3
KESKIVIIKKO 19.2.2014
N:o 20 . 2
KESKUSTA-AATE KIINNOSTAA LAAJASTI. 6 414880 073513
TARVITAAN TYÖTÄ, EI LEIKKAUSLISTOJA. s. s. 2 ?
MAASEUTU
Pääsevätkö he avioon?
Samaa sukupuolta olevien avioliitto on vaikea pala keskustalaisille.
Sydäntalven tarjous Härmän Kylpylässä
t .BKPJUVT I IVPOFFTTB KB QVPMJIPJUPSVPLBJMVU
t 6VEFO LZMQZMÊO KB LVOUPTBMJO WBQBB LÊZUUÚ
t Y IJFSPOUB NJO
Y "SPNBUPTTVU ,BVSBUZZOZ SZINÊIPJUP
t Y QVMMBLBIWJU
t Y QÊÊTZMJQQV SBWJOUPMBO UBOTTFJIJO
Voimassa joka päivä 28.2.2014 saakka.
Pääsiäislomat
t .BKPJUVT I IVPOFFTTB KB QVPMJIPJUPSVPLBJMVU
t 6VEFO LZMQZMÊO KB LVOUPTBMJO WBQBB LÊZUUÚ
t Y QÊÊTZMJQQV SBWJOUPMBO UBOTTFJIJO
Voimassa 17.-22.4.2014. Klubi-ilta: Jesse Kaikuranta
ran
anta
169 ?
/2 vrk/hlö
Pääsiäisviik
supertarjouon
s
2 vrk
90
?/hlö
Majoitus 2 hh
,
kylpylän ja kuaamiaiset, uuden
nt
Voimassa 13.-1osalin käyttö.
7.4. 4. 2014
-JQVU 18 û ] ,MVCJ QBLFUUJ NBKPJUVLTFMMB 80 û IMÚ WSL
SL
Vaasantie 22, Ylihärmä | Puh. VARAA AJOISSA!
2 vrk 144
?
3 vrk 200
?
4 vrk 246
?
/hlö
La 22.2. (06) 483 1600 | myynti@harmankuntokeskus.fi | www.harman
www.harmankylpyla.fi
s
Varsinkin kokoomuksessa on tuohduttu Tiilikaisen sanoista.
Hallitus perustelee hankettaan nyt tasa-arvolla.
Tukea ei muka leikata, mutta määrätään, että sekä
äidin että isän on käytettävä se puoliksi. Yksikään
lelu ei ole koskaan kiinnostanut häntä yhtä paljon.
Poika alkoi pelata angry birdsejä, autopelejä ja vaikka mitä.
Olimme tietysti aika ylpeitä. Leikit vaikka
junaradalla tai autoilla.
Poika pöristelee leluilla hetken ja kysyy sitten, saako
jo pelata ?aipädillä?.
Vanhemmalle tulee aika jakomielitautinen olo. Lapsi oppi nopeasti täysin omatoimiseksi ja taitavaksi tabletin käyttäjäksi.
Nyt katoaa työtä Suomesta. Edustajat kun eivät
osaa olla läsnä istunnoissa vaan räpläävät puhelimiaan.
Mitä aikuiset
edellä...
Pauliina Pohjala. yleensä äidin . Lapsi on ihan hiljaa, mutta ei hän ole läsnäkään.
ON KAKSI vaihtoehtoa.
Voi hyväksyä sen, että tabletit ja muut vempaimet
kuuluvat nykyaikaan ja lasten elämään, ja niitä saa aivan vapaasti käyttää.
Tai voi yrittää jonkinlaista kompromissia. Jos näin ei
tehdä, perhe menettää tuen.
Tähän asti kotihoidontukea on pidetty monella tavalla oivana ratkaisuna. millainen se sitten onkaan . Puoli tuntia
tablettia ja puoli tuntia piirtämistä, esimerkiksi.
Itse pyrin jälkimmäiseen, vaikka se on usein helpommin sanottu kuin tehty.
EI OLE HELPPOA aikuistenkaan vempaimien käytön
kontrollointi.
Eduskunnassa on linjattu, että tablettia saa käyttää
suuressa salissa istuntojen aikana.
Sitä ei kuitenkaan saa nostaa pystyasentoon vaan ainoastaan hiukan koholle, jotta se ei
muodostu näköesteeksi. Eikä se esittelisi valmista sitoumuslistaa, johon Juha Sipilän ja Timo Soinin pitäisi vain vetäistä nimensä alle.
Jos hallitus olisi tosissaan eikä liikkeellä vain propagandamielessä, se arvostaisi kutsumiaan vieraita
toisella tavalla. Toisenlainen kierre syntyy,
kun Suomeen ryhdytään luomaan uutta työtä ja
uutta kasvua, ja tähän käytetään myös kaikki ne
mahdollisuudet, joita valtiovallalla on.
J
os hallitus olisi keskustelutarjoustensa kanssa tosi mielellä liikkeellä, se ei kiukuttelisi pääministerin tapaan eikä esittäisi vaatimuksia
kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan
Petterin Orvon tyyliin. Eikö niiden pidä yrittää kaikkensa, että laivatilaukset jäävät Suomeen. Lapsen eteen laitetaan kone, jota hän
sitten koko ruokailun ajan tuijottaa.
Vanhemmat saavat syödä rauhassa. Se tuo säästöä yhteiskunnalle, sillä kunnallinen päivähoito maksaa kol-
Sekaisin tabletista
minkertaisesti. ?Ei ole valtion tehtävä lähteä tukemaan...?, on kuultu moneen kertaan esimerkiksi
elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren (kok.) suusta.
Eikä hallituksen vasemmistolla ole ollut sanan sijaa tässä politiikassa.
Silloin jäävät jäljelle vain leikkauslistat ja veronkorotukset, niin kuin on nähty.
Mutta eivätkö hallitukset ole sitä varten, että ne
Esityslistalla saisi olla
yksi asia: miten luoda
uutta työtä Suomeen.
MEILLE ostettiin pari kuukautta sitten tablettitietokone,
?kun kaikilla muillakin on?.
4-vuotiaamme meni heti tabletista sekaisin. Samalla se on mahdollistanut valinnanvapauden ja pienelle lapselle oman äidin tai
isän hoidon.
Totta on, että lapsen hoitaminen kotona jarruttaa
kotiin jäävän vanhemman . Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen on ilmoittanut jo, että
jos hallitus toteuttaa hankkeen, keskusta peruuttaa sen, jos on seuraavassa hallituksessa mukana. ansioja urakehitystä sekä heikentää eläketurvaa.
Mutta muitakin keinoja näiden vääryyksien estämiseksi on kuin vain kuopata perheiden suosima kotihoidontuki. Onnistumisen tunne on paha koukuttaja. Jäljelle jäävät leikkauslistat ja veronkorotukset. Tabletissa ei saa myöskään olla näppäimistöä, joka mahdollistaisi
kovaäänisen paukuttelun.
Nyt puhemies on helisemässä edustajien kännyköiden
kanssa. Esityslistalla saisi olla yksi asia: miten luoda uutta työtä
Suomeen.
Tämä on ollut myös keskustan keskeinen toive,
kun se on arvioinut pääministerin kutsua.
Ajatus sotii tosin hallituksen teollisuuspoliittista toimintalinjaa vastaan. Ensin
lasta kannustetaan opettelemaan koneen käyttöä, mutta kohta sitä jo voimakkaasti rajoitetaan.
ELEKTRONIIKKA on tehnyt monista vanhemmista laiskoja lasten kasvattajia.
Vanhemmat ovat nimittäin huomanneet, että lapsen
saa helposti ulkoistettua tabletin maailmaan.
Tätä näkee valitettavan usein yleisillä paikoillakin kuten ravintoloissa. Keskustan pää-äänenkannattaja
Päätoimittaja Juha Määttä
Pääkirjoitukset
Toimittajalta
Työstä meillä pulaa on,
ei leikkauslistoista
K
eskustapoliitikkojen kommentit pääministeri Jyrki Kataisen keskustelutarjoukseen
saivat suorastaan karmeaa painoarvoa maanantaina.
Silloin kerrottiin, että STX:n Turun telakka ei saakaan kahden suuren lautan tilausta, vaan työt menevät Saksaan.
Toivo eli viime viikkoihin asti, sillä tilauksista oli
aiesopimus tanskalaisen Scandlines-varustamon
ja STX Finlandin välillä. Peli
menee aina vähän paremmin kuin edellisellä kerralla.
?Äiti kato, enkö ookin hyvä pelaaja!?
Tabletti täytyy laittaa vähän väliä korkealle kaapin
päälle ja sanoa, että nyt teet jotain muuta. Kustannukset
siirtyvät korotettuina kuntiin, joiden tulisi taikoa
lisää hoitopaikkoja sekä henkilöstöä päivähoitoon.
Nykyoloissa leikkaus sitä paitsi kasvattaisi enemmän työttömyyttä kuin työllisyyttä.
NYT jo melkein toivon, ettei tabletteja olisi koskaan keksittykään.
Jos poika saisi päättää, hän ei tekisi muuta kuin pelaisi sillä. Kuva: Paula Åström
toimivat. Se ilmoittaisi olevansa halukas harkitsemaan myös opposition näkökulmia ja vakuuttaisi vastavuoroisesti tukeaan seuraavalle hallitukselle . Eläketurvaa voisi kertyä lapsen hoitamisesta kotona. Jäljelle jäävät vain leikkauslistat ja veronkorotukset.
Tästä Suomessa tulisi nyt keskustella yhdessä.
Mukaan tarvittaisiin niin hallitus, oppositio kuin
elinkeinoelämä ja työmarkkinajärjestötkin. Eikö niiden pidä
järjestää niin, että Suomeen ei tuotaisi aina vain
enemmän kivihiiltä maailman ääristä, kun omassa maassa on energian raaka-aineita yllin kyllin?
Eikö niiden pidä huolehtia siitä, että kansallisvarallisuutta ei myydä ulkomaisten yritysten käsiin?
Leikkauslistat ja veronkorotukset luovat vain näivettymisen kierteen. Aiesopimus raukesi, kun
STX Finland ei kyennyt järjestämään rakennusaikaista rahoitusta.
Tilausten menettäminen merkitsee sitä, että työt
loppuvat 500 laivanrakentajalta loppusyksystä, sillä uusia tilauksia ei ole näköpiirissä.
Niin katoaa työ Suomesta. Sen keskeinen ajatus
on, että julkisen vallan ote on pidettävä mahdollisimman pienenä. Suoman talouden suunnan kääntämisessä.
Kotihoidontuesta väännetään taas
K
ataisen hallituksen aie leikata kotihoidontukea näyttää muodostuvan yhdeksi hallitusta ja oppositiota jakavaksi rakennekysymykseksi. Työhön paluuta ja urakehitystäkin voitaisiin auttaa työelämän säädöksin.
Julkista taloutta leikkaus ei auta. Siinä on näkynyt kokoomuksen kädenjälki vahvana
Tämä nuori halusi valita parlamenttinsa liberaaleimman
puolueen ja pohti paikallisen liberaalipuolueen ja keskustan välillä.
Päätös oli lopulta selkeästi kohdistunut
maansa keskustapuolueeseen päätösvallan hajauttamisen idean vuoksi.
Hänen mielestään oli täysin mahdotonta
ajatella, että joku puolue leimaa itsensä vapauden puolustajaksi ja liberaaliksi, jos sa-
maan aikaan puolue keskittää valtaa suuriin keskuksiin. Kuntien taloustilanne on poikkeuksetta surkea, eikä
kunnallispoliitikkojen maine ja
arvostus ole parhaassa mahdollisessa tilassa.
Jos kunnat, ja monien mielestä jopa avokätisesti, ryhtyisivät rahoittamaan päättäjiään ja heidän taustaryhmiään, kansalaisten
suhtautuminen poliittiseen työhön olisi entistä kriittisempää.
Kokouspalkkiosta maksettava
puoluevero ei ole aivan suoraa
kunnallista puoluetukea, koska
periaatteessa sen maksamisesta
päättää jokainen luottamushenkilö itse.?
POHJALAISEN mielestä Suomen
puolustus uhkaa murentua:
?Erittäin iso muutos on se, että sodanajan joukkojen vahvuuden alarajaksi on määritelty 230
000 miestä. Komentaja Ari Puheloinen on vakuuttanut, että sen
pienemmällä sotilaiden määrällä
Suomea ei ole mahdollista puolustaa.
Puolustusvoimien määrärahat täytyy saada noususuuntaan.
Muuten käy niin, että yleiseltä
asevelvollisuudelta menee pohja pois.
Se on kuitenkin maanpuolustuksen toinen peruskivi sen rinnalla, että koko maata halutaan
puolustaa.
Vaihtoehdot ovat vähissä tai
niiden hakuun vaaditaan poikkeuksellista luovuutta. Omien linjausten ylenkatsominen on kuitenkin virhe, joka
kannattaa myöntää avoimesti.?
HÄMEEN SANOMAT kirjoittaa, että kunnallisen puoluetuen aika
ei ole nyt:
?Ajatus kunnallisesta puoluetuesta tuskin saa kovin laajaa
kannatusta. Lisäksi komentajan asunnon sijain-
nin pitää olla keskeinen ?turvallisuus- ja valmiussyistä?.
Tiedotteessaan puolustusministeriö ei pahoittele päätöksiään. Komentajan mukaan ammattiarmeijasta
ei ole yleisen asevelvollisuuden
korvaajaksi. Kuva: Erik Carter
ENITEN ajatuksia herättänyt vastaus tuli
eräältä nuorelta liberaalilta. Tämä on hyvä muistutus
myös meille Suomessa.
Kuinka ihmeessä Kokoomus ja Vihreät
väittävät puolustavansa ihmisten vapautta, jos he ajavat samalla päätöksentekoa
kauemmas ihmisestä?
KESKUSTALAISUUS ei ole vain suomalainen erikoisuus vaan laajasti kiinnostusta
herättävä aatesuunta.
Yhteisistä arvoistamme keskusteltaessa käytin itselleni rakasta keskustalaista sanontaa, ?jätä talo paremmassa kunnossa
kuin itse olet sen saanut?.
Ruotsalainen tuttuni totesi tähän, että
hänellä on samanlainen sanonta joka vapaasti käännettynä kuului ?elä kuin kuolisit huomenna, mutta viljele maatasi kuin
eläisit ikuisesti?. Se ei olisi asevelvollisuuden veroinen kustannustehokkuudessa.?. 19.2.2014
www.suomenmaa.fi
Puheenvuoro
Keskustalaisuus ei ole
vain Suomen asia
Jussi Sallinen
Keskustanuorten pääsihteeri
MEITÄ keskustalaisia yritetään usein leimata kummalliseksi historialliseksi ylijäämäksi, maaseutupuolueeksi, jonka vastinparit
ovat hävinneet kaikista muista maista.
Erityisesti toverit ja ystävät oikealta ja vasemmalta pitävät täysin mahdottomana
ajatusta muiden maiden keskustalaisten
kohtaamisesta.
Totuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää, sillä hajakeskitykseen ja sivistykseen
luottavia poliittisia aatteita löytyy myös rajojemme ulkopuolelta.
Yhteisistä arvoistamme keskusteltaessa käytin
itselleni rakasta keskustalaista sanontaa,
?jätä talo paremmassa kunnossa kuin itse olet sen saanut?.
VIERAILIN viikonloppuna osana Keskustanuorten ja Keskustaopiskelijoiden delegaatiota Pohjolan Keskustanuorten (NCF) kokouksessa Trondheimissä.
Tuntuu erikoiselta lentää useita tunteja
toiseen maahan ja päätyä tilaisuuteen, jossa puhutaan toimintojen alueellistamisesta, maaseutupolitiikasta ja eri alueiden elinmahdollisuuksista enemmän kuin keskimääräisessä pohjoiskarjalaisessa tupaillassa.
Pohjoismaiset ystävämme Islannista,
Tanskasta, Norjasta ja Ruotsista sekä omat
tuttumme RKP:n nuorisojärjestö Svensk
Ungdomista ovat ajautuneet historian aikana tietyissä poliittisissa kysymyksissä eri
suuntiin, mutta kaikkia yhdistää perusajatus koko maan asuttuna pitämisestä ja usko ihmisen kehitystarpeesta.
KYSYIN muutamalta viikonloppuna mu-
kana olleelta, miksi he ovat valinneet kotimaassaan keskustan omaksi puolueekseen.
Vastauksista tuli selkeästi ilmi samoja teemoja, jotka koskettavat monia meitä
keskustalaisia kotimaassa.
Yksi halusi puolustaa omaa lähikouluaan,
toinen halusi torjua ilmastonmuutosta suosien kotimaisia uusiutuvia energiamuotoja.
Kolmannen mielestä keskustalainen ajatus
luonnonvarojen kestävästä käytöstä oli ainut järkevä vaihtoehto.
?Vierailin viikonloppuna osana Keskustanuorten ja Keskustaopiskelijoiden delegaatiota Pohjolan Keskustanuorten (NCF)
kokouksessa Trondheimissä.. Voiko yhteistä käsitystä vapaudesta ja vastuusta paremmin tiivistää?
Muut lehdet
HELSINGIN SANOMAT näkee puolustushallinnon tehneen tarpeettoman vahingon komentaja Ari
Puheloisen vuokratukiasiassa:
?Puolustusvoimat on aiheuttanut itselleen turhaa vahinkoa,
kun se ei ole noudattanut omaa
ohjeistustaan palvelusuhdeasuntojen vuokratuen rajoista eikä kirjannut ohjeisiinsa mitään
poikkeuksia.
Ministeriön tiedotteessa perusteltiin tukea turvallisuus- ja
tietoliikennejärjestelyillä
Olen keskustalaisista ainoa,
joka allekirjoitti lakialoitteen,
mutta tuntuu, etten ole ainoa kannattaja, Kaikkonen kertoo.
Moni keskustaedustaja on antanut laille tukensa esimerkiksi vaalikonevastauksissa. Kuva: Jari Laukkanen. Arvioiden mukaan kourallinen keskustalaisista äänestäisi tasa-arvoisen
avioliittolain puolesta.
HARVA keskustalainen pitää ääntä omasta kannastaan.
Vastustajat eivät välttämättä
uskalla profiloitua asiassa, koska
julkisuudessa heidät on leimattu
taantumuksellisiksi.
Osa kansanedustajista kannattaa aloitetta piilossa, koska kysymys jakaa äänestäjäkuntaa niin
rajusti.
Kaikkonen on tehnyt toisenlaisen ratkaisun. Politiikassa on aina asioita,
joita ihmiset kannattavat tai vastustavat. Uskon, että nykyisessä eduskuntaryhmässä jokainen pystyy
olemaan sitä mieltä kuin haluaa,
kansanedustaja Vehkaperä kertoo.
Hän itse painaisi äänestyksessä
punaista nappia.
KUN tasa-arvoista avioliittolakia
yritettiin ensimmäisen kerran
ajaa lakialoitteella, keskustalaisista vain Kaikkonen oli mukana.
. Tiedän, että omassakin äänestäjäkunnassa ollaan kahta mieltä, mutta eivätköhän he tämänkin kestä.
FILOSOFIAN tohtori Tytti Isohookana-Asunmaa sanoo, että tasa-arvoinen avioliitto on laajalle
Tasa-arvoinen avioliittolaki antaisi samaa sukupuolta oleville samat oikeudet kuin muillekin aviopareille. Kukin tekee oman
ratkaisunsa.
. Ihmisillä on erilaisia näkemyksiä, jotka pohjautuvat heidän arvoihinsa ja näkemyksiinsä
yhteiskunnasta, hän muotoilee.
Vehkaperän mielestä keskustan ei kannata tehdä tästä isompaa asiaa kuin se onkaan.
ENEMMISTÖ keskustan kansanedustajista ei tue tasa-arvoista
avioliittolakia.
Jos aloite etenee äänestykseen,
se käsitellään eduskuntaryhmässä niin sanottuna omantunnonkysymyksenä. Hän ei keksinyt yhtään syytä, miksei tukisi aloitetta
avoimesti.
. Asia on keskustalaisille hankala, koska siihen liittyy arvoja ja
arvostuksia. 4
19.2.2014
Kukin tekee itse ratkaisunsa
Samaa sukupuolta olevien avioliitto on keskustalaisille omantunnonkysymys
HENNA RUOKAMO
HELSINKI
SUKUPUOLINEUTRAALI avioliittolaki jakaa keskustalaiset.
. Kysymys on myös siitä, miten tasa-arvo ymmärretään,
kansanedustaja Antti Kaikkonen
(kesk.) luonnehtii.
Mirja Vehkaperä (kesk.) ei usko asian olevan sen hankalampi
kuin muutkaan.
