Suomenmaa 17.05.2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

1 ? Mimosa Mimosa Vaatto 7538 8038 TUPAKEITTIÖ 26,9 , m2 Nyt on aika toteuttaa unelmasi 2938 HONKAMAJOJEN 50. KESKUSTAN JÄSENPERHELEHTI 6 414880 073513 PERJANTAI 17.5.2013 N:o 54 . O
J H A A JO K ENA? WC 3,3 m2 A AA?AJAN A N O JA A NAMYKK
alv 24 % Toimitussisällön tarkemmat tiedot: ???.honkamajat.??juhlatarjous Terveellis stä ä ja ekolo ogis sta asumis sta vuode esta 1963 . ETEINEN 3,4 m2 PARVI 7,7 m2 MAKUUHUONE 7,6 m2 KYLPYHUONE 4,1 m2 3138 MAKUUHUONE 8,1 m2 Mimosa Kerrosala 60,6 m2 avaruus ja valoisuus tuovat luonnon lähellesi 33 450 ? lamellihirsi 138 mm 5070 2,7 m2 Vaatto Kerrosala 16,2 m moderni ulkonäkö avaralla terassilla 5070 2 5,9 m2 5,9 m2 9,5 m2 9 999 ? höylähirsi 70 mm * Tarjous voimassa 12.7.2013 saakka hinnat sis. ?????. . ???. ?
????¡Ú??. ?.
. ???. ?????. ???
???. . . ???. ??. ??
. ???. ?. ??. . ???
????????????????.
?????okamajat?? Ota yhteyttä: Pekka Paaso
. ???. ??. ??. ????
????. ??. ???. ??. ?
. ??. ???. ????. ??
????. ???????????????????
Jos olisi, puheenjohtajan ja keskustan suosio tuskin olisi yhtä korkealla kuin tänään. VAIKKA keskustan lento näyttää tällä hetkellä mallikelpoiselta, puolueella ei ole mitään syytä tuudittautua hyvän olon tunteeseen. Puolueen todellinen kannatus mitataan vuoden kuluttua käytävissä eurovaaleissa ja sen jälkeen keväällä 2015 pidettävissä eduskuntavaaleissa. Vuosi tai kaksi vuotta on politiikassa pitkä aika. Juuri sinne, jonne vielä hetki sitten tuiversi kylmä puhuri. Keskustan suunnanmuutos on vaatinut paljon työtä ja rohkeita linjanvetoja. vaan useamman vaalikauden mittainen uudistusohjelma. Vaalivoitto ei voi perustua katteettomille lupauksille. Oikeassa ovat myös ne, joiden mielestä suuri osa oppositiopuolueiden kannatuksen kasvusta on johtunut hallituksen virheistä. Haluavat keskusta tai perussuomalaiset sitä tai ei, niin vaihtoehtoa Jyrki Kataisen hallitukselle haettaessa niitä arvioidaan sekä yhdessä että erikseen. Kumpikin puolue on oma vaihtoehtonsa, mutta voiko niiden välille syntyä molempia vahvistava ?luova poliittinen jännite?? Jyrki Kataisen hallitukselle tarvitaan ideologinen vaihtoehto. Toki siitäkin on kyse. Kuva: Jari Laukkanen Keskusta on erilaisten ajatusvirtojen liitto, jolla on pitkä kokemus ?sovussa riitelystä?. Tarvitaan kovaa totuudenpuhujaa. Sama koskee kuntia ja kunnallisia päättäjiä. Arvosteluun ja linjan tarkistuksiin on hyvät perusteet, mutta Suomen suunnan korjaamiseksi tarvitaan sisäpoliittinen ohjelma. Johto on uskaltanut nostaa ikävätkin asiat pöydälle ja avoimeen keskusteluun. Tämä on osoittautunut hyväksi toimintamalliksi. Joukkuepelissä, mitä politiikkaa parhaimmillaan on, voittaa yleensä se joukkue, jolla on paras yhteishenki. KUKA olisi uskonut vuosi tai edes puoli vuotta sitten, että keskusta on keväällä 2013 maan suosituin puolue, mieluisin hallituskumppani ja puolueen puheenjohtaja vahva ellei vahvin ehdokas maan seuraavaksi pääministeriksi? Uskoitko sinä? Keskustan onneksi puolueen johto ja muut kellokkaat ovat uskoneet oman tekemiseensä. ei yksin eikä yhdessä. Puolueiden yhteiskannatus hipoo 40 prosenttia. Se voi nousta siitäkin, mutta miten kestävää kannatus on? Keskustan ja perussuomalaisten kannatuksen nousua pitää arvioida vakavammin ja pitkäjänteisemmin kuin vain päivänpoliittisena kannatusheilahteluna. Puolueeksi, jolta kysytään ja jolla on sanottavaa. Viime aikojen myönteinen puhuri lämmittää suuresti keskustalaisten mieliä. Kestääkö lokeropuolue kompromisseja vaativaa vastuunkantoa? Puolueet ja media voivat virittää keskustelua politiikasta, mutta vain puoluetyön kautta kansalaiset voivat sitoutua muutoksiin. Tällä linjalla on hyvä jatkaa eteenpäin. Juha Määttä. Tarvitaan luottamusta kansan ja päättäjien välille. K eskusta on erilaisten ajatusvirtojen liitto, jolla on pitkä kokemus ?sovussa riitelystä?. Liikkuvien äänestäjien määrä on kasvanut merkittävästi, joten yksikään puolue ei voi olla täysin varma omasta kannatuksestaan. Parhaiten menestyy tekemällä johdonmukaista ja itsensä näköistä politiikkaa. Kansanedustajat hapuilevat epämääräisen tiedon varassa, jos tietoa saavat. Kyse oli kyllä paljon suuremmasta virheestä kuin valuviasta. ja puolueita. Uskoa omiin taitoihin ja uskallusta pitää kiinni omasta linjasta silloinkin, kun kannatuskäppyrät eivät ole lepattaneet toivotulla tavalla yläviistoon. Myös puolueen sisäinen yhteishenki on parempi kuin aikoihin. Hallituspuolueiden on kyettävä vaikeisiin ratkaisuihin, sillä helppoja ratkaisuja ei enää ole. Keskustan ja perussuomalaisten yhteiskannatus hipoo 40 prosenttia. Usein unohtuu, että nykyhallituksen erilaisia puolueita yhdistää keskittämisen ideologia, ja keskittämistä perustellaan yhteiskunnan vääjäämättömänä kehityskulkuna. Perussuomalaistenkin joutsenlaulua on odotettu jo parin vuoden ajan. Kyse ei ole mistään valuviasta, vaan suunnitteluvirheestä. Huono valmistelu heijastuu eteenpäin. Sille yhteiskuntapoliittiselle linjalle tarvitaan vaihtoehto. Kun keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen aprikoi keskustan ja perussuomalaisten yhteistyömahdollisuuksia, hän esitti poliittisesti tärkeän kysymyksen ja asetelman: ?Kumpi on suomalaisille haitallisempaa, eurokriisi vai Kataisen-Urpilaisen politiikka?? Berliinissä, Moskovassa, Tukholmassa . Tarvitaan valistunutta kansalaismielipidettä ymmärtämään muutoksia ja sitoutumaan niihin. Tulosta tuli . Ulko- ja EU-politiikkaa ei voi väheksyä, mutta ei euron tai EU:n takia Suomessa olla lakkauttamassa kuntia tai viemässä palveluita keskuskaupunkeihin. Vaalit voi voittaa EU:ta ja euroa vastustamalla. Keskusta on noussut vajaassa vuodessa puheenjohtaja Juha Sipilän johdolla, hitaasti mutta varmasti, takaisin politiikan parrasvaloihin. Puolueeksi, josta puhutaan ja jota kuunnellaan. Kumpikaan ei ole laulanut viimeistä lauluaan . Vaikka päätösten pohjana ei ollut kantavia talouslaskelmia, päätöksentekoa se ei estänyt. Sama suin päin summittain -henki ohjasi myös Petteri Orpon johtamaa sote-työryhmää. Itseriittoinen säntäily ja julkinen itsekehuskelu eivät kätke heikkouksia. Osinkoverosotkun piti olla valmistelun pohjanoteeraus. Puheenjohtaja Sipilä on tehnyt itsensä näköistä politiikkaa siitä huolimatta, että moni keskustalainen olisi kaivannut häneltä ronskimpaa otetta. On keskustan onni, että Sipilä ei ottanut näitä neuvoja vastaan. Taloudelliset laskelmat puuttuvat. Keskustan pää-äänenkannattaja Päätoimittaja Juha Määttä Pääkirjoitukset Toimittajalta Oppositiosta kasvaa vaihtoehto S inipunapuolueet ennakoivat vuosikymmeniä keskustan hiljenemistä. ?Valuvika?, kuittasi hallitus erheensä. Oikeuslaitos ja oikeuskansleri saavat töitä. Takaisin huipulle Ihmeitä ei synny, niitä tehdään. Keskustan ja Perussuomalaisten pitäisi ottaa haaste vastaan, yhdessä ja erikseen. Suin päin summittain J yrki Kataisen hallituksen taapertelu alkaa muistuttaa tilannetta, jossa sokea taluttaa rampaa. Kukaan ei voi väittää hallitusta teräväkatseiseksi ja kulkua suoraviivaiseksi. Perussuomalaiset on johtajakeskeinen lokeropuolue, jossa puolueliimana johtajan lisäksi toimii oikeus lokeroitua samanmielisten kanssa omaan porukkaan. Valmistelu ja päätöksenteko halvaantuvat. Henki ei ole parantunut sillä, että ongelmat on lakaistu maton alle, pikemminkin päinvastoin. Tässä keskusta on onnistunut paremmin kuin kilpakumppaninsa. ja nykyään myös Brysselissä vaikutetaan olosuhteisiin, missä Suomi elää, mutta Suomen kohtalo ratkaistaan Helsingissä. vai tuliko. Aurinko paistaa sittenkin keskustan risukasaan. Sitouttavan puoluetyön kehittäminen on haaste kummallekin oppositiopuolueelle. On pääministeri kuka tahansa, hän tarvitsee tuekseen tulevalla vaalikaudella ankariin ratkaisuihin pystyvän puolueen . Sen ovat puolueiden viime vuosien kannatusheilahtelut osoittaneet. Eikä pelkästään vaaliohjelmaa, eikä yhden vaalikauden ohjelmaa
