. 2 ?
Ikkunoita jouluun
Yhteinen joulukalenteri on Kokkolan Neristanissa yhteisöllisyyttä luova perinne. 2
TIERNAPOIKIEN OPEISTA EI OLE APUA. . s. s. 4
Alexander Stubb piikitteli linjapuheessaan
keskustaa nimeä mainitsematta. 3
S
6 414880 073513
S
PERJANTAI 19.12.2014
N:o 145 . Puheessa hän
haikaili myös Suomen Nato-jäsenyyttä. 8. s. STUBB ON JO RIESA KOKOOMUKSELLE. 6
Koulu ei huomioi sitä, että pojat kehittyvät
eri vauhtia kuin tytöt, eduskuntavaaliehdokas Seppo Mäkinen harmittelee. s. 10
Toivakka uskoo vapaakauppaan
Stubb pisteli keskustaa
Ehdokas poikien asialla
Ulkomaankauppaministeri Lenita
Toivakka ei näe EU:n ja Yhdysvaltain
vapaakauppaneuvotteluissa uhkia
Demokraattilehden pääkirjoituksessa (17.12.) esitettiin tälle tilalle osuva määritelmäkin: kokoomus on ?kannatuksellisessa hengenhädässä?.
Mutta tuskin vaalihuitominenkaan aivan ilman
seurauksia jää. Tässäkö on kiitos siitä. vaikka ministeri tällaisen
torjuukin suoralta kädeltä. Stubb ajaa nyt kokoomusta nurkkaan, mistä ei ole ulospääsyä. Kuva: Jari Laukkanen
Haluaako kokoomus siis
riitely-Suomen?
mintaympäristö ei ole ihan näin rauhallinen?, Lyly
sanoi (Yle uutiset 17.12.).
Lyly asetteli sanansa turhankin diplomaattisesti.
Nimenomaan yhteistyötä Suomi nyt kaipaa, ei riitelyä. Eikä nyt
puhuta alkoholi- tai elämäntapaongelmista vaan puhtaasti taloudesta.
USEIMMAT tällä hetkellä eläkeiässä tai sen kynnyksellä
olevat huiput kilpailivat aktiivivuotensa aikana, jolloin
raha tai täysammattilaisuus ei ollut niin näkyvässä roolissa kuin tänä päivänä.
Aikaa urheilemiseen käytettiin yhtä paljon, mutta sponsori-, tv-sopimus- tai muut tulot olivat ?mikkihiiriluokkaa. Varsinkin nyt, kun
kaikesta muusta ja paljon tärkeämmästä joudutaan tinkimään.
Mikäli joku noin ajattelee, niin on luettu lähinnä lööppejä. nykyiseen verrattuna. Silti hanke on kannatettava. Tätä sopii ihmetellä
pääministerin viime päivien esiintymisten valossa.
Ensin Stubb kommentoi eduskunnassa (4.12.) uusimpia galluplukemia tölväisemällä keskustaa näin:
?Tällä hetkellä on aivan selvää, että keskusta on
vaalien ennakkosuosikki. Sen pani alulle
Satu Hassi (vihr.), valmistelua vei eteen päin Jouni
Backman (sd.), asetuksen esitteli Jan-Erik Enestam
(r.) ja edeltäjiensä virheitä korjaili Paula Lehtomäki (kesk.). Mutta monen muun ex-huipun
tarina uran jälkeen on karumpaa kerrottavaa. Edes kovin mahdollinen urheilusaavutus ei ole
taannut heille pysyvää taloudellista turvaa.
Katkeruutta haastatteluista on silti turha etsiä. Ne olivat kuitenkin vain haastatteluvastauksia toimittajien kysymyksiin. Kukapa kiusaajan
kanssa haluaisi kaveri olla.
Jätevesiasetusta nostetaan taas pöydälle
Y
mpäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen
(kok.) esittää, että haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen siirtymäaikaa jatketaan vuoteen
2018. Hän sanoi pitävänsä suomalaisen yhteiskunnan konsensushakuisuutta syynä Suomen talouden ongelmiin.
?Laaja yhteisymmärrys. Keskustan pää-äänenkannattaja
Päätoimittaja Juha Määttä
Pääkirjoitukset
Toimittajalta
Pääministeri Stubb
ajaa kokoomusta nurkkaan
O
nkohan pääministeri ja kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb käynnistänyt
yhden miehen sodan muita vastaan vai mistä
oikein on kysymys. Nyt siis asiaan tarttui Sanni Grahn-Laasonen (kok.)
Muutama vielä puuttuu. Suuri kuva elämän tai urheilumaailman raadollisuudesta ei ole selvästikään hahmottunut.
Kun vastikään eläköitynyt Teemu Selänne ilmoittaa
presidentin kutsuilla viettävänsä perheensä kanssa laatuaikaa Kalifornian auringon alla, hämärtyy itsekunkin
näkökulma helposti juhlahumun keskellä.
Teemu on toki laatuaikansa ansainnut eikä ole yhteiskunnalta mitään vailla. Mutta ehkäpä kokoomus kannattaa nykyisen ministerinsä lupauksia myös vaalien jälkeen.
Haja-asutusalueiden jätevesiasetusta ovatkin rakennelleet tämän jälkeen jo melkein kaikkia puolueita edustaneet ympäristöministerit. Snellman-säätiön puhe oli sen sijaan vakavampi osoitus siitä, mihin kokoomuksen puheenjohtaja pyrkii ja minkälainen hänen Suomensa pitäisi olla. uhkaa hänen mielestään
halvaannuttaa Suomen.
Siinäpä potku työmarkkinajärjestöille ja vasemmiston puolueille! Ja sai siitä keskustakin taas osansa. Asetusta voi yhä pitää monissa tapauksissa
kohtuuttomana ja maalaisjärjen vastaisena.
Jos koko lainsäädäntöä korjataan, asia jää seuraavalle eduskunnalle. Jo investoineet harmittelevat valtion touhuja.
Jos ministerin aie toteutuu, tasapuolisuuden perään onkin lupa kysyä . Nimet olivat kovimmasta päästä, mitä saavutusten perusteella voi löytää.
Olympiavoittajat Pertti Karppinen, Marja-Liisa
Kirvesniemi ja Kaarlo Kangasniemi kuuluvat siihen
ryhmään, joka urheilijaeläkettä voisi sen toteutuessa
hakea. Syytä kiirehtimiseen
on, sillä lakiesitystä on jumpattu vaihtelevalla menestyksellä eteenpäin jo vuodesta 1972 lähtien.
Jos se menee tuoreimman muotoilun mukaisena läpi,
voivat kansainvälisesti menestyneet entiset urheilijat
hakea valtiolta runsaan 1 300 euron suuruista eläkettä.
Alexander Stubb on sanonut pitävänsä suomalaisen
yhteiskunnan konsensushakuisuutta syynä Suomen
talouden ongelmiin. Ministeri haluaa myös, että koko asetusta koskeva lainsäädäntö otetaan vielä uuteen tarkasteluun.
Ne maalla asuvat, jotka eivät ole vielä rahojaan
panneet asetuksen mukaisiin töihin, ovat mielissään. Ja ymmärtääkö Stubb, mitä hän
voi puheillaan saada aikaan. Saapa nähdä, onko seuraavan ympäristöministerin perässä kirjainyhdistelmä (ps.)?
JOKU skeptikko varmasti ihmettelee, miksi rahassa kylpeville huippu-urheiljoille pitäisi maksaa yhteisistä varoista vielä ylimääräinen eläkepotti. Jos konsensuksen Suomesta halutaan riitely-Suomeen, niin toi-
NYKYINEN eduskunta ehtinee vielä viimeisiksi töikseen
käsitellä lakia urheilijaeläkkeestä. Riitely luo vastakkainasettelua, jonka kokoomus itse oli ainakin lopettavinaan taannoisissa presidentinvaaleissa.
Ei taida Stubb muistaa?
Stubbin viesti oli käsittämätön myös sen takia, että hallituksesta on moneen kertaan vedottu viime
päivinäkin, että työmarkkinoille saataisiin mahdollisimman pian uusi, pitkäaikainen palkkaratkaisu.
Ei tätä tavoitetta auteta konsensusta haukkumalla.
S
tubbin kannanotot voi panna gallupromahduksen ja vaalien läheisyyden aiheuttaman
hermostuneisuuden piikkiin. Jokainen äänestäjä, joka uurnille lähtee, tekee valinnan uuden ja vanhan, modernin ja vanhanaikaisen, kansainvälisen
ja sulkeutuneen Suomen puolesta tai sitä vastaan.?
Radion Pääministerin haastattelutunnilla sunnuntaina (14.12.) Stubb repi rikki ulkopoliittista yhteisymmärrystä suorastaan harvinaisella tavalla.
Hän ilmoitti, että Suomessa on ollut useita tahoja, jotka ovat pyrkineet irtautumaan EU:n sanktiopolitiikasta ja viemään Suomea ?harmaalle vyöhykkeelle?. Nykyinen ministeri ehtii muut-
Hartaasti
ansaittu eläke
taa vain asetusta, vaikkapa vuosilukua. Grahn-Laasosen ulostulossa onkin vaaliaineksia. Karppinen ja Kirvesniemi paiskivat yhä töitä hieronta- ja hoitoalalla. Mutta eläkekertymä on silti jäämässä alle 2 630
euron kuukaudessa, mikä on yksi urheilijaeläkkeen saamisen kriteereistä.
Urheilijaeläke on valtion budjetissa pieni, mutta kansallissymbolisesti ajatellen merkittävä asia.
Ei pois enemmän tarvitsevien momentilta, vaan hartaasti
odotettu ja jopa ansaittu kunnianosoitus sinivalkoisille sankareille.
Risto Luodonpää. Jopa jääkiekossa ja
moottoriurheilussa.
Juuri ammattimaistumisen luoma julkisuuskuva lienee yksi syy siihen, miksi urheilijaeläkkeen kanssa on
jaapattu niinkin kauan.
LUIN eräästä maakuntalehdestä ansiokkaan jutun muutaman entisen urheilijan kuulumisista ja mietteistä koskien mahdollista urheilijaeläkettä. Hän mainitsi erikseen keskustan ja vielä nimeltä kolme keskustalaista poliitikkoa.
Tiistaina (16.12.) Stubb paljasti lisää ajatusmaailmaansa Snellman-säätiön puheessaan. Onhan sekin vahva konsensuspuolue. Nytkin
keskusta tarjoaa laajaa yhteiskuntasopimusta Suomen nostamiseksi suosta.
Stubbin aiemmat iskut keskustaa vastaan olivat
varmasti ennakolta pohdittuja. Puhetta mainostettiinkin ?linjapuheeksi?.
SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly ei paljon kainostellut.
Hänen kommenttinsa oli tyly. Hän nimesi oitis Stubbin toiveiden mukaisen isänmaan ?riitely-Suomeksi?.
?Ainakin työmarkkinoilla on tehty parikin isoa
ratkaisua
Kuva: Paula Åström
dan keinoissa. Ei yksinlaulantaa eikä paljon vuorosanoja. on
kortilla kuin sokeri pula-aikana. Emme elä onneksi enää kylmän sodan kautta, jossa presidentillä oli suvereeni linjaveto-oikeus maamme ulkopo-
litiikkaan.
Avoimessa, kansainvälisessä ja
EU:hun sitoutuneessa poliittisessa kulttuurissa on sallittava kaikenlainen keskustelu myös ulkopolitiikasta. (Julma ilme). Ja unohdinpa viimeisellä kerralla Mänkin tötteröhatun
pukuhuoneen pöydälle.
Kun sen huomasin, hetken nolotti. sillä erotuksella vain, että
hahmot eivät olekaan piirrettyjä pikku-ukkoja vaan muka järjellisiä olentoja.
Mutta niinhän pakinoitsija Ollikin aikanaan huomioi:
?Ihmisluonto on sellainen, että sille näyttää olevan helpompi joutua riitaan rauhasta kuin rauhaan riidasta.?
VAAN kaikesta huolimatta: Hyvää ja rauhallista joulua!
Muut lehdet
LEHDET OVAT jatkaneet vielä ulkopolitiikan perusasioiden pohtimista.
Ilkka: ?Kokoomuksen johto näyttää pitävän ulkopoliittisen sopan
hämmentämistä yllä kovin tarkoitushakuisesti. ?Kaikki kaksivuotiaat
ja sitä nuoremmat poikalapset.... kuin sarjakuvasta. noh, se siitä?
Kirkkoisä Augustinus filosofoi aikoinaan
näin: ?Jos oikeudenmukaisuus syrjäytetään, mitä ovat valtakunnat muuta kuin
suuria rosvojoukkoja.?
UUTISET omasta Euroopastammekin ovat ?
anteeksi vain . siis ne painuvat, joilla on siihen varaa. Meni ihan mukavasti, ainakin
omasta mielestämme.
No, joskus oli laulujen tai säkeiden aloituksissa pientä sekalaisuutta. Kun
kotimaan asioista ei ole talouden
laahustaessa nostettavissa suuria
onnistumisia, on pelattava toisilla korteilla.
Jos kokoomus pitää isänmaan
etua johtotähtenään, että sen
osattava toimia ulospäin yhdensuuntaisesti eikä repien.
Jos taas ulkopoliittisia linjauksia ollaan viemässä eteenpäin,
on linjauksista voitava avoimesti keskustella. Salaa olen
sitä mieltä, että onpa hyvä, kun on vähän
huono taloustilanne Suomessamme.
