6 414880 073513
KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 30 / 18.8.2017 / 4,80 ?
terävä
kaveri
Tieteen popularisoija Esko Valtaoja
uskaltaa katsoa kauas
Uutisanalyysi
Ajassa
Vieraskolumni
Yritystuet jälleen
luupin alle
Palveluja ikäihmisten
olohuoneisiin
Suomi liputtaa
luonnolleen
sisältö
18.8.
2017
Eteneminen vaatii kanttia
Naiset kohtaavat keskustan toiminnassa väheksyntää, Kati Ojaniemi tietää s. 24
2
18.8.2017
Suvereenisuus on sitä, että itsellämme
on tahto ja tieto, mitä yhdessä tehtävillä
päätöksillä haluamme.
Matti Vanhanen s. 42
18.8. 33
Remontoitu Eduskuntatalo
odottaa väistötilojen kasvatteja s. 10
Venezuelasta Suomeen
muuttanut Mariela Pokka tekee
poronnahkabisnestä Lapissa s. 2017
3. 30
Keskustan tempauksesta katosi uho ?
talouden pyörät pyörivät s. 14
Berner laittoi vauhtia junaliikenteen
kilpailun avaamiselle s. 6
Alzheimerin tauti ei sulje
kaikkia teitä, sanoo porilainen
Anne Vihakara s
Nythän julkistettiin vasta suunnitelma siitä, miten kilpailu toteutetaan
vuoteen 2026 mennessä. Jossakin vaiheessa liittojen neuvottelijat haluavat kuitenkin saada tietoa siitä, voisiko hallitus tukea ostovoiman kehitystä myös veroratkaisuilla.
Myöhemmin syksyllä hallituksen pöydälle palaa myös soteuudistuksen valinnanvapauslaki, jonka edellinen versio törmäsi kesäkuussa eduskunnan perustuslakivaliokuntaan.
Syksy mittaa Juha Sipilän hallitusta ehkä jopa kovemmin
kuin vuosi sitten huipentunut vääntö kilpailukykysopimuksesta. Myös poliitikkojen suhtautuminen siihen vaihteli tarkasti sen mukaan, kuuluiko lau-
4
18.8.2017
sunnon esittäjä hallitusrintamaan vai oppositioon.
Toivoa sopii, että varsinaiset tuloneuvottelut sujuisivat syksyllä rauhallisemmissa merkeissä.
Kilpailukyvyn parantaminen vaatisi edelleen maltillista
palkkalinjaa. Vastaavasti oppositio on laajempi ja
ärhäkämpi.. Hallituksen enemmistö on kapeampi perussuomalaisten hajoamisen jälkeen. Asetelma näyttää aika perinteiseltä, monet ministeriöt haluaisivat käyttää enemmän rahaa kuin valtiovarainministeriö pitää mahdollisena.
Kesäkokousten perusteella hallitus pääsee kuitenkin kohtalaisen kivuttomasti sopuun ensi vuoden budjetista.
Syksyn suurimmat poliittiset ongelmat liittyvätkin muihin
kuin budjettikysymyksiin.
Esimakua saatiin viime tiistaina, kun junat seisoivat koko
maassa veturimiesten protestina hallituksen suunnitelmalle
rautateiden henkilöliikenteen kilpailun avaamisesta.
Veturimiesten liipasinsormi oli varsin herkkä. Sen hakemista vaikeuttaa parin viikon takainen
Helsingin Sanomien selvitys suurten pörssiyhtiöiden johtajien
reippaasta ansiokehityksestä viime vuosien aikana.
Palkansaajat suostuivat vuosi sitten kilpailukykysopimukseen, jossa lisättiin työaikaa ja leikattiin julkisen sektorin
työntekijöiden lomarahoja. Sekä hallituspuolueiden että oppositiopuolueiden eduskuntaryhmät lähettelevät tämän ja ensi viikon kokouksissa terveisiään elokuun lopulla pidettävään hallituksen
budjettiriiheen.
Budjetin päälinjat on lyöty lukkoon jo kevään kehyspäätöksillä, mutta yksityiskohdissa riittää vielä hiottavaa. Päätoimittaja Juha Määttä
Jaakko Martikainen
Syksy mittaa Juha Sipilän hallitusta
ehkä jopa kovemmin kuin
vääntö kilpailukykysopimuksesta.
Pääkirjoitus
Politiikan syksystä tulee kuuma
P
olitiikan syksy on käynnistynyt perinteisin menoin. perustettu 1908 . Siihen mennessä maassa järjestetään
vielä kahdet eduskuntavaalit ja kaksi seuraavaakin hallitusta
pääsee hiomaan suunnitelman yksityiskohtia.
Lakko oli puhtaasti poliittinen. On ymmärrettävää, että pörssiyhtiöiden johtajien esimerkki luo paineita vaatia nyt selviä korotuksia myös palkansaajille.
Hallituksen on toivottu pysyvän sivussa palkkaneuvotteluista
Näin tulee ainakin päätelleeksi lukiessaan vuosi sitten käyttöön otettua perusopetuksen opetussuunnitelmaa.
Pulpettirivit alkavat väistyä ja liitutaulut ovat
vaihtumassa muunlaisiin välineisiin.
?Oppimisympäristöjen tulee tarjota mahdollisuuksia luoviin ratkaisuihin sekä asioiden tarkasteluun ja tutkimiseen eri näkökulmista?, suunnitelmaan on kirjattu.
Mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman toteuttamiseen ovat eri kunnissa ja kouluissa erilaiset.
Tilat ja ryhmäkoot vaihtelevat. Jär-
jestyksenvalvojat saivat pelata sillä, kunhan kaikki
hommat oli ensin tehty.
Parasta kuitenkin oli piirtää isolle tyhjälle liitutaululle mitä ikinä mieleen juolahti.
Usein piirtely imaisi mukaansa niin, että taulun
pyyhkimisen kanssa tuli todella kiire.
Joskus rutiineja rikottiin luvan kanssa.
Miten erilaista opettajan lukemaa tarinaa olikaan
syventyä kuuntelemaan lattialla maaten.
Muistan hyvin myös sen kerran, kun menimme
kauniilla säällä pitämään tuntia ulos aurinkoon.
Noin kuukauden välein vaihdettiin luokassa järjestystä. Oppimistulosten
ero heikoimmin ja parhaiten pärjäävän kymmenyksen välillä vastaa jo kokonaisen lukuvuoden oppimista.
Kokonaan uudentyyppisiä kouluja avoimine ja
muunneltavine oppimistiloineen on Ylen uutisen
(10.8.2017) mukaan vasta toistakymmentä.
Osa aloittaa tämänkin lukuvuotensa homekoulussa.
Jokaisella tulee olla mahdollisuus löytää eväät
oppimiseen ja ihmisenä kasvamiseen laadukkaissa
tiloissa, jotka kannustavat osallistumiseen ja oivalluksiin yhdessä toisten kanssa.
Paitsi valtiolla, myös kuntapäättäjillä on suuri
vastuu ja rooli oman kuntansa koulutuksen kehittämisestä.
Liina Tiusanen
Tuskin opettajani tuolloin 2000-luvulle tultaessa
olisi pistänyt taululle piirtelyä pahakseen.
18.8. 2017
5. Toimittajalta
Lupa luovuuteen
Omalta kouluajaltani mieleeni ovat parhaiten pai-
nuneet hetket, jolloin totutut rutiinit tavalla tai toisella rikkoutuivat.
Meillä oli luokassa järjestyksenvalvojasysteemi.
Kun tehtävä osui omalle kohdalle, sai parin kanssa
jäädä välitunnin ajaksi kahdestaan sisälle luokkaan.
Tehtävänä oli luokan tuulettaminen, taulun pyyhkiminen ja muu yleisestä siisteydestä huolehtiminen.
Jossain vaiheessa luokkaan saatiin tietokone. Jokainen kantoi pulpettinsa tiettyä järjestystä seuraten uuteen kohtaan.
Uusi paikka ja vieruskaverit antoivat aina hetkeksi uutta intoa oppimiseen, kun sai katsella luokkaa
uudesta vinkkelistä.
Kerran minua ja sisaruksiani onnisti, koska äitim-
me työskenteli aikanaan lähikoulussamme.
Pääsimme illaksi koulun liikuntasaliin leikkimään.
Mikä aarreaitta se olikaan!
Rakensimme kaapeista löytyvistä välineistä omia
kilparatoja ja temppuilimme niissä tuntikausia.
Nyt monissa kouluissa luovaan toimintaan suorastaan kannustetaan
Johan alkaisi
tapahtua.
Arno Ahosniemi
Kauppalehdessä
Miksi vanhat rakenteet ovat
luutuneet niin kivikoviksi VR:llä?
Ehkä kilpailun avaaminen tuo
ratkaisun.
Anita Simola
Kauppalehdessä
Pullotettu Lapin ilma
huvittaa nyt, mutta ei
ehkä enää viiden vuoden
päästä.
Terhi-Anna Wilska
Etelä-Suomen Sanomissa
Jari Laukkanen
Tekohengitettyjen
junavuorojen aikataulut
eivät palvele ihmisiä.
Keskustan kansanedustajat toivovat, että
kilpailu toisi junaliikennettä myös niille
väleille, joilla VR ei tällä hetkellä liikennöi.
Tuoko kilpailu junat maakuntiin?
Eeva Kärkkäinen
Hallituksen päätös rautateiden henkilölii-
kenteen avaamisesta kilpailulle saa kiitosta
keskustalaisilta kansanedustajilta.
Keskustan varapuheenjohtaja Antti Kurvinen iloitsee, että pienempien kuntien ja
maakuntien Suomen junaliikenteen saatavuus ei kilpailun myötä ole enää riippuvainen VR:n bisnesstrategioista.
Hän toivoo, että kilpailu tuo junaliikennettä myös niille väleille, joilla VR ei tällä
hetkellä liikennöi.
. Tulevaisuudessa esimerkiksi osuuskunnat, kunnat, kuntayhtymät ja vaikkapa
maakunnat voivat osallistua junaliikenteen
tuottamiseen yhtiöidensä kautta, hän visioi.
6
18.8.2017
Kansanedustaja Mikko Savola (kesk.) ker-
too, että esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla on
tähän saakka todettu VR:n taipumattomuus
poikittaisliikenteeseen.
??Tekohengitettyjen junavuorojen aikataulut eivät palvele ihmisiä ja suosio on ollut sen
mukaista. Nyt ongelman korjaamiseen tarjotaan työkalut, hän suitsuttaa.
Hänen mukaansa junaliikenteen kilpailun avaaminen tarjoaa elinkeinoelämälle tulevaisuudessa esimerkiksi mahdollisuuden
kytkeä maakunnan eri nähtävyydet toisiinsa.
Savola aprikoi, että pohjalaisjuna voisi kulkea vaikkapa Härmän Powerparkista
Seinäjoen Duudsonparkin kautta Tuuriin ja
Ähtärin Eläinpuistoon.
Hallituksen talouspoliittinen ministeri
valiokunta päätti, että rautateiden henkilö-
liikennekilpailu avataan vaiheittain purkamalla valtion ja VR:n välinen yksinoikeus
sopimus noin kymmenen vuoden aikana.
Kilpailutus toteutetaan käyttöoikeussopimuksin, joista vastaavat esimerkiksi valtio,
maakunnat, kaupungit ja kaupunkiseudut.
Ensimmäiseksi kilpailutetaan Etelä-Suomen
taajamajunaliikenne.
Lisäksi nykyinen VR eriytetään kolmeen
yhtiöön, joista yksi omistaa junakaluston.
Yhtiö voi jatkossa vuokrata kalustoa halukkaille liikennöitsijöille ympäri Suomen.
Eduskunnan liikennevaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Mirja Vehkaperä (kesk) kehuu liikenneministeri Anne
Bernerin (kesk.) esittelemää mallia siitä,
että se säilyttää VR:n ja siihen liittyvät muut
yhtiöt 100-prosenttisesti valtionyhtiönä eikä
ketään myöskään irtisanota.. Mikäli nyt tarjottavaan mahdollisuuteen
tartutaan, voivat junavuorot maassamme lisääntyä merkittävästikin ensi vuosikymmenellä. Ajassa
Sanottua
Sote-uudistuksenkin voisi
antaa kernaasti Bernerin
hanskaan
Eduskuntatyö vaatii vähän enemmän kärsivällisyyttä, Kaikkonen vertaa.
Antti Kaikkosen pihatie meni poikki.
Koivu nojasi sähköjohtoon.
18.8. Iloitaan siitä, että kokoomuskin
haluaa panostaa lapsiperheisiin ja
poliittisesti näkee lapset ja perheet
merkittävinä. Tämähän on keskustan
pitkä linja, Saarikko totesi keskustan
työvaliokuntien ja ministerir yhmän
kokouksessa Espoossa tiistaina.
Hän kertoo olevansa hyvin tyytyväinen siihen, että perhevapaat ovat
nyt poliittisen keskustelun vahvalla
ykköspaikalla.
Antti Kaikkonen
Kiira myrskysi Kaikkosen raivaustöihin
Anja Manninen
Kansanedustaja Antti Kaikkosen (kesk.) moot-
torisaha sai laulaa kaikki vapaa-ajat viime viikonvaihteen Kiira-myrskyn jäljiltä. Yksi puu kaatui lasten trampoliinin viereen ja toinen ulkorakennuksen lähelle.
. Siinä näkee kättensä
jäljen heti. Onneksi oli
kynttilöitä, taskulamppuja ja varaava takka,
Kaikkonen kuvaa.
Kaikkonen kertoo, että savottaa pihapiirissä
vielä riittää.
. Sanottua
Väyrynen tähtää presidentiksi,
jotta hänen tarvitsisi ryhtyä
pääministeriksi vuoden 2019
eduskuntavaalien jälkeen.
Oskari Onninen
Helsingin Sanomissa
Trumpilla menee nyt niin heikosti,
että se voi madaltaa kynnystä ulkopoliittiseen konfliktiin, jopa sota
toimiin. 2017
7. Kaikkosen ja puolisonsa Satu Taiveahon pihapiiristä Tuusulan
Leppärannassa myrsky kaatoi seitsemän puuta.
Pihatie meni poikki, ja iso koivu rojahti sähkölinjojen päälle. Ilman sähköjä oltiin 7?8 tuntia. Puutyöt ovat mukavia. Pienituloisten työssäkäyvien verotus on liian korkea.
homma liikkeelle ja katsotaan, löytyykö poliittinen yhteisymmärrys, perheja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) vastaa kokoomukselle.
Kokoomus linjasi maanantaina, että
perhevapaauudistuksen käynnistäminen elokuun lopun budjettiriihessä on
heille ?kaikki kaikessa?.
. Käännetään katse muualle.
Antti Kaikkonen
Twitterissä
Ajassa
Amerikassakin mietitään nyt,
mitkä olivat ne osapuolet ja
ääripäät, jotka olivat vastakkain
toisessa maailmansodassa.
Salla Vuorikoski
Twitterissä
Jaakko Martikainen
Politiikan syksy alkaa perhevapailla
Pauliina Pohjvala
Eduskuntaryhmää johtavan Antti
Sopii erinomaisesti, että laitetaan
Kaikkosen mukaan keskusta suuntaisi ensi vuoden veronkevennykset pieni- ja keskituloisille, ?jos mahdollisuuksia veronkevennyksiin on?.
Kaikkonen ei allekirjoita valtio
varainministeri Petteri Orpon (kok.)
esitystä siitä, että solidaarisuusveron alaraja palautetaan 90 000
euroon.
. Ajoitus ei ole kovin hyvä tässä
kohtaa.
Kaikkosen mukaan budjettiriihessä täytyy löytyä lisätoimia etenkin
nuorisotyöttömyyden hoitoon.
Keskustan puoluevaltuuston puheenjohtaja Antti Kivelä sanoo, että
verotus ei ole ongelma tuloasteikon
ylä- vaan alapäässä.
Ohjaaja on tilanteessa aidosti läsnä.
Vaikka fyysisiä palveluita edelleen tarvi-
taan, kokee Dannbom etäpalvelut yhteis-
kunnalle kustannustehokkaana tapana
tuoda virikkeitä kotona asuvalle ikääntyvälle.
. Kun yhä useampi ikäihminen asuu kotona, on myös ihan tavalliselle kohtaamiselle kysyntää.
. Dannbomin mukaan
palvelusta on kuitenkin innostuttu. Hän
kertoo, että joskus palveluun tottuminen
vaatii muutaman käyttökerran.
Wahlman kokee palvelun käytön helpoksi.
Tiistaisin hän vastaa tablettiin tulevaan puheluun ja harrastaa tuolijumppaa
ohjaajan ohjeistuksella puoli tuntia.
. Siellä sitten
kenties tarjotaan palveluita. Kyllä minä olen sitä kaivannut, mutta kun asun yksin täällä kymmenen ki-
8
18.8.2017
lometrin päässä keskustasta. Ajassa
3?6-vuotiailla lapsilla on
minuuttia ruutuaikaa päivässä.
70 prosenttia vanhemmista on
Folkhälsanin tutkimuskeskuksen mukaan
tyytyväisiä oman lapsensa ruutuaikaan.
Saman tutkimuksen mukaan 60
prosenttia vanhemmista pitää lasten
liiallista ruutuaikaa ongelmana.
Sanoste
Teknologia ei ole
pääosassa, vaan väline
ihmisen kohtaamiseen.
Etäpalvelut piristävät yksinäistä ikäihmistä
Laura Hämäläinen
Ikääntyneiden yksinäisyyttä vastaan
taistellaan nyt etäpalveluin. Helppoahan se on, Wahlman toteaa.. Täältä on
hirveän vaikea liikkua, kun julkisiakaan
kulkuneuvoja ei ole juuri yhtään.
Sanoste Oy:n toiminnanjohtaja Marianne Dannbom kertoo, että palvelut on luotu tarpeeseen. Palveluihin voivat kuulua
esimerkiksi ikäihmisten laulattaminen,
tuolijumppa ja kiinalainen voimistelu.
Pertunmaalainen Aili Wahlman, 84, on
yksi etäpalvelujen käyttäjistä. Normaalisti auto hakee ikääntyneen
ja vie johonkin paikkaan. Etäpalveluina voidaan tuoda virikkeellisyyttä, kuntouttavia palveluita ja
sellaisia palveluita jotka vähentävät yksinäisyyttä, kuvailee Dannbom.
Hän kertoo, että kuvapuhelu on hyvin
intensiivinen ja aitona koettu kohtaamisen muoto. Teknologia ei ole palvelussa
pääosassa, vaan väline ihmisen kohtaamiseen. Puhutaan
isoista kustannuksista verrattuna siihen,
että hän voi tablettilaitteelta vastata puheluun ja osallistua palveluun.
Teknologia voi alkuun tuntua iäkkäälle
väestölle vieraalta. Hän on osa
palvelujen kohderyhmää: harrastuksiin
on pitkä matka, ajokorttia ei ole.
Wahlman kertoo, että Pertunmaan
kirkonkylälle on vaikea päästä, vaikka
jumppaan haluaisi.
. Palvelut tuodaan suoraan asiakkaiden olohuoneisiin
esimerkiksi tablettia apuna käyttäen.
Teknologian tuomiin mahdollisuuksiin
on tartuttu satunnaisissa vanhuspalveluyksiköissä pienimuotoisesti ja laajemmin
Sanoste Oy:ssa
Tavoitteena uudistuksessa tulee olla tukea perheen arkea ja kannustaa isiä käyttämään enemmän perhevapaita.
Keskustan mallissa luotaisiin paremmat mahdol-
lisuudet pienten lasten vanhempien osa-aikatyöhön. Sen
seurauksena jo noin 3 000 tuotteen hintaa
on laskettu.
Miten halpuuttaminen näkyy S-ryhmän
tuloksessa, SOK:n pääjohtaja Taavi
Heikkilä?
Halpuuttaminen näkyi päivittäistavaramyynnin kasvussa, joka oli 2,4 prosenttia.
Se ylitti yleisen markkinakasvun. Kun myynti käy hyvin, hävikki pienenee
ja tuoreus paranee. Monissa perheissä juuri osa-aikatyö olisi hyvä
vaihtoehto työn ja perhe-elämän yhdistämisessä.
Osa-aikatyötä tekemällä vanhemmuuden ja
uran yhdistäminen olisi mahdollista yhä useammalle. Kasvu oli
suurempaa muihin toimijoihin nähden.
Asiakkaat ovat pitäneet halpuuttamisesta. Pieni lapsi tarvitsee
ennen kaikkea huolehtivia aikuisia ja turvallisuuden tunnetta. Se oli siinä
mielessä reilua, että se ei ollut vain yleistä
pelottelua.
Miten S-ryhmä huolehtii osaltaan kotimaisen maatalouden kannattavuudesta?
80 prosenttia valikoimasta on Suomessa
tuotettua. Avoin ja monipuolinen keskustelu on
kaikkien etu.
Anneli Jäätteenmäki
Euroopan parlamentin jäsen
Jari Laukkanen
Suoraan kysyen
Onko S-ryhmän kasvanut tulos tehty
tuottajien kustannuksella?
Liina Tiusanen
S-ryhmän tulos kasvoi tammi-kesäkuussa.
Edullisemmat hinnat ovat tukeneet myynnin kasvua.
Niin sanottua halpuuttamista on jatkettu
S-ryhmässä tammikuusta 2015 lähtien. Tämä näkyy erityisesti naisten työllisyydessä sekä
palkka- ja urakehityksessä.
