6 414880 073513
JULKINEN TALOUS ON TÄRKEINTÄ. 4
Hoitajan hoidettava itseään
Monenlaisia lahjatoiveita
Kotikokki ja hevosmies
Vaimoaan hoitava Aaro Väyrynen muistuttaa,
että omaishoitajan on tärkeää pitää huolta
itsestään, jotta jaksaa hoitaa läheistään. s. 6
Keskustan kansanedustajat toivovat
joulupukilta mm. s. 10. 2 ?
Puolustus saa lisää rahaa
Koko maassa on voitava olla turvallisin mielin, Ilkka Kanerva perustelee s. S. 8
Puolevaltuuston varapuheenjohtaja Matti
Rehula taitaa sekä järjestötyön, ruuanlaiton
että hevosvalmennuksen niksit. 3
KESKIVIIKKO 17.12.2014
N:o 144 . aikaa, Esko Kiviranta
myös rajua vaalikamppailua. 2
KOULUTUS ANTAA KASVUN EVÄÄT. s. S
tai selkokielellä sanottuna siitä, mitä verovaroilla oikein pitäisi tehdä, ja suunnataanko ne nyt oikein?
Nykymenon varaan ei voi jatkaa, selvä se. Viritelleet keskustelua. yhteensä kolmen miljardin edestä.
Kyse on tietysti myös talouden kasvusta. Kokoomus maksoi demokratian ja oman poliittisen
toimintavapauden puolustamisesta kovan hinnan, mutta se kasvatti puolueen suosiota jatkuvasti.
HISTORIA TAITAA toistaa itseään, taas kerran.
Kokoomuksen silmänkääntötemppu
P
ääministeri ja kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb piti tiistaina puheen
Snellman-säätiön talviseminaarissa. Samana aikana, kun poistettavia tehtäviä on
Pääkysymys on, mitä verovaroilla oikein pitäisi
tehdä, ja suunnataanko ne nyt oikein?
Kuva: Paula Åström
etsitty, on kunnille säädetty lisää uusia tehtäviä.
Vielä yleisluontoisemmaksi jää Elinkeinoelämän
Keskusliiton äskettäin julkistaman vaaliohjelman
vaatimus. Voihan näet olla, että keskusta joutuu tämän purkutyön työmieheksi.
Paasikivi osasi
PITIPÄ kerrata historiaa. Siksi seuraavan hallituksen on tehtävä niistä päätöksiä heti alkavan vaalikauden alussa, raportissa todetaan.
Mutta vaikeudet alkavat, kun kysytään, miten ylisuureksi kasvatettua yhteiskuntakoneistoa sektoria
pitäisi ryhtyä purkamaan.
Yleisluontoiset heitot ja ylioptimistiset lupaukset
ovat liian helppoa politiikkaa. Sitä on siis pienennettävä.
Ei siis ihme, että Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV:kin arvostelee tilannetta tiistaina julkistetussa raportissaan. Moitteet kohdistuvat hallitukseen. Keskustan pää-äänenkannattaja
Päätoimittaja Juha Määttä
Pääkirjoitukset
Toimittajalta
Tärkeämpää olisi puhua
vaikka julkisesta taloudesta
S
iitä huolimatta, että Suomen poliittisessa ilmastossa risteilee monenlaisia kysymyksiä
Natosta sukupuolineutraaliin avioliittoon, tulevien vaalien tärkein asia on, miten saada Suomen talouden syöksykierre katkaistuksi ja nokka
taas nousuun.
Ongelman keskeinen osa on keskustelu julkisen
sektorin tehtävistä ja koosta . onkin periaatteessa oikea.
Olemattoman tai hitaan kasvun oloissa se on kuitenkin yhtä älykäs huomio kuin ?en ole liian lihava,
olen vain liian lyhyt?.
V
TV:n budjettivalvontapäällikön Heidi Silvennoisen mukaan koko julkisen sektorin kattavat menokartoitukset ovat tarpeen, kun menotasoa sopeutetaan talouden mahdollisuuksiin.
Niin juuri. Presidentinvaaleissa 1962 ja 1968 omien
ehdokkaiden asettaminen sinetöi Kokoomuksen joutumisen oppositioon.
Hyvistä vaalituloksista huolimatta Kokoomus ei päässyt ennen vuotta 1987 hallitukseen, jonka takia puolueella on syvä muisto parlamentarismin toteuttamisen
tärkeydestä tänäkin päivänä, kokoomuksen historiikki tietää.
. Ne kummatkin ovat ilmoittaneet ohjelmissaan esimerkiksi näin: ?Kuntien tehtäviä ja velvoitteita puretaan yhden miljardin euron kustannuksia vastaavasti.?
Tulos on ollut olematon . Miksi se vain syyttelee muita?
Miksi se ei ole pannut vauhtia pysähtyneisyyteen?
Miksi se ei ole särkenyt konsensusta?
Kuulostaa typerältä, kun pääministeri ja pääministeripuolue haastavat itseään. Kokoomus joutui ulkopoliittisista syistä oppositioon. Siinä
piti ?luodattaman Suomen ja kokoomuksen tulevaisuutta?.
Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat olivat niin kokoomusmielisiä ja lojaaleja, että julkaisivat Stubbin
puheen toimituksellisena aineistonaan suorana videolähetyksenä.
Kaiken kokoomuspropagandan keskellä on hyvä kysyä: Miksi kokoomus ei ole pannut toimeksi sitä kaikkea hyvää, mikä sen mielestä on jäänyt
tekemättä, ja mikä sen mielestä välttämättä pitäisi tehdä?
Kysymys on paikallaan, sillä kokoomus on ollut
suurin puolue kohta neljä vuotta. Mutta työ on hyvin vaativa. Jos
niin tehdään, Suomi on kohta muiden holhouksessa kuin Kreikka.
Tämä ei ole puoluepoliittinen mielipide vaan fakta. Valtakunnan politiikassa Kokoomukselle alkoi pitkä korpivaellus vuoden 1966 eduskuntavaalien jälkeen,
kokoomuksen historiikki kertoo.
JA SAMA historiikki edelleen:
. SDP:n
eduskuntaryhmän puheenjohtajan Jouni Backmanin oivallus, että ?ei julkinen sektori ole liian iso,
vaan yksityinen sektori on liian pieni. Sodan päättymisen jälkeen Suomi oli tienhaarassa. Jopa Venäjän Vladimir Putinin Yhtenäinen Venäjä on kokoomuksen ?yhteistyöpuolue?.
Miksi siis kokoomus kataisineen ja stubbeineen ei
ole pannut toimeksi. Sen hallussa on
ollut pääministerin paikka, ja monta muuta tärkeää ministerinpestiä elinkeinoministeristä lähtien.
Presidenttikin on kokoomuksen entinen puheenjohtaja, samoin kuin nykyinen EU-komissaari.
Kokoomuksen puoluetoverit muodostavat EUparlamentin suurimman ryhmän, ja veljespuolueet hallitsevat monessa tärkeässä EU-maassa, Saksasta lähtien. Sen mukaan julkisen sektorin menoja
olisi karsittava ensi vaalikauden aikana . Ulkopolitiikan suurin muutos oli tarve luoda luottamuksellinen suhde Neuvostoliittoon, jonka rakensi kokoomuslainen presidentti Juho
Kusti Paasikivi, kertoo kokoomuksen oma historiikki.
Sama lähde muistuttaa, miten presidenttinä Paasikivi loi sodanjälkeisessä Suomen ulkopoliittisen linjan
niin kutsutun Paasikiven linjan, jossa korostettiin Suomen asemaa puolueettomana länsimaana idän ja lännen välissä.
Paasikiven kaudella Suomi maksoi sotakorvauksensa loppuun, teollistui voimakkaasti, neuvotteli Porkkalan alueen takaisinluovutuksen Neuvostoliiton kanssa
ja järjesti Helsingin Olympialaiset vuonna 1952.
SITTEN presidentti vaihtui.
Paasikiven seuraajaksi nousi vuonna 1956 Urho Kekkonen.
. 1970-luvulla ensimmäistä kertaa ministeriksi valittu Paavo Väyrynen taitaa vain nauttia Stubbin leimoista, eikä paria vuotta nuorempi
Seppo Kääriäinenkään vähästä
hermostu.
Ja mitä kauheaa nämä keput
ovat tehneet. Siinä on
tehtävä arvovalintoja, ja se tarvitsee johtajuutta.
Keskustassa tätä keskustelua kannattaisi käydä
nyt vilkkaasti. Se ei ole raportin mukaan ?tällä vaalikaudella onnistunut julkisen talouden vakauttamisessa?.
VTV:n mukaan hallituksen toimenpiteet kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi eivät ole olleet riittäviä ja jäävät pahasti kesken. Mutta silmänkääntötemppuhan se onkin.
1970-luvulla poikien leikkejä leikkinyt Alexander
Stubb käyttää samoja konsteja kuin Urho Kekkonen aikoinaan.
Stubb on lätkäissyt ulkopoliittisesti epäluotettavan
leiman 1970-luvulla syntyneen Paula Lehtomäen kylkeen. Sen todistaa valtion jatkuva lisävelkaantuminen.
Niinpä Suomen valtion velka ylittää ensi vuonna sata miljardia euroa.
Yhtäläinen fakta on, että jos rahat eivät riitä kaiken julkisen sektorin ylläpitoon, siitä on rakennettu liian suuri. Se se vasta hirmuista olisi,
ellei EU:n Venäjä-pakotteista
keskusteltaisi.
Pirjo Kontio. Presidentti Kekkonen vahvisti valtapoliittista asemaansa parlamentaarisesti kyseenalaisesti, jota Kokoomus vastusti. Ulkopolitiikkaa alettiin käyttämään sisäpolitiikan
välineenä.
. Sen ovat huomanneet sekä Jyrki Kataisen että Alexander Stubbin hallitukset. tai oikeastaan päin vastoin. Maamme sisä- ja ulkopoliittinen toimintaympäristö
oli muuttunut täydellisesti. siis seuraavina neljänä vuotena . Sen verran kovaäänistä kokoomuksen ja keskustan kärkinimien nokittelu Suomen linjasta, harmaasta ja ruskeasta vyöhykkeestä on viime aikoina ollut.
Tällöin esimerkiksi perheellinen opiskelija ansaitsisi hänelle kuuluvan
tuen monimutkaisen ja väärin motiivein
säädeltävän opintotukijärjestelmän sijaan.
Esteitä on purettava, olen kuullut sanottavan useasti. Suomi ei voi välittää EU:n ja
Venäjän kiistoissa, koska se on osa
EU:ta, niin kuin Ulkopoliittisen
instituutin johtaja Teija Tiilikainen
huomauttaa.
Sen sijaan Suomen on suotavaa
EU:n sisällä yrittää vaikuttaa sellaisen yhteisen Venäjän-linjan hyväk-
si, jolla ei jännitetä jousta liikaa.?
Satakunnan Kansa: ?Lausunto
tuntuu kummalliselta, ja varsinkin poliitikkojen luetteleminen
nimeltä lyhytnäköiseltä.
Stubb kokemattomuuttaan antoi nyt aseet keskustan poliitikoille. Ainakin taitoja ja välineitä sekä riittävää turvaa.
Mikäli huipulle pitää siirtää koko kylä ennen tulvaa, tarvitsemme yksilöllistä ja saavutettavaa kiipeämisen opetusta saadaksemme kaikille tarvittavat taidot ihmisten
erilaisista elämäntilanteista huolimatta.
Jotta jatkuva pakomatkan kierre saadaan
keskeytymään, on suotavaa hypätä vesitason kyytiin. Nato-kysymyksessä eli välttänyt ottamasta kantaa jäsenyyteen.
Se pitää Suomen kädet vapaana
ja muistuttaa Venäjän johtoa siitä, että liika rymistely vain työn-
tää Suomea Naton syliin.
Kansalaiset näkevät presidentin ottavan etäisyyttä hurmahenkisimmistä Nato-jäsenyyden vaatijoista. Kehittämisen tulee
lähteä tulevaisuuden osaamistarpeista.
USKON kokeilukulttuuriin ratkaisuna jumittuneeseen politiikkaan. Mitä tarkoittaa työurien pidentäminen alkupäästä. Pitkään vallinnut konsensus,
yksituumaisuus, on joutunut koetukselle.
Euroopan tilanne on nyt niin
herkässä vaiheessa, ettei ulkopoliittiseen nokitteluun ole varaa.
Jos on pakko haastaa riitaa ja kirkastaa poliittista profiilia, tehtä-
Iltalehti: ?Kepukonkarit vastasivat
Stubbin syytöksiin taitavasti ilmoittamalla tukevansa presidentti Niinistön idänpolitiikkaa. 17.12.2014
www.suomenmaa.fi
Puheenvuoro
Kasvuun johtavat avaukset
tehdään koulutuskentällä
Hilkka Kemppi
KOL:n puheenjohtaja vuoden 2015 alusta
PUHUN perustulosta ja alueen toiveista
lähtevistä yhdistetyistä korkeakouluyhteisöistä.
Mitä tarvitsemme tunturiin kiivetäksemme. Presidentti on pitänyt tiiviisti yhteyksiä
Kremliin ja ?istunut aidan päällä. Väyrynen jo aivan oikein
muistutti, ettei Stubbin oma Nato-kantakaan ole aivan virallisen
linjan mukaista.
Jäitä hattuun -politiikka olisi tässä tilanteessa järkevää. Kuva: Maria Seppälä
mahdollistamalla työnteko opiskeluiden
aikana vai halutaanko tarttua villin lännen
lauseeseen työurien pidentämisestä.
Opintotuen kiristysten sijaan työuria pidentää opetuksen kehittäminen niin, että
tavoiteajassa valmistuminen on mahdollista, opintojen nivelvaiheet sujuvia ja aiemmin hankittu osaaminen tunnustetaan.
Päättynyt työura ei saa olla epäonnistuminen, vaan uuden alku koulutuksen kautta. Sekä korkeakoulujen yhteistyötä että yhteistyötä alueiden muihin
koulutusasteisiin on lisättävä.
Korkeakoulurakenteista puhuttaessa elämme lähes yksimielisiä duaalimallin
purkutalkoita tietämättä mitä haluamme.
Koska rohkeus on lähtenyt korkeakouluista itsestään, kannustan jarruja kuitenkin pysymään piilossa. Opetuskulttuurit tulee saada aktiivisesti ajan tasalle jokaisella kouluasteella.
Muut lehdet
MONI LEHTI on tarttunut pääministeri Alexander Stubbin keskusta-syytöksiin.
Ilta-Sanomat: ?Suomelle ei käy joidenkuiden haikailema välittäjän
rooli. Monille jäsenyyden kannattajille linja on ollut pettymys.
Nykytilanteessa maamme ulkopoliittista julkisuutta leimaa
kaksijakoisuus: toisaalla on presidentin ja ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd) linja, toisaalta pääministerin ja puolustusministeri Carl Haglundin (r) linjanvedot.?. Koulutukseen investoiminen on keksintö, jolla
nousimme 1990-luvun lamasta.
Pelkkä sitoutuminen leikkausten lopettamiseen ei enää riitä. Kokeilut haastavat olemassa olevia yhteiskunnallisia rakenteita kuten sääntöjä, normeja ja toimintatapoja.
Osana turhan säätelyn purkamista ehdotan perustulokokeilua sekä yhdistetyn alueellisen korkeakouluyhteisön kokeilua.
Tarvitsemme erityishuomiota myös digitaalisiin oppimisympäristöihin, yrittäjyysopintoihin sekä opettajankoulutuksen kehittämiseen. Myös keskusta on sortunut tähän muodikkaaseen
sanontaan tajuamatta sen ristiriitaista viestiä työnteon kannattavuuden kanssa.
On aika päättää, halutaanko opiskelijoita
kannustaa työelämälähtöiseen opiskeluun
Suomalaisen koulutuspolitiikan tulee olla
mahdollisuuksien politiikkaa.
?Millaista vastuuntuntoa on näivettää koulutusta investointina syrjäytymistä ja työttömyyttä vastaan.. On aika siirtyä vesitason kyytiin, sillä nykyinen koulutuspolitiikka on lyhytnäköistä ja ristiriitaista.
MITÄ yhteistä on oppimisella ja toimeentulon rajoittamisella. Vai-
kuttaa siltä, että nyt ei nähdä
metsää puilta.?
köön se muilla keinoilla kuin ulkopolitiikkaa hämmentämällä.?
Kaleva: ?Ukrainan kriisissä ulkopoliittinen keskustelu Suomessa on saanut uusia ulottuvuuksia. Suomalaisen koulutuspolitiikan tulee olla mahdollisuuksien politiikkaa.
KESKUSTAN OPISKELIJALIITTO ajaa selkeää sosiaaliturvajärjestelmää, jossa opintotuki on yhdistetty muihin sosiaaliturvan
muotoihin.
Opintotuen luonteva jatkumo löytyy perusturvasta. Millaista vastuuntuntoa on näivettää koulutusta investointina syrjäytymistä
ja työttömyyttä vastaan.
Puhun investoinnista, koska koulutuksen
määrärahat maksavat itsensä takaisin. Pelkkä kiipeämiseen kouluttaminen vie voimat, eikä vapauta resursseja
kehittämiseen.
KULUNEELLA hallituskaudella koulutuksesta on leikattu 1,5 miljardia euroa, peruskoululle on heitetty merkittäviä tappioita ja ammattikorkeakouluja odottaa reilusti
yli 100 miljoonan euron vaje.
Toisella asteella leikkaukset vastaavat 38
000 lukion tai 23 000 ammatillisen koulutuksen opiskelupaikan lakkauttamista, ammattikorkeakoulujen aloituspaikat menivät jo
Se esittää puolustusrahoihin selvää korotusta lähivuosina. Näkyvissä on
jopa riski kriisin laajenemisesta.
Kanervan mielestä on vain yksi
mahdollisuus: sovittelun ja rauhan etsimisen tie.
HÄN muistutti, että vaikutukset
näkyvät myös omassa ympäristössämme ja että jokaisen maan
on huolehdittava omasta turvallisuudestaan.
Vetämänsä selvitysryhmän työtä Kanerva luonnehti syvälle luotaavaksi. Kuva: Jari Laukkanen
tus, myös opposition, oli kohtalaisen laimeaa.
Ministeri oli tyytyväinen, kun
puolustusvoimauudistus on saatu loppuun ja puolustus voi ensi
vuonna palata normaalille tasolle. Parasta turvallisuuspolitiikkaa
on viisas ulkopolitiikka. Edustajien tuli-
Puolustusministeri Carl Haglundin mielestä tulevalla vaalikaudella olisi syytä selvittää erilaisia puolustusliittoratkaisuja. Hän korosti
kuitenkin, että se on seuraavan hallituksen asia. Esimerkiksi kertausharjoitusten määrä nousee kolminkertaiseksi, alus- ja maastovuorokausien määrä kasvaa, samoin lentotuntien määrä.
