6 4 1 4 8 8 7 3 5 1 3 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 15 / 18.4.2019 / 4,80 € Pohjakosketus KesKusta sai tylyn tuomion, mutta miKään puolue ei noussut suureKsi politiiKassa tarvitaan enemmän uteliaisuutta uusi edusKunta ensi viiKolla tositoimiin Ajassa Vieraskolumni Kepukeittiö JuustoKaKKu Kruunaa pääsiäisen KahvihetKen
34. 2 18.4.2019 sisältö 18.4. 2019 Tekijät kiven takana Työvoimapula uhkaa vakavasti jo Suomen talouskasvua s
6 Suomen EU-jäsenyys on välttämättömyys, Mauri Pekkarinen näkee s. Juha Sipilä s. 49 Heinävaaran koulun sanataideryhmässä tärkeintä ovat leikki ja ilo s. 40 Elämä Kulttuuri Eurovaalit. 38 Sotilaspapit tietävät, mikä parikymppisiä varusmiehiä ahdistaa s. 43 Valta meni vaihtoon Kansa rankaisi keskustaa, populismi ja punavihreys valttia vaaleissa s. 18.4.2019 3 Jokaista ehdokasta ja vaalityöhön osallistunutta tarvitaan tulevina vuosina keskustan uuden nousun rakentamiseen
Murskatappio pitää toki suhteuttaa muihin puolueisiin. Vain sillä edellytyksellä tästäkin tappiosta voi löytyä voiton siemen. Keskusta kykeni silloin nousemaan opposition henkiseksi johtajaksi, vaikka perussuomalaisilla oli enemmän edustajia. Huonompaa tulosta ei itsenäisyyden ajalta löydy. Sitä ennen keskusta joutuu päättämään siitä, pyrkiikö puolue hallitukseen vai ei. Edellisiin eduskuntavaaleihin verrattuna keskusta menetti yli 200 000 ääntä. Jussi Halla-ahon puolue on nyt paljon kokeneempi, kovempi ja yhtenäisempi kuin Timo Soinin puolue vuonna 2011. perustettu 1908 • päätoimittaja juha määttä 4 18.4.2019 K eskusta kärsi eduskuntavaaleissa niin selvän tappion, että kenenkään mieleen ei ole tullut selitellä sitä torjuntavoitoksi. Maltillisen keskustavoiman olisi vaikea löytää ilmatilaa tällaisen ryhmän rinnalta. Keskustan äänestäjien odotukset eivät kadonneet mihinkään, kun vaaliuurnat suljettiin sunnuntaina. On vaikea perustella, miksi vaalien suurin häviäjä pyrkisi hallitukseen. Suurimman puolueen paikka meni historian pienimmällä ääniosuudella SDP:lle, jonka kannatus jäi alle 18 prosentin rajan. Kunnollisen analyysin tekeminen vaatii aikaa. Antti Rinteen ensikommenttien perusteella perussuomalaiset jäävät nytkin todennäköisesti oppositioon. Jos Rinne kutsuu keskustan kumppanikseen todennäköisen punavihreän koalition jatkoksi, edessä on tarkan harkinnan paikka. Tämän kysymyksen ratkaisu ei ole keskustan vaan SDP:n ja Antti Rinteen käsissä. Eduskuntaan valittiin nyt vain 31 keskustalaista eli 18 vähemmän kuin neljä vuotta sitten. Suomen kartta on edelleen hyvin vihreä, jos kunnat merkitään suurimman puolueen värillä. Lähin vertailukohta pitää hakea autonomian ajan viimeisistä vaaleista vuonna 1917, jolloin maalaisliitto sai 12,4 prosenttia äänistä ja 26 paikkaa. Sivuille vilkuilun ja selittelyn sijasta keskustan pitää uskaltaa tehdä umpirehellinen analyysi vaalituloksen syistä. M ark ku U la nd er/ Le hti ku va. Keskustaa äänesti yli 420 000 henkeä. Näiden seikkojen perusteella keskustan kannattaa ottaa Antti Rinteen tarjous kaikella vakavuudella, jos sellainen tulee. Keskusta on ponnistanut sieltä jo kolme kertaa maan suurimmaksi puolueeksi viimeisen 30 vuoden aikana. Äänestäjien toiveisiin voi vastata paremmin hallituksessa kuin oppositiossa. Keskustalla yhä vastuu koko Suomesta Pääkirjoitus Äänestäjien toiveisiin voi vastata paremmin hallituksessa kuin oppositiossa. He panivat toivonsa puolueeseen, joka ainoana puolustaa koko Suomea pohjoisinta Lappia myöten. Näiden vaalien jälkeen maassa ei ole yhtään suurta puoluetta vaan neljä keskisuurta, joiden paikkamäärä vaihtelee 30–40:n välillä. Mutta hallitukseen pyrkimisellekin voidaan esittää vahvoja perusteita. Ääniosuus putosi alle neljäntoista prosentin. Äänestäjien viestin perusteella keskustan paikka olisi oppositiossa. Hallitukseen pyrkimistä voi perustella silläkin, että oppositiossa tulisi todennäköisesti paljon ahtaampaa kuin 2011–2015. Oppositioon jäämistä voisi perustella myös puolueen omalla edulla
Keskustalaisuutta näyttää edelleen määrittävän se, että sedät päättävät tärkeistä asioista. Sydäntä nirhaisi. Alaikäiset nuoret ympäri maan äänestivät leikkimielisissä vaaleissa oman eduskuntansa. Tasa-arvon puolestapuhujat karkeloivat sosiaalisessa mediassa. Vihreät naiset lähettivät tiedotteen, jossa he kertoivat tavoittelevansa Suomeen feminististä hallitusta. Jos vaalipäivän tulos ei tästä muistuta, niin katseen voi siirtää nuorisovaaleihin. –...mutta ei kai naisia sentään voi äänestää. minulla ei ole mitään setämiehiä vastaan. Valitun eduskunnan keski-ikä laski edellisestä hieman ollen nyt 46 vuotta. Toimiva demokratia tarvitsee heitäkin, mutta vähintään yhtä kipeästi mukaan kaivataan nuoria ja naisia – ja nuoria naisia. Onhan näistä tasa-arvoasioista puhuttu. Määrällisesti naisia on nyt eduskunnassa 92. – Ymmärrän! Ja sen jälkeen hentoisella äänellä osoitettu jatkokysymys. Alle 35-vuotiaita edustajia on nyt vallan mukava määrä, yhteensä 31. Petrattavaa olisi. Ainakin äänestysprosentin kohoaminen antaa toivoa siitä, että nuoret ovat käyttäneet oikeuttaan entistä ahkerammin. Vähän enemmän hymyilytti uuden eduskunnan sukupuolijakauman edessä. aiEmmiSSa vaalitutkimuksissa on selvinnyt, että äänestyskoppiin ahterinsa raahaava suomalainen ei etsi peilikuvaansa, vaan itseään vanhempaa, rikkaampaa ja koulutetumpaa henkilöä. Nuoret naiset loistivat koko maan ääniharavina, ja Suomi singahti maailman tasa-arvoisimpaan kärkikymmenikköön. Saavatko naisetkin äänestää, kysyi 6-vuotias tyttäreni harjatessaan hampaita. Hampaita pesevän vielä nuoremman sukupolven kommenttikaan ei varsinaisesti rohkaissut. Luentoani seurasi vihainen puuskahdus. Viime kaudella keskustan ryhmässä oli naisia alle kolmannes. Niitä kun olisi siemailemassa kymmenen naista ja 21 miestä. Valituista 46 prosenttia on naisia, vihreiden ryhmässä 85 prosenttia. Kansanedustajat edustavat nimensä mukaisesti meitä kaikkia suomalaisia, joten on tärkeää, että päättäjäksi valitaan kaikenlaisia ihmisiä erilaisista elämäntilanteista. 18.4.2019 5 Toimittajalta Setämiehiä ja vihreitä naisia SiiS mitä. Puolueen ilme on sentään tasa-arvoisempi kuin aiemmin, mutta se ei ole varsinaisesti tuloksen hyvyyttä vaan vertailukohdan huonoutta. EduSkunnan kokoonpano nytkähti tasa-arvoisempaan suuntaan, mutta keskustan pienentyvässä ryhmähuoneessa ei kannata asian vuoksi järjestää kakkukahveja. Nuoret äänestivät eduskuntaan 28 keskustalaista miestä ja kaksi naista. Näistä vaaleista ei ole vielä saatavilla tarkempaa analyysia, mutta olisi mukava uutinen, jos setien valtakausi olisi hiipumassa. Se on kaikkien aikojen ennätys. Naisia on keskustan eduskuntaryhmästä 32,3 prosenttia. Tulos oli keskustalaisille tasaarvon kannalta musertava. Varmuuden vuoksi pauhasin hetken demokratiasta ja yleisestä ja yhtäläisestä äänioikeudesta. Ero on hurja, joten setien valta-asema ei ole ollut mikään ihme. Henna Lammi. Yli 70-vuotiaista oikeuttaan käytti 84 prosenttia. Neljä vuotta sitten vain 43 prosenttia alle 20-vuotiaista kävi uurnilla
Puolueen äänet eivät riittäneet edes ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen saamiseen läpi, ja uskottavuuden ja menetetyn paikan palauttaminen voi olla vielä työn ja tuskan takana. Todella kauas on tultu jo vuodesta 1995, jolloin vaalivoittaja SDP:n puheenjohtaja Paavo Lipponen lähti kokoamaan hallitusta demarien kuitattua vaaleissa yli 28 prosentin kannatuksen ja 63 kansanedustajaa. vaalituloKsessa on historiallista muukin kuin keskustan pohjanoteeraus. Eduskuntavaalit KesKustavetoinen hallitus jättää maan seuraajalleen tuntuvasti paremmassa kunnossa kuin edeltäjänsä, mutta poliittinen hinta oli kova. Se on iso muutos suomalaiseen poliittiseen järjestelmään, jossa ainakin suurin puolue on aina päässyt 20 prosentin rajapyykin yli, useimmiten selvästi. Pahimman tappiotantereen, Oulun vaali piirin, ohella erityisen tylyjä olivat Uusi maa, Savo-Karjala, Kaakkois-Suomi ja Häme, joissa kaikissa keskustalta vietiin kaksi paikkaa. Kaikki kolme suurinta puoluetta SDP, perus suomalaiset ja kokoomus jäivät kannatukseltaan alle 18 prosentin rajan. Viimeistään nyt Suomessa on siirrytty keskisuurten puolueiden epävakaampaan aikaan. Keskustalle lankesi vaalien suurimman ja ainoan häviäjän asema, koska kokonaan tuhoutuneet siniset eivät olleet aiemmin hakeneet mandaattia eduskuntavaaleista. SDP sai uuteen eduskuntaan vain 40 paikkaa, yhden enemmän kuin perussuomalaiset ja kaksi enemmän kuin kokoomus. Ja ri La uk ka ne n Vaalitulos laittoi puolueiden järjestyksen uusiksi.. Keskustan tulosta synkistää se, että puolue menetti asemiaan jokaisessa vaalipiirissä. Keskusta joutui nielemään romahduksen pääministeripuolueesta neljänneksi ja peräti 18 kansanedustajan menetyksen. Kuten entinen keskustajohtaja ja pääministeri Matti Vanhanen Apollonkadun vaalivalvojaisissa totesi, vaalikauden kipeät päätökset eivät tunnu samalla tavoin kokoomuksen kannattajien kuin keskustan äänestäjäkunnan nahoissa. Paikkoja eduskuntaan jäi 31. Kannatusluisua vastaan kamppailleelle SDP:lle oli itse asiassa käydä huonosti, sillä kolme suurinta mahtuivat lopulta prosenttiyksikön sisään. Erityisen ikävää puolueen profiilille on maan pääkaupungin jääminen kokonaan ilman edustusta. Keskusta-maalaisliiton historian synkin vaalitappio ja vie puolueen väistämättä perinpohjaiseen ja kitkeräänkin sisäiseen keskusteluun tappion syistä ja puolueen suunnasta. 6 18.4.2019 Sukellus syvyyksiin Hallituskutsu voi pudota keskustankin postiluukkuun, mutta vastauksessa on miettimistä
Men neellä vaalikaudella oppositiossa istu neet SDP, vihreät ja vasemmistoliitto ottivat kaikki vaalivoiton. Toisin kuin edeltäjänsä Mari Kiviniemi keväällä 2011, Juha Sipilä ei lähtenyt vaa litappion jälkeen ainakaan suoralta kädel tä sulkemaan hallitusovia keskustalta. 18.4.2019 7 Keskustan tulosta synkistää se, että puolue menetti asemiaan jokaisessa vaalipiirissä. Keskusta joutuu puolestaan miettimään tosissaan, kannattaako sen tässä tilantees sa ja asemassa lähteä aivan eri näköiseen hallitukseen – jonka muut puolueet vieläpä käyttivät koko menneen kauden keskustan ja sen politiikan sättimiseen. Rinne yrittänee nyt hallituksen muo dostamista punavihreälle rungolle. Haluja samaan hallitukseen Hallaahon joukkojen kanssa ei taida muilta löytyä. Vihreiden etenemistä tiedettiin odot taa, mutta Li Anderssonin vasemmisto liitto pääsi hiipimään ensimmäiseen vaalivoittoonsa sitten vuoden 1995 hie man varkain. VAALITULOS sävytti eduskuntaa sinivih reäs tä punavihreään suuntaan. SDP:llä, vihreillä ja vasemmistoliitolla on kuitenkin yhteensä vain 76 edustajaa, joten lisäksi mukaan tarvitaan porvari puolueista joko kokoomus tai keskusta. Paik kaluku nousi yhdellä edellisistä vaaleista. Keskustan avulla syntyisi hie man huterampi 107 edustajan hallitus. Vaaleista kuivin jaloin selvinneel lä kokoo muksella on jalka luontevam min hallitusoven välissä. SDP ylsi vuoden 2011 vaaleissakin Jutta Urpilaisen joh dolla 19,1 prosenttiin eli selvästi parempaan tulokseen kuin Rinteen johdolla nyt. Siinä sivussa Jussi Halla-aho joukkoi neen nitisti puolueesta kesällä 2017 irron neet siniset, jotka katosivat kokonaan eduskuntapuolueiden kartalta. Kokoomuksella terästettynä kokoon pano saisi 114 edustajan riittävän enem mistön. Perussuomalaisia tulevassa hallituk sessa tuskin nähdään kakkossijasta huo limatta. Ainakaan Rinne ei vaali iltana tällaiselle ajatukselle tuntunut lämpenevän. PääSIäISEN jälkeen vakavasti alkavien hallitustunnustelujen ydinkysymys on kuitenkin, millä ehdoilla kokoomus ja keskusta lähtisivät mukaan Rinteen puna vihreään viritykseen. Vastapainona punavihreälle suuntauk selle vaalien kovimman suorituksen teki kuitenkin perussuomalaiset. Neljän paikan lisäys on huima eteneminen puolueelle, jota luul tiin välillä jo auringonlaskun ratsasta jaksi. Pekka Pohjolainen UUDET KANSANEDUSTAJAT PUOLUEITTAIN (suluissa muutos vuoden 2015 eduskuntavaaleista) SDP PS Kok Kesk RKP KD Muut Vas Vihr 40 39 38 31 16 20 9 5 2 (+6) (+1) (+1) (+1) (-18) (+5) (+4) (0) (0) Demarijohtaja Antti Rinteen suoritus näyttää kannatuksen valossakin suoras taan luokattomalta. Maahanmuuton lisäksi myös ilmasto populismilla taitavasti ratsastanut puo lue onnistui nostamaan kannatustaan hurjasti vielä vaalinalusviikkoina. Toisaalta hallitus voi syntyä lopulta mel ko helpostikin. Hallitusneuvotteluissa nähtäneen joka tapauksessa vielä monta mutkaa, eikä en simmäinen kierros välttämättä tuota tulos ta. Tuolloin SDP jäi kuitenkin kakkossijal le kokoomuksen jälkeen. Tarvetta voi myös tulla. Vaihtoehtoja joka tapauksessa on. Varsinkin ko koomuksen talous ja verolinjan yhteen sovittaminen Rinteen demarien kanssa näyttää vaikealta, mutta kiivaimmat vaa lipuheet on unohdettu nopeasti ennenkin. Heikentynyt keskus ta saattaa hyvinkin olla Rinteelle ja SDP:lle kokoomusta mieluisampi vaihtoehto. Näin myös vahvistettu punamulta pysyy ainakin teoriassa hallitusvaihtoehtojen joukossa – jos sellaista vielä jossain vaiheessa satuttai siin tarvitsemaan. Jopa vä hemmistöhallituksen mahdollisuudella on spekuloitu vakavammin kuin vuosikymme niin, mutta sellaista tuskin nähdään.. Molemmissa vaihtoehdoissa apupuo lueeksi tulisi kuitenkin luultavasti mu kaan myös RKP, jolla on yhdeksän kan sanedustajaa
Eduskuntaryhmä nuorentui melko tavalla. Niille on varattu eduskunnan puhemiehistön helmikuun lopulla hahmottelemassa aikataulussa kaksi viikkoa, joka tuskin riittää. Kevätistuntokausi päättyy. Ajassa Sanottua 8 18.4.2019 Keskusta koki rajun tappion. Ville Kopra Twitterissä Kansanvallalla vaiheiKas Kevät Pekka Pohjolainen UUsi eduskunta pääsee tositoimiin pää siäisen jälkeen. Valtakirjojen tarkastus 24.4. 23.4. Puhemiesvaalit 25.4. Poliittinen elämä ei tällä kertaa hiljene kuitenkaan heinäkuuksi, sillä uusi hallitus ottaa tuolloin hoitoon sa Suomen EUpuheenjohtajuuden. Edus kuntaryhmien istumajärjestyksestä pää tetään seuraavana päivänä. Puhemie histön valinta tehdään vasta tilapäisek si eli hallitusneuvottelujen ajaksi. huhtikuuta. toukokuuta. TäysisTUnToTyöhön eduskunta pää see vapun jälkeen 2. EdUskUnnan kevätistuntokausi on tar koitus saada päätökseen viimeistään 28. Päätetään hallitustunnustelija 2.5. Sitä ehdottomasti valmiina pohtimaan, työ tämän joukon eteen jatkuu. huhtikuuta suurim man eduskuntaryhmän puheenjohtaja kutsuu eduskuntaryhmien edustajat so pimaan hallitustunnustelijasta. Samalle päi välle kalenterissa on eduskuntaryh mien neuvottelu valiokuntien puheen johtajista. kesäkuuta. Nyt eivät auta puheet työllisyydestä ja taloudesta, tarvitaan arvoja ja uutta linjaa. Poliittista päiväjärjestystä hämmentä vät toukokuussa myös Euroopan parla mentin vaalit, jotka käydään sunnuntai na 28. Mutta kuinka se murtaisi tiensä kaupunkeihin. Kun hallitusneuvottelut on saatu pää tökseen, edessä on hallituspuolueiden puolueelinten kokouksia hallitukseen osallistumisesta. toukokuuta, jolloin myös valiokunnat järjestäytyvät. Lisäksi sovitaan eduskuntaryhmien vastausten määräajasta. Puhe mieheksi on tapana valita suurimman puolueen edustaja. Valtiopäivien avajaiset 26.4. Hallitusneuvottelut alkavat maanan taina 6. Ja kärki ei lopulta kaukana, vaikka prosentti surkea. Sen jälkeen eduskunta valitsee uuden pääministerin, presidentti myöntää van halle hallitukselle eron ja uusi nimite tään. Eeva Kalli, Joonas Könttä, Hilu Kemppi ja muutama muu. Eduskuntaryhmien jär jestäytymiselle on varattu aikaa jo kii rastorstaiksi, mutta edustajien valtakirjat tarkastetaan tiistaina 23. Täysistuntotyö alkaa 6.5. Hallitusneuvottelut alkavat 28.5. Valtiopäivät avataan juhlallisin sere monioin 25. Auli Piiparinen Twitterissä Valoa on. Perjantaina 26. toukokuuta. huhtikuuta. Europarlamenttivaalit 28.6. Hallitusohjelmasta annetaan tie donanto eduskunnalle ja eduskunnan järjestäytyminen viedään loppuun. Seuraavana päivänä käydään puhe miehen ja varapuhemiehen vaalit edus kunnan vanhimman kansanedustajan eli ikäpuhemiehen johdolla. Kari Jääskeläinen Twitterissä Rökäletappiosta huolimatta keskusta ei jäänyt kauaksi kärjestä, reilut 3 prosenttiyksikköä ei ole nykypolitiikassa kuin puolen vuoden pyrähdys, jos askel osuu lankulle
Vaikka keskusta painotti kampanjan aikana talousja työllisyyssaavutuksiaan, ne eivät erityisemmin korostuneet vaalien alla. ”Helsinki ja muu maa riippuvaisia toisistaan” Santeri lamPi On eurooppalaisittain poikkeuksellista, että eduskuntavaalit voittanut SDP ylsi vain 17,7 prosenttiin äänistä, tutkijayhteisö e2 Tutkimuksen Ville Pitkänen toteaa. Ristiveto repii vanhoja puolueita Ja ri La uk ka ne n Sh utt ers to ck. Sara Salomaa Twitterissä Suomessa ei ole enää yhtään suurta puoluetta. Myös kaupunkien ja maaseudun vastakkainasettelu oli olennainen keino aktivoida äänestäjiä. Vaisu tulos kielii politiikan tutkijan mukaan siitä, että puoluekenttä jatkaa sirpaloitumistaan – Suomessa on astuttu keskisuurten puolueiden aikaan. Pitkänen huomauttaa, että ennen vanhaan yhteiskunnan keskeisimmät poliittiset ristiriidat kehkeytyivät esimerkiksi vasemmisto-oikeisto-ulottuvuuden ympärille. He toivovat hartaasti, että tilastotieteen ja aluemaantieteen tutkijat tarttuisivat nyt aiheeseen. Silti suuri rakennemuutos jatkoi etenemistään. – SDP:n, kokoomuksen ja keskustan kannattajakunnat ovat niin moninaiset, että ne joutuvat jatkuvasti tasapainoilemaan. Mannisen mukaan se sai alkusysäyksen Töllin Pohjois-Pohjanmaan kuntapäivillä pitämästä puheesta: – Tapani kuvasi siinä, millaisia vaikutuksia Äänekosken biotehtaalla oli Helsingin seudulle: ensimmäiseksi piti rakentaa kolmen hehtaarin varastohalli Vuosaaren satamaan. Pitkänen arvioi, keskustavetoiseen hallitukseen kohdistuneet odotukset olivat liian korkealla. kunnallisalan kehittämissäätiön tuore julkaisu Helsinki vs. Pitkäsen mukaan keskeisin syy vanhojen valtapuolueiden ahdinkoon piilee ristivedossa, joka rapauttaa niiden yhtenäisyyttä. Maantieteemme ja vähäisen asukaslukumme vuoksi sitä voi pitää pääosin perusteltuna, mutta siitä syystä pääkaupungin on kannettava vastuuta myös koko maan kehityksestä. Nyt mandaattia ei saanut yksikään puolue. Harvaan asuttu Suomi tarvitsee pääkaupunkinsa, mutta pääkaupunki ei tulisi toimeen ilman muuta Suomea. Koko Suomen kehittäminen toteutuu parhaiten, kun ratkaisuja haetaan yhdessä. – Suomesta on rakennettu pääkaupunkikeskeinen maa. Varsinkin perussuomalaisten nousu aiheuttaa kipuilua, sillä se pakottaa esille vanhoissa puolueissa piileviä arvokonflikteja. Ajassa Sanottua 18.4.2019 9 Jäin miettimään, kuinka valtavan äänipotin keskusta sai viime vaaleissa. Tutkijan mukaan kyse ei ole yhden henkilön epäonnistumisesta tai yksittäisestä hankkeesta vaan tyytymättömyyden kasautumisesta. – Hajaseudulla toivottiin, että maaseudun asioita pannaan kuntoon todenteolla. Kaikki edellä kuvattu on vankka peruste alueellisille tulonsiirroille, muun muassa verotulotasaukselle, kirjoittaa kaksikko. Marko Junkkari Helsingin Sanomissa Näissä vaaleissa muuttui aikakausi, alkoi uuden poliittisen, epävakaan kulttuurin aika – aivan kuten muuallakin Euroopassa. – Vastakkainasettelu on tarpeetonta, koska kyse on keskinäisriippuvuudesta, he sanovat. Huikea luottamuksen osoitus. Timo Haapala Ilta-Sanomissa Pirkko Wilén ”Helsinkiläiset elättävät autioituvia syrjäseutuja!” ”Ei, vaan Helsinki riistää maakuntien rikkaudet!” Kumpikaan väite ei pidä paikkaansa, tietävät ex-kuntaministerit ja pitkäaikaiset keskustan kansanedustajat Hannes Manninen ja Tapani Tölli. – Voi perustellusti sanoa, että maakuntien myönteinen kehitys heijastuu vahvemmin Helsinkiin kuin päinvastoin. POliittinen ilmapiiri enteili keskustan mojovaa vaalitappiota jo pidemmän aikaa, Pitkänen arvioi. Sen keskustelun pohjaksi kaivataan selkeää tutkimustietoa. muu Suomi – vastakkainasettelusta yhteisymmärrykseen on syntynyt kahden kokeneen poliitikon yhteistyönä. Sen sijaan meillä on kolme tasavahvaa keskisuurta puoluetta – tai itse asiassa viisi keskisuurta puoluetta, joiden kannatus on kuuden prosenttiyksikön sisällä
10 18.4.2019 Suosituimmat puolueet vaalipiireittäin KOK Uudenmaan vaalipiiri Vihreät Helsingin vaalipiiri Muut Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiri PS Varsinais-Suomen vaalipiiri KeSKuSta Lapin vaalipiiri Oulun vaalipiiri Savo-Karjalan vaalipiiri Keski-Suomen vaalipiiri SDP Satakunnan vaalipiiri Pirkanmaan vaalipiiri Hämeen vaalipiiri Kaakkois-Suomen vaalipiiri rKP Vaasan vaalipiiri Korkein keskustan kannatusprosentti tOhOlaMPi 66,1 % Korkein SDP:n kannatusprosentti iMatra 40,8 % Korkein kokoomuksen kannatusprosentti Kauniainen 32,0 % Korkein PS:n kannatusprosentti hOnKajOKi 42,7 % Lähteet: STT, Ylen tulospalvelu Eduskuntavaalit PuOlueiDen ValtaKunnallinen ääniMäärä, % (suluissa muutos vuoden 2015 eduskuntavaaleista) SDP 17,7 % (+1,2 %) PS 17,5 % (-0,2 %) Kok 17,0 % (-1,2 %) Kesk 13,8 % (-7,3 %) Vihr 11,5 % (+3,0 %) Vas 8,2 % (+1,0 %) rKP 4,5 % (-0,3 %) KD 3,9 % (+0,4 %) Muut 2,9 % (+2,3 %) ääneStySPrOSentti 72 %
Vaalitulos osoitti, että oikeudenmukainen tu lonjako ja sosiaalipolitiikka ovat keskustan äänes täjille tärkeitä. Samalla moni ihminen jäi jalkoihin. Nyt on itsetutkiskelun paikka. Mukana oli paljon naisia ja erityisesti nuoria ehdokkaita. Palaute tuli äänestyspäivänä. Keskusta korosti koko ajan valtiontaloutta ja sitä, miten se on saatu kuntoon. Keskusta on ollut aikaisemminkin hallituksessa. Viesti oli väärä. Eduskuntavaalit Lä hte et: ST T, Tila sto ke sku s Eduskuntavaalien äänestysprosentin kehitys vuosina 1962–2019 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 % 1962 1966 1970 1972 1975 1979 1983 1987 1991 1995 1999 2003 2007 2011 2015 2019 72,0 % 65,0 % 85,1 %. Nyt sosiaaliset arvot alistettiin ta louden rautaisten lakien alle. Kansa laisten luottamuksen takaisin ansaitseminen vaatii kovaa työtä. Näissä ihmisissä on puolueemme tulevaisuus. On oltu aiheellisesti huolissaan siitä, katoavatko terveydenhuoltoon suunnatut verorahat ulko maille. Tällaista tappio ta ei ole tullut. Keskustalta odotetaan kuiten kin muutakin kuin pelkästään valtion taloudesta huolehtimista. Talouden myönteisestä kehityksestä ei ole mitään takeita. Moni kokee, että terveydenhuollossa yksityi set toimijat ovat saamassa liian suuren roolin. Yksikään hallituspuolue ei pääse pakoon sitä, että väki vanhenee. Moni teki kampanjaa uudella ja raikkaalla tavalla. Vastuun kannolla ei kannata selittää kaikkea. Sosiaali ja terveyspalvelut ja erityisesti van hustenhoidon tila puhuttavat varmasti alkaval la hallituskaudellakin. Keskustan viesti me ni perille, mutta kannattajamme eivät pitäneet viestistä. Keskusta unohti, että puolueen pitää kuunnel la, mitä ihmisillä on sanottavana. Vaalitappion myötä on tullut tavaksi sanoa, ettei viesti mennyt perille. Tilanne näyttää nyt synkältä, mutta keskus taa tarvitaan tulevaisuudessakin. Anneli Jäätteenmäki Euroopan parlamentin jäsen Miksi keskusta hävisi. 18.4.2019 11 Täällä Bryssel KesKusta koki vaaleissa äänestäjien joukko paon. Keskustalla oli vaaleissa erinomaisia ehdokkaita ja heidän taka naan kaikkensa antaneita tukiryhmiä. Ihminen unohtui. Tällä hetkellä monen pettymys on suuri. Lopulta viestit vähenivät, koska keskusta ei vastannut ihmisten huoliin. Maakuntauudistuksen ja valinnanvapau den kytkeminen toisiinsa oli huono sopimus. Työpaikkoja syn tyi ennätystahtiin. Kes kustalla on nyt ison pohdinnan paikka. On kiistatonta, että Suomen taloustilanne pa rani Sipilän hallituksen aikana