Perhevapaiden uudistamisessa on tärkeää edistää hoitovastuussa olevan vanhemman joustavaa
siirtymistä työelämään ja mahdollistaa perhevapaiden tasaisempi jakautuminen.
Perhevapaauudistus on suuri ja kauaskantoinen uudistus. Volyymit ovat kasvaneet ja sitä kautta halpuuttaminen auttaa tuottajia.
Kauppapuutarhaliiton toimitusjohtaja
korjasi aiempaa kantaansa ja on todennut,
että myyntihinnat ovat laskeneet, mutta
tuottajahinnat puolestaan eivät. Ja myynnin kasvu näkyy tuloksen paranemisessa.
Voitteko sanoa, että halpuuttaminen ei
ole millään tavalla näkynyt tuottajien
toimeentulossa?
Se on näkynyt tuottajien toimeentulossa
positiivisesti. Se on hyvä asia
kotimaiselle maataloudelle.
18.8. 2017
9. Täällä Bryssel
Perhevapaauudistuksen keskustelijoina naiset
Näin loppukesällä monessa lapsiperheessä eletään jännittäviä ja kiireisiä aikoja, kun arki pyörähtää käyntiin lomien jälkeen.
Lapsiperhearjen, työn ja erilaisten hoitomuotojen välillä on pitänyt tehdä monenlaisia ratkaisuja.
Päätökset ovat välillä vaikeitakin, sillä niillä voi olla
kauaskantoisia vaikutuksia moneen ihmiseen.
Paineet perheen taloudellisesta tilanteesta, lasten kasvun ja kehityksen parhaimmasta mahdollisesta tukemisesta, vanhemman oman työuran kehityksestä sekä arjen toimivuudesta ja vanhempien jaksamisesta ovat isoja kysymyksiä.
Nykyinen perhevapaamalli kaipaa jo kipeästi uudistamista, sillä se ei mahdollista perheiden
omaa, tasapuolista valintaa lapsen hoidosta. Perhepolitiikan tärkeimpänä huomion kohteena tulee olla lapsi ja hänen vanhempansa.
Lapsen etu on, että perheessä saadaan itse
joustavasti valita, miten lasta hoidetaan.
Kun perhe voi hyvin, vaikuttaa se merkittävästi myös lapsen hyvinvointiin. Se olisi etu niin perheille, kansantaloudelle
kuin tasa-arvollekin.
Tähän saakka keskustelua perhevapaauudistuksesta ovat pitäneet yllä pääsääntöisesti pienten lasten äidit, nuoret naiset. Huolehtimalla omasta tuloksesta muun muassa kuluja karsimalla huolehdimme, että kasvu jatkuu. Isien kannattaisi
nostaa asiassa ääntään, sillä uudistus koskee koko perhettä
Suomen pyörät pyörivät jälleen, siitä kiitos
Juha Sipilälle ja hänen joukkueelleen. Uutiskuva
Suomen pyörät pyörivät
Pauliina Pohjala
Vihreissä paidoissa pyöräilevät miehet ja naiset
kuuluvat jo Suomen kesään. Toivon, että
kansalaiset voisivat huomioida tämän, kun miettivät, mitä porukkaa äänestävät.
10
18.8.2017. Tuolloin pyöräilijöillä oli polttoaineena aimo annos uhoa: keskusta halusi laittaa pyörät
pyörimään myös Suomen taloudessa.
Nyt keskusta on pääministeripuolue ja talousluvut ovat yllättäneet asiantuntijatkin.
Tällä kertaa pyöräilytapahtuman mukana kulkikin kaino toive, jonka pyöräilijöitä vastaanottanut
keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti
Kaikkonen puki sanoiksi.
. Pyörät pyörimään -tapahtuma alkoi tällä kertaa Naantalista perjantaina
ja päättyi Espooseen maanantaina.
Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Juha
Sipilä liittyi remmiin Sauvon torilla.
Viisi vuotta sitten tie vei Oulusta eduskuntatalolle Helsinkiin
2017
11. Jaakko Martikainen
18.8
Kun tukien poistamisesta
kysyy poliitikolta,
poliitikko ahdistuu.
12
18.8.2017
Katse muuttuu vältteleväksi ja puheet ympäripyöreiksi: Katsotaan nyt rauhassa...
Näin kävi viimeksi kevään kehysneuvotteluissa, joissa tukia oli tarkoitus karsia. eli
toisin sanoen takovat kultaa raudaksi.
Verotuet puolestaan ohjaavat heidän
mielestään tuottamaan hyödykkeitä, joiden verotus on alhainen, ei niitä, jotka
olisivat ostajille arvokkaimpia.
Kun tukien poistamisesta kysyy poliitikolta, poliitikko kuitenkin ahdistuu. Tukien tarkoituksena
on usein juuri kohentaa oman teollisuuden kilpailukykyä suhteessa halvempien
tuotantokustannusten maihin.
Suorien yritystukien karsimisen ongelmaksi nähtiin myös se, että osa niistä
on sopimuspohjalta lukkoon lyötyjä. Sooloilua ei tosin ole rahaministereiltä prosessin tässä vaiheessa muutenkaan viime vuosina juuri kuultu.
Etiketistä poikkesi viimeksi valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.), joka suututti kokoomuksen kesällä kolme vuotta
sitten leipomalla esitykseensä omin päin
takuueläkkeen 10 euron korotuksen.
Hanke kaatuikin budjettiriihessä.
Pekka Pohjolainen
18.8. 2017
13. yritystukia usean miljardin
edestä. Uutisanalyysi
Ympyrän neliöinnin äärellä
Yritystukien karsiminen tuottaa jälleen tuskaa budjettineuvotteluissa
Kova kehyskuri pakottaa jälleen hallituksen etsimään mahdollisia säästökohteita, jotta rahaa voitaisiin jakaa muualla
hyviin tarkoituksiin.
Lehdistössä ja ajatuspajoissa on jälleen huomattu, että budjetissa on yhä
?joutavia. Kauppa-alustukea maksetaan vuosittain noin 100 miljoonaa euroa.
Uusiutuvan energian tuotantotuen
potti on yli 270 miljoonaa euroa, josta yli
200 miljoonaa on tuulivoiman tukea.
Maaseudulla toimiville yrityksille maksettava tuki nielee 70 miljoonaa ja yritykselle työttömien palkkaamiseen maksettava palkkatuki 60 miljoonaa euroa.
Yleinen arvonlisävero on Suomessa
24 prosenttia, mutta alennetulla 14 prosentin arvonlisäverokannalla hyvitetään
elintarvikkeita, rehua ja ravintola- ja ateriapalveluita.
Vielä alemmalla 10 prosentin alv-kannalla pääsevät henkilökuljetus, majoi-
tuspalvelut, liikuntapalvelut, teatteri,
sirkus-, musiikki- ja tanssiesitykset, elokuvanäytökset, näyttelyt, urheilutapahtumat, museot ja muut vastaavat kulttuuri- ja viihdetilaisuudet, lääkkeet, kirjat ja vähintään kuukaudeksi tilatut sanoma- ja aikakauslehdet.
Listasta voi päätellä jotain siitä, millaiseen jaakobinpainiin puolueet tukia karsiessaan joutuvat.
Elokuun lopulla pidettävässä budjettiriihessä nähdään, kuinka käy. Hallitus veti vesiperän ja asia lakaistiin syksyn budjettiriiheen. Sopimuksen yksipuolinen irtisanominen
olisi sopimusrikkomus.
Kun kuvioon lisää vielä niin sanotut
poliittiset realiteetit, ongelmavyyhdin
ydin alkaa olla käsillä.
Vaikkapa keskustalaisen ministerin
tai kansanedustajan voi olla henkisesti helpompaa kuunnella pääkaupungin
lobbareiden narinaa kuin katkeraa palautetta kotimaakunnan pienyrittäjältä.
Yritystukia maksettiin viime vuon-
na yhteensä noin neljä miljardia euroa.
Suorien tukien määrä on noin 1,1 miljardia ja verotukien määrä noin 2,9 miljardia euroa.
Perinteisiä tukisyöppöjä ovat olleet
muun muassa laivanvarustamot Viking
Line ja Tallink Silja, joille on maksettu
kilpailukyvyn kohentamiseksi kauppaalustukea. Päätöstä perusteltiin sillä, että hallitusohjelmassa luvattiin olla lisäämättä teollisuuden
kustannusrasitetta.
Hallituksen pelkona on, että esimerkiksi teollisuuden energiatukien poisto
saattaisi ?kannustaa. Sitä on puolustettu muun muassa sillä, että lautoissa kulkee merkittävä määrä tavaralastia. metsä- tai metalliteollisuutta pohtimaan toimintojen siirtämistä muualle. Jos asialle kuitenkaan ei kevään kehysneuvotteluissakaan mahdettu mitään, mikä kesän aikana olisi muuttanut tilanteen?
Valtiovarainministeri Petteri Orpon
(kok.) viime viikolla päivänvaloon tuoma ehdotus valtion ensi vuoden talousarvioksi täydentyy vielä budjettiriihessä
olennaisesti.
Orpon esityksestä puuttuivat vielä kokonaan muun muassa veroratkaisut, eikä uusia poliittisia avauksia kuultu. Jos ne siivoaisi pois, budjetista
tulisi ylijäämäinen.
Yritystukien vihaajat katsovat niiden
häiritsevän markkinoita ja kannustavan kannattamattomaan liiketoimintaan.
Ortodoksisimmat kriitikot näkevät,
että tukien kautta yrityksille maksetaan
siitä, että ne muuttavat arvokkaita panoksia vähäarvoisiksi tuotoksiksi
Kesäkuun dramaattiset hetket eduskunnan kirjaston tiloissa
tallentuivat suoraan maan poliittiseen historiaan.
Nykyinen hallitus koki lyhyen mutta vakavan kriisin myös alkutaipaleellaan marraskuussa 2015, kun pääministeri Juha Sipilä (kesk.) turhautui vääntöön sote-uudistuksesta kokoomuksen kanssa.
Sote valinnanvapausmalleineen osoittautui niin isoksi ja hankalaksi urakaksi, että se oli pakattava vielä kesäkuussa
muuttokuormaan perustuslakivaliokunnan evästyksin. He aloittivat valtiopäivätyönsä väistötiloissa, ja evakkoa kesti lähes kaksi ja puoli vuotta.
Ahtaisiin ja sokkeloisiin Sibelius-Akatemian tiloihin saatiin rakennettua lopulta kohtuullisen toimiva tilapäismajoitus
maan parlamentille.
Sijainti aivan Eduskuntatalon ja Pikkuparlamentin rakennuksen vieressä oli sinänsä ihanteellinen.
Esimerkiksi istuntosaliksi muunnetun
konserttisalin akustiikka ei kuitenkaan oikein sopinut edustajien debatteihin.
14
18.8.2017
Kokonaisen vuosikymmenen eri vaihei-
neen kestänyt eduskunnan peruskorjaus oli mammuttimainen urakka, jolle tuli hintaa kaikkiaan 272 miljoonaa euroa.
Varsinaisen Eduskuntatalon remontiin
upposi noin 125 miljoonaa.
Istuntosalin näkyvin muutos on Wäinö
Aaltosen alkuperäisten Työ ja tulevaisuus
-sarjan kullattujen kipsiveistosten paluu
salin seinäkomeroihin. S. Politiikka
Eduskunnan pitkä odotus on ohi
Lähes 60 kansanedustajaa lähtee noviisina
remontoituun Eduskuntataloon
Teksti: Pekka Pohjolainen
Syyskuun alussa kesätauolta palaavat kansanedustajat pääsevät aloittamaan työnsä
uuteen uskoon remontoidussa Eduskuntatalossa.
Lähes 60:lle viime vaaleissa valitulle
edustajalle Eduskuntatalo on työympäristönä uusi kokemus. Käsittely jatkuu syyskaudella.. Sirén
oli hankkinut ilmeisesti Yhdysvalloista.
Mistä eduskunnan evakkoaika sitten jälkikäteen muistetaan?
Ehkä ainakin viimeisten viikkojen uutispommistaan, perussuomalaisten puoluehajaannuksesta. Vuodesta 1969 salissa olleet pronssiveistokset sijoitetaan
muualle talon tiloihin.
Myös erikoisilla sokeriruokolevyillä
päällystetyn sisäkaton vauriot on korjattu.
Suomalaisarkkitehtien kontakteilla löytyi Australiasta firma, jonka viimeisen valmistaman levyerän eduskunta osti.
Alkuperäiset levyt arkkitehti J
Ministerien määrää lisättiin kolmella viime keväänä ja salkkujakoa
muutettiin.
Tilalle ovat tulleet Paula Risikko (kok.),
Kai Mykkänen (kok.) Mika Lintilä (kesk.),
Pirkko Mattila (ps./uv.), Annika Saarikko
(kesk.), Jari Leppä (kesk.), Antti Häkkänen
(kok.) ja Sampo Terho (ps./uv.).
ikuisuus, ja muutoksia eduskunnan ja hallituksen kokoonpanoon on tullut.
Keväällä 2015 valituista edustajista
eduskunnan ovat ehtineet jättää jo Alexander Stubb (kok.), Olli Rehn (kesk.),
Hanna Mäntylä (ps./uv.), Carl Haglund (r.)
ja Nasima Razmyar (sd.).
Heidät ovat korvanneet Pia Kauma
(kok.), Pekka Puska (kesk.), Matti Torvinen (uv.), Veronica Rehn-Kivi (r.) ja Pilvi
Torsti (sd.).
Sipilän hallituksen alkuperäisestä kokoonpanosta ovat poistuneet Stubb, Rehn,
Mäntylä, Lenita Toivakka (kok.) ja Juha
Puolueissakin puhaltavat uudet tuulet.
Kevään 2015 vaalien puoluejohtajista ovat
vallassa enää Sipilä ja SDP:n Antti Rinne.
Myös eduskunnan virkamieskunnassa päättyi yksi aikakausi, kun pitkäaikainen pääsihteeri Seppo Tiitinen jäi eläk-
keelle. syyskuuta.
Lokakuussa eduskunta juhlistaa itsenäisyyttä Väinö Linnan henkisen perinnön parissa, ensin matkustamalla katsomaan Lahden Kaupunginteatterin Täällä
Pohjantähden alla -tulkintaa ja paria viikkoa myöhemmin tutustumalla Aku Louhimiehen uusfilmatisointiin Tuntemattomasta sotilaasta.
Avoimien ovien päiviä järjestetään 14.?15.
lokakuuta ja 18.?19. 2017
15. Seuraajaksi valittiin Maija-Leena
Paavola, joka on tehtävässään ensimmäinen nainen.
Puhemieskolmikkoon on matkan varrella tullut yksi muutos, kun Arto Satonen
(kok.) korvasi ministeriksi siirtyneen Risikon.
Eduskunnan syksyn ensimmäinen täysis-
tunto pidetään 5. Itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaistunto järjestetään
itsenäisyyspäivän aattona 5. marraskuuta. Hanne Salonen / Eduskunta
Hanne Salonen / Eduskunta
Joonas Aula / Eduskunta
Eduskuntatalon istuntosali näytti tältä elokuussa 2015.
Vielä Eduskuntatalon mennessä remonttiin maan talous oli rapakunnossa,
mutta evakkoajan jälkipuolella kasvu lähti
vauhtiin. Hyvien talousuutisten vuosi luo
positiivista ilmapiiriä myös eduskunnan
omille 100-vuotisjuhlallisuuksille.
Kaksi ja puoli vuotta
on politiikassa pieni
ikuisuus.
Kaksi ja puoli vuotta on politiikassa pieni
Rehula (kesk.). joulukuuta.
18.8
Maailman kuvat
Koonnut: samuli vänttilä
Uho jatkui.
Ydinaseillaan uhitteleva
Pohjois-Korea julkaisi uusia
kuvia, joissa maan johtajalle
Kim Jong-unille esitellään
suunnitelmaa Yhdysvalloille
kuuluvan Guamin saaren
ohjusiskusta. ennen kuin
maa toteuttaa iskunsa.
Kiistaa ydinsopimuksesta.
Pohjois-Korean ja Yhdysvaltain
kiristynyt ilmapiiri sai
lisäjännitteitä, kun Iranin
presidentti Hassan Ruhani
ilmoitti maan voivan hylätä
ydinsopimuksen vain tunneissa,
jos Yhdysvallat jatkaa
pakotelinjaansa. Showmiehen
taidoistaan tunnettu
kaksikymmenkertainen
arvokisakultamitalisti nautti
urallaan poikkeuksellisen laajasta
suosiosta ympäri maailman.
Chip Somodevilla / AFP Photo / Lehtikuva
raivo repesi. Yhdysvallat
on asettanut uusia pakotteita
Iranille pari vuotta sitten
sovitusta ydinsopimuksesta
huolimatta.
Yhden aikakauden loppu.
Jamaikalaisen pikajuoksutähden
Usain Boltin viimeinen arvokisa
päättyi pettymykseen, kun
jalkakramppi keskeytti hänen
juoksunsa miesten 4x100
metrin viestifinaalissa Lontoon
MM-kisoissa. Presidentti Donald Trumpilta kesti pari päivää ennen kuin hän tuomitsi väkivallan selvin sanoin.
16
18.8.2017. Uusnatsien ja heidän vastamielenosoittajansa rajut yhteenotot Charlottesvillessä Yhdysvalloissa saivat entistä järkyttävämmän käänteen,
kun äärioikeistolainen mies ajoi autolla väkijoukkoon. Pohjoiskorealaisen
uutistoimiston mukaan Kim
kuitenkin aikoo seurata vielä
Yhdysvaltojen ?hölmöä ja
tyhmää toimintaa
Syitä ja syypäitä on etsitty muun
muassa vanhemmasta sukupolvesta ja alhaisesta koulutustasosta.
Kovimmat brexitin kannattajat ovat gallupien mukaan valmiita jopa taloudellisiin menetyksiin . Sen mukaan Iso-Britannia ei olisi nyt
lähdössä pois EU:sta, jos korkeasti koulutettujen määrä olisi ollut vain kolme prosenttia isompi.
Myös alhaisempi äänestysaktiivisuus
olisi todennäköisesti johtanut toisenlaiseen tulokseen.
Kesäkuun vaalit onkin nähty nuoremman sukupolven vastaiskuna brexitäänest ykselle. lähes kaksi kolmasosaa
heistä kannattaa brexitiä, vaikka se aiheuttaisikin merkittävää vahinkoa Britannialle.
39 prosenttia uhraisi jopa joko oman tai
perheenjäsenen työpaikan.
Erityisesti vanhemmat äänestäjät ovat
valmiimpia uhraamaan taloudellisen hyvinvoinnin EU:sta eroamiselle.
Sekä konservatiivit että työväenpuolue
kannattavat brexitiä kansanäänestyksen
tahdon mukaisesti.
Liberaalidemokraatitkaan eivät sitä
vastusta, mutta he ovat vaatineet uutta
kansanäänestystä neuvottelutuloksen
selvittyä.
Heidän vastavalitun puheenjohtajansa
Vince Cablen, 74, mielestä vanhempi sukupolvi muistelee nostalgisesti Ison-Britannian imperialistista menneisyyttä.
Cablen mukaan tämä sukupolvi ei tule
olemaan se, joka kärsisi pahiten brexitin
vaikutuksista.
Tämän vanhemman sukupolven eläkkeisiin ei olla koskemassa; sen sijaan viimeaikaisten hallitusten säästökuuri on
osunut pahiten työikäiseen väestöön.
Toinen viimeaikainen tutkimus brexitiin
johtaneista syistä korostaa koulutustasoa. Kohti brexitiä
Hinnalla millä hyvänsä
Yli vuosi kansanäänestyksen jälkeen Iso-
Britannia on edelleen kahtia jakautunut
brexitin puolesta ja vastaan.
Mielenkiintoisia ovat kuitenkin viimeaikaiset tutkimukset brexitiin johtaneista syistä. Täytyy vain toivoa, että
tulevissa vaaleissa tai uudessa brexitkansanäänestyksessä nuoremman polven
äänestysinto jatkuu.
Jos seuraavat vaalit järjestetään suunnitellusti vasta vuonna 2022, saavat niissä äänestää muun muassa he, jotka olivat
brexit-kansanäänestyksen aikaan 12-vuotiaita.
Ison-Britannian ja
EU:n suhteiden kehittymisessä laitan toivoni
tähän sukupolveen.
Minna Miettinen
Lontoo
minna_uk@yahoo.com
Twitter: @minna_uk
18.8. 2017
17
Henkilö
Avara katse
pitkä perspektiivi
18
18.8.2017
Esko Valtaoja
kokee tieteen
yleistajuistamisen
miltei kansalaisvelvollisuudekseen.
Lokakuussa
julkaistavassa
kirjassaan
hän tähystää
maailmanlopun
maakareiden
kaljujen yli kauas
tulevaisuuteen.
Teksti: Sami Korkala
Kuvat: Maiju Pohjanheimo
18.8. 2017
19
En ole ikinä osannut suunnitella mitään. Kansalla on oikeus tietää.
Valtaoja voi tarinoida juttusille tulevien ihmisten kanssa torikahviensa lomassa ja osaa tarpeen tullen myös
heittäytyä.. Kaikki on tapahtunut hajamielisyyden puuskassa.
Hänen ensimmäinen tiedettä popu-
larisoiva kirjansa Kotona maailmankaikkeudessa (2002) sai Tieto-Finlan-
Esko Valtaoja säikyttelee maailmanlopun julistajia.
20
18.8.2017
dia -palkinnon ja osoittautui myyntimenestykseksi.
