S. 2
KESKUSTAN TALOUS ON HYVÄLLÄ TIELLÄ. s. 6 414880 073513
DEMARILEIRISSÄ KÄY KOVA VALTAPELI. s. S. Juhlaistunto on keskiviikkona,
maanantaina oli avoimien ovien päivä. 1 ?
Keskusta velaton Turussa
Juha Sipilän lupaus toteutumassa puoluekokoukseen mennessä. 3
TIISTAI 17.9.2013
N:o 105 . s. 6
Ensimmäisistä valtiopäivistä on kulunut
150 vuotta. 4
Keskustan eurovaaliehdokkaaksi asettunut
Hanna Kosonen puolustaa suomalaista
ruokaa, metsiä ja harrastamista. s. 8. 7
Työn määrää pitää lisätä
Keskusta tuntui omalta
Eduskunta juhlii
Talouskriisin nujertamiseksi suomalaisten
pitää tehdä paljon työtä kilpailukykyiseen
hintaan, Mauri Pekkarinen sanoo
Sipilä itse, hänen puolisonsa ja perheen sijoitusyhtiö tukivat kampanjassa keskustaa yhteensä 75 000 eurolla.
Keskustan taloustilanteen korjautumisesta onkin kiittäminen paljolti juuri Sipilää. Hän kertoi, että sielläkään kukaan ei
tiennyt, mitä voisivat olla ne kuntien palvelut, joista
luopumalla saataisiin aikaan miljardisäästöt.
Tämä tieto ei tässä vaiheessa enää yllätä ketään.
Iso asia on myös kuntien valtionosuuksien leikkaus,
mikä pakottaa kunnat irtisanomisiin. Samassa sopassa ollaan.
Pirkko Wilén. Heinäluoman-Lindtmanin linja saa tukea ay-väeltä.
Suhteiden tulehdusastetta kuvaa, että Urpilaisen
lähipiiri on ristinyt Heinäluoman ?Voldemortiksi?. Kuntapäättäjät
vakuuttavat, että kaikki turha on karsittu jo aiemmin.
Olemme kaikki yhtä neuvottomia.
Ja kaikki tietävät, että jos tuntuvia säästöjä ei saada
aikaan, on edessä ainakin tuntuvia korotuksia kunnallisveroihin.
KUNTAMINISTERI ja sdp ovat kääntyneet suoraan kansan
puoleen ja pyytävät ?ilmiantamaan. Pankkivelkoja puolueella on enää
285 000 euroa, kun niitä oli vielä viime vuoden kesäkuussa lähes miljoona. Se kertoo samalla, että nykyiselle
onnettomalle hallitusmenolle on vaihtoehto, joka
rynnistää esiin seuraavissa vaaleissa.
HALLITUS on määritellyt, että säästöjä tarvitaan, mutta ei ole osaa sanoa, mistä ne löydetään. Kovinta ääntä pitivät opetusministeri Krista Kiuru sekä viestintäministeri Piia Viitanen, vaikka heitä on
pidetty Urpilaisen tukijoina.
Raportti kuvasi myös koko puolueen jakomielistä tilannetta. Toistaiseksi hänen takinkäännöksiään rakennepäätöksissä voi tulkita vain kahdella tavalla. Nekin kalahtavat vielä nilkkaan.
Keskusta on kohta velaton
K
eskusta kertoi eilen (16.9.), että puolue on lyhentänyt pankkivelkojaan taas, nyt 250 000
eurolla. Ei rahan puutteen, vaan työvoimapulan takia.
. Jos keksimme uusia säästökohteita, varmasti kerromme niistä.
Emmehän me seiso vieressä seuraamassa, miten hallitus räpiköi. Ne kertovat,
että Urpilainen ja hänen mukanaan muut demarit
alistuivat. Eikä demareiden kannata kotihoidontuen muutoksiakaan
aliarvioida. Kysyin kavereiltani, mitähän mahtaisivat olla ne
kuntien tehtävät, joista voitaisiin luopua.
Tämäkään yleensä niin fiksu porukka ei kyennyt tuottamaan mitään kovin hyödyllistä: byrokratiaa karsittaisiin, rakennusvalvonnasta voitaisi luopua ja virkojen pätevyysvaatimuksia pitäisi helpottaa...
Keskustelun päätti asiaa huolellisesti harkinnut tyyppi, jonka mielestä ei pitäisi karsia lapsilta, vanhuksilta,
sairailta tai vammaisilta. Se helpottaisi kuntataloutta,
mutta ei toisi apua kestävyysvajeeseen.
Toki yrittäjien listalla on sellaistakin, mistä teoriassa voitaisiin kokonaan luopua: kirjastot, kansalaisopistot, kulttuuri yleensäkin. turhat kuntapalvelut.
En odota kovin suuria näiltäkään hankkeilta, sillä oma
vaatimaton kyselyni Facebookissa tuotti varsin laihan tuloksen. Lehti selvitteli tapahtumien kulkua poikkeuksellisen laajasti ja yksityiskohtaisiinkin tietoihin pohjautuen.
Raportti kertoo, kuinka sekaisin SDP:n asiat ovat.
Ei ihme, että kannattajat tuskittelevat ja galluplukemat ovat alamaissa. vielä vahvaa vastuuta puolueen taloudestakin.
Sipilän esimerkki saakin kannustaa koko keskustaväkeä. Hänen lähipiiriinsä, ?lojaalisteihin?, kuuluvat muun
muassa kansanedustajat Mikael Jungner ja Jouni
Backman.
Toisen linjan keskeiset nimet ovat eduskunnan
puhemies Eero Heinäluoma sekä puolueen nouseva tähti, kansanedustaja Antti Lindtman. Karsittavaa oli löydetty runsaasti, mutta lähempi tarkastelu osoitti, että
suuri osa kunnilta poistuvista tehtävistä ehdotettiin siirrettäväksi ely-keskuksiin. Keskustan pää-äänenkannattaja
Päätoimittaja Juha Määttä
Pääkirjoitukset
Toimittajalta
SDP:ssä käy ankara
sisäinen valtapeli
H
allituksen äskeinen rakenneuudistuspaketti oli vaikea pala sosiaalidemokraateille, kirjoitti Helsingin Sanomat sunnuntaina (15.9.). Edessä on ikäviä päätöksiä, joiden
hyödyllisyydestä ei edes voi olla varma.
Mutta viime talvena Norjassa vieraillut ystäväni rohkaisee ajattelemaan positiivisesti.
Kirkkoniemessä jätettiin viime talvena kadut hiekoittamatta. Sitä paitsi kaikilla on tilaisuus tehdä keskustatyötä jokaiselle sopivin keinoin.
Sipilän sitoutuminen kuvaa varmasti myös hänen uskoaan ja luottamustaan keskusta-aatteeseen
ja keskustan työn tarpeellisuuteen. Urpilainen olisi voinut haudata sen jo aiemmin, jos olisi halunnut.
Rakenneuudistukset pitävät sen sijaan sisällään
paljon kurjuutta, mistä demarit joutuvat vielä kärsimään. Hän panee itsensä likoon joka tavalla.
Hyvät neuvot kalliita
Hän vetää hyvää poliittista linjaa, kiertää maata väsymättä, osallistuu tempauksiin ja tapahtumiin ja
kantaa . Tärkeimmät kysymykset ovat, että eläkeikää
nostetaan ja kuntia liitetään pakolla, vaikka Urpilainen ja koko SDP ovat luvanneet ihan päinvastaista.
Iso asia on myös kuntien valtionosuuksien leikkaus, mikä pakottaa kunnat irtisanomisiin. lupauksensa mukaan . Sen sijaan hän on
syrjäyttänyt Heinäluoman SDP:n talouspoliittisen
työryhmän vetäjän paikalta.
EN OLLUT viime viikon Kuntamarkkinoilla, mutta agenttini oli paikalla. Voldemort on Harry Potter -kirjojen paha velho.
Tiedossa on ollut, että Urpilaisen ja Heinäluoman
välit eivät ole hyvät. Se näkymä vasta tärkeä onkin. Sellaiseksi ei voi tulkita
edes kilometrikorvausten leikkauksista luopumista.
Leikkuri oli alun perin Urpilaisen johtaman valtiovarainministeriön idea. Kuva: Maria Seppälä
Demarit joutuvat vielä
kärsimään hallituksen
rakenneuudistuspolitiikasta.
A
ika näyttää, miten Urpilaisen käy. Enää ei voi siis puhua ?umpivelkaisesta kepusta?.
Viime viikon lyhennysrahat tulivat keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän Oulusta Helsinkiin polkaiseman Pyörät pyörimään -tempauksen tuotosta. Hänen sitoutumisensa puheenjohtajan luottamustehtävään on
ihailtavaa. Paikalliset suutariliikkeet
pärjäsivät, kun kenkiin asennettiin liukuesteitä. Joko
hän huomasi oman politiikkansa vääräksi tai sitten hän vain antoi kokoomukselle periksi.
Kumpikaan tulkinta ei mairittele. Urpilainen tölväisi SDP:n puheenjohtajan tehtävät jättänyttä Heinäluomaa jo
valintatilaisuudessaan julistamalla uutta alkua
niin pontevasti, että sivullinenkin ymmärsi Heinäluoman epäonnistuneen Urpilaisen mielestä pahemman kerran.
Heinäluoma onkin vetänyt usein omaa linjaansa.
Näkyvästi tämä on näkynyt suhtautumisessa kunta- ja soteuudistukseen, mihin työhön hän on toivonut opposition ottamista mukaan.
Urpilainen ei ole innostunut. Meiltä muilta saisi ottaa.
Se vain, että me muut vähiten käytämme tai edes tarvitsemme palveluita.
KAIVOIN esiin Suomen Yrittäjien ehdotukset kuntien
tehtävien karsimiseksi.
Siellä oli tehty perusteellista työtä. Ne olisivat käyttäjäkuntaan kipeästi osuvia karsintoja, mutta talouslukujen osalta sittenkin näpertelyä suurimpiin menoluokkiin, sosiaali- ja
terveyspalveluihin ja opetukseen verrattuna.
EI SIIS hyvältä näytä. Ja keväällä taas säästyi rahaa
ja vaivaa, kun ei tarvinnut siivota hiekotushiekkaa kaduilta.
Lupaamme yrittää. Toista linjaa johtaa Urpilainen. Erimielinen ja riitelevä puolue kampittaa vain itseään.
HS:n jutuista välittyi viesti, jonka mukaan puheenjohtaja Jutta Urpilainen pani peliin kaikkensa, jotta sai kammetuksi puolueensa muun hallituksen matkaan.
Tästä oli väännettävä eduskuntaryhmässä, mutta myös ministerien joukossa oli vastahankaa. Ihmiset pääsivät paremmin liikkumaan
potkukelkoilla. Rakenneratkaisuissa ei ole mitään erityisen sosiaalidemokraattista. Kaikilla ei ole Sipilän varallisuutta lahjoitettavaksi taloustalkoisiin, mutta pienistä puroista isot joetkin syntyvät
Keskeisessä asemassa ovat
myös työmarkkinat. Sen jälkeen olemme lyhentäneet velkojamme lähes 700 000
eurolla. Jo aiemmin kokoomuksen äänenpainot ovat koventuneet hyvinvointivaltion perusteita vastaan. Jatkossa toimintamme nojaa kahteen tukipilariin: jäsenistöön ja puoluetukeen.
Jäsenten puoleen käännymme seuraavan kerran eurovaaleissa. Sen ansiosta voimme tehdä ylimääräisen 250 000 lyhennyksen pankkivelkoihimme.
Tuo ylimääräinen lyhennys mahdollistaa
sen, että voimme purkaa puoluetoimiston
tiloja omistavan Maaseudun säätiön panttauksen puolueen veloista.
Tilintarkastajat ovat pitäneet tätä panttausta ongelmallisena säätiöitä koskevan
lainsäädännön valossa.
On tärkeätä, että näiltäkin osin tilanne
voidaan nyt korjata kaiken tarkastelun kestävälle kannalle.
OLEMME siis hyvällä tiellä. -kampanja. Sen lisäksi saimme runsaasti tukijoita, jotka halusivat saada Suomen
pyörät pyörimään tämän kampanjan kautta.
Saimme tukea yhteensä noin 250 000
euroa. Kaavio: Suomen Keskusta rp
VAALIT merkitsevät aina kovaa taloudellista haastetta puolueelle. 17.9.2013
www.suomenmaa.fi
Puheenvuoro
Puolueen taloustalkoot
etenevät aikataulussa
Timo Laaninen
puoluesihteeri
KESKUSTAN taloudesta on riittänyt keskustelua julkisuudessa viime vuosien aikana.
Käsite ?umpivelkainen kepu. Tähän on tarvittu tiukkaa säästäväisyyttä ja onnistunutta varainhankintaa.
SÄÄSTÖKUURIN aloitimme heti vuoden
2011 eduskuntavaalien jälkeen.
Puolue menetti 16 kansanedustajaa, mikä tarkoitti lähes puolentoista miljoonan
leikkausta puoluetukeen. Se vahvistaisi talouden kestokykyä suhdannevaihteluja ja rakennemuutoksia vastaan.
Pk-yrityksiin panostaminen on
valtiontalouden kannalta järkevää,
sillä ne maksavat veronsa Suomeen. ja räsymatto iskivät ajan hermoon.
Tulos oli hyvä, vaikka käytimme kampanjaan rahaa paljon vähemmän kuin monissa
aiemmissa vaaleissa.
Viimeisin osoitus onnistuneesta taloudenpidosta on elokuussa toteutettu ?Pyörät pyörimään. Nyt olemme huomanneet, että vaalibudjetin suuruus ei ratkaise menestystä.
Vuoden 2012 presidentinvaalit jäivät historiaan Paavo ja Vuokko ?mukin ansiosta.
Sen myynnillä katettiin lähes puolet vaalibudjetista.
Viime syksyn kunnallisvaaleissa tunnuksemme ?On kotiin tulon aika. Puheenjohtaja Sipilä pani itsensä likoon ja keräsi joukot
polkupyörän satulaan Oulusta Helsinkiin.
Pyöräsaattue sai kaikkialla myönteisen
vastaanoton. Itse
pääministeri Jyrki Katainenkin
antaa aika ajoin lausuntoja, joiden keskeinen sisältö on tarkemmin katsottuna erilaisten rajoitteiden poistaminen yksityiseltä
voitontavoittelulta.
--Teesi on, että suomalaisen yhteiskunnan suurin syöpä on sääntely ja henkilökohtaisten vapauksien rajoitus. Suotavaa olisi, että uusia kasvuyrityksiä syn-
tyisi useille toimialoille. jäsenrekisterin kunnostusta niin, ettei yhtään arpanippua menisi enää sellaisille ihmisille, jotka eivät tiedä olevansa tai halua
olla keskustan jäseniä.
Järjestämmekin syksyllä talkoot jäsenrekisterin laittamiseksi kuntoon kaikissa paikallisyhdistyksissä.
Toivon aktiivista osanottoa näihin talkoisiin, koska jäsentietojen laittaminen ajan
tasalle helpottaa puolueen toimintaa kaikillla tasoilla.
Muut lehdet
DEMOKRAATTI (entinen uutispäivä Demari) kirjoittaa ?kokoomuksen oikeistolaistumisen herättävän kysymyksiä?:
?Linjaukset ovat vain osa yleistä arvojen koventumista. on pesiytynyt
hämmästyttävän sitkeästi monien toimitusten sanavalikoimaan.
Rovaniemen puoluekokouksen jälkeen
päätimme puheenjohtaja Juha Sipilän
johdolla, että nämä puheet pitää saada
loppumaan.
Asetimme tavoitteeksi, että puolue maksaisi pankkivelkansa pois Turun puoluekokoukseen mennessä.
Tavoite on kova mutta niin sen pitää ollakin.
Meidän on vaikea hakea seuraavissa vaaleissa kansalta valtakirjaa maan talouden
hoitamiseen, jos emme kykene panemaan
omaa talouttamme kuntoon.
Taloustalkoot ovat edenneet hyvin aikataulussa, kuten oheisesta kuvasta ilmenee.
VIIMEISTÄÄN nyt puheet umpivelkaisesta kepusta olisi syytä lopettaa tosiasioiden
vastaisena.
Puolueella on tänään pankkivelkaa noin
285 000 euroa eli vähemmän kuin yhden
kuukauden puoluetuki.
Vielä runsas vuosi sitten olimme pankille
pystyssä lähes miljoonan. Se merkitsi kovia
paineita niin piirien kuin puolueenkin taloudelle.
Puoluetoimistossa sopeutimme tulot ja
menot supistamalla henkilöstön määrän
noin puoleen siitä vahvuudesta, jolla kävimme eduskuntavaalit.
Nyt olemme huomanneet, että vaalibudjetin suuruus
ei ratkaise menestystä.
?Meidän on vaikea hakea seuraavissa vaaleissa kansalta valtakirjaa maan talouden hoitamiseen, jos emme kykene
panemaan omaa talouttamme kuntoon.. Suomalaisessa tulopolitiikassa ensiviulua ovat
soittaneet isojen työnantajien hallitsema Elinkeinoelämän keskusliitto sekä muutamat vahvat teollisuuden ammattiliitot.?. Mitä kaikkea
konkreettista ihmisten niin kutsuttuun vapauteen kuuluisi tai mitkä
säännöt ja sääntelyt pitäisi poistaa,
ei ole aivan yhtä selvää.?
