6 4 1 4 8 8 7 3 5 1 3 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 43 / 17.11.2017 / 4,80 € Outi Lankia taisteLee POrvOOn hOmeOngeLmia vastaan LibanOn jOutui taas muiden PeLikentäksi kuntavaaLeissa vain harvaLLa rahankeräys Ajassa Ulkomaat Vieraskolumni vastuu tuLevaisuudesta On nuOriLLa naisiLLa Koulut pitää pelastaa
2017 Ekologinen arki Vihreä ajattelu on keskeinen osa keskustalaisuutta, Riitta-Liisa Kanniainen sanoo s. 16. 2 17.11.2017 sisältö 17.11
Antti Kaikkonen s. 26 kulttuuri ajassa keskusta Juha Sipilälle ja Matti Vanhaselle sateli tukea keskustapiireistä s. 25 Kuntavaikuttajasta opiskelijapomoksi Auli Piiparinen aloittaa vuodenvaihteessa keskustaopiskelijoiden johdossa s. 2017 3 Kestävintä aluepolitiikkaa ovat uudet työpaikat ja työllistävät yritykset. 22 Tuore kirja kertoo, miten Anne Berneristä tuli keskustan ehdokas s. 36 Erkki Paajanen ryhtyi eläkkeellä kuvaamaan Siikalahden luontoa s. 17.11. 8
Kuluttajamarkkinoilla toimivien yrityksille verojen välttely voi käydä kalliiksi, jos kuluttajat ryhtyvät herkästi boikotoimaan yrityksen tuotteita tai palveluita. Veroparatiisikeskustelu vahvistaa veronmaksumoraalia Veroparatiisien suitsiminen edellyttää EU-mailta yhtenäistä näkemystä. Veroparatiisien suitsiminen edellyttää EU-mailta yhtenäistä näkemystä. Yleisradion ennakkomarkkinoinnin perusteella oli lupa odottaa enemmän. Ensimmäisen kerran ne herättivät laajaa keskustelua kaksi vuotta sitten niin sanottujen Panama-papereiden yhteydessä. perustettu 1908 • päätoimittaja juha määttä 4 17.11.2017 Pääkirjoitus V eroparatiisit nousivat näkyvästi tapetille uuden vuodon ansiosta. Miljardivoittoja takovat yhtiöt käyttävät härskisti hyväksi päättäjien jättämiä porsaanreikiä. Viime vuosina paljastuneet vuodot nostavat varmasti yritysten ja rikkaiden henkilöiden kynnystä sijoittaa varoja veroparatiiseissa toimiviin pankkeihin tai yrityksiin. Yhteisten pelisääntöjen löytäminen on välttämätöntä mutta vaikeaa. Jokainen julkitullut tapaus on kuitenkin veromoraalin kannalta hyvä asia. Maailman talouden kannalta huolestuttavinta on suurten kansainvälisten yritysten aggressiivinen verosuunnittelu. Suomi voi pitää asiaa esillä Euroopan unionissa aina, kun se on mahdollista. Uusimman vuodon anti oli suomalaisittain aika laiha. Ilman laajaa poliittista painetta tällaista näkemystä ei synny. Suomen mahdollisuudet puuttua kansainväliseen verosuunnitteluun ja veroparatiiseihin ovat rajalliset. Eettisesti ja moraalisesti toiminta on kuitenkin arveluttavaa ja tuomittavaa. Uusia merkittäviä paljastuksia suomalaisyritysten tai niiden päättäjistä ei löytynyt. Verojen välttely ei ole täällä niin suosittu kansanhuvi kuin monissa muissa maissa. Aggressiivisen verosuunnittelun ja pahimmassa tapauksessa veronkierron tilkitseminen ei onnistu ilman laajaa maailmanlaajuista yhteistyötä. Veroparatiisien hyödyntäminen ei välttämättä ole laitonta. Euroopan unionin sisälläkin on maita, joiden veropolitiikka ei kestä lähempää tarkastelua. Suomessa tämä tuli esille muutama vuosi sitten, kun Mehiläinen jäi kiinni aggressiivisesta verosuunnittelusta. Jacques Demarthon / Lehtikuva / AFP Photo. Vuodot ennaltaehkäisevät myös yritysten laillisuuden rajamailla olevaa verosuunnittelua julkisen paineen takia. Mitä enemmän veroparatiiseista puhutaan, sitä vaikeampi niihin on suhtautua välinpitämättömästi. Osa näistä maista houkuttelee aktiivisesti yrityksiä ja varakkaita henkilöitä asiakkaiksi. Tähän joukkoon kuuluvat Malta, Luxemburg ja Hollanti. Suomalaisten vaatimaton rooli veroparatiisivuodoissa on myönteinen asia. Verottajan tulkinnan mukaan veroparatiiseiksi kutsutaan maita, joissa on matala verotus ja tiukka pankkisalaisuus. Niin kauan kuin on olemassa verotuksellisia porsaanreikiä, niitä käytetään
JättiläisMantereen väkiluvun on arvioitu paisuvan neljään miljardiin vuosisadan loppuun mennessä, mikä tarkoittaa väestön nelinkertaistumista. Metropoleihin pakkautuneille, pettyneille nuorille Euroopasta tulee helposti kangastus, jota kohden taivalletaan vaaroja kaihtamatta. MaailManpankin ennusteiden mukaan tänä vuonna maailman nopeimmin kasvavien talouksien joukosta löytyvät esimerkiksi Etiopia ja Tansania. Silti Afrikan tulevaisuuden tienraivaajat voivat nuupahtaa aavikon helteeseen. Ilmastonmuutos, sairauksien ehkäisy ja kestävä väestöpolitiikka ovat vain muutamia esimerkkejä maanosan kohtaamista haasteista. Vanhanen on asian ytimessä: Euroopan pitää jäntevän turvapaikkapolitiikan lisäksi auttaa Afrikkaa kehittymään tulevaisuuden maanosaksi. Afrikan nouseminen ei tarkoitakaan, että talous kasvaisi mantereen joka kolkassa – eihän Aasian tiikereilläkään tarkoitettu kaikkia mantereen valtioita. Kehitysapu ei yksinään pysty vastaamaan tähän haasteeseen, vaan Afrikan maat tarvitsevat ulkomaisia liike-elämän investointeja. 2017 5 Toimittajalta Miksi Afrikan pitäisi kiinnostaa. Lähi-idän osalta EU solmi arveluttavan pakolaissopimuksen Turkin kanssa, mutta Afrikka on vielä kysymysmerkki. Varsinkin heidän vuokseen Afrikan menetettyjen mahdollisuuksien kierre pitäisi saada katkeamaan. Silti kestävämmistä ratkaisuista olisi huutava pula – ei hätäisesti kokoon parsituista diileistä. Unicefin mukaan vain 35 vuoden päästä jopa 40 prosenttia maailman lapsista kutsuu Afrikkaa kotimantereekseen. Matti Vanhanen on toistuvasti korostanut, että Afrikan tulevaisuus on vuosisatamme kohtalonkysymys. Ihmissalakuljettajat ovat ottaneet kaiken ilon irti järjestyksen puutteesta ja ihmisten näköalattomuudesta. Presidenttiehdokas on ajan hermolla: Afrikan pitäisi kiinnostaa meitä, jopa täällä pussinperällä. Afrikan ja Euroopan kohtalonyhteys on ymmärrettävä viimeistään nyt. saMalla kun EU on tilkinnyt syyrialaispakolaisten virtaa, Gaddafin jälkeinen Libya on vuotanut kuin seula. afrikka ei välttämättä peri Kiinalta viestikapulaa maailmantalouden moottorina, mutta viime vuosien kompastelusta huolimatta talous kasvaa monessa maassa. Tulevaisuuden markzuckerbergit takovat taaloja jo täyttä häkää Lagosin ja Nairobin kaltaisissa talouden solmukohdissa. Luonnonvaroiltaan rikkaat Liberia ja Kongo puolestaan tuskailevat raaka-aineiden hintaheilahtelun armoilla, ja korruptio kurjistaa Nigeriaa. Afrikan kehityksen mahdollisuudet ja riskit ovat sitä kokoluokkaa, että niitä on vaikea käsittää. nuoruutensa tunnossa uhkuvalta maanosalta ei voi enää ummistaa silmiä. Inhimillistä pääomaa virtaa miljoonakaupunkeihin jatkuvasti. 17.11. Laajakaista on Afrikalle kuin junaraiteet 1800-luvun Euroopalle: tiedonjanoisilla ja motivoituneilla nuorilla on koko maailma sormen kosketuksen päässä. Maanosan ristiriitaisuudesta kertoo jo se, että sisällissodasta toipuvassa Somaliassa matkapuhelimella maksaminen on yleisempää kuin lähes missään muualla. Santeri Lampi
Asia oli esillä myös ehdokaskoulutuksissa. Timo Haapala Twitterissä Pirkko Wilèn STT uuTiSoi , että vain kuusi kuntavaalien 33 618 ehdokkaasta toimitti Poliisihallitukseen vaalirahankeräyksen tilityksen. lokakuuta. Sen luvat ja tilitykset hoiti puoluetoimisto. Puolueen kautta oli organisoitu nettisivu, jonka kautta oli mahdollisuus kerätä rahoitusta. Tilitys tulee antaa, vaikka vaalikeräys ei olisi tuonut lainkaan tuottoa. – Aina on tietysti se vaara, että kaikki eivät ole lukeneet ohjeita tai eivät ole niitä ymmärtäneet, hän myöntää. – Kuntavaaleissa kampanjat ovat aika pieniä. – Kuntavaaleissa harva ehdokas järjestää omaa keräystä, sanoo keskustan hallintopäällikkö Merja Perälä. Pirjo Auvinen Ylen verkkosivulla Maria Seppälä 6 17.11.2017 Pauliina Maukonen-Kärkkäinen. Harva kuntavaaliehdokas järjesti ”vaalirahankeräyksiä” Olisi varsin huolestuttavaa jos pääministeri ja hallituspuolueet eivät etukäteen varautuisi yhden hallituspuolueen puheenjohtajavaihdokseen ja mahdolliseen hajaannukseen. Tommi Parkkonen Twitterissä Siinä, että pääministeri sai koko ajan täsmätietoa siitä, miten loikkaussuunnitelmat etenivät, ei ole mitään kummallista. – Minunkin piti lukea se kahteen kertaan. – Mutta tosiaankaan en ole kuullut, että kuntavaaliehdokkaat olisivat näitä järjestäneet, eivät myöskään laajempia arpajaisia. – Syyskuussa puoluetoimisto vielä välitti meille poliisin kirjeen, jossa asiasta muistutettiin ja jonka välitimme ehdokkaina olleille, sanoo Maukonen-Kärkkäinen. Perälän mukaan tätä palvelua käytetään lähinnä eduskuntavaaleissa. KeSKi-Suomen piirin toiminnanjohtaja Pauliina Maukonen-Kärkkäinen ei ole kuullut, että yksikään alueen ehdokkaista olisi järjestänyt ”vaalirahankeräystä”. Ei se ole tämän kummempaa. Kuntavaaliehdokkaat saivat vaalirahoituslaista tietoa ehdokaskirjeessä. Laki kuitenkin velvoittaa toimittamaan tilityksen vaalirahankeräyksestä puolen vuoden kuluessa kampanja-ajan päättymisestä. – Pieniä, yhdessä tilaisuudessa pidettäviä arpajaisiahan voi vapaasti järjestää niin kampanja-aikana kuin vaalien välilläkin. Ajassa Sanottua Kun joku tätä kohua joskus katsoo, niin tiivistelmä on tämä: Jussi Halla-ahon valinta pj:ksi hajotti Perussuomalaiset. Määräaika umpeutui 23. Hänen mielestään kirjeen teksti oli vaikeaselkoista. LaKi vaaLirahoiTuKSeSTa helpotti ehdokkaiden ja tukiryhmien työtä niin, että vaalikeräyksiin ei tarvitse rahankeräyslupaa kampanja-aikana eli kuusi kuukautta ennen vaaleja ja kaksi viikkoa niiden jälkeen. mauKonen-KärKKäiSen mukaan lakiin suhtaudutaan vakavasti
Semmoisia puuhia tällä viikolla. Ajassa Sanottua Jos Sipilä olisi sanonut, että totta kai he ovat valmistautuneet, niin kaikki olisivat pitäneet sitä järkevänä. Jyväskylän keskustalaiset säilyttivät kaksi paikkaansa. Keskustan äänimäärä paisui kaikissa ylioppilaskunnissa, joihin se oli asettanut ehdokaslistan. Keskusta puolestaan nousi 13 paikallaan kokoomuksen kantaan. Eduskunnassa tet-harjoittelijat pääsivätkin seuraamaan niin kansanedustajan työtä kuin eduskunnan laitoshuollon arkea. Rakennusmieheksi aikova Varis kertoi jutelleensa Sipilän kanssa muun muassa erinäisistä työkoneista. 2017 7. Haastatteluhetkellä Johansson ja Varis odottelivat hieman hermostuneina perheja peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk.) tapaamista. Kokoomuksen ehdokasmäärä oli valtakunnallisesti suurin, mutta esimerkiksi Turun 31 kokoomusehdokkaasta vain yksi tuli valituksi edustajistoon. Seuraavat kaksi vuotta keskusta on suurin poliittinen ryhmä Itä-Suomen lisäksi Oulun ja Lapin yliopistoissa. – Kepu nousee opiskelijakentällä. Itä-Suomen yliopistossa keskustan paikkamäärä nousikin kolmesta viiteen. Ministeri lupasi auttaa tehtävässä. Erityisen upea suoritus oli Savo-Karjalan jytky, KOL:n pian väistyvä puheenjohtaja Arttu Karila hykertelee. Tampereella keskusta murtautui takaisin edustajistoon, kun se voitti yhden paikan. Voimia porvoolaisille, erityisesti tapahtuman silminnäkijöille. Perinteisesti yliopisto-opiskelijoiden suosiossa paistattelevat vihervasemmistolaiset ryhmät säilyttivät valtakunnallisen piikkipaikkansa. KOL:lle kova tulos edustajistovaaleissa Ministeri Annika Saarikko ja Sofia Johansson keskustelivat itsenäisyyspäivän Linnan juhlien pukuloistosta. Syvä osan ottoni pienen uhrin omaisille. Hanna Kosonen Facebookissa Porvoon lapsisurma järkyttää, puistattaa, ja kyllä, pistää vihaksi. Olo on kylmä ja tyhjä. Santeri Lampi Jari Laukkanen 17.11. Suomessa työikäisistä kehitysvammaisista henkilöistä vain noin kaksi prosenttia tekee työsuhteista palkkatyötä. Johansson oli taiteillut kimaltelevia juhlapukuja, sillä hän haluaisi muotisuunnittelijaksi. Kehitysvammaiset tet-harjoittelijat tutustuivat eduskuntatyöhön Santeri Lampi keskustalaisten opiskelijoiden ahkera kampanjointi ylioppilaskuntien edustajistovaaleissa palkittiin paikkamäärien kasvuna monella yliopistokampuksella. Työkoneista kiinnostuneen Lauri Variksen taideteoksessa oli kuorma-autoja ja puimureita. Koululaisten mielestä viikon ehdoton kohokohta oli pääministeri Juha Sipilän (kesk.) tapaaminen. Kohti ilmastokokousta. Jatkossakin demariedustajien määrän voi laskea yhden käden sormilla. Edustajistot valitaan kaksivuotiskaudeksi käyttämään ylintä päätäntävaltaa ylioppilaskuntien asioissa. Annika Saarikko Facebookissa Santeri Lampi Yhdeksäsluokkalaiset Sofia Johansson ja Lauri Varis tutustuivat eduskunnan arkeen neljän päivän ajan. Sosialidemokraattien tuskaisa taival ei ota päättyäkseen edustajistovaalikentillä. keskustan eduskuntaryhmä osallistui #tavoitteenatyo-kampanjaan rohkaistakseen työnantajia palkkaamaan kehitysvammaisia henkilöitä. He olivat maalanneet ministerille taideteokset omista unelmaammateistaan. edustajistovaaleihin isolla kädellä panostaneelle kokoomukselle vaalit olivat pettymys, vaikka se kasvatti kannatustaan valtakunnallisesti. Maarit Feldt-Ranta Iltalehdessä Ajateltiin pelastaa maapallo. Työelämään tutustuminen eli tet-jakso oli osa kampanjaa, jonka tarkoituksena on lisätä tietoa kehitysvammaisten työllisyystilanteesta
No, niin ei käynyt”, Berner naurahtaa. Sitä en ole saanut tähän päivään mennessä”, Berner sanoo. ”Jotta voisimme pitää huippulääkärit Suomessa, meidän on tehtävä kansainvälistä yhteistyötä”, Berner korostaa. Bernerin malli perustuu viiden yliopistollisen sairaalan verkostoon ja vahvaan kansainväliseen yhteistyöhön ainakin Viron ja Ruotsin kanssa. Oppositiojohtajan tapaaminen oli siinä tilanteessa viimeinen oljenkorsi.” Monet muutkin halusivat noihin aikoihin tavata Sipilän. Berner kertoo tavanneensa asian tiimoilta viime vaalikaudella eduskunnan sosiaalija terveysvaliokunnan puheenjohtajan Juha Rehulan ja silloisista vastuuministereistä Paula Risikon (kok.) ja Maria Guzeninan (sd.). Myös Suomi lähettää joitakin erikoisia sairauksia potevat lapset hoitoon ulkomaille, ja tänne tulee vastaavasti joitakin muita harvinaisia sairauksia potevia lapsia hoitoon. Berner on vetänyt lastensairaalan rakennushanketta ja perehtynyt siinä yhteydessä kroonisesti sairaiden lasten hoitoratkaisuihin Suomessa ja Euroopassa. Tapaamista pyysi Berner. Tämän perehtymisen pohjalta hänelle on syntynyt selkeä käsitys siitä, miten alle 16-vuotiaiden vaikeasti sairaiden lasten terveydenhoito olisi järjestettävä. 8 17.11.2017 Tammikuussa 2015 räjähti pienimuotoinen uutispommi, kun Vallila Interiorin pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja Anne Berner Espoosta ilmoitti lähtevänsä Juha Sipilän pyynnöstä keskustan listalle sitoutumattomana ehdokkaana. Kirjat Uudenmaan piirin historiikki paljastaa, miten Anne Berner tuli keskustan ehdokkaaksi 2015 vaaleihin. Kun Bernerin ehdokaspäätöksestä on esitetty julkisuudessa mitä mielikuvituksellisimpia tarinoita, on paikallaan kertoa, miten kaikki oikeasti tapahtui. Berner halusi lapsille oman sote-ratkaisun Jari Laukkanen. Se tapahtui joskus marras-joulukuussa 2014. Suomenmaa julkaisee siitä tänään luvun, jossa kerrotaan, miten Anne Berner asettui ehdokkaaksi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. ”Juha Sipilän tapaaminen ratkaisi. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS joutuu pitämään yllä niin laajaa lääkärikuntaa vaativimpia leikkauksia varten, että sille ei riitä tarpeeksi töitä. Lopulta kalenterista löytyi aika ja tapaaminen järjestyi. Esimerkiksi Viro lähettää avosydänleikkausta tarvitsevat lapsipotilaat ulkomaille. ”Kukaan ei oikein ymmärtänyt rajat ylittävän ratkaisun tärkeyttä lasten sairauksien hoidossa. ”Oma ajatteluni on tässä erilainen kuin mihin sotea nyt viedään.” Timo Laanisen kirjoittama keskustan Uudenmaan piirin historiikki ”Politiikan murros ravisteli Uudenmaan Keskustaa” ilmestyy 18.11.2017. Berner on edelleen sitä mieltä, että lapsille olisi saatava erillinen terveydenhoitoratkaisu. Berner esitti asiansa. Sen aiheena ei kuitenkaan ollut eduskuntaehdokkuus vaan sosiaalija terveydenhuollon uudistus. Hän muistuttaa, että yhteistyötä tehdään jo nyt. ”Halusin vakuuttaa Juhan siitä, että lapset tarvitsevat oman soteratkaisun. Hän rakentaisikin lapsille sote-ratkaisun sijasta erillisen te-ratkaisun, terveydenhoitoratkaisun. ”Juha vastasi, että tule itse hoitamaan tämä homma. Potilaspohja on liian suppea. En ollut tavannut häntä koskaan aikaisemmin”, Berner kertoo. Yli 30 prosenttia HUS:n lastenklinikan potilaista tulee jo nyt muualta kuin sairaanhoitopiirin alueelta