Muuten varmaankin neuvottelisimme
sukellusveneiden ja keskimatkan ohjusten
laajamittaisista hankinnoista...
EI menestynyt Herodeksenkaan hanke,
vaikka hän käytti totalitaarista terroria:
?Tapa!. Eniten ihmettelen meitä suomalaisia.
Ystävyys ?meidän kaikkemme ylitse. Juuri näin
sodat alkavat Tintin seikkailuissakin. Aina ei
tarvita tositapahtumiakaan, provokaatio riittää. Rauhankyyhkyt näyttävät pelästyneiltä
ja nurkkaan ajetuilta.
Nyt pitäisi lehahtaa lentoon!
Vai olisiko sittenkin paras heittää turhat
utopiat ja totella kuin Knihti. Kysymys on Suomen pääministeristä, jolta voisi odottaa kypsempää käyttäytymistä.
Ulkopolitiikasta pitää keskustella, mutta pikkupolitikoinnin
välineeksi se ei sovi.?. Sitten
muistin edesmenneen äitini tervejärkisen
ajatelman: ?Hullu ei huomaa, ja viisas ei virka mitään.... Eikä tarvinnut maalata edes viiksiä.
Kolme esitystä, kunnan yhteisissä myyjäisissä kerran ja palvelukeskus Onnissa kahdesti. Ryhdytään
joutavan suunsoiton sijaan kehittelemään
parempia jokamiehen kaasunaamareita ja
synteettistä ravintoa, kiihotetaan piikkilangan valmistus äärimmilleen, ja painutaan
vähin erin maan alle . Se on yhteistyössä, jota ei
harjoiteta sanelupolitiikalla.
Ennusmerkit ovat tosin huonot. Muut . Tällaiseen asetelmaan on vaikea kuvitella uskottavaa yhteistyötä, mikä olisi porvarihallituksen perusedellytys.
Stubbin rajut ulostulot ovat
huomattava muutos verrattuna
hänen edeltäjäänsä Jyrki Kataiseen. Hän hoilaa
vain: ?Husaari olen minä sodassa ja urhoollinen sotamies. ?Ja virtaan heitä!?
(Vielä julmempi ilme). Vai haluaako kokoomus olla vanhanaikainen ja tukkia opposition suun??
Demokraatti: ?Pääministeri Stubb
on täydentänyt keskustan syntilistaa periaatteellisella linjalla.
Hän on asettanut vastakkain väittämänsä kokoomuksen moder-
niuden ja keskustan takertumisen
menneeseen. Vaikka
kylmästä sodasta juuri päästiin, maailman
johtajat rakentelevat kiireen kaupalla uutta. (Kaikkein
julmin ilme).
Knihti on kuin kuka tahansa tykinruoka korkeampien käskettävänä. 19.12.2014
www.suomenmaa.fi
Puheenvuoro
Ja Knihti hoilasi vaan...
OLIN tiernapoika, Mänkkinä eli Tähtipoikana
vain. Ja me, knihdit, olemme valmiina.
Neuvostorunoilija Vladimir Majakovski sen lauloikin näin:
?On meillä pensseleinä valtakadut/ ja paletteina torit kuohuvat!?
Elämme siis kuin sarjakuvan käsikirjoituksen mukaan . ystävyyttä, joka meidän
kaikkemme ylitse käy...?
Mutta ei ymmärrä maailma tätä sanomaa. Hämmentämisessä ei olla nyt isänmaan vaan
kokoomuksen asialla.
Hädän nimi ei ole tällä hetkellä isänmaa etu, vaan kokoomuksen romahtanut kannatus. Syytä ei tarvitse paljon arvailla, sillä kokoomus on kannatuksellisessa hengenhädässä,
kun keskusta on vetänyt ainakin
mielipidemittauksissa lähes 10
prosenttiyksikön etumatkan.?
Maaseudun Tulevaisuus: ?Jokainen tietää, että keskustelua tarvitaan, koska mykkäkoulu ei ratkaise mitään.
Ulkopoliittisen leimakirveen heiluttaminen voidaan laittaa heikkenevän kannatuksen kanssa kipuilevan puoluejohtajan turhautumisen
piikkiin. Ei kun eteen päin.
Juha Mauno
Elämme siis kuin sarjakuvan käsikirjoituksen mukaan...
HETI alkutervehdyksessä lauloimme: ?Ja
me toivotamm?... Ja vaikka olen varustettu
joka tiess?, keisari saa vastata edestämme,
mitä olemme kukistaneet, siihen on meitä opetettu, että totella keisaria ja kuunnella pyhää lakia...?
HERODEKSEN konstit eivät auta meitäkään.
Maailman toivo ei ole tänä joulunakaan so-
Kirkkoisä Augustinus filosofoi aikoinaan näin: ?Jos oikeudenmukaisuus syrjäytetään, mitä ovat valtakunnat muuta kuin
suuria rosvojoukkoja.
4
19.12.2014
uutisanalyysi
Pitääkö salasopimusta pelätä?
Kauppaneuvotteluja käydään pimennossa. Ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka (kok.) sanoi viime viikolla
TTIP-sopimuksen kuulemistilaisuudessa Helsingissä, että elintarviketurvallisuus ei heikkene.
Hormoniliha pysyy hänen mukaansa jatkossakin poissa Euroopan markkinoilta, eikä geenimuunneltuja viljoja ryöppyä
suomalaisiin ruokapöytiin.
SOPIMUSNEUVOTTELUT on tarkoitus saada päätökseen ensi
vuoden aikana, mutta aikataulun
realistisuus herättää epäilyjä.
Sopimuksella yritetään vauhdittaa talouskasvua. Muutoin tilanne olisi kuin
korttipeli, jossa pelaaja näyttää
korttinsa vastapelaajalle, komissio toteaa.
Kansalaisissa, kansanedustajissa ja europarlamentaarikoissa
tilanne herättää epäluottamusta, koska heillä ei ole tietoa siitä, millaista sopimusta komissio
neuvottelee.
Miksi sopimusta valmisteltai-
EPÄILIJÄT sanovat, että komissio
haluaa vaientaa kansalaiskeskustelun ja jyrätä sopimuksen läpi.
Komissio on tosin hiljattain lieventänyt salassapitovaatimuksia.
Europarlamentaarikot pääsevät katsomaan joitakin sopimuspaperiluonnoksia lukusaleihin.
Muistiinpanojen teko ja kuvien
otto on kielletty.
Luottamuksellisimmat asiapaperit pysyvät ilmeisesti yhä salassa.
Kansalaisilla ja kansalaisjärjestöillä ei edelleenkään ole pääsyä
tiedon lähteille.
TTIP-SOPIMUSTA vastustava adressi on kerännyt jo yli miljoonan eurooppalaisen allekirjoitukset. Toisen tutkimuksen mukaan
Yhdysvallat hyötyisi sopimuksesta, mutta Euroopalle siitä olisi haittaa.
TTIP-SOPIMUKSELLA pyritään
edistämään kauppaa ja investointeja poistamalla kaupan esteitä. Tämä johtuu siitä, että koko prosessin aikana tietoa neuvotteluista
on jaettu hyvin vähän.
Komissio perustelee verkkosivuillaan vaitonaista linjaa sillä,
että kauppaneuvottelujen onnistuminen edellyttää luottamuksellisuutta.
. Kolikolla on toinenkin puoli, sillä myös amerikkalaisfirmat käyttäisivät tilaisuuden hyväkseen ja
rynnistäisivät Eurooppaan.
Joidenkin arvioiden mukaan
Euroopan bruttokansantuote kasvaisi sopimuksen ansiosta joitakin prosentin kymmenyksiä. Maailmankaupan kasvaessa
ja kehittyessä Suomi uhkaa jäädä kyydistä, mikäli emme osana EU:ta pyri aktiivisesti vapaakauppajärjestelyihin, hän varoittaa.
Vapaakauppasopimus helpottaisi suomalaisyritysten pääsyä
Yhdysvaltain markkinoille. Käytännössä sopimuksessa
on kysymys erityisesti yrityksiä
koskevan sääntelyn purkamisesta ja yhdenmukaistamisesta.
Sääntelyllä on kuitenkin usein
perusteensa.
Yhdysvalloissa työlainsäädäntö on Eurooppaa höllempää.
Amerikkalaiset paiskivat pitkää
päivää, lomat ovat lyhyitä ja ayliike heikko.
Salassa käytävien vapaakauppasopimusneuvottelujen seuraukset herättävät huolta poliitikoissa ja kansalaisissa. Riskien analysoimisen sijaan ministeri valitteli, kuinka vaikea kysymys oli.
Hetken pähkäiltyään hän vastasi suurimman uhkan olevan,
että sopimusta ei hyväksytä.
Hän jatkoi, että ei tehtävässään ole keskittynyt uhkakuvi-
en miettimiseen vaan etujen hakemiseen.
Voi kysyä, kuinka laaja kokonaisnäkemys ministerillä on, jos
häntä ei kiinnosta pohtia, mitä varjopuolia näin suurta vastustusta herättävässä hankkeessa voi olla.
JOKIN aika sitten Helsingin Sanomat uutisoi, että 85 maailman
rikkainta ihmistä omistaa saman
verran kuin köyhimmät 3,5 miljardia ihmistä.
Rikkaiden joukko mahtuisi
kaksikerroksiseen linja-autoon.
Toivakan kaltaista ministeriä
bussissa istuvat isorikkaat varmasti arvostavat.
Samuli Nissilä. Kriitikot pelkäävät, että
sopimus heikentäisi tavallisten
ihmisten elinoloja, mutta rikastuttaisi varakkaita entisestään.
Tiedotustilaisuudessa Toivakalta kysyttiin, mitä uhkia hän
TTIP-sopimuksessa näkee.
Vastaus oli yllättävä. Tällöin tie avautuisi niille
yhdysvaltalaisille tuotteille, jotka eivät nyt täytä eurooppalaisia
normeja.
Tällaisia voivat olla esimerkiksi klooripesty kananliha tai kloonattujen eläinten liha.
Kannattajat vakuuttavat, että pelot ovat turhia. Uusi komissio on ottanut kauppasopimuksen yhdeksi painopistealueekseen.
Toivakka uskoo, että kauppa
ja talous kasvaisivat uuden sopimuksen avulla.
. Ministeri rauhoittelee epäilijöitä.
EUROOPAN unionin ja Yhdysvaltojen välillä neuvoteltava Transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuussopimus
(TTIP) olisi toteutuessaan maailman suurin ja kattavin vapaakauppasopimus.
Moni pelkää sopimuksen heikentävän eurooppalaista sääntelyä. Piirros: Juhani Ojalehto
siin suljettujen ovien takana, jos
siinä ei olisi mitään pelättävää?
Maailmankaupan kasvaessa ja kehittyessä Suomi uhkaa
jäädä kyydistä, mikäli emme osana EU:ta pyri aktiivisesti
vapaakauppajärjestelyihin, Lenita Toivakka varoittaa.
Kuva: Jaakko Martikainen
Toteutuessaan vapaakauppasopimus saattaisi luoda painetta heikentää työntekijöiden etuja
Euroopassa, koska Yhdysvalloissa työ maksaa vähemmän.
Myös terveys- turvallisuus- ja
ympäristölait ovat Euroopassa
Yhdysvaltoja tiukempia.
KAUPPASOPIMUKSEEN kriittisesti
suhtautuvilla on vaikeuksia luottaa Toivakan vakuutteluihin sopimuksen hyödyllisyydestä
Kuva: Petra Pöyliö
OAJ pettyi uuteen
varhaiskasvatuslakiin
OPETTAJIEN ammattijärjestö OAJ suomii suorin sanoin
hallituksen eilen antamaa esitystä uudeksi varhaiskasvatuslaiksi.
. 5
19.12.2014
Jäätteenmäki pöyristyi
investointisuojasta
SAMULI NISSILÄ
SUOMENMAA
KESKUSTALAISTEN europarlamentaarikoiden suhtautuminen
TTIP-vapaakauppasopimukseen
vaihtelee.
Anneli Jäätteenmäki pöyristyi
sopimukseen kuuluvasta investointisuojasta, Olli Rehn on sopimukselle suopea ja Paavo Väyrynen nihkeä.
JÄÄTTEENMÄKI äänesti aikanaan
neuvottelujen aloittamisen puolesta. Esitys onkin oleellisilta osin keskeneräinen, Lastentarhaopettajaliiton puheenjohtaja, OAJ:n varapuheenjohtaja Anitta Pakanen
huomauttaa.
JOTAIN hyvääkin OAJ esityksestä sentään löytää.
Anneli Jäätteenmäen mielestä
demokraattisissa maissa ei voi
olla järjestelmiä, jotka antavat
tuomioita ja päätöksiä noudattamatta maan lakeja.
Kuva: Jari Laukkanen
Investointisuoja vie valtiolta valtaa
YKSI Euroopan ja Yhdysvaltojen välille neuvoteltavan vapaakauppasopimuksen kiistanalaisimmista
osista on investointisuoja ISDS.
Siinä maahan investoivalle ulkomaiselle yritykselle taataan, että maan lakeja ei muuteta yrityksen
vahingoksi.
Sopimuksen nojalla monikansalliset yritykset
voisivat haastaa valtion kansainväliseen välimiesoikeuteen, jos valtion päätökset uhkaisivat vaarantaa niiden etuja.