. Sen jälkeen alkoi tulla yhteydenottoja. Minua pyydettiin haastatteluihin,
puhujaksi sekä erilaisiin ohjelmiin.
Sillä tiellä ollaan edelleen, Turun yliopiston avaruustähtitieteen professorin tehtävistä kaksi vuotta sitten eläköitynyt Valtaoja, 66, sanoo.
Valtaojan saamiin kunnianosoituksiin kuuluu muun muassa Valtion tiedonjulkistamispalkinto. Eivätpä ne viime vuoden suuret uuti-
set niin suuria olleetkaan, Esko Valtaoja voi hymähtää silputessaan ylivuotisia sanomalehtiä kesämökkinsä saunanpesän sytykkeeksi.
. Jos minulla on kyky sivistää ja viihdyttää sinä samalla, niin
miksen sitten maksaisi takaisin. Suuret kehityskulut tapahtuvat
huomaamatta taustalla, tieteen yleistajuistajana tunnettu emeritusprofessori sanoo.
Valtaoja on kuin mainostoimistossa tieteen äänitorveksi valettu hahmo: professorin näköinen, sanavalmis,
hauska ja karismaattinen mies, jolta
löytyy aina laajemman perspektiivin
ymmärrystä ja näkökulmia asioihin.
Ja hän on sopivan tunnettu Suomessa,
omin sanoin varttijulkku.
Mutta mikään ei ole laskelmoitua.
. Hän kokee
yleistajuisen tieteen kasvoina olemisen nykyään miltei kansalaisvelvollisuudekseen.
. Suomi on kouluttanut minut ja pitänyt hengissä
ja ennen kaikkea tieteen mahdollistama kehitys.
Uusimassa kirjassa pohditaan muun
muassa sitä, onko tulevaisuudessa työtä niin kuin me sen nyt käsitämme.
. Olen mielestäni enemmänkin realisti. 2017
21. Ja aikatähtäin on suhteellisen lähellä.
Muutoksen taustasäteily muokkaa ihmisten elämää pikkuhiljaa. esimerkiksi
vuosi 2300
voi kuulostaa
Eikä heittäytymistä puutu silloinkaan, kun hän poseeraa lehtikuvaajalle
kesämökkinsä pihamaalla Sotkamossa.
scifihörhöilyltä,
Lokakuussa Turun kirjamessuilla jul-
mutta kyllä
se sieltä
varmasti tulee.
Hän antoi muun muassa ajaa pitkän
partansa Nenäpäiväkeräyksen vauhdittamiseksi ja kampanjoi tasa-arvoisen avioliittolain puolesta suutelemalla arabian kielen ja islamin tutkimuksen professorin Jaakko Hämeen-Anttilan kanssa Helsingin tuomiokirkon
portailla.
kaistava Valtaojan seuraava kirja Kohti
ikuisuutta luotaa tulevaisuutta pitkällä
perspektiivillä.
. Siinä tähystetään vähän pitemmälle tulevaisuuteen maailmanlopun
maakareiden kaljujen yli; mihin ollaan
menossa ja mistä tähän on päädytty.
Esimerkiksi vuosi 2300 voi kuulostaa
scifihörhöilyltä, mutta kyllä se sieltä
varmasti tulee. Mutta silti täällä ähkitään työllisyysprosenttien kanssa ja pidetään vanhasta kiinni, Valtaoja ihmettelee.
18.8. Olemme menossa kohti vanhan
kunnon Karl Marxin visioimaa tulevaisuutta siltä osin, että työ on jatkossa pitkälti automatisoitua. Ilmastonmuutos, väestönkasvu, digitalisaatio,
talous, aatteet... Niissä asioita peilataan tällä hetkellä pinnalla olevien toiveiden ja pelkojen kautta. Ihmiskunnalla ei ole ongelmaa,
johon ei tiedettäisi ratkaisua.
Hän ei seuraa tulevaisuudentutkimusta tai vaikkapa eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan työtä.
. Sekunti sekunnilta tässä mennään vääjäämättömästi kohti
tulevaisuutta.
Valtaoja haluaa uskoa, että hyvin
täällä käy, mutta optimistiksi hän ei
silti ala.
Ihmiskunnalla ei ole
ongelmaa, johon
ei tiedettäisi ratkaisua.
22
18.8.2017
Ja
sähkökirjat eivät ole minun juttuni.
Valtaoja tapaa vetäytyä kirjoittamaan
Sotkamon-kesämökilleen. Aiemmin sitä annosteltiin kansalle teelusikalla, ja nyt
kuka tahansa voi kertoa mitä tahansa.
. Olen
pusertanut tänä kesänä tekstiä parin sivun päivävauhdilla. Nuasjärvi on kuin osa tuvan sisustusta, ja taivaanrannassa siintävät Kainuun vaarat.
??Suurin osa kirjallisesta tuotannostani on syntynyt täällä. Ne ovat kuin antiteesi
Valtaojan valistukselle.
. Lämpötila ei
ole käynyt montaa kertaa yli 20 asteen,
mutta tulipahan tehtyä taas kirja.
18.8. Taustalla
on kuitenkin se, että nykyään kaikilla
on käytännössä kaikki maailman tieto
saatavilla koko ajan. Ei niin surkeaa dekkaria olekaan,
etteikö sen arvostelu olisi kymmenessä lehdessä, mutta tietokirjat ovat piilossa medialta. Ei oppikirjamaisia teoksia halua
kukaan lukea kesällä riippukeinussa.
Haluan valistaa ja viihdyttää.
Pitkän yliopistouran tehnyt Valtaoja
tietää, että tutkijan ei ole helppoa kuoriutua vetäväksi kirjoittajaksi. Paras musa tehtiin 60-luvulla. Minun unelmakotini oli lattiasta
kattoon täynnä kirjoja ja siinä keskellä
pieni uima-allas. Kirjojen lisäksi neliösenteistä kilpailevat nykytaideteokset.
. Laiturilla, venevajassa tai työpöydän äärellä. Se saattaa vain vahvistaa tarmoa
ilmastotyöhön.
Hänen mielestään viisasten kivi on
siinä, että saadaan vahva yhteinen tahto kertoa asioista niin kuin ne ovat ja
korostaa pitkää tähtäintä ilmastonmuutoksen suhteen.
Pelastus löytyy asenteiden ja sitä
kautta toimintatapojen muutoksesta.
. Enää ei
voi vedota tietämättömyyteen.
Valtaoja uskoo, että ilmastonmuutoksesta kertovien faktojen väheksyminen Donald Trumpin johdolla
kääntyy lopulta kieltäjiä vastaan.
. Hän
??Onneksi tieteestä uutisoidaan nyt aiempaa enemmän ja yliopistotkin
pyrkivät yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen, Esko Valtaoja sanoo.
puhuu mieluummin hyllymetreistä tai
seinällisistä kuin kappalemääristä.
. Helsingin-kodissa seinätila uhkaa loppua
kesken kirjapaljouden takia, kaikkiaan niitä on lähes 10 000 nidettä. Esimerkiksi biotalouden suhteen ollaan Suomessa menossa nyt pahasti metsään tämän asian takia.
Pikkupoikana Valtaoja kuvitteli väri-
liiduilla taululle kodin, jossa Esko asuu
isona.
. Koskaan aiemmin ei ole maailmassa ollut
näin paljon ihmisiä, joilla on mahdollisuus käyttää aikaansa kulttuurin luomiseen.
Takavuosien romantisoijaa Valtaojasta on turha kaivella, mutta kahta
hän ei vaihda.
. Jokainen ihminen voi olla pieni
kulttuurimesenaatti esimerkiksi hankkimalla taidetta ja ostamalla kirjoja.
Ja tästäkin aiheesta pulpahtaa pintaan ajatus, jota ei ole liiemmälti viljelty.
. Kun katson lukemattomien kirjojen hyllyäni, niin joskus epäilyttää.
Tietoa ja kirjoja on huomattavan
monelta alalta. Kaipaisin selkeitä viestejä selkeine
vaihtoehtoineen tutkijakunnan yhteisellä äänellä kerrottuna.
Hän on itse pystynyt olemaan esillä
riippumattomana henkilönä ja saanut
kannanotoistaan yllättävän vähän negatiivista palautetta.
??Jos asiantuntija on vaikkapa jonkun puolueen tai yrityksen leivissä,
hän on myynyt ainakin pienen palasen sielustaan sille. Härskien valeuutisten aikakaudella voi joutua vastaanottamaan käytännössä ihan mitä tahansa uutiseksi naamioitua soopaa. Tieto tuo myös vastuuta. Mitäpä sitä ihminen
muuta tarvitsisi.
Totuus ei paljoa poikkea tuosta. Minusta biopolttoaineet ja tuulimyllyt ovat vain laastari ja jeesusteippiä ilmastonmuutoksen suhteen.
Tutkimusten mukaan Suomessa arvostetaan tiedettä ja niin sanottuihin
vaihtoehtoisiin faktoihin uskotaan vähemmän kuin maailmalla keskimäärin.
Silti Valtaoja kokee, että etenkin riippumattomalle asiantuntijuudelle täytyisi antaa sille kuuluva arvo.
. Siksikin
hänen kaltaisensa tieteen yleistajuistajat ovat harvassa.
Tietokirjallisuus yleensä ansaitsisi hänen mielestään enemmän näkyvyyttä.
. Historian ensimmäinen oikea kulttuurirenessanssi on tässä ja nyt. Juuri monipuolisten tietojensa ansiosta Valtaoja osaa
kirjoittaa ajatuksia herättävällä tavalla, vetävästi ja yllättävästi.
. Kovien tieteiden opusten lisäksi muun muassa historiaa 15
hyllymetriä, runoutta kahdeksan metriä ja niin edelleen. Samoin kirjakaupoista löytyy enemmän rajatietoa ja uskomushoitoa kuin tietokirjoja, Valtaoja toteaa.
Hänen vaimonsa Virpi Wuori-Valtao-
jan pitkä ura galleristina näkyy myös
kotiseinillä. Mutta oikeastaan valeuutiset ovat vain pintakuohua. Kyllähän vanhaa miestä repii lukea sellaista. Ajattelin, että ehdin tämän elämäni aikana hankkia jonkinlaisen yleissivistyksen. 2017
23
Reportaasi
Ukkopu
24
18.8.2017
l
Miksi naisten ura ei urkene keskustassa ?
Teksti: Eeva Kärkkäinen
Kuvat: Sanna-Leena Knuuttila, jari laukkanen
Et tule pärjäämään tehtävässä, sanottiin Ka-
ti Ojaniemelle, kun hän tavoitteli eniten ääniä
saaneena keskustalaisena Seinäjoen kunnanvaltuuston puheenjohtajuutta.
Vuosi oli 2012 ja Ojaniemi tuolloin 39-vuotias
ensimmäisen kauden kaupunginvaltuutettu.
Ojaniemi uskoi kykyihinsä, sillä keskustan
järjestötoiminta oli hoitotyön opettajalle tuttua
pidemmältä ajalta. lue
Keskustapiirien puheenjohtajista 85 prosenttia on miehiä.
Eduskuntaryhmässä naisia on vähemmän kuin missään muussa
puolueessa. Myös
Suomen ainoat naispuoliset pääministerit ovat
olleet keskustalaisia.
Tilastojen valossa tasa-arvo ei ole kuitenkaan lyönyt läpi puolueen kaikilla tasoilla.
Vuonna 2017 keskustan puheenjohtajistossa
on vain yksi nainen. Heillä oli oikein soittorinki pystyssä, että koeta nyt vielä tyttö miettiä, niin isot kuviot on näiden kaikkien kuntaliitosten suhteen tällä alueella, että et ikinä tule selviämään siitä, Ojaniemi muistelee.
Ojaniemi ei ole ainoa keskustalainen nainen,
joka on kohdannut kyseenalaistamista.
Suomenmaalla ei ollut vaikeuksia löytää tätä reportaasia varten keskustatoimijoita, jotka saattoivat kertoa omia ja muiden kokemuksia aiheesta.
Tarkkaa kuvaa ilmiön laajuudesta ei kuitenkaan ole, sillä aihetta ei ole tutkittu järjestelmällisesti.
Jotain päätelmiä naisten etenemisestä keskustassa voi tehdä tilastoista.
Keskustan jäsenistä noin 60 prosenttia on
miehiä ja 40 prosenttia naisia ja puolueen historiasta löytyy vahvoja naisvaikuttajia. 2017
25. Myös puoluevaltuustoa ja
eduskuntaryhmää johtaa mies.
18.8. Lisäksi hän oli toiminut varavaltuutettuna sekä ollut mukana lautakuntatyössä ja eduskuntavaaliehdokkaana.
Taskussa oli niin sairaanhoitajan tutkinto
kuin hallintotieteiden maisterin paperit.
??Varsinkin kokeneet kuntapoliitikot kyseenalaistivat osaamiseni
Siinä missä keskisuomalaisista edustajista jopa enemmistö on ollut viime vuosina naisia, Satakunnasta valittiin
keskustalainen nainen eduskuntaan vaaleilla viimeksi 70-luvulla.
Mistä keskustan miesvaltaisuus johtuu?
Onko syy keskustassa, keskustalaisissa
naisissa vai puolueen äänestäjissä?
Vuoden 2015 vaalitutkimuksen mukaan
keskustaa äänestävistä naisista yli puolet
ja miehistä lähes 80 prosenttia äänesti viime eduskuntavaaleissa miestä.
26
18.8.2017
Keskustaa äänestävät naiset antoivat
esimerkiksi kokoomusta äänestäviä naisia
useammin äänensä miehelle.
Yksi selitys tälle voi olla, että keskustan
kannatus oli vahvinta yli 65-vuotiaiden ja
matalasti koulutettujen suomalaisten parissa. Näissä äänestäjäryhmissä on tavallisempaa äänestää miesehdokasta kuin
nuoremmissa ja akateemisesti koulutetuissa äänestäjäryhmissä.
Toisaalta lukemat vaihtelevat vaaleista
toiseen. Keskustan eduskuntaryhmässä naisia
on suhteellisesti vähemmän kuin missään
muussa puolueessa . 29 prosenttia.
Vaalipiirien ja keskustapiirien välillä on suuria eroja naiskansanedustajien
määrässä. Sukupuolentutkimuksen professorin mukaan selityksiä etsitään usein
naisista.
??Sanotaan esimerkiksi, että naisilla ei
ole halua lähteä ehdolle, koska politiikka on hankalaa yhdistää perhe-elämään,
Kantola kuvaa.
Lähde: Suomenmaan tilasto perustuen Eduskunnan matrikkeleihin
60. On myös vaikeaa sanoa äänestävätkö keskustan kannattajat miehiä, koska haluavat äänestää miestä vai siksi, että
miehiä on yksinkertaisesti enemmän tarjolla keskustan listoilla.
Voi myös olla, että esimerkiksi korkeasti
koulutettujen naisehdokkaiden puute vähentää akateemisesti koulutettujen ääniä
keskustalle.
Tampereen yliopiston sukupuolentutki-
muksen professori Johanna Kantola viimeistelee parhaillaan Suomen Akatemi-
an rahoittamaa tutkimusta suomalaisista
puolueista sukupuolten näkökulmasta.
Hänen mukaansa valtuutettujen ja kansanedustajien sukupuolijakaumaan vaikutetaan jo ehdokasasetteluvaiheessa.
Kantola sekä Suomenmaan haastattelemat keskustapiirien toiminnanjohtajat
Aki Utter Etelä-Pohjanmaalta, Pauliina
Maukonen-Kärkkäinen Keski-Suomesta
ja Kimmo Valta Pohjois-Savosta uskovat,
että konkreettisin syy keskustapäättäjien
miesvaltaisuuteen on, että puolueella on
vaikeuksia saada naisia ehdolle.
??Jotta voi tulla valituksi, täytyy asettua
ehdolle, tiivistää Utter.
Mutta mistä naisehdokkaiden puute sit-
ten johtuu. Naisten osuus keskustan kansanedustajista
kolmessa vaalipiirissä 1991?2015
Naisten osuus laskettu eduskuntavaaleissa valituista kansanedustajista,
tilastossa ei huomioida varapaikalta eduskuntaan nousseita kansanedustajia.
Keski-Suomen
vaalipiiri, keskiarvo
36 %
KESKI-SUOMEN
VAALIPIIRI,
KESKIARVO 36%
100%
80
60
40
20
0
1991
1995
1999
2003
2007
Vaasan
vaalipiiri, VAALIPIIRI,
keskiarvo 25 %KESKIARVO
VAASAN
2011
2015
2011
2015
25%
100%
80
40
20
0
1991
1995
1999
2003
Satakunnan
vaalipiiri, keskiarvo
0%
SATAKUNNAN
VAALIPIIRI,
2007
KESKIARVO 0%
100%
80
60
Kati Ojaniemen kokemusten
mukaan naisten pitää keskustassa
todistella osaamistaan enemmän
kuin miesten.
40
20
0
1991
1995
1999
2003
2007
2011
2015
Valtuutettujen
ja kansanedustajien sukupuolijakaumaan
vaikutetaan jo ehdokasasetteluvaiheessa.
Vaikka sukupuolikiintiöiden ansiosta
puoluehallituksen sukupuolijakauma on
tasainen, keskustan 21 piirijohtajasta vain
kolme on naisia.
Myös puolueen paikallis- ja valtakunnantason poliitikoista enemmistö on miehiä
Tällä hetkellä piirin kansanedustajista puolet on naisia, puolet miehiä.
Vallan mielestä kyse on osittain tuurista, kun keskustasta on Elsi Kataisen ja
Hannakaisa Heikkisen myötä noussut
kaksi vahvaa naiskansanedustajaa . Puolueen
pitäisi pyrkiä pitkäjänteiseen ajatteluun.
Joskus naisten vähäistä määrää ehdokas-
listoilla perustellaan sillä, että liian iso
määrä naisehdokkaita syö vaaleissa toisiltaan ääniä.
Lopulta voi käydä niin, että yksikään
nainen ei tule valituksi.
Valta ei jaa tällaista ?nainen on naiselle
susi. 2017
50
60
70
80
27. Silloin piiri
voi muuttaa kolmasosan ehdokkaista, Utter kuvaa.
Utterin mielestä paikallisyhdistysten
esityksiin ei pitäisi asettaa sukupuolikiintiöitä. Aina se ei
tosin onnistu.
Entä onko Valta huolissaan, että tasa-ar-
von nimissä naiset pääsisivä listoille liian
heppoisin perustein ja pätevämmät miehet jäisivät ehdokasasettelussa rannalle?
??Tietenkin voi joitain yksittäisiä tilanteita tulla, mutta se on sitä politiikan kiertokulkua.
Valta korostaa, että politiikassa hyvä
ehdokas ei välttämättä ole se kaikista kokenein jäärä, vaan myös uusia tekijöitä
tarvitaan kasvamaan.
??Kokemus karttuu tekemällä. mutta myös asenteesta.
??Meillä käydään ehdokasasetteluvaiheessa piirihallituksessa jatkuvasti vuoropuhelua kentälle päin ja huolehditaan,
että ehdokaslistat ovat monipuolisia, hän
kuvaa.
Sukupuolijakauman tiiraaminen ei jää
pelkkiin eduskuntavaaleihin.
??Meillä kaikissa kissanristiäisissä tavoite on 50:50 naisia ja miehiä. Toiminnanjohtajien kokemuksen mukaan asia on juuri näin: naisia on vaikeampi saada ehdolle ja he tekevät esimerkiksi kuntapolitiikassa miehiä lyhyempiä uria.
Niinpä joka vaaleissa ehdokashankkijoilla on kova työ etsiä uusia naisia ehdolle.
naisista niin niitä ei tule. Hän uskoo, että paikallisjärjestöt
osaavat kyllä valita alueensa vahvimman
ehdokkaan.
Naisten haluttomuus lähteä mukaan po-
liittiseen toimintaan ei kuitenkaan riitä selittämään, miksi keskusta on muita
puolueita miesvaltaisempi.
Jos naiset olisivat yleisesti ottaen haluttomia toimimaan politiikassa, pitäisi myös muiden puolueiden painia saman
ongelman kanssa.
Kuitenkin esimerkiksi viime eduskuntavaaleissa SDP:n ehdokkaista 47 ja kokoomuksen ehdokkaista 46 prosenttia oli
naisia. Piiri voi puuttua
ehdokasasetteluun ainoastaan, jos asia
menee jäsenäänestykseen. Kokoomuksen kansanedustajista 43
prosenttia on naisia. Se on yli kymmenen
prosenttia enemmän kuin keskustalla.
Toiminnanjohtajien mukaan yksi syy
Lähteet: Puoluetta äänestäneistä naisia: FNES 2003, FNES 2007, FNES 2011, FNES 2015; muut tiedot: Tilastokeskus.
keskustan ehdokaslistojen miesvaltaisuuteen on, että ehdokasasettelu hoidetaan joissain piireissä paikallisjärjestövetoisesti.
Utterin mukaan näin on ainakin EteläPohjanmaalla.
??Jos paikallisjärjestöt eivät tee esityksiä
Pohjois-Savon Valta ja Keski-Suomen
Maukonen Kärkkäinen ovat Utterin kanssa eri linjoilla siitä, etteikö piiri voisi vaikuttaa ehdokaslistoihin.
??Piiri ei voi määrätä, mutta kyllä sillä on rohkaiseva vaikutus paikallisyhdistysten esityksiin, kun piiri kertoo selvin sanoin, että tavoite on puolet ja puolet naisia ja miehiä ehdokaslistoilla, Valta sanoo.
