Suomenmaa 19.05.2017 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6 414880 073513 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 20 / 19.5.2017 / 4,80 ? Vaarallisen energinen Anu Pentik ei väsy taiteen tekemiseen Kenttäraati Ulkomaat Vieraskolumni Työnhaun aktivointitoimille on tarvetta Epätavallisesta tuli uusi normaali Mauno Koivisto oli sillanrakentaja
sisältö 19.5. 2017 Lyömätön poliitikko Mauno Koivisto väisti pääministerinä taitavasti kaatoyritykset s. 30 2 19.5.2017
10 19.5. 14 13 naista ja neljä miestä viilaavat sotea eduskunnan valiokunnassa. 24 Pohjoispohjalaiset koolla ?hirsipääkaupunki. 33 Nationalismi jäytää Puolaa. Taittuuko demokratian takatalvi. Ihminen ei jää yksin valintojen viidakkoon. Juha Rehula s. 39 Helsingin Paloheinään nousee Suomen 100-vuotisjuhlametsä s. Maakunta huolehtii, että aina on saatavilla palveluita. 2017 3. Pudasjärvellä s. s. 6 Juha Vidgrén jatkaa Ponssen johdossa isä-Einarin hengessä s. s
Sopimuksen tekeminen oli erityisesti työntekijäosapuolelle kivulias prosessi. Avoimia työpaikkoja on tarjolla enemmän, ja työttömien määrä on kääntynyt laskuun. Myönteiset talousluvut ovat virittäneet kevättunnelmiin myös monet poliitikot. Tämän seurauksena niin valtionvarainministeriö kuin monet muut talousennusteita tekevät toimijat ovat korjanneet ennusteitaan ylöspäin. Suomen talous on ollut pitkään yksityisen kulutuksen varassa. Juuri nyt näyttää siltä, että kilpailukykysopimuksen tekeminen edistää juuri niitä asioita, joita sillä haettiin. Kilpailukykysopimuksen solmimisesta kunnia kuuluu työmarkkinajärjestöille ja hallitukselle. Neuvottelujen aikana sopimuksen nimi vaihtui kilpailukykysopimukseksi. 4 19.5.2017 Kilpailukykysopimuksen keskeisenä tavoitteena oli parantaa suomalaisen työn kilpailukykyä ja luoda uusia työpaikkoja. Ilman ay-liikkeen vastuullista otetta sopimus olisikin jäänyt tekemättä. Hallituksen työllisyyttä ja kasvua tukevat toimet purevat nyt täysimääräisesti. Samaan sarjaan kuuluu myös kilpailukykysopimuksen vaikutusten vähättely. Tätä taustaa vasten on ymmärrettävää, että opposition tulkinta kasvun syistä närästää hallituspuolueiden edustajia. Poliitikkojen ei kannata pilata valoisia talousnäkymiä keskinäisellä väittelyllä. Se ei johda mihinkään. Päätoimittaja Juha Määttä Jari Laukkanen Harva enää muistaa, kuinka ankarasti hallituksen taloutta ja työllisyyttä edistäviä toimia aikanaan vastustettiin. Pääkirjoitus Myönteinen talouskehitys antaa hallitukselle hyvän selkänojan S uomen taloustilanne on kääntynyt kymmenen vuoden taaperruksen jälkeen takaisin kasvu-uralle. Kasvuvauhti on ollut alkuvuodesta selvästi ennakoitua suurempaa. Nyt vetoapua on saatu myös investoinneista ja viennin kasvusta. Orastavan talouskasvun vaikutukset näkyvät myös työmarkkinoilla. Tavoitteen saavuttamiseksi hallitus käynnisti pääministerin johdolla yhteiskuntaneuvottelut työmarkkinajärjestöjen kanssa keväällä 2015. Monien vaiheiden jälkeen hallitus ja työmarkkinajärjestöt pääsivät sopuun vuoden 2016 alussa. perustettu 1908 . Eduskunnassa on opposition suulla jopa väitetty, että nykyinen talouskasvu on edellisen hallituksen ansiota. Yksittäistä selkeää selitystä talouskasvulle on vaikea antaa. Sellaista tuskin on olemassakaan, sillä talouskasvu tai sen puute on monen tekijän summa. On kuitenkin syytä muistuttaa, että Sipilän hallituksen yksi tärkeimmistä tavoitteista oli talouden tervehdyttäminen ja työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin. Talous ei nouse puhumalla vaan tekemällä. Töitä Suomen taloustilanteen kohentamiseksi riittää yli kotitarpeiden niin nykyiselle hallitukselle kuin tulevillekin hallituksille. Se, että nykyinen hallitus onnistuu omissa tavoitteissaan, on myös seuraavan hallituksen etu.. On selvää, että tällaiset talousuutiset ovat mieluisaa luettavaa hallituspuolueille. Harva enää muistaa, kuinka ankarasti hallituksen taloutta ja työllisyyttä edistäviä toimia aikanaan vastustettiin
Suomessakin perussuomalaisten kuntavaalit menivät pahasti penkin alle. Saksalaisella AfD:lläkään ei mene kovin hyvin. Äärioikeistolaisen puolueen kannatus on pudonnut, ja sisäiset riidat ovat saaneet puolueen puheenjohtajan Frauke Petryn pohtimaan jopa politiikan jättämistä. Syksyn parlamenttivaaleissa näyttää tulevan Angela Merkelin johtamien kristillisdemokraattien menestys, sillä vakavimmaksi haastajaksi povatut Martin Schulzin johtamat sosiaalidemokraatit ovat ajautuneet voimakkaaseen vastatuuleen viimeisimmissä osavaltiovaaleissa. Mutta valittiinpa liittokansleriksi Merkel tai Schulz, se ei uhkaa unionin tulevaisuutta mitenkään. kaukset ovatkin ennenaikaisia. Populististen ääriliikkeiden menestys kielii ihmisten syvästä pettymyksestä ja vihasta valtaapitäviä kohtaan. 2017 5. Niin ison pettyneen kansanosan saaminen tyytyväisiksi voi olla mahdoton tehtävä, etenkin kun Macronilla ei ole edessään helppoja aikoja. Terrori-iskut ja turvattomuus eivät ole poistuneet, työttömyys ja talousongelmat odottavat ratkaisujaan, EU nähdään syylliseksi kaikkeen. Ei sovi myöskään unohtaa Itä-Euroopan maita: Unkaria, Puolaa, Slovakiaa ja muita, joissa kansal- Macronin voiton nostattamat helpotuksen huo- 19.5. Ja se viha kytee edelleen. Sitä tosiasiaa EU ei saa nyt unohtaa, vaikka Macronin voitto antaisikin houkuttelevan syyn tuudittautua uskomukseen, että kaikki on taas hyvin. Pettyneitä on kuunneltava herkällä korvalla, EUjohtajien on tartuttava hanakasti niihin isoihin muutoksiin, jotka ovat odottaneet pöydällä jo pitkään. Nationalistinen populismi ei ole kadonnut minnekään. Ranskassa reilu 10 miljoonaa ihmistä äänesti äärioikeistolaista Marine Le Peniä presidentiksi. Jos unioni ei muutu, ihmisten tyytymättömyys ei tarvitse paljoa bensaa syttyäkseen taas liekkeihin. Täydelliseen tuuletteluun Euroopalla ei kuiten- Samuli Vänttilä kaan ole varaa. Ja köniinhän sille Ranskassa tuli, selvin luvuin vielä. Tappion kokivat myös Hollannin Geert Wilders maaliskuussa ja Itävallan Norber Hofer joulukuussa. Jos Macron ei saa lupaamiaan uudistuksia läpi, ihmisten pettymys voi paisua viidessä vuodessa äärimmilleen ja purkautua vaalituloksessa. Niin voi käydä myös koko EU:n tasolla. Se vaikuttaa myös EU:n politiikkaan, jossa varsinkin Unkarin ja Puolan tilanteet ovat nostattaneet monta kahnausta. Italiassakin populistinen Viiden tähden liike kylpee hyvissä suosiolukemissa. Rasistisesta muukalaisvihamielisyydestä on tullut Euroopassa arkipäivää, totuuden ja faktojen merkitys on hämärtynyt, rajoja sulkeva protektionismi on hiipinyt salonkeihin. pari viikkoa sitten, kun EU-myönteinen ja unionin jatkuvuuden nimeen vannova Emmanuel Macron valittiin Ranskan presidentiksi. Nationalistinen ja oikeistopopulistinen ajattelutapa ei jatkanutkaan voittokulkuaan, brexitin ja Donald Trumpin vaalivoiton kaltaiset järistykset eivät levinneetkään vanhan mantereen kamaralle. Eikä jälki ole aina mairittelevaa. Niin moni tuuletteli. Eikä tuulettelu ole ihan perusteetonta. Ranskan vaalitulosta pidettiin ennakkoon eräänlaisena ilmapuntarina, joka kertoo, mihin suuntaan Euroopassa vellova kansallismielinen populismi on kulkemassa. Toimittajalta Nationalistinen populismi ei ole kuollut Helpotuksen huokaukset vyöryivät yli Euroopan lismieliset voimat ovat maidensa hallituksissa. Unioni on saatava merkitykselliseksi kansalaisilleen, sen hyödyt on tuotava paremmin esiin. Ranskassa Le Penin tavoitteiden on arveltu olevan tulevaisuudessa, kenties seuraavissa presidentinvaaleissa vuonna 2022
Lapsilla riitti riemua, kun he pääsivät puunistutuksen lisäksi lyömään ylävitosia pääministeri Juha Sipilän (kesk.) kanssa. Suomi 100 -juhlametsä on saanut alkunsa satavuotisesta kuusenistutusperinteestä. Suomen itsenäistymisvuonna 1917 kylvetyn kuusen sekä sen edustalla sijaitsevan muistokiven lahjoitti ja omisti Suomen eduskunnalle Chilen pääkonsuli Rudolf Ray. Kuusi istutettiin Helsingin Kaivopuistoon vuonna 1931, ja sen siemenistä on levinnyt taimia eri puolille Suomea ja ulkomaillekin. Vuonna 1967 istutettiin 50-vuotiaalle Suomelle yli 30?000 sen siemenistä kasvatettua kotikuusta koulujen, kotien ja kesämökkien pihoille. ??Tänään istutettujen taimenten juuret kasvavat yhteen ja kannattelevat maata joskus tulevien suomalaisten jalkojen alla. Tuulessa ja tuiskussa, helteessä ja huurteessa, puhemies Lohela hehkutti.. Ajassa Sanottua Koivisto antoi mallin sille, mitä suomalaisuus on parhaimmillaan. Jokainen voi onnistua, kaikilla on mahdollisuus. Juha Sipilä tiedotteessaan Lapsuuden presidentti on poissa. Yksi aikakausi suomalaisessa poliittisessa historiassa päättynyt. Koivisto oli viimeisiä elossa olevia korkea-arvoisia poliittisia päättäjiä, jotka myös itse taistelivat rintamalla. Katri Kulmuni Facebookissa Antti Kurvinen Facebookissa Istutustapahtumaan osallistunut pääministeri Juha Sipilä sai heittää ylävitosia koululaisten kanssa. Lehtikuva/Martti Kainulainen Itsenäisyyden juhlametsä alulle Pekka Pohjolainen Sadan vuoden päästä vietettävissä Suomen 200-vuotisjuhlissa saadaan ehkä ihailla komeaa edeltävien sukupolvien perinnöksi jättämää juhlametsää. Eduskunta jatkoi satavuotiasta kuusenistutusperinnettä, kun Suomi 100 -juhlametsän taimet istutettiin Helsingin Paloheinässä. Kuusentaimia oli istuttamassa puhemies Maria Lohelan (ps.) ja maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajan Anne Kalmarin (kesk.) johdolla useita kansanedustajia eri eduskuntaryhmistä. Oman puunsa istutti myös tuore maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.). ??Tässä on upea kuusikko sadan vuoden päästä. Tarvitaan taimikonhoitoa, varhaisperkausta, ensiharvennusta, tarvitaan kakkosharvennus ja sitten ehkä sen jälkeen päätehakkuu, hän pohdiskeli. Kuusia istuttamaan oli kutsuttu myös Paloheinän asukkaita ja läheisen päiväkodin lapset. Hakkuukypsä kuusikko ollut jo ainakin 20 vuotta, ministeri laskeskeli. 6 19.5.2017 Tässä on upea kuusikko sadan vuoden päästä. Ministerin mukaan metsänhoidollisia toimia tarvitaan matkan varrella ilman muuta. ??Tämä on rehevä maa, niin kuin näkyy, pukkaa jo vattua ja pihlajaa
Ylen tulisi myös irtautua tavasta, joka suhtautuu neutraalisti tai hyväksyvästi pyrkimyksiin vaikuttaa Ylen journalistiseen päätöksentekoon ja sisältöön, Mäenpää toteaa. Yle päätyi tilaamaan selvitysmie- Selvitysmies Olli Mäenpää perää Yleisradiolta rohkeutta tarkastella kriittisesti yksityistä ja julkista vallankäyttöä. heltä raportin, kun sen riippumattomuus oli asetettu kyseenalaiseksi Terrafame-uutisoinnin johdosta. Ylen päätoimittaja Atte Jääskeläinen rajoitti Terrafame-uutisointia sen jälkeen, kun pääministeri Ju- ha Sipilä (kesk.) oli lähettänyt useita sähköpostipalautteita aiheesta kirjoittaneelle toimittajalle. Mäenpään mielestä Jääskeläinen puuttui uutisointiin poikkeuksellisen yksityiskohtaisesti ja rajoittavasti. Ylen hallituksen puheenjohtajan Thomas Wilhelmssonin mukaan merkittävin osa korjaamista kaipaavista toimista koskee johtamista ja sitä, miten Ylessä kohdellaan ja arvioidaan asiattomia painostusyrityksiä. Ylen hallitus odottaa toimitusjohtaja Lauri Kivisen tekevän kesälomiin mennessä muun muassa esityksen organisaation keventämisestä. Ensimmäiset perunansiemenet on kylvetty kasvamaan harsojen alle jo maalishuhtikuulla. ??Eihän kylmä sää edistä perunakasvua, mutta varhaisperunantuottajat ovat taitureita selviämään suomalaisista kevätsäistä. Niiden kasvuun lähtö on hidasta. Hyisestä keväästä voi olla etuakin. Hallaa on totuttu torjumaan, joten syytä suureen huoleen ei ole, kasvinviljelyasiamies Antti Lavonen rauhoittelee. Oman viljelijäuransa ajalta Schulman ei muista toista yhtä kylmää kevättä, vaikka viileitä kasvukauden alkuja onkin nähty. ??Näin pitkään ei milloinkaan ole ollut yöpakkasia etelää myöten. 2017 7. Kylmässä kasvi kehittää vahvan juuriston, mutta pinnallekin pitäisi päästä jossain vaiheessa. ??Jos tällainen sää jatkuu toukokuun loppupuolelle, sitten ollaan ihmeissään. Vanhan sanonnan mukaan vilu viljan kasvattaa. Kyllä nyt jo kaivataan lämpöä ja kevyttä sadetta sen päälle. 19.5. Tiesin, että kova ukko on tämä. Syvä kunnioitus #Koivisto. Matti Vanhanen Facebookissa Paula Lehtomäki Twitterissä Ylen journalismille moitteet Pauliina Pohjala Yleisradion johdon tulisi kantaa ny- kyistä enemmän journalistista vastuuta oikeudellisen vastuun sijaan, hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää linjaa raportissaan. Hän näkee Ylen riippumattomuudessa paljon parannettavaa. #respect Hän jätti Suomen sellaisena, josta sodasta kotiutuneet nuoret varmasti unelmoivat. Antti Kaikkonen Twitterissä Ajassa Veteraanisukupolven suuri hahmo on poissa. Wilhelmssonin mukaan Ylen vastaavilla toimittajilla on hallituksen luottamus. Taina Sohlman/Shutterstock Vilu viljan kasvattaa Meri Alaranta-Saukko Poikkeuksellisen kylmä kevät on MTK:n viljaasiamies Max Schulmanin mukaan hidastanut kevätkylvöjä, mutta vain osittain. Pitkän kasvukauden lajikkeet kuten härkäpavut, rapsi ja viljoista parhaiten kylmää sietävä vehnä on jo monin paikoin viety peltoon. Kovin rähinä ei kuitenkaan vielä ole päässyt käyntiin. Syysviljojen osalta kylmyys on vaikuttanut enemmän. Viljelijät joutuvat miettimään siirtymistä lyhyemmän kasvukauden lajikkeisiin, Schulman sanoo. Hermot eivät ole vielä kiristyneet perunapelloillakaan. Sanottua Koivisto oli nuoruuteni Presidentti
Lähtökohtaoletus tuntuu olevan, että hänen kaltaisensa nuori, koulutettu nainen olisi joko kokoomuslainen tai vihreä. Joskus oman taustan esiin tuominen on vaatinut hieman kansalaisrohkeutta. ?. Ajassa Eniten tilaukset kasvoivat metalliteollisuudessa (36,9 prosenttia) ja tekstiiliteollisuudessa (23,7 prosenttia). Uusien teollisuustilausten arvo oli maaliskuussa EU-komissio ennustaa Suomeen täksi vuodeksi 1,3 prosentin kasvua, mikä on selvästi alle euroalueen keskiarvon. suurempi kuin vuotta aiemmin. Inna Kallioinen kaihtaa porvarilinjaa Meri Alaranta-Saukko Keskustan valtuutettujen keski-ikä on korkeahko 50 vuotta ja naisten osuus on vain 36 prosenttia. Näitä lukuja uhmaa Keravalla ensimmäistä kertaa valtuustoon valittu Inna Kallioinen, 24. Rovaniemellä oikeustieteen opintoja päättelevä nuori nainen valittiin myös Keravan keskustan kahdesta kolmeen paikkamääränsä kasvattaneen valtuustoryhmän puheenjohtajaksi. Kallioinen uskoo, että pienessäkin ryhmässä voi vaikuttaa, jos yhteistyötaidot ovat hyvät. ??Politiikassa ei muutenkaan pysty saamaan yksin mitään aikaan. Kallioinen on Lapissa vaikuttanut keskustaopiskelijoissa ja ylioppilaskunnan edustajistossa. Ihmiset ovat usein yllättyneitä, kun kuulevat Kallioisen keskustalaisuudesta. Harva tutkailee kovin tarkkaan puolueiden taustalla olevia arvoja. Se, että heikoimm istakin pidetään huolta. Porvar i pol it iikkaa ei pidä lähteä viemään liian pitkälle. 8 19.5.2017. Suhtautuminen on kuitenkin yleensä positiivista. Kallioisesta on harmillista, että keskusta edelleen mielletään maaseudun puolueeksi. ??Kokoomukseen tai vihreisiin kuuluminen on jotenkin trendikästä, helppo valinta. Mielikuvat jylläävät, hän arvioi. Tuore valtuutettu kuitenkin uskoo, että keskustan imago tulee muuttumaan uuden sukupolven myötä. Tärkeää hänestä on muistaa keskustan aatepohja. ?
