Suomenmaa 17.03.2017 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6 414880 073513 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 11 / 17.3.2017 / 4,80 ? Haaveena arvokas kuolema Parantumatonta syöpää sairastava Juhani Marttila haluaisi mahdollisuuden päättää päiviensä määrästä Ulkomaat Elämä Vieraskolumni Sairausvakuutus puhuttaa Yhdysvalloissa Ahven on suosituin pilkkikala Työmarkkinoiden tunnelmat ovat kiihkeät
14 2 17.3.2017. sisältö 17.3. 2017 Kasvun mahdollisuuksia Keskusta voi vaikuttaa pääkaupungissa pienelläkin porukalla s
12 Carl Haglund hakee sijaa vihreälle kiinalaiselle pääomalle s. Tärkeintä on muistaa, että ihmisten luottamus on ansaittava jokainen päivä uudelleen. Jouni Ovaska s. 18 Kirjailija Juha Itkonen matkusti muutosten keskellä olevaan Amerikkaan s. 35 Pentti Kuokkanen ymmärtää tarpeen hankkia kannattajia maaseudun ulkopuolelta s. 31 Kasvava Tampere tiivistää asumista ja kurkottaa ylöspäin s. 32 17.3. 2017 3. 8 Kuntapolitiikan arkisuus ja helppous viehättää Niina Pekkasta s
päivänä 1917 Alkio sanoi eduskunnassa pelkäävänsä kansalaissotaa. SDP:n piirissä valta luisui ääriaineksille. Ståhlbergin presidentiksi, Alkio merkitsi päiväkirjaansa 26.7.1919: ?Nyt on siis se päämäärä saavutettu, jonka asetin itselleni valtiollisen toimintani päämääräksi.? Kansalaissota ja sen katkerat jälkiselvittelyt jättivät suomalaiseen yhteiskuntaan haavoja, joiden paraneminen kesti vuosikymmeniä. joulukuuta 1917. Sellainen ehdittiinkin valita tynkäeduskunnassa, jonka työstä sosiaalidemokraatit oli suljettu pois. Mutta sadan vuoden perspektiivillä voidaan sanoa, että Maalaisliitto-keskusta voi olla ylpeä omasta panoksestaan Suomen itsenäistymisen prosessissa vuosina 1917?1919.. Bolshevikit olivat tehneet Venäjällä vallankumouksen kuukautta aiemmin. Maalaisliitto oli pitkin vuotta koettanut rakentaa eduskunnassa yhteistyötä sosiaalidemokraattien kanssa yhteiskunnallisten uudistusten läpiviemiseksi. Mutta vain muutamia viikkoja kan- 4 17.3.2017 salaissodan päättymisen jälkeen Maalaisliiton Kyösti Kallio piti toukokuussa 1918 Nivalan kirkossa puheen kansalaissovun puolesta. Jos vasemmisto teki raskaan virheen ryhtymällä aseelliseen kapinaan, oikeisto teki oman virheensä sodan jälkeen ryhtymällä hankkimaan Suomeen saksalaista kuningasta. Sosiaalidemokraatit tekivät vastaesityksen, jonka mukaan itsenäistyminen olisi pitänyt toteuttaa yhteistyössä Venäjän kanssa. Äänestäjät palkitsivat puolueen suurella vaalivoitolla eduskuntavaaleissa maaliskuussa 1919. Tasavaltainen hallitusmuoto hyväksyttiin lopulta suurella enemmistöllä uudessa eduskunnassa kesäkuussa 1919. Kun eduskunta valitsi sen jälkeen K. J. Hanke kaatui lopulta Saksan romahdukseen ensimmäisessä maailmansodassa vuoden 1918 lopulla. Maalaisliitto asettui valtiomuotokiistassa tasavallan kannalle. perustettu 1908 . Maalaisliittolaiset ottivat paikkansa valkoisen Suomen talonpoikaisarmeijan riveissä. Alkio sai tästä monesti oikeiston haukut. Maalaisliitto ei kuitenkaan kyennyt estämään ristiriitojen kärjistymistä. Myös keskustan on syytä arvioida Maalaisliiton toimintaa noina kohtalokkaina vuosina. Eduskunta hyväksyi keskustan ja oikeiston esittämän itsenäisyysjulistuksen 6. Päätoimittaja Juha Määttä Jari Laukkanen Maalaisliitto-keskusta voi olla ylpeä omasta panoksestaan Suomen itsenäistymisen prosessissa vuosina 1917?1919. Pääkirjoitus Keskusta voi olla ylpeä satavuotiaasta Suomesta S uomen satavuotisjuhlien yhteydessä on luontevaa, että puolueetkin muistelevat rooliaan valtiollisen itsenäisyyden syntyhetkillä. Punakaartit ottivat vallan Helsingissä tammikuun lopulla, ja maa ajautui kansalaissotaan. Sovittelulle ei ollut tämän jälkeen enää tilaa. Marraskuun 15. Ehdotuksen ensimmäinen allekirjoittaja oli Maalaisliiton Santeri Alkio. Itsenäisyysjulistus hyväksyttiin äänin 100?88
Tästä kunnantalolla otettiin koppi ja ehdotettiin: ruvetkaa järjestämään. Ja nyt tapahtuu. Nuoret saavat tukea ja apua, mutta he itse järjestävät konsertin, joka varmasti kiinnostaa nuoria. Pirkko Wilén Keskustan kuntaristeilyllä helmikuussa pohdit- tiin myös kuntalaisten osallistumista ja lähidemokratiaa. Lapsiperheiden asioista pitää mennä kyselemään vaikka neuvolan odotushuoneeseen. Pyhäjoella suunniteltiin keskustan uudistamista. Koululaisilta kyseltiin, missä ovat liikenteen pelottavat paikat ja missä pitäisi olla jäätelökioski. Vapaamuotoisessa osiossa nuoret valittivat, että kunnassa ei koskaan tapahdu mitään. ympärille. den piti lisätä kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia, eivät useinkaan lisänneet demokratiaa ja osallisuutta. Yrittämistä ei silti kannata lopettaa. Siitä, miten ihmiset toimivat, miten he hoitavat työnsä, miten suhtautuvat lähimmäisiinsä. Pieni kunta voi aidosti olla ihmisten yhteisö, jossa byrokratia voidaan unohtaa. Ehdokkai- ta oli kaikista puolueista, ja heidän rinnalleen oli istutettu eri alojen asiantuntijoita kommentaattoreiksi. Jos avataan kanava ehdotuksille ja aloitteille, on huolehdittava siitä, että aloitteen tekijä saa vastauksen viestiinsä ja tiedon siitä, miten asia etenee päätöksenteossa. Pitää etsiä aitoa vuorovaikutusta. Se oli osa reformaation juhlavuoden projektia, jossa kootaan yhteen tämän päivän teesit. Juontajiksi oli saatu kaksi maakuntalehden toimittajaa. Toimittajalta Ihmisistä on kyse, kunnassakin Paneelikeskustelu järjestettiin kirkossa. 2017 5. Vanhustenhoidosta pitää kysellä vanhustentalolla. Ehdokkaat ja yleisö saivat osallistua omilla teeseillään. Ehdokkaat saivat aika vapaasti valita, mihin suuntaan puheenvuoroissaan lähtivät. Kyseltiin, miten demokratiaa voisi kunnissa lisätä. Ajatuspaja e2:n tutkija, tohtori Ville Pitkänen hätkähdytti kertomalla, että hienot hankkeet, joi- 17.3. Nyt ei käyty läpi eri puolueiden kantoja ajankohtaisiin asioihin vaan osa ehdokkaista kertoi laajastikin omasta henkilöhistoriastaan, työstään tai kokemuksistaan omaishoitajana. Kaupungin budjettia tuskin edes mainittiin, mutta kuulijoille varmasti kirkastui, että kunnissakin on viime kädessä kyse ihmisistä. Välillä pastori puheellaan ja videoillaan pohjusti siirtymisen seuraavaan teemaan. Koko illan isona otsikkona oli Armo. Lopputuloksena oli valtavasti hajanaista, mutta ehdottomasti mielenkiintoista asiaa. Tilaisuutta ei varsinaisesti järjestetty kuntavaalien vuoksi. Päättäjien ja virkamiesten pitää jalkautua sinne, missä ihmiset ovat. Isossa kaupungissa lähiyhteisö voi rakentua asukastuvan, urheiluseuran, vanhempainyhdistyksen tai minkä tahansa yhdistävän asian ??vaikka nopeasti ja vapaamuotoisesti rakennetun kaupunginosatapahtuman?. Kokemuksista on otettava oppia. Kun aletaan järjestää kuntalaisten kuulemisia, on varmistettava, että kuntalaiset kokevat, että sillä on myös vaikutusta
siis reagoimaan ärsyttämisen ja pelottelun. Minusta selvää, ettei kokoomus voi olla hallituksessa Halla-ahon PS:n kanssa. Liberaalia demokratiaa puolustettava. Ajassa Sanottua Sivistystä kaupungeissa kyllä on, mutta mitä kertoo sydämen sivistyksestä maaseudun ja sen ihmisten negatiivinen leimaaminen? Mikko Kärnä Maaseudun Tulevaisuudessa Populismi elää vastareaktioista. Halla-aho taitaa myös median manipuloinnin . Maksutonta varhaiskasvatusta olisi tarjolla 80 tuntia kuukaudessa. Liperissä on jo aiemmin otettu käyttöön tuntiperusteinen maksu varhaiskasvatuksessa, ja nyt suunniteltu kokeilu on jatkumoa tälle. Kuntaministeri kannustaa kunnanvaltuustoja ja -hallituksia tekemään heti valtuustokauden alussa strategisen linjauksen kokeilevasta kehittämisestä kunnissa. ??Edelläkävijäesimerkit osoittavat, että tulosta syntyy, kun työntekijöille annetaan vahva mandaatti kehittää omaa työtään, Vehviläinen sanoo. Vehviläinen toivoo, että kokeilukulttuuri ei jää Suomessa kokeiluksi. ??Tavoitteena on saada kokeilut lihaksi ja luuksi niin, että se ei ole pelkkää elitismiä vaan juurtuu ympäri Suomea kuntiin, järjestöihin ja työpaikoille. Kokeileva Suomi -hanke herättää myös kansainvälistä kiinnostusta, valtioneuvoston kansliasta kerrotaan. Kiinnostusta on ollut ilmassa muun muassa OECD:n World Government Summitissa Dubaissa. ??Suomen mallissa ainutlaatuista on se, että sitä tehdään kokonaisvaltaisesti ja kulttuurin muutos on itsessään otettu poliittiseksi tavoitteeksi, projektipäällikkö Ira Alanko kertoo. Eniten huomiota on saanut perustulokokeilu, mutta myös osana hanketta toteutettava digitaalinen alusta Kokeilun paikka on herättänyt mielenkiintoa. Digialustan avulla pyritään levittämään tietoa eri puolilla maata meneillään olevista kokeiluhankkeista, ratkomaan ongelmia yhdessä sekä tarjoamaan hankkeille uusia rahoitusmalleja. 6 17.3.2017 Kulttuurin muutos on itsessään otettu poliittiseksi tavoitteeksi.. Niemi Suomen Kuvalehdessä Jari Laukkanen Kokeilut vaativat tahtoa Eeva Kärkkäinen Uusien ratkaisujen kokeileminen on usein mahdollista, kun vain tahtoa löytyy, kiteyttää kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) opit hallituksen Kokeileva Suomi -kärkihankkeen puolitoistavuotiselta taipaleelta. Vehviläisen muistuttaa, että kunnilla on laajat mahdollisuudet kokeilla uusia käytäntöjä omilla päätöksillään ilman lainsäädännön muutoksia. Esimerkiksi Liperissä valmistellaan kokeilua maksuttomasta varhaiskasvatuksesta alle viisivuotiaille. PS toki itse valitsee. Jan Vapaavuori Twitterissä Mari K
Tilanne on lukijan kannalta hankala. Vielä viime joulukuussa Suomenmaa linjasi pääkirjoituksessaan näin: ?Väyrynen on saanut kirjoittaa Eurooppa-kolumnejaan Suomenmaahan tähän päivään asti siksi, että hän on keskustan europarlamenttiryhmän jäsen. Kuntavaaliehdokkaana hän on kristillisdemokraattien listalla. Väyrynen ei ole eronnut keskustan jäsenyydestä, vaikka puolueen sääntöjen mukaan muiden puolueiden jäsenet eivät voi olla keskustan jäseniä. . Mutta mistä EK:n vauhtisokeus on saanut syttyjä. Moni lukija on ihmetellyt, miksi julkaisemme kirjoituksia henkilöltä, joka pyrkii kaikin keinoin hajottamaan keskustan toimintaa. Suomenmaassa pääsevät jatkossakin ääneen monenlaiset aatteet ja ajatukset, Määttä korostaa. Kolumneja lehteen kirjoittavat esimerkiksi Jutta Urpilainen (sd.), Timo Soini (ps.), SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sekä EK:n puheenjohtaja Jyri Häkämies. Tärkeää on, että lukija tietää, millaista taustayhteisöä kukin kirjoittaja edustaa. . Määtän mukaan tämä vaikutti siihen, että asiaa tarkasteltiin uudestaan. . Arvaamattoman ja jyrkän kansallismielisen Halla-ahon valinta suistaisi myös maan hallituksen saman tien kuilun partaalle ja pohtimaan jatkamisen edellytyksiä. Suomenmaa luopuu Väyrysen kolumneista Jari Laukkanen Samuli Nissilä Suomenmaa ei enää julkaise Paavo Väyrysen (kans.) kirjoituksia keskustan europarlamentaarikkojen kolumnipalstallaan. Väyrynen on perustamansa kansalaispuolueen puheenjohtaja. Väyrynen kertoo edustavansa samaan aikaan sekä keskustaa, kansalaispuoluetta että Terve Helsinki -liikettä. Jotenkin EK:lla on jäänyt levy päälle asiassa. Sipilä oikeassa, EK:lla jäänyt levy päälle. Toimitus on linjannut, että Eurooppa-palsta on toistaiseksi avoinna myös Väyryselle.? Helmikuussa Väyrynen ilmoitti lähtevänsä kuntavaaleihin kristillisdemokraattien listalta. Ettei vain pakkolaeilla uhkaamisesta? Juha Sipilä STT:lle Pirjo Auvinen Ylellä Ajassa Susanna Huovinen Twitterissä Jussi Nukari/Lehtikuva Halla-aho julistautui anti-Soiniksi Pekka Pohjolainen Perussuomalaisten puheenjohtajaki- saan ilmoittautunut Jussi Halla-aho ei jättänyt epäselvyyttä siihen, mitä hän puolueessaan haluaa: täydellisen puhdistuksen Timo Soinin pitkästä valtakaudesta. Videoidussa ilmoittautumisessaan europarlamentaarikko leimasi kilpailijansa Sampo Terhon perintöprinssiksi, Soinin ja puolue-eliitin ehdokkaaksi. Halla-ahon mielestä se, että istuva johto saisi nimittää seuraajansa, ei ole tätä päivää eikä edistä perussuomalaisten sisäistä tervehtymistä. Terhon uskottavuutta itsenäisenä toimijana ja muutoksen tuojana vähentää hänen mukaansa puolue-eliitin osoittama peittelemätön tuki. Puheenjohtajakisasta voi nyt odottaa dramaattista ja repivää. Tämä käytäntö jatkuu, vaikka moni Suomenmaan lukija sitä kummeksuu. Suomenmaan Eurooppa-kolumnien palsta on avoinna keskustaryhmän mepeille. Sanottua Soini hirttäytyy kotihoidontukeen, vaikka sen varsinaiset luojat ja vaatijat eli keskustalaisetkin alkavat jo olla valmiita uudistuksille. Täytyy sanoa, että ihmetyttää puheet, joiden mukaan olemme 10?15 prosenttia jäljessä ja tarvitaan monta kikyä. Väyrysen toiminta on herättänyt lukijakunnassamme suurta närkästystä, ja hänen kirjoitustensa julkaisemisesta on tullut runsaasti kriittistä palautetta, Suomenmaan päätoimittaja Juha Määttä perustelee. . 2017 7. Soinin epävirallinenkin leima ja muun puolue-eliitin tuki on Terholle myös rasite, mutta ilman sitä hänellä ei ehkä olisi edes mahdollisuuksia Halla-ahoa vastaan. Perussuomalaisten löperöt säännöt mahdollistavat kirjautumisen puoluekokousedustajaksi jäsenmaksun maksamalla. Halla-aholaisia uusjäseniä voi tulla kesäkuussa Jyväskylässä pidettävään puoluekokoukseen vaikka bussilasteittain. Pelissä on nyt Soinin koko elämäntyö ja perintö sekä perussuomalaisten tulevaisuus ja suunta puolueena. Väyrysen tuoreimmalla kirjoituksella ei ole vaikutusta päätökseen, vaan se perustuu kokonaisharkintaan. 17.3
Neljän tai kahdeksan vuoden päästä heiluriliike vie luultavasti taas toiseen suuntaan. Juha Itkonen: Minun Amerikkani. Istua junassa matkalla Vladivostokiin eikä Detroitiin lentävässä koneessa. Mutta Yhdysvallat on ollut Juha Itkosen pakkomielle jo lapsesta asti. Tammikuussa Iowaan seuraamaan puolueiden esivaaleja Suomen Kuvalehdelle. Lokakuussa kirjailijaresidenssiin Ghentin pikkukylään. Tällä viikolla ilmestynyt kirja Minun Amerikkani on henkilökohtainen matkakertomus muutosten keskellä olevasta maasta. Arvokas, rauhanomainen tapahtuma tuntuu parhaalta parhaalta mahdolliselta tavalta vastustaa uutta presidenttiä. Sama kansakunta valitsi kahdeksan vuotta sitten presidentikseen Obaman, kirjailija lohduttautuu. ja aikoo äänestää Trumpia, joka solvaa naisia, muslimeja ja kehitysvammaisia. Lokakuussa kirjailijaresidenssissä majailevat kollegat ovat Trumpista mykistyneitä. Kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia, rodusta riippumatta, hurskas kristitty Sam vakuuttaa . Hän on vitsi, joka ei ole hauska. Onneksi vaalitaistelu näyttää kääntyvän Clintonille. Tammikuussa 2017 Itkonen palaa taas, nyt Washingtoniin Trumpin virkaanastujaisiin. Näinkö Hitler nousi valtaan, kirjailija ajattelee seisoessaan keskellä ihmismassaa Iowassa Dubuquen pikkukaupungissa Donald Trumpin esivaalitilaisuudessa. Vaikka ehdokas on Itkoselle äärim- 8 17.3.2017 mäisen vastenmielinen, hän huomaa nauravansa muiden mukana. ??Taputanko käsiänikin, en kai sentään, hän kauhistuu. Seuraavalla matkalla Trump on vastoin odotuksia varmistanut ehdokkuutensa. Itkonen on saanut tehtäväkseen metsästää hänen kannattajiaan; kristillisen oikeiston edustajia, punaniskoja ja aseharrastajia. Trump uskaltaa sanoa asiat niin ne ovat, Itkosen asemessuilla tapaama Ray kehuu. Pahuus on usutettu liikkeelle ja leviää kuin myrkyllinen kaasu. Tuoreimpien kokemusten sekaan limittyvät muistot ja tunnelmat lukuisilta aiemmilta matkoilta. Näinkö se tapahtuu. Maa ei ole enää sama, jonka hän lokakuussa jätti taaksensa. Kirjailijan ihailema sivistynyt ja empaattinen Obama tuntuu unikuvalta. Trump ei ole ikinä lukenut yhtään kir- jaa, mutta on silti nyt kaappaamassa Itkosen teoksen. ??En olisi halunnut sen päättyvän tänne, hänen virkaanastujaisiinsa Washingtoniin, mutta hän piru vie voitti ja otti minut panttivangikseen, kirjaimellisesti sotki käsikirjoitukseni, sillä kun vaalitulos selvisi, myös minun Amerikkani muuttui, Itkonen kirjoittaa. Virkaanastujaisissa tunnelma on kiukkuinen ja vahingoniloinen. Kirjat Pahuus on usutettu liikkeelle ja leviää kuin myrkyllinen kaasu. Shutterstock Trump muutti kirjailijan Amerikan Annukka Kaarela Olisihan se älykkäämpää olla kiinnos- tunut Venäjästä kuin Amerikasta. Washingtonissa marssii puoli miljoonaa ihmistä, lähinnä naisia, vaaleanpunaisissa pipoissaan. Kirjailijaa oksettaa. Toivo hiipii kuitenkin seuraavana päivänä. Häntä on vaikea uskoa todeksi. Toukokuussa juttumatkalle New Orleansiin ja Memphisiin. Siitä hän on kirjoittanut melkein jokaisessa romaanissaan, ja sinne hänen on päästävä kerta toisensa jälkeen. Vuonna 2016 kirjailija-toimittaja Itkonen matkusti Amerikkaan kolme kertaa. Otava, 350 s.