Vallan omassa piirissä Pohjois-Savossa
on 2007 vaalien jälkeen tapahtunut käänne keskustalaisten naiskansanedustajien määrässä. -näkemystä. Keskustalla vastaava luku oli 40
prosenttia.
Lopputuloksena SDP:n listoilta valittiin
eduskuntaan enemmän naisia kuin miehiä. Hänen mielestään puoluetoimijoiden pitäisi luottaa siihen, että
äänestäjät osaavat asettua ?vahvimman
hevosen taakse?.
??Pelaaminen ja äänten keskittäminen
saattaa yhdessä hetkessä kantaa, mutta
pitkällä tähtäimellä moni voi tuntea olonsa petetyksi. Laskelmoinnilla tukahdutetaan laajaa massaa ja pelataan pois sel-
Naisten osuus (%) puoluetta äänestäneistä, puolueen ehdokkaista
ja läpimenijöistä vuosien 2007?2015 eduskuntavaaleissa
Äänestäjistä naisia %
PUOLUETTA ÄÄNESTÄNEISTÄ NAISIA %
PUOLUEEN EHDOKKAISTA NAISIA %
2011
2007
KOK
2015
SDP
KOK
2015
SDP
KOK
SDP
VIHR
VIHR
VIHR
KESK
KESK
KESK
KOK
KOK
2011
SDP
2011
SDP
KOK
SDP
VIHR
VIHR
VIHR
KESK
KESK
KESK
KOK
KOK
2007
SDP
VIHR
% 0
KESK
KESK
KESK
2015
PUOLUEEN NAISEHDOKKAIDEN
Läpimenijöistä
naisia %
%
OSUUS
ÄÄNISTÄ
Ehdokkaista naisia %
10
2007
SDP
30
40
50
60
70
80
% 0
10
SDP
VIHR
VIHR
20
KOK
20
30
40
50
60
70
80
% 0
10
20
30
40
18.8
Keskustan, kokoomuksen ja SDP:n
kuntapäättäjien sukupuolijakauma
2012 kuntavaalien jälkeen
Naiset
Miehet
KES KU S TA
Yhteensä 3077 valtuutettua
35,1 %
64,9 %
Kunnanhallituksen puheenjohtajat, yht. halutaanko naisia mukaan puolueen
toimintaan?
Kantolan mukaan keskustan johtopaikkojen miesvaltaisuus viittaa
siihen, että puolueen toimintatavat
ja sisäinen kulttuuri suosivat miehiä.
Miesvaltaisissa puolueissa on
Kantolan mukaan paljon tiedostamattomia toiminta- ja ajattelutapoja, jotka estävät naisia etenemästä
politiikassa.
Näissä puolueissa esimerkiksi arvostetaan miehistä tapaa toimia ja
esiintyä. Se ei
vaan ole avointa ja reilua, Ojaniemi kuvaa.
Utter ei usko, että pelaaminen olisi keskustassa mitenkään erityisen
yleistä tai kohdistuisi erityisesti naisiin.
??Jos puolueella on paikallistasolla huonoja toimintatapoja, ne häiritsevät varmasti sekä miehiä että naisia, hän toteaa.
Jos keskustan miesvaltaisuus johtuu
ainakin osittain puolueen toiminnasta, onko tilannetta sitten mahdollista muuttaa?
Vallan mielestä tärkeintä on yleisen asenneilmapiirin muokkaaminen. 172
24 %
76 %
Kunnanvaltuuston puheenjohtajat, yht. 156
26 %
74 %
SDP
Yhteensä 1729 valtuutettua
41,7 %
58,3 %
Kunnanhallituksen puheenjohtajat, yht. . 31
35 %
65 %
Kunnanvaltuuston puheenjohtajat, yht. 62
32 %
68 %
ko ko o m us
Yhteensä 1735 valtuutettua
Lähde: Luottamushenkilötilastot, Suomen Kuntaliitto
35,7 %
64,3 %
Kunnanhallituksen puheenjohtajat, yht. Esimerkiksi keskustan sisäisessä viestinnässä pitäisi painottaa nykyistä enemmän tasa-arvoasioita.
??Pitäisi laittaa vähän kursiivia nykyisiin ohjeisiin ja korostaa enemmän esimerkiksi ehdokaslistojen sukupuolijakaumaa, hän pohtii.
Professori Kantola aloittaisi tasaarvon edistämisen tekemällä tasaarvosuunnitelman.. 45
27 %
28
73 %
18.8.2017
Jos paikallisjärjestöt eivät tee
esityksiä naisista, niin niitä ei tule.
laisia toimijoita, joilla on poliittista
pyrkyä, hän varoittaa.
Vallan mielestä ehdokaslistojen tasainen sukupuolijakauma on tärkeää siksi, että keskustalaiset päätöksentekijät olisivat erilaisista elämänpiireistä.
??Puolueen elinvoiman ja tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että puolue ei mene yhden sukupuolen
edustajaksi.
Myös vihreiden nousua Jyväskylässä todistanut Maukonen-Kärkkäinen
korostaa, että ehdokaslistojen monipuolisuus on tärkeää, jos keskusta haluaa jatkaa vihreitä suurempana
puolueena maakuntakaupungeissa.
??Ehdokkaina pitää olla myös koulutettuja naisia, hän toteaa.
Sukupuolentutkimuksen professori
Kantolan mielestä syytä naisehdokkaiden vähyyteen kannattaa tarjonnan lisäksi etsiä ?kysynnästä. Politiikka ei ole heille samalla tavalla arvovaltakysymys kuin joillekin miehille, Isohookana-Asunmaa arvioi.
Myös Maukonen-Kärkkäinen ja
Ojaniemi puhuvat miesten pyörittämistä paikallispolitiikan peleistä.
??Saattaa käydä esimerkiksi niin,
että ollaan tietyssä porukassa käyty
luottamuspaikkaneuvotteluja, mutta päätöksentekotilanteessa jostain
tuodaankin ihan toisenlainen esitys kuin mistä ollaan sovittu. Niinpä naisia ei pidetä yhtä
hyvinä poliitikkoina kuin miehiä.
Tästä käytännön esimerkki ovat
vaikkapa Ojaniemen saamat vähättelevät puhelinsoitot.
Kantolan mukaan miehisissä puolueissa ajatellaan myös esimerkiksi,
että ihannepoliitikolla ei ole hoivavelvoitteita.
Utter ei usko, etteikö keskusta halu-
aisi naisia mukaan toimintaansa ?
päinvastoin.
Esimerkiksi kuntapäättäjinä perheenäidit tuntevat hänen mukaansa
kunnan palvelut moni keski-ikäisiä
miehiä paremmin.
Keskustan ehdokaslistojen miesvaltaisuuden ja lautakuntien sukupuolikiintiöiden takia naiset saattavat Utterin kokemuksen mukaan
myös saada luottamuspaikkoja miehiä helpommin suhteessa äänimääräänsä.
Maukonen-Kärkkäinen kertoo, että joskus pienissä kunnissa harvoille
naisehdokkaille saattaa kasaantua
liikaa tehtäviä.
??Monella nuorella perheenäidillä
saattaa jäädä valtuustokausi yhteen,
koska heillä on usein myös kotona
enemmän hoivavastuuta.
Keskustakonkari, valtiotieteen toh-
tori, Tytti Isohookana-Asunmaa uskoo, että keskustan miehisyys johtuu ainakin osittain puolueen paikallistasolle pesiytyneestä tavasta
tehdä politiikkaa.
??Naiset ovat valmiita ottamaan
selvää ja tekemään päätöksiä. 69
33 %
67 %
Kunnanvaltuuston puheenjohtajat, yht
Tässä yhteydessä on
hyvä selvittää myöskin esteitä, joita naiset kokevat keskustan ja keskustanaisten toiminnassa, erityisesti ehdokashankinnassa ja ehdokkaaksi ryhtymisessä.?
Lisäksi hän kehottaa kiinnittämään
huomiota arkisiin tilanteisiin. 2017
29. karkottaa naistoimijoita.
Etelä-Pohjanmaan keskustanaisten puheenjohtajana, keskustan Etelä-Pohjanmaan piirin varapuheenjohtajana sekä
keskustan puoluevaltuutettuna toimiva
Ojaniemi myöntää itsekin pohtineensa
puolueen vaihtamista.
??On käynyt mielessä ja kosiskeluja on
ollut. Millaisia ajatuksia Suomenmaan reportaasi
herätti, keskustanaisten puheenjohtaja
Ulla Parviainen?
?Olen kotikunnassani saanut olla tai joutunut olemaan monessa asiassa lasikaton rikkojana. Naisten pitäisi löytää keskustan ohjelmista asioita, jotka innostavat. Mikä on puolueen naisjärjestön asema, otetaanko sen kannanotot
tosissaan, hän kysyy.
Isohookana-Asunmaa kääntäisi katseen
keskustan järjestötoiminnan tilaan ylipäänsä.
Hänen mielestään puolueen toiminta
pitäisi muuttaa nykyistä avoimemmaksi
ja lisätä kiertoa eri luottamustehtävissä.
Isohookana-Asunmaa korostaa, että
konkareiden ei pitäisi ottaa uudistumisvaatimuksia liian henkilökohtaisesti.
??Tietty uudistuminen on välttämätöntä, jos halutaan, että liike jatkuu. Totuus
on, että en olisi tullut valituksi luottamustehtäviin
vain naisten tuella. Jos kannan vastuuta, minun täytyy huolehtia siitä, että en ole tien tukkona uusille ihmisille.
Entinen ministeri ja keskustan historiikkien kirjoittaja arvioi myös, että myös
keskustan naisjärjestötyö oli ennen jäntevämpää, kun naiset puskivat määrätietoisesti erilaisia lasikattoja rikki.
??Nykyään naisjärjestötoiminnassa ei
ole enää samanlaista terää, vaikka edelleen tarvittaisiin valppautta.
Isohookana-Asunmaa muistuttaa, että poliittisen vaikuttamisen polte syntyy
asioiden kautta.
??Onko taloussuhdanne on vaikuttanut siihen, että asiat, joista keskusta puhuu eivät houkuta naistoimijoita. Keskustan valtuutettuna toiminut
äitinikin on jo muutamaan otteeseen sanonut, että miksi olet keskustan riveissä,
vaihda kokoomukseen, voisit pärjätä paremmin. Onneksi oli
omat tukijoukot taustalla, jotka sanoivat, että nyt vaan pidät puolesi.
Ojaniemen mielestä epätasa-arvoisia toi-
mintatapoja ei tunnisteta eikä niistä puhuta keskustassa riittävästi.
Hänen mielestään myös puolueen johdon pitäisi kiinnostua niistä, sillä ?häärääminen. Jotta saamme tilanteen muuttumaan tasapainoisemmaksi tasa-arvon suhteen,
tarvitsemme enemmän valistuneita miehiä, jotka
ymmärtävät asian ja haluavat kohentaa tilannetta.
Keskustan miehet, ottakaa vastuu!
Puoluekokouksessa päätettiin kartoittaa kyselyllä tekijöitä ja käytäntöjä, jotka vaikeuttavat yhdenvertaisuuden toteutumista keskustassa. Kantola
kertoo käytännön esimerkin Yhdysvaltain entisen presidentin Barack Obaman
kabinetista.
Kabinetin naispuoliset jäsenet huomasivat, että kokouksissa miespuolisten
osanottajien näkemykset saivat enemmän tukea kuin naisten sanomiset, vaikka puheenvuorojen sisältö saattoi olla sama.
??Naiset päättivät alkaa tukea toistensa esityksiä ja tilanne muuttui, Kantola kertoo.
Jos puolueen on vaikeaa saada toimintaansa perheenäitejä, sen kannattaisi Kantolan mielestä miettiä, miten perheellisten osallistumisesta voitaisiin tehdä helpompaa.
??Tähän voidaan vaikuttaa esimerkiksi
kokousajoista päättäessä.
Myös puolueiden johtopaikoilla olevien
henkilöiden sitoutuminen vaikuttaa Kantolan mukaan tasa-arvoon.
??Hyväksytäänkö puolueessa esimerkiksi keskustelutilaisuus, jossa puhuu
vain miehiä. Esimerkiksi kotihoidontuen rakentaminen inspiroi monia minun ikäpolveni keskustalaisia naisia.
Tangomarkkinahuuman keskellä puhelinhaastattelua antava Ojaniemi uskoo,
että sukupuoli on vaikuttanut hänen kokemuksiinsa keskustatoimijana.
??En usko, että toiminta on samanlaista
ketä tahansa uutta poliitikkoa kohtaan.
Olen nytkin viime kuntavaalien aikaan
saanut naisehdokkailta viestiä, että paikkajaossa ei ole riittävästi huomioitu heidän saamaansa äänimäärää.
Ojaniemen mukaan kyseenalaistamiseen vastaaminen ja luottamuspaikkojen
vaatiminen kysyy naiselta kovaa kanttia.
??Minun on pitänyt hirveästi itse perustella omaa osaamistani. n
18.8. Kysely on syytä laittaa toimeksi
Sitten nimi palasi mieleeni. Olen kotona,
tämä on meidän makuuhuoneemme ja
kaikki oli muuten selvää; mutta mikä
minun nimeni on?
??Menin sokkiin. Perhe, puutarha ja harrastukset tulivat tuon kaiken
päälle, mutta tekemiseen tottunut ei
valittanut.
Anne Vihakara huomasi ensimmäiset
Alzheimerin taudin oireet itse.
??Minulla on ollut tutkitusti poik
keuksellisen hyvä muisti. Kotiin tulleessa kirjeessä kerrottiin: ?Teillä on diagnosoitu sairaus . Kalenterini täyttyi merkinnöistä, joita en välttämättä muistanut
kirjanneeni.
Vuonna 2013 Anne hakeutui polviongelman vuoksi työkykyä ylläpitävään
kuntoutukseen. Odotan niin kauan, että muistan.
Ne olivat pitkiä minuutteja. Päätin visusti, etten
mene tarkistamaan nimeä ajokortista. Yhtäkkiä havahduin, että muistilappuja oli joka
paikassa. Alzheimerin tauti?.
Parissa kuukaudessa Kela teki päätöksen työkyvyttömyyseläkkeestä.
Tieto sairastumisesta Alzheimerin
tautiin oli Vihakaralle shokki, vaikka. Elämä
Voiko muistisairaudesta puhua ilman häpeää?
Anne Vihakara, 61, kertoi iltapäivälehden kannessa, että unohti nimensä.
Kokemus oli pysäyttävä, mutta palaute positiivista.
Teksti ja kuva: Anne Hievanen
Anne Vihakara heräsi kotonaan taval-
lisena aamuna nelisen vuotta sitten.
??Tiesin, että olen minä. Työpöydän kulmalla oli iso pino
30
18.8.2017
opiskelijoiden tenttivastauksia odottamassa tarkastusta.
Opiskelijaryhmät kauppakorkeakoulussa olivat suuria, yhdessä oli 300 ja
toisessa 150 opiskelijaa, lisäksi muutama pienempi ryhmä. Vasta PET-tutkimuksessa Turun yliopistollisessa keskussairaalassa asia lopulta selvisi. Kotiin päästyään hän
jatkoi päivää Kiina-aiheisilla tutkimuksilla. Omasta pyynnöstään
hänelle tehtiin samalla myös muistitesti. Istuin tuolilla ja ajattelin, että muista nyt edes jotain.
Samat tutkimukset toistettiin seuraavana vuonna. Yliopistonlehtorille
kertyi työmatkaa 250 kilometriä useana
päivänä viikossa. Tuo hetki pysäytti.
On ymmärrettävää, että unohtaa tiettyjä asioita ja toisten nimiä, mutta että
omansa.
Pari vuotta tuon jälkeen Anne oli vie-
lä menevä nainen. Testissä löytyi poikkeama, ja kuntoutettava lähetettiin tutkimuksiin.
Selkäydinpunktiossa ei löytynyt mitään, eikä magneettikuvauksessakaan,
mutta neuropsykologin haastattelu meni huonosti.
??Päässä löi ihan tyhjää, kun piti toistaa joitain sanoja
Osa tekee liian paljon töitä, ja
toisilla ei ole töitä ollenkaan. Muistikaan ei
ole testin mukaan huonontunut.
18.8. Väritän yhden sivun päivässä ja merkkaan sivun laitaan
päivämäärän. Päässä löi ihan tyhjää,
kun piti toistaa
joitain sanoja.
Anne Vihakara on puhunut avoimesti muistisairaudestaan.
tuo mahdollisuus oli ollut hänellä mielessä jo aiemmin.
Vuoden päivät eläkkeellä ovat tehneet porilaiselle hyvää. Puhujakutsuja on tullut tuon jälkeen. 2017
31. Näen siitä yhdellä silmäyksellä, kuinka tarkasti pystyn vedot
tekemään.
Viime marraskuussa alkanut väritysharrastus jatkuu ja kirjapino kasvaa
hyllyssä.
No miten menee?
??Hyvää kuuluu, silmän ja käden koordinaatio on parantunut. Haastattelukutsujakin hänelle on satanut enemmän kuin työvuosien aikana.
ylitetty, Anne Vihakara on päättänyt
jatkaa samalla linjalla ja puhua asiasta
avoimesti.
Ihan sinuja muistisairauden kanssa ei vielä olla, sen hän on huomannut.
Kun hän kertoo asiasta, jotkut sanovat:
?Jaa sinulla! Ei voi olla.. Hän ajatteli pitää päiväkirjaa, mutta kirjoittaminen ei maistunut.
Kerran silmiin osui aikuisten värityskirja, ja siitä syntyi loistava idea.
??Hankin aikuisten värityskirjan ja
teen siitä päiväkirjan. Juuri diagnoosin saaneena Anne Vihakara paistatteli päivää iltapäivälehden kansikuvassa.
??Olihan se melkoinen kokemus. Sosiaalija terveysalan eettisen neuvottelukunta ETENE:n valtakunnallisessa kesäseminaarissa elokuun lopulla 2017 Anne Vihakara puhuu muistisairaan autonomiasta.
Rohkeus kertoa työikäisen muistisairaudesta on vienyt porilaisen myös lehtien palstoille. Aina on
jokin prosessi takana, joitain valintoja,
jotka vaikuttavat asiaan.
Rauhallisina päivinä on aikaa ajatella, mikä kaikki johti tähän.
??Kiireinen työ, stressi ja pitkä työmatka. Vaihtelunhalu, joka sai vaihtamaan työpaikkaa.
Halki työelämän Anne Vihakaran
päivät olivat 12?15 tunnin mittaisia.
??Ihan hirvittää se tehokkuuden vaatimus, mikä nyky-yhteiskunnassa edelleen on. Toiset menevät
aivan lukkoon.
Tällä hetkellä elämä soljuu hyvin.
Kotona Vihakara selviää päivän askareista; tekee ruoan, pesee pyykit ja siivoaa kuten ennenkin.
Uuden ja oivaltavan löydönkin Anne
on tehnyt. Puhelimet alkoivat soida, kun sukulaiset, tuttavat ja työkaverit vuosien takaa kyselivät: mitä kauheata sinulle on tapahtunut?
Kuultuaan asian henkilön itsensä kertomana, moni soittajista totesi: ?Eihän
sinulla tunnu olevan mitään hätää.?
??Eikä ollutkaan, Vihakara nauraa.
Sairaus ei sulje kaikkia teitä, sen An-
Kun julkisuuden kynnys on kerran
ne Vihakara on huomannut. Tämä on
aikapommi!
Hyväkuntoisena ja toimintakykyisenä hän otti yhteyttä Muistiliittoon ja
tarjoutui avuksi, jos tarvitaan. Kun ei ole kiire mihinkään, voi tehdä lähes mitä milloinkin huvittaa.
Vihakara ei usko sattumaan.
??Kaikella on tarkoituksensa
Ahon hallituk
sen veroryhmässä keskustaa edusti Mauri Pekkarinen.
Silloinen valtiovarainministeri Iiro Viinanen sai vamman
sieluunsa Pekkarisen tarmokkuudesta ja ahkeruudesta kes
kustan näkökohtien puolustamisessa.
Vuoden 2003 hallitusneuvotteluissa SDP torjui veropoliitti
sen ministeriryhmän perustamisen ilmeisesti Pekkarisen pe
lossa. Viittä heistä hän avusti myös pääministerin
esikunnassa: Esko Ahoa, Anneli Jäätteenmäkeä, Matti Vanhasta, Mari Kiviniemeä ja Juha Sipilää.
Sipilä kiinnitti juhannuksen alla keskustan kultaisen ansio
merkin Larilahden rintamukseen. Hän kirjoittaa Kannaksen kaleidoskooppi
-kirjassaan, että Kannas on samanaikaisesti kuin jättimäinen
ulkoilmamuseo, tapahtumakeskus ja huvipuisto.. Kokoomus jatkoi nähtävästi samasta syystä
samaa käytäntöä vuoden 2007 hallituksessa.
Pekkarinen ei ole mukana enää Sipilän hallituksessa,
joten Orpo uskalsi perustaa veropoliittisen ministeriryhmän
22 vuoden tauon jälkeen.
32
18.8.2017
Apollon Tietäjä bongasi ratikan ikkunasta tutun näköisen
pukuherran tutkimassa karttaa Aleksanterinkadulla kahden
rouvashenkilön kanssa.
Mika Lintilähän se siellä ohjeisti koko elinkeinoministerin
arvovallalla saksalaisturisteja Presidentinlinnan suuntaan.
