Suomenmaa 2.10.2020 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Sitä on hänen mielestään moni muukin.. 2.10.2020 1 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 10 / LOKAKUU 2020 / 9,90 € Ajassa KESKUSTA EDISTÄÄ MONIPAIKKAISUUTTA KORONATOIMET PÄÄTETÄÄN NYT ALUEILLA Ilmiöt Vieraskolumni JÄRJESTÖTOIMINNAN YDIN ON IHMINEN SE TAVALLINEN TARINA Helsinkiläinen kirjailija Kari Hotakainen kokee olevansa sekä maalainen että kaupunkilainen
14 Heittämällä jatkokaudelle. 2020 Viime vuosista poiketen puoluesihteerin pestistä ei käyty kisaa s. facebook.com/suomenmaa twitter.com/suomenmaa instagram.com/suomenmaa1908 Seuraa Suomenmaata somessa! 2.10
Kokeneilla työntekijöillä on valtava tietoja taitopääoma, jota tarvitaan suomalaisilla työpaikoilla ja koko yhteiskunnassa. Isoja irtisanomisia voi tulla vielä lisää. Annika Saarikko s. s. 51 Mehiläinen on pisteliäs mutta älykäs eläin, Hannu Luukinen tietää s. 26 La ur a Ko til a / Va lti on eu vo st on ka ns lia. 6 Elli Tuominen kaipaa keskustalta linjan kirkastamista s. Uutisanalyysi Ilmiöt Taloudessa synkkenevää Raimo Lahtisen työt loppuvat. Ikäihmisiä ei saa siirtää syrjään. 13 Kuka olet. 44 Työllisyyspaketti syntyi, mutta korona pakotti jättivelkaan s
Suurin huomio kohdistui luonnollisesti Katri Kulmunin ja Annika Saarikon väliseen puheenjohtajataistoon. Vanhasta johtoviisikosta jatkokauden saivat puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen ja varapuheenjohtaja Petri Honkonen. Keskustan kannattajilta ja äänestäjiltä vaaditaan nyt kykyä tulkita oikein muiden puolueiden suunnasta tulevaa kritiikkiä. M ark ku U la nd er / Le hti ku va. Monipuoluejärjestelmässä puolueiden ja keskeisten päättäjien tärkeimpiä taitoja on kyky tehdä kompromisseja. Tilanne on keskustan kannalta hämmentävä. Suuri vaihtuvuus selittyy osittain sillä, että kaksi entistä varapuheenjohtajaa, Juha Rehula ja Hannakaisa Heikkinen, luopuivat vapaaehtoisesti omista paikoistaan. K eskustan puheenjohtajavalinta syyskuun alussa herätti poikkeuksellisen suurta mielenkiintoa. Keskustan asema SDP:n johtamassa hallituksessa on hankala. Samanlaista tuskaa osa kannattajista koki myös edellisen Sipilän hallituksen aikana. Tehtävä on kaikkea muuta kuin helppo. Ilman niitä poliittinen toiminta halvaantuu. Jokaisen politiikassa mukana olevan keskustan kannattajan pitäisi ymmärtää, että keskusta ei voi yksin määritellä hallituksen linjaa. Oulun hybridikokouksessa puoluejohdosta vaihtui yli puolet. Tuskinpa. Jokainen keskustalainen voi mielessään kuvitella, tehtäisiinkö Suomessa keskustan kannattajien näkövinkkelistä parempia päätöksiä, jos hallituksessa vaikuttaisi keskustan sijasta esimerkiksi kokoomus. Moni keskustan kannattaja vaikeroi edelleen puolueen mukanaoloa nykyisessä hallituksessa. Näissä puheenvuoroissa kilpailevilla puolueilla on vahvasti oma ketunhäntä kainalossa. Uuden puheenjohtajiston tärkein ja samalla vaativin tehtävä on palauttaa äänestäjien luottamus keskustaan. Uusina jäseninä viisikkoon nousivat puheenjohtaja Annika Saarikko sekä varapuheenjohtajat Markus Lohi ja Riikka Pakarinen. Maan suurimmat mediat lähettivät kokouksesta suoraa lähetystä omien verkkokanaviensa kautta ja tekivät valtavan määrän haastatteluja, analyyseja, kommentteja ja uutisia omiin välineisiinsä. Sipilän kaudella hallituksen politiikkaa pidettiin liian oikeistolaisena, nyt taas liian vasemmistolaisena. Pikavoittoja politiikassa tulee harvoin. Kun ei ole valtaa eikä vastuuta, kritiikkiä voi esittää vähillä tiedoilla ja taidoilla ilman suuria seurauksia. Ei pääministeripuolueena ja vielä vähemmän hallituksen kakkospuolueena. PERUSTETTU 1908 • PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 4 2.10.2020 Politiikassa tarvitaan sillanrakentajia Pääkirjoitus Monipuoluejärjestelmässä puolueiden ja keskeisten päättäjien tärkeimpiä taitoja on kyky tehdä kompromisseja. Vain perustelut ovat muuttuneet. Sitä on turha kiistää. Siksi toiveet nopeasta kannatuksen kasvusta eivät ole realistisia. Niiden varaan ei kannata laskea nytkään. Puoluetta, joka on tottunut sovittelemaan poliittisen kentän eri laitojen mielipiteitä, kritisoidaan siitä, minkä se parhaiten taitaa. Onnistuakseen tehtävässä puoluejohto tarvitsee koko keskustaväen vahvaa tukea. Puoluejohdon muut valinnat jäivät vähäisemälle huomiolle. Oppositiosta käsin on helppo tarjota omia vaihtoehtoja ja erityisesti kritisoida hallituksen toimenpiteitä ja päätöksiä
Juuri tarkistin laskurista: alkuiltaan mennessä oli tänäänkin aliravitsemukseen kuollut jo lähes 22 000 ihmistä. Vanhukset teljettiin hoitolaitosten yksinäisyyteen, lastensuojelulapset ja perheväkivallan uhrit riutuivat neljän seinän sisällä, mielenterveysongelmaisten määrä lisääntyi ja he harhailivat vailla hoitoa, sairaat jättivät kontrollikäynnit väliin koronan pelossa ja pahimmassa tapauksessa menehtyivät tai muodostivat ainakin komeat jonot erikoissairaanhoitoon. Näin jankutin itselleni, kun poikani sai viikolla moottorisahasta osuman pohkeeseensa. Meri Alaranta-Saukko. Vai onko rikkaan länsimaalaisen henki niin paljon arvokkaampi kuin maailman köyhien, että vertailuni on absurdi. Kuoleman varjo häälyi jokaisen yllä, niidenkin, jotka kuvittelivat itseään haavoittumattomiksi. Päinvastoin, vapautetaan seuraavaksi huumeetkin. Ja niin hävisi suhteellisuudentaju. 5 2.10.2020 Toimittajalta Suhteellisuudentajun jäljillä OI ETTÄ on monesti vaikeaa säilyttää suhteellisuudentaju. Yhtäkkiä meillä oli keskuudessamme pieni vihulainen, joka saattaisi iskeä kehen tahansa, rikkaaseen tai köyhään, nuoreen tai vanhaan. Aikoi kaiketi nauttia ylimääräisestä lomasta tosissaan. Meinasin äityä hysteeriseksi, sillä se oli perheessämme puolen vuoden sisällä jo toinen metsätyötapaturma. Suhteellisuudentajun puutetta tai ei, päätin, että jälkikasvuni ei jatkossa mene lähellekään moottorisahoja, kirveitä, puukkoja, vesureita, vasaroita tai muita terällä varustettuja astaloita. NUORIMIES palasi päivystyksestä hyväkuntoisena. Päinvastoin. Niin helposti sitä käpertyy oman todellisuutensa ympärille, kuvittelee pieniä suuriksi ja omia vastoinkäymisiään ylivertaisiksi muiden kärsimyksiin nähden. Niin on jo tehtykin. Rauhoituttuani tartuin näihin lohdunmurusiin ja yritin ajatella suhteellisesti; kukaan ei kuollut, jalka ei mennyt poikki, apua saatiin nopeasti. TUNTEMATTOMAN edessä päättäjät toimivat parhaan taitonsa mukaan, eikä se meillä Suomessa huonosti mennyt. SUHTEELLISUUDENTAJUSTA on ollut maailmanlaajuista pulaa keväästä saakka, kun korona pakotti ihmiskunnan polvilleen ja kaikkivoipaisuuden harha koki kovan kolauksen. Silti odotan päivää, jona vaikkapa alkoholikuolemien (vuonna 2018 niitä oli Suomessa lähes 1 700) ja viisasten juoman muiden kerrannaisvaikutusten vuoksi ryhdytään vastaaviin rajoitustoimiin. Tai onko valtiomonopolin virvokkeiden koukkuun joutuneen ihmisen elämä ja hänen läheistensä hyvinvointi niin mitätön asia, ettei näistä kannata ääneen puhua. Jotenkin eivät helpottaneet todenpitävät huomautukset siitä, että tekevälle sattuu tai olisi siinä voinut käydä pahemminkin. Riippuvaiset olkoot aina keskuudessamme. Pystyyköhän joku tilasto joskus osoittamaan koronarajoitusten aiheuttaman inhimillisen kärsimyksen ja välillisten hengenmenetysten määrää. Joka tapauksessa on oikein ottaa koronakriisissäkin vähitellen kehiin suhteellisuudentajua ja terveysnäkökulmien ohella tarkastella kokonaisuutta. Monet yritykset menettivät asiakkaansa ja työntekijät ansionsa, aika moni koululainen tipahti kärryiltä ja kansatalous kyykistyi. Pyysi tuomaan karkkia, sipsejä ja limsaa. Tai kansainvälinen yhteisö päättää lopettaa tai edes puolittaa nälkäkuolemien määrän maailmassa
12.6.2020 6. 2.10.2020 6 Em m i Ko rh on en / Le hti ku va Ilman roimaa velanottoa edessä olisi ollut maan ajaminen päin seinää
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) viiden puolueen hallituksesta ei välttämättä tule aivan saumattomasti yhteen pelaavaa joukkuetta koskaan, siksi jännitteisiä ratkaisuja on luvassa vastakin. Tarkkaan ottaen työllisyyspaketti vaatii vielä jatkotyötä, sillä yli 55-vuotiaiden työllisyyden nostamiseksi ja työmarkkina-aseman kohentamiseksi odotetaan ehdotusta työmarkkinaosapuolilta. Turveratkaisuun oli jo ennakkoon ladattu katteettomia odotuksia. Lämmityspolttoaineisiin tehty yhteensä 100 miljoonan veronkorotus oli hallitusohjelmassa sovitun mukainen, eikä parempaa neuvottelutulosta ollut saatavilla. Monta kriisiä nähnyt konkaripoliitikko sanoi, ettei usko maan sellaisilla nousevan jaloilleen. Urakasta selviytymiselle olennaista oli, että SDP ja keskusta löysivät toisensa kahdessa isossa kokonaisuudessa: kuntatalouden tukemisessa ja työllisyystoimissa. Reaalimaailman kanssa asialla on melko vähän tekemistä, eivätkä hallitukset työpaikkoja perusta. Ellei työmarkkinapöydistä tule mitat täyttävää ehdotusta, hallitus tekee päätökset itse. 2.10.2020 7 EDUSKUNTA SAA ensi viikolla valtiovarainministeri Matti Vanhaselta (kesk.) syyniinsä budjettiesityksen, jollaista ei ole hetkeen nähty. Vertailukohtaa alijäämältään 10,8 miljardiin euroon revenneelle budjettiesitykselle pitää hakea vuosikymmenen takaa, jolloin finanssikriisi romahdutti budjetin pahimmillaan peräti 13 miljardia miinukselle. Keskustan ministerit ja kansanedustajat tekivät tilanteessa kaiken voitavansa, eikä kentälle jäänyt mitään. Väännettävää saattaa vielä tulla, sillä ainakin vasemmistoliitto aikoo vaatia jotain ekstraa ikääntyneiden työntekijöiden turvaksi, jos putki katkaistaan. Ilman roimaa velanottoa edessä olisi ollut maan ajaminen päin seinää: suoraan terveydelliseen, poliittiseen ja taloudelliseen katastrofiin. Hieman neuvostoliittolaiselle tuoksahtavalle laskennallisten työpaikkojen pyörittelylle ei kannata laittaa liikaa painoa, vaikka oppositio ei siihen kyllästykään. HALLITUKSELLE sisällöltään laajennettu budjettiriihi oli tiukka testi. Pääasia on, että jotain konkreettista tehdään. Painetta kattilassa Uutisanalyysi Pekka Pohjolainen Marinin hallitus selvisi hikisestä budjettiriihestä, mutta turve poltti keskustan rakkuloille. Vaihtoehtoa velkaantumiselle ei kuitenkaan ole, eikä asia ole millään lailla kiinni hallituksen väristä. Työllisyyteen saatiin koottua paketti, jonka työllisyysvaikutuksiksi valtiovarainministeriö on pystynyt laskemaan yli 30 000 uutta työpaikkaa. Vuosikymmen sitten samassa hallituksessa aiemmin keskenään melko sopuisasti eläneet vihreät ja keskusta näyttävät identiteettipolitiikan aikakaudella ajautuneen kauas toisistaan. Selviytyminen kunnialla kovin painein ladatusta budjettiriihestä antaa kuitenkin toivoa siitä, että maan asiat hoituvat jatkossakin – ei välttämättä aina täysin tyylipistein, mutta tavalla tai toisella. Turvealueiden kiukkuisille äänestäjille veronkorotusta oli kuitenkin vaikea selittää enää sen jälkeen, kun keskustan kansanedustaja Hannu Hoskonen haukkui ratkaisun lyttyyn. Turpeen polton väistämättömästä alasajosta on vuosien saatossa kasvanut keskustan tupaan melkoinen virtahepo. BUDJETTIPÄÄTÖKSISSÄ numeroaan suuremman huomion sai polttoturve, jonka verotus lähes tuplaantuu nykyisestä, mutta verokohtelu suhteessa muihin lämmityspolttoaineisiin pysyy ennallaan. Käytännössä kyse on nykyisen työttömyyseläkeputken tukkimisesta osittain tai kokonaan. Paikallisessa sopimisessa pallo heitettiin kokonaan työmarkkinaosapuolille toivotaan toivotaan -hengessä. Vanhanen kiittelikin budjettiriihen jälkeen sitä, ettei kotimaisessa talouskeskustelussa ei ole erityisemmin vaadittu kiristyksiä, verojen nostoa ja leikkauksia 90-luvun tyyliin. Toinen lähes yhtä suuri osa työllisyyspakettia on työvoimapalvelun uudistaminen ”pohjoismaisella”, kummasti Sipilän hallituksen kumoon huudettua aktiivimalli kakkosta muistuttavalla konseptilla. KÄYTÄNNÖSSÄ budjettiriihen turvevääntö käytiin vihreiden ja keskustan välillä, ja jälkiä jää. Ennuste ei näytä hyvältä, mutta kun talouden sakatessa valittavana on rutto tai kolera, joustot tai potkut, voi kompromissihaluja vielä löytyä. Toimilla, esimerkiksi eläkeputken tilkkimisellä, on saatava vähintään 10 000 työllisen laskennallinen lisäys
Elina Lepomäki Twitterissä Suomalaiset yritykset kantavat syvää huolta ympäristöstä ja työpaikoista . Jos saamme voimistettua positiivista henkeä, se heijastuu porukasta ulos päin ja tempaa muutkin mukaansa. Minusta näyttää, että vahvalle hyvinvointivaltiolle ja julkiselle sektorille on tarvetta tulevaisuudessakin. Jos täällä ei kannata yrittää, on hyvinvointivaltiolla edessään suuria pulmia. Lohi ei käynyt varsinaista varapuheenjohtajakampanjaa, koska hän ei halunnut sotkea myös Lapista kotoisin olevan Kulmunin jatkopyrkimyksiä. Virus hellitti otettaan kesällä, mutta nyt Maailman terveysjärjestö WHO varoittaa Euroopan maita tautitilanteen pahenemisesta. Mika Ihamuotila Twitterissä SANTERI LAMPI PÄÄLLIMMÄISENÄ tunteena on suuri kiitollisuus, mutta mieleen on hiipinyt myös kasvava vastuu kansanliikkeen tulevaisuudesta, Markus Lohi pohtii taannoista valintaansa keskustan varapuheenjohtajaksi. – Ensin tarvitaan onnistumisia asiakysymyksissä. Lohi kiittelee keskustassa vuosien varrella tehtyä laadukasta ohjelmatyötä. Sen pitäisi olla maan hallituksen keskeisin murhe. – Vaikka kävisimme puolueen sisällä tiukkoja vääntöjä, niistä on päästävä nopeasti takaisin myönteiseen tilaan. 8 Ajassa Sanottua 2.10.2020 Nyt punnitaan, löytyykö yhteiskuntavastuuta vai eikö sitä löydy. Hän panostaisikin nyt ennemmin henkisen puolen virittämiseen. usein kannattavuuden kustannuksella. Poikkeuksena ovat kuitenkin työllisyyttä edistävät ratkaisut, joiden kanssa ei Lohen mukaan voi viivytellä. Lohen mielestä hallitusohjelmaa ei pitäisikään ryhtyä perkaamaan liian aikaisessa vaiheessa. Kansanedustaja ilmoittautui kisaan, kun tiedeja kulttuuriministeri Annika Saarikko oli voittanut Katri Kulmunin Oulun puoluekokouksen puheenjohtajavaalissa. Emme voi valitettavasti luottaa, että yritykset huolehtivat ihmisistä ja ympäristöstä. Kolmen minuutin ehdokaspuhe ja vuosien näytöt kansanedustajana siivittivät Lohen silti puoluejohtoon 1640 äänellä. Kannatusloikkia sosiaalija terveysvaliokunnan puheenjohtaja ei ryhdy lupailemaan. – Mielestäni oikea aika hallitusohjelman tarkemmalle tarkastelulle olisi ensi keväänä, sillä elämme edelleen epidemian jälkijäristysten aikaa. Hallitusyhteistyössä keskustan tehtävä on olla monessa kysymyksessä järjen ääni. Mekin kysymme, kantaako hallitus nyt yhteiskuntavastuunsa tekemällä työllisyyttä edistäviä vaikeita päätöksiä. INTOA puhkuva uusi varapuheenjohtaja kokee, että keskustaan on palautettava ilon ilmapiiri. HALLITUSOHJELMAN talouspohja romahti, kun koronaviruspandemia sulki yhteiskuntia ja hyydytti maailmankaupan. Varapuheenjohtaja Lohi: Ensin näytöt, sitten kannatusnousu Ja ri La uk ka ne n Markus Lohi näkee, että hallitusohjelman tarkempaa perkaamista kannattaa lykätä.. Sanna Marin Talouselämässä Hyvä pääministeri, sosiaaliturva on valtion, ei yritysten tehtävä. Entä investointeja edistäviä
Eduskunnan lähetekeskustelu budjettiesityksestä 12.?16.10. Eduskunta äänestää opposition talousja työllisyysvälikysymyksestä 3.10. Keskustan tuore puheenjohtaja Annika Saarikko on vahvistanut, ettei linja ole muuttunut: keskusta pitää kiinni nykyisestä maakuntajaosta. 9 Ajassa Sanottua 2.10.2020 M ark ku U la nd er / Le hti ku va Mikä Sanna Marinin viestinnässä hiertää. Mikko Isotalo Twitterissä Politiikassa on usein iso merkitys sillä, kuka sanoo. Annika Saarikko Facebookissa 2.10. Eduskunnassa ei täysistuntoja 29.10. Hallituksen budjettiesitys eduskunnalle 7.?13.10. Uuden-Seelannin parlamenttivaalit 19.10. Pelissä on muutakin, sillä samalla lähtisi 1?2 kansanedustajan paikkaa Kaakkois-Suomesta Savo-Karjalaan. ”Savolainen sisällissota” ratkeamassa Kalliiksi arvosteltu henkilötunnusuudistus ei käy keskustalle Eduskunta otti kasvomaskit käyttöön istunnoissa viime viikon torstaina. Yhdysvaltojen presidentinvaalit PEKKA POHJOLAINEN KESKUSTAN eduskuntaryhmä ei hyväksy henkilötunnusten uudistamista sukupuolija syntymäaikaneutraalisti. Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous Strasbourgissa 15.10. Eduskuntaryhmä keskusteli uudistuksesta viime viikolla ja otti asiaan kielteisen kannan. – Jos on tarvetta joku muutos tehdä, että henkilötunnukset eivät lopu, se pitää tehdä pienemmässä muodossa kuin tämä nyt esitetty, joka olisi maksanut satoja miljoonia. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että Suomi siirtyy sukupuolineutraaleihin henkilötunnuksiin. Sukupuolineutraalia henkilötunnusta on pidetty myös konkreettisena toimenpiteenä sukupuolivähemmistöjen oikeuksien vahvistamiseksi. Kun presidentti Niinistö sanoo, etteivät osingot kuulu koronakevääseen, on vastaanotto kiittävä. Lisäksi noin puoli paikkaa lähtee, kun Joroinen, Heinävesi ja Iitti vaihtavat vuodenvaihteessa maakuntaa. Tuntuu, että pääministerillemme yritykset ovat reguloitavia pahiksia, jotka kiusallaan pilaavat ympäristöä ja irtisanovat ihmisiä. Mutta tämmöinen kokonaisuudistus, jossa kaikki henkilötunnukset muuttuisivat, ei ole meidän mielestämme järkevä ja perusteltu, Kurvinen summaa. Kaakkois-Suomi on väestötietojen mukaan menettänyt jo viime vaaleista yhden paikan. Pohjoissavolaiset eivät kuitenkaan taida päästä nostamaan lippuaan Olavinlinnan torniin. Ajatuksena on ollut, että henkilötunnuksesta ei enää kävisi ilmi henkilön ikä, syntymäaika, sukupuoli tai muuta henkilöön liittyvää tietoa. Viimeiset syysistuntokaudella käsiteltävät hallituksen esitykset eduskunnalle 17.10. – Tässä tilanteessa ei pidä luoda yrityksille tarpeettomia kustannuksia, hän perustelee. – Hän varmaan sitten katsoo, mitä sille tehdään. Vuoden 2020 seitsemäs lisätalousarvioesitys eduskunnalle 3.11. Saksojen yhdistymisestä 30 vuotta 5.10. PEKKA POHJOLAINEN VIHOLLINEN , verivihollinen ja heimoveli . Keskustanuorten liittokokous hajautetulla mallilla 26.10.?1.11. Itseäni loukkaa hänen puheistaan heijastuva epäluuloinen yritysvastaisuus. KURVISEN mukaan nyt on katsottava, voiko uudistuksen tehdä kevyempänä versiona. Maaja metsätalousministeri Jari Leppä ja keskustan edellinen puheenjohtaja Katri Kulmuni takasivat jo kesällä Etelä-Savon maakuntarajat. Esko Ahon kirja 1991 – Mustien joutsenten vuosi 23.?25.10. Olli-Pekka Koljonen Twitterissä Meillä kaikilla on vastuumme vastakkainasettelun vähentämisestä ja ymmärryksen lisäämisestä. Uudistukselle on sinänsä tarvetta, sillä nykymuotoiset tunnukset ovat noin vuosikymmenen sisällä loppumassa. Savonlinnan seudun neljä kuntaa Savonlinna, Rantasalmi, Enonkoski ja Sulkava ovat halunneet siirtyä Etelä-Savosta Pohjois-Savoon turvatakseen sairaalapalvelunsa. Kun vasemmistolainen pääministeri puhuu yhteiskuntavastuusta, on kyse yritysvihamielisyydestä. sote-uudistusta on jäytänyt jo pitkään savolaisten kiista maakuntajaosta. UUDISTUKSEN on arvioitu nousevan kustannuksiltaan jopa 200 miljoonaan euroon ja aiheuttavan muitakin ongelmia. Kuvassa Antti Kurvinen.. Ryhmäpuheenjohtaja Antti Kurvinen perusteli päätöstä uudistuksen liian suurilla kustannuksilla hyötyihin nähden. Vastuuministerinä hankkeessa on kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.). Yrittäjät, palkansaajat ja valtio eivät ole vastapuolia, vaan meidän kaikkien on oltava samalla puolella pöytää
