, Vantaa Ilmoittautuminen ja lisätiedot Viimeisin ohjelma löytyy Keskustan nettisivuilta www.keskusta.?/Suomeksi/Osallistu-ja-vaikuta/Politiikka--ja-toimintapaivat . Ilmoittautuminen joko sähköpostitse puoluetoimisto@keskusta.. puoluesihteeri Timo Laaninen Klo 12.30 Loppulounas Hyvää kotimatkaa! Tiukentuvat työmarkkinat . Kirkon ulkomaanavun toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen Globaali maatalous ja ruokaturva osa vaikuttavaa kehityspolitiikkaa . Etsivä nuorisotyö on tuloksellista erityisnuorisotyöntekijä Anne Härkin 10.30 . Koneyrittäjien liiton puheenjohtaja Asko Piirainen . ja hihat Klo 15.45 . Kuntauudistus kestävälle pohjalle, Keskustan kunta- ja aluetyöryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Tapani Tölli . Kuntatalouden iso kuva, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen . järjestöpäällikkö Pekka Reponen . toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen . toimittaja Abdirahim Husu Hussein Verkkosivut entistä ehommaksi ?työpaja . MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maahan muuttaneet osaksi Keskustan toimintaa . 10.15 Kehyskunnat kuntauudistuksen puristuksessa . 17.00 ylös Sunnuntai 9.2. Mistä 200 000 uutta työpaikkaa ja 10 000 uutta yrittäjää? 9.00 . Liittyäkö vai ei - kehyskuntien päättäjien puheenvuorot: Muuramen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Juha Kaistinen (sd) Naantalin kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Heini Jalkanen (kesk) . Kuntauudistus itsehallinnon näkökulmasta, professori Arto Haveri . Mitä kuuluu kuntauudistukselle? kunta- ja hallintoministeri Henna Virkkunen . Juontaja: Sallamaarit Markkanen, kunnanvaltuutettu (kesk), Sillinjärvi Hiilenmustaa vai uusiutuvaa energiaa? . ylijohtaja Hannu Rossilahti, ARA Twitter tutuksi-työpaja . kolme erilaista maahanmuuttajan tarinaa . Juontaja: kansanedustaja Timo Korhonen Yhteinen päätöstilaisuus: Minä vai me? . puoluesihteeri Timo Laanisen puhepaja Tavataan torilla . ekonomisti Kalle Laaksonen . Sinikka Varila, Helsinki, . 12.30 Mistä valoa kuntien talouteen? . tai https://www.lyyti.?/reg/Politiikka_ja_toimintapaivat_9158 Kysy myös yhteiskuljetuksia omasta piiritoimistosta tai kokoa itse autollinen väkeä. Tätä kevään suurinta puoluetapahtumaa ei kannata jättää väliin. Muista ilmoittautua tammikuun loppuun mennessä. hallintopäällikkö Merja Perälä Asumisen oudot kuviot: maaseudulle ei saa rakentaa, kaupungeissa ei varaa asua . Pekka Hynninen, Rantasalmi, . puolueen varapuheenjohtaja Juha Rehula, . toiminnanjohtaja Hanna Vuola Kunnallisjärjestön ja valtuustoryhmän johtaminen . vinkkejä paikallisen toiminnan vireyttämiseen
Kun vaalipiirinä on koko maa, ehdokkaamme eivät millään ehdi käydä joka kylässä ja kaupunginosassa. Puolueen vaalikampanjaan on tarkoitus käyttää 300 000 euroa eli vain runsas kolmasosa siitä, mitä käytettiin vuoden 2009 eurovaaleissa. Vaalibudjetin lopullinen suuruus riippuu meistä Keskustan jäsenistä. Yhdistyksen tarkoitus on luoda keskustalaisen yrittäjäpolitiikan linjauksia. Sama urakka on käynnissä myös kotimaassa. Keskustalla on nyt erinomainen mahdollisuus nousta suunnannäyttäjäksi niin Suomessa kuin EU:ssakin. Tuomme keskustahenkisten yrittäjien viestiä puoluejohdolle ja eduskuntaryhmälle. Kun se on löytynyt, ottakaa rohkeasti yhteyttä häneen tai vaalipäällikköön ja tarjotkaa apuanne kampanjaan. Järjestämme arpajaiset eurovaalikampanjan rahoittamiseksi. Onnistummeko siinä, se riippuu vain ja ainoastaan meistä itsestämme. Timo Laaninen Syksyn puoluevaltuustossa nimetyt Keskustan eurovaaliehdokkaat Johannes Hirvaskoski Elina Lappalainen Varatuomari Vantaalta Opiskelija, kotiäiti Oulusta Petri Honkonen Sanna Lehtinen Maaseudun kehittäjä ja opiskelija Saarijärveltä Teologian tohtori, kansanedustajan avustaja Helsingistä Johanna Häggman Kansanedustajan avustaja Forssasta Jouni Ovaska Opiskelija Hämeenkyröstä Anneli Jäätteenmäki Euroopan parlamentin jäsen, varatuomari Helsingistä Antti Pakkanen Lainkäyttösihteeri Haminasta Elsi Katainen Mikael Pentikäinen Kansanedustaja ja maatilayrittäjä Pielavedeltä Yrittäjä, metsänhoitaja ja toimittaja Helsingistä Timo Kaunisto Hannu Takkula MMM, maatalousyrittäjä Alastarolta Kasvatustieteiden maisteri, Euroopan parlamentin jäsen Oulusta Ann-Mari Kemell KTM ja yritysverotuksen asiantuntija Espoosta Mirja Vehkaperä Hanna Kosonen Paavo Väyrynen FM, luovien alojen yritysneuvoja Savonlinnasta Valtiotieteen tohtori, kunniapuheenjohtaja Keminmaalta Kansanedustaja, luokanopettaja Oulusta Uutta keskustalaista yrittäjätoimintaa Keskustayrittäjät Tuntuuko sinusta joskus siltä, että päättäjät eivät ymmärrä riittävästi yrittäjän arkea? Kiinnostaako sinua suora poliittinen vaikutuskanava yrittäjäasioissa. . Lunastakaa arvat. Yhdistyksen kotisivut ovat osoitteessa www.keskustayrittajat.. Nimesimme 17 ehdokasta jo marraskuun lopulla Kuopion puoluevaltuustossa. Se on jokaiselle jäsenelle tehokas ja konkreettinen keino tukea Keskustan työtä eurovaaleissa. Haluaisitko keskustella samanhenkisten kollegoiden kanssa niin arjen asioista kuin politiikasta? Mikäli vastauksesi yhteenkin kysymykseen on myöntävä, Suomen Keskustayrittäjät voisi olla sinun vaikutuskanavasi. Käymme nämäkin vaalit niukkasbudjetilla. Keskeisiä yhteistyökumppaneitamme ovat puolueen omien toimijoiden lisäksi Suomen Yrittäjät, Perheyritysten Liitto, MTK ja Elinkeinoelämän Keskusliitto. Keskustayrittäjien ensimmäisenä puheenjohtajana toimii yrittäjäneuvos Risto Heikkilä Kymenlaaksosta. Sen he ovat ansainneet, kun ovat panneet itsensä peliin puolueen puolesta. Ehdokkaiden yhteystiedot löytyvät esimerkiksi puolueen nettisivujen kautta. Eurovaalit ovat tällä kertaa poikkeuksellisen tärkeät, sillä EU hakee nyt suuntaa talouskriisistä ulos ja eteenpäin. Keskustan vaalivalmistelut ovat sujuneet varsin mallikkaasti. Ehdokasasettelumme on valmistumassa nopeammin kuin monissa aiemmissa eurovaaleissa. Ehdokkaat tekevät jo täyttä päätä vaalityötä eri puolilla Suomea. Samassa kokouksessa hyväksytään Keskustan vaaliohjelma. Ehdokaslistamme kestää varmasti vertailun kaikkien kilpailijoiden kanssa. Euroehdokkaat tarvitsevat tukea Euroopan parlamentin vaaleihin on aikaa enää runsaat neljä kuukautta. Siksi teidän jäsenten ja tuhansien luottamushenkilöiden tekemä työ on ensiarvoisen tärkeää. Listaltamme löytyy varmasti jokaiselle keskustalaiselle mieluinen ehdokas. Näiltä osin menestymisen edellytykset ovat kunnossa. Mutta paljon on vielä tehtävää. Mitä paremmin ne onnistuvat, sitä enemmän voimme käyttää varoja hyvien ehdokkaidemme markkinointiin. Puolue on saatu kovalla työttä velattomaksi emmekä aio ottaa velkaa näidenkään vaalien hoitamiseen. Siksi vetoan kaikkiin Keskustan jäseniin, joiden postiluukusta lähiviikkojen aikana kolahtaa puolueen arpakuori. Mutta jäsenet voivat tehdä vielä paljon muutakin. Hyvät ehdokkaamme tarvitsevat sekä aineellista että henkistä tukea. Loput kolme ehdokasta nimetään viimeistään helmikuun lopulla pidettävässä puoluehallituksessa. Sieltä löytyvät yhteyshenkilöt, säännöt sekä jäseneksi liittymislomake. Tule mukaan ajamaan yrittäjien ja koko Suomen asiaa!
