Suomenmaa 17.10.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

3 PERJANTAI 17.10.2014 N:o 118 . 2 ? Vaalitilastot vaarassa Vaalitilastoja on kerätty ensimmäisistä eduskuntavaaleista lähtien. Nyt niiden pito uhkaa loppua Tilastokeskuksen säästötarpeiden vuoksi. S. s. s. 2 SILLOIN KUN EU:STA ÄÄNESTETTIIN. s. 4 Palestiina ei nouse keskiöön Palestiinan valtion tunnustamisesta ei tulle seuraavien hallitusneuvottelujen kynnyskysymystä, vaikka vihervasemmisto sitä kannattaakin. 6 EU on tuuliajolla Ex-ulkoministeri Heikki Haavisto harmittelee, että EU:lta puuttuu vahva johtajuus. 8 Tekoja, ei vain sanoja Savo-Karjalan vaalipiiristä eduskuntaan pyrkivän Hanna Huttusen sydäntä lähellä ovat maa- ja metsätalous sekä perhepolitiikka. 11. 6 414880 073513 HALLITUKSEN KANTTIA KOETELLAAN. s. S
Jossain on sitten raja. Vasemmistoliitolla ja vihreillä se raja tuli, kun vaalit lähestyvät. Mutta parempi kuitenkin havahtua väärältä tieltä myöhään kuin ei milloinkaan. EI Ruotsi ole matkan varrella luonnollisestikaan meitä auttanut sinisten silmiemme tähden. Päinvastoin. Ruotsin apu on ollut vastikkeellista. Kiitos siitä. Moni suomalainen jäi sille tielleen asumaan Ruotsiin. NYT Anders Borgin uuden tehtävän kohdalla, kuten ennenkin maiden eri vaiheissa, lahden tällä puolella kysytään, mitä Suomi voisi Ruotsista oppia ajatellen talouden lähihistoriaa. Kiistämättä Ruotsin talous on tällä hetkellä selvästi paremmassa kunnossa kuin Suomen. Pohjoismaisen yhteistyön nimiin vannottiin, ja Ruotsi halusi pysyä selkkauksen ulkopuolella. Oli Suomen edun mukaista turvautua Ruotsin apuun. Ruotsin edun mukaista oli auttaa Suomea sotilaallisesti ja taloudellisesti, jotta Suomi kestäisi eikä sota laajenisi lahden toiselle puolelle. Kumpikin maa hyötyi. Vienti ei vedä. Kauppatase on kääntynyt negatiiviseksi. Valtiovarainministeri ei tosin kannattanut tätäkään. J os hallitus kaatuisi välikysymykseen, vaalit järjestettäisiin tammi- tai helmikuussa. Se kohtalonyhteys. Ei apu ole nytkään pahitteeksi. Timo Mikkilä. Se ei ole enää herrasmiessopimusten politiikkaa, josta vielä muutama viikko sitten puhuttiin, kun äänestykset päätettiin keskittää perjantaille, jotta poissaolojen mahdollisuudet minimoitaisiin. Nyt huono hallitus halutaan pois tieltä ja uudet vaalit mahdollisimman pian. oppositio P erussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini on näköjään lanseerannut termin ?oikea oppositio. Sen kaatumiseen ei tarvita kuin joku sairaustapaus, matka tai jopa myöhästyminen . Toimiessaan Suomen suunnalla tietyllä tavalla Ruotsi on etsinyt omaa taloudellista ja muuta hyötyään. Eikä tässä mitään pahaa ole ollut. Ratkaisevasti Ruotsi auttoi Suomea 1960-luvulla, jolloin länsinaapuri veti tehtaisiinsa eri puolilta maata suomalaisia työntekijöitä, joilla ei useimmiten ollut töitä kotimaakunnissaan. tai ainakin tapa, millä hallitus otti puolueettoman arvostelun vastaan. Sen tie saattaa päättyä. Hallitus on kaadettu Suomessa välikysymyksellä vain neljä kertaa. Suomi selvisi, kiitos Ruotsin lisäavun. KUN nyt Borg haluaa kantaa kortensa kekoon Suomen laman selättämiseksi, maiden välinen historia toistaa itseään. Viimeksi niin tapahtui vuonna 1958. Mutta hallituspoliitikot olivat voimansa tunnossa ja sanelivat ehtojaan ehtojaan eurooppalaisen talouskriisin hoidolle. Nyt Suomi on pudonnut Euroopan unionin tark- ON esillä länsinaapurin Ruotsin apu. Tällä kertaa Ruotsin entinen valtiovarainministeri Anders Borg laatii kevääseen mennessä raportin Suomen talouspolitiikan lähivuosien linjauksista. Borg ilmoittautui tehtävään vapaaehtoisesti ja ilmaiseksi. Puheet on pidetty. Niitä ei tarvitse Ruotsista kysellä. ?Oikea. Se koskee hallituksen talouspolitiikkaa ja Suomen talouden kehitystä. Aiheessa ei ole ihmettelemistä. Välikysymyksiä on silti tehty ahkerasti, sillä siten on voitu nostaa tärkeitä asioita keskusteluun. Nyt välikysymys on myös perimmäisessä tarkoituksessaan. (Suomenmaan Verkkoapila 16.10.). Ja jos on oikea oppositio, on sitten varmaan vääräkin oppositio. Soini puhuu politiikkaa, mutta ilmaus on osuva. Tilannekuva on kaikilla selvillä. Tarvitaan tekoja. Ainakin keskustalla on selvät nuotit siitä, miten Suomi nostetaan uudestaan kasvun tielle. Keskustan pää-äänenkannattaja Päätoimittaja Juha Määttä Pääkirjoitukset Toimittajalta Hallitusta ammutaan nyt järeällä kanuunalla P erussuomalaisten ja keskustan yhteinen välikysymys on kova paikka Alexander Stubbin (kok.) ja Antti Rinteen (sd.) hallitukselle. Ja mielipidetiedustelut kertovat, että myös kansalaiset haluavat vaihtaa pääministerin ja sitä tietä myös koko hallituksen. Välikysymyksen aihekin on ankarin mahdollinen. Talouspolitiikka on hallituksen tärkein työmaa. ja ?väärä. Tämä olisi vain muutamaa kuukautta aiemmin kuin normaaliaikaiset vaalit, jotka tulisivat huhtikuun 19. päivänä. Mutta muutamasta kuukaudestakin olisi hyötyä Suomelle ja suomalaisille. On käytävä töihin. Ne ovat suunnilleen yhtä syyllisiä maan asioiden huonoon tilaan kuin nykyisetkin hallituspuolueet. Tätä vastuuta ei pyyhitä pois niin helposti kuin Apua Ruotsista vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki äskettäin tokaisi: ?Irvileukana voisi sanoa, että kolme vuotta vasemmisto onnistui pitämään kolme A:ta, mutta Stubbilla meni kolme kuukautta sen yhden pudottamiseen.? Hallitusvastuussa olo merkitsee Suomen kaltaisessa maassa ainaisia kompromisseja. Yleinen käsitys on, että hallituksessa voi silti vaikuttaa myös omien tavoitteiden puolesta. edellyttäen tietysti, että oppositiorintama on täysilukuinen. Nyt sovittu välikysymys onkin kovan luokan ase, järeä kanuuna. Vaikka vasemmistoliitto ja vihreät ovat myös nyt oppositiopuolueita, ne eivät pääse eroon pitkään kestäneestä hallitusvastuustaan. Se voi kaataa hallituksen. Hallitusrintaman enemmistö on melkein pienin mahdollinen, suorastaan olematon. Vain yhden oljenkorren pääministeri keksi: pyydetään apua Ruotsista. Liekö pohtinut, kuten Ruotsi Suomen talvisodan aikana: Finlands sak är vår. Ruotsin ja Suomen satavuotiseen yhteiseen historiaan, ja sen jälkeisiin vuosisatoihin ja vuosikymmeniin, viitaten länsinaapuri on auttanut meitä eri vaiheissa merkittävästi. Myös Suomen ja suomalaisten panos Ruotsissa on auttanut Ruotsia ja sen taloutta. ?Jos hallitus kaatuisi välikysymykseen, vaalit järjestettäisiin tammi- tai helmikuussa.? Kuva: Jari Laukkanen Kuluvan vaalikauden aikana hallituksen talouspolitiikassa on suunnilleen kaikki mennyt päin mäntyä. kailuluokalle. Luottoluokituksen lasku oli epäilemättä viimeinen pisara hallituksen syytetaakassa . Työttömyys kasvaa kovaa vauhtia. Siksi hallitus voi kompastua, vaikka sen rivit asiallisesti ottaen pitäisivätkin. Kriiseissä lähinaapurit ovat usein valinneet erilaiset selviytymistiet. Näitä Suomen ja Ruotsin erilaisia selviytymisteitä on kerrattu tiheään Borgin ilmoitettua talousavustaan. RUOTSIN ja Suomen kohtalonyhteys konkretisoitui viime viikolla, kun tutustuin Krigsarkivetissa 1930-luvun lopussa ja talvisodan aikana Helsingissä toimineen Ruotsin sotilasasiamiehen, eversti Curt Kempffin arkistoon. Suomi ja Ruotsi olivat toisen maailmansodan sytyttyä ja Stalinin uhatessa naapurimaita samassa veneessä. Oikea oppositio tarkoittaa tietysti perussuomalaisia ja keskustaa. Mutta kuluvan vaalikauden aikana hallituksen taloudenhoidossa on suunnilleen kaikki mennyt päin mäntyä. Tulokset kertovat korutonta kieltään: Valtio velkaantuu miljarditolkulla lisää joka vuosi. Suomen luottoluokitus on laskenut. Kun sinipunahallitus aloitti työnsä kolme ja puoli vuotta sitten, Suomen asema oli vahva, vaikka talouden taivaalla olikin ongelmia
Ne olivat kipeitä ratkaisuja, mutta suuressa kokonaisuudessa vähäisempiä asioita. Tärkeämpää oli se, mihin suuntaan Suomi halusi suuntautua . Stubbin vakuuttelu, että Rinne saa olla eri mieltä eikä se haittaa ollenkaan, on nykytilanteessa epäuskottavaa sanahelinää.? Satakunnan Kansa: ?Maantieteellisestä läheisyydestään huolimatta Suomen ja Ruotsin taloudet ovat rakenteiltaan hyvin erilaiset eikä niitä voida tarkastella yksi yhteen -periaatteella. Näillä euroalueeseen kuulumattoman Ruotsin talous, mutta valitettavasti myös sosiaaliset erot, ovat kasvaneet. Valtiovarainministeri Antti Rinne suhtautuu kriittisesti siihen, että Suomen ongelmia lähdetään peilaamaan ja ratkomaan Ruotsin mallilla. Valtiovarainministerin ja pääministerin jatkuva eritahtisuus hämärtää hallituksen linjaa. Tuli tunne, että minut on heitetty ajassa useita vuosikymmeniä taaksepäin. Tilanne ei ollut juuri sen ruusuisempi muissakaan Neuvostoliiton kaupungeissa, joissa vierailin eri matkoilla. Näin varmasti oli. Neuvostoliiton vaikutus Suomen poliittiseen ilmapiiriin oli ollut sodan jälkeen vahva aina 1980-luvun loppuun asti. Siitä ei ollut kysymys, vaikka irvileukojen mielestä Suomen nykyisen hallituksen jokainen ministeri tarvitsisi holhoojan, jotta maa välttyisi enemmältä vahingolta.?. Minä olin yksi heistä. Muut lehdet LEHDET OVAT aprikoineet pääministeri Alexander Stubbin ruotsalaiselta puoluetoveriltaan Anders Borgilta tilaamaa talousselvitystä. Ilkka: ?Jos Borg tukeutuu selvityksessään omiin tekemisiinsä, häneltä voidaan odottaa ehdotusta ansioverojen alentamisesta ja erilaisten tukien leikkaamisesta. Muussa tapauksessa yksi vaalikausi hukataan tilanteessa, jossa siihen ei olisi varaa.? Ilta-Sanomat: ?Borgin edustama Ruotsin kokoomus koki viime kuun vaaleissa rökäletappion, ja kahdeksan vuotta valtiovarainministerinä toiminut Borg päät- ti luopua politiikasta. Irtautuminen YYA-sopimuksesta, Neuvostoliiton avautuminen ja kommunismin romahtaminen vapauttivat suomalaiset ajattelemaan asioita uudesta näkökulmasta. Ne suomalaiset, jotka ehtivät vierailla entisessä Neuvostoliitossa, näkivät omin silmin, että kommunismi ei kohdellut kansalaisia hyvin eikä tasapuolisesti. Rakennukset, tiet ja ajoneuvot olivat ränsistyneessä kunnossa. Iso ero syntyy pelkästään jo siitä, että Suomi on mukana yhteisvaluutassa, Ruotsi taas ei. Vaikka selvitystyöstä saa ja pitää noukkia parhaat palat kuin rusinat pullasta, ei vielä tärkeämpää asiaa saa unohtaa. Niiden vaikutukset näkyvät ja tuntuvat suomalaisten arjessa myös tänä päivänä. Kieltolain kumoamista en ollut todistamassa, mutta historian kirjoista olen lukenut, että vain 44,4 prosenttia äänioikeutetuista kansalaisista otti osaa vaaliin. Ei vaikka meille naapurimaan virallisille edustajille näytettiin usein vain suuren maan parhaita puolia. Neuvostoliittolaiset, joiden kanssa keskustelin, eivät peitelleet maansa ongelmia. He tunnustivat vallitsevan tilanteen. Varsinainen vaalipäivä oli 20 vuotta ja yksi päivä sitten. Oman ja lukijoiden muistin virkistämiseksi tässä lehdessä on kaksi juttua, joissa muistellaan ansiokkaasti kahden vuosikymmenen takaisia tapahtumia ja sen seurauksia. Esko Ahon hallituksen silloinen ulkoministeri Heikki Haavisto kertoo muun muassa, kuinka hänestä tuli Suomen EU-jäsensopimuksen takuumies. Keskustan silloinen puoluesihteeri Pekka Perttula puolestaan kuvaa, kuinka hankala asia EU-jäsenyyden hakeminen oli keskustalle. Kuva: Suomenmaan arkisto maan aikaan. Ensi keväänä on maahan saatava sellainen luja hallitus, joka kykenee ja uskaltaa tehdä linjakkaita, vaikkakin samalla kipeitä päätöksiä syvälle menevistä rakenneuudistuksista. Yli 70 prosenttia äänestäjistä oli kieltolain kumoamisen kannalla. EU-jäsenäänestyksen vaiheista minulla on säilynyt jonkinlainen muistikuva. Niin uskoin minäkin. Päätöstäni helpotti myös se, että Ruotsi ja Itävalta olivat hakemassa jäsenyyttä sa- Juha Määttä EU-jäsenyyden puolesta äänesti 1 620 726 suomalaista. ?Laman runtelemassa Suomessa uskottiin EU:n tuovan taloudellista turvaa, vakautta ja kasvua.. He olivat kasvaneet ja tottuneet siihen. EU-jäsenyyden puolesta äänesti 1 620 726 suomalaista. Maan tila ei ollut niin auvoinen kuin kommunistit ja heidän tukijansa antoivat ymmärtää. Muistan itse järkyttyneeni, kun saavuin ensimmäisen kerran bussilla Viipu- riin 1980-luvun puolivälin jälkipuolella. Tässä sitoutumattomien maiden joukossa oli hyvä mennä mukaan uuteen yhteisöön. Muistan toki viljelijöiden huolen omasta tulevaisuudestaan ja puheet maatalouden alasajosta sekä luopumisen itsenäisestä päätösvallasta. itään vai länteen. EU-JÄSENYYTTÄ koskevissa arvioissa on todettu, että Neuvostoliitossa vuonna 1991 tehty vallankaappausyritys oli Suomen kannalta käänteentekevä tapahtuma. Itänaapurin epävakaat olosuhteet pakot- tivat maan johdon ja kansalaiset kallistumaan EU:n suuntaan. EU-jäsenyysprosessi jakoi keskustan tunnetusti kahteen leiriin. VAIKKA monet keskustan kannattajat kipuilivat EU-päätöksen kanssa, minulle henkilökohtaisesti päätös äänestää EU-jäsenyyden puolesta oli helppo. Syitä oli kolme: EU-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa ja liittäisi Suomen taloudellisesti ja henkisesti osaksi läntistä Eurooppaa. Laman runtelemassa Suomessa uskottiin EU:n tuovan taloudellista turvaa, vakautta ja kasvua. Tällä Suomen ystäväksi luonnehditulla täysinpalvelleella poliitikolla oli yhtäkkiä aikaa vaikka mihin. Suomessa oli ehditty luulla, että Stubb halusi SDP:n puheenjohtajalle, valtiovarainministeri Antti Rinteelle ruotsalaisen päällystakin. 17.10.2014 www.suomenmaa.fi Puheenvuoro Äänestin kyllä SUOMESSA on järjestetty historian saatossa kaksi neuvoa-antavaa kansanäänestystä: alkoholin kieltolaista vuonna 1931 ja EUjäsenyyden hakemisesta vuonna 1994. Molemmat ovat olleet aikanaan isoja ja merkittäviä äänestyksiä
Tilastokeskuksen vaalitilastossa parasta ovat nimenomaan vertailutiedot aiempiin vaaleihin, Jääskeläinen sanoo. Hänen mukaansa myös oikeusministeriö käyttää jatkuvasti Tilastokeskuksen tuottamia tietoja muun muassa lainvalmistelun pohja-aineistona. . Kuva:: Petra Pöyliö perusedellytys demokraattisen päätöksenteon kannalta. . Suosittuja ovat myös asuntojen hintoja sekä työllisyyttä ja työttömyyttä koskevat tilastot. Säästötoimien vuoksi lakkautus tai supistaminen uhkaa noin kolmeakymmentä tilastoa. Vajaan 60 miljoonan euron budjetista on nipistettävä neljä miljoonaa euroa. Vaalitilastoinnin lisäksi lopettaminen tai supistaminen uhkaa noin kolmeakymmentä muutakin tilastoa. Tilastotarjontaan kajoaminen on äärimmäinen säästökeino, mutta nyt siihen joudutaan turvautumaan, pahoittelee tilastotuotannon ylijohtaja Timo Koskimäki. . Lisäksi niistä voi kuka tahansa asiasta kiinnostunut tarkastella vaalitulosta ja äänestyskäyttäytymistä. Grönlund ei tiedä yhtään sivistysvaltiota, jossa vaalitilastoja ei kerättäisi. Eihän vaalitilastointia kerta kaikkiaan voi lopettaa, hän puuskahtaa. Grönlundin mukaan tilastot ovat politiikan tutkijoiden ja opiskelijoiden käytössä viikoittain. Kaikki kunnat eivät edes toimita tietojaan sinne. . Lisäksi esimerkiksi tutkijat ottavat sivustoilta aineistoa itselleen kertavisiitillä, Koskimäki tarkentaa. LAKKAUTTAMISUHKA on saanut takajaloilleen niin poliitikot kuin vaalitutkijatkin. Kuva ei tosin ole ihan tyhjentävä, sillä vaalitilastojen tiedot leviävät muutakin kautta kuin omilta sivustoiltamme. Lakkautettavat tilastot ovat neljän miljoonan säästötarpeestamme selvästi alle miljoonan. Yli kolme miljoonaa yritämme säästää toimintoja tehostamalla ja muun muassa kehittämistyötä supistamalla, hän kertoo. VAALITILASTOT päätyivät Koskimäen mukaan lakkautuslistalle kahdesta syystä. Heidän aikasarjansa ei ole kuin noin kymmenen vuotta vanha eikä heillä ole läheskään yhtä kattavaa seurantaa esimerkiksi ehdokkaiden saamista äänistä, ei myöskään tausta-aineistoja. SAMAA mieltä ollaan myös oikeusministeriössä. Vaalijohtaja Arto Jääskeläisen mielestä ministeriön keräämät tiedot eivät voi missään nimessä korvata Tilastokeskuksen tuottamia tilastoja. Oikeusministeriön vaalit.fi-sivustolle tallettamat tiedot ovat hänen mukaan varsin vaatimattomia, numeraalisia taulukoita, joita on kerätty vasta vuodesta 2003 lähtien. Tilastoihin sisältyvät tiedot vaalien tuloksista, äänioikeutetuista, äänestämisestä, ehdokkaista ja valituista. Vaalitilastojen lisäksi joukossa on muun muassa erilaisia oikeus-, kauppa- ja maataloustilastoja. Tilastotuotannon ylijohtaja Timo Koskimäen mukaan noin 80 prosenttia Tilastokeskuksen tilastotuotannosta perustuu EU:n tilastointisäädökseen. Ikävä kyllä sellaiset tilastot, joilla on ainoastaan kansallista käyttöä, ovat yliedustettuina listalla. Noin 80 prosenttia Tilastokeskuksen tilastotuotannosta perustuu EU:n tilastointisäädökseen. Kuva: Jari Laukkanen. Kannanottoja tuli runsaat sata. Lopullisesti säästöistä päätetään, kun ensi vuoden budjetti ratkeaa. Tilastokeskus tekee tulossopimuksen valtiovarainministeriön kanssa, minkä jälkeen budjetti menee eduskunnan käsittelyyn. Vaalijohtaja Jääskeläinen lähettää valtiovarainministeriöön terveisiä, että rahat välttämättömien tilastojen hoitamiseksi täytyy löytää. Professori Grönlund puolestaan epäilee, että vaalitilastoihin koskevan lakkautusuhan taustalla olisi jonkinlaista poliittista peliä. Tilastotuotannon ylijohtaja Koskimäki ei tätä myönnä. . Vaalit ovat demokratian kulmakivi, ja vaaleista kerättävä tieto ja tilastointi palvelevat demokratiaa, keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen toteaa. MYÖS Suomen johtavia vaalitutkijoita edustava Kansallinen vaalitutkimuskonsortio on jättänyt vetoomuksen vaalitilastoinnin jatkamiseksi. Konsortion johtoryhmän puheenjohtaja, Åbo Akademin valtio-opin professori Kimmo Grönlund pitää lakkautusuhkaa käsittämättömänä. . Merkittävin oli se, että vaaleista tuotetaan Tilastokeskuksen mielestä kohtalaisen paljon muutakin tietoa. Oikeusministeriö ylläpitää vaalit.fi-sivustoa, josta Tilastokeskuksen tuottamat tiedot ovat vain yksi osa. Toisen syy mahdolliselle lakkauttamiselle on vaalitilastojen kohtuullisen vähäinen käyttö. Käyttäjiä on Koskimäen mukaan muutamia satoja vuodessa, kun suosituimpien tilastojen käyttäjämäärät lasketaan sadoissa tuhansissa. . Tämä oli yksi määräävä periaate, kun supistamislistasta päätettiin. EU:n vaatimista tilastoista ei voida luopua. . Eduskuntaryhmien puheenjohtajat vetoavat yhdessä Tilastokeskukseen, jotta se peruisi säästötoimet. Puheenjohtajien mukaan huolella valmistellut tilastotiedot antavat monipuolisen kuvan vaaleista ja vaalien tuloksista. Ryhmät painottavat, että riittävä ja puolueeton tiedonkeruu on Tilastokeskus on kerännyt vaalitilastojaan ensimmäisistä eduskuntavaaleista lähtien. Jos halutaan muuttaa jotain, ensimmäinen kysymys kuuluu, miten asia on tähän asti mennyt. TILASTOKESKUS keräsi maanantaihin saakka tiedonkäyttäjiltä palautetta suunnitelluista säästötoimista. Niiden lakkauttaminen olisi kolaus Suomen maineelle avoimena länsimaisena demokratiana, hän näkee. Oikeusministeriön ylläpitämät tilastot eivät Grönlundin mukaan aja lainkaan samaa asiaa. . 4 17.10.2014 Lopetus väijyy vaalitilastoja Tutkijat, poliitikot ja oikeusministeriö vetoavat tilastoinnin jatkamiseksi ANNUKKA KANTOLA SUOMENMAA ENSI keväänä käytävistä eduskuntavaaleista ei ehkä tallennu tutkijoiden, tavallisten kansalaisten ja jälkipolvien käyttöön yhtä tarkkoja tilastotietoja kuin aiemmista. Ensimmäistä vaaleista asti kerätyt aikasarjat uhkaavat päättyä, kun Tilastokeskus harkitsee lopettavansa vaalitilastoinnin kokonaan. Tilastoja ei tuotettaisi enää myöskään presidentin-, kunnallis- ja eurovaaleista. Lakkauttamisuhan taustalla ovat Tilastokeskukseen kohdistuvat säästövaatimukset. Ei tässä taktikointia ole sillä tavalla, en tunnusta. EU:n vaatimia tilastoja ei voi lopettaa TILASTOKESKUKSELLA on tuotannossa nykyisin noin kaksisataa erilaista tilastoa. Ylivoimaisesti käytetyin niistä on kuluttajahintaindeksi, jolla on vuosittain yli 100 000 käyttäjää
