6 4 1 4 8 8 7 3 5 1 3 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 19 / 17.5.2019 / 4,80 € Marianne Heikkilän eläMänlangat kutovat värikästä kangasta istuMajärjestys ei Mennyt Helpolla uusiksi iHMisiä täytyy Herätellä eurovaaleiHin Ajassa Eduskunta Vieraskolumni keskusta köMpii jaloilleen tälläkin kertaa Usko, perhe ja yhteisöt
2 17.5.2019 sisältö 17.5. 2019 Matti Brander ajaa joka arkipäivä yhtä Postin pisimmistä maaseutureiteistä s. 20 Reitti pysyy, jaettava vähenee
27 Omaa ääntä etsimässä Keskusta neuvottelee hallitusohjelmasta ja kirkastaa profiiliaan s. 10 EU voisi laajentua Länsi-Balkanille, Suvi Mäkeläinen linjaa s. 17.5.2019 3 Selvää on, että tarvitsemme nyt aitoa vuoropuhelua kansalaisten kanssa keskustan suunnasta ja identiteetistä. Hannakaisa Heikkinen s. 12 Piirikokouksissa pohdittiin keskustan tulevia menestyksen eväitä s. 39 Piiripomot vaativat keskustan kynnyskysymyksille näkyvyyttä s. 31 Keskusta Politiikka Eurovaalit
Puoluejohdon ei kannata tuoda hyväksyttäväksi sellaista hallitusohjelmaa, josta ne puuttuisivat. Kun kumpikin vaihtoehto kaatui ohjelmakysymyksiin, yritetään SDP:n ja keskustan ”uutta punamultaa”. perustettu 1908 • päätoimittaja juha määttä 4 17.5.2019 K eskustan puoluevaltuuston, puoluehallituksen ja eduskuntaryhmän jäsenten selvä enemmistö kannatti viime viikolla hallitusneuvotteluihin lähtemistä. Keskustan kymmenestä kynnyskysymyksestä voidaan poimia erityisesti neljä, joiden toteuttamisessa riittää varmasti työtä. Nämä ovat oikeita kynnyskysymyksiä. Puolueilla on tapana sanoa ennen vaaleja, että hallitukseen osallistuminen riippuu vaalituloksesta ja ohjelmaneuvotteluista. Kokoomuksen arvio osoittautui vääräksi, kun keskusta vastasi Rinteen vetoomukseen. Kun niissä ei syntynyt sopua, Rinne kääntyi keskustan puoleen. Näin jouduttiin monta kertaa tekemään ”vanhan punamullan” aikoina 1960ja 1970-luvuilla. Miten vaalien suurin häviäjä voi lähteä hallitukseen, kysellään edelleen. Keskusta ei voi tinkiä kynnyskysymyksistään Pääkirjoitus Nämä ovat oikeita kynnyskysymyksiä. Tämä pitää oikeasti paikkansa. Keskusta jätti hallitusoven vain hieman raolleen. Vastuu hallituksen kokoamisesta kuului voittajille. Lopputulema oli monille yllätys. Itsenäisyyden ajan huonoimman vaalituloksen tulkinta oli keskustassa helppoa. Kuitenkin vasta Säätytalolla nähdään, miten tarkasti keskustan vaatimukset lopulta saadaan hallitusohjelmaan. SDP lupaili tunnusteluvaiheessa, että keskustan kynnyskysymykset voitaisiin hyväksyä. Keskusta vaatii, että yrittäjien ja yritysten verotusta ei saa kiristää, että julkinen talous on saatava tasapainoon vaalikauden loppuun mennessä, että sote-uudistus toteutetaan monialaisten maakuntien pohjalta ja että perhevapaauudistus toteutetaan tavalla, joka parantaa perheiden asemaa. Tilanne on keskustan kannalta nyt jopa vielä haastavampi. Hallitustunnustelija Antti Rinne täytti keskustan ensimmäisen ehdon käymällä pitkät ja vakavat keskustelut kokoomuksen kanssa. Keskustan paikka olisi oppositiossa. Antti Rinteen (sd.) hallituksen syntyminen riippuu nyt siitä, hyväksytäänkö keskustan kynnyskysymykset. On hyvin mahdollista, että keskusta joutuu joka tapauksessa äänestämään hallitukseen osallistumisesta. Vaalituloksen perusteella nyt olisi pitänyt muodostaa SDP:n ja kokoomuksen tai SDP:n ja perussuomalaisten varaan nojaava hallitus. Hallituksen synty ei kuitenkaan ole vielä varmaa. Jos keskustan kanssa ei synny sopua, hänen on käännyttävä uudestaan kokoomuksen puoleen. Antti Rinteen vaihtoehdot ovat vähissä. Jos voittajat eivät kykenisi sopimaan, keskusta olisi valmis lähtemään neuvotteluihin kovilla reunaehdoilla. Puoluejohdon ei kannata tuoda hyväksyttäväksi sellaista hallitusohjelmaa, josta ne puuttuisivat. Puolue vaati käytännössä Antti Rinnettä luopumaan keskeisistä vaalilupauksistaan luottaen siihen, että sosiaalidemokraateilla ei olisi muita vaihtoehtoja. Siinä tilanteessa kokoomus tuskin tinkisi vaatimuksistaan. H eik ki Sa uk ko m aa /Le hti ku va. Ulkopuolisen silmin näyttää siltä, että sinipuna kaatui kokoomuksen neuvottelulinjaan
Moision pohdinta perustuu professori Andrés Rodríguez-Posen ajatukseen, että taantuvilla alueilla asuvat ilmaisevat vastarintansa äänestämällä populistisia liikkeitä ja puolueita. Tämä on vastuullisen aikuisen ja päättäjän puhetta, toisin kuin maailmanlopun maalailu ja muiden syyttely. Olivatpa ne sitten todellisia, mielikuvia tai vasta suunnitteilla. Arvottomuus. Jos alueiden ääntä ei nyt kuulla, viesti kerrotaan seuraavalla kerralla niin lujaa, ettei vaihtoehtoja ole. 1970-luvulla pelättiin öljyn loppumista ja maailmanlaajuista energiakriisiä. Moision mukaan mediassa ja asiantuntijoiden puheessa kuihtuvat alueet nähdään usein paikkoina, joilla ei ole tulevaisuutta. Mutta Antti Rinne jätti perussuomalaiset oppositioon. Ja painottaa, että siitäkin selvitään, jos ja kun lämpeneminen jatkuu. Autonomistajat, maatalousyrittäjät, sekaruokavaliosta pitävät ja omakotitalossa asuvat. Näin kävi myös EU-eron kansanäänestyksessä Britanniassa, presidentti Trumpin valinnassa Yhdysvalloissa ja keltaliivien kansanousussa Ranskassa. Näköalattomuus. Taina Kivelä. Siis ihan tavalliset suomalaiset – erityisesti miehet, joiden syytä tuntuu nykyisin olevan kaikki paha maailmassa. Ilmaston lämpeneminen ei ole ensimmäinen ihmiskunnan hyvinvointia kohdannut uhka, vaikka vakava onkin. syytösten kohteena ovat usein juuri harvaan asutuilla alueilla asuvat. 17.5.2019 5 Toimittajalta Alueiden kosto Aluesuunnittelun ja -politiikan professori Sami Moisio analysoi Helsingin Sanomissa (27.4.) vaalien tulosta. Tämä lietsoo populisteja suosivaa protestimielialaa – alueiden taantumisen uhka synnyttää vastarintaa sekä erilaisia eliittejä että urbaaneja ydinalueita kohtaan. Perussuomalaiset saivat vaaleissa vain yhden kansanedustajan vähemmän kuin hallituksen muodostaja SDP. Uutissuomalaisen gallupin mukaan puolet suomalaisista haluaa puolueen hallitukseen. Ajatus antaa paljon miettimisen aihetta keskustalle, jonka menetetyistä kannattajista monet siirtyivät populistisena pidettyjen perussuomalaisten riveihin. Nyt sen roolin ovat ottaneet perussuomalaiset. Heitä keskustan pitäisi puolustaa. Esimerkiksi ilmastonmuutos – suurimmalle osalle meistä se on fakta. Siten nähtäisiin, missä määrin protesti saadaan muutettua päätöksiksi, ja alueiden äänestäjät pääsisivät aidosti arvioimaan vaihtoehtoja. Myös hallituksen muodostamisessa ilmiö – olipa sen taustalla mikä tahansa – pitäisi ottaa huomioon. Mutta siitä, millä tavalla asiaan pitäisi suhtautua, voi olla perustellusti monta mieltä. Hallitusneuvotteluissa mukana olevan keskustan vastuu on nyt entistäkin suurempi. Näitä tuntemuksia herättävät liikkumiseen, ruokaan, metsiin sekä maatalou teen ja muihin maakuntien elinkeinoihin kohdistuvat heikennykset ja uhkat. Lapsia ja nuoria ei kannata pelotella, vaan kertoa heille, että toimet ilmastonmuutoksen hallitsemiseksi ovat käynnissä. Päätöksentekijöiden välinpitämättömyys. Ydinvoimaa taas on pidetty niin vaarallisena, ettei sitä ole haluttu käyttää, vaikka se on ilmaston kannalta erinomaista energiaa. Niissä oli kyse alueiden kostosta, professori Rodríguez-Pose väittää
Niillä istuvat muun muassa Hilkka Kemppi, Joonas Könttä, Pasi Kivisaari, Pekka Aittakumpu, Eeva Kalli ja Jouni Ovaska. Antti Rantakangas, Mika Lintilä ja Anu Vehviläinen löytyvät nyt toiselta riviltä. Uuden järjestyksen taustalla oli RKP:n toive päästä salin oikealta laidalta keskelle. Demarit ja keskusta näyttävät löytäneen lupaavasti yhteisen sävelen. Yksimielistä ratkaisua ei löytynyt lisäajasta huolimatta. Himoittuja eturivin paikkoja keskustalla on kaksi entisen neljän sijaan. Minusta se on juuri se, että molemmista löytyy näkemystä koko Suomen kehittämiseen. Vanhanen ja Leppä An tikain en Kot iah o Nie mi Kos kela Mä enp ää Tyn kkyn en Puis to Ron kain en Leh to Im mo nen Hu hta saa ri Elo ma a Raa tikain en Eero la Sato nen Hak karain en Väh äm äki Niik ko Viro lainen Sark om aa Sav io Mä kelä Tav io Juv one n Jok ine n Orp o Ran tan en Reij one n Juu so Me ri Gra hnLaa son en Kop ra Ran ne Slu nga Pou tsalo Laa kso Wih one n Pur ra Wa llin heim o Sim ula Jun nila Lun dén Kop one n Mä kyn en Pelt okan gas Vall in Turt iain en Pac kalé n Risikko Biaudet Leppä Kan erv a Räsänen Henriksson Vehviläinen Eestilä Essayah Blomqvist Heikkinen Heinonen Zyskowicz Adlercreutz Löfström Savola Östman Kiuru Tolvanen Pelkonen Lepomäki Laiho Tanus Strand Honkonen Laukkanen Kauma Vikman Vartiainen Bergqvist RehnKivi Huttunen Multala Sankelo Mykkänen Talvitie Häkkänen Norrback Ollikainen Ovaska Sirén Rydman Autto Kilpi Koulumies KetoHuovinen Vestman Heikkinen Marttinen Kaunisto Ikonen Sjöblom Vanhanen Hassi Haavisto Rantakangas Järvinen AlankoKahiluoto Lintilä Kalmari Kiviranta Mikkonen Hoskonen Kaikkonen Torniainen Elo Kari Sipilä Pirttilahti Lohi Kurvinen Holopainen Harjanne Forsgrén Saarikko Pylväs Kosonen Kinnunen Mattila Hopsu Holopainen Kvarnström Hyrkkö Kulmuni Kärnä Kalli Aittakumpu Kivisaari Rantanen Malm Lindén Koponen Ohisalo Petelius Harkimo Könttä Kemppi Pitko Werning Viljanen Soinikoski Suomela Virta Tu om ioj a Gu sta fsso n Fil ato v Ar hin mä ki Mu sta jär vi Ko sk ine n Vii tan en Kil jun en Kil jun en Ur pil aine n Pe ko ne n An de rsso n Ha ata ine n Pa ate ro Lin dt ma n Gu ze nin a Kiu ru Oj ala Ni em elä Ko nt ula My lly ko sk i Ta im ela Vä ätä ine n Elo ran ta Ka ri Ky mä läi ne n Mä kis alo Ro pp on en Sa lon en Hä nn ine n Ka llio rin ne Sa rkk ine n Tu pp urai ne n Pii rai ne n As ell Ha rak ka Ma rin Nu rm ine n Se mi Ho nk asa lo Sk inn ari Mä kin en alTa ee Be rg Ka ut to Kiv elä Lo hik os ki Es ke lin en He inä luo ma Sa ram o Yr tti ah o Pääsihteeri Puhemies Notaari Pöytäkirjasihteerit Virkamiesaitio Ministeriaitio KESK 31 PS 39 VIHR 20 SDP 39+1 VAS 16 KD 5 KOK 38 RKP 10 LIIK 1 Hallitusneuvotteluissa nyt mahdolli suus maakuntien uuteen nousuun, kun Vapaa vuori on ainakin hetkeksi katso mossa. Perussuomalaiset kokivat si joittamisensa salin oikeaan laitaan leimaavan puolueen äärioikeistolaiseksi. Viime kaudella eturivistä debatoivat eduskunnan jättäneet konkarit Timo Kalli, Seppo Kääriäinen, Sirkka-Liisa Anttila ja Mauri Pekkarinen. Ajassa Sanottua 6 17.5.2019 Moni nuorempi on kysellyt, mitä yhteistä on vasemmistolla ja keskustalla. Yrjö Rautio Helsingin Sanomissa debatoivat eturivistä. Uudet kansanedustajat aloittavat perinteisesti eduskuntauransa takariveiltä. Paikan heikompi medianäkyvyys hiersi myös puoluetta. Keskustan ryhmästä eturivissä ovat nyt expääministeri Matti Vanhanen ja viime kauden maaja metsätalousministeri Jari Leppä. Tytti Määttä Twitterissä Pauliina Pohjala Eduskunta hyväksyi istuntosalin uuden istuma järjestyksen viime viikon tiistaina äänin 128–37. Eduskunta äänesti lopulta ryhmänjohtajien alkuperäisestä esityksestä, eli Euroopan parlamentin mukaisesta istumajärjestyksestä. Kansanedustajat istuvat nyt samanlaisessa järjestyksessä kuin europarlamentaarikot. PuoluEidEn sijoittamisesta saliin oli määrä päättää jo toissaperjantaina, mutta erimielisyyksien vuoksi asia vedettiin pois täysistunnosta. Eturiviin pääsevät yleensä eniten eduskuntakokemusta kartuttaneet, mikäli sinne haluavat. PuoluEidEn sisäisestä istumajärjestyksestä päättävät eduskuntaryhmät itse. Puhemiehestä katsottuna vasemmalla on vasemmistoliitto, seuraavana SDP, sitten vihreät, keskusta, RKP, kristillisdemokraatit, kokoomus ja perussuomalaiset. Jouni Kemppainen Twitterissä Kun keskusta yrittää keksiä uusien hallitus kumppaneidensa kanssa keinoja hillitä ilmastonmuutosta, perussuomalaiset yrittä vät riistää siltä roolin maaseudun ihmisten elinkeinojen ja elämäntavan puolustajana
Hanna Kosonen Twitterissä Pekka Pohjolainen KesKustan ei kannata pelätä jalkoihin jäämistä hallituksen kakkospuolueen asemassa, opastaa pitkän linjan keskustavaikuttaja Jussi Yli-Lahti. Merkittävä syy siihen on hallituksen ja ay-liikkeen välisen jatkuvan jännityksen poissaolo. Otsikon alle kuuluu omana alaryhmänä myös Eurooppa-politiikka. Muista alaryhmistä kahdella on keskustalainen toimitusministeri puheenjohtajana. Ajassa Sanottua 17.5.2019 7 Tällä hallituspohjalla on erinomainen mahdollisuus vihdoin ylittää kaupunkimaaseutuja identiteettipoliittinen vastakkainasettelu. Tavoitteena pitää olla koko kansan ilmastopolitiikka. Kaikki on saatava mukaan ja pidettävä mukana. Keskustalaisten johtamien työryhmien vetovastuu on eduskuntaryhmän puheenjohtajiston harteilla. Demarit pitävät siitä huolen. Olisiko siis tasaisempi kannatuskehitys politiikan vaikuttavuuden kannalta parempi vaihtoehto, hän pohtii. Ryhmän alaisuuteen kuuluvat myös kulttuuri-, liikuntaja nuoriso asiat. Hän on vaikuttajaviestintään erikoistuneen Miltton Networksin osakas. Punamultahallituksessa nyt nähdyn kaltaista jyrkkää jakolinjaa ei voi syntyä. Keskustan paikkamäärä oli 38. Yli-Lahti huomauttaa, että ollessaan viimeksi hallituksen kakkospuolue Kalevi Sorsan (sd.) IV hallituksessa 1983–1987 keskusta onnistui erinomaisesti. ”Suomi kokoaan suurempi maailmalla” -nimistä ryhmää johtaa Antti Kaikkonen. Ympäristön kannalta on viisas teko pitää yhteiskunta elinvoimaisena. Keskustelun seurauksena vih reiden ryhmään kuulunut Elina Moisio päätti jäädä pois neuvotteluista. Julkisuudessa on kiinnitetty huomiota erityisesti vihreiden ja SDP:n harrastamaan eri alojen lobbarien ja etujärjestöjen edustajien nimeämiseen hallitusneuvotteluihin puolueiden mandaatilla. – SDP oli eduskunnan ylivoimaisesti suurin puolue 57 kansanedustajalla. Ulla Appelsin Ilta-Sanomissa. Keskustavaikuttaja irrottaisi puolueen ”Linnanmäki-ilmiöstä” Keskusta oli kakkospuolueena viimeksi Kalevi Sorsan hallituksessa 1983–1987. Anu Vehviläinen puolestaan on ”Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi” -teeman alla toimivan sote-ryhmän puheenjohtaja. Tästä suuresta, 19 kansanedustajapaikan erosta huolimatta keskusta pystyi – yhdessä RKP:n kanssa – vääntämään tasaisesti demarien kanssa. KesKustalla hallitusneuvotteluihin osallistuvat kaikki kansanedustajat. Risto luodonPää KesKustalla on hallitusneuvotteluissa kolmen työryhmän puheenjohtajuudet. Hanna Kososen kontolle on uskottu ”Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi” -työryhmän vetäminen. – Hallituskauden 2003–2007 kokemus puhuu sen puo lesta, että keskusta voi menestyä punamultahallituksen jäl keisissä vaaleissa. Yli-Lahti muistuttaa, että Paavo Väyrysen ja Seppo Kääriäisen ”tahtopolitiikalla” saatiin maaliin muun muassa keskustan pitkäaikainen tavoite pienten lasten kotihoidon tuesta. Jos ei ole riittävästi töitä eikä valtiolla riittävästi rahaa pitää vähäosaisista huolta, ympäristöasiat harvoin ovat prioriteettilistan kärjessä. Ryhmät on nimetty hallitustunnustelija Antti Rinteen asettamien kysymysten mukaan. Muun muassa keskustan poliittisen osaston päällikkönä toiminut Yli-Lahti huomauttaa, että puolueen ero SDP:n paikkamäärään on vain yhdeksän kansanedustajan verran, kun se esimerkiksi kaudella 1983–1987 oli 19 paikkaa. Keskusta johtaa hallitusneuvotteluissa kolmea työryhmää Su om en m aa n ark isto Ja ak ko M art ika in en Antti Kaikkonen, Hanna Kosonen ja Markus Lohi. – Onko tehokasta vaikuttamista se, että keskusta on joka toisen vaalikauden pääministeripuolueena ja joka toisen kauden opposition penkillä. ”Turvallinen oikeusvaltio Suomi” -ryhmä kokoontuu Markus Lohen johdolla. Neuvotteluissa on yhteensä kahdeksan työryhmää, jotka jakautuvat useisiin alaryhmiin. Jari Lepän johdolla pohditaan ”Elinvoimainen Suomi” -ryhmän alaisia maatalous asioita. KesKustan kannatus on 2000-luvulla muistuttanut Linnanmäen vuoristorataa, Yli-Lahti toteaa. Li Andersson Twitterissä Hallitusneuvottelijapuolueet ovat sitoutuneet 1,5 asteen tavoitteeseen ja jo todella on aikakin irtautua kaupunki– maaseutu-vastakkainasettelusta. Aihepiireihin kuuluvat oikeusvaltion kehittämi nen ja puolustuspolitiikka
