6 4 1 4 8 8 7 3 5 1 3 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 30 / 17.8.2018 / 4,80 € Polkien halki maakunnan suomenmaan ToimiTTaja lähTi selviTTämään, mikä keskusTan pyöräilyTapahTumassa oikein veTää asperger-henkilöisTä apua koodaripulaan elämäkerraT piirTäväT kuvaa niinisTösTä Ajassa Ilmiöt Vieraskolumni haluaako sdp aloiTTaa alusTa soTe-väännön?
2018 Rautatieasema taipui galleriaksi Hannu Huitti ja Mikko Ranta-Huitti luotsaavat Aseman Taidelaituria s. 2 17.8.2018 sisältö 17.8. 24
29 Maakunnan naisia Eduskunta-avustajat Jenny Hasu ja Annu Saukko potevat usein koti-ikävää s. 2018 3 Meidän on tehtävä kaikkemme, jotta työelämä ottaisi paremmin huomioon työntekijän hoivavastuut sekä arkisen elämäntilanteen. 26 Sari Palmulle vastuunotto on luonnollinen osa elämää s. Hannakaisa Heikkinen s. 32 Keskusta hakee Pohjanmaalla nostetta omista ehdokaslistoista s. 30 Kentän vaikuttaja Politiikka Kunnon kepulainen. 22 Alkiolaisuudesta on pidettävä kiinni, Reino Rouhiainen sanoo s. 17.8
Toimittajatkin ovat siihen niin tottuneita, että kokoomusta vedetään vain harvoin vastuuseen puolueen edustajien ristiriitaisista kannanotoista. Puolueena kokoomus kannattaa Nato-jäsenyyttä, jota puolueen riveistä noussut tasavallan presidentti vastustaa. Tällaisia virheitä kokoomuksen ammattitaitoiselle viestinnälle ei usein satu. perustettu 1908 • päätoimittaja juha määttä 4 17.8.2018 M aanantaina julkistettu kirja avaa tasavallan presidentin Sauli Niinistön ja hänen taustapuolueensa kokoomuksen suhteita mielenkiintoisella tavalla. Sote-uudistus on suurissa vaikeuksissa eduskunnassa. Aiemmilta ajoilta on muistissa sama kuvio talouspolitiikassa. Kyse ei ole vain Niinistön ja kokoomuksen suhteista vaan sisäänrakennetusta toimintatavasta kokoomuksessa. Kokoomus kannattaa Natoon menemistä monen puoluekokouksen päätöksillä. Nyt kansalaiset joutuivat ihmettelemään, onko maatalous kokoomuksen mielestä häpeätahra vai tukea kaipaava uhanalainen elinkeino. Kokoomuksen toimintatapaa voi kuvata kaksilla rattailla ajamiseksi. Kannanottojen ero johtuu siitä, että Orpo ja Sarkomaa puhuivat eri yleisöille. Aamulehden toimittajien tekemä kirja vahvistaa, että Niinistön mielestä Suomen ei kannata liittyä sotilasliitto Natoon. Nato on vain yksi esimerkki kokoomuksen kyvystä kerätä kannatusta leveällä haravalla. Kokoomus tukee Petteri Orpon johdolla hallituksessa sosiaalija terveydenhuollon uudistusta. Siinä missä Sarkomaa tavoitteli ympäristötietoisten kaupunkilaisten kannatusta, Orpo osoitti sanansa viljelijäväestölle. Sen näkyvimmäksi arvostelijaksi on noussut kokoomuslainen Helsingin pormestari Jan Vapaavuori. Kokoomus kerää kannatusta leveällä haravalla, kaksilla rattailla Pääkirjoitus Kansalaiset joutuivat ihmettelemään, onko maatalous kokoomuksen mielestä häpeätahra vai tukea kaipaava uhanalainen elinkeino. Hallituskumppanit ovat joutuneet pohtimaan, onko kokoomuksen ryhmä oikeasti sitoutunut sen läpiviemiseen. Natoa koskeva erimielisyys lienee yksi syy siihen, että Niinistö ei halunnut lähteä enää kokoomuksen ehdokkaana viime talven presidentinvaaleihin. Kokeneena poliitikkona hän tiesi kuitenkin varmasti kannanottoa laatiessaan, mistä sanoista otsikot syntyvät. Kannanotot osuivat pahaksi onneksi ajallisesti liian lähelle toisiaan. An tti Aim o-K oiv isto / Le hti ku va. Pari tuoretta esimerkkiä valaisee asiaa. Viime aikojen räikein esimerkki kokoomuksen toimintatavasta löytyy viime viikolta. Niinistö arvosteli eduskunnan puhemiehenä 2007–2011 ajoittain varsin kärkevästi hallituksen talouspolitiikkaa välittämättä siitä, että hänen oman puolueensa puheenjohtaja Jyrki Katainen toimi valtiovarainministerinä. Sarkomaa otti kantaa maatalouden fosforipäästöihin Itämeren suojelun näkökulmasta. Kokoomuksen helsinkiläinen kansanedustaja Sari Sarkomaa luonnehti Suomen maataloutta häpeätahraksi samaan aikaan kun valtiovarainministeri Petteri Orpo lupaili tukea maatalouden ahdingolle hallituksen budjettiriihessä
2018 5 Toimittajalta Muumimukihysteriaa Varhain eräänä aamuna lenkiltä palattuani löysin puolisoni kattoon tuijottelemasta muumimukikokoelmansa ääreltä. Vaan ei hätää. Ovet avautuivat. Vartijat seurasivat tilannetta tiiviisti. Aamupäivällä kilahti viesti: Sain meille lähes viimeiset mukit. No eihän siinä. Kello tuli seitsemän. Ihan pisti huokaamaan. Moni muukin näytti päätyvän samaan ratkaisuun. 17.8. Selvisi, että tunnin sisään avataan portit, joista läpi kuljettuaan pääsee erikoismuumimukin omistajaksi ja osalliseksi harvinaisesta onnesta. Hermostuksen hiki pyrki kainaloihin; kunhan eivät vain setelit loppuisi. Ihmiset juoksivat, raivasivat tietä kyynärpäillään, joku vanhempi herrasmies kaatui ryminällä. Tajusin, ettei tästä selvittäisikään nopeasti. Hetkeäkään empimättä annoin uppo-oudolle tyypille 80 euroa. Jono mateli. Tuntui, että oli lyhyessä ajassa kokenut monta ihmeellistä asiaa. Miksi jostakin astiasta tai vaatteesta tulee elämää suurempi asia. Selitys löytynee ihmiskunnan aamuhämäristä. Yhteisen päämäärän edessä suomalainen kyllä keksii keinon ja liittoutuu. Uusi tuttavani ehdotti, että toinen meistä menee pankkiautomaatille ja toinen jää pitämään paikkaa. Ehdin töihin ajoissa. Oli pakko lähteä töihin. Työhuoneessani mietin, miten saataisiin muumimuki-ilmiö toistettua – edes kalpeana aavistuksena – keskustan vaaliteltoilla, kun niitä pian aletaan pystyttää. Onneksi. Yllätys oli suuri, kun kauppakeskuksen parkkipaikka pursui autoja ja säntäileviä ihmisiä. Ilmoitettiin, että pankkikorttipäätteet eivät toimi. Meri Alaranta-Saukko. Tutkailin tilannetta kuin hieman ylemmyydentuntoinen sosiologi ainakin; kas näin siis toimii ihminen äärimmäisen materialistisen tarpeen riivaamana. Epätoivoinen hyminä leijui kauppakeskuksen aulassa. Pian jo jonotin Oton edessä. Mutta samalla monet odottivat sievästi vuoroaan, auttoivat toisiaan. Jos on eduskunta kansakunta pienoiskoossaan, niin taitaa olla muumimukijonokin. Miehillemme, joiden vuoksi olimme kaiketi valmiita tekemään lähes mitä vain. Lopulta työmoraalini voitti miestäni kohtaan tuntemani ilahduttamishalun. Lähetin pomolle viestin, että saatan myöhästyä. Mietin, mikä tällaista kultakuumeeseen verrattavaa joukkohurmosta synnyttää. Jono seisoi paikallaan. hymyillen juoksin tuhatjalkaisena kiemurtelevan jonon viertä ulos ja autolle. Jonon päätä etsiessäni tutustuin kaukaa tulleeseen rouvaan, joka hänkin oli miehensä asialla. Sellaiseen luottamukseen me suomalaiset olemme kasvaneet. Naureskelimme itsellemme. Taas setelit vaihtoivat lompakkoa. Kahta ovea kohden kiemurteli pitkä jono. Vauhdilla kuin Sari Essayah menestyksensä päivinä kipitin rahat taskussani alkupisteeseen. Hetkeä aiemmin olin nähnyt niitä, jotka rynnivät toisten hyvinvoinnista piittaamatta suuret voitot ja oma etu mielessään. – Kuule, minä ostan sinullekin mukit ja tuon ne huomenna Ouluun, vieruskaveri lupasi. Voikohan sellaista solidaarisuutta ja ystävällisyyttä kokea muualla kuin muumimukijonossa. Kuvittelin, että sen kun koukkaan työmatkalla motin mukaani ja hurautan sitten etuajassa hiljaiseen toimitukseen nauttimaan aamukahvia. Pitäisi olla käteistä. Otin pikasuihkun ja hyppäsin autoon
Pian selvisi, että Neuvostoliiton tankit olivat vyöryneet Tsek koslovakiaan. Päällimmäisenä oli pelko, että kohta ne tulevat tännekin. – Kun suuret joukot lähtevät liikkeelle, silloin voi tapahtua hyvin vakavia asioita. Nyt kun sote alkaa tulla loppusuoralle, niin vastustajien mielestä mitään ongelmia ei olekaan. Väkeä oli paljon ja ratsupoliisit vahtivat tapahtumaa. Se näkyy myös tämän päivän Euroopassa. Neuvostoliiton suurlähetystön eteen Helsingissä kokoontui mielenosoittajia. – Nyt meitä ei uhkaa kommunismi, mutta kaikenlaiset nationalistiset ääriliikkeet aiheut ta vat liian paljon heilahtelua liian monessa maassa. Vasemmiston jakaantuminen vähensi liikkeen voimaa. Valtiotieteen tohtorin Tytti Isohookana-Asunmaan mukaan Prahan tapahtumat olivat suomalaisille kuin märkä rätti vasten kasvoja. – Olihan se Iisalmen tytölle kokemus, pitkän uran Ylen toimittajana tehnyt Pakkanen naurahtaa. Heikki Siljamäki Twitterissä Populismi on onnettomien ihmisten traaginen liike. Ajassa Sanottua 6 17.8.2018 Niin pitkään kun muistan, Suomessa on kitisty terveydenhuollon ongelmista. – Tunne oli ihan kauhea. Sixten Korkman Helsingin Sanomissa Timo Soini aborttikantoineen on häpeäksi Suomelle. Isohookana-Asunmaan mukaan Euroopassa ei voida tuudittautua siihen, että saavutettu sivistystaso olisi jonkinlainen lopullinen suoja. Moni oli uskonut kylmän sodan hiljalleen lientyvän – Puhuisin silti ennemmin hämmennyksestä ja huolestuneisuudesta kuin suoranaisesta pelosta. Suomenmaa uutisoi tapahtumista rauhoittavasti vielä 22.8.1968. Ihmiset luottivat, että kyllä tästä selvitään, IsohookanaAsunmaa sanoo. Erityisesti hänen mielestään pitäisi puhua demokratiasta, siitä, kuinka haurasta se lopulta on. Suomen ulkoministeri ei voi ylistää Argentiinaa naisten oikeuksien polkemisesta. Isohookana-Asunmaan mukaan aihe on yhä ajankohtainen. ”Kohta ne tulevat tännekin” Ja ri La uk ka ne n. Oli elokuu 1968, ja Pakkanen ihmetteli Helsingin lehtikojujen edessä parveilevia ihmisiä. ”Prahan kevät” oli saanut tylyn lopun ja ihmiset janosivat uutisia. Nasima Razmyar Twitterissä Samuli Vänttilä Mitä tuo porukka jonottaa, Leena Pak kanen mietti. Prahan tapahtumista tulee elokuun 20. päivä kuluneeksi 50 vuotta. Sen ajama politiikka on yleensä joko merkityksetöntä tai haitallista myös kannattajiensa kannalta. Moni radikaaliin vasemmistoon kuuluva tuomitsi julkisesti Neuvostoliiton toimet. Pakkanen meni sinne muiden mukana. Jotkut toiset huusivat, että Itä-Suomesta kuuluu jo tankkien kirskuntaa. Jotkut itkivät. – Mutta se turvallisuuden tunteen romah taminen tuntui silloin täysin totaaliselta, hän korostaa. 20-vuotias Pakkanen oli järkyttynyt. Leena Pakkanen muistaa olleensa syvästi järkyttynyt, kun Neuvostoliiton tankit vyöryivät Tsekkoslovakiaan. Hänen mukaansa Tsekkoslovakian miehitys hillitsi Suomen hyvin kuohuvaa poliittista ilmapiiriä
Sipilä sanoo, että mahdolliset kevennykset täytyy kohdistaa pienituloisille eläkeläisille. Paljon on tehty. Kääriäisen mukaan myönteisilläkin asioilla on kääntöpuolensa. – Pitkä on ollut matka. Ensi vuodEn budjetin menokuri on kuitenkin hyvin tiukka. Valtiovarainministeri Petteri Orpokin (kok.) sanoi budjettia esitellessään, että entisenä maatalousministerinä hän tuntee tuottajien vaikean tilanteen hyvin. Annika Saarikko Ilkassa Jaakko Martikainen Petra Pöyliö Pauliina Pohjala Elokuun lopussa pidettävässä hallituksen budjettiriihessä on luultavasti luvassa rahaa maatalouden vaikeaan tilanteeseen. Keskustanuoret Twitterissä Suomen linja on yksiselitteinen ja mitä voimakkaammaksi maailmalla taantumus näissä kysymyksissä käy, sitä vahvemmin meidän pitäisi puolustaa Suomen linjaa. Hän kertoo siirtyvänsä aidan toiselle puolelle, politiikan tekijästä tarkkailijaksi ja kommentoijaksi. Keskusta ei lämpene suurille veronkevennyksille. Nykyisessä vahvassa talouden suhdanteessakin ollaan tilanteessa, jossa ensi vuoden budjettiehdotus on 1,7 miljardia euroa alijäämäinen. Nikamakohdassa on siistiä antaa tilaa politiikan nykymeininkiin ja -tyyliin paremmin sopiville voimille. Ajassa Sanottua 17.8. Monessa on oltu. Keskustan konkaripoliitikko Seppo Kääriäinen ilmoitti alkuviikosta, ettei lähde enää ehdolle seuraavissa eduskuntavaaleissa. – Se on politiikan entiselle tutkijalle vähintään yhtä mieluisaa kuin politiikan tekeminen. – Keskustakin on elänyt jo tovin uudenlaista aikaa; mennyt tiedetään, tuleva on avoin. Hallituksessa on tuskin tästä erimielisyyttä. Jossakin on onnistuttu. Rahaa lienee luvassa myös Itämeren suojeluun kuluneen kesän sinilevätilanteesta johtuen. Tuloverotuksen keventämisestä keskusta ja kokoomus ovat olleet eri linjoilla. Liian monessa on tullut takkiin. 2018 7 Onko oikein, että sosiaalisia ongelmia ratkotaan elämän lopettamisella. Tukipakettia valmistelee parhaillaan maaja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.). kääriäisEn mukaan politiikassa on meneillään ”aikamoinen murros”. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan viljelijät tarvitsevat sekä kriisiapua huonoon satotilanteeseen että pidemmälle tulevaisuuteen suuntaavia ratkaisuja. Maatalouden tukipaketti valmisteilla riiheen Pekka Pohjolainen Eduskunta on ensi keväästä alkaen yhtä poliittista elävää legendaa köyhempi. Orpo arvioi, että tuloverotusta kevennetään 200–300 miljoonalla eurolla, ja se kohdennetaan tasaisesti eri tuloluokkiin. Kääriäinen aikoo kirjoittaa näistä ilmiöistä kirjan, jos ei julkisuuteen, niin ainakin pöytälaatikkoon. Se, mikä on saavutettu, on yhdessä tehty – ja vain yhdessä, Kääriäinen muistutti nettisivuillaan. Keskustalegenda tekee tilaa nykymenolle. Naisten oikeuksia tulee puolustaa, mutta ei kaikkein pienimpien elämän kustannuksella. Päivi Räsänen blogissaan Oikeus päättää omasta kehosta ja tasavertainen mahdollisuus turvalliseen aborttiin ovat niitä asioita, joita Suomen pitää jatkossakin edustaa ja puolustaa maailmalla. Kääriäinen muistutti toimineensa politiikan monissa tehtävissä vuodesta 1970 ja eduskunnassa vuodesta 1987 lähtien. Plusmerkki kääntyy kuitenkin lopunperin päällimmäiseksi