Olkoon vaikka miten viisas, mutta hävisi juuri vaalitkin. Pientä lohtua tuo se, ettei Borg ole vailla rahaa (vrt Himas-tutkimus). Mutta ihan aikuisten oikeasti, eikö meillä ole näitä talousviisaita omasta takaa vaikka kuinka paljon? Vai onko tässä menossa supersalainen hanke Suomen siirtämiseksi kruunuun? Pirjo Kontio lainat Meillä on ollut kuusi laihaa vuotta, ja edessä on todennäköisesti kolme tai neljä laihaa vuotta lisää. Kone ei kertakaikkiaan toi- mi, jyrisi keskustan Mauri Pekkarinen. . Haemme eväitä, miten yhteiskunta voi lisätä kasvua ja työpaikkoja, puheenjohtaja Juha Sipilä avasi päivän tarkoitusta. Keskustajohtajan listalla oli kolme kohtaa: menokuri, rakenteelliset uudistukset ja työllisyyden ja kasvun edistäminen. Sipilä halusi tietää, onko hallitukselta tulossa uusia, konkreettisia toimia. PÄÄMINISTERIÄ kyselytunnilla sijaistaneen Antti Rinteen mielestä on jo tehty paljon. Valtiovarainministeriössä on laskettu, että jo päätetyt hankkeet esimerkiksi tie- ja raideliikenteeseen toisivat vuodessa lisää 2 000 . Pienimpiä palkkoja on pystytty siellä nostamaan vasta viime aikoina. Rinne näkee kasvun paikkoja pienille ja keskisuurille yrityksille, jotka osaavat verkostoitua ja löytävät jalansijaa muualtakin kuin EU-alueelta. apollon tietäjät He tekevät sen itse STUPUKKA se meni ja kutsui Ruotsin ex-valtiovarainministeri Anders Borgin tekemään selvitystä, mitä Suomessa tarttis tehdä, että hyvin voisimme kuten länsinaapurissa. Kokeneet politiikan konnat jo hierovat käsiään. Hallitus kun on tekemässä sen ihan itse eli pilaamassa loputkin menestymisensä mahdollisuudet. Kultamunia hautova ruåttalainen isoveli on melkein viimeisin taho, mistä neuvoja odotetaan. Jos valtio luopunut pitkälti finanssiomistuksistaan ja sijoittanut kasvuyrityksiin, olisi syntynyt uusia työpaikkoja. Työn tarjontaa lisääviä päätöksiä pitää tehdä, Sipilä kannusti hallitusta. Valtiovarainministeri Rinteen mielestä Saksan virheisiin eli kahden kerroksen työmarkkinoihin ei pidä sortua. Teiltä tulee menojen lisäyksiä, ei säästöjä, Sasi tylytti. Sipilä korjasi Sasia: . 3 000 työpaikkaa. Lisää tarvittaisiin: vuosien 2008?2012 aikana on kadonnut 84 000 työpaikkaa. Itse Rinne ei kokoukseen päässyt, kun jäi jumiin Brysseliin lentokonevian takia. Paikalla ei ollut myöskään perussuomalaisten Timo Soini, joka jo valmistautui hallituksen kaatoon talousvälikysymyksen voimalla. . Hän ja kokoomus ehtivät jo julistaa, että kaikki tärkeät päätökset on tehty, joten kokoomus voi rauhassa lähteä vaalikampanjaan. 5 17.10.2014 Perussuomalaisilta ja keskustalta välikysymys taloudesta PERUSSUOMALAISTEN ja keskustan eduskuntaryhmät ovat sopineet hallituksen talouspolitiikkaa ja Suomen talouden kehitystä koskevasta välikysymyksestä. Syksyn kolmas välikysymys jätetään ja esitellään tiedotusvälineille perjantaina. Välikysymyksessä ei ole tällä kertaa mukana muita oppositioryhmiä, vaan perussuomalaiset ja keskusta ovat neuvotelleet siitä keskenään. Syksyn aiemmat välikysymykset ovat koskeneet poliisin resursseja ja pienituloisten asemaa. Keskustalla työpäivä: Rinne tulee, jos kalenteri sallii PIRJO KONTIO SUOMENMAA KESKUSTA JÄRJESTÄÄ marraskuun alussa Helsingissä työpäivän. Uusia työpaikkoja syntyi tuona aikana vain 12 000. ENSI TALVEN työllisyydestä oli huolissaan keskustan Timo Kalli. Osmo Soininvaaran (vihr.) mielestä Vartiaista on siteerattu aivan onnettomasti ja asiat ovat kääntyneet päälaelleen. KOKOOMUKSEN Kimmo Sasi pää- si napauttamaan Sipilälle, ettei keskusta ole yhtään helpottanut luottoluokituksen laskupaineita. . Siihen pääministeri on käyttänyt eduskunnan puhujakorokettakin. Päivi Lipponen (sd.) Demokraatissa Niinistö oli vahvasti sitä mieltä, että vapaaehtoisuus riitä pelastamaan soita. Haemme lisää eväitä laajalle yhteiskuntasopimukselle. Teemme kaikkemme, mitä Suomessa voidaan tehdä, Rinne lupasi. EDUSKUNNAN kyselytunnilla torstaina paikalla olleen Soinin mielestä hallituksen kaikki toimet ovat ?valuneet viemäristä alas?. Talousselvityksen tilaaminen Ruotsin ex-valtiovarainministeriltä oli Soinin mielestä tarpeetonta. Oletteko valmiit siihen, että keskeiset työmarkkinajärjestöt ja valtiovalta kokoontuisivat yhdessä saman pöydän ääreen miettimään yhdessä, mitä pitäisi tehdä tässä ja nyt, Pekkarinen kysyi Rinteeltä. RINTEEN MIELESTÄ keskiviikon Talousneuvostossa jo oli yritystä tuohon suuntaan. Ministeri Sanni Grahn-Laasosen mukaan nyt on hyvä hetki selvittää vapaaehtoisuutta. Johanna Juupaluoma Aamulehdessä Juha Sipilä, MIrja Vehkaperä ja Aila Paloniemi tutkivat välikysymystekstiä torstaina eduskunnassa. Kuva: Jari Laukkanen Suomen ja Neuvostoliiton ystävyys syveni syksyllä 1944 niin nopeasti, että jo lokakuussa maahan perustettiin Suomi-Neuvostoliitto-seura vaalimaan hyviä suhteita. Heikki Vento Suomen Kuvalehdessä. Näinkö jatketaan huhtikuun vaaleihin ja vaalien jälkeiseen kesään asti. Pekkarinen ihmetteli hallituksen toimintaa. Keskustan konkariedustaja ennusti, että tällä menolla ehtii tapahtua ?aika paljon ikävää?. . Johtopäätökset tehdään tietysti itse omista lähtökohdista. Elina Herrala Turun Sanomissa Tarvittiin Suomen pudotus kolmen A:n sarjasta Standard&Poor`sin luokituksessa ennen kuin pääministeri Alexander Stubb tokeni vaalihuumastaan. Kaikki keskustan budjettivaihtoehdot olisivat johtaneet pienempään velkaantumiseen kuin hallituksen esitykset, keskustan puheenjohtaja korosti. SIPILÄN MIELESTÄ joissakin asioissa olisi kannattanut tehdä kuin Ruotsi on tehnyt. Hän kaipasi laajaa yhteiskuntasopimusta työpaikkakadon pysäyttämiseksi. . Valtiovarainministeri Antti Rinnekin (sd.) tulee paikalle jos kalenterissa on tilaa, selvisi torstaina eduskunnan kyselytunnilla. . Tarvitsemme yhteisen suomalaisen strategian, koska maidän pitää pelastaa suomalainen hyvinvointiyhteiskunta. Alexander Stubb (kok.) Ilta-Sanomissa Stubb hankki Ruotsista mieluisamman valtiovarainministerin. Nimimerkki Puttonen Iltalehdessä Suomen talouskasvun varmistamiseksi on hyvä kuunnella eri näkökulmia. Ja vielä hullummaksi homma menee, kun selvityksen laatimiseen osallistuu Juhana Vartiainen, joka vertasi työttömiä rik- kakasveihin. Rinne kiiruhti pitämään Vartiaisen puheita harkitsemattomina ja epäasiallisina
Monien mielestä uskontoa ja politiikkaa ei pidä tässäkään kysymyksessä sekoittaa. vastanneista valtaosa kannatti Palestiinan tunnustamiseen tähtäävää aloitetta. Tässä ristipaineessa Suomen on valittava linjansa. Virallisesti Suomi ei vie asiaa eteenpäin, mutta taustalla aiheesta keskustellaan jatkuvasti myös muiden valtioiden, erityisesti pohjoismaiden kanssa, kuten ulkoministeri Tuomioja on korostanut. Keskustelu saattaa vielä kuumentua, mutta suurta muutosta ei ole näköpiirissä. RUOTSIN uuden hallituksen päätös tunnustaa Palestiinan valtio lisää eittämättä Suomen ja muiden EU-maiden paineita pohtia uudelleen kantojaan Lähi-Idän kriisiin. Palestiinan on tunnustanut noin 130 valtiota. Ruotsin lisäksi EU:n 28:sta jäsenmaasta Palestiinan on tunnustanut vain kahdeksan, nekin ennen unioniin liittymistään. Palestiinaa tukevat kannat ovat kuitenkin Euroopassa kasvussa. Ylen mukaan esimerkiksi Ranskassa suhtaudutaan asiaan aiempaa myönteisemmin. Maanantaina uutisoitiin, että Britannian parlamentin alahuoneen jäsenille tehtyyn kyselyyn SAMULI VÄNTTILÄ. 6 17.10.2014 uutisanalyysi Ruotsin uusi hallitus kirjasi hallitusohjelmaansa Palestiinan valtion tunnustamisen. Katoliseen kirkkoon kuuluva Soini on myöntänyt uskonnon vaikuttavan hä- nen Israel-myönteisyyteensä. Saman on tulkittu näkyvän myös kristillisdemokraattien näkemyksissä. Sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) ja kansanedustaja Peter Östman (kd.) ovat asettuneet jyrkästi vastustamaan Palestiinan tunnustamista. Kaikkia vakaumuksellisia kristittyjä ei kuitenkaan voi suoraan liittää Israelin tukijoihin. Suomi etenee asiassa maltillisemmin, odottaen Israelin ja Palestiinan välille rauhaa. Kuva: Mahmud Hams/AFP Photo/Lehtikuva Palestiina-keskustelu kulkee perinteisiä linjoja PALESTIINAN valtion tunnustamisesta ei luultavasti tule Suomessa merkittävää kysymystä seuraavaa hallitusohjelmaa sorvattaessa, vaikka aihe onkin ollut viime aikoina näkyvästi pinnalla. Viime viikolla sosiaalidemokraattien, vihreiden, vasemmistoliiton ja vasenryhmän eduskuntaryhmien johtajat sanoivat kannattavansa Palestiinan tunnustamista. Heidän mielestään asia pitäisi kirjata seuraavaan hallitusohjelmaan. Merkille pantavaa on kuitenkin se, että kokoomuksen, perussuomalaisten, keskustan, ruotsalaisen kansanpuolueen, kristillisdemokraattien sekä Muutos 2011-ryhmän ryhmänjohtajat sanoivat Palestiinan tunnustamiselle ei. Kielteisen kannan edustajilla on sekä istuvassa eduskunnassa että viimeaikaisissa gallupeissa selvä enemmistö. RYHMÄJOHTAJIEN mielipiteiden jakautuminen noudattaa varsin perinteistä linjaa. Vihervasemmistolaiset puolueet kannattavat Palestiinan valtion tunnustamista ja keskustaoikeistolaiset puolueet suhtautuvat siihen maltillisen kielteisesti. Jakolinja on näkynyt myös viime aikaisessa julkisessa keskustelussa. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Alexander Stubb (kok.) ovat ilmaisseet, ettei Suomi seuraa Ruotsia Palestiinan valtion tunnustamisessa. Molemmat odottavat ensin Israelin ja Palestiinan välistä rauhaa. Keskusta on samoilla linjoilla. Puolueen puheenjohtaja Juha Sipilä sanoi torstaina Suomenmaalle, että keskusta kannattaa Palestiinan ja Israelin suhteissa kahden valtion periaatetta, mutta edellyttää asiassa osapuolten välistä sopimusta. Sipilä ei myöskään usko, että Palestiinan tunnustaminen nousee keskeiseksi kiistakysymykseksi seuraavissa hallitusneuvotteluissa. NÄKYVIÄ vaatimuksia Palestiinan itsenäisyyden tunnustamisesta on kuulunut pääasiassa demareilta ja vasemmistoliitosta. Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) ja presidentti Tarja Halonen ovat asettuneet Palestiinan valtion tunnustamisen kannalle. Molempien näkemykset ovat ennalta tuttuja. Tuomioja on aikaisemminkin julkisuudessa puoltanut Palestiinan itsenäisyyttä ja kohauttanut muutamaan otteeseen Israelia kritisoivilla kommenteillaan. Halonen on korostanut Palestiinan oikeutta omaan valtioon YK:n yleiskokouksessa. Vasemmistoliitosta tunnustamista ovat vaatineet muun muassa puolueen puheenjohtaja Paavo Arhinmäki ja kansanedustaja Silvia Modig. Mielenkiintoista on, että sekä Palestiinan valtion tunnustamisen puolustajat että vastustajat perustelevat kantaansa rauhanprosessin edistämisellä. KESKEINEN osa aiheeseen liittyvässä keskustelussa ovat erilaiset Israelin ystävyysjärjestöt, joille Israelin puolustaminen on erityisen tärkeä asia. Ystävyysjärjestöjen jäsenet ovat usein vakaumuksellisia kristittyjä. Poliitikoista näkyvimpiä suomalaisia Israelin politiikan puolustajia ovat entinen europarlamentaarikko Hannu Takkula (kesk.) ja perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini. Soini vastustaa Palestiinan tunnustamista, eikä hän ole perussuomalaisista ainoa
Joka neljäs pitää sen suoriutumista tehtävässään vaihtoehtojen esittämisessä hallituksen politiikalle vähintään melko hyvänä. Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön linjaukset ovat olleet täysin toisistaan poikkeavia. Kalmari korostaa, että korvaamattomia elinympäristöjä on suojeltava. Hän huomauttaa kuitenkin, että Suomessa on jo nyt tiukasti suojeltua pinta-alaa enemmän kuin missään muussa Euroopan maassa. KANSANEDUSTAJA, entinen ympäristöministeri Paula Lehtomä- Anne Kalmarin mielestä soiden suojelu onnistuu parhaiten vapaaehtoispohjalta. Tämä on lukion opiskelijoiden oikeusturvan kannalta ongelmallista.. On ainakin huolehdittava siitä, ettei pitkää valmistelua heitetä hukkaan, Lehtomäki toteaa. Hän muistuttaa vielä, että hallitusohjelman tavoitteisiin on kirjattu soidensuojeluohjelman edistäminen. . Keskustan viisari värähtää toiseen suuntaan kuin kokoomuksen ja SDP:n, Nurmela kuvaa. PÄÄMINISTERI Alexander Stubbin (kok.) neljän puolueen, kokoomuksen, SDP:n, RKP:n ja kristillisdemokraattien hallitus saa puoluebarometrissa huonoimman arvosanan sitten 1990-luvun alun Keskustan viisari värähtää toiseen suuntaan kuin kokoomuksen ja SDP:n. lamavuosien Esko Ahon (kesk.) hallituksen. Väitän, ettei se ole ollut eduskunnan enemmistön tahdon mukaista. Kansanedustaja odottaa vastaavia päätöksiä myös Naturan suhteen sekä siinä, miten uusiutuvaa energiaa kohdellaan Euroopan Unionissa. . Puolueiden kannattajista ainoastaan kokoomuslaisten enemmistö antaa hallitukselle tunnustusta. Useampi kuin kaksi kolmesta on asiasta toista mieltä. Tutkimusta on tehty vuodesta 1991. Vain joka viides suomalainen ajattelee hallituksen onnistuneen tehtävissään vähintään melko hyvin. Arvokkaat kohteet on saatava suojelun piiriin, hän sanoo. Toisaalta Lehtomäki korostaa, että taas vähemmän arvokkaiden soiden hyötykäyttöä on edistettävä. . Suomessa on valtavasti suoluontoa, josta vain pieni osuus on turvetuotannossa. Se on siellä selkeä päämäärä. Keskustalla tuulta purjeissa myös puoluebarometrissä OLLI KEMPPAINEN/STT HELSINKI EDUSKUNTAVAALIEN lähestyessä Juha Sipilän johtama keskusta surffaa kasvavan myönteisen suhtautumisen aallonharjalla. TNS Gallupin tekemässä puoluebarometrissa liki puolet suomalaisista eli 47 prosenttia suhtautuu keskustaan erittäin tai melko myönteisesti. Päähallituspuolueet kokoomus ja SDP ovat taas taantuneet viime kevään tasalukemista ja saavat suosiota enää reilulta kolmannekselta suomalaisista. Kevään puoluebarometrissa kolmikkoon suhtautui myönteisesti noin 40 prosenttia vastanneista, mutta kun keskusta veti syys-lokakuun vaihteessa tehdyssä kyselyssä viisi prosenttiyksikköä suosiota lisää, kokoomus ja SDP painuivat saman verran alas. Neljäs suuri puolue perussuomalaiset mataa myönteisyyssuhtautumisessa jopa vihreiden ja vasemmistoliitonkin takana. PERUSSUOMALAISET jakaa suo- malaisten mielipiteitä jyrkästi, sillä 61 prosenttia suhtautuu puolueeseen erittäin tai melko kielteisesti. Kuva: Jari Laukkanen Paloniemi: Ministeri Kiuru käveli tulevan hallituksen yli OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERI Krista Kiuru käveli seuraavan hallituksen yli nimittämällä uuden ylioppilastutkintolautakunnan jo nyt vuosiksi 2016-2018. Se on onnistunut kaikkien, myös luonnonsuojelujärjestöjen mielestä, Kalmari toteaa. . Pelkään, että tutkinnon yhteys lukion opetussuunnitelman perusteisiin heikkenee tai katkeaa, Paloniemi sanoo. Nimitetty uusi lautakunta on yliopistopainotteinen eivätkä jäsenet välttämättä tunne syvällisesti lukion opetussuunnitelman perusteita ja lukion toimintaa. . Vapaaehtoisuuteen perustuva suojelu on ehdottomasti hyvä vaihtoehto, hän sanoo. Kalmari uskoo sen lisäävän maanomistajien motivaatiota luonnonsuojeluun ylipäätään. Jo käytössä oleva metsänsuojeluohjelma Metso on hänen mukaansa tästä hyvä esimerkki. . Herää kysymys, miksi ministeri Kiuru kiirehti tekemään päätöksen tulevalle hallitukselle ja uudelle opetusministerille kuuluvasta asiasta, ihmettelee kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan jäsen Aila Paloniemi (kesk). Paloniemeä hämmästyttää sekin, että yksikään opetushallituksen virkamies ei kelvannut uuteen ylioppilastutkintolautakuntaan, vaikka asetuksen mukaan tutkintoa kehittää lautakunta yhdessä opetushallituksen kanssa. . Kuva: Jari Laukkanen Suota riittää sekä suojeluun että hyödynnettäväksi. KALMARIN mielestä oli korkea aika ottaa ympäristöasioissa järki käteen. . Samalla ministeri varmisti professori Patrik Scheininin jatkokauden puheenjohtajana ja pienensi lautakuntaa. . Soiden suojelua on tärkeää tarkastella luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta. 7 17.10.2014 Soidensuojeluohjelma jakaa mielipiteitä MERI ALARANTA-SAUKKO SUOMENMAA TUORE ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) on tarttunut töihin tyytymättä pätkäministerinä kulkemaan edeltäjänsä jalanjäljissä. Hän keskeytti loppumetreille edenneen, jo pari vuotta työn alla olleen soidensuojeluohjelman valmistelun. Grahn-Laasosen kertoman mukaan tavoitteena on nyt selvittää, voidaanko asia hoitaa vapaaehtoisesti. Entinen ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr) on suhtautunut uuteen käänteeseen varsin kriittisesti ja pitänyt Grahn-Laasosen vetoa suorastaan ennenkuulumattomana. KESKUSTASSA asiaan suhtaudutaan kahtalaisesti. Kansanedustaja, eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Anne Kalmari pitää Grahn-Laasosen kaavailuja oikeina. . Suomalaisten enemmistön eli 56 prosentin mielestä oppositio on toiminut melko huonosti tai huonosti. Tutkimukseen haastateltiin tuhatta ihmistä syys-lokakuun vaihteessa. Kuva: Jari Laukkanen ki (kesk.) pitää tärkeänä, että soiden suojelua tarkastellaan luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta. . Virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Ylioppilastutkintolautakunta puhuttaa. Toisen suuren hallituspuolueen SDP:n kannattajista hallitukseen tyytymättömiä on 60 prosenttia. HYVÄÄ arvosanaa ei saa oppositiokaan. Suota riittää sekä suojeluun että hyödynnettäväksi. Yhteistyö maanomistajien kanssa on Lehtomäen mielestä tärkeää. Paula Lehtomäki toteaa. Sillä tavalla tuskin päästään riittävän kattavaan lopputulokseen, hän arvioi. EX-MINISTERI sanoo ymmärtävänsä Ville Niinistön harmin tämän käynnistämän ja lähes loppuun saatteleman ohjelman pysäyttämisen vuoksi. . Ajatus täysin vapaehtoisuuteen perustuvasta suojelusta on hänestä kuitenkin epärealistinen. . Vihreät ovat käyttäneet viimeisissä hallituksissa suurta valtaa, etenkin ympäristöministerin osalta. Tosin keskustaa lukuun ottamatta muutkin saavat tuta inhoa yli puolelta suomalaisista. Yksikönjohtaja Sakari Nurmela TNS Gallupista pitää eroja pieninä.
