Suomenmaa 19.06.2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

1 ? VASTAKKAINASETTELU POIS TYÖMARKKINOILTA s. 6 414880 073513 KESKIVIIKKO 19.6.2013 EI KIITOS HALLINTOILVEILYLLE s. 2 N:o 68 . Kattava kotieläinkenttä esittelee monipuolisesti kaikkia tuotantosuuntia. Kotimaisten herkkujen pariin johdattaa Ruokaprovinssikatu, ja ohjelma sisältää sekä tiukkaa maatalouspolitiikkaa että rentoa kesäpäivän tunnelmaa. Tätä tapahtumaa et halua ohittaa! www.farmari.net Farmarin portit auki klo 10-18 joka päivä. Pääsyliput ennakkoon ja helposti netistä Yhteistyössä:. s. Farmarissa on kesän suurin konenäyttely, jossa on esillä monia Suomen uutuuksia. 3 MAASEUTU Vasikoiden vietävänä Raudaskosken tilan Haikkuleirit opettavat lapsille elämäntaitoja ja kasvattavat sisua. 12 Seinäjoen Farmari on läpileikkaus koko suomalaisesta maataloudesta ja maaseudusta
Keskustan pää-äänenkannattaja Päätoimittaja Juha Määttä Pääkirjoitukset Toimittajalta Kuntauudistus sai pahasti nenälleen E duskunnan perustuslakivaliokunta joutui taiteilemaan tiistaina poliittisten paineiden keskellä, kun se sorvasi lausuntonsa ehdotuksesta uudeksi kuntarakennelaiksi. Sote-uudistus on kansalaisten näkökulmasta vielä suurempi ja tärkeämpi kuin kuntarakennelaki. Ei väsytä, väitetään. Pilkkakirveet veistelevät, että europarlamentissa hän pääsisi jatkamaan lempipuuhaansa: arvostelua. Sen sijaan Suomen ongelma on talouden synkkä näkymä, jonka edessä hallitus näyttää olevan aivan saamaton. Nato-lobbaus on tosin silmin nähden kiihtynyt viime aikoina. Hän on luvannut kertoa Joensuun puoluekokouksessa. Olen aatellut, että ei Soini lähde. Mutta pystyisikö hän jättämään luomuksensa, puolueen. Kärkkyy, vaikka ei taida ollakaan työmies Matti Putkosen ykkössuosikki. Perussuomalaisten ykkösvarapuheenjohtajaksi tulee oppinut tohtori Jussi Niinistö. Keskusta on puolestaan ilmoittanut, että jos se saa vastuuta vaaleissa, nykyisenlaiset kunta- ja soteuudistukset keskeytetään ja aloitetaan uudelta pohjalta. Kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) osoittikin huonoa tilannetajua ensikommenteissaan, joi- Turhien selvitysten vaatiminen ennen soteratkaisuja olisi silkkaa hallintoilveilyä. EUROVAALEIHIN vai ei? Timo Soinilla on tasan kymmenen päivää aikaa hoksata vastaus. Pitäisi keksiä ratkaisuja sisäpolitiikkaan. Tämä merkitsee myös sitä, että nykyinen hallitusohjelma raukeaa. Mutta hänen se päätös on tehtävä. Siinä voi joutua ottamaan Veikon opit onkeen. Pentti Manninen. Oliko kyseessä vain uudenlaiseen kaapuun kiedottu Nato-lobbaus vai myös Niinistön halu astua hallituksen tontille neuvomaan Suomelle tulevaisuutta? Oli miten oli, yksi asia on selvä: Suomen ongelma ei ole Nato-suhde tai turvallisuuspolitiikka yleensäkään. ainakin kolmea paikkaa. Hän, Veikko Vennamon oppilas, joka on johtanut perussuomalaisia 16 vuotta. niin he uskovat . Ja muutaman kansanedustajan lähtö avaisi tietä uusille voimille. SOINI on kuulemma tykännyt reissata eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana. Ei kai kuntia vaadita käyttämään aikaansa selvityskaavailuihin, jotka voivat osoittautua täysin tarpeettomiksi? Sellainen olisi hallintoilveilyä, johon ei yhteisiä varoja pidä käyttää. H allitus panee nyt epäilemättä viimeisen toivonsa sote-uudistuksen kiirehtimiseen. Kiire olisi nyt kuitenkin melkein pahinta, mitä hallitus voi keksiä. Käytössä on sekä pienten askelten politiikkaa että presidentillinen vyörytys. Nyt hän johtaa eduskunnan puolustusvaliokuntaa. Ykkösvara on tärkeä paikka. Ja kun kokoomus on suurista puolueista ainoana selkeästi Nato-myönteinen, sen piirissä on havahduttu. Siihen kannattaa tähdätä. Uusin keksintö on ajatus siitä, että nykymaailmassa ei liittoutunutta maata voi ollakaan, kaikki ovat vähintään ?verkottuneita?. Mutta eipä taida Suomen kansa vieläkään uskoa. Sen sijaan kansalaiset kyllä kyselevät, eikö olisi parempi puuhata Suomen talouden saattamiseksi kasvu-uralle, jolta nykyhallituksen aikana on luiskahtanut. TOKI voi helpottaa, jos puoluekokous tekee eteviä valintoja. Puoluesihteerin tuolille kärkkyy ykkösenä duunarien suosikki, kansanedustaja Jari Lindström. Kateellisten puhetta, Soini saattaisi itse kuitata. EUROPARLAMENTTIIN siirtyminen voisi olla Soinille helpotus. Ei eduskuntavaaleihin käyvää puoluetta voi kunnolla johtaa Brysselistä. Homma onnistui 2011, mutta onnistuisiko vielä. Ovet sinne sun tänne voisivat olla auki. Tämä ajatus juoksee niin, että Soini on jo kyllästynyt kotimaan politiikkaan. Kenties pystyisi. Vennamo koulutti opetuslastaan kovettamaan itsensä, pehmoilulla ei politiikassa pärjää. Soini on sanonut, että sen jälkeen kun hän lakkasi pelkäämästä Vennamoa, hän ei ole pelännyt ketään. PERUSSUOMALAISETKAAN eivät vielä tiedä, mitä Soini aikoo. Se on fifty-fifty, tai fifty-sixty, puoluetoverit sanovat. Voi olla, että hän ei itsekään ole vielä varma ratkaisustaan. Siten kuntaliitosselvityksiä alkaa valmistua aikaisintaan loppuvuonna 2014, ehkä vasta vuoden 2015 puolella. Eduskuntavaalit järjestetään kevättalvella 2015. Perustuslakivaliokunnan hahmottelema aikataulu merkitsee sitä, että kuntaliitosselvitykset osuvat keskelle vaalitaistelua. Saa nähdä, kummanko tien hallitus valitsee: vetää kuntauudistuksensa takaisin vai menee vaaleihin pakkoliitosten riippakivi tukevasti kintussaan. Se on kuitenkin selvää, että nykyinen hallituskokoonpano ei jatka enää vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen. Voitto ei ole varma. Eurovaalit sen sijaan näyttävät lupaavilta. Jos Soini lähtee ehdolle, perussuomalaiset tavoittelevat tosissaan . Hutilointi sote-uudistuksessa voisi tulla kansakunnalle kalliiksi. Suomen pulma on talous, ei Nato-suhde U utiset tasavallan presidentin Sauli Niinistön leirikoulusta ovat hieman hämmentäviä. Nyt on yksi. Kolme europarlamentaarikkoa olisi mittava voitto myös rahassa ja asemissa. Tätä kuvaa, että yhteensä kymmenen valiokunnan jäsentä piirsi nimensä kolmeen eriävään mielipiteeseen. Vaikka yhdistynyt oppositio ei saanutkaan omaa näkemystään kokonaan läpi, valiokunta teki kuitenkin hallituksen suunnitelmiin pahan mutkan. Valiokunta sitoi kuntien liitosselvitykset sosiaalija terveyshallinnon uudistukseen, ja ilmoitti, että kunnille on varattava vähintään kuusi kuukautta selvitystyöhön sen jälkeen, kun sote-laki on valmistunut. Ehdotuksen uudeksi sote-laiksi on arvioitu syntyvän vasta kevättalvella 2014. Hän heiluttaa nuijaa, kun puoluejohtaja on poissa. SOINIA eduskunnassa seuranneet sanovat, että perusjohtaja haluaa lähteä patsastelemaan Eurooppaan. Puolue pitäisi nyt johdattaa hallitukseen asti. Saa nähdä, kummanko tien hallitus valitsee: vetää kuntauudistuksensa takaisin vai menee vaaleihin pakkoliitosten riippakivi tukevasti kintussaan. Kuva: Mikko Stig/Lehtikuva: ta hän antoi perustuslakivaliokunnan kannasta. Ministeri ei ilahtunut kuntien saamasta lisäajasta ja uhitteli, että selvitysvelvollisuus käynnistyy joka tapauksessa. Sitä Virkkunen ei kuitenkaan tarkentanut, mitä kummaa voidaan selvittää, kun perustuslakivaliokunta liitti selvitystyön sote-uudistuksen lainsäädännön valmistumiseen. Eduskuntakäsittelykin ottaa aikansa, varsinkin, kun suunnitellun vastuukuntamallin perustuslainmukaisuudestakin on suuri epäilys. Siihen voi olla syynsäkin. On siellä jokseenkin tunnettu mies. Suomessa on vielä jonkin aikaa kokoomuslainen president- Timo Soinin kello käy ti sekä kokoomuslainen pääministeri. Viimeistään seuraavien vaalien jälkeen tilanne muuttuu. Puolue joutuisi hakemaan uutta johtajaa. Se on tuskallista riskipeliä
Kannustankin keskustalaisia aktivoitumaan työurakeskustelussa. Yhteisöllisyyden ja yhteisymmärryksen rakentaminen on tärkeää tälläkin saralla, jotta voimme vaalia sukupolvien välistä yhteyttä ja sosiaalista hyvinvointia tulevaisuudessakin. Muut lehdet ILTA-SANOMAT kysyy, mihin unohtui brändityöryhmä: ?Ollilan valtuuskunta nosti raportissaan esiin kolme Suomen vahvuutta: toimiva ja ratkaisukeskeinen yhteiskunta, puhdas luonto ja korkea koulutustaso. Kaikki nämä vahvuudet voidaan perustellusti asettaa kyseenalaisiksi. Maamme hallituksella on ollut viimeisten parin vuoden aikana suuria vaikeuksia ratkaista suuria rakenteellisia ongelmia. 19.6.2013 www.suomenmaa.fi Puheenvuoro Vastakkainasettelulla ei rakenneta työmarkkinoita Anne Hyyryläinen KOL:n 1. Kuva: Jari Laukkanen ään korkeakoulututkinnon ellei parikin. Toisaalta korkeakaan koulutus itsessään ei nykypäivänä takaa työpaikkaa, vaan ainoastaan pääsyn työllistymisen lähtökuoppiin. Maaliviivalle on kuitenkin pitkä matka, sillä suuri osa työpaikoista ei tule koskaan julkiseen hakuun. TYÖELÄMÄ ei suvaitse epäonnistumisia. Vaikeudet ja virheaskeleet työuran alkutaipaleella voivat muodostua kompastuskiveksi, jotka vaikuttavat läpi työuran. Alkuvaiheen työttömyyskaudet lyövät leimansa myöhempään työuraan, ja lupaukset kirkkaasta tulevaisuudesta vaihtuvatkin usvapilveksi. EPÄVARMUUS työurasta heijastuu nuoren elämään kokonaisvaltaisesti. On vaikea miettiä perheen perustamista ja asunnon hankkimista, jos tietoa töistä ei ole ja opintolainakin painaa vielä niskassa. Kotia ja arkea on vaikea rakentaa, jos työn perässä on jatkuvasti muutettava. Harva meistä toivoisi rakentavansa elämäänsä jatkuvalle epävarmuudelle tulevaisuudesta. Nämä ovat kuitenkin nykyhetken reaaliteetit, mitä työmarkkinoilla on nuorille tarjota. Tapa, jolla sosiaali- ja terveydenhuol- lon tai kuntarakenteen uudistusta on hoidettu, ei kieli erityisestä ratkaisukeskeisyydestä. --Suomen julkisuuskuvaan maailmalla vaikuttaa yksittäinen formulakuski Kimi Räikkösen tokaisu tai Marimekon kangaskuosin kopiointi enemmän kuin yksikään maabrändityöryhmän raportti.? TURUN SANOMAT suree laajakaistahankkeen näkymiä: ?Pohjois- ja Itä-Suomen kun- nissa valokuituyhteyksiä on vedetty innokkaammin kuin etelässä ja lännessä, jossa kunnat nurisevat maksuosuutensa raskautta. Monet ovat livenneet hankkeesta kokonaan operaattorien ilmoitettua tuovansa kuidun kiinteistöihin vain kysynnän mukaan. Lopputuloksena väikkyy vuoden 2015 Suomi, jossa syrjäseutujen laajakaistayhteydet ovat jääneet teleyritysten massiivisesti markkinoiman langattoman vaihtoehdon varaan.? LAPIN KANSALLA on synkkä näkemys maaseudun tulevaisuudesta: ?Jopas taisi löytyä syy siihen, miksi päättäjät eivät ole järin kiinnostuneita syrjäkylien asukkaiden elinoloista. Kala liikkuu ja käy pyydyksiin alueella, joka on vain viisi prosenttia Suomen pinta-alasta. Asfaltti on hyvä kuoria kyläpahasten poluilta pois, koulut saattaa kylmiksi, palvelut keskittää maalikyliin, kun ei poloisista ole vaalikarjaksikaan.?. Haluamme olla mukana rakentamassa eheää yhteiskuntaa, jossa työ ja mahdollisuuksien tasa-arvo ovat jokaisen perusoikeuksina. TILASTOKESKUKSEN työvoimatutkimuksen mukaan Suomen kokonaistyöttömyysaste oli huhtikuussa 8,8 prosenttia. Nuorisotyöttömyyden osalta luvut olivat huomattavasti korkeammat. Suomen ympäristökeskuksen ja Oulun yliopiston tuore selvitys näet kertoo, että vain kuusi prosenttia väestöstä asuu harvaan asutulla maaseudulla. Ei tuollainen vähäväkinen populaatio juuri kiinnosta vaalivoittoa tavoittelevaa puoluetta. Pyhäpuheet ovat kauniita, mutta teot rumia. varapuheenjohtaja VIIMEAIKAINEN keskustelu yritysten irtisanomisjärjestyksestä on vihdoin herätellyt nuoria tulevaisuuden osaajia työurakeskustelun pariin. Aihe on ajankohtainen ja tärkeä, koska lähitulevaisuudessa tehtävät ratkaisut vaikuttavat meidän jokaisen tulevaisuuteen. Nyt tarvitaankin uusia keskustelunavauksia ja kestäviä ratkaisuja, jotka huomioivat niin sukupolvien välisen, sosiaalisen kuin alueellisenkin tasa-arvon. Epävarmuus työurasta heijastuu nuoren elämään kokonaisvaltaisesti. TYÖMARKKINAPOLITIIKAN ratkaisuihin tarvitaan konsensusta ja tietoisuutta muuttuvan työelämän haasteista. Rintamalinjojen rakentaminen sukupolvien välille ei tuota kestäviä ratkaisuja, vaan päätösten tulee tapahtua kiinteässä yhteistyössä. Keskustalla onkin tähän keskusteluun paljon annettavaa. Iskuetäisyyden päähän toisistaan, kaupunkeihin ja sen reunustoille on tuppaantunut 70 prosenttia kansasta. Salot ovat tyhjentyneet, siellä ei syö sinttikään. Peräti 24,4 prosenttia Suomen 15?24-vuotiaista on työttömänä, eli joka neljäs työvoimaan kuuluva nuori jää vaille työpaikkaa. Pikaisia parannuksia tilanteeseen ei ole näkyvissä, vaan nuorisotakuun epäonnistumisella tilanne tulee vain kärjistymään. TYÖELÄMÄN muutoksen tuomat haasteet ovat monimuotoisia. Esimerkiksi toisen asteen ja alemman korkeakoulututkinnon arvostukset ovat romahtaneet työnantajien silmissä. Sama työtehtävä, jota ennen hoidettiin toisen asteen koulutuksella, vaatiikin nyky- ?Toisaalta korkeakaan koulutus itsessään ei nykypäivänä takaa työpaikkaa, vaan ainoastaan pääsyn työllistymisen lähtökuoppiin.