Päällimmäisenä on kiitollisuus kohtaamisista, joita kampanjan aikana olen saanut kokea. Myös muihin ehdokkaisiin tutustuminen oli arvokasta, 944 ääntä kisassa kerännyt Kemppi kiteyttää. Samalla se oli ihmisten kohtaamista ja keskustalaisuuden syvää olemusta. Suomeen saa tällä hetkellä matkustaa vapaasti vain maista, joissa on ollut enintään 25 koronatapausta sataatuhatta asukasta kohti kahden viikon aikana. Kemppi sanoo päässeensä keskustelemaan kuntien taloustilanteesta, keskustalaisten kuntapoliitikkojen osaamisesta ja monikuntalaisuuden mahdollisuuksista. Mutta lähes tuhat ääntä on iso määrä. Myös rehtorina aiemmin toiminut Kivisaari suitsuttaa kiertueen kasvatuksellista antia. VAIKKA itse puoluekokous oli erilainen kuin normaalisti, sitä edelsi perinteinen kiertue ympäri Suomea. Ajassa Kivisaari ja Kemppi: Ehdokaskiertue vahvisti keskustaa TEKSTI: RISTO LUODONPÄÄ Pe tra Pö yliö Kokemus oli ihmistä kehittävä, maakuntien Suomen oppikoulu ja auton ikkunasta tuijotettua maisemaa. Varapuheenjohtajiksi tulivat valituiksi Petri Honkonen, Markus Lohi ja Riikka Pakarinen. Sain tavata valtavasti hienoja ihmisiä, joiden kanssa omakin ajattelu avartui. Urheilumiehelle ei ole samantekevää, voittaako vai häviääkö, mutta olen rinta kaarella kuitenkin, hän kuvailee tuntojaan. – Koen, että kiertueemme vahvisti keskustaa, joten en kadu kuukauden kovaa työtä, Kemppi vakuuttaa. – Huomasin myös, kuinka paljon kaipasin koko Suomen puolueväkeä kiertäessäni jokaisessa maakunnassa pitkästä aikaa. – Minuun uskottiin ja luotettiin. 2.10.2020 10 Luku KESKUSTAN varapuheenjohtajakisassa rannalle jääneet ensimmäisen kauden kansanedustajat Hilkka Kemppi ja Pasi Kivisaari vakuuttavat, että kokemus jäi vahvasti plussan puolelle. – Sivistysvaliokunnan jäsenenä sain myös paljon arvokasta viestiä keskustan sivistysja koulutuskentältä eteenpäin vietäväksi. – Kokemus oli ihmistä kehittävä, maakuntien Suomen oppikoulu ja auton ikkunasta tuijotettua maisemaa. Tartuntamäärien noustua matkustusrajoitukset on jouduttu palauttamaan Islannista, Norjasta, Ruotsista, Saksasta, Slovakiasta ja Virosta saapuville matkustajille.. Kuukauden kestänyt kiertue antoi ehdokkaiden mukaan valtavasti eväitä koko puolueelle. – Tietenkin harmittaa, kun läheltä liippaa. Jäin kuitenkin selkeästi valinnasta. Myös Kivisaari korostaa olevansa kiitollinen saamistaan 482 äänestä. Kiertue kiteytti puolueen viestiä ja lisäsi mielestäni keskustaväen positiivista uteliaisuutta puolueen mahdollisuuksia kohtaan koronan jälkeisessä ajassa
Mielestäni YK on edelleenkin uskottava, mutta maailmanjärjestyksellinen murros, jossa elämme, voi hyvinkin nopeasti muuttaa tilanteen. Katja Creutz U lko po liit tin en in stit uu tti MAAKUNTASOTE . Maakuntiin tulee siis jatkossa 1) suorilla vaaleilla valittava päätöksentekoelin, 2) kuntavaalien pohjalta kuntien edustajista muodostuva maakuntaliitto sekä 3) joukko valtion viranomaisia, joiden rahat ja toiminnan ohjaus tapahtuvat valtion keskushallinnosta. Onko järjestöllä vielä uskottavuutta, johtava tutkija Katja Creutz Ulkopoliittisesta instituutista. Rahaa kunnatkin tarvitsevat verotulojen supistuessa ja menojen kasvaessa. YK:n uskottavuus vaihtelee riippuen siitä, mistä elimestä tai YK:n alaisesta järjestöstä puhumme. 2.10.2020 11 Täällä Bryssel PETTERI ORPO syytti lauantaina hallitusta ”kuntien hiljaisista hautajaisista”. Harva meistä kyseenalaistaa UNICEF:in toiminnan, kun taas koemme, että turvallisuusneuvosto on pettänyt syyrialaiset. Ja tärkeää on, että kuntien sijasta valtio ottaa kontolleen pääosan julkisesta koronavelasta. Onko YK:lla enää uskottavuutta. Päämäärät voidaan asettaa myös niin pitkällä aikavälillä, kuten kestävän kehityksen tavoitteissa, että on vaikeata tai ennenaikaista arvioida niiden saavuttamista – ja samalla YK:n uskottavuutta. Vielä sitä miettii, miksei kaikkia maakunnallisia tehtäviä olisi koottu saman vaaleilla valittavan elimen alle aidoksi eurooppalaiseksi maakuntaitsehallinnoksi. Järjestöä on arvosteltu tehottomuudesta, hitaudesta ja turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenten ylivallasta. Totta on, että koronan varjossa myös kunnilla tekee tiukkaa. Sen työ on kuitenkin kärsinyt kiristyvästä suurvaltakilpailusta, rahoitusvajeesta, järjestön omista väärinkäytöksistä ja byrokratiasta. Puheenjohtaja Orpon kommentti palauttaa muistikuvat siitä, mitä kokoomus ajoi Kataisen hallituksen aikana. YK:lla on monia vaikeita asioita hoidettavanaan kuten konfliktit, pandemiat, ilmastonmuutos, pakolaisuus ja terrorismi. Noin 250 kunnan ”hiljaisia hautajaisia” olisi tuolla hankkeella vietetty. Ainakin jos järjestö ottaa tavoitteekseen juhlavuoden kunniaksi teetetyn globaalin kyselyn alustavat tulokset. Kataisen hallituksen 60?70 kuntaa Suoraan kysyen SAMULI VÄNTTILÄ YK:n perustamisesta tulee lokakuussa kuluneeksi 75 vuotta. En käy arvioimaan, riittääkö Marinin hallituksen ensi vuoden budjettiin kirjaama tuki. Uskottavuus perustuu toimijan luotettavuuteen ja asiantuntemukseen. Jotta YK säilyttää uskottavuutensa, sen tulee pystyä toimimaan ilmastonmuutoksen, konfliktien, ja terveysuhkien suhteen. Sivurooliin YK on jäänyt myös viime vuosien kansainvälisissä kriiseissä. Eikä suuria kuntien kuoppajaisia tarvita jatkossakaan, jos hallitus onnistuu sote-uudistuksessaan. Näkyvien tulosten saavuttaminen vie aikaa. Onneksi Kataisen hallitus ei saanut tahtoaan lävitse. Sote on ihmisten terveyden ja sosiaalisen turvan kannalta tavattoman iso asia ja tärkeää koko kansantalouden kannalta. rakkaalle lapselle on tulossa vähän väärä nimi. YK:lla on edellytykset täyttää nämä kriteerit, sillä se on ollut mukana luomassa sääntöpohjaista järjestelmäämme normeineen ja instituutioineen. Globaaliongelmat nivoutuvat monesti yhteen, eikä yksittäisiä asiakysymyksiä voida helposti ratkaista tai hallita. Mauri Pekkarinen Euroopan parlamentin jäsen. Maakuntien kehittämisen kannalta tärkeimmät asiat, aluekehitystehtävät, ympäristötyöllisyysja elinkeinoasiat sekä kaavoitus ja maakuntien yleinen edunvalvonta jäävät edelleen suorilla vaaleilla valittavan maakuntavaltuuston ulottumattomiin. Kun sote-menot siirtyvät maakuntien hoidettavaksi, pienempikin keskuksista etäällä oleva kunta voi selvitä ketterästi jäljelle jäävistä tehtävistä. Jokainen vuosina 2012?2013 mukana ollut kuntapäättäjä muistaa tuon hallituksen suunnitelmat: 60?70 kuntaa riittäisi. Uskon, että keskusta yritti. Ei kuitenkaan silloin, jos sote-palvelut vedetään kunnan tiloista ja niiden velat jätetään kunnalle
Lähteenä käytetty teosta: Ester Ståhlbergin voittojen ja tappioiden vuodet. Varsinaista väkivaltaa pariskunta ei joudu kokemaan, mutta yksi sieppaajista pitää toistuvasti esillä asetta. TUNNETUIN tapauksista on Suomen ensimmäisen presidentin K. lokakuuta 1920. Kun jälkimmäisestä jouduttiin peräytymään, Suomi tavoitteli itsehallintoa Itä-Karjalalle. Presidenttipari siepattiin aamukävelyltään Helsingin Kulosaaresta ja kuljetettiin Joensuuhun, jossa Ståhlbergit onnistuivat vapautumaan öiselle kadulle muilutuksen jatkosuunnitelmien epäonnistuttua. Neuvosto-Venäjä suostui vaatimukseen Petsamosta, mutta muut rajamuutokset torpattiin. Poliittinen väkivalta järkytti myös 90 vuotta sitten Kyydityksestä palannutta presidenttiparia oli Helsingin rautatieasemalla vastassa noin 10 000 ihmistä. Paasikivi olisivat olleet Karjalan kannaksen kohdalla valmiita siirtämään rajaa lännemmäksi, koska Pietarin läheisyys herätti huolta. Monille suomalaisille neuvottelutulos oli pettymys ja sitä kutsuttiin häpeärauhaksi. Poliisin epäilee Katajan murhan yrityksestä kahta äärioikeistolaisiin liikkeisiin kytköksissä olevaa henkilöä. Hokkasen mukaan niin ei kuitenkaan täysin käynyt, vaan suomalaisia vapaaehtoisretkikuntia operoi Vienan alueella vielä vuonna 1922. ROUVA Ester Ståhlberg kertoo sieppauksesta ja kyydityksestä seikkaperäisesti päiväkirjassaan. Tarton rauhaa seurasi kaksi kuuluisaa murhaa Ajassa PETSAMO REPOLA PORAJÄRVI W ik im ed ia / H el sin gi n ka up un gi n m us eo. TARTON rauhassa edellytettiin myös ItäKarjalan heimosotien lopettamista. Neuvosto-Venäjä kävi neuvotteluiden aikana omaa sisällissotaansa ja soti myös Puolan kanssa. Repolan ja Porajärven luovutuksista suivaantunut Sivén teki itsemurhan. Vuodesta 1918 voimassa ollut sotatila päättyi kahden suvereenin valtion rajaja yhteistyösopimukseen. Hän kuvaa järkytystään ja hämmennystään, kun auto kiitää halki Suomen ja uhmakkaat sieppaajat esittävät presidentti Ståhlbergistä vääristeltyjä väitteitä. Sopimusta edeltävät neuvottelut olivat pitkät ja vaikeat. Päiväkirja 1926–1934. kesäkuuta ja päättyivät 14. J. Toinen on jyväskyläläinen kaupunkipoliitikko. Jos he todella tuollaista uskovat, he saattavat tehdä meille mitä tahansa. SUOMI tavoitteli neuvotteluissa yhteyttä Jäämerelle Petsamon kautta ja isoja alueita Venäjän Karjalasta. Itsehallinnosta ja kulttuuriautonomiasta sovittiin Hokkasen mukaan väljästi, eikä niitä lopulta noudatettu. Suomalaisten miehittämiin Repolan ja Porajärven kuntiin oli nimetty jopa oma nimismies: ylioppilas ”Bobi” Sivén. lokakuuta 1930. Ståhlbergin ja hänen puolisonsa Ester Ståhlbergin kyyditys 14. Hokkanen kuitenkin huomauttaa, että Mannerheim ja Tarton rauhanvaltuuskuntaa johtanut J. WSOY 1986. Kun sisäministeri Heikki Ritavuori vangitutti sopimusta rikkoneita, joutui hän äärioikeistolaisen murhaamaksi keskellä Helsinkiä helmikuussa 1922. Professori Kari Hokkasen mukaan kyse on Suomen kannalta tärkeästä tapahtumasta, jossa määriteltiin ensimmäiset viralliset rajat kolme vuotta aiemmin itsenäistyneelle maalle. Muilutukset olivat usein luonteeltaan väkivaltaisia. Ne alkoivat 12. – Voidaan siis sanoa, että Tarton rauhasta seurasi ensin kuuluisa itsemurha ja sitten yhtä kuuluisa murha, Hokkanen kiteyttää. 2.10.2020 12 SAMULI VÄNTTILÄ SUOMI ja Neuvosto-Venäjä allekirjoittivat sata vuotta sitten rauhansopimuksen, joka tunnetaan nimellä Tarton rauha. Äärioikeiston harjoittama väkivalta oli tapetilla myös 90 vuotta sitten, jolloin Lapuan liike “muilutti” eli pakkokyyditti ainakin noin 250 henkilöä vuoden 1930 aikana. Inkerin suomenkieliselle väestölle vaadittiin kulttuuriautonomiaa. – Minä kuuntelin kammo sydämessä. K. Suomalaisiakin sotilaita oli jatkuvasti Venäjän puolella niin sanotuilla heimoretkillään. Tapauksesta annettiin myöhemmin tuomioita eri oikeusasteissa seitsemälle henkilölle puolustusvoimien yleisesikunnan päällikkötasoa myöten. SAMULI VÄNTTILÄ POLIITTINEN väkivalta on ollut viime aikoina tapetilla, kun perussuomalaisten eduskunta-avustaja Pekka Kataja joutui heinäkuussa vakavan pahoinpitelyn kohteeksi
ONKO POLITIIKASSA JA FUTIKSESSA MITÄÄN YHTEISTÄ. Etelän likka lähti Lappiin Jari Tasanen mukaan keskustan puheenjohtajakisaan (5.9.2020) OLET PELANNUT JALKAPALLOA PIKKUTYTÖSTÄ ASTI. Keskustan tulee profiloitua tavallisten palkansaajien puolueena ja parantaa viestintää etenkin sosiaalisessa mediassa. Molemmissa tarvitaan tiimipelaamista. Yksin ei kukaan pärjää. MIKÄ SAI INNOSTUMAAN ERÄILYSTÄ. LIITYIT KESKUSTAN JÄSENEKSI VASTA PARI VUOTTA SITTEN, NYT OLET JO LAPIN KESKUSTANUORTEN PUHEENJOHTAJA JA KOKEILLUT SIIPIÄSI MYÖS EDUSKUNTAVAALEISSA. Lapissa tarvittiin kipeästi nuorta naisehdokasta, joten useiden kyselyjen jälkeen suostuin. Ensimmäiset kokemukseni keskustasta sain Tuusulan lukiossa, kun Antti Kaikkonen vieraili koulussamme. Ajattelin, että opiskeluaikana voi lähteä mihin päin Suomea tahansa. MITEN TÄMÄ ON MAHDOLLISTA. Elli Tuominen löysi keskustan ja pomppasi heti ykkösketjuun. Keskustalla on tilausta yhteiskunnassamme, mutta linjaa pitää kirkastaa. 2.10.2020 13 Kuukauden luetuin verkkojuttu: Pe tra Pö yliö OLET ETELÄ-SUOMEN KASVATTI TUUSULASTA. Metsästys on terve, luonnonläheinen ja ekologinen harrastus. MITÄ SE KERTOO SINUSTA. Valinta ei olisi voinut osua enemmän nappiin. MITEN PÄÄDYIT LAPPIIN. Pitää lakata puhumasta keskustasta ”uppoavana laivana” ja jatkaa positiivisella mielellä, yhtenäisenä sakkina eteenpäin. Innokkuuteni politiikkaa kohtaan huomattiin ja se kantoi Lapin keskustanuorten puheenjohtajuuteen asti. SUORITIT JUURI METSÄSTYSKORTIN. Olen optimistinen ja positiivinen persoona, mutta samalla lujatahtoinen ja täynnä tarmoa. Molemmissa on apua omasta aktiivisuudesta ja halusta oppia lisää. Lapin yliopistosta löytyi sopiva ala, hallintotieteet ja johtaminen. Valitsin keskustan sen inhimillisyyden, ihmisläheisyyden ja aidon vihreyden takia. OLET HOROSKOOPILTASI JOUSIMIES. Talvi-ihmisenä luminen ja kylmä vuodenaika on erityisesti mieleeni. TEKSTI: MERI ALARANTA-SAUKKO Kuka olet. Tuusulassa asuessani metsästys ei ollut suosittu juttu, mutta Lapissa se on yleistä, ja siksi myös oma kiinnostus heräsi. Hänen soittonsa myös ratkaisi lähtöni eduskuntavaaleihin. Elli Tuominen MITEN KESKUSTAN KANNATUSKÄPPYRÄT SAADAAN KOHOAMAAN KOILLISTA KOHTI. Se oli jännittävä kokemus, joka toi paljon uusia kontakteja ja esiintymiskokemusta. En ole ääripäiden ystävä
Riikka Pirkkalaisen laborantintarkka työ palkittiin jatkokaudella Henkilö ”Järjestöllinen tilamme ei enää käy päinsä” TEKSTI: SANTERI LAMPI KUVAT: JARI LAUKKANEN. Toivon, että valintani heijastelee onnistumista niissä tehtävissä, joita puoluesihteeriltä on odotettu. Olihan se uskomatonta. . Lopulta vaikeutuneen koronatilanteen Kainuussa järjestettiin henkilökohtainen etäosallistumisen mahdollisuus puoluekokoukseen. VAIKKA PROJEKTISSA päästiin vaikeuksien kautta voittoon, Pirkkalainen toivoo hajautetun puoluekokouksen jäävän poikkeukseksi. Näin ei kuitenkaan käynyt Oulun puoluekokouksessa, jossa Riikka Pirkkalainen aplodeerattiin jatkoon ilman vaalia. Kokouksen onnistuminen oli mieletön taidonnäyte, puoluesihteeri kehuu väkeään. . Pirkkalaisen mieltä tuore muisto uudelleenvalinnasta lämmittää edelleen, vaikka paluu arkeen tapahtui rytinällä budjettiriihen merkeissä. HAJAUTETUN puoluekokouksen järjestäminen oli hermoja raastava kokemus, sillä muuttuvat koronarajoitukset aiheuttivat mutkia matkaan jopa aivan loppumetreillä. Sitten kokous pitikin hajauttaa maakuntiin eri puolille maata. Aluksi pitopaikka siirtyi Vantaalta Ouluun. 2.10.2020 14 VIIME VUOSINA jatkokaudelle mielineet keskustan puoluesihteerit on haastettu järjestään. Nostan hattua kaikille työntekijöille. Lisäksi väki varmaan halusi tähän tehtävään jatkuvuutta, kun puheenjohtajuudesta käytiin kisa, Pirkkalainen pohdiskelee. Kokoustilojen vuokrat 16 paikkakunnalla, kaksisuuntaiset live-lähetykset ja nettiyhteyksien virittämiset paisuttivat puolueelle koituvaa laskua
Puoluesihteerien saama näkyvyys on vähentynyt radikaalisti viimeisten kymmenen vuoden aikana. . . Meidän järjestöllinen tilamme ei enää käy päinsä 2020-luvulla. Olen kyllä saanut sielunrauhan, etten pääse enää laboratorioon pipetoimaan, Pirkkalainen naurahtaa. Varmasti tapani johtaa on jollain tavalla saanut vaikutteita tiedemaailmasta. Siksi kilpakumppaneilta kannattaa omaksua toimivia keinoja. . On selvää, että harrastelijan on vaikea pysyä kärryillä kaikista viimeisimmistä läpimurroista. Luulen, että tappio nousee kolminkertaiseksi verrattuna talousarvion pahimpaan skenaarioon. Riikka Pirkkalaisen mielestä jäsenmaksujen järjestelmällinen keruu on periaatteellinen kysymys.. Tavoitteen saavuttamista varjostaa kuitenkin se, että ehdokashankinta näyttää hieman notkahtaneen, kun valmistautuminen puoluekokoukseen vei keskustaväeltä valtavasti aikaa ja voimia. 2.10.2020 15 . Identiteettipolitiikan äärinavat eli vihreät ja perussuomalaiset ovat onnistuneet digitaalisen vuorovaikutuksen saralla. Onhan järjestöpomon koulutustausta molekyylibiologiassa ja geeniteknologiassa. Vaikeinta puoluesihteerin pestissä on se, että monesti suuriakin uudistuksia odotetaan kentällä malttamattomasti. Pyrkimyksenä on petrata viime vaalien ehdokasmäärästä. JOS PUOLUETOIMISTOLLA ei ole hetkeen käynyt, sen historiallisen vähälukuinen henkilökunta saattaa tulla yllätyksenä. PIRKKALAINEN pitää langat käsissään luonnontieteilijän systemaattisuudella. Vuorovaikutteisuutta on vaikea lisätä, jos puolue ei voi olla varma omista jäsenistään ja heidän yhteystiedoistaan. NYT PIRKKALAISELLE on tärkeintä onnistua ensi kevään kuntavaaleissa. Lisäksi keskustan jäsenrekisteri on Pirkkalaisesta edelleen perkaamisen tarpeessa. Tämä meiltä vielä puuttuu, Pirkkalainen aprikoi. Houkutus järjestää etäkokouksia saattaa kadota siinä vaiheessa, kun kokouksen budjettia ynnäillään. Piireissä palkollisia on tuplasti enemmän. Lisäksi Pirkkalainen huomauttaa, ettei keskustan puoluekokouksen vahvasta brändistä ja puolueväen fyysisistä tapaamisista kannata noin vain luopua. Töitä paiskii Apollonkadulla Pirkkalaisen lisäksi kymmenisen työntekijää. Jäsenmääräkehitys on toissijaista verrattuna siihen, että saamme rekisterin ajan tasalle. Se on noin puolet vähemmän kuin Pirkkalaisen aloittaessa tehtävässään vuonna 2018. Se vain on niin, että meidän vaalituloksemme on korostetun paljon kiinni ehdokkaiden kokonaismäärästä, puoluesihteeri ravistelee apilaväkeä liikkeelle. Tutkijaksi Pirkkalainen ei usko enää ryhtyvänsä, vaikka tieteelliset julkaisut kiinnostavat edelleen. Etsin lainalaisuuksia ja kaavoja. Lisäksi Pirkkalaiselta udellaan silloin tällöin, miksi puoluesihteeri ei näy enempää otsikoissa. On periaatteellinen asia, että esimerkiksi jäsenmaksut pannaan kuntoon. . Poliittisissa piireissä luonnontieteilijää voi pitää harvinaisuutena. Apollonkadun toimisto on tällä hetkellä viestintään painottunut. Median silmissä puoluesihteerit eivät ole enää samalla tavalla kiinnostavia, Pirkkalainen selittää ilmiötä. . Kummassakin puolueessa väki on sitoutunut panostamaan näkyvyyteen aina ruohonjuuritasolta puoluejohtoon saakka. Onneksi meillä on kassassa hieman puskuria. . . Puoluetoimiston sopeutus on ollut valtava, mutta samalla odotukset sitä kohtaan ovat kasvaneet. Geeniteknologian saralla tiede etenee harppauksin ja uusia spesialisteja koulutetaan jatkuvasti. POLIITTISEN järjestötyön haasteet ovat yhteiset kaikille puolueille, Pirkkalainen näkee
