Suomenmaa 19.07.2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

. EI KUNNALLISTA PUOLUETUKEA. s. 1 ? Politiikka valtasi Porin Keskustapäättäjät tapasivat kansalaisia ja vaativat hallitukselta nopeita taloustoimia. s. 5 Oululaisten Joa Holapan ja Anniina Pajarisen mielestä kaikkien pitäisi olla politiikasta kiinnostuneita ainakin vähän. 8. Toisille se on liian maallistunut, toisille liian vanhanaikainen. 2 USKONNON JA POLITIIKAN SEKAMELSKA. S 6 414880 073513 S. 3 PERJANTAI 19.7.2013 N:o 80 . s. 6 Kirkon ovi käy tiuhaan Sipilä pääsi kotiin Politiikka on tärkeää Yhä harvempi suomalainen kokee kirkon omakseen. s. 4 Lämpimät kiitokset sadoista viesteistä ja yhteydenotoista, torstaina kotiin päässyt puheenjohtaja Juha Sipilä viestittää
Sen pitäisi lisätä ymmärrystä tässä asiassa. Ajokortin ja varsinkin opetusluvalla hankitun kortin hinta on noussut jo nyt niin korkeaksi, että yhtään lisäkustannusta ei tässä enää tarvita. Päin vastoin, kortin hankkimisen hintaa olisi laskettava. ITSE asiassa vanhan koulukunnan edustajana minua huvitti. On ollut päiviä, jolloin peruskännykkäni on jäänyt kotisohvalle, eikä ole harmittanut yhtään. Sen sijaan karmea päivä olisi, jos lukulasit jäisivät kotiin! Tekstiä ei tietsikalla syntyisi yhtään. Aina ei kertakaikkiaan voi olla tavoitettavissa. Hienoa, että tekniikan ansiosta maailma on kuin pieni kylä, mutta rajansa kaikella. Moni kaipaa poistumisia ruudun ja kännykän äärestä. sekä liikenneturvallisuudella ja jopa tasa-arvolla. Mutta ei. Ja stressi ja ahdistus lisääntyvät. Ajan merkki on myös se, että oman ajan hallintaa opettaville ammattilaisille on kysyntää. Insinöörit suunnittelevat kaiken aikaa ihmiskunnalle entistä hienompia laitteita ns. Sen väkivaltainen käyttöönotto olisi huonoa mainosta poliittiselle toiminnalle, jota usein muistetaan kehua yhteisten asioiden hoitamiseksi. Kansalaisten hyväksyntää olisi erityisen vaikea saada varsinkin nyt, kun talouden näkymät ovat heikkoja kaikkialla. Se ei kuulosta kovin paljolta, ja yksi käyttökerta kestääkin yleensä vain muutaman minuutin. Ajan trendin mukaisesti aina pitää olla tavoitettavissa ja aina pitää roikkua ?ajan hermolla?, netissä, Facebookissa, twitterissä . Kun kaikki mukana olevat oppilaat ovat ajonsa hoitaneet, on kulunut kokonainen päivä niin oppilailta kuin opettajiltakin. juoksevien asioiden hoitoon, mutta ihmiset juoksevatkin entistä stressaantuneempina joka päivä. Miksiköhän? ESIMERKIKSI sosiaalinen media on hieno asia, kun voi vaivattomasti pitää yhteyttä eri puolilla maailmaa oleviin tuttuihin. Tuki jakautuu varsinaiseen puoluetukeen sekä viestintätukeen. Samaan aikaan, kun rikkaat puolueet esittelisivät mainostoimistojen ideanikkareiden kampanjoita, köyhän kansan puolueet joutuisivat tyytymään vaatimattomaan esilläoloon. Puoluetuki vähentää myös kiusausta sortua epämääräisen rahan haalimiseen. Nykyinen puoluetukijärjestelmä on kuitenkin riittävä. Koepaikkakunnalle lähdetään täydellä autolla. Kuva: Maria Seppälä misesta olisi itsemurha. Puolueet rahoittavat paikallista toimintaansa nyt varsinkin puolueveroksi kutsutulla tavalla. Onneksi hän on Kainuusta. tietysti . Osa kokouspalkkiosta . muuten ei ole olemassa. Tai ainakaan ei ole varteenotettava kansalainen. TIEDÄN, että älypuhelin on alkanut ärsyttää myös ns. ajan hermolla 24 tuntia vuorokaudessa olevia kansalaisia, ja myös nuoria. Muutoksen perustelut ovat olemattomat, mutta vähennyksistä aiheutuva haitta olisi suuri. Tosin sitä ei ole edes selvitetty, onko ajokoepaikkakunnalla merkitystä ajotaitoon tai yleensä liikenneturvallisuuteen. Vanhaankin turvaudutaan. Erityisen kovakouraisesti kohdeltaisiin pitkien etäisyyksien Lappia, missä niiden paikkakuntien määrä, missä kokeen voi suorittaa, vähenisi 15:stä seitsemään. Muutosta perustellaan EU-säädöksillä . muistattehan? Elämän leppoistaminen eli ns. dowhshiftaus nostaa päätään. Juuri siksi. Timo Mikkilä. Päin vastoin, nykyjärjestelmä pakottaa puolueiden paikallisjärjestöt aktiiviseen työhön myös taloutensa hoitamiseksi. T oivottavasti puoluesihteereiden toimeksianto ei liity pääkaupunkiseudun ja muutaman muun suuren kaupungin valtapuolueiden rahoitusvaikeuksiin. Sen joutuisivat maksamaan syr- Karmeita päiviä jäisempien seutujen autokoululaiset sekä rahanmenetyksenä että tarpeettomana ajankuluna. Ajokoetta varten on harjoiteltava koepaikkakunnalla, joten kyse ei ole vain yhdestä matkasta. Keskustan pää-äänenkannattaja Päätoimittaja Juha Määttä Pääkirjoitukset Toimittajalta Kunnallinen puoluetuki on onneton ajatus E duskuntapuolueiden puoluesihteerit ovat saaneet tehtäväkseen pohtia kunnallisen puoluetuen käyttöönottoa. Helsingin kirjoituspöytien ääressä on vain päätetty yrittää keskittämistä tässäkin. Hanke on pysäytettävä. Tämäkin työ on haluttu liittää uuden kuntalain valmisteluun. Puolueille maksetaan nyt tukea vain valtion varoista ja vain eduskunnan voimasuhteiden mukaisesti. Puolueiden kannatusluvutkin ovat aivan erilaisia eri kunnissa. Tämä vaihtelu ei ole ongelma, kuten keskustan entinen puoluesihteeri Eero Lankia totesi Suomenmaassa (16.7.). Älypuhelin kun on läsnä kaikkialla. Ja vielä iltamyöhällä väsyneet ihmiset räpläävät laitteitaan kuin horkassa. Uusi tekniikka on tarkoitettu tiedon, ajan ja yhteydenpidon hallintaan, mutta moni on menettänyt tärkeimmän . Tuki on kuitenkin välttämätön, jotta demokratian vaihtoehtoja voitaisiin pitää esillä edes jossain määrin tasa-arvoisella tavalla. Ilman puoluetukea niillä puolueilla olisi vielä suurempi ylivalta, joilla on varakkaita kannattajia ja taustavoimia. Puolueet päättävät niiden käytöstä oman harkintansa mukaan. Vaikka puoluetuki on jo kymmenien vuosien takainen ratkaisu, sillä ei vieläkään ole kansalaisten suurta hyväksyntää. Esimerkiksi digikuvauksen sijaan kokeillaan vanhanaikaista valokuvaamista. Eli sitä kun filmirulla laitetaan kameraan... Totta on, että esimerkiksi Helsingissä puoluetyön tekeminen vaatii varoja aivan eri tavalla kuin pienissä kunnissa. esimerkiksi kymmenen prosenttia . Mutta ei sielläkään voi kaiken aikaa roikkua. Silti kokoomuksen, demareiden, vihreiden ja vasemmistoliiton on parempi hoitaa kaupunkityötään valtion puoluetukivaroilla kuin lyödä uusia mustelmia kansanvaltaiseen järjestelmäämme. Ajokoepaikkakuntia ei saa vähentää L iikenteen turvallisuusvirasto Trafi on valmistellut määräysmuutosta, jonka mukaan ajokortin ajokoepaikkakuntia vähennettäisiin sadasta noin 70:een. Autokoululaiset käyvät usein muutakin koulua, joten muutoksesta aiheutuisi lisää turhia poissaoloja. Liikenneministeri Merja Kyllösen (vas.) täytyy tarttua asiaan heti. maksetaan puoluejärjestölle. Prosentit vaihtelevat, mutta niin vaihtelevat myös kokouspalkkiot ja luottamushenkilöjen määrät. oman ajankäytön hallinnan. Sen tulee perustua enemmän puoluetoimijoiden toimeliaisuuteen ja ihmisten tapaamiseen kuin suureen rahankäyttöön. Nykyään minulla on kahdet lukulasit kotona ja yhdet työpaikalla. Salkussa kulkevat kolmannet lukulasit. Älypuhelimet ovat tätä aikaa, ja tutkimuksen mukaan kansalaiset räpläävät älypuhelimiaan keskimäärin tunnin verran joka päivä. Kuntiin sitä ei pidä ulottaa. Kuntatason poliittisen toiminnan tulee säilyä kansalaisaktiivisuuden ilmentymänä. Luulisi tällaista tarvittavan, jos merkittäviä muutoksia tehdään. Jos tarvetta on, puolueet voivat kyllä auttaa paikallistyötään valtakunnallisista puoluetukivaroistaan. Hanketta vastaan puhuu väkevästi myös hyvin raadollinen syy: kansalaiset eivät kunnallista puoluetukea hyväksy. Kunnallisen puoluetuen käyttöönotto samalla kun päätetään koulun lakkautta- KOLLEGANI Pauliina Pohjala kertoi (SM 5.7.2013) hauskasti karmeasta päivästä, kun hän unohti älypuhelimensa kotiin. Päivä oli pilalla, kun ei voinut räplätä tuttua laitetta, eikä päässytkään Facebookiin ja nettiin heti bussissa työmatkalla. Olin lomalla ja hörähdin nuoren kollegan vastoikäymisestä lukiessani. Kuntatason poliittisen toiminnan tulee säilyä kansalaisaktiivisuuden ilmentymänä
Islamia tulkitaan usein aivan toisin.. . Muualla se vain maksetaan jouluna. Heinäkuuhun mahtuu puhetta, mutta tekojen aika on syksyllä. Vakavinta ei silloin ole edes se, että taas moni saa tekosyyn erota kirkosta. Vakavampaa on, että jokainen fundamentalismista nouseva kiista antaa lisää aseita niiden käsiin, jotka haluavat kirkon ja valtion täydellistä eroa. Muut lehdet AAMULEHTI ei ymmärrä suomalaista keskustelua: ?Yhteiskunnallinen keskustelu uhkaa muuttua Suomessa hallitsemattomaksi hölmöilyksi. Mielipiteiden esittäminen johtaa vastaväitteisiin, vastaväitteet vihapuheeseen, vihapuheet ilkivaltaan ja... Niin, pelottaa ajatellakin, mitä ketjun seuraavassa lenkissä on tarjolla. On toki selvää, että (Päivi) Räsänen puhui harkitsemattomasti, ja hän on sittemmin tarkentanut sanomisiaan tähdentämällä, että lakia pitää aina noudattaa. Samalla hän sai aikaan tervettä keskustelua lakien ja moraalin suhteesta. --Perinteinen ajattelutapa demokraattisessa oikeusvaltiossa on ollut, että lakeja noudatetaan . Luther korosti, että nämä kaksi hallituspiiriä on pidettävä erillään toisistaan. Huomatkaa: erillään toisistaan. Juha Mauno Maailmalla on paljon varoittavia esimerkkejä siitä, minkälaista lainkäyttöä uskonnon nimissä harjoitetaan. ?Luterilaisuus haluaa erottaa maallisen ja hengellisen. Sitä paitsi 13. Tämän tilanteen syitä ja seurauksia on pohdittava perusteellisesti. Pohtiminen ei riitä, vaan on tehtävä muutoksia. Sitten annetaan enemmistön päättää. Nyky-yhteiskunnassa ei jakse- ta odottaa enemmistön mielipiteen muotoutumista ja selvittämistä. Tätä kärsimättömyyttä ei selitä pelkkä internetin ja sosiaalisen median ilmestyminen arkipäivän keskustelutyökaluksi. Seuraavaan gallupiin voi tulla puoli prosenttiyksikköä lisää. Kirkon kannalta seuraukset voivat olla toisenlaisia. Joka kuudes opettaja lähtisi heti, jos olisi muuta työtä tiedossa. Kukaan ei kuitenkaan voi vaatia, että juuri hänen näkemyksensä on ainoa oikea, joka myös muiden on hyväksyttävä. Ja näemmehän maailmalta paljon esi- merkkejä siitä, millainen lainkäyttäjä uskonto on. KRISTILLISDEMOKRAATTIEN piirissä siis ollaan mielissään huomiosta. ja jos laki tuntuu väärältä, ryhdytään poliittisiin toimenpiteisiin lain muuttamiseksi. Nyt se on palannut leimallisesti uskontopuolueeksi. Räsäsen puheenvuoro Kansanlähetyksen kesäpäivillä on hyvä nähdä tätä vasten. Kuva: Maria Seppälä Evankelisluterilaisen kirkon toisessa tunnustuskirjassa, Augsburgin tunnustuksen puolustuksessa, selitetään oikein näin: ?Evankeliumi ei myöskään säädä uusia yhteiskuntajärjestystä säätäviä lakeja, vaan opettaa meitä olemaan kuuliaisia voimassa oleville järjestyksille, olivatpa ne pakanoiden tai keiden hyvänsä säätämiä...? Olen joskus ennenkin lainannut myös saksalaista teologia Horst Georg Pöhlmania, joka huomauttaa, että uskonpuhdistus halusi varjella kahden regimentin opilla elämäämme ?demonistamiselta, divinoi- miselta ja klerikaaliselta holhoukselta. Mutta onhan Räsänen toisaalta ministeri, jonka pitää ymmärtää mitä puhuu. Ja niin edelleen. Yksi asia on selvä: taas nähtiin, mitä syntyy, kun uskonto ja politiikka sekoitetaan. Maallinen ja hengellinen joutuvat sekamelskaan, mistä ei ota kukaan selvää. MUTTA siihen Räsänen tähtääkin. Suomalaisilla on muutoinkin jokin outo murrosvaihe menossa.? KANSAN UUTISTEN mielestä yrittäjäjärjestön ehdotus lomarahojen poistamisesta oin mätäkuun juttu etuajassa: ?Palkansaajien ostovoiman heikentäminen on erittäin huono idea tässä suhdannetilanteessa. Työmarkkinoiden tilanne näyttää niin vaikealta, että kaikenlainen turha hämmentäminen on vain haitaksi.? KARJALAINEN ei halua opettaji- en vaihtavan ammattiaan?: ?Joka neljäs opettaja on harkinnut ammatin vaihtamista (Karjalainen, 17.7.). eli suomeksi sanottuna tilalta, jossa meihin yritetään vaikuttaa jopa pahojen henkien avulla, etsimällä muka jumalallista tahtoa maagisinkin keinoin ja papillisen holhouksen kautta. Tietenkin poliitikkoja ohjaavat heidän henkilökohtaiset arvonsa ja puolueidensa arvomaailmat. Puolueen järjestöpäällikkö Mikko Rekimies kertoo (Yle uutiset 17.7.) puolueen saaneen viime päivinä ?valtavasti positiivista palautetta, ja uusia jäseniä on liittymässä suuret määrät?. Räsänen itse on saanut kuulemma tuhansia kannustavia viestejä. HENGELLISILLÄ ASIOILLA politikointi on kuitenkin kaukana luterilaisesta linjasta. Martti Luther muotoili aikanaan ?kahden regimentin opin?. 19.7.2013 www.suomenmaa.fi Puheenvuoro Kun hengellisillä politikoidaan PITÄÄKÖ sisäministeriä ja kristillisdemokraattien puheenjohtajaa Päivi Räsästä nyt puolustaa vai arvostella? Valitkoon jokainen itse. Suomen kristillisdemokraattisen puolueen kantoajatus on ollut alusta lähtien uskonnolla politikointi. Se muutti siksi nimeäänkin. Ne näkyvät taustalla. kuukauden palkka tai vastaava järjestely on voimassa useimmissa muissakin maissa. Välillä puolue on tosin pyrkinyt tästä linjasta kauemmas. Ennen hirttonuoran rasvaamista on kuitenkin hyvä perehtyä siihen, mitä Räsänen oikeasti sanoi. Suuri osa keskustelusta on näet ollut kärjistävää, liioittelevaa ja vääristelevääkin. Räsänen puhui hengellisessä tilaisuudessa kristillisdemokraattisen puolueen politiikkaa. Puolueen kellokkaat ovat tämän tunnustaneetkin. Päämäärä täytyy olla, että yhteiskunnalla ei ole vara menettää yhtään koulutettua opettajaa muihin töihin. Opettajien hätähuuto on otettava vakavasti.?. Sen mukaan on olemassa maallinen sekä hengellinen hallitusvalta ja niillä omat tehtävänsä