Kristillisdemokraatit pitivät ainoan paikkansa. Muita tuhannen äänen rajan ylittäneitä keskustalaisia olivat Taneli Kalliokoski, Pirjo Luokkala ja Tarja Edry. Vanhasen saalis oli 5 265 ääntä, eli alle puolet viime vaalien 11 304 äänestä. Edellisissä eduskuntavaaleissa 1 000– 3 000 äänen välille mahtui peräti kahdeksan valitsematta jäänyttä keskustalaista, joten ero on tuntuva. Myös Paavo Väyrysen värikäs kansanedustajan ura päättyi kehnolla 1 235 äänen suorituksella. SDP sai kasvua reilun prosenttiyksikön ja nosti paikkalukuaan yhdellä. 12 18.4.2019 Eduskuntavaalit Ja ak ko M art ika in en Pekka Pohjolainen SuurimmaSSa vaalipiirissä Uudellamaalla keskusta menetti neljästä paikastaan puolet, kuten on käynyt rökäletappioissa ennenkin. Anne Bernerin luopumisen vuoksi yhden paikan menetys oli jo ennakkoon käytännössä selvää. Kannatus putosi tasan viisi prosenttiyksikköä ja jäi 6,4 prosenttiin. Vaalipiirin ja koko valtakunnan tylyimmän kohtalon koki Sininen tulevaisuus, joka ei ministeritason poliitikoillakaan saanut läpi yhtään edustajaa Uudellamaalla eikä muuallakaan. Keskustan listan koko äänimäärä ei kuitenkaan riittänyt paikan pitämiseen. Myös Kaikkosen ja Vanhasen keskinäisen järjestyksen vaihtuminen oli odotettua. Vihreät nostivat paikkalukuaan kahdella ja kannatustaan 3,5 prosenttiyksiköllä. RKP menetti yhden paikan. Vanhasen tulos oli kuitenkin pettymys tasavallan näkyvimpiin poliitikkoihin kuuluvalta konkarilta. Vasemmistoliitto onnistui lisäämään kannatustaan vain hitusen, mutta sai yhden paikan lisää. KeSKuStan kolmatta paikkaa pitänyt Eerikki Viljanen nosti omaa viime vaalien äänisaalistaan vajaalla tuhannella 3 759 ääneen. Neljänneksi ylsi odotetusti porvoolainen Outi Lankia, mutta hänenkin saldonsa jäi nyt 1 788 ääneen. Kaikkonen ja Vanhanen joutuvat myös pääkaupungin paimeniksi Uusimaa suli kovaan ytimeen Matti Vanhanen säilytti paikkansa Uudellamaalla, mutta äänimäärä puolittui.. Uutena vihreänä kasvona eduskuntaan nousi muun muassa suosittu näyttelijä ja luontoihminen Pirkka-Pekka Petelius. Kaikkosen profiili on ollut varsinkin vaalikauden lopulla korkea ja tulevaisuus näyttää valoisalta. uudenmaan mahtipuolue kokoomus onnistui pitämään yhdeksän paikkaansa, vaikka kannatus putosi 3,1 prosenttiyksikköä. Kaikkonen sai 10 747 ääntä ja ylsi vaalipiirissään sijalle 11. Kaikkosen äänimäärä nousi aavistuksen vuoden 2015 vaaleista, mitä voi pitää näissä oloissa kelpo suorituksena. Paikkansa pitivät kokeneet Antti Kaikkonen ja Matti Vanhanen. Perussuomalaiset sai kuusi paikkaa, mutta kärsi yhden paikan ja reilun kahden prosenttiyksikön tappion verrattuna Timo Soinin johdolla käytyihin viime vaaleihin. Sen sijaan toinen poliittinen pienyrittäjä Harry ”Hjallis” Harkimo onnistui hankkimaan itselleen ja liikkeelleen paikan eduskunnasta. Kaikkosen ja Vanhasen harteille jää pitkälti nyt myös keskustalainen ”konsulitoiminta” maan pääkaupungissa, koska puolue menetti vaalipiirissä ainoan edustajansa. Keskustalaisimpia kuntia olivat piskuiset Myrskylä ja Pukkila, joissa keskusta oli ykköspuolue yli 30 prosentin kannatuksella
Ex-kansanedustaja Terhi Peltokorpi (1 769 ääntä) ja pääministerin erityisavustaja Eeva Kärkkäinen (1 116) menestyivät Tiilikaisen jälkeen keskustalaisista parhaiten. Kaupungin kiistaton äänikuningas oli perussuomalaiset vaalivoittoon luotsannut Jussi Halla-aho yli 30 000 äänellään. Viimeksi ”isolla kirkolla” puolueen vaalivankkureita kiskoivatkin muun muassa Olli Rehn, Paula Lehtomäki ja Pekka Puska. vihreät porhalsi kiihkeässä kirikamppailussa kokoomuksen ohi Helsingin ykköspuolueeksi. Kaupunkikannatuksen vahvistumista ei edesauta se, että keskustan eduskuntaryhmästä puuttuu tulevina vuosina Helsingin ääni. Ero oli hätkähdyttävä verrattuna viime eduskuntavaaleihin, joiden alla voittajan vankkureille oli tunkua. heLsingin keskustan äänisaalista rokotti väistämättä ehdokaslistan tuoreus. 18.4.2019 13 Santeri Lampi KesKustan rökäletappio kouraisi syvältä Helsingin vaalipiirissä. Se on 4,3 prosenttia eli lähes 15 000 ääntä vähemmän kuin vuonna 2015. hyvä ehdokas, mutta väärä puolue, sai moni keskustalainen ehdokas kuulla tänä keväänä. Ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1995 eduskuntavaalien keskusta ei saanut pääkaupungista yhtään kansanedustajan paikkaa. Kumpikin puolue kahmaisi itselleen kuusi kansanedustajan paikkaa. Tulos ei kuitenkaan oikeuta edes varasijaan. Neljän pääministerivuoden aikana keskustan vaihtoehto muuttui helsinkiläisten silmissä entistä etäisemmäksi. Eduskuntavaalit Keskustan karvas kannatuskato jätti ministeri Tiilikaisen rannalle Ja ak ko M art ika in en. Vaikka moni ensikertalainen pani itsensä likoon ja kampanjoi kunnianhimoisesti, 22 ehdokkaan kavalkadi olisi kaivannut useampia tunnettuja nimiä. Tiilikainen totesi heti ennakkoäänten selvittyä, että vaalipiirin vaihtaminen oli tietoinen riski. Jo vaali-iltana moni shokkitulokseen pettynyt puolueaktiivi peräänkuulutti perinpohjaisen jälkipyykin tarvetta. LähimmäKsi läpimenoa kurotti asunto-, energiaja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, joka sai yli 4 500 ääntä. Jussi Halla-aho ampaisi Helsingin vaalipiiriin kiistattomaksi ääniharavaksi Ilmastopolitiikassa olemme siirtyneet ajurin paikalle jarrumiehen paikalta, Kimmo Tiilikainen arvioi tyytyväisenä ministerikautensa saavutuksia. Keskustan kannatus Helsingissä on erityisen herkkä puolueen valtakunnallisen suosion heittelylle. Uusiutuneella ehdokaslistalla vaalikamppailuun käyneen keskustapiirin tulos romahti 2,9 prosenttiin annetusta äänistä. Helsingissä ehdokaslistan jatkuva uudis tuminen johtaa väistämättä siihen, että puolueen kärkinimillä on kerta toisensa jälkeen valtava työ haalia taakseen äänestäjiä. Kuten muissakin vaalipiireissä, menestyminen pääkaupungissa edellyttää pitkäjänteistä henkilöbrändin rakentamista. Viime kauden kansanedustajista muun muassa Silvia Modig (vas.), Pilvi Torsti (sdp.) ja Ozan Yanar (vihr.) eivät onnistuneet uusimaan paikkojaan. Sittemmin Helsinkiin muuttanut Tiilikainen korosti, että kurjasta menestyksestä huolimatta keskustalaisen politiikan tarve pääkaupungissa ei katoa mihinkään. Pelkkä tahriintunut julkisuuskuva ei silti yksinään selitä keskustan taaperrusta Helsingissä. Kokoomuksen kestomenestyjä Ben Zyskowicz nappasi rutiinisuorituksella yli 12 500 ääntä. Viimeksi ruokolahtelainen meni heittämättä läpi Kaakkois-Suomen vaalipiiristä yli 9 000 äänen äänipotillaan. SDP, perussuomalaiset ja vasemmistoliitto saivat puolestaan kolme paikkaa. Ratkomatta on edelleen tuhannen taalan kysymys: kuinka tehdä läpimurto suurissa kaupungeissa pyllistämättä muulle Suomelle. RKP säilytti yhden paikan läänityksensä. Vihreitä kipparoinut Pekka Haavisto rohmusi puolestaan yli 20 000 ääntä. Vuoden 2017 alusta lähtien eduskunnassa istunut Puska on tällä kertaa ehdolla europarlamenttiin
Kolmessa hallituksessa oikeusministerinä ollut Johannes Koskinen nousi takaisin eduskuntaan. Valituksi tulivat entinen opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen sekä kansanedustajat Timo Heinonen ja Kalle Jokinen. 14 18.4.2019 Taina Kivelä Hämeen vaalipiirissä kävi kehnommin kuin gallupit povasivat. – Jotta maa olisi turvallisesti asuttu kauttaaltaan, keskustan on tärkeää säilyttää edunvalvonta-asento vaalikauden ajan. Päinvastoinhan siinä olisi pitänyt tehdä, näin jälkiviisaasti sanoen. Myös kristillisdemokraattien ääniosuus (5,7) pieneni. Kokoomus menetti 1,9 prosenttiyksikköä kannatuksestaan, mutta piti paikkansa ennallaan. Sekä keskustan varapuheenjohtaja Juha Rehula että professori Martti Talja jäivät valitsematta uudelleen. – Keskusta on ajanut vahvasti Suomen asiaa, pistänyt talouden kuntoon. – Asia ei kosketa kuin pientä osaa ihmisiä, mutta sillä on valtava signaali. Suunnan korjaajaa tarvitaan taas neljän vuoden kuluttua, Leppälahti muistuttaa. Esimerkkinä hän mainitsee aktiivimallin. Sirkka-Liisa Anttila jätti Arkadianmäen 36 edustajavuoden jälkeen. Sekä Sällinen että Etelä-Hämeen piirin toiminnanjohtaja Markku Leppälahti suuntaavat katseen nyt tulevaan. Vihreät, vasemmistoliitto ja kristilliset saivat kukin yhden paikan. Ranne nappasi vaalipiirin äänikisan kakkostilan 7 875 äänellä. Siniset saivat vain 0,4 prosentin äänisaaliin. Kristillisdemokraattien entiselle puheenjohtajalle Päivi Räsäselle meni vaalipiirin viimeinen paikka. Muuten maakuntauudistukset saattavat muuttua kuntauudistuksiksi, hän varoittaa. Eduskuntavaalit. Palkita aktiivisuudesta ja pitää muiden edut ennallaan, Sällinen täsmentää. KesKustan Päijät-Hämeen piirin toiminnanjohtaja Jukka Sällisen mukaan tappion taustalla on yleinen ilmapiiri keskustan suhteen – mutta tuloksessa näkyi myös halu muutokseen. Ehkä ei ole osattu tiedottaa siitä oikein, vastuullisuus ei tullut esille. Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen valittiin uudelleen. sDP:ssä pestinsä uusivat odotetusti Tarja Filatov, Mika Kari ja Ville Skinnari, josta tuli piirin uusi äänikuningas 8 323 äänellään. Puolueen toiminta ei Sällisen mukaan ollut vaalikaudella kaikkien mieleen. Kannatustaan kasvattivat kärkikaksikon lisäksi vihreät (8,4), vasemmistoliitto (7,4) ja kaikki eduskunnan ulkopuoliset pienpuolueet, jotka keräsivät yhdessä 3,8 prosenttia äänistä. Vihreiden paikan sai Mirka Soinikoski, uusi nimi hänkin. Kolmesta edustajapaikasta jäi jäljelle yksi, joka meni Hilkka Kempille. Rami Lehto, Jari Ronkainen ja Lulu Ranne menivät läpi tälläkin kertaa. Hän on keskustanuorten entinen puheenjohtaja ja Asikkalan valtuuston puheenjohtaja. Perussuomalaiset päihittivät gallupit ja pitivät kolme paikkaansa. Keskusta sai vain 10,1 prosenttia äänistä, kun edellisissä eduskuntavaaleissa ääniosuus oli 17,8 prosenttia. Vaalipiirin neljä suosituinta puoluetta – SDP (24 prosenttia äänistä), perussuomalaiset (21,1), kokoomus (19,2) ja keskusta (10,1) – pysyivät ennallaan, mutta kokoomus menetti kakkospaikkansa perussuomalaisille. Juha Rehula hävisi puolueen ainoan paikan uudelle tulokkaalle Hilkka Kempille Hämeessä kolmesta paikasta menetettiin kaksi Petri Görman Hilkka Kemppi valittiin eduskuntaan, kun taas Martti Talja ei uusinut valtakirjaansa. – Jokaisessa tappiossa on voiton siemen
Keskusta menetti yhden paikan saaden läpi Arto Pirttilahden ja edellisen puoluesihteerin Jouni Ovaskan Ex-puoluesihteeri tiputti istuvan edustajan Pirkanmaalla Eduskuntavaalit Pirkanmaan keskustalainen kampanjaväki halusi mieluummin iloita tehdystä työstä kuin harmitella menetettyä paikkaa.. Tämä olisi tuonut matemaattista liikkumatilaa muille. Keskustalla ei ollut tässä kohtaa saumaa pitää kolmatta paikkaansa. Vihreiden menestys oli yllättävän matalaa. Kärkipuolueet tuntuvat melko lailla vakiinnuttaneen asemansa, Liuha pohtii. KesKustalla oli vuoteen 2015 verrattuna tuhannen äänen ylittäjiä melko vähän. Vasemmistoliitto ja kristillisdemokraatit pitivät yhdet paikkansa. Ovaska sai kaupungista melkein 2 000 ääntä ollen selvästi keskustan suosituin ehdokas. Kokoomuksen entinen ääniharava Sofia Vikman jäi tällä kertaa kakkoseksi Tampereen entisen pormestarin AnnaKaisa Ikosen noustua puolueen ykköseksi. Matalan tuloksen tehneitä oli useampia. ennen perussuomalaisten gallupnousua Pirkanmaalla luotettiin sinisten pudotuksen jättävän tilaa muille. Vahva lista ei tuonut lisää paikkoja. Satu Hassi piti paikkansa, ja nuori nousija Iiris Suomela oli puolueen ääniharava. Vihreiden ehkä suurimpana ongelmana on löytää uskottavaa kannatuspohjaa Tampereen ulkopuolelta. 18.4.2019 15 Lauri Heikkilä Lauri HeikkiLä Perussuomalaiset ovat vakiinnuttaneet asemansa kärkipuolueeksi Pirkanmaan vaalipiirissä, joka on perinteisesti ollut SDP:n ja kokoomuksen vahvaa aluetta. Sinisten puoluekartalta katoamiseen luotettiin, ja arviona oli, etteivät perussuomalaiset pidä neljää paikkaa. Neljästä vuonna 2015 läpimenneestä perussuomalaisesta kolme loikkasi sinisiin. Hänen ohitseen kiilasi ex-puoluesihteeri, Tampereen kaupunginvaltuutettu Jouni Ovaska. Kaikkiaan Ovaska sai 5 357 ääntä. Suomela tiputti istuvan kansanedustaja Olli-Poika Parviaisen, eikä tauon jälkeen paluuta yrittänyt Oras Tynkkynenkään yltänyt kuin varapaikkaan. SDP oli odotetusti vaalipiirin ykkönen viidellä paikalla Sanna Marin veturinaan. Toisin kävi, perussuomalaiset piti neljä paikkaansa. Hakanen jäi 3 852 ääneen. Kaikki istuvat edustajat saivat jatkokauden, ja ex-kansanedustaja Marko Asell teki komean paluun vuosien jälkeen. Ensimmäistä kertaa tällä vuosituhannella Pirkanmaalla tippui keskustan istuva kansanedustaja, kun Pertti Hakanen jäi valitsematta. Piirijohtaja Liuhan mukaan Pirkanmaan vaalituloksella on tapana noudatella valtakunnallista trendiä. Keskustan toinen paikka meni istuvalle edustajalle Arto Pirttilahdelle, joka voitti Ovaskan muutamalla sadalla äänellä saaden 5 504 ääntä. Lisäystä tuli yksi paikka. – Paljon kyllä vaikutti se, että Mikko Alatalo luopui, emmekä me onnistuneet pitämään hänen ääniään keskustalla, puolueen piirijohtaja Tuukka Liuha arvioi. – Pirkanmaalle heijastuu melko herkästi se, mikä on koko maan kannatustrendi. Se näkyy nytkin. Tähän yltivät edellä mainittujen lisäksi kangasalalainen Hanna Holma, hämeenkyröläinen Katariina Pylsy sekä Tampereen kuntapolitiikassa vaikuttavat Vilhartti Hanhilahti ja keskustanuorten puheenjohtaja Suvi Mäkeläinen
Jatkokaudelle pääsivät Eeva-Johanna Eloranta ja Katja Taimela. Kaupunkilaisäänestäjien kanssa keskustalla on sama uskottavuusongelma niin Turussa kuin Helsingissäkin. Rutistus ei kuitenkaan riittänyt kansanedustajapaikkojen pitämiseen, kun puolueen valtakunnallinenkin kannatus romahti. 16 18.4.2019 Eduskuntavaalit Pauliina Pohjala KesKusta menetti Varsinais-Suomen piiristä yhden kansanedustajapaikan kolmesta. Kokoomuksen kannatus putosi kaksi prosenttiyksikköä 19 prosenttiin, ja siitä hyötyi perussuomalaiset. Varsinais-Suomen vaalipiirin ylivoimainen ääniharava oli Li Andersson Sote-ministeri Saarikko teki kelpo tuloksen Jo ha nn a Ris ki – On tämä tulos romahdus, Annika Saarikko totesi keskustan vaalivalvojaisissa Turussa.. Ilkka Kantola tippui eduskunnasta, kun uutena sinne nousi HUSin johtajan paikan vuodenvaihteessa jättänyt Aki Lindén. Kannatus putosi 5,5 prosenttiyksikköä edellisistä vaaleista. Varsinais-suomen keskustapiirissä vaalityötä tehtiin monien mielestä enemmän kuin koskaan. Kannatus nousi edellisistä vaaleista vain 0,5 prosenttiyksikköä ja eduskuntaan nousi uusi kasvo Sofia Virta. Vaalikauden loppumetreillä kaatunutta sotea luotsannut ministeri Annika Saarikko teki tässä tilanteessa kelpo tuloksen. Molemmat puolueet saivat neljä kansanedustajapaikkaa. YliVoimainen ääniharava oli vasemmistoliiton Li Andersson, joka sai valtakunnallisestikin toiseksi eniten ääniä (24 404). Tavion lisäksi Ritva ”Kike” Elomaa jatkaa kansanedustajana. Gallupien perusteella vihreille olisi voinut povata yhden paikan lisäystä eli kahta paikkaa Ville Niinistön poisjäännistä huolimatta, mutta tulos jäi laimeaksi. Olavi Ala-Nissilä tippui eduskunnasta ja jäi äänimäärällään varasijalle yltäneen Jani Kurvisen taakse. Gallupien valossa Varsinais-Suomen vaalitulos ei keskustan osalta yllättänyt. Perussuomalaisille se merkitsee yhtä lisäpaikkaa. Varsinais-suomi on perinteisesti ollut kokoomuksen valtakuntaa, mutta nyt se joutui luovuttamaan kruununsa perussuomalaisille. suurimmaKsi puolueeksi valtakunnallisesti yltäneelle SDP:lle ei ennakko-odotuksista huolimatta irronnut neljättä paikkaa Varsinais-Suomesta. Perussuomalaistenkaan kannatus ei kuitenkaan noussut edellisistä vaaleista vaan laski aavistuksen, 0,2 prosenttiyksikköä. Stefan Wallin jätti eduskunnan, ja uudeksi kansanedustajaksi nousi Sandra Bergqvist. Keskusta on vaalipiirissä viidennellä sijalla 10,8 prosentin tuella. Uutena eduskuntaan nousi Junnilan lisäksi Mikko Lundén. Suosittu puoluejohtaja ei ole vielä saanut maistaa hallitusvastuuta. Puolueen varsinaissuomalaiset kansanedustajat ovat nyt samat kuin kaudella 2011–2015 eli Annika Saarikko ja Esko Kiviranta. Kannatus nousi 2,3 prosenttiyksikköä edellisistä vaaleista, mutta SDP saa 17,8 prosentin kannatuksella jälleen kolme kansanedustajaa. RKP:n kohdalla näkyi myös nuorten naisten nousu. Neljä vuotta sitten Saarikko oli äänimäärässä vaalipiirinsä kolmonen, nyt viides. Vaalipiirissä toiseksi eniten ääniä sai perussuomalaisten Ville Tavio, kolmannella sijalla oli kokoomusjohtaja Petteri Orpo. Vasemmistoliiton kannatus nousi Varsinais-Suomessa 2,6 prosenttiyksikköä 12,8 prosenttiin, mutta paikkamäärä ei kuitenkaan lisääntynyt kahdesta. Hänen äänimääränsä oli 9 372, mikä on vain hieman vähemmän kuin viimeksi (10 480). Eduskunnan jättäneen Annika Lapintien paikan otti Johannes Yrttiaho. Perussuomalaisten uusi edustaja Vilhelm Junnila jäi Orpon taakse vain muutamalla kymmenellä äänellä. Kokoomuksesta läpi meni entinen nelikko, eli Orpon lisäksi Ilkka Kanerva, Anne-Mari Virolainen ja Saara-Sofia Sirén. Perussuomalaiset on hyvin niukasti suurin puolue Varsinais-Suomessa 19,1 prosentin kannatuksella
KesKustan tappioprosentti oli Satakunnassa koko maan pienin. Tappio on raju ja se tuntuu puolueessa vielä pitkään. Eeva Kalli nousi huimalla äänimäärällä puolueen ainoaksi kansanedustajaksi Keskusta oli Satakunnassa lähellä torjuntavoittoa Eduskuntavaalit Eeva Kalli teki sen, mitä häneltä odotettiinkin. Keskustan Eeva Kalli teki kuitenkin sen, mitä häneltä odotettiin: noin 6 700 äänellään hän onnistui houkuttelemaan taakseen niin vanhoja kuin uusiakin keskustan äänestäjiä. – Sellaisia kommentteja vaalikentiltä kuuli, että keskusta on unohtanut maaseudun. Keskustan Satakunnassa käymään kampanjaan Tietari ei kuitenkaan voi olla muuta kuin tyytyväinen. Puolue sai läpi yhden kansanedustajan, Matias Marttisen. Heidi Viljanen lähtee eduskuntaan istuvien kansanedustajien Krista Kiurun ja Kristiina Salosen seuraksi. Pettyneitä on nyt useita. Kansanedustajan paikan napannut Kalli, 38, on keskustaveteraani Timo Kallin tytär. He tekivät täällä hyvin näkyvän kampanjan, mutta se ei riittänyt. Kokoomuksen kanssa vaaliliittoon ryhtyneet siniset puolestaan menettivät ainoan paikkansa. Perussuomalaisten Laura Huhtasaari oli vaalipiirin selkeä äänikuningatar. Sekä Eeva että Mikko kiersivät ahkerasti kenttää ja tekivät kovasti töitä. Anne Hievanen. Heihin haluamme nyt kiinnittää huomiota, Tietari sanoo. Molemmat peittosivat muun muassa keskustapiirin puheenjohtaja Vesa Jalosen ja piirin entisen puheenjohtajan Tapio Huhtasen. Kaikki tehtiin mitä voitiin. Keskustan ehdokkaista hyvään tulokseen ylsivät Kallin ja Uusitalon lisäksi myös VeliPekka Suni ja Martin Ylikännö. Pieni ilonpilkahdus Tietarin mukaan on se, että valtakunnan tasolla kolmanneksi yltänyt kokoomus jäi Satakunnassa keskustan taakse. Puolueen on nyt syytä herätä. Vasemmistoliitto säilytti vaalipiirissä yhden paikkansa. Pitkään näytti siltä, että puolue olisi säilyttämässä molemmat kansanedustajan paikkansa. Satakunnan keskustan listalla selkeässä vähemmistössä olleet naiset jäivät Kallia lukuunottamatta kauas kärjestä. Ennakkoon kovatasoiseksi luonnehdittu kokoomus hajosi Satakunnassa luultavasti sisäisiin ristiriitoihin. Hänen vanavedessään eduskuntaan nousi myös Jari Koskela. Pelkällä nimellään Eeva ei menestystään saanut, keskustan Satakunnan piirin toiminnanjohtaja Satu Tietari arvioi. Demarien peli ratkesi Porissa ja Ulvilassa. He keräsivät siellä paljon ääniä, Tietari summaa. Gallupkärjessä pitkään keikkuneet demarit onnistuivat sen sijaan nostamaan puolueen vanhalla valta-alueella paikkalukuaan yhdellä. Uusitalon ja Viljasen välinen taistelu odotti lehden painoon mennessä vielä tarkistuslaskennan varmistusta. Tuloksena yli 6 700 ääntä ja kansanedustajan paikka. Korjattavaa hänellä on vaikea löytää. Tietarin mukaan se on kuitenkin laiha lohtu. 18.4.2019 17 samuli Vänttilä KesKustalaiset elivät Satakunnan vaalipiirissä todellisia jännityksen hetkiä myöhäiseen vaali-iltaan saakka. Puolueen lista tiedettiin ennakkoon hyvin kiistanalaiseksi, Tietari pohtii. Keskusta oli täällä hyvin lähellä torjuntavoittoa, mutta yleinen pettymys painoi tulosta. – Valtakunnallinen tilanne vaikutti Satakunnankin tulokseen vahvasti. Lopulta kankaanpääläisen Mikko Uusitalon oli tyydyttävä varasijaan, kun demareiden Heidi Viljanen kiilasi loppumetreillä hänen ohitseen. Kunnolliselle jälkipyykille on nyt tilausta. – Kunnon jalkatyö ratkaisi paljon
Pohjalaisen päätoimittajan Toni Viljamaan äänisaalis jäi vaatimattomaksi. – Meidän edustajamme määrättiin äänestämään Vaasan päivystystä vastaan, vaikka ei ollut enää sotea eikä hallitusta puolustettavana, harmittelee Etelä-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Esko Lehtimäki. Ja vielä muisteltiin ministerivalintojakin. Määrä on sama kuin vuoden 2015 vaaleissa, mutta nimet ovat vaihtuneet. Jorma Uusitalo. Kristillisten Peter Östman säilytti odotetusti paikkansa. Hän keräsi keskustalaisista suurimman potin, 6 593 ääntä. Eduskunnassa jatkavat Mikko Savola ja Antti Kurvinen. – Sen ansiosta RKP sai Vaasan suunnalla paljon myös suomenkielisten ääniä. Näissä vaaleissa Vaasan vaalipiirin ykköspuolueeksi nousi Vaasan keskussairaalan laajaa päivystystä kiihkeästi puolustanut RKP. etelä-PohjaNmaaN piirin puolella keskustan kansanedustajien määrä säilyi entisellään. Kolmatta kertaa eduskuntaan yrittänyt Lehtimäki koki itse saaneensa vaalikentillä hyvää palautetta, mutta äänimäärä ei riittänyt valintaan. Naisia oli ehdokaslistalla vain neljä, eikä kukaan heistä tullut valituksi. Sen sijaan 14 vuotta kansanedustajana toiminut Lasse Hautala Kauhajoelta jäi valitsematta. Hän pelkäsi, että mahdollinen sosiaalidemokraattien, kokoomuksen ja vihreiden hallitus tarkoittaisi sitä, että maakunnat jäävät oman onnensa nojaan. KP:n Pia Kattelus sai 1 344 ääntä ja sinisten Reijo Hongisto 1 333 ääntä. Susanna Koski menetti paikkansa, ja tilalle nousi Janne Sankelo. Piirin alueelta tuli edelleen valituksi Mika Lintilä Toholammilta, mutta hänenkään tunnelmansa eivät vaali-iltana olleet korkealla. 18 18.4.2019 – Nyt oN reilun ja rohkean keskustelun aika, sanoo keskustan Keski-Pohjanmaan piirin toiminnanjohtaja Jirka Hakala vaalien jälkeisenä aamuna. Ykkösnimi on edelleen Jutta Urpilainen. Perussuomalaiset saivat Vaasan vaalipiiristä kolme kansanedustajaa. Jos keskustelu käydään kunnolla, siitä vedetään oikeat johtopäätökset ja toimitaan niiden mukaan, voivat tunnelmat neljän vuoden kuluttua olla aivan toisenlaiset, sanoo Hakala. Sinisen tulevaisuuden ja Kansalaispuolueen vaaliliitto ei yltänyt lähellekään eduskuntapaikkaa. – Kyllä tämä maa tulevaisuudessakin tarvitsee keskustaa, uskoo myös Etelä-Pohjanmaan piirin toiminnanjohtaja Aki Utter. KesKustaN vaalitappion maksumieheksi joutui erityisesti Keski-Pohjanmaa. – Tarvetta on poliittiselle keskustelulle, ei syyllisten etsimiselle. Kokoomuslaisista eniten ääniä keräsi Paula Risikko. On monia ulkopuolisia ilmiöitä, mutta puolueella on myös peiliin katsomisen paikka. Vasemmistolla ja vihreillä ei edelleenkään ole vaalipiirissä kansanedustajaa. Valitsematta jäi kolme kautta kansanedustajana toiminut kokkolalainen Tuomo Puumala, 36. Hakala korostaa, että huonoon vaalitulokseen ei ole yhtä ainutta selitystä. – Ei saa tyytyä helppoihin selityksiin, vaan asiat on käsiteltävä pohjiaan myöten. – Kritiikkiä tuli puolueelle maaseudun unohtamisesta. Suurimman äänimäärän keräsi kohutulla ketutus-videollakin esiintynyt some-aktiivi Mauri Peltokangas Kaustiselta. Demaritkin saivat tyytyä entisiin kahteen paikkaansa. Ylen haastattelussa Lintilä pohti tulevaa hallitusta ja sen politiikkaa. Uutena eduskuntaan nousi jo edellisissä vaaleissa hyvän pohjatyön tehnyt rehtori Pasi Kivisaari Seinäjoelta. Sillä on nyt vaalipiirissä neljä kansanedustajaa, yhtä monta kuin keskustalla, ja puheenjohtaja AnnaMaja Henriksson oli koko vaalipiirin ääniharava 14 481 äänellä. Keskustaa rankaistiin maaseudun ongelmista, ja sairaalakeskustelu nosti RKP:n voittoon Vaasan vaalipiirissä kahden paikan tappio Eduskuntavaalit Sivistysvaliokuntaa johtaneen kokkolalaisen Tuomo Puumalan kohtaloksi tuli pudota eduskunnasta
Uutena demarina valittiin Piritta Rantanen Jämsästä. Perussuomalaisten ääniosuus putosi 1,2 prosenttiyksikköä ja oli nyt tasan 18 prosenttia. – Tämä yhdenkin paikan menetys tuntuu tietenkin pahalta siihen nähden, miten paljon ehdokkaamme tukiryhmineen ja järjestöväkemme töitä paiski, Maukonen-Kärkkäinen toteaa. – Vaaleista voidaan puhua Keski-Suomen viitekehyksessä muutosvaalina. Tappiota tuli vastoin gallupeja vain yhden paikan verran Keskusta säilyi Keski-Suomen suurimpana Pauliina Maukonen-Kärkkäinen Eduskuntavaalit Keski-Suomen äänistä oli laskettu 99,7 prosenttia, kun Joonas Könttä tajusi lopullisesti menevänsä läpi.. Maukonen-Kärkkäisen mukaan keskusta hävisi myös viestinnällisesti perussuomalaisille kansalaisiin vaikuttamisessa. Kokoomuksen jyväskyläläinen Sinuhe Wallinheimo säilytti paikkansa. KesKusta sai Keski-Suomesta läpi kolme kansanedustajaa. SDP:stä eduskunnassa jatkaa jyväskyläläinen Riitta Mäkinen, joka oli myös vaalipiirin ääniharava ennen Kalmaria ja Hakkaraista . Vastoin maakuntalehti Keskisuomalaisen gallupeja tappiota tuli vain yhden paikan verran. Keski-Suomen piirin toiminnanjohtaja Pauliina Maukonen-Kärkkäinen pitää tulosta pienoisena torjuntavoittona. Toiminnanjohtajan mielestä keskusta ei valtakunnallisella tasolla pystynyt perustelemaan kansalaisille hyvien tekojensa oikeutusta. – Keskustan kannatus on perinteisesti ollut Keski-Suomessa valtakunnallista kannatusta noin 4–6 prosenttiyksikköä suurempi ja niin oli nytkin. Kokenut Aila Paloniemi sen sijaan putosi. Vihreistä läpi meni nuori jyväskyläläinen opiskelija Bella Forsgrén ja vasemmistoliitosta puolueen ay-taustainen varapuheenjohtaja, äänekoskelainen Juho Kautto. Kovempaan vaalitulokseen emme olisi pystyneet tässä yleiskannatustilanteessa. KesKustan kansanedustajista paikkansa uusivat Anne Kalmari Kivijärveltä ja Petri Honkonen Saarijärveltä. Kannatus oli nyt 19,8 prosenttia, mikä merkitsi 7,1 prosenttiyksikön pudotusta edellisiin eduskuntavaaleihin verrattuna. Teuvo Hakkarainen Viitasaarelta säilytti odotetusti paikkansa. Molemmat onnistuivat säilyttämään kaksi paikkaansa kannatuksen laskusta huolimatta. Uutena eduskuntaan nousee 29-vuotias diplomaatti Joonas Könttä Jyväskylästä. SDP nousi nyt perussuomalaisten ohi maakunnan toiseksi suurimmaksi puolueeksi. – Hullulta se tuntuu myös hallitusvastuun näkökulmasta: Keski-Suomen työttömyys on vähentynyt Sipilän hallituksen aikana 10 000:lla, jonka sitten maksamme näin vaalituloksena. 18.4.2019 19 AnnukkA kAArelA KesKusta onnistui säilyttämään paikkansa Keski-Suomen suurimpana puolueena. – Kansan oikeustajua ei kannata ikinä aliarvioida, hän sanoo. Vihreät säilytti yhden paikkansa ja vasemmistoliitto sai takaisin edellisvaaleissa keskustalle menettämänsä paikan. Osittain tämän aiheutti se, että konkarit Mauri Pekkarinen, Lauri Ihalainen ja Susanna Huovinen eivät olleet enää ehdolla, Maukonen-Kärkkäinen sanoo. Kankaanniemen tilalle eduskuntaan nousee Jouni Kotiaho Jämsästä. – Ilmastopolitiikan nostaminen yhdeksi kärkiteemaksi ei pure maakunnissa, joissa turpeentuotannolla on jalansijaa ja jossa välimatkat ovat pitkiä eikä vaihtoehtoisia energiamuotoja tai kulutustottumusten valinnanvapautta ole tarjolla. Vihreät, vasemmistoliitto ja kristilliset nostivat kannatustaan. SDP:n kannatus oli 18,9 prosenttia, missä oli laskua 0,1 prosenttiyksikköä. Myöskään vihreiden Touko Aalto ja perussuomalaisten Toimi Kankaanniemi eivät onnistuneet uusimaan paikkojaan. KaiKen kaikkiaan maakunnan kymmenestä kansanedustajasta uusia on peräti puolet
