Suomenmaa 18.09.2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

S. 08 514 4700 www.kinnusenmylly.? Kampanja voimassa 1.9.?31.10. Myynti: maatalouskaupat. Kytket vain laturin sähköverkkoon, ähköverkkoon, liität liittimet akkuun ja painat virtapainiketta. 1 ? MAASEUTU JA S I UÄ H NN SRE JA E I N V KI IKO PA ER K AM Kinnusen Mylly yhdisti ampeerit ja a kivennäiset Kun tilaat 1 000 kg rakeisia kivennäisiä ja erikoisrehuja tai 2 000 kg jauheisia kivennäisiä vennäisiä kerralla Kaupan päälle Defa SmartCharge -akkulaturi . Ei kipinöitä, nöitä, ylilatausta eikä hankalia asetuksia! Lisätiedot kampanjasta ZZZ kinnusenmylly ? Murrontie 2 91600 Utajärvi p. 6 414880 073513 OPPOSITIOLLE TUKEA HALLITUKSESTA. S. 2 POIKKEUKSIA EU-LAINSÄÄDÄNTÖÖN. auton, ruohonleikkurin, kkurin, veneen tai kelkan akun todella helposti. 3 KESKIVIIKKO 18.9.2013 N:o 106 . maailman helppokäyttöisin (Vaihtoehtoisesti kampanjahinnasta 40 ?:n alennus tonnilta rakeisissa kivennäisissä ja erikoisrehuissa tai 20 ?:n alennus tonnilta jauheisissa kivennäisissä.) Kätevä, tyylikäs, pieni ja älykäs ykäs Lataa esim
Brax epäileekin, osasivatko ryhmät varautua asian käsittelyyn. Eduskunnan perustuslakivaliokunta voi nousta taas ratkaisijan asemaan. rahankeräysluvan ehtojen rikkomista. Ja on itsestään selvää, että uruguaylaiset ovat hyvin ylpeitä uusista, tehokkaista tehtaistaan. Pirjo Kontio. Osa myöntää jo, että tehtaan vastustaminen oli typerää. Investointi tuhansine työpaikkoineen meni naapurin puolelle. Keskustan pää-äänenkannattaja Päätoimittaja Juha Määttä Pääkirjoitukset Toimittajalta Pakkoliitokset voivat pysähtyä eduskuntaan H allituksen linjaus kuntien pakkoliitoksista herättää ärtymystä paitsi kuntakentässä, myös eduskunnan perustuslakivaliokunnassa. Opposition edustajien lisäksi näkyvimmin on närkästynyt valiokunnan jäsen Tuija Brax (vihr.). Kahden edellisen hallituksen oikeusministerinä toiminut Brax on jättänyt hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksenkin. Brax kertaa kuntarakennelain käsittelyä perustuslakivaliokunnassa kesäkuussa ja muistuttaa, että laki voitiin hyväksyä tavallisena lakina vain siksi, että esityksessä ei laajennettu pakkoliitoksen mahdollisuuksia. ?Valiokunta totesi tällöin, etteivät lakiehdotuksen erilaiset uudet kuntien yhdistämiseen tai yhteistyöhön tähtäävät selvityskriteerit olleet perustuslain vastaisia siksi, ettei lakiesityksessä laajennettu pakkoliitosten mahdollisuuksia, vaan kyseessä oli velvollisuus vain selvittää asiaa?, Brax kirjoittaa. Johtopäätös voi olla vain yksi: jos hallitus tuo eduskuntaan muutosehdotuksen, joka pitää sisällään laajemmat mahdollisuudet pakkoliitoksiin, laki on käsiteltävä perustuslain säästämisjärjestyksessä. Jos näin käy, hallitus voi unohtaa pakkoliitoksensa. Keskusta kun meni keräämään varoja lehti-ilmoituksella, vaikka sillä oli lupa kerätä vain netissä ja postikirjeillä. Toisenkin rikoksen puolue teki. Kuva: Jari Laukkanen Kuntauudistuksessa on poljettu hyvän lainvalmistelun periaatteita. ?Päinvastoin, lehdistöseuranta riihtä edeltävältä viikolta tuottaa haastatteluja tai kommentteja, joissa nimenomaan todetaan, ettei hallitus aja pakkoliitoksia?, Brax kirjoittaa. Ei siis ihme, että Brax kysyy hallituksen perusteluja myös siihen, että ?kuntajakolain merkittävä uusi muutosesitys käsiteltiin muita asioita lyhyemmässä ajassa ja toisin kuin perustuslakivaliokunta tuoreessa mietinnössään esitti?. P erustuslakivaliokunnalla on erikoisasema, joka nostaa sen puoluepolitiikan yläpuolelle. Rahoja kerättiin ?velkojen maksuun?, vaikka keräysluvassa ei oltu määritelty tällaista käyttötarkoitusta. Näin tulkittiin keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän ja puoluesihteerin Timo Laanisen kirjoitusta Suomenmaassa (17.5.). Jos lainmuutosta yritettäisiin normaalilla menettelyllä, sen voi hyväksyä lopullisesti vasta seuraava eduskunta. Brax kritisoi voimakkaasti myös kuntarakennelain valmistelun kiirettä. Kumpikin oppositiopuolue pystyisi estämään lain yksinkin. Asia tuotiin rakennepakettineuvotteluihin muita myöhemmin. Meikäläinen kuitupuu tarvitsee moninkertaisen ajan. Kun toisen suomalaisjuurisen yhtiön eli Stora Enson sellutehdas saadaan käyntiin syksymmällä, meikäläisin opein tuotetaan hirmuinen määrä raaka-ainetta kiinalaisten vessapapereihin ja pakkauksiin. Sellukuidusta tulee pian Uruguayn suurin vientituote. Valiokunnan päätehtävänä on seurata lainsäädännön perustuslainmukaisuutta. Hankkeen pisti alulle Botnia vuonna 2003. Epäluuloja tehdasta kohtaan on erityisesti Argentiinassa. Tätä kiirettä oli keväällä ja sitä on ollut nyt, kun hallitus päätyi pakkoliitosten laajentamiseen. Brax kertookin, että pakkoliitospäätös yllätti myös hallituspuolueiden eduskuntaryhmät. Kansainvälisissä uutisissa kerrottiin, miten kolhot pohjoisen kapitalistit tulevat, raiskaavat metsät, pilaavat vedet ja ilman. Argentiinalaiset sulkivat rajasillat. Jotta nykyinen eduskunta voisi hyväksyä lain, se olisi julistettava kiireelliseksi vähintään viiden kuudesosan enemmistöllä. Kaikkea muutakin tapahtui. UPM:n sellutehdas Uruguayn Fray Bentosissa aloitti tuotantonsa marraskuussa 2007. Ne ovat sentään demokratian olennainen osa. Saivartelu onkin nyt uskomatonta. Päin vastoin, on hyvä, että puolueetkin panevat asioitaan kuntoon. Braxin kysymys osoittaa, että valiokunnassa on halua pitää kiinni tästä. Penttilä myöntää, että toiminta on sujunut odotuksia paremmin. Syy on monen argentiinalaisen mielestä poliitikoissa, jotka kinusivat liian isoja lahjuksia. KOVA ARVOSTELU ja julkinen paine näkyvät Fray Bentosin tehtaan toiminnassa. Tehtaan portilla on lähes yhtä tiukat tarkastukset kuin valtioiden rajalla. Kaikki lattiat kiiltävät. Vierailijoiden reitti kulkee avaruusalusta muistuttavan valvomon ja siistien tehdassalien kautta virtaviivaiseen henkilöstöravintolaan. Lihapullien sijasta tarjolla on paikallista kalaa ja kansainvälistä pastaa, salaatteja ja jälkiruokia unohtamatta. Kaikki mitä tehdas päästää ympäristöön, tutkitaan moneen kertaan. Kuten olettaa sopii, laitos kuorimittaa läheistä rajajokea paljon vähemmän kuin monet vanhat tehtaat Suomessa. Tehtaan johtaja Jussi T. Myös esimerkiksi valiokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) on osoittanut usein, että laillisuusnäkökulma on hänelle tärkeämpi kuin puoluepolitiikka. Tämä järjestys on oikea. Tuli kirjallinen varoitus P oliisihallitus on antanut keskustalle ?kirjallisen varoituksen. luottamushenkilöidensä välityksellä ? yhdistyksen taloudesta, niin keskustassa kuin muu- allakin. Ällistyttävää oli sekin, että ilmoituksessa ei olisi saanut mainita rahojen menevän puolueen velkojen maksuun. Samaan aikaan, kun keskustan tekemisiä syynätään mikroskoopilla, muiden tekemisiin ei puututa, vaikka ihmettelemistä on. Jäsenten pitää viime kädessä vastata . Se ei ollut luvallinen, koska siinä pyydettiin keskustan jäsenkunnan apua puolueen talouden kuntoon panemiseksi. Taitaa olla poliisilla oikeista töistä pulaa. Yhdistyksen johtotehtäviin valituilla täytyy olla oikeus vedota jäsenkuntaan yhdistyksen talouden kuntoon panemiseksi. Jotkut puolueet elävät miljoonalahjoituksista, mutta samaan aikaan poliisi kovistelee keskustan johtoa, joka vetoaa keskustan jäseniin: josko joku antaisi kympin tai jopa kaksi... Sopii kysyä siis sitäkin, onko säännöllinen miljoonarahoitus joltakin säätiöltä terveempi puoluerahoitustapa kuin puolueen jäsenten lahjoitukset? Pitäisikö uutta puoluerahoituslakia heti korjata? Sellua Kiinaan FUERA FINLANDIA , lukee kulahtaneen näköisessä banderollissa lähellä Argentiinan ja Uruguayn rajaa. Moni muistaa, miten suomalaiset toivotettiin huitun tuuttiin sellutehdashankkeensa takia. Keskusta oli kyllä saanut julkaista verkkosivuillaan ilmoituksen, jossa raha-apua pyydettiin. Puu kotiutui Uruguayn takamaille Australiasta vuonna 1989. Selluksi keitettävä eukalyptus kasvaa hakkuukypsäksi yhdeksässä vuodessa. Hän arvioi, että Fray Bentos sijoittuu maailman parhaiden sellutehtaiden joukkoon. Penttilä oli pari viikkoa sitten ainoa tehtaalla työskentelevä suomalainen. SUOMALAISTA metsäosaamista näkee myös eukalyptusviljelmillä, puupelloilla. Kaikki sellun raaka-aine otetaan kasvatusmetsistä, tehokkaasti, laajoilla päätehakkuilla, isoilla koneilla. Eukalyptus se vasta on eri veijari. Samansisältöistä ilmoitusta ei saanut julkaista lehdessä
Pellervon taloustutkimuksen mukaan se vie yksistään Lapista jopa 340 työpaikkaa ja tuottaa valtiolle pahimmassa tapauksessa tappiota odotettujen, 38 miljoonan euron tulojen sijasta.? MAASEUDUN TULEVAISUUS ennustaa, että kunnissa ei niellä pakkoliitospäätöksiä: ?Turun seudun kokoomuslaiset kuntapäättäjät ovat lähettäneet kokoomuksen eduskuntaryhmälle kirjeen, jossa he kysyvät perusteluja pakkoliitospää- tökselle. 18.9.2013 www.suomenmaa.fi Puheenvuoro Euroopan Unioni on ihmistä varten Ville Toivanen Keskustanuorten varapuheenjohtaja EUROOPAN Unionissa tehdään paljon lainsäädäntötyötä, joka vaikuttaa suomalaisen ihmisen ja elinkeinoelämän arkeen. Olen monesti miettinyt miksi, meidän ministeriömme eivät hae enemmän poikkeuksia suomalaisen kulttuurin ja perinteiden säilymistä varten. Suomen elinkeinoelämä ei voi muokkautua samaan muottiin kuin vaikkapa Kreikassa. Kuntapäättäjät peräävät hallitukselta tietoa siitä, miksi iso kunta on elinvoimaisempi ja pakkoliitos parempi kuin vaihtoehtojen selvittäminen. Kaarinan kaupunginhallituksen kokoomuslaisen puheenjohtajan Vesa Mäen mukaan kuntauudistusta voisi lykätä seuraavalle hallituskaudelle. Näkisin, että ministeriöiden tulisi lisätä EU-tiedotusta. NÄISTÄ asioista on hyvä esimerkki tuleva direktiivi PAH-yhdisteistä. Toivoisin hartaasti, että EU:n asiat olisivat tulevaisuudessa tapetilla enenevissä määrin. Monella yksityisellä ihmisellä ja pienellä yrityksellä ei ole EU:ssa omia edunajajia. Suomen tulee olla jo lainsäädännön alkuvaiheessa hereillä huomattavasti enemmän. Nykyisellään se on epämääräinen Euroopan valtioiden liitto. Valtioilla tulisi olla enemmän valtaa päätöksenteossa. Se heikentää valtion tulosta ja myös työllisyyttä. Meillä eivät ole asiat samalla tavalla kuin muissa EU-maissa. Hänen mukaansa veropäätös tehtiin harkiten. Tätä on vaikea uskoa, kun muistelee sitä, että sama hallitus on päättänyt poistaa yritysten edustuskulujen vähennyskelpoisuuden ensi vuodesta lähtien. Ne kuitenkin vaikuttavat hyvinkin nopeasti meidän tavalliseen elämäämme. Nykyisellään se on epämääräinen Euroopan valtioiden liitto.? Kuva: Jari Laukkanen EDUSKUNNASSA kuullaan lakeja valmistelta- essa kaikkia mahdollisia tahoja, mutta EU:n lainsäädäntöä valmisteltaessa näin ei ole. Ihmettelen suuresti, miksi EU:n pykälät tulevat yllätyksenä Suomelle, niin virkamiehille, yrityksille, kansalaisille kuin ehkäpä ministeriöillekin. Tämä on vakava ongelma lainsäädännön uskottavuuden kannalta. EU-pykälät, jotka eivät istu kansamme olosuhteisiin ja järkeemme, höllyttävät moraalia niiden noudattamiseen. Uusin sellainen on pankkivero: ?Näyttääkin siltä, että pankkiveron tuotto kääntyy negatiivi- seksi. Se tulee todennäköisesti lopettamaan perinteisellä tavalla valmistetun palvilihan valmistuksen. Haluammeko, että palviliha valmistetaan keinotekoisesti aromeilla. Meidän tulee erottua, ja siihen meillä on oikeus. NYKYPÄIVÄNÄ unionin päätöksenteko on siirtynyt ihmisistä kauemmas ja kauemmas. Lehdet eivät juuri kirjoita, mitä EU:ssa tapahtuu ja mitä siellä valmistellaan. En kuitenkaan usko, että kukaan meistä syö perinteisin menetelmin valmistettua palvilihaa niin paljon, että siitä olisi vaaraa. Toiseksi esimerkiksi nostaisin rikkidirektiivin. Tämä antaisi meille pienenä valtiona paremmat mahdollisuudet neuvotella maallemme erityisoikeuksia. Muut lehdet KALEVA kiittelee Jutta Urpilaisen terhakoitumista SDP:n omissa asioissa: ?Eduskunnan puhemiehenä Heinäluoma on hämmentänyt puolueensa ja hallituksen politiikkaa tavalla, jota ei pidetä puhemiehen asemaan sopivana. Heinäluomalla on kuitenkin tukijansa SDP:n vaikutusvaltaisessa ammattiyhdistyssiivessä. Rikkidirektiivi olisi ollut tasa-arvoinen ainoastaan, jos se olisi otettu käyttöön koko Euroopan alueella. Onko Välimeri jotenkin toisarvoinen suojeltava Itämereen verrattuna. Sillä suunnalla puolestaan Urpilaista vieroksutaan eniten. Budjettiriihessä Urpilainen ot- ti itselleen sen paikan, joka hänelle kuuluu paitsi puoluejohtajana myös valtiovarainministerinä. Hän teki sen senkin uhalla, että osa puoluejohdosta ja jopa hänen hiljattain ministeriksi nostamistaan tovereista olivat toista mieltä. Tähän sisältyy tietoinen riski.? LAPIN KANSA kertaa hallituksen pahoja epäonnistumisia. Veron äidiksi kutsuttu valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) syyttää mokasta edellistä hallitusta, joka jätti pankkiveron säätämättä. Suomella pitää olla resursseja EU:n lainsäädännön valmisteluun. Jos emme kuitenkaan saa omaa kantaamme läpi, on ministeriöiden oltava rohkeampia hakemaan kansallisia poikkeuksia EU:n lainsäädäntöön. Jokaisella valtiolla tulisi olla veto-oikeus mahdollisesti jopa Euroopan neuvostossa. ?Euroopan Unioni luotiin alun pitäen kauppaunioniksi. Mielestäni ei. EUROOPAN Unioni luotiin alun pitäen kauppaunioniksi. Tämä taasen rapauttaa vakavasti lainsäädäntöm- me uskottavuuden. Tälläkin hetkellä EU:ssa on valmistelussa monta direktiiviä, joista meillä kansalaisilla ei ole mitään tietoa. Jokaisella valtiolla tulisi olla veto-oikeus mahdollisesti jopa Euroopan neuvostossa. Mäen mielestä hallituksen esittämä malli kansanäänestyksistä kuntaliitoksista on demokratian halventamista.?. Miksi rikkidirektiiviä ei otettu käyttöön koko Euroopan alueella? Tässäkin tapauksessa Suomen elinkeinoelämä kärsii todella paljon