Myös siirtolaiskriisi ja ilmastonmuutos tuovat paineita EU:n budjettiin. Mikä on Folktinget. Folktinget on lakisääteinen 75-jäseninen ruotsinkielinen ”parlamentti” hallituksineen ja valiokuntineen. Brexitin toteutuessa rahaa on vähemmän, koska Britannia on Suomen tavoin EU:n nettomaksaja. Parhaassa tapauksessa se voisi tehdä viljelijän elämän helpommaksi byrokratian ja tukiviidakoiden keskellä. Paineet maatalousbudjetin pienentämiseen ovat kovat. Olen ollut myös Folktingetin tärkeimmässä eli hallintovaliokunnassa keskustan mandaatilla edustajana yli seitsemän vuotta. Se asettaa myös reunaehdot ja säännöt sille, miten ruokamme tuotetaan. Jäsenmaa saisi päättää nykyistä enemmän tukijärjestelmien, valvontojen ja seuraamuksien sisällöstä. Tämä on herättänyt luottamusta EU:n maatalouspiireissä. Mikä on sen päätehtävä. Keväällä järjestetty komission julkinen kuuleminen keräsi yli 320 000 vastausta kaikista EU:n 28:sta jäsenmaasta. Folktingetin ja keskustan suhde on pitkä. RKP:n erittäin vahva asema liittyy syntyneeseen problematiikkaan. Folktinget. Kansalliset erityistukemme on säilytettävä, sillä viljelyn on oltava mahdollista myös pohjoisessa epäsuotuisilla alueilla. Ensimmäisiä lakiesityksiä odotetaan kesän 2018 aikana. Uudistuksessa on erityisen tärkeää pitää huolta siitä, että Suomen erityisolosuhteet huomioidaan. Jäseniksi määräytyvät ne, jotka kukin puolue on asettanut Folktingetin ehdokkaiksi ruotsinkielisten tai kaksikielisten valtuutettujen kuntavaaleissa keräämien äänimäärien perusteella. Auki on myös, paljonko maatalouteen osoitetaan EU:n rahoja. Olen ilokseni pannut merkille, että maatalousministerimme Jari Leppä on ottanut aktiivisen roolin pöydissä, joissa maatalouspolitiikan uudistusta valmistellaan. 17.11. Elovainio Helsingistä, edustat Folktingetin hallituksessa keskustaa ja sait Folktingetin kunniamerkin. Myös Euroopan parlamentin jäsenelle on tärkeää, että vaikuttamistyön tukena on aktiivinen ja asioihin perehtynyt ministeri. Epävarmuuksien keskellä työskentelevien tuottajien tulonmuodostus on turvattava ja riskinhallintajärjestelmiä satovahinkojen osalta kehitettävä. Hannu Takkula Euroopan parlamentin jäsen EU:n maatalouspolitiikka uudistuu Folktinget on ruotsinkielinen ”parlamentti” Suoraan kysyen AnjA MAnninen Mauri C. Puolueet päättävät ehdokkaista ja heidän järjestyksestään ehdokaslistoilla. Se nimitetään neljäksi vuodeksi kerrallaan kuntavaalien jälkeen. Ruotsinkielinen Pohjanmaa on tärkeintä aluettamme, ja sieltä on ollut edustus, paitsi viimeisten kuntavaalien jälkeen. Mikä on Folktingetin ja keskustan suhde. Folktinget on Suomen ruotsinkielisen väestön yhteistyöelin, ja sen toimintaan oallistuvat kaikki eduskuntapuolueet, joilla on ruotsinkielistä toimintaa (PS ei ole mukana). Mikä merkki on kysymyksessä. Valmistelua vaikeuttaa se, ettei Euroopan komissio ole kyennyt esittämään budjettiarviota EU:n rahankäytöstä ensi vuosikymmenelle. Alustavasti näyttää siltä, että komissio tulee esittämään mallia, jossa jäsenmaille annettaisiin lisää valtaa maatalouspolitiikan käytännön hoitamiseen. Saamani huomionosoitus on Folktingetin ansiomitali, joka luetaan kunniamerkkinä ns. puolivaltiollisiin kunniamerkkeihin. Päätehtävänä on vahvistaa ruotsin kielen sekä ruotsinkielisen kulttuurin asemaa ja toimia elävän kaksikielisyyden ja suvaitsevaisen kieli-ilmapiirin puolesta. Merkki myönnetään tunnustuksena suomenruotsalaisen kulttuurin edistämisestä maassamme. eU:n yhteinen maatalouspolitiikka on Suomelle tärkeää, koska vastaanotamme EU:n maatalousbudjetista suhteessa eniten EU:lle maksettuja jäsenmaksuja. Maatalouskomissaari esittelee uudistuksen sisällön marraskuun lopussa. 2017 9 Täällä Bryssel Brysselissä valmistellaan kovaa vauhtia EU:n maatalouspolitiikan uudistusta. Tulin aikanaan valituksi ensimmäisenä keskustalaisena Helsingistä. Kukaan ei valitettavasti halunnut asettua keskustan ehdokkaaksi
YK:n mukaan Myanmarissa on käynnissä etninen puhdistus. Tuhoisa järisTys. Aktivistit ottivat yhteen poliisien kanssa, kun Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump osallistui Kaakkois-Aasian valtioiden yhteistyöjärjestö Aseanin huippukokoukseen Manilassa. Myanmarista on paennut syysja lokakuun aikana Bangladeshiin yli 600 000 rohingyamuslimia. Yli puolet Myanmarista paenneista rohingya-muslimeista on lapsia. iTalia jäi ulos. Koonnut: Katariina lanKinen Stringer / Lehtikuva. Satoja ihmisiä surmannut järistys tapahtui sunnuntai-iltana lähellä maiden rajaa. Italia on jäänyt ulos MM-lopputurnauksesta viimeksi vuonna 1958 eli noin 60 vuotta sitten. 10 17.11.2017 Maailman kuvat Paheneva kriisi. Filippiinit oli Trumpin kaksiviikkoisen Aasian-matkan viimeinen kohde. MielenosoiTTajaT vasTassa. Suurin osa uhreista on Iranista, missä järistyksessä loukkaantuneita oli lähes 7 000. Pelastustyöt jatkuivat Iranissa ja Irakissa sunnuntaisen maanjäristyksen jälkeen. Tasapelin myötä Ruotsi nappasi paikan vuoden 2018 MMkisoissa ja Italia jäi nuolemaan näppejään. Bangladeshissa on pakolaisleireillä jo ennestään noin 300 000 rohingyaa. Italialainen maalivahtiveteraani, 39-vuotias Gianluigi Buffon ilmoitti eläköityvänsä kansainvälisiltä kentiltä sen jälkeen, kun Italia pelasi 0–0-tasapelin Ruotsia vastaan toisessa MM-jatkokarsintaottelussa. Lapsi ja nainen odottivat Bangladeshiin pääsyä väliaikaisessa leirissä Rakhinen osavaltiossa Myanmarissa. Pahimpia tuhoja Iranissa kärsivät Qasr-e Shirinin ja Azgalehin kaupungit, jotka sijaitsevat Kermanshahin maakunnassa Irakin rajan tuntumassa
Pääministerin eroilmoitus osui samaan hetkeen, kun Saudi-Arabian nuori kruununprinssi, 32, pidätti mittavan joukon prinssejä ja ministereitä korruptiosta syytettynä. Sen suojatti Hezbollah on punainen vaate Saudi-Arabialle ja Yhdysvalloille. Pääministeri Hariri ilmoitti erostaan 4. Libanonissa huhuttiin, että pääministeriä pidettäisiin kotiarestissa Riadissa. Kriisit ovat Libanonin arkea. Haririn isä, silloinen pääministeri hänkin, murhattiin vuonna 2005 rekkapommilla ilmeisesti syyrialaisten toimesta. Perheen rakennusyhtiö on suurissa taloudellisissa vaikeuksissa, ja sillä sanotaan olevan velkaa saudipankeille jopa 3,5 miljardia dollaria. Haririn perhe on luonut miljardiomaisuutensa isoissa infrastruktuurihankkeissa Saudi-Arabiassa. Miksi minkään suvereenin maan pääministeri ilmoittaisi erostaan toisen maan kamaralta ja vieläpä niin, ettei häntä monen päivän jälkeenkään nähty kotimaassaan. Mutta kun kriisit Jemenissä ja Syyriassa jatkuvat, olisiko niillä resursseja laajentaa taistelujaan uudelle rintamalle. saudien arkkivihollinen Iran on meneillään olevassa draamassa aktiivinen osapuoli. Haririlla on kaksoiskansalaisuus, mikä on Libanonissa enemmänkin sääntö kuin poikkeus, mutta vain harvalla on Haririn tapaan saudikansalaisuus. Eroilmoituksessaan Hariri kertoi pelkäävänsä henkensä puolesta. Libanonin epävakaus kasvaa väistämättä. marraskuuta, hallituksensa vuosipäivänä, televisiopuheessa ollessaan saman viikon aikana toistamiseen vierailulla Saudi-Arabiassa. Aloitettuani työt Suomessa pääministeri Sipilän joukoissa tämä Libanon-kolumnini jää toistaiseksi viimeiseksi. Maa oli yli kaksi vuotta ilman presidenttiä, ja ensimmäinen valtion budjetti hyväksyttiin juuri ensimmäistä kertaa 12 vuoteen. Kuuden päivän kuluttua Haririn tyhjä yksityiskone sentään palasi Beirutiin. Saudi-Arabian kruununprinssin itsevaltaiset, isot liikkeet voivat heiluttaa alueellistakin vakautta. Niillä kaikilla on omat intressinsä, joita ne ajavat Libanonin kautta. Myös Israelin roolia ja tavoitteita episodissa on syytä pohtia. 17.11. Ei välttämättä. Niiden on mahdoton sietää Hezbollahin hallitusroolia ja sotilaallista voimaa. Kiitos lukijoille kannustavasta palautteesta. Libanonille Hezbollah on tosiasia, jonka kanssa on elettävä. Toivottavasti mielenkiinto Lähi-idän tapahtumia kohtaan jatkuu, yllättäviä tapahtumia riittää seurattavaksi. Libanon on joutunut jälleen muiden pelikentäksi, ja tällä kertaa nappulaksi on ruumiillistunut pääministeri Saad Hariri. Oman maan pääministerin joutuminen tällaisen tilanteen uhriksi on liikaa jopa kovimpien kilpakumppaneiden mielestä. Mikäli Iranin ja Saudi-Arabian valtakamppailu äityisi kylmästä sodasta konkreettisemmaksi, silloin oltaisiin jo vaarallisilla vesillä. Pääministeri Hariri ilmoitti erostaan samalla hetkellä, kun lensin viimeistä kertaa Libanonista Suomeen. Satu Mäki-Lassila Beirut beirutinsatu@gmail.com Twitter: @SatuMakiLassila Epävakaus kasvaa Libanonissa. Yleinen tulkinta on, että saudit kiristävät Hariria maksamaan velkojaan saudipankeille ulkomailla olevista varoistaan. Viimeisten kymmenen vuoden aikana poliittisia murhia ei ole tapahtunut. Libanon on sotilaallisesti, poliittisesti ja taloudellisesti riippuvainen moneen eri ilmansuuntaan. Haririn erolla ja saudien pidätysaallolla oli myös sisällöllinen yhteys. Oletettavaa on, että tästäkin kriisistä selvitään. Sekä ilmoitus että sen antamispaikka yllättivät Libanonin tyystin. Libanonilaisille tämä on suurta nöyryytystä. 2017 11 ”Libanon muiden pelikenttänä.” Puolitoista vuotta sitten kirjoitin tuolla otsikolla kuvatessani sitä, miten muutamat maat pitävät Libanonia pelinappulanaan omissa valtapeleissään
Lankian oma poika on kuudennella luokalla tässä noin 500 oppilaan koulussa. Pihalla on myös työmaaparakeista tehtyjä väistötiloja. Ne aiheuttivat oireita etenkin ylimmän kerroksen luokissa. He vaativat pilaantuneen purueristeen poistamista, mutta toimitilajohto päätti toisin. Mutta yllätys yllätys: Kapselointi ei toiminutkaan. Nyt on Lankian mukaan tultu siihen johtopäätökseen, että homeinen purueriste täytyy sittenkin poistaa. Siitä ei saatu riittävän tiivistä. Ensi vuonna alkaa haluaa lopun koulujen pilaamiselle Henkilö Uusikin rakennus saadaan huonoon kuntoon, kun huolto suunnitelmat jätetään tekemättä ja koneellinen ilmanvaihto sammutetaan, porvoolainen keskustapoliitikko sanoo. Porvoon kiinteistöissä on valtavasti kosteusvaurioita, Lankia kertoo. Lankia ja muut aktiivivanhemmat vastustivat kapselointikorjausta alusta alkaen. Useita miljoonia maksanut koulun peruskorjaus päättyi 10 vuotta sitten. – Sääli lapsia, jotka joutuvat pahimmillaan käymään kaikki kouluvuotensa sisäilmaongelmien ja remonttien keskellä, Lankia sanoo Porvoon Keskuskoulun pihalla, jossa lapset viettävät parhaillaan välituntia. 12 17.11.2017 Porvoon kaupunginhallituksen keskustalainen jäsen Outi Lankia, 37, sai vastikään tietää, että kaupunki on varannut 12 miljoonaa euroa koulujen korjaustöihin seuraavan kahden vuoden ajalle. kauPunki päätti säästää rahaa sillä, että vaurioitunutta materiaalia ei poisteta, vaan se eristetään vedeneristysmassalla tehtävällä kapseloinnilla. Outi Lankia TeksTi: Pauliina Pohjala kuvaT: jaakko MarTikainen. Siitä kuuden vuoden kuluttua koulun yläpohjan purueristeessä havaittiin sädesieniä ja muita kosteusvauriomikrobeja
17.11. 2017 13 Kaupunginhallituksen jäsen Outi Lankia (kesk.) kertoo turhautuvansa siihen, että Porvoo tekee lyhytnäköisiä säästöjä puutteellisilla homekorjauksilla.
asiasta jopa äänestettiin Porvoon valtuustossa pari vuotta sitten. Lankia korostaa, että uudet rakennukset on suunniteltu niin, että kosteutta ja epäpuhtauksia poistava sekä tietyt paineolosuhteet säilyttävä koneellinen ilmanvaihto on jatkuvasti päällä. Hän suuntautui opinnoissaan juuri sisäilmaongelmiin. Korjausurakat tulevat todella kalliiksi. lankia löysi tiensä yhdistystoimintaan vuonna 2005, kun hänen poikansa syntyi kampurajalkaisena. – Ne saattavat jäädä ties kuinka pitkäksi aikaa, Lankia ihmettelee. – Olen ollut todella turhautunut, mutta työtä pitää edelleen jatkaa, Lankia sanoo. Pojan vammaa hoidettiin Lastenklinikalla viisi vuotta, ja se helpottui hyvän hoidon ansiosta. Tulos oli, että ilmanvaihto haluttiin pitää pois päältä energiansäästösyistä. – Jos se sammutetaan, vaikutus on päinvastainen. Homeongelmaiset koulut ja päiväkodit sairastuttavat lapsia ja henkilökuntaa kaikkialla Suomessa. – Sillä saa uudenkin kiinteistön pilalle, Lankia sanoo. Olisi säästetty paljon aikaa ja rahaa, jos toimitilajohto olisi poistanut ongelman jo vuonna 2014 eikä piilottanut sitä, Lankia hymähtää. Asiantuntijaperustein valittu ryhmä tekee ohjelmaa seuraaviin eduskuntavaaleihin. Lisäksi muutama vuosi sitten selvisi, että koneellinen ilmanvaihto sammutettiin porvoolaisista päiväkodeista ja kouluista aina illoiksi, loma-ajoiksi ja viikonlopuiksi. Kukaan ei siis ole millään tavalla suunnitellut tai kirjannut ylös, milloin vaikkapa ilmanvaihtokanavat puhdistetaan tai ulkoseinät huoltomaalataan. lankia kuuluu keskustan ilmasto-, energiaja ympäristötyöryhmään, jota johtaa kansanedustaja Hanna Kosonen. Lapsiperheiden vertaistuelle oli kuitenkin yhä tarvetta. Suomen kampurajalkayhdistys tarjosi tärkeää vertaistukea. 14 17.11.2017 siis uusi korjaustyö, jossa kolmen vuoden ajan tehty kapselointi hajotetaan. Lankia kertoo, että homeongelmat eivät aina johdu huonosta rakentamisesta ja vääristä korjaustekniikoista. – Se on äärimmäisen kiinnostavaa, pääsen konkreettisesti vaikuttamaan siihen, miltä keskustan ympäristöpolitiikka näyttää tulevaisuudessa. Syy on usein kiinteistöjen kunnossapidon laiminlyönnissä. Sääli lapsia, jotka joutuvat pahimmillaan käymään kaikki kouluvuotensa sisäilmaongelmien ja remonttien keskellä.. Siksi Lankia oli mukana perustamassa Porvooseen Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) paikallisosastoa. – Onhan se aivan uskomatonta. lankia on selvittänyt porvoolaisten kiinteistöjen huoltosuunnitelmia ja tyrmistynyt kuullessaan, että niitä ei läheskään aina ole. Työsuojelupäällikkönä kansainvälisessä kemianteollisuuden yrityksessä työskentelevä Lankia on koulutukseltaan ympäristötieteen maisteri. Lankiasta tuli sen varapuheenjohtaja. Keskustan valtuustoryhmä on jättänyt asiasta uuden aloitteen
Tänä syksynä keskustan valtuustoryhmä kutistui kolmeen pienen kriisin seurauksena. Ääniä tuli kaikkiaan 95, mikä tuntui Lankiasta valtavalta saaliilta. Hän pitää läpimenon mahdollisuutta pienenä. Lankia oli päättänyt pärjätä ilman autoa jo ympäristösyistäkin. – Onko ehdokkuus henkilökohtaisen panostuksen arvoista, hän pohtii. Nurme oli saanut vinkin Outi Lankian sedältä, keskustan entiseltä puoluesihteeriltä Eero Lankialta. NuoreN NaiseN ensimmäinen kuntavaalikampanja oli pieni mutta liikkuvainen. Pikkutyttönä Outi Lankia vietti kyllä paljon aikaa Vehmersalmen kunnantoimiston käytävillä isän johtaessa valtuuston kokousta. Tekeillä olevaan perhevapaauudistukseen Lankialla on omat terveisensä. Naisvaltaiset alat maksavat ne nyt lähes kokonaan. VuodeN 2008 kuntavaalien alla Lankia oli ihmeissään, kun Porvoon kaupunginhallituksen keskustalainen jäsen Marja Nurme soitti ja halusi tavata. Hän toivoo, että perhevapaiden rahoitus muuttuisi ja niin sanottu äitiriski poistuisi. NykyisiN paikallisosaston toiminta on aktiivista. – Tukiverkkojen puute on tyypillinen ongelma Porvoossa, koska täällä on paljon muualta muuttaneita. 2017 15 Hän halusi luoda sen omiin ja muiden lapsiperheiden tarpeisiin. – Ehdokashankinnalla on siis merkitystä, hän naurahtaa. Hän teippasi vaalimainoksensa polkupyöränsä lastenistuimeen. Nurme sai Lankian innostumaan kuntavaaliehdokkuudesta. Neljän vuoden ajan se onnistuikin hyvin, kun työmatka oli vain viitisen kilometriä. Outi Lankia kehuu Porvoon valtuustosalia erityisen kauniiksi. Perhekahviloita on pari kertaa viikossa, ja Porvoossa järjestetään Suomen suurin lastentarvikekirpputori kahdesti vuodessa. 17.11. MLL:n kautta voi saada esimerkiksi lastenhoitopalvelua. – Kaikki työnantajat voisivat osallistua rahastoon, josta maksettaisiin äitiysvapaiden kustannukset. Lankia sai viime kuntavaaleissa kolmanneksi eniten ääniä koko Porvoossa, mikä toi kaupunginhallituksen jäsenyyden.. Keskustan ryhmä ei halunnut jatkaa yhteistyötä hänen kanssaan. – Täällä lasketaan, että Porvoosta saadaan ehkä yksi tai kaksi edustajaa maakuntavaltuustoon. uudeLLemaaLLe tulee jopa 1,6 miljoonaa asukasta edustava maakuntavaltuusto, johon valitaan 99 jäsentä. Lankia toimi Porvoon MLL:n puheenjohtajanakin kuuden vuoden ajan, mutta nykyisin hänen vapaa-aikansa kuluu pääasiassa politiikan parissa. Viime keVääN vaaleissa Porvoon keskusta jo tuplasi paikkansa neljään. Noin kaksi kolmasosaa vaalipiirin asukkaista asuu Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa. Se johtuu pitkältä Lankiasta, joka keräsi 590 ääntä – kolmanneksi eniten koko Porvoossa. – Ehkä juuri se oli syy siihen, miksi politiikka ei kiinnostanut opiskeluaikoina. Molemmissa olisi puolensa. Se tuntui tylsältä, Lankia hymyilee. – Haluaisinko sinne Lohjalla asuvan keskustalaisen vai porvoolaisen demarin. Hän ei ole varma, kumpi olisi tärkeämpää maakuntahallinnossa – oman paikkakunnan vai puolueen edustaja. Uudenmaan vaalipiiri on niin iso, että vertaan maakuntavaalikampanjaa eduskuntavaaleihin. Valtuustopaikka irtosi seuraavissa kuntavaaleissa 300 äänellä. Keskustan listalta valtuustoon ponnahtanut islamilaisen yhteisön imaami Jamal Jamil sai ehdollisen vankeustuomion veljensä pahoinpitelystä. LaNkia ei osaa vielä sanoa, lähteekö hän ehdolle ensi syksyn maakuntavaaleihin. – Maakuntahallinnosta puhutaan aivan eri tavalla keskustassa kuin Porvoon kaupungintalossa, Lankia toteaa. Lankia kehuu jäljelle jäänyttä valtuustoryhmää aktiiviseksi ja aikaansaavaksi. Hänen lisäkseen siihen kuuluvat Tuomas Kanervala ja Anne Korhonen. Lankia katsoo, että uskottavaan kampanjaan pitäisi käyttää ainakin muutama tuhat euroa
16 17.11.2017 Reportaasi TeksTi: Meri AlArAnTA-sAukko kuvAT: MAriA seppälä Ympäristömyönteinen ajattelu on muotia, mutta arjessaan ihmiset käyttäytyvät ristiriitaisesti. Kaikkein ekologisin on lopulta pienituloinen, sillä hänen on pakko elää yksinkertaisesti.. Professorin mukaan kokonaisuus ratkaisee. Kulkevat työmatkat pyörällä, mutta lentävät monta kertaa vuodessa. Kierrättävät jätteensä, mutta lotraavat suihkussa joka päivä ja käyttävät paljon rahaa kuluttamiseen
Rosa auttaa äiti tuulenkaatojen keräämisessä.. Materia ja kuluttaminen eivät tee onnelliseksi, Riitta-Liisa Kanniainen toteaa. 2017 17 – Elämme yksinkertaisesti ja vielä nautimme siitä. Lapset oppivat lähellä luontoa myös työntekoon. 17.11