Tämä on yksi reitti siihen. Taustalla on tietysti kysymys siitä, onko ollut sellaisia turvapaikkapäätöksiä, jotka on syytä nostaa yleisempään keskusteluun. Olemme miettineet nämä asiat asiakkaan puolesta. Meillä vastuu ei jää kuluttajalle, Karjula vakuuttaa. Julkkiskokeista ja eettisistä linjauksista huolimatta Egg ei halua olla liian fiini tai aatteellinen. . Ruokaa ei enää nähdä vain energiana, Karjula arvelee syyksi tähän. pikaruokaketjut haastavan Eggin tavoit- teena on tarjota jokaiselle jotakin; vegaanille, lihansyöjälle ja allergikolle. Kyökin puolella häärii kaksi keittiömestaria, jotka pistävät listan uusiksi kahden kuukauden välein. Annoksissa näkyvät sesonki- tuotteet ja raaka-aineet hankitaan pientuottajilta. Vaihtoehtojen ja ruokavalioiden moninaisuus puhuttaa. päivänä. Mukana on nyt kymmenkunta seurakuntaa. Paljon puhutaan, että Suomessa ruoantuotanto on kannattamatonta. Arvostamme Maahanmuuttoviraston työtä, siellä on jouduttu tekemään työtä kovassa paineessa ja nopeasti. On kuitenkin noussut esiin kysymys, ovatko ratkaisut olleet inhimillisiä. Paaston aikana pohditaan ihmisen elämää tässä maailmassa sekä suhteessa Jumalaan ja lähimmäisiin. Heidän elämänsä tuli tutuksi monelle seurakunnan vapaaehtoiselle. Tämä on luonteva jatko sille vuorovaikutukselle. Pikamunakas haastaa hampurilaisen Meri Alaranta-Saukko Helsingin pikaruokavalikoima laajenee uusille urille, kun satokausikalenterin kehittäjä Samuli Karjula ja keittiömestari Jouni Toivonen avaavat Egg-munakasravintolan Katajanokalle tämän viikon perjantaina. Porukka uskoo, että Suomessa on heidän ideansa mentävä aukko. Hyvin pian muotoutui ajatus, että turvapaikkapäätöksiä luetaan kirkossa esirukouksen yhteydessä toinen päivä huhtikuuta, mikä on kärsimyksen sunnuntai. Yksi Oulunkylän seurakunnan kirkoista oli avoinna majoitukselle silloin, kun turvapaikanhakijoiden aalto tuli. Ruoka on kaikkien huulilla. . Tärkeintä on hyvä, terveellinen ruoka ja rento paikka, johon kuka tahansa voi tulla. 17.3. Haaveena on ujuttaa ketju laajemmallekin. . Possut syövät panimon jätemäskit sekä nauttivat vähimmäisnormeja isommasta elintilasta. Eettisyyttä ja ekologisuutta ei haluta erityisesti korostaa, mutta siitä keskustellaan 17 osakkaan kesken ?lähes päivittäin?. . Emme kuitenkaan halua puuttua virkamiesten työhön. Ruokakeskustelu on vapautunut ja valinnanmahdollisuudet lisääntyneet. 2017. Suoraan kysyen Miksi turvapaikkapäätöksiä luetaan kirkoissa? Pauliina pohjola Helsingin Oulunkylän kirkon jumalanpalveluksessa luetaan kielteisiä turvapaikkapäätöksiä huhtikuun 2. Pääraaka-aineiden tuottajat ovat myös yhtiön osakkaita. . Se on tie, jolla vaaditaan sitä, että kohtaamme itsemme ja toisemme avoimesti ja kunnioittaen. Asioita tehdään Karjulan mukaan ?eri tavalla?. Esimerkiksi kanoja ei kaasuteta munimisuran jälkeen jätteeksi vaan ne päätyvät ihmisruuaksi. Suomalaisten ruokailutottumukset ovat muuttuneet valtavasti ja tekevät niin myös jatkossa, Karjula toteaa. Ainakin ruoka liikuttaa ihmisten leukoja muutenkin kuin syömisen yhteydessä. Halusimme ottaa tuottajat mukaan ja varmistaa heille kunnon korvauksen, Karjula kertoo. Myös tuotannon läpinäkyvyyteen on kiinnitetty huomiota. Mitä tällä tavoitellaan, Oulunkylän kirkkoherra Ulla Kosonen? Olli Häkkinen/Koski Syväri Jari Laukkanen Haluamme tuoda näkyviin ihmisiä, jotka jäävät helposti näkymättömiksi ja antaa äänen niille, joiden ääni ei tällä hetkellä kuulu. Kuulemme kyllä Lähi-idän sodasta ja yhteiskunnallisesta keskustelusta, mutta entä ne yksittäiset ihmiskohtalot? Monikulttuurisuus on harvoin itsestäänselvästi helppo tie
Uutiskuva 10 17.3.2017
Jos tilaisuudet kielletään, loukatut turkkilaiset tukevat johtajaansa. 17.3. Nykymuodossaan se kuitenkin hävittäisi Turkista viimeisetkin demokratian rippeet. Erdogan on vahvoilla, tekivätpä EU-maat mitä tahansa Kampanjamatkat sallimalla ne hyväksyvät Erdoganin vallankahminnan. 2017 11. huhtikuuta pidettävän kansanäänestyksen puntit ovat melko tasan. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan on lietsonut nationalistista ja islamilaista liikehdintää Euroopan turkkilaisten keskuudessa lisä-äänten toivossa. Erdogan panee oman vallantavoittelunsa naapurisuhteiden edelle. Aluperin Turkin uuden perustuslain piti vauhdittaa EU-integraatiota. Bas Czerwinski / AFP Photo / Lehtikuva Vallanahne Erdogan uhraa naapurisuhteet Santeri Lampi Rotterdamin kadut täyttyivät vihaisista mielen- osoittajista, kun Hollanti esti Turkin ulkoministerin Mevlüt Çavusoglun lentokonetta laskeutumasta kaupunkiin. Hollannin poliisi esti myös Turkin perheministeriä Fatma Betül Sayan Kayaniä pääsemästä Turkin konsulaattiin Rotterdamissa. Çavusoglun oli määrä kampanjoida Turkin uuden valtaa keskittävän perustuslain hyväksymisen puolesta. Mielipidekyselyiden mukaan 16
Ilmiöt Grynderien Eldorado Rakennusbuumi panee Tampereen maamerkit ja kaupunkikuvan uusiksi TEKSTi: Santeri Lampi KUVA: JARI LAUKKANEN Ihmiset loikkivat loskaisilla kaduilla ve- silätäköitä väistellen, bussijono matelee urille painunutta mukulakivikatua pitkin ja TAKO:n kartonkitehtaan piipusta tupruava savu haalistaa maiseman. Arkkitehtitoimistojen havainnekuvissa tulevaisuuden Tampere näyttää kuitenkin hyvin erilaiselta kuin tänä maaliskuisena aamuna. Luvassa on auringonvalossa hohtavia lasisia tornitaloja, virtaviivaisia raitiovaunuja ja tekosaarille rakennettuja uusia asuinalueita. Katukuva on tarkoitus panna uusiksi noin kymmenen vuoden sisällä. Tampere vetää väkeä Itä-Suomea ja pohjoista myöten. Viime vuonna sen väkiluku kasvoi noin 3 000 asukkaalla, eikä tahti näytä hiipumisen merkkejä. Tulokkaat aiotaan asuttaa tiiviisti kantakaupunkiin tai ainakin lähelle keskustaa uusille asuinalueille raitiovaunulinjan varrelle. 12 17.3.2017 Noin 20 kilometriä pitkän ratikkaradan työt on aloitettu, ja niiden odotetaan valmistuvan vuonna 2021. Rautatieaseman viereen kohonnutta 88-metristä Torni-hotellia voi pitää mullistuvan kaupunkikuvan symbolina. Sitäkin korkeammat tornit puhkaisevat kaupungin siluetin, jos suunnitelmat junaradan päälle nousevasta 500 miljoonan monitoimiareenasta, toimistotaloista ja hotelleista toteutuvat. Rakennusurakoitsijoille, tai tuttavallisemmin gryndereille, on jo muutenkin rutkasti töitä. Näsijärven ranta vapautui asuntorakentamiselle, kun autoliikennettä varten louhittiin Suomen pisin tunneli. Hiedanrannan uudesta asuinalueesta kaavaillaan Hervannan modernia versiota. Pyynikin kyljessä sijaitsevan Eteläpuiston kohtalo on kuntavaalien kuuma peruna. Se on poikkeuksellisen hie- no liikunta-alue paraatipaikalla järven rannalla. Rantaan mahtuisi noin 2 000 uutta asuntoa. Keskustan valtuustoryhmä kannat- ti rantatunnelia, mutta ratikat olisi korvattu edullisemmilla sähköbusseilla. ??Suhtaudumme kunnioituksella tehtyihin päätöksiin, vaikka olisimme olleet eri mieltä, Tampereen entinen apulaispormestari ja keskustalainen vaikuttaja Timo Hanhilahti painottaa. Hän ei pidä kovaa rakentamista pahana, mutta varovainen pitää olla. Hanhilahden mukaan Tampereella on osittain sorruttu liioitteluun, mutta monet hankkeista ovat tarpeellisia. Hän on itse ollut yhdyskuntalautakunnan puheenjohtajana kaavoittamassa kaupungin rantoja. ??Tämän kaupungin vetovoima koostuu silti kaupungin rakennushankkeita ennemmän koulutusmahdollisuuksista, yritystoiminnasta ja kulttuurista.
Väestönkasvuun on varauduttava. Tampereella asuu nykyisin yli 20 000 työtöntä ja koulutusmahdollisuudet vetävät nuoria. Suoniemi haluaisi nähdä eri asumismuodot rinnakkain, jotta alueet eivät eriydy tulotason mukaan. Suoniemi huomauttaa, että maalta- muutto on ollut aina vilkasta työttömyyskausien aikana. Häntä harmittaa keskustan nuiva suhtautuminen urbaania elämäntapaa kohtaan. ??Tampereen väestönkasvu ei johdu siitä, että ihmiset pakotettaisiin tänne. Heidän asuntonsa saattaa olla pienempi kuin maalla, mutta ainakin kaikki palvelut ovat lähellä. Keskustan heikon kannatuksen syyt suurissa kaupungeissa saavat Suoniemen mietteliääksi. ??Ehkä keskustalaiset puhuvat kaupunkilaisen näkökulmasta asioista, jotka eivät ole lähellä äänestäjää. 17.3. 2015 2020 243 999 2025 261 752 2010 235 375 225 118 213 217 2005 257 567 2000 251 667 1995 204 337 172 560 1990 195 468 169 026 1985 182 742 166 228 1980 2030 2035 2040 Tampereen väkiluku ja -ENNUSTE 1980?2040 Lähde: Tilastokeskus Vaikka rakennusbuumin hintalappu hirvittää monia, Hanhilahti ymmärtää nykylinjaa. Hänen mielestään uusien asuinalueiden rakentaminen kivenheiton päähän kantakaupungista on perusteltua, kunhan myös virkistysalueille jää tilaa. ??Vaarana on, että uutta rakennettaessa vanhat asuinalueet jäävät huonolle hoidolle ja palvelut kärsivät. Lisäksi ihmisillä pitäisi olla oikeus asua varsinaisen kaupunkirakenteen ulkopuolella. ??Rakennuslupien nihkeä myöntäminen ja palveluiden alasajo haja-asutusseuduilla ovat kiinni kaupungin asenteesta. On hyvä, että uuden raitiovaunun reitti on seuraavat 30 vuotta täydennysrakentamisen painopisteenä. Suoniemi muistuttaa, että Suomessa on mahdollisesti vielä miljoona kaupunkeihin muuttavaa ihmistä. 2017 13. Minua harmittaa hajaseutujen asukkaiden hankkeiden estäminen ja kieltäminen. Tampere kasvoi teollisuuskaupungiksi 1800-luvulla Finlaysonin puuvillatehtaan ja Tampellan konepajan vedolla. Punatiilisten tehtaiden konesaleissa valmistettiin aamusta iltaan kangasta ja paperia. Näissä työhuoneissa vihreillä on vahva jalansija. Tulevaisuuden Tampereella kävelykatuja peittää lämmitettävä laattapinta. Talojen seinustoilla on puita ja katoilla pienviljelyä, vihreiden kaupunginvaltuutettu Juhana Suoniemi visioi. Ilmanlaatu keskustassa paranee, kun ihmiset eivät enää autoile ristiin rastiin. Suoniemi näkee, että jakamistalous on kasvava trendi. ??Jatkossa kaikkien ei tarvitse omistaa kaikkea. Monelle kaupunkilaiselle on kannattavampaa lainata tai vuokrata autoa kuin maksaa jatkuvasti juoksevia kuluja. Suoniemi uskoo, että kaupungin rakentamisbuumi johtuu taantuman aiheuttamien patoutumien murentumisesta ja johtavien valtuustoryhmien uudistusinnosta. ??Kasvavassa kaupungissa lähiöistymiskehitys voi olla vaarana. Työläiskaupungin identiteetti muovautui. Nyt samoissa teollisuushalleissa eri alojen asiantuntijat etsivät kuumeises- ti uusia innovaatioita näyttöpäätteiden ääressä
Hän huomauttaa, että niissä ihmiset tuntuvat nimenomaan haluavan pitkäjänteistä työtä sekä rauhaa ja arvostusta omalle tekemiselleen. Järjestötyöhön pitäisi hänen mielestään satsata etelän isoissa asutuskeskuksissa entistä enemmän, jotta niihin muuttaneet keskustalaiset saataisiin pidettyä paremmin toiminnassa mukana. ??Koska on myös jopa inhimillistä, että jos valtarakenne on toisenlainen ja valtaa on jollain muulla ryhmällä enemmän, niin herkästi sinne menee myös vaikuttamaan. Ollila lähtisi kasvattamaan kannatusta valtuutettu kerrallaan: jos on olemassa viisi valtuutettua, mietitään miten saavutetaan kuudes valtuutettu, sitten seitsemäs ja kahdeksas. ??Sitten se alkaa vaikuttaa myös siihen, kuinka tulee muita luottamustehtäviä. Se kasvattaa ryhmän uskottavuutta, ja ihmiset innostuvat paremmin olemaan kuntavaaleissa ehdokkaina, kun he tietävät, että siellä on vaikutusmahdollisuuksia enemmän. Pikavoitotkaan eivät tosin ole mahdottomia. Kysymys kuuluu, onko keskustan vain tyytyminen painimiseen pääkaupunkiseudulla vaaleista toiseen pienpuoluesarjassa? ??Kyllä jopa meidän kansanliikkeemme sisällä on edelleen sellaista pientä nokkimista ja arvolatausta tyyliin, että näiden suurten kaupunkien tekeminen ei olisi niin olennaista ja että antaa niiden olla, pysytään me täällä, myöntää keskustan järjestösuunnittelija Matias Ollila. Ollilan vastuulla on järjestötyön kehittäminen isoissa yli 100?000 asukkaan 14 17.3.2017 kaupungeissa. Ollila nostaa Espoon esimerkiksi siitä, että koviakin menestysaaltoja voi tulla onnistumalla ehdokasasettelussa eduskunta- tai kuntavaaleissa. ??Yhdessä vaiheessa kaupungista oli jopa kolme keskustalaista kansanedusta-. Matias Ollila (vas.), Sara Saramäki ja Timo Latikka uskovat keskustavaikuttamiseen myös pääkaupunkiseudulla. Ilmiöt Pienestäkin löytyy puhtia Pitkäjänteisellä työllä keskusta voi kasvaa pääkaupunkiseudullakin Teksti: Pekka Pohjolainen Kuva: Jari Laukkanen Kun edellisten kuntavaalien uurnat oli Helsingissä tyhjennetty, keskustan saaliina oli kolme valtuustopaikkaa 3,6 prosentin kannatuksella. Sillä ei tehdä ihmeitä
Mielikuva tuontitavarasta syntyy helposti, kun valovoimaiset keskustapoliitikotkaan eivät välttämättä ole sitoutuneet tehtäviinsä kovin pitkäksi aikaa. Espoossa ehdolla oleva Sara Saramäki arvioi, että keskusta mielletään pääkaupunkiseudulla historiallisista syistä puolueeksi, jota ei vain kuulu äänestää. ??Sitä kuulee vieläkin, että Maalaisliitto, siihenkö sinä kuulut, Saramäki kertoo. Kaupungeissa itse kasvanut Saramäki uskoo, että ajan kanssa mielikuva kuitenkin muuttuu, kun huomataan että keskusta toimii kaupunkilaisten puolesta siinä missä muutkin puolueet. Saramäki liittyi keskustaan vuonna 2013, koska ihastui puolueen harjoittamaan politiikkaan. ??Otin keskustan toimintatavan myös itselleni malliksi politiikassa: hyviä ideoita tuetaan, tulivat ne mistä tahansa puolueesta. 2017 15. Ja jos jotain vastustetaan, pitää aina esittää oma vaihtoehto. Sitä kuulee vieläkin, että Maalaisliitto, siihenkö sinä kuulut. Saramäki löytää keskustan vahvuuksia kestävän kehityksen, yrittäjyyden, lähiyhteisöjen ja lähipalvelujen puolustamisesta, kuten muuallakin Suomessa. ??On myös keskustalaista ajatusmaailmaa, että me puolustamme kaupungissakin sitä omaa kotipaikkaa, että siellä säilyvät palvelut ja ihmisten on hyvä elää ja asua. tehty selvityksiä, mutta niistä on jätetty oleellisia osia pois. ??Siellä on hyvin ratsastettu tällä, että tarvitaan asuntoja, mutta milloin tarvitaan ja miten paljon, ei sitä oikeasti ole selvitetty. Asuntorakentamisessa ei Latikan mielestä ole mitään järkeäkään yrittää saada kaikkia suomalaisia Helsingin rajojen sisäpuolelle asumaan. Sara Saramäen mielestä voi, jos yhteistyötä haetaan ja se toimii yli puoluerajojen. Myös Ollila huomauttaa, ettei varsinainen vaikuttaminen välttämättä tapahdu valtuuston yleiskeskusteluissa vaan asioiden valmistelussa. Yhteys eduskuntaan ja hallitukseen on niin ikään tärkeä. Yhdeksi esimerkiksi Ollila nostaa pääkaupunkiseudun poikittaisliikenteen pikaraitiotien, niin sanotun Raide-Jokerin. Hän toivoo, että Helsinki tulisi järkiinsä ja ottaisi asian uudelleen käsiteltäväksi. ??Oikeasti tätä pitäisi miettiä kansallisena kysymyksenä, ei tämä ole mikään Helsingin asuntopoliittinen kysymys. Hän viittaa muun muassa keskusteluun Malmin lentokentän säilyttämisestä. ??Malmin tapauksessa ei oikein enää ollut sellaista poliittista tahoa, joka puolustaisi niitä 50?000 ihmistä, jotka olivat tämän kansalaisaloitteen allekirjoittaneet. Kyse on hänen mielestään paljolti sitä, pitääkö pääkaupunkiseudulla hakea tontteja asumiseen ikään kuin väkivalloin, vai voitaisiinko tehdä täydennysrakentamista ja vaikka korkeampia taloja. Keskustan ehdokkaana Helsingissä jo useammissa vaaleissa Malmia puolustanut Ilmailuliiton toiminnanjohtaja Timo Latikka muistuttaa, että Malmista on Voiko pienellä muutaman ihmisen valtuustoryhmällä sitten oikeasti vaikuttaa ison kaupungin asioihin. jaa, hän muistuttaa Tanja Karpelan vuoden 2003 äänivyörystä. Ollila muistuttaa, että tutkimusten mu- kaan helsinkiläisten suhtautuminen keskustaan ei ole mitenkään armottoman kielteinen, mutta ei erityisen myönteinenkään. Ollilan mukaan valtapuolueet olisivat pallotelleet asialla ehkä vielä monta vuotta, ellei hanketta olisi potkaistu keskustan ministeriryhmässä Juha Sipilän ja Kimmo Tiilikaisen johtajuudella maaliin. keskustan kannatus vaaleissa etelä-suomessa Kuntavaalit Eduskuntavaalit 15 % 15 % 12 % 12 % 9% 9% 6% 6% 3% 3% 0% 2000 2004 2008 2012 Helsingissä 0% 2003 2007 2011 2015 Uudellamaalla 17.3. Pikemminkin se on neutraali. Keskustalla ei ole Helsingissä kuitenkaan samanlaista historiallista kannatuspohjaa kuin joillakin muilla puolueilla. Ei edes seudullisesti ole mietitty asiaa riittävän tarkasti, hän painottaa. Ollila nostaa maankäytön ja kaavoituksen kysymykset olennaisiksi keskustan profiloitumisen kannalta
Britannian parlamentti hyväksyi lopullisesti brexit-lain. Talvisodan päättymisestä tuli kuluneeksi 77 vuotta. 16 17.3.2017. Suurlähettiläs Matti Anttonen, presidentti Sauli Niinistö, prinssi Carl Philip ja kruununprinsessa Victoria astelivat Tukholmassa yhdessä juhlallisuuksiin, joilla kunnioitettiin talvi- ja jatkosodassa palvelleita ruotsalaisia vapaaehtoisia. Mayn odotetaan antavan virallisen ilmoituksen eroprosessin aloittamisesta maaliskuun loppuun mennessä. Eroilmoituksesta alkaa kahden vuoden mittainen eroprosessi. Mitä tekee Skotlanti? Skotlannin pääministeri Nicola Sturgeon aikoo esittää parlamentille uutta kansanäänestystä Skotlannin itsenäisyydestä. Sturgeonin mukaan Skotlannin näkemyksiä ei ole laisinkaan kuultu Britannian EU-eroprosessin aikana. Kansanäänestys voitaisiin järjestää aikaisintaan ensi vuonna tai vuonna 2019. Presidentti sai lähteä. Korruptioskandaalissa ryvettynyt Etelä-Korean presidentti Park Geun-hye joutui eroamaan tehtävästään, kun maan perustuslakituomioistuin hyväksyi hänen viraltapanonsa. Maassa on pidettävä uudet presidentinvaalit 60 päivän kuluessa viraltapanopäätöksestä. Vaalien ennakkosuosikki on demokraattisen puolueen liberaali Moon Jae-in. Sören Andersspn / TT / Lehtikuva Talvisodan muistolle. Maailman kuvat Koonnut: samuli vänttilä Brexit hyväksyttiin. Britannian pääministeri Theresa May sai valtuudet ilmoittaa EU-johtajille virallisesti maan eroamisesta Euroopan unionista
Uusi hallinto on muutamassa viikossa kehittänyt Obamacaren korvaavan mallin. Lakiluonnoksessa valtion tuki muuttuisi iästä riippuvaksi verovähennykseksi. Suomalaista hätkähdyttää myös terveyspalveluiden hintataso. Siihen saakka ollaan yksittäisten esimerkkien varassa. Obamacare muutti Amerikan terveydenhuollon peruuttamattomasti. Asiantuntijat odottavat lisätietoja rahoituksesta, mutta näyttää siltä, että voittajia olisivat nuoret ja terveet, jotka saisivat vakuutuksensa halvemmalla. Pienituloisten oikeus Medicaidiin supistuisi, vanhusten vakuutukset kallistuisivat ja vakuuttamattomien määrä kääntyisi taas nousuun. Uudistuksen vauhtia on ihmetelty: onko se var- masti mietitty huolella? Toisaalta Obamacaren suosittuihin keskeisiin osiin ei uskallettu koskea. Trump myllää sairausvakuutuksen USA:ssa ei ole yleistä sairausvakuutusta. Matalapalkka-alojen työnantajat eivät tarjoa vakuutusta tai sitä ei ole vara maksaa. Sairausvakuutuksen puute aiheuttaa vuosittain kymmeniä tuhansia kuolemantapauksia. Donald Trumpia moitittiin vaalikampanjan aikana konkreettisten esitysten puutteesta, mutta presidenttinä hän on laittanut tuulemaan. Muutokset keskittyvät kustannusten jakoon. Trump itse päivitteli terveydenhoidon monimutkaisuutta. 2017 17. Vaikka edelleen ollaan kaukana eurooppalaisesta ajatusmaailmasta, ajatus sairausvakuutuksesta perusoikeutena voimistuu. Yrjö Keränen Virginia, USA yrjo.keranen@hotmail.com 17.3. Näitä vakuutuksia on monenlaisia alkaen niin sanotuista katastrofivakuutuksista, joiden alkuomavastuu voi olla 7?000 dollaria. Medicaidia lukuunottamatta kaikissa vaihtoehdoissa asiakasmaksut ovat Suomessa totuttua huimasti suuremmat. Medicare korvaa tyypillisesti puolet sairastamisen kuluista. Nimeltään hämäävän samankuuloinen Medicaid taas on sosiaalisilla perusteilla myönnettävä sairausvakuutus, jonka rahoittavat suurin piirtein puoliksi liittovaltio ja paikallinen hallinto. Obamacare laajensi Medicaidiin oikeutettujen määrää, mutta niissäkin valtioissa, joissa uudistus toteutettiin, Medicaid on tarkoitettu vain kaikkein vähävaraisimmille. Melkein puolet amerikkalaisista saa sairausva- kuutuksen työnantajan kautta. Yrittäjä tai osapäiväinen ostaa vakuutuksen itse. Kympin voidetuubi voi maksaa satakolmekymppiä. Hieman alle kymmenen prosenttia amerikkalaisista on vakuuttamattomia, uninsured. Kuka siis maksaa hoidon, jos ihminen sairastuu? Amerikan vakuutusjärjestelmän ymmärtäminen on vaikeaa, mutta uutisten seuraaminen tulevina viikkoina on helpompaa, jos on edes yrittänyt. Lähimpänä Suomen lakisääteistä sairasvakuutusta on liittovaltion Medicare, jonka piiriin kuitenkin pääsee yleensä vasta 65-vuotiaana. Minäkin maksan muutaman kympin kuussa erityistä veroa tätä varten. Historiallisen matala luku on presidentti Barack Obaman suurimpia saavutuksia. Ei-kansalaisilla luku on silti edelleen lähes 50 prosenttia. Ehkäpä hänen onnekseen kadunmies on yhtä tietämätön. Media varmasti vahtii vakuuttamattomien määrän kehitystä, kunhan lakiehdotus saadaan voimaan