Kuva: Suomenmaan arkisto HAAVISTON mukaan Suomen neuvottelutavoitteet olivat alkuvaiheessa hyvin epärealistiset. Olimme aika kauhuissamme. Meidän maataloutemme olosuhteet poikkesivat niin paljon EU:n keskeisen maiden oloista, Haavisto muistelee MTK:n tuntoja. Hän sanoo, että Suomessa maatalouspolitiikalla oli pyritty tasaamaan tuloeroja ja alueellisia eroja. Ei hyvältä näytä. Espanja oli neuvo-. Maata johtivat presidentti Mauno Koivisto ja Esko Ahon hallitus. . Siis vain hetki sen jälkeen, kun Suomesta oli tullut Euroopan unionin jäsen. Nyt 20 vuotta myöhemmin raisiolaisen Hintsan tilan 79-vuotias vanha isäntä on yhä terävässä iskussa. Mielessä kävi, että Aho haluaa MTK-johtajan panttivangiksi. . 8 17.10.2014 Venäjä-suhde on hoidettava Heikki Haavisto patistaa vahtimaan Suomen etua myös ohi EU:n PENTTI MANNINEN RAISIO ULKOMINISTERINÄ Suomen EUjäsenyysneuvotteluja käynyt Heikki Haavisto katsoo tämän päivän Suomen Venäjä-suhdetta suru silmässä. . Aho pyysi ulkoministeriksi. Miettimisaikaa oli muutama tunti. Mieli on valpas, vaikka kävely hankaloitui sairauskohtauksen myötä. TYÖURANSA valtaosan Heikki Haavisto teki talonpoikien etujärjestössä MTK:ssa, lopuksi puheenjohtajana vuosina 1975?94. Suomi haki Ruotsin perässä Euroopan yhteisöjen jäsenyyttä maaliskuussa 1992. Osansa saa myös Euroopan unioni. Jollakin tavalla pääsin vaikuttamaan. Heikki Haavisto, Antti Rantakangas ja Tapani Tölli käyvät läpi asiapapereita vuonna 1994. Ulkoministeri Paavo Väyrynen jätti kohta hallituksen ja Haavisto sai yllätyssoiton huhtikuussa. Se on Haaviston mielestä tuuliajolla: Vahva johtajuus on puuttunut Helmut Kohlin ja Francois Mitterrandin jälkeen. HEIKKI HAAVISTON keväällä 1993 alkanut ulkoministeriura katkesi aivoverenvuoteen tammikuussa 1995. Meidän pitää saada Venäjän kanssa suorat suhteet ohi EU:n. Terveiset menevät maan hallitukselle, tasavallan presidentillekin. EU:n maataloussävelessä soi ?suuri on kaunista?. JÄSENYYSNEUVOTTELUT alkoivat helmikuussa 1993. Arvioin, että jos en suostu, Aho sanoo jälkeenpäin, että sinulla ei ole puhevaltaa, koska et ottanut neuvottelijan paikkaa vastaan. Juuri sitä Haavisto joutui puntaroimaan. . Oli kuviteltu, että EU muuttaa mer- kittävästi maatalouspolitiikkaansa Suomen takia. Neuvotteluaika oli lyhyt, vain runsas vuosi
Viljelijöistä jäsenyyttä vastusti 94 prosenttia. Haaviston mukaan tuloksen ratkaisi turvallisuuden tunne ja osin lupaus halvasta ruoasta, mikä tehosi erityisesti ay-liikkeeseen. Sitä harvat ymmärsivät vielä äänestyksen aikana, että jäsenyyden myötä luovutaan myös markasta. . Eihän se reilua ollut, Haavisto sanoo. NYT Haavisto toteaa, että koko maan kannalta EU-ratkaisu oli hyvä ja välttämätön. . Hän sanoo, että EU on tuuliajolla. . Mutta ei kuitenkaan riittävän tehokkaasti, Haavisto muotoilee. Keskustaväki puntaroi aikanaan EU-jäsenyyttä Esko Ahon toimiessa puheenjohtajana ja Pekka Perttulan vaikuttaessa puoluesihteerinä. Puhujien kannanotoissa eivät puolueen etu ja oma etu aina kohdanneet. VAIKKA keskustan eheyttämisen haasteen suuruus oli tiedossa, niin kansanäänestyksen kunnittaiset tulokset ja puoluekannatusmittaukset laittoivat epäilemään onnistumisen mahdollisuuksia. Keskustan kannatusalueilla EU-jäsenyyden vastustus saattoi olla yli 80 prosenttia. He kantoivat vastuun Euroopasta. Haavisto ei luota komission uuden puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin kykyihin. . Sitä ei kuitenkaan kirjattu mihinkään. Lipposen-Niinistön hallitus tulkitsi sitten niin, että markasta luopumiseen riittää eduskuntakäsittely. Jos järjestävät kansanäänestyksen, tuskin pysyy. MTK-KAUDELLAAN Haavisto sai hyvän tuntumaan myös Venäjään. . EU on tuuliajolla. Odottelu ei tyytymättömyyttä olisi poistanut. Kansanäänestyksessä 16. Vaikeita päätöksiä ei haluttu sysiä muille. Keskustalla oli näytön paikka, kun alettiin keskustella EU-jäsenyysanomuksen jättämisestä. Keskusta järjesti vuodenvaihteesta 1991?1992 lähtien suuria maakunnallisia tilaisuuksia, joissa keskusteltiin anomuksen jättämisestä . Englannin David Cameron joutuu taistelemaan siitä, pysyykö Englanti koko EU:ssa. Tämä on huono juttu. EU:N TULEVAISUUS askarruttaa itse tellut viisi vuotta. Alkuvaiheessa EU:n komissio ei Haaviston mukaan juurikaan ymmärtänyt Suomen oloja. . Tiedossa oli, että mitä kärjekkäämmäksi keskustelu puolueessa ennen kansanäänestystä menisi, sitä vaikeampaa puolueen kokoaminen olisi. EU-ratkaisuun liittyvää poliittista jännitettä lisäsi se, että kansanäänestyksestä oli vain viisi kuukautta aikaa eduskuntavaaleihin. Sanotaan kuitenkin, että presidentti yritti jollakin tavalla menemällä Putinia tapaamaan. keskustan kannatus putosi alle 15 prosentin. Keskustassa piti rakentaa siltaa EU-jäsenyyttä kannattaneille. perusteista puolesta ja vastaan. Hanke jakoi keskustaa, mutta anomusprosessia vietiin kuitenkin eteenpäin keskustan johdolla. Puolueen kannattajista yksi kolmasosa oli puolesta ja kaksi kolmasosaa jäsenyyttä vastaan. Prosessi oli ollut keskustalle kivulias. Neuvostoliitto oli muuttunut Venäjäksi. No, Erkki Tuomioja on vähän yrittänyt. Koskeeko arvostelu myös tasavallan presidenttiä Sauli Niinistöä? . En näe ketään muutakaan. Ranska on taloudellisesti ja poliittisesti heikoissa kantimissa. Lama repi Suomea. Itsesääli ei kuulu puoluesihteerille. Tungosta ei haukuttavien riviin ollut. Sitä ei ole vieläkään ymmärretty, ei ole kriisitietoisuutta. EU:lta on puuttunut 1990-luvulta asti, Kohlin ja Mitterrandin jälkeen, vahva johtajuus. Ruotsi päätti hakea EU-jäsenyyttä. Vastuuta ei voinut paeta. Vastuuta ei voinut siirtää eteenpäin. Angela Merkel voisi asemansa puolesta olla Euroopan johtaja, mutta jostakin syystä varoo sitä roolia. . Pitäisi kyetä tekemään sisäinen devalvaatio, jossa palkkoja tai palkkojen sivukuluja alennetaan merkittävästi. Haaviston mukaan maatalouden ja alueiden kannalta EU-ratkaisu oli kohtalokas. . Olosuhteet huomioiden se oli kova tulos. PEKKA PERTTULA valtiotieteen tohtori keskustan puoluesihteeri 1994?1997. Niin se oli myös syksyllä 1994. lokakuuta 1994 suomalaisista 56,9 prosenttia antoi tukensa jäsenyydelle. Aika ei asioita ratkaissut. Ensimmäiset marraskuun mielipidemittaukset eivät rohkaisseet. Meidän pitää rohjeta irtautua päätöksistä, jotka ovat meille vahingollisia. Haaviston mukaan EU-myönteinen hallitus ei uskalla olla eri mieltä, vaikka se olisi Suomen etu. . Kun neuvotteluja käytiin, lähdettiin siitä, että markan kohta- Haavistoa. Kuva: Suomenmaan arkisto Pahan olon purkaja PÄÄMINISTERIPUOLUEEKSI 1991 noussut keskusta oli EU-ratkaisussa vaativassa tilanteessa. Keskustan kannatus oli 19,8 prosenttia eduskuntavaaleissa maaliskuussa 1995. Jyrki Kataisen hallitus luopui artikla 141:stä (vakavien vaikeuksien tuki) ja hyväksyi siirtymäkauden artiklan, jonka voimassaolo päättyy vuonna 2019. Vahva johtajuus puuttuu, Heikki Haavisto arvioi. uutisanalyysi Kuva: Jari Laukkanen lo vaatii erillisen käsittelyn. Jonkun kuitenkin oli mentävä, purkamaan jotta voidaan taas rakentaa. Puolueen yhtenäisyys kertoo keskustan puoluesihteerin onnistumisesta työssään. Neuvottelijoita evästettiin erilaisin ?reunaehdoin?, joiden asettamista keskusta oli vaatinut ja joiden toteutumista puolue seurasi. Keväällä 1994 valmistunut sopimus ei tyydyttänyt keskustalaisia. Puoluejohto arvioi, että jos keskustajohtoinen hallitus ei jätä anomusta, sen jättää sinipunahallitus. Keskustalla oli näytön paikka. EDUSKUNTA hyväksyi jäsenyysneuvotteluiden aloittamisen keväällä 1992. Kyllä se koskee kaikkia. Keskusta on sillä tavalla tervehenkinen porukka, että kun pahat sanat on sanottu, voidaan ryhtyä hyviin tekoihin. SYKSYLLÄ 1994 piti ottaa aloite, mennä sinne missä oli eniten tyytymättömiä. Mutta euroon liittyminen panee talouspolitiikalle entistä kovempia vaatimuksia. Puolueen edun nimissä piti kiertää, kuunnella ja ottaa moitteet vastaan. Keskustan luonteeseen kuuluu räväkkä keskustelu. Jonkin verran ymmärrys sitten lisääntyi, mutta ei tarpeeksi. MAATALOUSRATKAISUT tehtiin neuvottelujen viimeisinä öinä. Keskustan ulkopuolella piti hakea ymmärrystä EU-jäsenyyttä vastustaneille. Keskustan kentällä oli paljon pahaa oloa, joka piti purkaa. 9 17.10.2014 . Se ei ole vain oikeutta sanoa omaa mielipidettään, vaan myös vaadetta kuunnella toisten mielipiteitä. Keskusta työsti EU-ratkaisua kansan kanssa ja vahvisti toiminnallaan luottamusta. Hänhän sanoo, että kyllä me tiedämme, mitä pitäisi tehdä, mutta emme tiedä, miten meidät sen jälkeen valitaan, Hintsan konkari hymähtää. . On huono meille, jos EU:n politiikkaa määrittelevät maat, joilla ei ole minkäänlaista taloudellista riippuvuutta Venäjästä. Komissio on koko ajan pyrkinyt vesittämään sopimusta, jonka kanssa olisi voitu elää
Jos tällainen meno jatkuu, meiltä loppuu Suomessa suomalainen ruoka. Sehän pistää ihmisten elämän aivan sekaisin, lainanmaksuista ja pitkän tähtäimen suunnitelmista puhumattakaan. Näin sanoo kansanedustaja Jari Leppä, joka vetää keskustan maatalouspoliittista ryhmää. Jos tällainen meno jatkuu, meiltä loppuu Suomessa suomalainen ruoka. tista tilannetta tuottajien talouksille. Yhtälö ei ole helppo. Haluan uskoa uusimpaan investointiohjelmaan. Eurooppa tarvitsee kipeästi konkreettisia toimia, jotka auttavat ulos nykyisistä vaikeuksista. Tuli olo, että kenelläkään ei ole vastauksia. Komissaariehdokas Jyrki Katainen on kehottanut Saksaa käyttämään valtiontalouden ylijäämäänsä. Saksalla on syvä ja täysi valtionkirstu, mutta entinen talousveturi puuskuttaa. Näin tapahtuu suomalaisille ruuantuottajille, jos maaseutuvirastosta kuuluneet viestit toteutuvat, puolueen eduskuntaryhmä huomauttaa. EU-korvaukset maksava maaseutuvirasto on ilmoittanut, että teknisen järjestelmän puutteiden takia ensi vuoden maatalouskorvauksia ei todennäköisesti pystytä maksamaan ensi vuoden aikana. EU:lta tulevat korvaukset muodostavat noin puolet maataloustuottajan tulosta. maksamista viivästetään. KESKUSTAN eduskuntaryhmä totesi torstaina ryhmäkokouksessaan, että suomalaisten ruuantuottajien oikeusturva on nyt vakavasti uhattuna. Kasvu hyytyy. Liittokansleri Angela Merkel on osoittanut vain pieniä merkkejä Saksa-vetoisen investointipaketin rahoittamisesta. Matokuurilla olevat jäsenmaat eivät puolestaan ole kykeneviä merkittäviin investointeihin. Tältä osin unionin päätöksentekoa leimaa pysähtyneisyys ja jopa kyräilevä epäluulo. Valtion vastuulla on, että tuet hoidetaan tietyssä ajassa tietyllä järjestelmällä. Keskustalaisten kysymys kuuluukin, mitä maatalousministeri Petteri Orpo (kok) aikoo tehdä tälle hallinnoimansa ministerinsalkun asialle. . Toistaiseksi rahoja ei ole löytynyt. Kysymys on komission puheenjohtajaehdokas Jean-Claude Junckerin lupaamasta investointipaketista, jolla EU:n kurja talouskehitys käännetään nousuun. JUNCKER piti heinäkuussa linjapuheen meille mepeille. Sen sijaan palkkakonttori ilmoittaa, että tee vain töitä normaalisti mutta palkka maksetaan ehkä joskus ensi vuonna. Suuret sanat eivät suuta halkaise. Teot ratkaisevat ja nyt kaivataan konkreettisia tekoja eikä unelmahöttöä. Kuva: Suomenmaan arkisto. Kun Juncker vetosi parlamentin tukeen, emme oikeastaan tiedä, mille hän tukea pyysi. KESKUSTA ON valmis mittauttamaan hallituksen luottamuksen, jos maatalouskorvausten maksatus viivästyy. . Suostuisitko siihen, että tekemästäsi työstä ei tulekaan palkkaa silloin kun oli sovittu. Millainen sopimusyhteiskunta Suomi on, jos valtion virasto voi vain ilmoittaa, ettei se toimikaan yhteisen sopimuksen mukaisesti, ihmettelee keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Anne Kalmari. MAATALOUSTUOTTAJAT ovat tehneet valtion kanssa sopimuksen, joka sitoo tuottajat tiukasti tuotannolle asetettuihin tukiehtoihin. Julistus on ytimeltään samankaltainen kuin Junckerin väläyttämä investointiohjelma. JULISTUKSELLISUUS on EU:n helmasynti. On kuitenkin vaikea lukea ja allekirjoittaa paperia, jota ei ole olemassa. Anneli Jäätteenmäki europarlamentaarikko EU-korvausten maksatuksia tiloille ei voi siirtää teknisiin syihin vetoamalla, keskustan eduskuntaryhmä varoittaa. Erityisen tärkeä niiden merkitys on nyt, kun tuottajan saama hinta omista tuotteistaan on hyvin alhainen. EU-korvausten viivästyminen merkitsisi käytännössä dramaat- KESKUSTALAISET kysyvät kannanotossaan, mitä tekee kokoomuslainen maatalousministeri tilanteessa, jossa hänen hallinnonalallaan ollaan tekemässä täysin kohtuuttomia toimenpiteitä. Mikäli hallitus ei pysty ohjeistamaan EU-korvauksia hoitavaa maaseutuvirastoa maksamaan ensi vuoden korvauksia ensi vuoden aikana, keskusta on valmis mittauttamaan hallituksen luottamuksen. . Useilta komissaariehdokkailta kysyttiin asiasta, mutta keltään ei saatu selvää vastausta. Saksalaiset näkevät saman asian rahan lainaamisena velalliselle, jonka maksukyvystä ei ole takeita. Sitä ennen loppuvat työikäiset ja -kykyiset tuottajat, jotka ovat investoineet suomalaiseen ruuantuotantoon, keskustalaiset muistuttavat. Maatalous on muutoinkin jo suurissa kannattavuusongelmissa. Kuka työntekijä suostuisi ilmoitukseen, että muuten, palkkapäivä onkin sitten vasta noin vuoden päästä. Kukapa haluaisi vastustaa edellä mainittuja asioita? HARMI VAIN, että kaikki tämä on kuultu jo aiemmin. Asiasta on jopa päätetty. Kesän 2012 huippukokouksen yhteydessä jäsenmaiden johtajat julistivat sitoutuvansa kasvu- ja työllisyyspakettiin. Talo on tulessa, mutta mitään ei tunnu tapahtuvan. TALOUSVAIKEUKSIEN kanssa painivat jäsenmaat puhuvat eurooppalaisesta yhteisvastuusta. Siinä hän lupasi rakentaa kunnianhimoisen paketin, joka sisältää toimenpiteet kasvun, työllisyyden, investointien ja kilpailukyvyn parantamiseksi seuraavan kolmen vuoden ajaksi. Tämä summa pitäisi Junckerin mukaan haalia kasaan olemassa olevista rakennerahastoista, Euroopan keskuspankin kautta ja ennen kaikkea yksityisiltä rahoitusmarkkinoilta. Kaikki kuulostaa hyvältä. Ei lisätä maatalouden ongelmia, Jari Leppä huomauttaa. KUKAAN ei tunnu tietävän, miten kasvupaketin rahoitus käytännössä hoidetaan. 10 17.10.2014 Keskusta tyrmistyi maataloustukien myöhästyttämisestä Rahat tiskiin, herra Juncker! EU-INSTITUUTIOIDEN käytävillä on viime viikkoina etsitty 300 miljardia euroa. Eduskuntaryhmä teki asiasta kannanoton. Ryhmän näkemys on, että eri toimialoja kohdellaan Suomessa eriarvoisesti, jos maataloustuotannolle sovittujen korvausten MAATALOUDESSA liikevaihdot voivat olla suuria mutta silti maaseutuviraston kautta maksettavat EU-korvaukset ovat olennainen osa tuloja. Hallinnonhan pitää toimia elinkeinoa tukevalla ja kannustavalla tavalla. Monet ovat jo joutuneet käymään pankkiensa kanssa neuvotteluja lainojensa lyhennysten siirtämisestä tai jäädyttämisestä. . Niitä ei pitäisi keskustan mukaan hallinnollisella jäykkyydellä entisestään lisätä.