Kestävä luontosuhde on kirjattu myös keskustan arvoihin. Silti häkellyttävän moni erityisesti isoissa kaupungeissa mieltää keskustan ympäristöarvoista piittaamattomien, luontoa sumeilematta hyväksi käyttävien maalaisjäärien porukaksi, joka laskee lietettä järveen ja saastuttaa pellot lannoitteillaan. Nämä ajatuksEt allekirjoittaa varmasti suurin osa puolueen kannattajista. Oma käsitykseni on, että ihmiset ovat maalla oppineet tulemaan toimeen elinympäristönsä kanssa. Kapeaan katsantokantaan on törmännyt myös keskustanuorissa vaikuttava, Itä-Suomen yliopistossa kauppatieteitä opiskeleva Sara Peltola, joka mieltää itsensä, monen kaltaisensa tavoin, varsin vihreäksi tyypiksi. Vaikka ei se kaikkien kohdalla tietenkään päde. – Tässä elämänmallissa ihmisten hyvinvointi on ykkösasia. Aita on tehty tontilta löytyneistä kivistä. – Maksan pojilleni euron jokaisesta taksin sijaan pyörällä taitetusta seitsemän kilometrin koulumatkasta, Kannianen kertoo. 18 17.11.2017 – Ekologisuus on elämäntapa, ei ideologia. Etta Hintikan ystävänsä kanssa omistama second hand -liike Herttala on hänen kantapaikkansa.. Asioita ostetaan vain tarpeeseen ja kaikki käytetään loppuun. Lähiluonnosta kerätään isot määrät marjoja ja sieniä riistan sekä kaupasta kannetun ruuan jatkeeksi. Kuluttaminen ei ole ajanvietettä. Kaiken arkisen läpi kulkeva kestävän kehityksen idea on Kanniaisen mielestä keskeinen osa keskustalaista ajattelua. – Siihen kuuluu myös ylisukupolvisuuden idea, yhteiskunnan rakentaminen pitemmällä aikajänteellä. Teot tarkoittavat heidän maalla sijaitsevassa taloudessaan muun muassa sitä, että talo lämpiää koko perheen voimin lähimetsistä kerätyillä tuulenkaadoilla, harrastukset ovat luonnonläheisiä, kuten liikunta, retkeily, metsästys, kalastus ja lukeminen. Vajassa seisoo rivi polkupyöriä. Yhteiseloa luonnon kanssa kunnioitetaan. Puolue laati Suomen ensimmäisen poliittisen vihreän ohjelman jo 1973. Hän esittelee pihamaata, jonka villiyrteillä eli lähes yhden koko kesän. Hyvinvoiva ihminen jaksaa pitää huolta myös läheisistään ja ympäristöstään, Kanniainen linjaa. – Julkisessa keskustelussa muualla kuin kaupungissa asuvia syytetään helposti luonnonpilaajiksi. Tuntemistani keskustalaisista yksikään ei väheksy esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden tärkeyttä, Kanniainen sanoo. Se pitää sisällään kunnioittavan suhteen luontoon ja lähiympäristöön sekä sitä osoittavia konkreettisia tekoja, määrittelee laukaalainen yrittäjä ja perheenäiti Riitta-Liisa Kanniainen. On niitäkin, jotka eivät pidä sydämen Riitta-Liisa Kanniainen hankkii perheen vaatteet pääasiassa käytettyinä
Eroa tulee siitäkin, että maalla pienasunnoissa voidaan tehdä omia ratkaisuja esimerkiksi lämmityksen suhteen toisin kuin kaupunkikerrostaloissa. Maaseutua vuosikymmeniä tutkinut Rannikko tietää, että maalla puolestaan eletään keskimäärin yksinkertaisesti. – Toisaalta tiukkaan ahdetuissa kaupungeissa ei viihdytä vapaa-ajalla. Pipsa Häkkänen ja Timo Korhonen ovat remontoineet vanhaa koulua ekologisilla menetelmillä. YmpäristöherätYs alkoi levitä Suomessa 1960-luvulla. Lomilla ajetaan kesämökeille, ellei lennetä kaukomaille, Rannikko pohtii. Laajojen asennetutkimusten perusteella tuon jälkeen ei ole juuri tapahtunut muutosta siinä, miten tärkeäksi ihmiset kokevat ympäristöongelmien torjumisen. 2017 19 asianaan vanhaa periaatetta vanhemmilta perityn maan jättämisestä seuraavalle sukupolvelle paremmassa kunnossa kuin itse sen saivat. tiiviin kaupunkiasumisen ekologisuus oli pitkään totuus, jota ei käynyt kiistäminen. – Olen minä sitäkin nähnyt eri puolilla Suomea kiertäessäni, Peltola myöntää. Koulutetut ja hyvin toimeentulevat esimerkiksi voivat olla hyvin ympäristömyönteisiä ja omaa ekologisuuttaan korostavia, mutta tosiasiassa kuluttavat paljon. Viime vuosina tutkimuksella on kuitenkin osoitettu, ettei näin ehkä olekaan. Harva kehtaa sanoa ääneen, ettei välitä yhtään oman käytöksensä vaikutuksista luonnon hyvinvointiin. Syrjässä asuva tuhlaa puolestaan luonnonvaroja liikkuessaan paikasta toiseen. Jonkin verran ympäristömyönteisyydessä on havaittu vaihteluita suhdanteiden mukaan. Talo on myös sisustettu kierrätyshuonekaluilla. 17.11. Sen aiheuttama ympäristörasite on moninkertainen yksityisautoiluun verrattuna, Rannikko lataa. Se ei välttämättä kerro ympäristötietoisuudesta, vaan nuukasti eletään muista syistä. Kun on otettu huomioon kaikki kaupunkiasujien aiheuttamat ilmastopäästöt, on havaittu, että vaikka asumisen päästöt uusissa energiatehokkaissa kaupunkiasunnoissa ovat pienentyneet, kaikki muut asukkaiden päästöt ovat lisääntyneet. Naiset ja korkeasti koulutetut taas pitävät ympäristöasioita tärkeämpinä kuin miehet ja matalasti koulutetut. Mutu-tuntumalta voisi väittää, että ekologisuudesta on ainakin puheiden tasolla tullut merkittävä arvo. Toinen asia on, miten sanat ja teot todellisuudessa kohtaavat. Itä-Suomen yliopistosta hiljattain emeritukseksi siirtynyt professori Pertti Rannikko toteaa, että yhteiskunnan läpiekologisoituminen tapahtui 1970–80-luvuilla. Parempina aikoina ihmiset ovat ympäristötietoisempia kuin huonoina. – Ihmiset osaavat tarjota meille itselleen tarpeetonta tavaraa, he nauravat.. Rannikon mukaan ympäristömyönteisten asenteiden ja käyttäytymisen välinen korrelaatio on jopa heikko. – Monet heistä asuvat kaupungeissa, kierrättävät, käyttävät julkisia liikennevälineitä ja pitävät meteliä pyöräilystään, mutta saattavat työssä ja vapaa-ajalla lentää paljon. Olen huomannut olevani vihreämpi kuin moni vihreä. Lopputuloksena on, että hiilijalanjälki on tiiviisti asuvilla kaupunkilaisilla yli kymmenen prosenttia suurempi kuin muilla
– Välillä ihan hämmentyy, kun vertaa omaa elämäntapaansa ekologisuudestaan meuhkaavien todellisuuteen. Turun yliopisTon tulevaisuuden tutkimuskeskuksen varajohtaja, kulttuuriperinnön dosentti Katriina Siivonen kavahtaa hänkin vastakkainasettelua. Jos ei kuluta, on huono kansalainen, Häkkänen huokaa. Heillä ei ole varaa kuluttaa. Mitään perusteita ei ole myöskään romantisoida ja mystifioida maaseutua tai siellä eläviä ihmisiä. Toiset taas oikein kehuvat sillä, että eivät ole mitään viherpiipertäjiä. Tietyt asiat ovat nykyihmisille jo itsestäänselvyyksiä. Tähän liittyy toisaalta ristiriita. Olen huomannut olevani vihreämpi kuin moni vihreä, keskustan varavaltuutettu ja jätelautakunnan jäsen nauraa. Kaupunkiväestön suunnasta tulevat syytökset luonnon saastuttamisesta osuvat kipeään paikkaan. – Tarvittaisiin vuoropuhelua, jossa ei leimattaisi kumpaakaan osapuolta täysin hyväksi tai huonoksi. Urakka on kuitenkin kannattanut. Aikaa on mennyt paljon, ja rahaakin. Tähän yksinkertaisuuteen Häkkänen on opettanut jo aikuistuneet lapsensakin. Arjen tutkijana Siivonen näkeekin selkeää edistystä ihmisten suhtautumisessa ympäristöönsä. Kaikilta osapuolilta pitäisi löytyä valmiutta tarkistaa tarpeen mukaan omia näkemyksiä ja tehdä korjausliikkeitä. Sekä maalla että kaupungissa voi elää hyvin ympäristöystävällisesti tai epäekologisesti. yksi ekologinen valinta Häkkäselle oli hoitaa kolmea lasta pitkään kotona. Hän ei juuri käy edes kirpputoreilla, toisin kuin Kanniainen, joka hyödyntää tasokkaita second hand -liikkeitä. Uutta ei osteta kuin pakon edessä. Yhteiseloa luonnon kanssa kunnioitetaan. Toisaalta tehomaatalous kiistatta kuormittaa ympäristöä. Tilaa riittää niin sisällä kuin ulkona sekä perheen samojedeilla että ihmisillä. Olisi tärkeää nähdä asiat, jotka oikeasti ovat ympäristölle rasittavia ja yhdessä miettiä, miten edistetään luonnon parasta. Maaseudulla ei silti välttämättä suhtauduta yhtään sen paremmin kaupunkilaisten luontosuhteeseen. Kaikki mahdollinen kierrätetään. Toisaalta Siivonen tietää maanviljelijöidenkin kokevan sisäistä ristiriitaa esimerkiksi käyttämiensä lannoitteiden aiheuttamasta ympäristöhaitasta. – On ihan yhtä paikkansapitämätöntä väittää, että maalla asuvat ihmiset poikkeuksetta ovat oppineet ottamaan luonnon huomioon, kuin että tiivis kaupunkiasuminen on kaikkein ekologisin ratkaisu, Rannikko summaa. Työvaatteensa hän ostaa toimipisteensä naapurissa sijaitsevasta Herttalasta, joka on laadukkaita käytettyjä vaatteita, uusia lasten vaatteita, luonnonkosmetiikkaa ja jyväskyläläistä superfoodia myyvä lifestyle-kauppa. Muutos ruokatottumuksissa on ollut nopeampaa kuin on kyetty ennustamaan. – Toiset ovat olevinaan muita parempia, vaikka elämäntavan kokonaisvaltainen arviointi osoittaisi muuta. 20 17.11.2017 Hän painottaakin, että asuinpaikalla tai asumisen tyylillä ei ole lopulta merkitystä. Taustalla on vahva huoli heikosta suunnasta, johon maapallo on menossa. – Keskustan pitäisi kohottaa vihreää imagoaan, Sara Peltola sanoo.. Osa muuttaa maalle nimenomaan elääkseen ekologista elämää, toisille sillä ei ole suurtakaan merkitystä. Kuluttaminen on puristettu minimiin. Teini-ikäisenä ympäristötietoisuuteen heränneelle Häkkäselle ekologisuus tarkoittaa arkisia valintoja joka päivä. Naapuritilojen suoramyyntiä käytetään hyväksi eikä lautasta täytetä merten takaa rahdatulla avokadolla vaan lähiseudun porkkanoilla ja lantuilla. Sen tiimellyksessä Häkkänen on saanut käännytettyä ympäristötietoisuuteen myös Korhosen. – Ihmiset nähdään nykyään kuluttajina. Koti on kalustettukin kierrätysmööpeleillä. Taloa on remontoitu mahdollisimman ekologisesti, mutta kestävien hankintojen tekeminen ei ole ollut helppoa. Luonnon kunnioittaminen saa hänen mukaansa eri merkityksiä eri yhteyksissä. Kaupasta hän etsii ympäristömerkityt pesuaineet, ruoka on kotimaista ja kasvispainotteista. Ylipäätään rakentamisen kestävyyteen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota, Häkkänen sanoo. Monen identiteettiin kuuluu vahvasti toimiminen luonnon ehdoilla ja sen hyväksi. – Tieteessä vallitsee jatkuva uudelleenarviointi. luminen ja mutkainen tie johtaa vanhalle koululle, jota Pipsa Häkkänen on asunut miehensä Timo Korhosen kanssa jo viiden vuoden ajan. Toisin kuin Rannikko, hän katsoo tekojen jossain määrin jopa ylittävän puheet. Häkkänen uskoo, että yksittäisten ihmisten valinnoilla on merkitystä. Tarvitaan ennen muuta kuuntelua ja tutkimusta. Erityisesti maalämmön valitseminen oli iso investointi. Hän viittaa kierrätyksen yleistymiseen sekä eläinproteiinia korvaavien elintarvikkeiden esiinmarssiin. Jo tällaisten liikkeiden yhä tiheämpi esiintyvyys kertoo kansalaisten muuttuneista asenteista. Kun ei ollut tuloja, ei ollut mitä tuhlatakaan. Välillä sukset ovat menneet ristiin vanhakantaisten rakennusmestareiden kanssa. Professori Rannikko vahvistaakin, että kaikkein ympäristöystävällisimmin käyttäytyvät pienituloiset ihmiset. Ihmiset ovat maalla oppineet tulemaan toimeen elinympäristönsä kanssa. Luontaiselinkeinoista elantonsa saavat ovat ympäristön kanssa jatkuvassa vuorovaikutuksessa. – Ei edes huomata, mitä valistuksella ja muulla toiminnalla on saatu aikaan. Ratkaisevaa ovat kulutustottumukset. Molemminpuolinen syyllistäminen maaseudun ja kaupunkien välillä on professorin mielestä ongelmallista erityisesti siksi, että se saattaa johtaa välinpitämättömyyden kierteeseen. – Rakentamisessa ympäristöystävällisillä valinnoilla voitaisiin tehdä suuria asioita. Jo tiedonsaanti on ollut hankalaa
Nuorisopoliitikkona hän miettii kaikkia asioita ympäristön kannalta. Poliittisella päätöksenteolla pitäisi Peltolan mielestä luoda rakenteita, jotka helpottavat ja kannustavat kansalaisia tekemään oikeita valintoja. n Olisi tärkeää nähdä asiat, jotka oikeasti ovat ympäristölle rasittavia. Peltolan mukaan puolue on fiksuna itseään pitävälle helppo vaihtoehto. Keskustanuorissa se onkin jo vahva. Peltolan mielestä kyse on mielikuvista. On vain osattava tuoda esille sitä, mitä jo on – arkista järkivihreyttä. – Keskustassa halutaan kehittää ja hyödyntää ympäristöä, itse tuottaa asioita ja hallita niitä, mutta tehdä se kestävällä tavalla. Epäselvää lopulta on, mitä he tekevät ja ajattelevat konkreettisesti, Peltola pohtii. Vanhempana viimeksi mainituille on tullut enemmän painoarvoa. Toisaalta saattaa pelottaa, miten pitkän linjan keskustalaiset suhtautuvat aivan uudella mielikuvalla markkinoimiseen. – Vihreillä kaikki on ihanaa, he tuntuvat välittävän kaikesta mahdollisesta. Mutta miksi keskustalainen vihreys on jäänyt vihreiden vihreyden jalkoihin. Pipsa Häkkänen sai ekologisesti kestävän elämänmallin jo äidiltään. Vihreät ovat onnistuneet luomaan brändin, jonka alle asettuessaan jokainen voi tuntea olevansa vähän muita parempi ihminen. – Siellä on hyvää pöhinää. 2017 21 Sara Peltola lopetti lihansyönnin yläasteella, enemmän terveydellisistä kuin eettisistä syistä. Keskustan pitäisi hänen mielestään kohottaa vihreää imagoaan. Mitään uutta ei tarvitse keksiä. 17.11. Kestävä kehitys ja omavaraisuus ovat Peltolan mielestä keskustalaista ydinajattelua. Peltola kehuu myös emopuoluetta viestinnän uudistamisesta erityisesti somessa. Kotimainen ruuantuotanto on tärkeää, mutta Peltolan mielestä ympäristöä rasittaville tuotantotavoille pitäisi kehittää uudenlaisia vaihtoehtoja. – Se ei ole populismia eikä haihattelua, vaan aitoja, yksinkertaisia ja viisaita valintoja joka päivä, Häkkänen ja Kanniainen tiivistävät. – Myös omia lapsiani olen ohjannut kunnioittamaan luonnon tasapainoa, hän sanoo.. Myös Kanniainen ja Häkkänen toivovat keskustan nostavan vihreää nokkaansa korkeammalle. Erityisesti naisten ja yliopistoväen keskuudessa vihreillä on vahva kannatus. Tarve on tunnistettu
Paajanen kehuu asuvansa luontokuvauksen kannalta aivan erinomaisessa paikassa. Laatokan-Karjalan lehtovyöhykettä jäi Suomen puolelle eniten juuri Parikkalan alueella. Luontokuvaaminen on osoittanut, että oppia ikä kaikki. Lisäohjelmana Metsähallituksen isännöimän Siikalahden infotiloissa avattiin Paajasen luontokuvanäyttely. – Luonnossa tulee yllätyksiä vastaan, ja lisää niitä tulee tietokoneella, kun tarkastelee kuvia. – Isä kunnioitti luontoa, Paajanen toteaa. Kaikki kuvatut kohteet ovat ”tupsahtaneet eteen”, kuten postinhakumatkalla pistiäinen nokassa oksalla kiikkuva pensastasku. Kun siirryttiin emolehmätuotantoon ja pihattoratkaisuun, karja oli vihdoin täysin luomua. Karjaa kuvatessa tulee dokumentoitua nykyistä maanviljelystä, mutta muuten se ei ole aiheena Paajasta innostanut, eikä hän ole lähtenyt isoisänsä A. 22 17.11.2017 AittAvAArAn luomutilalla Parikkalassa karja laiduntaan lintujärvi Siikalahden rantakosteikoissa. Hän naurahtaa, että kun ikä painaa askeleen lyhyemmäksi, silmä ehtii havaita entistä enemmän. Siikalahden lintujärvi antaa oman kattauksensa. Mullilla on ikää jo kahdeksan vuotta, ja Paajanen kertoo sen olevan hänen ehdoton suosikkinsa. Paajanen oli tarkistusreiteillään kiinnittänyt huomion siihen, kuinka rikas eliöstö siellä tuli vastaan: sitä olisi kiva yrittää kuvata. – En tykkää kytätä, vaan haluan kulkea ja kuvata sitä, mitä silmä luonnosta nappaa, hän sanoo. Kuva matalikossa kahlaavasta, tuhat kiloa painavasta Elmeri-sonnista on hellyttävä. Aitauksen tarkastaminen kuuluu edelleen Paajasen vastuulle, mutta enää ei ole ollut kiire muihin töihin. Valokuvaaminen oli A. Karja siirtyi luomuksi vuonna 2000 tuotantosuunnan muutoksen myötä. Hyönteisiä hän on tuntenut sen verran, mitä keskiverto maanviljelijä tunnistaa. MuuttolintujA Paajanen seurasi keskikouluikäisenä. Tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos. – Nehän ovat luonteeltaan linssiluteita, hän nauraa. TeksTi ja kuva: Päivi venTo Kamera kulkee luontokuvaajan mukana Kulttuuri Erkki Paajanen ryhtyi kuvaamaan Siikalahden luontoa päästyään eläkkeelle maanviljelijän työstä. PAAjAnen on kuvannut myös karjaa. E. Aamukahvilla voi vaikka ihastella merikotkien kisailua. Lypsykarjan tilat eivät täyttäneet luomun ehtoja. Erkki Paajasen, 64, hommiin on kuulunut kierrellä aitaus ja tarkastaa, ettei kasvillisuus ota sähkölankoihin kiinni ja johda virtaa maahan. Silloin paljastuu yksityiskohtia, joita ei kuvatessa edes huomannut. Sukupolvenvaihdos tehtiin Pertin tyttären ja tämän aviopuolison kanssa. Paajanen ryhtyi kulkemaan aitauksessa kamera kaulassa. – Faunassa on valtavat erot, kun sitä vertaa muualle Suomeen. E. – Jos maatalous olisi monimuotoista, sitä kiinnostaisi kuvata, Paajanen huomauttaa. Paajasen jalanjäljille. Erkki viljeli tilaa yhdessä veljensä Pertin kanssa. – Olen oppinut kaikennäköisiä ötököitä nimeltä, Paajanen nauraa. Kasvinsuojeluaineita ei ole tilan mailla käytetty koskaan. Erkki Paajanen kertoo tilan historiasta, että viimeksi siellä on käytetty väkilannoitteita 1970-luvulla, eli luomustatukseen vaadittava siirtymäaika oli peltoviljelyn osalta pelkkää paperia. Paajasen aikaan juhlallista. – Netistä löytyy hyviä sivustoja tunnistamiseen. Kun elokuussa vietettiin 100-vuotiaan maamme kunniaksi Suomen luonnon päivää, Aittavaaran tilalla oli monien muiden luomutilojen tavoin avoimet ovet. Peltojen osalta luomuun siirryttiin vuonna 1989. Siikalahdella on piilokoju luontokuvaajia ja muita luonnon tarkkailijoita varten. Päivän kuvaussaldoa Paajanen purkaa illalla tietokoneella ja tunnistaa samalla lajeja hyvistä otoksista, jotka haluaa arkistoida. Tämä Aittavaaran tilan omistanut lakimies kulki sata vuotta sitten pitkin Parikkalaa ja kuvasi maatalouskulttuuria: heinätöissä ollut väki asettui kesken seivästyksen kuvaan ja tuli ikuistetuksi. AittAvAArAn tila on Etelä-Karjalassa sijaitsevan Parikkalan ensimmäinen luomutila. Erkki Paajanen puolestaan roikottaa puolijärjestelmäkameraansa huomaamattomasti kaulassaan aina ulkona liikkuessaan. Paajanen on käyttänyt sitä vain yhden kerran. Siellä on esimerkiksi laji.fi -sivu, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin
2017 23 Erkki Paajanen tavanomaisessa kuvausympäristössään eli emolehmäkarjan laitumella sähköaidan lähimaastossa. Haluan kuvata sitä, mitä silmä luonnosta nappaa.. 17.11
