Suomenmaa 19.02.2016 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Työ ei ole helppo.. 6 414880 073513 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 7 / 19.2.2016 / 4,80 ? Katseet tulevaan Keskusta uusii periaateohjelmansa
20 2 19.2.2016. sisältö 19.2. 2016 Keskustan koulima Susanna Piilonen jalosti ihmisten kohtaamisesta kasvuyrityksen s
s. Pelkkä talouden kasvu ei ole päämäärä, vaan tärkeää on sosiaalinen ja henkinen hyvinvointi, sivistys ja yhteisöllisyys. Hilkka Kemppi s. 16 Toiminnanjohtajan työ on Kai Purolle mieluisaa puurtamista s. 46 Jättääkö Timo Soini presidenttikilvan väliin. 14 Jirka Hakala mittelee Twitterissä keskustan puolesta s. 32, 38 Anu Vehviläinen haastaa kunnat etsimään säästöjä s. 34 Paavo Väyrysen toiminta jakaa mielipiteet s. 9 19.2. 2016 3
Suomi elää vastedeskin korkeatasoisen sivistyksen, osaamisen sekä vahvan ja omaperäisen kulttuurin varassa?, Isohookana-Asunmaa kirjoittaa. Tässä hän on oikeassa. Sivistyksen synonyymi ei kuitenkaan ole budjettirahoitus yliopistoille tai muuhun koulutukseen ja opetukseen. Sivistys on kylläkin kasvatuksen tietä omaksuttua tietoa ja henkistä kehittyneisyyttä. Se pakottaa uudistamaan ja tehostamaan. Sellainen uudistuminen ei ole haitaksi, kun veronmaksajan rahat ovat pelissä. Vanhaa poliittista viisautta voisi muokatakin näin: ?Kunnossa oleva julkinen talous on myös sivistyksen hyvä ystävä.? Tämä voi kuulostaa ensi lukemalta sopimattomalta yhteenvedolta. Niin on nyt tehty jo kohta kahdeksan vuoden ajan. Nämä veronmaksajien sijoitukset eivät ole estäneet Suo4 19.2.2016 mea vajoamasta suuriin taloudellisiin ja henkisiinkin ongelmiin. Hänen mielestään nykyhallituksen pitäisi kaivaa esiin Ahon hallituksen aikana laadittu ?kansallinen sivistysstrategia?. ?Julkisen talouden tasapainottaminen ei saa tapahtua kaventamalla väestön sivistyksellisiä oikeuksia. Sivistys, hengenviljely, on toki paljon enemmän kuin mammona ja sen lait. Kannanotot ovat sapekkaita. Myös Esko Ahon hallituksen kulttuuriministeri Tytti Isohookana-Asunmaa (kesk.) osallistui keskusteluun Helsingin Sanomissa (15.2.). Juuri kukaan keskustelijoista ei olekaan esittänyt, mistä pitäisi leikata, jos esimerkiksi yliopistorahoitukseen ei saisi koskea. Eduskunta ja hallitus edustavat kansan valtaa. Yliopistoissa on jouduttu käymään yt-neuvotteluja, ja väkeä vähennetään. Niillä on myös vastuu kokonaisuudesta. Silti nämä lait pätevät myös siihen sivistyksen edistämistyöhön, jota tehdään julkisin varoin.. perustettu 1908 . Mutta se on myös ihmisen sisäistä, henkistä kypsymistä . Päätoimittaja Juha Määttä Maiju Torvinen Leikkausten jälkeenkin yliopistojen budjettirahoitus on noin vuoden 2011 tasolla. Pääkirjoitus Sivistystäkään ei voi pitää yllä velalla ikuisesti Y liopistojen ja korkeakoulujen rahoituksen leikkaukset keskusteluttavat yhä. Vähentyvä rahoitus voi sen sijaan olla paremman alku. ja pitää sisällään lopulta koko sivilisaatiomme toiminnan. Julkisista varoista rahoitettua sivistystyötäkään ei voida pitää yllä loputtomiin lisää velkaa ottamalla. Ne haukkaavat suuren osan julkisista menoista. Veronmaksajan edustakin niiden pitää huolehtia. Siihen ymmärrykseen pitäisi nyt asettua. Leikkausten jälkeenkin opetus- ja kulttuuriministeriön budjettirahoitus yliopistoille on noin vuoden 2011 tasolla. Sivistys ei romahda. Siksi niitä on mahdoton jättää säästöjen ulkopuolelle. Julkinen talous velkaantuu kestämätöntä vauhtia, mutta myös henkinen ilmapiirimme on ahdistunut. On pakko tehdä korjausliikkeitä. Koulutus ja tutkimus rahoitetaan pääosin verovaroista
2016 5. Välillä tuntui, että tasa-arvo on edennyt. Se oli se vaihe, kun tytöstä tuli joksikin aikaa nainen. Jyrkkyyttä ja kärjekkyyttä löytyi, vaikka toimittajana en kokenut, että minua olisi syrjitty. Suhtauduin torjuvasti kaikenlaiseen miesten osoittamaan kohteliaisuuteen: takin päälle auttamiseen, oven aukaisuun. Nyt olen vanha akka, kollega kuvaa. Onko tasa-arvo sittenkin vain myytti, jonka luulimme saavuttaneemme? . Mielelläni avasin itse oven myös miehille. Muistan, kun Rotary-järjestö piti Oulussa tiedo- tustilaisuutta tulevasta suuresta kokouksestaan. Toimittajalta Tasa-arvo onkin vain myytti Nuorempana , kun kaikkiin asioihin löytyi vastaus, oli helppoa julistaa olevansa myös feministi. media mukaan lukien. Suoranaisessa ihmiskaupassa miljoonat maailman naiset ja lapset ovat kauppatavarana. Feminismille on monta määritelmää. Koirat ovat parhaita ystäviämme, pyörittelin mielessäni. Rotaryt ovat sittemmin kumonneet vain miehille -sääntönsä. Myös oma asenteeni on pehmentynyt, feminismileima haalistunut, ja ehkä idealismikin haihtunut. Asiat eivät ole yksiselitteisiä. Nyt tuntuu taas, että feministin on aika herätä. Kollegalla on samankaltaiset tuntemukset. . Topakka täti, tunnettu keskustalainen kansanedustajamies luonnehti sosiaalisessa mediassa ulkomaalaista kollegaansa. Me muistamme Tupolevin veljesten (muun muassa valtakunnan sovittelija Jorma Reini) lähettämän kikkelikortin tutkija Marianne Laxénille ja veikkausjohtaja Matti Ahteen kujanjuoksun seksuaalisesta ahdistelusta syytettynä. Naiset ovat kertoneet, minkälaisiin julkeisiin tilanteisiin he ovat nuorempana joutuneet, ja tämän päivän nuoria tyttöjä on pakotettu poikaystäviensä seksileikkeihin. Kaikkea tätä ympäröi naisia esineellistävä ja naisilla rahaa tahkoava bisnesmaailma . Asia ei ole näköpiirissä, mutta naiset ovat kyllä parhaita ystäviämme. Vastaus tyrmistytti minut ja kollegan, joka purskahti melkein itkuun. . Naiset ovat parhaita ystäviämme. En malttanut olla kysymättä, milloin järjestö hyväksyy joukkoonsa myös naisia. . Löysin Profeministimiehet-yhdistyksen nettisivulta yhden. Sen mukaan feminismi on tapa ajaa sukupuolten tasa-arvoa ja altistaa sitä kahlitsevia yhteiskunnallisia rakenteita kriittiselle tarkastelulle. Keskeinen havainto on, että vallitseva länsimainen yhteiskuntajärjestys sortaa naisia naiseutensa tähden, syrjäyttää heitä valta-asemista ja vähättelee heidän arvoaan yksilöinä verrattuna miehiin. Määritelmän mukaan feminismi ei ole pelkästään naisten yhteiskunnallisen aseman parantamista. ?Se on myös sitä, mutta feministisen toiminnan tavoite on molempien sukupuolten ja sukupuolen käsitteen itsensä emansipaatio; tila, jossa kenelle tahansa on ainakin mahdollista mikä tahansa riippumatta siitä, millaisen kromosomiston kanssa on sattunut syntymään.? Anja Manninen Historiallinen tosiasia tietenkin on, että naisia on sorrettu ja kohdeltu kaltoin vuosituhanten ajan. Mutta ei asiaa sillä paranneta, että otetaan miehet vuorostaan samaan käsittelyyn. Seksuaalista häirintää ja ahdistelua on Suomessa ollut jo ennen pakolaistulvaa. 19.2
Hyviä ehdokkaita on oltava tasaisesti joka puolelta vaalipiiriä. ??Toisen askeleen ottavat äänestäjät, jotka valitsevat eri puolilta maakuntaa olevia ehdokkaita. On olemassa riski, että maakuntakeskukset, joissa on paljon äänestäjiä, saavat miehitettyä maakuntavaltuuston omilla ehdokkaillaan, ja maakunnan laidat jäävät ilman. ??Se on mahdollista, mutta loppupeleissä on hyvä, että tämä on äänestäjien käsissä, Jääskeläinen sanoo. Maakuntavaltuuston kooksi puoluesihteerit esittävät vähintään 59 ja enintään 99 jäsentä. Ehdokaslistan maksimipituus olisi kuntavaalien tapaan 1,5 kertaa valittavien valtuutettujen määrä. Oikeusministeriön maakuntavaaleja koskeva muistio toteaa, että vaalipiirin tulee olla sen kokoinen, että se toteuttaa hyvin alueellisen edustavuuden. Alueellinen edustavuus on Ylimäenkin mukaan keskustalaisuuden ydintä. Esimerkiksi paikallispolitiikassa hän pitää tärkeänä, että viisi kuntaa itseensä vuonna 2009 liittänyt Kouvola kuuntelee tarkkaan uusia kaupunginosia. Ylimäki on sitä mieltä, että päätöksen tehköön ne, joita asiat eniten koskettavat. ??Kylä- ja siltarumpupolitiikkaa siinä tapahtuu, mutta antaa tapahtua. Maakuntavaalit Pienen kunnan vaikutusvalta on arvoitus Ministeriön vaalijohtaja tyrmää maakuntavaltuustojen kuntakiintiöt Teksti ja kuva: Juhani Ojalehto Pienen reunakunnan ääni voi hukkua perusteilla olevan maakunnan valtuustossa. Tätä pitävät mahdollisena maakuntavaaleja hahmotellut oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen ja kouvolalainen kuntavaikuttaja Kalle Ylimäki (kesk.). Syynä on se, että eduskuntapuolueiden puoluesihteerit ovat yhdessä esittäneet vaalien menettelytavaksi vain yhtä, koko maakunnan kokoista vaalipiiriä. Kymenlaaksolainen Ylimäki pitää sel- vänä, että vähäväkisen kunnan on vaikea saada ääntään maakuntavaltuustoon. ??Kun isoja asioita linjataan, niin Kotka, Kouvola ja Hamina ovat ne, jotka linjaavat, hän viittaa kotimaakuntaansa. Ylimäki arvelee, että maakuntavaltuusto toimisi demokratian kannalta kapealla pohjalla. ??Helposti tulee demokratiavaje, jos päättäjät nuijivat asioita pienten kuntien puolesta. Ylimäellä on pulmaan parikin ratkaisua. ??Näkisin kuntakiintiöt tarpeellisina jollakin rajauksella. Poliittisen suhteellisuuden täytyy myös toteutua. 6 19.2.2016 Suhteellisuus tarkoittaa sitä, että puolueiden saamien valtuustopaikkojen on vastattava puolueiden ehdokaslistan kokonaisäänimäärää. ??Suhteellisuutta ja kuntien kiintiöpaikkoja ei saada matemaattisesti kohtaamaan. ??Maakunta ei ole kuntayhtymä, jossa on joka kunnasta edustaja, vaan uusi itsehallinnollinen alue, Jääskeläinen alleviivaa. Jääskeläisen mukaan alueellinen edustavuus voidaan ottaa huomioon toisin keinoin. ??Siitä pystyy huolehtimaan lähinnä puolue. Näin toteutuu rakentavalla tavalla uuden kunnan yhdistyminen.. Valtuutetuilta vaaditaan myös entistä enemmän neuvotteluhalua kuntien kanssa. Puoluesihteereille vaalien menettely- tavasta esityspohjan tehnyt vaalijohtaja Jääskeläinen tyrmää maakuntien sisäiset vaalipiirit ja kuntien kiintiöpaikat. ??On kysymys uudesta itsehallinnollisesta tasosta, kuntia laajemmasta alueesta. Ajatukseen ei mahdu, että joka kunta olisi oma vaalipiirinsä, Jääskeläinen perustelee. Vaalipiirit ovat käytössä eduskuntavaaleissa, mutta Jääskeläisen mukaan niitä ei ole soviteltavissa maakunnan mittakaavaan. ??Maakuntia ei voi käytännössä jakaa pienempiin osiin. Vaalijärjestelmän on pysyttävä mahdol- lisimman yksinkertaisena, Jääskeläinen toteaa
2016 7. Helposti tulee demokratiavaje, jos päättäjät nuijivat asioita pienten kuntien puolesta. 19.2
Monet puhuvat ravintoloissa myytävän alkoholin arvonlisäveron laskemisesta. Alkoholipolitiikkaan aktiivisesti kantaa ottava kokoomuksen kansanedustaja Jaana Pelkonen puuhaa asiasta jo lakialoitetta. Hallitus ei esitä niille oikeutta myydä alkoholia suoraan kuluttajille. Harva uskoo Alkon monopolin murtumiseen, eikä siihen liene mitään syytä jatkossakaan. Esimerkik- 8 19.2.2016 si tuplajuomien tilaamiskielto, moninkertaiset lupamenettelyt, anniskelualueiden rajaukset tai ravintolavastaavien pätevyysvaatimukset ovat lainsäätäjälle helppo nakki kumottaviksi. Veropolitiikkaan kajoaminen onkin sitten paljon vaikeampaa. Tulitukea tulee myös joiltain keskustan edustajilta. Kokonaan toinen juttu on, onko arvonlisäveroale kansantalouden kannalta järkevä tai edes mahdollinen. Viinit eivät ole tulossa ruokakauppoihin, sen ministeri Rehula on tehnyt selväksi. Panimoiden puolustajat tosin korostavat, että kyse ei ole pelkästään alkoholin myynnistä asiakkaille vaan myös työllisyydestä, matkailusta ja kulttuurista.. Olemme tottuneet laajaan hyvinvoinnin palvelukenttään. Mikko Kärnä Twitterissä Annika Saarikko Twitterissä Shutterstock Harva uskoo Alkon monopolin murtumiseen. Alkoholilain avainsanat: Vapaammin, mutta hillitymmin Risto Luodonpää Uuden alkoholilain iso kuva on siirtää ku- lutusta kotisohvilta valvottuihin olosuhteisiin eli ravintoloihin, baareihin ja pubeihin. Näin toteavat yhteen ääneen sekä nykyinen että tuleva perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula ja Annika Saarikko. Samaa mieltä ovat lähes kaikki muutkin poliitikot puoluekannasta riippumatta, ja myös valtaosa Suomen kansasta. Hallituksella on miettimistä siinä, mi- ten se aikoo tempun tehdä. Puolueen linjauksen voisi kiteyttää muotoon ?alkoholia kaikista kaupoista kellon ympäri?. Pienpanimoiden rooli herättää myös takuuvarmaa vääntöä. Kuinka saada ravintolanautiskelusta kotikännäämistä houkuttelevampaa? Päättäjät näyttävät pyrkivän tähän siivoamalla turhaa byrokratiaa. Ajassa Sanottua Nyt keskustakin haluaa lieventää alkoholilakeja, jotta kansa unohtaisi kurjistamisensa! Tuomas Enbuske Twitterissä Miksi koko maan asuttuna pitämiseen negatiivisimmin suhtautuvat kannattavat yleensä liberaaleinta turvapaikkapolitiikkaa? Kuntien tehtävien karsinta on tuskainen homma. Tästäkin asiasta kokoomus on eri mieltä
Nytkin meidän pitäisi tehdä kaikkemme, jotta tukisimme vientiponnisteluja ja yrittäjyyttä. Jari Laukkanen Vehviläinen laajentaa säästökohteita juhani ojalehto Kuntien tehtävien karsimisesta saatavien säästöjen etsintä on puolivä- lin krouvissa, kertoi kuntaministeri Anu Vehviläinen keskiviikkona. Hanke ei ole sujunut aivan suunnitelmien mukaan. Epävakaat ajat ruokkivat turvattomuutta ja vihamielisyyttä. Ahtisaaren presidenttikausi ajoittui laman jälkeiseen ai- kaan, vuosiin 1994?2000. Rauhanvälittäjänä kunnostautunut mies muisteli tehneensä tuolloin parikymmentä vienninedistämismatkaa. ??Keskityimme vientiin, emme ihmisoikeuskysymyksiin. 2016 9. Säästöjä on löytynyt noin 400?500 miljoonaa, kun hallitusohjelmassa tavoitteeksi asetettiin miljardi. Jotta tavoitteessa pysytään, talouspoliittinen ministerivaliokunta etsii karsittavaa seuraavaksi maakuntien ja koko julkisen sektorin tasolta. ??Kuntapuolelta kohteita on etsitty tehtävä tehtävältä ja velvoite velvoitteelta, eikä se ole ollut helppoa. En usko, että kunnista löytyy puolta miljardia lisää, Vehviläinen kertoo. Säästöpaketin kokoamisessa ei ole huomioitu sote-uudistuksessa väheneviä kuntien tehtäviä, eikä 730 miljoonan euron muita säästöjä tuovia, jo hallitusohjelmassa linjattuja toimenpiteitä. Kuntaministeri haastaakin kunnat etsimään itse omia tapoja tehdä säästöjä. ??Tästä on hyvä esimerkki Pohjois-Karjalan Liperi, joka on saanut säästöjä aikaan muuttamalla päivähoitolaskutuksen tuntiperusteiseksi. 19.2. Sanottua Työmarkkinajärjestöt pääsevät keskenään keskustelemaan paikallisesta sopimisesta ja toivottavasti myös onnistuneeseen ratkaisuun. Työehtosopimus on oikea paikka paikallisesta sopimisen sisällöstä neuvottelemiselle ja sen kehittämiselle. Olli Rehn Helsingin Sanomille Lauri Lyly tiedotteessaan Ajassa Nyt paikallista sopimista voidaan aidosti edistää tavalla, joka toimii parhaiten myös käytännössä eli työpaikoilla. Sture Fjäder tiedotteessaan Jari Laukkanen Ahtisaari vetoaa työmarkkinajärjestöihin Henna Lammi Talouden pelastaminen ei voi olla yksin Suomen hallituksen tehtävä, presidentti Martti Ahtisaari opastaa. ??Olen toivonut työmarkkinaosapuolilta samankaltaista vastuunkantoa kuin mitä 1990-luvulla nähtiin, Ahtisaari sanoi politiikan toimittajien lounastilaisuudessa tiistaina. Ahtisaaren mukaan nyt jos koskaan pitäisi ymmärtää, että itsekkäästi omien etujen ajaminen johtaa katastrofiin. ??Voimme menettää kaiken hyvän mitä olemme rakentaneet, kuten sen, että jokaisella on mahdollisuus parempaan elämään ja kunnon koulutukseen. Ahtisaari totesi, että talousluvut heijastuvat turvapaikanhakijakeskusteluun
Jos eivät sovi, sitten katsotaan, mikä on tilanne. Päätöksiä ei ole tehty puoleen eikä toiseen, pääministeri totesi tiistaina. Keskustelussa on noussut esiin näkemys, että turvapaikkakustannusten kattaminen budjetista tarkoittaisi heikompiosaisten suomalaisten etujen leikkaamista. Sipilän mukaan kukaan ei halua tilanteeseen, jossa maahanmuuton kulut ja lisäleikkaukset olisivat vastakkain yhteiskunnallisessa keskustelussa.. Jos Suomeen viime vuonna tulleista 10?000 saa turvapaikan, perheenyhdistämisten kautta maahan olisi arvion mukaan tulossa vielä 30?40?000 perheenjäsentä. Sipilä: Turvapaikkakulut budjetista Anja Manninen . Sisäministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan saatu palaute luetaan huolella läpi ennen hallituksen esitystä. Suunnitellut tiukennukset pohjautuvat EU:n perheenyhdistämisdirektiiviin. Hallitus ei halua, että perheenyhdistämisen helppous olisi Suomeen houkutteleva vetovoimatekijä. Viranomaisten mukaan jokainen turvapaikan saanut yrittää saada maahan 3?4 perheenjäsentä. Laki kiristäisi turvapaikanhakijoiden mahdollisuutta saada puoliso tai perhe Suomeen EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta. Esityksen mukaan puolisonsa ja kaksi lasta maahan haluavalla pitäisi jäädä verojen jälkeen käyttörahaa kuukaudessa peräti 2?600 euroa. Terhon mukaan ne eivät edistä lain alkuperäistä tarkoitusta eli turvapaikanhakijakriisiin vastaamista. Kokoomuksen ryhmänjohtaja Arto Satonen on samoilla linjoilla. Keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikko taas kummastelee, miten tällainen esitys edes päätyi lausuntokierrok- 10 19.2.2016 selle. Luonnoksessa säädökset koskevat myös suomalaisia. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan hallituksen esitys voi vielä muuttua. Kaikista kolmesta hallituspuolueesta on kuulunut ääniä, joiden mukaan esitys on liian tiukka Suomen kansalaisten osalta. Jopa maahanmuuttokriittisten perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho pitää ongelmallisena sitä, että tulorajat koskisivat myös suomalaisia. Näkemys on, että maahanmuuton ku- lut mahtuvat kehykseen, eikä sen takia tarvitse ottaa lisää lainaa, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) summasi turvapaikkakustannuksista käytyä keskustelua. Keskustelun aloitti perussuomalaisten ryhmäjohtaja Sampo Terho, joka viime lauantaina esitti, että turvapaikanhakijoista aiheutuvat kustannukset pitää jättää valtion budjettikehyksen ulkopuolelle ja kattaa esimerkiksi lisälainalla. Sipilän mukaan tällä hetkellä ei ole mitään syytä näköpiirissä, etteivätkö kaik- ki kulut sopisi kehyksen sisälle, kun vain säästötavoite saadaan kasaan. . Hän ei pidä esitystä keskustan arvojen mukaisena. ??En sano, ettei tulorajoja tarvittaisi, mutta summat täytyy käydä vielä tarkasti läpi asiantuntijoiden kanssa. Lakiluonnoksen lausuntokierros päättyy tänään perjantaina. Antti Aimo-Koivisto/Lehtikuva Ajassa Pääministeri Juha Sipilä otti kantaa perheenyhdistämisen tulorajoihin tiistaina eduskunnassa. Tulorajat voivat vielä muuttua Henna Lammi Lakiluonnos perheenyhdistämisen tulo- rajoista on herättänyt kummastusta oppositiossa, mutta myös hallituksen sisällä
