6 4 1 4 8 8 7 3 5 1 3 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 39 / 19.10.2018 / 4,80 € Mainettaan parempaa Marja Hintikka Haluaa Hälventää ennakkoluuloja perHe-eläMästä onko tupot kuopattu lopullisesti. kakkoslaatu käy kaupaksi HävikkiMyyMälässä Ajassa Kirjat Vieraskolumni siviilieläMä odottaa keskustakonkaria
2 19.10.2018 sisältö 19.10. 2018 Viinimaan vaikea taival Idän ja lännen välillä seilaava Moldova etsii paikkaansa Euroopassa s. 18
32 Kirja-arvio Uutisanalyysi Kunnon kepulainen. 26 Alexander Stubb on valmis tuolileikkiin EU:n huippuviroista s. 19.10.2018 3 Me haluamme hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen politiikan keskiöön, ohjaavaksi periaatteeksi kaikessa päätöksenteossa. 10 Liisa Jaakonsaari joutui omiensa kiusaamaksi s. 38 Risto Tarvainen haluaa konkarit vetoavuksi vaalikentille s. Hannakaisa Heikkinen s. 25 Pohjois-Pohjanmaan lista valmis Piirikokous nosti oululaisia kansanedustajaehdokkaiden joukkoon s
Keskustan tarve uusille ehdokkaille on eduskuntavaaleissa tavanomaista suurempi. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa puolueet asettivat yhteensä 2 146 ehdokasta. Jos puolueen ehdokashankinta epäonnistuu, vaalivoiton saaminen on erittäin vaikeaa, vaikka takataskussa olisi loistava vaaliohjelma. Suurin mielenkiinto kohdistuu tällä hetkellä ehdokasvalintoihin. Kun kansanedustajapaikkoja on aidosti auki lähes kaikissa vaalipiireissä, kilpailu vapautuvista paikoista tuo uutta virtaa vaalityöhön. Samalla se on puolueelle suuri mahdollisuus nostaa esille uusia, osaavia tekijöitä. Näin oli myös keskustalla. Seppo Kääriäisen, Mauri Pekkarisen, Timo Kallin, Tapani Töllin, Kauko Juhantalon, Mikko Alatalon, Markku Rossin ja Niilo Keräsen jättämä aukko on keskustalle iso. Monet näistä tulevaisuuden nimistä ovat vielä valtakunnallisesti varsin tuntemattomia. Lähes kaikilla suurilla puolueilla oli vaaleissa täydet listat eli 216 ehdokasta. Avoin kilpailutilanne kannustaa ehdokasta laittamaan kaikki peliin. Onnistunut ehdokashankinta on avain menestykseen Pääkirjoitus Ja ri La uk ka ne n Kun kansanedustajapaikkoja on aidosti auki, kilpailu paikoista tuo uutta virtaa vaalityöhön.. Keskustan onneksi luopuvien konkareiden takaa löytyy iso katras nousevia kykyjä. Tällainen tilanne on esimerkiksi keskustalla PohjoisPohjanmaalla ja kokoomuksella Uudellamaalla. Puolueet, jotka onnistuvat ehdokashankinnassa, tulevat menestymään myös kevään 2019 eduskuntavaaleissa. Vetovoimaisten ehdokkaiden löytäminen on puolueille äärimmäisen tärkeää. Tällaisessa tilanteessa osa potentiaalisista ehdokkaista saattaa jättää vaalit väliin, koska ei usko omiin menestysmahdollisuuksiinsa. perustettu 1908 • päätoimittaja juha määttä 4 19.10.2018 P uolueet valmistautuvat täyttä häkää ensi kevään eduskuntavaaleihin. Alueilla, joilla puolueella on vahva kannatus, ehdokkaita on yleensä tarjolla enemmän kuin ehdokaspaikkoja. Ehdokkaiden kannalta lohduttava tieto on, että edellä mainitut konkarit ovat olleet uransa alkumetreillä samanlaisessa tilanteessa. Moni keskustan konkariedustaja tekee ensi kevään vaaleissa vapaaehtoisesti tilaa uusille kasvoille. Siksi on luonnollista, että puolueet etsivät omille listoilleen uusia, mielenkiintoisia ehdokkaita. Listojen saaminen täyteen kaikissa vaalipiireissä ei ole aina helppo tehtävä. Uusien ehdokkaiden löytäminen on vaikeaa myös silloin, jos vaalipiirin kaikki istuvat kansanedustajat pyrkivät jatkokaudelle. Puolueen ehdokashankinta on yleensä työläintä alueilla, joilla sen kannatus ei ole korkealla tasolla. Tulevaisuuden tähtiä ei ole missään puolueessa koskaan liikaa
Olemme kaikki maalaisia. Maalikylien viisailta satelee neuvoja ja huuto on hirmuinen, kun pöljät poronpurijat eivät suostu niitä nöyrästi noudattamaan. Loma-Suomen ja Puuhamaan yhteiseloa leimasi hurtti huumori, jossa naapurimaan tehtävien määrää ja merkitystä vähäteltiin. Ja mahdoton määrä metsää ja korpea kaupan päälle. Mutta annas olla, kun maakuntien väki ottaa kantaa Helsingin kaupunkibulevardeihin, joiden suunnitellaan korvaavan nykyiset moottoritiemäiset väylät Helsinkiin. Taina Kivelä. ironisinta asiassa on, että maailman mittakaavassa Suomessa ei kunnon kaupunkeja edes ole, metropoleista puhumattakaan. Kun kysyttiin uudestaan, toisella tavalla, saatiin sama vastaus. Osa sijoittui pääkonttoriin, jota muualla Suomessa kutsuttiin Puuhamaaksi. Vähän aikaa sitten kansalaisilta kysyttiin, pitäisikö koko Suomi pitää asuttuna. Muistelen haikeana tuota lämminhenkistä torailua nyt, kun ensi kevään vaalit ovat nostaneet pintaan maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelun. Heidän kun ei tarvitse lähteä ja palata päivittäin kotikaupunkiinsa, kuten meidän siellä töissä käyvien. suurin osa Stadi vastaan Lande -ottelun käänteistä lähinnä naurattaa. Toista ei olisi ilman toista. Pienentääkö vai kasvattaako se hiilinieluja, joita tarvitaan ilmastonmuutoksen torjuntaan. Kun kyse on Kittilän kunnanjohtajan irtisanomisesta, asia kuuluu kaikille, tai paremmin kin kaikille muille kuin kittiläläisille itselleen, jotka ovat jäävejä päättämään omista asioistaan. Osa otettiin maakuntiin, pääkonttorin puheissa Loma-Suomeen. Voisimme lopettaa turhan käräjöinnin ja keskittyä yhteisten etujen ajamiseen. Parhaillaan kiistellään siitä, onko metsänhoito hyväksi vai pahaksi. Koko maan väkimäärä ei riitä sellaiseen. Iva oli ankaraa, mutta pohjimmiltaan hyväntahtoista: kaikki ymmärsivät yhteistyön tärkeyden. Asia kuuluu vain helsinkiläisille, vaikka juuri heitä hankkeen haitat eivät koske. Alkuajat kuluivat pääosin talon komeassa koulutuskeskuksessa, mutta jo muutaman kuukauden kuluttua ryhdyimme tositoimiin. Tästä kisasta ovat huumori ja hyvä tahto kaukana. Kyllä pitää, vastasivat melkein kaikki. Kehä III:n taikapiirin sisällä asuvat tuntuvat tietävän maakuntien ihmisiä paremmin, miten metsiä pitäisi hoitaa, tai tarkemmin sanottuna jättää hoitamatta. Kun ei voinut sanoa, että kaverit vastasivat väärin, pääteltiin, että väärin kysytty. Siitäkös mustui metropolin median mieli. Suomessa on isoja ja pienempiä taajamia. 19.10.2018 5 Toimittajalta Loma-Suomi ja Puuhamaa Kultaisen 80-luvun nousukauden loppu suoralla Posion tyttö pääsi pankkiin töihin, kun parikymmentä nuorta naista ja miestä pestattiin pomooppiin Kansallispankkiin. Paljon pieniä kyliä ja vähän viljeltyä maata. Johan on jääräpäinen kansa
WeFood-myymälän valikoima vaihtelee jatkuvasti, mutta tavoitteena on tarjota päivittäin vihanneksia, hedelmiä ja kuivatuotteita. Suomen tavoitteena onkin YK:n asettamien tavoitteiden mukaisesti puolittaa hukkaan menevän ruoan määrä. Mikko Kiesiläinen Yle Uutisten verkkosivulla Yrittäjäjärjestöjen lobbarit vievät nykyistä hallitusta kuin pässiä narussa. WeFoodin yhteistyökumppaneihin lukeutuu pitkä liuta tunnettuja elintarvikevalmistajia, kauppoja ja tukkuja, joiden lahjoitukset kuskataan myymälään sähkökäyttöisellä pakettiautolla. Ruoka on niin arvokas asia, ettei sen pitäisi koskaan päätyä hävikkiin, Tiilikainen painottaa. Erityisesti ruoan ympäristövaikutukset mietityttävät kuluttajia yhä enemmän. HävikkiruokamYYmälä pääsi alkuun joukkorahoituksella kerättyjen varojen ja ympäristöministeriön myöntämän 24 500 euron tuen turvin. Myymälän henkilökunta pitää kuitenkin huolen siitä, että kakkoslaadun tuotteet ovat syömäkelpoisia. Viime vuosina monet ravintolat ja ruokakaupat ovatkin ryhtyneet etsimään keinoja kaatopaikalle kärrättävän ruuan vähentämiseksi. Hävikkiruokatalkoisiin on nyt ilmoittautunut mukaan myös Kirkon Ulkomaanapu uudella WeFood-myymälällään. – Ruokahävikissä kaikki elintarvikkeen valmistukseen käytetty työ ja energia valuu hukkaan. Suurin osa äänestäjistä on toimihenkilöitä ja työntekijöitä. Ajassa Sanottua 6 19.10.2018 Ratkaisu kaikkiin asioihin ei voi olla vain se, että otetaan velkaa, nostetaan veroja ja maksatetaan vaikeat asiat veronmaksajilla. Jari Lindström Helsingin Sanomissa Santeri Lampi SuomeSSa syntyy vuosittain ruokahävikkiä hätkähdyttävät 450 miljoonaa kiloa. Ympäristöministeriö halusi tukea hävikkiruoan vähentämiseen tähtäävää hanketta, sillä se on linjassa Suomen virallisten sitoumusten kanssa. Lasse Lehtonen Twitterissä Ja ri La uk ka ne n YmpäriStöminiSteri Kimmo Tiilikainen (kesk.) näkee, että suomalaisessa yhteiskunnassa eletään ilmastoja ympäristöheräämisen aikaa. Elintarvikkeiden parasta ennen -päiväys on lähellä tai se on jo mennyt. Vapaaehtoistyöllä pyörivän kaupan voitot lahjoitetaan Kirkon Ulkomaanavun kehitysyhteistyöhön. WeFood-kauppa myy lahjoituksena saamiaan elintarvikkeita, jotka päätyisivät muuten kaatopaikalle. Kakkoslaatua kauppakassiin Paras mahdollinen ratkaisu on se, että ay-liike ymmärtää, että eduskunnan äänestyksen jälkeen hallitus ei voi perääntyä. Ruoka on niin arvokas asia, ettei sen pitäisi koskaan päätyä hävikkiin, Kimmo Tiilikainen sanoo.
– Henkilökohtaisella tasolla olen pohtinut, miksi kävi niin, että minun piti olla Yleisradion historian ensimmäinen ihminen, joka sanoo, että ei, tämä ei käy, hän päättää. – Haluamme omalla esimerkillämme rohkaista nuoria otta maan selvää asioista ja talouden syy–seuraus-suhteista, Tuovinen kertoo. Myöhemmin oikeusasiamies antoi Sipilälle puhtaat paperit Terrafemen pääomittamiseen liittyvissä esteellisyysepäilyissä. Myöhemmin Jääskeläinen tarkentaa vastaustaan. Terrafame-uutisesta alkanut myrsky kesti puoli vuotta, ja sen tiimellyksessä Jääskeläinen joutui jättämään päätoimittajan tuolin. Tuovinen ja nettiradio-ohjelman toinen juontaja Tuukka Tuomikoski ovat kuin ovatkin saaneet lähetyksiinsä mukaan tunnettuja talousvaikuttajia Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehnistä konsernijohtaja Björn Wahlroosiin. Seppo Kääriäinen Twitterissä Talousgurut-podcast antaa talousoppia nuorille Henna Lammi Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) oli ainoa henkilö, joka pyysi anteeksi Ylen entiseltä vastaavalta päätoimittajalta Atte Jääskeläiseltä niin sanotun Ylegaten jälkeen, selviää Anna Soraisen uutuusteoksesta. Paikka irtosi juuri Talousguru-kisan kakkostilan kautta. Jääskeläinen kertoo itse pahoitelleensa tapahtumia esimerkiksi A-studion toimituksessa, koska ei pystynyt suojelemaan henkilökuntaa kohulta. – Minun tekonihan se oli, että sanoin, että otettaisiinko nyt järki käteen ja vedetään liinat kiinni, kun tämä juttu ei pidä paikkaansa. Anna Sorainen: Sori, johtaja ja julkisuus kriisissä, Alma Talent 2018, 367 s. Finanssiala ry palkitsi lukiolaisten Talousguru-kilpailun voittajat Tuomikosken ja Tuovisen tar joamal la töitä podcast-lähetysten juontajina. Ja jos ei kaadu, niin mietitään, pitäisikö heittää toinen pallo. Aiheita, joissa Tuovinen ja Tuomikoski valistavat muita nuoria, ovat olleet esimerkiksi talouspopulismi, aivovuoto ja monopolit. Kirjassa kysytään Jääskeläiseltä, onko kukaan pyytänyt häneltä anteeksi. Yksi anteeksipyyntö tuli. – Jakson aihe saatetaan keksiä hyvinkin nopeasti, mutta taustatiedon hankkiminen keskusteluja varten, faktojen tarkistus, vierailijoiden kysyminen, käsikirjoitus ja editointi vievät paljonkin aikaa, Tuovinen kertoo. Lauri HeikkiLä – kAikki eivät välttämättä olisi uskoneet, että Suomen talouselämän ykkösnimet haluaisivat lähteä mukaan puhumaan taloudesta 19-vuotiaiden abiturienttien podcastiin, Väinö Tuovinen sanoo. – En muista, hän vastaa hetken mietittyään. UUdenmAAn keskustanuorten puheenjohtajanakin toimiva Tuovinen on myös tuore taloustieteen opiskelija Helsingin yliopistossa. Nyt Jääskeläinen pääsee itse ääneen. Ajassa Sanottua 19.10.2018 7 Yhdessä sopimalla on luotu yhteiskuntaan vakautta, parannettu kilpailukykyä ja tehty uudistuksia. – Aina ei haluta kertoa totuutta vaan heittää pallo ja katsoa, kaatuuko kohde. Talousgurut-ohjelman on tarkoitus saada nuoria oppimaan talouden lainalaisuuksista kiinnostavien aiheiden ja vieraiden avulla. Tuukka Tuomikoski ja Väinö Tuovinen luotsaavat Talousgurut-podcastia. Jääskeläinen joutui kohun aikana melkoiseen tulitukseen. Sopimusyhteiskunta vaatii jokaiselta sopijapuolelta vastaantuloa. Johannes Palmgren Sipilä oli ainoa, joka pyysi anteeksi. Vastaavan päätoimittajan tulkittiin aina Julkisen sanan neuvostossa asti taipuneen pääministerin painostuksen alla, sillä hän teki päätöksen lopettaa Sipilän ja Terrafamen välisen kytköksen jatkokäsittely Ylen kanavissa. Antti Kaikkonen tiedotteessaan Lenkillä mietittyä: Kun ärhäköidyt suuttumiseen asti, hengitä syvään, mene metsään ja nuku yön yli. AikA on tuonut tapahtumiin jo hieman etäisyyttä, mutta Jääskeläisen mukaan joidenkin toimittajien työn takana on vakava eettinen ongelma. Pääministeriltä. Sirkka-Liisa Anttila Twitterissä Uho, periaatteet ja arvovalta samaan asiaan yhdistettynä eivät yleensä johda muuhun kuin umpikujaan
Eeva-Liisa Inkeroinen Seppo Riski Lauri Ihalainen. Eihän halli tus voi lähteä jo kaisen työnanta jaliiton ja työnte kijäliiton kanssa keskustelemaan. Nyt tällaista pöytää ei ole olemassa, Ihalainen sanoo kirjassa. – Kun tuommoinen päätös syntyy tällai sessa yhteisössä yksimielisenä ratkaisuna, niin se pysyy, Inkeroinen toteaa kirjassa. Ajassa Ovatko tupot lopullisesti historiaa. – Jos jossakin vaiheessa syntyisi vienti sektorin palkkamuodostuksen malli, niin täytyy olla joku yhteinen pöytä, jossa koor dinoidaan se, että raami kestää koko työ markkinakentässä. Ek:n EntinEn työmarkkinajohtaja Seppo Riski ei sen sijaan usko, että Suomessa mentäisiin yrityskohtaisiin sopimuksiin. Sääntömuutos astui voimaan seuraavana keväänä. Siis jonkin lainen perä lauta. Risto Korhonen: Etelärannan mahtivuodet. Pitkän linjan työmarkkinatoimittaja Risto Korhonen pohtii Etelärannan mahtivuodet kirjassaan, tulivatko tupot EK:n pää töksen myötä lopullisesti tiensä päähän. Näin näkee ainakin tupoja voimakkaasti vastustavan Teknologiateollisuus ry:n va ratoimitusjohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen. Lä hd e: ST T kansanedustajaa on kokenut työpaikkakiusaamista. 8 19.10.2018 Antti Herlin AnnukkA kAArelA ElinkEinoElämän kEskusliitto Ek muut ti syksyllä 2015 sääntöjään niin, ettei se voi enää tehdä tulopoliittisia ratkaisuja. Pitää olla vain systeemi, jonka kautta asiat ratkaistaan, jos niistä ei neuvotteluissa sovita. Kiusaamisen kohteeksi joutuneista 18 kansanedustajasta viisi kertoo tulleensa kiusatuksi useammin kuin kerran. Tulopolitiikan nousu ja tuho 2000-luvulla. – Toisekseen tätä koordinaatiopöytää olisi tarvittu suh teessa hallituk seen. Myös EK:n entinen puheenjohtaja Antti Herlin arvioi, että paikallinen sopiminen tulee etenemään Suomessa vääjää mät tömästi. STT:n kyselyn mukaan monilla edustajilla on vain hyvää sanottavaa työyhteisöstään ja eduskunnan ilmapiiristä. SAK:n entinen puheenjohtaja, extyömi nisteri Lauri Ihalainen harmittelee, kuin ka alas työnantajat ajoivat EK:n roolin tupokiellollaan. – Me teemme työehtosopimuksia täs sä maassa, ja niistä tulee entistä väljem piä. Into, 216 s. EK:n tavoitteena oli lisätä yrityksissä tapah tuvaa paikallista sopimista ja edetä kohti niin sanottua Ruotsin mallia, jossa vientisektorin liitot määrittävät palkan korotusten katon. Teemme raamisopimuksia, joissa on neuvotteluvaraa
– Tässä jupakassa ei ole enää kysymys irtisanomissuojasta vaan periaatteesta. Baijerissa on käytännössä täystyöllisyys. Konservatiivien ja sosiaalidemokraattien puskema integraatio hyytyy. Angela Merkelin CDU:n sisarpuolue kristillissosiaalinen unioni kärsi viime sunnuntain vaaleissa murskatappion. – Me olemme arvioineet, että se synnyttää ajan kanssa 10 000–20 000 työpaikkaa. Länsi-Saksa kuittasi sosialistisen järjestelmän konkurssipesän velat ja nosti teollisuudellaan itäisen Euroopan jaloilleen. Saksa ja Ranska ovat perinteisesti olleet EU-junan veturit, joita muut maat ovat halunneet tai joutuneet seuraamaan. 19.10.2018 9 Täällä Bryssel SakSan Baijerin osavaltion vaalit ennakoivat tuulista syksyä. Suoraan kysyen Lauri HeikkiLä Pienten yritysten irtisanomislaki on ajanut hallituksen ja ay-liikkeen törmäyskurssille, ja poliittisista lakoista joutuvat nyt kärsimään monet isotkin yritykset. Se on taloudeltaan suurempi kuin useimmat EU-maat, hieman Ruotsia ja Puolaa suurempi. Saksalla on monen muun Euroopan maan tavoin edessään entistä hajaantuneempi puoluekenttä, jossa hallitusten muodostaminen on mennyttä vaikeampaa ja hallitusten toiminta on aikaisempaa kiikkerämpää. SakSojen yhdistymisen jälkeiset vajaat kolmekymmentä vuotta ovat olleet maan jatkuvaa vaurauden kasvamista ja valta-aseman vahvistumista. Yhdessä sovitusta on pidettävä kiinni, muuten yhteistyö menettää arvonsa. Uusien suurisuuntaisten EU-aloitteiden aika voi olla toistaiseksi ohi. EU:n kyvyttömyys ratkaista viime vuosien maahanmuuttohaastetta on johtanut äärilaitojen vahvistumiseen monissa jäsenmaissa. Tämä ei auttanut CSU:ta. EU:n voima on kompromissien tekemisessä ja lähtökohdiltaan hyvin erilaisten maiden keskinäisen ymmärryksen rakentamisessa. Se on lisännyt tuottavuutta, kun ihmiset päätyvät heille oikeisiin tehtäviin, ja tukenut kasvua sekä sitä kautta työllisyyttä. Voidaan perustellusti kysyä, johtaako tätä maata eduskunta ja sen luottamusta nauttiva hallitus, vai muutamat ammattiliitot. Se perustuu yrittäjien arvioihin, työllistämistarpeeseen sekä tutkimustietoon siitä, miten irtisanomissuojan keventäminen on vaikuttanut. Baijeri on Euroopan rikkaimpia alueita. Ja ak ko M art ika in en. Euroopan taloutta ja politiikkaa on tähän saakka hallinnut talousmahti, jonka johtoasemaan on tarpeen mukaan nojattu. Lailla on arvioitu olevan vain vähäinen vaikutus työllisyyteen. VaalitulokSella on suora vaikutus tulevien vuosien EU-politiikkaan. Vihreät ja Vaihtoehto Saksalle -puolue voittivat. Jokainen lakko on vailla mieltä asiassa, jonka tavoite on luoda uusia työpaikkoja pieniin yrityksiin ja tuoda työttömille töitä. Anneli Jäätteenmäki Euroopan parlamentin jäsen Myrskytuuli Alpeilta Söikö kiista irtisanomislaista lain mahdolliset hyödyt yrityksille. Uusi Saksa on luonut vaurautta ja ollut kantava voima yhteisvaluutta euron takana. Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, ovatko yrityksille koituvat haitat jo suurempia kuin lakiesityksestä mahdollisesti tuleva hyöty. Mihin oma arvionne lain työllisyysvaikutuksista perustuu. Mikäli unionin halutaan toimivan kansalaisten parhaaksi ja lievittävän kansalaisten huolia, raskasta poliittista voimaa olisi nyt keskitettävä tehtyjen päätösten tehokkaaseen toimeenpanemiseen
10 19.10.2018 Ja ri La uk ka ne n Stubb voi heittäytyä luontevasti mukaan tuolileikkiin myös muista EU:n tärkeistä viroista.