Henkilö Carl Haglundin mukaan Pariisin sopimus edellyttää erittäin suuria ilmastotalkoita liikenteessä. 18 17.3.2017
Yhtä hanketta vetää kiinalaisen Kaidi-konsernin suomalaisen tytäryhtiön toimitusjohtaja Carl Haglund, entinen RKP:n puheenjohtaja ja ministeri. Kaidin tavoitteena on rakentaa biopolttoainetehdas Kemiin. Biopohjaista dieseliä ja bensiiniä on tarkoitus valmistaa vähemmän arvokkaasta puusta, jota ei tarvita sellukattilaan tai sahateollisuuteen, kuten oksista ja latvuksista. Sitä jättiläisvaltio on toki ainakin julkisivultaan yhä, mutta nykyisin Kiinalla on myös yllättävämpi, vihreä puolensa. Parhaillaan kiinalainen pääoma hakee Suomesta jalansijaa biopolttoaineiden markkinoille. 2017 19. Ajatuksena on, että yritys ei kaada itse puuta, vaan hyödyntää niin sanottuja sivuvirtoja. ??Sellupuutakin voidaan käyttää, mutta todennäköisesti sen hinta on semmoinen, ettei se ole hirveän kiinnostavaa, Haglund sanoo. Lähes miljardin euron investoinnin odotetaan luovan Kemiin noin 150 vakituista työpaikkaa ja satoja työpaikkoja alihankkijoille. Vielä ei tiedetä, rakennetaanko laitos. Kiinasta. Haglundin mukaan asiaa auttoi Suomen edistyksellinen lainsäädäntö ja kiinnostus biotaloutta kohtaan. ??Ja varsinkin nykyinen hallitus hallitusohjelmassaan selkeästi otti kantaa biopolttoaineiden puolesta ja halusi laajentaa biopolttoaineiden osuutta meidän liikenteemme polttoaineista. Se vauhditti sitä, että Suomi valikoitui ensimmäiseksi maaksi, missä Kaidi aikoo investoida juuri biopolttoainetuotantoon. Kannattavaksi biodieselin ja -bensiinin jalostamisen roskapuusta tekevät jakeluvelvoitteet, joiden myötä polttoaineiden myyjät velvoitetaan myymään osa polttoaineista biona. ??Jos ei näin olisi, on selvää, että näillä öljybarrelihinnoilla biopolttoaineiden osuus liikenteen polttoaineista olisi paljon pienempi, Haglund myöntää. Haglundin mukaan biojalostamoja on rakennettava nyt, koska ensi vuosikymmenellä biopolttoaineiden osuus liikennepolttoaineista kasvaa lainsäädännön myötä sekä EU- että kansallisella tasolla. ??Jos katsotaan, mihin Suomi ja muut eurooppalaiset maat ovat sitoutuneet Pariisin ilmastosopimuksen osana, niin on selvää, että meillä on erittäin suuret talkoot edessä, että päästään niihin tavoitteisiin. Haglundin mukaan Pariisin sopimuksen sitoviin tavoitteisiin ei päästä, ellei liikennesektorilla saada merkittäviä tuloksia aikaan. 17.3. Vihreän Kiinan biobisnesmies Carl Haglund uskoo suomalaisen puujätteen mahdollisuuksiin polttoaineena Teksti: Pekka Pohjolainen Kuvat: Jari Laukkanen Takavuosina puhuttiin ?punaises- ta. Kaidi kertoi kuitenkin jo helmikuussa, että yhtiöllä on kasassa tarvittava omapääoma investointia varten. Haglund lupailee jonkinlaisia myönteisiä uutisia lähikuukausina. ??Päivä nyt kerrallaan, mutta kyllä tässä kevään aikana näillä näkymin tulee tapahtumaan kaikenlaista vähän isompaa. Miksi kiinalainen biotalousyritys sitten kiinnostui juuri Suomesta
Mutta on tärkeää, että se tehdään mahdollisimman ripeästi, koska se myös luo pohjaa näille investoinneille. Kiinaa ei tietenkään voi pitää minään suurena vihreän talouden suunnannäyttäjänä ja edelläkävijänä. Huikean taloudellisen nousun kääntöpuolena ovat olleet massiiviset ympäristöongelmat, joista pääkaupunki Pekingin surkea ilmanlaatu on vain yksi esimerkki. Viimeistään Pariisin ilmastosopimus kuitenkin osoitti, että Kiina ottaa ilmastokysymykset nyt vakavasti ja on myös valmis kantamaan vastuuta. ??He ovat erittäin kunnianhimoisia tällä hetkellä. Päätös osoittaa Haglundin mielestä, että Kiina vie puheet myös käytäntöön. 20 17.3.2017 ??Ja Kiinassa on muutenkin erittäin kunnianhimoisia cleantech-hankkeita. Ilmastonmuutos otetaan vakavasti, mutta samalla on todettava, että iso maa, jättimäiset ympäristöhaasteet, Haglund myöntää. Yhdysvaltojen presidentinvaihdos on johtanut nokitteluun Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä. Ja näitä entisiä puheenjohtajia on monessa puolueessa, myös keskustassa, hän huomauttaa. Haglund kertoo kuitenkin seuraavansa edelleen hyvin tarkasti politiikkaa ja olevansa siitä yhtä kiinnostunut kuin ennenkin. Puoluejohtajana ne tapasivat täyttyä puolueen tapahtumista ja joka asiaan piti muutenkin reagoida sekä sosiaalisessa että muussa mediassa. ??Politiikkahan on usein myös julkisuuskilpailu, vaikka sen ei pitäisi sitä olla. Se on vaikea tasapaino. Kiina on ilmoittanut, ettei maahan rakenneta enää uusia hiilivoimaloita, ja pannut kaikki uudet voimalahankkeet jäihin. Seuraajansa valmistelemaa uutta puolustusselontekoa hän ei sentään ole lukenut kannesta kanteen, valikoiduin osin kuitenkin. Poliitikoilla on tapana vedota tehtävis- tä kieltäytyessään tai luopuessaan myös perhesyihin, ja niin teki Haglundkin. Haglund myöntää, että hänen nyt 5- ja 7-vuotiaat lapsensa näkivät poliitikkovuosina isäänsä liian vähän. Heidän haasteenaan on, että heidän taloutensa on edelleen hyvin riippuvainen muun muassa kivihiilestä, ja he ovat hyvin tietoisia siitä, Haglund sanoo. Haglund muistuttaa, että samalla maailmantalouden kasvu ja kehitys on hyvin riippuvainen Kiinan kasvusta. ??Jos pantaisiin yhden yön yli kaikki hiilivoimalat kiinni, se pysäyttäisi Kiinan talouden täysin ja sitä kautta maailmantalouden. Sillä, joka näkyy eniten, on myös vahvempi asema politiikassa. Työssä ja perhe-elämässä on toki edelleenkin tasapainotettavaa. Kiinassa on erittäin kunnianhimoisia cleantech-hankkeita. ??Ja minun arvioni mukaan tämä on myös syy, minkä takia Suomen hallitus on ottanut hyvin kunnianhimoisen otteen tähän asiaan omassa ilmasto- ja energiastrategiassaan. Haglund arvioi strategian tuovan konkretisoituessaan mukanaan suuria investointeja ja positiivisia työllisyysvaikutuksia Suomeen. ??Sen takia se on hyvä strategia. Se on myös ilmastolle hyvä strategia, koska toisen sukupolven biopolttoaineiden päästöt ovat huomattavan paljon pienempiä kuin fossiilisen polttoaineen päästöt. Haglund huomauttaa työtaustansa pohjalta ymmärtävänsä jonkin verran politiikan päälle ja tietävänsä hyvin, että strategia on yksi ja lainsäädäntö toinen asia. Luopumisen yhteydessä hän herätti huomiota purkamalla turhautumistaan ja pettymystään politiikkaan. Haglund painottaa, ettei hänelle jäänyt kuitenkaan mitään traumoja poliitikkovuosistaan, eikä yhtään päivää tarvitse katua. Hän sanoo saaneensa poliitikkona paljon hyviäkin kokemuksia ja ystäviä ja suhtautuneensa hyvin nöyrästi mahdollisuuteen toimia valtioneuvoston jäsenenä. Entinen puolustusministeri sanoo olevansa myös erittäin ylpeä viime vaalikaudella toteutetusta Puolustusvoimien uudistuksesta. Vaikka uudistus ei ollut kovin suosittu, annetusta vastuusta ei yritetty jänistää. ??Se on hyvä esimerkki siitä, että julkinen sektori voi muuttua ja että kipeiden päätösten myötä voidaan saada myös hyviä päätöksiä aikaan. Vaikka päätös politiikasta luopumisesta oli Haglundin mukaan vaikea, se oli myös oikea. Pekingiin kestää lentää vain seitsemän tuntia Helsingistä, seitsemässä tunnissa ei pääse edes Kanarian saarille, Haglund laskeskelee.. Hän luottaa kuitenkin täysin siihen, että hallitus aikoo myös toteuttaa omat lupauksensa. ??En epäile sitä laisinkaan. Haglund myöntää, että vaikkapa aamuisin työasiat tahtovat viedä mukanaan turhan varhain, kun Suomessa heräillessä päivä on Kiinassa jo pitkällä. Oman aikansa ottaa myös säännöllinen matkustelu Suomen ja Kiinan välillä. Globaalikehitys on tuonut Suomen ja Kiinan kuitenkin jo tietyllä tavoin varsin lähelle toisiaan. ??Suomesta on onneksi Finnairilla erittäin hyvät yhteydet Kiinaan. Onhan maailma siinä muuttunut aika paljon, että Kiina on yhtäkkiä ympäristöarvojen ja vapaakaupan puolustaja, sitä ei joku olisi ehkä 10 tai 20 vuotta sitten uskonut. ??Mutta näin se nyt on. Haglund uskoo ja toivoo, että sanasota ei johda vakavampaan vastakkainasetteluun, koska Kiina ja USA ovat myös toisistaan riippuvaisia ja maailmantalous on riippuvainen siitä, että vapaakauppa ja muu toimii. Haglund myöntää kuitenkin olevansa hyvin huolestunut presidentti Donald Trumpin vapaakauppapuheista. ??Tässähän Kiina on ollut paljon järkevämmällä linjalla, missä he ovat puolustaneet vapaakauppaa, maailmankauppaa. Ja ne tavoitteet, joita Kiina on tässä puolustanut, ovat myös Suomen tavoitteiden mukaisia. Haglund jätti eduskunnan ja RKP:n puheenjohtajan tehtävät viime kesänä. Mutta onko perheelle löytynyt enemmän aikaa bisnesmaailmaan siirtymisen jälkeen? Haglundin mukaan on, sillä varsinkin viikonloput ovat olleet vapaita. Hän sanoo lähtevänsä omassa ajattelussa siitä, että kun jää pois jostakin johtavasta tehtävästä, seuraajalle pitää jättää tarpeeksi tilaa. ??Jos jää sinne lavalle pyörimään, se ei välttämättä edistä kenenkään tilannetta. Ei organisaation, ei uuden eikä myöskään entisen johtajan tilannetta
Vaikka päätös politiikasta luopumisesta oli vaikea, se oli myös oikea, Carl Haglund sanoo. 17.3. 2017 21
Reportaasi Hyvä kuolema Kansalaisaloite eutanasian laillistamiseksi on käynnistänyt Suomessa keskustelun armokuolemasta. Kysymyksiin ihmisen viimeisistä elinpäivistä ei ole olemassa helppoja vastauksia. Teksti: Eeva Kärkkäinen Kuvat: Jari Laukkanen 22 17.3.2017
Marttila on sairastanut kymmenen vuoden ajan parantumatonta syöpää ja menettänyt hoitojen takia pernansa, joten miehen immuunisuoja on heikentynyt. Lisäksi häneltä on poistettu muun muassa puolet haimasta, kasvain vasemmasta reidestä sekä etäpesäke sääriluusta. Ikenet vetäytyivät niin, että osasta hampaista ovat juuret näkyvillä. 2017 23. Helsingin Viikissä sijaitse- vassa kerrostaloasunnossa vieraat toivottaa kuitenkin tervetulleeksi aurinkoinen hännänhuiskutus. Asunnon emäntä Ritva Marttila pitelee innokasta koiraa kiinni valjaista, kunnes saamme oven suljettua perässämme. Puolisoa Juhani Marttilaa 70, emme kättele. Sitä ennen treenasin puistossa kaikenlaisilla rekeillä, hän kertoilee. Kova kunto ja päättäväisyyskään eivät suojanneet syövältä. Pahinta on, että en saa nukutuksi ja sopivia lääkkeitä on ollut vaikeaa löytää. Hänen mielestään keskustelua armokuolemasta käyvät väärät henkilöt. 17.3. Oikea poskiluu tulee muuttumaan pulveriksi ajan myötä. Pahin tapahtui kuitenkin jo syöpähoitojen alussa. Silloin silmän levysädehoito vei mieheltä näkökyvyn. Samalla Marttilalle kehittyi neuropsykologinen oirekuva, jota hallitsevat uni-, muisti- ja keskittymisvaikeudet. Äkkiseltään ei uskoisi, että olemme paikalla tavataksemme ihmisen, joka haluaa kuolla. Raamikas mies näyttää olevan ikäisekseen kovassa kunnossa. ??Aloitin 11-vuotiaana punttien nostamisen. Marttila kertoo päähän kohdistuneen sädehoidon olleen hoitovirhe. ??Olin ennen yrittäjä, mutta menetin työkykyni ja sain harjoitella uudestaan puhumaan. Päivä on harmaa
Saako ihminen tehdä itsenäisesti päätöksen siitä, että hänen elämänsä ei ole enää elämisen arvoista? Eutanasian puolustajat korostavat itsemääräämisoikeutta sekä oikeutta arvokkaaseen kuolemaan. ??Ihmiselämän tekee arvokkaaksi meidän ainutlaatuinen kykymme ymmärtää oma paikkamme maailmankaikkeudessa. Niiden pitäisi kysyä meikäläisiltä, ketkä ovat sairaita, mitä me ajattelemme, Marttila puhahtaa. Keskustelua armokuolemasta eli eu- tanasiasta on Suomessa käyty pitkään. Kysymys kuuluu, pitäisikö lääkärin voida antaa potilaansa pyynnöstä täl- 24 17.3.2017 le lääkeainetta, joka aiheuttaa potilaan kuoleman. Eutanasia on eri asia kuin avustettu itsemurha. Kysymys kuuluu, kenen helvetin omantunnon. Eutanasia on potilaan haluama, mutta lääkärin tai lääkärien päättämä ja suorittama toimenpide. Avustetussa itsemurhassa ihminen ottaa itse kuolettavan lääkkeen, jonka lääkäri on kirjoittanut. Eutanasiassa punnitaan sitä, kenel- lä on oikeus päättää elämästä ja kuo- lemasta. Juhani Marttilan olohuonetta hallitsevat penkkipunnerruslaite ja seinien värikkäät taulut. Arvokkuuteen kuuluu myös oikeus määrätä itse sekä omasta elämästä että sen päättymisestä, kos-. Mies kertoo maalanneensa taulut itse ennen kuin menetti näkönsä. ??Viimeksi kuulin, että se on omantunnon kysymys
Ja se loppu on hirveä, esimerkiksi tukehtuminen. ??Sellaisessa tilanteessa eutanasia eli armokuolema olisi minusta eetti- Suomalaisista valtaosa kannattaa eutanasiaa. Hyväksytkö eutanasian? En 11 % En osaa sanoa 14 % Kyllä 75 % Lähde: IRO Research Oy, kyselyn tilaajina Apteekkariliitto, Lääkäriliitto ja Lääketietokeskus. Olisimme halvempia kuolleina. Keskustelu eutanasiasta sai Suomes- sa uutta vauhtia viime vuonna, kun joukko entisiä kansanedustajia tempaisi pystyyn asiaa ajavan kansalaisaloitteen. Aloite keräsi yli 63?000 allekirjoitusta ja on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Aloite sallisi eutanasian ihmisille, jotka sitä itselleen pyytävät eivätkä saa palliatiivisesta eli oireita lievittävästä hoidosta riittävää apua sietämättömään fyysiseen ja tai psyykkiseen kärsimykseensä. Lisäksi Suomeen perustettaisiin valvontaelin, jolle lääkärit toimittaisivat tiedot eutanasiaan johtaneista syistä sekä toimenpiteen toteuttamisesta. Kansalaisaloite muistuttaa Belgian, Hollannin ja Luxemburgin lakeihin kirjattuja käytäntöjä eutanasiasta. Helsingin yliopiston sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa moittii Kanava-lehden kirjoituksessaan, että suomalaisessa eutanasiakeskustelussa sivuutetaan, kuinka Benelux-maiden eutanasialait säädettiin. Hänen mukaansa eutanasia oli jo ennen lakien säätämistä laajalle levinnyt käytäntö maiden perhelääkärijärjestelmissä. Noin 1000 vastaajaa. 17.3. Sen sijaan eutanasian toteuttamisesta on tullut joissakin maissa rikos, josta ei anneta rangaistusta, Hallamaa huomauttaa. Professori uskoo käytäntöjen viestivän siitä, että länsimainen oikeusvaltio ei voi luopua yhdestä keskeisimmästä ihmisoikeusperiaatteesta . edes silloin, kun kuolemansairas pyytää saada kuolla. Arvokkuuteen kuuluu oikeus määrätä itse sekä omasta elämästään että sen päättymisestä. Sveitsi nostetaan usein eutanasia- keskustelussa esiin, vaikka maassa eutanasia on kielletty. Samaa saavat kuulla monet muutkin. päätösten motiiveja. Sveitsin kuolinapujärjestelmä perustuu avustettuja itsemurhia koskevaan lakiin. Sen mukaan itsemurhassa avustaminen on rikos vain, jos taustalla on oman edun tavoittelu. Vammaisten oikeuksia ajavan Kynnys ry:n toiminnanjohtaja Kalle Könkkölä pelkää, että ajan kuluessa Suomen eutanasialaki laajenisi Hollannin tapaan. Maassa myönnettiin toissavuonna eutanasia 20-vuotiaalle naiselle, joka oli ollut hyväksikäytön uhri 5?15-vuotiaana. Laki ei rajaa kenelle tai kuka kuolinapua saa antaa. Itsemurhissa avustavat kuolinapujärjestöjen vapaaehtoiset maallikot. 3091 vastaajaa Lääkärivetoiselle mallille on muita- kin perusteita. eikä osa potilaistani näe . 2017 25. Moni näkee eutanasian viimeisenä tapana vähentää kuolemansairaan ihmisen kärsimystä. Tätä näkökulmaa edustaa esimerkiksi saattohoitoa tarjoavan Terhokoti-säätiön ylilääkäri Juha Hänninen. Hänen kantansa eutanasiaan on muuttunut kielteisestä myönteiseksi. Hännisen mielestä eutanasiapäätöksen pitäisi olla mahdollinen osa hoitosuhdetta. Hän kertoo Kodin Kuvalehden haastattelussa kohdanneensa työssään potilaita, joiden kohdalla eutanasia olisi tullut tarpeeseen. ??Minä en näe . Hallamaa ihmetteleekin, että kansalaisaloite hakee esimerkkiä Benelux-maista eikä Sveitsistä. Ehdotus lääkärivetoisesta eutanasiajärjestelmästä kielii hänen mielestään siitä, ettei toisen ihmisen kuoleman aiheuttaminen edes tämän omasta pyynnöstä ole yksinkertainen asia. ??Helpointa olisi, jos yhteiskunta velvoittaisi jonkun huolehtimaan siitä, sosiaalietiikan professori pohtii. Lääkäreillä ei ole selkeää kantaa itsemurhassa avustamiseen. ?Olisin itse valmis avustamaan vaikeista oireista kärsivää potilasta tekemään itsemurhan, jos lainsäädäntö sen sallisi.? Samaa mieltä 31 % Eri mieltä 45 % En osaa sanoa 24 % Lähde: Lääkäriliiton sähköpostikysely lääkäreille 9/2016. Nyt käytäntö laillistettiin ja luotiin sille valvontaelin. ??Tarkkaan ottaen yksikään valtio ei ole laillistanut eutanasiaa eikä teh- nyt luvalliseksi kuolemansairaiden ja kärsivien ihmisten surmaamista edes näiden omasta pyynnöstä. mologian professori Kai Enqvist toteaa eutanasiaa ajavan Exitus ry:n kampanjassa. Osa epäilee ?itsenäisten. mitään pyhää sellaisessa elämässä, jossa vain kituu, mikään hoito ei auta ja potilaskin tietää, että loppu on lähellä. Lääkärin ainoa tehtävä on kirjoittaa resepti rauhoittavaan lääkkeeseen, jonka yliannostukseen potilas kuolee. Suomessakaan itsemurhassa avustaminen ei ole laitonta. Viranomaisten mukaan nainen kärsi parantumattomasta traumanjälkeisestä stressihäiriöstä, anoreksiasta, kroonisesta masennuksesta ja harhoista, eikä hänellä ollut toivoa parantumisesta. Könkkölä arvioi Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan, että eutanasian myötä vammaisille ja sairaille ihmisille saattaisi syntyä painetta pyytää eutanasiaa, jotta he eivät olisi yhteiskunnalle ja omaisilleen taakkana. ??Mitä ajattelet, kun todetaan, että nyt olet eutanasiakelpoinen? ??Minullekin on usein sanottu, että tulen kalliiksi yhteiskunnalle. hengen suojaamisesta
Yhtä moni vastusti ajatusta. Lääkäriliiton mukaan lääkäri joutuu punnitsemaan eutanasiassa elämän suojelemisen ja kärsimyksen lievittämien välillä. Liiton mielestä ennen eutanasian laillistamista pitäisi keskittyä kuolemaa edeltävän saattohoidon parantamiseen. Noin 15 000 suomalaista tarvitsee saattohoitoa joka vuosi, mutta erityisiä saattohoitokoteja on vain neljä. Niihin päätyy paljon esimerkiksi syöpäpotilaita, joiden viimeisten viik- 26 17.3.2017 kojen kipujen lievitys vaatii erityisen paljon asiantuntemusta. Saattohoitokodit eivät ole kannattavaa liiketoimintaa. Sen aikana ihmisestä kuolee muutakin kuin keho. Ensin hiipuu sosiaalinen elämä, sitten psyyke, ja eksistentiaalinen ajattelu, lopuksi keho. Tavoite on, että kaikki osat kuolisivat mahdollisimman samaan aikaan, Koivisto kertoilee. Saattohoitosuositusten mukaan hyvässä saattohoidossa korostuvat kuolevan ihmisen ja potilaan ihmisarvo, inhimillisyys ja itsemääräämisoikeus. Koiviston mukaan hyvä saattohoito mahdollistaa sosiaalisia suhteita ja hauskanpitoa vielä viimeisinäkin elinpäivinä.. Koivikko-kodissa on lämmin tunnelma. Monilla alas ei mene muuta kuin jäätelöä. Johtaja Riikka Koivisto toivottaa meidät tervetulleiksi ja pahoittelee, että tällä kertaa paikalla ei ole yhtään sopivaa haastateltavaa. 15-paikkaisen saattohoitokodin huoneista muutamassa potilas tekee parhaillaan kuolemaa. ??Moni ei tiedä, että kuolema voi kestää monta päivää. Vasemmalla hoitaja Heidi Valavaara ja keskellä johtaja Riikka Koivisto. Kuolevat ihmiset eivät puhu eutanasiasta. sesti oikein. Nyt se on Suomessa rikoslain mukaan surma, josta saa vankeutta, Hänninen toteaa. Eutanasiaa kannattava Hänninen kuuluu saattohoitolääkärien vähemmistöön. Vain joka kuudes kuolevien potilaiden kanssa tekemisissä oleva lääkäri kannattaa eutanasian laillistamista. Kaikista lääkäreistä eutanasian kannalla oli vuonna 2013 noin 46 prosenttia. Vapaaehtoistyöntekijä Nanne Koskenranta (oikealla) lukee ja laulaa potilaille. Kaikki neljä suomalaista saattohoitokotia toimivat säätiöpohjalta ja osittain lahjoitusten varassa. Lisäksi sairaanhoitopiireissä hoitolaitosten yhteyteen on perustettu yksikköjä, jotka keskittyvät alueensa potilaiden saattohoidon järjestämiseen. Suomessa tuntuu kuitenkin vallitsevan yksimielisyys siitä, että hyvää saattohoitoa saa liian harva suomalainen. ??On eetoksemme vastaista hoitaa kärsimystä eutanasialla, jos meillä on perusteltu näkemys, että kärsimystä voidaan hoitaa nykyistä paremmin, Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve kirjoittaa blogissaan. Matkustamme Hämeenlinnaan selvittämään, mistä hyvässä saattohoidossa on kyse. Koivikko-kodin aulaa hallitsevat sohva ja ruokapöytä. ?Myös kosketus on tärkeää?, hän kertoo. Keittiössä hääräilee talon oma emäntä. Hänen teh- tävänään on toteuttaa kuolevien ruokatoiveita