(HS 18.2)
Sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajan Maija
Anttilan (sd.) kommentti on yhtä tyrmäävä: ?Kaikkea sitä,
mikä on toiminut hyvin, aletaan järjestellä uudelleen?.
Hallitus lähti rinta rottingilla sotaan hallintohimmeleitä
vastaan. Homo- ja
lesboparit saisivat muun muassa oikeuden adoptioon ja
puolison sukunimeen.
Torstaina 20.helmikuuta kansalaisaloitteesta käydään
eduskunnassa lähetekeskustelu. joulukuuta mennessä, kun se luovutettiin
puhemies Eero Heinäluomalle (sd.).
Laki antaisi homo- ja heteropareille yhtäläisen
oikeuden mennä naimisiin.
Vastustajien adressi on päivätty sivustolle 9. Vaan kuinkas kävikään?
Hallintoylilääkäri Jukka Pellisen mukaan himmelistä
on tullut häkkyrä, jossa menee viivoja moneen eri suuntaan, sisäkkäin ja päällekkäin.
Sote-mallista on tullut moderni taideteos, jonka hallitus voisi lahjoittaa Kiasmaan. Samalla keskustalaiset haluavat ylläpitää suomalaiseen yhteiskuntaan juurtuneita tapoja,
kun puolustavat miehen ja naisen välistä avioliittoa, Isohookana-Asunmaa tulkitsee.
Antti Kaikkonen ei keksinyt
yhtään syytä, miksei tukisi
aloitetta avoimesti.
Kuva: Jari Laukkanen
Entinen kulttuuriministeri ei
näe asiaa merkkinä keskustalaisten konservatiivisuudesta.
Suomalaisten kulttuuristen arvojen puolustaminen ei hänen
mukaansa ole häpeä.
SOTEUUDISTUS ei kelpaa hallituspuolueidenkaan edustajille. joulukuuta 2012.
Minulta on tiedusteltu, tiedänkö, ovatko jättitukiaisia nostaneet talonpojat Herlin ja Wahlroos pien- vaiko suurviljelijöitä.
Vastaan nyt, että tiedän. Toivon, että erilaisia näkökulmia arvostetaan, Kaikkonen kiteyttää.
En ihmettele, jos metsänomistaja tuntee olonsa ?jakomielitautiseksi?.
Yhtäältä häntä vaaditaan suojelemaan metsänsä ja sen
pikku ötökät.
Toisaalta metsänomistajaa painostetaan hakkaamaan
puut poikki ja pinoon, jotta teollisuudella riittää raaka-ainetta.
Anneli Kallioniemi
Kainuun Sanomissa
Oli kyseessä nimittäin sademetsän heimo, jolta hakkuut
tuhoavat kodin; itäeurooppalaiset siirtotyöläiset Olkiluoto III:n työmaalla; filippiiniläiset naiset, jotka jättävät omat
lapsensa kotimaahan hoitaakseen rikkaiden amerikkalaisten muksuja; tai yritysjohtajat, jotka ovat liian kiireisiä tutustuakseen lapsiinsa, nykyinen versio markkinataloudesta repii ihmisiä ja yhteisöjä juuriltaan valtavalla mittakaavalla . Tässä ei ole kyse vain tasa-arvosta, vaan kulttuurisista koodeista, Isohookana-Asunmaa sanoo.
KESKUSTALAISUUS lähtee puolueen historiaan perehtyneen tohtorin mukaan tasa-arvosta.
. Maallistuminen ei ulotu vielä joka paikkaan.
Miehen ja naisen välinen avioliitto on Isohookana-Asunmaan
mukaan kulttuurinen koodi. Kansalaisaloite lain puolesta keräsi
ennätykselliset 166 851 allekirjoitusta.
Tasa-arvoisessa avioliittolaissa avioliittoa ei enää
määriteltäisi miehen ja naisen väliseksi liitoksi. Lakia vaativan kansalaisaloitteen oli allekirjoittanut lähes 167 000 kansalaista 13. Perussuomalaisen kansanedustajan Pentti Oinosen mukaan myös esimerkiksi seurakunnissa on
kerätty nimiä lakia vastustaville paperilistoille.
Tasa-arvoinen avioliittolaki on eduskunnan lähe-
tekeskustelussa torstaina. Uskonnon vaikutus suomalaiseen kulttuuriin on ollut näihin
päiviin saakka vahva. Pienviljelijöitä ovat. Istuvat niin
pienen ajan vuodesta traktorinpukilla.
Timo Roos
Demokraatissa
Puhdistamo tulee Sulkavuoreen, jos tulee
Otsikko Aamulehdessä
Ja koska meillä on käytössämme hieman enemmän keinoja kuin merilehmillä ja sudenkorennoilla, ihmisen tarina
on todennäköisesti tuskin ehtinyt edes alkaa.
Avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja
Turun Sanomissa. 5
19.2.2014
apollon tietäjät
Himmelistä
häkkyrä
FAKTA
Kiistelty aloite
Sukupuolineutraalia avioliittolakia ei mainita
nykyisessä hallitusohjelmassa kristillisdemokraattien
vaatimuksesta.
Hallituspuolueiden kansanedustajien ajama lakialoite
tasa-arvoisesta avioliittolaista kaatui vuosi sitten
lakivaliokunnassa täpärästi äänin 9?8.
Asiaa lähdettiin viemään eteenpäin Tahdon
2013-kampanjalla. kosketaan.
. Monen vuoden työ ei silloin
menisi täysin hukkaan.
Vesa Somppi
lainat
KANSALAISALOITE tasa-arvoisesta avioliittolaista keräsi 166 851 allekirjoitusta. Jotain mikä erottaa meidät muista.
Monet suomalaiset kokevat
loukkauksena, jos tuohon ?rituaaliin. Laki takaisi jokaiselle oikeuden avioliittoon sukupuolista riippumatta.
Eduskunta keskustelee aloitteesta huomenna torstaina.
Keskustaedustajat toivovat keskustelusta maltillista ja asiallista.
Erilaisia ajatuksia pitää suvaita.
. Sieltä aloite ohjataan
luultavimmin lakivaliokunnan käsiteltäväksi.
osalle kansasta hankala kysymys,
ei vain keskustalle.
. Kuva: Maiju Torvinen
Vasta-adressi kerännyt yli 40 000 nimeä
STT HELSINKI
TASA-ARVOISEN avioliittolain vastustajat ovat ke-
ränneet yli 40 500 allekirjoitusta lakimuutosta vastustavaan kansalaisadressiin adressit.com-sivustolla. ja tilalle se tarjoaa vain palveluita ja kaapit täyteen
roinaa.
Jani Kaaro
Helsingin Sanomissa
Keskustalaiset haluavat ylläpitää suomalaiseen yhteiskuntaan juurtuneita tapoja, kun puolustavat
miehen ja naisen välistä avioliittoa, Tytti Isohookana-Asunmaa sanoo. Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty (kok.)
sanoo, ettei esitetty malli toisi helsinkiläiselle palvelunsaajalle mitään hyvää
Kisa olisi helppo ratkaista valitsemalla ?oikeat. Sisarjärjestöillä on myös omat paikkamääränsä.
Perussuomalaisilla puoluekokousedustajia ei valita, koska jokaisella puolueen
jäseneksi hyväksytyllä on puoluekokouksessa läsnäolo-, puhe- ja äänioikeus.
SOSIAALIDEMOKRAATEILLA valinnat tekee piiri, ja jokainen piirijärjestö järjestää
vaalin omalla tavallaan. Kuka jäsen tahansa voidaan asettaa ehdolle.
KOKOOMUKSESSA valinta tapahtuu keskustan tapaan paikallisosastoissa. Perussuomalaisten Joensuun kokoukseen viime kesänä osallistui vähintään yhtä suuri joukko.
Keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten puoluekokouksiin valitaan tai
osallistuu niin paljon edustajia, että junttatyö valintavaiheessa vaatisi melkoisia
panostuksia. Suurin osa on
pitänyt matalaa profiilia.
PUOLUEKOKOUKSIIN valittavista huomattava osa on kuitenkin puolueiden aktiivijäseniä, kuten osastojen puheenjohtajia.
Heidän sivuuttamisensa puolueessa kuin
puolueessa on vaikeaa.
Kuvio rikkoutui viime kerralla Sdp:n
Helsingin puoluekokouksessa, kun nuoret onnistuivat nappaamaan paljon tavanomaista enemmän paikkoja eli lähes sata.
Eli tietyn puheenjohtajaehdokkaan kannattajien junttaus edustajiksi on ainakin
periaatteessa mahdollista.
Varsinkin nettiäänestys antaa siihen
mahdollisuuden. Kuva:Suomenmaan arkisto
Puoluekokousedustajien
valinnoissa isoja eroja
?Oikeiden. Kukaan ei suljetussa lippuäänestyksessä pysty tarkistamaan kenen nimen edustaja on
piirtänyt.
Sosiaalidemokraateilla junttatyön on
arvioitu olevan parhaillaan käynnissä,
koska puheenjohtajan paikkaa tavoittelee
kaksi ehdokasta. Myös avoimeen kokoukseen rynnivä iso kannattajajoukko voisi
vaikuttaa valintaan.
KESKUSTALLA oli Kuopion puoluekokouksessa vuonna 1981 noin 4000 edustajaa.
Kaksi vuotta sitten Rovaniemellä määrä
oli tippunut puoleen.
Keskusta aikookin muuttaa sääntöjään
niin, että paikallisosastot voivat lähettää
yhden puoluekokoukseen edustajan jo-
kaista alkavaa 50 jäsentä kohden.
Kokoomuksen puoluekokouksiin on
osallistunut 1000-1200 virallista edustajaa. Puolueen säännöt antavat piireille mahdollisuuden toimia toisinkin.
Puoluekokousedustajien valintaprosessi herättää kiinnostusta varsinkin silloin,
kun puolueessa käydään puheenjohtajakisaa. Paikallisosasto valitsee yhden
edustajan jokaista alkavaa sataa jäsentä
kohden ja kunnallisjärjestö yhden edustajan. Puoluekokouksen 500 paikkaa jaetaan piirien jäsenmäärän mukaan.
Valintojen alueellisen edustavuuden
parantamiseksi osa piireistä on jaettu vaalirenkaisiin. Äänestämättä jättäneillä on vielä
mahdollisuus sanoa sanansa postiäänestyksessä.
Pohjanmaalla vaalirenkaat järjestävät
avoimet kokoukset, joissa ehdokkaat ase-
tetaan ja valitaan äänestyksellä. Esimerkiksi Uudellamaalla
renkaita on viisi.
Helsinki ja Uusimaa järjestivät nettiäänestyksen, joka päättyi viime sunnuntaina. Piiri jakaa osastoille paikat jäsenmäärän mukaan ja yksi paikka heltiää jokaisesta 30 jäsenestä. Jutta Urpilainen haluaa
jatkaa ja ammattiliitto Pron puheenjohtaja
Antti Rinne haastaa. edustajat puoluekokoukseen.
Keskustassa lähettävä osasto evästää
usein edustajaksi valittua, mutta evästyksen pitävyydestä ei ole mitään takeita. edustajien lähettäminen puheenjohtajakisaa varten kovan työn takana
PUOLUEKOKOUSEDUSTAJIEN valinta vaihtelee eri puolueissa.
Keskustalla on hyvin yksinkertainen
menettely. 6
19.2.2014
uutisanalyysi
Sosiaalidemokraateilla junttatyön on arvioitu olevan parhaillaan käynnissä, koska puheenjohtajan paikkaa tavoittelee kaksi ehdokasta. junttausta on helpompi
yrittää.
VESA SOMPPI. Puoluekokousten ?pitkien
puukkojen öissä. Muitakin halukkaita
voi kisaan vielä ilmoittautua.
Sdp:n puoluekokoukseen Seinäjoelle
ehdolla olevista ehdokkaista jotkut ovat liputtaneet Urpilaisen tai Rinteen puolesta
esimerkiksi Facebookissa. Jutta Urpilainen haluaa jatkaa
ja ammattiliitto Pron puheenjohtaja Antti Rinne haastaa
Määrä
on noussut rajusti parin vuoden takaisesta, jolloin opettajia lomautettiin vain yhdessä kunnassa.
Kuntatyönantajien neuvottelupäällikkö Hannu Freund
kertoo, että kunnissa turvaudutaan opettajien lomautukseen yleensä yllättävässä talousahdingossa viimeisenä
vaihtoehtona.
. Heidän palkkojaan on usein jo ennestään leikattu
opetustunteja vähentämällä.
Tänä vuonna lomautukset koskevat noin 2 000:ta opettajaa ja noin 30 000:ta oppilasta.
Lomautuspäätöksiä voi OAJ:n mukaan tulla lisää, sillä
yli 20 kunnassa on käynnissä yt-neuvottelut.
Yli 20 kunnassa on käynnissä opettajien ytneuvottelut. Kuva: Noora Vaarala/Lehtikuva
Saarikko edustaa keskustaa
Kataisen keskusteluissa
SUSANNA JÄÄSKELÄINEN,
SANNA NIKULA/STT,
SUOMENMAA
HELSINKI
KESKUSTA osallistuu pääministeri Jyrki Kataisen pyynnöstä velkakeskusteluihin, vahvistaa keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikko.
Keskusta haluaa puhua myös
isoista rakenteellisista uudistuksista.
Pääministeri Katainen on pyytänyt oppositiopuolueita keskusteluun valtion finanssipolitiikan
linjasta ensi viikolla.
Toinen oppositiopuolue perussuomalaiset ei vielä tiistainakaan
sanonut Kataisen neuvottelukutsuun juuta eikä jaata.
KESKUSTAA tilaisuudessa edustaa varapuheenjohtaja, kansanedustaja Annika Saarikko. Minusta sillekin ajatukselle kuitenkin tuli useammista monista jäsenmaista tukea, että se kymmenen vuotta
ei ole mitenkään kiveen hakattu.
Hänen mukaansa myös jonkinlaiset yksityiskohtien
viilaukset päätöksentekomalliin ovat mahdollisia, jotta
parlamentti saadaan tyytyväiseksi.. Puolueen puheenjohtaja Juha Sipilä on
sairauslomalla.
. Kyllä minun mielestäni nyt niitä työkaluja jatkokeskustelua varten kohtuullisen hyvin saatiin, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) sanoi kaksipäiväisen kokouksen jälkeen.
PARLAMENTTI on vaatinut jäsenmaiden kaavailemaan
pankkikriisimalliin isoja muutoksia. Se haluaisi muun
muassa sutjakampaa päätöksentekoa ongelmapankkien
hoitoon kasvattamalla sittenkin komission roolia asiassa.
Muiden muassa Suomi ja Saksa vastustivat kuitenkin
tiukasti komission itselleen kaavailemaa päätösvaltaa, ja
nyt jäsenmaille on hahmoteltu viimeisen sanan paikkaa.
Parlamentti on myös vaatinut, että kriisien hoitoon perustettava yhteinen 55 miljardin euron rahasto koottaisiin nopeammin kuin jäsenmaiden kaavailemassa kymmenessä vuodessa.
Urpilaisen mielestä kompromissin aineksia voi olla
löydettävissä ainakin rahaston aikataulusta.
. Kunnissa on nyt jouduttu lomautuksiin, vaikka viime
vuosina on tiedostettu, kuinka vaikeita ne on hallinnollisesti toteuttaa. Näissä isoissa kysymyksissä
keskusta on esittänyt yhteistyötä hallitukselle koko vaalikauden
ajan, Saarikko muistuttaa.
PÄÄMINISTERI Katainen kutsui viime torstaina molempien oppositiopuolueiden johtajat helmikuun
lopussa yhteiseen keskusteluun
hallituspuolueiden puheenjohtajien kanssa.
Pääministerin mukaan neuvottelussa on tarkoitus keskustella
kolmesta kysymyksestä: sitoutuu-
ko puolue velkaantumisen taittamiseen, tunnustaako se valtiovarainministeriön talousennusteen
ja sopeutustarpeen sen pohjalta
sekä pitääkö toimet tehdä kertaheitolla vai jaksotettuna useammalle vuodelle.
VASTAUKSET eivät ole aivan selviä
hallituksen sisälläkään. SDP:n puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Jutta Urpilainen ei halua vielä ottaa kantaa siihen, tehdäänkö
konkreettiset päätökset miljardiluokan sopeutustoimista tämän
vaalikauden puolella.
Urpilainen sanoi tiistaina Brysselissä, että keskustelut sekä
SDP:n sisällä että hallituksessa
ovat vielä kesken, joten hän ei halua lyödä kantaansa lukkoon julkisuudessa.
Viime viikolla Urpilainen myönsi eduskunnassa, ettei ole aivan
yksinkertaista, että nykyinen hallitus lähtisi säätämään seuraavan
eduskunnan budjettilakeja.
Varapuheenjohtaja Annika Saarikko edustaa keskustaa pääministeri Jyrki Kataisen
koollekutsumassa keskustelutilaisuudessa ensi viikolla. Sopuun uskotaan edelleen.
. Kuva: Jari Laukkanen
Jutta Urpilaisen mielestä kompromissin aineksia
voi olla löydettävissä ainakin rahaston aikataulusta.
Kuva:: Mikko Stig/Lehtikuva
Sopu
pankkikriisijärjestelmästä
menee kalkkiviivoille
SUSANNA JÄÄSKELÄINEN/STT BRYSSEL
SOPU pankkiunionin toisesta osasta eli pankkikriisien
yhteiseurooppalaisesta ratkaisujärjestelmästä on menossa aivan kalkkiviivoille ennen EU-parlamentin vaihtumista toukokuun vaaleissa.
Parlamentti on koonnut voimansa viimeiseen suureen
ponnistukseen vaalien alla puolustaakseen omaa valtaansa ja näyttääkseen jäsenmaille, etteivät ne voi kähmiä keskeisiä hankkeita valmiiksi keskenään.
Tämä tarkoittaa, että jäsenmaiden on vielä kerran kajottava pankkisopuun, jonka ne löysivät vaikeiden neuvottelujen jälkeen joulukuussa.
Tunnelmat Brysselissä olivat kuitenkin toiveikkaat tiistaina valtiovarainministereiden kokoonnuttua pohtimaan, missä asioissa ne voisivat tulla parlamenttia vastaan. On myös huomattu, ettei niillä saada hirveästi säästöjä, Freund sanoo.
OPETTAJIEN lomautuksia perustellaan useissa kunnissa
tasapuolisuudella.
Freundin mukaan peruste on hyvä, sillä kunnan muidenkin työntekijöiden lomautuksilla on haitallisia seurauksia.
OAJ:ssa kuitenkin lasketaan, että opettajat jäävät tappiolle. 7
19.2.2014
Kunnat turvautuvat yhä opettajien lomautuksiin
KAHDEKSAN KUNTAA on tänä vuonna päättänyt lomauttaa
opettajia, kertoo Opetusalan Ammattijärjestö OAJ.
Viime vuonna lomautuksia tehtiin 13 kunnassa. Keskusta haluaa lopettaa Suomen velkaantumisen, Saarikko
muistuttaa.
Valtiosihteeri Martti Hetemäen
asiantuntijaryhmä korosti rakenneuudistusten välttämättömyyttä velkaantumisen taittamisessa.
Saarikko huomauttaa, että myös
keskustan mielestä Suomen ongelmien ratkaisemisessa tarvitaan
uudistuksia, joilla tulot ja menot
saadaan tasapainoon sekä talous
ja työllisyys nousuun.
Eikö hallinto
tosiaankaan laajenisi, kysyi moni.
Saarikko vakuutti, ettei. Käykö tässä Turullekin huo-
Liedon keskustan puheenjohtaja Sauli Alipirjelä toivotti yleisön
tervetulleeksi. Saarikon mukaan keskustassa on eri näkemyksiä verotusoikeudesta.
. Maakunta verottaisi omista palveluistaan, kunta
omistaan. Kehyskuntien kannattaa toimia omilla
ehdoillaan. Hallitus on yrittänyt käyttää
sote-uudistusta kuntarakenneuudistuksen kantorakettina. Kiitosta sai
muiltakin puolueilta keskustan
oma vaihtoehto ja rahoituksen
yksikanavaisuus.
Pienten kuntien maakunnassa,
missä sairaanhoitopiiri on erityi-
sen velkainen, monia kysymyksiä
herätti maakuntatason soten rahoituksen järjestäminen sekä hallinnolliset vastuut. Masku ja Lieto
kuuluvat niihin 17 Turun seudun
kuntaan, joilta hallitus vaati liitosselvityksen.
Kuntarakenneuudistuksen
taustoista, viime vaiheista ja keskustan mallista olivat kertomassa
lähes täysille saleille kansanedustajat Annika Saarikko ja Esko Kiviranta, eurovaaliehdokas Timo
Kaunisto ja maakuntavaltuuston
puheenjohtaja Pekka Myllymäki.