Kun minulle soitetaan, että turvapaikanhakija maisteli marketissa hedelmiä, niin kysyn, että miksi et heti puuttunut asiaan. Jaakko Martikainen Huomio pakolaisten lähtömaihin Pekka Pohjolainen Olosuhteiden kohentaminen pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden lähtömaissa vaatii lisää huomiota, katsoo keskustan eduskuntaryhmä. Keskustan ryhmäpuhuja Aila Paloniemi korosti keskiviikkona eduskunnan kehityspoliittisessa keskustelussa, että pakolaisuus ja kansainvaellus Eurooppaan eivät ole kestävä ratkaisu. ??Meidän tulee pyrkiä auttamaan ja vaikuttamaan olosuhteisiin lähtömaissa, ettei ihmisten tarvitsisi matkustaa henkeään uhmaten maanosasta toiseen. Paloniemi muistutti, että näin vähenne- tään myös ääriliikkeiden houkuttelevuutta. Keskustan mielestä olennaista on myös naisten ja tyttöjen oikeudellisen aseman vahvistaminen, ruokaturvan sekä veden ja energian saatavuuden kohentaminen ja yhteiskuntien demokraattisuuden sekä toimintakyvyn vahvistaminen. Puolue näkee, että vaikeassa taloustilanteessa niukkenevat voimavarat on suunnattava entistä vaikuttavampiin kohteisiin, ja tukea on priorisoitava. Keskustan mielestä 0,7 prosenttia bruttokansantulosta on kuitenkin edelleen perusteltu tavoite kehitysyhteistyörahoituksen osuudeksi pitkällä aikavälillä. Paula Åström Jari Laukkanen Maaseudulla on jäljellä enemmän yhteisöllisyyttä. ?Kepulandiassa. Ei riitä, että valtuusto päättää luovuttaa tyhjillään olevan vuokratalon uusien tulijoiden käyttöön, kunta kuittaa valtion tukirahat kolmelta vuodelta, ja sen jälkeen turvapaikan saaneet muuttavat pääkaupunkiseudulle, Matikainen korosti. Hänen mukaansa kuntalaiset ja kaikki kunnassa toimivat järjestöt olisi alusta saakka otettava mukaan suunnittelemaan, millä kaikilla tavoilla kotoutumista voidaan tukea. . Mutta ratkaisut ovat aina paikallisia. Kauhavan vastaanottokeskuksen johtajan Ilkka Peuran mukaan kotouttamisessa tarvitaan koko lähiyhteisöä. Totta kai otan asian puheeksi jälkikäteenkin, mutta tehokkainta olisi puuttua heti paikan päällä. Koko kylä kasvattaa. Siksi Peuran mukaan olisi tärkeää, että turvapaikan saaneita asutetaan kuntiin sopiva määrä. hyvä kotoutua Pirkko Wilén . Ei liian paljoa, mutta ei vain yhtä perhettä, joka joutuu kaiken huomion keskipisteeksi. 19.2. Ei siinä kielitaitoa tarvita: ota ystävällisesti käsivarresta kiinni, pudista päätäsi tai elehdi muuten torjuvasti. . ?Kepulandia. Neuvoja on saatavilla. Te voitte nostaa ääntä inhimillisemmän yhteiskunnan puolesta, hän sanoi kokousväelle. . Hän uskoo, että maaseudulla on jäljellä enemmän sitä yhteisöllisyyttä, josta vanhat kirjat kertovat. Keskustalla on suuri valta kunnissa, ja kunnat päättävät nyt, mistä löytyy koteja niille turvapaikanhakijoille, jotka saavat lähiaikoina myönteisen päätöksen. Suomen Punaisen Ristin maahanmuuttajaohjelman kehittämispäällikkö Johanna Matikainen vetosi keskustalaisiin Tampereen politiikka- ja toimintapäivillä: . 2016 11. Tiedottamisen on oltava rehellistä, avointa ja jatkuvaa. . Hyviä malleja on olemassa. on paras paikka kotoutua, vakuuttaa Abdirahim Husu Hussein. Paljon Suomea kiertänyt Hussein on nähnyt tästä hyviä esimerkkejä
pankkimafian . Iiro Viinanen . Ruotsalaiseen alustaan voitaisiin hankkia muualta aseteknologista huippulaatua, köyhällä kun on vara ostaa vain parasta. Vasemmistoveteraani Esko Seppänen sai 70-vuotispäiväkseen valmiiksi jo 34. kirjansa, nyt nimeltään Mistä Suomi vaikenee (Into). 12 19.2.2016 Seppänen povaa, että Suomi suuntautuu tulevassa hävittäjäkaupassa määrätietoisesti huippukalliin amerikkalaisen F35-koneen hankintaan. Hän arvelee, että menettelytavat ovat samansuuntaiset kuin Hornetien hankinnassa 1990-luvun alussa. Hän kuvaa mallikkaasti, kuinka Natosta on tullut Suomen salarakas, jonka syliin Suomea kuljetetaan ja on kuljetettu pienin askelin. eli puuttumista lain avulla myös sote-palvelujen kokonaisulkoistuksiin. ??Me olemme omalta osaltamme varoittaneet kuntia kiirehtimästä näitä ulkoistuksia, varatoimitusjohtaja myöntää. Kietäväinen korostaa, että itsehallinnon kannalta ratkaisevia plussia ovat lain määräaikaisuus ja ehdollisuus. Silloin kauppa valmisteltiin erittäin suppeassa joukossa (Esko Aho . Tilanne on hankala, ja hankkeita on ollut vireillä poikkeuksellisen paljon, hän muistuttaa. Maltillinen linja koskee Kietäväisen mukaan myös toista ?kuumaa perunaa. Elisabeth Rehn) ja julkisuudelta salaa. Seppäsen kirja on erittäin monipuolinen ja selkokielinen. Puolueettomuus ja liittoutumattomuus on tiputettu pois hallitusohjelmien muotoiluilla. Kirjailija päivittelee, kuinka Naton kanssa tehtiin syksyllä 2014 sopimus Suomen maaperällä tapahtuvasta yhteistyöstä (isäntämaasopimus) ilman, että asiaa on vieläkään viety eduskunnan käsittelyyn. Hän antoi jo kirjansa julkistamistilaisuudessa räväköitä lausuntoja. Kuntaliitolta heruu ymmärrystä investointirajoituksille Risto Luodonpää Kuntaliiton varatoimitusjohtaja, Kevan toimitusjohtajaksi tiistaina valittu Timo Kietäväinen suhtautuu rauhallisin mielin hallituksen aikeisiin rajoittaa kuntien ja kuntayhtymien suuria sote-alan kiinteistöinvestointeja määräaikaisella lailla. ??On aina ikävä juttu, kun kuntien itsehallintoon puututaan. pelottavat suunnat. Suuretkin investoinnit ovat edelleen mahdollisia, mutta niihin pitää saada ministeriön hyväksyntä. ??Jos kyseessä olisi ollut pysyvä laki, niin suhtautumisemme olisi ollut aivan toinen. Kunnille on olennaista, että kaikkein tärkeimmät investoinnit pystytään viemään loppuun asti. Jussi Nukari/Lehtikuva Natosta on tullut Suomen salarakas, jonka syliin Suomea kuljetetaan. Esko Seppänen täytti maanantaina 70 vuotta. Seppänen ei vaikene Pentti Manninen Vielä vuosien päässä oleva Ilmavoimien 64 Hornetin korvaaminen uusilla hävittäjillä on saanut jo politiikan konkarit tarttumaan kynään. Hyvä niin, sillä edessä on massiivinen miljardikauppa. Matti Vanhanen (kesk.) hahmottelee Ulkopolitiikkaa-kirjassaan, josko amerikkalaishävittäjät voitaisiin vaihtaa ruotsalaisiin. Katsoi, että amerikkalaishävittäjien tulo toukokuussa harjoituksiin Rissalaan on suoranainen provokaatio, mikä huonontaa Suomen ja Venäjän välejä. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan lisäksi Seppänen ruotii kirjassaan EU-politiikan, liittovaltiokehityksen ja Suomen jäsenmaksut. Mutta osansa saavat myös maailman pankkisektorin . Mutta kyllä meiltä hallitukselle ymmärrystä löytyy. Ja isänmaanrakkaudella hän käy läpi myös Suomen rahamiehiä ja -naisia.
Pitäisikö pankkiirien taloudellista vastuuta kasvattaa? Pankkeja säännellään tiukasti ja valvotaan tarkasti. Vakavaraisuusvaatimuksia on nostettu huomattavasti, ja pankit pitävät omia puskureitaan viranomaisvaatimusten lisäksi. Se on päinvastoin synnyttänyt ristiriitoja ja hajaannusta. Tämä näkyy erityisen selvästi euroalueen kehityksestä. Suurimmilla pankeilla nämä vaatimukset ovat tiukimmat. Onko kriisi jo ovella, Finanssialan Keskusliiton pääekonomisti Veli-Matti Mattila? EU:ssa ja kansainvälisesti on tehty paljon työtä, että rahoitusjärjestelmä olisi vakaampi. Pankit ovat kartuttaneet viime vuosina pääomiaan ja rakentaneet maksuvalmiuspuskureita. Myös heillä on siis intressi valvoa, miten pankki toimii. Luyendijk sanoo, että pankit olisi pilkottava niin pieniksi, että ne voivat tarvittaessa kaatua ilman, että niitä tarvitsee pelastaa. Ovatko pankit nyt liian suuria? EU:ssa viranomaisille tuli juuri oikeus edellyttää pankin rakenteiden muuttamista, jos pankki katsotaan liian monimutkaiseksi. Suomessa finanssisektori on ollut koko ajan vakavarainen ja kannattava. Luyendijkin mukaan pankeissa pelataan valtavalla riskillä, koska pankkiirit eivät joudu henkilökohtaisesti vastaamaan seurauksista. Tämän sanotaan olevan eduksi Venäjälle. Niin oudolta kuin se monen mielestä tuntuukin, brittien ?ei. Nekään eivät vakuuta. Euroalueen hallittu osittainen purkautuminen yhtenäistäisi ja vahvistaisi Eurooppaa. Paavo Väyrynen europarlamentaarikko Daniel Roland/AFP Photo/Lehtikuva Suoraan kysyen Uhkaako pankkikriisi? Samuli Nissilä Lähes kahtasataa lontoolaispankkiiria haastatellut hollantilainen toimittaja Joris Luyendijk on vakuuttunut, että seuraava, entistä suurempi finanssiromahdus on tulossa. Sopimus solmittiin, vaikka uhka Neuvostoliiton ja Varsovan liiton hajotessa poistui. Federalistien pyrkimys EU:n kehittämiseksi liittovaltioksi tai jopa yhtenäisvaltioksi ei ole johtanut yhtenäiseen ja vahvaan unioniin. Täällä Bryssel Peliä Moskovan kortilla Moskovan kortti on ollut ahkerassa käytössä Euroopan yhdentymisessä. Valmistelut liittovaltioon tähtäävän Maastrichtin sopimuksen aikaansaamiseksi käynnistettiin 1980-luvun lopulla. Nyt hän kirjoitti HS-kolumnissaan, että euroalueesta eroava Suomi eristäytyisi, ja Vladimir Putin olisi ainoa ystävämme. Tuo kannanotto osoittaa Korkmanin tulleen siihen tulokseen, että taloudellisia perusteita Suomen pysyttäytymiseksi euroalueessa ei ole. Eroaminen olisi meille eduksi, eikä se olisi kovin vaikeaa eikä kallista. Hyödyt olisivat monen verroin suuremmat. Kun taloudelliset argumentit loppuvat, professori turvautuu poliittisiin. EU:lle saattaisi vahvistaa Euroopan yhtenäisyyttä. 2016 13. On sanottu, että Britannian eroaminen Euroopan unionista heikentäisi sitä. Sääntelytulvan myötä nyt puhutaan siitä, että osa pankeista on liian pieniä, jotta ne pystyisivät ottamaan huomioon uuden sääntelyn. 19.2. Mikäli pankki ajautuu vakaviin ongelmiin, ne hoidetaan ensisijaisesti pankkien omistajien ja velkojien kustannuksella. Liian erilaisten maiden mukaan ottaminen on johtanut taloudellisiin vaikeuksiin ja vakaviin ristiriitoihin jäsenmaiden sisällä ja niiden välillä. Britannian kansanäänestyksen lähestyessä Moskovan kortti on otettu esille. Seurauksena voisivat olla neuvottelut, joiden tuloksena saattaisi olla Britannian säilyminen osana syvällisesti uudistuvaa ja sisäisesti eriytyvää unionia. Suomessa Moskovan korttia on ryhdytty käyttä- mään perusteena sille, että Suomen tulisi pysyttäytyä euroalueessa. Professori Sixten Korkman on viime aikoihin saakka pyrkinyt perustelemaan kantaansa taloudellisilla näkökohdilla. Pontimena oli Neuvostoliiton muodostama turvallisuusuhka. Etenkin Etelä-Euroopassa tarvitaan lisäponnisteluja, jotta finanssiala saadaan täysin terveelle pohjalle. Pankeilta edellytetään, että niillä on riittävästi sellaisia pääoma- ja velkaeriä, joiden arvoa voidaan alentaa tai jopa nollata ongelmatilanteessa
Tasavallan presidentin kanslia Jos Sauli Niinistö haluaa toiselle kaudelle, peli on melkoisen selvä. 14 19.2.2016
helmikuuta. Nyt katsotaan Sauli Niinistöön. Svinhufvudin, joka ei halunnut päästää sosiaalidemokraatteja hallitukseen. Niinistö täyttää 70 vuotta vaalivuoden 2018 elokuussa. J. Paasikivi olisi halunnut vielä 85-vuotiaana jatkaa poikkeuslailla. Mannerheim aloitti parivuotisen kautensa 77-vuotiaana 1944. Onko ikä este uudelle kaudelle? Presidenttien historiassa 70 vuotta ei ole mahdoton lukema. Urho Kekkonen erosi vasta sairastuttuaan 81-vuotiaana. Jos Niinistö on käytettävissä, on selvää, että kokoomus seisoo hänen takanaan. Todennäköisesti niin tekevät myös ruotsalaiset ja kristillisdemokraatit. Sen sijaan suuret puolueet, SDP, keskusta ja perussuomalaiset lähtevät vaaleihin omalla ehdokkaallaan, niin myös vihreät ja vasemmistoliitto. Vaikka puolueiden sisäpiirissä arvioitaisiinkin, että Niinistö valitaan, oma ehdokas on puolueen näkyvyyden ja uskottavuuden kannalta välttämätön. Jos hän pystyy ehdokkuuden välttämään, katseet kääntyvät puolustusministeri Jussi Niinistöön, tokkopa Jussi Halla-ahoon. Vihreillä on hyvä pohja Pekka Haavistossa. Vuonna 1937 pääministeri Kyösti Kallio kukisti istuvan presidentin P. E. Ja kokoomuksella olisi sormi suussa. Sitten puolue puntaroisi pääministerikokemusta saaneiden Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin mahdollisuudet. Kauempaa kurkkivat Jan Vapaavuori ja Paula Risikko. Paavo Väyrynen on tähän asti kuuluttanut Niinistölle jatkokautta. Se voi delegoida valinnan puoluekokoukselle, joka on koolla ensi helmikuun alussa. Keskustan ehdokkaan asettaa puolue- kokous. Ainakaan vielä asia ei ole kesäkuussa Seinäjoella kokoontuvan puoluekokouksen listalla. Keskusta valinnee ehdokkaan ylimääräisessä puoluekokouksessa ensi vuoden aikana. Ex-komissaari, elinkeinoministeri Olli Rehnilläkin on kannattajansa, ehkä halujakin. Perussuomalaisista kuiskitaan, että ul- koministeri Timo Soini ei enää presidenttikilpaan himoitse. Sipistään, että pääministeri Juha Sipilä ei ehdokkaaksi haluaisi suurin surminkaan, mutta puoluejohtajana voi hommaan joutua. Svinhufvud oli 75-vuotias pyrkiessään toiselle kaudelle. 2016 15. Jos hän haluaa toiselle kaudelle, peli on melkoisen selvä. Henkilövaalissa istuvan presidentin etulyöntiasema on vahva. Tosin aina ei istuvaa presidenttiä ole valittu uudelleen. Aika ei ole pitkä, ensimmäiset potentiaaliset ehdokkaat kuopivat jo. Presidentinvaalien ensimmäinen kierros käydään 28. Puoluejohtaja Esko Ahon vuoro oli 2000 ja puoluejohtaja Matti Vanhasen 2006. Keskustan sisällä ehdokaskeskustelu on supinatasolla. Valtuusto on koolla huhtikuussa ja marraskuussa. Säännöt mahdollistavat myös esivaalin. Omaa puoluetta perustava Paavo Väyrynen oli presidenttiehdokkaana 1988, 1994 ja 2012. Hän pääsi vuonna 2012 Niinistön vastaehdokkaaksi toiselle kierrokselle, mutta hävisi kirkkaasti. Jos Niinistö yllättäen jättäisi Mäntyniemen vapaaehtoisesti, edessä olisi aito kilpa. tammikuuta 2018. Elleivät tuulet nouse suosimaan Suomen Pankin Erkki Liikasta. Demarien puoluevaltuusto valitsee ehdokkaan. Sen välttääkseen hän joutuu aktiivisesti hakemaan ehdokasta. Puolueessa makustellaan myös Anneli Jäätteenmäen ja Mari Kiviniemen nimiä. Olleti- kin, kun seuraavat eduskuntavaalit ovat jo seuraavana keväänä 2019. Suomen 12 presidentistä yhdeksällä on kokemusta pääministerin tai eduskunnan puhemiehen tehtävistä. Urpilainen hoitelee kansainvälisiä suhteita parlamenttienvälisen liiton (IPU) Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana. Siltä paikalta on ennenkin noustu presidenttikilpaan. Ikä ja sukupuoli saattavat puhua Urpilaisen puolesta, demarikoneisto Heinäluoman. Jos kukaan ei saa yli puolta äänistä, suomalaiset valitsevat presidentin toisella kierroksella 11. Siinä pyörivät yhä Aho ja Ulkopolitiikkaa-kirjan tehnyt Vanha- nen. Hän kertoo aikomuksistaan ilmeisesti ensi vuoden tammikuussa. Vain Martti Ahtisaarella, Tarja Halosella ja Mannerheimilla sitä ei ollut. Sosiaalidemokraattien päälehti Demokraatti julisti viime vuoden puolella, että SDP:n ehdokaskilpa on kahden kauppa: Eero Heinäluoman ja Jutta Urpilaisen. Kumpikin on toiminut ministerinä ja SDP:n puheenjohtajana, Heinäluoma myös eduskunnan puhemiehenä. Jos Niinistö ei olisi käytettävissä, Väyrynen löytäisi ehdokkaan peilistä. Loppujen lopuksi Väyrysen ehdokas saattaa näkyä samasta peilistä, vaikka Niinistö olisikin käytettävissä. Pentti Manninen 19.2. K. Uutisanalyysi Niinistön vetäytyminen sotkisi presidenttikilvan Seuraavan presidenttikauden alkuun on kaksi vuotta
Kun ennen ohjelmaa kommentoitiin korkeintaan kotisohvalla tyttöystävälle tai seuraavana päivänä työkaverille, nyt siitä on mahdollista keskustella sosiaalisessa mediassa tuhansien muiden Twitter-käyttäjien kanssa. Tviittaamisen kruunaa se, että oma kommentti voi valikoitua ohjelmaan kaiken kansan näytettäväksi. ??Se on koukuttavaa, Hakala myöntää. Tampereen yliopistossa tutkittuja Ylen ja MTV:n vaalikeskusteluja kommentoi molempia reilut 3?000 tviittaajaa. Ilmiöt Jirka Hakala @jirkahakala Tämä on toiseksi viimeinen vaalitentti, missä puhe hyvinvointiyhteiskunnan kipupisteistä esim. Hakala julkaisee yhteisöpalvelu Twitterissä ensimmäisen kommenttinsa keskustelusta. ??Suomi on ajelehtinut neljä vuotta. Puhutaan Twitter-eliitistä, johon lukeutuu etupäässä poliitikkoja ja heidän avustajiaan, toimittajia, politiikan tutkijoita sekä puoluetoimistojen työntekijöitä. Hakala näkee, että politiikan parissa työskentelevän tai alan tosiharrastajan on nykyään ?aivan pakko. olla Twitterissä.. Tutkijat eivät vielä tässä vaiheessa selvittäneet, keitä he olivat. Annina Elorannan tuntuman mukaan vaikuttaisi kuitenkin siltä, että monet ahkerimmat kommentoijat olivat Hakalan tapaisia puolueaktiiveja: poliittisia avustajia, puolueiden viestintäjoukkoja ja nuorisopoliitikkoja. Eloranta huomauttaa, että Twitterissä ylipäätään on paljon poliittisesti aktiivisia ihmisiä. Aineistossa oli yli 26?000 viestiä, joihin oli liitetty aihetunniste #vaalit2015. Tutkimuksen mukaan suurin osa lähetetyistä tviiteistä oli kantaaottavia. Suosiotaan kasvatti erityisesti vaaliohjelmien reaaliaikainen kommentointi eli livetviittaaminen. 16 19.2.2016 Livetviittaus tuo vaalikeskustelujen seuraamiseen uuden tason. Tampereen yliopistossa valmistui hiljattain professori Pekka Isotaluksen ja tutkija Annina Elorannan tutkimus vaalikeskustelujen aikaisista livetviiteistä. #lastensuojelu?n resurssit. Erityisen suosittua oli puheenjohtajien esiintymisen ja heidän kommenttiensa arviointi. ??Politiikan henkilöitymistä oli selkeästi havaittavissa, Eloranta kertoo. Livetviittauksessa seurataan yhtä aikaa sekä televisiossa esitettävää ohjelmaa että Twitterin uutisvirtaa esimerkiksi kännykästä tai tietokoneelta. Yhden ruudun katseluun tottuneesta se voi kuulostaa hankalalta, mutta tutkimusten mukaan livetviittaminen tekee esimerkiksi vaalikeskustelun katsomisesta mukaansatempaavampaa ja lisää oppimista keskustelusta. ??Monet ovat sanoneet, että kun on aloittanut livetviittaamisen, ei pysty enää katsomaan vaaliohjelmia ilman, että toinen ruutu on edessä, Eloranta kertoo. Hakalan mielestä livetviittaaminen tuo vaalikeskustelun seuraamiseen aivan uu- den elementin. #vaalit2015 Juha Rehula @JuhaRehula @jirkahakala vähempi on ollut keskustelua myös syrjäytymisestä tai sosiaaliturvan selkiyttämisen tarpeista #koukussa Teksti: Annukka Kaarela Eduskuntavaaleihin on aikaa neljä päivää. Neljän suuren puolueen puheenjohtajat hikoilevat vaalien toiseksi viimeisessä televisiotentissä MTV:n studioilla Pasilassa. Keskustan viestintätiimissä työskentelevä puolueaktiivi Jirka Hakala jännittää kotisohvalla Juha Sipilän onnistumista. Tentin aluksi juontajakaksikko grillaa pääministerikandidaatteja näiden johtajakyvyistä. Palvelulla arvioidaan olevan noin 50?000 aktiivista suomalaiskäyttäjää. Viime kevään eduskuntavaalien aikana keskustelu Twitterissä oli kuitenkin laajempaa kuin koskaan. Ruoriin on saatava uutta otetta ja Suomelle selkeä suunta. Stubb on aika vaihtaa Sipilään. #vaalit2015. Kommentti on tarpeeksi naseva: se päätyy paitsi Twitterin käyttäjien, myös yli miljoonan televisionkatsojan luettavaksi tv-ruudulle. Twitter on Suomessa vielä melko pienen piirin suosiossa