Suomenmaa kokosi kuvagallerian kokouksen tapahtumista. Puheenjohtajakisa päättyi Annika Saarikon selvään voittoon, varapuheenjohtajiksi valittiin Petri Honkonen, Markus Lohi ja Riikka Pakarinen. Suurten kokous tunteiden TEKSTI: KATARIINA LANKINEN KUVAT: PETRA PÖYLIÖ Katri Kulmuni onnitteli puheenjohtajavaalin voittajaa Annika Saarikkoa.. 2.10.2020 16 Keskusta Keskustan maakuntiin hajautettu puoluekokous onnistui yli odotusten. Tekniikka pelasi, keskustelu kävi vilkkaana ja äänestykset sujuivat mallikkaasti
Puheenjohtajaehdokas Annika Saarikko kävi tervehtimässä puoluekokousedustajia. Katri Kulmuni keskusteli PohjoisPohjanmaan puoluekokousedustajien oululaisen Suvi Helasen ja merijärvisen Saara Saukon kanssa.. Puheenjohtaja Katri Kulmuni oli pukeutunut perjantaina kansallispukuun. Kättelyiden ja halausten sijaan kokouksessa nähtiin korona-ajan kyynärpäätervehdyksiä. 2.10.2020 17 Väistyvä varapuheenjohtaja Juha Rehula kantoi Suomen lipun kokoussaliin
Keskustan entinen puheenjohtaja Juha Sipilä osallistui kokoukseen Pohjois-Pohjanmaan edustajana.. Äänestys käynnissä. Varapuheenjohtajakolmikon ulkopuolelle jäänyt Pasi Kivisaari piti kiitospuheen. Puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen jututti puheenjohtajaehdokas Ilkka Tiaista. Visiirit suojasivat äänestyslippujen kerääjiä tartunnoilta. 2.10.2020 18 Kasvomaskeihin sonnustautuneet Riikka Pirkkalainen, Juha Rehula, Hannakaisa Heikkinen, Katri Kulmuni, Antti Kurvinen ja Petri Honkonen poseerasivat kameroille perjantaina
2.10.2020 19 Annika Saarikko toi kukkakimput varapuheenjohtajiksi valituille Riikka Pakariselle, Petri Honkoselle ja Markus Lohelle. Kuvassa vasemmalta Hanna Markkanen, Henna Ylitalo, Miriam Putula ja Tuija Palosaari.. Katri Kulmunin kampanjatuotteena olivat puiset apilakorut. Annika Saarikko kampanjoi oransseilla sydämillä. Puoluekokousväki taputti seisten, kun puheenjohtajavaalissa tappion kokeneet kukitettiin lavalla
Yhteenotot Armenian ja Azerbaidzhanin välillä leimahtivat sunnuntaina tulenaralla VuoristoKarabahin alueella Etelä-Kaukasiassa. Washingtonissa surijat kerääntyivät kunnioittamaan Yhdysvaltain korkeimman oikeuden tuomarin, naisten oikeuksia ajaneen Ruth Bader Ginsburgin muistoa. Yhdysvalloissa käynnistyi keskustelu maan demokratian tilasta, kun presidentti Donald Trump kieltäytyi tukemasta rauhanomaista vallansiirtoa, mikäli hän häviää marraskuun vaaleissa. 2.10.2020 20 Maailman kuvat VAROITUS WHO:LTA. Presidentti Donald Trumpin ehdokas 87-vuotiaana kuolleen Ginsburgin seuraajaksi on konservatiivinen tuomari Amy Coney Barrett. SODAN PARTAALLA. YK:n alaisen Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan kuolemien määrä voi kasvaa yli kahteen miljoonaan, jos tartuntoja ei pidetä kurissa. Yhdysvalloissa koronaan liittyviä kuolemia on raportoitu jo yli 200 000, Intiassa lähes 100 000. Vahvistamattomien tietojen mukaan ainakin 23 ihmistä sai surmansa päivän aikana. LIBERAALI IKONI. Maailmassa on tilastoitu jo yli miljoona koronavirukseen liittyvää kuolemaa, kertoo uutistoimisto AFP:n laskelma. KOONNUT: KATARIINA LANKINEN Chip Somodevilla / AFP / Lehtikuva. Tartunnan saaneita on noin 33 miljoonaa. Armenian pääministerin Nikol Pashinianin mukaan maat ovat täysimittaisen sodan partaalla. Trumpin lausunnon jälkeen maan senaatti hyväksyi yksimielisesti julkilausuman, jonka mukaan ”kansalla on oikeus vaihtaa valitsemansa johtajat vaaleissa” ja ”senaatti sitoutuu rauhanomaiseen vallansiirtymään”. Armeniassa ja Azerbaidzhanin useissa kaupungeissa tuli voimaan poikkeustila. DEMOKRATIA VAARASSA
Se on Venäjän etuvartio, puolustuksen etulinja Natoa vastaan. Miten tämä onnistuu, jää nähtäväksi. Valeri Mitenjov Moskova vnikolaevitch@gmail.com Venäläismedian ykköshuolenaihe on Valko-Venäjän tilanne. ALEKSEI NAVALNYIN nimi oli monelle venäläiselle tuntematon ennen hänen myrkytystään. Syynä on se, että Valko-Venäjä on Venäjän ykkösliittolainen paitsi taloudellisesti, myös sotilaallisesti. Työuransa alussa hän perusti asianajotoimiston ja oman puolueen, mutta ei saanut rekisteröityä sitä. Venäjän Robin Hood ei kuitenkaan taivu. SELLAISTEN IHMISTEN kuin Dmitri Medvedevin tai Gaspromin johtajan Aleksei Millerin toimien paljastaminen on kuitenkin hyvin vaarallista. 2.10.2020 21 KOKO TÄKÄLÄINEN media on käsitellyt kahden kuukauden ajan kahta aihetta: protesteja ValkoVenäjällä ja oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin myrkytystä. Miksi Venäjän presidentti Vladimir Putin auttaa Lukashenkoa, jos enemmistö valkovenäläisistä pitää vaalien tuloksia väärennettyinä. Navalnyi on 44-vuotias lakimies ja talousasiantuntija, hän on naimisissa ja hänellä on kaksi lasta. Hän yritti päästä presidenttiehdokkaaksi taistellakseen Putinia vastaan, mutta keskusvaalikomitea ei hyväksynyt hänen ehdokkuuttaan. Venäjä on tunnustanut Valko-Venäjän presidentinvaalien tulokset, eli Venäjälle Aleksandr Lukashenko on laillisesti valittu presidentti. Näistä suurempi huolenaihe on ollut Valko-Venäjän tilanne. Venäjän intressit Valko-Venäjällä ovat suuremmat kuin Krimillä. Siksi Venäjällä ei ole syntynyt laajaa liikehdintää hänen tuekseen myrkytyksen jälkeen. Tästä syystä Moskovan viesti on: Valko-Venäjää emme anna Euroopalle. Se, mitä Navalnyille nyt on tapahtunut, oli vain ajan kysymys. Kuka on tämä rohkea kaveri. Tämän jälkeen Navalnyi ryhtyi vaikuttamaan YouTubessa ja Twitterissä, joissa hänellä on yhteensä yli kuusi miljoonaa seuraajaa. Sen lisäksi Moskova on antanut hänelle 1,5 miljardia dollaria lainaksi Valko-Venäjän talousongelmien hoitoon. Valko-Venäjän alueella on kaksi venäläistä sotilastukikohtaa: tutka-asema ja sotalaivaston yhteysasema, jolla on kymmenen hävittäjää ilmatilan valvontaa varten. Niiden kautta hän kertoo venäläisille korruptiosta korkeimmassa valtioeliitissä, nopeasti rikastuneiden valtion virkamiesten ja heidän perheenjäsentensä keskuudessa. Navalnyista tuli Venäjän Robin Hood – erona vain se, ettei hän ryöstänyt rikkailta, vaan kuvasi ja esitteli heidän palatsejaan, purjeveneitään ja kalliita autojaan. Asemien tarkoituksena on havaita ennalta Saksan, Ranskan ja Ison-Britannian alueelta tulevat ohjukset ja välittää tiedot sukellusveneille ja sotalaivoille. Uskon, että hänen kannattajiensa määrä joka tapauksessa kasvaa. Hän suunnittelee palaavansa Moskovaan, jatkavansa toimintaansa ja ehkä pyrkivänsä uudelleen valtaan
Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko muistutti keskustan puoluejohdon nimissä keskustakirjasto Oodissa pitämässään linjapuheessa, että keskustelua asumisesta on käyty aivan vääristä lähtökohdista. – Keskusta lähtee siitä, että kenenkään ei pidä joutua velkavankeuteen. – Olemme ottaneet kansakuntana loikan etätyön arkeen ja sen myötä mökkilaiturien nokkaan, takapihoille ja luontopoluille. 2.10.2020 22 PEKKA POHJOLAINEN KESKUSTA HALUAA edistää monipaikkaista asumista ja kohentaa ylivelkaantuneiden asemaa. Ajassa Keskustan uuden puoluejohdon linjapuheessa korostuivat asumisen kysymykset Saarikko uskoo monipaikkaiseen Suomeen Ja ri La uk ka ne n Annika Saarikko katsoo suomalaisten oppineen koronakevään aikana arvostamaan maakuntien Suomea.. SAARIKKO KERTOI myös, että keskusta kiirehtii hallituksen toimia positiivisen luottorekisterin luomiseksi ja maksuhäiriömerkintöjen poistumiseksi, kun velka on maksettu. Se on ihmisten mielissä ja identiteeteissä, ja yhä useammalle meistä se on arkitodellisuutta. Siis maakuntien Suomeen. Saarikko huomautti, että ennen koronakriisiä melkein 400 000 suomalaisella oli maksuhäiriömerkintä. – Jaamme aikaa henkisesti ja fyysisesti useamman paikkakunnan kesken. Saarikon mukaan positiivinen luottorekisteri turvaa sekä lainoittajan tarpeen perehtyä hakijan maksukykyyn, että velkansa hoitaneelle mahdollisuuden uuden alkuun. SAARIKON MUKAAN mökkikaupan ennätyslukemat ja muuttoliikkeen kääntyminen pois kasvukeskuksista ovat selviä merkkejä uudesta suunnasta. Tämä vaatii myös muutoksia konkurssija yrityssaneerauslainsäädäntöömme, Saarikko sanoi. Saarikon mukaan keskusta käynnistää monipaikkaisen Suomen ohjelman valmistelun, johon kutsutaan mukaan laajasti kaikkia suomalaisia. Yrittäjät, joiden yritystoiminta on ajautunut taloudelliseen umpikujaan, tarvitsevat nopean uuden mahdollisuuden. – Monipaikkainen Suomi on jo täällä, vaikka tilastot ja rakenteet eivät sitä tunnistakaan. Saarikon mielestä eläkkeelle jäävän pitää voida suunnitella seuraavaa elämänsä vaihetta pysyvästi mökkipaikkakunnalleen ja nuoren perheen uskaltaa muuttaa oman omenapuun juurelle toteuttamaan maaseutumaista elämänmuotoa. – Ainoana oletuksena on ollut kaupungistumisen megatrendin voimakas jatkuminen luonnonlain tavoin. Miksi se ei voisi näkyä myös vaikutusmahdollisuuksissa, verotuksessa ja palveluissa paremmin. – Tätä kunnianhimoista ja pikaisella aikataululla tapahtuvaa työtä lähtee johtamaan puolueen varapuheenjohtaja Petri Honkonen, Saarikko kertoi. SAARIKON MUKAAN ajatusta kaksoiskuntalaisuudesta edistetään ennakkoluulottomasti. Etätyön – kuten myös etäopetuksen laajamittainen onnistuminen oli koronakevään myönteisiä oppeja. Koronan aika on antanut Saarikon mukaan ihmisille mahdollisuuden pysähtyä ja tehdä valintoja, jotka aiemmin eivät olleet mahdollisia. Näinhän asia ei välttämättä ole. Odotettavissa on, että luku nousee, kun koronavaikeudet alkavat näkyä tilastoissa
Teema saa kirjailijan kiihdyksiin, sillä niin voi pahimmillaan käydä. Asia on keskustalle kohtalonkysymys, hän näkee. TEKSTI: SAMULI VÄNTTILÄ KUVAT: PETRA PÖYLIÖ. 2.10.2020 23 Henkilö VIMMAN VOIMALLA Kirjailija Kari Hotakaisen tuoreimmassa teoksessa koko Suomi on pakkautunut kaupunkiin
Hotakaisen mukaan ongelma on niin iso, että siitä voi tulla kohtalonkysymys keskustalle ja muutamalle muullekin puolueelle. Pääkaupungissa hän asuu edelleen vaimonsa kanssa. Kun kaupungissa ei riitä kaikille asuntoja, pakotetaan heidät kilpailemaan niistä tarinoilla. “Tulevaisuuden turva” eli talosta saatu hinta ei ollut kummoinen. Tietääkö moni muukaan suomalainen. SUUTTUMUSTA Hotakainen sanoo tunteneensa myös julkista keskustelua seuratessaan. Hotakaisen sisällä kyti vimma koko kirjoitusprosessin ajan. Sitä määrittää hänen mielestään usein asetelma, jossa maaseutua katsotaan kaupunkilaisten näkökulmasta ylhäältä päin – tuomiten, holhoten ja säälien. Eikä Hotakainen kiellä, etteikö niin saisi ajatella. Eivät ympäristörikkeet olleet heidän vikansa, mutta mediaa se ei paljon kiinnostanut. Pienet piirit näkyvät Hotakaisen mukaan myös suomalaisessa mediassa. Sama tilanne on hänen mielestään suurimmalla osalla helsinkiläisistä. Keskustalaisten kauhukuva, voisi sanoa. Monet eivät ole poistuneet koskaan Manhattanilta. Ihmiset maaseudulla tuntevat katkeruutta. Lopputuloksena oli teksti, joka sai kustannustoimittajankin hätkähtämään. – Mutta ei minulla ole siihen ratkaisua, mitä tälle pitäisi tehdä. Hyvällä tarinalla saa kohtuulliset asuinolot, huonommalla joutuu parakkiin. Kylmien öiden kellastamat puut kahisevat peltoaukeiden laitamilla, syysasterit värittävät hoidettuja pihoja. – Olin silloin, että hetkinen. Emme me siskojen kanssa olleet talokaupassa rahan perässä, mutta onhan se todella surullista, millainen lopputulos vanhempieni sukupolven toiveikkuudella nykyään on. Hotakaisen mukaan muutos on kulttuurisesti ja historiallisesti valtava. Sisätilat ovat saaneet remontissa modernin ilmeen. Se on kirjailija Kari Hotakaisen kakkoskoti. Eikä aio sitoutua. – Minua vei eteenpäin jonkinlainen raivon, surun ja huolen yhdistelmä. Hotakainen muistaa esimerkiksi Helsingin Sanomien jutut Talvivaaran kaivoksesta silloin, kun louhintayritys eli pahimpia kriisejään. Tyttäret ovat lentäneet pesästä. Etätöissä, niin kuin lähestulkoon kaikki suomalaiset tuolloin. Ja kun talo lopulta saadaan myytyä, menee se täydelliseen alihintaan. ELOKUUSSA julkaistussa Tarina-romaanissa koko Suomi on pakkautunut asumaan kaupunkiin. Mikään poliittinen romaani teos ei silti hänen mukaansa ole. Talon myyminen Suomussalmella, Rautalammilla tai missä tahansa maaseutukunnassa ei kuitenkaan ole helppoa. – Miljoonakaupunki New York on täynnä pieniä ympyröitä. Enää niin ei ole muualla kuin suurimmissa kasvukeskuksissa, joissa asuntojen hinnat ovat karanneet keskituloistenkin näkökulmasta ihan liian korkeiksi. – Kirjoitin tämän puhtaasti omasta henkilökohtaisesta kokemuksestani. Äänestäjänä hän sanoo olevansa hyvin liikkuva. TILANNE on Hotakaisen mukaan ajanut suomalaiset epätasa-arvoiseen asemaan. He toimivat perheen, ystävien ja työkavereiden muodostamassa ringissä, jossa usein ajatellaan asioista hyvin samalla tavalla. Tässä on teidän tulevaisuuden turvanne, sanoi isä Hotakaiselle ja hänen viidelle siskolleen. Hän naputti kiivaasti näppäimistöään pienessä työhuoneessaan kakkoskodin ulkorakennuksessa. KAIKKI ALKOI vuodesta 1975, jolloin teini-ikäisen Hotakaisen lapsuusperhe muutti omakotitaloon Rautalammilla Pohjois-Savossa. Meidän erittäin rakas ystäväperheemme asuu Kajaanissa ja heidän tuttavansa saivat töitä kaivokselta. Kun ihmiset eivät löydä maaseudulta töitä, on heidän pakko muuttaa kaupunkiin, useimmiten pääkaupunkiseudulle. Hotakainen muutti itse Helsinkiin 1980-luvun puolenvälin jälkeen. – Niin käy maaseudulla jatkuvasti. Ajatus talosta ja sitä ympäröivästä luonnosta turvan ja leivän lähteenä on hallinnut suomalaisten mentaalista maisemaa satojen vuosien ajan. KAHDEN eri todellisuuden väliä seilatessaan Hotakainen on myös huomannut, että ihmisten piirit ja ympyrät ovat yhtä pienet kaikkialla, asuipa Ranualla, Espoossa tai New Yorkissa. Hän olisi voinut myös jäädä silloiseen asuinpaikkaansa Kuopioon, mutta työt määräsivät tahdin. Sellaisena sen joku on saattanut myös lukea. Jutuissa paikallinen väestökin sai syitä niskoilleen. Täällä Hämeenlinnan Rengossa Hotakainen vietti kevättalvella pitkiä aikoja ja viimeisteli tuoretta Tarina-kirjaansa. Hotakainen ei ole sitoutunut mihinkään puolueeseen. Myyntitulot riittävät Hotakaisen mukaan kaksioon Keravalla tai Vantaan vähiten halutuissa kaupunginosissa. Olo oli vähän niin kuin olisin kirjoittanut esikoiskirjaa, Hotakainen naurahtaa nyt. Talojen vakuusarvot laskevat todella alas. Se ei eroa mitenkään siitä, millaisiksi suomalaisten maaseutukylien yhteisöt ajatellaan. Erittäin monen juuret ovat maalla. Tai vapaa-ajan asunto, kummin sen nyt haluaa ilmaista. Asia oli minulle niin tärkeä, että olin ihan kiihdyksissä. Lause unohtui vuosiksi, mutta tuli taas mieleen reilu vuosi sitten, kun samainen talo laitettiin myyntiin vanhempien kuoltua. Identiteetiltään Hotakainen kokee olevansa kaupunkilaisen ja maaseutulaisen “miksaus”, yhdistelmä. – Tämä totaalinen epätasa-arvon kierre saa minussa aikaan nämä kiihkeät tunteet. Maaseutu on tyhjennetty ja muutettu virkistysalueeksi. Rahisevan soratien päässä on keltaiseksi maalattu rintamamiestalo. Tilannehan ei koske kasvukeskuksissa asuvia, vaan niitä, jotka elävät kauempana. Nykyajassa oikein kaipaa totuuden puhujia.. Enkä minä tiedä sitäkään, mitä keskusta tai joku muu puolue olisi valmis tekemään. 2.10.2020 24 HÄMÄLÄINEN maalaismaisema on vehmas
Hän alkaa olla siinä iässä, että joidenkin vuosien päästä edessä on eläkkeelle siirtyminen. Täällä voi mennä monta päivää, etten näe ketään muita kuin jäniksiä, jotka loikkivat tuosta pihatien yli. Se ei vain kirjailijalle sovi. Kari Hotakainen seuraa mielellään eri puolueiden puoluekokouksia. PELKKÄÄ maaseudun puolesta puhumista Hotakaisen Tarina ei ole. Toimittajat asuvat kymmenen kilometrin säteellä työpaikoistaan. Kirjailijoille, urheilijoille, poliitikoille ja tubettajille luodaan brändejä aivan kuin mille tahansa bisnesmaailman tuotemerkeille. Nykyajassa oikein kaipaa totuuden puhujia. Ja sitä brändiä sitten kiillotellaan, kohotellaan ja välillä korjaillaan mitä kummallisimmin tarinallisin keinoin. – Se on ihan pöyristyttävää. Kaikella täytyy olla tarina, myitpä sitten kirveitä, multasäkkejä tai makurahkoja. Teos ilkkuu terävästi myös nykyaikaiselle tarinataloudelle, jossa kaikenlaiset mediapersoonat, vaikuttajamarkkinoijat ja muut ovat arkipäivää. Hotakaisen mukaan kyse on kuitenkin vielä paljon isommista asioista. Kirjoittamista Hotakainen ei kuitenkaan ole jättämässä. He ovat suorastaan virkistäviä poikkeuksia. Se on kuitenkin varmaa, että Rengossa hän viettää jatkossa entistä enemmän aikaa. Toimittajat eivät tunne todellisuutta, joka on 80 kilometrin päässä heidän elinympäristöstään. Miksi tarinatalous ja brändääminen saavat Hotakaisen niin kuohuksiin. Keskustan kokouksesta hän jäi kaipaamaan värikästä ja reipasta keskustelua.. Se on joskus täysin paikallislehti hyvin liikuttavallakin tavalla. Totuus ei ole ollut muodissa vähään aikaan kansainvälisessä politiikassakaan. Mutta on täällä myös vain oikein hyvä olla. 2.10.2020 25 Mediakenttää hallitsee muutama iso toimija, joiden toimitukset sijaitsevat Helsingin keskustassa tai Pasilassa. – Se näkyy ihan väistämättä lopputuloksessa. Tihkusade on tauonnut ja Hotakainen nuuhkaisee ilmaa talon portailla. Luen esimerkiksi Helsingin Sanomia usein hyvin huvittuneena. Pahin ilmentymä tästä kaikesta on Hotakaisen mielestä sosiaalinen media, vaikkei hän itse siellä olekaan. Tarinassa irvikuva tästä on vaikkapa se, että ihmiset tarvitsevat lyhyelle koiranulkoilutuslenkillekin siihen erikseen suunnitellut tekniset alusasut. – Ehkä se on sitten sitä, että maalla ovat juureni ja siksi tänne kaipaan. IKKUNARUUDUN ulkopuolella sadepisarat valuvat hitaasti lasinpintaa pitkin alas. – Ongelma siellä ei ole se, että joku laittaa kuvan luontoretkeltään tai ruoanlaitostaan, vaan se, että ihmiset rakentavat omaa julkikuvaansa omahyväisillä tarinoillaan siitä, kuinka he aina kulkevat trendien ja ajatussuuntien etujoukoissa. MIKSI niin ei sitten saisi olla. Voin sanoa, että siinä rauhoittuu. Pelkään, että maailmasta tulee yksi paskanjauhantamankeli. – Pelkään, että me emme kohta enää erota, mikä milloinkin on puheen ydin. Mukaan tulee myös vaimo Tarja, jonka kanssa Hotakainen on ollut naimisissa vuodesta 1983 saakka. Kohta emme enää tiedä, syömmekö makurahkan yhteydessä proteiinia vai mielikuvaa jostain hötöstä. Yhdysvaltain presidentti saa laajaa näkyvyyttä leimaavalla, suurentelevalla ja valehteluun pohjautuvalla puheellaan
2.10.2020 26 Reportaasi Raimo Lahtinen aloitti työt Kaipolassa kesällä 1997.