Hakemusten määrä ei ole ongelma alueilla, joissa töitä on jatkuvasti hyvin tarjolla. Laiminlyönnistä ilman pätevää syytä seuraisi 60 päivän keskeytys työttömyyskorvaukseen. Raatilaisilta tuli kaikkiaan 36 vastausta, joista 21 oli joko erittäin tai melko tyytyväisiä esityksen sisältöön. Pitäisikö esimerkiksi kaikille kansalaisille mahdollistaa niin sanottu kansalaispääte käyttökoulutuksineen tasa-arvoisen mahdollisuuden luomiseksi tiedonsaantiin avoimista työpaikoista ja työnhaun joustavuuden lisäämiseksi? Riitta Koskisen (Ylöjärvi) mukaan esitys aiheuttaisi hurjasti lisätöitä yrityksille. . 2017 9. Kannatan sanktioita, ellei tosissaan yritä työllistyä. Toinen puoli on se, kuinka paljon lisää byrokratiaa näiden tilanteiden selvittäminen jokaisen yksilön kohdalla aiheuttaa. Hallituksen esitykseen melko tai erit- täin tyytymättömät (yhteensä 11 vastaajaa) kiinnittävät perusteluissaan huomiota työttömien hyvinkin erilaisiin valmiuksiin työnhaussa ja myös yrityksille koituvaan lisätaakkaan. Kuusankoskelaisen Alpo Seppälän mielestä lakiesitykseen sisältyy useita kyseenalaisia eriarvoisuustekijöitä. . Pitää olla omaa vastuuta. Minkään yhteiskunnan varat eivät riitä tällaiseen hyysäämiseen kuin nyt on. Sipoolainen Kalle Vihtari on samaa mieltä oman vastuun korostamisesta. . Poikani hakee työntekijöitä EteläSuomessa. Kyllä työ tekijäänsä opettaa. Lauri Koskinen Saarijärveltä on erittäin tyytyväinen esitykseen, mutta kaipaa korjausta asumiseen liittyvään kannustinloukkuun. . Mutta harva perheellinen pystyy vaihtamaan paikkakuntaa 200?400 kilometrin päähän, varsinkin jos toisella vanhemmista on kotipaikkakunnalla töitä. Terttu Kela Raahesta vastasi kuuluvansa kategoriaan ?en tyytyväinen enkä tyytymätön?. . Tätä uudistusta on odotettu jo vuosia. Järjetön louk- ku, jota jokin edellinen hallitus korottamalla vain vahvisti. Ylöjärveläinen Elina Sieppi kertoo olevansa melko tyytyväinen, mutta muistuttaa myös alueiden erilaisuudesta. . Asia voidaan kääntää ratkaisukeskeisesti niin, että työttömällä on oikeus päästä siiivoojan tai kaupankassan kautta kiinni työelämään, kerryttää työkokemusta ja siinä samalla miettiä itselle sopivia työllistymisen keinoja. Mikkelistä maailmaa katseleva Martti Korhonen kuvaa työnhakua osuvasti sananlaskujen avulla. . Kenttäraadilta vihreää valoa työnhaun aktivoimistoimille ?Euroopassa vastaavat keinot on otettu jo käyttöön? Risto Luodonpää Selvä enemmistö Suomenmaan kenttä- raatilaisista on tyytyväinen hallituksen esittämiin toimenpiteisiin työnhaun aktivoimiseksi. Esityksen mukaan työnhakijan tulisi työttömänä ollessaan hakea keskimäärin yhtä työpaikkaa viikossa, jos työpaikkoja on tarjolla. Aktiivista työnhakua seurattaisiin 12 viikon tarkastelujaksolla. Työpaikan vastaanottamista ei saisi vaikeuttaa omistusasunnon vaihdossa Etelä-Suomeen hävittävä varainsiirtovero. Ei saa, kun työnhakijan asunto-omistus on muualla. Perusteluissa pidettiin kautta linjan oikeana suuntauksena työttömän omaa vastuunottoa tilanteestaan. Elina Sieppi Terttu Kela Hakemusten määrä ei ole ongelma alueilla, joissa töitä on hyvin tarjolla. Tyytyväinen olen siihen, että hallitus yrittää tosissaan etsiä keinoja aktivoida työttömiä. Alpo Seppälä Riitta Koskinen Kerran viikossa tapahtuva työnhaku ei luulisi olevan ylipääsemätön este. On pelkona, että yritykset eivät enää laita työpaikkoja julkiseen hakuun. Timo Kemppainen Reisjärveltä muistut- taa, että muualla Euroopassa vastaavat keinot on otettu jo käyttöön. . Ei makaavan kissan suuhun hiiri juokse. On pelkona, että yritykset eivät enää laita työpaikkoja julkiseen hakuun hakemustulvan pelossa. 19.5. Myös oman ammatin ulkopuolelle sijoittuvan työn tekeminen pitäisi hyväksyä
Tuula Haatainen Hannakaisa Heikkinen Sanna Lauslahti Eeva-Johanna Eloranta Niilo Keränen Sari Raassina Tämä sosiaali- ja terveysvaliokunta Arja Juvonen viilaa eduskunnan puolesta Anneli Kiljunen Annika Saarikko Aino-Kaisa Pekonen sote-uudistuksen pienimmätkin pilkut. Pekka Puska Anne Louhelainen Vesa-Matti Saarakkala Outi Alanko-Kahiluoto Sari Sarkomaa Veronica Rehn-Kivi Martti Talja
Uutisanalyysi Eduskunta hioo soten 17 edustajan voimin Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen piti lennokkaan vappupuheen. ??Sote-sopasta on jäljellä pahasti puuroutunut ja pohjaan palanut keitos. Asiakas saa valita, mihin sote-keskukseen menee, mutta siihen tulee sitoutua vuodeksi. Rahat tulevat maakunnan kautta valtiolta. Puskan mielestä esityksessä on puutteineenkin hyvät eväät homman hoitamiseen. Varamiehenä eduskuntaan noussut Puska vahvistaa sote-valiokunnan asian- tuntemusta. Hän arvioi, että tämä auttaa myös kustannusten hillintää pitkälle tähtäimellä. Neljäs pilari on kustannusten hillintä. Kiikarissa on kustannusten kasvun leikkaaminen vuosien varrella peräti kolmella miljardilla eurolla. Sen hallitus aikoo suomalaisille syöttää. Pekonen pääsee ensimmäisenä lusikoimaan keitosta. Miehiä on vain neljä. Hän jäi eläkkeelle Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtajan paikalta. Hallituksen esitystä on moitittu palvelu- jen saatavuuden alueellisesta epätasa-arvosta. Kysymys on noin 20 miljardin euron kokonaispotista. Valmistelua johtanut peruspalveluministeri Juha Rehula niputti eduskuntakeskustelussa uudistuksen viiteen peruspilariin. Ykkönen on vahva järjestäjä, maakunta. Se hoitaa palvelujen järjestämisen ja rahoituksen. Kakkospilari on integraatio. Se muovaa massiivisen sote-paketin eduskunnan tahdon mukaiseksi lainsäädännöksi kuulemalla asiantuntijat, syynäämällä muiden valiokuntien lausunnot ja viilaamalla esityksen pilkut. Kaavailujen mukaan eduskunnan suuri sali hyväksyy valiokunnan mietinnön heinäkuun alkupuolella. Pekosen vappupuhe kuvaa sitä henkeä, jolla pääosa eduskunnan oppositiosta rusikoi hallituksen esitystä sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistukseksi. Opposition puhaltama tuomion pasuuna soi myös pakettiin kuuluvan valinnanvapauslain lähetekeskustelussa. Kohta peruspalveluministeriksi siirtyvä Annika Saarikko (kesk.) on puolisen vuotta vanhempi. Kolmas alle nelikymppinen on Pekonen. Muut ovat pääosin yli viisikymppisiä. Valiokunnan vanhin jäsen on Puska. Hän on ainoana täyttänyt 70 vuotta. Naisilla on valiokunnassa kirkas enemmistö. Valiokuntaa johtaa Tuula Haatainen (sd.), varapuheenjohtaja on Hannakaisa Heikkinen (kesk.). Valiokunnasta voisi laulaa kuin Juha Vainio Helsingin herroista: ?Ne on tohtoreita, maistereita melkein jokainen?. Valiokunnassa on neljä lääkäriä, pari muuta tohtoria, puoli tusinaa maisteria, vanhustyöntyön osaaja, lähihoitaja, sosiaalihuoltaja, sairaanhoitaja... Jättiremontissa sosiaali- ja terveyden- huolto siirtyvät kunnilta maakuntien järjestämisvastuulle. Maakunta huolehtii siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelut sovitetaan asiakkaan tarpeenmukaiseksi kokonaisuudeksi, jolloin asiakas saa oikeaa hoitoa ja palvelua oikeaan aikaan. Kolmas pilari valinnanvapaus vahvistaa ihmisen itsemääräämisoikeutta ja valjastaa kilpailun palvelujen kehittämiseen, Rehula uskoo. 2017 11. Hän kuuluu 17-jäseniseen sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Valiokunta tekee koko eduskunnan puolesta suurimman työn. Lauslahden mielestä on kuitenkin viisautta tunnustaa, että voidaan olla myös epätäydellisiä. Keskustan Pekka Puska älähti, että vasemmisto haluaisi taas panna pitkään vatuloidun uudistuksen jäihin ja aloittaa homman alusta. Edessä ovat miljardi-investoinnit ja vuosien työ. Pentti Manninen 19.5. Saako pohjoisessa samat palvelut kuin etelässä? Perustuslakivaliokunnasta aiemmin kokemusta hankkinut Vesa-Matti Saarakkala (ps.) piti selvänä, että lausunnon antava perustuslakivaliokunta syynää esityksen tarkasti juuri asiakkaiden yhdenvertaisuuden kannalta. Saarakkala on sote-valiokunnan kuopus, 33-vuotias. Senkin uusi hallinto on nyt eduskuntakäsittelyssä. Suuruudistuksen tavoitteena on kohentaa peruspalveluja, parantaa yhdenvertaisuutta palvelujen saatavuudessa, kaventaa terveyseroja ja turvata palvelut myös jatkossa. Uudistus tulee pääosin voimaan vuoden 2019 alussa. Sote-palveluja voivat tuottaa maakuntien yhtiöt, yksityiset yritykset sekä kolmannen sektorin toimijat, osuuskunnat, säätiöt ja järjestöt. Hallitusrintama soimasi arvostelijoita ylimitoitetusta kauhukuvien ja riskien maalaamisesta. Kokoomuksen Sanna Lauslahti, sotevaliokunnan jäsen, myönsi, että jatkossa tarvitaan vielä korjauspaketteja. Se tapahtuu hakemalla parhaat käytännöt ja hoitomuodot. Viides peruspilari on kattava digitalisaatio, tiedon kulun varmistaminen ja tietojärjestelmien uusiminen
Merkelin mukaan Saksan ja Ranskan suhteissa on nyt meneillään uuden alku. 12 19.5.2017. Hymyt olivat herkässä, kun Ranskan uusi presidentti Emmanuel Macron ja Saksan liittokansleri Angela Merkel tapasivat toisensa Berliinissä. Molemmat sanoivat olevansa tarvittaessa valmiita muuttamaan EU-sopimuksia. Washington Postin lähteiden mukaan Trump asetti Isisiin liittyvillä paljastuksilla vaaraan tahon, joka on tehnyt Syyriassa yhteistyötä USA:n tiedusteluviranomaisten kanssa. WannaCry teki tuhoja. Viikonlopun yli kestänyt kyberhyökkäys lamaannutti tietojärjestelmiä ainakin 150 maassa ympäri maailmaa. Kiristyshaittaohjelma WannaCryn uhrimäärä nousi yli 200 000:een. Haittaa se aiheutti etenkin yrityksille ja sairaaloille. Valinnallaan Macronin arvellaan pyrkivän laajentamaan kannatustaan oikealle, sillä Philippe edustaa oikeistolaista tasavaltalaispuoluetta. Macronin ja Philippen talousnäkemyksiä pidetään varsin samanlaisina. Britta Pedersen / DPA / Lehtikuva Hyvää pataa. Maailman kuvat Koonnut: samuli vänttilä Lörpöttelyä. Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump paljasti huippusalaisia tietoja Venäjän ulkoministerille ja suurlähettiläälle tavatessaan nämä Valkoisessa talossa viime viikolla. Asiantuntijoiden mukaan hyökkäyksessä oli pohjoiskorealaisia piirteitä. Yllätysvalinta. Ranskan presidentti Emmanuel Macron nimitti maan uudeksi pääministeriksi Le Havren kaupunginjohtajan Edouard Philippen. Suomessa tuhot jäivät vähäisiksi
Yliopiston presidentti Jerry Falwell ke- Yrjö Keränen Virginia, USA yrjo.keranen@hotmail.com Uusien, raikkaiden menettelytapojen suunni- 19.5. Onneksi Amerikassa presidentillä tällaista kieltoa ei ole. Asialistalla on koulutuksen säätelyn vähentäminen. Falwellin johtamalla yliopistolla on 100?000 verkko-opiskelijaa, huikeasti enemmän kuin perinteisiä opiskelijoita. Työllistymisprosentti heillä on huono. Presidentti taas valitsi Falwellin johtamaan koulutusuudistusta. Iso osa puheesta oli nostaa esiin menestyjiä. Hyvin amerikkalaista! Trumpin puhe oli hauska, jopa oivaltava, yleisölleen sopiva juhlapuhe. Obaman aikana tällaisia yliopistoja yritettiin pistää kuriin, mutta se aika on nyt ohi. telmaan olisi helpompi uskoa, ellei Trump olisi erehtynyt pahasti muutamassa asiassa. Yllätykset varmasti jatkuvat, ehkä jo seuraavissa virkanimityksissä. Suomessa kiellettiin aikanaan kansanedustajilta lähisukulaisen palkkaaminen avustajiksi. 2017 13. Hänelle annettiin tehtäväksi rauhan saaminen Lähi-itään, vaikka kokemusta konfliktien ratkaisemisesta ei ole ja työlistalla on samaan aikaan hallinnon virtaviivaistaminen. Eräs haastateltu asiantuntija toivoi Kushnerin onnistuvan, koska kaikkea muuta on jo yritetty. Tottahan se on, että Lähi-idästä on kirjoitettu raportteja vuosikymmenet ilman tulosta. hui ensin Trumpia, ja sitten Trump kehui takaisin. Presidentti on hyvä puhuja. Ehkä arvaamattomana tunnettu suurvallan presidentti pystyy neuvotteluissa saamaan myönnytyksiä? Toisaalta jotkut väitteet eivät ehkä kestä tarkastelua. Edustajainhuone hyväksyi lain pikavauhtia. Vastustajat luonnollisesti pitävät yllätysliikkeitä merkkinä vaarallisesta epäpätevyydestä. Pikalakeja tehdään, esimerkiksi toinen yritys Obamacaren purkamiseksi. Moni myönsi, ettei ollut ehtinyt lukea pakettia läpi. Laissa on epäsuosittuja heikennyksiä, ja senaatti kaatanee hankkeen. Kerrotut esimerkit kertovat jotakin USA:n tämänhetkisestä hallinnosta. Hänen ja Trumpin ystävyys sekä vastapalvelusten ketju on hyvin tiedossa. Falwell oli Trumpin merkittäviä tukijoita. Jared Kushner ja hänen vaimonsa, presidentin tytär Ivanka Trump, vaikuttavat kohtuullisen järkeviltä ihmisiltä. Toivottavasti Trump valitsee tarkasti, keneen luottaa. Menneenä lauantaina pääsin näkemään Trumpin ilmielävänä läheisen yliopiston valmistujaisjuhlassa. Iranin ydinrajoitussopimus on Trumpin edeltäjän, presidentti Barack Obaman neuvottelema. Toinen esimerkki totutusta poikkeavasta on vävypoika Jared Kushner. Presidenttien tapaamisessa avautui naudanlihan vienti Kiinaan, ja amerikkalaisille rahoituslaitoksille tuli pääsy Kiinan markkinoille. Silti eräs perheenjäseneni totesi, että Suomen nykyinen presidentti olisi varmaan tuollaisessa tilanteessa puhunut jotain asiaakin. Falwell johtaa isänsä perustamaa herätyskristillistä yliopistoa. Vuonna 2012 sen omaisuus oli miljardi dollaria. Yllätysliikkeitä ja vastapalveluksia Viime viikot ovat olleet Yhdysvalloissa presidentti Donald Trumpia parhaimmillaan: epätavanomaisia ja nopeita liikkeitä. Jotkut näkevät ne neuvottelutaktiikkana. Trumpin oma leiri hehkuttaa menestystä Kiinan-suhteissa
Ajatus omasta koneesta on vasta kypsymässä. 14 19.5.2017. Ilmiöt Hevosesta harvesteriin Nuori metsäkoneurakoitsija Einari Vidgrén vuonna 1968 Mäkelän kotitalon edessä
Kun isä-Einari vuonna 2010 äkillisesti menehtyi, vanhin poika, vuonna 1970 syntynyt Juha valittiin hallituksen puheenjohtajaksi. Neljästä pojasta kolme on päivittäin mukana perheyrityksessä. 2017 15. Einari Vidgrénin ensimmäinen savotta omalla traktorilla, jonka ostoon kotitila oli panttina. Neljäs on media-alan yrittäjä Oulussa ja mukana Ponssen hallituksessa. . Rauhalassa vuonna 1950. Mikähän ponsse se tuostakin tulee, kyläläiset ihmettelivät Vidgrénin konetta. . Einari isoäidin takana käsi nyrkissä ja virne kasvoilla. Juha Vidgrén ja se ensimmäinen Ponsse. Kauaksi en ole ala-asteen opettajan työnkuvasta joutunut, Vidgrén heittää ja kertoo, että yksin Vieremällä on 470 työntekijää. Pian auditorion valot sammuvat ja tarina Ponssesta alkaa. Ponssen tarina on myös kertomus legendaarisesta Ei- nari Vidgrénistä, supistetun kansakoulun käyneestä metsurista, joka toisten tekemien koneiden vikoihin tuskastuneena päätyi tekemään metsäkoneen itse. Vuonna 1943 Vieremällä syntynyt Vidgrén aloitti 14-vuotiaana savottatyöt perinteisellä hevospelillä. Hevosista siirryttiin vähitellen traktoreihin ja metsäkoneisiin. Ensimmäinen Vidgrénin kavereineen rakentama kone valmistui vuonna 1968. Jos koira saa ajettua jänikset metsästä ja hangelta, kyllä konekin pystyy tuomaan puut metsästä ja syväs- 19.5. Einari Vidgrén oli innokas hevosmies. Ponsse on pörssi- ja perheyritys, jota johdetaan perustajansa Einari Vidgrénin hengessä. Teksti: Anja Manninen Kuvat: Maria Seppälä, Juha Vidgrénin albumi Tilauslinja-auto on pysäköity metsäkoneyritys Ponssen pääkonttorin eteen Ponssentiellä Vieremällä. Eteisaulan pöytien ääressä istuu joukko miehiä ja odottaa yritysesittelyn alkua. Juha Vidgrén johdattaa porukan yläkerroksen auditorioon ja toivottaa vieraat tervetulleiksi. Vidgrén esittele itsensä: hän on opiskellut ala-asteen opettajaksi Oulun yliopistossa. Sen tekeminen kesti yhdeksän kuukautta, ja sen ihmisten ilmoille tuloon liittyy myös Ponssen nimi. Vieremän raitilla juoksenteli sekarotuinen ajokoira, Ponsse.