SATAKUNNAN KANSAN mielestä
nuorisojärjestö pisti kokoomuksen ahtaalle:
?Kokoomus ei tällaista mainetahraa juuri nyt kaipaa, kun pääministeripuolueen kannatus tuoreissa kyselyissä on vajonnut keskustan ja perussuomalaisten alapuolelle.
Toki vastuunkanto aina syö suosiota, mutta selvitäkseen seuraavi-
en eduskuntavaalien suurimmaksi
puolue tarvitsee pika-apua.
Kokoomuslaisilla jää tässäkin
asiassa paljon seliteltävää äänestäjilleen.?
TURUN SANOMAT antaa talousoppia:
?Suuryritysten sijaan talouspolitiikan ytimeen pitäisi nostaa pienet ja keskisuuret yritykset, joilla on halua kasvaa kotimaassa ja
panostaa vientiin. Aiomme rahoittaa suuren osan eurovaalikampanjasta järjestämällä ensi keväänä jälleen arpajaiset.
Niiden onnistuminen edellyttää mm. Onpa saatu sellainenkin tulos, että neljä viidestä
suomalaisesta olisi sitä mieltä, että ?jokaisella aikuisella pitäisi olla
oikeus päättää omista tekemisistään, niin kauan kuin hän ei häiritse
tai vahingoita muita?
Hän
on harvinaisen jääräpäinen ja
piittaamaton siitä, mitä kunnallinen itsehallinto pitää sisällään,
Pekkarinen luonnehtii.
. Näivettymisen tie ei johda
eteenpäin. Suurkunnat
ovat kokoomukselle ideologinen
kysymys. Nyt suomalaisille ei avaudu
näkymiä siitä, miten talouskriisistä selviydytään. Totta kai tulemme asiallisesti toimeen, mutta emme ole koskaan olleet läheisiä ystäviä. Jos pankinjohtaja katsoo, että
hinnoittelet oman työsi niin korkealle, ettei kukaan osta sitä, lainaa ei tipu. Tämä ilmiö rokotti keskustaa kaksi ja puoli vuotta sitten. Tämänhetkisistä edustajista enemmän valtiopäivävuosia on vain Ilkka Kanervalla.
Pekkarinen on havainnut, että nykyaikaa leimaa nopearytmisyys.
. Samoin käy, jos teet
niin vähän työtä, että et saa velkaa ikinä maksettua.
. Muutokset ovat nopeita ja arvaamattomia. Virkkusen johdolla rakennetaan uskomattomia hallintohimmeleitä Suomeen. Ovatko he ystäviä?
. Siksi hän pitää hyvänä, että
palkankorotukset ovat jäämässä
maltillisiksi.
PEKKARINEN vertaa tilannetta
pankkilainan hakemiseen.
. Tarvitaan uutta kasvua.
SUOMEEN tarvitaan kunnollinen
sosiaali- ja terveyspalvelu -uudistus, Pekkarinen sanoo.
Hän ei usko, että hallituksen
ajamat kuntien pakkoliitokset johtavat mihinkään.
. Entinen elinkeinoministeri muistuttaa, että luoton kanssa pitää olla tarkkana.
. Nyt tilanne on kääntynyt
toisinpäin, kun ihmiset ovat petty-
neet hallitukseen.
. Se, mikä näytti eilen olevan
totta, ei enää tänään ole.
Suomalaiset vaihtavat suosikkipuoluettaan herkästi.
. Jos osoitat, että olet valmis tekemään paljon työtä kilpailukykyiseen hintaan, sinulla on edellytykset saada lainaa. Toiveikkaimmat poliitikot haaveilevat jo
pääsystä mustien autojen takapenkeille.. Ainoaksi yhdistäväksi tekijäksi on jäänyt käsitys yhteiskunnallisen keskittämisen autuaaksitekevyydestä.
Tämä näkyy Pekkarisen mielestä esimerkiksi kuntauudistuksessa
ja koulupaikkaleikkauksissa.
Hän kummastelee, miksi Kataisen poppoo ei keskittämisen sijaan ottanut lähtökohdakseen talouskasvun luomista ja tukijalkojen etsimistä sille.
. Pidän selvänä, että jo perustuslaillisista syistä hallitus ei pysty viemään niitä eteenpäin.
Pekkarinen pitää täysin järjettömänä hallituksen ajatusta seudullisista kansanäänestyksistä, joissa
keskuskunnan asukkaat voivat pakottaa ympäryskunnat liitoksiin.
KUNTAMINISTERI Henna Virk-
kunen (kok.) ja Kuntaliiton valtuuston puheenjohtaja Pekkarinen asuvat molemmat Jyväskyläs-
Mauri Pekkarinen ihmettelee, miksi yliopistot ovat enimmillään neljä kuukautta vuodesta ilman opiskelijoita. Kuva: Jari Laukkanen
sä. Kuuden puolueen hallituksen
on ollut vaikea löytää yhteistä linjaa. Suunnan näyttämiseen tarvitaan entistä vahvempaa
johtajuutta.
JUURI JOHTAJUUTEEN Jyrki Kataisen (kok.) hallitus on Pekkarisen
mielestä kompastunut.
. 4
17.9.2013
Uutta velkaa uuteen nousu
Leikkaukset ja veronkorotukset näivettävät Suomen, Mauri Pekkarinen sanoo
SAMULI NISSILÄ
HELSINKI
MAURI PEKKARISEN (kesk.) linja
on selvä: Suomi tarvitsee miljardien eurojen tulevaisuus- ja välttämättömyysinvestoinnit.
Tulevaisuusinvestoinneilla
kansanedustaja tarkoittaa sijoituksia elinkeinoihin, tutkimukseen ja kehittämiseen. Pekkarisen mielestä niitä kannattaa
tehdä nyt, kun työvoimaa on tarjolla.
VALTION KASSA on kuiva, joten
näin mittavat sijoitukset on pakko tehdä velaksi. Miljardien ottaminen vie karille, ellei samaan aikaan tehdä
ratkaisuja työn lisäämiseen ja yrittäjyyden tien tasoittamiseen.
Velka saadaan Pekkarisen mielestä kuitattua vain, jos työtä tehdään nykyistä kilpailukykyisemmin. Niiden
avulla Suomi nousee jälleen jaloilleen.
Mahdollisuuksia on erityisesti
metsä- ja kaivosalalla.
Välttämättömyysinvestoinnit
ovat sijoituksia infrastruktuuriin,
kuten teihin ja rakennuksiin. Heiltä on pallo ihan hukassa.
PEKKARINEN on istunut eduskunnassa vuodesta 1979. On vaikea nähdä,
että hallituksella olisi jokin yhteinen strategia siihen.
EDUSKUNTAVAALEIHIN on aikaa
reilut puolitoista vuotta. Kansantalouksien kohdalla pätee sama.
Leikkaukset ja veronkorotukset
eivät Pekkarisen mukaan pelasta Suomea.
. Kuva: Jari Laukkanen
jos se, mihin aiemmin luotettiin,
ei toimikaan. Katse käännetään uuteen,
Tulevaisuudessa työtä pitää tehdä enemmän ja kilpailukykyisempään hintaan, eduskunnan talousvaliokunnan
puheenjohtaja Mauri Pekkarinen linjaa
Valtio ottaa
kolmessa vuodessa nettomääräisesti lisää velkaa 20,5 miljardia euroa.
Kuntien velkaantuminen jatkuu myös nopeana. Kuva: Heikki Saukkomaa/Lehtikuva
Rehn: Rakennepaketti
muutettava teoiksi
TALOUSKOMISSAARI Olli Rehnin mielestä Suomen velkaantumisen
tahti on huolestuttava, ellei uudistuksia julkisen talouden tasapainottamiseksi viedä läpi.
Rehnin mielestä hallituksen pari viikkoa sitten sopiman rakennepaketin toimet ovat oikeansuuntaisia ja niissä on huomioitu EU-komission Suomelle antamat suositukset kilpailukyvyn parantamiseksi ja
kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi.
Kysymysmerkkejä kuitenkin liittyy toimien läpi viemiseen.
. Työttömyysaste laskee kuluvan vuoden 8,3 prosentista
7,9 prosenttiin kahden vuoden kuluttua.
VALTION VELKA kohoaa 2015 yli 111 miljardiin euroon. Sen takia tämän rakennepoliittisen ohjelman onnistumisen edellytyksenä on suomalaisen yhteiskunnan laajempi sitoutuminen tavoitteiden toteuttamiseksi.
Suomi ylittää jo ensi vuonna
EU:n velkarajan
KANSANEDUSTAJA Risto Kalliorinne (vas.) kertoi Kuntamarkkinoilla kannattavansa kuntien pakkoliitoksia, jotta
?kauniaistuminen. Julkisen velan suhde kokonaistuotantoon nousee edelleen.
Talouden kestävyysvaje on myös kasvanut viime keväästä. Mitä persumpi ihminen, sitä kirkkaammin se näki, että Stephen Elop on Microsoftin myyrä.
?Perusinsinööri Veijo Miettinen?
Tekniikka & talous -lehdessä
Pidän suomen kielestä. Sanonpa Paavolle terveisiksi, että voi hyvänen aika, Pekkarinen huokaisee.
Pekkarisen mielestä nyt on
työnteon aika, ei haaveilun. Julkisessa keskustelussa monesti johtajuus yhdistyy nyrkin pöytään lyömiseen.
Haluaisin nähdä ihmisen, joka haluaa tulla johdetuksi nyrkillä.?
Samuli Nissilä
lainat
Eduskunnan kuppilassa onkin tuttu näky Heinäluoma,
Lindtman ja Feldt-Ranta pohtimassa poliittisia asioita juuri ennen täysistuntoa . 5
17.9.2013
uun
apollon tietäjät
Kauniainen on
katsojan silmässä
Olli Rehnin mielestä Suomen velkaantumisen tahti on huolestuttava, ellei uudistuksia julkisen talouden tasapainottamiseksi
viedä läpi. Ihanko totta. Niiden velka on
vuodesta 2000 yli kolminkertaistunut. Pilkkua olen joskus ohimennen survaissut, sen myönnän.
Vesa Mäkinen
Ilta-Sanomissa
Jere Karalahti näytti katsomoon huippukuntoiselta pelaajalta, jolle ei tullut kertaakaan kiire. voidaan estää, mutta vastustaa pakkoliitoksia,
joilla kauniaistuminen voidaan estää. Urpilainen ja Jungner eivät siinä
pöydässä istu.
Tommi Parkkonen
Iltalehdessä
HEIKKI KARKKOLAINEN/STT
HELSINKI
Keskustalaisista ministeripelin
avasi kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen, joka ehätti Ilta-Sanomissa kertomaan tähtäävänsä
seuraavaan hallitukseen.
. Loogista.
Jos pakkoliitokset eivät vasemmistoliiton mielestä toimi
pääkaupunkiseudulla, miksi ne toimisivat muuallakaan?
Jospa hallitus unohtaisi pakottamisen ja muistaisi pääministeri Jyrki Kataisen sanat: ?Harvat asiat toteutuvat
enää käskemällä tai käskyttämällä. Talous alkaa kasvaa vuoden lopussa.
Ensi vuonna kokonaistuotanto kasvaa 1,2 prosenttia, ennustaa ministeriö. Jokerien Helsingin IFK:lta tekemälle pakkikaappaukselle nousi hiki pintaan vasta ottelun jälkeen haastattelutuokiossa pukukoppikäytävällä.
Markku Lahti
Helsingin Sanomissa. Monet toimenpiteet eivät ole vain hallituksen käsissä, kuten työurat, työmarkkinat ja kuntien kyky uudistua, Rehn sanoi suomalaistoimittajille Brysselissä.
. Seuraavana vuonna kasvu nopeutuu 1,9 prosenttiin.
Työllisyys notkahtaa hieman tänä vuonna, mutta alkaa kasvaa taas
ensi vuonna. voidaan estää.
Kalliorinne varmaankin unohti mainita, että hänen oma
puolueensa oli hyväksymässä linjausta, jonka mukaan
pakkoliitoksia ei tehdä metropolialueella. Jos se olisi fyysinen asia, saattaisin rakastella sitä. On vähän lapsellista alkaa
spekuloida tällaisia asioita tässä
vaiheessa.
Se, mikä näytti
eilen olevan
totta,
ei enää
tänään ole.
SUOMEN julkinen velka ylittää valtiovarainministeriön ennusteen mukaan Euroopan unionin vakaus- ja kasvusopimuksen 60 prosentin
enimmäisrajan jo ensi vuonna.
Velka nousee maanantaina julkistetun ennusteen mukaan 60,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Julkinen velka kohoaa budjetin taloudellisen katsauksen mukaan
62,0 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuonna 2015, eli lähes 130
miljardiin euroon.
Velka uhkaa kasvaa edelleen keskipitkällä aikavälillä, varoittaa valtiovarainministeriö. Julkiset menot kohoavat kokonaistuotantoon
suhteutettuina korkeammiksi kuin kertaakaan yli 15 vuoteen.
Suomen talous supistuu tänä vuonna toisena perättäisenä vuotena.
Bruttokansantuote supistuu katsauksen mukaan 0,5 prosenttia. Se on ministeriön mukaan nyt noin 4,7 prosenttia bruttokansantuotteesta vuoden 2017 tasolla.
Kestävyysvaje kertoo, kuinka paljon julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen pysyisi hallinnassa, kun ikäsidonnaiset menot kasvavat.
Kuntaveroja kauhistellaan, mutta tosiasiassa esimerkiksi Rovaniemen 20,5 prosentin kuntavero on maksajalle todellisuudessa eli vähennysten jälkeen vain 14,8 prosenttia.
Esko-Juhani Tennilä
Pohjolan Sanomissa
Marinoimme sielujamme itsesäälissä ja syytämme Nokian
johtajia siitä, etteivät ne tajunneet sitä, minkä kaikki muut
tajusivat. Eli siellä, missä
se oikea Kauniainen on.
Kalliorinne siis kannattaa pakkoliitoksia, joilla ?kauniaistuminen. Se nousee 2015 lähes 19 miljardiin euroon.
Kuntatalous on valtiovarainministeriön mukaan kestämättömällä
uralla ilman uusia toimenpiteitä.
Jos kuntien palvelutuotantoa ei kyetä tehostamaan, uhkaa kunnissa
veroprosentin nosto lähivuosina. Omista toiveistaan hän ei pukahda.
. Kuntien alijäämän kattaminen veronkorotuksilla nostaisi veroja 2,5 prosenttiyksiköllä.
Julkinen talous ei ministeriön mukaan tasapainotu keskipitkällä aikavälillä
On tärkeää, et-
tä meillä on vahva maatalousala
ja että maanviljelijät saavat työstään kunnollista korvausta. Eurooppalaisille harrastaminen ja sitä kautta hyvinvointi tulee tehdä helpoksi. Pitkällä tähtäimellä yhteisöllisillä harrastuksilla
sosiaali- ja terveysmenot laskevat
ja luoville aloille syntyy uusia työpaikkoja. Uusien työpaikkojen syntyminen metsäalalle vaatii uutta näkökulmaa. Miettii, mitä ihmettä onkaan tekemässä. Suomessa elintarvikekaupan keskittyminen kahdelle jätille ei sitä nykyisellään tue. 6
17.9.2013
Muutto Helsingistä takaisin Itä-Savoon ja Savonlinnaan
laajensi Hanna Kososen näkulman maakunnalliseksi.
Hän kuvailee, että ?ihan kuin olisi ulkomailla muuttanut?.
Kuva: Päivi Vento
Nyky-keskusta innosti
ehdolle EU-vaaleihin
Savonlinnalainen Hanna Kosonen pitää tavasta, jolla puolueessa nyt puhutaan.
PÄIVI VENTO
SAVONLINNA
HANNA KOSONEN muistaa, kun
hän lapsena katsoi tuvassa Pikku
Kakkosta televisiosta.
Isä ja ukki, keskustalaisia molemmat, keskustelivat pöydän ääressä politiikasta niin kovalla äänellä, ettei Hanna saanut selvää,
mitä lastenohjelmassa puhuttiin.
. Euroopan
Unionin ansioita ovat esimerkiksi matala korkotaso, yhteisen va-. Nyt keskustelu on muuttunut
sellaiseksi, että hoidetaan yhteisiä
asioita ja ne ovat tärkeämpiä kuin
puolueen oma menestys. Aion edistää suomalaista ruoantuotantoa. Politiikka on tuntunut Kososesta kiinnostavalta,
mutta vieraalta.
. Siitä huolimatta häntä on viimeisten
vuosien aikana pyydetty ehdokkaaksi kaikkiin mahdollisiin vaaleihin asuinpaikkakunnasta riippumatta.
Houkuttelijoina ovat olleet keskusta ja vihreät. Uudet oivallukset voivat
syntyä esimerkiksi lääke- tai energiateollisuudessa, tai uudelleen
löydetystä puurakentamisesta.
Liikunta ja kulttuuri ovat Kososella arkea jo oman työnsä kautta luovan alan liiketoiminnan kehittämisyhdistys Diges ry:n asiantuntijana.
. Lisäksi oma elämäntilanteeni on ensi
kertaa sellainen, että oli helppo
suostua, Kosonen miettii syitä lupautumiselleen.