Lemmikkikin on tervetullut mukaan saattohoitokotiin. Sauna lämpiää joka päivä. n 17.3. Sitä ennen sosiaalipsykologi työskenteli kehitysjohtajana yksityisessä syöpäsairaalassa. Koivisto kertoo näkevänsä työssään vaikeitakin kuolemia. En ole koskaan tottunut pyytämään apua, olen kakarasta asti tehnyt itse kaiken. ??Ei tässä elämässä ole enää mitään hohtoa. Sinne potilas viedään pesusängyllä. ??Jos on ollut vaikka neljä kuukautta sairaalassa, sauna on iso juttu, Koivisto selostaa. Koivisto on toiminut Koivikko-ko- din toimitusjohtajana kuuden vuoden ajan. Samalla menisivät loputkin mahdollisuudet määrätä omasta elämästä. ??Ei saattohoito voi olla hyvää. 2017 27. Tästä kertonee myös eutanasian korkea kannatus. Vaikka enemmistö suomalaisista saa hyvää saattohoitoa, lääkäriliiton kyselyn mukaan kuolevia potilaita hoitavista lääkäreistä 14 prosenttia arvioi, että oman alueen saattohoito ei toteudu hyvin. Vuoden 2011 tilastojen mukaan terveyskeskus oli yleisin kuolemispaikka yli 70-vuotiailla suomalaisilla. Eutanasiaa omalle kohdalleen pohtivalle Juhani Marttilalle saattohoito on lähes kirosana. Hän kertoo kuulleensa kokemuksia virtsan ja ulosteen hajuisista osastoista, joissa on hoitajapula ja potilaat sidotaan kiinni vuoteisiinsa. Marttilaa kauhistuttaa ajatus, että omaiset näkisivät hänet sellaisessa paikassa. Makaavat vain siellä. Marttila toivoo hartaasti, että eduskunta hyväksyisi kansalaisaloitteen. ??Tarvitsen apua ihan liikaa. Eutanasia-aloitteen kohtalo puolestaan ratkeaa eduskunnassa syksyllä. Silloin nähdään, saako Juhani Marttila halutessaan kuolinapua lääkäristä, vai täytyykö hänen jatkaa muiden vaihtoehtojen pohtimista. Ne ovat loppu jo ne ihmiset. Kysymys nousi voimakkaasti esille myös aloitteesta eduskunnassa käydyssä lähetekeskustelussa. Keskustan eduskuntaryhmä jätti eduskunnalle lakialoitteen terveydenhuoltolain muuttamisesta niin, että potilaan oikeus hyvään saattohoitoon kirjataan lakiin. Aika näyttää, johtaako aloite todellisiin muutoksiin. Usein eutanasiaa toivovien perusteena on pelko yksinäisyydestä, itsemääräämisoikeuden menettämisestä, kivusta ja siitä, että he ovat toisille taakkana, hän väittää. ??Kuolema ei ole helppoa eikä kliinistä. Jostain syystä saattohoidon parantaminen ei kuitenkaan saa ihmisiä liikkeelle samaan tapaan kuin eutanasian puolustaminen. Muutama vuosi sitten saattohoitoa yritettiin laittaa kuntoon kansalaisaloitteen voimin, mutta allekirjoituksia kertyi vain reilut 5 000. Voi olla, että parannuksen saattohoidon tilanteeseen saa lopulta aikaan eutanasia-kansalaisaloite. 10 30 % 0 = surkeasti 10 = erittäin hyvin 0% 0% 0% 0= surkeasti 1 2 2% 2% 3 4 4% 5 10 % 7% 1% 6 7 8 9 10 = erittäin hyvin Lähde: Lääkäriliiton kysely kuolevia potilaita hoitaville lääkäreille 01/2017. Silti potilailta ei kuulu toivetta eutanasiasta. ??Eutanasiasta eivät puhu kuolevat ihmiset. Erikoislääkäreiden arviot oman alueen saattohoidosta vaihtelevat. 44 % Millainen on sinun tuntumasi siitä, miten saattohoito toteutuu omalla alueellasi? Asteikolla 0 . Siihen liittyy oireita ja hajuja. Paljon voidaan kuitenkin tehdä lääketieteen avulla. Koiviston mielestä Suomessa käytetään esimerkiksi liian vähän mahdollisuutta palliatiiviseen sedaatioon. Siinä kuoleva potilas vaivutetaan uneen esimerkiksi välittömän tukehtumisen uhatessa. Koiviston pelkää, että eutanasian hyväksyminen merkitsisi saatto- hoidon kehittämisen hiipumista Suomessa. ??Maissa, joissa eutanasia on hyväksytty, on mennyt paljon pieleen. Niissä menetetään paljon ihmisarvosta ja toisesta välittämisestä, hän sanoo. Kaikki kuolevat eivät pääse saatto- hoitoon Koivikko-kotiin. Jos eutanasia tulee mahdolliseksi, laitan itseni heti listalle. Olivatpa kertomukset saattohoidosta totta tai tarua, Marttila ei ole yksin huoliensa kanssa. 290 vastaajaa. Koivikko-kodissa ei ole vierailuaikoja ja perheet voivat yöpyä potilaiden luona
Isommat joutuvat paistinpannulle, hän valottaa. Tilastojen mukaan ahven on ylivoimaisesti suosituin pilkkisaalis. Siellä saa aina saalista, Leino ja Junnikkala mainostavat. Tällä kertaa miehet osallistuvat pilkkikilpailuun. . Mutta emme koskaan heittäydy uhkarohkeiksi, he huomauttavat. Suolasärki olisi minusta herkkua, mutta sitä on terveydellisistä syistä vältettävä, Junnikkala selvittää. Kerran talvikaudessa hurautetaan kauemmas kotivesistä eli Etelä-Karjalan pohjoisrajalle Parikkalan Uukuniemelle, missä on kuuluisa kalavesi, Pyhäjärvi. . Ukki on opettanut minut kalastamaan, hän otti aina mukaan järvelle. Lairi kertoo saavansa eniten ahvenia. . Tämähän on yksitoikkoista hommaa, joka vaatii aikaa ja hermoja, Leino kuvailee. Miesten pilkkiporukassa on normaalisti kolmaskin, mutta nyt hän oli sairaana. . Välillä poraamme reiät kuuloetäisyydelle ja käymme läpi kotikylän kuulumiset. He myös yhä enenevässä määrin vapauttavat kalansa vahingoittumina takaisin kasvamaan.. He tavoittelevat suuria kaloja, eivät runsaita kappalemääriä. . Kuhan pilkintä kasvattaa tosin koko ajan suosiotaan. Aktiivipilkkijöiden perheessä saadaan ja syödään run- saasti kalaa, ja varmasti sitä toisinaan riittää myös lähisukulaisille annettavaksi, Jaana Vetikko Luonnonvarakeskuksesta toteaa. Toisaalta maaliskuussa ratkotaan ankarasti muun muassa työpaikkojen, harrastusyhdistysten, ammattiosastojen, kylien ja kaveriporukoiden pilkkimestaruuksia. Tähän aikaan vuodesta ovat jo selvillä maan viralliset Suomen mestarit, sillä SM-pilkit kisattiin maaliskuun ensimmäisenä viikonloppuna Etelä-Savossa Rantasalmella. Kisoihin osallistui 1 774 kalastuksen harrastajaa. Luonnonvarakeskuksen (LUKE) viimeisimmän eli vuoden 2014 vapaa-ajankalastustutkimuksen mukaan pilkintää harrastaa 509 000 suomalaista. Olemme käyneet kymmenenä vuonna näissä Eläkeliiton Karjalan piirin kisoissa. Välillä istumme kaukana toisistamme ja vaivumme omiin ajatuksiimme. En viitsi lähteä kovilla pakkasilla näppejä jäädyttämään, Lairi kertoi Lemillä Niittykulman kyläkaupan järjestämissä pilkkikisoissa. . Leinoilla särjet annetaan kissalle. Miehet pilkkivät kerran viikossa läpi talven. He kertovat kertasaaliin jäävän niin vaatimattomaksi, että kalaa on haettava myös kaupasta. Vainikkalassa asuvat miehet kiertävät Luumäen Kivijärvellä sekä Saimaalla. Maaliskuussa sai pilkkiä turvallisin mielin, sillä kairaus osoitti jään paksuudeksi liki puoli metriä. . Osallistujat ovat luonnollisesti vanhempaa väkeä, mutta kyllä se muutenkin näyttää siltä, ettei nuoria pilkkiminen kiinnosta. Nuorten ja keski-ikäisten kalastajien määrä pieneni. Lairi kertoo käyvänsä pilkillä aina kun aika ja sää sallivat. . Elämä Ahven houkuttaa reiän ääreen Yli 500 000 suomalaista harrastaa pilkkimistä Teksti ja kuva: Päivi Vento Kevättalven aurinko saa pilkille väkeä, jolle ulkoilu on tär- keämpää kuin kireät siimat. Meillä särjet fileoidaan ja niistä tehdään pottikalaa uunissa. Sosiaalista kanssakäymistä tämä on jos mikä. Kolmen miehen porukka käy pilkillä niin pitkään kevääseen kuin mahdollista. . Naskalit taitavat silti olla mukana tuolla repussa, Junnikkala sanoo. Jaana Vetikko Luonnonvarakeskuksesta kertoo nykyään olevan entistä enemmän sellaisia kalastuksen harrastajia, jotka kulkevat kalapaikoilla elämysten perässä. Erottelua aktiiveista ja satunnaisista pilkkijöistä ei ole. Lemiläinen 24-vuotias Juha Lairi ei ole tyypillisin pilkillä istuja, sillä Luonnonvarakeskuksen tilastot kertovat kalastajien määrän kasvaneen alle 10- ja yli 45-vuotiaiden joukossa. Pilkkisaalis on herkkuruokaa, kuvailevat Luumäellä Kivijärvellä pilkkivät Pekka Leino ja Jukka Junnikkala. Molemmat pitävät ahventa tavoittelemisen arvoisena suurena herkkuna, mutta särki jakaa makumieltymykset. 28 17.3.2017 . Siitä ei ole esittää lukuja, millainen prosenttiosuus esimerkiksi ahvensaalista pääsee suomalaisten ruokapöytiin.
Vainikkalalaisten Pekka Leinon ja Jukka Junnikkalan mukaan himopilkkijäksi lukeutuu, jos käy pilkillä vähintään kolmesti viikossa. 17.3. 2017 29
Svinhufvudista, Suomen kolmannesta presidentistä. Häikiö kuvaa Ukko-Pekan vaiheita myös Venäjän vallan aikana. Ukko-Pekan mielestä keisari ei ansaitse eläköön-huutoa. Kun sellainen oli pakko järjestää, täytyi hakea toinen esihuutaja. Tiukka itsenäisyysmies toimi muun muassa nykymuotoisen eduskunnan ensimmäisenä puhemiehenä 1907?13. Svinhufvud kertoi jo ennen valintaansa, että hän ei halua johtaa eduskunnan eläköön-huutoa keisarille. Kokoomuksen ministerit ovat hänen mielestään selvinneet hyvin tehtävistään ja työtaakastaan. Tosin viime kesänä ensi töikseen uutena kokoomusjohtajana Orpo kantoi suurta huolta joidenkin ministerien ylityöllistymisestä ja sen vaikutuksista hallitusohjelman toimeenpanoon. Nyt on siis selvinnyt, ettei kokoomuksen ministereillä olekaan minkäänlaisia ongelmia työkuormansa kanssa. Sillä ei ole puolueorganisaatiota eikä vuosittaisia puoluekokouksia. 3 p: Puolueessa on yksi virallinen jäsen, joka on samalla puolueen johtaja. 2 p: Johtaja on halunnut estää puolueen jäsenmäärän kasvun, sillä hän pelkää sen ajavan puolueen sekasortoon. 1 p: Puolueen puheenjohtaja tekee suurimman osan päätöksistä yksin tai muutaman luottoavustajan kanssa. Oikein! Puoluehan on tietysti hollantilainen Partij voor de Vrijheid, jota johtaa oikeistopopulisti Geert Wilders. Kanttori Huoponen, siksi että hänellä on sointuvin ääni. Kokoomuksen puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Pette- ri Orpo tuntuu suhtautuvan nuivasti ministerien määrän lisäämiseen salkkuja jyvittämällä. Orpo painottaa Turun Sanomissa, että syy lisätä ministerien määrää voi olla vain tehdä parempaa lainsäädäntöä. Opetusja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) kiirehtikin jo torjumaan salkkunsa keventämisen vakuuttamalla, ettei koe työmääräänsä liian suureksi. Mutta kenen työkuormasta Orpo mahtoi sitten alun perin olla huolissaan. samalla vaikka vihellellen ja lauleskellen.. Vaiko maatalous-, ympäristö- ja asuntoministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.)? Ehkä asia voidaan siis ratkaista niin, että annetaan vain työtaakkansa alle sortuville perussuomalaisille ja keskustalle kummallekin salkku lisää. Apollon Tietäjät Teksti: Pentti Manninen, Samuli Nissilä, Pekka Pohjolainen Tietokilpailukysymys Mikä puolue? Viiden pisteen vihje: Puolueen johtaja tunnetaan taitavana mutta omapäisenä EU-vastaisena poliitikkona. 4 p: Puolue on suhteellisen tuore. Mikäpä muukaan? (Tietojen lähde: Suomen Kuvalehti) Professori Martti Häikiö on kirjoittanut ansiokkaan tiiliski- ven P. Häikiö kertoo, että huutoa johtamaan valittiin nuorsuomalainen kanttori, kansanedustaja Nestor Huoponen. Kenraalikuvernööri Nikola Gerard ihmetteli menettelyä, koskapa kysyi pääministeri Leo Mecheliniltä, kukas tämä 30 17.3.2017 huutokuoron johtaja oli. Oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin (ps.). Pääministeri oli arvannut kysymyksen, vastaus oli valmiina. . E. Kokoomus voi jatkaa töitä entisellä tiimillään kepein salkuin
Se johtaisi etenkin lähi- ja peruspalvelujen rapautumiseen ja epävarmuuteen satojentuhansien työntekijöiden ja heidän läheistensä elämässä. Vaalien pääkysymyksiä on myös, pidetäänkö koko maasta huolta myös tulevaisuudessa. Kauniista puheista huolimatta kokoomus ja SDP ovat tässä vihreiden tukemana samalla puolella. Viimeisimpänä näiden puolueiden pormestariehdokkaat julistivat keskittämispolitiikan autuutta Helsingin Sanomissa, lietsoivat vastakkainasettelua pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välille ja nimesivät keskustan helsinkiläisten pahimmaksi viholliseksi. Me sen sijaan katsomme, että koko maan voimavarat tarvitaan, jotta Suomi saadaan kuntoon. Suomeen ei muutenkaan tarvita yhtään lisää vastakkainasettelua, vaan sopimista ja yhteistyötä. Se on puolueista edelleen ylivoimaisesti eniten. Perustellaan politiikkamme ymmärrettävästi ja otetaan vastaan myös kritiikki. Tärkeintä on muistaa, että ihmisten luottamus on ansaittava jokainen päivä uudelleen. Uskon, että valtaosa suomalaisista on kanssamme samaa mieltä. Jouni Ovaska keskustan puoluesihteeri 17.3. Ennen pitkää kokoomuksen ja SDP:n sinipuna-akseli nostaa taatusti uudelleen päätään. Silloin ajautuu helposti toimimaan muiden suunnitelmien mukaan. Tehdään keskustan vaalityötä yhdessä pystypäin, mutta nöyrästi koko maassa. Rohkaisevaa on, että meillä on myös suhteellisesti eniten naisia ja nuoria, alle 30-vuotiaita ehdokkaina. Nöyrä kiitos kaikille ehdokkaille ja heitä mukaan pyytäneille. Tämä on keskustan vaihtoehto. on aikaa reilu kolme viikkoa. Minkäänlaiseen ylimielisyyteen ei ole varaa. Luottamusta ei myöskään lisää keskinäinen kahinointi. Kannatusmittausten valossa keskustan, SDP:n ja kokoomuksen maaliintulojärjestys voi olla mikä tahansa. Jos keskusta jää kolmanneksi, edellytyksemme jatkaa Suomen kuntoon laittamista heikkenevät. Puheenvuoro Ratkaisevat viikot Keskustalla on kuntavaaleissa yhteensä 7?461 eh- dokasta koko Suomessa. Se tie- täisi kylmää kyytiä kotikunnille ja maakunnille. Mitä suuremman luottamuksen saamme suomalaisilta, sitä vahvempi valtakirja meillä on viedä maaliin sosiaali- ja terveyspalvelu- sekä maakuntauudistus. Uudistus tarvitaan, jotta pystymme pitämään huolta jokaisesta suomalaisesta ja turvaamaan tasa-arvoiset palvelut koko maassa myös tulevaisuudessa. 2017 31. Varsinkin ehdokasasettelun loppurutistus osoitti, että yhdessä me keskustalaiset pystymme vaikka mihin. Kuntavaalien vaalipäivään sunnuntaihin 9.4. Ollaan mahdollisimman paljon suomalaisten keskuudessa kuuntelemassa heidän huoliaan ja keskustelemassa keskustan vaihtoehdosta. Sivuille ei kannata liikaa vilkuilla. Tällä joukkueella meillä on edellytykset tehdä myönteinen, voittoisa vaalityö jokaisessa kotikunnassa. Samalla rakennamme arvojemme ja aatteemme mukaista elinvoimaisten kotikuntien ja maakuntien Suomea. Vaihtoehtomme kuntavaaleissa on huolenpitoa ? huomennakin. Keskustan päävastustaja kuntavaaleissa ei ole mi- kään muu puolue, vaan tasa-arvoisten palvelujen vaarantuminen. Siksi meidän vaihtoehtomme on jatkaa Suomen kuntoon laittamista ja uudistaa hyvinvointiyhteiskuntaa. SDP sen sijaan palauttaisi sosiaali- ja terveyspalvelu- sekä maakuntauudistuksen lähtöruutuun. Ennakkoäänestys alkaa jo kahden viikon päästä keskiviikkona 29.3. Nyt jos koskaan tärkeää on laittaa voimavarat omaan tekemiseen
Puolueiden on haettava suuruutta kaupungeista. Pentti Kuokkanen kertoo olevansa hyvin kotiseuturakas ihminen, jota matkustelu ei kiinnosta laisinkaan. 32 17.3.2017. Maaseudulla väestö vähenee ja äänimäärä pienenee
2017 33. Tulos turhauttaa miestä. ??Paikallisyhdistykset eivät enää ole järjestöpohja, jossa jäsenet tuovat mielipiteitään esille. Suuruutta on haettava kaupungeista. ??Minä en ota politiikkaa hengen päälle. Tykkään määrätä omat työni ja viihdyn erittäin hyvin yksin. Syksystä kevääseen Kuokkasta työllistää hänen toinen yrityksensä, jossa hän myy kolmea kehittämäänsä tietokoneohjelmaa. Fuusiot eivät pelasta paikallisyhdistyksiä Kunnallisjärjestöissä puhutaan syntyjä syviä, tietää Pentti Kuokkanen. Paikallisyhdistykset eivät enää vedä väkeä. Teksti ja kuva: Päivi Vento Liperiläiselle Pentti Kuokkaselle riitti kaksi kaut- ta kunnanvaltuustossa, mutta paikallisyhdistyksen puheenjohtaja hän on ollut oman muistinsa mukaan ?aina?. Keskusta on pystynyt ajamaan myös kaupungeissa maan tasapuolisen kehittämisen tavoitetta. Kuokkanen ymmärtää tarpeen hankkia kannattajia maaseudun ulkopuolelta. ??Maaseudulla väestö vähenee ja äänimäärä pienenee. Sen jälkeen kiirettä onkin riittänyt. Seuralla on vastuulla iso museoalue monine rakennuksineen, ja näyttelytoimintaa halutaan uudistaa ja kehittää. Suomen Keskustalle niin ei ole käynyt. Kunnissa riittäisi kunnallisjärjestö, se foorumina kiinnostaa jäseniä. Kuokkanen siirtyy suurempaan kuvioon. ??Aikoinaan politiikassa toimiminen oli keino toteuttaa ja ilmentää itseään. Monia yhdistyksiä pidetään yhä toiminnassa, koska ne ovat vanhemmille jäsenille hyvinkin merkityksellisiä. ??Paikallisyhdistysten ongelmaa ei ratkaise se, että tehdään fuusioita, sillä edelleen yleisissä kokouksissa käy vain johtokunta. Kuokkanen on Liperissä kysytty mies esitelmöimään erilaisista aiheista. ??Kaikki konkreettiset teot ovat merkityksellisiä paikkakunnan elävänä pitämisessä. Kuokkanen luettelee pitkän listan, missä kaikessa hän on ollut mukana. Se oli lahjakkaille persoonille purkautumisreitti, nykyään reittejä riittää. Puolueiden ongelmaksi liperiläinen näkee sen, et- tei yhdelläkään puolueella ole yhtään selkotehtä- vää, minkä takia puolue on ylipäätään olemassa. Terävät kärjet puuttuvat ideologiasta. ??Viimeksi tehtävä on ollut vihreillä, jotka syntyivät huomioimaan luontoa päätöksenteossa. Myös kunnallisjärjestön hallituksesta löytyy paikka mielellään syntyjä syviä pohdiskelevalle maanviljelijälle. ??Maanviljelijän homma oli luonteelleni sopiva vaihtoehto. Hän oli jo päättänyt olla asettumatta ehdolle kuntavaaleissa, kun häntä kysyttiin Liperi-seuran puheenjohtajaksi. No, muut puolueet söivät sen. Kuokkanen pohtii, että miksipä puolueen pitäisi kärkeä edes etsiä, sillä jos ollaan kristallinkirkkaasti tietyn asian puolesta, se tietää aina äänimäärän laskua. ??Tehtävä ja suuruus eivät sovi yhteen. ??Monessa maassa maaseudun asiaa ajava puolue on kutistunut maanviljelijöiden pienpuolueeksi. Paikalliseen keskustan politiikkaan olen ollut tyytyväinen. Kuokkanen oli valtuutettuna kaksi vuotta. Nykyään riittää paneutuminen Liperi-seuran asioihin. ??Ei 60-vuotias ukko jaksa joka paikkaan, Kuokkanen tuumii. 17.3. On Tiemestari, hallinto-ohjelma tiekunnille, Metsänpoika-ohjelma metsästysseuroille sekä viljelijöille suunnatut WinSu ja Kartta 2001, joissa on lannoitussuunnitelma- ja lohkokirjanpito-ohjelmat. Kuokkanen on puheenjohtajan tehtävän mukaisesti kutsunut koolle Liperin kirkonkylän paikallisyhdistyksen yleiset kokoukset kahdesti vuodessa
Kaiken ikäiset pitää saada luontevasti yhteen esimerkiksi luomalla lisää yhteisöllisiä kulttuuripalveluja. Nuoret pyörittivät opettajansa johdolla pop up -ravintolaa valtakunnallisina ravintolapäivinä. Aiemminkin on kysytty. ??Nyt elämäni on selkeytynyt ja koen, että siinä on paikka vaikuttamiselle, avoimin mielin asioihin suhtautuva Kautonen kertoo. Kautonen haluaa kotipaikkakunnalleen lisää yhteisöllisyyttä. . Nuoria pitäisi rohkaista perustamaan yrityksiä jo opiskeluaikana oman osaamisensa pohjalta, hän sanoo. Yhtenä huolenaiheena Simulalla on Tampereen Ete- läpuiston kaavoitushanke. ??On hirveää, että puistot puretaan ja rakennetaan täyteen betonia, hän sanoo. Myyntityötä tekevä Simula haaveilee opintojen jatkamisesta ja harrastaa politiikan lisäksi lenkkeilyä rescue-koiransa kanssa. Vastikään hänet valittiin Pirkanmaan keskustapiirin varapuheenjohtajaksi. ??Olen iloinen siitä, että saan olla mukana puolueen toiminnassa. Tampereella on kolme korkeakoulua, joissa syntyy jatkuvasti uusia innovaatioita. Tietysti on vanhaa liittoa ja etikettejä. He olivat mukana Sulkavan souduissa myyden kehuja saaneita hampurilaisia. Kuntavaaleissa Kautonen on ensimmäistä kertaa eh- dokkaana. Vanhemmilta saa apua ja oppii politiikan kirjoittamattomia sääntöjä, hän kiittelee. 34 17.3.2017 Puumalalainen Harri Kautonen haluaa lisätä kotipaikkakuntansa yhteisöllisyyttä. ?Uskon yhteisöllisyyteen kuin lapsi joulupukkiin? Päivi Vento Tykkään ottaa vastaan haasteita ja projekteja, puumalalainen lehtori Harri Kautonen, 43, sanoo. Tämä tiedetään Kautosen työmaalla Sulkavan Yhtenäiskoulussa ja yrittäjyyslukiossa, jonne hän ideoi yrittäjyyslinjan vuonna 2014. Viime keväänä hän vei abiturientit kahden viikon Japanin matkalle. Reissuun valmistauduttiin kolme vuotta. Päivi Vento Jari Laukkanen Aino-Riikka Simula sai keskustalaisuuden kodin perintönä. Tavoitteena kannustava ja kestävä kaupunki Meri Alaranta-Saukko Aino-Riikka Simula, 21, käy ensimmäisiin kuntavaaleihinsa sloganilla ?Kannustavampi ja kestävämpi Tampere?. Teemat sisältävät niin taloudellisia, sosiaalisia kuin ympäristöllisiäkin näkökohtia, ja hän lähestyy niitä arkipäiväisten, pienten asioiden kautta. ??Tampereella on todella huonot pyöräilymahdollisuudet, eikä keskustassa ole kierrätysastioita kävelymatkan päässä. Tällaisiin asioihin haluan vaikuttaa, Simulaa toteaa. Kannustavuuden yksi ulottuvuus on yrittäjyyden tukeminen. Simula on itse harkinnut yrityksen perustamista ja todennut prosessin monimutkaiseksi. ??Varsinkin nuoret tarvitsevat siihen tukea. Uskon yhteisöllisyyden voimaan kuin lapsi joulupukkiin. Miehelle tyypillistä on tarttua ohjaksiin eikä vain heitellä ideoita takarivistä. Pettyisin pahasti, jos minkäänlaiselle luovalle ajattelulle ei olisi mahdollisuutta, Kautonen pohtii.. Eikö hän pelkää kuntapolitiikassa vallalla olevia toimintamalleja?