SDP kiilasi viidellä paikallaan vaalipiirin kärkipuolueeksi, perussuomalaiset ovat nyt kakkospaikalla. – Tämä neljännen paikan menetys harmittaa monia täällä Kaakkois-Suomessa. 20 18.4.2019 Tomi oravainen KesKustan torjuntavoittoyritys epäonnistui Kaakkois-Suomen vaalipiirissä. Leppä sai ääniä yli 7 400 ja Kosonen reilut 5 500. Hän keräsi reilut 4 100 ääntä ja putosi eduskunnasta. KesKustan Eteläja Itä-Savon piirien toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juuti luonnehtii tuntemuksiaan vaalituloksesta kahtiajakoisiksi. Kakkosena on perussuomalaisten kotkalaiskansanedustaja Juho Eerola yli 10 000 äänellä. Piirin 17 kansanedustajasta kuusi on uusia. Puolue menetti kaksi paikkaa ja jäi kärkeen kirineiden SDP:n ja perussuomalaisten jalkoihin. Kolmannen keskustan paikan KaakkoisSuomen vaalipiiristä nappasi lappeenrantalaiskansanedustaja Ari Torniainen reilulla 4 400 äänellä. Heikkoa tulosta selittää ainakin osaksi se, että viime kerralla yli 9 000 ääntä kerännyt keskustalaisministeri Kimmo Tiilikainen siirtyi ehdolle Helsingin vaalipiiriin. Tätä aukkoa ei onnistuttu paikkaamaan. Kummankin äänimäärä putosi viime vaaleista. Ne asemat, jotka edellisissä eduskuntavaaleissa onnistuttiin hankkimaan, sulivat pitkälti näissä vaaleissa. Neljään paikkaan uskoin, mutta lopulta siihen olisi tarvittu noin 6 000 ääntä enemmän, keskustan Kymenlaakson piirin toiminnanjohtaja Sami Porkka kommentoi. Perussuomalaiset saivatkin KaakkoisSuomessa neljä paikkaa, ja vihreät nostivat ehdokasmääränsä kahteen. Myös maaseutukunnissa suunta oli mollivoittoinen, mutta yksi valopilkku löytyy. Keskustan onnistui säilyttää Eteläja Itä-Savon piireissä kaksi kansanedustajan paikkaa, kun pertunmaalainen maaja metsätalousministeri Jari Leppä ja savonlinnalainen Hanna Kosonen uusivat valtakirjansa. Viimeisimmät gallupit povasivat vaalitappiota keskustalle, mutta vaalipiirin toiminnanjohtajat uskoivat neljän ehdokkaan läpimenoon. Tulos maistuukin karvaalta pettymykseltä. – Turpiin tuli. Lisäksi Puumalan virkavapaalla oleva kunnanjohtaja Matias Hildén teki ensikertalaisena hyvän vaalituloksen ja keräsi reilut 4 000 ääntä. – Meillä ei ole nyt maakunnasta edustajaa. Keskustan Karjalan piirin toiminnanjohtaja Matti Kuittinen toteaa sen lohduttavan. Puumalassa keskustan onnistui lisätä äänimääräänsä Hildénin ansioista. Äänestysprosentti oli tällä kertaa 67,8, kun se vuoden 2015 vaaleissa oli 66. Toisaalta vaaleissa nousivat keskeisiksi teemoiksi maahanmuutto sekä ilmastokysymykset, ja kärjistynyt keskustelu näistä teemoista suosi perussuomalaisia ja vihreitä, arvioivat vaalipiirin keskustalaiset toiminnanjohtajat. Kolmanneksi suurimman äänisaaliin sai SDP:n kotkalaiskansanedustaja Sirpa Paatero 7 800 ääntä, ja neljänneksi tuli keskustan Leppä. Seuraavina tulevat keskusta ja kokoomus kolmella paikalla. Puumala oli ainoa valopilkku, mutta kaupungeissa menivät viime vaaleissa hankitut asemat Ja ak ko M art ika in en Eduskuntavaalit Keskusta putosi Kaakkois-Suomen ykköspaikalta Maaja metsätalousministeri Jari Leppä keräsi keskustalaisista parhaan äänisaaliin Kaakkois-Suomen vaalipiiristä.. – Jos ajattelen omia piirejäni, tulos on loistava. Puolueen kannatus putosi noin kahdeksalla prosenttiyksiköllä ja jäi 16,6 prosenttiin. Se pistää myös miettimään, miten seuraavat neljä vuotta menevät, Porkka aprikoi. Vaalipiirin ehdottomaksi äänikuninkaaksi kohosi mäntyharjulainen oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) yli 20 000 äänellä. Vaalituloksen kirvelevyyttä voimistaa Kymenlaaksossa vielä se, että piirin kansanedustaja Markku Pakkanen jäi varasijalle. Esimerkiksi Kouvolassa puolueen äänimäärä putosi yli 4 000 äänellä. Jos ajattelen koko valtakuntaa, tulos on katastrofi. Jos ajattelen tätä Kaakkois-Suomen vaalipiiriä, niin kahden keskustan paikan tippuminen on aivan järkyttävää, Juuti arvioi. KesKusta menetti ääniä erityisesti Kaakkois-Suomen vaalipiirin kaupungeissa
Konkareiden poisjäänti tietysti vaikutti. Ilpo Saarelaisellekin rapsahti lähes 2 500 ääntä. – Kyllä tämä ihan pahimman mukaan meni. Sari Raassina sen sijaan joutui luopumaan paikastaan. Heikkinen sai keskustalaisista komeimman, liki 9 000 äänen potin ja oli sillä vaalipiirin kolmas. Perussuomalaisten listoilta edellisissä vaaleissa läpi menneet kolme kansanedustajaa siirtyivät sinisiin, mutta puolueen edustajamäärä säilyi entisellään ja Arkadianmäelle lähtee kolme uutta kasvoa. Ehdolla oli monia näkyviäkin uusia nimiä, kuten keskustan puoluevaltuuston puheenjohtaja Antti Kivelä ja jo edellisissä vaaleissa hyvän tuloksen tehnyt, nyt varalle jäänyt keskustapiirin puheenjohtaja Sallamaarit Markkanen. Istuvan kansanedustajan Merja Mäkisalo-Ropposen lisäksi uutena nousivat Timo Suhonen ja Seppo Eskelinen. lopputuloKSeSta voi todeta, että kisasta sivuun jääneiden pohjoissavolaisten konkareiden Seppo Kääriäisen, Markku Rossin ja Elsi Kataisen äänipottia ei onnistuttu kotiuttamaan. – Välillä arpa heittää näin. Ilmeet kertovat kaiken.. Muuten puolueet säilyttivät asemansa. Se tarkoittaa jatkuvuutta. Vain Heikkinen edustaa keskustan Pohjois-Savon piiriä, loput kolme nousivat Pohjois-Karjalan piiristä. Ennakkotuntuma oli paremman oloinen. Eräänlaisena valonpilkkuna voisi nostaa keskustaopiskelijoiden pomon Auli Piiparisen hyvän äänisaalin. Vesa Linnanmäki ja Kati Partanen keräsivät molemmat 2 926 äänen potin. Kannatus laski liki kymmenen prosenttia ja kuusi eduskuntapaikkaa suli neljäksi, vaikka viittä tavoiteltiin. Nyt on pakko ruveta miettimään asioita aivan toiselta kannalta. – Uusien osalta kävi niin, että äänet jakaantuivat. – Tämä osoittaa sen, että perittyjä ääniä ei ole. Peräti kuusi ehdokasta sai ääniä parin–kolmen tuhannen pintaan, Pohjois-Savon piirin toiminnanjohtaja Kimmo Valta toteaa. Lopputulos oli monelle varmasti henkilökohtainen järkytys. Optimistisimmat uskoivat jopa kuuden paikan säilymiseen. Perussuomalaiset tekivät hurjan nousun, sillä vielä alkuvuoden ennusteissa heille povattiin Savo-Karjalassa yhtä paikkaa. Toisena äänipörssissä oli kokoomuksesta ponnistanut kuopiolainen poliisi ja kirjailija Marko Kilpi, joka sai yli 9 000 ääntä. Keskustan huono valtakunnallinen tulos veti vakavaksi myös vaalipiirin toisella laidalla, vaikka se oli gallupien kanssa linjassa. – Olo on ristiriitainen, sillä vaalikentillä oli jopa parempi tunnelma kuin neljä vuotta sitten, Varis sanoo. 18.4.2019 21 So ili Rie pu la Eduskuntavaalit Meri AlArAntA-SAukko Savo-KarjalaSSa keskusta koki prosentuaalisesti vielä isomman tappion kuin puolue koko maan tasolla. Vaalipiirin äänikuningatar oli edellisvaalien tapaan kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah. Hyvästä listasta ja reippaasta kampanjasta huolimatta kaikki aikaisemmin keskustaa äänestäneet savokarjalaiset eivät löytäneet puolueen valikoimasta omaa ehdokasta. Jokainen on ansaittava itse, uutena läpi mennyt Hanna Huttunen huomauttaa. Piirissä on nuoria, nousevia voimia. Toisena kokoomuksen läpimenijänä oli istuva Markku Eestilä. Pohjois-Karjalan toiminnanjohtaja Antti Varis ei lähde arvailemaan keskustapiirien paikkajaon syitä. Markkanen, Kivelä ja eduskunnasta pudonnut Eero Reijonen saivat kaikki rapiat 3 500 ääntä. Neljällä kansanedustajalla keskusta on edelleen vaalipiirin suurin puolue. valta myöntää , että heikko tulos oli yllätys, vaikka monia uhkakuvia ilmassa leijuikin. Molemmissa piireissä ehdokkaat tekivät kovasti töitä. Savo-Karjalan vaalipiiri menetti yhden eduskuntapaikan Uudellemaalle, joten toinen keskustan menettämistä paikoista koitui demareiden onneksi. Läpi menivät konkarit Hannakaisa Heikkinen, Anu Vehviläinen ja Hannu Hoskonen sekä uutena Hanna Huttunen. Keskusta menetti kaksi paikkaa, luopuneiden konkariedustajien irtoääniä ei saatu kotiutettua Pahimmat pelot toteutuivat Savo-Karjalassa Antti Kivelä, Auli Piiparinen, Sallamaarit Markkanen ja Saara Hanhela jännittivät vaalitulosta Pohjois-Savon piirin vaalivalvojaisissa
– Töitä tehtiin kovasti ja ehdokkaat kam panjoivat ahkerasti. Maan suurimmassa keskustapiirissä palattiin ta kaisin vuoden 2011 jytkyvaalien tasolle, kun eduskuntapaikat tipahtivat yhdeksäs tä kuuteen ja ääniosuus romahti 12,4 pro senttiyksikköä. Mikäli Merja Kyllönen jatkaa uraan sa europarlamentissa, jää Piirainen Kai nuun ainoaksi kansanedustajaksi. – Selvä tappiohan tämä meille on. – Keskustalla on 113 vuoden ajan ollut ar vot, joiden mukaan toimitaan. ÄÄniosuuKsien perusteella Oulun vaali piirin suurimmaksi voittajaksi nousi odo tetusti perussuomalaiset, vaikka lisäpaikat jäivätkin yhteen. Niilo Keräsen luovuttua vapaaehtoisesti ja Ulla Parviaisen tiputtua jäi Koillismaa nyt taas koko naan ilman oman alueen kansanedustajaa. Vaalipiirin muiden kansanedustajien pi tää nyt ottaa noiden alueiden asiat entistä paremmin huomioon, hän muistuttaa. 22 18.4.2019 Risto Luodonpää Gallupien ennustama kolmen paikan me netys Oulun vaalipiirissä kävi toteen kes kustan osalta myös vaaliuurnilla. Äänikuningatar Hanna Sarkkisen ja listalle palanneen Merja Kyllösen veto avulla paikkansa säilytti myös Katja Hänninen. Kansa ei vaan tällä kertaa ar vostanut niitä asioita, mitä keskustan joh dolla hallituksessa on saatu aikaan. pohjois-pohjanmaan piirin toiminnan johtaja Antti Ollikainen ei edes yrittänyt peitellä pettymystään lopullisen tuloksen selvittyä. Kokoomuksen listallakin korpimaa kunta koki kovia, kun Eero Suutari joutui luopumaan paikastaan oululaisen Janne Heikkisen hyväksi. Uusina keskustakasvoi na Arkadianmäelle matkaavat jo ennak koon vahvoina pidetyt Mikko Kinnunen ja Pekka Aittakumpu. – Laskeskelin, että noin 450 ääntä jäi puuttumaan seitsemännestä paikasta. KesKustan kohtaloksi koitui jäädä niukasti myös vaalipiirin viimeisestä paikasta, joka tällä kertaa meni vasemmistoliitolle. Oululaista väriä uudessa eduskunnas sa korostaa myös vihreiden uusi kansan edustaja Jenni Pitko. Siitä menestys ei jää nyt kiinni. Hallituspuolue sinisten poliittisen haaksirikon symboliksi Oulun vaali piirissä leimautui Pirkko Mattila, joka ministeripestistään huolimatta joutui tyytymään alle tuhannen äänen tulok seen. Vaalipäivänä pitkään läpimenneiden listalla ollut Tuomas Kettunenkin sai lopulta tyytyä varasijaan. lisÄpaiKKa Oulun vaalipiirissä irtosi myös SDP:lle, kun Raimo Piirainen tekee paluun eduskuntaan. M ari a Se pp älä Eduskuntavaalit. Kauhuskenaario toteutui Oulun vaalipiirissä Kainuu ja Koillismaa jäivät kokonaan ilman keskustalaista kansanedustajaa Keskustan vaalivalvojaisia Oulussa ei vietetty kovin riehakkaissa tunnelmissa, kun kolmen paikan tappio alkoi varmistua. Antti Ollikainen pitää Kainuun ja Koil lismaan tilannetta keskustan kannalta todella haasteellisena. Sebastian Tynkkysen ja Jenna Simulan hurjat äänimäärät osoittivat, että raiskau suutisilla ja jyrkällä maahanmuuton vas tustamisella oli kiistaton vaikutus myös vaalitulokseen. Kainuun ja Koillismaan osalta keskustan vaalitulos lähenteli katastrofia. Antti Ollikaisen mielestä alueen keskus taehdokkaat tekivät kaikesta huolimat ta oikein säilyttämällä maltillisen linjansa myös näissä arkaluontoisissa kohuissa. Syylli siä on turha alkaa nyt etsimään, mutta asi oita käydään varmasti nyt kevään aikana monissa palavereissa läpi, Ollikainen arvioi. Keskustan istuvista kansanedustajista paikkansa onnistuivat säilyttämään pää ministeri Juha Sipilän ohella vain Juha Pylväs, Antti Rantakangas ja kesken kau den varasijalta eduskuntaan noussut Hanna-Leena Mattila. Nousuja ja laskuja tulee aina politiikassa, hän kuittaa. Kainuussa tilanne on yhtä lohduton, kun sekä Marisanna Jarva että Timo Korhonen joutuivat jättämään paikkansa
Esimerkiksi lomarahaleikkaukset, kikytunnit ja taksiuudistus ovat olleet monilla mielessä, kun ovat äänestyskoppiin menneet, hän uskoo. Keskustan osalta huomionarvoista on myös piirin nuorisojärjestöä luotsaavan Olli Rainion hieno äänimäärä ensikertalaiselle (1 529). Lopullisen tarkistuslaskennan perusteella keskusta vei viimeisen paikan yhdeksän äänen erolla puolueiden välisessä vertailuluvussa. – On tehty hyviä päätöksiä, mutta myös huonompia päätöksiä, jotka ovat näkyneet enemmän julkisuudessa. Kai Puro sanoo törmänneensä vaalikentillä jopa suoranaiseen Sipilä-vihaan. KeSKuStan kärkinimistä Katri Kulmunin paikkaa pidettiin jo etukäteen selviönä, eikä someguru Mikko Kärnän nousua reilulla erolla listan kakkoseksi voi pitää millään lailla yllätyksenä. Veitsi keskustaväen kurkulla hellitti vasta maanantaina iltapäivällä. – Paikkamäärään voi olla tyytyväinen, äänimäärään ei, kiteyttää Peräpohjolan piirin toiminnanjohtaja Kai Puro. Lapin vaalipiirin tuloksessa ainoa pieni yllätys oli torniolaisen Kaisa Juuson nousu perussuomalaisten listan selkeäksi ykkösnimeksi lähes 6 000 äänellä. Äänimäärän pudotus on sen sijaan kyllä iso pettymys. SDp ja vasemmistoliitto jatkavat Lapin edunvalvontaa entisin voimin. Syyt pudotukseen löytyvät Puron mukaan harjoitetusta politiikasta. Henkilökohtaisen jytkyn järjestänyt Juuso selätti miespuoliset kanssakilpailijansa ylivoimaisella erolla ja palautti samalla mieliin taannoisen Hanna Mäntylä -ilmiön. Puolue tuli äänimäärissä mitattuna alas peräti 13,7 prosenttia, ja yhden paikan menetys oli realistisesti ajatellen se tulos, mitä keskustalle oli odotettavissa viimeisten gallup-kyselyjen perusteella. Kärsijäksi joutui Eeva-Maria Maijala, joka jäi yli tuhannen äänen päähän edellisvaalien saaliistaan. Ojala-Niemelä pystyi läpimenneistä keskustalaisten Mikko Kärnän ja Markus Lohen ohella jopa kasvattamaan äänimääräänsä, eikä Mustajärvikään kauas jäänyt edellisten eduskuntavaalien lukemistaan. Eduskuntaan paluun tehnyt Heikki Autto sai nyt paremmin tukea sekä oman listan nuorista naisehdokkaista että vaaliliitosta kristillisdemokraattien kanssa. Keskusta selvisi siis viimeisen paikan pelastumisen myötä Lapin vaalitaistosta tavallaan säikähdyksellä. KeSKuSta joutui luovuttamaan paikan kokoomukselle, joka tällä kertaa pystyi kasvattamaan ääniosuuttaan Lapissa. – Jos puoluejohdon imago on jo valmiiksi niin huono, niin sitä on hankala muuttaa, vaikka ehdokkaat tekisivät kuinka onnistunutta kampanjaa. Keskustan Markus Lohen ja vihreiden Riikka Karppisen kamppailu huipentui tarkistuslaskentaan Lapin viimeisestä paikasta dramaattinen vääntö Au ni Vä ärä nie m i Eduskuntavaalit Markus Lohi joutui Riikka-vaimonsa kanssa jännittämään läpimenoa vaalivalvojaisten lisäksi myös maanantain tarkistuslaskennassa.. Sekä Johanna Ojala-Niemelä että Markus Mustajärvi osoittivat spekuloinnit mahdollisista uhkaajista turhiksi. 18.4.2019 23 Risto Luodonpää Lapin vaalipiirin tuloslaskenta sai vaalipäivän iltana ylimääräistä draamaa, kun viimeinen paikka keskustan Markus Lohen ja vihreiden Riikka Karppisen välillä jouduttiin varmistamaan tarkistuslaskennasta. Vihreiden Riikka Karppisen ”rannallejäänti” yli 7800 äänellä puolestaan osoitti jälleen kerran, kuinka armoton järjestelmä on pienissä vaalipiireissä kuten Lapissa. – Kolme paikkaa on se tulos, mitä keskusta on normaalisti Lapissa saanut
Ääniä olisi kannattanut keskittää, hän linjaa. Kyllä tämä tympäisee, hän toteaa. Heikkisellä oli selitys sille, miksi keskustan kannatus kyntää syvällä, vaikka hallitus saa kehuja hyvistä työllisyys ja talous luvuistaan. – Nyt on tehtävä työtä entistä ponnek kaammin. – Puolueen tuloksesta ja monien merkittä vien vaikuttajien putoamisesta olin todella surullinen. surullinen oli myös pudonnut kainuulais edustaja Marisanna Jarva. Erityisen huolestuttavana hän pitää naisten osuuden pienenemistä PohjoisPohjanmaalla. Sitä täytyy pohtia nyt tarkkaan. – Helkkarin huonohan tuo tulos on, puus kahti pitkän linjan puolueaktiivi Juhani Heikkinen lukemia tarkastellessaan. 24 18.4.2019 KesKustalainen kansanliike joutuu aika ajoin ottamaan uutta vauhtia pohjalta, mut ta hankalistakin tilanteista selvitään yhdes sä. Kahdeksassa vaalipiirissä valonpilkahduksen toivat uuden läpimenijät. uutena Oulusta läpi menivät reisjärvinen Mikko Kinnunen sekä kiiminkiläinen Pekka Aittakumpu. Oulun vaalipiirissä keskustan kannatus pa lasi takaisin vuoden 2011 tasolle, kun lopulli nen vaalitulos näytti puolueelle kuutta kan sanedustajaa edellisvaalien yhdeksän sijaan. Nyt on kiitollinen ja levollinen kieli, Kinnunen luonnehtii. Tämä oli puoluesihteeri Riikka Pirkkalaisen viesti keskustaväelle eduskuntavaali tuloksen selvittyä. Eniten häntä harmittaa maakunnan puo lesta. Aittakumpu toteaa, ettei eduskuntapai kan saaminen olisi onnistunut ilman tuki joukkoja. – Toivon, että karvaasta vaalitappiosta huo limatta keskustalaiset suhtautuisivat armol lisesti toisiinsa, Pirkkalainen sanoi. Suomenmaa seurasi keskustalaisten tun teikasta vaaliiltaa eri puolilla Suomea. Äänikuninkaan kruunun sai Mikko Kärnä. On käytävä perusteellisesti läpi viestinnän tapa, kanavat ja sisältö. Olisin odotta nut, että se ja keskustan vastuunkanto olisi vat näkyneet kokonaistuloksessa. Keskustan pitäisi Aittakummun mielestä erityisesti pohtia viestintäänsä. – En ollut varautunut tähän, vaikka putoa misen mahdollisuus tietysti väikkyi takarai vossa. Keskustan kannatus oli 13,8 prosenttia, eli 7,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin viime eduskuntavaaleissa. Suuri joukko pettyneitä – ja muutama ilonpilkahdus Eduskuntavaalit Ja ak ko M art ika in en. edusKuntapaiKKansa menettänyt keskus tanaisten puheenjohtaja Ulla Parviainen oli järkyttynyt. – Tulevaisuutta ajatellen ei ole hyvä asia, että keskusta näkyy entistä enemmän mies kasvoilla. Keskustan viesti ei mennyt ihmi sille perille. – Oli riski lähteä Kainuusta vaaleihin kol mella tasavahvalla ehdokkaalla. – Ehkä emme ole tehneet sellaista politiik kaa, jota kannattajat haluavat. Molemmat kertoivat uskaltaneensa varo vaisesti toivoa läpimenoa kentällä koetun perusteella. – Myös ehdokkaiden kesken vallitsi yhteen hiileen puhaltamisen henki. Parviainen ei aio jäädä märehtimään vaali tulosta. – Lopulta valinta on aina yllätys. lapissa keskusta menetti yhden paikan nel jästä, ja isku osui eduskunnassa kaksi kautta istuneeseen Eeva-Maria Maijalaan. Keskustan vaalitulokseen pettynyt Kärnä katsoi, että puolueen politiikan on muututta TeksTi: Pauliina Pohjala, sanTeri lamPi, lauri heikkilä, risTo luodonPää, meri alaranTa-saukko, jorma uusiTalo, johanna riski, auni Vääräniemi, PäiVi VenTo, anne hieVanen, PeTri Görman, soili riePula Keskusta sai vaaleissa rökäletappion ja menetti 18 paikkaa. KesKi-suOmesta eduskuntaan uutena nou seva jyväskyläläinen Joonas Könttä ei vielä maanantaiaamuna oikein voinut uskoa to deksi vaalin tulosta omalta osaltaan. Enemmän kiinnosti kuitenkin maahanmuutto. – Tätä toivottiin ja tämän puolesta tehtiin töitä, mutta kyllä se yllätti. – Elämme mielikuvien aikaa. Tunneskaala oli sunnuntaiiltana kahtalai nen kuten monella muullakin keskustalaisella. Keskustan romahdus on Köntän mielestä vakavan miettimisen paikka. Uskon, että kym menen vuoden työni politiikassa näkyy nyt tässä, hän sanoo. – Meidän viesti menee läpi eliitille ja omal le puolueväelle, mutta liikkuvia äänestäjiä sillä ei tavoiteta, hän harmittelee. – Luotin siihen, että kainuulaiset ymmär tävät vaalituloksen merkityksen alueen tule vaisuudelle
Keskustan vaalivalvojaiset Apollonkadulla. Inna Kallioisen pettymys ja kamppanjaväsymys purkautui kyyneleinä. Ja ak ko M art ika in en Pä ivi Ve nto M ari a Se pp älä Jo ha nn a Ris ki. Hanna Kosonen (oik.) seurasi tulospalvelua tukijoukkoihinsa kuuluvien Seija Harjun (vas.) ja Carita Röpelisen kanssa. Varsinais-Suomen keskustan konkarivaikuttajia oli kokoontunut vaalivalvojaisiin Turkuun. 18.4.2019 25 Pohjois-Pohjanmaan piirin toiminnanjohtaja Antti Ollikainen ja nettipoliisina tunnettu Lauri Nikula jaksoivat hymyillä vaalitappiosta huolimatta. Kuvassa vasemmalla Matti Agge Paraisilta, Arto Tikka Tarvasjoelta sekä Liisa Hyssälä ja Jarmo Helttula Liedosta
– Tällä tuloksella ei kuitenkaan ole valitusoikeutta. – Voitte olla varmoja, että jos Kärnä laitetaan oppositioon, tulen joka päivä pöyristymään, kauhistumaan tai jollakin tavalla reagoimaan hallituksen tekemisiin, aktiivisesta tiedottamisesta tunnettu Kärnä varoittaa. Hän jäi ensimmäiselle varasijalle. – Toki meihin yritetään täällä lyödä vähän erikoista leimaa, josta keskustalaiset toimijat eivät itseään tunnista, hän totesi. Vaalivalvojaisissa Rovaniemellä riitti onnittelijoita. reHUla sanoo politiikan olevan nykyään armotonta. Tiilikainen sanoo, että keskustalaisten täytyy jatkossakin tehdä lujasti töitä helsinkiläisten luottamuksen eteen. Lapin äänikuningas Mikko Kärnä sai jauhot suuhun epäilijöilleen. Tiilikainen kertoo saaneensa tehdä uskomattoman työteliään ja tuloksekkaan ministerikauden, jonka aikana hän neuvotteli muun muassa Pariisin ilmastosopimuksesta. 26 18.4.2019 va. Hämeen vaalipiirissä keskusta menetti eduskuntavaaleissa kaksi kansanedustajaa. Kansa osoitti voimakkaasti, mitä mieltä meistä ollaan. Eduskunnassa hän aikoo olla äänessä varsinkin koulutusasioiden yhteydessä. Puolueen ainoa läpimenijä oli ensi kertaa ehdolla ollut asikkalalainen Hilkka Kemppi. Nyt on ison analyysin paikka. – Henkilökohtaisesti tämä on upea tulos. Kokenut poliitikko oli vilpittömän iloinen siitä, että nuori keskustapoliitikko Kemppi pääsi kansanedustajaksi. – Tiedän, että olen koulutusja sivistysasioissa vahvimmillani tulevassa työssäni. – Jos on aikanaan lähtenyt politiikkaan ympäristön ja talouden näkökulmia yhteensovittamaan, niin tällä kaudella olemme sitä tehneet. UUdessa eduskunnassa ei ole yhtään keskustan kansanedustajaa Helsingistä. – Ei lohduta yhtään se, ettei suuria puolueita ole nyt oikein ollenkaan. – Halusin nimenomaan tavoitella kansanedustajan paikkaa nyt Helsingistä, mihin elämä on asettunut. Uskon, että kaikella on tarkoituksensa, Rehula kommentoi. Uskoin läpipääsyn mahdollisuuteen, mutta kyllä lopullinen tulos oli kiva yllätys. – Omasta äänimäärästäni ja kampanjastani olen erittäin iloinen. Onneksi politiikka on aaltoliikettä, Rehula viittaa keskustan suuriin kannatusvaihteluihin viime vaalikausina. Vaalipiirin suurin yllätys oli, kun 22 vuotta eduskunnassa istunut keskustan varapuheenjohtaja Juha Rehula ei uusinut enää mandaattiaan. Tiilikainen on aiemmin ollut KaakkoisSuomen vaalipiirin edustaja, ja vaalipiirin vaihdos oli häneltä tietoinen riski. Asunto-, energiaja ympäristöministeri Kimmo Tiili kainen putosi eduskunnasta 4 653 helsinkiläisen tuesta huolimatta. Talja arvioi, etteivät äänestäjät ymmärtäneet, kuinka vastuullista politiikkaa keskusta teki hallituksessa. Vaalipiirin tulos on Rehulan mukaan analysoitava huolellisesti. Keskustan rökäletappio sen sijaan vetää hiljaiseksi. Kärnä kertoo olevansa sen vuoksi valmis asettumaan keskustan varapuheenjohtajaehdokkaaksi seuraavassa puoluekokouksessa. Au ni Vä ärä nie m i. – Se tosiasia on muistettava, että tämä on joukkuelaji. Jos keskusta joutuu jäämään jäähylle, tulee Kärnästä piikki hallituksen lihaan. Onnistuiko ehdokas asettelumme vaalipiirissä oikein. Realistina olin valmistautunut myös tällaiseen mahdollisuuteen. Samasta vaalipiirissä ehdolla olleet keskustanuorten puheenjohtaja Suvi Mäkeläi Toiset puolueet ratsastavat nyt niillä teoilla, mitä keskusta teki Suomen puolesta. pirkanmaan vaalipiiristä uutena läpimennyt keskustan ex-puoluesihteeri Jouni Ovas ka kuvaili tunnelmiaan levolliseksi. – Totta kai tulos on iso pettymys. Ohitimme istuvia kansanedustajia, Kemppi totesi. Tällä joukkueella emme valitettavasti päässeet pidemmälle. Vastuunkantajan on äärimmäisen vaikea voittaa seuraavia vaaleja. Martti Talja jäi myös rannalle Hämeessä