?Sijaisopettajan painajainen?, joka pitäisi laittaa jäähylle. Carl Haglund ja Päivi Räsänen: Arvioitiin tenttien yllättäjiksi. Olisi toivottu enemmän konkretiaa. Ylen tentissä nähtiin ottaneen varman päälle. Timo Soini: Vaikutti väsähtäneen, jopa luovuttaneen oloiselta. Totta onkin, että vaalitviittejä lähetettiin enemmän kuin aikaisemmin. Elorannan mielestä Twitter-vaaleista puhuminen on silti toistaiseksi liioittelua. Tviittaajien mielestä vihaisen ja turhautuneen oloinen. Ville Niinistö: Puheenvuoroja tasa-arvosta, ympäris- töstä ja koulutuksesta pidettiin vahvoina. Television vaalikeskustelujen aikana hänellä on tapana esimerkiksi tukea keskustapoliitikkojen lausuntoja tviittaamalla esille nousseista asioista lisätietoa, kuten linkkejä tai tilastoja. Ja mikäli joku kilpailevan puolueen poliitikoista puhuu ohi suunsa, siihenkin Hakala tarttuu. ??Jos tiedän, että poliitikko on heikoilla jäillä, Twitterissä voi osoittaa aukkokohdat salamannopeasti. Hakala sanoo pyrkivänsä pitämään tviittinsä asiallisina ja odottaa sitä muiltakin. Esimerkiksi poliitikkojen vaatetuksen ja puhetavan arvostelu ei hänen mielestään ole tyylikästä eikä toivottavaa. Hakala muistuttaa, että Suomi on pieni maa ja politiikassa toimivat henkilöt tuntevat usein toisensa. Hyväkäytöksisyys yhdisti. Roni Rekomaa/ Lehtikuva Puoluejohtajat tviittaajien silmin Tampereen yliopiston tutkijat analysoivat Ylen ja MTV:n vaalitenttien aikana Twitterissä jaetut yli 26?000 livetviittiä. Pidettiin hyväkäytöksisenä, mutta paikoitellen linjattomana. Anneli Määttä @AnneliMtt @jirkahakala @aesaukko Jos Sotea ei saada kuntoon, moni lapsi joutuu lastensuojelun kohteeksi. ??Siellähän liikkuu ensimmäisenä kaikki mielenkiintoinen tieto ja näkemykset. Hakala tviittaa ahkerimmin juuri vaalien alla. Vaalikeskustelujen aikana lähetetyt livetviitit olivat tutkija Annina Elorannan mukaan pääosin asiallisia. ??Joitain tunteenpurkauksia tietysti oli, mutta ei liiemmin mitään sellaista, joka ei kestäisi päivän valoa. Jotkut ovat kutsuneet viime kevään eduskuntavaaleja ensimmäisiksi Twitter-vaaleiksi. He tutkivat muun muassa, millaisia mielikuvia puoluejohtajista syntyi tviittien perusteella. Juha Sipilä: Viihdytti MTV3:n tentissä sanavalinnoillaan ja kielikuvillaan. Hänen mielestään myös keskustalaisten olisi syytä aktivoitua Twitterissä. ??Vuorovaikutteisuus ja suora omien mielipiteiden julkituonti on tätä päivää, Hakala sanoo. Hänen mukaansa Twitter on nykyisin tärkeä työkalu ja ilmapuntari politiikan parissa työskenteleville ja sen seuraajille. Vaikka Twitterissä eivät ainakaan toistaiseksi ole läsnä kansan syvät rivit, sen avulla on mahdollista monipuolistaa omia mielipiteitään ja maailmankuvaansa. ??Oli minkälaisessa norsunluutornissa tahansa, Twitterin selailu auttaa. 19.2. Tviittaajien määrä oli edelleen pieni verrattuna esimerkiksi vaalikeskustelujen katsojamääriin, äänestäjien määrästä puhumattakaan. ??Toisaalta voidaan miettiä, kuinka moni muu keskusteluareena tavoittaa tuhansia ihmisiä reaaliaikaisesti, fyysisestä sijainnista huolimatta, keskustelemaan poliittisista asioista. 2016 17. Kun ihmisen on tavannut, tuntuisi vieraalta kommentoida negatiiviseen sävyyn esimerkiksi hänen ulkonäköään. ??Ehkä silloin, jos ei ole mitään kosketusta ruudussa oleviin poliitikkoihin, on helpompi mollata heitä vähän ala-arvoisillakin näkökulmilla, Hakala pohtii. Paavo Arhinmäki: Puhui toisten päälle. Olivat rauhallisia, mutta silti valppaita ja toivat esiin uusia näkökulmia. Vaikka vihapuhe on yleistynyt muualla sosiaalisessa mediassa, Twitterissä se on vielä harvinaisempaa. Arvosteltiin kysymysten väistelystä ja muiden haukkumisesta. Alexander Stubb: Ulkopoliittista osaamista arvostettiin, mutta tviittaajat kyseenalaistivat, ymmärtääkö esimerkiksi matalapalkkaisten ja työttömien arkea. Antti Rinne: Arvosteltiin Ylen tentissä äreydestä. Twitterillä on potentiaalia nousta kansalaiskeskusteluksi, vaikka vielä se ei täytä kaikkia kriteerejä, Eloranta toteaa. Jirka Hakala arvioi, että sosiaalinen media voi vaikuttaa parantavasti vaalikeskusteluiden tasoon. ??Poliitikot tietävät, että siellä on kotisohvilla kaiken maailman viisastelijat valmiina tarttumaan joka sanaan. Twitteriä on pidetty Suomessa erityisesti kokoomuksen hallitsemana viestintäkanavana. Tämä näkyi myös Tampereen yliopiston tutkimuksessa, sillä puheenjohtajista tviiteissä käsiteltiin eniten kokoomuksen Alexander Stubbia. Aktiivisimpiin keskustatviittajiin lukeutuva Jirka Hakala on käynyt Twitterissä välillä kiivastakin sanallista mittelöä kokoomuksen ja myös demarien joukkojen kanssa
Venäjä kiisti syytteet. Maailman kuvat Koonnut: Samuli Vänttilä Boutros on poissa. YK:n entinen pääsihteeri, egyptiläinen Boutros BoutrosGhali kuoli 93-vuotiaana. Hän johti maailmanjärjestöä vuosina 1992?1996. Ulkoministeri Timo Soini luonnehti Syyrian tilannetta painajaismaiseksi. 18 19.2.2016. BoutrosGhalin kaudella maailma seurasi monia kriisejä muun muassa Somaliassa, Ruandassa, Lähi-idässä ja entisessä Jugoslaviassa. Poliisi on vahvistanut väitteen todeksi. peruuntuneet potkut. Ukrainan presidentti Petro Poroshenko kehotti pääministeri Arseni Jatsenjukia eroamaan, mutta Jatsenjuk sai parlamentin luottamusäänestyksessä taakseen enemmistön. Jatsenjukin hallituksen taival on ollut vaikea. Ihmisoikeusjärjestö syytti Venäjää sairaalaan osuneesta ilmaiskusta Idlibin maakunnassa Syyriassa. Luvattuja uudistuksia ei ole toteutettu, ja mielipidemittausten mukaan kansa on ollut tyytymätön. tuhoa ilmasta. Iskussa kuoli kaksi ihmistä ja haavoittui viisi. Kuluneella viikolla Tanskassa kohistiin myös tiedosta, jonka mukaan poliisi on takavarikoinut alaikäisiltä turvapaikanhakijoilta puhelimia henkilöllisyyden varmistamiseksi. Sairaaloihin ja kouluihin osuneet iskut olivat osoitus tulitauon hauraista mahdollisuuksista. YK:n toimet kriisien ratkaisemiseksi herättivät aikanaan paljon arvostelua. surua ja kohua. Tanskan pääkaupungissa Kööpenhaminassa muisteltiin vuosi sitten sattuneen terroriiskun uhreja
Clintonin uralta on vaikea löytää saavutuksia demokraateille läheisten asioiden ajamisessa. Republikaanien tilanne on sekava. Trump puolestaan on luvannut rakentaa Meksikon rajalle muurin ja laittaa meksikolaiset maksamaan laskun. Jomman kumman valinta presidentiksi on gallupien mukaan mahdollista. Todennäköisyyttä ei uskalla ennustaa kukaan. Yrjö Keränen Virginia, Yhdysvallat yrjo.keranen@hotmail.com 19.2. Kärkikaksikon taakse jääneet Marco Rubio ja John Kasich ovat lähempänä, mutta heillä on muita ongelmia. Tv-väittelyssä Rubio toisteli opeteltua lausetta, minkä jälkeen on keskusteltu hänen kypsyydestään virkaan. Suomen sote-uudistus on siihen verrattuna pieni taskulaskimella tehtävä harjoitus, jossa ei edes kajota palvelutasoon. Republikaanien tilanne on sekava. Ehdokkaiden lista on lyhentynyt vasta vähän. Millaisia asioita esimerkiksi New Hampshiressa voittaneet ehdokkaat tarkasti ottaen ajavat? Sanders ajaa pohjoismaisen hyvinvointivaltion lisäksi 15 dollarin minimituntipalkkaa. Sosialistiksi julistautunut Vermontin senaattori Sanders ihailee pohjoismaista mallia. 2016 19. Sandersia alettaneen riepotella nyt, kun hän on noussut valokeilaan. Merkittävä määrä valitsijamiespaikkoja jaetaan supertiistaina maaliskuun alussa, jolloin Virginia ja kaksitoista muuta osavaltiota äänestävät. Yhdysvaltain poliittinen suunta voi vaalien jälkeen muuttua enemmän kuin Suomessa on totuttu, ja vaalilupauksilla voi olla katetta. Nykyinen presidentti Barack Obama ajoi lupauksensa mukaisesti voimaan sairausvakuutuslain, joka nosti sairausvakuutuksen piiriin 32 miljoonaa aiemmin siihen kuulumatonta amerikkalaista. Demokraattien äänistä puolet tulee afroamerikkalaisilta, ja jopa Trump on siistinyt kielenkäyttöään heistä puhuessaan. Trumpin ympärillä sattuu ja tapahtuu varmasti edelleen. helmikuuta. Esimerkiksi pikaruoka-alan mediaanipalkka on nyt alle puolet tästä. Lista on lyhentynyt vasta vähän: Chris Christie ja Carly Fiorina luovuttivat, ja Ben Carson on enää satunnainen puskuritarra. Kilpa jatkuu. Hänen rohkeat lupauksensa yhden maksajan sairaanhoitojärjestelmästä ja ilmaisesta koulutuksesta vetoavat äänestäjiin. Clinton on luvannut vähemmän: häntä moititaankin siitä, että hän puhuu omasta eikä äänestäjien tulevaisuudesta. Ensimmäisissä koitoksissa voitokkaat Ted Cruz ja Donald Trump ovat kaukana puolueen perinteisistä äänestäjistä. Esivaalitulokset povaavat protestivaalia Yhdysvaltain presidentinvaalit häämöttävät. Esivaalit aloittaneiden Iowan ja New Hampshiren tulokset povaavat protestivaalia. Demokraattien asetelma sähköistyi Bernie Sandersin noustua vakavaksi ehdokkaaksi Hillary Clintonin rinnalle. Monin paikoin esivaalien äänestä- jissä on enemmän latinoja ja vähemmän liberaaleja kuin ensimmäisissä esivaaleissa. Tärkeää afroamerikkalaisten äänestäjien kannatusta mitataan Etelä-Carolinan esivaaleissa 20. ja 27. Kasich, postimiehen poika Ohiosta, käytti suuren osan rahoistaan jo New Hampshiressa, ja kannatus muissa osavaltioissa on epävarmaa. Jeb Bush on vielä mukana, mutta näyttöjä puuttuu
Henkilö Arjesta selviämisen salaisuus on Susanna Piilosen mielestä siinä, että keskittyy olennaiseen ja yrittää nauttia jokaisesta hetkestä, olipa kyse työ- tai kotielämästä. 20 19.2.2016
Idea oli vasta syntymässä. Koulutus saatiin pystyyn. Nautti siitä, että pystyi auttamaan muita menestymään. Yrityksillä vaikutti olevan pulaa asiakkaista, ja töitä riitti. 2016 21. Hän tarttui puhelimeen ja soitti Alkio-opistolle. Uutiset olivat huonoja. Piilosesta alkoi tuntua, että hommia voisi tarjota muillekin. Hän ei antanut pelotella itseään työllistämisen sudenkuopilla, vaan tarttui tilaisuuteen. Nyt Myyntisaagan palkkalistoilla on Piilosen lisäksi kymmenen ihmistä. ??Se on minulle iso arvo. Kurssia oltiin perumassa vähäisen kiinnostuksen vuoksi. Piilonen ei olisi ollut Piilonen, ellei hän siltä istumalta olisi alkanut värvätä osallistujia. Hän soitteli keskisuomalaisille yrittäjille ja kutsui mukaan. Teki samaa, mitä nyt tekee firmassaan: hankkii asiakkaita toisille yrityksille. Vaikka sitä hän ei silloin vielä tiennyt. Piilonen kuunteli luentoja kasvavan innostuksen vallassa. ??Tajusin, että yrittäjät ovat tavallisia ihmisiä, ehkä pikkuisen keskimääräistä urheampia ja sinnikkäämpiä. Akatemia kokoontui keväällä. Kesällä Piilosen firma, asiakashankintaa ja myyntivalmennusta tarjoava Myyntisaaga, oli jo toiminnassa. Aluksi Piilonen työllisti itsensä. Oma työmarkkina-arvo ei tuntunut kovin korkealta. ??Mietin, jatkaisinko opintoja vai perustaisinko yrityksen, hän kertoo. Kurssi-ilmoitus ei olisi voinut kolahtaa Piilosen aikajanalla sopivampaan kohtaan. Työllistäminen on yhteiskunnallinen teko, Piilonen sanoo. Piilonen saa yrityksensä kasvun kuulostamaan helpolta: 19.2. Maria Seppälä Kohtaamisen ammattilainen Nuori toimitusjohtaja haluaa auttaa toisia menestymään Teksti: Meri Alaranta-Saukko Kuvat: Maria Seppälä Tämä tarina voisi olla toisenlainen, ellei Susanna Piilonen, 32, olisi pari vuotta sitten sattumalta bongannut Suomenmaasta ilmoitusta Alkio-opiston Yrittäjyys-akatemiasta. Se oli suunnattu yritysjohtajille ja yritystä suunnitteleville. Kuuden kotiäitivuoden jälkeen Piilonen pohti tulevaisuuttaan
Elettiin pikkulapsiarkea ja rakennettiin taloa. ??Tuli paljon isoja asioita lyhyessä ajassa, Piilonen toteaa. Syntymän ja kuoleman risteyskohdassa tärkeimmältä tuntui hoitaa oma perhe hyvin, vaikka Piilonen oli tähdännyt tosissaan ammattipoliitikon uralle. Vaikuttamisen palo roihusi aitona. Lukionkin Piilonen suoritti erikoisluvalla kahdessa ja puolessa vuodessa, jotta pääsisi nopeasti kiinni valtio-opin opintoihin. Keskustanuorissa hän oli toiminut aktiivisesti 15-vuotiaasta saakka, istunut niin keskustanuorten, KOL:n kuin Suomen Lukiolaisten Liiton hallituksissa. Myös valtuusto- ja hallitustyöskentely kuntatasolla tuli tutuksi. Vain 19-vuotiaana hän asettui ehdolle eduskuntavaaleissa ja keräsi yli 2?000 ääntä. Yrittäjyys-akatemiasta Susanna Piilosen mieleen jäi kehotus kimmoisuuteen. ??Kun kompastuu, noustaan ylös eikä jäädä hoivaamaan epätoivoa. ??Olen vain mennyt eteenpäin ja tehnyt asioita, jotka ovat johtaneet tähän pisteeseen. ??On mukana ollut tietysti paljon onneakin. Haluan pitää porukastani hyvää huolta. Rosoitta ei Piilosen taival ole kuiten- kaan taittunut. Hän oli vain parikymppinen, kun äiti sairastui syöpään ja kuoli kolmessa kuukaudessa. Kohta hautajaisten jälkeen Piilonen avioitui ja tuli itse äidiksi. Ei ihan pikku juttu nuorelle naiselle.. Lähellä on ollut tärkeitä sparraajia. ??Kirjoita siihen, että kaiken takana on mies, Piilonen hymyilee ja viittaa puolisoonsa, isäänsä sekä appeensa. Kaikki ovat kannustaneet haasteiden hetkellä, samoin yhtiön muut osakkaat. Myös työntekijät saavat kiitosta. ??Meillä on aitoja ihmisiä, jotka nauttivat kohtaamisesta ja ovat sitoutuneita 22 19.2.2016 työhönsä. Ja siunausta, hän lisää. Töitä Piilonen on tehnyt . hullun lailla?, mutta ei sentään aivan yksin
Piilonen ei halua yhtyä marinaan siitä, miten huonosti yhteiskunta hoitaa asiat yrittäjien kannalta. ??Katse kannattaa kiinnittää mahdollisuuksiin, ei epäkohtiin. Hyvistä kohtaamistaidoista on hyötyä. Niitä Piilonen yrityksessään opettaa nyt muillekin. ??Keskustaa saan kiittää paljosta, hän toteaa. Politiikkaan hän ei silti haikaile takaisin. Pitäisi herätä huomaamaan, että vastuu on lähtökohtaisesti yksilöillä, ei yhteiskunnalla. Pieni ja hento Piilonen puhuu rauhalli- Keskustelu sukupuolesta on turhaa. Oli lasten kanssa mahdollisimman paljon ja teki kotitöitä niin vähän kuin suinkin. ??Kun menettää läheisen, jäljelle jäävien arvo korostuu. Ainakaan toistaiseksi. ??Yritys on minun vaikuttamiseni paikka. Toimitusjohtajaäidin arki on kiireistä. Arvostus tulee tekojen kautta. Loukkaantuminen ei vie asioita eteenpäin. Kohtaamisen ammattilaisena Piilonen vertaa nykyistä työtään puoluetoimintaan. Siinäkin pitää kohdata ihminen ihmisenä, ei äänestäjänä. Ymmärtää, ettei mikään ole itsestään selvää ja ettei elämää voi hallita, Piilonen sanoo. Hänen mielestään elämässä ylipäätään on helpompi sopeutua kuin harata vastaan. Tätä asennetta hän noudattaa myös yritystoiminnassa. Seuraa paljon halauksia ja kuulumisten ryöppy. Sitten käperrytään porukalla sohvannurkkaan lukemaan hyvää kirjaa. Rauhoitutaan. Hetkestä nauttiminen on helpoimmillaan. 19.2. 2016 23. Siihenkin Piilonen suhtautuu omalla tyylillään. ??Nyt on tällainen vaihe. En odota vapaita tai lomia, vaan elän tässä ja nyt. Perhe on tärkeä voimavara. Kun äiti palaa työmatkalta, ovella on joukkio vastassa. En suostu näkemään siinä ongelmaa. Vaikka politiikka lajina on kova, Piiloselle jäi vaalikampanjoinnista päällimmäiseksi mieleen ?keskustalaisten ihana tuki ja kannustus?. ??Niistä muistoista ammennan vieläkin, hän sanoo. Ja sitten yhtäkkiä hän oli kotiäiti, var- sin epäkäytännöllinen sellainen. Yritän nauttia joka hetkestä täysillä. Yritys pitää so- sella äänellä, melkein ujosti. Miten hän nuorena naisena pärjää, kun usein vastassa on miehinen maailma? ??Keskustelu sukupuolesta on turhaa. En suostu näkemään siinä ongelmaa, Piilonen napauttaa. Toki hän on kohdannut vähättelyä, mutta pitää sitä opittuna asenteena, jota ei kannata ottaa henkilökohtaisesti. ??Minun tehtäväni on osoittaa, että asiat hoidetaan meillä hyvin. Perheen iltatähden ei ollut tarvinnut opetella kotitöitä. ??Olen ihminen, joka laittaa puurohiutaleet kylmään veteen sadannen kerran, Piilonen hymähtää, mutta jatkaa sitten: ??Kuusi vuotta kotona oli upea, kasvattava ajanjakso. Hän keskittyi olennaiseen. peuttaa ympäröivään todellisuuteen eikä päinvastoin. Suorastaan väärältä nuoresta toimitusjohtajasta tuntuu sellainen mentaliteetti, että valtiosta nyhdetään irti kaikki mitä saadaan, mutta takaisin pyritään työntämään niin vähän kuin mahdollista. ??Tällainen ajattelutapa on valitettavasti normi
Reportaasi 24 19.2.2016
Työstä voi tulla todellinen aatteellinen syväkyntö. Teksti: Henna Lammi Kuvitus: Sami kaarakainen 19.2. Mihin menet, keskusta? ?Pitäkää puolueen linja sellaisena, ettei kukaan ihminen tässä maassa voi sanoa, että Maalaisliitto on unohtanut köyhän ihmisen asian?, neuvoi aikoinaan Urho Kaleva Kekkonen. Sanat on aika kaivaa naftaliinista, kun keskustassa laaditaan uutta periaateohjelmaa. 2016 25
hyväksyttiin Oulussa puolueen 100-vuotispuoluekokouksessa 10. kesäkuuta 2006. Nyt keskustassa on aloitettu työ periaateohjelman uudistamiseksi. Kaikki nämä haastavat meidät, keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikko listaa. Saarikko vetää 23-jäsenistä työryhmää, joka pui uutta periaateohjelmaa. Lain mukaan puolueella täytyy olla ?säännöistä ilmenevän tarkoituksen toteuttamiseksi laadittu, yhdistyksen valtiollisessa toiminnassa noudatettavat periaatteet ja tavoitteet ilmaiseva yleisohjelma?. Saarikon mielestä kyse on paljon muustakin kuin lain vaatimuksesta. Hän on havainnut kiertäessään puolueen tapahtumissa ympäri maan, että keskustassa on todellinen tarve aat-. uonna 2006 Tarja Halonen valittiin toiselle presidenttikaudelle, Suvi-Anne Siimes luopui vasemmistoliiton puheenjohtajuudesta ja Jarmo Korhonen äänestettiin keskustan puoluesihteeriksi. Venäjällä murhattiin toimittaja Anna Politkovskaja, kauppoihin ilmestyi Nintendo Wii ja talviolympialaisia jännitettiin Italiassa. Kymmenen vuotta sitten tapahtuneet asiat tuntuvat kaukaisilta, mutta silloin kirjoitettu keskustan periaateohjelma on yhä voimissaan. 26 19.2.2016 Keskustan periaateohjelma ?Kohti tasa- arvoista, luonnonmukaista sivistysyhteiskuntaa. Vanha on yksinkertaisesti liian vanha. ??Populismi, ääriliikkeiden nousu, sosiaalisen median rooli, siirtolaisuus, digitalisaatio, ulko- ja turvallispolitiikan muutokset