Muut ovat siis ajatelleet, että osaisin ja pystyisin, vaikka itse olin ajatellut päinvastoin. Pekkasta pyysi mukaan muun muassa vanhimman tyttären kaverin äiti Hanna. . Sitä kautta uskon saavani vahvistusta myös omalle mielipiteelleni, Savola pohtii. Ensimmäistä kertaa ehdolla olevan Savolan mukaan hankalienkin asioiden alta löytyy positiivinen puoli. ??Haluan korostaa toimintamallia, jossa asiat hoidetaan hyvällä tavalla, vaikka ollaankin eri mieltä. Savola sanoo olevansa tiimipelaaja, joka kuuntelee ensin ja harkitsee ennen kuin ottaa jyrkästi kantaa. ??En ole keskushyökkääjä, mutta olen hyvä oikea laita, kotikylän jääkiekkoporukassa pelaileva Savola tiivistää. Savola on tyytyväinen maaseutuasuja. Ympäristö on lapsiystävällinen ja turvallinen. Se olikin aivan toista kuin eduskunnan kyselytunnit, joiden jargonia hän oli aiemmin kauhistellut. . Toiminta on aktiivista ja ajatusmaailmoja tuuletetaan, Pekkanen kuvailee. Outokumpuun otettiin viime syksynä kiintiöpakolaisina kaksi syyrialaista lapsiperhettä. Yhteen kuntaan kannattaa ottaa 5?6 perhettä, jolloin TE-keskus pystyy järjestämään kurssit asuinpaikkakunnalla. Untuvikko sai luottamusta ja valtuustopaikan keskustan riveissä. . Keskusta tuntui Pekkasesta omalta, maaseutuhenkiseltä puolueelta. Pekkanen pääsi sivistyslautakuntaan, jossa hänelle aukeni kuntapolitiikan olemus. Aina saa kysyä, mutta jokaisen on ajateltava itse. Nämä olivat ratkaisevia sanoja. Millaisia päätöksiä tarvitaan, että täällä olisi toimintaa vielä 20 vuoden jälkeenkin? 17.3. Sanna-Leena Knuuttila Päivi Vento Niina Pekkanen korostaa kuntien roolia kiintiöpakolaisten kotouttamisessa. ?Kuntapolitiikka kaukana eduskunnan jargonista? risto luodonpää Outokumpulainen Niina Pekkanen lähti edellisiin kuntavaaleihin uteliaana ja avoimena. Sama linja on Pekkasen mukaan jatkossakin. . Tukiverkostot toimivat ja naapuria autetaan. ??Haluan omalla esimerkilläni näyttää, että koko Suomi voidaan pitää asuttuna. Lapsista ja nuorista huolehtiminen on Savolalle sydämen asia. Mahdollisena kuntapäättäjänä Savola haluaa tehdä päätöksiä, jotka kantavat kauas tulevaisuuteen. ??Ajattelen pidemmällä tähtäimellä. Samoin monet muut palvelut onnistuvat helpommin. Kuntavaaliehdokas Jarkko Savola uskoo, että hankalienkin asioiden alta löytyy positiivinen puoli. Insinööri katsoo tulevaisuuden rakenteisiin Sanna-Leena Knuuttila Lappajärvelle kodin rakentanut Jarkko Savola, 36, lähtee kuntavaaleihin teemalla ?Kuntalaista kuulevaa ja positiivista päätöksentekoa?. ??Haluan keskustella ja kysyä kuntalaisten mielipiteitä. Hän kertoi, että joudun ajattelemaan asiat läpi omilla aivoillani ja äänestyksissä joudun käyttämään omaa harkintaani. Minua oli usein pyydetty ehdolle, monista puolueista. Kunnan tasolla onkin arkisia ja helppojakin asioita, hän oivalsi. Kaksi vuotta sitten keskustan yksi kunnanhallituspaikka meni kiertoon ja Pekkanen valittiin siihen. Hän ryhtyi myös johtamaan valtuustoryhmää. . 2017 35
Paikalliset urheiluseurat ovat keskeisessä roolissa tuottamaan kilpaurheilun lisäksi myös matalan kynnyksen liikuntapalveluita. Tätä palvelumuotoa kannattaa jatkossa edelleen kehittää ja monipuolistaa. levalle ?uudelle kunnalle?, kun sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen siirtyy maakunnille vuoden 2019 alusta. Monissa arvioissa on ennakoitu uuden kunnan tehtävien keskittyvän koulutukseen, kaavoitukseen ja sen myötä kehittämiseen. Tämä tietäisi tulevaisuudessa lisärasitteita asukkaiden asumispolitiikkaan. Ylen selvityksen (1.3.2017) mukaan lakimuutos oikeutti kunnat perimään hulevesimaksun sade- ja sulamisvesien poistokustannuksista parivuotta sitten. Maksun suuruus vaihtelee parista kympistä liki sataan euroon. Kotikaupunkini Kotka ei vielä peri kyseistä maksua, mutta tulevaisuuteen on varauduttava tänään eikä vasta tulevaisuudessa. Mertsu Merivirta kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen (sit. Kokeilussa ovat mukana Naantali, Mynämäki, Masku ja Nousiainen. Uudet valtuustot saavatkin ensi töikseen pohtia, minkälaiset strategiset linjaukset ja toimenpiteet oman kunnan kehittämiseksi valitaan. Kotikunnan tärkeimpien tehtävien listaan on lisättävä kuntalaisten hyvinvointi ja huolenpito turvallisesta arjesta. Hyvään arkeen liittyy aktiivisuus, jossa liikunnalla on keskeinen tehtävä työkykyä ylläpitävänä, terveyttä edistävänä ja kuntouttavana toimintana. Maailman terveysjärjestö on listannut passiivisen elämäntavan merkittäväksi tekijäksi ennenaikaisiin kuolemiin. Lounais-Suomen liikunta ja urheilu (LiikU) on laskenut, että liikkumattomuuden aiheuttamat kustannukset Varsinais-Suomessa ovat 170 miljoonaa euroa vuodessa. kesk.) Kotka. Kasvatuksen ja koulutuksen arkeen on syytä jatkossakin panostaa, jotta tietokoneen äärelle kumartuminen ei olisi lapsen ainoa päivittäinen voimisteluliike. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset kohtaavat työssään liian vähän liikkuvia kuntalaisia. Näissä asiakastilan- Perinteisesti on ajateltu, että kunnan keskeinen tehtävä liikunnan edistämisessä on tarjota hyvät puitteet eli riittävästi liikuntatiloja ja -alueita. Liikunnan pariin ja liikunnalliseen elämään ohjaaminen voi kuitenkin tapahtua monen eri viranomaisen tai palvelutoiminnan kautta. Se on epäoikeudenmukaista toimintaa. Kuntalaisille ne eivät kuulu. Ne kuuluvat kunnalle, sillä kunta on asukkaita varten eikä toisin päin. Nyt kyseessä olevaa maksua peritään 18 kunnassa, toiset lipuvat luultavasti ajan myötä perässä. Seurojen harrastustoiminnan turvaaminen ja kehittäminen yhteistyössä kuntien kanssa on meidän kaikkien kuntalaisten etu. Haluan tulevaisuudessa nähdä kotikuntani strategisena tavoitteena yhteisöllisyyden ja osallisuuden lisäämisen sekä liikunnallisen elämäntavan tukemisen kaikilla palvelusektoreilla. Uusi kunta on paitsi kasvatusta, kaavoitusta ja kehittämistä, myös liikuntaa. Pekka Myllymäki Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuuston puheenjohtaja (kesk) Sadevesimaksut eivät kuulu kuntalaisten vastuulle Yli 50 kuntaa pohtii sadevesien (hulevedet) maksua asukkailleen. Tulevaisuudessa tämä saattaa olla uusien luottamushenkilöiden käsiteltävänä, joten nyt on sii36 17.3.2017 hen oikeutetusti otettava myös kantaa. Haluammeko suurten kunnallisverojen ynnä muiden lisäksi vielä rasittaa asukkaita sadevesimaksuilla? Vastaan, että kohtuus kaikessa. Mielipiteet Liikunnan lisääminen on kuntien tehtävä Kevään kuntavaaleissa luodaan puitteet tu- teissa ammattilaisten tulisi ottaa liikkuminen puheeksi ja ohjata sekä neuvoa vähän liikkuvat liikunnallisen elämäntavan pariin. Varsinais-Suomesta löytyy jo nyt kuntia, joissa terveyskeskus voi ohjata terveytensä kannalta liian vähän liikkuvan asiakkaan liikuntaneuvojan palveluihin. Laskennallisesti tämä tarkoittaa, että Turun kokoisessa kunnassa menetetään liikkumattomuuden vuoksi noin 68 miljoonaa euroa vuodessa. Tuolla summalla rakentaisi Turkuun yli kymmenen uutta päiväkotia vuodessa. Liikunnan edistäminen tulee nyt sisällyttää kuntien strategioihin ja uuden maakuntahallinnon sote-linjauksiin. Uusien valtuustojen ja niille esityksiä tekevien johtavien vi- ranhaltijoiden on rohkeasti nostettava esiin liikunnan edistäminen kunnan ja maakunnan palveluissa. Liikunnan näkökulma tulee pitää mukana kaikessa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Päätöksissä ja toimenpiteissä pitää varmistaa liikkumisen helppous, vaivattomuus ja kannustavuus kuntalaisten arjessa. Koulut ja päiväkodit ovat onnistuneesti ottaneet käyttöönsä uusia Liikkuvan koulun toimintamuotoja
enkä nyt tarkoita yhteispäivystystä vaan eriarvoisuuden kaventamista. TYKS:n sairaalajohtaja Petri Virolainen ja HUS:n toimialuejohtaja Reijo Haapiainen ovat laatineet kirurgisen leikkaustoiminnan keskittämissuunnitelman. Ei liene tarkoituksenmukaista, että Varsinais-Suomea käytetään ikään kuin ?koelaboratoriona?. Talousmaantiedon opeilla maakunta voi parhaimmin, kun maakuntakeskuksen lisäksi panostetaan seutukuntiin. 2000-luvun alkuvuosina yritin herätellä keskustelua Vakka-Suomen ja Rauman aluesairaaloiden yhteistyöstä. Toivon, että puolue palaa juurilleen ja menestyy. Suomenmaan toimituksen mukaan lukijoiden pitää tietää, millaista taustayhteisöä kukin kirjoittaja edustaa. Minun kohdallani sen pitäisi olla selvää, koska olen kirjoittanut keskustan europarlamentaarikkona. Päätoimittaja Juha Määtän kertoman mu- kaan asiaa tarkasteltiin uudelleen sen vuok- si, että olin ilmoittanut lähteväni kuntavaaleihin kristillisdemokraattien listalta. Suomenmaan toimituksen pitäisi tietää, että halusin olla ehdokkaana Keminmaalla keskustan listalla tukemassa puolueen vaalimenestystä. Toki vaivaa ja rahaa se jonkin verran vaatii . Muuten käy niin, että tämä kenttä väsyy. Paavo Väyrynen europarlamentaarikko Matti Tuominen Vanha Ulvila 17.3. Ministeri Rehulalta saadun tiedon mukaan leikkaukset jatkuvat näissä sairaaloissa. varapuheenjohtaja kaupunginvaltuutettu (kesk.) Suomenmaalla oudot perustelut Rivit suoriksi Suomenmaa-lehden päätoimittaja on päät- Hämmentää jälleen, kun jotkut al- tänyt, että lehti ei enää julkaise Eurooppakolumnejani. Vielä viime joulukuussa päätettiin, että kolumnien julkaiseminen jatkuu, sillä olen keskustan sääntöjen mukaan puolueen europarlamenttivaltuuskunnan jäsen. Nyt lopettamispäätöstä perustellaan lukijapalautteella, jossa minun väitetään ?kaikin voimin hajottavan keskustaa?. Suomenmaan toimitus kuitenkin tietää, että olen kehottanut kannattajiani pysymään puolueessa ja vaikuttamaan sen poliittiseen linjaan. 2017 37. Aivan kuten Juha Sipiläkin. Sipilä teki hallitusohjelman todella toteutettavaksi eikä niin kuin Soini ja Orpo, huvin vuoksi. Ja mitä hallitus on tehnyt. Saan näkemykseni julki paljon tehokkaammin muita teitä. Suomenmaan lukijoilla on kuitenkin mielestäni oikeus saada tietoa keskustan europarlamentaarikkojen ajatuksista ja toiminnasta. kavat kiemurrella ja puukottaa puheenjohtajaa ja hallitusta. Minä olen sitä mieltä, että ministeri Anne Bernerillä on jopa hyvä kannatus, sillä Berner uskaltaa tehdä ja toimia. Valtakunnalliset linjaukset nähdään mahdollisuutena. Keskeinen kysymys kuuluu, tukeeko sosiaa- li- ja terveysministeriö yöpäivystyksen lopettamispäätöksellään alueiden, seutukuntien ja kuntien yhdenvertaisuutta? Isoja linjauksia voidaan soveltaa. Keskittämisvimma tekee myös maan hallituksen toimialaministeristä fundeeraajan, joka näkee yksi sairaala -konseptin eri lailla kuin miten sitä piirin keskushallinnossa sovelletaan. Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä Hatanpään, Sastamalan ja Valkeakosken sairaalat saavat tukea. Tulevasta sotesta ja maakuntauudistuksesta puhumattakaan. Keskustalaisten odottaisi nyt pitävän rivit suorina myös eduskunnassa. Tähän päivään peilattuna ei pölhömpi ajatus. Ehkä pientä maakuntahengen nostatusta niin Varsinais-Suomessa kuin maakuntien välillä nyt kaivataan Suomi 100 -juhlavuoden merkeissä. Eero Kuisma Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin yhtymävaltuuston 1. Loimaalla leikkaustoiminta jatkuu tämän vuoden loppuun. Vähän aikaa sitten piirihallituksessa kerrottiin, että vatsaelinkirurgian leikkauksia on jouduttu siirtämään ja hoitotakuu ei toteudu. Aluesairaaloista ei nähty apua asiassa, vaikka siellä motivoitunut ja osaava henkilökunta pyörittelee turhautuneina peukaloitaan. Sävy kuitenkin muuttui. TYKS:n petipulaan haetaan nyt apua Turunmaasta. Se on tehnyt paljon muutoksia, joista jokainen voi lukea, kauppojen aukioloista lähtien. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu Sairaanhoitopiiriämme vaivaa keskittämisvimma Kansalaiset kipuilevat suutuksissaan lehdissä olevia uutisia Turun yliopistollisen keskussairaalan (TYKS) jonoista, hoitotakuun pettämisestä, käytäväpotilaista ja aluesairaaloiden leikkauksien keskittämisestä Turkuun ja Saloon. Varsinkin Vakka-Suomessa ja Loimaalla palaute sairaanhoitopiirin toimista on epätoivoista kuultavaa alueen päättäjien tuskasta puhumattakaan. Osa leikkaustoiminnasta jää maaliskuun lopulla Vakka-Suomen sairaalaan polikliinisena kirurgiana. -liikkeenä heidän listallaan sitoutumattomina ehdokkaina. Minun kannaltani katsoen Suomenmaan ratkaisulla ei ole suurta merkitystä. Sinne voidaan nostaa valmius tappiinsa. Sairaanhoitopiirissä on kiihkeä keskittä- misvimma, joka hämmästyttää maakuntamme johtavia kansanedustajia. Asiat voidaan arvottaa toisinkin. Kun puolueen johto tämän kuitenkin torjui, päätin olla mukana sitoutumattomana ehdokkaana Helsingissä. Aluksi aioimme perustaa valitsijayhdistysten yhteislistan, mutta lopulta hyväksyimme kristillisdemokraattien tarjouksen olla ?Terve Helsinki
Lisäksi erilaiset erivapaudet ja yksimielinen päätöksentekomalli rapauttavat unionia. Esimerkiksi oma valuutta antaa muutamille jäsenvaltioille oikeuden pelata omilla säännöillään eli oikeuden poimia rusinat pullasta. Nyt Iso-Britannia tavoittelee vielä tätäkin suurempia erioikeuksia eroamalla liitosta. Samalla se yrittää säilyttää unionin tarjoamat edut kuten vapaakaupan, rahamarkkinat ja englantilaisten vapaan liikkuvuuden ilman jäsenyyden tuomia rasitteita. Mikään yhteisö ei pysy pystyssä pitkään, jos jäsenillä on erilaiset oikeudet ja velvollisuudet. Esimerkiksi Englannin ja Kreikan taakka on kohtuuton Suomen kantamaan vastuuseen nähden. Monessa suhteessa tilanne on jakomielinen. Vapaa liikkuvuus EU:n sisällä ei voi koskea laittomia pakolaisia tai rikollisia. Monissa yhteyksissä ratkaisuna on esitetty paluuta itsenäisiin kansallisvaltioihin. Pakolaiset pakotetaan merellä haaksirikkoon, josta Euroopan sankarit heidät sitten pelastavat. Monissa muissa maissa tällaisen epäinhimillisen järjestelmän kehitys on lopetettu heti alkuunsa palauttamalla pakolaiset lähtömaihinsa tai pakolaisleireihin. Kiinaan tai Australiaan on turha yrittää ilman passia, viisumia tai virallista pakolaisstatusta. Eurooppaan syntyy työttömien armeija, koska pakolaisten tulvaa ei osata hallita. Pakolaisten synnyttämiä rasitteita ei jaeta tasapuolisesti. Etenkin jos kumppaneille annetaan paremmat edut kuin unionin varsinaisille jäsenille. Liittovaltiot ja yhdistykset pysyvät pystyssä, jos samat säännöt koskevat kaikkia ja arvomaailmat ovat sopusoinnussa keskenään. Tästä johtuen Britanniasta on syytä tehdä varoittava ennakkotapaus. Epävakauden suurin syy löytyy kuitenkin unionin pakolaispolitiikasta. Tästä tapauksesta yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto tekee valituksen eduskunnan oikeusasiamiehelle. EU-direktiivi velvoittaa Suomea valvomaan palautuslentoja. Niitä käytetään liikaa jopa hyväkuntoisilla, koska henkilökunnalla ei ole aikaa auttaa vessaan. Kaatumisia on selvitysten mukaan paljon, ja ulkoilemaan vanhukset pääsevät harvakseltaan. Vaippoja käytetään vanhuksilla yleisesti. Öisin ongelmat vielä korostuvat. Yhdenvertaisuusvaltuutettuja lisää töihin valvomaan myös kotimaan ihmisten yhdenvertaisuutta. Airi Pulkkinen Kuopio. Tällaiset nationalistiset ja populistiset ajatukset eivät kuitenkaan perustu todellisuuteen. Historia osoittaa, että suvereenit kansallisvaltiot ajautuvat ennemmin tai myöhemmin sotiin tai diktatuuriin. Meidän tulee ymmärtää, että olemme kaikki samassa veneessä . Tällainen järjestelmä synnyttää yhteiskunnan ulkopuolella jäävän ihmisryhmän, jolla ei ole mitään muuta mahdollisuutta elättää itseään ja perhettään kuin kerjääminen tai rikollisuus. Työn kautta ihmiset kehittävät yhteiskuntaa ja kokevat itsensä tärkeiksi, työttömyys murtaa ihmisen mielen. Paljon halvemmalla päästään, jos kaikille maahan pakolaisina tulleille annetaan heti oikeus työntekoon, ilman kovaa byrokratiaa. Suomessa tekemätöntä työtä on ääretön määrä, jos palkka voidaan suhteuttaa työn tuottavuuteen ja osaamiseen. Valtion varoin valvontaan saadaan pikapuoliin yksi määräaikainen ihminen lisää. 38 17.3.2017 Tällaista valvontaa pitää saada myös van- hustemme hoitoon. Hoitajat kokevat, että vanhustenhoito on epäinhimillisellä tasolla tänä päivänä (Iltalehti 22.2.2017). Mielipiteet Nationalismi ei ole ratkaisu ongelmiin Suuret valtiot ovat perinteisesti syntyneet sotien tuloksena, tällöin lainsäädäntö on muotoutunut suoraviivaiseksi. Sen sijaan EU on syntynyt rauhanomaisesti kompromissien tuloksena, jotka monimutkaistavat päätöksentekoa. Tällaisen järjestelmän avulla esimerkiksi USA on pystynyt työllistämään suurimman osan Meksikosta tulevia pakolaisia. Euroopassa humaanilta näyttävä politiikka on johtanut äärimmäiseen julmaan järjestelmään. Tämä ehkäisee ongelmien syntymistä, koska tieto leviää nykyään tehokkaasti. Pakolaisongelmat voidaan ratkaista vain lähettämällä hyvin aseistetut rauhanturvaajat suoraan kohdemaihin, esimerkiksi YK:n valtuutuksella, koska ääriliikkeet ja diktaattorit eivät ymmärrä puhetta. Pakolaisten tulo Eurooppaan tulee perustua pakolaisleireillä tehtyihin valintoihin, ei hallitsemattomaan kansainvaellukseen. Sama pätee niin laitoshoidossa kuin kotona asuvienkin hoidossa ja palveluissa. Lääninhallitusten selvitysten mukaan hoitohenkilökuntaa on liian vähän ja monin paikoin alle minimin. Lisäksi vanhukset kärsivät ravinnon puutteesta ja saavat paikoin liikaa lääkkeitä. Hoitajilla ei ole riittävästi aikaa vanhuksille, ja asiakkaiden koetaan jäävän jopa heitteille, kertoo SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola. kauppa, ympäristöongelmat, sairaudet ja rikollisuus eivät tunne rajoja. Antti Roine Ulvila Vanhustenhoitoa pitäisi valvoa paremmin Turvapaikanhakijoiden pakkopalautuksia valvovat yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston edustajat. Kaksi valvojaa on ollut mukana yhteensä 30 lennolla, ja vain yhdellä palautuslennolla poliisi käytti valvojien havaintojen mukaan liiaksi voimakeinoja. Voidaan kysyä, mitä varten on luotu työläs järjestelmä turvapaikkahakemusten käsittelyyn, jos kielteisen päätöksen saaneet ihmiset voivat jäädä Suomeen