KOSOSELLA on pitkä ja vaiheikas
työura ja taustaltaan hän on MMtason hiihtosuunnistaja.
Media on siis tuttu, mutta haastattelu Suomenmaalle oli Kososen ensimmäinen, jossa hän oli,
oman ilmaisunsa mukaan, ?poliittinen hahmo?.
. Eikä kestävää kehitystä saa
unohtaa, se kulkee läpi kaikkien
näiden teemojen.
. Kuluttajakaan ei tilanteesta hyödy, Kosonen sanoo.
KOSONEN uskoo, että Suomi voi
tulevaisuudessa jälleen elää metsästä.
. Pitääkö ääniä kalastella, hän
kysyy pilke silmäkulmassaan.
Kosonen on kirjoittanut lyhyen,
mutta napakan poliittisen agendansa.
Hän nostaa esiin kolme itselleen läheistä, tuttua ja tärkeää sisältöteemaa; suomalainen ruoka, metsien uudet mahdollisuudet sekä liikunnan ja kulttuurin
merkitys ihmisen hyvinvoinnissa, katsomatta sitä, missä Euroopan kolkassa hän asuu.
. Vähemmän lääkkeitä ja
enemmän kuorolaulua, Kosonen
kiteyttää.
Kantavana ajatuksena Kososella on ihmisen hyvinvointi ja työpaikat. Silloin minuun varmaan kylvettiin politiikan siemen, hän
muistelee nyt nauraen.
KOSONEN kuvailee olleensa aina
hyvin epäpoliittinen henkilö. Puolueiden sisällä on enemmän näkemyseroja kuin puolueiden välillä ja se hämmentää ihmisiä, hän arvioi.
Kuluvan syksyn aikana hämmennyksen tilalle on astunut valtava innostus ja energialataus,
sillä Kosonen sanoi vihdoin ?tahdon. poliittisille kosijoille.
Kosonen asettuu keskustan eurovaaliehdokasehdokkaaksi. Olen enemmin EU-myönteinen kuin kielteinen. Ehdokkuus julkistettiin sunnuntaina Itä-Savon piirin piirihallituksen kokouksessa.
. Olo on kuin naimisiin mennessä. No, aikamoinen elefantti minulla on tässä syötävänä, mutta
mennään viipale kerrallaan, Kosonen nauraa.
SAVONLINNALAINEN miettii sitä,
että hänellä ei todellakaan ole poliittista kokemusta.
Hanna Kosonen ajattelee politiikan olevan yhteistyötä ja politiikan mekanismien olevan opeteltavissa.
. Keskustassa ollaan nyt jonkun tärkeän lähteillä
ja puolueessa puhuttava kieli on
muuttunut.
Joukossa on
yksityisiä henkilöitä, yrityksiä ja järjestöjä.
Sipilä itse, hänen vaimonsa MinnaMaaria ja perheen sijoitusyhtiö Fortel In-
vest Oy tukivat keskustaa yhteensä 75 000
eurolla.
Listalla ovat muiden muassa Ilkka Herlin ja Heikki Salmela. Vaihto-oppilasvuosi 2000?2001 Sundsvallissa Ruotsissa.
Jetta-Talo Oy 5 000
JOT-Automation Oy 5 000
Kattotutka Oy 10 000
Kauppahuone Laakkonen Oy 1 500
Kokkolan Halpa-halli Oy 5 000
Kilpaurheili hiihtosuunnistuksessa koko opiskeluajan, voitti MM-pronssia normaalimatkalla ja viestikultaa vuonna 2000. Suhtaudun kriittisesti loputtomiin tukipaketteihin.
Kosonen vastustaa EU:n harjoittamaa tiukkaa säätelyä.
. Lopetti kilpailemisen
vuoteen 2002.
Työuraa: Metsäliiton viestintäosastolla viestintäharjoittelijana, Puu kulttuurissa ry:n
toiminnanjohtajana, MSL:n
kulttuurituottajana, vuodesta 2008 luovan alan liiketoiminnan kehittämisyhdistys
Diges ry:n asiantuntijana.
Asui vuodet 2003?2009 Helsingissä, kunnes muutti takaisin Savonlinnaan.
Perheeseen kuuluvat ItäSuomesta kotoisin oleva
aviomies ja vuonna 2008 ja
2012 syntyneet lapset.
Vähemmän
lääkkeitä ja
enemmän
kuorolaulua.
luutan tuoma vakaus ja vapaa liikkuvuus. Vuosi sitten kesäkuussa niitä
oli 959 000 euroa
Perjantaisen lyhennyksen jälkeen kes-
kustan pankkivelkojen määrä on 285 000
euroa.
. 7
17.9.2013
FAKTA
FAKTA
22 tukijaa
Pyörät pyörimään tapahtuman yhteydessää vää
hintään 1500 euron tuen keskustalle antaneet:
Hanna Kosonen
Aspentum Oy 5 000
Avant Tecno Oy 15 000
Syntynyt vuonna 1976 Savonlinnan Kosolan kylässä.
Fortel Invest Oy 25 000
Genelec Oy 10 000
Kirjoitti ylioppilaaksi Jyväskylän urheilulukiosta
vuonna 1995.
Herlin Ilkka 10 000
Hulkko Juha 5 000
Valmistui Jyväskylän yliopistosta filosofian maisteriksi vuonna 2003. Elämä
maakunnassa avasi silmät.
. Suoraan Sipilä on omistanut noin 0,2 prosenttia
Elektrobitista.
Sipilä oli Elektrobitin toimitusjohtaja vuosina 2002?2005.. Sijoittui
hiihtosuunnistuksen maailmancupissa vuonna 2000
neljänneksi ja 2001 viidenneksi. Kummankin tukipotti on 10 000 euroa. Tavallisten ihmisten elämää
hankaloitetaan monesti, vaikka
EU:n pitäisi nimenomaan helpottaa kaikkien eurooppalaisten
elämää.
Keskustalaisuus vai vihreän liikkeen aatteet?
Tätä Kosonen on puntaroinut
hartaasti, kunnes muutto Helsingistä Savonlinnaa tuuppasi häntä rajusti keskustaan päin. Se
tuotti 250 000 euroa.
Noin 80 tukijan turvin keskusta lyhensi
pankkivelkaansa perjantaina 250 000 eurolla.
Puoluesihteeri Timo Laaninen pitää selvänä, että keskusta on ensi kesän puoluekokoukseen mennessä maksanut pankkivelat pois kuten Sipilä on luvannut.
RAHOITUSSÄÄNTÖJEN mukaan puolueiden on julkistettava niiden nimet, jotka
tukevat puoluetta kalenterivuoden aikana yli 1 500 eurolla.
Keskusta on toimittanut Pyörät pyörimään -tempauksen yhteydessä 22 tukijan
nimet Valtiontalouden tarkastusvirastolle.
Puolue julkisti 22 nimeä maanantaina
myös omassa tiedotteessaan. Täällä selvisi, mikä on minulle
ominaisempi luontosuhde. Keskustan ryhmänjohtaja Kimmo Tiilikainen on panostanut
puolueensa velanmaksuun 1 500 euroa.
Tukisummat ovat pienimmillään 100
euroa ja suurimmillaan 25 000 euroa.
PYÖRÄTEMPAUKSEN organisoi keskustan
Pohjois-Pohjanmaan piiri projektipäällikkönä toiminnanjohtaja Minna Siira.
Laanisen mukaan piiri on tilittänyt tukirahat puolueelle.
Pankkivelkojen lyhennys mahdollistaa
myös Maaseudun säätiön puolueen puolesta antaman panttauksen purkamisen.
Säätiön tilintarkastajat ovat katsoneet, että panttausjärjestely ei ole asianmukainen.
VIIME vuonna puoluejohtajaksi valittu Sipilä lupasi, että keskustalla ei ole enää
pankkivelkoja seuraavan puoluekokouksen aikana. Enää ei voi puhua umpivelkaisesta kepusta, Laaninen sanoo.
Velkojen maksu on yksi niistä yhdeksästä tavoitteesta, jotka keskustan puoluehallitus listasi Rovaniemen viime kesäisen
puoluekokouksen jälkeen.
LAANISEN mukaan onnistuneen lyhennysohjelman taustalla ovat tukijat, mutta myös raju kulukuuri.
Keskustan valtiolta saama puoluetuki romahti noin kolmanneksella vuoden
2011 eduskuntavaalien jälkeen, jolloin
puolue menetti 16 kansanedustajaa.
Valtio maksaa varsinaista puoluetukea
90 000 euroa kansanedustajaa kohden
vuodessa.
Taloustalkoot
aikataulussa,
pankkivelat pois
kesään mennessä.
Sipilä luopui Elektrobit-omistuksestaan
KESKUSTAN PUHEENJOHTAJA Juha Sipilä ja hänen perustamansa sijoitusyhtiö Fortel Invest ovat luopuneet tietotekniikkayhtiö
Elektrobitin omistuksesta.
Sipilä kertoi maanantaina blogissaan, että on viikonvaihteessa jättänyt myös Fortel Investin hallituksen jäsenyyden ja puheenjohtajuuden.
Sipilän mukaan hänen tavoitteenaan on ollut ajaa yritystoimintansa alas tämän vaalikauden aikana, koska sen pienimuo-
toinenkaan pyörittäminen ei sovi yhteen keskustan puheenjohtajuuden kanssa.
Fortel Invest omisti viisi prosenttia Elektrobitin osakkeista. Mitä muuta voisin
suunnistajana ja tulevana metsänomistajana ajatella.
Metalliasennus Kemell Oy 3 000
Oulun Rakennusteho Oy 2 000
Pajulampi Pentti 2 000
Pohjois-Suomen Hirsitalokeskus Oy 10 000
Proventia Emission Control Oy 5 000
Salmela Heikki 10 000
Sipilä Juha 25 000
Sipilä Minna-Maaria 25 000
Tahkola Arto 1 500
Tahkola Tiina 1 500
Juha Sipilän vetämät keskustan pyöräilijät kiersivät Suomea ja
kävivät myös Mikkelissä. Kuva: Jaakko Martikainen
Tiilikainen Kimmo 1 500
Keskusta lyhensi velkoja 250 000?
PENTTI MANNINEN
HELSINKI
KESKUSTAJOHTAJA Juha Sipilän Oulusta
Helsinkiin polkaisema Pyörät pyörimään
-tempaus onnistui myös taloudellisesti. Keskustalaiset ajattelevat ihmisen
olevan osa luontoa, tavoitteena on elää sopusoinnussa luonnon kanssa, luonnon keskellä sitä arvostaen. Perjantain pörssikurssilla omistuksen arvo oli vajaat 6,5 miljoonaa euroa. Opiskeli taidehistoriaa, journalistiikkaa
sekä matkailua
Tämän takia kei-
sari kutsui Suomen valtiopäivät
koolle, jotta meillä orastava uudistusmieli ei aiheuttaisi Puolan
tautia.
Keisarin ratkaisua vauhditti
myös se, että samaan aikaan Suomeen oli syntymässä yhteiskuntaa valppaasti kommentoiva sanomalehdistö, joka haki vaikutteitaan muista Pohjoismaista ja Euroopan mantereelta.
Tasan 150 vuotta sitten syyskuun 18. Samalla
naiset saivat myös vaalikelpoisuuden ensimmäisinä maailmassa.
Äänioikeutettujen suomalaisten määrä kymmenkertaistui lähes 1,3 miljoonaan äänoikeutettuun, kun kaikki naiset ja säätyihin kuulumattomat miehet saivat äänioikeutensa. edustajat.
Puolueet nousivat esille vas-
ta vuoden 1906 eduskuntauudistuksen jälkeen vuoden 1907 eduskuntavaaleissa.
Suomen säätyjen edustajat olivat kokoontuneet Venäjän keisarin johdolla valtiopäiville jo keväällä 1809 Porvooseen.
Ruotsin vallan päätyttyä Suomi
kohotettiin kansakunnaksi kansakuntien joukossa. Sen jälkeen kesti peräti 54 vuotta ennen kuin seuraavat valtiopäivät järjestettiin.
Väliaikana uudistuksia toteutettiin keisarillisilla asetuksilla.
Kehitystä vauhditti Venäjän kei-
sari Aleksanteri II:n vuonna 1856
Suomen uudistusohjelma, jonka
tavoitteena oli kehittää Suomen
teollisuutta, koululaitosta, liikenneyhteyksiä ja virkamiehistön
palkkatasoa.
Kohti Suomen valtiopäiviä veivät myös täysin ulkopuoliset syyt.
Venäjä hävisi Krimin sodan länsivaltoja vastaan ja tehosti asevoimiaan ja yhteiskunnallisia rakenteitaan.
KEVÄÄLLÄ 1863 Venäjän keisarikuntaan kuuluvassa Puolassa syttyi sitten kapina. Käytännössä
tämä oli lupaus siitä, että valtiopäivät kutsuttaisiin koolle säännöllisesti.
VUONNA 1869 säädettiin uusi valtiopäiväjärjestys, johon säännölliset valtiopäivät kirjattiin lain
muotoon. Suomalainen puolue tuli kakkoseksi 27,3
prosentin osuudella.
Kansanedustajapaikoiksi muutettuna Sdp sai ensimmäiseen
eduskuntaan 80 edustajaa, suomalainen puolue 59, nuorsuomalainen puolue 26, ruotsalainen
kansanpuolue 24, juuri toimintansa aloittanut maalaisliitto 9 ja
kristillinen työväki kaksi paikkaa.
Maalaisliitolle vaalit olivat sikäli merkittävät, että niistä alkoi pienen puolueen kannatus kiihtyvästi kasvamaan.. Valtiopäivien oli määrä kokoontua vähintään joka viides vuosi, ja vuodesta 1882 eteenpäin näin tapahtuikin.
Huomionarvoista on, että keskiajalta periytyvä säätyjako säilyi
vuoteen 1906 asti, joten mitään
yhteisiä eduskuntakokouksia ei
pidetty.
Jokainen sääty siis äänesti erikseen, ja jos lakiesitystä kannatti kolme neljästä säädystä, esitys
eteni keisarille saakka. Sdp sai äänistä peräti
329 946 eli 37 prosenttia. aatelisto, porvaristo, talonpojat, papisto . jos tahtoi! Demokratia oli vielä kaukana.
Äänioikeutettujakin vain noin
kymmenesosa aikuisväestöstä,
minkä suomalaiset kokivat räikeänä epäkohtana, samalla kun
sääty-yhteiskunta oli muutenkin
jo väistymässä avoimen kansalaisyhteiskunnan tieltä.
Suomen parlamentti sai nykyisen muotonsa eduskuntauudistuksessa vuonna 1906. Suurlakon seurauksena keisari Nikolai II antoi marraskuun manifestin, johon Venäjän
ensimmäinen sortokausi päättyi.
Vuoden 1906
uudistus
oli valtava.
Samassa yhteydessä annettiin
lupaus yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuvan kansanedustuslaitoksen luomisesta ja
monista ihmisoikeuksista.
Suomessa oli kutsuttu koolle
ylimääräiset säätyvaltiopäivät jo
vuonna 1905 toteuttamaan tätä
eduskuntauudistusta.
. Piirros: vuodelta 1864 olevan piirroksen laatijan muistikuva tapahtumasta
SOTA toi Venäjälle levottomuuksia
ja suurlakon sekä johti myös Venäjän parlamentin, duuman, perustamiseen. Levoton aika johti
myös Suomessa suurlakkoon loka-marraskuussa 1906.
Lakolla suomalaiset protestoivat sortokautena tunnettuihin
laittomina pitämiinsä venäläistämistoimiin. Äänioikeusja vaalikelpoisuusikärajaksi asetettiin 24 vuotta.
Uudistus oli valtava, ja sen voi
kiteyttää niin, että tähän asti Suomi oli ollut demokratian suhteen
muita Euroopan maita jäljessä,
mutta siirtyi nyt niiden kaikkien
edelle.
Ensimmäisissä uuden mallin
mukaisissa eduskuntavaaleissa
1907 annettiin ääniä koko maassa 899 347. 8
17.9.2013
Eduskunta kokoontuu
juhlaistuntoon
Säännöllinen valtiopäivätoiminta Suomessa alkoi 150 vuotta sitten
TIMO MIKKILÄ
HELSINKI
SÄÄNNÖLLINEN valtiopäivätoiminta Suomessa käynnistyi vuonna 1863, ja siksi eduskunta pitää
keskiviikkona 150 vuotta vuoden 1863 valtiopäivien avajaisista -juhlaistunnon.
Ensimmäisillä valtiopäivillä 150
vuotta sitten ei ollut puolueita,
vaan valtaa käyttivät neljän säädyn . Uudistuksen taustalla oli Venäjälle tappiollinen Venäjän-Japanin sota vuosina 1904-1905.
Hänen majesteettinsa keisari Aleksanteri II:n lähtö Nikolainkirkosta valtiopäivien avajaisten
yhteydessä 18.9.1863. Hän sitten
vahvisti lain . päivänä 1863 Aleksanteri II tervehti Suomen neljän säädyn edustajia valtiopäivien avajaisissa Helsingin keisarillisessa linnassa, josta tuli myöhemmin itsenäisen Suomen presidentinlinna.