. Apollon Tietäjät
Teksti: Pentti Manninen,
Timo Laaninen, Santeri Lampi
Suorasuu eläkkeelle
Keskustan puoluetoimiston suorasuu Ritva Larilahti on
jäänyt eläkkeelle.
Larilahti ehti toimia puoluetoimistossa kuuden puheen
johtajan aikana. Vaikka eihän niiden oppiminen olisi iso
homma.
Venäjällä oppaana toimiva toimittaja Arvo Tuominen
pitää suorastaan häpeällisenä, että Suomen kouluissa ei ope
teta venäläisiä (kyrillisiä) aakkosia.
Tässäpä olisi vinkkiä opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselle. Niin että ei ihan mitätön puolue.
Valtiovarainministeri Petteri Orpo ryhtyy johtamaan
veropoliittista ministeriryhmää, joka valmistelee ensi vuoden
veroratkaisut elokuun lopun budjettiriiheen. Toisaalta eduskunnan kulmilla turis
tit kyselevät reittiä Temppeliaukion kirkolle, keskustalainen
Lintilä kertoo.
Ministerin tehtäväkenttä on tunnetusti laaja.
Yhden Finnair-kohun tiimellyksessä liikenee aina pari
minuuttia matkailunedistämiseen.
Onhan turistien tyytyväisyydestä huolehtiminen elinkeino
politiikkaa oikein viimeisen päälle.
Aleksanterinkadulla taisi kulminoitua pikkukaupunkimai
sen Helsingin uniikki matkailuvaltti.
Tuskin missään muualla kuin Suomessa turisti päätyy
vahingossa kyselemään tietä valtiojohdon edustajalta.
Brandenburgin portilla matkailija ei ainakaan pääse sattu
malta nykimään saksalaisministeriä hihasta.
Monet Venäjällä matkanneista ovat tuskailleet venäläisten
kirjaimien kanssa. Sukselainen ja Johannes
Virolainen. Aina silloin tällöin tulee oppaana oltua, kun ministeriö
on Senaatintorin lähellä. Orpon päätös
kannattaa merkitä politiikan aikakirjoihin.
Millään hallituksella ei ole ollut erillistä veropoliittista mi
nisteriryhmää Esko Ahon hallituksen jälkeen. Samaan kurssiin voisi liittää muutamien käytännössä
tarvittavien sanojen ja sanontojen pikaopin.
Tuominen tuntee hyvin Karjalan kannaksen ja moninaiset
kulttuurikerrostumat. Veropäätösten valmistelu siirrettiin hallituspuolueiden
puheenjohtajille. Se tapahtui yllätyshyök
käyksellä, sillä tiedossa oli, että Larilahti ei prenikoita haikaile.
Hän katsoo tehneensä kuukausipalkkalaisena vain työnsä.
Larilahden kauden puheenjohtajista vain Paavo Väyrynen
ei yltänyt pääministeriksi.
Keskustan sodanjälkeisistä puheenjohtajista pääministe
rinä hallitusta johtivat myös V. J
Tämän synnyttämään pahaan
oloon haetaan syntipukkia.
Mielikuvapuheelle ei tulisi nyökytellä, vaan
kaivaa esille, mitä todella vaaditaan.
Kansanedustaja Mikko Kärnä kysyi pari
viikkoa sitten, mitä perussuomalaiset tavoittelevat puhumalla muun muassa rajavalvonnan palauttamisesta länsirajalle. Oikeudellista alaa ja poliisiyhteistyötä koskevat sopimukset
mahdollistavat suomalaisten rikollisten pidättämisen muualla ja luovuttamisen Suomeen. Tästä teemasta
väittelen mielelläni. Voisi kysyä,
mitkä niistä on irtisanottava, jotta Suomi olisi
?itsenäinen??
Pitääkö Schengen irtisanoa, jotta passivapaudesta luovuttaisiin tai EU-sopimus rikkoa, että saisimme vapaasti ryhtyä korottamaan tulleja. 2017
33. Sopimuksia on paljon.
Presidentinvaaleissa suvereenisuusteema on
avattava ja mielikuvajuttelu pakotettava täsmällisyyteen. Ja voimme myös itse tehdä
ehdotuksia; sellainen oli esimerkiksi Etyk aikanaan.
Matti Vanhanen
keskustan presidenttiehdokas
18.8. Muu ei itsemääräämis
oikeuttamme rajoita.
Jokainen sopimus, jolla olemme sitoneet käsiämme, on eduskunnassa harkittu. Halutaanko passivapaudesta todella luopua?
Kärnä ei saanut kysymyksiin vastausta.
Vaikuttaisi, että epäselvillä vaatimuksilla
halutaan vain ylläpitää tyytymättömyyttä Ruotsin kautta tulleisiin turvapaikanhakijoihin.
Itse kannatan vanhaa pohjoismaista passivapautta sekä Schengen-sopimusta, joka toi saman hyödyn laajemmin Eurooppaan. Keskustelussa on usein linkki maahanmuuttoon ja haluun sulkea rajat tai siihen, kuinka muut vievät rahamme ja kotimaan köyhille rahaa
ei riitä.
Kasvualustaa välillä tarkoituksella epäselvälle suvereenisuuspuheelle luo globalisaation ja tekniikan
kehityksen myötä muuttunut kansainvälinen työnjako, jossa työpaikkoja siirtyy ja robotit syövät vanhaa teollisuustyötä. Tulisiko
Suomen saada valmistaa kemiallisia aseita?
Ilmastosopimus rajoittaa puolestaan maapallon hyväksi oikeuttamme saastuttaa. Passivapaus ei estä järjestelmällisyyttä
turvapaikanhakijoiden kohdalla.
Kun sanotaan, että itsenäisyys ja suvereenisuus
on palautettava, tarkoittaisi se kansainvälisistä
sopimuksista irtautumista. Sen vallitessa maahanmuuttokin on kyettävä hoitamaan järjestäytyneesti Suomen ja Ruotsin rajalla. Jokainen kansainvälinen sopimus kaventaa sitä, mutta
yhtään sopimusta ei tehdä tahtomattamme.
Siirtämällä osan vallastamme yhdessä sovittavaksi luovumme siivusta itsemääräämisoikeutta, mutta
saamme vastineeksi vakaamman, turvallisemman
ja paremmin toimivan maailman. Suvereenisuus on sitä, että itsellämme
on tahto ja tieto, mitä yhdessä tehtävillä päätöksillä haluamme.
Yhteisissä pöydissä on vaikutettava, ja kaikkea
ei tarvitse hyväksyä. Kannatan yhteistyöpolitiikkaa
eristäytymisen sijasta.
Kansainvälisen yhteistyön on luonnollisesti oltava järkevää. Puheenvuoro
Suvereenisuus
Viime aikojen vaaleissa kansallinen suvereenisuus
ja kansainväliset sitoumukset on asetettu vastakkain. Suvereenisuus on aina suhteellista. Yhdysvalloissa se konkretisoitui ilmastosopimukseen ja Britanniassa EU-sopimukseen.
Monissa maissa kyse on poliittisesta väittelystä, jossa mielikuvaa itsenäisyyden puolustamisesta vahvistetaan
Hyviä tuloksiakin
on saatu, mutta se ei näy kannatuksessa.
Tähän kysymykseen meidän pitää ministeri- ja eduskuntaryhmän seuraavissa kokouksissa hakea rehellisen analyysin kautta vastauksia.
Valtioneuvos Johannes Virolainen opasti meitä. Biotalous vaatii elinvoimaisen maaseudun.
Politiikkamme johtaa kuitenkin maakuntakaupunkien Suomeen, jossa ei ole enää ainakaan sinipuna-Suomessa tilaa maaseutukunnille.
Sivistyskunnat eivät tule säilyttämään
maaseudun kuntarakennettamme. Miksi kunnille ei voida antaa sotepalveluiden tuotanto-oikeutta. ?Kun ollaan oikein vaikeassa tilanteessa, on parasta yrittää siitä selvitä totuuden käyttöönotolla.?
Keskustan ministerien vastuulla on niin
sote- kuin maakuntauudistuskin.
Soten perustuslailliset ongelmat kaatuivat suoraan meidän ministerin syliin, vaikka näitä perustuslainvastaisia tavoitteita ajoi
kokoomus.
Hallitus yrittää nyt haukata liian suurta palaa kerralla. Kunta on
ollut ja on alueensa tärkein elinvoiman kehittäjä. Se turvaisi
lähipalvelut.
Tämän hallituksen edellä kerrotut päätökset ovat minua koetelleet erittäin raskaasti.
Niiden kanssa on ollut erittäin vaikeata elää.
Siksi onkin pakko nyt kirjoittaa.
Tarvitaan hyvin rehellinen analyysi tilanteesta. Sitä kun on kovin
usein ja monesta suusta saatu edellisten vaalien jälkeen kuulla.
Luulisi sen puolueen ?oikean. Hyvät neuvot vain yhteen ja toimintaa.
Lauri Jokinen. Vielä ehdimme paljon korjata, jos on
viisautta ja poliittista tahtoa.
Sirkka-Liisa Anttila
kansanedustaja pitkällä eduskunta- ynnä muulla
kokemuksella
Hilkka Kemppi purkaa tuntojaan siirtämällä vastuuta muille
Keskustanuorten puheenjohtajuuden jättävä Hilkka Kemppi neuvoo ansiokkaasti, mitä
keskustassa pitäisi tehdä, mutta jättää keinot
muiden tehtäväksi.
Tämä hänen paljastamansa viisaus on väkevää sukua jälkiviisaudelle, johon muutamat kommentoijat ovat auliisti yhtyneet.
En ole sen viisaampi neuvoja kuin Hilkka Kemppi, mutta noinkin kovalle paikal-
34
18.8.2017
le nousseella luulisi olevan vähän enemmän
annettavaa seuraajalleen kuin vain se, että
on tehtävä jotain.
Toivottavasti Hilkka ymmärtää ennen lähtöään järjestää kokemuksiinsa pohjautuvan
aivoriihen keskustan toiminnan terävöittämiseksi juuri hänen toivomaansa suuntaan,
jotta puolue lähtisi tämän jälkeen etenemään ?oikeaan. Mielipiteet
Keskusta pelastaa isänmaata,
mutta kuka pelastaisi keskustan?
Huhtikuun kunnallisvaalien huono tulos oli
ta kurittaa maakuntien seutujen lähipalveluja tällä tavalla?
Lopputuloksena on, että 10 prosenttia
poistuu leikkauskapasiteetista, erikoissairaanhoidon leikkausjonot kasvavat 10 prosenttia ja leikkaukset tehdään 40?80 prosenttia korkeammilla kuluilla keskussairaaloissa. suunnan
löytyvän, kun on lukenut kaikki vaalien jälkeen saadut neuvot, kuten nytkin Hilkan antamana. Miksi emme etene kuten
1970-luvun suurissa uudistuksissa (esimerkiksi kansanterveyslaki): perusteellinen valmistelu ja voimaantulo alueellisesti porrastaen?
Keskustan johdolla valmisteltu terveyden-
huoltolain muutos ajaa alas ensi vuoden alkuun mennessä 33 alue- ja paikallissairaalaa.
Meillä on vielä tämän vuoden ajan Forssan
seudulla valtakunnan tehokkaimpiin tuottajiin kuuluva 34 000 asukkaan oma sote-kuntayhtymä, jossa on 17 vuotta jo ollut perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon
integraatio.
Tulokset ovat loistavia: 26 erikoisalan poli
klinikkaa, sydänambulanssi TAYS:in kanssa,
esh-leikkaustoiminta ja ympärivuorokautinen päivystys.
Miksi näitä tehokkaita ja hyvin toimivia
lähipalveluja nyt ajetaan alas. Miksi keskus-
Keskusta puhuu kauniisti hajautetusta yhteiskuntarakenteesta ja lähipalveluista. Työttömäksi jää tuhansia hoitajia.
Miten tästä saadaan valtiolle säästöjä?
Asiasta tehty selvitys on tarkoitushakuinen.
myrskyvaroitus, jonka olisi ehdottomasti pitänyt ravistella meidät hereille.
Kannatuksemme lasku tulee jatkumaan,
jos emme tulevan syksyn kuluessa tee oikeita päätöksiä rakkaan puolueemme pelastamiseksi.
Keskusta pelastaa isänmaata pistämällä
julkista taloutta kuntoon. suuntaan
Sukselaisen työ Kansaneläkelaitoksen johdossa 17 vuoden ajan jää
myös vähälle huomiolle.?
paankaan Perttulan Sukselais-teokseen tai
minun kommentteihini.
Sekä Kuusella että Sukselaisella on omat
ansionsa suomalaisen sosiaalipolitiikan kehittäjinä ilman, että heidän merkityksestään
kannattaa käydä kilpailua.
Yhtä selvää on, ettei kumpaakaan ole
oikein kuvata jonkinlaisina keynesiläisen
talouspolitiikan edelläkävijöinä Suomessa.
Omassa Kuusi-väitöskirjassani totesin
tämän näin:
?Kuusesta tuli kyllä vuosiksi aktiivinen taloudellisen kasvun profeetta, mutta siihen
ei liittynyt sellaista julkisen talouden aktiviteettien ja yli- ja alijäämien hyväksikäyttömahdollisuuksien korostusta kuin keynesiläisyyteen voi katsoa kuuluvan?.
Kun Laaninen ottaa Pekka Kuusen esil-
Erkki Tuomioja
kansanedustaja
le Sukselais-arviossaan, ei se perustu kum-
Annika Saarikko puuttui
vihdoinkin naisten silpomiseen
Miksi Suomessa ei vieläkään ole ollut erikseen lakia, joka kieltäisi julman, barbaarisen naisten sukupuolielinten silpomisen
ankaran rangaistuksen uhalla. Perttulan väitöstilaisuudessa ?tutkimustulokselle, että Sukselainen ymmärsi kattavan sosiaaliturvan ja talouskasvun yhteyden jo ennen Pekka Kuusta?.
Tällainen kuvaus ei tee oikeutta sen enempää väittelijälle kuin vastaväittelijälle.
Lienee selvintä lainata kotisivullani kesäkuussa tuoreeltaan julkaistua Kirjavinkkiarviotani Perttulan uudesta kirjasta.
Kirjoitin siitä näin:
?Kun väitöskirjaa leimasi tieteelliselle
työlle aina ongelmallinen jonkinasteinen
missionäkökulma Sukselaisen kunnianpalautuksen ja arvon nostamisen merkeissä,
on uusi kirja tässä suhteessa jo paljon tasapainoisempi. Senhän pitäisi olla hengenvaarallista.
Airi Pulkkinen
Kuopio
Vahva tuki
Saarikon puheille
Varsinais-Suomen keskustanaiset
tukee vahvasti perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon näkemystä kieltää lailla tyttöjen sukuelinten silpominen.
Vuosikokouksessaan 11.3.2017 Varsinais-Suomen keskustanaiset keskusteli aiheesta ja teki kannanoton,
jossa todettiin, että Suomessa, kuten
muissakin EU-maissa, esiintyy eri
uskontojen ja kulttuurien myötä erilaisia tapoja ja perinteitä.
Terveydelle haitalliset ja kärsimystä tuovat tavat pitäisi kuitenkin selkeästi kieltää lailla.
Toimenpide heikentää naisen asemaa ja voi olla hengenvaarallinen.
Varsinais-Suomen keskustanaiset
päätti ylimääräisessä kokouksessaan
1.8.2017 vaatia Suomen hallitusta tekemään tarvittavat toimenpiteet silpomisen estävän lain syntymiseen
mahdollisemman nopeasti.
Varsinais-Suomen keskustanaiset
18.8. Toki se on edelleen kohteelleen sympaattisessa hengessä kirjoitettu,
mutta ei sivuuta Sukselaisen heikkouksiakaan.?
?Vielä väitöskirjassaan Perttula käsitteli laajasti Sukselaisen sosiaali- ja talouspoliittisia näkemyksiä ja pyrki aika kestämättömin perustein tekemään Sukselaisesta jonkinlaisen keynesiläisyyden edelläkävijän
Suomessa. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia.
Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle.
Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia.
mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu
Perusteetonta politisointia Sukselaisella
Timo Laaninen on perusteettomasti yrittänyt
politisoida Pekka Perttulan kirjoittaman V. 2017
35. Tässä kirjassa tätä ei enää hehkuteta ja Sukselaisen talous- ja sosiaalipolitiikan arviointi jää ylipäätään vähäisemmäksi
puolue- ja hallituspolitiikkaan keskittyvässä elämäkerrassa. Pitääkö ihmisen joutua itse pahoinpidellyksi,
raiskatuksi, sisälle lukituksi ja alistetuksi,
jotta hän voisi eläytyä toisen asemaan?
Eikö ole tekopyhää puolustella tai suvaita näitä käytäntöjä, jos itse nauttii vapaana
ihmiskunnan edistyksestä?
Ayaan Hirsi Alin uusin kirja, Harhaoppinen (2016), valaisee tosiasioita.
Somalitaustainen Ayaan Hirsi Ali kertoo
kirjassaan Neitsythäkki:
Islamin nimissä pidetään yllä julmia ja
hirvittäviä tapoja. Tyttöjen sukuelinten silpominen on kaikkein aliarvioiduin ihmisoikeuksien ja naisen oikeuksien rikkomus.
Vieläkin vanhemmat vievät tyttärensä lähtömaahan rituaalista silpomista varten.
On sietämätöntä, että vaikka silpominen
täyttää harkitun törkeän pahoinpitelyn
tunnusmerkit, niin sille ei ole minkäänlaista valvontajärjestelmää.
Kehotan monikulttuurisen yhteiskunnan puolustajia ottamaan selvää niiden
naisten kurjuudesta, joita alistetaan us-
Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila
kertoi (HS 13.5.2017) että maahanmuuttajaperheet lähettävät lapsiaan vanhempien
synnyinmaahan kulttuuria oppimaan eli
?ojentautumaan?.
Kurttila kertoo: ?Olen tutustunut tapauksiin, joissa Suomessa syntyneitä nuoria
on ollut useita vuosia Suomesta pois lähetettyinä?.
Miten vaaralliseen maahan voi lähettää
oman lapsensa. Ketä tässä
kumarretaan, suvaitsevaisuuden piiriinkö
tämäkin on laskettu?
Kehitysavulla yritetään parantaa naisten
ja lasten asemaa maailmalla eikä huomata
mitä täällä lähempänä tapahtuu.
konnon nimessä omissa kodeissaan. elokuuta), miten minä olin vastaväittäjänä ?rypistellyt kulmiani. J.
Sukselaisen elämäkerran vastaanoton kertoessaan Suomenmaan arviossaan (11
Mielipiteet
Matti Vanhanen tasavallan presidentiksi
Suomen tasavallan presidentti valitaan ensi
vuoden alussa. Muutokset taloudessa ja turvallisuusympäristössä aiheuttavat ailahtelua ja
jopa pelkoa.
Suurvaltojen pullistelut uutisoidaan näyttävästi ja herkällä kynällä. Presidentti-instituutio ansaitsee arvokkaan ja
tosissaan käydyn vaalin, missä punnitaan
ehdokkaiden ulkopoliittinen kokemus, osaaminen ja persoona.
Se vaatii myös sen, että jokainen ehdokas
on avoimin kortein mukana kisassa ja keskustelussa.
Moni olisikin jo mieluusti kuunnellut
kaikkia ehdolla olevia kertaalleen, esimerkiksi kesäisessä keskustelussa Suomi Areenan yhteydessä.
Suomen Keskustan ehdokas on entinen pää-
ministeri ja nykyinen ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen.
Olen saanut tutustua tällä vaalikaudella Matin jykevän rauhalliseen ja pohdiskelevaan persoonaan ja nähdä hänen rautaisen
kokemuksensa useissa tilanteissa.
Esimerkiksi helmikuisella Kiinan-vierailullamme ovet olivat peräkammaria myöden
auki keskustellessamme Suomen ja Kiinan
välisistä suhteista.
Matti on kiertänyt ehdokkaana jo vuoden pitäen Ulkopolitiikkaa yhdessä -tapahtumia.
Näiden yli sadan keskustelutilaisuuden
pohjalta on muotoutunut neljä johtoajatusta presidenttikampanjan ohjenuoriksi, jotka
on helppo allekirjoittaa: viisas ulkopolitiikka, uskottava puolustus, yhteiskunnan eheys
sekä taloudellinen itsellisyys.
Maanpuolustukseen liittyvissä kysymyksissä olemme saaneet paljon aikaan kuluneella vaalikaudella.
Suomen puolustusta on vahvistettu ja lainsäädäntöä parannettu nykymaailmaan sopivammaksi.
Matin matkassa on mukana riippumaton
neuvonantajakunta. Ryhmä on julkinen ja kokoonpano löytyy verkosta.
Viimeisten vuosien aikana olemme nähneet kuinka epävakaata maailmanpolitiikka voi olla. Hän on
usein kuva suomalaisuudesta.
Presidentinvaali ei ole läpihuutojuttu. Vaalipäivä on 28.1.2018.
Presidentti-instituutio on säilyttänyt arvoasemansa Suomessa, vaikka valtaoikeuksia
on vuosien saatossa kavennettu.
Tasavallan presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa ja edustaa isänmaata. Ryhmä käy taustakeskusteluja muuttuvasta ulko-, turvallisuusja puolustuspoliittisesta toimintaympäristöstä.
Me neuvonantajakunnassa olevat henkilöt edustamme itseämme, kokemustamme ja
osaamistamme.