Vanhemmuus vaatii erilailla voimavaroja ja kykyä verkostoitua, Huttunen miettii. Hän näkee tärkeänä sen, että vanhemmilla ovat työkalut arjen jaksamiseen. Politiikassa on paljon asioita, jotka ovat puurtamisen takana, hän viittaa tekemisen tärkeyteen. Perhepolitiikan sekä maa- ja metsätalouden lisäksi yrittäjyys ja bioenergia ovat niitä asioita, joita Huttunen nostaa esiin vaalityössään. Perhepolitiikassa hän painottaa välittämisen merkitystä. . OLEN TEKIJÄ, Hanna Huttunen määrittelee itsensä. Syttyi halu vaikuttaa. OMAN poliittisen heräämisen Huttunen ajoittaa Oulun puoluekokoukseen vuonna 2006. Toki tarkoitus on hyödyntää myös sosiaalista mediaa ja muitakin keinoja vaalityössä. Vaalipiiri on nyt laaja käsittäen Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan. Vaalityötä hän aikoo tehdä molemmissa maakunnissa, vaikka pääpaino luonnollisesti on omassa maakunnassa. Hän toimii myös puolueen piirin puheenjohtajana. Huttunen pitää keskustalaista järjestötoimintaa tärkeänä. Arvojen ja aatteiden pitää lähteä sieltä ja sen jälkeen viedä niitä politiikan tasolle. . Tekemisen meininkiä hän haluaa tuoda myös politiikkaan. Jäsenkirjan hän sai jo 15-vuotiaana. Äiti ja isovanhemmat olivat mukana puolueen toiminnassa. Työ ja perhe veivät ajan. Muutto takaisin synnyinseudulle osui hyvin keskustan edellisten eduskuntavaalien kotiintuloaikateemaan. Hän valittelee sitä, että paljon puhutaan kauniita sanoja, mutta teot ovat vähissä. Maa- ja metsätalous sekä perhepolitiikka ovat lähellä sydäntä. Perheiden jaksaminen on yksi murrosikäisten lasten äidin vaaliteemoista. Perhepolitiikan tulisi Huttusen mukaan olla sellaista, että ihmisil- HUTTUSELLA ovat vahvat juuret maalaisliittolaisuudessa ja keskustalaisuudessa. Maan mittavat metsävarat pitäisi saada käyttöön. Energiapuun hyödyntäminen pitäisi saada kannattavaksi, ja siihen tarvitaan valtion toimenpiteitä. ITSEKIN yrittäjänä toimiva Huttunen peräänkuuluttaa yrittäjyyden arvostusta ammattina. Yksi keino pienyrittäjien tukemiseen olisi hänen mukaansa helpottaa ensimmäisen työntekijän palkkaamista. Vaalityössä Huttunen uskoo jalkatyön tärkeyteen. Nuoret ovat koko ajan läsnä ja yhteydessä toistensa kanssa sosiaalisessa mediassa. Kuva: Soili Riepula Ääniharava kaipaa tekoja Yrittäjä ja viljatilan emäntä Hanna Huttunen pyrkii tekijäksi Arkadianmäelle lä on hyvä olla perheessäkin. SOILI RIEPULA OUTOKUMPU ASIAT paranevat tekemällä on ensimmäistä kertaa eduskuntavaaleissa ehdolla olevan puuhanaisen Hanna Huttusen motto. Monessa mukana oleva yrittäjä ja viljatilan emäntä tähtää muutokseen. 11 17.10.2014 Ensimmäistä kertaa eduskuntavaaliehdokkaana oleva outokumpulainen Hanna Huttunen korostaa tekemisen merkitystä. Kunniltakin on löydyttävä voimavaroja tähän työhön, mutta uusia tehtäviä perheiden jaksamisen tukemiseen Huttunen ei halua sälyttää kuntien niskoille. SOTEUUDISTUKSEN myötä kuntien rooli muuttuu. Kunnat pääsevät Huttusen mukaan tätä kautta paneutumaan ydintehtäväänsä eli alueellisen elinvoiman kehittämiseen ja siihen, että kaikilla kuntalaisilla on hyvä olla ja asua kunnan alueella. . Vanhemmuus ei ole helppo laji. Hän tunsi kuuluvansa joukkoon. Uudessa vaalipiirissä, Huttunen muistuttaa, korostuu Itä-Suomen yhteistyö.. Keskustalaiset arvot saivat uuden merkityksen. Ensin hän vaikutti kunnallisjärjestössä. Kovin on musta Suomen talous, Huttunen luonnehtii toisaalta monimerkityksellisesti, toisaalta kivihiilen käyttöön viitaten. Maa- ja metsätalous sekä biotalous ovat lähellä hänen sydän- tään. Sen myötä, Huttunen myöntää, hän sai nuoruudessa liika-annoksen politiikkaa. Elämä kuljetti pois kotikonnuilta Outokummusta. Yrittäjänä hän on huomannut, että asiat täytyy vain tehdä. . Hän näkee, että kunnallisjärjestön roolia tulee vahvistaa. . Ehdokkuus vuoden 2012 kunnallisvaaleissa nosti hänet kotikunnan ääniharavaksi ja sitä myöten kunnanvaltuuston puheenjohtajaksi
Mahdollisessa kriisitilanteessa voisivat Suomi ja Ruotsi huolehtia itse maa- ja meripuolustuksestaan, mutta ne voisivat saada Naton . Hänen mukaansa köyhimmissä maissa alhaisia satoja pitäisi saada paremmik- si ja ruokahävikkiä pienemmäksi kuljetusta ja varastointia parantamalla. Suomella on kokemukseen, koulutukseen ja tutkimukseen perustuvaa osaamista tästä. Keskusta haluaa myös vahvistaa Finnfundin roolia. suojaa ja tukea, Väyrynen kirjoittaa. Väyrysen mukaan Venäjä ei kokisi ratkaisua uhaksi omalle turvallisuudelleen, kun Suomi ja Ruotsi säilyttäisivät edelleen puolueettomuutensa. INTIALAISET äänestivät huhti-toukokuussa täyskäännöksen maan politiikkaan ja yksi puolue sai ehdottoman enemmistön maan parlamentissa. . Se on pääosin Suomen valtion omistama rahoitusyhtiö, joka edistää kehitysmaiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä rahoittamalla niissä itsekannattavasti vastuullista yksityistä yritystoimintaa. KESKUSTAN mukaan ruokaturva eli riittävän ravinnon saanti on ihmisoikeus. Intian mediassa BJP:n murskaavaa vaalitulosta on kuvailtu Modi-tsunamiksi, sanoo Suomen Intian suurlähetystön ministerineuvos Seija Kinni Delhistä. Hindunationalistinen Bharatiya Janata Party eli BJP sai ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1984 yksittäisenä puolueena ehdottoman enemmistön parlamenttiin: sillä on nyt 282 paikkaa 543:sta. Viimeiset 10 vuotta ja melkein koko itsenäisyyden ajan vallassa ollut kongressipuolue koki historiallisen vaalitappion. BJP:n voittoa pidetään osoituksena kansan muutoshalusta ja pääministeri Narendra Modin henkilökohtaisesta vetovoimasta. Hänen vaaliteemansa keskittyivät talouden uudistamisen ja korruption kitkemisen ympärille, kun taas kongressipuolue ei päässyt huonosta, vanhan vallan imagostaan eroon. SUURIN osa intialaisista pitää korruptiota syynä talouskasvun hidastumiseen. Ehdotukset ovat samoja, mitä hän kirjoitti 20 vuotta sitten aikakauslehti Nordisk Kontaktiin. Kahden vuosikymmenen takaiset ehdotukset ovat Väyrysen mukaan edelleen harkitsemisen arvoisia. EU-kansanäänestyksestä tuli torstaina kuluneeksi tasan 20 vuotta. BLOGISSAAN Väyrynen kirjoittaa, että yhteistyötä voitaisiin lisätä ilmatilan ja merien vartioinnissa sekä puolustustarviketeollisuudessa. Väyrysen mukaan Pohjolan turvallisuusjärjestelmä voitaisiin sovittaa yhteen Naton alullepaneman rauhankumppanuusjärjestelmän kanssa. Siihen voisi häneen mukaansa liittyä Naton rajattu, maakohtainen turvallisuustakuu Ruotsille ja Suomelle, jos maat sitä tahtoisivat. . Vaalikampanjoihinkin liittyy paljon hämäräperäistä toimintaa: lahjontaa ja väkivallalla uhkailua. Vaalikampanjoille on asetettu virallinen kustannuskatto, mutta vaalirahoitusta ei valvota, eikä katolla ei ole mer-. 12 17.10.2014 Keskusta: Ruokaturva taas kehityspolitiikan kärkeen KÖYHIMMISSÄ maissa pitäisi saada alhaisia satoja paremmiksi ja hävikki pienemmäksi kuljetusta ja varastointia parantamalla. Suomella on kokemukseen, koulutukseen ja tutkimukseen perustuvaa osaamista tästä. Myös yksityistä sektoria tarvitaan mukaan työhön. Keskustan kehityspoliittiset linjat pohjaavat ruokaturvaan sekä yksityisen sektorin saamiseen mukaan toimintaan. PERINTEISESTI valtaosa Suomen kehitysyhteistyöstä on liittynyt kehitysmaiden julkisen sektorin parantamiseen. . Suomalaisen yksityisen sektorin saaminen mukaan kehitysyhteistyöhön parantaa osaltaan myös kohdemaiden yritysten edellytyksiä, totesi keskustan kansanedustaja Aila Paloniemi keskustan kehityspoliittisen linjauksen julkistamistilaisuudessa eduskunnassa. Hän muistutti, että kehitysmaiden yritystoimintaa voidaan hyödyntää muun muassa osaamisen ja teknologian siirrolla sekä hyvän hallintokulttuurin edistämisellä. Keskusta haluaa myös vahvistaa Finnfundin roolia. RUOKATURVAN näkökulmia keskustalle on linjannut ekonomisti Kalle Laaksonen. ennen muuta Yhdysvaltain ilmavoimien . Kuva: Anna Pesonen Väyrynen esittää pohjoismaista turvallisuusyhteistyötä KESKUSTAN europarlamentaarikko Paavo Väyrynen ehdottaa blogissaan, että Pohjoismaat tiivistäisivät yhteydenpitoaan sotilaallisen turvallisuuden kysymyksissä. Sen turvaamista vaikeuttaa jo lähitulevaisuudessa paheneva niukkuus globaaleista ruokavaroista kuten viljelyalasta, vedestä, energiasta ja lannoitteista. Maataloustuotanto on edelleen kehityksen avainsektori kehitysmaissa. Maailman toivat mu Keskustan mukaan ruokaturva eli riittävän ravinnon saanti on ihmisoikeus
13 17.10.2014 Narendra Modi on luvannut puhdistaa pahasti saastuneen Ganges-joen, johon yli sata intialaista kaupunkia dumppaa jätteensä. Hindunationalistiset teemat jäivät Modin vaalikampanjassa taka-alalle, mutta ne ovat erottamaton osa BJP:n sekä sitä erittäin lähellä olevan Rashtriya Swayamsevak Sanghin (RSS), Intian suurimman kansalaisjärjestön, agendaa, ministerineuvos Kinni analysoi. Julkisesti Modi on puhunut yhteenkuuluvuuden puolesta, mutta monet BJP:n kansanedustajat ovat avoimen vihamielisiä muslimeita kohtaan. Esimerkiksi Uttar Pradeshin osavaltiossa puheet ovat jo johtaneet levottomuuksiin, suurlähetystöstä kerrotaan. Modin hallitus ajaa opetussuunnitelman uudistamista ja erityisesti historian opetusta siten, että Intiaa korostettaisiin hindulaisena yhteiskuntana, vaikka 15 prosenttia väestöstä on muslimeita.. Modin voitokkaana vaaliteemana oli nostaa Intian suuret massat pois köyhyydestä ja tehdä Intiasta moderni suurvalta, Kinni jatkaa. Tämä tarkoittaa monia uudistusohjelmia sekä talouden piristämiseen tähtääviä toimenpiteitä. Kuva: Don Emmert/AFP Photo/Lehtikuva kitystä. Kevään 2014 parlamenttivaaleja on sanottu maailman toiseksi kalleimmiksi vaaleiksi heti Yhdysvaltain 2012 presidentinvaalien jälkeen. . Häntä pidetään syyllisenä Gujaratin mellakoihin vuonna 2002, jolloin hän toimi osavaltion pääministerinä. Useat tuhannet muslimit saivat surmansa, eikä Modi tuominnut tai pyytänyt anteeksi äärihindujen toimintaa. . Kuva: Dibyangshu Sarkar/AFP Photo/ Lehtikuva FAKTA Intian parlamenttivaalit lukuina: - 815 miljoonaa äänioikeutettua - 1,4 miljoonaa sähköistä äänestyskonetta - 930 000 äänestyspaikkaa - 250 000 poliisia turvaamassa äänestyksen sujuvuutta - 8251 ehdokasta - 543 Lok Sabhan eli parlamentin alahuoneen jäsentä viideksi vuodeksi - 37 päivää n suurimmat vaalit uutoksen Intiaan Uusi pääministeri Narendra Modi vieraili syyskuussa Yhdysvallossa ja puhui Madison Square Gardenissa New Yorkissa. Modi on myös aloittanut ohjelman, jonka tavoitteena on tarjota jokaiselle intialaiselle mahdollisuus vessaan, ministerineuvos Kinni selvittää. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan yli 3000:sta intialaisesta kaupungista vain noin 200:lla on edes osittainen viemäröinti. MODILLA on myös taakkansa. Vaaleihin ja poliittiseen toimintaan kytkeytyy niin paljon laitonta toimintaa, ettei vaaleja kokonaisuutena voi pitää täysin demokraattisten ihanteiden mukaisina, suurlä- hetystöstä kerrotaan. Silti Intiaa pidetään maailman suurimpana demokratiana. Mollaamiskampanjat, henkilökohtaisuuksiin menevä loanheitto ja kiihkeät vaaliväittelyt ovat intialaisissa vaalikampanjoissa arkipäivää. . Modin tavoitteena on houkutella maahan lisää ulkomaisia sijoituksia muun muassa Kiinasta. Perinteisesti mailla on ollut viileät välit vuoden 1962 sodasta johtuvien rajakysymysten vuoksi, ja maiden välinen kauppa on mahdollisuuksiin nähden hyvin pientä. Kiinan pääministeri Xi Jingping vieraili Intiassa syyskuussa, ja vierailun aikana jännitteitä aiheuttivat sekä Tiibet-mielenosoitukset että rajaselkkaukset. Silti vierailu johti Kiinan tekemiin 15 miljardin sijoituksiin Intian teollisuuteen ja rautatieverkostoon. MODIN toimenpidelistalla on intialaisten jokapäiväiseen elämään vaikuttavia projekteja. Hän on päättänyt siivota Intian, saada intialaiset toimimaan julkisten tilojen puhtauden puolesta ja puhdistaa pahasti saastuneen Ganges-joen, johon yli sata intialaista kau- punkia dumppaa jätteensä.
lapsia katsottu hyvällä. Se sujui oikein hyvin. HELLMAN suuntasi energiansa Tarmon valiojoukon naisille, joille hän teki voimistelu- ja tanssiesityksiä. Samaan aikaan hän esiintyi Enni Heinäsen kanssa Helmi-sisaruksissa, joita kutsuttiin Suomen parhaiksi naisakrobaateiksi. Tarmolaisiin kuului myös Lauri Viita, joka pelasti erään kerran seurakaverinsa pulasta. . Sota-aikana meidän Helmi-siskojen ja Tarmon naisten näytöksille oli kysyntää. Aikani kuluu sudokuja ratkoessa ja sähköpianoa soitellessa. Ja ulos tulee helpommin lähdettyä, kun naapuritalossa asuva ystävä soittelee. Sota-ajan akrobaatti Helmi Hellman (97) ratkoo sudokuja ja soittaa sähköpianoa. FAKTA Valtaosa sinnittelee kotona pitkään Enemmistö yli 90-vuotiaista tamperelaisista asuu tavallisessa asunnossa. toinen oli tavannut lapsiaan parin viime päivän aikana. Kolme neljästä on naisia. Vanhusten toimintakyky ei ole parantunut kuluneiden 10 vuoden aikana. Monilla on kroonisia sairauksia ja toimintakyvyt vaihtelevat. Minun piti naisjaoston puheenjohtajana puhua näytöksessä työväentalolla. Löysin vuoden 1945 almanakan, johon oli merkitty reilusti yli sata esitystä vuoden aikana, Helmi Hellman kertoo. Jotkut ovat esimerkiksi raittiita, toiset suosivat pientä napanteria perjantai-iltana. Sota-ajan viihdytyskiertueiden akrobaatti tietää, mistä puhuu. Yli 90-vuotiaita on jo 45 000 ja viidenkymmenen vuoden päästä yli 200 000. . He ovat tavallisia myös elämäntapojensa suhteen. Kuva: Aleksi Tuomola/Lehtikuva Valtaosa on kuitenkin elämäänsä hyvin tai jokseenkin tyytyväinen. Tärkeimpiä auttajia ovat perhe ja lapset. Tuloksista selvisi, että lähemmäs 70 prosenttia asuu tavallisessa kodissa ja heistä valtaosa yksin. Monen vanhuksen tukena on oma perhe. Hyvin iäkkäät ovat melko uusi ihmisryhmä, korostaa gerontologian professori Marja Jylhä. Muutosta kuvaa se, että vuonna 1930 yli 90-vuotiaita oli koko maassa alle kaksisataa. Jylhä huomauttaa, että vanhuus ei tee ihmisistä samanlaisia. Sodan jälkeen kaikesta oli puute, eikä ?punikkien. Muistisairautta potee neljä kymmenestä ja sydänsairautta yli puolet. Kaksi viidestä kokee usein väsymystä. Vajaa puolet pärjää omatoimisesti, kolmannes tarvitsee jatkuvaa apua. . Kaikkein vanhimmat ovat moninainen joukko, jossa terveys ja elämäntilanteet vaihtelevat. . Nykyinen viihtyisä asunto on jotain muuta kuin ne karut olot, joihin hän syntyi. . Hänelle hyvinvoinnin resepti on selvä: liikunta. Isä kuoli punavankina Kale- Kuva: Aleksi Tuomola/Lehtikuva vankankaalla. Apua hän tarvitsee toistaiseksi vain aamutoimissaan. Kaupassa käynti ja ulkoilu sujuvat rollaattorin avulla. . Kysyntää riitti sota-aikojen viihdytyskiertueilla Äänisjärvellä ja Kannaksella. Varsinaisen leipätyönsä Hellman teki toimistossa Nahka- ja Kumityöväen Liitossa, josta jäi myös eläkkeelle. Palvelutalon vuokralaisena hän sanoo viihtyvänsä hyvin, vaikka ruoka ja hoitopalvelut tuntuvatkin hintavilta. Joka Tervaskannot 90+ -tutkimusta tekevät Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikkö ja Gerontologian tutkimuskeskus. Tutkimus on yleistettävissä koko maahan. Liki 20 vuotta jatkunut tutkimus on ainutlaatuinen maailmassa. STT/Tampere. Tosin rankimmin tupakoineet ja alkoholia käyttäneet ovat karsiutuneet pois. Viime keväänä tehtyyn tutkimukseen osallistui yli 1 600 tamperelaista. Myös 16-vuotias veljeni kuoli nälkään vankileirillä sinä päivänä, kun hänen piti päästä kotiin. Iida-äiti jäi leskeksi kolmen lapsen kanssa. Hän oli keittänyt punaisille ruokaa raittiustalolla, josta hänet vietiin. 14 17.10.2014 Yhä useampi suomalainen elää satavuotiaaksi TARJA REPO/STT Helmi Hellman soittelee kotona omia sävellyksiään. Hän on tehnyt niitä runoilijoiden kuten Eino Leinon ja Kaarlo Sarkian teksteihin. TAMPERE TULEVAISUUDESSA sadat tuhannet suomalaiset elävät sadan vuoden pintaan, arvioidaan Tampereen yliopiston Tervaskannot-tutkimuksessa. Pitkäikäisiin kuuluu entinen punaorpo, 97-vuotias Helmi Hellman. Kaikilla ei sukulaisia kuitenkaan ole, ja useat kotona asuvat kokevat turvattomuutta. Kotipalvelua arvostellaan siitä, että hoitajilla on kiire, ja he vaihtuvat usein. TAMPEREEN Härmälässä sijaitsevan palvelukodin ikkunasta avautuu upea näköala Pyhäjärven yli. Pispalan harjun laella siintää koulu, joka oli Helmi Hellmanin ensimmäinen opinahjo. Välimatka ei kilometreissä ole pitkä, mutta maailma ympärillä on muuttunut. Alkoi kuitenkin jännittää niin, että pyysin Lauria kylmiltään puhumaan. Iloa toivat kuitenkin isän rakentama talo ja urheilu. Kotiseurasta Pispalan Tarmosta tuli entistä tärkeämpi sen jälkeen, kun sulhanen kaatui talvisodassa