Tätä pää-äänenkannattajaamme Suomenmaata kehitetään yhteistyössä kustantajan kanssa. YHDEKSÄSTÄ uudistushankkeesta konkreettisin ja helpoimmin mitattava tavoite kuuluu näin: Puolue velattomaksi Turun puoluekokoukseen mennessä. Vuosi sitten keskustan talousasioita reviteltiin julkisuudessa aika ikävällä tavalla. ?Umpivelkainen kepu. Kun sieppauksen kaikki opetukset on käyty läpi, on aika pohtia vakavasti myös ulkoministeriön tiedottamista.?. He osaavat ja ovat joustavia. Uudistamme muun muassa puolueen viestinnän ja järjestötyön, koulutamme uuden sukupolven viemään keskustan sanomaa eteenpäin, luomme verkostomaisen tavan tehdä ohjelmatyötä ja panemme jäsenrekisterin kuntoon. Kaikki nämä hankkeet ovat hyvässä vauhdissa. Varapuheenjohtajamme Juha Rehula ja Riikka Manner ovat kevään mittaan käyneet kaikissa piirijärjestöissä kuulemassa, miten kentän aktiivit haluaisivat uudistaa järjestötyötä. liikennöitsijät epäilevät sen järkevyyttä. Päätöksen jälkeen tutkitaan mitä tulikaan päätettyä ja ryhdytään laskemaan päätöksen vaikutuksia. ?Sama malli näyttää koskevan myös Liikenneviraston suunnitelmia, joiden mukaan jo ensi syksystä lähtien Suomessa voi kuskata tavaraa 76 tonnia painavilla yhdeksänakselisilla jättirekoilla. Uudet isommat ajoneuvoyhdistelmät salliva asetus on tulossa, vaikka monet piirit, mm. Sen hoitamiseen pyydämme nyt kaikkien keskustalaisten apua. VOIT OSALLISTUA talkoisiin kätevimmin puolueen nettisivujen kautta osoitteessa www.keskusta.fi. Sivun oikeassa laidassa on kuvake ?Keskustan taloustalkoot?. Klikkaamalla siitä pääset tekemään lahjoituksen puolueelle. Jos käytössäsi ei ole nettipankkia, voit pyytää puoluetoimistoa lähettämään tilisiirtolomakkeen lahjoituksen tekemis- tä varten soittamalla joko Merja Perälälle numeroon 050-388 0030 tai Päivi Kydölle numeroon 050 388 0022. SUMMAN voi jokainen valita omantunnon mukaan. Varapuheenjohtaja Anni- ka Saarikon johdolla on ryhdytty uudistamaan puolueen sisäistä ja ulkoista viestintää. Eläkeläissijaistajan stressin vaarakin vähenee, kun työaikaa ja -määrää voi säädellä enemmän kuin aiemmassa työelämässä. Sen enempää valtapuolueiden kuin elinkeinoelämänkään ei ole varaa sulkea ikäihmisiltä korviaan. Kuten ohei- Juha Sipilä Timo Laaninen Yhteiset talkoot kertovat myös tämän kansanliikkeen voimasta. sesta kuvasta ilmenee, olemme lyhentäneet puolueen pankkivelkoja Rovaniemen puoluekokouksen jälkeen yli 200 000 euron edestä. Jäljellä on kuitenkin vielä vajaan 800 000 euron suuruinen urakka. Ohjelmamme uskottavuutta lisää se, että maksamme ensin omat velkamme. Tämäkin urakka etenee. Puolueet halajavat iäkkäiltä äänivoimaa, työnantajat työvoimaa ja liike-elämä maksuvoimaa.? JEMENIN sieppausdraamasta saatiin torstaina uutta tietoa kaapatuilta. Ilman jäsenten apua emme kuitenkaan velanhoitourakasta selviä. Yhteiset talkoot kertovat myös tämän kansanliikkeen voimasta. 17.5.2013 www.suomenmaa.fi Puheenvuoro Tervetuloa taloustalkoisiin! TÄMÄ LEHTI jaetaan kaikkiin sellaisiin koteihin, joissa asuu vähintään yksi keskustan jäsen. oli yleisin luonnehdinta, mitä meistä käytettiin. Päätimme, että tällaiset puheet pitää saada loppumaan seuraavaan puoluekokoukseen mennessä. Asialla on myös poliittista merkitystä. Suomi velkaantuu huolestuttavaa vauhtia. Meidän pitää esittää seuraavissa vaaleissa oma ohjelmamme siitä, miten Suomen velkaongelma hoidetaan. Mutta kun jokainen jäsen kantaa oman kortensa kekoon, tavoite saavutetaan varmasti Turun puoluekokoukseen mennessä. Muut lehdet POHJOLAN SANOMIEN mukaan Suomen politiikassa on nykyhallituksen aikana tullut tavaksi tehdä päätöksiä poliittisen tahdon mukaisesti. Rahat menevät suoraan pankkivelkojemme lyhentämiseen. Kehittelemme muitakin varainhankintakeinoja, joista seuraavat esitellään tämän jäsenperhe-Suomenmaan kesäkuun numerossa. Niinpä kutsumme tämän lehden avulla kaikki puolueen jäsenet yhteisiin taloustalkoisiin. Viime kesäkuussa pidetyn Rovaniemen puoluekokouksen jälkeen järjestimme puoluehallituksessa aivoriihen, jossa listasimme ne asiat, jotka haluamme saada puolueessa kuntoon ennen Turun puoluekokousta. Aivoriihen tuloksena syntyi yhteensä yhdeksän hankkeen työlista puoluekokouskaudelle. Pohjalaisen mukaan suomalaiset haluavat tietää tästäkin ihan kaiken. ?Sieppausdraaman päätiedottajan rooliin on suomalaisen median sijasta päästetty itävaltalainen lehdistö. Arvostelijoiden mukaan ensin päätetään ja sitten selvitetään kuinka paljon tällaista liikennettä on tulossa ja mille reiteille. Uudesta kalustosta on tulos- sa iso investointi yrittäjille sekä teiden ja siltojen parantamisesta valtiolle ja kunnille.? IISALMEN SANOMAT kysyy, milloin nousevat ikäihmisten arvo ja arvostus vastaamaan heidän yhteiskunnallista ja taloudellista painoaan. ?Hyväkuntoiset eläkeläiset ovat työnjohdon kannalta ihanteellisia sijaistajia. Meillä ei ole tukenamme miljoonasäätiöitä tai kivitaloja omistavia puolueyhdistyksiä
Täällä on töitä ja mahdollisuuksia erikoistumiseen. PÄÄKAUPUNKISEUDUN tiivistäminen on Järvenojan mielestä järkevämpää kuin asumisen hajauttaminen. . En koe sitä kotoisaksi. Keskustan pitäisi olla se puolue, joka kuuntelee kaupunkeihin tulevien ihmisten ongelmia.. Mikä olisi se vastavoima, joka saisi ihmiset hajaantumaan. Ei pitäisi taistella sellaista trendiä vastaan, jota tapahtuu maailmassa koko ajan. Järvenoja ei ole vakuuttunut siitä, että koko Suomi pystytään pitämään asuttuna. . Jo vähän suopeammalla suhtautumisella ihmiset voisivat kokea keskustan omakseen. JÄRVENOJA kysyi helmikuussa Suomenmaan mielipideosastolla, mitä keskustalla on tarjota espoolaiselle juristille. Hän myöntää, että kirjoitus oli provosoiva. Hän on ollut keskustalainen yli puolet elämästään, mutta ei enää oikein löydä syitä keskustan äänestämiseen. . Nyt hän on pian 40-vuotias Espooseen asettunut perheellinen juristi. Espoolaiselle keskustalaiselle jää Järvenojan mielestä vain maksumiehen rooli. TOHOLAMMILLA syntynyt ja kasvanut Järvenoja liittyi keskustanuoriin yläasteiässä. Lakiopinnot veivät Järvenojan KIRJOITUS poiki runsaasti vastauksia. Eräs lukija oli tutkinut Espoon kaupungin tilinpäätöksiä ja päät- PAULIINA POHJALA HELSINKI MITÄ KESKUSTA tarjoaa pääkau- teli, että keskusta ei voi puolueena tarjota äveriäälle Espoolle mitään. Moni muistutti, että Järvenoja on itsekin tarvinnut aikoinaan Toholammin palveluita, joten on kohtuullista, että hän maksaa niistä nyt veroissaan. . Olen aina vierastanut tummapukuisten kokoomuspoliitikkojen porukkaa. Se on suuri harmi. Väestö keskittyy kaupunkeihin, koska ne ovat tuottavuuden ja kasvun keskuksia. En näe degrowth-ajattelussa mitään järkeä ihmisten enkä ympäristön kannalta. JÄRVENOJAA ei voi moittia luovuttajaksi. Hänen keskustalaisuutensa on hukassa, mutta hän ei ole juossut vielä kokoomukseenkaan. . Kaupunkilaisten murheet ovat keskustalle sellaisia mitäs läksitte -ongelmia. JÄRVENOJAN mukaan keskustan pitäisi olla edistyspuolue, joka arvostaa talouskasvua ja rohkeita ratkaisuja. Hän ei pidä asutuksen keskittymistä yhteiskunnallisena ongelmana. . Kuva: Kai Widell Hätähuuto kaupungista Espoolainen Janne Järvenoja haluaa olla jatkossakin keskustalainen. Mutta keskustan pitää muuttaa asennettaan. Helsinkiin. Noilla ajatuksilla keskusta voi unohtaa kannatuksen hakemisen kaupungeista. Ainahan maaseudulta on lähdetty kaupunkeihin. Järvenojan mielestä ajatus siitä, että ihmiset keskitetään pääkaupunkiseudulle puoliväkisin, tuntuu naurettavalta. . Ihmiset haluavat asua täällä ja elää kaupunkilaiselämää. Kustannukset siirtyvät toisten kannettavaksi. . Keskusta tarjoaa vain kiitollisuudentunnetta syntymäkuntaa kohtaan ja paheksuntaa kaupungissa elämisestä. On ikävää, jos keskusta lähtee taaksepäin katsoviin ja populistisiin juttuihin. Järvenoja korostaa, että talouskasvua tarvitaan heikoimmista huolehtimiseen. Ihmisillä on nyt oikeus ostaa halpa tontti syrjäseudulta, ja yhteiskunnalla on velvollisuus maksaa sinne esimerkiksi koulukyydit. Tuntuu, että kaltaiseni ihmiset ajetaan ihan tarkoituksella pois puolueesta. punkiseudun asukkaille? Ei juuri mitään, jos asiaa kysytään espoolaiselta Janne Järvenojalta. Hän ei ihmettele, miksi keskustalainen vaihtaa puoluetta muuttaessaan pääkaupunkiseudulle. . Hän ihmetteli myös kuntien pakkoliitosten vastustamista, sillä moni kunta on jo menettänyt elinvoimansa ja mahdollisuutensa olla itsenäinen. Järvenoja muistutti, että kuntien valtionosuuksillakin on maksajansa. Keskusta ei tarjoa vaikuttamiskanavaa kaupunkien modernille oikeistolle. 4 17.5.2013 Nykyisillä kannanotoillaan keskusta uhkaa menettää hienon aatteen tarjoamat mahdollisuudet kaupungeissa, Janne Järvenoja sanoo. Nythän keskustassa ajatellaan, että esimerkiksi asumisen kalleus on todiste siitä, että kaupunkiin ei kannata mennä. Järvenoja totesi, että haja-asutusalueelle rakentaminen ei ole vain yksilön oikeus, vaan siitä aiheutuu kustannuksia, jotka helposti unohdetaan. Tietysti veroja pitää maksaa, mutta puolueen pitäisi tarjota muutakin. JÄRVENOJAN mielestä keskustan pitäisi päästä eroon ajattelusta, jonka mukaan ainoa oikea elämä on maalla. . Maaseudullakin pitää olla sellainen yhteiskuntarakenne, että se voidaan ylläpitää järkevillä kustannuksilla. KESKUSTAN Uudenmaan piiri ei tarjoa Järvenojalle kiinnostavaa maailmankuvaa. Keskusta haluaa hillitä Helsingin seudun kasvua, ja Vantaan keskustalainen kaupunginvaltuutettu Johannes Hirvaskoski puhuu degrowth-ajattelusta, jonka mukaan talouskasvua ei tarvita. . Viesti tuli selväksi. Valistuneeseen talonpoikaisuuteen sisältyy ymmärrys maa- ilman menosta. Teknologia puolestaan tarjoaa uusia mahdollisuuksia ympäristönsuojeluun.