EPP valinneekin komission seuraavan ykkösnimen kokouksessaan Helsingissä marraskuun alussa. Gallupien perusteella ratkaisun avaimet näyttäisivät menevän demarijohtaja Antti Rinteen taskuun. Stubb spurttaa kuninkuusmatkalle Uutisanalyysi EU-komission puheenjohtajuus jäänee haaveeksi, mutta kisassa EU:n huippuviroista Alexander Stubbille voi kelvata himmeämpikin mitali. KärKIEhdoKaSmEnEttEly ei ole laillisesti sitova toimintaperiaate, sillä EU-jäsenmaiden johtajat voivat periaatteessa valita komission johtoon kenet tahansa. Puheenjohtajalle sälytetäänkin vastuu muun muassa komission poliittisten suuntaviivojen vetämisestä. Stubbia valovoimaisempaa EU-mannekiinia on sinänsä vaikea ku vitella, mutta ehdokkaan irtiotot voivat olla liikaa EPP:n konservatiiveille. Lisäksi salainen lippuäänestys tarjoaa pienten EU-maiden edustajille mahdollisuuden näpäyttää parlamentin ykkösvirkoja rohmuavia saksalaisia. Liikkeissään varovainen kristillisdemokraatti olisi epäilemättä EU:n viestin viejänä yhtä harmaa hahmo kuin nykyinen ykköskomissaari JeanClaude Juncker. Vaikka kokoomuslaisen poliittisesta urasta ja näkemyksistä olisi mitä mieltä tahansa, on komissaarityrkyn kunnianhimolle paikallaan nostaa hattua yli puoluerajojen. StubbIn haaveiden tiellä seisoo erityisesti EPP-ryhmää luotsaava saksalainen Manfred Weber, jolle liittokansleri Angela Merkel on tiettävästi luvannut tukensa. Silloin haetaan sopivia nimiä esimerkiksi Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan, ulkoja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja parlamentin puhe miehen huippuvirkoihin. Tällöin parlamentin suurimman puolue ryhmän Spitzenkandidaatilla on puheenjohtajuuteen tukevin kiinnitys. VaIKKa Stubb singahti välittömästi vedonlyöntitilastojen kärkeen, ennakkosuosikin viitta Helsingin kokouksessa on tiukasti Weberin harteilla. Santeri Lampi. SpItzEnKandIdat-hanKKEEllaan Stubb ilmoittautui epäsuorasti mukaan myös Suomen komissaaripeliin. Tuskin mikään hallitusneuvotteluiden lehmänkauppa saisi demareita luopumaan komissaaripestistä. ”haluan olla uuden sukupolven ehdokas, vaikka käytänkin kaksiteholaseja”, Stubb, 50, hauskuutti mediaa kampanja-avauksessaan. SpEKulaatIot Junckerin seuraajasta ottavat kierroksia, sillä EU joutuu vääjäämättä reagoimaan liutaan ennennäkemättömiä haasteita. Onkin selvää, että Stubbin ym pärillä pyörivän huikean mediamyllyn noste kantaa yli eurovaalien. Kiivas eurooppalaisten arvojen puolustaminen Unkarin ja Puolan rettelöiviä hallituksia vastaan sopisi yhtä hyvin ranskalaisen liberaalipresidentti Emma nuel Macronin suuhun. 19.10.2018 11 ”Ilman EU:ta olisin vain Alx Stbb.” Poskettomuudessaan huomion vangitseva kampanjamainos on taattua Alexander Stubbia. Altavastaajana komission puheenjohtajakisaan pinkaissut ex-pääministeri hehkuttaa EU:ta ujostelematta ja tuulettaa samalla populistien vaalimaa tunkkaista kuvaa unionin nykytilasta. Euroopan investointipankin varapääjohtajana toimiva Stubb jakaa todennäköisesti liikaa mielipiteitä tullakseen valituksi Euroopan kansanpuolueen (EPP) kärkiehdokkaaksi, EU-slangilla Spitzenkandidaatiksi. Weber on vältellyt ajautumista törmäyskurssille oikeusvaltioperiaatetta nakertavien Visegrad-hallitusten kanssa, toisin kuin Stubb. Unionin kannalta ei olekaan pahitteeksi, jos edistykselliset tasa-arvon, oikeus valtion ja digitalisaation teemat saavat huomiota Stubbin vanavedessä. VaIKKa Stubb jäisi nuolemaan näppejään EPP:n sisäisessä kilvassa, hän voi heittäytyä luontevasti mukaan tuolileikkiin muista EU:n tärkeistä viroista. Käytännössä päämiehet kuitenkin siunaavat parlamentin hyväksymän ehdok kaan, sillä suorilla vaaleilla valitun parlamentin painoarvoa halutaan kunnioittaa. Stubbin ehdokkuus on silti hyväksi kärkiehdokasmenettelylle ja komissiolle, sillä valtaryhmä EPP joutuu puntaroimaan linjaansa. Ilmastonmuutoksen, pakolaiskriisin, päätään nostavan oikeistopopulismin ja uhkaavien kauppasotien puristuksissa EU-maiden katseet kääntyvät komissioon, jolta odotetaan toteuttamiskelpoisia visioita 2020-luvulle. Tie puoluetoveri Jyrki Kataisen seuraajak si voi kuitenkin tyssätä ensi huhti kuun eduskuntavaaleihin, sillä komissaarisalkun saajan päättää perinteisesti pääministeripuolue. Eurovaalien jälkeen parlamenttiryhmät tyrkyttävät valitsemiaan ehdokkaita toisilleen ja EU-jäsenmaille. EnSI vuoden loppupuolella hihansa käärivän komission uusi puheenjohtaja valitaan todennäköisesti niin kutsutulla kärkiehdokasmenettelyllä
Moskovan patriarkka Kirillin mukaan ”venäläinen maailma” on lännen johtaman hyökkäyksen alla. Vaalituloksen uskotaan rikkovan hallituspuoluiden välejä. Vaikeuskertoimia nostaa ruotsidemokraattien menestys. Britannian prinssi Harryn ja hänen puolisonsa herttuatar Meghanin Australian vierailu sai tavallista suuremman huomion sen jälkeen, kun hovi vahvisti pariskunnan saavan ensimmäisen lapsensa keväällä. Kriisi johtuu Ukrainan ortodoksikirkon saamasta itsenäisestä asemasta. 12 19.10.2018 Maailman kuvat Merkittävä tappio. Liittokansleri Angela Merkelin ilme oli pettynyt hänen saapuessaan puolueensa tapaamiseen Berliinissä. Koonnut: samuli vänttilä Dean Lewins / AFP Photo / Lehtikuva. vauvauutisia. Merkelin CDU sekä muut hallituspuolueet kärsivät rajun tappion Baijerin osavaltiovaaleissa. Moskovan ortodoksikirkko katkaisee suhteensa Konstantinopolin ekumeeniseen patriarkaattiin. Tilanne on nostanut keskustelua blokkipolitiikan järkevyydestä. vaikeaa on. Ruotsin maltillisen kokoomuksen johtajan Ulf Kristerssonin ilme oli myös vakava, kun hän joutui luopumaan hallitustunnustelijan tehtävästä. Moni arveli vaalituloksen olevan myös lähtölaskennan alku Merkelin uralle liittokanslerina. Ukrainan ortodoksikirkko on perinteisesti ollut Moskovan patriarkaatin alainen. Uutta hallitusta yritetään nyt sosiaalidemokraattien Stefan Löfvenin johdolla. Toukokuussa avioitunut pari ihasteli koalaa eläintarhassa Sydneyssä. kirkkopolitiikkaa
Yksimielisesti Ranskan senaatissa hyväksytty la ki pohjautui kunnallisvaltuutettu Arash Derambarshin aloitteeseen. Heini Utunen Geneve heini.utunen@gmail.com Twitter: @heini_utunen Ranska taistelee ruokahävikkiä vastaan lailla Rauhan pääkaupunki. Koulujen opetussuun nitelmien ruokakasvatukseen lisättiin taistelu ruoka hävikkiä vastaan. Jokainen meis tä tuntee piston sydämessään ruuan poisheittä misestä. Yhdessä ravintolassa olen nähnyt ukaasin, et tä lautaselle jäävästä ruuasta on maksettava vii si euroa. Ranskassa aikuinen heittää roskiin kes kimäärin 32 kiloa ruokaa. Ruokapankit ovat laske neet, että jos lahjoitetun ruuan määrä kasvaisi vaikka 15 prosentilla, tarkoittaisi se 10 miljoonaa lisäateriaa vuodessa. Parasta ennen päivää lä hestyvät ruoat on lahjoitettava hyväntekeväisyy teen tai seurauksena on sakkorangaistus tai jopa kaksi vuotta vankeutta. lain mukaan ruokaketjun jokainen lenkki on osallinen hävikkiin, suurimpana ryhmänä ku luttajat, sitten tuottajat, jalostajat, jakelijat ja kauppa. Pykälä koskee yli 400 neliömet rin kokoisia kauppoja. Kaupat eivät myöskään saa enää entiseen tapaansa tuhota vanhenemas sa olevia ruokia. Pelkästään jakelussa Ranskassa haaskaantuu 2,3 miljoonaa tonnia ruokaa. Ranskan kuluttajien heittämän ruuan arvoksi on laskettu noin 16 mil jardia euroa, muista haitoista kuten ympäristö vaikutuksista puhumattakaan. Maataloudessa toimiin lukeutuu eläinrehun tarkempi käyttö, kompostoinnin laajentaminen ja biokaasuteknologioiden käyttöönottoa. 19.10.2018 13 Reilu kaksi vuotta sitten Ranskassa säädetty la ki ruokahävikkiä vastaan on ensimmäinen laa tuaan ja pureutuu suoraan ongelman ytimeen. Roskapussien määrän laskenta tuli talo yhtiöömme viime vuoden aikana, mutta koska biojätettä ei edelleenkään suurimmassa osassa kunnista eritellä, ei se liittyne ruokahävikkiin. Ruokapankkien toiminta kukoistaa, ja laki on tuonut uutta yrittäjyyttä ja innovaatioita koko ruokaketjuun. Jakelu sektorin toimet tulevat voimaan asteittain. IsossaBritanniassa kuluttajien hukkaaman ruuan päästörasituksen arvioidaan olevan 7 mil joonalta tonnilta noin 17 miljoonaa tonnia hiili dioksidipäästöjä. Ranska tavoittelee to sissaan ruokajätteen mää rän puolittamista vuoteen 2025 mennessä ja edistää samaa aloitetta Euroopan unionissa toivottavasti sa moin tuloksin kuin omas sa maassaan. Ruokahävikkitaistelu vahvistui kansanliik keeksi, jolla on laaja kannatus. Taloudellisesti vaikeissa oloissa olevien ihmis ryhmien avustusruokailut pyörivät nyt täydellä teholla. Maailmanlaajuisesti ruokahävikki on noin 1,3 miljardia tonnia vuodessa, josta 100 miljoo naa tonnia Euroopassa ja 10 miljoonaa tonnia Ranskassa. Kaikkia muita kohtaan laissa on hyvin konk reettisia toimenpiteitä, paitsi ei niinkään kulut tajaa. Ennen lakia Ranskan ruokapankit saivat noin 100 000 tonnia lahjoitusruokia, josta kolmannek sen supermarketeista. Ruokahävikkiä on lain mukaan estettävä ruokaa lahjoittamalla
14 19.10.2018 Henkilö Marja Hintikka ulkoili töölöläisessä leikkipuistossa 1,5ja 3-vuotiaiden lastensa kanssa ennen päivän tanssiharjoituksia. 5-vuotias esikoinen oli jo päiväkodissa viskareiden touhuissa.
– Me tarvitsemme lapsia, ja meidän täytyy tehdä töitä sen eteen, että ihmiset uskaltaisivat lähteä perustamaan perhettä. Olen tosi onnelli nen, että siihen oli mahdollisuus. Aidon elämän äärellä. Itselleni kävi juuri niin, että parhaat asiat urallani tapahtui vat vasta lasten saannin jälkeen. TeksTi: Pauliina Pohjala kuvaT: jaakko MarTikainen Alhaisesta syntyvyydestä huolestunut kolmen lapsen äiti Marja Hintikka kannustaa vanhempia armollisuuteen itseään kohtaan. – Ennen vanhaan sanottiin, että lapsi tuo leivän tullessaan. Ja että ihmisistä tuntuisi siltä, että lapset ovat terve tulleita tähän yhteiskuntaan. 19.10.2018 15 JuontaJa Marja Hintikka, 40, uskoo, että monilla suo malaisilla on vinksahtanut mieli kuva perhe-elämästä. Väestöliiton viimekeväisen tutkimuksen tulos olikin dramaattinen: lähes 13 prosenttia suomalaisista ei halua lapsia lainkaan. Hintikalla ja hänen miehellään Ile Uusivuorella on kolme lasta, 1,5-, 3ja 5-vuotiaat. – Minulla on aina ollut salainen haave, että saisin useam man lapsen. – Sitä ei voi selittää sillä, että ajat muuttuvat, Hintikka sanoo. Hintikka haluaa osaltaan muuttaa suomalaisten asenteita niin, että lapset nähtäisiin voimavarana eikä taakkana. Sellainen, jossa mukava elämä meni alas vessan pöntöstä lasten myötä ja tilalle tuli alennusjauhelihan peräs sä juokseminen. Sanonta pitäisi ottaa taas käyttöön. – Minäkin vähän pelkäsin, miten identiteettini ja urani käy
Hintikan ei tarvinnut miettiä ohjausryhmään lähtemistä. Ryhmä käy laajaa keskustelua siitä, miten Suomesta tehdään lapsija perhemyönteisempi. Hintikkaa nähdään parhaillaan televisiossa Tanssii Tähtien kanssa -ohjelmassa. Hintikka huomauttaa, että kukaan vanhemmista ei toivo lapsensa saavan itku potku raivaria keskellä ravintolaa. Lasten käyttäytyminen on toki myös aikui sista kiinni. Le hti ku va / M art ti Ka in ula in en Marja Hintikka ja Matti Puro Tanssii Tähtien Kanssa -ohjelmassa. Syntyvyyden laskua on puitu kokouksissa paljon. Hän huomauttaa sen johtuvan siitä, että sivullisetkin juttelevat heille. Lapset pitäisi Hintikan mielestä ottaa tärkeik si yhteiskunnan jäseniksi. Marja Hintikka ei halua kutsua itseään kotitai uraäidiksi, koska elämä on kokonaisuus. Huumorilla höystetyssä ohjelmassa vapauduttiin joukolla täydellisen perhe-elämän tavoittelusta, koska sellainen tekee ihmisestä onnettoman aivan turhaan. – Toivoisin sellaista yhteisöllisyyttä, jossa kaikki lapset ovat meidän lapsiamme. 16 19.10.2018 t Hintikka kuuluu sosiaalija terveysministeriön asettamaan eri alojen asiantuntijoista koostuvaan ohjausryhmään, joka pohjustaa kansallista lapsistrategiaa seuraavaa hallitusta varten. Hintikka on kuullut sanottavan, että etelä eurooppalaiset lapset ovat sosiaalisesti taitavia. – Mutta kun lapsi on lapsi, sellaista saattaa tapahtua. Hintikan mielestä ihmiset ovat vähän vieraantuneita siitä, että millaisia lapset ovat. – Meillä lapset jätetään usein huomiotta, vaikka he rakastavat sitä, kun pääsevät mukaan keskusteluun. Heiltäkin voisi kysyä, miltä ruoka maistuu ja millainen päivä on ollut. – Olin lapsen kanssa kahvilassa ja huusin puhelimeen, että olen mukana, hän naurahtaa. Saarikko on aikaisemmin esiintynyt Hintikan nimikko-oh jelmassa Marja Hintikka Livessä, joten he olivat entuu destaan tuttuja. – On myös meistä itsestämme kiinni, otammeko lapset tykömme. Juuri ennen hänen kuopuksensa syntymää päättynyt Marja Hintikka Live oli suunnattu ruuhkavuosissa rämpiville. Silloin mikään ei ole ihanampaa kuin ihminen, joka osoittaa tukensa eikä mulkoile ja hymistele. Hintikka sai kutsun ohjausryhmään perheministeri Annika Saarikon (kesk.) esikunnasta. Ei se ole niin vakavaa, vaikka koti on välil lä sotkuinen eikä sitä täydellistä joulua tullut tälläkään kertaa – muillakin on juuri samanlaista. Minäkin pelkäsin, miten identiteettini ja urani käy.. He eivät osaa aina säädellä tunnetilojaan
– Olen itsekin ollut siinä tilanteessa, että olen töissä, minulla on hirveä ikävä lapsia ja syyllisyys siitä, että olen koko ajan väärässä paikassa. Toki arjessa saa nähdä kauneutta ja ottaa kuvan siitä tulppaanivaasistakin, kunhan perusvire olisi se, että oltai siin aidon elämän äärellä. Hänen mielestään isienkin olisi tärkeää ottaa vastuuta lasten ja kodin hoitamisesta. Hyvää en lähtisi huonontamaan, mutta loisin hieman uutta rakennetta. Asuntovaunu oli pihassa, isä rakensi taloa ja äiti hoiti lapsia. Hintikka kehottaa kaikkia riisumaan sankariäitiviitan ja ajattelemaan myös omaa hyvinvointia. – Kotihoidontuki on uniikki ja hieno asia maailmassa, kyllä minä sitä kannatan. Hänellä on 60tai 80-prosenttista työaikaa tekeviä ystäviä, mutta käytännössä he tekevät siinä ajassa koko viikon työt. Marja Hintikka muistaa hyvin myös lapsuuden kesät isänsä lapsuudenkodissa Konnevedellä. hintikka haluaa vaikuttaa etenkin siihen, että työtä ja perhettä voisi sovittaa yhteen jouhevammin. Sekin mummola oli maatilalla. – Kotiin palattuani en antanut pestä vaatteitani, koska niissä oli ihana navetan haju. Katsotaan, ehkä tulevaisuudessa, Hintikka sanoo. Siinä olisi vielä paljon tehtävää. Hintikka kannustaa vanhempia vaikka hokemaan sitä itselleen iltaisin. Oma elämä ei aina näytä yhtä kauniilta kuin kavereiden Instagram-kuvat. marja Hintikka Liven ympärille muodostui aktiivinen verkkoyhteisö. Hintikka toivookin, että neuvolan perhevalmennuksissa alueen vanhempia jopa lietsottaisiin vuorovaikutukseen luomalla heille vaikkapa valmiita Facebookryhmiä ja sopimalla tapaamisia. – Nyt kun itselläni on pienet lapset ja mietin sitä, niin aika yksin he olivat. Lapset ovat hengissä, ruokittuja ja nukkumassa, kaikki on ihan hyvin. PerhevaPaiden 6+6+6 -malli olisi Hintikan mielestä loistava. Hänen mielestään vanhempia pitäisi suorastaan kouluttaa hoitoavun pyytämiseen. Hänelle elämä on kokonaisuus, eikä hän näe, miksi pitäisi puhua uratai kotiäideistä. Siinä molemmille vanhemmille on kiintiöity kuusi kuukautta ansiosidonnaista vanhempainrahakautta ja yksi kausi on vanhempien vapaas ti jaettavissa. Mutta ei isilläkään ole helppoa, kun kotona on pieni vauva, mutta on vain pakko lähteä töihin. – Ihaninta tuossa työssä oli, että se taakka vähän keveni. Mahdollisesta tulevasta puolueestaan hän ei sano vielä mitään, mutta keskustan kannattaa vedota Hintikan sukujuuriin. Se ei ole aina helppoa. hintikan mielestä lapsistrategian ohjausryhmässä on hienoa päästä näkemään politiikan prosesseja läheltä. – Sanon aina muille, että kannattaa ottaa vastaan kaikki apu, minkä saa. Hänen äitinsä isän isä oli Maalais liiton kansanedustaja Emil Jutila. Mutta silti itsekin ajattelen, että itsepä olen lapseni maailmaan saattanut ja nyt ne on itse hoidettava, hän sanoo ja nauraa päätään puistellen. – Jokin siinä ei toimi, vaikka meillä pitäisi olla teknologian suomia mahdollisuuksia tehdä työtä eri tavalla. Heräämme kuin navetalle, hän nauraa. n Marja Hintikka on tottunut aikaisiin aamuihin, sillä lapset heräävät ennen kuutta. – Vähän sellaista ranskalaista divaanilla makoilua siihen perhe-elämän rinnalle, hän kannustaa. Hintikkaa huolestuttaa se riipaiseva yksi näi syys, jota erityisesti moni pienen vauvan äiti kokee. Äiti oli kiitollinen, Hintikka nauraa. Hintikan mielestä osa-aikatöiden tekeminen on yhä liian vaikeaa suomalaisessa työkulttuurissa. Tyttö oli innokas vasikoiden hoitaja. He kokevat huonommuutta ja syyllisyyttä monista asioista. – Siihen kulissien luontiin voi humpsahtaa mukaan. Ohjelmaan tullut palautevyöry yllätti Hintikan. Se saa Hintikan amerikkalaiset ystävät kateellisiksi. Hänen mielestään Suomen perhe vapaajärjestelmä on siitä hieno, että lasta on mahdollisuus hoitaa kotona kolmevuotiaak si saakka. Häntä on toki kyselty mukaan myös vaaleihin. Hän tajusi, että vanhempien yhteisölle oli huutava tarve. Neuvolapalveluun voisi kuulua yhteisön rakentaminen.. Hintikka uskoo osan paineista johtuvan voimakkaasta visuaalisesta kulttuurista. 19.10.2018 17 t – Tavoitteena oli kaataa kulissit ja sanoa, että tätä tämä nyt on, ja tästä sel vitään yhdessä. – Pienten lasten isät tekevät kaikista eniten töitä, Hintikka muistuttaa. marja hintikka kertoo olevansa ylpeä mummostaan, jolla oli viisi lasta ja maatila, mutta energiaa riitti etenkin perhepolitiikan asioihin. Ihmiset saivat purkaa tuntojaan ja tajuta, että minähän vedän tätä ihan hyvin. – Ehkä ajattelen asiaa mummoni kautta, joka luultavasti lähti navetalle synnytyksen jälkeisenä päivänä, mutta oli silti hyvin läsnä perheessä. Hoitorinkiäkin siellä voisi olla, Hintikka ehdottaa. Ohjelman tekemisen aikana Hintikalle tuli selväksi, että monet vanhemmat ovat turhan ankaria itselleen. Hänen miniänsä eli Marja Hintikan mummo Helmi Jutila oli aktiivinen kunnallispolitiikassa Mäntyharjulla. – Nykyään yhä useammat ihmiset joutuvat muuttamaan työn perässä ja lähipiiri jää kauas. hintikka on asettunut perheineen Helsingin Töölöön, mutta rakkaus maaseutuun on pysynyt. Hän oli kolmevuotias ja pikkuveli vasta vauva, kun hänen perheensä muutti vanhem pien töiden vuoksi Jyväskylästä Vantaalle. Hän tekee itse erilaisia töitä mutta kokee olevansa samalla hyvinkin paljon koti äiti, koska koti on hänelle tärkeintä maailmassa. Hintikka myöntää, että se on vai keaa myös hänelle itselleen. – Neuvolapalveluun voisi kuulua yhteisön rakentaminen. – Kyllä se asioihin vaikuttaminen sieltä tulee, Hintikka hymyilee. – Kiinnostaa se kieltämättä