Kuuva toivoo, että työryhmän ajatuksilla olisi oikeasti merkitystä, eikä homma olisi vain näennäistä. Periaateohjelmaan hän toivoisi ennakkoluulottomuutta. itsenäisyyden ajan puolueohjelmat 1921 1932 1944 1946 1950 1962 maalaisliiton ohjelma, helsinki maalaisliiton puolueohjelma ja ehdotus, helsinki maalaisliiton lähiaikojen ohjelma, helsinki maalaisliiton puolueohjelma, kauhava maalaisliiton puolueohjelma, lappeenranta maalaisliiton puolueohjelma, kemi 19.2. tai sitten eivät. Politiikasta kiinnostuneet vertailevat puolueiden periaateohjelmia ja valitsevat itseään eniten puhuttelevan. Siksi ohjelmien on syytä olla selkeitä, ei löysiä liirumeita. ??Toisaalta ne ovat periaatteellisia asiakirjoja. Toiseksi ne ovat keskustelun paikka. Esimerkiksi 1960-luvulla SDP rekrytoi ohjelmatyön avulla riveihinsä älymystöä, Mickelsson selventää. Puolueohjelmat ovat täynnä yleviä ja hienoja sanoja, mutta mikä erottaa ne toisistaan? Valtio-opin professori Matti Wiberg ja kielitieteen emeritusprofessori Fred Keskustassa on todellinen tarve aatteelliselle pohdinnalle. Karlsson analysoivat vuonna 2010 kaikkien eduskuntapuolueiden voimassa olevat periaateohjelmat. Selvisi, että ohjelmissa on paljon samaa. Oikealle syväkynnölle. ??Keskustassa, ehkä enemmän kuin missään muussa puolueessa, pohdimme sitä, miten tehty hallituspolitiikka vastaa aatetta. Saarikko kuvailee, että periaateohjelmatyö on puolueen elävänä pitämistä. Keskustan historiaa tutkinut valtio- tieteiden tohtori, periaatetyöryhmän jäsen Tytti Isohookana-Asunmaa vertaa ohjelmaa vanhan talon perustukseen. ??Välillä joutuu oikomaan ja välillä vaihtamaan perustuksesta kokonaisen kiven, hän sanailee. Isohookana-Asunmaan mukaan periaateohjelmilla on iso merkitys puolueille. Ne eivät ole vain papereita mappien täytteeksi. Entinen kulttuuriministeri uskoo, että ohjelmien avulla puolueet voivat saada uusia kannattajia . teelliselle pohdinnalle. Keskustassa on myös vallinnut aina tietty herraviha, tutkija pohtii. Periaateohjelma on päivänpolitiikan yläpuolella, mutta samalla paperi raamittaa puolueen politiikkaa. Mitä uudessa ohjelmassa pitäisi oikein lukea? Isohookana-Asunmaa esittää, että siinä voidaan käsitellä esimerkiksi uuden teknologian tuomia haasteita sekä eettisiä kysymyksiä. ??Nämä asiat ovat pian sylissämme, halusimmepa tai emme. Keskusta kumartaa muita enemmän menneiden aikojen suurmiehille, kuten Santeri Alkiolle ja Kekkoselle. Lisäksi niillä on arvoa kouluttajana ja rekrytointivälineenä. ??Ohjelman tekijät koulutetaan politiikan puhetapaan ja kieleen. Jäseniä on ympäri Suomen. Kainuulainen Ilmari Pokela on yksi työryhmän jäsenistä. Tavoiteohjelmat ovat sitten erikseen. Myös politiikan tutkija Rauli Mickelsson näkee, että ohjelmilla on merkitystä. Ensinnäkin ne ovat puolueille politiikan teon ohjeita. Mukaan on valikoitunut tarkoituksella enemmistö naisia ja nuoria, koska ideana on nähdä kauas tulevaisuuteen. niin kielellisesti kuin sisällöllisesti. Keskustan arvoissa korostuvat muun muassa yhteistyö, kestävä kehitys, luonto ja turvallisuus. Kaikki puolueet alleviivaavat demokratiaa, osallistumista, perhettä, vastuullisuutta, yhteisöllisyyttä, hyvää elämää ja työllisyyttä. Ne myös eroavat toisistaan . Toivon, että työ olisi hyvin tulevaisuusorientoitunutta, monissa aiemmissakin työryhmissä istunut konkari sanoo. Isohookana-Asunmaa myös ehdottaa, että keskusta järjestäisi aateseminaarin, jossa ruodittaisiin voimassaoleva periaateohjelma ja sen muutostarpeita. ??Se auttaisi myös meitä, sillä ensimmäinen työryhmän kokoontuminen oli asiallisesti vielä vähän hapuileva. Periaateohjelmatyöryhmä on kokoontunut kerran. 2016 27. Hän haluaisi ohjelmaan mukaan kaunopuheisuuden lisäksi selkeitä kirjauksia siitä, mitä puolue hyväksyy ja mitä ei. ??Toivon, ettei periaateohjelmasta tulisi sellaista perinteistä, missä olemme hyvien asioiden puolesta ja pahoja asioita vastaan, Pokela kuvaa. Periaateohjelmassa olisi Pokelan mielestä syytä yhdistää kansanvallan ja desentralismin eli hajauttamisen teemat. Miehen mukaan vallan keskittäminen pitäisi pysäyttää, koska se on syy, miksi keskustaa ylipäätään tarvitaan. Mikkeliläinen Niina Kuuva odottaa työtä innolla. Keskusta myös ilmoittaa ainoana olevansa yleispuolue. Mickelssonin mukaan on tiettyjä termejä, joita esiintyy vain keskustan ohjelmissa, kuten alueellinen tasa-arvo, alkiolaisuus ja maakunnat. Samalla tavalla esimerkiksi kokoomuksen ohjelmissa painottuvat isänmaa ja yksilökeskeisyys. Puolueilla on siis eroja. ??Periaateohjelmien perusteella olisi aika vaikeaa, jos esimerkiksi kokoomus ja keskusta päättäisivät yhdistyä yhdeksi puolueeksi
1968 1974 1982 1996 2006 2018 keskustapuolueen yleisohjelma, tampere keskustapuolueen periaateohjelma, seinäjoki keskustapuolueen periaateohjelma, rovaniemi suomen keskustan periaatteet, kouvola keskustan periaateohjelma, oulu keskustan periaateohjelma, sotkamo ??Keskustan pitäisi pystyä ottamaan kantaa myös puolueelle vaikeisiin kysymyksiin. Se on vuodelta 1995. Parhaillaan kaikki kolme vanhaa suurta puoluetta pähkäilee ohjelmatyön kimpussa. Keskustassa ohjelma hyväksytään vasta Sotkamon puoluekokouksessa vuonna 2018. Monelle keskustalaisuus 28 19.2.2016 on elämäntapa. Aikaa työlle annetaan kaksi ja puoli vuotta. Saarikko kuvaa tehtävää kaksiosaiseksi. ??Ensi kesän Seinäjoen puoluekokoukseen mennessä etsimme haasteet, joihin pitäisi vastata, ja Sotkamoon mennessä vastaamme niihin. Tarkoitus on, että jokainen voi halutessaan osallistua työhön. SDP käsittelee omansa puoluekokouksessaan helmikuussa 2017, kokoomuksella pitäisi olla valmista vuonna 2018, puolueen 100-vuotisjuhlavuonna. ??Ehkä muutosten tuulet ovat nyt niin kovat, että työlle nähdään tarvetta, Mickelsson miettii. Voisiko keskustan periaateohjelmatyöhön etsiä apua myös oman puolueen ulkopuolelta. Jos tätä keskustelua ei käydä periaateohjelman teon yhteydessä, niin missä sitten? Kuuva mainitsee esimerkkeinä vaikeista kysymyksistä energiapolitiikan sekä suhtautumisen seksuaalivähemmistöihin. Kuuva miettii, että samalla on menossa useita isoja muutoksia, joihin pitäisi tarttua. Periaateohjelmassa pitää löytää asioita, jotka yhdistävät meitä, mutta samalla myös vastata kipeisiin kysymyksiin, Saarikko luonnehtii. Puolueiden periaateohjelmat puristu- vat tiukan mankelin läpi: ne ovat ideologisia kirjauksia, jotka käyvät läpi laajan jäsenkäsittelyn. Prosessi kestää. Keskustalaisuutta voisi käsitellä ilmiönä. ??Meillä ei ole tarkoitus jakaa ihmisiä hyviin ja huonoihin keskustalaisiin. Keskustassa ja kokoomuksessa työhön on tartuttu noin kymmenen vuoden välein, SDP:ssä selvästi harvemmin. Perussuomalaiset ovat tehneet vasta yhden yleisohjelman. Mitä naapurit ajattelevat keskustan tulevaisuudesta? Pitkäaikainen kokoomusvaikuttaja Jarmo Virmavirta pohtii, että periaateohjelmien tekeminen ei ole nykyisessä maailmantilanteessa helppo tehtävä.. Ulos voi tulla paperin lisäksi jotain muutakin, esimerkiksi video. Tutkija Mickelsson kertoo, että puolueilla on ollut erilaisia tahteja uudistaa periaateohjelmiaan. Ohjelmaa pääsee kommentoimaan laajalla kenttäkierroksella. Lopputuloksen muoto on vielä harkinnassa. Ohjelmassa olisi hyvä käsitellä esimerkiksi kuntien muuttuvaa roolia sekä uudenlaista yhteisöllisyyttä. Työryhmän puheenjohtaja Saarikko uskoo, että ohjelmassa kyetään käsittelemään tulevaisuuden suuria ilmiöitä, kuten ilmastonmuutosta ja luonnonvarojen riittävyyttä, työtä ja työelämän muutoksia, eriarvoistumista sekä ulkoja turvallisuuspolitiikkaa. Se ei kuitenkaan riitä. Saarikon mukaan periaateohjelman voi nostaa uudelle tasolle etsimällä keskustalaisuuden sisintä. Keskustaa on verrattu sukuyhteisöön tai heimoon
Ennen maailma oli selkeämpi. Tässä ajassa ei ole helppo suunnistaa. ??Ennen maailma oli selkeämpi. Saarikko on kuitenkin toista mieltä. 2016 29. Tässä ajassa ei ole helppo suunnistaa. Virmavirran mielestä lähtökohdat ovat kuitenkin selkeät: puolueita ei ole veistetty samasta puusta. Sosiaalidemokraateilla pohjavireenä on kytkös ammattiyhdistysliikkeeseen ja keskustalla ajatus vahvoista maakuntien Suomesta. ??Itse asiassa vaikeinta voi nyt olla kokoomuksella, joka on kuitenkin vanha konservatiivipuolue. n 19.2. Termi ei auennut, ja kaikeksi epäonneksi puoluetoimiston alakertaan Kansakoulukujalle avattiin Valintatalo. ??Periaateohjelmiin ei pidä luoda mitään väkisin, Virmavirta opastaakin. Hän ehdottaa, että keskustan pitäisi painottaa uudessa periaateohjelmassaan ihmisten välistä vuorovaikutusta ja empatiaa. ??Kaikki arvokas syntyy nykyisin ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Empatia on se öljy, joka saa vuorovaikutuksen rullaamaan, hän neuvoo. Myös SDP:n entinen puoluesihteeri ja kansanedustaja, nykyinen toimitusjohtaja Mikael Jungner suostuu arvioimaan keskustan tulevaisuutta. Jungnerin mielestä keskustan erottaa muista puolueista ennen kaikkea vahva usko ihmisen kykyyn kasvaa henkisesti, moraalisesti ja sivistyksellisesti. Periaateohjelman työstäminen kuulostaa hieman puisevalta. Hän on liekeissä. ??Tämä on ehdottomasti tärkein työ, mitä olen puolueessa tehnyt. Saarikko jatkaa, että jokaisen sukupolven on keksittävä Alkionsa uudelleen. Nyt on jälleen uuden luomisen aika. Keskustan tilanne on ehkä herkullisin, koska se voi lähteä vanhasta traditiosta. Virmavirran mielestä periaateohjelmien pitää ennen muuta olla uskottavia. Kokoomus esimerkiksi teki virheen vuoden 1981 periaateohjelmassaan puhumalla ?sosiaalisesta valintataloudesta?
Bushin virkakaudella (2001? 2009) Yhdysvallat hyökkäsi Irakiin, ja World Trade Centerin kaksoistornit luhistuivat New Yorkissa. Presidentti Martti Ahtisaari, 78, näyttää toivoneen, että Paavo Väyrynen, 69, jättäisi politiikan. Melkoinen päänavaus eläkeläispresidentiltä. Toivottavasti vain vitsiksi tarkoitettu, vaikka siinäkin sarjassa aika huono. Ahtisaaren linjahan tarkoittaisi, että kun argumentit loppuvat, poliitikot alkaisivat lähetellä kilpailijoitaan eläkkeelle. Miltä kuulostaisi, jos politiikan napamies alkaisi vakavissaan heitellä, että no niin Sauli, Juha, Timo, Alexander jne, aikasi on täynnä, jätäpä jo politiikka. Tympeä näkymä.. Ilmeisesti kypäränkäyttöpakko koskee ainakin mönkijöitä, meni sillä sitten pellolla tai penkereellä. Selkokieli voisi olla poliisinkin ystävä. Kokoomuksen kansanedustaja, ex-poliisi Kari Tolvanen päätyi tällä viikolla käräjäoikeuteen. Tolvasta kuultiin oikeudessa Helsingin huumepoliisin expäällikkö Jari Aarnioon liittyvässä vyyhdissä. Nainen oli tarjonnut tuoreelle parlamentaarikolle ?hyviä hoitoja?. 30 19.2.2016 Se tiedetään, että kaikki keinot ovat sallittuja, ja varsinkin Yhdysvaltain presidentinvaaleissa. Apollon Tietäjät TEKSTI: Henna Lammi, Anja manninen, Pentti Manninen Poliisi on ystävä Hallitus purkaa kovaa vauhtia normeja, mutta osataan niitä uusiakin tehdä. Poliisi tiedotti ystävällisesti, kuinka kypärän käyttösäädökset ovat muuttuneet. ??Kuljettajan ja matkustajan on käytettävä tyypiltään hyväksyttyä suojakypärää ohjaustangolla ja satulamallisella istuimella varustetulla maastoajoneuvolla ja traktorilla, jota ei ole varustettu korilla tai turvakaarella. Tiedotteessa kerrotaan myös, että säännös on voimassa ?tiellä ja muualla?. Ota tästä nyt selvää. Oikeudessa kävi ilmi, että Saara soitti Tolvaselle sen jälkeen, kun hänet oli valittu kansanedustajaksi. Riskinsä tässäkin on, sillä George W. Ehdokas Jeb Bush on kuitenkin jäänyt rääväsuisempien republikaaniehdokkaiden (lue: Donald Trump) varjoon. Vanhempi veli George on rientänyt pikkuveljen tueksi. Miehet ovat entisiä työkavereita. Tolvanen kuvaili oikeudessa Aarniota hyvin operatiiviseksi johtajaksi. Ison huomion kuulemisesta vei prostituoitu Saara, jonka paljastuksista koko tutkinta sai alkunsa. Loka lentää, ja muta roiskuu. Oikein ihmetyttää, että Hillary Clinton on uskaltautunut leikkiin mukaan. No, ehkäpä Clintonien kaapeista on kaikki luurangot jo kaivettu esiin. Busheilla on kova halu jatkaa perheen presidenttilinjaa
2016 31. Huostaanotoista lähes neljäsosassa tapauksista vanhempien tai lapsen päihteiden käyttö on ollut pääasiallisena syynä huostaanottoon. Alkoholin aiheuttamat sairaudet ja tapaturmat kuormittavat pelkästään sosiaali- ja terveyspalveluita huomattavasti. Siitä taas seuraa useampia konkreettisia asioita kuten se, että viinit eivät ole tulossa maitokauppoihin. On selvää, että elinkeinotoimintaa ei tule tarpeettomasti rasittaa säädännön keinoin. osittain laki henkii vielä kieltolain jälkeisiä tunnelmia. Vuodesta 1932 vähitellen kerrostunutta alkoholisääntelyä ollaankin tuomassa tähän päivään kolmen pääperiaatteen pohjalta: 1) laki tuodaan perustuslain mukaiseksi, 2) poistetaan turhaa sääntelyä ja 3) ehkäistään alkoholihaittoja tehokkaasti. Ensimmäinen periaate on kiistaton ja kulkee hy- vin yhteen myös kohdan kaksi kanssa. Koko kansantalouden ja ihmisten hyvinvoinnin kannalta taas on tärkeää, että alkoholihaittoja ei tietoisesti lisätä. Tasapainottelu erilaisten tavoitteiden välillä on vähintäänkin haastavaa, mutta olen hyvin toiveikas: jos maailma ei ihan valmiiksi tällä alkoholilain kokonaisuudistuksella tule, niin ainakin moni asia nytkähtää eteenpäin. Juha Rehula perhe- ja peruspalveluministeri 19.2. Ikääntyneitä päihtyneitä on päivystyksissä yhä enemmän, ja monta operaatiota joudutaan myös lykkäämään päihtymystilan takia. Alkoholin aiheuttamat välittömät kustannukset ovat noin 1,3 miljardia euroa vuositasolla. Sen lisäksi turhaa ja kilpailua estävää sääntelyä sekä rutiinilupaasioita poistuu. Erityisesti ravintola-alalla on tarpeettoman raskaita kelpoisuusvaatimuksia, kuten vaatimus anniskelupaikkojen vastaavien hoitajien pätevyysvaatimuksista. Esimerkiksi päivystyspoliklinikan kaikista potilaista noin joka viides on päihtyneitä. Sen jälkeen on säädetty muun muassa uusi perustuslaki. Koko kansantaloudelle alkoholista aiheutuvien kustannusten lasku lasketaan useissa miljardeissa euroissa joka vuosi. Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan alkoholilain kokonaisuudistusta, joten keskustelu onkin hyvästä juuri nyt. Nykyinen alkoholilaki on vuodelta 1995. Lainsäädäntö pitää päivittää niin säädösteknisesti kuin vanhahtavan sisällön ja eetoksen takia . Tätä ehdotetaan nyt poistettavaksi. Lain keskeisenä tavoitteena onkin edelleen terveyserojen kaventaminen ja alkoholista aiheutuvien kustannusten hallinta. Tähän tavoitteeseen kytkeytyykin yksi jo hallitusneuvotteluissa sovittu perusprinsiippi: tällä vaalikaudella Alkon monopoliasemaa ei romuteta. Sääntely vähenee uuden lain myötä pelkästään sillä, että nykyisten viidentoista asetuksen sisällöt siirretään pääosin alkoholilakiin. Niiden osuus on puolet eri väestöryhmien kuolleisuuserojen aiheuttajina. Perheenjäsenille ja sivullisille alkoholista koituvat haitat ovat merkittäviä. Puheenvuoro Alkoholilain uudistaminen vaatii tasapainottelua Alkoholi aihepiirinä kirvoittaa mielipiteitä ja he- rättää keskustelua. Myös anniskelulupia on jatkossa vain yksi vanhan kolmiportaisen jaottelun sijaan. Olennaista on norminpurkamisen rinnalla muistaa tietyt perusasiat, joiden pohjalta alkoholipolitiikkaa yhä Suomessa tehdään. Terveyserojen kaksi suurinta taustatekijää ovat alkoholi ja tupakka
Olen vakaa keskustalainen. Hänellä oli tähtäin presidentinvaaleissa, Ylimartimo kertaa.. Ihmetystä lievensi, että Väyrynen kehotti kannattajiaan pysymään ja vaikuttamaan keskustassa. . Minua uusi puolue ei hetkauta mihinkään suuntaan, ja toivon, että seurauksena ei ole keskustan hajaantuminen. Petra Pöyliö Mikko Rundgren, 72, on asemamiehen työnsä ohessa osallistunut keskustan toimintaan monelta paikalta. Vuonna 1970 Rundgren kuunteli eduskuntaan pyrkinyttä nuorta Paavo Väyrystä ja päätti äänestää miestä aina, kun on mahdollista. Rundgren istui vuonna 1980 etupenkissä, kun Paavo Väyrynen Turussa äänestettiin keskustan puheenjohtajaksi, ja oli heti miestä ?ilmaan nakkaamassa?. Myös tervolalainen Aatto Ylimartimo muistaa Paavo Mikko Rundgren äänestää Paavo Väyrystä aina kun mahdollista. 32 19.2.2016 Väyrysen vuoden 1970 eduskuntavaaleista. Kerran presidentinvaaleissa Ylimartimo on Väyrystä äänestänytkin, mutta sen jälkeen Väyrynen ei ole tervolalaisen talonpojan luottamusta saanut. Ylimartimon silmissä Väyrynen teki suurimman virheen Esko Ahon hallituksen ulkoministerinä. Menossa olivat Suomen rauhanajan tärkeimmät neuvottelut Euroopan unioniin liittymisestä, mutta Väyrynen päätti valtapyrkimyksellistä syistä jättää ulkoministerin tehtävät. Kahta mieltä Teksti: Anja Manninen Mikko Rundgren tuntee miehen taidot, Aatto Ylima Keskustan ja hallituksen politiikkaan pettynyt keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen on perustamassa uutta puoluetta. Väyrynen aikoo myös jättää keskustan puoluevaltuuston, puoluehallituksen ja työvaliokunnan, mutta aikoo pysyä puolueessa ja jatkaa valtuutettuna Keminmaalla. Väyrysen vankan tukijan Mikko Rundgrenin selitys puoluerakennelmille on, että Väyrystä ei ole keskustassa kuunneltu eikä hänen ehdotuksiaan noteerattu. ??Väyrynen haluaa saada omat mielipiteensä paremmin esille ja herättää keskustelua. Rundgren huomauttaa, että keskusta ei ole ottanut kantaa Väyrysen esitykseen erota eurosta. Myöskään Väyrysen esityksiä pakolaistulvan hoidosta ei huomioitu, vaikka Rundgrenin mukaan puheenjohtaja Juha Sipilä onkin nyt tullut Väyrysen linjoille. Väyrysen ilmoitus jättää keskustan puolue-elimet yllätti silti kolarilaisen tukimiehenkin. Tuoreeltaan Rundgren oudoksui myös puoluehanketta
ä Väyrysestä rtimon luottamus kunniapuheenjohtajalta puuttuu. . Jos liittovaltioon mennään, minäkin yritän opetella englantia, sanavalmis mies nauraa. Maria Seppälä Aatto Ylimartimon luottamusta Paavo Väyrysellä ei ole. 19.2. Kyllä minäkin hallitusta arvostelen sen teoista, esimerkiksi liian kovasta ja oikeistolaisesta politiikasta. Hän muistuttaa, että markkinataloudessa kaikella on hintansa, myös eurosta eroamisella. . Paavo on asioiden mies. 2016 33. Kansa on päättäjänsä demokraattisesti valinnut. Mikko Rundgren on pysynyt sukkelan Väyrysen tah- dissa niin Brysselin ja Strasbourgin katuvilinässä kuin politiikan käänteissäkin. Tukijamies korostaa, että Väyrynen on pysynyt alkiolaisella linjalla, ja se on pitänyt miehen kannatuksen korkealla. Hän on henkilö, joka ei ole pelkästään tässä päivässä, vaan miettii asioita laajasti eteenpäin. Rundgren kuvaa Väyrystä poliitikoksi, jolla on syvällisempää otetta asioihin, mikä kuuluu Väyrysen puheissa ja kirjoituksissa. Aatto Ylimartimon mielestä Väyryseltä oli virhe sotkea uskonto ja politiikka toisiinsa, niin kunniapuheenjohtaja kuin onkin. Väyrynen on todennut, että nykykeskustassa valtaa pitävät liberaalit, joita jotkut lestadiolaiset kansanedustajat taktisista syistä tukevat. . Väyrynen on myös tarvittaessa ollut nostamassa puoluetta uuteen nousuun. . Aikaisemmin Väyrynen vielä ymmärsi kristillisen ajattelutavan arvon puolueelle, Ylimartimo muistaa. Ylimartimo haluaa katsoa tulevaan eikä kaipaa aikaan ennen Suomen EU-jäsenyyttä. En silti ole uutta puoluetta perustamassa. Olemme ojassa euron kanssa, mutta ei meidän silti pidä allikkoonkaan itseämme vääntää. Ylimartimo epäilee EU:n tulevaisuutta itsenäisten valtioiden liittona, mutta ei kehitys liittovaltioksikaan häntä pelota. . Talonpoika tekee tarkan paikan itse ja kantaa siitä vastuun, eläkkeellä oleva 65-vuotias maanviljelijä muistuttaa. Sitäkään Ylimartimo ei voi hyväksyä, että Väyrynen neuvotteluista laistettuaan jatkoi sopimuksen arvostelua ja kampanjoi EU-jäsenyyttä vastaan. ??En ole ihan varma, palveleeko Väyrysen toiminta hänen omia valtapyrkimyksiään vai yhteiskunnan etua, Ylimartimo miettii.