Suomessa on tänä kesänä ollut jo Ilmastonmuutoksen takia hellekesät yleistyvät, millä on vakavia ympäristövaikutuksia ympäri maailmaa. hellepäivää. Into Kustannus, 323 s. Aamulehden toimittajat Nurmi ja Matti Mörttinen ovat kirjoittaneet tasavallan presidentti Sauli Niinistöstä elämäkerran Sauli Niinistö – Mäntyniemen herra. Niinistön ympärille on Nurmen ja Mörttisen mielestä muodostunut taitavasti rakennettu henkilökuva, ja pragmaattinen poliitikko Niinistö on aina osannut muuttaa rooliaan tarvittaessa. 8 17.8.2018 Lauri HeikkiLä Poliitikot haluavat näyttäytyä samanmielisinä suositun presidentin kanssa, joten on tärkeää että journalismi ja tutkimus arvioivat presidenttiä monipuolisemmin, Lauri Nurmi totesi uuden kirjansa julkaisutilaisuudessa maanantaina. toisessa tuoreessa Niinistö-elämäkerrassa kirjoittajakonkari Risto Uimonen piirtää osittain samanlaista rooleilla pelaavaa kuvaa presidentistä. Kirjoittajien mukaan Niinistö pisti arvovaltansa peliin ja pakotti työmarkkinajärjestöt hyväksymään Sipilän hallituksen kilpailukykysopimuksen. Lauri Nurmi, Matti Mörttinen: Sauli Niinistö – Mäntyniemen herra. WSOY, 411 s. Tiukan talousmiehen imagoon kuului eduskunnan kulujen karsiminen puhemieskaudella, ja tämä upposi yleisöön. Uimosenkin mielestä presidentin ote ulkopoliittisena vallankäyttäjänä vahvistui Krimin kriisin mainigeissa, ja osana tätä roolia Niinistö on profiloinut Suomen ulkopolitiikkaa korostetummin sovittelulinjaksi idän ja lännen välillä. He maalaavat teoksessaan Niinistöstä kuvaa toimivaltansakin ylittävänä vahvana vallankäyttäjänä. Ajassa Soili Riepula Kaksi elämäkertaa vallankäyttäjästä Nuori Jonas otti presidentin kanssa selfien Kuopiossa maaliskuussa 2017.. Risto Uimonen: Sauli Niinistö – Tasavallan presidentti. Nurmi ja Mörttinen pitävät Niinistöä myös häikäilemättömänä sisäpoliittisen vallan käyttäjänä. ”Mäntyniemen herran ensimmäinen kausi presidenttinä sisälsi vahvoja näyttöjä ammatillisesta osaamisesta, asioiden hallinnasta ja hyvästä pelisilmästä, onhan presidentti myös tunnettu shakinpelaaja” Uimonen kirjoittaa Sauli Niinistö – Tasavallan presidentti -teoksessaan. Sittemmin presidenttikaudella Krimin kriisin myötä talousmiehen imago vaihtui ulkopoliittisen johtajan rooliksi ja kansakunnan vakauden symboliksi epävarmuuden keskellä. Sää on monelle kesälomalaiselle ollut miellyttävämpi kuin viime kesänä, jolloin koettiin vain 19 hellepäivää
Tölli toivoi, ettei keskustassa kuitenkaan lähdettäisi julkiseen räykyttämiseen. – Pidetään järjestelmä kunnossa. Minulla taitaa vieläkin olla kolmipyöräisten kortteliennätys Loimaalla. Eivät pidä enää, Jari Leppä totesi.. Biotaloudessa maaseutu on ykkönen ”Kelaa, kelaa – kyllä kettinkiä riittää!” lAuri Heikkilä KansanedusTaja Olavi Ala-Nissilän (kesk.) setä Pentti järjesti aina veljensä lapsille kesätöitä. Hän totesi keskustavetoisen hallituksen uskoneen bioja luonnonvara-aloihin, vaikka ekonomistit hymähtelivätkin. – Silloin juoksupoikia oli vähän joka kaupassa. Kansanedustaja Hanna-Leena Mattila puhui koulutukseen satsaamisen välttämättömyydestä ja toivoi keskustalle seuraavaan hallitukseen opetusministerin salkkua. Siksi on tärkeää, että ruoan tuotanto säilyy ja kehittyy, hän painotti. Opintie käsitti sittemmin kauppakoulun, kauppaopiston ja kauppakorkeakoulun. Nyt on toinen ääni kellossa. Paikallisyhdistyksen ja kansanedustaja Tapani Töllin järjestämä, perinteeksi muodostunut tapahtuma veti jälleen kotiseututalon täyteen kuulijoita. Nykyhallituksen saavutuksia listattiin moneen otteeseen ja hämmästeltiin opposition halua vähätellä niiden merkitystä. Läheisen yhteiskoulun oppilaat ohi ajaessani ystävällisesti kannustivat: Kelaa, kelaa – kyllä kettinkiä riittää! Ajassa Kesätöissä Ja ri La uk ka ne n Olavi Ala-Nissilä Shutterstock M ari a Se pp älä – Ekonomistit pitivät hallituskauden alussa biotaloutta kepulaisten höpötyksenä. Ministeri piti selvänä, että hätäapua on budjetista saatava. Kauppa palveli silloin kotiin saakka. – Putkien levitys salaojapelloilla oli lapsille hieno kesähomma. – Hän oli maanviljelyn ohella kekseliäs yrittäjä. 2018 9 Meri AlArAntA-SAukko – Olemme jättämässä taaksemme fossiilitalouden aikakauden ja siirtymässä biotalouden aikakauteen. Pentti-setä ja Matti-serkku hankkivat sittemmin neljä salaojakonetta ja nuori Olavikin pääsi niitä ynnä muitakin koneita käyttelemään. Tulevaisuudessa ruualle on vielä enemmän kysyntää, kun väkimäärä lisääntyy ja viljelykelpoinen pinta-ala pienenee. Ennen kauppakoulua Ala-Nissilä ehti työskennellä osuuskaupan juoksupoikana eli ”tsupparina”. Luodaan vaaleissa uskoa tulevaisuuteen, tehdään oikeita päätöksiä ja vahvistetaan näkemystä siitä, että keskustalla on homma hallinnassa. – Ruoantuottaminen on maailman tärkein ammatti. 17.8. Seudun ykkösyritys Pemamek Oy on hänen perustamansa, loimaalaisedustaja kertoo. Koko kesä kerättiin tuulen kaatamia puita Yläneen kartanon mailta. Ensimmäiseksi kesäiseksi työkseen Ala-Nissilä mainitsee klapikasojen pinoamisen. Illan aikana keskusteltiin paljon maatalouden vaikeasta tilanteesta. – Juoksupojan työ oli mukavaa, joskin ulkoilmahommaa. ala-nissilä kertoo opiskelleensa pitkää tietä, sillä monilapsisella perheellä ei ollut varaa lähettää kaikkia yhteiskouluun. Terveisiä Euroopan parlamentista toi Mirja Vehkaperä, joka kehotti keskustalaisia ottamaan rohkeasti kantaa maahanmuuttopolitiikkaan. Maaseutu mahdollisuuksineen on siinä ykkönen, sanoi maaja metsätalousministeri Jari Leppä keskustalaisessa kesäillassa Tyrnävällä. Yhden kesän olin setämiehen puita keräävän metsäkoneen apurina. Myös kauppakoulun ajan kesätyö oli tsupparinhomma
Suomalainen putosi EM-kisojen finaalista. Tuloksena oli vain kolme pistesijaa. 10 17.8.2018 Uutiskuva Samuli Vänttilä SeiväShyppääjä Minna Nikkasen hypyt Berliinin historiaa henkivällä olympiastadionilla eivät sujuneet nappiin. Sitä on jaariteltu jo aivan liian pitkään. Suomi jäi kisoissa kokonaan ilman mitalia. Surkea kisamenestys alleviivaa entisestään, kuinka kauas Suomi on pudonnut maanosansa yleisurheilutasosta. Vertailuksi sanottakoon, että naapurimaista Norja sai yhteensä viisi mitalia ja Ruotsi neljä. Erityisesti palautetta sai osakseen Suomen urheiluliitto (SUL), jonka valmennusjohtaja Jorma Kemppainen asetti ennen kisoja Suomen tavoitteeksi 3–4 mitalia. Varjojen mailla. Kisareissulta palaavia odotti kotimaassaan murskakritiikki. Isoja muutoksia pitäisi tehdä, mutta mitä ne ovat. Paljon paremmin ei mennyt muillakaan. Se on kaikkien aikojen heikoin tulos
2018 11 Andrej Isakovic / AFP Photo / Lehtikuva. 17.8
Ihmiset nauttivat ilta-auringosta Itävallan Wienissä. Liiran arvo on ollut viime aikoina rajussa syöksykierteessä. Tuore selvitys rankkasi Wienin maailman parhaimmaksi asuinkaupungiksi. Turkin toimet eivät ole juuri sijoittajia vakuuttaneet. Litistetyt muovipullot seisovat isoina paaleina lajittelukeskuksessa Pekingissä Kiinassa. Useat maailman maat ovat alkaneet pohtia keinoja muovin vähentämiseksi. Toiseksi tuli Australian Melbourne. rajut mielenosoitukset. Poliisia on kritisoitu liiallisesta voimankäytöstä. Yli 450 ihmistä loukkaantui viikonlopun yli kestäneissä hallituksen vastaisissa mielenosoituksissa Romanian pääkaupungissa Bukarestissa. Helsinki putosi. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan syyttää ulkovaltoja maata vaivaavasta valuuttakriisistä. Esimerkiksi Ranskassa suunnitellaan kierrättämättömään muoviin pakattujen kulutustavaroiden hintojen nostamista. Helsinki putosi tänä vuonna listauksen kärkikymmeniköstä. Koonnut: samuli vänttilä Fred Dufour / AFP Photo / Lehtikuva. Mielenosoituksiin osallistui paikallismedian mukaan lauantaina jopa 80 000 ihmistä, jotka vaativat muun muassa vasemmistohallituksen eroa. Wienin kärkisijaa selittävät kaupungin turvallisuus ja alhainen rikollisuus. 12 17.8.2018 Maailman kuvat turkki valuuttakriisissä. Erdogan on vedonnut muun muassa Allahiin tilanteen korjaantumiseksi ja käskenyt turkkilaisia vaihtamaan säästössä olevat dollarit liiroiksi. liikaa muovia. Heikoiten selvityksessä pärjäsi Syyrian Damaskos
Kun kerron, että suomen kielestä puuttuu koko naan sana ”please”, seurauksena on aina epäuskoista hymistelyä. Tästä kohteliaisuudesta ja small talkista seuraakin, että minkä tahansa asian hoitaminen kestää aikansa. Small talk merkitsee keveistä asioista jutustelua ikään kuin alkulämmittelynä, kun toinen ihminen tavataan. Puhelimitse, tai muutenkin jonottaessa, aina aloituksena on ”hei, tässä on X, anteeksi, että jouduitte odottamaan, kiitos soitosta, miten menee”, johon tuntuu tylyltä olla vastaamatta jotain takaisin. Kysyjä ei välttämättä ole oikeasti kiinnostunut viettämään aikaa kanssasi. Tätä voin onneksi käyttää vähän kuin pahoitteluna jo etukäteen, jos unohdan käyttää sanaa tarpeeksi usein. Britit tietävätkin, että on eri asia, mitä sanotaan ja mitä sillä tarkoitetaan. Vähän kuin savolaisittain – vastuu siirtyy kuulijalle. Tähänkään ei ole suomessa vastaavaa sanaa. Kiitos, anteeksi ja ole hyvä ovat jatkuvassa käytössä. Tällaiset näennäiset kohteliaisuudet tapahtuvat usein toisen brittiläisen tavan, small talkin, yhteydessä. Tutkimusten mukaan perusbritti pyytää päivän aikana anteeksi 8 kertaa, mutta yksi kahdeksasta jopa 20 kertaa yhden päivän aikana. Tästä brittien ainakin näennäisestä kohteliaisuudesta johtuen mitään ei sanota suoraan, vaan ikävätkin asiat sanotaan kierrellen. Kunnes eräs työkaverini kertoi sen olevan hieman tylyä – enhän ole lopettanut viestejäni sanoilla ”parhain terveisin” tai ”monet kiitokset”. 17.8. Ajattelin siis olevani huomaavainen, kun lopetin sähköpostiviestit ”terveisin, Minna” enkä vain kuittaamalla nimen tai pelkän kiitoksen. Näitä muistoja voi käyttää jutustelun aiheena vielä pitkään. Anteeksipyytelyn taustalla on kuitenkin enemmän empatian osoitus kuin todellinen tarve pyytää anteeksi. Esimerkiksi jos puolituttu tai työkaveri sanoo, että pitäisi mennä illalliselle joku kerta, se ei aina tarkoita, että illalliskutsu on tulossa – kyseessä voi olla vain britin tapa olla kohtelias. 2018 13 Britanniaan muuttaessani tiesin kyllä, että britit ovat tunnettuja kohteliaasta käytöksestään. Kohteliaisuus opitaan täällä jo lapsesta lähtien. Jopa suomalaisen on ollut tänä vuonna helppo keksiä puhuttavaa, kun ensin tuli lunta vielä maaliskuussa ja sitten alkoikin monta kuukautta kestänyt helle jakso. Minna Miettinen Lontoo minna_uk@yahoo.com Twitter: @minna_uk Käytöstavat kunniaan Kohti brexitiä. Suosituin small talk -aihe on täällä tietysti sää. Jos tönäiset brittiä, hän todennäköisesti pyytää sinulta anteeksi
NIemI selvitti, millainen on Suomen työmarkkinoiden suhtautuminen Aspergerhenkilöihin ja miten heidän vahvuutensa voitaisiin löytää paremmin rekrytointitilanteessa. Koska vanhalla sapluunalla työntekijöitä ei yrityksiin saada, on it-alan yritysten aika miettiä uusia keinoja työntekijöiden rekrytointiin. Tutkimuksessa haastatelluilla kuudella suomalaisen it-alan yrityksen henkilöstöpäälliköllä oli entuudestaan vähän tietoa Aspergerin diagnoosista. Sen tehtävänä on etsiä, kouluttaa ja sijoittaa työntekijät asiakasyrityksiin, Niemi kertoo. – Sitä kautta Asperger-henkilöiden vahvuudet saadaan paremmin työllistymisen tueksi. – Tällä seurataan, miten henkilö reagoi. Rekrytointitilanteessa henkilö kokoaa ohjeiden mukaan legorobotin ja ohjelmoi sen. Niemen mielestä TE-toimistojen henkilökunta tarvitsee lisätietoa diagnoosista. Sosiaalisen kanssakäymisen kömpelyys vaikeuttaa työn saamista. – Asperger-henkilöille tärkeitä työn elementtejä olivat oma työhuone, 30 tunnin työviikko, etätyö, työnohjaus, joustava työaika sekä selkeät ohjeet, Niemi luettelee. Tulevaisuudessa työvoimapulan ennustetaan vain kasvavan. Seuraako hän ohjeita, kysyykö neuvoa, jähmettyykö paikalleen vai keksiikö muita luovia ratkaisuja, Niemi kertoo. Säätiössä työpaikkailmoituksia katsotaan pintaa syvemmältä. It-alan nousevat tähdet Yksi Asperger-henkilöiden vahvuus on kyky kuvalliseen ajatteluun, Minna Niemi kertoo.. taNskassa autismin kirjon sekä Aspergerhenkilöiden vahvuudet on valjastettu yhteiskunnan käyttöön. Suomessa tulisi Niemen mielestä ottaa käyttöön uudenlainen tapa rekrytoida. Legojen värit tai koot poikkeavat ohjeista ja siten tuottavat ongelmatilanteen. asperger-heNkIlöIlle hankalat sosiaaliset tilanteet, kuten työpaikkahaastattelut, Specialisterne on korvannut legoilla suoritettavalla ongelmanratkaisutehtävällä. Joku muu saattaisi pitää testausta vuodesta toiseen tylsänä, mutta nämä henkilöt ovat nauttineet siitä. – Persoonaa enemmän henkilöstöpäälliköt korostivat työntekijän osaamista. YrItYsteN avoin asenne ei kuitenkaan näy Asperger-henkilöiden työllistymisessä. 14 17.8.2018 Ilmiöt It-alalla osaajien puute on ongelma sekä Suomessa että maailmalla. – Säätiö on maailman ensimmäinen autismin kirjon ihmisiä ohjelmisto-ohjelmoijiksi välittävä it-yritys. Sosiaalisen kanssakäymisen hankaluudet vaikuttavat Niemen mukaan liikaa työllistymiseen. TeksTi ja kuvaT: sanna-Leena knuuTTiLa Asperger-henkilöt ovat usein erinomaisia koodareita. Samansuntaisia ovat myös Suomen Aspergeryhdistyksen jäsenten hyvinvointia ja työssä jaksamista koskevan kyselyn tulokset. On arvioitu, että Suomessa heistä työllistyy vain noin 10–15 prosenttia. Mallin hän on valmis tuomaan Tanskasta, jossa kävi tutustumassa Specialisternesäätiön toimintaan. Tien raivaajana on ollut vuonna 2004 perustettu Specialisterne-säätiö. Vahvuudet saattavat kuitenkin rekrytointitilanteessa jäädä toissijaisiksi, kun Asperger-henkilö ei osaa toimia edukseen työhaastattelussa. Ilmoituksista tutkitaan erityisen tarkasti, millainen tehtävä on ja millaisia ominaisuuksia se työntekijältä vaatii. – Isot it-talot maailmalla, kuten IBM ja Microsoft, ovat löytäneet osaajia Asperger-diagnosoiduista henkilöistä. Yritykset olivat valmiita tarjoamaan erilaisia työtapoja; etätyötä, lyhennettyä viikkoa tai liukuvaa työaikaa, kunhan osaaminen vain pysyisi yrityksessä, Niemi kertoo. Juuri tällaista rekrytoinnin uudelleen ajattelua Niemi toivoo myös Suomeen. Lähes jokainen yritys hakee sosiaalista tiimipelaajaa, vaikka työ ei välttämättä sitä vaadi, Niemi toteaa. Suomessa työtä on tarjolla useammalle tuhannelle koodaajalle ja ohjelmistoalan osaajalle. Oikeanlaisessa ympäristössä vahvuudet voivat muodostua todelliseksi talenttiudeksi, Niemi uskoo. Heillä on nähty olevan ominaisuuksia, joista on selkeää hyötyä alalle, kertoo aiheesta Vaasan yliopistossa pro gradu -työnsä tehnyt kauppatieteiden maisteri Minna Niemi. – Toiminnan kautta löytyi muun muassa kolme henkilöä, jotka ovat olleet jo usean vuoden ajan saman matkapuhelinyrityksen palveluksessa testaamassa matkapuhelimia. Yritykset tuskailevat vajeensa kanssa vielä pitkään. – Työpaikkailmoitukset ovat usein syrjiviä. Lopulta pohditaan, löytyykö esimerkiksi Asperger-henkilöiltä sopivia ominaisuuksia. Asperger-henkilöiden vahvuuksia ovat muun muassa kyky kuvalliseen ajatteluun, uupumattomuus rutiinitehtäviin, hyvä muisti sekä taipumus perusteellisuuteen
. . Henkilöiden älykkyys on keskitasoa tai sen yläpuolella. Lähde: Autismija Aspergerliitto 2018 Aspergerin oireyhtymä Sh utt ers to ck Oikeanlaisessa ympäristössä vahvuudet voivat muodostua todelliseksi talenttiudeksi. Henkilöillä ilmenee vaikeuksia sosiaalisessa kommunikaatiossa, sosiaalisessa vuorovaikutuksessa sekä sosiaalisessa mielikuvituksessa. 17.8. 2018 15 Autismin kirjoon kuuluva neurobiologinen keskushermoston kehityshäiriö. Suomessa arvioidaan olevan noin 40 000 Asperger-henkilöä. . ?. Itävaltalaisen lastenlääkäri Hans Aspergerin löytö vuodelta 1944. Suomessa ensimmäinen Asperger-diagnoosi tehtiin vuonna 1989.