Politiikkaverkon. 050 388 0011.. Pääset sitä kautta hakemuslomakkeeseen. Jos salasana on hukassa, käytä Politiikkaverkon kirjautumissivulla olevaa Unohditko salasanasi ?toimintoa. Aloitteet puoluekokoukselle viimeistään 13.3.2014 Keskustan sääntöjen mukaan puoluekokouksessa käsitellään aloitteet, jotka puolueen jäsenyhdistykset ovat viimeistään kolme kuukautta ennen puoluekokousta puoluehallitukselle kirjallisesti esittäneet. Ensi kesäkuun Turun puoluekokoukseen on jäsenjärjestöjen toimitettava aloitteet osoitteeseen aloitteet@keskusta.. Täytä lomakkeen kentät huolellisesti, sillä virheelliset sähköpostiosoitteet, nimet yms. Mikäli henkilö kuuluu useampaan verkostoon, pääsee hän kirjautumaan samalla tunnuksella ja salasanalla kaikkiin niihin verkostoihin, joiden jäsen hän on. Verkostoihin haetaan ja niihin kirjaudutaan osoitteessa www.politiikkaverkko.. viimeistään 13.3.2014. Mikäli sähköpostia ei ole käytettävissä, voi aloitteet lähettää myös postitse: Suomen Keskusta rp/aloitteet, Apollonkatu 11a, 00100 HELSINKI. Myöhästyneitä aloitteita ei oteta puoluekokouksen käsiteltäväksi vaan 13.3.2014 jälkeen tulleisiin aloitteisiin vastaa puoluehallitus. Puoluekokous 13. aiheuttavat myöhemmin ongelmia. Jos olet jo jonkin verkoston jäsen ja haluat hakea uusiin verkostoihin, toimi seuraavasti: Kirjaudu osoitteessa www.politiikkaverkko.. vaikutuskanava Keskustan jäsenille Keskusta avasi marraskuun alussa jäsenilleen uuden vaikutuskanavan . Sen kautta jäsenet voivat vaikuttaa Keskustan ja sen eduskuntaryhmän politiikan, ohjelmien ja muiden linjausten valmisteluun. . sellaisen verkoston sivulle, jonka jäsen jo olet. Jossakin kohtaa verkoston sivulla on toiminto ?Verkostoni?. Klikkaa kohtaa ?Katso kaikki verkostot ja hae jäsenyyttä?. otsikon alla olevaa linkkiä. Verkossa voi myös käydä keskustelua ajankohtaisista asioista sekä saada käyttöönsä tietoa ja aineistoja. www.politiikkaverkko.? Politiikkaverkko koostuu useista aihealueittain jakaantuneista verkostoista (esimerkiksi kunta- ja alue-, Eurooppa- ja koulutusverkostot), joihin puolueen jäsenet voivat hakea. p. KESKUSTAN JÄSENSIVUT Politiikkaverkko Verkostot, joihin Keskustan jäsen tällä hetkellä voi hakea Politiikkaverkossa: ? Ulko- ja turvallisuuspoliittinen verkosto ? Eurooppaverkosto ? Kunta- ja alueverkosto ? Sisäisen turvallisuuden verkosto ? Sosiaali- ja terveysverkosto ? Perheverkosto ? Ikääntymisverkosto ? Koulutusverkosto ? Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoverkosto ? Työelämä- ja tasa-arvoverkosto ? Ympäristö- ja asuntoverkosto ? Liikenne- ja viestintäverkosto ? Maaseutuverkosto Lisätietoja: ? Politiikkaverkon sisällöt ja yleinen toiminta: poliittinen sihteeri Ilkka Miettinen ilkka.miettinen@keskusta.? ? Politiikkaverkon tekninen toiminta: tietohallintopäällikkö Tino Holma tino.holma@keskusta.? . 15.6.2014 Turussa Aloitteiden käsittelyn helpottamiseksi puoluetoimisto toivoo siis niiden lähettämistä ensisijaisesti sähköpostilla joko erillisessä liitteessä tai sähköpostiviestin tekstikentässä. Lisätietoja: poliittinen sihteeri Helena Pakarinen helena.pakarinen@keskusta.. Jos haet ensimmäistä kertaa jäsenyyttä Politiikkaverkkoon, käytä kirjautumissivun oikeassa laidassa Uusi jäsen . Verkostoja on nyt toiminnassa 13. Jokaisella yksittäisellä verkostolla on Politiikkaverkossa oma tilansa, jossa voivat työskennellä vain tähän verkostoon hyväksytyt jäsenet. Pääset toiminnassa olevien verkostojen luetteloon ja voit hakea jäsenyyttä niihin. Salasanan ja tunnuksen saat sähköpostiisi siinä vaiheessa, kun haet ensimmäistä kertaa jonkun verkoston jäseneksi
Näin saamme nopeastikin hoidettua sekä toimintaan että politiikan sisältöihin liittyvät viestit molempiin suuntiin. Kepupyörä pyörät pyörimään! Vastaanottaja maksaa postimaksun Henkilöilmoituslomakkeet löytyvät puolueen nettisivuilta osoitteesta: www.keskusta.?/Suomeksi/topmenu/Jarjestotyo/Jarjestoaineisto . Mikäli yhdistyksellä ei ole mahdollisuutta tulostaa lomakepohjia, niitä voi pyytää myös piiritoimistoista tai puoluetoimistosta. Kokouksissa riittää asiaa Näillä puolueen toimittamilla jäsenperhe-Sentterin sivuilla on malliluonnokset kevään vuosikokousten esityslistoiksi. Uusi aktiivisen toiminnan vuosi on alkanut. Keskustelussa on mukana myös Varsinais-Suomen piirin tuore toiminnanjohtaja Hanna Vuola. helmikuuta kello 19 alkaen. Tuolloin käsittelemme puolueen järjestötoimintaa ja sen uudistamistarpeita varapuheenjohtaja Juha Rehulan johdolla. Vielä on aikaa kutsua koolle vaikka johtokunnan tai yleinen kokous ja katsoa tupailta yhdessä ajankohtaiskeskustelun virittäjänä. Ohjelmaa voi tuttuun tapaan seurata osoitteessa www.virtuaalitupailta.. Paikallisten toimijoiden näkemyksiä mukaan tuo vantaalainen keskusta-aktiivi Irja Ansalehto-Salmi. Järjestöuudistuksen ja jäsenyyden ympärille keskittyvä tupailta antaa hyviä eväitä jatkaa keskustelua myös paikallisen toiminnan uudistamisesta. klo 19 Vuoden 2014 ensimmäinen virtuaalinen tupailta järjestetään tiistaina 4. Käyttäkää hyväksenne. Suomen Keskusta r.p. VASTAUSLÄHETYS Tunnus 500 5131 00003 HELSINKI Kokouksissa kannattaa käyttää aikaa siihen, miten eri vaalien ehdokashankintaan ja vaalityön tekemiseen panostetaan jokaisen yhdistyksen alueella. Meidän puolueen toimijoiden on yhteisvoimin pidettävä huoli siitä, että tieto kulkee paikallisyhdistyksistä ja kunnallisjärjestöistä piireihin ja puoluetoimistoon sekä myös päinvastaiseen suuntaan. Jotta viesti kulkisi oikeille henkilöille heti toimintavuoden alusta alkaen, pyydämme Teitä toimittamaan kunnallisjärjestöjen, paikallisyhdistysten sekä naisten ja nuorten yhdistysten luottamushenkilötiedot (puheenjohtajat, varapuheenjohtajat, sihteerit jne.) piiritoimistoon tammikuun loppuun mennessä. Iso osa puolueen yhteydenpidosta tapahtuu nykyisin sähköisesti. Siksi toivomme, että yhdistyksissä etsitään ja ilmoitetaan vastuuhenkilöiden ajantasaiset sähköpostiosoitteet. Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten puheenjohtajat ja sihteerit Henkilövalintojen tiedot piireihin Kepupyörä Syyskokoukset henkilövalintoineen on pidetty. . Jos haluat kommentoida keskustelua, se käy helposti esimerkiksi facebook-tunnusten avulla.. Tämäkin mahdollisuus kannattaa hyödyntää. Myös malliesityslistat löytyvät puolueen nettisivulta kohdasta Järjestötyö. Sieltä löytyy myös tilanpuutteen vuoksi tästä pois jätetty pitäjäpaikallisyhdistyksen malliesityslista. HINTA: 648 euroa/pyörä F Miesten pyörä Wega 413 F Naisten pyörä Capella 183 Lähiosoite, postinumero ja postitoimipaikka: Sähköpostiosoite ja puhelin: Nimi: TILAUSLOMAKE Virtuaalinen tupailta 4.2. Myös aloitteiden tekeminen ja lausuntojen antaminen on puolueen järjestötoiminnan keskeistä antia