Puolustusvaliokunnan kärkikaksikko Niinistö ja Seppo Kääriäinen (kesk.) olivat huolissaan,
riittävätkö ilmavoimien rahat tänä
ja ensi vuonna, kun ilmatilan valvontalentojen tarve on kasvanut.
Haglundin mukaan tämä vuosi
pärjätään, kun budjetoituja harjoitustunteja on muutettu operatiiviseen toimintaan. Hän korosti kuitenkin, että se on seuraavan hallituk-
katiivisena.
Antti Kaikkonen selvittäisikin
yhteistyön Ruotsin kanssa ja tekisi siitä kirjauksen tulevaan hallitusohjelmaan. Erityisesti hän iloitsi, että Sipilä ei vastusta Nato-optiota.
Kun Heinonen opasti, että kaksilla rattailla ajaminen ei ole järkevää, hän sai vastauksen Kaikkoselta.
Kaikkonen huomautti, että keskusta ei ole esittänyt irtautumista
Venäjä-pakotteista, vain ajoitusta
on aprikoitu. Ensi vuoden
tarvetta hän ei uskaltanut arvailla.
Ministeri piti kuitenkin selvänä,
että rahan puute ei estä ilmavalvonnan hoitoa.
PUOLUSTUSMINISTERIN mielestä
tulevalla vaalikaudella olisi syytä selvittää erilaisia puolustusliittoratkaisuja. Siihen ei hänen mielestään sisältynyt kiihkoilua eikä
aseiden kalistelua
Kanerva perusteli määrärahojen nostoa, ?jotta voisimme välttää sodan ja jotta koko maassa voitaisiin olla turvallisin mielin?.
HALLITUKSEN aitiossa istunut
puolustusministeri Carl Haglund
(r) pääsi vähällä. 4
17.12.2014
?Parasta puolustusta on
viisas ulkopolitiikka?
Eduskunta lupailee yksissä tuumin lisää rahaa puolustusvoimille
PENTTI MANNINEN
HELSINKI
VALOA NÄKYY ja leikkausten kohteena ollut puolustusvoimat saa
lisää rahaa keväällä alkavalla uudella vaalikaudella. Tämä oli keskustelun pääsävel, kun kansanedustajat ruotivat tiistaina 2,7 miljardin euron suuruista puolustusbudjettia.
Keskustan Antti Kaikkonen laajensi keskustelua pääluokan ulkopuolelle:
. Parasta turvallisuuspolitiikkaa on viisas ulkopolitiikka.
Toivottavasti viisautta riittää Antti Kaikkonen tiivisti.
Kuva: Jari Laukkanen
sen asia.
Selvitys koskisi puolustusliittoa
Ruotsin ja Naton kanssa.
Maanpuolustustiedotuksen
suunnittelukunnan puheenjohtaja Esko Kurvinen (kok.) painotti, että tulevalla vaalikaudella on
huolellisesti selvitettävä nimen-
omaan Nato-jäsenyyden edut ja
haitat.
Sirkka-Liisa Anttilan mielestä
liittoutumisselvitysten tekeminen
juuri nyt antaisi väärän viestin.
Haglund myönsi, että Nato-selvitys on herkkä asia, mutta Ruotsi-yhteistyötä ei koeta niin provo-
KOKOOMUKSEN Timo Heinonen
ilmoitti pitävänsä myönteisenä,
että Juha Sipilä selkeytti Helsingin Sanomissa ulkopoliittista linjaansa. Voimme vain arvailla, mikä on
syy, hän lohkaisi.. Niillä ei
hänen mielestään pidettäisi yllä uskottavaa puolustusta, mutta
työryhmän esitys tuo välttämätöntä apua
EDUSKUNNASSA vuodesta 1975
yhtäjaksoisesti istunut Kanerva nousi tänä vuonna Euroopan
turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön
(ETYJ) parlamentaarisen yleiskokouksen presidentiksi.
Hän katsoi budjettikeskustelussa, että Ukrainan kriisin myötä Euroopan turvallisuuspoliittinen ilmapiiri vaikeutuu. Hän lisäsi, että keskusta on tukenut presidentin politiikkaa.
Kaikkosen mukaan kokoomus
on ryhtynyt käymään keskustan
kimppuun tekemällä tikustakin
asiaa.
. Hän uskoo, että
tiivis yhteistyö nostaisi puolustusvoimien uskottavuuden uudelle
tasolle.
. Vain vasemmistoliitto on toisella kannalla.
Toimeenpano jää keväällä valtaan nousevalle uudelle hallitukselle.
Puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Jussi Niinistön (ps.) mukaan puolustusrahojen nykytasossa ei ole hurraamista. Toivottavasti viisautta riittää.
EDUSTAJAT kiittelivät Ilkka Kanervan (kok.) johdolla istuneen
puolustuksen parlamentaarisen
selvitystyöryhmän työtä
Väyrynen on niin sanottua Nato-optiota
vastaan. Ilahduttavaa on ollut presidenttimme
aktiivinen ulkopoliittinen suuntautuminen niin, että Suomi pidetään kahdenkeskisissä keskusteluväleissä naapurimme Venäjän kanssa.
. Sitä vetää Seppo Kääriäinen.
Alexander Stubbiin kohdistaneita syytöksiä.
Tiilikainen kirjoittaa asiasta
näin kolumnissaan tiistain Suomenmaassa:
. Lisäksi hän henkilökohtaisilla Nato-puheillaan aiheuttaa sekaannusta Suomen linjasta.
Kumpikaan ei ole Suomen edun
mukaista. Väyrynen sanoo olleensa koko ajan sitä mieltä, että uudessa Euroopassa Suomen on pidettävä yllä mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.
. Toin tämän selvin sanoin esille myös Sipilälle 9.11. Pääministerin tulisi rakentaa yhteisymmärrystä.
. Olemme todenneet, että kriisin ratkaisemiseksi tarvitaan
enemmän dialogia.
Hän ihmetteleekin kokoomuslaisten pääministereiden henkilökohtaisia irtiottoja Suomen sotilaallisen liittoutumattomuuden
linjasta.
Sipilä sanoo, että keskustan ulkopoliittisen linjan määrittelee
puheenjohtaja. Tätä arvelee keskustajohtaja Juha Sipilä
kokoomuksen keskustaan kohdistaman ulkopoliittisen hyökkäyksen yhdeksi syyksi.
Ulkomaanmatkalla olevaa Sipilää haastatteli Helsingin Sanomat.
Eduskunnassa loppusuoralla oleva valtion ensi vuoden talousarvio perustuu Sipilän mukaan heikkoihin talousoletuksiin
eli ?täydelliseen höttöön?.
. Hän kertoo kuuntelevansa myös tavanomaisesta
poikkeavia erilaisia toimijoita ja
keskustan ulko- ja turvallisuuspoliittista työryhmää. Ensi vuoden budjetti on rakennettu kestämättömälle pohjalle,
Juha Sipilä kritisoi. Kuva: Jari Laukkanen
Pertti Salolaisen mukaan Suomella on vain yksi ainoa
ulkopoliittinen linja. Tässä jatketaan samaa linjaa
kuin minihallitusneuvotteluissa.
Realismi puuttui silloinkin hallitusohjelman taloudellisista tavoitteista, Sipilä luonnehtii.
. On itsestään
selvää, että myös kahdenvälisiä
suhteita ylläpidetään kuten tasavallan presidentti on osoittanut,
Salolainen toteaa.
JOS KESKUSTA olisi hallituksessa,
ULKOASIAINVALIOKUNNAN vara-
SALOLAISEN mukaan Suomella on
se ei Sipilän mukaan pyrkisi tarkoitushakuisesti hajottamaan ulkopolitiikassa hyvin toiminutta
kaikkien puolueiden konsensusta.
puheenjohtaja, kansanedustaja Pertti Salolainen (kok.) puolestaan hämmästelee keskustan
Kimmo Tiilikaisen pääministeri
vain yksi ainoa ulkopoliittinen linja, jota tasavallan presidentti johtaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.
SALOLAINEN on huolissaan keskustan ulkopoliittisista painotuksista, jotka hänen mielestään vaarantavat Suomen yhtenäisen ulkopoliittisen linjan.
. Toisaalta hämmentävää on, että pääministerimme (Alexander Stubb) ei kuitenkaan laittanut sinne Kääriäisen, Väyry-
sen ja Lehtomäen listalle myös Niinistöä
varoittavana esimerkkinä siitä, että käydään tämmöistä EU:sta irrallaan olevaa
politiikkaa, Myllykoski kummasteli.
. Ben Zyskowicz oli
kuitenkin vahtimassa kokoomuksen tonttia.
Kokoomuskonkari muistutti, että presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhdessä val-
tioneuvoston kanssa.
. Myöhemmin käymässämme puhelinkeskustelussa totesimme olevamme asiasta
yhtä mieltä, Väyrynen toteaa tiedotteessaan.
Väyrynen kummastelee Helsingin Sanomissa julkaistun Sipilän haastattelun otsikkoa ?Sipilä ottaa etäisyyttä Väyrysen linjaan?.
Väyrysen mukaan haastattelun sisältö ei tue
lehden tulkintaa.
Maanantaina tehdyssä haastattelussa Helsingin Sanomat kysyy Sipilältä, miten hänen
ulkopoliittinen linjansa eroaa Paavo Väyrysen kannoista.
. Kuva: Jari Laukkanen
SIPILÄ selostaa haastattelussa keskustan linjaa Ukrainan kriisin yhteydessä. Pääministeri Alexander Stubb
sen sijaan on lähtenyt leimaamisen tielle. Presidentti Niinistön ulkopolitiikka ja
hallituksen ulkopolitiikka muodostavat
yhden kokonaisuuden, jossa esimerkiksi
EU:n huippukokouksissa Suomea on edustanut pääministeri niissä pöydissä, missä
on sovittu pakotteista Venäjää kohtaan.
Zyskowicz esitti tulkinnan, mitä keskustalaiset tarkoittivat, kun ilmoittivat tukevansa presidentti Niinistön politiikkaa.
. Kuva: Jari Laukkanen
VASEMMISTOLIITON kansanedustaja Jari
Myllykoski kehui presidentti Sauli Niinistön Venäjä-politiikkaa, kun eduskunta keskusteli myöhään maanantai-iltana valtion
ensi vuoden budjetin tasavallan presidentin pääluokasta.
. Keskustan edustajista esi-
merkiksi Paavo Väyrynen, Paula
Lehtomäki ja Sirkka-Liisa Anttila ovat arvostelleet hallitusta Suomen Venäjä -suhteiden vaarantamisesta osallistuessaan EU:n yhteiseen pakotepolitiikkaan.
Puheenjohtaja Juha Sipilän
oma kanta on jäänyt Salolaisen
mukaan epäselväksi.
. Minulle on aivan päivänselvää, että pidetään valmiutta hakea Nato-jäsenyyttä, Sipilä vastaa lehdelle.
Paavo Väyrynen.
Kuva: Jari Laukkanen
Keskustan ja kokoomuksen
sanailu ulkopolitiikasta jatkuu
SUOMENMAA
PÄÄMINISTERIPUOLUE kokoomus
yrittää kääntää huomion pois hallituksen höttöbudjetista. Mutta minä nostan ja arvostan Niinistöä aktiivisuudesta koettaa rakentaa rauhaa kahdenkeskisten hyvien suhteiden
kautta Ukrainan tilanteessa. 5
17.12.2014
Väyrynen: Olen Nato-optiosta Sipilän kanssa yhtä mieltä
KESKUSTAN europarlamentaarikko Paavo
Väyrynen kiistää, että hän olisi Nato-optiosta eri linjoilla keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän kanssa. Kunnes puheenjohtaja Sipilä toisin linjaa, Keskustan ulko- ja
turvallisuuspoliittinen linja näyttää nojaavan siihen maailmankuvaan, jolla Suomi hoiti Venäjä-suhdetta ennen EU-jäsenyyttä ja ennen kaikkea ennen viime
vuosina tapahtunutta tyrmistyttävää Venäjän oman ulkopolitiikan muutosta, Salolainen julistaa.
Vasemmiston Myllykoski: Miksi Niinistö ei ole Stubbin listalla
PENTTI MANNINEN SUOMENMAA
Jari Myllykoski. Sillä kai haluttiin nimenomaan ottaa
etäisyyttä hallituksen ja presidentin yhteiseen ulkopolitiikkaan.
Zyskowiczin mukaan keskustalaiset ?haluavat meidät jonnekin EU:n ja Venäjän
välille?.. On Suomen etu nimenomaisesti toimia osana läntistä yhteistyötä eikä jäädä harmaalle vyöhykkeelle.
Suomen kannattaa toimia osana yhtenäistä Euroopan unionia,
ja juuri näin pääministeri ja hallitus ovat toimineet. Hän muistuttaa, että
keskusta on alusta lähtien tuominnut Venäjän toimet Krimillä
ja Ukrainassa.
Samalla keskusta on presidentin ja ulkoministerin tavoin korostanut kahdenvälisten suhteiden ylläpitämisen merkitystä vaikeina aikoina.
. Se on esimerkillistä ja hyvää toimintaa, edustaja sanoi.
ISTUNTOSALISSA oli tuossa vaiheessa vähän kansanedustajia. lähettämässäni kirjeessä, jossa
esitin, että seuraavan hallituksen ohjelman
tulisi olla samankaltainen kuin Jäätteenmäen/Vanhasen I hallituksen ohjelman, mutta siihen tulee lisätä se, että ylläpidämme
mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.
Vaimon sisko toimii silloin
sijaishoitajana. Silti vain murto-osa heistä hakee siihen tukea.
Samoin kävi Väyryselle.
. Usealla muulla samanlaista onnea ei ole.
. Se
on omaishoitajan näkökulmasta
katsottuna virhe.
. Raja
hoitajan ja hoidettavan välillä voi
silloin hämärtyä.
. Päätöksen myötä virallisesti nyt kolmisen vuotta, Väyrynen
täsmentää.
Suomessa on noin 300 000
omaishoitajatilannetta, joista ympärivuorokautisesti läheisestään
huolehtii noin 60 000 omaista. Joillakin paikkakunnilla sijai-
sista on pula. Jos asiat olisivat
toisin päin, toinen tekisi varmasti samoin.
Vaikka kello herättää aamuisin
ennen kello kuutta, ja päivä päättyy monien tehtävien ja toimien
jälkeen iltamyöhään, Väyrynen
pitää tilannetta onnekkaana.
Arjen iloja löytyy vaikka siitä, että lääkettä annosteleva tietokone
toimii, tai vaimon vointi on niin
hyvä kuin mahdollista.
. Olisi tärkeä kartoittaa heidän
tilanteensa ja tarjota kuntoutusta tarvittaessa.
Myös omaishoitajille tarkoitettu yhdistystoiminta on hänen
mukaansa monelle elintärkeää.
Se tarjoaa tietoa ja virkistäytymistä, mutta ennen kaikkea vertaistukea.
HAASTEISTA huolimatta Väyrynen
kokee, että arvostus omaishoitajia
kohtaan on kasvanut.
Silti heitä koskevaan lainsäädäntöön ei ole tulossa uudistuksia enää tällä hallituskaudella. Se auttaa
jaksamaan, hän muistuttaa.
Erityisesti huolissaan Väyrynen
on niistä monista omaishoitajista, jotka ovat hyvin huonossa kunnossa ja käpertyvät kotiinsa. Laitoshoito on mahdollista, mutta kallista. Oman terveyden ylläpitäminen on hyvin tärkeää. Omaishoitajaa voi
myös arastuttaa päästää vierasta
ihmistä kotiinsa asumaan. 6
17.12.2014
Aaro Väyrynen palkittiin Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry:n myöntämällä Vuoden omaishoitajateko -palkinnolla. Mediassa kerrotaan aina, että laitospaikkoja vähennetään ja
kotona asumista tuetaan. Kuva: Maria Seppälä
Omaishoitajan ilo
kumpuaa arkisista asioista
Aaro Väyrynen palkittiin Vuoden omaishoitajateko -palkinnolla
SATU ITKONEN
JÄÄLI
OULUN seudun omaishoitajat ja
läheiset ry jakoi viime viikolla
Vuoden omaishoitajateko -palkinnon kolmelle henkilölle.
Yksi heistä on Aaro Väyrynen, joka on toiminut Parkinsonin tautia sairastavan vaimonsa
omaishoitajana vuodesta 2006
lähtien.
. Mies itse kokee olevansa edelleen hyvässä kunnossa.
Mieli pysyy virkeänä, kun on mukana muun muassa Lions Clubin
ja sotaveteraanien toiminnassa.
. Sekin on yksi ilon aihe, että
häntä on mahdollista hoitaa kotona.
Jos asiat olisivat
toisin päin,
toinen tekisi
varmasti samoin.
TILANNE on Väyrysen mukaan
omaishoitajan näkökulmasta
ihanteellinen monin muunkin
tavoin.
Hän voi pitää lakisääteiset, kolme kuukaudessa kertyvää lomapäivää. Väyrysen mukaan läheistään hoitavan täytyy
muistaa huolehtia myös itsestään. Myös
omaishoitajien tarve sitä kautta
lisääntyy lähivuosina valtavasti.. Meillä on takanamme lähes 50
avioliittovuotta. Lomat voivat jäädä silloin pitämättä.
VÄYRYNEN korostaa, että läheisen
hoitaminen vaatii myös itsensä
hoitamista. Ihmiset eivät välttämättä tie-
dä, että ovat oikeutettuja tukeen.
Toiset taas voivat kokea sen jonkinlaiseksi sosiaaliavuksi, jota ei
haluta ottaa vastaan, hän harmittelee.
OMAISHOITAJUUTTAAN Väyrynen
pitää arvokkaana, luonnollisena
asiana.
Moni puolue
epäilee, etteivät lisämiljoonat
ohjaudu kunnissa kuitenkaan
oikeaan osoitteeseen.
Toki muutos tulee tarpee-
seen, sillä moni läheistään ympärivuorokautisesti hoitava
tuntee terveytensä huonoksi.
TYÖTÄ tehdään usein oman
hyvinvoinnin kustannuksella. Tärkeintä olisi saada
omaishoitajuutta määrittelevät
kriteerit valtakunnallisesti samanlaisiksi.
Tukien maksatuksen Väyrynen
siirtäisi Kelalle. Ministeri lähti.
Antti Mykkänen
Polemiikki-lehdessä. Sitä
tehdään rakkaudesta.
On laskettu, että omaishoito tuottaa laskennallisia säästöjä muihin hoitomuotoihin
verrattuna vuodessa yli miljardin. Se on kahden vuoden takaa. Pahimmillaan hoitajan elämä pyörii samoissa ympyröissä
vuodesta toiseen: lopulta hän
voi itsekin uupua ja sairastua
vakavasti.
Asiaa ei auta, että pätevää
työvoimaa puuttuu sijaishoitajien joukosta. Vuorokausi laitoksessa maksaa tänä päivänä melkein saman verran kuin omaishoitaja saa kuukaudessa korvausta.