Keskusta on pärjännyt monessa pääkaupunkiseudun kehyskunnassa hienosti. Potentiaalia siis on. Oikeudenmukaisuus, itsensä kehittäminen, puhdas ruoka sekä lasten ja perheiden asiat kiinnostavat ihmisiä niin maalla kuin kaupungissa. Kaikki me aloitamme päivämme juomalla vettä ja käymällä vessassa, hän naurahtaa. Ikävät puheet betonilähiöistä ja omakotiasumisen paremmuudesta keskustan on jo syytä lopettaa. Millaista kaupunkipolitiikkaa? SUOMENMAA kysyi puolueaktiiveilta, miten keskusta voisi parantaa kannatustaan Helsingissä ja Uudellamaalla. Eduskuntavaaleissa 2011 keskusta sai Helsingissä 4,5 ja Uudellamaalla 6,4 prosenttia äänistä. MARKUS KINNUNEN, Helsingin piirin puheenjohtaja: . Keskusta uskoo, että kestävällä tavalla energisoitu bussiliikenne on järkevä vaihtoehto pääkaupunkiseudullakin. Silti minusta on tärkeää, että ihmisillä on oikeus asua vaikka siinä viimeisimmässä torpassa, Lehtomäki sanoo. . Puheenjohtaja Juha Sipilään ollaan varsin tyytyväisiä. 5 17.5.2013 ?Oikeus asua vaikka viimeisimmässä torpassa? PAULIINA POHJALA HELSINKI ETELÄ-SUOMEEN odotetaan sato- jatuhansia uusia asukkaita lähivuosikymmeninä. Keskustan kansanedustajan Paula Lehtomäen mielestä ennuste ei ole mikään luonnonvoima, jota ei voi kyseenalaistaa. . Mutta siihen oikeuteen sisältyy velvollisuus ymmärtää, että palvelut eivät voi olla samalla tolalla kuin suurissa keskuksissa. Itsekin ajattelen, että jossain vaiheessa elämää voisi olla kiva asua raitiovaunukiskojen varrella, Helsinkiin kuuluvalla alueella Sipoossa perheensä kanssa asuva Lehtomäki sanoo. . Mutta sitten on niitä, joiden on pakko muuttaa. . En usko mihinkään hokkuspokkustemppuihin. . Kainuussa on suuria selkosia, joilla ei ole enää yhtään torppaa. Kyläkoulutkin ovat lähes hävinneet. Meille hän on positiivinen tuki, koska hänen kokemuksensa ja tietämyksensä vie ihmisten ajatuksia yhä kauemmas perinteisestä maalaisesta habituksestamme. JASI KUOKKANEN, puoluevaltuuston jäsen, Vantaan kunnallisjärjestön puheenjohtaja: . Nurmijärven kaltaisessa maalaiskunnassa keskusta ei herätä negatiivisia intohimoja. . Vastakkainasettelu kaupungin ja maaseudun välillä täytyy lopettaa. Jos todella haluamme pärjätä valtakunnallisesti, meidän pitää pärjätä myös tällä alueella. Toivon, että puolueen johto jatkaa ja vahvistaa panostusta pääkaupunkiseutuun. Kainuussa se on tuttua. Toistemme mollaamisella emme voita mitään. Lähestytään kaupunkilaisia myönteisillä asioilla, eikä moitita heidän valintaansa asua ja elää kaupungissa. . Annika Saarikko näytti hyvää esimerkkiä, kun hän läksytti SDP:n politiikkaa Vantaalla. EEVA VESTERINEN, puoluevaltuuston jäsen, keskustanaisten varapuheenjohtajaehdokas, Vihti: . Jos tällaisilla resursseilla tehdään työtä alueella, jolla asuu 1,5 miljoonaa suomalaista, niin ei se voi kovin suurin loikin edetä. Mielestäni meillä on mahdollisuuksia tuplata nykyinen kansanedustajien määrä Helsingissä ja Uudellamaalla seuraavissa eduskuntavaaleissa, ja senkin jälkeen on kasvumahdollisuuksia. Kilpailijat ja osin mediakin ruokkii mielikuvaa, jonka mukaan keskusta on vain maalaisten puolue, joka ei ymmärrä kaupunkielämästä mitään. Ne ajattelevat, että laitetaan raide, jonka varrella kaikki asuvat. KESKUSTAN kaupunkityö tarvitsee Lehtomäen mielestä myös konkreettista apua puolueelta: rahaa, jolla ostaa mainontaa ja työvoimaa. . Miljoonan ihmisen aluetta ei voi järjestötyön osalta hoitaa vasemmalla kädellä. Kaikki kodit ovat arvokkaita ja hyviä. Olen ajatellut olla jatkossakin näissä talkoissa mukana.. Ja kun myy sen omakotitalon, saa ehkä yksiön Helsingistä. Kuva: Jari Laukkanen ANTTI KAIKKONEN, kansanedustaja, Uusimaa, Tuusula: . Toivon puolueelta taloudellista panostusta ja näkyvyyttä kaupunkityöhön. PETRI KALMI, puoluevaltuuston jäsen, Nurmijärven valtuuston puheenjohtaja: . Meidän täytyy pystyä kertomaan ihmisille, että juuri keskusta on se puolue, joka vie näitä asioita eteenpäin. . Näkyvyyttä ei saa ilmaiseksi. IKÄVÄT PUHEET betonilähiöistä ja omakotiasumisen paremmuudesta keskustan on jo syytä lopettaa, Lehtomäki korostaa. . Ja kyllähän se tiedetäänkin. Puoluejohdon lausuntoja seurataan tarkasti, ja poliittiset nostot ovat tervetulleita. Muuttoliike riippuu siitä, miten muualla Suomessa pystytään ylläpitämään elinvoimaisuutta eli työn ja toimeentulon mahdollisuuksia. LEHTOMÄKI tietää, että monet haluavat muuttaa pääkaupunkiseudulle. Ei kannata hakea vastakkainasettelua pääkaupunkiseudun ja haja-asutusalueiden välille. Auraautoa ei odoteta kadulle heti, kun lumisade alkaa. LEHTOMÄEN mukaan arki on samanlaista kaikkialla Suomessa. Ihmiset haluavat esimerkiksi tietää, miten he pääsevät töihin ja kouluun. . Puolueen täytyy myös palauttaa kaupunkitoiminnan tuki. . Se on monille huono vaihtokauppa. ASUTUS keskittyy jatkuvasti, sitä ei käy kieltäminen. . Me emme ole pelkkä raidepuolue, ja se erottaa meidät pääkaupunkiseudun isoista puolueista. Tervetuloa kaikki keskustalaiset mukaan talkoisiin pääkaupunkiseudulle. Keskustan kaupunkityö vaatii myös rahaa mainontaan ja työvoiman palkkaamiseen, Paula Lehtomäki sanoo. Tottahan se on, että keskusta puolustaa kotimaista maataloutta, mutta on tämä puolue paljon muutakin. . Tarvitaan vastuullista valtakunnanpolitiikkaa, ja lisäksi paikallisia avauksia ja aloitteita
Asia herätti mielipiteitä sekä puolesta että vastaan. Aktiivisen toiminnan kautta saamme houkutel- tua uusia jäseniä mukaan, Katainen toteaa. Monet keskustalaiset naiset liittyvät puolueen naisjärjestöön työja perhe-elämän myötä. . Naiset ovat asiantuntemuksensa takia nyt tärkeillä pelipaikoilla, kun sote-asioita käsitellään. Toisaalta Katainen tähdentää, et- tä naisia pitää rohkaista siirtymään myös omien mukavuusalueidensa ulkopuolelle niin politiikassa kuin muuallakin yhteiskunnassa. Hänen mielestään tyttöjä pitäisi kannustaa pienestä pitäen tekemään perinteisistä sukupuolirooleista poikkeavia valintoja. . Toki nuoremmatkin naiset ovat tervetulleita toimintaamme. Keskustanaiset kokoontuvat Turussa pidettävään edustajistokokoukseen 8.?9. Apajilla on muun muassa kokoomus, jonka puheenjohtajapörssissä vilahtelee myös naisnimiä. . Sen sijaan työmarkkinapuolen osaamisessa on puolueessa petraamisen varaa. . Mitä se esimerkiksi merkitsisi, jos kokoomus valitsisi seuraavaksi puheenjohtajaksi naisen, Katainen heittää pohdittavaksi. Myös perussuomalaiset virittelee parhaillaan naistoimintaansa. KATAINEN iloitsee, että keskustanaisten poliittiset avaukset ovat herättäneet keskustelua menneen kaksivuotiskauden aikana. Esimerkiksi hän nostaa järjestön viime syksynä tekemän lasten ja nuorten kotiintuloaikoja koskevan esityksen, joka huomioitiin jopa iltapäivälehdissä asti. . Joukossamme on paljon kunta- ja maatalousasioiden osaajia, mutta työmarkkinoihin vihkiytyneitä on vähemmän. Katainen muistuttaa, että naisäänestäjiä on kärkkymässä moni muukin puolue. Järjestö korostaa esimerkiksi kotona tehtävää lasten ja vanhusten hoivatyötä. . kesäkuuta.. Vastausta ei tarvitse kauaa odottaa. . Kaksi vuotta on mennyt niin nopeasti, pohjoissavolainen kansanedustaja toteaa. Vaikka kiirettä on pitänyt, hyppäys puheenjohtajan tehtävään ei ollut suuri. Mutta on parempi nostattaa keskustelua kuin jäädä hiljaa takariviin. KESKUSTANAISTEN omana leipälajina ovat olleet muun muassa Elsi Kataisen mielestä on tärkeää, etteivät keskustanaiset eristäydy omaan järjestöönsä. Parhaillaan järjestö pohtii sopivia nimiä ensi vuonna pidettäviin eurovaaleihin. Myös eduskuntavaalit ovat jo mietinnässä. Keskustanaisten toiminnan sydän on piireissä. Katainen toimi aiemmin järjestön varapuheenjohtajana. NOUSTUAAN keskustanaisten johtoon Katainen on pitänyt tavoitteenaan, ettei järjestö eristäydy vaan toimii kiinteänä osana puoluetta. Hän korostaa, että keskustanaisten on kannettava oma kortensa kekoon puolueen kannatuksen kasvattamiseksi. Niiden ratkaisijaksi Katainen povaa naisia, sillä nämä äänestävät ja toimivat yhteiskunnassa miehiä aktiivisemmin. KATAISEN mukaan monia naisäänestäjiä puhuttelevat muun muassa työn ja perheen yhteensovittamiseen liittyvät kysymykset. Hän iloitsee, että perhepolitiikka on nostettu keskustan politiikan ytimeen. Kuva: Jari Laukkanen juuri sosiaali- ja terveyssektorin asiat perinteisten tasa-arvokysymysten ohella. 6 17.5.2013 Naisten äänet ratkaisevat Elsi Katainen tavoittelee jatkokautta keskustanaisten johdossa MAIJA AHONEN HELSINKI KESKUSTANAISIA yhden kaksivuotiskauden luotsannut Elsi Katainen tavoittelee jatkopestiä puolueen naisjärjestön johdossa. Jos kukaan ei ilmoittaudu Kataisen haastajaksi, keskustanaisten edustajistokokous taputtaa hänet uudelle puheenjohtajakaudelle Turussa kesäkuussa. . Esimerkiksi talous ja tekniikka ovat sellaisia asioita, jotka nai- nen voi osata aivan yhtä hyvin kuin mieskin. ENTÄ MITKÄ asiat kaipaisivat keskustanaisten omassa järjestössä kohentamista