Teemakeskustelu Käydään keskustelu johtokunnan esittämästä teemasta. 7. (Aikataulu; jäsenrekisteri päivitetty 13.4.2014 mennessä). 12. Vaaliasiat Euroopan parlamentin vaalit 25.5.2014: Käsitellään paikallista vaalitoimintaa piirin ja puolueen ohjeiden pohjalta. Eduskuntavaalit 2015: Käsitellään eduskuntavaaleihin 2015 valmistautumista. Paikallisyhdistyksen vuosikokouksen esityslista 2014 1. Toimintakertomus 2013 Esitetään paikallisyhdistyksen toimintakertomus vuodelta 2013 ja päätetään siitä. Käydään keskustelu johtokunnan esittämästä teemasta 15. (Aikataulu; jäsenrekisteri päivitetty 13.4.2014 mennessä) Todetaan kokouksen osanottajat sekä kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Keskustellaan jäsenkeräyksestä ja uusien jäsenten hankinnasta kunnallisjärjestön alueella. 4. Ilmoitusasiat Aloitteet on toimitettava (Word-liitetiedostona tai sähköpostin tekstikentässä) puoluetoimistoon viimeistään 13.3.2014 ensisijaisesti sähköpostilla osoitteeseen aloitteet@keskusta.? Aloitteet voi lähettää myös postitse: Suomen Keskusta/aloitteet, Apollonkatu 11a, 00100 Helsinki 10. Aloitteet a) käsitellään jäsenten tekemät aloitteet b) käsitellään puoluehallituksen, piirihallituksen ja kunnallisjärjestöjen pyytämät lausunnot c) päätetään aloitteiden tekemisestä kunnallisjärjestölle, valtuustoryhmälle, piirihallitukselle ja puoluehallitukselle d) päätetään aloitteiden tekemisestä puoluekokoukselle puolueen sääntöjen mukaisesti. Valitaan paikallisyhdistyksen edustajat kokouksiin 13. Kannanotto tai tiedote Päätetään kokouksen kannanotosta tai tiedotteesta. 10. Kokouksen järjestäytyminen Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi (2) pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi (2) ääntenlaskijaa. 8. Toimintakertomukset 2013 Esitetään kunnallisjärjestön ja kunnanvaltuustoryhmän toimintakertomukset vuodelta 2013 ja päätetään niistä sekä kuullaan kertomus kirkkovaltuustoryhmän toiminnasta Eduskuntavaalit 2015: Käsitellään eduskuntavaaleihin 2015 valmistautumista. Jäsenrekisteri- ja organisaatiotalkoot, jäsenkeräys ja uusien jäsenten hankinta 3. Työjärjestyksen hyväksyminen Hyväksytään kokouksen työjärjestys. 5. Kunnallisjärjestön vuosikokouksen esityslista 2014 Oikeus nimetä ehdokkaita (enintään kaksi/yhdistys) jäsenäänestykseen on Keskustan paikallisyhdistyksillä ja muilla perusjärjestöillä. 1. Kokouksen avaus, kunnallisjärjestön puheenjohtaja Seurakuntavaalit 2014: Valmistellaan seurakuntavaalien ehdokashankintaa ja päätetään tarvittavista toimenpiteistä (ehdokasasettelun aikataulu, ehdokaskiintiöt paikallisyhdistyksille). 2. Muut asiat Esitetään paikallisyhdistyksen tilinpäätös ja toiminnantarkastuskertomus edelliseltä tilikaudelta. 11. Kokouksen päättäminen, kokouksen puheenjohtaja 7. Jäsenrekisteri- ja organisaatiotalkoot, jäsenkeräys ja uusien jäsenten hankinta tuuvapauden myöntämisestä johtokunnalle ja muille tilivelvollisille. Todetaan jäsenrekisterin- ja paikallisyhdistyksen yhdistysrekisteri tietojen päivitystila. Aloitteet Hyväksytään kokouksen työjärjestys. a) käsitellään jäsenyhdistysten tekemät aloitteet b) käsitellään piirihallituksen pyytämät lausunnot. c) päätetään aloitteiden tekemisestä valtuustoryhmälle, piirihallitukselle ja puoluehallitukselle. d) päätetään aloitteiden tekemisestä puoluekokoukselle puolueen sääntöjen mukaisesti. 5. Kokouksen järjestäytyminen Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi (2) pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi (2) ääntenlaskijaa. 3. Tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vas- Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat sekä ne asiat, jotka kokous päättää ottaa käsiteltäväkseen. 17. Kokouksen kannanotto tai tiedote Päätetään kokouksen kannanotosta tai tiedotteesta. 16. Edustajat kokouksiin Keskustellaan jäsenkeräyksestä ja uusien jäsenten hankinnasta paikallisyhdistyksen alueella a) Suomen Keskustan puoluekokoukseen (Turku 13 - 15.6.2014) Valitaan yksi (1) edustaja paikallisyhdistyksen varsinaisten jäsenten jokaista alkavaa 100-lukua kohden ja heille varajäsenet kaksivuotiskaudeksi. b) Keskustanaisten piirin kokouksiin Valitaan edustajat Suomen Keskustanaiset ry:n piirin kokouksiin (mikäli py on Suomen Keskustanaiset ry:n jäsen ja valintoja ei ole tehty syyskokouksessa 2013) 8. Tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä johtokunnalle ja muille tilivelvollisille. 13. Evästykset kokouksiin lähteville ja luottamushenkilöiden toimintaselostukset Aloitteet on toimitettava (Word-liitetiedostona tai sähköpostin tekstikentässä) puoluetoimistoon viimeistään 13.3.2014 ensisijaisesti sähköpostilla osoitteeseen aloitteet@keskusta.? Annetaan evästyksiä eri kokouksiin lähteville paikallisyhdistyksen edustajille sekä kuullaan alueelta valittujen kunnallisten luottamushenkilöiden toimintaselostukset. Aloitteet voi lähettää myös postitse: Suomen Keskusta/aloitteet, Apollonkatu 11a, 00100 Hki. 14. Teemakeskustelu 6. Evästykset kokouksiin lähteville, luottamushenkilöiden toimintaselostukset ja kunnallispoliittiset kysymykset Annetaan evästyksiä eri kokouksiin lähteville kunnallisjärjestön edustajille ja luottamushenkilöille sekä kuullaan alueelta valittujen luottamushenkilöiden toimintaselostukset sekä käsitellään kunnallispoliittiseen toimintaan liittyviä kysymyksiä (Voidaan tarvittaessa yhdistää kohdan 6 kanssa) 14. Vaaliasiat Euroopan parlamentin vaalit järjestetään 25.5.2014. Käsitellään paikallista vaalitoimintaa kunnallisjärjestön, piirin ja puolueen ohjeiden pohjalta. 