Ehdokkaat yrittävätkin herätellä ihmisiä siihen, että eurovaalit ovat pian täällä, vaikka eduskuntavaalit juuri käytiinkin. – EU:stakin on kysytty, mutta se on luontevaa, koska olen ollut paljon eurovaalipaneeleissa. 8 17.5.2019 KesKustan eurovaaliehdokkaat harmittelevat ihmisten vähäistä kiinnostusta eurovaaleihin, jotka pidetään 26. – Ainoastaan puolueen aktiivit ovat kiinnostuneet eurovaaleista. Kätilö Maritta Mynttinen on yrittänyt konkreettisin esimerkein kertoa, miten EU vaikuttaa suomalaisten elämään. Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen kertoo, että hänenkin vaalitilaisuuksissaan on ollut hyvin yleisöä. TeksTi: Pauliina Pohjala kuva: jaakko MarTikainen Mauri Pekkarinen poseerasi vaalimainoksensa edessä huhtikuun puoluevaltuustossa Riihimäellä. europarlamentaariKKo Mirja Vehkaperä on kohdannut vaalitilaisuuksissa paljon ihmisiä, jotka vähät välittävät EU:n päätöksenteosta tai eurovaaleissa äänestämisen merkityksestä. – Jotkut sanovat, etteivät ole ikinä äänestäneet eurovaaleissa, koska eivät tiedä, miten ne koskettavat heitä. Vehkaperän mukaan iso kysymysmerkki on se, lähteekö keskustan järjestöväki aidosti ja innostuneesti tekemään töitä viimeiset kiriviikot. Taustalla ehdokas Pekka Puska.. Susanna Kisner kertoo pyrkivänsä positiiviseen kampanjaan, vaikka eurovaalit eivät kiinnosta ihmisiä kuten pitäisi. – Sloganini ”Suurpeto Brysseliin” herättää kiinnostusta, yrittäjä Jari Karhu kertoo. – Osa suhtautuu suorastaan vihamielisesti ja ilmoittaa, ettei aio äänestää eikä halua olla missään tekemisissä asian kanssa. Eurovaalit Keskustan meppiehdokkaiden kokemusten perusteella moni suomalainen ei tiedä, että tänä keväänä käydään myös eurovaalit. Konkaripoliitikko Mauri Pekkarisen mukaan eurovaalit kiinnostavat ihmisiä ”kohtuullisesti”. reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg kertoo yllättyneensä kansalaisten vähäisestä kiinnostuksesta unionia kohtaan. – Saattaa myös olla, että olen yllättävä uusi ehdokas, jota kohtaan on uteliaisuutta. Meppiehdokkaat ovat huomanneet, että ihmisillä ei ole tietoa riittävästi eurovaaleista tai siitä, että vaalipiirinä on koko maa. toukokuuta. ehdoKKaat eivät koe puolueen kannatuslukemien vaikuttavan kampanjointiin eduskuntavaalien tapaan. – Eurovaalit puhuttavat huomattavasti vähemmän kuin eduskuntavaalit, eduskuntavaaleissakin ehdolla ollut sairaanhoitaja Kisner tietää. – Monet sanovat vilpittömästi, että vaalithan menivät jo, mitä te täällä norkoilette, lakimies Janne Kaisanlahti toteaa. – Se voi antaa liian hyvän kuvan eurovaalien kiinnostavuudesta, Katainen pohtii. Virolaistaustaisen työpäällikön Raul Kajakin kohderyhmään kuuluvat maahanmuuttajat. – Minullekin on Helsingistä tullut viestiä, etten valitettavasti voi äänestää sinua, kun olet Lapissa ehdokkaana, Kaisanlahti naurahtaa. – Mutta etenkään he eivät tiedä EU-vaalien äänestysajasta, Kajak toteaa. europarlamentaariKKo Elsi Katainen on pitänyt esimerkiksi maatalouspolitiikan seminaareja, joihin tulee EU:sta kiinnostuneita ihmisiä. – Monikaan ei ihan ole ymmärtänyt, että tänä keväänä on kahdet vaalit, muusikko Anna Sirkiä kertoo kampanjointikokemuksistaan. KesKustan ehdokkailla on myös hyviä kokemuksia kampanjoinnista. Osassa heistäkin eduskuntavaaliväsymys näkyy, keskustan ehdokkaana oleva politiikan tutkija Annina Ruottu sanoo. – Aivan kuin eurovaalit olisivat irrallaan muusta politiikasta. ”Mitä te täällä norkoilette?” Osa suhtautuu suorastaan vihamielisesti. – Kyllä meillä on hirveä työ saada ihmiset syttymään näistä vaaleista, äänestämään ja nostamaan äänestysprosenttia. Toki muu poliittinen tilanne kiinnostaa ja vie keskustelun EUasioista kotimaan politiikkaan, ympäristöasiantuntija Riku Eskelinen sanoo
Maatalouden ja aluepolitiikan puolustaminen on keino saada Suomen EU:lle maksamia jäsenmaksuja takaisin omaan maahan. Saamme jäsenmaksullemme eniten vastinetta EU:n maatalousja aluetuista. Suomessa on paljon puolueita ja äänestäjien on ehkä vähän vaikea miettiä, millaiselle politiikalle oma ääni menee. Se selkeyttäisi paljonkin, jos hallitusohjelmia esiteltäisiin etukäteen. Peltoniemen mielestä keskusta jää blokkipolitiikassa erikoiseen asemaan. Komissio on esittänyt sekä koheesioettä maatalouspolitiikkaan leikkauksia, joista jälkimmäiset toteutuessaan iskisivät myös Suomeen. Keskusta taas ei ole viime aikoina pärjännyt kummassakaan. Tuleeko keskustasta nyt vaa’ankielipuolue, tutkija pohtii. Suomalaisilla on paljon voitettavaa budjettineuvotteluissa – ja paljon hävittävää. – Se ei välttämättä ole huono asia. hallituksesta tippumisen jälkeen se teki kaksi vuotta oppositiopolitiikkaa. – Vihreät pärjäävät yleensä gallupeissa paremmin kuin vaaleissa. Blokkipolitiikan paluusta onkin puhuttu. se, että Suomen jäsenmaksua ollaan valmiita nostamaan hieman, on realistinen ja järkevä linjaus. Peltoniemi toteaa perussuomalaisten hyötyneen viime vaalikaudesta poikkeuksellisen paljon, mikä näkyy nyt kannatuspiikkinä. Tällaiset linjaukset eivät ole loppuun asti harkittuja. Silmiä ei voi ummistaa leikkausten vakavilta vaikutuksista maakunnissamme. Se sai siis maksimaalisen hyödyn. 2. Tutkija: Perussuomalaiset hyötyi suuresti viime kaudesta 1. – Se on toisaalta oikealla ja toisaalta vasemmalla, se voi tehdä kaikkien kanssa yhteistyötä. SDP on toisella ja kokoomus kolmannella sijalla. Jos neuvotteluihin mennään tinkimättä ollenkaan omasta maksuosuudesta, voidaan olla varmoja, että maaseudun kehittämiseen ei heru tippaakaan lisää. – Perussuomalaiset lähti hallituspuolueeksi ja sai paljon näkyvyyttä. 3. 4.. Tuilla on varmistettu se, että koko Suomessa voidaan tuottaa puhdasta lähiruokaa haastavista ilmasto-oloista huolimatta ja että maakuntiimme Itäja Pohjois-Suomea myöten syntyy työpaikkoja ja kasvua keskittymistrendeistä huolimatta. Elsi Katainen Euroopan parlamentin jäsen Puolueilla on eroja tärkeissä EU-kysymyksissä Ajassa PaUlIIna POhJala Ylen tuore kannatusmittaus, jossa perussuomalaiset on suurin ja keskusta jakaa neljännen sijan vihreiden kanssa, ei yllätä suuresti helsingin yliopiston politiikan tutkijaa Johanna Peltoniemeä. – Koko Euroopassa kansallisnationalistiset liikkeet ovat nousussa nyt eurovaalien alla. Suuren nettomaksajan Ison-Britannian tehdessä EU-eroa on muiden jäsenmaiden löydettävä ratkaisu noin 12 miljardin euron vuotuiseen budjettiaukkoon. Viime kaudella Suomessa oli porvarihallitus, mutta nyt muodostumassa oleva hallitus on kallellaan vasemmalle. Keskusta ja muut hallitusneuvotteluja käyvät puolueet ovat valmiita kasvattamaan seuraavaa EU-maiden yhteisbudjettia maltillisesti, kun taas perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit leikkaisivat budjetista. Syksyllä Suomen puheenjohtajuuskauden käynnistyessä EU-maat jatkavat neuvotteluja yhteisestä rahan käytöstä vuosille 2021–2027. 17.5.2019 9 Täällä Bryssel Kysymys EU:n budjetista jakaa suomalaisia puolueita. Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mukaan varsinkin EU:n koheesioeli aluetuista tulisi leikata. Perussuomalaisten ja kristillisten vaatimukset EU-budjetin leikkauksesta ovat mielestäni vastuuttomia. On erikoista, jos jokin puolue ei halua näitä rahoja yrittäjien, korkeakoulujen ja kansalaisten hyväksi. Tämä trendi on ollut paljon esillä, ja se on siten osin itseään ruokkiva ilmiö. Juha Sipilän (kesk.) ”perusporvarihallituksesta” alkoi blokkiasetelma, joka näkyy yhä, Peltoniemi sanoo. Maatalous ja aluekehitys eivät saa mennä lahtipenkkiin EU:n tulevalla rahoituskaudella. Puolustusyhteistyön ja ulkorajojen vahvistamisen tuodessa budjettiin lisää paineita tämä ei tule olemaan helppoa. Perussuomalaisten johtoasemaa Peltoniemi ei laske ainoastaan puolueen omaksi ansioksi
Hyppy Rinteen kelkkaan on keskustalta uhkapeliä: palkitseeko kenttä vastuunkantajan vai kääntyykö peukku alaspäin. Lisäksi keskusta viestitti punavihreille neuvottelukumppaneilleen, että yrittäjävähennyksestä on syytä pitää näpit erossa. punaviHreän kansanrintaman karikot ovat varmasti jo hahmottuneet hallitusta muodostavalle Rinteelle. Keskustassa panostukset koulutukseen, takuueläkkeisiin ja ikäihmisten hoivaan saavat osakseen enemmän vastakaikua. Heti tuoreeltaan puheenjohtaja Sipilä painotti, että keskusta tavoittelee edelleen 75 prosentin työllisyysastetta, maatalouden kannattavuuden parantamista ja maakuntahallinnon perustamista. Kuin kohtalon oikusta keskusta on historiallisen kompastelun jälkeen saanut kohtuullisen vahvan aseman hallitusneuvotteluissa. Vasemmistopuolueissa puolestaan nähdään, että budjetin tasapaino saa järkkyä, jos kasvua on odotettavissa pitkällä aikavälillä. Näillä luvuilla keskustalla ei ole varaa tinkiä asettamistaan kynnyskysymyksistä. HallituSneuvotteluiden nurinkurinen juoksutus on jo saanut keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän haikailemaan tyylilleen uskollisesti prosessikaavioiden perään. Rinteelle voi nousta tuskanhiki otsalle, jos keskusta ei hyväksy miljardien eurojen investointija suhdannevelkojen kertymistä vaalikauden aikana. Osoittihan punavihreän rintaman menestys eduskuntavaaleissa, että pehmeille arvoille on vaihteeksi kysyntää. Noin 200 ihmistä pääsi ideoimaan Suomelle parempaa huomista jokseenkin vapaasti, ilman puhetta rahasta. Vereslihalla kärvistelevä puolue tarvitsisi pikaisesti uutta nostetta, sillä vaalien jälkeisessä Helsingin Sanomien gallupissa puolueen kannatus valahti 12,7 prosenttiin. 10 17.5.2019 Säätytalolla vallitsi ensimmäisen viikon ajan sävyisä tunnelma, kun hallitusneuvottelijat antoivat luovuutensa kukkia SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen luvalla. Vaikka keskustassa on virinnyt kova halu korostaa puolueen alkiolaisia juuria ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta, se ei ole valmis tärvelemään työllä ja tuskalla saavutettua julkisen talouden tasapainoa. Harmonia kuitenkin rikkoutuu näinä päivinä, kun valtiontalouden armottomat raamit astuvat kuvaan. SDP:n, keskustan, vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n aivoriihi politisoituu toden teolla, kun puolueet alkavat vääntää konkreettisista keinoista ja tavoitteista. Punavihreän keikahduksen vakauttaja Uutisanalyysi Hyppy Antti Rinteen kelkkaan on keskustalle kova paikka: palkitaanko vastuunkantaja vai kääntyykö peukku alaspäin?. Kokoomuksen kanssa SDP olisi joutunut heittämään hyvästit monille hintaville vaalilupauksilleen. Perustelihan puolue tarkan markan politiikkaa viimeiset neljä vuotta sillä, että vahva valtiontalous on köyhän paras ystävä. Punamultapohja ei silti voi toteuttaa kaikkia demarien unelmia
Esimerkiksi lihansyöntiin puuttuminen koettiin hyökkäyksenä perinteistä elämäntapaa vastaan. Demarien into rokottaa pääomia nostattaa varmasti niskakarvoja hyvinvoivassa keskija yläluokassa, joka joutuu nyt panemaan toivonsa keskustaan ja RKP:hen. 17.5.2019 11 Parhaimmillaan keskusta saisi uutta tuulta purjeisiin, jos se onnistuisi tasapainottamaan punavihreää hallitusvallan keikahdusta. Identiteettiristiriitoja lietsottiin muun muassa suvaitsevaisten ja maahanmuuttokriittisten, kasvissyöjien ja sekasyöjien, maalaisten ja kaupunkilaisten sekä ilmastotietoisten ja ilmastoskeptikkojen välille. Vasemmistopuolueet rahoittaisivat kaavailemiaan lisämenoja kiristämällä omistamisen verotusta. Pahimmassa tapauksessa vastuunkantoa painottava retoriikka voisi tukahduttaa keskustan oman äänen. SDP ei olekaan peitellyt haluaan poistaa viime vaalikaudella säädetty yrittäjävähennys, joka on ollut keskustan silmäterä. etenKin perussuomalaiset hyötyi siitä, että moni koki vaalikeskustelujen sävyn liian moralisoivaksi. Maahanmuuttopolitiikan ongelmien hyssyttely herätti suuttumusta. Säätytalolle tempautuneella keskustalla on hyvistä pelimerkeistään huolimatta totinen paikka. Eräs puolueaktiivi totesi taannoin: keskustalainen identiteetti ei oikein voi rakentua sillekään, että asutaan maalla, pihassa on kaksi diesel-autoa ja Espanjassa käydään kaksi kertaa vuodessa. Mukana olivat vihreiden Pekka Haavisto (vas), RKP:n Anna-Maja Henriksson, vasemmistoliiton Li Andersson ja keskustan Juha Sipilä.. Parhaimmillaan puolue voisi saada uutta tuulta purjeisiin, jos se onnistuisi tasapainottamaan hallitusvallan punavihreää keikahdusta. On silti lohdullista huomata, että ratkaisun hetkellä maltilliselle keskitien linjalle on kummasti käyttöä, vaikka välillä keskustaa lyödään kuin vierasta sikaa. Santeri Lampi Vesa Moilanen / Lehtikuva Hallitustunnustelija, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne (keskellä) kertoi hallitusneuvotteluiden ensimmäisestä päivästä 8. toukokuuta. Lisäksi hajaseutujen äänestäjät pelkäsivät, että ilmastonmuutoksen vastainen kamppailu kieltoineen ja hinnankorotuksineen kurjistaisi elinoloja. Vasemmalle kurvaavassa hallituksessa keskustalle kuitenkin tarjoutuisi tilaisuus erottua maltillisen keskitien soihdunkantajana. Varsinkin viime vaalikausi oli malliesimerkki viestinnällisesti kinkkisistä kompromisseista, joihin hallituspuolueen on taivuttava. Kipupisteet löytyvät etenkin talous-, työllisyysja veropolitiikasta. KeSKuSta jäi vaalikevään tiimellyksessä rumasti kilpakumppaneidensa jalkoihin identiteettipolitiikan kiistoissa. Esimerkiksi lihansyöntiä, metsä hakkuita, maahanmuuttoa ja yksityisautoilun hintaa koskeneet maltilliset ja kohtuullisuutta korostaneet linjaukset jäivät äänestäjille ilmeisen epäselviksi. Yhteiset tavoitteet ja arvopohja kannattaakin kartoittaa tarkasti, sillä muuten yhteistä taivalta sävyttävät irtiotot ja välirikot. KeSKuStajohdon tulee arvioida, pystyykö se kirkastamaan puolueensa profiilia monien odotusten ristipaineessa. Keskustan pitäisi etsiä hakusessa olevaa identiteettiään, mutta hallituksessa puolue joutuisi jatkuvasti joustamaan. Yli satavuotiaalla sillanrakentajalla on täysi työ rakentaa hallituksessa tulevaisuuteen kurottava ja selkeä vaihtoehto, jolla se vastaa niin ilmastokatastrofin uhkaan kuin kansalaisten murheisiin. Keskustan vaihtoehto näytti valjulta keskiarvolta, kun eri identiteettien välinen nokittelu vahvisti ääripäitä
12 17.5.2019 UUdenmaan piirin puheenjohtaja Jasi Kuokkanen ei ole iloinen siitä, että keskusta käy tällä hetkellä hallitusneuvotteluja. Kuudesta Suomenmaan haastattelemasta piirijohtajasta Pirkanmaan Tuukka Liuha, Keski-Suomen Pertti Lehtomäki, Pohjois-Pohjanmaan Jussi Ylitalo ja Lapin Petteri Salmijärvi vastasivat enemmistön tavoin myöntävästi hallitusneuvotteluille. – Se yllätti, kuinka suurta kannatus oli, Liuha sanoo. Että tällaisen vaalituloksen jälkeen olemme valmiina ja halukkaina lähtemään hallitukseen, se oli kyllä minulle yllätys. – Sitä on vaikea uskoa todeksi. TUUkka LiUhan mielestä hallitusneuvotteluja käyvien puolueiden eli SDP:n, keskustan, vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n muodostama kokoonpano on kuitenkin ”valtavan haasteellinen”. Samaa mieltä keskustan ”salonkikelvottomuudesta” on Pohjois-Savon piiriä luotsaava Sallamaarit Markkanen. – Neuvotteluja tarvitaan varmasti paljon ennen kuin kompromisseja löytyy ja ohTeksTi: Pauliina Pohjala, RisTo luodonPää Pohjois-Savon Markkanen: ”Toivon keskustan neuvottelijoille viisautta” Valmius hallitusneuvotteluihin yllätti keskustan piiripomot Politiikka Laura Kotila/Valtioneuvoston kanslia/Lehtikuva Hallitusneuvottelut käydään kahdeksassa eri työryhmässä. Kuvassa koolla SDP:n Sanna Marinin johtama “Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi” -työryhmä.. Olisin odottanut, että keskusta olisi saanut enemmän aikaa pohtia ratkaisuaan, toteaa Salmijärvi. Keskustan mukaan vastausprosentti oli 94 ja 80 prosenttia vastanneista sanoi kyllä. SUomenmaan haastattelemat piiripomot ovat myös keskustan puoluehallituksen jäseniä, joten he vastasivat puolueen kyselyyn siitä, tulisiko keskustan olla käytettävissä hallitusneuvotteluihin. – Keskustan mukaanlähtö ei sinänsä ollut yllätys, mutta näin nopea aikataulu kyllä yllätti. Asiaa kysyttiin myös puoluevaltuustolta ja eduskuntaryhmältä. 13,8 prosentin kannatus ei ole kovin hyvä selkänoja ja peruste toiseksi suurimman hallituspuolueen asemalle, Markkanen huomauttaa. – Olen yllättynyt, hämmentynyt ja lopulta myös pettynyt