Lapin soten seuraamuksista ei vielä tiedä. Riihikuivaa jäi siis saamatta pyöreät 33 miljoonaa euroa. Nykyisin osakkeiden arvo olisi 39,4 miljoonaa euroa. Presidenttiehdokkaaksi pyrkivä Paavo Väyrynen keräsi kannattajakortteja näkyvästi maanantaina ilmestyneen Maaseudun Tulevaisuuden nelisivuisessa liitteessä. taas saatiin mallia ay-liikkeen neuvottelutaidoista. Pääministeri Paavo Lipponen otti puolestaan missiokseen Suomen viemisen EU:n ytimiin. Lisäkuluja Väyryselle tulee, jos tulee, palautettujen kannattajakorttien postimaksuista, jotka konkaripoliitikko on hövelisti luvannut maksaa. Ja avaahan Länsimetrokin liikenteensä viimein. Mutta ken elää, se näkee – ehkä Olkiluoto 3 vielä käynnistyy, Suomi on Naton jäsen tai Tallinnaan pääsee tunneliakin pitkin joskus. Hyvä, että Riku pääsi pois palkkakuopasta. Viinanen hävisi vedon ja kipitti kiltisti pankkiautomaatille kuitatakseen velkansa. Niinpä hän myi 5 prosentin osuutensa pörssiyhtiö Elektrobitista monen mielestä alihintaan ja sai siitä vain 6,5 miljoonaa euroa. Nyt vihreiden entinen puheenjohtaja ja ministeri Ville Niinistö pyrkii setämiehensä vanhoihin nappulakenkiin Palloliiton puheenjohtajaksi. Mainoksen listahinta näyttää olevan yli 30 000 euroa. Aho onnistui, vaikka oma puoluekin pullikoi vastaan – siis EU:n osalta, lamasta nostamisessa nyt ei niinkään. Oma raha siinä tosin meni, ja taisi jäädä se elintarvikevirastokin lopulta saamatta. Lapin sote taisi tällä tietoa ratketa siihen, että iso terveysalan yritys nousi maihin Kemissä ja valtasi paikallisen keskussairaalan. Tehtävään sisältyy ääneen lausumattakin odotus Suomen viemisestä jalkapallon arvoturnaukseen. Kaiken nähdyn ja koetun perusteella haastetta on vähintään samassa määrin kuin kamelin viemisessä neulansilmän läpi. Lapin sota poltti muutamankin sairaalan, mutta erikoissairaanhoito kyllä kukoisti. Esko Aho otti pääministerinä tehtäväkseen Suomen nostamisen lamasta ja viemisen Euroopan unioniin. Moni vanhempi raapii päänsä puhki miettiessään, miten keksiä lapselle edullinen ja kehittävä harrastus. Hyvillä harrastuksilla on totisesti hintansa. Mutta ytimissä on kyllä oltu, kriisien ainakin. poLiitikoiLLa on toisinaan selkeitä tavoitteita, ja hyvä niin. Korotusta perusteltiin sillä, että Teollisuusliiton johtajien palkkiot olivat alle ay-pomojen keskiarvon. Lapin sote TeksTi: eeva kärkkäinen, samuli nissilä, Pekka Pohjolainen. Ainakaan politiikkaa ei voine suositella. Valtiovarainministeri Iiro Viinanen joutui aikoinaan lyömään Yleisradion toimittajan kanssa tuhannen markan vedon siitä, ettei markkaa devalvoida. Omaan luokkaansa nousee kuitenkin Juha Sipilä, joka luopui suorista osakeomistuksistaan politiikkaan lähtiessään. Apollon Tietäjät 24 17.11.2017 Lapin sota ratkesi tunnetusti siihen, kun Hjalmar Siilasvuo nousi maihin Torniossa. Palkkasumma nousi kertaheitolla reilusta 9 000 eurosta 14 900 euroon. Ehkäpä merilappilaiset kuntapäättäjät perustelivat massiivista sote-ulkoistustaan Eino Leinon säkeitä soveltaen: ”Oi valkolinnut vieraat Lapin soten / Te suuret aatteet, teitä tervehdän / Oi, tänne jääkää, tänne tehden pesän / Jos muutattekin maihin etelän”. Ilta-Sanomien mukaan Teollisuusliiton hallitus myönsi syyskuussa liiton puheenjohtajalle Riku Aallolle yli 50 prosentin palkankorotuksen
Kestävintä aluepolitiikkaa ovat uudet työpaikat ja työllistävät yritykset. Etenkin nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistymiseen on panostettava lisää. Ihmisille ovat tärkeitä oikeat asiat. Uskon siihen, että tämä on myös kestävin tapa vahvistaa luottamusta keskustaa kohtaan. Vastakkainasettelun sijaan nyt tarvittaisiin yhteinen näkemys koko maan tasapainoisesta kehittämisestä. Vastikään vihitty Äänekosken tehdas osoittaa, että bioja kiertotalous on lupaavimpia mahdollisuuksia koko Suomen elinvoiman rakentamiseen. Tässä suhteessa voimme keskustassa olla pystypäin. Toiseksi, kaikista heikompiosaisten toimeentuloa on parannettava. viime kuukausina päätään jälleen nostanut kaupunkien ja maaseudun vastakkainasettelu on vanhanaikaista ja vahingollista. Köyhyys koskettaa liian monia suomalaisia, lapsiperheistä sairaisiin ja eläkeläisiin. 17.11. Kasvu kuuluu kaikille -politiikka tarkoittaa, että jatkamme sellaisten ratkaisujen tekemistä, jotka edelleen kohentavat työllisyyttä. Edessä on silti vielä monta huonompaa ja parempaa gallupia ennen ihan oikeita mittauksia: vaaleja. Samaa palautetta on tullut esimerkiksi syksyn mittaan pidetyistä keskustan piirikokouksista eri puolilta Suomea. Kolmanneksi, ihmisten elämisen edellytykset on turvattava kaikkialla maassa – niin kaupungeissa kuin maaseudulla. Ketään ei saa päästää tippumaan yhteiskunnan ulkopuolelle. Talous kasvaa ja työllisyys paranee koko maassa. 2017 25 Puheenvuoro Kyllähän meitä politiikan ystäviä gallupit yleensä kiinnostavat, vaikka niitä tapana on vähätellä, aiheellisestikin. Pitkän alavireen jälkeen Ylen uusimman mittauksen osoittama selvä käänne parempaan piristää mielialoja. Ylen mittaus kuitenkin rohkaisee uskomaan, että suomalaiset näkevät sittenkin politiikan pintakuohujen ja median loiskiehunnan läpi – ja osaavat laittaa asiat mittasuhteisiin. Suuntaa ne kuitenkin voivat kertoa. Se on muuten kova juttu ja kova saavutus, jota edes peräkonttijournalismi ei voi himmentää. Keskustalla riittää työsarkaa mahdollisimman tasa-arvoisen, työllistävän ja turvallisen Suomen rakentamisessa. Keskitytään siis edelleen Suomen ongelmien ratkaisemiseen ja ihmisten toiveisiin ja huoliin vastaamiseen. loppuvaaliKauden iso tehtävä niin keskustalla kuin hallituksella on huolehtia siitä, että mahdollisimman moni pääsee osalliseksi Suomen noususta. Perusturvaa on tulevina vuosina uudistettava nykyistä kannustavammaksi ja yksinkertaisemmaksi. Asiat mittasuhteisiin Antti Kaikkonen keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja. Tärkein on saatu aikaan: Suomi nousee monen vuoden alamäen jälkeen
– Paikallislehti on merkittävä tiedotusväline. Ja kun se kolahtaa postilaatikkooni sähköisenä, voin lukea sitä missä päin Suomea tahansa. Sain itsekin yllättävän ison potin, 152 ääntä, hän iloitsee. Liiketaloutta opiskeleva nainen on tiimipelaaja ja haluaa johtaa liittoa oman esimerkin voimalla. – Häviö kyllä kirpaisee, mutta itse asiassa tuo kaikkein raskain tappioni johti elämäni parhaimpaan vuoteen, kiperissäkin tilanteissa mahdollisuuksia näkevä nuori nainen kiteyttää. Auli Piiparinen aloittaa Keskustan Opiskelijaliitto KOL:n puheenjohtajana ensi vuoden alussa. Tulevan puheenjohtajan tavoitteena on viedä enemmän keskustaopiskelijoiden osaamista ja näkemystä erityisesti kaupunkipolitiikasta valtakunnan politiikan tasolle. toimintavuosi tulee olemaan pettymys, vaan ihan täyttä timanttia. 21-vuotiaan Piiparisen ensimmäinen kunnanvaltuustokausi alkoi viime keväänä Leppävirralla. Silloin voisin edistää opintojani. – Tulemme oppimaan toisiltamme ja myös ylipäänsä vaikuttamisesta paljon. – Uskon, että KOL:n historian ensimmäinen strategia tulee auttamaan meitä siinä, että saamme toimintaamme parannettua niin järjestötasolla kuin vaikuttavuudessakin. Voitto tuli, mutta Helsingissä asuvalle ja opiskelevalle Piipariselle on kertynyt kokemuksia häviöstäkin. – Vanhemmat ja sisarukset ovat tosi iloisia, kun käyn Leppävirralla niin usein, Piiparinen nauraa. Hän on iloinen siitä, että KOL:n hallituksesta löytyy jälleen ensi vuonna eri alojen osaajia. Erittäin hyvin, jos minut valitaan puheenjohtajaksi ja hyvin, jos ei valitakaan. Ja erityisesti siinä, miten näymme korkeakoulukentällä, Piiparinen toteaa. Parin vuoden takaisesta Suomen Lukiolaisten Liiton (SLL) piirin puheenjohtajakisasta tuli hopeaa. 26 17.11.2017 Keskustan kasvot – Sanoin kavereilleni, että minulle käy puheenjohtajavaalissa joko hyvin tai erittäin hyvin. Leppävirran kunnanvaltuuston kokoukset ja koululautakuntatyöskentely tarkoittavat sitä, että Piiparinen astuu noin viikon-kahden välein Helsingistä lähtevään bussiin ja matkustaa vanhoille kotikonnuilleen Savoon. KoL:n johtoon Piiparinen ei hyppää kylmiltään. Sitä seurannut vuosi SLL:n palkattuna varapuheenjohtajana on kuitenkin ollut kaikkein antoisin ja opettavaisin Piiparisen viisi vuotta sitten alkaneella järjestöuralla. Näin kuvailee viime sunnuntaisia KOL:n puheenjohtajavaaleja edeltäneitä tunteitaan tradenomiopiskelija Auli Piiparinen. Hän on päässyt tänä vuonna näkemään liiton toimintaa sen hallituksesta käsin. Hän pysyy hyvin kärryillä Leppävirran asioista, vaikka asuukin Helsingissä. TeksTi: Joveini Manninen kuva: Jaakko MarTikainen Innostuva johtaja Auli Piiparinen. En usko, että KOL:n 81. – Saimme siellä keskustanaisten porukalla merkittävän vaalivoiton
17.11. – Haluan antaa jokaiseen tehtävään kaikkeni koko luottamuskauden ajaksi.. 2017 27 Auli Piiparinen ei ajattele, että jokin pesti olisi ponnahduslauta seuraavaan
Nyt en enää halunnut valtuutetun lisäksi muita tehtäviä. – Asun paikkakunnalla ja pystyn lähtemään lyhyellä varotusajalla, hän toteaa ja kertoo hyviä uutisia lemiläisistä peruskoulun päättäneistä. Kyllä, kunnassa on painittu sisäilmaongelmista kärsivien kiinteistöjen kanssa. TeksTi ja kuva: Päivi venTo Jarmo Tölski on Lemin kunnanvaltuuston konkari Mukana tekemisen meiningissä Jarmo Tölskin taustalla on vanha pappila, yksi Lemin sisäilmaongelmista kärsineistä ja korjatuista rakennuksista.. Siitä todisteena on kunnan keskustaajamaan paraatipaikalle vasta valmistunut Lemin ensimmäinen kerrostalo. Tölski muistelee vuotta 1993. Sen jälkeen Tölski on toiminut niin luokanopettajana kuin aineenopettajanakin. Riittääkö päättäjille pähkinöitä purtavaksi. – Valtuustossa tarvitaan myös kokemusta. Perässä tunnettavuudessa tulevat Lemin punanen (peruna) ja ainutlaatuinen neliääninen virsilauluperinne. Hän ei ollut koskaan kuvitellutkaan opettavansa peruskoululaisia, kunnes paikallisesta koulusta soitettiin ja pyydettiin sijaiseksi. ViiMe kuntavaaleissa moni konkari ei enää halunnut ehdolle. – Olemme kulttuuripitäjä, Tölski tiivistää. Kunnan vetovoimasta asuinpaikkana kertoo Kuukanniemeen rakennettu uusi 1–6-luokkien kyläkoulu entisen sisäilmaongelmaisen koulun lakkauttamisen sijaan. Tosin kunnan arkisto on edelleen vanhassa kunnantuvassa ja valtuusto kokoontuu vanhassa valtuustosalissa. 28 17.11.2017 – Meillä leMillä väestöpohja on tasapainossa, on lapsia, nuoria, työikäisiä ja eläkeläisiä sopivassa suhteessa. Vaikka kuntapolitiikan puolella on aistittavissa nyt jäähdyttelyn makua, uutta intoa voi ilmetä tilanteiden niin vaatiessa. Olin kompromissi, joka kelpasi eri tahoille. Toisaalta raskasta metallia soittava Stam1na ei koskaan unohda julkisuudessa juuriaan ja tuo aina esille olevansa lemiläinen yhtye. Myös Etelä-Karjalassa vahvasti vaikuttava rakennusyhtiö uskoo paikkakunnan vetovoimaan. Tölski haluaa erillisen maininnan kolmannelle sektorille. – Se oli virhe, kun valtuusto ei siunannut uuden kunnantalon rakentamista. Se selittyy sillä, että Lappeenrantaan on vain 20 minuutin automatka, kertoo Lemin tämän hetken pitkäaikaisin valtuutettu Jarmo Tölski, 58. Tölski antoi nimensä, ”koska ajatus juoksee ja fyysistä kuntoa riittää”. Tölski kehuu Lemillä olevan hyvä tekemisen meininki, mikä pohjautuu vanhojen perinteiden kunnioittamiseen. Kunnanvirasto toimii parakeissa. Lemi on tunnettu vuodessa tuhansia syöjiä paikkakunnalle houkuttelevasta särästään. – Jo vuosia kaikki ovat päässeet heti jatkoopintoihin kiinni! leMillä elo kuulostaa auvoiselta. Hän myös pelaa itse jääkiekkoa. Ne rahat ovat menneet kaikissa erityisjärjestelyissä. Lemin musiikkijuhlat eivät nousisi vuodesta toiseen ilman yhdistysten talkoolaisia. Kun Lappeenrannassa vielä oli talouskoulu, Tölski opetti siellä maaja metsätaloutta. Kuntoaan Tölski hoitaa erotuomaroimalla kaukaloja jalkapalloa sekä jääkiekkoa pari kertaa viikossa. Esimerkiksi nuorisoseura tuottaa mainiota teatteria, joka on joskus katsojamäärissä peitonnut Lappeenrannan näytännöt. TyöhisToriasTa Tölskiltä löytyy niin maatalousneuvontaa ProAgriassa kuin myös työtä yrittäjäpohjalta erilaisissa hankkeissa ulkomaita myöten. – Olin ensimmäistä kertaa ylipäätään ehdolla, ja minut valittiin valtuuston puheenjohtajaksi. Työelämässä Tölski arvelee jatkavansa niin kauan kuin laki suinkin sallii – jos ajatus juoksee ja fyysistä kuntoa riittää. Homeongelmia on ratkottu myös terveysasemalla, vanhainkoti-päiväkodissa ja vanhassa pappilassa
2017 29 Valtuustossa tarvitaan myös kokemusta.. 17.11
Hagmanin aloitteesta eduskunta myös yhtyi äänestyksen jälkeen Eläköön! -huutoon vapaalle Suomelle. Tähän on vielä pitkä matka. Yksinkertaistettuna esimerkkinä mittakaavaetujen havainnollistamiseen käyvät vaikka kuvantamispalvelut. sipilän halliTusohjelmassa on kirjattu tavoitteeksi kolmen miljardin euron säästöt sote-menoista. Emme olekaan niin surkea maa kuin mitä välillä annetaan ymmärtää. Meitä oli jo silloin monta. En usko kenenkään tässä maassa muuta väittävänkään. Yksinkertaistaen tämä puoltaa sitä, että tiettyjä palveluita on järkevää keskittää. Sote-uudistus tulee rakentaa tuomaan hyötyjä ja säästöjä. Eikä kauaksi mennä, jos todetaan sen olevan turmiollista monellakin tapaa. Kansanedustaja Tekla Hultin esitti niinikään voimakkaita kantoja Suomen kansan hartaasta pyrkimyksestä itsenäisyyteen. Mikäli palveluntarjoajia on useita ja palveluntarjonta hajaantuu, ei edellä mainittuja etuja voida saavuttaa. Sote-uudistukseen liittyy nyt ongelmakohtia, jotka saavat tavoitteet näyttämään epärealistisilta. Toivon, että mennessämme seuraavaa sataa vuotta kohti muistamme tasapuolisesti sekä naisten että miesten osuuden maamme asioiden hoidossa. Syitä olla laajentamatta valinnanvapautta erikoissairaanhoitoon löytyy vielä paljon lisää, kun asiaan jaksaa perehtyä. Tarvitsemme uudistuksen, jotta kansalaiset olisivat samalla viivalla palvelujen suhteen ja hoitoketjut vetäisivät. Vaikka erikoissairaanhoito on laadukasta, ei tämä sulje pois sote-uudistuksen tarvetta. Hagman sai ”Hyvä”-huutoja todettuaan valtalain vastustajista, että ”nämä arvoisat herrat kansalaiset ovat suurista puheistaan huolimatta kuitenkin tottuneet orjailemaan”. Suomalaissyntyinen prinsessa Ebba zu Solms-Braunfels (o.s. Olen kokoamassa kotiimme itsenäisyyden ”seinälehteä”, ja tämä artikkeli saa siinä paikkansa. Tosin, aina pystyy parempaan. Sellaisena Suomi vielä saisi pysyä. Muun muassa valtiontalouden tutkimusvirasto on tuoreessa raportissaan todennut, ettei nykytiedon valossa kolmen miljardin euron säästötavoite ole realistinen. Lavonius) ajoi itsenäistymään pyrkivän Suomen asiaa Euroopan hoveissa sellaisella tarmolla, että hänen uskottiin olevan Suomen suuriruhtinaskunnan agentti. Samaan toteamaan ovat päätyneet useat asiantuntijat pitkin sote-uudistuksen valmistelua. Nyt kaavailtu valinnanvapauden laajentuminen on vähintäänkin kyseenalaista. eriTyisesTi erikoissairaanhoidon palveluntuotannossa voi esiintyä mittakaavaja yhdistelmäetuja. Olihan siellä, hyvänen aika, sentään naisiakin. Kansanedustaja Lucina Hagman, Martta-järjestön ja Naisasialiitto Unionin perustajajäsen, oli mukana. yKsi asia kuitenkin vähän vaivaa ja kaivaa mieltä; kirjoitatte, että eduskunta hyväksyi valtalain itsenäisyysmiesten äänillä. Juho Pulkka Iisalmi Sote-säästöihin on vielä matkaa KiiToKseT Timo Laaniselle mielenkiintoisesta historiakatsauksesta Alkion ja Maalaisliiton osuudesta Suomen itsenäistymisessä (Suomenmaa 13.10.2017). Tarvitsemme uudistuksen, mutta millä hinnalla ja millaisin ehdoin. 30 17.11.2017 Mielipiteet KoKoomuKsen sote-uudistukseen ajama valinnanvapaus erikoissairaanhoitoon on ollut kansan huulilla, ja politiikan kulisseissa pörisee. Tavoitteena on kasvattaa omaa, lasten ja lastenlasten historiaosaamista. Myös sosiaalija terveydenhuollon kokonaiskustannukset suhteessa bruttokansantuotteeseen kestävät vertailut. Samalla tulemme pettämään monet ja pettymään itsekin. Laatu on kuitenkin hyvää. Suomi on maailman vähiten epäonnistunut maa monilla mittareilla. Päivi Manninen Helsinki Olihan valtalakia hyväksymässä naisiakin. On totta, että erikoissairaanhoidon tehokkuudessa ja palveluketjuissa on petraamisen varaa. Korruptio on vähäistä, lapsikuolleisuus minimissään ja uskokaa tai älkää, myös erikoissairaanhoito kestää hyvin vertailun. myös eduskunnan ulkopuolella oli naisia, jotka toimivat aktiivisesti Suomen itsenäistymisen puolesta: Marttajärjestöjen alkuvaiheiden voimahahmo Alma Forstén kannusti naisia osallistumaan yhteiskunnallisten asioiden hoitoon. Yhdellä arvokkaalla kuvantamislaitteella on mielekästä kuvata useampi potilas, jolloin yhden potilaan kuvantamiskustannus laskee jokaisen kuvantamistoimenpiteen myötä. Näiden arvioiden myötä hallitus toimii vähintäänkin hallitusohjelmansa reunalla. alKuun ToTesin, että Suomi on vähiten epäonnistunut maa. Jos annamme sote-uudistuksen mennä suunnitellun kaltaisena läpi, tipumme yhdellä mittarilla monta sijaa alaspäin. Ovatpa useat arvelleet kustannusten vain kasvavan. Laajaan valinnanvapauteen ja markkinaehtoiseen sosiaalija terveydenhuoltoon meidän ei pidä mennä. Mikäli esimerkiksi laajenevan valinnanvapauden vuoksi erikoissairaanhoidon palveluntuotanto pirstaloituu, edellä mainitut tuotannolliset edut menetetään