4 19.7.2013 Kirkko vuotaa molemmista päistä Tutkijan mielestä kirkko ei ole tuhon partaalla, vaikka jäseniä eroaa ennätysvauhtia Kirkossa käy yhä harvempi suomalainen. Kirkkoon kuuluu vielä reippaasti yli puolet suomalaista, kriisi on suhteellinen käsite, Hytönen jatkaa. KIRKON tutkimuskeskuksen vuonna 2012 julkaiseman Haastettu kirkko -tutkimuksen mukaan kirkkoon kuului vuoden 2011 lopulla 77,2 prosenttia suomalaisista. Vuoden 2007 lopussa lukema oli 81,7 prosenttia. Silti en koe, että kirkko olisi menossa tuhoaan kohti. Jumalanpalveluksissa ja muissa kirkon tilaisuuksissa istuu yhä harvempi suomalainen. Jäsenkadon lisäksi kirkko on sisäisesti erimielinen ja joidenkin arvioiden mukaan jakaantunut. Suhtautuminen sukupuolineutraaliin avioliittoon on noussut kynnyskysymykseksi. Kesäkuun alussa kiivasta keskustelua aiheutti se, että Helsingin piispa Irja Askola siunasi miesparin lähetystyöhön. Seurauksena oli jälleen eropiikki. Miksi kansa haluaa lähteä kirkkoholvien penkeistä? Selkein vastaus on, ettei kirkolla koeta olevan enää merkitystä. Haastettu kirkko -tutkimuksen mukaan kirkon hengellinen sanoma ei kiinnosta suomalaisia. Selvästi alle puolet piti hengellisiä asioita tärkeinä kirkkoon kuulumisen perusteena. Ei kirkko sitä ole unohtanut, Hytönen vastaa.. Tietyllä tavalla ajattelevat muodostavat omia yhteisöjään, esimerkiksi herätysliikkeet ja muut. Toiset kuitenkin eroavat kirkosta juuri siksi, että se on niin aktiivinen. Laiva tuntuu vuotavan molemmista päistä. . Kyllähän se tulee esiin perhejuhlissakin ja koko diakonia perustuu lähimmäisen rakkautta korostavaan ajatteluun. Minun oma haaveeni on, että kirkko ottaisi kontaktia jäseniinsä, kysyisi, että mitä te kirkolta haluaisitte, mitä meidän pitäisi yhdessä tehdä. . Väkeä ei ole eronnut niin paljoa, että olisimme joutuneet luopumaan toimintamuodoista tai Maria Seppälä kuihtuisi kokoon tai hajoaisi osiin. Hän uskoo muutoksen kehittävän kirkkoa ja tuovan mukanaan jotain hyvää. . Vuonna 2000 jäsenmäärä oli 85 prosentin tienoilla. Hytösen mukaan kirkon jättäneiden lukemat ovat suuria, mutta eivät hälyttäviä. . Miinusta kertyi siis liki viisi prosenttia neljässä vuodessa. Koskaan aikaisemmin kirkon jäsenistö ei ole laskenut yhtä paljon vastaavalla ajanjaksolla. Lukemaan vaikuttaa vuonna 2010 järjestetty Ylen homoilta, joka aiheutti ennennäkemättömän kirkosta eroamisaallon. Pidemmällä aikavälillä katsottuna homoilta kuitenkin vain täydensi kirkon jäsenmäärän romahtamista. Vuonna 1990 kirkkoon kuului lähes 90 prosenttia suomalaisista. Toisille kirkko on liian maallistunut, toisille liian vanhanaikainen, tutkija Maarit Hytönen Kirkon tutkimuskeskuksesta vahvistaa. . Toisille kirkko on liian maallistunut, toisille liian vanhanaikainen. Tänä vuonna eronneita on jo yli 22 000. Vähiten kirkkoon kuuluu 30-vuotiaita. Näin on. Jotkut haluavat vain olla jäseniä ilman, että se velvoittaa mihinkään, hän sanoo. Entä se Jumalan sana, jonka varaan koko kirkko alunperin perustettiin. Vain 11 prosenttia koki hyvin tärkeäksi, että kirkko vahvistaa uskoa Jumalaan. Tärkeäksi kirkkoon kuulumisen perusteeksi nimettiin diakoniatyö sekä perhejuhlat kuten ristiäiset, häät ja hautajaiset. Kirkollisten kasteiden ja avioliittojen määrät ovat kuitenkin laskussa. Uskonnollisesta kirkosta näyttäisi siis tulleen palveluautomaatti. Uskonnollisesta kirkosta näyttäisi tulleen palveluautomaatti. vähentämään työntekijöitä. Kuva: SAMULI VÄNTTILÄ OULU SUOMEN evankelisluterilainen kirkko tuntuu olevan kriisissä. Tällä viikolla paljon puhuttaneet sisäministeri Päivi Räsäsen kommentit eroaaltoineen ovat vain yksi osa kirkon pidempiaikaista haasteiden sarjaa. Kirkosta kaikkoaa yksinkertaisesti liikaa väkeä. Lähes viisitoista prosenttia miinusta kuudessa vuodessa. Se tarkoittaa, että tulevaisuudessa kirkkoon kuuluu nykyistä roimasti vähemmän keski-ikäisiä. Hytönen ei usko, että kirkko HYTÖSEN mielestä suurempi ongelma on se, että ihmisillä ei ole elävää kontaktia kirkkoon. Se tarkoittaa yhteisöllisyyden tiivistymistä, Hytönen pohtii. MIKÄ on sitten kirkon suurin ongelma. Onko kirkko epäonnistunut viestissään? . Tällä kertaa kirkosta lähtivät sekä liberaalit että konservatiivit. Mielikuvat siitä perustuvat usein sattumanvaraisuuteen. . Vielä voimme palvella ihmisiä, Hytönen sanoo. On myös huomattava, että kirkkoon liittyy enemmän väkeä kuin koskaan. Vuosien 2007 ja 2011 välillä kirkkoon liittyi yli 10 000 henkeä enemmän kuin edellisellä nelivuotiskaudella. EROTAHTI on kuitenkin sen verran kova, että se peittoaa liittymisluvut mennen tullen. Eroa kirkosta.fi-palvelun mukaan kirkosta erosi viime vuonna yli 41 000 suomalaista. Heidän osuutensa on romahtanut selvimmin. Kun vielä vuonna 2005 kirkkoon kuului yli 80 prosenttia kolmekymppisistä, oli heitä vuonna 2011 enää 66,6 prosenttia. Näyttäisi, että kirkosta tulee nykyistä hieman pienempi, jossa erilaiset yhteisöt saavat nykyistä suuremman roolin.
He ottavat kirkkovieraat ovella vastaan, lukevat tekstit ja ovat mukana esirukouksessa. . Tarkka lääkäri halusi tarkistaa asian verikokeella. Ihmiset lähtivät innolla mukaan. Hän määräsi minut kiireellisesti tarkempiin tutkimuksiin Oulun yliopistolliseen sairaalaan. OYS:SSA keuhkot kuvattiin. Muodostimme kymmenen jumalanpalvelusryhmää, joiden vetäjiksi pyydettiin eri-ikäisiä miehiä ja naisia, Tiirola kertoo. Jokaisessa jumalanpalveluksessa yksi ryhmä vastaa tietyis- tä tehtävistä. . Siksi on vaikea uskoa kaikkea, mitä kristinusko opettaa, Sulkala sanoo ja Forsman kertoo olevansa samaa mieltä. Sovituista tavoitteista, mitkä on asetettu ensi kesän Turun puoluekokoukseen, pidetään kiinni. SAIRASTUMINEN pysäyttää aina miettimään, mikä on tärkeää ja mikä ei. Sairaudesta ei myöskään mielellään tiedottaisi julkisesti. Diagnoosi oli molemminpuolinen keuhkoveritulppa, joka ei kuitenkaan ollut pääverisuonessa eikä massiivinen eli laajalle levinnyt. Olen nyt päässyt kotihoitoon. Päivät ovat olleet pitkiä kaikilla muutostyössä mukana olevilla, vapaapäiviä ei juuri ole ollut ja fysiikkakin on ollut kaikilla lujilla. Muutos on kuitenkin nyt vauhdissa ja tästä on hyvä jatkaa. Sovituista tavoitteista, mitkä on asetettu ensi kesän Turun puoluekokoukseen, pidetään kiinni. Jutta Sulkala ja Liisi Forsman kävivät rippikoulun tänä kesänä. Huomasin myös epätavallista hengästymistä portaissa. Menin rippikouluun, koska perheessäni kaikki ovat käyneet sen ja se on tapa. Mietimme, miten seurakuntalaiset voisivat olla enemmän rakentamassa jumalanpalvelusta, ettei se olisi vain työntekijöiden juttu, kirkkoherra Kari Tiirola kertoo. MALLI löytyi Ruotsista Lundin Helgeandin seurakunnasta, jossa seurakuntalaisten osallistamisesta oli saatu hyviä kokemuksia. . Kirkon sanomalla on hänen mielestään edelleen paikkansa ihmisten todellisuudessa. . Enemmän puhumme silloin, kun on tarve, esimerkiksi, kun on uskonnon koe tulossa. Niin kuin monet muutkin nuoret, tytöt kertovat uskovansa Jumalaan, mutta omalla tavallaan. . Sydänlihaksen tulehdusta ei ollut, mutta sen sijaan mahdollinen viite tukoksesta. Se on mahdoton ajatus. sipilän blogi On kotiin tulon aika TÄYTYY SANOA , että julkinen erikoissairaanhoitomme toimii hyvin. Syksyn ohjelmaa tarvittaessa hienosäädetään. PANOSTIN tarkoituksella erityisesti ensimmäiseen vuoteeni puheenjohtajana. Johtamisessa ensimmäinen vuosi on yleensä aina kriittinen, silloin muutos lähtee liikkeelle tai sitten siitä tulee huomattavasti vaikeampaa. Keskityn nyt kunnon kohottamiseen saamieni ohjeiden mukaisesti enkä näe tarpeelliseksi antaa asiasta haastatteluja. Hyvää kesää kaikille ja lämpimät kiitokset sadoista viesteistä ja yhteydenotoista. Juha Sipilä Keskustan puheenjohtaja. Syynä oli pyörälenkeillä havaitsemani alentunut hapenottokyky. Olen harrastanut liikuntaa koko ikäni ja tunsin, ettei tilanne ole täysin normaali. Kävi miten kävi, kirkko ei joka tapauksessa voi kuolla. Messujen ilmapiirin on koettu vapautuneen. Myös kirkossakävijöiden määrä kasvoi vuonna 2012 edellisvuoteen verrattuna 19 prosenttia, vaikka se ei sinänsä ollut tavoite. . Oikeastaan vain erityistapauksissa, kuten häissä tai hautajaisissa, Sulkala sanoo. Molemmat ovat samaa mieltä siitä, ettei uskonnosta puhuta paljon nuorten keskuudessa. . Sairausloma kestää noin kuukauden. Käytännössä olen työtehtävissä seuraavan kerran keskustan eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Mikkelissä. Sairaslomani ajoittuu puoleksi lomani aikaan, joten suurempia järjestelyjä ja peruutuksia ei tule. Etelä-Pohjanmaalle suunniteltu kolmen päivän kierros siirtyy osaltani valitettavasti eteenpäin. Rippikouluun mennään myös siksi, että isona pääsee naimisiin kirkossa, Sulkala sanoo. . Olen sellainen ihminen, että minun täytyy nähdä, ennen kuin uskon. En voi sanoa olevani hirveän uskonnollinen, tulee käytyä kirkossakin aika harvoin. Luterilaisen kirkon rippikoululla ei ole vastaavaa asemaa missään muussa maassa. Tänä kesänä rippikoulun käyneet Jutta Sulkala ja Liisi Forsman kertovat, ettei rippikouluun meneminen välttämättä tarkoita hartaasti uskomista. . Joskus puhumme siitä, miten eri ihmiset uskovat erilaisiin asioihin. Vuonna 2007 lukema oli 88,5 prosenttia. Kylmänä aikana ne juodaan kirkkosalissa, kesällä pöytä katetaan pihamaalle. Kahvittelun pääasiallinen tarkoitus on pysähtyä keskustelemaan. . Tuhannet kiitokset kaikille teille, tsemppiä ja paranemista myös huonekavereille. HAKEUDUIN lääkäriin maanantaina. Minulla on ollut pitkittynyttä flunssaa sekä yskää koko talven ja kevään ajan. Epäilin, että olin aloittanut pitkät lenkit liian aikaisin ja saanut sydänlihaksen tulehduksen. Se on se juttu, jota varten seurakunta on olemassa. 5 19.7.2013 Lisää yhteisöllisyyttä MERI ALARANTA-SAUKKO OULU LASKEVIEN kirkossakäyntikäyrien riivaamana kirkkohallitus käynnisti vuona 2011 hankkeen jumalanpalveluselämän kehittämiseksi. Jokaisesta hiippakunnasta valittiin pilottiseurakuntia kehittämään itsenäisesti omaa jumalanpalveluselämäänsä. Haapajärvellä tässä työssä tavoitteeksi otettiin seurakuntalaisten osallisuuden vahvistaminen. . Uskonto on enemmänkin kouluaine. . Se on merkki toivotusta yhteisöllisyydestä, Tiirola iloitsee. Uudistukset ovat saaneet seurakuntalaisilta kiitosta. Messuja kohtaan osoitetun kiinnostuksen kasvu kertoo kuitenkin, että olemme oikealla tolalla. TIIROLAN mielestä jumalanpalveluksen merkitystä ei voi vähätellä. . Seuraan lääkärin ohjeita kuntoutuksessa ja matkustamisessa. Jos halutaan vain lisää väkeä kirkkoon, luisutaan helposti kummallisiin temppuihin. Lasten häärääminen saa aikuisetkin rentoutumaan, kirkkoherra on huomannut. TÄRKEÄ asia uudessa jumalanpalveluksessa ovat kirkkokahvit. Pysyvä rakenne todettiin välttämättömäksi, jottei porukkaa tarvitse joka viikko erikseen haalia kokoon, kirkkoherra perustelee. Ryhmät huolehtivat esimerkiksi kolehdin kannosta tai muistokynttilän sytyttämisestä. Niin ja siksi, että saa rippijuhlat ja rahaa, nauraa Forsman. Tytöt kertovat, etteivät kirkko ja uskonto ole kovinkaan merkittäviä asioita heidän elämässään. He eivät ole mitään pikku juoksupoikia, vaan heillä on oikeaa vastuuta, Tiirola korostaa. Jokaiseen jumalanpalvelusryhmään kuuluu myös lapsia. Kuva: Emma Taipale Nuorille uskonto on lähinnä oppiaine EMMA MÄÄTTÄ OULU VAIKKA kirkosta eroaminen yleistyy koko ajan, ei kirkon kriisi näy rippikouluun menevien nuorten määrässä. Haastettu kirkko -tutkimuksen mukaan vuonna 2011 rippikoulun kävi 86,2 prosenttia 15-vuotiaiden ikäluokasta. Ei siitä tehdä isoa asiaa. Tässä tehtävässä arvioimme kuitenkin yhdessä, että avoin tiedottaminen on paras vaihtoehto. Olen nyt mielestäni avoimesti kertonut kaiken oleellisen. Hoitohenkilöstön toimintaa on ollut ilo seurata. Heidän tehtävänään on esimerkiksi lukea ote päivän tekstistä ja sammuttaa kynttilät messun päätteeksi. . Lähes kaikki jäävät yleensä kahville. Hoito on ollut analyyttistä, systemaattista ja ammattitaitoista. Jos jumalanpalvelus kuolee, näivettyy vähitellen koko seurakunta. Tiirola uskoo kirkon vahvaan tulevaisuuteen siitä huolimatta, että jatkossa jäsenmäärät ehkä pienenevät
Sopii suomalaiseen perinteeseen, jossa kansalaiset ja poliitikot ovat lähellä toisiaan, kehuu kadulla ihmisiä jututtava eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma. KÄVELYKADUN esiintymislavan vieressä seisoskelevien Jukka Reposen ja Jukka Välimäen mielestä tapahtuma sopii hyvin jazzien yhteyteen. . Kotikaupungissani Huittisissa järjestettiin SuomiAreenan keskusteluja, joissa olivat paikalla muun muassa Annika Saarikko ja Lauri Kontro, Soile Tuominen iloitsee. Nuoret kaipaavat politiikkaan tulevaisuuteen katsomista. Pitkän tähtäimen lisäksi myös lähitulevaisuus mietityttää nuoria. Pätkätöiden maailmassa yrittäjyys on noussut varteenotettavaksi vaihtoehdoksi. . He työskentelevät päivätyön lisäksi toiminimellä esimerkiksi järjestyksenvalvojina tai rakennuspuolella, Oscar Silvola kertoo. Antti Salmion mielestä yrittäjyyden paras puoli on itsenäisyys. . Esimerkiksi keskustelu mosambikilaisen sairaalan tilanteesta oli hyvä. Talous sukeltaa, mutta se ei ole maailmanloppu, Tuominen sanoo. Hänen mielestään Euroopan unionista eroaminen ei ratkaise Suomen ongelmia. . Kaikkialla asiat eivät ole yhtä hyvin kuin täällä, Jokinen kertaa tapahtuman antia. Jokinen ja Spinkkilä uskovat, että lavoilla ja televisiossa kuullut poliittiset keskustelut siivittävät ihmiset puhumaan politiikasta myös kaveriporukalla. KESKUSTAN teltalla päivystävät keskustanuoret ovat tyytyväisiä siitä, että tapahtuma järjestetään juuri Satakunnassa. Se tuo maakunnalle näkyvyyttä. . Nuoret kritisoivat alueelta leikattuja opiskelupaikkoja. Esimerkiksi tietokonealasta kiinnostuneilla nuorilla ei ole enää mahdollisuutta opiskella datanomiksi Satakunnassa. . Ihmiset ovat kiinnostuneempia maailmaa koskettavista asioista, Spinkkilä arvioi. . Monet kavereistani ovat pienyrittäjiä. On se kylmää kyytiä, kun mopopojille sanotaan, että muuttakaa kauemmas opiskelemaan, suree Satakunnan Keskustanuorten puheenjohtaja Juho Paavola. Mutta politiikka on täynnä mahdollisuuksia, nuoret vakuuttavat. Keskustaan he kuuluvat, koska puolue on koko Suomen asialla. Vaikeassa taloustilanteessa on tärkeää uskoa tulevaisuuteen. . 6 19.7.2013 Politiikka tuli kaduille Porin SuomiAreena tuo eloa kesän poliittiseen keskusteluun EEVA KÄRKKÄINEN PORI PORIN kävelykatu vilisee ihmisiä sateenvarjoineen, ilmapalloja ja telttoja. Kansalaistoriksi ristityllä kävelykadulla poliittiset puolueet, ammattijärjestöt ja muut kansalaisjärjestöt sekä yritykset jakavat tietoa toiminnastaan. Poriin levittäytynyt yhteiskunnallinen keskustelutapahtuma SuomiAreena takaa, että jazzin lisäksi kaupungin kaduilla kaikuu poliittinen keskustelu. . Tapahtumat palvelevat toinen toistaan, Välimäki sanoo. Porilaisten kokemuksen mukaan tapahtuman tunnelma tiivistyy loppua kohden. . Kuvat: Jaakko Martikainen FAKTA Kahdeksas areena SUOMIAREENA on viikon mittainen yhteiskunnallinen keskustelutapahtuma Porissa. Sen järjestävät MTV3 ja Porin kaupunki. Tapahtuma järjestetään tänä vuonna kahdeksatta kertaa. SuomiAreenassa käydään yli 120 keskustelua, joihin osallistuu satoja puhujia. Liisa Jokinen ja Markku Spinkkilä uskovat, että SuomiAreena saa ihmiset puhumaan politiikkaa myös ystäväpiirissä. Jukka Roponen (vasemmalla) ja Jukka Välimäki odottavat tapahtumalta viikonloppua kohti tiivistyvää tunnelmaa.. Nyt katselemme ja kiertelemme ympäriinsä, Reponen kertoo. Porista ovat kotoisin myös Liisa Jokinen ja Markku Spinkkilä. He kertovat, että tapahtuma kiinnostaa ihmisiä vuosi vuodelta enemmän. . Saa itse päättää omasta työajastaan. YRITTELIÄSTÄ asennetta tarvitaan, sillä Satakunta on suurien haasteiden edessä. Tämä on hyvin välitön ja rento tapahtuma. Sipilä sanoo oikein, että tästäkin selvitään. EU:n tulevaisuus on Suomen tulevaisuus. Satakunnan nuoret keskustalaiset Oscar Silvola (vasemmalla), Pälvi-Solina Kivelä, Jemina JasuNäyrä, Juho Paavola, Antti Salmio ja Soile Tuominen haluavat, että kotimaakunnasta löytyy koulutuspaikkoja myös tulevaisuudessa. Tänne saapuu enemmän porukkaa ja se luo tunnelmaa, Välimäki kuvailee. Miehet kertovat ehtineensä kuunnella keskustelun työelämästä.