– Tämä motivoi jatkamaan, sillä haasteet on tehty voitettaviksi. – Ehdokkuus on ollut hieno kokemus, tämä on ollut mahtava matka, 864 ääntä kerännyt Penttilä sanoi. Jos kanssaihmiset haluavat luottaa minuun, onhan se ihan huikea juttu. – Toiset puolueet ratsastavat nyt niillä teoil la, mitä keskusta teki Suomen puolesta, Kallioinen sanoi. n Neljä vuotta sitten olimme juhlittu puolue, mutta nyt lähdetään pisteestä nolla rakentamaan uutta. – Eihän se ole oikeistolaista politiikkaa, että pystytään työllistämään ihmisiä. Turkulainen perheja peruspalveluministeri Annika Saarikko kuvaili keskustan tulosta romahdukseksi. Tuomo Puumala teki hyvää työtä, ja mielelläni jatkan sitä työtä hänen jälkeensä. – Tämä oli perinteinen jalkatyön tulos, kuukausia päätoimisesti kampanjoinut Huttunen totesi. Varsinais-Suomen keskustapiirin puheenjohtaja Satu Simelius oli kampanjaansa sikäli tyytyväinen, että hän teki sen, minkä pystyi. Kososen talkoojoukkoihin kuulunut Seija Harju iloitsi ehdokkaansa läpimenosta. Uutena keskustalta nousi eduskuntaan rehtori Pasi Kivisaari Seinäjoelta. Hänellä itsellään oli koko ajan hyvä tunne siitä, että läpimeno on mahdollinen. – Onhan tämä oma äänimääräni ihan alakanttiin, mutta odotin kyllä myös keskustan kannatukselta enemmän. Poliittinen tilanne on Kivelän mukaan polarisoitunut. saVo-karjalasTa keskustalle irtosi neljä kansanedustajapaikkaa, kaksi vähemmän kuin viimeksi. Pettymyksestä huolimatta Kallioinen sanoi olevansa taistelutahtoa täynnä. Neljä vuotta sitten olimme juhlittu puolue, mutta nyt lähdetään pisteestä nolla rakentamaan uutta, Saarikko sanoi. Pikkuhiljaa vaalipäivän lähestyessä aloin varovati uskoa eduskuntapaikkaan. Kannattaa varmaan taas lukaista Alkion päiväkirjoista, mitä siellä sanotaan. 18.4.2019 27 nen ja lempääläläinen näyttelijä-viljelijä Harri Penttilä olivat tyytyväisiä omiin tuloksiinsa. Äänestäjien lisäksi kiitoksen sai oma tukiryhmä. Tein kovaa jalkatyötä, kuuntelin ihmisiä ja keskustelin heidän kanssaan. Paikkansa uusineelle Kososelle kertyi 5 576 ääntä, tuhat ääntä vähemmän kuin neljä vuotta sitten. – Keskustan pitää rohkeasti olla oma itsenä. VanTaalaisehdokas Säde Kallioinen ei pidä keskustan vaalitappiota oikeudenmukaisena. – Hieno juttu, todella upeaa, että Hanna saa jatkaa työtään eduskunnassa. Ne suosivat äärilaitoja. Puoluevaltuuston kuopiolaisen puheenjohtajan Antti Kivelän vauhti ei riittänyt Arkadianmäelle. Uusimaa menetti kaksi keskustaedustajaa neljästä. – Meidän politiikkamme on liian oikealla, Ryynänen totesi. Keskustan ja koko vaalipiirin tulos oli Huttusellekin tietysti pettymys. – Olen hämmentynyt ja niin kiitollinen, iloitsi koko Satakunnan vaalipiirin kolmoseksi kivunnut äänikuningatar. Keski-Suomen piirin puheenjohtaja, ehdokas Pertti Lehtomäki Multialta puolisonsa Kaija Alapihan (vasemmalla) ja toisen ehdokkaan Tuulia Kuntsin kanssa. Uudenmaan keskustaehdokkaista neljännelle sijalle yltänyt Outi Lankia oli eri mieltä. Espoosta eduskuntaan pyrkinyt Arja Ryynänen oli pettynyt keskustan tekemään työhön tällä vaalikaudella. – Tietysti sitä mietti, onko kyseessä kuuluisa poliittinen kupla. Keskustapiirin puheenjohtaja Vesa Jalonen Eurajoelta oli kutsunut tukijoukkonsa vaalivalvojaisiin Urheiluseura Veikkojen majalle. – Keskustalla on valtava työ luottamuksen palauttamisessa. Kolmannen kerran ehdokkaana olleen miehen äänimäärä oli 1 925, jolla heltisi keskustan listan viides sija. Hänen mukaansa edellisten vaalien iso äänisaalis antoi vaalikampanjaan vakuuttavan pohjan. – Omat taustani liittyvät lapsiin, nuoriin ja perheisiin. Veli-Pekka Suni, porkkananviljelijä Säkylän Köyliöstä oli eduskuntavaalien ensikertalainen, joka kiri tiensä suuresta tuntemattomuudesta keskustan tuloslistan kolmoseksi. – Keskustelua on hallinnut kaksi aihetta: maahanmuutto ja ilmastonmuutos. Suni kehui talkooväkeään, joka pakkasi 13 000 pussia puuroaineksia jaettavaksi vaalityössä. Duunarikin tarvitsee työpaikan, vaikka yrittäjä sen tarjoaisi. Täytyy toivoa, että koko Suomi Keski-Pohjanmaa mukaan lukien pidetään mielessä myös tulevissa hallitusneuvotteluissa, varasijalle jäänyt Puumala totesi. VaaliTulos oli tyly myös keskustalle perinteisesti vahvassa Vaasan vaalipiirissä. Keskustan on nyt Huttusen mukaan katsottava peiliin ja mietittävä, mitä tehtiin väärin. Pa ulii na M au ko ne n-K ärk kä in en. Eduskunnasta putosivat kauhajokinen Lasse Hautala ja kokkolalainen Tuomo Puumala. Pohjois-Karjalan osalta hän piti paikkojen säilyttämistä kuitenkin huippusaavutuksena. Uutena Savo-Karjalasta eduskuntaan nousee Pohjois-Karjalan keskustapiirin puheenjohtaja Hanna Huttunen. Hän yhtyi puoluejohtaja Juha Sipilän sanoihin, että Suomen kuntoon laittaminen vaati veronsa. saVonlinnalainen kansanedustaja Hanna Kosonen sai huokaista helpotuksesta omasta puolestaan heti iltakahdeksan jälkeen, mutta samalla alkoi jännittäminen siitä, menettääkö keskusta yhden kansanedustajan paikan Kaakkois-Suomen vaalipiirissä – kuten lopulta kävikin. Oli se aika lailla aistittavissa, että hän saa jatkopestin. Ääniä kertyi 2 208. – Panostin kaiken sen, mitä olen osannut ja pystynyt, kertoi kahden kuukauden vuorotteluvapaan vaalien ajaksi ottanut mies. Omaan tulokseen voi olla tyytyväinen, melkein 1 300 ääntä tuli, Mäkeläinen näki. – Hieno kokemus, kyllä tähän kannatti lähteä, ehdokas kommentoi. Ehdokkaiden nuorinta kaartia edustanut 26-vuotias Oscar Hätinen piti vaatimatonta 58 äänen saalistaan yllätyksenä. – Puolueen tulos on todella huono, ja täällä harmittaa yhden paikan menetys. saTakunnasTa uutena läpimenneen Eeva Kallin vaalivalvojaiset pidettiin Eurassa, ja kun tieto läpimenosta huikealla 6 713 äänellä varmistui, ympärillä olivat läheiset, tukitiimi ja talkooväkeä. – Takana on pitkä, uuttera ja näkyvä kampanja. – Viime vaalikaudella keskusta oli ainoa puolue, joka selkeästi puhui 18 maa kunnan puolesta. – Tämä on kansalta saatu mandaatti. – Kokoaikatyö verotti oman osansa kampanjoinnista. Olemassaolostaan taistelevassa KeskiPohjanmaan maakunnassa tulevia hallitusneuvotteluja seurataan entistä tarkemmin. Tämä tulos muistuttaa politiikan raadollisuudesta. – Apeat on tunnelmat, hän summasi. Lopputuloksesta olen tietenkin nöyrän kiitollinen, Kivisaari kommentoi
(Äänimäärät saattavat muuttua tarkastuslaskennassa.) Antti Kaikkonen Uudenmaan vaalipiiri Matti Vanhanen Uudenmaan vaalipiiri Annika Saarikko Varsinais-Suomen vaalipiiri Esko Kiviranta Varsinais-Suomen vaalipiiri Arto Pirttilahti Pirkanmaan vaalipiiri Jouni Ovaska Pirkanmaan vaalipiiri Hannakaisa Heikkinen Savo-Karjalan vaalipiiri Anu Vehviläinen Savo-Karjalan vaalipiiri Hannu Hoskonen Savo-Karjalan vaalipiiri Hanna Huttunen Savo-Karjalan vaalipiiri Anne Kalmari Keski-Suomen vaalipiiri Petri Honkonen Keski-Suomen vaalipiiri Joonas Könttä Keski-Suomen vaalipiiri Eeva Kalli Satakunnan vaalipiiri Jari Leppä Kaakkois-Suomen vaalipiiri 10 747 5 265 9 372 5 504 5 357 8 987 4 871 4 155 8 190 3 303 6 713 7 462 3 815 5 503 4 639 uuSi uuSi uuSi uuSi. 28 18.4.2019 Tässä on keskustan uusi eduskuntaryhmä Keskusta sai uuteen eduskuntaan 31 kansanedustajaa: 10 naista ja 21 miestä. Edustajista yhdeksän on uusia
18.4.2019 29 Tässä on keskustan uusi eduskuntaryhmä Hanna Kosonen Kaakkois-Suomen vaalipiiri Ari Torniainen Kaakkois-Suomen vaalipiiri Hilkka Kemppi Hämeen vaalipiiri Pasi Kivisaari Vaasan vaalipiiri Mika Lintilä Vaasan vaalipiiri Mikko Savola Vaasan vaalipiiri Antti Kurvinen Vaasan vaalipiiri Juha Sipilä Oulun vaalipiiri Mikko Kinnunen Oulun vaalipiiri Juha Pylväs Oulun vaalipiiri Hanna-Leena Mattila Oulun vaalipiiri Pekka Aittakumpu Oulun vaalipiiri Antti Rantakangas Oulun vaalipiiri Katri Kulmuni Lapin vaalipiiri Mikko Kärnä Lapin vaalipiiri Markus Lohi Lapin vaalipiiri 5 576 4 440 3 601 6 593 6 003 5 710 5 465 16 680 6 124 5 890 5 721 4 479 4 447 8 418 6 481 4 966 uuSi uuSi uuSi uuSi uuSi
Keskustalaiset ympäri maan ovat viime kuukausina ja viikkoina tehneet aivan uskomatonta työtä tavaten ihmisiä, järjestäen tilaisuuksia ja eri tavoin vieden eteenpäin Keskustan viestiä. Nyt kansa on äänestänyt. Kiitos! Juha Sipilä, Katri Kulmuni, Hannakaisa Heikkinen, Juha Rehula ja Riikka Pirkkalainen Maksaja: Suomen Keskusta r.p.. Työmme jatkuu yhdessä kohti toukokuun lopun eurovaaleja. Ihmiset ovat elävän kansanliikkeen tärkein voimavara, niin voiton kuin tappion hetkillä. Jokainen ääni on antajansa ainoa ja siksi arvokas. Keskusta kiittää ehdokkaitaan, heidän tukiryhmiään ja kaikkia vaalituloksen eteen työtä tehneitä
Asiantuntija, kokenut ja kansainväliset yhteydet omaava vaikuttaja Euroopan parlamenttiin Pekka Puska lääkäri, professori EU:ssa on puolustettava suomalaisten terveyttä, hyvinvointia, turvallisuutta, luontoa ja ympäristöä – sekä meille tärkeitä eurooppalaisia arvoja EU:ssa on toimittava terveellisen suomalaisen ruoan sekä Suomen hyvän metsäpolitiikan puolesta EU:n tulee olla vahva edistämään Euroopan ja siten Suomen etua: pakolaisasiat on hoidettava hyvin ulkorajalla, samoin edistettävä ilmansuojelua Tutustu ajatuksiin ja osaamiseen: www.pekkapuska.fi Keskustalaiset ympäri maan ovat viime kuukausina ja viikkoina tehneet aivan uskomatonta työtä tavaten ihmisiä, järjestäen tilaisuuksia ja eri tavoin vieden eteenpäin Keskustan viestiä. Jokainen ääni on antajansa ainoa ja siksi arvokas. www.suomenmaa.fi. Kiitos! Juha Sipilä, Katri Kulmuni, Hannakaisa Heikkinen, Juha Rehula ja Riikka Pirkkalainen Maksaja: Suomen Keskusta r.p. Ihmiset ovat elävän kansanliikkeen tärkein voimavara, niin voiton kuin tappion hetkillä. Työmme jatkuu yhdessä kohti toukokuun lopun eurovaaleja. Suomenmaan pääkirjoitus verkkolehdessä joka aamu, seitsemän kertaa viikossa. Nyt kansa on äänestänyt. Keskusta kiittää ehdokkaitaan, heidän tukiryhmiään ja kaikkia vaalituloksen eteen työtä tehneitä
Häntä pilkattiin usein nimellä ”Balkanin Lady Macbeth”. Tviittien mukaan Ruotsin ilmavoimat lakkautetaan ja rahat ohjataan maahanmuuttajien auttamiseen. Kaapatulla tilillä on julkaistu muun muassa viestejä siitä, että Ruotsin valuutta vaihdetaan kruunusta bitcoiniin ja että maan pääministeri Stefan Löfven eroaa. Useista sotarikoksista syytetyn Serbian ex-johtajan Slobodan Milosevicin leski Mira Markovic kuoli Moskovassa. Ruotsin sosiaalidemokraattien virallinen Twitter-tili kaapattiin maanantaina. Demokraattien mukaan syytökset ovat tarkoituksenhakuisia. MM-hopea on Suomen naisleijonien historian paras arvokisatulos. 32 18.4.2019 Maailman kuvat Syyttelyn kohteena. Suomi luuli jo voittaneensa maailmanmestaruuden, mutta lopulta jatkoerässä tehty maali hylättiin. Demokraattien kongressiedustaja Ilhan Omar joutui kohun silmään, kun hänen puheitaan syyskuun 11. Omarin puheesta leikattua, osin asiayhteydestä irrotettua videota jakoi myös presidentti Donald Trump. tappion hetki. twitter-tili kaapattiin. Republikaanit ovat ottaneet kohusta kaiken irti. Markovic oli näkyvästi esillä julmuudesta tunnetun miehensä hallintokauden aikana. Noora Tuluksen, Noora Rädyn ja Minnamari Tuomisen kasvoilta paistoi pettymys USA:lle hävityn MM-finaalin jälkeen. päivän iskusta tulkittiin vähätteleviksi. Markovic, 76, eli maanpaossa Venäjällä, sillä häntä syytettiin kotimaassa useista rikoksista. MiloSevicin leSki kuoli. Koonnut: samuli vänttilä Mikko Stig/Lehtikuva
Totta kai vanhemmassa asuvan huolen siivittämänä miettii, teenkö oikein lapsilleni kiskaistessani heidät suomalaisilta juuriltaan omien humanitääristen ja kansainvälisten töideni vuoksi. 18.4.2019 33 MuuttaessaMMe Geneveen, Sveitsin ja Ranskan rajalle, perheen kuopus oli asunut elämästään suurimman osan Vietnamissa ja reilun vuoden Kuopiossa. Seuraavaa joululomaa vietimme Suomessa. Tutkimusten mukaan aivoinfarktin jälkeinen ennuste on puolet parempi, jos puhuu toista kieltä. Näitä pohdintoja käyvät varmasti kaikki ulkomailla määräaikaisesti tai pysyvästi asuvat perheet. Ja on kai juurilta toistaiseksi irti kiskaisemisella hyviäkin puolia, monikielisyys niistä yhtenä suurimpana. Lisäksi omieni kaltaiset kansainvälistä koulua käyvät lapset saattavat yhdistää muiden kulttuurien tapoja tehden paketista vielä moniulotteisemman, tai monimutkaisemman. Ainakin juhannusviikolla, jolloin meillä on ihan normaali viikko koulua ja töitä Sveitsissä. Paluulennolla Geneveen lapsi kysyi, minne me nyt ollaan menossa. Ehkä monissa maissa asumalla on tullut antaneeksi jotain lisäarvoakin lasten elämään. Tällainen lapsi on asunut ison osan lapsuudestaan muussa maassa kuin mistä vanhemmat ovat kotoisin. Dementiakin näyttäisi lykkäytyvän monikielisillä. Jopa viidennes matkalaukkulapsista kärsii pysyvän kodin puutteesta ja juurettomuudesta. Osa matkalaukkulapsista jatkaa paikasta toiseen aikuisena, osa hankkiutuu juurilleen ja pysyy siellä. Heini Utunen Geneve heini.utunen@gmail.com Twitter: @heini_utunen Matkalaukkulapsia kasvattamassa Rauhan pääkaupunki. Meillä taitaa kasvaa yksi molempiin kategorioihin. siinäpä yksi vilahdus kolmannen kulttuurin kasvatin eli tuttavallisemmin matkalaukkulapsen arkeen. Pakasteeseen säilötyistä ruisleivistä saadaan ensiapua. Meillä keskustellaan kulttuureista, maahanmuuttajista ja ulkomaalaisista ihan arkipäiväisesti, mutta ennen kaikkea suvaitsevasti ja kunnioittavasti, mitä nyt tämän tästä paikallisten ranskalaisten tapoja ihmetellään. Olemme toki etuoikeutettuja, sillä meitä ei ole pakotettu muuttamaan työn tai elintason perässä. sosiologit arvioivat matkalaukkulapsien määrän kasvavan tulevaisuudessa ihmisten liikkuvuuden ja monikansallisuuden lisääntyessä. Sydän kierähti paikallaan. Meillä tähän ongelmaan on auttanut pysyvä tukikohta Suomessa, toinen koti, jossa vietetään miltei kaikki lomat. Nämä lapset omaksuvat sekä synnyinmaansa että toisen kotimaansa kulttuurin tapoja muodostaen uuden kolmannen kulttuurin. KolMannen kulttuurin lapsista on tehty erilaisia tutkimuksia. Vastasin, että sinne meidän Ranskan kotiin. Ja on syytäkin pohtia. Se, missä sinulla on oma sänky, koulu ja tenniskenttä pihalla, se, jossa ollaan asuttu jo viime kesästä asti. Lapsi ihmetteli, millainen paikka se on. Lapset kyllä tietävät, että minullakin on Suomeen ikävä
34 18.4.2019 Il m iö t Maakuntia jäytävä työvoimapula uhkaa jo talouskasvua TeksTi: RisTo Luodonpää kuvaT: MaRia seppäLä
Tämä ala vaatii kuitenkin osaamisen lisäksi myös oma-aloitteisuutta ja kykyä itsenäiseen työskentelyyn. – Muutimme Ruotsin Kiirunasta takaisin Paltamoon tarkoituksena jatkaa viljelijänä kotitilalla. – Tämä on minulle elämäntapa. Kainuun tilanne on tuoreen ammattibarometrin mukaan kaikkein vaikein yhdessä Pohjois-Savon ja Pirkanmaan kanssa. Toisaalta ei ole ilmennyt tarvetta lyödä hitsipillejä lopullisesti pussiin. IsänTä itse jatkaa edelleen täysillä töiden paiskimista myös hallin puolella, vaikka ikää on jo 72 vuotta. – Usein käy niin, että vaikka osaamista ja työhalujakin löytyisi, niin työpaikkaa ei jonkun muun syyn takia kannatta ottaa vastaan. Maatalouden näkymät heikkenivät koko ajan, kun taas hitsaustöitä riitti niin paljon kuin vain ehti tehdä, selvittää Martti Järvelä yrityksensä syntyhistoriaa. – Jos tarjontaa olisi, niin ainakin kaksi ottaisin heti lisää. Asiakkaille pitää välillä myydä eioota, kun ei ole takeita siitä, pystytäänkö tilaus hoitamaan ajoissa perille, hän tuskailee. Paltamolainen metallialan yrittäjä Martti Järvelä puhuu asiasta kokemuksen tuomalla syvällä rintaäänellä. Niinkin on käynyt, että työntekijä on lähtenyt hakemaan vaimolta autoa ja sen jälkeen hänestä ei ole kuulunut yhtään mitään. Paljon parjattu työttömien aktiivimalli on aiheuttanut Kainuun perspektiivistä katsottuna jonkinlaista vilkastumista työmarkkinoilla. Työhön ja erityisesti työpaikkaan sitoutuminen on Martti Järvelän mukaan kärsinyt yleisellä tasolla jonkinlaisen haaksirikon. Aktiivimallin idea sinänsä saa kainuulaisyrittäjältä kiitosta. Nykyään tilanne on kääntynyt niin, että yrittäjä kyselee epätoivoisesti miehiä töihin. – Töitä olisi kyllä tarjolla, mutta tekijöitä ei. Aktiivimallin myötä on Korsun Teräskin saanut paljon yhteydenottoja, mutta työvoimapulaan sillä ei ole ollut isompaa vaikutusta. Maaliskuun lopulla julkaistun tuoreen ammattibarometrin mukaan työvoimapulasta kärsii peräti 54 ammattia. Autoa ei ole käytössä, perhetilanne muuttuu tai muut tuet tippuvat. – Kyllä vaikutuksen on huomannut, että ollaan liikkeellä pelkästään aktiivimallin takia. Kauhoja, laattoja, levyjä, alipainepöytiä ja monia muita raskaita metalliartikkeleita toimitetaan ympäri Suomen. Virolaiset esimerkiksi tekevät normaalia pitempää työviikkoa ja pitävät sitten vastaavasti välillä pitempiä vapaita, että pääsevät käymään kotonaan. Ja välillä jopa Ruotsiin sekä Norjaan saakka. – Palkka on säädösten mukainen, ja kaikista muistakin järjestelyistä voidaan sopia. Moni on sanonut, että töihin ei kannata kaueMMas lähteä, kun saMan rahan saa kotiinkin.. TyövoImaPula on jatkuvasti kasvava ongelma kautta koko Suomen. Halukasta jatkajaa yritystoiminnalle ei ole löytynyt. – Töihin tullaan milloin sattuu ja ollaan välillä pois ilmoittamatta. – Moni ihminen on minullekin suoraan sanonut, että töihin ei kannata ainakaan kauemmas lähteä, kun lähes saman rahan saa kotiinkin, Järvelä mainitsee. Osaavasta työvoimasta on pulaa koko maassa. – Viettää illat hallissa ja laittaa paikat valmiiksi seuraavan päivän töitä varten. Kun täällä joskus kysytään johtajaa, niin sanon, että se on se paskaisin mies siellä hallissa, emäntä naurahtaa. Järvelän kiteytys kuvaa ongelmaa, mikä vallitsee pahiten työvoimapulasta kärsivien alueiden yrittäjien keskuudessa. – Puskaradio on firman paras mainospaikka, ja puhelin soi jatkuvasti. Jos nyt yhtäkkiä lopettaisin, niin kaipa sitä tuonne sohvalle juuttuisin lopullisesti niin kuin monelle ikäiselleni on jo käynyt. 18.4.2019 35 – EnnEn oli käytäntö sellainen, että miehet tulivat kysymään yrityksestä töitä. Yhteydenottoja tulee suurista firmoista satunnaisiin ohikulkijoihin asti. – Jos minä saisin päättää, niin työnhaun ehtoja voisi vielä kiristääkin, hän toteaa. PalTamo on syrjäisestä sijainnistaan huolimatta hyvä paikka metallialan yritystoiminnalle. Vuokrafirman kautta työllistäminen tulee hieman kalliimmaksi, mutta muuta vaihtoehtoa ei nyt ole. Martti Järvelän mielestä osasyy kasvavaan työvoimapulaan löytyy myös byrokratian rattaista ja koukeroista. Korsun TEräs oy on ollut Martti Järvelän ja hänen Aila-vaimonsa elämäntyö jo reilun kahden vuosikymmenen ajan. Yhden pitkäaikaisen paikallisen työntekijän lisäksi listoilla on kolme vuokrafirman kautta palkattua virolaista. Mutta ei vaan tahdo millään löytää. Virolaiset ovat lisäksi hyviä työntekijöitä, Martti Järvelä kehaisee. Molemminpuolista vastuuta ei kanneta enää samaan tapaan kuin joskus takavuosina. Laskutuspuolesta vastaava Aila Järvelä on miehensä työinnosta samaa mieltä. Nousu on ollut merkittävä jo parin viimeisen vuoden ajan. Ei tänne voi tulla vain sen mallin takia kokeilemaan. Kyse ei ole Järvelän mukaan siitä, etteikö joustoa löytyisi työnantajan puolelta tarpeen mukaan. Tällä hetkellä Korsun Teräs työllistää yrittäjäpariskunnan lisäksi neljä ulkopuolista
Vastaavasti työvoiman ylitarjontaa omaavien ammattien luettelo on pienentynyt. Niihin vaihteluihin on hyvin vaikea päästä kiinni edes koulutuksen avulla, Tuomaala toteaa. Eniten pulaa työntekijöistä on palvelualoilla ja sote-puolen ammateissa. Nopeatkin reagoinnit koulutuspuolella näkyvät työvoiman saatavuudessa yleensä vasta viiveellä. – Kun vuosittain jää lähes 70 000 työpaikkaa täyttämättä, niin kyse on Suomen kasvun kannalta suurimmasta yksittäisestä ongelmasta, hän painottaa. – Robotisaatio näkyy eniten ehkä siinä, että perinteiset teollisuuden työpaikat eivät ole enää ihan listan kärjessä. Taustalla on tietysti koulutuspoliittisia tekijöitä, mutta nyt alkaa näkyä myös määrällinen vaikutus. 36 18.4.2019 Vuotta aiemmin vastaava luku oli 39, kun taas kaksi vuotta sitten työvoimapulasta kärsiviksi määriteltiin tarkastelluista reilusta 200 ammatista vain 24. Työvoimapula alkaa Lintilän mukaan olla jo niin laajalle levinnyt ilmiö, että sitä on vaikea tilkitä millään yksittäisillä toimenpiteillä. Työvoimaa ei ole enää tarjolla niin paljon kuin aikaisemmin, hän arvioi. Spekulaatioita aiheuttanut robotisaatio ei ole Tuomaalan mukaan ainakaan toistaiseksi vaikuttanut niin paljon työvoiman tarpeeseen kuin aiemmin uumoiltiin. – Se oli minullekin yllätys, että listatuista ammateista peräti neljäsosa luokiteltiin jo työvoimapulasta kärsiviksi. elinkeinominiSteri Mika Lintilä pitää alati leviävää työvoimapulaa vakavana koko kansakunnan tulevaisuuden mittakaavassa. – Lisäksi on paljon suhdanneherkkiä ammatteja, kuten esimerkiksi rakennusala. Työja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Mika Tuomaala myöntää yllättyneensä tuoreen barometrin tuloksista. – Enää ei puhuta pelkästään metallimiesten saamisesta länsi-Suomeen tai matkailutyöntekijöiden värAmmatit, joiden harjoittajista tai työntekijöistä on eniten puutetta ELY-keskuksen alueella (maaliskuu 2019) lappi laitossiivoojat puheterapeutit rakennusalan työnjohtajat pohjoiS-pohjanmaa laitossiivoojat betonirakentajat kuorma-auton kuljettajat pohjanmaa psykologit sairaanhoitajat tarjoilijat uuSimaa lastentarhanopettajat puheterapeutit laitossiivoojat VarSinaiS-Suomi rakennusinsinöörit rakennusalan työnjohtajat lastentarhanopettajat kaakkoiS-Suomi yleislääkärit ylija erikoislääkärit hitsaajat etelä-pohjanmaa sairaanhoitajat koneenasettajat ja koneistajat sosiaalityön erityisasiantuntijat Satakunta hammaslääkärit ylija erikoislääkärit myyntiedustajat pirkanmaa puheterapeutit suuhygienistit hitsaajat keSki-Suomi yleislääkärit sosiaalityön erityisasiantuntijat lastentarhanopettajat häme sosiaalityön erityisasiantuntijat konetekniikan erityisasiantuntijat rakennusinsinöörit kainuu yleislääkärit lastentarhanopettajat erityisopettajat pohjoiS-karjala hammaslääkärit ohutlevysepät yleislääkärit pohjoiS-SaVo puheterapeutit myyntiedustajat sairaanhoitajat etelä-SaVo sairaanhoitajat lähihoitajat yleislääkärit
Hallitus on yrittänyt vastata haasteeseen muun muassa valtion ja maakuntien välisiä toimia kehittävillä siltasopimuksilla sekä muuttoja liikkuvuusavustuksilla. 18.4.2019 37 väämisestä Lappiin. Niitä pyritään hyödyntämään myös näissä uusissa sopimuksissa, Lintilä kiittelee. Kommunikaatio onnistuu, kun tulijat osaavat jonkin verran kieliä. Pysyvämmäksi ratkaisuksi ministeri tarjoaa työperäisen maahanmuuton lisäämistä. Vaikka tasoa on korotettu, niin ihmiset eivät ole sittenkään valmiita liikkumaan tarpeeksi työn perässä, Lintilä harmittelee. – Kotona Virossa pääsemme käymään aina tarpeen mukaan. Kun täällä Kysytään johtajaa, niin sanon, että se on se pasKaisin mies siellä hallissa. Ammattitaito, oma-aloitteisuus ja sopeutumiskyky ratkaisevat enemmän kuin kansallisuus. Filippiiniläisten hoitajien tulo Suomeen on yksi ihan hyvä esimerkki siitä, mitä jatkossa tulee tapahtumaan, hän aprikoi. Paltamolainen yrittäjä Martti Järvelä näyttää esimerkkiä siitä, että metallialan töitä voi tehdä täysillä vielä 72-vuotiaanakin.. – Meitä helpottaa tietysti se, että he tulevat yleensä vuokrafirman kautta. Kyseessä on laajempi valtakunnallinen kohtaanto-ongelma. Hitsarina useissa eri maissa työskennellyt Nikolai Zainutdinov pitää Paltamoa ihanteellisena paikkana niin työnteon kuin muunkin viihtymisen puolesta. moni työnantaja saattaa kokea ulkomaalaisen työntekijän palkkaamisen jonkinlaisena riskinä. – Kun väkeä poistuu työmarkkinoilta ja syntyvyysluvut ovat alhaisia, niin muuta vaihtoehtoa ei oikeastaan jää. – Täällä on niin rauhallista ja puhdas ilma. Välimatka tai työpaikan sijainti ei ole nuoren miehen mielestä este pitemmällekään pestille Suomessa. – Käytäntö on valitettavasti osoittanut, että liikkuvuusavustus ei toimi toivotulla tavalla. Työpaikat ja työntekijät eivät yksinkertaisesti kohtaa. – Kokemukset Lounais-Suomen siltasopimuksesta ovat positiivisia. Martti Järvelä ei ole kokenut vierasmaalaisten pestaamista hankalana asiana. Suomen olosuhteissa ei ole mitään valittamista. Täällä nyt olevien vironvenäläisten kanssa yhteinen kielemme on ruotsi. Valtiovallan kanssa laaditussa siltasopimuksessa esitetään kokeilua, missä maakunta toimisi pilottialueena työja oleskelulupaprosessin helpottamisessa ja tarveharkinnan poistamisessa. Asumme Kontiomäessä, mistä on helppo pistäytyä Kajaanissa ostoksilla. Tukea on voinut saada niin työantajan vaatimaan mahdolliseen koulutukseen kuin myös takautuvasti ja korotettuna, mikäli hakijalla on lapsia tai työmatka on erityisen pitkä. Esimerkiksi Kainuussa tilanne voi muuttua jatkossa vielä haastavammaksi, mikäli Paltamoon kaavailtu biotuotetehdas saadaan suunnitelmien mukaan jalkeille