11. Ilmoitusasiat 6. Tilinpäätös ja toiminnantarkastuskertomus 16. Oikeus nimetä ehdokkaita (enintään kaksi/ yhdistys) jäsenäänestykseen on Keskustan paikallisyhdistyksillä ja muilla perusjärjestöillä. Seurakuntavaalit 2014: Käsitellään ja päätetään osallistumisesta marraskuussa 2014 pidettäviin seurakuntavaaleihin. Esitetään kunnallisjärjestön tilinpäätös ja toiminnantarkastuskertomus edelliseltä tilikaudelta. 12. Kokouksen avaus, paikallisyhdistyksen puheenjohtaja 2. Kokouksen osanottajat, laillisuus ja päätösvaltaisuus Todetaan kokouksen osanottajat sekä kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 4. Muut asiat Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat sekä ne asiat, jotka kokous päättää ottaa käsiteltäväkseen. 17. Kokouksen osanottajat, laillisuus ja päätösvaltaisuus Todetaan jäsenrekisteri- ja organisaatiotalkoiden päivitystila kunnallisjärjestön alueella ja päätetään tarvittavista toimenpiteistä. Työjärjestyksen hyväksyminen 9. Kokouksen päättäminen, kokouksen puheenjohtaja. Tilinpäätös ja toiminnantarkastuskertomus 9. Edustaja ja varaedustaja puoluekokoukseen (Turku 13.-15.6.2014) Valitaan kunnallisjärjestön yksi (1) edustaja ja yksi (1) varaedustaja puoluekokoukseen seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. 15
22 17.1.2014 NOPEAT TILAUKSET JA LUOTTOPÄÄTÖKSET 040 553 2428 tai myynti@rally.fi OTAMME MYÖS VAIHDOSSA - TARJOA HETI! TGB 550 4x4 2 VU TA TA KUU TRAKTORI V-aura 800,-. USA 250 41 Hv Suomen suosituin mönkijä lumitöihin, polttopuu- ja ranka-ajoon jo 9 vuotta! PARAS LUMITYÖKONE OT 2890? Ylivoimaiset ominaisuudet. Käy alv. loput 175?/kk - isoimmat Saatavilla (vain TGB:hen) markkinoiden paras kotimainen FINMAN Euroopan 1 merkki jolla voi kasata tieliikennemönkijöissä! V-Aura jopa 2,5 m korkeita kinoksia TA arvo TA SÄHKÖVINSSI JA FINMAN V-AURA TAI TELIKÄRRY KAUPANPÄÄLLE! VINSSI KAUPANPÄÄLLE! TGB 550 EFI + EPS TRAKTORI 8890? ENNAKKOTILAAJILLE 1995 ? +tk EUROOPAN TURVALLISIN MOPOAUTO OMALLA 12 V HYDRAULIPUMPULLA. Käsiraha 495,- loput 12x145,-/kk OT Led-valot, Sparco kuppipenkit 4-pistevöillä, Kenwoodin äänentoisto jne. Bellier Racing 12.990 ? + tk Käsiraha 1500,- loput 240,-/kk. OTAMME VAIHDOSSA HENKILÖAUTOJA! Käsiraha 1500,- loput 240,-/kk. MODULARBOX OY www.rally.fi P. 010 7557 250 YLITORNIO Alkkulanraitti 127 Puh. 040 553 2428 Kantavuus n. MAXXIS Big Horn testivoittajarenkaat Käsiraha 900. 010 7557 450 *Lankapuhelimesta soitettaessa: 8,28 snt/puh + 5,95 snt/min (alv 24%), matkapuhelimesta soitettaessa: 8,28 snt/puh + 17,04 snt/min (alv 24%). kk apaa.co m. Made in Taiwan O - Kunnolla painoa työhommiin = teho-pito-paino - Aito 100 % 4-veto oikealla erillisellä etupään FINMAN lumilevy 490,ei automaattinen 4-veto +tk - lukkokatkaisijalla, kulutuskumi alareunassa Suurin maavara 305 mm, erillisjousitettu - Pienin polttoaineen kulutus - Edullinen hankintahinta - Laadukas Come Up sähkövinssi kaupanpäälle arvo 490,- Vakiona markkinoiden parhaimmat, laadukkaimmat ja 26. 510 mm sis. ALV 24% KUU Kartanonherrantie 9, 02920 ESPOO kehä III MEILLÄ TAKUU, HUOLTO JA VARAOSAT PELAA VARMASTI! Toimitus alk. 2000 lev.1020 kork. 1350 kg. HYDRAULISELLA kipillä! VU Ranskan vanhin mopoautomerkki. 13.990 ? UUTUUS! RALLY USA 2500 Toimii omalla 12 V akulla 2 JAPANILAINEN, markkinoiden paras/luotettavin/hiljaisin GT Edition YANMAR Diesel-moottori. + tk Lavan mitat: pit. loput 150?/kk 4x4 1380? Käsiraha 300,- loput 100,-/kk. (arvo 490,-) Tieliikenne 3290,-+tk 10 hyvää syytä ostaa KUU 2 - Lumitöihin ja puunajoon paras pito ja vetokyky yli 900 kg sekä työntöominaisuudet V U T - Ylivoimaisesti paras hinta/laatu suhde. Takuu 2 vuotta. 4/2014 tilausjärjestyksessä. Yli 150 huoltopistettä koko maassa! NOPEAT TOIMITUKSET KOKO MAAHAN. WASSLÖV R & M TELIKIPPIKÄRRY TA OHJAUSTEHOSTIN, LEDIT ym. LASIKUITUKORINEN BELLIER MOPOAUTO TA 41 Hv EFI Myyty jo yli 4500 kpl! MARKKINOIDEN NOPEIMMAT KLAPIKONEET la UUDISTUNUT! Suomen suosituin klapikone on taas uudistunut! Kaikissa Pilkemaster malleissa on uutuutena Moton katkaisulaippa, siis entistä tehokkaampi ja kestävämpi. Miksi pilkemaster on suosituin klapikone niin kotitarve-, porukka-, vuokra, kuin ammattikäytössä. Tässä muutama käyttäjiltä tullut palaute: kestävä, nopea, helppokäyttöinen, edullinen, toimintavarma, monipuolinen mallisto, ammattitaitoiset jälleenmyyjät, kattava huolto- ja varaosapalvelu. Kysy lisää myyjiltämme! OULU Nuottasaarentie 4 Puh. 010 7557 313 TORNIO Varikonkatu 3 Puh. verovähennyksiin ym. 6890 ? +tk + tk Käsiraha 700. 010 7557 151 ROVANIEMI Teollisuustie 13 Puh
sotealueita olisi yhteensä reilut kolmisenkymmentä. Vakavarainen kunta voi muodostaa myös perusalueen, jos siinä on 25 000-50 000 asukasta. Tämä kuntien laskutusjärjestelmä ei kannusta säästämiseen, mieluumminkin päinvastoin. Kun rahoitus muutetaan kapitaatiopohjaiseksi eli väestöpohjaiseksi, järjestelmän hallintomallilla ei ole enää entistä merkitystä kulujen kontrolloinnissa. Kuntayhtymäpohjainen hallinto on selvä, käytännössä kokeiltu sekä kuntien itsemääräämisoikeutta kunnioittava. Siihen muotoon laki on myös lopullisessa muodossaan kirjoitettava. Näiden aluerakenteiden lisäksi ehdotetaan luotavaksi viisi er- ?Rahoituksen osalta työryhmän ehdotukset jäävät täysin köykäisiksi.. Näistä asioista voitte jatkaa muutkin kuin Raimo Kareinen ja minä. P. Perusalue järjestää alueensa asukkaille pääsääntöisesti perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen palveluita. VASTUUKUNNAN ?kupeessa. Ehdotettu järjestelmä olisi tämän jälkeen hallinnoltaan toivottoman sekava. Perusalueet muodostavat ylärakenteena toimivien sotealueiden sisään toiminnallisia rajapintoja, joista koko uudistuksella nimenomaisesti halutaan päästä eroon. Valitettavasti perussuomalaisten ruohonjuuritason kirjoittelu kuvastaa myös molempia suuntauksia. On liian paljon viitteitä, että ainoa naapurisuurvalta saa jatkuvista nokitteluista tarpeekseen. Viimeisin esimerkki on vetureiden tilaus jopa optioilla Saksasta. Uudet venäläiset, ei siis Breshnevin aikaiset, ovat kuin arktisiin oloihin Siperias- sa viimeistellyt, mutta kokoomus-vasemmistohallitus ei vaivautunut edes ottamaan selvää. 