Mitä sopimista ovat kuntien pakkoliitokset? KOKOOMUKSEN ja demarien kärkihahmot kävivät nopeasti oppositiopuolueiden kimppuun. Perussuomalaisten talouslinjaus sai kuulla kunniansa, mutta kiihkein ottelu käytiin osinkoverouudistuksesta ja valtion velkamäärästä. Kokoomuksen ryhmänjohtaja Petteri Orpo ja puoluekonkari Ben Zyskowicz penäsivät, mitä keskustajohtaja Juha Sipilä tarkoitti kesäkuisella Kauppalehden lausunnollaan osinkoverotuksesta. PÄÄMINISTERI Jyrki Kataisen innostama kokoomuskaksikko tulkitsi, että Sipilä ei vastaa kunnolla. Hän tavasi otsikkoa, jonka mukaan Mauri Pekkarinen on valmis etsimään uutta talouskasvua uudella velanotolla. Pekkarinen parkaisi heti, että salissa siteerattu otsikko on päin seiniä. Budjetin lähetekeskustelu jatkuu torstaina ja perjantaina. Keskustelun jälkeen valtiovarainvaliokunta käy budjettia läpi koko syksyn. Hän lupasi, että Sipilä voi tulla ryhmiin neuvomaan asioiden hoitoa. Lohkaisu sai demarien Antti Lindtmanin epäilemään, että Puumalan päähän on noussut jotakin sellaista, mitä siellä ei tarvittaisi. lisyysasteen nostamiseksi. Pekkarisen mukaan omaisuuden myyntiä ja velkaa voidaan käyttää, kun investoidaan koulutukseen, osaamiseen, innovaatioihin ja yrittäjyyteen. Sipilän mukaan keskusta ei ottaisi velkaa enempää kuin hallitus. KUN KESKUSTA arvosteli velanottoa, demarien Jouni Backman luki Suomenmaata. Senttiäkään ei lisää velkaa, ellei kyetä sopimaan radikaaleista toimista työpanoksen lisäämiseksi ja työl- TÄNÄÄN keskiviikkona eduskunnalla on valtiopäivätoiminnan 150-vuotisjuhlaistunto. Se nojaa 6,7 miljardin euron velanottoon. Tänä vuonna valtio ottaa velkaa yheksän miljardia. Hän luonnehti hallituksen kolmatta keltaista kirjaa väsähtäneen hallituksen väsyneeksi budjetiksi. Rantakangas muistutti 300 000 työttömästä, valtion velkamäärän noususta kohta 100 miljardiin, kunta- ja soteuudistuksen menosta päin seiniä, nuorisotakuun mahalaskusta, terveyspalvelujen rapautumisesta ja alueellisten erojen kärjistymisestä. . Olen sitä mieltä, että ei senttiäkään lisää syömävelkaa. Sinipunahallitus on jättämässä karmean perinnön seuraajil- leen, hän latasi. Eikä Rantakangas ymmärtänyt Urpilaisen puheita hallituksen yhteistyöhalusta ja sopimisen politiikasta. . Ensi vuonna julkinen velka ylittää EU:n asettaman 60 prosentin rajan bruttokansantuotteesta. Kirjan esitellyt valtiovarainministeri Jutta Urpilainen katsoi, että yhdessä rakennepaketin ja työmarkkinaratkaisun kanssa uusi budjetti ja tämän vuoden kolmas lisätalousarvio muodostavat pohjan yhteistyön politiikalle. HALLITUSRINTAMAN tunteet nosti pintaan keskustan ryhmäpuheenvuoron käyttänyt Antti Rantakangas. Zyskowicz jatkoi tivaamista niin pitkään, että pahoitteli itse- Sinipunahallitus on jättämässä karmean perinnön. kin ?koulukiusaamistaan?. Sipilä lupasi toimittaa keskustan vaihtoehdon eduskuntaryhmille. Keskustaryhmän varapuheenjohtaja Tuomo Puumala pani vielä paremmaksi. Joulun alla sen mietintö hyväksytään täysistunnossa hallituspuolueiden voimin. Yleensä valiokunta tekee budjettiin lisäyksiä yhden tuhannesosan verran eli noin 50 miljoonaa euroa.. Sitten hän täsmensi. . 4 18.9.2013 Hallitusrintama kävi opposition kimppuun Eduskunnan budjettidebatti luiskahti päälaelleen PENTTI MANNINEN HELSINKI VALTION ensi vuoden budjettikirjan lähetekeskustelu eduskunnassa nyrjähti tiistaina päälaelleen, kun esityksestä vastaava hallitusrintama kävi kiukkuisesti opposition, keskustan ja perussuomalaisten kimppuun. Pääministeripuolue kokoomuksen ja valtiovarainministeripuolue sosialidemokraattien kansanedustajat yltyivät debattiosuudessa kiihkeästi kuulustelemaan keskustan ja perussuomalaisten vaihtoehtoja sekä vanhojen lehtilausuntojen tulkintoja. Hyökkäysintoa ovat pohjustaneet mielipidemittaukset, joissa oppositiopuolueet ovat ajaneet hallitusrintaman ohi. KESKUSTAN edustajat ihmettelivät välillä, eikö keskustelun pääasia olekaan 53,9 miljardin euron budjettiesitys
Kuva: Jari Laukkanen Tuore teos kuvaa Björn Wahlroosin radikaalia nuoruutta ja sitten nousua ja rikastumista. Kuva: Kimmo Mäntylä/Lehtikuva Nuori Wahlroos oli radikaali TIMO MIKKILÄ HELSINKI VIIDEN vuoden (1968-1973) vasemmistokaudellaan nykyinen talousvaikuttaja Björn Wahlroos otti Helsingin kadut poliittisesti omakseen. Nämä ovat tulevan kasvun moottoreita yhdessä korkean osaamisemme kanssa. . Suuryritysten ja eläkeyhtiöiden johtajat näyttävät todella huonoa esimerkkiä. Viljelijöille hallituksen linja on karu. Budjettileikkaukset toteutetaan kaksinkertaisena ja maatalouden edunvalvojille viitataan kintaalla, toisin kuin etelärannan ja hakaniemen suuntaan, Rantakangas arvioi keskustan ryhmäpuheenvuorossa. RANTAKANGAS korosti, että keskusta on valmis yhteistyöhön eduskunnassa. . Keskustan ja hallituksen linjassa on suuri mittakaavaero. Hallitus laittaa budjetissa 30 miljoonaa euroa Suomen Teollisuussijoitukselle kasvurahastoa varten. Vieläkään ei ole myöhäistä. SUURYRITYKSET saavat hallitukselta anteliaan miljardiveroalen, Rantakangas muistutti. Työllistävien pien- ja perheyritysten tilanteeseen ei sen sijaan tule helpotuksia. ? Wahlroosin masinoimien mielenosoitusten plakaateissa vaadittiin koulu- ja opiskelijademokratiaa tai vastustettiin Vietnamin sotaa. Ylen tv-dokumentissa syksyllä 1969 Wahlroos totesi painokkaasti: ?Vasemmistolaiset ihmiset ja nuoret pyrkivät luomaan uuden yhteiskunnan, jossa ihmiset voivat elää onnellisina ympäristönsä kanssa. Keskustan vaihtoehto on 3?5 miljardin euron rahasto helpottamaan erityisesti kasvuyritysten kehitystä. Keskustan Antti Rantakangas kaipasi lisää arvostusta kotimaiselle ruualle. He pyrkivät luomaan maailman, jossa ei ole sotia eikä väkivaltaa.? Hulluna vuonna 1968 lukiolainen Wahlroos lähti ruotsinkielisten teinien koululaisliiton valtakunnallisille kursseille, ja siellä hän tutustui palavasieluiseen ikätoveriin, myöhemmin tunnetuksi tulleeseen politiikan toimittajaan ja kirjailijaan Leif Salméniin. Hän nousi pääsihteeriksi ja pyysi Wahlroosin aisaparikseen järjestösihteeriksi. Tiistaina haastatteluihin perustuvassa kirjassa teinijohtaja Wahlroosia kuvataan vallankumousromanttiseksi Che Guevara -hahmoksi pitkine tukkineen. Wahlroosista tuli hyvin itsevarma, ja hän osallistui mielellään poliittisiin väittelyihin. KIRJAN mukaan Wahlroosin lähipiiri koostui äänekkäistä miehistä, meuhkaavista vasemmistolaisista. Wahlroosin ja Salménin lisäksi edellisen sukunimen mukaan nimettyyn jengiin kuului mm. Hän jättikin laivan jo paljon ennen kuin se alkoi upota. Loppu onkin tuttua: Ennätysajassa kauppatieteiden maisteriksi, professoriksi, pankinjohtajaksi, talousvaikuttajaksi, suuren omaisuuden haltijaksi... Nämäkin kaikki kirjassa kuvataan . 5 18.9.2013 Kokoomuksen ja demarien kärkihahmot kävivät nopeasti oppositiopuolueiden kimppuun. Kuva: Jari Laukkanen Keskusta: Budjetti karu viljelijöille SUOMENMAA HELSINKI KESKUSTA vaatii, että Suomessa on siirryttävä ryminällä kotimaiseen energiaan. Ihmisiä laitetaan kilometritehtaalle ja vain pörssikurssin taso ja kvartaalitulos merkitsevät. Keskusta ei sulata valtionyhtiöiden ulkoistamista, joissa suomalaista työtä siirretään ulkomaille. Kiitosta keskusta antoi hallitukselle työttömyysturvan 300 euron suojaosasta, asuntoyhtiöiden korjausavustuksista ja siitä, että hallitus taipui paineen alla leikkaamasta työntekijöiden kilometrikorvauksia. MILJARDILUOKAN haasteisiin tarvitaan miljardiluokan ratkaisuja, Rantakangas huomautti. . Se tuo työtä ja toimeentuloa koko Suomeen ja on ympäristön kannalta järkevää politiikkaa, muistutti kansanedustaja Antti Rantakangas tiistaina eduskunnassa. . Peter Furstenborgista tuli asianajaja ja Tony Ilmonista ravintoloitsija. Vasemmistolainen Björn Wahlroos syvensi ajatuksiaan lukemalla kommunistien ideologin Karl Marxin teoksia samoin kuin ajankohtaisten vasemmistoajattelijoiden Frantz Fanonin ja Herbert Marcusen teoksia. Syyskuussa 1971 Wahlroos aloitti opinnot ruotsinkielisessä kauppakorkeakoulussa Svenska handelshögskolanissa. Hankenin edustajiston kokouksissa Wahlroos oli teoksen mukaan todellinen moottoriturpa, joka oli kaiken aikaa äänessä vetäen yhden miehen showtaan muita ärsyttäen. Verbaalisten taitojen lisäksi Wahlroosin statusta nosti Suomen Kommunistisen puolueen (SKP) jäsenkirja. Wahlroosin ensimmäiset kaksi vuotta Hankenissa olivat pelkkää puhumista, esiintymistä ja yliopiston ulkopuolista elämää. Vähitellen kommunistiaatteen palo alkoi hiipua. Tätä olemme esittäneet talous- ja työllisyyspolitiikassa ja kuntien palvelujen uudistamisessa. Tom Berglund, josta tuli myöhemmin taloustieteen professori. Vasemmistolaisena heilui myös Björn Appelberg, josta tuli psyki- atrian professori. Paljon lukemista harrastava Wahlroos löysi Marxin teoksista runsaasti epäjohdonmukaisuuksia, jotka alkoivat häiritä. Taistolaisuus ei kelpaa herrahissiksi. LISÄKSI teoksen mukaan Wahlroos tajusi, että taistolaisuus ei kelpaa herrahissiksi eikä nostaisi häntä korkeisiin tehtäviin saatikka auttaisi luomaan poliittista uraa. Kymmenien tuhansien pienyritysten verotus kiristyy. . Hulppeat bonukset ja muut erityisedut eivät sovi tähän aikaan. Valtio-omisteiset yhtiöt ovat samassa porukassa, joten omistajaohjaus toimii vain teoriassa. ilman Wahlroosin apua. KOMMENTTI Vain yksi oli joukosta poissa... WAHLROOS-TEOKSEN ovat kirjoittaneet Tuomo Pietiläinen&journalismin opiskelijat. Wahlroosia ei tiedotustilaisuudessa näkynyt. Pietiläinen mukaan päähenkilön luvatta tehty elämäkerta ?piirtää. Hallituksen hiilenmusta politiikka, joka velkaannuttaa kansantaloutta, ei ansaitse jatkoa. HALLITUS ei Rantakankaan mielestä ole oivaltanut, miten valtava potentiaali liittyy kotimaiseen ruokaan, energiaan ja muihin ainutlaatuisiin luonnonvaroihin sekä matkailuun. kohteestaan monipuolisemman kuvan kuin kohteen kanssa yhteistyössä tehty. Kohteen hyväksymästä elämäkerrasta kun jäisi pois asioita, jotka eivät häntä miellytä. Noinkohan? Entä haastateltujen tarkoituksenmukaiset virheet, väärät tulkinnat, kosto..? Timo Mikkilä
Kukaan ei kertonut, kuinka kohtalokkaita seurauksia toimenpiteellä olisi jatkon kannalta, Lehtonen sanoo. Peltojen metsittämisen epäedullisuus paljastui vasta, kun pariskunta 56 vuoden iän saavutettuaan päätti toteuttaa sukupolvenvaihdoksen. vät myös maatilojen sukupolvenvaihdoksiin liittyvät verohuojennukset. Nyt Lehtosten sukupolvenvaihdos on ollut vireillä, mutta samalla jäissä jo 11 vuotta. . Sukutiloilla rinnakkain elävät nuoret voivat olla aivan eriarvoisessa tilanteessa, jos toisella on peltoa ja toisella ei. MAATILAMATKAILUYRITTÄJÄNÄKIN viimeiset parikymmentä vuot- Tuija Brax kysyy, miten hallitus perustelee kiirehtimistään kuntien pakkoliitoksissa. Kuva: Jari Laukkanen ta toiminut Lehtonen itse on hoitanut metsätilaansa vaimonsa kanssa 44 vuotta. Silloin on oikeutettu luopumistukeen ja saa huojennuksia veroon. Työtä on tehty pitkäjänteisesti ja metsäalaa lisätty vähitellen 80 hehtaarilla. Aikaisemmin viljeltiin myös maata ja kasvatettiin karjaa. Vuonna 1989 pariskunta luopui eläimistä ja metsitti pellot. . Valtio yllytti siihen ylituotantoon vedoten. Siihen sen voima ei eduskunnassa riitä. Odotan mielenkiinnolla, Tölli myhäilee. Metsäntuotto ka Kohtuuton perintö- ja lahjaverotus vie pohjan metsätil KANSANEDUSTAJA, ex-kuntaministeri Tapani Tölli (kesk.) pitää Braxin kysymystä erittäin tarpeellisena. . METSÄTILALLISELLE lankeava perintö- ja lahjavero on niin kohtuuton, ettei sukupolvenvaihdoksia ole järkevää tehdä, karstulalainen metsätilallinen Juhani Lehtonen sanoo. Tilanne on hänen mielestään kestämätön ja epäoikeudenmukainen verrattuna sellaisiin tiloihin, joissa on metsän lisäksi myös peltoa tietty minimimäärä. . Meillä esimerkiksi vuosikymmenten saatossa hankkimamme 80 lisähehtaaria ja osa vanhastakin metsästä menisi valtiolle, jotta verot saataisiin kuitattua. Jos metsää myytäisiin veron maksua varten, pitäisi siitä ensin maksaa reilu 30 prosenttia myyntiveroa. Lisäksi tulisivat metsän. Jos näin on, pakkoliitoksia haluava hallitus saattaa joutua kajoamaan perustuslakiin. Koko kuntauudistusprosessi ei ole missään vaiheessa ollut hallinnassa. Hallituksen on vastattava Braxin kysymykseen viimeistään ensi kuun alkupuolella. . Koko uudistuksen valmistelu on ollut huonoa. Odotan mielenkiinnolla, Tölli myhäilee. MERI ALARANTA-SAUKKO OULU . Seinä nousi kuitenkin vastaan. Lehtosten hakiessa luopumiseläkettä Maatalousyrittäjien eläkelaitos ilmoitti, ettei Lehtosilla ole, mistä luopua. . Ei näin isoissa asioissa pitäisi hetkessä vaihtaa suuntaa. 6 18.9.2013 Tuija Brax ihmettelee pakkoliitoskiirettä SAMULI NISSILÄ HELSINKI JYRKI KATAISEN (kok.) hallituksen äkillisesti tiukentunut pakkoliitoslinja herättää närää myös hallituspuolueiden edustajissa. Kansanedustaja, perustuslakivaliokunnan jäsen Tuija Brax (vihr.) on jättänyt hallitukselle tiukkasävyisen kirjallisen kysymyksen. Entinen oikeusministeri kritisoi, että pakkoliitokset tulivat puolueiden välisiin neuvotteluihin yllättäen eikä niistä käyty julkista keskustelua. BRAX muistuttaa perustuslakivaliokunnan yksimielisestä lausunnosta, jonka mukaan kuntarakenneuudistuksen valmistelun tulisi tapahtua kiirehtimättä ja laajapohjaisesti esimerkiksi parlamentaarisessa komiteassa. Hän vaatii hallitukselta selvitystä siitä, miksi merkittävä pakkoliitoslinjaus käsiteltiin muita asioita lyhyemmässä ajassa, toisin kuin perustuslakivaliokunta kesäkuisessa lausunnossaan esitti. PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA ei nähnyt ongelmaa siinä, että hallitus velvoittaa kunnat selvittämään kuntaliitoksia. Äskettäin hallitus jyrkensi linjaansa ja ilmoitti selvitysten lisäksi tarvittaessa pakottavansa kuntia liitoksiin. Brax kysyy hallitukselta, onko se tietoinen siitä, kuinka merkittävä ero selvitysvelvollisuuden ja pakkoliitosten välillä on. Braxin kysymys enteilee, että perustuslakivaliokunta näkee pakkoliitoksissa ongelmia. Pellon puuttuminen teki luopumiseläkkeen mahdottomaksi, vaikka meillä oli suurehko metsätila ja maatilamatkailuyritys, Lehtonen kertoo. Metsiksi muutetut pellot esti- LEHTOSEN mukaan nuorten sukupolvenvaihdoksella haltuunsa ottama tila kävisi perintö- ja lahjaveroja maksellessa pitkäksi aikaa elinkelvottomaksi. . Mitään tukia emme olisi valtiolta vaillakaan, toivoisimme vain kohtuuttoman kateusveron poistamista, Lehtonen korostaa. Lehtosten sukupolvenvaihdos on ollut vireillä, mutta samalla jäissä jo 11 vuotta. Sekä tytär että poika olivat kiinnostuneita ottamaan tilan hoitoonsa. Perustuslain näkökulma on jäänyt vähälle huomiolle. Tölli ihmettelee hallituksen politiikan tempoilevuutta.