jos sialtain en nousisi, taivaaseen ota tykösi ...?. Ekologisempaa luonnonkuvausmenetelmää parhaimmillaan edustaa Jorma Luhdan (s. luomukieltä. Teoksesta ilmestyy myös englanninkielinen laitos Wanderers in the North. Jorma Luhta: Vaeltajat Kustantaja: Maahenki Ulkoasu: Ritva Kovalainen MATTI SUMMANEN Takarivin mies. Erityisen kyseenalaiseksi palkintokuvan tekee tapa, jossa haaskalla karhu ja susi ikään kuin ?kohtaavat?. Tehdään kulissit näille tapahtumille ja sitten markkinoidaan ne luonnon ihmetapahtumina. Se on yhtä epäeettistä kuin saada palkinto täytetyn eläimen kuvauksesta. Aikoinaan ministerinä Kalevi Hemilä esittikin kysymyksen, pitäisikö kuvaushaaskat kieltää, kun ne houkuttelivat petoeläimiä ulos reviireiltään ja alkoivat haitata elinkeinoja maaseudulla. KYLLÄ lukuisia luontokirjapalkintoja saanut Jorma Luhtakin on aloittanut haaskakuvauksilla. Hänen ammoinen kerrontansa sianruhon raahaamisesta erämaahan on koskettava. Luhta hiihtää uuvuksissa ja nälissään sianruho ahkiossa, ympärillä koskematon luonto. Ennen kuin lysähtää pyörtyneenä ruholle, hän lukee lapsen iltarukouksen säkeen ?. Hän kuvaa, mitä luonnossa luonnollisesti tapahtuu, elää maisemaa, säätä, kohdistaa kameransa eläimiin niiden elinpiirissään: pesillä, vaelluspaikoilla, parittelemassa. Eräs hätkähdyttävä otos on, kun kettu härnää nuorta merikotkaa. Jos kyseessä olisi ollut maakotka, se olisi ollut ketun menoa. JORMA LUHTA on myös ilmeikäs kertoja. Kuva: Jorma Luhta Kuvamaailma pohjoisen luonnon sydämestä PITKÄÄN luontokirjoja ja luonnon valokuvausta seurannut voi tehdä selkeän havainnon. Ja hänen teoksiinsa. Ei ihme, että häntä on kiitetty myös kerronnan taidoista. Hän synnyttää uutta kieltä, luontoon sitoutunutta kieltä, joka kunnioittaa perinteistä arki-ihmistä jolle kieli on yhtä kuin luonnon kokeminen. Hän menee luonnon ja sen villieläinten luokse. Luhdan syvästi henkilökohtainen kaipaus elonhetkiin alkupe- räisluonnon sydämessä tekeekin hänestä luonnonvalokuvauksen aatelia. Se tulee ilmi hänen uutuusteoksessaan Vaeltajat eli vaellusretkiltä Pohjois-Lapin paljailla tuntureilla. Teoksen vaeltajia ovat tunturiLapin eläimet, revontulet ja tähtitaivaat . Usein luontokuvaajat kömpelöillä kielitaidoillaan julistavat pamfletinomaisesti ja näin madaltavat otoksensa. Luhdan kieli saa merkityksiä oman näkemyksen perinnearjesta, luontoon syvästi eläytymisestä, tunteen ja hetken yhdistelmästä. Näin hän synnyttää kielikuvia, joilla on suora yhteys hänen kuviensa kieleen, ja jotka kuuluvat vain Jorma Luhdan kuvausmatkoihin. Tässä mielessä Jorma Luhta luo myös uutta, pi- täisikö sanoa . 1951) intiimi tapa sulautua kokonaisvaltaisesti erämaaympäristöön. samoin Luhta itse. Enää ei Luhta raahaa ruhoja erämaahan, että tulkaa villieläimet minun mukavuusalueelleni. Hän hiihtää, vaeltaa, patikoi keskelle ei mitään, eläinten luo. Pystyttää telttansa lumiaavikolle tunturimaisemiin, hänen telttansa valo yhtyy tähtitaivaan ja revontulien säihkyyn. Hän sulattaa kinoksesta veden aamuteelleen. On kaksi tapaa lähestyä erämaaluontoa, erityisesti sen eläinmaailmaa. Toinen on se, että raahaa kuvaushaaskaruhoja erämaahan, pystyttää kuvauskojun lähelle kuin huvimajan . 15 17.10.2014 Takariviltä näkee kauas: sekä näyttämön, pelin että yleisön, mutta myös sen kuka lähtee kesken pois. ?Pystyttää telttansa lumiaavikolle tunturimaisemiin, hänen telttansa valo yhtyy tähtitaivaan ja revontulien säihkyyn.. ja lähtee odottamaan, että villieläimet tulevat hänen luokseen. Tällä menetelmällä on saatu jopa luontokuvapalkintoja
Kiitos on myös annettava siitä, kun ymmärtää korjata virheensä. Olen kuitenkin samaa mieltä monien konkaripoliitikkojen kanssa siitä, että maan asiat tulee hoitaa kunnialla ja strategiset päätökset tehdä kannatusluvuista huolimatta, kun niiden aika on. Ei ole siis ihme, että monella suulla on jo kysytty, olisiko aikaistetut eduskuntavaalit sittenkin Suomen kannalta paras vaihtoehto? Mikko Savola kansanedustaja Ähtäri. Aina ei myöskään ymmärretä, että leikkimielinenkin kiusoittelu voi satuttaa jotakuta. KIUSAAMISEEN puuttuminen on ensisijaisesti aikuisen tehtävä. Kuva: Jari Laukkanen Veropolitiikkaa tekee nyt vaaliministeriö AINA vaalien jälkeen uuden hallituksen muodostumiseen asti jatkaa vanha hallitus niin sanottuna toimitusministeriönä. Kesällä seitsemäksi kuukaudeksi valitun Stubbin hallituksen suuret puolueet ovat jo niin selkeästi vaaliasennossa, että voitaneen puhua vaaliministeriöstä. Vaaliministeriön toimintakyvyttömyyttä heijastelevat pääministeri Alexander Stubbin (kok.) ja valtionvarainministeri Antti Rinteen (sd.) viimeaikaiset selkeät veropoliittiset erimielisyydet esimerkiksi työn ja pääomaverotuksen näkymistä. Kun toinen on nostamassa, toinen laskemassa ja molemmat viittaavat puheissaan jo vaalien jälkeiseen aikaan, on selvää että silloin hahmotellaan julkisesti vaaliasettelua ja ohjelmaa, eikä nosteta yhteisvoimin Suomea suosta. ASIOIDEN ajaminen siis seisoo ja lähes jokainen Kataisen hallituksen hallitusohjelmatavoitteista, jotka myös Stubbin hallitus otti omakseen, on jäänyt toteutumatta. Viimeisimpänä erittäin huolestuttavana asiana tuli Suomen kolmen A:n luottoluokituksen menettäminen viime viikolla. Suomen talouden tilaa on nyt pestattu selvittämään Ruotsin entinen valtiovarainministeri Anders Borg. Teknologian kehittyessä myös kiusaaminen etsii uusia uria. Opetushenkilökunta tarvitsee koulutusta myös pinnan alla kytevän nettikiusaamisen torjumiseen ja esiin nostamiseen. Uudenlaiseen kiusaamiseen on yhä hankalampi puuttua, varsinkin jos tiedot sosiaalisen median ja internetin mahdollisuuksista ovat hatarat. Liian usein tällaiset tapaukset jäävät huomioimatta ja kiusaaminen jatkuu, usein tuhoisin seurauksin. TUTKIMUSTEN mukaan opettajat kokevat itsensä usein avuttomiksi vaikean tehtävän edessä. Yhteisöllinen koulu jossa ei kiusata on edellytys niin oppilaiden kuin henkilöstönkin hyvinvoinnille. Anssi Kekkonen Sirja Tanskanen Pohjois-Karjalan Keskustanuoret ?Kun toinen on nostamassa, toinen laskemassa ja molemmat viittaavat puheissaan jo vaalien jälkeiseen aikaan, on selvää että silloin hahmotellaan julkisesti vaaliasettelua ja ohjelmaa, eikä nosteta yhteisvoimin Suomea suosta.. On aikuisen tehtävä huolehtia siitä, että jokaisella on koulussa hyvä olla. Opettajille tulisi antaa jo opettajakoulutuksen aikana valmiuksia kiusaamisen määrittelyyn ja kiusaamiseen puuttumiseen. Heille tulisi antaa keinoja tunnistaa ja puuttua myös uudentyyppiseen kiusaamiseen. Koulukiusaaminen on noussut jälleen tapetille Ylen A2- teemaillan ja Lukiolaisten liiton #kutsumua- kampanjan ansiosta. Vaikka aihe ei olisikaan julkisessa keskustelussa, kiusaamista tapahtuu joka päivä suomalaisissa kouluissa. KIUSAAMINEN elää ajassa ja muuttaa muotoaan. Tavoitteena olisivat yhtenäiset toimintamallit kaikille opettajille. Opettajan kyky tunnistaa kiusaaminen on välttämätön edellytys kiusaamiseen puuttumiselle. Opettajat tarvitsevat ajoittain myös lisäkoulutusta, jolloin tietoa kiusaamisesta päivitetään vastaamaan senhetkistä tilannetta. Kiusaamista, erityisesti kiusaamisen uusia muotoja, on vaikea havaita. Kiusaamista ei aina eroteta arkisesta kaverillisesta naljailusta. Tästä kolme lyhyttä esimerkkiä: Ensimmäinen on makeisvero, jota päätettiin korottaa ja nyt korotus peruttiin. Toinen esimerkki on yritysten edustuskulujen verovähennysoikeus, joka ensin poistettiin ja sitten palautettiin. Kolmantena voidaan ottaa turpeen veron korottaminen ja metsähakkeen tuen pienentäminen, jotka molemmat päätettiin nyt perua. On kysyttävä onko vaikutusten arvioinnissa syntynyt tämän hallituksen aikana erityisiä haasteita vai onko arvioinnit tai niiden tulokset laiminlyöty? KESKUSTALLA on oma vaihtoehto valtion 2015 vuoden budjettiesitykseen. Keskustan mielestä ensisijainen keino tasapainottaa valtiontalous on kasvun vauhdittaminen ja uusien työpaikkojen luominen. Näin toimimalla voidaan kerätä lisää verotuloja ja pienentää automaattisesti monia sellaisia menoeriä, jotka ovat kasvaneet pitkittyneen taantuman vuoksi. Kasvun myötä myös veroaste keventyy, jos veroperusteet säilytetään ennallaan. Keskusta on valmis kohdentamaan verotusta nykyistä enemmän maksukykyisyyden mukaan. Keskusta haluaa edelleen myös tiukennuksia konsernin sisäisten lainojen korkovähennysoikeuteen siten, että niitä ei voisi vähentää enää lainkaan EU- ja ETA-maiden ulkopuolisia vero- paratiiseja hyväksikäyttäen. KESKUSTA näkee että tupakkaaskin veroa voisi korottaa lapsilisien leikkausta vastaavalla summalla jolloin lapsilisien leikkauksista voitaisiin luopua. Perintö- ja lahjaveron korvaamista myyntivoittoverotuksella tulee edelleen selvittää. Mielipiteet 16 Opettajille uusia keinoja puuttua kiusaamiseen POHJOIS-KARJALAN KESKUSTANUORET haluavat päivittää opettajien taitoa puuttua kiusaamiseen. Sukupolvenvaihdokset on saatava liikkeelle. Tuotannollisten investointien vapaa poisto-oikeus helpottaa investointien suunnittelua ja yrittäjätulovähennys 5 % ammatin- ja maatalouden harjoittajille sekä henkilöyhtiöille. Pienten alle 1000 euron pörssiosinkojen verovapaus kannustaisi ihmisiä harjoittamaan pienimuotoista sijoitustoimintaa säästöjen tilillä seisottamisen sijaan. HAASTEELLISET ajat eivät koske vain tätä hallitusta tai pääty tähän vaalikauteen. Tosin tästäkin asiasta Stubb ja Rinne ovat olleet erimielisiä. ?Opettajan kyky tunnistaa kiusaaminen on välttämätön edellytys kiusaamiseen puuttumiselle.? Kuva: Maria Seppälä HALLITUKSEN toimintatapaa kuvastaa poukkoilu päätöksien kanssa
Viesti on selkeä: Suomen suunnan täytyy muuttua. KATAISEN ja Stubbin hallituksien talouden tavoitteet on veistetty samasta puusta. Tavoitteena on ollut mm. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Maksatukset ajallaan MAASEUTUVIRASTON mukaan maanviljelijöitä odottaa ensi vuonna ikävä yllätys. sanonta eli kansa saa sellaisen hallituksen kuin se ansaitsee. Ensi kevään kuluessa nähdään millaisen hallituksen ansaitsemme. 17 Äänikynnys tarvitaan OLEN SEURANNUT vaaleja eri maissa ja todennut, että äänikynnys on useimmissa maissa. Alan toimintaa ei pidä hankaloittaa epäjohdonmukaisuuksilla ja arvostelulla. JOS MAASEUTUVIRASTON esitys toteutetaan, on usealla maatilalla ensi vuonna edessään kassakriisi. Maatalouden kannattavuus on tällä hetkellä muutenkin erittäin huono heikon markkina- ja taloustilanteen sekä Venäjän vientikiellon takia. Ongelmat ovat suuria ilman viljelijätukien maksatusviivästyksiäkin. ?Maanviljelijä on palkkansa ansainnut, ajallaan.? Kuva: Maria Seppälä kuttaa myös maatalouden investointeihin, maatalouskauppaan ja alueiden tuloihin. Maanviljely on viranomaisten puolesta erittäin valvottu ammattiala, jossa peltoja, metsiä, tuotantoa ja eläimiä tarkastetaan jopa useammassa vaiheessa. Viljelijät joutuvat toimimaan RUOKAA ja maataloutta tullaan aina tarvitsemaan. Tämä on aivan totta, tähän eivät kaikki pystyisi. Pitää kuitenkin myös muistaa, että Suomen kansallisia asioita ei hoideta Pariisissa eikä Berliinissä . Nyt on kiireesti selvitettävä vaihtoehdot, jolla tukien maksatukset tapahtuvat ajallaan, byrokratiaa lisäämättä. Useita ratkaisuja on jälkikäteen korjailtu ja muuteltu. Turpeen veroa korotettiin . Tukien maksatus vai- raskaan byrokratian ja tiukan säännöstelyn alla. Mielestäni on tärkeää, että Suomessa säilyy omavarainen maatalous. Maanviljelijä on palkkansa ansainnut, ajallaan. Tukien maksatukseen voidaan antaa lupa vasta valvonnan jälkeen. Viljelijöiden tulo on riippuvainen tuista. Kun luetaan uut- ?Suomen kansallisia asioita ei hoideta Pariisissa eikä Berliinissä ? kyllä ne pitää hoitaa Suomessa ja sitä kaikki odottavat.? Kuva: Tobias Schwarz/AFP Photo/Lehtikuva ta kirjaakin, niin ei lukija voi tietää mitä sillä uudella avautuvalla sivulla on. Miksi kokoomus menetti kolme kuukautta uuden puheenjohtajan valinnan jälkeen suosituimman puolueen aseman? Aina on totuttu siihen, että puolueen alamäen korjaa uusi puheenjohtaja . Miksi sitä ei ole Suomessa? Eihän niillä sirpalepuolueilla, joilla on 1-5 edustajaa eduskunnassa, ole juuri mitään valtaa. Se kuuden puolueen hallitus, joka yritti toimia kolme vuotta, oli esimerkki siitä, mihin sirpalepuolueet pystyvät. Kirjoita Suomenmaahan. Se on 4-5 prosentin luokkaa. Se tarkoittaa erityisesti talouskasvua, uutta työtä ja vähemmän sääntelyä sekä holhousta. Keskusta tarjoaa tulevissa eduskuntavaaleissa vaihtoehdon nykymenolle. Tämä on surkea yhtälö. Maaseutuviraston arvion mukaan ELY-keskuksissa valvontoihin tulee kulumaan enemmän aikaa kuin nykyisin. Ensi vuoden tukimaksatuksia on siirtymässä 500 miljoonaa euroa vuodelle 2016. Suomen yhteenlaskettu, vuosittainen maataloustulo on noin 700 miljoonaa euroa, joten ensi vuoden viljelijätulot tippuisivat rajusti. Ongelmat johtuvat siitä, että maatalouden viljelijätukien maksatuksiin on tulossa muutoksia. EU:n maatalous- ja maaseutupolitiikan uudistuksesta johtuvat muutokset aiheuttavat muutoksia tukien toimeenpanoon. Kyllä neljä puoluetta luulisi kattavan koko kansan, ellei peräti kolmen. Tähän päästäisiin, jos äänikynnys olisi 10 prosenttia, mutta toivottavasti ainakin neljä prosenttia. Pentti Kauppila Hämeenkyrö Suomen suunnan täytyy muuttua LUOTTOLUOKITTAJA Standard & Poor?sin laskettua Suomen luottoluokitusta emme ole enää korkeimman luottoluokituksen maa kaikkien luotottajien arvioilla. Pidemmällä aikavälillä Suomen saaman lainarahan hinta kallistuu. ehkä ei niin selvästi kuin presidentin vaaleissa . nyt kokoomuksen on käynyt toisin päin. Eduskuntavaaleihin on aikaa enää kuusi kuukautta ja sinä aikana on hyvin vaikea saada kansan mielipide muuttumaan. Kolhut, joita kokoomus on saanut viime kuukausina, eivät niin nopeasti unohdu. Vaalit tulevat ja menevät ja aina eduskuntavaalien jälkeen on uusi hallitus saatu ja siinä pitää varmaan paikkansa . kuten aivan oikein on: Stubb pystyy keskustelemaan Saksan Angela Merkelin sekä Ranskan valtion johtajien kanssa heidän omilla kielillään. Toimiin on ryhdyttävä välittömästi. Ari Torniainen kansanedustaja keskusta Uusi sivu on aina arvoitus PÄÄMINISTERI Aleksander Stubb kokoomuksen puheenjohtaja on erittäin taitava ja oppinut mies ja sen huomaa . hän tietää sen itsekin. Mediassa on arvosteltu pääministeriä, niin henkilönä kuin pääministerinäkin. Kokoomuksen muut johtohenkilöt puolustavat . Kasvurahasto, Infra Oy ja investointien vapaa poisto-oikeus ovat esimerkkejä keskustan ratkaisuista talous- ja työllisyyskehityksen kääntämiseksi kasvuun. Markku Rossi mielipiteet@suomenmaa.fi - ei liitetiedostoja Heikki Niittymäki Masku PL 52, 90100 Oulu. nyt päätös perutaan, kun kivihiiltä virtaa maahan Uralin takaa ja suomalainen turveteollisuus on kanveesissa. Osinkoveropäätöstä täytyi korjailla, kun keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä opasti ministereitä, mitä on tullutkaan päätettyä. Lapsilisäleikkausta kompensoidaan kalliilla ja byrokraattisella verotuksen lapsivähennyksellä, mutta leikkaus on silti tosiasia lapsiperheille. Kotitalousvähennyksen ja yritysten edustuskulujen vähennysoikeuden vekslaaminen ovat myös esimerkkejä, joilla hallitus on sotkenut toimivat markkinat. Ja nyt romutetaan vuorostaan taksialaa verohuojennusta poistamalla! Kataisen ja Stubbin hallitusten talouspoliittisena linjana on ollut menoleikkausten ja erityisesti veronkorotusten linja. Tämä on johtanut näivettymisen ja kurjistumisen kierteeseen: yrityksiä kaatuu ja työttömyys lisääntyy. NYT TARVITSEMME suunnanmuutoksen, jotta Suomi saadaan nousuun. kyllä ne pitää hoitaa Suomessa ja sitä kaikki odottavat. KOKOOMUS piti puoluevaltuuston kokouksensa 4.10 ja siinä kokouksessa valittiin puolueelle uusi puoluesihteeri, turkulainen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Minna Arve. Puheenjohtaja Stubb piti puoluesihteerin valinnan jälkeen puheen, missä hän sanoi mm., että ?kokoomus on nyt uusiutunut, on uusi puheenjohtaja ja uusi puoluesihteeri, nyt kokoomuksessa käännetään esiin uusi lehti ja tulevissa eduskuntavaaleissa pyrimme siihen, että kokoomus on taas suosituin puolue?. UUDEN lehden kääntäminen on aina arvoitus. suhteellisen velkaantumisen taittaminen, työttömyyden painaminen alle viiteen prosenttiin ja luottoluokituksen säilyttäminen korkeimmalla tasolla. Valitettavasti hallitukset ovat epäonnistuneet kaikissa keskeisissä talouspoliittisissa tavoitteissaan. SILMIINPISTÄVÄÄ on ollut kyvyttömyys tehdä rivakasti päätöksiä. Samanaikaisesti hallinnon resursseihin kaavaillaan pienennyksiä. VILJELIJÄTUKIEN valvonta ei helpotu tulevina vuosina mutta valvonnan resurssit vähenevät