On hyvä, että luottamustehtäviin löytyy halukkaita. Olisi paljon kurjempaa, jos väkeä saisi maanitella ehdolle, hän sanoo. Tällä hetkellä keskustanaisten varapuheenjohtajina toi- KESÄKUUSSA Turkuun kokoontuvat keskustanaiset valitsevat edustajistokokouksessaan itselleen puheenjohtajan lisäksi kaksi varapuheenjohtajaa. Suomenmaan tietojen mukaan varapuheenjohtajakisaan on tähän mennessä ilmoittautunut viisi ehdokasta: sotkamolainen Helena Aaltonen (Kainuu), jyväskyläläinen Tuulia Ikkelä-Koski (Keski-Suomi), alajärveläinen Sari Palmu (Etelä-Pohjanmaa), heinäveteläinen Anna Vauhkonen (Itä-Savo) ja vihtiläinen Eeva Vesterinen (Uusimaa). Helena Aaltonen Tuulia Ikkelä-Koski Sari Palmu Anna Vauhkonen I T N Y Y M TTOUT! MUU NUT! AN KA LK AL NA ON SSA O Muutamme heinäkuussa uusiin tiloihin! ASSA T RA UR TIIU Paljon VAPOJA Paljon KELOJA KAIKKI TUOTTEET -40% -60% -50% Spiderwire Nyt KUITUSIIMA 100 m 9,90 Penn Battle HUIPPU AVOKELA 89,(129,-) ALENNUKSESSA JOPA -60% Loput ABU Cardinal -50 % AVOKELAT Loop Incite Kit PERHOSETTI (129, ) Legendaariset LOHIVAVAT Ugly Stick Gold Tiger 210 cm ja 240 cm 300 cm 199,- Testivoittaja vapa, kela, siima, kotelo (298,-) 29,- 39,- (49,-) (69,-) GYTTORP SAVIKIEKOT 200 KPL 1990 /,0,1*$17,( 3 . 7 17.5.2013 Ehdokasryntäys keskustanaisten varapuheenjohtajakisaan Tämänkertainen ehdokasmäärä on poikkeuksellisen suuri. . En muista, että omana aikanani mukana olisi ollut koskaan näin paljon ehdokkaita, kertoo keskustanaisten puheenjohtaja Elsi Katainen, joka on toiminut järjestön varapuheenjohtajana vuosina 2003?2011.
Ruuskanen on toiminut tehtävässä yhden kaksivuotiskauden ja Sippola kolme kautta. Ehdokasinnostusta on saattanut lisätä se, ettei kumpikaan vanhoista varapuheenjohtajista tavoittele Turussa itselleen jatkopestiä. Keskustanaiset on Suomen suurin poliittinen naisjärjestö. Keskustan eduskuntaryhmän 35 jäsenestä naisia on 12. AVOINNA MA-PE 10-17.30 LA 10-14 www.suomenmaa.fi/ juttuvinkki Eeva Vesterinen KURIKAN MIEDOSTA KESTÄVÄT TERÄSOVET VUODESTA 1969. Sillä on 28 000 jäsentä, 700 jäsenyhdistystä ja 21 piirijärjestöä, yksi jokaisessa maakunnassa. Jätä juttuvinkki mivat Kristiina Ruuskanen ja Eija Sippola
Uudet näkökulmat jalostavat asioita, Maija sanoo. . Jos Suomeen jää 34 kuntaa, se tappaa kaiken toimeliaisuuden. Kansalaisyhteiskunta kuolee, jos aito vaikuttaminen ei enää ole mahdollista. Kaikki kolme näkevät itsensä keskustan vaikuttajina ja työmyyrinä myös tulevaisuudessa. Ei voi sanoa, että se periytyy. Vanhempien tärkeinä pitämiä asi- oita seuraa läheltä ja sitten päättää itse, ovatko ne minulle tärkeitä, Maija sanoo. . Katsooko keskusta eteenpäin? Siinä mielessä ollaan koko ajan suurennuslasin alla. Kuva: Maria Seppälä Mies joka löysi Sipilän Tahkolan perheessä on keskustalaisia vaikuttajia monessa sukupolvessa MERI ALARANTA-SAUKKO OULU KAIKKI alkoi jäähallista. Kempeleläistä Ahti Tahkolaa jurppi, että aina piti lähteä pelaamaan jääkiekkoa naapuripitäjään. . Kempeleen itäpuolelle pitäisi saada uusi palloiluhalli, Henri lohkaisee.. Keskustelu käy välillä kuumana. . Perustukijalka on meillä yhteinen ja samanlainen. Tällä sakilla on selvästi hyvä meininki keskenään. TAHKOLAT ovat toimeliaita järjestötyössä. Hän muistaa, miten Arvi-isä aikoinaan kulki pitkin pitäjiä sosiaalilautakunnan jäsenen ominaisuudessa. Kaikista huolehtiminen ja valinnanvapaus ovat asioita, joiden vuoksi minä olen keskustalainen, Maija määrittelee ja Henri nyökyttelee. Läheskään aina ei Tahkolan perheessä kuitenkaan olla samaa mieltä. Kempeleessäkin on 22 keskustan valtuutettua, mutta monetkaan eivät näy järjestötyössä, Ahti pahoittelee. Henri on huomannut saman asian. . Jos kotona olisi tuputettu yhtä oikeaa totuutta, sitä olisi mennyt mielenosoituksesta toiseen suuntaan, Henri tuumii. KESKUSTA on Tahkoloiden mielestä ainoa kansaliike, joka aidosti huolehtii koko Suomen elävänä säilymisestä. . Pohjois-Suomi, Kainuu ja Keski-Pohjanmaa esimerkiksi olisivat aivan oman onnensa nojassa, ellei keskustaa olisi, Ahti sanoo. . Tarvitaan tekijöitä eikä vain arvostelijoita. Nöyryys on kuitenkin syytä säilyttää, kahden sukupolven järjestöaktiivit Henri, Ahti ja Maija Tahkola toteavat. Kyllä ne aina pikkuhiljaa älyävät tulla samalle kannalla, isä-Ahti naurattaa, mutta vakavoituu sitten: . Se iskostui pikkupojan mieleen. Tuolloin vielä ei politiikka kuitenkaan imaissut Tahkolaa. . Lähinnä huomasin, että se on hyvä syy lähteä kotoa pois ja päästä töistä vähemmällä, hän velmuilee. Opiskelijapolitiikkakin jäi mieheltä väliin, mutta sitten tuli se jäähalli. Nyt Tahkola istuu Kempeleen kunnanvaltuustossa viidettä kauttaan ja heiluttaa myös hallituksen puheenjohtajan nuijaa. Isän touhuja vierestä seuranneet Maija ja Henri Tahkola oppivat konkreettisesti, että vaikuttamalla on mahdollista muuttaa asioita. . Keskustalla on nyt sellaista potkua, että eteenpäin on hyvä katsoa. Aktivoiduin poliittisesti, jotta Kempeleeseen saataisiin jäähalli, hän kertoo. Tavoite onnistui yli odotusten, sillä loppujen lopuksi kuntaan nousi myös palloiluhalli. Aivan outoa ei poliittinen vaikuttaminen Tahkolalle ollut sitä ennenkään. Pitkän linjan valtuutettuna Ahtia pelottavat erityisesti tulevat kuntapäätökset. . Kansa luottaa Kekkoseen, siitä tulee presidentti. Sitten vain löysin itseni Oulusta keskustan puoluekokouksesta. Siitä se lähti, Maija kertoo poliittisen uransa alkusysäyksestä. Henrille mieleen on jäänyt yläasteen loppupuolella Oulussa järjestetty keskustan koulutus. . Jotakin kautta sinne tuli mentyä ja sillä reissulla ollaan. AHTI on aina kannustanut lapsiaan poliittiseen aktiivisuuteen. . Joskus harmittaa, kun porukka tulee paikalle edustamaan siinä vaiheessa, kun kaikki on tehty. SE on nähty käytännössä, että valokeilassa olevien lisäksi tarvitaan ahkeria taustekijöitä ja tukijoita. Vaikka Ahti vähätteleekin osuuttaan Juha Sipilän ennennäkemättömään poliittiseen nousukiitoon, Pohjois-Pohjanmaalla tiedetään, että hän teki väsymätöntä työtä ensin eduskuntavaalien alla ja sitten puheenjohtajakisassa. Hän on mies Sipilän takana. . Huoliakin on. Mieleen ovat jääneet myös eduskunta- ja presidentinvaalit kampanjoineen. . Pari vuotta sitten nähtiin, miten käy, jos ei tehdä oikeita asioita, Maija sanoo. Tärkeitä ovat myös politiikan kautta saadut ystävyyssuhteet. . Lapiotyöntekijöitä on koko ajan liian vähän. Millä areenoilla, sen näyttää aika. . Kaikki kolme korostavat, että puurtamisen kannalta merkityksellistä on, millaista politiikkaa keskusta ajaa. . Sitä kautta löytyy usein parempi lopputulos kuin se oma ehdotus alun perin oli. Piirikokous- ja puoluekokousväelle täytyy nostaa hattua, että ne uskalsivat olla niin rohkeita ja muutoshakuisia, Ahti sanoo vain. Oli miten oli, Kempeleessä ollaan syystä iloisia ja ylpeitä keskustan uudesta suunnasta. 8 17.5.2013 . Kovimpia arvostelijoita ovat aina ne, jotka eivät itse pistä tikkua ristiin. Vaikka keskustalainen aate onkin pistänyt ihmisiä töihin Tahkoloiden suvussa monessa sukupolvessa ja monessa haarassa, he eivät usko keskustalaisuuden kulkevan geeneissä. . Niiden ihmisten kanssa voi jakaa samat arvostukset, Maija sanoo. Kenttätyöhön tarvittaisiin lisää väkeä.