MOLDOVA romania ukraina tiraspol chisinau transnistria 100 km. 18 19.10.2018 TeksTi ja kuvaT: Pekka Pohjolainen R ep or ta as i Euroopan unohtama maa Rutiköyhässä Moldovassa turistikin on vielä harvinaisuus, mutta nouseva viinibisnes voi tuoda muutoksen
Totta on, että turistien massat eivät Romanian ja Ukrainan ympäröimää 3,5 miljoonan asukkaan maata ole vielä löytäneet. Sh utt ers to ck. Vaalit tai isot mielenosoitukset saattavat ylittää juuri ja juuri uutiskynnyksen, separatistialue Transnistriakin lehtien ulkomaanosastoissa joskus. Kerran vuodessa Chisinausta toivotetaan hyvää iltaa, kun euroviisupisteitä lasketaan. Suomalaisessa mediassa Moldova ei juuri näy. Se on koko maanosan kolmanneksi vähiten kääpiösarjalaisten San Marinon ja Liechtensteinin jälkeen. 19.10.2018 19 , maanosan tuntemattomin valtio, kuvaillaan Moldovaa usein. YK:n alaisen Maailman matkailujärjestön UNWTO:n mukaan Moldovassa vieraili vuonna 2016 vain 121 000 turistia
Murenevan neuvostobetonin alta löytyy kuitenkin syviä yhteiskunnallisia ongelmia. Gogun mukaan tiedotusvälineiden poliittinen häirintä on maassa tavallista. Illan pimettyä himmeästi valaistuilla kaduilla on viehkoa itäeurooppalaista menneen maailman tunnelmaa. Chisinaussa toimiva Agora on kuuden nuoren naisjournalistin verkkouutiskanava, joka nostaa esiin maasSananvapauden puolesta taistelee pieni mutta pippurinen riippumaton media. Chisinausta löytyy kiinnostavia museoita, vehreitä puistoja ja leveitä bulevardeja. Kansalaisjärjestö auttaa toimittajia tuottamaan laadukasta sisältöä ja opettaa kansalaisille medialukutaitoa. Nadine Cogu (vas.) ja Felicia Nedzelschi puolustavat sananvapautta ja vapaata mediaa. Julkisen palvelun mediallakin on taipumusta vallanpitäjien myötäilyyn. Myös korruptio on iso ongelma, hän kertoo. Bruttokansantuotteeltaan asukasta kohti Moldova löytyy 5 700 dollarillaan Euroopan peränpitäjän paikalta sijalta 168. Maan pääkaupunki, maanjäristysten, sotien ja sosialismin runtelema noin 700 000 asukkaan Chisinau ei sekään pysty kilpailemaan Euroopan kauneimpien kaupunkien sarjassa. – Joudumme usein kysymään itseltämme, keitä me oikein olemme, kertoo Moldovan yleisradion toimittaja Victoria Coroban. Vasemmalla parlamenttitalo, oikealla presidentinpalatsi.. Moldova on tilastojenkin mukaan hätkähdyttävän köyhä maa. Sananvapauden puolesta taistelee pieni mutta pippurinen riippumaton media. Potentiaalia turismillekin silti on. Ravintoloissa voi syödä halvalla todella hyvin. 20 19.10.2018 Moldovalainen identeetti on lännestä itään ja takaisin revityssä maassa mysteeri osin moldovalaisille itselleenkin. – Sananvapaustilanne on huono, sanoo Nadine Gogu itsenäistä mediaa tukevasta Moldovan Riippumattoman journalismin keskuksesta IJC:stä. Shutterstock Neuvostomenneisyys näkyy Chisinaun hallintokorttelien arkkitehtuurissa. – Oligarkkiomistajien ja poliitikkojen kanssa on suuria vaikeuksia
Toinen maan mahtioligarkeista on vasta kolmikymppinen israelilaissyntyinen Ilan Shor, jonka epäillään puhaltaneen kolmesta moldovalaispankista lähes miljardi euroa neljä vuotta sitten. 19.10.2018 21 sa rehottavaa korruptiota ja paljastaa väärinkäytöksiä. Oligarkkivaltaa Moldovassa käyttää mies nimeltä Vladimir Plahotniuc, joka nousi viime vuosikymmenen vaihteessa tuntemattomuudesta maan vaikutusvaltaisimmaksi poliitikoksi. Pääkaupungin kaduilla näkyy myös äärimmäistä köyhyyttä. Agoran varapäätoimittaja Felicia Nedzelschi on ylpeä nuoresta journalistijoukostaan, joka tekee rohkeaa ja tärkeää työtä vaikeissa oloissa. Maan rikkaimpiin ihmisiin kuuluva Shor omistaa muun muassa televisioyhtiöitä, vakuutusyhtiöitä sekä jalkapalloseuran. Itäeurooppalaiseen tapaan Chisinaun katukuvaan kuuluvat johdinbussit. Rahoitusta se saa muun muassa lahjoituksina, jopa Yhdysvaltojen hallitukselta. – Hän on mies, joka omistaa Moldovan, Nedzelschi kertoo. Chisinaun torielämä on vilkasta. Oligarkit ovat itse korruption tuotteita ja sen levittäjiä. Moldovalla on EU:n kanssa vapaakauppasopimus, ja EU on myöntänyt moldovalaisille viisumivapauden. Frim uF ilm s/s hu tte rst oc k. Lakien tehtäväksi jää suojella harvoja etuoikeutettuja. Romania tarjoaa nykyisin moldovalaisille mahdollisuutta kaksoiskansalaisuuteen. Shor on ollut useaan otteeseen kotiarestissa ja pidätettynä, mutta oikeusprosessi on yhä sekavassa tilassa. Passin hankkiminen ei käy aivan noin vain, mutta varsinkin nuorempi koulutettu väestö on hyödyntänyt massoittain mahdollisuutta. Sananvapauden ja demokratian ydinongelmia Moldovassa on oligarkkivalta, joka muuttaa demokratian vähitellen näennäiseksi. Oligarkkivalta ja siihen kytkeytyvä korruptio muodostavat noidankehän, josta on vaikea päästä irti. Kun oligarkit seisovat uudistusten tiellä, demokratian ja talouden kehitys pysähtyy. Kärsijäksi jää kansa, joka joutuu turvautumaan korruptioon itsekin. Chisinaussa lääkäri-opettajapariskunnankaan on omilla ansiotuloillaan mahdotonta hankkia uutta asuntoa. Oligarkkivalta ja siihen kytkeytyvä korruptio muodostavat noidankehän, josta on vaikea päästä irti. Harvalla moldovalaisella on varaa matkailuun, mutta monet hyödyntävät Romanian kautta avautunutta mahdollisuutta eräänlaiseen Euroopan unionin henkilöjäsenyyteen. Vastareaktio tuli nopeasti: uutinen leimattiin toisen osapuolen totuudeksi ja asia vaiettiin unohduksiin. Hiljattain Agora käräytti tunnetun poliitikon seksuaalisesta häirinnästä
Kun Bessarabia eli nykyinen Moldova liitettiin Romaniaan ensimmäisen maailmansodan jälkeen, Transnistria jäi osaksi Ukrainaa ja Neuvostoliittoa. Tiraspolia lähestyttäessä tien vasemmalla puolella komeilee jalkapalloseura Sheriff Tiraspolin kotistadion. Tien varteen on kaivettu potero panssariPinta-ala: 33 831 km2 Väkiluku: 3,5 miljoonaa Väestö: Moldovalaisia 75,1 %, romanialaisia 7 %, ukrainalaisia 6,6 %, gagauzialaisia 4,6 %, venäläisiä 4,1 %, bulgarialaisia 1,9 %, muita 0,8 % Suurimmat kieliryhmät: Romania (moldova) 80,2 %, venäjä 9,7 %. noin puolentoista tunnin matka Chisinausta Transnistrian rajalle on melkoista höykytystä huonokuntoisella tiellä. Maan hallintoon yhteyksissä olevalla yrityksellä on monopoli muun muassa ruokakauppaan. Pysyväksi muistoksi ruotsin ja suomen kieliin jäi turkkilainen, mellakkaa tai kahakkaa tarkoittava sana kalabalik, kalabaliikki. Romanian EU-passi antaa liikkumisen vapautta, joka valtiollisella tasolla tuskin on toteutumassa lähitulevaisuudessa. Nuoren koulutetun väestön joukkopako on Moldovan tulevaisuuden kannalta ikävää, mutta ymmärrettävää. autolle. 22 19.10.2018 Moldovalaisille nuorille Romanian passi avaa väylän kansainvälistymiseen, mutta käytännössä moni lähtee sen turvin ulkomaille hanttihommiin. Lopulta ottomaanit kyllästyivät soturikuninkaaseen helmikuussa 1713 ja ottivat hänet vangiksi Benderin kalabaliikiksi kutsutussa kahakassa. Romanialaiset ovat yhä kiinnostuneita Moldovan asioista, mutta moldovalaisten enemmistö on maiden yhdentymistä vastaan. Pultavan taistelussa 1709 joukkoineen lyöty kuningas Kaarle XII johti valtakuntaansa paikkakunnalta käsin vuosia. Konflikti jatkui maan itsenäistymisen jälkeenkin ja kärjistyi sisällissodaksi keväällä 1992. Venäläisjoukot jäivät Transnistriaan ja niitä on maassa edelleen. Lyhyen ajomatkan päässä rajasta vastaan tulee Transnistrian toiseksi suurin kaupunki Bender, jonka tärkein nähtävyys on ottomaanien 1500-luvulla rakentama mahtava linnoitus. Käytännössä sitä käyttää Moskova, jonka taloudellisen tuen varassa alue on. Irtaantuminen Moldovasta alkoi vuonna 1989, kun silloinen neuvosto-Moldova julisti romanian maan viralliseksi kieleksi. Muuten edessä on tiettävästi suurehko sakko ja jonkinlaisia hankaluuksia. Rajavartijoiden varustus muistuttaa vanhasta Neuvostoliitosta. Passit skannataan ja väliin sujautetaan kymmenen tunnin maahantulokortti, jota ei kannata hukata. Seuralla on vyöllään peräti 16 Moldovan liigan mestaruutta, ja jonkinlaista menestystä on silloin tällöin tullut myös eurokentillä. Transnistrian historialliset juuret ovat Neuvostoliiton aamuhämärissä. Moldovan nykyinen presidentti Igor Dodon kuuluu venäläismielisiin ja vastustaa voimakkaasti Romanian ja Moldovan yhdistymistä ja maan EU-jäsenyyttä. Maan historiasta johtuen myös Venäjään suuntautumisella on kannatusta, ja maassa on suuri venäjänkielinen vähemmistö. Rajan ylitys käy yllättävänkin jouhevasti. Sama sheriffintähti tulee vastaan niin marketeissa kuin huoltoasemillakin. Lähes joka paikkaan Transnistriassa soluttautuneen Sheriffin taustalla vaikuttaa maan entinen presidentti Igor Smirnov klaaneineen. gagauzia 4,2 % BKT asukasta kohti: 5700 USD (2017), sijalla 168 Samoan ja Tongan välissä Vientituotteet: Elintarvikkeet, tekstiilit, koneet Tärkeimmät vientimaat: Romania, Venäjä, Italia Moldovalaisille nuorille Romanian passi avaa väylän kansainvälistymiseen. Monopoliasemassa haiskahtaa vahvasti korruptio ja oligarkia. Benderiin ja läheiseen Varnitsan kylään liittyy myös ruotsalaista historiaa. Romanian pikkuveli. Transnistrialla on kuitenkin oma rajavalvonta, hallinto ja valuutta, eikä Moldovan hallituksella ole alueella mitään valtaa. Transnistriaa ei ole tunnustanut mikään muu itsenäinen valtio, ei edes Venäjä, joka käyttää jäätynyttä konfliktia pelinappulana Moldovan lännettymispyrkimyksiä vastaan. Transnistrialaisille yritys on tietenkin suuri hyvinvoinnin tuoja ja hyväntekijä, jota ei kannata ryhtyä arvostelemaan. Lännettymiskehityksen tiellä on kuitenkin presidenttiä paljon isompi este, venäjänkielinen separatistialue Transnistria. Toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliittoon liitettiin myös nykyisen Moldovan alue. Kaavailut Romanian ja Moldovan yhdistämiseksi ovat hiipuneet vähitellen, joskin ne ovat saaneet hieman uutta puhtia tällä vuosikymmenellä. Arviolta noin tuhannen ihmisen hengen vaatinut yhteenotto päättyi kenraali Aleksandr Lebedin johtamien venäläisjoukkojen väliintuloon
Perinnetyökalut löytyvät myös maan punavihreästä lipusta, joka on neuvostokauden peruja sekin. Sh ut te rs to ck Dan Prisacaru haki viinioppia Ranskasta.. Ranskan Burgundista viinioppia hakenut Prisacaru sanoo olevansa äärimmäisen onnellinen ratkaisustaan palata kotimaahan viinibisneksen pariin. Vanhat Neuvostoliiton symbolit, sirppi ja vasara, ovat Transnistriassa yhä kunniassa. 19.10.2018 23 Tiraspolissa on noin 200 000 asukasta. Tiraspolin pääraitti, Lokakuun 25. päivän katu, on laitettu ilmeisesti venäläisellä rahoituksella siistiin kuntoon. Vaikka läpimurron tekeminen perinteisten viinimaiden hallitsemilla EU-markkinoilla ei ole helppoa, moldovalaiset saivat laatuviineillään jalan oven väliin. Muitakin vaihtoehtoja olisi ollut, mutta rakkaus kotimaata kohtaan vei voiton. Ladoja ja Volgia tulee kadulla vastaan useammin kuin varsinaisMoldovassa. Viime vuonna jo 80 prosenttia Moldovan viinistä vietiin EU-maihin. Vaikka rutiköyhää Moldovaa jäätyneine konflikteineen ei kannata hetkeen odotella eurooppalaisen unioniperheen täysjäseneksi, maan tulevaisuutta ei ole kokonaan varastettu. Valoa tuo erinomaisesti viininviljelyyn sopivan maan valtava potentiaali laatuviinien vientiin ja valmistukseen. n Frim uF ilm s/s hu tte rst oc k Moldovan ilmasto ja maaperä sopivat erinomaisesti viininviljelyyn. Maanalainen viinikaupunki Cricova on turismin kärkikohteita. Samalla Moldova kasvattaa mainettaan myös viiniturismin kohteena. Venäjän Moldovaan kohdistamat poliittiset viinin tuontikiellot vuosina 2006 ja 2013 aiheuttivat sen, että Moldovassa alettiin etsiä markkinoita EU:sta. Maan parlamentin edustaa komistaa yhä suuri Leninin patsas. Helteisenä perjantai-iltapäivänä kaupunki vaikuttaa kokoaan pienemmältä, uneliaalta ja hiljaiselta. Jos Neuvostoliitto olisi elänyt näihin päiviin, tältä se todennäköisesti muuallakin näyttäisi. Yksi maan nuorista alan toivoista on laatuviinejä valmistava Dan Prisacaru. Maanalainen viiniteemapuisto Cricova lähellä Chisinauta on melkoinen nähtävyys 120 kilometrin tunneliverkostoineen, ja muitakin alan kohteita on. – Moldova on pieni ja köyhä maa, mutta meillä on kunnon ihmisiä, hyvä meininki ja hyvää viiniä. Prisacarun mukaan Moldova tuotti aikanaan suuria määriä bulkkiviiniä Neuvostoliiton kulutukseen, mutta laatuviineihin alettiin panostaa vähitellen vasta itsenäisyyden kaudella. Potentiaali huippuviinien valmistukseen on huikea. En kaipaa mitään muuta, Prisacaru hehkuttaa
Vihreä lehmän häntä TeksTi: Henna Lammi, Pekka PoHjoLainen. Tuskinpa sentään, vaikka epäilyksiä ei ainakaan ollut omiaan hälventämään radan kohta, johon matka katkesi: Sipilän liikennepaikka. Joku epäili kuitenkin pysähdyksen olevan kenties poliittista laatua, viime aikojen työmarkkinatilanteeseen viitaten. Varsinaista syytä matkan katkeamiseen ei kerrottu. Noin tunnin kestäneen ylimääräisen pysähdyksen jälkeen juna pääsi nilkuttamaan Mäntsälän asemalle, josta matka jatkui toisella junalla kohti Helsinkiä. Ei voi kuin kiitellä näin tyhjentävästä analyysista. Puolueen kannatus laskee kuin lehmän häntä: vuodessa on tultu alas yli neljä prosenttiyksikköä. – En olisi jättäytynyt pois tulevista vaaleista, jos en olisi hyvin tosissani, Vartia perusteli. Arvatkaapas mihin ajatus kaatui. Nykyisessä hallituksessa keskustaministerin Kimmo Tiilikaisen tehtävänimeke on asunto-, energiaja ympäristöministeri, mutta keskusta ajoi hallitusneuvotteluissa Tiilikaisen titteliksi energiaja ilmastoministeriä. seurAAvA hAllitus tarvitsee energiaja ilmastoministerin, vaati puolestaan valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) Ylen haastattelussa. Jäämme odottamaan lisätietoja. Orpon vaatimus on harvinaisen kitkerää soopaa. – Olen omistanut elämäni ja urani ilmastonmuutoskamppailulle, enkä äänestä vihreitä. Enkä ole suositellut sitä muillekaan. Helsingin Sanomien mittauksessa merkillepantavinta oli vihreiden syöksyn jatkuminen. Apollon Tietäjät 24 19.10.2018 AlkuviikostA tuli ulos jälleen uusi gallup. Kokoomuksen vastustukseen. vihreiden kansanedustaja Antero Vartia tuli ilmeisesti samansuuntaiseen tulokseen. Tästähän tietenkin äkkinäinen tekisi sellaisen johtopäätöksen, että vihreät eivät ole oikein olleet uskottavia politiikassaan. Se on parasta ympäristölle, eräs Apollon tietäjän kaveri twiittasi. Vartia ilmoitti viikonloppuna jättävänsä eduskunnan ja perusteli käyttävänsä tulevaisuudessa kaiken aikansa ilmastonmuutoksen torjuntaan. Vihreiden kannatus laskee samaa tahtia kuin ihmisten tietoisuus ilmastonmuutoksesta kasvaa. Apollon tietäjän kotiinpaluu viikonlopun vietosta oli hieman epäonninen, kun juna hajosi Lahden ja Mäntsälän välillä. Mies on perustanut ilmastonmuutosta torjuvan säätiön, mutta on vielä vaitonainen sen toiminnasta