Alustuksen pitää Keskustan Varsinais-Suomen piirin pj Jani Kurvinen. Ilta alkaa kahvitarjoilulla klo 18.30. Paikalla myös valtuutettuja. klo 18 Salon kaupungintalolla. Käsitellään sääntömääräiset asiat. ja klo 15 alkaen 95-vuotisjuhlavastaanotto samassa paikassa. Tilaisuuksissa käsitellään ? VTT, dosentti Paavo Väyrysen alustuksena ajankohtaista ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilannetta, Euroopan unionin kehitystä sekä muita keskustan ja maakunnan kannalta tärkeitä, Valtion on tultava apuun, jos aiomme saada kolmen kunnan liitoksen Päijät-Hämeen länsipuolelle. Heikkilä muistuttaa, että kuntaliitoksia tehdään luottamuksen ilmapiirissä ja toista osapuolta kunnioittaen. . Johtokunta klo 17. Loimaa, tervetuloa Olavi Ala-Nissilän kanssa ampumaan lähtölaukaus Suomen uuden nousun rakentamiseen ke 29.10. 17.30 Salon kaupungintalolla. Salo, Kj:n syyskokous to 6.11. Syyskokous la 18.10 klo 10. Esillä sääntömääräiset asiat. Kun tilaisuuksia on useita, niin mainitse ilmoittautuessasi tilaisuuspaikkakunta. Vimmassa, os Aurakatu 16 klo 18-20. Alustuksen pitää Keskustan Varsinais-Suomen piirin pj Jani Kurvinen. Kun tilaisuuksia on useita, niin mainitse ilmoittautuessasi tilaisuuspaikkakunta. Nyt kaikki kuntaneuvottelut ovat taas alkupisteessä ja yhteistyökuviot ovat aiempaa vaikeampia. Mukana myös keskustapiirien puheenjohtajat Sanna Lehtinen ja Eero Lankia, jotka alustavat Helsingin ja muun pääkaupunkiseudun tulevaisuuden näkymistä. Kun tilaisuuksia on useita, niin mainitse ilmoittautuessasi tilaisuuspaikkakunta. Mukana seurakuntavaaliehdokkaita. Voit levittää tietoa tilaisuudesta ja kutsua siihen muitakin kiinnostuneita, kunhan vain huolehdit siitä, että kaikki osallistujat ilmoitetaan etukäteen. ajankohtaisia aiheita. klo 16.30 alkaen Ison Omenan kauppakeskuksen Robert?s Coffeessa, Piispansilta 11, Espoo. Sen jälkeen klo 11-14.30 seminaari otsikolla ?Köyhän asialla. Klo 17.30 alkaen tutustuminen Pohjoisrannan toimintaan samassa osoitteessa. Keskustan yhteiskuntatieteilijät ry, lounastilaisuus pe 24.10. Kokouksessa valitaan toimihenkilöt vuodeksi 2015 sekä suunnitellaan tulevaa vuotta. UUSIMAA Espoon Vesaiset ry, syyskokous su 26.10. Kokous yhdessä Uudenkartanon ja Yläneen yhdistysten kanssa. Pöytyä, Yläneen py:n syyskokous su 26.10. klo 10.30-14.30 Lietoon, kunnantalon valtuustosali, Kirkkotie 13. Johtokunta 18. Euroopan parlamentin jäsen Paavo Väyrynen järjestää yhteistyössä keskustan piirijärjestöjen kanssa Eurooppalainen Suomi 2020 tilaisuudet jokaisessa maakunnassa kuluvan syksyn aikana. Uskon, että hollolalaiset eivät katsoneet Kärkölän liitoshaluja kovinkaan positiivisesti. Kärkölän talouden alijäämä on painumassa jo kahdeksaan miljoonaan euroon. Tosin liitoskuvio Hollolan kanssa on nostettu jälleen esiin luottamushenkilöisen keskusteluissa. Aiheena suomalaisen ruokatuotannon tulevaisuus. klo. Paikalla myös valtuutettuja. klo 18 osoitteessa Magnus Hagelstamintie 3 A 1 (Ronkainen). Voi olla, että lyöttäydymme tulevaisuudessa Hollolan kanssa kimppaan. Keskustan Lehtimiehet. Tilaja tarjoiluvarausten vuoksi ilmoittautuminen tilaisuuksiin on välttämätöntä. klo 19 Yläneen OP:n kerhohuoneella. Mukaan pääsee ilmoittautumisjärjestyksessä, osallistujalle tilaisuus on maksuton. Ilmoittautuminen tapahtuu parhaiten paavo.vayrynen@keskusta.fi sähköpostiin 24.10.2014 mennessä tai soittamalla Kaija Huidalle 050 5529942. Kutsun sinut osallistumaan Helsingin ja Uudenmaan tilaisuuteen ma 27.10. Mukana kansanedustajaehdokkaat Annina Ruottu ja Raija Eeva. Turku, Keskustan Turun Seudun py:n keskustelutilaisuus ti 21.10. klo 11.30 ravintola Vltavan Havel-kabinetissa, Elielin aukio 2. Hämeenkoskelaiset kokevat, että isomman liitoksen aikaansaaminen on nyt entistä vaikeampaa. HÄMEENKOSKELLA ja Hollolalla on pitkäaikaiset yhteistyökuviot sosiaali- ja terveyspuolella. . 18 Keskustassa tapahtuu Hämeenkoski ei halua ?satelliittikunnaksi? PETRI GÖRMAN HÄMEENKOSKI HÄMEENKOSKEN kunnanvaltuusto olisi ollut valmis kuuden kunnan liitokseen Päijät-Hämeessä kuun vaihteessa järjestetyssä Salpauskunta-äänestyksessä. Sitä ajatusta me vierastamme täällä Hämeenkoskella. ajankohtaisia aiheita. Kokouksen jälkeen käsitellään Salon kaupungin talousarviota 2015.. A-K ja Joni Kähärä, Rantatie 91. Samalla MSL:n luento A. Mukana seurakuntavaaliehdokkaita. Mukana myös keskustapiirien puheenjohtajat Sanna Lehtinen ja Eero Lankia, jotka alustavat Helsingin ja muun pääkaupunkiseudun tulevaisuuden näkymistä. Voit levittää tietoa tilaisuudesta ja kutsua siihen muitakin kiinnostuneita, kunhan vain huolehdit siitä, että kaikki osallistujat ilmoitetaan etukäteen. Pöytyä, Yläne, Tourula - Keihäskosken py:n syyskokous su 26.10. klo 18.30 Suomen Maatalousmuseo Saran kokoustiloihin. Lieto, Vesaisten syyskokous pe 31.10. klo 18. Voit levittää tietoa tilaisuudesta ja kutsua siihen muitakin kiinnostuneita, kunhan vain huolehdit siitä, että kaikki osallistujat ilmoitetaan etukäteen. Keskustan Sosiaalipoliittisen seuran keskusteluilta: Miten tukea kotona asumista. Tilaisuuksissa käsitellään ?VTT, dosentti Paavo Väyrysen alustuksena ajankohtaista ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilannetta, Euroopan unionin kehitystä sekä muita keskustan ja maakunnan kannalta tärkeitä, ajankohtaisia aiheita. klo 17 puoluetalo Apollolla (Apollonkatu 11 a ). Minusta valtion on tultava apuun, jos me vielä aiomme saada kolmen kunnan liitoksen Päijät-Hämeen länsipuolelle. MAHDOLLISEN kuntaliitoksen myötä hämeenkoskelaiset yläkoululaiset suuntaavat opiskelemaan Hämeenlinnan Lammilta Hollolan suuntaan. . Kokous yhdessä Uudenkartanon ja Tourula Keihäskosken yhdistysten kanssa. Pöytyä, Yläne, Uudenkartanon py:n syyskokous su 26.10. Kokous yhdessä Tourula - Keihäskosken ja Yläneen yhdistysten kanssa. Turku, Keskustan Turun Seudun py:n syyskokous ti 28.10. Mukana kansanedustajaehdokkaat Annina Ruottu ja Jani Kurvinen. Keskustan Hannu Heikkilä olisi ollut valmis suureen kuntaliitokseen Päijät-Hämeessä. Se on myös osaltaan vaikeuttamssa kuntaliitoskuvioita naapureiden kanssa. . Alustajana on ensimmäinen lapsiasiavaltuutettu Mariakaisa Aula: Yhdeksän vuotta lapsiasiavaltuutettuna, mitä eväitä tulevaan. Mukana myös maakuntaliitosta edunvalvontajohtaja Lauri Palmunen joka alustaa maakunnan tulevaisuuden näkymistä. klo 16.30-20.30 Helsinkiin, Keskustan puoluetoimisto, Apollonkatu 11 a. Ilmoittautuminen sihteerille (hannut@student. uef.fi) pe 17.10. Huomioikaa uusi aukiolo asioidessanne! Raisio, Keskustaveteraanikeilaajat Hyvän tuulen keilaus Keilahallilla joka pe klo 13-14. Turku, Paattisten py:n syyskokous pe 17.10. mennessä tai soittamalla Kaija Huidalle 050 5529942. Esillä sääntöjen määräämät asiat. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Alustuspuheenvuoron keskustan sivistys- ja koulutuspolitiikasta käyttää eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Tuomo Puumala. Euroopan parlamentin jäsen Paavo Väyrynen järjestää yhteistyössä keskustan piirijärjestöjen kanssa Eurooppalainen Suomi 2020 tilaisuudet jokaisessa maakunnassa kuluvan syksyn aikana. Ilmoittautumiset sihteerille (hannut@student.uef.fi) 27.10. mennessä. Keskustanuorten Uudenmaan piiri ry. Mukaan pääsee ilmoittautumisjärjestyksessä, osallistujalle tilaisuus on maksuton. Ilmoittautuminen tapahtuu parhaiten paavo.vayrynen@keskusta.fi sähköpostiin 24.10.2014 mennessä tai soittamalla Kaija Huidalle 050 5529942. Henkilökohtaisesti olin suuren liitoksen kannalla, Hämeenkosken kunnanvaltuuston puheenjohtaja Hannu Heikkilä (kesk.) sanoo. Puheenjohtajan mukaan kokouksen jälkeen ei ole ollut havaittavissa mitään erityisiä jakolinjoja. . Tilaja tarjoiluvarausten vuoksi ilmoittautuminen tilaisuuksiin on välttämätöntä. Mukana eduskuntavaaliehdokkaat Annina Ruottu ja Jani Kurvinen. Laitila, Keskustanaisten syyskokous ti 21.10. Aiheesta alustaa tietokirjailija, tal.kand. Juha Kuisma. mennessä. Keskustanuorten Helsingin piiri ry, sääntömääräinen syyskokous 22.10. klo 18.30 Pohjoisranta Burson-Marstellerin toimitiloissa (Kalevankatu 20, 00101 Helsinki). Alustuksen pitää Keskustan Varsinais-Suomen piirin pj Jani Kurvinen. Mukana seurakuntavaaliehdokkaita. Kuva: Petri Görman Turku. klo 18 Paattisten Osuuspankin kokoustilassa. klo 16.30-20.30 Helsinkiin, Keskustan puoluetoimisto, Apollonkatu 11 a. Kahvitarjoilu klo 18.30. Käsitellään sääntömääräiset asiat ja keskustellaan ajankohtaisista asioista. VARSINAIS-SUOMI Piiritoimisto on suljettuna joka perjantai vuoden 2014 loppuun. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Paikalla myös valtuutettuja. Tila- ja tarjoiluvarausten vuoksi ilmoittautuminen tilaisuuksiin on välttämätöntä. Helsingissä puoluetoimistolla (Apollonkatu 11a). Onko se naapurikuntien velvollisuus maksaa viulut, jos kuntapäättäjät naapurissa eivät ole tehneet mitään velkaantumiskehityksen pysäyttämiseksi, Heik- kilä kysyy. . Keskustan valtuustoryhmässä mielipiteet asiasta jakautuivat kahtia. . klo 11.30? 13.00 ravintola Vltavan Havel-kabinetissa. Ilta alkaa kahvitarjoilulla klo 18.30. Suominen. Salo, Aluekokous to 6.11. klo 19 Ylä- neen OP:n kerhohuoneella. Tervetuloa kokoukseen! Hallitus Euroopan parlamentin jäsen Paavo Väyrynen järjestää yhteistyössä keskustan piirijärjestöjen kanssa Eurooppalainen Suomi 2020 tilaisuudet jokaisessa maakunnassa kuluvan syksyn aikana. Ke 29.10. Sitä kautta meidän välillemme on syntynyt luottamusta. Kutsun sinut osallistumaan Varsinais-Suomen tilaisuuteen la 25.10. klo 18 alkaen Marttaliiton tiloissa, osoitteessa Lapinlahdenkatu 3 (sis. käynti osoitteesta Malminrinne 1B). Tätä ennen vierailu ja esittely Marttaliitossa alkaa jo klo 17. . Väkisin ei tuloksia saada aikaan. HOLLOLALAISET kokivat kolmen kunnan erillisissä liitosneuvotteluissa, että Kärkölän päättäjät ovat pelanneet heitä vastaan, Heikkilä sanoo. . alkaen klo 18 piiritoimistolla, os Linnankatu 21. klo 19 Yläneen OP:n kerhohuoneella. Mukaan pääsee ilmoittautumisjärjestyksessä, osallistujalle tilaisuus on maksuton. Ilmoittautuminen tapahtuu parhaiten paavo.vayrynen@keskusta.fi sähköpostiin 21.10. Tilaisuuksissa käsitellään ? VTT, dosentti Paavo Väyrysen alustuksena ajankohtaista ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilannetta, Euroopan unionin kehitystä sekä muita keskustan ja maakunnan kannalta tärkeitä, Kauniainen, paikallisosaston syyskokous ma 24.11. Silloin koululaiset sijoitettaisiin todennäköisesti Kärkölän Järvelään yläkouluun. Uskon, että Hollola ottaa mielellään meidän koululaiset Salpakankaalle, Heikkilä sanoo. Päijät-Hämeessä voi käydä myös niin, että Hämeenkoski ja Kärkölä jäävät Hollolan taakse niin sanotuiksi satelliittialueiksi ilman kuntarajaa Lahteen. . Sääntömääräinen syyskokous ma 10.11. klo 18.30 Laitilan ABC-Kabinetissa. Ilmoittautuminen lehtimiehet@keskusta.fi ja 050 388 0011. HELSINKI Keskustan Sosiaalipoliittisen seuran lounastilaisuus ti 21.10. Kutsun sinut osallistumaan Helsingin ja Uudenmaan tilaisuuteen ma 27.10. Keskustan lauantaitreffit 18.10. klo 11.00-12.30 Café Elvinassa, Yliopistonkatu 15
klo 10. Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen, 050-366 4143. Tampere, py:n syyskokous 29.10. Jumalanpalvelus klo 10 Kihniön kirkko ja juhlatilaisuus Taitotalo Puumilassa jumalanpalveluksen jälkeen. Rinnelipuista 25% alennus. Keskikatu 4, 45100 Kouvola. POHJOIS-KARJALA Aamukahvit Kiihtelysvaarassa Eijan kahviossa pe 24.10. Lisätietoja puheenjohtaja Raija Moilanen puh. Kirkkopyhän ruokailu 15,00 euroa. Ilmoittautuminen ja kahvit klo 9 -10. Poliittisen tilannekatsauksen pitää MEP Olli Rehn. Valvontaa tiloilla tulee vähentää samassa suhteessa. Tarkastukset ja tukien maksu tapahtuisi tällöin ajallaan ja samalla viljelijöitä rasittava liiallinen valvontaa keventyisi, Kallio sanoo.. Kiihtelyksen Keskusta Heinävaaran, Huhtilampi-Uskalin, Kiihtelysvaaran ja Särkivaaran paikallisyhdistysten yhteinen syyskokous pe 7.11. klo 18.30 Keskustan Pohjois-Satakunnan seutufoorumi Vatajankosken Sähkö Oy, Vuohiniityntie 2, 38700 Kankaanpää, kahvi klo 18. Pe 24.10. Käsitellään syyskokoukselle kuuluvat asiat, kuten puheenjohtajan ja johtokunnan valinta sekä vuoden 2015 toimintasuunnitelma. kerros), Koskikeskus, Tampere. Ohjelmassa mm. Toinen käsittely pe 31.10. klo 20 Keskustan Rauman seudun seutufoorumi Eurajoki-Sali, Kalliotie 5, 27100 Eurajoki. Pe 24.10. Lopella, koulukeskuksen Loppisali, Opintie 2-4. Kuva: Hilkka Kempin arkisto Hilkka Kemppi pyrkii KOL:n johtoon ROVANIEMEN keskustaopiskelijat (RoKe) esittää Keskustan opiskelijaliiton (KOL) puheenjohtajaksi 26-vuotiasta Hilkka Kemppiä Asikkalasta. Hilkka Kemppi ilmoittautui ensimmäisenä ehdolle puheenjohtajuuden jättävän Jirka Hakalan seuraajaksi. Kemppi on valmistunut Hämeen ammattikorkeakoulusta restonomiksi. Lopuksi tanssia karaoken tahdissa. klo 18 Keskustan Jämijärven läntisen paikallisyhdistyksen syyskokous Möökelissä, Kuninkaanlähteentie 909, Jämijärvi. Tärkeää. Juhlapuhujana Keskustanaisten pj kansanedustaja Elsi Katainen. Illan aikana paistamme myös makkaraa. Voit levittää tietoa tilaisuudesta ja kutsua siihen muitakin kiinnostuneita, kunhan vain huolehdit siitä, että kaikki osallistujat ilmoitetaan etukäteen. La 25.10. 0400 930 483 ja naisten, nuorten ja Vesaisten toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. klo 18 Keskustan piiritoimistolla Kauppakeskus Hansa, Keskikatu 4, Kouvola. Näkemyksiä maakunnan tulevaisuudesta tilaisuuteen tuo maakunnan yhteistyöryhmän puheenjohtaja Satu Pietilä. klo 18 Metson Toivonen-salissa (alakerta). Tällä pohjalla tuntuu kohtuuttomalta, että maanviljelijät joutuvat tämän vähennyksen maksumieheksi, Kallio paheksuu. NUORTEN MUKAAN tilatarkastuksissa tulee palata ?tolkun tielle. Suomen valtion huonosta taloudellisesta tilanteesta johtuen YT-neuvottelut viedään loppuun suunnitellusti ja täten saadaan aikaan säästöjä yli 30 miljoonaa euroa. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Keskustassa tapahtuu Keskustan Varsinais-Suomen piiri, sääntömääräinen syyskokous la 15.11. klo 13 Mynämäen Uimahallin kokoushuone Virastotie 1, Mynämäki. Turun Luonnonystävät, syyskokous ti 18.11. toiminnanjohtaja Saara Kiuru puh. klo 18, tarjolla kahvia & pullaa. Tämä vähennys koskee ELY-keskusten toimintamenoja eikä maataloustukia. klo 18 Apilassa. Keskustanuorten Tampereen osasto ry, syyskokous 29.10. Yhteystiedot: Pilvi Kärkelä p. Liput ovat myynnissä ennakkoon, varaukset minna.sarvijarvi@ylojarvi.fi tai 040-5890355. Pirkanmaan Vesaiset tarvitsee innokkaita uusia toimijoita lasten ja perheiden parissa tehtävään työhön. Kissapurontie 10. Piiri, sääntömääräinen syyskokous la 15.11. 050 3423323. PÄIJÄT-HÄME Nastola, kunnallisjärjestön syyskokous to 30.10 klo 18.30 Nastolan kunnantalon kahviossa. Tapahtumassa on naisyrittäjien myyjäiset ja naisosaajien huutokauppa, esiintymässä Leena Pyylampi. Aikaisemmin hän on ollut töissä matkailualalla sekä opettajana. . Tervetuloa mukaan Keskustanaisten osastolle! Keskustanaisten Keski-Suomen piiri: Piirin sääntömääräinen syyskokous la 8.11. klo 10 Paimion kaupungintalolla. Mutta ennen kaikkea maakunnallisen vaaliohjelman tulee olla Keski-Suomen keskustalaisen näköinen! Anna siis vinkkisi tai mielipiteesi ohjelmatyöhön osoitteella: pauliina.maukonen-karkkainen@keskusta.fi Maakunnallinen vaaliohjelma on tarkoitus hyväksyä piirin syyskokouksessa. NYTKIS-Naismarkkinat pe 24.10. Matarankatu 6, Jyväskylä). Ensimmäinen käsittely pe 17.10. Henkilöhinnat 3h huoneessa 500?/aikuinen, 405?/ 12-16v, 325?/4-11v 90?/1-3v. klo 19 Tampereen työväenteatteri. Tarvitaan terveitä osaajia, uusia työpaikkoja ja uskoa työelämän renessanssiin. Koulutuksessa tulee keskittyä laatuun, elämänmittaisen oppimiseen ja täydennyskoulutukseen. Sääntömääräisten asioiden lisäksi päätetään piirin eduskuntavaaliehdokkaiden asettamisesta. 044 727 1302. Ylöjärven keskustanaiset: Minna Sarvijärven eduskuntavaalikampanjan avausillanvietto Marrastulet järjestetään la 15.11. Piirikokous antaa vastauksen jokaiseen aloitteeseen. Aloitteet on jätettävä piirihallitukselle yhtä (1) kuukautta ennen piirikokous- ta. Puheenvuoron pitää puheenjohtaja Juha Sipilä. Pohjois-Tammela, py järjestää Rupsuhovissa illanistujaiset pe 24.10. Se valmistellaan piirihallituksen koordinoimana yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Ilmoittautumiset ruokailuun Pilvi Kärkelä 040 5895709 tai pilvi.karkela@keskusta.fi Tampere: MSL-Tampereen kaikille avoin luento- ja keskustelutilaisuus to 23.10. klo 17.30 ravintola TEINI Uudenmaankatu 1, Turku. Hiihtoloma Saariselällä Holli Laaninhovi, lapintäysihoito. klo 16.30, Länsi-Tampere, paikallisyhdistyksen syyskokous 11.11. Tapahtuman koko tuotto lahjoitetaan Keski-Suomen ensi- ja turvakodille. Muun muassa yrittäjyyskasvatusta ja oppisopimusta tulee kehittää. Seinäjoen nuoret: Maanviljelijät eivät saa joutua maksumiehiksi SEINÄJOEN KESKUSTANUORTEN puheenjohtaja Karri Kallio pitää pöyristyttävänä ELY-keskusten ilmoitusta siirtää suurin osa vuoden 2015 maataloustukien maksatuksista vuoden 2016 puolelle. . Bussi Salo . klo 10 alkaen Joensuussa, Peltola-salissa, Peltolankatu 4. Tervetuloa keskustelemaan ja tutustumaan ehdokkaisiin. Järj. Hotellihuoneet 2 tai 3:lle, myös isoja huoneita. Tiedustelut: Juhani Rajala, GSM 0400 127 900. To 23.10. Suominen 040 834 0803 tai aulis.suominen@vesaiset.fi Varsinais-Suomen Keskustanaiset, Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon tuetuista lomista kiinnostuneet: esitteitä ja hakemuksia saatavilla piiritoimistosta tai MTLH:sta. ETELÄ-HÄME Keskustan Etelä-Hämeen piiri, syyskokous 18.10. Valtakirjojen tarkastus klo 9.30 alkaen. klo 18 Apilassa, Näsilinnankatu 23 A, Tampere. Olen onnekas, toimiminen keskustaopiskelijoissa on tehnyt minusta aktiivisen kansalaisen antaen työkaluja. Mukaan pääsee ilmoittautumisjärjestyksessä, osallistujalle tilaisuus on maksuton. Ilmoittautuminen tapahtuu parhaiten paavo.vayrynen@ keskusta.fi sähköpostiin 21.10. Ei voi olla mahdollista, että maanviljelijät jäävät EU:n rakennerahoituksen teknisen tuen vähennyksen maksumieheksi. Ota rohkeasti yhteyttä. Paikallisyhdistysten syyskokoukset klo 18 samassa paikassa. Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. Tilaisuuksissa käsitellään ?VTT, dosentti Paavo Väyrysen alustuksena ajankohtaista ulkoja turvallisuuspolitiikan tilannetta, Euroopan unionin kehitystä sekä muita keskustan ja maakunnan kannalta tärkeitä, ajankohtaisia aiheita. klo 13 alkaen Kansalaistoiminnankeskus Mataran Talvikki ?tilassa (os. Saariselkä ja takaisi. Muistathan toimittaa piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi kati. kiljunen@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. Satakunnan piiritoimisto, Tavoitat meidät seuraavista numeroista: toiminnanjohtaja Kati Kiljunen 050 405 7742 kati.kiljunen@keskusta.fi, keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi 050 301 6189 tarja.kiviniemi@ keskusta.fi, nuorten toiminnanjohtaja Päivi-Solina Kivelä 044 0336 588 satakunta@keskustanuoret.fi, jäsenasiat Leena Kallionsivu 050 405 7743. KYMENLAAKSO Kouvola, KN Hirvelä Syyskokous ke 29.10. Kokouksessa on mukana Suomen Keskus- Hilkka Kemppi ilmoittautui ensimmäisenä ehdolle Jirka Hakalan seuraajaksi. Puheenjohtaja sekä sihteeri siirtyvät muihin tehtäviin, uusilla halukkailla on nyt mahdollisuus päästä vaikuttamisenpaikoille. Varsinais-Suomen Keskustanaiset mukana Osaava Nainen ?messuilla Turun messukeskuksessa 24.-26.10 omalla osastolla, jossa tavattavissa eduskuntavaaliehdokkaita. Pirkanmaan Keskustanaisten teatteri-ilta Evita musikaali 30.10. Tied. Tampereen Pyrinnön toiminnanjohtaja Jarmo Hakanen alustaa Tampereen kaupungin urheilu- ja liikuntapolitiikasta. Valtakirjojen tarkastus ja kahvio avoinna klo 9-10. klo 19 Jämijärven kunnan valtuustosalissa, Peijarintie 5 A. Kun tilaisuuksia on useita, niin mainitse ilmoittautuessasi tilaisuuspaikkakunta. Kutsun sinut osallistumaan Satakunnan tilaisuuteen pe 24.10. klo 19 Jämijärven kunnan valtuustosalissa, Peijarintie 5 A. Turku . ja keskittyä riskiperusteiseen valvontaan, jossa myös neuvonta ja tuki ovat keskeisessä roolissa. . Hän viimeistelee kuvataidekasvatuksen maisterin tutkintoa Lapin yliopistoon sekä opiskelee yhteiskuntapolitiikkaa Jyväskylän yliopistossa. Kemppi työskentelee Suomen ylioppilaskuntien liiton työhallituksessa koulutuspolitiikan ja kansainvälisten asioiden vastaavana. Ilmoittautuminen 15.12.