Tarinan loppu TEKSTI: SAMULI VÄNTTILÄ KUVAT: PETRA PÖYLIÖ. Miten ihmeessä tästä noustaan. Irtisanomisia on luvassa lisää ympäri Suomea, sillä talousennusteet ovat synkät. Asiantuntija väläyttää jo pankkikriisin mahdollisuutta. 2.10.2020 27 Raimo Lahtinen sai whatsappilla tiedon shokkiuutisesta: hän menettää työnsä Kaipolan tehtaalla
Neljä yötä, kuusi vapaata. Se helpotti suhtautumistani, kun ajattelin asiaa järkevästi. Lentoyhtiö Finnair kertoi päivää ennen Kaipolaa vähentävänsä arviolta 1 000 työpaikkaa. Kaipolan paperitehdas oli paikkakunnan ylpeys. KAIPOLA ei ole ollut ainoa talouden shokkiuutinen tänä syksynä. Tilausmäärät olivat vähentyneet ja alan kehitys viittasi siihen, että useita paperikoneita tulisi lähivuosina sammumaan pitkin Eurooppaa. Homma on vaativaa, sillä muistettavaa on paljon. Jotain uutta työtä pitäisi keksiä, hän ajatteli heti. Nykyisin hän toimii vuoron varamiehenä eli hänet voidaan heittää tarpeen tullen lähes mihin tehtävään vain. Hän on ehtinyt vuosien aikana hoitaa monia paperikoneisiin liittyviä tehtäviä. Se tarkoittaisi suoraan ainakin 450 työpaikan menettämistä. Lisäksi matematiikka, fysiikka ja kemia ovat aina olleet minulla kymppejä. Hän oli ajatellut, että vain toinen koneista lähtisi ja porukkaa vain vähennettäisiin. Hänet oli valittu monien hakijoiden joukosta UPM:n omaan, reilun parin vuoden mittaiseen ammattikoulutukseen, joka takasi pysyvän työpaikan ison työllistäjän leivissä. Muutaman vuoden määräaikaisuuksien ja armeijan jälkeen hänet vakinaistettiin Kaipolan tehtaille. Vuonna 1999 nuori mies sai lopulta painopaperin valmistajan tutkinnon. Jämsäläinen 17-vuotias Raimo Lahtinen pakkasi eväät reppuunsa ja lähti kesätöihin. Se sopi minun rytmiini. Muutamaa päivää myöhemmin Lapin suurin matkailukonserni North European Invest Oy kertoi yt-neuvotteluista, joiden vaikutukKun Kaipolan tehtaan portit suljetaan lopullisesti, Raimo Lahtinen ja 450 muuta menettävät työnsä.. TYÖVUOROT Kaipolassa seurasivat toisiaan. Lamasta toipuva Suomi kurkotteli kohti IT-huuman vuosia. Mullistuksia työntekijät olivat ounastelleet jo pitkään. UPM:n johto kertoi suunnittelevansa Kaipolan tehtaan lakkauttamista. Lahtinen tykkää työstään. Pian hän osti itselleen Jämsästä omakotitalon. Lahtinen oli tyytyväinen, syystäkin. Neljä iltaa, yksi vapaa. Fyysistä rasitusta tulee runsaasti. Lahtinen sai tiedon työvuoronsa whatsapp-ryhmästä. Niitä tarvitaan näissä hommissa, Lahtinen sanoo. 2.10.2020 28 Keskilämpötilat hipoivat ennätyslukemissa, radiossa soi Apulannan Mato ja Paradision Bailando. – Ymmärsin kuitenkin heti, miksi näin käy. Se oli Lahtisen mielestä hämmentävää. – Aina välillä olen miettinyt, että tekisinkö jotain muuta, mutta näissä hommissa olen pysynyt yhtä vuorotteluvapaata lukuun ottamatta, Lahtinen naurahtaa. Ensimmäinen tunne oli tyhjyys. Mutta että koko Kaipola suljettaisiin. Neljä aamua, yksi vapaa. TÄMÄN vuoden elokuussa kaikki kuitenkin murtui. Se oli työllistänyt ison osan jämsäläisistä jo 1950-luvulta saakka. Yksinkertaisesti Kaipola ei olisi ollut pitkällä tähtäimellä kannattava. – Halusin alalle, koska olin aina haaveillut vuorotöistä. Yllättynyt hän ei kuitenkaan ollut. Sillä on menty noin parikymmentä vuotta
Osa porukasta on melko katkerana Kaipolan lopusta. UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen taas kritisoi rajusti Suomen heikkoa kustannuskilpailukykyä. 2.10.2020 29 set koskevat yli 2 000 työpaikkaa. – Luultavasti näitä tulee lisää, Helsingin yliopiston työelämäprofessori Vesa Vihriälä sanoo. Pankeillakaan ei ole isoja riskejä päällä. Valtion erityisluottoyhtiö Finnveran takausvaltuuksista on käytetty vain murto-osa. Moni niistä sai keväällä maksulykkäyksiä, mutta velkojat eivät voi odotella loputtomiin. Syyskuussa öljynjalostusyhtiö Neste tiedotti suunnittelevansa Naantalin tehtaan lopettamista, mikä tarkoittaisi 470 työpaikan katoamista. Paperin ja öljyn kulutus ovat vähentyneet ja tulevat vähenemään jatkossakin. – Näiden kohdalla korona vain vauhditti murrosta, joka olisi tapahtunut joka tapauksessa joskus myöhemmin, Vihriälä selventää. Ongelmia aiheuttavat muun muassa työvoiman saatavuus ja hinnoittelu. Suomi on tähän mennessä ollut taloudellisesti jopa Euroopan parhaiten koronakriisistä selvinneitä maita. Vihriälän mukaan Suomen tilannetta helpottaa se, että täällä rahoitusjärjestelmä on hyvin vakaalla pohjalla. Silloin ollaan lähellä perinteisen finanssikriisin oireita, Vihriälä sanoo. Toiset työkaverit ovat nuoria ja vasta valmistuneita. Osa porukasta on melko katkerana Kaipolan lopusta.. – Kun pieniä ja keskisuuria yrityksiä menee useita, silloin puhutaan merkittävistä työllisyysluvuista, Lintilä korostaa. Ja kun yritykset eivät saa lainaa, eivät ne voi investoida, uudistaa ja rekrytoida. Hänen mielestään molemmat ovat osittain oikeassa, mutta myös osittain väärässä. Mainituista Finnair ja Lapin matkailu kuuluvat tähän. Kun toimeentulo lähtee eikä uutta ole tiedossa, on se aina ihmiselle valtava isku. Vihriälän mukaan ilmassa on merkkejä siitä, että Suomen kustannuskilpailukyky on heikkenemässä. Sitten uidaankin jo syvällä mustissa vesissä. Marinin mielestä Suomessa on liian helppo joukkoirtisanoa. Osansa kritiikistä sai nykyinen hallitus ja suomalainen verotus. Edessä voi olla pahanlaatuinen kierre, jossa ongelmat seuraavat toisiaan. Mutta kun tilanne kestää, ongelmia alkaa ilmaantua. – Tilauskirjat ovat huomattavasti tyhjempiä kuin vielä keväällä, Lintilä huokaisee. Isojen työnantajien lisäksi Lintilä on huolissaan pienten ja keskisuurten yritysten kohtalosta. Ongelma on sekin, etteivät yritykset halua ottaa lainaa. Kun yritysten taseet menevät kuralle, menettävät ne helposti luottokykynsä. Se tarkoittaa väistämättä tehtaiden muuttamista uudenlaisiksi tai koko toiminnan lakkauttamista. Toisen kategorian muodostavat Kaipolan ja Naantalin tehtaiden kaltaiset toimijat, joiden näkymät olivat heikot jo ennestään. Osa Lahtisen työkavereista on ollut tehtaassa töissä 1970ja 80-luvuilta saakka. KUSTANNUSKILPAILUKYKY on sanana melko möhkälemäinen. – Ne koskevat satoja perheitä. – Onhan tämä tietenkin monelle valtava järkytys. Sitten kaikki vain kaatuu. Heillä on vaikeaa löytää uusia töitä. Hän jakaa konkurssiuutiset kahteen kategoriaan. Silloin monien yritysten tilanne voi kohentua, jos pysyviä vaurioita ei ole tullut liikaa, Vihriälä summaa. – Ymmärrän heidän tuskaansa. Tilausja asiakasmäärät ovat Vihriälän mukaan heikentyneet ennakoitua hitaammin. Pääministeri Sanna Marin (sd.) otti julkisuudessa voimakkaan moralisoivan sävyn moittimalla UPM:n johtoa. – Ei se tietenkään välttämättä mene näin, mutta riski on hyvä tunnistaa. Hän sanoo kuulleensa yrityksiltä erittäin huolestuttavia viestejä tilauskirjojen tyhjyydestä. Näiden rakenteellisten ongelmien vuoksi Suomessa investoidaan liian vähän suhteessa talouden kokoon. – Lohdullista näkökulmaa voi etsiä siitä, että todennäköisesti tauti jossain vaiheessa helpottaa. Raimo Lahtinen katsoo ulos. Lyhyesti selitettynä se tarkoittaa sitä, minkä hintaista työn teettäminen on Suomessa suhteessa muihin maihin. Silti kenenkään syyttely ei auta, Lahtinen pohtii. Se pitäisi Suomessa nyt ymmärtää. Syyttelystä on puhunut moni muukin Kaipolan lakkauttamisuutisten jälkeen. Finanssikriisi johtaa puolestaan helposti pankkikriisiin. Tällaiset ikiaikaiset tehtaatkin kuin Kaipola. JÄMSÄLÄISESSÄ satamakahvilassa pauhaa musiikki isolla volyymilla. Vihriälä on Suomen arvostetuimpia ekonomisteja ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan entinen toimitusjohtaja. – Tilanne ei kuitenkaan ole yhtä hyvä kaikkialla, ja pankkikriisit muualla Euroopassa heijastuisivat väistämättä meillekin. PELÄTTYJEN koronan aiheuttamien pysyvien vaurioiden riski on Vihriälän mukaan sekin todellinen. Raimo Lahtinen ei jaksa asettua millekään puolelle. Yritykset ja asiakkaat eivät yksinkertaisesti uskalla hankkia mitään isoa, kun markkinatilanne on niin epävarma. – Ehkä kuitenkin alleviivaan sitä, että työpaikat eivät vain pysy ja säily, vaan ne oikeasti voivat myös kadota. Hän painottaa myös ytja konkurssiuutisten aiheuttamaa inhimillistä puolta. Kun maailmantalous on jumissa, alkaa se näkyä myös vientivetoisen Suomen yrityksissä. – Tilanne alkaa helposti heijastua taloudessa vähän joka paikkaan. ISOA konkurssiaaltoa tälle syksylle pelkää myös elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.). Toisille yksi selkeä selittäjä on maailmanlaajuinen koronapandemia. Siksi edessä voi olla useiden yritysten ajautuminen maksukyvyttömyyteen ja konkurssiin. Jos työn teettäminen on täällä liian kallista, ei se houkuttele yrityksiä investoimaan tehtaisiin ja muihin työpaikkoihin. He ovat ottaneet talolainan, perustaneet perheen ja uskoneet, että tulevaisuus kantaa. “Ei enää duunii, painan puita uuniin, syvemmälle skutsiin meen” JVG veisaa Ikuisen vappunsa kertosäettä
Lisäksi teollisuutta sähköistetään ja yrityksiä kannustetaan päästöttömyyteen. Kun työntekijät ja työnantajat eivät löydä yhteistä näkemystä, silloin ei tehdä helposti mitään. Niillä pitäisi hänen mielestään olla kykyä sopia joustoista, joilla työllistämistä ja investointeja voitaisiin tukea. – Menetys on ihan valtava, luonnehtii Jämsän kaupunginjohtaja Hanna Helaste Kaipolan lakkauttamista. – Ehkä tätä voisi kutsua kolmikantajumiksi, Vihriälä summaa. Kaikkea ei ole menetetty, Helaste pohtii. – Jos saman menetyksen suhteuttaisi Helsingin väkimäärään, sieltä lähtisi arviolta noin 60 000 työpaikkaa. Näillä toimilla pyritään uudistamaan suomalaista tuotantoa. Helasteen mukaan se tarkoittaisi lähes samaa kuin jos lakisääteinen peruskoulutus kaupungissa lopetettaisiin. 2.10.2020 30 – Kasvua ei ole ilman riittäviä investointeja, Vihriälä tähdentää. Paikallinen sopiminen oli esillä myös budjettiriihessä, mutta keskusta ei saanut puolueen puheenjohtajan Annika Saarikon mukaan asialle kannatusta. YHTENÄ päätöksenteon ongelmana Vihriälä pitää sitä, että Suomessa niin moni uudistus jumiutuu työmarkkinaosapuolten välisiin neuvotteluihin. Jämsän työttömyysprosentti on tällä hetkellä 14,7. Arvioiden mukaan se tulee kaksinkertaistumaan Kaipolan lopettamisen jälkeen. Rakennemuutos tulee iskemään kovaa Jämsän kaupunkiin Kaipolan lakkauttamisen jälkeen.. Siellä täällä on tyhjilleen jääneitä kivijalkamyymälöitä, joiden ikkunoissa lukee “vuokrataan”. Yhteen seinään on kirjoitettu spraymaalilla “Fuck Jämsä”. Palkan muodostuksessa Vihriälä katsoo vastuun olevan työmarkkinaosapuolilla. Eduskunnan enemmistöön nojaavalla hallituksella pitäisi siksi olla enemmän voimaa kantaa viimeinen vastuu, jos työmarkkinaosapuolet eivät toimiin kykene. – Tämä on yhden aikakauden loppu tietyllä tavalla, vaikka täytyy muistaa, että meille jää Jämsänkosken iso paperitehdas edelleen. Arvioiden mukaan se kaksinkertaistuu. Tilannetta ei yhtään helpota se, että kaupungin talous on jo valmiiksi alijäämäinen ja sopeuttamistoimia olisi ollut joka tapauksessa edessä. Euroina Kaipolan lakkauttaminen tarkoittaa Jämsän verotuloihin liki 14 miljoonan lovea. Jämsän työttömyysprosentti on 14,7. SADE vihmoo Jämsän keskustaa. Tehokas tai demokraattinen päätöksentekotapa kolmikantaisuus ei hänen mielestään ole. Syyskuun budjettiriihessä hallitus tarttui kustannuskilpailukyvyn ongelmiin laskemalla teollisuuden sähköveron EU:n minimitasolle heti ensi vuoden alusta. Vihriälän mukaan keinot ovat hyvä alku. Se kuvaa sitä, mikä merkitys tehtaalla on ollut koko alueelle, Helaste sanoo. Hänen mukaansa tehdas on ollut kaupungille eräänlainen kruununjalokivi, joka on kannatellut koko paikkakuntaa niin taloudellisesti, sosiaalisesti kuin kulttuurisestikin. Noin 20 000 asukkaan kaupungin iltapäivä on tavallisen eloisa
Mitä muutakaan voisi, kun siihen on vuosien aikana tottunut. Elpymisrahat täytyy käyttää mahdollisimman järkevästi, Vihriälä pohtii. Näistä jälkimmäiset on tarkoitus neuvotella työmarkkinaosapuolten kesken marraskuun loppuun mennessä. Se voidaan hänen mukaansa saavuttaa, jos työttömille suunnatut aktivointitoimet sekä ikääntyvien työllisyysasteen nostamiseen tähtäävät toimet saadaan onnistuneesti maaliin. – Ongelma on kuitenkin se, ettei muista työllisyyttä parantavista toimista ole mitään tietoa. Jämsässä käynnistyi äkillisen rakennemuutoksen työryhmä heti Kaipolan lakkauttamisuutista seuraavana päivänä. Sitä Suomen talous kaipaisi elinkeinoministeri Lintilän mukaan nyt eniten. Yleisimpiin työllisyyskeinoihin Vihriälä olisi kuitenkin kaivannut lisää konkretiaa. – Paljon on asenteestakin kiinni. Merja Lahtisen mukaan kunnassa on kuitenkin puhallettu järkytyksen hetkellä yhteen hiileen. Hallitus nosti budjettiriihessä työllisyystavoitettaan 80 000 uuteen työlliseen. Hän on nyt 41-vuotias. – Paperiteollisuus ja öljynjalostus eivät ole sellaisia aloja, sillä niissä rakennemuutos on jo käynnissä. Lakkautusuutisesta huolimatta tehdas pyörii vielä aivan kuten ennenkin. Tulotason tippumiseenkin olen valmistautunut, mutta omakotitalon aion pitää. “Ja matka jatkuu…,” kahvilassa äsken raikunut JVG:n renkutus soi vieläkin päässä. Niistä Suomessa löytyy paljon osaamista. Työllistävyys onkin yksi tärkeä kriteeri, jota voitaisiin painottaa tukimiljardien jakautumista pohtiessa. LUOTTAMUSTA . Vihriälän mukaan hallituksen budjettiesitys tarjoaa kohtuullisen uskottavia keinoja noin 30 000 lisätyöllisen saavuttamiseen. Ongelmallisena Vihriälä pitää myös sitä, että 30 000 uuden työpaikan takarajaa venytettiin vuoteen 2029, vaikka vielä hallitusohjelmassa puhuttiin 60 000 työpaikasta vuoteen 2023 mennessä. Lintilä korostaisi myös ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyviä innovaatioita, koulutusta, digitalisaatiota ja infra-hankkeita. – Tämä voisi osaltaan houkutella Suomeen huippuosaajia ja yrittäjiä, joista on aina pulaa. Hänen mukaansa kunnassa pitäisi kyetä tekemään merkittäviä päätöksiä ennen huhtikuisia vaaleja, mutta päättäjien uskaliaisuudesta on vaikea sanoa. Hän huomauttaa, että kriisi pitää nähdä myös mahdollisuutena. Keskusta on kuitenkin viestittänyt, ettei tässä ollut kaikki. KAIPOLAN tehtaan piiput tupruttavat savua Jämsän pilviselle taivaalle. Sellaisiksi hän mainitsee etenkin digitalisaatioon, energian säästöön ja uusiutuvan energian kehittämiseen liittyvän yritystoiminnan. Lopusta 50 000 työllisestä on toistaiseksi vain lista edistettävistä asioista, ei täsmällisiä toimia, Vihriälä korostaa. Vihriälän mukaan talouden kannalta on olennaista myös koronaepidemian torjuminen ja elvyttävä talouspolitiikka. Olen valmis lähtemään reissuhommiin tai sitten opiskelemaan. Töitä hän uskoo löytävänsä melko varmasti. Edessä on vielä paljon työvuosia. Kevään kehysriihessä tilannetta katsotaan Lintilänkin mukaan uudestaan. Sitä hallitus pyrki tekemään budjettiriihessä. Suomi näyttäytyy ulkomaisille toimijoille tällä hetkellä turvallisena ja toimivana yhteiskuntana hyvin hoidetun koronatilanteen vuoksi. Hallituksen julkistama tiekartta siitä, miten julkinen talous saadaan tasapainoon, jää hänen mielestään löysäksi. Kun Kaipolan portti aikanaan viimeisen kerran sulkeutuu selän takana, silloin Lahtista saattaa vähän kirpaista. Tähän tilaisuuteen pitäisi tarttua nopeasti, kuten valtiovarainministeri Matti Vanhanen on esittänyt. Kun korona on pysäyttänyt maailmalla lähes kaiken, silloin pienen Suomen ei auta juuri muuta kuin odottaa ja katsoa, mihin suuntaan tilanne kehittyy. Hän sanoo tekevänsä töitä siirtymäkauden aikana ihan hyvällä motivaatiolla. – En näe hyvää syytä siihen, miksi tätä venytettiin. “Pirullista” hänen mukaansa vain on se, että vientivetoisen maan talous nojaa niin paljon maailmantalouden tilaan. Pelimerkkejä talousja työllisyystilanteen kohentamiseen Lintilä löytää myös Euroopan unionin elpymisrahastosta, josta Suomi on saamassa noin kolme miljardia euroa hätärahoitusta. Yt-neuvotteluiden tulokset tarkentuvat lokakuun aikana. Kyse on hänen mukaansa merkittävästä rahasummasta, jolla voidaan parhaimmillaan saada uusia työpaikkoja. TUKEA valtio on myös Jämsälle antamassa. Vihriälän mukaan Suomen tulisi EU:n tukirahojen kohdalla painottaa sellaisia aloja, jotka voivat tuoda uusia työpaikkoja ja ylläpitää kilpailukykyä vielä vuosienkin päästä. – Se muodostuu isolta osalta vielä tavoitteista, ei niinkään toimenpiteistä. Kriisin yhteydessä se on perusteltua. Raimo Lahtinen kiiruhtaa iltavuoroon. Mutta sen ajattelemisen aika ei ole vielä. Kunnassa on puhallettu järkytyksen hetkellä yhteen hiileen.. Lahtinen sanoo olevansa luottavainen sen suhteen, että tulevaisuudessa odottaa jotain uutta ja mielenkiintoista. 2.10.2020 31 – Voi olla, että tulee erittäin mielenkiintoiset kuntavaalit, Jämsän kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Merja Lahtinen (kesk.) arvelee. Budjettiriihessä luvattiin kaupungille 250 000 euroa yhteistyön ja kehittämistoimien suunnitteluun ja koordinointiin sekä tarvittavien selvitysten toteuttamiseen. Rahaa on luvassa myös öljynjalostamonsa menettävään Naantaliin. Konkretiaa ei vielä ole esittää, mutta Merja Lahtisen mukaan esillä on ollut monenlaisia ajatuksia siitä, miten työttömiksi jäävien uudelleentyöllistymistä voitaisiin edistää. Toki iskua voidaan yrittää pehmentää kotimaassa erilaisilla poliittisilla keinoilla. – Eihän sitä koskaan tiedä, mitä uutta tästä voi seurata. Sopeuttamistoimilla ääniä ei tyypillisesti irtoa. Yksin emme kuitenkaan selviä, vaan tarvitsemme valtiolta tukea. Kyllä tämä tästä. Hallituksen budjetti olikin niiden vuoksi lähes 11 miljardia euroa alijäämäinen