117 kansanedustajaa on sinänsä ihan vahva mandaatti hallituspohjaksi. – Jos haluamme jatkaa vastuullista taloudenpitoa, niin hallituksessa on aika vähän kavereita, joille se tulee luonnostaan. – Hirvittäisi se tilanne, jos keskusta ei olisi mukana. Jussi Ylitalo korostaa, että Antti Rinteen kannalta kyseessä on tällä hetkellä paras vaihtoehto, minkä hänen johdollaan voi saada kasaan. Metsät kasvavat niin paljon enemmän kuin niitä hakataan, ja taloutemme on vahvasti puujaloilla, sitä ei saisi horjuttaa millään tapaa. Kynnyskysymyksiä ovat myös tärkeät metsäteollisuushankkeet, Salmijärvi muistuttaa. Jasi Kuokkanen kertoo pelkäävänsä, että keskustalla on liian vaikeaa vasemmistopainotteisessa hallituksessa. Kuokkanen ennustaa, että hallituksessa keskusta löytäisi edelliskaudella tekemänsä päätökset edestään ja joutuisi perumaan niitä. Metsäpuolella meillä on vihreiden kanssa näkemyseroja. – Toivon keskustan neuvottelijoille viisautta päästä hyvään lopputulokseen. 17.5.2019 13 jelma syntyy. Jasi Kuokkasen ja Jussi Ylitalon mielestä keskustan tulisi pitää kiinni vastuullisen talouspolitiikan lisäksi etenkin tasapuolisesta aluekehityksestä. Monen piirijohtajan mielestä keskustalla olisi kyllä tarvetta kirkastaa profiiliaan ottamalla askelia vasemmalle. – Meille tullaan sanomaan, että teitte muutoksia politiikkaan vain koska olette demarijohtoisessa hallituksessa, aprikoi Kuokkanen. – Riskinä on, että keskusta saa julkisuudessa pyrkyrin leiman, vaikka todellisuudessa emme ole hallitukseen oma-aloitteisesti edes pyrkineet, Salmijärvi ennakoi. MiKä sitten hallitukselle nimeksi, jos se syntyy parhaillaan Säätytalolla neuvotteluja käyvistä puolueista. Neuvotteluissa on mukana juuri niitä puolueita, jotka edelliskaudella eniten kritisoivat keskustaa. Se pyykki on pestävä puolueessa sisältäpäin, hän huomauttaa. Tuukka Liuha ja Petteri Salmijärvi haluavat, että sote toteutetaan yhdenvertaisella periaatteella 18 alueen pohjalta, ”olivat ne sitten nimeltään maakuntia tai jotain muuta”. – Ei niin, että keskuskaupungit jyräävät ja reuna-alueet jäävät heitteille, Liuha varoittaa. Nyt meidän ajatuksemme sitten kelpaavatkin heille, Ylitalo pohdiskelee. Ei tämä kuitenkaan ole ensimmäinen kerta, kun Suomessa tehdään hyvin laajojakin hallituspohjia. – Neuvotteluissa on mukana juuri niitä puolueita, jotka edelliskaudella eniten kritisoivat keskustaa varsinkin isoissa asiakysymyksissä. – Soteja maakuntauudistuksen loppuun vieminen on ehdoton ykkösjuttu. Keskustan näkökulmasta yhteistyön onnistuminen on kuitenkin monipiippuinen juttu. – Niiden yhteensovittaminen nimenomaan maaja metsätalouden kannattavuuden kanssa on keskustan kannalta hyvin tärkeä tavoite. Sallamaarit Markkasen mukaan keskustan tulevan profiloitumisen ennustaminen vaatii kristallipalloa. Sallamaarit Markkanen nostaa kärkeen ilmastoja ympäristöpolitiikan kysymykset. – Meidän pitää kuitenkin muistaa, että puolueen ongelmia ei ratkaista pelkästään hallitukseen menolla tai puheenjohtajaa vaihtamalla. – Velaksi eläminen ja koko Suomen elinvoimaisena pitäminen, Niistä ei tingitä, Ylitalo mainitsee. – Nimi ratkeaa varmaan sen mukaan, mitä asioita nousee esille ja mitkä puolueet ovat loppuun asti mukana, ennustaa Salmijärvi. SALLAMAARIT MARKKANEN JASI KUOKKANEN TUUKKA LIUHA. – Olen perinteinen siinä suhteessa, että eiköhän se punamulta ole looginen kuvaus, kun demarit ja keskusta pääpuolueet olisivat, Liuha sanoo. Muuten kunnilta loppuvat rahat. – Nimeksi voisi sopia ”punamulta vihertää”, Lehtomäki nauraa. KritiiKistään huolimatta Sallamaarit Markkanen haluaa antaa hallitusneuvottelijoille reilun mahdollisuuden. Etenkin metsätalous on metsäkoneyrittäjänä toimivalle Lehtomäelle tärkeä asia. Pertti Lehtomäen mielestä on parempi vaikuttaa asioihin hallituksessa kuin jäädä oppositioon. suoMenMaa tiedusteli piiripomoilta myös niitä kynnyskysymyksiä, mistä keskustan ei ole mahdollista joustaa piiruakaan. – Minusta kansanrintama on ihan hyvä nimitys tälle kokoonpanolle, Markkanen pohtii. Petteri Salmijärvi ja Jasi Kuokkanen epäilevät, että hallituspuolueena ne näyttäisivät vain hallitusyhteistyön nimissä tehdyiltä. – Paras kuulemani on punajuurisalaatti, Kuokkanen heittää
Brittilehti Observerin teettämän mielipidemittauksen mukaan Nigel Faragen perustamaa brexit-puoluetta äänestäisi nyt 34 prosenttia briteistä. Japanissa Shikokun saarella sijaitseva Nagoron kylä on noussut maailmanmaineeseen ihmisenkokoisten nukkehahmojensa myötä. Etelä-Afrikkaa johtava ANCpuolue on voittanut maan parlamenttivaalit ja varmistanut näin kuudennen peräkkäisen kautensa maan johdossa. Tavoitteena on vähentää vaikeasti kierrätettävän muovin päätymistä köyhiin maihin ja edelleen valtameriin. Nuket ovat peräisin Tsukimi Ayanon, 69, työpajasta. 14 17.5.2019 Maailman kuvat ANC:lle heikko tulos. RAjoituksiA muovijätteelle. BRexit-puolue NousussA. Konservatiivit saisivat 11 prosenttia ja labour 21 prosenttia äänistä. Noin 180 maata on sopinut YK:n johdolla rajoittavansa muovijätteen kuljettamista muihin maihin. Tällä hetkellä meriin päätyy vuosittain jopa 8 miljoonaa tonnia muovijätettä. Koonnut: Katariina lanKinen Kazuhiro Nogi / Lehtikuva. Maiden edustajat sopivat asiasta Genevessä kaksi viikkoa kestäneiden neuvottelujen jälkeen. Huono tulos ei ole yllätys, sillä Etelä-Afrikan talouskasvu on ollut heikkoa, työttömyys on korkealla ja ANC:tä ovat horjuttaneet toistuvat korruptioskandaalit. Yli 15 vuoden aikana Ayano on tehnyt yli 270 nukkea – kymmenkertaisen määrän kylän asukaslukuun nähden. Britanniassa EU-vastainen brexitpuolue on tuoreen mielipidemittauksen mukaan saamassa enemmän kannatusta eurovaaleissa kuin konservatiivit ja työväenpuolue yhteensä. Puolue sai 57,5 prosenttia äänistä, mikä on sille historian heikoin äänestystulos. kylä täyNNä NukkejA
Britit matkustavat mieluiten lomalle ulkomaille, suosikkikohteita ovat perinteisesti olleet Espanja, Kreikka ja Turkki. Minna Miettinen Lontoo minna_uk@yahoo.com Twitter: @minna_uk Haaveissa lomailu Kohti brexitiä. Brittiläisessä yhteiskunnassa ei olekaan samanlaista seisahtumista kuin Suomessa on heinäkuussa, päinvastoin: pääasiallisen lomakuukauden, elokuun, aikana tuntuu joka paikassa olevan entistä kiireisempää. Toki toimistotyössä on hieman hiljaisempaa elokuussa, kun koulut ovat kiinni. Monissa työpaikoissa on esimerkiksi sääntöjä, ettei yli kahden viikon yhtämittaisia lomia voi edes ottaa. Suomalainen tai laajemmin pohjoismainen kulttuuri neljän viikon lomaputkesta, joka sulkee globaalienkin yritysten pohjoismaiset osastot, on muualla maailmassa, ja täällä Briteissäkin, yleensä kummastuksen aihe. Kokopäiväisessä palkkatyössä olevalla englantilaisella on lomaa minimissään reilut neljä viikkoa vuodessa yleisten vapaapäivien lisäksi. Staycation, eli kotona lomailu tai kotoa tehtävät päiväreissut, onkin kasvattamassa suosiota. Pakettilomat ovat perinteisesti edullisia Briteissä, mutta brexitillä on tässäkin osuutta asiaan – taustalla on epävarmuus siitä, missä vaiheessa brexit mahdollisesti toteutuu, mutta myös punnan huono valuuttakurssi. Keskimääräisesti britit tekevät puolikkaan lomareissun enemmän vuodessa kuin suomalaiset – tilastojen mukaan suomalaiset käyvät 2,9 reissua kotitai ulkomailla, kun briteillä luku on 3,4. 17.5.2019 15 NäiN kesän lähestyessä voin tunnustaa, että suomalaisia lomia on vähän ikävä. BrittieN lomailu on myös usein harvemmin kotona olemista; silloin lähdetään kotoa pois. Ennen kuin pääsen pitämään lomani myöhemmin tänä vuonna, on itsellänikin suunnitelmissa päiväreissuja, kuten vaikka olla päivä turistina Lontoossa. Itse olen kuitenkin todennut, että kaikkeen tottuu – nykyään viikon loma tuntuu jo pitkältä irtiotolta arjesta. BrittiläiseeN lomatyyliin jo jotenkuten tottuneena luinkin hieman huvittuneena suomalaisesta lehdestä työterveyslaitoksen suosituksen, että lomaa pitäisi pitää vähintään pari viikkoa putkeen, ja vähintään ensimmäinen viikko menee lomatunnelmiin päästäessä. Tätä monen viikon putkea ei kuitenkaan oteta pohjoismaalaiseen tapaan yhtenä pitkänä kesälomana. Perheellisille koululaisten pitkät loma-ajat kesäisin ja lukuvuoden aikana ovatkin usein haastavia työn ja perheen yhteensovittamisen kannalta. Brexit, mutta myös terrorismi, vaikuttavat nykyään eniten brittituristin lomakohteiden suunnitteluun
16 17.5.2019 TeksTi: Taina Kivelä kuvaT: JaaKKo MarTiKainen Vanhempien avioero oli lapsuuden loppu ja elämän käännekohta. Se määrittää Marianne Heikkilän elämää vielä 40 vuoden jälkeen. eikä lapsena kenellekään H en ki lö Äitinä kaikille
Mutta eihän se niin ole. Sekä äidin ja isän värikkäitä vaiheita seuratessa. 17.5.2019 17 Puhe katkeaa. Puolisoita tuli ja meni sekä isän että äidin puolelta. Yhdeksänvuotiaana äidiksi pikkuveljelleen ja eronneille uravanhemmilleen ryhtynyt Heikkilä on kertonut tarinansa monta kertaa. Monen järjestön johtoja luottamustehtäviä. – Tiedämme, että ongelmat kasautuvat. – He varmasti yrittivät parhaansa. – En ole katkera, hän vastaa. Kaikilla roolit eivät keikahda väärin päin, ei edes silloin, kun työtä tehdään paljon ja uraa rakennetaan kunnianhimoisesti. Vanhempien matala koulutustaso ja toimeentulotuen varassa eläminen altistavat koulupudokkuudelle, talousvaikeuksille, mielenterveongelmille ja syrjäytymiselle, hän täsmentää. Heikkilän ansioluettelo on pitkä ja vaiherikas. On myös hyviä muistoja. LaPsistrategia 2040 -hankeen taustatutkimukset kertovat, että lapset ja nuoret voivat Suomessa keskimäärin paremmin kuin koskaan. He olivat Heikkilän lapsuuden aikuisista ne kaikkein tärkeimmät. Minulla on aina ollut vahva tarve puolustaa heikompien ihmisoikeuksia ja poistaa eriarvoisuutta. – Päätin jo nuorena, etten halua mukaan kovaan bisnesmaailmaan. Jossakin vaiheessa tulivat kotiapulaiset, oli taas ruokahuolto ja aikuinen läsnä. Heikkilän mukaan Suomessa noin 10–20 prosenttia lapsista ja nuorista elää ylisukupolvisessa syrjäytymisriskissä. – Olen ikäpolveni lapsi. Marianne Heikkilä siristelee silmiään. Se oli tullut tutuksi jo vaarin vaatetehtaalla ja mummin muotitalossa, Kaisu Heikkilä Oy:ssä, Tampereen Dioriksi kutsutussa tekstiilialan monitoimitalossa. Heikkilä myöntää myös kyllästyvänsä nopeasti rutiineihin, mutta uuden aloittaminen innostaa aina.. 80ja 90-luvulla oli teknokupla ja juppikupla. Kokonainen viikko vanhempien katkeamatonta huomiota. Silloin eikä nyt. Me lapset olimme tosi omillamme kaikki, avaimet kaulassa ja koulun jälkeen kaupungin puistossa keittoa syömässä. Heikkilä on hankkeen vetäjä, määräaikaisella vapaalla Marttaliiton pääsihteerin tehtävästä. Mukana on median, kirkon ja järjestöjen töitä – mallista toimittajaan ja papista konsulttiin. – Halusin jotakin humaanimpaa ja inhimillisempää. Kiireisiä aikuisia, jotka olivat aina töissä, ja sitä ihailtiin. Yritysten puuttuminen ei ole sattumaa. Siitä on tullut melkein fiktiota, myös kertojalleen. Joka vuosi käytiin Italiassa. Ja isovanhempien luona Tampereella, jossa vietettiin kaikki lomat
Kun on taloudellista vaurautta, ja seuraavana päivänä ulosottomiehet vievät televisionkin kodista. – Perhekäsitys on murroksessa. Ja isovanhemmilta. – Vaikka molemmat olivat bisnesihmisiä, ei tullut tunnetta, ettei ole aikaa. Veivät harrastamaan, lukivat satuja ja olivat läsnä, Heikkilä muistelee. Asioita, joista itse jäi joskus paitsi. Ja kotonakin rukoiltiin illalla. – Mies on maailman paras tuki. Ja kova kritiikki sekä julkinen arvostelu. 18 17.5.2019 – Minulla on jatkuva oppimisen himo, sellainen start up -mieli. Erilaisuus oli tullut tutuksi jo äidin muotija mallipiireissä. Turvaa, sekä henkistä että taloudellista. Hän otti tehtävän mielellään vastaan. Ei ole enää vain ydinperhemallia. En pelkää hyppäämistä tuntemattomaan. Avioero. Pysyvää kasvualustaa. Usko oli läsnä lapsesta asti. Opiskelut Heikkilä rahoitti toimittajan töillä, joita jatkoi myös valmistumisen jälkeen, yhteensä 15 vuoden ajan. – Ne olivat pelastus, en joutunut samaan velkahelvettiin kuin omat vanhemmat. Niitä Heikkilä on tavoitellut sekä yksityiselämässään sekä työurallaan. – Isovanhemmilla oli vahva koti, uskonto ja isänmaa -arvomaailma. Lapsuuden epävarmuuden ja turvattomuuden tunteet nousivat pintaan uuden työn myötä. Lapsilla ja nuorilla on erilaiset lähtökohdat elämään, Heikkilä sanoo ja palaa taas teemaan, joka nousee esille kerta toisensa jälkeen. Olemme kaikki yhtä arvokkaita, vaikka miltä pohjalta ponnistaa. – Yhteisö oli tärkeä, vaikka opetus oli tiukkaa. – Vasta aikuisena ymmärsin, että ne olivat aivan ääripäitä, ja suvaitsevaisuuden merkityksen. Kyykäärmeen sikiö -solvauksetkin kesti, kun kavereiden kanssa jaettiin ilot surut. Eri kompetenssien ja osaamisen yhdistäminen ilahduttaa, hän perustelee. Heikkilän mielestä juuri järjestöissä ja kansalaisyhteiskunnassa on osaamista, jota ei aina yhteiskunnassa arvosteta tai tunnisteta. He antoivat turvan ja sivistyksellisen pohjan. Marianne Heikkilä palaa syksyllä Marttaliiton toiminnanjohtajaksi – ennen sitä on edessä aikuiselämän ensimmäinen vapaa kesä.. Se oli lapsuuden loppu ja elämän käännekohta, joka määrittää Marianne Heikkilän elämää vielä 40 vuoden jälkeen. Pian esikoisen syntymän jälkeen Heikkilää pyydettiin Kirkkopalveluiden viestintäpäälliköksi. Viidesläisyys-herätysliikkeen gospelfestareilla ja konserteissa kierrettiin ystävien kanssa kuitenkin muista syistä. – Lapsistrategian tutkimuksiin perehtyessäni oivalsin, kuinka iso merkitys onkaan lapsen varhaisilla vuosilla ja kasvuympäristöllä. Hän oli vuoden kotona pojan kanssa, kun minun oli pakko palata töihin ihan taloudellisestakin syystä. Työn ja perheen yhdistäminen on onnistunut Heikkilän omassa perheessä. Läsnäolevaa vanhemmuutta
– Keinot ovat kiistelty poliittinen kysymys, emmekä siksi esitä esimerkiksi perhevapaiden kiintiöitä, Heikkilä kertoo. Hän luettelee puutteita: rakenteet, palvelujärjestelmä, käytänteet ja asenteet eivät tue sitä, että lapsi ja perhe olisi kaiken keskiössä. Nyt isä on palvelukodissa. He ovat usein lastensuojelun asiakkaita. – Kun on kaksi näin boheemia vanhempaa, jotka eivät ole huolehtineet riittävästi eläketurvastaan YEL-maksuilla ja muilla. Isä osti auton ja auttoi asumisen alkuun lamavuosina. Taisi olla kuitenkin lainarahalla sekin, hän sanoo. Poikaystävästä tuli pian puoliso, ja tämän muusikon työ muuttui harrastukseksi. työ lapsistrategian parissa päättyy toukokuun lopussa. – Yhteiskunnasta pitäisi rakentua entistä enemmän lapsija perhemyönteinen, Heikkilä tiivistää. Suomessa kiintiöidään esimerkiksi yliopistojen opiskelupaikkoja ruotsin kieltä osaaville. Esikoinen, 22, taas opiskelee Metropoliassa tradenomiksi. Politiikka ei tarjouksista huolimatta ole ajankohtaista juuri nyt, edes itselle parhainta puoluetta Heikkilä ei osaa nimetä. – En periaatteessa halua rajoittaa perheiden valinnanvapautta, mutta jos halutaan lisätä isien hoitovastuuta ja monimuotoisten perheiden huomiointia tukijärjestelmässä, on pakko tehdä toimenpiteitä myös positiivisen diskriminaation kautta, Heikkilä sanoo. Heikkilä myöntää, etteivät ongelmat koske kaikkia. EU:n direktiivi rajaa erityistoimenpiteiden käytön rotuun tai etniseen alkuperään liittyvien haittojen korvaamiseen. – Ekonomisti Olli Kärkkäinen on tehnyt strategiaryhmälle taustalaskelmia, joiden mukaan taloudelliset menetykset eivät ole niin suuria kuin monesti ajatellaan, Heikkilä sanoo. Ajatus on kiistanalainen, mutta sen jakavat monet vähemmistöjen etuja ajavat toimijat. Joustot tarkoittavat esimerkiksi kunkin perheen tilanteen mukaisia ratkaisuja, osa-aikatyön arvostuksen ja mahdollisuuksien parantamista sekä miesten hoivavastuun kasvattamista. Perheen toinen lapsi on nyt 18-vuotias ja vaihto-oppilaana Ranskassa. Ne ovat pirstaloituneita eri ammattikuntiin ja sektoreille. Tarvitaan yksi rinnalla kulkeva ja pysyvä vastuuaikuinen, ja tukea oppimiseen ja kasvuun. Hän uskoo, ettei muutosta tapahdu ilman lakisääteistä ohjausta. Lisäksi isällä olisi oikeus 18 päivän päällekkäiseen vapaaseen äidin kanssa. Syrjintä on siis sallittua, jos päämäärä on hyvä ja arvokas. Jo laman aikana Heikkilä joutui veljensä kanssa isänsä velkojen takaajaksi, kantamaan vastuuta vanhempien taloudesta. JuFo III, Izmo ja Kaivo eivät kertoneet nimiään. – On minusta kuitenkin huolehdittu. – Mutta sen osaan sanoa, että yhden asian puolueet eivät ole viisaita, hän toteaa. – Kohtaamista pitää vahvistaa. – Noin kymmenen prosenttia perheistä elää lapsiperheköyhyydessä ja kohtaa eriarvoisuutta arjessaan. Marianne Heikkilä päätti jo nuorena, ettei halua mukaan kovaan bisnesmaailmaan.. – Tutkimusten mukaan miesten työnantaja ei välttämättä näe sitä lisäarvona, että hyvin palkattu mies jäisi vanhempainvapaalle. Tarvitaan harrastus, kavereita, koulutus ja työpaikka. Hän painottaa pysyvyyden ja kohtaamisten merkitystä perheiden tuessa, kuten kotipalveluissa ja kotihoidossa. Moni perhe kertoo, ettei miehen kannata jäädä vanhempainvapaalle, koska isällä on parempi palkka. Palvelut eivät kohtaa perheitä ja niiden tarpeita. Kurkkua kuristaa. Minulla on jatkuva oppimisen himo, sellainen start up -mieli. Tämä on pudonnut tyypilliseen kotiäidin ja yrittäjän loukkuun, hänen kansaneläkkeensä on hyvin pieni. Iloa varjostaa tosin huoli taloudesta, sillä vapaa on palkatonta ja Heikkilä tukee taloudellisesti myös äitiään. En pelkää hyppäämistä tuntemattomaan. Esimerkiksi työn ja perheen yhteensovittamista ei Heikkilän mielestä tueta siinä määrin kuin perheet toivovat. – Lama kertautuu näin kauas, hän sanoo. Lapsistrategia 2040 hakee viiden hallituskauden yli ulottuvaa uudistusta. Laki helpottaisi asenteen muutosta. Mutta henkilökohtaisesti Heikkilä kannattaa kiintiöitä vanhempainvapaaseen, samoin kuin aikoinaan pörssiyhtiöiden hallituspaikkoihin. 17.5.2019 19 Miehensä Heikkilä tapasi vuonna 1991, haastatellessaan Ylen toimittajana Raptori-yhtyeen jäseniä. Juppihuumassa ei ajateltu, mitä maksuja olisi pitänyt maksaa, hän selittää. Myös Elinkeinoelämän keskusliiton Työ + perhe -kampanjassa esitetään mallia, jossa 11 kuukauden vanhempainvapaasta äidille kiintiöidään seitsemän ja isälle kuusi kuukautta. Mutta sitä ennen edessä on – ensimmäistä kertaa elämässä – vapaa kesä. – Kun perhe akuutissa kriisissä tarvitsee tukea, sitä ei ole aina yhdenvertaisesti saatavilla. Vasta jälkeenpäin selvisi, että Izmo oli Ismo, jolla oli sama sukunimi kuin häneen ihastuneella haastattelijalla. Häneltä kysytään usein, etteikö se Suomessa jo ole sitä. Miesten osuus perhevapaista on edelleen pieni, ja Heikkilästä esteenä voivat olla erityisesti työantajien asenteet. – Ei se ole, Heikkilä vastaa. Mitä seuraavaksi. Näillä näkymin Heikkilä palaa syksyllä Marttoihin, joiden parissa on viihtynyt hyvin jo kymmenen vuotta. Kuntien resurssit tarjota palveluita ovat erilaisia ja laatu vaihtelee alueittain, Heikkilä kertoo. – Me emme saa sukupuolten tasa-arvoa kohdilleen, ellei ainakin alkuvaiheessa saada kiintiöitä ja velvoitteita lakiin. Myös päämäärän oikeutuksesta ja oikeellisuudesta – että vanhempainvapaan tasan jakaminen on parempaa tasa-arvoa kuin perheen vapaa valinta – voi olla perustellusti eri mieltä. – Siten saataisiin lisää roolimalleja, Heikkilä uskoo. Heikkilä räpyttelee ja katsoo pois. Myös hyvinvoivien perheiden ja lasten tukemisessa on paljon korjattavaa. – Viimeisin perhebarometri kertoo, että suomalaiset vanhemmat toivovat eniten joustoja