Koko Eurooppa uhkaa jäädä kelkasta, hän varoittaa. Laanisen mukaan keskusta ei kannata arvokkaan köyhtymisen tietä. . Kuva: Jaakko Martikainen KESKUSTAN talousryhmän puheenjohtaja Mika Lintilä ennustaa, että uusi hallitus keskustelee siitä, kuinka paljon eläkeikää nostetaan, eikä enää siitä, nostetaanko eläkeikää. Seuraavat eduskuntavaalit käydään keväällä 2015. Uusi hallitus keskustelee siitä, nostetaanko eläkeikää kuukausi per vuosi vai kaksi kuukautta per vuosi, Lintilä totesi Porissa SuomiAreenan tilaisuudessa. Näin eläkeikää olisi nostettu vuoteen 2028 mennessä jo vuosi tai kaksi. Tämä merkitsisi kestävyysvajeeseen 2?3 prosenttia, Lintilä muistutti. . Tällä hetkellä uusi valtuusto ei enää ehdi vaikuttaa ensimmäisen toimivuotensa budjettiin, vaan talousarvion on tehnyt edellinen valtuusto. Vaalien aikaistaminen voidaan Mäki-Lohiluoman mielestä toteuttaa käytännössä joko yhdistämällä eduskuntaja kuntavaalit tai pitämällä ne eri vuosina keväisin.. Toivon mukaan siinä myös työmarkkinajärjestöt ovat valmiita liikkumaan. Lappi ja Kainuu ja tämä maakuntien Suomi on tulevaisuuden Suomea. Tarvitaan pitkälle katsova yhteiskuntasopimus, jotta suomalaiset lasin ja tuolien tekijät pärjäävät maailmalla ja maassa. EEVA KÄRKKÄINEN PORI KANSALAISET ovat huolestuneita taloudellisesta tilanteesta. Näin arvioivat Porin SuomiAreenalla ihmisiä jututtaneet keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen, eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma sekä kansanedustajat Antti Kaikkonen ja SirkkaLiisa Anttila. . Me emme kerta kaikkiaan pärjää tällaisilla työurilla joita Suomessa nyt on, Lintilä sanoi. Mäki-Lohiluoma: Vaalit yhteen Eero Heinäluoma toivoo, että työmarkkinajärjestöissä terve järki voittaa ideologian. 7 19.7.2013 Rehulalta sujuu myös petaus KESKUSTAN varapuheenjohtaja Juha Rehula avasi tiistaina Porin torilla järjestetyn sängyn petauskisan niin mallikkaasti, että kansanedustajien joukkue päihitti kilpailijansa. Leikkimielisessä kisassa kansanedustajien kanssa ottelivat Palvelualojen ammattiliiton nuorten joukkue ja Satakunnan Kansan toimittajajoukkue. Kansanedustajien joukkueessa Rehula hoiti ensimmäisen osuuden. Kuva: Jaakko Martikainen Erityisen tärkeänä Heinäluoma pitää hallituksen työllisyyspoliittisia toimia. Julkisen talouden tasapainottamista voidaan Heinäluoman mukaan toteuttaa keskipitkällä aikavälillä. . Suomen pitää panostaa rohkeasti uusiutuvaan energiaan ja kestävään talouteen. HEINÄLUOMAN mielestä loppukesän budjettiriiheen kohdistuu tavallista enemmän odotuksia. . Vanhuuseläkeikä on symboli hallituksen kyvyttömyydestä rakenteellisiin uudistuksiin, puoluesihteeri kritisoi. Hän kyseenalaistaa myös hallituksen esittämien toimenpiteiden tulokset. . Jos Suomessa ei toimita nopeasti, vajoamme, Kaikkonen varoittaa. Laanisen mukaan hallitus lykkää päätöksiä sen sijaan, että toimisi tarvittavalla nopeudella. . Meidän yhteispeli sujui kuin tanssia vaan. Länsi-Lappi on suuria tulevaisuuden alueita, vaikka nyt kaivosteollisuudella on vaikeaa, mutta se tulee muuttumaan, Pekkarinen puhui Tuomas Enbusken ja Aki Linnanahteen haastattelussa myös siitä, että Suomi on vakavassa näivettymiskierteestä, josta pitäisi siirtyä kasvun kierteeseen. . Kreikan talous on supistunut viisi vuotta. Juha veti ensimmäisen osuuden. Suunnistajana hän näköjään osaa tä- ?Suomi on hitaan ryytymisen tiellä? lyhyesti Pekkarinen uskoo maakuntiin MAURI PEKKARINEN uskoo Suomen maakuntien elinvoimaisuuteen. Tämä todisti, että kyllä me osataan esimerkiksi pedata petejä, Huovinen tuuletti suorituksen jälkeen. Nuorten joukkueen sängyn lakana jää hieman repsottamaan sivuilta ja päiväpeitto on vinossa. Minua ainakin harmittaa, että joissakin tutkimuksissa on sanottu, että poliitikot ovat irtautuneet arjesta. Taantumassa ei ole mitään mahdollisuuksia tehdä leikkauksia järkevästi, hän sanoo. Etelä-Eurooppa on puhemiehen mukaan varoittava esimerkki laskusuhdanteessa tehdyistä leikkauksista. . Toimittajien joukkue kompuroi pussilakanan kanssa. Nuorisotakuu ei vakuuta Timo Laanista. Samalla tulee selvittää eduskunta- ja kuntavaalien yhdistämistä, Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma esittää. Mäki-Lohiluoma puhui torstaina Porissa SuomiAreenassa. Demokratian toimivuuden ja strategisen johtamisen kannalta olisi hyvä, jos uusi valtuusto pääsisi heti tekemään kuntaa koskevia päätöksiä ja ratkaisuja, Mäki-Lohiluoma perusteli. Vaikka lokakuussa valittu valtuusto pääsisi aloittamaan heti vaalien jälkeen, se joutuisi tyytymään jo tehtyyn talousarvion valmisteluun ja päättämään veroprosentista ensimmäisessä kokouksessaan. . Kainuussakin on malmeja, Lapissa on malmeja, Pekkarinen arvioi torstaina MTV3:n SuomiAreenassa. . Erittäin suurissa vaikeuksissa ovat myös Espanja ja Portugali. Heinäluoma patistelee työmarkkinajärjestöjä etsimään työmarkkinaratkaisua. . Nyt katsotaan kumpi voittaa. KUNTAVAALIEN ajankohta tulee siirtää syksystä kevääseen, jotta uudet valtuustot voivat aloittaa toimikautensa vuoden vaihteen sijasta jo alkukesästä. Se hyödyttäisi sekä yrittäjiä, että kotitalouksia. Heinäluoma arvioi, että työmarkkinajärjestöissä käydään kamppailua ideologian ja terveen järjen välillä. . Kokoavalla tuloratkaisulla olisi suuri vaikutus tulevaan talouskehitykseen. Erityisen huolestuneita ovat ihmiset, joilla on työttömyyden uhka, Anttila arvioi. Lintilä: Eläkeikä nousee TORSTAIAAMUN sateisen mark- kinatunnelman keskellä keskustalaiset vaativat hallitusta kutsumaan koolle kriisikokouksen. Kokouksessa työmarkkinajärjestöt, asiantuntijat, oppositio ja hallitus sopisivat siitä, kuinka Suomi saadaan uuteen nousuun. . Esimerkiksi nuorisotakuu ei vakuuta. Laaninen muistuttaa, että akuuttien talousongelmien lisäksi huomiota täytyy kiinnittää kansainväliseen talouskehitykseen. . Siihen ei ole oikeaa yksittäistä pikkutemppua. . Maailman taloudessa ei ole kovin paljon hyviä uutisia ja se pakottaa meidätkin pohtimaan talouspolitiikan virityksiä, hän sanoo. män pestin, arvioi Rehulan edustajakollega Antti Lindtman (sd). Kansanedustajien joukkueen ankkuriosuuden hoiti peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd). . Joukkueen sänky valmistuu aikataulussa, ja tulos on melko siisti.
Politiikan tunteminen on tärkeää. Haluan tietää, mitä kotimaassani tapahtuu ja mitä kaikkea suunnitellaan tulevaisuuteen, samalla linjalla oleva Pajarinen vastaa. NUORTEN keskuudessa politiikasta ei liiaksi puhuta. Holapan mukaan politiikka nähdään joissain tapauksissa enemmänkin vitsinä eikä vakavasti otettavana keskustelunaiheena. . Politiikka on mielestäni asioiden käsittelyä virallisella tasolla. Sitten tulee mieleen lahjukset, koska niistä puhutaan aina, sanoo politiikasta kiinnostunut Anniina Pajarinen. NUORTEN mielikuva politiikasta on usein negatiivinen. Osaksi se tulee perheen kautta, mutta siihen puolueeseen myös omat mielipiteeni ovat aina sopineet parhaiten, Pajarinen kertoo. . Yleensä minä olen se, joka politiikasta puhuu. Mielestäni kaikilla puolueilla on hyviä ja huo- noja puolia, Holappa toteaa. Kumpikaan nuorista ei tällä hetkellä ole aktiivisesti mukana politiikassa, mutta toivovat saavansa tulevaisuudessa vaikuttaa enemmän. VASTA kahdeksantoista vuotta täyttänyt Pajarinen ja vuoden lopussa kahdeksantoista vuotta täyttävä Holappa aikovat ehdottomasti äänestää ensi kevään europarlamenttivaaleissa. . Oma ajatusmaailmani on siinä oikeiston ja vasemmiston välissä. Kyllä politiikasta täytyy kaikkien olla ainakin vähän kiinnostuneita. Haluni vaikuttaa on todella suuri ja ala on aina kiinnostanut minua. Totta kai pitää äänestää, kun nyt ensimmäistä kertaa pystyy, Pajarinen huomauttaa. Kyllä politiikasta täytyy kaikkien olla ainakin vähän kiinnostuneita. Yllättävä tieto on, ettei kumpikaan nuorista kaavailisi suuria yhteiskunnallisia muutoksia, vaikka saisivat tilaisuuden. Molemmat puuttuisivat rikoslakeihin ja pitäisivät verot entisellään. . Joitain rikoslakeja muuttaisin oikeudenmukaisimmiksi. Toisaalta perussuomalaisillakin on ollut hyviä ajatuksia. Minua kiinnostaa erityisesti kaupungin sisäiset asiat ja se, ketkä juuri omalla paikkakunnallani vaikuttavat, Holappa kertoo. . Todennäköisesti minusta tulee sitten poliitikko, hän naurahtaa.. Kokoomus on aina ollut se juttu. Sekin on mahdollisuus, Holappa toteaa. Pajarisen tavoitteet tulevaisuuden suhteen tuntuvat olevan selvemmät. . Tällaisenaan ne eivät sellaisia ole, sanoo Pajarinen. . Lisäksi kieltäisin verojen nousun, Holappa vahvistaa. Vaikka politiikka onkin saanut nuorten keskuudessa negatiivisen sävyn, kumpikaan ei tyrmää ajatusta politiikasta ammattina. . Tämä on vaikea kysymys. Rikoslakeihin puuttuisin minäkin. Keskustelu joko loppuu lyhyeen tai päättyy kiistelyyn, kun kahdella ihmisellä on niin erilaiset mielipiteet. Puolueiden kannatuksesta nuorilla on eriävät mielipiteet. Pajarinen on aina tiennyt mitä puoluetta kannattaa, kun taas Holapan äänet menisivät usealle puolueelle. . Jos joku sana tulee ensimmäisenä mieleen, niin se on korruptio, oululaisnuori Joa Holappa naurahtaa. . Sellainen kuva voi syntyä helposti, kun po- litiikasta kuulee useasti iltapäivälehtien viihteellisten ja pahansävyisten uutisten kautta. Kiinnostusta näiltä nuorilta kuitenkin löytyy, eikä politiikkaa mielikuvista huolimatta turhana pidetä. . En ole vielä miettinyt niin pitkälle, mutta miksi ei. Ensimmäisenä tulee mieleen ihmisiä istumassa eduskunnassa. Enemmänkin voisi puhua. Monesti poliittinen keskuste- lu muuttuu vitsailuksi, varsinkin poikaporukassa. Pajarinen kertoo olevansa kaveriporukassaan usein ainut, jolla on selvä kanta tai sanottavaa jostain asiasta. . 8 19.7.2013 Ystävykset Joa Holappa ja Anniina Pajarinen voivat olla monesta asiasta samaa mieltä. Hetkinen. Tätä pitää kyllä miettiä. Kuva: Emma Taipale Politiikka ei ole vitsi Osalle nuorista politiikka on mielenkiintoista ja tärkeää, osalle viihdettä EMMA MÄÄTTÄ OULU MITÄ tulee mieleen sanasta politiikka? Vaikea kysymys, johon löytyy monta vastausta. Joillekin politiikka on sydämen asia, joillekin kirosana. Joillekin se on vain sitä huttua, mitä vanhat partaveikot eduskunnassa vääntävät.