VÄYRYNEN toivookin, että seuraava hallitus ei näkisi omaishoitoon
satsaamista turhana, vaan välttämättömänä toimena.
. Voi sanoa, että he ovat ilmaisia
työntekijöitä. Nyt näyttää
siltä, että suurin osa ohjelman
synnyttämistä hedelmistä hautautuu unohduksiin.
Raportin ehdottamista toimista päätettiin toteutettaa
vain omaishoitajien terveystarkastukset, joihin hallitus on
budjetin täydennysesityksessään antanut vajaat viisi miljoonaa euroa. Umpisolmuun
jäi. On tilanteita, jossa päätös
omaishoitajuudesta on tehty.
Kunnilta kuitenkin loppuvat rahat ja tuet jäävät maksamatta.
Yleisradiolla on ilmeinen viha-rakkaussuhde kotimaiseen
sianlihantuotantoon. Tänä jouluna
Ylen MOT ojensi sikatilallisille auttavan kätensä. 7
17.12.2014
uutisanalyysi
apollon tietäjät
Kuka huolehtii
omaishoitajasta?
MILLAISELTA kuulostaisi työ, joka kestäisi 24 tuntia vuorokaudessa ja teettäisi töitä seitsemänä päivänä viikossa . jopa ilman korvausta. Miltä kuulostaisi työ, jossa ei ole lomia tai
mahdollisuutta pieneen hengähdystaukoon?
Sellaista työtä ei tehdä maineen tai mammonan takia. Tarvetta olisi laskelmien mukaan noin
2 000 ammattimaiselle hoitajalle, jonka huomaan omaishoitaja uskaltaisi kotinsa ja rakkaansa jättää.
Moni on kantanut huolta siitä, tuovatko terveystarkastukset omaishoitajien arkeen kaivattua apua. Vain näin saataisiin taattua omaishoidon tasavertai-
suus alueesta riippumatta.
Juha Rehula on arvioinut, että omaishoitoon panostamalla
sen tuomat säästöt nousisivat
1,5 miljardiin euroon vuoteen
2020 mennessä.
Anu Vehviläinen on korostanut, että omaishoitoon panostaminen on välttämätöntä. Ministereillä ei kuitenkaan näytä olevan kanttia
käydä naapurissa kyläilemässä.
Pentti Manninen
lainat
OMAISHOITAJIEN tilanne ei vilkkaasta keskustelusta huolimatta näytä ratkeavan lähiaikoina.
Peruspalveluministeri Susanna Huovisen mukaan hallituksen ohjelma ei sisällä sitä
koskevan lainsaadännön tuomista eduskuntaan enää tällä vaalikaudella. Lainsäädännön valmistelun aloittamistakin harkitaan vielä.
Niin tai näin, nykyinen hallitus siis sysää uudistukset seuraavan päätöksentekijäporukan
harteille.
Satu Itkonen
Keskustalaiset ovat olleet
pettyneitä siihen, ettei hallitus
ole panostanut omaishoitoon
tällä vaalikaudella enemmän.
Hän muistuttaa, miten suuria
summia omaishoito säästää yhteiskunnalta.
. Kuva: Maria Seppälä
Pidän työpöydälläni Polemiikki-lehtien ohella yhtä Kuntalehteä muistomerkkinä. Kunnissa tuo fakta tuntuu
useimmiten unohtuvan.
ELLI AALTOSEN työryhmä teki Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman, jossa oli monia parannusehdotuksia nykyiseen tilanteeseen. Sitä käytetään aina
päivisin kello 6?22. Kannessa ministeri Maria Guzenina-Richardson sanoo: ?Aukaisin sote-solmun?. Pelkkä tarkastus
ei riitä, jos jälkihoitoa- tai apua
ei ole vaikeassa tilanteessa tarjota.
KESKUSTALAISET ovat olleet
pettyneitä, ettei hallitus ole panostanut omaishoitoon tällä
vaalikaudella enemmän.
Puolueen mukaan omaishoidolle olisi laadittava valtakunnalliset, yhtenäiset kriteerit ja
tukien maksatus siirrettävä Kelalla. Kansanedustaja Aila Paloniemen mukaan perhehoitajat
voisivat vastatata tähän kipukohtaan.
Suomi
kyyhkyhaukkana
ONKO Suomi Venäjä-suhteissaan nyt kyyhkynen vai haukka?
. Viisi vuotta sitten Ylen a-studio lyöttäyttyi yhteen eläinoikeusliikkeen kanssa. Se lämmitti ja paikallisti ruotsalaisen Dagens Nyheterin syyskuisen havainnon, jonka mukaan tanskalaiskinkuissa esiintyy
antibiooteille vastustuskykyistä bakteeria MRSA:ta.
Hannu Miettunen
Turun Sanomissa
Milloin on oikea aika sijoittaa osakkeisiin. Kyyhkyhaukka, puolustusministeri Carl Haglund
määritteli Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan
seminaarissa uuden lintulajin.
Sotaministerin mielestä Suomi on onnistuneesti tasapainoillut, vaikka onkin arvostellut Venäjää Ukrainan kriisin aikana kovemmin kuin milloinkaan ennen.
Ministeri ei malttanut olla kehaisematta: Venäjälle on
tehty selväksi, että sellainen peli siellä Ukrainassa ei vetele.
Haglundin mukaan hyvien naapureiden pitää pystyä
keskustelemaan vaikeistakin asioista, myös kritisoiden.
Niinpä. Aina, jos uskoo
mediassa palstatilaa saaviin sijoitusalan ammattilaisiin.
Erityisen oikea aika on aina nyt.
Osakemarkkinoilla alkaa siis olla tuttuja merkkejä siitä, että alamäen alku ehkä melko todennäköisesti joissakin mahdollisissa tapauksissa saattaisi kenties olla lähestymäisillään.
Pekka Seppänen
Ilta-Sanomissa
Minkälaisia isänmaallisuuden väreitä sisuksissamme heräisikään nähdessämme kokoomuksen kunniapuheenjohtajan Juho Kusti Paasikiven pyörimässä tikkatauluun vyötettynä polvihousuissaan.
Timo Roos
Demokraatissa
Ilo Aaro Väyrysen arkeen syntyy vaikkapa siitä, että vaimon
lääkepumppu toimii moitteettomasti. Tämä on edellytys, jotta eduskunnan aikaisempien vanhustenhoitoa koskevat päätökset, kuten suuret säästöt laitoshoidosta, voivat toteutua.
Myös lomitustarpeeseen löytyy ratkaisu keskustan joukosta. Palvelujen tuottaminen säilyisi edelleen kunnilla.
. Tiedämme kuinka kävi
Olen tällainen jouluhöösääjä, hän
tunnustaa.
Kaikkina jouluina joulupukki on löytänyt tiensä Maijalalle. Korvatunturi sijaitsee Savukoskella.
Savukoskelainen joulupöytä notkuu Lapin herkkuja: poroa, lammasta ja rieskaa.
Kaikki on tietysti itse valmistettua.
Maijala kertoo syksyn olleen kiireinen.
Niinpä hän toivoo pukilta lahjaksi aikaa.
Maijala viettää
joulua Savukoskella.. Hän uskoo, että näin
käy nytkin.
Ihmekös tuo, sillä pukin matka on lyhyt. Kodissa yöpyy parisenkymmentä jouluvierasta.
Luvassa on monenlaista tekemistä, kuten nuotioretkiä kodalle.
Lumipulan yllättäessä zumbataan tai pelataan lentopalloa.
Kalmarin joulussa parasta on yhteiselo, johon kuuluvat joululaulut ja tonttuleikit.
. Sen
sijaan ohjelmassa on aattopäivän hartaus ja jouluevankeliumi.
Kansanedustaja on vakuuttunut, että pukki ehtii vierailla hänen kotonaan, vaikka nuorin joulunviettäjä on jo 15-vuotias.
Lahjaksi Kalmari toivoo kupua Oltermanni-juustolle.
Pukilla Maijaloille
lyhyt matka
EEVA-MARIA MAIJALA viettää joulua kotonaan Savukoskella.
Maijalalle joulu on tärkeää aikaa, sillä
hän viettää silloin myös syntymä- ja nimipäiväänsä.
. 8
17.12.2014
Perinteitä kunnioittaen
Keskustan kansanedustajat viettävät joulunsa kuten ennenkin
TEKSTIT SAMULI NISSILÄ, KUVAT JARI LAUKKANEN
Anne Kalmari on
yrittänyt vähentää
lahjojen määrää, koska
ei arvosta krääsää.
Suomalaista ruokaa
ANNE KALMARIN maatilalla Kivijärvellä riittää vilskettä joulunpyhinä. Lahjojen määrää olen yrittänyt vähentää, en arvosta krääsää, hän mainitsee.
Ehdottoman tärkeää hänelle on, että tarjolla on kunnollista
suomalaista ruokaa. Eineksiä jouluna ei syödä.
Joulukirkko jää Kalmarilta maatilan töiden takia väliin
Illalla odotetaan kovasti joulupukkia, jonka tapaamista Savolan nelivuotias poika jännittää jo kovasti.
Pikkumies on toivonut pukilta lahjaksi metsäkärryä traktoriin. 9
17.12.2014
Lepo on
tarpeen
ESKO KIVIRANTA rauhoittuu
Kuusi haetaan aatonaattona.
perheensä kanssa joulunviettoon maatilallaan Sauvossa.
Kuusi haetaan jo aatonaattona ja koristellaan huolella.
Joulukirkkoon Kivirannat matkaavat aattona kello 16.
Pyhät kuluvat perheen parissa ja sukulaisissa herkullisia
jouluruokia nauttien.
. Hän aikoo myös lukea,
nukkua ja liikkua paljon.
. Savola itse kaipaa
uutta jääkiekkomailaa.
. Sen jälkeen syödään puuroa. Tapiolan ilme on muuttunut paljon
metrotyömaiden takia. Kampanjatiimi kykenee rakentamaan tarvittaessa
järjestelmän, jolla jopa kaikki keskustan vaalivalvojaisissa
tarvittavat sähköt tuotetaan kuntopyörillä. Siinä tapauksessa kuntopyöriä ja polkijoita tarvitaan toki useampia.
Kuntopyörää polkemassa saatetaan nähdä silloin keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ja kokenut Paavo Väyrynen, sillä Eskelinen aikoo haastaa nämä polkemaan sähköjä keskustan virallisiin vaalivalvojaisiin, jos kaupaksi menee 400 Wh.. Mielellään komposiitista valmistettua,
hän lisää.
Mikko Savolan
nelivuotias poika
odottaa jo kovasti
joulupukkia.
Lahjaksi poika
toivoo metsäkärryä
traktoriinsa.
lyhyesti
Rossi: Espoo tyrmää
metropolikaupungin
ESPOOLAISTEN suuri enemmistö vastustaa kuntaliitoksia,
korostaa keskustan valtuutettu Yrjö Rossi.
. Vaimon ja pojan lisäksi paikalle
tulee muitakin sukulaisia.
Savolat saunovat jo aattoaamuna. Eskelinen tarjoaa 2
wattituntia (Wh) polkusähköä käyttöön 10 eurolla ja yhden
kilowattitunnin (kWh) 5 000 eurolla.
. Kirkon vuoro koittaa joulupäivän aamuna.
Komi haaveilee pääsevänsä ystävänsä
kanssa ratsastusretkelle lumiseen itäsuomalaiseen maisemaan. Valtioneuvosto voi määrätä tämän jälkeen kansanäänestyksen, jonka lopputulos on myös selvä Espoon osalta:
ei pakkoliitoksia.
Rossi haluaa myös tietää, kuka maksaisi mahdollisesta
kansanäänestyksestä lankeavan laskun.
Mikäli nykyinen hallitus jatkaa kannattamattomia pakkoliitoshankkeita, on seuraavan hallituksen purettava ne, Rossi vaati.
Keskustalaiset kampanjoimassa Espoon Tapiolassa
keväällä 2011. Ajatuksenani on kiinnittää samalla huomiota uusiutuvan energian
tuotannon eri mahdollisuuksiin.
Polkusähköä Eskelinen myy netissä, ja sen voi ladata myöhemmin omaan kännykkäänsä vaikkapa Eskelisen
vaalitapahtumista. Joulurauhan julistus
on ehdottomasti kuunneltava.
Kirkkoonkin he aikovat ehtiä. Hän toivoo
rauhallista joulua myös
muille perheille.
Riku Eskelisen kampanjaidea:
Energiaa polkuhintaan
KESKUSTAN listalta Helsingistä eduskuntaan pyrkivä Riku
Eskelinen rahoittaa eduskuntavaalikampanjansa myymällä kuntopyörällä polkemaansa sähköä. Lepo on tarpeen repivän
syksyn jälkeen, Kiviranta toteaa.
Lahjaksi hän toivoo rajua
vaalikamppailua.
Saunaan jo aamulla
MIKKO SAVOLA viettää joulunsa maatilallaan
Ähtärissä. Ennen ruokaa luetaan tietysti
jouluevankeliumi. Liitokselle ei löydy taloudellisia perusteita
Espoon valtuusto on useasti päättänyt, että Espoo ei hyväksy pääkaupunkiseudun kuntaliitosta, Rossi muistutti.
. Toivon joululahjaksi rauhaa, rauhaa ja
rauhaa. Mukana olisivat Helsinki, Espoo,
Kauniainen, Sipoo ja Vantaa.
Lisäksi metropolikaupunkiin esitetään liitettäväksi Tuusulan eteläisin, Helsinki-Vantaan lentokenttään rajoittuva osa.
Valtuustoryhmänsä seminaarissa puhunut Rossi muistutti, että keskusta vastustaa suurkuntien liitoshankkeita.
. Espoon valtuusto tulee tyrmäämään kuntajakoselvittäjien esityksen, Rossi ennakoi.
Metropolialueen kuntajakoselvittäjät esittivät reilu viikko
sitten metropolialueen viiden kunnan yhdistymistä uudeksi metropolikaupungiksi. Pääkaupunkiseudulle ei tarvita uutta hallintohimmeliä.
Emme tarvitse metropolihallintoa.
Rossin mielestä yhdistymisen haitat ovat hyötyjä suuremmat.
. Rauhaa maailmaan, rauhallista joulua perheisiin, rauhallista aikaa myös itselleni ja läheisilleni, hän kiteyttää.
Katri Komi nauttii
joulurauhasta
Joroisissa. Lunastamatta jääneen sähkön Eskelinen lupaa lahjoittaa keskustan vaalivalvojaisiin.
ESKELISEN käytössä olevan kuntopyörän avulla polkija voi
tuottaa sähköä 50?200 watin teholla.
Näin energinen polkija voi ladata samanaikaisesti kymmeniä kännyköitä tai sähköistää esimerkiksi äänentoistolaitteet tai LED-valaistuksen vaalitapahtumassa.
Eskelinen on luvannut järjestää kokonaan polkusähköllä
sähköistetyn vaalitapahtuman, jos sähköä menee kaupaksi
200 Wh. Kuva: Jari Laukkanen
Haaveissa
ratsastusretki
KATRI KOMI nauttii joulurauhasta Joroisissa.
Aattona hän käy hautausmaalla muistelemassa poisnukkuneita läheisiään.
Jouluaterian Komi nauttii yhdessä sukulaisten kanssa. Myyn energiaa kirjaimellisesti polkuhintaan
Olen olIut kakarasta saakka järjestökentällä, tämä työ on minulle tuttu. 10
17.12.2014
. Ääniä satoi laariin ja
mies on iloinen valinnastaan.
. Muutos on suuri, liki samanlainen kun oli vuosi 1995, jolloin
Suomi liittyi Euroopan Unioniin.
VUODENVAIHDE on käsillä ja maaseutuohjelma pahasti myöhässä.. Matti on puhelimessa, siinä
voi mennä vielä tovi, vinkkaa vaimo ja lupaa, että kohta lautasilla höyryää punajuurilla höystetty lohisoppa.
Tovi menee ja toinenkin ja vai-
mo ehtii kertoa, miten Matti on
perheen parempi kokki.
Kun juhlitaan, perheenpää loihtii vieraille viiden ruokalajin illallisen marsalkka Mannerheimin tapaan ja iltaa istutaan pihapiirin
wanhassa tuvassa.
Puhelu päättyi, isäntä kiirehti
keittiöön ja otti paikkansa ruokapöydässä, lappoi keittoa lautaselle ja alkoi puhua.
Viime ajat ovat olleet päivätyössä kiireisiä. Kuvat: Anne Hievanen
Matti Rehula arvostaa
kykyä olla aito
Puoluevaltuuston
uusi varapuheenjohtaja on myös
taitava kotikokki ja
hevosmies.
ANNE HIEVANEN
PORI
LEIPÄ PITÄÄ miehen tiellä, tietää Matti Rehula ja otti puoluevaltuuston varapuheenjohtajakisassa Porissa vaaliaseekseen ruisreikäleivän. Olen rakastamani kansanliikkeen puoluevaltuuston varapuheenjohtaja ja hoidan tämän leiviskäni suurella palolla, hän sanoo.
- Nyt kaikki syömään, huikkasi
Maria Rehula ja kauhoi
lohikeittoa Roope-pojan
lautaselle.
Rehulalla on ikää 37 vuotta ja
kaksi vuosikymmentä siitä on kulunut toimiessa aktiivisesti eri järjestöissä, yhdistyksissä ja MTK-Satakunnan järjestökonsulenttina.
Politiikassa porilainen otti ensimmäiset askelmerkkinsä
19-vuotiaana ja samalla tiellä mies
on edelleen.
Kun on perso työn perään, päivätyöstä palaava vaihtaa vaatteet
ja siirtyy Rehulan tilan leipiin, jossa Matti hoitaa ja valmentaa yhdessä vaimonsa Marian kanssa
ratsu- ja ravihevosia, vuokraa tallipaikkoja ja viljelee tilan peltoja.
ON itsenäisyyspäivän aatto ja hevostilan keittiössä leijailee maukkaan ruoan tuoksu. Maria Rehula
kattaa pöytään puolipäivän ateriaa ja jostain päin taloa kantautuu
isännän ääni.
. Koko EU:n maatalouspolitiikka on uudistumassa ja
käytännössä tukiehdot ja -järjestelmät muuttuvat tulevan kevään
aikana.
Päätökset menevät joka tapauksessa
seuraavan hallituksen ja eduskunnan tehtäviksi, hän muistuttaa.
. Kuva: Roni Rekomaa/Lehtikuva
oletuksiin talouden kehityksestä.
Kataisen hallitus tavoitteli vaalikauden
alkaessa jopa ennusteita nopeampaa talouskasvua. Se voi vaatia ehkä omankin persoonan laittamista peliin, mutta uskon että
lopussa on kuitenkin hyvä kaiku.