20 17.5.2019 Kirjepostin määrä on 2000-luvulla laskenut puoleen entisestä. R ep or ta as i Aamun ensimmäiset rekat saapuvat jakelukeskukselle jo puoli kuuden aikaan, ja niitä kulkee pihassa pitkin aamupäivää. Jakelukeskuksessa on täysi tohina päällä, kun eri osoitteisiin menevän postin on löydettävä paikkansa jakelijoiden autoissa, kärryissä ja laukuissa.. Noin vuodesta 2010 lasku on ollut yhä nopeampaa
Autoihin kannetaan laatikoita täynnä lehtiä, kirjeitä ynnä muuta toimitettavaa. Jakeluosastolla näkyy koko joukko työnnettäviä häkkikärryjä. Niistä posti lajitellaan kaduittain tai teittäin määrättyihin lokeroihin, joita näkyy keskuksen hyllyissä olevan valtava määrä. Täältä lähtee posti Poriin, sen maaseutualueille ja Ulvilaan. Matti Brander on jakanut postia kohta 43 vuoden ajan. Pian ammattikoulusta päästyään hän meni Postille töihin ja on pysynyt sillä tiellään. Kustin polku vain on käynyt koko ajan kivisemmäksi, mutkaisemmaksi ja ennen kaikkea kalliimmaksi. postinjakelun. Lajittelun ja jakelun työt eivät erityisemmin risteä, ensin keskuksen väki lajittelee postit, sitten jakajat lähtevät lajitellun postin kanssa reiteilTeksTi: Lauri HeikkiLä kuvaT: Jaakko MarTikainen. Posti ehdottaa maaseutujakelun turvaamiseksi kilpailutettavaa määräaikaista valtiontukea, joka turvaisi jakelun ainakin muutamien vuosien ajan. Suomenmaa pääsi seuraamaan postinjakajan päivää Satakunnan maaseudun pitkillä ja mutkaisilla teillä. Ennen mentiin omilla pyörillä ja mopoilla pitkiäkin reittejä, mutta nyt on jakeluautot, sähköpyörät ja -skootterit sekä kaupunkijakelun sähkökärryt. Esityö tapahtuu aamukuuden ja iltapäivän kahdenkolmen välillä. Perjantaiaamuna kymmentä vailla yhdeksän Postin jakelukeskuksessa Porissa on täysi tohina päällä. Lajittelukin on helpottunut koneiden avulla. – Kyllä paljon on muuttunut vuosien varrella. Voiko jakeluketjua ylläpitää enää 2020-luvulla. Miten käy maaseudun Posti kulkee, kun kusti Polkee, kuuluu tunnettu sananparsi. Teknistyminen on helpottanut työtä kummasti. Postin kulkua ei välttämättä voi enää muutaman vuoden päästä taata maan joka kolkkaan, jos nykyinen taloudellinen kehitys jatkuu. Jakelu ajoittuu aamuyhdeksästä iltakuuteen. 17.5.2019 21 Lehtien ja kirjepostin vaihtuminen verkkosisältöihin uhkaa Postin taloutta, ja etenkin pisimmät maaseutureitit käyvät kalliiksi. – 5.30 tulee ensimmäinen auto, kuudelta seuraava
Kehitys kulkee kuitenkin selkeästi siihen suuntaan, että digilehti valtaa yhä vain enemmän alaa paperilehdiltä. Huonolla kelillä se voi olla aika raakaakin hommaa, mutta sujuu taas hyvällä säällä hyvin. Kirjepostin kuljetus ei edellytä päivittäistä jakelua, mutta paperisista sanomalehdistä saatu tieto on päivästä riippuvaista. 22 17.5.2019 leen, aluepäällikkö Timo Honkasalo avaa postin kulkua. Postin lehtipalveluista vastaava johtaja Risto Savikko näkee, että Posti on silti Posti vielä tulevaisuudessakin. Postinjakaja Brander lähtee liikkeelle kello 9.15. Kuluttajakäyttäytymisen muutos tarkoittaa vain sitä, että Postinkin on muutettava toimintaansa. Erityisesti tuki on tarpeellinen, jotta sanomalehdet saadaan päivittäin jaettua syrjäisemmillekin seuduille. Jossain kohtaa pitää löytää keinot myös digitaaliseen ansaintaan, Savikko kertoo. – Viime maanantaina kun takatalvi iski, tiet olivat aika huonossa kunnossa. Kesäja Jakeluautoissa kuskin penkki ja ohjauslaite ovat poikkeuksellisesti auton oikealla puolella. Tämä tarkoittaa lehdiltä saatavien jakelumaksujen tippumista. Autoreitit kestävät pahimmilla säillä joskus jopa yhdeksän tuntia. Tiet ovat kuitenkin sulat, joten postinjakaja Branderin työ sujuu yhtä hyvin kuin kesäkaudellakin. Hän ajaa Postin pisimpiä reittejä, joka arkipäivä saman kahden sadan kilometrin reitin Satakunnan maaseudulla. Kirjepostin määrä on 2000-luvulla laskenut puoleen entisestä, ja noin vuodesta 2010 lasku on ollut yhä nopeampaa. Tässä vain tarvitaan nyt valtion toimenpiteitä, Savikko sanoo. – Kysymys on tietysti, että minkä mittainen tuo määräaika on. Siitä on helpompi kurottaa tien reunassa oleviin postilaatikoihin.. – Jakajilla pisimmät kaupunkien kärryreitit kestävät kolmesta neljään tuntia. Tuen kannattaa Postin mielestä olla nimenomaan määräaikainen, eikä tässä median ja kuluttajakäyttäytymisen murrosvaiheessa pysyvä. Digitalisoitumisen myötä jaettavaa on vähemmän, mutta samat reitit pitää kulkea joka tapauksessa, sillä sanomalehdet on jaettava joka päivä. Toki leikkauksiakin pitää tehdä, mutta uudesta liiketoiminnasta voi löytää myös uutta nostetta. On siksi kansalaisten oikeusturvankin takia tärkeää, että jakelu turvataan kaikkialle. Taajamissa on jo kilpailua lehtien ja mainosten jakelussa, mutta syrjäisemmillä seuduilla sitä ei oikein voi syntyä. Postilla on tarve saada vuosittaisia kustannuksia laskettua noin 150–200 miljoonaa euroa seuraavan kolmen vuoden aikana, jotta se voi pitää koko maan kattavan jakelun pyörimässä. Silloin voi olla aika rakentaa digisiltaa medioiden ja kuluttajien välille. Sanomalehtiä jaetaan kuitenkin jo niin vähän, että taso on tippunut 1950-luvun lukemiin. Pisimmät maaseutureitit ovat Postille vaikea taloudellinen haaste. Logistiikassa ja esimerkiksi pakettipalveluissa on paljon mahdollisuuksia. Alkavalla hallituskaudella voidaan olla yhdenlaisella sopimuksella, mutta voisi olettaa, että sitä seuraava hallitus voisi ottaa kantaa digitaaliseen tukeen. Porin maaseutualuille on satanut uutta lunta, luultavasti vanhan surmaksi jo näin huhtikuussa. – Emme näe, että edessä olisi lopputaistelu tai auringonlasku. – Posti ei suinkaan ehdota sitä itselleen, vaan kilpailutettavaksi. Yhtälön ratkaisemiseksi Posti on lähestynyt päättäjiä ehdottamalla määräaikaista valtion jakelutukea maaseudun jakelun turvaamiseksi. Lunta tuli paljon, eikä teitä ollut juuri aurattu, niin päivä venyi aika pitkäksi
yhä vain enemmän alaa digilehti valtaa siihen suuntaan, että 1 300 1 100 900 700 500 2000 2005 2010 2015 2018 2020 Kirjeiden määrän lasku kiihtyy Suomessa lähivuosina Osoitteelliset kirjeet, miljoonaa kappaletta Lähde: Posti Group. 17.5.2019 23 Kehitys kulkee selkeästi paperilehdiltä
– Postilla on paljon autoja leasing-sopimuksilla. – Pakettiliikenteen kasvaminen tarkoittaa sitä, että kalustolta vaaditaan kantavuutta. Routa ja jää hidastavat ihan siksikin, ettei kaikille laatikoille pääse suoraan, vaan pitää nousta autosta ja ottaa pari askelta laatikolle. Taajamassa hän ajaa melko lyhyitä välejä laatikkorivistöltä toiselle, ja suhteellisen nopeasti kymmenet kotitaloudet saavat aamun postinsa. Brander aloittaa kierroksensa Porin Noormarkusta, joka on entinen maaseutukunta. – Sellaisia haasteita on, että autoja ajetaan täytenä yhteen suuntaan ja tyhjänä toiseen suuntaan. noin 250 000 kilometriä. Samoin kaluston motorisointi etenee, Reponen kertoo. Lassilasta vanhan Lavian suuntaan alkaa reitin ehkä maaseutumaisin osuus. Taajama-alueen päättymisestä kertovan kyltin jälkeen laatikkojen väli harvenee. – Tätä tapahtuu ihan päivittäin, Matti Brander sanoo. talvikeleillä on kyllä hurja ero. Tämä tarkoittaa sitä, että kalustoakin pitää uusia tasaisella tahdilla. Postin pisimpiä reittejä ajaviin autoihin tulee parhaimmillaan tai pahimmillaan vuodessa jopa yli 50 000 kilometriä. Paikoin tienpinnoilla on vielä jäätä ja lunta, mutta enimmäkseen autoon roiskuu kuraa ja kuopat tärisyttävät jousitusta. Päivittäin Posti ajaa ympäri Suomen yhteensä. Lyhyemmät sopimukset taas tulevat kalliimmiksi. Siksi pyrimme motorisoimaan mahdollisimman paljon. Autolta vaatii paljon, jos sillä pitää ajaa sama pitkä reitti viidesti viikossa huonokuntoisilla teillä. Metsätie on mutkainen, mäkinen ja monta kilometriä pitkä, mutta posti tavoittaa tasavertaisesti näidenkin perillä asujat. Talouteemme vaikuttaa paljon sekin, millaisia sopimukset voivat olla. 24 17.5.2019 Vastaan tullut kuorma-auto pakottaa peruuttamaan kapealla tiellä. Postilla on paljon pohdittavaa logistiikan suhteen. Postin jakelujohtaja Sami Reposen mukaan kaluston uusimistahti onkin tarkoin punnittu kysymys. Kyläalueen asfaltti vaihtuu routaisiin hiekkateihin. Pitkillä reiteillä pakettiliikenteen tarpeet saattavat viedä siihen suuntaan, että reiteille hankitaan enemmän pakettiautoja, Reponen arvelee. Näin niille saadaan tasaisempi käyttö. Pisimmillä reiteillä kolmen vuoden sopimukset ovat jo aika pitkiä. Paljon myös kierrätämme autoja, eli autoja vuorotellaan lyhyillä ja pitkillä reiteillä eri päivinä. Laviantie vie Lassilan kylään. Brander ajaa aina samalla autolla, mutta autoja pyritään myös kierrättämään. Paitsi rekkaliikenteessä, myös jakeluautojen suhteen on parantamisen varaa kapasiteetin hyödyntämisessä. Päivittäin Posti ajaa ympäri Suomen yhteensä noin 250 000 kilometriä, eli melkein tavallisen bensa-auton elinkaaren verran
ja perilletulo on samalla Postille yhä enemmän, Postinsaajia Jakelureittejä, kpl Kilometrejä, tpv Perusjakelun ulkotyön vuosikustannus Vuosikustannus postinsaajaa kohden 1 590 000 2 820 17 000 41 M€ 26 € 1 095 000 1 700 56 000 47 M€ 43 € 515 000 1 370 188 000 64 M€ 124 € Jakelutapa Kerrostaloalue, KaupunKi Haja-asutusalueella on puoli miljoonaa postinsaajaa. Aika paljon luen nykyään netistä. Kyllä muidenkin lehtien perilletulossa on parantamisen varaa, ja yhä useammin postia menee jopa toisten laatikkoon. Lehdet joutuvat maksamaan Postille yhä enemmän, ja perilletulo on samalla epävarmempaa. – Olen kyllä pitänyt Postia hyvänä työpaikkana. Viimeisin pinnalle noussut säästökohde on päätös vähentää jakelua yhteen kertaan viikossa Turun saaristossa. Lehtipalvelujohtaja Savikon mukaan saaristossa on paikkoja, joissa yhden päivän jakelu maksaa enemmän kuin keskimääräiset haja-asutusalueiden reitit vuodessa. Pirkanmaalainen Esko Arola Ylöjärven Takamaalta on Suomenmaan vakituinen tilaaja. 1900-luvun lopulla lähti postitoimisto, joka oli etenkin vanhemmille ihmisille tärkeä esimerkiksi pankkiasioiden hoitoon. Uutislehdet pystytään kyllä kuljettamaan perille ajallaan. Jakelutyön kustannus on viisinkertainen kaupunkiin nähden. – Laukun sisältö on muuttunut kovasti vuosien varrella. 17.5.2019 25 Palvelukodin postit Brander käy viemässä sisälle asti. Sanomalehdet nyt tulevat joka päivä, mutta muutaman tunnin myöhemmin kuin aiemmin. Reittiä ei ole pidennetty, vaikka jaettava määrä on vähentynyt. – Välillä menee jopa maanantaille tai tiistaille, kun Suomenmaa tulee, vaikka perjantaina pitäisi. Auto ei säästy kuralätäköihin sattuessaan sotkeentumiselta. Näin on sattunut jo aika useasti etenkin viime vuodesta alkaen. Saa nähdä, miten Postin toiminta muuttuu tulevaisuudessa. Muitakin lehtiä on tullut erityisesti muutaman edellisen vuoden aikana myöhässä, mutta Suomenmaa useimmin. Se on tuonut itselle ja perheelle leivän jo 43 vuoden ajan. Sanomalehdet pitää joka tapauksessa jakaa reitille päivittäin. n Lehdet joutuvat maksamaan epävarmempaa. Säästöpaineet näkyvät ympäri maan erityisesti kirjepostin sekä päiväja aikakauslehtien jakelussa. Nyt kevään aikana se on ollut vielä entistäkin epävarmempaa, Seppo Koistinen kertoo. Nyt lähti kaupalta jättölaatikko pois ilman, että asukkaille kerrottiin mitään, Arola harmittelee. Digitalisaatio on vienyt paljon kirjeitä pois ja kirjepostin kanssa on välillä hyvinkin hiljaisia päiviä. Matkassa kulkeva posti toki päätyy laatikoihin ajallaan ja puhtaana. – Postin palvelu on kyllä huonontunut. matti Brander kiertää uskollisesti ja tottuneena reittiään. Taloudellisesti päätös on varmasti ymmärrettävä, samoin toki vaatimukset palveluiden takaamisesta kaikille. Suomenmaakin kuuluu päivälehtien jakeluun, ja lukijoilla ympäri Suomen on lehden perilletulon suhteen vaihtelevia kokemuksia. Haja-asutusalueet taajamat, KaupunKien reunamat Jakelukärry / pyöräreitti, alle 15 km Autoreitti, 15–80 km Autoreitti, yli 80 km Lähde: Posti Group. – Kyllä sitä miettii, kannattaako sitä tilatakaan, jos aina venyy niin pitkään. Muutoksia on tapahtunut, eikä sitä tiedä, mitä on vielä edessä, Brander pohtii. Pohjanmaalla Kuortaneen Ruonalla Suomenmaa on tullut Kosti Keisalalle joskus jopa viikon myöhässä. – Suomenmaa on itselleni tärkeä lehti, niin sen kyllä huomaa, jos se jää tulematta. Jo hänen isälleen tuli lehden edeltäjä Maakansa. Jos sanomalehti tulee yhdentoista aikaan, alkaa siinä jo olla vanhaa tietoa. Jopa Helsingissä lehtien tulo on alkanut viime vuosina takkuilla
Sen mielestä rekis terin luominen on kirjattava seuraavaan hallitusohjelmaan ja esitys on annettava hyvissä ajoin tulevalla vaalikaudella. Sarjassa taistellaan elävien kuolleiden kanssa (huh, kuin ka hyvin meillä onkaan asiat!), mutta pohditaan myös vallan olemusta. “Koura” on siis sarjassa valtakunnan kakkosmies. Jos ovi on raollaan edes vähän, se on silloin auki, ei kiinni. Taannoisessa jaksossa kuningattaren lähin avustaja “koura” Tyrion Lannister pohti, että olisiko seitsemän kuningaskun nan paras hallitsija kuitenkin ihminen, joka ei valtaistuimelle edes halua, vaikka kansa hänet tahtoisikin. Politiikkaan mukaan lähtevät haluavat lähtö kohtaisesti valtaa. Vai onko näin sittenkään. Eli ei huolta, Pekka ja vihreät – eiköhän sieltä Säätytalolta lobbarirekisteri kainalossa ulos tulla, kun sille on jo koko enti sen ja tulevan hallituksen ja opposition tuki! keskusTa lähti mukaan sorvaamaan uutta hallitusta, vaikka ovi neuvotteluihin oli vaalien jälkeen vain viisi senttiä auki. Vanhasen kausi pääministerinä kesti lopulta pidempään kuin yhdenkään toisen 2000luvun pääministerin. Kesäkuussa 2003 pääministeriksi nimitetty Matti Vanhanen (kesk.) kertoi ottavansa pääministerin tehtävät osittain vastahakoisesti vastaan. An neli Jäätteenmäki, Mari Kiviniemi, Jyrki Katainen, Alexander Stubb ja Juha Sipilä halusivat kyllä valtaan, mutta kaudet jäivät lyhyemmiksi. Vähän niin kuin pääministerin erityisavustaja. – Nyt poika onkin jo meidän sängyssämme vanhempiensa välissä. Sattumoisin Haaviston medialle syöttämää lobbarirekiste riä vaati jo kevättalvella yksimielisesti puhemies Paula Risikon johtama parlamentaarinen työryhmä. Miten tässä näin kävi, Elo kyseli. Voisikohan periaate toimia. Ajatusta vain ei pääse oikein testaamaan, ei aina kaan Suomessa. Kuninkaan tai kuningattaren lähin apuri ja poliittinen neuvonantaja, joka hoitaa ison osan käytännön hallitsemisesta. Mielenkiintoinen ajatus. Apollon Tietäjät 26 17.5.2019 Lobbarirekisteri kainalossa TeksTi: Pekka Pohjolainen, henna lammi Tuskin oli hallitusneuvottelut jättänyt vihreä vaikuttajavies tijä Elina Moisio ehtinyt hakea takkiaan Säätytalon naula kosta, kun lobbarijupakan säikäyttämä puheenjohtaja Pekka Haavisto kiirehti jo esittämään lobbarirekisteriä hallitus ohjelmaan. Asiaa on kummasteltu, mutta päätös oli ihan luonnollinen. Kourana taannoin toiminut Jaime Lannister kuvasi poliitti sen avustajan rooliin ehkä osuvammin kuin kukaan aiemmin populaarikulttuurissa. Lapsi jätti kuitenkin oven viisi senttiä raolleen. Mitenhän lie käy Antti Rinteen. Oli sivatko päätökset parempia, jos niitä ei tehtäisi vallanhimo silmissä. Game of THronesin viimeisen kauden kunniaksi Apollon tie täjä on hurahtanut fantasiamaailmaan ja muistelee men neitä kohtauksia. Onneksi tämä on määräaikainen homma, Vanhanen sanoi valinnan jälkeen Helsingin Sanomien haastattelussa. Vastauskin löytyi: “Tuli velvollisuudentunteesta ja vähän vastentahtoisesti, koska perheen etu vaati. Kuningas sontii, koura pyyhkii, tuo kiteytys kuului.. Kokeneena poliitikkona Haavisto toki tietää, että jo toteu tetut tai muuten pitkällä prosessissa olevat ehdotukset me nestyvät yleensä parhaiten. Asian todisti väkevästi myös sinisten entinen kansanedus taja ja ryhmyri Simon Elo, joka kertoi sosiaalisessa mediassa, kuinka hänen poikansa oli mennyt nukkumaan omaan sän kyynsä – juuri niin kuin hän oli pikkuiselle opettanut. Ja on pienen ihmi sen asialla.” Huikean suosittu fantasiadraamasarja Game of Thrones avaa näkökulmia myös tosielämän valtaistuinpeleihin