Kun menen pyytämään liikkeistä arpajaispalkintoja, monta kertaa syntyy hyvä keskustelu. Siihen perustuu hänen mielestään vapaaehtoistyön voima. Saan itselleni hyvän mielen. Jonkun saattaa tehdä onnelliseksi pelkästään lämmin kädenpuristus ja ystävällinen katse, vaikkei tekisi tai sanoisi mitään. Siksi yhteiskunnan rooliin kuuluu puolustaa uusien kansalaisten syntymisen oikeutta ja heidän vanhempiensa mahdollisuutta olla hyvällä omallatunnolla pienokaistensa kanssa. Riittämättömyyttä ehtii tuntemaan vielä myöhemminkin, senkin pitäisi normaalissa yhteiskunnassa olla ensisijaisesti perhettä eikä työtä kohtaan. Riikka Pakarinen Euroopan parlamentin jäsen. Työnantajien helpotukset ovat perinteisesti kaihertaneet vasemmistopuolueita. Nytkin olen törmännyt yksittäisiin kommentteihin, joiden mukaan yhtään lisäapua työnantajien kustannuksiin ei pidä antaa. Vapaaehtoistyöstä hän saa voimaa henkilökohtaiseen elämäänsäkin, jota varjostaa puolison sairaus. RAIKO tunnetaan varsinaisena vapaaehtoistyön lähettiläänä. Hänet tapaa usein auttamassa muita. Sirpa Raiko kuuluu ihmisryhmään, jolle on luontaista hyvän tekeminen. Ei kukaan ole koskaan ollut vihainen. SIRPA RAIKO tietää hymyn tai katseen merkityksen toiselle ihmisel- le. Sen kautta voi sekä antaa että saada. . Eläkeläisenä hän viettää kesäänsä vapaaehtoistöissä, mutta myös lastenlastensa kanssa. Erityinen ilonaihe on hiljan syntynyt ensimmäinen neljännen polven edustaja. Olen ollut intoileva feministi ainoastaan tämän aiheen puitteissa jo kauan. Oli mukava huomata, että vanhempainvapaiden kustannusten tasaamisesta oli tehty keväällä myös kansalaisaloite. Kävin allekirjoittamassa sen itsekin, vaikka muuten olen poliittisena päätöksentekijänä pyrkinyt pysyttäytymään erossa kansalaisvaikuttamisen nykyvälineistä tärkeimmästä. VAUVAN syntymästä aiheutuvat kustannukset rasittavat todella merkittävästi äitien työnantajia. Tällaisena talousaikana, kun kaikkia työllisyyden esteitä pitäisi pystyä etsimään ja poistamaan pikavauhtia, tuntuu oudolta, ettei vanhemmuuden kustannusten tasaaminen etene poliittisten puolueiden keskuudessa. Asia on kipeä kaikkien nuorten naisten näkökulmasta, sillä onpa lapsi tulossa tai ei, työnantaja saattaa varmuuden vuoksi jättää hedelmällisessä iässä olevan naisen palkkaamatta tai pitää vaihtoehtoisesti määräaikaisten työsuhteiden kierteessä. Aihe on tasa-arvokysymys myös työnantajan näkökulmasta: vauvat eivät ole osa työtä, siksi niiden kustannustenkaan ei pitäisi kuulua työnantajille. Sirpa Raiko on koko sydämestään mukana vapaaehtoistyössä, jolle loi hyvän perustan pitkäaikainen järjestötyö keskustassa. Kuva: Raija Kerttula-Rantanen yhdessä kulloisenkin puheenjohtajan kanssa. Oman osuutensa hänen ajastaan on saanut jo pitkään 30 eri vammaisjärjestön yhteistyöelin eli Turun seudun vammaisjärjestöjen yhdistys, jolle Sirpa Raiko kerää vuosittain varoja järjestämällä arpajaisia tapahtumissa. . Kun tuottaa iloa jollekin, niin kaksinkertaisena saa sen takaisin. Pekka Nousiainen johtaa Olavinlinnan UKK-Seuraa SAVONLINNASSA on perustettu Olavinlinnan UKKSeura. Juuri sieltä, missä asuu tuore tangokuningaskin. Jotenkin ei yllätä, että Raiko on ollut jo useamman päivän ajan auttamassa naapuriaan poiminnassa. Se on kymmenes maakunnallinen UKK-Seura, jonka tarkoituksena on presidentti Urho Kekkosen elämäntyön vaaliminen ja tunnetuksi tekeminen. Uusi seuran kokoaa yhteen UKK:n elämäntyön vaalijoita entisen Mikkelin läänin alueella. Perustavassa kokouksessa UKK-Seuran puheenjohtaja, eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitinen alusti UKK-seuran työstä. 9 19.7.2013 Vapaaehtoistyössä parasta on ilon tuottaminen RAIJA KERTTULA-RANTANEN TURKU AURINKOISENA heinäkuun päivänä Sirpa Raikon tavoittaa mansikkapellolta Turun pohjoisosasta Paattisilta. On hänellä virallinen pestikin: hän toimii Eläkeliiton piirin vapaaehtoistyön vastaavana. Pelkästään siinä tehtävässä keskustan piiritoimiston entinen pidetty ja aikaansaava järjestösihteeri käy kertomassa vapaaehtoistyöstä kymmenissä kerhoissa vuodessa. Sirpa jäi eläkkeelle piiritoimistolta vuonna 2001 työskenneltyään siellä sitä ennen 43 vuotta. Häneltä saa edelleenkin runsaasti kiitosta koko keskustakenttä ja ihanat ihmiset, joiden kanssa hän on saanut olla tekemisissä. Sirpa painottaa kokevansa syvää kiitollisuutta siitä, että on saanut tehdä järjestötyötä ihanien ihmisten kanssa. Uusia ystäviä ja yhteistyökumppaneita toi aikanaan myös valtuuston neljän kauden puheenjohtajuus. KESKUSTAN Varsinais-Suomen piirin veteraanikerhon sihteerin ominaisuudessa hän on puuhanainen, joka saa pyörät pyörimään ja tapahtumat järjestymään Vauvakulut tasan TÄÄLTÄ vauvan tuhinan lomasta on aika luontevaa pohtia lapsen syntymästä aiheutuvia kustannuksia. Pienistä asioista se koostuu, hän kertoo. . Puhetta kokouksessa johti kunnallisneuvos Kauko Rauhansalo. Uuden seuran puheenjohtajaksi valittiin Pekka Nousiainen ja sihteeriksi Kyösti Pienimäki ja työvaliokuntaan lisäksi Olli Nepponen. Ensimmäisen varsinaisen kokouksensa seura pitää syksyllä, jolloin UKK-Seuran kunniajäsen, pääjohtaja Jouko Loikkanen alustaa Urho Kekkosen työstä Mikkelin läänin hyväksi. JOTTA kustannukset saataisiin tasattua, verovaroista pitäisi lohkaista järjestelyyn rahaa useamman kymmenen miljoonan euron verran. Tällaiset ratkaisut olisi ollut helppo tehdä sellaisten mittavien työllistämiseen tähtäävien ratkaisujen kyljessä kuin yhteisöveron alennus oli. Poliittinen tahtotila vain puuttuu. Korkeintaan naisten asian nimissä voitaisiin myöntyä mikroyrityksiä koskevaan helpotukseen. Keskusteluissa on syytä muistaa, ettei nuorten naisten työmarkkinaongelma rajoitu yksityiselle sektorille. Myös julkisella sektorilla, siis kunnissa ja valtion työpaikoilla, naisten työsuhteita päätetään tai heidät jätetään palkkaamatta uudelleen määräaikaisiin työsuhteisiin raskauden vuoksi. Vanhemmuuden kustannusten tasaaminen ei siis ole pelkästään työnantajapoliittinen kysymys, vaan se on ennen muuta nuorten naisten työmarkkinapoliittinen kysymys kaikilla toimialoilla. Vanhemmuuden kustannusten tasaaminen olisi myös tärkeä yhteiskunnallinen viesti perheen perustamisen arvostamisesta maassa, joka kärvistelee heikkenevän huoltosuhteen kanssa. VAUVA-AIKA on ainutlaatuista. Työprojektien kiihtyvän tahdin alle nääntyvät työtoveritkaan eivät aina jaksa nähdä vanhempainvapaata sen inhimillisimmästä näkökulmasta. Ei sitä tehdä palkan takia, vaan toisten ihmisten. Lämminhenkinen kortti voi olla jollekin päivän pelastus. Tärkeintä on, että ihminen tulee nähdyksi ja huomioiduksi
Yleensä yksi kerta riittää, Jankkila kertoo. LAPPILAISISSA mullissa muhivan puikulaperunan mukulat ovat vasta peukalopään kokoisia, mutta jo nyt sadosta voi odottaa hyvää. Viime kesä oli Lapissa kaikille perunoille huono sateen ja varhaisten pakkasöiden vuoksi. Tänä vuonna kevättä kohden mentäessä perunan hinta nousi ja viljelijöiltä loppuivat perunat varhaisessa vaiheessa. Näin kävi myös tervolalaiselle perunanviljelijälle Juha Jankkilalle, mutta nyt hänen toiveensa ovat jälleen korkealla. . Puikulaa menee kaupaksi niin paljon kuin sitä on tarjolla. Se aloittaa mukulan muodostamisen vasta elokuussa, kun pimeää alkaa tulla. Perunana puikula on makea, mutta erittäin jauhoinen. ALKUPERÄISNIMISUOJALLA on ollut suuri merkitys puikulan viljelylle Lapissa, kuten jo 1990-luvulla uumoiltiin käyvän. Puikulalla oli jo 1980-luvulla erityisasema. Hänellä on 42 hehtaaria pelkällä puikulalla. Myös esimerkiksi Simossa on kolme Lapin Puikulaan keskittynyttä perunanviljelijää. Muualla Suomessa kasvatettavasta puikulasta heidän perunansa eroaa siinä, että Lapin Puikulalla on EU:n jo vuonna 1997 myöntämä alkuperäisnimisuoja. Suojattu alkuperänimitys voidaan antaa tuotteille, jolla on kiinteä yhteys maantieteelliseen alueeseen. Kriteerinä mainittakoon myös se, että tuotteen laatu tai ominai- suudet täytyy johtua olennaisesti tai yksinomaan maantieteellisestä alueesta. . Kuva: Auni Vääräniemi Lapin Puikulan sato vaikuttaa lupaavalta Nimisuoja on auttanut Lapin puikulaperunan markkinoinnissa jo 16 vuotta AUNI VÄÄRÄNIEMI TERVOLA runoita jo toista kertaa tälle kesälle. Kerroin, että meillä alueelliset piirteet tekevät puikulasta makean, koska se ei ole täällä tuleentunutta, vaan pikemminkin keskenkasvuista, Hannukkala sanoo. Puikula on hidaskasvuinen peruna. EU:hun liittyminen mahdollisti tämän erityisaseman virallistamisen. Perunanviljelijät kertovat, että nimisuoja on vaikuttanut etenkin markkinointiin. Saimme puikulan maahan ajoissa touko- ja kesäkuun vaihteessa. Se on pitänyt tuottajahinnan vakaana ja peru- Puikula on hidaskasvuinen peruna. Se aloittaa mukulan muodostamisen vasta elokuussa, kun pimeää alkaa tulla.. 10 19.7.2013 Puikulaperunaa Tervolassa viljelevä Juha Jankkila odottaa tämän vuoden sadosta huomattavasti parempaa kuin viime vuonna. Vettä on tullut tarpeeksi, niinkin paljon, että multaan pe- JUHA JANKKILA on yksi päätoimisista Lapin Puikulan viljelijöistä Lapissa. Tämän vuoksi Lapin Puikula -nimitystä saa käyttää vain Suomen Lapissa viljeltävästä puikulaperunasta, MTT:n tutkija Antti Hannukkala kertoo. Rovaniemellä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen Lapin toimipisteessä työskentelevä Hannukkala oli se henkilö, joka kirjoitti vaadittavat tieteelliset perustelut nimisuojahakemukseen. Hakemukseen täytyi perustella, miksi juuri Lapissa kasvatettava puikulaperuna poikkeaa muualla kasvatettavasta puikulasta.
ja samalla helpoimmista . Ja onhan puikulan maku aivan verraton, ensimmäisiä maisteluperunoita vesi kielellä odottava Juha Jankkila toteaa väliin. Lapin Puikulan ansiosta lappilaisviljelijät pystyvät kilpailemaan Etelä-Suomen suurten perunanviljelijöiden kanssa markkinoilla. Noin sadan hehtaarin määrä Lapin Puikulaa leviää kauppoihin ympäri Suomen suurten kauppaketjujen kautta. Uutta satoa ryhdytään nostamaan syyskuun puolella. Hallaa ei saa tulla, sillä kymmenien hehtaarien peltoaloja ei millään harsoilla pelasteta. Poliittisen johdon pitää Olavi Ala-Nissilän mielestä uskaltaa asettua uudistusten kärkeen. Näin muistutetaan OECD:n tekemässä Suomen maa-arviossa. Strategisella ketteryydellä tarkoitetaan ennen muuta hallituksen kykyä ennakoida ja joustavasti vastata alati monimutkaisempiin politiikkahaasteisiin. . Tosimiehet pitää minkä lupaa, sanotaan, mutta tämä lupaus kannattaisi kyllä perua. Vain hyvä joukkue menestyy, hän huomauttaa. POLIITTISEN johdon pitää Ala-Nissilän mielestä uskaltaa asettua uudistusten kärkeen. . Uskon. 11 19.7.2013 Ala-Nissilä perää johtajuutta FAKTA SUOMENMAA HELSINKI Nimisuojattu peruna LAPIN PUIKULA sai EU:n alkuperäisnimisuojan vuonna 1997. Ne alkavatkin saada kokoa vasta elokuun puolella. Kuva: Auni Vääräniemi nan tunnettavuus on näinä päivinä erittäin hyvä. . Eikä OECD:n kritiikki tässä suhteessa koske pelkästään Suomea, Ala-Nissilä huomauttaa. OECD on muistuttanut, että tämän päivän haasteet edellyttävät yleensäkin strategisempaa ja innovatiivisempaa lähestymistapaa. Olen katellut netistä sopivaa apumoottoria ja löysinkin sellaisen. Hakuaika kesti noin kaksi vuotta ja nimisuojan hakijarekisterin haltijana on Pro Agria. Lapin Puikula -nimen alla puikulaa kasvattavan viljelijän täytyy olla haltijarekisterissä. Lapissa on kasvamassa noin sata hehtaaria Lapin Puikulaa kasvamassa. Suomessa muita suojatun alkuperänimityksen (SAN) saaneita tuotteita ovat Lapin Poron liha (2009), Lapin Poron kuivaliha (2010), Lapin Poron kylmäsavuliha (2011) ja Kitkan viisas (2013). FINANSSI- JA VELKAKRIISIN aiheuttaman, yhä pahenevan niukkojen resurssien aikana yhdeksi suurimmaksi hallinnon haasteeksi on noussut strateginen johtaminen tai strateginen ketteryys, korostaa Euroopan tilintarkastustuomioistuimessa vaikuttanut Olavi Ala-Nissilä. Ala-Nissilän mielestä nyt tarvitaan sellaista johtajuutta, joka saa kansalaisten hyväksymisen ja kokoaa ihmiset ?joukkueeksi?. . Perinteinen hierarkkinen ja siilomainen hallinnon päätöksentekomalli ei kerta kaikkiaan enää tuota tehokkaita ratkaisuja. Ala-Nissilä huomauttaa, että strateginen johtaminen edellyttää myös vahvaa keskushallintoa. Keskushallinnon pitää tarjota tehokasta johtajuutta, toimia suunnannäyttäjänä ja mahdollistaa moitteeton ja kansalaislähtöinen julkisten organisaatioiden hallinto. STRATEGISEN johtamisen kehittäminen olisi yksi tärkeimmistä . Kirjassa nimekäs joukko eurooppalaisia asiantuntijoita etsii selviytymiskeinoja talous- ja finanssikriisiin. Teoksessa pohditaan muun muassa strategista johtajuutta. Ala-Nissilä vaikuttaa nykyisin Senior Adviserina ja KHT-tilintarkastajana sekä osakkaana BDO Oy:ssä. Sähköavusteinen polkupyörä ja aurinkopaneeli lataamaan, kannustaa Juha-Pekka Sarviaho. . tehtävistä, koska tähän ei tarvita rahaa. . että keskustan puheenjohtaja Juha Sipilässä he näkevät tässä ajassa tarvittavaa johtajuutta ja rohkeutta ja strate- gista näkemystä kehittää asioita ja tämä näkyy gallupeissa, Ala-Nissilä arvioi. VAIKKA HALLITUSOHJELMA takaisikin läpinäkyviä ja jämeriä tuloksia, varjopuolena on strategisen ketteryyden heikkeneminen. Tuo on lohduttava toteamus, Ala-Nissilä arvioi. Esimerkiksi juuri Kreikassa strateginen johtamisen heikkoudet ovat nousseet useissa arvioissa voimakkaasti esille. Tulevaisuudessa hallintoa ei nähdä enää vain päätöksentekomekanismien kuuliaisena täytäntöönpanokoneistona vaan elävänä ja muuttuvana organismina, joka saa energiansa kansalaisten hyvinvoinnin ylläpitämisestä ja edistämisestä, Ala-Nissilä visioi. OLAVI ALA-NISSILÄN kirja Musta aukko ? teesejä Brysselin ja Wall Streetin seinille ilmestyi keväällä. HAASTE on voimassa, mutta voi olla että jonkun ehdottama sähkömoottori vie minua tässä tilanteessa osan matkasta. Ihmiset vaistoavat tilanteen ja ovat valmiina muutoksiin. . Siihen saakka kaiken on osuttava kesässä kohdalleen. Elokuu on tärkeintä aikaa. Tosin aika kaukana haastajien määrä vielä on, Juha Sipilä arvioi pyöräilyreissuaan Facebookissa keskiviikkoiltana. Sipilä lupasi, että hän pyöräilee Oulusta Helsinkiin, jos 100 000 tykkää hänen haasteestaan heinäkuun loppuun mennessä. Torstaina puoliltapäivin tykkääjiä yli 24 000. Pyöräilyharjoitukset olivat täydessä vauhdissa ennen sairaalareissua. . Sinua tarvitaan tässä maassa vielä isoissa tehtävissä, varoitteli Matti Gynther.. Vuoden alusta hän on toiminut BDO Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Aito perinteinen tuote (APT) nimityksen ovat saaneet karjalanpiirakka, kalakukko ja sahti. Suojattu maantieteellinen merkintä on Kainuun rönttösellä ja Puruveden muikulla. Puikulan mukulat ovat vasta peukalopään kokoisia. Ja myös puolustaa niitä, joilla on kykyä ja rohkeutta kehittää ja kokeilla uusia ratkaisuja. Suomessa voi Ala-Nissilän mielestä nähdä nyt hallitustasolla osaamisvajetta ja ketteryyden ja johtajuuden puutetta. . Terveydellä ei ole leikkimistä. Kuva: Jari Laukkanen Sipilä ?kattelee apumoottoria?