JUURIIN Matti luottaa varapuheenjohtajan työssäänkin. Järjestöissä tehdään myös korvaamatonta työtä suomalaisen yhteiskunnan hyväksi. Pienen Noormarkun maalaiskunnan politiikassa lähes koko ikänsä ollut tietää Porin kanssa tehdyn
kuntaliitoksen jälkeen, mikä ero
on kaupunkilaispolitiikan teossa,
jossa keskusta ei ole valtapuolue.
. Hänen mielestään keskustassa on edelleen identiteettikriisi
maatalouden ja kaupunkilaisuuden välillä.
. Mutta samalla olen huolissani sosiaalija terveyspuolen järjestöjen asemasta. Nyt tarvitaan sellainen vaikuttavuusarviointi, mitä vielä koskaan aiemmin ei ole
rahapelien parissa tehty, hän vaatii.
SELVITYS on tarkoitus saada valmiiksi maaliskuun puoleenväliin mennessä. Ennakoimaton veropolitiikka haittaa
yksityisen sektorin päätöksentekoa ja heikentää uskottavuutta ulkomaisten luottoluokittajien silmissä, budjettivalvontapäällikkö Heidi Silvennoinen huomautti.
Jatkossa VTV pitää tärkeänä myös koko
julkisen sektorin kattavia menokartoituksia, jotka auttavat kohdentamaan säästöpäätökset oikein.
. Monet niistä ovat täysin riippuvaisia RAY:ltä
saamasta avustuksesta.
RISTO LUODONPÄÄ
SUOMENMAA
KESKUSTAN kansanedustaja ja Suomen
Hippoksen hallituksen puheenjohtaja Mika Lintilä on tyytyväinen talouspoliittisen
ministerivaliokunnan päätöksestä käynnistää selvitys suomalaisen rahapelijärjestelmän vaihtoehtoisista ratkaisumalleista.
Lintilä on helpottunut, että ministerivaliokunnan edellisestä kokouksesta vuotanut peliyhtiöiden (Veikkaus, Raha-automaattiyhdistys, Fintoto) nopea yhdistämishanke aiheutti hallitukselle julkisuuden
kautta painetta ja mieli muuttui viikossa.
. Haluan omalta osaltani madaltaa tuota raja-aitaa. Uskon että puoluevaltuuston
kokouksissakin näkyy se, tulevatko ihmiset pienen maaseutukunnan, kaupungin, maakunnan tai
valtakunnan politiikasta.
Hyvää on eletyissä vuosissakin.
Matti muistaa itsekin, mitä oli olla
nuori poliitikko, joka haluaa kaikki tässä ja nyt.
Nyt kun tietää, mistä reaktiot ja
tunteet tulevat, osaa arvostaa erilaisia mielipiteitä ja ymmärtää, että niitä on lupa perustella vahvastikin. Tämänkaltainen pohjatyö olisi ollut
erittäin arvokasta myös kuntien velvoitteiden vähentämisessä, joka on osoittautunut erittäin vaikeaksi. Olisi ollut aika
outoa, jos tämä olisi viety läpi ikäänkuin sivuseikkana ilman niiden yhteisöjen panosta, joita asia todellisuudessa koskee, hän
ihmettelee.
SISÄMINISTERIÖN laaja-alainen selvitys
tehdään yhteistyössä rahapeliministeriöiden ja edunsaajien kanssa.
Asian yhteiskunnallisen merkityksen
vuoksi parlamentaarisen työryhmän, rahapeliasioiden neuvottelukunnan sekä
edunsaajien näkemykset sisällytetään selvitykseen.
Mika Lintilän mielestä pelkät ylimalkai-
Mika Lintilän mielestä pelkät
ylimalkaiset laskelmat eivät riitä
tulevien ratkaisujen pohjaksi.
Kuva: Jari Laukkanen
set laskelmat eivät riitä tulevien ratkaisujen pohjaksi.
. Rahapelien tuotoilla tuetaan suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia sekä muun
muassa urheilua, kulttuuria ja nuorisotyötä
liki miljardilla eurolla vuodessa.
. Kompromissi on kuitenkin
löydettävä, vaikka ensin rapsakasti keskusteltaisiinkin.
Lintilä: Rahapelijärjestelmän
selvitystyö on oikea ratkaisu
jien intresseistä pidetään kiinni kynsin,
hampain sekä kavioin.
. Määrä ei
yllätä Satakunnan miestä, pikemminkin se, että joukon viljelijätausta ei näy.
Juurevat viljelijät ja maaseutuyrittäjät peittelevät satakuntalaisen mielestä helposti taustojaan,
kun asian soisi olevan ihan päinvastoin.
Rehula itse sanoo olevansa maanviljelijä, joka ei osaa eikä halua peitellä juuriaan mitenkään. Oleellista on, että hallitusohjelmassa ja
heti sen jälkeen saadaan aikaan toimeenpanokelpoisia päätöksiä, ei pelkästään uusia tavoitteita.
Pöystin mukaan seuraavan vaalikauden
aikana pitäisi saada aikaan vielä 2?3 miljardin euron pysyvät säästöt vuotuisiin menoihin.
Verojen kiristykseen ei VTV:n mielestä
enää juuri ole varaa, ja tarvittavat uudistukset pitää rahoittaa kohdentamalla menoja uudelleen.
. Itse olen tietysti hevospuolen edustajana kiinnostunut oman alan tulevaisuudesta. Rakennepoliittisen ohjelman toteuttamisella on jo kiire, ja se vaatii seuraavalta hallitukselta toimia heti alkavan vaalikauden alussa, VTV:n pääjohtaja Tuomas
Pöysti sanoi tiedotustilaisuudessa.
. Se vaatii arvovalintoja ja poliittista johtajuutta, Silvennoinen
huomautti.
Kuntatalous on VTV:n mukaan heikentynyt 2000-luvulla huolestuttavasti, ja kuntien velvoitteiden karsiminen yhdellä miljardilla eurolla pitäisi saada valmiiksi ensi
vaalikaudella. 11
17.12.2014
Koen tämän
eräänlaisena
viljelijöiden
sosiaalityönä.
Viljelijöillä ei ole tietoa, mitä ensi vuosi tuo tullessaan ja lannoitekauppaakin hidastaa epätietoisuus kevään ratkaisuista.
Satakunnassakin ollaan huolissaan ja kun murhe on saatava
jakaa jonkun kanssa, moni viljelijä soittaa Matti Rehulalle. Lähtökohta on, että edunsaajien asema rahapelituottojen jaossa säilytetään nykyisellään.
Mika Lintilä vakuuttaa, että selvityksen
etenemistä seurataan tarkasti ja edunsaa-
MYÖS Raha-automaattiyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja
Hanna Tainio (sd.) tervehtii selvityspäätöstä ilolla.
. Nyt tavoitteesta ei ole koossa vielä puoltakaan.. Sitä varten tarvitsemme rakenteellisia uudistuksia, Stubb sanoi.
RAISA KIVILAHTI-LEPPÄNEN/STT
HELSINKI
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO
VTV antaa hallitukselle sapiskaa siitä, ettei se ole tällä vaalikaudella onnistunut keskeisessä tavoitteessaan, julkisen talouden
vakauttamisessa.
Toimet kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi eivät ole olleet riittäviä, ja niiden toteutus on jäämässä pahasti kesken.
. Suomen verojärjestelmä
on yhä liian monimutkainen, ja varsinkin
ansiotuloverotusta koskevia päätöksiä on
ensin tehty ja sitten peruttu.
. Vaalikauden aikana taas valtiovarainministeriön suhdanne-ennusteet
ennakoivat jatkuvasti selvästi vahvempaa
kasvua, kuin mitä sitten toteutui.
VTV korostaa, että tulevissa hitaan kasvun oloissa menojen oikea mitoitus korostuu entisestään.
. Niiden asema ei saa rahapelijärjestelmän mahdollisissa uudistuksissa vaarantua, Hanna Tainio painottaa.
Tarkastusvirasto: Hallitus
epäonnistui keskeisessä tavoitteessa
noi STT:lle, että edellisten vaalien jälkeisissä arvioissa hyvinvointiyhteiskunta oli
rakennettu kolmen prosentin kasvuolettamalle, mistä kokoomus hänen mukaansa
ainoana puolueena varoitti.
. Ei pidä tuijottaa aina sitä viimeisintä talousennustetta, vaan pitkän tähtäimen näkymää. On hyvä, että järjestelmän kehittämisvaihtoehdot selvitetään nyt kunnolla
ja kohtuullisen ripeässä aikataulussa, Tainio toteaa.
RAY:n kantana on Tainion mukaan ollut,
että avointa keskustelua on tarpeen käydä.
. Tuskin tarvitsee kertoa, että puhelin
on kasvanut liki kiinni miehen käteen.
Vaimolleen Rehula Matti totesi jo, että jos joku kysyy mitä puoliso tekee työkseen, niin sano, että se kuuntelee viljelijöiden huolia ja toiveita.
. Erittäin vahva suosituksemme on,
että hallitusohjelma ja julkisen talouden
suunnitelma laaditaan hyvin matalan talouskasvun oletuksella, Pöysti sanoi.
Pääministeri Alexander Stubb (kok.) sa-
VTV MOITTII hallitusta myös poukkoilevasta veropolitiikasta. Koen tämän eräänlaisena viljelijöiden sosiaalityönä, Matti Rehula kertoo.
Koukeroita on avattava viljelijöille milloin missäkin asiassa, ja
monesti jo pelkkä kuuntelu auttaa.
KESKUSTAN puoluevaltuuston jäsenistä kohtuullisen suuri osa on
yhä maatalousyrittäjiä. Kyse on suomalaisen rahapelihistorian
suurimmasta päätöksestä. Jaan sen VTV:n näkemyksen, että kestävyysvajeen umpeenkurominen on ollut
hallituksen yksi tärkeimmistä tehtävistä. Jos vaalien alla käytävässä keskustelussa jokin taho esittää hintalapun sisältävän
uudistuksen, olisi toivottavaa, että sama taho kertoo myös, mistä leikkaamalla se toteutetaan, Pöysti sanoi.
JULKISEN TALOUDEN vakautus epäonnistui
VTV:n mielestä osin siksi, että hallituksen
päätökset pohjautuivat liian optimistisiin
Tuomas Pöysti
Tarvittaisiin säännöllisiä
isoja pulsseja suolaista Atlantin vettä, jotta muutokset olisivat pysyviä.
Hänninen on ollut mukana tekemässä
mallinnusta, jossa arvioidaan Itämeren tilan kehitystä seuraavan 30 vuoden aikana.
Suomen rannikoille ennustetaan yhä
järvimäisempiä oloja. Selkämerellä on yleistynyt eräs hankajalkaisten makean veden laji, jota silakka on oppinut syömään. Yksittäisillä suolapulsseilla ei ole juuri merkitystä Itämeren suolapitoisuuden laajempaan kehitykseen.
. On tärkeää, että Turku vetää seudullista monikulttuurisuustyötä, Myllymäki sanoi Anna
Lindh -säätiön ja Yhdessä-yhdistyksen yhteisessä Syyria-aiheisessa tilaisuudessa Turussa.
Myllymäki kiittää eduskunnan
valtion talousarvion yhteydessä
tekemää tuoretta päätöstä ottaa lisää Syyrian kiintiöpakolaisia Suomeen. Kuva: Roni Rekomaa/Lehtikuva
Tunne
yhteis
Turun seudulla valm
RAIJA KERTTULA-RANTANEN
TURKU
SUOMI vastaanottaa ensi vuonna
750 kiintiöpakolaista. Suolapitoisuus on Itämerellä laskenut
1970-luvulta alkaen. Kuva: Jari Laukkanen
hallituskautta on enää muutama kuukausi jäljellä, Elsi Katainen hämmäste-
lee vastauksen pinnallisuutta.
Marraskuussaa on asetettu työryhmä pohtimaan käräjäoikeusverkoston
tulevaisuutta.
Vastauksessaan Kataisen kirjalliseen
kysymykseen ministeri myöntää, että oikeusministeriön suunnitelmissa
on vähentää käräjäoikeuksien määrää
noin puoleen nykyisestä.
Eli kun vuonna 2010 tultiin 51 käräjäoikeudesta 27:ään, saatetaan pian
olla tilanteessa, jossa Suomessa olisi
vain 13 tai 14 käräjäoikeutta.
. Azorien ja Islannin
välillä tapahtuneet pysyvät sääilmiöiden
muutokset ovat pitäneet säännölliset suolapulssit poissa. 12
17.12.2014
Ministerin vastaus ei tyydyttänyt Kataista
KESKUSTAN pohjoissavolainen kansanedustaja Elsi Katainen jätti marraskuussa kirjallisen kysymyksen käräjäoikeusverkoston kehittämisestä oikeusministerille.
Kysymyksellään Katainen pyrki saamaan selvyyden Pohjois-Savon käräjäoikeuden Iisalmen kanslian tulevaisuuden suuntaviivoista.
Elsi Katainen yritti tarkentaa oikeusministeri Anna-Maja Henriksonin (r.)
vastausta eduskunnan budjettikeskustelussa tiistaina.
Vastaus ei tyydyttänyt kysymyksen
esittänyttä Kataista.
. Heistä 300
tulee Syyriasta, mistä kuluvan
vuoden loppuun mennessä Suomeen saapui kaikkiaan 500 kiintiöpakolaista.
Turun seudulle on asettunut
32 Varsinais-Suomeen elokuussa saapuneesta 52 syyrialaisesta: Turkuun, Raisioon, Naantaliin, Kaarinaan ja Lietoon. Tällaisia yllätyksiä saattaa tulla jatkossakin vastaan, Hänninen kertoo.
Itämeren suolapitoisuuden kehitys ei
ole yksiselitteisesti huono asia.
. Tämä on tyhjä lupaus, kun
Elsi Katainen. Se edesauttaa hänen mukaansa kauaksi kotoaan joutuneiden yhteisöllisyyttä, joka on hyvin
tärkeää Lähi-Idässä.
MYÖS PANELIN tutkijat, turkkilainen Halil Gürhanli Helsingin yliopistosta ja syyrialainen Armenak Tokmajyan Tampereen yliopistosta, korostivat, miten tärkeää on luoda ideaali kodin tuntu ja
tunne kodista pakolaisille, vaikka
heidät onkin vaikea saada tuntemaan olonsa kotoisaksi täysin erilaisessa kulttuurissa.
. Makea vesi karkottaa useita merilajeja pois Itämeren pohjoisosista.
. Tämä tarkoittaisi, ettei kaikissa
maakunnissa olisi enää omaa käräjäoikeutta. Samalla sademäärät ovat
lisääntyneet, jolloin makeaa vettä on tullut Itämereen lisää, Saaristomeren tutkimuslaitoksen asemajohtaja Jari Hänninen kertoo.
Tällä hetkellä Tanskan salmista virtaa
Itämerelle suuria määriä suolaista vettä,
joka työntää tulevien kuukausien aikana
hapetonta pohjavettä kohti pohjoista.
Landsortissa Ruotsissa tehtyjen mittausten perusteella meren pinta on noussut lyhyessä ajassa jo puoli metriä. Joku pitää merestä, toinen taas järvestä. Hoito toimii vain niin kauan kuin lääkitystä jatketaan. Esimerkiksi turska oli aikaisemmin
täällä yleinen talouskala, nyt se on harvi-
nainen, Hänninen sanoo.
SUOLAISUUDEN väheneminen vähentää
lajien määrää, mikä taas asettaa kokonaisia ravintoketjuja alttiiksi häiriöille.
Jos yksi laji häviää, ravintoketjun muut
jäsenet eivät välttämättä löydä korvaavaa
ruokaa. Tosin Selkämeren silakkakannan
vahvistuminen on hyvä esimerkki päinvastaisesta.
. Integroitumista vaikeuttaa
huoli kotimaasta ja läheisistä
siellä, erilaiset tavat ja vaikea kieli, Tokmajyan eritteli.
Vaikka Myllymäki ihmetteleekin syitä, miksi Suomi ei ota
enempää pakolaisia Syyriasta,
saati muista kriisimaista, hän toisaalta pitää hyvänä jatkossakin si-. Harrastekalastajien tutut lajit kuten
hauki, ahven ja kuha ovat kaikki alunperin
järvilajeja, joten ne saattavat jopa lisääntyä tulevaisuudessa, Hänninen arvelee.
Tutkijan mukaan suolapulssin jälkeen Itämeri palaa yhä nopeammin entiseen tilaan. En ymmärrä, miten suomalaisten oikeusturva pystytään enää toteuttamaan.
Itämerellä on
vähäsuolainen tulevaisuus
TAPANI MYLLY/STT
TURKU
MENEILLÄÄN olevasta suolaisen veden
pulssista huolimatta Itämeri muuttuu tulevaisuudessa Suomen rannikoilla yhä järvimäisemmäksi. Ministeri vastasi, että hallitus ei ole
lakkauttamassa Iisalmen kansliaa tällä kaudella. Parainen vastaanotti muutama viikko
sitten 20 henkeä.
Kiintiöpakolaisten tulon valmisteli Varsinais-Suomen Elykeskuksen maahanmuuttopäällikkö Kalle Myllymäki yhdessä kuntien, niiden sosiaaliviranomaisten ja Turun ulkomaalaistoimiston kanssa.
Myllymäki kertoo organisoineensa kuntien viranomaisille
kuusi perehdytystilaisuutta, joista viimeinen on vasta tulossa.
VIRANOMAISTAHOJEN lisäksi kunnat ovat saaneet apua perheiden
vastaanottamisessa muun muassa SPR:n vapaaehtoisilta ja piireiltä sekä seurakunnilta.
Myllymäki painottaa, että vapaaehtoisten panosta tarvitaan viranomaisten työn tueksi kotouttamisessa jatkossakin.
. Pulssi voi tuoda lisää sinileväesiintymiä Suomenlahdelle.
Suomen ympäristökeskuksen johtava
tutkija Kai Myberg kertoo, että suolapulssien jälkeen Itämeri palaa yhä nopeammin entiseen tilaansa.
Pelkästään
Istanbulissa tuhansia naisia on
myyty turkkilaismiehille.
Gürhanli arvioi, että pakolaisilla on Turkissa mahdollisuuksia,
muttei oikeuksia. Sillä on 19 rajanylityspaikkaa, joista on osa kuitenkin suljettu pakolaisvirran takia, joten pakolaiset tulevat yhä
uudelleen ja uudelleen läpipääsyn
toivossa avoinna oleville pisteille.
Rajan ylitys ei ole niin helppoa
kuin ehkä luullaan, vaikka Turkkiin on ajoittain tullut parissa
päivässä saman verran pakolaisia kuin koko EU:n alueelle kolmessa vuodessa.
. 13
17.12.2014
e kodista auttaa
söllisiä pakolaisia
mistaudutaan ottamaan lisää syyrialaisia
Syyrialaispakolaiset jonottavat ruokaostoksiin tarkoitettua sähköistä maksukorttia Jordanian Ammanissa tämän vuoden tammikuussa. Lisäksi siellä tikittää aikapommi, sillä suuri pakolaismäärä ei voi olla nostattamatta vastarintaa varsinkin, kun
ennakkoluulot syyrialaisia kohtaan ovat vahvoja.. Tärkeintä on, että pystymme
pitämään huolta jo saapuneista ja
heidän toimeentulostaan.