50 000 asukkaan vastuukuntasotealueita tulisi 26 eli ?täyden palvelun. Sen kustannukset peritään kunnilta asukasmäärään perustuvalla tasamaksulla. Ehdotus on tuntuva lisäpanostus byrokratiaan ja hallintoon, jonka puute ei taatusti ole terveydenhuoltomme keskeisimpiä ongelmia. RAHOITUKSEN osalta työryhmän ehdotukset jäävät täysin köykäisiksi. Lapsellista, että hallitus toimii vasten kansalaisten etua tässäkin ostossa. Ranska, Saksa ja Italia ainakin ostavat EU:n ulkopuolelta vaikka mitä ja jatkossa koko EU Amerikasta. KUKAAN ei Suomessa uskalla asettaa tutkivaa journalismia töihin. Näitä tulisi maahan 18. Jos kunta on vakavarainen ja siinä on yli 50 000 asukasta, se voi halutessaan ryhtyä itse oman sotealueensa vastuukunnaksi samoin velvollisuuksin kuin em. asutuskeskuskunta. Sotealue järjestää alueensa kuntien asukkaille kaikki terveydenhuollon palvelut, myös erikoissairaanhoidon ja sosiaaliturvan palvelut. Jos perijänä on perusalue, se maksaa sotealueen vastuukunnalle suoritepohjaisesti kulut, joita sen asukas on joutunut hakemaan sotealueelta. Järjestämislakiin ei ole aikomusta kirjoittaa pykälääkään siitä, mitä terveydenhuoltomme rahoituksen monikanavaongel- malle on tarkoitus tehdä. Antero Soininen Varsinais-Suomi keskustan jäsen. Lakiehdotuksen taloudelliset vaikutukset ja kysymys tavoiteltujen säästöjen syntytavasta sivuutetaan täysin Sotealueille jää mahdollisuus tuottaa itse palveluita, eli niiden omistukseen siirtynevät pääosin nykyiset terveydenhuollon kiinteistöt ja välineet käytettäväksi entisessä toiminnassaan. Palvelutoiminnan kulurahoituksen pääsääntö esityksessä on, että terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kulut peritään asukkaitten demograafisilla tekijöillä painotetulla kapitaatioperiaatteella kunnilta. Maksut perii joko sote- tai perusalueen vastuukunta. toimisi itsenäiseksi demokratiaelimeksi tarkoitettu, mutta muutoin epämääräiseksi toimijaksi jäävä ?toimielin?, joka huolehtisi palvelujen järjestämisestä kuntien yleiseltä kokoukselta saamansa raamituksen mukaan. Ehdotuksen arvioinnissa on lähdettävä siitä, että kunnis- ta löytyy perusalueiden perustamishaluja. Tämä väite ei ole uskottava, eikä Kataisen vastuukuntamalli ratkaise mainittua ongelmaa. Nykyisessä erikoissairaanhoidossa kuntien maksatus on tapahtunut tuotteistamisen pohjalta. Tämä ei voine kertoa muusta kuin, että ehdotuksen laatineen työryhmän luomisvoima on ehdotusta tehtäessä hiipunut täysin. Lopputulema on, että lakia ei pidä esitellä edes tästä vähän korjaillussa muodossa eduskunnalle. Syy tähän ei ole yksin ehdotuksen perustuslailliset ongelmat. Ehdotettu laki on epäkelpo, eikä toteuta varmuudella ainuttakaan uudistyön tavoitteeksi asetettua asiaa. Taito Pekkarinen lääkintöneuvos Helsinki Ehdotettu laki on epäkelpo, eikä toteuta varmuudella ainuttakaan uudistyön tavoitteeksi asetettua asiaa. Venäjän vastainen hurmos on voimissaan MINULLA on suuri pelko, että Suomen Keskustakin lumoutuu militarismin ja nationalismin käsikassaraksi! Nykyhallituksen kaikki puolueet ovat näistä molempia tai jompaa kumpaa toimenpiteissään. Perusalueen ja sotealueen välinen tuotteistukseen perustuva laskutusjärjestelmä synnyttää järjestelmäämme vanhan riesamme kilpavarustelun ja osaoptimoinnin. Tulevassa laissa tulisi luopua kokonaan perusalueiden ja 50 000 asukkaan väestöpohjalle rakennetuista sotealueista. Kuva: Maria Seppälä va-aluetta, jotka kontrolloisivat ja ohjaisivat alueensa sote- ja perusalueiden toimintaa. Nyt ollaan niin Venäjä-vastaisen infon ja toimenpiteiden hurmiossa, että tokkohan Rosatomin ydinvoimalaakaan ja tai Katajanokan te- lakkaa annetaan osittain venäläisomisteiseksi. Hallitus huutaa nielurisat punaisina investointeja Suomeen, mutta harrastaa tässäkin onnettomassa tilanteessa, valikoivaa sellaista. Google tekee Haminaan vakoilukeskusta ja USA:n Suomen suurlähetystöä laajennettiin suomalaisten ja venäläisten vakoilutarkoituksiin. Venäjällä on sama oikeus kuin taannoin elämöinyt Ruotsi, vakoilla myös naapurimaitaan, mutta siitäpä Sauli Niinistö älämölön nosti. USA:n törkeät vakoilut eivät aiheuttaneet Suomen johdossa mitään kritisoitavaa, mutta ruotsalaisten Suomen ja Venäjän vakoilu sai Erkki Tuomiojan, Sauli Niinistön, Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin puhumaan muunnettua ruotsalaistotuutta. Kuntien tulee kuulua suoraan maakuntakeskusten luomiin sotealueisiin. HALLITUS ajaa järjestelmänsä hallintomalliksi vastuukuntamallia ?kuin käärmettä pyssyyn?. Ainoa peruste sille kuultu peruste on pääministeri Kataisen viittaus kuntayhtymien huonoon kykyyn hillitä erikoissairaanhoidon menoja. Mielipiteet 23 Lakiehdotus terveydenhuollon järjestämisestä joutaa roskakoriin SOTE-JÄRJESTÄMISLAILLA pitäisi saada maahan nykyiseen verrattuna paremmat ja toiminnaltaan yhteen pelaavat sosiaali- ja terveyspalvelut, säästöä menoihin ja nykyistä parempi toiminnan ohjattavuus. Yksimielisyys vallitsee siitä, että näiden tavoitteiden toteuttamiseksi palvelujärjestelmä tulee rakentaa nykyistä suurempien järjestäjien toimesta. STM pyytää ehdotuksestaan lausunnot 13.3. mennessä saattaakseen uudet järjestelyt toimintaan 1.1.2017 lukien. EHDOTUS pistää maan kaikki alueelliset keskukset sotealueen vastuukunniksi ja sen lähikunnat alueen jäsenkunniksi
Lippuja piiritoimistolta tai etukäteisvaraukset 010 2922060. Tilaisuudessa on musiikillista ohjelmaa, europarlamenttiehdokas Timo Kauniston puhe, seurustelua ja tanssia. Satakunnan Keskustanuorten johtokunnan kokous to 23.1. Majoitus Tallinnassa Tallink Express hotellissa jaetussa kahden hengen huoneessa, sisältäen hotelliaamiaisen. Ikääntymisverkoston seminaari 30.1. Matkan hinta 60 . 24 Keskustassa tapahtuu Työteliäs kevät PIIRITOIMISTOT ovat avanneet ovensa hyvin ansaitun joululoman jälkeen ja keskustan järjestötoiminta alkaa olla jo täydessä vauhdissa. Katsokaa vaikka tätä järjestöpalstaa. Löytyy perhesählyä, löytyy seniorikeilausta, löytyy lähiruokapäivälliset. Tutustuminen Eduskuntataloon sekä puoluetoimistoon, kahvitarjoilu. klo 16 piiritoimistolla Kouvolan Hansakeskuksessa. Tilaisuus alkaa kahveilla klo 17. Piiri, tervetuloa lähiruokapäivällisille pe 31.1. Jäsenillassa tarkistetaan kaikkien jäsenten jäsenmaksutilanne, jäsenten yhteystiedot, käydään läpi yhdistysten tilanne, tarkistetaan Patentti- ja rekisterihallituksen tietojen ajantasaisuus sekä päivitetään tarvittaessa kunnallisjärjestön nettisivut. Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen, 050 366 4143. Ohjelmallinen seuramatka WienSopron-Budapest 1-8.4. klo 17.30 Liedon kunnantalolla. EUROVAALIEHDOKKAAT ovat rakennelleet organisaatioitaan kuntoon. 12-16-v. klo 11 Kontiolahdella, klo 14 Rääkkylässä, klo 16 Kiteellä ja klo 18 Tohmajärvellä. Valtimon jäsenilta ke 29.1. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Hannu Kopola 040 5059903 tai hannu.kopola@luukku.com. Pyynikin kesäteatteri Pirunpelto 1.8. Laivamatkat Silja Europalla, meno kahden hengen B-hytissä ja paluu kansipaikoin. klo 18 alkaen Panimoravintola Koulussa, (Eerikinkatu 18, Turku). Tule mukaan keskustelemaan EU-poliittisista asioista sekä jakamaan omia mietteitäsi muiden kanssa. Raisio, osallistumme piirin sote-toimikunnan tilaisuuteen Ruskon Maununkodilla to 23.1.klo 18. Markku Pakkanen Kouvola, Keskustan Aitomäen py:n Pirkko Wilèn yleinen ylimääräinen kokous 27.1. klo 17 piiritoimistolla (Itäpuisto 9, Pori). Järvenpää, tervetuloa muistelemaan valtioneuvos Virolaisen elämäntyötä hänen satavuotissyntymäpäivänsä aattona to 30.1 klo 18 Jpää-talolle Matti Vanhasen, Olli Saarelan, Paavo Pirttimäen ja Risto Volasen kanssa. Kahvitarjoilu ja Virolaisen juhlakirjaa myynnissä. Vesaiset, Saariselkä hiihtolomalla 14.22.2. klo 17 Juttukamarissa, Savikontie 1. klo 10 Outokummussa Leppäsen Leipomossa, klo 12 Liperissä Niinikon kylätalolla, klo 14 Polvijärvellä Ravintola Mutakatissa. Mukana kansanedustaja Eero Reijonen ja paikallisia luottamushenkilöitä. Eurovaaliehdokas, kansanedustaja Elsi Katainen ti 21.1. klo 18. Alustajina kj Arto Oikarinen ja sotejohtaja Juha Sandberg. 3h huoneessa 380?/ hlö. (bussikuljetus, lippu näytökseen ja väliaikakahvi). Tämä on toinen käsittely. Kouvola, Keskustan Keski-ja Länsi-Elimäen py:sten ylimääräiset yleiset kokoukset 23.1. Hinta an 185 . Ilmoittautumiset sähköpostitse viimeistään 28.1. klo 17 piiritoimistolla , Hansakeskuksen toinen kerros. Hamina, Keskustan Metsäkylän paikallisyhdistyksen syyskokous 28.1 klo 18. Tilaisuuteen toivotaan jokaisesta paikallisyhdistyksestä edustus paikalle. Mukana piirin toiminnanjohtaja Antti Varis. Eurovaaliehdokas, kansanedustaja Elsi Katainen la 1.2. klo 19 Vaskion Pukkilaan, Ruuhikoskentie 11 Salo. klo 18 kaupungintalolla. Markku Pakkanen. Hamina, Keskustan Sivatin ?ja Pampyölin paikallisyhdistysten ylimääräinen yleinen kokous 29.1. Antti Korpintie 3A 00600 Helsinki. UUSIMAA Näin tieto kulkee piireistä Apollonkadulle ja päinvastoin. Lippuvaraukset 040-5895709 tai pilvi.karkela@keskusta.fi SATAKUNTA Etelä-Vantaan Keskustan syyskokous 2013 pidetään monitoimitila Arkissa ke 22.1. Valtuutettujen, jäsenten ja luottamushenkilöiden yhteinen palaveri, jossa käsitellään ajankohtaisia kunta-asioita. Vesaiset, TPS-JYP-ottelu HK-areenalla 21.1. Käsitellään sääntömääräisiä asioita. Säkylä, kj:n ja valtuustoryhmän yhteinen kokous 26.1. 040141 7326. Vihti, kunnallisjärjestö: Keskustan Uudenmaan piirihallitus kokoontuu vuoden ensimmäisen kokoukseen Nummelassa OP:n kerhotilassa Vihdintie 3 to 23.1. Käsittelyssä ovat Joensuun edistysmielisten Keskustapolitiikan, Eimisjärven, Enonsalon, Koveron, Länsi-Joensuun, Nivan, Novikan, Reijolan, Revonkylän,. 20 puoluetoimiston tiloissa (Apollonkatu 11a, Helsinki). klo 17.00 Apilassa (piiritoimisto). Mukana toiminnanjohtaja Antti Varis. Kiteen kunnallisjärjestön ja Keskustan Haarajärven, Niinikummun, Närsäkkälän, Rokkalan, Suorlahden, Enanniemen-Kontiovaaran, Kontiolan, Leino-Vihtavaaran, Riihijärven, Suoparsaaren, Säynejärven, Keskustanaisten Kesälahden ja Keskustanaisten Kiteen yhdistysten sekä Nuoren Keskustan Liiton Juurikan ja Nuoren Keskustan Liiton Puhossalon yhdistysten yleinen kokous ke 12.2. Asiana siirtyminen neljän seudullisen paikallisyhdistyksen malliin sekä Keskustan Hattuvaaran, Jaakonvaaran, Kelvän, Korisevan, Kylänlahden, Lahnalammin, Lapalien, Märäjälahden, Viekin, Viensuun, Vuonisjärven, Ylä-Viekin ja Vuonislahden paikallisyhdistysten sekä Keskustanaisten Lieksan paikallisyhdistyksen ja Nuoren Keskustan Liiton Lieksan ja Vuonislahden seudun osastojen purkamiset ja liittymiset uusiin seudullisiin paikal lisyhdistyksiin. Asian I käsittely. Asian II käsittely. Seminaari on maksuton ja avoin kaikille kiinnostuneille. (perjantai-sunnuntai). klo 18.30. Kohta alkaa armoton, toukokuuta kohden yhä vain kiihtyvä ralli ympäri Suomen. Viimeiset ehdokaspaikat ovat vielä täyttämättä, mutta jo tähän mennessä nimetyt muodostavat niin kovatasoisen listan, että vaaleista on lupa odottaa hyvää tulosta. Mutta pelkästään odottamalla ja toivomalla se ei onnistu. klo 18 kunnanvirastolla. Lähde katsomaan Katri Helena musikaalia Kouvolaan pe 14.2. Vielä muutama paikka vapaana, ilmoittautumiset pikaisesti antti.varis@keskusta.fi tai 0405116787 Joensuun kunnallisjärjestön ja alla lueteltujen yhdistysten yhteinen yleinen kokous to 27.3. klo 18 Virve ja Timo Kirillä (Salipellontie 3, Husula). Käsitellään yhdistysten purkaminen ja jäsenten siirtäminen Husulan Seudun paikallisyhdistykseen. Näytös alkaa klo 19 ja kestää 2t 35 min. klo 17.30 ja paluu illalla Rauma, kj:n yleinen kokous ma 20.1. klo 18 kaupungintalolla. Tied. Mukana Keskustan eurovaaliehdokas yrittäjä, metsänhoitaja, toimittaja Mikael Pentikäinen. ja tietysti melkoinen määrä erilaisia kokouksia. Helmikuun alkupuolella kokoonnutaan Jyväskylään politiikka- ja toimintapäiville. Sitten käynnistyykin jo piirikokouskierros. VARAPUHEENJOHTAJA Juha Rehula ja järjestöpäällikkö Pekka Reponen jo aloittivat oman kierroksensa. klo 18 Alppiruusussa. Piiristä mukana tj.Pirjo Matikainen ja pj. Alustajina kj Arto Oikarinen ja sotejohtaja Juha Sandberg. Työtä se vaatii. näytöksen jälkeen takaisin. Tervetuloa keskustelemaan asioista! Hollola, kj:n johtokunnan kokous ke 29.1. klo 18 Virve ja Timo Kirillä (Salipellontie 3, Husula) Käsitellään säännöt. KARJALA Lappeenranta, kj:n johtokunnan järjestäytymiskokous pidetään pe 24.1 klo 18 piiritoimistolla, Valtakatu 54 Lappeenranta. POHJOIS-KARJALA Eurovaaliehdokas, kansanedustaja Elsi Katainen pe 17.1. klo 10 Lieksassa Aseman kahviossa, klo 