16 17.8.2018 Liikkuva tupailta R ep or ta as i
TeksTi: samuli VänTTilä kuVaT: maria seppälä Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä lähdössä pyöräletkan kärkeen Ylivieskan kaupungintalon pihalta.. Ylivieskan kaupungintalon edessä olevalla aukiolla parveilee väkeä. Pyöräilijät kerääntyvät jonoa muistuttavaan rykelmään. Kuudetta kertaa järjestettävästä Pyörät pyörimään -tapahtumasta on ehtinyt tulla jo keskustalainen perinne. Vauhti on rauhallinen, vaikka ylämäissä jono vähän venyy. Ei kait toimittajalla sitten muu auta kuin tarttua keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin toiminnanjohtajana työskentelevän Ollikaisen tarjoukseen. – Parhaimman käsityksen tapahtumasta saa, kun polkee itse, hän lisää. 2018 17 Liikkuva tupailta Pyörät pyörimään -kampanjasta on tullut keskustalainen perinne, josta ei kannata politiikan tutkijankaan mielestä luopua. Puolueen puheenjohtajan, pääministeri Juha Sipilän oppositioaikaisesta päähänpistosta alkunsa saanut tempaus on kerännyt innokkaita pyöräilijöitä sekä pysähdyspaikkojen yleisöä vuodesta toiseen. Ihmiset vilkuttavat ohiajavista autoista. Mikäs tässä on polkiessa, pienestä vastatuulesta huolimatta. Toimittaja hyppäsi pyörän selkään ja lähti kyselemään, mikä tapahtumassa jaksaa innostaa vuodesta toiseen. Mikä tässä tapahtumassa oikein vetää. Eikö porukka ole yhtään väsähtänyt. Se myös hiukan ihmetyttää. Pyöräilykypäriä asetellaan oikeaan asentoon, juomapulloja laitetaan paikoilleen. Lopulta edessä on enää pelkkää maantietä, jota reunustaa suomalainen mäntymetsä. Ilmassa tuoksuu orastava syksy. Siinäpä on , Antti Ollikainen sanoo ja ojentaa polkupyörää kohti. Moni haukkaa tarjolle tuotua rieskaa. LähtöKäSKy kajahtaa. Alkamassa on keskustan Pyörät pyörimään -tempaus. Sitten mennään. – Luulen, että tässä on sellainen vähän erilainen politiikan tekemisen tapa, joka vetoaa ihmisiin, sanoo omalla pyörällään polkeva keskustanuorten puheenjohtaja Suvi Mäkeläinen. Pyöräjono lähtee kulkemaan aluksi pitkin katuja, sitten tullaan väljemmille pyöräteille. – Itse olen tänä vuonna tuolla huollon puolella, joten aja sinä tällä, pyöräänsä ojentava Ollikainen hymyilee. Kun polkemisen rytmi löytyy, mieli uppoaa ajatuksiin. 17.8. Polkijoita on arviolta kolmisenkymmentä
Pride ei ole puoluepolitiikkaa, mutta siinä korostetaan yhteiskuntaa hyvin paljon puhuttavia, tasa-arvoon liittyviä teemoja. Hän ei kuitenkaan täysin allekirjoita usein esitettyä väitettä, että politiikka ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen kiinnostaisivat nykyisin ihmisiä vähän. Se on varsinkin keskustan perinteiselle äänestäjäkunnalle tärkeää, Karimäki sanoo. Keskustan Pyörät pyörimään -tempauksessa on jotain sellaista, mitä perinteiset poliittiset puolueet kaipaavat. Esimerkiksi hän nostaa heinäkuussa Helsingissä järjestetyn Pride-kulkueen, joka keräsi pääkaupungin kaduille 100 000 ihmistä. Pieni porukka Sipilän ympärillä kuitenkin keksi, että poljetaan joka tapauksessa yhdessä. ja niin seuraavana vuonna poljettiin taas, sillä kertaa Rovaniemeltä Hyvinkäälle. Politiikasta tulee lähestyttävämpää, kun se tulee rennolla ja arkisella tavalla ihmisten luo. Ihmisille on tärkeää, että puolue tulee heidän kotikyläänsä.. Täällä politiikka tulee ikään kuin lisämausteena, kun samalla tehdään jotain muuta. Siksi on mielenkiintoista, tuleeko tästä pysyvä perinne vai henkilöityykö se pelkästään Sipilään, hän pohtii. Minna Siira huolehti pyöräilijöiden evästyksestä, Veli-Pekka Korkiakoski kulkupelien korjauksesta. Poliittisille puolueille se on haastavaa. Tapahtuma on myös kiinnostanut valtakunnallista mediaa. Oulusta liikkeelle lähtiessään saattue keräsi jopa 200 pyöräilijää, Sipilä muistelee nyt. Hän palasi pitkältä sairaslomalta samana päivänä, kun ensimmäistä kertaa järjestettävä Pyörät pyörimään -tapahtuma alkoi. Erikoistutkija Jenni Karimäki Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksesta on Mäkeläisen kanssa samoilla linjoilla. – Liikunta on yksi hyvä tapa saada ihmisiä innostumaan, varsinkin kun siihen yhdistyy tapahtuma, jossa otetaan koko Suomea haltuun pyöräilemällä maakunnissa. – Tämä on monella tavalla onnistunut projekti, josta on vaikea keksiä kritisoitavaa. EnsimmäinEn Pyörät pyörimään -tapahtuma järjestettiin elokuussa 2013. Ensimmäisellä kerralla hän polki matkasta vain osan kuntonsa mukaan. 18 17.8.2018 Hän on tempauksessa mukana ensimmäistä kertaa. Tykkäyksiä tuli, mutta ei tarpeeksi. Sipilä keksi idean, että hän polkee Oulusta Helsinkiin eduskunnan ensimmäiseen syysistuntoon, jos hanke saa Facebookissa 100 000 tykkäystä. Tapahtuman menestys oli kuitenkin yllätys. Sipilä oli silloin vielä oppositiojohtaja, joka oli reilun vuoden ajan johtanut järkyttävän tappion vuoden 2011 eduskuntavaaleissa kokenutta puoluetta. Sipilä sairastui keuhkoveritulppaan. – Kun saavuimme maaliin Helsingin eduskuntatalolle, totesimme, että tämä on hirveän hyvä konsepti aloittaa eduskuntakausi, tämä pitää tehdä uudestaan, hän sanoo. – Pride osoittaa, että nykyajan ihmiset lähtevät helposti mukaan yksittäisiin tempauksiin jonkun asian puolesta. Mäkeläinen uskoo, että tapahtumassa ihmisiä sytyttää ennen kaikkea sen yhteisöllisyys. Karimäen mielestä on kiinnostavaa nähdä, jatkuuko keskustan pyöräilytapahtuma silloinkin, kun Sipilä joskus aikanaan luopuu puolueen puheenjohtajuudesta. – Tällaisia matalan kynnyksen juttuja tarvittaisiin enemmän. Silloin gallupit lupailivat jo lähes varmaa pääministeripaikkaa. Keskustalaiset janosivat tekemisen meininkiä ja uuteen nousuun tähtäävää draivia, kun Jyrki Kataisen johtama hallituskin tuntui polkevan paikallaan talouskurimuksessa rypevän maan johtamisessa. Sitten tuli takaisku
Vuosien aikana tapahtumassa on myös kerätty ideoita norminpurkuun. No miten on, poljetaanko ensi vuonna. Ilolla hän muistelee myös sitä, kun eri puolueiden edustajat ovat ottaneet osaa pyöräilyyn. Kalajokisen Oy Kati Ab:n työntekijät tulivat tervehtimään pääministeri Juha Sipilää, kun pyöräsaattue kulki työpaikan ohitse. 2013 Oulu Helsinki 2014 Rovaniemi Hyvinkää 2015 Puolanka Lahti 2018 Ylivieska Oulu 2016 Lappeenranta Rauma 2017 Naantali Espoo Hyvinkää Helsinki Rauma Espoo Oulu Lahti Kuusi kertaa järjestettyä Pyörät pyörimään -tapahtumaa on poljettu eri puolilla Suomea. Joillakin pelloilla näkyy lehmiä ja lanta haisee. 2018 19 Vuonna 2015 keskusta saikin makean vaalivoiton ja elokuinen tempaus poljettiin pääministerin johdolla Puolangalta Lahteen. Niistä jalostui parikymmentä ehdotuksiksi. – Meillä on ollut aina viimeisenä pyöräilyiltana palaveri, jossa on juteltu, että miten reissu meni. Markus Jaatinen käytti samaa pahvimukia usealla taukopaikalla rutistamalla sen aina välillä taskuun. Pisimmillään reitin pituus on ollut 934,5 kilometriä, silloin poljettiin Rovaniemeltä Hyvinkäälle.. – Tykkään tosi paljon tästä tapahtumasta. PohjoisPohjalaiset pellot vilisevät ohi, kun pyörät kulkevat nauhamaisena jonona pitkin teitä. Mielelläni poljen jatkossakin, mutta katsotaan, hän vastaa. Erityiskiitokset Sipilä antaa tapahtuman järjestelyistä vastanneelle ydinporukalle. 17.8. Esimerkkinä hän mainitsee Alexander Stubbin (kok.), joka polki keskustalaisten mukana Porvoosta Helsinkiin vuonna 2013. SDP:n Antti Rinne otti osaa tapahtumaan vuonna 2014. Keskustalaisia sen ei luulisi liiemmin haittaavan. Siellä on myös aina päätetty, että jaksetaanko lähteä seuraavanakin vuonna, ja aina on jaksettu, Sipilä kertoo. Sipilän mukaan tapahtuma on ollut erinomainen keino tavata ihmisiä eri puolilla Suomea
Sitten mennään taas. – Molemmat yhtä paljon, hän vastaa. Toisaalla kaksi lasta vilkuttaa. Uudessa navetassa järjestetään avoimet ovet. Pyörätuolissa istuva iäkäs nainen heiluttelee Suomen lippua ja huutelee ”tervetuloa, tervetuloa”. – Eniten täällä innostavat pyöräily ja yhteisöllisyys. Se onkin jännä, että aina täällä innostuu. 20 17.8.2018 Pientä jaloittelua kuitenkin jo kaipaa. Etappipysähdys Kalajoen Rautiossa keräsi väkeä paikalle.. Suomen lippu liehuu salossa. Korkiakoski luonnehtii itseään ”ei niin poliittisesti aktiiviseksi”, mutta tapahtuman tilaisuuksissa hän sanoo aina saavansa vahvistuksen sille, että keskusta on oma puolue. Kilometrejä ehtii kertyä reilut 50. Kohta näkyykin pihapiiri, jonne on kokoontunut väkeä. Tarjolla on juotavaa ja suolakurkkuja. Se on saanut väen liikkeelle. Poliittisille puolueille se on haastavaa. Hän on ollut mukana joka ikisellä Pyörät pyörimään -reissulla. Onko kuuden vuoden aikana tullut kertaakaan olo, että tunnelma alkaa väljähtää. Kumpi kiinnosti enemmän, navetta vai keskustan puheenjohtaja, täytyy kysyä yleisön seassa lastensa kanssa istuvalta keski-ikäiseltä naiselta. Oman puheenvuoronsa pitää myös MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila. Tienvarsilla näkyy silloin tällöin ihmisiä tervehtimässä pyöräilijöitä. Sipilä pitää puheen, jossa hän väläyttelee tukea kadoista kärsiville maanviljelijöille. Nykyajan ihmiset lähtevät helposti mukaan yksittäisiin tempauksiin jonkun asian puolesta. Täällä kaikki ovat samalla viivalla ja ikään kuin saman ikäisiä. Näillä seuduilla keskusta ja maatalous ovatkin teemoja, jotka merkitsevät paikallisille paljon. Ei ole väliä, oletko ammattilainen vai aloittelija, kaikki mahtuvat mukaan, hän sanoo. Kun pyöräilijät vilkuttavat takaisin, lapsia alkaa ujostuttaa. – Ehkä täällä tulee syvällisemmin pohdittua aatettakin, sanoo espoolainen Veli-Pekka Korkiakoski. Kalajoen kylän tuntumassa sijaitsevalla Myllylän tilalla on oikein tungos. ToimiTTajan pyörämatka jää Myllylän tilalle. Entä kuinka tärkeässä roolissa keskustalaisuus ja aatteenpalo ovat pyöräilyssä. Sipilä puhuu. Matkan jatkuessa Sipilän isoisän talolle pysähdytään hetkeksi. Paikka on hänelle merkityksellinen, sillä hänet on pikkuvauvana kastettu Rautiossa. – Ei ole tullut. Kalajoen Raution kylään järjestetyllä etappipaikalla pihapöytää koristaa valkea liina
Mitä viimeisen illan palaverissa päätettiin. Maalissa Oulun kauppatorilla pyöräilijät asettuivat ryhmäkuvaan. Takana on 302 kilometriä. Kehitettävääkin hän löytää. – Halukkuutta polkea ensi vuonnakin löytyi. Riikka-Pirkkalainen osallistui pyöräilytapahtumaan ensimmäistä kertaa. Kun pyöräilijät tulevat, näyttävät Koskelan toiveet toteutuvan. Kun Sipilä ei perjantaina ehtinyt muiden aikataulujensa vuoksi osallistua pyöräilyyn, väkeä kertyi selvästi vähemmän. Erityisesti hän piti tapahtuman vapaamuotoisuudesta. Pyöräilijät ovat perjantain ja lauantain aikana ehtineet kiertää Lumijoet, Limingat, Muhokset ja Kiimingit. – Harvoin pääministeriä täällä näkee, siksi piti tulla paikalle, hän perustelee. Aplodit kajahtelevat lauantai-iltapäivänä Oulun kauppatorilla, kun pyörät rullaavat maaliin Sipilän johdolla. Tapahtumaan ensimmäistä kertaa osallistunut Pirkkalainen sanoo olleensa vaikuttunut, kuinka innostuneesti pyöräilijät otettiin vastaan tapahtuman kylkeen järjestetyissä oheistapahtumissa. – Ihmisille on tärkeää, että puolue tulee heidän kotikyläänsä ja kynnys tavata päättäjiä on matala. Pyöräilijät jatkavat vielä eteenpäin. Keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen ei peittele innostustaan. Pyhäjoen keskustassa pyöräilijöitä odottaa muun yleisön seassa myös Matti Koskela. Veli-Pekka Korkiakoski ohjasi liikennettä.. Pirkko Ahokas-Tuohinto majoittui viimeisenä yönä aitassa. Tässä tapahtumassa voimme osoittaa, että maakunnat ovat keskustalle aidosti tärkeitä, että elämme kuten opetamme. Koko reissu oli Pirkkalaisen mukaan kuin liikkuva tupailta. Niemelä lahjoitti nyt Sipilälle pehmopupun. puoluesihteerin ja puolueen puheenjohtajan halukkuudella jatkaa tapahtumaa on varmasti ratkaisevan iso painoarvo, mutta mitä mieltä ensi vuodesta on se pieni ydinporukka, joka tapahtumaa on alusta asti luotsannut. 17.8. Väkeä voisi olla monilla pysähdyspaikoilla enemmänkin. n Juha Sipilä kadehti lapsena Kullervo Niemelän kaneja. Lopullista päätöstä ei vielä tehty, mutta myönteisesti siihen suhtauduttiin, hän naurahtaa. Sitä täytyy kysyä tapahtumassa alusta asti mukana olleelta, pääministerin hallinnollisena avustajana nykyisin työskentelevältä Minna Siiralta. – Aion esittää puolue-elimille, että tapahtumaa jatketaan ensi vuonnakin, hän sanoo. – Haluaisin kysyä, mitä Venäjän pakotteilla on saatu aikaan. 2018 21 Olisi tehnyt mieli jatkaa, mutta aikataulut eivät antaneet myöten. Siiran mukaan ratkaisevaa on se, kuinka näkyvälle paikalle tapahtumat järjestetään. Selvää on myös pääministerin vetovoima. – Mutta ehdottomasti tämä on jatkamisen arvoinen juttu, Siira sanoo. Hän toivoo, että ehtisi ainakin kätellä Sipilän. Lämmin sää pakotti välillä myös vilvoittamaan itseä vedellä