Monikuntaliitosten tekeminen vaatii aikaa, ja kunnille on annettava ennen päätöksentekoa riittävät tiedot, keskustan Tapani Tölli sanoo. Tämä on ensimmäinen kolmesta kohdasta, joiden nojalla Tölli, Markus Lohi (kesk.), Lea Mäki- pää (ps.), Kimmo Kivelä (ps.) ja Tom Packalén (ps.) vaativat rakennelain säätämistä perustuslain säätämisjärjestyksessä. Töllin mukaan he nojaavat arvostetuimpiin valtiosääntöasiantuntijoihin. TOINEN kohta viisikon vastalauseessa on perustuslain 121 pykälä, joka viittaa kuntien yhteistyöhön. . Kuntarakenne ei saa muotoutua sellaiseksi, että kuntien yhteistyö maakuntatasolla ei ole mahdollista. On perustuslain vastaista ohjata tavallisella lailla kuntarakennetta sellaiseksi, että yhteistyö vesittyy, Tölli huomauttaa. Hallituksen kuntauudistus tähtää jopa maakuntien kokoisiin kuntiin. KESKUSTA ja perussuomalaiset kiinnittävät huomiota myös perustuslain turvaamiin kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksiin. . Kuva: Jari Laukkanen Perustuslain vastainen Keskusta ja perussuomalaiset eivät niele kuntarakennelakia PENTTI MANNINEN HELSINKI HALLITUKSEN kiireellä ajama kuntarakennelaki on perustuslakivaliokunnan keskustalaisten ja perussuomalaisten jäsenten mielestä perustuslain vastainen. Heidän mielestään laki pitäisi hyväksyä kahdessa eduskunnassa ja toisessa vielä kahden kolmasosan enemmistöllä. Eduskunnan perustuslakivaliokunta sai tiistaina valmiiksi lausunnon kuntarakennelaista. Perustuslakivaliokunnan mielestä tämä ei riitä. Valiokunta kytki takarajan valmisteilla olevaan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämislakiin. Se tullee eduskunnan käsittelyyn ensi keväänä, mahdollisesti maalis-huhtikuussa. SOTE-LAIN toisen käsittelyn jälkeen kuntien saaman lisäajan tarkempi aikataulu määrätään erillisella lailla. Kun lisäaika annetaan, rakennelaki voidaan säätää tavallisena lakina. Keskusta ja perussuomalaiset katsoivat, että lisäaikaa tarvitaan 12 kuukautta. . Äänestyksissä oli monenlaisia rintamia. LAUSUNTONSA loppusanoissa valiokunta lähetti piikin pääministeri Jyrki Kataiselle (kok.) ja kuntaministeri Henna Virkkuselle (kok.). Valiokunta luonnehtii kuntarakenneuudistusta ja siihen liittyvää kokonaisuutta poikkeuksellisen merkittäväksi: ?Tähän nähden perustuslakivaliokunta pitää hankkeiden sekä ajallisesti että asiallisesti heikosti koordinoitua valmistelutapaa valitettavana.? Valiokunnan mielestä näin iso kokonaisuus tulisi valmistella esimerkiksi parlamentaarisessa komiteassa. Hankkeiden heikosti koordinoitu valmistelutapa on valitettava.. 4 19.6.2013 Johannes Koskinen ja Tapani Tölli valiokunnan tiedotustilaisuudessa. Kun kuntarakenne muuttuu merkittävästi, tämä ohenee valtavasti. Paikallisdemokratian turvaamiseksi ei kuitenkaan ole esitetty mitään keinoa, Tölli arvostelee. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN lausunto on ohje hallintovaliokunnalle, kun se kirjoittaa kuntarakennelaista mietintöä. Mietinnön pohjalta täysistunto määrittelee eduskunnan lopullisen kannan. Ilmoitus ei kuitenkaan ole velvoittava. Kunnat voivat muuttaa suunnitelmia myöhemmin. Hallitus esitti, että kuntien pitää määritellä kantansa liitoksiin ensi vuoden heinäkuun alkuun mennessä. Valiokunnan enemmistön mielestä laki voidaan säätää tavallisena lakina, kunhan siihen tehdään muutoksia. Opposition edustajien mukaan muutokset eivät ole riittäviä. VALIOKUNNAN enemmistö mää- ritteli, että kunnat saavat lisäaikaa vähintään kuusi kuukautta kuntaliitosselvityksien tekemiseen ja niihin kannanottamiseen. Kunnat voivat ilmoittaa kuntaliitosselvitysten tekemisestä alkuperäisen aikataulun mukaan joulukuun alussa. Yleensä mietinnöt eivät muutu. Laki on määrä hyväksyä toisessa käsittelyssä juhannuksen jälkeen. Hallitus haluaa sen voimaan heinäkuun alusta. Perustuslakivaliokunta ei ottanut ennakkokantaa tulevan sotelain säätämisjärjestykseen. Valiokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen huomautti kuitenkin, että sote-lain vastuukuntamalliin sisältyy perustuslain kannalta pulmia. KESKUSTAN Tölli antoi valiokunnan tiedotustilaisuudessa Koskiselle tunnustuksen työn johtamisesta. Töllin mukaan kuntarakennelaki-lausunto käsiteltiin perustus- lakivaliokunnan arvovallan mukaisesti. Tölli painotti myös, että vaikka oppositiopuolueiden edustajilla on yhteinen vastalause, valiokuntakäsittelyssä ei ollut kysymys hallitus?oppositio -rintamajaosta
Suomi haki itsetuntoonsa pönkitystä hakeutumalla ?EU:n ytimiin. Hän koukkasi kyber-uhkien kautta. Epäileekö vielä joku, kenen kädessä karttakeppi on? Pentti Manninen lainat NATO-ELIITTI koostuu Kääriäisen mukaan monista aineksista. Suomalainen Nato-lobby sai nostaa komeasti päätään. Ja näyttihän tilaisuus muutakin. Kuten myös arkena. Sekä HKScanissa että Atriassa äänivalta on tiukasta tuottajaosuuskuntien käsissä. Metsäteollisuudessa vastaava rakenne on Suomen kolmanneksi suurimmassa metsäyhtiössä, Metsä Groupissa. Osassa tuottajaosuustoimintaa varsinaista toimintaa varten on perustettu osakeyhtiöt, ja tässä ratkaisussa tuottajaosuuskuntien päärooli on toimia omistajina. Tämä vaikuttaa myös liiketoiminnan voitonjakoon, sillä osuus- toiminnassa voitot käytetään jäsenten eduksi. Esimerkiksi maatalouden rakennemuutoksen seurauksena pelkästään jäsenrahoituksella kasvaminen ei ole enää mahdollista. Samaan aikaan näyttää kuitenkin siltä, että kotimaiset pörssilistatut lihatalot ovat katoamassa sijoitusrahastojen tutkasta. Juhannuksen alla on hyvä puhua alkoholista. . Totuus löytyy emäksisestä superdieetistä tai Madonnan bakteeridieetistä. Kuva: Jari Laukkanen Jos Kataisen hallitus aikoo päästä historiaan muusta kuin sekoilustaan ja saamattomuudestaan, viimeinen näytönpaikka on kehysriihi ensi keväänä. Mitä se vaikuttaisi joka ilmansuunnassa. Siirto Nato-pelissä PRESIDENTTI Sauli Niinistön isännöimät Kultarannan kinkerit oli ilmeisen onnistunut tilaisuus. Onko siellä riittävästi pohdittu, mitä Nato-jäsenyys vaikuttaisi Pohjolan sotilaspoliittiseen vakauteen? Tämä on Kääriäisen mukaan ollut vuosikymmeniä Suomen turvallisuuden kulmakivi: on vaalittu vakautta ja ennustettavuutta. Eikö Pohjola olisi vakaa, jos kaikki Pohjoismaat kuuluisivat Natoon? . Suomeen on muodostunut Nato-eliitti, josta jo puhutaankin Nato-eliittinä, Kääriäinen sanoo. . Kaiken takana on pelko: kelpaanko minä? Suvi Kerttula Ilta-Sanomissa Kun vertaillaan yritysten taloudellista selviämistä ensimmäisten vuosien jälkeen, ei kantaväestön ja maahanmuuttajien yrityksissä ole eroa. MUUTOKSEEN on reagoitu muodostamalla erilaisia hybridi-organisaatioita, joissa osuuskuntien ensisijainen rooli on toimia omistajana, PTT:n maatalousekonomisti Kyösti Arovuori sanoo. Professori Petri Ollila ja tutkimusjohtaja Perttu Pyykkönen toteavat, että samalla osuuskunnat ovat kuitenkin erkaantuneet aikaisempaa kauemmaksi siitä perustoiminnasta, jota varten ne alun perin perustettiin. Esimerkiksi kotimaisen lihateollisuuden ydin muodostuu kahdesta osuuskuntien omistamasta pörssiyhtiöstä. Sillä on historiallinen taustansa ja se on siten ymmärrettävää. KÄÄRIÄISELLÄ on Nato-eliitille myös suora kysymys. . Pörssilistatuissa osakeyhtiöissä voitonjaossa täytyy huomioida lisäksi sijoittajat. Kuluttajaosuustoiminnassa varsinainen toiminta on edelleen osuuskuntien käsissä. Suomessa vastaava kehitys alkoi rahoitussyistä jo 1980-luvun lopulla. Markkinoiden muutoksen seurauksena osuuskuntien pääoman tarve kasvaakin koko ajan. Sitähän kuluu silloin runsaasti. Maahanmuuttajataustaisten yritykset työllistävät yli 20 000 henkilöä. Päivi Räsänen Ilkassa. Sen ja kansan välinen näkemysero on kasvamaan päin. Mitä enemmän prässätään apollon tietäjät Seppo Kääriäinen neuvoo hakemaan kansan Nato-kielteisyyden ja kriittisyyden takana olevia syitä. Niiden kansainvälistyminen on kuitenkin hoidettu ensisijassa osakeyhtiöiden kautta. TÄTÄ perustellaan sillä, että ulkomaantoimintojen omistus saadaan pidettyä Suomessa ja ulkomailla liiketoimintaa hoitavien osakeyhtiöiden voitot saadaan kotiutettua Suomeen. Euroopassakin osuuskunnat ovat siirtämässä toimintojaan ainakin osittain osakeyhtiöiden hoidettaviksi. ja yhteisvaluutta euroon sen sijaan, että se olisi paasikiviläisittäin laskenut kylmästi, mikä on kansakunnalle eduksi. Toni Viljanmaa Aamulehdessä KÄÄRIÄISEN mielestä eliittien kan- nattaisi pohtia, miten jatkaa keskustelua kansalaisten kanssa. . 5 19.6.2013 Kääriäinen: Eliitin ja kansan railo kasvaa PENTTI MANNINEN HELSINKI EU-POLITIIKASSA kansan ja eliitin ero on jo vakavan suuri. Iso osa kansasta pelkää, että Nato-jäsenyyden myötä Suomi kietoutuisi selkkauksiin ja mahdollisiin sotiin kaikkine seurauksineen. Kääriäinen sanoo, että suomalaisten uhriherkkyys on silmiinpistävä. . Kokoomuksen ja Sdp:n välien lientyminen voi olla merkki sille, että hallitus pystyisi vihdoin tekemään vaikeita ja isoja päätöksiä. Mika Lehto Ilta-Sanomissa Osuuskunnat toimivat markkinoiden ehdoilla TIMO MIKKILÄ HELSINKI KOTIMAINEN tuottaja- ja kuluttajaosuustoiminta toimivat samojen markkinalainalaisuuksien mukaan kuin yritykset. Yritysten kasvu, talouden rakenteen muutokset ja voimakas kansainvälistyminen ovat johtaneet siihen, että liiketoimintaa on ollut pakko kehittää markkinoiden ehdoilla. Tämä käy ilmi tiistaina julkistetusta Pellervon taloustutkimuksen osuustoiminta liiketoimintana -katsauksesta. Kuluttajaosuuskunnista osuuskauppojen muodostama S-ryhmä on päivittäistavarakaupan markkinajohtaja ja Osuuspankkien OPPohjola ryhmä suurin kotimainen finanssitalo. Vuoden vaihteessa kahden keskinäisen vakuutusyhtiön fuusiosta syntynyt LähiTapiola on merkittävä vahinkovakuuttaja. Osuustoiminnalla on Suomessa pitkät perinteet ja vahva asema. Tuottajaosuuskuntia perustettiin alun perin etenkin maataloustuotteiden jalostusta ja markkinointia varten. Kasvu, koveneva kilpailu se- kä voimakas halu kansainvälistyä ovat pakottaneet osuuskunnat muutokseen. . Joka tapauksessa se olisi muutos nykyiseen. Nyt on kasvamassa myös Nato-eliitin ja kansan välinen railo. Näin arvioi keskustakonkari Seppo Kääriäinen maanantaina nähtyjä tasavallan presidentin isännöimiä Kultaranta-keskusteluja. . Alkoholin kokonaiskulutus on viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana yli kaksinkertaistunut. Jouni Backman ? Länsi-Savossa Me protaamme, karppaamme ja uskomme ihmedieetteihin. Sen, kuka johtaa nyt Suomen ulkopolitiikkaa. Varmemmaksi vakuudeksi tasavallan presidentti kävi vielä saman illan A-studiossa pehmentämässä Nato-jäsenyyden maaperää. Se pyrkii pehmittämään kansalaisten asenteita suopeaksi Nato-jäsenyydelle. Kansakunnan identiteettiin, käsitykseen itsestä, liittyy terve itsetunto. Kuten myös vappuna, jouluna, uutenavuonna ja kaikkina muinakin pyhinä. Tästä railosta on syytä olla huolissaan. Nato-jäsenyyden puolesta, sitä enemmän kansa seisoo kannallaan ja epäilee. Hän neuvoo hakemaan kansan kielteisyyden ja kriittisyyden takana olevia syitä. . Poliitikkojen lisäksi mukana on talouden ja median edustajia. . Helsingin Sanomathan siinä on ollut kärkenä jo useita vuosia. Kääriäisen käsitys Nato-eliitin tekemisistä on selkeä: . . Yksi on ihan selvä
Paperia, kartonkia ja koneita Suomesta kyllä viedään, mutta metsäosaamisen vientiä kokonaisuutena voisi laajentaa paljonkin, Heino näkee. Suomesta löytyy maailman huippuluokan tietotaitoa muun muassa bioenergian, metsänhoidon, puiden keruun ja metsäalan koulutuksen tiimoilta. Esimerkeiksi kelpaavat myös metsätalouden edistämisorganisaatiot, kansallinen metsäohjelma ja METSO-ohjelma. HEINO odottaa, että asiantuntijoiden, konsulttien ja laivakonttien lisäksi myös alan pienyrittäjät lähtisivät rohkeammin rajojen yli. . Afrikka suorastaan huutaa kunnollista metsäalan koulutusta. luulisi olevan käyttöä muun muassa subtrooppisella vyöhykkeellä, jonka nopeakasvuiset metsäplantaasit pystyvät vastaamaan raakapuun kysynnän tarpeisiin. . Suomesta lähti metsäkoneyrittäjiä Ruotsiin, Ranskaan ja Saksaan korjaamaan muutaman vuoden takaisia myrskytuhoja, mutta he eivät juurikaan etabloituneet ulkomaille. Ehkä pienyrittäjille pitäisi kehittää kansainvälistymistä helpottava toimija. Yksi tapa metsäalan kansainvälistymiseen olisi heittää kentälle nuorisoketju, sillä kaiken taustalla on kansainvälisyyttä tukeva koulutus ja hyvät harjoittelumahdollisuudet. . Viime viikolla Varsovassa pidetyssä kokouksessa oltiin jo todella lähellä ratkaisua. . Monin paikoin istutusmetsissä asiat on hoidettu todella hyvin. HEINO johtaa prosessia, jonka tarkoituksena on saada aikaan Euroopassa metsiä oikeudellisesti sitova sopimus. 