Jatkossa hän aikoo sonnustautua siihen ainakin puoluekokouksissa. ??Tänä vuonna juhlitaan sekä Suomen sataa vuotta että Uudenkaupungin 400:aa vuotta. 2017 39. Ensimmäisen kerran se päällä juhlittiin Reserviupseerinaisten juhlassa. Sittemmin se on päässyt moniin sukujuhliin ja viimein Seinäjoella myös puoluekokoukseen. ??Kansallispukuun pukeutumisesta tulee ihan omanlaisensa tunne. Puoluekokouksessa puvut lisäävät yhteenkuuluvuutta, Pihlava-Lahtinen luonnehtii. Hän yllättyi siitä, miten tuntemattomat tulivat keskustelemaan puvusta ja tiedustelemaan harvinaisemman asun alkuperää. Pihlava-Lahtinen arvelee, että meneillään on jonkinlainen kansallispukureformi. ??Perinne on saanut uutta virtaa. Jokin siinä kiehtoo nykyihmisiä. Äidin puku on siirtynyt pysyvästi tyttären kaappiin. Minun pukuni Huittisten puku Kotiseudun asu muistuttaa lapsuudesta Virve Pihlava-Lahtisen mukaan kansallispukuperinne on saanut uutta virtaa Teksti: Meri Alaranta-Saukko Kuva: jaakko martikainen Virve Pihlava-Lahtinen Uudestakaupungista edusti puoluekokouksessa hieman uudemman linjan kansallispuvussa. Huittisten puvun kokoamista oli puuhattu 1930-luvun lopulta lähtien. Lopulta vuonna 1981 Kansallispukuraati hyväksyi sen viralliseksi kansallispuvuksi. Pihlava-Lahtisen äiti hankki puvun 1990-luvun vaihteessa. Kansallispuku voisi olla tilaisuutta kunnioittava asu, PihlavaLahtinen miettii. Hän on kotiutunut hyvin Uuteenkaupunkiin, mutta alunperin huittislaisena hänelle on tärkeää kantaa juuri kotiseutunsa pukua. ??Se tuo mieleen lapsuuden, hän toteaa. 17.3
Tilaisuus alkaa lounaalla ja keskustelun alustus alkaa klo 12. klo 10-13 koko perheen sprinttisuunnistustapahtuma. Esillä sääntömääräiset asiat. Keskuskatu 30. naiskuntavaaliehdokkaat Terhi Peltokorpi, Laura Kolbe ja Monica Lamberg. Tilaisuuden vetää Helsingin piirin pj. Lähtö Rautatientorilta klo 8. Paluu samaan paikkaan klo 22.30. Matka tehdään tilausajobussilla. klo 12: Impivaaran uimahalli. Kurssi Kololinnut ja niiden pesintä 25.-26.3. Tippsund Taivassalo. Espoontori, siltakadun puolelta. klo 10-14 Hakunilan ostarilla, Kannuskuja 2. Vesaisten Uudenmaan piiri ry:n vuosikokous 13.3. klo 13 Laitilan kaupungintalolla. Paikanpäällä myös suunnistusopetusta, tarjolla tikkupullaa itse paistaen sekä mehua ja kahvia. Ilmoittautumiset ja tiedustelut helsinki@vesaiset.fi, puhelin 050-5755236. Paikalla kuntavaaliehdokkaita. Lieto, Tarvasjoen keskustanaiset tarjoavat hernekeittoa la 18.3. Ville-Veikko Rantamaula. Lasketteluretki Himokselle su 26.3. Ilmoittautuminen 20.3. klo 18. Järj. Paikalla keskustan kuntavaaliehdokkaita. Pöytyä, Yläne + Tourula-Keihäskoski, la 25.3. Käytössä virallinen sprinttikartta ja emit-leimasimet. Sopii lapsille, nuorille ja vanhemmille, radan voi kiertää yksin tai yhdessä vanhemman kanssa. Seminaari pe 17.3. Turun seutusanomien kuntavaalipaneeli ti 21.3. seniorikeilaajat keilavuoro Keilahallilla joka to klo 15-16. Varsinais-Suomen piiri ryn vuosikokous la 18.3. Alustajina ke. klo 9-12. Osallistumismaksu 20?/hlö, sis. majoitus + ruoka. klo 18-21 Raision kaupungintalon aulassa Keskustan Kevätkaraoke, musiikkimiehet ja tanssin taitaja mukana. Maalismarkkinat la 25.3. klo 10-13 Sauvon torilla. Ei matkakustannuksia. Käsittelyssä sääntömääräiset asiat. Helsingin Vesaiset ja Keskustanuoret. Keskustan yhteiskuntatieteilijät ry:n lounastilaisuus ti 28.3. klo 11.30 ravintola Vltavan Havelkabinetissa, Elielin aukio 2. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Varsinais-Suomi Piiritoimisto: 0102922060, piirin tj. Ensimmäinen krs. Paikalla kuntavaaliehdokkaat ja muita. Ke 29.3. Osa on jopa kaksoispestissä. Vaikka valintakriteerit ja hakukohteet näiden kahden pestin välillä eroavat, löytyy myös paljon yhteistä. Hanna Vuola 0509177000, piirin toimistosihteeri Leena Mulari 0505648747, Vesaisten piirin tj. sekä Keskustanaisten ja Keskustanuorten järjestösihteeri Aino Piippo 0400407515. Klo 11-14 K-supermarket Raisio Centerin pihalla Kesk. Paikalla kuntavaaliehdokkaat Laura Naire-Koivisto ja Markku Autio. Pöytyä, la 25.3. Keskustan teltalla S-. Pidetäänhän siitä huolta. Auli Piiparinen Kirjoittaja on KOL:n liittohallituksen jäsen. 17.30. Sauvo. Aulis Suominen 040 83 40803. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Hallitus. Keskustanuoret, Helsingin piiri ry:n sääntömääräinen vuosikokous to 30.03. klo 12-18 Narikkatori. klo 9-15. Kannattaa sopia tärkeistä asioimisista etukäteen soittamalla. Raision Kesk. klo 18 Järvenpäässä ravintola Marttiinassa, kävelykatu Jannella. Johtokunta klo Olipa mahanpohjassasi nyt opiskelu- ja/ tai vaaliperhosia, nauti tulevasta muutoksesta. Tarjoilua. Nousiainen, Keskustan teltta Smarketin edessä la 18.3 klo. Tarjoilua. Raisio, La 25.3. klo 17 Apollonkatu 11 a. Uusimaa Vantaan Keskustan pop up kampanjatilaisuus la 11.3. klo 17 kunnantalolla. klo 17 Mestarinkatu 2, Turku. klo 11-13 K-kauppa Taatelin edessä. Mukana kuntavaaliehdokkaat. Naantali, Rymättylän torilla 18.3. klo 11-13 soppatykistä tarjolla luomupuuroa paikallisista aineksista. Paikalla kuntavaaliehdokkaita. Turku, Vesaisten vuosikokous su 19.3. klo 11-13 Eurooppasalissa, Malminkatu 16. Yhdistysten yhdistymisestä päättäminen, yhteisten sääntöjen hyväksyminen ja vuosikokouksen sääntömääräiset asiat. Ilm. ja kahvi klo 12-13. Riihikoskella Pikku Myllyllä hernekeittotarjoilua klo 13 - 15. Paikalla kuntavaaliehdokkaita. Sauvo. Turun Vesaiset Turku, Turun Seudun py:n vuosikokous ti 21.3. Johtokunnat Turku, Turun Seudun Keskustanaiset ry:n vuosikokous 22.3. Tule mukaan ja tuo kaverisikin, hyvä kokoelma levyjä! Kuntavaaliehdokkaita laulamassa ja jutustelemassa, tehdään Keskusta ja ehdokkaat tutuksi! Talkooväki paikalle puolituntia aikaisemmin. Pöytyä, Yläne ja Tourula-Keihäskoski, vaaliteltta torilla la 1.4. 15.3?5.4.2017 median pyörteissä pauhaavat politiikka, vaalikoneet ja tuhannet ehdokkaat. Ehdolla tänä keväänä on niin tulevia kunnanvaltuutettuja kuin korkeakouluopiskelijoita. Klo 11-14 Keskustan kuntavaaliehdokkaat kahvittavat K- Supermarket Raisio Centerin pihalla klo 11-14, tule teltalle talkoisiin. Sauvo. MEP Anneli Jäätteenmäki on tavattavissa klo 12-14. Naisehdokkaiden kuntavaalipaneeli 23.3. Esillä sääntömääräiset asiat. La 25.3. tavoittaako päihdehoito tarvitsijat tulevaisuudessa. klo 9-12. Paikalla myös kuntavaaliehdokkaat. Pöytyä, Karinainen, Kyrö, hernekeittotarjoilua Kyrön torilla ke 29.3. klo 9-11. Avoinna arkisin klo 9-15. Tervetuloa ennen kokousta sopalle Laitilan torille vaalitapahtumaan klo 10-12. Pöytyä, Yläne ja Tourula-Keihäskoski, vaaliteltta Yläneen torilla la 18.3. Keskustelun alustajana on Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen ja Suomen Keskustan ehdokas Helsingin kaupungin pormestariksi, Euroopan 40 17.3.2017 kaudelle kunnalliseen päätöksentekoon valittavat luovat jokaisella nuijan kopautuksella päätöksiä myös tuon ajanjakson yli. Olisi toivottavaa, että opiskelun perässä muuttavat nuoret näkevät juurensa elinvoimaisena vaihtoehtona myös tulevaisuudessa. menn. Se on vähemmän kuin aiemmissa kuntavaaleissa. historian professori Laura Kolbe. Annika Saarikko, johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki, ke, professori Pekka Puska. Puheenjohtajana MEP Anneli Jäätteenmäki. Tilaisuuden jälkeen on yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous. Vesaisten Helsingin piirin sääntömääräinen vuosikokous Kerhoklubi Snellassa ti 28.3. Mukana mm. omista välineistään ja hissilipuistaan sekä ruokailuista. Järjestäjien puolesta bussissa on retkieväät. Keskusta mukana muiden puolueiden kanssa. Salo Keskustan Halikon ja Hajalan py:n yhteinen sääntömääräinen Vuosikokous ke 22.3. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Espoo, Vesaisten vuosikokous ti 14.03. klo 18 Kyrön kunnantalo. Paikalla kuntavaaliehdokkaita. Paneeli alkaa klo 16. klo 1014, Sauvon S-market. t. Valmistaudutaan pääsykokeisiin, valmistaudutaan vaalipaneeleihin ja kuntalaisten kohtaamiseen. Yhteisen elämäntilanteen jakaminen ei kuitenkaan riitä kohtaamiseksi. Ministeri Anne Berner tilaisuudessa klo 10-10.30. klo 18. Klo 11-14 Keskustan kuntavaaliehdokkaat kahvittavat KSupermarket Raisio Centerin pihalla, tule teltalle talkoisiin. kous su 26.3. Sauvon kirjasto. Paikalla kuntavaaliehdokkaita. Kuralan kartanotila, Kuralantie 11, Yläne. klo 17 Halikon Kuiron leipomon kahvilassa (Sähkökuja 2, Halikko). klo 17-19. Neljän vuoden Helsinki Maailma muuttuu . Ennen paneelia tarjoilu. Tämän toteutumiseen tarvitaan nuoria päättäjiä ja ennen kaikkea keskusteluyhteys kaikkien ikäpolvien välille. Opiskelijamassan vaikuttavuus ei saa kärsiä, vaikka monella korkeakouluun pääsevällä kotipaikkakunta vaihtuu. Erityisen tärkeän aiheesta tekevät kevään tuoreet ehdokastilastot. Vaikka ei ensimmäisellä kerralla tärppäisikään, sinulla on oma vaikuttava paikkasi kuntalaisena myös valintojen ulkopuolella. Molempien ryhmien elämässä on läsnä odotus, into ja mahdollisuus tulla valituksi. klo 15.30-18 Cafe Jugend Aschanissa, Pohjoisesplanadi 19. Espoonkeskus Tuusula, Keskustan Hyrylän py:n vuosikokous 22.3. Jokainen huolehtii mahd. Järj. 11-14. Tarjolla hernekeittoa. hernekeittotarjoilua Yläneen torilla klo 10 - 12. Vaalikahvitus la 1.4. klo 18 piiritoimistolla, Linnankatu 21 B 35. Robert?s Coffee, Kauppakeskus Sellon toinen kerros, Leppävaarankatu 3-9, Espoo. Keskustanaisten kuntavaalitapahtuma la 18.3. Keskustassa tapahtuu Puheenvuoro Ehdolla opiskelijaksi Toissa päivänä avautunut yhteishaku kor- keakoulujen suomen- ja ruotsinkielisiin hakukohteisiin sijoittuu tänä vuonna varsin jännittävään aikaan. Vapaa pääsy. Tasa-arvon tapaaminen Minna Canthin päivänä 19.3. Paikalla ehdokkaaat ja muita poliittisia henkilöitä. La 1.4. Sauvon Keskustan teltalla kahvitarjoilu. Kunnallislehti järjestää markkinoilla vaalifoorumin, jossa kuntavaaliehdokkaat esittäytyvät. Pöytyä, kunnallisjärjestön vuosiko- Nousiainen, Kuntavaalikahvit pe 7.4. Allianssin tilastojen mukaan alle 30-vuotiaiden ehdokkaiden osuus kaikista kuntavaaleihin asetetuista ehdokkaista on 8,9 prosenttia. kuntavaaliehdokkaat kahvittavat, tule talkoisiin. Pöytyä, la 1.4
hyvinvoiva kontiolahtelainen Keskustan kunnallisvaaliohjelma tulevalle valtuustokaudelle, keskustelua, ehdokasesittelyjä ja musiikkiohjelmaa. RAUMA / LAPPI, Kaikille avoin Keskustalainen ilta Lapin Osuuspankin kerhohuoneella (Meijeritie 2) ti 21.3. Pertti Hakanen ja Keskustan Pirkanmaan piirin tervehdyksen tuo tj. klo 18 samalla kunnallisvaaliehdokkaiden esittelyä. Kouvola, Keskustan Ummeljoen py ry. Hämeen Sanomien ja Yle Hämeenlinnan isännöimät vaalivalvojaiset Verkatehtaan Vanaja-salissa klo 19 alkaen Keskustan kj:t ja Py:t huomio! Täytetyt henkilöilmoitukset vuodelle 2017 lähetettävä pikaisesti (huom! kokonaan täytettyinä, myös täydellinen tilinro jos mielii jäsenmaksupalautuksia) piiritoimistolle: pirkanmaa@keskusta.fi tai postitse: Keskustan Pirkanmaan piiri ry. Paikka tarkentuu myöhemmin. Riihimäki la 1.4. Ke 29.3. klo 9-12. klo 16.30-18. Ke 29.3. Keskustan kj:t tarjoavat lohikeittoa klo 1011 Sysmässä, klo 12-13 Hartolassa torilla ja klo 14-15 Heinolassa torilla. Etelä-Padasjoen py:n vuosikokous pe. Antti Kaikkonen, sekä pirkanmaalainen ke. 050 374 5416, juha. iso-aho@keskusta.fi , toimistosihteeri ja Keskustanaisten tj. Bussireitti tehdään lähtijöiden mukaan Valkeala-Kouvola-Myllykoski-Hki välille. klo 16.30 Padasjoen säästöpankin kokoushuone Hausjärvi 29.3 klo 17-19 ke. Ks. Käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat. Huittinen, Keskustanaisten Vampulan py ry:n sääntömääräinen vuosikokous Anja ja Kari Kojolla, pe 24.3. klo 17.30-18.30 ministeri Juha Rehula ja keskustan ehdokkaita Riihimäellä. Jaana Viilo. Jaossa hernekeittoa. Keskustanaisten piiri. Pyydä tarkka matkaohjelma Nora Sipilä, nora.sipila@ pp.inet.fi, p. klo 15, Nina?s Cafe Place, Valtatie 5, Akaa. Jaana Viilo, puh. klo 18.30 Lapin Osuuspankin kerhohuoneella (Meijeritie 2). Ma 27.3 FinFami ? Kanta-Hämeen mielenterveysomaiset ry järj. Paikalla hämeenlinnalainen valtuutettu Leena Suojala. Lammin torilla la 18.3 grillimakkaraa, kahvia ja aatetta klo 10-13. Jokioinen la 18.3 klo 10-13. 0400 950 704. Päijät-Häme Piiritoimisto, tj. 2017 41. klo 13-15 Elinvoimainen kotikunta . 040 7673419 Satakunta Kesäretki itä-Viroon 24.-28.7. Retken aikana vierailemme mm. Kertunpäivän kahvit Cafe Laurellilla Hämeenlinnassa (Sibeliuksenkatu 7) pe 17.3. Paluu su laivan saavuttua Helsinkiin kl 18.30. klo 16.30 Padasjoen säästöpankin kokoushuone Pohjois-Padasjoen py:n vuosikokous pe. Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja, Janakkala la 8.4. Tarjoilua. Sauvo. Paikalla keskustan kuntavaaliehdokkaita. La 8.4. klo 11-14 Raision S-Market Tasalantorin luona kuntavaaliehdokkaat kahvittavat, tule talkoisiin. Ke 12.4. Kevätkokous Forssan seudulla (paikka ilm. myöhemmin) sekä uusien valtuutettujen onnittelut to 27.4. Paikka tarkentuu myöhemmin. Lahti, Ulkopolitiikkaa yhdessä tilaisuus ke 22.3. Piiritoimiston os. Maamess-maatalousnäyttelymatka Viron Tartoon ja Otepäähän 21.-23.4. klo 11 alkaen. Esillä sääntömääräiset asiat ja Vaalijuhlan viimeistelyä. RAUMA / LAPPI, Keskustanaisten Lapin yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous ti 21.3. Poliittisen tilannekatsauksen pitää puoluevaltuuston pj. klo 19-20 Keskustan vpj. kampanjointia Tammelassa S-marketin edessä. Makkaratarjoilu. klo 17. klo 19-20 ministeri Juha Rehula ja keskustan ehdokkaita Lopella. Antti Kivelä. Kontiolahti, kj ry:n vuosikokous Kontiolahden kunnanviraston valtuustosalissa su 26.3. 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi. 010 315 2000, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj. klo 1014, Sauvon S-market. Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. marketin edessä. Pöytyä, Yläne ja Tourula-Keihäskoski, vaaliteltta Yläneen torilla la 8.4. Juhlassa on mukana Keskustan eduskuntaryhmän pj. Sonja Lautamatti 0440 336 588 (satakunta@ keskustanuoret.fi). Tärkeää. Syyskokous ja kevätkokous sununtaina 2.4. Learning Cafén ja paneelin Kumppanuustalolla klo 18-20. Keskustanaisten piiri. Keskustan toripäivä yhdessä KD:n ja vasemmistoliiton kanssa la Hämeenlinnan torilla ja torin lavalla klo 10-13. Vaalikahvitilaisuus Kataloisten seurantalolla, Kataloistentie 553, Su. klo 16.30 Padasjoen säästöpankin kokoushuone Hämeenlinna, ke 29.3. klo 10-13 ke. Martti Talja ja kuntavaaliehdokkaita Riihimäellä Graniitin aukiolla. Kuntavaalikierros, la 25.3. Tiedustelut tmj Sari puh. 19.3. Ypäjän nuoret keskustalaiset ehdokkaat. Hämeenlinna la 18.3. Juha Iso-Aho puh. Hämeen Sanomien ja Yle Hämeenlinnan vaalitentti Verkatehtaan Vanaja-salissa klo 18-20 ja vaalitori Lasipihalla klo 17 alkaen. Keskustanaisten piiri. klo 17 Padasjoen säästöpankin kokoushuone Riihimäki pe 31.3. Tule nauttimaan grillimakkarasta ja keskustelemaan kunnan tulevaisuudesta Jokioisten torille. Hattula, la 18.3. klo 14-15.30. Kuntavaaliteema, kahvitellaan vaalimuffinssien kera, keskustellaan ajankohtaisista kunta-asioista ja kuullaan tietoisku valtuutetun tehtäväkentästä. torikampanjointia Turengissa. Hämeenlinna. Forssan kj. klo 18 Lahdessa Reumayhdistyksen tiloissa, Vapaudenkatu 1 D. Kuntavaalikierros, la 18.3. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. RAUMA / LAPPI, Keskustan Lapin paikallisyhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous ti 21.3. Satu Tietari 050 405 7742 (satu.tietari@keskusta. fi), keskustanaisten tj. klo 18. klo 18. Hauho. klo 9.30?13 kampanjointia Tammelan keskustassa Forssa la 8.4. 20 Loppi la 25.3. 2 hotelliyötä, panimovierailu, 1 lounas, laiva- ja bussimatkat, sisäänpääsy messuille. Sari Kujanpää puh. Kosonen Oy. Piiritoimisto, tj. kampanjointia Ypäjän torilla. Johtokunta kokoontuu samassa paikassa klo 18. Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalan piirin vuosikokous la 18.3. klo 10 Toripäivä Lopella. Hämeenlinna la 25.3. Mukana paikallisia ehdokkaita. klo 10-13 kampanjointia Lammin torilla. Makkaraa, kahvia ja sielunhoitoa. Keskustanaisten piiri. Sis. Kokouksen jälkeen jatketaan juttelua kahvikupin äärellä kunnallisvaali-teemalla. Jaana Viilo, Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere. Piiri, ke 19.4. klo 18 Heikki Laurilan kotona, Mörtintie 2, Kyläsaari. Valtakirjojen tarkastus ja kahvitarjoilu klo 14.30 alkaen. Janakkala la 1.4. klo 19. Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p. Keskustan piiritoimistolla Valtakatu 54. Kahvit klo 17.30. klo 18 Myllykolun kesäteatteriin, oopperan tähtenä loistaa Waltteri Torikka! Iltaa kanssamme juhlistaa mm. Tarja Kiviniemi 044 978 3929 (tarja.kiviniemi@ keskusta.fi), nuorten tj. Kahvikupin äärellä tapaat myös lappilaisia Keskustan kuntavaaliehdokkaita! Karjala Keskustanaisten Karjalan piirin vuosikokous ti 21.3. Jukka Sällinen puh. Kes- kustan kuntavaaliehdokkaat tarjoavat Pulssin keittämää soppaa. Keski-Suomi Piiritoimisto: piirin tj. klo 9 Keskustan teltta Hämeenlinnan Hauholla S-marketin pihalla. Länsi-Padasjoen py:n vuosikokous pe. kampanjointia Tervakosken torilla. Juha Rehula tavattavissa Lahdessa, ma 3.4. Valtakirjojen tarkastus alkaa ja kahvio avoinna Pirkkalan Keskustan kuntavaalien avaustapahtuma la 11.3. klo 13 Pietarilassa Elimäentie 46 B Anjala. Ehdokkaat esittäytyvät: Sofia Seittenranta-Vekkeli ja Santtu Vekkeli. Akaan Keskusta: Pentti Ehoniemen luento ihmisen sosiaaliset asenteet, Pitopalvelu Irja Nummisella Kylmäkoskella ti 21.3. Suunnittelemme matkaa Puolaan, Gdanskiin 11.-14.9. Lämpimästi tervetuloa poikkeamaan kakkukahville piiritoimisto Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1, Tampere. Keski-Pori, py:n vuosikokous 31.3. klo 19 Valio Paulamäellä (Koljontie 5, Pori). Terveiset Rauman kaupungintalolta tuo hallintojohtaja Sari Salo alustuksellaan ?Kaupungin uusi organisaatio ja valtuutetun rooli?. Jaana Niemi puh. klo 12 varainkeruuhuutokauppa Jokioisilla ent. Kalakosken koululla Humppilantie 22. 040 759 0509 tai pj. Sinikka puh. klo 12 alkaen kampanjointia Hausjärvellä Ryttylän Salella. vaalikahvit Hauholla kirkonkylän raitilla klo 10-13. Hämeenlinna. Mikko Alatalo noin klo 11 alkaen. Ota yhteyttä Antero Suonpää (0400-439 285, Rami Lehtinen 041-462 1086 tai Marianne Mänki 050-569 7898. Hämeenlinna ti 4.4. 0405895709, email pilvi.karkela@keskusta.fi Hämeenlinna. Mukana keskustelemassa ke. 0405550635, email elina.sieppi@gmail.com. Pirkanmaan Keskustanaiset; tj. Pilvi Kärkelä, Näsilinnankatu 23 a 1 33210 Tampere, p. Paikalla kylän ehdokkaat Topi Seppälä ja Petri Kuutti. KOUVOLA, KN Hirvelä vuosikokous ke 29.3. 