Olemme sparrausverkosto, joka auttaa
häntä syventämään osaamistaan, analysoimaan käynnissä olevaa kehitystä ja ennakoimaan tulevaa. Johtajien kisailusta ja lokaamisesta on tullut yhtä paljon viihdettä kuin osa demokraattista oikeutta.
Mediaa seuratessa on yhä vaikeampi tietää
mikä on olennaista kokonaiskuvan muodostamiselle. Myös näkyvät poliittiset ilmiöt oikeistopopulismista vasemmistoanarkiaan
korostavat kuinka tärkeää vakaus ja ennakoitavuus onkaan.
Niiden eteen on Suomessa jatkossakin tehtävä pyyteetöntä ja uutteraa työtä, jota Matti Vanhanen olisi mitä parhain henkilö johtamaan.
Mikko Savola
kansanedustaja (kesk.)
Sukutiloja ei saa uhrata markkinavoimille
Suvuissa kulkeneet tilat ovat vuosisatojen
saatosssa vaikuttaneet maamme kohtaloihin.
Lukemattomat ovat ne uhraukset, joita tilojen haltijat ja kasvatit ovat antaneeet isänmaamme hyväksi.
Väsymättömin ponnistuksin on leipä turvattu omalle kansalle ja hankittu sillä vientitulojakin.
Sotarintamalla on puolustettu jo vanhaa
Ruotsi-Suomea aina Saksanmaalla asti.
Sukutilat ovat kokeneet vaikeitten aikojen
uhan kuten isonvihan niin taloudellisesti,
henkisesti kuin ihmishenkinäkin.
Näinä vaikeina aikoina muistetaan yhä esi-
merkkinä vaikeuksien voittamisesta viimeisten nälkävuosien aikainen talonpoika, joka esimerkillisesti voitti kansakuntaa ahdis36
18.8.2017
taneen ruuan puutteen, oli itsenäistymisen
kantava voima ja vastuukantaja valtiossamme ja antoi sille vastuuntuntoisia valtiomiehiä kuten Kyösti Kallio.
Sukutilojen perilliset palvelivat myös monin muin tavoin yhteiskuntaa ja viljelivät taitavasti omia tilojaan kansakunnan hyväksi.
Kunnallisisssa asioissa viljeliväestö tunnettiin rakentajina.
Vanhat sukutilat ovat olleet kotiseudun
perusta, joka tunnustettiin ennen auliisti,
mutta nyt niitten arvo on pyritty repimään
rikki.
Sukutilat, jotka ovat kansallista perintöämme ja keskeinen osa sen taloudestakin, on
haluttu panna nekin markkinatalouden alttarille muistamatta, miten paljon hyvää ne
ovat maallemme antaneet.
Ne tulisi kuitenkin säilyttää tarkoin jälkipolville ainutlaatuisena historian elementtinä kuten muissakin maissa.
Hetken markkinatilanne ei saisi koitua
niiden kohtaloksi, kuten niin monesti on
käynyt.
Sukutilojen säilyminen on turvattava vielä ponnekkaammin kuin on tehty, sillä tähän tärkeään työhön annetut varat ovat olleet vähäiset.
Kiitollisuudesta maamme hyvinvoinnista olisi kaikin tavoin turvattava perintömaiden omistusoikeus niille suvuille, jotka ovat
maatamme vuosisatoja rakentaneet, eikä antaa niitä vastuuttomaan taloudelliseen peliin, niin kuin nyt ollaan tekemässä
Hannu Huvinen
Espoo
Tämän vuoksi on
tärkeää kompensoida haittoja kunnille voimalaitosverojen kautta.
Hyötyjiä olisivat monet tuulivoimakunnat kautta maan. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia.
Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle.
Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia.
mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu
Yle vastaa Arvo Tammelalle
On aikalisän paikka
Arvo Tammela pitää mielipidekir-
Haluan antaa taustatukea keskustan kansan-
joituksessaan Suomenmaassa (4.8.)
Ylen uutisointia pääministeri Sipilän ja yritysvaltuuskunnan kesäkuisesta vienninedistämismatkasta Kiinaan niukkana ja kysyy, miksi Ylen oma toimittaja ei ollut paikan päällä.
Yle tekee yhteistyötä STT:n kanssa.
Koska Kiinaan lähti STT:n toimittaja,
Yle päätti olla lähettämättä matkalle
omaa toimittajaa.
Pääministerin Kiinan-vierailusta
uutisoitiin Ylen eri kanavilla, muun
muassa radio- ja tv-uutisten useissa
eri lähetyksissä sekä 25.6. Kiinan
ja Suomen kaupasta.
Edelleen 3.7. Jo ensi vuonna voimalaitosveron muutoksesta tulevan hyödyn arvioidaan
olevan viisi miljoona euroa.
Katri Kulmuni
kansanedustaja, keskustan
varapuheenjohtaja
Aikainen lintu
madon nappaa
Keskustan pohjoissavolaisella kansanedustajal-
la Hannakaisa Heikkisellä on mahdollisuus ensi
vuonna keskustan Sotkamon puoluekokouksessa päästä varapuheenjohtajaksi, sillä vuosi sitten Seinäjoella hän jäi vain 13 äänen päähän. Suuren puolueen varapuheenjohtajuus olisi PohjoisSavolle ja Itä-Suomelle onnenpotku.
Päteväkään ihminen ei pärjää yksin. Heikkinen tarvitsee kaikkien pohjoissavolaisten ja itäsuomalaisten puoluekokousedustajien tuen. Ajantasassa käsiteltiin pääministerin matkalla tehtyjä
sopimuksia, haastattelussa oli työja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Jari Gustafsson.
Verkossa vienninedistämismatkan tulokset käytiin läpi laajasti 3.7.
julkaistussa jutussa.
Pääministerin matkan keskeistä antia ovat sen vaikutukset suomalaiseen liike-elämään ja sitä kautta koko yhteiskuntaan.
Yle uutisoi matkan välittömät tulokset, ja seuraamme myös jatkossa,
kuinka matkalla tehdyt sopimukset
konkretisoituvat investointeina ja
kaupallisena yhteistyönä Suomen ja
Kiinan välillä.
Riikka Venäläinen
päätoimittaja
uutis- ja ajankohtaistoiminta
Yle
edustajien Timo Kallin ja Sirkka-Liisa Anttilan
esittämään julkiseen kritiikkiin sote-uudistuksesta, jossa kielletään kuntien perustuslaillinen
oikeus ja velvollisuus tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja.
Nythän suomalaisilla on valinnanvapaus
hankkia kyseiset palvelut yksityiseltä tai julkiselta tuottajalta, joista julkispalvelut ovat selkeästi suositumpia.
On irvokasta perustella, että valinnanvapaus kasvaa sulkemalla valintakentästä suosituin
vaihtoehto, joka myös parhaiten täyttää uudistukselle asetetut järkevät tavoitteet.
Hallituksen yhteiskuntapolitiikka, valtaosana perusterveydenhoito, toimii kestävästi vain
teoriassa, vallanhaluisten aivoissa ja laskutikkumiesten kirjoituspöydillä.
Terveydenhoidon totaalisen kaupallistamisen
huumassa huomiotta on myös jäänyt lamaannuttava isku kuntakenttään.
On aikalisän paikka niin, ettei paljon hyvääkin aikaan saanut hallitus kompastu näyttövimmaansa. että 26.6.
Aamu-tv:n uutisissa matkaa ennakoitiin 25.6., lisäksi Aamu-tv:ssä esitettiin 26.6. Kuka ryhtyy yhteyshenkilöksi?
Toivon mukaan keskinäinen kateus ei vie kaloja vedestä.
Taito Taskinen
Kuopio
18.8. 2017
37. Ennen vaaleja.
Esko Eela
teollisuusneuvos
Tuulivoimahaittoja voitaisiin
kompensoida voimalaitosverolla
Keskustajohtoinen hallitus esittää
tuulivoimalaitoksille nykyistä korkeampaa voimalaitosveroa.
Nykyään tavallista kiinteistöveroa
korkeampaa voimalaitosveroa voi
periä vain yksittäisistä yli 10 megavolttiampeerin laitoksista.
Käytännössä näin suuria tuulimyllyjä ei ole olemassakaan.
Nykytilanne ei juurikaan kannusta kuntia tuulivoiman lisärakentamiseen.
Hallitus korjaa varsin anteliasta
tuulivoimatukea verottamalla tuulimyllyjä voimallisemmin.
Tämä on erittäin tärkeää monen
pienen, tuulivoimaa alueelleen kaavoittaneen kunnan näkökulmasta.
Jatkossa kunta saa verosta oikeudenmukaisemman ja ansaitsemansa siivun. Näillä rahoilla katetaan
kuntalaisten arkipäivän palveluita
kuten kirjastoja ja kouluja.
Tämä toivottavasti kannustaa
kuntia osaltaan investoimaan uusiutuvaan ja ympäristöllisesti kestävään energiaan.
Tuulivoimasta , kuten kaikesta energian tuotannosta, aiheutuu aina
jonkinlaisia maisema-, melu- ja ympäristöhaittoja. (SS
pääkirjoitus 23.7.)
Hannakaisa Heikkisellä on ilmiömäinen kyky
verkostoitua, tavata ihmisiä kasvoista kasvoihin
ja luoda aitoja kontakteja heidän kanssaan. syventävä juttu Kiinan
markkinoista.
Radion Ajantasa-ajankohtaisohjelmassa keskusteltiin 26.6
Kaiken kukkuraksi meitä piinaa Paavo
Väyrynen, jota puolue ei ole saanut lähetetyksi ?sylttytehtaalle?.
Kaveri on niin katkera ?entiselle. Jotakin on tapahtunut, jotakin negatiivista meille on todella tapahtunut.
Rivikepulaisena väitän, että vika on puolueen yleisessä tiedottamisessa valtakunnan
medioissa.
Puolueen tiedottajien on maakuntamedioissa ja valtakunnan medioissa päästävä
38
18.8.2017
esiin kertomaan, mitä kaikkea pääministeripuolue on hallituksessa saanut aikaan. Epätieteellisillä argumenteilla yritetään meille lisätä rasitteita, joista on päästävä eroon, ja nöyrän
EU-oppilaan asemakin pitää unohtaa.
Hyvään metsätalouteen kuuluu myös onnis-
tunut markkinointi.
Sahat ovat metsänomistajan parhaita kauppakumppaneita, sillä tukista saa parhaan
hinnan, ja sahat maksavatkin 70 prosenttia
metsänomistajan saamasta puutilistä.
Sahojen toimintakyky pitää säilyttää, ja se
onnistuu parhaiten, jos sahat otetaan tuettuun energiantuotantoon.
Erkki Raudaskoski
Rovaniemi
Jos keskusta ei terävöitä viestiään, hukka meidät perii
Arvoisa keskustan puoluejohto, meillä kes-
kustan jäsenillä on käytössämme erittäin monipuolinen puolueen äänitorvi, Suomenmaa.
Tieto kulkee ja tiedotus pelaa jäsenille ja tilaajille sen kautta erittäin hyvin.
Tänään emme paistattele mittausten keulilla. Ne ovat myös suurimpia tukien saajia.
Merkittävin lisäysvara olisi edelleen metsän energiakäytössä, ja myös peltojen runsaat energiavarat ovat lähes käyttämättä.
Omalle energialle olisikin tarvetta, sillä os-
tamme lähes puolet käyttämästämme energiasta ja ostoenergia on melkein kokonaan
fossiilista, pääasiassa öljyä ja hiiltä.
Omaan energiaan siirryttäessä kotimaahan jäisi suuria rahasummia ja saisimme samalla satatuhatta uutta työpaikkaa.
Omien energiavarojen riittävyydestä on kerätty viime vuosien aikana vahva ja vakuuttava tutkimusnäyttö, ja muutosprosessi kotimaiseen voitaisiin käynnistää välittömästi.
Ympäristönsuojelun professori Pekka Kauppi on tutkinut koko maailman metsävarojen
kehitystä. Jotta metsien kasvukehitys etenisi oikealla tavalla, tarvitaan siihen ihmisen asiantunteva ohjaus, tarvitaan osaavia metsänhoitajia ja metsänomistajia.
Oman kehityksensä varaan jätettynä metsä lopettaa kasvunsa ja lahoaa ennen pitkää.
Metsän hyötykäyttö on aina myös metsänhoitoa.
Hoitotyötä tekee ihminen, joten mekin
kuulumme metsän kasvutekijöihin. Sotehölmöilyt olivat ja ovat kokoomuksen ansiota, ei kepun.
Merkillistä on, kuinka valtamedia yhtyy opposition väitteisiin, kuinka tämä orastava
nousu olisi muka edellisen hallituksen ansiota.
Jos puolueen piirissä toimintaa ei terävöitetä, saamme kohta heittää kaikki rojut nurkkaan. Mielipiteet
EU näkee valkoisenkin mustana
Otsikon mukaisesti täytyy todeta, kun seuraa Euroopan unionin päätöksiä, joilla se
velvoittaa jäsenmaitaan milloin minkäkinlaisiin suorituksiin.
Nyt Brysselissä on todettu, että Suomen
metsätalous aiheuttaa päästöjä, jotka joudumme korvaamaan miljooniin euroihin
nousevilla päästöostoilla.
Olemme oppineet tietämään metsänomistajina ja kansalaisina, että metsämme toimivat pohjoisten alueiden hiilinieluna ja tasoittavat muutoin epävakaata arktista tilannetta, jossa Venäjän fossiilienergiaa käyttävät
voimalat ovat suuria ilmansaastuttajia.
Puun vuotuiskäyttömme on nykyisin 60 mil-
joonaa kuutiota. Puuston kokonaismäärä kasvaa kuitenkin samassa ajassa 110 miljoonaa
kuutiota, joten vaikka nostaisimme kokonaiskäytön 80 miljoonaan kuutioon, metsävaramme olisivat edelleenkin kasvun puolella.
Energiapuun käyttö on 26 prosenttia koko
energiankulutuksesta, mikä ohittaa öljynkin. Mikäli ihminen poistuisi joukosta, kasvu vähitellen tyrehtyisi.
Metsiemme kokonaispuumassa on jatkuvassa
kasvussa, ja tärkein kasvutekijä on hiili.
Hiilensä metsä saa ilmasta, jota puut nielevät jatkuvasti, joten ei ole epäilystäkään etteivätkö metsämme toimisi hiilinieluna.
Kaupin mukaan hiiltä on nostettu maan
päälle niin runsaat määrät, ettei maankuoren alle pitäisi enää mennä vaan jo nostettu
hiili pitäisi panna kiertoon.
Tämä menetelmä toisi meille saasteettoman ilmakehän. Jatkuvassa käytössä fossiilienergia loppuu jo tällä vuosisadalla, ja on
korkea aika varautua tuleviin muutoksiin.
Hengitysilmassamme hiilidioksidi on ilmeisesti lisääntynyt, mutta lisääntynyt on
myös hiilen käyttö, kun monet puukäyttöiset
lämpökeskukset ovat vaihtaneet hiileen, koska valtiovallan tuki on pitänyt sen edullisena.
EU näyttää pitävän ilman hiilidioksidilisäystä puunpoltosta aiheutuvana. puolueelleen, ettei tahdo nahoissaan kestää. Fossiiliset lähteet yhdessä muodostavat
kuitenkin suurimman osuuden kokonaistarpeesta, 47 prosenttia. Pohjoinen pallonpuolisko lisää puuvarojaan, joskin eteläisen puoliskon kehitys on vielä miinusmerkkinen. Hän on muun muassa todennut,
että pohjoisten alueiden metsät ovat hyvässä
kasvussa ja puun määrä lisääntyy arktisella
alueella jatkuvasti.
Suomen osuus kasvusta on pieneen pintaalaamme nähden merkittävä. Tässäkin
suhteessa puolueen on tehtävä selväksi, ettei
tämä peli vetele.
Pääministerin on kaikesta menneestä kohusta huolimatta otettava puolueen johto
hallintaansa viimeisen päälle ja pantava puoluevirkailijat töihin.
?Metsä vastaa, kun sille vain annetaa aiheita, mistä huutaa ja mölytä.?
Erkki Saari
Outokumpu
elokuuta. Maalaisliiton
keskushallitus ja eduskuntaryhmä kokoontuvat 15.?16. Tokoi oli, tultuaan elintarvikepäälliköksi, vaatinut
alentamaan maidon hintaa Helsingissä 10 p. Senaatintorilla järjestetään voikokous, joka vaatii elintarvikesenaattori Väinö Wuolijoelta selvitystä elintarviketilanteesta. Kunnallislakko päätetään lopettaa.
Levottomuudet leviävät koko maahan 17. Vauhdittaakseen vaatimuksiaan
joukkokokous julistaa kunnallislakon Helsingissä.
Seuraava joukkokokous pidetään Helsingissä 15.8. Santeri Alkio ja Kyösti Kallio epäilevät
pelkästään porvareista koostuvan senaatin
toimintamahdollisuuksia, jos kaikki sosialistit
lähtevät.
Voimellakat leviävät Helsinkiin 11. elokuuta, jolloin Alkio merkitsee päiväkirjaansa:
Päätettiin yksimielisesti, että mennään vaaleihin.
Kokous hyväksyi myös Alkion laatiman vaalijulistuksen ja antoi hänelle valtuudet laajemman vaaliohjelman kirjoittamiseen.
Alkion kirjoittama vaaliohjelma asettuu Suomen itsenäisyyden kannalle:
Suomen vastaisen valtiollisen aseman järjestämisessä
on asetettava päämääräksi, johon on pyrittävä, maamme riippumattomuus mistään muusta emävaltiosta ja
saatava siihen kansainväliset takeet.
Alkio kirjoittaa vaaliohjelmaan myös profeetallisen lauseen:
Edellyttäen sitä mahdollisuutta, että Euroopan olojen
uudelleen järjestelyssä tulee eri kansallisuuksien välillä
muodostettavaksi valtioliitto, johon Suomikin yhteisen
turvallisuuden ja etujen pohjalla voisi liittyä, tahi muita sopimuksia saattaisi tulla kysymykseen, on tällaisten
asiain käsittely ja päätösvalta kuuluva Eduskunnalle,
joka niistä päättää.
Lisäksi vaaliohjelmassa vaaditaan tasavaltaista hallitusmuotoa.
Tapahtumien vyöry näkyy Alkion päiväkirjassa. Valio vei myös edelleen
voita Venäjälle.
Arvostelusta suuttunut Wuolijoki eroaa senaatista 13. Sosiaalidemokraateista vain Väinö Tanner ja
Matias Paasivuori jäävät toistaiseksi paikalleen.
Alkio on lähdössä 16.8. litralta ja
korvaamaan tätä valtion varoista. Suomen synty
Santeri Alkion
silmin
11.8.?18.8.1917
timo laaninen
Sosiaalidemokraatit eroavat senaatista
Levottomuudet leviävät ja poliittiset ristiriidat
kärjistyvät Suomessa. Hän kertoo
olleensa 15. elokuuta päättämään vaalivalmisteluista.
Kokouksessa väitellään vielä tiukasti suhtautumisesta valtalakiin ja eduskunnan hajotukseen. Alkion päiväkirjan mukaan eräs puhuja jopa kysyy, voidaanko vaaleihin mennä vielä yhdessä. Silloin tuli Kallio asemalle ilmoittamaan, että sosialistit olivat lähteneet senaatista. Muun
muassa Tampereella, Turussa, Kuopiossa, Helsingin maalaiskunnassa ja Oulussa väkijoukot mellakoivat, tekevät tarkastuksia ruokavarastoihin ja häiritsevät kunnallisviranomaisia.
Santeri Alkio palaa Helsinkiin 14. Väkijoukot murtautuvat Valion voivarastoon ja ryhtyvät siirtämään voita kauppoihin.
Voipulan syynä oli kuivan kesän aiheuttama vähentynyt
maidontuotanto. Saman päivän iltana sosiaalidemokraatit järjestävät
Helsingissä joukkokokouksen, joka vaatii maan kaikkien voivarastojen tarkistamista. Viikon aikana kolme
sosiaalidemokraattia eroaa senaatista, heidän
joukossaan senaatin puheenjohtaja Oskari
Tokoi. Nyt se
vaatii, että eduskunta kutsutaan koolle mahdollisimman pian
ja että elintarvikkeiden rajahintoja olisi alennettava. Mutta mitään päätöstä ei tullut.
Kallio ja minä ajattelimme, ettei se olisi mahdollinen.
Tilanne muuttuu seuraavana päivänä. 2017
39. Kun ei siihen suostuttu, lähti.
18.8. Vastaus saadaan seuraavana päivänä 16. elokuuta illalla neuvottelussa, jossa maalaisliiton
ja eduskunnan porvariryhmien edustajat pohtivat asemaa:
Neuvottelu koski mahdollista porvarisenaatin kokoonpanoa, jos sosialistit lopulta lähtevät. elokuuta. Lisäksi osa voista päätyi Suomessa olleen
venäläisen sotaväen ruokkimiseen. Tuntuu, että porvarit sitä ajattelevat. Puheenjohtaja Oskari Tokoi, Väinö Voionmaa ja Julius Ailio erosivat
senaatista. elokuuta. elokuuta. lähdössä kokousten jälkeen vaalikentille saadessaan dramaattisen tiedon:
Illalla lähdettiin kotiin
Niissä viihdytään,
opitaan uutta, saadaan kavereita ja kohotetaan kuntoa.