Tavaralajimenetelmässä rungot katkotaan metsässä eri käyttötarkoituksiin meneviin pölkkyihin eli tavaralajeihin. Asiakasta pitää kuunnella ja henkilökunnasta pitää huolta. Jos asiakkaan kone ei pyöri, ei asiakas pysty laskuakaan maksamaan. Vuonna 1970 vain yksi ääni ratkaisi, että Vieremän kunta rakensi Ponsselle tehdashallin. Koneita rakennettiin aluksi verkkaiseen tahtiin, mutta ensimmäinen kone vietiin ulkomaille kuitenkin jo vuonna 1974. Työ pitää ihmisen liikkeellä. 16 19.5.2017 . Hänellä oli hyviä oivalluksia ja taito löytää oikeat ihmiset ja tavan tehdä. Nyt koneita on valmistettu jo 12 000 kappaleita, ja noin 10 000 ponssea starttaa eri puolilla maailmaa joka aamu, Juha Vidgrén kertoo. Paitsi tuttuja havupuita, metsäkoneet mittaavat ja katkovat tänään myös sellumaiden, Brasilian ja Uruguayn, kasvatettuja eukalyptusmetsiä. Ponsse ? Perustettu vuonna 1970 Vieremällä. Niitä pitää myös huoltaa, Vidgrén korostaa. Tehtaan perustaminen oli Juha Vidgrénin mukaan isä-Einarin kolmivuotinen kauppakorkeakoulu: velkakierrettä ja vekseleitä. . Siitä on kasvanut maailman johtava metsäkonevalmistaja. . Perustaja metsäkoneyrittäjä Einari Vidgrén. ? Lukuja vuodelta 2016: liikevaihto 517,4 miljoonaa euroa, viennin osuus 76,6 prosenttia, henkilöstö 1 453. Juha Vidgrén on myös hevosmies ja kotiseutuihminen. tä hangesta, Juha Vidgrén kertoo isänsä kuitanneen koneen ihmettelijöille. Juha Vidgrénin kertomassa Ponsse-ta- rinassa historia ja tämä päivä lomittuvat toisiinsa. Valokuvat ja videonpätkät vievät perheen ja yrityksen historiaan. Ei rikkaus pilanna sitä miestä, naapurikaupungin pitkäaikainen kunnal-. Einari lähti siitä, että asioihin pitää pystyä tarttumaan. Kaikki työ on tärkeää, ja työntekijät ovat samalla viivalla. Einari korosti rehellisyyttä ja luottamusta. Koneita ei saa vain käyttää. Saksassa tarvittiin koneapua myrskytuhojen raivaukseen. Välillä on ollut huonompia, välillä parempia aikoja. Meidän sukupolvemme ei ole nähnytkään huonoja aikoja, Vidgrén huomauttaa. Avainsana on työ. Einaria vasta odotetaan. . Hän möi hevosia ja rannekelloja ja keitti siinä sivussa omat viinat kyläläisten kanssa. Ukki oli yrittäjähenkinen. Yhdessä kuvassa kotitilan pellolla ovat Jooseppi ja Iida Vidgrén lapsineen sekä notkoselkäinen hevonen. Mummu oli uskonnollisempi, Juha Vidgrén kuvaa. Perheen elämisen halu on peräisin kivisiltä pelloilta ja Einari Vidgrénin arvot lapsuudesta ja päivittäisestä työn tekemisestä. . Ponsse on käynyt läpi yt-neuvottelut, omistajavaihdot ja paluun perheyritykseksi. Tyypillisiä tavaralajeja ovat sahatukki, sorvitukki, pikkutukki ja kuitupuu. ? Suunnittelee, testaa ja valmistaa kaikki tuotteidensa avainkomponentit itse. Hänellä oli myös kyky tulla ihmisten kanssa toimeen. Koneiden rakentaminen ja kehittely ei sekään ollut ihan mutkatonta. Alussa koneita kaatui, ja Einari komensi työntekijät apuun. . Hänellä oli aina hyvä porukka, joka meni ja teki. Kuljettajakoulutusta Ponssella on muun muassa Kiinassa ja Venäjällä. . ? Ponsse-konserniin kuuluu 11 tytäryhtiötä ja 30 jälleenmyyjää eri puolilla maailmaa. ? Ponsse on erikoistunut tavaralajimenetelmään perustuviin metsäkoneisiin ja niihin liittyviin tietojärjestelmiin. Einarilla oli huono käsiala, mutta hyvä matikkapää
2017 17. Asun tuossa emännän kanssa, Juha Vidgrén viittaa pihapiiriin, taloon ja komeaan kaksikerroksiseen aittaan. Matkan päässä on hevostalli. Uusi laajennus valmistuu tänä vuonna. Vidgrénin perhe omistaa yrityksestä yli 60 prosenttia. . Aikaa on hyvä jäädä myös harrastuksille ja perheelle, Juha Vidgrén muistuttaa. lisvaikuttaja tiivistää kuvan Einari Vidgrénistä. Ponsse kulkee omalla tavallaan valta- virtaa vastaan. Pääkonttori ja tehdas on pidetty Vieremällä, samassa paikassa, missä se vuonna 1970 perustettiin. Taajamassa on nyt pienen kylän kokoinen teollisuuskompleksi. Hallipinta-alaakin on yli kolme hehtaaria. Pienistä kylistä kotoisin olevia perheyrittäjiä, maaseudulla kasvaneita, kalastusta ja metsästystä harrastavia tolokun miehiä ja naisia. 19.5. Kun asiakkaat ovat tyytyväisiä, luvut tulevat perässä. Yhdessä lukee ?Mäkelä 17 km?. Mäkelä on Vidgrénien kotitila, jossa vieraille syvennetään yrityksen arvoja ja Suomen historiaa. Siellä, pellon reunassa, seisoo myös se ensimmäinen Ponsse. Keltainen väri on kestänyt tuulet ja tuiskut. . Keskitymme oman bisneksen kehittämiseen. Sen mallina on ollut isovanhempien talo, jonka yläkerrassa asui myös Einari perheineen. Vieressä on alihankkijoiden kylä. Ponsse on pörssi- ja perheyritys. Vidgrén on raivannut koivut talon edestä niin, että näkymän järvelle on jälleen auki. Mäkelän pihalta avautuvia maisemia kun katselee, voi hyvin kuvitella, että tulevaisuudessa siellä on vaikkapa majoitustoimintaa. Suurin osa on työntekijöitä, mutta tälläkin kertaa paikalla on vierasryhmiä, myös koululaisryhmä. . Kun asiakkaat ovat tyytyväisiä, luvut tulevat perässä Menestymisen lisäksi Ponsse-henkeen on kirjattu myös henkilöstöstä ja toisesta ihmisestä välittäminen. Talo on kalustettu Juha-pojan lapsuudenkodin henkeen. Ympärillä leviää avara, kumpuileva savolaismaisema. Sen uusin tulokas on vasta edellisiltana Ruotsista tullut Replay Pellini. Paitsi määrätietoinen yritysjohtaja ja hevosmies, Juha Vidgrén on selvästi myös kotiseutuihminen. Vidgrén vie vieraat keltaiseen rintamamiestaloon. Kesäteatteria on jo esitetty. Ponssen omistajilla ja asiakkailla ympäri maailman on samanlainen tausta, Juha Vidgrén kertoo. . Terve, hei, Juha Vidgrén tervehtii tehdaskierroksella jokaista vastaantulijaa. Olemme pystyneet näyttämään, että Vieremältäkin pystyy työllistämään ja siten tuomaan Ylä-Savoon elinvoimaa, Juha Vidgrén totesi vastaanottaessaan maaliskuussa vuoden perheyrittäjän Peter Franzen -palkintoa. Vidgrénin sanat voi myös lukea vastauksena heille, jotka ihmettelevät pörssiyrityksen tiukkaa pitäytymistä kotiseudulleen ja perheen vahvaa osuutta yrityksen toiminnassa. Pääkonttorin eteen on pystytetty monimetrinen harmaa kelopuu. Siinä on kymmeniä eri ilmansuuntiin osoittavia viittoja kertomassa kotimaisista ja kansainvälisistä yhteyksistä
Tähän ei kerta kaikkiaan kyllästy, keramiikkataiteilija, suunnittelija, galleristi ja yrittäjä Anu Pentik huokaa keramiikkatehtaansa työpisteessä. ??Joka aamu herätessäni tunnen itseni onnelliseksi, että saan pian upottaa käteni saveen. Teksti: Meri Alaranta-Saukko Kuvat: Jari Laukkanen, maria seppälä 18 19.5.2017. Henkilö on Siellä missä taivas ??Tämä on niin mukavaa
Katson tulevaan. Juuri nyt on paras aika, Anu Pentik sanoo. Pentik 19.5. En ajattele menneisyyttä. 2017 19
20 19.5.2017
Pentik päätti kuitenkin uudistaa toimintaansa ja jatkaa. neli Pasi, syntyi Kuusankoskella. Ei millään, Pentik hymyilee. Joskus se ihmetyttää itseäkin. ??Silloin ajattelen, että jukra, saimme tämän aikaiseksi. Salaisuus on se, että ei vain ole luovutettu. Ei millään. Tällä hetkellä Pentikillä on Suomessa 65 myymälää, joitakin Pohjoismaissa ja Euroopassakin. Pentikäiset kunnostivat 1860-luvulla rakennetun talon ja avasivat sen yleisölle ensimmäistä kertaa viime kesänä. Tulevana suvena siellä voi käydä tutustumassa osaan Taidehallin näyttelystä. Aurinko pilkistää yhtä kaikki kuin uhmalla pilvenlonkien lomasta. Jos haluaisi, tästä voisi vetää analogian myös Pentik Oy:n taipaleeseen. Suuren suosion saavuttanut kokonaisuus tuodaan kesäksi Posiolle, ja on tehtävä uudet siivet luovutettujen tilalle. Pentik vaihtaa siipien muotoilun haasteista muutaman sanan mallimestari Jani Kämäräisen kanssa. Kierros Suomen ainoassa keramiikkatehtaassa auttaa ymmärtämään ainakin sitä, miksi Pentik Oy on palkittu parhaana työnantajana. Jokaiselle työntekijälle Anu Pentikillä on jotain sanottavaa, jokaisen ammattitaitoa hän kehuu vuolaasti. ??Ilman näitä ihmisiä tämä ei olisi mahdollista, Pentik sanoo. Taidekeskuksen yllä taivas pyryttää viimaisesti, vaikka on jo toukokuun puoliväli. 2017 21. Yritystoiminta alkoi pian kasvaa. Rakkaus roihahti kuumaksi kuin keramiikkauuni ja muutamassa viikossa nuorista tuli kihlapari. Enteellinen oli Topin ihastuksensa kohteelle kirjoittama ensimmäinen kirje, joka päättyi sanoihin: jos et muista, mikä tuleva sukunimesi on, niin se on Pentik... Tuskin hän tuolloin aavisti, että Pentik eräänä päivänä olisi kaikille suomalaisille ja monille ulkomaalaisillekin tuttu brändi ja Anu Pentik laajasti tunnustettu taiteilija. Pentikäiset muuttivat Posiolle Topin työn perässä. Suunnittelu tapahtuu kuitenkin 90-prosenttisesti Suomessa. ??Oheistuotteet ovat se, joka meidät elättää, Pentik huomauttaa. Vuodesta 1975 lähtien Pentik on järjestänyt Posiolla myös kansainvälisiä keramiikkasymposiumeja. Uusin harrastus on Timisjärven porokartano. Rikas mielikuvitus auttoi pakenemaan ajatuksissa taiteen ja kauneuden maailmaan. Parikymppisenä hän sai työtä askarteluterapeuttina Tarinaharjun tuberkuloosiparantolasta Siilinjärveltä. Kaikki keramiikka tehdään Posiolla, muita tuotteita teetetään lähinnä Aasiassa. Niihin aikoihin hän tapasi liikunnanopettajaksi opiskelevan Topi Pentikäisen. Anu Pentik, silloin vielä Eeva AnPosion Pentikinmäen keramiikka- tehtaassa Anu Pentikin muovaamat hedelmäaihiot odottavat väriä pintaansa, toisella pöydällä kuivuu testivedos Siivet kantaa -teoksen kakkosversiosta. Alkuperäisen taiteilija on lahjoittanut uudelle Lastensairaalalle, ja se kuljetetaan paikoilleen suoraan Helsingin Taidehallin juuri päättyneestä näyttelystä. Jo 6-vuotiaana hän joutui ottamaan vastuun nuoremmista sisaruksistaan ja huushollista, kun äiti menehtyi synnytykseen. Astioiden lisäksi luotiin nahkamallisto, sillä turisteille piti olla tarjolla raskaan keramiikan lisäksi jotain kevyttä kotiin viemistä. Pentik ??Salaisuus on se, että ei vain ole luovutettu. Syksyllä paikka toimii taitelijaresidenssinä. 19.5. Haastattelupäivänä toimitusjohtaja Pasi Pentikäinen on avaamassa ensimmäistä liikettä Alankomaihin. Pentik on luonut kokonaisen tuoteperheen astioineen, tekstiileineen ja herkkuineen. Anu piti kansalaisopiston kursseja ja mietti, voisiko tarjota työtä ympäristön ihmisille, valaa samalla valoa pohjoisen synkkiin työllisyystilastoihin. Keramiikkapaja polkaistiin käyntiin 1971. Yli 45 vuotta toiminut keramiikkatehdas on rämpinyt läpi tuiskuisten aikojen, mutta menestyy tällä hetkellä ihan mukavasti. 1990-luvun laman aikaan firma joutui ahtaalle. Vähällä oli, ettei muovauskoneita pysäytetty kokonaan ja annettu polttouunien kylmetä lopullisesti
5?000 kiloa savea muovautui puhuttelevaksi kokonaisuudeksi. Suomi 100 vuotta -näyttelysarjaan mukaan pääseminen oli Pentikille suuri kunnia. ??Harva saa sellaisen mahdollisuuden. Installaation tunnelmat tulivat helposti. Esimerkiksi 2?000 keraamisen kiven tekeminen oli hänen mielestään helppo työ, hauskakin. Toisella kerralla he tulevat ajan kanssa, Pentik kertoo. ?Monella on ensimmäisellä kerralla kiire, sillä he eivät tiedä, mitä kaikkea täältä löytyy. kun taiteilija täytti Helsingin Taidehallin kolme salia uusilla teoksillaan. Mutta ilman näkemystä ei ole taidetta, Pentik summaa.. Eikä se ole ihme. Korpitien päässä avautuva keidas hämmästyttää monipuolisuudellaan ja tunnelmallaan. ??Monella on ensimmäisellä kerralla kiire, sillä he eivät tiedä, mitä kaikkea täältä löytyy. Työpäivä jatkuu helposti kuuteen-seitsemään illalla. Erityisesti viimeisen kahden vuoden aikana puuhaa on piisannut, 22 19.5.2017 Maria Seppälä Yhtiötä on houkuteltu Posiolta muualle, mutta lähtöhaluja ei ole ollut. ??Kunta on myötäelänyt yrityksemme vaiheissa, ja meillä on täällä niin mahtavat työntekijät, ettei tulisi mieleenkään. Tunnen vastuuta näistä ihmisistä. Eikä etäisestä sijainnista ole ollut haittaa. Taivas, Maa ja Paratiisi -osastoista koostunut Anu Pentikin näyttely Helsingin Taidehallissa rikkoi kävijäennätyksiä. Pentikinmäen emännässä on levollista lämpöä. Siitä huolimatta, että hän määrittelee itsensä vaarallisen energiseksi. Virtaa kaiken pyörittämiseen varmasti tarvitaan. Tänäkin aamuna Pentik on herännyt puoli viideltä, aloittanut päivän juoksumatolla. Mutta olihan se urakka, josta osansa lankesi myös puolisolle. . Tyhjiä hetkiä ei jäänyt. ??Paloittelin työn ja aikataulutin niin, että se valmistuu. Hän teki kahden vuoden ajan kaikki kotityöt, Pentik hymyilee. Oman suosikkiteoksensa ?Hei haloo missä se taivas on. Ei olisi tullut mieleenkään viedä sinne vanhaa, hän melkein tuhahtaa. Puoliso oli mukana ensimmäisellä taidehallin tutustumiskäynnillä ja uskalsi hieman epäillä, miten valtava tilaa saadaan täyteen. Pentikiin itseensä asettui saman tien syvä varmuus siitä, miten hän tulee näyttelyn toteuttamaan. Taiteilijuus on se vahva näkemys, teknistä työtä osaavat tehdä monet. pieniä keraamisia pilvenpaloja hän näperteli automatkoilla Sevettijärven mökille ja Savonlinnan oopperajuhlille. Messumatkalle hän otti mukaansa savea ja herättyään viideltä teki keramiikkaa hotellin vessassa matkaseuran vielä nukkuessa. Tie Posiolle on tosin mutkainen ja kapea, mutta joka vuosi sitä pitkin Pentikinmäen galleriaan, museoihin ja ostoskeskukseen saapuu lähes 100 ?000 ihmistä. Heille pitkä matka on vaivansa väärtti