Työnajako oli selkeä: Saarikko
kertasi varapuheenjohtajana kotikuntamallin, Kiviranta esitteli perustuslailliset näkökulmat, Myllymäki seudullisen nykytilanteen
ja Kaunisto toi kunta-asiaan eurooppalaisen näkökulman.
Paikalliset kunnanvaltuutetut nostivat esiin kuntarakenneuudistuksen valmisteluprosessin
haittapuolena sen, miten se pienissä kunnissa on vienyt kohtuuttomasti virkamiesten työaikaa.
Samoin valmistelupiina on jättänyt sivurooliin kunnan omien
asioiden hoidon ja kehittämisen.
Maskussa ja Liedossa yleisö jakoi Kivirannan näkemyksen, jonka mukaan suurkuntien Suomi on
perustuslain vastainen myös perustuslakivaliokunnan kuulemien
asiantuntijoiden mielestä.
. Vierellään lietolaisvaltuutettu Annina Ruottu. On vaikea perustella ihmisille kolmen verotustason plus kirkollisveron kokonaisuutta, vaikkei
lopputulos poikkeaisikaan määrällisesti nykyisestä käytännöstä.
Hän painotti, että keskusta haluaa luoda järjestelmän, jonka
myötä säilyy ihmisten luottamus
julkiseen sektoriin ja motivaatioon maksaa veroja.. Pakkoyhdistymiset eivät tule kysymykseen.
Maskussa suuren kuntakoon
uskottiin näivettävän lähipalveluiden ohessa lähidemokratiaa,
mikä on täysin vastoin EU:kin läheisyysperiaatetta.
SUURIMPANA ongelmana kritiikkiä sai niin hallituksen kuin kuntarakenneuudistuksen johtaminen.
Mauri Ikonen muistutti, että tapahtuu yhteiskunnassa mitä tahansa, se tapahtuu aina kunnissa.
Jarmo Laivoranta viestitti, että
Turussakin on herännyt hermostus tilanteen epäselvyyden vuoksi.
Yleistä harmitusta VarsinaisSuomessa koettiin siitä, miten Uusimaa ja Helsinki on saamapuolella useissa yhteyksissä, kun taas
Varsinais-Suomi ja monet muut
menettävät.
. Kuva: Raija Kerttula-Rantanen
Turku-liitos ei houkuttele
Varsinais-Suomi kannustaa itsenäisiin päätöksiin
RAIJA KERTTULA-RANTANEN
MASKU, LIETO
KESKUSTAN eduskuntaryhmän
kiertue pakkoliitosuhan alaisiin
kuntiin ulottui maanantaina Varsinais-Suomeen. Kuva:
Raija Kerttula-Rantanen
nosti pohtivat meillä muutkin
kuin keskustalaiset.
Kuntien valtionosuudet, niiden
käyttö ja vaikutukset kiinnostivat
lukuisissa puheenvuoroissa kuulijoita.
Kriisikuntiin liittyvässä keskustelussa Kiviranta vinkkasi, miten
aiheesta on ?vaikea keskustella sofistikoituneesti?, koska valtionosuuksia pienentämällä mistä
tahansa kunnasta voidaan tehdä
kriisikunta.
LIEDOSSA puhutti maakuntamalliin liittyen ennen kaikkea erikoissairaanhoidon osuus. Myllymäki totesi, että myöhemmin on
vielä mietittävä alueellisesti parhaita ratkaisuja.
Siitä, kuka tekee päätökset maakuntatason erikoissairaanhoidossa, ei ole Saarikon mukaan keskustassa vielä yhtenäistä linjaa.
Yksi vaihtoehto olisi kuntavaalin yhteydessä järjestettävä maakuntavaali, jossa päättäjät valikoituisivat.
Liedossa peräänkuulutettiin
myös mahdollista maakunnan
verotusoikeutta. 8
19.2.2014
Hallitus on yrittänyt käyttää
sote-uudistusta
kuntarakenneuudistuksen
kantorakettina.
Turun keskustasta keskusteluissa Annika Saarikon kanssa puheenjohtaja Matias Ollila ja Kalle Suomela sekä Laura Vuola
Virkamiesten aloitteellisuus vähenee, hän
painottaa.
Ennakointi saattaa Sailaksen mukaan pahimmillaan heijastella jopa
ministeriön kuultavaksi kutsuttavien asiantuntijoiden valintaan.
. Esityksessä on kiirehtimisen makua.
Tuntuu hieman hätäilyltä, kristillisdemokraattien Jouko Jääskeläinen myötäili.
Eduskunta on saanut hyväksyttäväksi
syksyllä solmitun sopimuksen. Näyttää siltä, että joudumme nielemään
sen, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman sanoi istuntosalin ulkopuolella.
Ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Pertti Salolainen (kok.) puolusti esitystä sillä, että tavoitteena on saada palestiinalaisten edustustoille kaikissa Pohjoismaissa
mahdollisimman yhdenmukainen asema.
HANNU KUPARINEN/STT
HELSINKI
PALESTIINALAISTEN Helsingissä sijaitsevan
edustuston aseman korottaminen ei miellytä osaa kansanedustajista. Kun vesivahingon jäljet havaitaan, niin silloin vauriot ovat
yleensä jo pitkällä. Eduskunnassa
asiasta kehkeytyi tiistaina pienimuotoinen
Israel?Palestiina -väittely.
. Minulta on sen jälkeen kysytty usein, onko kriisi eduksi vai haitaksi.
Konkaripoliitikko ja liike-elämän konsultti paljastaa moilemmat vaihtoehdot oikeiksi.
. Joka tapauksessa päätöksenteko tarvitsee selkeitä ratkaisuja ja taustalle vahvaa poliittista ohjeistusta.
. Tekesin määrärahat kasvoivat neljän vuoden aikana yli 80
prosenttia, hän muistuttaa.
Talouspoliittisen ministerivaliokunnan rooli valmistelun
vauhdittajana saa ex-pääministeriltä edelleen kannatusta. Aikanaan esitettiin myös
eräänlaista junioriministerijärjestelmää, mikä ei ole toteutunut. Teimme tuolloin talouspoliittisen ministerivaliokunnan johdolla merkittäviä satsauksia muun
muassa tutkimus- ja kehitystyöhön. Aho ei
kuitenkaan lähde neuvomaan nykyistä hallitusta siitä, mihin suuntaan hupenevia resursseja pitäisi
kohdentaa.
. Nyt on käynyt niin, että
paljon voimavaroja vaativa systeemi suorastaan halvaannuttaa poliittista päätöksentekoa, hän arvostelee.
ISTUVAN hallituksen on Ahon
mielestä mahdoton reagoida
?konsernitasolla. Voi käydä niin, että kutsutaan
herkästi sellaisia asiantuntijoita,
jotka ovat valmiiksi sopivaa mieltä. Nykyisen systeemin heikkous on siinä, että poliittinen valtiosihteeri alkaa todellisuudessa
johtaa valmistelua, vaikka se kuuluisi virkavastuulla toimiville virkamiehille. Onneksi eduskunnan
tarkastusvaliokunta on jo kiinnittänyt huomiota tähän ongelmakohtaan, hän huomauttaa.
NYKYINEN tilanne ohjailee Sailaksen mielestä virkamiesten ajatuskulkua turhankin paljon.
Systeemi
suorastaan
halvaannuttaa
poliittista
päätöksentekoa.
. Kuva: Jari Laukkanen
Valtiovarainministeriön entinen budjettipäällikkö pitää virkamiesten ja poliitikkojen nykyisiä
vastuuusuhteita sotkuisena vyyhtinä, joka kaipaa pikaista korjausta.
. Politiikkojen roolin piti valtiosihteerien myötä vahvistua nimenomaan virkamiesten kustannuksella. 9
19.2.2014
Esko Aho ja Raimo Sailas yhtä mieltä:
Valtiosihteerijärjestelmä pitää purkaa
. Virkamiehet alkavat vaistomaisesti ennakoimaan sitä, mitä mieltä poliitikot mahtavat asioista kulloinkin olla. Tällä hetkellä ei pystytä tehokkaasti toimimaan niin sanotusti
siilojen yli, Oulussa järjestetyssä
arvoseminaarissa alustanut Aho
muistuttaa.
ESKO AHO sai valtiosihteerikannanotolleen taustatukea seminaarin paneelikeskustelijoihin
kuuluneelta Raimo Sailakselta.
Esko Ahon mielestä poliittisten valtiosihteerien järjestelmästä on tullut päätöksentekoon
melkoinen riippakivi. asioihin tarpeeksi ripeästi, kun työnjako takkuilee jo sektorien sisällä. Valta ja
vastuu eivät kohtaa rohkaisevalla tavalla.
. Vastuuta yritetään sitten uittaa
näiden asiantuintijoiden harteille.
RAKENTEELLISET päätökset ovat
niin Esko Ahon kuin Raimo Sailaksenkin kokemusten mukaan
vaikeita, mutta välttämättömiä.
Aho vertasi alustuksessaan Suomen nykyistä taloustilannetta vesivahinkoon.
. Tässä lisätään valtiolle kuuluvia tunnusmerkkejä, perussuomalaisten Mika Niikko
huomautti.
. Anna Kontula (vas.)
ehdotti, että ainakin asekauppa Israelin
kanssa lopetettaisiin.
Niikko kavahti erityisesti hallituksen esityksen perustelujen kohtaa, jossa todetaan,
että ?sopimuksella Suomi haluaa omalta
osaltaan tukea palestiinalaisten valtionrakennuspyrkimyksiä?.
Jääskeläinen puolestaan löysi perusteluista
lohduttavan kohdan: Sopimuksen tekeminen
ei merkitse Palestiinan valtion tunnustamista.. Kun on tehty virhearviota, niin
niitä ei korjata palaamalla takaisin, vaan resurssit pitää aina kohdistaa uuteen kasvuun, hän muistuttaa.
Palestiinan edustuston uusi asema herätti arvostelua
ta, vaan Israel usein nähdään syyllisenä.
Hallituspuolueena kristillisdemokraatit
todennäköisesti tukevat Palestiinan edustuston aseman korottamista.
. Nyt voidaan sanoa, että meillä on paha vesivahinko, hän kuvailee.
Ahon pääministerikaudella
1990-luvun alkupuolella Suomea
nostettiin laman kourista ripein,
mutta myös kipein päätöksin.
. Tärkeiden asioiden valmisteluun saadaan näin joskus jopa surkuhupaisia piirteitä, Sailas arvelee.
RISTO LUODONPÄÄ
OULU
ENTINEN pääministeri Esko Aho
esittää yhdeksi taloudellisen taantuman korjausliikkeeksi nykyisen
poliittisen valtiosihteerijärjestelmän purkamista.
Edellisen vuosikymmenen
puolivälissä perustettu järjestelmä on Ahon mielestä sekoittanut poliittisen päätöksenteon
valmistelua ja työnjakoa merkittävällä tavalla.
. Siinä edustusto rinnastetaan täysivaltaiseksi suurlähetystöksi, ja sen nimi muuttuu Palestiinan edustustoksi.
Niikko ihmetteli, onko neuvotteluille
Palestiinan asemasta hyväksi se, että heille myönnetään ulkopuolisten taholta etukäteen valtiolle kuuluvia tunnusmerkkejä.
Hän kertoi, ettei voi tukea esitystä.
Jääskeläinen valitti, että keskustelu Israelista ja Palestiinasta ei ole ollut tasapainois-
Anna Kontula (vas.) ehdotti, että asekauppa Israelin kanssa lopetettaisiin.
Kuva: Vesa Moilanen/Lehtikuva
VASEMMISTOLIITON Silvia Modigin mielestä Suomen pitäisi harkita Palestiinan valtion tunnustamista
Monien mielestä se on liian hyvää hakkeeksi, mutta Pekka Lehto näkee
asian metsänomistajan näkökulmasta toisin.
. Lapissa tätä on osattu hyödyntää, ja vielä tälle vuodelle taso säi-
lyy hyvänä, mutta mitä sen jälkeen
tapahtuu, on vielä auki.
Metsänomistajien liiton Pohjois-Suomen toimitusjohtaja Jukka Aula sanoo, että energia- ja kuitupuun raja alkaa hämärtyä.
. Kuormat ovat kevyempiä, joten ajourat ovat pienempiä. 10
19.2.2014
Kuitupuun hinta on 1990-luvun tasolla, joten lämpölaitokset käyttävät yhä enemmän kuitupuuta hakkeeksi. Tosin osa joulukuun kaupois-
ta siirtyi tammikuulle, mikä selittää kasvua. Karsittua rankaa menee entistä enemmän. Tukkipuun hinnat ovat
olleet hienoisessa nousussa, Jukka Aula kertoo.
Pekka Lehdon mukaan tukkeja
menee erityisesti Ruotsiin, mutta
pohjoisen metsänomistajat odottavat Keitele Groupin toiminnan
alkamista Kemijärvellä.
. Sitä ei kannata ruveta erottelemaan, joten hakkeeksi saattaa mennä sekä seitsemänsenttistä kuitupuuta että pienempää puuta.
Kuitupuupinot tosin kannattaa
Lehdon mielestä edelleen myydä
kuitupuuna.
LEHTO PITÄÄ valtion Kemera-tukia elinehtona lappilaisille metsänomistajille.
Tuki on tarkoitettu yksityisten
metsänomistajien metsänhoitoja metsänparannustöihin silloin,
kun se ei ole taloudellisesti kannattavaa.
. Investointien arvo on 32 miljoonaa euroa.. Metsänomistajien liiton Pohjois-Suomen hallituksen
jäsen Pekka Lehto kertoo, että selitys on yksinkertainen: kuitupuu
ei käy Lapissa kaupaksi.
. Metsäteollisuus maksaa koko ajan kuitupuusta huonompaa
hintaa ja menekki on heikkoa.
Hinta on 1990-luvun tasolla, joten se vähentää myyntihalukkuutta, Lehto selventää.
Esimerkiksi Rovaniemen Energian varastoalueella on haketettavaksi menevää kuitupuuta. Etelä-Suomen puuvarat ovat aivan
toista luokkaa, Aula muistuttaa.
LAPISSA alkuvuoden puukauppa
on käynnistynyt vilkkaasti.
. Kun energiapuulle tulee valtion tukea seitsemän euroa kuutiolta, kuitupuun ja energiapuun
hinnat alkavat olla lähellä toisiaan. Kun kuitupuulle ei
ole käyttöä, tämä on metsänomistajien kannalta hyvä siirtymä.
Aula korostaa myös sitä, että
energiapuun korjuujälki on luon-
Kemera-tuella
saamme
markkinakelvottomat
puut markkinoille.
non kannalta vähemmän kuormittavaa.
. Pohjois-Suomessa energiapuuvarat
ovat pienirunkoisia nuoria metsiä, joita on kallista korjata. Yhtiö halusi tulla Kemijärvelle muun muassa raaka-aineen hyvän saatavuuden vuoksi. Sahasta
tulee merkittävä tukkipuun ostaja Lapissa, Lehto kiteyttää.
Keitele Group osti viime viikolla Stora Ensolta sen vanhan sellutehtaan kiinteistön ja maa-alueet
Kemijärveltä.
Yhtiö suunnittelee sahan, liimapuutehtaan ja joiden vielä salaisten puunjalostustoimintojen
aloittamista vuonna 2015. Toki tiheiköistä ei kannata karsia, jolloin sieltä
otetaan kokopuuta.
Maa- ja metsätalousministeriö
suunnittelee Kemera-tukiin uudistuksia.
. Kun puut karsitaan metsässä,
ravinteet jäävät maahan. Lisäksi Lapin metsissä on
monenlaista puuta. Kuva: Eeva-Maija Pietilä
Kuitupuun menekki on
heikkoa Lapissa
Energiapuun kysyntä korjaa tilannetta
MAARIT SIMOSKA
ROVANIEMI
POHJOISEN asukkaat ovat ihmetelleet, miksi lämpölaitokset käyttävät yhä enemmän kuitupuuta
hakkeeksi. Toivomme, että tuet ja vyöhykejako säilyisivät ennallaan. Kemera-tuella saamme markkinakelvottomat puut markkinoille
Liikkeellä on ollut niin ulkomaisia kuin kotimaisiakin murtoja tekeviä ryhmiä.
Hiihtolomia vietetään viikoilla 8?10.
Autokauppa piristyi
edelleen Euroopassa
UUSIEN AUTOJEN kauppa piristyi Euroopassa edelleen
tammikuussa. Jos
työuria halutaan pidemmiksi, työhyvinvoinnista pitää lähteä liikkeelle, tähdentää Turun kaupungin
työterveysjohtaja Marjo Sinokki.
SINOKKI JA VIRTANEN ovat kirjoittaneet kirjan Hyvinvointia työstä
(Tietosanoma). Sen sijaan
olennaista on hyvä johtaminen,
jotta ihmiset viihtyvät ja jaksavat
töissä. Euroopan autovalmistajien yhdistyksen
ACEAn mukaan henkilöautoja myytiin yli viisi prosenttia
enemmän kuin vuotta aiemmin, yhteensä lähes 970 000
kappaletta.
Euroopan autoteollisuus alkoi vasta viime vuoden jälkipuoliskolla elpyä kuuden vuoden lamasta, jonka aikana
autojen myynti kävi matalimmalla tasolla noin 20 vuoteen.
Nyt kauppa on alkanut käydä myös talouskriisin pahiten kouraisemissa maissa kuten Kreikassa, Irlannissa,
Italiassa ja Portugalissa.
Britanniassa, Saksassa ja Espanjassa myynti kasvoi yli
seitsemän prosenttia. Kolmas seikka on palaute,
luettelee Tampereen yliopiston
Johtamiskorkeakoulun professori Petri Virtanen.
Työterveyslaitoksen mukaan
työpahoinvoinnista syntyy vuosittain yli 40 miljardin euron kustannukset. Toinen tärkeä asia on autonomia eli
mahdollisuus määritellä tiettyyn
rajaan asti, miten tehtävät hoidetaan. Lisäksi kannattaa huolehtia toimivasta lukituksesta, asianmukaisesta murtosuojauksesta ja kotivakuutuksen voimassaolosta, poliisi huomauttaa.
Viime vuonna helmikuun puoliväliin mennessä Suomessa oli kirjattu yli 260 asuntomurtoa tai sen yritystä. Eläkeiän nosto ei auta, jos ihmiset eivät jaksa tehdä työtä. Tänä vuonna niitä on kirjattu vastaavana aikana jo yli
350. Johtamista pitäisi Suomessa kehittää.
. Näin arvioi vastaava työterveyslääkäri
Anita Pienimäki.
Hänen mukaansa paineiden keskellä infektiosairaudet iskevät yleensä herkemmin ja myös muu oirehtiminen lisääntyy. Vaikea tilanne aiheuttaa poliitikoille harmaita hiuksia, mutta eduskunnan työterveyshuollossa paineet näkyvät suhteellisen vähän. Työssä jaksamisen kysymykset kun eivät rajoitu vain
vanhempiin ihmisiin.
Esimerkiksi työtehtävien uudelleenjärjestelyä tarvitsevat myös
nuoremmat.
. 11
19.2.2014
Euro työhyvinvointiin tuo
useamman takaisin
Pahoinvoinnista
yli 40 miljardin
lasku, johtamisella
viihtyvyyttä töihin.
MIA PELTOLA/STT
HELSINKI
PELKKÄÄ eläkeikää nostamalla
ei saada ihmisiä pysymään kauemmin työelämässä, katsovat uutuuskirjan kirjoittajat. Keskustelua käydään siitä,
millaisia työssä jaksamisen riskejä meillä on. Jokaisen työntekijän pitäisi tietää, miten omat työtehtävät liittyvät kokonaisuuteen. Puurakentaminen
on sekä ympäristön että aluetalouden ja työllisyyden
kannalta kestävä ratkaisu, valiokunta hehkuttaa.
Puurakentamista edistämällä lisätään myös puutuotteiden kysyntää ja vientimahdollisuuksia, valiokunta
viestittää maan hallitukselle.
Rakentamismääräyksiä ei yleisesti ottaen pidetä enää
puurakentamisen yleistymisen esteenä. Henkilökohtaisen tuen tarve
mahdollisesti kasvaa.
Sairausbuumia ei ole kuitenkaan ollut nähtävissä.
. Euroopan myydyimmät automerkit olivat tammikuussa Volkswagen, Peugeot ja Renault.. Myös tämä aiheuttaa kuormitusta ja voi
osaltaan vaikuttaa työhyvinvointiin.
Kokonaisuutena ottaen asiat ovat eduskunnassa
silti aika hyvin mallillaan.
. Samalla
moni asunto jää tyhjilleen.