Keisari ilmoitti lisäävänsä Suomen säätyjen oikeutta päättää verotuksesta ja esittää uusia lakiehdotuksia keisarille. Uudistus syntyi Venäjän vallankumouksellisissa tunnelmissa, professori Kari Hokkanen kiteyttää.
Eduskuntauudistuksessa korvattiin tuolloin Euroopan vanhanaikaisimmat, 1600-luvulta periytyvät säätyvaltiopäivät aikansa
uudenaikaisimmalla yksikamarisella eduskunnalla.
YLEINEN ja yhtäläinen äänioikeus
sekä suhteellinen vaalitapa olivat
vielä varsin harvinaisia.
Naisten äänioikeus valtiollisissa
vaaleissa toteutui ensimmäisenä
maana Euroopassa juuri Suomen
eduskuntauudistuksessa
Voiko telakkatoiminta Raumalla tavalla tai toisella jatkua
osana jotain muuta uutta yritysjärjestelyä, on iso kysymysmerkki, joka selvinnee puolen
vuoden aikana.
Vapaavuori arvioi, että Rauman telakan lopetuspäätös antaa Turun telakalle ja suomalaiselle risteilijätuotannolle
mahdollisuuden.
Hänen mukaansa telakkateollisuudella on edelleen tulevaisuutta Suomessa, mutta
veronmaksajien rahoilla sitä
ei voi ylläpitää.
. Sekä RollsRoycella että Steerpropilla on
laaja alihankintaverkosto.
ELINKEINOMINISTERI Jan Vapaavuori (kok.) kertoo, että
valtio tulee viipymättä keskustelemaan Rauman kaupungin
kanssa seudun nimeämisestä
äkillisen rakennemuutoksen
alueeksi.
Jos Rauman seutu päädytään nimeämään tällaiseksi
alueeksi, valtio voi osoittaa rakennemuutosrahoitusta nopeasti.
. Kauppaa maa-alueesta ei ole vielä tehty.
Raumalaisella vuonna 2000
perustetulla, arktisiin aluksiin
keskittyvällä Steerpropilla on
noin 50 työntekijää. Vain taloudellisesti
kannattava liiketoiminta pärjää kestävällä tavalla globaaleissa myrskyissä.
STX FINLANDILLA oli vaihtoehtona myös yksittäisen telakan
myyminen. Torstaisin täysistunto käynnistyy suullisella
kyselytunnilla.
Eduskunta jakaantuu vanhastaan vasemmistoon eli sosialisteihin ja
oikeistoon eli porvareihin. maaliskuuta
1907, ja ensimmäiseen täysistuntoonsa kansanedustajat kokoontuivat
toukokuussa, jolloin pidettiin myös eduskunnan juhlalliset avajaiset.
Uuteen eduskuntaan valitut 19 naiskansanedustajaa olivat maailman ensimmäiset naispuoliset kansanedustajat.
Koska 200 kansanedustajaa eivät mahtuneet Säätytalolle, täysistunto pidettiin Helsingin Vapaaehtoispalokunnan talossa, joka sijaitsi
Ateneumin naapurissa nykyisen Keskuskadun varrella.
Eduskunta kokoontui siellä aina vuoteen 1911 asti, jolloin uudeksi
kokoontumispaikaksi tuli Heimolan talo Vuorikadun ja Hallituskadun
kulmassa. Juhlista jäi mieleen
ainakin se, että Vihreän liiton kansanedustaja Heidi Hautala tuomitsi
ryhmäpuheenvuorossaan voimakkaasti Venäjän demokratiakehityksen saaman negatiivisen käänteen presidentti Vladimir Putinin kaudella.
Näkyvin osa eduskunnan toimintaa ovat edelleen täysistunnot, joissa käsitellään lakiesityksiä, hallituksen talousarvioesityksiä ja käydään
ajankohtaiskeskustelua. Nykyisellä kahden telakan
mallilla ei kannattanut jatkaa.
Sekä Turun että Rauman telakat ovat olleet tappiollisia jo
vuosia.
Yhtiö harkitsi myös mallia,
jossa toisen telakan rooli olisi
ollut nykyistä itsenäistä telakkaa kevyempi. Helsingin ulkopuolella eduskunta on kokoontunut historiansa
aikana vain kerran, kun kansanedustajat siirtyivät salaa Sanssin kouluun Kauhajoelle talvisodan aikana 1.12.1939 - 12.2.1940.
Eduskunta vietti satavuotisjuhlaansa 1.6.2006. Sen kohtalosta kuten mahdollisesta myynnistä päätetään myöhemmin.
Työryhmä: Jukka Annala,
Antti Autio, Janne Huuskonen,
Mikko Niiles, Soila Ojanen
Työntekijät ja alihankkijat marssivat ulos STX:n Rauman telakalta maanantaina aamupäivällä vastalauseena telakan lakkauttamispäätökselle. Kuva: Juha Sinisalo/Lehtikuva. ja 16. Se
määritteli eduskunnan aseman näin: ?Valtiovalta kuuluu Suomessa kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.. 9
17.9.2013
Rauma neuvottelee
jo uusista yrityksistä
telakka-alueelle
STT?TYÖRYHMÄ
HELSINKI
Nykyiseen eduskuntataloon lainsäätäjät siirtyivät talon
valmistuttua vuonna 1931. Täyden
palvelun laivanrakentaminen
loppuu, mutta korjausta tai
muuta toimintaa voi Raumalle jäädä.
STX:n telakan runsaasta 700
työntekijästä 600 saanee lähteä
ensi kesään mennessä, mutta
osalle näyttäisi vielä jäävän töitä.
STX:n lisäksi telakka-alueella toimivat kääntyviä laivapotkurilaitteita valmistavat RollsRoyce ja Steerprop.
Heinilä-Aro kertoo, että parhaillaan käydään neuvotteluja
joidenkin muiden yritysten sijoittumisesta telakka-alueelle.
Nimiä hän ei voi sanoa.
Ympäri maailmaa toimivalla Rolls-Roycella on Raumalla
noin 500 työntekijää, ja työntekijämäärä on kasvanut viime vuosina noin 10 prosenttia vuodessa.
Rolls-Royce on ilmaissut ha-
lunsa laajentaa toimintaansa
Raumalla. Yhtiön varatoimitusjohtaja Jari Anttila kertoo,
että myyntiäkin harkittiin, kun
Turun ja Rauman telakoiden
kohtalosta päätettiin.
. Valtion omistus ei takaa
mitään. Jokaiselle työntekijälle laaditaan henkilökohtainen työllistymissuunnitelma,
Vapaavuori sanoo.
. Sama
teksti sisältyy nykyiseenkin perustuslakiin.
NYKYISEEN eduskuntataloon lainsäätäjät siirtyivät talon valmistuttua
1931. Nämä molemmat rakennukset, joissa eduskunta kokoontui
alkuvuosina, purettiin 1960-luvulla uusien liiketalojen tieltä.
Juuri Heimolan talossa eduskunta hyväksyi Suomen itsenäisyysjulistuksen 6. Välittömänä toimenpiteenä perustetaan TE-toimistojen ja yrityksen välinen muutosturvayksikkö, joka auttaa
irtisanottavia uuden työn etsimisessä. Sitä ei kuitenkaan nähty toimivaksi.
Anttila kertoo, että Rauman
telakalta ei siirretä töitä esimerkiksi STX:n Ranskan-telakoille.
STX Finland omistaa Rauman telakka-alueen. joulukuuta 1917.
Pari vuotta myöhemmin Suomen hallitusmuoto vahvistettiin. Jako perustuu Ranskan suureen vallankumoukseen, jolloin radikaaliryhmät asettuivat istumaan puheenjohtajan paikalta katsoen salin vasemmalle puolelle.
Vanhojen, asemansa vakiinnuttaneiden puolueiden kannatus eduskunnassa on pysynyt tasaisen vahvana.
RAUMAN KAUPUNKI ei ole jäänyt odottelemaan tumput suorina STX:n telakan lopettamista.
Kaupunki on rakentanut telakka-alueella jo toimivien yritysten kanssa Seaside Industry
Park -nimistä teollisuuspuistoa, joka kokoaisi alan osaamista.
Kaupungin suunnittelujohtaja Asko Heinilä-Aro ei suostu edes vielä puhumaan telakan lopettamisesta. Kuva: Jari Laukkanen
?Valtiovalta kuuluu
Suomessa kansalle...?
TIMO MIKKILÄ HELSINKI
SUOMEN ensimmäiset eduskuntavaalit vuoden 1906 eduskuntauudistuksen jälkeen toimitettiin kahtena päivänä 15
Tulin kuuntelemaan tuoreita
voimia. Ruuhkavuodet veivät yrittäjää
ja perheenisää. Kansanedustaja Eero Reijonen on myös kuulolla. Siitäkin, miten
meidän kaikkien tulisi huolehtia
omasta terveydestämme.
. Pomppulinnat, polkuautot
ja poniajelut viihdyttävät pienimpiä sillä aikaa kun vanhemmat
keskittyvät asiaan.
. . Kuva: Paula Åström
. Ympärillä on
heti ihmisiä. Sipilä on mahtava ilmiö, mutta
keskusta on aina ponnistanut hyvästä järjestötyöstä. Täällä kukaan ei ole yksin, keskustanuorten puuhanainen Jenni Toppi, 25, sanoo ja tekee kädellään laajan kaaren yli torin.
Parin tunnin päästä lavalle nousee keskustan uusi tähti, tai aurinko, joka pelkällä läsnäolollaan
kirkastaa sään, kuten kunnanvaltuuston keskustalainen puheenjohtaja Mika Kuusela pian on puheessaan sanova.
Sitä ennen on kuitenkin vielä
paljon työtä jäljellä.
KUNNALLISJÄRJESTÖN puheenjohtaja ja Jennin isä Seppo Toppi
juoksee paikasta toiseen ja huolehtii, että asiat sujuvat juhlan alkaessa.
Hän se aikanaan sai tyttärensäkin lähtemään mukaan keskustan
toimintaan.
. Keskusta on heikomman puolella. Se on parempaa kuin mitä muilla on tarjota,
Jenni tiivistää.
MAATALOSSA kasvanut Seppo
Toppi puolestaan puuhasi Vesaisissa jo pikkupoikana.
Väliin tuli kuitenkin pitkä pätkä
aktiivisen järjestötyön ulkopuolella. Kuva: Paula Åström
Pitkäaikainen demarivaikuttaja Rauno Rinkinen pyöräili kertomaan Juha Sipilälle kohtaamisestaan soten kanssa. Haluamme muistuttaa, että keskusta on Kontiolahdellakin
olemassa ja tekee työtä Itä-Suomen hyväksi, Harinen sanoo.
MERI ALARANTA-SAUKKO
KONTIOLAHTI
KONTIOLAHDEN torilla on yhdeksältä lauantai-aamuna täysi tohina päällä.
Telttakatoksia nousee, pöytiä
pyyhitään ja peitellään valkoisilla liinoilla. Kuka kertoo autonkäyttöveroon liittyvistä huolistaan, kuka jakaa tiedon veritulpan hoitomahdollisuuksista.
Lähes 30 vuotta demarien valtuutettuna palvellut Rauno Rinkinenkin on lähtenyt pyörineen
Sipilää tapaamaan.
. Tähän oli jouheva päästä mukaan, ensimmäistä kauttaan Kontiolahden valtuustossa istuva Toppi toteaa.
Hänelle keskustassa tärkeitä
ovat maanläheiset perusasiat.
. Politiikka on kiehtova maailma. Sitten on Sipilän vuoro. Makkara tuoksuu ja tango soi. Heikki Lamminen lakaisee kahvipisteen lattiaa itseään
isommalla luudalla.
. Hän puhuu
pojanpojastaan, omaishoitajista,
kuntapolitiikasta. Mua
ei koskaan päästetty pois, Jenni
nauraa.
Sekä isä että tytär ovat aina olleet kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioista.
. On tärkeää, että lapset oppivat talkootyöhön, Harinen toteaa.
Toritapahtuma on suunnattu
Keskusta on aina ponnistanut
hyvästä järjestötyöstä. Järjestöaktiivit Jenni ja Seppo Toppi o
kaikenikäisille, mikä näkyy ohjelmassa. Uskon siihen, mitä teemme
tässä puolueessa. Pienillä asioilla voimme vaikuttaa paineeseen, jonka aiheutamme yhteiskunnalle, Sipilä
muistuttaa.
Kansa kuuntelee hiiskumatta.
. En ole missään vaiheessa epäillyt sen voimaa.
ARPAJAISPÖYTÄ on järjestetty.
Harjanvarressa ahkeroinut Heik-
ki saa ensimmäisen ilmapallon.
Kahvitiskin takana kunnallisjärjestön johtokunnan sihteeri Jertta Harinen on valmiina ottamaan
vieraat vastaan. Se on melkein yli-ihminen,
eduskunnan tyylikkäin kansanedustaja, joka osaa puhua kansankielellä, Ritva Piirainen ja Liisa
Puhakka ihastelevat.
VIRALLINEN osuus on ohi. Näitä asioita pitää edistää.
Keskustan vahvuutena Toppi pitää juuri toimivaa järjestö-
Kontiolahden keskustan tarjoamat makkarat ja salaatit tekivät
kauppansa toritapahtumassa. Nautin järjestötyöstä juuri tämän yhteisöllisyyden vuoksi. Häntä on niin helppo lähestyä,
Huttunen toteaa.
Erityisen iloinen hän on siitä,
että keskustan puheenjohtaja ehti näille kulmille.
. Sitten alkoi tuntua, että sanottavaa ja tehtävää olisi puoluetoiminnassakin.
. Tällä miehellä on ihmisläheistä asiaa, ei paatosta, hän kehaisee.
Pohjois-Karjalan keskustapiirin
puheenjohtaja Hanna Huttunen
seuraa sivusta tyytyväisenä, miten kansalaiset puhuvat murheistaan Sipilälle.
. Kuva: Paula Åström
kenttää.
. Kovin usein heitä ei ole täällä nähty.
KARJALAISTEN laulu kajahtaa. Tätä porukkaa minulle tulee
ikävä, kun pian lähden Amerikkaan opiskelemaan, Jenni huokaa.
Kontiolahtelaiset keskustaaktiivit Jenni ja Seppo Toppi
valmistelevat toritapahtuman
arpajaispöytää. En ole
koskaan epäillyt sen voimaa.
PÄÄVIERAS on päässyt vähän varkain torin reunalle. Mukanaan hänellä on tyttärensä Eena-Eedel.
. Se on tärkeää työtä, Jenni Toppi sanoo.
Kuva: Paula Åström. Te keskustalaiset ootte saaneet semmosen hyvän miehen,
Sipilää kuuntelemaan tullut Helvi Nieminen myhäili torin laidalla. Sipilä
kulkee kansan keskellä ja puhuttelee kaikki lähelle osuvat koirista lähtien.
Seppo ja Jenni Toppi uurastavat tahoillaan tyytyväisinä tapahtuman suosioon.
. Tukijoukoissa ja taustallakin pääsee vaikuttamaan. Olen oppinut valtavasti olemalla mukana keskustan järjestötyössä, Jenni sanoo.
Vaikka porukassa onkin mukavaa, keskustalainen aate on kuitenkin kaiken kulmakivi.
. Edellisten eurovaalien aikaan
isä ilmoitti minut jakamaan Riikka Mannerin (nyk. Koko Suomen pitäminen asuttuna, työ ja yrittäjyys. 10
17.9.2013
?Keskustassa parasta on yht
Juha Sipilä hurmasi pohjoiskarjalaisia Kontiolahdella. Pakarinen)
mainoksia ja sillä tiellä olen
Sisimmällä on kaksi kiertolaista, Tatu-poika ja Sirkka-äiti.
Ulommalle hän luetteli kahdeksan elektronia, joiden
hän luonnehti kuvaavan Vehviläistä: ryhmäpelaaja, päättäväinen, kulttuuri-ihminen, vaativa, viihtyy pienissä porukoissa, huolenpitäjä, pedanttinen, perusmyönteinen.. Hän kiitti entistä liikenneministeriä alueen
hyvistä teistä. Anu-atomissa sankarin ympärillä on kaksi kehää. Kuva: Pentti Manninen
Sipilä piirsi
Anu-atomin
PENTTI MANNINEN
JOENSUU
KESKUSTAN pääinsinööri, puoluejohtaja Juha Sipilä
hahmotteli Anu-atomin onnitellessaan kansanedustaja
Anu Vehviläistä tämän juhlakonsertissa Joensuussa.
Vehviläinen, konsertin tähti Sari Kaasinen ja Sipilä vetivät Itä-Suomen yliopiston campuksen Carelia-saliin yli
400 vierasta.
Vehviläinen kertoi haluavansa konsertilla kiittää ystäviään, jotka ovat yhdessä hänen kanssaan matkanneet
niin iloissa kuin suruissa.
Laulaja-lauluntekijä Kaasinen on Vehviläisen läheinen
ystävä. Muu on kuplaa.
VEHVILÄISTÄ Sipilä onnitteli atomi-vertauksella, jollaisia
hän on piirrellyt joistakin muistakin syntymäpäiväsankareista. 11
17.9.2013
teisöllisyys?
lyhyesti
olivat tyytyväisiä toritapahtumaan.