Kuva: Raija Kerttula-Rantanen
KIINTIÖPAKOLAISTEN vastaanotto
Turun seudulla on ollut nollassa
vuosia ennen syyrialaisten tuloa.
Vuosittain vastaanotettavien pakolaisten määrä on Turussa Myllymäen mukaan 200?300.
Hän toivoo, että Turun seutu voisi ottaa ensi vuonna 30?50 kiintiöpakolaista.
Isoimmaksi ongelmaksi Myllymäki mainitsi kotouttamisen kustannukset, joihin hänellä ei ollut
rahoitusratkaisua.
Suomenmaalle Myllymäki kertoi jatkavansa ensi vuoden puolella yhteydenpitoa alueensa kuntiin, jotta hyvin alkanut kiintiöpa-
kolaisten vastaanotto voisi jatkua
uusien sopimusten myötä.
Suurelle osalle vastaanottoon
osallistuneista tilanne on ollut uusi ja opettelua, joten maahanmuut-
topäällikkö uskoo, että jatkossa toiminta on selkiintyneempää.
GÜRHANLI valotti syyrialaispakolaisten tilannetta Turkissa, min-
ne heitä on saapunut muutamassa vuodessa Syyriasta laskennasta riippuen jo 1,2?1,5 miljoonaa,
joskin Gürhanlin mukaan heitä
on Turkissa jo noin 2 miljoonaa.
Tästä johtuen Turkki on pyytänyt
apua niin EU:lta kuin muilta kansainvälisiltä tahoilta.
Turkin ja Syyrian välinen raja on
yli 800 kilometriä. Tulijalla pitää olla voimassa oleva Syyrian passi tai selkeä
humanitaarinen tai lääketieteellinen tarve.
Yksi pakolaisuuden negatiivisista seurauksista Turkissa on esimerkiksi naiskauppa. Kuva: Heikki Saukkomaa/Lehtikuva
Maahanmuuttopäällikkö
Kalle Myllymäki on muun
muassa jäsen keskustapiirin
kansainvälisten asioiden
toimikunnassa.
tä, ettei pakolaismäärää nosteta
suuresti.
Kiukaksen mukaan valtio ja
yritykset ovat myötämielisiä vuokrasopimuksille.
. Hän
on myös pitänyt näätärautoja. Kuva: Matti Sikiö.
sästysharrastuksen usein omien
vanhempiensa, vanhempien sisarustensa tai lähisukulaistensa innoittamana.
Naiset tulevat puolestaan
useimmin mukaan koiraharrastuksen kautta, mikä on Kiukaasta hyvä juttu, sillä metsästyskoiria
ei ole koskaan toiminnassa liikaa.
Jos lapsen tai nuoren vanhemmilla ei ole omistuksessaan metsästysmaita, seinä metsästysseuran jäsenyydelle saattaa nousta
pystyyn.
Jos nuori kiinnostuu metsästyksestä, eikä lähipiiristä löydy henkilöä, joka ottaisi hänet ?siipiensä
suojassa. Mikä olisi maaseudun pojalle
sen luontevampi harrastus.
Niina Sikiö arvelee, että metsästysharrastuksen syttymiseen
oman vanhemman esimerkki on
ratkaisevassa roolissa.
RIISTAPÄÄLLIKKÖ KIUKAS sanoo
lasten ja nuorten löytävän met-
Pyry Sikiö ja ensimmäinen suursaalis, hirvenvasa vajaan kuukauden takaa. Isä on innokas metsämies, kuten myös ukki aikanaan.
Viime kesänä Pyry Sikiö suoritti metsästäjätutkinnon sekä hirven ampumiskokeen. Passissa on kyllä joskus pitkästyttävää, mutta kyllä sen jaksaa saalista odottaessa, Pyry Sikiö
toteaa. Metsästystutkinto oli vaikea,
mutta ammuntakokeen sain kerralla läpi, vaikka on siinäkin oma
vaikeutensa, Pyry Sikiö kertoo.
Ensimmäinen itse ammuttu
saalis oli omilla mailla tepastellut
teeri, marraskuussa tuli kuvassa
näkyvä vasa.
Hirvenmetsästyksen lisäksi Pyry Sikiö on käynyt myös jänisjahdissa ja villisikoja pyytämässä. Metsällä on kivaa kävellä, koska siellä on niin rauhallista, Pyry
kiteyttää.
Niina-äiti on tyytyväinen pojan
kiinnostuksesta metsästykseen.
. 14
17.12.2014
Nuoret mukaan metsälle
Pyry Sikiö, 12, sai
ensimmäisen
saaliinsa
marraskuussa.
PÄIVI VENTO
RUOKOLAHTI
VALOKUVASSA Pyry Sikiö, 12, poseeraa tottuneen näköisenä ampuneensa hirvenvasan vieressä.
Todellisuudessa hän on kuitenkin tilanteessa ensimmäistä kertaa. Velipoika
Konsta, 15, suoritti tutkinnon samaan aikaan. Joukossa on yhä enemmän naisia.
. lajin pariin, silloin Kiu-
kaksen mukaan kannattaa kysellä seurojen vieraslupakäytäntöjä.
Monilla seuroilla on säännöissä
koejäsenyys, joka voi tarjota nuorelle mahdollisuuden päästä metsästysseuran jäseneksi.
Koejäsenyys onnistuu mallikkaasti, pääsee lunastamaan seuran jäsenyyden.
Metsällä on kivaa kävellä, koska siellä on niin rauhallista.
. Maat ovat kattavasti käytettävissä, joten mahdollisuudet harrastaa ovat tosi hyvät, hän sanoo.. Hän on jäsenenä Ruokolahden Laamalan hirviseurassa.
KAKSITOISTAVUOTIAS jäsen ei ole
mikään harvinaisuus tämän päivän hirvenmetsästysseuroissa ja
-seurueissa.
Suomen riistakeskus KaakkoisSuomen riistapäällikkö Erkki Kiukas sanoo, että vuosittain Suomessa suorittaa metsästystutkinnon yli
1 000 alle viisitoista vuotiasta.
Kaikkiaan tutkintoja suoritetaan vuositasolla noin 7 000. Riistanhoitotyötkin ovat tuttuja.
. Isoveli suoritti hirvikokeen lisäksi myös karhukokeen.
. Sikiö sai saalista hirvimetsällä elämänsä ensimmäisen kerran
marraskuun lopussa.
Jahdissa hän on ollut monena viikonloppuna isänsä Matin
kanssa.
. Säännöt ovat seurakohtaisia.
Minusta maanomistajuusvelvoite on höllentynyt monilla seuroilla, Kiukas sanoo.
Kaakkois-Suomen maa-alueista
89 prosenttia on hirvestäjien käytössä. Metsästäjäjoukko uusiutuu ja
nuorentuu myös naisten kiinnostuksen ansiosta, Kiukas kiittelee.
PYRY SIKIÖN tie metsästyksen pariin
on tyypillinen
Tammela 140-vuotta
KUNTA
www.tammela.?
www.tammela.fi
TERVOLAN
KUNTA
www.tervola.fi
TYRNÄVÄN
KUNTA
KOLARIN
KUNTA
KÄRSÄMÄEN
KUNTA
SIIKAJOEN
KUNTA
www.tyrnava.fi
PYHÄNNÄN
KUNTA
www.pyhanta.fi
RAUTAVAARAN
KUNTA
www.rautavaara.fi
RISTIJÄRVEN
KUNTA
www.ristijarvi.fi
UTAJÄRVEN
KUNTA
www.utajarvi.fi
VIROLAHDEN
KUNTA
www.virolahti.fi
YLIVIESKAN
KAUPUNKI
www.ylivieska.fi. 15
17.12.2014
5DXKDOOLVWD -RXOXD MD 2QQHOOLVWD 8XWWD 9XRWWD
TOIVOTTAA:
ALAVUDEN
KAUPUNKI
www.alavus.?
NIVALAN
KAUPUNKI
www.nivala.fi
OULAISTEN
KAUPUNKI
www.oulainen.fi
INARIN
KUNTA
PETÄJÄVEDEN
KUNTA
www.inari.fi
www.petajavesi.fi
JUUAN
KUNTA
www.juuka.fi
PYHÄJOEN
KUNTA
www.pyhajoki.fi
www.kolari.fi
www.karsamaki.fi
LAITILAN
KAUPUNKI
KAUPUNKI
www.laitila.fi
MERIJÄRVEN
MERIJÄRVEN
KUNTA
KUNTA
www.merijarvi.fi
www.merijarvi.?
www.siikajoki.fi
SIIKALATVAN
KUNTA
www.siikalatva.fi
Tammelan kunta
TAMMELAN
Kuva: Jaakko Martikainen
SUURTEN tuulivoimaloiden kauas kantava, seinien läpi tunkeva Hornet-bassomelu on ikävää
kuultavaa, kuten jo rakennettujen voimaloiden lähiasukkaat
kertovat.
Yöaikana sallittuna tuulivoiman ulkomeluna vapaa-ajan
asuntojen osalta on tähän asti
pidetty 35 desibeliä. Ne edellytykset annetaan turvaamalla
vanhustenhoitoon riittävä määrä
koulutettua ja osaavaa hoitohenkilökuntaa.
Poliitikoilla on nyt tilaisuus lunastaa lupauksensa ja korjata
vanhuspalvelulakiin jäänyt aukko . Esimerkiksi Ruotsissa, jossa
olosuhteet ovat samanlaiset kuin
Suomessa, melurajana on 40 desibeliä.
ON VÄITETTY julkisuudessakin,
että Suomeen ollaan tuomassa muuta Eurooppaa tiukempia
melurajoja.
Kuitenkin perinteisissä tuulivoiman käyttäjämaissa Tanskassa ja Saksassa käytössä olevat
arvot ovat Suomea tiukempia.
Heillä voimalat myös ovat keskimäärin teholtaan vain 0,8-1,1
megawattia. Se ei
ole voimalan koneiston ominaisuus vaan lapojen pyörimisliikkeestä eri ilmankerroksissa aiheutuva fysikaalinen ilmiö.
Tuulen nopeus illalla ja yöllä lähempänä maanpintaa voi olla vähäinen, mutta ylhäällä 200
metrin korkeudessa tuulee täysillä.
Tästä isojen voimaloiden erityisestä häiriöstä johtuen melumäärään tulee lisätä viisi desibeliä ennen vertaamista ohjearvoihin.
Päiväajan ulkomelutaso asutuilla alueilla saisi asetusehdotuksen mukaan olla 45 desibeliä. Nyt se nostettaisiin 40 desibeliin, tarkoittaen melun keskitasoa.
Mutta kuuloaisti ei mittaile melun keskitasoja, vaan aistii
melun poikkeavuudet, ja kuulija
herää niihin.
Työstä stressaantuneiden, vapaa-ajan asunnolle hakeutuneiden asukkaiden yörauha häiriintyisi jatkossa ikävällä tavalla, jos
suuret tuulivoimalat möyryävät
lähistöllä.
Suurten voimaloiden yhtey-
dessä esiintyy erityisen häiritsevää sykkivää, nopeasti vaihtelevaa bassotaajuista melua. Mielipiteet
16
Vanhuspalvelulaki ei saa polkea
vanhusten oikeuksia
LUPAUKSET vanhuspalvelulakiin
tulevasta henkilöstömitoituksesta eivät saa jäädä toteutumatta.
Lain säätämisen yhteydessä
eduskunta määritteli, että ?hallitus arvioi henkilöstömitoituksen toteutumisen vanhuspalvelulaissa tarkoitetulla tavalla vuoden 2014 aikana ja mikäli ympärivuorokautisessa hoidossa ei ole
saavutettu suositusten mukaista
henkilöstömitoitusta (vähintään
0,5), antaa eduskunnalle esityksen lain täsmentämisestä?.
Tämän saman asian vahvistivat useat keskeiset ministerit
lausunnoissaan.
?Vanhuspalvelulaki edellyttää
riittävien resurssien
osoittamista ikäihmisten
palveluihin ja se tarkoittaa
myös sitä, että yksikköjen
henkilömitoitusta on lisättävä
asiakkaiden palvelutarpeiden
täyttämistä edellyttävälle
tasolle.. Myös kotihoidossa ongelma on samanlainen,
jopa huonompi.
SuPer vaatii edelleen lakiin
STM:n itsensä vuonna 2008 tekemän laatusuosituksen mukaista, hyvää 0,8:n henkilöstömitoitusta.
MITOITUKSEN vastustajat ovat
perustelleet kantaansa muun
muassa sillä, että joihinkin yksiköihin saattaisi tulla liikaa hen-
kilökuntaa ja toisaalle liian vähän, kun henkilökunnan määrää tasattaisiin eri yksiköiden
kesken.
Täytyy muistaa, että 0,5:n henkilöstömitoitus on vähimmäismitoitus, ehdoton minimi. Päin vastoin niitä pitäisi kiristää.
?Ällistyttävää onkin, että melupäästön CE-merkintä löytyy
Kiinassa valmistetusta ruohonleikkurista, mutta espanjalaisen
viiden miljoonan watin tehoisen jättivoimalan kyljestä sitä ei
vielä löydy.. sitä odottavat vanhukset ja
heidän hoitajansa.
SUPER HALUSI tukea hallituksen
arviointityötä omalla selvityksellään keväällä 2014.
Selvityksessä noin viidennes
ympärivuorokautisista toimipai-
timuksen mukaisesti yksikin on
liikaa.
Minimimitoituksen kirjaaminen lakiin korjaa tilannetta, mutta samassa yhteydessä on turvattava myös se, että tästä minimistä ei tule maksimia.
koista jäi alle suositellun vähimmäismitoituksen. Eli
lakia on siis täsmennettävä.
Peruspalveluministeri Susanna Huovinen on ilmoittanut, että
vanhuspalvelulaki viedään hallituksen käsiteltäväksi henkilöstömitoituksen osalta.
Huovinen katsoo eduskunnan
aiemman linjauksen velvoittavan siihen, että lakiin kirjataan
0,5 hoitajan vähimmäismitoitus.
VANHUSPALVELULAKI ei saa olla laki, joka polkee vanhusten oikeuksia.
Laissa on annettava edellytykset hyvälle hoidolle. Tällä mitoitustasolla missään yksikössä ei ole liikaa henkilökuntaa
ja suurimmassa osassa yksiköistä se ei edes riitä.
Vanhuspalvelulaki edellyttää
riittävien resurssien osoittamista
ikäihmisten palveluihin ja se tar-
koittaa myös sitä, että yksikköjen henkilömitoitusta on lisättävä asiakkaiden palvelutarpeiden
täyttämistä edellyttävälle tasolle.
SUOMESSA on myös erittäin hyviä vanhustenhoidon yksiköitä,
joissa pystytään turvaamaan hyvä hoito asiakkaille ja hoitajille
kunnolliset työolosuhteet.
Suositusten mukaisen minimimitoitustason alittavia yksikköjä
on kuitenkin yli 200 ja eduskunnan aiemmin ilmaiseman vaa-
Silja Paavola
puheenjohtaja
Suomen lähi- ja
perushoitajaliitto
SuPer
Tuulivoimaloiden melurajat uudistumassa
YMPÄRISTÖMINISTERIÖSSÄ valmistellaan asetusta tuulivoimamelun rajoittamiseksi.
Tarkoitus on hyvä, mutta huolestuttavaa on se, että uuden ehdotuksen mukaan melunormeja
nykyisiin ohjeisiin verrattuna aiotaan löysentää. Meillä pystytetään
nyt voimaloita, jotka ovat teholtaan kolme- jopa viisinkertaisia.
Suomeen on tilattu jo lähes
200 kappaletta espanjalaisia 4,55 megawatin tuulivoimaloita,
jotka ovat vasta prototyyppejä.
Valmistaja ei ole ilmoittanut niille EY-konedirektiivin mukaista
melupäästön takuuarvoa.
Ällistyttävää onkin, että melupäästön CE-merkintä löytyy Kiinassa valmistetusta ruohonleikkurista, mutta espanjalaisen viiden miljoonan watin tehoisen
jättivoimalan kyljestä sitä ei vielä löydy.
Jos asukkaiden kärsimykset ja
valitukset meluhaitasta halutaan
välttää, vähintäänkin Suomessa
tulee olla käytössä samat melurajat kuin naapurimaassa Ruotsissa.
Molemmissa maissa melun
etenemiseen vaikuttavat samanlaiset pohjoisen ilmakehän ja
muut luonnon ominaisuudet.
Kalevi Nikula
puheenjohtaja
Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry.. Kuva: Maria Seppälä
THL:N SELVITYKSEN mukaan 10
prosenttia vanhustenhoidon yksiköistä alittaa edelleen 0,5 hoitajan vähimmäismitoituksen
Puheenjohtaja/pääministerin kommentti oli
hämmentävä.
. Jostain syystä nämä eivät ole saaneet juuri minkäänlaista huomiota osakseen.
Lasten puolesta ei ole marssittu, ei ole kerätty kannattajakortteja eikä tehty kansalaisaloitteita. Voisi olla vaikka hallitusohjelmassa!
Raimo Kareinen
Artjärvi
mielipiteet@suomenmaa.fi
- ei liitetiedostoja
PL 52, 90100 Oulu. radion pääministerin
haastattelutunnilla pääministeri sortui pahantahtoisessa ja leimaavassa mielessä nimeltä mainitsemaan pitkäaikaisten parlamentaarikkojen Paula Lehtomäen, Seppo Kääriäisen ja Paavo
Väyrysen vanhan ulkopolitiikan
kannattajiksi.
Keskustavaikuttaja Tapio Rajavuori toteaa terävästi fb:ssä Väyrysen nimen esiin nostamisen
johtuvan siitä, että Väyryseltä oli
muutama päivä sitten julkisuu-
Vastaakohan
Stubb Väyrysen
kysymykseen?
dessa erittäin vankasti perusteltu
Suomen noudattamaa ulkopolitiikkaa valottanut artikkeli.
Artikkelin Väyrynen oli nimennyt: Mikä on Aleksander Stubbin ulkopoliittinen doktriini. Vastakkain on uusi ja vanha ulkopolitiikka. Lapsiperheille ei tukea anneta.
Julkisuudessa, varsinkin näin vaalien lähestyessä,
kaikki puolueet puhuvat kyllä lämpimästi lapsista ja lapsiperheistä. hankeen hukkuu, unhoittuu.
Matias Ojalehto
kansanedustajaehdokas
Oulu
Tarvitsemme
Lex Stubbin
OLEMME tilanteessa, jossa vain totuudesta voisi syntyä
pelastus. Vastaakohan Stubb Väyrysen kysymykseen?