-14 mennessä A. Liput alk. 42,00 euroa. klo 16.30-20.00 Eurajoelle, Eurajoki-Sali, Kalliotie 5. kevyt päivällinen ja trubaduuri Seppo Soittilan huulenheittoa. Johtokunta kokoontuu 16.30. Keskustanaisten Kymenlaakson piirin johtokunta, kokous ke 5.11. klo 18-23 Parkkuun seuratalolla. lippuvaraukset Pilvi Kärkelä 0405895709 tai pilvi.karkela@keskusta.fi V-S Vesaiset, sääntömääräinen syyskokous su 16.11. klo 10 Keskustan Satakunnan piirin syyskokous Suomelan koulu, Tampereentie 19, 38600 LAVIA. ?Missä mennään päivän politiikassa? -katsaus puoluesihteeri Timo Laaninen. Liiton tarkoitus on tarjota tarvittava apu ja foorumit. Kemppi linjaa, että leikkaamisen sijaan tulisi investoida hyvinvointiin ja kasvualoille. 0405895709 ja pilvi.karkela@keskusta.fi SATAKUNTA Jämijärvi, Keskustan Kirkonkylän ja Kontin paikallisyhdistyksien yhdistymiskokous. 040 418 1150. PIRKANMAA Keskustaväen kirkkopyhä 19.10. Kihniössä. klo 20 Keskustan Porin seudun seutufoorumi Eurajoki-Sali, Kalliotie 5, 27100 Eurajoki. Euroopan parlamentin jäsen Paavo Väyrynen järjestää yhteistyössä keskustan piirijärjestöjen kanssa Eurooppalainen Suomi 2020 tilaisuudet jokaisessa maakunnassa kuluvan syksyn aikana. klo 16:45 piiritoimistolla. Keskustanaisten Kymenlaakson piiri, sääntömääräinen syyskokous ke 5.11. Pohjois-Tammelan Keskustan seurakuntavaaliehdokkaat esittäytyvät. Etelä-Hämeen piiritoimisto vs. Kokouksessa nimetään SavoKarjalan eduskuntavaaliehdokkaat. KESKI-SUOMI Keskustan Keski-Suomen piirissä on perinteenä oma, maakunnallinen eli koko Keski-Suomen kattava eduskuntavaaliohjelma. klo 9.30-11 ajankohtaisten asioiden ja seurakuntavaalien merkeissä. klo 18.30 Särkivaaran kylätalolla os. Muihin kuin piirikokoukselle tehtyihin aloitteisiin vastaa piirihallitus. 19 keskusta nyt Ke 29.10. Mukana puoluesihteeri Timo Laaninen. Ståhlberg Home Bakery & Cafe (3. klo 19 Kunnalan Marja ja Matkailu Sippolassa. Esillä syyskokoukselle kuuluvat asiat. Kouvola, KN Kouvola syyskokous 30.10 piiritoimistolla klo 17. Tila- ja tarjoiluvarausten vuoksi ilmoittautuminen tilaisuuksiin on välttämätöntä. Ilmoittautuminen ja kahvitarjoilu klo 17:30 alkaen. Piiritoimiston uusi osoite Kauppakeskus Hansa 2 krs. Nyt koen tärkeänä käyttää ääntäni kuuluvasti kaikkien opiskelijoiden edunvalvojana rohkaisten ja innostaen opiskelijoita eteenpäin, Kemppi toteaa. KEMPPI uskoo vakaasti, että päätöksenteossa tarvitaan avointa keskustelua ja kaikkia osaajia. Käytännössä hän kuvaa sen tarkoittavan sitä, että jokaisella opiskelijalla on vastuu tuoda aktiivisesti näkökulmiaan esille. klo 15-19 Jyväskylän A-Salilla (Kauppakatu 35). Muistathan: oikeus tehdä aloitteita piirikokoukselle on paikallisyhdistyksillä ja kunnallisjärjestöillä. mennessä tai soittamalla Kaija Huidalle 050 5529942
Illan aikana kuulemme yritysesittelyjä ja tarinoita yli kunta-ja puoluerajojen, nautimme erinomaisesta illallisesta ja Riihivuoren huikeista näkymistä sekä viihdymme keskisuomalaisittain parhaassa seurassa. Pauliina MaukonenKärkkäinen p. klo 11 Jyväskylän ammattikorkeakoulun ITDynamon auditorio, Piippukatu 2 (Lutakko, lähellä Matkakeskusta). Suomen vientiä ei nosteta sillä, että tiet pettävät uusien superrekkojen alla. ja Vesaiset tj. Mukana myös Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine joka alustaa maakunnan tulevaisuuden näkymistä. käsittely. Nuoren Keskustan liiton Pihlajalahden osasto ry, Nuoren Keskustan liiton Savonrannan osasto ry, Maaseudun nuorten liiton Kallislahden osasto ry, Osastojen yhdistetty yleinen kokous ke 22.10. käsittely. Nuoren Keskustan liiton Punkaharjun osasto ry, Nuoren Keskustan liiton Kerimäen pitäjäosasto ry, Nuoren Keskustan liiton Rahkolan osasto ry, Osastojen yhdistetty yleinen kokous ke 22.10. Johtokunta klo 18. Punkaharju, paikallisyhdistyksen syyskokous 24.10. Yhteistyössä MSL. Keskustan Kainuun piiri, sääntömääräinen syyskokous pe 14.11. Sadunkertojat saavat itse valita kertomansa sadun ja kukin sadunkertoja saa käsitellä satuja haluamallaan tavalla. Tarinatempaus toteutetaan nyt toisen kerran. Keskustan Keski-Suomen piiri järjestää alueen yrittäjille sekä elinkeinoelämän ja yhteiskunnan vaikuttajille illallis/keskustelutilaisuuden la 15.11. 87100 Kajaani) Kokouksessa valitaan liittokokousedustajat. Keskustanaisten Kainuun piiri ja paikalliset yhdistykset yhdessä maaseudun naisyrittäjien kanssa järjestävät maaseudun naisten päivän avoimien ovien tilaisuuden Kuhmossa to 23.10. klo 17 alkaen ravintola Riihekelossa, Muuramessa (Riihivuori). Lähtö ja reitti: klo 6.30 Hirvensalmen kunnantalo, klo 7.00 Mäntyharju Minimanni, klo 7.30 Kuortin ABC. Mukaan pääsee ilmoittautumisjärjestyksessä, osallistujalle tilaisuus on maksuton. Ilmoittautuminen tapahtuu parhaiten paavo.vayrynen@keskusta.fi sähköpostiin 24.10.2014 mennessä tai soittamalla Kaija Huidalle 050 5529942. kyselytuntia, tapaamme puheenjohtaja Juha Sipilän ja keskustelemme edustajien kanssa ajankohtaisista asioista. 050 4485085, Vesaiset tj. Myös lautakuntien jäseniä pyydetään saapumaan kokoukseen. www.pieksamaenkeskusta.fi Ristiina, py tutustu seurakuntavaaliehdokkaisiin vaalikahveilla la 25.10. klo 10-12 S-market. Ristiinan S-Marketilla Seurakuntavaalikahvitus la 25.10 klo 10-12. Euroopan parlamentin jäsen Paavo Väyrynen järjestää yhteistyössä keskustan piirijärjestöjen kanssa Eurooppalainen Suomi 2020 tilaisuudet jokaisessa maakunnassa kuluvan syksyn aikana. Helsingissä Suomen Pankin toimintaa esittelee ja ajankohtaisen talouskatsauksen pitää johtokunnanjäsen Seppo Honkapohja. 20 Keskustassa tapahtuu keskusta nyt tanaisten puheenjohtaja Elsi Katainen ja kokouksen teemavieraana on EHYT ry:n Harri Jukkala. Keskustan Keski-Suomen piiri, syyskokous Jyväskylässä la 15.11. Kutsun sinut osallistumaan Etelä-ja Itä-Savon tilaisuuteen ti 28.10. klo 16.30-20.30 Juvalle, Partalan kartano, Huttulantie 1. krs. klo 18 ABC Pieksämäen kabinetissa, Vehkanotko 2, Pieksämäki. 010 315 2001 Keskustanuoret tj. Esillä sääntömääräiset asiat. KAINUU Keskustanuorten Kainuun piiri, sääntömääräinen syyskokous la 18.10. klo 16 piiritoimistolla (Kauppakatu 26 a 2. Tilaisuuksissa käsitellään ?VTT, dosentti Paavo Väyrysen alustuksena ajankohtaista ulkoja turvallisuuspolitiikan tilannetta, Euroopan unionin kehitystä sekä muita keskustan ja maakunnan kannalta tärkeitä, ajankohtaisia aiheita. klo 17 tutustutaan Silas Tonttukylän toimintaan os. Koljosentie 166, 88900 Kuhmo. Kutsun sinut osallistumaan Etelä-ja Itä-Savon tilaisuuteen ti 28.10. klo 16.30-20.30 Juvalle, Partalan kartano, Huttulantie 1. klo 16.15 piiritoimistolla Porrassalmenkatu 33, Mikkeli. Kun tilaisuuksia on useita, niin mainitse ilmoittautuessasi tilaisuuspaikkakunta. Sinisen tien kunnostaminen on hyvä alku, keskisuomalaiset listaavat. Keskustan Keski-Suomen piirin mukaan hallituksen harjoittama keskittämispolitiikka lisää teiden kuormitusta: ihmisten pitää päästä palveluiden ääreen kunta- ja maakuntakeskuksiin. Keski-Suomen piirin mielestä ihmisten ja tavaroiden pitää päästä liikkumaan turvallisesti ympäri Suomen. . Hirvensalmen-Mäntyharjun-Pertunmaan Keskustan kunnallisjärjestöt. Keskustanaisten Etelä-Savon piiri, sääntömääräinen syyskokous su 16.11. Eeva Harjula p. Voit levittää tietoa tilaisuudesta ja kutsua siihen muitakin kiinnostuneita, kunhan vain huolehdit siitä, että kaikki osallistujat ilmoitetaan etukäteen. Vesaisten Etelä-Savon piiri, syyskokous 10.11. Janne Tarima p. Voit levittää tietoa tilaisuudesta ja kutsua siihen muitakin kiinnostuneita, kunhan vain huolehdit siitä, että kaikki osallistujat ilmoitetaan etukäteen. Hiukkajoen seutu, py, sääntömääräinen syyskokous Hiukkajoen kylätalolla 28.10. Kokouksessa paikalla Suomen Keskustanuorten varapuheenjohtaja Katja Asikainen. Pieksämäki. Osastojen lakkauttamisen 1. Kun tilaisuuksia on useita, niin mainitse ilmoittautuessasi tilaisuuspaikkakunta. Eduskunnassa vierailemme kansanedustaja Jari Lepän vieraana ja seuraamme mm. 040 5050021, Keskustanuoret tj. Tilaja tarjoiluvarausten vuoksi ilmoittautuminen tilaisuuksiin on välttämätöntä. klo 18.15 Etelä-Savon piiritoimistolla. Tupailta ma 20.10. klo 19 vanhalla kunnantalolla. Punkasalmi, (Kulennoisen ja Putikon) paikallisyhdistyksen syyskokous pe 24.10. Ilmoittautuminen klo 15:30 alkaen. Etukäteisilmoitusten mukaan satuja luetaan, esitetään ja käsitellään kaiken ikäisten kanssa kodeissa, kerhoissa, kirjastoissa, sairaaloissa ja vanhusten palvelutaloissa ympäri maan. Tarinatempaus perustuu yhdessä tekemiseen ja vapaaehtoisuuteen ja kaikki halukkaat saavat ryhtyä tapahtumaan sadun lukijoina. alkaen klo 19. Johtokunta klo 18 Punkaharjun palvelupisteen kokoustiloissa. Punkaharjun Keskustanaiset, syyskokous pe 24.10. klo 18. Kajaanin kaupungin valtuustonsalissa.. Elina Suoranta p.040 721 0636 ETELÄ-SAVO Keskustanuorten Etelä-Savon piiri, sääntömääräinen syyskokous pe 17.10. Tervetuloa mielenkiintoiselle matkalle, 50 nopeita ilmoittautujaa mahtuu retkelle mukaan. Paikalla Kaakkois-Suomen vaalipiirin naiseduskuntavaaliehdokkaita. Keskustan Etelä-Savon piiri, yleinen ylimääräinen piirikokous su 16.11. Tavoitteena on luoda lapsille, nuorille ja aikuisille mahdollisuus uppoutua yhdessä satujen maailmaan. Vesaiset kannustavat ihmisiä ottamaan lukuhetkestään kuvan ja jakamaan sen sosiaalisessa mediassa. Mukana myös Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine joka alustaa maakunnan tulevaisuuden näkymistä. Noora Ruuth p. Lämpimästi tervetuloa! Keskustanaisten Kainuun piri ry ja paikkakuntakohtaiset jäsenyhdistykset Keskustanaisten Kainuun piiri ry, syyskokous Taivaan Pankolla Mustolantie 7A, 88300 Paltamo to 6.11. alkaen klo 16.30 Punkaharjun palvelupisteen kokoustiloissa. Euroopan parlamentin jäsen Paavo Väyrynen järjestää yhteistyössä keskustan piirijärjestöjen kanssa Eurooppalainen Suomi 2020 tilaisuudet jokaisessa maakunnassa kuluvan syksyn aikana. Asialistalla sääntömääräisten asioiden lisäksi eduskuntavaaleihin valmistautuminen, maakunnallisen eduskuntavaaliohjelman hyväksyminen sekä Keskustan jäsenmaksukäytäntöjen yhtenäistäminen. HUOM: Valtakirjojen tarkastus, kahvitus ja eduskuntavaaliehdokkaiden esittäytymiset klo 10-11 kokouspaikalla. Keski-Suomen keskustalaiset ovat huolissaan teiden yhä huonommasta kunnosta. klo 16 Kangasniemellä Osuuspankin kerhohuoneella. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 31.10 mennessä: Hirvensalmi 040-7205178 / Maritta, Mäntyharju 040-8489541 / Ismo, ja Pertunmaa 040-5965495 / Esko. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä osallistuu kokoukseen. toiminnanjohtaja/Keskustanaiset Elina Lappalainen p. 010 315 2000, järjestösihteeri ja Keskustanaiset tj. Kahvit ja ilmoittautuminen klo 17:30 alkaen. Keskustelussa mielenkiintoinen ja laaja teos - Leena Liukkosen Venäläiset tulevat! Mitä me heistä luulemme ja tiedämme. Piiritoimisto on avoinna ma ja ti klo 9-14, muina aikoina sopimuksen mukaan. 040 7585180. ITÄ-SAVO Vesaiset järjestävät jälleen tarinatempauksen valtakunnallisena satupäivänä 18.10. Savonrannan Vesaiset jalkautuvat palvelukoti Koivulaan klo 15, missä Sari Dyster lukee Grimmin veljesten ?Hanhipaimen?- sadun. Sekä Savonrannan koululla Kokkikerhon yhteydessä klo 12.30 Anne Käyhkö lukee ?Maaemon helmasta?- sadun. Ahvensalmi-Juvola, py, syyskokous Osmo ja Rauni Makkosella ma 20.10. klo 18 alkaen, Laasalantie 1009, Savonlinna. Maaseudun nuorten liiton MuholaKarvilan osasto ry, Nuoren Keskustan liiton Hankavaaran osasto ry, Nuoren Keskustan liiton Haukiniemen osasto ry, Nuoren Keskustan Liiton Moinsalmen seudun osasto ry, Osastojen yhdistetty yleinen kokous ke 22.10. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Keskustaväen yhteinen Hirvensalmen-Mäntyharju-Pertunmaan tutustumisretki Suomen Pankkiin ja eduskuntaan to 13.11. klo 18:30 Pörsänmäen Nuorisoseuran talolla. Vehkanotko 1. Keskustellaan 21.10. Johtokunta kokoontuu 16.30 ja syyskokous alkaa klo 17. Osastojen lakkauttamisen 1. Tilaja tarjoiluvarausten vuoksi ilmoittautuminen tilaisuuksiin on välttämätöntä. klo 16 piiritoimistolla Tottinkatu 15, Savonlinna, Esityslistalla osastojen lakkauttaminen sekä lakkauttamisasiamiehen valinta. klo 16:30 piiritoimistolla Tottinkatu 15, Savonlinna, Esityslistalla osastojen lakkauttaminen sekä lakkauttamisasiamiehen valinta. Osastojen lakkauttamisen 1. pidettävän kaupunginhallituksen kokouksen esityslistalla olevista asioista sekä muista ajankohtaisista asioista. Otathan yhteyttä: vt. Samalla ihmiset voivat haastaa ystäviään mukaan Tarinatempaukseen. Mukaan pääsee ilmoittautumisjärjestyksessä, osallistujalle tilaisuus on maksuton. Ilmoittautuminen tapahtuu parhaiten paavo.vayrynen@keskusta.fi sähköpostiin 24.10.2014 mennessä tai soittamalla Kaija Huidalle 050 5529942. On ryhtiliikkeen aika, keskisuomalaiset muistuttavat. Vesaiset haastaa ihmisiä mukaan Tarinatempaukseen VESAISTEN KESKUSLIITTO järjestää toista kertaa lapsille suunnatun Tarinatempauksen Sadun nimipäivänä, lauantaina 18.10.2014. klo 17.30 Savonlinnan toimintakeskuksella, Schaumanintie 24. POHJOIS-SAVO Lappetelä-Pörsänmäki po:n syyskokous su 2.11. Klo 18.30. klo 18:30. Savonlinna, paikallisyhdistyksen syyskokous 18.11. Kokouksessa nimetään piirin viimeinen eduskuntavaaliehdokas 19.4.2015 pidettäviin eduskuntavaaleihin. Keskustajärjestöt yhteiskunnallinen lukupiiri to 20.11. klo 18 Kangasnimellä Osuuspankin kerhohuoneella. käsittely. Nuoren Keskustan liiton Luukkolan seudun osasto ry, Nuoren Keskustan liiton Viljakansaaren osasto ry, Osastojen yhdistetty yleinen kokous ke 22.10. käsittely. Kerimäki, Läntisen py.n syyskokous Päivölässä 22.10. Illan isäntänä toimii Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä. klo 16:40 piiritoimistolla Tottinkatu 15, Savonlinna, Esityslistalla osastojen lakkauttaminen sekä lakkauttamisasiamiehen valinta. Tilaisuuksissa käsitellään ?VTT, dosentti Paavo Väyrysen alustuksena ajankohtaista ulkoja turvallisuuspolitiikan tilannetta, Euroopan unionin kehitystä sekä muita keskustan ja maakunnan kannalta tärkeitä, ajankohtaisia aiheita. klo 16:15 piiritoimistolla Tottinkatu 15, Savonlinna, Esityslistalla osastojen lakkauttaminen sekä lakkauttamisasiamiehen valinta. Osastojen lakkauttamisen 1. klo 18 Pieksämäen ABC-aseman kabinetissa os. Kuva: Petra Pöyliö Keski-Suomen Keskusta: Tiet pikaisesti kuntoon KESKUSTAN Keski-Suomen piirin mielestä liikennepolitiikka ei ole nykyisellään pitkäjänteistä, tasapuolista eikä kestävää. Vilkkaan liikenteen maakunnassa on maan heikoimpiin kuuluva tiestö, piirijärjestö moittii. Stubbin hallitus leikkaa ensi vuonna perusväylänpidosta 83 miljoonaa euroa. Leikkaus tarkoittaa lisäongelmia myös Keski-Suomen kanta- ja alempiasteiselle tieverkolle. Yksityisteille ei saa enää valtionavustusta, koska budjetissa ei ole rahaa. Samaan aikaan hallitus ohjaa lisärahaa pääkaupunkiseudun isoihin liikennehankkeisiin, kuten Pisara-rataan 900 miljoonaa euroa ja Länsimetron hankesuunnitteluun 800 miljoonaa euroa, keskisuomalaiset huomauttavat. Äänekosken biotuotetehdas oheistoimijoineen tulee olemaan merkittävä työllistäjä Keski-Suomessa. Keskustan Keski-Suomen piirin mielestä toimiva tehdas vaatii toimivat kulkuyhteydet. Nelostie Jyväskylästä pohjoiseen tulee saattaa pikaisesti ainakin moottoriliikennetasoiseksi ja lännen ja idän yhdistävä 69-tie on korjattava raskaan liikenteen kestäväksi. Tervetuloa! Tiedustelut ja varaukset p.050-573 5353/Pauliina. Keskustan Keski-Suomen piiritoimisto: Piirin tj