tulevaan puHeenjoHtajaan kohdistuvatkin suuret odotukset. Vaaleissa yli 420 000 suomalaista antoi luottamuksensa keskustalle. Näin teimme talouden kohdalla edellisessä hallituksessa ja nyt tulemme panostamaan sosiaaliseen eheyteen ja koko maan tasapuoliseen kehittämiseen. Askeleita eteenpäin otetaan, jos neuvotteluissa syntyy riittävä luottamus ja yhteinen kuva Suomen tulevaisuudesta. Kun kentän kanta oli selvitetty, teimme vaikean ratkaisun. Pidimme lähes varmana sitä, että hallitustunnustelija Antti Rinne tavoittelee hallitusta, jonka muodostaisivat vaalien voittajapuolueet. Niistä pidämme kiinni. Perheiden asemaa ja perusturvaa parannetaan, hyvää talousja työllisyyskehitystä tuetaan. Lähdimme mukaan hallitusneuvotteluihin. Hallitusneuvottelut eivät saa estää keskustan omaa uusiutumisprosessia. Onhan SDP:n ja kokoomuksen yhteistyö ollut reilun kolmenkymmenen vuoden ajan niin vankkaa, että sinipuna on jäänyt syntymättä vain keskustan voittaessa vaalit. Rinne vetosi keskustaan, että harkitsisimme vielä hallitusneuvotteluihin lähtöä. Siinä missä vuoden 2011 vaalit käytiin selvästi kestävyysvajeteemalla, joka toi keskustalle vaalivoiton, kuluneen kevään vaalien teemoiksi nousivat talouden ja markkinaajattelun ohi kestävä kehitys ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus. 17.5.2019 27 Puheenvuoro KesKusta kärsi kevään eduskuntavaaleissa rökäletappion, jonka takia olimme ensi sijassa asennoituneet menemään oppositioon. Suomen tulee jatkossakin olla maa, jossa kannattaa yrittää ja ottaa riskiä. läHdimme muKaan hallitusneuvotteluihin ennen kaikkea puolustamaan koko Suomen asiaa. Aiomme huolehtia suomalaisesta kestävästä metsien hoidosta ja osaamisesta myös jatkossa. Kävimme monta keskustelua eduskuntaryhmässä ja tarkastelimme asiaa monelta kannalta. Maaseutujen näivettymiskehitystä on torjuttava. Nyt satsataan vahvemmin sosiaalisen oikeudenmukaisuuteen. KesKustan on kuitenkin panostettava puolueen ohjelmalliseen ja toiminnalliseen uudistamiseen. Keskustalla on arvopohjansa puolesta näihin teemoihin paljon annettavaa. Vain sitä kautta sosiaalista oikeudenmukaisuutta voidaan vahvistaa kestävällä tavalla. Samalla on pohdittava keskustan linjoja sekä yhä kansainvälistyvämpään että kaupungistuvampaan maailmaan, joka usein tuottaa myös vastakkainasetteluja. HallitusneuvotteluiHin osallistuminen on hallitusyhteistyön ensimmäinen askel. Valittavan henkilön on kirkastettava keskustalaisen politiikan ydintä mutta katsottava myös vahvasti tulevaisuuteen. Nyt keskustan on mahdollista esiintyä vahvemmin omalla äänellään. Tähän on tarjottava riittävästi mahdollisuuksia. Olemme esittäneet kymmenen kynnyskysymystä hallitukseen menolle. Hallitusneuvottelut eivät saa estää keskustan uusiutumista Hannakaisa Heikkinen keskustan varapuheenjohtaja. Syyt vaalitappioon on haluttu perkaa juuria myöten, sillä kansalaisilta tullut viesti on otettu hyvin vakavasti. Kemin biotuotetehdas osoittaa, että suomalaiselle metsäosaamiselle on kysyntää maailmalla. Rinne Kävi neuvotteluja kokoomuksen kanssa, mutta lopputulos oli selvä; SDP ja Rinne kokivat vahvasti, että vain keskustan kanssa on mahdollista rakentaa pehmeämmille arvoille perustuvaa yhteiskuntaa, nyt kun talous on paremmassa kunnossa. Tässä keskustalla on paikkansa ääripäiden liennyttäjänä. Keskustalaisen ajattelun ydinteema ylisukupolvisuus vaatii, että maa on annettava paremmassa kunnossa tuleville sukupolville kuin mitä sen on saanut. Lisäksi meillä on velvollisuus edistää niitä asioita, joista vaaleissa puhuimme: koko Suomi, perheet, ilmasto, suomalainen ruoka, sivistys ja turvallisuus. On silti tärkeää, että tulevankin hallituksen talousja työllisyyspoliittinen linja on kestävä. Puheenjohtajan on toimittava myös hallitusryhmän veturina ja edustettava keskustan uutta ääntä. Tuo menettelytapa oli välttämätön, sillä hallituskysymys on jakanut mielipiteitä puolueen sisällä. Oli selvää, että ennen päätöstä asiaa on kysyttävä kentältä. Kouluttautumismahdollisuuksia on oltava kaikkialla Suomessa ja osaavaa työvoimaa on oltava tarjolla yrityksille myös maaseuduilla. Suomalaisen maatalouden ja ruuantuotannon kannattavuuskriisiin on tuotava selkeitä ratkaisuja ja parannettava tuottajien asemaa markkinoilla. tulemme HuoleHtimaan myös siitä, että sote-uudistus saadaan toteutettua kestävällä tavalla. Selvää on, että tarvitsemme nyt aitoa vuoropuhelua kansalaisten kanssa keskustan suunnasta ja identiteetistä
En ole valmis joustamaan muun muassa metsän kestävästä käytöstä, perheiden vapau desta valita itselleen paras tapa jakaa perhevapaat enkä ylisukupolvisesti kestävästä taloudesta. Perheiden parasta ei voi valita liian tiukoilla kiintiöillä eduskunnan kabinetista, vaan perheet tulee nähdä monimuotoisina ja joustavien vaihtoehtojen arvoisina. Ilmastoja energiapolitiikkaan tarvitaan realismia. 28 17.5.2019 Mielipiteet KesKusta päätti lähteä mukaan Antti Rinteen johdolla käytäviin hallitusneuvotteluihin. Vaalituloksemme jälkeen pidimme itsestään selvyytenä, että syntymässä on sinipuna-, ei suinkaan punamultahallitus. Lisäksi Lapsija perhepalveluiden muutosohjelman tavoitteet perheen tuen uudistamiseksi ja lisäämiseksi tulee pitää mukana. Ne liittyvät koulutukseen panostamiseen, vanhustenhoidon epäkohtiin ja yllättävää kyllä, myös sosiaalija terveydenhuollon uudistukseen. Tiedossa on, että tulevalla kaudella käsittelyssä on EU:n monivuotinen rahoituskehys sekä sen alaohjelmat yhteisen maatalouspolitiikan ja alueja rakennepolitiikan uudistuksista sekä muun muassa EU:n tutkimusohjelmista, jotka ohjaavat EU:n toimintaa ja varojen käyttöä lähes vuosikymmeneksi eteenpäin. Mikäli hallitusohjelma ei hyväksy metsän kestävää hyödyntämistä, ei hallitusohjelmaa synny. On aika olla sisukas ja tiukka. Ihmiset eivät halua poliitikkojen sanelevan perhe vapaita, vaan haluavat itse päättää hoitovapaiden jakamisesta. Koska uusien tehtaiden modernit tuotteet ottavat tilaa myös maailman markkinoilla vanhanaikaisilta ja saastuttaviin tehtaisiin perustuvalta tuotannolta, on hankkeilla myös positiivisia ympäristövaikutuksia. Hänellä on osaamista ja ymmär rystä ja hän sitoutuu täysin tekemäänsä työhön. On myös selvää, että hallitusohjelmassa yhteisten verorahojen käytön tulee rakentua kestävälle pohjalle ja Suomen talouden tulee olla tasapainossa vuonna 2023. MyösKään perheiden valinnan mahdollisuuksista ei voida tinkiä. Talouden kannalta on tärkeää mahdollistaa metsäsektorin teolliset investoinnit Suomessa, jossa standardit ja valvonta ovat maailman huippua. Keskusta pitää tiukasti kiinni näistä kynnyskysymyksistä ja koko Suomen tasapuolisesta huomioimisesta neuvotteluissa. On päivänselvää, että hallitus syntyy punamultapohjalta vain, jos keskustalle tärkeät kynnyskysymykset tulevat kirjatuiksi hallitusohjelmaan. Tilanne ei ole keskustalle helppo rökäletappion jälkeen. On paljon kysymyksiä, joista tämä hallituspohja voi varmasti olla samaa mieltä. Pidän uusia tehdashankkeita hyvinä uutisina. Ne monet Leader-toiminnan kautta saadut tukieurot vaikkapa ky lien kehittämishankkeisiin tai yritystoiminnan tukemiseen ovat tulleet käyttöömme EU-jäsenyyden kautta. Ja sama suomeksi! Päätöksen tekijöitä tarvitaan, jotta pystytään turvaamaan vastuullinen suomalaisen ruuan tuotanto ja met sien hoito. Työpaikkoja tulee lisätä ja muun muassa yritysten verotusta ei ole varaa kiristää. Keskustan Siilinjärven kunnallisjärjestö tukee Elsi Kataisen valintaa Euroopan parlamentin jäseneksi. Ilmastonmuutokseen vastataan järkivihreydellä, johon pystyy suomalainen päättäjä. KesKusta ja vihreät ovat olleet vaalien alla ja niiden jälkeen napit vastakkain metsäpolitiikassa. eu-jäsenyyden tuomat hyödyt näkyvät ihan meidän tavallisten ihmisten arjessa. Viime viikkoinakin puhututtaneet Metsä Groupin hankkeet Kemissä ja Raumalla lisäävät puun käyttöä noin kuu della miljoonalla kuutiolla, mikä vie kokonaishakkuut lähelle kestäväksi arvioi tujen hakkuumäärien rajaa. Hilkka Kemppi kansanedustaja (kesk.) Perheiden valinnan mahdollisuuksista ei voida tinkiä eurOOpan parlamentin päätöksenteossa on asioita, joilla on kauaskantoisia merkityksiä muun muassa ruuantuotantoomme ja koko Suomen elämisen edellytyksiin. Nimenomaan Itä-ja Pohjois-Suomi hyötyvät EU:n rakenne rahastoja maaseutupolitiikan ratkaisuista, kun edunajaminen hoidetaan osaavasti. Eli myös Pohjois-Savon ja Siilinjärven yrityksiä ja alueen kehittämistoimintaa tuetaan monin EU:n rakennerahastoja maaseutupolitiikan tukieuroin. Merja Rautiainen keskustan Siilinjärven kunnallisjärjestön varapuheenjohtaja EU-vaaleissa äänellä on merkitystä Sh utt ers to ck. Mallin tulee olla sellainen, että se kannustaa isiä jäämään nykyistä paremmin kotiin, ja tämä ei ole ilmaista. Maakunnan kehittämiseen tarkoitetusta niin sanotusta vapaasta rahoituksesta suurin osa tulee Euroopan unionilta. Päättäjän pitää tietää ja tunnistaa vaikuttamisen paikat, missä päätök siä tehdään Suomen parhaaksi
Seuraavaksi on muutama ajatus opetusminis terin työlistalle. Ei edes 18 prosenttia. Lisäksi liian suuret koulut rajallisine resurs seineen vaikuttavat negatiivisesti oppimiseen ja työntekoon, eli ne aiheuttavat inhimillistä kärsi mystä taloudellisen tehokkuuden nimissä. Leikkauksia koulutukseen on tehty monessa hallituksessa muiden puolueiden opetusminis tereiden johdolla, käytännössä kaikkien puoluei den vaikutuksen alaisena. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. tahdomme pitää korkeakouluverkon kattavana, sillä näemme hajautuksen tukevan koko Suomea ja sen kehitystä. Aino Leinonen Vaala Harvinainen vaalitulos Ikävää käytöstä Lyhyet Nyt voit lähettää mielipiteesi myös WhatsApptai tekstiviestinä numeroon 044 7370 327. Sivistys korkeaan arvostukseen, edistyksen lippu salkoon ja opetus seuraavan keskustalaisen ministerin salkuksi! Karri Kallio Etelä-Pohjanmaan Keskustanuorten puheenjohtaja Kaisa Oinas-Panuma Kainuun Keskustanuorten puheenjohtaja Henna Takatalo Varsinais-Suomen keskustanuorten puheenjohtaja Olli Rainio Lapin Keskustanuorten puheenjohtaja Joonas Soukkio Pirkanmaan Keskustanuorten puheenjohtaja Terhi Ala-Keturi Keski-Suomen Keskustanuorten puheenjohtaja Milja Hostikka Pohjois-Karjalan Keskustanuorten puheenjohtaja Sofia Seittenranta-Vekkeli Kymenlaakson Keskustanuorten puheenjohtaja Lotta Luukkonen Etelä-Savon Keskustanuorten puheenjohtaja Liina Tiusanen Helsingin Keskustanuorten puheenjohtaja Marjut Lehtonen Pohjois-Pohjanmaan Keskustanuorten puheenjohtaja Iina Keinänen Pohjois-Savon Keskustanuorten puheenjohtaja Lauri Hämäläinen Hämeen Keskustanuorten puheenjohtaja Otto Luoma Keski-Pohjanmaan Keskustanuorten puheenjohtaja Väinö Tuovinen Uudenmaan Keskustanuorten puheenjohtaja Keskustalle seuraavaan hallitukseen opetusministeri miKä ihmeen tarve keskus talaisilla on ryhtyä moitti maan erinomaista pääminis teriämme lehtien palstoilla. Tarvitsemme rahallisia panostuksia ammatilli seen koulutukseen saadaksemme lisää lähiopetus ta sekä enemmän ohjaajia ja opettajia varmistaak semme opiskelijoiden pätevöitymisen alalleen. Oppivelvollisuus on laajennettava kos kemaan toisen asteen koulutusta, ja vaadimme aidosti maksutonta toista astetta, jotta yksikään koulupolku ei katkea peruskoulun jälkeen tulota son vuoksi. Kirjoita alkuun “Mielipide” ja loppuun oma nimesi ja paikkakuntasi. Tämän vuoksi tahdomme, että keskustan on priorisoitava opetusministerin pesti heti seuraa van kerran, kun meillä on mahdollista saada hal lituksen ministeripaikkoja. Tätä ei voi enää jatkaa. Näemme, että paras tapa pitää huolta sivistyk sestä ja koulutuksesta sekä niiden tasapainoises ta kehittämisestä ympäri maan on saada keskus talaisia nousemaan myös ministerin pallille. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Miksi tieten tahtoen halutaan liata omaa pesää. Ei ole perusteltua väittää, että korkeakoulutuk sen keskittäminen tuottaisi absoluuttisesti pa rempia tuloksia, tai että vain yhteen korkeakou luun panostaminen nostaisi sen suoraan maail manluokan tieteentekijäksi. On aika jättää se aika taakse ja ottaa ohjat omiin käsiin. Vaadimme panostuksia ympäri maan erityi sesti ammatilliseen koulutukseen, josta on viime vuosina säälimättömästi leikattu valtavasti. Jokainen koulupudokas on valtava määrä hu kattua potentiaalia, jolle on varmasti parempaa kin käyttöä kuin poisheittäminen. Jokaisella täytyy olla samat mahdollisuudet kouluttautua, riippumatta taustasta tai varalli suudesta. Eikä kukaan voitta neista saanut 20 prosenttia. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 17.5.2019 29 SiviStySpuolueelle yli 40 vuotta on käsittämättö män pitkä aika olla priorisoimatta sivistystä. Sivistyspuolue Keskusta rp:n on aika palata juurilleen ja näyttää, miten vahva ja alueellinen koulutus nostaa Suomen suosta menestystari naksi kerta toisensa jälkeen. Eikö tosiaan löydy raken tavampaa tapaa kanavoida mielipiteitään. Anna-Leena Heikkilä Kokkola oli puolue, jolta meni 18 paikkaa. Emme julkaise nimettömiä kirjoituksia.. Toimitus valitsee julkaistavat kirjoitukset. KeSKuStalaiSten arvojen olisi ulotuttava myös koulutuspolitiikkaan, sillä koulutus avaa ovia ja rajattomia mahdollisuuksia yksilön elämään. Koulutus on kasvun ja hyvinvoin nin perusedellytys, joka on nähtävä investointi na tulevaan, ei turhana kulueränä. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. KeSKittämiSen tuomat säästöt realisoituvat alueil la moninkertaisina tappioina sekä välittömästi että pitkän ajan kuluessa. Olemme viime vuosina nähneet, mitä yliopis ton tai korkeakoulun toimipisteen lähteminen tekee alueelle, ja todistaneet, kuinka liian suuret ryhmäkoot ja koulut lisäävät nuorten ja opettaji en pahoinvointia. Kirjoita mahdollisimman lyhyesti
Vuosikokous ti 28.5. klo 17–18 puoluetalo Apol lolla, Apollonkatu 11 a. Alustajana puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen. Politiikkaa Apollolla -tilaisuus ti 28.5. Poliittinen katsaus vpj Katri Kulmuni. klo 17 Apollolla, Apollonkatu 11 a. Käsittelyssä myös piirin sääntömuutos Keskustan pii rijärjestöjen ennakkohyväksyttyjen uusien mallisääntöjen mukaisesti. Ope tusministerin paikka mahdollistaa sellaisen koulutuspolitiikan, jota tämä maa pitkästä aikaa tarvitsee. Keskustanuorten Keski-Helsingin osasto. Ohjel massa pitää näkyä keskustalainen kädenjälki. Siitä on jo liian kauan aikaa, kun Suomessa on viimeksi ollut keskus talainen opetusministeri. Piiritoimiston käyn ti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Opetusministerin salkku on keskustan ulottuvilla, jos hallitusneuvottelut tuotta vat tulosta. Keskustalainen EUeh too pe 17.5. Piiritoimis to Apila palvelee sopimuksen mukaan. Kahvi ja ilmoittautuminen klo 18–18.30. Keskustan yh teiskuntatieteilijät ry:n jäsenmak su on 30 €. Usein opetusministerin salkku on ollut toi seksi suurimmalla puolueella. Puuttuvat suoritukset yhdistyksen tilille: OP FI02 5723 3320 0299 36. Kaikki Keskustan EUvaaliehdok kaat tervetulleita paikalle! Pori. klo 12 ravintola Vltavan Havelkabi netissa, Elielin aukio 2. Vuo sikokous la 18.5. Nyt suuntana näyttää olevan hallitus. Kesämielisten tori päivä la 25.5. Tapahtumat Pirkanmaalla: face book.com/keskustapirkanmaalla ja Suomenmaan Keskustassa tapah tuu nettipalsta: www.suomenmaa. Yksi punamultayhteistyön helmistä liittyy koulutukseen: peruskoulu. Keskustanuorten Länsi-Helsingin osasto. Inna Kallioinen Keskustaopiskelijoiden varapuheenjohtaja Punamultaista koulutus politiikkaa linjaamaan Puheenvuoro Helsinki Keskustan Helsingin piiri. pitkapaasi(at)keskusta.fi, kiitos. Keskustaopiskelijoiden mieles tä opetusministerin salkun saaminen on kynnyskysymys hallitukseen menolle. Pirkanmaa Piiritoimisto: Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere, 040 767 3419, pirkanmaa@keskusta.fi, www.pir kanmaankeskusta.fi. Aiheena tulevat europarlamenttivaalit ja Suomen poliittinen tilanne. Laadukas korkeakou lutus on turvattava, ja sen saavutettavuutta helpotettava. Asikkala. Mielikuva punamul tayhteistyötä tekevästä tai porvarihallitusta johtavasta keskustasta on erilainen, vaikka puolue ja sen arvot pysyvät samoina. Satakunnan Keskusta on muka na tapahtumissa. Miten linja kirkastetaan. Forssa. Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa, millaista toimintaa halu aisit kehitettävän. Turun Vesaiset. klo 10.30 alkaen Metsälehdon tila Mietoinen. Pirkanmaan Vesaiset: tmj Elina Sieppi, Näsilinnankatu 23 a 1 33210 Tampere, 040 5550 635, elina.sieppi@gmail.com. Keskustan yhteiskuntatieteilijät. klo 18 Jämijärven keskuskoululla, Koulutie 6. Hallituksessa asioihin vaikuttaminen on helpompaa kuin oppositiossa. Kuntayhdistyksen ylimää räinen yleiskokous ti 21.5. Kaikki ehdokkaat terve tulleita! Omakustanteisen lounaan jälkeen kokous jatkuu sääntömää räisillä asioilla. Historiaan peilaten kummallakin hallitus pohjalla voi saada aikaan hyviä saavutuksia. Lounastilaisuus ma 20.5. Kerava. Punamultayhteistyö voi onnistuessaan tarjota ponnahduslaudan keskustan kanna tuksen paranemiseen. Eurovaalitilaisuus la 18.5. Keskustan Satakunnan piiri. Keskustan Pirkanmaan piiri. Marjatta Väänänen oli opetusministeri 1970luvulla. Bussikuljetus Turus ta. Seuraa Suomen maan printistä tai netistä ”Kes kustassa tapahtuu” palstaa, piirin nettisivulta www.keskusta.fi/sata kunta tai Facebook: Satakunnan Keskusta. Vuosikokous ti 28.5. Vuo sikokous ti 28.5. klo 18 Apollolla, Apollonkatu 11 a. klo 18.30 puo luetalo Apollolla, Apollonkatu 11 a. Yhteistyössä MSL. Vuo sikokous pe 24.5. Jos hallitusohjelmasta saadaan neuvotel tua hyvä, hallitusvastuu kannattaa. Varsinais-Suomi Piiritoimisto: Piirin tmj Hanna Vuola 050 917 7000, järjestösihtee ri Mari Tuuna 050 564 8747, Kes kustanuorten tmj Linda Lähdenie mi 044 205 0244, Vesaisten piirin tmj Aino Piippo 0400 407 515, Kes kustanaisten pj Ilona Koivunalho 050 353 2236. Vuosikokous ti 28.5. Kj:n teltta la 18.5 alkaen klo 9 Kukkamarkkinoilla Forssan torilla. Ilmoittautumiset 8.5. Peruskoulussa on vahvistettava perustai tojen oppimista. Keskustanuorten Pohjois-Helsingin osasto. Hallitukseen ei saa haparoida vallanhimon tähden, vaan päästäkseen vetämään linjaa ja vaikuttamaan. Avoinna var mimmin ti klo 9.30–12 ja to klo 13– 17, muina aikoina kannattaa soit taa etukäteen. Vuosikokous ti 28.5. klo 10 Vesilahden yhtenäiskoululla, Koulutie 2, Vesi lahti. Päijät-Häme Piiritoimisto: Piirin tmj Jukka Sälli nen 0400 930 483 ja keskustanais ten PäijätHämeen piirin tmj Jaana Niemi 040 418 1150. Pää tös osallistua hallitusneuvotteluihin osoittaa vastuullisuutta. Valitaan sääntömuutoksen mahdollista mat lisäedustajat ylimääräiseen puolue kokoukseen. Sääntömääräiset asiat. Pitää etsiä keinot siihen, miten jokainen nuori saadaan suorittamaan toisen asteen tutkinto. Sihteerit: kj:t ja py:t ilmoittakaa tulevat keskustatapahtumat paik kakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@keskusta.fi. Satakunta Piiritoimisto: Piirin tmj Satu Tietari 050 405 7742 (satu.tietari@keskus ta.fi), keskustanaisten tmj Tarja Ki viniemi 044 978 3929 (tarja.kivinie mi@keskusta.fi), nuorten tmj Juho Paavola 0440 336 588 (satakunta@ keskustanuoret.fi). klo 11–13 Euran KSupermarketilla, Sa takunnankatu 13. noin klo 17.45 heti eurovaalitilaisuuden jäl keen, Keravan kaupunginkirjas to, satusiiven kokoustila. Muistathan toi mittaa spostiosoitteesi satu.tieta ri@keskusta.fi, niin tavoitamme si nut myös sähköisesti. klo 19 Eteläpään mat kailukeskus, Eteläpääntie 2. leppalahti@keskusta.fi, toimisto sihteeri ja Keskustanaisten tmj Sari Kujanpää 040 759 0509, sari. klo 18.30 Apollolla, Apollonkatu 11 a. Ollaan yhteydessä. Varmistathan paikalla olomme aina ennen tuloasi. Ilmoittautuminen ja kahvi klo 9–10. Sii kaisten, Merikarvian ja Honkajoen. Jos alaovi on kiinni, soita pj Marjaana Perttulalle 050 5857200. mennessä Turun Vesaiset ry / Aulis Suominen 040 834 0803. Kii reellisissä asioissa yhteys suoraan pj Tuukka Liuhaan (myös iltaisin ja viikonloppuisin): 045 674 8077, tuukka@liuha.fi. Keskustanaisten Pirkanmaan piiri: tmj Kristiina MäkiVälkkilä, Näsi linnankatu 23 a 1, 33210 Tampere. Mikä otetaan tulevaisuuden suunnaksi. Keskustanuorten Kallion osasto. Siikainen. Keskustan teltalla EUvaali kahvit. Uusimaa Kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset, muistattehan lähettää henkilöilmoitukset vuoden 2019 henkilövalinnoista Tuijalle, tuija. Makkaratarjoilu. Alustaja na eurovaaliehdokas, professo ri Pekka Puska. klo 17.30 Apollolla, Apollon katu 11 a. Pii ritoimiston osoite: Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. kujanpaa@keskusta.fi, Keskusta nuorten tmj Emmi Mäkelä 050 303 6493, hame@keskustanuoret.fi. Keskustassa tapahtuu 30 17.5.2019 Vaalitappio kirvelee ja pakottaa keskustan itsetutkiskeluun. fi. KesKustan linjan kirkastamisessa voisi aut taa, jos ministerisalkkuja jaettaessa valittai siin rohkeasti jotain tavanomaisesta poik kea vaa. Keskustele massa mukana ke:t Jouni Ovaska ja Arto Pirttilahti sekä Pirkanmaan keskustalaiset eurovaaliehdokkaat Petra SchulzeSteinen ja Suvi Mä keläinen. Samalla olet ter vetullut mukaan aktiiviseen toimi jajoukkoomme. Aina on viisasta neuvotella. Ilmoit tautuminen, valtakirjan tarkastus ja omakustanteinen kahvitarjoilu klo 17–18. Etelä-Häme Piiritoimisto: Piirin tmj Markku Leppälahti 040 736 3290, markku. 040 556 7262, kristiina.makivalkki la@keskusta.fi. klo 18.30 MTKSatakunnan toimistolla, Itsenäisyydenkatu 35 A, 6 kerros, Pori. Kokouksen alussa, poliittisen keskustelun yhteydessä klo 10.15– 12 kaikille avoin yleisötilaisuus Euroop papolitiikasta. Eura. Se on arvokas salkku, jota kannattaa nyt tosissaan tavoitel la, koska sille on paljon käyttöä. Porin Keskustan opinto ja kulttuuriyhdistyksen kevätkokous to 6.6. Ratsastuskurssi su 19.5
Talonpöytä, Joukamontie 30. Ilm. Kaikki tämä ja matka hintaan 50 €. Pieksämäki. Mukana MEP Mirja Vehkaperä. Seinäjoen Läntisen py:n vuosikokous ti 21.5. kytta@vesaiset.fi. Käsitellään sääntömääräiset asiat sekä sääntömuutokset Keskustan vuonna 2018 päättämällä tavalla. Kahvitarjoilu Ylivieska. Haapavesi. Jyväskylä. EU-vaalipaneeli ma 20.5. Yksittäiseen keskustalaiseen äänestäjään saattoi iskeä ikävästi keskustavetoisen hallituksen toteuttama aktiivimalli tai taksilaki, mutta teiden kunnossapitoon annetut miljoonat eivät omalle kylälle saakka riittäneet. Siellä on hätä maatiloilla, multialainen Pirjo Saarinen sanoitti. Avoinna sopimuksen mukaan. Johtokunta klo 17.30. Raatimiehenkatu 18, Lappeenranta. Suomenmaan perjantaina julkaistavan printtilehden järjestöpalstan deadline on edellisen viikon perjantai klo 12. kerros, Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola. Etelä-Karjala Etelä-Karjalan Keskustanuoret. Piirikokous Pietarsaaressa su 19.5. Kj:n vuosikokous su 19.5. Keski-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: piirin tmj Pauliina Maukonen-Kärkkäinen 050 573 5353, toimistosihteeri Pia Högberg 045 327 4845, Keskustanaisten pj Anne-Maria Perttula 040 831 3775 sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj Elina Suoranta 040 721 0636. Vuosikokous pe 17.5. Sääntömääräiset asiat. Keskeisimmäksi syyksi löytyi se, ettei kentän ääntä kuultu ja puolueen viestiä ei sanoitettu niin, että tavallinenkin äänestäjä olisi ymmärtänyt sen. Kainuu Kainuun piirin eurovaaliehdokas Teuvo Hatva tavattavissa: La 18.5. mennessä jaana. Saamme kokea kahden taidemuseon näyttelyt. Tule keskustelemaan miksi ItäSuomi tarvitsee vahvan oman euro parlamentaarikon. Kahvitarjoilu. Satakunnan Keskustanaiset. MEP Elsi Katai sen kaikille avoin puheja keskustelutilaisuus pe 17.5 klo 17.30 Siilinjärvellä Ahmon koulukeskuksen auditoriossa. Eurovaali tapahtuma la 18.5. Kinnulalainen Ilpo Leppänen varoitti hallitukseen menosta. Kaikki EU-vaaliehdokkaat tervetuloa! Ilmoittautuminen Sari Vuorela 0415017439. Jyväskylä. Telttatilaisuus la 18.5. Kj:n vuosikokous ke 29.5. Valtakirjojen tarkastus alkaa klo 11 kokouspaikalla. Kymenlaakso Piiritoimisto: Tmj Sami Porkka 050 577 0838, sami.porkka@keskusta.fi. Laukaa. klo 17 Ähtärin FlowParkissa. Paikalla Teuvo Hatva, Mirja Vehkaperä, Elsi Katainen ja Jouni Kemppainen. Mukana MEP Mirja Vehkaperä. Toimisto pääsääntöisesti avoinna ma–to, mutta kannattaa varmistaa paikallaolo soittamalla etukäteen. Siikalatva/Rantsila. Py:n vuosikokous to 23.5. E-P:n Vesaisten LIIKU-kevään viimeinen haaste suoritetaan ti 11.6. klo 18.30 Siilinjärvellä Ahmon koulukeskuksen auditoriossa. Karjala Kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset, muistattehan lähettää henkilöilmoitukset vuoden 2019 henkilövalinnoista Tuijalle, tuija. Äänekoski. klo 10–14 torilla. Paltamon Vesaiset. Riistakatu 15 Iisalmi. Oltiin kuin nyrkkeilysäkki, Leskinen sanaili. Ylivieska. Etelä-Savo Pertunmaa. Etelä-Pohjanmaan Vesaiset. klo 11.30, kahvit klo 11. EU-vaalitilaisuus su 19.5. Asialistalla sääntömääräiset asiat sekä Sotkamon puoluekokouksessa hyväksyttyjen uusien sääntöjen käyttöönotto. Hallitus klo 18. Keskustelussa muistutettiin, että nuoriin pitää panostaa. Soili Riepula Roimaa ruoskintaa ja kentän ääntä kuultiin keskustan Keski-Suomen piirin vuosikokouk sessa Kivijärvellä, kun kokousväki suomi puolueen vaalitappion syitä. Suunnitteluja toimintapalaveri su 19.5. Osastot huom! Keskustanaisten edustajakokous on Jyväskylässä 15.–16.6. klo 18 kaupungintalolla. Mennessä nautimme runsaan aamupalan noutopöydästä, Mäntässä keittolounas ja iltapäiväkahvit. klo 17. Paikkana Campus Allegro, Kauppiaankatu 10. Palstailmoitukset Suomenmaahan jarjestot@suomenmaa.fi. Vesaiset Vesaisten Keskusliitto ry:n liittokokous la 15.6. KesKustan osallistuminen hallitusneuvotteluihin kirvoit ti myös keskustelua. Jäppilän py:n yleinen ylimääräinen kokous ke 22.5. klo 10–14 Kauppakeskus Seppä. Pohjois-Savo Piirin yhteystiedot: Piirin tmj Kimmo Valta 044 369 9600, toimistosihteeri Jaana Kvist 0440 817 373 sekä Keskustanaisten tmj Kaija Väänänen 044 369 9603. Kokouksessa käsitellään Keskusliiton sääntöjen 13. Vaaliteltta la 25.5. klo 11–15. Liminka. Kivijärveläinen Sirkka Kauppinen näki, että media aika pitkälle ratkaisi vaalit: keskustan asiallinen sanoma ei mennyt läpi. Sääntömääräiset asiat. Piiritoimistojen käynti/postiosoite: Snellmaninkatu 37, Kuopio. pitkapaasi@keskusta.fi, kiitos. klo 13 Vaarantalolla (Halmetmäentie 2, Paltamo). Keskustanuorten tmj Toni Viljamaa 044 312 2982. www.keskusta.fi/perapohjola. Paikalla MEP, eurovaaliehdokas Elsi Katainen ja eurovaaliehdokas Anna Sirkiä. klo 16 Ravintola Kitchenissä, os. Keski-Suomen piirikokouksessa roimaa ruoskintaa Petäjäveteläinen Hanna Hautamäki oli huolissaan metsänomistajien puolesta, kun vihreät ovat menossa hallitukseen. www.fb.com/perapohjola. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimiston yhteystiedot: Toimisto 040 515 6800, Keskustan tmj Antti Ollikainen 040 721 0311, järjestösihteeri Mirja Kaartinen 044 0155 404, Keskustanaisten ja Vesaisten tmj Katja Koivukoski 040 533 8160 sekä nuorten tmj Marko Soini 045 205 0677. – Puoluehallinnon ja -toimiston on syytä oppia, että kentälläkin on toimintaa ja elämää, eikä sanella, konneveteläinen Jouko Salonen jyrähti. Lisätietoja Tarjalta. klo 18 Jäppilä-talolla, Kirkkotie 14, Jäppilä. Tätä pur kausta, piirin puheenjohtaja Pertti Lehtomäki kiteyt ti käydyn poliittisen keskustelun. Eurovaaliehdokas Teuvo Hatva tavattavissa ma 20.5. MEP Mirja Vehkaperä 19.5. Kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen. klo 10–14 kävelykadulla. Herätkää! Maata lous on kriisissä. Jouko Leskinen näki, että myönteistä julkisuutta ei saatu, sillä oman hännän nostaminen unohtui. – Meiltä ei löytynyt kärkevää vastapuhujaa. klo 18 piiritoimistolla, os. Soili Riepula. Avoinna klo 9–15. kunnallisjärjestöjen yhteinen tapahtuma. Tule paikalle ideoimaan ja aktivoimaan Paltamon Vesaisten toimintaa – myös lasten ja nuorten omat toiveet ja ajatukset ovat tervetulleita! Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto. Lumijoki. Lievestuoreella. 17.5.2019 31 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. Kahvitarjoilu! Tervetuloa! Peräpohjola Piirin yhteystiedot: Tmj Kai Puro, 040 837 9867, kai.puro@keskusta.fi. Lähtö klo 7.20 Matkakeskus laituri 8. Keskustan Pohjois-Savon piiri. Keskuskatu 11. Kokousalustuksen pitävät vpj Hannakaisa Heikkinen ja puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen. – Alkutuottajat maalla ovat pettyneet kes kustaan. Kahvitarjoilu. Keskustanaisten Kuusamon yhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous ma 27.5. Sata kunnan Keskustanaisten ja Porin keskustan opintoja kulttuuriyhdistyksen yhteinen taidematka Mänttään Serlachius-museoihin la 25.5. Avoinna klo 9–15, tärkeä tapaaminen kannattaa varmistaa soittamalla. 30.5. – Tätä keskusta kaipaa. Piiritoimisto Kemissä auki pääsääntöisesti joka päivä, mutta varmimmin soittamalla etukäteen. valitaan puoluekokousedustajia. Karstula. Keski-Pohjanmaa Keskustan Keski-Pohjanmaan piiri. Vuosikokousasioiden lisäksi sääntömuutos. klo 11–13 Rantsilassa K-kaupan pihalla. klo 18 entisellä pankin talolla, Lumijoentie 1234. Karstulan Keskustanaisten vaaliteltta 19.5. klo 9–11 Puolanka ja klo 11.30–15 Paltamo Norssi-Karnevaali. klo 13–17 Tietotalolla (Kilpisenkatu 1) Jyväskylässä. Seinäjoki. Ikärajat ja muut yksityiskohdat voi tarkistaa FlowParkin tai vesaispiirin sivuilta. Kokousvaltakirjat mielellään piiriin toukokuun aikana. klo 18 Limingan jäähallilla. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. Valtakirjan tarkastus ja kokouskahvitus alkavat jo klo 16.30. pykälän määräämät asiat sekä päätetään liiton sääntöjen muuttamisesta. klo 14–16 Halpahallin edustan lettuparlamentti. klo 18 Juurakossa, Juurikoskenkatu 6, 2.krs. klo 18.30 Seppo Tammisella, Peltomaanperäntie 173, Arkkukari. Vuosikokous la 18.5. Paikalla myös ke Juha Pylväs. Köysiradalle pääsee 30 ensimmäiseksi ilmoit tautunutta, omavastuu 10 €. – Ei unohdeta kentän ääntä, hän painotti. Satakunnan Keskustanaiset. Pohjois-Karjala Piirin yhteystiedot: Tmj Antti Varis 040 511 6787 antti.varis@ keskusta.fi. Keskusta paikalla Tractor Pullingin SM-kilpailuissa la 25.5. Salonselän py:n vuosikokous ke 22.5. klo 13.30–15 Pulkkilassa ABC:n edustalla. EU-vaalitilaisuus su 19.5. Siikalatva/Pulkkila. Ti ja pe julkaistavan verkkosivujen järjestöpalstan deadline on tiistaisin ja perjantaisin klo 12, piiri mainittava. klo 18 kunnantalon kahviossa, käynti takaovesta. Kokousta ennen klo 17.30 Elsi Kataisen eurovaalitilaisuus. Kokouk sessa mm. Raahe. Arja Rekonen Kinnulasta oli huolissaan siitä, että perussuomalaiset ovat vieneet keskustalaisia nuoria kuin pässiä narussa. Toimisto kauppakeskus Hansa 2
– Soteja maakuntauudistukset näkyivät hahmottumattomina jättiläisinä ihmisille, jotka kaipaavat käytännön toimia ja näköalaa tulevaisuuteensa. Kokouksessaan Hämeenlinnan ly seolla piirin toimijat eivät säästelleet sanojaan keskustan tilasta puhuessaan. Yksi keskustapiiri olisi luonteva ratkaisu, Tapio Eerola Janakkalasta näki. Rehula kertoi edistävänsä neuvotteluissa sitä, ettei isien osuuden lisääminen perhevapaauudistuksessa vaikuta äidin perhe vapaisiin. Yhteistyötä Päijät-Hämeen suuntaan on lisättävä ja se täytyy hyväksyä, että jossain kohtaa olemme samaa piiriä, keskustanuorten Lauri Hämäläinen katsoi. 32 17.5.2019 Keskustassa tapahtuu Lauri HeikkiLä KesKustalainen talouspolitiikka on lipunut liian oikealle, sosiaalipolitiikassa emme enää olleet johtava reformipuolue ja aluesekä maaseutupolitiikka alistuivat kaupungistumisen agendalle, keskustan Etelä-Hämeen piiri tylyttää vuosikokouksen kannanotossaan. – Keskustassa puhutaan paljon kuuntelemisesta, mutta minkä takia kuulo katoaa eduskuntatalon rappuja noustessa ja hallituspöytiin istuessa, Heidi Ristavaara Hausjärveltä ihmetteli. Rehula nosti puheessaan esiin myös sen, voisiko keskustan Eteläja PäijätHämeen piirit yhdistää, kun vaalitappion myötä puoluetuki pienenee merkittävästi. Pe tri G örm an. Puolueen tila puhutti Päijät-Hämeen keskustalaisia Hartolalainen Maija Pentikäinen-Laine vaihtoi kuulumisia kansanedustaja Hilkka Kempin kanssa. Hämeen vaalipiirin ainoa keskustalainen kansanedustaja on Päijät-Hämeen puolelta, kokouksessa muistutettiin. – Emme ehkä kyenneet kertomaan tarpeeksi selkeästi ihmisille saavutuksistamme ja tavoitteistamme. etelähämäläisten mielestä keskustan on aika nostaa esille uusia kykyjä ja teroittaa viestiinsä särmää. – Kotihoidontukea pitää maksaa myös tulevaisuudessa siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Keskustan ikiaikainen perinne on Rehulan mukaan ollut se, että hallitusneuvotteluissa ovat kaikki poliitikot mukana. – Meillä on yksi vaalipiiri, jonka sisällä toimii kaksi keskustapiiriä. Piirikokouksessa pohdittiin myös yhdistymistä Päijät-Hämeen piirin kanssa. – Jäsenkentässä on siirryttävä arkisesta kahvittelusta näkyvämpään toimintaan ja uusille foorumeille, uusiin verkostoihin. Harmaan ja laimean keskustan on aika purra terävämmin ja puhutella ihmisiä laajemmin, piiri lausuu kannanotossa. Sysmäläinen kunnanvaltuutettu Eeva Lehtosalo-Lönnberg toivoi, että puolueen toiminnalle saataisiin enemmän näkyvyyttä. Koko maakunta on täynnä keskustalaisia poliitikkoja, joilla on paljon hyviä ajatuksia sekä mielipiteitä. – Meidän kaikkien on oltava aktiivisemmin sosiaalisessa mediassa. Etelä-Hämeessä vaadittiin keskustalta kuuntelevia korvia Lauri Heikkilä Piirikokous alkoi perinteikkäästi Hämäläisten laululla. Pahimmat skenaariot toteutuivat, kun kansanedustajien määrä putosi kolmesta yhteen kannatuksen jäädessä vain 10,1 prosenttiin. KesKustan vaalitulos oli Hämeen vaalipiirissä dramaattinen. Petri Görman KesKustan Päijät-Hämeen piirin vuosikokouksessa Heinolassa keskusteltiin vilkkaasti vaalituloksesta. Ne pitää tuoda julki. Päijät-Hämeen piirin puheenjohtaja Jukka Mölsä pohti puheessaan, ajautuiko puolue liiaksi valtionhoitajamoodiin. Olemme kuitenkin havainneet, että tämä on hyvä tapa toimia. Päijät hämäläisiä hallitusneuvottelijoita, puolueen varapuheenjohtajaa Juha Rehulaa sekä uutta asikkalalaista kansanedustajaa Hilkka Kemppiä evästettiin tuoreilla ideoilla. – Puoluetuki putosi rajusti. – Tässä mallissa on omat heikkoutensa ja vahvuutensa