Yksilö oli törmännyt valtamerilaivaan Itämerellä. Jokaiselle tänne tuodulle linnulle on paikka löytynyt. Se tuotiin meille ei- FAKTA Pyhtään lintuhoitola Perustettu 11.6.1998. Kalalokkeja on ollut vuosien varrella hoidossa satakunta. . Pökertynyt lintu oli saanut laivan kannella kyydin Helsinkiin. Laivan henkilökunta oli vienyt sen viranomaisille, jotka puolestaan olivat siirtäneet sen hoitoon eläinlääketieteelliseen tiedekuntaan. Kuntoutuksen tavoitteena on aina saada lintu takaisin luontoon. Petolinnuille porsaansydäntä, kuolleita hiiriä ja viiriäisiä. Alussa se pystyi olemaan vain selällään, mutta kuntoutui kuin ihmeen kaupalla; se opetteli syömään, peseytymään sekä kävelemään uudestaan. HAASTATTELUHETKELLÄ kotkalainen pariskunta tuo hoitoon löytämänsä pari kuukautta vanhan harmaalokin poikasen. Hyönteissyöjille valmista hyönteispateeta, joka sisältää muun muassa toukkia. Talven metsämarjat hoitajat poimivat omin käsin. Kristiina Rintamäki on ottanut syliin. Ei palkka ole tässä työssä tärkeää, vaan teemme kaikkemme lintujen eteen, hän sanoo. AJATUS lintuhoitolasta syntyi, kun Hokkasen puoliso Kotkan puisto- työntekijänä näki, kuinka poliisi joutui lopettamaan vammautuneita lintuja. Aviomies oli helppo innostaa ajatukseen mukaan, koska tämä oli aina pitänyt erilaisista linnuista, kasvattanut ja pitänyt pihapiirissään niitä. Lintuhoitolan perustamista helpotti suuresti se, että Heinolan lintutarhan edesmennyt perustaja Anthony Bosley antoi Hokkaselle kaiken tietonsa luonnonvaraisten lintujen hoidosta. . Sieltä lintu toimitettiin edelleen Pyhtäälle. Suula toipui silakoita syöden törmäyksestään, ja porvoolaiset lintumiehet laskivat sen luontoon saaristossa Porvoon edustalla. Viime talvena hoitolaan tuotiin nälkiintynyt maakotka. Se on silloin inhimillisin ratkaisu. Ainaispaikoillakin on muutamia lintuja, kuten poikasena pelastettuja joutsenia, jotka emon puutteessa ovat leimautuneet ihmisiin. Muurahaisten munia. Siemensyöjille niille ominaisen ruoan rinnalla lisäravinteena sekoitusta, jossa on leipää, pähkinää, koiranmakkaraa ja jauhelihaa. Mehiläishaukoille on oma erikoisannoksensa naudan jauhelihasta, hunajasta, koiranmakkarasta ja banaanista. Koko menu ei todellakaan ole tässä. Aina pyritään vuorokauden tarkkailuun. Linnut, joita ei pystytä auttamaan, lopetetaan. Se helpotti heti Pyhtään painetta. . Perustajat Arto ja Hannele Hokkanen. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus kunnosti tilat 580 neliön Stockforsin entiseltä tehdasalueelta. Toiminnan rahoittaa ympäristöministeriö. Hallinto siirtyi vuoden alusta Kaakkois-Suomen Ely-keskukselta Kymenlaakson luonnonsuojelupiirille. Samalla neljä vuotta puolipäiväisenä työntekijänä ollut Kristiina Rintamäki palkattiin kokopäiväiseksi. Hoitolassa on ollut hoidettavana yli sata eri lintulajia. Hoitajat Hokkanen ja Kristiina Rintamäki esimerkiksi loukuttavat hiiriä parhaansa mukaan petojen ravinnoksi. Jauhopukin toukkia kasvatetaan itse tiettyjen lintulajien ravinnoksi. Tänään se nousi reippaana jalkeille. Tällä hetkellä hoidokkeja on noin 150. Hoitolalla on omat Facebooksivut. len sellaisessa kunnossa, että vain toinen silmä liikkui. . Kuvat: Päivi Vento SUULA on harvinaisin lintu, mitä Pyhtään lintuhoitolassa on vuosien varrella hoidettu. mainittiin erikseen. Ihmiset ovat valmiita tuomaan loukkaantuneita lintuja vaikka mistä asti, Hokkanen kiittelee. Tärkeää sponsoriapua antaa Vuorelan liikenne, joka on kuljettanut lintutoimituksia ilmaiseksi usean vuoden ajan. TYYPILLINEN hoidokki Pyhtäällä on kalalokin poikanen, meren äärellä kun ollaan. Kalalokki pesii katoilla ja huono-onniset poikaset putoavat kadulle tai emolintu joutuu liikenneonnettomuuteen. Sitä olisi mielellään tarkkailtu vielä vuorokausi, mutta se oli niin hermostunut, että oli parempi päästää menemään, Hokkanen kertoo. Joutsenia on ollut hoidettavana parisataa. Ne ovat terveitä yksilöitä, mutta eivät pärjäisi luonnossa. Hoidettavilla linnuilla on tarinansa Tämä kalalokin poikanen on jäänyt orvoksi. Työntekijä Kristiina Rintamäki on samaa maata. . Se oli eksynyt lentoreitiltään ja oli löydetty voipuneena erään koulun pihamaalta. Kotka kuntoutui siansydäntä syöde,n ja se vapautettiin pari kuukautta sitten Valkmusan kansallispuistoon. Kaksi vuotta sitten hoitolaan tuotiin sähköjohtoon törmännyt harmaalokki. Sitoutuminen työhän lähtee sydämestä. Tänään vapautettiin harmaalokkiaikuinen. Tyypillisin tapaus on pelastuslaitoksen talteen ottama kesken syysmuuton väsähtänyt yksilö. . Pyhtään lintuhoitolassa jokainen hoidettava saa räätälöityä hoitoa ruokavaliosta lähtien. Lintuhoitolan perustaja ja hoitaja Arto Hokkanen sai lintuhoitolansa eli tahtonsa läpi vuonna 1998 lupaamalla ympäristöministeriössä, että hän ja vaimonsa hoitavat lintuja 365 päivää vuodessa. ?Myös joulupyhät. 12 19.7.2013 Lintujen hoitoa myös joulun pyhinä Hoitoaika vaihtelee parin tunnin toipumisesta ainaispaikkaan PÄIVI VENTO PYHTÄÄ PYHTÄÄN lintuhoitolassa eletään vuoden vilkkainta aikaa. Se on jäänyt orvoksi ja saa nyt elämän eväät hoitolassa. Tulokasta pidetään ensin vuorokausi yksin, jolloin sen stressi purkautuu. Lintuja vapautetaan luontoon ja uusia tulee tilalle. Talvella voi mennä useampi viikko, ettei tule uusia hoidokkeja. Se tasaa kesän kiireitä, Arto Hokkanen sanoo. Lintujen hoitamiseen liittyy myös erikoisempia tehtäviä. Sen jälkeen se siirretään muiden lokkien joukkoon ja takaisin vapauteen se pääsee, kunhan on oppinut selviytymään itsenäisesti. . Tyypillisiä tapauksia ovat, eri lajeissa, nuoret ikkunaan päin lentäneet yksilöt. Tavoitteena on linnun kuntouttaminen takaisin luontoon. Hän käski soittamaan vaikka keskellä yötä, jos tulisi ongelmia, Hokkanen muistelee. Heinolan ja Pyhtään lisäksi Korkeasaari ottaa taas muutaman vuoden taon jälkeen lintuja vastaan
13 19.7.2013 nsä noin pari kuukautta vanhan harmaalokin poikasen, joka tuotiin juuri hoitolaan. apollon tietäjät Eduskunnan kotiapulaiset IHAN mahtavaa, että kansanedustajat näyttivät Porissa kaiken kansan silmien alla, miten sängyn petaaminen sujuu. Erityisen noheva kuuluu olleen keskustan varapuheenjohtaja Juha Rehula. Politiikkaakin voisi pikkuisen puhua. Pirjo Kontio lainat Räsänen ja hänen puolueensa ovat ovat kirkolle paha rasite. Puuhommiakin riittäisi. Kansanedustaja Antti Lindtmanin mielestä Rehula oli petaushommassa varsin pätevä. Olispa mukavaa. Voisivat meilläkin pestä ikkunoita ja mattoja, noin aluksi. Puolue kerää vaaleissa vain vähän yli 100 000 ääntä. Se ei silti tarkoita sitä, että aina jokaisen pitäisi erota tehtävästään, kun joku sitä vaatii. Globaali työn uusjako näyttää kuitenkin pakottavan läntisen maailman tähän. Kaija Lähteenmaa Kauppalehdessä. Pienistä pintaremonteista puhumattakaan. Palkkioksi voisi turauttaa kahvit ja tarjota lohileivät. Moni keskituloinen joutuu roinan pakottamana muuttamaan aina isompaan asuntoon, mikä toisaalta lisää velkaisuutta ja vähentää shoppailumahdollisuuksia - tai pakottaa yhä hurjempaan työntekoon. Johanna Korhonen Helsingin Sanomissa Saavutetuista eduista ei ole helppo luopua eikä kukaan halua tiputtaa elintasoaan. Silti monien mietteissä sen edustajien tympeistä käsityksistä tuomion saa kirkko, jolla on yli neljä miljoonaa jäsentä. Parasta olisi, jos koko puolue lakkaisi olemasta tai ainakin sitä johtaisi joku muu kuin Räsänen tai että hän edes osaisi pitää suunsa kiinni. päätoimittaja Seppo Simola Kirkko ja kaupunki -lehdessä Kaikella sanomalla on aina seurauksensa. Hän sai kehuja demareiltakin, mitä ei kepulaiselle ihan joka päivä tapahdu. Päivi Räsäsen on vastattava sanomisistaan. presidentti Tarja Halonen Ilta-Sanomissa Roina piinaa nykyään kaikenikäisiä, eikä vähävarainenkaan ole siltä turvassa. jos ripeitä kansanedustajia voisi tilata kotiavuksi. Ihmisten silmissä kirkon piikkiin menee usein kaikki, mitä kristillisyyden nimissä lausutaan
Tällä hetkellä tilanteeseen ei olla kaavailemassa muutoksia, sillä alueellisen pelastustoimen jär- jestelmä on osoittautunut hyvin toimivaksi ja tehokkaaksi ja täyttää yhteiskunnan pelastustoimelle asettamat velvoitteet. FAKTA syistä myös siksi, että moni kunta turvautuu ammattilaisten sijaan sopimuspalokuntaan. Sivutoimisilla palomiehillä lähtövalmius on viidestä kymmeneen minuuttia, koska he eivät päivystä asemalla vaan töissä tai kotonaan. 14 19.7.2013 Sivutoimisten palomiesten rooli on useissa paikoissa merkittävä. Ripeimmin palokunta on paikalla Keski-Pohjanmaalla ja Uudellamaalla. Tiedot koottiin pelastustoimen tilastosta vuosilta 2009?2013. Tämän vuoksi erityistoimiin ei aiota toistaiseksi ryhtyä. STT:n selvityksestä käy ilmi, että pelastuslaitoksen apua odotetaan edelleen kauimmin Kainuun ja Lapin maakunnissa. Kainuussa palokunta on paikalla keskimäärin 14 minuutin kuluttua hälytyksestä ja Lapissa 13 minuutin. Sopimuspalokunnalla tarkoitetaan esimerkiksi vapaaehtoista palokuntaa ja teollisuuspalokuntaa. Trosdahl/Lehtikuva Räsänen ei perustaisi uusia ammattipalokuntia STT/ESA KOIVURANTA HELSINKI SISÄMINISTERI Päivi Räsänen (kd.) ei kasvattaisi ammattipalokuntien määrää nykyisestä. Räsänen arvioi sähköpostitse STT:lle, että pelastuslaitosten toimintavalmius on valtakunnallisesti kohtalaisen hyvä. Kummassakin maakunnassa avunsaantiaika on runsas seitsemän minuuttia ensimmäisestä hälytyksestä. Koko maassa keskiarvo on lähes kymmenen minuuttia. Eniten se ylittyy Kainuussa ja Lapissa, molemmissa kolmesta neljään minuuttia.. Nyrkkisääntö on, että ammattilaiset ovat lähtövalmiudessa noin minuutissa. Sopimuspalokuntia on yhteensä 732, kertoo Suomen Sopimuspalokuntien Liitto. Toiminnanjohtaja Isto Kujalan mie- lestä on selvää, etteivät vapaaehtoiset pelastuslaitokset ole yhtä ripeästi kohteessa kuin vakinaiset. . Lähtökohtaisesti pidämme kiinni siitä, mitä olemme sopineet. Lapissa sopimuspalokunnat vastaavat noin puolesta kaikkien hälytystehtävien hoidosta, toteaa Lapin pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Harri Paldanius. Pelastuspäällikkö Hannu Mylly Kainuun pelastuslaitoksesta luonnehtii sivutoimisten palomiesten roolia Kainuussakin merkittäväksi. Ministeri Räsänen ei suoraan vastaa, onko sopimuspalokunnilla liian iso vastuu Suomen pe- Suuret alueelliset erot Suomessa pelastustoimi on jaettu ammattipalokuntien ja sopimuspalokuntien kesken. Hälytyskelpoisia palokuntalaisia on 14 600. Mikäli sopimuspalokuntaa ei olisi, joissakin paikoissa ei olisi minkäänlaista palokuntaa. Ammattilaiset ovat lähtövalmiudessa noin minuutissa. . Liiton mukaan Suomessa on satakunta ammattipaloasemaa. Nopeimmin palopaikalla ovat Keski-Pohjanmaan ja Uudenmaan pelastuslaitokset. On solmittava toisenlainen sopimus, jos viisi minuuttia on liikaa jollekulle. Kuva: Trond H. Tilastossa ovat mukana kiireelliset pelastustoimen tehtävät. Sisäministeriön mukaan avunsaanti syrjäseudulla on verkkaisempaa paitsi maantieteellisistä Mikäli sopimuspalokuntaa ei olisi, joissakin paikoissa ei olisi minkäänlaista palokuntaa. lastustoiminnasta. . Tällöin sinne tultaisiin kaukaa ja toiminta olisi vielä hitaampaa, sanoo pelastusylitarkastaja Rami Ruuska sisäministeriöstä. SUOMEN Sopimuspalokuntien Liitossa toimintavalmiutta seurataan säännöllisesti alueittain
Tästäkin selvitään Suomenmaa kertoo, millaista Suomea keskusta tahtoo rakentaa. TILAA JO TÄNÄÄN! Sähköpostilla: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi KYLLÄ KIITOS! Tilaan Suomenmaan kestotilauksena. Laskutusjaksokseni valitsen: 12 kk = 139 . / erä Verkossa: www.suomenmaa.fi Tilaan Suomenmaan kuudeksi kuukaudeksi 79 ? Puhelimella: (08) 537 0370 Tilaan Suomenmaan kolmeksi kuukaudeksi 43 ? Kestotilaajille: POSTIMAKSU MAKSETTU Tilaan Suomenmaan vuodeksi opiskelijahintaan 100 ? Nimi Lähiosoite Sääasema (arvo 19,90 ?) Postiosoite Kuukauden lehdet kaupan päälle! Puhelin Mahdollisuus voittaa 500 euron arvoinen kylpyläviikonloppu. / erä 4 kk = 48 . Olen liittänyt kuponkiin postimerkin. Asiakasrekisteriä voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. Suomenmaa Tunnus 5004795 00003 Vastauslähetys. / erä 6 kk = 71,50 . Arvotaan 31.12. Sähköpostiosoite Allekirjoitus En tällä kertaa tilaa, mutta osallistun arvontaan
16 19.7.2013 Muuratsalon koetalossa, sen pihalla ja saunassa Alvar Aalto testasi erilaisia materiaaleja ja elementtejä sekä rakenteellisia ratkaisuja. Vastapäätä näkyi Alvan Aallon suunnitteleman Muuramen kirkon torni. Tuohon aikaan saari oli pelkkää erämaata: ei ollut tiilitaloja, ei tietä, ei siltaa. Päärakennukseen sijoitettiin oleskelutilat ateljeeparvineen, keittiö ja kylpyhuone sekä kolme makuuhuonetta. Seuraavana vuonna tehtiin vierassiipi ja vuotta myöhemmin hirsinen savusauna. Arkkitehtipariskunta vietti saaressa yleensä koko kesälomansa. Heidän kesäharrastuksiinsa kuuluivat muun muassa uiminen, lukeminen ja maalaaminen. MUURATSALON kesähuvilaa on sen valmistumisesta asti kutsttu koetaloksi. Talo oli Alvar Aallolle eräänlainen leikkisä laboratorio, jossa hän testasi erilaisia materiaaleja ja elementtejä sekä rakenteellisia ratkaisuja. Päärakennus on kahden L-kirjaimen mallinen. Saunaa värittää ruohokatto, päärakennuksen muuriosaa näyttävä köynnöskasvi. Koetalo siirtyi Alvar Aalto -museolle vuonna 1994 Elissa Aallon testamenttilahjoituksena. Hirret aseteltiin niin, että leveät päät tulivat eteen ja kapeat taakse. He ovat kiertäneet jo Finlandia-talon sekä Helsingin ja Jyväskylän Alvar Aalto -museot. Jossain tuolla mäntyjen takana on arkkitehtuurituristien seuraava kohde, Alvan Aallon Muuratsalon kesähuvila. Päärakennuksen taakse Aalto teki pienoisversion Säynätsalon kunnantalon portaista. Päärakennus muureineen sulkee sisäänsä pation, jonka keskellä on tulipaikka. Museo huolehtii rakennuksesta ja järjestää sinne opastettuja käyntejä.. Kyltin mukaan pysäköimään mahtuisi kaksi bussia, nyt paikalla on vain autovuokraamojen tarroilla merkittyjä henkilöautoja. Rannan puolelle jäävä metsikkö on rajattu lauta-aidalla. Arkkitehti suosi sisäpihaa useissa muissakin kohteissaan, sillä hän halusi antaa ihmisille paikan kerääntyä yhteen. Savusaunan etuosan kulmat Aalto rakensi hieman yli 90-asteiseksi. Elä- Elämän merkkejä ei tarvinnut peitellä. män merkkejä ei tarvinnut peitellä. MUURATSALON rakennuksissa on nähtävissä monia Aallon suunnittelulle tyypillisiä piirteitä. Kaikki rakennustarvikkeet oli kuljetettava paikan päälle veneellä. Aaltojen kesähuvila valmistui Muuratsaloon vuonna 1952. Toisen L:n muodostaa tiilirakennus, jossa ovat Aallon perheen asuintilat. Kuvat: Annukka Kantola Arkkitehdin leikkisä laboratorio Alvar Aalto harrasti kesähuvilallaan rentoa materiaalien ja menetelmien kokeilua ANNUKKA KANTOLA JYVÄSKYLÄ ENSINÄKEMÄLTÄ Jyväskylän Muuratsalo vaikuttaa tavalliselta 1970-luvulla rakennetulta omakotitaloalueelta. Keltaisten ja valkoisten tiilitalojen pihoilla ruohonleikkurit säksättävät ja koirat haukkuvat. Sinne päästäkseen on vielä kuljetettava muutaman sadan metrin mittainen metsäpolku. Alvar Aalto. Toinen L on puinen vierassiipi. Päärakennuksen pihalla arkkitehti kokeili salaojittamatonta tiilirakentamista, ja vierassiiven hän rakennutti pelkän kivi- ja hirsiperustuksen varaan. Päärakennuksen tiiliosa on ulkosivuiltaan valkoiseksi slammattu, mutta sisäpihan seinillä Aalto on leikitellyt kymmenillä erilaisilla tiilipinnoilla ja -muodoilla. Kokeilut kantoivat myös hedelmää: esimerkiksi valkoinen pylvästiili päätyi myöhemmin Helsingin kulttuuritalon seinään. Koetalo oli Aallolle rento työ, jossa ei pyritty täydelliseen viimeistelyyn. Hän jopa ohjeisti rakennusmiehiä, etteivät nämä olisi työssään niin tarkkoja kuin yleensä. Esimerkiksi muuriin painuneet rakennustelineiden jäljet oli aluksi tarkoitus korjata, mutta Aalto pyysi jättämään ne näkyviin. Näin löylyhuoneeseen saatiin Aallon silmää viehättänyt viuhkamainen muoto. Arkkitehti huomioi mielellään luonnon elementit suunnittelussaan, ja tämä näkyy myös Muuratsalossa. Lapset pyöräilevät kohti uimarantaa pyyhkeet tavaratelineillä. Vasta tien varressa avautuva suuri parkkipaikka kertoo, että Muuratsalossa on jotain erityistä. Kuva: Eva ja Pertti Ingervo/Alvar Aalto -museo ALVAR ja Elissa Aalto ihastuivat Muuratsalon saareen 1940?50-luvun taitteessa, kun he työskentelivät Säynätsalon kunnantalon parissa. Päijänteessä sijaitsevan saaren omisti Säynätsalon vaneritehdas, joka suostui lohkaisemaan siitä arkkitehtipariskunnalle noin viiden hehtaarin tontin. Aaltojen valitsema tontti oli saaren länsirannalla. Portin pielessä japanilaiset turistit virittelevät kameroitaan