– Työnteko muuttui keväällä totaalisesti, Savolainen toteaa. Savolainen kertoo, että kaikkien piti myös muuttaa työtapojaan. Ilmiöt Avi on ajan hermolla – Kriisiviestintä on koronan kaltaisessa tilanteessa tärkeää, Terttu Savolainen sanoo.. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Terttu Savolainen haluaa, että päätöksenteko pysyy alueilla eikä karkaa sieltä pois. Pian 11 vuotta Pohjois-Suomen aluehallintoviraston (avi) ylijohtajana toiminut Terttu Savolainen istuu lempeästi hymyillen kahvikupin ääressä. Kokoukset ja palaverit opeteltiin pitämään monien muiden työpaikkojen tavoin kokonaan verkon välityksellä. Avit tekivät yhdessä usein kysytyt kysymykset -osion nettiin ja jakoivat ajankohtaista tietoa kansalaisille. TEKSTI: OLGA OINAS-PANUMA KUVAT: PETRA PÖYLIÖ KORONA pakotti keväällä valtion toimielimet mukautumaan uuteen normaaliin ja tekemään luovia ratkaisuja. KUN etätyömääräys tuli, lähes kaikki avin työntekijät lähtivät töihin viraston ulkopuolelle. 2.10.2020 32 Korona nakkasi aluehallintovirastot suoraan syvään päätyyn. Keväällä avien suurin työ oli päättää, miten valtion antamia ohjeistuksia toteutetaan. VAIKKA Savolaisen on erityisesti johdettava virastoa ja luotava imagoa ulospäin, on hänen myös pidettävä huoli, että ihmisten välinen vuorovaikutus pelaa. – Kun työntekijät voivat hyvin, koko virasto voi hyvin, Savolainen toteaa. Kansalle se näkyi esimerkiksi koulujen sulkemisena ja tapahtumarajoituksina. Esimerkiksi työsuojelun työntekijät eivät voineet tarkistaa työpaikkoja kenttäkäynneillä tavalliseen tapaan
Jos pandemia alkaa jyllätä paikallisesti, saa kunta itse rajoittaa omaa toimintaansa. Verkostossa puhuttiin virustilanteesta, tavaran saatavuudesta, kotiinkuljetuspalveluista ja huoltovarmuudesta. Tauti ei leviä samalla tavalla.. Ylijohtaja mainitsee myös viime aikoina tapetilla olleet hoitoja hoivakodit, joissa tartunnat on onnistuttu pitämään matalana koko koronan ajan. Vaikka juuret ovat syvällä Pohjois-Savossa, Savolainen viihtyy Oulussa erinomaisesti. Hän korostaa, että kriisiviestintä on koronan kaltaisessa tilanteessa tärkeää. – Meidän alueemme etu ovat pitkät välimatkat. – Tapasimme viikoittain esimerkiksi kunnanjohtajien, sosiaalitoimenjohtajien ja sivistystoimenjohtajien kanssa ja pidimme tiivistä yhteyttä lähialueille, Savolainen kertoo. – Suomessa voi tehdä töitä missä vain ja se on suuri mahdollisuus, ylijohtaja riemuitsee. Viime keväänä kaupat, liikkeet, ihmiset ja yritykset alkoivat toimia samaan suuntaan, kun tietoisuus viruksesta levisi. KORONA nosti esille myös monipaikkaisuuden tärkeyden. Tauti ei leviä samalla tavalla, Savolainen toteaa. – Epidemia on pitkä, emmekä tiedä, milloin se päätyy, mutta rokote näkyy jo horisontissa, hän tsemppaa. – Erityisesti pidän lähellä olevasta luonnosta ja kiireettömyydestä, hän summaa. KEVÄÄLLÄ ohjeistus pohjautui valmiuslakiin ja tuli valtioneuvostotasolta, mutta syksyllä avi on voinut mennä enemmän oman harkintansa ja arviointinsa mukaan. – Täällä ei tarvitse vapaa-ajalla niin älyttömästi suunnitella asioita etukäteen. Korona-aika on tuonut esiin tarpeen alueelliselle päätöksenteolle ja alueelliselle viranomaisyhteistyölle. Viikoittain kävimme läpi pääviestejä, pohdimme tilannekuvaa, valmiustoimikunnan raportteja ja uusimpia päätöksiä. Savolainen muistuttaa, että vaikka avi voi tehdä isoja päätöksiä, myös kunnilla on paljon vastuuta. – Tartuntatautilakia päivitetään parhaillaan, jotta se antaisi alueille vahvemmat valtuudet toimia myös alueellisesti. – Asiantuntijaorganisaatiossa on aina oltava ajan tasalla, ja se vaatii työntekijöiltä jatkuvaa osaamisen kehittämistä, Savolainen summaa johtamistaan. Se miellytti Savolaista. – Etätyö ja monipaikkaisuus oli aiemmin visio tulevaisuudesta, nyt korona muutti sen todeksi. Savolaisen mukaan ihmisten käytös on varomattomampaa kuin keväällä. Savolainen kertoo, että verkostot toimivat todella hyvin ja niitä aiotaan pitää toiminnassa, vaikka koronatilanne rauhoittuisikin. Savolainen muistuttaa, että edelleen pitäisi pitää turvavälejä, desinfioida käsiä ja välttää liikoja ihmiskontakteja. – Ihmisten varovaisuusruuvia pitäisi saada tiukemmalle, hän tuumaa. Päätökset tehdään tartuntalain pohjalta. NYT ihmiset ovat alkaneet matkailla kotimaassa ja haaveilla maalle muutosta. Vapaa-ajalla Savolainen rentoutuu harrastamalla liikuntaa ja kulttuuria, golfaa ja kyykkii perinteiseen suomalaiseen tapaan marjametsässä. Avi loi päivittäistavarakauppoihin verkoston, jonka avulla luotiin tilannekuvaa päivittäistavarahuollon tilanteesta. Hänkin pääsi keväällä etätyön makuun työskennellessään myös ympäri vuoden asuttavalta mökiltään kotiseuduiltaan Sonkajärveltä. Savolaisen mukaan alueilla ymmärretään parhaiten alueiden tarpeita ja erikoisuuksia. SAVOLAINEN on iloinen, että esimerkiksi Valtioneuvoston lanseeraamassa Suomi toimii -hankkeessa halutaan vahvistaa ihmisten kriisinsietokykyä ja jaksamista toimivalla viestinnällä maakunnissa ja alueilla. Meidän alueemme etu ovat pitkät välimatkat. – Toivon kovasti, että valtio ei karkaa alueilta pois, sillä me avissa ja ely-keskuksessa teemme tärkeää asiantuntijatyötä alueilla ihmisten hyväksi. – Tällaisten ruuhka-Suomen ulkopuolella olevien alueiden, joissa on harva-asutusta ja maaseutua, arvo nousi. Sellaisesta yhteen puhaltamisen kulttuurista Savolainen tykkäsi. 2.10.2020 33 Hän huomauttaa, että avin työntekijöillä on selkeät roolit ja tavoitteet. Myös muihin Pohjoismaihin oltiin säännöllisesti yhteydessä. YLIJOHTAJAN mukaan tärkeintä korona-aikana on ollut toimiva yhteistyö muiden avien, ministeriöiden ja alueen toimijoiden kanssa. Koronatoimet nostivat tapetille tarpeen alueellisesta päätöksenteosta. – Kokosimme kriisiviestijöiden verkoston, jossa on noin 80 ihmistä
Raportin mukaan suurin vakavan väkivallan, kuten joukkosurman, uhka liittyy yksittäisiin radikalisoituneisiin. – Tällainen voi rohkaista joitain aktivisteja toteuttamaan väkivaltaisia tekoja, hän toteaa. Lakkautetuksi määrätyn Pohjoismaisen vastarintaliikkeen epäillään jatkaneen toimintaansa Kohti vapautta -liikkeenä. Sosiaalisessa mediassa heistä voidaan rakennella erilaisia syntipukkija viholliskuvia. Laskutavasta riippuen äärioikeiston harjoittama väkivalta on yhtä yleistä tai yleisempää kuin äärivasemmiston. Toinen vangituista on perussuomalaisista vuonna 2019 erotettu Jyväskylän kaupunginvaltuutettu ja maakuntavaltuutettu. Merkittävimmät väkivaltaisen radikalisoitumisen uhat liittyvät terrorismiin ja äärioikeistoon. Toisaalta radikalisoituneet toimivat harvoin aivan yksin, sillä he ovat yleensä osa tiettyä sosiaalista ympäristöä internetissä. Syyskuun alussa kaksi miestä vangittiin epäiltyinä Katajan murhan yrityksestä. Se näkyi muun muassa iskuina vastaanottokeskuksiin ja viharikosten määrän merkittävänä kasvuna. 75 prosenttia siitä on peräisin muukalaisvastaisilta ja konservatiivisilta toimijoilta. Suomalaisten arjen turvallisuutta heikentää erityisesti kotikutoinen liikehdintä. 2.10.2020 34 Ilmiöt SISÄMINISTERIÖ julkaisi huhtikuussa väkivaltaisen ääriliikehdinnän tilannekatsauksen. PERUSSUOMALAISTEN Keski-Suomen vaalipäällikkö Pekka Kataja joutui heinäkuussa väkivaltaisen hyökkäyksen kohteeksi kotonaan Jämsänkoskella. Poliittisen väkivallan tutkija Teemu Tammikko toteaa poliitikkoihin kohdistuvan väkivallan olevan Suomessa erittäin harvinaista. – Muutamia yksittäisiä tapauksia on ollut, kuten yritys hyökätä ulkoministeri Timo Soinin (sin.) kimppuun vuonna 2019. Merkittävintä järjestäytynyttä äärioikeistoa ovat Soldiers of Odin ja Pohjoismainen vastarintaliike, jotka ovat viime vuosina lähentyneet toisiaan. – Selvä piikki teoissa nähtiin vuoden 2015 pakolaiskriisin aikoihin, jolloin ilmapiiri kiristyi ja oli monenlaista, pääosin muukalaisvastaista ääritoimintaa. Osin heidän toimintansa kohdistuu myös oikeistoon, eli aina kohde ei ole vastakkainen poliittinen leiri. Myös niin sanottua sosiaalista väkivaltaa, eli kohteen tahallista vahingoittamista esimerkiksi valheiden, uhkailun tai mustamaalaamisen avulla, kohdistetaan varsin paljon poliitikkoihin. – Noin puolet kansanedustajista on raportoinut tällaista häirintää, kuntapoliitikoista kolmannes. Poliitikot saavat Tammikon mukaan kuitenkin paljon vihaista ja uhkaavaa palautetta. Siksi hänen mukaansa ei voida määritellä, kohdistuuko se vain tiettyjen puolueiden edustajiin. Toinen on Soldiers of Odin -ryhmän aktiivi ja äärioikeistolaisen Kansallismielisten liittouman johtaja. Keskeinen ero äärivasemmiston ja äärioikeiston välillä on jälkimmäisen järjestäytyneisyys. VÄKIVALTAINEN ÄÄRILIIKEHDINTÄ KOSKETTAA MYÖS SUOMEA Sh ut te rst oc k TEKSTI: AUGUST HALONEN 2.10.2020 34. MUU KUIN poliitikkoihin kohdistuva ekstremistinen väkivalta on tutkijan mukaan yleisempää, mutta niin ikään vähäistä. Sittemmin tilanne on Tammikon mukaan rauhoittunut. Terrorismi on ekstremististä väkivaltaa, mutta kaikki radikalisoituminen ei ole terrorismia. Vihapuheen lisääntymisen myötä myös sen uhka on kohonnut
– Lisäksi väkivaltaiset järjestöt, kuten Pohjoismainen Vastarintaliike, ovat osa kansainvälistä liikehdintää. – Kun tarpeeksi toistetaan aggressiivista sanomaa, kynnys väkivaltaisiin tekoihin madaltuu. Jos se luokitellaan poliittiseksi väkivallaksi, on äärioikeistolainen väkivaltatekojen määrä huomattavasti äärivasemmistoa yleisempää, Tammikko sanoo. Lähteet: Sisäministeriö, Suojelupoliisi Fakta 2.10.2020 35. Äärioikeistoon maailmankatsomuksellisesti kuuluvat vastaavat merkittävästä määrästä rasistisia viharikoksia. Korkeimman terrori-iskun uhan muodostavat yksittäiset toimijat ideologiaan katsomatta. Kohdehenkilöiden määrä jatkaa Supon mukaan kasvuaan. Sisäministeriöllä onkin voimassa ennaltaehkäisevä toimenpideohjelma, jonka kohteena on kaikki väkivaltainen radikalisoituminen. Ihmisten yllyttäminen kaduille on internetin aikakaudella entistä helpompaa, hän sanoo. ÄÄRILIIKKEISTÄ ulkoparlamentaarinen äärioikeisto on kaikkein järjestäytynein. Saresma painottaa, että sanoista on yllättävän lyhyt matka tekoihin. Sen sijaan äärivasemmiston radikaaliliikehdinnän todetaan olleen Suomessa vähäistä viime vuosien aikana. Mallia otetaan muiden maiden äärioikeistolaisten järjestöjen toiminnasta. Tekoja on korkeintaan kymmenkunta vuosittain. POPULISTISEN retoriikan ja vihapuheen tutkija Tuija Saresma Jyväskylän yliopistosta katsoo, että äärioikeiston väkivalta on kansainvälinen ilmiö. Äärivasemmistolla tarkoitetaan raportissa erityisesti anarkismia ja antifasismia. Käytössä on myös pehmeitä keinoja, jotka tarjoavat ihmisille vaikuttamiskanavia ja vahvistavat sosiaalista yhteenkuuluvuutta, osallisuutta yhteiskuntaan ja elämäntilanteen hallintaa. KESÄKUUSSA 2017 Suojelupoliisi nosti terrorismin uhka-arvion neliportaisen asteikon tasolle kaksi eli ”kohonnut”. Väkivaltaisen radikalisoitumisen taustasyitä tutkittaessa on tuotu esille, että ulkopuolisuuden tunne on yksi väkivaltaiselle radikalisoitumiselle altistava tekijä. – Jihadististakin liikehdintää Suomessa on, ja verkostot ulottuvat kansainvälisiin terroristijärjestöihin asti. Niitä ovat näkyvä poliisitoiminta, tiedonhankinta ja mahdollinen esitutkinta. Tammikon mukaan omassa luokassaan on jihadismi, joka yllyttää tappamaan ihmisiä. SISÄMINISTERIÖN mukaan väkivaltainen äärioikeisto muodostaa Suomessa arjen turvallisuuden kannalta suurimman uhan. TERRORISMINTORJUNNAN kohdehenkilöiden lukumäärä on noin 390. Internetissä myös houkutellaan kannattajia. 2.10.2020 35 Kun tarpeeksi toistetaan aggressiivista sanomaa, kynnys väkivaltaisiin tekoihin madaltuu. Anarkistien ja antifasistien toteuttamat väkivallan teot tapahtuvat pääsääntöisesti äärioikeistoa vastustavien mielenosoitusten yhteydessä. SUURIMMAN vakavan väkivallan uhan muodostavat yksittäiset radikalisoituneet henkilöt. – Fyysinen väkivalta on voimakkuudeltaan saman tasoista ja ilmenee nyrkein tehtävinä pahoinpitelyinä yleensä mielenosoitusten yhteydessä. Uhrit voivat valikoitua sattumanvaraisesti. Äärioikeiston toteuttama väkivalta on usein spontaania katuväkivaltaa, joka kohdistuu vihollisiksi koettuihin henkilöihin. Äärioikeiston väkivalta on kansainvälinen ilmiö, Tuija Saresma sanoo. ÄÄRILIIKKEET eivät toistaiseksi ole toimineet Suomessa tavalla, joka olisi uhannut valtion turvallisuutta tai yhteiskuntajärjestystä. Raportissa tarkasteltu äärioikeisto on luonteeltaan ulkoparlamentaarinen eli sillä ei ole selvää yhteyttä poliittiseen päätöksentekoon, vaan se pyrkii edistämään tavoitteitaan suoran toiminnan kautta. – Internet toimii kaikukoppana äärinationalistisille mielipiteille. – Äärivasemmiston väkivalta kohdistuu yleensä vain äärioikeistolaisiin aktivisteihin. Saman vuoden elokuussa Turussa toteutettiin veitsi-isku, joka oli Suomen ensimmäinen jihadistinen terroriteko. Suojelupoliisin mukaan Suomessa on merkittävää terrorismin tukitoimintaa ja tunnistettuja henkilöitä sekä ryhmiä, joilla on motivaatio ja kyky toteuttaa terrori-isku. Ennalta ehkäisevässä työssä hyödynnetään turvallisuusviranomaisten käytössä olevia keinoja
On aika tavallista, että monissa maissa esimerkiksi pitää ensin rekisteröityä äänestäjäksi ennen kuin voi äänestää. Suomen digiporskutus on Viskarin mukaan pohjustettu jo vuosikymmeniä sitten. Nyt pohjoinen teknologiavalta raivaa tietä digitalisaatiolle. Sähköiset valtakirjat taas ovat esimerkki Digija väestötietoviraston luoMatkapuhelimet nostivat Suomen 1990-luvun lamasta. TEKSTI: AUGUST HALONEN Ilmiöt. Me emme ole Suomessa pitäneet hirveästi meteliä siitä mitä on tehty. Suomi on siis digitalisaatiossa EU:n edistynein maa. Arjessa sitä ei tule helposti ajatelleeksi, mutta juuri se on hänen mukaansa vahvistanut monia muita asioita. Se kertoo väestötietojen eheydestä. Maassa on ollut vuodesta 1974 lähtien sähköinen väestörekisteri. Nokia-kännykkä tuli ja meni, mutta Suomesta tuli yksi tietotekniikan käytön kärkimaista. Hänen mukaansa Viro on pystynyt luomaan itselleen mainetta digitalisaation uranuurtajana. Digija väestötietoviraston pääjohtaja Janne Viskari toteaa, että esimerkiksi Viro on markkinoinut itseään kansainvälisesti huomattavasti tehokkaammin. – Tietojeni mukaan Suomi ja Tanska ovat maailman ainoat maat, joissa ei väestölaskentaa tarvitse tehdä. Indeksin avulla komissio on seurannut Euroopan unionin jäsenvaltioiden digitaalista edistymistä vuodesta 2014 lähtien. – Suomi on aina ollut Viroa edellä DESI-vertailussa. 2.10.2020 36 Suomi on digitalisaation pioneeri SUOMI sijoittui toista vuotta peräkkäin ensimmäiseksi Euroopan komission digitaalitalouden ja yhteiskunnan indeksissä (DESI). Edistyneen väestötietojärjestelmän lisäksi perusrekisterijärjestelmiin lukeutuvat muun muassa kartta-aineistot, kaupparekisteri ja kiinteistötietojärjestelmä. Esimerkiksi kaupparekisteriin tallennettuja yritysten nimenkirjoittajatietoja hyödynnetään sähköisessä yrityksen puolesta asioinnissa. Mutta tunnetaanko Suomi digitalisaation suurvaltana