Silloin meni läpi kaksi ja nyt kolme ehdokasta: Anu Vehviläinen ja Hannu Hoskonen saivat uusittua valtakirjansa, ja uutena eduskuntaan nousi huikealla ääni määrällä piirin puheenjohtaja Hanna Huttunen. Tämä mahdollistaisi Venäjän ja Suomen välille rajoittamat toman liikenteen. – Luontosuhde, yrittäjyys, köyhän asia, tasapuolinen aluekehitys, Kulmuni luetteli kansanliikkeen arvoja. Emme ole rynnimässä hallitukseen. Piirin kansanedustaja Ari Torniainen lupaili, että Parikkalan rajanylityspaikka nousee alkaneella eduskuntakaudella esille. Hyvä vaalitulos ilonaiheena Pohjois-Karjalassa Päivi Vento Päivi Vento Päivi vento KArjALAN piirin keskustaväki ei innostunut poliittiseen keskusteluun viime viikon kokouksessaan. Pieniin eläkkeisiin on saatava korotus, tällaisia 750 euron kuukausieläkkeitä ei tulevaisuudessa enää saisi olla, sanoi eläkeasioiden parissa työskentelevä Lempinen. Metsäteollisuuden investoinnit edellyttävät puuntuontia myös Venäjän puolelta, sanoi yrittäjä Pekka Paakkinen. Karjalan piirissä keskusta kannatus laski kymmenen prosenttiyksikköä ollen 15,4. Kun keskustassa on surtu huonoa vaalitulosta, Pohjois-Karjalan keskustapiirissä on ollut aihetta iloon. ANtti LempiNeN kertoi olleensa neljä vuotta sivussa politiikasta, mutta politiikkojen kovakorvaisuus on kiusannut miestä niin paljon, että hän halusi sanomaan sanottavansa kokoukseen. Yhteistyö demarien kanssa tekisi keskustalle hyvää, keskustanuori Turunen kannusti. Piiri oli ainoa, joka sai parem man tuloksen kuin neljä vuotta sitten. – Teimme paljon sellaisia päätöksiä, jotka menivät kansalaisten tunnetasolle. Karjalan keskustaväki vetosi ParikkalaSyväoron rajanylityspaikan puolesta Kansanedustaja Ari Torniai nen ja ruokolahtelaiset Unto Mustonen ja Esko Lankinen tapasivat piirikokouksessa. Hän muistutti siitä, että rajanylityspaikan kansainvälistäminen on merkitty keskustan puolueohjelmaan. Entinen kansanedustaja Matti Väistö arveli nuoriin vaikuttavan, miten aikuiset suhtautuvat politiikkaan ja miten asioista kodeissa ja kouluissa puhutaan. Kaksi käytettyä puheenvuoroa koski Parikkala-Syväoron rajan ylityspaikkaa, jolle edelleenkin toivotaan kansainvälistä statusta. – Kansaahan pitää kuunnella herkällä korvalla, Lempinen ihmetteli mennyttä hallituskautta. – Savo-Karjalan yrittäjät odottavat rajan aukeamista. Vilkkaassa keskustelussa nousi esille nuorten heikko kiinnostus EU-vaaleja ja yleensä politiikkaa kohtaan. Puolueen varapuheenjohtaja Katri Kulmuni nosti esille meneillään olevat hallitusneuvottelut. – Jos kynnyskysymyksemme eivät ole päätymässä hallitusohjelmaan, poistumme neuvotteluista. 17.5.2019 33 Päivi vento – Nyt kaikki Elsin puolesta, kannusti kansanedustaja, kuntaja uudistusministeri Anu Vehviläinen keskustan Pohjois-Karjalan piirikokouksessa lauantaina. piiriN puheenjohtaja Jouni Kemppi kertoi saaneensa voimakasta palautetta keskustan hallituskaudesta. Susanna Turunen oli huolestunut valitsevista asenteista ja negatiivisuudesta liittyen hallitusneuvotteluihin ja keskustan mukana oloon. – Jos haluamme menestyä, meidän on oltava pienen ihmisen asialla. – Nyt on mahdollisuus jatkaa Suomi kuntoon -työtä hallitusneuvottelujen myötä. Eduskuntaan isolla äänimäärällä noussut piirin puheenjohtaja Hanna Huttunen sai onnitteluja.. Myös kunnanvaltuutettu Sami Sinkkonen vetosi rajanylityspaikan kehittämisen puolesta ja muistutti Savonlinnan kautta Keski-Suomeen kulkevan ratayhteyden tärkeydestä. SavoKarjalan piirin eurovaaliehdokas, meppi Elsi Katainen sai kokouksessa vahvaa tukea. Kysymys on tullin ja rajavartioston resursseista. Keskusta koettiin vastuunkantajaksi, Kemppi selitti vaalitappiota. Se maksaisi nopeasti itse itsensä takaisin
Piirin puheenjohtaja Esa Kemppainen totesi, että hallitusneuvotteluissa on ehdottomasti pidettävä kiinni sote-uudistuksen toteuttamisesta 18 maakunnan pohjalta. Peräpohjolan piirin puheenjohtaja Tanja Joona muistutti, että Metsä Groupin suurhanke on huomioitava hallitusneuvotteluissa. 34 17.5.2019 Keskustassa tapahtuu Auni Vääräniemi KesKustan Peräpohjolan piirin harvalukuinen kevätkokousväki evästi keskustan lappilaista kansanedustajakolmikkoa pitämään hallitusneuvotteluissa tiukasti kiinni keskustalaisista arvoista ja kymmenestä kynnyskysymyksestä. Myös lukuisat puheen vuoron pitäneet keskusta-aktiivit toivat samaa viestiä. – Kaksi kertaa yhteistyö kokoomuksen kanssa on johtanut isoon tappioon, ja toivon, ettei kolmatta kertaa enää tule. Samoilla linjoilla olivat varakansanedustajaksi yltänyt Tuomas Kettunen Kuhmosta ja Ilmari Pokela Kajaanista. Se järki jäisi Lappiin, Kalevi Mäki Ylitorniolta sanoi. Järjestö työ on tehtävä, oli keskusta hallituksessa tai ei. Kokousväen mielestä vihreiden nousu on otettava Lapissa vakavasti. Mutta ei meidän pidä lähteä hallitukseen tekemään sosialistista politiikkaa, hallitusohjelman tulee täyttää keskustan tavoitteet. – Hallitukseen ei lähdetä takuumiehiksi, vaan ylpeästi keskustalaiset ajatukset päämääräksi asetettuna, kokousväki kannusti Kolarissa. Huolta lisää historiallisen huono vaalitulos, jossa keskusta ei saanut Kainuusta yhtään kansanedustajaa. Kulmuni tunnusti, että puolueella on paljon korjausvelkaa järjestökentässä. – Jos halutaan menestyä kahden vuoden päästä kuntavaaleissa, pitää valmistautuminen aloittaa heti. – Leveä kärki on kansanliikkeen etu. Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä arvioi, että keskustaväen pitää löytää se liima, joka pitää ihmiset mukana puolueen toiminnassa. Maakunnan tulevaisuus huolettaa kainuulaisia Kainuun piirin puheenjohtaja Esa Kemppainen kiitteli hyvän kampanjan tehneitä kainuu laisia eduskuntavaaliehdokkaita Timo Korhosta, Marisanna Jarvaa ja Tuomas Kettusta. Kari Kinnunen Kansanedustajat ja hallitus neuvottelijat Markus Lohi ja Mikko Kärnä kuuntelivat herkällä korvalla Peräpohjolan piirikokouksen evästyksiä. – Biotuotetehdas palauttaisi osan menneestä uskosta elämän edellytyksistä Lappiin, Ulla Miettunen Kemistä vetosi. Johtoa pitää pystyä jakamaan laajemmalle, puolueen puheenjohtajakisaankin esitetty Määttä peräsi. – Vaikka olisi kuinka lappilainen järkivihreä, niin kyllä Arkadianmäelle menisi pelkkä vihreä. Lapin keskustalaiset kansanedustajat Katri Kulmuni, Mikko Kärnä ja Markus Lohi pääsivät purkamaan tuntojaan lähdöstä hallitusneuvotteluihin – Tilanne on herkkä, mutta meidän on puristettava kasaan keskustalainen hallitusohjelma, muuten meillä ei ole varaa lähteä siihen, Kärnä totesi. Hallitukseen osallistumista ei kyseenalaistettu, jos puolueen kynnyskysymykset hyväksytään. Kainuun Keskustanuoria edustava Tommi Anttalainen harmitteli, kuinka puolue unohti köyhän eläkeläisen asian ja kaipasi menestyksen eväiksi keskustalaista kansankapitalismia ja vahvaa aluepolitiikkaa. Piirin ja kunnallisjärjestöjen kuntoon laittaminen ihan ensimmäiseksi oli suomussalmelaisen Keijo Mularin lääke. Peräpohjolan piiri: Kynnyskysymyksistä ei saa antaa periksi KAri Kinnunen KesKustan Kainuun piiri ilmaisi kevätkokouksessaan huolensa maakunnan tulevaisuudesta. – Hallitukseen pitää pyrkiä, sillä sieltä vaikutetaan, mutta vain jos keskustan kynnyskysymykset saadaan sovittua, Kettu nen tähdensi. – Jos emme ole hallituksessa, joka lopulta hyväksyisi meidän kynnyskysymyksemme, pääsisi hallitus koko vaalikauden piikittelemään meitä siitä, että olisimme hallituksessa saaneet nämä asiat läpi, Lohi huomautti. Au ni Vä ärä nie m i
Kepukaverit Yhteisillä reissulla työnjako menee niin, että Terhi Kangas laulaa karaokea ja Elisa Luomala tanssii. Hän on mukana monenlaisessa toiminnassa. Jos jommaltakummalta puuttuu reissussa asusteita, voimme lainata niitä toisiltamme. Aika samanlaisia olemme, innostumme herkästi kaikista asioista ja olemme mukana järjestämässä. Tulin valituksi, ja Elisa houkutteli minut heti mukaan Lahden puoluekokoukseen. Yleensä Terhi laulaa ja minä tanssin, kun olemme porukalla reissussa. En tiedä, mikä toisessa ärsyttäisi, no joskus joku mielipideasia. TeksTi: pauliina pohjala kuva: jaakko MarTikainen. 17.5.2019 35 Viihdekuoro ja valtuustotyö yhdistävät Terhi Kangas, 48, sievi: Tutustuimme Elisan kanssa viihdekuoro Kirsikoissa, ja samoihin aikoihin tulin pyydetyksi mukaan kunnallispolitiikkaan keskustan listalle. Terhi on iloinen, järkevä ja suorasanainen, huumoria löytyy meistä molemmista. elisa luomala, 63, sievi: Tutustutin Terhin aluksi useisiin poliitikkoihin, ja Terhi innokkaana uutena halusikin tutustua heihin. Tsemppaamme toisiamme eri asioissa. Terhi on tosi tehokas. Ihailen Elisan iloisuutta ja toisten huomioonottamista. Yhdessä on mukava lähteä keskustan eri tilaisuuksiin ja reissuihin. Meitä yhdistää tällä hetkellä kuorotoiminta ja valtuustotyö. Parhaat keskustelut syntyvät parhaillaan menossa olevista valtuustoasioista ja soteasioista. Terhi on innokas karaokelaulaja. Kuoro ja politiikka yhdistävät meitä, yleensä keskustelemme ajankohtaisista asioista kuten kunnallispolitiikasta. Siitä meidän kepukaveruus alkoi. Hän tekee käsitöitä, hoitaa lapsenlapsia, hoitaa navettatyöt ja ehtii perehtyä moniin hänelle siunaantuneisiin kunnan luottamustehtäviin. Elisa on iloinen, mukaansatempaava, rohkea nainen. Emme ehkä olisi niin hyviä ystäviä ilman keskustaa. Meillä on ikäeroa, mutta tähän asti se ei ole haitannut. Olemme olleet mukana myös paikallisyhdistyksen toiminnassa koko tämän kymmenen vuotta johtokunnan jäseninä ja minä nyt yhdistyksen puheenjohtajana
Valtionhoitaja ilmoitti että hän olisi katsonut maan edun mukaisemmaksi jos presidentin vaali olisi tapahtunut erityisten valitsijamiesten kautta. NäiNä viikkoina hallitusta työllistävät jatkuvasti myös ulkopolitiikan kohtalonkysymykset. Hän tahtoisi vaalin toimittaa valitsijamiesten kautta ja saada veto-oikeuden jättää ennalleen. toukokuuta, ja Alkio on helpottunut: Valtionhoitaja saapui istuntoon jolloin esitettiin Hallitusmuotoesitys, jonka oikeusministeri esitteValtionhoitaja Mannerheim suostuu lopulta allekirjoittamaan tasavaltaisen hallitusmuotoesityksen. AlkioN päiväkirjaan alkaa ilmestyä kriittisiä arvioita valtion hoitaja mannerheimista. Hän on alkanut liian paljo näytellä kuningasta. Ståhlbergin suostuvan ehdokkaaksi. Kansallinen mies. Hän ei tahtonut kuitenkaan estää nyt esillä olevaa esitystä antamasta eduskunnalle, mutta ilmoittaa eriävän perustellun mielipiteensä pöytäkirjaan. Jos hän epää – teen heti kapinettikysymyksen. Hallituksessa väitellään 14. Ellei se tule nyt, ei se tule pitkiin aikoihin. Olin saanut ensimäisen iskun siitä että rohkenin yksin vaatia selvää politiikkaa venäläisiin nähden. Sillä – he ovat liikemiehiä. Alkio kannattaa heimokysymyksinä Viron tukemista ja osallistumista Aunuksen vapauttamiseen. Nyt on suuret mahdollisuudet saada hallitusmuoto. Hänen täytyy suostua! MANNerheiM suostuu lopulta allekirjoittamaan hallitusmuotoesityksen 13. Alkio epäilee, että sisäministeri Carl Voss-Schrader ja sotaministeri Rudolf Walden vastustavat Judenitshin karkottamista taloudellisista syistä. Jännitys laukesi. Ei! Se pitää olla suomalainen mies. 10.5.–17.5. Alkiota hiertää 12. Olisi heti ryhdyttävä neuvotteluihin Englannin ja Amerikan kanssa lainojen saamiseksi ja paikan määräämiseksi mihin heidät viedään. Ståhlberg[ilta] puuttuu useita avuja, mutta häneen luotetaan tällä kertaa ja hän on suomalainen. toukokuuta suhtautumisesta kenraali Judenitshiin ja hänen Suomessa oleskelevaan esikuntaansa: Minä vaadin jyrkästi Judenitshin ja hänen esikuntansa sekä upseerikokoelmien maasta viipymättä karkottamista. Ja lähden pois. Kuka. Vasta huomenna. Oli tietona, että valtionhoitaja epäilee hyväksymästä esitystä sekä presidentin vaalitavan että veto-oikeuden vuoksi. Mannerheim! Hän ei vieläkään ollut valmis tulemaan valtioneuvostoon hyväksymään hallitusmuotoesitystä. Hän toivoo K. Perustustuslakivaliokunnan puheenjohtaja, edistyspuolueen Heikki Ritavuori käy samana päivänä neuvottelemassa Alkion kanssa hallitusmuotokysymyksestä. toukokuuta valtionhoitajan vitkuttelu hallitusmuotoesityksen kanssa. 1919 Alkio toivoo Ståhlbergia presidentiksi. Alkio kannattaa yhteistyötä sosialistien kanssa. J. Ja kumpanenkin pitää tarkoin silmällä liikesuhteita. Asia oli loppuun käsitelty. Vaatimaton siviilimies. Mutta Mannerheim on mahdoton presidentiksi! Havaitaan jo että hän ilmeisesti kalastelee kuninkaallisuudellaan kansan suosiota. Sen sijaan hän vastustaa jyrkästi Pietarin valloitusta yhdessä valkoisten venäläisten kanssa bolsevikkihallituksen kaatamiseksi. Minusta nämä sosialistit ovat hyvin maltillisia. Olin varustautunut siihen ettei mitään myönnytyksiä tehdä, ja jos niitä tehdään – jätän erohakemukseni. Hänellä on mielessään myös sopiva presidenttiehdokas: Ritavuori kävi neuvottelemassa hallitusmuoto-huolistaan. He toivovat valkoisten voittoa Venäjän sisällissodassa ja sen myötä avautuvia mahdollisuuksia kaupankäyntiin: Jäin yksin. timo laaninen Suomen Synty Santeri alkion Silmin 36 17.5.2019 li selostaen niitä kohtia, joissa valtioneuvosto oli tehnyt päätöksensä äänestyksellä. Santeri Alkion mielestä Mannerheim on alkanut näytellä liian paljon kuningasta ja on mahdoton presidentiksi. Minä epäilen jo myöskin sisäministerin ja sotaministerin vaikuttimia. Kaikki he katsoivat, että Judenitsh ei ole vielä tehnyt mitään jonka vuoksi hänet esikuntineen karkotettaisiin. Jos hän tekee muistutuksia, en saata olla tekemättä vastamuistutuksia
Uhkaako EU:ta populismi. Uhkaako populismi unionin olemassaoloa. Politiikan kärjistyminen voi lamaannuttaa EU:n, Miikkael Azaize varoittaa. EU on tarpeeksi iso pystyäkseen toimimaan uskottavana neuvottelukumppanina maailman suurvalloille ja näin turvaamaan kaikkien eurooppalaisten edunvalvonnan myös kansainvälisesti. Mihin suuntaan Euroopan unionia pitäisi kehittää. Mitä tekisit meppikautesi aluksi. Mitä annettavaa juuri sinulla on Euroopan parlamentin toimintaan. Toki tämä on hankalaa, koska taustalla ovat usein monimutkaiset asiat, joihin populistit esittävät yksinkertaisia ratkaisuja vailla konkretiaa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että nuorilta viedään oikeus jatkaa työtä Euroopan unionin kehittämiseksi ja turvallisen tulevaisuuden rakentamiseksi. Suomen maine vastuullisena ja aktiivisena kumppanina EU:ssa on rakennettu pitkäjänteisellä työllä, ja tätä pitää jatkaa myös tulevaisuudessa. Viettämällä aikaa perheen kanssa kotona.. Jos käperrymme ja sulkeudumme, ei meitä tulla anelemaan yhteisiin pöytiin. Miten tähän pitäisi vastata. Monien EU-maiden kansalliset vaalit ennakoivat poliittisen kentän polarisoitumista myös Euroopan parlamentissa. TeksTi: lauri heikkilä Eurovaalit 2019 Keskustan kuvapankki Suomenmaan juttusarjassa esitellään keskustan eurovaaliehdokkaat. Mikä on parasta EU:ssa. Osa on pienempiä ja osa suurempia, mutta kaikki yhtä tärkeitä muistaa. Kävisin läpi ne vihkooni listatut asiat, joiden äänestäjät ovat kertoneet olevan tärkeitä. Mikä on huonointa EU:ssa. Miten näet Suomen erityisaseman ja vaikutusmahdollisuudet unionissa. Suomen erityisasema riippuu pitkälti meistä itsestämme. Se ei uhkaa unionin olemassaoloa, jos osataan vastata riittävällä tavalla niihin huoliin, joita ihmisillä on. Tämä kehitys huolestuttaa monestakin syystä, mutta tulevaisuuden kannalta erityisesti siksi, että vaarana on unionin lamaantuminen. Miten unionin turvapaikkapolitiikkaa voisi parantaa. EU-politiikka koetaan liian etäiseksi, eikä nähdä tärkeänä. Ensisijaisen tärkeää on nopeampi päätöksenteko ja yhdessä sovituista linjauksista kiinnipitäminen. Populismille tai sen vetovoimalle on syynsä. Henkilökohtaisina ominaisuuksina nostan esille kansainvälisen taustani, loputtoman halun oppia uusia asioita sekä määrätietoisuuden. EU tekee nytkin paljon suurissa kysymyksissä, mutta unioni voisi olla entistä voimakkaammin mahdollistaja esimerkiksi ilmastoasioissa. Kärjistäen voisi sanoa, että näpertelystä kohti isojen ongelmien ratkaisuja. 17.5.2019 37 Miksi haluat mepiksi. Jokaiselle valitulle mepille pitäisi olla kuitenkin selvää jo alusta asti, että heidän tärkein annettavansa on heitä äänestäneiden ääni ja sen edustaminen. Meppinä haluan tehdä työtä paremman vaihtoehdon tarjoamiseksi. Miikkael Azaize, 32 Koulutus: Kauppatieteiden maisteri Työ: Helsingin Keskustanuorten toiminnanjohtaja Paikkakunta: Helsinki Miten rentoudut vapaa-ajalla