Satu sairaasta intiaanitytöstä alkaa. Toiveena oli, että lapsilla olisi oma porukka sanantaiteen harrastamiseen. Sanan mahti on vahva.. Pian yhdistys haki Leader-rahoitusta ja alkoi järjestää sanataidekasvatusta lapsille ja nuorille. Myös alle 25-vuotiaiden lukutaito on heikompi nyt kuin kymmenen vuotta sitten. KysymyKsessä on valtion kärkirahoituksella toimiva ryhmä, jota vetää sanataidekasvatusta tukemaan ja kehittämään pyrkivä Sanaratas. Isä, Suuri Metsästäjä, on kovin huolissaan ja pyytää apua vanhalta parantajalta, Ankanmunalta. Tällä hetkellä sitä tuntuu olevan vieläkin enemmän. sanarattaan perustivat aikoineen kolme nuorta, kirjoittavaa naista. Heikolle lukutaitotasolle jää pojista 16 prosenttia, kun tytöillä vastaava luku on seitsemän. Sanataideryhmän lapset saavat ohjaajiensa Minna Tahvanaisen ja Riikka Linjaman kanssa revontulet loimuamaan. Silti vain joka neljännellä suomalaislapsella on varhaislapsuuteen liittyviä lukukokemukTeksTi: Meri AlArAnTA-sAukko kuvAT: MAriA seppälä Kieli on läsnä kaikkialla Kulttuuri Lukuja kirjoitustaito rapistuvat, vaikka niiden merkitys vain kasvaa. Avainsanoja ovat ilo ja leikki, Tahvanainen kertoo. Lisäksi poikien ja tyttöjen välinen lukutaitoero on Suomessa suurempi kuin missään OECD-maassa. Yhdistys järjestää leirejä, tapahtumia ja sanataideryhmiä eriikäisille. Tärkeintä on ilo ja leikki. Jo joka kymmenennen lukutaito on heikko. Se tarjoaa sanataide työpajoja myös kouluille ja päiväkodeille, kuten Heinävaarassakin. Sanataideopettajat ovat jalkautuneet kouluihin, esitelleet nuorille valikoituja kirjoja ja teettäneet niistä sanataideharjoituksia. Yhteistyötä tehdään muun muassa Luku keskuksen kanssa. tutKImusten valossa se, että lapsille luetaan kotona, on kaiken a ja o. Tahvanainen huomauttaa asiasta lempeästi. 38 18.4.2019 – Ilo meIllä IrtI on on on, kajahtaa Joensuun Heinävaaran ala-asteen käsityöluokassa, kun sanataideopettaja Minna Tahvanainen kerää sanataideryhmäläiset ympärilleen. Tämä lähettää isän etsimään kettua, jonka avulla tyttö saataisiin terveeksi. Suomalaisten lukutaito rapistuu. Lattialle on kerätty paljon kiinnostavaa rekvisiittaa, eivätkä koulupäivänsä päättäneiden ekaluokkalaisten pikku kätöset aivan malta pysyä niistä erillään. Toiminnalle oli tilausta. Samalla kun heikkojen lukijoiden määrä on kasvanut, huippulukijoiden on vastaavasti vähentynyt. Sanaratas johdattaa kaikenikäisiä sanataiteen maailmaan. – Suunnittelemme harjoituksia, joiden tavoitteena on koukuttaa paitsi lukemiseen myös luovaan ajatteluun
18.4.2019 39 sia. Lapset seuraavat herkeämättä, miten Minna Tahvanaisen kuljettamalle ketulle käy.. Suuri metSäStäJä on löytänyt kipeän ketun, vaeltanut läpi yön ja päässyt viimein kotitiipiihin. Ne ovat tärkeitä asioita, mutta herättävät vain harvassa palon kieltä kohtaan. Se on kuin salakieli, joka kiehtoo. Inspiraatiokyky on kaikilla olemassa ja vaatii vain herättelyä esimerkiksi erilaisten aistihavaintojen kautta. Ehkä vanhemmilla on kiire tai sitten koko perhe käpertyy omien kännyköittensä ääreen. Aikuisten tehtävä on laittaa lapsille rajoja ja opettaa suhtautumaan niihin kriittisesti. Esimerkiksi itsekurin ja mediakritiikin kehittämiseen kannattaa antaa aikaa. Sanataideryhmät tukevat uuden kielen omaksumista. – Se on hänelle itselleenkin vahva kokemus. – Lukutaitoon satsaamisen pitäisi lävistää koko koulujärjestelmä, Riikka Linjama sanoo. Tarjota vaihtoehtoja. – Kieli on läsnä kaikkialla, Tahvanainen huomauttaa. Linjama korostaa, että huolestuminen lasten kielija lukutaidosta on turhaa, ellei asialle pyritä tekemään mitään. Monen kotona ei enää edes ole kirjoja. Lapset saavat värikkäät huivit ja laulavat kettulaulun, huitovat huiveilla revontulia luokkaan. Jo pienillä lapsilla saattaa olla haasteita kielitaidon ja sanavaraston kanssa. Tämä ei voi olla pelkästään yksityisten toimijoiden harteilla. – Joskus tuntuu, että opetan vierasta kieltä. – Somessa vaikuttaminenkin on pitkälle sanallista. Ryhmissä käy myös maahanmuuttajalapsia. Sanataideopettajan helmihetkiä ovatkin ne, kun huomaa jonkun innostuvan, saavan luovuutensa kukkimaan. – Tiedetään, että esimerkiksi pelit on rakennettu koukuttamaan. Sanarattaalla on erikseen nuorten ryhmä, jolla on oma blogi. Jos näissä on vakavia puutteita, syrjäytymisriski kasvaa, sillä lukutaito on nykymaailmassa vielä aikaisempaakin tärkeämpi ominaisuus. Yhtä upeaa on, kun ylivilkas lapsi pysähtyy ja tulee imaistuksi sanojen maailmaan. Sanataidekasvatukseen antautuminen vaatii vapautumista näistä kahleista. Vuosi sitten keväällä Äidinkielenopettajien liitto lanseerasi kaikkia oppiasteita koskevan Lukeva koulu -hankkeen. Lukutaidon laskeva käyrä on herättänyt paljon huolta ja aikaansaanut myös aktiivisia toimenpiteitä valtiovaltaa myöten. Toisaalta lapset saattavat suorastaan haltioitua ääneen lukemisesta. Iloa ja leikkiä, se on juuri sitä. – Asiaan on ehkä kiinnitetty huomiota neuvolassa tai esikoulussa, ja vanhemmat ovat lähteneet etsimään tukea. Hänen mukaansa kysymys on lopulta arvostuksesta. Mutta miten saada nuoret innostumaan äidinkielestä. Mielikuvitus ei enää kykene tuottamaan omaa ja sanavarastokin köyhtyy. Molemmat paranevat, sekä tyttö että kettu. Koulussa saattaa opettajastakin tuntua raskaalta vahtia pilkkujen paikkoja ja oikeakielisyyttä. Lukutaitoon satsaamisen pitäisi lävistää koko koulujärjestelmä, hän sanoo. Suhde tarinoihin jää syntymättä. Itseilmaisutaito, yhteys omiin ajatuksiin ja tunteisiin ovat avainasemassa, Linjama toteaa. Sadussa vanha parantaja saa intiaanitytön terveeksi. Se on kuin salakieli, joka kiehtoo. Lapset saattavat suorastaan haltioitua ääneen lukemisesta. Sanarattaan toiminnanjohtaja Riikka Linjama on havainnut, että viime vuosina ryhmissä on ollut juuri tällaisia lapsia. – Tarvitaan tekoja ja määrärahoja. Kirjastoilla on vuosia ollut omia lukemiseen kannustavia ohjelmiaan, on lukukoiria ja -mummoja, kirjavinkkausta ja lukudiplomeita. Niin hukassa monella ovat tavallisetkin sanat, hän huokaa. – Lapsi kokee silloin valtavaa sisäistä voimaa. SanataideopettaJa Tahvanainen on huomannut, että lasten levottomuus on lisääntynyt ja keskittymiskyky heikentynyt viime vuosina. Kaikki on taas hyvin. – Monella on valtava aikuisen nälkä, sen huomaa ryhmissäkin. Kiertävät sanataideopettajat ovat toinen vaihtoehto, Linjama pohtii. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen asetti syksyllä 2017 kansallisen lukutaitofoorumin etsimään ratkaisuja tilanteeseen. Lukutaitoon liittyy myös kyky ymmärtää luettua sekä taito ilmaista omia ajatuksia. Tahvanainen kannustaa aikuisia pysähtymään lasten ja nuorten lähelle, kuuntelemaan ja rohkaisemaan mielipiteen ilmaisuun. – Yksi hyvä vinkki voisi olla, että nykäistään ensin kravatti suoraan ja tehdään kielioppijutut, jotta sitten päästään hauskempiin aiheisiin. Vaikka tekniikka ja kuvallisuus ovat vallanneet alaa aikaisempaa enemmän, lukuja kirjoitustaitoa tarvitaan
– Iltaisin tämä on ihan täynnä, hän sanoo. Puolustuvoimien olemassaolo perustuu siihen, että varaudutaan sotaan. Sotilaskodin pöydissä on aamupäivästä tyhjää. – Inttiin tuleminen on iso muutos nuorten elämässä. Näitä pohdiskeluja käydään papin kanssa. Pappi on armeijassa ihminen, jonka luokse tullaan keskustelemaan vaikeista asioista. Aihe on herkkä ja haastava. Ne ovat häviävän pieni osa sitä työtä, jota Parviainen tekee. – On se ainakin kysymys, jota ei tässä työssä voi ohittaa. – No juodaanpa sitten munkkikahvit, kenttärovasti Penna Parviainen hymyilee. Valtaosa keskusteluista koskee jotain ihan muuta kuin uskonnollisia aiheita. Parviainen ymmärtää, mikä merkitys yhdellä pienellä munkilla voi palvelusaikana olla. Varusmiehet saavat palveluksensa alussa itselleen Raamatun Uuden testamentin sekä sotilaan virsikirjan.. Harva tietää esimerkiksi sitä, mitä kaatuneen ruumiille tapahtuu. Näitä asioita täytyy jokaisen pohtia, Parviainen vastaa. SotilaSpapit saavat palkkansa puolustusvoimilta, eivät kirkolta. Keskusteluista voi tulla hyvin syvällisiäkin, varuskuntapapit Penna Parviainen ja Heikki Korva sanovat. Sotilaspappina hän näkee läheltä, millaisten asioiden kanssa parikymppiset miehet ja naiset kamppailevat. mutta munkit sikseen. 40 18.4.2019 Sokerimunkin tuoksu tulee vastaan jo ovella. Kuolemaakaan ei voida oppitunneilla ohittaa. Elämä Armeijan oppitunneilla pohditaan nykyään myös moraalia, etiikkaa ja kuolemaa. Kainuun prikaati elää tavallista maanantaita. Aika harvalla on ongelmia itse palveluksen kanssa, Parviaisen kollega, sotilaspastori Heikki Korva lisää. Yhteistyö lääkäreiden, sairaanhoitajien, sosiaalikuraattoreiden ja perusyksikköjen henkilökunnan kanssa on tiivistä. Ne ovat asia, jonka jokainen armeijan käynyt muistaa. Jonkun on jättänyt tyttökaveri, toista on petetty. Mutta sotkun munkit. Sodissa tapetaan, tuhotaan ja hävitetään. Munkit ovat iltavapaiden helmi, joiden pehmeään syleilyyn palvelustaan suorittavat miehet ja naiset ovat voineet upottaa hampaansa vuosikymmenten ajan. TeksTi: samuli VänTTilä kuVaT: maria seppälä Saako sodassa tappaa. Varusmiehillä ja -naisilla on motivaatio-ongelmia, ahdistusta, masennusta tai elämänhallinta on hukassa. Eikö se ole papille aika ristiriitaista. Jotkut saattavat alkaa pohtia vaikkapa vanhempiensa parisuhdeongelmia, ja se nostattaa monenlaisia tunteita pintaan, Parviainen sanoo. Nykyään varusmiesten kanssa pohditaan oppitunneilla sodankäynnin etiikkaan ja moraaliin liittyviä kysymyksiä. – Oikeastaan ongelmat liittyvät useimmiten siviilielämän asioihin. Prikaatissa on myös sosiaalikuraattoreita, mutta iso osa keskusteluapua kaipaavista ohjautuu myös papin luokse. Sodissa kuolee lapsia, nuoria, aikuisia ja vanhuksia. Täällä heillä on yhtäkkiä aikaa pohtia asioita. Ikkunan takana sotilaat marssivat ja asettuvat sitten riviin suurehkolle aukiolle
Täällä heillä on yhtäkkiä aikaa. Etiikka ja moraali taas tulevat lähelle uskontoa. Papit ovat olleet osa armeijaa 1500-luvulta asti, ja aika harva sitä haluaa muuksi muuttaa, Parviainen summaa. Nuorten miesten pahoinvoinnista ja syrjäytymisen uhkista on puhuttu viime vuosina paljon. – Papit jos jotkut ovat surevan ihmisen kohtaamisen ammattilaisia. Se on heidän perustyötään. Inttiin tuleminen on iso muutos nuorten elämässä. – Ehkä moni kokee niin, että täällä uskonto kuuluu asiaan. Hänen mukaansa parikymppisten asenne uskontoa kohtaan on yllättävänkin myönteistä. – Kyse on usein normaaleista ikään liittyvistä teemoista. Korvan ja Parviaisen mukaan ne eivät kuitenkaan ole armeijassa niin näkyviä ilmiöitä kuin julkisuuden perusteella voisi olettaa. PaPPi on kuitenkin puolustusvoimissakin ennen kaikkea hengellinen toimija, Korva ja Parviainen korostavat. Eivät suinkaan, Korva ja Parviainen sanovat. Se on erittäin tärkeää tulevaisuuden ja koko yhteiskunnan kannalta. Jumalanpalvelukset, hartaudet, kenttäehtoolliset, veteraanien ja lottien hautajaiset sekä prikaatin henkilökunnan lapsien ristiäiset ovat olennainen osa työtä. 18.4.2019 41 – Sodassa toiminnan on jatkuttava, vaikka viereltä kuolee kaveri. Mutta miksi nämä teemat kuuluvat juuri papille. – Monesti sellaisten oppituntien jälkeen joku haluaa tulla juttelemaan oman läheisensä kuolemasta ja sitä seuranneesta surutyöstä. Ovatko ne sitä kuuluisaa pullamössökansaa, joiden inttikin on pelkkää löysäilyä. Suurimmalla osalla palvelusaika menee todella hyvin. Jokaisesta saapumiserästä löytyy myös niitä, jotka haluavat käydä rippikoulun. Sotkun munkki on syöty. Meiltä papeilta odotetaan sitä, että vastaamme näihin kysymyksiin. Kenttäehtoollisilla hyvin harva jää rivistä pois, vaikka sellaista mahdollisuutta erikseen tarjotaan. Ennen niistä oltiin hiljaa, Parviainen näkee. – Ongelma toki tunnistetaan ja otetaan vakavasti, mutta varusmiespalveluksessa taustaerot kapenevat, kun kaikki ovat ulkoisesti samalla viivalla, Korva korostaa. Vaikka tasoerot sen joukon sisällä ovat huomattavat, on joukko kuitenkin jollain tavalla valikoitunut. Terveystarkastuksissa he ovat läpäisseet fyysistä ja henkistä kuntoa mittaavat testit. Millaisia ovat nykyajan varusmiehet, täytyy vielä kysyä. Ne teemat kuitenkin mietityttävät ihmisiä. – Välillä oikein tarkoituksella lähden kiertelemään yksiköihin, jotta näen sitäkin puolta, että varusmiehet ovat reippaita, aktiivisia, hyväkuntoisia, hyväntuulisia ja sosiaalisia, Korva kertoo. – Nyky-yhteiskunnassa kosketus uskontoon on usein katkennut. Jos se kokemus puuttuu, voi edessä olla isojakin ongelmia, Korva pohtii. Keskusteluista saattaa tulla syvällisiä. Armeijan käy noin 70 prosenttia ikäluokasta. Me keskitymme siihen, miten tuollaisesta musertavasta kokemuksesta selvitään taas uudelleen toimintakuntoon, Parviainen sanoo. – Täällä varusmiehet kokevat usein osallisuutta jostain suuremmasta kuviosta. Siviilissä ne ovat sitten toinen juttu. Ahdistusta ja masennusta voi tilastollisesti olla aiempaa enemmän, mutta toisaalta nykynuoret uskaltavat puhua niistä avoimemmin. Täällä niitä asioita saa pohtia rauhassa. Mutta eikö uskonnon pitäisi maallistuvassa yhteiskunnassa olla katoava ilmiö. Varusmiehet kuuntelevat keskittyneesti. Etiikkaa, moraalia ja kuolemaa käsittelevillä oppitunneilla on hänen mukaansa yleensä hiirenhiljaista. Sotilaspapit Penna Parviainen ja Heikki Korva näkevät usein läheltä, millaisten asioiden kanssa parikymppiset varusmiehet ja -naiset elämässään kamppailevat. Henkilökohtaisista keskusteluista vain noin neljäsosassa puhutaan uskonnollisista aiheista. Muutamat tahtovat kohdalleen myös kasteen, jos eivät ole sitä aiemmin saaneet. Se on hyvä asia. – Ei se täällä välttämättä mene niin, Korva vastaa. Parviaisen mukaan hengellistä kaipuuta esiintyy kuitenkin yllättävän paljon. pohtia asioita. Olen päättänyt, että olen täällä pokkana pappi, vaikka työhön kuuluukin paljon myös kaikkea muuta. LautaseLLa on enää pelkkiä sokerinrippeitä
Perussuomalaisten puoluekokouksessa on edustusoikeus ja äänivalta jokaisella, joka on maksanut jäsenmaksunsa ja ilmoittautunut kokousedustajaksi määräaikaan mennessä. Onnen huumassa hiipi mieleen jännittävä ti lastollinen fakta: aina samana vuonna kun keskusta häviää vaalit, Suomi nappaa kiekkokultaa. Apollon tietäjäkin luuli hetken ajan tuulettavansa historiallista maailmanmestaruutta. Se oli tuikitavallinen olut, mutta sitä juodessa kuului miettiä, miten porvarin drinkin hintaa voisi nostaa. Keskustalainen tilasi ketutukseen Kepulaisen kiukun eli valkovenäläisen tuontimaidolla. Ahtiainen tiedusteli. – Tuhannet kiitokset kaikille, Halla-aho kiitteli. Esimerkiksi suljetussa Halla-aho Puheenjohtajaksi -Facebook-ryhmässä tarjottiin liittymisapua puolueeseen ja järjesteltiin kyytejä puoluekokoukseen. Kun Halla-aho ilmoittautui ehdokkaaksi, hänen puolestaan tehtiin töitä – eli hankittiin oikealla tavalla äänestäviä puoluekokousedustajia. Tässähän jää Timo ”Jytky” Soinikin kohta toiseksi, siis sanailus sa. Apollon Tietäjät 42 18.4.2019 KesKustalaisittain apeaan vaali-iltaan tuli hetkeksi riemun tuulahduksia, kun Suomen naisleijonat iskivät MMfinaalin jatkoajalla maalin. Apean vaali-illan ainoa ilo TeksTi: samuli VänTTilä, annukka kaarela, anja manninen, juha mauno. Kysymys kuuluu: Miksi Soini ei ryhtynyt varmistamaan Terhon valintaa. Vuosi 2011: MM-kultaa ja keskusta putosi pääministeripaikalta oppositioon. – Entä niille, jotka eivät teitä äänestäneet. Tyly listaus. Poliittisen aseman Soini taisi menettää jo. Vaali-iltana ei kannattanut istua kuivin suin. Maailmanmestaruus ratkaistaan toukokuun alussa Bratislavassa Slovakiassa. Vai mitä sanotte. Vuosi 1995: MM-kultaa ja keskusta putosi pääministeripaikalta oppositioon. Mutta hei, miesten MM-kisat on vielä pelaamatta. Ilmastotietoisen murheet huuhtoi Vihreä visio; absinttia ja puoliksi sulanut jääpala. Se ei ole vaikeaa. Tässä tuore esimerkki: MTV Uutisten toimituspäällikkö Ilkka Ahtiainen tiedusteli, mitä Halla-aho haluaa sanoa puolueen ennakkoäänestäjille. Ylimielisyyttä. Vuosi 2019: MM-kultaa ja keskusta putosi pääministeripaikalta kuka ties minne. Jos Timo Soini ja kumppanit olisivat ymmärtäneet ennusmerkkejä ja toimineet niiden mukaan, poliittinen ilmapiirimme olisi toinen. Kokoomuslaisen hienostuneeseen makuun sopi Porvari nukkuu huonosti, joka sisälsi energiajuoma Batterya ja vodkaa – kalleinta laatua, luonnollisesti. Hankasalmelainen ravintola Hankala lanseerasi drinkkilistan, josta löytyi taatusti jokaiselle vaalitulokseen pettyneelle jotain. Vähästä ovat isotkin asiat kiinni. Jussi Halla-aho sai perussuomalaisten puheenjohtajavaalissa kaksi vuotta sitten 949 ääntä, Sampo Terho 629 ääntä. SDP:n äänestäjän pettymyksen sammutti Demarin tuoppi. Paitsi että sitä kultaa ei nyt sitten tullutkaan, kiitos kanadalaistuomarin. Patriottipersun pahin painajainen oli luonnollisesti Musta ryssä. Pitäisikö se tori jo varata. Kai kahdellakymmenellä kansanedustajalla olisi sen verran ollut tukijoukkoja, että olisivat saaneet hankituksi muutaman sata puoluekokousedustajaa. MinKähänlainen huumorimies perussuomalaisten Jussi Halla-ahosta vielä kehkeytyykään. Miksi hän ei tehnyt junttatyötä. – No, kukaan ei ole täydellinen, Halla-aho veisteli. Tämä joukko olisi mahtunut kuuteen linja-autoon. Minkälaiset olisivat tunnelmat nyt, jos olisikin Terhon johtama hallituspuolue perussuomalaiset eikä Halla-ahoa ohjaksis sa lain. Kun Halla-aho valittiin, puolueen kansanedustajien enemmistö perusti uuden puolueen. Laiskuutta. Eroa oli 320 ääntä
Silti koko menneen kauden tavoitteemme oli se, mitä 2015 vaaleissa lupasimme: laittaa Suomen kuntoon. Annoimme kaikkemme. Tappiosta huolimatta emme heitä hanskoja tiskiin. erityisen iloinen olen siitä, että kaikista ympärillämme vellovista puheista ja mielipiteistä huolimatta pidimme mielessä ihmisen ja ihmisyyden. Teimme sen, mihin pystyimme. Jokaista ehdokasta ja vaalityöhön osallistunutta tarvitaan tulevina vuosina keskustan uuden nousun rakentamiseen. Keskusta toi sunnuntain eduskuntavaaleihin oman vaihtoehtonsa kansan arvioitavaksi. Vaalit ovat yksi paikka osoittaa tyytymättömyyttä vallitsevaan politiikkaan. Sen olennaisena osana ovat vaalit, joihin kaikilla puolueilla ja ryhmittymillä on mahdollisuus asettaa ehdokkaat äänestäjien arvioitavaksi. itse toivon, että meillä keskustassa opittaisiin käyttämään myös muut mahdollisuudet hyväksi. Koko Suomi, perheiden valinnanvapaus, realistinen vihreys, yrittäjyys ja suomalainen maatalous tarvitsevat puolustajia. Toistemme syyttelylle tai syyllistämiselle meillä ei ole tarvetta tai varaa. Puhutaan ja arvioidaan sekä politiikkamme sisältöä että toimintatapoja. Äänestäjien tahdon mukaisesti muodostetaan sitten hallitus, jonka valmistelusta maan asioita viedään eteenpäin. Lämmin kiitos kaikille teille, jotka eri tavoin olitte tekemässä vaalityötä näissä haastavissa oloissa. Puolustimme vaaleissa kaikkia suomalaisia ja suomalaista elämänmuotoa koko Suomessa. Kannamme vastuuta niin hyvinä aikoina kuin erityisesti vaativissa tilanteissa. 18.4.2019 43 Puheenvuoro Vaalit on käyty. Uskon, että kunhan tomu tästä laskeutuu, myös kuluneiden neljän vuoden saavutukset alkavat näyttäytyä uudessa valossa. Kansanvallan puolesta eteenpäin Juha Sipilä keskustan puheenjohtaja. Matkan varrella on varmasti tullut tehtyä väärinarviointeja ja virheitä. Meillä oli aivan mahtavat 216 ehdokasta, joista 31 saavutti kansanedustajan arvokkaan tehtävän. Moni oli myös eri mieltä keinoista, vaikka tuloksia tulikin. Keskusta on jatkossakin Suomen arvoinen toimija. Kansa on puhunut. Meillä on laaja ja avoin järjestöorganisaatio lukuisine yhdistyksineen ja järjestöineen. Tätä teemme myös jatkossa. Nämä tutut sanat meidän on hyvä palauttaa mieliimme, vaikka päällimmäisenä monilla meistä tuntuukin tällä hetkellä pettymys. Nyt puhalsivat muutosta haluavien tuulet. Pulinat pois. Suomen arvoisia tekoja -tunnuksen alle kiteytimme edellisen vaalikauden tavoitteen Suomen kuntoon laittamisesta sekä ajatuksemme sen työ jatkamisen tulevalla kaudella hieman helpommissa oloissa, kun talouden pohja on vakautettu. Lähdetään yhdessä rakentamaan entistä parempaa keskustaa ja entistä parempaa isänmaata. Teimme sen, mitä lupasimme. Äänestäjille tehdyn työn tulokset eivät riittäneet. Uskon, että jokainen meistä voi tänäänkin – vaalitappion kokeneena – katsoa pystypäin itseään peilistä. Gallupien heikoista luvuista huolimatta te ehdokkaat, tukiryhmät, järjestöväki, puoluetoimiston ja piirien työntekijät ja kaikki muut vapaaehtoiset jaksoitte uupumatta laittaa itsenne likoon vaalipäivään saakka. Keskusta on alkuvuosistaan saakka puolustanut tasavaltaista hallitusmuotoa. Ne monet päätökset, joilla Suomen talouden ja työllisyyden pohjaa kunnostettiin, eivät painaneet riittävästi vaakakupissa. Tai emme osanneet sanoittaa niitä oikein. Toivon, että näpäytyksen hinta ei kenenkään kohdalla muodostu liian kovaksi. Siihen on tyytyminen. Koimme tuntuvan vaalitappion. Tehdään korjaukset ja jatketaan yhdessä eteenpäin. Siellä pitäisi pystyä käymään reipastakin keskustelua ja tuomaan ajatuksia esiin ja siten vaikuttamaan puolueen politiikkaan, ohjelmatyöhön ja käytännön toimintaan. Käymme huolella koko kentän voimin rehellisesti läpi sen, missä onnistuimme ja mitä olisimme voineet tehdä toisin ja paremmin. Oman toiminnan arviointi on pohjana kestävälle tulevaisuudelle. Sitä on turha muuksi selittää. Tälle vastuunkantamisen sanomalle ei kuitenkaan näissä vaaleissa ollut riittävästi kysyntää. Päinvastoin. Sekin on oikeutettua. Olen teistä ja toiminnastanne todella ylpeä. kiitos luottamuksesta 423 352 keskustan äänestäjälle ympäri Suomen
Joitain huomioita on kuitenkin kirjattava. Uskon kuitenkin, että keskustalla on kyky oppia tehdystä, uusiutua ja viedä aatet ta eteenpäin vahvemmin voimin. Antti Kivelä puoluevaltuuston puheenjohtaja Mietteitä vaalien jälkeen Sh utt ers to ck. Jos emme muuta toimintaamme oikeasti ihmisten kanssa tekeväksi, ei meillä ole mer kitystä. Vuosien 2011 ja 2019 vaalien tulosta selit tää se, että peruskannattajamme ovat koke neet jääneensä ulkopuolisiksi ja että keskus tan toiminta on koettu oikeistolaiseksi, etäi seksi, hyvätuloisia suosivaksi ja eli tistiseksi. Näitä kärjistyksiä yhdistää yksi tekijä: populis mi. Ihmisten peruspalvelut ja turvallisuus pitää taata asuinpaikasta riippumatta. Keskustan toimin nassa on paljon korjattavaa. Koko Suomen alueet erilaistuvat, mutta ne eivät saa eriarvoistua. Toivo, tulevaisuu den usko ja yhteistyö ovat luottamuksen yhteis kunnassa vahvempia kuin pelko, epä luulo ja vastakkainasettelu. Kiihkoilu valtaa alaa. mikä on tie eteenpäin. Pidetään huolta, että kaikil la on siihen mahdollisuus varallisuudesta riippumatta. toisten menestys ei ole ainoa selittäjä oman joukkueen epäsuosiolle. Olisi pitänyt osata yksinkertaistaa, kärjis tää ja oikaista sanomaa. Matti Ahonen Mäntsälä VaaLien tulos on monella tavalla historialli nen, hajanainen ja monin kohdin erilainen kuin vaaleja edeltävät mielipidetiedustelut. Toisaalta äänestysaktiivisuus nousi, mutta edelleen kolme kymmenestä jättää vaikutta mismahdollisuutensa käyttämättä. On ollut oikein pelastaa Suomi edellisen hallituksen aikaiselta taloustuholta, mutta samaan aikaan olisi pitänyt kyetä olemaan läsnä tavan market ja lähiökansan elämäs sä. Olemme nyt kahdeksan vuoden välein saaneet puolueen kannatuksen romahtamaan. Sivistystä koko Suomeen Valtapolitiikalla ja työmarkkinoilla on suurin vastuu yhteiskunnan kehityksestä.Eduskun nassa on puolustettava etenkin heitä, joiden ääni uhkaa hukkua vahvem pien äänten alle. Äänes tystulos on kuitenkin absoluuttinen totuus, ja sen kanssa on elettävä: kansa on saanut haluamansa päättäjät. Kaikkialla Suomessa on voitava asua niin halutessaan. Äärikannat voittivat nämä vaalit. Kaikkialla Suomessa on voitava tehdä työtä ja yrittää. Suomen pitää olla aina maa, jossa luonto, yhteiskunta ja talous jätetään paremmassa kunnossa jälkipolville. Meidän on uudistuttava ja uudistettava jatkuvasti. Menestyjiä olivat poliittisen kolmion ääri kärjet: perussuomalaiset ulkomaalaisvihal laan, vihreät ilmastoahdistuksen tee malla ja laitavasemmisto esittämällä valtion me nojen lisäämistä 2 miljardin euron verojen kiristyksellä, jotta voidaan rahoittaa täysin vastikkeeton sosiaaliturva, ja moni muu val tion toimi yksilön omatoimisuuden sijaan. suomen pitää olla maa, jossa ihmiset puhu vat toisille kauniisti. Suomen pitää olla yhteiskunta, johon kan nattaa perustaa perhe ja jossa on turvallista asua ja vanheta. Keskustan johto, minä mukaan lukien, on ollut kuplassa ja luullut tietävänsä, mitä kan sa ajattelee ja tahtoo. Vanha lausuma on se, että jos mikään muu ei auta, niin kokeile totuutta. Maltillisen ja analyyttisen jär jen ääni ei tuossa kaiuttamisessa kuulunut. Jo yksin ilmaston muutoksen torjuminen vaatii ripeitä toimia. Tulevassa puolueen strategiassa ja toiminnassa on järjesteltävä koko työ uusik si. Tavoitelkaamme sivistykseen ja elinikäi seen oppimiseen nojaavaa yhteiskuntaa, jossa suomalaisuus on sovinnon hakemista. Olisi pitänyt katsoa elämää puolueisiin kuulumattoman yksilön silmien kautta ja laskea, mihin mikäkin euro tuon yksilön kukkarosta kulkee. Suurim pina puheenaiheina olivat maahanmuutta jat, väitetty tasaarvon heikkeneminen Suo messa ja ilmastonmuutos. Sivistys on jatkuvaa oppimista ja itsensä kehittämistä. 44 18.4.2019 Mielipiteet Luottamus on Suomen hyvinvoinnin ja me nestyksen vahva perusta