Raportin arvioiden mukaan vähäinen liikkuvuus ja huono fyysinen kunto aiheuttavat vuosittain vähintään kolmen miljardin euron hintalapun. Vastuuta ei voi kuitenkaan vyöryttää vain yksilölle. Kun parannamme kansanterveyttä ja ehkäisemme pahoinvointia, vähennämme terveyspalveluiden käytöstä sekä esimerkiksi sairauspoissaoloista ja ennenaikaisesta eläköitymisestä johtuvia yhteiskunnallisia kustannuksia. Joukoissamme on valtavasti aihepiirin osaamista ja asiantuntemusta, mikä toivottavasti heijastuu myös puolueen paikalliseen työhön ja kuntapolitiikan tasolle. 19.10.2018 25 Puheenvuoro Suomi voi hyvin, kun suomalaiset voivat hyvin. Olen vetänyt keskustan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelmatyöryhmää, joka julkaisee linjauksensa pikapuolin. Otan esimerkin liikuntapuolelta: UKK-instituutti julkisti viime keväänä pysäyttävän tutkimuksen, joka paljasti liikkumattomuuden huiman hintalapun. Usein pahoinvointi myös siirtyy sukupolvelta toiselle. ErityiSEn huolissaan on syytä olla terveyden ja hyvinvoinnin epätasaisesta jakautumisesta. Heille, jotka haluavat mitata kaiken rahassa, on siis todettava hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen olevan myös järkevää talouspolitiikkaa. KuStannuKSiin nähden aiheesta puhutaan varsin vähän. Kyse on kokonaisvaltaisista, hallinnonrajat ylittävistä asioista, jota ulottuvat esimerkiksi kuntien kaavoitusratkaisuihin, liikennepolitiikkaan, terveisiin työja koulutiloihin, mielen hyvinvointiin, osallisuuteen yhteiskunnassa, turvallisuuden tunteeseen ja jokaisen yksilön omaan kokemukseen siitä, että olen tärkeä. Myös palvelujärjestelmän on toimittava saumattomasti tukien hyvinvointia ja terveyttä. Tämä oli selkeä viesti siitä, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö kiinnostaa keskustalaisia, aihe on kenttäväelle tärkeä. Syyllistäminen on kuitenkin vain harvoin tehokas keino vaikuttaa yksilöiden ratkaisuihin ja kansanterveyteen. Ei riitä, että Suomi on vaikeiden vuosien jälkeen kunnossa vaalilupauksemme mukaisesti, sen lisäksi hyvinvoinnin on ulotuttava jokaiseen kotiin ja jokaisen yksilön kokemukseksi. Yhteiskunnan on tehtävä hyvinvointia ja terveyttä edistävät valinnat riittävän helpoiksi. Kun puolue noin vuosi sitten haki julkisella haulla ohjelmatyöryhmien jäseniä, oli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ryhmään eniten hakijoita, melkein 70. Iso osa suomalaisista voi erityisen hyvin, mutta hyvinvointija terveyserot ovat kuitenkin merkittäviä. Jos puhutaan, on sävy usein kannustamisen sijaan syyllistävä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen keskiöön Hannakaisa Heikkinen keskustan varapuheenjohtaja. Tämä ongelma vaatii toimiamme. Väestön ikääntyessä ja sairastavuuden kasvaessa kustannukset tulevat lähivuosina vain kasvamaan. Vaikka ohjelmapaperiamme ei ole vielä julkaistu, yhden kirkkaan ja keskeisen linjauksen voin jo paljastaa: Me haluamme hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen politiikan keskiöön, ohjaavaksi periaatteeksi kaikessa päätöksenteossa ja kaikilla politiikan lohkoilla. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ei kuitenkaan ole vain sosiaalija terveyspolitiikkaa tai esimerkiksi liikunnan edistämistä
– Ensin oltiin Moskovassa, sitten Riikassa ja lopuk si Leningradissa, junalla matkustettiin ja matka kesti yhdeksän päivää. Kentällä toimivalle väelle puoluesihteerillä on suuri merkitys. – Joka kylään nokkahenkilö, joka pitäisi keskustan liekkiä voimissaan! Hänen rinnalleen henkilöitä, jot ka ”potkisivat” väkeä aina liikkeelle; ihmisiä osallistu maan tilaisuuksiin ja äänestämään vaaleissa, Tarvai nen visioi ja huomauttaa, että rahallakaan ei saa aikaan ihan kaikkea, vaikka siitäkin toiminnassa on pulaa. Tarvaiselle on tullut mieleen ajatus pois päivän politiikasta jääneiden tunnettujen keskustalaisten valjastamisesta vetoavuksi eduskuntavaaleissa. Ajat ovat muuttuneet, kaikin tavoin, mutta Tar vaisesta toiminta kentillä saataisiin kukoistukseen samoilla eväillä kuin ennen vanhaan. Metsät ovat jo pojan nimissä, mutta talkoomiestä tarvitaan yhä. Menneinä vuo sikymmeninä järjestötyötä on riittänyt niin pal jon kuin on jaksanut tehdä. – Puoluesihteerin on saatava syntymään oikean laista joukkomielialaa. Jouduin toimintaan mukaan vastentahtoisesti, muis telee vuonna 1934 syntynyt Tarvainen aikaa, jolloin hän, vasta sotaväen suorittanut nuori mies, huomasi olevansa kotikylänsä Simanalan Maaseudun Nuorten Liiton osaston puheenjohtaja. Erityisesti mi nulla on mielessä eduskuntatyön jättävä Seppo Kääriäinen, joka on aivan erinomainen puhuja. Metsänhoito, marjastus ja sienestys ovat aina kuu luneet Tarvaisen harrastuksiin. – Pyrin yhden ainoan kerran ja en päässyt, se jäi siihen, hän sanoo. Vuosien varrella innosti niin, että vuonna 1993 hän sai puolueen kunniajäsenyyden ja Seinäjoen puolue kokouksessa vuonna 2016 rintaan kiinnitettiin kul tainen ansiomerkki. TeksTi ja kuva: Päivi venTo Konkaripoliitikot vetonauloiksi Risto Tarvainen arvelee, että politiikasta vetäytyneet hyvät puhujat toisivat vaalitapahtumiin lisää kiinnostavuutta.. Silloinen piirin toiminnanjohtaja oli kiinnittänyt huomionsa reippaaseen ja puheliaaseen kaveriin ja päätti, että tämä on saatava aktiivisesti mukaan. – Porukkaa oli mukana aivan eri lailla kuin nykyään, hän sanoo. – On paljon tunnettuja persoonia ja todella hyviä puhujia, joita väki varmasti tulisi kuuntelemaan, jos mahdollisuus siihen annettaisiin. – Keskusta on tarjonnut vuosikymmenet mielen kiintoista tekemistä aivan tarpeeksi myös ilman valtuu tetun roolia. – Olin mukana Enonkosken metsänhoitoyhdistyk sen hallituksessa noin 40 vuotta, josta 16 olin halli tuksen puheenjohtajana. Hän toimi pitkän tovin Enonkosken kunnallisjärjestön sihteerinä ja vaali päällikkönä. Yksi hauskoista muistoista on eduskuntavaalien eteen tehdystä uurastuksesta ja vaalimenestyksestä saatu palkintomatka, joka ajoittui 1970luvulle. Nuorempana Tarvainen oli parissa lauta kunnassa, kunnanhallitus on koettu, mutta valtuustoon ovet eivät auenneet. – Olen tänäkin keväänä istuttanut 2 000 kuusen tainta, ja saman verran taimia on odottamassa istut tamista nyt syksyllä. Vaikka Tarvainen ei viitsi enää lähteä keskustan rien toihin kuin harvakseltaan, yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat edelleen. Toinen kiinnostuksen kohde on ollut metsä, pois lukien metsästys. kEskustan paikallisytimessä toimiminen on Tar vaisella jäänyt jo jonkin aikaa sitten. – Kyllä se toiminta sitten heti innosti, Tarvainen toteaa. 26 19.10.2018 EnonkoskElainEn Risto Tarvainen kaipailee selvästi vanhoja aikoja, kun puhe kääntyy ruohonjuuritason toimintaan keskustassa
19.10.2018 27 Keskusta on tarjonnut vuosikymmenet mielenkiintoista tekemistä. Keskusta on hänestä onnistunut hyvin toimissaan pääministeripuolueena.. Risto Tarvainen seuraa yhteis kunnan menoa aktiivisesti
syyskuuta ulkoministeriön kansalaisyhteiskunnan kuulemistilaisuuteen Suomen tavoitteista ja painopisteistä YK:n yleiskokouksen yleiskeskustelussa, joka käynnistyi 25. Tehtävää riittää ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden parantamisessa. Demokratia ja oikeusvaltioperiaate eivät ole itsestäänselvyyksiä edes niitä perinteisesti tukevissa maissa. Tänä päivänä ei siis ole taloudellisia perusteita abortteihin. Samalla maailman ongelmat ovat yhteisiä, esimerkkinä ilmastonmuutos, ja niiden ratkaisemiseksi tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä. Antti Tapaninaho lääketieteen tohtori Kuopio Vakaumusta täytyy kunnioittaa politiikassa. Jos poliitikko haluaa suojella elämää jo ennen syntymää, osoittaa se sellaista eettistä vakaumusta, että hän politiikassaan ajattelee myös vähäosaisempaa ihmistä. Onhan hän virkamatkallaankin vapaaajallaan yksityishenkilö eikä hallituksen edustaja, jolloin hänen vapaa-ajan toimintaansa ei voi puuttua, kunhan se ei riko lakia. YK:n pääsihteeri Antonio Guterres haluaakin uudistaa järjestöä. Joistain yhteistyön kannattajista on tullut yhteistyön heikentäjiä. Se lopetti tukensa UNFPAlle ja vetäytyi Iranin ydinasesopimuksesta. Se on vakaumuksen ja omantunnon kysymys, josta ei voi kiistellä. Annina Ruottu FT, VTM Suomen keskustanaisten varapuheenjohtaja keskustan puoluehallituksen jäsen Suomen tulee puolustaa EU:ta ja YK:ta suhtautuMinen aborttiin ei ole poliittinen kysymys. eu tukee YK:n uudistamista ja monenkeskisyysperiaatetta. Sodan jälkeisenä pula-aikana syntyivät suuret ikäluokat, jolloin ei ollut ehkäisyä eikä oikeutta aborttiin. Nämä ikäluokat ovat rakentaneet hyvinvointi-Suomen, jossa sosiaaliset verkostot ovat niin vahvat, että jokaisen syntyvän lapsen aineellinen perusturva on taattu. 28 19.10.2018 Mielipiteet Osallistuin 18. Brexit sekä joidenkin jäsenmaiden välinpitämättömyys Euroopan unionin yhteisiä sääntöjä kohtaan kertoo samasta oireilusta EU:ssa. Suomen tulee EU-puheenjohtajakaudellaan kannustaa EU:ta sitoutumaan vahvemmin monenkeskisyyden ja YK-järjestelmän puolustamiseen. On yleisesti todettava, että aineelliset arvot ovat hyvinvointiyhteiskunnassa tulleet eettisiä arvoja tärkeämmiksi. EU:lla on mahdollisuus ottaa tilanteessa globaali arvojohtajuus. Monenkeskinen yhteistyö on Suomen etu. Rahalliset vaikeudet uhkaavat järjestön uudistumista ja vaikeuttavat sen perustoimintaa. Monikansallinen, monenkeskinen yhteistyö on vaikeuksissa. Yk:n ihmisoikeusjulistus täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Kuulemistilaisuudessa tämä huolestutti monia. YK:n tavoitteena on olla merkityksellinen kaikille osapuolille ja pyrkiä luomaan rauhanomaiset, oikeudenmukaiset ja kestävät ratkaisut yhteiskunnat globaalin johtajuuden ja jaetun vastuun avulla. USA ilmoitti lähtevänsä Pariisin ilmastosopimuksesta ja UNESCOsta. Vaikka silloin oli otettava itsekin vastuuta ja moraalista puhuttiin, syntyi kuitenkin osa niin sanottuina ei-toivottuina lapsina, mutta tuskinpa kukaan heistä on katunut syntymäänsä. Paras tapa edistää universaaleja tavoitteita on toimia globaalisti yhdessä. Kiinan ja Venäjän halu kansainväliseen yhteistyöhön ontuu. Jokaisella, myös ministerillä, on oikeus julkisesti ilmaista vakaumuksensa. Suomen tulee jatkossakin edistää ja tukea kansainvälistä, sääntöpohjaista järjestelmää, niin EU:ssa kuin YK:ssakin. Samalla seksuaalija lisääntymisterveyttä sekä -oikeuksia vastustavat ryhmät ovat voimistuneet niin Euroopassa kuin muuallakin. Jos isot maat toimivat kahdenkeskisesti, pienen maan vaikutusvalta on minimissään. MOnenkeskisen yhteistyön rapautuminen heikentää YK:ta. Onkin outoa, että eettisellä kysymyksellä lähdettiin politikoimaan ehdottamalla epäluottamuslausetta ulkoministeri Timo Soinille sillä perusteella, että hän on virkamatkallaan osallistunut abortinvastaiseen hartaustilaisuuteen Kanadassa. Suomen painopiste kehityspolitiikassa on naisten ja tyttöjen oikeuksien edistäminen. syyskuuta. Seksuaaliset hyväksikäyttötapaukset rauhanturvaoperaatioissa ovat lisänneet kritiikkiä YK:ta vastaan
Ihmisenä ja veronmaksajana asetan kansalaisten hyvinvoinnin asevarustelun edelle. Säästöt tulevat väistämättä näkymään hyvinvointipalveluissa, mikä on hyvinvoinnin alasajoa asevarustelun rahoittamiseksi. Hallitus on kuitenkin sortunut ajamaan aktiivimallia ja irtisanomisien heikentämistä ilman ammattiliittojen hyväksyntää. Esimerkiksi amerikkalaisen F-35 -hävittäjän osalta nämä ovat 30 miljardia, mikä tarkoitushakuisesti unohdetaan mainita. Tärkeintä pienen maan puolustuksessa ovat rauhanaloitteet ja diplomatia. Myös kansanäänestystä asiasta voisi harkita. Onko tarkoitus hankkia suuri vaalitappio. Kenraalit ovat ilmeisesti pelotelleet päättäjiä uhkakuvilla, että saataisiin mielipiteet myötämielisiksi jättihankinnoille. Verrattuna Suomen nykyiseen puolustusbudjettiin summat ovat erittäin suuria. Eduskunta hävittäjähankinnoista kuitenkin lopulta päättää, eivätkä kenraalit. Nythän on kuulunut sellaisia puheita, että siviilien ei pitäisi puuttua hävittäjähankintoihin, koska he eivät asiasta mitään ymmärrä. Tauno Mäkelä Vilppula Tehdään sovinto ONkO oppositiolla asialliset aiheet lopussa, kun Soinin aborttikannanottojen johdosta esitetään epäluottamuslause. Tähän asiaan sisältyvä suuri viisaus on unohdettu, kun suunnitellaan, että Suomeen hankitaan 64 hävittäjää, joista on lähetetty tarjouspyynnöt valmistajille. Suomessahan on mielipiteen vapaus. Nykyisiltä päättäjiltä on päässyt ilmeisesti unohtumaan Santeri Alkion aikanaan kirjoittama lause: ”Jos jonkun kansan kulutus on suurempi kuin tuotanto, menee sen talous rappiotilaa kohti”. suOmeN ei tarvitse osallistua nykyiseen joka puolella maailmaa lisääntyvään asevarustelukilpailuun. Maaseudun tuhopolitiikka jatkuu ilmeisesti ennallaan ja veronmaksajat vähenevät jatkuvasti. Näinä ankeina aikoina tulisi keskittyä asiallisiin asioihin turhan puoluepolitikoinnin unohtaen. Puolustuksellista merkitystä hävittäjillä ei ole, koska hyökkääjä tuhoaa koneet ja lentokentät mahdollisen sodan ensimmäisen puolen tunnin aikana. Tulee mieleen kysymys, alkaako nyt valtion omaisuuden realisointi hävittäjähankintojen rahoittamiseksi. Nyt pitäisi kautta linjan olla rakentava ja hyvä yhteishenki myös työväen kanssa. Tulevia vaalejakin ajatellen tällaiset ulostulot eivät opposition kilpeä kiillota. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 19.10.2018 29 NykyiNeN hallitus saanut viennin vetämään, työllisyyden paranemaan ja talouden nousuun maassamme. Seuraavien eduskuntavaalien tai eurovaalien yhteydessä olisi hyvä tilaisuus järjestää mielipidekysely hävittäjähankinnoista. Tämä pitää aloittaa heti, koska miljardeja ollaan heittämässä hukkaan samalla kun hyvinvointiyhteiskuntaa ollaan ajamassa alas. Ruokitaanko varustelukierrettä vai rakennetaanko inhimillisempää yhteiskuntaa. HäVittäjäHaNkiNta näyttää tapahtuvan kaikessa hiljaisuudessa ilman sen analysointia, mikä merkitys niillä on Suomen puolustukselle ja miksi ylipäätään hävittäjiä ollaan hankkimassa. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Heidän kanssaan pitäisi viedä yhdessä nousukautta eteenpäin. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. On poliittinen valinta, kenen hyvinvointiin panostetaan. Päättäjien ei pidä vaieten katsella, kun verovaroja militarisoidaan kiihtyvällä vauhdilla. Paavo Närvänen Tampere Miksi näin. Pääministeri on vakuuttanut, että hävittäjähankinnat rahoitetaan kehyksen ulkopuolelta. HäVittäjäHaNkiNtOjeN aiheuttamat menot valtiontaloudelle ovat niin suuret, että olen erittäin huolestunut Itä-Suomen tulevaisuudesta. Suomella voisi tietenkin olla muutama hävittäjä rauhan ajan tunnistustehtäviä varten. Alueellinen eriarvoisuus jatkaa kasvuaan, vaikka siihen vaikuttaminen on tärkeämpää kuin hävittäjähankinta. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Presidenttiäkin, jota on viime aikoina pyritty arvostelemaan. Sen tulee koskea myös ministereitä. Näiden työllistävä vaikutus on vähäinen, mutta ne ovat aiheuttaneet valitettavia ristiriitoja kalliita lakkoja myöten. Poliittiset päätökset on tehtävä taloudellisten tosiasioiden pohjalta. OtsikON kysymykseen vastaan lainaamalla presidentti Urho Kekkosen aikanaan käyttämää sanontaa: ”Niin on, jos siltä näyttää”. Kari Mielonen Kerimäki Tarvitaanko hävittäjiä todella?. Miten Suomen maaseudun käy, on tulevaisuuden avainkysymys. VarustelukierteeN lietsojat pitäisi pudottaa maanpinnalle utopistisista jättihankinnoistaan, joissa taloudelliset realiteetit ovat täysin hukassa. Onko niin, että hävittäjät pitää saada, vaikka menisi viimeisetkin siemenperunat. Kyseessä on niin suuri kansantalouteen vaikuttava asia, että siitä pitäisi kysyä kustantajien eli veronmaksajien mielipidettä. ValtiON kehysriihessä on todettu, että vuonna 2022 valtion velka on vielä 114 miljardia. Siinä eivät hävittäjät auta. Nyt pitääkin kaikkien hävittäjäintoilijoiden laatia luettelo, mitä yhteiskunnan palveluja karsitaan asevarustelujen takia. Hallituspuolueiden kannatus on lähtenyt menemään alaspäin näiden pienten järjettömien päätösten ansiosta. Hävittäjähankinnat tulevat maksamaan vähintään 10 miljardia, jonka lisäksi tulevat niiden elinkaarikustannukset 30 vuoden ajalta. Hävittäjien tarve näyttää olevan itsestään selvää, koska siitä ei käydä kriittistä kansalaiskeskustelua
Viljelijää jokainen tarvitsee kolme kertaa päivässä. Viljelijöiden tulevaisuudenuskoa pitää vahvistaa teoin ja sanoin. Yritys saa seitsemän henkilön työpanoksien kustannukset hyödykseen, koska näitä ihmisiä ei enää tarvita. Osinkotulojen jakautuminen ei muutu valtion tarpeesta lisätä tulorahoitusta, vaan osinkotulojen jakautumiset riippuvat suhdanteista, yrityksien menestyksistä, salkun sisällöstä sekä salkun hoitajan taitavuudesta. Matti Ahonen Mäntsälä Poliittiseen päätöksentekoon saa luottaa. Edellä kuvatun lain voimaansaattaminen ei todellakaan vaadi väkivaltaista toimintaa kuten on julkisesti väitetty. PäättäjieN on purettava viljelijöiden byrokratiaa, hillittävä viljelijöiden veroja ja kustannuksia, puolustettava viljelijöiden tukia ja edistettävä suomalaisen ruoan kysyntää meillä ja maailmalla. Uskonpa, että enemmistö lukijoista ei pidä ajatusta ”pilvilinnana”, vaan tarpeellisena uudistuksena. eDuskuNNaN tulee säätää laki, että kuvatun seitsemän hengen työpanoksien kustannussäästöistä 1–2 hengen osuus siirretään valtiolle korvauksena automaation tuomasta hyödystä. Tämän lisäksi yritys saa vähentää poistona huomattavan summan verotuksessa kyseessä olevan koneen ostoarvosta. Ravintoloiden ja esimerkiksi koulujen keittiöiden pitää suosia kotimaista. Siis luottakaamme omaan eduskuntaamme, huolimatta edessä olevista vaikeista vaaleista. Ehkä me suomalaiset tarvitsemme edellä väitettyä ”utopistista” lain uudistusta. Tähän on valtiovallan satsattava myös tulevaisuudessa. Ennenkin on tehty mahdottomia sopimuksia yhteisvoimin, positiivisin ajatuksin. 30 19.10.2018 Mielipiteet Nyt on varmistettava viljelijöiden toimeentulo. Päättäjien on korkea aika puuttua peliin, jossa kauppa kilpailuttaa viljelijät näännyksiin. Jatkuva halpuuttaminen ei saa olla ainoa arvo. Ei ole. Tuomas Kettunen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja keskustan puoluevaltuuston jäsen Kuhmo Suomalaista ruokaa on puolustettava miNulle on julkisesti sanottu, että Suomenmaan nettimielipideosastolla 13.8.2018 julkaistussa Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta -kirjoituksessani ei huomioitu osinkotuottojen jakautumista. Kaupan on vihdoin ymmärrettävä vastuunsa. Pidetään suomalaisen viljelijän puolta. Investointien tukeminen tarkoittaa tuottavampaa, ympäristöystävällisempää ja eläinten hyvinvoinnille parempaa ruoan tuotantoa. Riittää kun muutetaan perustuslakia enintään kahdella seuraavalla hallituskaudella, jolloin laki astuu voimaan. Tämä kone korvaa kymmenen henkilön työpanosten kustannukset. Mahtavatkohan hyväkkäät syödä samalla suulla, millä uhkauksiaan latelevat. DemareiDeN Timo Harakan mukaan maatilojen uudistamisen entistä voimakkaampi tukeminen Maatilatalouden Kehittämisrahaston (MAKERA) kautta on ”navettanäpertelyä”. Emme voi laskea sen varaan, että muut maat pitävät kaikissa tilanteissa ruokaturvastamme huolta. Keinot kyllä löytyvät, kun tahtoa on. On myös sanottu, että koko kirjoitus oli utopiaa pilvilinnoista. On surullista lukea, miten esimerkiksi kokoomuksen vaikutusvaltainen kansanedustaja Juhana Vartiainen moittii ruoan tukemista tai vihreät vaativat työkoneiden polttoaineen sekä dieselin verotuksen kiristämistä. Kaupassa on syytä valita kotimainen vaihtoehto. Onneksi nykyään jo useampi puolue sekä monet vastuullisilla yhteiskunnan johtopaikoilla olevat henkilöt tietävät, että lähitulevaisuudessa yhteiskunnan on tehtävä todella vaikeita päätöksiä, kun asiat muuttuvat kiihtyvällä vauhdilla. Kaksi vaikeaa vuotta yhdistettynä kaupan ankaraan hintakilpailuun on saattanut monet tilat kriisin partaalle. Olisi hulluutta ajaa oma ruoantuotanto alas. Monen viljelijän edessä on vain kaksi vaihtoehtoa: investoi tai lopeta tila. Suomalainen ruoka on laadukasta, turvallista ja vastuullista, siitä ei pidä tehdä vain harvojen herkkua. Riskit ovat suuret niin henkilötasolla kuin kansallisestikin. Myydystä leivästä pitää jäädä viljelijän käteen muutakin kuin reikä. Kun kauppa ei suostu maksamaan ruoasta kunnon hintaa, eivät lehtimainosten kauniit sanat mieltä lämmitä. Köyhinkin suomalainen ansaitsee lämpimän kodin ja laadukasta lähiruokaa vatsan täydeltä. Näistä yksi on valtion tulorahoituksen lisääminen taloudellisen toiminnan avulla. Kolme henkilöä saa työtä koneen huollossa ja asennuksissa. Tänä päivänä yritys ostaa täysin automaattisen koneen tuotantoonsa. Kun ruoantuotanto on kerran ajettu alas, on sen palauttaminen uskomattoman hankalaa. Poliisia, pappia ja lääkäriä tarvitsee jokainen silloin tällöin. Vaarana on, että yhä useampi viljelijäperhe laittaa ”pillit pussiin” tulevaisuuden alkaessa näyttää liian synkältä