– Isä kaatoi puut ja veli ajoi ne pihaan. Ystävyys on syventynyt Pikkuparlamentin kuudennessa kerroksessa. toinen voimanlähde ovat kollegat. Mies teki lauteet, katon ja pesi 1700 kiloa kiuaskiviä. Äiti ruokki kaikkia koko ajan. Vaikka työ oli äänekästä ja joskus toisten naamat tuskastuttavat, perhe on Hasulle tärkeä voimavara. Elämä on tällä hetkellä sen verran kiireistä, että päivä on laitettu kalenteriin jo toukokuussa. Isäpuoli veisti hirret. Kuopiolaisen Annu Saukon kanssa Hasu tutustui jo vuosia sitten keskustanuorissa. Valoin pohjan isäpuolen kanssa. 22 17.8.2018 AsfAltti vaihtuu hiekkatieksi. Aamuvirkkuina Hasu ja Saukko ovat usein ensimmäisten joukossa aamukahvilla eduskunnan kuppilassa. – Jaamme paitsi työasioita, myös elämän iloja ja suruja, kansanedustaja Hannakaisa Heikkistä avustava Saukko sanoo. Olemme Kouvolassa. Olemme Helsingissä töissä ja molemmilla on aina koti-ikävä, Jenny nauraa. Naisia yhdistävät samanlainen elämäntilanne, koulutustausta, yhteiset ystävät ja kiinnostuksen kohteet. Yhdistävä tekijä on myös arki kahden kaupungin välillä. Tarkemmin ottaen Jaalan Siikavassa Iso-Ruhmas-järven rannalla. – Olemme maakuntaihmisiä molemmat. Jenny on kutsunut kollegoitaan eduskunnasta saunomaan kanssaan. Täällä asuu Jenny Hasu, kansanedustaja Antti Kaikkosen avustaja ja Kouvolan kunnanvaltuutettu. Monen mutkan takana avautuu kesähelteessä kylpevä pihapiiri. Savusauna lämpenee ystäville Jenny Hasun ja Annu Saukon työhuoneet ovat eduskunnassa ”huuteluetäisyydellä” Annu Saukon ja Jenny Hasun ystävyys on syventynyt yhteisen työpaikan ansiosta.. Se on Hasun perheen voimannäyte parin vuoden takaa. Pihan laidalla on haapapuusta veistetty savusauna
Nyt päällimmäisenä on kuitenkin kiitollisuus ystävistä ja lempeistä löylyistä. Hasun mielestä kansanedustajista välittyy palava halu tehdä työtään, myös silloin kun sivusta katsottuna tilanteet näyttävät vaikeilta. Hasu ja Saukko korostavat, että työskentely eduskunnassa on nostanut arvostusta poliitikkoja kohtaan. – Muuten kollegiaalisuus jäisi vähemmälle. Moni kansanedustajan avustaja on itsekin noussut eduskuntaan. – Se on tosi kovaa työtä. Hasu puolestaan tähtää ensi kevään eduskuntavaaleihin. Sauna on hyvä paikka pohtia tulevaa. 17.8. – Kyllähän sitä on innostavaa katsoa. Taustatehtävät tuntuvat enemmän omalta. Koko ajan vahvemmin ymmärrän, että vaikuttaja voi olla monella tapaa. Kun eduskunnan työtä on päässyt näkemään sisältä päin, kertyy myös monia muistoja muisteltavaksi. On paljon asioita, joita vain toinen avustaja voi ymmärtää, Saukko pohtii. 2018 23 TeksTi: Liina Tiusanen kuvaT: Raisa kyLLikki RanTa Kutsu Suomenmaan toimittaja saunomaan! saunassa@suomenmaa.fi Osa kansanedustajien avustajista on niin sanottuja maakunta-avustajia, jotka tekevät työtä kotoaan käsin. Hasun ja Saukon mielestä työskentely eduskunnassa on reissaamiseen käytetyn ajan arvoista. Kansanedustajan työ voi näyttää glamourin ja kaiken hienon täyttämältä. – Ehkä se on luontevampi väylä, kun ajattelen persoonaani ja luonteenpiirteitäni. Annu Saukko toimi aiemmin Kuopion kaupunginvaltuutettuna, mutta ei näe itseään tulevaisuudessa poliitikkona. – Elämää ei kannata suunnitella liian tarkoille askelmille, Hasu pohtii. – Monet hyvät asiat elämässä ovat tapahtuneet, kun tarttuu niihin mahdollisuuksiin mitä tulee. Moni tekee pitkiä päiviä oman perheen kustannuksella, Saukko sanoo. Suomenmaan juttusarjassa saunotaan keskustalaisten kanssa.
Punkaharjun vanha asema on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Metsämuseo Lusto on tänä kesänä markkinoinut pääkaupunkiseudulle Lustoa myös junamatkailukohteena. Taidemaailma on tullut sitä kautta tutuksi. Teimme keittiöja pesutilaremontin päärakennuksessa ja uudet katot ulkovarastorakennuksiin, jotta nekin voitiin valjastaa näyttelytoimintaan, Huitti kertoo. juna-asema on nimeltään Lusto. Miehet ovat olleet vuosikausia innokkaita taiteen keräilijöitä. Sperma toimitetaan nestemäisessä typessä asiakkaille eli maito-, lammasja vuohitiloille. Kun yksi tapahtuma on lähestymässä, toisen suunnittelun pitää olla jo pitkällä. – Päärakennus on peruskorjattu Museoviraston valvonnassa 1990-luvulla. Omissa kokoelmissa on satoja tauluja, veistoksia ja muuta taidetta. Näyttely on avoinna elokuun puoliväliin. TeksTi ja kuvaT: Päivi venTo Maatalousmiehet taiteen tukijoina Kulttuuri Keinosiemennysyritystä pyörittävät Hannu Huitti ja Mikko Ranta-Huitti tekivät vanhasta rautatieasemasta taidegallerian. – Lustosta on meille tavattomasti vetoapua, Huitti ja Ranta-Huitti myöntävät. Yritys on erikoistunut eläinaineksen genetiikkapalveluiden markkinointiin ja myyntiin. – Olemme havainneet, että paikan pitää olla avoinna joka päivä ja somessa on oltava aktiivinen, muuten tulee palautetta. Toiminta perustuu ajatukseen siitä, että jos menestyvällä yrityksellä on vahva sosiaalinen omatunto, se tekee myös jotain yleishyödyllistä tai antaa varojaan yhteiseen hyvään. Me selvisimme suhteellisen pienillä remonteilla. Ennen Huittia ja Ranta-Huittia sen omisti Metsähallitus, joka piti siinä Luston toimintaan liittyen näyttelyitä ja Punkaharjun luonnonsuojelualueen opastuskeskusta. Pysäkille pysähtyvät ja siitä matkaansa jatkavat junat tuovat aseman elämään oman lisävivahteensa. – Tapahtumat on tuotava valtavan aikaisin esille. Pyrkimyksenä on, että joka kesä näyttelyssä sivutaan maatalousaiheita tavalla tai toisella, koska galleristeilla on Asemalaiturilla paljon yrityksensä asiakastapaamisia. Pronssivasikat kuuluvat nyt yrittäjien kokoelmiin. Galleria ei ollut haaveena, mutta Punkaharjun vanhan juna-aseman myynti-ilmoitus netissä herätti miettimään, voisiko kokeilla jotain aivan uutta. Taidegallerian tarina jatkuu ensi kesänä kesäkuun alusta alkaen, jolloin tilat täyttyvät Hannu Palosuon teoksista. – Kerran Ivan on hypännyt Savonlinnaan menevään junaan, mutta onneksi matkustajat palauttivat sen saman tien asemalaiturille, Mikko Ranta-Huitti nauraa. Tänä kesänä päänäytteilleasettajana toiminut taiteilija Nanna Susi onkin todennut, että Vanhan Asemalaiturin toiminta lienee ensimmäinen kerta Suomessa, kun maatalous tukee taidetta. Paikan persoonallista ilmettä maustaa yrittäjäpariskunnan Ivan-koira, joka jaksaa mennä pihalle jokaista vierasta vastaan terrierimäisen energisesti, mutta haukahtamatta. huitti ja Ranta-Huitti ovat miehet menestyvän yrityksen takana. Ensimmäisen kesän myyntinäyttelyssä oli Miina Äkkijyrkän töitä, jonka ensimmäinen peltilehmä Porin vasikka ja kuuluisat vasikat teoksessa ”Fordista Huolimatta” ovat edelleen nähtävillä Asemalaiturilla. – Olemme Suomen ensimmäinen yksityinen keinosiemennysyritys, Hannu Huitti toteaa. Nyt kesäksi palkkasimme neljä Savonlinnan taidelukiolaista töihin, miehet kertovat. Miehet aloittivat galleristeina ilman aiem paa kokemusta alalta, mutta ovat oppineet paljon. Kaupat tehtiin vuonna 2016. – Tästä esimerkkinä jaamme stipendejä nuorille. Kaksi kesää matkailukohdetta luotsanneet Hannu Huitti ja Mikko Ranta-Huitti ovat tyytyväisiä reilusti yli 5 000 kävijän määrään. Se tarjoaa asiakkailleen kansainvälisten huippusonnien spermaa ja jalostusneuvontaa Altan jälleenmyyjänä. 24 17.8.2018 Punkaharjulla Aseman Taidelaiturin kesäkausi päättyi äskettäin. Vanhaa Taidelaituria yrittäjät pyörittävät ilman yhteiskunnan tai muiden tahojen tukea. He pyörittävät vuonna 2006 perustamaansa HH Embryo Oy:tä eli Huitin Holsteinina tunnettua keinosiemennysyritystä, joka sijaitsee Hämeessä Lopella. Lisäksi Lopella on 150 hiehon ja 100 lampaan kasvattamot
17.8. Vasikat ovat tulleet Vanhalle Asemalaiturille jäädäkseen. Hannu Huitti (oik.) ja Mikko Ranta-Huitti sekä Ivan-koira Miina Äkkijyrkän pronssisten vasikoiden äärellä. Hän halusi heti ystäviensä kesävieraaksi.. Miina Äkkijyrkän ensimmäinen lehmäveistos on Luston junapysäkin katseenvangitsija. 2018 25 Kesäksi palkkasimme neljä Savonlinnan taidelukiolaista töihin
– Valtioneuvoston linjauksen mukaan maakunta uudis tuksen toteutuessa Isokyrö siirtyy EteläPohjanmaan maakuntaan. Nyysti korostaa erityisesti sitä, että Vaasan kunnallisjärjestö saisi runsaasti ehdokkaita listalleen. Avasin keskustelun, jonka jälkeen päätimme, että suomenkieliselle alueel le jätetään yksi ampumarata maakuntakaavaan, Nyysti kertoo. 26 17.8.2018 Pohjanmaan maakunta koostuu viidestätoista kunnas ta, joista vain Laihia ja Isokyrö ovat täysin suomenkielisiä kuntia. – Monissa ruotsinkielisissä kunnissa keskustalla ei ole ollut vaaleissa omia ehdokaslistoja, vaikka kunnista löy tyy keskustalaisia. Hänen mielestään keskustan kannatus saadaan maa kunnassa nosteeseen, jos pidetään huolta siitä, että kes kustalaisilla on jatkossa omat listat. Muun muassa viime maa kuntahallituksen kokouksessa tulevaisuuden maakun takaavaa pohtiessamme käsittelimme ampumarato ja. Pohjanmaan maakuntahallituksen paikkajako kertoo puolueiden voimasuhteista Pohjanmaalla. Keskusta. TeksTi: sanna-Leena knuuTTiLa Pohjanmaalla keskustaa äänestävät vain harvat. Keskustahenkiset ehdokkaat ovat ol leet RKP:n tai muiden puolueiden listoilla ja sitä kautta päässeet valtuustoon, Nyysti sanoo. Kuluvalla kau della RKP:llä on paikkoja kahdeksan ja sosiaali demo kraateilla kaksi. – Olen pohtinut myös sitä, onko tärkeää, että omas ta kunnasta saadaan ehdokas läpi vai onko tärkeää, että koko Pohjanmaalta saadaan keskustalaisia ehdokkai ta läpi. Viime kuntavaaleissa keskusta sai Pohjanmaan maa kunnassa noin 5 200 ääntä. Myös keskustalainen kunnallisjärjestötoiminta olisi herätettävä henkiin jokai sessa kunnassa. – En koe jääväni paitsioon. Keskustalla, kokoomuksella ja kristilli sillä on kullakin yksi paikka. Se on meille Pohjanmaan maakunnan kes kustalaisille suuri menetys, harmittelee Pohjanmaan maakuntahallituksen ainoa keskustalainen jäsen, laihia lainen Tapio Nyysti. Maakunnan pitäisi jatkossa olla yhä enemmän koko maakunnan asialla, ei tietyn kunnan asialla, Nyys ti miettii. Näistä 1 300 annettiin Isossa kyrössä. Ehdotuksen mukaan keskiselle Pohjanmaan alueel le ei ollut jäämässä ampumarataa. Hän pelkää, että Pohjanmaan uudessa maakuntahal linnossa keskustalainen ääni ei kuulu. maakuntaVaaleissa keskustalle on tärkeää, että jokai seen Pohjanmaan kuntaan saadaan puolueelle oma eh dokaslista. Tällä kun on suuri painoarvo koko maakunnan keskusta laisten läpipääsyyn. Näissä kahdessa kunnassa ovat myös ainoat kes kustajohtoiset kunnanvaltuustot. Suomenkieliset jäsenet ovat saaneet varmennuksen asioihin äidinkielellään sitä pyytäessään. Tapio Nyystillä on resepti kannatuksen kasvattamiseksi. Lähes kaikki maakuntaliiton hallituksen kokoukset käydään ruotsiksi. Vaikka keskustalaista politiikkaa ei Pohjanmaan maa kuntahallituksessa pysty puhtaasti tekemään, kuuluu puolueen ainoan edustajan ääni kokouksissa
Pohjanmaan olisi hyödynnettävä tätä loistavaa tilaisuutta ja huomioitava, että keskustan kautta löytyvät yhteydet päättäjiin. Hänen mielestään keskustalaisten ei pidä surkutella asemaansa Pohjanmaalla. Pohjanmaan Monissa ruotsinkielisissä kunnissa keskustalla ei ole ollut vaaleissa omia ehdokaslistoja. 17.8. – Onneksi aivan hiljattain saimme lukea mielipidekyselystä, jossa neljä viidestä haluaa, että koko maa pidetään asuttuna. Po po va Va ler iya / Sh utt ers to ck Po po va Va ler iya / Sh utt ers to ck. Tapio Nyysti Aki Utter Keskustalla on potentiaa lia myös Pohjanmaalla. Keskustalaisuus ei täältä katoa. Se on meille Pohjanmaan maakunnan keskustalaisille suuri menetys. Utterin mielestä keskustan on Pohjanmaalla tuotava esiin raikkaita teemoja. Tämä kannustaa jatkamaan keskustalaista linjaa myös Pohjanmaalla. 2018 27 – Kun rahaa jaetaan ja maakuntaelin ratkaisee mistä karsitaan, hiipuu silloin pienten ääni ja vaikutusvalta. KesKustan Etelä-Pohjanmaan piirin toiminnanjohtaja Aki Utter on samaa mieltä. – Olemme päähallituspuolue ja meillä on keskeisiä ministeri paikkoja. Päätöksenteko ja toiminta keskittyy maakuntakeskukseen. Siitä on osoituksena muun muassa Kristiinankaupungissa saatu 12 prosentin kannatus viime kuntavaaleissa, Utter kertoo. Nyystin mukaan keskittäminen ei ole keskustalainen juttu. Ju ssi M us tik ka m aa Sa nn a-L ee na Kn uu ttil a Maakuntauudistuksen toteutuessa Isokyrö siirtyy Etelä-Pohjanmaan maakuntaan. – Keskustalla on potentiaalia myös Pohjanmaalla. – Esimerkiksi kieliasiassa voisimme korostaa omaa näkemystämme. Hänen mielestään ruotsinkieliset kunnat täytyisi herättää keskustan agendaan. Siitä on osoituk sena Kristiinankaupungissa saatu 12 prosentin kannatus viime kuntavaaleissa