Esimerkiksi Suomen valtion ja yhdysvaltalaisen
yrityksen kiistaa ei ratkaistaisi suomalaisessa oikeudessa, vaan asian hoitaisivat ulkomaalaiset juristit.
Yritykset voivat sopimuksen avulla välttää paikalliset oikeussalit, joita ne pelkäävät puolueellisiksi.
KÄYTÄNNÖSSÄ investointisuoja voi rajoittaa esimerkiksi valtioiden mahdollisuuksia tiukentaa ympäristölainsäädäntöään.
Vuonna 1998 yhdysvaltalainen yritys haastoi Kanadan välimiesoikeuteen, koska Kanada oli rajoit-
tanut ympäristölle haitallisten polttoaineen lisäaineiden kauppaa. Tilaisuuden hukkaaminen olisi tappio Euroopalle.
VÄYRYNEN on nihkeämpi. varsinkin eniten työllistäville pkyrityksille.
Hän tähdentää, että esimerkiksi
biotaloudessa Suomella on kaikki
edellytykset hakea kasvun eväitä
globaaleilta markkinoilta.
Sopimuksella ei kuitenkaan pidä heikentää eurooppalaista lainsäädäntöä, Rehn korostaa.
. Menettely on yrityksen kannalta ymmärrettävä, mutta maan
itsemääräämisoikeuden kannalta pöyristyttävä, Jäätteenmäki toteaa.
Hänen mielestään demokraattisissa maissa ei voi olla järjestelmiä, jotka antavat tuomioita ja
päätöksiä noudattamatta maan
lakeja.
REHN suhtautuu sopimusneuvotteluihin myönteisesti. Laissa olisi pitänyt määritellä, mikä on päivähoitoa ja
mikä pedagogista varhaiskasvatusta. Hän pitää
niitä tärkeänä osana Euroopan
ponnistuksessa kohti talouskasvua ja parempaa työllisyyttä.
. Mikäli emme ole mukana luomassa pelisääntöjä ja standardeja
maailmanlaajuisille markkinoille,
oli kyseessä sitten ympäristölainsäädäntö tai työelämän säännöt,
ne päätetään muissa pöydissä. Hän päättää lopullisen kantansa vasta neuvottelutuloksen
ratkettua.
Kynnyskysymyksiä ja ratkaisemattomia asioita on hänen mukaansa paljon. Oletetut hyödyt ovat yhden
konsulttitoimiston arvio, jolle ei
ole perusteita.
Erityisen ongelmallisena Jäätteenmäki näkee investointisuojan.
. Varsinainen sisältö
jää uudistukselta puuttumaan, OAJ:n erityisasiantuntija
Ritva Semi toteaa.
Opettajien mielestä esitys jättää Suomen varhaiskasvatusjärjestelmän edelleen pohjoismaiden heikoimmaksi, vaikka parannusta toivottiin.
He korostavat, että varhaiskasvatuksen asemaa osana
muuta koulutus- ja kasvatusjärjestelmää olisi tullut lujittaa sekä rohkaista kaikkia perheitä käyttämään päiväkotien pedagogisia palveluita.
LASTEN päivähoito ja varhaiskasvatus muuttuivat viime vuonna sosiaalipalvelusta kasvatus- ja koulutuspalveluksi.
Tämä ei OAJ:n mielestä näy varhaiskasvatuslain valmistelussa.
Esimerkiksi varhaiskasvatuksen henkilöstön nimikkeet
ja tehtävät jäivät selkiyttämättä.
. Siinä on lähinnä tyydytty muuttamaan päivähoidon käsite varhaiskasvatukseksi. Hän pelkää sopimuksen heikentävän ruokaturvallisuutta ja lisäävän kemiallisten aineiden käyttöä, jota Euroopassa suitsitaan Yhdysvaltoja tiukemmin.
Hän ei ole vakuuttunut, toisiko
sopimus merkittäviä etuja.
. Opetushallitus sai tehtäväksi valmistella varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Yritys voitti jutun.
Voimayhtiö Vattenfall vaatii parhaillaan 4,7 miljardia euroa Saksalta, koska maa on päättänyt luopua ydinvoimasta.
Asiantuntijat, etunenässä professori Martti Koskenniemi, varoittavat, että investointisuojan myötä Suomen eduskunnalle ja viranomaisille kuuluvaa julkista valtaa siirrettäisiin pienelle kansainväliselle juristieliitille.
EUROOPAN komission puheenjohtaja, luxemburgilainen Jean-Claude Juncker (EPP) suhtautuu investointisuojaan kriittisemmin kuin ruotsalainen
kauppakomissaari Cecilia Malmström (Alde).
Ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakan
(kok.) mielestä investointisuojaa tarvitaan.
Toivakka ja 13 muuta ministeriä lähettivät syksyllä komissioon kirjeen, jossa he vetosivat sen puolesta, että komissio pitäisi neuvotteluissa kiinni investointisuojasta.
. Jos ehdotukset mitoituksista toteutuvat, voidaan
joutua perheiden kannalta epäkäytännöllisiin ratkaisuihin, varhaiskasvatusasioiden erityisasiantuntija Jarkko
Lahtinen Kuntaliitosta toteaa.
Kiireessä esitystä ei myöskään tuotu kunnallistalouden
ja -hallinnon neuvottelukunnan käsittelyyn.
. Stubbin hankkeella näyttävät
olleen ideologiset ja valtapoliittiset tavoitteet. Ne ovat väline avata eurooppalaisille yrityksille pääsy Yhdysvaltain markkinoille . Alle
kolmivuotiaiden ryhmässä vastaava luku on12.
Lakiin ehdotetaan uutena myös säännöstä toiminnan
arvioinnista.
Varhaiskasvatuksen järjestäjän olisi arvioitava antamaansa varhaiskasvatusta sekä osallistuttava ulkopuoliseen toimintansa arviointiin.
KUNTALIITTO puolestaan huomauttaa, että lain valmistelussa on kustannusten arviointi jätetty kokonaan tekemättä.
Lisätehtäviä ja -kustannuksia aiheutuu etenkin ryhmäkokorajoitteesta sekä velvoitteesta laatia jokaiselle lapselle varhaiskasvatussuunnitelma.
. Hän
muistuttaa, että EU:n ja Yhdysvaltain välillä ei ole juuri lainkaan perinteisiä kaupan esteitä, kuten tulleja ja kiintiöitä, joita sopimuksella tarvitsisi purkaa.
Väyrynen kertoo, että jo ennen
neuvottelujen aloittamista tiedettiin, että niistä tulee hyvin vaikeat monien vastakkaisten etujen
vuoksi.
. Esitys on kunnianhimoton ja jo syntyessään vanhanaikainen. Nykyiset toimintamallit turvaavat jo sopivat ryhmäkoot. Se ei esimerkiksi saa puuttua
osapuolten oikeuteen ylläpitää
korkeaa ruokaturvan ja ympäristönsuojelun tasoa.
Rehnin mielestä Euroopan kannattaa olla mukana siellä, missä
asioista päätetään.
. Kyse on kuntatalouteen suuresti vaikuttavasta uudistuksesta, joten laaja kuntien kuulemiskierros olisi ollut
tarpeen, opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja Terhi Päivärinta sanoo.. Se on tosin hankalaa, koska varhaiskasvatuspalvelut määritellään lakiesityksessä
epämääräisesti.
Ehdotus vaatii laatimaan jokaiselle päivähoidossa olevalle lapselle varhaiskasvatussuunnitelman.
Selkein uudistus hallituksen esityksessä on ehdotus
lapsiryhmien enimmäiskoosta.
Jos esitys hyväksytään, yli 3-vuotiaiden kokopäivähoitoryhmässä saa olla yhtä aikaa enintään 21 lasta. Oli syytä epäillä, että neuvottelut saattaisivat epäonnistua tai tulokset saattaisivat jäädä hyvin laihoiksi, minkä vuoksi niihin ryhtyminen saattaisi jopa vahingoittaa
transatlanttisia suhteita.
Väyrynen uskoo, että nykyisellä
pääministerillä Alexander Stubbilla (kok.) oli suuri rooli siinä, että EU aloitti neuvottelut.
. Aika näyttää, mihin
tämä yritys johtaa.
Oletetut hyödyt ovat yhden
konsulttitoimiston arvio,
jolle ei ole perusteita.
Hallituksen eilen antama esitys varhaiskasvatuslaiksi
ei saa kiitosta alan ammattilaisilta
Siinä voisi puntaroida myös pääministerin puheita.
Tikkatauluna huomiota kerännyt kokoomusjohtaja ei nimittäin ole turha mies. Mainostoimistoissa uskovat, että se on fiksumpaa. Ei
voi sanoa haukkumiseksi.
Keskustalaiset ovat silti jo palstoillaan reagoineet: pitäisi Suomea kai jotenkin johtaa.
PÄÄMINISTERI kaivaa jakolinjoja
ulkopolitiikassa, talouspolitiikassa, koulutuspolitiikassa ja hyvinvointipolitiikassa.
Kokoomus edustaa sitä uutta
ja fiksua. Hänet pitää
ottaa vakavasti ainakin niin kauan kun hän on suuren puolueen
puhemies.
Kansan puntarissa puoluejohtajan puheet ovat ainakin seuraavat neljä kuukautta. Ei ole hankala arvata, mitä puoluetta pääministeri tarkoittaa, kun sanoo, että ?vanha koulutuspolitiikka on
kouluverkon käyttämistä aluepolitiikan keppihevosena??
TASAVALLAN kärkimies tarkoittaa, että konsensus on itse asiassa sieltä jostakin syvältä.
Konsensusta ei jatkossa tarvita. Kuva: Jari Laukkanen
Kannatus syöksyy kuin rupla
ALEXANDER STUBB, maan suurimman puolueen puheenjohtaja, tasavallan pääministeri, on
puhunut.
Sanovat linjapuheeksi.
Pääministeri tuskailee, että
hallitus ei ole saanut aikaan hyviä tekoja, päätöksiä.
Kokoomus kuulemma haluaa
liikettä. Nyt sitä ei ole syntynyt,
kun hallituksessa on monia porukoita ja konsensusta on haettu.
KOHTA neljä vuotta on sujahtanut kokoomuksen ohjastamana.
Oppositio ja Valtiontalouden tarkastusvirasto sanovat, että hukkaan ovat vuodet vierineet.
Pääministeri vääntelee käsiään
tyyliin ?kyllähän me, mutta kun
nuo pojat.... 6
19.12.2014
uutisanalyysi
Alexander Stubb on pitänyt linjapuheen. Kokoomuksen kannatus ei voi
enää kovin
kauan syöksyä kuin
rupla.
Pentti
Manninen. Mutta Sokea Reettakin näkee, että
neuvomisen sijasta puoluejohtaja haluaa tökkiä toisen puolueen
puheenjohtajaa, yritysjohtajana
menestynyttä.
Ei kokoomusjohtaja nimeä
mainitse. Joku on joskus viisaasti sanonut, että kyllä venäläiset ovat
tottuneet myös syömään kaalia pitkään, eli venäläiset ovat siinä mielessä vahvaa kansaa, että voivat myös pitkän kärsimyksen sietää.
KOKOOMUSJOHTAJA on pilkan-
nut keskustalaisten Venäjä-politiikkaa. .
Ja nakkelee pikku piikkejä gallupkärkeen. Sillä
ei ole enää arvoa, kokoomusjohtaja järkeilee.
Ei kai sentään haikaile mallia
Unkarin veljespuolueen Victor
Orbanilta.
Joka tapauksessa ei ole kauan siitä, kun entinen kokoomusjohtaja kävi presidenttikampanjaa teemalla ?vastakkainasettelun aika on ohi?.
Raju on ajan riento.
HALLITUSOHJELMA nojaa Suomen sotilaalliseen liittoutumattomuuteen. Vanha kokoomusvaikuttaja valitteli ihan
äsken, että J.K. Se häiritsee päätöksentekoa.
Siis se laaja yhteisymmärrys,
jonka varassa ulkopolitiikkaa,
turvallisuuspolitiikkaa ja monta muuta politiikan lohkoa on rakennettu eduskunnassa ja myös
kansalaisten keskuudessa. Opastaa, että Suomi ei ole yritys, joten sitä ei pidä
johtaa kuin yritystä.
Se voi olla hyvä neuvo. Hän
on lännen kouluttama ja Venäjä on hänen epämukavuusaluettaan.
No, linjapuheen jälkeisenä
päivänä pääministeri kuitenkin
näytti, että tietää Venäjän.
Tässä suora lainaus pääministerin suusta Yle Uutisten sivulta: . Nämä kun ovat yrittäneet toistella, että sopisi keskustella kasvokkain myös venäläisten kanssa.
Nyt olisi paikallaan tarttua Johannes Koskisen ehdotukseen,
että koko eduskunta kävisi Venäjä-keskustelun. Se ei kuitenkaan estä hallituksen ykkösmiestä lallattamasta, että liittoutuminen
ja Nato-jäsenyys vahvistaisivat
Suomen kansainvälistä asemaa
ja turvallisuutta.
Onko todella niin. Paasikiven peril-
Pääministeri tuskailee,
että hallitus ei ole saanut aikaan
hyviä tekoja, päätöksiä.
liset eivät osaa katsoa karttaa.
Puoluejohtajan kaveripiirin
taklausosastolla on raju puolustus: Paasikivi luotsasi Suomen
YYA-sopimukseen silloisissa
oloissa, mutta puoluejohtaja tietää, mihin juuri nyt pitää mennä.