Tohmajärveläinen Teuvo Karjalainen oli yksi Anu
Vehviläisen yli 400 onnittelijasta Joensuun Careliasalissa. Hän osoittikin monet hyvän mielen tunteellisista lauluistaan juuri 50 vuotta täyttäneelle Pohjois-Karjalan kansanedustajalle, viime hallituksen liikenneministerille.
KESKUSTAJOHTAJA
Sipilä korosti, että yhteiskunnallinen päätöksenteko
on kuin luomisprosessi: Tekemistä vaille valmis, eli ensin on ajatus, sitten sana ja sitten teko.
Sipilän mukaan kansalaiset aistivat nopeasti, ovatko
päättäjät aidosti sanojensa takana, vai onko puhuja vain
opetellut peilin edessä mainostoimiston väsäämät lauseet.
Hän painotti, että arvot muodostavat päätöksenteon
maaperän.
Päättäjien olisi hänen mielestään aina uskallettava
Anu-atomissa sankarin
ympärillä on kaksi kehää.
Sisimmällä on kaksi
kiertolaista, Tatu-poika
ja Sirkka-äiti
esittää myös päätöksenteon viimeinen kysymys: jättääkö tämä ratkaisu maan ja maapallon jälkipolville paremmassa kunnossa kuin se on nyt.
Entinen yritysjohtaja katsoi, että kapitalismi on nykymuodossaan tullut tiensä päähän. Hän huomautti, että
maailmantaloudesta vain kymmenesosa on reaalitaloutta
Jos keskusta haluaa olla aktiivisempi toimija Euroopan parlamentissa, pitää yhteyden olla aiempaa tiiviimpi ja jatkossa kahden suuntainen, linjaa puheenjohtaja Antti Kurvinen.
Nuorten mielestä keskustan tulee ottaa vahvempi rooli Euroopan liberaalidemokraattien AL-
DEn sisällä ja viedä ryhmittymä
kohti nimensä mukaista demokraattisempaa suuntaa.
. karaoken lisäksi . Paneelissa Suomen yrittämisen tilaa pohtivat Jyrki Mäkynen EteläPohjanmaan yrittäjistä, Mika AlaFossi Atrialta sekä Minja Kivelä
Junet OY:stä.
Paneelissa keskusteluun nousi
mm. Meidän
pitää kuitenkin käyttää tuo mahdollisuus. Maalaisliittolaisin nuorten tapahtuma, jossa olen koskaan ollut, summasi keskustanuorten
pääsihteeri Jussi Sallinen loppupuheenvuorossaan.
Elokoulussa suunniteltiin tulevan vuoden toimintaa ja otettiin
askeleita kohti tulevia europarlamenttivaaleja.
Liittohallitus päätti lähettää periaateohjelman lausunnolle piireihin vielä ennen liittokokousta,
jossa ohjelma hyväksytään.
KESKUSTANUORET tavoittelee kevään 2014 europarlamenttivaaleihin viittä nuorta ehdokasta. Keskustan pitää ottaa selkeä
linja käytännöllisen integraation
puolesta, ja erottautua perussuomalaisesta hajota ja hallitse -mentaliteetista sekä kokoomuslaisesta
kaikki kimppaan -halusta.
KESKUSTANUORTEN tulevan liittokokouksen kuumin puheenaihe, puheenjohtajavaali, oli läsnä
myös Elokoulussa. Keskustanuorten Yrittäjyys muuttaa maailmaa -kampanja sai lisäpontta yritysvierailujen
ja paikallisten yrittäjien puheenvuorojen kautta.
Yritysvierailut tutustuttivat porsastuotantoon, lastensuojeluun,
teollisuuteen sekä hieman erikoi-
sempaan tapaan eli jenkki-autojen ja -varaosien maahantuontiin.
ELOKOULUN päätti sunnuntain
Yrittäjyys muuttaa maailmaa
edelleen -teemainen paneeli. Kuva: Minna Rantala
Keskustanuorten Elokoulu
pohjalaisessa hengessä
Järjestö tavoittelee kevään 2014 europarlamenttivaaleihin viittä nuorta ehdokasta
SUOMENMAA, TUOMAS MERINIEMI
ILMAJOKI
LÄHES sata keskustanuorta kokoontui Etelä-Pohjanmaan Ilmajoelle Elokoulun hengessä.
Viikonlopun henki olikin harvinaisen perinteinen, sillä läsnä oli
hyvin vahva pohjalainen ja maalaisliittolainen tunnelma.
. ajankohtainen vanhempainvapaa ja tarve sen uudistamiselle.
Asiapainotteisen ohjelman lisäksi ohjelmaan mahtui myös perinteitä kunnioittava kisailu Kekkosen Haarikka.
Nuorkeskustalaiset pääsivät etsimään aarteita metsästä, juoksemaan maitokärryjen kanssa sekä
pyörittämään heinäpaalia hyvin
maalaisliittolaiseen tapaan.
Maalaisliittolaisin nuorten tapahtuma,
jossa olen koskaan ollut.. Ei ole järkevää luoda
omaa, pientä ryhmittymää, jonka olisi äärettömän vaikeaa saada
minkäänlaista roolia parlamentin
päätöksentekoon.
ALDE:N asettuminen vaa?ankieleen
myös jatkossa antaa meille parhaat mahdollisuudet vaikuttamiseen, keskustanuorten varapuheenjohtaja, eurovaaliehdokas
Jouni Ovaska toteaa.
. Ryhmittymän tulee ajaa politiikkaa ja toimintaa, jossa yhä useampi eurooppalainen keskiryhmä
haluaa toimia.
. oli puheenjohtajien ensimmäinen yhteispaneeli.
Paneelikeskustelussa kaikki ehdokkaat irtisanoutuivat selväsanaisesti kokoomusnuorten toilailusta, ja sanoivat yhdellä suulla
?ei. ALDE on vahva toimija ja
mahdollistaa vaikuttavan toiminnan europarlamentissa. Keskustanuoret haluavat levittää Sipilä-ilmiön Euroopan laajuiseksi.
NUORET pelkäävät, että parlamentin jäsenet lentävät Brysselin simpukkapatojen ääreen, ja seuraavan kerran heistä kuullaan juuri
ennen seuraavia vaaleja.
. Viikonlopun kannanotossaan järjestö otti kantaa EU-politiikkaan.
Keskustanuoret myöntävät olevansa huolissaan siitä, haluaako
keskusta olla aktiivinen toimija
Euroopan unionissa.
. NATOlle.
Viikonlopun muu ohjelma rakentui vahvasti yrittäjyyden ympärille. 12
17.9.2013
Matias Ojalehto, Juhani Ojalehto sekä Jussi Ylitalo odottelevat Kekkosen Haarikan koitosta nojailemalla heinäpaaliin. Me emme saa edetä kohti vaaleja sammutetuin lyhdyin ja luottaen
siihen, että roolimme selkenee kun
europarlamentaarikot on valittu.
Nuorten mielestä keskustan pitäisi inspiroitua johtajansa Juha Sipilän suosiosta.
. Traktorikyyti
iltatapahtumaan oli jännittynyt,
sillä illan odotetuin ohjelmanumero
Minusta Väyrystä pitäisi ajaa
ALDE:n puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi.
Keskustanuorten vetäjä vaatii, että keskusta kirkastaa
EU-linjaansa.
. on löydettävä aito sisältö, joka on keskitie perussuomalaisten eurooppakielteisyyden ja kokoomuksen eurofantasian välillä.
Juha Rehula aprikoi, mitä yhteistyötarjous oikeasti tarkoittaa. Minusta se on oikea, mutta keskustan pitäisi pyrkiä vaikuttamaan siihen, että puolueen linja muuttuisi enemmän keskustalaiseksi ja demokraattiseksi yltiöpäisen liberalismin ja federalismin sijaan, toteaa Kurvinen.
. Kukaan muu ei aja etujamme kuin
me itse, hän lähettää terveisiä maatalousministeri Jari Koskiselle (kok.).
Anttila on tuohtunut tavasta, jolla hallitus hoitaa Etelä-Suomen maatalouden
turvaamiseksi tehdyn artikla 141:n jatkoa. Siitä ei saa luopua. Arkistokuva: Maria Seppälä
Antti Kurvinen esittää
Paavo Väyrystä
ALDE-puolueen
johtajaksi
KESKUSTANUORTEN puheenjohtaja Antti Kurvinen tukee Olli Rehniä eurooppapuolue ALDE:n kärkiehdokkaaksi eurovaaleihin ja sen jälkeen jaettaviin EU:n huipputehtäviin.
Kurvisen mielestä keskustan pitäisi kuitenkin asettaa
muitakin tavoitteita EU-kentillä:
. Toki, jos tarkkoja ollaan, pääministerin tarjous koski vain
sotea, hän lisää.
REHULA kirjoittaa, että keskusta
on toivonut yhteistyötä.
Äskeisessä rakennepaketissaan
hallitus linjasi, että sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusuudistus
valmistellaan parlamentaarisesti. Keskustalla olisi tarjota tähän kokenut eurooppapolitiikan nimi, jolla on kokemusta aatepolitiikasta ja vahva
näkemys: Paavo Väyrynen. Tällaiseenkin yhteistyöhön
keskusta on valmis, Rehula sanoo.
REHULA muistuttaa, että hallitus
on itse kytkenyt kuntarakenteen
muutokset sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen kiinteästi kiinni toisiinsa niin, että kyse
on enemmästä kuin avioliitosta.
. Artikla hyväksyttiin Suomen EU-jäsenyyssopimuksen yhteydessä.
. Kuva: Jari Laukkanen
Rehula: Onko hallitus
tosissaan?
PENTTI MANNINEN
HELSINKI
KUINKA tosissaan pääministeri
Jyrki Katainen (kok.) oli yhteistyötarjouksessaan Mikkelin torilla. ?Käytännölliselle integraatiolle. Lähiviikot kertonevat, oliko
kyse todellisesta tositarkoituksella tehdystä yhteistyötarjouksesta
vai kauniina kesäpäivänä esitetystä mukavalta kuulostavasta kohteliaisuudesta, hän kirjoittaa.
KESKUSTAN varapuheenjohtaja. Uusi tapaaminen
on sovittu tälle viikolle.
Rehula edustaa keskusteluissa
keskustaa, Hanna Mäntylä perussuomalaisia.
toteaa olevan selvää, että hallitus
käyttää sillä olevaa valtaa ja tekee
haluamiaan ratkaisuja.
. Jatkohakemus on toimitettava kiireesti komissiolle, hän patistelee.
HALLITUKSEN aikeet siirtää maidon ja
naudan tuet 141-artiklan piiristä EU:n
rahoittaman CAP- tuen piiriin hämmen-
tävät ymmärrettävästi tuottajia, Anttila katsoo.
CAP-tukiin varatuilla 510 miljoonalla
eurolla on Anttilan mukaan jo monta tukikohdetta.
. Näin kysyy keskustan varapuheenjohtaja Juha Rehula Suomenmaan Verkkoapilan maanantaikolumnissa.
Hän aprikoi, oliko kysymyksessä loppujen lopuksi vain kauniin
kesäpäivän kohteliaisuus.
REHULA muistuttaa, että Katainen
tarjosi kolmisen viikkoa sitten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa yhteistyön kättä oppositiolle.
Katainen kertoi, että sosiaalija terveysministeri Paula Risikko
(kok.) kutsuu opposition edustajat keskusteluihin sote-uudistuksesta.
Uudistuksesta vastaava minis-
teri Susanna Huovinen (sd.) on
kertonut, että hän luki Kataisen
tarjouksesta Suomenmaasta.
Hallituksen ja opposition edustajat tapasivat perjantaina. Miksi hallitus ei ota nyt vakavasti
141-artiklan mahdollisuutta ja hae elinkeinon erittäin vakavan kriisin voittamiseksi jatkoa ja tukien korotusta sika- ja
siipikarjasektorille?
. Mutta saneleeko hallituksen 141- jatkohakemuksen sisällön valtion budjetin säästöpaketti eivätkä maataloutemme erityistarpeet ja
akuutti kannattavuuskriisi, hän kysyy.
ANTTILA tuskailee, että hallitus ei näytä
edes tiedostaneen sikasektorin vakavaa
kannattavuuskriisiä!
. Onneksi ALDE:en on liittynyt ja liittymässä enemmän keskustademokraattisia puolueita, joiden kanssa
voimme löytää yhteistä
Kurvisen mukaan paras tapa vaikuttaa ALDE:n linjaan
olisi oman ehdokkaan asettaminen johtopaikoille.
. Turun
Sanomat kirjoitti lauantaina, että neuvottelut aloitettiin kaikessa
hiljaisuudessa. pakkoliitoskaavailut) jälkeen ainakin minä jäin kysymään, kuinka tosissaan pääministeri yhteistyötarjouksessaan
oli, hän kirjoittaa.
. Keskustassa on viritelty keskustelua siitä, onko liberaalidemokraattinen ALDE meille Euroopassa oikea viiteryhmä. Se tarkoittaa, että mukana ovat
kaikki eduskuntapuolueet.
. Jos hallitus kuitenkin aikeensa toteuttaa, se tarkoittaa noin 23 miljoonan
euron vuosittaista leikkausta CAP-tuen
piirissä jo olevilta tuotantosektoreilta.
Anttila sanoo, että tämä leikkaus kohdistuisi kaikkiin tuottajiin koko Suomessa.
. Niin sanottujen rakennelinjausten (esim. Se on täysin vastoin hallituksen
päättämiä TUPO-tavoitteita! Muut väestöryhmät saavat pienet korotukset mutta
tuottajilta leikataan useampaa eri kautta
tukia, siis tuloja!
Antti Kurvisen (oik.) mielestä Paavo Väyrystä
pitäisi ajaa ALDE:n puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi. 13
17.9.2013
Anttila vaatii vauhtia 141-jatkoon
Sirkka-Liisa Anttila lähettää
kiukkuisia terveisiä hallitukselle.
Kuva: Jari Laukkanen
HALLITUKSEN on vaalittava paremmin
Suomen maatalouden etuja EU:ssa, exmaatalousministeri Sirkka-Liisa Anttila
(kesk.) vaatii.
Luonnollisesti sellainen asunto on kalliimpi
kuin venäläisessä talossa.
MUTTA takaisin patsaaseen.
UKK:ta ja Kosyginia kuvaava veistos on hieman epätavallinen. Tämä kunnianimi merkitsee, että hän on mestari alallaan ja hänen taitonsa tunnustaa
koko kansa.
Hän on tehnyt 25 veistosta, joita
on pystytetty 20:teen eri Venäjän
ja muiden maiden kaupunkeihin,
muun muassa Turkuun ja Maarianhaminaan.
PATSAAN julkistamistilaisuudessa useat puhujat totesivat UKK:n
ja Kosyginin Kostamuksen perustajiksi ja jopa sen isänniksi, korostaessaan, ettei suurprojekti olisi
ikinä toteutunut ilman heidän tukeaan.
Minä luulen, että Kosyginin roolia tässä asiassa on liioiteltu. Hän tiesi, että Karjala ei osaa ottaa yksinään
käyttöön sen valtavia malmivaroja ja suositteli Moskovaa sijoittamaan projektiin.
Idea malmivarojen hyödyntämisestä Suomen kanssa tuli nimenomaan Stepanovilta. Presidentti
hyväksyi idean ja puhui sen
puolesta.
UKK-Kosygin -muistomerkki paljastettiin Kostamuksessa. Kaupunki on
kasvanut ja laajentunut, mutta
?suomalaiset talot. Kuva: Galina Mihelson
VUONNA 1976 UKK pyysi Stepanovia selostamaan asian Brezhneville. Patsaaseen
tarvitut rahat . ovat edelleen
hyvässä kunnossa.
Asunnonmyynti-ilmoituksiin-
kin myyjä muistaa lisätä ?asunto
suomalaisessa talossa?. kerättiin kombinaatin veteraani Ivan Kustovin mukaan yhdessä.
Nykyinen rikastamokombinaatin omistaja Aleksei Mordashov
ei kuitenkaan ole antanut panosta tähän ylevään asiaan. Tultuaan Neuvostoliiton suurlähettilääksi Helsinkiin, hän esitti ajatuksensa UKK:lle. Vielä
vuotta ennen rakennustöiden alkamista hän epäröi hanketta.
NKP:n keskuskomitean pääsihteeri Leonid Brezhnev ja silloinen
Neuvostoliiton suurlähettiläs Vladimir Stepanov olivat avainroolissa hankkeen suhteen.
Stepanov tunsi hyvin koko Karjalan, koska hän oli ollut pitkän
aikaa sen johdossa. Ottakaa
huomioon, että hänen varallisuutensa on yli 15 miljardia dollaria.
?Mordashov on alentanut itsensä koko Kostamuksen asukkaiden
ja myös Suomen ystävien silmissä?, kombinaatin veteraani Sergei
Batashov sanoi kaupungin sanomalehdelle antamassaan haastattelussa.
VALERI MITENJOV
Moskova. 14
17.9.2013
UKK ja Kosygin
kannonnokassa
Kostamuksen kaupunki rakennettiin hyvien idänsuhteiden ansiosta
VIIME lauantaina Kostamuksessa
järjestettiin Aleksei Kosyginin ja
Urho Kekkosen patsaan julkistustilaisuus.