Kun ei kerran menestytä, lopetetaan yrittäminenkin. Vedetään esiin jalot motiivit. Harva muki pääsee keräilyarvollaan vastaaviin euromääriin. Liekö sillä jotain tekemistä sen kanssa, että kokoomusta johtaa nykyisin hän, eikä taskuliinamiehiin tunnetusti kuuluvat Stubb tai Jan Vapaavuori. Kirjan mukaan presidentti ei voi muun muassa sietää taskuliinoja. ”Nykyurheilusta satoine eri lajeineen on näin tullut maailman suurin pieni asia”, Heinilä sanoo (Kanava 4/2018). Mutta ei hätää. Mutta ei kerrota, että sen takia lopetetaan, kun ei menestytä. Ja niin tuomitaan koko kansainvälinen huippu-urheilu, joka Heinilän sanoin on ”kehittynyt tehokkaan median markkinoimana suuren yleisön viihteeksi, ja kansainväliset arvokisat ovat muuttuneet kansakuntien ’pärjäämisen mittariksi’”. Sitä jalostamalla voisimme ehkä selvitä tulevista nöyryytyksistä: ”Tehokkain keino säilyttää tervehenkinen urheileminen kohtuutavoitteisena, ’parhaansa yrittämisenä’ ja reiluna pelinä on puhtaasti kansallinen urheiluja kilpailutoiminta.” Siinä se on. Matti Mörttisen ja Lauri Nurmen tuore kirja paljastaa presidentti Sauli Niinistöstä yhtä ja toista uutta. Myy ministeriksi! TeksTi: Lauri HeikkiLä, JuHa Mauno, Pekka PoHJoLainen. Näyttää siltä että muumit pesevät Väyrysen aivan sata– nolla mukimyynnissä, vaikka Väyrynen onkin äärettömän kova mukimaakari. Juoskoot ja hyppikööt muut miljoonien perässä. – En ikinä käyttäisi tuollaista, Niinistön kerrotaan tokaisseen demaripomo Antti Rinteelle – joka ei presidentin tavoin taskuliinamiehiin kuulu. Valonarat keinot ja korruptio kukoistavat kisojen järjestelyoikeuksista päätettäessä. Mutta kun korkeamoraalinen suomalainen kilpailee toistaan vastaan, suomalainen voittaa aina. Kalleimmista keräilymuumimukeista pitää pulittaa jopa toistakymmentätuhatta euroa. Tutkiva journalismi niin sanotulla Google-metodilla paljastaa, että myöskään nykyinen kokoomuspomo ja varapääministeri Petteri Orpo ei taskuliinaa käytä. Mukimarkkinoilla kilpailee myös tunnettu eurovaluutan vastustaja. Paavo Väyrynen (ensin kepu, sitten kapu, sitten setä… siis Seitsemän tähden liike) on rahoittanut useat vaalikampanjansa mukimyynnillä. Huipulle pyrkivän on suostuttava epäinhimilliseen rääkkiin... Ei, sellaiseen emme halua osallistua. nyt hävettää! EM-kisoissa tuli kaksi kuudetta sijaa, yksi kahdeksas eikä muuta mainittavaa tullutkaan. Urheilijoita ostetaan voittamaan uudelle isänmaalle kunniaa. Juhlan kunniaksi julkaistu muki sai ihmiset jonottamaan uusinta muumimukia monella paikkakunnalla jopa Iisakinkirkon rakentamiseen verrattavan pitkiä aikoja. Liikuntasosiologian emeritusprofessori Kalevi Heinilä tarjoilee uudessa kirjassaan Minne menet Suomen urheilu loistavan ajatuksen. Sen saivat tuntea nahoissaan muun muassa entinen pääministeri ja kokoomusjohtaja Alexander Stubb ja intohimoisesti taskuliinoihin suhtautuva ex-puolustusministeri Carl Haglund. Kisapaikkojen rakentamiseen tuhlataan järkyttävästi. Apollon Tietäjät 28 17.8.2018 MuuMeilla oli merkkipäivä. Millaisenkohan kampanjan muumit mukituloillaan saisivat aikaan. Huippu-urheilussa on aivan liian paljon eettisesti epämääräistä ja moralisoitavaa: Doping kalvaa. Myystä ministeri, Vilijonkasta valtuutettu ja Peikosta presidentti
Kun työntekijä kokee työelämän ja arjen oleva tasapainossa, työntekijät myös ovat terveempiä, voivat paremmin, antavat itsestään työssä enemmän ja ovat sitoutuneempia työnantajaansa. Tässä tilanteessa joudumme miettimään mistä saamme riittävästi hoitavia käsiä tai veronmaksajia, jotka mahdollistavat hyvinvointipalvelumme. Ikääntyvän yhteiskunnan yksi piirre on työikäisten ihmisten lisääntyvä hoivavastuu omaisistaan, mikä vaatii työnantajilta kykyä vastata työtekijöiden tarpeisiin. Työelämän laatua työntekijälähtöisesti kehittämällä kehitetään myös tuottavuutta. Tässä tilanteessa on merkitystä sillä, kuinka työpaikka ja työyhteisö mukautuvat työntekijöiden erilaisiin elämäntilanteisiin. Tällöin ratkaisevaan osaan voi nousta se, kuinka työpaikalla tuetaan työntekijän hyvinvointia ja suhtaudutaan erilaisiin elämäntilanteisiin. Joustavuus maksaa itsensä takaisin. Hyvästä työelämästä, sen merkityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä puhutaan kuitenkin aivan liian vähän. Perheja PerusPalveluMinisTeri Annika Saarikko asetti toukokuussa selvityshenkilön kartoittamaan keinoja työelämän ja omaishoidon yhteensovittamiseen. Heitäkin on, joilla on samanaikaisesti kahdensuuntainen hoivavastuu, kun vastuulla on sekä pienten lasten että ikääntyvien ja huonokuntoisten vanhempien tai muiden läheisten hoito. Esimerkiksi mahdollisuus osa-aikatyöhön toisi monen arkeen tarpeellista helpotusta ja auttaa yhdistämään työtä ja perhe-elämää ja siten voimaan paremmin niin työssä kuin kotona. Suomalaista työelämää ravistelevat monet suuret muutosvirtaukset. Usein puhumme työn ja muun elämän yhteensovittamisen hankaluudesta pienten lasten hoivan yhteydessä, mutta samalla tavoin työikäisen aikaa ja voimavaroja voi viedä myös ikäihmisten hoiva. Selvitystyön käynnistäminen on tarpeen ja sen taustalla on tarkkanäköisiä havaintoja työntekijöiden arkihuolista. suoMalaisessa yhteiskunnassa osaajat ja avoimet työpaikat eivät monin paikoin kohtaa. Kyse on työhyvinvoinnin johtamisesta. Näissä tilanteissa moni työssäkäyvä toivoo työantajaltaan joustavuutta ja valmiutta erityisjärjestelyihin. Omaishoitajat ovat usein työikäisiä ihmisiä, joilla on suuria haasteita yhdistää työssäkäynti joko jatkuvaan ja pitkäaikaiseen tai lyhytkestoisempaan omaishoitoon. Samanaikaisesti iäkkäät ikäryhmät ovat suuria. 2018 29 Puheenvuoro Työ vie merkittävän osan ajastamme elämämme toimeliaina vuosina. Meidän on tehtävä kaikkemme, jotta työelämä ottaisi paremmin huomioon työntekijän hoivavastuut sekä arkisen elämäntilanteen. Monella osaajalla kun on jo varaa valita työpaikkansa. Moni toivoo työn mukautuvan omaan elämäntilanteeseen erilaisten joustojen ja osa-aikaisuuksien myötä. Työn luonne, työtehtävät ja ammatit muuttuvat, mutta samalla murroksessa ovat myös yhteiskunnan rakenteet. Yhtenä isoimmista vaikuttavista tekijöistä on vinoutuva väestörakenne. Viisas työpaikka joustaa Hannakaisa Heikkinen keskustan varapuheenjohtaja. 17.8. Syntyvyys on alimmillaan 150 vuoteen. Se vaatii johtamiselta ja koko työyhteisöltä enemmän
30 17.8.2018 Ei voi vain istua ja valittaa ja vaatia. Navetan takana laiduntavat hiehot hoitavat samalla jokivarren kulttuurimaisemaa, huomauttaa Sari Palmu.
He ovat pienestä pitäen voimiensa mukaan osallistuneet kaikkiin talon töihin. Maatalouden tilanne on sellainen, että lisäinvestoinnit eivät houkuttele. Eläimiä on viitisenkymmentä. Haastattelupäivän aamuna emäntä on jo varhain käynyt uusimassa hiehojen aitausta. Sari keikkaili tyttöbändin kanssa: lauloi ja soitti bassoa. Iida, 16, on jo aamulla pessyt yläkerran ikkunat. uusi isKu tuli kesken koulupäivän Jyväskylän sairaanhoitooppilaitoksessa. Puoliso on puolustusvoimien palveluksessa ja asuu viikot Tikkakoskella. En yhtään muista mistä se tuli, hän nauraa. Näyttöjä on, mutta hän ei luettele. – Bändin nimi oli Kitkakytkin. Sari Palmu kasvoi itse samanlaisella metodilla tässä samassa pihapiirissä Alajärven Levijoella Etelä-Pohjanmaan Järviseudulla. Kyläkoulujen lakkauttamiset ovat olleet ikävimpiä asioita. Sari ja hänen vanhempi sisarensa saivat paljon vastuuta töistä, mutta aikaa riitti muuhunkin. Kaikki on osa hänen elämäänsä. Elämä näyttää kiireiseltä, mutta mikään, mitä Palmu tekee, ei ole hänelle ylimääräistä rasitetta. Nyt hän on vanhainkodissa. On luonnollista ottaa vastuuta. Hän on keskustanaisten varapuheenjohtajana jo kolmatta kautta toimiva Sari Palmu. Sen jälkeen viikot kuluivat Jyväskylässä ja viikonloput kotitilan töissä. Äiti oli kolarin jälkeen pitkään sairaalassa ja kävi läpi paljon leikkauksia. – Näkyvimmin tulosta saa paikallispolitiikassa. Sari haettiin rehtorin kansliaan: Mailaäiti oli ajanut kolarin ja loukkaantunut vakavasti. – Enempää ei tule. Ja vielä helpommin kylätoiminnassa. teKevälle riittää tekemistä. Hän kantaa naisjärjestön lippua. – Olen ollut Levijoelta poissa vain opiskelujen ajan. Viisivuotias Sari istui Johannes Virolaisen polvella, vaikka äiti oli kieltänyt häiritsemästä vierasta. Jouluja kevätjuhlia, Alajärven Ankkureiden kisamatkoja, keskustanaisten asioita. 17.8. – Mutta leikkimiseenkin on ollut aikaa, sanoo äiti. 2018 31 Helsingin sanomat julkaisi kesäkuun 9. tupaillat tulivat Palmulle varhain tutuiksi. – Eero on kotoisin Lapualta, mutta ei maalaistalosta. – Vasikat tulevat meille parin kuukauden ikäisinä ja viipyvät pari vuotta, hän kuvailee. Sen sijaan hän korostaa. päivänä ison kuvan, jossa kuvatekstin mukaan Juha Sipilä ja Katri Kulmuni valmistautuvat puoluekokouksen aloittavaan lippumarssiin. Isä oli kunnallispoliitikko, äiti toimi keskustanaisissa. Pitää kantaa kortensa kekoon. Hattua täytyy nostaa, että hän on kaiken alusta saakka opetellut. Opintojen jälkeen moni kurssitoveri hakeutui ulkomaille. Eikä mainitse, että keskustan europarlamentaarikot ovat naisia – ja kaksi heistä entisiä naisjärjestön puheenjohtajia. Mielihyvää tuottaa uuden monitoimihallin rakentaminen. Nyt hän toimii Alajärven kaupunginhallituksen puheenjohtajana. TeksTi: Pirkko Wilén kuva: Maria sePPälä Sari Palmu oppi jo nuorena ottamaan vastuuta ”Pitää kantaa kortensa kekoon”. Heti heidän takanaan, kahden vihreän lipun välissä, näkyy aurinkoisesti hymyilevä silmälasipäinen nainen. Sari palasi kotiin ja toimi Heikki-sedän sairastuttua pitkään epävirallisena omaishoitajana. Hän oli 11-vuotias kun isä kuoli aivoverenvuotoon. KoulutuKseltaan Palmu on lapsipotilaisiin erikoistunut sairaanhoitaja, mutta sitä ammattia hän ei ole harjoittanut. Keskustanuorten kokoontumisiin hän pääsi jo alaikäisenä ja oli kuntavaaleissa ehdolla heti iän riittäessä. matias , 13, kävelee pihan poikki isännän askelin ja korjaa ohimennen talteen jonkin nurmikolle jääneen esineen. Palmun mielestä asioihin voi vaikuttaa. – Ei voi vain istua ja valittaa ja vaatia
Yhdessäkään puheessa ei käytetty termiä maalaisliittokeskusta. Ko kouksia pidettiin meillä kotona ja lähinaapureis sa, hän kertoo. – Vaihtoehtoja ei ole. – Selvää on, että se aika on jo ohi. Puoluekokoukset ovat myös joka kerta olleet merkittäviä tapauksia. – Tuntuu hienolta, kun semmoisia ihmisiä on mennyt valtuustoon ja menestynyt pitkälle poli tiikassa, hän sanoo. Alkiolaisuudesta on pidet tävä kiinni, Rouhiainen päättää. Toisin on nyt. Rouhiainen sai houkutelluksi ehdokkaita kes kustan listoille myös ainakin demarien, kokoo muksen ja perussuomalaisten riveistä. Edelleen hän haluaa olla taustatukena, mutta eturivissä saavat jo uurastaa nuoremmat. Eräs mukavana Rouhiaisen mieleen jäänyt vaihe liittyi niihin aikoihin, kun Eeva Kuuskos ki naapurikunta Aurasta siirtyi kokoomuksesta keskustaan. konkAri ei ole menettänyt mielenkiintoaan puo luetoimintaa kohtaan. Paikalla oli usein joku kansanedustaja, esimer kiksi V. Rouhiainen on ollut saattamassa myös Suomen maata monen uuden lukijan käsiin. Aiemmin se oli tavallista. Porukkaa saatiin liikkeelle ja osanottajia riitti. Välillä on tähtihetkiä, toisinaan tulee takkiin. Aatteen mies ei levännyt edes omilla syntymäpäivillään, vaan sai erään ryhtymään keskustan ehdokkaak si juuri siellä. – Kaikki kurkijokiset olivat keskustalaisia. J. Erään asian hän tosin pisti merkille Sotkamos sa. – Siinä tuli mukana paljon muitakin, ja keskus tan toiminta VarsinaisSuomessa piristyi. TeksTi: Meri AlArAnTA-sAukko kuvA: MAriA seppälä ”On siinä monta kokousmatkaa ollut” Reino Rouhiainen on tehnyt keskustan järjestötyötä yli 60 vuotta. 32 17.8.2018 Alle pArikymppisenä pöytyäläinen Reino Rou hiai nen liittyi keskustan Kurkijoen paikallisyhdis tykseen. Yhteiskunnan kannalta olisi Rouhiaisen mielestä silti tärkeää jonkun jaksaa. Monesti olisi ollut kotona työtä, mutta mentävä oli, kun yhteinen hyvä sitä vaati. Rouhiainen ei näe niiden suuresti muuttuneen vuosien varrella. Saattaa se jonkinlai nen ennätys olla, hän sanoo vaatimattomasti. Hän toimi lehden asiamiehenä yli 40 vuotta. Se oli viljelijäperheen pojalle luonnollista. Sukselainen. Piiri toimi kunnassa ja osaston puheenjohtajana hän vaikutti vielä pitemmän huikosen. politiikAssA joskus onnistuu ja toisinaan ei. Rippikoululaisesta lähtien Rouhiainen oli jo kul kenut mukana puolueen tilaisuuksissa, sillä isä oli aktiivinen keskustalainen. – Sitten ei saa valittaakaan, jos ei ole mukana, hän muistuttaa. politiikAssA parasta on ollut yhteistyö erilaisten ihmisten kanssa. Kannatustilanne hieman huolestut taa, mutta linjaa ei pidä hänen mukaansa mennä muuttamaan. – Myytyjen tilauksien kaksoiskappaleista ker tyi yli kaksimetrinen pino. rouhiAinen on tehnyt pitkän päivätyön keskus tan jäsenhankinnan saralla VarsinaisSuomen piirissä. – Aikaa ei ole vaikea järjestää, kun lähtee vaan, Rouhiainen hymähtää. Rouhiainen istui kunnanhallituksessa ja val tuustossa yhteensä 23 vuotta ja lisäksi monissa lautakunnissa sekä terveyskeskuksen ja Loimaan ammattiinstituutin hallintoelimissä. – Monesti paikalle tulee vain puolet johtokun nasta, Rouhiainen huokaa. Hän on huomannut, että nuori polvi ajattelee eri tavalla. Kurkijoen paikallisosasto on kuitenkin edelleen pystyssä, ainoana karjalaisena osastona. – Edelleen ollaan turvallisella keskustalinjalla. – On siinä monta kokousmatkaa ollut, hän toteaa. Henkilökohtaisesti mukava hetki oli keskustan kunniajäsenyyden saaminen 12 vuotta sitten
17.8. Vapaa ehtoistyötä jaksaa, kun huomaa välillä asioiden muuttuvan ja menevän oikeaan suuntaan. Alkiolaisuudesta on pidettävä kiinni.. 2018 33 Reino Rouhiaisen mukaan politiikassa toimi valta vaaditaan määrätietoisuutta ja sitkeyttä, mutta myös hyviä ihmissuhdetaitoja