Puhemiehellä on suvereeni oikeus myöntää tai olla myöntämättä puheenvuoroa. Esimerkiksi torstaisin televisioitavan eduskunnan kyselytunnin puheenvuorot ovat kirjoittamattomissa säännöissä varattu oppositiolle. Jos osoittautuu, että potilasjonotilanne on Suomessa edelleenkin huono tai jossain jopa erittäin huono, ovat oppositiopuolueet haukkuneet väärää puuta. Matti Aaltio Nurmijärvi Potilasjonojen pituus on selvitettävä kattavasti. Kun edustajakausia tulee lisää, istumapaikkakin siirtyy kohti puhemiestä. Tästä voisi vetää sen johtopäätöksen, että terveydenhoito on suuremmissa kaupungeissa hyvällä tolalla ja hoitojonotkin saatu poistettua. Nyt minun pitää vaan opetella uusi laji nimeltä valiokuntapujottelu. Sekin tiedetään, että potilasjonot voi ohittaa käyttämällä yksityisen sektorin palveluja, mutta hinta on silloin moninkertainen. eriTyisen kiinnostavaa on saada tietoa suurimpien kaupunkien hoitojonojen pituudesta. Ei tämä sinänsä ollut minulle mitään uutta, sillä olinhan jo opettajavuosina tottunut siihen, ettei opettajanhuoneessakaan muka ollut kenelläkään omia istumapaikkoja. Yksi soten päätavoitteista on ihmisten yhdenvertaisuus terveydenhoidon palveluissa eli siellä, missä tällä hetkellä on pisimmät potilasjonot. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 19.10.2018 31 Tuoreena kansanedustajana törmäsin alkajaisiksi muutamaan lainalaisuuteen, joita ei ole isommin kirjattu minnekään. Jonojen pituudella saattaa olla, ehkä potilaan tietämättä, suorastaan ratkaiseva vaikutus hänen tulevaisuuteensa. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. kansanedusTajan työ tapahtuu tosiasiallisesti muualla kuin istuntosalissa televisiokameroiden edessä. Ihmetellessäni asiaa kokeneemmalle kollegalle naurahdettiin minulle vastaukseksi, että konkariedustajat ottavat ne valiokuntapaikat, jotka heitä kiinnostavat. Mutta onko näin. Ei siis ollut kyse huonosti tehdystä lukujärjestyksestä koulumaailman kieltä käyttääkseni. Nykyiset oppositiopuolueet puhuvat usein vähävaraisten ihmisten puolesta, mutta vastustavat silti sotea, vaikka juuri se parantaisi ratkaisevasti ihmisten tasavertaista kohtelua. Viimeksi tulleet saavat ne, mitä muilta jää tähteeksi. Näistä sementoiduista paikoista päästiin sittemmin eroon tilaratkaisuilla ja asenteenmuutoksilla. Yksi potilasjonojen pituuksista saatava tärkeä tulos on potilasjonojen pituuden kehitys viime vuosina niillä paikkakunnilla, joilla terveydenhoito on ulkoistettu tai tehty muita erityisjärjestelyjä. Lisäksi minua valistettiin, että useamman oman puolueen konkariedustajan noustessa pyytämään puheenvuoroa voin olla aika varma – vasta-alkaja kun olen – ettei suunsijaa minulle heltiä. Hanna-Leena Mattila kansanedustaja (kesk.) Kansanedustajan työ tehdään valiokunnissa lääkärin vastaanotolle päästäkseen on kaikkien vähävaraisten suomalaisten ilmoittauduttava kuntien terveyskeskusten potilasjonoihin. Faktapohjainen, ajantasainen tieto potilasjonojen pituudesta antaa tähänkin kysymykseen vastauksen. Nyt jos koskaan on sen aika. Kun minulle valkeni, että nämä valiokunnat kokoontuvat samaan aikaan, arvelin tapahtuneen virheen. on melkeinpä paradoksaalista, että kansalaiset tuntuvat arvostavan edustajia sen mukaan, kuinka usein nämä ovat äänessä eduskunnassa. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Toinen vaihtoehto on, että toipumisaika pitenee kohtuuttomasti. On varmasti viihdyttävää kekkuloida viihdeohjelmissa tai naistenlehdissä vaatekaapin sisältöä esitellen, mutta sillä tavalla tuskin vahvistetaan maakunnan elinvoimaa ja tulevaisuutta. Kukin edustaja valitsee tyylinsä. TärkeyTeensä nähden on potilasjonojen pituudesta saatu toistaiseksi lehtien välityksellä vain joitakin hajanaisia tietoja. Puhemiestä lähimpänä eli eturivissä istuvat useamman kauden kansanedustajat, ja vasta-alkajat aloittavat takarivistä – niin kuin minä. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. edellä kerrottu ilmentää eduskunnassa käytössä olevaa senioriteettiperiaatetta, jonka näkyvin muoto on täysistuntosalissa käytössä oleva istumajärjestys. Jos kyse on vaarallisesta, nopeasti etenevästä sairaudesta, voi lääkäriin pääsy vasta kuukauden kuluttua olla jo liian myöhäistä. Hallituspuolueen rivikansanedustajat pääsevät ani harvoin puhumaan. Systemaattinen ja kattava selvitys puuttuu. Tämä sopii minullekin. edusTajaksi valinnan jälkeen minulle tuli ilmoitus, että olen lakisekä ympäristövaliokunnan jäsen. Hoitojonojen pituus on konkreettinen mittari ennen kaikkea suhtautumisessa vähävaraiseen kansanosaan. Suurimmat kaupungit ovat Jan Vapaavuoren johdolle olleet voimallisesti ja äänekkäästi vastustamassa sotea. Työ tehdään valiokunnissa ja asioihin valmisteluvaiheessa vaikuttaen. Äänestäjät antavat kyllä palautteen seuraavissa vaaleissa. Siihenkin nimittäin liittyy sääntöjä, joihin edustaja itse ei voi vaikuttaa. Näistä jonoista tiedetään, että ne saattavat olla kunnasta riippuen hyvinkin erimittaiset. Oli kai kuitenkin tarkoitus, että edustaja olisi aina läsnä kokoontumisissa
Meppiuran kohokohta oli jouluna 2011, kun hän pääsi osallistumaan usean euroop pa lai sen koulun yhteiseen joulunäytelmään Kuusamossa. Jaakonsaari ilmoitti päätöksestään syyskuun alussa ja vahvistaa sen perjantaina ilmes ty vis sä muistelmissaan. muiStelmia lukiessa ihmetyttää, miten Jaakonsaari on jaksanut politiikassa niin pitkään. Nainen on usein liian nuori, liian vanha, liian kokematon, liian vinksallaan sinne tai tänne. JaakonSaaren mielipiteet ovat usein poikenneet demarien valtavirrasta. Jaakonsaari myöntää kirjassaan muitakin poliitikkona te ke miään virheitä. Kirjapaja, 212 s. Jaakonsaaren mukaan oli lähellä, ettei hän joutunut jättämään paikkaansa. JaakonSaaren parlamentaarinen ura tulee ensi vuonna kestäneeksi pyöreät 40 vuotta. Se oli tyhmää, hän kirjoittaa. Hän oli ensimmäinen nainen sekä työministerinä että ulko asiain valio kunnan puheen johtajana. Liisa Jaakonsaari on uskaltanut poiketa ruodusta – ja saanut maksaa siitä Kohujen konkari Su om en m aa n ark isto Ja ri La uk ka ne n. ViimeiSet yhdeksän vuotta Euroopan parlamentissa ovat olleet Jaakonsaarelle eduskunta-aikaa seesteisempiä. Hän teetti työvoimapolitiikasta kirjoittaneiden toimittajien jutuista analyysin, jossa jaettiin pisteitä sen mukaan, kuinka ministeriön viesti oli mennyt perille. Hänen toimintaansa kotipiirissä hankaloitettiin ja ihmisiä kiellettiin osallistumasta hänen tilaisuuksiinsa. Uransa alussa Jaakonsaari joutui vastaanottamaan paketillisen ulostetta. Ministerivuosinaan hän sai kiristyskirjeitä ja uhkaavia puhelinsoittoja. Sain kuulla vain lahjatoiveita, en moitteita ollenkaan. Ainakaan ulkoja turvallisuuspolitiikkaan naisen ei kärsi sekaantua. AnnukkA kAArelA Liisa Jaakonsaari: Tarkoitus. Hän joutui omassa vaalipiirissään Oulussa suoranaisen kiusaamisen kohteeksi heti kansanedustajaksi noustuaan. Jopa BBC uutisoi suomalaisen ministerin tehneen ”mustan listan” toimittajista. Jaakonsaari on rikkonut pitkällä urallaan ainakin kaksi lasikattoa. – Kun näin kuulijoiden kauhistuneet ilmeet, nimesin nuo kohteet Liisan listaksi, jottei puolueparka joutuisi äkillisen rehellisyydenpuuskani takia vaikeuksiin. Sitä pitää suorastaan rakastaa, hän toteaa kirjassaan. Syksyllä 1994 Jaakonsaari listasi SDP:n Uudenmaan piiri kokouk ses sa tuleviksi säästökohteiksi muun muassa asuntolainojen korkovähennyksen, opintotuen ja lapsi lisät. Hänet valittiin eduskuntaan ensimmäisen kerran vuonna 1979. Jaakonsaari oli omien sanojensa mukaan vääränlainen demari, koska kannatti ansioturvan sijasta perusturvaa ja meni läpi ”niillä nuorten äänillä”. Kansalaispalautteessakin oli välillä kestämistä. – Kun tiedotusvälineet saivat vihiä analyysista, kieltäydyin keskustelusta suuttuneena antamasta raporttia julkisuuteen. Jaakonsaaren Seppo-puoliso ei vielä päätök seen usko. Jaakonsaari toteaa muistelmissaan, että naisja miespoliitikon työtä katsotaan julkisuudessa yhä sukupuolen lävitse. – En ole koskaan ollut niin suosittu kuin tuolloin joulumuorina. Sanoin vielä varmuudeksi, että kysymys on yksityis ajattelusta, Jaakonsaari muistelee. 32 19.10.2018 Kirja-arvio Suomen pitkäaikaisin naisparlamentaarikko, SDP:n Liisa Jaakonsaari ei lähde ehdol le ensi kevään vaaleissa. Hän kuittasi sanomalla, että helvetissä on – joka viikko! Jaakonsaari hersyttelee muistelmissaan. Vuodesta 2009 lähtien hän on ollut Euroo pan parlamentin jäsen. Parlamentissa hän on työskennellyt muun muassa EU:n sisämarkkinoiden, arktisten asioiden ja Venä jä-suhteiden parissa. työminiSterinä Jaakonsaaren toimet nostattivat uuden listakohun. Kuuluisin irtiotoista on epäilemättä Liisan lista. Hän on epäillyt, että vaimo lienee ehdokkaana vielä kuoleman jälkeenkin. – Kova kritiikki kuuluu demokratiaan. Joku keksi tehdä kiusaa tilaamalla hänelle Anttilan postimyyntiluettelosta tavaraa – alusvaatteita, laihdutuspulvereita ja jopa sohvan. Sekään ei estänyt puheesta noussutta valtavaa kohua. Esimerkiksi lamasta varoitelleita ekonomisteja olisi pitänyt uskoa eikä haukkua heitä mullaheiksi. Kun Jaakonsaari ilmoittautui Naton kannattajaksi, hän sai kuulla olevansa Lipposen pikkupiika. – Vastasin, että en ole, koska taivaassa ei ole vaaleja. Liisa Jaakonsaari on saanut uransa aikana runsaasti lunta tupaan muun muassa Nato-kannastaan
lokakuuta senaatin yksityisessä kokouksessa kuninkaaksi valitun Friedrich Karlin tulon eväämistä. Se on kur jaa politiikkaa josta Suomi vielä saa kärsiä. Alkiota harmittaa oikeistolehtien tapa liehitellä Saksaa: Mutta näissä lehdissä onkin hännänliehittely sak salaisille esiintynyt aivan samanlaisena kuin ennen suomettarelaiset liehittelivät venäläisille. Alkio kommentoi edellä mainittua Ranskan noottia 19. Hän merkitsee päiväkirjaansa 12.10. Friedrich Karl ei ole vakuuttunut kuninkaanvaalin äänestystuloksesta (64–41) ja toivoo voivansa siirtää ratkaisuaan myöhemmäksi.. Se on hyvin kin mahdollisuuksien rajoissa. 12.10.–19.10.1918 Kuningashanke ajautuu kohti haaksirikkoa Alkio on epävarma sodan lopputuloksesta. Senaattori Otto Stenroth ehdottaa 15. Tämän vaalin kautta on Suomi astunut niiden valtojen joukkoon, jotka ovat asettuneet keskusvaltojen puolelle.” Eduskunnan puhemies Lauri Ingman ja kansanedustaja Ernst Nevanlinna tapaavat 17. Se on siis onnetonta onnenonkija joukkoa, tuo suomettarelainen klikki, jotka teke vät liiton vaikka kenen kanssa, kun he johtajat saavat vaan siitä etuja ja vastustajain kehumisia ”järkevyydestään”. lokakuuta, voisiko lokakuun alussa nimitetty Saksan uusi hallitus saada vielä käänteen aikaan. lo kakuuta prinssi Friedrich Karlin Frankfurt am Mainissa. Suomen Synty Santeri alkion Silmin timo laaninen 19.10.2018 33 Saksan vastoinkäymiset maailmansodassa alkavat heilutella Suomea. Nämä ovat maailmanhistoriallisia tapauksia. lokakuuta nootin, jossa todetaan muun muassa seuraavasti: ”Se seikka, että saksalainen prinssi on hiljan valittu Suomen kuninkaaksi, osoittaa kummallisen väärää kansainvälisen aseman ar vostelemista. Ei tarvitse odottaa kauan ennen kuin olemme siinä, että jos entente tar joaa meille jotain ja saksalaiset tulevat ajetuiksi pois maasta, suomettarelaiset taipuvat taas sillä ta holla liehittelyyn. Edellisellä viikolla valittu kuningas Friedrich Karl lykkää tuloaan Suomeen, kun eduskunnan lähetystö tulee ilmoittamaan hänelle vaalin tuloksesta. Ranskan konsuli L. huhun, että Saksan keisari Vilhelm II olisi luopunut kruunustaan: Tosi on kuitenkin että sosialistit ovat nostaneet siellä tasavaltaisen liikkeen ja kuvaavaa on että siitä saa Saksassa julkisesti puhua ja kirjoittaa. Niin ikään on siellä jo vaadittu, että koko sotilas johto on alistettava eduskunnallisen hallinnon alle. Englannissa suur lakkoja, työväen kapinoita, siirtyy sieltä Ranskaan, Italiaan, Amerikkaan, voi olla, että Saksan nykyi nen vasemmistohallitus voi koota uudelleen saksa laisen voiman jättiläisponnistukseen. Useita päiviä jatkuvissa neuvotteluissa senaatti ei pääse asiasta yksimielisyyteen. Hän pohtii 18. Nyt ne liehittelevät oman maan ruotsalaisia, joi den häntä on ylpeydestä ja vallanhimosta nous sut, – suomettarelaiset tarjoovat niille apuaan ja myötätuntoaan. Se on aivan konjuktuureista johtuvaa. Hallituksessa on mukana myös sosialistiministereitä: Mutta kun ottaa huomioon sen mahdollisuuden, että jännitys aiheuttaa esim. lokakuuta: Ranskan hallituksen nuotti Suomen hal litukselle jossa se ilmoittaa katkaisevansa diplomaattiset suh teet Suomen kanssa ja peruuttavansa Suomen itse näisyydentunnustuksen on uusi ikävä tulos hallituk semme ja monarkistiemme mielettömästä puolueel lisuudesta esiintymisessään taisteleviin suurvalta ryhmiin nähden. MonArkistiEnkin usko asiaansa alkaa horjua. Raynaud jättää senaatille 15. EduskunnAn loman aikana Santeri Alkio seuraa suurpolitiikan käänteitä kotonaan Laihialla ja Vaasas sa