Helppo asentaa eikä pihaa tarvitse kaivaa. Vietä sa! s e ihana ke m l vätloma Runnilla Iisa Kevätvillitys Tasan sata -loma Sis. / hlö / 5 vrk 100 . majoitus jaetussa 2hh:ssa, buffet-aamiaiset ja vapaat kylpyläkäynnit. Valitse sisältö seuraavista: 2 vrk majoitus jaetussa 2hh:ssa, puolihoito ja vapaat kylpyläkäynnit tai 3 vrk majoitus jaetussa 2hh:ssa, buffet-aamiaiset ja vapaat kylpyläkäynnit. 85 . 9 17.5.2013 jätevesijärjestelmät kaikkiin tarpeisiin Edullinen BIOLAN KAIVOPUHDISTAMO sopii olemassa oleviin hyväkuntoisiin sakokaivoihin. www.biolan.? Laatu siivittää sanomasi Kun tarvitset käyntikortteja, esitteitä, julisteita, kirjoja tai vaikkapa lehtiä, niin osoitteesi on Joutsen Median Painotalo. Sanomalehtipaino O O Tabloid-kokoiset sanomalehdet jopa 32-sivuisina. Postitus- ja jakelupalvelut Joutsen Median Painotalo Oy PL 52 (Lekatie 4) 90101 OULU www.joutsenmedianpainotalo.fi etunimi.sukunimi@joutsenmedia.fi Arkkipaino O Digipaino Korkealaatuiset esitteet, julisteet, toimintakertomukset, kirjat, tuotekuvastot, kartat... Toimitusjohtaja Matti Kontio 044-7370312 Myyntipäällikkö Jukka Ollikainen 044-7370213 O O Pienet painosmäärät nopeasti, edullisesti ja vaivattomasti Käyntikortit, kutsut, käsiohjelmat Myynti-insinööri Ilkka Wunsch 044-7370219 Myyntifaktori Arto Tolonen 044-7370214. / hlö / 2 vrk Runnin kevätloma 265 . 017 768 751, myynti 017 768 7524 myyntipalvelu@runni.fi Kysy lisää: Olli Nieminen 0400 524432, Matti Hakala 0500 621574 Biolan Oy, PL 2, 27501 Kauttua. saakka. www.runni.fi RUNNIN KYLPYLÄ Runnintie 407 A, 74595 RUNNI Puh. / hlö Sis. majoitus jaetussa 2hh:ssa, puolihoito, Osallistu Runnin Tonnikaraoke-kilpailuun vapaat kylpyläkäynnit, tanssit ke/la ja ja VOITA 1000 ?! Katso www.runni.fi vapaa-ajan ohjelmaa. Tarjoukset voimassa uusissa varauksissa 31.5
Pari valtakunnallista virkamiestä tekee päätökset, Sippola sanoo. . 10 17.5.2013 . Erityisen epäonnistunut on rantojen kaavoitus. . Kun asumme kaikki yhdessä pisteessä päällekkäin, maailma pelastuu, Sippola ironisoi. nisteriö on epäonnistunut kaavoituslinjauksissaan. Laki luotiin edistämään hyvää rakentamista, mutta nyt sillä estetään rakentamista, Sippola määrittelee. Valtionhallinnossa vallitsee Kaisa Sippolan mukaan pelkotila, että rakentamisesta aiheutuu haittoja. . Kuva: Paula Åström Laki estää rakentamisen Matti-Pekka Isomäen kotitalo jää tien alle, eikä uutta saa rakentaa edes omalle maalle ANJA MANNINEN ILMAJOKI ISÄN rakentama kotitalo jää Seinäjoen ohitustien, valtatie 19:n, uuden linjauksen alle. Matti-Pekka Isomäki suostui tielinjaukseen, kun hänelle luvattiin uuden talon paikka kesämökin tontilta, tien toiselta puolelta. Omalta maalta. Asian piti olla selvä; Isomäki osti talopaketin, autotallin ja tilasi sähköliittymän. Seinäjoen Ely-keskus kuitenkin antoi kielteisen poikkeamapäätöksen Isomäen hakemukseen. . Keskusten päätösten linjaus on epäselvä. Kunnassa rakennuslupaa on puollettu, mutta valtiollinen virkaporras päättääkin, että lupaa ei anneta. . Kylissä asutaan jo. Vahvassa maatalouspitäjässä asutuksen ja maatalouden sopusointu on elintärkeä. Ilmajoki onkin aloittanut yhdessä Seinäjoen, Lapuan ja Elykeskuksen kanssa maaseudun kaavoituskäytäntöjen kehityshankkeen. Maatalousministeriön ja ympäristöministeriön rahoittamalla hankkeella on tarkoitus löytää paikallisista lähtökohdista hyvät käytännöt ja oikeat paikat maataloudelle ja asutukselle.. Virheet vältetään sillä, että rakentamislupia ei myönnetä, mutta on kohtuutonta, että pelko ohjaa päätöksentekoa. Kaisa Sippola tunnustautuu suunnittelussa ja rakentamisessa ?vanhan liiton. edustajaksi ja jakaa alueet taajamiin, kyliin ja haja-asutusalueisiin. ILMAJOKI on voimallinen maatalouspitäjä, jossa on ?sikoja ja tipuja enemmän kuin ihmisiä? . Viime vuonna Ilmajoella meni 12 000 asukkaan rajapyykki rikki. Kaisa Sippolan mukaan ihmiset haluavat asua kylissä: Tuomikylällä, Rengonkylällä, Pojanluomankylällä. Kylissä on koulut, tiet ja vedet jo valmiiksi. Suunniteltu rakennuspaikka on kesämökkitontilla Kyrkösjärven täyttökanavan toisella puolella. Meitä varjellaan tehokkaasti rakentamiselta. . Ely-keskukset valittavat kuntien ratkaisuista. Laki rantojen rakentamisesta on KHO:n ja ministeriön kekseliäitten virkamiesten kehittämä. Eduskunta ei ole sitä koskaan säätänyt. MAANKÄYTTÖ- JA rakennuslaki korostaa kuntien vastuuta ja itsenäistä päätöksentekoa kaavoitusta ja rakentamista koskevissa asioissa, Kaisa Sippola lukee ympäristöministeriön ylijohtaja Pekka Kankaan esipuheesta rantarakentamisoppaassa. . Jos me teemme virheen, me myös vastaamme siitä, KangasKuittinen vastaa itse. . Kunta valmistelee seitsensivuisen ratkaisun, Ely valittaa, kunta laatii seitsensivuisen perustelun hovioikeudelle, joka päättää, että rakentaa ei saa, Sippola kuvaa ketjua. LINJA maan Ely-keskuksissa vaihtelee, mutta yleisohjeistus tulee ympäristöministeriöstä. . Kun asumme kaikki yhdessä pisteessä päällekkäin, maailma pelastuu, Sippola ironisoi. KAAVOITUSARKKITEHDIN työpöydän ääressä Ilmajoen teknisessä toimistossa ei sanoja säästellä. Kaisa Sippola, rakennustarkastaja Satu Kangas-Kuittinen ja Matti-Pekka Isomäki puhuvat mielivallasta. Paikallinen asiantuntemus ohitetaan rakentamisessa. Kuka kantaa vastuun. En edes osannut epäillä, etten saa rakentaa taloani omalle maalleni, Matti-Pekka Isomäki sanoo. Ympäristökeskuksissa valitetaan työn paljoutta, kun pitää vahtia yksittäisiä omakotirakentajia, Sippola heittää. Sippolan mukaan ympäristömi- . KangasKuittinen kysyy. . Ely-keskus perusteli päätöstä sillä, että tontilla on tulvavaara ja että lentomelu haittaa asumista, Isomäki kertoo. ILMAJOEN kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola pitää Isomäen tapausta kouluesimerkkinä nykyisestä kielteisestä rakennuslupalinjasta. Ympäristöhallinnon linja on Kaisa Sippolan mukaan se, että rakentamista maalle vaikeutetaan johdonmukaisesti.