Digituessa autetaan heitä, jotka haluaisivat käyttää sähköisiä palveluita, mutta tarvitsevat siihen tukea ja opastusta. Apteekkien sähköisten valtakirjojen lisäksi viime vuosien keskeisiä kansallisia toteutuksia ovat olleet kantapalvelut ja sähköiset reseptitiedot. Siirtoyhteydet 2. SU OM I RU OTS I TAN SKA ALA NK OM AA T MA LTA IRL AN TI VIR O ISO -BR ITA NN IA BEL GIA LUX EM BU RG ESP AN JA SAK SA ITÄ VA LTA LIE TTU A EU RA NS KA SLO VEN IA TSE KK I LAT VIA PO RTU GA LI KR OA TIA UN KA RI SLO VA KIA PU OL A KYP RO S ITA LIA RO MA NIA BU LGA RIA KR EIK KA 20 10 30 50 40 60 80 70 1. Digitaaliteknologian integraatio 5. Sen lisäksi niin sanottuun digitukeen on panostettu. – Pohja digitalisaatiolle on tehty kauan aikaa sitten. 2.10.2020 37. VISKARIN mukaan lähitulevaisuuden haaste ei ole sähköisten toteutusten puuttuminen. Sähköisen valtakirjan voi Suomi.fi:ssä antaa toiselle henkilölle esimerkiksi reseptilääkkeiden noutamiseen apteekista tai veroasioiden hoitamiseen. Inhimillinen pääoma 3. – Esimerkiksi potilastietojen pitää välittyä tehokkaammin terveydenhuollon eri toimijoiden välillä. VISKARI katsoo, että Suomen erityinen vahvuus digitaalitalouden ja -yhteiskunnan kehittämisessä on toteutusten laaja-alaisuus. Digija väestötietovirasto Eu ro op an ko m iss io n di gi ta al ita lo ud en ja yh te isk un na n in de ks i (D ES I) Palveluita on ollut tarjolla, mutta monet niistä ovat olleet vaikeita käyttää. 2.10.2020 37 mista taustapalveluista, jotka ovat hyödynnettävissä toimialasta riippumatta. Siinä on menty paljon eteenpäin. Viime vuosina Suomessa on keskitytty myös parantamaan sähköisten palveluiden käyttäjäystävällisyyttä. Sen sijaan tiedon liikkumisen eri järjestelmien välillä pitäisi olla sujuvampaa. Internetpalvelujen käyttö 4. Juuri tiedon välittymisen ja taltioinnin tehokkuus on yksi digitalisaation keskeisimmistä hyödyistä. Julkishallinnon digitaaliset palvelut Digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksi (DESI) 2019 -sijoitukset rankingissa Pohja digitalisaatiolle on tehty kauan aikaa sitten, Janne Viskari sanoo. Sen ansiosta kehitys on helpompaa kuin monissa muissa maissa, Viskari toteaa. Nyt kansalaiselta joudutaan kysymään samoja asioita monessa paikassa. Varsinaista digitalisaatiota toteuttavat käytännössä kaikki organisaatiot. – Palveluita on ollut tarjolla, mutta monet niistä ovat olleet vaikeita käyttää. – Keskusjohtoisesti tehdään vain taustapalveluita, jotka helpottavat eri toimijoita
Viskarin mukaan sähköisten palveluiden käyttö onnistuu kohtuuhintaisten ja suhteellisen kattavien verkkoyhteyksien ansiosta. Jos Suomessa halutaan säilyttää hyvinvointipalvelut, ne on saatava toteutettua edullisemmin. Samaan aikaan valokuidun saatavuus kattoi raportin mukaan vain 38 prosenttia kotitalouksista. SUOMESSA parantamisen varaa on vielä verkkoyhteyksissä, jotka lopulta mahdollistavat digipalveluiden saatavuuden. Traficomin kesäkuussa julkaiseman raportin mukaan lähes miljoona kotitaloutta on nopean, latausnopeudeltaan vähintään 100 megaan yltävän, kiinteän laajakaistayhteyden ulkopuolella. Suomi on kehittänyt tasa-arvoisen ja osallistavan tietoyhteiskunnan. Meneillään olevista digihankkeista hän mainitseekin 5G-mobiiliverkon. Lähde: Euroopan komission digitaalitalouden ja yhteiskunnan indeksi (DESI) Koronakeväänä etätöitä tehtiin koko Euroopassa eniten juuri Suomessa. – Koronakeväänä etätöitä tehtiin koko Euroopassa eniten juuri SuoSUOMEN pisteet DESI 2020 -indeksissä olivat 72,3. SIIRTOYHTEYKSIÄ vertailtaessa Suomi sijoittuu vasta yhdeksänneksi EU:n jäsenvaltioista. Toisaalta veroaste on jo suhteellisen korkea. 4G-VERKKO kattaa 99 prosenttia Suomen kotitalouksista. Sadan megan laajakaistayhteys oli vuoden 2019 lopussa saatavissa 64 prosenttiin kotitalouksista. Palveluiden tuottamisesta on Viskarin mukaan tehtävä tehokkaampaa. – Suomalaisilla on sekä mahdollisuudet käyttää sähköisiä palveluita että keskimäärin riittävä osaaminen siihen. SUOMELLA on EU:n korkein 5G-valmius. Digija väestötietoviraston pääjohtaja ei pidä kuitenkaan realistisena, että julkisten palveluiden sähköistyminen korvaisi lähitulevaisuudessa perinteisiä palveluita. Viskarin mukaan mahdollisuudet paikkariippumattomaan työskentelyyn ovat Suomessa kuitenkin verrattain hyvät. DESI-vertailussa korostuukin suomalaisten keskimääräistä parempi koulutuksen ja osaamisen taso. – On huomioitava, että palvelujen on oltava kaikkien kansalaisten saatavilla. Viskari katsoo, että sähköisiin palveluihin suuntautumisen edellytykset ovat Suomessa hyvällä tolalla. Suunta on siis se, että julkisten palveluiden tarjonta monipuolistuu ja kansalainen pystyy itse valitsemaan käyttämänsä palvelun. Fakta. Laajakaistaliittymien hintaindeksi oli Suomessa 79, kun koko EU:n osalta se oli 64. Suomen merkittävimpiä kilpailuvaltteja on inhimillinen pääoma: 76 prosentilla väestöstä on vähintään digitaaliset perustaidot, mikä on selvästi EU:n keskiarvon (58 prosenttia) yläpuolella. – Digitalisaation myötä pystytään sekä käyttämään verorahoja entistä paremmin että tuottamaan entistä parempia palveluita, jotka ovat kansalaisen käytössä aina, hän kiteyttää. 2.10.2020 38 – Väestö ikääntyy eikä koronakriisikään helpota, eli palveluiden kysynnän voi odottaa kasvavan entisestään. Viskari kuvailee uuden sukupolven mobiiliverkon pystyttämistä isoksi ponnistukseksi ja investoinniksi. Vain 23 prosenttia kotitalouksista valitsi kiinteän laajakaistan, jonka nopeus on vähintään 100 Mb/s. Suurimmalla osalla kansalaisista asiointi suuntautuu omaehtoisesti sähköisiin palveluihin. Tämä on hieman alle EU:n keskiarvon (26 prosenttia)
BUSINESS FINLANDIN kehitysjohtaja Pekka Sivonen toteaa digitaalisten ratkaisujen olevan maailmalla erittäin kysyttyjä. Sivonen korostaa, että EU:n seuraavassa seitsemän vuoden budjetissa painottuu digitalisaation edistäminen ja ilmastonmuutoksen torjunta. Suomen vientituote voisi olla pitkälle digitalisoitunut kestävä yhteiskunta, Pekka Sivonen visioi. – Luulen, että syy on sisämarkkinoiden hajanaisuudessa. Viskari painottaa, että Suomessa on paljon sellaisia toteutuksia, joita muualla ei ole tehty. Toki ponnistaneita on, kuten suomalainen Wolt. Voitaisiinko siis puhua eräänlaisen digi-integraation tarpeesta Euroopassa. – Näissä keskusteluissa Business Finland on erittäin aktiivisesti työntänyt hankkeita eteenpäin viimeisen vuoden ajan. Nämä asiat tulevat olemaan Business Finlandin toiminnan ytimessä seuraavat kymmenen vuotta. Sivonen kertoo, että Business Finlandissa kartoitetaan parhaillaan mitä kaikkea Suomi pystyy digitalisaatiossa tuottamaan. MENESTYMINEN DESI-vertailussa kertoo siitä, että Suomi on myös kansainvälisesti katsoen digitalouden ja -yhteiskunnan pioneeri. – Suomen vientituote voisi olla pitkälle digitalisoitunut kestävä yhteiskunta. Sivonen lisää, että Suomella on kahdenvälistä yhteistyötä Ranskan ja Saksan kanssa. Bu sin ess Fin la nd 2.10.2020 39. Lisäksi pitää rakentaa yhteentoimivuutta EU-maiden välille. 2.10.2020 39 messa. Näemme tässä erittäin ison markkinan. Sillä saataisiin estettyä se, että EU säätäisi jonkin kokonaisratkaisun, minkä johdosta Suomessa jouduttaisiin muuttamaan olemassa olevia ratkaisuja. Suomi on myös mukana Saksan ja Ranskan johtamassa GAIA-X-nimeä kantavassa pilvipalveluprojektissa, jossa kehitetään Euroopan yhteistä datainfrastruktuuria. Eurooppa aikoo olla tiennäyttäjä muulle maailmalle. Hän ihmettelee, miksi Euroopasta ei ole ponnistanut esimerkiksi digitaalisen alustatalouden yrityksiä kuten Yhdysvalloista ja Kiinasta. Tätä konseptia aletaan viedä syksyn ja kevään aikana maailmalle. Viskarista on monestakin syystä tärkeää, että osaamista onnistuttaisiin viemään myös ulkomaille. Luulen, että etätyön tekeminen lisääntyy niillä ihmisillä, keillä se on mahdollista. – Suomen etu on se, että nämä saataisiin vietyä yleiseurooppalaisiksi. Ranskan kanssa yhteistyötä tehdään tekoälyn kehittämiseksi. – Eurooppa aikoo olla tiennäyttäjä muulle maailmalle. – Tavoitteena olisi, että se toisi vientituloja
Linnut siirtyvät korkeintaan hetkeksi läheisen viljelijän pellolle, hän tietää. VÄÄNÄSELLÄ ei ole suurta luottoa hanhien hätistelykeinoihin. Syysviljat voi Itä-Suomessa kuitenkin unohtaa, Väänänen sanoo. – Valkoposkihanhet pitäisi saada metsästettäväksi lajiksi vaikka viideksi vuodeksi, sillä pystyisi säätelemään hanhikantaa ja tilanne voisi rauhoittua. Keväällä ne syövät sitten loput siitä, mitä pystyyn jää. Siksi tarvittaisiin erillisiä peltoja lintujen käyttöön. Mutta muitakin vaihtoehtoja on, kuten vapautuvia turvesuoalueita. Viljelijöiden ahdinkoon tarvitaan apua nyt, ja niillä keinoilla, jotka ovat käytettävissä. Niirasen mukaan on tärkeää, että vuonna 2023 alkavalle maatalouden ohjelmakaudelle varataan riittävästi lintupeltoja. Arktisten valkoposkihanhien paluumuutto Jäämeren rannoilta alkoi noin viikko sitten, ja itäisessä Suomessa ne voivat liikkua jopa kymmenien tuhansien yksilöiden parvina. Väänäsen mukaan paikalleen jätetyillä yksittäisillä ammutuilla linnuilla ei myöskään ole vaikutusta toisiin yksilöihin. Viljelijä Miika Väänänen sanoo, että lintupeltoja kannattaa varmasti kokeilla. Ilmiöt TEKSTI: PAULIINA POHJALA Viljelijän toivo on linnuille perustettavissa pelloissa Miika Väänänen otti sunnuntai-iltana kuvan valkoposkihanhiparvesta peltonsa yllä.. MAAJA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ja ympäristöministeriön asettama työryhmä eli hanhinyrkki olisi halunnut valkoposkihanhen metsästettäväksi lajiksi koko EU:n alueella. – Vaikuttaa siltä, että nykyisen ohjelman muuttaminen olisi aika epärealistista. EU:ssa ei ole kuitenkaan ollut tahtoa muuttaa reilun 40 vuoden takaista lintudirektiiviä. Lintupeltoja tarvittaisiin Suomessa 3 000–5 000 hehtaaria. YMPÄRISTÖMINISTERI Krista Mikkonen (vihr.) totesi viime viikon lauantaina Ylen Ykkösaamussa, että lintupellot olisi tärkeää saada käyttöön jo ensi kevääksi. 2.10.2020 40 JOENSUUN Niittylahdessa asuva maanviljelijä Miika Väänänen otti viime viikon sunnuntaina pysäyttävän kuvan valtavasta valkoposkihanhiparvesta peltonsa yllä. Ja koiran jos laittaa juoksemaan pellolle, niin parvi nousee ilmaan ja laskeutuu sen toiseen päähän. – Maanantaiaamuna lintujen määrä oli vain lisääntynyt. Raadot vain houkuttelevat öisin paikalle supikoiria ja susia. Parvet vain suurenevat joka vuosi, kun ne pääsevät lisääntymään rauhassa. Koirakaan ei jaksa aamusta iltaan juosta, joten se on melkein yhtä tyhjän kanssa. Niiranen pitää aikataulua haastavana, koska meneillään oleva maatalouden ohjelmakausi on voimassa vielä parin vuoden ajan, ja pellot ovat jo tietyssä käytössä. – Meillä päin ei pysty viljelemään syysviljaa, kun hanhet syövät oraat. SUOMEN luonnonsuojelulailla ja EU:n lintudirektiivillä rauhoitettuja valkoposkihanhia saa tänä syksynä ampua 3 555 yksilöä. Syksyllä vahingot ovat sentään kevättä pienempiä, kun hanhet ruokailevat suurelta osin sänkipelloilla, joille on jo tehty sadonkorjuu. Helpotusta pystyttäisiin saamaan niillä. Hänen naapurinsa kokeili esimerkiksi leijoja pelokkeena. Uusia parvia tulee koko ajan niin, että kaakatus vain kuuluu, hän kertoo. – Ammutut linnut voisi ottaa ihmisille hyötykäyttöön. Valkoposkihanhi metsästettiin aiemmin lähes sukupuuttoon. Hanhet laskeutuvat sinnikkäästi viljelijöiden pelloille, koska ne tarvitsevat ravintoa muuttomatkoillaan. – Alkuun hanhet vähän ihmettelevät niitä ja sitten oppivat, että niistä ei ole haittaa. Hän ei kuitenkaan usko, että sillä on juurikaan haettua pelotevaikutusta lintuihin. Hanhet tuhoavat viljaja nurmisatoa keväisin ja syksyisin. Hanhinyrkki esittää lintupeltojen perustamiseen joko ympäristösopimusten tai ympäristösitoumusten käyttöä. Nurmi taas talvehtii huonommin hanhien vuoksi, Väänänen kertoo. Väänänen sanoo noin kolmen päivittäisen tappolaukauksen merkitsevän sitä, että parvi laskeutuu viiden minuutin sisällä samaan kohtaan. Miika Väänäsen tilalle saapuneet valkoposkihanhiparvet osoittavat, että syysviljat kannattaa Itä-Suomessa unohtaa. Väänänen on hakenut omia poikkeuslupiaan viikko sitten, ja hänen on määrä saada ely-keskukselta pian lupa 20–40 yksilön ampumiseen. Näitä ovat lintujen karkotus, lintujen omat ruokailupellot ja viljelijöille maksettavat korvaukset vahingoista, hanhinyrkin puheenjohtaja, Pohjois-Karjalan elykeskuksen johtaja Ari Niiranen kertoo
SUOMEN kansallisen vaalitutkimusohjelman teoksen Politiikan ilmastonmuutos – Eduskuntavaalitutkimus 2019 on julkaissut oikeusministeriö. Viljelijöillä ei tietenkään siihen ole aikaa, mutta muutamaksi pahimmaksi viikoksi voisi kenties palkata jonkun hanhia hätistämään, Lehtiniemi esittää. Se tarkoittaa isoja peltoaukeita mieluiten vesistöjen lähellä. – Pelkillä lintupelloilla ei voi poistaa hanhia viljelijöiden pelloilta, mutta yhdistettynä hallittuun karkottamiseen homma toimii. – Lintupellot ovat hyvin toimivia, Ruotsissa on niistä kokemuksia. 2.10.2020 41 PAULIINA POHJALA KESKUSTALLE oli erityisen paljon haittaa soteja maakuntauudistuksen raukeamisesta lähellä eduskuntavaaleja. Lintujen karkottamisessa voi käyttää esimerkiksi laservaloa tai jopa droneja. Ne pitää sijoittaa sellaisille alueille, joilla hanhet ovat luontaisesti, hän kertoo. Vaalitutkimus: Äänestäjät rankaisivat keskustaa sotesta ja vanhustenhoidosta Työllisyys oli kansalaisten mielestä vaalien tärkeimpiä teemoja, mutta talouspoliittinen keskustelu jäi vähäiseksi. Linnut ovat aika älykkäitä lintuja hakeutumaan paikoille, joilta niitä ei karkoteta. Tutkimus perustuu pääosin kyselyaineistoon, jonka Taloustutkimus Oy keräsi 1 598 äänioikeutetulta suomalaiselta vuoden eduskuntavaalien 2019 jälkeen. – Tajuavatko hanhet mennä erillisille hanhipelloille, hän silti pohtii. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus onnistui työllisyyden hoidossa, mutta epäonnistui kansalaisten mielipiteiden perusteella pahoin etenkin sotessa ja vanhustenhoitoon liittyvien asioiden ratkaisemisessa. Pitää olla karkotuslaitteita tai ihminen paikan päällä. – Linnut viihtyvät siellä, koska ne pääsevät vesistöön petoja karkuun. Miika Väänänen.. Keskustan vaalitulos, 13,8 prosenttia äänistä, oli kuitenkin murskaava. Kansalaisten mielestä kevään 2019 eduskuntavaalien tärkeimmät asiakysymykset olivat sote, vanhustenhoito ja työllisyys, kansallinen vaalitutkimus kertoo. Useimmat oppositiopuolueet hyötyivät viime kaudella hallituksen epäonnistumisista asioissa, joissa ne profiloituivat. Kokoomuslaiset lisäksi arvostelivat kipakasti hallituksen toimia soten, vanhustenhuollon ja koulutuspolitiikan osalta. Ilmastoteema siivitti vihreitä ja vasemmistoliittoa vaalivoittoon, mutta nekin korostivat kampanjoissaan monia muitakin kysymyksiä. KESKUSTAN hallituskumppaneihin sote ei viime vaalikaudella samalla tavalla osunut. Valkoposkihanhet pitäisi saada metsästettäväksi lajiksi vaikka viideksi vuodeksi. Sipilä yritti viime kaudella osoittaa, ettei niin sanottu Junckerin kirous pätisi Suomessa, vaan vastuunkantajat palkittaisiin vaaleissa. KESKUSTAN taakkaa lisäsi se, että kansalaisten suhtautuminen puolueeseen on muuttunut aikaisempaa kielteisemmäksi silloin, kun keskustalainen pääministeri on johtanut porvarillista enemmistöhallitusta. Valkoposkihanhet suosivat hyvälaatuista nurmea ravintonaan. Talouspoliittinen keskustelu jäi vaalien alla kuitenkin ilmastoteeman varjoon. BIRDLIFE SUOMEN suojeluja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi sanoo, että kyllä tajuavat. Ne eivät ole halpoja ratkaisuja, mutta parhaillaanhan pohditaan, voisiko valtio tukea tässä viljelijöitä, Lehtiniemi toteaa. Vaalitutkimuksessa muistutetaan siitäkin tosiasiasta, että pääministeripuolueen vaalitappio on usein ollut suurempi kuin muiden hallituspuolueiden vaalitappio yhteensä. Taloudesta puhuttiin vaalikampanjan loppuvaiheessa melko vähän aiempiin vaaleihin verrattuna. Lehtiniemi korostaa, että valkoposkihanhien karkottaminen viljelyksiltä on kokonaisuus, johon täytyy satsata. EDUSKUNTAVAALIEN tärkein teema ei äänestäjien mielestä ollut ilmastonmuutoksen torjunta, vaikka joissakin vaalien jälkeisissä kommenteissa niin esitettiin. Hallituksen asema on vahvistunut 1990-luvulta alkaen, ja pääministeristä on tullut sisäpolitiikan ja Eurooppa-politiikan alueella hallituslaitosten johtaja. – Se ei toimi, että lintuja käy vähän ampumassa. Kokoomus ajoi soteen valinnanvapautta, eikä sen toteutumatta jääminen luultavasti juurikaan haitannut puolueen tyypillisiä kaupunkilaisäänestäjiä, joilla on jo muutoinkin melko hyvät mahdollisuudet yksityisten terveyspalvelujen käyttöön. SDP:lle tällaisia olivat juuri sote ja vanhustenhoito, hallituksesta kesken vaalikauden irtaantuneilla perussuomalaisilla maahanmuutto ja vihreillä sekä vasemmistoliitolla hallituksen toimet koulutuspolitiikassa, ympäristöasioissa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa. Hallitukseen jääneiden sinisten kannatus puolestaan jäi eduskuntavaaleissa niin pieneksi, ettei puolueen äänestäjien mielipiteitä voitu tarkastella tutkimuksessa