Juuri nyt on paras aika. Uusi näyttely on jo suunnitteilla vuodelle 2020. Elämä ei ole muuttunut muutenkaan seesteisemmäksi ison urakan päätyttyä. Tehtaalla odottavat tekemättömät työt, uusi sesonki painaa päälle. Haastattelun aikana puhelin kilahtaa tuon tuosta. Vuosikymmenten saatossa hän on onnistunut uusiutumaan ja uudistamaan taiteellista ilmaisuaan häkellyttävällä tavalla. Käyttökeramiikasta tutut maanläheiset, hillityt sävyt ovat Intian matkojen vaikutuksesta vaihtuneet värikylläisiin ilotteluihin. Niiltä, joita Pentikin taide on koskettanut näyttelyelämyksenä tai arjessa kauniina kattauksena. ??Eräs nainen kertoi, että Taidehallin Paratiisissa 300 kukan keskellä hän tunsi rakkautta, jollaista ei ollut kokenut lapsuutensa jälkeen. On liikuttavaa, miten ihmiset vaistoavat teosteni syvät tasot, miten sanoma menee perille, Pentik herkistyy. Ja suurin prosessi taiteessa on hänen mukaansa nimenomaan löytää se idea, sanoma. ??Sen jälkeen vain tekee eikä poikkea ideasta, Pentik sanoo. Kaunis hymy valaisee lempeät kasvot. ??En ajattele menneisyyttä. Rauha ja levollisuus . ilman näkemystä ei ole taidetta. Pentik Maaliskuulta toukokuun puoleen vä- liin avoinna ollut näyttely rikkoi kävijäennätyksiä. ??Oli se yllätys. yksinkertainen kauneus ovat yhtä kaikki edelleen hänen tavaramerkkejään. Pentikin julkinen arvostus näkyy vaikkapa siinä, että hänet on nimitetty Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan kunniatohtoriksi ja palkittu Pro Finlandia -mitalilla. Huomionosoituksilla on arvonsa, mutta paras palaute tulee tavallisilta ihmisiltä. Sattuu olemaan uusien mallistojen jättöpäivä. Siksi hän yrittää välillä hillitä itseään. Tosiasia kuitenkin on, että kaikkein onnellisimmillaan hän on saadessaan tehdä rakastamaansa työtä. 2017 23. Uudet siivet kantavat, hän päättää ja kiiruhtaa keramiikkapajalle muotoilemaan näyttelysiivet valmiiksi. 19.5. Katson tulevaan. Kotoisan metsän sävyjen ja tunnelmien lisäksi Pentikin töissä hehkuvat eksoottiset kukat ja hedel- mät. Singahtaa Shanghaihin ja milloin mihin maailmankolkalle, eikä se kuulemma rasi- ta sen enempää kuin piipahdus Kuusamoon. Pentik sanoo ymmärtävänsä, että kaikki eivät ole yhtä voimakkaita ja väsyvät hänen vierellään. Viikonloput tyhjässä ja hiljaisessa tehtaassa ovat monesti viikon parhaita hetkiä. Joku soittelee näyttelyn siirtämisen yksityiskohdista. Vaarallisen energisyyden sisältö alkaa hahmottua viimeistään siinä vaiheessa, kun tehtaalla kierrellessä Pentik esittelee kärrykuormia lautasia, joihin hänen pitäisi parissa päivässä maalata käsin yksityiskohtia. Moni Anu Pentikin ikäinen köpöttelee eläkemummona, mutta tämä tekee 12-tuntisia työpäiviä. En olisi osannut sellaista odottaa, mutta tuntuu hienolta. Ehkä olen ansainnut tämän menestyksen kaiken jälkeen, Pentik pohtii lähes kainosti. Loisteeseen ei hänen mielestään kuitenkaan pidä jäädä makaamaan. Tulee turvallinen olo, kun asiat on suunniteltu ja toteutettu hyvissä ajoin. Jaksamisen resepti on yksinkertainen. ??On pidettävä huolta hyvinvoinnista syömällä, liikkumalla ja nukkumalla riittävästi. Aivot tarvitsevat lepoa. Anu Pentikin uran kaari keraamikkona ja taiteilijana on erikoislaatuinen
Reportaasi Kahtia jaettu ma a Teksti: Pekka Pohjolainen 24 19.5.2017
Shutterstock Demokratian takatalvi jäytää EU:n lihottamaa Puolaa. Onko ylpeä, mutta historiansa traumatisoima maa ajautumassa hylkiöksi? 19.5. 2017 25
Hänen mukaansa on vielä epäselvää, onko kyse ehkä vain 26 19.5.2017 Laki ja oikeus -puolue pitää Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tuskia arkkivihollisenaan. Seuraamuksena äkkivääristä otteista on ollut kansan syvä vastakkainasettelu ja kahtiajako. hengähdystauosta ennen paluuta länsisuuntaukseen vai selkeästä suunnanmuutoksesta. ??Sitä emme vielä tiedä, Lipinski pohtii. Laki- ja oikeus -puolue yhdistää politii- kassaan vasemmistolaista työvoimapolitiikkaa oikeistolaiseen nationalismiin ja vanhoilliskatolisiin arvoihin. Varsinkin vanhoilliseen maaseutuun ja työväestöön vetoava resepti puri viime vaaleissa, joissa se sai 37 prosentin kannatuksella enemmistön maan parlamenttiin. Taustalla oli pelottelua muun muassa pakolaiskriisin uhkakuvilla, mutta myös yleistä kyllästymistä liberaalin ja Eurooppa-myönteisen Kansalaisfoorumin pitkään valtakauteen skandaaleineen. Tulos yllätti ja järkytti monet hieman brexitin tapaan. Bartlomiej Zborowski/Lehtikuva arsovan tunnettu maamerkki, itsensä Stalinin lahjoittama Kulttuuri- ja tiedepalatsi ei hallitse kaupungin keskustaa enää yksin. Viime vuosikymmeninä rakennuskolossi on saanut seurakseen joukon muita pilvenpiirtäjiä. Äänestysprosentti ylsi vain hieman päälle 50 prosentin, ehkä osin Puolan keskiluokan laiskistumisen ja pulskistumisen vuoksi. Puoluetta ja koko Puolaa johtaa nykyään hallituksen ulkopuolelta käsin Jaroslaw Kaczynski, 67. Puolassa suomalaisyrityksiä työkseen avustava Tuomas Asunmaa näkee Kaczynskin puolueen eroavan monesta muusta populistipuolueesta, koska se on myös kyennyt toteuttamaan vaalilupauksiaan parlamenttienemmistönsä turvin. PiSin vallassa ollessa muun muassa eläkeikää on laskettu, pankkivero on otettu käyttöön ja minimipalkkaa on nostettu. ??Iso osa on hyviäkin uudistuksia, eihän siitä pääse mihinkään, Asunmaa myöntää. Hänen mukaansa puolueella on myös erittäin toimivat strategiat ja kampan-. Puola on hyötynyt EU:sta tavattomasti, kokonaisuutena ehkä eniten unionimaista. Puolan taloudella menee yhä hyvin, mutta demokratialla ja oikeusvaltiolla heikommin. Syksyn 2015 vaaleissa parlamentiin enemmistön saanut Laki ja oikeus -puolue (PiS) on tehnyt maasta silmätikun unionin sisällä. Puolalaisen politiikan viikkolehti Politykan varapäätoimittaja Lukasz Lipinski näkee Puolan käpertyneen jo viimeisen 5?7 vuoden ajan entistä konservatiivisempiin ja kansallisempiin arvoihin. Lipinskin mukaan vallassa on nyt porukka, joka on samalla sekä valtapuolue että protestipuolue. Ne kertovat Puolan talouskasvusta ja Varsovan noususta itäisen Keski-Euroopan bisnespääkaupungiksi. Urakassa merkittävänä apuna on ollut Euroopan unioni
Vaaleissa puolue ei kuitenkaan kertonut ottavansa julkisen median haltuunsa, vaikeuttavansa yksityisen median toimintaa ja sotkevansa oikeuslaitoksen. Seuraamuksena äkkivääristä otteista on ollut kansan syvä vastakkainasettelu ja kahtiajako. ??Se on todella puolet ja puolet, se tulee vastaan ihan arkipäiväisessä elämässä. Sillä haettaisiin 19.5. Jos jollakin on vahva poliittinen mielipide, ja sitten sattuu tulemaan toisen puolen edustaja, niin heidän on hyvin hankalaa tulla keskenään toimeen. Etnisesti hyvin yhtenäistä Puolaa ei Asunmaan mielestä kuitenkaan palvele vastakkainasettelun politiikka, mitä nykyinen valtapuolue ei hänen mielestään tunnu ymmärtävän. Oikeistopopulistit hyödyntävät politii- kassaan myös maan historiaa, joka on täynnä traumaattisia kohtia ja vaikeita vaiheita. Politykan analyytikon Wojciech Szackin mukaan nykyisen nationalistisuuntauksen kiinnostus historiaan painottuu toiseen maailmansotaan ja maailmansotien väliseen aikaan. ??Historiaa käytetään poliittisena työkaluna esiintymällä todellisina patriootteina ja leimaamalla poliittiset vastustajat maansa myyneiksi pettureiksi, Szacki sanoo. Maanpetturia PiS on tehnyt varsinkin maan entisestä pääministeristä Donald Tuskista. Tilanne kärjistyi maaliskuussa EU:ssa ainutlaatuiseen selkkaukseen, kun Puolan hallitus järjesti Brysselissä poliittisen kahakan Tuskin pudottamiseksi Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan paikalta. Tuskia on yritetty mustamaalata muun muassa tekemällä hänestä osallista seitsemän vuoden takaiseen Smolenskin lentoturmaan. Puolan presidentin ja maan nykyisen johtajan kaksoisveljen Lech Kaczynskin kuolema matkalla Katynissa murhattujen puolalaisupseerien muistoti- laisuuteen aiheutti kansallisen trauman, josta maa ei tunnu pääsevän yli. ??Toiselle Kaczynskille se on henkilökohtainen tragedia, ja hän haluaa löytää syylliset, Asunmaa toteaa. Vaikka sankassa sumussa laskeutuneen koneen viimeiset hetket on mustista laatikoista selvitetty, Puolan hallitus pitää onnettomuutta terroritekona. Syyttävä sormi osoittaa Venäjään, joka on itsekin ruokkinut epäluuloja jättämällä koneen hylyn palauttamatta. ??Kyllä epäluulo Venäjää kohtaan on täällä niin syvää, että aika moni riippumatta puoluekannasta uskoo, että siellä jotain on ollut takana, Asunmaa kertoo. Vallan rajat määrittelee kuitenkin viime kädessä perustuslaki, johon PiS ei ole päässyt käsiksi. Haluja siihen tosin olisi, ja valtapuoluetta edustava Puolan presidentti Andzrej Duda on ilmoittanut haluavansa ensi vuonna perustuslakiin liittyvän kansanäänestyksen. 2017 27. Shutterstock Shutterstock Smolenskin lentoturma ei jätä Jaroslaw Kaczynskia (oik.) rauhaan. jat, eikä sitä kannata missään nimessä aliarvioida. Asunmaan mukaan PiS ymmärtää myös talouskasvun merkityksen
Näiden juttujen korjaaminen tai takaisin korjaaminen ei ole mikään helppo homma. Asunmaan mukaan Puolan valtion televisiosta heitettiin ulos kaikki toimittajat, jotka ovat suhtautuneet kriittisesti PiSiin. Vastauksena Puolan toimiin saattaa olla ehkä paimenkirjeen tai jonkinlaisen komitean lähettäminen vierailulle. Pehmeys ja päättämättömyys sataa Asunmaan mukaan PiSin laariin, ja EU:n pitäisi uskottavuutta Puolassa saadakseen vastata samalla mitalla takaisin. Sen voisi hänen mielestään tehdä kuten muuan saksalaispoliitikko: ilmaisemalla, ettei EU ole mikään buffet, johon tullaan vetämään napa täyteen, jätetään pöytään sotku, röyhtäistään ja kävellään pois. Suomen Varsovan-suurlähettiläänä vuosina 2012?2014 toiminut Jari Vilén ei usko, että Puolassa demokraattisen järjestelmän perusteet olisivat lyhyellä tähtäimellä vakavasti horjutettavissa. Myös toisessa nykyisessä ongelmamaassa Unkarissa edustuston päällikkönä toiminut Vilén näkee maiden eron siinä, että Unkarissa oppositio on marginalisoitunut, kun se Puolassa on vahva. ??Jos hallituksen kannatus laskee, on täysin selvää, että heidän täytyy arvi-. Esimerkiksi hallitukseen kriittisesti suhtautuvat Newsweek ja Polityka ovat joko piilossa tai huonoimmassa mahdollisessa paikassa. ??LOT:n ulkomaanlennoilla on myös havaittavissa, mitä lehtiä yhtiössä suositaan, Asunmaa sanoo. Asunmaan mukaan Puolassa on myös hallitusta ja katolista kirkkoa lähellä oleva medianippu, johon kuuluvat radio, tv-kanava ja sanomalehti. ??Nämä kaikki harjoittavat erittäin räikeää journalismia, joka uppoaa etenkin maaseudulla ja vanhuksien parissa. Kanava nauttii PiS:n suojelusta, saa val- tiolta nykyään rahoitusta ja on eräänlainen tabu Puolassa. Asunmaan mukaan EU ei tee juuri mitään konkreettista tilanteen ratkaisemiseksi. Shutterstock Vaikka valta vaaleissa vaihtuisi, alkuvaihe voi olla turbulenttia. Hallituksen otteet ovat saaneet mielenosoittajat kaduille. vastavetona sille, että kaikki vapaat tvkanavat ovat heitä vastaan. Hallituksen hyökkäys vapaata medi- käytännössä kansan mandaattia perustuslain muuttamiseksi. Asunmaan mukaan on epäselvää, mitä muutoksia Laki ja oikeus haluaa, ja kerrotaanko kansanäänestystä järjestettäessä lopullinen totuus asiasta. ??Se on ajatuksena hieman pelottava, hän myöntää. Laki ja oikeus on joka tapauksessa onnistunut pönkittämään asemiaan hallinnossa miehittämällä muun muassa valtionyhtiöt ja julkiset tiedotusvälineet omalla väellään. ??Jos nyt tulisi uusi hallitus, onhan siellä hirveä savotta pyrkiä tekemään muutoksia. Yhtiön johtoon nimitettiin oma mies. Puolue perustelee manööveriä 28 19.5.2017 aa kohtaan ulottuu Puolassa lähes kaikkialle. Hallinnosta on kitketty kaikki hallitukseen kriittisesti suhtautuvien medioiden näkyvyys lehtitilauksia myöten, eikä valtionyhtiöiden mainoksiakaan juuri näy hallitukselle kriittisissä lehdissä. Myös Puolan valtion omistamat huoltoasemaketjut ovat joutuneet muuttamaan lehtien esilläpidon. Vaikka valta seuraavissa vaaleissa vaihtuisi, alkuvaihe voi olla turbulenttia
Mutta en näe Puolassa samanlaista kehitystä, kyllä Puola suhtautuu minusta hyvin vakavasti niihin huomautuksiin, mitä tulee. Puolan demokratia on perustaltaan vahva. Vilén määrittelee itsensä Puolan tilanteen suhteen reaalipoliitikoksi. Aina kun komissio on kovistellut vaikkapa Unkaria, niin hyödyn näyttää korjanneen gallup-kannatuksessa pääministeri Viktor Orbán. ??Eli hän on kyennyt kääntämään EU:n vaatimukset itselleen eduksi. Vaikka vallitsevaan poliittiseen ilmastoon voi olla joskus vaikea vaikuttaa, vaaleissa on aina mahdollisuus yrittää muuttaa suuntaa. Sen leveillä valtakaduilla eivät enää huristele vanhan vallan aikaiset Polski-Fiatit, paria turistien retroiluun tarkoitettua lukuun ottamatta. Neljännesvuosisadassa Puolaan on valettu liiketoiminnalle vahvat länsimaiset perustukset, jotka eivät ole murenemassa. Ulkomaisille investoijille Puola on yhä houkutteleva ympäristö, talous jatkaa kasvua yli kolmen prosentin tahtia, eikä käännettä huonompaan näy. Kevät on ollut Varsovassakin kylmä ja ailahteleva, mutta ehkä demokratian ja ihmisoikeuksien takatalvikin on Puolassa on vain tilapäistä laatua. Hän arvelee, että maan sisäisellä kehityksellä on Puolan hallitukseen enemmän vaikusta kuin EU:n painostuksella. ??Keskustelu jatkuu, mutta mikä se lopputulos tulee olemaan, on hyvä kysymys. Vilénin mielestä Puolan demokratia on perustaltaan vahva, mutta meneillään on vaihe, jossa heijastuu pettymys EUjäsenyyden luomiin ylisuuriin odotuksiin. ??Jos katsoo Puolan parinkymmenen vuoden kehitystä, niin valtavirta, tuulen suunta, on ollut toinen kuin mitä se edustaa tällä hetkellä. 2017 29. oida myös oman politiikkansa sisältöä uudelleen. Vilén muistuttaa, että jäsenvaltion sisäiseen tilanteeseen puuttuminen EU:ssa on tunnetusti hyvin vaikeaa. varsinkin nyt, kun tärkeä Puolan tuki ja turva Britannia lähtee yhteisöstä. Puola ei Vilénin mukaan pääse mihinkään myös siitä, että myös se joutuu miettimään ehkä hyvinkin nopeasti paikkaansa unionissa, jossa on alkamassa Ranskan ja Saksan vaalien jälkeen isojen uudistusten aika. Varsovan kulttuuri- ja tiedepalatsin näköalatasanteelta näkyy moderni miljoonakaupunki, sodan ja sosialistivallan jäljiltä uusiksi luotu. Sen takia myös EU:n ytimessä pysyminen on heille olennaista ja tärkeää . Puolan kansan perusvire on erittäin Eurooppa-myönteinen, EU:n suurlähettiläänä Euroopan neuvostossa Strasbourgissa nykyisin toimiva Vilén muistuttaa. Vilénin mukaan Puolan kansan enemmistö tietää samalla paremmin kuin hyvin, että puolalaisten historiallinen taakka on se, että he jäävät yksin ja päätökset tehdään heidän ylitseen. n Shutterstock Jari Vilén 19.5
. Hans Paul/Lehtikuva Mauno Koivisto 1923?2017 30 19.5.2017