19.3. Tasa-arvonpäivän kahvit Jokioisten Leivän kahvilassa Forssassa (Sibeliuksenkatu 1) su 19.3. Siivoa nurkat ja lahjoita/tarjoa provisiolla myyntiin sinulle tarpeettomat tavarat. klo 18 Kunnalan Marja ja Matkailussa, esillä sääntöjen määräämät asiat. Matti Vanhanen ja kuntavaaliehdokkaita. Loppi pe 31.3. klo 9-12. Mukana torilla on myös ke. Raision Keskustajärjestöjen kevätkokoukset Hintsalla seuraavasti: Keskustanaiset Hintsan Tuvassa klo 16.30, pyt Hintsan Kokousmakasiinissa klo 17.30 ja kjn kevät- kokous klo 18 Makasiinissa. Kjn kokouksen alussa on pja Eero Vainion Kuntavaalitulosriihi. Etelä-Häme Piirin ja Keskustanuorten tj. To 23.3. kampanjointia Turengin ja Tervakosken toreilla ke. Johtokunta kokoontuu piiritoimistolla ti 28.3. 040 418 1150. Keskustanaiset, vuosikokous pe 17.3. Johtokunta klo 18. Kymenlaakso Kouvola, Anttilan py:n vuosikokous, jossa käsitellään myös syyskokousasiat, 23.3. Käsiteltävänä sääntömääräiset asiat. Hausjärvi la 25.3. 0500 518 530. Pirkanmaan Keskustalla myynnissä rajoitettu erä Suomi 100 ? juhlavuoden kunniaksi lippuja Sillanpää Oopperan Maailman ensi-iltaan la 22.7. Hinta 285 eur/hlö. klo 11-15 Pirkkalan torilla Vuosikokous valtuustosalissa klo 9. 010 315 2001 sekä Keskustanuorten 17.3. klo 10, valtakirjojen tarkastus klo 9.30, Peltola salissa, Peltolankatu 4, Joensuu. Sagadin kartanossa ja metsämuseossa, käymme ihailemassa komeaa vesiputousta ja tutustumme historiallisiin Narvan ja Rakveren kaupunkeihin. Asiaa, hauskanpitoa, nähtävyyksiä, ostoksia ym. Matkan yhteistyökumppanina on Puolakan Valmismatkat. klo 18 Lapin Osuuspankin kerhohuoneella (Meijeritie 2). Kontiolahti, Keskustan Vaalijuhla Kontiolahden kunnanviraston valtuustosalissa su 26.3. Antti Kurvinen ja Keskustan kuntavaaliehdokkaita ravintola Fontanassa kauppakeskus Goodmanissa. Hämeenlinna. tj. Kahvitellaan ja ke Sirkka-Liisa Anttila pitää ajankohtaiskatsauksen. Ypäjä ti 21.3. Suomalaisen Naisliiton Hämeenlinnan yhdistyksen paneeli Wetterhoffin Wanhassa Kutomossa klo 18 . klo 10 alkaen Lounais-Hämeen Keskustan teltta Forssan torilla. savo-kymi@vesaiset.fi tai ulla-riitta.juuti@keskusta.fi Lisätietoja: 050-347 3556/Ulla-Riitta. Retkiporukan kokoaa Vesaiset, vastuullinen matkanjärjestäjä: Linjaautoliike S. klo 18 Kahvila Pehtoorissa. Hannakaisa Heikkinen ja kuntavaaliehdokkaita Oitissa K-marketin pihalla Padasjoki, kj:n vuosikokous pe. 19.3. 26.03, klo 14. Antti Kaikkonen tavattavissa Pirkkalan torilla klo 13.30-14.30, sateen sattuessa valtuustosalissa. Toijalan Keskusta-seura 40-vuotta. Ilm. Tilaisuuden jälkeen Kataloisten py:n vuosikokous! Hämeenlinna. Lahden mieskuoron tila, Hämeenkatu 21 D. Muistathan toimittaa piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi satu.tietari@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. Porin keskustan opinto- ja kulttuuriyhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous ti 21.3. klo 10 alkaen Lounais-Hämeen Keskusta kampanjoimassa Forssan torilla. Piiri, vuosikokous la 25.3. klo 11 alkaen kampanjointia ja soppaa jaossa Smarketin pihalla. Ypäjä la 18.3. Pia Högberg p. Samalla reissulla pääset tutustumaan myös A le Coqin Tarton panimoon. Keskustan puoluesihteeri Jouni Ovaska. klo 15-18. Avoinna varmimmin ti klo 8.30-12 ja to klo 13-17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. Keskustanaisten piiri. Kahvitarjoilu KOUVOLA, Ahvion-Länsi-Muhniemen py. 0400 930 483 ja keskustanaisten tj. Puolueen vpj, ke. Antti Kurvinen Ypäjällä Veteraanituvalla (Perttulantie 7) klo 17-18. Hämeenlinna ti 21.3. tarkemmin Facebook: Akaan Keskusta Pirkanmaan Keskustan toiminnanjohtaja Jaana Viilo juhlii 50-v. syntymäpäiväänsä töiden merkeissä ti 21.3. klo 15-16. Jokioinen, su 2.4. La 25.3. klo 18. klo 18. Tervetuloa hernesopalle la 25.3. klo 10-14 Jämijärven torille. klo 18 Keskustan Etelä-Hämeen piirin vuosikokous Humppilassa Kirkonkulman koululla (Koivistontie 22). Mukana juhlassa on myös akaalaisia Keskustan kuntavaaliehdokkaita. Olet myös tervetullut tapaamaan meitä Toijalan torille 11.3. järjestää. Tammela la 25.3. Elina Sieppi, Näsilinnankatu 23 a 1 33210 Tampere, p. klo 10 kampanjointia Hämeenlinnan torilla. Forssa la 25.3. 19.3. klo 18. Janakkala la 25.3. Järj. Juhlat la 11.3. Lisätiedustelut ja varaukset: pirkanmaa@keskusta.fi ja piirin tj. klo 15 Padasjoella, Maakesken Rientolan seurantalolla, Mukulintie 30. Vaalikahvitus la 8.4. klo 10 tule tapaamaan ehdokkaitamme Hämeenlinnan torille Tammela, la 8.4. Lähtö pe 21.4 klo 5.15 Myllykoskelta. Su 9.4. Paikalla kuntavaaliehdokkaita. klo 10 alkaen LounaisHämeen Keskusta Forssan torilla. Pirkanmaa Sihteerit: Kj:t ja py:t ilmoittakaa tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@keskusta.fi Pirkanmaan Vesaiset; tj. Keskustan kj:t tarjoavat lohikeittoa klo 1011 Orimattilassa torilla, klo 12-13 Asikkalassa Vääksyssä ja klo 14 Padasjoella S-marketin pihalla. Forssa la 1.4
klo 9-12. Vaikuta oman kuntamme tulevaisuuteen ja osallistu kuntavaalitapahtumiin. Antti Ollikainen 040 7210311, järjestösihteeri, Keskustanaisten tj. 24.3. 18.3. Mukana kuntavaaliehdokkaita. Ahvensalmi-Juvola, py:n vuosikokous ti 21.3. Himangan K-marketin edusta. itä-savo@vesaiset. fi tai ulla-riitta.juuti@keskusta.fi. Pe 24.3 klo 19 tupailta, Keihärinkoski, Keiharinkoskentie 737B (Lea Kahelin). klo 18 valtuustovirastolla (Suokatu 42, Kuopio). Ke ja to vain etukäteen sovitut tapaamiset. Viitasaaren kuntavaalitapahtumat: Pe 17.3. Ota rohkeasti yhteyttä oman kuntasi kunnallisjärjestön puheenjohtajaan tai piirin tj. klo 10 Paltamon kj:n vuosikokous Kainuun Opistolla Mieslahdessa. klo 10. Piiritoimistojen käynti/postiosoite: Snellmaninkatu 37, Kuopio. Tarjolla makkaraa ja mehua. Kalajoki. Vaaleihin on vain vähän aikaa. klo 12 alkaen. Mukana presidenttiehdokas Mat-. klo 14 alkavaan Pessi ja Illusia -näytelmän ensi-iltaan. klo 9-11 Äänekoski, CM aula. Kutsutaan mukaan myös muiden puolueiden vaaliehdokkaita Viitasaarelta. Muita kuntavaalitapahtumia Keski-Suomessa: 17.3. Jakkukylän py:n sääntömääräinen vuosikokous to 23.3. Tarjoilua! Savonlinna, 3.4. 18.3. Hanna Kosonen, Eiju Paajanen ja Outi Kurttila. klo 9-14 Seutukeskustan järjestämä keilaturnaus keilahallilla. Katri Kulmuni sekä kuntavaaliehdokkaita. Oulu. Vaaliteltta, Jyväskylän kävelykadulla. Sanna-Mari Talala 040 5919006, Keskustanuorten tj. Markku Rossi: to 30.3 klo 9.30 tori, Tervo Ylä-Savo Lapinlahti, Varpaisjärvi Vaalijuhla Safoxi 18.3. Juha Pylväs. Nivala. Musiikista vastaa Kipakat Akat. klo 11-14 piirin vuosikokous, Pihtipudas. klo 9-11, Vaalistartti Jämsän torilla, paikalla Mauri Pekkarinen. klo 16 piiritoimistolla, Tottinkatu 15. Kahvit klo 13.30, juhla klo 14, mukana Keskustan varapj. Lisätietoja: 050-347 3556/Ulla-Riitta. Retkiporukan kokoaa Vesaiset, vastuullinen matkanjärjestäjä: Linjaautoliike S.Kosonen Oy. Pohjois-Savo Piiritoimisto: tj. Alustajana ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen. Keskustanaisten Pohjois-Pohjanmaan piirin sääntömääräinen vuosikokous pe 24.3. Lisätietoja facebookissa Itä-Savon Vesaisten sivulla ja ilm. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokouskahvit klo 17.30 alkaen. Pohjois-Savon Keskustan kuntavaalikampanja tempaus! Tilaisuuksissa tarjoilua ja mukana paikallisia kuntavaaliehdokkaita. La 25.3. 17.3. klo 10-16, Viitasaari, vaalikahvila, Keskitie 8 (keilahalli, entinen Jannen pubi) Keski-Suomen piirin sääntömääräinen vuosikokous la 18.3. klo 18 Jakun koululla. Pyhäjoki. Juha Sipilä ja kuntavaaliehdokkaita. klo 14 Seurojentalo Honkalinnassa Parkkilantie 120 B, Majavesi. Järj. Keskustanaiset. Vaalistartti Savonlinnassa Linnalan juhlasalissa, Sotilaspojankatu 7, la 18.3. 25.3. klo 10-14 Muurame, telttailutapahtuma S-market Muurame, KE Aila Paloniemi tavattavissa klo 12.30. 25.3. savo-kymi@vesaiset.fi tai ulla-riitta.juuti@keskusta.fi Lisätietoja: 050-347 3556/Ulla-Riitta. Painotalo Kalevankatu. Kahvitarjoilu. Keskustan vpj. Ti 21.3 klo 18 Heikkilän Pirtti. Juha-Pekka Rusanen, makkarat, kahvi ja mehu. Iisalmi, Suomi 100- vuotta. Kosonen Oy. Mikkelin kaupungin PYn vuosikokous ti 18.4 klo 18 piiritoimistolla. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Itä-Savo Punkaharjun Eteläisen py:n vuosikokous pe 17.3. klo 10 alkaen. Timo Korhonen, lohikeitto. klo 17 Äänekoski, Kahvila Korppu, Sumiainen. 18.3 Lauantai klo 10 Paltamo Mieslahden opisto, klo 13 Suomussalmi vaalitupa, Keskuskatu 22, klo 16 Puolanka Grilli Katiska. La 18.3. klo 9-12. klo 15 Keskustan Mikkelin kunnallisjärjestön johtokunnan kokous. Yppärin py:n ja Keskustanaisten Yppärin yhdistyksen sääntömääräiset vuosikokoukset to 23.3. klo 18 Yrittäjäilta Äänekosken kaupungintalo. Näytelmäryhmä Sypäkät. Sonkajärvi, Vaalitapahtuma Sukevalla 18.3. Lisäksi käsitellään yhdistyksen sääntö- ja nimenmuutos. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Teemat: Suomi 100 . klo 11 Pihtiputaan kunnantalolla, Keskustie 9. klo 18 seurojentalolla. Puolueen tervehdys vpj Katri Kulmuni. Hannakaisa Heikkinen. 25.3. Pj. Asiana Kunnallisvaalit. Rautavaaran torilla ma 20.3. Kahvitarjoilu alkaen klo 13. Hirvensalmen Keskustan vaali-iltamat la 25.3. Kahvitarjoilu ja leivonnaisia myynnissä. Arpajaiset. Niko Pesola 044 7546676, Vesaisten tj. Katja Koivukoski 040 5338160. Maakunta-akatemia: Ulkopolitiikkaa yhdessä su 19.3. Asialistalla sääntömääräiset asiat, kuntavaali- ja maakuntavaaliasiat sekä vaalivaliokunnan asettaminen. klo 9-14, Toivakan Keskustanaiset Toivakka-talolla. Ma 27.3 klo 18 Paakkitalo. 25.-26.3. Elinkeinoministeri Mika Lintilä: to 23.3 klo 9.30 Kiuruvesi, Keskustan vaalikahvila, klo 12 Vieremä, klo 16 Leppäsen leipomo, kauppakeskus Apaja Kuopio, Kuntaministeri Anu Vehviläinen: la 25.3 klo 10.30 tori, Kaavi, su 26.3 klo 13 Ulkoilutapahtuma Jäähallin laavulla, Suonenjoki, klo 15 Vesileppis, Leppävirta, Puoluesihteeri Jouni Ovaska: pe 24.3 klo 18.30 Maaseutuhotelli Eevantalo, Karttula, la 25.3 klo 9 Rautalammin tori, klo 10.30 Vestori, Vesanto, klo 12 KMarket, Pielavesi, klo 14 Pielavesi, Varapuheenjohtaja Katri Kulmuni: la 25.3 klo 16 Kangaslampi, Varkaus, su 26.3 klo 18 Kulttuurikeskus, Iisalmi, Ke. klo 10-16 vaalikahvila, Keskitie 8 (keilahallilla, entinen Jannen pubi). Pohjois-Savon piirin pj. klo 19. Vapaa pääsy, kahvitarjoilu! Järjestää Itä-Savon Vesaiset ry Vesaisten Itä-Savon piiri: Lähde Joensuun teatterin 6.5. klo 1013, Zumbaa ja keittotarjoilu Saarijärven torilla. Ulkopolitiikkaa yhdessä -keskustelutilaisuus, Matti Vanhanen 20.3. La 25.3 klo 1013 Tori, hernekeitto. yhdessä, ke. Sääntömääräinen vuosikokous to 23.3. La 8.4 klo 10-13 Tori, mukana ke. klo 1618 Jämsä, S-marketin edusta. klo 16.15 Porrassalmenkatu 33, Mikkeli. Paikalle kutsutaan johtokunnan jäsenet, kaupungin valtuutetut, paikallisyhdistysten edustajat ja Mikkelin Keskustan kuntavaaliehdokkaat. Keskustanuorten kuntavaalitilaisuus Jyväskylässä iltapäivällä, avoin, paikalla Katri Kulmuni. 17.3. 22.3. Katri Kulmuni, Keskustan puoluevaltuuston pj. Antti Kivelä ja ke. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään nimen ja sääntöjen muutos sekä naisjaoston lakkautus. Siikalatva. klo 9-12 tarjolla perunavelliä. Kahvitarjoilu klo 14.30. Haapajärven kauppaoppilaitos (Opintie 1). Paikalla ke. Himangan py.n sääntömääräinen vuosikokous su 26.3. klo 18 Uunilan maatila. Iisalmen kulttuuri keskus 26.3. klo 14-17. Kaikille avoin. Siilinjärven tori, lasten päivä, 1.4. Vuorelan tori 8.4. klo 18 Teknisessä keskuksessa (Ruskatie 1, Pattijoki). klo 11-14 Äänekoski, Suosikki, Suolahti. Retkiporukan kokoaa Vesaiset, vastuullinen matkanjärjestäjä: Linja-autoliike S. Vuorelan tori 7.4. Ehdokkaat esittäytyvät. klo 10-13 Kuhmoinen, telttatapahtuma, Kuhmala, KE Aila Paloniemi tavattavissa klo 10-11. Hannakaisa Heikkinen. Käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. La 1.4 klo 10-13 K-supermarket Vuokatti, makkaratarjoilu. klo 10-12 tarjolla lohikeittoa sekä kahvitarjoilu. 25.3. Elina Suoranta p. 040-721 0636. 24.3. Vuorelan torilla 24.3. Elsi Katainen: la 25.3 klo 9 tori, Siilinjärvi, klo 10.30 tori, Tuusniemi, klo 12 tori, Juankoski, Ke. Keskustan Raahen py:n sääntömääräinen vuosikokous ke 15.3. Paikka tarkentuu myöhemmin, seuraa ilmoittelua! Hirvensalmen Keskusta: Kuntavaaliehdokkaita on tavattavissa Hirvensalmen S-marketin pihassa ti. klo 16-18 kuntavaaliehdokkaita Mikkelin Stellassa Heinälahden paikallisyhdistyksen kuntavaalitilaisuus ja vuosikokous 25.3. klo 1820. Kahvitarjoilu alkaen klo 18. Etelä-Savon piirin vaalikahvitilaisuus Mikkelissä Stellan tähtitorilla su 19.3. klo 18 Tynkkylän Lomaniemessä. klo 16-17 kuntavaaliehdokkaita Mikkelin Stellassa Yhteiskunnallinen lukupiiri to 23.3. klo 10 alk. klo 12 - 14 ja la 8.4. Tilaisuuksissa paikalla nykyisiä luottamushenkilöitä ja kuntavaaliehdokkaita. Keskustan presidenttiehdokas, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen Kainuussa. Riistakatu 15 Iisalmi. La 18.3. ita-savo@vesaiset.fi Kesäretki itä-Viroon 24.-28.7. Retken aikana vierailemme mm. Sagadin kartanossa ja metsämuseossa, käymme ihailemassa komeaa vesiputousta ja tutustumme historiallisiin Narvan ja Rakveren kaupunkeihin. Ke. Avoinna klo 9-15, tärkeä tapaaminen kannattaa varmistaa soittamalla. Miten Suomen käy, ke. Seppo Kääriäinen. klo 19 Jaakkolassa Hannu ja Maija Laitisella. Alustamassa ke. ti ja pe julkaistavan verkkosivujen järjestöpalstan deadline on tiistaisin klo 12, piiri mainittava. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimisto: 0405156800, Keskustan tj. Ehdokkaat esittäytyvät. klo 19 Irja Kestilällä. Raahe. klo 11-14 Keuruu, kaikkien puolueiden yhteinen tapahtuma Keuruun torilla. 28.3. Jyväskylä, Kirja-ja vapaa-aikamessut, Paviljonki 17.3. klo 18 Perheiltakeskustelutilaisuus. Savonlinnan Pavilgongilla. Jari Leppä ja kuntavaaliehdokkaita. Kulttuurikeskuksen kahvio. Kiinnostaako maakunnallinen vaikuttaminen tai muu työskentely kentällä esimerkiksi vaaliesitteitä jakaen. Mukana ke. klo 17 Kulttuurikeskuksen kahviossa. klo 14 alkaen raveissa Siilinjärven kunnallisjärjestöllä oma lähtö. Hautakylä-Rapakkojoen pyn vuosikokous su 19.3. klo 9-12. Avoinna klo 9-15. Siilinjärvi, kj kuntavaalikiertueella. Siilinjärven tori 18.3. 18.3. klo 10-11, Pihtipudas, avoin yleisötilaisuus, jonka päätteeksi vuosikokous klo 11. Järjestää Harjumaa-Vanhamäen ja KovalaVanhalan paikallisyhdistykset. 21.3. klo 19. Tarjoilua! K-market Kruunun pihalla pe.7.4. klo 10-13. 25.3. 044-3122982. klo 16-17 Keskustalaisten Ennakköäänestys ETKOT Mikkelin Stellassa. 1.4. Kahvitarjoilu klo 17.30 lähtien. alkaen ma, ti ja pe. Ehdokkaat esittäytyvät. Pauliinaan p. 010 315 2000 tai 050-573 5353. Etelä-Savo 18.3. Perjantaina klo 18 Kajaani Keskustan vaalitupa, Raatihuoneentori, klo 20 Sotkamo keskustan vaalitupa, Torikatu 2. Ke 29.3 klo 18 Sapsoperän kylätalo. Musiikkiopiston oppilaat. Kiuruvesi, Vaalikahvit Kiuruveden torilla 1.4. Hannakaisa Heikkinen: la 25.3 klo 11.30 tori, Kuopio, klo 13 Sorsasalon ravirata, Kuopio, Ke. Seppo Kääriäinen: la 25.3 klo 10 tori, Kiuruvesi, klo 11.30 tori, Vieremä, klo 13 K-Market, Sonkajärvi, Ke. Ilm. Kahvitarjoilu. 28.3. klo 19 Iin seurakuntatalolla, Puistotie 3. klo 16.30 Keskustan piiritoimistolla, Koulukatu 31 A 2. klo 10-11.15 SaarijärviSali, klo 12-13.15, Karstula, Wanhat wehkeet, klo 15-16.15 Keuruu, Peräkammari, Keuruun pääkirjasto, Pitäjäntuvantie 5, klo 18 Leivonmäki, Karoliinan kestikievari, Kuusirinne 11, Leivonmäki. Kimmo Valta p. 044-3699600, toimistosihteeri Jaana Kvist p. Haemme vapaaehtoisia Keskustan hyväksi tehtävään työhön. 25.3. klo 9-14 Seutukeskusta, Viitasaaren keilahalli, keilakilpailut yli puoluerajojen. Jari Leppä. 26.3. 25.3. klo 8.30-11 Joutsan kj Joutsan tori. 25.3. klo 15 Haapajärvi. klo 14-17. klo 18. Keskustassa tapahtuu ja Vesaisten tmj. Hannakaisa Heikkinen. Kuopion kunnallisjärjestön sääntömääräinen vuosikokous 23.3. Ilmoittautumiset ulla-riitta.juuti@keskusta.fi tai puhelimitse 050-347 3556. Vesaiset, Vesaisten koko perheen kevätretki Tanhuvaaran uimalaan ja Olavinlinnaan 20.5. Siilinjärven tori 8.4. Pitäjäntie 9. Paikalla on vaaliehdokkaita Viitasaarelta sekä ympäristökunnista. Reitti: 10.30 Sulkavan matkahuolto, Pihlajalahti, 10.40 Mäntyrinteen pysäkki, 10.50 Kallislahden Teboil, 11.05 Savonlinnan matkahuolto, 11.20 Haapakallio, 11.35 Kerimäen linja-autoasema, 12.10 Savonranta, 12.20 Säimen, 12.35 Rönkönvaara, 14 Joensuu. Kuljetus ja teatterilippu aikuiset 28?, alle 15v 20?/hlö. Kokouksen päätteeksi n. klo 15-16.30. klo 10-12 Keskustan Mikkelin kunnallisjärjestön ehdokkaita kuukausimarkkinoilla. Kesäretki itä-Viroon 24.-28.7. Retken aikana vierailemme mm. Sagadin kartanossa ja metsämuseossa, käymme ihailemassa komeaa vesiputousta ja tutustumme historiallisiin Narvan ja Rakveren kaupunkeihin. Esillä sääntömääräiset asiat. Ota nyyttärievästä mukaan! Erityisesti ehdokkaille suunnattu koulutus, jossa käydään läpi somen käyttöä poliitikkona: mainonta, tapakulttuuri ja eri sovellusten erot. Ehdokkaat paikalla. Kainuu Sotkamo, Kuntavaalit 2017 Keskustan kj:n keskustelutilaisuudet Sotkamossa. Mukana ke. klo 10-12 Leivonmäki Lähikaupan piha. Vuosikokouksen alussa Sitran asiantuntija Merja Rehn kertoo kiertotaloudesta ja kestävästä kehityksestä ja kuntavaaliehdokkaat esittäytyvät. Avoinna sopimuksen mukaan. Keski-Suomen piiritoimisto suljettu 10-11.4. Piiritoimisto avoinna 1.3. klo 18-20 Vaali-ilta Harjumaan riistamajalla, Mainuntie Harjumaa. klo 18 Anja ja Markku Luostarisella Oravintie 95. Keskustan vaalitapahtumat Punkaharjulla: S-market Harjun pihalla pe 24.3. Pe 24.3. Keskustelun keskiössä Steven Lee Myers: Uusi tsaari, Vladimir Putin ja hänen Venäjänsä. 24.3. Johtokunta klo 16. Oulu. Toni Viljamaa p. Johtokunta 42 17.3.2017 Muuramen py:n vuosikokous ke 29.3. 25.3. klo 9-13 Äänekoski, Lasten tavaroiden Rompetori . Matti Vanhanen. Kahvitarjoilu klo 9.30 alkaen. Kaija Väänänen. Keskustanuorten tmj. 0440-817373 sekä Keskustanaisten tmj. Siilinjärven tori 25.3. Ilm. Puhujan Keskustan presidenttiehdokas, ulkoasiainvaliokunnan pj. Mukana ke:t Ulla Parviainen ja Mirja Vehkaperä. Kalajoki. Paikalla ke. Paikalla Katri Kulmuni. 18.3. Hanna Kosonen tuo terveiset eduskunnasta ja alus- taa keskustelun kuntavaaliasioihin. Some-nyyttärit pe 17.3. Keskustan pj. Valtakirjojen tarkastus ja kahvitus klo 10-11, lounasmahdollisuus kokouksen päätteeksi. Keskustanaisten Muuramen osasto ry. Tule tapaamaan huolenpitäjiä la 25.3. Koko perheen Talvipäivät Kestilässä, Maalaiskartano Pihkalassa su 19.3. Suomenmaan perjantaina julkaistavan järjestöpalstan deadline on edellisen viikon perjantai klo 12. klo 9 11. 18.3. klo 12 lounas ja koulutustilaisuus Keskustan paltamolaisille kuntavaaliehdokkaille. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto, Palstailmoitukset Suomenmaahan jarjestot@suomenmaa.fi. klo 9-14 Haukivuoren marketilla ehdokkaita tavattavisssa. 19.3. Kaukovainion keskustaseuran sääntömääräinen vuosikokous ma 20.3. klo 10-13. Kuopion raviradalla Sorsasalossa 25.3. klo 11-14, Vaaliteltta, Keuruun torilla. Kertun päivän juhla la 18.3. Nivalan Nuorisoseuralla. Juha Sipilä on paikalla klo 15.30-16.30. klo 10-16 vaalikahvila, Keskitie 8. klo 13-16