Yritän ajatella, että vielä nousevat sellaiset puolueet valtaan, jotka ymmärtävät meidän tarpeemme. Hän ei malta olla huomauttamatta, että keskustalla olisi edellisessä hallituksessa ollut tuhannen taalan paikka korjata tämä epäkohta. . Kuva: Maria Seppälä atoaa valtiolle ojen sukupolvenvaihdoksilta uudistamiskustannukset. . Metsästä saatava tuotto edellyttää pitkäjänteistä työtä, Juhani Lehtonen muistuttaa. 7 18.9.2013 apollon tietäjät Omastakin pussista Juha Sipilä isommin ja Kimmo Tiilikainen pienemmin numeroin näyttävät tehneen sen, mihin moni on saattanut usuttaa. Puoluejohtajien hommiin kuuluu välillä kysellä, voisiko joku antaa puolueen toimintaan myös rahallista tukea. . Arvaan, etteivät kaikki poimijat edes tiedä, mitä ovat tehneet. Marjayritys Ber-Exin toimitusjohtaja Kari Jansa Ilta-Sanomissa. Veroissa menee jopa kymmenen vuoden metsäntuotto valtion kassaan. KOHTALOTOVEREITA Lehtosilla riittää. . Ehkä 30 vuoden päästä saisi ensimmäisessä hakkuussa pois nämä kulut. Tilan hoidon kannalta katsottuna sukupolvenvaihdos olisi Lehtosen mielestä viisasta tehdä 25? 30 vuoden välein. Se tappaa julmasti isonkin poron, naukkaa sen paistista vain pienen palan, jättää ruhon jäätymään ja jatkaa pehmeässä lumessa suurin käpälin kohti seuraavaa ateriaa. Aimo Kajava Kalevassa Jos sinulla on kumppani jo valmiiksi katseltuna, voit vielä ehtiä synnyttää Pietarsaaressa. Aikaa ei ole hukattavaksi, sillä Malmin sairaalan synnytysosasto suljetaan lähes päivälleen 9 kuukauden kuluttua. Tapio Lehtinen Keskipohjanmaassa Keskivertoihminen kammoksuu toisista välittämättömiä, kaiken itselleen haalivia saitureita, muttei voi hyväksyä niitäkään, jotka elelevät muiden kustannuksella panematta itse tikkua ristiin. Jukka Pasonen Maaseudun Tulevaisuudessa Ilmeisesti jotkut uskovat nigerialaisen prinssin myös ihan oikeasti tarvitsevan tilitiedot ja henkilöturvatunnuksen sähköpostitse lähettääkseen miljoonaperinnön. Mari Ruohonen Satakunnan Kansassa Juhani Lehtonen on metsätilansa hoitamisen ohella luotsannut vaimonsa kanssa maatilamatkailuyritys Käpälälauvan kämppää. Kuva: Maria Seppälä . Metsät eivät elä kvartaalitaloudessa. Se kuitenkin myytiin ensimmäisissä lehmänkaupoissa hallituskumppanin kanssa. Poimijat eivät ole voineet saada rikosilmoitusta ihmiskaupasta aikaan yksin. Verojen maksu niin tiuhaan samasta metsästä ei kuitenkaan ole järkevää. . Mikset pane omistasi, moni saattaa sanoa, tai vähintäänkin ajatella. No, nyt näyttävät panneen. Mitenkä se menikään: Hyvä antaa vähästäkin, paha ei paljostaankaan. Pentti Manninen lainat Metsä kasvaa hitaasti taimikosta korjuukuntoon. . Siten innokas nuori polvi pääsisi tarttumaan työhön. Järkevän metsänhoidon kansantaloudellista merkitystä ei ymmärretä kuten ei sitäkään, miten pitkäjänteistä työtä metsästä saatava tuotto edellyttää. . Kun olen puhunut tästä asiasta julkisesti, olen saanut lukuisia yhteydenottoja. Lehtosen mielestä päättäjillä on kokonaiskäsitys hukassa. Tässä katsotaan kymmenien, jopa sadan vuoden päähän. Tähän ei natsaa se, että parin?kolmenkymmenen vuoden välein pitäisi maksaa kohtuuton ?työpaikanvastaanottamisvero?. LEHTONEN pääsi vanhuuseläkkeelle neljä vuotta sitten, mutta hoitaa metsiään edelleen päivittäin. . Vastaavassa tilanteessa on tuhansia suomalaisia. Seuraava hallitus toivottavasti hoitaa homman! Suojelijoiden mielestä ilves on kiltti kissa, joka nappaa luonnosta vain nälkäänsä pienriistaa. Omin silmin olen kuitenkin joutunut todistamaan keskellä Syötteen korpea, että ilves on aivan täysiverinen peto
Lainsäädännöllä pitää turvata Suomessa myös GMO-vapaa tuotantolinja. Niitä on kuitenkin jo tuotantoeläimien rehulaareissa ja kotien lounaslautasilla. Keskustan kansanedustaja ja entinen maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila on huolissaan pelisääntöjen puuttumisesta. . Samalla kuluttajat eivät tiedä, missä kaikessa on käytetty GM-tuotteita. . Esimerkiksi kasvien vitamiinimääriä voitaisiin nostaa tai kemikaalien käyttöä vähen- haasteita maataloudelle. Tämän vaikean yhtälön ratkaisemiseksi kehitetään kasveja, jotka ovat tuottoisampia ja viihtyvät huonoissakin olosuhteissa. Kärenlampi tyrmää geeni- muuntelun vastustajien kritiikin haittavaikutuksista. Ympäristövaikutuksia on kaikella maataloudella. Mielestäni kuluttajien ja kansalaisten oikeudet pitää turvata. Kaikki eivät halua syödä GMO-rehulla tuotettua lihaa. Hänen mukaansa ei ole olemassa mitään todellista näyttöä siitä, että geenimuuntelusta olisi aiheutunut terveydellisiä haittavaikutuksia. . Lopputulos voidaan saavuttaa näin myös tää parantuneen tautikestävyyden myötä. ARVIOIDEN mukaan maailman ruoantuotantoa pitäisi kasvattaa 40 vuoden aikana 60 prosenttia, koska väestö kasvaa. Samaan aikaan viljelysmaan köyhtyminen, luonnonmonimuotoisuuden katoaminen, lihankulutuksen kasvu ja ilmastonmuutos asettavat suuria Ihmisillä pitää olla valinnanvapaus ja oikeus tietää, mitä hän syö. nopeammin. Kärenlampi nostaa esille useita geenimuunteluun sisältyviä mahdollisuuksia. 8 18.9.2013 Geenimuunneltu ruoka ei katoa lautasilta Tiukka sääntely uhkaa jättää Euroopan maatalouden altavastaajaksi HANNU SAVOLAINEN OULU GEENIMUUNNELTU ruoka jakaa mielipiteitä. Suomalaiset kuluttajat ja viljelijät suhtautuvat kyselyiden mukaan nihkeästi muuntogeenisiin tuotteisiin. Edellisellä eduskunnalla ei ollut rohkeutta hyväksyä GMO-lainsäädäntöä vaalien alla, eikä pelisääntöjä ole vieläkään annettu eduskunnalle hyväksyttäväksi. Anttila korostaa, että tällä hetkellä kuka vain voi tulla Suomeen viljelemään geenimuunneltuja la- jikkeita. Jos mitään ei tehdä, kohta sellainen ei ole enää mahdollinen, Anttila toteaa. . Ihmisillä pitää olla valinnanvapaus ja oikeus tietää, mitä hän syö. MUTTA miksi geenimuuntelua yleensäkään käytetään kasvien jalostamisessa? Itä-Suomen yliopiston kasvibiotekniikan professori Sirpa Kärenlampi esittelee kasvinjalostusmenetelmiä, joista yksi on vieraan geenin siirtäminen lajikkeeseen. Kasvinjalostuksessa pyritään parantamaan lajikkeita muuntelemalla perimää ja valitsemalla yksilöitä, joilla on haluttu ominaisuus, kuten taudinkestävyys, mutta ei-toivotut ominaisuudet puuttuvat. . Esimerkiksi torjunta-aineita tai tuholaisia kestäviä rikkakasveja on kehittynyt ennen geenimuunteluakin torjunta-aineiden käytön seurauksena. Suurimmaksi uhaksi Kärenlampi nostaa harhaanjohtavan ja jopa väärän informaation levittämisen geenimuuntelusta. Joskus perinteiset menetelmät eivät riitä, ja geeninsiirto voi jäädä ainoaksi mahdollisuudeksi jalostaa haluttu ominaisuus. Sen vuoksi Euroopan maatalous uhkaa jäädä kehityksestä jälkeen. MTK:N puheenjohtaja Juha Marttila herätteli viime viikolla keskustelua jäämisestä suurten monikansallisten yritysten jalkoihin.
Jokainen on osallistunut kitkemistoimintaan ja sadon jakamiseen omien mahdollisuuksien mukaan. Ruokaosuuskunnan pellot ovat alle viiden kilometrin päässä Lahden kaupungin keskustasta. Osuuskunta haluaa olla esimerkkinä, että puhdas ruoka on tahdon asia. Ensimmäisen satokauden ajan mukana on on ollut yli 60 jäsentä. On tärkeää tietää, että ruoka saadaan pellolta suoraan kuluttajalle. Uskon, että jokainen on saanut reippaasti yli sijoituksen verran luomuvihanneksia ruokapöytään, Perttu Lahtinen toteaa Tobias poika sylissään. Kuva: Petri Görman. Kuva: Paula Åström Akvarellikirja säilyttää kulttuuria HAUKIPUTAALAISEN Kari Holman uutuuskirja esittelee pohjoissuomalaisia kulttuurikohteita. Viikonloppuna Oulun seniorimessuilla julkaistava kirja Kulttuurikohteita Pohjois-Suomessa . Akvarelleja ja historiaa nykyisistä ja menneistä kulttuurikohteista esittelee pohjoisen kulttuurikohteita akvarellein ja tietoiskuin. Mukana on muun muassa kirkkoja, sahoja, satamia ja maalaistaloja. . Ensimmäisenä keräsimme kurkku-, salaatti- ja tomaattisadon kasvihuoneesta. Osuuskunta on viljellyt yhtä kasvihuonetta ja 75 aarin peltoalaa. GMO:t ja uudet genomeihin perustuvat jalostustekniikat ovat otettava käyttöön myös EU:ssa, jotta pysymme kehityksen tasalla, toteaa Aro. näkyvästi esillä. . Meillä on mahdollisuudet erittäin monipuoliseen tuotantovalikoimaan. Hän toimii Euroopan tiedeakatemiain neuvottelukunnassa (EASAC), joka antaa EU:n päätöksentekoon tieteellista neuvoa. . Meillä on ollut oma puutarhuri koko projektin ajan. Mukanaolo osuuskunnassa on Lahtisen mukaan muokannut kulutuskäyttäytymistä terveellisempään suuntaan. Pieten lasten isälle on tärkeää, että ruokapöydässä on ollut puhdasta lähiruokaa. Parhaillaan kasvimaalta saadaan lanttua, perunaa ja punajuurta. . Olen itse innostunut kesän aikana valmistamaan kesäkurpitsasta ja mangoldista piiraita. Kasvimaalla on viljelty yrteistä vain persiljaa, mutta tulevaisuudessa on tarkoitus kasvattaa tätäkin valikoimaa. . Tämän lisäksi osuuskunta perii satomaksun, joka oli tänä vuonna 300 euroa. Tästä projektista on jäänyt sen verran hyvät fiilikset, että meillä on tahtoa kehittää tätä toimintaa eteenpäin. . Samaan aikaan se karkoittaa päteviä tutkijoita Euroopasta muun muassa Yhdysvaltoihin. . Oulun ja Kemin aluetaidemuseoiden kiertonäyttelyt 2000-luvun alkupuolella antoivat sysäyksen kuntakohtaisten kulttuurikohteiden maalaamiselle. Kirkkoaiheet ovat Holman uutuuskirjassa FAKTA Geenimuunneltujen kasvien viljely 17,3 miljoonaa viljelijää käytti gm-kasveja vuonna 2012. Maailmanlaajuisesti 70 prosenttia soijapavuista ja 80 prosenttia puuvillasta on geenimuunneltua. Vuodesta 1996 gm-viljelyn pinta-ala on satakertaistunut (170 miljoonaa hehtaaria vuonna 2012). EU:ssa vain kaksi gm-kasvia on saanut viljelyluvan: tuholaisia kestävä maissi ja teollisuuskäyttöön kehitetty hyvin tärkkelyspitoinen peruna. Hailuodon vanha kirkko akvarellissa Kari Holman kirjassa. Suomessa ja Euroopassa pitäisi panostaa enemmän ja pitää asiat omissa käsissämme. Uutta asennoitumista penää myös Turun yliopiston molekulaarisen kasvibiologian professori Eva-Mari Aro. Olemme isojen amerikkalaisten firmojen armoilla jo nyt, EU on jäänyt altavastaajaksi. Vastahankaisuus GM-tuotannossa on lisännyt EU:n riippuvuutta ruoan ja rehun tuonnista. Politiikka on myös ristiriitaista: EU sallii GM-pohjaisen ruoan ja rehun tuonnin, muttei samojen gm-kasvien viljelyä. Tiukka GM-sääntely suosii tällä hetkellä vain suuria yhtiöitä, joilla on varaa kalliiseen hyväksymisprosessiin. Ruoka tarvitsee kasvot ja kuluttajan on tiedettävä, mistä se tulee. Lahden ruokaosuuskunta on kerännyt joukon samanhenkisiä ekologisesta ruokatuotannosta kiinnostuneita ihmisiä yhteisen hyvän harrastuksen pariin. . Erityisesti vanhinta tyyliä edustavat tukipilarikirkot eli pitkätkirkot, joita on jäljellä vain kymmenkunta, sopisivat vaikka maailmanperintökohteeksi. EASAC kritisoi kesäkuun raportissaan voimakkaasti EU:n GMpolitiikkaa. Uusia jäseniä otetaan lisää ensi vuonna. Liittymis- ja jäsenmaksu on 50 euroa. Kuva: Jari Laukkanen Kansanedustaja Anttila jakaa Marttilan huolen. . Ensimmäinen satokausi on ollut positiivinen kokemus. Osuuskuntalaisten lautasella on ollut omia kasviksia jo toukokuusta lähtien. . Silti niitä löytyy jo yhä useammin tuotantoeläinten rehulaareista ja ihmisten lautasilta. Sen jälkeen osuuskuntamme miettii kuviot ensi vuotta varten. Lahtisen haave on, että osuuskunta tuottaisi tulevaisuudessa hunajaa ja valkosipulia. . Tämä kirjani on syntynyt pitkän ajan kuluessa, Holma kirjoittaa kirjan esipuheessa. Useimmat kuvakokonaisuudet on ensin työstetty muun muassa historiapostikorteiksi, taidekuviksi tai taidelautasiksi. . On jäsenistä kiinni, mihin suuntaa tarmonsa. SATOKAUDEN löytö on mangoldi, pinaatinsukuinen ja salaatinnäköinen lajike. . Kuva: Maria Seppälä Puhdas ruoka on tahdon asia PETRI GÖRMAN LAHTI Lähde: Planting the future (EASAC policy report 21, 2013) Keskustan kansanedustaja ja entinen maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila on huolissaan pelisääntöjen puuttumisesta. Kasvihuoneemme satokausi jatkuu lokakuun lopulle saakka. 9 18.9.2013 Suomalaiset kuluttajat ja viljelijät eivät lämpene ajatukselle muuntogeenisistä tuotteista. Sääntelyn pitäisi kohdistua tuotteisiin ja niiden ominaisuuksiin, ei yksittäiseen teknologiaan, kuten geenimuunteluun, huomauttaa Aro. LAHDEN ruokaosuuskunta on toiminut tämän satokauden ajan. Perttu Lahtinen on yksi sen tyytyväisimmistä jäsenistä. Osuuskunta tuottaa lähiluomuruokaa osuuskuntaperiaatteella kaikille yhteisön jäsenille
Kuva: Eeva-Kaisa Lahden albumi Maatila ilman emäntää Eeva-Kaisa Lahti kiersi Australian ja Uuden-Seelannin ja on nyt Kanadassa AUNI VÄÄRÄNIEMI TERVOLA TERVOLALAINEN maatilan emäntä Eeva-Kaisa Lahti matkusteli viime vuoden keväällä kolme kuukautta Australiassa ja UudessaSeelannissa. Juuri nyt hän on Kanadassa, tarkemmin sanoen Prinssi Edwardin saarella. Olen luonteeltani itsellinen, enkä halua aina olla niin kovin sosiaalinen. Me emme ole ammattiryhmä, joka ei voi tehdä lehmien vuoksi mitään muuta. Palveluun kirjautuneet tarjoavat yösijan ja ruuan kotonaan tai vastaavassa paikassa tulijan tekemää työpanosta vastaan. Lahti sanoo, että järjestelmä toimi Australiassa ja Uudessa-Seelannissa todella hyvin. Erään rouvan luona piti pyytämällä pyytää tekemistä, ja ruokin- kin hänen kanojaan ja imuroin, Lahti naurahtaa. Toisaalta työläitäkin paikkoja oli. Matkani oli kasvun paikka itselleni, mutta myös koko porukalle. Löysin matkan varrella todella hyviä ystäviä. Hän täytti matkan aikana 50 vuotta. Ikänsä kovasti työtä tehneelle emännälle lopullinen ajatus matkasta syntyi muutama vuosi ennen viidenkympin rajapyykin saavuttamista. Osan matkasta mukana kulkenut Lahden sisko huomasi internetissä Help Exchange -palvelun, jota he käyttivät. Palvelun kautta voi löytää vapaaehtoistoimintaan perustuvaa majoittumista. Nyt, kun neljä lasta ovat jo isoja, se onnistuu matkustaen, Lahti sanoo. Prinssi Edwardin saarella majoitus on jälleen Help Exhangen kautta. Maatilan emännältä työ sujui sutjakkaasti. Lahti haluaa kannustaa muut maatilan emännät ja isännät toteuttamaan haaveitaan ja matkustamaan. . Saari tunnetaan etenkin sinne sijoittuvan Anna-tyttökirjasarjan ja sen kirjoittajan L. M. Montgomeryn ansiosta. Lahti viettää yksin koko vuoden maatalousloma-aikansa saarella. Miten tämä on mahdollista? VIELÄ muutama päivä ennen Kanadan-matkan alkamista tervolalaisessa pirtissä hyörii tyytyväinen emäntä. Nuoremmat soittivat ja kertoivat aivan arkisia asioita, Lahti sanoo. . En tosin aio tällä kertaa kierrellä, vaan pysyn Prinssi Edwardin saarella koko neljä viikkoa, Lahti tuumaa. Hänen edellinen maailmanmatkansa on herättänyt paikkakunnalla ja maatalouspiireissä sekä hämmästystä että kiinnostusta. Ei ole aivan tavallista, että maatilan emäntä lähtee tilalta ja antaa perheen ja lehmien pärjätä ilman äitihahmoa. Lahti mietti itsekin etukäteen, kuinka tila, isäntä ja kolme poikaa pärjäävät kolme kuukautta ilman häntä. Maatilatyöhön tottuneena hän tosin piti isäntäväen antamia tehtäviä melko kevyinä. . Lomitus on järjestetty ja matkaohjelma valmiina. Eräs australialainen pariskunta kävi tänä kesänä meillä Tervolassa vastavierailulla. Pelko oli turha, sillä he pärjäsivät. . Poimimme heidän kanssaan mustikat. Tärkeintä matkustamisessa on Lahden mielestä pääsemistä pois omasta pihasta ja tutuista ympyröistä. 10 18.9.2013 Eeva-Kaisa Lahti osallistui halkosavottaan Rotorualla Uudessa-Seelannissa. Eeva-Kaisa Lahti ei ole vielä edes pakannut, eikä kiirettä ole. . Kaupungit eivät häntä juurikaan kiinnosta, vaan maaseutu ja sen ihmiset. . Joogakeskuksessa hän tiskasi sadankin ihmisen astiat päivässä, mutta kokemus oli vain myönteinen. AUSTRALIASSA ja Uudessa-Seelannissa ihmiset eivät ajatelleet vapaaehtoisten olevan pelkkää ilmaista työvoimaa, vaan he halusivat tutustua uusiin ihmisiin. Lahti ajattelee samoin. Haluan sen sijaan olla välillä ihan itsekseen ilman muita. Australian matka opetti, että vähemmälläkin pärjää. Vanhin poikani lomitti minua koko matkan ajan. Samat mahdollisuudet itsensä toteuttamiseen on meillä kuin muillakin. Eräs uusiseelantilainen pariskunta kävi tänä kesänä meillä Tervolassa vastavierailulla. Poimimme heidän kanssaan mustikat.. Maatilan asiat pyörivät mielessä myös lomalla, jos ei lähde tarpeeksi kauas pois. . Äiti-ihmisenä ja emäntänä luulee helposti, että kaikki täytyy hoitaa itse, vaikka muidenkin on otettava vastuuta arjen pyörimisestä. AUSTRALIAN matka oli Eeva-Kaisa Lahdelle noin 15 vuoden mittaisen unelman täyttymys