Ilkka Vainio
Loimaa
Hyvät suhteet
kaikkiin suuntiin
ALEXANDER STUBB mainitsee
suomalaisten valittavana olevan
keväällä 2015 menneisyyden pimeys ja suomettuminen tai sitten suuntaus länteen ja sen uljaisiin sfääreihin.
Jollakin tapaa tuntuu Stubb tahallaan unohtavan sodanjälkeistä aikaa käsitellessään, että Neuvostoliitto oli viime sodan jälkeen yksi maailmansodan voittajavaltio ja oli kaveria Englannin
ja USA:n kanssa.
Samalla se oli suurvalta valtavine aseistuksineen ja ydinaseineen, joita se testasi Suomeakin lähellä Novaja-Zemljalla. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia.
Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle.
Laps. Kirjoita Suomenmaahan. Asiaa
kuvaa hyvin Mannerheimin lausuma, että Suomi on maksanut
velkansa lännelle viimeistä lanttia myöten.
Eikö kuitenkin parasta ole, että
Suomi hoitaa nykypäivänä suhteensa kaikkiin suuntiin, eikä liikaa blokkiudu?
Matti Tuominen
ASIAT OVAT siis lapsilisien leikkaus sekä keskustan esitys lapsiperheisiin suunnattavan kotiavun resurssien lisäämiseksi.
Kummallakin kerralla hallituksen rivit pitivät eikä lapsille eikä lapsiperheille herunut edes sitä kuuluisaa sympatiaa. On se
niin hyvä.
Stubbin doktriinia ei löytänyt
Suomen ulkoministerinä pisimpään, lähes 15 vuotta ollut valtiotieteen tohtori, kansainvälisten
suhteiden dosentti ja kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen. Mutta miksi puheet eivät konkretisoidu teoiksi?
Näin adventin aikaan voisi todeta, että käy kuten joululaulussa, laps. Uuden lain
nimeksi sopii vaikka Lex Stubb. Ensimmäisellä kerralla kansanedustajat juhlivat
ilonkyyneleet silmissä päivän antia, vaikka juuri äsken
oli historiallisella tavalla leikattu lapsilisiä.
Toisella kerralla keskustan esityksen läpimeno tosin oli
lähellä, sillä äänestyksessä päädyttiin harvinaiseen tasatulokseen.
Sitä seuranneessa lippuäänestyksessä paikalle saatiin yksi hallituspuolueen kansanedustaja lisää, ja yhden
muun edustajan vaihdettua kantansa hallitus piti pintansa. Kyseessä
on asia, joka koskettaa aikuisia ihmisiä.
Samoina päivinä on eduskunnassa ollut äänestettävänä myös lasten ja lapsiperheiden asioita. Kuva: Jari Laukkanen
14.12. Suomi on ensi kesänä paremmassa kunnossa kuin aloittaessani viime kesänä pääministerinä ja saamme rakennettua
Suomelle strategiaa, joka pohjautuu tilannekuvan ymmärtämiseen, pääministeri ilmoitti.
Tässä pääministeri antaa kylmää kyytiä pääministeri Kataisen hallitukselle ja asettaa epärealistiset odotukset ensi kesänä
maassa olevalle hallitukselle.
MITEN TÄMÄ Uudistamisen linja
sitten toteutetaan. Tämä valinta ei ole verrattavissa vaalien jälkeen valittavan hallituksen/pääministerin valintaan.
Siinä äänestäjä tietää, että suurimman puolueen puheenjohtajasta tulee pääministeri. Romania, Puola, Baltia ja tietenkin
Suomi.
Saksa ja toisaalta Englanti/
Ranska luovuttivat kosinnassaan Stalinille yksinoikeuden arvioida, milloin Neuvostoliiton
on miehitettävä nämä rajamaat,
milloin niille on annettava apua.
17
Saksa Ribbentropeineen ja salaisine lisäsopimuksineen voitti
liittokisan, mutta tämä ei mitenkään puhdista Englantia ja Ranskaa, jotka antoivat käytännössä
samat lupaukset Stalinille. Ei ole Stubbin vika, jos maamme asiat ovat sekaisin.
Vika on meidän itsemme synnyttämässä systeemissä. Aihe on tullut
käsittelyyn kansalaisaloitteen pohjalta.
Äänestykset ovat herättäneet suurta mielenkiintoa tiedotusvälineissä ja saaneet kansalaisia liikkeelle ilmaisemaan mielipiteitä niin puolesta kuin vastaan. Näin
helppoa näyttää olevan pääministerin mielestä yhteisten asioiden, politiikan hoitaminen.
?Pääministeri uskoo, että tulevalla vaalikaudella keskeinen
jakolinja kulkee uudistamisen ja vanhan säilyttämisen välillä.
Vastakkain on vanha ja uusi.. Se
muuten kannattaa lukea. Siinä pääministerillä on keinona vastakkainasettelu.
Pääministeri uskoo, että tulevalla vaalikaudella keskeinen jakolinja kulkee uudistamisen ja
vanhan säilyttämisen välillä.
Vastakkain on vanha ja uusi.
Vastakkain on uusi ja vanha talouspolitiikka. Puhumattakaan, että heidän puolestaan olisi järjestetty keskustelutilaisuuksia.
LUEN Loimaan Lehden yleensä
heti sen ilmestyttyä nettiversiona
keskiyön paikkeilla.
Viimeisimpään sisältyi niitattuna kahdeksansivuinen kokoomuksen vaalilehti, Auransilta,
Loimaan seutu, Talvi 2014.
Vaikeimmin ymmärrettävä siinä oli kokoomuksen puheenjohtaja, pääministeri Aleksander
Stubbin Uudistamisen linja -kolumni.
Mikä tämä linja on. Miten
se toteutetaan. Taisipa Englanti julistaa Suomelle sodankin.
Muistetaan vielä myös Tsekkoslovakian kohtalo kun Chamberlain heilutti papereitaan.
Ei ole ollut kummallakaan ilmansuunnalla puhtaat jauhot
pussissa Suomen suhteen. Ja Moskova osasi laskea liitolle hinnan.
Ja tämän hinnan maksoivat
maat, jotka olivat Neuvostoliiton rajanaapureita lännessä. Onneksi meillä oli siihen viisaat valtiomiehet.
Vaikka tuntuu, että nykyään
opastetaan innolla Urho Kekkosta, miten hänen tulee hoitaa suh-
teita Neuvostoliittoon 1960-luvulla.
MUTTA EI NE lännen valtiotkaan
Suomelle mitään kultamunia jakaneet.
Viimeisinä vuosina ennen talvisotaa toisaalta Saksa, toisaalta
Englanti ja Ranska omien tavoitteittensa saavuttamiseksi hakivat
liittoa Moskovassa Stalinin kanssa. Järjestelmä, jossa kansakunnan pieni vähemmistö valitsee maamme korkeimman vallankäyttäjän ilman, että
kukaan oikeastaan ei vastaa valitun pätevyydestä, ei voi
onnistua kuin sadussa.
Stubbin valitsi kokoomuksen puoluekokous, joka jakautui suunnilleen kahtia. Ei
sitä löydä kukaan muukaan. Ja
tämän maan naapurina Suomi
joutui ja onnistui elämään rajansa kanssa. Se on siis käytännössä
suora kansanvaali.
Jos tilanteeseen vastaisuudessa halutaan parannusta,
systeemiä pitää muuttaa siten, että eduskunnan enemmistö valitsee pääministerin eronneen pääministerin tilalle tai sitten mennään uusiin vaaleihin.
Uskon, että tämä kokemus on sittenkin käännettävissä
voitoksi, ellei ennen uusia vaaleja koko Suomi ehdi konkurssiin tai vaikeaan ulkopoliittiseen kriisiin. hankeen
hukkuu, unhoittuu
Mikä mahtaa olla
pääministerin linja
EDUSKUNNASSA on lyhyen ajan sisällä äänestetty kaksi
kertaa tasa-arvon nimissä lakialoitteesta
-tilanteista
yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaisesti jatkuen poikkeusoloihin saakka.
. 18
Keskustassa tapahtuu
Tavoitteena Euroopan
turvallisin maakunta
Mauri Ikoselle toimiva kunta on yhteiskunnan perusosio
Mauri Ikonen ei jäänyt
toimettomaksi eläköidyttyään.
Hän ajaa taksia omaksi ja
lemulaisten iloksi aina kun
kampanjoinniltaan ehtii.
Kuva: Raija Kerttula-Rantanen
Kriisin
muodostumiseen
ei enää tarvita
sotilaita.
RAIJA KERTTULA-RANTANEN
MASKU
MAURI IKONEN sai ensi kertaa
kutsun lähteä mukaan keskustan . Silloin
kunta on se perusosio, josta kaikki lähtee liikkeelle.
Siksi Ikonen alleviivaa kuntien
poikkihallinnollista tilannekuvaa,
valmiuksia toimia sekä yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa.
Ikosella on oma kaavionsa kriisitilanteiden varalle. on ottaa käsiinsä
tilannetietoisuus, kokonaishallinta ja varautuminen poikkihallinnollisesti, mukaan lukien talouspuolen osaaminen. yhteiskunnan
ydinosasessa . Olen koko
2000-luvun miettinyt työssäni akselia kunta-viranomainen-kansalainen, sanoo Ikonen.
Ikonen vastasi vapaaehtoisena myös kesän puoluekokouksen
marssin organisoinnista Turussa.
IKOSELLE ovat ykkösasioita kunnat
ja lähimmäisen rakkaus laajamerkityksisesti.
Hänen lempitoteamuksiaan on
?Kaikki tapahtuu kunnassa?. Hän ottaisi
käyttöön kolmannen sektorin vapaaehtoisten lisäksi reserviläiset
ja suuren joukon naisia, mutta uutena ryhmänä myös kasvavan eläkeläisten joukon.
Ikonen kertoo, miten hänen
johtamansa maanpuolustuspiiri
käytti taannoin puolustusvoimi-
en joukoille kouluttajina kokeiluluontoisesti täsmäkoulutettuja reserviläisiä.
. Taustastaan johtuen hän korostaa kuntien tilannetietoisuuden merkitystä maailman ympärillä muuttuessa.
Hänestä operatiivisen johdon
tehtävä kunnassa . Koen, että minulla on annettavaa puolustusvoimissa ja kansainvälisissä tehtävissä saamani
kokemuksen pohjalta. Se maksoi noin neljänneksen vastaavan kertausharjoituksen kuluista.
IKONEN opetti kadettikoulussa
1980?90-lukujen taitteessa. Se voi syntyä tietoliikenteen kaatumisesta
tai luonnonolojen aiheuttamasta pitkästä sähkökatkosta. Kutsujana oli nuori
mies hänkin, satakuntalainen Timo Kalli.
Kallin houkuttelu ei tuottanut
tulosta, sillä sotilasura valitsi Ikosen, eikä poliittinen toiminta tullut kyseeseen.
Toisella kerralla houkuttelijana
oli Juha Korkeaoja, joka otti ehdokkuuden puheeksi vuosi sitten
Ikosen läksiäisjuhlassa.
Kun vielä piiristä ja puoluejohdosta tuettiin ideaa, eläkkeelle
siirtyneen everstiluutnantin tavoitteena on paikka eduskunnassa.
Uusperheessä on neljä jo aikuista lasta, eikä omakotitaloasuminen riitä Ikoselle ajankuluksi.
. Ei makseta ketään passiiviseksi kotiin, vaan yritys työllistää maahanmuuttajan, jonka se
sitoutuu kouluttamaan niin, että maahanmuuttaja oppii kielen
työssä ja opinnoissa, joilla hän
hankkii tutkinnon, tai täydentää
olemassa olevaa tutkintoaan.
Lopulta Ikosen prosessista tulee
ulos suomalainen ammattiosaaja, jonka ei tarvitse kokea olevansa ulkopuolinen yhteiskunnassa.
Ikosen mielestä kansalaispalkkaan tarvittava raha tai porkkana pk-yrityksille uuden ihmisen
palkkaamiseen saataisiin varoista, joilla nykyisin maksetaan ihmisiä pysymään kotona.. toimintaan 1960?70-lukujen taitteessa. Meillä on paljon opittavaa
sieltä esimerkiksi vieraanvaraisuudesta ja perheyhteydestä.
vaan sillä, miten yhteiskunta parhaiten selviää.
Ikosen mallissa varautuminen
lähtee ?tässä ja nyt. Sen varaan hän laskee toimivuuden, taloudellisuuden ja turvallisuuden.
Ikonen sanoo, ettei häiriön syyllä nykymaailmassa ole merkitystä,
Eläkkeelle hän jäi Lounais-Suomen maanpuolustuspiirin päällikkönä.
Varsinais-Suomen Sinibarettien
nykyinen puheenjohtaja on sotilasurallaan asunut kolme vuotta
islamilaisessa Syyriassa sekä toiminut kansainvälisissä joukoissa
1990-luvun Bosniassa.
Kansainväliset kokemukset ovat
Ikoselle voimavara, mutta ne ovat
saaneet sotilaan miettimään myös
sitä, millä oikeudella länsimaista kulttuuria viedään arabimaailmaan, missä se on täysin vierasta.
. Kriisin muodostumiseen ei
enää tarvita sotilaita. Sittemmin hän oli perustamassa
suomalaista kansainvälistä joukkoa Porin prikaatissa ja teki kaikkiaan 30 vuoden uran puolustusvoimissa päällikkötehtävissä.
RAKKAUDEN Ikonen yhdistää
kaikkeen, muun muassa työllisyyden, työttömyyden ja maahanmuuttajien kotouttamisen kokonaisuuteen.
Visioissa pitkäaikaistyöttömiä
tai maahanmuuttajia ei laiteta yhteen kennoon tai tekaistuille kursseille, vaan kunta ottaa heistä vastuun yhdessä paikallisen elinkeinoelämän kanssa.
. silloisen Keskustapuolueen
Vierailua johtaa Sapa-liikelaitoksen toim.joht. klo 10 Kahvila Picasso, Saarijärvi, klo 12.15 Ullan ruokahuoltamo,
Kannonkoski, klo 14.30 Cafe & restaurant Kyyjärven Paletti, Kyyjärvi.
Piiritoimisto on suljettuna henkilökunnan jouluvapaiden vuoksi 22.12.4.1. . Lippujen hinnat: Hintaryhmä H: 17.50?. klo 1618.
Ruorasmäki, py ry:n syyskokous su
28.12 klo 17.30 kunnantalon kahviossa.
Pertunmaa, kj ry:n syyskokous su
28.12. 040
418 1150.
VARSINAIS-SUOMEN PIIRI
Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku
010 2922 060
varsinais-suomi@keskusta.fi
PIRKANMAA
Tampere, MSL-Tampereen sääntömääräinen syyskokous Keskustan Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1, to 18.12.
klo 18. Karila p.
040-1417326.
Paimio, Keskustanaisten joulunalushiljentyminen ke 17.12 klo 18, Tiilitehtaantie Jokiniemi. klo 19.
Purnujärvi, py syyskokous ke 17.12.
klo 19 Tuomo Kiurulla Kiurunrannantie 132.
Taipalsaari, kirkonseudun py:n syyskokous to 18.12. klo 10-13 piiritoimistolle, La-
rin Kyöstin katu 16, Hämeenlinna.
SUOMEN KESKUSTA
Keskustalainen illanvietto pe 16.1.
klo 18-24 Hauhotalossa os. 19
Keskustassa tapahtuu
UUSIMAA
Karkkila, Pohjoisen paikallisosaston
syyskokous to 18.12. 25 e. TERVETULOA. klo 18, Ravintola Hanna-Maria Välikatu 6, Porvoo.
VARSINAIS-SUOMI
Piiritoimisto on suljettuna joka perjantai vuoden 2014 loppuun.
Raisio, Keskustaveteraanien hyvänmielen keilakerho joka perj. Lisätietoja: Toiminnanjohtaja Kaisa Heikkilä,
p. Linja-auto
lähtee klo 8.35 matkahuollosta. klo 10-13
piiritoimistolle, Larin Kyöstin katu 16, Hämeenlinna.
Kuva: Paula Åström
ETELÄ-HÄMEEN PIIRI
nen tunnelma. klo
18.30 HK AREENA Turku. aikuiset 2h huoneessa 495. Mukana kajaanilaisia
kuntapäättäjiä ja luottamushenkilöitä.
Tervetuloa! Paikalla myös Keskustan
ke-ehdokkaat Marisanna Jarva, Tuomas Kettunen ja Timo Korhonen. Lähtö
Mikkelin matkakeskukselta 9:05. klo 19 Asko Hirvosella, Johtokunta klo 18:30.
Itä-Savon Vesaiset osallistuu Apassionata-hevosshowhun 7.2.2015.
Lähtö Kerimäeltä klo 7:00. Toimisto
avoinna jälleen ma 12.1. MSL luento A. Näytös alkaa
klo 13. Toivotamme Hyvää Joulua ja Toiminnallista
Uutta Vuotta!
ITÄ-SAVO
Pihlajalahti, py, sääntömääräinen
syyskokous to 18.12. klo 18 alkaen
Vaskoinmäen 43. Ilmoittautumiset ja lisätiedot etela-savo@vesaiset.fi tai 0407585180
Piiritoimisto on suljettu joululomien
vuoksi 22.12.2014 - 9.1.2015. Klo 13. Hintaryhmä F: 37,50
ja 38,50. Mukana kuntapäättäjiä ja luottamushenkilöitä. Numerosta saa myös lisätietoja. 23 A 1, 33210 Tampere
03-2226 029
pirkanmaa@keskusta.fi
KYMENLAAKSON PIIRI
Keskikatu 4, 45100 Kouvola
050 5770 838
kymenlaakso@keskusta.fi
KARJALAN PIIRI
Valtakatu 54, 53100 Lappeenranta
040 416 0147, 040 415 8759
karjala@keskusta.fi
ETELÄ-SAVON PIIRI
Porrassalmenk. Paikalla myös Keskustan ke-ehdokkaat Marisanna Jarva, Tuomas Kettunen ja Timo Korhonen. (sis. klo 9.30 alkaen. Kaikille hyvää ja rauhallista joulua
ja menestystä vuodelle 2015!
ETELÄ-SAVO
Joroisten seutu, py, sääntömääräinen
syyskokous to 18.12. uudella ajalla klo
14-15, helmik. Hinta
60 ?/hlö meno-paluu. Ohjelmassa ruokailu, elävää tanssimusiikkia, ohjelmaa ja eduskuntavaaliehdokkaita paikalla. Varaukset kuljetukseen
varsinais-suomi@keskusta.fi tai Leenalle 050 5648747.
Hiihtoloma Lapissa 13.-21.2.2015 hotelli Laanihovi, ?lapintäysihoito?, tilausajo Salosta, ryhmäalennus rinnelipuista ja ?välineistä, jääcurling turnaus, laturetket yms. Mukana ke Ari Torniainen.