Kestilän, Piippolan, Pulkkilan ja Rantsilan Vesaiset ry:iden yhdistäminen ja nimenmuuttaminen Siikalatvan Vesaiset ry:ksi. klo 9.30?10.15 sekä su 11.6. klo 9.45-10.15. Mukana MEP Hannu Takkula ja ke. 010 76 84739 Mikko Kontio p. Kokouksen virallisten edustajien on ilmoittauduttava kokouspaikalla 22.04. Lisätietoja ja ilmoittautumiset toiminnanjohtajalle: pohjois-pohjanmaa@vesaiset.fi tai p. Ajankohta: 22.04. Vaalitapahtuma Utajärven torilla la 18.3. Yleinen kokous su 19.3. klo 14.15 Maalaiskartano Pihkalassa, Kestiläntie 1426, Kestilä. Lappi Kemijärvi. klo 9-11. Kahvitarjoilu. klo.12-. PU UT AR Myynti Kempele: Timo Hiltunen p. Vesaisten talviulkoilupäivä la 18.3. klo 15-16.30 Virpiniemessä. KESKUSTANUORET RY:N LIITTOHALLITUS. klo 13.30 Maalaiskartano Pihkalassa, Kestiläntie 1426, Kestilä (Siikalatva). Ilmoittautumiset toiminnanjohtajalle, pohjois-pohjanmaa@vesaiset.fi tai p. RU O KA ? PE RH E . klo 19 Keskustan toimistolla, Juurikoskenkatu 6. Vesaisten Pohjois-Pohjanmaan piiri ry:n sääntömääräinen vuosikokous su 19.3. Omat pulkat ja liukurit mukaan! Ilmoittautuminen ja lisätiedot: pohjois-pohjanmaa@ vesaiset.fi tai p. Tarjolla hernekeittoa, laskiaispullia ja mäenlaskua. Ylivieskan py:n sääntömääräinen vuosikokous ma 20.3. klo 12. Esillä: vuosikokous asiat ja kuntavaalit. Palax-uutuudet PUUNKÄSITTELYYN Posio. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat sekä hyväksytään Keskustanuorten työelämäpoliittinen linjaus. Suomen Keskustanaiset ry:n 36. varsinainen edustajakokous Lahdessa 10.-11.6. Paikkana kunnan viraston/valtuustosali/ kahvio. klo 11 alkaen . Valtakirjojen tarkastus kokouspaikalla la 10.6. 040 5338160/Katja. Siikalatva. KÄ SI TY Ö T . Jaossa leipäpusseja. Ylivieska. Tapahtumassa tavattavissa kuntavaaliehdokkaita. Suomen Keskustanaiset ry:n hallitus AS UM IN EN . 2 0 1 6 HUHT IKUU 7,90 ? (sis.alv) Pihalleejaväretkelle ät muk aan HEIT TE AVOHO ILLÄ IDOSSA BRIT TIT A VIHERV RHAN INKIT PITSIÄ KOUKU LLA JA PUIKOIL MAASE LA UTU MU UT TUU C700 Combi Hinta alk. O . Kaikki kilpailijat palkitaan. Ohjelmassa lisäksi askartelua, väritystä, lautapelejä, satuja ja välipala osallistujille. Kokousta edeltää avajaisjuhla klo 10.30. Paikka: Tampereen yliopisto, Kalevantie 4, 33110 Tampere. klo 10-, jonka jälkeen kj:n VUOSIKOKOUS alk. Lisätiedot: 040 709 9521. Utajärvi. klo 13-15 Virpiniemen Ylämajassa, hyppyrimäen juurella. Ohjelmassa mäenlaskua, taitorata ja ulkoilua. Tapani Tölli sekä Keskustan paikallisia huolenpitäjiä. Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen yleisötilaisuudessa Kmarket Kauppapaikan piha-alueella la 18.3. LU O NT 4. Lisätietoja: Keskustanuorten pääsihteeri Antti Siika-aho, p. 050 575 4118, e-mail antti.siika-aho@ keskustanuoret.fi Roller Hinta alk. 4 798,(alv 0 %) Palax C700 Combi 4 935,(alv 0 %) Keskustanaiset Suomen Keskustanaiset ry:n edustajakokous. 010 76 84915 www.hankk?a.fi HA . klo 13. Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. ti Vanhanen. Kokous alkaa la 10.6. Majoitusvaraukset edustajakokoukseen piiritoimistojen kautta huhtikuun loppuun mennessä. Kokouksessa käsitellään 14 § mukaiset sääntömääräiset asiat. TE RV EY S . Johtokunta klo 18. Vesaiset Piiri. Vittikko-Varvikon po:n vuosikokous Sallassa Leena Peuralla 19.3. Wanhan Teatterin (koulutuskeskus Salpaus), Ståhlberginkatu 48. klo 9-12 välisenä aikana. Valtuuskunnan kokouksessa käsitellään lisäksi asiat, jotka liiton jäsenet ovat viimeistään kuukautta ennen liittokokousta hallitukselle kirjallisesti esittäneet ja mitkä liittokokous päättää ottaa käsiteltäviksi. EL ÄM ÄÄ M AA LL A. Taitoniekan piirikarsinta la 18.3. klo 10-11.30. Paikalla myös kuntavaaliehdokkaita Salla. 040 5338160/Katja. Piiri. Valtuuskunta on Keskustanuorten sääntömääräinen kokous, jonne jokainen piiri voi lähettää kolme yleisen piirikokouksen valitsemaa edustajaansa. Valtuuskunnan kokoukseen voivat osallistua liittohallituksen jäsenet sekä liiton ja piirien toimihenkilöt puhe- ja läsnäolo-oikeudella. 23.04. Johtokunta Palax Roller - Puhdistuskuljetin Keskustanuoret Kutsu Suomen Keskustanuoret ry:n valtuuskunnan sääntömääräiseen kokoukseen. 040 5338160/Katja. Piiri. Kuntavaaliehdokkaiden koulutus la 25.3
Teknologian murros haastaa kuntien työntekijät ja luottamushenkilöt olemaan avoimessa vuorovaikutuksessa kuntalaisten kanssa ja keräämään palautetta reaaliajassa. päivänä ennen vaalipäivää ja hänellä on ollut yhtäjaksoisesti kotikunta Suomessa kahden vuoden ajan. Kuinka vanha on oltava voidakseen olla ehdokkaana kuntavaaleissa? 8. Kyseessä on Suomen toiseksi suosituin kotieläin. 7 1 4 5 6 9 3 2 8 5 2 9 4 8 3 1 7 6 8 6 3 7 2 1 9 5 4 4 8 1 2 9 7 6 3 5 4 5 9 1 1 6 2 3 6 1 5 4 8 9 7 9 9 5 7 6 3 8 4 1 2 1 9 2 8 7 6 5 4 3 2 3 4 6 6 4 5 3 1 2 7 8 9 3 7 8 9 4 5 2 6 1 1 3 7 4 9 8 5 2 6 4 9 5 7 6 2 1 8 3 17.3.2017 Vastaukset: 1) kyllä jos kunta on ollut kotikuntansa vähintään ?51. Keskustanuoret vauhdittavat e-kuntalaisuutta Pauliina Pohjala Keskustanuoret näkevät, että vuoteen 2030 mennessä teknologia on ottanut jo niin isoja askeleita, että kuntasuhteesta puhuttaessa on syytä ottaa käyttöön kokonaan uusi termi, e-kuntalaisuus. Keskustanuorten visiossa kaikki kuntalaisten palvelut ovat saatavissa verkon kautta aina lääkärien vastaanotoista kansalaisopiston kursseihin, sähköisestä äänestämisestä puhumattakaan. E-kuntalaisuus on yksi keskustanuorten teemoista jo tulevissa kuntavaaleissa. . Hänet tunnetaan myös lempinimellään Mad Dog, Hullu Koira. Milloin ja minne valmistui Suomen ensimmäinen hissi? 9. Siksi teknologisten sovellusten tulee olla helppokäyttöisiä kaikille käyttäjäryhmille ja myös kasvokkaista palvelua on tarjottava edelleen. ? 3 4 8 2 5 2 3 9 6 6 2 5 6 5 4 1 2 1 2 8 4 9 1 7 5 4 8 6 1 9 6 5 ??? Kuinka vanha on oltava voidakseen olla ehdokkaana kuntavaaleissa? 1. Hän on hyvin lukenut ja tunnetaan myös iskevistä aforismeistaan, esim. Kannustamme nuoria ehdokkaita nostamaan esiin omaan kuntaansa sopivia ideoita, keskustanuorten varapuheenjohtaja Liina Tiusanen kertoo. ??Verkkoon siirtyminen ei ole itseisarvo, mutta monia asioita voi sujuvoittaa palvelemalla kuntalaisia verkossa. Kunnat voisivat entistä enemmän julkaista käytössään olevaa dataa avoimesti kuntalaisten käyttöön. Tiusanen kuitenkin katsoo, että kaikki kuntalaiset täytyy pitää mukana kehityksen kelkassa. Mitkä ovat Euroopan suurimmat autonvalmistajat sen jälkeen, kun ranskalainen PSA eli Peugeot osti amerikkalaisyhtiö General Motorsin Euroopan toiminnot? 6. Mitä eläintä, sen jalostusta ja kasvatusta koskeva oppi. ?Ole kohtelias, ole ammattimainen ja valmistaudu tappamaan jokainen vastaantulija?. Lähi-idän sotatoimialueen komentajana. Minkä maan puolustusministeri hän on? 2. Mattis 8) Japani 9) 1977 10) englantilaisen sisäoppilaitoksen luokan koosta: opettaja maalivahtina ja 10 oppilasta kenttäpelaajina. 7 2 5 8 1 2 6 8 1 5 3 9 4 7 3 7 1 8 4 9 2 6 5 5 2 4 6 3 7 8 9 1 9 8 6 2 1 5 3 7 4 6 5 9 3 2 4 7 1 8 4 9 1 7 5 4 8 7 4 2 5 8 1 6 3 9 8 1 3 9 7 6 4 5 2 44 10. 2) saa äänestää, jos ?kotikunta kyseinen kunta on ollut 51. Minkä vuoden maalis-huhtikuu: maanjäristys surmasi 1500 ihmistä Romaniassa ja Bulgariassa; aseistautuneet ääri-islamistit valtasivat 3 rakennusta Washingtonissa ja ottivat 143 panttivankia; Suomen markka devalvoitiin; SAK vietti 70-vuotisjuhliaan? 5. Mitä maata tarkoitetaan, kun puhutaan ?Nousevan auringon maasta?? 4. Kynologia. Mistä on saanut alkunsa ja vakiintunut jalkapallojoukkueen pelaajamääräksi 11? 1 3 7 5 4 9 9 8 5 2 6 4 9 9 5 7 8 6 2 11 8 3 8 2 6 8 71 5 31 9 4 4 7 4 3 7 11 8 4 9 6 2 6 5 5 5 3 2 4 6 3 7 8 9 9 1 9 9 8 7 6 2 1 5 4 3 7 2 4 61 5 9 8 3 2 6 4 7 1 3 8 7 4 5 2 5 81 1 7 6 3 9 8 1 3 9 9 7 5 6 4 5 2 7 1 4 5 6 9 3 2 8 5 2 9 4 8 3 1 7 6 8 6 3 7 2 1 9 5 4 4 8 1 2 9 7 6 3 5 2 3 6 1 5 4 8 9 7 9 5 7 6 3 8 4 1 2 1 9 2 8 7 6 5 4 3 6 4 5 3 1 2 7 8 9 3 7 8 9 4 5 2 6 1 6 5 6. Saavatko kuntavaaleissa äänestää muiden EU-maiden sekä Norjan ja Islannin kansalaiset, jotka asuvat kunnassa? 7. Hän on 66-vuotias neljän tähden kenraali ja toiminut mm. päivänä ennen vaalipäivää. Saavatko kuntavaaleissa äänestää muiden kuin edellä mainittujen valtioiden kansalaiset? 3. 3) on oltava äänioikeus eli vaalipäivänä vähintään 18-vuotias 4) 1887 Kämpin talo Helsinki, purettiin 1960 5) Volkswagen, Peugeot, Renault 6) koira (kreikkaa: kynos koira, logos oppi) 7) Yhdysvallat, James N. Tämä vaatii hyvää suunnittelua. Tiusanen uskoo, että kuntalaisten osallistumista päätöksentekoon ja kunnan kehittämiseen voidaan lisätä verkkosovellusten kautta. Maria Seppälä Tietotesti
Katri Kulmuni: Miten etenee yritysjohtajien oma palkka-ale? Santeri Lampi Keskustan varapuheenjohtaja Katri Kul- muni pitää EK:n puheenjohtajan Veli-Matti Mattilan puheita suomalaisten palkkojen leikkaamisesta 10?15 prosentilla oikeustajun vastaisina. ??Sekä presidentti Sauli Niinistö että pääministeri Juha Sipilä ovat korostaneet Suomen taloustilanteen edellyttävän myös eliitin sitoutumista kohtuuteen. Kulmuni muistuttaa, että he ovat esimerkkiä näyttääkseen leikanneet omaa palkkiotaan ja palkkaansa. Varapuheenjohtaja huomauttaa, että yritykset ovat viime aikoina kärvistelleet korkeiden palkkojen sijasta osaavan työvoiman saannin kanssa. Elinkeinoelämän keskusliitto sitoutui osana kiky-sopimusneuvotteluita esittämään 17 000 jäsenyrityksen johtajalle palkanalentamista tai osan lahjoittamista yhteiskuntaa hyödyttäviin kohteisiin. Minkäänlaista yhteenvetoa vetoomuksen menestyksestä ei ole kuitenkaan näkynyt. ??Olisi korkea aika kertoa, kuinka moni yritysjohtaja on palkkaansa leikannut. Kulmunin mielestä puheet palkka-alesta ovat erityisen irvokkaita, jos niiden esittäjät eivät johda esimerkillä. ??Yritysjohdon omat ylisuuret ansiot ja varhaiset eläköitymiset eivät ole olleet enää pitkään aikaan missään suhteessa saavutettuihin tuloksiin tai kansalaisten oikeudentajuun. 45
On helppo sanoa, että työnteon pitää aina olla kannattavaa, mutta sen toteuttaminen on hyvin vaikeaa. Tämä taas on kallis tapa poistaa kannustinongelmaa. Muutamia täsmätoimia kannustinongelman poistamiseksi olisi syytä kuitenkin harkita. Perhevapaiden uudistamisen tarve on ilmeinen. Tätä vaivalla aikaansaatua käännettä kannattaa vaalia eikä joikua suohon. Hallituksen ei pidä tässä tilanteessa sälyttää uusia heikennyksiä tai leikkauksia palkansaajille. Heidän osaamisensa kehittämisessä piilee paljon potentiaalia, jota ei saisi jättää jalostamatta, ei heidän itsensä eikä yhteiskunnan vuoksi. Kirjoittaja on SAK:n puheenjohtaja.. Pätkä- ja silpputöiden maailmassa subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaus oli askel taaksepäin niin työllisyyden kuin lasten tasa-arvonkin näkökulmasta. Lapsiin ja naisiin satsaamisen lisäksi aikuisten osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen olisi mitä parhainta kasvu- ja työllisyyspolitiikkaa. Suomessa on reilu puoli miljoonaa työikäistä, joilla ei ole toisen asteen tutkintoa. Suomen talouden nokka on kääntynyt nousuun, mutta työllisyysasteen nousu on liian loivaa. Työmarkkinoiden tunnelmat ovat kiihkeät johtuen EK:n irtisanomista keskusjärjestösopimuksista ja Metsäteollisuuden irtiotosta vientialojen tes-yhteistyöstä. Viikonloppuna lisää löylyä tulikuumalle työmarkkinakiukaalle paiskasi EK:n hallituksen puheenjohtaja Veli-Matti Mattila arvioidessaan, että suomalaisten palkat ovat 10?15 prosenttia liian korkealla tasolla. Mattila visioi myös työmarkkinoiden tulevaisuutta, jossa vallitsisi maksimaalinen joustavuus ja kollektiivisopimisen katoaminen horisonttiin. Suomen 100-vuotisjuhlien kunniaksi ei olisi tarvinnut palata ajassa sataa vuotta taaksepäin. Nykyinen järjestelmä on epätasa-arvoinen, koska se pitää naiset pitkään poissa työmarkkinoilta. Päivähoitomaksujen alentaminen on sekin hyvää työllisyyspolitiikkaa. Se onnistuu karkeasti ottaen kahdella tavalla. Joko alennetaan sosiaaliturvan tasoa rajusti, mikä on raakaa ja kestämätöntä politiikkaa, tai yhteensovitetaan työja ansiotuloja nykyistä loivemmin, jolloin työstä tienatuista euroista jää enemmän käteen. Kuitenkin Mattilan palkansaajia ylenkatsova, hyytävä näkemys työmarkkinoiden tulevaisuudesta oli kaukaa historiasta haettu. Työllä ja tuskalla aikaansaatu kilpailukykysopimus alkaa purra, ja piristyvä vienti säteilee myös kotimarkkinoille. vieraskolumni jarkko eloranta Puolivälin krouvissa Maan hallitus valmistautuu puolivälitarkasteluunsa mielenkiintoisessa tilanteessa. Perussuomalaiset vaihtavat puheenjohtajansa, mikä heijastuu varmasti hallitusyhteistyöhön. Hallituksella on mahdollisuus omilla toimillaan edistää kilpailukykyä rakentavan työmarkkinakierroksen aikaansaamista, mutta myös haitata sitä. Kaavaillusta työttömyysturvan aktiivimallista ja sitä tukevista työvoimapolitiikan keinoista on rakennettava ko- 46 17.3.2017 konaisuus, joka aidosti takaa työttömälle mahdollisuuden säilyttää työttömyysturvansa taso ja samalla parantaa työmarkkinakelpoisuuttaan. Kannustinloukkujen purkaminen on korkealla hallituksen toimenpidelistalla
No, muistaakseni siellä oli Talvivaaraakin. Nyt pankit ovat höpläyttäneet vanhuksia muuttamaan omaisuuksiaan ?uusiin sijoitustyökaluihin?. Mutta toisin valitsemal- la olisin nyt rikas mies. Vielä eli ajatus, että kopioin tämän talousviisauden, toki vain kymmenen prosentin määrällä. Osakkeenomistaja olisi saanut sitten alennuksella ajaa päivän Ferrarilla. Erikseen vielä ne, jotka lakkaavat kokonaan elämästä. Postipankki myi jotain rahastoa ja antoi siihen kymppitonnin lainan, onneksi markoissa. Ei kovin viisasta, mutta joskus on ollut mukavaa. Pakina Mihin sijoittaisi Katuminen on hedelmätöntä. Autojobbareiden kanssa katseltiin 70-luvulla timantteja Hesarin ilmoituksista, puhuttiin leveitä Top Wesseltoneista. Se oli kiukkuinen peli, melkein yhtä kiukkuinen kuin rouva auton nähdessään. Vielä ostin vähän paria rahastoa. Syppiä tuli vähän lahjaksi ja Sampokin antoi lipukkeita, kun oli autoja ja autovakuutuksia. Autohan on Suomessa se ykkössijoitus! Ostin myös osuuden loistoautovedätyksestä: Tule Ferrarin omistajaksi. Paitsi ettei saanut. Soitin sitten jollekin pankinjohtajalle ja kysyin Ferrarisijoitukseni arvoa. Hän ystävällisesti kertoi, että osakekirja voisi kehystettynä hienosti toimia vessan somisteena. Sijoitusneuvojalla ei ole vastuuta, tuskin taitoakaan, on vain jakkupuku. En vähästä oppinut. Riskitön tuotti hieman, mutta johan se on realisoitu. Olen elänyt. Jari Nenonen päätoimittaja Juha Määttä 040 7359 612 toimituspäällikkö Katariina Lankinen 044 7370 320 Ulkoasupäällikko Mikko Eronen 041 4539 554 Verkkouutispäälliköt Henna Lammi perhevapaalla Samuli Nissilä 044 7370 261 journalistinen taittaja Samuli Vänttilä 044 7370 244 Toimittajat Meri Alaranta-Saukko 044 2032 640 Annukka Kaarela opintovapaalla Eeva kärkkäinen 040 1492 201 santeri Lampi 044 7370 315 Risto Luodonpää 040 8201 781 Anja Manninen 044 7370 381 Pentti Manninen 040 5709 400 Pauliina Pohjala 050 5450 915 Pekka Pohjolainen 040 5357 674 Pirkko Wilén 044 7370 238 vakituinen avustaja timo laaninen 040 8326 106 Valokuvaajat Jari Laukkanen 044 5966 879 Maria Seppälä 044 7370 386 GRAAFIKKO KIRSI ERVASTI 044 7370 327 Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 4, 90150 Oulu Helsingin toimitus Postiosoite: PL 1070, 00101 Helsinki, Käyntiosoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Joutsen Media Oy Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Painopaikka Kaleva365 Oy, ISSN 0356-3588 17.3. Sijoitusneuvojalla ei ole vastuuta, tuskin taitoakaan, on vain jakkupuku. Suurimmat sijoitukseni ovat olleet autot ja kymmenet Madeiran reissut. Riskillinen on vielä yli kymmenen vuoden jälkeenkin pakkasella, onneksi pääoma on pieni. Minun sijoitushistoriani ajassa fiksu olisi tehnyt, juurikaan mistään elämässään tinkimättä, varmaankin miljoonan. 2017 47. Jos olisin alkanut, ikäni kuitenkin palkkatyössä olleena, nuorena laittamaan edes vähän jemmaan. Ajatusta oli. Tai ainakin tekevät elämänsä sisällöksi rikkaana olemisen tunteen. Niinistön tullessa valituksi presidentiksi julkaistiin hä- nen osakeomistuksensa. Toki olin ne hallussani olleet vähät osakkeeni vaihtanut kerralla käteiseksi ja käteisen, perheautomme ohessa, Seinäjoella pieneen, punaiseen kaksipaikkaiseen. Oli hyvä suunnitelma myös tilata (sitku kun pikkufiiatti on maksettu) kuukausittain kultajetoni, Australiasta tai Kanadasta muistaakseni. Sittenhän oikein alettiin osakesijoittajiksi
08 5370 370 (arkisin klo 9-15) Sähköpostilla: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Tilaa netissä: www.suomenmaa.fi Täytä ja postita viereinen tilauskuponki. / vuosi Vastaanottaja maksaa postimaksun Va alitarjous! 35 . / 5 kk Kyllä kiitos, tilaan Suomenmaan kesto 151 . / 5 kk Kyllä kiitos, tilaan Suomenmaan keskustan jäsenhintaan kesto 84 . / vuosi Tilaaja Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puh. Maksajan allekirjoitus Tunnus 5004795 00003 Vastauslähetys Soita asiakaspalveluumme puh. / vuosi TILAUSVAIHTOEHDOT Kyllä kiitos, tilaan Suomenmaan määräaikainen 159 . Lukijoiden valitsema suomenmaan paras kansi 2016! Kyllä kiitos, tilaan Suomenmaan vaalitarjouksena määräaikainen 35