6 19.6.2013 Metsäalalla on paljon mahdollisuuksia. Kehitysyhteistyö on ollut monesti hyvä portti toiminnan avaamiseen ulkomailla. MAAILMAN huippua olevalla suomalaisella metsäosaamisella . SUOMEN metsäalan pitkässä historiassa olemme parhaillaan ehkä mittasuhteiltaan samanlaisessa murroksessa kuin 1800-luvun lopulla, jolloin laajamittainen tervantuotanto oli jo loppumassa ja massa- ja paperiteollisuus alkoi Suomessa kehittyä. Näin vertaavat metsäalan nykytilannetta Euroopan metsäinstituutin ohjelmapäällikkö, professori Lauri Hetemäki ja Metsäntutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Riitta Hänninen Kansantaloudelliseen aikakauskirjaan (2/2013) laatimassaan artikkelissa. Moderni talous asettelee tuotteet ja palvelut limittäin ja sama koskee myös metsäalaa. Artikkelissa odotetaan, että jatkossa metsäalan arvonlisä ei tule niinkään tuotteiden massaval- mistamisesta, vaan osaamisesta ja palveluista. Metsäalan kasvu viennin lisäämisen, kotimaisen jalostusarvon kasvattamisen ja lisäarvon luomisen kautta on kirjattu myös hallitusohjelmaan. MAAILMAN johtaviin metsäalan asiantuntijoihin kuuluva Jan Heino oli asiantuntijana kaksi vuotta kestäneessä hankkeessa, joka pyrki edistämään metsäosaamisen vientiä. . Nykynuorilla on todella hyvät kielitaidot ja sosiaaliset taidot. Kun he tulevat takaisin, heillä on uusia näkemyksiä asioista. PITKÄÄN kansainvälisessä metsäpolitiikassa toiminut Heino on työskennellyt muun muassa YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) apulaispääjohtajana. . Asiat jäivät vain kiinni vain hallinnosta, eli siitä, mikä YK-organisaatio tulisi johtamaan sopimuksen vientiä käytäntöön. Suomalaisittain sopimus olisi hyvä asia, sillä metsätalous on meillä kestävällä pohjalla ja sopimukseen sitoutuminen tekisi Suomen metsäalasta kansainvälisesti kilpailukykyisemmän. Nuoria pitäisi ottaa enemmän mukaan kansainvälisiin projekteihin esimerkiksi apulaisasiantuntijoiksi. Käytännössä saimme jo sovittua, mitä tarkoittaa kestävä metsätalous. Toisaalta meidän havupuuosaamisemme ei ole yksi yhteen puuplantaaseilla tarvittavan osaamisen kanssa. Suomi kehitteli 1970- ja 80-luvuilla metsäalan koulutusohjelmaa Afrikkaan, mutta nyt useat koulut ovat tyhjillään. koneilla ja tietotaidolla . Koulutuksen viemistä Afrikkaan voisi elvyttää. Suomalaiset ovat toimineet pitkään metsäsektorilla kehitysyhteistyön saralla. . Olen nähnyt monta kertaa, kun nuorena ulkomaille projektiin lähteneestä metsäalan ihmisestä on tullut muutamassa vuodessa osaaja, joka pystyy vastaamaan haasteeseen kuin haasteeseen. Nuoria pitäisi Heinon mielestä ottaa enemmän mukaan kansainvälisiin projekteihin esimerkiksi apulaisasiantuntijoiksi. . Kuva: Emma Taipale Metsäosaamisen viennissä on vielä tehostettavaa Suomen metsäala on kautta aikojen pystynyt mukautumaan maailmaan. SAMI KORKALA OULU
Tehtävä alkaa 1.7.2013. Valtiovarainvaliokunnan työnjaon mukaisesti jaostossa käsitellään muun muassa sisäministeriön, puolustusministeriön sekä ulkoministeriön hallinnonalojen määrärahat. Rantakangas jatkaa edelleen myös maatalous- ja asunto- ja ympäristöjaoston jäsenenä sekä tulevaisuusvaliokunnassa. Uutta tehtävää edustaja pitää mielenkiintoisena ja haastavana. tuotteen on oltava kunnossa kaikkine siihen liittyvine palveluineen. PERUSSUOMALAISTEN puheenjohtaja Timo Soini myöntää, että Brysseliin on välillä ikävä. Venäjällä ja itäisessä Euroopassa ollaan hurjasti jäljessä Suomesta metsätaloudessa monilla osa-alueilla, kertoo alueen innovaatio- ja teknologiakeskuksen Miktechin kehityspäällikkö Mika Muinonen. Ongelmia Suomenmaan painamisessa Keskuksen alueella on paljon puualan pienyrittäjiä, joilla olisi haluja ja osaamista kansainvälistyä. . · Tankkauspumput dieselille. Katso esittelyvideo youtube.com, hakusanalla lammastarvikkeet Raija & Reino Louko Retronik Ky 050 521 0082 sähköpostios. Aikaisemmin tänä vuonna Rantakangas on valittu Keskustan sisäisen turvallisuuden työryhmän puheenjohtajaksi. Metsäkoneille on kysyntää myös subtrooppisen vyöhykkeen istutusmetsissä. He tarvitsevat tietoa muun muassa kulttuurillisista haasteista. Eniten meitä kiinnostavat Etelä-Amerikan ja eteläisen Afrikan alueet, yrityksen myyntijohtaja Juha Ropilo sanoo. Esimerkiksi Chile on Ropilon mielestä monella tapaa hyvä investointiympäristö ja yritys on saanut Chileen ?päätä auki?. . Tuon kasvaneen ryhmän johtopaikoille nouseminen houkuttelee Soinia, joka oli Suomen äänikuningas edellisissä eli vuoden 2009 EUvaaleissa. Esi- Soini ikävöi toisinaan Brysseliin merkiksi huollon ei tarvitse jalkautua keskelle metsää. Silti myyminen ja toimintaympäristöön tutustuminen vaatii ennakkovalmistelua . Kyllähän seireenit laulavat, Soini kuvaili Euroopasta tulleita kutsuja. METSÄALAN perinteisillä markkinoilla pohjoisissa havumetsissä ei ole ollut viime vuosina juuri kasvua konepuolella. Ostot ovat lähinnä laitteiston modernisointia. Kehittyvissä metsätalousmaissa olisi tarjolla kokonaan uusia asiakkuuksia. . 7.45-17. Jos haluamme tasaista kasvua, täytyy mennä merta edemmäs. Hankkeen tiimoilta tänä vuonna järjestetään kuusipäiväinen koulutusohjelma puunkorjuu-, puunkuljetus- ja metsänparannusyrityksille. TIISTAIN Suomenmaan painamisvaihe häiriintyi teknisten ongelmien vuoksi. Arkistokuva: Jari Laukkanen valmistajista Raute Oyj ja Veisto Oy toimivat kansainvälisimmin, mutta myös pk-yritykseksi luettava Heinolan Sahakoneet Oy on saanut projekteja eri mantereilta. Esimerkiksi Australiaan on tehty toimituksia jo 25 vuotta. . 08 5572 700 Päivystys 24 h Liitintie 11 Oulu (Rusko) Avoinna ark. Etelä-Aasian suhteen on selvitystyö meneillään. SAHAKONEIDEN toimittajat pääsevät varaosien ja huollon suhteen hieman helpommalla kuin metsäkoneiden tapauksissa. Ennen kuin lähdemme, kokonaisuuden on oltava kunnossa. Olen saanut postia ja puheluita, jopa häkellyttävän paljon. 7 19.6.2013 lyhyesti Etelä-Savo avaa itään päin ETELÄ-SAVOSSA on saatu pyörät pyörimään puualan kansainvälistymisessä. Mikkelin ammattikorkeakoulun koordinoima Wope-hanke valmistaa puunhankinnan yritystoimintaa ja yrittäjyyttä Luoteis-Venäjällä yhdessä Aalto yliopiston Pienyrityskeskuksen kanssa. Lisäksi alueen puualan oppi- laitokset ovat tuotteistaneet puualan koulutuksen. Politiikan toimittajien lounasvieraana käynyt Soini toteaa vieläkin miettivänsä, asettuuko ehdokkaaksi ensi vuoden EU-vaaleissa. . Kirjapainon ongelmien takia lentokuljetukseen meneviä lehtiä saatiin lähtemään vain Apollonkadulle ja muut etelä-Suomen lehdet myöhästyvät vuorokaudella. Muualle maahan menevät lehdet sen sijaan ehtivät illan kuljetuksiin ja ilmestyvät tiistaina normaalisti. Suomenmaa pahoittelee viivästymisestä aiheutuvaa harmia. Koko ketju vietävä kerralla Rantakangas johtaa hallintoja turvallisuusjaostoa SUOMALAISYRITYSTEN vientiä ja kansainvälistä kasvua edistävän Finpron projektipäällikkö Jussi Harvian mukaan tällä hetkellä maailmalla on kysyntää etenkin sahatekniikalle sekä puunkorjuun- ja kuljetuksen koneille ja laitteille. Sahalaitteiden ja metsäkoneiden viennissä itse tuotteiden laivaaminen toiselle puolelle maailmaa lienee kaikkein yksinkertaisin vaihe. Myös niiden myyntiin liittyy palvelua ja ennen kaupantekoa on varmistettava, että huolto- ja varaosatoimitukset pelaavat varmasti. Ja päälinja niissä on: älä lähde. Soini ennakoi, että EU-vaaleissa tulee EU-kriittisille ehdokkaille erittäin kovat vaalitulokset eli kriitikkopuoli kasvaisi kymmenillä edustajilla. Uusi markkina-alue on tavallaan investointi. SUOMALAISTEN metsäkoneiden suuri mahdollisuus piilee siinä, että talouspuuta tuotetaan etelän maissa yhä enemmän plantaaseilla, jonne metsäkoneet sopivat paremmin kuin alueen luonnonmetsiin. Kansainvälisesti toimiva pörssiyhtiö Ponsse ei ole vielä lähtenyt suuressa mittakaavassa Etelä-Aasian ja Saharan Eteläpuolisen Afrikan kasvaville markkinoille. . letkukelat. Soini jätti EU-parlamentin 2011 ja palasi kotimaan politiikkaan, jossa hän johti perussuomalaiset vaalivoittoon eduskuntavaaleissa. . Siihen kuuluu muun muassa huolto, varaosat ja koulutus, Ponssen myynti- ja markkinointijohtaja Jarmo Vidgrén kertoi puhelimitse Brasiliasta. Ponsse on saanut tarjouspyyntöjä muun muassa Aasiasta. SUOMALAISISTA sahalaitteiden EDUSKUNNAN valtiovarainvaliokunta on valinnut kansanedustaja Antti Rantakankaan (kesk.) valiokunnan alaisuuteen kuuluvan hallinto- ja turvallisuusjaoston (HTS) puheenjohtajaksi. Ulkomaiset kumppanuudet tasaisivat myös alamme syklisyyttä, Ropilo näkee. Retronik -lammaskalusteet Käytössä ja nähtävänä paljon tarjoustuotteita FARMARISSA kotieläinosastolla KE 21/23 · käsittelyaidat · karitsaportit · laidunkatokset · pyöröpaalihäkit · nyt myös aitaan kiinnitettävä väkirehukouru · uimuri juomakupit UUTUUTENA! · juomakuppien suojakaaret Muistathan, meiltä myös osat: · Kevytmuokkariin (miniaura) · Kyntömuokkariin · Kultivaattoriin · Autom. Suomalaiselle puualan koulutuksella ja yritysten osaamisella on kysyntää. . Päätös on tekeillä, mutta se on suhteellisen vaikea, Soini kertoi. Soini kertoo päätöksensä perussuomalaisten puoluekokouksen avauspuheessaan ensi viikon lauantaina. Hän on saanut puolueen kenttäväeltä paljon yhteydenottoja, joissa pyydetään, ettei puheenjohtaja lähtisi Brysseliin. . rareko105@gmail.com Ostoilmoitus Ostamme isompia eriä rauta-, kone-, kaapeli- ja metalliromua. Soita ja kysy lisää 0400 121 708 POHJANMAAN ROMU OY Katso myös kailatec.fi Sahalaitteiden ja metsäkoneiden viennissä itse tuotteiden laivaaminen toiselle puolelle maailmaa lienee kaikkein yksinkertaisin vaihe. Painepesurit, imurit, vesiautomaatit, uppopumput - maailman suurimmalta pumppuvalmistajalta! P
Välillä kyllä pitää vähän potkia itseään takapuolelle, ettemme kangistuisi omiin lokeroihimme, Mieskonen myöntää. Erityisesti, jos henkilökunnassa tapahtuu muutoksia, yhteistyötä on viriteltävä uudestaan ja ihmiset ajettava sisään talon tavoille. Kaikki ovat olleet pääosin tyytyväisiä järjestelyyn, mitä nyt joskus joku vanhus saattaa uupua lasten PÄIVÄKESKUSTEN palvelupäällikkö Eila Ahvenainen korostaa, että henkilökunnan tehtävä on miettiä, ketkä sopivat samaan ryhmään. . Tätä tehdään ajatuksella ja järjellä. Luontevasti se on tapahtunutkin. . Toisin kuin 15 minuutin kotipalvelukäynnillä, täällä ehdimme havaita, jos joku tarvitsee lisäpalveluita ja ilmoitamme siitä eteenpäin, hän sanoo. VANHUSTEN olohuoneessa odotellaan päiväkahveja. . Kuva: Emma Taipale. Silloin on onneksi mahdollisuus vetäytyä omaan rauhaan. Vammaispalveluiden päivä- ja työtoimintojen palvelupäällikkö Reijo Veijalaisen mielestä yhteistyön lisäämistä tulisi miettiä ennakkoluulottomasti eri yksiköiden kesken muuallakin. . Se on sitä elämän rikkautta, Senja tuumii. Kehitysvammaisten toimintakeskuksen Passelin puolella kaksi Alpo Lehtonen joi päiväkahvit Kertun kanssa. Kehitysvammaisia kuuluu vahvuuteen vajaa 50. Yhdessä saadaan aikaiseksi monenlaista mukavaa juhlista musiikkihetkiin ja askartelutuokioihin. . Hoitajat ovat kaikki niin iloisia ja ihania, todetaan monesta suusta. Ohjelmaa, valmista ruokaa ja seuraa kiitellään. . Lapset kannustivat tulemaan tänne, kun mieheni kuoli, Eine Karttunen kertoo. Heti aamulla herätessä hänellä on hyvä mieli, kun muistaa, että pääsee Luhtiselle. Lasten ja kehitysvammaisten seura tuntuu päiväkeskuskävijöistä piristävältä. . 8 19.6.2013 Yhteistyötä sydämellä ja Luhtisen palvelukeskuksessa vanhukset, lapset ja kehitysvammaiset elävät arkea rinnakkain. MERI ALARANTA-SAUKKO mekastukseen. Kun tuntee kuuluvansa johonkin, jaksaa ja voi paremmin. Päiväkeskustyöntekijä Tuula Simonen mainitsee, että päivätoiminnassa kotihoidossa olevat vanhukset tulevat huomatuiksi. . Välillä ollaan omalla porukalla, välillä puuhataan isommalla sakilla. Päivittäin kohdataan käytävillä ja ruokasalissa. Haastatteluaamuna koko talon väki on harjoitellut saunavastojen tekemistä. Vuonna 2005 käyttöön otettua palvelukeskusta lähdettiin suunnittelemaan alusta alkaen yhteistyön paikaksi. He ovat niin iloisia. Samoin vammaiset ovat muiden joukossa, eivät eristettyinä omiin oloihinsa. PÄIVÄKESKUKSEN kirjoilla on vanhuksia noin 80 ja päiväkotilapsia saman verran. Kun työntekijä ottaa asiaan sydämelleen, asiakkaat tulevat perässä. Ahvenainen kertoo Jyväskylässä panostetun vanhusten päivätoimintaan. . Kyllä täällä on mukavaa. Siihen liittyy hienoja mahdollisuuksia, hän sanoo. PALOKKA YSTÄVYYDEN ryijy Luhtisen pal- velukeskuksen ruokasalin seinällä on symboli koko talon toiminta-ajatukselle. Talossa rinnakkain päivisin elävät kehitysvammaiset, vanhukset ja lapset ovat tupsutelleet sen yhdessä. Sitä samaa on arki: yhdessä tupsuttelua. Täällä on ymmärretty sen merkitys ennaltaehkäisyn ja asiakkaiden hyvinvoinnin kannalta, Ahvenainen kiittelee. Päiväkeskusyhteisö on monelle paikka, jossa voi kokea itsensä tärkeäksi. . He ovat tottuneet, että meitä on monenlaisia. Vanhukset saavat olla keskellä touhukasta arkea. Tämä on sydämen tuote, päiväkeskuksen ohjaaja Malanja Mieskonen sanoo. Lapset eivät ihmettele pyörätuolia tai tärisevää kättä