Kuusi vuotta myöhemmin hän uusi valtakirjansa. Koivistosta tuli vahva presidentti, joka käytti valtaansa ja vaali myös presidentti-instituution arvovaltaa. Koivisto näpäytti keskustajohtaja Väyrystä vielä 1987 eduskuntavaalien jälkeen kaatamalla tämän hankkeet päästä keskustan, RKP:n ja kokoomuksen hallituksen pääministeriksi. Väyrynen sai jäädä oppositioon tuskailemaan, voiko ketutukseen kuolla. Uuden keskustajohtajan, pääministeri Esko Ahon kanssa Koiviston yhteistyö sujui mallikkaasti 1990-luvun alussa. Pentti Manninen 19.5. Jos UKK on vielä voimissaan, hän mäjäyttää jotenkin Koivistoa. Ei ole aikaisemmin sallinut silmille hyppimistä.? Ei mäjäyttänyt. Johtavat poliitikot tiesivät Kekkosen kunnon heikkenevän. Sen tulkittiin heikentävän Karjalaisen mahdollisuuksia. Koivisto nosti sinipunahallituksen pääministeriksi kokoomuksen Holkerin. J. Keskustan tavoitteena oli oman miehen saaminen pääministeriksi. Huhtikuussa 1981 Koivisto veti kulisseissa pyörineen presidenttipelin julkiseksi. Keväällä 1979 Kekkonen nimitti hänet uudelleen keskustan ja vasemmiston hallituksen johtoon. Keskustalaiset pelasivat omaa presidenttipeliään koko 1970-luvun yllään pankissa korkoa kasvavan Koiviston varjo. Kauas taakse jäivät kokoomuksen Harri Holkeri, keskustan Virolainen ja muut. taas hallituksen ulkopuolelle. Sukselainen sekä runsaat kymmenen vuotta myöhemmin uusi keskustajohtaja Paavo Väyrynen. Koiviston välit Kekkoseen olivat parhaimmillaan pääministerikauden alkaessa. Haastattelu viritti uudelleen jo sammumassa olleen suomettumiskeskustelun. Kekkonen raivostui. Myöhemmin olen kuullut vanhan presidentin tuskailleen Koiviston haastattelun jälkeen: ?En jaksa, en jaksa...? Perjantaina 11. He laskivat, että jos Kekkonen joutuu eroamaan, istuva pääministeri saa presidentin tehtävien hoitajana paalupaikan presidentinvaaleissa. Väyrysen johtama keskusta, ja keskustalähteiden mukaan osin Sorsakin, yrittivät kaataa Koiviston hallituksen. Hän meneh- tyi 93-vuotiaana perjantaina 12.5.2017. Kaukopartiomies ja satamajätkä, vaatimattomista oloista tohtoriksi kouluttautunutta Koivistoa luonnehdittiin. Koko kansan tietoisuuteen turkulaisdemari nousi, kun Rafael Paasio (sd.) veti hänet hallituksensa valtiovarainministeriksi 1966. Vuoden 1968 presidentinvaalien jälkeen presidentti Urho Kekkonen nimitti Koiviston pääministeriksi. Kirjasin seuraavana päivänä mustaan vihkooni: ?Koivisto näyttää pelaavan avointa presidenttipeliä... Ja niin tekivät vähän demaritkin. Urho Kekkonen valittiin poikkeuslailla jatkoon 1974. Sittemmin suhdetta häiritsi presidenttikilpa. Keskustan hammas ei pystynyt Koivistoon Presidentti Mauno Henrik Koivisto on poissa. Hän kertoi tv-haastattelussa, että hänet yritetään pudottaa pääministerin paikalta. Demarit pyysivät jo 1975 Kekkosta jatkamaan 1978 vaaleissa. Taustalla saattoi olla toive Koiviston suosion putoamisesta, olihan hänen gallupkannatuksensa ylivertainen Sorsaan verrattuna. Karjalaisen mahdollisuuksia heikensi myös painiskelu alkoholin kanssa. Se loi jännitettä myös Koiviston ja keskustan välille ja häiritsi suhdetta demarien vahvaan mieheen Kalevi Sorsaankin. Suomen Pankin pääjohtajaksi nimitetty Koivisto siirtyi vuoden 1970 eduskuntavaalien jälkeen keskuspankkiin. syyskuuta Koiviston lähipiiriläiset halasi- vat toisiaan: presidentti Kekkonen jäi sairauslomalle, ja Koivisto ryhtyi hoitamaan presidentin tehtäviä. Hän ei suostunut jättämään eronpyyntöä, kuten siihen asti oli ollut tapana, jos nimittäjä, presidentti, oli sellaiseen vihjannut. Koivisto oli keskustellut asemastaan oikeuskanslerin ja puhemies Virolaisen kanssa. Keskustelun pohjalta Koivisto sanoi parlamentarismiin kuuluvan itsestäänselvyyden: hallituksen voi erottaa vain eduskunnan epäluottamuslause. Seurasin tuolloin politiikan toimittajana tapahtumien kulkua. Hän pääsi siihen, mihin keskusta oli yrittänyt saada oman miehensä. Koivisto voitti presidentinvaalit ylivoimaisesti tammikuussa 1982. Se tarkoitti Neuvostoliiton vastustusta. Virolaista Kekkonen mojautti niin sanotulla juhannuspommilla 1979. Virolainen oli kertonut Suomen Kuvalehdessä, että kokoomus jäi ?yleisistä syistä. Hän ilmoitti, että Virolainen on aiheuttanut vahinkoa Suomen maineelle ja leimasi Martti Miettuselle lähettämässään kirjeessä puhemiehen ulkopoliittisesti epäluotettavaksi. . Koivisto pääsi itse presidenttipelin taitavaksi osapuoleksi tultuaan uudelleen pääministeriksi. 2017 31. Koivisto on myöntänyt viimeistään tuolloin oivaltaneensa, että hänellä on mahdollisuus nousta tasavallan korkeimmalle paikalle presidentiksi. Saman ymmärsivät Kekkonen sekä keskustan napamiehet, jotka jo tuolloin sovittelivat itselleen Kekkosen seuraajan manttelia: Ahti Karjalainen, Johannes Virolainen ja V
E. Pidin hänestä kovasti. Aikako paransi Paavon haavat? Suhde alkoholiin on monille ongelma. Väyrynen muisteli suru-uutisen tultua presidenttiä lämpimästi. . Koivisto kertoo miettineensä, miten sopii yhteen se, että sodassa ampuu muita ja rukoilee itselleen varjelusta. Koivisto pohti näin yksilötasolla samaa kysymystä, jota Santeri Alkio pohti yleisellä tasolla päiväkirjoissaan ensimmäisen maailmansodan syttymisen jälkeen. Alkio paheksui syvästi kirkkoja ja niiden esipaimenia, jotka rukoilivat kukin oman armeijansa puolesta rintamien eri puolilla. Ilta-Sanomat palautti mieleen Koiviston ajatuksia sodasta. Kirjassaan ?Sodassa ja koulussa. Koivisto kertoi omasta sotaretkestään, jossa hän joutui muutaman kerran tiukkoihin tilanteisiin. Mauno Koivisto oli taitava poliitikko ja vahva valtiomies. Hän oli kiehtova persoona. Tex Willer oli sellainen, joka tuli aina ampumalla nurkasta ulos, muttei tässä ole vielä ollut sellaiseen tarvetta.? Alan osaamista löytyisi tarvittaessa varmasti myös elinkeinoministeri Mika Lintilältä, mutta Toholammin tunnetuin Lucky Luke -harrastaja on tainnut toistaiseksi pärjätä omillaankin.. Viime aikoina viina on aiheuttanut vaikeuksia keskustan eduskuntaryhmälle. Tavallinen nörtti, joka tekee hyvin tehtävänsä, on ainakin yritysvastuussa luokan paras oppilas, mutta sieltä löytyy sitten myöskin takin alta se Teräsmies, joka on valmis puolustamaan suomalaista työtä, suomalaisia työpaikkoja tarvittaessa.? Edustaja Kauko Juhantalo puolestaan muisteli nuoruutensa Tex Willer -sarjoja keskustelussa keskustan työllisyysvälikysymyksestä syksyllä 1996 näin: ?Puheenvuorostani ilmeni, että olen enemmän Tex Willerin kannattaja. -linjasta ollaan lipsumassa limuviinoihin. Mutta ei linja alkoholiasioissa ole koskaan, ei edes Maalais- 32 19.5.2017 liiton alkuaikoina, ollut herttaisen yksimielinen, muistutti Tytti Isohookana-Asunmaa Pohjois-Pohjanmaan piirikokouksessa. Santeri Alkio ja Kyösti Kallio olivat raittiusmiehiä ja ajoivat kieltolakia, mutta kolmas merkittävä maalaisliittolainen, kaksinkertainen pääministeri J. Kumpaa osapuolta se Jumala mahtoi sellaisessa tilanteessa kuulla, Alkio ihmetteli. Alkio ja Koivisto ovat muutoinkin paljastuneet syvällisiksi ja omintakeisiksi ajattelijoiksi myös uskon kysymyksissä. Hyvin muistamme, kuinka Mauno Koivisto torjui vuonna 1987 Paavo Väyrysen haaveet päästä keskustan, RKP:n ja kokoomuksen hallituksen pääministeriksi. Hallitussopimus sai jäädä kassakaappiin, kun presidentti nimitti Harri Holkerin sinipunahallituksen johtoon. Väyrynen sai jäädä oppositioon tuskailemaan, voiko veetutukseen kuolla. Nyt Mauno Koivisto on kuollut. Apollon Tietäjät Teksti: Timo Laaninen, Pentti Manninen, Pekka Pohjolainen, Pirkko Wilén Koivisto pohti sodassa Alkion kysymystä Presidentti Mauno Koiviston kuolema on kirjoittanut monia muistoja hänen elämäntyöstään ja ajattelustaan. eikä vähiten sen takia, että oli onnistunut voittamaan kilpakumppaninsa Kallion. Varapuheenjohtaja Antti Kurvinen puolestaan muisti lukeneensa, miten Viljami Kalliokoski vastusti kieltolain kumoamista viimeiseen asti ja soimasi Artturi Leinosta ja muita ?marjaviinimiehiä?. Helsingin Sanomien Nyt-osasto huomioi Antti Kurvisen siteeranneen valinnanvapauslain lähetekeskustelussa Hämähäkkimies-sarjakuvaa. Kurvinen muistutti keskustelussa Hämähäkkimiehen sedän Ben Parkerin antamasta elämänohjeesta: ?Suuri voima tuo mukanaan suuren vastuun.? Supersankarit ja muutkin sarjakuvahahmot ovat vilahdelleet eduskunnan debateissa ennenkin. Tuoreessa muistissa on edellisen hallituksen omistajaohjausministerin Pekka Haaviston määritelmä valtio-omistajuudelle: ?Ehkä valtio-omistajuus voisi olla kuin Clark Kent. Monia kauhistuttaa, kun näyttää, että Johannes Virolaisen tiukasta ?ei pisaraakaan. Sunila, teki sen kumoamiseksi enemmän työtä kuin kukaan. Kun kieltolaki kumottiin, Sunila iloitsi
Esimerkiksi vanhoista ja sairaista maksetaan perusterveitä nuoria enemmän. Lisäksi julkinen valta päättää tuottajia koskevat vaatimukset. Ihminen ei jää yksin valintojen viidakkoon. Palveluiden integraatioon kiinnitettiin erityistä huomiota. ICT:n uusintamiseen osoitetaan kehyskaudelle miljardin euron investointiohjelma. Hallituksen malli valinnanvapaudesta on käytännöllinen, suomalainen malli. Puheenvuoro Hallitusti muutokseen hallistus antoi Eduskunnalle esityksen asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa myötä kaikki perussäädökset sote-muutoksesta ovat nyt eduskunnan käsiteltävänä. Ensimmäinen soten viidestä peruspilarista on vahva järjestäjä. Sen lisäksi yleislääkärin johdolla tapahtuvaan terveydenhuoltoon yhdistetään erityistason konsultaatioita. Myös tuottajien korvausmallia muutettiin. Maakunta huolehtii, että aina on saatavilla palveluita. Siinä avainasemassa ovat parhaat käytännöt, vaikuttavimmat hoitomuodot ja digitaalisten ratkaisujen käyttöönotto. Viides peruspilari on kattava digitalisaatio. Sillä vauhditetaan muutosta, jolla varaudumme vastuullisesti tulevaisuuteen ja annetaan työkalut ammattilaisten työhön ruohonjuuritasolla. Juha Rehula perhe- ja peruspalveluministeri keskustan varapuheenjohtaja 19.5. 2017 33. Lainsäädännöllä ja korvausmallilla estetään se, että tuottaja voisi valikoida asiakkaansa. Lain viimeistelyssä pureuduttiin markkinoiden toimintaan ja toimeenpanoon liittyvien riskitilanteiden ennakointiin. Pitkään on fundeerattu, että jotain pitäisi tehdä. Yksi niistä on rahoitusmalli, joka perustuu tarpeeseen. Maakunta pitää huolen siitä, että palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi: että oikeaa hoitoa ja palvelua saa oikeaan aikaan. Kolmas peruspilari, valinnanvapaus, lisää asiakaslähtöisyyttä. Väestön palvelutarpeet ja ominaisuudet sekä kunkin asiakkaan henkilökohtainen riski otetaan tarkkaan huomioon. Voimaantuloa joustavoitettiin. Se vahvistaa ihmisen itsemääräämisoikeutta ja perustason palveluja sekä valjastaa kilpailun palvelujen kehittämiseen. Mahdollistaessaan painopisteen siirtämistä peruspalveluihin valinnanvapaus auttaa pitkällä tähtäimellä myös neljännen perustan eli kustannusten hillinnän toteutumista. Nyt tehdään. Lakikokonaisuus saattaa palvelujen järjestämisen ja rahoituksen kestävälle pohjalle sekä uudistaa toimintatapoja. Tiedon on kuljettava, ja tietojärjestelmien oltava yhteentoimivia ja käyttäjäystävällisiä. Tämän toteutumiseksi hallitus on linjannut rahoituspuitteet ja mittavat investoinnit. Sillä on vaikutusarvioinnin perusteella hyvät mahdollisuudet parantaa yhdenvertaisuutta palveluiden saatavuudessa ja kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja. Lausunnonantajia kuunneltiin tarkalla korvalla. Moni kohta hioutui lausuntokierroksen jälkeen. Niin sanotun kermankuorinnan estämiseksi laissa on useita rajoituksia. Tuottajilla on velvoite hakea potilaan ja asiakkaan etua toteuttavia palvelukokonaisuuksia. Sote-keskuksessa voidaan tehokkaasti yhdistää terveyden- ja sosiaalihuollon palveluita. Jatkossa maakunta hoitaa niin sote-palveluiden järjestämisen kuin rahoituksen. Toinen perusta on savotan alusta asti mukana ollut palvelujen integraatio. Sote-keskusten toteuttamisessa edetään osittain vaiheittain ja pilotteja hyödyntäen. Sosiaali- ja terveyspalvelumme ovat rapautuneet hiljalleen, ja eriarvoisuus kasvaa
Jos sellainen linja jossakin kunnassa on ollut, se on pysynyt visusti piilossa. Oman itsenäisen politiikan vieminen äänestäjien tietoisuuteen ei onnistu vaalitilanteessa. Sen sijaan kuntavaaleissa keskusta sai poikkeuksellisen aktiivisesta vaalityöstä ja hyvistä ehdokkaista huolimatta Espoossa vain 4 939 ääntä, kannatusprosentti 3,9. Mihin hävisi kahdessa vuodessa yli 7 000 keskustaa äänestänyttä espoolaista. Se vaatii vähintään vaalikauden mittaisen johdonmukaisen työn. Eduskuntavaaleissa keskusta on pääkaupunkiseudulla 6?10 prosentin keskisuuri puolue. Lähes kuntavaalikannatuksen erosta pitäisi ajatella? Miksi keskustaan luotetaan eduskuntavaaleissa selvästi enemmän kuin kuntavaaleissa? Jopa niin, että eduskuntavaalikannatus pääkaupunkiseudun kunnissa on yli kaksi kertaa kuntavaalikannatusta suurempi. Onko riittämätön menestyminen haasteellisissa pääkaupunkiseudun olosuhteissa laskettava puolueen valtakunnallisesta politiikasta aiheutuvaksi vai johtuuko se keskustan kunnallisen politiikan näkymättömyydestä tai heikkoudesta? Tosiasioita eduskuntavaalien ja kuntavaalien kannatuserosta tulee ensisijaisesti tulkita tueksi keskustan valtakunnalliselle politiikalle, jota mitataan eduskuntavaaleissa. Siihen työhön olisi nyt ryhdyttävä niin Helsingissä, Espoossa kuin Vantaallakin. Jussi Yli-Lahti Espoo Lukukausimaksu pitää kuopata ja unohtaa ETLA:n väläyttämä idea lukukausimaksuista suomalaisille opiskelijoille on tolkuton. 2 000 euron lukukausimaksut käyvät liian raskaiksi monille heikommista lähtökohdista lähteville opiskelijoille. Tämäkin selittää äänestäjien katoamista. Yleispolitiikan suhteen vuoden 2011 edus- kuntavaalit olivat historian vaikeimmat ja tuloksena oli ?veret seisauttava vaalitappio?. Kuitenkin keskusta sai niissä vaikeissa oloissa Espoossa yli 6 000 ääntä ja 4,3 prosentin kannatuksen. Helsingin huono kuntavaalitulos valaisee myös asiaa. Suomes- sa kaikilla pitää olla tasavertainen mahdollisuus opiskella varallisuudesta riippumatta. Kyse on meidän sivistysvaltiomme arvoista ja puhtaasta maalaisjärjestä. Olemme maailmalla tunnettuja siitä, että kaikilla on tasa-arvoiset mahdollisuudet kouluttautua. Mutta vain osan. ta keskustelua keskustan kuntavaalitappiosta. Viiden lukukauden maksujen hinnaksi tulisi jo 10 000 euroa. Jos tällainen uudistus tulisi, joutuisi moni nuori miettimään opiskelujaan uudestaan. Tällä tavoin asetetaan suomalaiset opiskeli- 34 19.5.2017 jat eriarvoisiin asemiin. Kuntavaaleissa puhalsi sen sijaan voimakas keskustavastainen puhuri. Mielipiteet Mihin hävisi Espoon 7 000 ääntä? Suomenmaan palstoilla on käyty ansiokas- 17 000 eduskuntavaaleissa keskustaa äänestänyttä valitsi toisen puolueen. Keskustalla oli nimekäs ehdokasjoukko ministeri Kimmo Tiilikaisen, kansanedustaja Pekka Puskan ja pormestariehdokas Laura Kolben johdolla. Kannatus putosi 2,8 prosenttiin, kun se eduskuntavaaleissa oli 7,2 prosenttia. Miksi yli puolet keskustan eduskuntavaaliehdokkaita äänestänyttä ei äänestänyt keskustan hyviä ehdokkaita kuntavaaleissa? Eduskuntavaaleissa keskustan ehdokkaat Espoossa olivat paremmin tunnettuja kuin nyt kuntavaaleissa. Huono menestys erityisesti pääkaupunkiseudun kunnissa on nostettu tikun nokkaan, kuten pitääkin. Vähäistä huomiota on osoitettu sille tosiasialle, että keskustan tulos kuntavaaleissa poikkeaa säännönmukaisesti eduskuntavaalien tuloksesta. Eduskuntavaaleissakin pitäisi menestyä pääkaupunkiseudulla nykyistä paremmin. Keskusta ei menesty pääkaupunkiseudun kuntavaaleissa siksi, että sillä ei ole seudun suurista puolueista erottuvaa linjaa ja profiilia. Sen sijaan kuntavaaleissa keskusta on 2?5 prosentin pienpuolue. Mitä tästä eduskuntavaalikannatuksen ja Keskustan Espoon vaalituloksen vertailu vuoden 2015 ja äskeisten kuntavaalien välillä valaisee asiaa havainnollisesti. Keskusta sai kaksi vuotta sitten Espoossa annettuja ääniä 12 053 kannatusprosentilla 8,4. Kynnys hakea korkeakouluun nousisi merkittävästi. Erityisesti huolena ovat työväenluokkaiset nuoret, jotka syrjäytyisivät tai lähtökohtaisesti jäisivät ilman korkeakoulutusta. Maksullisen korkeakoulutuksen idea pitää heti alkuunsa kuopata ja unohtaa. Tämä selittää suurta eroa jonkin verran. Myös yleispoliittinen tilanne eduskuntavaalien alla keväällä 2015 oli Sipilä-ilmiön vuoksi suotuisampi. Korkeakouluopintojen kalliit maksut ovat yhteydessä sosioekonomisen taustan periytymiseen. Haluammeko romuttaa sen? Kainuun Keskustanuoret. Tästä äänikadosta herrat Jan Vapaavuori ja Paavo Väyrynen selittävät osan