Tuolloin Matti Vanhasen hallitus kat soi Jyväskylän parhaimmaksi paikaksi toimistolle. Helmikuun lo pussa valtioneuvosto nimitti valtiotie teiden tohtori Elina Pekkarisen lapsi asiavaltuutetuksi 1. RoVaniemen kaupungin kohdalla Kemi joessa oli ennen kauppapaikkana tunnet tu saari. Kun Kemijokea valjastettiin sähkön tuo tantoon, saari oli tulevan jokialtaan vuok si hukutettavien ryhmässä. Jari Colliander kaupunginvaltuutettu (kesk.) Jyväskylä Saimme hyvän lapsiasia valtuutetun. Kirjoita alkuun “Mielipide” ja loppuun oma nimesi ja paikkakuntasi. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Rivi ja oma kotitaloissa lataus onnistuu, mutta kerros taloissa syntyy ongelmia. Niitä ostavat nykyi sin varakkaat ja rikkaat. Daniel Patosalmi tekniikan lisensiaatti, diplomi-insinööri Kuusamo Siirtyminen sähköautoihin on kallista jyVäSkylä sai lapsiasiavaltuutetun toi miston viime vuosikymmenen puolivälis sä. Siirtyminen sähköautoihin on kuiten kin kallis tapahtuma. Sarjavalmistukseen auto saataisiin kek sijän mukaan vuoden sisällä rahoituksen järjestyttyä. Mielenkiintoista oli se, että saaren pää puulaji oli ollut 4 000 vuotta sitten tammi. Suomalainen keksijäinsinööri (ent. Tervetuloa Elina myös asumaan Jyväsky lään. SuuRin asia tässä sähköautohumpassa on jätetty pohtimatta kokonaan. Ilmastonmuutos on maapallon pitkään elämään kuuluva toistuva sykli, johon kantasuomalaisten vaikutus toiminnal laan ei ole edes promillen luokkaa. Toimitus valitsee julkaistavat kirjoitukset. Sähköauton kehittäminen on käynnis sä useilla eri tahoilla. Jos poliitik kojen ilmastonmuutosmantra toteutuu, niin Suomessa ei riitä lataussähköä näi hin sähköautoihin. Markkinoilla on ollut vuosia myynnissä hybridi ja muita sekavoimaa käyttäviä autoja, jotka ovat kehityk sen välivaiheen autoja. Hyvä painotus, koska moni on huoles tuneena lehdistä lukenut, kuinka nykyisin valtuutetun työn tietolähteenä käytetään taksinkuljettajien kanssa käytyjä keskus teluja ja eläkeläisten tilaisuuksis ta saa tua tietoa. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Vaikka paljon yhteistyökumppanei tasi on Helsingissä, niin on arvokasta, jos myös valtuutettu asuu tällä seudulla, eikä tee työtä Helsingistä käsin. Ratkaisevaa oli myös Pekkarisen myös hyvät vuorovaikutustaidot ja yhteistyöval miudet. Viime aikoina mediassa ovat yleistyneet puheet ilmastonmuutoksesta ja sähköau toista. Näin rankais taan köyhiä kantasuomalaisia. Kirjoita mahdollisimman lyhyesti. Ilmastonmuutoksen torjuminen globaalisti eli maailmanlaajuisesti on kannatettava ajatus. Jotta tässä latausverkossa olisi tarvit tava jännite, tarvitaan yksi uusi ydinvoi mala tuottamaan sähköä. Emme julkaise nimettömiä kirjoituksia. Nykyisin liiken teessä olevien bensiini ja dieselautojen keskihinta on noin 3 000 euroa ja suurin osa autoista on iältään vanhaa. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 18.4.2019 45 Nyt voit lähettää mielipiteesi myös WhatsApptai tekstiviestinä numeroon 044 7370 327. Museovirasto halusi sen tutkia ennen hukuttamista. toukokuuta lukien. Tutkijat kävivät toimeen ja löysivät muun muassa vanhaa ihmisten käyttö esineistöä ja puuhiiltä sekä kasvien siite pölyä menneiltä ajoilta. Ansiovertailussa erityisen merkityksel liseksi oikeusministeriössä oli katsottu Pekkarisen erinomainen tiedollinen poh ja ja valmiudet johtaa lapsiasiavaltuute tun toimiston työtä objektiivisen, tutki muksellisen tiedon varassa. no kialainen) keksi jo vuosia sitten sähköau ton, joka tekniikaltaan poikkeaa kaikista muista tunnetuista ratkaisuista siinä, et tä jokaisella auton pyörällä on oma sähkö moottori. Jos sellaista ei ole ehditty rakentamaan, emännillä jää aamupuurot keittämättä, kun sähkölieden levy ei kuumene. Onhan yliopistossamme vah vaa lapsi ja perheasioiden tutkimusta. Auton ensikappale on valmis ja koeajot on tehty yöaikaan yli vuosi sitten EteläSuomen teillä. Pekkarisesta Suomi ja Jyväskylä saavat tehtävään motivoituneen lapsiasia valtuutetun. Vähän myöhemmin löydettiin Venäjän Siperiasta ikiroutaan hautautuneita kuol leita norsun poikasia, joilla oli vielä suus saan vihreä ruohotuppo. Tarvitaan miltei koko Suomen alueelle kattava rakennettu la tausverkko pistorasioineen. Uusi NOKIA, mikä vahinko! BenSiinija dieSelkäyttöiSten autojen poistaminen liikenteestä on eräiden hu rahtaneiden ja punaisen lihan syönnin lo pettaneiden mielestä tehtävä muutamas sa vuodessa. Rahoitusta tarvittaisiin sarja tuotannon aloittamiseksi noin 400 miljoo naa euroa, mutta Suomi köyhänä ja pää omaköyhänä maana ei ole ollut valmis sitä rahoittamaan. Omista jat ovat pääsääntöisesti vähävaraisia, joil le nykyisen sähköauton hankinta (noin 70 000 euroa) on mahdottomuus toteuttaa. Ajetaan vanhalla autolla loppuun saakka. Ennen sitä poliitikot ovat jo esittäneet, että näille autoille ja polttoaineille sää detään reipas lisävero, joka vähentää nii den määrää liikenteessä. Laitetaan köyhät ja kurjat kävelemään tien piennar ta pitkin käyrä keppi kädessä. Suomi pienenä kansana (noin 5,5 miljoo naa asukasta) on ottanut edusmiestensä yllytyksestä harteilleen maailman pelas tamisen, kun muut väkirikkaammat maat kuten Kiina, Intia, Venäjä, Japani ja Afri kan kansat saastuttavat surutta niin ilma kehää, maata kuin vesistöjäkin. Entä raja ja syrjä seutujen latauspisteet, kuka maksaa suur teholaturit (ei ole aikaa ladata tuntitolkul la ). He eivät näytä ymmärtävän sitä, että niiden poistoaika tulee olemaan todellisuudessa 20–30 vuotta, jos ei valtio valta säädä pakkolakeja tai muita sank tioita poistoajan nopeuttamiseksi. Virka on aina hakutilanteissa ollut kiinnostusta herättävä. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Ei voida pitää kohtuullisena, että köyhä ajokortiton vanhus joutuisi maksamaan muiden latauspisteet
Keskusta mukana 20.4. klo 18.30 Turun ApilaKuppilassa, Linnankatu 21 B. mennessä aino.piippo@vesaiset.fi. Kevätkokous ti 23.4. klo 17 Mestarinkatu 2. klo 18 Veteraanituvalla. klo 19 Veteraanituvalla. Sääntömääräiset asiat. Keskustanaisten Uudenmaan piiri. Yhdeksässä tapauksessa kymmenestä tappio oli median vika”, kirjoitti oululaisen Kansan Tahdon päätoimittaja Eero Matero jo viime vuosituhannella. ilman ehdokkaita ei ole vaaleja. Tarjoilujen varaamisen vuoksi ilmoittaudu kokoukseen 25.4. Kokoukseen ovat tervetulleita kaikki toiminnasta kiinnostuneet. Turun Itäinen py:n vuosikokous 26.4. Ypäjän Keskustanaiset. Vuosikokous 25.4. Kj:n vuosikokous ke 24.4. klo 16 Härkälän Monitoimikeskus, Otalammentie 193, 03300 Otalampi, Vihti. klo 18.30 Onurissa. Sääntömääräiset asiat, uudet säännöt ja puheenjohtajan valinta sekä mahdolliset johtokunnan täydentämiset. Kevätkokoukselle määrätyt asiat. Etelä-Häme Etelä-Hämeen piiritoimisto, piirin tmj Markku Leppälahti puh. klo 18 nuorisoseurantalo Jukolassa Särkijärvellä, os. kerroksen kerhohuoneessa, Paalutori 3, Myyrmäen aseman vieressä. Vantaa. Vuosikokous su 28.4. Keskustassa tapahtuu 46 18.4.2019 Viimeisen ennakkoäänestyspäivän iltana ehdokas oli kutsunut tukijoukkonsa koolle. klo 18 Ryttylän kyläkirjastolla, os. Käsittelemme sääntömääräiset asiat. Kokouksen yhteydessä tehdään vaellusretki Matildajärven ympäri ja taukopaikalla kisataan Taitoniekka-piirikarsinta. klo 16 Aino Tuuralla (Isokuja 2, Ypäjä). 050 303 6493, hame@keskustanuoret.fi. Esillä sääntömääräiset asiat. Johtokunta klo 17. Varsinais-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: Piirin tmj Hanna Vuola 050 917 7000, järjestösihteeri Mari Tuuna 050 564 8747, Keskustanuorten tmj Linda Lähdeniemi 044 205 0244, Vesaisten piirin tmj Aino Piippo 0400 407 515, Keskustanaisten pj Ilona Koivunalho 050 353 2236. 040 418 1150. Eihän eduskunta voi olla läpileikkaus kansasta, ellei siihen edes kuulu epäsuosittuja eikä epäonnistujia.” (Kansan Tahto 21.3.1995) Vaalit merkitsivät keskustan ehdokkaille tuhansia kilometrejä maantietä, tuhansia kuppeja kahvia, satoja tilaisuuksia, tuhansia ja tuhansia kohtaamisia. Tuuloksen py:n vuosikokous ti 23.4. klo 18 Myyrmäkitalon 3. Koulutie 14 Ryttylä. Loppi. Johtokunta klo 17. Tunnelma oli hyvä ja toiveikas, mutta tilaisuuden päätteeksi hän teroitti kaikkien mieleen: – Muistakaa sitten, että kävipä sunnuntai-iltana miten tahansa, niin ei ruveta etsimään syyllisiä. Päijät-Häme Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri tmj Jukka Sällinen puh. klo 18 Veteraanituvalla. Käsitellään sääntöjen vuosikokoukselle määräämät asiat. Ypäjä. He vakuuttavat aina, että vaalityö antaa enemmän kuin ottaa, mutta ymmärrämme silti, että se on kovaa työtä. Kahvitarjoilu. Vuosikokous 27.4. Askola. Käsitellään sääntömääräiset asiat ja sääntömuutos. Materon teksti huipentui päätelmään, jonka mukaan hävinneiden kannalta vaalit ovat aina suuri vääryys. Varsinais-Suomen Keskustanuoret. Askolan Keskusta ry:n vuosikokous ma 29.4. Myrskyläntie 458, 07590 Askola. Hausjärvi. Sääntömääräisten asioiden lisäksi esitys sääntöjen muuttamisesta uusien mallisääntöjen mukaisiksi. Esillä sääntömääräiset asiat. Apollonkatu 11 A, Helsinki. Kahvitarjoilu. Vietetään tupailtapäivää kahvitellen, samalla ajankohtaisasioista keskustellen. Kj:n kevätkokous 29.4. Laitila. Matildanjärventie 84, Salo. Kansanvallan sankareita ovat aina ne, jotka asettuvat ehdolle ja panevat itsensä likoon.. He ansaitsevat kaiken kunnioituksen. Kansanvallan sankareita ovat aina ne, jotka asettuvat ehdolle ja panevat itsensä likoon, vaikka mitään varmuutta läpimenosta ei ole. Uusimaa Kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset, muistattehan lähettää henkilöilmoitukset vuoden 2019 henkilövalinnoista Tuijalle, tuija. klo 17 Mestarinkatu 2. Jos käy toisin, niin täytyy vain todeta, että se ei nyt riittänyt. Lankamarkkinoilla Lopella. Turku. Sääntömääräisten asioiden lisäksi esillä mm. Vaalien jälkeen hävinneitä on aina enemmän kuin voittajia. Ypäjän Perttulan py:n vuosikokous ti 23.4. Kj:n vuosikokous ti 23.4. 0400 930 483 ja keskustanaisten Päijät-Hämeen piirin ymj Jaana Niemi puh. Ypäjän Eteläinen py:n vuosikokous ti 23.4. Ypäjä. Vuosikokous ke 24.4. – Jos menee niin kuin toivomme, niin työmme on riittänyt. Tuusula. Sääntömääräiset asiat sekä sääntömuutos. Vaelluksen jälkeen vuosikokous Miilussa (säävaraus vaelluksen osalta). Turku. ”Hävinneiden puolesta on kysyttävä, miksi eduskuntaan yleensä valitaan vain voittajia, vaikka häviäjät ovat kaikkialla enemmistönä. Sääntömääräiset asiat. klo 10–16, Teijon Kansallispuiston Luontokeskus Miilu, os. Pirkko Wilén ”Yhtä riemua kohti yhdeksän pettymystä” Puheenvuoro Helsinki Keskustanaisten Helsingin piiri. yleiskaava. Piiritoimisto: Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. Kj:n vuosikokous to 2.5. 040 736 3290, markku.leppalahti@keskusta.fi, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj Sari Kujanpää puh. 040 759 0509, sari.kujanpaa@ keskusta.fi, Keskustanuorten tmj Emmi Mäkelä puh. Ja pahimmassa tapauksessa käteen jää vain nippu laskuja. Laitila Itäisen py:n vuosikokous ti 23.4. Ei itsestämme, ei toisistamme, ei toisista ehdokkaista eikä edes toisista puolueista. Turun Keskustanaiset. klo 18 ApilaKuppilassa. Avoinna varmimmin ti klo 9.30–12 ja to klo 13–17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. Kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen. Ypäjä. klo 18 Keskustan puoluetoimistolla, os. klo 18 Anita ja Jarmo Mäki-Arvelassa. Kevätkokous to 18.4. Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. klo 18 Lounasravintola Nurkka 10, Hyryläntie 10. Py:n vuosikokous to 2.5. Hämeenlinna. pitkapaasi(at)keskusta.fi, kiitos. ”Yhtä voittajaa kohti oli yhdeksän hävinnyttä, yhtä riemua kohti yhdeksän pettymystä. Vesaisten Varsinais-Suomen piiri ry
Yliopistonkatu 17 B, 2.krs. Toimisto kauppakeskus Hansa 2. Etelä-Pohjanmaan Vesaiset. Keskustakerhon vuosikokous 25.4. Mukana MEP-ehdokkaat Mauri Pekkarinen ja Elsi Katainen. Valtuuskunta on Keskustanuorten sääntömääräinen kokous, jonne jokainen piiri voi lähettää kolme yleisen piirikokouksen valitsemaa edustajaansa. Keski-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: piirin tmj Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p. Etelä-Pohjanmaan Keskustanaiset. www.fb.com/perapohjola. klo 17 osoitteessa Rentolat, Venlankuja 13, Tikkakoski. Pirkanmaan Vesaiset: tmj Elina Sieppi, Näsilinnankatu 23 a 1 33210 Tampere, p. Käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat ja keskustellaan paikallisyhdistysten yhdistymisestä. Py:n vuosikokous ti 23.4. Tuukka Liuhaan (myös iltaisin ja viikonloppuisin): 045 674 8077, tuukka@liuha.fi. Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalan Keskustan yhteystiedot: tmj Antti Varis 040 511 6787 antti.varis@keskusta.fi Karjala Kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset, muistattehan lähettää henkilöilmoitukset vuoden 2019 henkilövalinnoista Tuijalle, tuija. Parikkala. Kaikki tämä ja matka hintaan 50 €. Sastamala. Avoinna klo 9–15, tärkeä tapaaminen kannattaa varmistaa soittamalla. EP:n Vesaisten LIIKU-kevään viimeinen haaste suoritetaan ti 11.6. klo 18 Euran kunnanviraston valtuustosalissa. viim. Jyväskylä. Kj:n vuosikokous ti 23.4. Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin sääntömääräinen vuosikokous la 4.5. Sarakylän py:n vuosikokous ma 22.4. EU-vaalien keskustalaiset naisehdokkaat on myös kutsuttu paikalle esittäytymään. 0440 817 373 sekä Keskustanaisten tmj Kaija Väänänen p. klo 18 Siikalatvan kunnantalon valtuustosalissa, Pulkkilantie 4. Keskustanuoret Kutsu Suomen Keskustanuoret ry:n valtuuskunnan sääntömääräiseen kokoukseen 4.–5.5. Käsitellään vuosikokousasiat sekä sääntömuutos. Ruokolahti. Kahvit klo 16 alkaen. Ilm. Kahvitarjoilu. klo 14 Panula-opistolla, Prännärintie 2C, Kauhajoki. Päätetään uudistettujen sääntöjen käyttöön ottamisesta sääntömääräisten asioiden lisäksi. Muistathan toimittaa s-postiosoitteesi satu.tietari@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. 050 573 5353, toimistosihteeri Pia Högberg p. klo 18 Siika-, Pyhäja Kalajokilaakso, Kärsämäki. klo 17 Ähtärin FlowParkissa. Satakunnan Keskusta on mukana tapahtumissa. Kj:n vuosikokous to 25.4. Kokouksessa käsitellään Keskusliiton sääntöjen 13. klo 18 piiritoimistolla. 040 721 0636. Kahvitarjoilu. Riistakatu 15 Iisalmi. Köysiradalle pääsee 30 ensimmäiseksi ilmoittautunutta, omavastuu 10 €. Pudasjärvi. 040 831 3775, sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj Elina Suoranta p. Sääntömääräiset asiat, sääntömuutos sekä esitys kj:lle kaupunginhallituksen ja valiokuntien henkilöiden nimeämisestä. Ikärajat ja muut yksityiskohdat voi tarkistaa FlowParkin tai vesaispiirin sivuilta. Lisätiedot (myös netti/fb) ja TALENT-ilmoittautumiset 24.4. Vaalit ja sääntömuutos. Piiritoimistojen käynti/postiosoite: Snellmaninkatu 37, Kuopio. klo 18, Tekninen keskus, Ruskatie 1, Pattijoki. Kj:n vuosikokous to 25.4. klo 11 Kurikassa, missä tutustumme judoon. Pori. Näytelmä on Linnakosken maanviljelyn historiaa koskeva Pakolaiset, pääosissa Heikki Kinnunen ja Esko Roine. klo 18 Pulkkilan kunnantalon pieni kokoushuone. Kiireellisissä asioissa yhteys suoraan pj. Kahvitarjoilu. klo 18 Iija Oulujokilaakso, Ii. Johtokunta klo 18. klo 18 Parikkalan Harjulinnassa, Harjukuja 6. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. Oulun kj:n vuosikokous 29.4. Marja Nirkkonen 041 443 2092. Kahvitarjoilu. klo 18 Punaisen Tuvan Viinitilalla, Koskenvarrentie 337, Alajärvi. Raahe. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään Siikalatvan paikallisyhdistysten sulautuminen yhdeksi Siikalatvan keskusjärjestöksi. Johtokunta klo 17.30. Käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi vaaleja ja sääntömuutosta. klo 18 piiritoimistolla, Koulukatu 31 a 2. 044 369 9603. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimiston yhteystiedot: Toimisto 040 515 6800, Keskustan tmj Antti Ollikainen 040 721 0311, järjestösihteeri Mirja Kaartinen 044 0155 404, Keskustanaisten ja Vesaisten tmj Katja Koivukoski 040 533 8160 sekä nuorten tmj Marko Soini 045 205 0677. Lisätietoja: Keskustanuorten pääsihteeri Inkeri Sundberg, inkeri. klo 18 Teknisessä keskuksessa, Ruskatie 1, Pattijoki. Tervetuloa! Siikalatva. Oulu. Kahvit ja ilmoittautumiset 17.30. Johtokunta klo 17. Karjalan piirin vuosikokous ke 8.5. Vuosikokous 10.5. Kj:n vuosikokous to 25.4. VesaisTALENT on täällä taas! TALENT Show pidetään 27.4. Vapaa pääsy, kahvio ja arvontaa. Keskustan Iisalmen Talousseuran py:n vuosikokous su 28.4. klo 18.30 Kummassa. Kymenlaakso Piiritoimisto, toiminnanjohtaja Sami Porkka puh. Tapahtumat Pirkanmaalla: facebook.com/keskustapirkanmaalla ja Suomenmaan Keskustassa tapahtuu -nettipalsta: www.suomenmaa. Itä-Savo Savonlinna. Ylämaan py:n vuosikokous ke 24.4. Kahvitarjoilu klo 18. Lisäksi käymme vilkkaan palautekeskustelun aiheena juuri ohitetut eduskuntavaalit. Lisätiedot ja ilmoittautumiset ItäSavon Vesaiset; anne.herttuainen@ keskusta.fi tai 050 520 6042/ Anne Pohjois-Savo Pohjois-Savon Keskustan yhteystiedot: piirin tmj Kimmo Valta p. Johtokunta klo 18. Eura. klo 18 Koivurannan kerhohuoneella. Ilmoittautuminen klo 9–11.30. klo 18 Ullan Ruokahuoltamolla. Tampere. klo 17 Keskustan Keski-Suomen piiritoimiston kokoustilassa, os. mennessä jaana.kytta@vesaiset.fi tai 0401725005. Sääntömääräiset asiat sekä sääntöuudistus. Vuosikokousasioiden lisäksi uusien sääntöjen käyttöönotto. 050 577 0838, sami.porkka@keskusta.fi. Keskustanaisten Pirkanmaan piiri: tmj Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere. Päivä aloitetaan klo 12 Taitoniekan piirikisalla, jossa otetaan ikäja perhesarjoissa mittaa yleistietoudesta. Keskustanuoret ry:n liittohallitus. klo 19 Konttilassa. Seuraa Suomenmaan printistä tai netistä ”Keskustassa tapahtuu” -palstaa, piirin nettisivulta www.keskusta.fi/satakunta tai Facebook: Satakunnan Keskusta. 045 327 4845 ja Keskustanaisten pj Anne-Maria Perttula, p. Käsitellään kokoukselle määräytyvät asiat. Lähtö klo 7.20 Matkakeskus laituri 8. Oulu. Sääntömääräisten asioiden lisäksi yhdistyksen sääntömuutos. klo 19 Lempäälän Ehtookodon ruokasalissa. klo 17 Piiritoimistolla, Riistakatu 15. Samassa paikassa Vaajakoski Seuran vuosikokous 8.5. Suomenmaan perjantaina julkaistavan printtilehden järjestöpalstan deadline on edellisen viikon perjantai klo 12. Lähtö klo 10.30 Matkakeskus laituri 8. 040 556 7262, kristiina.makivalkkila@keskusta.fi. Avoinna sopimuksen mukaan. Oulu. Peräpohjola Keskustan Peräpohjolan piiri, tmj Kai Puro, 040 837 9867, kai.puro@ keskusta.fi. Kymenlaakson piirin vuosikokous ke 24.4. Johtokunta klo 16.30. viim. klo 18 Jäälihallin kahviossa, os. 3.4. Toimisto pääsääntöisesti avoinna ma–to, mutta kannattaa varmistaa paikallaolo soittamalla etukäteen. Keskustanuorten tmj Toni Viljamaa p. Kahvitarjoilu. Hintaan 50 € kuuluvat lounas, esitys ja matka. klo 18.30 Hotelli Punkaharjussa. Vehkalahtitalolla (Ruissalontie 8, Hamina) Vehkalahti-salissa. Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa, millaista toimintaa haluaisit kehitettävän. Vuosikokousasioiden lisäksi sääntöuudistus. Kj:n vuosikokous pe 26.4. 30.5. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kj:n vuosikokous ma 29.4. 040 5550 635, sähköposti elina.sieppi@gmail. Käsitellään sääntömääräiset asiat, tarkempi kutsu ja esityslista netissä. Jäälintie 6, 90940 Jääli. Pori. Kj:n vuosikokous 23.4. klo 18 piiritoimisto Apilassa, Näsilinnankatu 23 A, Tampere. 2.5. Saamme kokea kahden taidemuseon näyttelyt. Jäälin py:n kevätkokous ma 29.4. Johtokunta klo 17.15. Sääntöjen määräämät asia sekä kunnallisjärjestöjen uudet mallisäännöt. Kannonkoski. Valtuuskunnan kokouksessa käsitellään lisäksi asiat, jotka liiton jäsenet ovat viimeistään kuukautta ennen liittokokousta hallitukselle kirjallisesti esittäneet ja mitkä liittokokous päättää ottaa käsiteltäviksi. Pello. Illan aikana tilaesittely ja ostosmahdollisuus. klo 17 Jäälihallin kahviossa, os. klo 18.30 Kiikoisten seurantalolla. Kaikki maakunnan alle 16-vuotiaat nuoret kyvyt ovat tervetulleita esittelemään taitojaan oikealle yleisölle ja tuomareille. Sääntömääräiset asiat ja sääntömuutos. klo 17. klo 17.30 Liisantupa, Liisantie 1, Koskela. Samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. Ilm. Oulu. Ennen näytöstä lounas Tampereen Teatterin ravintolassa. Raahen py:n vuosikokous ke 24.4. klo 18.30 Ylämaan-talolla. Vuosikokousasiat. Eurajoki. Varmistathan paikallaolomme aina ennen tuloasi. Vesaiset Vesaisten Keskusliitto ry:n liittokokous la 15.6. Etelä-Pohjanmaan Vesaiset. Lajivalinta täysin vapaa, kaikki palkitaan. klo 18.30 Puoti ja Kuppila Piika&Rengissä. klo 12 Siikalatvan Jedulla, Keskustie 29, 92620 Piippola. klo 13–17 Tietotalolla (Kilpisenkatu 1) Jyväskylässä. Vaajakoski Seura Ry:n johtokunnan kokous 24.4. klo 19 Sarakylän koululla. Kahvitarjoilu. Ei maksuja tai ilmoittautumisia. Kahvitarjoilu. Kokouksen virallisten edustajien on ilmoittauduttava kokouspaikalla 4.5. Marja Nirkkonen 041 443 2092. Hallitus klo 18.30. Sääntömääräiset vuosikokousasiat sekä sääntömuutos. pykälän määräämät asiat sekä päätetään liiton sääntöjen muuttamisesta. Raahe. 044 312 2982. 18.4.2019 47 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. Siikalatva/Pulkkila. Sokos Hotel Rikalaan, Asemakatu 15, 24100 Salo. Kj:n vuosikokous 26.4. Kärsämäki. 4.5. klo 18 aloittaen kahvitarjoilulla Hirvensalmen kunnanviraston valtuustosalissa, Keskustie 2. Porin keskustan opintoja kulttuuriyhdistyksen ja Satakunnan Keskustanaisten teatterimatka Tampereelle la 4.5. mennessä jaana. Kososen järjestämälle kulttuurimatkalle Pietariin, hinnat alkaen 205 € / hlö (omalla viisumilla), palvelumaksi 10 €, ryhmäviisumi ja retket lisämaksusta. Piiritoimisto Apila palvelee sopimuksen mukaan. Kahvit ja ilmoittautuminen 17.30, kokous 18.30. sundberg@keskustanuoret.fi, 044 751 4256.. Valtuuskunnan kokoukseen voivat osallistua liittohallituksen jäsenet sekä liiton ja piirien toimihenkilöt puheja läsnäolo-oikeudella. Lappeenranta. klo 16.15 Lappeenrannassa Keskustan piiritoimistolla, Valtakatu 54. kytta@vesaiset.fi. klo 9–12. Keski-Miehikkälän py:n vuosikokous to 25.4 klo 18, Osuuspankin kokoustila. Jäälintie 6, 90940 Jääli. Py:n vuosikokous ke 24.4. Kj:n vuosikokous 26.4. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto, Palstailmoitukset Suomenmaahan jarjestot@suomenmaa.fi. Iisalmi. Käsitellään sääntömuutos. Mennessä nautimme runsaan aamupalan noutopöydästä, Mäntässä keittolounas ja iltapäiväkahvit. Sääntömääräiset asiat. Lappeenranta. Aluekokoukset klo 10. Pohjois-Pohjanmaan aluetoimikunnat: 25.4. Etelä-Pohjanmaan Vesaiset. 044 369 9600, toimistosihteeri Jaana Kvist p. Tervetuloa kuulemaan ja kokeilemaan! Paikkana Kurikan Seibukan, Laurintie 21. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään sääntöuudistus. Valtakirjojen tarkastus alkaa klo 11 kokouspaikalla. Kahvitarjoilu. Lempäälä. Käsitellään vuosikokousasioiden lisäksi vaaleja ja sääntömuutosta. Kokouksessa käsitellään sääntömääräisten vuosikokousasioiden lisäksi tulevia eurovaaleja, käytyjä eduskuntavaaleja sekä sääntömuutosta. kerros, Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola. Sääntömääräiset vuosikokousasiat sekä sääntömuutos. klo 18 valtuustosalissa. Keskustanaisten Karjalan piiri. Pulkkilan po:n kevätkokous ma 29.4. Jyväskylä. Kj:n vuosikokous to 25.4. Pääsiäismatka Pietariin 19.–22.4.! Lähde mukaan Linja-autoliike S. Avoinna klo 9–15. Valtakirjan tarkistukset klo 17.45 alkaen. Kahvit ja ilmoittautuminen alkaen klo 17.30. Sihteerit: kj:t ja py:t ilmoittakaa tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@keskusta.fi. Kj:n vuosikokous su 28.4. Satakunta Satakunnan piiritoimisto, tavoitat meidät numeroista: tmj Satu Tietari 050 405 7742 (satu.tietari@ keskusta.fi), keskustanaisten tmj Tarja Kiviniemi 044 978 3929 (tarja.kiviniemi@keskusta.fi), nuorten tmj Juho Paavola 0440 336 588 (satakunta@keskustanuoret.fi). Kiikoisten py:n vuosikokous su 28.4. Ti ja pe julkaistavan verkkosivujen järjestöpalstan deadline on tiistaisin ja perjantaisin klo 12, piiri mainittava. Tuiran py:n vuosikokous ja sääntömuutos 25.4. Kj:n vuosikokous 25.4 klo 18 Eurajoen kunnanviraston takkahuoneessa. Bussireitti: Kerimäki–Savonlinna–Punkaharju– Särkisalmi–Imatra–Svetogorsk. Muhos. www.keskusta.fi/perapohjola. Porin keskustan opintoja kulttuuriyhdistyksen ja Satakunnan Keskustanaisten taidematka Mänttään Serlachius-museoihin la 25.5. Miehikkälä. Ollaan yhteydessä. com. Käsitellään sääntömääräisten asioiden vaaleja. Ilm. pitkapaasi(at)keskusta.fi, kiitos. Käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi eduskuntaja eurovaaleja sekä sääntömuutosta. Asialistalla lisäksi yhdistyksen sääntömuutoksen käsittely. Py kokoontuu su 28.4. Etelä-Savo Hirvensalmi. Piiritoimisto Kemissä auki pääsääntöisesti joka päivä, mutta varmimmin soittamalla etukäteen. Pirkanmaa Pirkanmaan piiri: Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere, 040 767 3419, pirkanmaa@keskusta.fi, www.pirkanmaankeskusta.fi. Kj:n vuosikokous ti 23.4. Vesaisten seuraava LIIKU-tapaaminen 11.5. Vuosikokous to 18.4. p. fi