Niin näppärästi ne taiteilevat tarjottimiensa kanssa. Luhtiuutisista näemme päivittäin, onko talossa yhteistä ohjelmaa. Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka. Kuudesosa lihasta tulee jo ulkomailta, vaikka kuluttaja luulee syövänsä kotimaista. Minullakin on torstaina parturi. Ystävyyden ryijy seinällä jää odottamaan uutta kohtaamista. OLEN kiitollinen kuluttajien halusta ostaa puhdasta ja turvallista suomalaista ruokaa. Kerttu on menossa parturiin. . Näistä voi tulla vaikka taiteilijoita. Juttua riittää. Elintarvikerikkomuksista ei keplottelijoille ole juuri sakkoja määrätty. Malanja Mieskonen, Eila Ahvenainen ja Reijo Veijalainen iloitsevat yhteistyöstä. Mua inhottaa tää mun tukka. Haluan, että tehdään prinsessatukka, hän sanoo. . Vilunkitoimijoille vain heristellään sormea. Julkisissa ruokahankinnoissa pitää olla ehdoton vaatimus, että se täyttää Suomen lainsäädännön velvoitteet. Eduskunnan lähiruokakerho on levittänyt valmista valtuustoaloitepohjaa kestävien ruokahankintojen suosimiseksi julkisissa keittiöissä. Osallistumme siihen mielellämme, Puttonen sanoo. Tuulasta on mukava käydä toimintakeskuksessa. Keikkuu ja keikkuu, mutta ruoka se vain pysyy tarjottimella. Lehtonen lähtee asuntoonsa, lapset leikkeihinsä. Tämä on vain tehty äärettömän vaikeaksi. Väitän, että suurin osa tämänkin lukijoista on tullut harhautetuksi alkuperän suhteen. Näin kuluttaja voi päättää, haluaako sittenkin odottaa oman maan marjojen kypsymistä. Elintarvikkeita ostaessa kannattaa käyttää hetki aikaa pakkausmerkintöihin tutustumiseen. Tämä on hämäävää mielikuvamarkkinointia ja törkeää kuluttajan sumuttamista, kun mikään tuotteista ei ole suomalainen. Moni kuluttaja ei ole tietoinen, että esimerkiksi kotimaisella tuotemerkillä myytävät Turun Sinappi ja HK:n Amerikan Pekoni tehdään Puolassa, Jenkki-purukumi Turkissa, Elovena-kauramurot Saksassa, Jyväshyvän Paussi-keksit Ranskassa ja T?ekissä sekä Arla Ingmanin raejuusto Ruotsissa. Siksi, että ovat lapsia ja ovatkin niin eloisia. . Tällä hetkellä törkeistäkään harhauttamisista ei ole seurauksena kuin nuhteita. Erityisen mukavaa on, että näkee lapsia. . On Ainoa, Väinämöistä, isoäitiä, kotisaunaa ja perinteistä rukiista leipää. Alpo Lehtonen siellä siemailee päiväkahviaan. Miika, Kerttu, Joanna ja Iisa tu- levat samaan pöytään. Lähi- ja luomuruokaa on mahdollista suosia, kun vain valtuusto antaa selkänojan hankintastrategiallaan. Mitä pitempi elintarvikkeidentoimitusketju on, sitä helpommin väliin mahtuu hämärämiehiä. Vaaditaan alkuperämaasta kertovat merkinnät esiin. Kotimaiset tuotteet tuovat työtä myös elintarvikealan taitaville käsipareille! Anne Kalmari kansanedustaja Kivijärveltä. Kaupassa paistettu leipä ei välttämättä ole edes leivottu Suomessa. On suomenlippua ja suomalaisen sielunmaisemaa maalaavaa mainostekstiä. Suurin osa kalajalosteidemme raaka-aineista tulee ulkomailta. Olen harrastanut puutarhatöitä koko ikäni, palvelukeskuksen puutarhavastaava Aune kertoo Iida Halla-aholle. Kuva: Emma Taipale PÄIVÄKODIN puolella ollaan unten mailla. 9 19.6.2013 järjellä kolumni Pakkausmerkintöihin kannattaa tutustua! PAKKO myöntää, että Suomeen lennätetyt mansikat ja mustikat näyttävät houkuttelevilta! Ihmettelen vain, miksi pitää syödä tuoreita mansikoita tai mustikoita ennen kuin meillä on niiden satokausi. Hyvä kuitenkin, että marjojen myyntipisteisiin on yleensä merkitty tuontimaa. Joutsenlippu on ainoa tae kotimaisuudesta. ON käsittämätöntä, että karjankasvattaja voi jatkossa saada korvamerkkipuutteesta rikosoikeudellisen tuomion ja tuhansien eurojen sanktiot. On pähkähullua, että teurastamoon menevä terve nauta, jonka korvamerkki on väärä, rahdataankin korvamerkkipuutteen vuoksi poltettavaksi ongelmajätelaitokselle. Samaan aikaan muualta tullutta lihaa, jonka alkuperä ja sisältö on tuntematon, voidaan antaa kuluttajalle. Kaikki ei aina ole sitä, miltä näyttää. JÄTIN lakialoitteen ruuan pakollisista alkuperämerkinnöistä ja 126 kansanedustajaa lisäkseni antoi allekirjoituksellaan tukensa aloitteelle. Lakialoitteessa vaaditaan, että elintarvikkeissa olevien keskeisten raaka-aineiden alkuperämaan pitää näkyä kaikissa Suomessa myytävissä tuotteissa. Alkuperämaan merkitsemisen on koskettava myös ammattikeittiöitä. Minusta taitaa tulla prinssi, Lehtonen myhäilee. Lasten touhuja on mukava seurata. . Niissä tuontituotteiden osuus on paljon korkeampi kuin päivittäistavarakaupoissa. Kun tästä on aikanaan valmisteltu lainsäädäntö, voidaan määrätä myös rangaistuksia. Kuva: Emma Taipale Tuulaa ja Raija pyörittävät huopapalleroita rannekoruja varten ohjaajansa Erika Puttosen johdolla. . Vähitellen pikkuisia ilmestyy välipalalle ruokasaliin. On mukava, että on mieluisaa tekemistä. Norjalainen lohi voi tehdä reissun Kiinaan: se pakastetaan mennen tullen, jalostetaan ja myydään tuoreena suomalaiselle kuluttajalle. Kuva: Emma Taipale Toimintakeskuksen pojat hakkaavat halkoja
Tyytyväisyys on molemminpuolista.. Kuva: Päivi Vento Palvelupartio antaa avun Pohjois-Savossa syntynyttä tilapaistyömallia kokeiltiin Etelä-Karjalan puolella PÄIVI VENTO PARIKKALA . Partio tekee työnsä ikään kuin lypsyjen välillä, Kähkönen sanoi. PalveluPartio-toiminnan hengenmukaisesti työn teettäjä ja tekijät ovat kohdanneet työn suunnit- telun merkeissä ennen toteutusta. Kuntosavotan on tarkoitus laajentaa Palvelupartio-toimintaa Suomessa. Usein tiloilla juuri nikkarointiin ja korjausrakentamiseen liittyvät työt jäävät odottamaan ?parempia aikoja?, totesi parikkalalainen marjantuottaja Satu Hallikainen. Hänen tilallaan partio saikin tehtäväkseen maalata pihapiirin kaksi kaivonkantta, korjata marjankäsittelyrakennuksen katon lumiesteet sekä uusia poimijoiden ulkohuussin lahonneen alaosan sekä maalata sen. RAUTJÄRVELÄISEN maidontuottaja Heidi Honkasen tiluksilla nelihenkinen partio pääsi maanpintaa korkeammalle, eli kattojen korjauspuuhiin. Susanna Kähkönen Kuntosavotasta totesi tekemättömien töiden aiheuttavan maatalousyrittäjille ylimääräisiä paineita. . Totta kai tartuin tilaisuuteen saada tekijöitä tekemättömälle työlle. Kuntosavotta Osuuskunta jatkaa hankkeen aikaista toimintaa ilman maantieteellisiä rajoja. Osuuskunta tuottaa ja välittää varsinkin maaseutu- ja maatalousyrittäjien hyvinvointia ja ta- loutta edistäviä toimintoja, palveluja ja kehittämishankkeita. Pro Agria Etelä-Suomi saatiin yhteistyökumppaniksi Etelä-Karjalassa tapahtuvaan kokeiluun. PalveluPartio-toimintaa kokeiltiin meneillään olevan Yrittävälle-hankkeen nimissä. PalveluPartion tehtäväkenttä on rajattu niin, että tuotannollisia töitä ei saa teettää. . Asia kiinnosti kolmea yrittäjää, myöhemmin vielä kahta lisää. . 11 19.6.2013 Työntekijät ja ?pomot?. PalveluPartio tulee ja tekee annettujen ohjeiden mukaan. Yrittäjien on hyvä havaita, että kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Ja kun tekemättömät, mieltä vaivanneet tehtävät tulevat tehdyksi, siitä saa voimavaroja itselleen, Kähkönen näki. PARTION koko, neljä henkeä, sekä työaika kuusi tuntia, ovat muotou- tuneet Pohjois-Savossa saatujen kokemusten perusteella. Kun tilalla on hankittuna sovittu materiaali ja tekijöillä mukanaan oikeanlaiset työvälineet, on edessä tehokas kuusituntinen. . Marjatilalla ei todellakaan ehdi kesäkuukausina tekemään muuta kuin tuotantoon liittyviä töitä, marjantuottaja Satu Hallikainen kertoo kimmokkeista lähteä mukaan. Treffeillä hän kohtasikin tuttuja miehiä parin vuoden takaisen koiratarhan rakentamisen tiimoilta eli parikkalalaisen työosuuskunnan UusNohevan väkeä. . Olen omin voiminkin etsinyt tekijöitä, mutta halukkaita ei ole löytynyt, maitotilaa pyörittävä Heidi Honkanen totesi. Hallikaisesta ja Honkasesta on käsittämätön- tä, ettei tiloilla tartuttu mahdollisuuteen saada kokeilun kautta työvoimaa ilman työnantajan velvollisuuksia eli paperisotaa. . Nyt mietitään, kuinka toiminnalle saataisiin Etelä-Karjalassa jatkoa. Tapahtuma on ollut Etelä-Karjalassa nimellä Osta ja myy -palvelutreffit, jossa tarkoituksena on ollut koota tekijät ja tilapäistyön tarvitsijat samaan paikkaan ja sopia töiden tekemisestä. PALVELUPARTIO on yksi osa Pohjois-Savossa luodun Kuntosavotta Osuuskunnan tuotteista. Eikö haluttu esitellä omia tekemättömiä töitä. Nyt käytetään myös urakoijia. . HYVÄ homma, todettiin maanantaina Parikkalassa, missä työnantaja- ja työntekijäosapuolet arvioivat kokemuksiaan PalveluPartio-toiminnasta. Pohjois-Savossa aloitettua toimintamallia kokeiltiin Etelä-Karjalan puolella, jossa parikkalalaisten ja rautjärveläisten oli mahdollista päästä mukaan. Vai ollaanko tiloilla tottumattomia teettämään töitä vierailla. Palvelupartio on käynyt Heidi Honkasen (vas.) maitotilalla ja Satu Hallikaisen marjatilalla tekemässä rakennustöitä. Tekemätöntä työtä on joka maatilalla. Meille se on arkea, koska poimijoita on ollut alusta alkaen, Hallikainen mietti. Honkanen kertoi, että heillä on totuttu vuosikymmenien aikana vieraisiin tekijöihin eli lomittajiin. Partiolaiset ovat Matti Metso (takana), Eero Naukkarinen, Martti Narsakka ja Timo Lappalainen. Vai kertooko innostuksen puute vain siitä, että tiloilla on taloudellisesti tiukkaa, Honkanen aprikoi. Kokeilupäivän jälkeen molemmilla tiloilla yhteistyö on jatkunut UusNohevan ja yksityisenä mukana olleen tekijän kanssa. Tällainen organisaatio voi olla esimerkiksi y-tunnuksen omistava työosuuskunta. Arkailtiinko tiloilla vierasta työvoimaa? PALVELUPARTION ensimmäiseen kokoontumiseen kutsuttiin paikallislehtien ja sähköpostin avulla maatalousyrittäjiä ja halukkaita työntekijöitä ?treffeille.. PalveluPartio syntyi vuosina 20082012 toteutetun Kuntosavotta -hankkeen aikana. Työstä kiinnostuneita nikkarointi- ynnä muita taitoja omaavia henkilöitä voidaan palkata Kuntosavotan Osuuskunnan kautta, ellei paikallista tahoa löydy
Lapsille suunnatulla leirillä työskennellään yhdessä vasikoiden kanssa. Haikkuleiri on osana Syrjäkylillä enemmän kuin missään -nuorille! -hanketta, jonka hallinnoijana toimii Sydänmaakylän Kyläseura ry. Hankkeen päätavoitteena on saavuttaa syrjäkylien lapsille ja nuorille monipuolinen elinympäristö. Jokainen lapsi saa ensimmäisenä päivänä parinsa kanssa oman Haikun hoidettavaksi. Leirin aikana lapset kouluttavat ja valmistelevat vasikoita leirin lopussa oleviin leikkimielisiin kisoihin. Ainutlaatuisesta ideasta kasvoi koko kulmakunnan oma juttu. Ohjaajina leireillä toimivat 14-15 vuotiaat Haikkukouluttajat, eivätkä aikuiset juuri puutu leirillä tehtäviin asioihin. Tämä on mukavaa hommaa, sillä saan olla paljon eläinten kanssa, kertoo ratsastusohjaajan ammatista haaveileva Lotta. Koulu opettaa tietoa, mutta maaseutu ja eläimet opettavat taitoja, nimenomaan elämäntaitoja. LEIRI alkaa perjantaiaamuna kahdeltatoista. Ensin vasikoihin tutustutaan huolellisesti. Lapset taluttavat vasikoita samalla opetellen, miten niitä käsitellään oikein. Viime vuonna meillä oli vain yksi leiri, joka oli tarkoitettu kerhoissamme käyville lapsille. Eikä heidän tarvitsekaan. . 12 19.6.2013 Henna ja Tessa taluttavat itsepäistä vasikkaa takaisin muiden luokse. Nuorten ohjaamat ryhmät olivat kaikista suosituimpia, Raudaskoski toteaa. 14-vuotias Lotta on nuoresta iästään huolimatta toiminut ohjaajana erilaisissa kerhoissa jo pidemmän aikaa. . Tänä vuonna kuka tahansa voi ilmoittautua ja saada mahdollisuuden vasikan pusuun, sanoo maatilan emäntä Seija Raudaskoski. IDEA Haikkuleiristä syntyi vuosi sitten, kun paikalliset nuoret halusivat viedä kerhotoimintaansa pidemmälle. Hän sai parinsa Niilon kanssa omaksi hoidokikseen vasikan, johon hän on jo ehtinyt ihastua täysin. . Harjoitteluun kuuluu jopa vasikka-agilitya. . Innostuimme asiasta ja siitä tuli harrastus. Koska ohjaus sujui nuorilta niin hyvin, annoimme heille sen suhteen täysin vapaat kädet. Hauskinta on vasikoiden komentaminen, jos ne eivät tottele, Liida naurahtaa. LASTEN taluttaessa vasikkalaumaa, yksi vasikoista vastustaa marssimista, eikä suostu seuraamaan kouluttajiensa perässä. Rohkeasti ja taitavin ottein kolme lasta komentavat vasikkaa ja taluttavat tämän takaisin joukon mukaan. K ton tai mä mi de ? mu nim sa tee R siit kis ais on ? di mi pu loi ke. En ole ennen nähnyt Haikkuja ja halusin tulla leirille katsomaan, miltä ne näyttävät. Viime vuonna ensimmäistä kertaa pidetty leiri sai suuren suosionsa ansiosta tänä vuonna jatkoa. Kuva: Emma Taipale Lasten oma vasikkaleir Raudaskosken tila tarjoaa myös kaupungin lapsille mahdollisuuden vasikan pusuun EMMA MÄÄTTÄ KÄRSÄMÄKI RAUDASKOSKEN tilalla kuluu iloisia naurahduksia. Maantiellä vastaan kävelee joukko lapsia ja nuoria, jotka taluttavat mukanaan pieniä Highland Cattle -vasikoita, eli Haikkuja. Menossa on Haikkuleiri. Vain parin kuukauden ikäiset Haikut näyttävät tottelevan hyvin nuoria kouluttajiaan. Haikkuleirillä ensimmäistä kertaa oleva Liida hyörii iloisena navetassa vasikoiden keskellä