2.10.2020 42 – MITEN KEHTAAT enää katsoa itseäsi peilistä. – Odotetaan läpinäkyvyyttä, avoimuutta ja nopeutta, mutta poliittiset puolueet eivät läheskään aina pysty vastaamaan näihin odotuksiin. Korpisen ja Lindströmin mukaan näin kävi esimerkiksi viime kesänä keskustan ex-puheenjohtajan Katri Kulmunin viestintäkoulutusta koskeneessa kohussa. Kriisiviestinnän asiantuntijat Sini Korpinen ja Sara Lindström kysyvät työkseen inhottavia kysymyksiä. TEKSTI: ANNUKKA KAARELA Sh ut te rs to ck. Pahimmillaan selittely menee niin metsään, että tapauksesta muistetaan vain tökerö viestintä, kuten legendaariset tokaisut ”minä juon nyt kahvia” tai ”sori siitä”. Korpisen ja Lindströmin mukaan kriisiviestinnässä on olennaista, ettei koskaan tule yllätetyksi. Ohjeet ovat periaatteessa yksinkertaiset, mutta silti kriisiviestintä kerta toisensa jälkeen epäonnistuu. Tässä on tosin tapahtunut isoa muutostakin nopeasti. Se on jopa heidän lupauksensa asiakkaille: kukaan ei tule kysymään yhtä ikäviä asioita kuin he. – Toimittaja harvoin kysyy samaa, mutta kun haastaa itseään vastaamaan syyllisyyden tunteen äärimmilleen vieviin kysymyksiin, pystyy paitsi analysoimaan tilannetta myös vastaamaan emotionaalisiakin reaktioita herättäviin kysymyksiin ja varautumaan pahimpaan, he toteavat. – Haluaisitko, että omalle läheisellesi kävisi näin. YKSI VÄÄRÄ SANA VOI TUHOTA URAN Kirjat Mainekriisin keskellä on olennaista ydinongelman tunnistaminen ja siihen vastaaminen. Puolueet ja poliitikot tuntuvat olevan erityisen alttiita mainekriiseille. Kohu voi nousta vaikkapa tekstiviestistä, mainospiposta tai sähköpyörästä. Ei ole yllätys, että monet kirjan esimerkeistä ovat peräisin politiikasta. Pahimmillaan yksittäinen haastattelu tai jopa yksi väärä sana voi tuhota koko huolella rakennetun uran. Lisäksi politiikan parissa toimivat toisinaan tuntuvat ajattelevan, että heitä eivät koske samat säännöt kuin muita. Kun Kulmunilta kysyttiin, miksi kalliin viestintäkoulutuksen laskun oli kuitannut valtio, hän vastasi, että esiintyminen jännittää häntä. Vastaus oli epäilemättä totta, mutta Korpisen ja Lindströmin mukaan kohun ydinongelma liittyi koulutuksen syyn sijaan sen kalliiseen hintaan ja siihen, miksi se oli kustannettu verovaroin. VIESTINTÄTOIMISTO Milttonilla työskentelevät Korpinen ja Lindström julkaisivat elokuun lopussa käytännön oppaan myrskyn silmään joutuneille tai sitä pelkääville organisaatioille. Mainekriisi-kirjassaan he kertovat, miksi organisaation mainetta vaurioittavat kohut syntyvät ja miten niitä voidaan ehkäistä. Tämä pätee myös poliittisten mainekriisien syntyyn. Korpisen ja Lindströmin mukaan mainekriisit saavat alkunsa siitä, että henkilön tai organisaation toiminta on ristiriidassa sen sidosryhmien odotusten kanssa. – Kulmunin vastaus kustannuksiin keskittyneen mediapyörityksen alettua vastasi varmasti inhimillisellä tasolla siihen, mikä hänen tarpeensa koulutukselle oli, mutta ei median esiin nostamaan ydinongelmaan. Kattava tiedotustakaan ei auta, jos viesti on väärä ja pyydetään anteeksi väärää asiaa. KRIISIVIESTINTÄ kiteytetään usein kolmen kohdan ohjenuoraksi: pyydä nöyrästi anteeksi, kerro, mitä tilanteen korjaamiseksi on tehty, ja kerro, mitä jatkossa tullaan tekemään, jotta tilanne ei toistuisi. Siksi kohun keskelle joutuneen on oltava varautunut kaikkein inhottavimpiinkin kysymyksiin. Korpisen ja Lindströmin mukaan olennaisinta kriisiviestinnässä on mainekriisin ydinongelman tunnistaminen ja siihen rehellisesti vastaaminen
– Yhä edelleen on tavallista, että kiusallisen uutisoinnin kohteeksi joutunut organisaatio kuvittelee, että jos se ei lausu asiasta mitään, uutisointi loppuu itsestään. Juurisyytä on etsittävä omasta toiminnasta, ei median toimintalogiikasta, ajojahdista tai somelynkkauksesta. Kriisi kannattaa mieluummin ylikuin aliarvioida. Suomessa läänien määrää aluksi karsittiin, kunnes ne lakkautettiin vuoden 2010 alussa kokonaan. Sitten sille etsitään syytä toiminnasta ja toimijoista. Korpinen ja Lindström eivät silti näe, että keskusta olisi muita puolueita kohualttiimpi. Kirjan kuvaama ajanjakso on kiinnostava, sillä sekä Venäjän että Suomen aluehallinto olivat muutoksessa. Korpisen ja Lindströmin mielestä minkään toimijan ei kannata lähteä sokeasti juoksemaan eri ryhmien odotusten perässä, mutta avain mainekriiseistä selviämiseen ja niiden välttämiseen on politiikassa sama kuin muuallakin. RAITTIUSIHMISELLÄ on hankalaa venäläisissä pidoissa. Venäjällä Vladimir Putin karsi alueiden valtaa ja lopetti kuvernöörien suoran vaalin. POKAN kirja sisältää mainioita tarinoita karhujahdista Vologdalla, vodkalta tuoksahtavasta Pakkasukosta, mukavasta miljardööristä Roman Abramovitšista ja muista itänaapurin ihmeistä . Tulostakin yhteistyöstä tuli. – Poliittisia ”voittoja” ei tunnu tulevan. Mainekriisin keskellä nopeus on valttia, eikä vaiti pysyminen ole Korpisen ja Lindströmin mukaan vaihtoehto. Sini Korpinen ja Sara Lindström: Mainekriisi – syöksykierteeseen ja takaisin siiville. 2.10.2020 43 Juurisyytä on etsittävä omasta toiminnasta, ei median toimintalogiikasta, ajojahdista tai somelynkkauksesta. Jopa niin tiiviit, että niitä paheksuttiin sisäministeriössä ja suurlähettiläiden keskuudessa. Kreml alkoi myös kahmia yhä suuremman osan pohjoisen luonnonvarojen tuotosta. Venäläiset kauhistuivat entisestään kuullessaan maaherran harjoittelevan maratonille; sehän on miesten laji. Otava, 409 s. POKALLA oli maaherrana toimiessaan tiiviit suhteen itänaapuriin. Kannatus pysyy alhaalla, ja uutisoidaan siitä, että kannatus pysyy alhaalla. Hannele Pokka: Arkangelista itään. TEKSTI: ANNUKKA KAARELA Maaherralle ei vodka maistunut KORPISEN JA LINDSTRÖMIN mukaan mainekriisin ydinongelma löytyy pohtimalla, mikä on keskeisin ristiriita, joka on syntynyt organisaation ja sen sidosryhmien välille. Pikemminkin sillä on menossa negatiivinen kierre, joka vahvistaa itse itseään. – Pitää tunnistaa keskeisimmät sidosryhmät, ymmärtää niiden odotukset ja sitten katsoa, onko omassa toiminnassa parantamista suhteessa näihin. MAINEKRIISEISTÄ toipuminen voi kestää pitkään. Suuren yleisön mielikuvat muuttuvat hitaasti, ja media nostaa menneet epäkohdat esiin kerta toisensa jälkeen. Pokka oli maaherrana aloittaessaan 42-vuotias. Tämä on nähty myös politiikassa. Sen sai todistaa Lapin maaherrana vuosina 1994–2008 toiminut Hannele Pokka. – Kun tuli alkumaljojen noston aika, venäläiset saivat syyn uuteen päivittelyyn: Lapissa oli maaherrana pienen lapsen äiti, joka ei edes juo vodkaa, Pokka muistelee lokakuun alussa julkaistussa kirjassaan Arkangelista itään. Suurimmat Pokan maaherravuosina viritellyt hankkeet, kuten Štokmanin kaasukenttä ja Jäämeren rata, ovat valitettavasti jäissä edelleen . Ensimmäisellä itänaapuriin suuntautuneella vierailulla isännät ihmettelivät, kuinka kummassa tehtävään oli valittu nuori nainen, jolla oli vieläpä syli-ikäinen tytär. Ei muuten lopu, koskaan. Matkoja kuvernöörien Venäjällä. Venäläiset rikkaat ostivat lappilaisia hirsitaloja ja löysivät Lapin matkailun. Sallan rajanylityspaikka avattiin pitkän uurastuksen jälkeen vuonna 2002. – Samalla katosi lappilaisten pohjoisten alueiden välille rakentama laaja yhteistyöverkosto, Pokka harmittelee . Korpinen ja Lindström kehottavat miettimään uhkaskenaarioita: mitä muita tapahtumia tai henkilöitä voidaan vielä kaivaa esiin kohun edetessä. Kun ydinongelma on tunnistettu, seuraavat askeleet ovat vilpitön anteeksipyyntö, näyttävä korjaustoimenpide ja siitä viestiminen. Keskustaakin on viime vuosina ravistellut mainekriisi toisensa perässä. Alma Talent, 172 s. Seuraavana aamuna kello kuusi Pokka lähti juoksulenkille. Lappilaiset myivät poroteurastamoja Siperiaan ja kouluttivat venäläisiä poronhoitajia Ivalossa. H an nu Vi ra nt o Kirjat Hannele Pokka osallistui kesällä 1996 Hanti-Mansiassa suomalaisvieraiden kunniaksi järjestettyyn perinnejuhlaan.
Liiton kehittämä keskoskuljetuslaatikko pelasti kotona syntyneitä keskosia.. Sophie Mannerheim 60-vuotispä ivänään joulukuussa 1923. 2.10.2020 44 Sata vuotta lasten puolesta Mannerheimin Lastensuojeluliitto on kautta historiansa tarjonnut sitä mitä suomalaiset perheet ovat tarvinneet. Pienet intiaani päällikö t kesäleir illä Oitissa 1920-lu vulla. Kirjat KUVAT: KIRJAN KUVITUSTA 2.10.2020 44 Petsamon terveyssisar liikkui talvisin porolla
ANNUKKA KAARELA Eeva Kotioja: Hyvän lapsuuden rakentajat. Toinen alkuaikojen kivijalka oli kerhotyö, jonka tarkoituksena oli pitää nuoriso poissa pahanteosta. Varakas kansanosa innostuikin asiasta. Lama-ajan toimintamuotoja olivat muun muassa ruoka-avun jakaminen ja iltapäiväkerhot. Varsinaisia helmiä aineiston joukossa ovat kirjeet, joita MLL on arkistoinut ilmeisen ansiokkaasti. Liitto laajeni valtakunnalliseksi hämmästyttävää vauhtia. 2000-luvulla liitto on jättänyt laitostyön lopullisesti taakseen. 2.10.2020 45 KUN Mannerheimin Lastensuojeluliitto lokakuussa 1945 juhli 25-vuotista taivaltaan, juhlapuheissa kunnia liiton perustamisesta annettiin yksiselitteisesti marsalkka C. Ruotsalaisten kummikuntien lahjoitusten turvin yli 500 paikkakunnalle rakennettiin terveystalo, joiden toimintaa MLL pyöritti yhteistyössä kuntien kanssa. – Epäluulo Mannerheimin nimeä kohtaan vaikeutti pitkään liiton paikallistoiminnan järjestämistä monilla tehdaspaikkakunnilla, ja teloitettujen punaisten lesket suhtautuivat katkerasti ajatukseen, että joutuisivat ottamaan Mannerheimin lastensuojeluliiton apua vastaan, Kotioja toteaa historiikissa. Mannerheimille. Maalaisliittolainen ministeri Kyösti Kallio ja muutama muukin talonpoika oli sen sijaan mukana alusta asti. Liiton historian alkuvuosina sen tärkein toimintamuoto oli äitien valistaminen. 1980-luvulla liitto käynnisteli perheiden yhteistä harrastustoimintaa. Sotien aikana liitto huolehti tavaraja elintarvikeavun jakamisesta paikallistasolla sekä järjesti lapsille sotakummeja ja kunnille kummikuntia. KAUTTA MLL:n historian sille on ollut ominaista uusien toimintamuotojen omaksuminen ja tarpeettomiksi käyneistä luopuminen. – – Sanokaa kaikille rintamamiehille paljon terveisiä ja taistelkaa voitokkaasti verivihollista vastaan. Siltala, 412 s. Kirjeeseen tehtyjen merkintöjen perusteella kaivatut nuket löytyivät ja ne lähetettiin tytöille heidän evakkopaikkakunnalleen Ristiinaan. Liiton 40-paikkaiseen liittoneuvostoon yritettiin saada mukaan myös sosiaalidemokraatteja, mutta nämä kieltäytyivät kutsusta. Ensimmäisenä toimintavuonna lahjoituksia onnistuttiin keräämään lähes 900 000 markkaa, ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto pystyi palkkaamaan heti viisi työntekijää. Se on käynnistänyt toimintoja, jotka julkisen sektorin vahvistumisen myötä ovat yksi kerrallaan siirtyneet kuntien ja valtion ylläpidettäviksi. Liittoa ei suinkaan perustettu sotamarsalkan ajatuksesta, vaan sen todellinen moottori oli hänen sisarensa, sairaanhoitaja Sophie Mannerheim. Lastensuojelulle oli huutava tarve, sillä kansalaissodassa yli 20 000 lasta oli menettänyt huoltajan ja espanjantauti entisestään lisännyt orpojen määrää. Lokakuussa ilmestyvässä MLL:n 100-vuotishistoriikissa väite oikaistaan. Työväen näkökulmasta Gustaf Mannerheim oli itse vastuussa siitä hädästä, jota lastensuojeluliitto pyrki korjaamaan. E. Siitä on tullut vapaaehtoisuuteen perustuva kansalaisjärjestö, joka tunnetaan erityisesti valtakunnallisesta Lasten ja nuorten puhelimestaan sekä sadoilla paikkakunnilla toimivista perhekahviloistaan. – Lastensuojeluliitto syntyi kenraali Mannerheimin ajatuksissa ja myös hänen kodissaan, liiton perustajiin itsekin kuulunut Arvo Ylppö totesi. Usein kansliapäällikkö Erik Mandelin meni henkilökohtaisesti paikalle jumalanpalvelukseen ja ilmoitti heti kirkonmenojen jälkeen paikallisosaston perustamisesta. Esimerkiksi vuonna 1940 kaksi viipurilaistyttöä lähestyi kenraali Mannerheimiä pyynnöllä: – Jos setä saisi jostakin kaksi vanhaa nukkea, niin lahjoittaisi meille ne. OIKEISTOLEIMASTAAN huolimatta Mannerheimin Lastensuojeluliitosta kasvoi nopeasti merkittävä avustusjärjestö. G. SOPHIE MANNERHEIM kutsui liiton perustamiskokoukseen arvovaltaisen joukon yhteiskunnan silmäätekeviä. Maaseudulle palkattiin kiertäviä terveyssisaria ja kaupunkeihin perustettiin kiinteitä neuvoloita. Ne tarjoavat todellista ajankuvaa siitä, millaisissa oloissa lastensuojelutyötä on kulloinkin tehty. – [Sophie] Mannerheim houkutteli myös vastentahtoisen veljensä Gustaf Mannerheimin mukaan liiton toimintaan, sillä arveli – aivan oikein – tämän nimen avaavan yläluokan kukkaronnyörit lastensuojelun hyväksi, historioitsija Eeva Kotioja kirjoittaa. 1960-luvulla liitto huolehti lasten kuuloja näöntarkastuksista, ylläpiti ryhtiklinikoita ja kampanjoi hammasterveyden puolesta. MLL osoitti mieltään lapsiperheiden puolesta vuonna 1994.. Seuraavalla vuosikymmenellä se oli pioneerina käynnistämässä jengityötä ja selviämisasemaa huumeiden käyttäjille. Korkealla ollut imeväisyyskuolleisuus saatiin laskemaan, kun äideille kerrottiin esimerkiksi liian tiukkojen kapaloiden, huono hygienian ja lehmänmaidon juottamisen vaaroista. Hänen veljensä nimissä julkaistiin vetoomus, jonka mukaan tuleva sukupolvi tulisi kasvattaa ”terveeksi, työkuntoiseksi ja isänmaataan rakastavaksi”. Mannerheimin Lastensuojeluliitto 1920–2020. Harva paikkakunnan silmäätekevistä kehtasi poistua paikalta. Kunnan oma osasto oli paikallisen lastensuojelutyön edellytys, sillä suoraa apua pääkaupungista ei annettu. KANSAN PARISSA Mannerheimin Lastensuojeluliittoa kuitenkin karsastettiin. HUOLELLA laaditun historiikin lähteinä ovat toimineet järjestön pöytäkirjat, vuosikertomukset, jäsenlehdet ja haastattelut
2.10.2020 46
Luukinen kiinnostui mehiläisistä jo pikkupoikana. Ilma on sakeana vai pitäisikö sanoa makeana hunajasta. OSUUSKUNTA POHJOLAN HUNAJAN hunajalinkoomossa Limingan Heinijärvellä käy surina. Hunajasato tosin oli kehnoin vuosikausiin, mutta jotain sentään riittää purkitettavaksikin. 2.10.2020 47 Hunajaa, pölytyspalveluita ja tuholaistorjuntaa – pienet pörriäiset ahkeroivat läpi kesän ja pitävät osaltaan maapallon raiteillaan. Hunajasato oli noin neljäsosa siitä, mitä keskimääräisenä vuotena, Hannu Luukinen huokaa, vaikka on kuulemma nähnyt vieläkin huonompia vuosia. 40 vuoteen lämpimin kesäkuu lupaili paljon, mutta kun heinäkuussa satoi viikko viikon perään, medenkeruu jäi vähäiseksi. Lopullinen päätös tarhuriksi ryhtymisestä syntyi opiskelukaverin aloitteesta. . TEKSTI: MERI ALARANTA-SAUKKO KUVAT: PETRA PÖYLIÖ Ilmiöt Mehiläinen metensä keitti. Hänen sedällään oli mehiläistarha. Vähitellen harrastus laajeni ammattitutkinnon myötä sivutoimiseksi työksi
Ilman pölyttäjiä muun muassa ruoantuotanto on pulassa. Lähes kaikki viljelykasvit ovat niistä riippuvaisia. Yksi palkitsevimmista hetkistä mehiläistarhurin arjessa on Luukisen mukaan se, kun parveilevat mehiläiset on saatu uuteen pesään ja ne alkavat tuoksua sitruunalle. Olipa suunnitellut lähtevänsä Suviseuroihin tai juhannustansseihin, voi olla varma, että jostakin tulee ilmoitus karanneesta mehiläisparvesta, hän hekottelee. Homma alkoi harrastuksena ja laajeni vähitellen sivutoimiseksi työksi. Mehiläistarhoilla on omat, tarhaeli hunajamehiläisestä jalostetut rotunsa. . Siitä huolimatta Luukinenkin on joutunut satoja kertoja mehiläisen pistämäksi, mutta parveilu on se, joka ylläpitää jännitystä mehiläistarhurin elämässä. Luukisen tarhalla pörisee Buckfastin luostarissa Englannissa jalostettua mehiläislajia, Balkanin vuoristosta peräisin olevia krainilaisia sekä italialaisia mehiläisiä. Keväällä vahvimmat pesät jaetaan kahtia tai jopa useampaankin osaan, mikäli porukka on selvinnyt talven kurimuksesta hengissä. Julkisuudessa on esitetty huolestuneita näkemyksiä mehiläisten määrän vähenemisestä maapallolla ja muistutettu pölyttäjien välttämättömyydestä ihmiselle. Ne tuottavat mielihyvähormoni limoneenia ja lilalolia ja houkuttelevat muitakin karkulaisia takaisin kotiin. Aikaa jää myös Mehiläishoitajain liitolle, jonka puheenjohtajana Luukinen toimii. Suomessa on yli 200 erilaista luonnonvaraista mehiläisja kimalaislajia. Taakse jääneenä kesänä kampanjoitiin ahkerasti pörriäisten puolesta ja kannustettiin ihmisiä rakentamaan niille pesiä. Hannu Luukinen kiinnostui mehiläisten hoidosta jo pikkupoikana. Maaliskuusta lähtien ollaan sitten taas tositoimissa. Ylen nettisivuilla saattoi seurata pörriäisliveäkin. MEHILÄISTARHALLA eletään elokuun lopussa vuoden kiireisintä aikaa. 2.10.2020 48 VIIME VUOSINA monen muunkin mielenkiinto on herännyt mehiläisiä ja pölyttäjiä kohtaan. Toisinaan hatkat ottanut porukka roikkuu siististi puun oksassa tai seinällä, josta ne saa siististi uuteen pesään. Se kertoo, että omistajansa lisäksi myös mehiläiset ovat onnellisia. Pesät tarkistetaan, uudet kennot asetetaan paikoilleen ja sitten toivotaan lämpimiä kelejä ja paljon kukkia. Vaikka olisi millaiset Retuperän markkinat, hunaja tekee kauppansa. Päivät venyvät pitkiksi ja selkää särkee raskaita kennoja rahdatessa. Noin kolmessa viikossa hunaja kerätään talteen ja mehiläiset ruokitaan sokeriliuoksella kylläisiksi talvea varten. Talvikuukausina Luukinen huoltaa kalustoa ja valmistautuu tulevaan kesään. Hän vetää myös koulutuksia ja käy kertomassa kouluissa mehiläisten hoidosta. Elokuun toisella viikolla aletaan kerätä ja lingota kennoja. Joskus ne taas häviävät nopeasti tarhurin ulottumattomiin. Ja kun sellainen ilmoitus tulee, tarhurin ei auta kuin lähteä ottamaan karkulaisia kiinni. 2.10.2020 48. Tarhamehiläisiä on pyritty jalostamaan niin, että ne eivät olisi kovin aggressiivisia tai herkkiä parveilemaan, Luukinen kertoo.