Minulle tämä antaa niin paljon, että haluan tehdä jatkossakin töitä puolueelle. 34 19.2.2016
Itselle tuli hieman surullinen olo siitä, että tilanne on mennyt tähän. Mitään toimenpiteitä ei ole tällä hetkellä suunnitteilla. Käytännössä piirin yleis- ja taloushallinnon hoitaminen sekä erilaisten tapahtumien ja koulutusten järjestäminen on miljoonan asian samanaikaista muistamista. ??Mutta minulle tämä antaa niin paljon, et- tä haluan tehdä jatkossakin töitä puolueelle, Puro vakuuttaa. Piiritöiden alkaessa Puro oli 22-vuotias kauppa- tieteilijä. 2016 35. Tälläkin hetkellä järjestämme yhdessä helmikuussa pidettävää järjestöviikonloppua Tornioon, Puro sanoo. Peräpohjolan piiri nimitti Puron toiminnan- johtajakseen vuosi sitten. Puhelintaan Puro ei sulje koskaan, eikä hän pysty jättämään keskeneräisiä asioita vain lojumaan. ??Jos tiedän, että joku on yrittänyt tavoittaa minua, haluan hoitaa heti asian kuntoon. Ensin hän päivitti jäsenrekisteriä kesän ajan. Mutta tavoitettavissa hän on käytännössä aina. Puhetta tulee aina tarvittaessa. Hän sanoo, että toiminnanjohtajan työ on piirihallituksen päätösten toteuttamista, asioiden valmistelua ja tiedottamista. Viime viikkoina Puro on joutunut jonkin verran vastailemaan myös järjestöväen kysymyksiin Paavo Väyrysen puoluehankkeesta. ??Paavon ilmoitus yllätti. Lappi todella on tulevaisuuden maakunta, Puro perustelee. Suomenmaan juttusarjassa esitellään keskustapiirien toiminnanjohtajat. 19.2. Piiri seuraa tilannetta, Puro toteaa. Vähäisen vapaa-aikansa Puro viettää ystävien kanssa, kuntosalilla tai omissa luottamustehtävissään. Silti virkaiältään nuorempia toiminnanjohtajia on nyt jo viisi. ??Muutama ihminen on kysynyt minulta, olenko jo hakenut töihin puoluetoimistolle. Monet keskusta-aktiivit ovat töissä päivisin ja ehtivät soittaa vasta illalla. Sitten työt jatkuivat piirisihteerinä, jonka tehtävät jo vastasivat toiminnanjohtajan työnkuvaa. Hän on huomannut järjestötyön olevan raadollisimmillaan sitä, että kotona käydään vain nukkumassa. Siksi minun työaikani joustaa, Puro toteaa. Puron lähimmät työtoverit ovat piirin puheenjohtaja Pekka Pelttari ja Lapin piirin toiminnanjohtaja Pekka Lehto. Ratkaisu ei ollut hätiköity, sillä Puro aloitti piirin töissä pian neljä vuotta sitten. Miljoonan asian parissa puurtaja Peräpohjolan piirin toiminnanjohtaja Kai Puro on tavoitettavissa 24/7 Teksti ja kuva: Auni Vääräniemi Keskustan puoluetoimisto Apollonkatuineen, Helsingin hälinä ja valtakunnallinen päätöksenteko ovat 700 kilometrin ja kahdeksan tunnin ajomatka päässä Kemistä, jossa Valtakadun toimistossa puurtaa Kai Puro, keskustan Peräpohjolan piirin nuori toiminnanjohtaja. Puurtaminen ei suinkaan tarkoita 25-vuotiaan Puron työntekoa kuvattaessa raatamista, sillä hän pitää työstään. Nyt 25-vuotiaana hän on vieläkin keskustapiirien toiminnanjohtajista nuorin. Ei minulla ole hinkua täältä pois, hän naurahtaa. Lappilaiset keskusta-aktiivit ovat tottuneet näkemään Puron niin kokouksissa kuin tapahtumissa taustalla. Työt mahdollistivat paluun opiskelukaupungista Oulusta kotikaupunkiin Kemiin. Keskustalla on suuri rooli siinä, miten Lapin mahdollisuudet hyödynnetään, Kai Puro arvioi. ??Vaikka Lapissa on vain noin kolme prosenttia koko Suomen väestöstä, niin kahdeksan prosenttia maamme viennistä lähtee täältä. Se lisää toimeliaisuutta. Lapin piirin kanssa Puro järjestää yhteisiä tapahtumia, ja vaalityöt hitsautuvat yhteen. ??On hyvä, että Lapissa on kaksi piiriä. Töiden lomassa hän koettaa edistää myös kauppatieteiden graduaan. Olen vastannut, että mitä, Helsinkiinkö
EU:lta tulee vaatia turvallisten maiden listaa. Turvapaikkahoukuttelevuuden heikentämiseksi on käynnissä kujanjuoksu eri maiden välillä. Siellä heidät rekisteröitäisiin ja sitten jaettaisiin sovitusti kaikille Euroopan maille. Mekin olemme sitoutuneet vastaanottamaan oman kiintiömme. Me rahoitamme yhdessä tätä järjestelmää. Oikeastaan Dublin-sopimuksen toimimisen pitäisi olla perusasia Schengen-alueen muutoin vapaan liikkumisen edellytyksenä. Nyt EU:ssa sovitaan ulkorajavalvonnan te- hostamisesta niin, että rajat eivät vuoda. Vaikka toimeenpano muilta mailta olisi tuskallisen hidasta, täytyy meidän huolehtia omasta itärajastamme. Tämä on hankalaa yhtenäisyyden ja avun tarvitsijoiden kannalta. Ministerit pienentävät meilläkin kotouttamisrahaa ja muuttavat perheenyhdistämissäännöksiä. 36 19.2.2016 En hyväksy kenenkään leimaamista, mutta ei pidä olla liian sinisilmäinen, jottei tule hyväksikäytetyksi. Myöskään vanhaa perua oleva Dublin-sopimus ei toimi. Sen mukaan turvapaikanhakijoiden tulisi jäädä siihen turvalliseen maahan, johon he ensiksi saapuvat. Tämä koskee koko EU:ta. Mielestäni tosiasioiden tunnustaminen ja epäkohtien korjaaminen on kuitenkin välttämätön edellytys sille, että kansalaiset hyväksyvät todelliset avun tarvitsijat joukkoomme. Anne Kalmari kansanedustaja suuren valiokunnan jäsen. Näin valtionjohtomme aikookin. Suomen poliisin, tullin ja rajavartioston täytyy tehdä selväksi, että Suomi on epäotollinen paikka rakennella Isis-yksiköitä. Euroopan tason ratkaisu täytyy saada, jotta avun tarpeessa olevia voidaan auttaa ? myös lähtömaissaan. En hyväksy kenenkään leimaamista turvapaikanhakijastatuksen perusteella. Silti ei pidä olla liian sinisilmäinen, jottei tule hyväksikäytetyksi. Mielestäni eivät ole, jos ne mahdollistavat rikollisjärjestöjen systemaattisen soluttautumisen pakolaisvirtojen mukana. On selvää, että jos vaikkapa joillakin Isistaustaisilla pakolaisstatusta hakevilla on tarkoituksena horjuttaa kohdemaiden yhteiskuntarauhaa, siinä eivät meidän naistemme koskemattomuuspykälät paljoa paina. Jopa Saksan liittokansleri Angela Merkel haluaa palauttaa rikoksentekijät kotimaahansa. Ehkäpä voisimme perustaa kriisimaihin EU:n suurlähetystöjen yhteyteen pakolaiskeskuksia erityisesti näille henkilöille. Suuren valiokunnan (suuri valiokunta päättää EU-asioista) jäsenenä kannustan ministereitämme huolehtimaan siitä, että EU täyttää lupauksensa ulkorajoilla. Järjestelykeskusten perustaminen turvapaikanhakijoille ja vastaanoton tehostaminen eivät ole toimineet. Vastaan tulivat ihmisoikeuskysymykset ja kansainväliset sopimukset. Nyt Tanskakin on herännyt kysymään, ovatko kansainväliset sopimukset ajan tasalla. Mielipiteet Autetaan, mutta tunnustetaan tosiasiat Turvapaikanhakijoiden tekemät rikokset ovat aiheuttaneet paljon keskustelua. Suomi pohti jo kuukausia sitten niiden turvapaikanhakijoiden palauttamista, jotka ovat syyllistyneet rikoksiin lähtömaassaan tai meillä Suomessa. Eurooppaan tulee yhä rekisteröimättömiä henkilöitä. Kreikkaan, Italiaan ja Unkariin koottiin asiantuntijoita EU:n virastoista kuten Frontexista, EASO:sta ja Euroopan poliisivirastosta, jotta näitä jäsenvaltioita voitaisiin auttaa saapuvien henkilöiden rekisteröinnissä. Turkin puolelle piti perustaa EU:n rahoituksella inhimillisissä olosuhteissa toimivia leirejä, joista todellisuudessa turvapaikan tarpeessa olevia seulottaisiin. Toimeenpanot ovat kuitenkin niin sanotusti vaiheessa, vaikka päätöksiä on tehty jo aikoja sitten. Ulkoministeri Timo Soinin tulee jatkaa neuvotteluja palautussopimuksista
Ärhäkkä Abdirahim ?Husu. -ohje. Ministeri Tiilikaisen kärkihanketyö antaa meille nyt mahdollisuuden uusien innovaatioiden ja liiketoimintamallien kasvattamiseen vanhan teollisen rakenteen päälle luoden hyvinvointia, vaurautta ja työpaikkoja. Suomalaiset kivirakentajat uskovat kiertotalouteen ja ovat yhteisessä työssä mielellään mukana. Jussi Mattila Tiina Kaskiaro Rakennustuoteteollisuus RTT ry ? Betoni ja muuratut rakenteet Turha pulina pois! edessämme ja heittää pois heihin kohdistetut vihapuheet, kaunan, kateuden, uhkailut ja rasistiset nettihyökkäykset. Ottakaamme pakolaiskeskuksista oma kummipakolaisemme ja huolehtikaamme henkilökohtaisesti heidän kotoutuksestaan. Kierrätystuotteiden käyttöä varten tulisi laatia selkeitä ja käytännönläheisiä ohjeita, kuten pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyössä laatima ?Betonimurskeen hyödyntäminen infrarakentamisessa pääkaupunkiseudulla. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Kivipohjaisessa rakentamisessa olemme nimittäin jo lähes sulkeneet kiertotalouden ?kehän?. Peräti 80 prosenttia rakentamisen materiaaleista ??eli enemmän kuin esimerkiksi paperista?. Haluamme esittää ministerille kolme konkreettista keinoa, joilla edistettäisiin kiertotaloutta selkeällä ohjeistuksella ja tarpeetonta sääntelyä purkamalla: 1. kierrätetään takaisin uudelleenkäytettäväksi suoraan rakennuskäyttöön eli rakennuksiin, teihin ja vaikkapa siltoihin tai itse tuotantoprosessiin. Annamme vahvan tuen ministerille kiertotalouden edistämistyössä. 2016 37. Siispä lopetetaan vaikerrus pakolaisten sijoittamisesta. Ympäristölupa on turhan raskas väline esimerkiksi kivipohjaisten ylijäämä- ja purkumateriaalien hyödyntämisessä, ilmoitusmenettelyn tulisi riittää. 2. Suomella on varaa sijoittaa 100 000:een ehkäpä 500 000:een pakolaiseen. Tämä määrä mahtuu Suomen kokoiseen maahan, eivätkä vielä rajat rysky. Nämä ihmiset eivät ole luku- ja kirjoitustaidottomia, vaan koulutettuja monien alojen asiantuntijoita. On lääkäriä, hammaslääkäriä, tuomaria, insinööriä, poliitikkoja, sairaanhoitajia ja vaikka mitä muita ammattimiehiä. Paneelikeskustelijat kehuivat heitä niin tulisi luoda oma laatu- ja ympäristökelpoisuuskriteeristö. 3. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu Kiertotaloudessa on jo otettu kehitysaskelia Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen pohti (Suomenmaa 12.2.2016) keskustan politiikka- ja toimintapäivillä tärkeää asiaa eli kiertotaloutta. Suomi on keskellä elinkeinorakenteiden murrosta. Rakennusalan kierrätysmateriaaleille Pakolainen tuo leivän tullessaan Olen suhtautunut pakolaisiin ja maahanmuuttajiin aika neutraalisti . Lapsen sanottiin tuovan leivän tullessaan, mutta tulevaisuudessa sen tuo meille pakolainen. Tämä presidentinvaalihöpinä pitää lopettaa heti alkuunsa. Pitäisi jo viimeinkin ymmärtää, että presidentinvaaleihin mennään realistisella ehdokkaalla. Esimerkiksi Matti Vanhasen ehdokkuus vuonna 2006 oli jo kaukaa täysi floppi. Hän nimittäin kysyi, voitaisiinko purettua betonia hyödyntää jotenkin. Tiilikainen pohti myös sitä, voitaisiinko louhinnan sivukiveä käyttää teiden rakentamisessa sekä teollisuuden tuhkaa ja kuonaa myös hyödyntää ympäristön kannalta viisaalla tavalla. Lyhyt vastaus ministerille puhuttaessa kiviainespohjaisesta rakentamisesta olisi kyllä, kyllä ja kyllä. Kiertotalous tarjoaa meille mahdollisuuksia uuteen kestävään kasvuun, kun materiaaleille löydetään uusia käyttötarkoituksia ja ne näin jatkavat kiertoa talouden sisällä. Ministerin toive kiertotalouden vahvistamisesta onkin näin enemmänkin kuin toivottava kehityssuunta. Valitettavasti kiertotaloudessa jo otetut askeleet ovat jääneet ministeriltä huomaamatta. olen siis ollut piilorasisti tai ainakin melkein, mutta en missään tapauksessa ?tolokun immeinen?. Osallistumiseni keskustan Politiikka- ja neuvottelupäiville muutti kaiken. Eikä olisi ollut huono valinta lainkaan. Jos nyt ei muuta tekemistä löydy kuin presidentin valinta, niin kannattaa olla ihan hiljaa ja yrittää oivaltaa, mikä juuri nyt Suomen kannalta on kaikkein tärkeintä, ja käyttää siihen ne pienetkin olemassaolevat henkiset resurssit. Juha Karvonen Tampere Lauri Jokinen Karstula työhaluisiksi, että innokkaimpia pitää kytkeä ketjulla seinään. Viime vuosikymmeninä syntyvyytemme on laskenut hitaasti, mutta tasaisesti, koska aviovaimon täytyy työpäivän jälkeen tehdä vielä taloustyöt, eikä väsyneenä parittelusta tule mitään. Maahanmuuttaja- ja pakolaisperheissä on runsaasti lapsia, koska heidän piirissään naisten ei tarvitse painaa pitkää päivää navetassa, traktorin kopissa tai marketin kassalla yövuorossa. Miksi emme voisi nähdä pakolaisissa ihmisen 19.2. Sen tiesi, että ei mitään mahdollisuuksia. Poliittisesti suorastaan nerokas ratkaisu olisi ollut lähtö Elisabeth Rehnin taakse presidentinvaaleissa vuonna 1994. Silloin oltaisiin taatusti oltu voittajan puolella. Hyvin tänne sopi 400 000 Karjalan evakkoakin. Monet ennakkoluuloni osoittautuivat väärik- si. Hussein ja terhakka nuori naiskaartimme avasi silmäni näkemään, millainen tulevaisuuden voimavara pakolaisissa on. Koko viime vuosi tuskailtiin vaivaisen 34 000 pakolaisen majoittamisesta ja ruokinnasta
muistutti Alkion testamentista ajaa köyhän asiaa. Väyrynen on pohtinut julkaisuissaan Suomen taloudellista menestymistä, maan ulkosuhteita ja tilaa kansakuntien joukossa. Aikaisemmin Väyrystä luonnehdittiin alkiolais-kekkoslaiseksi tahtopoliitikoksi. Väyrynen oli ja on näkyvimpiä EMU-kriitikoitamme. Väyrysen väite ei ole avautunut lestadiolaiskristillisyyttä arvostaville. Väyrynen antoi presidentinvaaleissa keskustalle tulevaisuuden ja toivon vuoden 2011 eduskuntavaalien murskatappion jälkeen. Kansalaispuolue merkittäneen pian puoluerekisteriin. Se haastaa hallituspuolueet terävöittämään hallituksen talous- ja turvallisuuspolitiikkaa. Hänen viittauksensa pääministerin vakaumukseen oli asiaton ja mauton. Ja hyvä niin. Väyrynen tokaisi puolueen liberaalisiiven johtavan keskustaa lestadiolaisten tuel- Veikko Leväniemi Vimpeli Kansalaispuolue haastaa hallituksen terävöittämään talous- ja turvallisuuspolitiikkaansa. Väyryselle hallitusratkaisu on aatepolitiikkaa ja Hokkaselle ehkä Väyrystä enemmän taktinen arvio hallituksen toimista. Väyrynen on ollut 45 vuoden ajan keskustan johtava aatepoliitikko parillakymmenellä pamfletillaan. Niistä ensimmäinen, vuonna 1971 ilmestynyt ?Köyhän asialla. Harva muistaa hänen halunneen säilyttää markat kaiken varalta Suomen Pankin holveissa. Euroon siirtyminen on merkittävin syy nykyiseen talousahdinkoomme. Vienti laski viime vuonna nelisen prosenttia ja bruttokansantuote loppuvuodesta hitusen. Se, mikä Suomen taloudessa on miinuksella, on Ruotsissa plussalla. Suomen ulkosuhteiden hoidossa ovat unoh- tuneet Paasikiven, Kekkosen ja Koiviston kokemukset. Suomi töppäsi Etyj -juhlakokouksen järjestelyt jättämällä kutsumatta EU:n painostuksesta tilaisuuteen Venäjän delegaation. 38 19.2.2016 Menettely osoitti, ettei Suomella ole enää omaa ulkopolitiikkaa. Maailman meno näyttää Brysselistä toisenlaiselta kuin Suomesta katsottuna. Sen vuoksi suomalaisten on pidettävä ulkopolitiikan ohjakset omissa käsissään. Keskustan kenttäväellä on vielä terve mielipide Suomen liittoutumattomuudesta, kun Suomenmaa-lehden kyselyn mukaan vain kahdeksan prosenttia puoluevaltuuston jäsenistä oli valmis liittymään lähivuosina Natoon. la. Työttömiä on kohta 400 000, ja maa velkaantuu vauhdikkaasti. Ruotsi jäi euroalueen ulkopuolelle. Mielipiteet Väyrystä voi myös ymmärtää Keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väy- rynen kertoi blogissaan jättäytyvänsä sivuun puolueensa toiminnasta ja hakevansa paremmin näkemyksiään vastaavia yhteistyötahoja. Väyrynen perusteli aiettaan sillä, ettei hän voi nykyisissä rakenteissa vaikuttaa haluamallaan tavalla Suomen, Euroopan ja koko ihmiskunnan asioihin. Väyrynen määritteli rakenteiksi EU-parlamentin ja pääministeri Sipilän hallituksen. Hän ei hyväksy, että keskustamepit kuuluvat yltiöliberaaliseen ja EU:ta liittovaltioksi ajavaan ALDE-ryhmään. Väyrysen mielestä Sipilän olisi tullut kevään hallitusratkaisussa koota hallitus keskustalaisista, perussuomalaisista ja sosiaalidemokraateista. Professori Hokkanen (Väyrysen myötäsoturi EU:ta vastustaneen Vastuu Suomesta -kansanliikkeen ajoilta) tuli Ilkan kolumnissa 5.2. Ja hyvä niin.. samaan päätelmään hallituskoalitiosta