Keskustalainen kansanliike on puhtaan kotimaisen ruoan paras puolustaja. tiedäMMe hyvin, että kyse on arvovalinnasta. Oikeutettu tahtomme pelkistyy Eläkeliiton Satakunnan piirikokouksen yksimielisessä kannanotossa: ”Mahdollisessa sote-uudistuksessa valinnanvapauden piirissä tulee säilyttää nykyiset terveyskeskukset, eikä niitä saa lopettaa vastoin itsenäisten kuntien tahtoa”. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 17.11. Maassa vallitsee suuri yksimielisyys, että tähän tulee saada muutos. Tältä osin sote-uudistus on perusteltu, välttämätön. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. 2017 31 Veteraanien tavoin eläkkeellä oleva sukupolvikin, vanhimmasta alkaen, on luonut perustat ja rakentanut nyt 100-vuotiaan isänmaamme Suomen nollasta kansainvälisesti tunnustettuun hyvinvointivaltioitten huippuun. Tämä on syytä muistaa esimerkiksi silloin, kun valitsemme edustajia päättämään yhteisistä asioistamme. Mikään ei ole täydellistä, mutta viralliset tutkimukset osoittivat vastikään, että kuntien tuottama perusterveydenhoito on edelleen kustannuksiltaan, laadultaan, tasa-arvoltaan ja saatavuudeltaan kansainvälistä eliittiä. Keskusta seisoo tuottajan ja kuluttajan rintamassa. Terve lapsi menee pesuveden mukana. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Me eläkepäiviä viettävät, tuskin muutkaan, emme kuitenkaan ymmärrä, miksi nykyinen arvostettu kuntien tuottama perusterveyspalvelu kielletään ja siirrytään nykyisen erikoissairaanhoidon tapaisiin hallitsemattomiin, kalliisiin sokkeloihin. Kunnat, me jo eläkkeellä olevat kuntapäättäjät mukana, olemme jo pitkään todenneet virallisin päätöksin, että erikoissairaanhoito on kustannuksiltaan karannut kuntien hallinnasta itsellisiin, sisäänlämpiäviin piireihin. Vastaisuudessa pidämme huolta siitä, että kaikissa keskustanuorten valtakunnallisissa tapahtumissa tarjotaan raikasta ja puhdasta suomalaista maitoa. Näytön pitäisi ainakin riittää. Mitähän sanoo tasavallan eduskunta ja edustajien omatunto. Julkinen sana osoittaa tämän joka päivä. 42) maitoa keskustanuorten valtakunnallisiin tapahtumiin. Tiedämme myös, että jokainen vuosi tuo lisähaasteita terveydenhoitoomme. Keskustanuoret pahoittelee, ettei liittokokouksen ruokahuollosta vastaavalta yritykseltä ollut huomattu edellyttää maidon tarjoamista. KauhisteleMMe nykyistä markkinatoria, jossa pelinappulana on kansalaisten terveys. Tehdään kauppaa, keskitetään ja lahjoitetaan yhteiskunnan kasvavalla veroja velkarahalla maksamat terveyspalvelut kasvatettaviin yksiköihin, joissa arvostus tuloksentekoon on suurempi kuin koko maan terveydenhoito. Me maitovyhöhykkeillä kasvaneet olemme pitäneet maidon saamista ruokailun yhteydessä itsestäänselvyytenä. Antti Siika-aho pääsihteeri Suomen Keskustanuoret Keskustanuorten lupaus: maitoa tapahtumiin!. Kuntien työpaikat ja lain edellyttämät kiinteistöt jäävät autioiksi. Maidon puuttuminen oli lievä järkytys myös allekirjoittaneelle. Se on myös kunnianosoitus 100-vuotiaalle Suomelle. Ala-Kasarin vaatimus on aivan oikea, samoin huoli viljelijöiden pärjäämisestä. Kunnilla on nyt sanomisen paikka. Esko Eela EL-Satakunnan piirikokouksen puheenjohtaja Terveyskeskuksia ei saa lakkauttaa vastoin kuntien tahtoa Maatalon poika Teppo Ala-Kasari peräänkuulutti edellisessä Suomenmaassa (nro. Sähköverkosta saatiin edes korvausta, mutta maksut nousivat kymmeniä prosentteja uutta omistajaa lihottamaan. Siihen tarvittiin ja tarvitaan koko maa ja kaikki kansalaiset. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle
klo 18 (johtokunta klo 17) piiritoimistolla, Linnankatu 21 B 35. Klo 12 Olavi Ala-Nissilä kertoo polttavat aiheet ja vie kierrokselle Sarka museoon. Olemme kääntäneet Suomen sille linjalle, mitä vaaleissa 2015 luvattiin: Suomi kuntoon. Juhla alkaa klo 10 ja päättyy noin klo 14.30. Piirikokouksessa hyväksytään piirin toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2018. Näillä päätöksillä suuntaamme ensi kesän puoluekokoukseen ja itse luomaamme maakunta-aikaan, ensimmäisiin maakuntavaaleihin. Tervetuloa kaikille! Pöytyä, Keskustanaiset ry syyskokous su 19.11. Erityisesti nuorten opiskeluun, asumiseen ja työllistymiseen on keskitettävä voimia. Kokouspaikka Ravintola Wanda’s, Liesikuja 5, Myyrmäki. osoitteessa Leinikkitie 36 Hiekkaharju 01350 Vantaa. Tapaamme myös presidenttiehdokas Matti Vanhasen. Keskustassa tapahtuu 32 17.11.2017 EnnustEEt käyvät toteen, työ tuottaa tuloksia. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Tämä koskee niin tähänastisen hallitusvastuun tulosten ohjaamista kestävälle ja kauaskantoiselle polulle kuin myös puolueen työn määrätietoista johtamista ja uusien toimijoiden mukaan ottoa kohti eduskuntavaalien ja EU-vaalien voittoa keväällä 2019. Paikka on Nuorisotilan toinen kerros. Kilpailukykysopimus loi pohjaa luottamukselle, jonka varassa nyt teollisuus investoi, työllistää ja käy ulkomaankauppaa. Järjestää Vesaisten Helsingin piiri. Nousukauden aikana käy aina niin, että kulut nousevat, jakovaraa tuntuu olevan, työssä olevilla palkat nousevat. Uusimaa Huomio kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset! Olettehan ystävälliset ja toimitatte heti syyskokouksen jälkeen henkilöilmoitukset osoitteeseen tuija.pitkapaasi@keskusta.fi, niin saamme päivitettyä tiedot ajan tasalle. maakuntavaaleista. Silja Europalla. 12.30 Museon kierto Olavin opastuksella. Presidenttiehdokkaamme, ke. Kuoppanummen koulukeskuksessa osoitteessa Kuoppanummentie 18, Nummela. Työllisyyden paraneminen luo tulevaisuuden uskoa. klo 16 Hannu ja Pirjo Autelolla osoitteessa Iso Karhunkorventie 372, 03430 Jokikunta Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Johtokunta klo 17. Vierailun isäntänä toimii tj Paavo Myllymäki. klo 18. klo 9.30 lähtien. PuoluEvaltuuston kokouksessa 25.–26. Pöytyä, kj ry, syyskokous su 19.11. klo 18 Turku, Keskustan Turun itäinen yhdistys, syyskokous to 23.11. Virvoituksentie 5, Turku. klo 16.30. Aloitetaan kahvittelulla. marraskuuta tarkastellaan periaateohjelmaa, tehdään sääntöihin tarkennuksia ja päätetään vaalivuoden 2018 toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta. Syyskokous ti 28.11. Sääntömääräiset asiat. Tarjolla iltapalaa. Jokikunnan py ry, Yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous su 26.11. Parkkipaikat viereisen skeittiradan vieressä. Lähde mukaan matkalle eduskuntaan! Lähtö to 30.11. Vihtiin. Vantaa, Vesaisten syyskokous ma 20.11. Kaikki omankaan hallituksen toimet eivät ole tätä tavoitetta tukeneet, se on myönnettävä ja korjattava. klo 17.30 Turun kj:n tiloissa, Mestarinkatu 2. Paattisten py syyskokous pe 17.11. klo 17, Mestarinkatu 2 Turku, Urbaanien syyskokous 22.11. Tarkempaa tietoa Facebook sivuilla: facebook.com/vesaistenhelsinginpiiri. Lisäksi juhlassa esitellään Vihertyvä Uusimaa 6 teos, palkitaan ansioituneita keskustalaisia ja kuullaan hyvää musiikkia. Piiri, Varsinais-Suomen Keskustan maaseutuja maataloustoimikunnan kokous pe 24.11. Jo ensimmäisissä vaalikeskusteluissa Vanhasen laaja asiantuntemus ja presidenttitasoinen näkemys on noteerattu. Tämän vuoksi kutsumme Sinut Keskusta-aktiivi juhliin kanssamme la 18.11. Juhla järjestetään Kuoppanummen koulukeskuksessa osoitteessa Kuoppanummentie 18, 03100 Nummela. Suomi nousee niin kuin suunnitelma oli. Tule mukaan ja tehdään Naisista tulevaisuuden yhdistys; Sinun ei tarvitse olla Keskustanaisten jäsen. Näiden sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään piirin valmistautumista tuleviin maakunta-, presidentinja eduskuntavaaleihin. klo 18 Villa Junghansin kirjastossa, Leankuja 4. klo 16.30 Virastotalossa, Yläneentie 11, Riihikoski. Juhlapuhujana meillä on Keskustan pj, pääministeri Juha Sipilä. Täytyy pitää huoli siitä, että kaikki pysyvät kehityksessä mukana. Valtuustotalo, Espoonkatu 5, Espoonkeskus Vihti, Kj ry. Hallituskautta on jäljellä puolitoista vuotta. 050 511 3158. Uudenmaan piirin perustamisesta tulee tänä vuonna 100 vuotta täyteen. Aika: la 18.11. Raisio, Keskustanaiset, syyskokous to 23.11. klo 18. Turku, pohjoinen py syyskokous pe 17.11. klo 17 puoluetalo Apollolla, osoite Apollonkatu 11 a, Helsinki. Ilmoittautumiset pikaisesti helsinki@vesaiset.fi puh. Matti Vanhanen pitää myös puheen juhlassamme. Mahdollisesta esteestä osallistua toimikunnan kokoukseen pyydetään tarjoilujärjestelyjen vuoksi ilmoittamaan toimikunnan pj Esko Kivirannalle viimeistään ke 22.11., puh. Tikkurila, Keskustan syyskokous on 22.11. Kahvit klo 18 alkaen. Kerava, Vesaisten syyskokous to 23.11. Piiri, syyskokous la 18.11. Hintsan tuvassa. Alueen kansanedustajat esittelevät meille remontoitua eduskuntataloa ja päivän politiikkaa. Joensuussa kuulemme myös presidenttiehdokas Matti Vanhasen linjapuheen, jonka myötä käynnistyy kahden kuukauden ponnistus kohti menestystä tammivaaleissa. Hinnat: Koko neljän hengen B-hytti 50 euroa ja A-luokan hytti 75 euroa. OP:n kokoushuoneella. Turusta klo 10. KäännE on tapahtunut myös keskustan kannatuksessa. Käsitellään sääntömääräiset asiat, sisältäen henkilövalinnat puheenjohtajasta johtokuntaan. klo 18 joulupuuron merkeissä. klo 17.30 alkaen MTK-Varsinais-Suomen tiloissa, Hintsantie 3, Raisio. Käänne on tapahtunut! Antti Kivelä keskustan puoluevaltuuston puheenjohtaja Käänne on tapahtunut Puheenvuoro Helsinki Keskustan sosiaalija terveyspoliittinen seura ry:n sääntömääräinen syyskokous ti 21.11. Varsinais-Suomi Piiritoimisto: Piirin tj Hanna Vuola 050 917 7000, järjestösihteeri Mari Tuuna 050 564 8747, Vesaisten piirin tj ja keskustanuorten järjestösihteeri Aino Piippo 0400 407 515, keskustanaisten puheenjohtaja Ilona Koivunalho 050 353 2236. Kyselytunnin jälkeen lähdemme takaisin. Paikka: Sarka museo, Loimaa. Henki järjestökentässä kohenee, puoluejohto on kyselyissä saanut vankan tuen ja olemme alkaneet paremmin viestiä keskustan hyvistä aikaansaannoksista. 0505755236. Niin meillä kuin ulkopuolellakin arvioidaan tämän ja ensi vuoden nousuprosentiksi kolmea. klo 18.30. klo 18. Lisätietoja pj Jim Engbergilta. Lieto, py:n syyskokous pe 17.11. Mukana Varsinaissuomen maakuntavaltuuston puheenjohtaja Pekka Myllymäki kertomassa mm. Pikkujouluristeily Tallinnaan 9.-10.12. Lähtö Eteläsatamasta perjantaina kello 18.30 ja paluu lauantaina kello 16.00. Hyttejä rajoitetusti. Kokouspaikka on Kulmakonditoria, Kauppakaari 4, Kerava Kauniainen, py:n syyskokous to 23.11. Kokous alkaa noin klo 14.30, valtakirjan tarkastus noin klo 14-14.30. Osallistujat vastaavat itse ruokailuistaan. Pikkujoulukahvitarjoilu. Johtokunta klo 16. klo 18 Riihikosken koulun auditoriossa, Yläneentie 10. Käsitellään sääntömääräiset asiat; henkilövalinnat ym. Nyt on nousevan kurssin vakauttamisen aika. Ajankohtaiset ja sääntömääräiset asiat. klo 18, Mestarinkatu 2 Raisio, Keskustajärjestöjen syyskokoukset Hintsalla to 23.11. Paikalla kansanedustaja Esko Kiviranta. Turku, kj:n syyskokous 20.11. Piirikokouksessa valitaan sääntöjen mukaan piirin pj ja kaksi varapuheenjohtajaa vuodelle 2018 sekä 8-16 piirihallituksen jäsentä. Turku, Keskustanaisten syyskokous ke 22.11. klo 16.30 Mäntyrinteen vanhainkoti os. klo 10 Kokous alkaa. klo 17.30, Palvelutalo Ruska. Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Kokouspaikka kunnanviraston henkilöstöravintola, Asemantie 30, Nummela. Espoo, Keskustanaisten py:n syyskokous 27.11. Ensimmäiset liittosopimukset ovat kikyä noudatellen olleet maltillisia. Mahdollisuus Tallinnassa oloon lauantaina kello 8.30-12. 9.30 kaffe ja ilmoittautuminen. V-S Keskustanaiset, Tervetuloa V-S Keskustanaisten syyskokoukseen
Johtokunta kokoontuu samassa paikassa puoli tuntia aikaisemmin. Heinola, Keskustan Löytäneen py:n sääntömääräinen syyskokous su 19.11 klo 18 Lindfeltillä, Vierulankuja 13, Löytäne. fi. klo 18 Niklandiassa, Honkarannantie 92, Oitti Hausjärvi, py:n syyskokous 23.11. Klo 10 perheja peruspalveluministeri Annika Saarikko kertoo ajankohtaiset terveiset valtakunnan huipulta. Eduskunnassa tapaamme ke. klo 17 Hartolan kunnanvirastolla, Kuninkaantie 16. 050 374 5416, juha.isoaho@keskusta.fi, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tj Sari Kujanpää puh. Tulkaa kaikki keskustalaiset kysymään ja keskustelemaan! Kahvit tarjolla klo 16.30. klo 19 Niklandiassa, Honkarannantie 92, Oitti Mommila, py:n syyskokous 23.11. Forssa, kj:n syyskokous ke 29.11. Keskustan periaateohjelma uudistetaan Sotkamon puoluekokouksessa kesällä 2018 ja nyt on lausuntokierroksella työryhmän esitys ohjelmaksi. Antti Kurvinen. Hämeenlinna 11.1. klo 10 Sysmän yhtenäiskoululla, Väihkyläntie 9. Ohjeet löytyvät yllä olevasta nettiosoitteesta. Huomaattehan, että periaateohjelmasta voi palautetta antaa myös kunnallisjärjestöt, paikallisyhdistykset tai vaikka yksittäiset jäsenet. Retki eduskuntaan, to 23.11. Matkan hinta on 280€/hlö sisältäen matkat, majoitukset, aamiaiset hotellissa sekä opastetut kierrokset ja yhden yhteisen päivällisen. Hartola, presidenttiehdokas Matti Vanhanen tavattavissa ti 21.11. klo 18.00 järjestetään periaateohjelmakeskustelu. Tuukka Liuhalle, puh. 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi, Keskustanuorten tj Miro Marjamäki puh. Juha Rehula Hämeenlinnassa kaupunginkirjaston (Lukiokatu 1) musiikkisalissa alustamassa soteja maakuntauudistuksesta. Satakunta Piiritoimisto: tj Satu Tietari 050 405 7742 (satu.tietari@keskusta. Paikkana seurakuntasali Nuotta, Olavin toimintakeskus, Uotintie 7. Paikalla kertomassa ajankohtaisista asioista kaupunginjohtaja Jari Kesäniemi. Bussi on nyt täynnä, mutta varasijalle voi ilmoittautua piiritoimistolle etela-hame@keskusta.fi tai 050 374 5416 torstaihin 9.11. Kauppatie 3). Forssaan saavumme n. Hämeenlinna 10.1. Kymenlaakso Kouvola, Kouvolan keskustanaisten syyskokous 29.11 klo 16.30 piiritoimistolla. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Lounas alk. Sihteerit: Kj:t ja py:t ilmoittakaa tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@keskusta.fi Pirkanmaan Vesaiset; tj Elina Sieppi, Näsilinnankatu 23 a 1 33210 Tampere, p.040 555 0635, elina.sieppi@gmail.com. Valtakirjojen tarkastus ja kahvio avoinna klo 9. Kataloisten py:n syyskokous su 26.11. Piiritoimiston osoite Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. Pyhäntaan-Vanajan, Keskustan py:n syyskokous 17.11. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. klo 19 Kataloisten seurantalolla, Kataloistentie 558. klo 18-20 keskustellaan periaateohjelmasta Lopella Lounastuvalla os. Hartola, kj:n syyskokous ti. matkat, lounaan ja välipalan paluumatkalla) 40 euroa. Hallitus klo 16.30. klo 19. Kokouspaikka on Nuorisokeskus Marttinen, Herrasentie 16 Virrat. Huittinen. p. Savulaaksontie 121, 27230 Lappi. klo 18 alkaen Ala-Hannulan tilalla os. 21.11. Bussi lähtee Laitilasta joten mukaan voi tulla myös matkan varrelta. Puoluekokous Sotkamossa 8.10.6.2018. klo 11.30 (10 €), klo 12.30 ilmoittautuminen ja kokous klo 13. Kirkkopyhä su 19.11. klo 10 Hattulassa Juteinitalolla (os. Keskustanaiset, sääntömääräinen syyskokous 17.11. Kinnalantie 71, 38300 Sastamala. Salo, Kj:n sääntömääräinen syyskokous to 23.11. Muista myös mahd. asti. klo 18 Lapin Osuuspankin kerhohuoneella (Meijeritie 2). Jokerit -jääkiekko-ottelua Arena Rigassa torstaina ja/tai Giselle-balettia upeassa Latvian kansallisoopperassa perjantaina. Jouluinen puurojuhla ma 27.11. Johtokunta klo 17.30. Hausjärvi, kj:n syyskokous 23.11. Bussi on nyt täynnä. Ilmoittautuminen alkaa klo 9.30. klo 19, Koljontie 5. Tampere. Miehikkälä, Kj:n syyskokous 30.11. Ke 29.11. klo 14.30 Laitilan kaupungintalolla kokoushuoneessa 232. edestakaisen kuljetuksen sekä aamuin-illoin kuljetukset majoituksen ja kokouspaikan välillä) ja mukaan voi ilmoittautua mukaan mailitse etela-hame@keskusta.fi tai numerossa 050 374 5416. Esityslistalla sääntömääräiset asiat sekä vuoden 2016 tilinpäätöksen vahvistaminen. Muistathan toimittaa piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi satu.tietari@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. Rauma, Vasarainen-Kodisjoki py syyskokous to 23.11. klo 18.30 piiritoimistolla, Hämeenkatu 9 A 5. Lisäksi painettua versiota löytyy piiritoimistolta. lihapullia, kinkkua, hernekeittoa ja erilaisia makkaroita. 12.11. Lapin kirkossa klo 10. Opintomatka järjestetään yhteistyössä MSL:n kanssa. klo 18 KahvilaRavintola BEPOPin alakerrassa, Yrjönkatu 22. klo 18 alkaen Halikon virastotalolla (alakerran kahviossa) Hornintie 2-4 Halikko. Syyskokous su 19.11. klo 18.30. klo 18 kirjastotalo Metson Tammi-salissa MSLTampereen kaikille avoin alustusja keskustelutilaisuus aiheesta soteja maakuntavalmistelu Pirkanmaalla, projektipäällikkö Taina Niiranen. Koskikatu 5. klo 10 Virroilla. klo 14-18. BEPOP kauppakäytävällä klo 10-16 haastaa porilaiset keskusteluklinikalle teemalla; “Kuka muu muka”. Rauma, Keskustanaisten Lapin yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous su 19.11. Päijät-Häme Piiritoimisto, Keskustan PäijätHämeen piiri tj Jukka Sällinen puh. Tule tutustumaan sekä kertomaan omat terveisesi piirijärjestön suuntaan kahvikupin äärellä. tutustumme Latvian parlamenttiin Saeimaan, käymme ostoksilla keskustorin Zeppelin-hallilla ja tutustumme keskustaan opastetulla kierroksella. klo 17 kahvila Tähkässä, Kirkkotie 20 Asikkala, presidenttiehdokas Matti Vanhanen tavattavissa ke 22.11. Marille, mari.tuuna@keskusta.fi tai puh. Tule mukaan pohtimaan piirin kantaa esitykseen! Kaikki materiaali löytyy osoitteesta www.keskusta.fi/Suomeksi/Periaateohjelmauudistus. klo 19 Asikkalan kunnanviraston valtuustosalissa, Rusthollintie 2 Kärkölä, kj:n syyskokous su 26.11. 