USKALTAISIKO kysyä, miksi tähän
porukalla pohdittuun linjapuheeseen ei mahdu sana Venäjä?
Siis se sama sana, jota yksi kokoomuslainen puolustusministeri toisteli rapakon takana ja jäi
maailmanhistoriaan.
Sanotaan, että nykyinen pääministeri ei tunne Venäjää. Muut peruuttelevat ja
katsovat menneeseen, vanhaan.
Suoria piikkejä satelee, nimeä
mainitsematta. Toivoa sopii, että uskoa
riittää
Vielä ei ole nähtävissä kehitystä, joka perustelisi sanktioiden
purkamista, ei myöskään sellaista,
joka perustelisi lisäämistä.
VENÄJÄ suojelee presidentti Vladimir Putinin mukaan
koko ajan määrätietoisemmin omia etujaan. Mutta hallituksen kannalta
emme ole tätä rohkaisemassa.
TUOMIOJAN mukaan on selvää,
että Venäjän talouden alamäellä on seurauksia maailman, mutta ennen kaikkea Suomen taloudelle.
. Hän teki ehdotuksensa ulkoministeriön pääluokan budjettikeskustelussa keskiviikkona.
Koskinen sai heti tukea talousvaliokunnan puheenjohtajalta
Mauri Pekkariselta (kesk.).
. jälkeen joutuu kysymään, onko ylimielisyydellä mitään rajaa, toteaa keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tuomo Puumala.
. Olisi toivottavaa, että Venäjä
arvioisi uudelleen voimapolitiikan seurauksia ja tarkistaisi linjaa.
Tuomiojan mukaan EU:n ja
kaikkien muidenkin pitäisi olla
valmiita tulemaan vastaan, että
poliittinen ratkaisu saataisiin aikaan.
Ulkoministerin mukaan EU:n
pakotteet pysyvät voimassa toistaiseksi.
. Erinomaista.
Keskustelu voitaisiin Koskisen
mielestä käydä heti, kun kansanedustajat palaavat joulutauolta
13. Hänen mukaansa ruplan nousu on väistämätön, ja
Venäjän talous nousee viimeistään noin kahdessa vuodessa.
Putinin mukaan ruplalla saattavat keinotella ulkomaalaiset, rahastot ja venäläisyritykset. Kuva: Jari Laukkanen
suutta ja kansainvälistä asemaa.
Pekkarinen kyseli, mikä merkitys tällaisella keskustelulla on
Suomen ulkopoliittiseen linjaan.
Aiemmin Stubb on nimeltä
mainiten luetellut keskustalaisia,
jotka hänen mielestään haluavat viedä Suomen jonnekin harmaalle vyöhykkeelle EU:n ja Venäjän väliin.
Keskustassa kokoomusjohtajan puheita pidetään ulkopoliittisena hyökkäyksenä ja leimakirveen käyttönä.
EDUSKUNNAN Venäjä-keskustelun viritti keskustan turvallisuuspoliittisen työryhmän puheenjohtaja Seppo Kääriäinen. Sanoi kylläkin, että Suomen jäsenyys Natossa vahvistaa Suomen turvalli-
Johannes Koskinen aloittaisi tammikuun istunnot Venäjäkeskustelulla. Venäjällä on vain kaksi
sotilastukikohtaa.
Putin sanoi torstaina, että muurien rakentaminen on
jatkunut koko ajan Berliinin muurin murtumisen jälkeen, ja Nato on jatkanut laajentumistaan kohti Venäjää.
Putin kommentoi myös Itä-Ukrainan tilannetta. Siitä on tullut
päiväkohtaista poliittista taistelua.
. Presidentin mukaan joitakin asioita olisi voitu tehdä tehokkaammin vakauden ylläpitämiseksi. Pakkokeinojen sijaan
kriisin ratkaisemiseksi täytyy hänen mukaansa tehdä poliittinen ratkaisu.
Putinin mukaan asukkaiden on itse saatava itse päättää, mitä he haluavat. tammikuuta.
Koskinen ehdotti, että hallitus
toisi asian pääministerin ilmoituksena tai se käytäisiin ajankohtaiskeskusteluna.
NYKYISESSÄ keskustelussa sekoittuvat Koskisen mielestä
puolueintressit ja Suomen hallituksen politiikka. Pääministerille on todettava, että eiköhän käydä vaalit
ensin.
PUUMALAN mielestä pääministeripuolueen kannattaisi muiden leimaamisen ja ennenaikaisen vallanjaon sijaan yrittää
hoitaa tämä vaalikausi edes jotenkin kunnialla päätökseen.
Hallitus ei ole esimerkiksi antanut vieläkään kauan odotettua varhaiskasvatuslakia ja toiseen asteen koulutuksen leikkausten käsittely on vasta alkamassa eduskunnassa.
. On pelin politiikkaa vaatia yhdestä suupielestä lisää julkisia investointeja koulutukseen ja tutkimukseen, kun nimenomaan kokoomuksen johdolla koulutukseen on tehty
jättimäiset, 1,5 miljardin euron leikkaukset.
Puumala huomauttaa, että vain Kreikan ja Kyproksen kaltaiset kriisimaat ovat leikanneet koulutuksesta viime vuosina
yhtä paljon kuin Suomi.
Tuomo Puumala. Hän ei kertaakaan maininnut
nimeltä sanaa Venäjä. Myöhemmin hän myös lisäsi, että
valta vaihtui Ukrainassa, koska ex-presidentti Viktor Janukovitsh ei halunnut käyttää voimaa.
PUTIN aloitti lehdistötilaisuuden kommentoimalla taloutta. Melkoista puhetta pääministeriltä aikana, jolloin Suomi on poikkeuksellisen isoissa talous-,
työttömyys- ja velkaongelmissa ja laajaa yhteistyötä tarvittaisiin, Puumala jyrähtää.
Lisäksi Stubb jakeli jo seuraavan hallituksen ministerisalkkuja vaatimalla opetusministerin tehtävää kokoomukselle.
. Kuva: Jari Laukkanen
Eduskunta haluaa
ruotia Venäjä-politiikkaa
Putin: Venäjä
suojelee etujaan
määrätietoisemmin
PENTTI MANNINEN
SUOMENMAA
STT?REUTERS?AFP
HELSINKI-MOSKOVA
PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN pu-
heenjohtaja Johannes Koskinen
(sd.) toivoo, että eduskunta saa
käydä keskustelun Suomen Venäjä-politiikasta. Hänen mielestään Itä-Ukrainassa on meneillään rangaistusoperaatio, joka on Kiovan eikä Venäjän operaatio.
Ukrainan kriisi on Putinin mukaan ratkaistava kummankin osapuolen yhteistyönä. Stubb asetti itsensä muiden yläpuolelle ja jakoi suomalaisia ulkopoliittisesti epäluotettaviin, taantumuksellisiin ja
muihin mörköporukoihin. Keskuspankin pitää jatkaa omia toimiaan,
mutta myös hallituksen on ryhdyttävä lisätoimiin.
Presidentin mukaan maan tulot kuitenkin ylittävät menot
budjetissa tänä vuonna talousmyllerryksestä huolimatta.
Vladimir Putin. Kuva: Alexander Nemenov/Lehtikuva/AFP Photo. Hän korosti, että turvallisuus on sitä vankemmalla pohjalla, mitä laajempi yhteisymmärrys vallitsee politiikan päälinjasta.
Kääriäinen yritti tivata ulkoministeri Tuomiojalta, näkeekö hän,
että ulkopoliittinen konsensus olisi rakoilemassa.
Tuomiojan mielestä hallituksella ei ole mitään syytä käydä tai
käynnistää sellaista keskustelua
ulko- ja turvallisuuspolitiikasta,
joka loisi uusia jakolinjoja.
Ministeri sanoi arvostavansa sellaista yhteistyötä, mitä on
nähty ulko- ja turvallisuuspoliittisten selontekojen valmistelussa tai Ilkka Kanervan (kok.) johtaman puolustuksen selvitysryhmän työssä.
Tämä ei kuitenkaan Tuomiojan mukaan sulje pois sitä, että
poliittisessa keskustelussa käytetään värikkäämpää kieltä ja haastetaan toisia puolueita.
. Hänen mukaansa Yhdysvalloilla on useita sotilastukikohtia maailmalla ja sitä ei kukaan vastusta. Hän luonnehti sitä suurimman puolueen
puheenjohtajan ja pääministerin
merkittäväksi linjapuheeksi.
. Se pakottaisi hallitusryhmät
ja eduskuntaryhmät miettimään,
mikä on olennainen linja ja miten Suomen pitää toimia, Koskinen sanoi.
Samalla voitaisiin Koskisen mukaan selventää, mikä on Suomen
kansallisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja EU:n yhteisen ulkopolitiikan suhde.
Ehdotusta kiitellyt Pekkarinen jakoi saman tien tunnustusta ulkoministeri Erkki Tuomiojan
(sd.) vetämälle linjalle.
PEKKARINEN ihmetteli pääministeri Alexander Stubbin (kok.)
edellispäivän puhetta. Hänen mukaansa toiminta on osa markkinataloutta eikä siihen ole tulossa rajoituksia.
Putinin mukaan taloustilanne johtuu pääasiassa ulkoisista tekijöistä etenkin öljystä. Epätietoisuuden takia olisi hyvä tuoda Suomen Venäjä-politiikka kootusti eduskunnan keskusteluun. 7
19.12.2014
Puumala kysyy: Onko stubbilaisella ylimielisyydellä rajaa?
PÄÄMINISTERI Alexander Stubbin keskiviikkona pitämän
?linjapuheen
Hän
on nähnyt poikien voivan nyt pahoin.
KOULUMAAILMA ei huomioi, että
poikien puberteetti ajoittuu eri aikaan kuin tyttöjen, Mäkinen väittää.
. 8
19.12.2014
?Koulu sorsii poikia?
Poikien syrjäytyminen johtaa arvaamattomiin seurauksiin, Seppo Mäkinen varoittaa
Yhdestä huoneesta kurkkaa iäkkäämpi herrasmies ruutupaidassaan, katse on lämmin, kädenpuristus vielä lämpimämpi.
Hän on Seppo Mäkinen, 62,
mielen asiantuntija, erikoislääkäri ja keskustan eduskuntavaaliehdokas.
HENNA LAMMI
PORVOO
NUORISOPSYKIATRIAN osaston
käytävällä on iltapäivästä rauhallista. Poikien aivot kypsyvät eri tahtiin kuin tyttöjen. Vain pari nuorta jonottaa
pääsyä vastaanotolle.
MÄKISELLÄ on yksi teema, mistä
hän haluaa puhua: Suomen pojista.
Mäkisellä on takanaan yli 20
vuotta työtä nuorten parissa. Kuva: Jari Laukkanen
Vaalislogan: ?Mielekäs elämä vauvasta vanhuuteen?. Haluan päästä vaikuttajaksi,
koska haluan saada ääneni kuuluville minulle tärkeissä asioissa.
Haluan hyödyntää taitojani laajemmin kuin vain kliinisissä potilaskohtaamisissa, hän perustelee
eduskuntavaaliehdokkuuttaan.
Ihmisarvoinen elämä pitää turvata lapsuudesta vanhuuteen,
Mäkinen painottaa.
Hän on esimerkiksi hahmotellut ideaa vanhemmuuden ajokortista. Sipilä on vetänyt kaikilta aloilta kaltaisiani asiantuntijoita, Mäkinen uskoo.
Mäkiselle kansanedustajuutta
ja poliittista uraa tärkeämpää on
saada poikien asialle julkisuutta.
. Sipilällä
on Mäkisen mielestä ainoa puoluejohtaja, jolla on homma hanskassa.
. Mieshormoni eli testosteroni
on paljon voimakkaampi hormoni kuin naishormoni, estrogeeni,
Mäkinen valaisee.
Lääkärin mukaan se, että koulut ovat naisvaltaisia yhteisöjä lisää poikien ahdinkoa.
Ongelmat eivät ole niin suuria
kouluissa, joissa on kohtuullisesti myös miesopettajia.
POIKIEN kouluviihtymättömyydellä on Mäkisen mukaan suoria
vaikutuksia koko yhteiskuntaan.
Esimerkiksi Helsingin yliopistossa vain 30 prosenttia opiskelijoista on poikia.
. Pojat ovat jäljessä kypsymisessä, jolloin he eivät pärjää opillisesti, kun eivät pysty keskittymään.
Mäkisen mielestä koulut tarvitsevat lisää toiminnallisuutta.
Opetuksessa erilaiset oppijat pitää huomioida.
MÄKINEN on politiikassa uusi kasvo.
. Hän tukisi ihmisiä jo siinä
vaiheessa, kun nuoret pariskunnat vasta harkitsevat perheen perustamista.
KESKUSTAAN mies liittyi viime
vuonna.
Puolueen puheenjohtajan Juha Sipilän ote vakuutti. Kun viemme poikien asiaa
eteenpäin, tytöt pääsevät siinä siivellä, hän tiivistää.
Kun viemme poikien asiaa eteenpäin,
tytöt pääsevät siinä siivellä.