Punainen lanka puuttui, tai en onnistunut sitä löytämään. Olen Benkun kanssa samaa mieltä: olisi pitänyt tiivistää raakasti. Historiantutkijat tulevat sen aikanaan todistamaan.? Vaalirahakohussa ja dopingkohuissa on jotakin samaa. Jatka ja kuule kritiikki. Johannes Alaranta teologian tohtori, OTT-opiskelija Perniö Mauri Moilanen Oulun Tuiran keskustan py:n Kaikkea ei voi saada, Paavo neet. Onneksi on paikallisyhdistykset, kunnallisjärjestöt ja piirijärjestöt. Väyrynen on katkaisemassa täysin yhteyden kansaan. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu Korhosen kirjoista voi oppia Väyrynen lisää demokratiavajetta Olin lomalla. Tulee vaikutelma, että on ollut kiire. Pöytäkirjaotteet ja muut lainaukset olisi suurelta osin voinut ohittaa lähdeviitteillä. Korhosen olisi kannattanut jättää pois myös arvottavat lausumat henkilöistä. Uskon, että niille on oikeutuksensa, mutta historiantutkimukseen ne eivät kuulu. Politiikka on sitten asia erikseen.? Kirjoista parhaiten kirjoitettu on Valtataistelu. Tällaista sekoittamista ei nyt kaivata. Onko se sopivaa, että keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen tekee ja puhuu kaikenlaista ajattelematta, mitä siitä seuraa puolueelle? Kaikki varmaan myöntävät sen, että Väyrysellä on paljon kokemusta ja tietoa Suomen ja Euroopankin asioista, mutta viimeaikainen toiminta ei ole enää eduksi puolueelle. Väyrysenkin pitää muistaa se, että kaikkea, mitä elämässä haluaa, ei aina voi saada. Kaikki käyttävät. Kun yksi kärähtää, muut tulevat jeesustelamaan ja kivittämään. Kevyenä lomalukemisena oli Paavo Väyrysen suunnitelmat uu- kolme Jarmo Korhosen ansiokkaasti kirjoittamaa kirjaa. Vaikka olen lukenut paljon, on myönnettävä, että ei ollut ihan helppo urakka. Kontallaan ollaan milloin mihinkin suuntaan. Samalla ovat farisealaisesti tyytyväisiä, etteivät itse ole jääneet kiinni. Hienoa, että kirjoitit. Jo nykyisellään on vaikea saada asioitaan kansanedustajien tietoon. Paavo kiukuttelee, kun ei saanut ministeripaikkaa Sipilän hallituksessa ja jotain on tehtävä, kun Sipilä ei tottele. Presidentinvaalit ovat Paavolla kuitenkin tähtäimessä. Kun ei kuulu aivan sisäpiiriin, Paavo perustaa oman tiimin. Kirjat on osittain kirjoitettu hieman sekavasti. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. 2016 39. Sama meno on aivan kaikissa puolueissa. Näinhän tämä peli toimii.. Kirjeet sinkoa- vat sinne ja tänne. ? Tosiasia on sekin, että vaalirahakohun oikeat roistot ovat vapaalla ja vallassa. Korhonen naulattiin porukalla ristille, jotta muut saivat jatkaa suhmurointiaan. Mutta politiikassa pitää hyväksyä se, että kuljettava tie on kivinen ja kuoppainen. Ilmari Sulkakoski Evijärvi Heikki Niittymäki Masku Sekoittamista ei nyt kaivata Paavo Väyrynen pelaa jälleen omaa peliään. Nyt EU:sta irrottautuminen on erittäin vaikeaa, jopa mahdotonta. Paavolta on ajan saatossa tullut hyviä ehdotuksia ja avauksia. Olisiko tässä osasyy?? Kepulaiset ovat leimanneet kirjat lukematta kaunakirjallisuudeksi. Keitähän Paavo siihen kutsuu? Ikävä kyllä, Paavo on valinnut tien joka enemmän hajottaa kuin kokoaa. Media tykkää tästä, varsinkin kun kysymyksessä on keskusta. EU:ssa on paljon korjattavaa. Sekin pitää muistaa, että yhdellä henkilöllä ei voi olla kaikkea tietoa siitä, miten asioita tulee hoitaa. Toki sekin täytyy myöntää, että Väyryselle on tehty paljonkin muiden puolueiden taholta kiusaa. Mutta ehdotuksiin liittyy aina vahvasti hänen henkilökohtainen ehdottomuutensa ja oman asemansa korostaminen. Se tietysti kuuluu politiikkaan. Keskusta on muuttunut niistä ajoista, kun Paavo oli temppelin harjalla. Altaan reunalla auringonpaisteessa se kuitenkin sujui, ja kirjat veivät mukanaan.? Aloitan kritiikistä. ? Vanha todistettu viisaus on, että valta turmelee. Hänen itsensä niin useasti puhuma demokratiavaje on tällä mallilla kyllä valtava. Kabineteissa valmiiksi tehty politiikka ei sovellu alkiolaiseen ajatteluun. Sen Paavo on tainnut unohtaa. 19.2. Takapuolia nuol- laan ahkerasti. Taustalla on aina oma pyrkimys asemiin. Ihan kahdessa polvessa.? Korhonen on tehnyt palveluksen Suomen poliittiselle järjestelmälle. Hän on luomassa elitististä, vain hänen omia pyrkimyksiään ajavaa puoluetta. Se on myös lyhyin. Ja kyllä. Suosittelisin leimaamisen sijaan lukemaan ensin. Kirjat ovat oivallinen oppitunti poliittiseen valtapeliin ja poliittiseen historiaan. Mikään ei nimittäin ole muuttunut. Valtataistelu on raakaa. Keskusta vastusti liittymistä, voimat eivät vain riittä- desta brittimallisesta puolueesta ovat hänen oma ideansa päästä vielä kerran presidenttiehdokkaaksi. Jos hänen tulevaan puolueeseensa eivät saa liittyä muut kuin europarlamentaarikot ja kansanedustajat, aiheuttaa se valtavan kuilun kansan ja edustajien välille. Siksi suosittelisin politiikan valtapaikoilla olevia lukemaan Korhosen kirjaston. Kaikki kunnia Paavolle, mutta nyt on Sipilän vetovuoro ja sillä mennään. Omassakin pöytälaatikossa saattaa majailla jotakin mielenkiintoista. Pieni pelko on tietysti mielessä: tuleekohan vielä minun vuoroni? Politiikan lähihistorian penkominen ei tietenkään pääty Korhosen osalta tähän. Jatkoa on luvassa
Hän puolustaa ilmaista koulutusta ja terveydenhuoltoa. Hän kritisoi rikkaimpien valtaa yhteiskunnassa ja politiikassa, mahdollisuutta ostaa rahoillaan itselleen sopivaa politiikkaa. Kampanjan tavoitteena on kerätä turvapaikanhakijoille, etenkin lapsille ja nuorille, tuhat reppua. Keskustanuorten puheenjohtaja Hilkka Kemppi muistuttaa, että vastaanottokeskuksissa turvapaikkaa odottavat tarvit- 40 19.2.2016 sevat reppuja niin koulutarvikkeille kuin harrastusvälineiden kuljettamiseen. . Emme kinastele maahantulijoiden määrästä tai maahanmuuton oikeutuksesta, vaan käärimme hihat ja autamme heitä, jotka ovat jonakin päivänä naapureitamme tai koulukavereitamme, hän sanoo.. Silti nuoret naiset eivät ole varauksetta hänen takanaan, sukupuoli ei enää riitä syyksi äänestää naista. Poliittisesti kokeneen Clintonin nähdään edustavan sitä rikasta eliittiä, joka on pitkään hallinnut Yhdysvaltoja. Niitä voi tuoda lähimmäl- le keskustan piiritoimistolle arkipäivisin. Lisäksi keskustanuorten piirit järjestävät kampanjaan liittyviä tapahtumia. Reppujen lahjoittaminen on Kempin mukaan arkipäivän kannanotto maahanmuuttokeskusteluun. . Aika olisi ollut kypsä myös naispresidentille. Yhdysvaltain presidentinvaalien 2016 ennakkosuosikki on ollut Hillary Clinton. Sanders peräänkuuluttaa demokratiaa, rahan vallan sijaan kansan valtaa takaisin politiikkaan. Sanders nähdään radikaalina, sosialistina. Ajatus, että kapitalismin mallimaata johtaisi sosialisti, vaikuttaa vallankumoukselliselta. Todellisuudessa Sandersin sosialismi muistuttaa pohjoismaiden sosiaalidemokratiaa. Sandersin valinnalla olisi silti huomattava merkitys totuttuihin käsityksiin USA:sta. Republikaanien Donald Trump on radikaa- li kielenkäyttönsä ja linjaustensa takia. Keskustassa tapahtuu Puheenvuoro USA:n vaaleissa on kyse paljon muustakin kuin presidentistä Barack Obaman valinta Yhdysvaltain presidentiksi vuoden 2008 vaaleissa symbolisoi kansakuntaa erottavien, syvälle juurtuneiden rajojen kaatamista. Trumpin valinta olisi vahva viesti amerikkalaisilta. Sukupuoli tai ihonväri ei näissä vaaleissa korostu, osa kansasta hakee kokonaisvaltaista, vallankumouksellistakin muutosta. Maltillisempi ehdokas kuten Clinton saattaa voittaa, silti uusia ja yllättäviäkin rajoja on jälleen liikuteltu. Annina Ruottu keskustanaisten varapuheenjohtaja Keskustanuoret kerää turvapaikanhakijoille tuhat reppua Risto Luodonpää Keskustanuoret käynnisti ystävänpäivä- nä kaksi viikkoa kestävän ?1?000 reppua ? tuhat uutta alkua. Raha ja korruptio vilisevät hänenkin puheissaan. Trump kertoo olevansa niin rikas, ettei häneen voida vaikuttaa rahan avulla. Trump vetoaa kansallismielisiin. Jokainen muistaa ensimmäiseen omaan reppuun liittyvän tunteen. Usein reppu valitaan koulutaipaleen alussa, kun mieli on odotuksia täynnä, ja uusi vaihe elämässä alkamassa. Tämän toivon tunteen toivomme löytyvän myös turvapaikkaa odottavilta. Reppuja kerätään kahden viikon ajan ympäri Suomen. -kampanjan yhdistävän suomalaisuuden puolesta. Hän vastustaa vapaakauppasopimuksia ja uhittelee presidenttinä rakentavansa muurin Mek- sikon ja USA:n välille estääkseen laittoman maahantulon. Yllättäen 74-vuotias miesehdokas, Bernie Sanders, tavoittaa nuoret naiset. Sanders puhuu tavallisista ihmisistä, kes- kiluokan köyhtymisestä, eriarvoistumisesta sekä köyhien ja rikkaiden välisestä kuilusta
Varaslähtö vaaleihin: hernekeittotarjoilu Parolassa Smarketin länsipuolella la 12.3. Puoluejohdosta paikalla vpj Juha Rehula. Seminaari soteuudistuksesta ja tulevista itsehallintoalueista. Hattulan uusi kunnanjohtaja Lauri Inna paikalla. Jokioinen, ma 15.3. tarkentuu lähempänä, mutta tieto nyt jo kalentereihin. Pori, Su 24.4. Pärnusta lähdemme 19.6. Osallistujien viesti viedään suoraan pj Juha Sipilälle. klo 10-17 Keskusta mukana Motor Show ?tapahtumassa Porin Karhuhallissa, Urheilutie 1, tervetuloa keskustelemaan! Pe 11.3. Terveisin Jaana Viilo, toiminnanjohtaja 040 767 3419, jaana.viilo@keskusta.fi Pirkanmaan Vesaiset tarvitsee innokkaita uusia toimijoita lasten ja perheiden parissa tehtävään työhön. krs. Päijät-Hämeen piiri, vuosikokous la 12.3. Asiantuntijana Yleisradion toimittaja, juontaja ja toimituspäällikkö Leena Pakkanen. klo 18-21 Nuoriso- ja kulttuuri -koulutus Ailav-lounasruokala, Juhana Herttuan katu 17 Pori. SISÄLTÖ: Kunnallisjärjestön ja paikallisyhdistyksien tehtävät vaaleissa, yhdistyksen toimihenkilöiden tehtävät, ehdokashankinta, vaalisuunnitelma ja kuntavaaliohjelma + ryhmätyöt: 1. Tuusulan kunnantalolla, valtuustosalissa. Tikkurila, py:n johtokunnan kokous 13.4. Omat mukit mukaan! Kohti kuntavaaleja 2017 - Pirkanmaan keskusta-aktiivit huom! Pirkanmaan Keskusta järjestää Keskustan puoluetoimiston ja puoluejohdon kanssa yhteistyössä Kohti kuntavaaleja ?koulutuspäivän su 20.3. Iltapäivässä mukana Varsinais-Suomen naisten puheenjohtaja Minna Luotonen. Aiheina sääntömääräiset asiat. Varsinais-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: toimiston p. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Esillä sääntömääräisten asioiden lisäksi puoluekokousedustajien valitseminen, aloitteet puoluekokoukselle sekä yhdistyksen taloudenhoitajan valitseminen. Keskustelutilaisuuden aiheena puolueen nykytila. Ehdokashankkijakoulutus klo 10.30-16 Lopella Marskin majalla (Marskintie 216). Tilaisuus on suunnattu kunnallisjärjestöjen puheenjohtajistoille, sihteereille ja vaalipäälliköille. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Pe 15.4. Ilmoittautumiset 24.4. vaalipäälliköille, ja -tiedotusvastaaville, paikallisyhdistysten pj+siht. Jokioisten kj. Tammela, su 3.4. klo 11.30 ravintola Vltavan Havel-kabinetissa, Elielin aukio 2. Koulutukset toteutetaan yhteistyössä sisarjärjestöjen kanssa. Pe 19.2. Asiantuntijana näyttelijä, käsikirjoittaja Annu Valonen. Olavi Ala-Nissilä kertomassa eduskuntaterveiset sekä ajanjohtaisia asioita Keskustasta. Muistathan toimittaa piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi kati.kiljunen@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. Tärkeää. Paikallisyhdistykset muistattehan toimittaa pj., vpj., sihteeri, rahastonhoitaja ja piirikokousedustajat s-postilla kati.kiljunen@keskusta.fi tai soita Katille. Piiri käynnistää 12 koulutuksen sarjan. Ota rohkeasti yhteyttä. Johtokunta kokoontuu klo 18 samassa paikassa. Tuusula, Kj:n sääntömääräinen vuosikokous ti 8.3. Ilmoittautuminen 12.3. klo 9-15) tai sähköpostitse: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi MSL-Tampereen kirjallisuuskerho ti 23.2. mennessä. Koulutus toteutetaan yhteistyössä La 19.3. Juhlapuhujana puoluesihteeri, teologian ylioppilas Timo Laaninen. Yhteystiedot: Pilvi Kärkelä p. 2016 41. klo 18 ?Santerin kirjastossa. klo 14.30-15.30, Kisariihen kahvio (Yläneentie 14, Riihikoski). Lieto, Tupailta Liedon keskustalaisille, ti 23.2. mennessä: Teija 0407600708, Timppa 040-5507125. Etelä-Häme Etelä-Hämeen piiritoimisto, piirin ja Keskustanuorten toiminnanjohtaja Juha Iso-Aho puh. mennessä. Pori, Ma 14.3. Olavi Ala-Nissilä. Tilaisuuden alustuspuheenvuoron käyttää ke., Suomi-Venäjä-Seuran uusi puheenjohtaja Katri Kulmuni. Tilaisuus alkaa Tammelan kirkossa jumalanpalveluksella klo 10 ja jatkuu sen jälkeen seurakuntakodilla ruokailulla. Etelä- ja Päijät-Hämeen piirit. Hattulan kj. 040 356 5599, Piiritoimiston käynti/postiosoite: Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Koulutuksen tavoitteena on luoda keinot, joilla lisätään mm. Kahvitarjoilu klo 18.30. Ilmoittautuminen kati.kiljunen@keskusta.fi tai 050 405 7742 pe 8.4. Varsinais-Suomen Keskustan veteraanikerho viettää 25-vuotisjuhlaansa vuoden kaikissa tilaisuuksissa. Avoinna varmimmin tiistaisin klo 8.30-12 ja torstaisin klo 13-17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. Soteuudistus kansankielellä ja kuntalaisen näkökulmasta la 12.3. mennessä. Ohjelmassa keskustelua, arpajaiset ja ruokailun jälkeen lattarimusiikin tanssit juhlasalissa. Hinta 20e/hlö maksetaan ennen tilaisuuden alkua klo 10.30-11.30. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Muistutus: Aloitteet on toimitettava (Word-liitetiedostona tai sähköpostin tekstikentässä) puoluetoimistoon viimeistään 10.3. ensisijaisesti sähköpostilla osoitteeseen aloitteet@keskusta.fi. Aloitteet voi lähettää myös postitse: Suomen Keskusta/aloitteet, Apollonkatu 11a, 00100 Helsinki. Keski-Pori, py:n vuosikokous pe 18.3. Koulutus on kohdennettu kunnallisjärjestöjen pj ja siht. klo 18; 18.5. klo 18 alk. Esitelmä Juha Vartiainen: arginiini ja sydänsairaudet. Keskustan veteraanikerho. Käsittelyssä mm. Tikkurilan uimahallin kabinetissa klo 18. Kokous pidetään yhdessä Tourula-Keihäskosken py:n kanssa. Pöytyä, Yläne, Tourula - Keihäskoski py vuosikokous ma 14.3. Kahvitarjoilu 18.30. klo 16 Riihikoskella Virastotalolla teknisen toimen tiloissa, Yläneentie 11. Ilmoittautuminen kati. kiljunen@keskusta.fi tai 050 405 7742 pe 11.3. Hintsalla seuraavasti : Kn johtokunta klo16.30 Hintsan Tuvassa ja Naisten kevätkokous klo 17, paikallisyhdistykset Majasiinin vintillä klo 17.30 ja kj n Kevätkokous Makasiinissa klo 18, paik. kohderyhmä: kunnallisjärjestöjen johtokunnat, paikallisyhdistyksien puheenjohtajat ja sihteerit sekä KN, KeNu ja (KOL) osastojen puheenjohtajat ja sihteerit. Käsittelyssä sääntömääräisten asioiden lisäksi myös sääntömuutosesitys. Päijät-Häme Kansanedustaja Martti Taljan kyselytunti ma. aamulla Pärnuun saavutaan n. 22.2. krs, Eteläranta Pori. klo 15 Lammilla. Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. 0400 930 483 ja keskustanaisten Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. klo 18-20, Näsilinnankatu 23 A 1! Aeheina Toivo Rautavaaran Mihin kasvimme kelpaavat ja Miten luonto parantaa sekä Arvo Kippolan Sarvet ja siivet. Keskustelun kirvoittajana kiiom mikko. Virusmäentie 9, Raunistula, Turussa, 200m linja-autoasemalta. ry:n vuosikokous piiritoimistolla (Linnankatu 21 b 35) pe 26.2. klo 18-21 Kunnan talouden tilan mittarit - kunnan ja kuntalaisen näkökulma ?koulutus Ailav-lounasruokala, Juhana Herttuan katu 17 Pori. klo 19 kj:n sääntömääräinen vuosikokous Söörmarkun nuorisoseurantalo, Söörmarkun tie 265, 29570 Söörmarkku. Keskustan kirkollispoliittinen työryhmä. Loppi, su 17.4. Piiritoimiston osoite Larin Kyöstin katu 16, 13130 Hämeenlinna. klo 10 Huittisten kaupungintalo, valtuustosali, Risto Rytin katu 36, Huittinen. Liput Liisa Saari 0400 802523. Tervetuloa kevätpäiville Perniön Lehmirannan lomakeskukseen (Lehmirannantie 12) pe 18.3. klo 18 alkaen Kansanedustajan kyselytunti Jokioisten kunnantalolla. mennessä Juhanille (juhani.horkko@gmail. com) tai Sirpalle (044 062 2266). Pöytyä, Yläne py vuosikokous Yläneen toimipisteessä, Kuntolantie 4, ma 14.3. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Keskustanaisten Satakunnan piiri ry, vuosikokous ke 20.4. Laita päivämäärä jo ylös kalenteriisi! Ks.ilm. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kymenlaakso Keskustanaiset, LAUKUJEN NAINEN, kansainvälisenä naistenpäivänä 8.3. ja lisätiedot: www. pirkanmaankeskusta.fi Satakunta Satakunnan piiritoimisto, tavoitat meidät seuraavista numeroista: jäsenasiat toiminnanjohtaja Kati Kiljunen 050 405 7742 kati.kiljunen@keskusta.fi, keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi 044?978 3929 tarja.kiviniemi@keskusta.fi, nuorten toiminnanjohtaja Sonja Lautamatti 0440 336 588 satakunta@keskustanuoret.fi. Tärkeää. Järj. Keskustassa tapahtuu Helsinki Keskustan yhteiskuntatieteilijät Yhdistyksen lounaskokous on perjantaina 26.2. Tervetuloa vaikuttamaan! Liedon keskustan johtokunta Turun Seudun py. Paikkana toimii Lammin Turvantalo (Mommilantie 7). Puoluejohdosta paikalla vpj Annika Saarikko. klo 18; 20.4. Etelä-Hämeen piiri ja puoluetoimisto. Piiri, vuosikokous Hauholla ke 20.4. entisessä KOP:n talossa (Hauhontie 14) klo 18 alkaen. Illan alustajana ke. Toimi nopeasti, lippuja rajoitetusti. Pohjois-Karjala Hei kaikki Pohjois-Karjalan alueella asuvat keskusta aktiivit! Pohjois-Karjalan keskustanuoret ovat saaneet loistavan idean. Aiomme ennen kuntavaaleja 2017 kiertää kaikki Pohjois-Karjalan kunnat! Mielessämme tietenkin ehdo- 19.2. Järj. klo 17 keskustan opinto- ja kulttuuriyhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous piiritoimistolla, Itäpuisto 9. klo 19.00. Avoinna arkisin klo 8.30-16. Kannattaa kuitenkin sopia tärkeistä asioimisista etukäteen soittamalla. Raisio, Keskustan Seniorikeilaajat Raision Keilahallilla vuoromme joka to klo 15-16 koko kevään. Turku, Keskustan lauantaitreffit 20.2. (huom! paikan muutos) Keskustan Apilassa, Näsilinnankatu 23 A. Matkaan lähdetään Yläneeltä 17.6. Johtokunta klo 17. Pöytyä, Kj:n johtokunta su 28.2. klo 18 Riihikoskella Virastotalolla teknisen toimen tiloissa. Olavi Ala-Nissilän kanssa ma 22.2. Valtakirjojen tarkastus klo 9-10. Illassa mukana ke. Herätellään ja aktivoidaan Pöytyän naisväestöä mukaan toimintaan uusin konstein. 040 418 1150. Pirkanmaa Pirkanmaan Keskusta mukana tapahtumissa: seuraa Suomenmaasta, www.pirkanmaankeskusta.fi ja liity Facebookiin: Pirkanmaan Keskusta, nähdään ja tavataan! Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän ja samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. yhdessä vaikuttamista, kirjoittamista, sosiaalisen median keinoja jne. klo 18.30 Kellokoskella, Linjamäen Linjalassa. Heikki Haavisto, piirin kuulumiset Eero Vainio. Raisio, Keskustan kk-palaverit 2016; 16.3. Tervetuloa keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Pori, To 28.4. klo 18 Porissa. klo 18. Matkan hinta on n.300-37?