Vuonna 2012 tunnustuksen sai näyttelijä Kari Väänänen.. On hyvä, että hiljaisen väestönosan puolesta joku puhuu, kehittämisjohta- ja Tuomas Perheentupa toteaa. LUOMA on kotoisin maaseudulta Kyyjärveltä. Maalaiskomediat ovat tuoneet raikkaalla otteella maaseutumme yhteisöllisyyttä koko kan- Jukka Mäkinen ja Luoma saivat sunnuntaina Maaseutukasvo-tunnustuksen suomalaisen maaseudun eteen tehdyn työn vuoksi. Kuva: Paula Åström MÄKINEN on myös hyvillään tunnustuksesta. . Silloin niiden kevätkukinta jää väliin. Tätä on tapahtunut muinakin vuosina. Siitä ei voi vielä muuta kertoa. Vaadin omaa rauhaa ympärille ja tietynlaista väljyyttä. Kaikki miehen kymmenistä näytelmistä sijoittuvat maaseudulle. Luoman tuotannosta löytyy myös maalaisdekkari Kuka viereesi jää. . Kaupungissa ihmiset eivät enää oikein kohtaa toisiaan. niin kylmässä maailmassa ei ole hyvä elää. Lämpö voi sekoittaa luonnon rytmin MERI ALARANTA-SAUKKO OULU MONI on tänä syksynä saattanut havaita puutarhassaan kummia. Ainakaan vielä tässä vaiheessa ei kuitenkaan ole syytä suurempaan huoleen. Muuta suurempaa ongelmaa siitä ei ole. KASVEILLA on Julkunen-Tiiton mukaan kyllä ?kello?, jonka perusteella ne reagoivat muun muassa päivän pituuteen. Esimerkiksi koivujen lehdet varisevat päivien lyhentyessä lämmöstä huolimatta. Toiset kasvit taas ovat herkempiä reagoimaan juuri lämpötilaan. Professorin mukaan esimerkiksi pajut innostuvat helposti syksykukintaan. Ihmiset ja heidän taustansa tunnetaan monta polvea taakse päin. Maalla ihmiset ovat aitoja persoonia. Vaikkapa puolukassa voi olla yhtä aikaa sekä kypsiä marjoja että kukkia. Pahimmassa tapauksessa pohjoisiin olosuhteisiin hyvin sopeutuneiden kasvien rytmi voi mennä sekaisin, jos syksyisin on rajuja lämpöpiikkejä. . Harvoin ohjaaja ja käsikirjoittaja palautetta saa. Suomen maaseudulla asuu vielä tänäkin päivänä loistavia persoonia. Myös monet luonnonmarjat saattavat kukkia syksyisinkin. . Kuva: Petri Görman san tietoisuuteen. 11 18.9.2013 Maalaiselämän tulkeille tunnustusta PETRI GÖRMAN TAMMELA KIRJAILIJA Heikki Luoma Jokioisista ja ohjaaja Jukka Mäkinen Tampereelta saivat Suomen Kylätoiminta ry:n myöntämän Vuoden 2013 Maaseutukasvo -tunnustuksen. Luoma ja Mäkinen muodostavat työparin, joka on riemastuttanut suomalaisia televisiokatsojia Maalaiskomedia- ja Pirunpelto-sarjoillaan jo viidentoista vuoden ajan. Miehet ovat humoristisesti, osuvasti ja lämpimästi kuvanneet suomalaista maaseutuelämää saavuttaen jokaisella yksittäisellä tv-sarjan osallaan yli miljoonan katsojan rajan. Saavutus hakee nykyisessä pirstaloituneessa TV-kanavien maailmassa vertaistaan. . Normaalisti keväisin kukkivat kasvit, kuten vaikkapa vuorenkilvet ovat alkaneet työntää uusia kukkavarsia. . Sitä paitsi lämpötilat ovat jo laskemaan päin ja varsinkin öisin on ollut viileää, Julkunen-Tiitto lohduttaa. Kuvan vuorenkilpi on käsittänyt syksyn lämmön väärin ja luullut, että on taas kevät ja kukinnan aika. Elämän ruuhkavuodet tosin vierähtivät häneltä kau- punkimaisemissa Lahdessa, mutta viimeiset kuusi vuotta mies on viihtynyt maaseudun rauhassa Jokioisilla. . Lapsuuden mukavat muistot kantavat läpi elämän. Yleensä näyttelijät saavat sen palauteryöpyn. Siksi yllättävä tunnustus lämmittää todella paljon. Mäkinen on viettänyt kaikki lapsuuden kesänsä maalla ja sillä on ollut hänelle suuri merkitys. . Suomalaisia ihmisiä siinäkin kuvataan. Vuoden Maaseutukasvoksi valitaan henkilö, joka on toiminnallaan tai esimerkillään tehnyt suomalaista maaseutuelämää tunnetuksi. Maalla oli aina mukava olla ja siellä kaikki olivat kavereita keskenään. Mäkinen ja Luoma jatkavat yhteistyötä tv-viihteen parissa myös tulevaisuudessa. . Seurauksena saattaa olla, ettei kasvi kuki seuraavana keväänä, ellei se ehdi muodostaa uusia silmuja. En oikein koskaan ole viihtynyt kaupunkimaisemissa, tunnustaa Luoma. Maalaismaisema on hivellyt aina Luoman sielua. . Kyse on siitä, että kasvit reagoivat korkeaan lämpötilaan jatkamalla kasvua, Joensuun yliopiston kasviekologian professori Riitta Julkunen-Tiitto sanoo. Hänen mukaansa on tavallista, että näin käy, jos kasvuolosuhteet säilyvät hyvinä pitkälle syksyyn. . Mielessä muhii jo seuraava tvsarja. Jouduin aikoinaan lähtemään työn perässä Etelä-Suomeen, pois maalta. Se rauhoittaa ja maalla rentoutuu aina
Kuvat: Päivi Vento. 12 18.9.2013 Onnelliset emakot ulkoileva Rapsutus kelpaa aina, vaikka tarhassa siat saavat kiehnätä itseään puita vasten, Janne Kainulainen kertoo
13 18.9.2013 lyhyesti at päivittäin Janne Kainulaiselle eläinten hyvinvointi on tuotannossa tärkeää. Lumi tappaa ka?mirvuohia PÄIVI VENTO INTIAN Ka?mirissa ja Tiibetissä valmistetut pa?minahuivit tunnetaan lämpimyydestään, mutta tuhansittain ka?mir- eli pa?minavillaa tuottavia vuohia on kuollut kylmään ja nälkään Changpa-paimentolaiskansa hoitaa lampaita, jakkihärkiä ja vuohia maailman katoksi kutsutulla seudulla, jossa lämpötilat putoavat 35 miinusasteeseen. Lunta satoi alueella ennen vain vähän, mutta tilanne on muuttunut. Emakot ovat ulkona aina samoissa kokoonpanoissa. Tämä ei ole luomutuotantoa. Pellot ovat aivan normaalissa viljelyssä, Kainulainen kertoo. Luomuviljan hankkiminen lähituotantona olisi mahdottomuus ja itse viljeltynä se vaatisi paljon enemmän pinta-alaa kuin tilalla on. . Emakot eivät aavistakaan, kuinka onnellisessa asemassa ne ovat. Kainulainen kertoo olleensa työharjoittelussa Irlannissa muutama vuosi sitten. Härkäpapu antaa lihaan punaisemman sävyn, Kainulainen huomauttaa. Isäntä sanoo, että ilman kotimaisen valkuaisen eli härkäpavun viljelyä, pienimuotoinen sikalatoiminta ei olisi kannattavaa. Lisäansiota nuori tuottaja saa timanttisahauksesta sekä Valtratraktorien huoltokorjaamisesta. Nälkäpäiväkeräys on järjestetty Suomessa jo yli kolmen vuosikymmenen ajan. Kuva: Mikko Stig/Lehtikuva. Lähiteurastamon osuus on vain pari prosenttia, loput menee Atrialle, mutta tärkeät prosentit siksi, että lähiteurastamolle lähtevästä lihasta tuottaja saa oikean hinnan, Kainulainen sanoo. Tuottajille maksettava korvaus korventaa muuten rauhallisen viljelijän mieltä. . Tämä on uutta ja huolestuttaa meitä kovasti, kertoo Kharnakissa vuohia kasvattava Bihkit Angmo. Laitumien löytäminen vaikeutui jo viime vuoden kesällä, jolloin kuivuus poltti maan karrelle. Tänä kesänä sulava lumi sai maan viheriöimään, mutta alueviranomaisten mukaan oikutteleva ilmasto oli sitä ennen surmannut liki 25 000 vuohta. Changthangissa elää noin 2 500 changpa-perhettä, joilla on 200 000 vuohta. Vuohi tuottaa vuodessa neljänneskilon ka?mirvillaa, ja siitä maksetaan 26 euroa kilolta. Aito pa?minahuivi maksaa 150?450 euroa. Yhä useampi paimentolaisperhe kuitenkin luopuu ammatistaan ja muuttaa kaupunkiin. Hän jatkoi tuotannossa isänsä viitoittamalla tiellä. Vilja kasvatetaan osittain itse ja ostetaan läheltä sopimusviljelijöiltä. Sikojen ruoan valkuaisen lähteenä käytetään itse kasvatettua härkäpapua, Kontu-lajiketta, joka on vanha parikkalalainen laji, naapurikylästä lähtöisin. . Nykytahdilla vuohien kasvatus loppuu alueella 20 vuodessa, viranomaiset arvioivat. ATHAR PARVAIZ/IPS CHANGTHANG, INTIA PARIKKALA HYMY nousee huulille, kun katselee parikkalalaisen sianlihantuottaja Janne Kainulaisen emakkolaumaa. Yksi kehnää itseään vanhaa omenapuuta vasten, toinen suunnittelee kylpyreissua kuralätäkköön, kolmas köllöttelee syysauringossa ja neljäs tonkii maata. . Aiemmin tänä vuonna raskas lumivaippa peitti vähäisen kasvillisuuden, joka olisi kelvannut karjalle rehuksi. . Se oli toinen kova lumituisku viiden vuoden aikana. Joudun käyttämään härkäpavun rinnalla soijaa, mutta ehdottomasti ei geenimuunneltua, Kainulainen linjaa. Lisää paikallisuutta: Ruokinnassa käytetty itse viljelty rapsi puristetaan Karjalan öljypuristamolla eli paikallisella puristamolla. Kuitenkin lihasta maksetaan alle Euroopan keskihintojen, Kainulainen kritisoi. ULKOILUTARHASSA tunnelma on edelleen seesteinen. Ulos ja sisään ne saa käsiä taputtamalla, Kainulainen kertoo. . Ulkoilutan emakkoja, koska se on hyväksi niiden jalkaterveydelle. Härkäpapua omalta pellolta. 24-VUOTIAS Kainulainen siirtyi 101-vuotiaan tilan viidenneksi isännäksi vuoden vaihteessa. Varoilla voidaan auttaa luonnonkatastrofien ja konfliktien uhreja nopeasti eri puolilla maailmaa. Nälkäpäiväkeräys on järjestetty Suomessa jo yli kolmen vuosikymmenen ajan. Tältä emakko näyttää mutakylvyn jälkeen. vaatimukset, joita tuottajat myös noudattavat, ovat Euroopan tarkimmat, ja kontrollointi on tiukkaa. Hän kuittaa asian toteamalla, että sikalan meininki tuli uniin, painajaisina. Lihotussikalan puolella on 300 sikaa, emakkoja on satakunta. Emakoita ulkoilutetaan kym- menen hengen ryhmissä niin pitkälle syksyyn, kun lämpötila kestää kymmenen asteen tuntumassa. . Prosessista jäävä rapsirasva syötetään sioille. Osa lihotussioista teurastetaan lähiteurastamolla Louhen Lihassa, josta kuluttajat ostavat tuotteet suoraan. . Niillä on tarkka hierarkia siitä, kuka johtaa laumaa. Suomessa tuottajille asettavat Ulkoilutan emakkoja, koska se on hyväksi niiden jalkaterveydelle. Nälkäpäivän lipaskeräys tuotti 1,5 miljoonaa euroa SUOMEN PUNAISEN RISTIN Nälkäpäivän lipaskeräys tuotti 1,5 miljoonaa euroa. Järjestön mukaan lopullinen summa selviää marraskuussa. Keräykseen voi vielä osallistua verkossa, soittamalla Nälkäpäivä-numeroon tai tekstiviestilahjoituksella. Suomen Punaisen Ristin arvion mukaan lopullinen summa asettuu lähelle viimevuotista keräyssummaa. Viime vuonna kampanja tuotti yli 2,5 miljoonaa euroa. Nälkäpäivänä kerätään varoja Suomen Punaisen Ristin katastrofirahastoon
14 18.9.2013 Kirjanpainaja tunkee puun kuoren alle ARJA UKKONEN KOUVOLA SUOMALAISTEN metsänomistajien kannattaisi harkita kuusen kirjanpainajariesan vuoksi useamman puulajin kasvatusta perinteisen ja varmana pidetyn kotimaisen kuusen lisäksi. Uusia tulevaisuuden metsäpuita voisivat olla esimerkiksi douglaskuusi, lehtikuusi ja jalot lehtipuut. Myös serbiankuusi ja makedonianmänty ovat loistavia kulttuurimaiseman puita, kasvavat suuriksi ja näyttävät pysyvän pitkään terveinä. Näin pohtii Kouvolan Elimäellä sijaitsevan puulajipuiston Mustila Arboretumin toiminnanjohtaja, metsänhoitaja Jukka Reinikainen. . Kirjanpainajat pysyvät perinteisen kuusen tuhoajana. Metsäalan professorit ovat sitä mieltä, että kuusi ei kestä pitkiä kuivuusjaksoja. KIRJANPAINAJIA voidaan yrittää saada kuriin puita poistamalla ja tuholaisia pyydystämällä. . Tuskin kenelläkään on selkeää vaihtoehtoa, Reinikainen myöntää. KIRJANPAINAJAT ovat viime vuosina haitanneet erityisesti Kaak- kois-Suomen kuusien kasvua ja aiheuttaneet suuria tappioita metsänomistajille. Kirjanpainajien koluamasta puusta saa vain murto-osan siitä hinnasta, mitä terveestä puusta saisi. Tuho on merkittävä Mustila Arboretumissakin. Kirjanpainajien runsaus on seurausta lämpimistä kesistä ja muutama vuosi sitten riehuneista myrskyistä. Myös pyyntipuuhakkuin ja erityisin pyydyksin voidaan jossain määrin pienentää hyönteisten määrää, Reinikainen arvioi. Kirjanpainaja tunkeutuu puun kuoren alle. Yleensä puun hoitaja on myöhässä, kirjanpainajat ovat jo ehti- Metsänhoidossakaan kaikkea ei tulisi panna samaan koriin.. Kuva: Arja Ukkonen useita vuosia, Reinikainen sanoo. Metsänomistajilta kysytään hänen mielestään nyt rohkeutta kyseenalaistaa asioita, joita pidetään itsestään selvinä. Nämä ovat antaneet kirjanpainajille otollisen lisääntymistilaisuuden. Arboretumissa tuhojen syntyyn vaikuttanee myös vanhojen ja heikentyneiden säästöpuiden runsaus. . Se alkaa syödä puun kasvun edellytyksenä olevaa solukkoa, mikä katkaisee ravinteiden kuljetusvirrat. Puu kuolee nälkään hitaasti yhden kesän aikana. Onko kuusen istutuksessa tilanne, että is- tutetaan tuhoon tuomittua lajia? . Kirjanpainajaa on vaikea havaita ajoissa. . Lisääntymispaikoiksi soveltuvien puiden poisto ennen uusien jälkeläisten aikuistumista lienee tehokkain konsti, mutta käytännössä vaikea toteuttaa. Paikallisesti suureksi kasvanutta hyönteiskantaa on erittäin vaikea pienentää ja tuho jatkuu helposti Kirjanpainajia on pyydystetty muun muassa tällaisella feromonipyydyksellä, joka houkuttelee hyönteiset loukkoon pyydyksen alaosaan, Jukka Reinikainen esittelee
rar ek o105@gmail.com rarek eko105@gmail.com o105@gmail.com ek rar sähköpostios. eko105@gmail.com rarek Oulun ja Kainuun talousalueella Katso myös kailatec.? . Ekokäymälöitä . 08 5572 700 Päivystys 24 h Liitintie 11 Oulu (Rusko) Avoinna ark. 0400-892414, 040-7670825 P. Syyssateisiin laidunkatokset KONEKAUPPA SETTO ultivaattorin piikit piikit jajakärjet KK ultivaattorin kärjetym... ym... Kunnosta kke kke vyt- jaja kyntöm uokkarisi kyntömuokkarisi eevytkyntöm uokkarisi kyntömuokkarisi Kunnosta SOIT A HETI! SOITA SOIT A NYT NYT HETI! SOITA HUOM! Myös tilauksesta Heti toimitukseen IIN HIRSIVEISTÄMÖ Takakatu 37, 91100 Ii P. 3800? . 7.45-17 Ostamme isompia eriä rauta-, kone-, kaapeli- ja metalliromua. Kuva: Arja Ukkonen ? Nykyaikainen virallinen metallikierrätysterminaali Ostoilmoitus Kirjanpainajien ilkityö on helppo tunnistaa jälkien perusteella, Jukka Reinikainen näyttää. www.suomenmaa.fi Uudet ja käytetyt · maatalouskoneet · renkaat 040 565 0908 www.setto.fi Soita ja kysy lisää 0400 121 708 POHJANMAAN ROMU OY haketuspalvelu sauli leinonen Kaivinkonetyöt Haketusta isoihin ja pieniin kattiloihin P. 0400 584 957 Mankilantie 789, Rantsila Maalle, metsään ja maantielle KOTIMAISEN RENGASLIIKKEEN kautta! Tarjouspyynnöt: myynti@raahenrengasjalaite.fi RAAHEN RENGAS JA LAITE OY KONEET JA LAITTEET 0500 382 560 RASKAAT RENKAAT 050 369 4940 LIMINKA 08 381 171, 050 561 1296 www.utacon.? KURIKAN MIEDOSTA KESTÄVÄT TERÄSOVET VUODESTA 1969. 0400 599 358 Katso youtube.com Katso esittelyvideo esittelyvideo youtube.com hakusanalla lammastarvikkeet hakusanalla lammastarvikkeet REHTIÄ ROMUKAUPPAA YLI 30 V. Raija & Reino Reino Louk Louk Loukooo Raija & Louko 050 521 521 0082 0082 Kyyy 050 Retronik onik KKKy Retr sähköpostios. Kuka tietää, miten puuta aikanaan käytetään ja mitä eri lajeista maksetaan, hän pohtii. Reinikainen vertaa metsän kasvatusta puistojen istutussuunnitelmiin. Karsina- ja käsittel . Kirjanpainaja on kuitenkin hyönteinen, joka kuuluu luontoon, hän muistuttaa. PUIDEN korjuu ja jalostus on hiottu pääpuulajejamme ajatellen. 15 18.9.2013 RETR ONIK -lammaskalusteet RETRONIK ?ne monikäyttöiset? yaidat käsittelyaidat . Puistopuillakin on omat tautinsa. Tautiherkkien lajien istuttamista on systemaattisesti vähennetty useissa maissa ja nyt jo Suomessakin. Erityisesti saarni, jalava ja hevoskastanja on pyritty korvaamaan uusissa istutuksissa muilla lajeilla näitä puita uhkaavien tuhojen vuoksi. Noudamme rautaromut, autonromut sekä kaikki muut metalliromut ? Meiltä myös romutustodistukset UTACON OY Varastotie 9, UTAJÄRVI Puh. Lämmitettävät ja kylmät uim . Nykyinen puunkäyttö ja eri puista saatava hinta eivät kuitenkaan voi olla ainoa peruste valittaessa puulajia, joka korjataan 80 vuoden päästä, Reinikainen huomauttaa. Hän itse olisi taipuvainen painottamaan puun kasvunopeutta, ennustettavissa olevaa viljelyvarmuutta ja terveyttä. . Jalassaunoja pukuhuoneella ja kuistilla alk. Niiden kauppa ja jalostus kulkee omia reittejään. . Pyöröpaalihäkit urijuomakupit uimurijuomakupit . Uudet ja erilaiset puulajit koetaan tämän vuoksi ongelmallisiksi pikkueriksi. Leikkimökkejä TAKUU 1-2 VUOTTA neet tuhota puun, Reinikainen selvittää.