Esimerkiksi naapurin tai tuttavan kanssa on hyvä sopia asunnon silmälläpidosta ja esimerkiksi lumitöiden
tekemisestä. Työtä määräysten kehittämiseksi on valiokunnan mielestä kuitenkin
jatkettava.
Vuonna 2011 uudistettujen palomääräysten toimivuutta tulee seurata ja kehittää määräyksiä tarvittaessa
tulevan uudistuksen yhteydessä.
Myös rakentajien ja tilaajien asenteisiin on pyrittävä
vaikuttamaan.
Puuelementtituotantolaitoksia voidaan kannattavasti perustaa Suomeen vain jos tuotteiden kysyntä on riittävää. Sen mukaan jokainen työhyvinvointiin sijoitettu euro tulee usein moninkertaisena takaisin.
Esimerkkinä työhyvinvoinnin
hyödyistä käy Naantalin kaupungin ikäohjelma, jossa 55 vuotta
täyttäneille vakinaisille työntekijöille on järjestetty muun muassa tehostettuja terveystarkastuksia sekä erilaisia liikunta- ja virkistysmahdollisuuksia. Nykyisin esimerkiksi CLT-elementit tuodaan Suomeen Itävallasta, ympäristövaliokunta huomauttaa.
Koti kannattaa pitää asutun
näköisenä loman aikana
Marjo Sinokki ja Petri Virtanen ovat kirjoittaneet kirjan Hyvinvointia työstä. Tavoitteena on, että tunnistamme työssä jaksamista
haastavat riskit ja osaisimme tulevaisuudessa ennalta ehkäistä niitä henkilön iästä riippumatta, sanoo kaupungin henkilöstöpäällikkö Laura Saurama.
Virtanen ja Sinokki arvioivat, että työhyvinvoinnin merkitys organisaatioiden menestymiselle
ja maineelle entisestään kasvaa,
kun työvoiman määrä vähenee.
lyhyesti
Oulussa on jo rakennettu puutalokortteleita.
Kuva: Maria Seppälä
Ympäristövaliokunta
innostui puurakentamisesta
EDUSKUNNAN ympäristövaliokunta on innostunut liputtamaan puurakentamisen puolesta. Kuva: Vesa Moilanen/Lehtikuva
Taloustilanne ei juurikaan näy
eduskunnan työterveyshuollossa
MIA PELTOLA/STT HELSINKI
RAKENNEMUUTOS runtelee Suomea ja julkinen talous velkaantuu vauhdilla. Pääsääntöisesti meillä voidaan suhteellisen hyvin, vastaava työterveyslääkäri kertoo.
ASUNTO kannattaa pitää hiihtolomamatkan aikana asutun näköisenä. Niitä tulee muun muassa ennenaikaisista eläkkeistä ja
sairauspoissaoloista.
. Kirjan mukaan jokainen työhyvinvointiin sijoitettu euro tulee usein moninkertaisena takaisin. Keskusrikospoliisi muistuttaa tiedotteessaan, että etenkin Etelä-Suomen hiihtolomaviikko saa
monet matkustamaan lumisemmille seuduille. Työterveyslaitoksen laskelmien mukaan
kaupunki sai vuosina 2006?2009
jokaisesta ohjelmaan laitetusta
eurosta 3,7 euroa takaisin muun
muassa vähentyneinä työkyvyttömyyskustannuksina.
Nyt Naantalissa pohditaan, pitäisikö käyttöön ottaa työelämän
elinkaarimalli, joka huomioi kaikenikäiset. Me olemme havainneet, että keskeisissä vaati-
vissa tehtävissä olevilla ihmisillä on käsittämättömän vahva paineensietokyky, Pienimäki sanoo.
Eduskunnan työterveyshuollon asiakkaita ovat
kansanedustajat, ministerit ja virkamiehet.
Isojen talouspoliittisten kysymysten lisäksi Arkadianmäen väen elämään vaikuttaa muun muassa
laaja peruskorjaushanke, joka ajoittuu useammalle vuodelle
Siinä tarkastellaan tuotteen
ulkonäköä, hajua, rakennetta, makua ja suutuntumaa. Nyt halutaan paljon glut
ta. Me tuotamme palveluita, jotka auttavat
asiakkaitamme minimoimaan niitä riskejä, jotka liittyvät uuden tuotteen tuomiseen markkinoille, Perttula sanoo.
Kehityspäällikkö Kristiina Niemi
kertoo, että esimerkiksi kehitteillä
olevaa reseptiä hiotaan kuluttaja-
palautteen perusteella useita kertoja ennen kuin se on valmis vähittäismyyntiin.
Kauppakin pitää saada vakuuttuneeksi tuotteen myyntipotentiaalista.
. Moni toimialan suomalaisyritys hakeekin kasvua nimenomaan ulkomailta. Onhan Etelä-Pohjanmaa yksi Suomen vah-
vimmista elintarvikemaakunnista, ja alueesta puhutaan Ruokaprovinssina.
Se tuottaa 14 prosenttia koko
Suomen ruuasta siitä huolimatta,
että alueella asuu ainoastaan neljä prosenttia koko maan väestöstä.
Uuttakin on taas kehitteillä.
. Suomessa kehitetään edelleen
paljon tuotteita ilman tuotekehitykseen olennaisesti liittyvää markkinoiden testaamista. Käytössämme on asiantuntijaraati, joka tekee aistinvaraista arviointia tuotteen kehityskaaren aikana. Jos tässä onnistutaan, se tarkoittaa tuotantokapasiteetin kasvattamista ja työvoiman lisäämistä, vuoden alussa tehtävässään aloittanut
toimitusjohtaja jatkaa.
. Toki elintarvikealallakin kekseliäisyyttä, luovuutta ja kansainvälisyyttä voi toteuttaa aivan samalla
tavalla kuin jonkin pelifirman palveluksessa. Karppaus oli ja meni mu
ja vihannespuolelta tulee uu
kuin juomissa.
. Koetehtaan laitekantaa pyrimme kartutta-
maan asiakkaiden tarpeiden mukaan.
Foodwestillä on lisäksi tuotannollista toimintaa, joka mahdollistaa tarvittaessa satojen litrojen tai
satojen kilojen tuotantomäärät.
. Esimerkiksi lähiruuasta kuluttajat ovat valmiita maksamaan hieman enemmänkin, mikä luo tilaisuuksia alkutuotannosta elantonsa ansaitseville yrittäjille.
Suomessa suurin osa työpaikoista syntyy pk-yrityksiin mutta suomalaisten elintarvikkeiden hyvä
maine ulkomailla antaa elintarviketeollisuudessa uusia mahdollisuuksia myös isoille toimijoille.
. Meneillään on myös pro
säksi ajankohtaisia ovat lisä
häsokerisuus. Erityisesti pienille yrityksille on
tärkeää vähentää riskiä varmistamalla ennen tuotantoon liittyviä investointeja, että tuotteella on aidosti kysyntää kuluttajamarkkinoilla,
Niemi korostaa.
EI OLE sattuma, että Foodwest perustettiin parikymmentä vuotta sitten Seinäjoelle. Olemme keskeisesti mukana
suunnittelemassa Seinäjoelle täysin uudenlaista elintarvikealan kehitysympäristöä, Ruokaprovinssitaloa. 12
19.2.2014
Suomalainen elintarvike hyväs
?Laatu lähtee
puhtaista
raaka-aineista.?
JORMA UUSITALO
SEINÄJOKI
AJAN HENKEEN kuuluu, että useampi suomalaisnuori todennäköisesti
haaveilee pelifirman toimitusjohtajuudesta kuin työpaikasta kotimaisessa elintarvikealan yrityksessä.
Mediaseksikkyys jääköön pelialalle, sillä se ei muuta miksikään
sitä tosiasiaa, että puhtaalla ja laadukkaalla suomalaisella ruualla on
kansainvälisesti vahva vetovoima.
. Tuotekehityksessä meidän palveluita käyttävien
yritysten kirjo on hyvin laaja leipomoista erilaisten juustojen ja vaikkapa juomien valmistajiin. Tuotannon läpinäkyvyys ja jäljitettävyys ovat tuoreuden ja laadun
ohella suomalaisen elintarvikkeen
kilpailutekijöitä. Ku
Elintarvikealallakin voi toteuttaa
kekseliäisyyttä, luovuutta
ja kansainvälisyyttä.
FOODWESTIN tavoitteena on rikas-
taa elintarvikealan arvoketjua tuotekehityksen, laadunhallinnan ja
markkinatutkimuksen palveluilla.
. Koetehtaassa voidaan muun muassa kehittää asiakkaiden reseptejä ja valmistaa tuotenäytteitä, kertoo kehityspäällikkö Kristiina Niemi. On aivan olennaista selvittää ennen tuotannon
aloittamista, tykkäävätkö markkinat kyseisestä tuotteesta. Tuoreus sekä laatu lähtevät alkutuotannon puhtaista raaka-aineista, ja tässä suomalaiset ovat erityisen vahvoilla, sanoo
Seinäjoella pääpaikkaansa pitävän
elintarvikealan asiantuntijayrityksen Foodwestin toimitusjohtaja Eeva Perttula.
Startup-yrityksiä löytyy myös
elintarviketeollisuudesta, vaikka
Perttulan mukaan yleisempiä alalle ovat vakaat ja hiljaiset puurtajat.
. Steviaa suosit
muun muassa juomissa ja h
lee.
Foodwestillä on myös o
toimitusjohtaja Eeva P
suomalaisista raaka-ainei
mustikka-smoot. Yksi erityisyys on Tulevaisuuden Ruokamaailma. Se tarkoittaa
tutkimukseen, tuotekehitykseen ja
koemarkkinointiin soveltuvaa ravintolaa ja myymälää, jossa alan
toimijoiden on mahdollista kehittää tuotteitaan ja palveluitaan, Eeva Perttula esittelee.
Terveystrend
TRENDIT ohjaavat elintarvik
tystä. Venäjä on hyvä esimerkki markkinoista, missä suomalaisten elintarvikkeiden kysyntä lisääntyy. Kehityspäällikkö Krist
terveys ja siihen liittyvät inn
varsin pitkään elintarvikeal
. Sinne keskitettäisiin muun
muassa elintarvikealan asiantuntijuutta, kehitystoimintaa, tutkimusta ja koulutusta.
Lähiruokaa pitää rohkeasti pyrkiä suosimaan, Elsi Katainen linjaa.
Lähiruuan pääsyä
kauppoihin ja suurkeittiöihin
pitää helpottaa.
SUOMALAISTA ruuantuotantoa on Kataisen
mielestä vaikeutettu alkutuotannolle, jalostukselle ja kaupalle asetettujen vaatimusten kautta.
Kotimaisten elintarvikkeiden liian pitkälle
menevät, jopa yliholhoavat säädökset voidaan
kansanedustajan mielestä purkaa vaarantamatta elintarviketurvallisuutta. Hän uskoo, että pakolliset merkinnät edistäisivät suomalaisen ruuantuotannon asemaa.
. Lähiruuan pääsyä kauppoihin ja suurkeittiöihin pitää helpottaa.
Kaupat ja suurkeittiöt valmistavat merkittävän osan suomalaisten arkiruuista, Elsi Katainen huomauttaa.
di kestää
kkeidenkin tuotekehitiina Niemen mukaan
novaatiot ovat olleet jo
an kovin juttu.
utta varsinkin kasvisusia tuotteita samoin
teenittomia tuotteiteiinibuumi, minkä liäaineettomuus ja vätaan makeuttajana
hilloissa, Niemi luette-
omaa tuotantoa kuten
Perttulan esittelemät,
ista tehdyt mansikkahiet. Kuva: Antti Vierola
Katainen säätäisi ruualle
pakolliset alkuperämerkinnät
PIRJO KONTIO
HELSINKI
ELINTARVIKKEIDEN alkuperämerkintöjen pitäisi olla pakollisia ruokaturvallisuuden edistämiseksi, arvioi keskustan kansanedustaja ja eurovaaliehdokas Elsi Katainen. Ylijäänyttä ruokaa myydään
mukaan kolmella koululla ruokailun päätyttyä.
Kokeilu kestää kevätlukukauden ajan.
Samantapainen kokeilu on aloitettu ainakin
Jyväskylässä. Yhteistyökumppanina ovat
Tampereen evankelisluterilaiset seurakunnat.
Kotiateriapalvelu Koukun Helmi toimii Koukkuniemen vanhainkodin yhteydessä.
Tampereella myydään ylijäänyttä kouluruokaa kolmella koululla. Rovaniemellä ylijäänyttä kouluruokaa tarjotaan ilmaiseksi paikkakunnan
ikäihmisille.
Tampereella ryhdytään lisäksi lahjoittamaan
ruoka-apuun kotiateriapalvelun ylijääneitä
ruoka-annoksia. Kuva: Jorma Uusitalo
Tampereellakin kokeillaan
ylijääneen kouluruuan myyntiä
TAMPEREEN kaupunki kokeilee ylijääneen kouluruuan myyntiä. Nämä kannattaisi yhdistää pakollisten alkuperämerkintöjen avulla asiaksi, jossa kuluttajien
etu ja suomalaisen ruuantuotannon tulevaisuus erittäin luontevasti kohtaisivat, Elsi Katainen linjaa.
RUUAN raaka-aineiden alkuperämaan pakollisen merkitsemisen lisäksi Elsi Katainen rankaisisi vääristä merkinnöistä, joista on viime vuosina syntynyt laajoja ruokaskandaaleja.
. Tänäänkin on uutisoitu, että EU:ssa toteutetaan elintarvikkeiden tarkastuskierros, jossa
jäljitetään mahdollista hevosenlihaa. Tuoteselosteet ja alkuperäkysymys on saatava haltuun,
Elsi Katainen vaatii.
KATAINEN laajentaisi ruokaturvallisuuskeskustelua julkisiin hankintoihin.
Julkisilla varoilla hankittujen elintarvikkeiden osalta laatuvaatimukset ovat kansanedustajan mielestä jääneet liian voimakkaasti hintatavoitteiden jalkoihin.
. Kuva: Petra Pöyliö. 13
19.2.2014
ssä huudossa
uva: Jorma Uusitalo
Kotimaiset elintarvikkeet ovat kansanedustaja Elsi Kataisen mielestä kaikista
turvallisimpia tuotteita markkinoilla. Ruuanjakelun keskittymiskehitys pitää katkaista.
. Globaalit ruokamarkkinat uhkaavat elintarvikkeiden turvallisuutta, kansanedustaja arvioi.
Tutkimukset osoittavat, että alkuperältään
tunnetut, kotimaiset elintarvikkeet ovat kaikista turvallisimpia tuotteita markkinoilla
Perhe rakensi ensin omakotitalon Liperin Käsämän kylälle, Viinijärven rantaan.
Kodin yhteydessä oli pieniin
tuotekuvauksiin sopiva, 55 neliön työtila.
Suunnitelma erillisestä studiorakennuksesta nytkähti liikkeelle,
kun rajanaapuri myi oman palstansa.
Asiakkaiden puolelta Mäenpää
ei kuitenkaan saanut painetta uuden rakentamiseen.
. Biljardi- ja pingispöytien
lisäksi ulkona on tennis- ja beach
volley -kentät.
VAIKKA vuonna 2006 perustettu yritys saikin uusiin tiloihinsa
investointitukea ELY-keskuksen
kautta, laajennus on raskas satsaus.
Suuret tilat pitää saada käyttöön
ympäri vuoden. Tiloja voi myös
vuokrata vastaavaan käyttöön.
Sauna ja majoitustilat ovat yläkerrassa, Mäenpää viittilöi kohti
kolmea makuuhuonetta.
ENSIMMÄISEN työntekijän palkkaaminen on monelle pk-yritykselle tiukka paikka. Vaikka mitään ei vielä osatakaan, niin palkan pitäisi olla päätähuimaava. Kuvat: Heikki Hamunen
Yhteistyön avulla
kotimaisuusaste saatiin
pidettyä korkealla.
Suuri osa Viinijärven rantaan nousseen talon rakennusmateriaaleista on lähituotantoa. Lattiaeristeistä sisustukseen kotimaisuus on kunniassa, 41-vuotias yrittäjä kuvaa.
Mäenpää sanoo jopa hieman
yllättyneensä, kuinka innokkaasti kumppaniyritykset lähtivät mukaan.
. Kun asiakas tulee tänne, se ei
vielä riitä. Yritysyhteistyön avulla asioita saatiin
toteutettua järkevään hintaan. Hän halusi
muuttaa mielikuvan karuista mainosvalokuvaamoista ja tarjota yrityksille täysin uuden tuotteen.
. Liperin Yrittäjät ry:n varapuheenjohtaja turvautui paikallisiin apuihin myös oman rakennusurakkansa aikana.
. Mainoskuvaukset ovat täällä
vielä vähän tunnettu asia. Assarin työt eivät kiinnosta, vaikka se olisi paras
paikka oppia kuvaamaan.. Mäenpään mukaan
alalla on selvästi liikaa hakijoita.
. Etenkin kun halvimmalta
tuntuva vaihtoehto hyvin harvoin
on loppujen lopuksi se halvin.
MÄENPÄÄ kokosi studionsa rakennusprojektiin joukon muita yrityksiä. Mutta liikeidean on toimittava.
Valokuvaajan oma idea oli rakentaa viiden tähden kuvaustilat yrityskuvauksiin. Yhteistyön avulla kotimaisuusaste saatiin pidettyä korkealla. Mutta sen
eteen pitää tehdä muutakin kuin
puhua, sanoo Studio Korennon
yrittäjä Harri Mäenpää.
Mäenpää on rakennuttanut kotipihansa tuntumaan hulppean
mainosvalokuvausstudion.
Joensuusta 25 kilometrin päähän noussut studio on esimerkki siitä, kuinka maaseudulla voi
luoda yritystoimintaa muutenkin
kuin maa- ja metsätalouden varaan.
Yrittäjä ottaa vahvasti kantaa lähiseudun palvelujen puolesta. Ei nyt vain tilata sieltä Kiinasta tai ylipäätänsä tyydytä halvimpaan. Helmien löytäminen hakijakandidaattien joukosta on kuitenkin vaikeaa.
Yrittäjä kritisoi ylitarjonnan tuhoavan hakijoiden asenteen ja
osaamisen. Tämä tarkoittaa
uusia palveluja.
. Studio Korennolla on toistaiseksi ollut vain harjoittelijoita.
Laajennus muuttaa tilanteen, ja
yrityksellä on huutava tarve työntekijälle. Uuden
studion taustalla on ajatus tarjota
seudulla jotakin uutta, joka vuorostaan synnyttää lisää kysyntää.
Harri Mäenpää tilasi rakennusurakan kumppaniyrityksiltä tuotteita myös mittatilaustyönä. Järjestämme yrityskoulutusta
mainonnasta, markkinoinnista ja
kuvien käytöstä. Opetuksen taso vaihtelee, ja
opiskelijoilla on täysin väärä kuva työtehtävistä.
Mäenpää toivoisi hakijoille taitojen lisäksi parempaa asennetta.
. KAIKKI puhuvat lähituotannosta ja kotimaisuudesta. 14
19.2.2014
Luksusstudio nousi alueen
yritysten yhteistyönä
Maaseudulle voi rakentaa myös palveluliiketoimintaa, mutta liikeidean on toimittava
HEIKKI HAMUNEN
LIPERI
. Haluan, että hän tulee
uudestaankin.
Uusi studio on rakennettu mainoskuvauksen ehdoilla, mutta
myös sen oheispalvelut vetävät
vertoja monelle vapaa-ajan keskukselle. Julkisivuverhoilun ja terassien materiaali
on sahattu saman tontin puista.
MÄENPÄÄ sanoo, että maaseudulle voi rakentaa myös palveluliiketoimintaa. Hän löysi lähes kaikkiin rakennuksen elementteihin kumppaniyrityksen.
Kumppaniyritys sai vuorostaan
omat tuotteensa näkyvälle paikalle luksustiloihin.
. Ehkä se oli tämä lapsenomainen paikallisinnostus, joka sytytti porukan.
LOHJALLA syntynyt Mäenpää
muutti Pohjois-Karjalaan vuonna 2006. Samoin halutaan vain kuvata
Kuva: Mikko Stig
UUDET EU-määräykset tulevat
voimaan 23. 15
19.2.2014
Verkkokaupat voivat periä palautuskulut asiakkaalta
NINA TÖRNUDD/STT
HELSINKI
KULUTTAJA voi vastedes joutua
pulittamaan postikulut, jos verkkokaupasta ostettu tuote halutaan palauttaa takaisin.
Kesäkuun puolivälistä lähtien
verkkokauppaostoksia ei voi aina
palauttaa ilmaiseksi, vaan yritykset voivat halutessaan periä kulut
ostajalta. Sama linja on H&M:n
verkkokaupalla ja Zalandolla.
Palautusten maksullisuudella
on merkitystä, sillä määrät voivat varsinkin vaate- ja kenkäkaupassa nousta hyvinkin suuriksi.