/hlö (riippuu lähtijöiden määrästä). Käsitellään sääntömääräiset asiat. klo 11-12 Keskustan piiritoimistolla, Hämeenkatu 9 A 5. Kokous pidetään yhdessä Yläneen py:n kanssa. Raisio, Keskustajärjestöjen kevätkokoukset 16.3. Tervetuloa keskustelemaan alkaneen vuoden ajankohtaisista asioista kahvikupin ääreen ke. Kaik- ki mukaan kuuntelemaan Pöytyän Keskustanaisten uusista raikkaista tuulista. Koulutus toteutetaan yhteistyössä Satakunnan Keskustanaisten, Keskustanuorten ja Porin keskustan opinto- ja kulttuurijärjestön kanssa. Pori, To 3.3. Kuntavaaliohjelma. Järj. Aiheina Toivo Rautavaaran Mihin kasvimme kelpaavat ja Miten luonto parantaa sekä Arvo Kippolan Sarvet ja siivet. klo 11-12.30 kahvila Elvinassa, Yliopistonkatu 15. Tentattavana ke. Sirkka-Liisa Anttila. klo 15 jossa majoittuminen Tervis Medical Spa -kylpylähotelliin. Laulusta vastaavat Erkki Liikanen ja Martti Pura. Vaalisuunnitelma ja ehdokashankinta ja 2. klo 19 Poikilo museossa, Kouvola-talossa ooppera-aarioita, operettisäveliä sekä lauluja naisille esittäjinä baritoni Riku Pelo ja tenori Heikki Halinen säestäjänä Kirsi Saari. Keskustan hengellinen päivä. 0405895709 ja pilvi.karkela@keskusta.fi Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistyksien tulevat tapahtumat välittyvät piirin kautta uudistuneeseen Suomenmaahan sekä piirin Facebook- ja nettisivuille kun laitat hyvissä ajoin tekstin sähköpostiin: jaana.viilo@keskusta.fi Uudistunut Suomenmaa on myös hyvä lahjavinkki - nyt 3 kk:n tutustumistarjous uusille tilaajille alk. vain 19 euroa! Lisätiedot, osoitteenmuutokset ja tilaukset suoraan tilaajapalvelusta: 08-5370370 (ark. Tikkurilan uimahallin kabinetissa klo 17.30. Tikkurila, py:n kevätvuosikokous 13.4. Valtakirjojen tarkistus ja kahvio avoinna klo 17-18. klo 10.30-16, koulutuspaikka: Lempäälän Ehtookoto, Katepalintie 9. Tilaisuuden jälkeen pidetään yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous. Lauttasaaren Keskustaseura, sääntömääräinen vuosikokous ma 14.3. klo 18, Vilkkimäen Kakku ja Kahvi. Tilaisuutta ennen on mah- dollisuus lounaaseen klo 11 lähtien. Järj. klo 18, osoite Särkiniementie 5 A, 5 krs. Uusimaa Pohjois-Tuusula, py:n sääntömääräinen vuosikokous to 3.3. ja naisten, nuorten sekä opiskelijoiden os. pj+siht. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Pori, La 5.-su 6.3. klo 19.00 Yläneen toimipisteessä, Kuntolantie 4. Käsittelyssä sääntömääräiset asiat. klo 11-14. Yhdistysten pjat kertovat toiminnasta, politiikan vartti min. klo 9.30-15 Kohti kuntavaaleja -koulutus Ailav-lounasruokala, Juhana Herttuan katu 17 Pori. Mikko Kiio toimii tilaisuudessa alustajana ja kirjallisuuden maistattajana. Satakunnan Keskustanaisten, Keskustanuorten ja Porin keskustan opinto- ja kulttuurijärjestön kanssa. Tampere, tervettulloo tarinoemaan Tampereen MSL:n Santerin kirjaston ensimmäeseen opusiltaan ti 23.2. klo 18. Yläne, py järjestää kesäretken Pärnuun 17.-19.6. klo 19 Valio Paulamäellä, Koljontie 5. 0102922060, piirin toiminnanjohtaja Satu Simelius p. Lipun hinta 15 euroa. 050 374 5416, juha.iso-aho@keskusta.fi , toimistosihteeri ja Keskustanaisten toiminnanjohtaja Sari Kujanpää puh. 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi. Paikka ja poliittinen alustaja ym. aamulla kotimatkalle. Puhe VTT Annina Ruottu. Loppusanat Jukka Kivistö. klo 12-14.30. Tule kuuntelemaan päivänpolttavat asiat Keskustan ytimestä. klo 17 Keskustanaisten sääntömääräinen vuosikokous Ravintola Rosso, kabinetti Roosa, Antikatu 11. klo 18-21 Luonteva esiintyminen ?koulutus Ailav-lounasruokala, Juhana Herttuan katu 17 Pori. Ilmoittautuminen kati.kiljunen@keskusta.fi tai 050 405 7742 pe 12.2. Luvassa myös pientä tarjoilua. Turun seudun keskustanaiset järjestää naistenpäivänä ti 8.3. Vapaaehtoinen ruokamaksu. klo 11.30. Mukana puoluesihteeri Timo Laaninen ja Varsinais-Suomen keskustan toiminnanjohtaja Satu Simelius. mennessä. Koulutus toteutetaan yhteistyössä Satakunnan Keskustanaisten, Keskustanuorten ja Porin keskustan opinto- ja kulttuurijärjestön kanssa. Piiri ry, sääntömääräinen vuosikokous la 9.4. Ke., puolueen vpj Annika Saarikko alustaa ajankohtaisista asioita. Riihikoski. klo 17.30 puhe- ja esitelmätilaisuuden Konsan kartanossa os. Asiantuntijana kunnallistalouden emeritusprofessori Pentti Meklin, Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta. klo 18 tupailta Porin taidemuseossa 2. vuosikokousasiat tileineen ym., kuntavaaliasiat sekä puidaan seurakunnalliset. Pöytyä, Keskustanaisten vuosikokous su 28.2. Ilmoittautuminen kati.kiljunen@keskusta.fi t ai 050 405 7742 pe 4.3
alk. tehtävät . klo 11.30 - 13 Kajaanissa Keskustan piiritoimistolla, Kauppakatu 26 A 2. Keskustanaiset, Kainuun piiri ry järjestää Kajaanissa su 6.3. Alpakkafarmiin, kehruunäytös, Sepän pajaan, työnäytös, Maarja Magdaleenan käsityökiltaan sekä Pärnun 1700-luvun Puolustuslinnakkeeseen. Päivään sisältyy myös lounastarjoilu. Ilmainen, kimppakyyti Mikkelistä. klo 10-12 Kyläpaikassa Maaningalla. klo 19 Luoma-aholla, Haukantie 10 (Peltola). Pohjois-Pohjanmaa Piirihallitus kokoontuu su 21.2.2016. Piirin perinteiset järjestöpäivät Rokualla 20.-21.2. ja aikuinen 10?. Tarkempi ohjelma hieman myöhemmin. Ilmoittautumiset pikaisesti piiritoimistolle. Keskustanaisten Akatemia: Esiintyminen ja tyyli pe 19.2. 010 315 2001 sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj. 044 538 6165 tai marjatta.ryhanen@gmail.com tai M-L Jauhiainen p. Entä heidän vaalipiirinsä. Keskustapuolueen Tolvan py ry klo 14.45. Paikka: Keskustan piiritoimisto, Jyväskylä. alkaen klo 12. (keskiviikko-sunnuntai). Kunnantalon valtuustosalissa. Klo 12 Vesaiset . Keskustan Lohirannan py ry klo 13.15. Illat pidetään joka kuukauden viimeinen keskiviikko. Tervetuloa matkalle naiset ja miehet. Oulu. Keilailuilta ja taitoniekan osastokarsinta ti 23.2. Johtokunta klo 18. ja lisätiedot pe 19.2. mennessä pohjois-pohjanmaa@vesaiset.fi tai 0405338160 Katja. Lappi Posio. Keskustan Hyväniemen po ry klo 12.45. klo 8.30 aamukahveilla Mikkelissä Suomen NuorisoOpisto Paukkulan seminaarisalissa. Puoluesihteeri Timo Laaninen puhuu aiheesta UUSI KUNTA, poliittinen sihteeri Ilkka Miettinen kertoo ehdokashankinnasta ja järjestöjen tehtävistä. Kesäretki Pohjanrantaan Keminmaalle 18.-19.6. Tervetuloa, kahvitarjoilua ennen kokouksen alkua. Lehmo, py ry:n vuosikokous Kontiolahden Ah - keskuksessa su 13.3. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset kokousasiat. Keski-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: piirin toiminnanjohtaja Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p. Elina Suoranta p. Puhelimitse 050347 3556/Ulla-Riitta tai 044-342 0724/Ella. Kj ry kutsuu seuraavat paikallisyhdistykset/osastot ylimääräisiin kokouksiin, joissa käsitellään paikallisyhdistyksien/ -osastojen lakkauttamista la 27.2. klo 15. klo 14. Keskustan Peräposion po ry klo 14.15. (sis. klo 19.30 Anu Karhulla, Sihvontie 73. Tule keskustelemaan metsistä ja biotaloudesta. juhlavuosi 2016, klo 13 tankkaustauko, klo 14 yhteistä ideointia (ryhmätyöt), klo 15 kahvittelua, klo 15.30 mitä jäi käteen. Sunnuntaina ohjelmassa puolueen kuntavaalikoulutus, paikalla mm. klo 17. Ohjelma: klo 11 uusia ja vanhoja tuttavuuksia. klo 12 . Keskuskatu 11. Johtokunta kokoontuu klo 14. Pätilä, py:n vuosikokous ke 16.3. klo 19 Sirkka ja Pekka Suonsivulla, Kotipolku 5. Tarjoilun järjestämiseksi ilmoittautumiset 22.2. klo 13 Valtuustosalissa, Keskustan kj sunnuntaina 20.3. Esillä sääntömääräiset asiat ja puoluekokousedustajan valinta. 50 ensimmäistä mahtuu mukaan. Kenelle: Vesaistoimijat. Alussa taidenäyttelyn ja GalleriArin toiminnan esittely. Kohti kuntavaaleja 2017 -koulutus la 27.2. alk. Kokoukseen kutsutaan kj johtokunta, kaupungin valtuutetut ja varavaltuutetut sekä paikallisosastojen edustajat. Klo 18.30 valtuustoryhmän kokous. mennessä ulla-riitta.juuti@keskusta.fi tai ella. sikio@keskusta.fi . Kunnallisjärjestö järjestää koko perheen Talvipäivät Rosenbergillä Sipolassa la 19.3. Lisätietoja ja sitovat ilmoittautumiset pikaisesti, viimeistään 5.3. Lisätietoja ja sitovat ilmoittautumiset Kaija Väänänen puh. Jaetaan hyviä käytäntöjä, keksitään uusia ideoita, vaihdetaan ajatuksia?. vinkkejä kuntavaaliohjelman tekemisestä, ehdokashankinnasta ja perustietoa kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten toiminnasta. Puhujina Suomen Keskustanaisten varapuheenjohtaja Anniina Ruottu aiheena ?Nainen poliittisena vaikuttajana. Ohjelma: Tutustutaan, käydään faktoja läpi, Juhlavuosi 2016, ideoidaan ja syödään. 0400 809 110 tai maija-liisa.jauhiainen@luukku.com. Kaikki naisen äänen kasvusta kiinnostuneet ovat tervetulleita. klo 13.45. Keskustapuolueen Pernun po r.y. klo 18. Tilaisuus on maksuton. Pohjois-Savo Kuopion Keskusta järjestää yleisötilaisuuden maaninkalaisille la 20.2. klo 19 valtuustosalissa. klo 17.30 kunnallisjärjestön johtokunnan kokous. Johtokunta kokoontuu ke 2.3. klo 17 alk. Poliittista tietämystä on nyt hyvä tilaisuus lisätä pelaamalla. Lauantain retkipäivä: Opastettu Pärnun maakuntakierros, tutustuminen mm. Johtokunta kokoontuu klo 19. Karsturanta, py:n vuosikokous ke 2.3. Yhteiskyyti mahdollinen, kokoonnutaan klo 12.40 S - Marketin pihalla Kontiolahti, kj ry:n vuosikokous Kontiolahden Ah ?keskuksessa (uusi kunnan kokoussali) su 13.3. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. alkaen klo 17.30 kahvitarjoilulla Savonlinnassa Opetusravintola Paviljongilla. 040-721 0636. klo Muhos. Ohjelmassa lauantaina järjestöasiaa sekä laadukkaita alustuksia, paikalla mm. Paikalla myös piirin pj Pertti Lehtomäki. Etelä-Savo Vesaisten järjestökoulutus Jyväskylässä 20.2. su 21.2. on siirretty myöhemmälle ajankohdalle. klo 13 alkaen. Lähtö Seinäjoelta n. Keskustan Keskiposion po ry klo 13. Keskustan Anetjärven po ry klo 12.30. Jaetaan hyviä käytäntöjä, keksitään uusia ideoita, vaihdetaan ajatuksia?. Paikalla 42 19.2.2016 piirin pj Jouni Kemppi. Lappeenranta, py:n vuosikokous su 20.3. Hinta 80 . 010 315 2000, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj. Pääsiäisaskartelua Mimosan tiloissa, Saattotie 1, Mik- keli. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs), 40100 Jyväskylä. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset kokousasiat. ja lisätiedot sanna-mari.talala@keskusta. fi. Lisätiedot ja ilm. Johtokunta klo 19 ja syyskokous klo 19.30. Alajärvi, Pohjoinen py. Ohjelma: Tutustutaan, käydään faktoja läpi, Juhlavuosi 2016, ideoidaan ja syödään. klo 15. Posio. klo 13-14. Pia Högberg p. Härmän Kuntokeskuksessa 12-15. Seinäoki, Eteläisen py:n syyskokous ke 24.2. Pakan hinta 10 euroa/kpl + postikulut. Matka alkaa Iisalmesta linja-autolla Helsinkiin, josta laivalla Tallinnaan. Ensimmäinen yö vietetään Pärnussa, josta jatkamme matkaa halki Latvian, Liettuaan Vilnaan. Tutustumme Vilnaan kaupunkiin paikallisen oppaan johdolla. Vilnaan majoitumme hotelliin kahdeksi yöksi. Vilnasta matkamme jatkuu Viron puolelle Tarttoon, jossa yövymme ja tutustumme kaupunkiin opastetulla kierroksella. Päihteettömän, kaikille avoimen reissun hinta on 40. Mennään Jyväskylään kimppakyydein, joten ilmoittaudu pian, kuitenkin 1.4. mennessä: etela-savo@vesaiset.fi Itä-Savo Vesaisten järjestökoulutus Jyväskylässä 20.2. klo 14 alkaen. Hinta 20?/kerta ja kausi 120?. Tervetuloa! Siikalatva. Tarjolla on hernekeittoa, laskiaispullia ja mukavaa yhdessäoloa ulkoilun merkeissä. Ilm. klo 18. Uimi, py:n vuosikokous ke 23.3. Marja Hietamiehellä. (palautekeskustelu), klo 16 hyvää kotimatkaa. Hinta: lapsi 5. Mahdollisuus myös yöpymiseen. Kevätmatka Pärnuun 15.17.4.2016 pe-su. Kirkkotie 1, 97900 Posio: Suomen Keskusta Aittaperän po ry klo 12.15. Lähtö Iisalmesta. Majoittuminen Hotel Pärnu. Keskustapuolueen Posion Mäntyjärven py r.y. Tarkempi ohjelma ja hinnat nettisivuilla keskusta.fi/pohjois-pohjanmaa tai piiritoimistolta. piiritoimistolla os. Raahen py:n sääntömääräinen vuosikokous ke 9.3. esitellään vuorotellen itsensä ja kerrotaan muisto. klo 1416 Naistenpäivän tapahtuman Original Sokos Hotel Valjuksella, Kauppakatu 20. Sääntömääräiset ja ajankohtaiset asiat. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset kokousasiat. Keskustanaiset, Karjalan piiri järjestää ke 24.2. Tilaisuudessa ovat mukana perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula ja Keskustan viestintävastaava Mari Kokko. - Jokainen miettii mukavimman/mielenpainuvimman vesaismuiston. Tarkempaa ohjelmaa ja majoitusta voi tiedustella sekä ilmoittautuminen: kai.puro@keskusta.fi tai 040 837 9867.. Oulun keilahallilla, Isokatu 97. Klo 17-18 Taitoniekka ja ruokailu, klo 18-19 keilailu. Ilmoittaudu etela-savo@vesaiset.fi Mikkeli, 21.2. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset kokousasiat. menossa mukana. Kahvit klo 17.30 alkaen. Lemi, Jokivarren py syys- ja vuosikokous pe 26.2. Aiheesta alustavat edunvalvontapäällikkö Riikka Pakarinen Metsäteollisuudesta sekä käyttöpäällikkö Juha Nissilä Stora Ensolta. Keskustan K-klubi ke 24.2 klo 18 Kuopion piiritoimistolla Snellmaninkatu 37. klo 17.30 ravintola Tyyskänhovissa Varkaudessa. Lauantaina Eeva-Maria Maijala, sunnuntaina Markus Lohi. Kahvitarjoilu. klo 18 Miia Vilskalla. mennessä, Marjatta Ryhänen p. Keskustan Mourujärven po ry klo 13.30. Alustajana illassa on edunvalvontapäällikkö Riikka Pakarinen Metsäteollisuudesta. Kevätmatka Baltian maihin 20.24.4. Vuosikokous to 25.2. Ilmoittaudu ita-savo@vesaiset.fi Kohti kuntavaaleja 2017 -koulutus pe 26.2. klo 14.30. Kuvalliset Keskusta-pelikortit sopivat ajanvietteeksi itselle, tuliaisiksi muiden puolueiden kannattajille, pikkulahjoiksi tai vaikkapa arpapalkinnoiksi. Keskustassa tapahtuu kashankinta sekä monipuoliseen maakuntaamme tutustuminen. klo 17 Keskustan piiritoimistolla. K-klubi iltojen ajatuksena on herättää keskustelua kulloinkin ajankohtaisesta yhteiskunnallisesta aiheesta ja tuoda keskustelu lähelle Sinua. Sunnuntaiaamuna matkamme suuntautuu Tallinnaan, jossa nousemme laivaan kotimatkaa varten. Matkalla tutustumme Baltian kulttuuriin ja histo- riaan asiantuntijan johdolla. Matka on tarkoitettu naisille ja miehille ja sen järjestävät P-S:n keskustanaiset, vastuullinen matkanjärjestäjä on Pohjolan Matka Oy. Tervetuloa! Johtokunta. Järjestämme yhdessä puolueen kanssa Kohti kuntavaaleja ?koulutustilaisuuden pe 4.3. Tupailta varhaiskasvatuksesta ke 24.2. klo 18.30. ja Koulutusavain Oy:stä Marja-Leena Haataja aiheena ?Miten minä voin edistää tasa-arvoa työpaikallani ??. Paikalla myös kansanedustaja Marisanna Jarva. Hallitus klo 12 ja yleinen kokous 12.30. Suoranta, py:n vuosikokous ke 30.3. Tarjoilun järjestämiseksi ilmoittautumiset 16.2. mennessä ulla-riitta.juuti@keskusta.fi tai 050-347 3556/Ulla-Riitta. Puoluesihteeri Timo Laaninen puhuu aiheesta UUSI KUNTA, poliittinen sihteeri Ilkka Miettinen kertoo ehdokashankinnasta ja järjestöjen tehtävistä. klo 18 Aittatorilla, Aitta 16 Venka&Vinka, käynti Saaristonkadulta. Ilmoittautumiset numeroon 040 7099521. Vesaiset, Oulu. jaana. kytta@vesaiset.fi. Alahärmä, Alapään py tarjoaa jäsenilleen sunnuntailounaan sekä mahdollisuuden uintiin 21.2. Klo 11.20 täyttä faktaa - organisaatio . Tule tapaamaan kansanedustajia ja kuntapäättäjiä Posion messuille 20.-21.2. Jos haluat järjestää kunnassasi meille ohjelmaa tai sinulla on hyviä ehdotuksia kohteiksi niin laita viestiä! Yhteydenotot puheenjohtajalle (Susanna Meriläinen susanna.merilainen@outlook.com) tai toiminnanjohtajalle (Niina Koskenmäki pohjois-karjala@keskustanuoret.fi). Outokumpu, Keskustan vuosikokous su 28.2. sisältää kuljetuksen, yöpymisen, kesäteatteriesityksen, kylpylän käy tön, illallisen ja aamiaisen. Ohjelmassa on myös mahdollisuus tutustua tiluksiin paikan isännän johdolla. Paikka: Mikkelin kaupungintalo, lautakuntien kokoushuone 2 krs. Mikkeli, keskustanaisten vuosikokous 24.2. klo 19 GalleriAri, Kasarminkatu 3 Mikkeli. Keskustapuolueen Posion Mäntyjärven py r.y. Tilaukset p.010-315 2001 ja p.010 315 2000. Keskustan tupailta Pihlajavedellä Salmisilla (os. Kunnallisjärjestön kuukausikokous kunnantalon kahvihuoneessa to 25.2. Aika: lauantai 9.4. vastuu (tietovisa). klo 19 Juha Seppäsellä. Elisa Koivumaa. Tilaisuus on kaikille avoin ja se toteutetaan yhteistyössä Maaseudun Sivistysliiton kanssa. Aiheina mm. klo 14 Valtuustosalissa. Etelä-Pohjanmaa E-P:n Vesaiset lähtee Jyväskylään katsomaan JYP-Kärpät ottelua la 20.2. Asiana valtuustolista. Raahe. puolueen vpj Annika Saarikko. Keitä täällä tänään on. Kiitos mielenkiinnosta tilaisuuksia kohtaan! Keskustan Lapin ja Peräpohjolan piirien yhteinen järjestöviikonloppu Torniossa Lappian tiloissa la 20.2. Biotaloudessako ja metsissä Suomen tulevaisuus. Kunnallisjärjestön johtokunta Peräpohjola Kasvun mahdollisuuksia länsirajalla -yrittäjyysseminaari ja yrittäjäillallinen 20.2. Tilaisuus on maksuton. Mikkeli, keskustanaisten vuosikokous 24.2. klo 19 Galleria Arissa, Kasarminkatu 3 Mikkeli. Vesaiset, 19.3. klo 17 alkaen Aikon auditoriossa, Kaislakatu 3, Joensuu. klo 14 Väyrylän koululla, Lylykylän py su 20.3. kyyti ja lippu, saattaa nousta max 5e, jollei tule lähtijöitä). klo 11-16 Paikka: Piiritoimisto, Jyväskylä. Ilmainen, kimppakyydit. Nuoren Keskustan Liiton Posion osasto r.y. klo 11-16 Paikka: Piiritoimisto, Jyväskylä. Kouluttajana mm. Ensimmäisenä alustusvuorossa on Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva ja aiheena on uusi kunta. Paikalle kutsutaan kaupungin valtuutetut ja varavaltuutetut, kj johtokunta ja paikallisosastojen edustajat. klo 13-14. klo 18-19 keskustelutilaisuuden Keskustan piiritoimistolla, Valtakatu 54, Lappeenranta. Keskustanaisten piiri on valinnut vuoden 2016 keskustelutilaisuuksien teemaksi kunnat. Esillä sääntömääräiset asiat ja puoluekokousedustajan valinta. Järjestää Oulun Keskustakerho. Kainuu Keskustanaiset, Kainuun piiri ry:n vuosikokous su 6.3. klo 18, Ruskatie 1, 92140 Pattijoki. Siikalatva. Ryhmät klo 10-12 ja 12-14 tai tule koko ajaksi! Vapaa pääsy. Vesaisten järjestökoulutus muuttunut ajankohta: 9.4.2016 Vesaiset . Lehtomäentie 4) pe 4.3. Yleisötilaisuuden jälkeen johtokunnan ja valtuustoryhmän oma seminaari. Varkaus, kj:n vuosikokous sekä seminaari ti 23.2. Tilaisuus on tarkoitettu koko kunnallisjärjestön johtokunnalle ja kaikille paikallisyhdistysten puheenjohtajille ja sihteereille, myös siis sisarjärjestöille. Kontiolahti, py ry:n vuosikokous Kontiolahden Ah - keskuksessa (uusi kunnan kokoussali) su 13.3. Avoinna sopimuksen mukaan. Keskusta-pelikortit nyt myynnissä! Tunnetko kaikki Keskustan kansanedustajat ja mepit. Mikäli tarvitset kyytiä, ota yhteyttä johtokunnan jäseniin. Ilm. klo 18 Pekka Pulkkisella, Pasilantie 1 Joutseno. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset kokousasiat. Lassila, py:n vuosikokous su 13.3. klo 14.30 Lassilassa Metsätuvalla. Esillä sääntömääräiset asiat ja puoluekokousedustajan valinta. Karjala Kirjavala, py:n vuosikokous pe 19.2. klo 18.30 Kari Pekosella, Tervalammintie 76. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset kokousasiat. Joukio-Kangaskylä py yhdistetty syys- ja vuosikokous ti 23.2. Kakkukahvitarjoilu. Puolanka, Keskusta pitää sääntömääräisiä vuosikokouksia seuraavasti: Väyrylän py la 19.3. klo 12 Kurtontie 57, Puolangankylän py su 20.3. eduskuntaryhmän pj Matti Vanhanen. klo 13, käydään välillä syömässä ja paluu heti pelin jälkeen. 044 369 9603 tai kaija.vaananen@keskusta.fi Tervetuloa matkalle, ilmoittaudu pian, viimeistään 1.3.2016! 18 Rokualla, Kuntoraitti 2. Kuullaan kokemuksia kuntaliitoksen onnistumisesta. klo 10-16 koulukeskukseen. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. klo 11-16