Harrastukseen osallistuminen ei saa olla rahasta kiinni. aamiaisen) 46,00 euroa/hlö, C-luokan hytti (sis. Matkan hinta 50 . Useat yhdistykset ja esimerkiksi seurakunnat järjestävät maksuttomia kerhoja ja kursseja kaiken ikäisille.
Koulujen kerhotoiminta on saatava toimimaan yhtä vilkkaana kuin se oli omassa
lapsuudessani. Keskustan Varsinais-Suomen piiri tulee Vehmaan seurakunnan vieraaksi pyhään yhteiseen messuun. 040 759
0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi, Keskustanuorten toiminnanjohtaja Miro
Marjamäki puh. Koko viikonlopun
paikalla Keskustalaisia vaikuttajia.
Salo, Pertunpäivä su 20.8. Martti Talja pitää poliittisen tilannekatsauksen. ikään katsomatta. Matka
on maksettava 16.9. On valittavana
kulttuuria, urheilua ja kädentaitoja. erikoisaamiaisen) hinta 150,00 euroa/hlö.
Ruokailut: Illallinen lauantaina 33,00 ?,
Lounas sunnuntaina 25,00 ?. Keskustassa tapahtuu
Puheenvuoro
Oikeus harrastaa
Monessa perheessä pohditaan jälleen
syksyn harrastuksia. 0400 930 483 ja
keskustanaisten Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. juhlien merkeissä.
Länsi-Hollola, po:n vuosikokous 28.8.
klo 19 Helena ja Asko Viljasella Kastarintie 467. Näistä löytyy hyvin tietoa netistä ja itse järjestöiltä. henkilöltä, joka sisältää bussikuljetuksen,
lounaan ja pääsymaksut. Mukaasi tarvitset vain liikunnallisen asun ja reipasta
urheilumieltä. Hytit
ja hinnat (kaikki kahden hengen hyttejä): A-luokan hytti (sis. Laajennettu perinteinen ?Kärrypäivä. Matkan hinta: yhden hengen A-hytti 33e/hlö, kahden hengen Ahytti 28e/hlö, yhden hengen B-hytti 30e/
hlö, kahden hengen B-hytti 26,50e/hlö
tai yhden hengen pikku-B-hytti 28e/hlö.
Risteilyllä mukana meillä on alustajana
kansanedustaja Esko Kiviranta. klo
10-15 Virkatien varrella kunnantalon läheisyydessä järjestöjen yhteisessä kärrypäivätapahtumassa. Aloitteleville skeittaajille on järjestetty opastus
skeittauksen saloihin . aamiaisen)
44,00 euroa/hlö, DeLuxe-luokan (sis. 040
418 1150.
Kahden Ruukin kierros, la. aamiaisen) 64,00
euroa/hlö, B-luokan hytti (sis. Liturgina toimii kirkkoherra Juha
Aronen, kanttorina Aija Haapalainen,
saarna rovasti Matias Roto, kirkkokuoro
laulaa, yksinlaulua Rita Santanen kanttorin säestämänä, yksinlaulua ilman säestystä esittää prinsessa Colette. Tapahtuma on kaikille
avoin ja maksuton. Risteilyllä on luvassa tiukkaa vaaliasiaa sekä muuta ajankohtaista politiikkaa, loistavaa viihdettä ja menoa sekä
runsaasti hyvää seuraa ehdokkaista puoluejohtoon ja ministereihin. Harrastukset ovat tärkeitä. Kansanedustajat
Sirkka-Liisa Anttila ja Olavi Ala-Nissilä
alustavat keskustelua politiikan syksystä ja sopraano Anna Sirkiä esittää kesäisiä lauluja.
jälkeen kirkkokahvit Vinkkilän seurakuntatalolla, tervetulosanat kunnallisneuvos
Mika Munkki, Vehmaan keskustanaisten
järjestämä kahvitarjoilu, Vehmaata esittelee kunnanjohtaja Ari Koskinen, keskustelua ajankohtaisista aiheista. 050
374 5416, juha.iso-aho@keskusta.fi, toimistosihteeri ja Keskustanaisten toiminnanjohtaja Sari Kujanpää puh. Sitova ilmoittautuminen 20.8. Hintaan
sisältyy buffet-lounas ruokajuomineen
ja pullakahvit ja omaa sekä laivan järjestämää ohjelmaa. Meillä rakennetaan
puuhun majaa ja pelataan pihapelejä.
Mirja Vehkaperä
Vesaisten puheenjohtaja
Pöytyä, Tervetuloa Rantailtaan Loimaan
Kalikkaan Yläneelle pe 25.8. Jengipolku. Tiedustelut puhelin 050 5755236. Kulkueeseen järjestäytyminen Turun taidemuseonmäellä 12.30
ja klo 14.30 alkaen puistojuhla Kupittaanpuistossa.
Maakunta- ja presidentinvaaliristeily
14-15.10 Silja Europalla Tallinnaan. -20.8. (sisältää sekä illallisen että
lounaan) Tervetuloa mukaan! Varaukset:
8.8. Viking Amorellalla,
lähtö klo 8:45 ja paluu seuraavana päivänä klo 7:35. klo 20. 050 303 6493, hame@
keskustanuoret.fi. Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B
35, 20100 Turku. alkaen klo 13.
Pihlajamäen Nuorisopuistossa, os. Lauantaina 19.8. Lämpimästi tervetuloa koko piirin alueelta!
Turku, Tervetuloa mukaan Turku Prideen
Varsinais-Suomen Keskustanuorten ja
Turun Keskustaopiskelijoiden kanssa
26.8. Lisätietoa. Tarjolla on vähävarai-
Helsinki
Liikuntapäivä la 26.8. 2.9. klo 12.30. mennessä sähköpostilla jaana.
niemi@keskusta.fi tai puh. Menomatkalla
omakustanteinen kahvitauko lounaskahvila Signessä. Kannattaa
kysyä.
Vesaiset ovat kautta historian tarjonneet
pienen budjetin toimintaa koko perheille.
Pidämme edelleen tärkeänä, että saamme olla kaikkien perheiden arjessa mukana.
Tapahtumiin, retkiin ja kerhoihin on
usein vain pieni osallistumismaksu. Ohjelmassa on erilaisia urheilurientoja kaikenikäisille. Sauna lämmin jo klo 15. Bussimatkan aikana ke. Asialistalla vuosikokousasiat
ja päätös yhdistyksen lakkauttamisesta.
Tämä on lakkauttamisen toinen kokous.
Johtokunta.
Maakunta- ja presidentinvaaliristeily 14.10.2017. Ilmoittautua voit jo nyt
tai viimeistään 16.9.2017 mennessä Pertille (pertti.peltola@tintti.net) tai 0400
940 650 tai Sirpalle 044 062 2266. Piiritoimiston osoite Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna.
Avoinna varmimmin ti klo 8.30-12 ja to
klo 13-17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen.
Päijät-Häme
Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. Tarjonta on valtavan laaja ja monipuolinen. Koulupäivän jälkeen jäätiin liikunta-, käsityö-, musiikki- ja näytelmäkerhoihin.
Suomen kunnissa on kirjava käytäntö lasten harrastustoiminnan taloudellisen tukemisen malleista. Tervetuloa. mennessä, kysy tilinumeroa ilmoittautuessasi.
Keskustan kirkkopyhä Vehmaalla
17.9. Piiritoimisto on avoinna myös kesäaikana, ota yhteyttä Grönlundin Anttiin.
Raision Kesk. 040 418 1150.
Järjestäjänä Päijät-Hämeen Keskustanaiset.
Kärkölä, Keskustan teltta la 26.8. klo 10 eteenpäin tavattavissa kansanedustaja Esko
Kiviranta ja klo 11 eteenpäin kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä. Meille
tärkeintä on tuottaa iloa ja onnistumisen
hetkiä lapsille sekä vanhemmille.
On tärkeää, että lapset harrastavat
myös oma-aloitteisesti ja vanhempien
kanssa yhdessä. Nyt voi lähteä metsään
marjareissulle tai hypätä pyörän selkään
pienelle pyöräretkelle. Lounas klo 14. Messun
Etelä-Häme
Etelä-Hämeen piiritoimisto, piirin toiminnanjohtaja Juha Iso-Aho puh. Tarjoamme myös sopivaa urheilujuomaa ja välipalaa. Maakunta- ja presidentinvaaleihin startataan koko kentän voimin lokakuussa Silja Europan risteilyllä.
Laiva lähtee Helsingistä lauantai-iltana
14.10. Ruokapaketti 54,00 . Ohjelmassa Ahlaström Voyage, Sahamuseo ja Kauttuan ruukki. klo 12-15 Keskustan paikallisyhdistys mukana Perttelin alueen kotiseutupäivässä Inkereen
koululla.
40
18.8.2017
sille perheille harrastussetelejä tai mahdollisuus hakea maksuihin helpotuksia.
Myös useat lajiliitot, yhdistykset, säätiöt ja urheiluseurat tarjoavat apua harrastusten maksuihin. klo 18. Järjestäjä Helsingin Vesaiset.
Varsinais-Suomi
Piiritoimiston yhteystiedot: Piirin tj
Hanna Vuola 0509177000, järjestösuunnittelija Antti Grönlund 0400539401, Vesaisten piirin tj ja keskustanuorten järjestösihteeri Aino Piippo 0400407515,
keskustanaisten puheenjohtaja Ilona Koivunalho 0503532236. Lähtö Lahdesta klo 8 ja
paluu takaisin n. puoli seitsemältä. alkaen Tuija Pitkäpaasi puh 040 415
8759 tai tuija.pitkapaasi@keskusta.fi
Varsinais-Suomi, Keskustaveteraanit:
Syysristeily ma 25.9. aamiaisen) 52,00 euroa/hlö, B2-luokan (kerrossänky) hinta (sis. seniorikeilaajat keilavuoro myös koko kesäkauden ajan Keilahallilla torstaisin klo 15-16.
Nousiainen, Keskusta on perinteisesti
mukana Nousiaisten Henrikin markkinoilla 19. Messu
toimitetaan klo 10 Pyhän Margaretan kirkossa. Paluu sunnuntaina 15.10 neljältä (lähtö Tallinnasta klo
12.30). Kärkölän kunnan
150 v. matka Satakuntaan
010 315 2001 ja Keskustanaisten puheenjohtaja Anne-Maria Perttula, p. tilille FI64 5730 0850 3545
45. 044-3699600, toimistosihteeri Jaana Kvist p. Tilaukset p. perjantaisin. Tuukka Liuhalle, puh. Piiristä bussikuljetus, .A2 135. Riistakatu
15 Iisalmi. klo 18
alkaen. Pe 25.8. Kokoontuminen
automuseon parkkipaikalla, lapsetkin
tervetulleita. Matti Vanhanen. Ohjelmassa
letkeää musiikkia, tarinointia, kahvittelua
ja illan kruunaa elonkorjuutanssit! Ruokailu varaukset 19.8. Minnalle:
tekstiviestinä 050-5943376 tai minna.pajula@elisanet
Ylöjärvi, Pirkanmaan Säätiön Suomi sodasta syntynyt ?seminaari (Suomen sodasta Lapin sotaan) Viljakkalan seurojentalolla la 16.9. aamiaisen,
buffet-illallisen ja matkan. Ollaan yhteydessä.
Satakunnan Keskustanaiset. Katja
Koivukoski 040 5338160.
Kymenlaakso
Risteily, Maakunta-ja presidentinvaaliristeily 14-15.10 Silja Europalla Tallinnaan. klo 12.30. 010-315 2001 ja p.
010 315 2000.
Oikaisu
Viime viikon lehdessä Minun pukuni
-sarjaan oli lipsahtanut ikävä erehdys.
Raija Tikkasen yllä oli Kaukolan puku
eikä Kausalan puku, kuten jutussa väitettiin. Antti Ollikainen
040 7210311, Keskustanuorten tj. sis. Avoinna klo 9-15.
Keskustan elonkorjuujuhla ja Rautalammin Keskustan 90- vuotisjuhla la
26.8 klo 17- alkaen Rautalammilla lomakeskus Rämäkässä, Rämäkkätie 50. Juhlapuheen pitää Keskustan presidenttiehdokas, ulkoasiainvaliokunnan pj. 2017
41. 24.8. Koskela 050 527 2129.
Satakunta
Satakunnan piiritoimisto, tavoitat meidät seuraavista numeroista: toiminnanjohtaja Satu Tietari 050 405 7742 (satu.
tietari@keskusta.fi), keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi 044 978
3929 (tarja.kiviniemi@keskusta.fi), nuorten toiminnanjohtaja Sonja Lautamatti 0440 336 588 (satakunta@keskustanuoret.fi).
Tärkeää. tarjoilun) 30 euroa/hlö
31.8. 0408313775, sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj. puoli seitsemältä. 0440-817373
sekä Keskustanaisten tmj. klo
16.15 Keskustan toimistolla Porrasalmenkatu 33, Mikkeli. Keskustanuorten tmj. Ke
ja to vain etukäteen sovitut tapaamiset.
Keskusta-pelikortit nyt myynnissä!
Tunnetko kaikki keskustan kansanedustajat ja mepit. 0456748077, s-posti: tuukka@liuha.fi
Pirkanmaan Keskusta mukana tapahtumissa: seuraa Suomenmaasta, www.pirkanmaankeskusta.fi ja liity Facebookiin:
Pirkanmaan Keskusta, nähdään ja tavataan! Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän ja samalla olet tervetullut mukaan
aktiiviseen toimijajoukkoomme. Risteilyllä on luvassa tiukkaa vaaliasiaa sekä muuta ajankohtaista politiikkaa,
loistavaa viihdettä ja menoa sekä runsaasti hyvää seuraa ehdokkaista puoluejohtoon ja ministereihin. Toimitus pahoittelee virhettä.
Lajinsa parhaat:
LEGATO-syysrypsi
CORTES-syysrapsi
Etelä-Savo
Yhteiskunnallinen lukupiiri ke 20.9. Tuotto käytetään sotaveteraanien
hyväksi. Vapaaehtoinen kahviraha.
Tarjoilun takia ilm. mennessä 010 501
4646 tapahtuma@kuikkatrans.fi.
92400 Ruukki, Puh. Saunailta pe 18.8. Kaikkien vieraiden kesken arvotaan
kesäisiä palkintoja!
Etelä-Pohjanmaa
Piiritoimisto, Palstailmoitukset Suomenmaahan jarjestot@suomenmaa.fi. 0400 930 483 tai jukka.
sallinen@keskusta.fi
Pirkanmaa
Pirkanmaan Keskustapiirin kiireellisissä asioissa (tj. mennessä Marilta puh. Pakan hinta 10 euroa/kpl +
postikulut. Laulu Pirkko Vuolle. /
henk ja B2 125?/henk. Samassa
yhteydessä voit myös varata lauantai-illan päivällisen ja sunnuntain lounaan. Varaukset jaana.
kvist@keskusta.fi/0440-817373.
Kainuu
Marisanna kesätapahtuma. Niko Pesola 044 7546676 sekä Vesaisten tj. menn. Kuvalliset Keskusta-pelikortit sopivat ajanvietteeksi itselle,
tuliaisiksi muiden puolueiden kannattajille, pikkulahjoiksi tai vaikkapa arpapalkinnoiksi. Tied. Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä.
Keskustan sivuilta: www.keskusta.fi. Piiri
järjestää bussikyydin risteilylle, johon voit
varata paikkasi myöskin. 010 315 2000, toimistosihteeri
Pia Högberg p. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. klo
18 Marisannan mukana -kesätapahtuma ravintola Paltamon Sydämessä (Golftie 9)! Illalliskonsertissa tarjolla hyvää ruo-
kaa, mukavaa keskusteluseuraa ja elävää
musiikkia. 044-3122982. Paluu sunnuntaina 15.10 neljältä (lähtö Tallinnasta klo
12.30). Muistathan toimittaa piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi satu.tietari@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut
myös sähköisesti.
Satakunnan Keskusta on mukana tapahtumissa. Seuraa Suomenmaasta
printistä tai internetversiosta ?Keskustassa tapahtuu?, piirin internet-sivulta www.
keskusta.fi/satakunta tai Facebook: Satakunnan Keskusta. ti ja pe julkaistavan verkkosivujen järjestöpalstan deadline on tiistaisin klo 12, piiri mainittava.
Pohjois-Pohjanmaa
Piiritoimiston yhteystiedot: Toimisto
040 5156800, Keskustan tj. Huom! Suomenmaan uudistuksen myötä myös lehden Keskustassa tapahtuu -järjestöpalstalle lähetettävät
yhdistyksien tapahtumailmoitukset on
lähetettävä sähköpostilla piirin toiminnanjohtajalle: jaana.viilo@keskusta.fi viimeistään jo toivottua ilmoituspäivää
edeltävän viikon to klo 15 mennessä.
Sihteerit: Kj:t ja py:t ilmoittakaa tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@keskusta.fi
Pirkanmaan Vesaiset; toiminnanjohtaja Elina Sieppi, Näsilinnankatu 23 a 1
33210 Tampere, p.0405550635, sähköposti elina.sieppi@gmail.com.
Keskustanaisten Pirkanmaanpiiri yhteystiedot; Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere. Tervetuloa mukaan!
Keski-Suomi
Piiritoimiston yhteystiedot: piirin toiminnanjohtaja Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p. Illalliskortti 20?/hlö, varaathan paikkasi etukäteen
ke 23.8. viim. Jaana Viilo sairauslomalla)
voit soittaa pj. Juhla
alkaa klo 18 ja omakustanteinen ruokailu
klo 17 alkaen. Luvassa on mukavaa yhdessäoloa ja pientä iltapalaa virkistävine
juomineen. Nähdään ja tavataan!
Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän ja
samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. Elina Suoranta p.
040-721 0636. (08) 270 7200, (02) 762 6200
www.naturcom.fi
18.8. vain 19 euroa! Lisätiedot, osoitteenmuutokset ja tilaukset suoraan tilaajapalvelusta: 08-5370370 (ark.
klo 9-15) tai sähköpostitse: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi
Järjestöilmoitukset Suomenmaahan
entistä aikaisemmin! Lehti ilm. Laiva lähtee Helsingistä lauantai-iltana
14.10. 17.8., tarja.kiviniemi@keskusta.fi tai 044-978 3929;
muista mahdolliset ruoka-aineallergiat.
Ilmoittauduttuasi saat myös tarkemman
ajo-ohjeen mökille.
Keskusta- risteily! Presidentinvaaleihin
startataan toden teolla koko kentän voimin lokakuussa Silja Europan risteilyllä. Avoinna sopimuksen mukaan.
Piiritoimisto on avoinna ma, ti ja pe. Osallistumismaksu (sis. Keskustelussa Jörn Donnerin tiukkatekstinen SuomiFinland.
Pohjois-Savo
Pohjois-Savon Keskustan yhteystiedot:
piirin tj Kimmo Valta p. Toni Viljamaa
p. Suomenmaan perjantaina julkaistavan järjestöpalstan deadline on edellisen viikon
perjantai klo 12. Kaija Väänänen. Ilmoittaudu tarjoilujen järjestämiseksi Tarjalle viim. Varaukset piiritoimistolta kesälomien jälkeen 14.8 alk.
kesällä sähköpostilla pirjo.matikainen@
keskusta.fi. Varaa matkasi saman tien, parhaat hyttipaikat viedään heti! Piirille on varattu jonkin
verran etukäteen kahden hengen A ja B
hyttejä, joita voit varata piiritoimistolta.
Varaukset puh. Terveisin Jaana Viilo, toiminnanjohtaja 040 767
3419, jaana.viilo@keskusta.fi
Uudistunut Suomenmaa on myös hyvä
lahjavinkki . Entä heidän vaalipiirinsä?
Poliittista tietämystä on nyt hyvä tilaisuus lisätä pelaamalla. p.
040-556 7262, kristiina.maki-valkkila@
netikka.fi
Pirkanmaalaisissa Keskustajärjestöissä tapahtuu: Katso lisää tapahtumia ja
toimintaa www.pirkanmaankeskusta.fi
tai Facebook: Pirkanmaan Keskusta
Kangasalan Keskustanaiset: Virkistysilta Vehoniemen harjulla pe 25.8. Alustajina
Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen, Jouni
Koskela, Arto Ojakoski, Pasi Alho ja Pertti Hakanen. Piiritoimistojen käynti/
postiosoite: Snellmaninkatu 37, Kuopio.
Avoinna klo 9-15, tärkeä tapaaminen kannattaa varmistaa soittamalla. klo 17 alkaen Villa Etelärannassa Porissa. Aluksi kävelylenkki ja luontovisa
luontopolulla, automuseolla kahvit ja tutustuminen museoon. nyt 3 kk:n tutustumistarjous
uusille tilaajille alk. Varaa matkasi saman
tien, parhaat hyttipaikat viedään heti! Risteilypaketti sisältää hyttipaikan valitsemassasi luokassa sekä meriaamiaisen. Musiikillista tunnelmaa tuo Kolokosti Koria -yhtye (Mari Maier, kantele ja
Petri Möttönen, kontrabasso). 050 384
7275
Tänne joudun tilaamaan materiaaleja kaukaa ja se vie aikaa. Ne
ovat kiinnostaneet erityisesti venäläisiä ja ukrainalaisia. Sitä käyttää matkailu ja siitä hyödynnetään liha,
luut, sarvet ja talja.. Pokan yrityksen brändin eksoottisuutta lisää sen toiminta joulupukin ja Napapiirin maisemissa.
Alussa vuosiliikevaihto oli noin 200 000 euroa. Lapin ihmiset ovat luotettavia, mutta ulkomaalaisen on vaikeaa saavuttaa heidän luottamuksensa.