Voimakkaasti laajentuva Zalando kertoo, että noin 50 prosenttia tilauksista palautetaan. Väänäsen mukaan kuluttajaviranomaisille ei ole tullut kovin
paljon yhteydenottoja siitä, että
palautuksissa olisi ollut ongelmia.
KODIN tekniikkaa palautetaan selvästi vähemmän kuin vaatteita.
. Ongelmat alkoivat, kun verkkokauppa sai enemmän näkyvyyttä ja asiakaskunta laajeni. Pelkkä tavaran noutamatta jättäminen tai paketin
palautus ei riitä.
. Syynä on EU-direktiivi,
joka muuttaa Suomessa tähän asti vallinnutta käytäntöä.
Suomen suurimpiin verkkokauppiaisiin kuuluvat Verkkokauppa.com ja NetAnttila eivät
silti aio ryhtyä perimään palautuskuluja. Verkkokaupan tulee kertoa,
onko palauttaminen asiakkaalle maksullista vai maksutonta ja
miten se käytännössä tehdään,
muistuttaa liiketoimintajohtaja
Anders Falck Itella Postista.
Palautukset kaatoivat verkkokaupan
PIENELLE verkkokaupalle maksuttomista palautuksista voi tulla iso
riesa. Väänäsen mukaan onkin kiinnostavaa nähdä, kuinka laajasti verkkokaupat alkavat käyttää ilmaista palautusoikeutta kilpailukeinona. Joka brändi tekee tästä omat
ratkaisunsa, kertoo viestintäjohtaja Nora Malin.
Stockmann ja Lindex hyödyntävät verkkokaupassa myös omia
kivijalkakauppojaan. Palautusten ja maksuviivästysten määrä kasvoi huimasti, kun himoshoppaajat löysivät kauppaan.
Närhi arvelee, että ilmainen palautus on totuttanut osan kuluttajista siihen, että kotiin voidaan tilata samaa tuotetta vaikka monessa värissä. Hangossa Villa Hima -nimistä sisustuskauppaa pitävä Nana
Närhi lopetti verkkokauppansa kokonaan, kun tilatuista tuotteista
alettiin palauttaa jopa kolmasosa.
Närhi aloitti verkkokaupan palvellakseen asiakkaita, jotka kyselivät, voisivatko tilata liikkeessä näkemiään tuotteita. kesäkuuta. 010 7557 450
*Lankapuhelimesta soitettaessa: 8,28 snt/puh + 5,95 snt/min (alv 24%), matkapuhelimesta soitettaessa: 8,28 snt/puh + 17,04 snt/min (alv 24%).. Ostokset
voi noutaa kaupoista ja tarvittaessa palauttaa sinne.
tia voi ehkä pitää hieman harhaanjohtavana.
. 010 7557 250
YLITORNIO
Alkkulanraitti 127
Puh. Toki voi ajatella, että se on
lisäinformaatiota kuluttajalle, mutta ei se tähän asti ole ollut mikään erityinen etu, Väänänen sanoo.
Vastedes se voi olla etu. Kilpailu- ja kuluttajaviraston lakimies Katri Väänänen
arvioi, että tällaista markkinoin-
Nana Närhi lopetti verkkokauppansa kokonaan, kun tilatuista
tuotteista alettiin palauttaa jopa kolmasosa. Meille palautuksia tulee suhteellisen vähän, eikä niistä aiheudu merkittäviä kuluja, kertoo
Verkkokauppa.comin toimitus- ja
ostojohtaja Samuli Seppälä.
Verkkokauppa.com ei julkista peruutusten kokonaismäärää,
mutta yksittäisten tuotteiden palautusprosentit näkyvät yhtiön
verkkosivuilla kunkin tuotteen
kohdalla.
K-Citymarketin ja Anttilan
verkkokauppajohtaja Mika Kakko taas arvioi, että palautuskulujen periminen asiakkailta olisi haasteellista, koska kilpailu on
tiukkaa. Siksi palautuskäytännöt
pidetään toistaiseksi ennallaan.
Osa verkkokaupoista käyttää
jo nyt ilmaista palautusoikeutta mainosvalttina, vaikka se Suomessa tällä hetkellä vielä perustuu lakiin. Niistä valitaan paras, ja loput palautetaan.
. 010 7557 151
ROVANIEMI
Teollisuustie 13
Puh. 010 7557 313
TORNIO
Varikonkatu 3
Puh. Moni verkkokauppa-asiakas käyttääkin verkkokauppoja kuin sovituskoppia ja tilaa kokeilumielessä ylimääräisiä tuotteita.
Stockmann-konserni, jolla on
myös verkkokaupat Lindex, Hobby Hall ja Seppälä, ei ole vielä
päättänyt asiasta.
. Jos verkkokaupassa käyttää postiennakkoa, lähetyksiä ei edes
haeta. Ne jäävät postiin, ja lähettäjä joutuu taas maksamaan tuplasti ne lähetyskulut.
WASSLÖV R & M
RAISA KIVILAHTI-LEPPÄNEN,
MARKKINOIDEN NOPEIMMAT KLAPIKONEET
UUDISTUNUT!
la
Stihl
kultahammas
u
kovapalaketj
!
e
ll
ä
kaupanpä
kk
apaa.co
m
imassa
Kampanja vo
ka
31.5.2014 saak
Pilkemaster klapikoneet voidaan varustaa traktorikäytön
lisäksi myös sähkö- ja polttomoottorilla toimiviksi.
Lisäksi kaikki mallit saatavissa myös henkilöauton perässä
vedettävänä. Entiseen
tapaan kuluttajalla säilyy yhä 14
päivän peruutusoikeus etäkaupassa tehtyihin ostoksiin, eli suurin muutos liittyy juuri palautusten maksuihin.
Asiakkaan on lisäksi jatkossa aina ilmoitettava myyjälle, jos
peruu kaupan tai palauttaa tilatun tavaran. Kompakti kuljettaa ja säilyttää.
Puunnostajat ja tukkipöytä
V-mallinen syöttöpöytä
Kaikissa malleissa vakiona
erillishalkaisukäyttö ja Motolaippa.
Pilkemaster kestää myös ammattikäytössä.
4-6-8
4 6 8 osa terä
Erillinen jälkihalkaisumahdollisuus
Kuljetusalusta - kevyesti auton perään
Kysy lisää myyjiltämme!
OULU
Nuottasaarentie 4
Puh
Aina välillä poistuu lehmiä raadonkeräilynkin kautta.
Reilu viikko sitten yksi vanhimmista lehmistämme loukkasi jalkansa ja se jouduttiin lopettamaan. Kuva: Paula Åström
Talvia on monenlaisia
TÄNÄ vuonna olisimme kaivanneet ihan kunnon talvikelejä, kun
meillä on kolmen kuukauden ajan
vaihto-oppilas Tsekin tasavallasta.
Hetken aikaa oli sentään parinkymmenen asteen pakkasia, mikä
oli hänestä mahtavaa, mutta lumesta on ollut puutetta.
Viimeisimmät päivät on sadellut vedensekaista räntää, ja vähäinenkin lumi on huvennut melkein olemattomiin.
Parasta aikaa tulee lunta taivaantäydeltä, mutta lämpömittari näyttää plussan puolta, joten en
uskalla luottaa lumen pysyvyyteen.
Tarkoitus olisi opettaa hänelle
vielä tänä talvena murtomaahiihtoa ja suksetkin on jo katseltu valmiiksi seinän vierelle.
Laskettelemassa on käyty pari
kertaa, sillä vaihto-oppilaamme
on laskenut jo kolmevuotiaasta
asti Alpeilla. Vastasimme, että meillä ei teurasautoa kovin helposti soiteta.. On mennyt melkoisia määriä
maitoa viemäriin, mutta vaihtoehtona oli joko teuraaksi laitto tai
hoitokuuri. Sieltä löytyy aina muutamien kymmenien senttien heittoja,
joiden syytä metsästäessä menee
ikä ja terveys.
Pienen näppäilyvirheen etsimiseen tuhrautuu joskus aivan liian
kauan aikaa.
Nyt ajasta vielä kilpailevat olympiakisat. Lisäksi sain apua isännän
veljen vaimolta, jolla oli onneksi valmiita sukkia kaapin nurkassa tehtynä.
NAVETAN puolella on ollut pari
kuukautta hiljaisempaa.
Tammikuun poikimisruuhkasta selvittiin kunnialla. Miten se tänä vuonna onkin
tuntunut niin työläältä.
Normaalisti on ollut mukava pyöritellä papereita ja käyttää
tietokonetta. Poika on innostunut asiasta
ja aikoi viedä kotiinsakin tuliaisiksi kaikille sukat.
Niitä valmistuu onneksi nopealla tahdilla televisiota tuijottaessa. Se jäänee tilalle
kasvamaan.
Saa nähdä raskiiko sitä laittaa
pakastimeen isona, kun sitä nyt
pienenä porukalla hoivaillaan.
Huhtikuulle asti saadaankin sitten hengähtää, kun ei ole kuin pari
poikimista kuukaudessa. Päätettiin
laittaa soluttavat lehmät kerralla
hoitoon.
Kuutta lehmää piikitettiin
muutama päivä antibiootilla ja
nyt odotellaan varoaikojen loppumista, jotta päästään testailemaan maitoja. Kaikille kannattaa antaa mahdollisuus.
Ongelmana onkin välillä se,
että lehmiä tuppaa olemaan lii-
kaa. Kesällä etenkin rehuntekoaikaan tarvitaan lisätyövoimaa.
Molemmat pojat ovat luvanneet
auttaa sen, minkä ehtivät, ja tytär joutuu opettelemaan nyt tosissaan traktorilla ajon. Hän opetteli kutomisen taidon ja on saanut aikaiseksi jo hienot sukat ja lapaset.
Nyt hänellä on urakkana kutoa
vaihto-oppilaallemme vielä vanttuut. Nyt on vihdoin saatu
kaikki ternivasikatkin taipaleelle
lukuun ottamatta yhtä puolisokeaa sonnipoikaa. Tietokoneella istumisen
sijasta on paljon mukavampi istua sohvalla tuijottamassa muiden maiden menestystä kisoissa.
Tänä talvena olen saanut kipinän villasukkien ja lapasten kutomiseen ja olen jopa saanut nuorimman tyttärenikin innostumaan asiasta. Vastasimme,
että meillä ei teurasautoa kovin
helposti soiteta.
Ensikkokauden viiden-kuuden
tuhannen lypsäjä voi olla toisella tai kolmannella kaudella reippaasti yli 10 000 kiloa lypsävä lehmä. Mutta se on maatilojen arkea, synnytään ja kuollaan.
PÄÄTIMME isännän kanssa kokeilla tänä vuonna, miten sujuu ilman
työntekijää.
Talvikuukausina ei ole hätää,
vaikka työtä onkin ollut itsellä enemmän. Suomen tunturit olivat silti mukava kokemus hänelle.
Ylläksellä oli sentään lunta.
VUODEN vaihteen jälkeen olen
yrittänyt laittaa kirjanpidon ajan
tasalle veroilmoituksen tekoa varten. Harjoittelijalle olisi paikkaa tarjolla.
Olisi vaan nyt kunnollinen kesä
ja saataisiin työt ajallaan tehtyä.
Viime vuosina on tuntunut, että työt ovat seuranneet toisiaan ilman yhtään vapaahetkeä.
Nyt toivomme parempaa kesää
ja kevättä.
RIITTA TAMMINEN. Kokeillaan nyt ensin
hoitoa.
Viimeksi, kun saimme sataton-
Mutta se on
maatilojen
arkea,
synnytään ja
kuollaan.
nari lehmä palkinnon ennen joulua, meiltä kysyttiin miten satatonnareita tehdään. Nyt se on kuin ter-
van juontia.
Kirjanpidon sain vihdoinkin viime viikolla viimeistä kuittia myöten järjestykseen, mutta pitäisi vielä tarkistaa lainakirjanpito
yms. Sitten alkaa isompi syntymäruuhka.
MUTTA ei ole ihan auvoista ollut
tämäkään kuukausi. Parit kaksosetkin syntyi. 16
19.2.2014
?Meiltä kysyttiin, miten satatonnareita tehdään. Josko olisi hoidot
tehonneet.
Suurimmalla osalla ainakin on
lättypannutesti näyttänyt hyvältä. Olemmekin joutuneet myymään niitä tilanpuutteen takia ja
nyt kun jalostussuunnittelija tulee
käymään, täytyy taas katsoa myytäviä hiehoja.
Ihmeesti niitäkin on mennyt
kaupaksi
Kaikki broilerit ja kalkkunat
kasvatetaan vapaana lattialla kuivikkeiden päällä.
Palvelut:
- teiden, pihojen ja kiinteistöalueiden harjaukset,
talvella lumenauraukset ja teiden hiekoitukset
- Energiapuun kaato
- varastointipalvelut
- kurottajien vuokraus
JJR- NOSTOT
Gsm Jani 050 4003 437
Jaakko 0400 590 704
www.jjrnostot.fi
Jätä juttuvinkki
www.suomenmaa.fi/
juttuvinkki
KONEKAUPPA SETTO
Suomalaisille maistuu broilerinliha.
Kuva: Suomenmaan arkisto
Uudet ja käytetyt
· maatalouskoneet
· renkaat
040 565 0908
www.setto.fi
Puh. www.iinhihnatyo.fi. Lasten ylipaino on yleisempää kuin koskaan aikaisemmin, keskustan meppi huomauttaa.
EU:ssa on ollut useita vuosia käytössä kouluhedelmäjärjestelmä, jonka kautta unioni tukee tuoreiden hedelmien ja vihannesten ja näistä valmistettujen tuotteiden
jakelua lapsille kouluissa. Ainakin Britanniassa ja Suomessa kärsitään merkittävistä ylipaino-ongelmista. 17
19.2.2014
lyhyesti
Takkula kannustaa
hyödyntämään hedelmätukea
KESKUSTAN europarlamentaarikko Hannu Takkula ihmettelee, miksi Suomi ei käytä EU:n kouluhedelmätukea. Mielestäni Suomen pitäisi lähteä mukaan toimivaksi osoittautuneeseen, EU:n tukea saavaan ohjelmaan, Takkula sanoo.
EU:n kouluhedelmätuki on lisännyt hedelmien ja vihannesten osuutta lasten ruokavaliossa.
Ohjelmasta olisi etua myös suomalaisille viljelijöille,
Takkula toteaa.
EU:ssa on useita vuosia ollut käytössä
kouluhedelmäjärjestelmä Kuva: Petra Pöyliö
Broileria syödään
ennätystahtiin
VIIME VUONNA Suomessa syötiin broilerin lihaa enemmän kuin koskaan. TNS Gallup Elintarviketieto Oy:n tietojen mukaan kulutus oli 96,2 miljoonaa kiloa luulliseksi
muutettuna (+5 %).
Kulutus on kasvanut 15 prosenttia viimeisen viiden
vuoden aikana ja yli kaksinkertaistunut vuodesta 1995
lähtien.
Siipikarjanlihan menestykseen on monta syytä ja yksi
niistä on terveellisyys.
Suomalainen siipikarjanliha on myös turvallista.
Eläintautien torjuntayhdistyksen keräämien tietojen
mukaan yhtäkään suomalaista broileria ei ole lääkitty
antibiooteilla viimeisen kolmen vuoden aikana.
Siipikarja kasvatetaan Suomessa perheviljelmillä ja
tuotanto on nykyaikaista. 050-3097977 . Samalla kouluissa kerrotaan
hedelmien ja vihannesten terveyshyödyistä.
Vain Suomi, Ruotsi ja Britannia eivät osallistu kouluhedelmäjärjestelmään.
Mielipiteet
18
Katajaan kapsahti
EDUSKUNNAN valtiovarainvaliokunnan verojaoston puheenjohtaja, kokoomuksen kansanedustaja Sampsa Kataja väläytti 10.2.
YLEn haastattelussa metsämaksua tai -veroa.
Hänen ehdotuksessaan metsäverojärjestelmässä annettaisiin
keppiä niille metsänomistajille,
jotka eivät myy metsäänsä.
Metsänomistajalta perittäisiin
kiinteistöveronomainen hehtaa-
rikohtainen metsämaksu, jonka
saisi vähentää verotuksessa puukaupan yhteydessä.
TÄLLÄ HETKELLÄ metsien hankintaa verotetaan varainsiirto-
Puukauppa toimii tälläkin järjestelmällä hyvin,
joten puukaupan vauhdittamiseksi
esityksen toimenpiteitä ei tarvita.
verolla ja perintöverolla, metsien tuottoa puunmyyntiverolla eli
metsistä maksetaan jo nykyään
veroja eri muodoissa.
Kataja ehdottaa verojärjestelmän remonttia, joka nostaisi
metsän verotusta huomattavasti.
Metsien kiinteistövero on torjuttu useaan otteeseen mutta
Kataja on nyt ideoimassa sitä takaisin metsämaksuksi tai -veroksi naamioidun kiinteistöveron
muodossa.
Kataja perustelee metsämaksua sillä, että puu ei liiku riittävästi.
Todellisuudessa puukauppa
on tällä hetkellä hyvällä tolalla ja
käynnissä vahvasti.
TÄMÄN TALVEN puukauppaan
on vaikuttanut alkutalven lauha
sää, koska metsissä on jouduttu
odottelemaan pakkasta ja kestävää maapohjaa.
Nyt tilanne on kuitenkin parantunut ja kauppa käy.
Puukauppa toimii tälläkin järjestelmällä hyvin, joten puukaupan vauhdittamiseksi esityksen toimenpiteitä ei tarvita.
PUUTA PITÄÄ hyödyntää järkevästi, uusia keksintöjä etsien.
Puulle tulee löytää uutta käyttöä muun muassa energiantuotannossa, rakentamisessa ja
puusepäntyössä sekä uusia materiaaleja kehitettäessä, ei lisätä
kustannuksia.
Puu on maamme tärkein luonnonvara ja sen moninaiset mahdollisuudet on otettava täysimääräisesti käyttöön.
Metsää ei pidä verottaa nykyistä enempää, koska metsän tuotto
on paljon pitemmällä ajalla kuin
muutamissa vuosissa ja verot
kertyvät kyllä vuosien mittaan.
Ari Torniainen
kansanedustaja
keskusta
?Puulle tulee löytää uutta
käyttöä muun muassa
energiantuotannossa,
rakentamisessa ja
puusepäntyössä sekä uusia
materiaaleja kehitettäessä, ei
lisätä kustannuksia.. Siis kahden tai jopa neljän prosenttiyksikön veronkorotus.
Nyt Sampsa Kataja vielä kaavailee metsämaan kiinteistöveroon rinnastettavissa
olevaa metsämaksua, mikä johtaisi kaksoisverotukseen eli puun myyntiveroon ja
pinta-alaveroon.
ON HYVÄ kerrata, mitä mieltä eduskuntaryhmät olivat kiinteistöverosta ennen vaaleja. Kuva: Jorma
Mylly
Pettääkö kokoomus metsänomistajat
KOKOOMUKSEN kansanedustaja Sampsa
Kataja kaavailee aivan uuden metsäveron
eli ns. metsämaksun käyttöönottoa (Yle
Satakunta 10.2.2014).
Siksi joutuu kysymään, kiristääkö Jyrki
Kataisen kokoomusvetoinen hallitus toisen kerran metsänomistajien verotusta.
Puun myyntitulon veronkorotuksen Kataisen hallitus on jo toteuttanut.
Suoraan sanottuna Kataisen hallituksen
linja on omituinen, koska se suosii omassa veropolitiikassaan ulkomaista kivihiiltä
ja syrjii puuta.
Kataisen hallitus korotti yksityisen metsänomistajan puun myyntitulon veroa 28
prosentista 30 prosenttiin ja suuremmissa
kaupoissa 32 prosenttiin. OP-Pohjola ryhmän maa- ja metsälehti (Kultajyvä 2/2011) tiedusteli vuoden
2011 eduskuntavaalien alla eduskuntaryhmien silloisilta puheenjohtajilta heidän
näkemyksiään maa- ja metsätalouden kysymyksistä.
Lehti teki kymmenen kysymystä ja kysyi muun muassa, onko kiinteistövero syytä ulottaa koskemaan maatalous- ja metsätalousmaata.
Kysymyksiin vastasivat Bjarne Kallis
(kd.), Raimo Vistbacka (ps.), Annika Lapintie (vas.), Ville Niinistö (vihr.), Eero Heinäluoma (sd.), Timo Kalli (kesk.), Ulla Maija
Videroos (r.) ja Pekka Ravi (kok.).
Eduskuntaryhmien puheenjohtajista yksikään ei ennen vuoden 2011 vaaleja kannattanut kiinteistöveron ulottamis-
ta koskemaan maatalous- ja metsätalousmaata.