044 777 8710 (arkisin klo 9–13) Sähköpostilla: asiakaspalvelu@suomenmaa.fi Tilaa netissä: www.suomenmaa.fi Täytä ja postita viereinen tilauskuponki TILAUSVAIHTOEHDOT Kyllä kiitos, tilaan Suomenmaan keskustan jäsenhintaan 88 € / vuosi (kesto) Sähköposti Tilaaja Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puh. PL 52 90101 Oulu Soita asiakaspalveluumme puh. Maksajan allekirjoitus Kyllä kiitos, tilaan Suomenmaan keskustan jäsenhintaan 98 € / vuosi (määräaikainen) AIKAKAUSLEHTI KERRAN VIIKOSSA aikakauslehti kerran viikossa koko maan äänenkantaja Kyllä kiitos, tilaan Suomenmaan 154 € / vuosi (kesto) Kyllä kiitos, tilaan Suomenmaan 161 € / vuosi (määräaikainen) Tilaaja maksaa postimaksun
Kansainvälisen rikollisuuden torjuminen. EMU:un meneminen oli aikoinaan virhe. Jo nyt kasvun ja hakkuiden ero on meillä suhteellisesti EU:n suurin. Puolustusyhteistyön vahvistaminen (ei yhteistä armeijaa). Muulle EU:lle tulee osoittaa arktisen alueen suuret mahdollisuudet. Euroopan talouden ja työllisyyden vahvistaminen. Pakolaisten ottaminen on saatava perustumaan hallitsemattoman maahantulon sijasta kiintiöperusteisuuteen, jolloin aidon pakolaisuuden määrittelisi nykyistä enemmässä määrin (Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisjärjestö) UNHCR. Mauri Pekkarinen edellyttäisi kaikilta jäsenmailta digivalmiuksien parantamista. Vastausten hakeminen ilmastokysymykseen. Pieni talous elää kaupasta. Jäsenyys EU:ssa on välttämättömyys. Onko EU-jäsenyys Suomelle tärkeä ja miksi. Kuulumme läntiseen arvoyhteisöön. Miten parantaisit EU:n sisämarkkinoita. Olen toiminut vuosien aikana yhteensä viiden EU:n ministerineuvoston jäsenenä, todennäköisesti pitempään kuin kukaan muu suomalainen. Miten edistäisit sisämarkkinoiden toimivuutta EU:ssa. Monivuotisissa rahoituskehyksissä Suomen maatalouden, aluepolitiikan ja tutkimuksen intresseistä huolehtiminen. Yksin siitä nyt pois lähteminen ei tule kysymykseen. Suomelle äärimmäisen tärkeää on huolehtia siitä, että voimme hyödyntää uusiutuvia raaka-aineita, erityisesti metsiämme. Uskon, että vuosikymmenet kansanedustajana, yli 12 vuotta eri ministeriöiden johdossa, eduskuntaryhmän puheenjohtajuus, valiokuntien puheenjohtajuudet sekä oman maakunnan johdossa toimiminen ovat antaneet minulle aika hyvät valmiudet mepin tehtävään. Ja ak ko M art ika in en Eurovaalit 2019 Mauri Pekkarinen, 71 Koulutus: Yhteiskuntatieteiden maisteri Työ: Kansanedustaja Paikkakunta: Jyväskylä Miten rentoudut vapaa-ajallasi. Vuoden 2015 pakolaistulva ei saa toistua. Palvelupuolella on paljon esteitä. Tukea pitäisi osoittaa lähtömaihin ja arvioida uudelleen esimerkiksi kehitysapu ja sen rahoitus. TeksTi: Pauliina Pohjala Suomenmaan juttusarjassa esitellään keskustan eurovaaliehdokkaat. Ulkorajakontrolli on saatava toimimaan kiristämällä Schengenin velvoitteita. On hyvä tuntea valmiiksi EU-instituutioiden toimintaa. Hiihdän, lenkkeilen, pelaan jalkapalloa lastenlasten kanssa, kuuntelen musiikkia ja luen henkilöhistorioita.. Tavaroiden sisämarkkinat toimivat jo aika hyvin. Jokaisen maan on kyettävä hallitsemaan omalta osaltaan ulkorajojaan. Tulonsiirtounionin ja rahapoliittisen kurin vahvistaminen. Elleivät verkot toimi, ei digisisämarkkinoista tule mitään. Jääminen Venäjän luoteiskainaloon harmaalle alueelle EU:n ulkopuolella olisi katastrofi. Miten eurooppalaista turvapaikkapolitiikkaa voisi parantaa. Niiden pyrkimysten torjuminen, joissa EU:a yritetään viedä kohti liittovaltiota. Se, mitä meillä vaaditaan esimerkiksi laadun osalta, voi monissa muissa maissa olla ihan eri juttu. Hallitsemattoman maahanmuuttopolitiikan muuttaminen hallituksi. Normit ovat eri maissa erilaiset. Edellyttäisin kaikkien jäsenmaiden toimia omien digivalmiuksiensa parantamiseksi. Mitkä asiat nousevat suureen rooliin EU:ssa seuraavalla vaalikaudella. 18.4.2019 49 Miksi haluat mepiksi
Hetki on vakava. hAllituksen muodostaja edistyspuolueen Kaarlo Castren esittelee Santeri alkiolle alustavan ministerilistansa 14. Jos voin antaa uuden vauhdin sosialisille parannuksille joiden tarkoituksena on köyhyyden lievittäminen, yksityisen puutteen siirtäminen yhteiskunnan niskoille kannettavaksi, teen kaikkeni sen eteenpäin viemiseksi. Hän kai minua tähän velvoittaa, an[sana katkeaa] työn. Tehtävä on minulle vieras. Alkio ja Luopajärvi tarjoavat välittömästi paikkojaan karjalaisille. Päiväkirjoissaan hän perustelee suostumistaan mahdollisuudella antaa kieltolain myötä isku maassa kuohuvalle ”alkoholiraivolle”. Selitin, että minun ajatukseni olikin ollut että siitä on myös sanottava, mutta olin jättänyt sen osan laatimisen Ministeriksi ryhtyminen ei ole helppo ratkaisu Santeri Alkiolle. Kokouksessa viriää keskustelu puolueen ministeriryhmän alueellisesta jakautumasta. PohdinnAt jatkuvat kotona pitkäperjantaina 18. Ehrnroth halusi vain sen johdosta lisätä myöskin kaupasta ja teollisuudesta, samoin Ramsay. a. Kyösti Kallio ja eero Hahl ovat tarjolla maatalousministeriöön, Alkio sosiaaliministeriöön ja mikko luopajärvi salkuttomaksi ministeriksi. Hänen on lainattava myös voima ja viisaus täyttää tehtäviäni. Heikkinen arvostelee sitä, että hallitukseen on tulossa kolme pohjalaista eikä yhtään karjalaista. Mutta toivon siihen pian perehtyväni. Jos voin antaa iskun alkoholiraivolle, mikä nyt kuohuu, on sen antaminen suurin iloni. Käsitän velvollisuuteni näin. J. huhtikuuta. 12.4.–18.4. huhtikuuta: Mutta se ilmiö käy yhä silmiin pistävämmäksi, että meissä suomalaisissa ei ole poliitikkoja. Siitähän sekin johtuu, että minun ja tovereitteni, oppimattomien miesten, täytyy mennä hallitukseen, johon kokemuksemme ja sivistysmäärämme ei suoinkaan meitä velvoittaisi, saatikka oikeuttaisi. Isänmaa vaatii miehiltään kaikki. Mutta suomalainen sivistyneistö on niin kaukana omasta kansastaan, että se ei ymmärrä eikä kuule sen maalaisliittolais-kutsua muuksi kuin ylönkatsottavaksi moukkaääneksi, jota ei tarvitse seurata. Se ei herättänyt mitään vastustusta, päin vastoin tunnustettiin sen oikeutus. En pelkää. Lopulta ryhmä tekee kuitenkin yksimielisen päätöksen: Ryhmä päätti yksimielisesti että nyt esitetyillä edellytyksillä on maalaisliiton koetettava lähteä mukaan muodostamaan suunniteltua hallitusta. Hän saakin puumerkkinsä ohjelmaan: Ohjelmasta keskusteltaessa esitin kirjoittamani kappaleen maalaisliittolaisten erikoisehdotuksena ohjelmaan. Olin sitä mieltä, että kaupan ja teollisuuden elvyttäminen on välttämätön. Muutamien edustajien mielestä olisi pitänyt käydä vakavat neuvottelut sosialistien saamisesta hallitukseen. Alkio neuvottelee seuraavana päivänä muiden ryhmien kanssa hallituksen yhteisestä ohjelmasta ja henkilöistä. 1919 Alkio haluaa antaa iskun alkoholiraivolle. Alkio pääsee kotimatkalle 16. Hän kipuilee vielä ministeriksi ryhtymistä päiväkirjassaan: Niin, se näyttää, kohtalo, todellakin työntävän minua hallitukseen johon en ikänä ollut aikonut mennä. Hallitukseen ovat tulossa edistyspuolue, maalaisliitto ja RKP, minkä lisäksi Castren ehdottaa paria niin sanottua ”ammattiministeriä”, esimerkiksi valtionhoitaja mannerheimin luottomies Rudolf Waldenia sotaministeriksi. timo laaninen Suomen Synty Santeri alkion Silmin 50 18.4.2019 niiden asiaksi jotka niitä asioita harrastavat. Minä olen koettanut tätä kaikin voimin vastustaa. huhtikuuta. Jos minulla on hallituksessa joku tehtävä, tahdon sen täyttää niin kuin kykenen. Mutta se ei ole auttanut. Maalaisliiton ryhmä käsittelee hallituskysymystä vielä samana päivänä. Ja minusta on alkanut näyttää, että enempi vastustus varmaan alkaisi näyttää samanlaiselta kuin upseerin kieltäytyminen etenemästä silloin kun tullaan rintamalle ja taisteluun. Listalla on neljä maalaisliittolaista. Rukoilen Jumalalta voimia ja viisautta. Ohjelmasta muuten sovittiin verrattain hyvin. Olen alistunut siis kohtalooni
Meillä lasten voi huoletta antaa nuolla taikinakulhon. Hän lupasi syödä tuoreeltaan piirakan reunat. Irrota jäähtynyt kakku varovasti. ”Leivon vähintään kerran viikossa. Lapsetkin osaavat kaupassa etsiä joutsenmerkkiä. Haluan tukea suomalaista ruoantuotantoa, mutta yhtä tärkeää on ruoan turvallisuus. Sekoita taikina tasaiseksi. Keskiosa jäi yleensä aika pieneksi. Tämän juustokakun ohjeen bongasin vuosia sitten Valion ohjekirjasesta. Vatkaa seosta sähkövatkaimella, kunnes se on tasaista ja kuohkeaa. Aseta vuoka jääkaappiin siksi aikaa, kun valmistat täytteen. Ruoassa minulle on tärkeää kotimaisuus. 18.4.2019 51 Mari Kerolalle leivonnassakin tärkeää on kotimaisuus TeksTi: Meri AlArAntA-SAukko kuva: MAriA Seppälä Juustokakku Pohja 150 g voita 1,5 dl sokeria 3 3/4 dl vehnäjauhoja 1,5 tl leivinjauhetta Vaahdota voi ja sokeri. Paista 175 asteessa 50–60 minuuttia. Se tulee mieleen aina pääsiäisenä. Kylkiäisiksi teen ihanan marjaisen hillokkeen. Ei tarvitse pelätä salmonellaa eikä muutakaan.” Liivatteeton juustokakku pääsiäiseksi Kepukeittiö. Taputtele kakkutaikina vuoan pohjalle ja reunoille noin 5 cm korkeuteen. Kaada täyte pohjan päälle. Ensimmäinen leipomismuisto liittyy mokkapaloihin, joita opin tekemään kotitaloustunnilla. Kiinnitä leivinpaperi irtopohjavuoan (halkaisija 24 cm) pohjalle. Täyte 500 g maitorahkaa 400 g maustamatonta tuorejuustoa 1 tl sitruunamehua 2 1/2 dl sokeria 1 rkl vaniljasokeira 1 dl perunajauhoja 5 kananmunaa Sekoita kaikki aineet keskenään. Lisää kananmuna ja keskenään sekoitetut jauhot. Tarjoa juustokakku marjatai hedelmäkastikkeen kanssa. Leivon niitä vieläkin lapsilleni, kuten oma äitinikin meille. En tykkää liivatteesta – ajatus siannahkasta ei innosta, joten kypsennetty juustokakku toimii hyvin
Kuka suomalainen on Venäjän lentopallomaajoukkueen uusi päävalmentaja. Minkä maan. Onko nainen koskaan toiminut Suomen puolustusministerinä. Donald Tusk on toiminut Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajana joulukuun alusta 2014 alkaen. 6. huomio! Julkaisemme verkossa lukijoiden mielipidekirjoituksia Klikkaa suomenmaa.fi ja valitse ”Mielipiteet”. Sitä ennen 2007–2014 hän toimi pääministerinä... Vihje: hän oli maan ensimmäinen presidentti 1789–97. Tietotesti ??. Onko tennis nykyään olympialaji. fi), 6) Geo rge Was hin gto n, 7) 198 7, 8) sm oot hie (p ehm yt + pir telö = peh mel ö), 9) Tuo mas Sam mel vuo , 10) jäl lee n 198 8 alk aen ja ede lle en, sitä enn en 189 6–1 924 . 5. Milloin 43 kilometriä pitkän Saimaan kanavan liikennöinti alkoi: 1856, 1876, 1896 vai 1916. 9. Mikä. Mikä vuosi: Kalevi Sorsan hallitus erosi ja Harri Holkerin hallitus aloitti; Tampereelle avattiin uusi museo: Muumilaakso; Mathias Rust lensi pienkoneella ilmapuolustuksen huomaamatta Moskovaan ja laskeutui Punaiselle torille; Ronald Reagan haastoi puheessaan Mihail Gorbatshovin repimään alas Berliinin muurin. Saimaan kanavan liikennöintikatko kestää tänä vuonna pari kuukautta normaalia pitempään. 2. Pehmelö. 7. Sh utt ers to ck Minkä maan pääministerinä Donald Tusk toimi ennen Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuutta. Missä Suomen kaupungissa sijaitsee Kultamuseo. 52 18.4.2019 9 5 2 3 1 6 1 4 6 9 7 1 3 4 7 3 1 5 2 1 2 4 7 2 5 3 1 4 3 6 1 8 7 5 1 3 4 9 8 5 2 3 1 7 6 1 3 5 4 7 6 9 8 2 7 2 6 9 8 1 5 3 4 6 4 9 7 3 5 8 2 1 5 7 2 1 4 8 3 6 9 8 1 3 2 6 9 4 5 7 2 5 7 3 1 4 6 9 8 3 6 1 8 9 2 7 4 5 9 8 4 6 5 7 2 1 3 4 5 7 2 3 2 5 1 8 9 8 6 1 3 8 7 6 3 5 9 4 2 9 4 7 2 4 8 5 3 1 7 6 9 2 3 6 1 8 2 9 7 5 4 2 7 9 5 4 6 1 8 3 7 9 2 4 8 5 3 6 1 6 5 3 1 9 2 4 7 8 8 1 4 7 6 3 9 2 5 9 4 7 2 5 1 8 3 6 1 2 6 9 3 8 5 4 7 5 3 8 6 7 4 2 1 9 9 5 2 3 1 6 1 4 6 9 7 1 3 4 7 3 1 5 2 1 2 4 7 2 5 3 1 4 3 6 1 8 7 5 1 3 4 9 8 5 2 3 1 7 6 1 3 5 4 7 6 9 8 2 7 2 6 9 8 1 5 3 4 6 4 9 7 3 5 8 2 1 5 7 2 1 4 8 3 6 9 8 1 3 2 6 9 4 5 7 2 5 7 3 1 4 6 9 8 3 6 1 8 9 2 7 4 5 9 8 4 6 5 7 2 1 3 4 5 7 2 3 2 5 1 8 9 8 6 1 3 8 7 6 3 5 9 4 2 9 4 7 2 4 8 5 3 1 7 6 9 2 3 6 1 8 2 9 7 5 4 2 7 9 5 4 6 1 8 3 7 9 2 4 8 5 3 6 1 6 5 3 1 9 2 4 7 8 8 1 4 7 6 3 9 2 5 9 4 7 2 5 1 8 3 6 1 2 6 9 3 8 5 4 7 5 3 8 6 7 4 2 1 9 1. Kuka. 8. Kanava avataan jälleen liikennöinnille toukokuun 17. Tuo sana ei ole saavuttanut yleistä hyväksyntää suomenkieleen, sillä kaupat myyvät juomaa edelleen englanninkielisellä nimellä, joka on... 3. Vas tau kse t: 1) 185 6, 2) Suo men puo lel la 23, 3 km , Ven äjä n puo lel la 19, 6 km , 3) kyl lä, kak si: Elis ab eth Reh n 199 0–9 5 ja Ann eli Tai na 199 5–9 9, 4) Puo la, 5) Sod ank ylä , Tan kav aar a (ku lta mus eo. Kumman maan, Suomen vai Venäjän, puolella Saimaan kanavaa on nykyisin enemmän. 10. Katkon syynä on ollut sulkujen alaporttien uusiminen. päivänä. 4. . Vain yksi Yhdysvaltain presidenteistä on ollut sitoutumaton, ei puoluetta
LIIKKUVAAN EU-JUNAAN MEP Elsi Kataisen vuosi Euroopan parlamentissa Yhteytesi Eurooppaan! KU VA : KA I W ID EL L
Tästä potista 10 miljardia on varattu ruuan ja luonnonvarojen tutkimukseen, mikä on erittäin tervetullut panostus ruokaturvaan ja EU:n maatalouden kilpailukykyyn. CAP uudistetaan seitsemän vuoden välein, ja se määrittää EU:n ruoantuotannon pelisäännöt. Tulevassa uudistuksessa on tärkeintä varmistaa edellytykset tuottaa puhdasta ja laadukasta ruokaa kannattavasti kaikkialla Euroopassa. Jos ruokaketju keinovalikoimaa. Lisäksi painotin sitä, että uudet innovaatiot on vietävä maatilatasolle saakka. Suomi on erinomainen esimerkki siitä miten koko ruokaketju on panostanut läpinäkyvyyteen, jäljitettävyyteen ja erityisesti turvallisuuteen. Kuvassa Ilmajoen maaseutuoppilaitoksella CAP-tilaisuudessa yhdessä kansanedustajien, Antti Kurvisen, Mikko Savolan ja Lasse Hautalan kanssa. Ehdotin myös komission esittämän tukikaton eurorajan poistamista ja sen muuttamista jäsenmaille vapaaehtoiseksi. Esitin lisäksi joustoa ympäristötoimenpiteisiin. Yhteisen maatalouspolitiikan uudistus tulee vaikuttamaan konkreettisesti suomalaisten tilojen arkeen. Eurooppalainen ja samalla suomalainen ruoka on kuuluisa korkeasta laadustaan. Pohjoismainen yhteistyö on voimaa. Yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen käsittely jää tällä kaudella kesken, joten yhteisneuvottelut EU-parlamentin, komission ja jäsenmäiden välillä aloitetaan todennäköisesti Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella syksyllä 2019. Periaatteena oli suojella elintarvikeyrityksiä suurempien mielivallalta ja yksipuolisilta, epäreiluilta kaupan ehdoilta. Yhteistä maatalouspolitiikkaa uudistamassa Ruokaturvan puolesta Horisontti Eurooppa-ohjelman neuvottelijana Tulevalla rahoituskaudella EU on budjetoinut noin 100 miljardia euroa huippututkimukseen ja tieteeseen. Maatalousministerit tukivat EU-lainsäädäntöä viimein joulukuussa 2016 ja komissio ryhtyi valmistelemaan tarvittavaa ehdotusta. Kun komission ehdotus epäreilujen kauppatapojen kieltämisestä annettiin, sen käsittelyyn osallistui poikkeuksellisen yhteistyökykyinen joukko EUpäättäjiä niin parlamentista, ministerineuvostosta kuin komissiostakin. Vaadimme kokouksessa yhdessä Fredrickin kanssa maatalouskomissaari Phil Hogania käynnistämään EU:n metsästrategian päivittämisen, jotta tulevan komission kaudella metsää koskeva lainsäädäntö ei mene päällekkäin kansallisen metsäpolitiikan kanssa. Hyvässä yhteistyössä parlamentti hyväksyi oman neuvottelukantansa. Suomen Keskustan Elsi Katainen aloitti tehtävänsä kesken nyt päättyvää viisivuotiskautta ja todisti väitteen vääräksi. CAP-kiertue. Vastatulleenakin voi saada tuloksia aikaan. Korostin lausunnossani maatalouden, metsien, biotalouden sekä sisävesien tutkimuksen ja innovaatioiden tärkeyttä. Neuvottelijoiden vahva sitoutuminen tavoitteeseen toi tulosta joulukuussa 2018. Se on myös turvallista ja tuotettu kestävällä tavalla, vastaväitteistä huolimatta. Kuumin peruna uudistuksessa on komission ehdottamat rahoitusleikkaukset, joita vastaan pääsin taistelemaan ryhmäni maatalousvaliokunnan neuvottelijana monivuotisessa rahoituskehyksessä. Minut valittiin kesällä 2018 tämän osa-alueen neuvottelijaksi, jossa pääsin konkreettisesti vaikuttamaan tutkimusohjelman sisältöön. Suomen Keskustan Elsi Katainen aloitti tehtävänsä kesken nyt päättyvää viisivuotiskautta ja todisti väitteen vääräksi. Maatalouspolitiikassa yhteistyö Jari Lepän johtaman maaja metsätalousministeriön kanssa on ollut saumatonta ja päivittäistä, mikä on mahdollistanut tehokkaan vaikuttamisen Suomelle tärkeisiin asioihin parlamentissa. Euroopan parlamenttia moititaan usein suureksi ja vaikeasti lähestyttäväksi. Uudistustyö alkoi viime vuonna, ja seuraavan CAP:in on määrä astua voimaan 2021. Halusimme painottaa muun muassa mahdollisuutta maksaa luonnonhaittakorvauksia ja tuotantoon sidottuja tukia jatkossakin, sillä nämä ovat ratkaisevia Suomen maataloustuotannon jatkumiselle. Rivakasti valmistelun ytimeen ja epäreilut kauppatavat kuriin! Maatalouskomissaari Phil Hogan, Itävallan maatalousministeri Elisabeth Köstinger, EU-parlamentin raportoija Paolo de Castro, ALDE-ryhmän neuvottelija Elsi Katainen sekä EPP-ryhmän neuvottelija ja parlamentin varapuhemies Mairead McGuinness. Niiden käsittelyyn tarvitaan aktiivista ja asiantuntevaa otetta. Jos ruokaketju pellolta pöytään toimisi hyvin, nämä kustannukset tulisivat koko ketjun kannettavaksi. Mutta nämä parannukset eivät tule ilmaiseksi, sillä niistä on maksettu korkeampi tuotantokustannus. Jatkossa jäsenmaat saisivat päättää huomattavasti enemmän itse siitä, miten maatalouspolitiikkaa toteutetaan, kunhan kukin jäsenmaa pystyy kansallisella CAPstrategialla todistamaan EU:lle pääsevänsä yhteisiin tavoitteisiin. Järjestin syksyn ja kevään aikana koko Suomen käsittäneen CAP-kiertueen Suomen maatalousalan oppilaitoksiin, joissa keskustelimme tuottajien, kansanedustajien maatalous oppilaiden ja opettajien sekä muiden asiantuntijoiden kanssa ruuantuotannon tulevaisuudesta. Parlamentin joukkue pohtii strategiaa kolmikantaneuvottelujen tauolla. On äärimmäisen tärkeää, että suomalaiset toimijat yliopistoista yrityksiin hakevat aktiivisesti tätä vapaasti kilpailtavaa rahoitusta ensi kaudella. Tämä koskee erityisesti Euroopan pohjoisinta kolkkaa, jossa satokausi on lyhyt ja sääolosuhteet Euroopan rajuimmat. Euroopan parlamentti oli keskeinen aloitteen tekijä muutama vuosi sitten antaessaan asiasta myönteisen lausunnon suurella äänten enemmistöllä. Suomen kannalta päätös antaa vahvan selkänojan kansalliselle elintarvikemarkkinalaille. Maatalousbudjetin kohdatessa leikkauksia tutkimusja innovaatiorahoituksen merkitys korvaajana korostuu. Eurooppalainen ja samalla suomalainen ruoka on kuuluisa korkeasta laadustaan. Valitettavasti näin ei ole, ei meillä eikä muualla. Tein komission lakiesityksiin yli sata muutosehdotusta yhdessä eri maita ja puolueita edustavien kollegojen kanssa, joiden valmistelu vei ison osan työajasta viime syksynä. Parlamentissa järjestettiin aloitteestani tammikuussa 2019 ympäristö-, energiaja maatalousvaliokuntien yhteiskokous, jossa käsiteltiin EU:n metsästrategian toimeenpanoa. Suomi on erinomainen esimerkki siitä miten koko ruokaketju on panostanut läpinäkyvyyteen, jäljitettävyyteen ja erityisesti turvallisuuteen. 5 Yhteistä maatalouspolitiikkaa uudistamassa Kuvassa Ruotsin keskustan Fredrick Federleyn kanssa. Vastikään työnsä aloittanut Elsi Katainen onnistui saamaan varjoraportoijan tehtävän parlamentin ALDE-ryhmässä, johon Suomen Keskustakin kuuluu. Olen saanut näistä tapahtumista arvokkaita eväitä vaikuttamistyöhön Brysselissä. Sanotaan, että uudet parlamentin jäsenet joutuvat aluksi takariviin, eikä heidän ole helppo vaikuttaa tehtyihin päätöksiin. Nostin myös esille maaseutualueiden yritysten tukemisen tärkeyden CAPrahoituksen puitteissa, mikä on tärkeää elinvoimaisen maaseudun säilyttämiseksi. Eurooppalainen ja samalla suomalainen ruoka on kuuluisa korkeasta laadustaan. Tulevalla kaudella Euroopan parlamentti saa pöydälleen isoja Suomeen ja erityisesti maaseutuvaltaisten alueiden ihmisiin vaikuttavia lakiehdotuksia. Pääsin aloittamaan työni maatalousvaliokunnassa otolliseen aikaan, sillä parlamentin kannanmuodostus CAP-uudistukseen alkoi helmi-maaliskuussa 2018. Ruokaketjun puutteellinen toiminta on huomattu jo 2000-luvun alussa. Kesti kuitenkin pitkään ennenkuin tajuttiin, että vapaaehtoiset järjestelmät eivät toimi. EU:n ruokaketju ja varsinkin taloudellisessa ahdingossa kamppailevat viljelijät saivat aikaisen joululahjan. EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan eli CAP:iin (Common Agriculture Policy) käytetään noin kolmasosa EU:n varoista. Tuloksiin ja maatalousyrittäjien parempaan tulotasoon tähtäävä ajattelu on tervetullutta, vaikka komission esityksen yksityiskohdissa on huomattavasti petrattavaa. Olen tyytyväinen, että parlamentti otti viralliseksi kannaksi maatalouden ja aluekehityksen rahoituksen pitämisen nykytasolla. Tukikatto iskisi pahasti erityisesti suomalaisiin lihaja maitotiloihin. Mutta nämä parannukset eivät tule ilmaiseksi, sillä niistä on maksettu korkeampi tuotantokustannus. Pekka Pesonen Euroopan maataloustuottajien ja osuuskuntien keskusjärjestön (COPA-GOGECA) pääsihteeri, talonpoika Juvalta. Maatalouden on ehdottomasti osallistuttava ilmastotalkoisiin, mutta parhaimpiin tuloksiin päästään jättämällä jäsenmaille riittävästi 4 Kuvassa maaja metsätalousministeri Jari Lepän sekä EU-koordinaation johtajan Kari Valosen kanssa. Vastatulleenakin voi saada tuloksia aikaan. Sanotaan, että uudet parlamentin jäsenet joutuvat aluksi takariviin, eikä heidän ole helppo vaikuttaa tehtyihin päätöksiin. Se on myös turvallista ja tuotettu kestävällä tavalla, vastaväitteistä huolimatta. Euroopan parlamenttia moititaan usein suureksi ja vaikeasti lähestyttäväksi. Tarvittiin lainsäädäntöä, mielellään EU-tasolla, antamaan tukea mahdollisille kansallisille toimille. EU-komissio on ehdottanut merkittävää muutosta maatalouspolitiikkaan