klo 18 alkaen Taimi II:ssa os. Vesaisten Helsingin piirin syys kokous ti 30.10. Emme voi turvautua enää siihen, että yk si tutkinto riittää elämän aikana, vaan ihmi sillä tulee olla mahdollisuus kehittyä, toteut taa itseään ja oppia uutta läpi elämänkaa rensa. Tulevaisuudessa kolmannen sektorin roolin havaitseminen ja arvostaminen avaa siis uusia mahdollisuuksia suomalaisten elin ikäiseen oppimiseen. klo 17 Kelan pääkonttoris sa Elli Aaltosen vie raana, os. Askolan Keskusta ry:n sääntö määräinen syyskokous ma 26.11. Johtokunta klo 16.30. tuleVissa eduskuntavaaleissa meidän tu leekin suunnata katse kohti läpi elämän jat kuvaa oppimista ja laatia elämänmittaisen oppimisen strategia ja toimenpideohjelma sen toteuttamiseksi. Linnankoskentie 49, 07510 Askola. Kansanedus taja Olavi AlaNissilä linjaa tavoit teita. Mäntsälä. Vastuu ei kuitenkaan ole pelkästään yritys ten, vaan myös kolmas sektori, kuten järjes töt ja yhdistykset, nostavat kasvojaan jatku van oppimisen toteuttamisessa. Päi vä aloitetaan yhteisellä järjestö koulutuksella. Keskustanuorten Itä-Helsingin osasto ry:n sääntömääräinen syyskokous ma 29.10. Kut su kaikille VS Vesaisten jäsen osastoille: AuraTarvasjoki, Ori pää, Somero, Raisio, Loimaa, Lai tila, Vahto, Lemu, Paimio, Yläne, Nousiainen, Turku, Masku, Mynä mäki, Pöytyä, Marttila, Kaarina, Kalanti Uusi kaupunki, Lieto. klo 17.30 alkaen Myyrmäessä, ravinto la Wandas (Liesikuja 5, Vantaa). Apollonkatu 11 a. Jo tällä hetkellä kolmas sektori ja esi merkiksi vapaa sivistystyö ovat tärkeä osa suomalaisten sivistämisessä, joten tämän ymmärtämi nen ja tunnistaminen jo koulu maailmassa auttaisi lyhentämään opiskelu aikaa ja nopeuttaisi työllistymistä. håller sitt lag stadgade höstmöte den 1.11. klo 18 Askolan yläkoulun ruokalas sa os. Tämä vaa tii uudenlaista ajattelua oppimista ja koulu tusta kohtaan. klo 17 os. klo 18, Järvenpäätalo, kh3. klo 17 os. Keskustan Nukarin-Raalan py, syyskokous ti 23.10.Tarja Lausvaa ran kotona osoitteessa Myllynie mentie 2, 05450 Nukari. Keskustanaisten Tarvon yhdistys ry:n sääntömääräinen syyskokous 1.11. Va litaan johtokunta vuodelle 2019 ja käsitellään ensi vuoden toimintaa. klo 18 osuus pankki, Kustavi. Koko Varsinais-Suomi nousuun – Miten tästä eteenpäin. Korkealaa tuinen terveellinen ja turvallinen kotimainen ruoka kiinnostaa kulut tajia kaiken aikaa yhä enemmän. klo 18.30 Brusilassa (Sääksjärventie 731). Nimetään eduskuntavaali ehdokkaita ja esitetään puolue hallitukselle ehdokkaita EUvaaliin nimettäväksi. Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Lauttasaaren Keskustaseura ry:n syyskokous ma 22.10. Piirikokousta valmistelevat aluepalaverit: Loimaan seutu 6.11. Enää emme opi kaikkea varhaiskasvatuk sen, peruskoulun, toisen asteen ja korkea koulun aikana, vaan oppimisen tulee jatkua läpi elämän ja jokaiselle suomalaiselle on tarjottava mahdollisuus kehittää omia taito jaan ja osaamistaan koko elämän ajan. Esillä sääntomääräiset asiat. Keskustassa tapahtuu 34 19.10.2018 Puheenjohtaja Juha Sipilä on arvioinut, että seuraavan kymmenen vuoden aikana miljoona suomalaista pitää uudelleenkou luttaa työn murroksen johdosta. Puutar hakatu 21. Norden skiöldinkatu 12. Adress, Apol logatan 11 A. Paikalla myös piirin johtoon pyrkiviä henkilöitä. Tar vitaan uudenlaisia oppimisympäristöjä, joissa oppiminen mahdollistetaan käytännössä. Kokousesitelmän pitää puolueen vpj, kansan edustaja Juha Rehula. Sääntömääräiset asiat. Keskus telutilaisuus Naantalin kylpylässä pe 26.10. Keskustanaisten Uudenmaan piiri ry:n syyskokous to 1.11. pitkapaasi@keskusta.fi, niin saamme päivitettyä tiedot ajan tasalle, kiitos. Turun Seudun py syyskokous piiri toimistolla ke 24.10. Kahvitarjoilu. Myllykallionrinne 1B. Työ ja kouluttautuminen tulee limittää toisiinsa niin, että jokaisella on mahdolli suus jatkuvaan oppimiseen. com tai 044 532 0043. Piirin sosiaalija terveystoimikunta, vierailu Laitilan Terveysko tiin ti 27.11. Haapaniemenkatu 14 A. På mötet behandlas stadgeenliga ärenden. Etelä-Häme Etelä-Hämeen piiritoimisto, pii rin toiminnanjohtaja Markku Lep pälahti puh. klo 17.30 os. Kirkkorakennuksen sisäpihal ta Kirkkokahvilan ovesta sisään, 2. Keskustanaisten py. klo 18 kunnantalo, Kyrö. Puhujana ministeri Jari Leppä. 040 736 3290, markku. klo 18 Laut tasaaren seurakunnan kokoushuo neessa 10, os. Varsinais-Suomen piiri ry:n syyskokous 17.11. Heli Hänninen keskustanuorten liittohallituksen jäsen Uuden oppimisen aika Puheenvuoro Helsinki Mitten r.f. Turku ja Turun seu tu 8.11. Piiri. krs, kokousti la Lounge, Keskikatu 3. klo 18 Kelassa os. Koulutus ja oppiminen tulee toteuttaa joustavasti osana yrityksen arkea ja henkilös töä tulee kehittää ja kouluttaa jatkuvasti. klo 18. Kotimaisen ruuan ilta, to 1.11. 040 Oppiminen ja sen tukeminen on merkittävä kilpailuvaltti.. Keskustanaisten Helsingin piirin syyskokous 1.11. kerhoklu bi Snellassa. Koulutuksen jälkeen osastot pitävät omat kokoukset. klo 18.30. klo 18. krs., huone 10. Osastojen syyskokous 27.10. Apollonkatu 11 a. Tämä on Suomen paras kilpailuvaltti tulevaisuudessa. Asi ana osastojen sääntö uudistus ja uusien sääntöjen hyväksyminen, osastojen yhdistyminen, sääntö määräiset syyskokousasiat. klo 18 Hintsan kokousma kasiini, Hintsantie 2 Raisio. klo 18 ravintola Bali Bagus sa os. Keskustanuorten Kallion osasto ry:n sääntömääräinen syyskokous pe 2.11. Kahvitarjoilu. Sääntömääräiset asiat, maittava iltapala. Varsinais-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: Pii rin tj Hanna Vuola 050 917 7000, järjestösihteeri Mari Tuuna 050 564 8747, Keskustanuorten tj Linda Lähdeniemi 0442050244, Vesaisten piirin tj Aino Piippo 0400 407 515, Keskustanaisten puheenjohtaja Ilona Koivunalho 050 353 2236. Nordensköldinkatu 12. 22.11., yliliipola@gmail. Järvenpään Keskustan sääntö määräinen syyskokous to 1.11. Lieto, keskustan valtuustoryhmä kokoontuu torstaisin klo 17.30 kunnantalolla ennen maanantain kunnanvaltuuston kokousta. Taivassalon Nuortenkoti, Kisa kuja. Keskustanuorten Keski-Helsingin osasto ry:n sääntömääräinen syyskokous ma 29.10. VakkaSuomi 7.11. Keskustanuorten Länsi-Helsingin osasto ry:n sääntömääräinen syyskokous ke 1.11. Varsinais-Suomen Vesaiset ry. klo 10, Runosmäen Nuorisotalolla, Pii parinpolku 13, 20360 Turku. Tulevaisuudessa oppiminen ja sen tu keminen on merkittävä kilpailuvaltti, joten viisas yritys ottaa oppimisen osaksi omaa strategiaansa. Ilmoittautumi set viim. kl 17.30 på Centerns partikansli. Mukana varapuhemies Mauri Pekkarinen ja piirin vpj Anna Sirkiä. Lounaan jälkeen klo 13 alkaa piirin syys kokous. klo 10. Tämä vaatii yrityksiltä asennemuutos ta. Sääntömääräis ten asiat, keskustelussa eduskun ta, maakunta ja EUvaaleihin val mistautuminen sekä poliittinen tilanne. Il moittautuminen ja kahvit klo 9. leppalahti@keskusta.fi, toimisto sihteeri ja Keskustanaisten toimin nanjohtaja Sari Kujanpää puh. klo 18, Keudatalo, 1. Apollonkatu 11 a. Keskustan Turun kunnallisjärjestön syyskokous ke 31.10. Sääntömääräisten asioiden lisäksi esillä sääntöjen muuttaminen. syyskokous ti 6.11. Uusimaa Huomio kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset! Olette han ystävälliset ja toimitatte heti syyskokouksen jälkeen henkilö ilmoitukset osoitteeseen tuija. Tilaisuus alkaa Suomen Keskusta naisten puheenjohtajan Ulla Parviaisen vierailulla. klo 17
Vesaisten Pikkujouluristeily Tallinnaan 7.–8. 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi, Keskustanuorten toiminnanjohtaja Emmi Mäkelä puh. Piirin syyskokous to 1.11. Mustilan koululla (Alppiruusuntie 99, Elimäki). klo 18 Lopella Topenon Seurantalolla. mennessä. PE 7.12 Lähtö Kerimäeltä 3.15 Kososen tallit / 3.45 Savonlinna L-A asema / 4.15 Hiismäki / 4.40 Juva ABC / 5.20 Mikkeli matkakeskus / Viking Xprs Katajanokalta klo 10.30 / Helsinki-Tallinna klo 13. Syyskokous ti 20.11. Satakunnan Keskustanaiset Paras Koti -messuilla Porin Karhuhallissa la–su 20.–21.10. Johtokunta klo 18. Klo 12.00. Ahlaisten paikallisyhdistys ry kutsuu jäseniään kahteen ylimääräiseen kokoukseen, joissa päätetään yhdistyksen purkamisesta paikallisyhdistyksen sääntöjen mukaisesti. Heinolan kunnallisjärjestön syyskokous to 8.11. klo 17 Kotkan kaupungintalolla (5 krs, huone 5). Raatihuoneella valtuustosalissa. Sääntömääräiset asiat. 040 556 7262, kristiina.makivalkkila@keskusta.fii Tapahtumat Pirkanmaalla: facebook.com/keskustapirkanmaalla ja Suomenmaan Keskustassa tapahtuu -nettipalsta: www.suomenmaa.fi Pirkanmaan piirin sääntömääräinen syyskokous la 10.11. Kososen bussi mukana koko matkan ajan! Ilmoittaudu 15.11 mennessä: savokymi@vesaiset.fi. Keskustanaisten Pirkanmaan piiri: tmj Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere. Kahvi klo 17.30. Päijät-Hämeen piirin syys kokous la 10.11. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Klo 14.10 laiva saapuu Maarianhaminaan, laivanvaihto. klo 18. klo 19 ja ke 7.11. Matka eduskuntaan Sirkka-Liisa Anttilan vieraaksi to 25.10. Valtakirjojen tarkistus klo 9.30. Kokouksessa valitaan vuoden 2019 johtokunta, päätetään toimintasuunnitelmasta ja budjetista vuodelle 2019 ja käsitellään muut sääntömääräiset asiat. Paikalla kansanedustaja Ari Torniainen ja piirin pj Jouni Kemppi. Piiritoimisto Apila palvelee sopimuksen mukaan. kerros, Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola. Sääntömääräisten syyskokousasioiden lisäksi käsitellään 2019 eduskuntavaaleja, 2019 maakuntavaaleja, 2019 EU-vaaleja sekä 2018 srk-vaaleja. Matkan hinta aikuiset 50 eur, alle 17 v. Tiedossa hyvää ruokaa, musiikkia, tanssia ja parasta seuraa. 23.30 Mikkeli, n. Hallitus kokoontuu klo 18.30. Kahvit klo 17.30. Juhlapuhe eduskuntaryhmän pj. Paikallisyhdistysten tulee tehdä ehdokasesitykset eduskuntavaaleihin 2019 piiritoimistoon to 8.11. Päijät-Häme Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskus tan Päijät-Hämeen piirin tmj Jukka Sällinen 0400 930 483 ja keskusta naisten Päijät-Hämeen piirin tmj Jaana Niemi 040 418 1150. Kunnallisjärjestön syyskokous pidetään pe 2.11. Matkan hinta 40€/hlö sisältäen matkat, ohjelman ja ruokailun. Vieraana puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen. Miehikkälä. Kalvolan py:n sääntömääräinen syyskokous Iittalassa (Kotkajärventie 66, ns. Sääntömääräisten syyskokousasioiden lisäksi kokouksessa käsitellään 2019 eduskuntavaaleja, 2019 maakuntavaaleja, 2019 EU-vaaleja sekä 2018 srk-vaaleja. klo 18.30. Satakunnan Keskusta on mukana tapahtumissa. klo 9–15) tai tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Sihteerit: Kj:t ja py:t ilmoittakaa tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@keskusta.fi Pirkanmaan Vesaiset: tmj Elina Sieppi, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere, 040 555 0635, elina.sieppi@gmail.com. Satakunta Satakunnan piiritoimisto, tavoitat meidät seuraavista numeroista: toiminnanjohtaja Satu Tietari 050 405 7742 (satu.tietari@keskusta.fi), keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi 044 978 3929 (tarja.kiviniemi@keskusta. Ollaan yhteydessä. Kymenlaakso Kymenlaakson Piiritoimisto, toiminnanjohtaja Sami Porkka puh. Kunnallisjärjestön syyskokous 21.11. Porin kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous to 1.11. 12. Kotimatka, n. Juhlan kunniaksi kunnallisjärjestö tar joaa keskustan teltalla täytekakkukahvit kaikelle kansalle Lahden Markkinoilla ke 7.11. Paikalla toiminnanjohtaja Matti Kuittinen. Kahvitarjoilu ennen kokousta. klo 16 piiritoimistolla. Ilmoittautumiset: etela-hame@keskusta.fi tai toiminnanjohtaja Markku Leppälahti puh. Lähde mukaan vaaliristeilylle 2.– 3.2.2019 Viking Gabriellalle. 01.00 Savonlinna. Porin keskustan opintoja kulttuuriyhdistyksen sääntömääräinen syyskokous ma 29.10. Tärkeää. Puurotarjoilu klo 18 alkaen. klo 10 Oriveden Seurakuntatalo, Latokartanontie 5 Orivesi. ravintola Ailavissa, os. Toimisto pääsääntöisesti avoinna ma-to, mutta kannatta varmistaa paikallaolo soittamalla etukäteen. klo 18 piiritoimisto Apilassa, Näsilinnan katu 23 A Tampere. LA 8.12 aamiainen, päivä Tallinnassa, huoneiden luovutus 12.00, iltapäivällä tuliaisostokset bussilla, Viking Xprs klo 17.–19.30 Tallinna– Helsinki. Klo 08.45 Viking Amorella lähtee Turusta Maarianhaminaan. Klo 14.25 Viking Grace lähtee Maarianhaminasta Turkuun ja klo 19.50 laiva saapuu Turkuun, paluukuljetus Poriin. Syyskokousasiat ja arpajaiset. Asiasta kiinnostuneet nyt rohkeasti mukaan vaikuttamaan, osallistumaan ja ehdolle! Maakuntavaaliehdokkaan suostumuslomakkeet tuodaan tai lähetetään piiritoimistolle. klo 19 Etelärannassa Porin taidemuseon kokoustilassa 2 krs. Sauna lämpiää. Toimisto kauppakeskus Hansa 2. Keskustalaiset iltamat la 10.11. Nimetään eduskuntavaaliehdokkaita ja tehdään ehdokasesitys europarlamenttivaaleihin 2019. Srkvaaliehdokkaat esittäytymässä. klo 18 alkaen Turen gissa kunnantalon valtuustosalissa. kerros, Kouvola). KN Kouvolan yhdistys, syyskokous ke 31.10. Liikkalan VPK-talolla (Pien-liikkalantie 408, Liikkala/Kouvola), tervehdysten vastaanotto ja ruokailu alkaen kello 13, juhla alkaen klo 14. Janakkalan Keskusta ry:n syyskokous to 15.11. Urajärven py:n syyskokous ke 31.10. Hollolan kunnallisjärjestön syyskokous ke 7.11. henkilövalinnat vuodelle 2019. Ilmoittautuminen alkaa klo 9.30. Linja-autoliike S. Hintaan sisältyy matkat ja hotelli. Miekkiön koulu). Käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi eduskuntavaaliasioita. klo 10 Peltola-salissa, Peltolankatu 4, Joen suu. Valtakirjojen tarkastus ja kahvitarjoilu klo 9.30. 040 736 3290. Joulubuffet varattu ryhmälle. Kunnallisjärjestön vuosikokous ke 24.10. Sastamalan kj:n syyskokous Vehmaan tilalla (Tampereentie 212) su 4.11. klo 18.30 Saaren vanhalla kunnantalolla. Käsittelyssä sääntömääräiset asiat. Muistathan toimittaa piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi satu.tietari@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. 050 577 0838, sami.porkka@keskusta.fi . Lähtö Forssan Autokeitaalta klo 9.30, poimitaan osanottajia kyytiin Tiiriön ABC:ltä 10.00 ja Riihimäen ABC:ltä 10:30. Poliittinen alustus puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen. Kahvitarjoilu ja arpajaiset. Vääksyn py:n syyskokous ke 31.10. Varaa paikkasi yhdistyksen puheenjohtajalta sähköpostilla minna.sarvijarvi@ylojarvi.fi tai tekstiviestillä 0405890355 ma 26.11. piirin eduskuntavaaliehdokkaista. Kokouksessa päätetään sääntömääräisten asioiden lisäksi mm. klo 17:30 Asikkalan kunnanvirastolla. klo 18 NNKY:n tilassa, Vapaudenkatu 8. Käsittelyssä sääntö määräiset asiat. Lahti. Omakustanteinen lounas. Pori. Käsittelyssä sääntömääräiset asiat sekä eduskuntavaaliehdokkaiden nimeäminen. Myllykosken seuratalolla (Myllykoskentie 3, Myllykoski/Kouvola). Tuukka Liuhaan (myös iltaisin ja viikonloppuisin): 045 674 8077, tuukka@liuha.fi Maakuntavaalit järjestetään keväällä 2019. klo 18.30 alkaen Cafe Lasikellossa. Kahvija makkaratarjoilua. Vesivehmaan py:n syyskokous ke 31.10. Liput 25€/opiskelijat 15€ varattavissa piiritoimistolta tai kunnallis järjestöstäsi. Kummankin kokouksen kokouspaikka on Ahlaisten nuorisotila, Nahkurinkuja 2, 29700 Ahlainen. Sääntömääräiset asiat. Keskustanuoret, piirin syys kokous ma 22.10 klo 17 piiritoimistolla (Kauppakeskus Hansa 2. Lyseokatu 2) la 1.12. Kouvolan kunnallisjärjestön syyskokous to 8.11. Sääntömääräinen syyskokous to 25.10. Pirkanmaa Pirkanmaan piiri: Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere, 040 767 3419, pirkanmaa@keskusta.fi, www.pirkanmaankeskusta.fi. Asikkalan kunnallisjärjestön syyskokous ke 31.10. klo 10 alkaen Har tolassa, kunnantalolla, Kuninkaantie 16. Sääntömääräiset asiat. Piirin 100-vuotisjuhla la 17.11. Jumalanpalvelus Kullaan kirkossa klo 12, jonka jälkeen kokoontuminen seurakuntakodissa. Keskustan Humppilan paikallisyhdistyksen syyskokous ti 30.10. klo 10 alkaen. Sääntömääräiset asiat. klo 16.30 alk., klo 17 puoluesihteeri Riikka Pirkkalaisen ajankohtainen katsaus, jonka jälkeen klo 18 kokous. 35 eur. Vammalan py:n vuosi-/syyskokous Kauppalantalolla (Puistokatu 10) sunnuntaina 21.10. Sen jälkeen tehdään kierros eduskunnan sisällä ja kuullaan Sirkka-Liisa Anttilalta katsaus ajankohtaiseen politiikkaan. Keskustalaisten kirkkopyhä Kullaalla su 25.11. Piirin syyskokous Forssan Lyseolla (os. Keskustanuorten Pirkanmaan piiri ry:n sääntömääräinen syyskokous Cafe Herkkuhetkessä (Myllyrannantie 5, Mänttä) to 25.10. Kahvitarjoilu ja arpajaiset. Hollolan Maakansan paikallisyhdistys syyskokous 19.10. Käsitellään sääntömääräiset asiat. klo 18 seurantalon takkatuvassa. klo 17:30 Asikkalan kunnanvirastolla. Hintaan sisältyy kuljetus Turkuun ja takaisin, risteily ja joulubuffet. Avoinna varmimmin ti klo 9.30–12 ja to klo 13–17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. Kokouspuhujina puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen ja kansanedustaja Pertti Hakanen. Iltapäivä Tallinnassa, majoittuminen Hotelli Meriton Spa hotelliin. klo 18 kunnantalon valtuustosalissa. Hyttivaraukset www.keskusta.fi -> osallistu ja vaikuta, bussivaraukset piiritoimistolta sami.porkka@ keskusta.fi tai 050 5770838 Kotkan py:n syyskokous ti 30.10. Matti Hatanpää 050 5323298 matti.hatanpaa@ hatanpaa.fi tai Anitta Virtanen 0500 664625 anitta.virtanen@ gmail.com. klo 17:30 Asikkalan kunnan virastolla. Antti Kaikkonen. klo 19. mennessä! Myyntipaikka on ilmainen, mutta myyjiltä peritään 15€ markkinoimismaksua ja arpavoitto päivän arpajaisiin. Vierailijoina keskustan vpj, kansanedustaja Hanna-Kaisa Heikkinen ja kansanedustajat Mikko Alatalo, Pertti Hakanen sekä Arto Pirttilahti. vanha Hutin talo) to 1.11. Sitovat ilmoittautumiset viimeistään ma 15.10. Parikkala. Osastollamme tavattavissa satakuntalaisia eri vaalien ehdokkaita ja pieni leikkimielinen kisailu. Käsitellään sääntömääräiset asiat, mm. Suomenmaa on myös hyvä lahjavinkki – nyt 3 kk:n tutustumistarjous uusille tilaajille alk. Juhana Herttuan katu 17, 28100 PORI. klo 18.30. Keskustan Suur-Miehikkälän osaston syyskokous su 21.10. Seuraa Suomenmaasta printistä tai internetversiosta ”Keskustassa tapahtuu”, piirin internet-sivulta www.keskusta.fi/satakunta tai Facebook: Satakunnan Keskusta. Mukana europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki. Poliittisen katsauksen tarjoaa tuore puoluesihteerimme Riikka Pirkkalainen. Valtakirjojen tarkastus ja kahvio avoinna klo 9–10. klo 18.30 alkaen, sääntömääräiset asiat. vain 19 euroa! Lisätiedot, osoitteenmuutokset ja tilaukset suoraan tilaajapalvelusta: 08 537 0370 (ark. Kahvit klo 18, kokous klo 18.30. Hausjärven paikallisyhdistys ry. Kahvit 17.30, kokous 18.30. Ruokaillaan klo 13 ravintola Kaartissa, vieraillaan MTK:n toimistolla keskustelemassa maatalouden kannattavuudessa, seurataan eduskunnassa kyselytuntia. 19.10.2018 35 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. Tarjoilu ja ilm. Hamina. klo 18 Lassilan maamiesseurantalolla Heiängintie 1. fi), nuorten toiminnanjohtaja Juho Paavola 0440 336 588 (satakunta@ keskustanuoret.fi). Päijät-Hämeen Keskustanaisten sääntömääräinen syyskokous 2.11. Taipalsaari. Kahvit klo 17.30, kokous klo 18. Tampereen kunnallisjärjestön syyskokous ke 14.11. Voit ottaa yhteyt tä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän ja samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. klo 18 Heinolan valtuustotalolla. Varmistathan paikallaolomme aina ennen tuloasi kiitos! Kiireellisissä asioissa pyydämme ottamaan yhteyttä suoraan pj. klo 18 Hausjärven kunnan leirialueella osoitteessa Tulikalliontie, Oitti. Käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi esityslistalle merkityt asiat. Risteily Porin Keskustan kanssa la 17.11. Pohjois-Karjala Keskustan Pohjois-Karjalan piirin syyskokous la 27.10. 050 303 6493, hame@keskustanuoret.fi. Laivalla järjestösuunnittelija Matias Ollila puhuu ajankohtaisista asioista. Käsittelyssä sääntömääräiset asiat sekä sääntömuutos. Keskustanaisten Satakunnan piiri. Keski-Porin py:n sääntömääräinen syyskokous ti 23.10. Klo 05.45 lähtö tilausajo kuljetuksella Porin Matkakeskuksesta laituri 8 Turun satamaan. Kokouksille varatut ajat ovat ke 24.10. Mahdollinen jäsen äänestys 17.–18.11. Matkan hinta Savo-Kymen Vesaisjäsenille 100e/alle 18v, 120e/yli 18 v / 2 hh huoneessa, 35 €.n lisämaksusta 1 hh. klo 10–14 kauppakeskus Elossa. Käsitellään sääntömääräiset asiat. klo 19 Valio Paulamäellä, osoite Koljontie 5 (johtokunta kokoontuu klo 18). Ylöjärven Keskustanaiset järjestävät erityisesti kä dentaitajille suunnatut joulumyyjäiset la 1.12. klo 18:30 Kunnanvirastolla. Poliittinen tilannekatsaus puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen.. klo 18 Miekkiö-talolla, Miekkiöntie 516 (ent. Lahden kunnallisjärjestö täyttää tänä vuonna 50 vuotta. klo 18 Hollolan matkakeidas huoltoasemalla Hopeakalliontie 2. Lisätietoja: pirkanmaa@ keskustanuoret.fi. Piiritoimiston osoite Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna
Sääntömääräisten syyskokousasioiden lisäksi käsitellään 2019 eduskuntavaaleja, 2019 maakuntavaaleja, 2019 EU-vaaleja sekä 2018 srk-vaaleja. Esiintymässä Pikkukakkosesta tuttu Tuomo Rannankari ja Hiekkakakkuorkesteri, paikalla myös kahvio ja onnenpyörä. Etelä-Savo Keskustanuorten Etelä-Savon piiri ry:n syyskokous 20.10. Punkaharjun Eteläisen py:n ja Punkasalmen py:n yhteinen syyskokous su 28.10. Keskustanaisten Etelä-Pohjanmaan piirin syyskokous 26.10. Kahvitarjoilu. Hinta Vesaisten jäsenille 40 e/aikuinen, 35 e/alle 18 v. Ministeri Anu Vehviläinen paikalla. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Sääntömääräisten syyskokousasioiden lisäksi käsitellään 2019 eduskuntavaaleja, 2019 maakuntavaaleja, 2019 EU-vaaleja sekä 2018 srk-vaaleja. Pyhäjoki. Yppärin paikallisyhdistyksen ja Yppärin Keskustanaisten syyskokoukset Irja Kestilällä pe 9.11. Risteilymatkan hinta: B4-hytti 117 €/henk. Valtakirjantarkastus klo 10. Sääntömääräiset asiat. klo 14 Vaaran kylätalolla. Paikalla puolueen pj Juha Sipilä. Lisäksi hyväksytään Keskustanuorten eduskuntavaaliohjelma, perhepoliittinen ohjelma, yhdenvertaisuussuunnitelma, sekä avaruuspoliittinen ohjelma. Sääntömääräisten syyskokousasioiden lisäksi käsitellään eduskuntavaaleja, maakuntavaaleja, EU-vaaleja sekä srk-vaaleja. Käsittelyssä eduskuntavaalit ehdokkaineen sekä sääntömääräiset asiat, paikalla keskustan vpj Juha Rehula. Sitovat ilm. Kontiolahden Keskustan syyskokous Kotiseutukeskuksessa su 21.10. Sääntömääräisten syyskokousasioiden lisäksi käsitellään eduskuntavaaleja, maakuntavaaleja, EU-vaaleja sekä srkvaaleja. Keskustassa tapahtuu 36 19.10.2018 Heinävaaran, HuhtilampiUskalin, Kiihtelyksen ja Särkivaaran paikallisyhdistysten syyskokoukset Kiihtelysvaarassa Kiihtelyspirtillä eli palvelupisteellä to 11.10. klo 17 Retkiaitassa. Avoinna klo 9–15, tärkeä tapaaminen kannattaa varmistaa soittamalla. klo 19. klo 18:30 Humanian auditoriossa (Keskussairaalantie 4, Savonlinna). Lappeenrannan kunnallisjärjestön syyskokous ti 9.11. Sääntömääräisten syyskokousasioiden lisäksi käsitellään eduskuntavaaleja, maakuntavaaleja, EU-vaaleja sekä srk-vaaleja. B2-hytti 145 €/henk. Pätilän paikallisyhdistyksen syyskokous to 8.11. Pohjankartanossa, Leevi Madetojan katu 1, Oulu. klo 10 Hotel & Spa Resort Järvisydämessä Rantasalmella (os. Ateriahinnat ovat voimassa vain etukäteen lunastettuina. Ota pikaisesti yhteyttä viimeistään 5.10. Anolan paikallisyhdistyksen syyskokous ti 23.10 klo 17 Myllärisen Petun uudelleen sisustetussa ”Navetassa” Soljolantie 16. Savo-Kymen Vesaispiirin syyskokous 2.11. Porosalmentie 313, 58900 Rantasalmi). Lieksan kunnallisjärjestön syyskokous pe 26.10. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto, palstailmoitukset Suomenmaahan jarjestot@suomenmaa.fi. Kokouskahvitus Keskustan teltalla Kuopion torilla klo 10–12. Keskustan Kajaanin kunnallisjärjestö ry:n sääntö määräinen syyskokous ma 22.10. Johtokunta kokoontuu klo 17.30. Keski-Pohjanmaan piirin syyskokous su 18.11. Mukana puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen. Porosalmentie 313, 58900 Rantasalmi). Tervetuloa tutustumaan uusittuihin tiloihin! Immalan paikallisyhdistyksen syyskokous ti 23.10. Lisäksi hyväksytään mm. Hinnat: 20 e/0-5 v, 55 e/6-14 v, 75 e/15v ja yli. Keskusta Joensuun satamamarkkinoilla la 13.10. Lisätietoja ja ilmoittautumiset Kaija Väänänen 044 369 9603 tai kaija.vaananen@keskusta.fi. klo 18 Joutseno-talolla. Keski-Pohjanmaa Piiritoimistomme avoinna osoitteessa Isokatu 2, Kokkola ma–to klo 10–15. klo 18. Keskustellaan myös ensi kevään vaaleista. Jouhenniemen py:n syyskokous ti 23.10. Itä-Savon Vesaisten pikkujouluristeily Tallinnaan 7.–8.12. Liittokokouksen asialista ja tarkempi ohjelma sekä ilmoittautumisohjeet julkaistaan myöhemmin osoitteessa www.keskustanuoret.fi. Katso aikatauluja hintatiedot kohdasta Kymenlaakso. liiton uusi ympäristöja energiapoliittinen ohjelma. Vesaisten koko perheen retki Lappeenrannan seudulle 20.10. Oikeudet aikatauluja hintamuutoksiin pidätetään. Keskustanuorten tmj Toni Viljamaa 044 312 2982. Buffetruokailuihin sisältyvät myös ruokajuomat, viinit, olut, vesi ja virvokkeet. klo 12.30 Tuija Topra-Karppasella. Suomenmaan perjantaina julkaistavan printtilehden järjestöpalstan dead line on edellisen viikon pe klo 12. Etelä-Karjalan Keskustanuoret ry:n syyskokous la 13.10. Kahvitarjoilu klo 18. Seinäjoelle. klo 13 mennessä. Savonlinnan kunnallisjärjestön syyskokous ke 28.11. Käsitellään sääntömääräiset asiat sekä tehdään ehdokasesityksiä kevään 2019 vaaleihin. Keskustanuoret Keskustanuorten liittohallitus kutsuu koolle Suomen Keskustanuoret ry:n sääntömääräisen liittokokouksen 17.–18.11. Kahvitellaan! Hiukkajoen seudun py:n syyskokous su 28.10. klo 17. Sääntömääräiset asiat. Kaikille avoin keskustelutilaisuus ajankohtaisista aiheista Punkaharjutalon valtuustosalissa su 28.10. Sääntömääräiset asiat. Avoinna la 10–16 ja su 10–15. Jakokoski-Mönni-Selkie paikallisosaston sääntömääräinen syyskokous to 1.11. klo 10. Keski-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: piirin tmj Pauliina Maukonen-Kärkkäinen 050 573 5353, toimistosihteeri Pia Högberg 045 327 4845 ja Keskustanaisten pj Anne-Maria Perttula 040 831 3775, sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj Elina Suoranta 040 721 0636. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja valitaan seuraavan vuoden liittohallitus. Sääntömääräisten asioiden lisäksi päätetään uusien mallisääntöjen hyväksymisestä (sääntömuutos), piirin eduskuntavaaliehdokkaiden nimeämisestä sekä puoluehallituksen jäsenen valinnasta. Lisätietoja tmj Katja Koivukoski, 040 533 8160, katja.koivukoski@keskusta.fi Vesaiset. Avoinna sopimuksen mukaan. patikointia, askartelua, kädentaitoja, leivontaa, hämärävaellus, kylpyläretki, aarteenetsintää ja ulkoilua. Piirin syyskokous la 10.11. mennessä, mll.peraseinäjoki@gmail.com. Kaija Väänänen, 044 369 9603 tai kaija.vaananen@keskusta.fi Kainuu Keskustan Kainuun piirin sääntömääräinen syyskokous la 27.10. Rääkkylän pitäjäyhdistyksen syyskokous pidetään Rääkkylän kunnantalolla ke 24.10. klo 18 Konerauta Lahtelan tiloissa. Sääntömääräisten syyskokousasioiden lisäksi käsitellään eduskuntavaaleja, maakuntavaaleja, EU-vaaleja sekä srk-vaaleja. Hinta muut: 65 e. Ohjelmassa mm. Ti ja pe julkaistavan verkkosivujen järjestöpalstan deadline on ti ja pe klo 12, piiri mainittava. Sääntömääräisten asioiden lisäksi asetetaan piirin eduskuntavaaliehdokkaat 19.4.2019 pidettäviin eduskuntavaaleihin. Kaikki ovat tervetulleita: naiset, miehet ja lapset. Kokouksessa PLU:n Aino-Maija Sirén puhumassa elämäntapojen merkityksestä. Tampereella. Pääsylippu maksaa 8 €, museokortilla veloituksetta. Punkaharju. klo 18.30 Humaniassa, Keskussairaalantie 4, Savon linna. Keskustaopiskelijat Keskustan Opiskelijaliiton liittokokous 3.–4.11. Kahvitarjoilu. Lisätietoja www.kol. Ilmoittautumiset ja lisätiedot 15.10 mennessä savo-kymi@vesaiset.fi. Valtakirjojen tarkastus la klo 9–12. Kahvitarjoilu. klo 18.30 Kerimäen Osuuspankin kokoustilassa, os. Hälväntie 2, 58200 Kerimäki. Paikalla ke Ari Torniainen. Vapaa sisäänpääsy. klo 17. www.keskusta.fi/perapohjola. klo 19 SaloPeltolan Seurojentalolla. Eduskuntatalossa tapaamme myös kansanedustajiemme ja keskustan puoluejohtoa. Puhujana keskustan pj Juha Sipilä. Kahvija keittotarjoilu. klo 11 Snellmankodilla Kokkolassa, osoitteessa Rantakatu 27. Lieksan paikallisosasto ry:n syyskokous 23.10. klo 19 Tuomo Mattisella (Laamantie 20). Lisätiedot: Pääsihteeri Inkeri Sundberg, +358 447 514 256, inkeri.sundberg@keskustanuoret.fi. Kahvit klo 10.30. Hintaan sisältyy ohjelma ja mökkimajoitus 2 yötä täysihoidolla, lisämaksusta edullinen uintilippu kylpylään. Liput ovelta 4€, ennakkoon 3€. Järjestää Savo-Kymen Vesaiset ja Mikkelin seudun Keskustajärjestöt. Pohjois-Savon Keskustan pikkujoulumatka HELSINKI-TALLINNA 9.–10.11. Kokouspaikkana on Tampereen yliopiston kirjasto (Kalevantie 5, sali LS K103) Kokous alkaa klo 10 lauantaina. Alustajana eduskuntaryhmän vpj Hanna Kosonen. Opastusmaksu jaetaan osallistujien kesken. Hintaan sisältyy: bussikuljetukset Pohjolan Matkan nykyaikaisella tilausbussilla, tutustuminen Eduskuntataloon, laivamatkat Silja Europa -laivalla valitussa hyttiluokassa ja meriaamiainen laivalla. Piiri tarjoaa päivällisen! Ilmoittaudu 25.10 mennessä tarjoiluun: savo-kymi@ vesaiset.fi Vesaisten Pikkujouluristeily Tallinnaan 7.–8.12. klo 16. Keskustanuorten poliittinen sihteeri Antti Grönlundille osoitteeseen: antti. A2-hytti 170/henk. Kokouspaikkana toimii Hotelli Sorsanpesä, osoite: Törnäväntie 27, 60200 Seinäjoki. Avoinna klo 9–15. klo 17 Punkaharjutalolla. Ilmoittaudu 22.10. klo 11 Ylitornion Diakoniaopistolla, Alkkulanraitti 1. www.fb.com/perapohjola. Karjala Uimin paikallisyhdistyksen syyskokous la 20.10. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. Punkaharjun Keskustanaisten syyskokous su 28.10. Valtakirjan tarkistus klo 10. klo 17 piiritoimistolla, Valtakatu 54, Lappeenranta. Valtakirjojen tarkastus ja kahvit alk. Johtokunta klo 12. A3-hytti 142 €/henk. (pe-la). klo 16.30 Retkiaitan kokoustiloissa. Pohjois-Savon Keskustanaiset järjestää tutustumisen opastuksen kera Kuopion ortodoksiseen kirkkomuseoon Riisaan 31.10. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimisto: 040 5156800, tmj Antti Ollikainen 040 721 0311, järjestösihteeri Mirja Kaartinen 044 015 5404 sekä Keskustanaisten ja Vesaisten tmj Katja Koivukoski 040 533 8160. Valtakirjojen tarkastus klo 11–12. klo 17:30 Koivurannan kerhohuoneella. Lappeenrannan paikallisyhdistyksen syyskokous ti 23.10. Varaukset 21.11. klo 11 Ristijärven Virtaalassa. Laivalla on myös paljon muita mahdollisuuksia ruokailla. Kahvit ja valtakirjojen tarkastus klo 17:30 alkaen. Keskustanuorten Etelä-Savon piiri ry:n syyskokous 20.10. Matkalla oltava mukana henkilökortti tai passi. klo 19. klo 17 ravintola Vinossa. Tiina Mäkäräisellä. Piiritoimisto Kemissä auki pääsääntöisesti joka päivä, mutta varmimmin soittamalla etukäteen. Taavetin paikallisyhdistyksen syyskokous ti 6.11. Aikataulu: 8.00 Haukivuori / 8.30 Mikkelin matkakeskus / 10.00 Svinhuvudin kotimuseo, Luumäki / 12.00 Lounas Säräpirtti, Lemi / 15.00 paluumatkalle / 16.30 Mikkeli / 17.00 Haukivuori. klo 17.30. Koko perheen eräleiri 26.–28.10.2018 Rokuan tähdessä, Kuntoraitti 3, Utajärvi. Myynnissä itse tehtyjä tuotteita. Vesaiset järjestää yhteistyökumppaneineen Lapsen oikeuksien päivän konsertin 24.11. Keskustan Pohjois-Savon piirin syyskokous la 27.10 klo 12 Kuopion kaupungintalolla. A4-hytti 129 €/henk. Riistakatu 15 Iisalmi. Voit halutessasi myös varata oman myyntipaikan. Piiritoimistojen käynti/postiosoite: Snellmaninkatu 37, Kuopio. gronlund@keskustanuoret.fi. Katso ilmoittautumisja aikataulutiedot kohdasta Kymenlaakso. Mukana ke Hanna Kosonen. klo 10 Hotel & Spa Resort Järvisydämessä Rantasalmella (os. klo 18 Keskustan piiritoimistolla Valtakatu 54. klo 18. Puhelimitse myös muulloin, tmj Jirka Hakala 050 388 0016, piirin pj Mari Kerola 040 684 0568, naisten tmj Eeva Peltokorpi 0400 199 002 ja eduskunta-avustaja Mirva Vesa 050 574 1405. klo 17 Mönnin kylä talolla. fi ja jaakko.maki-petaja@keskustaopiskelijat.fi.. klo 19:30 Punkaharjutalolla. Sääntömääräisten syyskokousasioiden lisäksi käsitellään 2019 eduskuntavaaleja, 2019 maakuntavaaleja, 2019 EU-vaaleja sekä 2018 srk-vaaleja. Lisämaksusta voi tilata ennakkoon illallisbuffetin pe-iltana menomatkalla 33 € ja lounasbuffetin la-iltapäivällä paluumatkalla 25 €. Kokous tekee esityksen eurovaaleihin tulleesta ehdokkaasta Teuvo Hatvasta Keskustan puoluevaltuustolle. Asialistalla kansanedustajaehdokkaiden nimeäminen kevään 2019 eduskuntavaaleihin. Mukana keskustan vpj Katri Kulmuni, MEP Elsi Katainen ja keskustan eduskuntaryhmän vpj Hanna Kosonen. Keskustanaisten perinteinen ITSE TEHTY -myyntinäyttely 17.– 18.11. Pohjois-Savo Piiritoimisto: piirin tmj Kimmo Valta 044 369 9600, toimistosihteeri Jaana Kvist 0440 817 373 sekä Keskustanaisten tmj Kaija Väänänen 044 369 9603. Väyrylän py:n sääntömääräinen syyskokous pe 19.10. B1-hytti 141 €/ henk. Lähdemme mukavalla joukolla pikkujouluilemaan sekä käymme tutustumassa vasta remontoituun eduskuntataloon. Jäsenjärjestöjen liittohallitukselle osoittamat aloitteet tulee toimittaa viimeistään 17.10.2018. klo 15 Peräseinäjoella Toivolanrannan yhtenäiskoululla. klo 18 valtuustosalissa. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa valitaan Keskustanuorten liittohallitukseen 5 varsinaista jäsentä kaudelle 2019–2020 ja kaksi varajäsentä liittohallitukseen kaudelle 2019, sekä kv-sihteeri liittokokouksien 2018–2020 välille. toiminnanjohtajalle: Katja Koivukoski, 040 533 8160, pohjois-pohjanmaa@vesaiset.fi Peräpohjola Piiritoimisto: tmj Kai Puro, 040 837 9867, kai.puro@keskusta.fi. B3-hytti 126 €/henk. Syyskokousasioiden ohella käsitellään ajankohtaisia kuntaja vaaliasoita. klo 18 Seinä joen kaupungintalon valtuusto salissa. Sääntömääräisten syyskokousasioiden lisäksi käsitellään eduskuntavaaleja, maakuntavaaleja, EU-vaaleja sekä srk-vaaleja. Mukana kansanedustajat, eduskuntavaaliehdokkaita ja Joensuun luottamushenkilöitä. Kokous avataan 17.11. Ruokolahden kunnallisjärjestön syyskokous ti 20.11. Keskustellaan myös ensi kevään vaaleista. Kokouksen virallisten edustajien on ilmoittauduttava kokouspaikalla 17.11. Itä-Savo Itä-Savon piirin syyskokous to 15.11. Ilmoittautumiset: anne.herttuainen@keskusta.fi, 050 520 6042. Ruokaja kahvitarjoilu
Siinä olisi kompensaatiota kylliksi. VehViläinen kiitteli sitä, että Itä-Suomessa on ryhdytty yhteistyöhön ja asiakokonaisuuksia viedään eteenpäin yhteisinä näkemyksinä. Nyt tämä tilanne närästää, ei maha mittää, puhuja muotoili. Keskustelun aikana Pekka Hynninen purki pettymystään OKL:n Savonlinnan yksikön siirtämisestä Joensuuhun. – Parikkalan rajanylityspaikka on meillä keskustalla palavereissa ollut esillä ja yhteisymmärrys asiasta voi olla jatkossa hyvinkin mahdollinen, hän vastasi varovaisen positiivisesti. – Meitä näin tuntevia on ehkä tuhansia. rantasalMen naapurikunnassa Joroisissa tunteet käyvät kuumina keskustalaisten joukossa valtuuston päätettyä kunnan siirtymisestä naapurimaakunnan puolelle. Sen jälkeen kunnat voivat paneutua paremmin tärkeisiin elinvoimaan, lapsiin ja nuoriin kohdistuviin kysymyksiin. Ministeriö on saanut valtuuston päätöksen, joka haluaa maakuntavaihdosta, Vehviläinen selvitti. Keskusta. Näin esimerkiksi toimitaan nopean itäradan saamiseksi sekä alemman tieverkon kunnostusvaateiden osalta. Ministerin alustuksen jälkeen oli vapaan sanan aika, joka käytettiinkin aikataulun sallimaan rajaan saakka. Tässä joutuu miettimään, minkä värisellä kynällä äänestyskopissa numeron kirjoittaa, Hynninen harmitteli. Maakuntavaihdosta haluaa viime kuntavaaleissa valtaan noussut sitoutumattomien ryhmä muutaman keskustalaisen tuella. Vehviläinen heitti pallon kaikille heille, joilla on mahdollisuutta vaikuttaa omilla toimillaan Savonlinnan seudun elinvoimaisuuden lisäämiseksi. – Itä-Suomen kunnissa monilla on suuria haasteita, ja myös siksi sote-uudistuksen toteutuminen on olennaista, jotta terveydenhoitokulut saadaan pois kuntien harteilta. Hän näki, että ei auta kuin katsoa eteenpäin, koska OKL on menetetty. – Pelkäämme, että päätöksenteko siirtyy kunnasta pois sotepalvelujen perässä, Kinnunen sanoi. Hynnisellä oli kuitenkin ehdotus, jolla kompensaatiota tulisi Savonlinnaan ja aika paljon muuallekin Itä-Suomeen. Hän muistutti, että viidessä maakuntaa vaihtavassa kunnassa on erilaista suhtautumista asiaan. – Parikkalan rajanylityspaikan avaaminen kansainväliselle liikenteelle toisi kymmeniä miljoonia seutukunnalle. – En minä ainakaan ole puhunut, että valtuuston päätöksen pitäisi olla yksimielinen. – Heinävedellä harmitellaan, ettei maakuntavaihdos tapahdu tämän nopeammin. Asian lähettiläänä oli Kaarlo Kinnunen, joka kertoi Joroisissa olleen käsitys, että maakuntavaihdos tapahtuisi vain valtuuston yksimielisellä päätöksellä. Kuntaja uudistusministeri Anu Vehviläisen kierros alkoi perjantaina iltapäivällä Etelä-Savosta Rantasalmelta. 19.10.2018 37 KesKustan kansanedustajat kiersivät viikonloppuna yleisötapahtumissa ympäri maata. Ministeri Vehviläinen myötäeli Savonlinnan seudulla elävien tunnelmia sanoen, että hänestä itsestäänkin asia tuntuu pahalta, vaikka joensuulainen onkin. – Tämän jälkeen minun on vaikea rakentaa takaisin luottamusta keskustaan, hän sanoi ja viittasi pääministeri Juha Sipilän antamiin kompensaatiolupauksiin, joista Hynnisen mukaan noin viidennes toteutui. TeksTi ja kuva: Päivi venTo OKL:n siirto hiertää Etelä-Savossa Kuntaministeri Anu Vehviläinen sai vastailla kysymyksiin keskustan tilaisuudessa Rantasalmella