AJATUS metsämaan kiinteistöverosta ja
metsämaksusta nousi keskusteluun vuoden 2013 alkupuolella.
Helsingin Sanomien (HS 13.2.2013) uutisen mukaan ministeri Jan Vapaavuori (kok.) ehdotti metsäteollisuuden seminaarissa metsämaksua tai paluuta metsän
pinta-alaveroon.
Siksi kysyin pääministeripuolue kokoomukselta neljän eri lehden mielipidesivulla helmikuussa 2013 seuraavan kysymyksen: Onko kokoomus edelleen sitä mieltä,
että kiinteistöveroa ja siihen rinnastettavia
maksuja ei ole perusteltua ulottaa maatalous- ja metsätalousmaahan?
Kokoomuksen varapuheenjohtaja Janne
Sankelo vastasi minulle Keskipohjanmaalehdessä (KP 23.2.2013).
Sankelo kertoi vastauksessaan, että on
eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Arto Satosen kanssa ottanut kantaa metsämaan kiinteistöveroon.
Sankelon mukaan (KP 23.2.2013) ?metsätilamaksun ja pinta-alaveron vaikutuksia on selvitetty ja olemme vakuuttuneita, ettei markkinoiden toimivuutta pystytä
parantamaan näillä keinoin.?
Helmikuussa 2014 Janne Sankelo terävöittää kokoomuksen linjaa Maaseudun
Tulevaisuudessa ja sanoo, että kokoomuksen linja metsäveroissa on entisellään eli
puolue ei kannata metsämaksua tai muita
metsän kiinteistöveron tyyppisiä veroja.
Toivottavasti Sankelon sanaan voi luottaa.
Kokoomus ottaa huonon suunnan tuleviin vaaleihin, jos se nyt kallistuu KatajanVapaavuoren linjalle ja näin tehdessään
pettää suomalaiset metsänomistajat.
Harri Mäki-Petäjä
Kannus
Näin voitaisiin ?kauniaiset. Voudeilla oli sanonta ?talonpoika pettää aina?.
Kun Maalaisliitto muutti nimensä Johannes Virolaisen
aikana 1965 Keskustapuolueeksi, eduskunnan sananikkari, kuinkas muuten, Veikko Vennamo (nettitiedon mukaan) väänsi tuon nimityksen muotoon kepu pettää aina, kuten hän keksi muitakin vähemmän mairittelevia
nimityksiä.
Tämä selitys tuntuu uskottavalta, sillä aikaisemmin,
1950-luvulla Maalaisliittoon liitettynä nimitystä ei ollut,
kuten vanhempi ikäpolvi muistaakin.
Taisto J. Lausumasta on vain päässyt yksi sana unohtumaan, nimittäin
?suurimpien kuntien omat ratkaisut.... jne.
Nämä ratkaisuthan toteutettaisiin hallituksen esityksen mukaan ?demokraattisesti. Pienillä lukioilla on turhan vähän
puolustajia.
Kävin läpi OAJ:n tiedotteet ja uutiset.
Järjestö oli kantanut paljon huolta ammattiopetuksen sopeutttamisesta koulutuskysyntää vastaavaksi mutta tahtoa ei tuntunut enää oikein riittäneen maan lukioverkon ja pienten lukioiden puolustamiseen.
?Maaliskuinen hallitusriihi on pienten lukioiden
uhka.. siepata suurkuntien rahoittajiksi.
On myös huomattava, että kaikki nyt ehdotetut
suurkunnat päättäisivät tämän jälkeen väkimääränsä perusteella myös oman maakuntansa asioista.
ehdotuksen jatkoon: Jos kuntien asukkaat vastustavat liitosta, ei sitä voi valtioneuvostokaan viedä
eteenpäin.
Näyttää yhtäkkiä kovin pienkuntaystävälliseltä, mutta: Jos jokin valtion tyhjäksi puristama kunta haluaisi turvata asukkaidensa palvelut liittymällä
väki- ja ehkä muutenkin rikkaampaan naapurikuntaan, tämä voisi ?demokraattisella. Tuloksena on joko
rauhallista menoa tai sitten rajua heilahtelua, kuten vuoden 2008 Lehman-isku osoitti.
Suomen talouden tilanne on tosi kovassa ongelmakierteessä, josta ei ulospääsyä näy. pienlukiolisää.
Kun Kälviän lukiossa on 70 opiskelijaa, niin he
tuovat mukanaan kaupungin kassaan ainakin 0.6
miljoonaa euroa eli saman verran kuin on Kälviän
lukion menot.
Hentelältä ja kumppaneilta jäi huomaamatta, että nykysysteemin mukainen Kokkolan opetuksen
ja kulttuurin asukaskohtainen omarahoitusosuus
2014 pysyisi 16.3 miljoonassa eurossa, vaikka kaupungissa ei olisi yhtään lukiota ja että Kälviän lukio pienentää kymmenisen prosenttia Kokkolan 6.3
miljoonan perusturvasta vähennettävästä negatiivisesta valtionosuudesta.
19
Vennamo keksi, että
?Kepu pettää aina?
VÄHÄN AIKAA sitten käsiteltiin sanonnan ?kepu pettää
aina. Jos väärin on toimittu 30 vuotta niin tilannetta ei voi korjata kahdessa vuodessa.
Pidempi aikajakso on siksikin hyväksi, että saattaahan
maailmantalous hieman elpyä ja auttaa Suomen savottaa omalta osaltaan. Talous reagoi
ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Jos sellaiset iskut, mitä nyt puhutaan hallituksen aikovan, toteutuvat
3?8 miljardin leikkauksineen, niin on Suomi silloin tosi lirissä.
Kyllä Juha Sipilä on siin oikeassa, että tilanteelle pitää
tehdä pidemmän jakson suunnitelma (kaksi vaalikautta), joka sitten sitoo puolueita ja eduskuntaa.
Liian raju korjaustahti (varsinkin veronkorotukset)
näivettää maan ja talouselämän. Seppänen
Lohja
MAALISKUINEN hallitusriihi on pienten lukioiden
uhka.
Hallituksen syksyisessä rakennelinjauksessa luvattiin uudistaa lukiotoimen rahoitus ja tavoitteena
olisi saada säästöjä valtion lukiomenoissa.
Pienlukiolisän mekaaninen leikkaus tietäisi erityisesti maaseudun lukioverkon harvenemista ja
lukiokoulutuksen saatavuuden etääntymistä sekä
sen myötä suomalaisten koulutustason laskua.
Kuitenkin kunnat arvostavat lukioitaan osana toisen asteen koulutusta ja pyrkivät säilyttämään lukionsa lähipalveluna.
Rahahanojen kiristymisen myönteinen puoli
saattaisi olla, että toisen asteen koulutuksen järjestäjät joutuisivat pohtimaan myös säästösyistä nykyistä laajempaa alueellista kurssitarjontaa.
Veikko Vennamo. Kuva: Suomenmaan arkisto
KÄLVIÄN lukion kohtelu on varoittava esimerkki
kuntaliitosten karikoista. kansanäänestyksellä tehdä liittymisen mahdottomaksi, eikä sen
jälkeen valtiovaltakaan voisi kuntia yhteen viedä.
Suuret kunnat voisivat siis tarvitessaan kaapata
pienen kunnan tai sitten jättää sen oman onnensa
tai onnettomuutensa varaan, eikä kukaan voisi mitään. historiaa eräässä iltapäivälehdessä, mutta siinä
mentiin osittain harhaan.
Sanonta juontaa jo Ruotsin vallan aikaan, jolloin voudit verottivat talonpoikia joskus ankarastikin jopa mielivaltaisesti. On tehty määräyksiä, jotka ovat jääneet varsinaisiksi miinoiksi.
Matti Tuominen
Vanha-Ulvila
mielipiteet@suomenmaa.fi
- ei liitetiedostoja
TUON ilmiselvän kunnallisen itsehallinnon loukka-
uksen ohella kannattaa huomiota kiinnittää myös
Olavi Alkio
Perniö
PL 52, 90100 Oulu. Sille on sukua Alajärven
päättäjien yritys nuijia hengiltä kaupungin toinen
eli Lehtimäen yläaste.
Liitoskuntien taseet yritetään paikata keskuksia
vahvistamalla. Kirjoita Suomenmaahan. Tällä tavalla tämä talouden säätöpiiri ei saa kerralla liian kovaa häiriöiskua.
Yksi asia, jota valtio ja lainsäätäjä voi miettiä on se, miten hankalia tilanteita lainsäätäjä on kammennut aloittavien yritysten tielle. Ei auta vaikka luottoluokituksessa olisi yhtä monta A:ta kuin on vahvassa oluessa.
Hallitus on nyt ottanut sen toimintamallin, että asiat korjataan yhtäkkiä kahdessa vuodessa. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia.
Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle.
Pienten lukioiden puolesta
PYSÄHDYN vanhasta tottumuksesta tavanomaista enemmän päivittäisessä infokratiassa koulu- ja
koulutuspolitiikkaa sivuaviin uutisiin.
Hämmästyin lukiessani Keskipohjanmaa-lehdestä Kokkolan kaupunginvaltuuston päätöksestä lakkauttaa Kälviän lukio. niin, että liitoksista järjestetään kuntien yhteinen kansanäänestys.
Jos enemmistö on liitoksen kannalla, valtioneuvosto voisi liittää kunnat yhteen pienempien kuntien vastustuksesta huolimatta. Tämäkö on todella esityksen tarkoitus?
Suomen talous
ongelmakierteessä
TALOUDEN sanotaan olevan pohjimmiltaan toimintaa,
josta löydetään piirteitä säätötekniikasta. Kälviä on liittynyt Kokkolaan
2008.
Kokkolan kouluhässäkkä oli alkanut kokoomuksen ryhmäaloitteesta 2011, ja se oli saanut valmisteluvaiheessa useita rönsyjä.
Kunnon valtuustotappelun jälkeen Kokkolan valtuusto totesi 3.2.2014 kokoomuksen valtuustoaloitteen tulleen käsitellyksi ja lakkautti Kälviän lukion
ja yhdisti kaupungin molemmat suomenkieliset lukiot saman hallinnon alle.
KESKIPOHJANMAAN (4.2.2014) uutisoinnin mukaan
demariryhmän puheenjohtaja Raimo Hentelä oli
suorimmin ajanut Kälviän lukion lakkauttamista ja
arvellut lukioiden yhdistämisen tuovan säästöjä.
Hentelä ampui ainakin tässä vaiheessa omaansa
ja myös valtuustotovereitaan jalkaan.
Opetushallituksen yksikköhintaraportti
(V06yts14) osoittaa, että kukin Kälviän lukion opiskelija saa valtionosuutta vuosittain noin yhdeksän
tonnia ja kaupungin muiden lukioiden opiskelijat
kuutisen tonnia.
Ero selittyy sillä, että Kälviän lukion opiskelijat
saavat nk. Kuva:: Maria Seppälä
Veikko Leväniemi
Vimpeli
Suuret ja pienet kunnat
kuntaliitosten pyörteissä
MINISTERI Henna Virkkunen on useassa yhteydessä korostanut, miten kuntaliitoksissa ?kuntien omat
ratkaisut ovat ensisijaisessa roolissa?
klo 19 Seija Toivosen ja Jaakko Pettisen luona, Kärriläntie 48.
Karjalan ja Laitilan keskustanaiset, Auvoinen iltapäivä su 9.3. Voit
ilmoittautua mukaan koko tapahtuman ajaksi tai osaksi aikaa. Bussikuljetus. Hinta 50 euroa/hlö,
sis. Karjalantie
1607, Mynämäki. (1
hh), 95 . 0400 930 483
ja naisten, nuorten ja Vesaisten toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. Käsitellään sääntömääräiset asiat ja mm EU-vaalit 25.5.14. Tuo mukanasi artikkeli ajankohtaisesta tai sinua kiinnostavasta aiheesta ja aloitetaan keskustelu.
Porin keskustan opinto- ja kulttuurijärjestö, vuosikokous ke 26.2. Kahvitarjoilu
ennen tilaisuutta.
Paimio, Paimion keskustanaisten vuosikokous to 20.2. retken eduskuntaan Annika Saarikon vieraaksi. klo 11.30 - 12.30 Talvimarkkinoilla Klaukkalan torilla, su. Kahvitarjoilu klo 16.30
kokouksen lomassa.
Helsingin Keskustan Sosiaalipoliittinen seura ry, seminaari ?Uskallammeko elää ja kuolla. Johtokunta klo 18.
Pöytyältä eduskuntaan! Keskustan Kurkijoen ja Pöytyän paikallisyhdistykset järjestävät hiihtolomaviikolla ke 19.2. Annika Saarikko, europarlamenttivaaliehdokas Johanna Häggman, Laitilan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tanja Raisto-Elo. Ota
rohkeasti yhteyttä. , seurakuntavaalit 11/14, eduskuntavaalit 2015,
aloitteet puoluekokoukselle, kunniajäsenten valinta, puoluekokousedustajan valinta.
Espoon Vesaiset ry, sääntömääräinen vuosikokous ke 5.3. klo 17.15
alkaen puoluetalo Apollon suuressa
salissa. Matkan hinta: aikuiset
20e ja ala-asteikäiset 10e. Mukana Keskustan eurovaaliehdokkaita.
Tampere, MSL-Tampereen kulttuuriretki Helsinkiin la 3.5. Tampereen
kaupungin tilaajapäällikkö Risto Laaksonen alustaa aiheesta ?Maankäytön suunnittelun ja liikennesuunnittelun yhteensovittaminen Tampereella?.
Tied. klo 15 Porin kaupunkimaisema ennen, nyt ja tulevaisuudessa, luennoitsijana Jyrki Kangas, Viikkarin Valkama, Juhana Herttuan katu 17, Pori.
Huittinen, Keskustanaisten Vampulan paikallisyhdistys ry:n sääntömääräinen kevätkokous pe 14.3. Alustajana on puoluesihteeri
Timo Laaninen. Yhteystiedot: Pilvi
Kärkelä p. Johtokunnan kokous samassa paikassa klo 17.30.
Tarvasjoki, EP-ehdokas Timo Kaunisto Tarvasjoella naistenpäivänä la 8.3.
klo 10-12 Taatelin pihalla, tarjolla luomuhernekeittoa ja kaffetta.
Pöytyä, Yläneen Vesaisten syys- ja
vuosikokous to 20.2. klo 11 12 Tikkurilan talvimarkkinoilla Peltolan torilla.
Vesaisten Uudenmaan piiri ry, sääntömääräinen vuosikokous 4.3. klo 18 Seija Toivosen
kotona.
Mukana sairaanhoitopiirin ja maakuntavaltuuston valtuutetut. yhdistysten jäsenyys ja jäsenlistan merkitys, jäsenmaksut, kokouskäytännöt,
henkilöilmoitukset, Patentti- ja rekisterihallituksen ajan tasalla pitäminen,
ansiomerkkien haku ja muut huomionosoitukset ja piirihallituksen jäsenten kummitoiminta. EU-vaaliehdokas Johanna Häggman tavattavissa Café
Laurellissa (Sibeliuksenkatu 7) la 8.3.
klo 13.
Hämeenlinna. Arvontaa, kahvia makean ja suolaisen palan kera. 27.2. Ilmoittautumiset viimeistään 20.2 sähköpostilla yll@welho.com tai puhelimitse 0440 773004. Kuva:
Henna Ruokamo
Pöytyä, Yläne, Vesaisten syyskokous 2013 to 20.2. 040-141 7326 tai mirjam.
karila@raisio.fi
ETELÄ-HÄME
Hämeenlinna-Vanaja py:n laskiaistapahtuma 2.3. klo 19 Terhotie 1
F 2. Yksi keilaamistunti maksaa eläkeläiselle
4,70 ja tossut saa salilta euron hintaan
vuokralle joka kerta eli hankintoja ei
tarvitse tehdä. klo 8.30 - noin
klo 19, lähtö Keskustorilta: kohteina
Stadionin torni, Suomen Urheilumuseo, Tamminiemi Urho Kekkosen museo. alkaa
klo 18 Järvenpään Prismakeskuksen
Rosso-ravintolassa, Rantakatu 2, Järvenpää. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.
Pori, Ke 26.2. klo
17.30 Keskustan Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1.
Tampere, MSL-Tampereen kulttuuripalkinnon vesurin jakotilaisuus ti 11.3.
klo 18.30, Keskustan Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1. 040-141 7326 tai
mirjam.karila@raisio.fi tai Sirpalle, puh.
044-062 2266.
Paikkoja avoinna, haemme vapaaehtoistyöntekijöitä puoluekokoukseen 13.-15.6. EU-vaaleihin valmistautumista.
Keskustanuorten Helsingin piiri ry,
sääntömääräinen vuosikokous 6.3. Liput 10 euroa. klo
17.30 puoluetalo Apollon (Apollonkatu 11 A, 00100 Helsinki) suuressa salissa. klo 17.30 alkaen Espoon valtuustotalolla Keskustan valtuustoryhmän huoneessa (Espoonkatu 5).
VARSINAIS-SUOMI
Raisio, Kunnalliskerhon Seniorikei-
Keskustassa tapahtuu
laajat joka pe klo 13-14 KEILAUSVUORO Raision Keilahallilla. mennessä Mirkulle, puh. Kahvitarjoilu klo 17.00 alkaen.
UUSIMAA
Euroopan parlamentin jäsen Anneli Jäätteenmäki tavattavissa la.
22.2. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat.
Länsi-Vanta, paikallisyhdistyksen
vuosikokous ke 5.3. Mukana alustamassa piirin tj Hanna Vuola. 040 1417326.
050 366 4143.
Vammala, py kokoontuu vuosikokoukseen VSOP:n kokoustilassa 28.2. Paluu lähtö n. Linnankatu 21 B
35. Esillä
kaupunginvaltuuston esityslista, Timo Hanhilahti. klo 19
Paimenenmäessä, Tourulantie 466 Yläne, yhdessä muiden Yläneen alueen
paikallisyhdistysten kanssa. Lisämaksusta (10e) tunnin opastettu kierros Tamminiemessä. klo
18 alkaen Hintsan kokousmakasiinissa. (2 hh), 95 . Johtokunta kokoontuu klo 18.
Satakunnan piiritoimisto, Tavoitat
meidät seuraavista numeroista: toiminnanjohtaja Satu Tietari 050 405
7742, keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi 050 301 6189 tar-. Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen,
Eurovaaliehdokas Jouni Ovaskan
vaaliristeilyn uutukaisella Viking Grace-laivalla, jonne kaikki ovat tervetulleita keskustelemaan ja viihtymään.
Jounin lisäksi laivalla lauantaina myös
Jukka Poika! Missä: Turku-Tukholma,
m/s Viking Grace Milloin: 8.-9.3.2014,
La Lähtö klo 20.55, Su paluu klo 19.50.
Hinnat/hlö Seaside-luokka 135 . Seminaari pidetään Isossa Pajassa perjantaina 28.2 klo 15-18. Kansanedustaja Tapani Tölli, kansanedustaja Harri Jaskari, kaupunginjohtaja Jarkko
Malmberg ja puoluevaltuuston pj Jouni Ovaska seminaarimaksu 20,00 euroa.
Tampere, Keskustan Hervannan paikallisyhdistyksen syys- ja vuosikokoukset piiritoimistolla Näsilinnankatu
23 A1 ke 19.2. Klo 16 juhlasalissa pelimannisoitot, jotka jatkuvat tanssin merkeissä. ja ilm. 23.2. klo 17, os. klo 18.30
Liisa ja Ilpo Hosikella, Soinilantie 399,
Rutava. klo 17.00. 24.2. klo 18.30 puoluetalo Apollon
(Apollonkatu 11 A) saunakabinetissa.
Tilaisuuden aiheena on herätysliikkeiden yhteiskunnallinen merkitys, josta
keskustelemme suuren suosion saaneen Pauliina Rauhalan esikoisteoksen Taivaslaulu pohjalta.
Keskustan yhteiskuntatieteilijät ry,
lounastilaisuus ke 26.2. Lähtö Kisariihen
luota klo 8.00, josta matka jatkuu Pöytyän kirkonkylän ja Elisenvaarankoulun kautta eduskuntatalolle. klo 17
piiritoimistossa, os. Aikaisemman yhteistyön vuoksi myös KL:n
nimi on mukana vaikka emme ehtineet mukaan järjestelyyn. Asiana seurakuntien hallintorakenneuudistukset, alustajana Raision khra
Pertti Ruotsalo.
MSL-Tampereen ja Keskustan kaikille avoin varjovaltuusto
ma 10.3. Tiloista, tarjoilusta ja ohjelmasta maksamme talolle 20 e/hlö. Kahvitarjoilu.