Hän on vuorotteluvapaalla ohjaajan töistä ammattioppilaitos Luovista. Kaisa Halmkronan inspiraatio lähtee jylläämään varsinkin matkoilla. Sillä on pituutta 10,5 metriä, leveyttä hieman yli 2 metriä ja korkeutta hytin kohdalta 2,5 metriä. ALVAR AALLON kuoltua vene siirrettiin hänen perheensä käyttöön Turun saaristoon. Nimen arvellaan heijastaneen arkkitehdin tuntemuksia hänen asemastaan Suomessa. Elissa Aalto on kertonut, että hänen miehensä uppoutui veneen suunnitteluun hyvin perinpohjaisesti. se ei siis tuota voittoa. . Kaikki on ensin torjuttava ja sen jälkeen käsiteltävä ja kohdattava. Kun Raija jatkoi opintojaan kulttuurituottajaksi, hänellä virisi into graafiseen suunnitteluun. FAKTA Runoilija Kaisa Halmkrona kirjoittaa neljättä kirjaansa. Kuva: Alan Pempshaw Kuva: Maija Holma/Alvar Aalto -museo Muuratsalon koetalo Alvar Aallon koetalo Säynätsalossa (Jyväskylässä) on avoinna 1.6.?15.9.2013. Opastettuja kierroksia järjestetään kesä- ja heinäkuussa ma, ke ja pe klo 13.30, elokuussa ma?pe klo 13.30. Alueelle pääsee vain oppaan kanssa, enintään 20 henkeä kerrallaan. Ilmoittautuminen ennakkoon Alvar Aalto -museon lipunmyyntiin (014?2667113 tai museum@alvaraalto.fi) on välttämätön. Pääsymaksu 17 euroa, opiskelijat ja eläkeläiset 8 euroa. Lastenoopperassa pelastetaan talvea SAVONLINNAN oopperajuhlilla kantaesitetään perjantaina juhlien historian neljäs lastenooppera, Norppaooppera. Timo-Juhani Kyllösen säveltämä teos kertoo Saimaassa asuvista Lumi Norpasta, Sipi Simpukasta ja Iäkäs Särki -kalasta, jotka lähtevät yhdessä vaaralliselle matkalle pelastamaan talvea. Norppaoopperan isänä voi pitää toimitusjohtaja Jan Hultinia, joka toimi viime vuoteen asti oopperajuhlien oopperanjohtajana. Norppaooppera on syntynyt yhteisöllisesti, muun muassa suomalaisille alakouluille suunnattujen ideakilpailujen avulla. Aikaisemmat teokset Kaisa Halmkrona on kirjoittanut Kolarin murteella. Kierre on ensimmäinen teos, joka on kirjoitettu ilman Kolarin murretta. Samalla tavalla suomalaiset oopperat eivät koskaan jää plusmerkkisiksi, Hultin sanoo.. Iltana, jolloin vene oli määrä laskea vesille, arkkitehti mursi jalkansa. Vajasta järjestetiin kansainvälisen arkkitehtikilpailu, jonka voittivat tanskalaiset arkkitehtiylioppilaat Anne-Mette Krolmark ja Claudia Schulz. Museovirasto ja ja Wihurin rahasto ovat hiljattain myöntäneet apurahat Nemo-veneen siirtämis- ja konservointikustannuksiin sekä näytteille asettamiseen. TAITEILIJOIDEN sielut elävät omaa elämäänsä. Runoilija Kaisa Halmkrona ja kuvataiteilija-graafikko Raija Kristo heijastavat toisiaan. Heidän yhteistyönsä on ollut saumatonta. Kaisa Halmkrona viettää vapaan runoilijan elämää. Vene piti vettä vasta silloin, kun sen pohja oli kostunut riittävästi, ja siksi vene vuosi joka kevät. Veneeseen liittyi myös kosolti epäonnea. Ikävä tulee minun vierelleni ja istuu siihen, selostaa Kaisa. Tunteet tulevat vuoron perään. Myöhemmin alus upposi useasti. Ilo silmälle esteettinen ja linjakas vene toki on. 17 19.7.2013 Runoilijasta kuvataiteilijaan ANNIKA KAARLELA OULU Epäonninen Nemo-vene MUURATSALON koetaloon johtavaa metsäpolkua kulkeva vierailija kohtaa ensimmäisenä Alvar Aallon suunnitteleman veneen. Arkkitehti antoi alukselleen nimeksi Nemo propheta in Patria . Taittajan tehtävä on katsoa tekstiä vähän kuin räsymattona, jonka raidoissa on hyvä olla passeli rytmi. GRAAFIKON työ on välillä yksinkin oloa. . Se puhuu perheongelmista. . Alus oli niin pahasti hapertunut, ettei sillä voinut seilata perille. Venettä yritettiin kuljettaa ensin helikopterilla, mutta se alkoi heilua ilmassa. Eikä sitä tule näkemään kukaan ulkopuolinen, vakavoituu Kaisa. TYYLILAJINA Kaisa Halmkronalla on kaikissa kirjoissaan puheruno. Alvar Aalto muun muassa laski kotirannan kaltevuuden, jotta veneellä olisi helppo rantautua. Elissa Aallon mukaan veneestä kertyikin niin paljon piirustuksia, että niillä olisi voinut rakentaa kokonaisen korttelin taloja. Ikävä kyllä arkkitehti ei ollut kovinkaan hyvä veneensuunnittelija, ja veneessä oli paljon rakenteellisia ongelmia. Ne ovat omanlaisiaan hahmoja. Alussa ja lopussa on yhdessä tekstin tekijän ja kustantajan kanssa, mutta siinä keskellä on aivan yksin, kuvailee Kristo. Hän on valmis asettumaan avoimeksi tarinan edessä ja kuva saa kasvaa hänen sisällään aivan minne se tahtoo. Alkuperäiseltä ammatiltaan Raija Kristo on taidemaalari. Käsikirjoitus- kilpailun voittaneen Helsingin eurooppalaisen koulun oppilaiden tarinan pohjalta libreton on tehnyt Iida Hämeen-Anttila. Hultinin mukaan tekijätiimi haluaa poistaa pelkoa klassisen musiikin harrastamisen vähenemisestä lasten parissa. . Miten Raija osaakin piirtää ja maalata sen minun ajatukseni siihen. VAPAAN runoilijan elämä kuulostaa välillä hyvinkin aikataulujen mukana juoksemiselta. Halmkrona kertoo lähtevänsä piakkoin kolmeksi viikoksi Materan taiteilijaresidenssiin Italiaan. Tyyli on edelleen puherunoutta. Kierteen työnimi oli Mies nimeltä Perjantai. On paljon ihmisiä, jotka eivät koskaan kerro kenellekään sitä vaikeutta, mitä siellä perheen sisällä on. Keväällä 1998 vene päätettiin siirtää koetalon rantaan Muuratsaloon. Tarvitaan uusia, korkeatasoisia lastenoopperoita, joihin panostetaan enemmän kuin yhden pianon ja parin pahvikulissin verran. Norppaooppera on yksi tämän vuoden juhlien investoinneista . Alkuperäinenkin nimi on tullut Kierteeseen Raija Kriston työn myötä, kertoo Kaisa Halmkrona. . Siellä hänellä on myös Mistä voimani -näyttely italiaksi yhdessä Marianne Lukkarisen kanssa. Matkustaminen ja eri maat kiehtovat Kaisa Halmkronaa. Italiassa järjestettävä näyttely on hänelle neljäs. Halmkrona innostuu, kun kysyn mahdollisesta tulevasta yhteisyöstä Raija Kriston kanssa. Jo linja-automatka Limingasta Ouluun saa runosuonen sykkimään. NELJÄTTÄ kirjaansa kirjoittava Kaisa Halmkrona kertoo uusimmasta luomisprosessistaan. . Kukaan ei ole profeetta omalla maallaan. Myös kahden cd-levyn kannet ovat hänen käsialaansa. Raija Kristo on lisäksi toiminut Nisperossa kirjojen taittajana. . Lopulta vene siirrettiin koetalon rantaan ponttoonien varassa. Syksyllä 1998 veneen ympärille rakennettiin venevaja. Veneen merikelpoisuus oli kuitenkin heikko, ja se palautettiin takaisin Säynätsaloon. Aallon perikunta lahjoitti veneen Alvar Aalto -museolle, joka sijoitti sen Juurikkasaareen Säynätsalon edustalle. Toisia on vain siedettävä ja toiset voi ajaa pois. Nyt julkaistava Kierre on Kaisa Halmkronan kolmas kirja. Kierre on välillä hyvinkin karua tekstiä. Kaisa olisi ilman muuta valmis järjestämään yhteisnäyttelyä Raijan kanssa. Raija Kristo on tehnyt Kaisa Halmkronan oululaiselle kustantajalle Nisperolle kaikki sen kannet ja taiton. Hän on tehnyt kuvataiteen opettajan töitä 20 vuotta
Kun ei ole varmuutta työn jatkuvuudesta, on helpompi ostaa työpanosta kuin palkata omaa henkilökuntaa. Irtisanomisprosessi on jo tarpeeksi hankalaa, ettei sitä yritys mielellään tee. Syy on laitettava 1980-luvun lopun jälkeiselle Holkerin hallitukselle. Silloinen hallitus teki aivan ratkaisevia ja karkeita virheitä, jotka sitten tulivat Ahon ja Lipposen hallitusten korjattavaksi. Tärkein havainto on kuitenkin tänä päivänä se, että silloin ongelmat olivat kotimaisia pankkikriiseineen ja muine ongelmineen. Suomalaiset päättäjät tekivät sodanjälkeisen ajan karkeimpia virheitä. 30 000 euron sanktio mahdollisesta laittomasta irtisanomisesta on sellainen uhka, ettei sitä pienyrittäjä hevin JOS MEILLÄ nyt olisi sama korkotaso ja devalvaatiouhat kuin 1990-luvun alussa, olisimme enemmän kuin pulassa. Ainoita valopilkkuja onkin nyt se, että meillä on vakaa euro ja matala, vakaa korkotaso. Elinkeinoelämän suurimpia pelkoja onkin euron hajoaminen. Mielipiteet 18 Tarvitaan tekoja puheiden sijaan SUOMEN kilpailukyvystä voidaan olla eri mieltä, mutta kansantalouden kasvun kääntyminen miinusmerkkiseksi ja viennin heikko vetäminen puhuvat kyllä sen puolesta, etteivät kaikki palikat Suomessa ole kohdallaan. Osa päättäjistä miettii, että suhdannekäänne pian taittuu ja pääsemme taas kasvuntielle. Onneksi näin ei tule käymään, sillä sen aiheuttamat riskit on koko Euroopassa tiedostettu ja varmaan tehdään kaikki voitava tämän uhan edessä. Markkahaikailijat eivät itseasiassa tiedä, mitkä ongelmat meillä olisivat, jos eurovaluutasta siirtyisimme takaisin pienen maan omaan epävakaaseen ja muiden heiluteltavaan valuuttaan. Kilpailu näyttää kansainvälisillä markkinoilla vain kiristyvän. Saavutettu etu on kova kompastuskivi Suomessa. Toivottavasti maassamme ymmärretään tehdä sellaisia rakenteellisia uudistuksia, jotka antavat pienyrityksille työllistämiseen positiivisia ajatuksia nykyisen työllistämiseen tulevan riskin sijaan. Risto Heikkilä yrittäjäneuvos Kouvola Pedot pelottavat ihmisiä luonnosta KESÄN marjastusaika on kuumimmillaan. Monet sanovat, että he eivät enää uskalla mennä metsään, kun siellä on karhuja ja susia. Samoin eräs henkilö valitti, että hän ei uskalla mennä katsomaan omistamastaan metsästä sitä, onko sielläkin kirjanpainajan tuhoja, kun niitä on havaittu pitäjän metsissä. SUOMEN suurpetopolitiikka ja käytännöt sen toteuttamisessa ovat jo pitkälti toista kymmentä vuotta olleet syvässä ristiriidassa useimpien kansalaisten oikeustajun kanssa. ?Onko nykyinen petopolitiikka yksi tapa autioittaa maaseutua?? Kuva: Paula Åström Aina toki löytyy heitä, jotka sanovat petojen kuuluvan luontoon ja vakuuttavat, että he eivät pelkää niitä. Olen pyytänyt näitä ihmisiä kanssani mukaan metsään, mutta eipä kukaan ole lähtenyt. Perinteiset työmarkkinajärjestöt eivät ole näistä kovin kiinnostuneita. Saksassa on pientyönantajien työllistämismahdollisuuksia helpotettu keventämällä alle 10 työntekijän yrityksissä työnantajan velvoitteita ja byrokratiaa yleensä. Suomessakin sama linja antaisi pienille yrityksille mahdollisuuden riskittömämmin työllis- tää, sillä tarvetta useissa yrityksissä kyllä on. Miettikää, miksi yritykset käyttävät henkilövuokrayhtiöitä, eivätkä palkkaa työntekijää yritystensä listoille. Riskin takia. Niiden korjaaminen vaati tuhansien yritysten konkurssit ja velkaantumisen joista ei kaikki ole vieläkään toipunut, vaikka aikaa on jo kulunut yli 20 vuotta. Suomi hoiti kuitenkin itse ongelmansa, mutta pitkällä juoksulla ja kalliilla hinnalla. TÄMÄN päivän ongelmat ovat hyvin toisenlaisia. Kotimaista tuotantoa rasittaa ulkomainen kilpailu ja meidän muuntokyvyttömyys vastata tähän haasteeseen. Eikö päinvastoin kaikkien päättäjien tavoite ole, että työpaikkoja lisääviä toimia pitäisi tehdä. GLOBAALIT, muualta maailmal- ta tulleet uhkat eivät ole samoil- la opeilla korjattavissa kuin parikymmentä vuotta sitten. Nyt työllistämismahdollisuuksia antavat lähes yksinomaan pienyritykset. Joitakin arvioita on näkynyt myös sen puolesta, että nykytila on pysyvä, ellei rakenteellisia uudistuksia tehdä. 1990-luvun alkupuoli oli sodanjälkeisen ajan katastrofaalisinta aikaa. Äskettäin muun muassa Joutsassa ihmisiä pelotellut karhu siirrettiin Leivonmäen suuntaan. Syyksi on sanottu: ?kun siellä on petoja?. Tämänkin takia jää paljon työtä tekemättä. ?Kotimaista tuotantoa rasittaa ulkomainen kilpailu. Vika on EU:n ja Suomen petopolitiikassa ja sen soveltamisessa. Vielä pari vuosikymmentä sitten marjamaat ja metsäluonto tarjosivat turvan ja rauhan, vanhuksienkin ja lasten oli turvallista liikkua luonnossa syrjäisimmilläkin seuduilla. ONKO nykyinen petopolitiikka yksi tapa autioittaa maaseutua. Ihmisiä kuitenkin asuu Leivonmäelläkin ja sen kylillä. Myös jokamiehen oikeudella tulisi olla käytännössäkin oikeus liikkua ja marjastaa myös siellä, minne karhu ohjattiin. Lauri Oinonen Keuruu. Tältä ainakin vai- kuttaa. Monet kokevat syvänä ihmisarvon loukkauksena sen, että omaan ja läheisten perustuslain takaamaan turvallisuuteen ei kotikylillä ole mahdollisuutta petovaaran vuoksi. Syvä loukkaus koetaan edelleen siinä, että ongelmaan ei voi mitenkään tosiasiallisesti vaikuttaa. Virkavallastakaan ei ole apua. Kuva: Jari Laukkanen tykset kamppailevat hidastuvan myyntinsä ja kohoavien kustannuksiensa kanssa. Vastauksena on, että Suomessa pitäisi irtisanominen tehdä vaikeammaksi ja kalliimmaksi. No, tämä tarkoittaa käytännössä vain sitä, että työpaikkkojen luominen tulee entistä riskialttiinmaksi. Tuotantoa lopetetaan ja siirretään kilpailukykyisimmille markkinoille. Työttömyys rehottaa ja yri- Saavutettu etu on kova kompastuskivi Suomessa. ota. Tietty pelko on tietysti viisauttakin. Ei ole karhujen syytä, että ne ovat samoilla marjamailla kuin ihmisetkin. Tuotantoa lopetetaan ja siirretään kilpailukykyisimmille markkinoille.