Kuva: Emma Taipale Kekkonen veti väkeä Ilmajoen musiikkijuhlille Liida ja Niilo sekä hoidokki vasikka. Ooppera suurmiehestä, jota kävi katsomassa 8 200 katsojaa. . Sen pelon hän n kuitenkin voinut jo unohtaa. . Myös Viking Lotto, Eurojackpot ja Jokerit siirtyvät MTV3:lle. Merkintänä on oltava selkeästi esimerkiksi ?Suomi. Osaan konserteista olisin odottanut suurempaa kävijämäärää, mutta kokonaisuudessa pääsimme asettamaamme tavoitteeseen, kertoo toiminnanjohtaja Sari Hanka. Ilmajoen musiikkijuhlat järjestettiin 7.-16.6. Idässä paistaa aurinko. Lämpötilat kohoavat suuressa osassa maata yli 20 asteen. Teini-ikäinen lapseni kysyi inulta jonkin aikaa sitten, että onko kauungin lapsilla edes mitään tekemistä. Niinhän se on, että koulu opettaa tietoa, utta maaseutu ja eläimet opettavat taitoja, menomaan elämäntaitoja. Kuva: Emma Taipale FAKTA ri Kun katselee lasten ja vasikoiden huolenta temmellystä yhdessä, ei eläinpelosta i ennakkoluuloista näy merkkiäkään. Päivällä sade- ja ukkoskuurot ovat mahdollisia maan länsi- ja pohjoisosassa. Aurinkoisimmilla alueilla on hellettä. Viikonlopun yöt ovat lämpimiä, 11?17 astetta. Haikkuleirien lisäksi Lotta (vas.) ja Riina ohjaavat monia erilaisia kerhoja. Maan pohjoisosassa on hieman viileämpää. Ilmoittaminen on tukkukauppiaan, välittäjän ja myyjän velvollisuus. Alkuperämaa on se maa, jossa tuote on viljelty. tai ?suomalainen?. Eläinten kansei voi kinastella, vaan pitää toimia tilanen mukaan, se kasvattaa sisua. Raudaskoski kertoo olleensa huolissaan tä, että lasten tullessa teini-ikään, he näsivät maaseudun elämän tylsänä ja halusivat muuttaa kaupunkiin. Tää on yksi syy, miksi Seija Raudaskosken ielestä tällaiset aktiviteetit ovat lapsille toella tärkeitä. . Kävijöitä oli noin 3 000 enemmän kuin edellisvuonna. Tänä vuonna Ilmajoen musiikkijuhlilla kantaesityksen sai kotimainen oopperateos Kekkonen . Myyntipaikalla pitää olla selkeästi esillä myyntipaikan haltijan nimi ja yhteystiedot. Mikäli asiakas epäilee kasvisten alkuperää, hän voi ottaa yhteyttä oman kunnan elintarvikevalvontaviranomaiseen.. Täällä on niin paljon tekemistä, ettei ehtulla tylsää. 13 19.6.2013 lyhyesti Juhannuksesta tulee lämmin JUHANNUKSESTA on tulossa melko lämmin, ennustaa Ilmatieteen laitos. Idässä on aurinkoista ja poutaista. Lauantain kuluessa etelästä virtaa maan länsiosaan yhä kosteampaa ja epävakaisempaa ilmaa. Silin tuntui, että nyt olen tehnyt jotain oiin. SUNNUNTAINA päättyneillä Ilmajoen musiikkijuhlilla vieraili yli 14 000 kävijää. Ukkoskuuroja voi olla lännessä jo perjantain ja lauantain välisenä yönä. ei riitä merkinnäksi. Pakkauslaatikoissa ja kannella suljetuissa rasioissa tulee ilmoittaa alkuperämaa. Ilmajoella Etelä-Pohjanmaalla. Lotto siirtyy Yleltä MTV3:lle LOTTOARVONTA siirtyy lokakuun alussa Yleltä MTV3:lle, kertoo Veikkaus. Suomen lippu, sirkkalehtimerkki tai ?kotimainen. Kantaesitysvuonna odotukset ovat aina korkeammalla. Sää on kuitenkin paikoin epävakainen. Juhannusaattona lämpötila kohoaa päivällä maan etelä- ja keskiosassa 20 ja 25 asteen välille. Keno sen sijaan pysyy Nelosella. Uudistus lähti liikkeelle Viestintäviraston päätöksestä, jonka mukaan Yle ei voi jatkaa arvontalähetyksiä niiden nykymuodossa. Loton lähetykset Ylellä alkoivat vuonna 1971. Syrjäkylillä enemmän kuin missään -nuorille! Vuoden 2012 alussa aloitettu hanke syrjäkylien lasten ja nuorten elinympäristön monipuolistamiseksi. Kohderyhmänä Sydänmaan ja naapurikylien lapset ja nuoret. Tavoitteena maaseudun monipuolinen ja kaupunkialueisiin nähden tasavertainen palvelurakenne. Hankkeen avulla Sydänmaankylällä ja Saviselässä on järjestetty kymmeniä erilaisia kerhoja, kursseja, tapahtumia ja leirejä. Hankkeelle on haettu jatkoaikaa helmikuulle 2014 asti. Hanketta hallinnoi Sydänmaankylän Kyläseura ry. Evira: Myyjän kerrottava kasvisten alkuperämaa MYYJÄN pitää aina kertoa ostajalle tuoreiden hedelmien, marjojen ja vihannesten alkuperämaa, muistuttaa Elintarviketurvallisuusvirasto Evira
Siihen jos pääsisi joskus, se olisi ihan riittävä. Lampaan kasvatuksen lisäksi Kaatrapuron lammastilalla on lammastuotteiden myyntitoimintaa. Sopimuksen mukaan tuotteet voi hakea tilalta tai tilata netin kautta. Lihat menevät teurastamolle ja tulevat vakuumiin pakattuina takaisin myyntiin. On halu näyttää, ettei lammastalous ole tilalle pikkujuttu; se ei ole pelkkä harrastus. Seuraavana vuonna he perustivat lammastilan. Homma lähti liikkeelle kuin vahingossa, kun miehen metsästyskaverin kautta tilalle tulivat kilipukki ja uuhi. Ne ovat sellainen henkireikä, maatalousalan perustutkinnon suorittanut ja lomittajan paperit saanut Laitinen toteaa. ELÄINTEN hankkiminen maalle muuton jälkeen oli Laitisille itsestään selvää. Maitoa ovat vailla, lampuri Titta Laitinen tietää. Vesisade on ajanut lampaat suojaan, mutta sateen lakattua ne ehättävät laitumelle ja lähtevät kierrokselle. Lampaat ja kolme lasta työllistävät Kuopion Itä-Karttulassa asuvan Titta Laitisen, ja karitsoimisaikana avuksi tarvitaan myös kodin ulkopuolella työskentelevä puoliso. Silloin päivät ovat parin viikon ajan ympäripyöreitä. Käsityöläisille ollaan kultakimpaleita, Laitinen toteaa. Asiakas saa langan haluamassaan koostumuksessa: joko puhtaasti villana tai sekoitteena. Ehkä joskus tulevaisuudessa, kun lapset ovat isompia, äidillä riittää aikaa omien lammastuotteiden suunnitteluun ja valmistamiseen.. Mutta palveluiden etäisyys oli Laitisilla tiedossa. . Vielä lämpöisemmäksi suhtautuminen muuttui, kun tuli lampaita. Pari vuotta sitten ilves verotti tilan lammaskatrasta. Maalla palvelut eivät ole lähellä. Saa kasvattaa lapset maaseudun rauhassa ja pitää eläimiä. Tämä on ollut sitä, mitä toivoimme, Titta Laitinen tuumailee. . Niitä varten on ajettava Karttulan kirkonkylälle parisenkymmentä kilometriä. 14 19.6.2013 Titta Laitinen pitää kovasti eläimistä. Lampaiden lisäksi eläimistöön kuuluu kanoja, hevonen, kissoja ja koiria. Kilipukki kuoli, ja uuhi tarvitsi kavereita. Niitä lähtee aina vähintään kaksi, sillä lammas on laumaeläin. Se on niin pieni hinta omasta rauhasta ja maatilan pyörittämisestä, että se ei tunnu missään, Titta Laitinen miettii ja naurahtaa, että kaupasta on muistettava ostaa tavaraa aina enemmän kerralla. Kylällä uudet tulokkaat otettiin hyvin vastaan. Nahkojakin on myynnissä, samoin nahkarukkasia. Tilalta on mahdollisuus ostaa tai vuokrata eläviä lampaita. Sitä on siivittänyt muutamien alussa esittämä epäily, että parin vuoden kuluttua homma loppuu. UUHILUVUN kasvattaminen kuuluu tilan kehittämiskaavailuihin. Titta Laitinen laskee, että sata uuhta olisi ihannemäärä. . Kuva: Soili Riepula Lampaiden ja lasten lumoissa Karitsoimisaikana lammastilalla tehdään pyöreitä päiviä SOILI RIEPULA KUOPIO KAKSI karitsaa huutaa vuorotellen määtä. . Tälläkin hetkellä tilan lampaita on Riuttalan talonpoikaismuseolla maisemanhoitotöissä. LAMMASTILOJEN määrä on Pohjois-Savon alueella vähissä. . Kuva: Soili Riepula vaintoja. Muutoin tilan hoidon osalta on sovittu, että emäntä hoitaa käytännön asiat ja isäntä paperityöt. LAITISET muuttivat Kaatrapuron tilalle vuonna 2007. Villat keritään itse. Hyvä kun välillä ehtii hieman nukahtaa ja syödä. Laitiset ihastuivat siihen ja toteuttivat ajatuksensa maallemuutosta ja omasta rauhasta. Metsästystä harrastavan Tom Laitisenkaan ei tarvitse lähteä kauas metsälle päästäkseen. . Kaatrapuron tila oli myytävänä. Puolen kilometrin päässä sijaitsevan maitotilan kanssa tehdään muun muassa rehuyhteistyötä. Laitinen myöntää, että sisulla on painettu eteenpäin. Vartija on tarpeen, sillä alueella liikkuu ilveksiä ja susistakin on ha- Pääosa Kaatrapuron lammatilan karitsoista menee teuraiksi. Muutamia jää silloin tällöin omaan kasvatukseen, osa menee muualle kasvatukseen tai vuokralle. Lampaiden lisäksi pihapiirissä käyskentelee kanoja, hevonen, kissoja ja koiria. Mietinnässä on myös parin possun hankkiminen. Hera-koiran tehtävä on paimentaa ja vartioida lampaita. Karitsoista suurin osa myydään vajaan vuoden ikäisinä teuraiksi. ENNEN Pohjois-Savoon muuttoaan Laitiset asuivat Etelä-Suomessa. Mutta mieli teki maalle, pois kaupungin hälinästä. Toiveena oli löytää koti maalta Pohjois-Savosta. Niitä hommattiin sille vähitellen. Tällä hetkellä karitsoivia uuhia on 23, pääosin kainuunharmaita ja suomenlampaita. Sitten ne menevät kehräämöön ja tulevat lankoina myyntiin
Päätettiin tehdä hiukan enemmän kuin edellisvuonna. Jostain syystä nuoriso esitti kovasti vastalauseita. Olen kyllä sitä mieltä, että nuorimmalla tytöllämmekin on järki päässä ja luotan häneen, mutta äidillä on silti aina huoli lapsistaan. JOSTAIN syystä on tänä vuonna tullut usein ilmi ihmisten kuvitelma, että maatalousihmiset ovat rikkaita. Useimmilla on myös paljon velkaa ja harvalla varmasti jää rahaa tilille pyörimään. Itse mieltäisin itseni rikkaaksi, jos minulla olisi myös tilillä kahisevaa. Siitä ei tule kuin pahalle tuulelle. Jos meillä on jotakin, niin kyllä sen eteen on tehty töitäkin. Kaikki on pitänyt itse tienata ja ansaita. Isäntä rauhoitteli minua viimeksi eilen illalla, kun kävin asiasta vähän kuumana. Kylvötyöt veivät ainakin meillä aikaa johtuen viime syksystä. Osa pelloista jäi syksyllä kyntämättä ja se tiesi ylimääräistä työtä nyt keväällä. Lehmällä tai vastaavalla on vaikea lähteä ostoksille. Maalla omistetaan paljon koneita ja sellaista, mutta kaikki yrittäjät varmasti tietävät, että yrityksen varat ovat eri asia kuin omat varat. Minulle on jopa sanottu päin naamaa, että hyvähän se on, kun ootte niin rikkaita. Saavat sitten lapset kärsiä luonteikkaasta mummosta. Mutta nyt nautitaan Suomen kesästä ja siitä, että kerrankin on tulossa juhannus, jolloin ei tehdä rehua. RIITTA TAMMINEN Maalle, metsään ja maantielle KOTIMAISEN RENGASLIIKKEEN kautta! Tarjouspyynnöt: myynti@raahenrengasjalaite.fi RAAHEN RENGAS JA LAITE OY KONEET JA LAITTEET 0500 382 560 RASKAAT RENKAAT 050 369 4940 LIMINKA 08 381 171, 050 561 1296 KAARIHALLI TAI LAAKASIILON KATE Hallin laatu ja hintasuhde ylivoimaisesti paras - itsekantava teräsrunko - turvallinen (seinän läpi ei pääse eikä puukolla voi tehdä reikiä) - Pystytys muutamassa päivässä - Erittäin kestävä ja pitkäikäinen rakenne - Helppo ja edullinen eristää uretaaniruiskutuksella - Eri leveyksiä, pituus rajaton (pituutta voidaan jälkikäteen lisätä) WWW.ASKOLATR.FI ?Lehmien aituus valmistui ajallaan ja saimme lehmät ulos pari viikkoa sitten.. Mutta minkäs sille voi. Olen varmaan vanhana saanut jo niin paljon luonnetta kasvatetuksi, ettei minun kanssa pärjää kukaan. Siitä huolimatta näkyi auringonpolttamia utareita ja neniä joillakin lehmillä. Nyt on pahin innostus ulkona oloon jo tasaantunut ja osa karjasta viettää päivänsä mieluummin sisällä suojassa itikoilta. Saatiin kuitenkin kaikki ajallaan tehtyä. Nurmi on kasvanut sitä vauhtia, että rehunteko aloitettiin heti kylvöjen jälkeen saman tien. Sitten on viikko suunnittelematonta aikaa ja pari viimeis- tä päivää täytyy olla kotimaisemissa. Nuorin tytär menee Ouluun musiikkitapahtumaan, joten meidänkin täytyy kotiutua siksi aikaa. Voisi olla hauskaa olla ilman minkäänlaisia suunnitelmia. Nykyään on kaikki aina niin aikataulutettua, että lomalla pitäisi voida heittää kaikki aikataulut romukoppaan. 15 19.6.2013 Tänä juhannuksena ei tehdä rehua TÄNÄ VUONNA kevät on ollut lämmin ja kiireinen. Harmi vaan, ettei se aina suju niin kuin suunnittelee. Ensimmäiset viisi päivää olemme varmaankin moottoripyörällä pohjoisessa, mikäli MP-Farmareiden reissu toteutuu suunnitellusti. eli konfirmaatio oli kirkossa. Ennen vanhaan sai lähteä kylille, kun rippikoulu oli käyty, mutta minä koitin esittää uudeksi ikärajaksi 18 vuotta. Ainakin hevoset tarvitsevat olkea, niille ei oikein heinä sovi alustaksi. ONNEKSI on ollut nuoriso kotona, ja nuoret ovat tehneet avuksi kaikenlaista. Lehmien aituus valmistui ajallaan ja saimme lehmät ulos pari viikkoa sitten. Kuva: Petra Pöyliö Marko Ollila 0400-677 677 Asko Heikkilä 0400-816 750. Vain yksi hieho sokaistui auringosta ja säntäsi aitojen läpi takapihalle. Ärsyynnyn siitä suunnattomasti. Tottahan on, että työkoneita on ja rakennuksia ja eläimiä. Sanoi, että pitää vaan hyväksyä ihmisten kateus ja väitti, että se kasvattaa luonnetta. Olin kyllä sitä mieltä, että tähän ikään on jo luonne kasvanut tarpeeksi. Harmi vaan, kun lapsillekin puhutaan, että tehän ootte niin porvareita, kun on traktoreita ja useampi autokin pihassa. Onhan niitä autoja, kun on pojat kotona ja kummallakin oma, itse tienattu auto mukanaan. Pitäisi varmaan jokin lato pyhittää autojen piilo paikaksi, jottei ihmiset niitä näkisi. Ovi on silti aina auki ja lehmillä on vapaus valita makuupaikkansa. Uloslasku sujui onneksi hyvin. Mikäli sitten enää vanhusten hoitolaitoksia onkaan. Viime viikolla hän sai ?naimaluvan. Olen varannut niihin aikoihin lomittajat ja aiomme viettää lomaa. Jonnekin täytyy kotimaisemista poistua, mutta paikka on vielä keskustelun alla. Harkitsimme esimerkiksi teltan pakkaamista auton perään ja ajamista sinne, minne nokka näyttää. Onneksi pahimmat helteet olivat silloin jo ohi. Ja nyt näyttää siltä, että sekin on tehty reippaasti ennen juhannusta. Juhannuksen jälkeen alkaakin sitten kuivaheinän tekosavotta. Viime vuonna tuli noin 7000 pikkupaalia. Onneksi heinää oli, sillä jouduimme silppuamaan sitä kuivikkeeksi olkien sijasta. Toivottavasti tämän vuoden syksy on kuivempi ja saamme paalattua oljet. Perä kanaa sieltä taapersivat sitten takaisin laitumelle. TÄNÄ KESÄNÄ emme aio järjestää Päivä Maalla -tapahtumaa meidän tilalla. Siellä se sitten seisoi niin järkyttyneenä, että isäntä sai sen helposti kiinni ja narun nokkaan