10ja 3-tiellä poimitaan tulijoita tarvittaessa kyytiin pikavuoropysäkeiltä. Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän ja samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. Pöytyä, Yläne py ja Tourula-Keihäskoski py, la 16.12. Kiikan Keskustanaiset. Pori, kj:n Keskustan periaateluonnoksen kenttäkäsittely pe 1.12. Yhteiskuljetuksen hinta on 65€ (sis. Puoluekokouksen majoituksista ei valitettavasti ole vielä tarkempaa tietoa, mutta pääasiassa majoittuminen tapahtuu Vuokatin alueen hotelleissa ja mökeissä. Turku, 14.12. Johtokunta kokoontuu samassa paikassa puoli tuntia aikaisemmin. Pirkanmaa Pirkanmaan Keskustapiirin kiireellisissä asioissa voit soittaa pj. Tule tapaamaan aktiivisia keskustan jäseniä ja kerro heille huolesi, etsitään yhdessä ratkaisuja. 040 556 7262, kristiina.makivalkkila@netikka.fi Pirkanmaalaisissa Keskustajärjestöissä tapahtuu: Katso lisää tapahtumia ja toimintaa www.pirkanmaankeskusta.fi tai Facebook: Pirkanmaan Keskusta. Vierailijoina ovat ke. Lähtö bussilla klo 9 Forssan ABC:ltä, klo 9.50 Hämeenlinnan ABC Tiiriö, 10.20 ABC Riihimäki. Piiritoimisto 19.12. Lahti, keskustanaiset, syyskokous la 18.11. 2017 33 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. Kotimatkalle lähdemme klo 17 jälkeen reittiä Helsinki-Riihimäki-Hämeenlinna-Forssa. klo 18.30 Piia Gustafssonilla, osoitteessa Kuusirinteentie 15, Vasarainen. Kärkölä, presidenttiehdokas Matti Vanhanen tavattavissa ke 22.11. Arto Pirttilahti ja puoluesihteeri Jouni Ovaska. Keskustelua periaateohjelmasta. Saamme vieraiksemme Keskustan Satakunnan piirin vastavalitun uuden puheenjohtajan Vesa Jalosen Eurajoelta ja uuden varapuheenjohtajan Esa Mäkitalon Eurasta. Lähde matkalle Riikaan Latviaan! Piiri järjestää helmimaaliskuun vaihteessa (ke-la 28.2.-3.3.2018) matkan Latvian pääkaupunkiin Riikaan. Torstaina 30.11. Niihinkin ilmoittautumisia ja toiveita otetaan vastaan, mutta hintoja, huonekokoja tai muita erityistoiveita emme pysty takaamaan ennen kuin tiedämme, millaiset varaukset piiri järjestävältä taholta saa. Kahvitarjoilu klo. klo 18 kunnantalolla, Virastotie 1. Matka tehdään bussilla Suomesta asti ja poimimme reissaajia kyytiin Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen alueilta. Rauma, Kaikille avoin Keskustalainen ilta Lapin Osuuspankin kerhohuoneella (Meijeritie 2) su 19.11. klo 16-18 Kahvila-Ravintola BEPOPin alakerrassa, Yrjönkatu 22. Kivikylän kotipalvaamossa Lapissa (Rauma), os. klo 17. 050 564 8747. Pori, Keskustanaisten Porin yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous pe 1.12. Ilmoittaudu 23.11. klo 18 Hotelli Maakunnan Taidehallissa. Lähde mukaan päättämään puoluejohdon kokoonpanosta tai vain kokemaan puoluekokouksen tunnelmaa ensi vuoden kesäkuussa Sotkamon Vuokattiin! Piiri järjestää kokouspaikalle bussikuljetuksen, johon ilmoittautumisia otetaan nyt vastaan! Lähtö tapahtuu pe 8.6.2018 Forssasta jo aamuvarhaisella (ehkä noin neljältä aamulla) ja kulkee Hämeenlinnan ja Riihimäen kautta Sotkamoon. Tuulos, py: n syyskokous on ma 4.12. 045 674 8077, s-posti: tuukka@liuha.fi Pirkanmaa; Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten Suomenmaan järjestöpalstalle tarkoitetut valmiit ilmoitukset lähetetään työvaliokunnan jäsen Raija Moilaselle, raija@raijamoilanen.fi. Nauti samalla lämpöiset jouluiset juomat ja piparit, arvontaakin luvassa. Pori, kj pe 1.12. Ollaan yhteydessä. Sysmä, presidenttiehdokas Matti Vanhanen tavattavissa ti 21.11. Voit myös varata etukäteen Kivikylän tuotepaketin hintaan 20 e, sis. allergiat. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Ylöjärven Keskustanaiset: Varaa paikkasi joulumyyjäisistä Ylöjärven Ruokakeitaalla la 25.11. Seuraa Perinnekylä opasteita. Esillä sääntömääräiset asiat. Liikenneministeri Anne Berner virittelee keskustelua liikenteestä ja ilmastonmuutoksesta. Jouluglögit tarjolla piiritoimistolla (Rauhankatu 11, HML) ti 19.12. Valtakirjojen tarkastus ja kahvitarjoilu klo 9.30 alkaen. Tampere, MSL-Tampereen sääntömääräinen syyskokous ma 4.12. Joulupukki vierailee, varaa mukaan pikkupaketti arvo noin 5 e, lisäksi arpajaiset Mukana myös ke. Avoinna varmimmin ti klo 8.30-12 ja to klo 13-17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. klo 18 Ravintola Lokissa (Jalkarannantie 19). Paikka ilmoitetaan myöhemmin. klo 17 Koskikadun Cumuluksen ravintola Huviretkessä, os. Poliittisen katsauksen pitää puolueen vpj. klo 19 Onurissa Tuulosessa. Palveluksen jälkeen syyskokous Kivikylän kotipalvaamossa. Lounas nautitaan Helsingin keskustassa hotelli Arthurissa, jonka jälkeen palaamme eduskuntaan seuraamaan kyselytuntia. 17.11. Kouluttajana järjestösuunnittelija Matias Ollila puoluetoimistolta. fi), keskustanaisten tj Tarja Kiviniemi 044 978 3929 (tarja.kiviniemi@ keskusta.fi), nuorten tj Sonja Lautamatti 0440 336 588 (satakunta@ keskustanuoret.fi). Viralliset edustajat ja seuraajat, tervetuloa! Rauma, Lapin py:n sääntömääräinen syyskokous su 19.11. 040 418 1150. Keskustelussa mukana puolueen järjestösuunnittelija Matias Ollila. klo 10-14 sähköpostilla minna.sarvijarvi@ylojarvi.fi tai tekstiviestillä p. Etelä-Häme Piiritoimisto, piirin tj Juha IsoAho puh. Turku, järjestökoulutus piiritoimistolla 28.11. klo 18.30 kunnanvirastolla, Kuninkaantie 16. Varasijalle voi ilmoittautua 9.11. klo 18 Niklandiassa, Honkarannantie 92, Oitti Oitti, py:n syyskokous 23.11. Matkan hinta 20 euroa. 040 589 0355/Minna. Osallistujilla on myös mahdollisuus käydä katsomassa Dynamo Riika vs. Ilmoittautumiset sekä lisätietoja mailitse etela-hame@keskusta.fi tai puhelimella 050 3745416. Keskustanaisten Vampulan paikallisyhdistys ry:n sääntömääräinen syyskokous Liisa ja Ilpo Hosikella osoite Soinilantie 399 pe 24.11. Pertti Hakanen. Pirkanmaan Keskustan piirikokous la 18.11. Perillä olemme ennen kokouksen alkua siten, että ehdimme vielä valtakirjojen tarkastukseen ja lippumarssille. Keskustanaisten Pirkanmaan piiri; Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere. Paikalla valtuutettu Marjatta Rahkio. Osanottajille jää myös runsaasti omaa aikaa kaupungin kiertämiseen. Lähde mukaan tutustumaan Baltian Prahaksi kutsuttuun kaupunkiin, jossa yhdistyvät rikas historia, kohtuullinen hintataso ja paljon nähtävää! Matkalla mm. Esillä on sääntömääräisten syyskokousasioiden lisäksi yhdistyksen lakkauttaminen ja sen jäsenten liittäminen Keskustan Perttelin seudun paikallisyhdistys ry:n jäseneksi (jatkokäsittely). Johtokunta kokoontuu klo 18. klo 18 Niklandiassa, Honkarannantie 92, Oitti Hämeenlinna. klo 19. 0400 930 483 ja keskustanaisten Päijät-Hämeen piirin tj Jaana Niemi puh. Kauppatie 4. menn. klo 9-12 perinteinen Jouluglögi-tilaisuus Yläneen Osuuspankin kerhohuoneella. Puolueen vpj. klo 19, Salo-Miehikkälän seurantalolla. Sirkka-Liisa Anttilan sekä tutustumme remontoituun taloon opastetulla kierroksella. klo 19 Risto Kangasslolla Evatuntie 36, 15460 Mäkelä. Pori, Keski-Porin py:n syyskokous 20.11. Ilmoitathan tarpeesta hyvissä ajoin etukäteen. Matkan hinta (sis. Piiri, syyskokous la 18.11. Ruokailun vuoksi ilmoittaudu tarja.kiviniemi@keskusta.fi tai 044-978 3929 viim. Satakunnan Keskustanaiset. Tervetuloa tenttaamaan ministeriä. Kokoukseen tervehdyksen tuo Keskustanaisten pj Ulla Parviainen. asti. klo 16.3017.30. klo 18. Satakunnan Keskustanaiset. krs. Piiri, syyskokous la 18.11. 19.30 paikkeilla. Turkuun. Satakunnan Keskusta on mukana tapahtumissa. Voit pyytää sitä myös postitettavaksi suoraan kotiisi soittamalla nro 050 374 5416. Laitila, Laitilan yhdistynyt keskusta paikallisyhdistys ry:n syyskokous su 26.11. klo 18 Lapin Op:n kerhohuoneella (Meijeritie 2). Myyjiltä veloitetaan markkinoimismaksu 15 EUR ja pyydetään yksi voitto päivän arpajaisiin. 050 303 6493, hame@keskustanuoret. Seuraa Suomenmaasta printistä tai internetversiosta ”Keskustassa tapahtuu”, piirin internet-sivulta www.keskusta.fi/satakunta tai Facebook: Satakunnan Keskusta
klo 18 Kirsi Niemelällä, Isolahdentie 881 Muurame. Kokousalustus varapuheenjohtaja Antti Kurvinen. Piiritoimisto on avoinna ma, ti ja pe. Ilmoittautumiset 20.12. klo 19 Ylämaantalolla. klo 19 Paula ja Timo Neuvosella, Honkalammentie 149. Keitele, Keskusta ry:n syyskokous 26.11. klo 10 Toivakassa koulukeskuksella os. kl.11 vid Syd-Österbottens partikansli Keskuskatu 11, 60100 SEINÄJOKI. Paikalla piirin uusi toiminnanjohtaja. 0440 817 373 sekä Keskustanaisten tmj. klo 14.30 Vuolakkeessa. Ilmoittautumiset ja lisätiedot ita-savo@vesaiset.fi 20.12. Salomonin tie3. Piiritoimistojen käynti/postiosoite: Snellmaninkatu 37, Kuopio. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa käsitellään vuonna 2018 pidettäviä presidentinja maakuntavaaleja sekä vuonna 2019 pidettäviä eduskuntavaaleja. Johtokunta kokoontuu klo 18.30. Kahvit klo 18.30. fi/Suomeksi/Periaateohjelmauudistus. Ilmoittautumiset 20.11. mennessä. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. Pohjois-Karjala Juuka, py:n syyskokous su 19.11. 044 369 9600, toimistosihteeri Jaana Kvist p. Ilmoittautumiset 25.11. klo 17 – paikka Leppärenkaan tilat. Keskustassa tapahtuu 34 17.11.2017 18.30 alkaen. klo 18 Kerimäen Osuuspankin kokoustilassa Hälväntiellä. Mukana maakuntajohtaja Asko Peltola. järjestää käsittelytilaisuuden Metsäsairilan tiloissa, Arkistokatu 12, Mikkeli. Kaffeservering. HINNAT: Aikuinen 30e (ovh 49,50e ) / Eläkeläinen 20 e (ovh 48,80e) / Lapsi 4-12v 10e (ovh 28,70e) / Alle 4v veloituksetta. Klo 14.15–14.45 Kansanedustajien tapaaminen ja iltapäiväkahvi. Käsitellään sääntöjen määräämät syyskokousasiat. Varaslähtö uuteen vuoteen -kylpyläretki Itä-Savon ja Savo-Kymen Vesaisille 28.12 Järvi-Sydämessä: klo 10-13 uinti, klo 13-14 lounas, Aikuinen 30e (ovh 49,50e ) Eläkeläinen 20 e (ovh 48,80e), Lapsi 4-12v 10e (ovh 28,70e). Luumäkli, kj:n syyskokous ke 29.11 klo 18 Luumäen Op:n kokoustiloissa. Sääntömääräinen SYYSKOKOUS ma 20.11. Ilmoittautuminen, valtakirjojen tarkastus ja kahvit klo 9-10. Hinnat Savo-Kymen Vesaisille: 12e /aik, 7e/ alle 12v, 4e /alle 4v. klo 18 Keitelerannassa. klo 17-19 Keskustan Periaateohjelman käsittelykierros. Muurame, Keskustanaisten Muuramen osasto ry. Lappetelä-Pörsänmäen py:n syyskokous pe 1.12. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto, Palstailmoitukset Suomenmaahan jarjestot@suomenmaa.fi. Ennakkoilmoittautuminen: matti. Osoite on Leppärengas Suomalanpurontie 16, Leppävirta. Toni Viljamaa p. Alle 4v veloituksetta. Klo 12.30 Lounas ja syyskokous; Klo 14 uinti; Maksuton Itä-Savon Vesaisille! Ilmoittautumiset 25.11 mennessä ita-savo@vesaiset.fi Vesaisten Itä-Savon piirin syyskokous 2.12. klo 16 Keskustan EteläSavon piiritoimistolla (os. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa käsitellään presidentin-, maakuntaja eduskuntavaaleja sekä luonnosta Keskustan periaateohjelmaksi. Joulupukin tulo muutosvarauksin (pukki tullee, mikäli kaikki ovat olleet kiltisti). Esillä sääntöjen määräämät asiat ja yhdistyksen lopettaminen. Lördag 18.11. Avoinna klo 9-15, tärkeä tapaaminen kannattaa varmistaa soittamalla. Riistakatu 15 Iisalmi. mennessä savo-kymi@vesaiset.fi 11.2.2018 Vesaisten retki Disney on Ice -näytökseen. Mauri Pekkarinen ja piiristä Pertti Lehtomäki. klo 18 alkaen Luston Vanhalla Asemalla, Finlandiantie 58. mennessä ita-savo@vesaiset.fi Vesaisten Varaslähtö uuteen vuoteen kylpyläretki 28.12. klo 18 Palokan ABC:n kokoustila, Palokanorsi 10, Palokka. ti ja pe julkaistavan verkkosivujen järjestöpalstan deadline on tiistaisin klo 12, piiri mainittava. Aihetta alustaa sivistyslautakunnan pj. Pohjois-Savon piirin syyskokous pe 17.11 klo 18 Lapinlahden lukiolla. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa käsitellään presidentin-, maakuntaja eduskuntavaaleja sekä luonnosta Keskustan periaateohjelmaksi. Alavus, Kj:n syyskokous to 23.11. klo 13 Ellin kulmassa. Katja Koivukoski 040 533 8160. mennessä. VaikuttajaLataamo -tapahtuma Vuolakeessa 19.11. HUOM! Osallistumismaksu kerätään bussissa. Käsiteltävinä asioina järjestön talous ja kunnassa ajankohtaiset poliittiset aiheet. Lisäksi kokous käsittelee Keskustan periaateohjelmaluonnosta. klo 18 Pörsänmäen Nuorisoseuran talolla. Kotimatka alkaa. Omat kyydit / kimppakyydit. Himangan py:n syyskokous 19.11.2017 klo 18 alkaen Tomujoen kylätalolla. Keskustan tervehdyksen kokoukselle tuovat puoluesihteeri Jouni Ovaska ja puoluevaltuuston pj Antti Kivelä. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu, ilmoita myös ruoka-ainerajoitukset! luontotaipale@gmail.com tai niina.kuuva@ gmail.com Jyväskylä, 26.11. Haapavesi. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa käsitellään presidentin-, maakuntaja eduskuntavaaleja sekä luonnosta Keskustan periaateohjelmaksi. Puuroja kahvitarjoilu. Kahvitarjoilu. Pohjois-Savo Pohjois-Savon Keskustan yhteystiedot: piirin tj Kimmo Valta p. Hinta sisältää liput ja edestakaisen matkan (Reitti SavonlinnaMikkeli-Helsinki). Tarjolla puuroa, soppaa ja kahvia. Mikä on ryhmän vaikutus. klo 11 Etelä-Pohjanmaan piiritoimisto Keskuskatu 11, 60100 SEINÄJOKI . Välkommen. Klo 14–14.15 Täysistunnon seuraaminen. klo 18 alkaen Haminan koululla (Kirkkotie 5). Esillä sääntöjen määräämät asiat Vesaisten Liikuntapäivä 2.12. klo 19 Haapaveden kaupungintalolla. klo 18 Keskustan piiritoimistolla, Valtakatu 54. 040 831 3775, sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tj Elina Suoranta p. VAIHTOEHTONA SavoKymen Vesaisjäsenille uiminen Naisvuoren uimahallissa 28.12, -50% jäsenille. Eduskunnan terveiset tuo Elsi Katainen. klo 16 Kimarassa. Myös Facebook. klo 13 alkaen. Vesaiset, Vesaisten valtakunnallinen Kulttuurikiertue pysähtyy E-P:lla 24.11. Kempele. Avoinna klo 9-15. Mukana ke. Punkaharju, Keskustanaisten syyskokous ma 20.11 klo 17 Luston Vanhalla Asemalla. Keskustan Mikkelin kj. 044 369 9603. Antti Rantakangas ja periaateohjelmasta alustaa Eija-Riitta Niinikoski. Vesaisten Kulttuuria Kaikillekiertue Jyväskylässä. Karjala Keskustan Karjalan piiri järjestää keskustelutilaisuuden koskien maakunta-, sosiaalija terveysuudistusta. Retken ohjelma: Klo 10–11 Vierailu Tehy ry/Kehittämispäällikkö Kirsi Markkanen. Lähdemme aamuvarhain pohjoisesta Keski-Suomesta kohti Helsinkiä, jossa päivän ohjelmassa ovat mm. Paikalla kokouksessa piirin tj Matti Kuittinen Saaren py:n yhdistetty syyskokous ja pikkujoulu pe 24.11. Taikuriesitys Jyväskylässä klo 13-15, yhteiskuljetus Mikkelistä. Kahvitarjoilu 17.30 alkaen. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa käsitellään vuonna 2018 pidettäviä presidentinja maakuntavaaleja sekä vuonna 2019 pidettäviä eduskuntavaaleja. Ruokolahti, seudun py ry:n syyskokous to 30.11. Keskustanuorten tmj. Tilaisuus on suunnattu keskustalaisille kuntaja maakuntapäättäjille, asiasta kiinnostuneille ja/tai maakuntavaaleista kiinnostuneille. Retken hinta on 60 €/ hlö sisältäen kuljetukset, ohjelman ja lounaan. Mötet behandlar stadgeenliga ärenden. Kahvit tarjoaa HH Embryo Oy. mennessä piiritoimistolle p.010 315 2001 tai keski-suomi@keskusta.fi. Illan kuluessa mahdollisuus tutustua myös Miina Äkkijyrkän näyttelyyn. 010 315 2000, toimistosihteeri Pia Högberg p. 010 315 2001 ja Keskustanaisten pj Anne-Maria Perttula, p. klo 12.30 Punkaharjun Kruunupuistossa, Vaahersalontie 44, 58450 Punkaharju. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimisto: Toimisto 040 515 6800, Keskustan tj. Antti Ollikainen 040 721 0311, järjestösihteeri Mirja Kaartinen 044 015 5404, Keskustanuorten tj. klo 19.30 Luston Vanhalla Asemalla. Kansanedustaja Seppo Kääriäinen tulee klo 19 keskustelemaan ajankohtaisista asioista kyläläisten kanssa. klo 12.30-16 Punkaharjun Kruunupuistossa, Vaahersalontie 44, 58450 Punkaharju. Kokouslounas ja koko perheen liikuntapäivä klo 12.30 alaken. klo 16 Hotelli Vuolake Suolahdentie 84, Laukaa. klo 16.15 Keskustan toimistolla, Porrassalmenkatu 33, Mikkeli. Asialistalla sääntömääräiset asiat sekä presidentin-, maakuntaja eduskuntavaaleihin valmistautuminen. Avoinna sopimuksen mukaan. Kj:n ylimääräinen yleiskokous ti 21.11. Keskustelun keskiössä Keltikangas-Järvisen Pienen lapsen sosiaalisuus. Asialistalla presidentinja maakuntavaalit, sääntömääräiset syyskokousasiat sekä piirin puheenjohtajan valinta. Kirja selkeyttää lapsen läheisille mm Miten lapsi saavuttaa itsekontrollin. Ylämaa, py:n syyskokous to 23.11. 040 721 0636. Kontiolahdella: Taikuri Jari ja Peppi. Kaija Väänänen p. Porrassalmenkatu 33, 50100 Mikkeli). Päivän ohjelma: klo 12.30-13 Keittolounas, klo 13 Tilaisuuden avaus, piirin pj Jouni Kemppi, klo 13.10 Kunnan viranhaltijan näkökulma muutokseen, Rautjärven kunnanjohtaja Harri Anttila, klo 13.30 Kunnan ja maakunnan luottamushenkilön näkökulma muutokseen, Parikkalan kunnanhallituksen pj Ari Berg keskustelua, klo 14 Maakuntauudistus historiallisena muutoksena, maakuntajohtaja Matti Viialainen, klo 14.30 Eksote – Vahva pohja uudistukselle, Eksoten puolelta uudistusta valmisteleva Tuula Karhula keskustelua, klo 15 Maakuntauudistuksen tilanne valtakunnallisesti, Keskustan vpj Juha Rehula keskustelua, klo 16 Päätössanat, piirin pj Jouni Kemppi, klo 16.15 Kahvit Pätilä, py: syyskokous ti 21.11 klo 19 Jorma ja Aila Ikävalkolla (Vesikkolantie 211). Tervetuloa Keskustan KeskiSuomen piirin eduskuntaretkelle Helsinkiin! Lähde mukaan iloiseen keskustalaiseen seuraamme eduskuntaretkelle Helsinkiin ti 21.11. Ari Torniainen. klo 17 Luovan nuorisoseuralla, Seuratie 3, Kurikka. Petäjävesi, kj:n syyskokous su 19.11. Kahvioon ja toimintapisteisiin kannattaa varata hieman rahaa. Kokouksessa paikalla ke. Ke ja to vain etukäteen sovitut tapaamiset. Centerns svenska Distrikt håller stadgeenligt höstmöte. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. klo 18 Koivurannan kerhohuoneessa, os. Juuka, kj:n syyskokous su 26.11. Keski-Suomi Piiritoimisto: piirin tj Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p. Kj:n sääntömääräinen syyskokous su 19.11 klo 18 kun. Klo 15.30 Siirtyminen bussille. Tervetuloa! Ii. Kaikille maksuton tapahtuma kyyteineen ja lounaineen, tervetuloa mukaan vauvasta vaariin! Matkareitti: Savonlinna Linja-Autoasema 7.30 Haapakallio 7.40 Kerimäki Matkahuolto 8.00 Savonranta SEO 8.30 Kontiolahti 10.00 / klo 1012.30 Ohjelmaa koko perheelle: mm Kirkkoseikkailu, askartelupajoja, kepparikisa ym toimintaa / 10.30-11.30 lounas MAKSUTON / 11.15-12.15 Luento auditoriossa, lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila / klo 12.30-14.30 “Peppi ja Taikuri” näytös / Paluu 14.30: Kontiolahti Savonranta KerimäkiHaapakallio Savonlinna Ilmoittautumiset 19.11. klo 19 Lemettilässä. Vesaisten Kulttuuria Kaikillekiertue 25.11. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa käsitellään presidentin-, maakuntaja eduskuntavaaleja sekä luonnosta Keskustan periaateohjelmaksi. Kahvitarjoilu! Tervetuloa! Leppävirta, Keskustanaiset ry syyskokous ke 22.11. Etelä-Savo Mikkeli, 21.11. Klo 11.30– 12.30 Lounas, Ravintola pääposti. Paikalla ke Rantakangas, kahvitarjoilu. Etelä-Savon Keskustajärjestöt: Yhteiskunnallinen lukupiiri to 30.11. Taipalsaaren kj:n syyskokous ma 27.11. mennessä ita-savo@vesaiset.fi Jouhenniemen py:n syyskokous ma 20.11. klo 13 Katri Ihalaisella, Tynilässä. Niko Pesola 044 754 6676 sekä Keskustanaisten ja Vesaisten tj. klo 13 Ellin kulmassa. Esillä sääntömääräiset asiat. Keskustan Keuruun py:n syyskokous kjn syyskokouksen jälkeen. vierailut Terveydenja hyvinvointialan ammattijärjestö Tehyssä sekä uudistuksen kokeneessa eduskuntatalossa, jossa tapaamme ainakin ke. Keskustan Punkaharjun Eteläinen-, ja Punkasalmen py: syyskokous ma 20.11. Klo 12.30–14 Opastettu kierros eduskuntatalossa. 044 312 2982. kuittinen@keskusta.fi 16.11. Esillä sääntömääräiset asiat. Tutustu ohjelmaan: www.keskusta. Tilaisuuteen on rajoitettu osallistujamäärä, ole nopea ja ilmoittaudu mukaan 17.11 mennessä. Kirkonkylän py:n kokous 19.11. Paikalla kokouksessa valtuustoryhmän pj Lassi Valkeapää, piirin tj Matti Kuittinen sekä mahdollisesti joulupukki. Itä-Savon vesaiset tarjoaa uimahallilipun ja lounaan. Jonne Tynkky nen. Ari Torniainen ja piirin tj Matti Kuittinen. Ilmoitathan myös mahdolliset erityisruokavaliot ja toiveen, mistä hyppäisit bussin kyytiin. klo 10-13 uinti / klo 13-14 lounas. Keuruu, kj:n syyskokous su 26.11. Tervetuloa. klo 18 kunnantalolla. Piiri, sääntömääräinen syyskokous la 18.11. Lisäksi kokous käsittelee Keskustan periaateohjelmaluonnosta. Sitovat ilmoittautumiset savo-kymi@ vesaiset.fi Itä-Savo Säimenen py:n syyskokous su 19.11. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä tuletko sopalle. Asiana sääntömääräiset syyskokousasiat ja periaateohjelma. Kalajoki. Punkaharju, Keskustajärjestöt: KAIKILLE AVOIN KESKUSTELUTILAISUUS ”Kouluja sivistystoimen näkymät Savonlinnassa” Ma 20.11. Sitovat ilmoittautumiset pe 10.11. Virastotie 4 A. Suomenmaan perjantaina julkaistavan järjestöpalstan deadline on edellisen viikon perjantai klo 12. mennessä savo-kymi@vesaiset.fi Keskustanaiset, Etelä-Savon piirin sääntömääräinen syyskokous pe 24.11. Laukaan syyskokoukset ja tilaisuudet: Keskustan Laukaan kj:n syyskokous 19.11. Petri Honkosen sekä presidenttiehdokas Matti Vanhasen, ehkä myös muita keskisuomalaisia Keskustan kansanedustajia. Kokouksessa paikalla ke. Lappeenranta, py:n syyskokous to 30.11. Maksuttoman koko perheen tapahtuman esiintyjinä ovat Taikuri Jari ja Peppi (klo 18). Keskustan ruotsinkielinen piirin ry syyskokous la 18.11. Kahvitarjoilu. Arpajaiset! Tarjoilua! Palokka, py:n syyskokous ma 20.11. Aikuiset 85€, lapset 69€. Klo 14.45-15.15 Presidenttiehdokas Matti Vanhasen keskustelutilaisuus. Vieraana ke. Yhteiskyyti edestakaisin reitillä: Savonranta SEO -Kerimäki Matkahuolto HaapakallioSavonlinna LA asemaRantasalmi. Py:n sääntömääräinen syyskokous ma 20.11. Aikataulu: klo 9 Lähtö Haukivuorelta, klo 9.30 Lähtö Mikkelistä, klo 11.30-12.30 Lounas Jyväskylän RAXissa, klo 13-15 Peppi ja Taikuri näytös, Keljon Nuorisoseuran, klo 17 paluu Mikkeliin, n klo 17.30 Paluu Haukivuorelle. klo 19 kaupungintalon valtuustosalissa
Piirin puheenjohtajaksi ensi vuodelle valittiin Jussi Ylitalo Tyrnävältä. Yhtymäkokouksen esityslista on luettavissa osoitteessa http://www.osekk.fi 17.11.2017 lukien. Käsitellään syyskokoukselle kuuluvat asiat. Keskustakerhon sääntömääräinen syyskokous ke 29.11. 2017 35 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. klo 14 Aavasaksan paviljongilla. Kahvitarjoilu. Siikalatva. Aluksi johtokunnan kokous klo 17. Tornio, Kj tarjoaa glögiä la 9.12. Selväsanainen. klo 18 piiritoimistolla. klo 11 Keskustan piiritoimistolla, Kansankatu 12 Rovaniemi. Kahvitarjoilu. Kj:n kokous su 26.11. Kokous on julkinen. klo 17, johtokunta kokoontuu 18.30, tervetuloa. Keskustanaisten Kempeleen py:n sääntömääräinen syyskokous su 19.11 klo 17 kunnantalolla. Pohjois-Pohjanmaa tukee Sipilää, Vanhasta ja viljelijöitä Hanna Markkanen, Jussi Ylitalo ja Liisa Lumijärvi luotsaavat Pohjois-Pohjanmaan piiriä ensi vuonna. Pudasjärvi. Muhoksella pidetyssä piirikokouksessa oli 350 osallistujaa, joista virallisia edustajia 218. – Taloudellisten huolien kasvaessa viljelijöiden työssä jaksamiseen tulee panostaa, esimerkiksi lomitusjärjestelmän tulee olla toimiva ja lomitusmaksujen kohtuullisia. Kempele. Piirikokouksen kannanoton kolmas aihe on maatalous. Tilastokäppyrät olivat niin vakuuttavia, että niistä pyydettiin kopioita kentälle. Lappi Posio. Py ry:n syyskokous su 19.11. Pyhäjoki. Illan aikana tehdyistä ostoksista alennusta. klo 19, Teknisellä keskuksella(Ruskatie 1, Pattijoki). Kahvitarjoilu. klo 18 Ruukin koululla. Johtokunta klo 16.30. klo 14 Aavasaksan Paviljongilla. Pyhäjärvi. Siikajoki: Revonlahden py:n syyskokous to 23.11 klo 18.00 Taukokartanossa. Maria Seppälä Oulun seudun koulutuskuntayhtymän Yhtymäkokous pidetään maanantaina 27.11.2017 klo 8.30 alkaen Oulun seudun ammattiopiston Kontinkankaan yksikön auditoriossa (Honka-rakennus), Kiviharjuntie 8, Oulu. Ylitalo voitti neljä vuotta piiriä johtaneen Matias Ojalehdon äänin 135–66. Pudasjärvi. Käsitellään syyskokoukselle kuuluvat asiat ja nimenmuutos. Sääntömääräiset asiat ja kunnallisjärjestön purkaminen/yhdistäminen paikallisyhdistykseen toinen käsittely. klo 11 alkaen Prisman edessä. Yhteistyökykyinen. Paikalla Juha Pylväs. Kahvitus klo 17.30 alk. www.keskusta. klo 18 entisellä Aittojärven koululla, Kyläkolossa. Keskuskerhon sääntömääräinen syyskokous su 19.11 klo 17 kunnantalolla. klo 19. Pudasjärvi. Posio. Ylitalo on yritystalouden agrologi, joka toimii Oulussa yrityskylän aluepäällikkönä. klo 15 Tornion Keilahallilla os. 17.11. Kun Matti pärjää, se lisää keskustan kannatusta. Varapuheenjohtajiksi valittiin neljästä ehdokkaasta Hanna Markkanen ja Liisa Lumijärvi. Keskustan Siuruan py:n lopettamisen ensimmäinen käsittely. Raahe. Ylitornio, Kj:n syyskokous su 26.11. Ylitornio, kj:n syyskokous 26.11. klo 19, johtokunta klo 18.30. Sääntömääräiset asiat ja keskustakerhon purkaminen/yhdistäminen paikallisyhdistykseen toinen käsittely. pe 17.11. Jakkukylän Keskustan Alakylien paikallisosaston sääntömääräinen syyskokous to 23.11. klo 18 Jakun koululla (Jakuntie 85 A 1). Ylivieska. Oulu. Pulkkilan paikallisosaston sääntömääräinen syyskokous Pulkkila-salilla 21.11. Keskustanaisten Lapin piiri ry:n sääntömääräinen syyskokous la 2.12. Sääntömääräiset asiat. Torttukahvit, tervetuloa! Siikajoki: Kj:n syyskokous maanantaina 20.11. Keskustan kj:n syyskokous 19.11. Piiritoimisto Kemissä auki pääsääntöisesti joka päivä, mutta varmimmin soittamalla etukäteen. – Sipilän johdolla keskustan keskeisin tavoite – Suomi kuntoon – toteutuu suunnitellusti, todetaan julkilausumassa. klo 18 kunnanvirasto kahvio / valtuustosali. Teollisuuskatu 8-10. Yppärin py:n ja Yppärin Keskustanaisten yhdistyksen syyskokoukset Irja Kestilällä ma 20.11. Tervetuloa! Siikalatva. Kokouksen tarkastettu pöytäkirja on nähtävillä kuntayhtymän verkkosivuilla 11.12.2017. Siikalatva. klo 12 kaupungintalolla. Keskustan Sarakylän Py;n syyskokous ti 21.11. – Niinistön suosio lisää kokoomuksen kannatusta. Kurenalan py:n yleinen syyskokous 7.12. Keskustanaiset, Syyskokous la 25.11. Paikalla toiminnanjohtaja Kai Puro. Tornio, Kj tarjoaa makkaraa la 18.11. klo 18., johtokunta klo 17. Oulussa 17.11.2017 Yhtymäkokouksen puheenjohtaja. klo 12 alkaen Pulkkilan hiihtomajalla. Vanhanen oli sairastunut eikä päässyt paikalle. Pääministeri Sipilä esitteli hallituksen työn tuloksia. Kurenalan py:n syyskokous vaatepuoti Hertassa ti 28.11. Peräpohjola Keskustan Peräpohjolan piiri, tmj Kai Puro, 040 837 9867, kai.puro@keskusta.fi. Hän on kansaa yhdistävä. Kj:n yleinen syyskokous 17.11 klo 18 toimistolla Juurakoskenkatu 6. – Matti Vanhanen on ehdokkaista kokenein ja osaavin. www.fb.com/perapohjola. Yhdistyksen jäsenille tarjotaan mahdollisuutta liittyä Keskustan Kurenalan paikallisyhdistykseen. Keskustan Rantsilan py:n syyskokous Tietopaluksella ke 22.11. klo 11 alkaen Tampereen Säästötexin edessä. fi/perapohjola. nantalolla. Sääntömääräiset asiat ja keskustanaisten purkaminen/yhdistäminen paikallisyhdistykseen toinen käsittely. Kokouksen jälkeen mahdollisuus hohtokeilauluun. Sääntömääräiset asiat. Johtokunta kokoontuu klo 14 samassa paikassa. KESKUSTANAISET Kempele. Keskustan Raahen kj:n sääntömääräinen syyskokous ke 22.11. Johtokunta kokoontuu klo 18, tervetuloa! Pudasjärvi. Hän on puoluevaltuuston varapuheenjohtaja ja sen järjestövaliokunnan puheenjohtaja sekä Tyrnävän kunnanvaltuuston varapuheenjohtaja. Johtokunta klo 17.30. Johtokunta klo 17. klo 18 Pudasjärven kaupungintalon Nalle-kokoustilassa. klo 18 kunnanviraston kahvio. Taitava neuvottelija, perusteli puheenjohtaja Matias Ojalehto. Oulu. klo 19 Sarakylän koululla. Kj:n syyskokous su 26.11. Pirkko Wilén Pohjois-Pohjanmaa esittää Juha Sipilää edelleen keskustan puheenjohtajaksi ja Matti Vanhasta seuraavaksi tasavallan presidentiksi
Aimo Korhonen Sotkamosta peräsi Norjan mallin mukaista suurempaa tukea sähköauton hankintaan. Vieressä istuivat Minna-Mari Sipilä (oik.) ja Marjatta Immonen.. Varapuheenjohtajiksi syyskokous valitsi Helena Aaltosen Sotkamosta ja Elisa Oinas-Panuman Kuhmosta. – Kerran viikossa pitäisi lähteä eduskunnasta viesti, mitä hyvää me saatiin tällä viikolla aikaiseksi. Piirin varapuheenjohtajiksi valittiin Annina Ruottu Liedosta ja Anna Sirkiä Turusta. Puheenjohtaja Kurvinen totesi, että keskustan olisi kyettävä kertomaan saavutukset entistä tehokkaammin ja oikeaaikaisemmin. – Maailma on turvattomampi ja Suomi uhkaa jakautua muun muassa kaupunkien ja maaseudun välillä. Kainuun piirin puheenjohtajana jatkaa Timo Korhonen Sotkamosta. Juha Sipilän toivottiin jatkavan puolueen puheenjohtajana. Ka ri Ki nn un en Varsinaissuomalaisten laulu kajahti komeasti keskustan Varsinais-Suomen piirikokouksessa. Myös piirin puheenjohtaja, kansanedustaja Timo Korhonen (kesk.) vakuutti kainuulaisten olevan vankasti ja yksituumaisesti Sipilän puheenjohtajuuden takana. Pääministeri Juha Sipilä osallistui keskustan Kainuun piirikokoukseen. – Kysymys meille kaikille, jotka työskentelemme politiikan parissa: osaammeko kertoa asiamme niin, että viesti menee perille. Suomussalmen Keijo Mulari muistutti edellisen piirikokouksen malliin tiedottamisen ja viestinnän merkityksestä. – Meillä ei ole peräkontissa uutta puheenjohtajaa, kesän puoluekokous valitsee sinut yksimielisesti, suomussalmelainen Keijo Mulari letkautti Kainuun piirikokouksessa Kajaanissa perjantaina. sipilä korosti Matti Vanhasen (kesk.) olevan kokemuksensa ja osaamisensa puolesta paras ehdokas presidentiksi. Varsinais-Suomi peräsi satsauksia keskustan viestintään Jo ve in i M an ni ne n Kainuu kielsi ukonvaihtopuheet Kari Kinnunen Kainuun keskustalaiset vaativat pääministeri Juha Sipilää unohtamaan ukonvaihtopuheet ja keskittymään siihen, että hänet valitaan yksimielisesti jatkamaan keskustan puheenjohtajana Sotkamon puoluekokouksessa ensi kesäkuussa. 36 17.11.2017 Piirikokoukset Joveini Manninen Varsinais-suomella menee hyvin. Maakunnan työllisyys on voimakkaassa kasvussa, ja esimerkiksi valmistavan teknologiateollisuuden kasvunäkymät yltävät vuoteen 2025, keskustan Varsinais-Suomen piirin puheenjohtajana jatkava Jani Kurvinen kertoi lauantaisessa syyskokouksessa Turussa. Turun kristillisen opiston auditoriossa pidetyn kokouksen poliittinen keskusteluosuus venyi pitkäksi. YleisKesKusTelussa Ilmari Pokela Kajaanista kertoi saaneensa kokoomuksen ulostuloista kylmän tunteen, että onnistuuko maakuntauudistus sittenkään. Presidentin pitää yhdistää kansaa, ja vaalit kuuluvat kansanvaltaan. Yleiskeskustelussa Sipilä sai kaikilta puheenvuoron käyttäneiltä kokousedustajilta täyden tuen. Useissa puheenvuoroissa nousi esiin puolueen viestintä. KannanoTossaan Varsinais-Suomen keskusta kannusti kuluttajia hankkimaan joulupöytään suomalaista ruokaa. Lisäksi piiri ilmaisi tukensa presidentinvaaleissa Matti Vanhaselle. Keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni totesi vastauspuheenvuorossaan, että viestintä on resurssikysymyksen lisäksi myös paljon muuta. Antti Airikki Nousiaisista ehdotti, että keskusta ottaisi mallia muilta puolueilta. – Varsinais-Suomi saavuttaa hallituksen asettaman työllisyystavoitteen, 72 prosenttia, jo ensi vuonna, Kurvinen ennusti
Piirin varapuheenjohtajiksi valittiin Kati Ojaniemi Seinäjoelta ja Tero Vuorenmäki Jalasjärveltä. 17.11. Ääni istuvalle presidentille on ääni kokoomukselle. Maatalous puhutti Keski-Pohjanmaalla Jo rm a U us ita lo Jorma UUsitalo sauli niinistön SN-kansanliike on poliittinen Troijan hevonen. Kurvisen mukaan keskustalaisten, ja varsinkin keskustalaisen järjestöväen, on tärkeä ymmärtää SN-kansanliikkeen todellinen luonne ja tavoite lisätä kokoomuksen hegemoniaa. Liian moni nuori joutuu jättämään kotiseutunsa vähäisten koulutusmahdollisuuksien takia. Etelä-Pohjanmaa oudoksui kokoomuskommentteja Jo rm a U us ita lo Kalle Lähdesmäki otti kantaa viljelijöiden tilanteeseen. Tämä auttaa palauttamaan viljelijöiden neuvotteluvoimaa vastapainona kaupan ylivoimalle, Leppä sanoi. KesKi-PohjanMaan piiri ilmaisi vahvan tukensa pääministeri Juha Sipilälle puolueen puheenjohtajana. Limuviinakampanja, jonka takaa löytyy porvarillinen ja oikeistolainen arvomaailma, korosti keskustan varapuheenjohtaja Antti Kurvinen Etelä-Pohjanmaan piirin syyskokouksessa Seinäjoella. Maatalous ja sen huono kannattavuus puhuttivat Keski-Pohjanmaan keskustaväkeä. Kannanotossaan piiri vaatii koulutusmahdollisuuksien lisäämistä alueella. Keskustapiiri otti kantaa Vanhasen puolesta myös julkilausumassaan painottamalla, että keskustan kannattajat on tärkeä saada Vanhasen taakse jo presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella. 2017 37 Jorma UUsitalo Biotalouden positiiviset vaikutukset ulottuvat jokaiseen kaupunginosaan ja kylään Suomessa, sanoi maaja metsätalousministeri Jari Leppä keskustan Keski-Pohjanmaan piirikokouksessa Kokkolassa. – Sipilän hallitus lupasi muuttaa Suomen taloutta esimerkkinä muulle maailmalle siitä, mitä kaikkea biotaloudella voidaan tehdä siirryttäessä pois fossiilitaloudesta. Käytetäänkö esimerkiksi ota tai jätä -periaatetta. – Oudoksuttaa, että samalla kun tehdään soteja maakuntauudistusta, maan suurimman kaupungin vahvin poliitikko ajaa omilla rattaillaan, eikä tästä irtisanouduta. – Keskipohjalaiset ansaitsevat parempia koulutuksen, työn ja yrittäjyyden mahdollisuuksia. Kuinka moni osasi arvata seitsemän vuotta sitten, millaista uutta kukoistusta metsäteollisuus elää tänä päivänä, ministeri totesi. Presidenttikilvassa piiri tukee Matti Vanhasta. KoKooMus nousi esille myös kommenteissa sote-uudistuksesta sekä Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren toiminnasta. Varapuheenjohtajiksi valittiin Johanna Paloranta Kokkolasta sekä Hannes Torppa Vetelistä. – Ne, jotka lähtevät tukemaan tätä kansaliikettä, lähtevät samalla tukemaan kokoomusta. Ministeri Paula Risikko (kok.) on keskeinen sote-vaikuttaja ja toivon, että hän on sitoutunut vahvasti viemään maaliin nämä uudistukset, piirin puheenjohtajana jatkava Esko Lehtimäki sanoi. Ministeri myönsi, että yksi osa ongelmaa on kaupan liian suuri määräysvalta elintarvikeketjussa. Vuoden 2019 alussa voimaan astuva uusi elintarvikelaki tuo tullessaan ruokavaltuutetun. Mari Kerola (vas.), Sari Pekkarinen ja Sari Puutio vaihtoivat kuulumisia keskustan piirikokouksessa Kokkolassa. – Ruokavaltuutetun täytyy päästä näkemään kauppatavat, ovatko ne reiluja ja noudatetaanko sopimuksia. Ei mennä halpaan, vaan tehdään lujasti töitä alkiolaisia arvoja edustavan Matti Vanhasen hyväksi, varapuheenjohtaja lämmitti kokousväkeä. Piirin puheenjohtajana jatkaa Mari Kerola Kannuksesta. Hänen mukaansa viljelijöitä voitaisiin auttaa nykyiselläkin kilpailulailla.