Päivälleen 35 vuotta aikaisemmin silloinen Neuvostoliiton pääministeri ja Suomen presidentti
muurasivat rikastamokombinaatin peruskiven.
Vuodesta 1993 lähtien rautamalmipellettejä tuottava tehdas
on toiminut nimellä Karjalan Pelletti Oy.
Tehdas nousi suomalaisin voimin, samoin kuin nykyisellään
noin 30 tuhannen asukkaan Kostamuksen kaupunkikin.
Suomalaisten rakentamisen an-
siosta Kostamuksen asukkailla on
korkeapalkkainen työ ja mukavat
asunnot.
Kostamus sai kaupungin statuksen 30 vuotta sitten. Minusta tuntuu, että näiden sanojen
tekijä tarkoitti Stepanovia.
Ja lopuksi rahasta. Siinä kaksi kannoilla istuvaa henkilöä keskustelee.
Tämä ei ole kuvanveistäjä Andrei Kovaltchukin kekseliäisyyttä, vaan valokuvaajienkin ikuistama historiallinen tosiasia.
Tuloksena on kaunis muistopatsas, joka miellyttää kaupunkilaisia sekä UKK:n ja Kosyginin sukulaisia.
Kovaltcuk, 54 on kansallinen
taitelija. puoli miljoonaa
euroa . Suurlähettiläs selosti asian Brezhneville ja kertoi tulleensa Moskovaan
Kekkosen pyynnöstä.
Brezhnev hyväksyi projektin sa-
noilla ?Suomen ja Neuvostoliiton
ystävyyden hyväksi?.
Luulen, että tämä kertoo etenkin Neuvostoliiton johtajan luottamuksen tasosta presidentti Kekkosta kohtaan.
KERTOESSAAN patsaan julkistamisesta viikkolehti Kostamuksen uutiset kirjoitti: ?Tämä muistomerkki ei ole vain tunnustuksen osoitus
kahdelle huomattavalle miehelle.
Tämä on myös muistutus meille,
mukavassa kaupungissa asuville
aikalaisille siitä, että haaveet voi
toteuttaa, jos kovin halutaan?. Vaikka pääsihteeri oli sairaana,
hän otti Stepanovin vastaan
Ei puolueella ole oikeutta sulkea itsenäisen yhdistyksen tilejä. Kotona oleva
auto onkin jo vanha. Esimerkiksi tilinkäyttöoikeudet junailtiin meiltä oikeudettomasti pois. Olennaista on, että viranomaistahot tuntevat ja huomioivat hevostalouden erityispiirteet
valmistellessaan säädöksiä ja toimintatapoja hevosalaan liittyen,
Suomen Hippos ry:n toimitusjohtaja Pekka Soini muistutti
Suunnitteilla on jo uusi ratsastuksen kilpailutapahtuma stadionilla vuonna 2015.
Perussuomalaisten Helsingin piirin piirisihteeri Kristina
Ljungqvist kritisoi kovin sanoin puolueen johtoa.
Hänen mukaansa puoluejohto ja puoluehallitus ovat
kohdelleet Helsingin piirin jäseniä toisen luokan kansalaisina ja vaikeuttaneet piirin toimintaa monin tavoin.
. Semmoinen ei ole pälkähtänyt edes unissa mieleeni,
Heinäluoma vastasi.
Keppihevosten tapaaminen. Aikuisille hevosharrastus on irtiotto arjen kiireestä, tapa liikkua ja nauttia elämästä.
HEVOSET STADIKALLA -tapahtu-
OLLESSAAN hevosen kanssa vuo-
rovaikutuksessa vahvistuu ihmisen tunnetaito, itsetunto ja elämänhallinta.
Hevosavusteinen terapia on
mukana vammaisratsastuksessa, perhekotien toiminnassa ja
huumekuntoutuksessa. Kuva: Heikki Saukkomaa/Lehtikuva
Perussuomalaisten Helsingin
piirin piirisihteeri eroaa
Gp-sarjan voittajat Rosa Ruutsalo ja tamma Whisper.
LAUANTAINA gp-sarjan finaalin
voitti Sebastian Numminen pitkäaikaisella kisakumppanillaan
Calandrolla.
Koko kilpailusarjan voittajaksi
selviytyivät Kirkkonummelta kotoisin oleva Rosa Ruutsalo ja tamma Whisper.
. Heinäluoman mielestä lehden kuvaus kireistä väleistä ja puolueen sisäisestä painostuksesta
ovat liioiteltuja.
Heinäluomalta kysyttiin myös, aikooko hän haastaa
Urpilaisen ensi vuonna puoluekokouksessa.
. Maataloustuotannon ohella hevosala työllistää mm. Kuva: Vesa Moilanen/Lehtikuva. Hevosalalla toimii päätoimisesti yli 15 000 suomalaista.
Välillisesti työllistettyjen määrä
on paljon mittavampi. Heinäluoma sanoi MTV3:n haastattelussa, että
he toimivat hyvässä yhteistyössä.
Helsingin Sanomat kirjoitti viikonloppuna, että hallituksen rakennepaketin hyväksyminen olisi ollut vaikeaa SDP:lle.
Lehden mukaan myös Heinäluoman ja Urpilaisen välit
olisivat rakoilleet. eläinlääkintää sekä varusteteollisuutta ja -kauppaa.
Hevosten rehuntuotantoon
käytetään yli 100 000 hehtaarin
peltoala.
Hevoset toimivat maisemanhoitajina ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjinä laiduntaen myös ruoantuotantoon soveltumattomilla alueilla.
Hevostalleja on maassamme 16
000, yhtä paljon kuin muita kotieläintiloja yhteensä.
Ratsastus ja raviurheilu tarjoavat myös mielekkään harrastuksen lapsille ja nuorille. Lasten ja
nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä
hevosella on iso rooli.
Hevosavusteinen toiminta vaikuttaa laaja-alaisesti ihmiseen
fyysisesti ja henkisesti.
. Nyt on auto,
joka ei ihan heti laukea, Numminen iloitsi.
Ruotsissa asuva Numminen vei
kisassa myös toisen sijan tammalla Qui Vivra Verra.
ma jakoi monipuolista tietoa hevosesta.
Hevonen on suomalaisten työllistäjä, harrastuskumppani sekä
hyvinvoinnin ja kunnon edistäjä.
Suomen yli 74 000 hevosella on
merkittävä rooli. Päärooleissa oli
kouluratsastajien kärkeä ja Tuhkimona lauloi sopraano Mari Palo.
Puhemies Eero Heinäluoma kiistää, että hänen ja
SDP:n puheenjohtajan Jutta Urpilaisen välillä olisi
kiistaa. En osaa ottaa kantaa hänen kommentteihinsa, koska
en ole hänen kanssaan asiasta jutellut.
Perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka SlungaPoutsalo ei ota kantaa Helsingin piirin piirisihteeri
Kristina Ljungqvistin eroon. Joko johto ei ymmärrä, että
yhdistyslakia ja sääntöjä pitää noudattaa tai sitten se ei
välitä niistä, Ljungqvist sanoo.
Ljungqvist ilmoitti maanantaina eroavansa puolueesta
ja kaikista sen yhdistyksistä eli Perussuomalaisten Helsingin piiristä, Helsingin itärannikon perussuomalaisista
ja Perussuomalaiset naiset ry:stä.
Perussuomalaisten puoluehallituksessa ei ole yhtään
helsinkiläistä jäsentä.
Puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo ei maanantaina kommentoinut Ljungqvistin kritiikkiä.
. On kivempi kisata, kun on paljon yleisöä, se antaa hyvän fiiliksen, Ruutsalo kommentoi stadionia kisapaikkana.
Leading Rider -luokassa sunnuntaina ratsastettiin moderni
versio vuoden 1952 olympialaisten finaaliradasta.
Voittajaratsukko oli jälleen Sebastian Numminen ja Calandro,
päävoittona henkilöauto.
. Voittoon selvisi keskustan kansanedustaja Antti Kaikkonen.
Musiikillista viihdettä edusti
Tuhkimo-tarina. Hevostallit ja alan yritykset
tarvitsevat tilaa elää ja kasvaa.
Kasvun rajoitteena ei saa olla
harrastuspaikkojen riittämättömyys, turvallisten reittien puute, kohtuuttomat rakentamis- ja
kaavoitussäädökset tai muut toiminnan perusteettomat rajoitteet, Suomen Ratsastajainliiton
pääsihteeri Fred Sundwall korosti.
. Tuntuu hyvältä. Kuvat: Kati Molander
Hevonen työllistää,
on kumppani ja hoitaja
SOLE MOLANDER
HELSINKI
VIIKONLOPUN suurtapahtuma toi
hevoset Helsingin Olympiastadionille ensimmäistä kertaa vuoden
1952 olympialaisten jälkeen.
Esteratsastuskilpailujen lisäksi
18 000 katsojaa nautti kahden päivän aikana ratsastuksen monien
lajien viihteellisistä näytöksistä.
Stadionin kentällä oli suuri keppihevosten tapaaminen, josta näki, että keppihevoset on suosittu ja
riemastuttava harrastus.
Myös poliitikkoja nähtiin areenalla, kun he kisailivat hevosvaljakoiden ohjaksissa. 15
17.9.2013
lyhyesti
Heinäluoma: Urpilaisen
kanssa hyvää yhteistyötä
PUHEMIES Eero Heinäluoma (sd.) kiistää, että hänen
ja SDP:n puheenjohtajan Jutta Urpilaisen välit olisivat
huonot
klo 10
Karvian kirkkoon. 050-573 5353 / Pauliina. Ohjelmajärjestelyissä avustaa Femina
Aboensis.
Piiri, Varsinais-Suomen piirin syyskokous la 9.11. 250?/260?/270?/hlö (erikokoisia 4 hlö:n huoneistoja) . Hinta 185 ?/
henkilö. klo
10 - 12 Ruplan tontilla Outokummussa. Valtuutettu pitäisi heidän ääntä esillä, hän uskoo.
Puumala haluaa samassa yhteydessä nostaa esille myös
osatyökykyisten aseman ja työllistämisen. Kuntolantie 8, Kauttua). Paikalla keskustan luottamushenkilöitä. Työkyvyn vajaus ei saa tarkoittaa automaattisesti työttömyyttä. Suomessa on 250
000 vammasta tai toiminnan vajauksesta kärsivää. klo 18 piiritoimisto
Apilassa, Siltakatu 22, Joensuu. klo 16 Ruukin Helmeen Euraan (os. puolueen puheenjohtaja Juha Sipilä, kansanedustajat Anu
Vehviläinen ja Juha Rehula, lehtimies
Mikael Pentikäinen, sosiaalipsykologi,
kirjailija Katriina Järvinen sekä eri kansalaisjärjestöissä toimivia henkilöitä.
Seminaari on avoin kaikille hyvinvointipolitiikasta ja kansalaistoiminnasta
kiinnostuneille. Koulutie 2, Mynämäki. Pekka Nousiaisen katsaus erikoissairaanhoidon tulevaisuudesta Savonlinnassa, makkaranpaistoa ja nokipannukahvit sekä
mehutarjoilu. Lapsipaikkoja tarjoushintaan on rajoitetusti ja
ne jaetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. kirkkopyhän ja lounaan jälkeen Torron
harrastekeskuksessa, osoite Torrontie, Karvia. Tervetuloa keskustelemaan!
Lavia. Tervetuloa!
Keskustanaisten ja Vesaisten Itä-Savon piirit järjestävät kaikille avoimen retken Leville 22.2.-1.3.2014.
Retken hinta 390?/hlö (6 hlö/huoneisto) . 16
keskusta nyt
Kurssikirjoja
Raahen opiskelijoille
VALTUUTETTU Jarmo Myllymäki ja keskustan valtuustoryhmän kaipaavat kurssikirjoja raahelaisille opiskelijoille. klo
9.30 -15.30. Keskustelua vauhdittaa Keskustan
kunta- ja aluetyöryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Tapani Tölli.
Raision kunnalliskerho ja VarsinaisSuomen Keskustanuoret, Kansainvälinen ilta ?Kaksi kotimaata. Anna-Kaarina RantaviitaTiainen, 050 366 4143.
Helsingin Vesaisten perhesähly lauantaisin Koskelan nuorisotalolla klo 14-16. Työelämässä
tarvitaan hänen mielestään laajaa asennemuutosta.
. klo 18,
päätoimittaja Kim Huovinlahti alustaa
aiheesta median merkitys ja median
käyttö. Meillä on hyviä kokemuksia esimerkiksi vähemmistö- tai lapsiasiainvaltuutetun viroista. Helsinki-Tallinna-Helsinki M/S Silja Europalla.
Hinnat alkaen 150 euroa/hlö sisältäen
hyttipaikan, Buffet-illallisen yhteiskattauksessa, aamiaisen sekä tietysti pikkujouluisen ohjelman. klo 10 Mynämäen Laurin koululla, os. kuljetuksen Linja-autolii-. Tiedustelut ja ilmottautumiset
Pilvi Kärkelä 0405895709 tai pilvi.karkela@keskusta.fi
Tampere ja Pori, MSL-Tampereen ja
Satakunnan Viikon järjestämät pärekorinheiton viidennet MM-kisat
ja Tampere-Pori -haasteottelu Porin torilla Porin päivänä la 28.9. Poliittisen alustuksen pitää ke
Mauri Pekkarinen.
Pöytyä, Yläneen py:n perinteinen Tallinnan matka 7 - 8.12. Laavulle pääsee autolla tai
kävellen (n. Millainen rooli kansalaisjärjestöillä on hyvinvoinnin rakentamisessa. Seminaarin ohjelma ja ilmoittautumiset osoitteessa:
www.lyyti.in/hyvinvoinninkantajat tai
puoluetoimisto@keskusta.fi. Vainiopohjantie 83, Nousiainen.
Raisio, syyskuun kuukausipalaveri
Hintsan Kokousmakasiinissa ke 18.9.
klo 18 alkaen.
Piiri, keskustelutilaisuus Turun kaupunkiseudun yhteisistä asioista, kuntarakenteen muutospaineista ja yhdistymisselvittämisestä ke 25.9. Lisätiedot: Eeva Kuuskoski, eeva.kuuskoski@
hotmail.com.
Varsinais-Suomen Keskustanaiset,
Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon
tuetuista lomista kiinnostuneet: esitteitä ja hakemuksia saatavilla piiritoimistosta tai MTLH:sta.
Varsinais-Suomen piiritoimisto, uuden toiminnanjohtajamme Hanna
Vuolan tavoitat soittamalla p. asialista.
Pori. Kokouksessa alustuspuheenvuoron pitää Suomen Keskustanaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Elsi Katainen.
Satakunnan piiritoimisto, Tavoitat
meidät seuraavista numeroista: toiminnanjohtaja Satu Tietari 050 405
7742, keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi 050 301 6189 tarja.kiviniemi@keskusta.fi, nuorten toiminnanjohtaja Päivi-Solina Kivelä 044
0336 588 satakunta@keskustanuoret.fi, jäsenasiat Leena Kallionsivu 050
405 7743.
KYMENLAAKSO
IITTI, Kunnallisjärjestön 60 v. Muistellaan yhdessä toimintaamme kuluneen 40 vuoden ajalta. mennessä
p. 040
418 1150.
HELSINKI
PIRKANMAA
Keskustan yhteiskuntatieteilijät
ry, lounastilaisuus ma 7.10. klo 18 NakkilanLuvia osuuspankin kokoustilassa. klo 12.00
- 13.30 ravintola Vltavan Havel-kabinetissa, Elielin aukio 2, ylin kerros. 0400 930 483
ja naisten, nuorten ja Vesaisten toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. 040-589
6160 tai eero.vainio@eskv.info ja Mirjam Karila, p. Seminaarin hinta (20
?) maksetaan paikan päällä. Juhlapuhe puoluesihteeri Timo Laaninen.
Onnittelujen vastaanotto 12.30. Tervetuloa!
Outokumpu, Keskusta tarjoaa perinteiset uutispuurot ja kahvit la 21.9. klo
11-13 Porissa Eetun aukiolla. Tervetuloa! Johtokunta
Vesaiset. Matkan hinta 520,00
euroa. Tied. Asiasta on jätetty valtuustoaloite kaupunginhallitukselle.
Valtuustoaloitteessa muistutetaan, että kattava, toimiva ja monipuolinen kurssikirjasto takaa opiskelijoille hyviä oppimistuloksia ja on sosiaalisesti oikeudenmukainen alueen opiskelijoita kohtaan. Keskustelun virittäjinä ovat mm. Alle 18-v lapset kahden aikuisen seurassa lisävuoteessa tai yläsängyssä 150?. Kunnallisjärjestön syyskokous
pe 27.9. Keskusta kuuntelee, pe 27.9. klo 17.30
Naantalin kaupungintalolla, Käsityöläiskatu 2. Kuva: Jari Laukkanen
Puumala esittää
vammaisvaltuutetun virkaa
KESKUSTAN eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Tuomo Puumala vaatii erityisen vammaisvaltuutetun viran
perustamista.
Vammaisvaltuutettu varmistaisi Puumalan mukaan
vammaisten oikeuksien toteutumisen yhteiskunnan eri
osa-alueilla.