Harvempi tietää sen olevan herkullisen makuinen villivihannes. Luonnontuotekouluttaja Annikka Kujala on ollut pienestä asti kiinnostunut luonnossa liikkumisesta ja luonnon tarjoamista antimista. Innostus villikasveihin syntyi vuosia sitten Kujalan ollessa sienestämässä, kuitenkaan löytämättä mitään. Opiskelin luonnonvaratuottajaksi ja myöhemmin keruutuotetarkastajan erikoisammattitutkinnon. Ne ovat osa uuden Oulun juhlavuoden tapahtumia ja ovat osallistujilleen ilmaisia. Lista on pitkä. . Pieni huone täyttyy nopeasti kaikenikäisistä ja hymyilevistä ihmisistä. Kujala aloittaa luennon kertomalla villiyrttien keruun hyviä puolia. Niitä hyviä puolia nyt vain on niin paljon, Kujala kertoo retkeläisille ja naurahtaa. Kaikesta huomaa, että ohjaajalla on paljon sekä innostusta että asiantuntemusta. Kokemusta esiintymisestäkin on selvästi, sillä opetus on luontevaa ja hauskaa. Kujala kertoo myös paljon asioita, jotka saattavat jäädä monilta ihmisiltä kokonaan ajattelematta. . Voi miettiä, ostanko kaupasta tuotteen, joka maksaa, vai hakisinko ulkoa jotain, mikä on ilmaista ja sisältää moninkertaiset ravintoarvot. Aurinkoinen sää suosi kesäistä retkiporukkaa. Kuvat: Emma Taipale. Mielenkiintoni villiyrtteihin heräsi ja halusin kovasti oppia lisää. Retket ovat vetäneet osallistujia jo yli rajatun määrän. . Jotain oli kotiin vietävä, joten koriinsa Kujala poimi maitohorsmia, sillä tiesi niiden olevan syötäviä. . Silloin se oli kuitenkin vielä vasta harrastus. Vähitellen rakkaasta harrastuksesta kuitenkin tuli ammatti, kun Kujala alkoi pitää erilaisia kursseja ja retkiä luonnontuotteista. TÄNÄ KEVÄÄNÄ ja kesänä Kujala on pitänyt Villi vihreät -luontoyrttiretkiä ympäri Oulua. Kaikki halukkaat eivät ole päässeet mukaan ja minulta on tilattu jo uusintaretkikin, Kujala kertoo iloisena. Torstai-illan retkikurssi alkaa Katoppa-asukastuvalla Oulun keskustassa luennolla, jossa Kujala esittelee muun muassa villiyrttien käyttömahdollisuuksia ja niiden keruuohjeita. Retkien suosio yllätti minut täysin. 16 19.6.2013 Villiruokaa luonnosta Luonnonyrttiretken jälkeen rikkaruoho muuttuikin yrtiksi. EMMA MÄÄTTÄ OULU KAIKKI tietävät, mikä on piharatamo. Tarkoituksenani oli tehdä selkeitä ja lyhyitä dioja, mutta pitkiähän niistä tuli
Valikoimat ovat juuri nyt hyvät. Poimin kasvit sekä sienet omista metsistäni, sillä silloin olen varma, että ne ovat luomua. Täällä Saimaan rantamilla voi totisesti sanoa, että kaikki on kerätty puhtaasta luonnosta, Hintikka hymyilee. Yritystoiminta saa uuden vaihteen silmään tänä syksynä, kun talon laajennus valmistuu ja yrittäjä saa oman työhuoneen. . Tämä juhannustaika on hauska traditio, jota haluamme vaalia, Hintikka sanoo. Edelleen kerään kimpun tyynyn alle, vaikka minulla on puoliso. HINTIKKA perusti viime syksynä yhden naisen yrityksen, joka kerää, kuivattaa ja myy luonnonyrttejä ja villivihanneksia. Retki ylitti odotukseni reilusti ja tulen varmasti keräämään paljon enemmän kasveja luonnosta. Viime syksynä Hintikka perusti yrityksensä Villikan. . Avomies ei puutu metsänhoitoon. . Olen jo kauan aikaa halunnut oppia enemmän villiyrteistä ja niiden käytöstä. Edelleen kerään kimpun tyynyn alle, vaikka minulla on puoliso. Se taipuu niin moneksi ja maistuu todella hyvältä, Kujala hehkuttaa. Kun Kujala kertoo jauhosavikan olevan villiyrtti, moni sanoo kitke- neensä kyseistä rikkaruohoa pois jo vuosia. . 17 19.6.2013 Leena Hintikka etsii kukkia perinteiseen juhannusyön kimppuun. Kujala nostaa maasta vuoron perään voikukkia, siankärsämöitä, nokkosia ja suolaheinää. Kumpaankin on riittänyt tulijoita, Hintikka kertoo. Kolmas työllistäjä on metsä. Rikkaruohoja saa kitkeä, mutta kitketään niitä mielummin lautaselle, ei kompostiin, sanoo Kujala. RETKELLE osallistunut Niina Suutari kuuli luonnonyrttiretkestä kaveriltaan. . Oli myös yllättävää kuulla, että rikkaruoho olikin yrtti, nauraa Suutari. LEENA HINTIKKA esittelee juhannusyön varalle seitsemän yrtin kimpun, josta löytyy juhannuspäivänä apua aattona hankittuihin vaivoihin. Hintikka ei saanut innostusta luonnonyrtteihin äidinmaidossa, vaan isän yrttikylvyssä. . Tämä luonnonyrttipuoli on sivutulo, sillä vuokraan kahta lomamökkiä Saimaan rannalla. Isällä oli tapana tehdä yrttikylpy isoon tiinuun. Jos jotain villikasvia pitäisi kaikkien ihmisten syödä, niin se on nokkonen. Kuva: Päivi Vento Tyynyn alta hyötykäyttöön PÄIVI VENTO PUUMALA Niina Suutari (vas.) kuuntelee, kun Annikka Kujala kertoo, miten voikukan siemenet irrotetaan oikeaoppisesti. Mikkelin kaupunkiasunto on edelleen olemassa, siellä ollaan arkena talven pimeimpinä ja kylmimpinä kuukausina, mutta Hurissalo kutsuu silloinkin viikonloppuisin. Hintikka jätti Mikkelin Tiimarin myyntipäällikön tehtävät ja etsi uuden suunnan elämälleen. Hän teki klassisen ?hypyn pois oravanpyörästä?. Vaikka toimeentulo kertyy nyt kolmesta suunnasta, on elämä paljon rauhallisempaa. . Markkinat ovat lähinnä pääkaupunkiseudulla, koska siellä puhdasta luontoa ei ole enää niin vaan saatavilla eikä keräily kiinnosta ihmisiä kuten täällä maalla. KOTIPAIKAN periminen Puumalan Hurissalossa mahdollisti Leena Hintikalle elämänmuutoksen vuonna 2000. Tiesin, että joitain kasveja voi syödä, mutta en että niin monella eri tavalla, Suutari kertoo. Kaikesta päätelle retkelle osallistujat olivat tyytyväisiä sekä saamaansa tietoon että asiantuntevaan ohjaajaan. . Hän laittoi sinne esimerkiksi suopursuja ja kuusenoksia. Kuva: Emma Taipale Rikkaruohoja saa kitkeä, mutta kitketään niitä mielummin lautaselle, ei kompostiin. LUENNON jälkeen on vuorossa retkiosuus, joka tapahtuu nurmikkoalueella rautatieaseman vieressä. Kujala muistuttaa, että kyseiset kasvit toimivat nyt esimerkkeinä. Syötäväksi kerättävät kasvit on noudettava kauempaa autotiestä tai muusta saastuneesta alueesta. Pieneltä nurmialueelta löytyy yllättävän monta erilaista syötävää kasvia. Aion laajentaa kasvivalikoimia ja olen aloittanut jälleenmyyjien etsinnän. Samoin tyttäreni, vaikka hän on naimisissa. Hän neuvoo nyt pyynnöstä juhannusyöksi tyynyn alle laitettavan kimpun, jonka voi hyödyntää juhannuspäivänä aattona hankittujen vaivojen paranteluun. Ensimmäiseksi poistetaan mahdollisesta liiasta oluenjuonnista aiheutunut turvotus. Olen opetellut metsänhoitoa vasta metsän saatuani, Hintikka kertoo. Hän on hakenut tietoa ja taitoja metsänhoitoyhdistyksen naismetsänomistajille suunnatuilta kursseilta js raivaussahan käyttökoulutuksesta.. Siihen tehoaa voikukan lehdet, jotka voi silputa juhannuspäivän salaattiin. Jos vatsa on mennyt sekaisin, salaattiin lisätään yleisen poimulehden lehtiä ja juuresten tapaan nauttivaksi ketohanhikin juuria. Ruoansulatusta puolestaan edistää siankärsämö, joka helpottaa myös kuumeista oloa. Toinen on perinteinen mökkimökki ja toinen kuin viiden tähden hotelli. Myös koivua Kujala suosittelee kaikenlaiseen käyttöön sisäisesti ja ulkoisesti. Kaikista villikasveista Kujalalla on kuitenkin selkeä suosikki. Nokkonen. . Ensin hän kylpi itse ja sen jälkeen hän kylvetti meidät lapset, Hintikka muistelee lapsuuttaan Puumalan Hurissalossa Saimaan rannalla. Äidin kanssa Leena-tyttönen keräsi juhannusaattona tyynyn alle seitsemän kukan kimpun ja nukahti toiveissa nähdä unessa tuleva sulhanen. . Särkylääkkeen vaikutuksia on mesiangervolla, mutta aspiriinille allergiset eivät saa käyttää sitä. JOS juhannuskarkeloissa on saanut haavan vaikka jalkapohjaansa, se kannattaa desinfioida vesiheinästä puristetulla nesteellä ja panna haavan päälle poimulehti. Hintikka hoitaa itse raivaussaharaivaukset ja istutukset. Kuten vaikka ilmavaivoja parantava pihasaunio, sitähän on kaikkialla. HINTIKKA aloitti villivihannesten ja luonnonyrttien keräämisen ja kuivattamisen kesällä 2011. Hän on suorittanut muun muassa Sami Tallbergin vetämän Villiyrteistä ruokia -kurssin ja Henriette Kressin kurssin yrttien hyödyntämiseksi lääkekasveina. Useimmat hyödynnettävistä yrteistä ovat erittäin yleisiä. Väsymykseen auttaa karhun- putki; sillä on piristävä vaikutus. Seitsemänneksi yrtiksi Leena valitsee valkoapilan, joka on varsinainen ?joka paikan höylä?: se vahvistaa kehoa ja kohottaa yleiskuntoa.
Mielipiteet 18 Karjuporsaat voi jättää kuohimatta ELÄINSUOJELULAKI sanoo, ettei eläimelle saa aiheuttaa tuottaa tarpeetonta kipua. Oppilaiden mukaan vanhemmat osallistuvat lastensa koulunkäyntiin enemmän kyläkoulussa kuin isossa koulussa. Siirtyminen kyläkoulusta isoon kouluun ei ole helppoa. Tärkeimmäksi lasten kannalta nousee kavereiden, kiusaamattomuuden ja mukavien opettajien merkitys. TUTKIMUKSEN johtopäätöksenä on, että kyläkouluja voidaan pitää laadukkaina oppimis- ja kasvuympäristöinä. Suurin osa oppilaista kuvasi muutosta oudoksi ja pelottavaksi. Kirjoitelmissa kyläkoulu näyttäytyy positiivisena oppimisympäristönä, missä yhdessä tekeminen ja oppilaiden omatoimisuus antaa hyvät eväät elämään. Tutkimukseni mukaan oppilaat oppivat paremmin yhdysluokassa kuin erillisluokassa. Osittain tämä saattoi johtua ylimääräisten häiriötekijöiden puuttumisesta: oppilaiden mukaan luokissa vallitsi hyvä työrauha. Isommat oppilaat ovat ottaneet pienempiä ohjaavan roolin. Kyläkoulu on oppilaista turvallinen paikka, jossa viihdytään hyvin. Myös opetusvälineistö on usein vanhaa, mutta se ei haitannut itse oppimista. TUTKIMUSTULOKSET osoittavat, että kyläkouluissa esiintyy vähemmän käyttäytymisongelmia ja kiusaamista kuin isossa koulussa. Laki ja vastuullinen kotieläinten pito edellyttävät, että lopetamme kivuliaat toimet, jos ne tulevat tarpeettomiksi. Karjuporsaiden kastraatio tuli tarpeettomaksi, kun sille saatiin taloudellinen ja käytännöllinen vaihtoehto: rokotus karjunhajua vastaan. Pikkuporsaan kastraatio sinällään ei ole turha kosmeettinen toimi, kuten ihmisten ympärileikkaus tai koiran häntien typistys. Myös ympäristö ja tuottajat hyötyvät, kun kastraatio korvataan rokotuksella. Jouko Koppinen eläinlääkäri ?Oppilaat kokivat saaneensa kyläkoulusta merkittäviä muistoja ja taitoja, jotka kantavat läpi elämän.. Vasta nelisen viikkoa ennen teurastusta annettava rokotus lopettaa sukuhormonien ja karjunhajua aiheuttavien aineiden erityksen. Sikojen ruokintaa on tärkeä säätää, jotta rokotuksen kasvua edistävästä vaikutuksesta saadaan täysi hyöty. Porsaalle annetaan annos tulehduskipulääkettä. yhteistoiminnallisesti. Yhdysluokan tärkein vah- Kyläkouluissa esiintyy vähemmän käyttäytymisongelmia ja kiusaamista kuin isossa koulussa. ?Rokotuksen suurin hyötyjä on sika.. Ilman anestesiaa tehty leikkaus aiheuttaa eläimelle lyhyt- ja pitkäaikaista kipua ja stressiä. EU:n lihantuottajat ovat sitoutuneet luopumaan lihasikojen kirurgisesta kastraatiosta vuoteen 2018 mennessä. Kuohimisella ei ole monia vaihtoehtoja. Brittiläinen tapa jättää karjut kastroimatta ja teurastaa ne ennen ihanneikää haaskaa luonnonvaroja. Kirjoitelmat käsittelivät kahtatoista eri kyläkoulua PohjoisSavossa. Kyläkoulujen suurena vahvuutena painottui koulua ympäröivä lähiluonto, jota hyödynnettiin runsaasti opetuksessa. Monet tärkeät tiedot ja taidot opitaan ?luonnollisissa olosuhteissa. Entiset kyläkoulujen oppilaat arvostavat kyläkouluvuosiaan ja moni pitää kyläkoulua parempana kouluna kuin isoa koulua. Oppilaat kokivat saaneensa kyläkoulusta merkittäviä muistoja ja taitoja, jotka kantavat läpi elämän. Toisaalta yhdysluokkajärjestelmä saattoi jo sinällään tukea oppimista. JOUSTAVAT opetusjärjestelyt tukevat luovaa oppimista ja hyvien perusvalmiuksien kehittymistä. Vaikka kirjoitelmien perusteella kyläkoulut olivat vanhoja ja kenties jopa huonokuntoisia, vain pieni osa oppilaista piti tiloja huonoina. Vaikka koulurakennus on vanha, eikä sen pihalta löydy uusimpia leikkivälineitä, on se oppilaiden mielestä pääsääntöisesti mukava ympäristö. Sveitsissä eläinlääkärin pitää nukuttaa porsas kastraatiota varten, mikä ei ole taloudellista. ROKOTETUN karjun lihaa ei erota kastroitujen tai naarassikojen lihasta, joskin rokotuksen käyttö saattaa lisätä ruhon lihapitoisuutta. Luokassa, jossa on eri-ikäisiä ja -tasoisia lapsia, oppilaalla on mahdollisuus tuntea itsensä tärkeäksi auttaessaan toista. Oppilaiden kertomukset huokuvat toisista välittämisen ja auttamisen kulttuuria. Sen vaikutus on mitätön. Se on perinteinen tapa välttää sianlihan epämiellyttävä haju, jota kastroimattomasta karjusta erittyvä skatoli ja androstenoni aiheuttavat. Tarkkanenäiseltä kuluttajalta voi jäädä aamiaispekoni syömättä, jos lautasella on kuohitsematonta karjua. ALLE viikon ikäisen porsaan kirurginen kastraatio käy nopeasti. Kyläkoulu kasvattaa oppilaille hyvän itsetunnon, jonka ohjaamana niin yläkoulu kuin monet muutkin tulevan elämän haasteet ovat voitettavissa. Kaiken kaikkiaan kyläkoulut koettiin tarpeellisina ja arvokkaina yksikköinä. Anne Karvonen kasvatustieteen maisteri kunnanvaltuutettu (kesk.) Siilinjärvi. Kuva: Petra Pöyliö vuus on vuorovaikutus erilaisten ja eri-ikäisten oppilaiden kanssa. Kuva: Paula Åström Kyläkoulu on laadukas oppimisympäristö PIENI koulu tarjoaa ympäristön, jossa on runsaasti mahdollisuuksia aktiiviseen toimintaan, mutta myös rauhalliseen opiskeluun. Huhtikuussa 2013 valmistuneessa pro gradu tutkimuksessani tarkastelin yhdeksäsluokkalaisilta (N = 38) kootun kirjoitelma-aineiston perusteella, millainen oppimis- ja kasvuympäristö yhdysluokkaopetusta tarjoava kyläkoulu on oppilaan kokemana. Kastroimaton karju käyttää rehunsa tarkemmin ja tuottaa enemmän proteiinia ja vähemmän lantaa kuin kastroitu. Rokotuksen suurin hyötyjä on sika. Porsaalta viilletään kivekset irti, ja se palautetaan emälleen, jolloin se pian hiljenee ja käy aterioimaan. Kuluttajapaneeleissa on todettu, että rokotettujen karjujen liha on vähintään yhtä maukasta kuin kastroitujen sikojen liha. Rokotekastraatiota on käytetty Australiassa 1990-luvulta lähtien, ja Euroopassa se on laajassa käytössä muun muassa Belgiassa, Puolassa, Espanjassa, Portugalissa ja Kreikassa. Rokote ei ole hormoni, eikä se eroa muista sian saamista rokotteista. Sian kasvupotentiaalista jää iso osa käyttämättä, eikä karjunhajua silti täysin vältetä. Haavat paranevat yleensä hyvin. Eläimen on kuitenkin toivuttava kahdesta haavasta ja eläimen kokoon nähden suuresta kudostuhosta