Valkeakoski, Eurovaaliaiheinen yleisötilaisuus ti 11.3. klo 14
Laajoen Urheilutalolla, os. 040-589
6160 tai eero.vainio@eskv.info ja Mirjam Karila, p. Kahvi- ja laskiaispullatarjoilu.
Pöytyä, Yläne, Tourula - Keihäskosken py:n vuosikokous su 2.3. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa käsitellään yhdistyksen nimenmuutos-asia. klo
18.30. Ota yhteyttä
piiritoimistoon ja tule mukaan!
Varsinais-Suomen Keskustanaiset,
Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon
tuetuista lomista kiinnostuneet: esitteitä ja hakemuksia saatavilla piiritoimistosta tai MTLH:sta.
Raisio, Tervetuloa Keskustan ja Keskustanaisten toimintaan mukaan! Li-
sätietoja pj:t Eero Vainio p. Tilaisuuden jälkeen on
yhdistyksen vuosikokous.
Helsingin Keskustan Sosiaalipoliittinen seura ry, sääntömääräinen vuosikokous ke 26.2.2014 klo 16.30 puoluetalo Apollon (Apollonkatu 11 A,
00100 Helsinki) suuressa salissa. klo 18.30
Teuvo ja Anne Hakasella. ke Annika Saarikko.
Keskustan veteraanikerho, yhteinen
kevätpäivä Perniön Lehmirannan lomakeskuksessa pe 28.3. Ilmoittautumiset tarjoiluja varten viim. Kahvi tarjolla klo
17.30. Mukana mm Marko
Ala-Fossi, Lauri Kivinen, Valtteri Niiranen, Silvia Modig ja Mika Lintilä. klo 18 Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1. klo 14 Keskustan Kunnallisjärjestön vuosikokous Viikkarin Valkama, Juhana Herttuan katu 17, Pori.
Pori, Su 9.3. seuran sihteerille Hannu Tiusaselle osoitteeseen hannut@student.uef.fi.
Lauttasaaren keskustaseura, vuosikokous ma 3.3. Ilmoittautumiset piiritoimistolle viimeistään 5.3.
Raisio, Kunnalliskerho ja kunnallisasiain toimikunta pe 7.3.klo 18, avoin tilaisuus Raision kaupungintalolla. Tied. 23.2.: http://
www.keskustanuoret.fi/piirit/pirkanmaa tai Pilvi Kärkelä 040 5895709, pilvi.karkela@keskusta.fi
MSL-Tampereen ja Keskustan kaikille avoin varjovaltuusto ma 10.3.
klo 18 Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1.
Esillä kaupunginvaltuuston esityslista,
Timo Hanhilahti.
Tampere, MSL-Tampereen sääntömääräinen vuosikokous ti 11.3. Vieraanamme ovat Keskustan Varsinais-Suomen piirin tj Hanna Vuola, Keskustan
puoluesihteeri Timo Laaninen ja europarlamenttivaaliehdokas Timo Kaunisto. Illan aikana käydään läpi mm. klo 18.
Piiri, Raision kaupungintalolla pe 7.3.
klo 18 keskustellaan ajankohtaisista maakunnallisista strategia-asioista.
Kustavi, Tupailta la 9.3. Sääntömääräiset asiat.
Tampere, MSL-Tampereen kaikille
avoin alustus- ja keskustelutilaisuus
kirjastotalo Metson Toivonen-salissa
(alakerta) to 20.2. klo 18-21 Valkeakoski-opistolla (Kauppilankatu 2,
37600 Valkeakoski). klo 18.
Kahvitus 17.30 alkaen. Mestarinkatu
2, Turku.
Salo, Keskustan Perttelin py:n vuosikokous Kajalan kentän huoltorakennuksessa to. Poliittista keskutelua alustamassa Keskustan vpj. Mainitse, että olet
Keskustan lehtimiesten jäsen.
HELSINKI
Keskustanuorten Helsingin piiri
ry, Helsingin ja Uudenmaan Keskustanuorten yhteinen yhteiskunnallisen kirjallisuuden lukupiiri kokoontuu
ti 25.2. Mukana myös
puoluesihteeri Timo Laaninen. Hintaan sisältyy:
henkilölippu ja hyttipaikka, meriaamiainen Buffet-päivällinen ruokajuomineen su klo 15 Suomen aikaa, kokouskahvi ja hedelmät. Tarvitsemme reippaita henkilöitä
mm. Keilaaminen kohottaa
fyysistä lihaskuntoa, välipäivinä me
sauvakävelemme! Uudet voivat ilm.
Mirjam Karilalle p. liikenteenohjaajia, järjestysmiehiä, lipunmyyjiä, kahvilatyöntekijöitä, oppaita. klo 17.30 Kalevi Lehmusvaaran luona, os. Maksu suoritetaan auditorion aulassa klo 11-12 ennen tilaisuutta. Viikkarin Valkama, Juhana Herttuan katu 17, Pori.
Pori, Su 9.3. klo 14 Leena ja Reino
Pietilän pihassa Miemalantiellä; rakovalkea, curling-kisa, kahvia, kuumaa
mehua ja laskiaispullaa.
Hämeenlinna. Pleikiläntie 1335 B. (1 hh), 85 . 040
418 1150.
PIRKANMAA
Pirkanmaan Vesaiset tarvitsee innokkaita uusia toimijoita lasten ja perheiden parissa tehtävään työhön. Alustajina piispa (emeritus) Eero Huovinen, VT Paula Kokkonen ja LT
Tiina Tasmuth. Ilmoita mukaantulostasi 20.3. Kokouksessa käsitellään
sääntömääräiset asiat.
Ma 24.2. Kuljetus 25?/
meno-paluu Parkano 16.30, Ikaalinen,
Hämeenkyrö 17.20, Sastamala 18.00,
Huittinen, Turku 19.45, Tampere 17.20,
Lempäälä, Urjala, Loimaa, Turku. klo 12 ravintola Vltavan Havel-kabinetissa, Elielin
aukio 2. Talkootyövuorot järjestetään siten, että kokousedustajina toimivat talkoolaiset voivat osallistua mahdollisiin äänestyksiin. Ilmoittaudu täällä viim. Taitoniekkakarsinta, klo 18 kokous.
Yhdistykset, puheenjohtajien ja
sihteerien koulutusilta to 6.3. Tilaisuuden
taiteellisesta puolesta huolehtivat
Tanssistudio Pointin nykytanssiryhmä,
laulaja Arto Nuotio, sopraano Anna
Sirkiä, huilisti Saara Sirkiä ja murrerunoilija Oili Tamminen. klo 17.15 kevätkokous Viikkarin Valkama, Juhana Herttuan
katu 17, Pori. Johtokunta klo 18.
Pakkoa vai ei kuntaseminaari Ylöjärven kaupungintalolla ke 19.2. Mukana alustamassa
piirin toiminnanjohtaja Hanna Vuola.
Kahvi- ja laskiaispullatarjoilu.
Pöytyä, Yläneen py:n vuosikokous
su 2.3. Mukana Keskustan
vpj. pääsymaksut, bussimatkan, lounasruokailun. klo
16.30 Viikkarin Valkama, Juhana Herttuan katu 17, Pori. Vuosikokous ke 19.2. Mukana alustamassa piirin tj Hanna Vuola.
Kahvi- ja laskiaispullatarjoilu.
Turku, Vesaisten vuosikokous ke 5.3.
Impivaaran uimahallilla. Aiheena Maakuntastrategia ja kaikille
yhteiset esh:n asiat. Alustusten jälkeen keskustelua,
omaa ohjelmaa ja arpajaiset. klo 19 Paimenenmäessä, Tourulantie 466 Yläne, yhdessä muiden Yläneen alueen paikallisyhdistysten kanssa. klo 18 Hilkka Kerkolan luona. klo 18 Punaisella Huvilalla, osoitteessa Kauppaneuvoksentie
18. Klo 17. www.keskustasalo.fi.
Pöytyä, Yläne, Uusikartanon py:n
vuosikokous su 2.3. Paikkana HAMK:n Campus Center. Kunnallisjärjestön
sääntömääräinen kevätkokous Hämeenlinnan pääkirjaston musiikkisalissa (Lukiokatu 2, Hämeenlinna) 22.4.
klo 18 alkaen.
PÄIJÄT-HÄME
Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. 20
KESKUSTAN LEHTIMIEHET. Asialistalle on sääntömääräiset asiat ja lisäksi käsitellään mm. Maaliskuun kk-palaveri Hintsan
makasiinilla ke 20.3. (2 hh),
85 (3hh), 70 (4hh). Lisätietoja ja lippuja ennakkoon Anita Mäki-Arvela 044-306
2008 ja Tarja Elo 050-3687735.
Turku, Pohjoisen py:n vuosikokous ma 24.2. Jouni Koskela, 050 527 2129, perhe.koskela@kolumbus.fi
SATAKUNTA
Keskustanaisten Porin yhdis, kevätkokous ma 24.2. klo 18 Kunnallisjärjestön
johtokunnan kokous. klo 19 Markku Ylijoella.
Sääksmäki-Valkeakoski, paikallisyhdistys ry. ke 26.2. Ari Korhonen. klo 16. Tilaisuuden avaa kj. Meillä on mahdollisuus osallistua (20 paikkaa varattu) Suomen Sosialidemokraattisen Sanomalehtimiesliiton
(SSSL) ja Yleisen Lehtimiesliiton (YLL)
järjestämään YLE-seminaarin. (3 hh), 75 (4 hh).
Inside-luokka 115 . klo 19 Paimenenmäessä, Tourulantie 466 Yläne, yhdessä muiden Yläneen alueen paikallisyhdistysten kanssa. klo 12. Keilakerho
kokoontuu huhtikuun loppuun. Juontajana Juha Kulmanen Yleisradiosta. klo 19. Nisun py
16.3. klo 18 Sanomalehti katsaus Viikkarin Valkamassa, Juhana Herttuan katu 17, Pori. Johtokunta
klo 18.30. Tarvitsemme kokousjärjestelyihin lukuisia vapaaehtoisia tekemään onnistunutta tapahtumaa tuhansille kokousvieraille Turussa. klo 18. Klo 15
ruokailu noutopöydästä. 0405895709 ja pilvi.karkela@keskusta.fi
Ylöjärvi, Karhen py 4.3. rakennusmiehiä. klo
18.30. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Vilja 040 8235631 ja Tero 044
3553089.
Raisio, keskustaväen kk-palaveri pidetään poikkeuksellisesti to 20.2
Muhoksen kj:n kuukausikokous valtuustosalissa to 20.2. klo 18 piiritoimistolla, Koulukatu
31 A 2. Ystäväilta ma 24.2. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: eeva.harjula@
keskusta.fi tai p. klo 13 Sodankylän AmmattiInsituutilla, Juhlapuhujana maakuntajohtaja Mika Riipi.
Keskusta Posion messuilla 22.-23.2.
Paikalla la 22.2. Oulujoen py:n sääntömääräinen vuosikokous ma 24.2. Sunnuntaina lähdemme opastetulle kaupunkikierrokselle.
Halukkaat voivat käydä uudessa ABBA museossa, jonne järjestetään bussikuljetus. Puheenjohtaja Juha Sipilä avaa Suomen selviytymissuunnitelman lähtökohtia j a
asiantuntija-alustajana on toimitusjohtaja Pasi Holm (Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos). Tämä on toinen käsittely.
Hamina, Keskustan Summan paikallisyhdistys kokoontuu kevätvuosikokoukseen to 6.3. Illalliskortti 50 ?. 040 5156 800 sekä maksamalla seminaarilipun 390 euroa tilille Nordea FI10 1572 3000 3621 11. Savonrannan Vesaisilla klo 13
vuosikokous. Illalla lähdemme
laivalla Helsinkiin, josta jatkamme aamulla matkaa kohti kotia. krs., 15110 Lahti
03-7825 017
paijat-hame@keskusta.fi
ETELÄ-POHJANMAA
PERÄPOHJOLA
Seinäjoki, Energia nyt ja tulevaisuudessa - paneeli 19.2 klo 18 Seinäjoen kaupungintalon valtuustosali. klo 18 piiritoimistolla,
Porrassalmenkatu 33 Mikkeli. klo 19 Maija Ja Heikki Jokitalolla. Tule
keskustelemaan energiasta eri alojen
ammattilaisten kanssa.
Piiritoimisto on auki sopimuksen
mukaan: Kai Puro puh. 010 315 2001.
Keskustanaiset: Perinteinen naisjärjestöjen Minna Canthin päivän juhla järjestetään 19.3. Käsitellään osaston purkaminen ja
varojen siirtäminen Utin paikallisyhdistykseen. Illallisbuffet ja ohjelmaa. Alustukset ja
mahdolliset kommenttipuheenvuorot kestävät n. klo 17
Hotelli Lasaretissa, Oulussa. klo 18 piiritoimistolla Kauppakeskus Hansa 2krs, Keskikatu 4 Kouvola. Rinnelippu lapsille alle
15v 10e/lapsi.
Keskustan Heinävaaran, Huhtilampi-Uskalin, Kiihtelyksen ja Särkivaaran paikallisyhdistysten vuosikokoukset to 27.2. Kuljetukset Karnaluks käsityötarvikekauppaan, Lentosatama - j a KGB-museoon (sisäänpääsy maksut erikseen) HUOM! retkille ilmoittauduttava erikseen. Tukholmaan voi tutustua
myös omatoimisesti. klo 19 Eevi ja Matti Väistöllä. Tilaisuudessa keskustelua alustaa maakuntajohtaja
Pentti Hyttinen.
Savonrannan Vesaiset ja Vesaisten
I-Savon piiri järjestävät LASKIAISRIEHAN su 2.3. klo 17 alkaen Vanhalla Ortopedialla Jyväskylässä. Tule keskustelemaan Suomen eräpolitiikasta ja nauttimaan nokipannukahvia! Keskustelua alustamassa mm.
kansanedustaja Eero Reijonen.
Pohjois-Karjalan Vesaiset järjestävät
keskustelu-illan ?Lapsiperheiden hyvinvointi Pohjois-Karjalassa. Konsertin jälkeen Keskustaväen tapaaminen, mukana EPehdokkaat Mirja Vehkaperä ja Hannu Takkula.
Haukijoki-Roikka, paikallisyhdistysten syys- ja vuosikokoukset pidetään
Marja ja Veikko Tuunaisella Haukijoentie 420:ssa su 23.2 klo 12.
Pudasjärvi. klo 17 Apilassa (piiritoimisto). Vielä muutama paikka vapaana, ilmoittautumiset pikaisesti antti.varis@keskusta.fi tai
0405116787.
Joensuun Keskustanuorten erätulet LA 22.2 klo 14 Utran saaren kodassa. Hinta an 185 . Lisätietoja ja ilmoittautuminen: pohjois-pohjanmaa@keskusta.fi tai p. Jäälin py:n sääntömääräinen
vuosikokous ke 19.2. Varaa illalliskorttisi pian! Keskustan Etelä-Pohjanmaan piiritoimisto: puh. Kahvitarjoilu.
Pohjois-Karjalan Keskustanuoret laittavat poliittisen ohjelmatyönsä vauhtiin ke 26.2 klo 18 Apilalla (Siltakatu 22, Joensuu). 040-350 9953.
POHJOIS-POHJANMAA
Minitalousseminaari ma 10.3. klo 18 Vesa Koskiahon kotona, Seppäläntie 11.
Keskustanaisten piiri vuosikokous
ke 19.3. Laivamatkat Silja Europalla, meno kahden hengen B-hytissä
ja paluu kansipaikoin. Esillä vuosikokousasiat ja
ajankohtaiset kunta- ja järjestöasiat.
Tervetuloa!
Pohjois-Karjalan Keskustanuorten
Aloite-ilta 28.2 klo 17 Surakan baarissa. Liput 20 eur,
saatavilla Eevalta (p. (06) 223 3300,
e-mail: etela-pohjanmaa@keskusta.fi
tai Aki Utter puh. Iltaa jatkaa tangokuningatar 2013 Heidi Pakarinen. Kahvitarjoilu ja arvontaa.
Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku
010 2922 060
varsinais-suomi@keskusta.fi
SATAKUNNAN PIIRI
Itäpuisto 9, 28100 Pori
050 4057 742, 050 4057 743
satakunta@keskusta.fi
ETELÄ-HÄMEEN PIIRI
PÄIJÄT-HÄMEEN PIIRI
PIRKANMAAN PIIRI
Näsilinnank. klo 12 alkaen Savonrannan Lekotissa. Tervetuloa laskettelemaan ja ulkoilemaan koko perheen
voimin. Johtokunta klo 18.30.
Hämeenk. 044 369
9603, viimeistään 15.3.
Ylivieska. klo 19 kaupungintalolla Kotkassa. Bussi lähtee Iisalmesta ajamme Helsinkiin ja tutustumme Tamminiemeen, Urho Kekkosen museoon.
Astumme Viking Gabriella laivaan ja
yövymme laivassa, joka rantautuu
sunnuntai aamuna aivan Tukholman
keskustaan. klo 18 Ritva ja Tapani Ylisen kotona.
LAPPI
KESKUSTANAISET
Oulu. 0408379867 ja
perapohjola@keskusta.fi. Ilmoittautumiset pe
21.3.mennessä maksamalla illalliskortin tilille: FI32 5290 9520 0651 85. Mukana EP-ehdokas Mirja Vehkaperä. 7 as.12, 45100 Kouvola
050 5770 838
kymenlaakso@keskusta.fi
KARJALAN PIIRI
Valtakatu 54, 53100 Lappeenranta
040 416 0147, 040 415 8759
karjala@keskusta.fi
ETELÄ-SAVON PIIRI
Alahärmä, Keskustan Härmänkylän
paikallisyhdistyksen järjestäytymiskokous Alahärmän palvelupisteen kahviossa to 20.2 klo 19-.
Piiri, Anneli Jäätteenmäen eurovaali-iltamat pe 14.3. Laukaalla hotelli Vuolakkeessa (Suolahdentie 84). Aiheena mm. Kaikki ovat
tervetulleita matkalle. 12 B 16, 40100 JKL
050 5735 353, 045 3274 845
keski-suomi@keskusta.fi
ETELÄ-POHJANMAAN PIIRI
Keskuskatu 11, 60100 Seinäjoki
06-2233 300
etela-pohjanmaa@keskusta.fi
KESKI-POHJANMAAN PIIRI
Isokatu 2, 67100 Kokkola
06-8312 373
Keski-pohjanmaa@keskusta.fi
POHJOIS-POHJANMAAN PIIRI
Koulukatu 31 A 2, 90100 Oulu
040 515 6800
pohjois-pohjanmaa@keskusta.fi
KAINUUN PIIRI
Kauppakatu 26, 87100 Kajaani
08-6121 146, 08-6121 144
kainuu@keskusta.fi
LAPIN PIIRI
Kansank. Hyväntekeväisyyskonsertti ?Uusi lastensairaala 2017. Asian I käsittely.
KESKI-SUOMI
Keskustanaiset: Kaikille avoin päiväretki Pirkanmaalle pe 14.3. Käsitellään sääntömääräiset asiat.
Keskustanaisten piiri vuosikokous
su 13.4. 33, 50100 Mikkeli
015-163 822
etela-savo@keskusta.fi
ITÄ-SAVON PIIRI
Tottinkatu 15, 57130 Savonlinna
015-531 145
ita-savo@keskusta.fi
POHJOIS-KARJALAN PIIRI
Siltakatu 22, 80100 Joensuu
013-122 982
pohjois-karjala@keskusta.fi
POHJOIS-SAVON PIIRI
Suokatu 31, 70110 Kuopio
017-3699 600
pohjois-savo@keskusta.fi
YLÄ-SAVON PIIRI
Riistakatu 15, 74100 Iisalmi
017-817 214
ylasavo@keskusta.fi
KESKI-SUOMEN PIIRI
Cygnaeuksenk. klo 18.
POHJOIS-KARJALA
Retki eduskuntaan tapaamaan Savo-Karjalan vaalipiirin kansanedustajia, tutustuminen puoluetoimistoon ja
risteily Helsingistä Tallinnaan sekä yksi
yö Talinnassa 21.-23.2. Vierailemme kotimaisella kenkätehtaalla Orivedellä, tapaamme Pirkanmaan keskustanaisia ja käymme teatterissa. 040 415 8759.
Pakkoa vai ei kuntaseminaari Ylöjärven kaupungintalolla ke 19.2. klo 18.30.
Johtokunta klo 18. Keskustan teltta ja Savitaipaleen kunnallisjärjestön toimijoita on tapahtumapaikalla klo 12-18.
Kanta-Lappeenrannan Keskustanaiset, vuosikokous piiritoimistolla,
os. Virallisten kokousedustajien on ilmoittauduttava kokouspaikalla 5.4. klo 13 mennessä. klo 18 piiritoimistolla. Asiana valtuustolista.