Puolueet asemoivat itseään ja asemoituvat toisiinsa nähden uudella tavalla. Näissä oloissa nopeasti reagoivalle ja vuorovaikutteiselle kansanliikkeelle on iso tarve. Sen jälkeen ?nettipyyhkäisyllä. Eri asia on sitten, miten ne uskalletaan kertoa vihervasemmiston pelossa. Kainuussa on ollut töitä, ja on vielä paljon muitakin positiivisia vaikutuksia koko kunta-alueelle. toteuttavia yrittäjäkandidaatteja. Ilman Outokummun lisäehtoja alueen käteiskauppahinta olisi ollut miljoonan. Kansalaiset vaihtavat puoluetta hanakasti, aktivoituvat ja passivoituvat. Suuret muutokset vaativat yhteistä arviointia. Samaan aikaan edustuksellinen kansanvalta etsii muotoaan. Niistä kaikista olisi hyvä kansaa valistaa. Seppo Mantere Helsinki 19.5. 1972 vaalien jälkeen, 28 vuotta. Kannattaa aina katsoa pitkää linjaa. 2017 35. voi etsiä verkosta lisää keskustan ja keskustalaisten näkemyksiä. Puolueen näkemyksiä ja toiminnan kehittämistä haluavien kannattaa tehdä niin. Ajassa ikään kuin palataan 1900-luvun alkuun, kun edustus ja valistus kuuluvat puolueiden tehtäviin. Keskustassa keskusteluun velvoittaa histo- riallisen huono kuntavaalitulos. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu Keskustan on mentävä itseensä Miten, missä ja kenen kanssa Suomen Keskustassa voi puhua Suomen Keskustasta ? aatteesta, politiikasta ja toiminnasta? Kysymys tuli mieleen etsiessäni tietoja alustukseen, jossa piti peilata nykyisen keskustan toimintatapaa ja tavoitteita kansanliikkeen olemusta ja pitkää linjan aatetaustaa vasten. Kansan- ja sivistysliikkeen toimintatapojen mukaisesti alustuksen piti olla herättävä, rakentavan kriittinen ja vuorovaikutukseen kannustava. Keskustelua haluavalle on harvoin katettu sellaista pöytää kuin keväällä 2017. Suuret kansainväliset ja yhteiskunnalliset muutokset kehystävät Suomen politiikkaa. Rehellistä tilannearviota ei helpota se, että pehmentävänä vertailukohtana käytetty 2012 vaalitulos oli puolueen huonoin 32 vuoteen. Keskustan kuntavaalitulos on ollut yhtäjaksoisesti laskeva vuoden 2000 vaalien jälkeen, 17 vuotta. Ennen sitä kuntavaalikannatus kasvoi ? yhtä poikkeusta lukuun ottamatta . Pikkuraha sekin. Ehdotan, että aiheen käsittelyä jatketaan vielä otsikolla ?Mitä hyvää Talvivaarasta ja Terrafamesta on ollut Suomen kansalaisille?. Kun esimerkiksi on vain kirjoitettu valtion antamista tukirahoista (vajaat 500 miljoonaa), niin kuinka paljon valtio on tienannut Talvivaaralla ja Terrafamella? Tarkoitan työntekijöiden palkoistaan maksamina veroina ja yhtiöiden maksamina yhteisöveroina. Minulla on tunne, että summa on paljon suurempi kuin nuo valtion maksamat tuet. Siis valtio on voitolla? Asia kärjistyy vielä koko joukon, jos lasket- taisiin, mitä valtiolle olisi tullut maksamaan työttömyyskuluina, jos kyseiset henkilöt olisivat olleet koko ajan työttöminä. Nuo tiedot ovat varmasti saatavilla ainakin verojen osalta ja massasummana, jolloin mitään henkilökohtaisia lukuja ei tarvitse paljastaa. uutiset koskivat yleensä hallituksen päätöksiä. Keskusta ei piirtänyt omaehtoista kuvaa, eikä sivuilta välity käsitystä keskustelevasta kansanliikkeestä. Edustuksellinen kansanvalta muuttuu ja puolueiden pitää muuttua sen mukana. Se on herättävä kokemus. En löytänyt keskustan verkkosivuilta syväluotavaa vaaliarviointia, en puolueiden asemointia, en keskustelufoorumia, en keskustelu- enkä palautekanavaa. Harvakseltaan keskustan sivuille laitetut ?ajankohtaiset. Se avartaa, antaa tilaisuuden syventää yhteiskunnan ja puoluekentän muutosarvioita. Kun arviointi ei myöskään henkilöidy, se ei muutu arvosteluksi eikä arvovaltataisteluksi. Historian harrastajana tunnistan Suomen Keskustan aatehistorian ja poliittisen kulttuurin, mutta tämän ajan keskustan kuvan selvittämiseksi piti luodata puolueen ajankohtaisia näkemyksiä ja sisäistä keskustelua. Nykyajan oppien mukaisesti menestyvän yhteisön näkemykset löytyvät yhteisön omil- ta verkkosivuilta. Keskustan vahvuus on ollut kyvyssä omaksua oman aikansa vuorovaikutuskeinot, antaa kansalaisille tilaisuuksia osallistua ja vaikuttaa. Miten, missä ja kenen kanssa Suomen Keskustassa voi puhua Suomen Keskustasta ? aatteesta, politiikasta ja toiminnasta? Pekka Perttula Terrafamesta on ollut paljon hyötyä valtiolle Kiitos toimittaja Samuli Vänttilälle ensimmäisestä silmiini osuneesta rakentavasta artikkelista Toivon ja epätoivon kaivos (Suomenmaa 28.4.2017) koskien Talvivaaraa ja nyt sitten muutaman vuoden ajalta Terrafamea. Haastattelut olivat hyviä ja ymmärrettäviä paitsi professori Juha Kotilaisen osalta. Erikoisesti pisti silmään hänen toteamuksensa, että ?olisiko jonkun korkeamman teollisuusasteen tuominen Kainuuseen ollut järkevämpää aluepolitiikkaa?. Kun hän on kaivospolitiikan professori, niin ei kai hän vain itse tee politiikkaa? Ja ei kai Talvivaaran kaivoksen syntyminen ollut aluepolitiikkaa, vaan kaivosteollisuutta entiselle potentiaaliselle kaivannaisalueelle. Kun huomioidaan, että insinööri Pekka Pe- rä osti vuonna 2004 Talvivaaran alueen Outokummulta kahdella eurolla (kun lunas- ti takaisin onnenlantiksi ensin maksamansa yhden euron), niin kovin suuria arvoja ei kyseisellä alueella ollut, eikä ilmeisesti kovinkaan paljon muita Kotilaisen ?korkeampia teollisuusasteita
Johtokunta Varsinais-Suomi Piiritoimisto: Piirin tj Hanna Vuola 0509177000, Vesaisten piirin tj sekä Keskustanaisten ja Keskustanuorten järjestösihteeri Aino Piippo 0400407515. Keskustassa tapahtuu Puheenvuoro Luodaan muistoja . alkaen klo 18. 36 19.5.2017 perheenjäseneltä toiselle, kun ei ehditä aina tavata ja keskustella kasvotusten. Ajatuksissa takana, kunhan kesä tulee... Ja kesä tulee. 0456748077, tuukka@liuha.fi Facebook: Pirkanmaan Keskusta Pirkanmaan piiri ry:n sääntömääräinen vuosikokous la 27.5. klo 10 UKK- instituutti, Kaupinpuistonkatu 1, Tampere. Eivätkö ne olleetkin aina aurinkoisia ja lämpimiä, koivun ja kukkien tuoksuja, lämmintä hiekkaa varpaiden välissä ja mansikan makua suussa... Illan artistina esiintyy ke. Mikko Alatalo. Sari puh. Ennen yleistä kokousta kokoontuu kunnallisjärjestön johtokunta ja uusi valtuustoryhmä klo 17. Laitila, Laitilan yhdistynyt keskusta py ry:n vuosikokous su 28.5. Hml kj:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään Hämeenlinnan pääkirjaston musiikkisalissa (Lukiokatu 2, Hml) 30.5. Käsitellään luottamuspaikkajakoa. Sysmä, kj:n vuosikokous ke 24.5. klo 19 Sysmän kirjaston Ilolassa. Käsitellään myös luottamushenkilöpaikkajakoa. Pirkanmaa Pirkanmaan Keskustapiirin kiireellisissä asioissa (tj. klo 17 Helmi-säästöpankin kokoushuoneessa. Sinikka puh. Kokouksessa. 040 759 0509 tai pj. Kokouksessa käsitellään luottamushenkilövalinnat. Keskustanaisten Porin yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous ke 31.5. klo 18-20 Järvenpää-talolla, kokoushuone 4. Tervetuloa kauempaakin! Ajo-ohje: Sauvon kirkonkylästä 8 km kantatietä 181 Kemiön suuntaan. 050 374 5416, juha.isoaho@keskusta.fi, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tj Sari Kujanpää puh. Terveisin Jaana Viilo, toiminnanjohtaja 040 767 3419, jaana.viilo@keskusta.fi Järjestöilmoitukset Suomenmaahan entistä aikaisemmin! Lehti ilm. Piiritoimiston osoite Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. 0400 950 704. Päijät-Häme Piiritoimisto, piirin tj Jukka Sällinen puh. Juostaan kilpaa harrastuksista toisiin. Perheen yhdessä olemiselle tuntuu jäävän vain vähän aikaan. klo 16.30 Laitilan kaupungintalolla kokoushuoneessa 232. Esillä on sääntömääräisten vuosikokousasioiden lisäksi yhdistyksen lakkauttaminen ja sen jäsenten liittäminen Keskustan Perttelin seudun py ry:n jäseneksi. Sauvo. Lohikeittotarjoilu klo 16 alkaen. tai ihan vain olemalla paikoillaan. Liput 10 ?, sisältää kahvituksen. Piiri, ry:n sääntömääräinen vuosikokous Tampereella la 27.5. (päivämäärä muuttunut!) Tiedustelut: pj. Asiaa, hauskanpitoa, nähtävyyksiä, ostoksia ym. Tiedustelut tmj. yhdessä. Maritta Mynttinen Vesaisten Keskusliiton hallituksen jäsen Sihteerit: Kj:t ja py:t ilmoittakaa tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@keskusta.fi Pirkanmaan Vesaiset; tj Elina Sieppi, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere, p.040 555 0635, elina.sieppi@gmail.com. Keskustanaisten Pirkanmaanpiiri yhteystiedot; Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere. Liuha, puh. Aikataulut ovat kellotettuja. Rentoudumme. Kesän voimme viettää kiertämällä erilaisista tapahtumista toiseen . Seuraa Suomenmaasta printistä tai internetversiosta ?Keskustassa tapahtuu?, piirin internet-sivulta www.keskusta.fi/satakunta tai Facebook: Satakunnan Keskusta. yhdessä Takana on pitkä pimeä talvi ja tällä kertaa myös pitkäksi venynyt, keikkuen tullut kevät. Avoinna varmimmin ti klo 8.30-12 ja to klo 13-17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. Hämeenlinna. Sekä yhdessäoloa perheen kanssa. Talven aikana aikuiset puurtavat töissään, nuoret opiskelevat ja lapset käyvät koulua tai ovat päivähoidossa. Johtokunta Pyynikin kesäteatteri pe 30.6. Niskavuoren nuoriemäntä klo 18 näytökseen. Asialistalla lisäksi kunnalliset luottamuspaikat. Pori, kj:n ylimääräinen yleiskokous ti 30.5. Jaana Viilo sairauslomalla) voit soittaa pj. klo 18 Buffet & Cafe Linkosuo, Näsilinnankatu 26, Tampere. Toivottavasti luomme yhteisiä muistoja jokaisena vuodenaikana, antamalla aikaa toisillemme. Luodaan muistoja . Liput 37?/kpl. Post it-lappuja, viestejä Uusimaa Espoo, Kanta-Espoon py:n vuosikokous su 21.5. Sadepäivinä lautapelien pelaaminen, aurinkoisena päivänä eväsretki rannalle tai johonkin tapahtumaan osallistuminen yhdessä. Tilaisuudessa puhuvat keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen, kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen ja eduskunnan ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen. Keräten voimia pimeneviin talvipäiviin. Lapsille tärkeintä on yhdessäolo ja tekeminen perheen kanssa. Tuukka Liuhalle, puh. klo 19 Ailav, Juhana Herttuan katu 17, Pori. niitä Suomen kesässä löytyy joka kunnasta . Ilmoittautuminen ja kahvi klo 9.30. Kokouksessa käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi maakuntavaaleihin valmistautumista. Omakustanteinen keittolounas. Tampere, kj:n ylimääräinen kokous to 8.6. perjantaisin. 0400 930 483 ja keskustanaisten Päijät-Hämeen piiri tj Jaana Niemi puh. Tienviitta oikealle ?Aliristniemi?, josta 600 metriä pihalle. Varsinais-Suomen Vesaiset ry tekee matkan Legolandiaan 14.? 18.6. 040-556 7262, kristiina.maki-valkkila@netikka.fi Ylöjärven kunnallisjärjestö järjestää Viljakkalan Mieslaulajien konsertin Tangon Taikaa su 21.5. klo 16 Moision koulun auditoriossa. Suunnittelemme matkaa Puolaan, Gdanskiin 11.?14.9. Piiritoimiston käyntiosoite: Linnankatu 21 B 35, Turku. Raision Kesk. Nähdään ja tavataan! Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän ja samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. Rauman Keskustan kunnallisjärjestö ry:n sääntömääräinen vuosikokous 23.5 klo 18 alkaen Rauman Kaupungintalon valtuustosalissa. Ke. Lisätietoja ja ilmoittautumiset aino.piippo@vesaiset.fi Etelä-Häme Piiritoimisto, piirin tj Juha IsoAho puh. seniorikeilaajat keilavuoro Keilahallilla joka torstai klo 15-16. Turku, kj:n yleinen kokous Varsinais-Suomen piirin piiritoimistolla, Linnankatu 21 B 35, 22.5. klo 18.30. p. 0456748077, tuukka@liuha.fi Pirkanmaan Keskusta mukana tapahtumissa: seuraa Suomenmaasta, www.pirkanmaankeskusta.fi ja liity Facebookiin: Pirkanmaan Keskusta, nähdään ja tavataan! Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän ja samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. Esko Kivirannan maakunnallinen kesäjuhla Aliristniemen tilalla pe 9.6. Kuin kuoriutuisimme kolois- tamme, keveät kesäasut ja hymy huulillamme, useammin. 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi, Keskustanuorten tj Miro Marjamäki puh. 050 303 6493, hame@keskustanuoret.fi. Käsitellään sääntömääräiset asiat ja valitaan edustaja Keskustanaisten Lahden edustajakokoukseen. Huom! Suomenmaan uudistuksen myötä myös lehden Keskustassa tapahtuu-järjestöpalstalle lähetettävät yhdistyksien tapahtumailmoitukset on lähetettävä sähköpostilla piirin toiminnanjohtajalle: jaana. viilo@keskusta.fi viimeistään jo toivottua ilmoituspäivää edeltävän viikon to klo 15 mennessä. Näitä perheen, läheisten kanssa tehtyjä yhteisiä asioita kannamme lämmöllä muistoissamme aikuisina ja vielä vanhuuden päivinä. klo 18 7th Floor, Yrjönkatu 15 A, Pori. klo 18-20. Keskustanaisten piiri. Kaikki tuntuvat vain odottavan lämpöisiä kesäisiä päiviä ja kesälomaa. Mitä sinä muistat lapsuuden kesistä. 040 418 1150. Padasjoki, kj:n ylimääräinen kokous su 21.5. lipputilaukset Kristiina Mäki-Välkkilä p.040-556 7262 tai kristiina.makivalkkila@netikka.fi Pirkanmaalaisissa Keskustajärjestöissä tapahtuu: Katso lisää tapahtumia ja toimintaa www. pirkanmaankeskusta.fi tai Facebook: Pirkanmaan Keskusta Satakunta Piiritoimisto: tj Satu Tietari 050 405 7742 (satu.tietari@keskusta. fi), keskustanaisten tjTarja Kiviniemi 044 978 3929 (tarja.kiviniemi@ keskusta.fi), nuorten tj Sonja Lautamatti 0440 336 588 (satakunta@keskustanuoret.fi). Tärkeää. klo 18 Terttu Vakkurilla, Kirstinmäki 15 F 117. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Järvenpää, Keskustanaiset r.y.n sääntömääräinen vuosikokous 23.5. Muistathan toimittaa piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi satu.tietari@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. Satakunnan Keskusta on mukana tapahtumissa