Kun talouden pyöriin pitäisi laittaa vauhtia yhtä paljon kuin Tapani Kansalla oli aikoinaan, autoilun rattaisiin heitetäänkin kapuloita. Tämä meno pysäyttää Suomen. Voimme unohtaa kaikki aatokset palvelujen edes nykyisentasoisesta ylläpidosta. Jähmettymisen takaa vielä Urpilaisen taustaryhmät ja yleinen hallituksen uupuminen jo puolimatkassa. Katainen puhuu vielä rajummista leikkauksista. On helppo olla Juha Sipilän ja keskustan tekemien ehdotusten kannalla talouden kirittämiseksi. Eikä se lainakaan välttämättä huono asia ole jos valtion netto velkataso on kohtuullinen. Ja on pidettävä huoli, että näitä rahoja ei kaadeta metropoleihin (ei hulppeisiin taloihin), vaan sinne missä on todellista alkutuotantoa ja tuotantoa sekä tuotekehitystä. Matti Tuominen Ulvila ?Ajatuksena on ollut se, että valta kuuluu kansalle.? Kuva: Jari Laukkanen mielipiteet@suomenmaa.fi - ei liitetiedostoja PL 52, 90100 Oulu. Kaikki samassa kämässä. Hallitus yrittää purkaa sumaa kämän yläpuolelta ja kaikki Päätalonsa lukeneet tietävät tuon menevän ?suhkuksi. pysty ?kämää? purkamaan vaan tarvitaan uusi ?toplokas. Työnantaja päättää yrityksen kannalta taloudellisimman tavan matkustaa. Jos joku maksaa kilometrikorvausta palkkana, se on väärin. Väärinkäytöksistä ei pidä kuitenkaan rangaista kaikkia. Hallitus puuttuu ympäristölle haitallisten tukien nimissä myös autoetuun ja pysäköintietuun. Erikoinen tilanne syntyy, jos kilometrikorvausta alennettaisiin ja autoedun verotusarvoa nostettaisiin. Sehän tarkoittaisi, että auton ylläpidon ja käytön kustannukset olisivat yksityisomistajien kohdalla alentuneet, mutta yritysautoilijoiden kohdalla kasvaneet. Ketähän tämä hyödyttäisi? PERIAATEPÄÄTÖS tarkoittaa sitä, että työn hinta nousee. Näihin laintulkintoihin eivät kuntien pakkoliitokset sovi. Nyt kun Suomi on EU:n jäsen, valta ei ole enää kansalla vaan EU:n päättäjillä. Kirjanoppineille riittäisi visiot. Kun puhutaan keskustan työohjelmasta siinä on otettu keskeiset ongelmat esiin kansantaloudellisesti. Sitä on lähetty purkamaan kuin tukkisumaa koskessa. On löydetty ?kämän. Hallitus kaataa saavillisen kylmää vettä niiden päälle, jotka päivittäisellä työllään ja kulkemisellaan pitävät Suomea pystyssä. Kaiken lisäksi peruspalveluja leikataan miljardeilla ja tasaveroja kiristetään. 19 Kiire vai köyhyys ON ERITTÄIN lohduttavaa, että keskusta on terävöittänyt kuvaansa. Juha Sipilä on muuttanut sanan lihaksi. ja suma vain tiivistyy. On selvää, ettei nykyinen ?toplokka. Siihen sitten pysähtyneenä ilmasto, työllisyys, vaihtotase, syrjäytyminen, alueiden tasapaino, energia, kilpailukyky ym. Hänkin pohjoisen poikia kuin Päätalo. Raimo Kareinen Sote ja perustuslaki ?Autoilun verotusta kiristetään liki kahdella miljardilla eurolla.? Kuva: Jari Laukkanen Keskittämispolitiikka jatkuu tälläkin päätöksellä. tehnyt tukki. Kirjoita Suomenmaahan. Uurnilla tavataan! OTSIKON asiat ovat olleet viime aikoina paljon uutisissa. Kuntauudistusta ajetaan kuin ?käärmettä pyssyyn?. Tuntuu siltä, että poliitikoilla eivät asiat ole olleet hallinnassa. Se on hyvin samankaltainen kuin luontojärjestöjen esitys. Kunta- ja sosiaaliturvan lakiuudistuksessa on nyt noussut esille myös perustuslaki. En ole lakien tuntija, mutta minulla on sellainen käsitys, että Suomen perustuslaki on syntynyt kansalaissodan vaikeiden tapahtumien seurauksena, kun kahtia jaettu kansa on haluttu yhdistää. Ajatuksena on ollut se, että valta kuuluu kansalle. keskittäminen jatkuu HALLITUKSEN periaatepäätös kestävämmästä asumisesta, liikkumisesta ja ruokailusta on ajamassa ihmiset yhä ahtaammalle, heikentämässä työllisyyttä ja keskittämässä Suomea suuriin keskuksiin. Juha. Ilmastonmuutosta keppihevosena käyttäen ihmiset halutaan pakottaa muuttamaan kaupunkeihin, joissa on jo muutenkin ahdasta ja kalliit asunnot. Hallituksen näyttää olevan täysin ylitsepääsemätöntä hyväksyä suomalainen hajautettu asuminen ja elämäntapa. Nyt jos koskaan pitäisi parantaa työllisyyttä, saada koko maan voimavarat käyttöön ja vahvistaa tulevaisuudenuskoa. Autoilun verotusta kiristetään liki kahdella miljardilla eurolla. Leikkuriin joutuvat kilometrikorvaukset. Päätöksessä erityisesti kummastuttaa se, että kun ennen korvaus on perustunut tarkkoihin Valtiovarainministeriön laskelmiin, niin nyt asiasta on tehty poliittinen kysymys. KILOMETRIKORVAUKSEN pitää kattaa oman auton käytöstä aiheutuvat kustannukset. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Työtä tekeviä kuritetaan . Poliitikot ovat tämän asian jättäneet kansalle kertomatta. Nykyinen tilanne on valtiollisen elämän kannalta erittäin ristiriitainen. Kauno Pietilä Kalanti Mikko Alatalo kansanedustaja (kesk.) Vauhtia veneeseen! SUOMI on ajautumassa rajuun taantumaan, mikä ruokkii yhä heikompaa tulevaisuutta. Nyt hallituksen pitää investoida niihin asioihin (tiet, tietoliikenne, liikenne, tuotekehitys), joita asioita tarvi- taan seuraavan nousukauden löytämiseksi. Rahoitusta on saatavissa Sipilän esittämässä Solidiumin omistamien osakkeitten myynnistä. Ja vielä niin, että eduskunta ja hallitus ovat kansan palvelijoita eikä isäntiä. Ilman kilometrikorvauksia moni pikkufirma on vaarassa. JOHTAAKO Suomea ympäristöjärjestöjen papisto vai demokraattisesti valitut puolueet? Kysymys on aiheellinen, sillä vuosi sitten neljä luontojärjestöä (Greenpeace, WWF Suomi, Luonto-Liitto ja Suomen luon- nonsuojeluliitto) jätti hallitukselle esityksen haitallisina pitämiensä tukien ja verotukien osalta. Nyt vihreiden johtama ympäristöministeriö on tehnyt selvityksen myös ympäristölle haitallisista tuista. Luettelo ympäristölle haitallisista tuista on todellinen keskittämisen oppikirja. Keskittämisen ihannointi on lähestulkoon ainoa asia, joka hajanaista sinipunahallitusta vielä yhdistää. Suomi huutaa suunnanmuutosta. Lääniä kyllä riittäisi. Hän on vastannut kuin kymmenen käskyn kysymykseen ?mitä se on?. Hän on laatinut piirustukselle työselosteen. Insinöörinä Sipilä on ymmärtänyt, että selostetta tarvitaan eniten tavallisen kansan keskuudessa. Sitä kääntäen virran mukaiseksi suma laukeaa ja hyvinvointi virtaa vuolaana. Tuo tukki tuntee sanan ?biotalous?
klo 17.30 Hämeenlinna-Vanaja py:n jäsenet + kaik- Piirin päivystykset SuomiAreenan Kansalaistorilla poliittisten pii- rijärjestöjen yhteisellä teltalla 17.19.9. 0440-622 266. Kesäretki Karstulaan 26. Liisa Varjolalle liisa.varjola@kouvola.fi puh. Reitti: Kerimäki-Savonlinna-Juva-Mikkeli- Jyväskylä-Virrat. Tiedustelut A-L Westinen, puh. Tule mukaan! Muhos. 0500483279. Kokouksen jälkeen n. Hinta 135?/hlö. Toteutetaan mikäli osallistujia vähintään 10. Ilmoittautumiset sähköpostilla piiritoimistolle 2.8 mennessä pirjo.matikainen@keskusta.fi tai pj. Klo 11-12 tutustuminen Louhenlinnan pihapiiriin ja kesäkisa tuttuja tapaillen. klo 18 POHJOIS-POHJANMAA Piiritoimisto hiljenee juhannukselta kesän viettoon. Ohjelmassa kesämusiikkia, makkaramaistiaiset jne.; arpavoittoja mukaan. Keskustan veteraanikerho, Syysristeily ke 25.9. Sitovat ilmoittautumiset piiritoimistolle 050 5770838 tai Leena Mäkiselle 040 762 8889. Kymenlaakson Keskustanaiset, Marjatan päivää vietetään 10.8 Kotkassa. Aloitetaan aamukahvilla Sapokan Tulikukossa 9.30 ja sen jälkeen tutustutaan Sapokan puistoon. Teemana Aikoja, taikoja ja tarinoita, leirille järjestetään yhteiskuljetus. klo 17 Sallisen kesäpaikassa. 040-1725005 tai sirpa.talkkari@gmail.com. Etelä-Pohjanmaan Vesaisten uusi Kesäjuhla Pellossa su 28.7. Ilmoittautumiset leirille otetaan vastaan oma vesaispiirin kautta. Tervetuloa mukaan! Lisätietoja: http:// www.vesaiset.fi/fi/Perheleiri/Marttinen_2013 KESKUSTAN LEHTIMIEHET Keskustan Lehtimiehet. klo 12-20 ?Lomapaineen mittaus. Kesäilta, Annika Saarikko, Oulu: la 17.8. Osoite: Antti Korpintie 3A 00600 Helsinki. VARSINAIS-SUOMI Varsinais-Suomen Keskustanaiset, Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon tuetuista lomista kiinnostuneet: esitteitä ja hakemuksia saatavilla piiritoimistosta tai MTLH:sta. Piiritoimisto lomailee 24.6.-2.8. Muistakaa tehdä kesäajan teltta- ja tarvikevaraukset sekä hoitaa muistamiset ajoissa. Terveiset Arkadianmäeltä tuo vpj ke Annika Saarikko. Linja-autossa arpajaiset, jos haluat, varaa mukaan pieni arpajaisvoitto. Keskustanaisten toiminnanjohtajan tehtäviä hoitaa Tarja Kiviniemi 050 301 6189 tarja. kiviniemi(a)keskusta.fi Keskustanuorten toiminnanjohtajan tehtäviä hoitaa Pälvi-Solina Kivelä 044 0336 588 satakunta(a)keskustanuoret.fi Piiri. ja ei-jäsenille 170 ?. Muilta peritään 20?/edestakainen matka. messuilla Tervolan Louella 24.-25.8. Keskustan teltta Elomessuilla Hämeensaaressa. Piiritoimisto uudet puhelinnumerot: Toimisto puh. Niskavuoren markkinat torilla. klo 18. mennessä. 120?, 11-14 v. Linja-auton aikataulu: Taipalsaaren kk klo 15.00, Saimaanharju klo 15.10 ja Lappeenrannan kauppatorin tilausajopysäkki klo 15.30. Järjestelyistä vastaavat Kaavin keskustanaiset. 0500130 550. Piiri tarjoaa aamukahvit , muu osio omalla kustannuksella. 15.7. Piirihallituksen kokous ti 25.6. klo 18 Euran kesänviettopaikassa Kotkanniemessä (Rantatie 920, Säkylä). Työvaliokunta kokoontuu klo 17. Hauho, la 29.6. Tervetuloa! ETELÄ-POHJANMAA Seinäjoki, Eteläisen py:n vuosikokous ke 19.6. Varsinaisen ohjelman aloitamme lohikeitolla klo 12. Päivän alustajina Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä ja Keskustan vpj. SuomiAreenan aikaan viikolla 29 päivystämme Porissa Eetunaukion Kansalaistorilla. klo 18 Nuotioilta Autiorannassa. Maksu matkasta 15.9. Merijärvi-päivien Markkinat, Pyhäjärvi: pe-la 12.-13.7. Hinnat sis. Eurajoen Lahdenperän saunalla to 27.6. klo 10-13. Kunnallisjärjestön kuukausikokous ke 19.6. Ilmoittaumiset 050-347 3556/Ulla-Riitta tai sähköpostilla ullariitta.juuti@keskusta.fi. Perinteinen kaiken kansan kesäjuhla Luumäellä Risulahden lavalla su 28.7. klo 10-13, Keskustanuoret to 18.7. Ota yhteyttä pikaisesti toiminnanjohtaja Helena Pakariseen, lehtimiehet@keskusta.fi tai puhelin 050 388 0011.. Ilm. Käsiteltävänä asiana Käsämän py:n yhdistyminen Kiessalo-Papelonsaaren kanssa. klo 18 alkaen. Kahviraha 5 . Majoittuminen hirsihuvilassa tai nuorisohotellissa, täysihoitoruokailut ja leiriohjelma alle 4v 0?, 4-10v 120?, 11-14v 140. Yhden hengen huoneesta lisämaksu 20 euroa. Viking Amorellalla. Holiday Club Pyhäniemessä Kihniössä on vapaana lomaviikkoja (viikot 26, 37 ja 48). Illan aikana voi tutustua Teuvon tekemiin eläinveistoksiin, opastuksella. Siikajoen kylä, Merijärvi: to 11.7. Perheleiri on tänä vuonna täynnä tarinoita ja taikoja! Mukavaa yhdessä tekemistä on kaikenikäisille. 30.6. seuraavasti: piiri/kunnallisjärjestöt ke 17.7. Ollaan kuulolla! Piiritoimisto on kesällä auki sopimuksen mukaan: Kai Puro puh. 0408379867 ja perapohjola@keskusta.fi. Seuraava piirikirje ilmestyy pian. Jos et ole vielä postituslistalla, laita sähköpostia osoitteeseen perapohjola@keskusta.fi. KARJALA Taipalsaari, Keskustan oopperaretki Savonlinnaan ke 17.7. Tervetuloa! Helsingin Vesaisten perhesähly lauantaisin Koskelan nuorisotalolla klo 14-16. Tule jututtamaan! VESAISET Vesaiset järjestävät valtakunnallisen Perheleirin 1.-4.8. Messun jälkeen lounas seurakuntakodissa, omakustanteinen 5 ?. Esillä piirin johtokunnan täydentäminen ja Keskustanuorten liittokokousedustajien täydentäminen. Ohjelma on maksuton, mutta ilmoittaudu ennakkoon s-postilla riikka.helenius@gmail.com, puh. 10.-11.8. kesäteatteriesitykseen. 040-141 7326 tai mirjam. karila@raisio.fi ETELÄ-HÄME Keskustassa tapahtuu ki muut halukkaat ovat tervetulleita Hugon puutarhajuhliin Aulangon Kievariin. Asuntoauto tai -vaunu alle 4 v. 0?, 4-10 v. 28.7. Keskustelun alustajana kansanedustaja Esko Kiviranta ja toiminnanjohtaja Risto Ervelä. Ilmoittautumiset viim. Johtokunta klo 18. VESAISET Koko perheen Retki Tuuriin & PowerPark-huvipuistoon la-su 6.-7.7. Ohjelmassa mm. Osoite Larin Kyöstin katu 16, Hämeenlinna. PÄIJÄT-HÄME Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. Tervetuloa! Keskusta Maaseudulta Käsin . Centralissa, kuljetus omalla bussilla käsityökauppoihin ja eläintarhaan. Kuivaniemen Pitäjämarkkinat, Nivala: ti 23.7. Kysy lippuja ja lisätietoja Päivi Eskolalta, paivies@gmail.com ja puh. 040-707 7977. Raisio, Keskustaväen kesäinen pihajuhla Hintsan pihalla ke 19.6. klo 18.30 valtuustosalissa. kuljetuksen ja teatterilipun. Lisätietoja 040 5050021/Elina. ITÄ-SAVO Enonkosken Vesaiset: Pallomerimiehen lastenkonsertti la 29.6. Matka toteutuu, jos 30 ilmoittautuu toukokuun loppuun mennessä. Tervetuloa kaikki Rauman seudun kuntien keskustalaiset! Hämeenlinna. 0503423323, Matti Kaunisto puh. Päivän päätteeksi kakkukahvit. 20 HELSINKI Kanta-Helsingin Keskusta, py:n vuosikokous 25.6. klo 16.30 Alzheimer-yhdistyksen tiloissa, Topeliuksenkatu 17 C. Hirsihuvila tai nuorisohotelli alle 4 v. 040 418 1150. PIRKANMAA Tampere, MSL-Tampereen kaikille avoimet pärekorinheittokisat Vaakonpuistossa Tuurnankatu 1 vastapäätä ke 19.6. Piiritoimiston väki toivottaa kaikille ihanaa kesää! Keskustan veteraanikerho, Kesäpäivä ma 8.7. välisen ajan. 85?, 11-14v. klo 7.35. Matkan hinta: kahden hengen A-hytti 25 ?/hlö, kahden hengen B-hytti 23 ?/ hlö ja yhden hengen pikku-B ?hytti 24 ?