ETELÄ-KARJALA
Keskustanuorten Etelä-Karjalan piiri kutsuu koolle to 18.12. klo 19 Sulo Eskelisellä, Rantatie 64 A, Koli. Ilmoittautua voit piirin nettisivuilta
www.keskustanuoret.fi/piirit/kainuu
tai puhelimella numeroon 040-828
9147 / Jelena Mankinen, toiminnanjohtaja. 0400-802523.
KARJALA
Savitaipale, kj, syyskokous Kunnantalolla ke 17.12. Kirkkotie 5,
14700 Hauho. alkaen klo 18 Tuluskuja 6 b 1, Vantaanlaaksossa. klo 16 alkaen Juha-Pekka Rusasen kotona, Papintie 1 D 3.
Tervetuloa tapaamaan Keskustan
ke-ehdokkaita Multialle Joulutori-tapahtumaan pe 19.12 klo 16-20 kynttiläpaja Kalevantulen pihapiiriin.
Keuruu, kj: sääntömääräinen syyskokous pe 19.12. ke-ehdokkaat Mauri Ikonen, Anna Sirkiä, Jani Kurvinen ja
Heikki Mäkinen.
Vahto, Vesaisten syyskokous ma
29.12. Viim. 13, Kohmon saunakabinetissa. Voit varata matkasi suoraan piiristä Jaanalta
0440-817373/ jaana.kvist@keskusta.fi.
KAINUU
Keskustanuorten Kainuun piiri ry,
pikkujoulut 20.-21.12. Joulupukki vierailee.
Peräseinäjoki. Varaa samalla matkatoimiston järjestämä linja-autokuljetus. Mukana ke-ehdokkaat Viktoria Kulmala Kustavista ja Tanja Raisto-Elo Laitilasta.
Nousiainen, la 20.12 Nousiaisten Keskusta tarjoaa jouluglögiä Nousiaisten
S-Marketilla kello 11-13.
Pöytyä, Perinteinen jouluglögitilaisuus Yläneellä la 20.12. 0504076883, kaisa.heikkila@keskustanuoret.fi
POHJOIS-KARJALA
Koli, paikallisosaston vuosi- ja syyskokous to 18.12. lyhytkurssi ja toukok.
turneereissu Savoon.
Piiri, Sotetoimikunnan vuoden viimeinen palaveri ke 17.12. klo 9-12
Osuuspankin kerhohuone ( Haverintie
6 A). 9 A 5. 12 B 16, 40100 JKL
050 5735 353, 045 3274 845
keski-suomi@keskusta.fi
ETELÄ-POHJANMAAN PIIRI
Keskuskatu 11, 60100 Seinäjoki
06-2233 300
etela-pohjanmaa@keskusta.fi
KESKI-POHJANMAAN PIIRI
Isokatu 2, 67100 Kokkola
06-8312 373
Keski-pohjanmaa@keskusta.fi
POHJOIS-POHJANMAAN PIIRI
Koulukatu 31 A 2, 90100 Oulu
040 515 6800
pohjois-pohjanmaa@keskusta.fi
KAINUUN PIIRI
ETELÄ-POHJANMAA
Peräseinäjoki. Suominen 040 834 0803 tai aulis.suominen@vesaiset.fi
ETELÄ-HÄME
Piiritoimisto tervetuloa jouluglögille
ke 17.12. M. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään nimenmuutos. Linja-auton reitti kulkee 6-tietä pitkin.
matkakeskukselta 9:05. Bussi kulkee Mikkelin kautta. 8.2.2015. Keskustan Kihniänkylän py:n syyskokous pe 19.12. Ohjelmassa:
puuro- ja kahvitarjoilu, laulamme joululauluja ja eduskunnan terveiset tuo
ke Esko Kiviranta, mukana myös keehdokas Mauri Ikonen.
Vehmaa, Keskustan py:n syyskokous ke 17.12. Liput myynnissä kunnallisjärjestöissä ja piiritoimistossa.
Keskustan puoluetoimisto
Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki
010 2897 000 (klo 9-15)
HELSINGIN PIIRI
Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki
0400 909 013
helsinki@keskusta.fi
PÄIJÄT-HÄME
UUDENMAAN PIIRI
Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki
045 8546 406
ari.maskonen@keskusta.fi
Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. Suominen
Jääkiekko vapaalippuja to 15.1. Paluu illalla. Hinta 95 euroa/hlö
sisältää edestakaisen matkan ja lipun
yläkatsomossa. Pääsylipun h. klo 18 Katin luona, Niementie 110. Varaukset suoraan
matkatoimistosta (03) 45 800 tai keskustaristeily@ikaalistenmatkatoimisto.
fi. Paluu illalla. Hinta 95
euroa/hlö sisältää edestakaisen matkan ja lipun yläkatsomossa. 6.1.2015. Johtokunta klo 18.30.
Glögitarjoilu ja avoimet ovet piiritoimistolla pe 19.12. 16, 13130 Hämeenlinna
010 3270 499
etela-hame@keskusta.fi
PÄIJÄT-HÄMEEN PIIRI
Hämeenk. Paljakassa. Rauhallista joulunaikaa ja valoisaa tulevaa vuotta kaikille! Toivottaa
Sotkamon kj.
Larin Kyöstin k.
Vantaa, Keskustan keski-Vantaan /
Aviapoliksen po;n sääntömääräinen
syyskokous to 18.12. 0400 930 483
ja naisten, nuorten ja Vesaisten toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. Puurojuhla Raatihuoneentorilla la 20.12.
klo 11 alkaen. Loistava ohjelma ja erinomai-
SATAKUNNAN PIIRI
Piiritoimisto tervetuloa jouluglögille ke 17.12. Tammikuussa aloitamme 9.1. krs., 15110 Lahti
03-7825 017
paijat-hame@keskusta.fi
PIRKANMAAN PIIRI
Näsilinnank. Tarjoilua la 20.12. klo 9. Muistathan toimittaa piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi kati.
kiljunen@keskusta.fi
KYMENLAAKSO
Hamina, tervetuloa jouluglögille Tuomaan markkinoille 22.12 klo 9-11. klo 17 Kyllikki ja Hannu Vainikalla, Haapalantie 34 Lappeenranta
(Lavola). Hallitus kokoontuu klo 17.
Piiritoimiston perinteinen joulupuuro tarjolla pe 19.12. Klo 18 Tyks:n
Sapan liikelaitoksen tiloissa T -sairaala, treffit Infon lasikopin edessä klo.
17.45. sekä Hintaryhmä C: 73,50?.
Suuren kysynnän vuoksi sitovat ilmoittautumiset 7.1.2015 mennessä
Liisa Saarelle p. klo 12 . 16.
Piiritoimisto on suljettu 22.12.2014
. klo 18 Kulttuuritalo Kimaran kokoustilassa. klo. klo 18.30 kunnantalon kahviossa. Käynti alaoven kautta. Paikalla mm. Lähtö Mikkelin
Itäpuisto 9, 28100 Pori
050 4057 742, 050 4057 743
satakunta@keskusta.fi
POHJOIS-SAVO
Keskustan eduskuntavaaliristeily 7. Varmistaaksesi haluamasi hyttiluokan, varaa matkasi mahdollisimman aikaisin. 12 A 4, 96100 Rovaniemi
016-313241
lappi@keskusta.fi
PERÄPOHJOLAN PIIRI
Valtakatu 25, 94100 Kemi
016-256 031, 040 8379 867
perapohjola@keskusta.fi
CENTERNS
SVENSKSPRÅKIGA DISTRIKT
Apollogatan 11 A, 00100 Helsingfors
050 4360 411
mia.peussa@keskusta.fi. klo 19
Anne ja Antti Riihimäellä. Hyvää Joulua ja Onnellista
Uutta Vuotta.
Kauppakatu 26, 87100 Kajaani
08-6121 146, 08-6121 144
kainuu@keskusta.fi
LAPIN PIIRI
Kansank. Myös päivälliset ja
lounaat voi varata etukäteen edullisempaan ennakkohintaan. Ilm. Rauhallista joulunaikaa ja valoisaa tulevaa vuotta kaikille! Puurojuhlan tarjoaa Keskustan Kajaanin kj ry
Sotkamo, Keskusta joulumielellä. Lähdemme risteilylle bussilla, jonka lähtöpaikka on Iisalmi ja matkareitti kulkee 5- tietä pitkin.
Bussimatkan hinta on 60?/ henkilö
edestakaisin. mennessä A. Toinen käsittely. klo. Hanna Mäkäräinen ja
Sapan jk: n vpj Riitta Karjalainen. Tilaisuus on avoin kaikille ilm. Kokouksessa käsitellään osastojen lakkauttamista. klo 18 Joroisten kunnanvirastolla, valtuustosalissa
(Mutalantie 2).
Keskustajärjestöt tarjoavat Jouluglögit piiritoimistolla pe 19.12. klo 18 kunnantalolla.
Tapavainola, py.n syyskokous ma
29.12. ja lisätiedot ita-savo@vesaiset.fi tai 0407585180
KESKI-SUOMI
Keskustanuorten Lapinlahden
osasto, syyskokous to 18.12. Keilahallilla klo 13-14. Ilmoittautuminen 18.12. klo 14-18 Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1, 2 krs.
SATAKUNTA
Tärkeää. Lähtö Kerimäeltä klo 7.00.
Bussi kulkee Mikkelin kautta. klo 18:30 kunnanvirastossa. mennessä Ikaalisten Matkatoimistosta, 03-45800 tai
keskustaristeily@ikaalistenmatkatoimisto.fi. Järjestämme risteilylle bussikuljetuksen. 19, Jorma Laaksosen luona.
MSL luento A. keilaaminen ennen
joululomaa 19.12. Olemme varanneet liput lauantaiksi 14.11.2015 klo
19 esitykseen. 18.00. Suominen
Loimaa, Vesaisten syyskokous ti
30.12. Keskustanaisten pikkujoulu 17.12. klo 16 piiritoimistolle (Valtakatu 54, Lappeenranta) Nuoren Keskustan Liiton Imatran,
Savilahden, Anola-Parjalan, Joutsenon, Joutsenon rajakylien, Lappeenrannan, Nuijamaan, Huttulan, Luumäen, Heikkilän, Parikkalan, Saaren,
Rautjärven, Simpeleen, Pohjalankilan,
Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren osastot sekä Imatran Keskustanuorten, Ylämaan Keskustanuorten ja
Lemin Keskustanuorten osastot. Tervetuloa!
Kajaani, Keskusta joulumielellä. Näytös alkaa klo 13. Johtokunta kokoontuu 18.30.
Keskustan eduskuntavaaliristeily
7.-8.2. Ilm.
osallistumisesta Auno Mäkinen, p.
044-9063710.
Lohja, Pohjoislohjan py:n syyskokous
to 18.12 klo 18 Tapio Ikävalkolla, Veijolantie 265.
Porvoo, ke-ehdokas Outi Lankian jouluglögit 21.12. Mukana eduskuntavaaliehdokkaita.
Kymenlaakson KN, Lähde kanssamme nauttimaan ikimuistoinen musikaali-elämys Suomen Kansallisoopperaan. Mika ja Aulis
jakavat lippuja klo 17.20 . Pikkujoulut alkavat klo 17 lauantaina ja
jatkuvat seuraavaan päivään! Tilaisuus on avoin kaikille ilmoittautuneille. 33, 50100 Mikkeli
050 347 3556
ulla-riitta.juuti@keskusta.fi
ITÄ-SAVON PIIRI
Tottinkatu 15, 57130 Savonlinna
050 347 3556
ulla-riitta.juuti@keskusta.fi
POHJOIS-KARJALAN PIIRI
Siltakatu 22, 80100 Joensuu
013-122 982
pohjois-karjala@keskusta.fi
POHJOIS-SAVON PIIRI
Suokatu 31, 70110 Kuopio
017-3699 600
pohjois-savo@keskusta.fi
YLÄ-SAVON PIIRI
Riistakatu 15, 74100 Iisalmi
017-817 214
ylasavo@keskusta.fi
KESKI-SUOMEN PIIRI
Cygnaeuksenk. Tarjolla puuroa
ja glögiä.
Ke Aila Paloniemen joulukahvit la
20.12. Maailmaa valloittanut musikaali Oopperan kummitus nyt vihdoin myös Suomessa. Lippu varaukset 9.1. jäsenalennuksen). mennessä Vesaiset
040 834 0803 tai aulis.suominen@vesaiset.fi
Risteily, Muistathan tehdä paikkavarauksesi puolueen eduskuntavaaliristeilylle Tallinkin Baltic Queenille la-su
7.-8.2. Varaukset 7.1. Kahvit klo
18.15 alkaen.
Etelä-Savon Vesaiset osallistuu Apassionata-hevosshowhun
7.2.2015
Kaukovainion keskustaseuran sääntömääräinen syyskokous ke
17.12. Johtokunta klo 19. . Esillä
lisäksi jäse nmaksukäytännön muuttaminen.
Keskeisenä vaaliteemana Hannu Hoskosella on koko Suomen pitäminen asuttuna keskittämisen sijaan. Bussi kulkee
reittiä Oulu-Ylivieska-Helsinki. Ympäristöministeriö pitää panna kuriin. Rauhallista joulua!
Linja-auto risteilylle 7.-8.2.2015.
Piiri järjestää yhteiskyydin puolueen
eduskuntavaaliristeilylle. Kestilän py:n sääntömääräinen syyskokous pe 19.12. 20
Keskustassa tapahtuu
Vaasa, py:n syyskokous ma 22.12.
klo 18 Hallintotalon alakerrassa, Vaasanpuistikko 10. Esimerkiksi takavuosina säädettyä jätevesiasetusta
hän pitää suoranaisena hyökkäyksenä maaseudun ihmisten kimppuun.
. Maaseudulla ovat biotalouden ja kaivosteollisuuden raaka-aineet.
Mittavan byrokratian purkutalkoisiin
Hoskonen suhtautuu myönteisesti. Valtuustoryhmän kokous
18.12. 0408379867 ja
perapohjola@keskusta.fi. Mutta niitä
ei saa entisen perustuslakivaliokunnan jäsenen mukaan tehdä viemällä kunnilta perustuslain suojaama oikeus päättää omista asioistaan.
Hoskonen puolustaa kuntia toteamalla
muun muassa sen, että niissä on valtava
määrä paikallista osaamista.
. klo 18.30, os. Kahvit
klo 18. Oravantie 1,
93600 Kuusamo. Kaikki kasvuneväät ovat maaseutukeskuksissa. klo 17 alkaen Tervolan
Nuorisoseuran talolla. Ajatuksena on keskittää vaalityö omaan maakuntaan eli Pohjois-Karjalan puolelle, mutta ei Hoskonen pohjois-
savolaisiakaan äänestäjiä unohda.
. Hän ei
usko, että nyt esillä oleva sote-ratkaisu vähentäisi byrokratiaa.
Toki sosiaali- ja terveydenhuolto kaipaa
Hoskosen mukaan uudistuksia. Lisäksi esillä jäsenmaksukäytännön muuttaminen. Vaalikampanja tulee olemaan lyhyt ja
kiivas, On kuukauden kiivas rykäisy, Hoskonen tiivistää.
Päivän politiikan osalta Hoskonen toteaa olevansa hyvin surullinen nykyhallituksen menosta.
. Maan talous on vapaassa pudotuksessa.
Etenkin maaseudun kohtalo tuntuu pahalta. Nyt keskitetään, kun pitäisi hajauttaa,
ehdokas jyrähtää ja kyselee sen perään,
missä ovat keskustalaiset hajauttajat.
. Aiheina lisäksi luottamushenkilövalinnat
k untaan ja seurakuntaan sekä eduskuntavaaliasiat.
Taivalkoski. klo 19 Siikalatvan kunnan Kestilän toimistolla.
Lisäksi käsitellään jäsenmaksukäytännön muutos.
Taivalkoski. Jäsenmaksusuosituksen maksutili 513100-4573.
SOILI RIEPULA
ILOMANTSI
KAIKEN TOIMINNAN keskittäminen on muutettava koko Suomea huomioivaksi politiikaksi.
Näin ytimekkäästi kiteyttää oman keskeisen vaaliteemansa ilomantsilainen eduskuntavaaliehdokas metsätalousinsinööri Hannu Hoskonen. klo 14 Otava.
Siikalatva. On minun sydämellä joka aamu ja ilta
maaseudun tila, ehdokas kuvailee.
SOTE-UUDISTUSTA Hoskonen pitää kuntien
kannalta huonona asiana, koska se vie palvelut, päätösvallan ja rahat pois.
Puheet siitä, että solidaarisuutta ja hyvätahtoisuutta riittää, kun päätösvalta lähtee, Hoskonen pitää höpöpuheena. Kuusamon Kirkonkylän py:n sääntömääräinen syyskokous to 18.12. klo 18.30
kunnantalolla valtuustosalissa. Se oli suuri vääryys. klo 11-13 Oulun Rotuaarilla:
Riikka Moi! - valoa jouluun! Kirkkokatu, Oulu.< br>
Ke-ehdokas Hannu Takkulan tukiryhmän kokous ke 7.1.2015 klo 18
Oulussa, Keskustan piiritoimistolla,
Koulukatu 31 A 2.
Kuusamo. Johtokunta ja valtuustoryhmä kokoontuu klo 17.30. Jokaisella on oikeus asua kotiseudullaan ja keskustan tehtävä on puolustaa sitä,
täydellä teholla ja hyvillä mielin, vaalikampanjaan lähtevä Hoskonen linjaa.
Hoskonen laskee, että keskustalla on
mahdollisuus saada Savo-Karjalan vaalipiiristä yksi lisäpaikka nykyiseen verrattuna.. Mukana ke-ehdokkaat Hanna-Leena Mattila, Riikka
Moilanen, Matias Ojalehto, Eeva-Maria
Parkkinen ja Tapani Tölli.
PERÄPOHJOLA
Tornio: Tupailta Osmo ja Ritva Huhdalla 18.12 klo 18, Paakkolantie 1645,
Arpela. Hän on huolissaan siitä, että ympäristöhallinto kyykyttää
koko maaseutua.
. klo 19. Tarkemmat tiedot ilmoittautumisen yhteydessä. Eivät keskuskunnat ajattele reuna-alueiden asioita.
. Olisi pitänyt olla selkärankaa, että tähän ei lähdetä.
Hoskosen mukaan keskusta teki silloin
väärän ratkaisun. Sillä on ylimaallinen valta.
. Vuosina 2003-2011
kansanedustajana toiminut Hoskonen pyrkii takaisin eduskuntaan.
Kohta on kulunut neljä vuotta siitä, kun
viime vaaleissa jäi kansanedustajan paikka
saavuttamatta.
Mutta Hoskonen ei ole levännyt laakereilla, vaan hän on kiertänyt eri puolilla kenttää tavaten äänestäjiä ja hoitaen luottamustehtäviä.
Hän toimii muun muassa Ilomantsin
kunnanvaltuuston puheenjohtajana, maakuntaliiton valtuutettuna ja hallituksen jäsenenä sekä Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan valtuutettuna.