Suostuin siihen sillä ehdolla, että saan rakentaa uuden talon tähän. Mielivaltaa ei käytetä. Kieltopäätös tuli kuitenkin samaisen viraston toiselta virkamieheltä ja perustui tulvahaittoihin ja lentomeluun. Isomäki kävi tontillaan taannoisten tulvahuippujen aikana. Kylä on vain kylä. Merkitystä maankäytön suunnittelumenettelyihin sen sijaan on sillä, sijaitseeko kylä kaupunkikeskuksen tai maakuntakeskuksen vaikutuspiirissä. . Kokemusta on myös kerrostaloasumisesta Nastolassa. Kun Isomäki palasi Ilmajoelle ja kotitilalle, puheet valtatien linjauksesta alkoivat pian. Maankäytölliset säädökset ovat yhtäläiset joka paikassa ja ohjaavat sekä valtion että kunnan viranomaisten toimintaa samansisältöisesti. Saatavana luontaistuotekaupoista kautta maan. www.ravintorengas.? ILMAJOELLA tavoitteena on tukea vahvaa kylärakennetta, mutta Katajiston mukaan lainsäädännön näkökulmasta lupien myöntämisen edellytyksille ei ole merkitystä sillä, onko kylä vahva. EN EDES osannut epäillä, etten saa rakentaa taloa omalle maalleni, Matti-Pekka Isomäki sanoo kesämökkitontillaan Ilmajoen Rengonkylässä. 250? p. kuivan maan haja-asutusalueelle. Uuden selvityksen mukaan lentomelu pienenee entisestään. Tieliikenteen kohina vaimenee, kun mökkintontin ja tien väliin läjitetään äänisuoja. Isomäki on ostanut uuden talon Pojanluomakylältä eikä näillä näkymin aio valittaa Ely:n päätöksestä KHO:een. Tarjous alk. Kaupungin laajenemistarpeet pitää huomioida eikä torpata niitä vääränlaisella suunnittelulla, Katajisto sanoo. Vahvojen keskusten vaikutuspiirissä tarvitaankin Katajiston mukaan yli kuntarajojen ulottuvaa yhteistyötä. Tuote johon Sinun ei tarvitse uskoa se toimii sittenkin! Turun yliopistossa tutkittu luonnontuote länsirannikon männystä /EVMR LEZYTYY YYXINYSQE SR ZEPQMWXIXXY TIVMRRIXMIXSSR TIVYWXYZEPPE QIRIXIPQmPPm RYSVIR QmRR]R OYSVIWXE RMPEWXE NE PmLHIZIHIWXm 7MMOEMRIR TYL . Lähtökohta kaikissa lupapäätöksissä on se, mihin ja miten yritetään rakentaa: vesistön äärelle vai kaava-alueelle tai ns. Perusteet päätöksille löytyvät lakipykälistä. Ely-keskuksissa päätökset tehdään Katajiston mukaan ympäristöministeriön ohjauksessa ja keskushallinnon tahdon mukaan. Kuntalaisten intressi omissa rakennushankkeissaan sen sijaan voi Katajiston mukaan joskus olla ristiriidassa valtion intressin ja maankäyttöä ohjaavan lainsäädännön kanssa. Ylitarkastaja muistuttaakin, että kunnan ei ole pakko myöntää rakennuslupaa, jos rakentamisesta katsotaan olevan haittaa yhdyskuntarakenteen tai palvelujen järjestämisen kannalta. . Tuohon vähän matkan päähän, saman täyttökanavan rannalle, lähemmäs lentokenttää, oli hieman aikaisemmin joku toinen saanut rakentaa, Isomäki kertoo. Alueella on vesijohto ja viemäritöitä tehdään parhaillaan. PIHAVARASTOT, LEIKKIMÖKIT, TUPAKOINTIKATOKSET, PYÖRÄKATOKSET, AUTOTALLIT, PUUCEET ym.ym... Nyt kantojen jyrsinnät pihoilta. y myös y j ISOMÄKI korostaa, että poikkeamalupa-asiaa vietiin Ely-keskuksen kanssa yhteisymmärryksessä eteenpäin. 040 500 9094 www.lunamare.fi Suomalaista perinnetietoa parhaimmillaan Kaisa Sippola, Satu Kangas-Kuittinen ja Matti-Pekka Isomäki ovat törmänneet mielivaltaan rakennuslupapolitiikassa. HAVUPUUUUTEJUOMA Kuva: Paula Åström Sama laki kaikilla YLITARKASTAJA Juha Katajisto Etelä-Pohjanmaan Ely:stä korostaa, että samat lait ohjaavat maankäyttöä ja rakentamispäätöksiä kunnissa ja valtionvirastossa. . 11 17.5.2013 Toinen sai luvan, toinen ei . Vesi oli vielä kaukana suunnitellusta talon paikasta. Talo tyhjeni viime vuonna ja palvelee nyt tienrakentajien taukopaikkana. Isomäki on maalla syntynyt ja haluaa asua maaseudun väljyydessä. Vaihtoehtoja oli lopulta kolme ja yhdessä tie kulkisi Isomäen talon yli. . Korkeusero on pari metriä ja matka kanavasta talon paikalle 30 metriä. Lentomeluperuste pohjaa Isomäen mukaan väärään ja vanhentuneeseen selvitykseen. Vieressä virtaa Kyrkösjärven täyttökanava. Isän vuonna 1977 rakentama kahden perheen omakotitalo näkyy liikennettä humisevan valtatien toisella puolella. Esimerkiksi Seinäjoen kaupungin vaikutus ulottuu kuntarajojen ulkopuolelle
[[[ VEZMRXSVIRKEW ½ . LIVXXYE $ VEZMRXSVIRKEW ½
Viime vuonna vesi nousi ennätyskorkealle Oulujärvellä, ja se näkyy. lasten kesäisiä leikkejä. Kovalaisten mielestä ulkohuussi ja rantasauna kuitenkin riittävät. . He lähtivät mökille mielellään murrosikäisinäkin, Kovalaiset kertovat. Paavo innostuu muistelemaan Eila Kovalainen siistii Honkapirtin rantaa. Tulen loimussa on hyvä lämmitellä, kun tuuli puhaltaa ulkona. Kuvat: Maria Seppälä Mökillä on oma maailmansa Eila ja Paavo Kovalainen eivät kaipaa kesämökilleen mukavuuksia ANNUKKA KANTOLA VAALA ?KOVALAINEN ei säikähdä sääen- nustetta? , lukee vihreän hirsimökin oveen kiinnitetyssä tekstissä. Lehtileike viittaa Eila ja Paavo Kovalaisen Heikki-pojan kuuluisaan kaimaan, mutta pätee yhtä hyvin myös tähän perheeseen. Lämpömittarissa on asteita vaivaiset viisi. mökkikesä Vaalan Sä- räisniemellä. He ovat vielä aikuisenakin muistelleet Honkapirtin lomia, vaikka ulkohuussissa käyminen oli aluksi monelle kauhun paikka. KOVALAISET ilmoittautuvat perinteisen mökkeilyn kannattajiksi. Pihalle rakennettiin milloin temppurata, milloin golfkenttä. Iltaisin takkaan askarreltiin maitopurkeista ja paperirullista kokonainen kaupunki, jota tosin viikon urakan päätteeksi kohtasi traaginen tulipalo. Mökille saivat tulla myös lasten kaverit. Nykyään mökillä on usein mukana myös kannettava tietokone. Sähköt mökkiin vedettiin 1980-luvulla, vaikka Eila aluksi epäilikin niiden pilaavan mökkitunnelman. Televisio hankittiin myöhemmin sadepäivien pelastukseksi ? sekin Eilan lievästä vastustuksesta huolimatta. . Kotiasumisella ja mökkiasumisella pitää olla ero. Lähinnä katsomme kymmenen uutiset illalla, Kovalaiset kertovat. Pitkään oltiin ilman puhelinta, kunnes kännykät yleistyivät. 12 17.5.2013 Honkapirtin pihapiiriin rakennettiin kymmenisen vuotta sitten huvimaja, joka sai nimekseen Mökkeröinen. Mökille kun tulee, täällä on oma maailmansa. Talveksi taas on mukava mennä Ouluun, he näkevät. Kovalaisten mukaan mökkielämä ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten kuluessa. . Oikeastaan täällä on ollut ihan samanlaista 40 vuotta, Paavo hämmästyy. Kun Honkapirtti rakennettiin, mökkejä ei ollut tapana varustaa mukavuuksilla. Eila vetää villatakin nauhoja tiukemmalle. . Plussaa, vaikka ei uskoisi. Oulujärveltä käy navakka tuuli. Se on työntänyt jäälautat järvenselältä kohti jo kertaalleen sulanutta rantaa. Vesisade on tauonnut, mutta pilvistä päätellen vain hetkeksi. Paavo Kovalainen käy hakemassa sisältä takin. Katsottiin uutisista, että sää lämpenee. Nyt mökkikausi alkaa toukokuussa ja kotiin Ouluun lähdetään vasta syksyllä, kun järvi alkaa jäätyä. Vaalassa ovat viihtyneet myös lapset Heikki ja Hanna, nykyisin heidän perheensäkin. . He eivät tyydy kesämökkeilyyn, vaan täällä vietetään aikaa myös keväällä ja syksyllä, joskus jopa talvella. Kun Paavo työskenteli vielä opettajana ja Eila pankissa, mökille ajettiin silloisesta kotikaupungista Kuhmosta joka kesäviikonloppu. No sehän tarkoittikin vain Etelä-Suomea, Kovalaiset naurahtavat. Kevään ensimmäinen mökkiviikko on silti täydessä käynnissä. Talviturkkikin on jo heitetty Oulujärveen. EILA ja Paavo Kovalaisella on alkamassa 46. Honkapirtissä on sähköt ja sähköllä toimiva vesipumppu, mutta ei sisä-wc:tä tai -suihkua. Ne olisivat helposti saatavilla, sillä kunnallinen vesijohto ja viemäri kulkevat tontin rajalla. Televisiota koetetaan kyllä välttää. Sillä voidaan hoitaa esimerkiksi pankkiasiat ja pitää yhteyttä Yhdysvalloissa asuvaan Heikkiin.. Hirsimökki rakennettiin vuonna 1967 Paavon perinnöksi saamalle tontille Oulujärven rantaan. Honkapirtiksi kutsuttu paikka on Kovalaisille rakas. Meidän lapset ovat kasvaneet täällä ja tottuneet mökkielämään. Neljän viikon loma saattoi kulua Honkapirtissä niin, ettei kotona käytykään. Kun Kovalaiset jäivät eläkkeelle kymmenisen vuotta sitten, mökillä on vietetty aikaa entistä enemmän