Aurinko paistaa ja puut alkavat kauniisti punertua. Syksy on ollut tosi kiireinen. On taas ollut sellainen olo, ettei ehdi mihinkään. Puolukat on vielä poimimatta ja mielessä on monta muutakin asiaa, mitkä pitäisi ehtiä tehdä. Omenoita ei onneksi tullut kuin muutama ja nekin vähät ovat harakat ja naakat hakanneet reikiä täyteen. Viime syksynä sain poimia omppuja useamman saavillisen ja tehdä hilloa ja mehua. 010 7557 450 *Lankapuhelimesta soitettaessa: 8,28 snt/puh + 5,95 snt/min (alv 24%), matkapuhelimesta soitettaessa: 8,28 snt/puh + 17,04 snt/min (alv 24%). kk apaa.co m. 010 3464 550 Puh. 010 7557 313 TORNIO Varikonkatu 3 Puh. 010 3464 690 Ylivieska Puh. 010 3464 620 Puh. Hän lähti heti, kun sai oleskelulupansa kuntoon. Nyt onneksi vältyin siltä touhulta. MARKKINOIDEN NOPEIMMAT KLAPIKONEET la UUDISTUNUT! Suomen suosituin klapikone on taas uudistunut! Kaikissa Pilkemaster malleissa on uutuutena Moton katkaisulaippa, siis entistä tehokkaampi ja kestävämpi. Miksi pilkemaster on suosituin klapikone niin kotitarve-, porukka-, vuokra, kuin ammattikäytössä. Tässä muutama käyttäjiltä tullut palaute: kestävä, nopea, helppokäyttöinen, edullinen, toimintavarma, monipuolinen mallisto, ammattitaitoiset jälleenmyyjät, kattava huolto- ja varaosapalvelu. Kysy lisää myyjiltämme! OULU Nuottasaarentie 4 Puh. 010 3464 590 Puh. Siellä menikin sitten aikaa. 010 7557 250 YLITORNIO Alkkulanraitti 127 Puh. 010 3464 540 Koria Loimaa Mustio Naantali Perniö Seinäjoki Puh. Ammattitaitoinen henkilökunta ja nykyaikaiset laitteet takaavat monipuolisen ja luotettavan analyysipalvelun. Kokemäki Puh. 010 3464 720 Mallasohraanalyysit Viljojen siemenanalyysit Nurmikasvien siemenanalyysit Herneanalyysit TYÖNTEKIJÄMME oli kolmen viikon lomalla kotimaassaan. Ruokkija tietenkin temppuili ja kaikkea muuta kivaa oli ORGANISATION CERTIFIED BY Analyysien tilauslomakkeen ja hinnaston löydät osoitteesta: www.suomenviljava.? ISO 9001 WASSLÖV R & M Leipä- ja rehuvilja-analyysit TÄNÄÄNKIN on taas upea syyssää. 010 7557 151 ROVANIEMI Teollisuustie 13 Puh. Tällä kertaa sitä kesti odottaakin melkein viisi kuukautta. Annoimme hänen mennä, vaikka puintiaika oli käsillä. Isäntä sitten pui kaiket päivät, milloin ei tehnyt puimuriin remonttia. Iltanavetat sain hoidella lähes yksin. 010 3464 610 Puh. 16 18.9.2013 Syksy Vilja- ja siemenanalyysit Suomen Viljavasta Suomen Viljavalla on laboratorioissaan nykyaikaiset viljaanalysaattorit, jotka kuuluvat Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ylläpitämään NIT-viljaverkkoon. 010 3464 640 Puh
Aika on mennyt nopeasti ja marraskuussa Paula palaa kotiinsa. Joulukuussa saammekin sitten tsekkiläisen pojan perheeseemme kolmeksi kuukaudeksi. Hän on sopeutunut loistavasti tänne. Molemmat tytöt puhuvat englantia enemmän eivätkä arastele siinä. Lehmä halvaantui jo etukäteen ja vasikka yritti tulla pää nurinniskoin ulos. Eläinlääkärin kanssa tehtiin pari kolme tuntia töitä, jotta saatiin vasikka syntymään. Heikostihan siinä vasikalle kävi, mutta toivomme lehmän sentään säästyvän. Kaikki kasvoi vauhdilla ja töiden välissä ei ollut pitkiä aikoja. Viikko oltiin lomalla heinäkuussa ja sen vaikutus on jo haihtunut. Moottoripyörällä ei ole ehditty ajamaan ollenkaan. Kuva: Petra Pöyliö tilaan ja se vei aikaa. Heinä on kasvanut turhan paljon ja se oli niitettävä pois talven alta. Se taitaa jäädä ensi kesään. Äidin hautajaisten järjestely ja kuoleman mukanaan tuomat hommat ovat myös lisänneet paineita. Tyttöjä on joutunut kuljettamaan kouluun ja harrastuksiin enemmän kuin ennen. Vielä se ei ole noussut ylös, mutta yritystä sillä näyttää olevan. Juotiin sitten kahvit kovan homman jälkeen lääkärin kanssa ja isäntä pyyhälsi taas pellolle tukka putkella niittämään. SORKKAHOITO oli sovittu tälle viikolle, mutta saimme sen siirrettyä viikolla eteenpäin. Hollantilainen perheenjäsenemme Paula on ollut mukana kaikenlaisissa hommissa. Se oli onneksi helppo juttu. Hitaasti käy sekin homma. Eilen kävi kolmisen kymmentä koululaista tutustumassa maa- Sunnuntaina hän näki viimein odottamansa vasikan syntymisenkin. Tytöt auttoivat sen, minkä ehtivät. Meidän vanhimmalla tytöllä on yo-kirjoitukset nyt syksyllä ja niihin piti yrittää valmistautua. Muutoinkin koulu alkoi aivan liian aikaisin. Olkia paalattiin muutama tuhat paalia, kun kerrankin oli kauniita kelejä. Silti on mukava ollut saada hänet perheeseen. Paikkoja piti vähän laiteella kuntoon. Lehmiä poikii koko ajan ja hiehojen kanssa on mennyt aikaa robottiin opettamisessa. Ja pisteenä iin päällä oli tänä aamuna pitkästä aikaa vaikea poikiminen. Paalit kerättiin sitten pääosin lapsityövoimalla, kun molempien tyttöjen kaverit olivat pellolla auttamassa. Minä olen potenut jo pari kuukautta oikeaa kättä ja se estää kaikenlaisen heittelyn ja repimisen. Vähitellen on alkanut helpottaa, tietysti kipulääkkeet auttavat asiaa. Kaikki on saatu taas tehtyä, vaikka välillä tuntuikin että tunteja on päivässä liian vähän. NYT ON isäntä aloittanut kolmannen säilörehusadon korjuun. Olkien keruusta navetan siivoukseen. PITKÄSTÄ aikaa on todella sellainen tunne, että loma olisi tarpeen. Koko kesä oli jotenkin niin nopeatahtinen. Sitä odotellessa täytyy ehättäytyä vielä puolukkaan, kenties huomenna. Syysterveisin RIITTA TAMMINEN. Vasikka vain solahti mukavasti uloss ja emo hoiti sitä nätisti. Tämänaamuinen olisikin ollut sitten vähän rajumpaa hommaa. Ensi viikolla olemme ajatelleet käydä Kuusamossa katsomassa poroja. Hänellä on kuitenkin melko vähän vaatteita mukana, joten on huolehdittava, että aina on puhdasta ylle. Kaikenlaista pikkupuuhaa on enemmän. Toivottavasti tämmöiset syyssäät vielä jatkuvat, mutta varmasti sataa kaatamalla vettä, ettei patikkaretkestä siellä tule mitään. ?Omenoita ei onneksi tullut kuin muutama ja nekin vähät ovat harakat ja naakat hakanneet reikiä täyteen.. Vaikka Paula on tosi mukava tyttö, niin lisätöitä aiheutuu hänestäkin. On lentopalloharjoituksiin vientiä ja hakua. Pyykinpesua on enemmän tai sanoisinko useammin. 17 18.9.2013 tulee vähitellen hidasteena. Puintiaikaan ei isännälle uskalla ehdotella mitään ylimääräisiä remontteja
Mielipiteet 18 Hyvinvointi osaksi nuorisotakuuta ?PITÄÄKÖ täällä tappaa itsensä tai muita, kun apua ei saa.. Vain hyvinvoiva nuoriso voi tuottaa hyvinvointia muille. Linda Nyholm toiminnanjohtaja Osallistuvat Nuoret 2013 ry ?Laki ei mitenkään korjaa maamme laajan ja tärkeän omaishoitaja-ryhmän asemaa. Vain neljännes heistä palaa takaisin työelämään. Työterveyslaitoksen mukaan jokaisen varhain eläkkeelle jääneen nuoren menetetyn työpanoksen arvo on 1,5 miljoonaa euroa. SUOMI on edelleen maa, jossa riittämättömän rahoituksen ja hallinnon huonon yhteistyön vuoksi masentunutta nuorta voidaan pompotella palvelusta toiseen ilman, että kukaan ottaa hänestä vastuuta. Pahimmassa tapauksessa itsemurhaa harkitseva nuori voi joutua odottamaan useita viikkoja psykologin puheille pääsyä. Silti Akin ongelmia ei ymmärretty hoitaa kokonaisuutena. Aki ei ollut yksittäistapaus. - Aki ?Ongelmana on, että nuorille ei ole töitä, he eivät pääse opiskelemaan ja samaan aikaan seurantajärjestelmä on rapautunut. Sekä velvoite järjestää kuntaan vanhusneuvosto. 5 § sisältää määräykset suunnitelman laatimiseksi ikääntyneet väestön tukemiseksi ja 6 § sisältää määräykset palvelujen riittävyyden ja laadun arvioinnista. Lain 17 ja 23 § astuvat määräyksineen voimaan 1.1.2015. Lain 17 §:ssä määrätään vastuuhenkilöistä, joita tarvitaan silloin kun tarvitaan apua palvelujen toteuttamiseen tai yhteensovittamiseen liittyvissä asioissa. Suomessa joka vuosi 1000 ihmistä päätyy tappamaan itsensä. - Tuomo Tikkanen Suomen Kuvalehdessä Helsingin Sanomat uutisoi maanantaina (9.9) masentuneen parikymppisen espoolaisen Akin tapauksesta. Hän haki apua terveyskeskuksesta, sairaalan päivystyksestä, mielenterveys- ja päihdepalvelukeskuksesta, nuorisopoliklinikalta, A-klinikalta sekä sosiaalityöntekijältä. Aki ohjattiin mielenterveyspalveluista päihdehoitoon ja päihdehoidosta mielenterveyspalveluihin. tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista. 2. parantaa ikääntyvän väestön mahdollisuutta osallistua elinoloihinsa vaikuttavien päätösten valmisteluun ja tarvitsemiensa palvelujen kehittämiseen kunnassa. 3. Tässä kirjoituksessani on lain laajuudesta ja monipuolisuudesta johtuen vain muutamia tärkeitä näkökohtia asiasta. Vuonna 2011 puolet työkyvyttömyyseläkkeistä myönnettiin mielenterveyden perusteella. Joka päivä viisi alle 30-vuotiasta nuorta joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveysongelmien vuoksi. Vuosittain työelämästä jää pois noin 1800 nuorta. Ensimmäinen porras on 1.1.2014. Tällöin astuvat voimaan 5 ja 6 § määräyksineen. 23 § sisältää määräyksiä mm. yksikön omavalvonnan järjestämisestä. MEILLÄ Kouvolassa on vanhusneuvostoa vastaava elin nimeltään ikäneuvosto. Voimaanastunut vanhuspalvelulaki asettaa kaikki kunnan toimijat kovan haasteen eteen. Mutta kun laki puhuu selkeästi vanhusneuvostosta ja sen tehtävistä meidänkin on ehkä toimiva ikäneuvoston nimi muutettava vanhusneuvostoksi. Kunnan on huolehdittava vaikuttamismahdollisuuksista ja sen toimintaedellytyksistä. Vanhusneuvosto on otettava mukaan 5 §:ssä tarkoitetun suunnitelman valmisteluun ja 6 §:ssä tarkoitettuun arviointiin. Lisäksi neuvostolle on muutoinkin annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka ikääntyneen väestön tarvitsemien palvelujen kannalta. VANHUSNEUVOSTOLLA tulee olemaan hyvin tärkeä rooli ikäihmisiä koskevien keskeisten asioiden suunnittelun ja toteutuksen valvojana. Vaikka laki sisältääkin runsaasti hyviä asioita, niin kuitenkin yksi tärkeä asia siitä puuttuu. Laki ei mitenkään korjaa maamme laajan ja tärkeän omaishoitaja-ryhmän asemaa. Työtä asian korjaamiseksi edelleen tarvitaan. Voimaanastunut vanhuspalvelulaki asettaa kaikki kunnan toimijat kovan haasteen eteen. Vanhusneuvostot ovat siinä valvonnan ja vaikuttamisen aitiopaikalla. Raimo Kinnunen Kouvolan ikäneuvoston puheenjohtaja. Tilanne on kestämätön. Tämä kaikki on häpeäksi hyvinvointivaltiosta ylpeileville suomalaisille. Osallistuvat Nuoret 2013 ry vaatii valtiota ottamaan nuorten hyvinvointi- ja mielenterveyspalveluihin pääsyn ja ohjauksen osaksi nuorisotakuuta. Nuoria tulisi lähestyä kokonaisuutena. Itsemurhien määrä ei ole laskenut 2000-luvun puolivälin jälkeen. Noin 120 000 suomalaista on poissa työelämästä mielenterveysongelmaan perustuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Kun apua ei löytynyt, Aki teki itsemurhan. Samalla kun masennusdiagnoosit ovat yleistyneet, tiedetään alkoholin kulutuksen kasvaneen lähes 50 prosenttia. Työpaikan saanti ei auta, jos on vakavasti masentunut tai muuten avun tarpeessa. Työn tai koulutuspaikan saamisen lisäksi nuoren pitäisi myös jaksaa, osata ja pärjätä koulussa tai työpaikassa. Nuorisotakuu ei voi toteutua mikäli nuorten masennusta, itsemurhia ja työkyvyttömyyttä ei oteta vakavasti. Tämä vaatii kokonaisvaltaista puuttumista nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi. Lain tarkoituksena on: 1. Saimmekin sitä odottaa monia vuosia. Lain sisältämät etuudet tulevat asteittain voimaan. parantaa iäkkään henkilön mahdollisuutta saada laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja, sekä ohjausta muiden tarjolla olevien palvelujen käyttöön yksilöllisten tarpeittensa mukaisesti ja riittävän ajoissa, kun hänen heikentynyt toimintakykynsä sitä edellyttää, sekä 4. vahvistaa iäkkään henkilön mahdollisuutta vaikuttaa hänelle järjestettävien sosiaali- terveyspalvelujen sisältöön ja toteuttamistapaan, sekä osaltaan päättää niistä koskevista valinnoista. IKÄÄNTYNEELLÄ väestöllä tarkoitetaan vanhuuseläkkeeseen oikeuttavassa iässä olevaa väestöä. Kunnan vastuu tämän lain ?Nuoria tulisi lähestyä kokonaisuutena.? Kuva: Jari Laukkanen toteuttamisessa on keskeinen. Kunnan on tehtävä yhteistyötä ikääntyvän väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi. Lisäksi kunnan on tehtävä yhteistyötä kunnassa toimivien julkisten tahojen, yritysten, sekä ikäänynyttä väestöä edustavien järjestöjen ja muiden yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi. KÄYTÄNNÖSSÄ laki astuu voimaan portaittain. Kuva: Jari Laukkanen Vanhuspalvelulaki on nyt voimassa LAKI ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta, sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista on astunut voimaan 1.7.2013. Työtä asian korjaamiseksi edelleen tarvitaan.