12 Nurmeksessa Kahvila Leipä ja Leivoksessa ja klo 13.30 Valtimolla. Lieksa, kunnallisjärjestön j a paikallisyhdistysten yhteinen yleinen kokous ke 5.2. asialista. VARSINAIS-SUOMI Turku, Keskustan lauantaitreffit 18.1. klo 11-12.30 kahvila Fontanassa. klo 18.30 Kuntalaisten talolla. klo 19 Kotipirtillä. klo 18 valtuustosalissa. Joitakin 2 ja 3 h huone ita vapaana, esim. Asiana toimimattomien yhdistysten toiminnan vireyttäminen tai yhdistäminen muihin paikallisyhdistyksiin. Tarkoitus on tavata jokaisen piirijärjestön puheenjohtajistot ja piiritoimistojen väki. Hyvä arki ikääntyneille. klo 18 Metson Toivonen-salissa, tilaajajohtaja, HT Kari Hakari alustaa Tampereen tilaaja-tuottaja -mallin hyvistä ja huonoista puolista. Klo 18 alkaen on tupailta Nummelassa, Suojalantie 21, Kärkölä (Mommila). sisältyy: bussikuljetukset. varapuheenjohtajaksi. Keskustanaiset Pori, Keskustanaisten Porin yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous on ma 27.1. Sisältää bussimatkat Turusta, ruokailut hotellilla, ohjelman ja 25% alennuksen rinnelipuista ja ?välineistä. Huoneet täytetään varausjärjestyksessä 040 834 0803 tai aulis.suominen@ vesaiset.fi Nakkila, valtuustoryhmän avoin kokous su 26.1. Ilm. klo 18 Viikkarin Valkama, Juhana Herttuan katu 17, Pori. KYMENLAAKSO Piiri, vielä muutamia paikkoja Runnin kylpylälomalle 9-14.3.2014 . Ennen kokousta järjestetään avoin keskustelutilaisuus, jossa on mukana klo 17.30 alkaen kunnanjohtaja Sami Miettinen. Aiheena ?Pieni suuremman kainalossa: miten palvelut ovat järjestyneet yhteistoimintaalueella?. Aiheena ?Pieni suuremman kainalossa: miten palvelut ovat järjestyneet yhteistoiminta-alueella?. klo 18.00 OP:n kerhohuone, Riihikoski. Mukana myös Raision kj Ari Korhonen. Mukana toiminnanjohtaja Antti Varis. Retki eduskuntaan tapaamaan Savo-Karjalan vaalipiirin kansanedustajia, tutustuminen puoluetoimistoon ja risteily Helsingistä Tallinnaan sekä yksi yö Talinnassa 21.-23.2. Tarjolla on hernekeittoa ja pullakahvit. Kimppakyytijärj. Alustajina VTT Markku Lehto, johdon erityisasiantuntija Paavo Voutilainen, yleislääketieteen professori Kaisu Pitkälä, toiminnanjohtaja Pirkko Karjalainen, Vanhustyön keskusliitto, palvelualueen johtaja Anna-Liisa Lyytinen, Helsingin kaupunki, korjausneuvonnan päällikkö Jukka Laakso, Vanhustyön keskusliitto, toiminnanjohtaja Eila Okkonen, Muistiliitto, ohjelmajohtaja Elina Karvinen, Voimaa vanhuuteen ?hanke. Alustamassa europarlamentaarikkoehdokas Timo Kaunisto. Pöytyä, tammikuun kuukausipalaveri su 19.1. HUOM! retkille ilmoittauduttava erikseen. Asiana edellä mainittujen paikallisyhdistysten lakkauttaminen ja yhdistyminen muihin yhdistyksiin. klo 17 . Käsitellään valtuuston 27.1. klo 18 kunnanvirastolla. Niissä piireissä, joissa uumoillaan jäsenäänestystä, ehdokkaiden esiintulolla alkaa jo ollakin kiire. Varsinais-Suomen Keskustanuorten järjestämä EU-poliittinen iltama ke 22.1. klo 13-14, tossut voi vuokrata hallilta. Pirjo Matikainen ja pj. Lähde tapaamaan Savo-Karjalan vaalipiirin kansanedustajia Elsi Kataista, Seppo Käär iäistä, Eero Reijosta, Markku Rossia ja Anu Vehviläistä. klo 13 Ilomantsissa Ilomantsin Nesteellä, klo 16 Joensuussa Kauppahallin kahviossa ja klo 19 Juuassa kunnantalon kahviossa. Eurovaaliehdokas, kansanedustaja Elsi Katainen pe 31.1. helena.pakarinen@keskusta.fi . HELSINKI Helsingin Vesaisten perhesähly lauantaisin Koskelan nuorisotalolla klo 14-16. klo 18. Raisio, Kunnalliskerhon Seniorikeilaus alkaa jälleen Raision Keilahallilla pe 31.1. Tilaisuuteen toivotaan jokaisesta paikallisyhdistyksestä edustus paikalle. Päivälliskortti 45 euroa/hlö. Tämä on toinen käsittely. Hamina, Keskustan Husulan Seudun syys-ja vuosikokous 29.1. Illan kulusta vastaa Keskustan ikääntymisverkoston vetäjä, kansanedustaja Anu Vehviläinen. Ilmoittautuminen piiritoimistolle: paijat-hame@ keskusta.fi tai 0400 930 483 PIRKANMAA MSL-Tampereen kaikille avoin luentotilaisuus to 23.1. Tiedustelut Leena Mäkinen 040 7628889. Iitti, Keskustan Iitin Kymikunnan ja Kaakkois-Iitin paikallisyhdistysten ylimääräinen yleinen kokous 21.1. Kärkölän Keskusta järjestää ensi kevään EU-vaaleihin liittyvän tapahtuma -päivän. Terhi Metsolla (Hovintie 15, Metsäkylä) Piiristä mukana tj. Lipun hinta 35,00 euroa. Jäsenillassa tarkistetaan kaikkien jäsen ten jäsenmaksutilanne, jäsenten yhteystiedot, käydään läpi yhdistysten tilanne, tarkistetaan Patentti- ja rekisterihallituksen tietojen ajantasaisuus sekä päivitetään tarvittaessa kunnallisjärjestön nettisivut. Mirjam Karila p. Mukana piirin toiminnanjohtaja Antti Varis. Tohmajärven jäsenilta pe 31.1. klo 18 esitykseen lippuja. Kierroksen jälkeen tiedetään, missä mennään ja mikä on tilanne kaikkien vireillä olevien hankkeiden ja projektien suhteen. Se on ainakin selvää, että työmäärä on valtava niin piiritasolla kuin puoluetoimistollakin. Onneksi innostusta tuntuu riittävän. PAIKALLISYHDISTYSTEN on muistettava pitää omat kokouksensa. On syytä varmistaa, että edustajat Turun puoluekokoukseen on valittu ja heidän valtakirjansa ovat kunnossa. Samaan aikaan tehdään jo esityksiä tulevien eduskuntavaalien ehdokkaista. Löytyy lauantaitreffit, kuntailta . Käsitellään yhdistysten purkaminen. Alustajana ke Esko Kiviranta. PÄIJÄT-HÄME Kärkölä pe 17.1. Mika ja Aulis jakavat varattuja lippuja lipunmyyntipisteen tuntumassa klo 17.20-18. Vehmaa, Vero- ja talousilta ke 22.1. klo 18 OP:n kokoustilassa. klo 18.30. Lähtö Lahdesta linja-autoaseman turistipysäkiltä 14.2. kysele Mirjam Karilalta. Piiri, sote-toimikunnan tilaisuus Ruskon Maununkodilla to 23.1. Mukana myös Raision kj Ari Korhonen. Lieto, kaikille avoin kuukausikokous to 23.1. Samalla käsitellään seudullisten yhdistysten nimiasia. Klo 12-14 on toritapahtuma S-marketin aukiolla Järvelässä. Esityslistalla kunnallispoliittinen katsaus vuoteen 2013 ja esitys valtuuston 2