. Ohjelmassa kunnallisjärjestön pj. Juhlavuoden kunniaksi kutsumme Teidät, uudet ja vanhat Vesaistoimijat su 6.10. Musiikkia esittävät lauluryhmä Sateenkaari, Kissa- ja
perhostanssiryhmä ja huuliharpputaiteilija Aimo Ruisniemi. Pienellä maalla ei ole varaa hukata
kenenkään panosta, Puumala muistuttaa.
Vesaiset, Nousiainen, Vesaisten syyskokous ti 17.9. Esitys alkaa klo 14 ja matka tehdään Anjalan Linjan bussilla, joka lähtee Inkeroisista, ja ajaa Korian ja Kouvolan
kautta Helsinkiin. Kahvitarjoilu klo 17 alkaen. Tiedustelut ja sitovat ilmoittautumiset: Liisa Saari 0400802523
PIIRITOIMISTON uusi osoite Kauppakeskus Hansa 2 krs. Tarvittavat muutokset maksavat. Näistä aiheista keskustellaan Hyvinvoinnin kantajat ?seminaarissa, joka järjestetään la 19.10. Kahvit ja ilmoittautuminen klo 9 alkaen. Keskisuomalaisille piiri tarjoaa myös kuljetuksen reittiä Kyyjärvi-Karstula-Saarijärvi-Hirvaskangas ABC-Jyväskylä-Muurame-Jämsä-Kuhmoinen. Miksi hyvinvointiyhteiskunnasta pitää keskustella. Hinta sis. klo 18 Raision kaupungintalolla. Kymmenien tuhansien työhaluisten panos jää nykyään käyttämättä. Ilmoitathan osallistusestasi 27.9. Ole nopea, parhaat paikat menevät ensimmäiseksi!
ITÄ-SAVO
Savonlinnan kunnallisjärjestön ja
Keskustanuorten Itä-Savon piirin
yhteinen syystapahtuma su 22.9. Ajo-ohje: Savonlinnasta tultaessa kilometri Tuunaansalmen sillasta tie kääntyy vasemmalle Puistometsäntielle, josta opastus eteenpäin. Kaikki keskustalaiset ovat lämpimästi tervetulleita!
Satakunnan Keskustanaisten piiri, syyskokous pidetään su 13.10. Osoite: Antti Korpintie 3A
00600 Helsinki.
UUSIMAA
Lapinjärvi, Keskustan kunnallisjärjestön syyskokous Monica?s Cafessa ti
1.10. Hinta sisältää monipuolisen ohjelman lisäksi lounaan ja kahvin. 540?/
hlö (2 hlö:n huoneisto). Käsitellään valtuuston 23.9. Illan avaa kj. Lopuksi pientä tarjoilua ja rentoa yhdessäoloa. Messun jälkeen keittolounas (omakustanteinen) Torron
harrastekeskuksessa, osoite Torrontie,
Karvia. puoluetoimiston tiloissa,
Apollonkatu 11 a. Käsittelemme mm. klo 18 Satu Anttilan
luona, os. 040-141 7326 tai mirjam.
karila@raisio.fi
PÄIJÄT-HÄME
Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. Jokaisen on voitava työskennellä kykyjen ja jaksamisensa mukaan.
KONKREETTISINA keinoina Puumala esittää osatyökykyisten työhönvalmennuksen rahoituksen vakiinnuttamista, työolosuhteiden järjestelytuen lisäämistä sekä
palkkatuen laajentamista.
Myös kankeaa perusturvaviidakkoa on perattava, koska moni osatyökykyinen on jäänyt kannustinloukkujen
vangiksi.
. Tuleva kurssikirjasto
voisi toimia uudistetussa Raahen kirjastossa kun se aikanaan valmistuu.
Raahen kirjaston uudistaminen on käynnissä ja kirjastopalvelut kehittymässä. noin
klo 13.30, ilm. Onko tulevaisuuden Suomi hyvinvoiva vai hyvinvoivien. Satakunnan keskustanaiset kutsuvat yhteiseen kirkkopyhään su 13.10. jäsenasioita, tulevia euro- ja eduskuntavaaleja ja muita ajankohtaisia asioita. Jouni Koskela,
050 527 2129.
VARSINAIS-SUOMI
Tuomo Puumala haluaa korostaa vammaisten
mahdollisuuksia työmarkkinoilla. 045-327
4845 / Eeva tai p. Tervetuloa!
Kouvola, Etelä-Kouvolan KN tekevät
matkan Kansallisoopperaan la 28.9,
jossa esitetään ooppera Carmen. Ilmoittautumiset to 31.10 mennessä Teijalle 0407600708 tai Timpalle
0405507125.
SATAKUNTA
Nakkila, valtuustoryhmän kaikille
avoin kokous su 22.9. klo 19 Osuuspankin kokoustiloissa. paikan päällä puoli tuntia ennen. Varaa matkasi nyt Keski-Suomen piiritoimistosta: p. Tervetuloa keskustelemaaan
ruokailun lomassa!
KESKI-SUOMI
Kesä käväisi ja joulua kohti jälleen
mennään! TERVETULOA MUKAAN
KESKI-SUOMEN PIIRIN JÄRJESTÄMÄLLE KESKUSTAVÄEN PIKKUJOULURISTEILYLLE 30.11.-1.12. 3km) jolloin samalla voi
tutustua puulajipuistoon. Raahen alueella on jatkokoulutusmahdollisuuksia moneen ammattiin.
Myös ammatillisen korkea-asteen (AMK) ja tiedekorkeakoulujen opiskelijoita on kaupungissa suorittamassa
joko nuorisoasteen tutkintoa tai henkilöt opiskelevat aikuiskoulutuksessa, lisäksi jatkotutkinto-opiskelijoita on
olemassa.
Kaikkia opiskelijoita yhdistää se, että he tarvitsevat
runsaasti kirjastopalveluita opintojen edistämisessä.
Myllymäki ja ryhmä esittävät, että Raahen kaupungin
kirjastotoimi ja kaupungissa olevat toisen asteen oppilaitokset sekä alueella vaikuttavat ammatti- ja tiedekorkeakoulut kehittäisivät yhdessä kurssikirjastotarjontaa palvelemaan raahelaisia opiskelijoita nykyistä paremmin.
Keskustassa tapahtuu
Hyvinvoinnin kantajat - seminaari
hyvinvoinnista ja kansalaistoiminnasta la 19.10. Matkalla mukana Niinimäen turistibussi. Vielä kalliimmaksi kuitenkin tulee tuhansien työhaluisten pitäminen työelämän ulkopuolella. - 26.9. to
26.9. Entinen keskustan puheenjohtaja ja pääministeri Matti Vanhanen alustaa alustaa aiheesta ?Omistus suomalaisessa
mielipideilmastossa?.
MSL-Tampere, kaikille avoimet koulutustilaisuudet jatkuvat kirjastotalo Metsossa (alakerta) to 19.9. 050 521 1734 / Heidi-Maria Vainio.
Satakunnan keskustanaiset. Tied. Keskustanuoret jakavat
pakurikääpänäytteitä teenkeitto-ohjeen kera. Hintaan sisältyy; laivamatka
kansipaikoin m/s Finlandialla, meriaamiainen, majoitus hotelli Metropolissa, päivällinen sekä aamiainen. klo 18. Aika tarkentuu myöhemmin. klo
13 Punkaharjun Metsäntutkimuslaitoksen puulajipuistossa Karjalankallion laavulla. juhla
Kausalan Ravilinnassa 22.9 klo 13. 050 917
7000 tai sähköpostilla hanna.vuola@
keskusta.fi.
Raisio, Tervetuloa Keskustan ja Keskustanaisten toimintaan mukaan! Lisätietoja pj:t Eero Vainio p. Keskikatu 4, 45100
Kouvola.
KARJALA
Päivitämme jäsenrekisterissä olevia tietoja ja soitamme jokaiselle jäsenellemme kenen yhteystiedot löytyvät rekisteristämme, joten olethan
kuulolla.
POHJOIS-KARJALA
Kunnallisjärjestöjen puheenjohtajien, sihteereiden, johtokunnan jäsenten ja piirihallituksen yhteistapaaminen to 19.9. Vieraana Eero Lankia.
Keskustanaisten syysmatka Berliiniin 23.9. Ari Korhonen, mukana
Turun kaupunginvaltuutettu Alas Ali
ja kuvanveistäjä Rafael Saifulin, juontajana Kalle Myllymäki
Rovaniemen
syysmarkkinat Kauppatorilla, Keskusta paikalla.
SUOMEN
KESKUSTANUORET
Keskustanuorten liittokokous pidetään 26-27.10. ja lisätiedot
pe 27.9. klo 14.00
TÄYSISTUNTO. mennessä: katja.koivukoski@keskusta.fi, p. klo 19.
Piirihallitus, kokous 3.10. 17 Kunnantalo Liminka, klo 19.30 OP:n kerhohuone Lumijoki.
Eduskuntaretki 19.-21.9. Ilm. Vastuullinen matkan
järjestäjä: Línja-autoliike S.Kosonen
POHJOIS-SAVO
Keskustaväen kirkkopyhä Sonkajärvellä su 22.9. puheenjohtaja Juha Sipilä
ja järjestöpäällikkö Pekka Reponen.
Osa llistumismaksu 20 ?/hlö. Mukana pj Juha Sipilä, MEP Hannu Takkula, maakuntahallituksen pj Samuli Pohjamo ja
aluekehityspäällikkö Heikki Ojala.
Kahvitarjoilu klo 17.30 alk.
Piiritoimiston järjestökierros kuntien järjestöaktiiveille. Koulutus on tarkoitettu kunnallisjärjestön koko johtokunnalle ja v
altuustoryhmän puheenjohtajalle.
Mietimme yhdessä ja ryhmissä, kysymyksiä tehden ja ideoita jakamalla Keskustaa paikallisena lähipuolueena. Virallisten edustajien ilmoittauduttava kokouspaikalla
26.10 kello 12 mennessä. Kapitalistien hillittömyyden ja vihervasemmiston todellisuudesta vieraantuneen
maailmankuvan keskellä on vaihtoehto.
. Päähissiasemalle 300m. Varkaus . Kokouspaikkana on Mikkelin ammattikorkeakoulu. Varustuksena
astiasto, astianpesukone, liesi, uuni,
jääkaappi-pakastin, vedenkeitin ja
kahvinkeitin sekä pyykinpesukone ja
TV + DVD. Tilaisuuteen kutsutaan kaikki järjestöt (puolue, naiset, nuoret ja vesaiset). Osallistumismaksu 160 eur/hlö (sis. Ilm. 16.
KESKUSTANAISET
Perhepoliittinen seminaari pe 27.9.
klo 18.30 Haapajärven kaupungintalon valtuustosalissa. Paika lla Oulun kaupunginhallituksen pj Riikka
Moilanen. Lähetekeskustelu
vuoden 2014 talousarvioesityksestä
jatkuu.
Joonas Köntän mielestä keskustanuoret
on inhimillisyyttä puolustava vaihtoehto
kovenevien arvojen keskellä.
Kuva: Jaakko Martikainen
Suorat verkkolähetykset:
www.eduskunta.fi/verkkolahetys.
Istunnot ovat yleisölle avoimia.
Ovet lehterille avataan 15 min.
ennen täysistuntoa.
Kansalaisinfo on avoinna ke 18.9.2013
alkaen ma-pe klo 10 . piiritoimistolle 040 515 6800
tai pohjois-pohjanmaa@keskusta.fi
Eurooppa-ilta pe 20.9. matkat
+ majoitus). Juhlapuheen pitää kansanedustaja Juha Rehula.
KAINUU
Keskusta paikallinen lähipuolue
. klo 12.00
TÄYSISTUNTO. Lähetekeskustelu
vuoden 2014 talousarvioesityksestä
jatkuu. kunnallisjärjestöjen ja valtuustoryhmien johdon koulutus la 21.9.
klo 9-17 Oulussa, Pohjankartanossa. klo 17 piiritoimistolla Kemissä. Asiana piirin
syyskokousvalmistelut. puheenjohtaja
Juha Sipilä ja järjestöpäällikkö Pekka
Reponen. Kahvitarjoilu!
Pudasjärvi. Iisalmi . Tule kuuntelemaan, keskustelemaan ja kehittämään oikeudenmukaista perhepolitiikkaa! Jokaisen mielipide on tärkeä.
Musiikkiesityksiä, kahvi- ja teetarjoilu. Keskustanaisten Haapajärven
ympäristön paikallisyhdistys
PERÄPOHJOLA
Piirihallituksen työvaliokunta kokoontuu virtuaalitilassa 18.9. Lisätiedot ja ilmoittautumiset
sainvälisestä asemasta. Tervetuloa kokoukseen.
Eduskunnan kirjastoon haetaan määräaikaiseen virkasuhteeseen
johtavaa tietoasiantuntijaa
Hakuilmoitus on julkaistu valtion työnhakusivustolla
www.valtiolle.fi, työavain 110-39-13.
Lisätietoja antavat Eduskunnan kirjaston johtaja Sari
Pajula, 09 432 3401 tai johtava tietoasiantuntija Timo
Turja, 09 432 3403
Hakemus tallennetaan valtion työnhakusivustolle
www.valtiolle.fi. Ilmoittautumiset
ja lisätietoja ulla-riitta.juuti@keskusta.fi tai puhelimitse 050-347 3556.
Retki toteutuu, mikäli syyskuun loppuun mennessä 30 hlö:ä on sitovasti
ilmoittautunut. Mukana Vesaisten Keskusliiton puheenjohtaja,
ke Mirja Vehkaperä ja muita kansa
nedustajia sekä paikallisia päättäjiä
myös naapurikunnista. Kunnallisjärjestön yleinen kokous
ti 24.9. Maksu sisältää päivän tarjoilut ja
materiaalit. Mietimme yhdessä ja ryhmissä, kysymyksiä
tehden ja ideoita jakamalla Keskustaa paikallisena lähipuolueena. Hakemuksen voi myös toimittaa
eduskunnan hallinto-osaston kirjaamoon, Eduskuntakatu 4, postiosoite 00102 Eduskunta, viimeistään
perjantaina 4.10.2013 klo 16.15.. Suullinen kyselytunti klo 16.00
. klo 18 Pohjankartanossa, Suvantokatu 1, Oulu.
Tervetuloa keskustelemaan, ideoimaan ja rakentamaan Keskustan EPvaaliohjelmaa. 0408379867
ja perapohjola@keskusta.fi.
LAPPI
Rovaniemi. Keskustanuorten liittohallitus.
Eduskunnan kanslian tietohallintotoimistoon haetaan
asiakaspalvelupäällikköä
Hakuilmoitus on julkaistu valtion työnhakusivustolla
www.valtiolle.fi, työavain 110?16?13.
Virka on uudelleen haettavana ja tehtävänkuvaa on
tarkennettu.
Aikaisemmat hakemukset otetaan huomioon.
Lisätietoja antavat tietohallintopäällikkö Juha
Suomalainen, 09 432 2581 tai atk-päällikkö Jari
Kleemola, 09 432 2567 /
etunimi.sukunimi@eduskunta.fi
Hakemus tallennetaan valtion työnhakusivustolle
www.valtiolle.fi. Hakemuksen voi myös toimittaa
eduskunnan hallinto-osaston kirjaamoon, Eduskuntakatu 4, postiosoite 00102 Eduskunta, viimeistään
torstaina 26.9.2013 klo 16.15.
Osuuspankin edustajiston vaalin ehdokasasettelu käynnissä, jos
olet kiinnostunut, ota yhteys Minnaan, 0400-768970!
Piiri soittaa jokaiselle jäsenelleen
päivittääkseen jäsenrekisteriä.
Piiritoimisto on auki sopimuksen
mukaan: Kai Puro puh. Levilehto, majoituksen, liinavaatteet ja loppusiivouksen.
Ei ruokailuita, mahdollisuus kokata
itse. klo 11 Holiday Inn,
Kirkkokatu 3, Oulu. Puheenjohtajavaali on linjavaali, jonka yhteydessä käymme perusteellisen
keskustelun poliittisesta linjastamme.
. Ilmoitus puheenjohtajalle tai piirisihteerille, mikäli kokoukseen osallistuminen tapahtuu virtuaalisesti. 17.00.
Perjantaina 20.9. Mukana piiritoimistolta toiminnanjohtajat
Minna Siira, Sanna-Mari Talala ja Katja Koivukoski sekä Tapio Junttila/Msl.
Aikataulu: ti 17.9. Maksu
sisältää päivän tarjoilut ja materiaalit. Lähetekeskustelu
vuoden 2014 talousarvioesityksestä.
Keskiviikkona 18.9. Rantasalmi . Kohteemme Levilehto sijaitsee aivan Levin keskustassa lähellä palveluita ja hiihtolahtuja. Messu kirkossa klo
10, saarnaa rovasti Markku Suokonautio. Järj. Valtuustoryhmän kokous ma 23.9 klo 15 kaupungintalo/Otso.
EDUSKUNTA
RIKSDAGEN
Tiistaina 17.9. klo 13.00
TÄYSISTUNTO. Lisätietoja ja ilmoittautuminen www.
keskustanuoret.fi/liittokokous. Kaikissa lomahuoneistoissa on
kylpyhuone ja sauna. Ilm. 17.-19.9. Keskustelua kuntarakennelain vaatimasta
kuntaliitosselvityksestä. Mikkelissä. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat
ja valitaan liiton puheenjohtaja. klo 19 alkaen. Mukana mm. Politiikan keinoin on vaikutettava aktiivisesti niin paikallisella, kansallisella kuin
kansainvälisellä tasolla.