Ympäristönäkökulmaa ei kukaan muu ollut puolueessa aiemmin tuonut esille. Vihreä aalto voi toimia ohjenuorana niin tämän päivän aatteellista ?jaakobinpainia? käyville keskustalaisille kuin muillekin alkiolaisuuden historiasta kiinnostuneille. . Kun saamme tietoa levitettyä, niin uskon, että materiaalia kertyy. Meille elävä luonto on ihmisen kumppani, jonka kanssa on oltava yhteistyössä. kesäkuuta mennessä kirjallisena osoitteeseen Keskustan ja maaseudun arkisto, Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki tai sähköisenä arkisto@keskusta.fi. Teknologian ja yhdyskuntarakenteen pitää palvella ihmistä, eikä toisinpäin. Keskustan konkarivaikuttajan Risto Volasen teesit muutaman vuosikymmenen takaa kuulostavat hämmästyttävän ajankohtaisilta vielä tänäkin päivänä. Eikä ihme, sillä keskustanuorten lanseeraama Vihreä aalto -käsite muodostaa perustan puolueen nykyiselle ympäristöpolitiikalle. . Emme häviäjien, vaan voittajien version, viittaa Volanen marxilaisen aatteen kohtaloon. Keskustan ja maaseudun arkiston johtaja Tuomo Sohlman vakuuttaa, että mikään dokumentti tai tiedonjyvänen ei ole liian vaatimaton noteerattavaksi. Kaikilta Nuoren Keskustan Liiton ja Keskustan Opiskelijaliiton toiminnassa vuosina 1965?1975 mukana olleilta kaivataan tietoa tuon ajan toiminnasta. Erotuksena Vihreästä puolueesta, joka ei tee eroa ihmisen luonnon ja koneen välille, Volanen heittää. Niinpä hän yhdessä keskustan ja maaseudun arkiston kanssa kutsuukin aikalaisia tiedonkeruutalkoisiin. Keskustanuorten puheenjohtajana toiminut Volanen toivoo mahdollisimman monen innostuvan tarkistamaan hyllynsä aateperinnön välittämiseksi. . Nostimme kestävän kehityksen uudelleen esille nyky-yhteiskuntaan soveltuvalla tavalla. Haluamme tutkijoille oikeaa tietoa tuon ajan tapahtumista. Halusimme päivittää alkiolaista aatetta vastaamaan ajan haasteisiin, Volanen perustelee innostusta. Hän uskoo, että Vihreän aallon ympärille rakentunut poliittinen ohjelma on yksi keskustan menestyksen tärkeimmistä taustatekijöistä. . Jopa pelkät muistikuvat tapahtumista voivat olla arvokas lisä kokonaisuuteen. . Elettiin vuotta 1968, ja marxismi oli voimissaan. Lähetteeseen merkintä: ?Vihreä aalto?. 19.2. Kaikenlaisia yhteydenotot ovat tervetulleita, Sohlman heittää haasteen. Materiaalin voi lähettää 30. 2016 43. Pöytäkirjoja, puheita, lehtileikkeitä, julisteita ja valokuvia, jotka voidaan arkistoida tutkijoiden käytettäväksi, Volanen muistuttaa. Asia tuli ajankohtaiseksi myös sitä kautta, että ex-kansanedustaja Timo Kaunisto valmistelee aiheen tiimoilta väitöskirjaansa. . Suomenmaa Suomenmaa n arkisto n arkisto Jari Laukkanen Vihreän aallon kannattajia Seinäjoen kaupungintalon edustalla 1969. Risto Volanen on mies Vihreän aallon taustalla. Nuoren Keskustan Liiton puheenjohtaja Risto Volanen avasi ylimääräisen liittokokouksen Ellivuoressa 1973. Muistatko Vihreän aallon? TEKSTI: Risto Luodonpää ??1970-luvun vihreys merkitsi maahenkistä vihreyttä
Ketkä seuraavista supertähdistä OVAT konsertoineet Suomessa: Michael Jackson, Freddie Mercury/Queen, Britney Spears, Victoria Beckham/Spice Girls? 6. Mikä esine on kuva-aihe Maataloustuottajien Keskusliiton MTK:n ansiomerkeissä? 9. ?Perinteisesti maidontuottajien ja keskustan hallitseman MTK:n sisäiset asetelmat järkkyivät. Muurla, Ullava ja Velkua ovat entisiä Suomen kuntia, jotka 2009 liitettiin... Milloin Suomen rautatieverkon sähköistäminen aloitettiin. Mistä ei tarvitse maksaa? 1. Mikä laji ja tulos? 6 2 8 9 7 4 3 5 1 7 3 5 2 8 1 9 4 6 9 4 1 3 5 6 7 8 2 8 1 3 5 4 9 6 2 7 5 6 4 7 3 2 8 1 9 2 7 9 6 1 8 5 3 4 3 5 2 1 9 7 4 6 8 6 4 3 5 1 8 7 4 6 3 2 9 5 4 9 6 8 2 5 1 7 3 19.2.2016 Vastaukset: 1) Michael Jackson 1997, Britney Spears 2009, Spice Girls 1998, 2) 1968 (lainaus kirjasta Suomesta saksittua 1956-75, Otava 1976), 3) pilkki ja onginta, 4) aura, 5) Muurla Saloon, Ullava Kokkolaan, Velkua Naantaliin, 6) konklaavi eli paavin nimittämien kardinaalien kokous, ei naisia, 7) peittää koko vartalon päästä jalkoihin, 8) strutsinsukuinen lintuheimo, 9) Haag (suurin Amsterdam), Bern (suurin Zurich), 10) korkeus 200,5 (P. Ja kuinka moni valitsijoista on nainen? 7. Mikä Vatikaanivaltion elin valitsee paavin eli valtion ylimmän johtajan. Pääkaupungit ovat yleensä myös asukasmäärältään maittensa suurimmat kaupungit. Vihje: Ilta-Sanomat kirjoitti asiaan liittyen näin: ?Eräiden kansanedustajien väitetään olevan jo sitä mieltä, että rautateiden sähköistäminen olisi aloitettava eräästä virkatuolista.? 8. Uusi kalastuslaki astui voimaan vuodenvaihteessa. Mihin Suomen kaupunkiin kukin: Kokkola, Naantali, Salo? 10. Millainen musliminaisten asuste on burka? 2. Mikä/mitä ovat kasuaarit: a) Aurinkokuntamme ulkopuolinen tähtien kertymä, b) lintuheimo Australiassa ja UudessaGuineassa, c) yleisnimitys tsaarin Venäjällä Kauko-itään karkotetuille? 3. Mitkä seuraavista eivät ole: Madrid Espanjassa, Haag Hollannissa, Rooma Italiassa, Berliini Saksassa, Bern Sveitsissä? 5. Metsänomistajista tuli enemmistö, jossa on keskustalaisia, mutta myös paljon kokoomuslaisia, perussuomalaisia ja sosialidemokraatteja.? MTK:ssa henkilöt taistelevat omista asemistaan, Kuvalehti kertoo ja sanoo, että kysymys on myös puolueiden valtapolitiikasta. Lehden mukaan keskustalaisia askarruttaa kokoomuksen saama vahva ote järjestön MTK:n johdossa. Petra Pöyliö 6 8 Tietotesti 1 4 3 3 2 8 4 6 4 5 3 2 2 1 3 5 6 8 4 9 3 6 5 5 7 4 8 3 8 6 3 1 7 Uusi kalastuslaki astui voimaan vuodenvaihteessa. Ilmajoen Kisailijoiden Veikko Peräsalo (1912?1992) ylitti 27.5.1934 Seinäjoella eräässä yleisurheilulajissa haamurajan Euroopassa ensimmäisenä. Lehti kuvasi helmikuun alussa järjestöä otsikolla ?Riitelevä MTK?. Kuvalehden mukaan metsänomistajien kera järjestöön tuli riidan siemen. oli 1934 EM-Torinossa kolmas, Kalevi Kotkas voitti). 5 1 6 6 5 2 7 5 1 7 6 5 7 4 2 9 3 1 8 8 1 2 5 7 3 4 9 6 8 6 9 3 9 3 4 6 1 8 7 5 2 5 2 6 8 3 4 1 7 9 1 8 9 7 5 2 6 4 3 7 4 3 9 6 1 2 8 5 2 6 5 1 8 7 9 3 4 4 7 8 3 9 6 5 2 1 3 9 1 2 4 5 8 6 7 44 6 2 5 8 7 9 4 2 4 9 3 3 5 1 8 7 8 1 2 5 8 7 3 4 9 6 6 9 3 4 3 6 1 6 8 7 5 2 5 2 3 6 8 4 3 4 6 1 7 9 1 6 8 9 7 7 5 2 2 6 1 4 3 7 4 9 3 9 1 6 1 5 2 8 5 2 6 5 1 1 8 7 7 9 3 4 1 4 7 8 3 6 9 6 5 2 5 1 3 9 9 6 1 8 2 4 5 5 1 8 7 6 7 6 2 8 9 7 4 3 5 1 7 3 5 2 8 1 9 4 6 9 4 1 3 5 6 7 8 2 8 1 3 5 4 9 6 2 7 5 6 4 7 3 2 8 1 9 2 7 9 6 1 8 5 3 4 3 5 2 1 9 7 4 6 8 1 8 7 4 6 3 2 9 5 4 9 6 8 2 5 1 7 3 5 7 4 8 3 3 1 7 6 5. MTK:n jäseniä voivat olla viljelijöiden ja metsänomistajien lisäksi perheenjäsenet ja muut järjestön toiminnasta kiinnostuneet. Kasvava MTK pääsi myös Suomen Kuvalehden palstoille. Mistä ei tarvitse maksaa? 4. Metsänomistajia on jäsenkunnassa nyt 211?000. MTK kasvaa ja riitelee Pentti Manninen Talonpoikien etujärjestöllä MTK:lla on nyt 331?712 jäsentä, Maaseudun Tulevaisuus kertoo. Jäsenmäärä kasvoi, kun metsänhoitoyhdistykset liittyivät järjestön jäseniksi
Yrittäjät edellyttää, että veroaste ei uudistuksessa nouse. Yrittäjien torstaina julkistamassa raportissa todetaan, että uudistus voidaan toteuttaa alentamalla kunnallisveroprosentteja. Alennus korvattaisiin korottamalla nykyistä sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua, joka kohdennettaisiin valtiolle. Raportin mukaan sote-vero perustuisi kunnallisverotuksessa verotettavaan pohjaan. Malli olisi myös alueellisesti tasa-arvoinen. 2016 45. Kelan osaamista ja olemassa olevia järjestelmiä on yrittäjien mukaan perusteltua hyödyntää uudistuksessa. Kelan rooli olisi toimia rahojen jakajana sotealueille, koska se rahoittaa alueilla nykyisinkin lääke- ja muita sote-kuluja, ja sillä on tiedot palveluiden käyttäjistä. Rahoituksen kulkiessa Kelan kautta olisi tärkeää, että niille määriteltäisiin kansallinen hintataso, raportissa todetaan. 19.2. Alueelliset soteveroprosentit voisivat kuitenkin poiketa toisistaan. Rahat sote-alueille kulkisivat Kelan kautta. Paula Åström Yrittäjät haluaa Kelasta sote-rahojen jakajan Anja Manninen Suomen Yrittäjät kannattaa omassa sote- ja maakuntamallissaan uudistusta, jossa osa kunnallisverosta muutetaan valtiolle meneväksi sote-veroksi
Sen mukaan rikkaiden rikastuminen jatkuu, ja tuloerot kärjistyvät. On kiistämättä huolestuttavaa, että useat tutkijat myös Pikettyn jälkeen ovat korostaneet tämän hetken tulojakauman historiallisen korkeita eroja Suomessa samalla, kun tammikuussa julkaistu nuorisobarometri todisti jälleen kerran nuorten eriarvoistumisen todeksi. On syytä muistuttaa, että taloustutkijoiden ennustukset jättävät usein yllättävät sivujuonet huomioimatta. 1900-luvulla maailmansotien aiheuttamat tuhot rikkaiden omaisuuksille sekä hyvinvointivaltion nousun myötä verotuksen kiristyminen käänsivät oravanpyörän väliaikaisesti toisin päin. Kekkosen investointipaketti osui siis aikanaan kultasuoneen, mutta se edellytti luottamusyhteiskunnan hyväksynnän verojen korotukselle. Ovatko Kekkosen opit unohtuneet uudesta hallitusohjelmasta, kun on pelätty kokonaisveroasteen nousemista? Toki Kekkonenkaan ei voinut kaikkea tietää. Kansa oli valmis luovuttamaan omasta tilipussistaan yhteiseen kassaan varoja kilpailukyvyn kasvattamiseksi. ilmestyi kaksi vuotta sitten, herätti teoksen tulevaisuudenkuva erityistä huomiota. Siksi olemme uudessa tilanteessa. Talouspolitiikka ja oikeudenmukainen verotus ovat kuitenkin edelleen merkittävin hyvinvoivan luottamusyhteiskunnan työkalu. Kirjoittaja on keskustanuorten puheenjohtaja.. vieraskolumni hilkka kemppi Luottamus on talouspolitiikan kivijalka Suomen sijoitus kilpailukykyä mittaavassa Maailman talousfoorumin vertailussa putosi viime syksynä tämän vuosituhannen heikoimmaksi. Samaan aikaan olen kuullut ympärilläni onnellisia huokauksia, kun hallitus linjasi, että kokonaisveroaste ei saa nousta. Urho Kekkonen kokosi toisen maailmansodan jälkeen investointiohjelman, ?Onko maallamme malttia vaurastua?, teollisuuden ja liikenneinfrastruktuurin nostamiseksi. Pikkulinnut ovat laulaneet, että tuo veroilla kerätty investointipaketti otettiin hyvin vastaan. Väitän, että ei, sillä kyseessä on poikkeuksellinen luottamusyhteiskunta, jossa on uskallettu tehdä investointeja ja maksaa niitä yhteisin varoin. Kun Pariisin kauppakorkeakoulun professorin Tho- mas Pikettyn kirja ?Capital in the Twenty-First Centu- 46 19.2.2016 ry. Luottamusyhteiskunta ja maan kilpailukyky vahvistuivat. Edellä kuvaamieni esimerkkien ristiriitaisuus korostaa luottamuksen merkitystä talouspolitiikassa. Kilpailukyky on merkittävä sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän markkinatalouden edellytys, mutta samaan aikaan nuorkeskustalaisen talousnäkemyksen keskeisin sanoma osuu oikeaan: pelkkä talouden kasvu ei ole päämäärä, vaan tärkeää on sosiaalinen ja henkinen hyvinvointi, sivistys ja yhteisöllisyys. Onko siis vain sattumaa, että Suomi on sijainnut usein kansainvälisten vertailujen kärkipäässä, mitattiin sitten kilpailukykyä tai inhimillistä pääomaa. Globalisaation uuden aallon myötä tulojen verotuksen kiristäminen on hankalampaa, koska verotettavat voivat paeta muihin maihin ja veroparatiiseihin
Maksuun meni sekin, kun oman tyttären lapsuuden lusmuilin kahdessa työssä ja kuudessa baarissa. Ei materia ole tärkeintä, vaan läsnäolo. Hoidin tyttäreni aikuisopiskellessa heidän kuopustaan parisen vuotta, en päivittäin, mutta viikoittain. 2016 47. En tiedä mistä se kylmyys juontaa. Tiedän isovanhempia, joita lapsenlapset eivät kunnolla tunne. Ei polkupyörää, ei puhelinta, ei vaatteita. Heillä on rahaa matkustaa ja humpata, mutta lapsenlapselle ostetaan pussillinen Fazerin parhaita. Kun kulkee jälkipään valvojana, niin helposti huokaisee, että tämä ei ole perhe, tämä on heimo. Ymmärrän mummukateuden. Se on sitä, että lastensa kanssa omineen toimeen tulemaan joutuvat ovat kateellisia niille, joiden perheissä isovanhemmuus toimii. Toki murrosikä, tuo mielenhäiriö, tekee mammoista ja vaareista tyhmiä hylkiöitä joksikin aikaa. Mummottomuuteen on tietysti paljon syitä. Ei muuten kovin hyvin monestikaan toimi. Omat vanhempani hoitivat isovanhemmuutensa hienosti. Jäin siitä paljon kiitollisuudenvelkaa. Olen yrittänyt nyt maksaa velkaa seuraavalle sukupolvelle. Olen nähnyt paljon isovanhempia, jotka elävät omaa elämäänsä, pelkästään. On tässä niin mammaa ja vaaria oltu. Mummusta on syytäkin olla kateellinen. On voitu kuol- la, sairastua, ja sitten on tämä kirottu eteläsuomalaistaminen. Siinä opittiin puhumaan ja kävelemään. Olin elämäni 62 ensimmäistä vuotta onnistunut väistämään vaipanvaihdon, nyt sain tehdä sitäkin ihan kylliksi. Ei kakkapyllyn peseminen ihan kauheaa sittenkään ole, tai onhan se, mutta pakko. Tyttäreni käsitys perheestä ja sen koosta on eri kuin minulla. Mummo jää sinne mökkiinsä Pihtiputaalle, kun tytär hakee parempaa elämää pääkaupunkiseudulta. Vaarilta kysytään monenlaisia kysymyksiä. Kun otetaan rouva ja vävy ja tytär ja neljä lasta ja mennään johonkin reissuun, niin yksi auto ei riitä. Aineellisesti ja henkisesti. Marja Hintikka saisi olla meidän tyttären perheellekin kateellinen. Hyvä kun kaksi. Ja kiitollinen. Jari Nenonen päätoimittaja Juha Määttä 040 7359 612 Pääkirjoitustoimittaja Juha Mauno 044 7370 311 toimituspäällikkö Katariina Lankinen 044 7370 320 Ulkoasupäällikko Mikko Eronen 041 4539 554 Verkkouutispäälliköt Henna Lammi 044 7370 267 Samuli Nissilä 044 7370 261 journalistinen taittaja Samuli Vänttilä 044 7370 244 Toimittajat Meri Alaranta-Saukko 044 2032 640 Annukka Kaarela opintovapaalla Pirjo Kontio 044 7370 262 Risto Luodonpää 040 8201 781 Anja Manninen 044 7370 381 Pentti Manninen 040 5709 400 Juhani Ojalehto 044 7370 283 Pauliina Pohjala perhevapaalla Pekka Pohjolainen 040 5357 674 Pirkko Wilén 044 7370 238 Valokuvaajat Jari Laukkanen 044 5966 879 Maria Seppälä 044 7370 386 uutiset@suomenmaa.fi etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi mielipiteet@suomenmaa.fi Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite Lekatie 4, 90150 Oulu Helsingin toimitus Postiosoite: PL 1070, 00101 Helsinki, Käyntiosoite Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija: Suomenmaan Kustannus Oy Toimitusjohtaja: Sauli Huikuri Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Markkinointisihteeri Jenni Tikkanen 044 7370 346 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, Sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Painopaikka: Kaleva Oy, ISSN 0356-3588 19.2. Karkkipussi! Eikä materia ole tärkeintä, vaan läsnäolo. Pihtiputaalla ei tarvita stylisteja, ei marjahintikoita eikä muita egoisteja. Siellä, missä vielä on mahdollisuus kolmen sukupolven yhteisöllisyyteen, siellä kasvaa, paitsi tasapainoisempia lapsia, myös tasapainoisempia vanhempia ja isovanhempia. Nenonen Mummukateus Marja Hintikka lanseerasi suomen kieleen uuden sanan, mummukateus. Kädestä pitäminen, pienen ihmisen kuunteleminen, opastaminen, tiedon siirtäminen
/ 3 kk Kestotilauksena keskustan jäsenille 69 . 08 5370 370 (arkisin klo 9-15) Postitoimipaikka Puh. Tilaaja Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puh. Maksajan allekirjoitus Tunnus 5004795 00003 Vastauslähetys Sähköpostilla: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Tilaa netissä: www.suomenmaa.fi Täytä ja postita viereinen tilauskuponki. / vuosi (norm. Yllätä ystävä lahjatilauksella Uudistunut Suomenmaa nyt tarjoushintaan 19,90 . / vuosi. TILAUSVAIHTOEHDOT Tilauksen saaja Lähiosoite Postinumero Soita asiakaspalveluumme puh. / 3 kk Kestona (keskustan jäsenille 69 . / vuosi) Olen keskustan jäsen Vastaanottaja maksaa postimaksun Tarjous Kestotilaus 109 . / vuosi Kyllä kiitos, tilaan uudistuneen Suomenmaan Tutustumistarjouksena 19,90 . 151?) Uusi aikakauslehti ilmestyy perjantaisin kerran viikossa. Normaali kestotilaushinta ilman jäsenalennusta 151