Tämä käytäntö varmistaisi, että yksityisten teiden rahoitustaso kohtelee maakunnittain tasapuolisesti ihmisten ja muiden kulkuyhteyksien tarpeita. Toistuuko jätevesilain kaltainen tapaus, jossa oma ministerimme puoluekokouksen päätöksen vastaisesti ajoi lain läpi ja vaikutti silloiseen eduskuntavaalien rökäletappioon (15,8 prosenttia). LaKiuudistuKsen aiheuttamia vaikutuksia ei ole selvitetty riittävällä tarkkuudella erityisesti kustannusten osalta. Eikö kentän (155 allekirjoittajaa keskustan Pohjois-Pohjanmaan, Peräpohjolan ja Lapin piiristä) sekä puoluekokouksen kannanotto paina mitään päätöksenteossa. Tämä toimielin perustaa tiekuntia, toimia sovittelijana tieriita-asioissa ja vastata yksityisten teiden kunnossapidon, perusparantamisten sekä uusien, tieverkkoja täydentävien teiden rakentamisten kehittämisestä ja kouluttamisesta. Parhaillaan uudistettavana oleva yksityisten teiden laki on uhka haja-asutusalueiden yksityisteiden varsilla asuville. esitämme seuraavia toimenpiteitä, jotta haja-asutusalueiden ihmisten kulkuyhteyksien järjestämisestä ei aiheutuisi suuria lisäkustannuksia ja teiden avustukset säilyisivät edes nykyisellään: Yksityistieasetukseen tai määräyksiin lisätään, että kunnat voivat avustaa yksityistielain edellyttämien tiekuntien lisäksi sopimusteitä eli niitä yksityisiä teitä, jotka toimivat tieosakkaiden kesken tehtyjen sopimusten perusteella. Kyösti Oikarinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja (kesk.) Oulu Eeva-Maria Parkkinen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja (kesk.) Oulu Jukka Kolmonen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja, keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Oulu Pekka Aittakumpu kaupunginvaltuutettu (kesk.) Oulu Risto Päkkilä kaupunginvaltuutettu (kesk.) Oulu Jouko Korkiakoski kaupunginvaltuutettu (kesk.) Oulu Henrik Hämäläinen kaupunginvaltuutettu 1985–2016 (kesk.) Pudasjärvi Timo Heikkilä kaupunginvaltuutettu 2004–2012 (kesk.) Oulu Ajaako keskusta yksityistiemiinaan?. Sen vuoksi keskustan Sotkamon puoluekokouksessa 10.6.2018 hyväksyttiin seuraava puoluehallituksen esityksestä poikkeava aloite: ”Ennen yksityistielain uudistusta tulee tehdä vaikuttavuusarvioinnit, jossa selvitettäisiin kuntiin tehtyjen kyselyjen perusteella arviot tieosakkaille aiheutetuista lisäkustannuksista sekä arviot valtion ja kuntien avustusten menetyksistä. Asumisen edellytyksiä maalla ei pidä huonontaa. 34 17.8.2018 Mielipiteet KesKustan aikaisemman vaalisloganin ”Kylä eläväksi ja kaupunki kotoisaksi” pitäisi ohjata puolueen päätöksentekoa tänäänkin. Tämä mahdollisuus tulee myös tiedottaa kuntiin tehokkaasti, jotta tiekuntien perustamistarpeet selvitetään ja perustamisanomukset tehdään ajoissa. Valtion maakunnalle myöntämä yksityisten teiden rahoitus tulisi olla niin sanottua korvamerkittyä rahaa. Tuoreen kyselyn mukaan pääosa suomalaisista pitää koko maan kehittämistä ja asuttamista tärkeänä. Olemme vedonneet maaja metsätalousministeri Jari Leppään, jotta hän valtioneuvoston jäsenenä vaikuttaisi siihen, että kesäkuussa 2018 vahvistetun yksityisten teiden lakiuudistuksen epäkohdat korjattaisiin. Pahimmillaan uudistus voi lisätä tieosakkaiden kustannuksia ja byrokratiaa. Lisätään myös, että kuntien tielautakunnille annetaan oikeus perustaa tiekuntia vuoden 2019 loppuun asti eli maakuntalakien voimaan tuloon saakka ehdolla, että avustushakemus on tehty vuoden 2018 puolella. Valtion tulisi varata määräraha (50 miljoonaa euroa) tiekuntien perustamiskustannusten avustamiseen.” On aiheellista kysyä, onko keskusta ajamassa yksityistiemiinaan, joka rikkoo Sotkamon puoluekokouksen mahtavan yhteishengen ja esiin tulleen orastavan nousun. esitämme myös, että valtio avustaa yksityisten teiden tiekuntien perustamista myöntämällä tätä tarkoitusta varten kunnille rahoitusta. Asetukseen tulee lisätä valtion avustuksen nykyinen, vuodesta 1962voimassa ollut kriteeri: ”Valtio voi avustaa määrärahan puitteissa yksityistä tietä, jonka pituus on vähintään 1 kilometri ja jonka vaikutusalueella asuu vähintään kolme vakituista taloutta ja jolle on perustettu tiekunta.” Näiden lisäysten lisäksi on turvattava, että jokamiehen oikeus yksityisteillä säilyy nykyisellään. Pidämme tärkeänä, että maakuntahallinnon lakiin sisällytetään, että maakuntahallintoon tulee toimielin, jonka tehtävänä on valmistella ja päättää yksityisten teiden valtion avustusten jakamisesta maakunnalle myönnetyn määrärahan puitteissa
Maaja metsätalousministeriön mukaan ruokapolitiikan tavoitteena on ”edistää kansakunnan ravitsemustilaa ja hyvinvointia ruuan kautta”. Haukivuoren ja Mikkelin välillä liikkuu muutamia hitaita koulubusseja, mutta ne eivät ole sopivia kaukomatkustajille palvelutasonsa ja aikataulujensa vuoksi. Tätä tapaamista on arvosteltu paljon, mutta pääasia on, että ydinaseista on jonkinlainen yhteisymmärrys. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 17.8. Totesin rouvalle, että minua harmittaa: Me kansalaiset ostamme jossain määrin lähiruokaa, mutta kotimaisen sapuskan puolesta vain harva asiantuntija tai päättäjä uskaltaa suoraan viestiä. Tämä on kestävä tie – suomalainen ruoka näkyköön yhteiskuntamme päätöksissä ja strategioissa, mutta ennen muuta meidän jokaisen ostoskäyttäytymisessä. Me näemme enemmän kuin ymmärrämme, koska emme uskalla ymmärtää. Mikä on maailman tilanne nyt. Yhden jos toisen – demarinkin – kannattaa vaikkapa katsoa oman kunnan työttömyysprosentin muutosta vuodesta 2015 nykyhetkeen. Oma taustani on liikuntatieteellisessä tiedekunnassa ja olen kuullut esimerkiksi terveyden edistämisen professorin lausuman, jonka mukaan on parempi syödä espanjalaista tomaattia kuin ei tomaattia ollenkaan. Anne Muhonen Jyväskylä Parasta ruokaa pöytiin Jos nyt yhdelläkään keskustalaisella tai keskustalaisesti ajattelevalla on pienikin epäily, ketä ja mitä äänestää seuraavissa vaaleissa, niin on se kumma. Nyt katsomme asioita aivan liiaksi alakohtaisesti omista kuppikunnistamme käsin. Alueen lukuisat kehittämistoimet menevät osittain hukkaan, jos liikenneoloja ei saada järkevälle tolalle. 2018 35 Juttelin lähikauppani kassalla myyjän kanssa. Selonteot eivät yksistään riitä nostamaan ravintomme arvostusta. Pääasia kuitenkin on, jos ydinasemahdit pääsevät sopuun. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Mikkelin kaupunki, jonka kaupunginosa Haukivuori on, ei ole kyennyt järjestämään junilta tai busseilta sopivia kaukoyhteyksiä Haukivuorelle. Keskustassa on aina ymmärretty ruuantuotannon merkitys kansantaloudellemme, terveydellemme ja koko ympäristömme hyvinvoinnille. Timo Hennala Lahti Pitäjä, jonne ei pääse julkisilla. Siksi on mielestäni melko absurdia päivitellä kotimaisen ruuantuotannon kilpailukykyä. Haukivuorelle saapuvat matkailijat ja kesämökkiläiset joutuvat liikkumaan aina omilla autoillaan tai takseilla. Ongelma kiteytyy kysymyksiin siitä, kuinka voimme lisätä suomalaisen ruuan kulutusta. Jossain tällä alueella elämme nykyisessä sekavuudessa. Motti on ollut täydellinen ja epäoikeudenmukainen. Kauno Pietilä Kalanti Sopu on löydettävä HaukivuoRen pitäjä Etelä-Savossa on ollut joukkoliikennemotissa neljä vuotta. Mikään hallitus ei ole 50 vuoteen toiminut niin lupauksensa täyttäen kuin Juha Sipilän hallitus. Ympäristöystävällisen sähköjunan käyttö ei ole mahdollista, vaikka olisi kuinka paljon ympäristönsuojelutahtoa. Vastuullisuushan ei ole vain kuluttajalähtöisyyttä, vaan laaja-alaista sosiaalisten, taloudellisten ja ympäristöllisten vaikutusten huomioimista. Haukivuorelle ei ole voinut ostaa minkään väylän kautta junalippua tai linja-autolippua Suomesta eikä ulkomailta. On hyvä, että ydinasevallat pääsevät kasvokkain suhteita hoitamaan. RuokaketJussa itse tuottaja on heikoimmassa asemassa, eikä näin ollen voida puhua hyvästä keskinäisestä yhteistyöstä muiden toimijoiden sanellessa markkinoita. Mottia ovat neljän vuoden aikana yrittäneet ilman tulosta selvittää muun muassa Paula Risikko, Pekka Haavisto, Jari Leppä, Anne Berner, Otto Lehtipuu, Mikael Aro, Rolf Jansson, Timo Halonen, Leo Laukkanen, Mauri Pekkarinen, Liisa Heikkinen, Jouni Riihelä, Roman Lubitch sekä Etelä-Savon maakunta, Kauppakamari, Ely-keskus ja monet muut tahot. Tutkitusti suomalainen ruoka olisikin tuotannollisesti ja jalostuksellisesti vertaansa vailla. Hyvä maksaa enemmän kuin huono. VR lopetti kertarysäyksellä kaikki toistakymmentä junapysähdystä huolehtimatta korvaavista bussiyhteyksistä. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Matti Tuominen Ulvila Päätös on aivan selvä suomi oli suurvaltajohtajien isäntänä ja sai paljon myönteistä mainosta. Esimerkiksi Satakunnassa työttömyysprosentti on pudonnut joka kunnassa. Jos yhtään haluaa tähän maahan jatkuvaa vaurauden kasvua tasapuolisesti, äänestysvalinta on selvä. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Tämä pitkäaikainen työntekijä kertoi viime vuosikymmenten ruokakaupallisesta kehityksestä. HaukivuoRi on kehittyvä matkailukeskustasoinen paikkakunta Kyyveden kupeessa
Viking Amorella lähtö 8.45 paluu ti klo 7.35. Päijät-Hämeen keskustanaiset 70 v la 18.8. Ohjelmat Tukholmassa ja Tallinnassa vapaat. 040 4144 437. 0500532449 tai Sirpalle puh. Mukana ke Martti Talja, kahvitarjoilu, arvontaa, makkaranpaistoa ja saunomista. Nousiainen Nousiaisten päivät 18.8. Kalliopirtin leirikeskus, Kalliopirtintie 21, Kärkölä. Ohjelmakortti 25€/hlö sis. 040 5507 125, Teija Lehtonen 040 7600 708 tai Minna Kajander p. com) puh. 2 x (M/S Baltic Princess ja M/S Victoria), Tukholman kiertoajelu, hytti, buffetpäivällinen, lounas, suomalainen matkaopas ja matkatoimiston palvelut. Ilmoitathan mahdolliset ruoka-aineallergiat ja suoritat maksun Päijät-Hämeen Keskustanaisten tilille FI04 5610 0740 0223 56, viestiksi ohjelmakortti / oma nimi. Kärkölän kunnallisjärjestön perinteinen saunailta ke 22.8. fi. 050 374 5416, juha.iso-aho@keskusta.fi, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj Sari Kujanpää puh. V.p 8.8. Lapsille pomppulinna, ohjattua toimintaa, ilLaput käteen ja kentälle!. Keskustassa tapahtuu 36 17.8.2018 Kevään 2019 eduskuntavaalit voittaa se, joka selkeimmin luo tulevaisuuden kuvan ja uskon äänestäjille. On luvattu rahoja sinne sun tänne isojen otsikoiden nostamiseksi, ja myöhemmin pienissä jutuissa on ”täsmennetty”. Turku Heikinmarkkinat Etelä-Häme Piiritoimisto, piirin tmj Juha Iso-Aho puh. Sitovat ilmoittautumiset 16.9. Paikalla keskustan luottamushenkilöitä sekä ke Eerikki Viljanen klo 10-12 sekä eduskuntaryhmän pj Antti Kaikkonen klo 12-13. Ongelma on siinä, ettei meistä ole ollut nykyjulkisuudessa kilpailukykyisiksi sanojiksi ulospäin eikä omassa kansanliikkeessä kaikille jäsenille linjan kertojiksi. klo 18. Keskustan kirkkopyhä su 26.8. Muurlan Wanhan ajan Markkinat klo 11-14 26.8. Asuntopolitiikasta, työelämästä, ilmastoja energiapolitiikasta ja koulutuksesta on kuluneen vuoden aikana luotu selkeät suuntaviivat tuleville vuosille Ohjelmat ovat selkeitä ja kertovat kiertelemättä, mitä mieltä keskusta on. Ne voitetaan kertomalla äänestäjille se tulevaisuus, jonka vain keskusta kykenee rakentamaan. Kuusjoki-päivä klo 12-15 25.8. Orimattilan py, ylimääräinen kokous ke 22.8. Päijät-Häme Piiritoimisto, Keskustan PäijätHämeen piiri tmj Jukka Sällinen puh. Kun kuluvan vuoden aikana puolueet ovat vähitellen hakeneet lähtöasemia vaalikamppailuun, on merkittävää se, millaisin sanoin ja puhein on tultu julki. Varsinais-Suomi Piiritoimisto: Piirin tmj Hanna Vuola 050 917 7000, järjestösihteeri Mari Tuuna 050 564 8747, Vesaisten piirin tmj Aino Piippo 0400 407 515, Keskustanaisten pj Ilona Koivunalho 050 353 2236. klo 18 alkaen. Keskusta mukana kesätapahtumissa: 18.8. Lauluesitykset Perniön Laulukuoro, Colette Roto ja Anna Sirkiä. menn. Hinta 370 395 e lähtijämäärästä riippuen. Raision Keskustaveteraanien avoin Keilakerho jatkuu koko kesän Raision keilahallilla torstaisin klo 15-16. Risteilyllä mukana ke Esko Kiviranta ja ke Olavi AlaNissilä. Tuo tulevaisuuden lupaus on myös syytä luoda sellaiseksi, että sen voi pitää. Selkeyttä, koulutusta, toistoa ja yhtenäistä kertomusta kaivataan. Tuommoinen ei ole keskustan tapa viestiä. OppOsitiOn suunnasta on haluttu käsitteiden ja puheiden vääntelyllä viedä huomio pois asiasisällöstä monellakin tavalla. Laitila tori Hullunkukonpäivät 25.8. hämäläisen pitopöydän antimet. Ongelma ei ole se, etteikö meillä olisi sanottavaa. Laput käteen ja kentälle! Antti Kivelä keskustan puoluevaltuuston puheenjohtaja Asioista niiden oikeilla nimillä Puheenvuoro Uusimaa Pusulan paikallisyhdistyksen kesäinen illanvietto Iloitun leirikeskuksessa, Iloituntie 61, Höynölä, 20.8. edusKuntavaaleihin on kahdeksan kuukautta. Lieto, keskustan valtuustoryhmä kokoontuu torstaisin klo 17.30 kunnantalolla ennen maanantain kunnanvaltuuston kokousta. Hinnat: 1h a-hytti 33e, 2h a-hytti 28e/hlö, 1h b-hytti 30e, 2h b-hytti 26,50e, 1h pikku-bhytti 28e. Avoinna varmimmin ti klo 9.3012 ja to klo 13-17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. Maakuntavaaliehdokkailla mahdollisuus esittäytyä. Ohjelmassa saunaa, uimista. Hintaan sisältyy buffetlounas ja pullakahvit sekä oma ja laivan järjestämä ohjelma. Bussi mukana koko ajan. klo 9-15 Raisio tori Killinmarkkinat 25.8. Rantasauna lämmin klo 17-18. Keskustan valtuutettuja ja ke Juha Rehula. 