FAKTA
Porvoolainen ylilääkäri
Lasten- ja nuorisopsykiatrian sekä psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti
Väitellyt tohtoriksi vuonna 1991 isänsä menettäneiden
poikien armeijakokemuksista
Kolme aikuista tytärtä
Harrastaa mökkeilyä, metsänhoitoa, kävelyä, moottoripyöräilyä ja matkustamista
Ylilääkäri Seppo Mäkinen sanoo, että koulujen tasa-arvoon liittyviä pieniä parannuksia voidaan
tehdä tässä ja nyt. Hormonit painavat päälle, eikä sille voi mitään.
Se on puhdasta biologiaa, Mäkinen selittää.
Murrosiässä psyykkinen kehitys
etenee fyysistä hitaammin.
Mielen yritys sopeutua näkyy lapsenomaisena käytöksenä,
niin sanottuna taantumana. Kyse on siitä, mihin haluamme satsata. Pojilla taantuma on tutkitusti tyttöjä rajumpi.
Mäkinen jatkaa, kuinka 16-vuotiaana tytöt tietävät jo tarkalleen,
mihin suuntaavat. Eläinlääketieteellisessä on
enää vain muutama hassu mies.
Kohta ei ole enää kavereita, jotka vetäisivät vasikoita ulos, Mäkinen jatkaa.
TILANTEELLA voi pitkittyessään olla arvaamattomia seurauksia, Mäkinen varoittaa.
Jos korkeasti koulutetut naiset
eivät löydä mieluisia kumppaneita, seuraa syntyvyyden laskeminen.
Nuoret miehet syrjäytyvät.
Mäkinen muistuttaa syrjäytymisen hintalapusta.
Yhteiskunnalle hinta yhdestäkin syrjäytyneestä nuoresta on
kova, inhimillisestä kärsimykses-
tä puhumattakaan.
MITÄ pitäisi tehdä, jotta poikien
asema paranisi?
Mäkinen on valmis miettimään
radikaalejakin keinoja. Koulu sorsii poikia.
Tyttöjen puberteetti on 10?14-vuotiaana, poikien 12?18-vuotiaana.
. Samanikäiset
pojat ovat vielä täysin lapsia, tyttöjä päätä lyhempiä ja aivan hukassa.
POIKIA ei aina ymmärretä kouluissa.
Keskittymisvaikeuksista kärsiviä saatetaan syyllistää, vaikka
nuoret sällit eivät useimmiten voi
tunneryöpyilleen mitään.
. Voitaisiin
esimerkiksi pohtia opetuksen eriyttämistä tyttö- ja poikaluokkiin.
Hän kertoo politiikassa toimiessaan kaivanneensa elämäänsä pysyvyyttä.
. Sen jälkeen annetaan keinovaloa riippuen luonnon valo-olosuhteista. 0,2
prosenttiyksikön ero mahtuu kevyesti kuitenkin kahden
prosenttiyksikön virhemarginaaliin.
Muutos on silti lehden mukaan merkittävä, koska
SDP:n kannatus ohitti kokoomuksen ensimmäistä kertaa
tällä vaalikaudella HS:n gallupeissa. Toivon, että päätökseni ymmärretään, Pakarinen sanoo.
Uudessa työssään Pakarinen keskittyy erityisesti järjestön yhteiskuntasuhteiden vahvistamiseen ja biotalouteen
liittyviin hankkeisiin.
. Kuva: Päivi Vento
Tähti on joulun ykkönen
Luumäeltä lähtee
suomalaisten
joulusomisteeksi
reilut puoli
miljoonaa
joulutähteä.
PÄIVI VENTO
LUUMÄKI
LUUMÄELLÄ Ansari-Yhtymän viiden hehtaarin kasvihuoneilla ja
pakkaamoissa joulukiireet ovat
tältä vuodelta käytännössä ohitse.
Marraskuun alusta lähtien keskus- ja tukkuliikkeille on lähtenyt
500 000 joulutähteä. Uuden hallituksen salkkujako etenee somasti,
kun Timo Soini ja Alexander Stubb ryhtyivät latomaan
vaatimuksia pöytään.
Soini ilmoitti Turun Sanomissa, että perussuomalaisille
kuusi ministeriä: pääministeri, sisäministeri, ulkoministeri,
puolustusministeri, työministeri ja elinkeinoministeri.
Ei ihan vähän.
Kokoomusjohtaja aloittaa pienemmällä äänellä. Niiden myynti on ihan marginaalia, Taari-Kohonen sanoo.
Punaista ja valkoista kasvatetaan yksi- ja monilatvaisina.
Kauppakoot ovat samat kuin vaatteilla eli S, M, L ja XL.
Suosituin on M-kokoinen tähti,
joko latvottuna tai yksilatvaisena,
joka on vähittäiskaupassa suosittu tarjoustuote.
JOULUTÄHTI on kotoisin VäliAmerikasta, eikä se Suomen valoolosuhteissa pystyisi kukkimaan
juuri joulukuussa. Mutta jospa Antti Rinne kertoisi demarihalut.
Pentti Manninen
Pia Taari-Kohosen kädessä oleva joulutähti on kooltaan yksilatvainen Extra. Valkoista väriä menee jo 25-30 prosenttia myynnistä, kun sen osuus
kymmenen vuotta sitten oli vain
10 prosenttia.
FAKTA
Joulutähden
en
hoito
Suojaa hyvin, kun kuljetat
kaupasta kotiin.
Kotona lämmin ja vedoton
paikka, lämpötila 20-22
astetta.
Maltillinen, tasainen
kastelu.
Kylmyys ja märkyys tappavat kasvin.
Lajista on olemassa myös värivariaatioita. Tarvitaan siis
sopivina aikoina tarpeeksi pimeää
ja toisaalta tarpeeksi valoa.
Pistokkaat tulevat Luumäelle
juhannuksen tietämillä Keniasta, Italiasta tulee kooltaan pientä Princettia-lajia.
Pistokkaat ovat 3-4 sentin mittaisia varustettuna parilla hiirenkorvalla.
Ne istutetaan käsityönä turvesikareihin ja myöhemmin kesällä ne ruukutetaan niihin ruukkuihin, jossa ne kasvavat myyntikokoon saakka.
Jotta kasvit kukkisivat juuri jouluksi, ne vaativat viikolla 38-40 vähintään 13 tunnin pimeän jakson.
. STT:n
mukaan kiikarissa on opetusministerin salkku.
Keskustan Juha Sipilä on sanonut, ettei avaa salkkukeskustelua ennen kuin vaalitulos on pöydässä.
Harmittava takaisku. TNS Gallupin kyselyyn vastasi runsaat 2
400 ihmistä marras-joulukuussa.
Kannatuksen muutokset ovat olleet rajuja kuluvalla
vaalikaudella.
Viime eduskuntavaalien jälkeen perussuomalaiset
nousivat hetkeksi suurimmaksi puolueeksi, kunnes kokoomus otti ykköspaikan haltuunsa kolmeksi vuodeksi.
Kesästä lähtien keulilla on ollut keskusta.
Riikka Pakarinen
luopuu ehdokkuudesta
ENTINEN europarlamentaarikko Riikka Pakarinen (kesk.)
on nimitetty Metsäteollisuus ry:n edunvalvontapäälliköksi. Hyasintteja menee enemmän, 2,4 miljoonaa, mutta rahaa liikkuu enemmän joulutähtikaupassa, sanoo Ansari-Yhtymän myyntipäällikkö Pia TaariKohonen.
Joulun vietto on hyvin perinteikästä ja se takaa joulutähden
suosion kestävän myös tulevaisuudessa.
Kolmanneksi eniten myydään
amaryllistä, 0,9 miljoonaa kappaletta, mutta loput joulukukkalajivalikoimista yltävät ?nappikaupan. 9
19.12.2014
apollon tietäjät
Ässäpari
jakoi salkkuja
NO NIIN. Myyntikokoisen kasvin tuonti Hollannista tai Tanskasta on vähäistä, koska laji ei kestä kuljetusta ja varastointia kuin hyvin rajallisen ajan, Taari-Kohonen selvittää.
Laadukas tuote on siis kasvatettava lähellä kuluttajia.
Tulevaisuuden uskoa luova tekijä on myös se, että joulu on varmasti kerran vuodessa ja suomalainen on ollut ruukkujoulutähteen ihastunut jo monessa polvessa aina 1950?1960-luvuilta lähtien.
KIERROS Ansarin kasvihuoneilla ja
pakkaamossa kertovat punaisen
joulutähden ykkösasemasta. Riikka Pakarisella on vahvat näytöt sekä kotimaan- että EU-tason poliittisesta vaikuttamisesta. Hän luopuu eduskuntavaaliehdokkuudestaan Uudellamaalla.
Pakarinen perustelee päätöstään sillä, että hänellä on
kaksi pientä lasta. Hän asuu perheineen Espoon Laurinlahdessa.. tasolle jääden kauas kolmen
kärjestä.
ANSARI on tällä hetkellä suurin
joulutähden tuottaja Suomessa.
Vuonna 1969 perustettu yritys
aloitti vihannestuotannolla, mutta joulutähti löytyi myyntituotteeksi jo 1970-luvulla.
Taari-Kohonen kertoo monen
pienemmän puutarhan, joka on
myynyt tuotantonsa suoraan puutarhalta kuluttajille, lopettaneen
joulutähtien viljelyn kannattamattomana, johtuen kalliista tuotantokustannuksista.
Toimijoita markkinoilla on rajallinen määrä.
. Eroa kakkoseen SDP:hen on 9,2 prosenttiyksikköä.
Vastaavanlaista ylivoimaa on nähty viimeksi lähes 20
vuotta sitten. Aikaisemmin
syksyllä jatkokasvatukseen lähti puolivalmiita tuotteita 50 000
kappaletta.
Suomalaisten innostus joulutähteä kohtaan ei näytä hiipumisen merkkejä.
. On erivärisiä vaaleanpunaisia tai pilkullisia ja raidallisia.
. Oehlandt on 53-vuotias kauppatieteen maisteri
ja yrittäjä. Tänä vuonna myydään kappalemäärissä 1.9 miljoonaa joulutähteä. Siemenkylvöä ei ole.
lyhyesti
HS: SDP:n kannatus nousi
niukasti kokoomuksen edelle
SDP:N kannatus on noussut niukasti kokoomusta suuremmaksi, käy ilmi Helsingin Sanomien kyselystä. Ylimmät lehdet muuttuvat värillisiksi näiden toimenpiteiden ansiosta, kertoo TaariKohonen.
Tämä selittää sen, että jos onnistuukin kasvattamaan kotona
joulutähteä vuosia, se kukkii miten sattuu.
Joulutähden jälkeen yrityksen
kasvihuoneet täyttyvät kevätesikoista ja viherkasveista, sitten tulevat kesän yksivuotiset.
Kaikki kasvatetaan pistokkaista
tai taimista. Viimeksi SDP oli kokoomuksen edellä toukokuussa 2008.
KESKUSTA ON reilussa johdossa 26,1 prosentin kannatuksella. Yhä useammat
metsäteollisuutta koskevat päätökset tehdään Euroopan
unionissa, ja Riikan kokemus europarlamentaarikon työstä
tuo arvokkaan lisän EU-edunvalvontaamme, Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen sanoo.
KESKUSTAN Uudenmaan piirihallitus nimesi espoolaisen
Eeva Oehlandtin ehdokkaaksi ensi kevään eduskuntavaaliin
10
19.12.2014
Esa Lindholm ja Marianne Brandt asettelivat ikkunaansa tonttuja. Hän sanoi, että tässä olisi jotain teille.
Ensin Rokala epäröi. Kun teen jotain uutta, siitä tulee heti vanhannäköistä. Esimerkiksi ensi vuoden kalenterista on
jo kolme päivää varattu.
. Perusidea on keksiä joka kerta
vähän erilaista, hän jatkaa.
Periaatteena on ollut myös, että
asetelma rakennetaan kotoa löytyvistä tavaroista. Lindholm tosin saattaa nikkaroida alustoja tai
muuta lavastusta.
. Vuorottelemme niin, että kaikki halukkaat saavat osallistua, Rokala kertoo.
ESA LINDHOLM on rakentanut luukun puolisonsa Marianne Brandtin kanssa jo kolmena vuotena.
Nalle toivottaa joulumieltä koko kaupungille.
IKKUNAT ovat keskenään hyvin
erilaisia. Mamma sen on suunnittelut.
Minä olen vain apulainen, Lindholm naureskelee.
. Aihepiirejä ei ole
mitenkään rajattu eikä laatuvaatimuksia aseteta. Sinä otat tuon ja sinä tuon päivän, Rokala naurahtaa.
Mutta sen jälkeen on ollut ihan
jonoa luukunlaatijoista. Osan suunnittelevat ja
toteuttavat lapset, osan taitelijat.
Kaikki saavat tehdä sellaisen
kuin haluavat. Olen sellainen vanhan kaupungin kirvesmies. Tämä piristää pimeää vuodenaikaa, aktiiviset neristanilaiset Titta Rokala ja Raila Koivio toteavat.
Tällä kertaa heidän ikkunassaan
näkyy tonttuja ja enkeleitä.
. Miten muka saataisiin 24 perhettä kannustetuksi mukaan?
Vähitellen kuitenkin innostuttiin ja päätettiin yrittää.
. Ensimmäisenä vuonna piti vähän määrätä: . Ainoastaan itsenäisyyspäivän,
Lucian päivän ja jouluaaton teemat on sovittu, Rokala sanoo.
Ruuduissa näkyykin paitsi tont-. Kynnys halutaan
pitää matalana.
. Kuvat: Maria Seppälä
Luukku luukulta lähemmäk
Kokkolan vanhassa
kaupungissa joulukalenteri avautuu
kotien ikkunoissa.