Edullisinta on Pohjois-Savossa, jossa keskihinta oli 85 000 euroa. Sähköistä palvelua metsänomistajalle Metsäsi löytyy nyt myös netistä! Nyt voit hoitaa metsääsi kätevästi kotona silloin, kun sinulle sopii. Metsään.?-palvelua on helppo käyttää, eikä se vaadi metsäalan asiantuntemusta. Tutustu palveluun osoitteessa www.metsään.?. Asiakastuki: 029 432 409 Sähköposti: asiakastuki@metsakeskus.? www.metsakeskus.? SÄILIÖKURSSI Huittinen 27.?28.05.2013 ADR-TÄYDENNYSKURSSI, yhdistetty Huittinen 01.-02.06.2013 Huittinen 10.-11.06.2013 Huittinen 29.-30.06.2013 Huittinen 20.07.-21.07.2013 Yhdistetty täydennyskurssi on kaksi päivää, uusitaan kaikki luokat (kappaletavara ajolupa/tai säiliö). ADR-TÄYDENNYSKURSSI, ei luokkia 1 ja 7 Huittinen 31.05.2013 Huittinen 08.06.2013 Huittinen 28.06.2013 Täydennyskurssi (9 h) yksi päivä, uusitaan kappaletavara ajolupa (ei luokkia 1 ja 7) TYÖTURVALLISUUSKORTTIKOULUTUS PERUSKURSSI Huittinen 04.06.2013 TIETURVA I-KOULUTUS Huittinen 03.06.2013 ENNAKOIVAN AJON KOULUTUS Huittinen Huittinen Paavo Kovalaisen ohjelmassa kevään ensimmäisellä mökkiviikolla on puusavotta. ENSIAPUKURSSI 1 Huittinen Oikeastaan täällä on ollut ihan samanlaista 40 vuotta. 25.05.2013 09.06.2013 13.?14.06.2013 Koulutusohjelmat hyväksytty direktiivin mukaiseen koulutukseen. säilyy suvussa ja käytössä. Yhteen aikaan oli brändi, ettei mökeissä saanut olla mitään mukavuuksia. Huhtikuun alussa julkaistussa tuoreimmassa barometrissa kiinteistönvälittäjät arvioivat, että loma-asuntojen tarjonta tulevana mökkikautena on runsasta. Välittäjät kertovat kasvavan tarjonnan johtuvan iäkkäämpien ihmisten halusta luopua loma-asunnostaan. Eila on kotoisin Vaalan Pelsolta, Paavo Veneheitosta. Pariskunta luottaa, että Honkapirtti . Alle 40-vuotiaita mökinomistajista oli vain kuusi prosenttia. Mökkibuumin aikaan 1970- ja 1980-luvulla mökkinsä rakentaneet alkavat jo ikääntyä. Näistä kursseista, poislukien tulityökurssi, saa direktiivin mukaiseen jatkokoulutukseen yhden päivän. KURSSIPAIKAT: KOVALAISET tietävät, että jälkipolvi ei ole aina yhtä innostunut perinteisistä mökeistä kuin suuret ikäluokat. Ainahan mökin voi niin sanotusti ajanmukaistaa. Vuosien varrella moni mökki Oulujärvellä onkin päivitetty nykyajan vaatimuksia vastaaviksi. . Se näkyy mökkikaupassa, kertoo SKV Kiinteistövälityksen toimitusjohtaja Mikko Parikka. SKV seuraa mökkikauppaa jokavuotisessa vapaa-ajan asumisen barometrissaan. Niillekin löytyy oma ostajakuntansa, joka näkee mökissä tai ainakin sen tontissa suuren mahdollisuuden. Myyntiä edesauttaa, jos mökki on meren tai suuren järven rannalla ja sähköt sekä vesijohdon saa vedettyä kohtuullisen matkan päästä. . Nyt on toisin päin. 050 557 8545. Eivät ainakaan sähköttömät ja vesijohdottomat työleirit. Hämyhimmeli ei enää kelpaa, täytyy olla jumaltenranta, eräs välittäjä totesi kyselyssä. . Todennäköisesti meitä tulee mökkeilemään täällä monta sukupolvea, Eila Kovalainen sanoo tyytyväisenä. Kaarinassa: Kaarinan Autokoulu Oskarinaukio 3 C Huittisissa: Mommolan hotelli Ajokorttiluokan C:stä CE:hen koulutus yhteistyössä Siltalan Oy:n kanssa. ILMOITTAUTUMISET JA TIEDUSTELUT 040-592 4455 timo.kallionpaa@adrkoulutus.com KOUKKULAVAVAUNUT www.metaka.fi puh. Mökin varustetaso näkyy luonnollisesti myös hinnoissa. 13 17.5.2013 Perusmökki ei aina kelpaa perinnöksi SUOMI on puolen miljoonan kesämökin maa. Tilastokeskuksen mukaan maassamme oli vuoden 2011 lopussa kaikkiaan 492 700 kesämökkiä. Mökinomistajien keski-ikä oli 62 vuotta. Vaatimustaso on noussut. Pitää olla kaikki mitä kotonakin, tai muuten nuoret eivät lähde, Paavo Kovalainen sanoo. Kovalaistenkin mökistä on laajennuspiirustukset olemassa, mutta ne on jätetty hautumaan. Perusmökit ovat edullisempia ja sopivat useamman kukkarolle, Parikka huomauttaa. Viime vuonna Suomessa tehtiin 10 500 kauppaa vapaa-ajanasunnoista. joko nykyisellään tai laajennettuna . Uuden sukupolven mielestä mökillä täytyy olla sähkö, juokseva vesi, sisä-wc ja nettiyhteys, jotta elämä olisi mallillaan, Parikka sanoo. Hän ei kuitenkaan usko, että vanhojakaan kesämökkejä uhkaisi tulevaisuudessa autioituminen. Loppukesän pimeinä iltoina valoa näkyy enää harvoista mökeistä. . Kolme lapsenlasta viihtyvät mökillä yhtä hyvin kuin vanhempansa. . Heidän vapaa-ajanasuntonsa on usein sähkötön mummonmökki, jota omat lapset eivät aina halua huollettavakseen. VÄLITTÄJIEN mukaan 25?35-vuotiaita eivät juuri kesämökit kiinnosta. He ovat kiintyneet nykyiseen rakennukseen, jota Paavo on itse ollut tekemässä. Kovalaiset ovat huomanneet nykyisen mökkeilijäsukupolven ikääntymisen. Monet mökit ovat käsittämättömällä vajaakäytöllä, Eila harmittelee. Kovalaisille mökkeily on myös omien juurien vaalimista. Laskua edellisvuoteen oli noin 10 prosenttia. Myytyjen mökkien keskihinta oli 140 000 euroa
ooppera suurmiehestä antaa säveltäjä Uljas Pulkkiksen mukaan kuvan musiikista. Ooppera on väkevä kuvaus Kekkosen monivivahteisesta suhteesta Neuvostoliittoon. Kaari on pitkä: Kekkosen syntymästä kuolemaan. Nimirooli on kirjoitettu sankaritenorille ja tenori Jyrki Anttilalle Kekkonen merkitseekin hyvää ja vahvaa valtiomiestä. OOPPERASSA kaikuvat Kremlin kellot ja lavastusta hallitsee suuri, puinen valtiolaiva. Laiva toimii päänäyttämönä. Etelä-Pohjanmaalla kun ollaan, talkoohengellä on suuri merkitys oopperaponnistukselle. Ari Hakoniemi on ohjannut viisikymmenmiehistä talkooporukkaa, joka on ra- kentanut lavasteet, pessyt Kyröjoen rannan tulvaliejusta, pystyttää näyttämön ja viimeistelee 1300-paikkaisen nousevan katsomon. . Todella ikävää, ettei presidentti ole tul- lut, kenttätoimikunnan päällikkö Ari Hakoniemi kertoo. . Oopperaproduktio on työharjoittelu monen alan opiskelijoille. . Talkootyö ei ole meille harrastus, eikä pakko vaan elämäntapa, Ari Hakoniemi sanoo. . Kuva: Paula Åström Artesaaniksi opiskeleva Krista Luopa viimeistelee lavasteiden sirppiä ja vasaraa. Muuten Kekkonen vaikutti paljonkin Etelä-Pohjanmaalla. Syntymäpäivä on sama kuin presidentillä eli kolmas syyskuuta. ILMAJOELLA tehdään kansanoopperaa ammattilaisin ja monikymmenpäisen kökkäväen voimin. Sari Hanka kuvaa kansanoopperan musiikkia melodiseksi ja sibeliaaniseksi. Kuva: Paula Åström Kekkonen on Ilmajoen tähti ANJA MANNINEN ILMAJOKI ILMAJOEN ensi kesän tähti Urho Kekkonen oli tunnettu kulttuurimies, mutta ei tiettävästi käynyt Ilmajoen musiikkijuhlien oopperaesityksissä. . Sitoutumista oopperantekoon kuvaa, että kun juhlat ovat ohi, seuraavat pari viikkoa puolenkymmentä äijää istuu rannassa ja miettii mitä nyt tekisivät.. Kuva: Paula Åström Riina Pakkala opiskelee matkailualaa, joten työ musiikkijuhlien toimistossa on hyvää harjoitusta. Laiva on 32 metriä pitkä. Musakat, naiset, vastaavat ruokailusta, leipomuksista, kahvipisteistä ja ison esiintyjäjoukon ruokailuista. Vapaaehtoiset hoitavat yövalvonnan esitysten aikana, ohjaavat liikennettä, valvovat yleistä järjestystä ja toimivat oppaina. Myös kuorolaiset ovat talkoolaisia. Kuva: Paula Åström Sari Hanka nauraa, että julisteen ja teepaidan pinkki väri on herättänyt huomioita. Koskaan aikaisemmin ei ole ollut näin suuria lavasteita, Hakoniemi paljastaa. Kekkonen syntyi vuonna 1900. Aina kun oopperaa on Ilmajoella esitetty, kutsu on lähtenyt myös presidentille, mutta vielä vierailu ei ole toteutunut. Yleisradion tallennuskalustoakaan juhliin ei neuvotteluista huolimatta ole saatu. . Hän oli koko kansan presidentti, juhlien toiminnanjohtaja Sari Hanka toteaa. JUHLIEN ensimmäinen oopperaesitys oli Pohjalaisia, jota Suomen kansallisoopperan koneisto esitti Ilmajoella kolmena kesänä vuosina 1975?77. 14 17.5.2013 Sari Hanka ja Ari Hakoniemi toivovat, että sää suosii oopperan esityksiä Ilkanrannassa. Aiheet ovat olleet isänmaallisia ja suomalaisia vuoden 1990 Madame Butterflytä lukuunottamatta. Pääjohtaja Erkki Korhonen tilasi Kekkosoopperan kansallisoopperaan, mutta johdon vaihduttua taiteellinen johtaja Mikko Franck pani sen pöytälaatikkoon. Musiikkijuhlien markkinointiryhmän jä- sen, MTV:n entinen ohjelmajohtaja Tauno Äjälä vinkkasi oopperasta ilmajokisille, ja libreton kirjoittanut Lasse Lehtinen muokkasi tekstin Ilkanrantaan sopivaksi. Ooppera nimi Kekkonen . Summa on ollut vakaa, vaikka kustannukset kasvavat koko ajan, Hakoniemi lisää. Kun Hakoniemi syntyi, Kekkonen oli 69-vuotias. Valtion avustusta olemme saaneet 1980-luvulta asti