leikkiä Pikku Kakkosen puistossa Itä-Savon Vesaisten jäsenhinnat: aikuiset 10e // lapset 13-18v 5e // alle 12v ilmainen. 20 ?, sis. klo 9.45-10.15. 14 v. Asialistalla luottamustoimipaikkavalinnat ja maakuntavaaliasiat. Hinnat vesaisten jäsenille: aikuiset 295 ?, 12-17v 265?, 6-11v 255? ja alle 6v 95. klo 18 Rantsilan seurakuntatalolla. Pakan hinta 10 euroa/kpl + postikulut. klo 18. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. leikkiä Pikku Kakkosen puistossa Savo-Kymen Vesaisten jäsenhinnat: aikuiset 10e // lapset 13-18v 5e // alle 12v ilmainen. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen vuosikokous su 28.5 klo 18 kunnantalolla.Johtokunta klo 16. Kärsämäki. klo 13. 595356 (klo 16 jälkeen). Käsitellään luottamushenkilövalinnat. Siikalatva. Käsitellään sääntömääräiset asiat. klo 18 Teknisellä keskuksella, Ruskatie 1, Pattijoki. 0500 . Tule kuulemaan Marimekon vahvoista naisista, kevään trendeistä ja nauttimaan tarjoiluista! Ilmoittaudu toiminnanjohtajalle etela-savo.keskustanaiset@keskusta.fi tai 050 443 7229/Sofia. Kesäretki itä-Viroon 24.-28.7. Retken aikana vierailemme mm. Sagadin kartanossa ja metsämuseossa, käymme ihailemassa komeaa vesiputousta ja tutustumme historiallisiin Narvan ja Rakveren kaupunkeihin. Bussin reitti: Säkylän mh klo 11.00 . Avoinna sopimuksen mukaan. Piiritoimisto on avoinna ma, ti ja pe. Mukana ke Juha Pylväs. Ylivieska. Olen aina ollut kiinnostunut monenlaisista asioista, osaan keskustella ja neuvotella, Jaakkola kertoo. Hän opiskelee liiketaloutta, mutta on jo pitkään ahertanut perheensä omistamassa elintarvikealan yrityksessä. ??Yritysmaailmasta olen oppinut paljon. Valtakirjojen tarkastus kokouspaikalla la 10.6. perheretkelle Porin Kirjurinluotoon tutustumaan toimintapuistoihin ja ?Risto Räppääjä ja Nuudelipää? -esitykseen. Poliittista tietämystä on nyt hyvä tilaisuus lisätä pelaamalla. Paluumatkalla omakustanteinen ruokailu. Valtakirjojen tarkistus alkaa klo 11.30. Antti Ollikainen 040 7210311, järjestösihteeri, Keskustanaisten tj. 010 315 2000, toimistosihteeri ja Keskustanaisten Anne-Maria Perttula, puheenjohtaja p. Euran mh 11.20 ? Harjavallan Neste 11.40 . Kunnallisjärjestöjen ja paikalliseyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. käsitellään sääntömääräiset asiat. Kaikki mukaan la 10.6. varsinainen edustajakokous Lahdessa 10.? 11.6. Lounas ja valtakirjantarkastus klo 11-12. Enontekiö, kj:n yleinen kokous su 21.5. Urheiluharrastuksen on oltava jokaisen ulottuvilla. 19.5. 040 831 3775, sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj. Paikalla ke Juha Pylväs. Peräpohjola Piirin vuosikokous su 21.5. klo 12 Tervolan nuorisoseuralla. Sääntömääräiset asiat sekä maakuntavaaleihin valmistautuminen. ti ja pe julkaistavan verkkosivujen järjestöpalstan deadline on tiistaisin klo 12, piiri mainittava. Seinäjoki, kj:n vuosikokous Nurmoo-talolla ti 23.5. klo 17 Kuopion piiritoimistolla Snellmaninkatu 37. Vieremä, Kj:n vuosikokous ma 22.5. Kokousta edeltää avajaisjuhla klo 10.30. Kokouksessa käsitellään 14 § mukaiset sääntömääräiset asiat. Retkiporukan kokoaa Vesaiset, vastuullinen matkanjärjestäjä: Linja-autoliike S.Kosonen Oy. Itä-Savo Vesaiset, Vesaisten koko perheen kevätretki Tanhuvaaran uimalaan ja Olavinlinnaan 20.5. matkan ja teatterilipun. Entä heidän vaalipiirinsä. Keskustan Rantsilan py:n sääntömääräinen vuosikokous pe 19.5. Kuvalliset Keskusta-pelikortit sopivat ajanvietteeksi itselle, tuliaisiksi muiden puolueiden kannattajille, pikkulahjoiksi tai vaikkapa arpapalkinnoiksi. Elina Suoranta p. Iltakahvien ja makkarangrillauksen lomassa suunnittelemme kesän tapahtumia Anne Hietaharjulla ma 22.5. Asia: Esitys kunnallisiin hallintoelimiin valittavista Keskustan edustajista. Kuljetaan kimppakyydein, lähtö Mikkelin piiritoimiston edestä kello 8. Kunnallisjärjestön ylimääräinen yleiskokous la 20.5. klo 12 Pudasjärven kaupungintalolla. Kunnallisjärjestön johtokunnan ja paikallisyhdistysten puh.johtajien kokous ti 23.5. Suomen Keskustanaiset ry:n hallitus Suomen Keskustanaiset ry:n valtuuston kokous. Kuljetaan kimppakyydein, ilmoittaudu 24.5. Käsitellään henkilövalinnat luottamuspaikoille. Lahdessa Wanhan Teatterin (koulutuskeskus Salpaus) tiloissa, osoitteessa Ståhlberginkatu 48, välittömästi edustajakokouksen päättymisen jälkeen (Edustajakokouksen on arvioitu päättyvän noin klo 13.). atso jaakkola Viikon valtuutettu Kotikunnan yritysmyönteisyys on Jaak- kolalle tärkeä asia, sillä yritykset takaavat työpaikkoja ja ne puolestaan verotuloja, joilla voidaan toteuttaa kaikille tärkeitä asioita. ??En halua ajatella ajavani vain jonkun tietyn porukan asiaa, vaan katson kokonaisuutta, nuori mies tuumaa. Tämä peruslinja on hänen mielestään olennaista myös keskustassa. ??Keskustassa etsitään kaikkien yhteistä hyvää, hän muotoilee. Jaakkolan mielessä on kuitenkin myös yksittäisiä asioita, joita hän haluaa valtuutettuna viedä eteenpäin. ??Liikuntasaleja pitää tarjota myös erilaisille kaveriporukoille. klo 11. Raahe. Nakkilan tori 11.50. Hän täytti 18 vuotta ennakkoäänestyksen ensimmäisenä päivänä 29. klo 9.30-10.15 ja 12.00-12.30 sekä su 11.6. ja 3 . Avoinna klo 9-15. Kuopio, keskustaseura ry:n vuosikokous ma 22.5. Riistakatu 15 Iisalmi. 0440-817373 sekä Keskustanaisten tmj. Porrassalmenkatu 33 Mikkeli. Etelä-Savon Keskustanaiset, Marihetki Mikkelin Marimekkomyymälässä ma 29.5. Niko Pesola 044 7546676 sekä Vesaisten tj. Katja Koivukoski 040 5338160. Alavieska. klo 18 alkaen. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimisto: Toimisto 040 5156800, Keskustan tj. 044-369 9600, toimistosihteeri Jaana Kvist p. Kaija Väänänen. Asiana luottamushenkilöpaikat ja valtuustolista. Johtokunta klo 17.30. Nivala. Ilmoittaudu 19.5. mennessä puh. klo 10-12 Uidaan Tanhuvaaran Uimalassa, klo 12-13 Lounas Tanhuvaaran Uimalassa, klo 14-16 kierros Olavinlinnassa tai esim. Li- sätietoja facebookissa Itä-Savon Vesaisten sivulla ja ilmoittautumiset ita-savo@vesaiset.fi Vesaisten kevätretki Savonlinnan seudulle 27.5. 2017 37. Wanhan Teatterin (koulutuskeskus Salpaus), osoitteessa Ståhlberginkatu 48. klo 19 Konttilassa. Paikallisyhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous ti 23.5. Valtakirjojen tarkastaminen ja kahvitarjoilu klo 13.30. Keskustanuoret, Mikkelin osasto ry, sääntömääräinen vuosikokous ma 29.5. Kahvitus ennen kokousta. Keski-Pohjanmaa Kälviän Keskustanaiset. klo 18.30 piiritoimistolla, os. Kokous alkaa la 10.6. Kansanedustaja paikalla. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto, Palstailmoitukset Suomenmaahan jarjestot@suomenmaa.fi. Kunnallisjärjestön ylimääräinen yleiskokous ke 24.5. Ilmoittaudu 24.5. mennessä savo-kymi@vesaiset.fi Hirvensalmi, kj:n ylimääräinen yleinen kokous su 28.5. Matkanivan py:n sääntömääräinen vuosikokous su 21.5. klo 19 Matkanivan kylätalolla, Kylätalontie 44. Pudasjärvi. klo 18 Kunnanvirastolla. Keskustanaiset Suomen Keskustanaiset ry:n edustajakokous. 010 315 2000. Etelä-Savo Vesaisten kevätretki Savonlinnan seudulle 27.5. mennessä Ita-Savo@vesaiset.fi Kesäretki itä-Viroon 24.-28.7. Katso ilmoitus kohdasta Etelä-Savo. Pohjois-Savo Pohjois-Savon Keskustan yhteystiedot: piirin tj Kimmo Valta p. Kunnallisjärjestön kuukausikokous ti 23.5. klo 19. maaliskuuta. Nuori mies lähti ehdolle äitinsä kannustamana. Johtokunta klo 18. Kempele. 040-721 0636. klo 18.30 Kalliontie 18 Oulainen. Hotellissa majoitus 2 hengen huoneissa. Lapsille saatavilla lisävuoteita. klo 14 valtuustosalissa. Ke ja to vain etukäteen sovitut tapaamiset. Keskusta-pelikortit nyt myynnissä! Tunnetko kaikki keskustan kansanedustajat ja mepit. Uskon, että se on tarpeellista pääomaa myös kuntapolitiikassa. vänä kahvia ja makeaa ja suolaista alk. klo 18 terveyskeskuksen neuvotteluhuoneessa. Suomen Keskustanaiset ry:n 36. Hinta: aikuiset 30 . Suomenmaan perjantaina julkaistavan järjestöpalstan deadline on edellisen viikon perjantai klo 12. Kunnanvaltuutettuna toimineen äidin mielestä päätöksentekoon tarvitaan myös nuorten näkemyksiä. ??Aloin miettiä, että miksipä ei. Kunnallisjärjestön ylimääräinen yleiskokous su 21.5. klo 15 Raudaskylän kristillisellä opistolla, Opistotie 4-6. Myytä- Nuori valtuutettu haluaa etsiä yhteistä hyvää Meri Alaranta-Saukko Liperiläinen Atso Jaakkola on luultavasti Suomen nuorin kunnanvaltuutettu. klo 18.30 kunnantalolla. Päätetään lisäksi luottamuspaikkajaosta. Sanna-Mari Talala 040 5919006, Keskustanuorten tj. 044-3122982. Suomen Keskustanaiset ry:n valtuuston kokous su 11.6. klo 17. Matkan järjestää Satakunnan Vesaiset Kymenlaakso Kotka, py:n vuosikokous 31.5. klo 17 kaupungintalolla, huone 5 (5 krs.). Kesäretki itä-Viroon 24.-28.7. Katso ilmoitus kohdasta Etelä-Savo. Keski-Suomi Piiritoimisto: piirin tj Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p. sisältää bussimatkat (oma bussi mukana koko reissun ajan), laivaliput kansipaikoin, 3 yötä Narvassa hotelli Ingerissä, 1 yö Tallinnassa Park Inn By Radisson Central Tallinn -hotellissa sekä aamiaiset hotelleissa. Kahvit ja valtakirjojen tarkastus klo 18.30. Alavus, kj:n kevätkokous 23.5. klo 19 kaupungintalolla. Keskustanuorten tmj. Toni Viljamaa p. Piiritoimistojen käynti/postiosoite: Snellmaninkatu 37, Kuopio. Avoinna klo 9-15, tärkeä tapaaminen kannattaa varmistaa soittamalla. Ilmoittautumiset savo-kymi@vesaiset.fi tai ulla-riitta.juuti@keskusta. fi Lisätietoja: 050-347 3556/UllaRiitta. 010-315 2001 ja p. Luottamushenkilöiden nimeäminen. Muhos. klo 18.30 valtuustosalissa. Käsitellään sääntömääräiset asiat ja luottamushenkilöpaikka jako. Ruotaanlahti, pyn vuosikokous Villa Annassa pe 26.5. Johtokunta ja valtuustoryhmä klo 18. klo 10-12 Uidaan Tanhuvaaran Uimalassa, klo 12-13 Lounas Tanhuvaaran Uimalassa, klo 14-16 kierros Olavinlinnassa tai esim. Kärsämäen py:n ylimääräinen yleinen kokous ke 24.5. Tilaukset p
Kahdes- Rehula sote-sovittelijaksi Lappiin Maarit Simoska Maarit Simoska Ministeri Juha Rehula haluaa Lappiin sote-sovun. Keskustan Lapin piiri vetoaakin kuntiin, että niissä ei tehtäisi sellaisia sotepalveluiden ulkoistamissopimuksia, jotka vaikeuttaisivat yhteisen maakunnan palvelutuotannon rakentamista ja olisivat ristiriidassa maakuntauudistuksen tavoitteiden kanssa. Rehula lupasi ryhtyä sovittelemaan tilannetta ministerin arvovallalla, sillä muita keinoja hänellä ei tällä hetkellä ole. Keskustan Lapin piirikokouksessa Kittilässä vieraillut Rehula on huolissaan Lapin ja Meri-Lapin vastakkainasettelusta ja ristiriitaisista pyrkimyksistä. Rehula lupasikin pitkän harkinnan jälkeen ryhtyä sovittelijaksi Lapin sote-kiistaan. ??Lapin asiat eivät voi olla enempää solmussa kuin mitä ne nyt ovat. Maria Seppälä Tytti Isohookana-Asunmaa ja Antti Kurvinen olivat yhtä mieltä siitä, että aatteen perusta ei muutu. Kuntapäättäjillä on iso vastuu, minkälaisen palveluverkon te tänne rakennatte, Rehula muistutti. Omassa puheenvuorossaan Rehula kertoi tuntevansa Lapin tilanteen. ??Melkein lupaan tulla kätilöksi Lappiin, sillä tilanne on niin vaikea. Keskustan Lapin piiri on huolestunut siitä, että eri puolilla Lappia suunnitellaan kun- 38 19.5.2017 Juha Rehula lupautui sote-riitojen sovittelijaksi Lapin piirikokouksessa. Meri-Lapin alueelle hän aikoo mennä ainakin keskustelemaan. ??Menen, vaikka ei kutsuttaisikaan, hän sanoi.. Tämä on myös puheenjohtaja Juha Sipilän viesti. Perinteinen poliittinen katsaus oli korvattu Isohookana-Asunmaan ja Kurvisen keskustelulla, jonka aiheet vaihtelivat maakuntauudistuksesta alkiolaisuuden syvimpään olemukseen ja alkoholipolitiikasta keskustan rooliin sivistysliikkeenä. Isohookana-Asunmaa sai kimmokkeen poliittiselle uralleen, kun yliopisto kieltäytyi myöntämästä hänelle virkavapaata lapsenhoitoa varten. Pudasjärven Hirsikampuksella pidetyssä piirikokouksessa ei uskottukaan Helsingin Sanomien pelottelua, että tulevissa maakunnissa keskuskaupungit veisivät kaiken vallan. ??Ja maakuntavaltuustossahan ollaan koko maakunnan asialla, korosti entinen kansanedustaja ja ministeri, tohtori Tytti Isohookana-Asunmaa. Puolueen varapuheenjohtaja Antti Kurvinen vahvisti: ??Keskustan ryhmässä työskennellään koko maakunnan eteen. Vieressä Kehitysvammaisten Tukiliiton puheenjohtaja Rauno Rantaniemi. tien tai sairaanhoitopiirin toimintojen yhtiöittämistä tai siirtämistä yksityisille yrityksille. Meri-Lapissa on herännyt epäilys siitä, että tavoitteena onkin keskittää erikoissairaanhoito Rovaniemelle, ja Meri-Lapissa on ryhdytty valmistelmaan omaa sotea. Tilanne on koko maakunnan kannalta tulehtunut. Eikä mikään ?keskittämismörkö? ole hiipinyt pykälien sisään. Keskustalla on maakunnissa erityinen vastuu alueellisen tasa-arvon takaamisessa. Piirikokous päättikin, että täyden listan 118:sta ehdokkaasta Oulu asettaa 42 ja pienimmätkin kunnat saavat oman ehdokkaansa. Piirihallitukselle jäi oikeus nimetä 14 ehdokasta, joiden avulla voidaan tasapainottaa listaa iän, sukupuolen, ammattijakauman tai muiden tekijöiden osalta. Maakuntien itsehallinnosta on haaveiltu jo Urho Kekkosen ajoista saakka. Jokaisen sukupolven on kirjoitettava se omin sanoin. Maakuntavaltuuston oltava koko maakunnan asialla Pirkko Wilén Pohjois-Pohjanmaalla keskusta on valta- puolue, mutta sen kansanedustajat tulevat yleensä muualta kuin Oulusta. Siksi perheiden valinnanvapaus on hänelle edelleen tärkeä asia. Kurvinen vakuutti, että keskusta pitää siitä kiinni. Vetoan lappilaisiin, että teillä on vain yksi Lappi ja yksi maakunta. Eikä suostu kotihoidontuen romuttamiseen. sa eri valiokunnassa lakiteksteihin perehtynyt Kurvinen uskoo, että nyt se vihdoin toteutuu. ??Viimeisetkin pilkun paikat lakeihin on löydetty