MERI ALARANTA-SAUKKO
KOKKOLA
KOKKOLAN vanhan puutalokaupunginosan, Neristanin, kaduilla on joulukuisena aamupäivänä
hiljaista.
Toista saattaa olla joulunpyhinä, jolloin monet kaupunkilaiset
lähtevät perinteeksi tulleelle joulukävelylle katselemaan puutalojen jouluikkunoita.
Jo viidennen kerran neristanilaiset ovat nimittäin yhteistuumin
rakentaneet ikkunoihinsa joulukalenterin.
Jokaisena joulukuun päivänä
ennen joulupäivää paljastetaan
yksi uusi ?luukku?.
Niitä ihmiset rientävät pyhien
aikana ihmettelemään. Heitäkin
on, jotka tulevat pitkänkin matkan takaa joka ilta kurkistamaan
avatun kalenterinluukun.
. Kaikki on pikkuisen vinossa, jouluihmiseksi tunnustautuva ja myös joulupukkina kiertävä Lindholm vitsailee.
ALUNPERIN idea tuli Rokalan Neristanissa pitämän antiikkiliikkeen asiakkaalta.
Tämä esitteli ruotsalaista aikakauslehteä, jossa kerrottiin länsinaapurissa sijaitsevan puutalokaupunginosan joulukalenterista.
Kalenteriluukkujen etsiminen kartan avulla virittää lähestyvän juhlan tunnelmaan.
. se on
johtanut rauhan järkkymiseen Euroopassa.
SUOMI ON sitoutunut EU:n jäsenenä Venäjäpakotteisiin.
Se ei tarkoita sitä, ettei pakotteista voisi keskustella, jopa kriittisesti. Tylsäksihän se kävisi,
jos joka ruudussa kököttäisi pelkkiä tonttuja, Rokala tuumaa.
Hänen mieleensä on jäänyt
myös takavuosien luukku, jossa
pyykkinarulle oli ripustettu vieri
viereen pikkuruisia villasukkia tai
toinen, jossa joulupukki onki kaloja lasipurkista.
ROKALA ja Koivio kokevat joulukalenterin lähentäneen neristanilaisia toisiinsa.
. Summa on naurettavan pieni ja
vastaa vain kuukauden tulomenetystä. Pääministeri, jonka pitäisi olla suurissa asioissa kansakuntaa kokoava voima, on ryhtynyt haastamaan riitaa ja
jakamaan kansaa kahtia.
Suomessa puolueiden kesken on yleensä vallinnut konsensus ulkopolitiikan linjasta. Niiden kautta tulemme luontevasti tutuiksi kes-
kenämme.
Vuoden toinen tärkeä yhteinen
ponnistus on elokuun ensimmäisen viikonlopun pihakirppis, johon saapuu ihmisiä kaukaakin.
Ostosten tekemisen lisäksi silloin pääsee tutustumaan vanhan
kaupungin kortteleiden idyllisille
sisäpihoille.
LUMIPYRY Neristanin kujilla sakenee. Suomalainen tuottaja maksaa EU:n pakotepolitiikan ja tähän on hallitus sitoutunut.
Komissio lupaa suomalaisille maidontuottajille 10 miljoonan euron tukipaketin. Todellisuudesta vieraantunut ja työkykynsä menettänyt hallitus
ei ratkaisuja tarjoa.
Anneli Jäätteenmäki
Euroopan parlamentin jäsen. Eräänä vuonna pienet pojat
olivat asettaneet ikkunaan Transformereita. Sen sijaan pakotepolitiikalle ei näy loppua. Haluaako
Stubb konsensuksen Suomesta riitelyn Suomeen?
Kovin johdonmukainenkaan pääministeri ei ole. Mikä on hallituksen linja nyt. Stubbin leimakirveen alle kelpaavat Väyrynen, Kääriäinen ja Lehtomäki.
Vanhat, kauniit puutalot tarjoavat hienon miljöön jouluidyllin luomiseen.
si joulua
Viritämme
joulumieltä
koko
kaupunkiin.
Esa Lindholmin mielestä joulukalenteri rakentaa yhteisöllisyyttä.
tuja ja enkeleitä myös esimerkiksi
laivoja ja mereneläviä, merenrantakaupungissa kun ollaan.
Yhdestä ikkunasta katsoo valtava nallekarhu. Haluamme virittää joulumieltä koko kaupunkiin ilmaiseksi, Rokala ja Koivio summaavat.
EI TULE onnistumaan, herra pääministeri! Tämä on niin läpinäkyvää poliittista teatteria, ettei siihen usko edes kokoomuksen oma väki.
Kokoomusjohto yrittää peitellä epäonnistuneen hallituspolitiikan rähjäämällä ulkopolitiikasta. Korvaako hallitus tulomenetykset?
Suomalaiset kaipaavat ratkaisuja, ei pelottelua. Nyt Alexander Stubb
on ottanut keppihevosekseen ulkopolitiikan. Venäjällä ja suomettuneisuudella pelottelu ovat vanhakantaista taktiikkaa, joka tehoaa suomalaisiin huonosti.
Venäjän kanssa pitää osata toimia viisaasti. Kun
hän ensin arvostelee yleistä konsensuspolitiikkaa, hän heti perään leimaa ne, jotka varovaisesti keskustelevat ja vähänkin uskaltavat olla eri mieltä hänen kanssaan ulkopolitiikan yksityiskohdista.
MISTÄ ON kysymys. Kalenterimme on vastaveto
joulun kaupallisuudelle. Yhteiset projektit lisäävät yhteisöllisyyttä. Pakotteiden asettaminen oli alun alkaenkin
vaikea asia monille jäsenmaille.
Pakotteet ovat vaikuttaneet kielteisesti suomalaisiin
tuottajiin ja elintarviketeollisuuteen, suomalaisiin työpaikkoihin. Pääministeri turvautuu
vaikeassa tilanteessa siihen minkä kokee parhaiten osaavansa, ulkopoliittiseen retoriikkaan.
Minulle on kerrottu, että kokoomuksen johto päätti itsenäisyyspäivän alla taktiikkaseminaarissaan aloittaa
eduskuntavaaleihin saakka kestävän kampanjan, jolla yritetään horjuttaa keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän
uskottavuutta, erityisesti ulkopolitiikassa.
Kokoomus yrittää syöttää suomalaisille mielikuvaa itsestään modernina eurooppalaisena puolueena, kun taas
keskusta yritetään leimata väkisin vanhakantaiseksi taantumuksen puolueeksi. On kynttilöitä, tähtiä ja monenlaisia jouluvaloja.
. Presidentti Sauli Niinistö
on tätä linjaa ansiokkaasti vaalinut. Puutalokorttelit näyttävät
joululta jo itsessään. EU:n jo vuosia jatkunut vastakkainasettelu ei ole ollut viisasta . 11
19.12.2014
Idea ikkunoihin rakennettavasta joulukalenterista sai alkunsa Titta Rokalan antiikkiliikkeessä.
Ulkopolitiikasta
Stubbin
keppihevonen
VIIME PÄIVINÄ on käyty erikoista ulkopoliittista keskustelua. Kyse on siitä, että kokoomuksen johto on säikähtänyt galluplukuja. Kuinka suuri tuottajien pakotelaskusta tulee?
Komissio on luvannut, että Suomen hallitus saa myöntää tukea tuottajille Venäjän vastapakotteiden vuoksi
Yhteiskunnan toiminnoissa selviäminen edellyttää usein auton olemassaoloa
pitkien etäisyyksien maassa, Alatalo muistuttaa.
Alatalon mielestä auton omistamisesta ja käyttämisestä on
tullut tasavertaisuus- ja oikeudenmukaisuuskysymys.
. Väylien kunto vaikuttaa myös
maakuntien yrittäjien toimintaan.
Ajonopeuksia joudutaan laskemaan ja varsinkin yksityisteille ei
välttämättä pääse lainkaan raskaammalla ajokalustolla.
VEHKAPERÄ vaatii perusväylänpidon kunnostuksen piiriin myös
alempiasteisen tieverkon sekä
yksityistiet, joilla hallitukselle ei
näytä olevan mitään arvoa.
Lisäksi oululaisedustaja haluaa perustettavaksi valtion liikennerahaston, jonka turvin voidaan käynnistää uusia tarpeellisia liikennehankkeita koko Suomen alueella.
Alatalo
puolustaa oman
auton käyttöä
KANSANEDUSTAJA Mikko Alatalo (kesk.) kritisoi valtiovallan
liiallista puuttumista oman auton käyttöön. Toista Malmia ei tule. Yksityisauton käyttämisellä on todellisia
syitä ja tarpeita.
. 12
19.12.2014
lyhyesti
?Perusväylien
kunnostus ensi
vaalikauden
ykköshankkeeksi?
KESKUSTAN kansanedustaja Mirja
Vehkaperä asettaa ensi vaalikauden yhdeksi tärkeimmäksi asiaksi
perusväylien kunnostuksen.
Liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsenenä Vehkaperä harmittelee, että nykyinen hallitus on
keskittynyt käynnistämään kalliita Etelä-Suomi-painotteisia liikennehankkeita perusväylänpidon kustannuksella.
Suomi tarvitsee Vehkaperän
mukaan pitkäjänteisen, yli vaalikausien yltävän väyläpoliittisen
linjauksen. Autoa pystyvät käyttämään
vain ne, joilla on siihen varaa.
Ilmailuliiton Timo Latikka: Toista Malmia ei tule
TIMO MIKKILÄ HELSINKI
ILMAILULIITON toiminnanjohtaja Timo Latikka sanoo, että Mal-
min lentoaseman lakkauttaminen olisi paha isku harrasteilmailulle ja lentotaitojen opettamiselle.
. Sen verran tärkeästä ja ainutlaatuisesta
lentoasemasta on kyse, Latikka sanoo.
Keskustan puoluehallituksen työvaliokunta esitti marraskuussa,
että Malmin lentoaseman jatko olisi turvattava.
Hallitus on kuitenkin päättänyt, että toiminta lakkautetaan.
Päätöstä on perusteltu alueen siirtämisellä Helsingin asuntotuotannon tarpeisiin.
Jouluaattona 24.12.
Jouluaaton hartaudet
klo 13 Oulun tuomiokirkossa
(perheiden joulukuvaelma)
klo 13 Jaarankartanossa Kiimingissä
(Miia Seppänen)
klo 13 Karjasillan kirkossa (perheiden
jouluaaton hartaus, Olavi Mäkelä)
klo 13 Kastellin kirkossa (Juha
Vähäkangas)
klo 13 Oulujoen kirkossa (Ilkka
Mäkinen)
klo 13 Oulunsalon kirkossa (perheiden jouluhartaus, Minna Salmi)
klo 13 Tuiran kirkossa (Riitta Louhelainen)
klo 14 Ylivuoton hautausmaalla
(Olavi Isokoski)
klo 15 Intiön siunauskappelissa
(Jyrki Vaaramo)
klo 15 Jäälin kappelissa (Miia
Seppänen)
klo 15 Kaukovainion kappelissa
(Kimmo Kieksi)
klo 15 Kiviharjun hautausmaalla
(Olavi Isokoski)
klo 15 Maikkulan kappelissa (Esa
Nevala)
klo 15 Oulujoen kirkossa (perheiden
jouluhartaus, Ilkka Mäkinen)
klo 15 Pateniemen kirkossa (perheiden joulukuvaelma, Niilo Pesonen)
klo 15 Pyhän Andreaan kirkossa
(Mirjami Dutton)
klo 15 Pyhän Luukkaan kappelissa
(Joulun sininen hetki, Jaakko Syynimaa)
klo 15 Salonkartanossa Oulunsalossa
(Minna Salmi)
klo 16 Haukiputaan kirkossa (Martti
Heinonen)
klo 16 Kiimingin kirkossa (Seija
Helomaa)
klo 16 Oulunsalon kirkossa (Minna
Salmi)
klo 16 Pyhän Tuomaan kirkossa
(Pasi Kurikka)
Keskusta esittää, että hallituksen on syytä harkita päätöstään
vielä kerran.
Kansanedustaja Antti Kaikkonen (kesk.) uskoo, että asiassa olisi vielä löydettävissä kompromissi.
. Hyvin vähän aikuiset ihmiset huvikseen ajelevat. Jonkin verran kentän läheisyyteen voitaisiin rakentaa kuitenkin niin, että lentotoiminta jatkuisi, Kaikkonen sanoo.
Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen Laura Kolbe (kesk.)
muistuttaa, että Malmin lentokentälle rakentaminen tulee kalliiksi savisen maaperän vuoksi.
Helsinki kaavailee rakentavansa alueelle asuntoja noin 20 000?