040 418 1150. Masku Lemust Leippä 16.9. Paikka tuttuun tapaan Politiikkakujalla Liukkaankujalla. KesKustan sanomisilla tai keskustalaisilla sanojilla ei ole mitään syytä sievistelyyn, makeiluun tai peittelyyn. mennessä Timo Jytilä p. Tervetuloa tapaamaan alueen vaikuttajanaisia sekä viihtymään musiikin, tanssin ja runouden parissa. klo 11 alkaen Tapanilan hiihtomajalla, Mäkirinteenkatu 29, Lahti. Piiritoimiston osoite Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. Matka tulee maksaa viimeistään 16.9. Keskustan Veteraanikerhon syysristeily ma 24.9. Ilmoittaudu 15.7. Tiedustelut sihteeri Liisa Jääskeläinen p. Juhlapuhujana kuntaja uudistusministeri Anu Vehviläinen. Piiritoimiston käynti/ postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Kaikille yhteinen illanvietto klo 17-21 Salusjärven leirikeskuksella, Salusjärventie 110. klo 18 Salusjärven leirikeskuksessa. Siihen tulevaisuuteen ohjelmatyömme ja rehellinen puhe niin mediassa kuin kasvokkainkin kerrottuna antaa luottamuksen. mennessä p 040 418 1150 tai jaana.niemi@keskusta.fi. Jumalanpalveluksen jälkeen kirkkokahvit ja ohjelmaa seurakuntatalolla. Lähtö Riihikoski klo 16.45, Yläne 17.10, Oripää 17.35 ja Loimaa 18.00. klo 12-15 Salo Pertteli Pertun päivä 8.9. Hyökätään henkilöön eikä asiaan, luodaan toisten sanomisista vääristeltyjä olkiukkoja ja heitellään omia perusteettomia väitteitä niin pitkään, että ne alkavat elää mediassa omaa elämäänsä. Keijolle (keijo.saario@hotmail. Paikalla mm. On siis oltava tarkka sanomistemme suhteen, ettemme lupaa liikoja emmekä toisaalta liian vähän. klo 10 Perniön Pyhän Laurin kirkossa. Käsitellään eduskuntavaaliasioita. 050-3712 816 Vihdin kunnallisjärjestö: Keskusta mukana Wuosisatamarkkinoilla Kirkonkylällä la 25.8 klo 10-16. 050 303 6493, hame@keskustanuoret. Sirpan tilille FI41 5316 0850 0055 78. klo 11-15 Rusko Ruskopäivät 19.8. meriaamiainen. 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi, Keskustanuorten tmj Miro Marjamäki puh. Puolueen työryhmissä ja sisarjärjestöissä on huolella harkiten kirjoitettu ja edelleen kirjoitetaan linjauksia yhteiskunnan eri sektoreille. Liturgi Johannes Alaranta, saarna Matias Roto, kanttori Maria Raunio-Alaranta. Hinta sis. 0400 930 483 ja keskustanaisten piiri tmj Jaana Niemi puh. Pöytyä, Yläne ja Tourula-Keihäskoski py:t organisoivat Kiertoristeily Turku Tukholma Tallinna Helsinki 31.8.-2.9. Masku Maskun markkinat 19.8. 0440622266. Orimattilan salusilta, ke 22.8. Märy -päivä (aikataulu ei julkistettu) 25.8
Kokouksessa käsitellään Keskusliiton sääntöjen 19 §:n mukaiset asiat. varapj Hannakaisa Heikkinen, puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen ja mep Elsi Katainen. kerros, Kouvola; Keskikatu 4, 45100 Kouvola. 010 315 2000, toimistosihteeri Pia Högberg p. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. Piiritoimisto Apila palvelee sopimuksen mukaan. 010 239 0200, TAMPERE Puh. Keski-Suomi Piiritoimiston: piirin tmj Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p. klo 19 piiritoimistolla (Koulukatu 31 a 2). 0440-817373 sekä Keskustanaisten tmj Kaija Väänänen p. Siikalatvan Keskustan kj järjestää reissun eduskuntaan ti 25.9. Piiritoimisto Kemissä auki pääsääntöisesti joka päivä, mutta varmimmin soittamalla etukäteen. 044-3122982. Muistathan toimittaa piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi satu. klo 16.15 Greeneri, Pursialankatu 5, Mikkeli. Tarkemmat tiedot ohjelmasta ja ilmoittautumisesta löytyvät Vesaisten kotisivuilta www.vesaiset.fi. ti ja pe julkaistavan verkkosivujen järjestöpalstan deadline on tiistaisin klo 12, piiri mainittava. 92400 Ruukki, Puh. Vesaiset Vesaisten sääntömääräinen valtuuskunnan syyskokous pidetään 1.2.9. Käsitellään sääntöjen vuosikokoukselle määräämät asiat sekä eduskuntavaaliasioita. Tärkeää. Keskustanaisten Etelä-Kouvolan yhdistyksen ylimääräinen kokous maanantaina 3.9. 2018 37 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. Ke ja to vain etukäteen sovitut tapaamiset. Käsittelyssä yhdistyksen lakkauttaminen, toinen käsittely. Seurakuntaopistolla Lapualla, Siiriläntie 11-13, Lapua. Avoinna klo 9-15. Antti Rantakankaan vieraaksi. Piiritoimisto on avoinna ma, ti ja pe. 044 369 9603. Siikalatva. Lataa Suomenmaan ilmainen sovellus Seuraa helposti verkkosivujen päivittäisiä uutisia, lue artikkeleita ja blogeja sekä selaa keskustan järjestöjen tuoreimpia tapahtumia. fi), nuorten tmj Juho Paavola 0440 336 588 (satakunta@keskustanuoret.fi). (02) 721 7700, SALO. Sihteerit: Kj:t ja py:t ilmoittakaa tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@keskusta.fi Vesaiset: tmj Elina Sieppi, Näsilinnankatu 23 a 1 33210 Tampere, p.0405550635, sähköposti elina.sieppi@gmail.com. Pohjois-Savon Keskustan Elonkorjuujuhla la 25.8 klo 18.30 (ruokailu klo 17.30) Siilinjärvellä Mäntyrannan kesäteatterilla Jokisuuntie 14. p. Kirja on vapaasti luettavissa verkossa. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimisto: Toimisto 040 5156800, Keskustan tmj Antti Ollikainen 040 7210311, järjestösihteeri Mirja Kaartinen 044 0155404, Keskustanuorten tmj Niko Pesola 044 7546676 sekä Keskustanaisten ja Vesaisten tmj Katja Koivukoski 040 5338160. Toimisto kauppakeskus Hansa 2. Avoinna sopimuksen mukaan. 0408313775, sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj Elina Suoranta p. 040-721 0636. Kymenlaakso Piiritoimisto, tmj Sami Porkka puh. www.keskusta.fi/perapohjola. Huumorista vastaa Tolokun tytöt ja musiikista Sounds of the Clouds. Varmistathan paikallaolomme aina ennen tuloasi! Kiireellisissä asioissa pyydämme ottamaan yhteyttä suoraan pj Tuukka Liuhaan (myös iltaisin ja viikonloppuisin): 045 674 8077, tuukka@liuha.fi Maakuntavaalit järjestetään keväällä 2019. Pohjois-Savo Piiritoimisto: piirin tmj Kimmo Valta p. Keskustanuorten tmj Toni Viljamaa p. 044-3699600, toimistosihteeri Jaana Kvist p. Keskustanaisten Pirkanmaan piiri: tmj Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere. tietari@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. 17.8. Toimisto pääsääntöisesti avoinna ma-to, mutta kannatta varmistaa paikallaolo soittamalla etukäteen. Netin kautta tilaukset ympäri vuorokauden! www.fusti.. Puhumassa ovat mm. www.auto-lehtinen.. Piiritoimistojen käynti/postiosoite: Snellmaninkatu 37, Kuopio. Yleisten kokousasioiden lisäksi nimetään nuorten kansanedustajaehdokas. Kokous alkaa lauantaina 1.9. klo 18 Liisa Saarella. Oulu. Avoinna klo 9-15, tärkeä tapaaminen kannattaa varmistaa soittamalla. www.fb.com/perapohjola. Sisältöä täydennetään osallistujien kiinnostuksen mukaan. Tarjolla on perunapuuroa sekä täytekakkukahvit! Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto, Palstailmoitukset Suomenmaahan jarjestot@suomenmaa.fi. Suomenmaan perjantaina julkaistavan järjestöpalstan deadline on edellisen viikon perjantai klo 12. Riistakatu 15 Iisalmi. Etelä-Savo Yhteiskunnallinen lukupiiri to 30.8. 050 577 0838, sami.porkka@keskusta.fi . 010 315 2001 ja Keskustanaisten pj Anne-Maria Perttula, p. Lähtö maanantaina 24.9., vierailu tiistaina puolen päivän aikaan. Asiasta kiinnostuneet nyt rohkeasti mukaan vaikuttamaan, osallistumaan ja ehdolle! Maakuntavaaliehdokkaan suostumuslomakkeet tuodaan tai lähetetään piiritoimistol le. Iltapalaa ja makkaranpaistoa. klo 19 Pölösillä, Isomyllyntie 122, Hollola kk. Hollolan Maakansan paikallisyhdistys vuosikokous 26.8. Keskustanuorten Pohjois-Pohjanmaan piirin ylimääräinen yleiskokous 24.8. Pirkanmaa Piiritoimisto: Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere, 040 767 3419, pirkanmaa@keskusta.fi, www.pirkanmaankeskusta.fi. Puh. (08) 270 7200, (02) 762 6200 Erittäin satoisa Cortes-syysrapsi kylvösiementä 33 €/ha (99 €/sk) Henkilöautot Henkilö-, pakettija maastoautot Käytetyt varaosat takuulla! Uudenveroiset varaosat saat meiltä nopeasti ja varmasti. 040556 7262, kristiina.maki-valkkila@keskusta.fi Satakunta Piiritoimisto: tmj Satu Tietari 050 405 7742 (satu.tietari@keskusta.fi), keskustanaisten tmj Tarja Kiviniemi 044 978 3929 (tarja.kiviniemi@keskusta. Peräpohjola Keskustan Peräpohjolan piiri, tmj Kai Puro, 040 837 9867, kai.puro@keskusta.fi. klo 13. Keskustellaan Jari Lyytimäen kirjasta Huumori ympäristönsuojelussa. Kiinnostuneita pyydetään olemaan yhteydessä Ira Toppiseen, 040-7099521. mapalloja ja herkkuja
timo laaninen Suomen Synty Santeri alkion Silmin 38 17.8.2018 Monarkistit ryhtyvät etsimään Suomelle kuningasta heti sen jälkeen, kun maalaisliitto on äänestänyt 7.8.1918 monarkistisen hallitusmuodon yli vaalien. alkio ehdottaa 10.8. Svinhufvud vetoaa, että Alkio voisi halutessaan kään tää ryhmänsä mielipiteen suosiolliseksi uudelle ehdo tukselle. ErityisEsti häntä liikuttavat ensimmäisen kauden kansan edustajan Antti Rentolan sanat: Hän sanoi häntä pelotetun, kun hän tulee, ’’sen jumalankieltäjän’’ johdon alle, joksi minua oli sanottu. Päättyihän tuona päivänä suuri taistelu tasavallasta – tappioomme. Häntä oli peloteltu minun jumalankieltämykselläni. E. Minä en pidä kuria siinä mielessä ollen kaan, ettei ajatuksen vapaus saisi vapautta! Olen luullakseni ryhmässämme äärimmäinen ajatuksen vapaudenmies. Alkio torjuu käsityksen. Laajan keskustelun jälkeen kenttäkierroksesta luovutaan. 10.8.–17.8.1918 Maalaisliitto kutsuu puoluekokouksen koolle kokouksen päättämään puolueen kannasta hallitusmuo tokysymykseen. Siinä ryhmäkurimme perustus. Hän sanoikin tavanneensa ’’kristityn’’ joka käytännöllisesti toteuttaa oppiaan. paon kautta ja sen johdosta, että nyt on päätetty 38 § nojalla käydä hallitsijan vaaliin, tasavallan mahdollisuudet ovat huvenneet melkein kokonaan. Minä tunnen niin elävästi etten ole ryhmäelämässä tehnyt muuta kuin yrittänyt pitää yllä toverihenkeä, välttää jyrkkyyttä, sammuttaa epäilyksiä ja johtaa yksimielisyyteen. Päiväkirjassaan hän pohtii rooliaan tavalla, joka kelpaisi ohjeeksi tämänkin vuosituhannen ryhmäjohtajille: Kaikki näkyvät luulevan, että minä pidän hirmuisen ankaraa ryhmäkuria! Luulevat, että ryhmämme eheys johtuu siitä! Lapsellisia, yhteishenkeä ymmärtämättömien mielikuvia. Kovan taisteluvuoden jälkeen ryhmä lahjoittaa pu heenjohtajalleen kultakellon. Kallio, Hahl, Pehkonen, Relander, Luopajärvi, Leino, Vuorimaa, Tanskanen, Kokko ja minä tunnustimme, että nuorsuom. Paasikiven ja valtionhoitaja P. K. sEnaatin puheenjohtaja J. Mutta, jos vielä saadaan uusi, kansanvaltaisempi mon. Minä en leluille pane suurta arvoa, mutta tämä, tunnustuksena sen prenikan sijasta, jota en ole saanut, kuten Kokko puheessaan sanoi, syvästi liikuttaa mieltäni. Tasavalta näytti tulevan, inhimillisesti katsoen pitkiksi ajoiksi haudatuksi. Sen sijaan ryhmä päättää kutsua koolle ylimääräisen puolue. Me maalaisliittolaiset olemme tarkoittaneet kansan parasta, kansanvaltaa, emme voi mitään jos taistelumme ei vienyt tuloksiin. Tasavallan asia arvioidaan toivottomaksi: Asema yleisesti tunnustettiin nyt tasavalta-aatteelle melkein toivottomaksi. Meillä on yksimielisyys tullut tottumukseksi tavaksi, siis välttämättömyydeksi julkisessa esiintymisessä. Mutta minä näen tässäkin Jumalan sormen: Hän johtaa meitä yksimielisyyteen ja vilpittömyyteen, koska me olemme yksinkertaista väkeä, joiden tehtäväksi on ilmeisesti uskottu hoitaa tärkeätä osaa Suomen kansan haltuun uskotuista leivisköistä. Maalaisliiton ryhmä päättää kutsua puoluekokouksen koolle päättämään siitä, voisiko puolue hyväksyä kansanvaltaisemman monarkian. Mutta ryhmämme yhteishenki johtuu siitä, että meillä on yhteinen aatepohja, että olemme hyvin paljo yhdessä, että keskustelemme paljo, ja tulemme siten ymmärtäneiksi toisiamme paremmin. kenttäkierroksen järjestämistä, jossa olisi kysytty äänestäjiltä, antavatko he puolueelle valtuudet hyväksyä monarkistinen hallitusmuoto. Alkio tapaa 10.8. Svinhufvudin ja esittelee omissa nimissään ehdotuksen muutoksista, mitä monarkistiseen hallitusmuotoon olisi vähintään tehtävä. esitys, jo se on suuri voitto taistelustamme. Mutta taistelua olemme käyneet niin vilpittömästi, niin syvin intomielin, niin todellisesti, että tappiokin tuntuu juuri sen vuoksi helpolta kantaa. Paasikivi tunnustelee heti eduskunnan ratkaisevan äänestyksen jälkeen Alkiolta, voisiko puolue hyväksyä kansanvaltaisemman monarkian. Lahja liikuttaa Alkiota. Mielipiteet maalaisliiton ryhmässä jakautuvat