Pokka esittelee ylellistä, mutta kestävää ?silkkinahkaa?. Lapin imagoon kiinteästi kuluva poro tuo paikallisille työtä ja toimeentuloa. Toukokuussa Monte Carlossa pidetyn esittelyn jälkeen Pokka
sai 8?000 suunnittelijan joukosta suoraan kutsun New York
Fashion Week 2017 -messuille syyskuussa. Työ tehdään hyvin ja perusteellisesti, mutta se maksaa
liikaa yrittäjälle. Poron, erityisesti vasan nahka on luksusta: kevyttä, pehmeää
ja laskeutuvaa. Se käy nahka-pitsi-unelmiin, strassien ja kivien ryydittämin juhlavaatteisiin sekä eri materiaaleja yhdistäviin käyttövaatteisiin.
42
18.8.2017
Mallisto on pääsyt kansainvälisiin muotilehtiin. Materiaali oli yksi ratkaiseva tekijä.
Pokka ammentaa energiaa ja inspiraatiota Lapin luonnosta. Ensimmäisen mallisto syntyi yhdessä ranskalaisen suunnittelijan kanssa ja teknisenä apuna oli ukrainalainen suunnittelija.
Vaatteita myydään Napapiirillä, Helsingissä ja netissä. Suomessa kun ei ole enää muotiteollisuutta.
Suomea Pokka pitää turvallisena ja vakaana ympäristönä,
mutta työn hinta ja verotus ovat korkeat.
. Olemme itse opettaneet
poroteurastamoilla
raakanahkojen oikeaa
käsittelyä.
Elämä
Lapsuuden unelma kävi toteen
Mariela Pokka suunnittelee poronnahkaisia vaatteita napapiirillä
Teksti ja kuva: Hilkka Jankkila
Rakkaus poronnahkabisnestä tekevään Harri Pokkaan toi
venezuelalaisen Marielan vuosituhannen vaihteessa Lappiin napapiirille ja Pokka Reindeer Hides -perheyritykseen.
Nyt hän tuottaa myös omalla brändillä poronnahkavaatteita
kansainvälisille markkinoille.
Lapsuudesta asti kytenyt haave vaatesuunnittelijan työstä toteutui neljä vuotta sitten omassa yrityksessä, Santa Claus Village Oy:ssa.
Alkuun Pokkaa hieman pelotti, vaikka takana oli akateeminen koulutus kotimaassa ja Lontoossa, kansainvälinen
yrityskokemus sekä 13 vuoden työskentely perheyrityksessä.
??Luovuus on vahvuuteni. Parhaat nahkat
tulevat läheltä, mutta kotimaan tuotanto ei yksin riitä.
. Lapissa olen oppinut
myös kärsivällisyyttä ja odottamista. Nyt on hiljaisempaa eikä Napapiirin esittelytila ole kesällä avoinna,
mutta ensi vuoden malliston viimeistely pitää yrittäjän kiireisenä.
Kotona työskennellessään hän voi myös huolehtia Suomeen muuttaneesta vanhasta äidistään ja ehtii olla teiniikäisten poikiensa kanssa.
Poronnahkavaatteissa korkealaatuinen raaka-aine on
Marielan mielestä designiakin tärkeämpää. Suomalaisten kanssa tulen hyvin toimeen. Se auttaa niin suunnittelussa
kuin eteen tulevia tilanteita ratkoessa. Tasalaatuisten nahkojen saamiseksi olemme itse opettaneet poroteurastamoilla raakanahkojen oikeaa käsittelyä.
Pokka korostaa poronomistajien kanssa tehtävää yhteistyötä sekä toiminnan eettisyyttä ja kestävyyttä. Siksi teetän vaatteet Puolassa, jossa työn
laatu ja hinta ovat kohdallaan.
. Caracasin kaltaisessa
metropolissa löytyi kaikkea tarvittavaa nopeasti
2017
43. Vain pusero on pitänyt kerran uusia.
Jossakin vaiheessa Kaijansinkko lyhensi helmaa ajan muodin mukaan, mutta on sittemmin
jatkanut sen entiseen mittaansa.
??Olen pitänyt pukua kaikissa sukujuhlissa,
keskustan tilaisuuksissa ja monissa muissakin
yhteyksissä. Siihen menee vielä vuosia,
mutta täksi kesäksi mamma kunnostaa tytölle
jo Keski-Suomen puvun.
??Hän on kaunosielu, joka rakastaa mekkoja,
Kaijansinkko kertoo.
18.8. Puku ostettiin Kotkasta.
??Äiti halusi Jurvan puvun, koska se oli hänestä kaunis. Olen aina tykännyt siitä, hän perustelee.
Puku päällä hän on myös opettanut työpaikallaan päiväkodissa lapsille kalevalaisia loruja,
lauluja ja loitsuja.
??Kansallispuku yllä tulee ylevä, kansallinen
tunne. Kokee olevansa suomalainen, hän sanoo.
Välillä Kaijansinkko on harkinnut tekevänsä itselleen kotiseutunsa Virolahden puvun, mutta
pitänyt sitä lopulta turhana haaskauksena.
??Kun minulla kerran yksi puku on. Minun
pukuni
Jurvan puku
?Kansallispuvussa tuntee olevansa suomalainen?
Leena Kaijansinkon Jurvan puku on
palvellut monta vuosikymmentä
Teksti: Meri Alaranta-Saukko
Kuva: jaakko martikainen
Leena Kaijansinkon omistamalla Jurvan puvulla on takanaan juhla jos toinenkin.
Sen sai hänen vuonna 1924 syntynyt äitinsä
rippilahjaksi. Sitä paitsi Jurvan puvussa tuntuu suhteellisen nuorena
kuolleen äitini muisto ja keskustanaisten henki.
Seuraavaksi puvun saa Kaijansinkon lapsenlapsi Lilja Lotta. Juuremme tosin ovat Karjalasta, Kaijansinkko kertoo.
Kun äiti kasvoi puvusta ulos, tytär sai sen
omakseen suurin piirtein samanikäisenä kuin äitikin aikoinaan.
Puku on kestänyt hyvin vuosikymmenten ahkeran käytön
Valtiovarainministeriö kel
puutti niistä omalle listalleen kuitenkin
vain kolme, jotka kaikki sijaitsevat Kehä III
sisäpuolella; Laajalahden pätkä Kehä I
varrella, Länsimetron jatkeen liikenne
järjestelyt sekä Vuosaaren meriväylä.
Liikenneministeriön ehdotuksista rahat
ta jäisivät Kirrin ja Tikkakosken välinen
tieosuus Jyväskylässä, Kokkolan meriväy
lä sekä yli 50 vuotta soutanut ja huovannut
hanke sillan rakentamiseksi Hailuodon
saarelle.
Keskustan varapuheenjohtaja, kansan
edustajat Katri Kulmuni pitää ehdotusta
käsittämättömänä.
Linda Manner / Lehtikuva
??Keskusta ei sitä hyväksy. Missä Suomessa sijaitsee 2006 toimintansa aloittanut Siirtolaisuusmuseo?
7. Suomen suurin kunta on pinta-alaltaan
17 333 neliökilometriä eli hiukan Kuwaitia
pienempi. Ensimmäinen
kotiottelu on vasta 17. Kunnat
ovat ...?
8. Millaiset siteet
Aira Samulinilla rajojemme vartijoihin on?
2. Ensimmäinen toimiva astianpesukone
patentoitiin Yhdysvalloissa 1886 ja sen
2
5
6
21
8
4
4
3
9
7
8
9 51 6 51
41 8 8
9 1
7 3 2 3
4
3
3 7 8 6
5
5 9 61 4
7
2 6 5
3 9
6 5 4 8
2
31 2 4
7 8
2
9
8 4 5 6
3
7
4
3
8
8
4
21
9
5
9
2
6
1
4
8
6
5
9
4
1
7
3
3
2
3
4 3
6
7 2
9 1
2 5
5
9
3 6
8 3
7
1 8
8
5 4
5
6 9
9
3
6
2
7
4
5
1
8
8
1
7
9
5
6
4
3
2
6
4
5
8
1
9
3
2
7
4
5
8
6
2
1
7
9
3
3
6
1
4
9
7
2
8
5
5
2
4
1
3
8
6
7
9
7
8
2
3
6
5
9
4
1
1
9
3
7
4
2
8
5
6
2
7
9
5
8
3
1
6
4
2
7
9
5
8
3
1
6
4
4
5
9
3
8
3
4
2
8
2 9
6
3 5. Suomesta muutti 350 000 ihmistä Yhdysvaltoihin vuosina 1821?1929 eli ennen kuin
maa alkoi säädellä maahanmuuttoa. Elämisen edellytykset on turvat
tava kaikkialla maassa, Kulmuni painottaa.
Toimivilla väyläyhteyksillä on Kulmunin
mukaan myös ratkaiseva merkitys siinä,
että työpaikkoja voidaan luoda koko Suo
meen talouden vihdoin kasvaessa ja työlli
syyden parantuessa.
??Pääkaupunkiseutu ja maakunnat ovat
tässäkin suhteessa samassa veneessä, hän
muistuttaa.
?
2
Tietotesti
Millaiset siteet Aira Samulinilla rajojemme vartijoihin on?
1
5
9
6 7
2
8 6
8
7
3 9
3 6
4
7
7
4
3
3
8
4
5
9
6
8
3
9 1
6
1 8
2
9
???
1. elokuuta. Montako virallista kieltä Euroopan Unionilla on. Oliko koneen
keksijä-kehittäjä mies vai nainen?
6. Kulmuni ei sulata maakuntien jäämistä ilman väylärahoja
Meri Alaranta-Saukko
Liikenne- ja viestintäministeriö panosti
omassa budjettiehdotuksessaan erityises
ti liikenneväylien kuntoon. Missä maassa sijaitsee Euroopan unionin
pohjoisin piste?
9. Pienin kunta on kooltaan noin
6 neliökilometriä eli kuin Gibraltar. Koko Suomea
ja kaikkia maakuntia on rakennettava tasa
puolisesti. Perusväylän
pitoon ehdotettiin 1,4 miljardia euroa, jos
ta noin kolmannes hupenisi korjausvelan
lyhentämiseen.
Ministeriö esitti myös kuutta uutta väy
lähanketta. Mikä oli
seura, jonka jääkiekkotoiminnan Aimo
Mäkinen osti 1967 ja josta syntyi uusi seura,
Helsingin Jokerit?
9
4
7
3
5
2
6
1
8
7
3 6
1
8
3
7
9
6
5
2
4
4
6
9
2
8
1
3
4
7
5
5
1
4
6
7
9
2
8
3
7
3
8
4
2
5
9
6
1
8
6
5
9
4
1
7
3
2
4
7
9
2
3
8
1
5
6
3
2
1
5
6
7
8
4
9
18.8.2017
2
5
6
1
8
4
3
9
7
3 9 5
4
9
1 8
7
6
3
2
9
9
3
6
2
7
4
5
1
8
8
1
7
9
5
6
4
3
2
5
2
4
1
3
8
6
7
9
7
8
2
3
6
5
9
4
1
1
9
3
7
4
2
8
5
6
6
4
5
8
1
9
3
2
7
4
5
8
6
2
1
7
9
3
3
6
1
4
9
7
2
8
5
44
Vastaukset: 1) Hiukan yli 6?000, 2) Inari, Kauniainen, 3) 24 virallista kieltä ja työkieltä, suomi virallinen liittymisestään 1995 alkaen, 4) 1991, 1992,
1993, 5) nainen, 44-vuotiaana leskeksi jäänyt
Josephine Cochrane (1839?1913), 6) Seinäjoella
Peräseinäjoella, 7) Aira syntyi helmikuussa 1927
karjalaisella kasarmilla, hänen isänsä Viktor Suvio
toimi Hyrsylän mutkan rajavartioston päällikkönä,
jatkosodan aikana Aira toimi äitinsä kanssa lottana, 8) Suomessa, Utsjoen Nuorgamissa, jonne se
on rajamerkillä merkitty, 9) 19, 10) Töölön Vesa.
5. Amerikansuomalaisista muutti kuitenkin Neuvostoliittoon ihmisiä 1930-luvulla, syynä Suomesta mukaan lähtenyt sosialismiperinne ja pula-aika. Monellako Suomen kunnalla on maarajaa Venäjän kanssa. Jokerien sarja alkaa vieraskiertueella.
Ensimmäinen ottelu on Moskovassa Spartakia vastaan 23. Mitkä 3 perättäistä vuotta: kansanedustaja Tina Mäkelä valittiin SMP:n puheenjohtajaksi, Timo Soini valittiin SMP:n puoluesihteeriksi, presidentti Koivisto ja puolisonsa muuttivat vastavalmistuneeseen presidentin virka-asuntoon Mäntyniemeen?
10. syyskuuta. Jääkiekon KHL-sarja alkaa ensi viikolla. Kuuluuko suomi niihin?
4. Alkaen Inarista ja
päätyen Virolahdelle.
3. Kuinka paljon suomalaisia
muutti Yhdysvalloista Neuvosto-Venäjälle?
tehdastuotanto alkoi 1897. Kun Aira Samulin viime helmikuussa täytti 90 vuotta, juhlavastaanotolla häntä olivat
onnittelemassa myös Rajavartiolaitoksen ja
sotilaskotisisarten edustajat
Lataa Suomenmaan
ilmainen uutissovellus
Seuraa helposti verkkosivujen päivittäisiä uutisia, lue artikkeleita ja
blogeja sekä selaa keskustan järjestöjen tuoreimpia tapahtumia.
18.8. 2017
45
Muinaiset suomalaiset maalasivat
kallioihimme hirviä ja peuroja, ja nykypäivän nörttimme ammentavat inspiraationsa vihaisista linnuista.
100-vuotisjuhlan kunniaksi Suomi liputtaa vihdoin
virallisesti luonnolleen sisäministeriön vahvistamana
liputuspäivänä . ensimmäisenä maana maailmassa.
Kuulemma Suomen luonnon päivän ohjausryhmässäkin on ihmetelty, miten tätä ei ole aiemmin keksitty ?
edes Ruotsissa.
Liputuspäivän statuksesta tulee pysyvä, kun se lisätään Helsingin yliopiston ylläpitämään Valtiokalenteriin
?vakiintuneiden liputuspäivien. -kampanjaan. Liputuksen osalta asioita tärkeysjärjestykseen pistää sisäministeriö, joka tekee suositukset
liputuspäivistä.
Kaikki kunnia YK:lle ja kuntavaaleille, mutta on ainakin yksi asia, joka on koko kansalle näitä tärkeämpää,
pyhempää ja yhdistävämpää.
Tätäkin kirjoittaessani vuoden vanha tyttöni tutkii
todennäköisesti muurahaista kerrostalon pihalla hänen
mumminsa rymytessä pitkin metsiä mustikoiden perässä.
Suomalaiset symbolit lipusta Maamme-lauluun kertovat sinisistä järvistämme, laaksoistamme, merestämme ja metsistämme. listalle.
Vakiintuneiksi liputuspäiviksi lasketaan vain ne
päivät, joina sisäministeriö on useana vuonna suo
sitellut liputusta. Siksi myös poliittiset aloitteet ja
tuen osoitukset päivän virallistamiseksi olisivat terve
tulleita.
Olen juhlavuotemme kunniaksi osallistunut 5-vuotiaan poikani kanssa BirdLife Suomen järjestämään
?tunnista sata lintulajia. Niitä kaikkein tärkeimpiä asioita kuten äitiä, työtä,
puolustusvoimia, kulttuuria ja tasa-arvoa on Suomessa tapana liputtaa. vieraskolumni
riku eskelin
Lippu pysyvästi salkoon
luonnon puolesta
Asiat tärkeysjärjestykseen. Näinhän sitä tavataan sa-
noa. Aionkin juhlistaa Suomen luonnon päivää yrittämällä bongata pojan kanssa tuona päivänä uuden lintulajin.
Lippua emme ehkä kerrostalossa asuvina pääse itse
nostamaan, mutta vahingon voi onneksi korjata osallistumalla johonkin sadoista juhlatapahtumista ympäri maan.
Oma aavistukseni on, että sisäministeriö tulee suosittelemaan Suomen luonnon päivän liputusta myös
tulevaisuudessa, jos mahdollisimman moni osallistuu
sen juhlallisuuksiin nyt juhlavuotenamme.
Historiaa voi siis tehdä nostamalla tuona päivänä
lippu salkoon, lähtemällä seuraamaan liputusta, pukeutumalla sinivalkoiseen tai käymällä luontoretkellä.
Liputuspäivää suomalaisen luonnon kunniaksi vietetään lauantaina 26.8.
Kirjoittaja on keskusta-aktiivi, joka on leipätöissään
Luonnonsuojeluliiton kehityspäällikkö.
Vieraskolumni Riku Eskelinen
46
18.8.2017
Näitä kuulee sähköisistä
viestimistä päivittäin. Tämä on teille, Ylen Sanna Ukkola
ja Maikkarin sohvaväki: ennen haastattelua kerrotte haastateltaville, että niinkutuksista kolme ensimmäistä piipataan. Kaikki ei vain käy kaikille.
Mikä on mieletön yleisö?
Se on joukko hulluja.
Synnynnäisiä puhevikoja paljon pahempia ovatkin
maneeriset puhujat. Elikkä liikenteeseen lähteneet mielettömät niinkuttelijat.
On eri asia lähteä liikkeelle jossain asiassa kuin lähteä
liikenteeseen. Tässä kotoilubuumissa on nyt lähdetty aivan
mielettömästi liikenteeseen. ja kulloistakin työyhteisön viljelemää muotisanaa, kuten hallintomalli ja virtaviivaistaminen. Nimenomaan halvan. Esimerkiksi minua ei ole koskaan valittu yleisurheilun
Suomen maajoukkueeseen, vaikka juoksisin satasen sileän
puoleen minuuttiin, jos jaksaisin. Sössöttävän
ässän ja sorahtavan ärrän pilkkaaminen on halvan komiikan peruskiviä. Pakina
Uuspuhevikaiset
Kaikki eivät osaa sanoa kaikkia kirjaimia. 2017
47. Radio on korvakarkki,
ei ole aivan sama kuinka siellä puhutaan. Jos on tosi paha
ässävika, niin ei pidä laittaa lukemaan tuulen nopeuksia,
kun tiedotteessa sanotaan kymmeniä kertoja ?sekunnissa?.
Ei tasa-arvoistamista pidä viedä niin pitkälle, että kaikki
käy. ?Tänä päivänä. Puhevioista kiusaaminen on yksinkertaisesti tyhmää.
Silti en ihan aina jaksa ymmärtää sitä, että puhevikaisia haalitaan esimerkiksi radioihin. Mitä?
Mikä on mieletöntä. Se on mieltä vailla. Mikä hyvänsä aamuteeveen haastattelu, niinkua tulee
niinku paljon niinku.
Tähän korvan raiskaamiseen olisi yksinkertainen keino,
kieltäminen. Eiväthän haastateltavat käytä v-sanaakaan,
vaikka normipuheessaan käyttäisivätkin.
Vastuu on juontajilla. Neljännestä lähdet menemään, liikenteeseen, vaikka
kesken lauseen. ei ole tänä päivänä enää niin muotia.
Pahin maneeri on tietenkin niinku. Mikä on mieletön yleisö. Se on joukko hulluja. Se on mieletön kokemus.
Jari Nenonen
päätoimittaja
Juha Määttä 040 7359 612
toimituspäällikkö
Katariina Lankinen 044 7370 320
Ulkoasupäällikko
Mikko Eronen 041 4539 554
Verkkouutispäälliköt
Henna Lammi perhevapaalla
Samuli Nissilä 044 7370 261
journalistinen taittaja
Samuli Vänttilä 044 7370 244
Toimittajat
Meri Alaranta-Saukko 044 2032 640
Annukka Kaarela opintovapaalla
Eeva kärkkäinen 040 1492 201
santeri Lampi 044 7370 315
Risto Luodonpää 040 8201 781
Anja Manninen 044 7370 381
Pentti Manninen 040 5709 400
Pauliina Pohjala 050 5450 915
Pekka Pohjolainen 040 5357 674
Pirkko Wilén 044 7370 238
vakituinen avustaja
timo laaninen 040 8326 106
Valokuvaajat
Jaakko martikainen 050 3495 549
Maria Seppälä 044 7370 386
GRAAFIKKO
KIRSI ERVASTI perhevapaalla
sanna järvelin 044 7370 327
Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52,
90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 4, 90150 Oulu Helsingin toimitus Postiosoite: PL 1070, 00101 Helsinki, Käyntiosoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Joutsen Media Oy
Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 ilmoitukset@suomenmaa.fi
Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Painopaikka Kaleva365 Oy, ISSN 0356-3588
18.8. Se lienee yksi oppi
aine ainakin teatterikoulutuksessa.
Itseopiskelleet 15 minuutin julkkikset siihen vielä päälle. Jotenkin on sellainen tunne, että
Pasilassa elää omassa kuplassaan yhteisö, joka toistelee
kulloistakin muotisanaa aivan, niin, mielettömänä joukkona.
Kuinka monet seminaarit olenkaan missannut, kun olen
keskittynyt vain niihin maneereihin.
Tukkimiehen kirjanpidolla saa helposti viisikymmentä ?elikkää?, ?tuotanointa
. Tilaajapalvelu: 08 5370 370
. Aikakauslehti kerran viikossa
Hyödynnä kesätarjous 35 . / 5 kk
www.suomenmaa.fi . .