Kirjoita Suomenmaahan. Sähköä riittää myös myyntiin. Maltillisen työmarkkinaratkaisun myötäelosta ruusut on ansaittu, osapuolet sylillisen. ?Omia uusiutuvia energialähteitä käyttämällä Suomi voisi kehittää maaseutuaan ja pitää ulkomaiseen öljyyn ja sähköön virtaavat valuutat itse.. Kuva: Maria Seppälä vuotta käytössä olleen halsualaisen sikalan reaktori tuottaa tarvittavan lämmön ja sähkön. Tarkoituksenahan on esimerkiksi Kaarinan luovuttaa päätöksenteko oikeutensa Turulle. Juuri hyväksytty rakennelaki on heti avattava jo kuukauden päästä, aikaa kuluu ja se myös loppuu tältä hallitukselta, eduskuntavaalit ovat jo keväällä 2015. Kansanäänestys koko seudulla on naurettavuuden huippu, siinä perustuslakia rikotaan törkeästi keinotellen. Tässä maassa, kuten muissakin maissa pakko toimii aina huonosti. Kierrätys on tulevaisuudessa ainoa mahdollisuus pitää yllä viljelymaan kasvukuntoa. Pekka Peura toteaa, että fossiilisista polttoaineista siirtyminen kestävään energiahuoltoon on pitkällinen prosessi mutta Suomessa kehitys on pysähtynyt heti alkuunsa. Esimerkiksi Itävallassa jo puolet sähköstä saadaan pienistä yksiköistä ja maatalous on tuotan- nossa vahvasti mukana. SUOMESSA lähes kaikissa uutislähetyksissä puhutaan rakennemuutosten välttämättömyydestä. Tutkijat ymmärtävät energiauudistuksen mittavana, työllisyyttäkin edistävänä mahdollisuutena, minkä toteuttaminen olisi realismia. Poliittista tahtoa ei ole puolueista toistaiseksi löytynyt. Olisi välttämätöntä, itselleenkin, että hallitus ansaitsisi pari ruusua lisää. SYYTETTY kuntakenttä on tiedostanut kurimuksensa johtuvan solkenaan säädetyistä lisävelvoitteista ja ikeistä. Niitä syötetään edelleen lisää lähes jokaiseen kunnanhallituksen kokoukseen. Samoin kokee yrityselämä. Kilpailukykymme heikkenee ja rahan tekeminen estyy. Hallitus on tämänkin tiedostanut kiitettävästi ja luvannut muuttaa käytäntöjä purkamalla poliittisen huutokaupan epäterveitä, turhia ja käsittämättömiä kummajaisia. Lupausten täyttämisestä on hämärästi odotettavissa lisäruusu. Professorit ja tutkijat ihmettelevät ja kyselevät perusteluja, eikä niitä vaan kuulla. Pakkoliitos ei tuo kuntiin yhtään uutta veronmaksajaa, talousongelmiin ei tule ratkaisua, pendelöinti ei vähene, eikä eläkeläiset katoa. Hyviä esimerkkejä ovat jätevesilaki ja kännykän käyttökielto ajaessa. Saapa nähdä kuinka monta Kaarinan valtuutettua uskoo Turun valtuuston parempaan päätöksenteko kykyyn, kun asia tulee päätettäväksi. Voi olla että se nykyinen yksi suur-Turun kannattaja jääkin yksin ja pääsee ihailemaansa Turkuun ainoastaan muuttamalla sinne. Matti Alander Kaarinan keskiryhmien valtuustoryhmän puheenjohtaja Onko Suomessa poliittista tahtoa energiauudistukseen? OMIA uusiutuvia energialähteitä käyttämällä Suomi voisi kehittää maaseutuaan ja pitää ulkomaiseen öljyyn ja sähköön virtaavat valuutat itse. Uusiutuvien energialähteiden käyttö voisi tehdä koko Suomesta energiaomavaraisen ja luoda työpaikkoja ja kasvua maaseudulle. Naputellaan sisällöttömiä lukuja peräkkäin vinkkeinä hallituksen mielivaltaisiksi käskyiksi toteuttavalle portaalle. Uudet hallinnon organisaatiot lähetetään valvomaan käskyjen nippelintarkkaa toteuttamista, ovat seuraukset käytännössä sitten kuinka järjettömiä tai kalliita tahansa. Ruusu siis odottaa myös päätösvallan palauttamisesta tekeville käytännön asiantuntijoille, pois valloilleen päästetyn aivottoman, renkinä verrattoman tietotekniikan isännyydestä. Lisäsyötteeksi otetaan teurastamojätettä. Lannoitteena käytettävää jätelientä saadaan niin runsaasti, ettei ostolannoitteita enää tarvita. Tila säästääkin tarvikeostoissaan vuosittain noin 150 000 euroa. Vastaavasti laukaalaisen karjatilan biokaasu menee pääosin autojen polttoaineeksi. Asiaa ei ole vielä kunnolla otettu eduskuntakeskusteluun. MTK:n kanta on ollut, että biokaasutus on tiloille liian kallis järjestelmä eikä sitä ole lähdetty sen takia tukemaan. Totta tietenkin on, että laukaalaiset biokaasun tankkausasemat syövät bensan- ja öljynmyyjän leipää. Maatalouskaupallakaan ei ole haluja luopua asiakkaistaan, jos ne halsualaisen sikatilan tavoin lakkaavat liikkeissä asioimasta. Kumman puolelle maatalouden etujärjestö ja poliittiset puolueet asettuvat, liikemaailman vaiko viljelijäin? Erkki Raudaskoski maataloustoimittaja Rovaniemi VIRKAMIESKUNTA on kaapannut käskyvaltaa salakavalasti tietotekniikkaa hyväksi käyttäen. Toimenpiteet kilpailukykymme vahvistamiseksi kansainvälisillä markkinoilla ansaitsevat toisen ruusun. Kauppataseemme on saatava plussalle lisäämällä sekä vientiä että tuontia korvaavaa tuotantoa niin, ettei vajetta korvata lisälainalla. Tilan tankkausasemaa käyttää jo 250 autoilijaa. Energiankierrätykseen liittyy luontevasti ravinteiden kierrätys, kuten edellä mainitulla halsualaisella sikatilalla. Kallio- ja maaperän fosforivarat ehtyvät. Kuva: Jari Laukkanen Ruusuja ja kannustusta hallitukselle HALLITUS ansaitsee ruusut tiedostamastaan ja tiedottamastaan maan taloudellisesta ahdingosta. Ruusuja virheitä pimittävien, syyttävien laskelmien kumoamisesta. Pari sataa tulee itsenäisiltä kunnilta. Viisi miljoonaa ruusua tulee lisää purkamalla valtionhallinnosta pelkkä itseään ruokkiva byrokratia. Esko Eela teollisuusneuvos mielipiteet@suomenmaa.fi - ei liitetiedostoja PL 52, 90100 Oulu. Tulen tavoin: hyvä renki, vaarallinen isäntä. HALLITUS ansaitsee ruusun jo lupauksestaan tarkistaa kantaansa kuntakentän pakkorakenneuudistuksesta, siis myönnytyksestä, etteivät talousongelmat ratkea muuttamalla tai poistamalla kuntarajoja siten kuin betonibunkkereissa on päätetty. Nimetyt keskuskunnat rakentelevat kalliita kuvioita käyttömenoja kasvattaen, kun ympäriltä määrätään lisää maksumiehiä. On ollut rehellistä ja kaikkien etujen mukaista havaita tässä vaiheessa virheeksi, että komennetaan puolet suomalaisista polvilleen ja tarjotaan nousun eväiksi laskutikkumiesten uusmuovista valama laiton luu. Koko Suomi tulee saada rakennustöihin. Tähän tulokseen on päätynyt viime heinäkuussa väitellyt filosofian tohtori Pekka Peura. Peuran väitöstutkimuksen kohteina olivat muun muassa kunnallinen jäte, kotieläinten lanta ja liete, kesantopeltojen sato, viljan olki sekä metsätalouden hakkuutähteet. Tutkimustuloksia ei voi sivuuttaa silläkään perusteella, että uusi energiantuotanto verottaisi ravintokasvien viljelyä tai muuta teollisuutta. Useimmat jo toimivista biokaasulaitoksista ovat Peuran mukaan kannattavia ja lisäävät merkittävästi työllisyyttä omilla aloillaan ja paikkakunnillaan. DOSENTTI Ari Lampinen on jo aiemmin päätynyt omissa laajoissa tutkimuksissaan samoihin tuloksiin kuin Peura. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. 19 Pakkoliitos ei tuo autuutta KOVIA puheita ja uhkailuja satelee päivittäin Suomen hallitukselta. Hän on muun muassa osoittanut, että maataloudella on hallussaan suuret energiavarat. Niiden käyttöönotto on kuitenkin ollut erittäin hidasta, koska pientuotantoa ei ole suurtuotannon tavoin hyväksytty valtion tukien piiriin. Maatiloilla on myös huomattavat metsävarat. Peuran esittämä rakennemuutos tapahtuukin vain siinä tapauksessa, että maatilat otetaan mukaan uudistukseen. MAATILOJEN biokaasulaitoksia on meillä toiminnassa vasta muutamia. Suomalainen laiterakentaminen on laadukasta ja siitä saadut kokemukset hyviä. Esimerkiksi kymmenkunta ?Kauppataseemme on saatava plussalle lisäämällä sekä vientiä että tuontia korvaavaa tuotantoa niin, ettei vajetta korvata lisälainalla.. Myöskään yhtään uutta työpaikkaa ei tule, vaan kortiston porukkaa pyritään kasvattamaan vielä kuntien työntekijöillä. Koko touhu on perustuslain vastainen ja puuttuu kunnannalle suotuun itsemääräämisoikeuteen
Poliittisen alustuksen pitää ke Mauri Pekkarinen. Pöytyä, Yläneen py:n perinteinen Tallinnan matka 7 - 8.12. Onko tulevaisuuden Suomi hyvinvoiva vai hyvinvoivien. Ohjelmajärjestelyissä avustaa Femina Aboensis. Loimaan alue, Loimaan alueen keskustavaltuutetut ja kunnallisjärjestöjen/pitäjäyhdistysten edustajat, Loimaan alueen aluepalaveri koskien kuntien vastauksia valtiolle kunta- ja soteuudistuksesta to 26.9. klo 18 alkaen. Piiri, Varsinais-Suomen piirin syyskokous la 9.11. Paikalle kut-. Keskusta kuuntelee, pe 27.9. mennessä p. klo 10 Mynämäen Laurin koululla, os. Kahvitarjoilu klo 17 alkaen. Lopuksi pientä tarjoilua ja rentoa yhdessäoloa. Suurin osa pantapedoista on ollut karhuja ja susia, mutta viime vuosina myös ahma ja ilves ovat tulleet kuvaan mukaan. Kalmari huomauttaa, että RKTL:n karhukanta-arvion mukaan Suomessa elää ennen syksyn metsästyskautta vähintään 1 560?1 680 karhua. Seminaariin ovat tervetulleita kaikki aiheesta kiinnostuneet. 050-573 5353 / Pauliina. to 26.9. Paikalla keskustan luottamushenkilöitä. klo 18. Satakunnan keskustanaiset kutsuvat yhteiseen kirkkopyhään su 13.10. Tervetuloa keskustelemaaan ruokailun lomassa! KESKI-SUOMI Tervetuloa mukaan keski-suomen piirin järjestämälle keskustaväen pikkujouluristeilylle 30.11.1.12. Tämä laskutusvaihtoehto on mieluinen varsinkin useille sähkölämmitteisissä taloissa asuville, hän muistuttaa EDUSKUNNASSA säädettiin keväällä uudesta sähkömark- kinalaista, jossa käsitellään myös laskutusta. Tervetuloa! Kouvola, Etelä-Kouvolan KN tekevät matkan Kansallisoopperaan la 28.9, jossa esitetään ooppera Carmen. Kunnallisjärjestön syyskokous pe 27.9. klo 10 Karvian kirkkoon. Seminaarin hinta (20 ?) maksetaan paikan päällä. Keskustelijoina mukana vihreiden europarlamentaarikko Tarja Cronberg ja Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja Antti Pesonen. Kahvit ja ilmoittautuminen klo 9 alkaen. Taloudellisesti tiukkana aikana pannoituksen voi jättää pois suurpetojen seurannassa, Kalmari arvioi. Uusalkiolainen seminaari 4.10. klo 16 Ruukin Helmeen Euraan (os. 040-589 6160 tai eero.vainio@eskv.info ja Mirjam Karila, p. klo 18 Espoossa Niittylounas Pihatörmä 1 B. Kaikki keskustalaiset ovat lämpimästi tervetulleita! Satakunnan Keskustanaisten piiri, syyskokous pidetään su 13.10. Aiheesta alustaa Keskustan V-S piirin pj. Jani Kurvinen. Raisio, Keskustan keilaajat Raision Keilahallissa pe 11.10. klo 19 Osuuspankin kokoustiloissa. Tervetuloa! Outokumpu, Keskusta tarjoaa perinteiset uutispuurot ja kahvit la 21.9. Lisätiedot: Eeva Kuuskoski, eeva.kuuskoski@ hotmail.com. HELSINKI Keskustan yhteiskuntatieteilijät ry, lounastilaisuus ma 7.10. Ongelmien vuoksi pannoitus keskeytettiin. juhla Kausalan Ravilinnassa 22.9 klo 13. Aika tarkentuu myöhemmin. Ilmoittautumiset to 31.10 mennessä Teijalle 0407600708 tai Timpalle 0405507125. Varsinais-Suomen Keskustanaiset, Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon tuetuista lomista kiinnostuneet: esitteitä ja hakemuksia saatavilla piiritoimistosta tai MTLH:sta. Varsinais-Suomen piiritoimisto, uuden toiminnanjohtajamme Hanna Vuolan tavoitat soittamalla p. Tied. Seminaarin juontajina toimivat Veikko Halttunen Espoosta ja Johannes Hirvaskoski Vantaalta. Keskustelun virittäjinä ovat mm. Matkalla mukana Niinimäen turistibussi. klo 18 Mikkelin Kaupungintalon Valtuustosalissa. Osoite: Antti Korpintie 3A 00600 Helsinki. UUSIMAA Lapinjärvi, Keskustan kunnallisjärjestön syyskokous Monica?s Cafessa ti 1.10. Anna-Kaarina RantaviitaTiainen, 050 366 4143. Keskustanaisten syysmatka Berliiniin 23.9. Tänä vuonna on tullut esiin, että karhujen pannat eivät ole toimineet kuten pitäisi. kirkkopyhän ja lounaan jälkeen Torron harrastekeskuksessa, osoite Torrontie, Karvia. Matkan hinta 520,00 euroa. Kansalaisilta saadun palautteen perusteella tämän hetkinen tilanne vaikuttaa siltä, että jotkut yhtiöt ovat tulkinneet erilaisten maksuvaihtoehtojen tarkoittavan vain käteis- ja verkkomaksuvaihtoehtojen tarjoamista. Esitys alkaa klo 14 ja matka tehdään Anjalan Linjan bussilla, joka lähtee Inkeroisista, ja ajaa Korian ja Kouvolan kautta Helsinkiin. Hinta 185 ?/ henkilö. Tiedustelut ja sitovat ilmoittautumiset: Liisa Saari 0400802523 PIIRITOIMISTON uusi osoite Kauppakeskus Hansa 2 krs. Tiedustelut ja ilmottautumiset Pilvi Kärkelä 0405895709 tai pilvi.karkela@keskusta.fi Tampere ja Pori, MSL-Tampereen ja Satakunnan Viikon järjestämät pärekorinheiton viidennet MM-kisat ja Tampere-Pori -haasteottelu Porin torilla Porin päivänä la 28.9. Sen sijaan pannoituksen ja siihen liittyvän haaskojen käytön on arveltu kesyynnyttävän tarpeettomasti karhuja. . jäsenasioita, tulevia euro- ja eduskuntavaaleja ja muita ajankohtaisia asioita. Käsitellään valtuuston 23.9. klo 18 Raision kaupungintalolla. Messun jälkeen keittolounas (omakustanteinen) Torron harrastekeskuksessa, osoite Torrontie, Karvia. Vieraana Eero Lankia. Kansanedustaja Anne Kalmarin perheellä on lypsykarjatila Keski-Suomessa Kivijärvellä. Kuva: Maria Seppälä ?Karhujen pantarahat pois budjetista? KANSANEDUSTAJA Anne Kalmari (kesk.) ehdottaa, että eduskunta vähentää ensi vuoden talousarviosta 700 000 euroa suurpetojen pannoitukseen osoitetusta määrärahasta. Viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana noin kaksisataa suurpetoa on saanut lähetinpannan kaulaansa Suomessa. klo 17.30 Naantalin kaupungintalolla, Käsityöläiskatu 2. Entinen keskustan puheenjohtaja ja pääministeri Matti Vanhanen alustaa alustaa aiheesta ?Omistus suomalaisessa mielipideilmastossa?. Helsingin Vesaisten perhesähly lauantaisin Koskelan nuorisotalolla klo 14-16. Juhlavuoden kunniaksi kutsumme Teidät, uudet ja vanhat Vesaistoimijat su 6.10. 