Tonttien hinta on 3 euroa/m2, jonka lisäksi kunnalle maksettavaksi tulevat vesi- ja viemäriliittymismaksut. Lisäksi tonteille on ulotettu sähkö- valokuituyhteydet liittymistä varten. PALVELUT Kustavi on virikkeellinen ja turvallinen kunta vakinaiseen asumiseen lapsiperheille ja perhettä perustaville nuorille pareille merellisine harrastusmahdollisuuksineen. Jämillä Pohjois-Satakunnassa (Jämijärvellä) todellisessa luonnon rauhassa kaukana arjen kiireestä, melusta ja tohinasta. Omakotitontteja on seitsemän kappaletta ja niiden pinta-alat ovat 1263-2129 m2. Vuoteen 2014 mennään Kekkosoopperalla. Musiikkijuhlien 30-vuotishistoriikissa kerrataan vaiheet vuoteen 2004. Pahimpina aikoina juhlien tappio oli 4,5 miljoonaa markkaa. Myös Ilmajoen juhlien menestys riippuu ratkaisevasti Suomen kesästä ja säästä. Järjestäjät kertovat, että sää- Urho Kekkosen rooli on sävelletty sankaritenorille. Roolin laulaa Jyrki Anttila. Kuva: Pekka Sakki/Lehtikuva kin suosi Taipaleenjokea; jopa väliajalla tai oopperan jälkeen satoi mutta ei esitysten aikana. Oopperayleisö on tosin voinut nauttia esityksestä sateelta suojassa vuodesta 2003, jolloin katsomo katettiin. JÄRJESTÄJÄT suhtautuvat tulevaan kesään luottavaisina. Sen jälkeen on esitetty vielä Pohjalaisia 2005 ja 2008? 2009, Lakeuksien lukko 2006? 2007 ja Taipaleenjoki 2010? 2012. Kolmena kesänä esitetty Ilkka Kuusiston säveltämä Taipaleenjoki oli suuri menestys ja pelasti musiikkijuhlat. Jos talkoohenkeä, esimerkiksi talkoolaisten ruokailua aletaan verottaa, vaarana on alasajo, Ari Hakoniemi sanoo. KUSTAVI SAARISTON KUNINGASKUNTA KIRKONMÄEN ASUNTOALUEEN UUDET OMAKOTITONTIT Uusia omakotitontteja myytävänä Kirkonmäen asuntoalueella kunnan keskustan läheisyydessä Vartsalan lossirantaan johtavan tien varrella. 0400 128 675, Lappi www.kustavi.? - Ostetaan ja myydään energiapuuta kaikissa muodoissaan - Koneellinen metsänistutus arimo.leino@l-smetsaenergia.fi www.l-smetsaenergia.fi. Kun maassa on lama, matkat ulkomaille vaihtuvat matkailuun kotimaassa. Kulttuurista haetaan henkistä ravintoa, toiminnanjohtaja Sari Hanka sanoo. Ilmajoen vieraista 60 prosenttia on uskollisia eläkeläiskävijöitä, mikä tuo vakautta. Toisaalta Ilmajoen juhlatkin kaipaavat uutta ja nuorta yleisöä. Yhteiskunnalta järjestäjät toivovat ymmärtämystä juhlille ja niissä tehtävälle talkootyölle. . Sekin on Kekkosoopperan tavoin kantaesitys ja jo yhdestoista juhlien historiassa. Enempää juhlaoopperasta ei vielä paljasteta. 15 17.5.2013 Yhdestoista kantaesitys Ilmajoen juhlavuonna 2015 OOPPERA Ilmajoen Musiikkijuhlien juhlakesäksi vuodelle 2015 on jo tilattu. Lisäksi kunta on viihtyisä paikka vapaa-ajan viettoon. Kunta tarjoaa hyvät peruspalvelut. Lisätietoja: Kunnanjohtaja Veijo Katara, 0500-785 324 Rakennustarkastaja Riitta Nieminen 0500-740 006 Kunnanrakennusmestari Jari Nerjanto 044-387 3311 HAUHON MYLLÄRIT OY Tilasekoitus edullinen ja vaivaton ratkaisu säästää rehukustannuksissa. Hauhon Myllärit jalostaa viljasi tilakohtaiseksi täysrehuksi. Puh. Kuitenkin lähellä monipuolisia harrastusmahdollisuuksia ja hulvatonta hurvittelua. Soita ja tiedustele lisää 0400-544663 E N E R G I A P U U TA L-S METSÄENERGIA OY p. 040 552 6671 www.hauhonmyllarit.fi Leppoisaa lomaa Luistokkaassa Jämin loistomaisemissa Tervetuloa! Tervetuloa lomamökki Luistokkaaseen. Vietä laadukas, leppoisa, luistava ja lempeä loma Luistokkaassa
Kuva: Jari Laukkanen Raimo Kirjavainen suosii pieniä kauppoja suurten markettien sijaan. Ensi töikseen hän repi entise vuokralaisen K-kauppa-tarran ikkunasta Heinonen uskoo, että elämä on vapaam paa yksityisenä kauppiaana. 16 17.5.2013 Tutuksi tulleet asiakkaat saavat Liisa Heinosen jatkamaan kauppansa pitämistä vuodesta toiseen. Kuva: Jari Laukkanen Markkinavoimat eivät määrää Heinosen kaupassa Kauppias Liisa Heinonen on pitänyt töölöläistä kivijalkakauppaansa vuodesta 1974. Ruuat maksetaan rahalla eikä korteilla. PAULIINA POHJALA HELSINKI JOS markkinavoimat saisivat päättää, He singin Töölössä ei luultavasti enää olisi He nosen elintarvikeliikettä. Mutta tässä kivijalkakaupassa eivät mä rää markkinavoimat vaan kauppias Lii Heinonen. On määrännyt jo 39 vuotta. YKSITYISET ruokakaupat ovat harvinais sillä S- ja K-ryhmät jyräävät. Heinonen vuokrasi pienen liiketilan vuonna 1974. Myyntiluku ei tarvitse tuijottaa niin tiukasti, kun niis vastaa vain itselleen. . Kauppa on käynyt aina sen verran että e ole laihtumaan päässyt, Heinonen naurahta. Kuva: Jari Laukkanen Monet ovat halunneet ostaa Heinosen kaupan hedelmävaa´an, mutta kauppias ei myy uskollista työvälinettään
Valikoima on suppea, mutta kaikki elintärkeä löytyy. Asiakkaalla on syytä olla käteistä mukanaan, sillä Heinosella eivät käy minkään sortin kortit. Aamu- ja iltatorkut eivät ehdi Heinosen kauppaan. Nykyisillä asiakasmäärillä pärjää hyvin yksinkin. ENNEN VANHAAN töölöläiset tekivät päivittäisiä ruokaostoksiaan Heinosen kaupassa. Nyt heidän asuntonsa ovat siirtyneet seuraaville sukupolville. . Otit nämä väärästä paikasta, nämä ovat vähän kuivia, Heinonen ohjeistaa Kirjavaista. Kirjavainen ei viitsi lähteä suurten markettien hälinään ostoksille. . Nuoret eivät käy täällä vaan ajavat autolla marketteihin, Heinonen sanoo. Elämäntavat ovat tosiaan muuttuneet. Pari vuosikymmentä sitten Heinosen piti aukaista kauppansa ovet aikaisin, koska töihin kiiruhtavat ihmiset ostivat häneltä lihapiirakoita ja voileipiä lounastaukoa varten. Nyt ihmiset lähtevät lounastauoilla ulos toimistoistaan ja suuntaavat läheiseen kahvilaan salaatille. Elintarvikeliike Heinonen Museokatu 20-22 00100 Helsinki. Monet ovat halunneet ostaa kahvikoneeni ja hedelmävaakani, mutta enhän minä työkalujani myy, Heinonen hymähtää. Hän ilahtuu aina, kun kaupassa käy lapsia. Vuosien saatossa kauppias toisensa jälkeen on laittanut lapun luukulle. Minä en osaa lähteä pois, koska asiakkaat eivät tulisi kotiini minua katsomaan. HEINOSEN kaupan tunnelma saa markettisukupolven nostalgian valtaan. Kiireettömyys, salmiakkikuvioinen kivilattia, paperiin käärityt irtokarkit ja oranssi hedelmävaaka tuovat mieleen suloisia lapsuusmuistoja. . Tänään kyselin yhdeltä asiakkaalta, missä kannattaisi vaihtaa kesärenkaat. Ja minulle riittää, kun kaupassa on ovi ja ikkuna. YKSILÖLLINEN asiakaspalvelu taitaakin olla se valtti, jota Heinosen asiakkaat arvostavat. . Eivät ne valikoimat siellä tämän kummempia ole. Hinnat ovat huomattavasti kalliimmat kuin lähistöllä sijaitsevassa S-ryhmän kaupassa. Markkinavoimat ovat tehneet Museokadusta hiljaisen. Eikä Heinosellakaan varsinaisesti mitään kilpailuvaltteja ole. Meistä on tullut kavereita. Ennen lapset ostivat vähän karkkia joka päivä, mutta nyt heillä on karkkipäivä vain lauantaisin. Asiakas sanoi vaihtavansa ne itse, eikä suostunut ot- tamaan maksua, Heinonen kertoo. Mukavat asiakkaat saavat Heinosen jatkamaan kauppiaan uraa vuodesta toiseen. . Ovet aukeavat joskus kymmenen jälkeen sitten, kun Heinonen on hoitanut joka-aamuiset ostoksensa hedelmätukussa. Ovet menevät säppiin kuuden aikoihin. Silloin kauppias lähtee kotiinsa Helsingin Torkkelinmäkeen. Viikonloppuisin Heino- nen huilaa. KIVIJALKAKAUPAN ovi käy tasaisen rauhalliseen tahtiin keväisenä maanantaina. Yksi asiakas hakee iltapäivälehden, toinen jugurtin ja kolmas limsapullon. Helsinkiläinen Raimo Kirjavainen ostaa mandariineja. . elei- ääisa ia, nsa en a. muja stä en aa. 17 17.5.2013 HEINONEN muistaa hyvin, kun tällä samalla Museokadulla oli paljon yksityisyrittäjiä. Oli leipomoa, lihakauppaa, pullapuotia ja vaateputiikkia. Kukaan ei syö enää karkkia, kun aikuisetkin laihduttavat. Heinosella ei ole ollut palkollisia sitten 80-luvun. Nykyään heitä käy valitettavan harvoin.
Tiukka kanta on sanottava silloin kun sen aika on. Palvelut ja yritystoiminta keskitetään väestökeskuksiin. Ei riitä, että vain liiton johtavat toimihenkilöt esittävät arvioitaan asioista, jyrähti Hietaniemi. julkisuudessa ja Kuntapäivilläkin pääministeriä myöten esiin nostetun käsityksen, että Keskusta olisi Kuntaliiton hallituksen 2.5.2013 kannanotolla antanut tukensa Kataisen hallituksen kunta- ja sote-linjauksille. Keskusta vaati kuntapäivillä, että Kuntaliiton uuden hallituksen pitää ottaa jäsentensä edunvalvonnassa nykyistä terävämpi ote. Sen sijaan Hietaniemi kritisoi laajasti hallituksen kuntapolitiikkaa. Keskusta ei anna tukeaan hallituksen uudistuksille Keskustan ryhmäpuheessa Hietaniemi tyrmäsi Sen perustana on vimmainen pyrkimys suurkuntien rakentamiseen. Tämän keskittämisen hyötyjä hallitus ei ole pystynyt perustelemaan. - Kuntien merkittävä rooli elinkeinojen kehittämisessä ja alueiden elinvoiman vahvistamisessa on sivuutettu. Näin tyhjennetään laajat maaseutualueet, totesi Hietaniemi. Keskusta korosti ryhmäpuheessaan uudistusten välttämättömyyttä Ne vaativat luottamusta, yhteistyökykyä ja eri toimijoiden sitoutumista, jotka ovat hallituksen kuntauudistuksessa olleet hukassa.. KESKUSTAN JÄSENSIVUT Keskusta kuntapäivillä: Kuntaliiton hallituksen teräs Kuntaliiton rooli jäsentensä edunvalvojana puhutti kuntapäivien osanottajia Oulussa. Se oli myös kunnallisneuvos Antti Hietaniemen pitämän Keskustan ryhmäpuheen kärkiasia. - Kuntien kritiikki koskee erityisesti Kuntaliiton hallituksen passiivisuutta kaikkien jäsenkuntien yhteisen edun huomioon ottamisessa sekä maan hallituksen linjausten ja tekojen arvioinnissa. Viime vuosina Kuntaliitosta on tullut maan hallituk- sen keskittävän suurkuntapolitiikan myötäilijä. Onko tämä jäsenten edunvalvontaa, kunnallisen itsehallinnon ja demokratian kunnioittamista, kysyi Hietaniemi Keskustan ryhmäpuheessa hämmästeltiin Kuntaliiton hallituksen hiljaisuutta maaliskuussa Kataisen hallituksen kehysriihen jälkeen. Siinä kuntien valtionosuuksia leikattiin lisää miltei 900 miljoonalla eurolla jo aiemman 3,4 miljardin euron päälle. - Oli hämmästyttävää, että Kuntaliiton hallitus ei reagoinut kehysriihen jälkeisessä kokouksessaan maan hallituksen päätöksiin