VAALITEEMAT ovat valmiina ja vaaliorganisaatiokin. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous kunnantalolla pe 19.12. Keskustan valtuustoryhmän kokous to 18.12. Kuva: Soili Riepula
Maaseutu
sydämen asiana
Pudasjärvi. Eihän kunnallinen itsehallinto ole uhka vaan mahdollisuus, kotikunta-maakunta
-mallin kannalle asettuva Hoskonen muistuttaa.
HOSKONEN toteaa, että juhlapuheissa puhutaan myös siitä, että biotalous ja kaivannaiset ovat tulevaisuutta. Valtio on vetäytynyt vastuusta.
Keskusta on Hoskosen mukaan ollut
maaseudun puolustaja. klo 19.30 piiritoimistolla, Koulukatu 31 A 2. Aikataulut reiteistä myöhemmin tällä palstalla.
POHJOIS-POHJANMAA
Piiritoimisto on suljettu 20.12.?6.1.
välisen ajan. Esillä sääntömääräiset asiat.
Vesaisten E-P:n piiri tekee 24.1.2015
virkistys- ja kulttuuriretken Vaasaan.
Tropiclandiassa kylpylä ja pizzabuffet,
kaupunginteatterissa Taikatalvi?näytelmä klo 18. Käsitellään lisäksi jäsenmaksu-uudistus sekä Haukiniemen
paikallisosaston yhdistäminen KK:n
paikallisyhdistykseen. Bussi lähtee puolilta päivin reittiä Lapua - Sjoki - Ilmajoki - Laihia - Vaasa. Tyrnävän py:n sääntömääräinen syyskokous ke 17.12. Paikalla kansanedustajaehdokas Ulla Parviainen.
Oulu. Keskittämiseen
tähtäävä politiikka ei ole keskustan politiikkaa, Hoskonen tähdentää.
. Hinta
meno-palu u 60?/hlö. On muistettava köyhän asia muuallakin
kuin juhlapuheissa.
. Mukana varakansanedustaja
ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Katri Kulmuni.
Tervola, kj:n sääntömääräinen syyskokous 19.12. Tarkemmat tiedot ja sitovat ilmoittautumiset 18.12. Varaa paikkasi linja-autoon pohjois-pohjanmaa@keskusta.fi tai 0405156800.
Riikka, Moi! Tule tapaamaan ke-ehdokas Riikka Moilasta maakuntaan:
la 20.12. Hän pitää hulluutena, että jätevesiasetuksen kautta käytiin maaseudun ihmisten kimppuun samaan aikaan,
kun Itämereen lasketaan jätteitä surutta.
LUONNONSUOJELUASIAT ovatkin toinen
Hoskosen vaaliteemoista. mennessä
Jaanalle 040-172 5005 tai Anne-Marialle 0500-927 123.
Merja Rintamäen järjestämät yhteiskuljetukset (molemmat linja-autot) Keskustan vaaliristeilylle 7.-8.2.15
ovat täynnä. klo 10 Hotelli Herkossa.
Tyrnävä. Kokouksen jälkeen kahvi- ja glögitarjoilu.
Piiritoimisto on auki sopimuksen
mukaan: Kai Puro puh
L A AJA N
KESTOTI
E TU!
menmaan i
Tilaa Suo
s
aus lahjak
l
i
t
s
i
a
k
i
a
määrä
60 . Poliittisten päätösten taustoja. Keskustan linjauksia ja kentän ääntä.
KYLLÄ KIITOS!
Tilaan Suomenmaan kestotilauksena.
TILAA JO TÄNÄÄN!
Laskutusjaksokseni valitsen:
Sähköpostilla:
tilaajapalvelu@suomenmaa.fi
KYLLÄ KIITOS!
Olen kestotilaaja ja tilaan Suomenmaan
määräaikaisena lahjatilauksena 6 kk / 60 ?.
Verkossa: www.suomenmaa.fi
Puhelimella: (08) 537 0370
12 kk = 147 ?/erä
6 kk = 75,50 ?/erä
POSTIMAKSU
MAKSETTU
Lehden saajan nimi
Lähiosoite
Postiosoite
Puhelin
Uusille kestotilaajille:
Sääasema (arvo 19,90 ?)
Sähköpostiosoite
Suomenmaa
Lehden maksajan nimi
Tunnus
5004795
00003 Vastauslähetys
Lähiosoite
Kuukauden lehdet kaupan päälle!
Postiosoite
Mahdollisuus voittaa 500 euron
arvoinen kylpyläviikonloppu. Arvotaan 31.12.
Puhelin
Sähköpostiosoite. / 6 k
k
Keskustalaisten äänen kantaja
Tavallisten ihmisten tarinoita
22
17.12.2014
TIETOTESTI
Mihin EU-parlamentti muuttaa
Belgian Brysselistä joka kuukausi
viikoksi. Mukula
1
7 9
7
2
1 3
6
8 5
6
9
7 1
9 3 7 1 8 6 5
7 1
3
5
9 2
9
6 8
7 2
7
8
9
4
6 4 7
1
1
7
2 9 1
5
7
8
3
2
3
4
6
9
5 3 2
2
5
9 8 7
6
4
1
4
1 5
7
3 2
2
3
5
1
6
9
8
2
8
4
2 5
8
2
9
7
7
8. Romanov-suku hallitsi Venäjää 1613-1917.
Kuinka moni tuon ajanjakson hallitsijoista
oli nainen?
tainen hirvi. Mikä kolmen osan elokuvaklassikko. Aku Ankka . Mihin EU-parlamentti muuttaa Belgian
Brysselistä joka kuukausi viikoksi?
2. Minkä lajin talvimaailmanmestaruudesta on kyse?
3. B. Sen vaakunassa on sinisellä pohjalla kul-
4. Bush, 61, jo aloittanut kampanjan republikaanisen puolueen presidenttiehdokkaaksi 2018 vaaleihin. Niit-
alkaen 16 jääkiekon Suomen mestaruutta?
Viimeisin mestaruus tuli kaudella 1984-85.
Viivi & Wagner . Mikä Suomen maakunta?
la tavattava kissaeläin. Sen nykyinen levinneisyys ulottuu Meksikosta pohjoiseen Argentiinaan.
9. Jään puutteen takia viime vuonna MM:stä kisattiin Pieksämäellä. Bushille?
5. Yhdysvalloissa spekuloidaan taas, onko Floridan entinen kuvernööri John Ellis
?Jeb. Onko Jeb Bush sukua
maan entisille presidenteille George H.W.
Bushille ja George W. Virtanen . Kun spagetissa tai pizzassa on ?frutti di
Sudoku
9
ten ensi-illat olivat 1972, 1974 ja 1990.
7
6 1
2
3. Mikä on suurin läntisellä pallonpuoliskol-
6. Mikä seura on voittanut vuodesta 1936
7. 27:nnet MM-kisat järjestetään suunnitelmien mukaan Multialla ensi maaliskuussa ?
jos kaikki menee hyvin. Kuva: Jari Laukkanen
1. Minkä niminen on maailman pisin, Karibian mereltä alkava ja Kap Horniin päättyvä 7500 kilometrin mittainen vuorijono?
mare?, niin mitä ne ovat?
10. Masi
Kananmunia pitäisi syödä ken-
la noin 1996.
NYT ON sitten keksitty kaneli. Kala on
erittäin terveellistä, paitsi että ei ole.
Silakassa onkin myrkkyjä, dioksiinia muistaakseni. 16:27
SANANPARSI
Ei se reki tiällä pysy mitä yhrest
aisast veretää.
Nurmijärvi
KANSA KASKUAA
Mikä on nukkumatin
sähköpostiosoite?
. zzz.krooh.pyyh@unetti.fi
Ratkaisut
9
5
8
1
6
3
7
4
2
3
6
1
4
7
2
9
5
8
2
4
7
8
9
5
6
3
1
4
7
6
9
8
1
3
2
5
8
3
9
5
2
6
4
1
7
1
2
5
7
3
4
8
9
6
5
9
4
6
1
7
2
8
3
6
1
2
3
4
8
5
7
9
7
8
3
2
5
9
1
6
4
5
6
3
8
2
7
1
9
4
4
7
8
5
9
1
3
6
2
1
9
2
4
3
6
5
8
7
8
4
9
6
7
3
2
1
5
Ulkoasu: Mikko Eronen
2
8
1
7
5
4
6
9
3
044 7370 314
9
4
6
3
2
1
7
8
5
Kuvatoimitus
Maria Seppälä
3
5
7
9
6
8
2
1
4
7
5
6
2
1
4
9
3
8
3
2
1
9
8
5
7
4
6
2
1
5
3
6
8
4
7
9
6
3
4
7
5
9
8
2
1
9
8
7
1
4
2
6
5
3
Toimitussihteeri
Anja Manninen 044 7370 381
4
1
5
8
7
3
9
6
2
päätoimittaja
Juha Määttä 040 7359 612
8
6
3
2
9
5
4
7
1
Uutispäällikkö 044 7370 320
Katariina Lankinen
7
2
9
1
4
6
3
5
8
uutiset@suomenmaa.fi
etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi
mielipiteet@suomenmaa.fi
Helsingin toimitus
Postios. Ole siinä sitten.
Voi on terveellistä ja tappavaa noin viikon
vaihteluvälein. joulukuuta
2014.
Tänään Raakel, ortodoksisen
kalenterin mukaan Taneli.
Aurinko laskee Helsingissä
15.12, Oulussa 14.03 ja nousee
huomenna Helsingissä 9.21,
Oulussa 10.26.
PÄIVÄN SANA
Saakoon Jumala, joka yksin on
viisas, Jeesuksen Kristuksen
kautta ikuisen ylistyksen!
Aamen.
Room. Sehän tuhoaa
maksan. Sellainen pieni lievennys kuitenkin, että
haittaa siitä on vasta kun syö sata kiloa viikossa.
Helpostihan se menee, hyvää kalaa.
Kalarasvaa myydään kapseleina, mutta Kekkosen mahtikäskyllä kirjoloheksi ylennettyä sateenkaarirauskua ei oikein saisi syödä, kun siinä
voi olla penisilliiniä, jota taas lääkäri määrää ottamaan.
Pähkinöitä pitäisi syödä ja suklaatakin vähän.
On flavonoideja tai jotain. Jos juot viiniä tai konjakkia, kuolet. Vyön pituus kertoo suoraan eliniänodotteen, paitsi että minun olisi pitänyt kuol-
EI TAIDA toteutua haave siitä, että saisi terveenä kuolla. Jos istut,
kuolet. Apollonkatu 11 a,
00100 Helsinki
Vuoropäällikkö
044 7370 263
Tuottaja:
Pirjo Kontio
044 7370 262
Toimittajat:
Henna Lammi
044 7370 267
Pentti Manninen 040 5709 400
Timo Mikkilä
044 7370 265
Samuli Nissilä
044 7370 261
Pauliina Pohjala 050 5450 915
6
3
4
5
8
7
1
2
9
Oulun toimitus
Postios: PL 52, 90101 Oulu
Käyntios: Lekatie 4, 90150 Oulu
Toimittajat:
Meri Alaranta-Saukko
044 2032 640
Satu Itkonen
044 7370 333
Annukka Kantola
opintovapaalla
Risto Luodonpää 040 8201 781
Samuli Vänttilä 044 7370 244
Pirkko Wilén
044 7370 238
5
7
2
4
1
9
8
3
6
www.suomenmaa.fi
Pääkirjoitustoimittaja
Juha Mauno 044 7370 311
1
9
8
6
3
2
5
4
7
Suomenmaa ilmestyy 3 kertaa
viikossa (ti, ke, pe).
Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2012
Valokuvaaja: Jari Laukkanen
Julkaisija: Suomenmaan
Kustannus Oy
Toimitusjohtaja Sauli Huikuri
ilmoitukset.suomenmaa@
suomenmaa.fi
Markkinointijohtaja
Matti Kontio 044 7370 312
Vastaukset: 1) potkukelkkailu,
2) hän on George H.W. Bushin veli,
3) Ranskan Strasbourgiin,
4) neljä: Katariina I 1725-27,
Anna 1730-40, Elisabet 1741-62,
Katariina II Suuri 1762-96,
5) Ahvenanmaa,
6) meren herkkuja, kalaa,
simpukoita, katkarapuja jne,
7) Kummisetä, 8) jaguaari,
9) Andit, 10) Tampereen Ilves.
Markkinointisihteeri
Johanna Leppäluoto
044 7370 346
Ilmoitusmyynti
Soile Suorsa 044 7370 350
Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15:
(08) 5370 370, Sähköposti:
tilaajapalvelu@suomenmaa.fi
Painopaikka: Joutsen Median
painotalo, Oulu, ISSN 0356-3588. Bushin
poika ja George W. Niin kuin moni tietää, pelkkä lääkärikirjan selailu saa aikaan kuvailtujen sairauksien tuntemuksia. Voi niitä kelvottomia äitejä, jotka ovat leiponeet korvapuusteja ja antaneet niitä lapsilleen kylmän maidon kanssa. Mutta jos syö pähkinäsuklaata, tulee allerginen reaktio ja keskivartalolihavuus. 23
17.12.2014
Kuolisiko kaneliin
nollinen viikossa tai sitten ei yhtään. Etenkään lapsille ei saa antaa kanelia. Mutta kuolet sittenkin, jos et juo viiniä tai konjakkia,
koska ne ovat hyväksi verisuonistolle ja sydämelle, paitsi että tappavat. PL 1070, 00101 Helsinki
Käyntios. Kun lukee leprasta, niin vaistomaisesti hieroo nenäänsä, että onhan se vielä tallella.
Lääkärikirjan sijaan sairauden tunteen ja uhkan saa nykyisin julkisesta sanasta.
Jokaisella on terveyspalsta, joissa ei niinkään
puhuta terveydestä, vaan pelotellaan. Monella rakas sekä maku- että tuoksumuisto lapsuudesta, mutta vastuutonta äidiltä.
Taidan patistella emäntää leipomaan kanelipullaa, onhan se sentään
mukava tapa kuolla, maksa viheltäen, kun
ruokaan näköjään joka tapauksessa kuolee.
Jari Nenonen
Ristikko
Päivät vierivät
KESKIVIIKKONA 17
Afganistanin riippuvuus ulkomaisesta avusta jatkuu vielä
pitkään. 24
17.12.2014
Sotilasoperaatio Afganistanissa päättyy vuoden lopussa. Olemme huolissamme länsimaiden taloudellisesta avusta.
Tämä maa on yhä hyvin heikko.
Tukea tarvitaan vuosikymmenen
kestävän ylimenovaiheen ajan
ennen kuin Afganistan pääsee jaloilleen, sanoo Afganistanin tutkimus- ja arviointiyksikön apulaisjohtaja Mir Ahmad Joyenda.
Afganistanin bruttokansantuote yli nelinkertaistui vuosina
2003?2012, mutta se oli pääosin
ulkomaisten sijoitusten ja avun
ansiota.
YHDYSVALTOJEN johtama sotilasoperaatio Afganistanin silloista Taleban-johtoa vastaan alkoi
2001, ja maasta tuli maailman
suurin kehitysavun saaja 2007,
kertoo Lydia Poolen selvitys.
Raportin mukaan Afganistan sai
kaudella 2002?2012 virallista kehitysapua yhteensä 50,7 miljardia
dollaria (dollari on 0,8 euroa), josta humanitaarisen tuen osuus oli
6,7 miljardia.
Ulkomaisten joukkojen vahvuus nousi Afganistanissa huippuunsa eli 132 000:een vuonna
2011. Suomalaisia Afganistanissa on noin 80. On ryhdyttävä vähentämään riippuvuutta, mutta emme
voi vain marssia ulos. Se on nyt pudonnut
8,7 prosenttiin, kun vuoden 2011
huippuluku oli 11,6 prosenttia.
Kun ulkomainen apukaan ei
kasva, rahoitukseen muodostuu
iso aukko, asiantuntijat varoittavat.
Isaf-joukkojen läsnäolo ja ulko-
maiset rahavirrat siivittivät Afganistanin talouskasvun keskimäärin yhdeksään prosenttiin kymmenen viime vuoden aikana.
Maailmanpankin mukaan kasvu
on nyt hyytynyt 1,5 prosenttiin.
YK:N humanitaarisen avun toimisto arvioi, että Afganistanissa on yhä 1,2 miljoonaa akuutis-
YK:n humanitaarisen avun toimisto arvioi, että Afganistanissa
on yhä 1,2 miljoonaa akuutista aliravitsemuksesta kärsivää lasta.
Kuva: Behrouz Mehri/Lehtikuva/AFP Photo
ta aliravitsemuksesta kärsivää lasta ja kahdeksan miljoonan ihmisen ruuansaanti on epävarmaa.
Heistä 2,2 miljoonaa potee vakavaa ruokapulaa.
Tuki pitää suhteuttaa Afganistanin valtion taloudellisiin suunnitelmiin, vaatii tasa-arvoista yhteiskuntaa ajavan järjestön johtaja Nargis Nehan.
Hänen mukaansa kansainvälinen yhteisö loi valtiolle rinnakkaisia rakenteita, joiden toiminnassa sekoittuivat sotilaalliset ja kehityssuunnitelmat.
Kabulissa toimivan Afghanistan
Analysts Networkin johtaja Thomas Ruttig arvioi, että kansainvälinen yhteisö on viime vuodet keskittynyt valmistelemaan vetäytymistään ja sen esittämistä myönteisessä valossa. Meillä on
poliittinen vastuu lupaustemme
pitämisestä, hän muistuttaa.. Vahvuus on määrä puolittaa vuoden
päästä.
Suomalaisia on Afganistanissa
reilut 80.
. Nato jättää jälkeensä 12 000 hengen joukon. Afgaanien tulevaisuudesta on kannettu vähemmän huolta.
. Sotilasapu ylsi silloin 129
miljardiin dollariin ja kehitysapua annettiin 6,8 miljardia, josta humanitaarisiin tarkoituksiin
768 miljoonaa dollaria.
JOULUKUUN alussa Lontoossa pidettyyn Afganistanin tukijoiden
kokoukseen osallistui 59 valtiota
ja lukuisia järjestöjä. Kuva: Tuomas Kainulainen
Afganistan pelkää että
apu lähtee auttajien mukana
GIULIANO BATTISTON/IPS
KABUL
NATON Isaf-operaation lippu on
laskettu Kabulissa ensi kerran 13
vuoteen.
Sotilasoperaatio Afganistanissa päättyy virallisesti vuoden lopussa, minkä epäillään merkitsevän loppua myös vuolaille rahavirroille ulkomailta.
Nato jättää jälkeensä 12 000
hengen joukon, jonka tehtävänä on kouluttaa ja neuvoa maan
omia turvallisuusjoukkoja. Apua luvattiin jatkaa suunnilleen entisellä
tasolla ainakin vuoden 2017 loppuun.
Kotimaisten tulojen osuus Afganistanin kansantuotteesta on
hyvin pieni