050 521 1734 / Heidi-Maria Vainio. Satakunnan keskustanaiset. puolueen puheenjohtaja Juha Sipilä, kansanedustajat Anu Vehviläinen ja Juha Rehula, lehtimies Mikael Pentikäinen, sosiaalipsykologi, kirjailija Katriina Järvinen sekä eri kansalaisjärjestöissä toimivia henkilöitä. Seminaari on avoin kaikille hyvinvointipolitiikasta ja kansalaistoiminnasta kiinnostuneille. Illan avaa kj. Kuntolantie 8, Kauttua). Kokouksessa alustuspuheenvuoron pitää Suomen Keskustanaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Elsi Katainen. Satakunnan piiritoimisto, Tavoitat meidät seuraavista numeroista: toiminnanjohtaja Satu Tietari 050 405 7742, keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi 050 301 6189 tarja.kiviniemi@keskusta.fi, nuorten toiminnanjohtaja Päivi-Solina Kivelä 044 0336 588 satakunta@keskustanuoret.fi, jäsenasiat Leena Kallionsivu 050 405 7743. KYMENLAAKSO IITTI, Kunnallisjärjestön 60 v. Tämä ei mielestäni ole lain hengen mukaista, toteaa Kaikkonen. Keskustassa tapahtuu Hyvinvoinnin kantajat - seminaari hyvinvoinnista ja kansalaistoiminnasta la 19.10. noin klo 13.30, ilm. 040 418 1150. PIRKANMAA MSL-Tampere, kaikille avoimet koulutustilaisuudet jatkuvat kirjastotalo Metsossa (alakerta) to 19.9. Musiikkia esittävät lauluryhmä Sateenkaari, Kissa- ja perhostanssiryhmä ja huuliharpputaiteilija Aimo Ruisniemi. klo 9.30 -15.30. 20 keskusta nyt Kaikkonen: Tasaerälaskutus taas käyttöön KANSANEDUSTAJA Antti Kaikkonen (kesk.) on jättänyt eduskunnalle kirjallisen kysymyksen sähkön tasaerälaskutuksen mahdollistamisesta vakituisena maksukäytäntönä. Kaikkonen on huolissaan siitä, että uusien etäluettavien mittareiden myötä kaikki sähköyhtiöt eivät enää tarjoa yhtenä vaihtoehtona tasaerälaskutusta, vaan usein lasku perustuu sähkön todelliseen kulutukseen. Hinnat alkaen 150 euroa/hlö sisältäen hyttipaikan, Buffetillallisen yhteiskattauksessa, aamiaisen sekä tietysti pikkujouluisen ohjelman. asialista. Pori. Ilmoi- tathan osallistusestasi 27.9. Miksi hyvinvointiyhteiskunnasta pitää keskustella. Seminaarijärjestelyjä varten toivotaan ennakkoilmoittautumisia Tiina Halttuselle 050-3360157 tai sähköpostilla tiina. em.halttunen@gmail.com VARSINAIS-SUOMI Raisio, syyskuun kuukausipalaveri Hintsan Kokousmakasiinissa ke 18.9. klo 18 alkaen. Piiri, keskustelutilaisuus Turun kaupunkiseudun yhteisistä asioista, kuntarakenteen muutospaineista ja yhdistymisselvittämisestä ke 25.9. Näistä aiheista keskustellaan Hyvinvoinnin kantajat ?seminaarissa, joka järjestetään la 19.10. klo 18 NakkilanLuvia osuuspankin kokoustilassa. Tällöin laskujen suuruus voi vaihdella merkittävästi vuodenajasta riippuen. . Koulutie 2, Mynämäki. paikan päällä puoli tuntia ennen. klo 10 - 12 Ruplan tontilla Outokummussa. Tasaerälaskutus perustuu kuukausittaiseen arviolaskuun, jolloin lasku on suunnilleen saman suuruinen joka kuukausi. Keskisuomalaisille piiri tarjoaa myös kuljetuksen reittiä Kyyjärvi-Karstula-Saarijärvi-Hirvaskangas ABC-Jyväskylä-Muurame-Jämsä-Kuhmoinen. Varaa matkasi nyt Keski-Suomen piiritoimistosta: p. Hinta sisältää monipuolisen ohjelman lisäksi lounaan ja kahvin. Ari Korhonen, mukana Turun kaupunginvaltuutettu Alas Ali ja kuvanveistäjä Rafael Saifulin, juontajana Kalle Myllymäki. Tied. Karhun kannanhoitosuunnitelmassa on todettu 800 karhun riittävän suojelun tasoon. Karhujen pannoituksella ei Kalmarin mielestä saada tutkimuksellista lisä-arvoa, eikä pannoitettujen yksilöiden liikkumisen tieto anna turvaa metsässä liikkujien suojaksi. puoluetoimiston tiloissa, Apollonkatu 11 a. klo 11-13 Porissa Eetun aukiolla. 0400 930 483 ja naisten, nuorten ja Vesaisten toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. Lain mukaan sähköyhtiöiden on tarjottava erilaisia maksu- ja laskutusvaihtoehtoja, vaikka laissa ei tarkoin määritelläkään sitä, mitä näiden vaihtoehtojen pitäisi olla. . Seminaarin ohjelma ja ilmoittautumiset osoitteessa: www.lyyti.in/hyvinvoinninkantajat tai puoluetoimisto@keskusta.fi. Keskustelua vauhdittaa Keskustan kunta- ja aluetyöryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Tapani Tölli. Raision kunnalliskerho ja VarsinaisSuomen Keskustanuoret, Kansainvälinen ilta ?Kaksi kotimaata. Muistellaan yhdessä toimintaamme kuluneen 40 vuoden ajalta. Millainen rooli kansalaisjärjestöillä on hyvinvoinnin rakentamisessa. - 26.9. Helsinki-Tallinna-Helsinki M/S Silja Europalla. Jouni Koskela, 050 527 2129. SATAKUNTA Nakkila, valtuustoryhmän kaikille avoin kokous su 22.9. Tervetuloa keskustelemaan! Lavia. klo 12 Päijät-Hämeen piiritoimistolla, Hämeenkatu 9 A 5krs, 15100 Lahti. 045-327 4845 / Eeva tai p. klo 18 alkaen. Raisio, Keskustaväen kk-palaveri Hintsan Makasiinissa ke 16.10. klo 18 Kosken TL Osuuspankin auditoriossa. Käsittelemme mm. Johtokunta kokoontuu klo 11.30 Tervetuloa! Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. klo 12.00 - 13.30 ravintola Vltavan Havel-kabinetissa, Elielin aukio 2, ylin kerros. Ole nopea, parhaat paikat menevät ensimmäiseksi! ETELÄ-SAVO Mikkeli, Keskustan valtuustoryhmän kokous 27.9. Juhlapuhe puoluesihteeri Timo Laaninen. Onnittelujen vastaanotto 12.30. 050 917 7000 tai sähköpostilla hanna.vuola@ keskusta.fi. Raisio, Tervetuloa Keskustan ja Keskustanaisten toimintaan mukaan! Lisätietoja pj:t Eero Vainio p. 040-141 7326 tai mirjam. karila@raisio.fi PÄIJÄT-HÄME Lahti, Keskustanuorten Lahden seudun osaston sääntömääräinen syyskokous la 28.9. klo 18, päätoimittaja Kim Huovinlahti alustaa aiheesta median merkitys ja median käyttö. klo 18 piiritoimisto Apilassa, Siltakatu 22, Joensuu. Hintaan sisältyy; laivamatka kansipaikoin m/s Finlandialla, meriaamiainen, majoitus hotelli Metropolissa, päivällinen sekä aamiainen. Tervetuloa! Johtokunta Vesaiset. Keskikatu 4, 45100 Kouvola. KARJALA Päivitämme jäsenrekisterissä olevia tietoja ja soitamme jokaiselle jäsenellemme kenen yhteystiedot löytyvät rekisteristämme, joten olethan kuulolla. POHJOIS-KARJALA Kunnallisjärjestöjen puheenjohtajien, sihteereiden, johtokunnan jäsenten ja piirihallituksen yhteistapaaminen to 19.9
krs., 15110 Lahti 03-7825 017 paijat-hame@keskusta.fi PIRKANMAAN PIIRI Näsilinnank. Tilaisuudessa mukana eurovaaliehdokas Hanna Kosonen. 70 euroa/ henk. Mukana Vesaisten Keskusliiton puheenjohtaja, ke Mirja Vehkaperä ja muita kansa nedustajia sekä paikallisia päättäjiä myös naapurikunnista. klo 18 Pohjankartanossa, Suvantokatu 1, Oulu. klo 18.30 Savonlinnan Seurahuoneella Piattan viinikellarissa. Kuva: Jari Laukkanen Keskusta paikallinen lähipuolue ? kunnallisjärjestöjen ja valtuustoryhmien johdon koulutus la 21.9. klo 17 piiritoimistolla Kemissä. Asiana piirin syyskokousvalmistelut. Varkaus . Tervetuloa keskustelemaan, ideoimaan ja rakentamaan Keskustan EP-vaaliohjelmaa. Retki toteutuu, mikäli syyskuun loppuun mennessä 30 hlö:ä on sitovasti ilmoittautunut. Vastuullinen matkan järjestäjä: Línjaautoliike S.Kosonen POHJOIS-SAVO Keskustaväen kirkkopyhä Sonkajärvellä su 22.9. Yöpyminen hotellissa Kantalahden keskustassa (2 hengen huoneissa). Rantasalmi . Mietimme yhdessä ja ryhmissä, kysymyksiä tehden ja ideoita jakamalla Keskustaa paikallisena lähipuolueena. Retken hinta 390?/hlö (6 hlö/huoneisto) . Levilehto, majoituksen, liinavaatteet ja loppusiivouksen. Ei ruokailuita, mahdollisuus kokata itse. Koulutus on Pohjoisten piirien yhteinen. ETELÄ-POHJANMAA Etelä-Pohjanmaan Vesaisten uusi puhelinnumero 040-1725005. KESKI-POHJANMAA sutaan valtuutetut, varavaltuutetut, lautakuntien jäsenet ja Mikkelin kunnallisjärjestön johtokunta. Laavulle pääsee autolla tai kävellen (n. Ilmoitus puheenjohtajalle tai piirisihteerille, mikäli kokoukseen osallistuminen tapahtuu virtuaalisesti. Lähtö laaamuna 12.10. Osa llistumismaksu 20 ?/hlö. Virallisten edustajien ilmoittauduttava kokouspaikalla 26.10 kello 12 mennessä. Ohjelmassa kunnan tervehdys ja musiikkiesityksiä. piiritoimistolle Lyyli Pokela gsm 0500-807003 . Rovaniemelle n. Majoitus Hotelli Presidentissä, ohjelmaa/vierailuja. Tapani Töllin vieraaksi. Ilmoittautumiset ja lisätietoja ulla-riitta.juuti@keskusta.fi tai puhelimitse 050-347 3556. vanhoille taistelupaikoilla, tutustutaan Kantalahden alueen nähtävyyksiin ja pyritään tapaamaan paikallishallinnon edustajia. Pekka Nousiaisen katsaus erikoissairaanhoidon tulevaisuudesta Savonlinnassa, makkaranpaistoa ja nokipannukahvit sekä mehutarjoilu. klo 9-17 Oulussa, Pohjankartanossa. kuljetuksen Linjaautoliike S.Kososen turistibussilla Kerimäki . Otathan yhteyttä: Keskustan E-S piiri Kirsi Olkkonen p.040 834 3826, Keskustanaisten E-S piiri Seija Korhonen p.050 545 6261, Keskustanuorten E-S piiri Niina Kuuva p.040 731 1686, Vesaisten E-S piiri Elina Lappalainen p.040 505 0021, Mli Kunnallisjärjestö Noora Ruuth p. Tilaisuuteen kutsutaan kaikki järjestöt (puolue, naiset, nuoret ja vesaiset). Iisalmi . Paluu entisen Alakurtin kylän kautta. ruokaraha, alle 30v ilmaiseksi. Ilmoittautumiset 31.10.mennessä ulla-riitta.juuti@keskusta.fi tai 050-347 3556 / Ulla-Riitta Keskustanuoret, kuntavaikuttajaverkoston I tapaaminen Hirvikosken kurssikeskuksella pe 27.9. 0400 393 899, tai Ulla Ilvesluoto, puh. Osallistumismaksu 160 eur/hlö (sis. Aikaa myös ostoksille. Asiaa metsän mahdollisuuksista, bioenergiasta ja puun monikäyttöisyydestä. Alustajina kansanedustaja Jari Leppä, Bioenergia Oy:n toimitusjohtaja Jyrki Peisa ja kommenttipuheenvuorojen esittäjänä Harri Huupponen MHY:stä. Kahvitarjoilu klo 17.30 alk. Keskustanaisten ja Vesaisten ItäSavon piirit järjestävät kaikille avoimen retken Leville 22.2.1.3.2014. Retken hinta 70 euroa, sisältäen kuljetuksen, majoituksen, yhteisen ohjelman ja iltaruokailun. 9 A 5. Maksu sisältää päivän tarjoilut ja materiaalit. Kokouspaikkana on Mikkelin ammattikorkeakoulu. puheenjohtaja Juha Sipilä ja järjestöpäällikkö Pekka Reponen. matkat + majoitus). Keskustanaisten Haapajärven ympäristön paikallisyhdistys PERÄPOHJOLA SUOMEN KESKUSTA Keskustan puoluetoimisto Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki 010 2897 000 (klo 9-15) HELSINGIN PIIRI Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki 0400 909 013 helsinki@keskusta.fi UUDENMAAN PIIRI Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki 045 8546 406 ari.maskonen@keskusta.fi VARSINAIS-SUOMEN PIIRI Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku 010 2922 060 varsinais-suomi@keskusta.fi SATAKUNNAN PIIRI Itäpuisto 9, 28100 Pori 050 4057 742, 050 4057 743 satakunta@keskusta.fi ETELÄ-HÄMEEN PIIRI Larin Kyöstin k. 33, 50100 Mikkeli 015-163 822 etela-savo@keskusta.fi ITÄ-SAVON PIIRI Tottinkatu 15, 57130 Savonlinna 015-531 145 ita-savo@keskusta.fi POHJOIS-KARJALAN PIIRI Siltakatu 22, 80100 Joensuu 013-122 982 pohjois-karjala@keskusta.fi POHJOIS-SAVON PIIRI Suokatu 31, 70110 Kuopio 017-3699 600 pohjois-savo@keskusta.fi YLÄ-SAVON PIIRI Riistakatu 15, 74100 Iisalmi 017-817 214 ylasavo@keskusta.fi KESKI-SUOMEN PIIRI Cygnaeuksenk. Keskustanuorten liittohallitus. Hämeenk. klo 17.30 Perhehotelli Hospitzissa. 12 B 16, 40100 JKL 050 5735 353, 045 3274 845 keski-suomi@keskusta.fi ETELÄ-POHJANMAAN PIIRI Keskuskatu 11, 60100 Seinäjoki 06-2233 300 etela-pohjanmaa@keskusta.fi KESKI-POHJANMAAN PIIRI Isokatu 2, 67100 Kokkola 06-8312 373 Keski-pohjanmaa@keskusta.fi POHJOIS-POHJANMAAN PIIRI Koulukatu 31 A 2, 90100 Oulu 040 515 6800 pohjois-pohjanmaa@keskusta.fi KAINUUN PIIRI Kauppakatu 26, 87100 Kajaani 08-6121 146, 08-6121 144 kainuu@keskusta.fi LAPIN PIIRI Kansank. Asiat: Palveluverkkouudistus, Sote ja Mikkelin Strategia 2014. Keskustanaisten Itä-Savon piiri, syyskokous to 3.10. 7 as.12, 45100 Kouvola 050 5770 838 kymenlaakso@keskusta.fi KARJALAN PIIRI Valtakatu 54, 53100 Lappeenranta 040 416 0147, 040 415 8759 karjala@keskusta.fi ETELÄ-SAVON PIIRI Porrassalmenk. 16, 13130 Hämeenlinna 03-6823 625 etela-hame@keskusta.fi PÄIJÄT-HÄMEEN PIIRI Piirihallituksen työvaliokunta kokoontuu virtuaalitilassa 18.9. klo 18 Pohjankartanossa, Suvantokatu 1, Oulu. Päähissiasemalle 300m. Lapsipaikkoja tarjoushintaan on rajoitetusti ja ne jaetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Piirin ehdokas-ehdokas Hanna Kosonen esittäytyy, europarlamentaarikko Hannu Takkula kertoo viimeisimmät kuulumiset. Järj. klo 17. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja kansanedustaja Kimmo Tiilikainen on mukana piirin virtuaalitupaillassa 25.9. 250?/260?/270?/ hlö (erikokoisia 4 hlö:n huoneistoja) ? Piiritoimiston järjestökierros kuntien järjestöaktiiveille. 17.-19.9. Juhlapuheen pitää kansanedustaja Juha Rehula. KAINUU Eurooppa-ilta pe 20.9. Messu kirkossa klo 10, saarnaa rovasti Markku Suokonautio. Messun ja sankarihaudoilla käynnin jälkeen lounas ja juhla seurakuntatalolla. Ajo-ohje: Savonlinnasta tultaessa kilometri Tuunaansalmen sillasta tie kääntyy vasemmalle Puistometsäntielle, josta opastus eteenpäin. Keskustanuorten Itä-Savon piirin ?MÄNE MEHTÄÄN. Alle 18v lapset kahden aikuisen seurassa lisävuoteessa tai yläsängyssä 150?. Rovaniemen syysmarkkinat Kauppatorilla, Keskusta paikalla. Lapin piiri järjestää bussiretken Venäjän Kantalahteen. Marko Partaselle, p. 0400 517 319. KESKUSTANAISET Perhepoliittinen seminaari pe 27.9. klo 18.30 Haapajärven kaupungintalon valtuustosalissa. klo 19. Piirihallitus, kokous 3.10. klo 18-20 Edarivaalien starttijatkot Castle Inn-irkku Pubissa os. Ilm. piiritoimistolle 040 515 6800 tai pohjois-pohjanmaa@keskusta.fi Keskustanuorten Itä-Savon piiri, syyskokous 9.11. Lisäksi niille, joilla ei ole vuosiviisumia Venäjälle ja jotka eivät halua itse hankkia erillistä viisumia, otetaan ryhmäviisumi, jonka hinta on n. Kahvitarjoilu! Savonlinnan kunnallisjärjestön ja Keskustanuorten Itä-Savon piirin yhteinen syystapahtuma su 22.9. Hinta sis. Kaikissa lomahuoneistoissa on kylpyhuone ja sauna. Mukana mm. 21 Keskustassa tapahtuu 540?/hlö (2 hlö:n huoneisto). Varustuksena astiasto, astianpesukone, liesi, uuni, jääkaappi-pakastin, vedenkeitin ja kahvinkeitin sekä pyykinpesukone ja TV + DVD. klo 18. Kahvitarjoilu alkaen klo 17.00. 