38 17.11.2017 timo laaninen 10.–17.11. marraskuuta siirtää korkeimman vallan itselleen. Sosiaalidemokraatit lupaavat antaa tukensa, jos Maalaisliitto tekee ehdotuksen hallitsijalle kuuluneen vallan siirtämisestä eduskunnalle. Eduskunta ottaa korkeimman vallan Suomen Synty Santeri alkion Silmin kunta itse käyttää sitä valtaa, joka voimassa olleitten säännösten mukaan on kuulunut keisarille ja suuriruhtinaalle. marraskuuta eduskunnalta edellisen eduskunnan hyväksymän valtalain voimaansaattamista. Mutta minun täytyy sanoa, että minä vakaasti pelkään kansalaissotaa. Työväenliike aloittaa 14. Maalaisliittoa ei tästä kiitellä, vaan haukkuja tulee eduskunnan molemmilta laidoilta. marraskuuta eduskunnalle seuraavan ponsiesityksen: Koska sitä valtionhoitajakuntaa, jolle eduskunta on päättänyt antaa Suomen korkeimman hallitusvallan käytön, ei vielä ole voitu valita, päättää edusSanteri Alkion ehdotuksesta eduskunta päättää 15. Samaan aikaan SAJ:n edustajakokouksessa väitellään vallankumouksen aloittamisesta. Samana yönä se vahvistaa vielä kunnallislait ja lain kahdeksan tunnin työajasta. Alkio nousee puhujapönttöön ja käyttää yhden kuuluisimmista puheenvuoroistaan: Minä en pelkää henkilökohtaisesti niitä uhkauksia, joita eduskuntaa vastaan on tehty. Maalaisliiton ehdotuksesta istunnon asialistalle otetaan vain tärkeimmät kohdat ”Me vaadimme” -ohjelmasta, laki kahdeksan tunnin työajasta ja kunnallislait, joilla kunnallishallinto muutetaan demokraattiseksi. päivänä porvariryhmät vaativat Maalaisliittoa hyväksymään ponnen, jossa korkein valta olisi siirretty senaatille. Sosiaalidemokraatit vaativat eduskuntaa hyväksymään vielä samana yönä ”Me vaadimme” -ohjelmaan sisältyvät ehdotukset. Lopulta ratkaisu löytyy Maalaisliiton ja SDP:n eduskuntaryhmän neuvotteluissa. Jos täällä kansalaissota syttyy, olkoon se mistä syystä tahansa, niin minun käsitykseni mukaan on eduskunnan silloin valvottava yksi yö, jos se voidaan sillä estää. Kun vallankumoushallitukseen ehdotetut henkilöt kieltäytyvät, keskusneuvosto peruu päätöksensä pari tuntia myöhemmin äänin 13–12. Me pelastimme aseman ja maan kansalaissodasta.. Maalaisliiton eduskuntaryhmä yrittää sovitella porvareiden ja sosiaalidemokraattien välillä, kun eduskunnassa etsitään ratkaisua Suomen asemaan. Alkio tekee päiväkirjassaan yhteenvedon yön tapahtumista: Se oli historiallinen yö sekä maalle että maalaisliitolle. toisaalla työväen vallankumouksellinen keskusneuvosto päättää saman yönä kaapata vallan äänin 14–11. Vallankumouksellinen keskusneuvosto hylkää tahollaan suunnitelman aseellisesta vallankaappauksesta äänin 18–8. Professori Yrjö Alanen arvioi Alkion elämäkerrassa, että perumiseen vaikuttivat myös eduskunnan saman yön päätökset. Eduskuntaryhmä kieltäytyy. Voi tulla sellainenkin tilanne, että täytyy valvoa useampia öitä. ilta ei kuitenkaan ole vielä ohi. marraskuuta. Eduskunta päättääkin kokoontua vielä samana yönä. marraskuuta uuden ”Me vaadimme” -ohjelmaan perustuvan esityksen eduskunnalle, mutta puhemies ei ota sitä käsittelyyn. Alkion arvion mukaan maa pelastettiin näillä päätöksillä kansalaissodasta. Järjestysvalta siirtyy monin paikoin työväenkaarteille, jotka syyllistyvät terroritekoihin suurimmissa kaupungeissa. He varoittavat, että työväki ottaa asiat omiin käsiinsä, jos eduskunta ei nyt taivu. Neuvotteluiden tuloksena Santeri Alkio esittää 15. Marraskuun 13. Työväen vallankumouksellinen keskusneuvosto vaatii 10. 1917 Paine eduskuntaa vastaan kasvaa marraskuussa päivä päivältä. Eduskunta hyväksyy lait suurella enemmistöllä aamuyöllä 16. marraskuuta suurlakon ”Me vaadimme” -ohjelman läpiviemiseksi. Kiihkeiden keskustelujen jälkeen eduskunta hyväksyy Alkion ehdotuksen äänin 127–69. Sosiaalidemokraatit laativat 12
17.11. – Valmistuin käsityönopettajaksi vuonna 1975 ja toivoin äidiltäni lahjaksi Tuuterin puvun kankaat. – Kansanperinteeseen tutustumiselle ei jää enää aikaa.. Mariitta Savolainen harmittelee ammatillisen koulutuksen opetuksen siirtymistä yhä enemmän työpaikoille. – Tuuterin puvussa on vaikutteita itäisestä kansanperinteestämme. Opiskelijoiden kanssa pukuja on valmistunut oppilastöinä koulussa. – Ompelin ja kirjoin itse pukuni, ja se valmistui veljeni häihin 1980-luvun alussa. savolainen on ollut yli 30 vuotta ammatinopettajana ammattioppilaitoksessa Espoossa. Hän esittelee pukuaan joka vuosi uusille opiskelijoille ja koulun kansainvälisille vieraille. Koska puku on kauniisti kirjottu ja iloisen värinen, tekisin sen itse, Savolainen kertoo. 2017 39 TuuTerin puku Minun pukuni Mariitta Savolainen esittelee pukuaan myös oppilaille ja koulun vieraille Ammatinopettaja kantaa huolta kansanperinteestä TeksTi: anja manninen kuva: jaakko marTikainen Käsityöihminen kun on, vantaalainen Mariitta Savolainen on itse tehnyt oman Tuuterin pukunsa. – Opiskelijoiden kanssa käymme vuosittain tutustumassa Brage-yhdistyksen kansallispukujen valmistukseen sekä ohjeiden ja kankaiden myyntiin Helsingissä. Siellä on ollut myös opiskelijoitamme työssäoppimassa. nuorempana Savolainen ompeli useita pukuja kansantanssien harrastajille. Kankaat tilattiin Helmi Vuorelmalta Lahdesta. Olen käyttänyt pukua suvun häissä, muutaman kerran koulumme juhlissa sekä puolueen kulkueissa
Vuoden johtolanka. Moniko YK:n jäsenmaista ei ole sopimuksessa mukana: 1, 5, 9, 14. Kokouksen poliittisen työvaliokunnan puheenjohtaja, rovaniemeläinen Johanna Teijonmaa pitää periaateohjelman tärkeimpänä kärkenä sivistystä. Kuinka monta miljardia on maiden yhteenlasketut vuotuiset puolustusmenot. Kiev.Victor / Shutterstock Avattiinko Louvren nimeä kantava museo a) Abu Dhabissa, b) New Yorkissa, c) Rio de Janeirossa, d) Tokiossa. 4. 6. KOL päätti kokouksessa myös uudesta periaateohjelmastaan. Kukaan ei saa tippua ulkopuolelle, hän painotti. Jääkiekko, pesäpallo, pöytätennispallo, tennispallo. LiittoKoKouKsessa monisanaista ja -polvista keskustelua herättivät niin ensi vuoden seurakuntavaalit kuin Jyväskylän Keskustaopiskelijoiden esitys vappupoliittisen linjapaperin puolesta. 10. Vas tau kse t: 1) yks i: USA , 2) EU -m aat 500 milj oon aa, USA 300 , Ven äjä 143 , 3) läh es 200 milj ard ia, Läh de: The Mili tar y Bal anc e 201 5, 4) Val koVen äjä , 5) 34 480 , 6) Lie ttu a, 7) Suo men Dek kar ise ura jak aa vuo sit tai n pal kin non ede llis vuo nna ilm est yne est ä mer kit täv äst ä kot im ais est a dek kar ist a, Vuo den joh tol ang an 201 7 sai Mik ko Por val i, 8) Lou vre Abu Dha bi, nim ioi keu des ta ja näy tte lya ine ist ost a ker rot aan mak set un yli milj ard i, 9) ste tos koo ppi , 10) ten nis pal lol la yli 250 km /tu nni ssa , pes äpa llo vaj aa 190 , jää kie kko yli 180 , pin gis 130 . Toinen tärkeä teema, yhdenvertaisuus, on Teijonmaan mukaan sisällytetty jokaiseen periaateohjelman kappaleeseen. Tietotesti ??. . Postissa on nyt työntekijöitä hiukan yli 20 000. Missä on eniten asukkaita: EU-maissa, Yhdysvalloissa, Venäjällä. Millä laitteella lääkäri kuuntelee sydäntä ja keuhkoja. – Varallisuudesta tai perhetaustasta riippumatta jokaisella pitää olla mahdollisuus ottaa osaa yhteiskunnan toimintaan. 40 17.11.2017 5 3 9 1 6 4 2 7 3 8 7 4 1 8 5 9 6 4 6 7 3 4 9 5 3 9 2 3 1 7 9 5 3 4 8 6 2 7 9 1 6 8 7 5 1 9 3 2 4 1 2 9 7 4 3 6 8 5 7 6 3 4 2 1 9 5 8 2 5 1 3 9 8 4 6 7 4 9 8 6 5 7 2 1 3 8 4 2 9 7 5 1 3 6 9 7 5 1 3 6 8 4 2 3 1 6 2 8 4 5 7 9 1 7 3 7 1 4 8 9 3 8 2 6 5 9 4 2 8 3 1 7 9 5 6 3 8 5 7 3 2 5 8 6 9 1 7 3 4 5 2 7 5 1 2 4 6 8 3 9 4 3 2 8 5 9 6 7 1 3 4 8 5 9 7 2 1 6 5 9 6 4 1 2 7 8 3 1 2 7 6 3 8 9 4 5 2 8 5 7 6 1 3 9 4 6 1 3 9 8 4 5 2 7 9 7 4 3 2 5 1 6 8 1 7 3 7 1 4 8 9 3 8 2 6 5 9 4 2 8 3 1 7 9 5 6 3 8 5 7 3 2 5 8 6 9 1 7 3 4 5 2 7 5 1 2 4 6 8 3 9 4 3 2 8 5 9 6 7 1 3 4 8 5 9 7 2 1 6 5 9 6 4 1 2 7 8 3 1 2 7 6 3 8 9 4 5 2 8 5 7 6 1 3 9 4 6 1 3 9 8 4 5 2 7 9 7 4 3 2 5 1 6 8 5 3 9 1 6 4 2 7 3 8 7 4 1 8 5 9 6 4 6 7 3 4 9 5 3 9 2 3 1 7 9 5 3 4 8 6 2 7 9 1 6 8 7 5 1 9 3 2 4 1 2 9 7 4 3 6 8 5 7 6 3 4 2 1 9 5 8 2 5 1 3 9 8 4 6 7 4 9 8 6 5 7 2 1 3 8 4 2 9 7 5 1 3 6 9 7 5 1 3 6 8 4 2 3 1 6 2 8 4 5 7 9 1. EU-maiden asevoimissa on vakinaisessa palveluksessa noin 2 miljoonaa sotilasta. KOL:n puheenjohtajaksi valittiin Auli Piiparinen ja varapuheenjohtajiksi Emmi Paajanen ja Eemeli Rajala. Vastikään avattiin Louvren nimeä kantava museo a) Abu Dhabissa, b) New Yorkissa, c) Rio de Janeirossa, d) Tokiossa. Mikä on ainoa eurooppalainen valtio, jossa kuolemantuomio on käytössä. 3. 5. Paljonko työntekijämäärä Postikonsernissa oli 1995. Millä pallolla/kiekolla on kovin nopeus lyönnin jälkeen. Neuvostoliitto hajosi lopullisesti 1991. 9. Maailmankuulu Louvren taidemuseo ei enää sijaitse vain Ranskassa, Pariisissa. Ensi vuoden KOL:n hallituksessa istuvat Terhi Ala-Keturi, Oscar Hätinen, Inna Kallioinen, Matti Nivala ja Joni Takku. 7. Joveini Manninen KesKustan Opiskelijaliitto hyväksyi viikonlopun kokouksessaan 80-vuotisen historiansa ensimmäisen strategian. 2. – Liittona pidämme sivistystä arvossaan. Minkä alan vuosittain jaettava palkinto se on. Väistyvän puheenjohtajan Arttu Karilan mukaan strategia asettaa selvät tavoitteet seuraaville kolmelle vuodelle siitä, miten KOL:n järjestötyötä toteutetaan. Sen pitäisi olla mukana aatteena ja arvona kaikessa puolueen toiminnassa ja päätöksenteossa. Äänestysten jälkeen KOL päätti olla lisäämättä seurakuntavaaleja ensi vuoden toimintasuunnitelmaan, ja myös vappupoliittinen linjaus kaatui. KOL sai strategian ja periaateohjelman. Mikä maa, Baltian maa, oli ensimmäisenä julistautunut itsenäiseksi 11.2.1990 ja eronnut Neuvostoliitosta. 8. Syyria on viimeisimmäksi ilmoittanut liittyvänsä ja allekirjoittavansa Pariisin ilmastosopimuksen
17.11. 2017 41 Lataa Suomenmaan ilmainen uutissovellus Seuraa helposti verkkosivujen päivittäisiä uutisia, lue artikkeleita ja blogeja sekä selaa keskustan järjestöjen tuoreimpia tapahtumia.
Tämä hiljainen vallankumous asemoi uusiksi suhteemme asumiseen, kuluttamiseen, ruokaan ja vaatteisiin. Vuosisatojen ajan yhteiskuntia ovat muuttaneet nuoret radikaalit miehet. 42 17.11.2017 Politiikkaan ukkovaltaa vai naisenergiaa. Alueja kuntakehityksen paletti muuttuu armotta. Jo nyt useimmat lapset tulevat asumaan taajamissa. Aikamme merkittävin vallankumous ei liity rakenteisiin tai politiikkaan, vaan äänetön muutos tapahtuu kulisseissa. Valintoja ohjaavat arvot, etiikka ja pyrkimys sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen sekä tasapainoon luonnon kanssa. Diarran kaltainen koulutettu asiantuntija sen jo osoitti: nuori äänestää jaloillaan ja jättää maaseudun. Vanha korrelaatio sosiaalisen liikkuvuuden ja työn välillä on murentunut. laura kolbe vieraskolumni No NiiN! Nyt kun on mehevästi saatu mäiskittyä lappilaissyntyistä vihreää kunnallispoliitikkoa Fatim Diarraa, voisi hetken pohtia, mitä helsinkiläistynyt vaikuttaja koetti sanoa. Sitä tekevät valtakehän ulkopuolella olevat nuoret, koulutetut naiset jokapäiväisillä valinnoillaan. Asunnon valinnassa tärkeämpää on hyvinvointi ja viihtyminen, ei sijainti työpaikan kupeessa. Arkeen liittyviä päätöksiä ei enää hallitse luokkanäkökulma tai halu ”säädynmukaiseen” elämään. Aikamme terroristin, anarkistin tai toisinajattelijan kasvoilla kasvaa usein parta. Jo siksi kunnanjohtajien kannattaisi kuunnella muutoksen avainryhmää eli nuoria naisia. Nyt on valittavana toinen tie. Naisten jalanjäljissä olisi mahdollisuus kehittää hyvää elämää, tuottaa jopa todellinen arjen vallankumous – kaikille suomalaisille. Syvämuutos tulee heilauttamaan yhteiskunnan perussoluja, parisuhdetta, perhettä ja kotia. Kirjoittaja on Euroopan historian professori ja Helsingin kaupunginvaltuutettu (kesk.).. Murroksia, modernisaatioita ja vallankumouksia on polkaistu liikkeelle maskuliinisen energian voimalla. Ne liittyvät siihen, mitä laitamme suuhun, miten elämme ja minkälaisilla arvoilla toimimme sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Asia on harvinaisen selkeä: kaupunki houkuttelee nuoria naisia, maaseutu ei. Fiksusti teemasta kirjoitti blogissaan jokin aika sitten maan johtava aluekehityksen konsultti Eero Holstila. Nuoria naisia houkuttavat urbaanissa ympäristössä työja oppimismahdollisuudet sekä kulttuurinen ja sosiaalinen monipuolisuus. Holstilan mukaan kuntien strategiatiimien ”ukkovallan” lomaan tulisi pikimmiten saada naisnäkökulma. Pysähdytäänpä hetkeksi. Hyvinvointi, hoiva, oikeudenmukaisuus, kulttuuri ja koulutus korostuisivat arvoina. Vastuu tulevaisuudesta on naisilla, erityisesti nuoremmilla naisilla
Paimelan paroni, telkkarista tuttu autokauppias, käyttää värikkäissä netti-ilmoituksissaan joskus tilavan jenkkiauton takakontista ilmaisua ”kahden rumihin kontti”. Kun näyttää siltä, että käsistä ei ole lähtenyt mopo, vaan höökivaunu, niin mennään täydelliseen sotilasfarssiin sitten. Matkustusmuoto ei valitettavasti ole enne, ei takapaksin matkustajasta todennäköisesti tule minkäänlaista poliittista vaikuttajaa. On jo kutsunut jenkitkin mukaan, mistä sitä tietää, vaikka kutsu Pohjois-Koreaan olisi jo käännettävänä. Samanhenkiset ovat katsoneet tempun mahtuvan laillisuuden rajoihin, koska maan etu oli kyseessä. Asia onkin vain takakontista. Kun baarista kuitenkin lähdetään viiden hengen autolla ja kahdeksan hengen porukalla, joka viikonloppu jossain, niin osa matkustaa perähutlarissa. JoS Joku asia on niin sanotusti syvältä, eli perseestä, niin ehkä tämä keissi kuitenkin siistii kielenkäyttöä. Ajatellaanpa, jos Kekkosen aikana olisi turvauduttu samoihin konsteihin, niin lakeijaparka olisi joutunut sulloutumaan kuplavolkkarin etupellin alle. Jari Nenonen Perähutlarista Suomessa kontissa syntynee vain poliittisia ruumiita.. Jos ei nyt persulainen lautakunnan varajäsen. 2017 43 Sininen valtiosihteeri on kuulemma poistunut Sipilän luota auton takakontissa. Sikäli kun olen tavallisesti perillä olevista lähteistä saanut tietää, Suomen puolustusministeriöstä on lähtenyt Hollywoodin oikeudenomistajille nootti, jonka mukaan sen viidakon apinoiden kasvattaman aatelispojan nimeksi olisi Tarzanin sijaan muutettava Jussi. Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 4, 90150 Oulu Helsingin toimitus Postiosoite: PL 1070, 00101 Helsinki, Käyntiosoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Joutsen Media Oy Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Painopaikka Kaleva365 Oy, ISSN 0356-3588 Verkkouutispäälliköt HeNNA LAMMI perhevapaalla SAMuLI NISSILä 044 7370 261 journalistinen taittaja SAMuLI VäNTTILä 044 7370 244 toimittajat MerI ALArANTA-SAuKKO 044 2032 640 ANNuKKA KAAreLA opintovapaalla eeVA KärKKäINeN 040 1492 201 SANTerI LAMPI 044 7370 315 rISTO LuOdONPää 040 8201 781 ANJA MANNINeN 044 7370 381 PeNTTI MANNINeN 040 5709 400 PAuLIINA POHJALA 050 5450 915 PeKKA POHJOLAINeN 040 5357 674 PIrKKO WILéN 044 7370 238 Vakituinen aVustaja TIMO LAANINeN 040 8326 106 ValokuVaajat JAAKKO MArTIKAINeN 050 3495 549 MArIA SePPäLä 044 7370 386 GraaFikko KIrSI erVASTI perhevapaalla SANNA JärVeLIN 044 7370 327 päätoimittaja JuHA MääTTä 040 7359 612 toimituspäällikkö KATArIINA LANKINeN 044 7370 320 ulkoasupäällikko MIKKO erONeN 041 4539 554 Pakina 17.11. Telkkarista olemme kuitenkin nähneet, että Amerikassa takakonttiin joutuminen tarkoittaa useimmiten melkoisen lyhyttä eliniänodotetta. Kuten esimerkiksi puolustusministeriydessään villiintyneen ei fiksuimman Niinistön ajatus pitää, jopa sukunimikaimalleen yllätyksenä, suursotaharjoitus. Jussi Niinistö on vaatimattomana ihmisenä ajatellut, että puolen maailman sotaharjoitus voisi olla nimeltään, kuinkas ollakaan, Jussi. Ja kun Vappu Pimiä juontaa ohjelmaa Sota-Jussille morsian, niin kyllä kansa viihtyy. Suomessa kontissa syntynee vain poliittisia ruumiita. Tällaisia autoja olisi hyväksi saada poliittiseen käyttöön, voihan salaisesta tapaamisesta poistua parikin ukkoa kerralla. Saavat kuitenkin siunata tätä päivää ja Audien tavarankuljetustilojen laajuutta. Olisi voinut ahistaa
koko maan äänenkantaja Tilaa itsellesi tai lahjaksi! 84€ vuosi Haluan tilauksen alkavan tammikuun alusta. Tilauksen saaja Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Kyllä kiitos, tilaan Suomenmaan joulutarjouksena 84 € / vuosi (määräaikainen) Soita asiakaspalveluumme puh. Maksajan allekirjoitus Tilaaja Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Tarjous voimassa vain vuoden loppuun. 08 5370 370 (arkisin klo 9-15) Sähköpostilla: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Tilaa netissä: www.suomenmaa.fi Täytä ja postita viereinen tilauskuponki TilausVaiHTOEHDOT Puh. Vastaanottaja maksaa postimaksun Tunnus 5004795 00003 Vastauslähetys Puh