On muistettava, että Suomi on vientiorientoinut maa. Eräs muutamia viikkoja sitten julkaistu tutkimus osoittaa, että euron käyttöön seurauksena Suomi on nettohyötynyt lähes Suomen valtion vuosibudjetin verran reilussa vuosikymmenessä. 19 ?Euron käyttöönotto on tuonut Suomen talouteen vakautta. Yleinen korkotaso on ollut ennustettava ja kohtuullisen matala.? Kuva: Petra Pöyliö Nykyinen talouden taantuma ei ole seurausta euron käyttöönotosta. Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä muistaa, että ajautuminen devalvaatioon euron käyttöönottoa edeltävinä vuosikymmeninä on ollut seurausta juuri mm. epäonnistuneesta talous-, vero- ja/tai tulopolitiikasta. Joku saa (vientiteollisuus) ja joku häviää (kuluttajat ja kotimarkkinateollisuus) saman verran ainakin lyhyellä aikavälillä. EURON käyttöönotto merkitsee sitä, että talouden lainalaisuuksia on syytä tarkoin harkita ja punnita ja myös toimia sen mukaisesti. Monentasoinen järkevä joustavuus on ensisijaisen tärkeä elementti. Nykyinen talouden taantuma ei ole seurausta euron käyttöönotosta, vaan pääosin mittavasta taantumasta Euroopassa ja muun muassa Yhdysvalloissa. Yrityksille euron käyttöönotto on tuonut 500 miljoonan ihmisen sisämarkkinat. Kirjoita Suomenmaahan. Janne Järvenojan kirjoitusta, ihmettelin miksi on vastakkainasettelua maaseudun ja keskusten välillä. Euron käyttöönotossa on ollut ongelmia, mutta euron käyttöönotto on ollut kokonaisuutena erinomaisen hyvä päätös. Ongelmat pitää hoitaa kuntoon. Myös tiet ovat tärkeimpiä kunnostettavia maaseudulla kaikkien liikuttaviksi. On hyvä esimerkiksi mökkipaikkakunnalla säilyttää vakituinen asutus, joka takaa palvelut myös lomalaiselle. Maamme asutuksen ja toimintojen keskittäminen, maaseudusta irrottautuminen ei ole ongelmien ratkaisu. Maalla olevien mahdollisuuksien ja luonnonvarojen järkevällä hyödyntämisellä saadaan toimeentuloa valmistaviin asutuskeskuksiin (teollisuus/ kauppa) kuin tuottaviin maaseutukyliin. Viedään Suomea eteenpäin koko maakuntaa ja maata kehittäen. Martti Kaisto Kempele ?Yksityiset piensijoittajat omistavat Suomessa 250 000 asuntoa tarjoten näin monelle opiskelijalle tai pätkätyöläiselle asunnon.. Näillä toimilla on merkittäviä työllistämisvaikutuksia taantumassa tarpovalle rakennusteollisuudelle. Lisäksi nuorille opiskelijoillemme on jatkossakin tarjolla vuokra-asuntoja jotka myös ovat entistä paremmassa kunnossa. Jukka Laaksonen Loimaa Keskittäminen ei ole ratkaisu LUKIESSANI Suomenmaasta 16.7. Nyt tarvitaan muitakin mielipiteitä, jotka tukevat silloista ratkaisua, jotta vältytään euron ympärillä leijuvalta populistiselta ja negatiiviselta ilmapiiriltä. Unto Kärkkäinen Kaavi YKSITYINEN omistaja on siis varsin merkittävä tekijä, että meidän asuntojen vuokramarkkinat toimivat. Kuitenkin vuokratuottoa käsitellään kuten muitakin pääomatuloja. Parhaiten vuokra-asuntojen saatavuus turvataan kannustamalla sijoitusasuntojen hankintaan ja omistamiseen myöntämällä tähän veroporkkanoita. Esimerkkejä näistä toimista olisi verottaa vuokratuloa pienemmällä veroprosentilla kuin normaalia pääomatuloa ja ottamalla käyttöön sijoitusasuntojen kohdalla kotitalousvähennyksen kaltainen remonttivähennys. Erityisen kestämättömäksi ollaan koettu verotuksen erilaisuus omistustavasta riippuen. Verotuksen näkökulmasta ei pitäisi olla merkitystä, omistaako sijoitusasunnon henkilö suoraan vai firman kautta. NÄILLÄ pienillä verokannustimilla säästetään julkisia varoja siihen mihin ne on tarkoitettu eli julkisten palveluiden tuottamiseen. Kuva: Paula Åström mielipiteet@suomenmaa.fi - ei liitetiedostoja PL 52, 90100 Oulu. Ei kovin järkevää tässä taloudellisessa tilanteessa. Yksityiset piensijoittajat omistavat Suomessa 250 000 asuntoa tarjoten näin monelle opiskelijalle tai pätkätyöläiselle asunnon. Asunto on sijoittajalle suhteellisen riskitön, mutta suuria voittoja tästä ei kerry, puhutaan varsin maltillisesta tuotosta. Molempien elinvoimaisuutta tarvitaan maamme voimavarana. Maaseudun vähäiset julkiset hyödykkeet, kuten koulukyyditykset on kuin rikka rokassa. Tämä ei tarkoita kuitenkaan sitä, että joustavuuden merkitys koskisi vain ja aina yhtä osapuolta. Tällä hetkellä on ilmassa mielipiteitä ja ihmisiä, jotka haluavat jälkiviisaasti ruotia päätöstä ottaa euro käyttöön. Liittyminen Euroopan unioniin toteutettiin kansanäänestyksellä Esko Ahon toimiessa tasavallan pääministerinä. Pidin liittymistä Euroopan Unioniin ja myös euron käyttöönottoa oikeana ratkaisuna. Kansalaisten mielestä liittyminen Euroopan unioniin oli ensisijaisesti lähinnä turvallisuuspoliittinen ja toissijaisesti talous- ja kauppapoliittinen ratkaisu. Molemmat olivat hyvin perusteltuja pääperusteita. Tämä asia on päässyt unohtumaan liian monta kertaa. Devalvaatioon turvautuminen tai ajautuminen on ollut aina ensisijaisesti tulonjakoon liittyvä talouspoliittinen toimenpide. Ongelmat ovat muodostuneet, tai olleet seurausta Suomessa harjoitetussa talous-, vero- ja/tai tulopolitiikasta ainakin osittain. Euron käyttöönoton seurauksena Suomesta on poistunut mahdollisuus devalvoida valuutta. Vuokra-asuntojen saatavuus taataan kannustimilla VUOKRA-ASUNNOISTA on pulaa! Tähän uutiseen törmäämme vuosittain, varsinkin syksyisin kun uudet opiskelijat muuttavat opiskelupaikan perässä pois kotipesästä. Vuodesta toiseen vasemmistopuolueet tarjoavat tähän vaihtoehdoksi julkisen omistuksen vuokra-asuntojen rakentamista. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Euro on oikea valuutta Suomelle PÄIVÄNSELVÄÄ on, että euron käyttöönottoon on liittynyt myös todellisia ongelmia, mutta ne eivät välttämättä liity suoraan euron käyttöönottoon. Yleinen korkotaso on ollut ennustettava ja kohtuullisen matala. Tämä on puolestaan luonut talouteen dynamiikkaa ja kasvua. kotikylälle. Tavallisin sijoitusasunnon omistaja on kaksi asuntoa omistava tavallinen työläinen. SUOMI liittyi Euroopan Unioniin 1.1.1995 ja otti euron käyttöön käteisvaluuttana 1.1.2002. Euron käyttöönotto on tuonut Suomen talouteen vakautta. Kokonaisuus on paljon muuta. Keskusten palveluista, muun muassa harrastuksista, maksaa myös haja-asutusalueella asuva, mikä on ihan oikein hänen saadessaan yksilöä kohti kalliimmaksi tulevat välttämättömät peruspalvelut kuten koulukyydit, ikäihmisten palvelut jne
klo 18 alkaen. klo 17 alkaen Auran Nuortentalolla. 0400-366 530 tai Sirpalle, puh. 040-141 7326 tai mirjam. karila@raisio.fi Piiritoimisto on suljettuna 8.7.-4.8. Hyvää kesää! Hämeenlinna / Renko. Tervetuloa! Keskustaväen kirkkopyhää vietetään Kaavilla 1.9. Annika Saarikko, Oulu: la 10.8. Kiiminki-päivä, Tyrnävä: ke 14.8. Kangasalla; Päivä alkaa klo 9.30 Kangasalan kirkkossa jonka jälkeen kuljetus linja-autolla retkikohteisiin. klo 13. Keskustelutilaisuus EU:n maatalousuudistuksesta ja kansallisen 141-tuen jatkosta ke 31.7. klo 17:30 Kinnarin kotimuseo, Sotkia Piirin kesämatka LA 27.7. Mukavaa ja lämpöistä kesää! Varkaus, Keskustan paikallisyhdistyksen Rantakalailta Niemilomissa 19.7. klo 18. mennessä Ulla-Riita lle, puh. Kaasut ilmapalloihin suoraan Aulis Suomiselta puh. Toteutetaan mikäli osallistujia vähintään 10. Ilmoittautumiset sähköpostilla piiritoimistolle 2.8 mennessä pirjo.matikainen@keskusta.fi tai pj. taiteilija Alpo Jaakolan ateljeekotiin ja Patsaspuistoon. Kiitos Farmari-näyttelyssä osastolla työskenneille ja kökkään osallistuneille. Kylmäojantie 11. Tiedustelut ja varaukset Ritva Männistö ritva.mannisto@keskusta.fi, 040 767 3419. Keskustanaiset järjestää; yhdessäolopäivä ke 31.7. klo 18 Antti ja Anitta Vilkolla, os. Lippuvaraukset toiminnanjohtaja Pilvi Kärkelä 0405895709 tai pilvi.karkela@keskusta.fi Akaa, Keskustan Kesäilta 19.7. klo 10-15.30. VARSINAIS-SUOMI Piiritoimisto lomailee 24.6.-2.8. Muistakaa tehdä kesäajan teltta- ja tarvikevaraukset sekä hoitaa muistamiset ajoissa. Iltapäiväämme sisältyy myös musiikkia, arpajaiset ja muuta ohjelmaa. elokuuta kello 16 Turussa, Kupittaan paviljongissa. Aloitamme klo 16 kahvilla. Kysy tarkempia tietoja ja ilmoittaudu kauppinen.helena@gmail. com tai 0400 411071. Lämpimästi tervetuloa Annikan Elojuhliin sunnuntaina 4. 0400 930 483 ja naisten, nuorten ja Vesaisten toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. ja yli 15v 160?. Ilmoittaudu mukaan perinteiseen kulttuuripäiväämme 10.8. Tilaisuudessa puhujana keskustan pj. mennessä Heidi-Maria Vainio puh. Farmari-näyttelyn päätteeksi 7.7. 040-589 6160 tai eero.vainio@eskv.info ja Mirjam Karila, p. Kiireelliset asiat ko. Alustajina maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen ja MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila. Marjatan päivän kulttuuriretki la 10.8. Muilta peritään 20?/edestakainen matka. ja avataan jälleen 12.8. tarkempaa tietoa lähempänä ajankohtaa. Yhdessäolopäivä 31.7. Kesäilta, Annika Saarikko, Oulu: la 17.8. Jääli-päivä, Pyhäntä: pe 23.8. Piiri tarjoaa aamukahvit , muu osio omalla kustannuksella. Tiedustelut ja ilmottautumiset Pilvi Kärkelä 0405895709 tai pilvi.karkela@keskusta.fi SATAKUNTA Piiritoimisto on suljettuna kesäaikaan 21.6.-4.8. Yhteiskuljetus lähtee Raumalta Porin kautta (Porista klo 9) ja reitti osallistujien mukaan. Tilaisuuden puheenjohtajana kansanedustaja Esko Kiviranta. 044 278 7590 Satakunnan Keskustanaiset, kesäretki lauantaina 17.8. 20.7. klo 10-12 Aura. Keskustanaisten toiminnanjohtajan tehtäviä hoi- KESKUSTELUTILAISUUS EU:n maatalousuudistuksesta ja kansallisen 141-tuen jatkosta keskiviikkona 31.7. alkaen klo 19 Ahvion Kuovinkallion taukokatoksella, Kuovinkalliontie 141. ja aikuiset 110?. Juha Sipilä. klo 18 Nuotioilta Autiorannassa.. arvoimme matkan Brysseliin Annelin vieraaksi. Matkan hinta 520,00 euroa. 0440-622 266. ajankohtana puhelimitse 040-4160147 / Tuija Pitkäpaasi tai sähköpostitse tuija.pitkapaasi@ keskusta.fi. Luvassa on kulttuuria ja ostoksia Kankaanpäässä ja Jämijärvellä. Mukana keskusteluissa Akaan Kaupunginjohtaja Aki Viitasaari. Lempäälässä ja Kirkkopyhä su 11.8. lomailun ajan. Maksu matkasta 15.9. Ohjelmassa kunnan ja kunnallisjärjestön tervehdykset sekä musiikkia Erkki Räsänen. klo 12-15. ETELÄ-POHJANMAA Piiritoimisto on suljettu 21.6.-4.8. Hyvää kesää. Etelä-Pohjanmaan Vesaisten uusi puhelinnumero 040-1725005. Keskustanuoret. Keskustelua taloudesta ja yrittäjyydestä alustavat puheenjohtaja Juha Sipilä ja KHT Olavi Ala-Nissilä. Etelä-Savon Keskustanaiset. Kommenttipuheenvuorot Paavo Myllymäki, Matti Murto, Mika Kavander ja Saila Karhu. Juomme aamukahvit Postellissa ja teemme ostoksia, minkä jälkeen lounas Kuntoutuskeskuksessa. Kuva: Jussi Nukari/Lehtikuva taa Tarja Kiviniemi 050 301 6189 tarja. kiviniemi(a)keskusta.fi Keskustanuorten toiminnanjohtajan tehtäviä hoitaa Pälvi-Solina Kivelä 044 0336 588 satakunta(a)keskustanuoret.fi Porin Keskustanaiset ja Porin Keskustan opinto- ja kulttuuriyhdistys. Pe 26.7. Tervetuloa! Satakunnan Vesaiset järjestää kaikille avoimen leirin 9.-11-8. klo 13.30 Suomen maatalousmuseo Sarassa Loimaalla ?Miten Suomi selviää?. Lokoisaa, auringonlämpöistä, vihdantuoksuista ja makoisaa kesää! Nuijamaa, paikallisyhdistyksen perinteinen kesätapahtuma tiistaina 23.7. mennessä Tarjalle, puh. 050-301 6189 tai tarja.kiviniemi@keskusta.fi. Keskustan veteraanikerho, Syysristeily ke 25.9. Tilaisuuteen on vapaa pääsy! Järjestäjät: Keskustan Savonlinnan kunnallisjärjestö, Itä-Savon piiri ja Maaseudun Sivistysliitto Vesaisten Itä-Savon piiri järjestää jäsenilleen ilmaisen bussikuljetuksen Vesaisten valtakunnalliselle leirille Marttiseen Virroille 1.-4.8. Risto Ervelälle, puh. Ohjelma alkaa klo 16.30. Yhteydenotot Antti Varis 0405116787 tai antti.varis@keskusta.fi KESKI-SUOMI Piiritoimisto on suljettuna 21.6.-4.8. Hyvää kesää! Keskusta ja keskustalaiset ovat mukana Keski-Suomen kesätapahtumissa seuraavasti: Äänekosken Keitele Jazz 24.?27.7; Uuraisten toritapahtuma 27.7; Vaajakosken Kohinat 8.-11.8; Äänekosken Elorieha 16.8; Karstulan markkinat 13.9. 0500130 550. klo 18 Kinnarin kotimuseo, Sotkia. Reitti: Kerimäki-Savonlinna-Juva-Mikkeli- Jyväskylä-Virrat. Piiritoimiston väki toivottaa kaikille ihanaa kesää! Keskustassa tapahtuu Raisio, Tervetuloa Keskustan ja Keskustanaisten toimintaan mukaan! Lisätietoja pj:t Eero Vainio p. Syömme lounasta Katinhännän kievarissa, jonka jälkeen siirrymme juhlatalo Heimolinnaan. Vietämme pienen ohjelmallisen kahvitilaisuuden ministeri Marjatta Väänäsen 90-vuotispäivän johdosta klo 14. Vehoniemen automuseo, Kangasalan lepokoti ja kädentaitajien puoti, lounas, Äijäläntalo - evakko lasten näyttely, kotiteollisuusliike Helmiina. Majoittuminen teltassa samoille palveluilla: 4-10v 80?, 11-14v 100. Toimisto on kiinni 20.6.-2.8. Liput 32 euroa sis. kahvi + pulla. Yhteistyökumppanina Varsinais-Suomen Osuuspankkiliitto. Kotkaniemessä Säkylässä. 15.9. Hintaan sisältyy buffet-lounas ruokajuomineen, pullakahvit ja omaa ja laivan yllätysohjelmaa. klo 7.35. Matkan hinta: kahden hengen A-hytti 25 ?/hlö, kahden hengen B-hytti 23 ?/ hlö ja yhden hengen pikku-B ?hytti 24 ?