040 708 4832, janne@jannekaisanlahti.net SUOMEN KESKUSTANUORET Keskustanuorten liittokokous pidetään 26-27.10. Mietimme yhdessä ja ryhmissä, kysymyksiä tehden ja ideoita jakamalla Keskustaa paikallisena lähipuolueena. 0408379867 ja perapohjola@keskusta.fi. LAPPI Rovaniemi. 23 A 1, 33210 Tampere 03-2226 029 pirkanmaa@keskusta.fi KYMENLAAKSON PIIRI Kivimiehenk. klo 17 kaupungintalo, Haapavesi, klo 19.30 Valtuustosali Oulainen, to 26.9. Lisätietoja ja ilmoittautuminen www.keskustanuoret.fi/liittokokous. Tule kuuntelemaan, keskustelemaan ja kehittämään oikeudenmukaista perhepolitiikkaa! Jokaisen mielipide on tärkeä. Musiikkiesityksiä, kahvi- ja teetarjoilu. Olavinkatu 34, Savonlinna. 17 Kunnantalo Liminka, klo 19.30 OP:n kerhohuone Lumijoki. Eduskuntaretki 19.-21.9. Retken aikana pysähdytään mm. Mukana pj Juha Sipilä, MEP Hannu Takkula, maakuntahallituksen pj Samuli Pohjamo ja aluekehityspäällikkö Heikki Ojala. Ilm. Ohjelmaan kuuluu lounas, josta yli 30v osallistujilta peritään 10. -seminaarin jälkeen Opetusravintola Paviljongin auditoriossa. Eurooppa-ilta pe 20.9. klo 13 Punkaharjun Metsäntutkimuslaitoksen puulajipuistossa Karjalankallion laavulla. Retki toteutetaan, jos osanottajia on riittävästi. Mukana mm. Tervetuloa keskustelemaan, ideoimaan ja rakentamaan Keskustan EP-vaaliohjelmaa. Keskustanuoret jakavat pakurikääpänäytteitä teenkeitto-ohjeen kera. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Ollille 0407769338 / keski-pohjanmaa@ keskustanuoret.fi POHJOIS-POHJANMAA Keskusta paikallinen lähipuolue ? kunnallisjärjestöjen ja valtuustoryhmien johdon koulutus la 21.9. klo 9-17 Oulussa, Pohjankartanossa. Koulutus on tarkoitettu kunnallisjärjestön koko johtokunnalle ja valtuustoryhmän puheenjohtajalle. puheenjohtaja Juha Sipilä ja järjestöpäällikkö Pekka Reponen. Kahvitarjoilu klo 17.30 alk. klo 19 alkaen. 040 766 7125, ulla.ilvesluoto@hotmail.com, tai Janne Kaisanlahti, puh. Mukana eurovaaliehdokasehdokas Hanna Kosonen. Ilm. 3km) jolloin samalla voi tutustua puulajipuistoon. Ilmoittautumiset piiritoimistolle, lappi@keskusta. fi, puh. 045 201 5445. Keskustan Itä-Savon piirin eurovaalitilaisuus pe 4.10. Kohteemme Levilehto sijaitsee aivan Levin keskustassa lähellä palveluita ja hiihtolahtuja. Tervetuloa! Piiritoimisto on toistaiseksi avoinna sopimuksen mukaan. Koulutus on tarkoitettu kunnallisjärjestön koko johtokunnalle ja v altuustoryhmän puheenjohtajalle. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. ITÄ-SAVO Keskustanuorten Itä-Savon piiri: to 19.9. Aikataulu: ti 24.9. Paluu su-illaksi 13.10. klo 7.30 Rovaniemeltä, siitä Kemijärven ja Sallan kautta Kelloselän raja-asemalle. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja valitaan liiton puheenjohtaja. Tervetuloa kokoukseen. Osuuspankin edustajiston vaalin ehdokasasettelu käynnissä, jos olet kiinnostunut, ota yhteys Minnaan, 0400-768970! Piiri soittaa jokaiselle jäsenelleen päivittääkseen jäsenrekisteriä. Piiritoimisto on auki sopimuksen mukaan: Kai Puro puh. Ohjelmassa kunnallisjärjestön pj. ?seminaari Opetusravintola Paviljongilla la 9.11. Savonlinna . Mikkelissä. alkaen klo 10. Osallistumismaksu 20 ?/hlö. Mukana piiritoimistolta toiminnanjohtajat Minna Siira, Sanna-Mari Talala ja Katja Koivu- koski sekä Tapio Junttila/Msl. ?Mäne Mehtään. Mukana pj Juha Sipilä, MEP Hannu Takkula, maakuntahallituksen pj Samuli Pohjamo ja aluekehityspäällikkö Heikki Ojala. 12 A 4, 96100 Rovaniemi 016-313241 lappi@keskusta.fi PERÄPOHJOLAN PIIRI Valtakatu 25, 94100 Kemi 016-256 031, 040 8379 867 perapohjola@keskusta.fi CENTERNS SVENSKSPRÅKIGA DISTRIKT Apollogatan 11 A, 00100 Helsingfors 050 4360 411 mia.peussa@keskusta.fi. Maksu sisältää päivän tarjoilut ja materiaalit
Aku Ankka . Mukula 6 1 7 9 8 4 5 6 2 9 9 3 5 4 4 8 6 5 1 7 2 2 4 3 4 5 1 3 9 9 6 8 2 5 9 3 6 7 2 8 4 4 5 1 4 2 6 1 8 8 4 2 7 8 1 6 2 9 5 1 6 9 3 3 7 5 4 3 9 5 3 5 7 6 8 2 3 9 7 4 7 1 8 9 Mikä Elias Lönnrot oli koulutukseltaan. Masi . 22 18.9.2013 TIETOTESTI 1. Yli 800 000 asukkaan La Paz on maail- öitten toimitusjohtajia. Kenen elokuva puolestaan on komediaklassikko Riemuloma Rivieralla vuodelta 1953? 9. Kuka suomalainen on viimeksi voitta- nut mitalin voimistelussa olympialaisissa? 7. Mikä maa missä maanosassa? 3. Majakastaan ja Ilmatieteen laitoksen sääasemasta tunnettu luoto Märket on a) Suomen läntisin, b) Suomen eteläisin kiinteällä maalla sijaitseva paikka? li Juha Rannikko. Virtanen . Mikä yli 200 kilometrin pituinen joki las4. Missä kaupungeissa ilmestyvät sanoma- 6. Riemuloma Kanarialla on MTV3:n tositv-ohjelma näiltä päiviltä. Lauri Kivinen ja Heikki Rotko ovat tv-yhti- 8. B. Kumpi Ylen ja kumpi MTV:n? man korkeimmalla sijaitseva pääkaupunki. Sen historiallinen osa sijaitsee 3200?4100 metriä merenpinnan yläpuolella. Mikä Suomen puolueista juhlii kekriä? 10. Pääesikunnan päällikkö on vara-amiraa- kee Äänisestä Laatokkaan? Sudoku Viivi & Wagner . Montako upseeriesimiestä hänellä on? 5. Mikä Kalevalan kokooja Elias Lönnrot oli lehdet Ilkka, Länsi-Suomi, Pohjolan Sanomat? koulutukseltaan? 2. Kuva: Suomenmaan arkisto 9 5 2 2 4 2 3 3 5 4 1 2 9 8 4 3 1 9 5 3 5 8 4 5 3 4 6
Ruokaa oli tehty liikaa, mutta sitä ei voinut heittää pois, Jumalan viljaa. Ylipainoni johtuu sekä liian helposta elämästä että kasvatuksesta. Pyttipannu, ihmiset, pyttipannu! Jari Nenonen Ristikko Päivät vierivät KESKIVIIKKONA 18. Mukava ihminen, en minä VARASTOINTILOGISTIIKAN perusteet pitäisi tenttiä ennen avo- tai avioliittoon siirtymistä. Toki Suomessakin ruokaa roskiin heitetään, mutta vähiten Skandinaviassa. Kuten ehkä kuvastakin näkee, en ole nälässä ollut. Vaikka olettekin oppilaitani, voitte silti sanoa suoraan, jos pidätte minua typeränä. . 8:20 SANANPARSI Ilmanki on hyvä miel ni siit viel nauraa. Inkerin Venjoki KANSA KASKUAA . Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki 6 2 1 5 8 4 7 3 9 7 8 5 9 4 6 1 2 3 4 2 6 5 1 3 8 9 7 8 5 7 3 6 1 2 4 9 2 4 1 7 8 9 3 6 5 9 6 3 4 2 5 7 8 1 Toimitussihteeri Anja Manninen 044 7370 381 5 7 4 3 1 8 9 6 2 päätoimittaja Juha Määttä 040 7359 612 Toimittajat: Pentti Manninen 040 5709 400 Timo Mikkilä 044 7370 265 Samuli Nissilä 044 7370 261 Pauliina Pohjala 050 5450 915 Henna Ruokamo vanhempainvapaalla 8 9 2 6 4 7 3 5 1 Uutispäällikkö 044 7370 320 Katariina Lankinen 044 7370 262 3 1 6 2 5 9 8 7 4 uutiset@suomenmaa.fi etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi mielipiteet@suomenmaa.fi Päällikkö: Pirjo Kontio 1 8 5 4 3 2 6 9 7 Oulun toimitus Postios: PL 52, 90101 Oulu Käyntios: Lekatie 4, 90150 Oulu Toimittajat: Meri Alaranta-Saukko 044 2032 640 Annukka Kantola 044 7370 377 Risto Luodonpää 040 8201 781 Pirkko Wilén 044 7370 238 Kuvatoimitus 044 7370314 Maria Seppälä, Paula Åström 2 6 9 1 7 5 4 8 3 www.suomenmaa.fi Pääkirjoitustoimittaja Juha Mauno 044 7370 311 4 3 7 8 9 6 2 1 5 Suomenmaa ilmestyy 3 kertaa viikossa (ti, ke, pe). Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2012 Julkaisija: Suomenmaan Kustannus Oy Vastaukset: 1) läntisin, Suomen ja Ruotsin raja jakaa sen kahtia, 2) Kivinen Yle, Rotko MTV, 3) Ilkka Seinäjoella, Länsi-Suomi Raumalla, Pohjolan Sanomat Kemissä, 4) yksi: Puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen, 5) Bolivia EteläAmerikassa, 6) lääkäri, 7) Syväri, 8) ranskalainen, ohjaaja ja pääosa Jacques Tati, 9) Suomen Keskusta, 10) Olli Laiho (1943-2010) Mexico City 1968, hopeaa hevosella. Markkinointisihteeri Johanna Leppäluoto 044 7370 346 Toimitusjohtaja Sauli Huikuri ilmoitukset.suomenmaa@ suomenmaa.fi Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, Sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Valokuvaaja: Jari Laukkanen Ulkoasu: Mikko Eronen Painopaikka: Joutsen Median painotalo, Oulu, ISSN 0356-3588. syyskuuta 2013. Tänään Tyyne, Tytti, Tyyni, ortodoksisen kalenterin mukaan Arja, Aira, Airi. Aurinko laskee Helsingissä 19.32, Oulussa 19.34 ja nousee huomenna Helsingissä 6.57, Oulussa 6.52. PÄIVÄN SANA Kaiken luodun on täytynyt taipua katoavaisuuden alaisuuteen, ei omasta tahdostaan, vaan hänen, joka sen on alistanut. Room. Ja opetettiin, että ruokaa ei saa jättää. Se kuuluisa Afrikan lapsi otettiin esiin tässäkin. Afrikassa on niin paljon lapsia, joilla ei ole ruokaa ollenkaan. Afrikassa oli myös paljon lapsia, joilla ei ollut suksia ollenkaan. Siis syömään kaikki, mitä kotiin on kannettu. Kehtaatkin kiukutella, että pitäisi saada jotkut sälesukset. 23 18.9.2013 Ruokaa roskiin ME SUOMALAISET olemme pohjoismaiden parhaita käyttämään hankitun ruuan. Ja jos kalanmaksaöl- jy olikin pahaa, niin sitäkään ei kuulemma Afrikan lapsilla ollut. sillä, mutta onko pakko ostaa refleksin omaisesti banaaniterttu maljaan mustumaan. AIKUISESSA vaiheessa niin sanottu perheenpää pikkuhiljaa luisui jätemyllyksi. Suoraan! huusi luokka. Ratkaisut 7 4 3 9 6 1 5 2 8 9 5 8 7 2 3 1 4 6 6 4 3 5 1 2 8 7 9 5 9 8 7 6 3 4 1 2 1 2 7 9 4 8 3 5 6 3 6 5 8 2 9 7 4 1 9 1 2 3 7 4 5 6 8 8 7 4 1 5 6 2 9 3 4 3 9 6 8 5 1 2 7 2 8 1 4 9 7 6 3 5 7 5 6 2 3 1 9 8 4 6 1 4 8 9 7 5 3 2 5 7 2 6 3 4 9 1 8 3 9 8 1 5 2 4 7 6 1 3 9 2 7 8 6 5 4 Helsingin toimitus Postios. Ei se ole kunniaksi ruokaostosten tekijällekään. Siitä samasta, jota valtaosa meistä suurten ikäluokkien edustajista on saanut. Säännöstely oli tuskin päättynyt, kun meitä syötettiin. Eikö aikuinen osaa ostaa ja valmistaa tarpeeseen eikä pataljoonan varalta. Kerran lomalle lähdettäessä laitoin keittiön pöydälle lapun, että rouvamme banaanikypsyttämö on tilapäisesti suljettu. Keneltäpä ei löytyisi jääkaapin tai pakastimen perältä ruokia, jotka ovat, hups, menneet vanhoiksi. Kerran pääsivät tummat oluetkin vanhaksi. PL 1070, 00101 Helsinki Käyntios. Laitoin kyllä verhot eteen, kun kaatelin ne lavuaariin, muille äijille ei kehtaa kertoa. Kummeksun ruuan pois heittämistä siksikin, että moni ruoka on parhaimmillaan eilisestä lämmitettynä. Siispä iskä jää pöytään yksin syödä punttaamaan kaikki pois. Ruuan pois heittäminen on toki irvokasta tähän maailman aikaan, kun leipäjonot kasvavat. Laskin sen eduksi itselleni, toivottomalle juopolle ei niin olisi käynyt
nopeuden koneet löydät meiltä alk. Samoja osia on tupla pullonkaula, koska varamuisti on se hidas kiintolevy. startin ½ minuuttiin. jennys ja uusi ohjelmointi. Siihen loppuu tumput suorana Kytkykaupan maksulliset odottelu. Kone(Intel). Se vötkistelee tiedon haussa 40 kertaa kauemmin kuin uusi puolijohdemuistin SSD levy. 2010 SATA 600MB sek. Siksi prossun vieressä on bittien välivarasto, ISO DDR kaupan rahat pois lumelääke hitauteen on uutyömuisti, jos on. Se poistaa toisen pullonzSamoilla töin hoituu muukin kaulan, alentaa lämpöä ja jatkaa korjattava. zLuku- ja kirjoitustyössä ja kiintolevyn bittisotkut. Käsityön osuus on tunti/ alk. SSD levy käynnistää Windows 8 ja 7 Kone tallentaa vähän väliä, koneet 10-20 sekunnissa, mutta mutta ei poista itse mitään. HDD 50-90 sekunnissa. Se sotkee kiintolevyn. zPieni muisti den osto. Työ on hidasta kuin hietikossa hiihtely ?SSD levy nopeuttaa vuosia ja emolevy paistuu. palvelleen läppärin tai pöytäkozSotkut poistaa levyn tyhneen +2 min. Kesällä HDD on 5- 10 kertaa hitaampi. +50°c sisälämpö pullistaa pikku- Vaihtelu on kirjavaa väleillä HDD hiljaa kondensaattorit ja paistaa 30- 120MB sekunnissa ja SDD 130- 550MB sek. muut pikku osat. 0SDD hyöty on Flash- salamaSammuta tulilanka ajoissa nopeus, heti startista alkaen. käynnistyksen, 8GB teen myydään hiirellä muistin, SSD120GB ja HDDhierontaa tai uutta ko320GB levyjen Intel kannettavat netta. Valmiina, ilmaisin turva+ toimisto- ohjelmin 2010- luvun pullonkaulat ja esiasennus roskasta vapaa. Vanha v.2005 kiintolevy prosessori välin SATA 300MB sek. nopeus on +15 kertaa prosesso- Hyödynnämme vanhat osat rin nopeutta +5000MB hitaampi Kone on tehty kymmenestä irto- osasta. 700?. zPalvelemme koko Suomea TORIN LAIDALLA postin välityksellä. Tietokone ei jatkuvaa ylilämpöä kestä. 220. töineen. 30- 60 turhaa roskaohjelzSamalla korjaamme muistiviat, maa nostamme jätepönttöön. ö alk. 10?. zLevyn eheytys 700- 950?. Kesä on hiirellä huolletulle ja vähämuistiselle koneelle vaarallista aikaa. MACOMTech OULAISISSA 10-18 10-14 0451261177 TIETOKONEAMMATTILAINEN TIETOLIIKENNEAMMATTILAINEN 08-474177. 70?. Kahden levyn kannettavat 0Lääkkeeksi hitauz10-14 sek. 1956 julkaistu pyörivä HDD kiintolevy. startin ja eon sotkujen siirtelyä hieSSD120GB levyn Intel+ Windows a. rojan kaluilla, ei poistoa. 7 pöytäkone 700?. kokoluokassaan edullisin kuutiometri! Tarjous voimassa 30.9.2013 asti. Junkkari-työkoneet Agrimarket Konekeskuksista kautta maan. Katso lisää: www.agrimarket.fi www.junkkari.fi www.junkkari.fi Rakennamme karvalakki hintaluokan ja priiman kuvan valvontakamerat. zSiivous kestää 3,5 kestoikää. tuntia. Kuvalaadun näet www.macomtech.? Punasta vai mustaa? Punasta vai mustaa? Olemme koulutettu tietokoneammattilainen Oulaisissa. 18.9.2013 Hietikossa hiihtävä tietokone Kolmas kodinkone- nettikaupan pullonkaula on v. Hakuajat ovat HDD ka. z14 sek. HDD:n siirrämme Dvirus-palomuurit (70?/ v) ja a arkistolevyksi. on turha ostaa kahteen kertaan. Epäkurantteja ovat 1+1GB parit, Parin- kolmen pullonkaulan vaihto on halvempaa kuin koko koneen emolevyyn juotettu yksi pieni romutus. muisti, tai muka isot 1+2= 2 ja 2+4=4GB susiparit. ©Macomtech www.macomtech.fi ?Pullokauloista vapaat v. Alk. 24 JUNKKARI J-10 6 500 ? + toimituskulut 6 500 ? JUNKKARI alv 0 %J-10 alv 0 % + toimituskulut HETI TOIMITUKSEEN! HETI TOIMITUK3 SEEN! 13,1 m . 8 millisekuntia (ms) ja SSD ka. Koneen ympärivuotisia lämpövastuksia ovat pullonkaula osat 0,2 ms