Parhaiten rentoudun poliittisen satiirin parissa.. Millä teemoilla lähdet eurovaaleihin. Sen täytyy keskittyä suurten haasteiden ratkomiseen. Miten EU voisi parantaa mainettaan. EU:n yhteisen puolustuksen kehittäminen on hyvä tavoite. Vuoden 2014 eurovaaleissa vain kymmenen prosenttia 18–24-vuotiaista suomalaisnuorista kävi äänestämässä. Näen että tämä on paras mahdollinen keino parantaa EU:n mainetta kansalaisten keskuudessa. Vaarana on EU:n yhtenäisyyden häviäminen ja yhteisen suunnan katoaminen. TeksTi: annukka kaarela Eurovaalit 2019 M ari a Se pp älä Oliver Pietilä, 19 Koulutus: Tämän kevään ylioppilas Paikkakunta: Kokkola Miten rentoudut vapaa-ajalla. Miten nuoret saadaan kiinnostumaan EU:sta ja vaaleista. Tämä trendi on havaittavissa ympäri maailman. Nämä ennen jatkuvasti kinastelleet, jopa sotineet maat ovat tulleet yhteen muodostaen itseään suuremman yhteisön, jolla on kyky ja halu ratkaista suuriakin haasteita. Miten EU voisi parantaa mainettaan ja kansalaisten luottamusta unioniin. Mielestäni ensisijainen tavoite täytyy olla fossiilisten polttoaineiden käytön kielto energiantuotannossa mahdollisimman nopeasti. Parasta puolustusta on kuitenkin toimivat diplomatiasuhteet ja kansallisvaltioiden oma uskottava puolustus. 38 17.5.2019 Miksi haluat mepiksi. EU merkitsee minulle pysyvyyttä, sillä Suomi on ollut EU:n jäsen koko elämäni ajan. EU:n täytyy olla iso isoissa asioissa ja pieni pienissä asioissa. Lähden näihin vaaleihin teemoina EU:n yhtenäisyys, ilmastonmuutos ja lähidemokratia. Haluan mepiksi siksi, koska haluan olla tekemässä parempaa tulevaisuutta Suomelle, Euroopalle ja maailmalle. Millaisena näet EU:n tulevaisuuden. Jo tämän kevään vaaleissa povataan suurta vaalivoittoa kansallismielisille populistiryhmille. Mielestäni EU ei tee tarpeeksi ilmastonmuutoksen torjumisen eteen, vaikka alku ja tavoitteet hyviä ovatkin. Tätä voitaisiin ilmentää Lissabonin-sopimuksen artiklan 42 kehittämisenä ja yhteisinä materiaalihankintoina. Tämä johtuu pitkälle siitä, että nuorten tietoisuus EU:sta ja sen toiminnasta on vähäistä ja EU:n näkyvyys heidän elämässään on pientä. EU:n täytyy myös vaatia suurilta kauppakumppaneiltaan, kuten Yhdysvalloilta ja Kiinalta, kestävää ilmastopolitiikkaa. Aikaa ilman sitä on jopa vaikea kuvitella. Tätä voitaisiin osaltaan ratkaista opetuksen lisäämisellä EU:sta. Esimerkiksi Puola käyttää yhä valtavasti kivihiiltä, jonka hiilidioksidipäästöt ovat valtaisat. Oliver Pietilä haluaa kouluihin lisää EU-opetusta, jotta unioni ei jäisi etäiseksi byrokratiamöröksi. EU:n tulevaisuus tulee olemaan haastava. EU on uniikki kansallisvaltioiden ryhmittymä. Yhteistyötä tarvitaan maiden välillä ja sitä pitää tiivistää jatkossa, mutta jäsenmaiden täytyy pystyä säilyttämään omaa päätäntävaltaa puolustuspolitiikassa. Jos ei, mitä se voisi tehdä lisää. Tekeekö EU riittävästi ilmastonmuutoksen torjunnan eteen. Uskon kuitenkin EU:n tästä selviävän ja tulevaisuuden olevan valoisa. Samanlaisella arvopohjalla toimiva turvallisuusja puolustusyhteisö on suuri etu. EU jää monelle nuorelle etäiseksi byrokratiamöröksi. Tulisiko EU:n yhteistä turvallisuusja puolustuspolitiikkaa mielestäsi tiivistää. Mitä EU sinulle merkitsee
EU on onnistunut ylläpitämään rauhaa Euroopassa. Sen arvot ovat parlamentin ryhmittymistä lähimpänä keskustan arvoja. Lukioaikana lähdin vuodeksi vaihtoon Saksaan. Missä europarlamentti on epäonnistunut. Olen elänyt lähes koko elämäni sellaisessa kansainvälisessä Suomessa, joka on ollut osa Euroopan unionia. Miten. Meppien pitäisi panostaa nykyistä enemmän sosiaaliseen mediaan, eurovaaliehdokas Suvi Mäkeläinen sanoo. Eurooppa-politiikka ja kansainväliset asiat ovat aina olleet sydäntäni lähellä. Nyt Euroopan yhtenäisyys on kuitenkin koetuksella, vaikka nykypäivän suuret ongelmat ovat nimenomaan ylikansallisia. 17.5.2019 39 Miksi haluat mepiksi. Onko liberaalidemokraattinen Alde keskustalle oikea eurooppapuolue. Euroopan unionin pitää ottaa kansainvälisesti vahvempi rooli ilmastonmuutoksen torjumisessa. Lisäksi monissa keskeisissä asiakysymyksissä Alde on tullut lähemmäksi keskustan linjoja. Pitäisikö EU:n hyväksyä uusia jäsenmaita. Rentoudun näkemällä ystäviä ja liikkumalla luonnossa. Miten EU voisi tulla lähemmäs nuoria eurooppalaisia. Se ei ole onnistunut tuomaan esille kaikkea sitä tärkeää työtä, jota parlamentti tekee. Se on myös helpottanut kansalaisten elämää unionin alueella esimerkiksi liikkumisen tai työn tekemisen suhteen. EU:lla ja Venäjällä tulee olla jatkossakin keskustelevat ja rakentavat suhteet. Pitäisikö EU:ta uudistaa. Miten EU:n ja Venäjän suhteita tulisi kehittää. EU:n pitää keskittyä nykyistä enemmän suuriin yhteisiin haasteisiin ja projekteihin, kuten ilmastonmuutoksen torjumiseen, maahanmuuton hallitsemiseen ja kansainvälisen politiikan ja talouden vetämiseen. EU voi kannustaa Yhdysvaltoja, Kiinaa ja Intiaa kunnianhimoisempaan ilmastopolitiikkaan vain, jos unionin jäsenmaat toimivat rohkeasti yhdessä. Siksi olen ehdolla. Toisaalta on myönnettävä, että parlamentti on keskittynyt liikaa näpertelyyn suuren kuvan sijaan. Alde on keskustalle oikea ryhmä Euroopan parlamentissa. Euroopan parlamenttiin tarvitaan uusia, raikkaita ajatuksia. Venäjän toimia esimerkiksi Ukrainassa ei kuitenkaan tule hyväksyä. Silloin tajusin, että Eurooppa avaa meille valtavasti mahdollisuuksia, jos vain osaamme ottaa niistä kiinni. TeksTi: sanTeri Lampi Eurovaalit 2019 Suvi Mäkeläinen, 24 Koulutus: Yhteiskuntatieteiden ylioppilas Työ: Keskustanuorten puheenjohtaja Paikkakunta: Tampere Miten rentoudut vapaa-ajalla. M ari a Se pp älä. Europarlamentaarikkojen tulisi panostaa nykyistä enemmän sosiaaliseen mediaan. Miten EU voisi lähestyä nuoria eurooppalaisia. Missä europarlamentti on onnistunut. Miten EU:n pitäisi vastata euroskeptisen oikeistopopulismin nousuun Euroopassa. Kenen etuja ajaisit europarlamentissa. Pakotteista ei voi luopua ennen kuin Venäjä lopettaa aggressiivisen toimintansa. Meppien pitää kertoa työstään niin, että viesti tavoittaa myös nuoret. Ajaisin Euroopan parlamentissa kaikkien suomalaisten etua, mutta erityisesti nuoren sukupolven ääni pitää saada kuuluviin. Kyllä, esimerkiksi Länsi-Balkanin maat voisivat olla tulevaisuuden EU-jäsenmaita
7. Minkä niminen on pääministerin virkaasunto. Klikkaa suomenmaa. Ketkä kaksi olivat Suomen ensimmäiset pääministerit 1917–1918. Missä on syntynyt mahdollinen seuraava pääministeri, Antti Rinne. Millä Pohjoismailla on ollut Euroopan ulkopuolisia siirtomaita. Paa sik ivi , 2) Hel sin ki, 3) 44, 4) Kek kon en, Hal one n, 5) 3: Liik ane n, Reh n, Kat ain en, 6) Ruo tsi lla 160 0-lu vul la Nya Sve rig e Del aw are ssa ja Cab o Cor so eli Ruo tsi n Kul tar ann ikk o Afr ika ssa , 170 0–1 800 -lu vui lla Gua del oup e ja Sai ntBar tho lom e Kar ibi an mer ellä – Tan ska lla Grö nla nni n lis äks i muu n mua ssa Tra nqu eba r, Ser am por e, Bal aso re ja Nik oba arit Int ias sa sek ä Tan ska n Kul tar ann ikk o nyk yis en Gha nan alu eel la (ka ikk i 160 0–1 800 -lu vui lla) , Tan ska n Län si-I ntia (ny kyi nen Virg in Isl and s) Karib ian mer ellä 160 0-lu vul ta alk aen , myy tiin USA :lle 191 7 – Nor jal la oli om ist ust a Grö nla nni ssa , nyt alu eita Ete län apa man ter eel la, 7) Sei ska , 8) Kes ära nta , 9) 198 9, 10) Lap pee nra nta . 2. Sen numeron 20/2019 kansilööppejä ovat muun muassa: ”Kansanedustajan traaginen eroriita EX-VAIMO PAKENI TURVAKOTIIN!” ja ”Seksirikoksesta tuomittu piilotteli kohua Kreikassa! PELKO AJOI POIS MILJOONAKODISTA!” 8. ja valitse ”Mielipiteet” Tähän pihapiiriin kuuluvat myös 1950-luvulla rakennettu rantasauna sekä talousrakennus, vahtitupa, huvimaja, laituri ja tenniskenttä. 4. Kaksi Suomen presidenteistä on toiminut myös ulkoministerinä. 3. Tämän vuoden yleisurheilun Kalevan kisat järjestetään elokuussa kaupungissa, jolla on 70 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa. Kuinka moni eri henkilö on tähän mennessä toiminut pääministerinä yhdessä tai useammassa hallituksessa: 24, 34, 44 vai 54. Vas tau kse t: 1) P. 5. K. Kiviniemi, Katainen, Stubb, Sipilä... Mikä vuosi, touko-elokuu: paavi Johannes Paavali II (Karol Wojtyla) vieraili Suomessa; Johannes Virolaisesta tuli itsenäisyyden ajan kuudes valtioneuvos Tasavallan presidentin myönnettyä hänelle tuon arvonimen; Iranin vallankumouksen johtaja ajatollah Khomeini kuoli; Valtteri Bottas syntyi; Ufassa kuoli 645 ihmistä, kun toisensa ohittaneet junat räjäyttivät kaasuputkesta vuotaneen maakaasun. E. Suomen seuraava hallitus on järjestyksessä 75:s hallitus. 40 17.5.2019 6 7 4 9 8 3 2 1 4 6 7 5 6 6 7 5 3 4 1 2 3 8 5 7 8 9 5 2 6 5 6 8 7 3 1 4 2 9 7 4 9 2 5 6 3 1 8 3 2 1 8 4 9 6 7 5 6 1 7 4 9 3 5 8 2 9 8 2 6 7 5 1 3 4 4 5 3 1 2 8 9 6 7 2 9 4 3 6 7 8 5 1 1 7 6 5 8 4 2 9 3 8 3 5 9 1 2 7 4 6 8 6 3 4 9 4 7 2 6 7 4 2 1 3 9 9 8 4 3 7 8 6 1 3 8 9 6 3 4 1 2 7 5 2 5 3 7 6 9 8 1 4 1 7 4 8 5 2 3 9 6 7 4 8 1 3 5 6 2 9 9 2 5 4 7 6 1 3 8 3 6 1 9 2 8 5 4 7 5 1 9 2 8 7 4 6 3 6 3 2 5 9 4 7 8 1 4 8 7 6 1 3 9 5 2 6 7 4 9 8 3 2 1 4 6 7 5 6 6 7 5 3 4 1 2 3 8 5 7 8 9 5 2 6 5 6 8 7 3 1 4 2 9 7 4 9 2 5 6 3 1 8 3 2 1 8 4 9 6 7 5 6 1 7 4 9 3 5 8 2 9 8 2 6 7 5 1 3 4 4 5 3 1 2 8 9 6 7 2 9 4 3 6 7 8 5 1 1 7 6 5 8 4 2 9 3 8 3 5 9 1 2 7 4 6 8 6 3 4 9 4 7 2 6 7 4 2 1 3 9 9 8 4 3 7 8 6 1 3 8 9 6 3 4 1 2 7 5 2 5 3 7 6 9 8 1 4 1 7 4 8 5 2 3 9 6 7 4 8 1 3 5 6 2 9 9 2 5 4 7 6 1 3 8 3 6 1 9 2 8 5 4 7 5 1 9 2 8 7 4 6 3 6 3 2 5 9 4 7 8 1 4 8 7 6 1 3 9 5 2 1. 6. Svi nhu fvu d, J. Vihje: kummastakin tuli myöhemmin Suomen presidentti. 10. 9. Mikä 73 000 asukkaan kaupunki. Tietotesti ??. Mikä suomalainen aikakauslehti. Ketkä. . Ja ri La uk ka ne n. Montako EU-komissaaria Suomella on ollut 1995 tapahtuneen Euroopan unioniin liittymisen jälkeen. Seinäjoki, Siilinjärvi, Helsinki, Veteli..
Kahdesti on notkosta noustu. 1970 alkaen pysyttiin vastahakoisesti ja Kekkosen pakot tamana hallituksissa. Rinne arvioi, ettei homma kokoo muksen kanssa toimi ja pyyteli hartaasti mukaan. Hänet vaihdetaan pikapuoliin rä väkämpään ja oikeistolaisempaan. Vaali-iltana lienee kautta kentän ajateltu, että hoitakoot asioita ne, jotka menestyivät arvostelemalla politiikkaa, jolla Suomi saatiin kuntoon. Uskon persujen menestyvän lähiajan gallupeissa ja euro vaaleissa, mutta en kannatuksen kantavan neljää vuotta. Vahinko, ettei Sipilä kysynyt hallituspohjasta kentältä neljä vuotta sitten. Kun Suomi ottaa aske lia vasemmalle, kokoomus suuntaa oikealle. 80 prosenttia kehotti vastaamaan myöntävästi. Keskusta kömpii kanveesista jaloilleen tälläkin kertaa. Kirjoittaja on professori ja Ilkan entinen päätoimittaja. Tulevaa hallitusta on kutsuttu kansanrintamaksi tai uudek si punamullaksi. Ossi Ollinpoika Martikainen tiivisti sen erinomaisesti tällä palstalla 10.5. halla-aho ei tosissaan aikonut hallitukseen, ei hän muu ten vaalien jälkeenkin olisi sillä tavalla puhunut. Oli tarpeen vakuuttaa markkinoille, ettei taloudenpi dossa hullutella, olivatpa vaalivoittajat lupailleet mitä vain. 2011 jäätiin omalla päätöksellä oppositioon. Seuraaviin on väliä. Tahdin määrää vanhojen punamultapuolueiden kyky sopia. Kolmas kerta kanveesissa kari hokkanen vieraskolumni. Eduskunnan puhemies, toiseksi painavin salkku ja neljä muuta. Harkintaa tarvittiin heti. Suuremmista toinen on keskusta. Sipilä yksi, Vanhanen toinen. Melko varmaa on, että lähivuodet Suomea hallitaan kahden suuremman ja kolmen pienemmän puolueen yhdis telmällä. Uusi kasvu vaatii kuitenkin sisäisen keskustelu ja päätök sentekokulttuurin palaamista lähemmäs sitä, jolla ensim mäisestä suuresta romahduksesta toivuttiin. Jos valinnat tehdään viisaasti ja parhaat kyvyt ovat käytettävissä, luottamus palaa kyllä. Tohtori tietää, kuinka populistipuolueelle hallitusvastuussa käy. Se on nyt Orpon osa. Aho ja Sipilä olivat Holkerin ja Kataisen-Stubbin ykkös haastajina. Eri taktiikalla, toisella hitaammin ja toisella nopeammin. Ei meillä valtion varainministeriksi monia todella uskottavia ole. Vastaus olisi ollut sama kuin nyt, Suomi olisi saatu melkein yhtä hyvään kuntoon vähemmällä rähi nällä ja eduskuntaryhmä olisi tuntuvasti suurempi. 42 17.5.2019 KesKusta on kokenut kolme kertaa kannatuksen romah duksen: 1970, 2011 ja nyt. Soisin kernaasti Sipilän jatkavan vielä vastuunkantoa, vaikka puheenjohtajuuden jättääkin. Ahon hallituksen valtiovarainministeri Iiro Viinanen suos tui 1995 joksikin aikaa jatkamaan virassa Lipposen hallituk sessa. Ei mennyt kuin vaalikausi, kun oltiin taas pääministeripuolue. Keskustalle on luvassa vahvat ja näyttävät ase mat. Sen verran jäi hallitusovi raolleen, että jos vaaleissa menes tyneet eivät saisi hallitusta pystyyn, osallistumista harkittaisiin. Jälkimmäinen sopii paremmin, vaikka koalitio ulottuukin keskustasta SKDL:n perillisiin. Nyt olisi suunvuoro saatu vasta Halla-ahon jälkeen. KoKoomus purkaa mielipahaansa. Sipilä kysyi kentältä. Yhteisiä ja omien asioita hoidetaan hallituksessa eikä op positiossa. Kannatus elpyi tuskastuttavan hitaasti. Totta kai se olisi mie luummin toiseksi suurin hallituspuolue kuin toiseksi suurin oppositiopuolue
kansakoulupohjalta kun päivystävien majureiden kanssa ryyppää, niin sitä voi kehua aBC:llä pitkään. känni päähän ja kilvoittelemaan. ohjeet tietojen tarkistamiseen rekisteriselosteessa: www.suomenmaa.fi. tai kuinka sen muotoilisi, hyvät kännit muutaman öykkärin vuoksi. mestaruuden päälle kolmen vuorokauden putki ja pokaali (poika) remonttiin. Se on armeijaa, että kesken yötä herätetään ja homoksi haukutaan. kun tiedetään upseereiden palkkataso ja toisaalta äkkirikkaiden öykkäriliikemiesten varakkuus ja sivistystaso, niin maksaja on selvillä. Lemmenjoella vielä yriteltiin vanhaa meininkiä. tässä menee nyt lapsi pesuveden mukana. Painopaikka Botnia print oy, iSSn 0356-3588 17.5.2019 43 LemmenjoeLLa oli pidetty kohutut kertausharjoitukset, jotka eivät olleet kertausharjoitukset. UrheiLijaT ovat perinteisesti näyttäneet lapsille hyvää esimerkkiä. Verkkouutispäälliköt Henna Lammi 045 6307 072 SamuLi niSSiLä opintovapaalla toimittajat meri aLaranta-Saukko 044 2032 640 Lauri HeikkiLä 044 7370 269 annukka kaareLa 044 7370 377 Santeri Lampi 044 7370 315 riSto Luodonpää 040 8201 781 tomi oravainen 040 5201 361 pauLiina poHjaLa 050 5450 915 pekka poHjoLainen 040 5357 674 SamuLi vänttiLä 044 7370 244 pirkko WiLén 044 7370 238 Vakituinen aVustaja timo Laaninen 040 8326 106 ValokuVaajat jaakko martikainen 050 3495 549 maria SeppäLä 044 7370 386 GraaFikot joHanna Suutari 044 7370 327 Henna raitaLa 044 7370 327 päätoimittaja juHa määttä 040 7359 612 toimituspäällikkö katariina Lankinen 050 5369 954 ulkoasupäällikko mikko eronen 041 4539 554 Pakina Levikki: 11197 (76/23/1) Lt 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus postiosoite: pL 52, 90101 oulu, käyntiosoite: Lekatie 4, 90150 oulu Helsingin toimitus osoite: apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Suomenmaan kustannus oy Ilmoitusmyynti juha kärsämä 040 078 3978 juha.karsama@suomenmaa.fi, ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-13: 044 7778 710, sähköposti: asiakaspalvelu@suomenmaa.fi , Suomenmaan kustannus oy tallentaa ja käsittelee henkilötietoja. mikä on ollut sellainen johtamiskurssin muistelokokoontuminen, jossa ei olisi kaksin käsin vedetty viinaksia. asiaan kuuluu, että känniläiset soittavat radion aamuohjelmaan. Se on oikein, että siitä saa tuomion, koska tyhmempiäkin löytyy. Jari Nenonen Kiva kielletään Känni päähän ja kilvoittelemaan.. pankit ovat vähentyneet, samassa suhteessa myös juopot pikkupankinjohtajat, joiden kerhohuoneissa toimittajat voivat vanhaan hyvään aikaan imeä laadukkaita juomia. kosteat infot ovat hävinneet. olihan siellä sitten harrastettu reipasta sotilashuumoria, mutta kun kaikesta nykyisin pahastutaan. nyt on maa hädässä. armeija teki pr:ää viime vuosituhannen konseptilla. jos hallitusneuvottelut alkavat tökkiä, niin laittakaa poika handeliin, jota ennen liukuovia sanottiin pitkäripaiseksi. Ylipäällikkömme, presidentti, sanoi viikonloppuna, että tämä oli nyt tässä, tarkoittaen mukavia retkiä. Haetaan 20 shottia kerrallaan ja hepskukkuu, ääntä kohti. tietoja käytetään tilausten hallintaan ja tilaajien palveluun. Lehden saaja ja tilaaja voivat tarkistaa tietonsa Suomenmaan kustannus oy:n tilaajapalvelusta. oli pidetty tietokilpailua ja upseeri oli moittinut kaupunginjohtajan maailman tai ainakin Suomen tyhmimmäksi. ja minä maksoin! ToimiTTaminen on mennyt ihan pelleilyksi jo 1970-luvulta lähtien. voiko maan tapaa näin muuttaa. on kurssilla aikanaan puhuttu leveitä ja nyt näytetään, että firman kortti pelittää. jos mikä hyvänsä tuntuu kännissä halvalta, niin otetaan hallitusohjelmaan. mitä, etteikö olisi ilmaista viinaa! varuskuntakaupungin asukkaana tiedän, että kohtuullinen juopottelu ainakin näyttäisi olevan mitä parhainta yhteiskuntasuhteiden hoitoa. tulkaa iltapäivällä torille katsomaan, torilla tavataan
Jos olet jo aikakauslehden tilaaja, saat digitilauksen hintaan 2 € / kk. Aikakauslehti meni mobiiliin! tarjous! 50 € / 12 kk 27 € / 6 kk Digilehden. koko maan äänenkantaja Lataa Suomenmaan uutissovellus ja luo digitunnus, niin saat kahden viikon ilmaisen kokeilujakson