Maatalousministerit tukivat EU-lainsäädäntöä viimein joulukuussa 2016 ja komissio ryhtyi valmistelemaan tarvittavaa ehdotusta. Kuumin peruna uudistuksessa on komission ehdottamat rahoitusleikkaukset, joita vastaan pääsin taistelemaan ryhmäni maatalousvaliokunnan neuvottelijana monivuotisessa rahoituskehyksessä. Vastatulleenakin voi saada tuloksia aikaan. Parlamentissa järjestettiin aloitteestani tammikuussa 2019 ympäristö-, energiaja maatalousvaliokuntien yhteiskokous, jossa käsiteltiin EU:n metsästrategian toimeenpanoa. Sanotaan, että uudet parlamentin jäsenet joutuvat aluksi takariviin, eikä heidän ole helppo vaikuttaa tehtyihin päätöksiin. Parlamentin joukkue pohtii strategiaa kolmikantaneuvottelujen tauolla. Neuvottelijoiden vahva sitoutuminen tavoitteeseen toi tulosta joulukuussa 2018. Valitettavasti näin ei ole, ei meillä eikä muualla. Niiden käsittelyyn tarvitaan aktiivista ja asiantuntevaa otetta. Se on myös turvallista ja tuotettu kestävällä tavalla, vastaväitteistä huolimatta. Euroopan parlamentti oli keskeinen aloitteen tekijä muutama vuosi sitten antaessaan asiasta myönteisen lausunnon suurella äänten enemmistöllä. Vastikään työnsä aloittanut Elsi Katainen onnistui saamaan varjoraportoijan tehtävän parlamentin ALDE-ryhmässä, johon Suomen Keskustakin kuuluu. Hyvässä yhteistyössä parlamentti hyväksyi oman neuvottelukantansa. Vaadimme kokouksessa yhdessä Fredrickin kanssa maatalouskomissaari Phil Hogania käynnistämään EU:n metsästrategian päivittämisen, jotta tulevan komission kaudella metsää koskeva lainsäädäntö ei mene päällekkäin kansallisen metsäpolitiikan kanssa. Mutta nämä parannukset eivät tule ilmaiseksi, sillä niistä on maksettu korkeampi tuotantokustannus. Rivakasti valmistelun ytimeen ja epäreilut kauppatavat kuriin! Maatalouskomissaari Phil Hogan, Itävallan maatalousministeri Elisabeth Köstinger, EU-parlamentin raportoija Paolo de Castro, ALDE-ryhmän neuvottelija Elsi Katainen sekä EPP-ryhmän neuvottelija ja parlamentin varapuhemies Mairead McGuinness. keinovalikoimaa. Suomi on erinomainen esimerkki siitä miten koko ruokaketju on panostanut läpinäkyvyyteen, jäljitettävyyteen ja erityisesti turvallisuuteen. Pekka Pesonen Euroopan maataloustuottajien ja osuuskuntien keskusjärjestön (COPA-GOGECA) pääsihteeri, talonpoika Juvalta. Euroopan parlamenttia moititaan usein suureksi ja vaikeasti lähestyttäväksi. EU:n ruokaketju ja varsinkin taloudellisessa ahdingossa kamppailevat viljelijät saivat aikaisen joululahjan. Olen tyytyväinen, että parlamentti otti viralliseksi kannaksi maatalouden ja aluekehityksen rahoituksen pitämisen nykytasolla. Nostin myös esille maaseutualueiden yritysten tukemisen tärkeyden CAPrahoituksen puitteissa, mikä on tärkeää elinvoimaisen maaseudun säilyttämiseksi. Yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen käsittely jää tällä kaudella kesken, joten yhteisneuvottelut EU-parlamentin, komission ja jäsenmäiden välillä aloitetaan todennäköisesti Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella syksyllä 2019. Eurooppalainen ja samalla suomalainen ruoka on kuuluisa korkeasta laadustaan. Kesti kuitenkin pitkään ennenkuin tajuttiin, että vapaaehtoiset järjestelmät eivät toimi. Periaatteena oli suojella elintarvikeyrityksiä suurempien mielivallalta ja yksipuolisilta, epäreiluilta kaupan ehdoilta. Ruokaketjun puutteellinen toiminta on huomattu jo 2000-luvun alussa. Suomen kannalta päätös antaa vahvan selkänojan kansalliselle elintarvikemarkkinalaille. Jos ruokaketju pellolta pöytään toimisi hyvin, nämä kustannukset tulisivat koko ketjun kannettavaksi. Pohjoismainen yhteistyö on voimaa. Suomen Keskustan Elsi Katainen aloitti tehtävänsä kesken nyt päättyvää viisivuotiskautta ja todisti väitteen vääräksi. Kun komission ehdotus epäreilujen kauppatapojen kieltämisestä annettiin, sen käsittelyyn osallistui poikkeuksellisen yhteistyökykyinen joukko EUpäättäjiä niin parlamentista, ministerineuvostosta kuin komissiostakin. Tarvittiin lainsäädäntöä, mielellään EU-tasolla, antamaan tukea mahdollisille kansallisille toimille. 5 Yhteistä maatalouspolitiikkaa uudistamassa Kuvassa Ruotsin keskustan Fredrick Federleyn kanssa. Tulevalla kaudella Euroopan parlamentti saa pöydälleen isoja Suomeen ja erityisesti maaseutuvaltaisten alueiden ihmisiin vaikuttavia lakiehdotuksia. Eurooppalainen ja samalla suomalainen ruoka on kuuluisa korkeasta laadustaan
Näytöt vaikuttamisessa Euroopan parlamentissa ovat kovia. mahdollistamalla Suomen näyttävän mukanaolon maailman suurimmilla ruokamessuilla Berliinissä. Suomen menestys ja kansalaisten hyvinvointi riippuu toimivasta ulkomaankaupasta. Myös MTK on kantanut oman kortensa kekoon mm. Komissio ilmoitti viime keväänä haluavansa keskittää tulevaisuudessa hankkeet valtioiden välisille maarajoille. Vierailin tammikuussa Berliinissä maailman suurimmilla ruoka-alan messuilla Grüne Wochella, jota Suomi veti tänä vuonna partnerimaan roolissa. Sopimus avaisi ovia EU:n teollisuustuotteiden viennille, mutta avaisi portit massiiviselle ruuan tuonnille Eurooppaan. Ympäri maailmaa kiinnostus ruuan laatuun ja alkuperämerkintöihin on kasvussa, ja me Suomessa olemme molemmissa maailman parhaita. Korkea eläinten hyvinvoinnin taso, alhainen antibioottien käyttö ja salmonella-vapaat tuotteet ovat esimerkkejä vahvuuksistamme tällä saralla. Näin poistetaan hiljalleen rajoista ja byrokratiasta koituvia esteitä ja helpotetaan päivittäistä yhteiseloa rajojen yli. Suomi, jonka yhteydet muihin EU-maihin käy lähes kokonaan merten kautta, oli komission esityksen selkeitä häviäjiä. Komission uudistus oli jäsenmaita eriarvoistava. Suomi on pieni avoin kansantalous. Ruokaturvallisuus ei ole myytävänä Kauppapolitiikkaa ja elintarvikevientiä. Elintarvikeviennin osalta molemmat maat ovat erittäin potentiaalisia. Suomen kaltaisten paljon rantaviivaa omaavien jäsenmaiden mahdollisuudet hyödyntää ohjelmia olisivat heikentyneet. Merten yli yhteistyötä saisi jatkaa entiseen malliin vain, jos alueiden väliltä löytyisi ”kiinteä” yhteys, kuten silta. Toimiva kauppa on myös maatalouden etu. Monet neuvottelut ovat kesken, mutta hyvässä vauhdissa. Tulokset ovat pääosin hyviä ja rohkaisevia. Kauppapolitiikka avaa uusia mahdollisuuksia esimerkiksi elintarvikeviennille. On hienoa, että Elsi on tuoreena meppinä ottanut aktiivisen roolin maatalousja kauppapolitiikassa. Ilmassa on vakavan kauppasodan uhka. Oli hienoa nähdä, että laadukkaista ja puhtaista raaka-aineista valmistetut tuotteemme todella kiinnostavat maailmalla. Olisikin tärkeää, että tietoisuutta suomalaisille yrityksille näiden sopimusten mahdollisuuksista viedään aktiivisesti eteenpäin. Kaiken kukkuraksi uhkana on, että viimeiset sademetsät raivataan kasvavan maataloustuotannon tieltä. Tilanne olisi silti paljon pahempi ilman EU:n hyviä kauppasopimuksia Aasian suuntaan. Tarvitsemme parlamenttiin edustajia, joilla on halua ja kyky toimia kauppapolitiikan vaativassa ympäristössä. Yhdysvaltain nykyinen presidentti pisti maailman kauppapolitiikan valtavaan murrokseen. 6 Parlamentin kansainvälisen kaupan valiokunnan jäsenenä olen päässyt vaikuttamaan Suomelle tärkeiden kauppasopimusten, kuten Japanin, Vietnamin ja Singaporen hyväksymisprosesseihin sekä puolustamaan suomalaista näkökulmaa auki olevissa Australian, Uuden-Seelannin sekä Mercosur-maiden neuvotteluissa. Hyvää apua on saatu myös Sipilän hallitukselta, joka lisäsi rutkasti panostuksia ruokaviennin edistämiseen. Ruuantuotannon laatustrategia toimii vain silloin, kun kansalaisten ostovoima on kunnossa. Aktiivinen kauppapolitiikka on EU:n paras menestystarina sisämarkkinoiden avautumisen ohella. EU:n solmimat kauppasopimukset ovat avanneet kaupankäynnin mahdollisuuksia myös suomalaisille pk-yrityksille. Brysselissä kauppapolitiikan isoa kuvaa on hallinnut Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin tullit sekä brittien lähtöä valmistelevat Brexit-neuvottelut. MTK kannattaa avointa, reilua ja sääntöpohjaista ulkomaankauppaa. Kuvassa kanssani terveydestä ja elintarviketurvallisuudesta vastaava komissaari Vytenis Andriukaitis, maatalouskomissaari Phil Hogan sekä meppikollegani Ulrike Müller. Kauppapolitiikka kuuluu EU:n toimivaltaan. Juha Marttila puheenjohtaja, Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK) Aluekehitysvaliokunnassa viime vuonna käsitellyistä lakialoitteista kenties erikoisin koski EU-maiden välisiä alueellisia yhteistyöhankkeita (Interreg). Tämän vaalikauden suurimmat saavutukset EU:n kauppapolitiikassa ovat olleet vapaakauppasopimukset Kanadan ja Japanin kanssa, joiden molempien toteuttaminen on jo käynnissä. Ongelma on siinä, että varsinkin Brasilian maatalous on syyllistynyt jatkuvasti väärinkäytöksiin tuotteiden turvallisuudessa ja jäljitettävyydessä. Viime vuosina EU on neuvotellut monia kahdenvälisiä kauppasopimuksia maailman eri kolkkiin. Monenkeskiset järjestelmät natisevat liitoksissaan. Nämä tulevat sopimukset ovat maatalouden kannalta hyvin herkkiä, mutta toisaalta avaavat mielenkiintoisia mahdollisuuksia monille vientialoille. Interreg-hankkeiden kautta yritykset, kansalaiset ja viranomaiset tutustuvat toisiinsa ja verkostoituvat. Tuloksia on tullut rivakkaan tahtiin ja aina suomalaisen maatalouden parhaaksi. Siitä ei ole vieläkään toivuttu. Ratkaisuksi tarvitsemme vahvaa unionia, joka puolustaa omia arvojaan ja avointa kansainvälistä yhteistyötä. EU:ta tarvitaan jatkossakin, sillä sen leveillä hartioilla keinot neuvotella kaupan ehdoista ovat aivan toisenlaiset kuin 5 miljoonan asukkaan Suomella. Kauppapolitiikan suurin ongelma liittyy EU:n ja Etelä-Amerikan käynnissä oleviin neuvotteluihin. Niin ahneita emme saa olla, että ruokaturvallisuus ja ilmasto olisivat kaupan. Se asetti maat selkeästi eri asemaan riippuen kunkin maan rajojen luonteesta. Euroopan parlamentilla on merkittävä rooli. Ruokaviennin tyrehtyminen Venäjälle oli kova isku Suomen maataloudelle ja koko ruoka-alalle. Paikalla edusti yli 80 suomalaista ruokaja elintarvikealan yritystä. EU voi olla tasapainottava ja vakaa tekijä maailmankaupassa. Eurooppa yhdistyy rajoja ylittämällä
Tämä oli hieno tilaisuus Elsille päästä esittelemään uusille eurooppalaisille kollegoille kotimaansa erityispiirteitä. Parlamentissa Elsi sai vastuulleen laatia maatalousvaliokunnan kannanoton tulevaan Horisontti Eurooppa -tutkimusja innovaatio-ohjelmaan (2021–2027). Komissio ilmoitti viime keväänä haluavansa keskittää tulevaisuudessa hankkeet valtioiden välisille maarajoille. Näin poistetaan hiljalleen rajoista ja byrokratiasta koituvia esteitä ja helpotetaan päivittäistä yhteiseloa rajojen yli. Suomi, jonka yhteydet muihin EU-maihin käy lähes kokonaan merten kautta, oli komission esityksen selkeitä häviäjiä. Eurooppa yhdistyy rajoja ylittämällä. Ja totta kai perinteistä suomalaista saunaa, poronlihaa ja salmiakkia. joulukuuta 2018. Tavoitteenamme oli kirjoittaa lakiasetus uusiksi siten, että maaja merirajat tulkittaisi samanarvoisina. Enkä tarkoita vain metsiä, vaan myös kaunista luontoa, puhdasta ilmaa ja tuhansia järviä. Toukokuussa Elsi vei valiokuntalaiset tutustumismatkalle Suomeen. Seuraavaksi Elsi sai ryhmässämme vastuulleen Epäreiluja kauppatapoja koskeneen direktiivin (UTP) neuvottelut. Myös EU-piireissä Elsi on jo ennättänyt tutustamaan maataloudessa vaikuttaviin EU-komisaareihimme Phil Hoganiin (Maatalous) sekä Vytenis Andriukaitikseen (Terveys & elintarviketurvallisuus). Uusi vuosi lähti maatalousvaliokunnassa liikkeelle EU:n metsästrategian pohdinnalla, jossa Elsi oli vahvasti ottamassa kantaa EU:n metsäsektorin nykytilanteeseen. Parlamentti hyväksyi tammikuun 2019 täysistunnossa Interreg-asetuksen äänin 570–80. Uniikki sijaintimme EU:n ulkorajoilla pohjoisessa ja idässä luo välillä yllättäviäkin edunvalvonnan tarpeita. 7 Aluekehitysvaliokunnassa viime vuonna käsitellyistä lakialoitteista kenties erikoisin koski EU-maiden välisiä alueellisia yhteistyöhankkeita (Interreg). Interreg-hankkeiden kautta yritykset, kansalaiset ja viranomaiset tutustuvat toisiinsa ja verkostoituvat. Suomi toimi tällä kertaa tapahtuman kumppanimaana ja oli mielenkiintoista kiertää Elsin kanssa eri messupisteitä – hänet selvästikin tunnetaan suomalaisissa maaja metsätalouspiireissä. Heti ensimmäisestä työpäivästä lähtien Elsi osoitti suurta mielenkiintoa ja intoa työskennellä parlamentin maatalousvaliokunnassa. Aluekehitysvaliokunnan jäsenenä olin EU-parlamentissa mukana kokoamassa ryhmittymää komission esityksen kääntämiseksi. Mukana oli kollegoja muun muassa Ruotsista, Virosta ja Ranskasta. Suurin joululahja olikin, kun Elsi ja kollegat saavuttivat sovun direktiivin kolmikantaneuvotteluissa 21. Toivon Elsille kaikkea hyvää alkavaan kevääseen, nähdään jälleen maatalousvaliokunnassa! Ulrike Muller ALDE-ryhmän maatalousvaliokunnan koordinaattori Saksa/Freie Wähler (Teksti on käännetty englannista suomeksi) Vuosi Elsin kanssa ALDE:n maataloustiimissä. Merten yli yhteistyötä saisi jatkaa entiseen malliin vain, jos alueiden väliltä löytyisi ”kiinteä” yhteys, kuten silta. Neuvottelujen päätyttyä mielessä on kirkastunut ajatus siitä, kuinka Suomi on EU:ssa käytännössä saari. Elsi otti alusta saakka neuvotteluissa selkeän linjan ja piti kolmikantaneuvotteluihin saakka hyvin huolta puolueryhmämme prioriteeteista. Suomen kaltaisten paljon rantaviivaa omaavien jäsenmaiden mahdollisuudet hyödyntää ohjelmia olisivat heikentyneet. Järjestimme parlamentissa seminaarin, johon kutsuimme Interreghankkeissa mukana olleita toimijoita eri puolilta Eurooppaa kertomaan, kuinka meri ei suinkaan ole este toimiville hankkeille. Lakiasetus kirjattiin uusiksi siten, että maaja meriraja-alueita koskivat samat säännöt. Syksyllä tehty työ valiokunnassa tuotti tulosta. Komission uudistus oli jäsenmaita eriarvoistava. Saari nimeltä Suomi Euroopassa Maaliskuussa 2018 ALDE-ryhmämme maataloustiimi sai uuden jäsenen Elsi Kataisen Suomesta. Se asetti maat selkeästi eri asemaan riippuen kunkin maan rajojen luonteesta. Elsi osoitti neuvotteluissa kykynsä ja onnistui saamaan muutkin puolueryhmittymät laajasti kannanottonsa taakse. Kuitenkin henkilökohtaisesti vuodestamme parlamentissa jäi eritoten mieleen matkamme Elsin kanssa Berliiniin Grüne Woche -messuille, maailman suurimpaan ruoka-alan tapahtumaan
Pidetään yhteyttä! Elsin valiokunnat KU VA : KA I W ID EL L KU VA : KA I W ID EL L Elsin tiimi Tilaa Elsin viikkokirje osoitteesta: www.elsikatainen.fi Elsin Brysselin toimiston osoite: ASP 8H341, European Parliament Rue Wiertz 60, B-1047 Brussels puh. Maailman suurimman yhteismarkkinan muodostava EU käy tällä hetkellä kauppaneuvotteluja mm. 8 Maatalousvaliokunta (AGRI) Maatalousvaliokunnan vastuulle kuuluvat EU:n yhteinen maatalouspolitiikka (YMP), eläinten terveys ja hyvinvointi, kasvinterveys, maataloustuotteiden laatu, metsätalous ja peltometsätalous. Maatilayrittäjänä ja agrologina Elsi kokee suomalaisten alueiden elinvoiman ja ruoantuotannon toimintaedellytysten turvaamisen eteen tehtävän työn sydämen asiakseen. +324 7819 1114 matias.kallio@ep.europa.eu Neljättä vuotta EU-parlamentissa työskentelevä Matias vastaa Elsin toimistossa maatalousvaliokunnan ja kansainvälisen kaupan valiokuntien työn valmistelusta. Euroopan parlamentin kansainvälisen kaupan valiokunnan tärkeä tehtävä on valvoa ja suunnitella EU:n kauppaneuvotteluja. Lisäksi kauppalainsäädäntö ja kansainväliset kauppasopimukset pannaan käytäntöön vain Euroopan parlamentin suostumuksella. Iina Keinänen puh. Vientivetoiselle Suomelle ja sen yrityksille monenkeskisen sääntöpohjaisen kauppajärjestelmän toimivuus, kahdenvälisten kauppasopimusten edistäminen sekä tullien alentaminen tinkimättä EU:n korkeasta vaatimustasoista tuotteiden ja elintarvikkeiden turvallisuudessa ovat asioita, joiden puolesta Elsi tekee työtä valiokunnassa. Aikaisemmin Elsi on työskennellyt 11 vuotta kansanedustajana ja muissa tehtävissä muun muassa luonnonvara-alan opettajana. +358 40 589 4641 raakel.vaharautio@ep.europa.eu Alueiden kehittämiseen erikoistunut maantieteen maisteri Raakel Vähärautio vastaa Elsin toimistossa aluekehitysvaliokunnan työn valmistelusta. Juha-Pekka Rusanen puh. +358 44 343 9654 iina.keinanen@gmail.com Iina Keinänen on kasvanut poliittiseen toimintaan työskennellessään Keskustanuorten Pohjois-Pohjanmaan piirin Toiminnanjohtajana ja Pohjois-Savon Keskustanuorten piirin puheenjohtajana. Radio-toimittajanakin työskennellyt kokenut savolainen kuntaja maakuntavaikuttaja tuntee Keskustan kentän ja myös eduskunnan työskentelytavat. +322 284 5361. Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden aseman puolustaminen, merirajayhteistyö, Venäjä-yhteistyö, arktiset kysymykset sekä EU rahoituksen ohjaaminen kiertotaloutta, tutkimusta, innovaatioita sekä kilpailukykyä edistäviin toimiin ovat Elsille tärkeitä prioriteetteja aluekehitysvaliokunnassa. Raakel Vähärautio puh. Agrologina ja Keuruulaisen maatilan kasvattina Taru ymmärtää maatalouden rakenteet ja käytännöt. Kansainvälisen kaupan valiokunta (INTA) Suomi luovutti kauppapolitiikkansa Euroopan unionille liittyessään sen jäseneksi vuonna 1995. Yhteiskuntatieteiden maisteri JP on vastuussa viestinnästä, mediasuhteista ja kotimaan tilaisuuksien järjestelyistä. Matias Kallio puh. Salosta kotoisin oleva kahden pienen lapsen isä ja valtiotieteiden maisteri on työskennellyt aikaisemmin yhteiskuntasuhteiden ja viestinnän konsulttina Helsingissä. +358 40 5750413 taru.jokinen@ep.europa.eu Taru Jokinen vastaa toimiston yleishallinnon pyörittämisestä ja maatalousvaliokunnan työn valmistelusta. Kotimaan avustajana hänen tehtäviinsä kuuluu viestinnästä, mediasuhteista ja kotimaan tilaisuuksien järjestelyistä. Yhdysvaltojen, Indonesian, Australian ja Uuden-Seelannin sekä tiettyjen Latinalaisen Amerikan maiden kanssa. Maakunnille tärkeän koheesiopolitiikan rakenteet tunteva Raakel on aikaisemmin työskennellyt samojen asioiden parissa kotikaupungissaan Oulussa. Taru Jokinen puh. Pohjoisten tuotanto-olosuhteiden erityisaseman huomioiminen, elintarvikeketjun toiminta, käytäntöjen ja valvontojen yksinkertaistaminen, eläinten hyvinvointi sekä metsään liittyvät kysymykset ovat Elsin tärkeitä painopisteitä valiokunnassa. Taru siirtyi Elsin toimistoon ALDE-ryhmän maataloustiimistä. Aluekehitysvaliokunta (REGI) Valiokunta vastaa EU:n aluekehitysja koheesiopolitiikan lainsäädännön valmistelusta, joiden tarkoituksena on parantaa EU:n alueiden ja kaupunkien kilpailukykyä, parantaa näiden välistä yhteistyötä sekä ennen kaikkea tasoittaa jäsenmaiden sisäisiä ja välisiä kehityseroja. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan perustavoitteita ovat tuottajan riittävän elintason turvaaminen sekä tuotannon mahdollistaminen EU:n kaikilla alueilla. +358 50 512 2362 elsi.katainen@ep.europa.eu Pielavedeltä Brysseliin ponnistanut Elsi vaikuttaa Euroopan parlamentin jäsenenä maatalous, aluekehitysja kansainvälisen kaupan valiokunnissa. +358 40 772 1012 juha-pekka_rusanen@hotmail.com Lapinlahdella asuva JuhaPekka työskentelee Elsin kotimaan avustajana. Elsi Katainen puh
Politiikassa tarvitaan enemmän uteliaisuutta, halua selvittää ja ymmärtää asioita, joita ei välttämättä tunne omakseen. Syvempää keskustelua asioista, joista ollaan eri mieltä. Se synnyttää uutta. Tämä tuo omat haasteensa eduskuntavaalien jälkeiseen aikaan. Intoa selvittää ja ymmärtää asioita tarvitaan. Sitä 2020-luvulle siirtyessä tarvitaan. Uuden hallituksen on rakennettava keskinäinen luottamus. Jatkuvien vastausten antamisen sijaan on oltava tilaa kysymyksille puolin ja toisin sekä keskustelulle. Tätä olisi kaivannut ennen vaalejakin. Nämä keskustelut synnyttivät uutta tässä ehdottomuuden ajassa. Jotta uutta syntyi, siihen tarvittiin Helsingin Sanomien tarjoama alusta. Onnistukseen se edellyttää poliittisilta toimijoilta yli puoluerajojen uteliaisuutta katsoa oman tavoitteen ulkopuolelle, halua ymmärtää asioiden monia puolia. Puolueet eivät piilottele erojaan. KesKustelun tyyli muuttuu oman mielipiteen oikeaksi todistelusta ja keskusteluvoittojen napsimisesta yhteisten tavoitteiden muodostamiseksi. On sovittava yhteisestä hallituksen arvopohjasta, talousja työllisyyslinjasta ja kuinka ratkaistaan ilmastoja koulutusasiat. Uutisjuttujen otsikoissa kehotetaan katsomaan puolueiden erilaiset näkemykset. Sosiaalisen median keskusteluissa otetaan kärkkäästi kantaa puolesta ja vastaan. Asioiden selvittäminen kysymällä ja toiselta oppiminen lisäävät ymmärrystämme ja rikastavat maailmankuvaamme. Uteliaisuus on piirre, jota meidän jokaisen pitäisi vahvistaa ja ruokkia läpi elämän. Lehti heitti haasteen keskustella täysin päinvastaisesti asioista ajattelevan aiemmin tuntemattoman henkilön kanssa. Se tuo puheeseen kaivattuja vivahteita mustavalkoisuuden sijaan ja kunnioitustakin toisen ratkaisuja kohtaan. Kyselyikä ei saa rajoittua vain lapsuuteen. On kyettävä kuuntelemaan, olemaan kiinnostunut toisesta ja toisen asioista. Vaali-illan jälkeen puolueet lähtevät etsimään yhteisiä nimittäjiä erojen sijaan. 62 18.4.2019 Puolueiden samankaltaisuutta ja ideologisten erojen pienuutta murehdittiin reilu kymmenen vuotta sitten. Ilman uteliaisuutta käperrymme itseemme ja ajaudumme tilanteeseen, jossa emme ole kiinnostuneita toisen näkemyksistä ja yhteisistä asioista. Nyt elämme toisenlaista aikaa. ennen vaaleja Helsingin Sanomilla oli erinomainen teko. Alkavalle vaalikaudelle toivotan runsaasti uteliaisuutta. Ja ensi töikseen uusi eduskunta voisi uudistaa eduskunnan kyselytunnin formaatin keskustelutunniksi. Ja ne ovat yhdessä tekemisen keskeisiä elementtejä ja vastavoimana ohi puhumiselle. Sitä tämä aika vaatii. Niitä myös etsitään ja osoitetaan. Ruokitaan uteliaisuutta Mari KoKKo vieraskolumni. Uteliaisuus on voima, joka saa asioita tapahtumaan. Teko, joka rikkoi jakoa meihin ja teihin. Ja ennen kaikkea ihmisiä, joilla oli riittävästi uteliaisuutta kohdata uusi ihminen ja hänen mielipiteensä sekä valmiutta dialogiin. Tämä ruokki vuorovaikutusta ja rikastutti keskustelua. Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien kenttäjohtaja
mokasivat autoteollisuutensa surkealla laadulla. mitä hullua! kirjoitetaan ihan eri lailla kuin lausutaan. japanilaiset lähtevät mantereelle, haluavat varmistaa eu-markkinat. Jari Nenonen Venkoilijat Englanti on aikavaras pahinta laatua.. Sen kielen opiskelu aloitettiin lyseon toisella. Lehden saaja ja tilaaja voivat tarkistaa tietonsa Suomenmaan kustannus oy:n tilaajapalvelusta. tietenkin puhui parempaa englantia kuin minä, kukapa ei. muuten olisi aivan sama, mitä ne siellä munuaispiiraan syömisen ohessa tekevät, mutta kun vaikuttaa meidän jokaisen elämään. Yhdet puheet kuin sököpelissä. nyt mokaavat autoteollisuutensa uudelleen. tätä kirjoitettaessa mikään määräaika ei ole pitänyt. Suomalaiset rallisankarit ajoivat mineillä. vaikka lomasääntöni on yksinkertainen; ei uskontoa, ei politiikkaa. Saivat kuitenkin sisämarkkinasyistä japanilaiset saarelleen tekemään autoja. ilmankos hölynpölylle on englannin kielessä runsaasti vaihtoehtoja. alkuvuodesta tenttasin päiväksi värvättävää taksikuskia, että puhuuko varmasti englantia. määräaikoja on aseteltu kuin Haminan surullisen kuuluisan jättilipun nostolle. ikinä ei voi oppia. tietoja käytetään tilausten hallintaan ja tilaajien palveluun. tänään tätä ja huomenna tuota. Lähdetään, paitsi että ei lähdetäkään. ajan kanssa turistienglannin kuitenkin oppi. kyselin veikkauksiaan. paitsi että ei! Yes on no ja no on yes. Leikilläni letkautin englantilaisille lomapaikkatutuille, että ensi vuonna ette pääse tänne ilman viisumia. vaikka mini on perienglantilaista, niin Timo Mäkinen konepelti auki jyväskylän Suurajoissa on enemmän suomalaista nostalgiaa kuin englantilaista. englanti järjestää eu-vaalit. kärsivän oloinen Theresa May on olohuoneissamme joka ilta säätämässä asiaa, jolla ei voi olla onnellista loppua, vaikka mitä kävisi. ohjeet tietojen tarkistamiseen rekisteriselosteessa: www.suomenmaa.fi. mutta onhan englanti antanut ihmettelemisen aihetta edelleen. Hyppyyttävät koko euroopan unionia. englantilaisilla on tunnetusti hienot ilmat, kauniit naiset ja hyvät ruuat. ooordeer! englanti on aikavaras pahinta laatua. Verkkouutispäälliköt Henna Lammi 045 6307 072 SamuLi niSSiLä opintovapaalla toimittajat meri aLaranta-Saukko 044 2032 640 Lauri HeikkiLä 044 7370 269 annukka kaareLa 044 7370 377 taina kiveLä 044 3457 304 Santeri Lampi 044 7370 315 riSto Luodonpää 040 8201 781 tomi oravainen 040 5201 361 pauLiina poHjaLa 050 5450 915 pekka poHjoLainen 040 5357 674 SamuLi vänttiLä 044 7370 244 pirkko WiLén 044 7370 238 Vakituinen aVustaja timo Laaninen 040 8326 106 ValokuVaajat jaakko martikainen 050 3495 549 maria SeppäLä 044 7370 386 GraaFikot joHanna Suutari 044 7370 327 Henna raitaLa 044 7370 327 päätoimittaja juHa määttä 040 7359 612 toimituspäällikkö katariina Lankinen 050 5369 954 ulkoasupäällikko mikko eronen 041 4539 554 Pakina Levikki: 11197 (76/23/1) Lt 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus postiosoite: pL 52, 90101 oulu, käyntiosoite: Lekatie 4, 90150 oulu Helsingin toimitus osoite: apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Suomenmaan kustannus oy Ilmoitusmyynti juha kärsämä 040 078 3978 juha.karsama@suomenmaa.fi, ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-13: 044 7778 710, sähköposti: asiakaspalvelu@suomenmaa.fi , Suomenmaan kustannus oy tallentaa ja käsittelee henkilötietoja. epäuskoista päänpyörittelyä, kukaan ei tiedä, ei englannissakaan. rallienglannille luotiin silloin pohjaa. kun on ollut sellaistakin, että kielitaito on rajoittunut pariin fraasiin. mahtaa olla kiva kampanjoida. asia on yksinkertainen. Painopaikka Botnia print oy, iSSn 0356-3588 18.4.2019 63 Vastenmielisyys englantilaisia kohtaan olisi ollut voittamatonta, jollei niillä olisi ollut Beatlesia ja minejä. englanti inhotti 12-vuotiaana järjettömästi. antoivat kansan päättää eu-erosta ja kansa päätti
Jos olet jo aikakauslehden tilaaja, saat digitilauksen hintaan 2 € / kk. koko maan äänenkantaja Lataa Suomenmaan uutissovellus ja luo digitunnus, niin saat kahden viikon ilmaisen kokeilujakson. Aikakauslehti meni mobiiliin! tarjous! 50 € / 12 kk 27 € / 6 kk Digilehden