/hlö. mennessä Sirpan tilille FI41 5316 0850 0055 78. Varsinais-Suomen Keskustanaiset, Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon tuetuista lomista kiinnostuneet: esitteitä ja hakemuksia saatavilla piiritoimistosta tai MTLH:sta. ITÄ-SAVO Keskustan Itä-Savon piiritoimisto sulkeutuu kesäksi 24.6. Kommenttipuheenvuorot: MTK-VarsinaisSuomen toiminnanjohtaja Paavo Myllymäki, LSO Osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Matti Murto, Osuuskunta Länsi-Maidon edustajiston jäsen Mika Kavander, MTT:n puutarharyhmän ryhmäpäällikkö, erikoistutkija Saila Karhu. 1.8. Illan viihdepuolesta vastaa Erkki Liikanen ja Soimannit-orkesteri. POHJOIS-KARJALA Piiritoimisto suljettu remontin johdosta toistaiseksi. Ulla-Riitta ottaa vastaan ilmoittautumisia Vesaisten perheleirille 1.-4.8. Kansanedustaja Esko Kiviranta on tavattavissa Rymättylän Jaakonmarkkinoilla Keskustan osastolla lauantaina 20.7. Matkan voitti Tellervo Mäki-Pollari. POHJOIS-POHJANMAA Piiritoimisto hiljenee juhannukselta kesän viettoon. 10.-11.8. Haastamme Anjalan osaston onkikilpailuun. Mukavaa yhdessäoloa mm. Majoittuminen hirsihuvilassa tai nuorisohotellissa, täysihoitoruokailut ja leiriohjelma alle 4v 0?, 4-10v 120?, 11-14v 140. klo 10 alkaen Rengon py:n teltta Rengon Jaakon markkinoilla. Nousiainen ja Masku, Kj:n kesätapahtuma Askaisten Pikisaaressa 31.7 klo 18. 050-301 6189 tai tarja.kiviniemi@keskusta.fi. Satakunnan piiritoimisto, Tavoitat meidät seuraavista numeroista: toiminnanjohtaja Satu Tietari 050 405 7742, nuorten toiminnanjohtaja Päivi-Solina Kivelä 044 0336 588 satakunta@keskustanuoret.fi, jäsenasiat Leena Kallionsivu 050 405 7743. KYMENLAAKSO PIIRITOIMISTON uusi osoite Kauppakeskus Hansa 2 krs. Henkilökohtainen kilpailu sarjat: yleinen ja nuoret. Kymenlaakson Keskustanaiset, Marjatan päivää vietetään 10.8 Kotkassa. Aloitetaan aamukahvilla Sapokan Tulikukossa 9.30 ja sen jälkeen tutustutaan Sapokan puistoon. Messun toimittaa ja saarnaa alueseurakunta pappi Mikko Huhtala ja messussa avustavat Kaavin keskustanaiset. Kiireelliset asiat voi soitella myös tj. klo 16 alkaen Kesäehtoon kyläily- ja taideilta Marjaana Perttulan & Teuvo Jalosen kotona, Talkootie 4 Harmaalinnassa. alkaen klo 19. Liisa Varjolalle liisa.varjola@kouvola.fi puh. Keskustanaisten osastolle. Keskustaväen illanvietto Vauhdin lavalla pe 26.7. Leirille ovat tervetulleita kaikki lapset aikuisen seurassa. Voi osallistua myös osaksi aikaa. 040834 0803. klo 19 alkaen Hml kj:n johtokunnan ja valtuustoryhmän yhteinen kokous Sinikka Haapsamon kotona. Miten Suomi selviää. Kangasalalla, Muksut mukaan -tapahtuma to 8.8. Hyvää kesää! Keskusta on mukana seuraavissa kesätapahtumissa: Ii: la-su 20.-21.7. Kuivaniemen Pitäjämarkkinat, Nivala: ti 23.7. Viking Amorellalla. Ilmoittautumiset Pilvi Kärkelä 0405895709 tai pilvi.karkela@keskusta.fi Keskustanaisten syysmatka Berliiniin 23.9. SuomiAreenan aikaan viikolla 29 päivystämme Porissa Eetunaukion Kansalaistorilla. Juhlassa mukana Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Juha Rehula sekä kansanedustajat Kimmo Tiilikainen ja Ari Torniainen. Tilaisuuden jälkeen halukkaat voivat tutustua Loimaan Taidetaloon. Iltapäivällä suuntaamme Jämijärvelle ja pääkohteemme on Jämi. Messun jälkeen lounas seurakuntakodissa, omakustanteinen 5 ?. Tied. Kesäkahvi -keskustelutilaisuus su 4.8. Ilmoittaumiset 050-347 3556/Ulla-Riitta tai sähköpostilla ullariitta.juuti@keskusta.fi. POHJOIS-SAVO Keskustan Piiritoimisto, Riistakatu 15, Iisalmi, suljettu 21.6-28.7. 040 418 1150. PIRKANMAA Keskustanaiset varanneet lippuja Sappeen kesäteatteriin Pälkäneelle Juice-taiteilijaelämää musikaaliin 19.7. klo 19 näytökseen. välisen ajan. Juhlapuheen pitää Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Annika Saarikko. Lopuksi kahvit. KAINUU MEP Hannu Takkula puhumassa ja tavattavissa Tervaa-Rautaa ja Rosvoja kylätapahtumassa Hakasuon myllyllä Paltamossa 21.7. Keskustelun alustajana kansanedustaja Esko Kiviranta ja toiminnanjohtaja Risto Ervelä. Ilmoittautumiset viim. 040 7078452. KARJALA Piiritoimisto suljettu 22.7.-3.8. klo 17 alkaen Auran Nuortentalolla. Saunomiseen ja uintiin mahdollisuus klo 16 alkaen. Hämeenlinna. 20 HELSINKI Helsingin Vesaisten perhesähly lauantaisin Koskelan nuorisotalolla klo 14-16. alk. Pohjois-Satakuntaan. Matkan hinta on 70?/hlö, sisältää matkat, menokahvit Keruulla, ohjattu museokierros ?Vanhoissa vehkeissä?, yhteinen ruokailu, teatteriesitys ja väliajalla kahvit. Illan puhujana Seppo Kääriäinen ja savon murretta on viäntämässä Lauri Andersin. Joukkueséen luetaan mukaan 4 parasta osaston onkijaa. Kotkaan Sopokan puistoon ja merimatka Varissaareen. Tilaisuuden puheenjohtajana Esko Kiviranta. Alustajina Jari Koskinen ja Juha Marttila (kuvassa). Kokoonnumme Loimaan torille klo 10, josta lähdemme opastetulle kierrokselle mm. lopetus klo 16. Karstulan kesäteatteriin ?Rakas Karjala. ja ilmoittautumiset Tarjalle, puh. Lähtö on klo 8.45 ja paluu 26.9. Hinta 40,00 joka sisältää kuljetuksen, retkikohteet, lounaan ja kaksi kahvia. Kahviraha 5 . mieluiten sähköpostilla ullariitta.juuti@keskusta.fi. ETELÄ-HÄME Hämeenlinna / Kalvola. Illan aikana voi tutustua Teuvon tekemiin eläinveistoksiin, opastuksella. kesäteatteriesitykseen. Vieraana perusturvakuntayhtymä Akselin ylilääkäri Susanna Laivoranta-Nyman ja piirin edustaja. Riisikkalan PO:n lopettamiskokous 19.7. Leirin ohjelmassa yhdessäoloa, askartelua, leikkejä... 11.00 lähdetään Varissaareen (10 min.merimatka) lounaalle ja palataan Sapokkaan n. 14.00. - 26.9. Ilmoittautua voit sähköpostilla [ mailto:annika.saarikko@eduskunta.fi ]annika.saarikko@ eduskunta.fi tai numeroon 0407446 770. Naantali. Paikalla kansanedustaja Ari Torniainen. Perinteinen kaiken kansan kesäjuhla Luumäellä Risulahden lavalla su 28.7. Tervetuloa! Keskusta Ristiinan markkinoilla pe 19.7. PÄIJÄT-HÄME Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. Kahvitarjoilu, musiikkia, keskustelua ajankohtaisista asioista ja pientä iltapalaa. Osoite: Antti Korpintie 3A 00600 Helsinki. UUSIMAA Vihti, kunnallisjärjestö: Tervetuloa tapaamaan Keskustan valtuutettuja ja luottamushenkilöitä Wuosisatamarkkinoiden politiikkakujalle (Liukkaankuja) Vihdin Kirkonkylään la 24.8. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 31.7. Tilaisuuden alussa on kahvitarjoilu. Mukana MEP Anneli Jäätteenmäki, puoluesihteeri Timo Laaninen sekä kansanedustajat Anne Kalmari ja Aila Paloniemi. Mahdollisuus tutustua automuseoon ja ruokailla noutopöydästä (omakustanteiset). ETELÄ-SAVO Mikkeli, Ristiinan paikallisyhdistys. Tervetuloa Riihisaareen torstaina 25.7 klo 13-15 kuuntelemaan Mikko Alataloa ja laulamaan! Ettei nälkä pääse yllättämään tarjolla Sauli Kekin maankuulua lohikeittoa tykötarpeineen 5?/annos. pihasuunnistuksen, tikanheiton ja mölkyn peluun parissa, tarjolla kahvia, virvokkeita ja makkaraa. Keskikatu 4, 45100 Kouvola. Kouvola, Ahvion-Länsi-Muhniemen paikallisyhdistys järjestää onkikilpailun, Kuovinkosken kalakeisari 2013: ke 24.7. ja Ween, maan, wiljaa ?markkinat Jyväskylässä 14.-15.9. Keskustan kesätapahtuma Karstulassa Wanhoissa Wehkeissä (Erämäentie 368) la 27.7.klo 17 alkaen. Keskustan teltta Elomessuilla Hämeensaaressa. Varsinais-Suomen Keskustanaiset, Marjatanpäivä Loimaalla sunnuntaina 18.8. ja KN+VES Tallinnan matkalle 17.-18.8. Virroilla
Tervetuloa! Näytelmä pohjautuu Terttu Aakon kirjoittamaan satukirjaan, joka julkaistiin viime syksynä. Tilaisuus on kaikille avoin. Hannuksen koulu, Kiiminki: su 8.9. sisältää yritysvierailuja, keilakilpailun, kesäteatterissa Rakas Karjala ?näytelmän, savusaunan ja paljon muuta. Liput: 8 euroa. Työelämän pitää tulevaisuudessa joustaa lastenhoidon ohella myös ikääntyneiden vanhempien hoivaan. ja ei-jäsenille 170 ?. klo 19. Viikon hinta on 300 ?. Ota yhteyttä pikaisesti toiminnanjohtaja Helena Pakariseen, lehtimiehet@ keskusta.fi tai puhelin 050 388 0011. 5XXNNL 3XK . klo 12. klo 16. Satukirja on myynnissä näytösten yhteydessä hintaan 14 euroa. PERÄPOHJOLA Piiri soittaa jokaiselle jäsenelleen päivittääkseen jäsenrekisteriä. Lähimmäisenrakkauden teot maksavat aina itsensä takaisin, kirjoittaa kansan- edustaja Annika Saarikko heinäkuisessa blogissaan. . Tervetuloa. Teatteri Vesaiset esittää: koko perheen HÖLMÖLÄISTARINA Meillä välähtää Turkansaari, Siikasaaren puoli: pe 19.7. Nuorisokeskus Marttisissa, Virroilla. Väliajalla puffetti. Keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikko ja Keskustanaisten varapuheenjohtaja Eeva Vesterinen Keskustan kesäillassa Nivalan museoalueella Katvalassa tiistaina 23.7. Paikalla varapj. Eläkeliiton Oulun yhdistyksen kesäpaikka Pukseri, Pukseritie 9, Hietasaari: su 11.8. Juha Rehula ja keskustanaisten pj. Juhlapuhujana MEP Hannu Takkula. Keskusta mukana Maaseudulta Käsin . Ollaan kuulolla! Piiritoimisto on kesällä auki sopimuksen mukaan: Kai Puro puh. 0408379867 ja perapohjola@keskusta.fi. Seuraava piirikirje ilmestyy pian. Jos et ole vielä postituslistalla, laita sähköpostia osoitteeseen perapohjola@keskusta.fi. Seuraava piirihallitus 21.8. Musiikista vastaa Juha Varjo. Minulle politiikka on joukkuepeli, jossa jokaisen panos on tärkeää. messuilla Tervolan Louella 24.-25.8. VESAISET Vesaiset järjestävät valtakunnallisen Perheleirin 1.-4.8. Vapaa pääsy. Kesäretki Karstulaan 26. Ohjelmaa. Yhden hengen huoneesta lisämaksu 20 euroa. Tervetuloa! Järj. klo 14, la 20.7. Näytelmää suositellaan yli 3-vuotiaille, soveltuu myös aikuisille. klo 14. Laulattajana ja säestäjänä toimii Mika Hatula. Tällöin aito ylisukupolvisuus yhteiskunnassa toteutuu ja taloudellisestikin jäädään taatusti plussan puolelle. Kahvitus alkaa klo 18. Esityksen kesto noin 30 min. Tilaisuuden järjestää Nivalan Keskusta ja Pohjois-Pohjanmaan Keskustanaiset. SYYSRYPSI varma ja satoisa KESKUSTAN LEHTIMIEHET Keskustan Lehtimiehet. 1,5 h. klo 14 Pellossa. Tilaisuuden kokonaiskesto n. Viikonlopun hinta jäsenille on 150 . Kahvia ja makkaraa. Nivala, Kesätapahtuma LASSINLAMMELLA 30.7 klo 19. Perheleiri on tänä vuonna täynnä tarinoita ja taikoja! Mukavaa yhdessä tekemistä on kaikenikäisille. Lisätietoja Pekka Pelttari p. 0407486166 tai pekka.pelttari@tornio.fi. Piirin kesäjuhla su 28.7. Oulun Vesaiset ja Eläkeliiton Oulun yhdistys Nivala. Keskustassa tapahtuu KOKO PERHEEN Yhteislaulutilaisuus sunnuntaina 21.7. Holiday Club Pyhäniemessä Kihniössä on vapaana lomaviikkoja (viikot 26, 37 ja 48). Luvassa lastenlauluja ja kesäisiä rallatuksia. . klo 16 Pukserissa Eläkeliiton Oulun yhdistyksen kesäpaikka, Pukseritie 9, Hietasaari, Oulu. Lisätietoja: http:// www.vesaiset.fi/fi/Perheleiri/Marttinen_2013 21 Keskustan kesäilta Nivalan Katvalassa KESKUSTAN varapuheenjohtaja Annika Saarikko ja Keskustanaisten varapuheenjohtaja Eeva Vesterinen ovat mukana keskustan kesäillan tapahtumassa Nivalan museoalueella Katvalassa tiistaina 23.7. heinäkuuta kello 19. . Leirillä pääsee tutustumaan luontoon, kokemaan liikunnan iloa, harjoittamaan kädentaitoja sekä kurkistamaan kulttuurin saloihin. 28.7. Elsi Katainen sekä piirin kansanedustajia. Näytelmän ohjaavat Sari Kokkonen ja Irene Huru. Haluan rohkaista ja kannustaa kaikkia naisia lähtemään mukaan vaikuttamaan siihen, millaisen Suomen tulemme jättämään perinnöksi lapsillemme, sanoo kesäkuussa Keskustanaisten varapuheenjohtajaksi valittu vihtiläinen Eeva Vesterinen. Tapahtumassa soittavat nuoret muusikot ja tanhuryhmä esiintyy. klo 17. Kokoukseen voi osallistua virtuaalisesti
WWW.NATURCOM.FI
Mikä on Siperian helmeksi kutsutun järven suurin syvyys? 2. Kuka sitä käyttää: työnantajat, työntekijät vai molemmat? kaisi 1897 romaanin Dracula, josta on tullut vampyyrikirjojen klassikko. oli tuo vuoden 1922 elokuva ja minkä 1979 filmi? 6 3 8 6 2 9 8 1 2 7 8 5 1 2 1 9 9 5 6 4 3 7 8 1 4 5 5 1 2 6 9 9 3 5 6 9 6 5 1 7 8 1 5 4 5 4 2 3 8 4 8 3 2 9 7 4 6 6 3 5 2 7. Minä vuonna perustettiin Internetin kaikille avoin tietopankki ja ilmainen ?tietosanakirja. Minkä niminen . B. ?on poissa, kun hiiret hyppivät pöydällä?? 9. Irlantilainen Bram Stoker (1847?1912) jul- nostuskeino. Masi . Kenen entinen, eronneet 1992, aviomies 3. Kuka kuulu kirjailija kirjoitti romaanit Kar- paattien linna ja Salaperäinen saari: a) Stephen King, b) Bram Stoker, c) Jules Verne? 5. Maailman syvin järvi on Baikal Venäjällä, oli kapteeni Mark Phillips, brittiläinen kultamitaliratsastaja? Sudoku 8. Saksalainen Murnau ohjasi 1922 kirjasta samannimisen elokuva, mutta tekijänoikeuksien puuttumisen takia elokuvan nimi piti vaihtaa ja päähenkilöksi tuli kreivi Orlok. Mikä eläin . Mukula 9 4 3 2 3 1 9 5 7 1 2 3 9 8 6 8 1 8 4 5 2 3 7 7 9 2 7 6 8 1 5 6 1 9 2 8 8 2 6 4 1 5 6 6 8 1 7 4 6 jo 1920-luvulla leviämään. Elokuvan kopiot piti tuhota, mutta onneksi kaikkea ei tuhottu ja Murnaun filmi pääsi 4. Wikipedia? 6. Työsulku on työtaisteluissa käytetty pai- 7. Kuva: Tiziana Fabi/Lehtikuva/AFP Viivi & Wagner . Aku Ankka . Suomalaisista keihäänheittäjistä Matti Järvinen paransi useimmin keihäänheiton maailmanennätystä. Mikä on paavilliselta nimeltään nykyinen katolisen kirkon Paavi? lähellä Mongolian rajaa. sananlaskun mukaan . Kuinka monta kertaa vuosina 1930?36: 4, 6, 8 vai 10? Mikä on nykyisen Paavin paavillinen nimi. Draculan sijaan . Millaisia professoreita ovat professor emeritus ja professor emerita? 10. 22 19.7.2013 TIETOTESTI 1. Saksalaiset tekivät filmistä uusintaversion 1979, pääosassa Klaus Kinski. Virtanen