Hinta 100 ?/ hlö sisältäen ohjelman sekä majoituksen. lippu, kyyti ja vakuutus) 1-2 v. Jokipihan kerhotilassa Kivirannantie 1. Käsitellään mm. Ilmoittautumiset piiritoimistolle 31.1. 0440 669 311/Eija Körkkö. A SUM IN E N t RUOK A t PERHE t TERVEYS t PUUTARHA t KÄSITYÖT t LUONTO t ELÄMÄÄ MAALLA 10 t 2013 LOKAKUU Vanuta ja värkkää hilpeät huivit Metsäyhtiö myy maisemat? Vanhukset kauppatavarana Haittana huono kuulo Leipomuksia lahjapakettiinkin LAPPI Tornio, Kivirannan py:n johtokunnan kokous on 21.1. klo 18. klo 17. jäsenrekisteriasiaa. Tornio, Kivirannan py:n yleinen kokous on 26.1. klo 14. ELY- keskuksen johtaja Kari Virranta. Keskusta tammimarkkinoilla Kuopiossa 22.-23.1. Päiväkävijät 25 ?/hlö sis. klo 19 Kylätalolla. klo 18 Keskustan piiritoimistolla, Porrassalmenkatu 33 Mikkeli. ITÄ-SAVO Keskustan Itä-Savon piiritoimisto sulkeutuu 19.12. klo 19 AnniMaija Siiralla, Liisankuja 3 as 2. Koulutuksessa käsitellään kuntien omistajaohjausta ja kuntien välistä yhteistyötä. Puhumassa mm. 040 5156 800. hotilassa Kivirannantie 1. Rokualla. Ruokailemme Kaakkurinhovissa klo 15. ja avataan jälleen ke 22.1. mennessä p. Jäsenmaksusuosituksen maksutili 513100-4573. PERÄPOHJOLA Etelä-Pohjanmaan Vesaisten uusi puhelinnumero 040-1725005. Piirin järjestöpäivät: aatetta ja ajatuksia 22.-23.2. klo 17.30 Mikkelin keskustanaisten kantapöydässä ravintola Huviretkessä (hotelli Cumuluksen alakerta). Valmistelemme vuosikokousta ja päivitämme jäsenlistan tj. klo 11 Rauha ja Asko Huttusella, Koirakoskentie 779. Jokipihan ker- Vesaisten Lapin piiri ry järjestää perheille linja-autoretken Oulun Eedeniin ja Kärppäotteluun 8-9.2. Tarkempia tietoja, ilmoittautumisia ja lippuvarauksia otetaan vastaan osastoissa. YRITTÄJÄKSI LUMIJOELLE! Teollisuustontteja yrityspuistossa Luonnostakylän alueella, kunnallistekniikka valmiina, á 0,5 ha, 3 ?/m2 Omakotitontteja Jokivainion, Luonnostakylän sekä Pajalan alueella, kunnallistekniikka valmiina, n. klo 19 Rantasipi Laajavuoreen Jyväskylään. 25 Keskustassa tapahtuu Mulon, Iiksenvaaran, Kokinvaaran, Luutalahden, Reki-Kuusvaaran, Silkun, Sonkajarannan, Pirttivaara-Sarvingin, Uimaharjun, Enon ja Hammaslahden naisosastot, Nuoren Keskustan Liiton Enon, Kiihtelysvaaran, Rantakylän,Tuupovaaran ja Pyhäselän yhdistykset. Asian I käsittely. KESKI-SUOMI Tervetuloa eurovaaliehdokas Anneli Jäätteenmäen EU-vaali-illalliselle pe 7.2. Koko perheen retki HopLopin seikkailupuistoon Ouluun la 25.1. Tilaisuuden tuotto käytetään Annelin eurovaalikampanjan ja Keskustan Keski-Suomen piirin toiminnan tukemiseen. mennessä pohjoispohjanmaa@keskusta.fi tai p. 0408379867 ja perapohjola@keskusta.fi. Illalliskortit 100 euroa/hlö. 1200-4000 m2, POHJOIS-POHJANMAA Nivala. HUOM: Illalliset järjestetään puolueen politiikka- ja toimintapäivien 8.-9.2. Myös vanhat gsm-numerot toimivat edelleen. ETELÄ-SAVO Mikkelin keskustanaisten johtokunta, kokous 23.1. Varaukset: 040-532 1762 / Teijo tai 050-573 5353 / Pauliina. klo 19 kaupungintalolla kokoustila Kotkassa. KESKUSTANUORET Kempele. klo 9.00. POHJOIS-SAVO Keskustan luottamushenkilökoulutus la 18.1 klo 10-13.30 Savon am- matti- ja aikuisopiston auditoriossa Presidentinkatu 3 Kuopio. Käsitellään syyskokousasiat. ETELÄ-POHJANMAA Alajärvi Keskustan Menkijärven po:n syys- ja vuosikokous su 19.1. Järjestökoulutuksessa mukana piirin puheenjohtajiston ja kansanedustajien lisäksi Seppo Käär iäinen, Annika Saarikko ja Teppo Säkkinen. ma 20.1. Hinnat (sis. Sääntömääräiset asiat. Seinäjoki Kunnallisjärjestön johtokunnan kokous ma 20.1. Tilaisuuksissa kahvitarjoilu, tervetuloa! Lisätietoja: 044-3699600. Petäys, pyn syyskokous su 9.2. Sopimushintaiset hotellihuoneet varattavissa 7.-8.2. yölle Teijon ja Pauliinan kautta! Piiritoimiston henkilökunnan puhelinnumerot ovat muuttuneet: Toiminnanjohtaja Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p.010 315 2000 ja järjestösihteeri Eeva Koskela p.010 315 2001. klo 18 piiritoimistolla. Kuortane Keskustan Ruonan py:n sääntömääräinen vuosikokous ja syyskokous Ruonan koululla ma 20.1. klo 19. Ulla-Riitta Juutin avustuksella. Vesaisten Etelä- Savon piiri ry vuosikokous pidetään ke 26.3. lounaan ja kahvin. Lisätiedot ja ilm. ja aikuiset ilmaiseksi. klo 19 Osuus- Piiritoimisto on auki sopimuksen mukaan: Kai Puro puh. Käsitellään syyskokousasiat. 7 ?/m2 TERVETULOA! LUMIJOEN KUNTA www.lumijoki.?. Lähtö Sellin Baarin edestä klo 12, paluu n. yhteydessä. Kunnallisjärjestön johtokunnan ja paikallisyhdistysten puh.johtajien kokous ma 20.1. Paikalla kansanedustajista Elsi Katainen, Seppo Kääriäinen, Eero Reijonen, Markku Rossi ja Anu Vehviläinen. pankin kokoustilassa. Pudasjärvi. Sääntömääräiset asiat. Utajärvi. Esillä syyskokousasiat. VESAISET Eurovaaliehdokas Elsi Kataisen vaalikiertue pe 24.1 klo 9 Vesanto, klo 11 Rautalampi, klo 13.30 Suonenjoki, klo 15.30 Karttula ja klo 17.00 Tervo. 12 ?, 0 v. Kunnallisjärjestön johtokunnan kokous ma 20.1. 8 ?, 3-17 v. Tarkempi ohjelma nettisivuilta. Kempeleen Keskustanuorten syyskokous su 26.1
B. Missä sodassa kenraali Norman Schwartzkopf (1934-2012) johti toisen osa- 8. Milloin? 5. Mikä on maailman runsasväkisin valtio, jossa on vasemmanpuoleinen liikenne? 10. Mitä toista vierasperäistä nimitystä käy- tetään nudistista? Sudoku 2 3 2 8 3 5 7 2 6 4 9 1 1 1 4 2 9 6 5 4 2 9 8 3 8 4 6 5 7 3 5 6 1 7 1 5 7 9 5 3 4 2 3 8 2 5 2 8 9. lohkossa. 26 17.1.2014 TIETOTESTI 1. Aku Ankka . Mukula 6 6 9 5 7 1 Kuva: Jaako Martikainen 3 1 6 4 8 5 4 1 6 9 5 6 2 8 7 4 5 9 2 7 5 6 9 9 8 2 1 2 4 9 5 8 5 4 3 8 6 3 3 1 6. Eli: mikä on Petroskoin asukusmäärä? 2. Mikä on Luolajan Kajastuksen kotikaupunki? Viivi & Wagner . Kuinka pitkä virkakausi missäkin maassa? 3. Venäjän Karjalan tasavallan pääkaupun- tullitta Suomeen omaan käyttöön tai lahjaksi? gissa Petroskoissa on suunnilleen yhtä paljon asukkaita kuin kaikissa muissa tasavallan kaupungeissa ja kaupunkiasutuksissa yhteensä. Suomen historiassa on ollut kolme täysi- mittaista yleislakkoa. Missä Pohjoismaassa oluen vähittäis- 4. Missä Pohjoismaassa tilastoitu oluen ku- Paljonko EU-alueelta saa tuoda olutta tullitta Suomeen omaan käyttöön tai lahjaksi? puolen joukkoja? lutus henkilöä (yli 15-v.) kohti on suurin? 6. Luolajan Kajastus on vanha maineikas suomalainen lentopalloseura. Virtanen . Paljonko EU-alueelta saa tuoda olutta 7. Masi . Presidentin virkakausi 5,6,7 vuotta. Se voitti miesten Suomen lentopallomestaruuden neljä kertaa peräkkäin vuosina 196972. Tällä hetkellä seura pelaa Kolmossarjan 1. Italia, myynti viimeisenä sallittiin? Ranska, Suomi