30 000 asukkaalle.
klo 14 Haukiputaan kirkossa
(Leena Brockman)
klo 15 Oulun tuomiokirkossa
(Julgudstjänst, Päivi Jussila)
klo 15 Yli-Iin kirkossa (Pertti
Lahtinen)
klo 16 Ylikiimingin kirkossa
(Olavi Isokoski)
klo 17 Oulujoen kirkossa (Pentti
Kortesluoma)
klo 7 Tuiran kirkossa (Niilo Pesonen,
kuultavissa: Yle Radio1)
klo 7 Ylikiimingin kirkossa (Olavi
Isokoski)
klo 8 Yli-Iin kirkossa (Pertti Lahtinen)
klo 9 Jäälin kappelissa (Juha Tahkokorpi)
klo 10 Hintan seurakuntatalossa
(Antti Leskelä)
klo 13 Caritas-kodissa Etu-Lyötyssä
(Petteri Tuulos)
klo 14.30 Caritas Matriitissa Tuirassa
(Petteri Tuulos)
klo 15 Pyhän Tuomaan kirkossa
(perheiden joulukirkko, Päivi Jussila)
Jouluyön messut klo 23
Messut
klo 16.15 Intiön vanhassa kappelissa
(Jyrki Vaaramo)
klo 17 Oulun tuomiokirkossa
(Anna-Mari Heikkinen)
Sanajumalanpalvelukset
klo 10 Oulun tuomiokirkossa
(Hanna-Maija Ollanketo)
klo 12 Pyhän Andreaan kirkossa
(Heikki Karppinen)
Oulun tuomiokirkossa (Matti
Pikkarainen)
Haukiputaan kirkossa (sanajumalanpalvelus, Arto Nevala)
Karjasillan kirkossa (Kimmo
Kieksi)
Kiimingin kirkossa (Harri Isopahkala)
Oulujoen kirkossa (Satu Saarinen)
Oulunsalon kirkossa (Outi Äärelä)
Pyhän Tuomaan kirkossa (Päivi
Jussila)
Tuiran kirkossa (Helena Paalanne)
Tapaninpäivänä 26.12.
Sanajumalanpalvelus
klo 10 Oulun tuomiokirkossa
(Ari-Pekka Metso)
Messut
klo 10 Karjasillan kirkossa (Mirjami
Dutton)
klo 10 Kastellin kirkossa (Olavi
Mäkelä)
klo 10 Oulujoen kirkossa (Antti
Leskelä, saarna Riitta Kentala)
klo 10 Tuiran kirkossa (Jonne Pirkola)
klo 10 Yli-Iin kirkossa (Pentti Kortesluoma)
klo 12 Pyhän Andreaan kirkossa
(Mirjami Dutton)
klo 12 Rajakylän seurakuntakodissa
(Jonne Pirkola)
klo 12 Ylikiimingin kirkossa (Pentti
Kortesluoma)
klo 18 Haukiputaan kirkossa (Sami
Puolitaival, saarna Leena Brockman)
klo 18 Kiimingin kirkossa (Harri
Isopahkala, saarna Olavi Ikonen)
Joulupäivänä 25.12.
Sanajumalanpalvelukset
klo 7 Oulun tuomiokirkossa
(Hanna-Maija Ollanketo)
klo 7 Haukiputaan kirkossa (Jari
Flink)
klo 7 Karjasillan kirkossa (Satu
Kreivi-Palosaari)
klo 7 Kastellin kirkossa (Erja Järvi)
klo 7 Kiimingin kirkossa (Juha
Tahkokorpi)
klo 7 Oulujoen kirkossa (Antti
Leskelä)
klo 7 Oulunsalon kirkossa (Jukka
Joensuu)
www.rauhanter vehdys.fi
|
www.oulunseurakunnat.fi
|
www.jouluradio.fi. Minuuttiaikataulut ovat todellisuutta. Osa maakuntien teistä, radoista, vesiväylistä ja silloista
ovat vaarallisen huonokuntoisia.
. Nopeutta ja tehokkuutta edellyttää niin työ, koulu
kuin harrastuksetkin.
. Autottomuus on mahdollista, jos koko
elämänpiiri mahtuisi yhden neliökilometrin sisään.
Yhteiskunnan nopeus ja kiire
ovat sisäänrakennettuina perheiden elämään. Hänen mielestään
yksityisautoilua hankaloitetaan
monelta eri suunnalta.
Alatalo sanoo, ettei joukkoliikennettä tule edistää vaikeuttamalla yksityisautoilua
13
19.12.2014
LAHJOITA
LAPSELLE..
.. ..
PAIVA TUKIPERHEESSA
..
JUOKsE, KAVELE TAI
TEMPAIsE MUULLA TAVoIN
..
KoTIMAAN LAsTEN HYVAKsI
Kiitämme asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme
hyvästä yhteistyöstä ja toivotamme
Rauhallista Joulua ja
menestyksellistä Uutta Vuotta 2015
ZZZ MRXOXMXRNVX À
91,6 MHz
OULU
Kaapelitaajuudet
91,6 MHz (Sonera)
101,9 MHz (DNA)
Kiitos kuluneesta vuodesta!
Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta.
Keskustan puoluetoimisto ja piiritoimistot
Keskustan piiritoimistot
Helsingin piiritoimisto
040 090 9013, helsinki@keskusta.?
Uudenmaan piiritoimisto
045 854 6406, uusimaa@keskusta.?
Varsinais-Suomen piiritoimisto
010 292 2060, varsinais-suomi@keskusta.?
Satakunnan piiritoimisto
050 405 7742, satakunta@keskusta.?
Etelä-Hämeen piiritoimisto
010 3270499, etela-hame@keskusta.?
Päijät-Hämeen piiritoimisto
040 093 0483, paijat-hame@keskusta.?
Pohjois-Karjalan piiritoimisto
013 122 982, antti.varis@keskusta.?
Kainuun piiritoimisto
050 080 7003, kainuu@keskusta.?
Pirkanmaan piiritoimisto
03 2226 029, pirkanmaa@keskusta.?
Pohjois-Savon piiritoimisto
017 369 9600, pohjois-savo@keskusta.?
Lapin piiritoimisto
040 039 3899, lappi@keskusta.?
Kymenlaakson piiritoimisto
050 577 0838, kymenlaakso@keskusta.?
Keski-Suomen piiritoimisto
010 315 2000, keski-suomi@keskusta.?
Peräpohjolan piiritoimisto
040 837 9867, perapohjola@keskusta.?
Karjalan piiritoimisto
040 416 0147, karjala@keskusta.?
Etelä-Pohjanmaan piiritoimisto
06 223 3300, etela-pohjanmaa@keskusta.?
Etelä-Savon piiritoimisto
050 347 3556, etela-savo@keskusta.?
Keski-Pohjanmaan piiritoimisto
06 831 2373, keski-pohjanmaa@keskusta.?
Itä-Savon piiritoimisto
050 347 3556, ita-savo@keskusta.?
Pohjois-Pohjanmaan piiritoimisto
040 515 6800, pohjois-pohjanmaa@keskusta.?
Keskustan puoluetoimisto
010 289 7000, puoluetoimisto@keskusta.?
Kuva:
Vesa Moilanen/Lehtikuva
kkas
a
P Oy
KARJATARVIKEMYYMÄLÄ
lypsykonehuolto
Säkylä
PASI MÄLLINEN OY
Tiilitie 1, 91500 Muhos
www.lypsykonehuolto.fi
Hannu Rauvola
Puh. 040 576 1092
Toivotamme
hyvää joulua!
www.pekant.fi
myynti 0500 567104
www.potkupyörä.fi
KAARIHALLI
TAI LAAKASIILON KATE
WWW.ASKOLATR.FI
Marko Ollila 0400-677 677
Asko Heikkilä 0400-816 750
Hyvää Joulua ja
Onnellista Uutta
Vuotta 2015!
Murrontie 2
91600 Utajärvi
p. 0500 742 599
MARIA ROSVALL
STT
Nuurman Pito ja Leipä
Eeva, Vieno, Linda ja Vuokko
YMPÄRISTÖMINISTERI Sanni
Grahn-Laasonen (kok.) esittää,
että haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen siirtymäaikaa jatketaan vuoteen 2018.
Suomen ympäristökeskuksen arvion mukaan noin 120 000
kiinteistössä ei ole vielä tehty
asetuksen vaatimia toimia. Niille velvoitteet uusista jätevesijärjestelyistä lankeaisivat vasta remonttien yhteydessä,
Grahn-Laasonen esittää.
Joissain tällaisissa kiinteistöissä on jo saatettu tehdä muutostöitä jätevesiasetuksen vuoksi.
Grahn-Laasosen mukaan ei ole
kuitenkaan mahdollista, että valtio voisi hyvittää siitä koituneita
kuluja kiinteistöjen omistajille.
Jätevesiasetus tuli alun perin voimaan haja-asutusalueilla
vuonna 2004. Se edellyttää pienpuhdistamon rakentamista joissain tapauksissa.
Paneliantie 239, 27430 Panelia
Puh. Ne ovat kiinteistöjä, jotka
eivät sijaitse vesistöjen äärellä tai
pohjavesialueella.
. Hänen mukaansa jätevesiasetus on nykyisellään
kohtuuton ja terveen maalaisjärjen vastainen, ja hän hakee asetukseen lievennyksiä.
Ministerin mukaan esimerkiksi niin sanotusti kuivalla maalla sijaitsevat kiinteistöt voitaisiin
vapauttaa asetuksen vaatimuksista. 08 514 4700
www.kinnusenmylly.?
JJR- NOSTOT
Gsm Jani 050 4003 437
Jaakko 0400 590 704
www.jjrnostot.fi. Nykyinen takaraja on maaliskuussa
2016. 14
19.12.2014
lyhyesti
www.suomenmaa.fi
Hyvää Joulua ja
Onnellista Uutta Vuotta kaikille
Tenhon tila
PANELIAN HIEKKAPUHALLUS KY
Grahn-Laasonen
haluaa jatkaa
jätevesiasetuksen
siirtymäaikaa
vakka
-
Sanni Grahn-Laasonen. Ministerin mukaan ei ole
realistista, että vaaditut työt valmistuisivat siihen mennessä.
Grahn-Laasonen haluaa myös,
että asetusta koskeva lainsäädäntö otetaan vielä uuteen tarkasteluun
SÄKYLÄN SORA-POJAT OY
Hiekan ja erilaisten
kalliomurskeitten myynti joustavasti
Soita 0400-590 703,
0400-590 704
Sossonniementie 22
93600 Kuusamo
Puh. Viitala) on ollut
itsekin ehdolla eduskuntavaaleissa keskusta listalla vuonna
2007 keräten lähes 2000 ääntä Lapissa.
29-vuotias Junttila on Rovaniemen kaupunginvaltuuston
ja kaupunginhallituksen jäsen,
ja viimeistelee opintojaan Lapin yliopistossa.. 08 868 9900
ZZZ NXXVDPRKLUVLWDORW ¿
Junttilasta
Väyrysen
vaalipäällikkö
VALTIOTIETEEN TOHTORI, europarlamentaarikko Paavo Väyrynen on valinnut vaalipäällikökseen ensi kevään eduskuntavaaleihin yhteiskuntatieteiden kandidaatti Susanna Junttilan.
Junttila (o.s
16
19.12.2014
BAARILOUNAS
'ACCG%9MHHAcHM@
OOO
HGH=
0400 850 675
Kiitoksia asiakkaille ja
yhteistyökumppaneille
kuluneesta vuodesta!
Kotimaiset taitto-ovet Iistä
Takakatu 37, 91100 Ii
P. _
www.raahenrengasjalaite.fi
sl-hakepalvelu oy
sauli leinonen
KONEKAUPPA SETTO
Uudet ja käytetyt
· maatalouskoneet
· renkaat
040 565 0908
www.setto.fi
Laadukasta haketta isoihin
ja pieniin kattiloihin!
p. 0400 584 957 Mankilantie 789, Rantsila
slhakepalvelu@outlook.com
Hyvää
Joulua!
Hyvää Joulua ja
Onnellista Uutta Vuotta 2015
T. Penttilän
Rautavarasto
HAVUPUUUUTEJUOMA
®
Suomen siemenperunakeskus Oy
IIN
HIRSIVEISTÄMÖ
www.spk.fi
PALVELEVA RENGASLIIKE
Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2015
RENGASPORTTI
Kedonperäntie 23 A LIMINKA
Ma-pe 8.00-17.00 Puh. 0400 599 358
7MMOEMRIR TYL
0208 384 530/MYYNTI
KYSY TARJOUS!
Uudenveroiset varaosat saat
meiltä nopeasti ja varmasti.
Netin kautta tilaukset
ympäri vuorokauden!
Henkilöautot
Henkilö-, paketti- ja maastoautot
Puh. 010 239 0200, TAMPERE
Puh. www.findoor.fi
TAITTO-OVET
METSÄAMMATTILAISILTA TURVALLISUUTTA TILAKAUPPAAN!
Käytetyt varaosat
- takuulla!
PUH. (02) 721 7700, SALO
www.fusti.?
www.auto-lehtinen.?
www.kylmanen.fi
PSK-Aikuisopisto ja
Pohjois-Pohjanmaan
Oppisopimuskeskus
toivottavat
yhteistyökumppaneilleen
ja opiskelijoilleen
rauhallista joulua
ja hyvää uutta vuotta.
RETRONIK-suomalaiset
lammaskalusteet
?
?
Helpota elämääsi! Osta
pyöröpaalihäkki 265 . LIVXXYE $ VEZMRXSVIRKEW ½
Rauhallista Joulua ja
menestystä vuodelle 2015
ERÄPAIKAT, METSÄTILAT, TONTIT
YLI 1000 KAUPAN KOKEMUKSELLA!
KUORMA-AUTOILIJA
TAPANI
RAVANTTI
SÄKYLÄ
P. alv.
Hyödynnä hyvinvointituet!
Meiltä yksilökarsinat, sekä karitsaportit
Joulukuun jymytarjous!