Nivala. puolitoista tuntia, jonka jälkeen keskustelua jatketaan ruokailun merkeissä. klo 16 Tarjan Muotipuodin tiloissa, Savontie 2 Mäntyharju. klo 18
kahvitus 17.30 alkaen. 23 A 1, 33210 Tampere
03-2226 029
pirkanmaa@keskusta.fi
KYMENLAAKSON PIIRI
Kivimiehenk. Illalliskortit 50,-/hlö. 12 A 4, 96100 Rovaniemi
016-313241
lappi@keskusta.fi
PERÄPOHJOLAN PIIRI
Valtakatu 25, 94100 Kemi
016-256 031, 040 8379 867
perapohjola@keskusta.fi
CENTERNS
SVENSKSPRÅKIGA DISTRIKT
Apollogatan 11 A, 00100 Helsingfors
050 4360 411
mia.peussa@keskusta.fi. Lipun hinta 390 euroa/ osallistuja. 21
Keskustassa tapahtuu
ja.kiviniemi@keskusta.fi, nuorten toiminnanjohtaja Päivi-Solina Kivelä 044
0336 588 satakunta@keskustanuoret.fi, jäsenasiat Leena Kallionsivu 050
405 7743.
KYMENLAAKSO
Kouvola, Jaalan Seudun py:n tupailta Juha Soimakallion kokoustiloissa
Lyylinmäellä, Jaalantie 92 ti 25.2 klo.
19. Johtokunta klo 18.
Tervetuloa kaikille avoimeen Lapin
tulevaisuus -koulutustilaisuuteen
pe 21.2. Tervetuloa kaikki Keskustanaisten toiminnassa mukana olleet
sekä toiminnasta kiinnostuneet keskustelemaan. klo 18 Jäälin majalla. Tarjolla: maittava illallinen, värikästä ohjelmaa sekä eurovaaliehdokas Petri Honkonen itse. Kahvitarjoilu.
Oulu. Kouvolan kuntapolitiikka keskustan näkökulmasta, alustajana valtuuston varapuheenjohtaja
Markku Pakkanen.
Kouvola, Aitomäen paikallisosaston
yleinen ylimääräinen kokous 4.3 klo
18 piiritoimistolla, Hansakeskuksen 2
krs. kansanedustaja Markus Lohi, su 23.2 kansanedustajat Eeva-Maria Maijala ja Simo Rundgren sekä MEP Hannu Takkula.
SUOMEN
KESKUSTANUORET
Suomen Keskustanuoret ry:n valtuuskunta, sääntömääräinen kokous
5-6.4. Muistellaan menneitä ja
suunnitellaan tulevaa.
Oulu. Keskustanuorten liittohallitus.
Porrassalmenk. Tilaisuudessa pohditaan aloitteita
Keskustanuorten valtuuskunnalle sekä kesän puoluekokoukseen.
Pohjois-Karjalan Vesaiset järjestävät retken Holiday Club Saimaa . kylpylä maailmaan LA 1.3. Valtakatu 54, ti 4.3. Kunnallisjärjestön johtokunnan palaveri ma 24.2. Majoitus Tallinnassa Tallink Express hotellissa jaetussa kahden hengen huoneessa, sisältäen hotelliaamiaisen. Kansanedustaja
Tapani Tölli, kansanedustaja Harri Jaskari, kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg ja puoluevaltuuston pj Jouni
Ovaska seminaarimaksu 20,00 euroa.
Savitaipaleen retkiluistelu la 22.2
Kuolimon luonnonjääradalla. Lisätietoja www.keskustanuoret.fi/valtuuskunta. Lähde tapaamaan Savo-Karjalan vaalipiirin kansanedustajia Elsi Kataista, Seppo Käär iäistä, Eero Reijosta, Markku
Rossia ja Anu Vehviläistä. Asiana mm.
konserttijärjestelyt.
Larin Kyöstin k. Kokouksessa
mukana ke, eurovaaliehdokas Mirja
Vehkaperä ja piirin pj Matias Ojalehto.
Oulu. Pekka Lehdolle:
pekka.lehto@keskusta.fi viimeistään
20.2. ti 25.2 klo
18 Apilalla (Siltakatu 22, Joensuu). 040-581 7332 tai Sari
Kujala puh. Kahvitarjoilu klo 17.45.
Mukana eurovaaliehdokas Hanna Kosonen. 010 315 2001)
Petrin eurovaali-iltamat la 29.3.
klo 18 Hotelli Vuolake, Uimarannantie 2 Laukaa. Keskustanaisten Oulun py:n
sääntömääräinen vuosikokous ke
12.3. mennessä.
Sodankylän Koparakeitto-tilaisuus
la 22.2. Toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juuti tavattavissa puhelimitse 050-347 3556 (Keskustan Itä- ja
Etelä-Savon piirit) sekä toiminnanjohtaja Elina Lappalainen 040-505 0021
(Keskustanaiset ja Vesaiset).
Oulu. klo 18.30
Pudasjärven Kansalaisopiston Salikissa, Lukiontie 4. Asiana toimimattomien yhdistysten toiminnan vireyttäminen tai yhdistäminen muihin paikallisyhdistyksiin. klo 18.30 Piiritoimistolla, Porrassalmenkatu 33, Mikkeli.
Käsitellään kevätkokouksen asiat.
Vesaisten Etelä- Savon piiri ry vuosikokous ke 26.3. Kahvitarjoilu. Ilmoittautumiset ja lisätiedot
pohjois-karjala@vesaiset.fi
Joensuun kunnallisjärjestön ja alla lueteltujen yhdistysten yhteinen
yleinen kokous to 27.3. Ilmoittautumiset pian Kaija Väänäselle puh. Ohjelma: klo 17?
17.15 Kahvitarjoilu, klo 17.15?18 Lappi ja Suomi Euroopan unionissa ja globalisoituvassa maailmassa, Euroopan
parlamentin jäsen Hannu Takkula, klo
18?18.30 Lapin tulevaisuuden näkymät, Kehittämisjohtaja Päivi Ekdahl,
Lapin liitto (tbc), klo 18.30-19 Suomen
tulevaisuuden näkymät, Keskustan Lapin piirin puheenjohtaja, kansanedustaja Markus Lohi, klo 19?19.30 Lapin
yrittäjien ajankohtaiskatsaus, Lapin
yrittäjien toimitusjohtaja Pirkka Salo, klo 19.30?20 Lapin maatalouden
näkymät Euroopan unionissa, ProAgria Lapin johtaja Simo Alaruikka. Kaukovainion Keskustaseuran
sääntömääräinen vuosikokous ti 11.3.
klo 18 Kaukovainion asukastuvalla,
Hiirihaukantie 5 D. Hinnat jäsen/ei-jäsen: Aikuiset 30?/35 ?,
4-14-vuotiaat 20 ?/25?, 0-3-vuotiaat 0
?/5 ?. klo 17.30
Sanginsuun koululla. Kokousvieraana EU- vaaliehdokas
Hanna Kosonen.
KARJALA
Huomio kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset! Muistattehan palauttaa pöytäkirjanotteet puoluekokousedustajista piiritoimistoon Tuijalle heti vuosikokouksen jälkeen, kiitos. Käsittelyssä ovat Joensuun edistysmielisten Keskustapolitiikan, Eimisjärven, Enonsalon, Koveron, Länsi-Joensuun, Nivan, Novikan,
Reijolan, Revonkylän, Mulon, Iiksenvaaran, Kokinvaaran, Luutalahden, Reki-Kuusvaaran, Silkun, Sonkajarannan,
Pirttivaara-Sarvingin, Uimaharjun,
Enon ja Hammaslahden naisosastot,
Nuoren Keskustan Liiton Enon, Kiihtelysvaaran, Rantakylän,Tuupovaaran
ja Pyhäselän yhdistykset. -hankkeen tukemiseksi pe 28.2. Jäsenmaksusuosituksen maksutili 513100-4573.
Ilmajoki, Itäisen py:n vuosikokous to
20.2. klo 18 Härmän Kylpylässä. Viitenumero 5005.
Muhos. 9 A 5. Kotila-Haapalan vuosikokous
ma 24.2. (perjantai-sunnuntai). sisältyy: bussikuljetukset Pohjolan Matkan nykyaikaisella tilausbussilla, joka on ryhmämme käytössä koko matkan ajan
myös Tall innassa. Puoluekokousmajoitusvarauksia voi alkaa
tekemään maaliskuun alusta piiritoimistolta, puh. Juhlan pääpuhujana on Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula. Tanssilippu iltamavieraille 10 ?. Ylivieskan py:n sääntömääräinen vuosikokous pe 21.2. Tutustuminen Eduskuntataloon sekä puoluetoimistoon,
kahvitarjoilu. Kevään
muotia ja EU-asiaa, kokousvieraana
Suomen Keskustanaisten varapuheenjohtaja Eeva Vesterinen.
ITÄ-SAVO
Jouhenniemi, py:n vuosikokous 26.2.
klo 18 Kerimäen OP:n kokoustilassa.
Keskustan Itä-Savon piiritoimisto
on toistaiseksi avoinna keskiviikkona
ja torstaina klo 9-14. klo 17-20 Rovaniemen Tiroli-saliin (Rovakatu 2, käynti Maakuntakadun puolelta). Hintaan sisältyy ruokailu noutopöydässä, uinti ja matkat bussilla kylpylään. 16, 13130 Hämeenlinna
03-6823 625
etela-hame@keskusta.fi
Keväinen Tukholma kutsuu 26.-28.4.
(la-ma). klo 19
Keskustan toimistolla, Juurikoskenkatu 6. Ilmoita osallistumisestasi
sähköpostilla piirin tj. Tilaisuudessa alustaa Pohjois-K arjalan
Keskustan varapuheenjohtaja Kaisa
Hiltunen ajankohtaisesta perhepolitiikasta. Lisätiedot p.040-778 2410/Anni.
ETELÄ-SAVO
Mikkeli, kunnallisjärjestön johtokunnan kokous 20.2. Johtokunta 17.30.
Tervetuloa uudet ja vanhat jäsenet.
SUOMEN KESKUSTA
Keskustan puoluetoimisto
Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki
010 2897 000 (klo 9-15)
HELSINGIN PIIRI
Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki
0400 909 013
helsinki@keskusta.fi
UUDENMAAN PIIRI
Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki
045 8546 406
ari.maskonen@keskusta.fi
VARSINAIS-SUOMEN PIIRI
POHJOIS-SAVO
Pudasjärvi. Lähtö klo 8.00
Ylämyllyn Shelliltä (muut pysäkit Joensuun matkahuolto, Tikkalan Kassan baari ja Neste Tolosenmäki)
Mikä on on kylän nimi?
4. Missä talviolympialaisissa naisten viesti
hiihdettiin ensimmäisen kerran?
1
5
8
9. Millä vuosisadalla arabit valloittivat Es-
5. Afganistan on YK:n jäsenvaltioista ensimmäinen aakkosjärjestyksen mukaan.
Mistä alkaen maa on ollut YK:n jäsen: 1946,
1963, 1979 vai 2003?
ta diaita. Mukula
8
9
7
5
9. 22
19.2.2014
TIETOTESTI
1. Se mitä diaita alunperin tarkoitti,
antaakin mielenkiintoisen vihjeen elopainonsa pienentämistä suunnitteleville. Kuka on ollut viimeisin kokoomuslainen
panjan ja yrittivät jatkaa valloituksiaan
pohjoiseen, mutta nousu pysähtyi KeskiRanskan Poitiersissa, jossa Kaarle Martellin
joukot voittivat arabien ryöstöretkeläiset?
pääministeri ennen nykyistä Kataista?
Kauanko Auringon valolta kestää tulla
Auringosta Maahan. Ennätyksen parantajia ovat sen jälkeen olleet Tiina Vilenius, Teija Saari, Annu Mäkelä
ja Paulina Sigg. Heidän SE:nsä kestivät vuoteen 2006, jolloin alkoi lajin nykyisen valtiattaren kausi. Se
sijaitsee Pohjois-Karjalassa entisen Tuupovaaran alueella. Sana dieetti tulee kreikankielen sanas-
8. Missä kaupungissa toimii Samppalinnan
kesäteatteri?
2. Aku Ankka . Suomen kartalla on yksi paikkakunta, ky-
1762-96 hallinnut Katariina II Suuri?
lä, jonka nimi alkaa Ö:llä ja päättyy ä:hän ja
sen ainoat konsonantit ovat l-kirjaimia. B. Kauanko Auringon valolta kestää tulla
Auringosta Maahan?
Sudoku
4
3 7
8
7
5
8 9
4
1
4
5
1
8 2
5
6
6
5
7
1
3
2
6
7 4
8
7
6
4
9
3
4
9
6
5
6
8 4
6 1
4
7 2
4 3
8
2
7
7
3
3 5
8 2
3
4 6
2 1
5
4
7
5
3
7
7
6
4
4 9
5
7 3
3
1
9
2
9
6
7 6
7
5 4
3
4
10. Kuva: Petra Pöyliö
6. Lajin ensimmäinen kirjattu Suomen en-
nätys on Heli Laitisen 310 vuonna 1995. Masi . Virtanen . Mikä yleisurheilulaji?
Viivi & Wagner . Minä maalainen syntyjään oli Venäjää
7. Diaita tarkoittaa nykyisin dieettiä, ruokavaliota,
mutta mitä sana alunperin tarkoitti: a) elintapa, b) kamppailu, c) muutos?
3
3:7
SANANPARSI
Kiisselil ei pääse ko kukolaulu
päähä.
Kirvu
KANSA KASKUAA
. Apollonkatu 11 a,
00100 Helsinki
Valokuvaaja: Jari Laukkanen
Päällikkö:
Pirjo Kontio
Toimittajat:
Timo Mikkilä
Samuli Nissilä
Pauliina Pohjala
Henna Ruokamo
Vesa Somppi
Toimitusjohtaja Sauli Huikuri
Julkaisija: Suomenmaan
Kustannus Oy
Vastaukset: 1) 700-luvulla, taistelu 732, 2) alusta alkaen, 1946,
3) saksalainen, syntyi 1729 Stettinin linnassa Pommerissa AnhaltZerbstin ruhtinas Christian Augustin ja hänen puolisonsa Johanna Elisabethin tyttärenä, nimi
kasteessa Sophie Auguste,
4) 8 min. 20 sek., 5) Harri Holkeri 1987-91, 6) elintapa, 7) Öllölä,
Tuupovaarassa, siis nykyisin Joensuussa, vuoden kylä 1994, runonlaulaja Petri Shemeikan muistomerkki, 8) Turku, 9) Cortina 1956,
10) seiväshyppy, SE 450 Minna
Nikkanen.
Markkinointisihteeri
Johanna Leppäluoto
044 7370 346
Ilmoitusmyynti
Soile Suorsa 044 7370 350
044 7370 262
044 7370 265
044 7370 261
050 5450 915
044 7370 267
050 300 3897
ilmoitukset.suomenmaa@
suomenmaa.fi
Markkinointijohtaja
Matti Kontio 044 7370 312
Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15:
(08) 5370 370, Sähköposti:
tilaajapalvelu@suomenmaa.fi
Painopaikka: Joutsen Median
painotalo, Oulu, ISSN 0356-3588. Aiheellinen pelko,
jos elämää haluaa pelätä, onhan syöpä kai jotenkin perinnöllistä.
Syöpälevyjulkisuuden lisäksi Antti Joku mää-
Ristikko
Päivät vierivät
KESKIVIIKKONA 19. Tänään Eija, ortodoksisen
kalenterin mukaan Arhippa,
Arhi.
Aurinko laskee Helsingissä
17.21, Oulussa 17.00 ja nousee
huomenna Helsingissä 7.45,
Oulussa 8.01.
PÄIVÄN SANA
Kaiken tämän, mikä oli minulle
voittoa, olen Kristuksen tähden
lukenut tappioksi.
Fil. helmikuuta
2014. Minusta syöpäjulkisuus on vastenmielisintä. Määrittele aikuinen.
Eturauhassyöpäjulkisuuden yksinoikeus on
Kari Vepsällä. Tai eihän hänellä syöpää ole, mutta äidillä on ollut monta kertaa.
JULKISUUTTA on monenlaista. PL 1070, 00101 Helsinki
Käyntios. Kun se
ajatus on suomeksi tuohon kirjoitettu, eikö
se vaikuta kornilta.
Kyllä, Sanna ja Antti ja kaikki muut syövällä elämöivät, kyllä minullakin on syöpä ollut.
Siitä on vuosia, niistä moni paranee.
Jari Nenonen
ANTTI, tarkistan sukunimen, joo, Railio pelkää
että häneenkin tulee syöpä. Lap-
rittelee 60-vuotiaat vaarit sellaisiksi kuin on itse. 70 kiloa ylipainoisiksi, jotka hengästyvät kengännauhoja sitoessaan.
En ole aivan varma, haluaako sen enempää
Sanna Kiisken lapsi kuin Antti, mikä se sukunimi nyt oli, Railion äiti lukea lehdestä omista
sairauksistaan toisen henkilön kertomana.
Eikö se ole aika vanhanaikaisen epätoivoinen yritys, ?ostakaa uusi levyni, koska
pelkään että minulle tulee syöpä?. 23
19.2.2014
Syöpäjulkisuus
si ei niitä uutisia anna, aikuinen ne antaa. Haluatteko, että puudutan
hampaanne, ennen kuin alan
porata?
. Ilta-Sanomien Kirsikka Kiviniemihän se nyt varsinainen
syöpätoimittaja on. Siinä on kuitenkin kansanterveydellinen aspekti, Kari on kehottanut äijiä otattamaan PSA-kokeen.
Vielä härskimpää on jonkun minulle tuntemattoman laulajan, Antti Jonkun levynjulkistussyöpä. Hän oli maanantain lehteen
tehnyt kolmisen sivua pelkkää syöpää.
Olen ollut Sanna Kiisken haastateltavana,
vaikutti mukavalta muijalta mutta sanon silti,
että tämä syöpäjulkisuus ei vaikuta mukavalta.
Ymmärrän täysin hänen huolensa lastensa sairaudesta, parantaisin jos voisin.
Mutta sitä en ymmärrä, että yksityisestä tehdään yleistä. Se
piti minua hereillä koko yön,
kärsiköön nyt!
Ratkaisut
9
4
8
2
5
7
3
1
6
6
1
5
8
3
4
2
7
9
2
3
8
6
5
7
4
9
1
9
6
4
1
8
2
3
5
7
5
1
7
9
4
3
8
2
6
1
5
6
4
2
9
7
3
8
3
4
9
5
7
8
6
1
2
7
8
2
3
6
1
5
4
9
8
2
1
7
3
5
9
6
4
6
9
3
8
1
4
2
7
5
4
7
5
2
9
6
1
8
3
8
9
7
3
2
6
4
1
5
3
6
5
7
1
4
8
9
2
1
2
4
9
8
5
3
6
7
4
3
2
5
9
1
7
8
6
Ulkoasu: Mikko Eronen
7
2
3
9
6
1
4
5
8
9
7
8
4
6
3
5
2
1
6
5
1
2
7
8
9
3
4
5
8
6
1
4
9
2
7
3
2
4
9
6
3
7
1
5
8
7
1
3
8
5
2
6
4
9
Toimitussihteeri
Anja Manninen 044 7370 381
1
6
7
4
9
2
5
8
3
päätoimittaja
Juha Määttä 040 7359 612
Kuvatoimitus
044 7370314
Maria Seppälä, Paula Åström
4
5
2
3
8
6
1
9
7
Uutispäällikkö 044 7370 320
Katariina Lankinen
8
3
9
7
1
5
6
4
2
uutiset@suomenmaa.fi
etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi
mielipiteet@suomenmaa.fi
3
9
4
1
2
8
7
6
5
Oulun toimitus
Postios: PL 52, 90101 Oulu
Käyntios: Lekatie 4, 90150 Oulu
Toimittajat:
Meri Alaranta-Saukko
044 2032 640
Satu Itkonen
044 7370 377
Annukka Kantola vuorotteluvapaalla
Risto Luodonpää 040 8201 781
Pirkko Wilén
044 7370 238
2
7
6
5
4
9
8
3
1
www.suomenmaa.fi
Pääkirjoitustoimittaja
Juha Mauno 044 7370 311
5
8
1
6
7
3
9
2
4
Suomenmaa ilmestyy 3 kertaa
viikossa (ti, ke, pe).
Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2012
Helsingin toimitus
Postios. Eikö äitiyslomaa ilman jokapäiväistä julkisuutta kerta kaikkiaan kestä. Ei tule kuuloonkaan. Mitä sillä haetaan, että Sannan lapsen sairauden vaiheista on vedelty kolmen viime kuukauden aikana kai viidellä etusivulla, pelkästään Ildiksessa