Ollille 0407769338 / keski-pohjanmaa@keskustanuoret.fi
POHJOIS-POHJANMAA
Keskusta paikallinen lähipuolue ?
kunnal lisjärjestöjen ja valtuustoryhmien johdon koulutus la 21.9.
klo 9-17 Oulussa, Pohjankartanossa.
Koulutus on tarkoitettu kunnallisjärjestön koko johtokunnalle ja valtuustoryhmän puheenjohtajalle. Koulutus
on Pohjoisten piirien yhteinen.
ETELÄ-POHJANMAA
Etelä-Pohjanmaan Vesaisten uusi
puhelinnumero 040-1725005.
KESKI-POHJANMAA
Keskustanuoret, kuntavaikuttajaverkoston I tapaaminen Hirvikosken
kurssikeskuksella pe 27.9. Osallistumismaksu 20 ?/
hlö. Säännöllisen valtiopäivätoiminnan 150-vuotisjuhlaistunto
(vain kutsuvieraille).
Torstaina 19.9. Painotuksiani ovat sosiaalinen eheys,
alueiden hyvinvointi sekä Suomen edun
turvaaminen globaalin muutoksen keskellä. 17
Keskustassa tapahtuu
keskusta nyt
Nuorten johtoon pyrkivä Joonas Könttä julkaisi teesinsä
KESKUSTANUORTEN puheenjohtajuutta ta-
voitteleva jyväskyläläinen Joonas Könttä, 23, julkaisi teesinsä keskustanuorten ja
Suomen tulevaisuuden suunnasta Vaihtoehto-kirjasessaan.
Kirjan nimellä Könttä haluaa kertoa, että keskustanuoret on inhimillisyyttä ja sosiaalista eheyttä puolustava vaihtoehto kovenevien yhteiskunnallisten arvojen keskellä.
. klo 17.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja kansanedustaja Kimmo Tiilikainen on mukana piirin
virtuaalitupaillassa 25.9. klo 17 Kilpukan
ruokasali Merijärvi, klo 19.30 Kunnantalo Alavieska, ti 24.9. Messun ja sankarihaudoilla
käynnin jälkeen lounas ja juhla seurakuntatalolla. Osansa saa myös
keskustanuorten järjestökoneiston kehittäminen.
Ruuan, lääkkeiden ja arvonlisäveron laskeminen nollaan, Venäjän viisumivapauden toteuttaminen keskipitkällä aikavälillä
sekä siirtyminen kannustavampaan sosiaaliturvaan ovat Köntän avauksia.
. klo 18 Huilingissa. Tapani Töllin vieraaksi. Majoitus Hotelli Presidentissä, ohjelmaa/vierailuja. klo 10.00
TÄYSISTUNTO. Vaihtoehtoni on, että meidän on yhdessä rakennettava Suomi uudelleen pitäen
kaikki ihmiset ja alueet mukana.
KÖNTTÄ esittelee kirjasessa näkemyksiään
sosiaali- ja aluepolitiikasta, yrittäjyys- ja
elinkeinokysymyksistä sekä Suomen kan-
ke S.Kososen turistibussilla Kerimäki . 040 5338 160 tai
www.keskusta.fi/pohjois-pohjanmaa
Ii. klo 17 kaupungintalo, Haapavesi, klo 19.30 Valtuustosali Oulainen, to 26.9. piiritoimistolle Lyyli
Pokela gsm 0500-807003 . Ilm. Savonlinna . Haluan haastaa keskustanuorten jäsenistön keskusteluun liikkeemme tulevaisuudesta. Mukana mm. Ohjelmassa kunnan
tervehdys ja musiikkiesityksiä. Marko Partaselle, p.
0400 517 319.
Hyvinvointia työelämään -seminaari la 12.10
Mikä leirintäalue missäkin kaupungissa?
6. Irakissa sunnit tappavat shiioja ja shiiat
sunneja. Kuva: Petra Pöyliö
4. Mukula
5 6 3 2 1
6 3
5 2
1
5
3
4
5
1
1 8 2 9 4 6 5 3
9
7
3
8
6
7
3 6
8
7 4 9 8 6
3 6
7
8
5
9
5
1
2
6
8
5
3
6 9
4 8
6
9
7
1
8
7
1
5
2
8 9
1
5
7
2
6
4 3
2
4
3
7 9
8
6
9
2
6
4
5
7 1
3
2 7
4
1
6
8 5 2
1
3
9 4 6
2
5
1
6 4
9
1
3
4
9 8. 18
17.9.2013
TIETOTESTI
1. Mitä tutkii limnologi?
(1901-71) mukaan: Miami, New Orleans vai
San Diego?
7. Kolme
kaupunkia: Kotka, Kuopio, Rauma. Irakin 32 miljoonasta asukkaasta
97 prosenttia on muslimeja, loput 3 % kristittyjä ja muita uskontoja harjoittavia. Virtanen . Kolme viiden tähden leirintäalueetta:
Poroholma, Rauhalahti, Santalahti. B. Kumpi muslimisuuntaus on maassa suurempi:
shiialaisuus vai sunnilaisuus?
5. Mikä oli konetyyppi, jolla ensimmäisenä
liikennöitiin säännöllistä lentolinjaa yli Atlantin?
Mikä ihmisen elin tuottaa
adrenaliinia. Mikä ihmisen elin tuottaa adrenaliinia?
9. Kumpi on pitempi, metri vai jaardi
nimetty jazztrumpetisti Louis Armstrongin
(yard)?
3. Mikä sijaitsee paikassa ?90 astetta poh-
joista leveyttä??
2. Minkä USA:n kaupungin lentokenttä on
10. Masi . Mikä eurooppalainen maa oli Vietnamin/Indokiinan siirtomaaisäntä 1950-luvun
puoliväliin saakka?
8. Kumpi on pinta-alaltaan suurempi, Kiina
vai Venäjä?
Sudoku
Viivi & Wagner . Aku Ankka
rajoitettua
intimiteettisuojaa. syyskuuta 2013.
Tänään Aili, Aila ortodoksisen
kalenterin mukaan Veera, Elpi;
Elvi; Lempi; Sofia, Sonja.
Aurinko laskee Helsingissä
19.35, Oulussa 19.38 ja nousee
huomenna Helsingissä 6.55,
Oulussa 6.49.
PÄIVÄN SANA
Ihminen, naisesta syntynyt, elää
vähän aikaa ja on täynnä
levottomuutta. Paikkaseudullaan epämääräistä julkisuutta nauttivista pakinoitsijoista nyt puhumattakaan.
Huolestun aina, jos joku kehuu tekstaripalstalla, koska se tietää automaattisesti vastareaktiota. Apollonkatu 11 a,
00100 Helsinki
2
4
6
7
8
5
1
3
9
3
7
5
2
4
8
6
1
9
2
9
4
1
6
3
5
7
8
1
8
3
9
5
2
7
4
6
7
5
9
6
3
4
1
8
2
4
2
6
8
7
1
9
5
3
Toimitussihteeri
Anja Manninen 044 7370 381
9
8
4
2
3
6
5
7
1
päätoimittaja
Juha Määttä 040 7359 612
Toimittajat:
Pentti Manninen 040 5709 400
Timo Mikkilä
044 7370 265
Samuli Nissilä
044 7370 261
Pauliina Pohjala 050 5450 915
Henna Ruokamo vanhempainvapaalla
6
3
1
5
7
4
8
9
2
Uutispäällikkö 044 7370 320
Katariina Lankinen
044 7370 262
5
7
2
8
1
9
4
6
3
uutiset@suomenmaa.fi
etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi
mielipiteet@suomenmaa.fi
Päällikkö:
Pirjo Kontio
8
9
7
6
5
3
2
1
4
Oulun toimitus
Postios: PL 52, 90101 Oulu
Käyntios: Lekatie 4, 90150 Oulu
Toimittajat:
Meri Alaranta-Saukko
044 2032 640
Annukka Kantola 044 7370 377
Risto Luodonpää 040 8201 781
Pirkko Wilén
044 7370 238
Kuvatoimitus
044 7370314
Maria Seppälä, Paula Åström
4
2
5
1
9
7
3
8
6
www.suomenmaa.fi
Pääkirjoitustoimittaja
Juha Mauno 044 7370 311
1
6
3
4
2
8
9
5
7
Suomenmaa ilmestyy 3 kertaa
viikossa (ti, ke, pe).
Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2012
Julkaisija: Suomenmaan
Kustannus Oy
Vastaukset: 1) shiioja on yli 60 %,
sunneja noin 35 %, hirtetty diktaattori Saddam Hussein oli sunni, 2) Graf Zeppelin -ilmalaivalla,
joka teki toistasataa lentoa vuosina 1932-34, 3) Venäjä 17 milj.
neliökilometriä, Kiina vajaa 10
milj. Se ei
ehkä lämpene mirkulle tarkoitetusta rohkeasta
ehdotuksesta.
Eri lehdet julkaisevat tekstiviestipalstoja. Poliitikot etunenässä.
Ilkeä ihminen pääsee loukkaamaan myös kaupan kassaa, bussinkuljettajaa, taksin kuljettajaa
Jari Nenonen
Ristikko
Päivät vierivät
TIISTAINA 17. Jos
yleisönosastokirjoittamisessa on edes satunnaisesti korkeaa hengen lentoa, niin tekstareissa ei ole.
TEKSTIVIESTIEN lähettäminen on kuulemma hieman vähentynyt. neliökilometriä, 4) Poroholma Raumalla, Rauhalahti Kuopiossa, Santalahti Kotkassa, 5) Pohjoisnapa, 6) luonnontaloutta, vesien eliömaailmaa, 7) munuainen,
8) New Orleans, Louis Armstrong
New Orleans International Airport, 9) Ranska, 10) metri, jaardi
on 91,44 cm, metri 100 cm.
Markkinointisihteeri
Johanna Leppäluoto
044 7370 346
Toimitusjohtaja Sauli Huikuri
ilmoitukset.suomenmaa@
suomenmaa.fi
Markkinointijohtaja
Matti Kontio 044 7370 312
Ilmoitusmyynti
Soile Suorsa 044 7370 350
Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15:
(08) 5370 370, Sähköposti:
tilaajapalvelu@suomenmaa.fi
Valokuvaaja: Jari Laukkanen
Ulkoasu: Mikko Eronen
Painopaikka: Joutsen Median
painotalo, Oulu, ISSN 0356-3588. Viesti menee kuitenkin
mirkun sijasta sille isolle bodariportsarille. 19
17.9.2013
Tekstari
Kovin härjillään ollessaan ei kannata sen puhelimen kanssa näprätä. Tai lentokentällä, siinä matkalaukkuhihnalla kuuden tunnin lennon jälkeen, kunhan
puhelin on löytänyt paikallisen verkon.
Niin kuin leipäveitsellä voi tappaa, voi tekstiviestilläkin tehdä vahinkoa, toisille ja itselleen. Älkää ainakaan asettuko hänen
tielleen.
Ratkaisut
7
5
9
3
4
1
6
2
8
3
1
8
9
6
2
7
4
5
3
7
1
9
8
2
4
5
6
6
2
5
7
3
4
8
1
9
4
8
9
5
1
6
7
3
2
1
9
8
6
5
3
2
7
4
5
4
7
8
2
1
6
9
3
2
6
3
4
9
7
1
8
5
7
1
6
3
4
9
5
2
8
8
3
2
1
6
5
9
4
7
9
5
4
2
7
8
3
6
1
8
6
7
4
1
9
2
3
5
9
3
2
7
8
5
4
6
1
5
4
1
3
2
6
8
9
7
6
1
8
5
9
7
3
2
4
Helsingin toimitus
Postios. Omahyväisyyttäni olen
ottanut kaiken palautteen talteen. Kuin kukka hän
avautuu ja kuihtuu, on kohta
poissa, kuin varjo.
Job 14:1-2
SANANPARSI
Palakata seppä hetken takoo,
muta sysitä ei yhtään.
Lapua
KANSA KASKUAA
. Poikani haluaa kilpaautoilijaksi, mitä minä voisin
oikein tehdä?
. Jokaisen
täytyisi psyykata itsensä humaltumisen varalta.
Selkäytimessä täytyy olla päätös, että humalassa ei auton rattiin, ei nettiin, eikä tekstiviestittelemään. Niitä
on vuosien saatossa kertynyt toistasataa,
en ole tarkkaan laskenut.
Kuuluu työn luontaisetuihin, mutta parhaimmillaan yhdeksän haukkua yhden aamukahvin
yhteydessä ei välttämättä mielialaa nosta. Onhan se hieno keksintö, viestin saa sekunneissa perille.
Se on luonnonääni, kun palaveri päättyy ja puhelimiin kytketään äänet takaisin.
Kyllä piippaa. Jos
ei kyllä laskekaan, kun muistaa että nimetön
tekstarihaukkuja on vain paskahousu.
VAIKKA viestejä valvotaan, niin antavathan ne
koulukiusaajista tekstarikiusaajiksi kasvaneille hyvän keinon loukata nimettömänä ainakin niitä,
jotka asemansa vuoksi nauttivat n.s. PL 1070, 00101 Helsinki
Käyntios. Aamulla kaduttaa.
Vääriin numeroihin menneet tekstiviestit muodostavat oman urbaanin kansanperinteensä, jo nyt.
ja lääkäriä
Laukkasen
kanssa ratsaille nousivat Sanna
sekä nuorempi tytär Kata.
. Kuva: Päivi Vento
vanhemmat. Esimerkiksi Laukkasen
20-vuotias tytär Sanna opiskelee
parhaillaan Alkio-opistossa.
VIIME lauantaina Itä-Savon vesaiset viettivät perinteistä vaellusratsastuspäivää Paunolanmäen tal-
lilla Savonlinnassa. Vesaisten toiminnassa perhekeskeisyys on tärkeää. Mittariksi käy perinteinen kesäinen Pärnun matka Viroon. Savonranta on ainoa kunnallisjärjestö, jossa on täysin itsenäistä
toimintaa eli omia leirejä ja omaa
muuta toimintaa, Juuti sanoo.
Vesaisten puheenjohtaja Pirjo
Laukkanen kuvailee, että piirin
alueella hyvin aktiivisia vesaisia
on yli neljäkymmentä. Piirin toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juuti sanoo toiminnan toki muuttuneen piirivetoisemmaksi.
. Tiedän useita tapauksia, joissa
pienten lasten äiti on ollut aikoinaan vesaisissa mukana ja tulee
toimintaan mukaan jälleen omien lastensa kanssa.
Juuti ja Laukkanen näkevät toki vesaistoiminnan herättävän
nuoria poliittiseen aktiivisuuteen. Vesaistoiminta on
keskustan tapa tehdä työtä perheiden kanssa, Laukkanen toteaa.
Ulla-Riitta Juuti on ollut Itä-Savon piirissä töissä vuodesta 1990.
Perspektiiviä siis löytyy.
. Keskustalainen Laukkanen hakeutui vesaistoimintaan.
. Kun omat lapset olivat pieniä, Laukkanen mietti yhteistä vapaa-ajan tekemistä, jossa itse voisi olla mukana harrastamassa lasten kanssa. Ei kai tämä sen pelottavampaa
voi olla, hän arvioi islanninhevosen selkään päästyään.. Linja-auto on
aina täynnä.
Laukkanen on vetänyt vesaisia
viisi vuotta. Lapsille ja nuorille ei
tyrkytetä aatetta eikä jäsenkortteja kysellä. Perheiden asiat ja edunvalvonta ovat kaikille puolueille
tärkeitä asioita. Vesaistoimintaan eli matkoille ja leireille on ollut aina helppo lähteä oman perheen kanssa,
Sanna tuumi.
Kata puolestaan on lähdössä
syksyllä äitinsä kanssa vesaisten
valtakunnalliselle lomamatkalle
Kreetalle.
VAELLUKSEEN osallistui 12 vesais-
ta: lapsia, nuoria ja vanhempia.
Tässäkin tapauksessa piiri sponsoroi kuluja, koska koko perheen
harrastus voi muodostua kalliiksi.
Pirjo Laukkanen nousi hevosen selkään elämänsä ensimmäisen kerran. Matkoille voivat osallistua kaikenikäiset
lapset ja nuoret, vaikka myös iso-
Vaellus alkakoon, ratsailla Kata (vas.), Sanna Laukkanen ja Hanni Laukkanen. 20
17.9.2013
Pienessä piirissä on virkeitä vesaisia
PÄIVI VENTO
SAVONLINNA
ITÄ-SAVON piirissä vesaistoiminta
ei ole katkennut kertaakaan vuosien saatossa. Hän kertoo viime kesän valtakunnallisesta leiristä, jossa
hän osallistui kummitustyöpajaan.
. Näitäkin tapauksia piirissä
on useita. Se olisi nuorille hyvää hommaa, Laukkanen miettii.
ITÄ-SAVON piirin vesaisten toiminnaksi ovat valikoituneet erilaiset leirit ja matkat, piirin sekä
valtakunnalliset.
. Vetäjistä on huutava pula, ja
siksi piiri joutuu olemaan voimakkaasti mukana. Voisi olla kaikenlaisia kerhoja, mutta ne vaatisivat vetäjän