Johtokunta klo 17.30. Ilm. pe 17.10. Varaa paikkasi linja-autoon pohjois-pohjanmaa@keskusta.fi tai 0405156800. Kalajoki. Ohjelmallinen ilta pe 7.11. Paikalla myös Ke Antti Rantakangas. Järj. Poliittinen katsaus eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen. Syksyinen Hemmotteluilta 22.10. marraskuuta. Okkonen kokee varapuheenjohtajan tehtävässä oleelliseksi puheenjohtajan tukemisen sekä vastuun sopivan jakamisen koko puheenjohtajiston kesken kunkin parhaita puolia hyödyntäen. Osastojen apuna ja turvana oleminen kuuluu Okkosen mielestä itsestäänselvästi liittohallituksen tärkeimpiin tehtäviin ja sen onnistumista tulisi hänen mukaansa seurata enemmän. Tärkeinä arvoinaan kaikessa toiminnassa hän pitää sivistystä ja tasa-arvoa.. klo 18.30 Esa Kaarivaaralla, Sipolanranta 23, Haukipudas; Tupailta pe 24.10. klo 12 Raahen Lukiolla, Merikatu 1. Lisäksi esillä jäsenmaksukäytännön muuttaminen. Siikajoki. Sen jälkeen koko perheen seikkailuretki SuperParkiin. Valtakirjojen tarkastus lauantaina klo 9-12. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja valitaan seuraavan vuoden liittohallitus. Ilmoittautuminen ja kahvitarjoilu klo 17.30. KESKUSTANUORET Oulu. Mukana Vesaispäättäjiä ympäri Suomen. Tervetuloa! Piiritoimisto on auki sopimuksen mukaan: Kai Puro puh. klo 18.30 valtuustosali. Sääntömääräiset a siat. klo 19 Metsokangas, Ilvesluodolla; Nuorekkaiden tupailta ke 22.10. Hinta meno-paluu 60?/hlö. Keskustan Koskenkorvan py:n syyskokous ke 29.10. Kahvi- ja mehutarjoilu. Oulu. klo 16.30 Oulu, Keskustan piiritoimisto (Koulukatu 31 A 2); Iijokilaakso ti 28.10. Kokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 19 §:n mukaiset asiat. Piirijärjestöjä pyydetään ilmoittamaan kokoukseen osallistujat majoitusvarauksineen 1.10. Keskustassa tapahtuu Valtakirjan tarkistus alkaa 17.20 Kahvitarjoilu. Kokouksessa nimetään piirin 6 eduskuntavaaliehdokasta. Puolueen tervehdyksen tuo vpj Anu keskusta nyt Peräpohjolan Keskustanaiset ry, syyskokous 18.10. Liittohallitus kaipaa ennen kaikkea opiskelevien vanhempien näkökulmaa. klo 11 Ylitornion kunnanviraston auditoriossa (Alkkulanraitti 55). Tarkemmat tiedot ilmoittautumisen yhteydessä. Lajivalinta on vapaa, musiikit ja rekvisiitat itseltä. klo 16 Sokos Hotel Vaakuna Rovaniemi. Kokoukseen mukana ke Inkeri Kerola sekä ke-ehdokkaat Hanna-Leena Mattila, Eija Nivala, Eeva-Maria parkkinen, Ulla Parviainen ja Mirja Vehkaperä. klo 19 Toini ja Otto Määtällä. Tule kuulemaan ja evästämään Tapani Tölliä ke 29.10.klo 18.30 Saara ja Kalle Yrjänä, Tuomiojantie 281 A, Ruukki. Utajärvi. Tervetuloa. E-P:n Vesaiset ylpeänä esittää: Talent show 2.11. Kokouksen jälkeen mahdollisuus osallistua Teatteri-iltaan klo 19 Rovaniemen teatterin musikaaliesitys Seitsemännen portaan enkeli, lippuvaraukset mirja.stalnacke@pp.inet.fi tai 040-5344485. Piiri. Käännän koulu, Haantie 4, Eija ja Markku Kupari. Muhos. 040 5338160. 21 tilaa suomenmaa 08-5370-370 (08) 5370 370 www.suomenmaa.fi Marie Okkonen saa tukea Keskustan Opiskelijaliiton varapuheenjohtajaksi. Valtakirjantarkastus ja ruokailu on klo 10.30-12.00. klo 18 Limingassa, Tupoksen koululla, Tuiskulanranta 2, yläkoulu. E-P:n Vesaiset. Ilmajoki. historiikki, yksinlaulua, runonlausuntaa ja kakkukahvit. ETELÄ-POHJANMAA Oulu. la 25.10. Käsitellään sääntömääräiset asiat ja py:n lakkauttaminen. VESAISET Markku Karjula. Bussi kulkee reittiä Oulu-Ylivieska-Helsinki. Nastolalainen Markku on mies, jolla on perspektiiviä. Hän on neljän lapsen isä, aviomies ja kestävien arvojen kannattaja, johtokunta toteaa tiedotteessaan. Hämeen Keskustanuorten johtokunnan mukaan perhe-elämän tuntemus on liittohallituksessa heikkoa. . Ke-ehdokas Matias Ojalehdon kiertue: Tupailta ma 20.10. Mukana Suomen KN:n varapuheenjohtaja Sari Palmu. 040 5338160. Kaikille avoin keskustelutilaisuus ?Eväitä yhdessä kasvamisen matkalle. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Katjalle: pohjois-pohjanmaa@vesaiset.fi, p. Illalliskortti 30 eur/hlö. klo 19.30 Pudasjärvi, Kaupungintalo; Siika-Pyhäjokilaakso ke 29.10. Paikallisyhdistyksen syyskokous POP-pankin kokoustiloissa su 26.10. klo 18 Isojoen osuuspankin kokoushuoneella. VESAISET. Jäsenmaksusuosituksen maksutili 513100-4573. LAPPI KN Lapin piiri ry. Valtakirjan tarkastus klo 10-11, valtakirjat toivotaan etukäteen piiritoimistolle. Anu Vehviläinen. Rovaniemi. Lisäksi esillä jäsenmaksukäytännön muuttaminen. Kokouksessa mukana Vesaisten Keskusliiton puheenjohtaja Mirja Vehkaperä ja pääsihteeri AnniMari Perkkiö. Tule mukaan ohjelmalliseen illanviettoon. Kahvi- ja mehutarjoil u. Lapsille askartelua. Myös perusturvan osaamista pitäisi järjestöelimessä vahvistaa. Hallitus kokoontuu klo 17. Vesaispäivien illanvietto pe 24.10. klo 19 Holiday Innissä. Mukana ke Antti Rantakangas. Kahvitarjoilu. KESKUSTANAISET Keskustanaisten Pohjois-Pohjanmaan piiri ry:n sääntömääräinen syyskokous pe 24.10. Keskustanuorten Oulun osaston sääntömääräinen syyskokous ke 22.10. Ilmoittautumine n klo 9-11.30, aluekokoukset klo 10. Linja-auto risteilylle 7.-8.2.2015. Piiri järjestää yhteiskyydin puolueen eduskuntavaaliristeilylle. Kahvitarjoilu. Pudasjärvi. Tule kuulemaan ja evästämään Tapani Tölliä pe 24.10. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: www.vesaiset.fi -> piirit. Vähäkyrö. Ylikitkan py:n syyskokous su 26.10. Katjalle: pohjois-pohjanmaa@vesaiset.fi tai p. Paikalla ovat Lapin keskustalaisten kansanedustajien lisäksi puolueen varapj. Lisätietoja pj Markus Pellikka, 040 4517443. Posio. klo 9.30 piiritoimistolla, Kansankatu 12. klo 18.30 Kirsimarja ja Esa Leskelällä, Metsätalontie 14, Ylikiiminki. Oulu. klo 18 alkaen Alavuden Nordean tiloissa. klo 18 Seppo Tammisen luona. Sääntömääräinen syyskokous la 18.10. Kokouksen lopuksi kansanedustajaehdokas Tapio Nyysti kertoo ajankohtaisista asioista. POHJOIS-POHJANMAA Tiedoksi: Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin piirihallituksen kokous pe 17.10. Aluekokoukset: Oulu ja Oulujokilaakso ti 28.10. Piirin syyskokous Rovaniemellä, Lapin ammattiopistolla, Jänkätien toimipiste, Jänkätie 1, su 19.10. klo 13 Jakun koululla. Pudasjärvi. klo 18 Keskustan toimistolla, Oravantie 1. Markulla on siitäkin arjesta omat kokemuksensa, vahvistaa pitkän linjan keskustanuori Elina Lappalainen. Vesaisten Keskusliiton sääntömääräinen syysvaltuuskunnan kokous 25.26.10. Oulussa Hotelli-ravintola Lasaretissa (Kasarmintie 13), la klo 13 alkaen. Laitasaari-Sanginjoen py :n sääntömääräinen syyskokous to 6.11. klo 18, Paatelankuja 14, Jokirinne. Kunnallis järjestön sääntömääräinen syyskokous ma 27.10. klo 19 Pohjantähdessä. Kuva: Petri Görman Markku Karjula on Hämeen ehdokas nuorten hallitukseen HÄMEEN Keskustanuorten johtokunta esittää keskustanuorten liittohallitukseen puheenjohtajaansa Markku Karjulaa. . mennessä, osoitteessa www.vesaiset.fi/fi/Ajankohtaista/Ilmoittautuminen KESKUSTAN OPISKELIJALIITTO Keskustan Opiskelijaliiton liittokokous 15.-16.11 Joensuussa. esitetään valittavaksi kaupunginhallituksen jäsen seuraavalle kaksivuotiskaudelle. Eri keskustanuoret ympäri Suomen vetoavat liittokokoukseen, että se laittaisi nämä asiat tasapainoon. . Yli-Iin Alakylien py:n 60-vuotisjuhla su 26.10. Esityksiä arvioimassa kulttuurialan ammattilaisia, kaikki palkitaan. Vapaa pääsy. Tule kuuntelemaan, mitä Seppo Pirttikoskella on sanottavaa. Lisätietoja illan ohjelmasta ja maksuista: www.vesaiset.fi -> piirit. klo 10 hotelli Holiday Inn, Kirkkokatu 2, Oulu. klo 18.30 Kirkkotorin koulutuskeskus, Asemakatu 5. klo 15 Piiritoimistolla, Koulukatu 31 A 2, Oulu. Oulun Vesaisosastojen sääntömääräiset syyskokoukset su 2.11. Tule kuulemaan ja evästämään Tapani Tölliä ma 20.10. Kuva: Marie Okkosen arkisto Marie Okkosta esitetään KOL:n varapuheenjohtajaksi JOENSUUN Opiskelevat Keskustalaiset esittää 24-vuotiasta yhteiskuntapolitiikan opiskelija Marie Okkosta Keskustan Opiskelijaliiton varapuheenjohtajaksi. Okkonen opiskelee Itä-Suomen yliopistossa ja on toiminut JOKE:n aktiivina lähes neljä vuotta, sekä KOL:n liittohallituksessa kuluvana vuonna. Kokemusta luottamustehtävistä Okkoselta löytyy myös ylioppilaskunnan, ay-liikkeen, sekä kaupungin ja maakunnan puolelta. Keskustan Opiskelijaliitto valitsee uuden puheenjohtajiston sekä liittohallituksen yksivuotiskaudelle liittokokouksessaan Joensuussa 15.?16. Kaikille avoin keskustelutilaisuus ma 20.10. Salonselän py:n sääntömääräinen syyskokous ti 21.10. klo 18.30 Nivala, Nivalan OP:n kokoustila (Kalliontie 20; käynti takapihalta). Kokouksen asialistalla syyskokousasiat, suositus jäsenmaksukäytäntöjen yhtenäistämiseksi, eduskuntavaalit ja muut ajankohtaiset asiat. Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin sääntömääräinen syyskokous la 8.11. Tule kuulemaan ja evästämään Tapani Tölliä. Isojoki, keskustanaisten syyskokous 20.10. Majoitus Holiday Inn Oulu (Kirkkokatu 3). klo 17 piiritoimistolla. Mukana myös Vuoden Vesainen lastentarhanopettaja Sari Kokkonen. menn. Ilmoitathan samalla mahdolliset erikoisruokavaliosi. Ohjelmassa mm. Kahvitarjoilu. Oulu. 0408379867 ja perapohjola@keskusta.fi. klo 18 Hyvinvointitalolla. Korkalovaaran py:n syyskokous 19.10. klo 18.30 Merijärvi, Kilpukan ruokasali (Merijärventie 106); Kalajokilaakso ke 5.11. Kahvin- ja arvanmyyntiä sekä valtakirjojen tarkastus klo 18.30 alkaen. Lisäksi hyväksytään uudet säännöt. VESAISET Kuusamo. Kokouspaikalla on mahdollisuus lounasruokailuun. PERÄPOHJOLA Keskustan Peräpohjolan piiri: Piirin syyskokous la 18.10. klo 12 alkaen. klo 9 alkaen Ylitornion kunnantalolla. Seminaarin aikana on järjestetty lapsille toimintaa. Vehviläinen. klo 11 SuperParkissa, Tyrnäväntie 16, Oulu. Klo 18 (johtokunta klo 17). Sääntömääräisten asioitten lisäksi kunnalliset luottamustoimet mm. Johtokunta kokoontuu klo 18. Raahe. Keskustelua alustaa Anna-Liisa Lämsä. klo 13 Lapuan Nuorisotalolla. klo 18.30 ent. Kokouspaikkana toimii Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampus (Yliopistokatu 4). Kokous alkaa klo 10 lauantaina. Puhujina kansanedustaja ehdokkaita. Juhlapuhe ke Seppo Kääriäinen. Lisätietoja elina.helmanen@keskustaopiskelijat.fi Vesaisten Pohjois-Pohjanmaan piiri ry:n sääntömääräinen syyskokous su 26.10. Kuusamon Vesaiset ry:n sääntömääräinen syyskokous su 19.10. klo 21 Ilpo Leppäsellä, Kontintie 26, Oulu; Politiikan saunailta to 23.10. Esiintymään saavat tulla kaikki E-P:n 1998 tai sen jälkeen syntyneet nuoret ja lapset. klo 18 Koskenkorvan koululla
Monesko Lumilinna nyt rakennetaan? 7. Minne? nalla on juhlatalvi edessä. Monesko Lumilinna nyt rakennetaan. Ruotsi nimittäin osti tuon Kolumbuksen löytämän ja veljensä Bartholomen mukaan nimeämän saaren 1785. merentakaisena yhteisönä. Virtanen . Mistä bussia tarkoittava sana omnibus tulee? 4. Mukula. vähemmistökielet? 2. Millä nimellä kutsutaan rinnan röntgen- Sudoku 7 1 8 7 2 4 2 6 1 7 1 8 5 5 7 4 2 8 1 5 3 6 8 1 3 7 9 2 6 2 5 3 1 5 1 9 2 4 6 1 3 5 8 1 5 4 3 6 1 8 3 9 9 3 4 7 7 7 8 5 3 6 7 9 1 6 6 8 4 1 4 7 9 9 4 8 3 3 4 2 9 5 6 3 7 8 sessa pääministeri mukaanlukien: 20, 30, 40 vai 50? kielet. Montako ministeriä Yhdysvaltain halli- nimillä lika- ja ruojakuu? tuksessa on sen päämies, presidentti, mukaanlukien? 6. Masi . Kuva: Paula Åström 8 7 2 1 6 8 9 2 4 6 5 2 4 3 kuvausta? Viivi & Wagner . Saari siirtyi sata vuotta myöhemmin 1878 Ruotsilta takaisin myyjävaltiolle, johon se nykyisinkin kuuluu ns. Mikä on tuo maa? 3. B. Mitkä ovat ns. Kun Suomi kuului Ruotsiin, niin hetken aikaa Suomen veljesmaa oli Saint-Barthelemyn saari Karibianmerellä. Kemiin talvisin rakennettavalla Lumilin- 5 8 Kemiin talvisin rakennettavalla Lumilinnalla on juhlatalvi edessä. Suomi ja ruotsi ovat Suomen viralliset 8. Montako ministeriä on Venäjän hallituk- 10. Maailman ensimmäinen kansallispuisto 9. Aku Ankka . 22 17.10.2014 TIETOTESTI 1. Mikä on tupee? 5. Mitä kuukautta ennenvanhaan kutsuttiin perustettiin 1872
23 17.10.2014 Ruotsalaisraportti ÄÄRIMMÄISEN eksyksissä oleva pääministeri Stubb on tilannut ruotsalaisraportin. Ruotsin entinen valtiovarainministeri Borg on luvannut tehdä sen ilmaiseksi. lokakuuta 2014. Tänään: Saana, Saini, ortodoksisen kalenterin mukaan Antti, Antero. Aurinko laskee tänään Helsingissä kello 18.06, Oulussa kello 17.49 ja nousee huomenna Helsingissä kello 8.07 ja Oulussa kello 8.20. PÄIVÄN SANA Sinun säädöksesi antavat minulle ymmärrystä. Työnantaja oli Stubbin lailla hukassa. 119:104 SANANPARSI Suusta karjalainen kuahuu, takana ei o mittään. Kuru KASKU Kun mies oli poistumassa lääkärin vastaanotolta, lääkäri pyysi ilmoittamaan seuraavalle potilaalle, että tämä voi tulla. . Onpa jalo mies. Rinnalle ehkä kannattaisi pyytää pyyteetön raportti Venäjän hallinnolta. Stubb perustelee tilausta sillä, että Suomelle tekee hyvää saada ulkopuolinen näkemys maan tilanteesta. Seuraava potilas saa tulla, mies ilmoitti odotushuoneessa. Parisataa metriä terveyskeskuksesta käveltyään mies kuuli varovaisen äänen takaansa. . Etenkin Sixten Korkmanin nimen mainitseminen saa aikaan mielihyvää. Sen tähden minä vihaan kaikkia valheen teitä! Ps. Alkakaa tehdä Volvoja! Hommatkaa halpoja työntekijöitä naapurimaasta, niin kuin Ruotsikin teki 60-luvulla varsinkin. Anteeksi, mutta mihinkähän olemme menossa? Ratkaisut 6 9 3 7 1 4 8 5 2 5 8 4 9 6 2 1 7 3 1 2 7 8 3 5 6 9 4 7 4 1 6 9 8 3 2 5 2 3 9 4 5 1 7 8 6 8 5 6 3 2 7 9 4 1 4 6 5 1 8 9 2 3 7 3 7 8 2 4 6 5 1 9 9 1 2 5 7 3 4 6 8 1 6 7 3 5 2 8 4 9 5 3 2 4 9 8 1 7 6 8 9 4 7 6 1 5 3 2 6 2 3 1 7 5 4 9 8 Ulkoasu: Mikko Eronen 4 9 5 3 2 6 8 7 1 044 7370 314 8 2 6 7 9 1 5 4 3 Kuvatoimitus Maria Seppälä 3 7 1 8 5 4 6 2 9 7 1 8 6 4 9 3 2 5 9 4 5 8 2 3 6 1 7 4 7 9 5 1 6 2 8 3 2 8 6 9 3 4 7 5 1 3 5 1 2 8 7 9 6 4 Toimitussihteeri Anja Manninen 044 7370 381 5 1 8 2 6 9 7 3 4 päätoimittaja Juha Määttä 040 7359 612 6 3 9 4 7 5 2 1 8 Uutispäällikkö 044 7370 320 Katariina Lankinen 7 4 2 1 3 8 9 6 5 uutiset@suomenmaa.fi etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi mielipiteet@suomenmaa.fi 2 8 7 9 1 3 4 5 6 Oulun toimitus Postios: PL 52, 90101 Oulu Käyntios: Lekatie 4, 90150 Oulu Toimittajat: Meri Alaranta-Saukko 044 2032 640 Satu Itkonen 044 7370 377 Annukka Kantola vuorotteluvapaalla Risto Luodonpää 040 8201 781 Samuli Vänttilä 044 7370 244 Pirkko Wilén 044 7370 238 1 6 4 5 8 2 3 9 7 www.suomenmaa.fi Pääkirjoitustoimittaja Juha Mauno 044 7370 311 9 5 3 6 4 7 1 8 2 Suomenmaa ilmestyy 3 kertaa viikossa (ti, ke, pe). Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2012 Helsingin toimitus Postios. Miksei häntä kuunnella enempää? peliin ei sitten tullutkaan niitä lisäsenttejä. Kehittäkää Abba, silli tai bändi, mitä väliä. Se maa ei ollut Norja. Alkakaa pitää valkoisia housuja! Siitä tulee herraskainen olo ja siitä ei ole pitkä matka taloudelliseen hyvinvointiin. Sitä puolta kannattaa Suomessakin kehittää, kun meillä on liki 300 000 työtöntä ja tavaton työvoimapula. Hallelujah, minulla on ollut hienoja mersuja, mutta pip- Ristikko Päivät vierivät PERJANTAINA 17. Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Valokuvaaja: Jari Laukkanen Päällikkö: Pirjo Kontio Toimittajat: Henna Lammi Pentti Manninen Timo Mikkilä Samuli Nissilä Pauliina Pohjala Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Julkaisija: Suomenmaan Kustannus Oy Vastaukset: 1) Ranska, 2) 20:s, 3) latinan sanasta omnes, kaikki, monikko omnibus, kaikille; Napoleonin exupseeri perusti 1825 säännöllisen hevosvaunulinjan, joka lähti Nantesista kauppias Omnesin kaupan edestä, sen päällä oli kilpi Omnes Omnibus, Kaikkea kaikille, 4) pohjois-, inarin- ja koltansaame, romanikieli, viittomakieli, karjalankieli (2009), 5) lokakuu, 6) Yhdysvallat Yellowstone, 7) 30, 8) 16, lisäksi 8 virkamiehellä on ministerin arvo, 9) tekotukka, peruukki, 10) mammografia. Markkinointisihteeri Johanna Leppäluoto 044 7370 346 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 044 7370 262 044 7370 267 040 5709 400 044 7370 265 044 7370 261 050 5450 915 ilmoitukset.suomenmaa@ suomenmaa.fi Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, Sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Painopaikka: Joutsen Median painotalo, Oulu, ISSN 0356-3588. Työperäistä maahanmuuttoa, jotta saadaan niitä Volvoja tehdyksi. Sitten se on kiva kanssa, että kokoonnutaan kesäiltaisin yhteislaulamaan, teillä finnjävelit ei ole Skansenia, mutta onhan Tammerkoski. Otatte vaikka sen opposition kansanedustaja Alatalo vetämään yhteislaulua, siitä se Suomi lähtee nousuun. Jari Nenonen NYT SIIS Borg, joka on ehkä perheineen käynyt Suomessa risteilyllä, kylläpä laivan buffet-pöytä maistui, alkaa neuvoa meitä. Tottakai hän perustaa neuvonsa Ruotsin menestystekijöihin. Ja Ruotsihan on kansankoti, maahanmuutosta on ollut pelkkää iloa. PL 1070, 00101 Helsinki Käyntios. Sellainenhan tuli juuri, Standard & Poor?silta. Hesarin mukaan valtiovarainministeri Rinne (jos ei ole lakossa) haluaisi raportin Suomen talouden suomalaisilta asiantuntijoilta. Siinä Amerikanjuubassa, kuudentoista c-kasetin aivopesussa kerrottiin, että kaiken haluamansa saa. Olen käynyt työnantajani maksaman Oman minän johtamiskurssin
Ne on käytävä lävitse, jotta energiaomavaraisuuttamme nakertavien öljyn, kivihiilen ja maakaasun käyttö saadaan vähitellen loppumaan kokonaan, Korhonen linjaa. POLIITTISET toimet eivät aina tarkoita taloudellista tukea, Korhonen muistuttaa. Esimerkiksi byrokratian purkamisella olisi iso merkitys yrittäjille, Korhonen muistuttaa. Kuva: Jari Laukkanen puheillaan ladannut biotalouteen suuret odotukset. . Näin vapautettaisiin virkamiesten aikaa turhaa hallintoa tuottavampaan työhön. Korhonen korostaa, että taloudelliset toimenpiteetkin ovat välttämättömiä, jotta maaseudun mahdollisuudet saadaan täysimääräisesti käyttöön. HALLITUS päätti viime viikolla turpeen ja metsähakkeen veromuutoksista. Kaikki vaativat, että uudelle yrittäjyydelle pitää antaa mahdollisuuksia. Mutta miksi maaseutupolitiikan monet mahdollisuudet on tällä vaalikaudella jätetty käyttämättä? Korhonen muistuttaa, että maaseudulle on mahdollisuus luoda varovaisimpienkin arvioiden mukaan kymmeniä tuhansia ja optimistisimpien arvioiden mukaan jopa satatuhatta uutta työpaikkaa. sä paljon veroja ja maksuja, jotka osaltaan haittaavat kotimaisten energian käyttöä. . Biotalouden kehittämiseen osoitetut vaivaiset 2 miljoonaa euroa ovat lähinnä huono vitsi. Korhosen mukaan tarvitaan huomattavasti enemmän rahaa, mutta tarvitaan myös nopeita toimialakohtaisia päätöksiä. Kaikki vaativat, että Suomeen pitää synnyttää uutta työtä. Oikeansuuntainen energiapäätös on vielä tasojen osalta auki, Korhonen muistuttaa. Valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.) ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) neuvottelevat, miten turpeen ja metsähakkeen verot ja tuet muuttuvat. Hallituksen aiemmat energiapäätökset ovat Korhosen mielestä aiheuttaneet niin paljon vahinkoa, että päätökset tukien uusista määristä tarvitaan pikaisesti. Kansanedustaja mielestä on välttämätöntä, että metsähakkeen tuotantotuki ja turpeen vero palautetaan vähintäänkin vuoden 2012 tasolle. Jos kivihiilen hinta pysyy alhaisena, on harkittava turpeen veron palauttamista vuotta 2011 edeltävälle tasolle, Korhonen arvioi. MELKEIN kaikki peräänkuuluttavat energiaomavaraisuuden vahvistamista. Suomessa on kuitenkin käytös- HALLITUKSEN ensi vuoden budjettiesityksen antia maaseudulle Korhonen kritisoi voimakkaasti. Hän muistuttaa, että hallitus on Timo Korhonen kritisoi voimakkaasti budjettiesityksen antia maaseudulle. 24 17.10.2014 Timo Korhonen: ?Maaseudun mahdollisuudet jätetään 110-prosenttisesti käyttämättä? KOVIEN taloushaasteiden ja kasvan työllisyyden maassa maaseudun mahdollisuudet on jätetty 110 -prosenttisesti käyttämättä, ihmettelee keskustan kainuulainen kansanedustaja Timo Korhonen. . Hallituksen teot eivät todellakaan vastaa puheita, Korhonen huomauttaa. ENSI vuoden budjettiesitys rokottaa maaseutua yhteensä 100 mil- joonalla eurolla. . Samalla tarvitaan myös huolenpitoa infrasta ja eri elinkeinohankkeiden luvituksen nopeuttamista. Puurakentamistakin pitää edistää tuotekehityksen, rakennusmääräysten ja kaavoituksen keinoin, Korhonen muistuttaa.