Attendo näyttää levittäytyvän, ja siltä löytyy röyhkeyttäkin. Etelä-Karjalan maakunta ei sitä paitsi mitenkään hävinnyt tässä rahanjaossa, hän sanoi. 19.5. Nyt on huolehdittava siitä, etteivät kansainväliset firmat pääse valloittamaan koko Suomea. Alemman tieverkon kunto huolestuttaa, varsinkin, kun ELY-keskuksella on halua siir- tää tieverkon kunto kuntien hoidettavaksi. Europaeuksen huomiona oli, ettei 600 miljoonasta ylimääräisestä tiestön parantamiseen kohdistetusta potista juurikaan lohkea alemmalle tieverkolle. Torniainen vakuutti, että raha on tarkoitettu juuri pienempiin kohteisiin. . Erityisterveiset hän lähetti puoluesihteeri Jouni Ovaskalle, jonka pitäisi aktivoitua kentällä kulkemiseen. Kansanedustajat Katri Kulmuni, Marisanna Jarva ja Timo Korhonen muistuttivat Juha Sipilän hallituksen työn alkaneen tuottaa hedelmää myös Kainuussa. Kari Kinnunen Keskusta ei kainuulaisten mielestä menesty- nyt kuntavaaleissa riittävän hyvin ontuvan tiedottamisen takia. Hän kyseli, tiedämmekö me, minne Suomessa toimivat isot toimijat veronsa maksavat. Kansanedustaja Ari Torniainen vakuutti lähtökohdan olevan se, että palveluntuottajat maksavat veronsa Suomeen. Leena Kaijansinkko (vas.) ja Irja Liimatainen ovat Karjalan piirin pitkäaikaisia vaikuttajia. Uusiutuva energia, biotalous ja metsätalous kasvavat, totesi rautjärveläinen Teemu Europaeus mutta huolehti siitä, ovatko toimintaedellytykset kunnossa. . Ilman vuorovaikutteisuutta ei hänen mielestään tavoiteta lapsiperheitä, nuoria ja lapsia, joiden kautta tulevaa menestystä pitäisi rakentaa. Matti Kemppaisen mukaan valtakunnallisestikin keskustelua käydään muiden ehdoilla, vaikka keskustan johdolla on saatu hyviä tuloksia. Päivi Vento Suuret sote-toimijat huolestuttavat Karjalan piiriä Päivi Vento Viekää sote maaliin, ylämaalainen Paavo Apo vetosi päättäjiin Karjalan piirin vuosikokouksessa Lappeenrannassa. Lyhyehkö poliittinen keskustelu käytiin ilman intohimoja, mukana tuttu aihe sote. Apolla oli myös sote-uudistukseen liittyvä huolenaihe. . 2017 39. Vaaleissa keskusteltiin sotesta, työttömien aktivoinnista ja monesta muusta asiasta opposition ehdoilla. Kari Kinnunen Kainuun keskustaväki: Viestintä petti ongelmat kolmeen sanaan keskustan Kainuun piirin vuosikokouksessa Ristijärvellä maanantaina. Mulari arvioi, että jos tiedotusta ja kentän viestejä ei oteta vakavasti, jää keskustan menestys tulevissa vaaleissa kuntavaalien kolmossijaakin vaisummaksi. Niinpä keskustan ehdokkaat joutuivat vaalikentillä puolustuskannalle. ??Tiedotus, tiedotus, tiedotus, suomussalmelainen Keijo Mulari kiteytti keskustan Kainuun keskustalaisten asioita oli Ristijärven Pyrylässä käsittelemässä noin 80 henkilöä eri puolilta maakuntaa. Viestintäasiat vaimean vaalimenestyksen pääsyylliseksi nostivat myös Tero Paukkeri Kajaanista, Matti Kemppainen Hyrynsalmelta, Väinö Kemppainen Ristijärveltä, Markku Väisänen Paltamosta ja Veli-Matti Karppinen Kajaanista. Tiedonvälityksestä miehet löysivät syyllisen myös Kajaanissa noteerattuun valtakunnan alhaisimpaan äänestysaktiivisuuteen, 49,3 prosenttia. ??Missä on vuorovaikutteisuus keskustan viestinnästä, ihmetteli Tero Paukkeri. Eduskunnassa on taattava toiminnan mahdollisuudet myös pienemmille toimijoille. Riitta Munnukka Joutsenosta kertoi haluavansa palvelutuottajalta erityisesti sitä, että se maksaa veronsa Suomeen
Se oli olympialaisten ohjelmassa 1900 ja 1908 sekä 1920 ja 1924. Sitten se poistettiin olympiaohjelmasta, kunnes 2009 hyväksyttiin takaisin uutena lajina. Kari Myllylälle kiitos palautteesta. Mitkä? 9. J. Onko Euroviisujen finaalia koskaan järjestetty Suomessa? 10. Sauli Koskinen, Anniina Mustajärvi, Aso Alonso, Niko Nousiainen, Teija Kurvinen, Jori A. Uusi piispa aloittaa tehtävässään 1.11. Samoin Ilta-Sanomille kyseistä asiaa koskevasta jutusta 25.4.2013. 9 1 4 2 8 2 3 1 2 7 4 8 2 4 1 8 7 3 8 5 2 3 1 3 8 5 6 4 6 3 5 7 2 4 5 3 4 6 1 8 5 5 1 7 3 4 6 8 40 19.5.2017 ??? 8 3 8 4 5 6 77 4 5 1 2 3 9 7 5 1 8 2 2 9 4 3 6 9 7 6 2 2 4 1 3 5 5 71 8 2 7 9 9 5 3 6 3 8 1 4 7 4 4 3 8 1 19 7 6 8 5 5 2 6 1 3 5 2 8 4 4 3 9 7 1 3 4 8 6 7 5 2 6 9 5 8 3 8 9 7 3 4 4 1 2 6 5 2 5 2 3 3 9 6 6 8 8 7 4 71 8 6 1 5 7 4 9 2 3 3 5 4 1 2 9 7 6 8 9 7 2 8 3 6 5 1 4 1 8 9 4 5 2 3 7 6 7 4 6 9 1 3 2 8 5 5 2 3 6 8 7 4 9 1 4 3 8 7 9 1 6 5 2 6 1 7 2 4 5 8 3 9 2 9 5 3 6 8 1 4 7 7 4 3 2 9 3 8. Sylvi ajoi autolla vähäisen kolarin raitiovaunun kanssa. Jari Laukkanen Irja Askolan seuraaja valitaan kolmen joukosta Anja Manninen Helsingin hiippakunnan piispanvaaliin asetettiin määräaikaan mennessä kolme ehdokasta. Ehdokkaat ovat Helsingin yliopiston sosiaalietiikan professori, teologian tohtori Jaana Hallamaa, Luterilaisen maailmanliiton apulaispääsihteeri, teologian tohtori Kaisamari Hintikka sekä Helsingin Kallion seurakunnan kirkkoherra, kasvatustieteiden tohtori Teemu Laajasalo. Helsingin nykyinen piispa, Irja Askola, jää syksyllä eläkkeelle. Kenen Suomen presidentin toinen ja kolmas etunimi ovat Oiva Kalevi? 4. Hän ei ajanut ajokorttia 1967 UKK:n saatua lahjaksi Saabin, vaan 1961, kun Kekkoset saivat Englannin vierailulla lahjaksi Morris-Minin. Ståhlberg virkakaudellaan 1919?25 teki? 7. Hänet vihitään virkaansa 12.11.2017 Helsingin tuomiokirkossa. Helsingin piispanvaalissa äänioikeutettuja on lähes 1800. Heistä puolet on Helsingin hiippakunnan pappeja ja lehtoreita, toisen puolen muodostavat maallikkoäänestäjät: hiippakuntavaltuuston maallikkojäsenet, Helsingin hiippakunnasta kirkolliskokoukseen valitut maallikkoedustajat, tuomiokapitulin lakimiesasessori ja tuomiokapitulin maallikkojäsen. Loput äänioikeutetut ovat seurakuntien kirkkovaltuustojen tai seurakuntaneuvostojen valitsemia. Vaalin ensimmäinen kierros järjestetään keskiviikkona 16.8. Mikä joukkuepeli. Mikä varpuslintu on Suomen ja myös koko Euroopan pienin lintu, keskimäärin yhdeksän sentin pituinen ja painaa kuusi grammaa? 7 5 1 8 2 9 4 3 6 9 6 2 4 1 3 5 7 8 2 7 9 5 3 6 8 1 4 4 3 8 1 9 7 6 5 2 6 1 5 2 8 4 3 9 7 1 4 6 7 5 2 9 8 3 8 9 7 3 4 1 2 6 5 5 2 3 9 6 8 7 4 1 8 6 1 5 7 4 9 2 3 3 5 4 1 2 9 7 6 8 9 7 2 8 3 6 5 1 4 1 8 9 4 5 2 3 7 6 7 4 6 9 1 3 2 8 5 5 2 3 6 8 7 4 9 1 4 3 8 7 9 1 6 5 2 6 1 7 2 4 5 8 3 9 2 9 5 3 6 8 1 4 7 OIKAISU: 13.4. Missä maassa säädettiin marraskuussa 1917 maailman ensimmäinen kahdeksan tunnin työaikalaki? 2. Sen jälkeen hän ei autolla ajanut. Minkä tosi-tv-ohjelman suomalaisversio: viimeisin voittaja 2014 Antde Gaup-Juuso? Aiempia voittajia olivat mm. Kopponen. 5. Mikä oli ensimmäinen maa, johon Suomen presidentti teki valtiovierailun? 8. ja mahdollinen toinen kierros perjantaina 1.9. Shutterstock Tietotesti Irja Askola. ? 8 4 1 8 9 4 1 8 2 7 3 3 5 2 1 3 8 5 9 6 4 1 1 4 6 2 7 2 4 8 2 3 Mikä varpuslintu on Suomen ja myös koko Euroopan pienin lintu, keskimäärin yhdeksän sentin pituinen ja painaa kuusi grammaa? 1. Kun Neuvostoliitto oli valtiona olemassa, kaksi sen osaa, neuvostotasavaltaa, olivat Neuvostoliiton lisäksi YK:n eli Yhdistyneitten Kansakuntien jäsenvaltioina. Ensimmäisen kerran pelin uutta muotoa pelattiin Rio de Janeirossa 2016? 1) ei ainuttakaan . Lordin 2006 voiton ansiosta, 6) hippiäinen (Regulus regulus), 7) Suomi, 8) Neljän tuulen tie, 9) Big Brother 2005?2014, 10) rugby-7. 3 8 4 6 7 5 1 2 9 6. Kuinka monta valtiovierailua Suomen ensimmäinen presidentti K. Millä toisella, Yrjö Kokon kirjastakin tutulla nimellä tunnetaan Valtatie 21, Torniosta Muonion kautta Enontekiön Kilpisjärvelle johtava 466 kilometrin mittainen valtatie? 3. valtiovieraitakin hän otti vastaan vain yhden, Viron valtionpäämies Konstantin Pätsin 1922, 2) Viro, L. Relander 1925, 3) Ahtisaari Martti, 4) Ukraina, Valko-Venäjä, 5) 2007 . Tietotestin ajokortitonta presidenttiä koskeneen kysymyksen vastauksen yhteydessä olivat Sylvi Kekkosen ajokorttiasiat sekaisin. K
hakee 1.8.2017 alkaen tai sopimuksen mukaan määräaikaiseen työsuhteeseen 31.5.2019 asti 2,*"+ . Suomen Keskusta r.p
Tehtävään kuuluvat puoluejohdon aikataulujen koordinointi, kenttäkierrosten suunnittelu ja toteutus yhteistyössä puolueen piirijärjestöjen kanssa. Lisäksi hallintosihteeri osallistuu puoluetoiminnan rekisterin jäsentietojen ylläpitämiseen. Työtehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää Keskustan järjestöjen tuntemusta, hyviä yhteistyötaitoja, suomen ja englannin kielen taitoa, joustavuutta ja oma-aloitteisuutta. "0(201 "10&& 2211 ,0 ' Tiedusteluihin vastaa puoluesihteeri Jouni Ovaska +358 10 289 7010 www.keskusta.fi/rekry +$//?1726?+7((5?? Hallintosihteeri vastaa keskustan puoluehallituksen ja työvaliokunnan kokousten sihteerin tehtävistä. Puoluetoiminnan rekisterin tuntemus katsotaan eduksi. Vapaamuotoiset hakemukset palkkatoivomuksineen pyydetään toimittamaan 28.5.2017 klo 23.59 mennessä sähköpostilla osoitteeseen rekry@keskusta.fi. 19.5. 2017 41
säilyttämistä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Myöhemmin tällä vuosituhannella hän totesi: ?Olemme nyt entistä vapaampia tekemään omia ratkaisuja.? Mauno Koivisto luotti kansan oikeudentuntoon. Sisäpolitiikassa hän tavoitteli parlamentarismia ja kansallista eheyttä sekä kunnioitti kansan oikeustajua. Hän jatkoi kaikessa olennaisessa edeltäjiensä Paasikiven ja Kekkosen rakentamalla ulkopoliittisella tiellä. Sellainen valinta oli Mauno Koivisto vuonna 1982. Hän korosti myös ?kansallisen liikkumatilan. Kekkosen valintavuonna . Lentopalloilijan iskulyönti upposi lattiaan. 42 19.5.2017 ?Pysyä hengissä. kiehtoo ihmisiä. EEC-ratkaisu sai näin jatkoa. Koivistoa voi pitää kylmän sodan oloissa myös sillanrakentajana: Washingtonin ja Moskovan johtajat vierailivat Suomessa ja kuuntelivat Koivistoa. Se ei ollut alituiseen ääriasennossa. Sota vaikutti syvästi miehen ajatteluun. Luulen kyllä, että ajatus Koivistosta presidenttinä Urho Kekkosen jälkeen oli muhinut suomalaisten mielissä viimeistään 1970-luvun lopulta alkaen. Asettuminen vuoden 1981 huhtikuussa Kekkosen tahtoa (Koiviston hallituksen erovaatimus) vastaan varmisti valinnan. Mauno Koiviston elämäntarina . Hän tunsi Neuvostoliiton/Venäjän ja osasi venäjää. Pariisin rauhansopimuksen sotilaallisten artiklojen mitätöiminen ja YYA-sopimuksen muuttaminen olivat rohkeita, oikeaan ajankohtaan tehtyjä päätöksiä. Koiviston ratkaisut Euroopan neuvoston jäsenyyden ja EU-jäsenyyden ajamisessa voi nähdä jatkumona Kekkosen länteen raivaamalle taloudelliselle ja kaupalliselle yhdentymiselle. Hän oli matalan profiilin poliitikko silloin kun piti: ?On oltava niin matalana, että vihollinen ei osu.? Presidentin valtaoikeuksien siirtäminen hallituksen ja eduskunnalle jää historiaan. julkista- mistilaisuudessa Moskovassa vuonna 2002 toimittajan kysymykseen Suomen ideasta venäjäksi yhdellä sanalla ?pysyä hengissä?. Suomalaiset ovat valinneet kunkin ajan vaatimuksiin parhaiten sopivan presidentin. Hänessä yhdistyi kansanmies ja sivistynyt filosofi, fundeeraaja. Oli symbolinenkin yhteensattumus, että Koivisto kuoli Snellmanin päivänä. Kirjoittaja on kansanedustaja ja valtiotieteen tohtori.. oli hänen linjakiteytyksensä. Elämän tarina vetää tai karkottaa. Koivisto osasi mitoittaa vallankäytön. -filosofia heijastui Koiviston ulko- ja sisäpoliittisissa ratkaisuissa. Ulkopolitiikassa ?hyvät suhteet naapureihin. kertovat lahjakkuudesta. vieraskolumni seppo kääriäinen ?Pysyä hengissä? Mauno Koivisto vastasi kirjansa ?Venäjän idea. Vaatimattomat kotiolot ja satamatyöläisen tausta puhuttelevat. Sotareissu Lauri Törnin joukoissa on muuttunut aikoja sitten legendaksi. Lukeneisuus ja historian tuntemus heijastuivat hänen otteissaan. Hän oli yhtä aikaa läheinen ja etäinen. Koivisto oli taitava poliitikko, arvostettu valtiomies ja karismaattinen johtaja. Hän kävi Turun satamassa kamppailua kommunisteja vastaan. Opiskelu työn ohessa ja väitös Turun sataman sosiaalisista suhteista vuonna 1956 . Mutta kyllä Koivisto oli päättäväinenkin vallankäyttäjä isoissa asioissa ja myös omaa asemaansa koskevissa väännöissä. Hänen junailemansa sinipunaratkaisu ohi kassakaappisopimuksen 30 vuotta sitten todistaa siitä. satamasta tohtoriksi ja politiikan huipulle
2017 43. Kun saavutte risteilyalukselta Helsingin kauppatorille, ostaaksenne kiinalaisia lapinnukkeja, niin mikä teitä uhkaa. Pakina Moi amerikkalaiset Olen Jari, 65, ja kirjoitan teille nyt ensimmäistä kertaa. Täällä on vaarallista. Jokainen ikäiseni suomalainen on nähnyt televisiosta kymmeniä tuhansia murhia ja veritekoja. Ne tapahtuvat amerikkalaisissa sarjoissa. Meillä päin räjäytettiin tuulivoimala nurin, kun ei ollut enää sähköä sen pyörittämiseen. Matkustamatta jättäminen on antautumista kansainvälisen terrorismin pelottelun edessä. Mihin teistä on kadonnut villin lännen miesten henki? Jari Nenonen päätoimittaja Juha Määttä 040 7359 612 toimituspäällikkö Katariina Lankinen 044 7370 320 Ulkoasupäällikko Mikko Eronen 041 4539 554 Verkkouutispäälliköt Henna Lammi perhevapaalla Samuli Nissilä 044 7370 261 journalistinen taittaja Samuli Vänttilä 044 7370 244 Toimittajat Meri Alaranta-Saukko 044 2032 640 Annukka Kaarela opintovapaalla Eeva kärkkäinen 040 1492 201 santeri Lampi 044 7370 315 Risto Luodonpää 040 8201 781 Anja Manninen 044 7370 381 Pentti Manninen 040 5709 400 Pauliina Pohjala 050 5450 915 Pekka Pohjolainen 040 5357 674 Pirkko Wilén 044 7370 238 vakituinen avustaja timo laaninen 040 8326 106 Valokuvaajat Jari Laukkanen 044 5966 879 Maria Seppälä 044 7370 386 GRAAFIKKO KIRSI ERVASTI perhevapaalla sanna järvelin 044 7370 327 Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 4, 90150 Oulu Helsingin toimitus Postiosoite: PL 1070, 00101 Helsinki, Käyntiosoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Joutsen Media Oy Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Painopaikka Kaleva365 Oy, ISSN 0356-3588 19.5. Amerikkalaista romantiikkaa näyttää olevan se, että paareilla tuodaan väkeä suolet sylissä ja heitä hoidetaan, mutta yksi hoitaja varastaa lääkkeitä ja toinen on jo mennyt sen tohtorin kanssa liinavaatevarastoon. En tiedä, missä myydään niiden Kauniiden ja rohkeiden muotitalon mallistoa, varmaankin aavikoiden aaltopeltisissä tarjoushalleissa. Kun amerikkalaistähden uran voi katsoa olevan lopullisesti ohi tämän tuomaroidessa suomalaisten tavisohjelmaa, niin mitä on sanottava ?kansainvälisen uran. luoneesta muotisuunnittelijasta, jonka mallisto tulee Tokmanneihin? Mutta ihan oikeasti, Euroopassa on turvallista. Minulla ei ole kissaa. Siellä puolen tunnin kävely, vähän kuvaamista, pikanttia on ja rauhallista, ainoa vaaran paikka on eksyä väärään bussiin. Suunnaton helpotus, kun laiva irtautuu laiturista, me hurjapäät sentään selvittiin Euroopan Suomesta hengissä. Jos Suomessa jotain räjäytellään, niin kantoja. Lokki voi viedä jäätelön. Jos haluatte syventää Suomi-kuvaanne, niin laitatte bussinne numerolapun rinnuksiinne ja ihan Porvooseen. En jaksa enää katsoa, mutta jo puffeista olen nähnyt, että amerikkalaisia vainoavat nykyisin kovasti myös erilaiset ulkoavaruuden hirviöt. Olen yhtä oikeassa kuin teidän viranomaisenne Euroopan suhteen, jos arvaan, että Amerikan kaupungeissa näkee verhon raosta sen tappamisen määrän, mitä me seuraamme täällä televisioista. Mihin teistä on kadonnut villin lännen miesten henki? Meillä on täällä kyllä sote, mutta pientähän se on verrat- tuna teidän sairaalasarjoihinne. Paljon tur- vallisempaa kuin siellä Amerikassa. Hyvin voitte matkustaa tänne. Luin lehdestä, että Kansas-yhtye ei tulekaan Eurooppaan kiertueelle, koska teidän viranomaisenne ovat varoittaneet matkustamasta Eurooppaan