/hlö. Ilmoittatutuminen etelasavo@vesaiset.fi 28.6. ja aikuiset 110?. Kaasut ilmapalloihin suoraan Aulis Suomiselta puh. Lämpimästi tervetuloa leppoisaan kesäillan tunnelmaan Luumäelle! Järj. Luumäen kj. POHJOIS-KARJALA Käsämä, paikallisyhdistyksen yleinen kokous ke 19.6. PowerPark, härmän kylpylä, E-P:n Vesaisten tapaaminen, Tuurin kyläkauppa ja Miljoona Tivoli. klo 19 alkaen Hml kj:n johtokunnan ja valtuustoryhmän yhteinen kokous Sinikka Haapsamon kotona. Hämeenlinna. 0103270499, Saara Kiuru puh. Annika Saarikko. 20.7. Virroilla. Tiedustelut ja varaukset Ritva Männistö ritva. mannisto@keskusta.fi, 040 767 3419. Keskustanaiset järjestää; yhdessäolopäivä 31.7. Nuorisokeskus Marttisissa, Virroilla. - 9.7. Liput 32 euroa sis. kahvi + pulla. alkaen klo 19. Juhlapuheen pitää Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Annika Saarikko. Lopuksi kahvit. Opastus Riitalta p. 0505020716. Kusnintie 95. Matkalla Maaseudun Sivistysliiton ohjelmaa. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Keskustanuorten Helsingin piiri ry, ylimääräinen yleiskokous pidetään Suomenlinnassa ma 1.7. Yleisen kokouksen jälkeen yhteinen kesätapahtuma klo 18.00 alkaen. Tervetuloa! Rauman seutufoorumi. Hyvää kesää! Keskusta on mukana seuraavissa kesätapahtumissa: Raahe: la 29.6. Pekanpäivät, Oulu: la 6.7. Kangasalalla, Muksut mukaan -tapahtuma 8.8. Messun toimittaa ja saarnaa alueseurakunta pappi Mikko Huhtala ja messussa avustavat Kaavin keskustanaiset. Sitovat ilmoittautumiset ja maininta ruokarajoitteistasi 2.7.2013 mennessä Sirpalle, puh. 0440-622 266 tai Ulla-Riitalle sähköpostilla ulla-riitta.ylenius@lailanet.fi. Turku, Turun Seudun py ja Keskustanaiset, Maarian Teatteri ry esittää 14.29.6. klo 18.30 lähdemme piknikille. sisältää yritysvierailuja, keilakilpailun, kesäteatterissa Rakas Karjala ?näytelmän, savusaunan ja paljon muuta. Kiireelliset asiat voi soitella myös tj. Jääli-päivä, Pyhäntä: pe 23.8. Louhenlinnassa Laitilassa, os. Osallistumismaksu 25 ?/hlö paikan päällä ennen ruokailua. tai tekstiviestillä 040 776 5262. Hämeenlinna / Renko. Keskikatu 4, 45100 Kouvola. Kesäteatteri, Lähde katsomaan Topi Sorsakosken elämästä kertovaa musikaalia ?On kesäyö. Tied. 105?, yli 15 v. 115?. Soita: 050-347 3556/ Ulla-Riitta POHJOIS-SAVO Keskustaväen kirkkopyhää vietetään Kaavilla 1.9. ja yli 15v 160?. Lähtö on klo 8.45 ja paluu 26.9. 0400 930 483 ja naisten, nuorten ja Vesaisten toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. klo 17.30 Klubi20 -kerhoravintolan saunakabinetissa osoitteessa Suomenlinna C8, 00190 Helsinki. Keskustanaisten osastolle. Piiritoimisto on suljettuna kesäaikaan 21.6.-4.8. ruokailut, leiriytimispaikan ja toimitilat: Teltta alle 4 v. 0?, 4-10 v. 0?, 4-10 v. klo 13. Keskustellaan ti 25.6.2013 kokoontuvan kaupunginhallituksen esityslistalla olevista ja muista ajankohtaisista asioista. Lähtö lauantaina aamulla ja paluu sunnuntaina illalla. Leirillä pääsee tutustumaan luontoon, kokemaan liikunnan iloa, harjoittamaan kädentaitoja sekä kurkistamaan kulttuurin saloihin. Ohjelmassa painottuvat vesaisten arvot: turvallisuus, vastuullisuus ja yhteisöllisyys. Kihupäivät, Oulu: su 14.7. Lisätietoja Pekka Pelttari p. 0407486166 tai pekka.pelttari@tornio.fi. Keskustanaisten ja Vesaisten Itä-Savon piirit: Marjatanpäiväretki Tallinnaan 17.-18.8.! Majoitus hot. Annika Saarikko, Oulu: la 10.8. Lippuvaraukset toiminnanjohtaja Pilvi Kärkelä 0405895709 tai pilvi.karkela@keskusta.fi Piirin kesämatka LA 27.7. klo 10 ja 12 Koskelassa. Hauska ohjelma, ilmapallohahmoja, saippuakuplakone!!! Vapaa pääsy! Tervetuloa! Vesaisten Itä-Savon piiri järjestää jäsenilleen ilmaisen bussikuljetuksen Vesaisten valtakunnalliselle leirille Marttiseen Virroille 1.-4.8. 160 ?. 1.8. Tiedustelut ja ilmottautumiset Pilvi Kärkelä 0405895709 tai pilvi.karkela@keskusta.fi SATAKUNTA Porin Keskustanaiset ja Porin Keskustan opinto- ja kulttuuriyhdistys. Pe 26.7. Jouni Koskela 050 527 2129. Keskustanaiset varanneet lippuja Sappeen kesäteatteriin Pälkäneelle Juice-taiteilijaelämää musikaaliin 19.7. klo 19 näytökseen. Martinniemi-päivä, Ii: l a-su 20.-21.7. mennessä Katjalle p. 040 5338 160 tai pohjois-pohjanmaa@ vesaiset.fi PERÄPOHJOLA Piiri soittaa jokaiselle jäsenelleen päivittääkseen jäsenrekisteriä. 140 ?, yli 15 v. 0400-366 530 tai Sirpalle, puh. Matkan hinta 50 . Viikon hint a on 300 ?. Ohjelmassa kunnan ja kunnallisjärjestön tervehdykset sekä musiikkia Erkki Räsänen. mennessä Sirpan tilille FI41 5316 0850 0055 78. Raisio, Tervetuloa Keskustan ja Keskustanaisten toimintaan mukaan! Lisätietoja pj:t Eero Vainio p. Teemme ma tkan linja-autolla. Keskustapiiri järjestää ke 17.7. 040-589 6160 tai eero.vainio@eskv.info ja Mirjam Karila, p. tarkempaa tietoa lähempänä ajankohtaa. Keskustanaisten syysmatka Berliiniin 23.9. 15.9. Kansanedustaja Juha Rehula teltalla klo 11-11.45. Oopperana La traviata, esitys alkaa klo 19. Majoittuminen teltassa samoille palveluilla: 4-10v 80?, 11-14v 100. mennessä Ulla-Riita lle, puh. Tervetuloa! Piiritoimisto suljettu remontin johdosta toistaiseksi. klo 10-13 (alustavasti Anneli Jäätteenmäki teltalla klo 12-13), Keskustanaiset pe 19.7. Tervastiima, Ylikiimingin ja Yli-Iin pitäjäpäivät, Siikajoki: la 6.7. 11.00 lähdetään Varissaareen (10 min.merimatka) lounaalle ja palataan Sapokkaan n. 14.00. 100?, yli 15 v. 110?. 040-7072952. klo 16 alkaen Kesäehtoon kyläily- ja taideilta Marjaana Perttulan & Teuvo Jalosen kotona, Talkootie 4 Harmaalinnassa. Tervetuloa. puhelinnumero 040-1725005. Seuraava piirihallitus 21.8. klo 17. Kokoukseen voi osallistua virtuaalisesti. Muitakin keskustalaisia liikkeellä SuomiAreenalla, seuraa ilmoittelua! Satakunnan piiritoimisto, Tavoitat meidät seuraavista numeroista: toiminnanjohtaja Satu Tietari 050 405 7742, nuorten ja naisten toiminnanjohtaja Päivi-Solina Kivelä 044 0336 588 satakunta@keskustanuoret.fi, jäsenasiat Leena Kallionsivu 050 405 7743. KYMENLAAKSO PIIRITOIMISTON uusi osoite Kauppakeskus Hansa 2 krs. Paikalla myös Keskustan kaupunginvaltuutettuja ja paikallisia vaikuttajia. Yhteydenotot Antti Varis 0405116787 tai antti.varis@keskusta.fi KESKI-SUOMI Piiritoimisto on suljettuna 21.6.-4.8. Hyvää kesää! ETELÄ-SAVO Pieksämäki. piiritoimistolla alkaen klo 18. Johtokunta kokoontuu klo 17.30. Piiritoimisto on suljettu 21.6.-4.8. Hyvää kesää. Vesaisten ja Keskustanaisten yhteinen äiti/lapsi leiri Kuortaneella leirikeskus Torpalla 8. Matkan hinta on 70?/ hlö, sisältää matkat, menokahvit Keruulla, ohjattu museokierros ?Vanhoissa vehkeissä?, yhteinen ruokailu, teatteriesitys ja väliajalla kahvit. mennessä Sirpalle puh. Kiiminki-päivä, Tyrnävä: ke 14.8. Tupailta ma 24.6. Lisätiedot ja ilmoittautumiset ke 19.6. Lauluja, ohjelmaa, hyvät arpajaiset. klo 10 alkaen Rengon py:n teltta Rengon Jaakon markkinoilla. Hämeenlinna / Kalvola. - 26.9. Kunnallisia luottamushenkilöitä pyydetään saapumaan paikalle. Vesaisten Etelä-Savon piiri: Vesaisten perinteinen perheleiri pidetään Marttisen Nuorisokeskuksessa Virroilla 1.-4.8. Tasakatu 2-4. 80?, 11-14 v. Lempäälässä ja Kirkkopyhä 11.8. 040834 0803. Valkeakosken kesäteatteriin 2.8 klo. huutokaupan, jossa meklarina Juha Sipilä (lahjoituksena otetaan vastaan perinteistä, hyvää, kotimaista ja keskustalaista tavaraa). 19 näytökseen. Vuorelan bussin aikataulu Miehikkälä 13.20,Virojoki 13.30, Hamina 14.00, Liikkala VPK 14.30, ABC Keltakangas 14.50, Kouvola 15.10, Kausala ABC 15.30. klo 18 (osoite Verkkokarintie 606). Keskustan teltta paikalla klo 9-14. Viikonlopun hinta jäsenille on 150 . . näytelmää Mustat autot Maarian yössä - 1930-luvun kiellot ja käskyt, joka jatkaa viime kesänä esitettyä tositarinaa. Juhlassa mukana Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Juha Rehula sekä kansanedustajat Kimmo Tiilikainen ja Ari Torniainen. sis. Matkan hinta 520,00 euroa. Hintaan sisältyy buffet-lounas ruokajuomineen, pullakahvit ja omaa ja laivan yllätysohjelmaa. Illan viihdepuolesta vastaa Erkki Liikanen ja Soimannit-orkesteri. Toimisto on kiinni 20.6.-2.8. Karstulan kesäteatteriin ?Rakas Karjala. Risto Ervelälle, puh. 040 7078452. Pieksämäen järjestötalolla os
50 hv . paino n. teroitetun leikkuuterän ansiosta vetovastus pieni, n. TRAKTORIN TAKALANAT; MEKAANISET SEKÄ HYDRAULISET ERI MALLEJA JA LEVEYKSIÄ, MYÖS TRUKKIPIIKKISOVITTEISENA. RUNSAASTI LISÄVARUSTEITA. JYKEVÄ LANOJA HYDRAULINEN myös trukkihaarukkaTAKALANA sovitteisena Terve! statiiv LUOTETTAVA 21 statiivi.fi 19.6.2013 Meillä Siikalatvalla luonto on puhdasta ja ihmiset ystävällisiä. Siihen kun lisätään monipuoliset ulkoilu- ja urheilumahdollisuudet, toimivat terveyspalvelut ja panostukset lasten ja nuorten hyvinvointiin, on terveellisen elämän resepti valmis. Monipuolinen tonttitarjonta luo harvinaisen laajan valinnanvaran uudesta kodista haaveileville ja Siikalatvan sijainti Suomen keskipisteessä tarkoittaa hyviä kulkuyhteyksiä Ouluun ja muualle Suomeen. Tervetuloa Siikalatvalle! ALKAEN 400? ALKAEN 2700? sis. sorakerroksensäätö 0-1400 mm . koneen kokonaiskorkeus 2000 mm . alv 24 % SALAOJAKONE pyöriviin kaivinkoneisiin . Ojan syvyys ja kaato on helppo ja tarkka ohjata koneessa olevan hydraulisylinterin avulla, jolloin traktorin vetoteho säilyy myös etupyörillä, koska traktorin nokka ei kevity. tilava sorasuppilo 850x1750 . Ojan syvyys ja kaato voidaan hallita sihdin tai laserin avulla trakotrin ohjaamosta käsin. . terä 20x200 mm erikoisterästä . ojan maksimisyvyys 1450 mm . alv 24 % sis. 130 kg SYYSRYPSI varma ja satoisa 820? sis. Ojan syvyys ja kaato voidaan hallita sihdin tai laserin avulla traktorin ohjaamosta käsin. . 020 7299377 5XXNNL 3XK . max. alv 24 % SALAOJAKONE HYDRO lanoihin Kaikkiin JYKEVÄ HYDRO takalanoihin levyosan tilalle sopiva salaoja-aura. . työsyvyys 75 cm . Ojan maksimisyvyys 80 cm. . putkenlaskuteline . Laskekettavan putken koko 50-80 mm PUTKENLASKUTELINEELLÄ 5.800 ? sis. Maksimi ojan syvyys 1 m. . alv 24 % Soita jaJAkysy lisää! METALLIPAJA MEKAANISET HYDRAULISET TAKALANAT + LISÄVARUSTEET www.jykevat.fi HEIKKI ALAKORTES KY 64900 ISOJOKI, P. laskettavan putken koko 50-80 mm . koneen paino 1050 kg 5.800 ? sis. vetokuula 75 mm, jossa liitin salaojaputken kiinnittämistä varten . terässä oleva laukaisinpultti (18 mm) estää traktorin ja auran särkymisen . alv 24 % Kyselyt asumiseen, kesäasumiseen ja yritystoimintaan liittyen ottaa mielellään vastaan Aimo Lehmikangas 044 511 8601, Siikalatvan kunta. MYYRÄAURA omalla rungolla . alv 24 % SALAOJAKONE omalla rungolla Kerta vedolla maahan oja, putki sekä sora. Tilavan sorasuppilon ja säätöluukun ansiosta saadaan haluttu sorakerros putken päälle. Huom! On tärkeää, että koneessa on soraa ojan vedon aikana, jotta putki pysyy tasaisesti ojan pohjalla. koneen kokopituus 3400 mm . Laskevaan putken koko 50-80 mm. PUTKENLASKUTELINEELLÄ 4.200 ? sis
0400 584 957 Mankilantie 789, Rantsila KONEKAUPPA SETTO Uudet ja käytetyt · maatalouskoneet · renkaat 040 565 0908 www.setto.fi. metalli.paja@rautakortes.inet.fi WWW.NATURCOM.FI L A TVAENERGIA Lämpimästi energiapuusta HAKE- JA PELLETTIKATTILAT Tuotamme lämmitysratkaisuja kokonaispalveluna - rakennamme ja ylläpidämme lämpölaitokset - toimimme lämmönjakelun sopimuskumppanina haketuspalvelu sauli leinonen Tutustu palveluihimme kotisivuillamme! Kaivinkonetyöt Haketusta isoihin ja pieniin kattiloihin Uutena palveluna itävaltalaiset ETA-lämmitysjärjestelmät kattila-jousipurkain yhdistelmänä tai konttiratkaisuina. 040 564 8204 www.latvaenergia.¿ P. ETA-kattilat ovat erittäin korkealla hyötysuhteella toimivia automaattisia hake- ja pellettikattiloita (sytytys, nuohous ja tuhkaus - kaikki automaattisia). Latvaenergia Oy Myllykoskentie 2 A 92910 Tavastkenkä Ota yhteyttä: Pekka puh
Suomen iskelmämusiikin suuriin kuuluvalla Paula Koivuniemellä on tänään syntymäpäivä. Mikä on praasniekka? Sudoku 9. Mukula 8 9 1 7 1 7 5 3 2 3 7 7 1 5 2 3 6 2 9 1 3 6 8 5 3 5 8 4 9 2 7 3 7 4 6 2 5 3 2 4 9 6 2 7 5 2 7 6 1 7 5 9 6 4 4 7 1 2 6 5 6 3 9 8 9 2 6 4 5 5 7 4 1 2 3 1 5 8 9 2 8 1 6 9 7 1 8 6 9 5 1 2 6 7 5 4 7 5 4 2 6 3 3 9 hän oli juuri lopettanut viimeiseksi jääneen elokuvansa Jättiläisen filmaukset. Minä vuonna Birdseyen yhtiö alkoi myydä ensimmäisiä pakasteitaan, kalaa: 1914, 1919, 1924 vai 1929? 7. Masi . Kun James Dean syyskuussa 1955 kuoli törmättyään Porschellaan toiseen autoon, 2 Kuva: Heikki Saukkomaa/Lehtikuva 5. Minkä valtion virallinen lyhennys oli DDR? 6. Missä sijaitsee Guantanamo Bayn laivas- totukikohta, jossa on myös terroristivankilana kuuluisaksi tullut Guantanamo Bayn eristysleiri, tunnettu myös lyhenteestä GTMO eli Gitmo? (1886-1956) pidetään pakastamisen ja nykyaikaisen pakasteteollisuuden keksijänä ja perustajana. Aku Ankka . Millainen soitin on bandoneon? Viivi & Wagner . Onko 19.6.1947 syntynyt Koivuniemi nuorempi, samanikäinen vai vanhempi kuin Katri-Helena? 4. Mikä oli Henna Virkkusen ammatti ennen kuin hänestä tuli kansanedustaja ja ministeri? 10. Minkä firman toimitusjohtaja on Reijo Mikä oli Henna Virkkusen ammatti ennen kuin hänestä tuli kansanedustaja ja ministeri? 4 2 8 2 7 6 8. Mihin II maailmansodan tapahtumaan liittyvät Omaha Beach ja Utah Beach? Karhinen ja minkä firman toimitusjohtaja on Jouko Karvinen? 3. 22 19.6.2013 TIETOTESTI 1. nostanutta elokuvaa? 8. Mitkä olivat kaksi muuta James Deanin ?valkokankaan kuolemattomaksi ikoniksi. Amerikkalaista Clarence Birdseyeta 2. Virtanen . B