Osta esim. 0400-825 111
Välittäjiemme yhteystiedot sekä kaikki kohteemme
netissä, osoitteessa:
Torangintaival 3
Kuusamo
p. 020 8384 530.
[[[ VEZMRXSVIRKEW ½ . Kysy tarjous!
Muoviset ruokintakourut
Maanmuokkareiden varaosat
Katso esittelyvideo youtube.com
hakusanalla lammastarvikkeet
?
?
?
?
?
Retronik Ky
Raija 040 702 2162 Reino 050 521 0082
rareko105@gmail.com. sis. findoor@findoor.fi . 852 1930
Lapin Metsämarkkinat Oy LKV
Pohjois-Suomen Metsämarkkinat
Ota yhteys lähimpään asiamieheen
www.metsatilat.fi
P. 15 kpl 1,5m aitaa, saat
karitsaporttiaidan kaupan päälle!
100% käyttöaste aidoille laidunkatoksilla
Rännityslaitteet/peruutusportit
Uimurijuomakupit, lämmitettävät/kylmät
+ suojakaaret
0400 128 158
?
kotip. Onneksi luonnoksessa tämä
on huomioitu, lappilainen kansanedustaja Eeva-Maria Maijala
(kesk.) sanoo.
MAIJALA kiittelee, että petopolitiikan suuntaa on Suomessa onnistuttu kääntämään, vaikka työ
on ollut hidasta.
. 823 5328. 0400 815 417
MS MIIKKULAISET OY
Haketusta rumpuhakkurilla
27110 Eurajoki puh. KULJETUKSIA
- JÄTEASTIOITA - NOSTURITYÖT -
Paloasemantie 13 91100 Ii
puh. Jätehuoltoa
Klaavolantie 59, 32700 Huittinen
Puh. 040 589 8951
Aaro Reunanen
Rauma Unaja
?
autop. 040 543 3902
p. Maijala muistuttaa, että neuvotteluissa tulee olla hereillä loppuun asti.
Maijalan mielestä seuraavaksi
pitää uusia karhujen kannanhoitosuunnitelma.
Karhu on tällä hetkellä suurin porotalouden vahinkojen aiheuttaja.
Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo (kok.) lupasi keskiviikkona eduskunnan istunnossa, että hän ottaa kopin pyynnöstäni selvittää miten karhujen määrä saadaan pienemmäksi
poronhoitoalueella.
KONE JA LAAKERI LAHTI KY
Teollisuustie 1, 32810 Peipohja
Puh. 0400-299 200
KULJETUS V & P KOSKINEN KY
. 17
19.12.2014
lyhyesti
Rakennustyöt Koski & Lepistö
M & E Yliluoma Ay
Puh. 050 5633 036
Toivottaa asiakkailleen
hyvää ja rauhallista Joulua,
sekä Uutta Vuotta!
Maanrakennustyöt Reijo Hievanen
Toivotan asiakkailleni
Rauhaisaa Joulunaikaa
sekä Onnea vuodelle 2015
Puh. (08) 8180 220
www.iinenergia.fi
Vikapäivystys työajan ulkopuolella
p. 02-546 7766
KONEHUOLTO
Jorma Yliluoma
Nevalankankaantie 145, 92530 Mankila, p. Esimerkiksi Suomen Luonnonsuojeluliitto vaatii poronhoitoalueen pienentämisestä, jotta petoeläimille
saadaan lisää tilaa. Onneksi tämä
ei ole mukana ministeriön esityksessä, Maijala jatkaa.
Lausunnon susikunnan hoitosuunnitelmasta tulee jättää
14. tammikuuta 2015 mennessä. 044-278 7500
PELTOSIEMENIÄ
Ohra: Einar, Salome (uutuus)
Vehnä: Quarna, Zebra
Kaura: Akseli, Peppi, Viviana
Heinänsiemenet
Mty Nokka ja Tukkikoski, Lappi
www.peltosiemen.fi
www.miikkulaiset.fi
MALMIN KONEASEMA
Malmintie 47, 21370 AURA kk
Ii Energia Oy
JÄTE- ym. Tämä on ollut todella tarpeellinen asia ja samalla kiintiöön
perustuva susien poisto on voitu osoittaa kokonaisuudessaan
poronhoitoalueen ulkopuolelle. 050 9119 083
Kantintie 2, 39940 KANTTI
KAIVINKONEURAKOINTI
TAISTO MAJAMAA
www.metsatilat.fi/lansisuomi
j???Í?jËÉË ^ËÏoÏÉåË.?ÄÍ????ËVË+Ö?±Ëå|ååËÈ|ÔËÏ|É
Eeva-Maria Maijala.
Kuva: Jari Laukkanen
Maijala:
Petopolitiikka
kääntyy,
mutta hitaasti
MAA- JA metsätalousministeriö
julkaisi torstaina luonnoksen uudeksi susikannan hoitosuunnitelmaksi.Tavoitteena ei ole lisätä
poronhoitoalueen susikantaa.
Kaksi vuotta sitten päätettiin,
että poronhoitoalueelle voidaan
myöntää suden poistolupa aina
kun havaitaan vahinkoja aiheuttava susi.
. Porotalous on kuitenkin edelleen uhattuna ja asenteissakin
riittää korjaamista
Väkivallan
tekijöiden kanssa työtä tekevät
tietävät hyvin, miten usein väkivallan tekijän taustalla on oma
uhrikokemus.
Julkisuudessa käydään vilkasta
keskustelua perheiden pahoinvoinnista. Myös poliisi on
vuosien mittaan lisännyt uhrien ohjaamista palveluihin mutta
edelleen iso osa apua tarvitsevista jää niiden ulkopuolelle.
Eduskunnassa on käsittelyssä lakiesitys rikosuhrimaksusta.
Sen ideana on, että rikoksen tekijät maksavat rikoksesta maksun, joka ohjataan rikosuhripalveluiden rahoittamiseen.
Uskon, että rikoksen tekijälle tuleva maksulappu lisää myös
ymmärrystä siitä, että hänen rikoksestaan kärsii uhri tai siitä
olisi voinut syntyä uhri, joka ehkä maksaa teon seurauksista koko loppuelämänsä.
Aila Paloniemi
kansanedustaja (kesk.)
Jyväskylä
Perhepolitiikalla luodaan tulevaisuutta
LAPSILISÄN noin 8 % leikkaus ei
suurituloisten kukkarossa tunnu juuri miltään. Sairauspoissaolot vähentyvät ja syrjäytymistä tai rikoksen poluille eksymistä
voidaan ehkäistä.
Osa uhreista tarvitsee erityistä
tukea ja suojelua. Näin siitäkin huolimatta, että rikosuhripäivystys
on pystynyt ulottamaan palveluverkostonsa 29 palvelupisteeseen. Ja lapset aistivat enemmän kuin aikuiset luulevatkaan.
SOSIAALIHUOLTOLAKIIN ehdotettu lapsiperheiden kotipalvelun
resurssien lisääminen jäi perjantaina 12.12.14 vain yhdestä äänestä kiinni. ovat perheet lakanneet pyytämästä kotipalvelua ja
sinnitelleet tavalla jos toisella.
Jaksamisella on rajansa. meidän perheellä ei
ole varaa.
LAPSIPERHEIDEN kotipalvelun
vähentäminen 90- luvun laman
jälkeen oli virhe. Mutta monien pieni- ja keskituloisten sekä
useampilapsisten perheiden arkeen sillä on jo konkreettinen
vaikutus.
Euroja on venytettävä entisestään samalla kun muutkin elinkustannukset nousevat.
Tiedän monia perheitä, joissa
pari viimeistä viikkoa ennen tilitai lapsilisäpäivää mietitään, miten rahat riittävät edes ruokaan.
Entä jos tulee ylimääräisiä lääkäri- tai antibioottikuureja. Sitä, jonka perään kuulutetaan aina silloin kun perheiden tragedi-
Kuva: Maria Seppälä
päivähoidon kustannuksia ja uusien päiväkotien rakentamispainetta. sitä mistä juhlapuheissa puhutaan kauniisti. Eduskunnassa käsitellään parhaillaan naisiin
kohdistuvaa väkivaltaa ja perheväkivaltaa koskevaa Istanbulin sopimusta sekä uutta turvakotilakia.
Nyt olisi varmistettava, että
meillä olisi riittävät ja koko maan
kattavat turvakotipalvelut, jotta
lähisuhdeväkivallan tai sen pelossa elävät uhrit löytäisivät suojan toipuakseen ja voidakseen
pohtia elämäänsä eteenpäin.
Nyt kun turvakodit siirretään
MYÖS rikoksen uhrien yleiset
palvelut vaihtelevat paljon paikkakunnittain. Seuraukset ovat
nähtävissä lisääntyneiden lastensuojelukustannusten ja huos-
?Varhain annettu ja oikein
kohdennettu matalan
kynnyksen apu nostaa
perheen omat voimavarat
parhaiten esiin.?
taanottojen muodossa.
Varhain annettu ja oikein kohdennettu matalan kynnyksen
apu nostaa perheen omat voimavarat parhaiten esiin.
Kun vastaus on toistuvasti ollut: ?ei oo. Kuva: Maiju Torvinen
TUTKIMUKSET osoittavat, että paras tapa ehkäistä rikoksia ja väkivaltaa on tukea uhria. Jokainen, joka äänesti tätä vastaan, voi ajatella olleensa ratkaisijan paikalla.
Toteutuessaan tämä olisi pidemmällä aikavälillä tuonut
säästöjä muihin lastensuojelun kuluihin sekä paljon puhuttua varhaista tukea ja ennaltaehkäisevää työtä . Vain pieni osa uhreista
päätyy uhripalvelujen piiriin.
Uhripalveluihin pitääkin panostaa nykyistä selvästi enemmän, kun tiedämme, että uhreille tarjottavat palvelut maksavat
itsensä takaisin. Mistä tulee niin paha olo, että ihminen ei näe enää
muuta ratkaisua kuin omien läheistensä surmaamisen. Tasa-arvon ideologian sokaisemana unohdetaan, että vanhemmat osaavat parhaiten päättää itse, mikä on heidän
perheelle ja lapselle paras vaihtoehto.
Päätöksen teon tulee heijastaa vanhemmuuden arvostusta
ja perheiden hyvinkin erilaisten
tilanteiden ymmärtämistä. Mielipiteet
18
Rikoksen uhri tarvitsee tukea
?Nyt kun turvakodit siirretään
kunnilta ja järjestöiltä
valtion vastuulle, niille on
vihdoin saatava myös riittävä
rahoitus.. Siihen sisältyy myös vaatimus, että valtiot
huolehtivat rikoksen uhrien saamista tukipalveluista.
Mitä paremmin uhri tietää oikeuksistaan, saa tietoa prosessis-
kunnilta ja järjestöiltä valtion
vastuulle, niille on vihdoin saatava myös riittävä rahoitus.
taan, osataan ohjata oikean psykososiaalisen tuen piiriin, tietää saavansa riittävää suojelua ja
asianmukaista kohtelua, sitä paremmat mahdollisuudet hänellä
on selvitä traumaattisesta kokemuksestaan ja päästä taas kiinni
normaaliin arkielämään.
Tämä kaikki edellyttää kuitenkin paneutumista yksittäisen uhrin tilanteeseen, luottamuksellista suhdetta auttajan ja uhrin välillä sekä riittävästi aikaa asioiden läpikäymiseen.
On selvää, että juuri traumaattisen kokemuksen läpi käynyt ih-
minen ei pysty vastaanottamaan
kerralla paljon ja monimutkaista
informaatiota.
EU:SSA TEHDYT vertailututkimukset kertovat, että Suomi on
uhripalveluissa pahasti jälkijunassa. Mitä
vastata lapsen toiveeseen aloittaa harrastus, joka nielee kymmeniä ja jopa satoja euroja?
Erilaisuuden ja eriarvoistumisen kokemus alkaa hiipiä pienen
mieleen . Palvelupisteissä työskentelee kuitenkin usein vain osa-aikainen työntekijä.
Uhrilta itseltään edellytetään
aktiivisuutta ja kykyä löytää palveluiden äärelle. Viimeksi saimme kuulla järkyttäviä
uutisia Kuopiosta.
Korjaavia toimia, esimerkiksi lastensuojelua tarvitaan aina
mutta niukkoja resursseja pitäisi
suunnata myös niin, että voimme riittävän ajoissa tukea perheitä ja huonosti voivia lapsia ja
nuoria ja näin ennaltaehkäistä
myös väkivaltaa ja rikollisuutta.
Suomi on
uhripalveluissa
pahasti
jälkijunassa.
VUODEN KULUTTUA marraskuus-
sa Suomen tulee saattaa voimaan EU:n rikosuhridirektiivi.
Direktiivi on iso edistysaskel
rikoksen uhrien oikeuksien, tuen
ja suojelun kannalta. Niin,
että jokaisen vanhemman ja lapsen silmissä saisi loistaa ilo.
oista uutisoidaan.
KAIKEN LISÄKSI hallitus ajaa ko-
tihoidontuen jakamista kaavamaisesti molempien vanhempien kesken.
Tämä ei kuitenkaan ota huo-
mioon perheiden yksilöllisiä tilanteita ja tarpeita, vaan väistämättä tulee ohjaamaan yhä
useamman kaksivuotiaan päivähoitoon. Säästöjä tästäkään
ei tule.
Päinvastoin tulee lisääntyviä
Aino Kanniainen
psykoterapeutti
perheterapeutti
keskustan
kansanedustajaehdokas
Leppävirta