– Minun osaltani tämä virhe on nyt käsitel ty. Pohjois-Pohjanmaan piirikokous hyväksyi piirihallituksen esityksen eduskuntavaaliehdokkaista sellaisenaan. Piirin istuvista kansanedustajista heihin lukeutuivat kaikki jatkoon mielivät: kempeleläinen Juha Sipilä, haapavetinen Antti Rantakangas, ylivieskalainen Juha Pylväs, raahelainen Hanna-Leena Mattila ja kuusamolainen Ulla Parviainen. Ja poliitikoillekin pitää antaa anteeksi. Suomenmaalle Moilanen sanoi, että nyt on aika mennä eteenpäin. Hän ehti kieltäytyä ehdokkuudesta ennen piirin jäsenvaalia, mutta julkisuudessa myrskynnyt kohu sai mielen muuttumaan. Yksi heistä on tyrnäväläinen Jussi Ylitalo, joka on paitsi kenttäpäällikkö ja agrologi, myös keskustan PohjoisPohjanmaan piirin puheenjohtaja. Listalta löytyivät myös reis järvinen kansanopiston rehtori Mikko Kinnunen, nivalalainen kehityspäällikkö Eija-Riitta Niinikoski sekä oululainen pastori Pekka Aittakumpu. PIIrIhallItuksEn esityksestä ehdokkaiksi nimettiin edellä mainittujen lisäk si kuusi ehdokasta. – Jokainen ihminen tekee virheitä, se pitää sallia myös poliitikoilta. PIIrIkokous asetti eurovaaliehdokkaakseen nykyisen europarlamentaarikon Mirja Vehkaperän. Muita ehdokkaita ovat pudasjärveläinen metsuri Vesa Riekki, oulaistelainen luokanja aineenopettaja Marjut Lehtonen, oululainen vanhempi konstaapeli ja nettipoliisi Lauri Nikula sekä oululainen sairaanhoitaja ja lastensuojelun päivystysperhehoitaja Susanna Kisner. EhdokkuutEnsa ennen kokousta olivat varmistaneet piirin jäsenvaalissa kahdeksan parhaan joukkoon sijoittuneet. Varapuheenjohtajina jatkavat puolestaan Hanna Markkanen Kempeleestä ja Liisa Lu mijärvi Raahesta. Ilmaa sähköisti eduskuntavaaliehdokkaiden nimeä minen. EnItEn huomiota hyväksyttyjen ehdokkaiden listalla herättää sanavalintojensa vuoksi kohun silmään joutunut entinen kansanedustaja Riikka Moilanen. Piirikokoukset Pohjois-Pohjanmaan piiri valitsi ehdokkaansa eduskuntavaaleihin TeksTi: samuli VänTTilä kuVaT: maria seppälä Jatkossa Riikka Moilanen haluaa keskittyä eduskuntavaaliaiheisiin. Moilanen kertoi saaneensa paljon ehdokkuuspyyntöjä sen jälkeen, kun hän joutui jättämään työnsä Pihlajalinna Oulun toimitusjohtajana ihmisroskakommenttinsa vuoksi. 38 19.10.2018 Ilmassa oli erityistä jännitystä, kun Suomen suurin keskusta piiri PohjoisPohjanmaa kokoontui syyskokoukseensa Tyrnävälle viime lauantaina. Jussi Ylitalo valittiin jatkamaan piirin puheenjohtajana. Hän on pitkäaikainen kansanedustaja Haukiputaalta, nykyisestä Oulusta. Oululainen arkkitehti Tuija Pa tana on Oulun keskustanuorten puheenjohtaja. Poliitikkaan Moilanen kaipaisi enemmän armollisuutta. Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin syyskokous keräsi Tyrnävälle paljon väkeä.. Toivon, että jatkossa voin keskittyä eduskuntavaaliaiheisiin
– Myöhemmin on tarkoitus kylvää puita myös siemenistä, hän täsmensi. Sipilä kertoi asiasta puheessaan keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin syys kokouk sessa Tyrnävällä. suomenmaalle Sipilä tarkensi, että omat 5 000 puuta on tarkoitus istuttaa Pohjois-Pohjanmaan alueelle. Sipilä muistuttaa, että kasvava metsä on paras hiilinielu. Ehdotamme myös maatalousmaan hiilensidonnalle tutkimusja kokeiluohjelmaa, Tiilikainen kertoo. Hiiltä varastoivaa puurakentamista on edistettävä. On järkevämpää vahvistaa pitkäjänteisesti hiilinieluja ja puun kasvua kuin hätiköidysti vähentää uusiutuvan puun käyttöä. KesKusta esittää kuutta toimenpidettä, joilla vahvistetaan hiilinieluja pitkäjänteisesti ja kestävän kehityksen periaattein. Pekka Pohjolainen KesKusta peräänkuuluttaa nopeita toimia fossiilitalouden hiilidioksidipäästöjen alasajoon sekä hiilinielujen pitkäjänteiseen vahvistamiseen. Sipilän mukaan puiden istuttaminen on osa keskustan realistisen vihreyden kampanjaa. Lanseerataan metsille, joiden ensiharvennus on viivästynyt, ilmastoharvennus. Sipilän mukaan puiden istuttamisella tarkoitetaan taimien istuttamista. Sopivia kohteita ovat muun muassa pellot, joiden viljelykäyttö on loppunut. Keskusta haluaa käynnistää toimet mahdollisimman nopeasti ja toteuttaa niitä läpi ensi vuosikymmenen. – Tai sitten osa puutuotteista korvautuu rakentamisessa betonilla ja teräksellä sekä pakkaamisessa muoveilla. Toinen vaihtoehto on, että vastaavat puutuotteet markkinoille tehdään muualla kuin Suomessa ja muualla hakatusta puusta, asunto-, energiaja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen muistuttaa kannanotossaan. 19.10.2018 39 Oikaisu Viime perjantain (12.10) Suomenmaassa kerrottiin virheellisesti, että keskusta saa asettaa 21 ehdokasta kevään eurovaaleihin. Missään näissä vaihtoehdoissa globaalit päästöt eivät vähene lainkaan, Tiilikainen korostaa. – Kasvatetaan istuttamalla uutta metsää Suomen metsäpinta-alaa. Oikea luku on edelleen 20 ehdokasta, vaikka Suomesta valitaan nyt brexitin vuoksi 14 meppiä, eli yksi enemmän kuin aikaisemmin. Suomen tehtailla suomalainen puu korvautuu tuontipuulla. – Jos suomalaisen puun käyttöä puutuotteiden valmistuksessa vähennetään, on sillä lyhyellä tähtäimellä kolme mahdollista seurausta. Lisäksi keskusta esittää, että kehitysrahoitusta on kasvatettava ja suunnattava sitä kehittyvien maiden ilmastotyöhön, mukaan lukien hiilinielujen vahvistamiseen. Keskustan mukaan metsillä on aktiivinen rooli ilmastotyössä. Tempauksella on tarkoitus kiin nittää huomiota kestävään ja vastuulliseen metsän hoitoon. Puolueen puiden istuttamispaikkoja on tarkoitus miettiä talven aikana. Keskustalta nippu toimia hiilinielujen vahvistamiseksi Samuli Vänttilä Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) aikoo istuttaa ensi kesänä Suomeen omin käsin 5 000 puuta osana ilmastonmuutoksen torjuntaa. Tämä harvennus tehdään totuttua lievempänä, jotta hiilensidontakyky säilyy ja mahdolliset tuhoriskit pienennetään. Sipilä lupasi istuttaa 5 000 puuta. Keskusta ehdottaa hiilinielutoimiksi myös soiden ennallistamista. Samalla Sipilä sanoi, että keskus ta aikoo istuttaa lisäksi 100 000 puuta
Kuka esitti 1990 elokuvassa Pretty Womania: Penelope Cruz, Jane Fonda, Jennifer Lopez vai Julia Roberts. 3. Törö. Ruokaviraston pääpaik ka ei kuitenkaan tule sijaitsemaan Helsingissä, vaan... . Vas tau kse t: 1) Sau di-A rab ia 20. 40 19.10.2018 9 6 2 8 1 7 4 2 1 5 1 6 2 4 1 5 7 8 2 8 7 9 3 9 4 8 4 5 7 1 5 3 9 6 7 2 8 4 1 1 7 6 5 8 4 3 2 9 4 8 2 1 9 3 6 5 7 8 1 5 7 2 6 9 3 4 6 2 3 9 4 1 5 7 8 7 9 4 8 3 5 1 6 2 2 5 1 4 6 8 7 9 3 3 6 7 2 1 9 4 8 5 9 4 8 3 5 7 2 1 6 8 9 8 4 2 6 9 2 7 5 4 5 1 3 4 5 4 6 7 3 7 9 2 5 5 5 1 8 7 9 4 2 6 3 9 7 6 8 3 2 5 1 4 4 2 3 6 5 1 8 9 7 8 9 2 3 6 7 4 5 1 6 4 5 9 1 8 3 7 2 7 3 1 4 2 5 9 8 6 1 5 4 2 8 6 7 3 9 3 8 7 1 4 9 6 2 5 2 6 9 5 7 3 1 4 8 9 6 2 8 1 7 4 2 1 5 1 6 2 4 1 5 7 8 2 8 7 9 3 9 4 8 4 5 7 1 5 3 9 6 7 2 8 4 1 1 7 6 5 8 4 3 2 9 4 8 2 1 9 3 6 5 7 8 1 5 7 2 6 9 3 4 6 2 3 9 4 1 5 7 8 7 9 4 8 3 5 1 6 2 2 5 1 4 6 8 7 9 3 3 6 7 2 1 9 4 8 5 9 4 8 3 5 7 2 1 6 8 9 8 4 2 6 9 2 7 5 4 5 1 3 4 5 4 6 7 3 7 9 2 5 5 5 1 8 7 9 4 2 6 3 9 7 6 8 3 2 5 1 4 4 2 3 6 5 1 8 9 7 8 9 2 3 6 7 4 5 1 6 4 5 9 1 8 3 7 2 7 3 1 4 2 5 9 8 6 1 5 4 2 8 6 7 3 9 3 8 7 1 4 9 6 2 5 2 6 9 5 7 3 1 4 8 1. Hänen on oltava syntyperäinen maan kansalainen, asunut maassa vähintään 14 vuotta ja oltava vähintään ?. Ruisleipä. Minkä ikäinen. 9. marraskuuta jo kuudennet puhallustikan... Korhosella ja Kettusella oli molemmilla 261 ääntä. Tyhjiä äänestyslippuja jätettiin kaksi, kolme ääntä hylättiin. Suomi saa uuden viraston, kun Ruokavirasto aloittaa toimintansa ensi vuoden alussa. 4. Virastolla on 20 eri paikkakunnalla noin tuhat työntekijää, suurin osa Helsingissä. –21 .5. 201 7, (m atk a jat kui Isr ael iin , Ita lia an ja Vat ika ani in, Bel gia an) , 2) 35vuo tia s, 3) vai n site n, ett ä hän en on olt ava ”tä ysi -ik äin en” – täy si-i käi syy den raj a Suo mes sa nyk yää n 18 vuo tta – lis äks i val itu n on olt ava syn tyj ään Suo men kan sal ain en ja oik eus toi mikel poi nen , 4) Eur oop an kem ika aliv ira sto Hel sin gis sä, 5) Sei näj oki , 6) hun aja , 7) Jul ia Rob ert s, 8) enn en, 190 7, 9) sär kik ala , ”pa ist ett una mit ä mau kka in” , 10) MM -ki sat , jär jes täj ä Inv alid ilii tto , puh allu spu tki on 86 cm pit kä, tik at 5 cm , tik katau luu n mat kaa 6 m. Mihin maahan Donald Trump teki presidenttikautensa ensimmäisen ulkomaan vierailun toukokuussa 2017: Englanti, Israel, Kanada vai Saudi-Arabia. Sh utt ers to ck Pirkko Wilén Marisanna Jarva , Timo Korhonen ja Tuomas Kettunen ovat keskustan Kainuun piirin ehdokkaat kevään eduskuntavaaleissa. 6. Missä. 10. Tuomas Kettunen oli ehdolla eduskuntaan jo neljä vuotta sitten ja keräsi silloin Oulun vaalipiirissä 3 636 ääntä. Kuopiossa kilpaillaan 10. 8. Milloin prostituutio virallisesti lakkautettiin Suomessa: a) ennen vuotta 1917, b) vuonna 1917, c) vuoden 1917 jälkeen. M ari a Se pp älä. Onko Suomessa yhtään EU-virastoa. Banaani. Missä noista kolmesta on eniten kaloreita. Virasto syntyy, kun Elintarviketurvallisuusvirasto, Maaseutuvirasto sekä osa Maamittauslaitoksen tietotekniikkakeskusta yhdistetään. Tietotesti ??. Hunaja. Äänioikeutettuja Kainuun piirissä oli yhteensä 1 891. 7. Jarva, Korhonen ja Kettunen ehdolle Kainuusta Tuomas Kettunen. SM-, EMvai MM-kisat. Jäsenvaalin tulos vahvistetaan tulevassa piirikokouksessa. Heistä 914 käytti äänioikeuttaan. Mikä se on: kahlaajiin kuuluvan lintu, Lemmenjoen sivujoki, särkikala. Johanna Rantala sai jäsenäänestyksessä 67 ääntä ja Maire Ahopelto 39. New Yorkin Broadwayllä on esitetty elokuusta alkaen vuoden 1990 menestyselokuvaan Pretty Womaniin perustuvaa samannimistä musikaalia. Yhdysvaltain perustuslaissa määritellään kolme edellytystä maan presidentiksi valittavalle. Musikaali on lyönyt katsojaja pääsylippuennätyksiä. Onko Suomessa presidentiksi valittavalla oltava määrätty määrä ikävuosia. Jarva ja Korhonen ovat nykyisiä kansanedustajia. 5. Jarva keräsi suurimman äänimäärän, 281 ääntä. 2. vuotta vanha. Banaani ja hunaja sopivat ruisleivänkin päälle, mutta missä niistä on eniten kaloreita
Annan arvoa keskustan johtonaisille ja -miehille siitä, että saan vetäytyä rauhassa ilman muodollisiakaan houkutteluja jatkaa politiikassa. Puolueen tarkoitusta on pohdittava alituiseen, eikä milloinkaan saa tuudittautua luuloon ikuisesta menestyksestä ainakaan sillä perusteella, että on sitä menestytty tähänkin asti ja että mahdollista alamäkeä seuraa automaattisesti ylämäki. Kirjoittaja on kansanedustaja (kesk.) ja ministeri. Ja voihan sitä kirjoittaa kirjankin menneistä ja tulevista, jos voimia on. Ilmastonmuutos antaa jykevän taustan keskustalaiselle linjanvedolle. Useimmat suurten ikäluokkien naiset ja miehet ovat jättäneet ajat sitten työelämän. 42 19.10.2018 Monet ovat toivottaneet meikäläisen ”tervetulleeksi siviiliin”, kun kerroin 13. eihän meikäläisen vetäytymispäätös yhdessä kesässä syntynyt; sen juuret ovat vuosien takana. Ainahan joukkoon mahtuu lärväilyä, mutta se taitaa kuuluu politiikkaan. Ilmoitukseni vastaanotto on ollut ymmärtäväinen. Toivotus on ollut ymmärtääkseni plusmerkkinen. Lähes puoli vuosisataa työelämässä ja yli 30 vuotta eduskunnassa riittävät ”kansalaispalvelukseksi”. Sillä on puolestaan iso merkitys sekä Suomen ulkoja turvallisuuspoliittiselle asemalle että yhteiskunnan sisäiselle kehitykselle. Nyt on tullut meidän poliitikkojen aika tehdä samoin, mutta ei kaikkien. Kirjoitin Facebookissa 13.8. politiikan nikamakohdasta: ”Nikamakohdassa on siistiä antaa tilaa politiikan nykymeininkiin ja -tyyliin paremmin sopiville voimille.” Kysymysten kysymys nikamakohdassa kuuluu: minne keskusta on matkalla, mistä se tunnetaan ja mihin sitä tarvitaan. elokuuta, etten pyri eduskuntavaaliehdokkaaksi. Joitakuita seitsenkymppisiä yrittää ja valitaankin eduskuntaan. Yhteiskuntarauhaa rakentavalla ihmisyyspuolueella on tulevaisuutta: eheys-, ylisukupolvisuusja vihreystavoitteet luovemmin ja räväkämmin esille – ja muutenkin sitä rataa. Seitsenkymppisen siirtyminen sivuun on luonnollinen asia. Siviiliin seppo kääriäinen vieraskolumni. Siviilissä on aikaa näidenkin pohtimiseen metsäreissuilla ja nuotiolla, yksikseen ja kavereiden kanssa. Aiemmin puoluejohto on vedonnut tiukassa paikassa – aina vaalien alla – siihen, että lähtisin mukaan ”vielä kerran” puolueen edun nimissä. KesKusta politiikallaan ja toiminnallaan itse ratkaisee, kuinka sille puolueena käy
ei kai kukaan halua, että varta vasten paikalle matkustaneet hiihtovosut herkeävät olemasta suosiollisia vain siksi, että lasketteluasusi on viime sesongin mallia. halpahallin puhaltimen ostajaa pilkataan taloyhtiön grillijuhlissa, ainakin kolmannen artesaanioluen jälkeen. tiedän, että tumpelo paiskaa lingolla kiven suurimmasta ikkunastaan sisään. Jari Nenonen En kaipaa käpylehmiä, mutta... hiihtokeskuksissa juodaan viinaa ja Yö esiintyy. Painopaikka Botnia Print oy, iSSn 0356-3588 Verkkouutispäälliköt henna LaMMi 045 6307 072 SaMuLi niSSiLä opintovapaalla journalistinen taittaja SaMuLi VänttiLä 044 7370 244 toimittajat Meri aLaranta-SauKKo 044 2032 640 Lauri heiKKiLä 044 7370 262 annuKKa KaareLa 044 7370 377 taina KiVeLä 044 7370 261 Santeri LaMPi 044 7370 315 riSto LuodonPää 040 8201 781 toMi oraVainen 040 5201 361 PauLiina PohJaLa 050 5450 915 PeKKa PohJoLainen 040 5357 674 PirKKo WiLén 044 7370 238 19.10.2018 43 Vakituinen aVustaja tiMo Laaninen 040 8326 106 ValokuVaajat JaaKKo MartiKainen 050 3495 549 Maria SePPäLä 044 7370 386 Graafikko henna raitaLa 044 7370 327 En sano , että ennen kaikki oli paremmin, koska ei ollut. tämä ei ole niinkään lasten ongelma, vaan aikuisten. niin, intiaania leikittiin, eivätkä tiedostajatäditkään vapisseet kulttuurisesta omimisesta. olEn ollut huomaavinani, että meneville aikuisille ei kelpaa mikään ilmainen, käpylehmäversio. ottaa askartelusakset (ennen pojille annettiin puukko) ja leikkaa laatikkoon vaikkapa talon ikkunat. MutkaMäEnlasku on liikuntaa. Voisi ehkä tehdä talvisin lumitöitä ja kesäisin haravoida, jos on omaa pihaa. Latumaksu on 15 euroa päivä. Siis, autolla salille ja maksua vastaan astumaan stepperille. Mutta sehän olisi ilmaista. ennen hiihdettiin kun tuli lunta. haravoinnin sijaan kuuden neliön patiota vartenkin ostetaan lehtipuhallin. tietenkin asianmukaisissa sesongin muotivaatteissa. ohjeet tietojen tarkistamiseen rekisteriselosteessa: www.suomenmaa.fi. Lapsi on edelleen sillä lailla luova, että hänestä kalliin lelun pakkauslaatikko voi olla mukavampi kuin se piipittävä lelu. Mutta jotenkin saa kai ihmetellä sitä, että mikään ilmainen ei enää kelpaa. nyt lumi tehdään 15 asteen lämpöiseen syksyyn. ei pyssyleluja! Kuitenkaan ei kenestäkään tullut tappajaa, vaikka pistoolia lännenleikeissä markkeerasi edes sopiva oksa. Lehden saaja ja tilaaja voivat tarkistaa tietonsa Joutsen Media oy:n tilaajapalvelusta. niin kuin saa maksaa uimatossuista, uimalaseista ja etenkin merkkiuima-asuista. Kilpavarustelu rivitaloyhtiössä on kovaa.. ei voi! Lumityöt tehdään lumilingolla, naurattaa jo nyt. tai auton lämmitettävään ja tutkaominaisuuksilla varustettuun tuulilasiin. Parasta siinä vaikuttaa kuitenkin olevan hinta, lähtien suksiboksista, jonka alle täytyy saada nelivetofarmari. uimaan ei mennä niinkään järveen tai mereen, vaan uimahalliin, koska siitä saa maksaa. Jos ei maksa, ei ole kivaa. Kilpavarustelu rivitaloyhtiössä on kovaa. oli oikeita lapsimurheita, riisi tautia ja tuperkkelia. tietoja käytetään tilausten hallintaan ja tilaajien palveluun. olisiko vähän liian halpaa pitääkseen rahvaan poissa. päätoimittaja Juha Määttä 040 7359 612 toimituspäällikkö Katariina LanKinen 044 7370 320 ulkoasupäällikko MiKKo eronen 041 4539 554 Pakina Levikki: 11197 (76/23/1) Lt 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 oulu, Käyntiosoite: Lekatie 4, 90150 oulu Helsingin toimitus Postiosoite: PL 1070, 00101 helsinki, Käyntiosoite: apollonkatu 11 a, 00100 helsinki Julkaisija Joutsen Media oy Toimitusjohtaja Sauli huikuri Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Joutsen Media oy tallentaa ja käsittelee henkilötietoja. Porraskävely olisi terveellistä. aseleikeistä tulee varjeleville vanhemmille hengenahdistusta
syystarjous! 5 kk / 38 € aikakauslehti kerran viikossa koko maan äänenkantaja