Keskustan ajatus ihmisestä vastaa meidän käsityksiämme. Hän on järjestyksen ihminen, joka haluaa tehdä asiat oikein ja hyvin. Sain Anniinalta alkusysäyksen siihen, että kehtaan olla keskustalainen myös Helsingissä. Jos en tiedä miten joku asia kannattaisi kuntapolitiikassa ratkaista, soitan Satulle. Jaettu ilo on tuplailo ja jaettu pettymys on vain puolikas.” SAtu: ”Olen kotoisin maalta. Jaamme samanlaisen arvopohjan. Satu tuli valituksi Sauvon valtuustoon ja suoraan kunnanhallitukseen. Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan punavihreässä kuplassa en uskaltanut lähteä voimakkaasti mukaan keskustan toimintaan. Itse olin ollut jo yhden kauden mukana kuntapolitiikassa. Satu on aina ollut yhteiskunnallisesti aktiivinen. Hän kannusti minua tosi paljon kuntapolitiikkaan. Kun tutustuimme, Anniina oli jo valtuutettuna Iitissä. 2018 39 Anniina Peltola ja Satu Simelius kysyvät toisiltaan neuvoa kuntapolitiikan kiemuroihin Jaettu ilo on tuplailo Kepukaverit TeksTi: Liina Tiusanen kuva: Jaakko MarTikainen AnniinA: ”Ystävyytemme alkoi vähän kuin vahingossa Helsingin yliopistossa. Keskustelujemme siivittämänä hän alkoi pohtia ehdokkuutta vuoden 2012 kuntavaaleissa. Olemme molemmat kuntapäättäjiä saman tyyppisissä kunnissa, Anniina valtuuston puheenjohtaja ja minä hallituksen puheenjohtaja. 17.8. Anniina on ollut minulle esimerkki siitä, että voi opiskella Helsingissä ja vaikuttaa kotikunnan asioihin. Hän ei mieti, onko noloa tuoda jokin asia esille. Anniina on poikkeuksellisen rohkea ja vahva, hyvällä tavalla periksiantamaton tekijä. Meillä oli yhteisiä kavereita ja olimme samassa kandiseminaarissa. Satu oli vaalipäällikköni edellisissä eduskuntavaaleissa ja minä olin Satun tukena, kun hän tavoitteli puoluevaltuuston puheenjohtajuutta. Ystävyys on ajan myötä vain syventynyt. Keskustalaiset ympäri Suomen luovat hyvän tukiverkon paikalliseen toimintaan.”. Jos perustaisimme yhdessä jonkun poliittisen liikkeen, se olisi keskusta. Asiat palaavat oikeisiin mittasuhteisiin
7. Soini iloitsi blogissaan Argentiinan senaatin reilun viikon takaisesta päätöksestä, joka torjui lakiesityksen abortin laillistamisesta. 10. Sipilän mukaan asiasta on keskusteltu jo touko-kesäkuun vaihteessa. Mutta yksi listasta puuttuu. Maiden suhteita parantamaan ryhtyvän Seagalin vanhemmat ovat amerikanjuutalaisia ja isovanhemmat venäjänjuutalaisia. 8. Presidentti Vladimir Putin nimitti syntyjään amerikkalaisen action-tähden Steven Seagalin Venäjän erikoislähettilääksi Yhdysvaltoihin. He ovat Pielaveden kuuluisia poikia. Kuinka kaukana Aurinko on Maasta. 2. Eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen valmistelu on meneillään maaja metsätalousministeriössä. Tasa-arvo-asioista vastaava ministeri Annika Saarikko (kesk.) puolestaan kommentoi STT:lle, että jos hallituksen linja ei tullut kevään keskustelussa riittävän selväksi kaikille osapuolille, niin ehkä uusi keskustelu ei olisi pahitteeksi. Mikä Euroopan maa. Kaukanako Aurinko on Maasta: a) miljoonia, b) kymmeniä miljoonia, c) satoja miljoonia kilometrejä. 5. Kuka on tunnetuin pielavetinen. Venäjän kansalaisuuden Seagal sai 2016. Seagalin kansalaisuuslistalla on Yhdysvaltain ja Venäjän lisäksi kolmaskin maa. Oppositiosta on vaadittu, että pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) tuomitsisivat Soinin kannanotot. – Jokaisella meillä on oikeus omiin henkilökohtaisiin mielipiteisiimme, mutta on aina tärkeää, että Suomen kanta on yhdessä sovittu kanta, Sipilä sanoo. Sipilä sanoo, että hallituksen linja on kaikille selvä. Henna Lammi Pauliina Pohjala Ulkoministeri Timo Soinin (sin.) aborttivastaiset kannanotot kuohuttavat jälleen. . Millä kahdella maalla on maailman pisin yhteinen raja: Argentiina-Chile, KanadaUSA, Kiina-Venäjä. Euroopassa IKEA:n myymälöitä on 28 maassa. Näytelmäkirjailija Lauri Kokkonen, säveltäjä Joonas Kokkonen, Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo (Makkonen), keihäänheittäjä ja Euroopan mestari Antti Ruuskanen. Missä maanosassa IKEA:lla ei ole ainuttakaan myymälää. Mistä suomalaisten kansalliseepos Kalevala on saanut nimensä. 6. Missä ihmisruumiin osassa on noin 500 karvaa. Samassa yhteydessä on lain nimi muuttumassa. Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2020 alusta. Vas tau kse t: 1) lak i elä int en hyv inv oin nis ta, 2) Ser bia , kan sal ais uus 1/2 016 , 3) Ete läAm erik ka (A fri kas sa Egy ptis sä ja Mar oko ssa , Poh joi sja Kes kiAm erik ass a nel jäs sä maa ssa , ei Mek sik oss a – Ose ania ssa Aus tra lia ssa ), 4) kym ri, äid ink iel i 600 000 :lla pää asi ass a Wal esi ssa , 5) 150 milj oon aa kilo met riä , 6) Int ia 303 milj oon aa (Br asi lia 232 milj oon aa) , läh de: bee fm ark etc ent ral .co m/s tor y-w orl d-c att leinven tor y-c oun try -us da0-1 068 98, 7) Kan ada -U SA 8 893 kilo met riä , 8) Urh o Kek kon en, syn tyi Lep iko n tor pas sa Pie lav ede llä 3.9 .19 00, 9) kul mak arv at, 10) myt olo gia n Kal eva -jä tti läi ses tä. IKEA:lla on myymälöitä 16 Aasian maassa, kun se avasi ensimmäisen myymälänsä Intiassa. 9. 40 17.8.2018 8 3 1 6 9 3 8 6 4 8 2 8 9 2 4 3 3 6 9 3 4 1 2 7 4 8 3 1 2 7 4 5 6 9 2 7 9 5 3 6 1 8 4 6 5 4 8 1 9 3 7 2 9 4 5 6 8 3 2 1 7 7 6 8 1 9 2 4 3 5 3 1 2 7 4 5 6 9 8 4 8 3 9 5 1 7 2 6 5 9 6 3 2 7 8 4 1 1 2 7 4 6 8 9 5 3 3 6 4 5 2 9 8 3 1 4 6 9 2 3 9 5 2 1 2 8 9 6 4 3 4 7 5 9 3 6 8 7 2 4 9 1 5 4 1 7 5 6 9 2 8 3 2 5 9 8 3 1 4 7 6 8 4 6 1 9 2 5 3 7 9 7 3 6 4 5 8 2 1 5 2 1 3 7 8 6 4 9 6 8 4 9 1 7 3 5 2 1 9 2 4 5 3 7 6 8 7 3 5 2 8 6 1 9 4 8 3 1 6 9 3 8 6 4 8 2 8 9 2 4 3 3 6 9 3 4 1 2 7 4 8 3 1 2 7 4 5 6 9 2 7 9 5 3 6 1 8 4 6 5 4 8 1 9 3 7 2 9 4 5 6 8 3 2 1 7 7 6 8 1 9 2 4 3 5 3 1 2 7 4 5 6 9 8 4 8 3 9 5 1 7 2 6 5 9 6 3 2 7 8 4 1 1 2 7 4 6 8 9 5 3 3 6 4 5 2 9 8 3 1 4 6 9 2 3 9 5 2 1 2 8 9 6 4 3 4 7 5 9 3 6 8 7 2 4 9 1 5 4 1 7 5 6 9 2 8 3 2 5 9 8 3 1 4 7 6 8 4 6 1 9 2 5 3 7 9 7 3 6 4 5 8 2 1 5 2 1 3 7 8 6 4 9 6 8 4 9 1 7 3 5 2 1 9 2 4 5 3 7 6 8 7 3 5 2 8 6 1 9 4 1. Sipilä kommentoi Soinin kannanottoa STT:lle toteamalla, että jokaisella on oikeus omiin henkilökohtaisiin mielipiteisiinsä. 3. Missä maassa on nautakarjaa eniten: Brasiliassa, Intiassa, Kiinassa vai USA:ssa. ”Deuwch pan fynnoch, croeso pan ddeloch.” Suomeksi: ”Tule kun sopii, ja tervetuloa kun tulet.” Mitä kieltä: gaeli (Skotlanti), iiri (Irlanti), friisi (Hollannin ja Saksan rannikoilla), fääri (Fär-saaret), kymri (Wales). Tietotesti ??. Sipilä pitää Soinin aborttikantaa henkilökohtaisena. Tuolloin Soini osallistui työmatkallaan abortinvastaiseen iltahartauteen Kanadassa. Naisten ja tyttöjen asema sekä seksuaalija lisääntymisterveysoikeudet ovat ihmisoikeuskysymyksiä ja olennainen osa Suomen ulkopolitiikkaa, Sipilä toteaa. Tavoitteena on antaa hallituksen esitys eduskunnalle syksyllä 2018. 4. Eläinsuojelulaki jää historiaan ja tilalle tulee...mikä
17.8. 2018 41
Vedämme keikkuvaa Eurooppa-laivaa EU:n puheenjohtajamaana ensi heinäkuusta eteenpäin ehkä vaikeammissa oloissa kuin koskaan. Nyt sote-uudistusta uhkaava kohtalo ei lupaa hyvää ensi hallituskaudella suunnitteilla olevalla sosiaaliturvauudistukselle. Jos sote-uudistus jälleen kerran siirtyy, mitä se kertoo päätöksentekokyvystämme. Enemmistöhallituksen kokoaminen ei ole ollut Suomessa itsestäänselvyys perussuomalaisten jytkyn jälkeen. Eli kovilla riskeillä pelataan. Jos SDP valitsee soten päävaaliteemakseen, Rinteen pitäisi kai uskoa, että hän saa oman mallinsa taakse uuden eduskunnan enemmistön. Suomessa ei voi olla kahden kategorian kuntia, eivätkä kuntalaiset voi kuulua kahteen kuntaan. anna-mari vimpari vieraskolumni. Jos SDP lähtee aktiivisesti kaatamaan uudistusta, Rinteen pitäisi olla varma kahdesta asiasta. Meitä penkkiurheilijoita kiinnostavat soten sisältötavoitteiden lisäksi sen vaikutukset Suomen päätöksentekojärjestelmään ja puolueiden välisiin suhteisiin. Kyse on paljon enemmästä kuin tarkennuksista kuntalakiin. 42 17.8.2018 Politiikan syksyä leimaa jälleen kerran sosiaalija terveyspalveluiden uudistaminen. toinen, poliittisempi harkinta liittyy seuraavan hallituksen kokoonpanoon. Mitä tekee SDP. Silloin olisi poikaa toimiva enemmistöhallitus kotimaassa. Suomi on tunnettu hyvästä hallinnostaan. Ajat ovat kuitenkin muuttuneet niistä, kun kaksi kolmesta suuresta puolueesta hallitsi vuorollaan kolmannen käydessä hakemassa oppositiosta vauhtia. Haluamme päätöksiä poliitikoiltamme. Nyt SDP:n maalailema sote-kuntamalli ei sitä tee. Erimielisyydet kyllä kestetään, mutta ei vatulointia. Hyvinvointivaltio on reguloinut itsensä hengiltä, jollei se kykene uudistumaan. Uskooko Antti Rinne saavansa soten mahdollisella omalla vahtivuorollaan maaliin. Ovatko nykyiset oppositiopuolueet todella sitä mieltä, että yli kymmenen vuotta jatkunut valmistelu pitäisi jälleen kerran aloittaa alusta. Tilannetta ei yhtään helpota se, että koko Euroopan katseet kääntyvät Suomeen heti eduskuntavaalien jälkeen ensi kesänä. Ensiksikin siitä, että hänen oma mallinsa läpäisee perustuslaillisen seulan. Kun katsoo toisen suuren oppositiopuolueen vihreiden tämän hetkistä tilannetta ja puheenjohtaja Touko Aallon viimeaikaisia otteita, tämä yhtälö ei helposti toteudu ilman keskustaa tai kokoomusta. Gallup-ykkösenä paistatteleva SDP joutuu oman kannatuksensa lisäksi miettimään sitä, kenen kanssa se lähtisi omaa soteaan vaalien jälkeen rakentamaan. Keskustan Juha Sipilä onnistui siinä vajaat neljä vuotta sitten paremmin kuin Jyrki Katainen vuonna 2011. Käytännössä puhutaan maakunnista, joita ei saa maakunniksi kutsua. Kirjoittaja on viestintäkonsultti ja ex-politrukki, joka analysoi poliittista tilannetta syvänvihrein silmälasein. Pohtia sopii myös, onko perustuslakimme liian yksityiskohtainen tai asetteleeko se nykyisellään perusoikeuksia vastakkain niin, että ne altistuvat kulloisillekin ideologisille tulkinnoille
istuuko keminmaalla vanha isäntä ja haaveilee, että vielä hänenkin mukejaan jonotetaan yön yli. moni oli ostanut kuuden kappaleen satsin, enempää ei yhdelle myyty. Istuuko hän onnellisena tuijottamassa mukeja?. Vieraat joutuvat joka kerta katsomaan lasten luokkakuvat ja mukikokoelman. on tietysti lomakausi, mutta pysähtyykö jossain työnteko, kun henkilökunta karkaa jonottamaan massahysteriassa muumimukeja. kuumia ilmojahan tämä on pidellyt, mutta jonkinlainen henkinen kylmä suihku ehkä pitäisi ruiskauttaa. en lakkaa ihmettelemästä. mielessäni on pari kysymystä. Sellaisen arvo on kaksi euroa. niitä näkyy naisväki saavan tuliaisena ja nimipäivälahjana ja jos on tullut uudenlainen. Voisiko muumimukejamme näyttää rahasta japanilaisille turisteille. keräily ei ole järjen asia, tiedän omasta kokemuksesta. Lehden saaja ja tilaaja voivat tarkistaa tietonsa joutsen media oy:n tilaajapalvelusta. aikuiset ihmiset! ne ovat mukeja, tehdastekoista bulkkikamaa. Verkkouutispäälliköt Henna Lammi 045 6307 072 SamuLi niSSiLä 044 7370 261 journalistinen taittaja SamuLi VänttiLä 044 7370 244 toimittajat meri aLaranta-Saukko 044 2032 640 Lauri HeikkiLä 044 7370 262 annukka kaareLa opintovapaalla Santeri Lampi 044 7370 315 riSto Luodonpää 040 8201 781 pauLiina poHjaLa 050 5450 915 pekka poHjoLainen 040 5357 674 pirkko WiLén 044 7370 238 Vakituinen aVustaja timo Laaninen 040 8326 106 ValokuVaajat jaakko martikainen 050 3495 549 maria SeppäLä 044 7370 386 GraaFikko kirSi erVaSti 044 7370 327 päätoimittaja juHa määttä 040 7359 612 toimituspäällikkö katariina Lankinen 044 7370 320 ulkoasupäällikko mikko eronen 041 4539 554 Pakina Levikki: 11197 (76/23/1) Lt 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus postiosoite: pL 52, 90101 oulu, käyntiosoite: Lekatie 4, 90150 oulu Helsingin toimitus postiosoite: pL 1070, 00101 Helsinki, käyntiosoite: apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija joutsen media oy Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Markkinointijohtaja matti kontio 044 7370 312 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi joutsen media oy tallentaa ja käsittelee henkilötietoja. Varmaankaan yksikään ei ole millään lailla arvokas. jos on maksanut uutena 25 euroa, niin se on vain vanha astia, ehkä joku kirppiksellä ostaisi. keräilijän mukeja ei käytetä juomien nauttimiseen, niitä katsellaan. Hysteria on helppo luoda. niin helppoa luullaan rikastumisen olevan. Jari Nenonen Kuppi kuin kuppi Mitä muumimukien keräilijä tekee. 2018 43 En voi heittää ensimmäistä kiveä, kyllä meilläkin näkyy muumimukeja olevan. mutta joskus sitä ajattelee, että mitä muumimukien keräilijä tekee. Lähimmässä myyntipisteessäni oli lehtitietojen mukaan aamuseitsemältä parinsadan metrin jono. tietoja käytetään tilausten hallintaan ja tilaajien palveluun. jokainen muka tuntee jonkun, joka on saanut omasta mukistaan mopon hinnan, satasen mukeista puhumattakaan. Hurjimmat hintapyynnöt ovat olleet pari tuhatta euroa. ja se toinen kysymys. Painopaikka Botnia print oy, iSSn 0356-3588 17.8. miksi minulle katetaan Haisuli. ahneuttahan sekin on, kun maksukykyinen jonottaa täyden työpäivän, että saisi ostaa mukin. Laittoivat viime viikolla myyntiin, vain päiväksi mukin, joka oli jotenkin ehkä harvinainen. kuppi kuin kuppi. asia ei näytäkään olevan niin yksinkertainen. koskeeko hän niihin vain puuvillakäsinein. niitä ei puleerata, vaan pestään koneessa ja käytetään ihan kahvimukeina. jotkut jonottavat tuntikausia ämpäreitä, joita saa ilmaiseksi. ostaa 180 eurolla kuusi mukia ja myy sitten 200 euroa kappale. jotain neljäsataa kappaletta valmistettua onkin myyty hintaan, josta voisi sanoa, että se on järjetön. ohjeet tietojen tarkistamiseen rekisteriselosteessa: www.suomenmaa.fi. ahneus on sellaista. istuuko hän onnellinen hymy naamallaan ja tuijottaa mukeja
koko maan äänenkantaja kesätarjous! 5 kk / 38 € aikakauslehti kerran viikossa