Ja sitä käyttäessään syö lähiruokaa ja tukee suomalaista yrittäjää. Saman tien ne ovat paikalla. HUNAJAN MAKU vaihtelee pesän sijainnista riippuen. Erityisesti maahanmuuttajat ovat niistä kiinnostuneita. Monia Mehiläishoitajain liiton Paras hunaja -kisoja tuomaroineen Luukisen lempihunaja on vasta lingottu hunaja. Ja kun yksi ehtii herkun ääreen, se pistää puskaradion pyörimään ja kohta on koko pesä aterioimassa, tarhuri myhäilee ylpeänä hoidokkiensa viisaudesta. Mehiläistarhurin arjessa ovat ihan samat paineet kuin missä tahansa alkutuotannossa, Luukinen päättää. Sen saapuminen tietää sokerihanojen avaamista. Suurin osa toimii silti edelleen harrastepohjalta, Luukinen kertoo. Pihalla on kolme isoa sokeriliuossammiota. Jonkin verran hän myy myös hunajakennoja. Vaikka olisi millaiset Retuperän markkinat, hunaja tekee kauppansa. Suurin osa suomalaisesta hunajasta myydään pienissä erissä. Siinä on vahva, maltainen tuoksu. MEHILÄISTARHURIEN määrä Suomessa on kasvussa. Moni liittää kullalta hehkuvaan aineeseen terveysvaikutuksia, mutta Luukinen on varovainen puhumaan niistä. Piti peitellä ne pesälaatikot, ettei haju tartu kaikkeen, Luukinen naureskelee astellessaan ulos auringonpaisteeseen. . Jokainen suomalainen käyttää vuodessa noin 700 grammaa hunajaa. Mehiläisvahaa Luukinen ei juurikaan jalosta itse. Myös horsmasta tulee herkullista hunajaa. 2.10.2020 49 Kun hunaja on saatu pakattua, alkaa markkinarumba. Ne tuntevat myös Luukisen valkoisen Transportterin. Hunajanäytteitä toimitetaan analysoitavaksi pikkupikareissa.. . Mesimarjan ja vadelmankukista kerätty mesi maistuu erityisen hyvälle. Luukinen tekee yhteistyötä myös koululuokkien ja urheiluseurojen kanssa, mutta suurin osa hunajasta kaupitellaan erilaisissa tapahtumissa. . Tuottajilla on yksittäisiä sopimuksia kauppojen kanssa ja kotimyynti on tavallista. Myös mehiläiset ovat löytäneet tiensä apajille. Tällä hetkellä heitä on kolmisen tuhatta ja pesiä yhteensä noin 70 000. Nähtävissä on sama rakennemuutos kuin maitotiloilla: toiminta ammattimaistuu ja tarhakoot kasvavat. . Tänä kesänä Luukisen yhden pesän mehiläiset tekivät tattarihunajaa. Hunajamyyjänä on helppo olla. . On se terveellisempää kuin sokeri. Hunajan kulutuskin on lisääntynyt. Esimerkiksi mansikoissa esiintyvää harmaahometta voidaan ehkäistä mehiläisten kukkiin levittämällä luonnonaineella. Se on varma tuote, Luukinen sanoo. Mehiläisvahasta on maailmalla kova pula. Luukinen on myynyt siitä muillekin tarhureille. Siitä tehtiin kynttilöitä kirkon tarpeisiin. Saattaa hymyssä olla tyytyväisyyttä myös siihen, että pian on taas aika huokaista ja rauhoittua talveen. Joskus on tullut tehtyä kynttilöitä tai saippuaa. . . Laatua tutkitaan säännöllisesti. Hunajaa arvokkaampi tuote ovat pölytyspalvelut, joita mehiläistarhurit tarjoavat marjaja hedelmäviljelijöille. Mehiläisiä käytetään myös kasvitautien torjuntaan. Luukinen kertoo, että mehiläiset oppivat nopeasti tunnistamaan kanisterin, jossa sokeria on. Hunajantuotanto on mehiläisen ja ihmisen yhteistyötä. Alun perin mehiläisiä tarhattiin nimenomaan vahan vuoksi
Apollon Tietäjä ei äkkiseltään muista elävillä maaleilla harjoitellutta armeijaa Tyynenmeren ydinkokeiluja lukuunottamatta, mutta yhden sotajoukon tapaisen sentään. Apollon Tietäjät 50 2.10.2020 MAASEUTU on nyt nousussa. ”On otettava lusikka kauniiseen käteen.” Kielitoimiston sanakirja kertoo, että tämän sanonnan avulla ”jotakuta kehotetaan alistumaan, tottelemaan tai sopeutumaan vaatimuksiin”. Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) ei näytä ilmaisseen isompaa kiinnostusta harjoituskonseptiin. Kuin vakuudeksi Juha Sipilän hallituksen työministeri Jari Lindström twiittasi: – Viime vaalikaudella omatoimisen työnhaun malli nimettiin oppositiosta aktiivimalli 2:ksi. Meksikolaisen lainsuojattoman ja vallankumousjohtajan Pancho Villan (1878–1923) bandiitit viihdyttivät itseään tequilan litkinnän lomassa ampumalla kilpaa. Alueen ja/tai oma tilanne otetaan huomioon. Niinpä Sanna Marinin hallitus hautasi aktiivimallin viime vuonna. Liikenneministeri Timo Harakka (sd.) ehätti torjumaan moiset epäilyt. Avuttomiin kotieläimiin verrattuna rajan takaa pellolle laskeutuvassa monituhatpäisessä vihulaisessa on harjoitusmaalina toki uskottavuutta. Herrahan voisi pitää vaikka vihreiden puoluetoimistolla koulutuksen maaseudun monista mahdollisuuksista. Aivan samanlainen. 1) Palveluun lisätään kunnolla resursseja, 2) yksilöllinen työnhakusuunnitelma, ei kaavamainen, 3) sanktiot ja karenssit inhimillisempiä. Mutta Lindströmiä ei noin vain lannistettu. – #stadilandepaukku -projekti etenee ryminällä. Apollon Tietäjän mielestä mannerlaattojen ei tarvitse täristä, mutta Sauri voisi kyllä kouluttaa muitakin vihreitä poistumaan Kallion kuplasta. Suomenmaa teki hänestä pääkirjoituksen. Mikko Kärnä pyöritti jälleen sosiaalista ja vähän muutakin mediaa ehdottamalla varusmiesten komentamista pelloille valkoposkihanhijahtiin. Ovatko mannerlaatat liikkeessä. Sen pohja-ajatus on, että työttömän on osoittava aktiivisuutta työnhaussa tai kouluttautumalla, tai muuten työttömyysturva alenee. Ekasta erheestä ei seuraa karenssia. Spårassa Helsingin syvimmässä ytimessä tuli tuntematon hipsterioletettu kiittämään kolumnista. Mutta nyt Apollon Tietäjän piti hieraista silmiään. – Kolme olennaista eroa. Sauri sai valtavasti kommentteja. Puolustusvoimien tehtäviin kuuluu muun muassa valvoa Suomen maaja vesialuetta ja ilmatilaa, turvata alueellinen koskemattomuus ja taata kansan elinmahdollisuudet ja perusoikeudet. Toinen sopiva sanonta voisi olla ”Siperia opettaa.” KESKUSTAN lappilainen kansanedustaja ja rajakapteeni evp. Apollon Tietäjän mieleen tuli parikin sanontaa. Aivan samanlainen. – Kaupungistuminen epäilemättä jatkuu, mutta maaseudun kohteleminen “viimeinen sammuttaa valot” -asenteella on julmaa ja epäeettistä. Koronan aikaan etätöissä maalla viihtyneen Saurin mukaan maaseutu ei ole mikään pinta-alamitta, vaan siellä asuu samanlaisia itsenäisesti ajattelevia yksilöitä kuin Kalliossakin. Sen kaatamiseksi masinoitiin mielenosoituksia ja horjutettiin hallitusta. AKTIIVIMALLI oli yksi viime vaalikauden yrityksistä kohentaa työllisyyttä. – Idea aivan sama. Maaseudun asukkaat ansaitsevat täsmälleen saman kunnioituksen ja ihmisarvon kuin metropolinkin, Sauri kirjoitti. Aktiivimalli kakkosta ei pantu edes täytäntöön. Karenssit portaittain kuten oli alun perin. Aktiivimalli oli vakava yritys, mutta siitä tuli kirosana. Ja nyt lähes samanlainen malli tulee käyttöön. Twitterissä kyseltiin jo, onko häntä pyydetty keskustan kuntavaaliehdokkaaksi. Puolustusvoimien laissa määriteltyjä tehtäviä ei kuitenkaan välttämättä tarvitsisi hanhitokkien torjumiseksi enemmälti venyttää tai muuttaa. Saurin vihreä maaseutu TEKSTI: HENNA LAMMI, JUHA MAUNO, PEKKA POHJOLAINEN. Kärnän mukaan näin saataisiin hyvää harjoitusta tarkka-ampujakoulutettaville ja haulikkoa kaupunkisotahommissa käyttäville. Uudessa budjettiehdotuksessahan on aktiivimalli, yksimielisesti hyväksyttynä. Mutta hyvä jos toimii, ja se on pääasia. Vaikka työministerikin on demari. Kun tunnettu vihreiden taustavaikuttaja Pekka Sauri kynäili MTV uutisten kolumnissaan, että maalaisten vähättely saa nyt riittää, hän osui asian ytimeen. Onko se yhä aktiivimalli. Miestä pysäyteltiin jopa kaduilla. Maaleiksi kelpasivat paikallisten maatilojen elävät kanat, lampaat ja vuohet
Sen sijaan, että työnnetään ihmisiä aikaisemmin eläkkeelle, meidän pitää pyrkiä siihen, että työt jatkuvat mahdollisimman pitkään. Jos ja kun haluamme hoitaa valtion taloutta vastuullisesti, työllisyyden on oltava kaiken politiikan tekemisen ytimessä. Taloutta vahvistettiin yhtäältä parantamalla yritysten toimintaedellytyksiä toisaalta tekemällä päätöksiä, joilla lisätään työllisyyttä. Lisäksi asialla on kansantaloudellinen näkökulma. Velkojen maksun aikakin kuitenkin koittaa. Parhaimmat työnantajat rakentavat siltoja tiedon siirtymiselle uran loppupäässä olevilta nuoremmille työntekijöille. 2.10.2020 51 Puheenvuoro OLEN SAANUT ihmisiltä palautetta ikääntyneiden työllisyydestä. Siitä selviämiseen tarvitaan työllisyyden lisäämistä ja uutta kasvua. Siksi erilaisia liian varhaisen eläköitymisen väyliä on välttämätöntä vähentää. Kestävä taloudenpito on väline tasa-arvoisen yhteiskunnan rakentamiseen. Kokeneilla työntekijöillä on valtava tietoja taitopääoma, jota tarvitaan suomalaisilla työpaikoilla ja koko yhteiskunnassa. YLI 55-VUOTIAIDEN työllisyyttä on mahdollista nostaa. KUN PUHUTAAN hallituksen työllisyystoimista, on tärkeää muistaa, että hallitus ei voi päätöksillään luoda työpaikkoja. Valtio velkaantuu nyt, koska se ottaa koronakriisin iskua vastaan ihmisten, kuntien ja yritysten puolesta. Erilaisten kremppojen jälkeen pitää saada kuntoutusta ja päästä takaisin töihin eikä palata eläkkeelle palveluiden puutteen vuoksi. Tuloksena oli tasapainoinen kokonaisuus. Työpaikat luo yrittäjä, joka uskaltaa ottaa riskin liiketoiminnan kasvusta ja palkata uuden ihmisen. Työelämämme pitää myös muuttua joustavammaksi erilaisille työkyvyille ja eri elämäntilanteisiin, kuten omien vanhempien hoivaamisen hetkelle. Maamme ikääntyy ja työiässä olevat ikäluokat ovat tulevina vuosikymmeninä entistä pienempiä suhteessa hoivan tarpeessa oleviin ikäluokkiin. On hienoa, että moni suomalainen tekee työtä osittain eläkkeelle jäätyään. Esimerkiksi moni jo vanhuuseläkkeelle jäänyt lähihoitaja tietää, että hänen työtään tarvitaan. Vastaava työvoimapula on pian todellisuutta entistä useammalla alalla. Näitä päätöksiä hallitus teki budjettiriihessä. Ihmisillä pitää olla kokemus, että he saavat apua eikä heitä pallotella paikasta toiseen. Jokaisen työkykyisen on päästävä mukaan työelämään ja voitava pysyä siellä niin pitkään kuin mahdollista. Työ on jo aloitettu. Moni ihmettelee, miten eläkeputken poistaminen tuo työpaikkoja tai eikö olisi parempi päästää ikääntyneet eläkkeelle ja ottaa nuoret tilalle. Ikääntyneitä tarvitaan työelämässä Annika Saarikko keskustan puheenjohtaja, tiedeja kulttuuriministeri. Ikääntyneiden työllisyyden parantaminen on osa tätä kokonaisuutta. Samalla pitää lisätä vuosiin työkykyä ja terveyttä. Ikäihmisiä ei saa siirtää syrjään. Totean vahvasti, ei olisi. Vertailukohtaa on syytä hakea Suomen naapurimaista, joissa ikääntyneiden työllisyys on huomattavasti paremmalla tolalla kuin meillä. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrän kasvu on saatava pysähtymään eri tahojen yhteisillä toimilla. Hallituksen tehtävä on luoda vakaat ja ennakoitavat olosuhteet, lisätä yrittäjän ja yrityksen asiakkaiden luottamusta tulevaisuuteen, tukea tuotekehitystä, pitää kustannusten nousua aisoissa sekä varmistaa osaavan työvoiman saatavuutta
Yrittäjiä aina tarvitaan. Yrittäjädraivi vie yhteiskuntaa vahvasti eteenpäin myös vaikeina aikoina. Yhä useampi maaseudun yritys tarvitsee osaavaa työvoimaa, on jopa pula työntekijöistä. Usein unohdetaan, miten paljon yhteiskuntaa hyödyttää uusien työpaikkojen syntyminen, ja niiden seurauksena syntynyt verotettava tulo työntekijöiltä valtiolle. Asiat ovat tiiviissä vuorovaikutussuhteessa keskenään ja kaiken keskipisteenä ovat yritykset ja työ. YRITYKSEN perustaminen on ennen kaikkea sosiaalinen ja henkinen riski. Puhdas ja terveellinen lähiruoka on kaikkien huulilla, huoltovarmuuden merkitys ymmärretään. Tervetuloa maalle. Lisäksi valtion kassaa kartuttavat välillinen verojen maksu kulutuksen kautta sekä yritysten maksamat haittaverot (esimerkiksi polttoainevero ja muovivero vain muutamia mainitakseni), kiinteistövero ja osingoista pidätetyt verot sekä muita pienempiä veroja. Vahva ja kannattava yritystoiminta on kuin hyvä kivijalka toimivalle yhteiskunnalle. PYSÄHDYTÄÄN hetkeksi miettimään tarkemmin, miten yhteiskunnan rattaat pyörivät. Monipaikkaisuus yhdistää kaupunkia ja maaseutua. Alpi Ripatti keskusta-aktiivi Mäntyharju Yritystuet maksavat itsensä takaisin Maaseutu on mahdollisuus Alueet ja yhteiskunnat, joissa on vahva ja kannattava yritystoiminta, voivat muutoinkin paremmin.. Valtiolla on varaa huolehtia heikompiosaisista ja tuottaa palveluita kuten perhepalveluita, koulutusta ja terveyspalveluita. Kuntien markkinointi on herätettävä unesta ja uusien veronmaksajien lobbausta on tehostettava. Korkea työllisyysaste on tärkeä osa yhteiskunnalle. Ostovoiman parantuminenkin lisää verokertymää arvonlisäveron muodossa. Tässä sopeuttamisessa yhteiskunnan tarjoamilla yritystuilla on ollut erittäin suuri rooli, jonka merkitys ei ole välttämättä avautunut kaikille. Henkinen vireys pienentää terveydenhuollon kustannuksia. Yhteisövero on vain pieni osa yritysten maksamissa veroista, mutta siitä puhutaan julkisuudessa ehkä eniten. Vihdoinkin maallemuutto on kovassa muodissa, yhä useampi suomalainen on siirtynyt mökille tekemään etätyötä. Maalla vakituisesti asumisesta ja mökkeilystä tehdään ohjelmia eri välineissä ja maalla asumiseen on erikoislehtiä. Syrjäkyliltä löytyy maalaisidyllin tueksi konkretiaa ja elämään sisältöä. Jyrki Niinikoski Elega Oy, hallituksen puheenjohtaja Oulun kauppakamarin Kalajokilaakson kauppakamariosaston hallituksen jäsen VIIMEISTÄÄN koronakriisi on herättänyt suomalaiset ymmärtämään, että peltojen, metsien ja tuhansien järvien ympäröimä maaseutu on ihmiselle suuri mahdollisuus – yhä useammalle paras paikka asua ja elää. Maaseutu on tulevaisuudessa muutakin kuin taantuva lomareservaatti. Omavaraisuus osana kestävää kehitystä kiinnostaa yhä useampia. Koronakeväänä mediassa olivat esillä yritystuet. Keskustelu on jatkunut kiivaana syksyllä, kun monet isot teollisuusyritykset ovat kertoneet tuotannon supistuksista ja yt-neuvotteluista. Vastakkainasettelun välttäminen on hyvä tiedostaa ja siihen ei ole tarvetta, koska yritystoimintaan panostaminen ei ole pois muilta hallinnon aloilta. Toki myös taloudellinen riski, mutta sitä korostetaan liikaakin. MAASEUTU tarjoaa lapsille turvallisen, vapaan ja virikkeellisen kasvuympäristön. Toivottavasti yhä useampi nuori ja koulutettu näkisi arvokkaana asiana yrittäjyyden ja rohkenisi aloittaa yrittämisen. Näin valtio saa rahan takaisin moninkertaisesti sekä yrityksen maksamina veroina että työntekijöiden veronmaksun kautta. Alueet ja yhteiskunnat, joissa on vahva ja kannattava yritystoiminta, voivat muutoinkin paremmin. Hyvä työllisyys vähentää syrjäytymistä sekä luo henkistä vireyttä. Avoin keskustelu vähentää epätietoisuutta ja parantaa yrittäjyysilmastoa. Kevään valtavan shokkivaiheen jälkeen alueemme yritykset pystyivät kuitenkin varsin nopeasti sopeuttamaan toimintansa uuteen todellisuuteen. Avoimia työpaikkoja on etsittävä yhdessä muuttajien kanssa. Yhteiskunnan yritykseen sijoittama euro tulee kuitenkin lähes aina moninkertaisesti takaisin. Jos tuki vahvistaa yritystä, voi yritys investoida ja työllistää. Pääministerikin haluaisi muuttaa maalle ja kertoo jatkavansa sitkeästi miehensä taivuttelua muuttopäätöksen tekemiseksi. Jos talouden toimintaa ei tunne tai ajattele tarkemmin, voisi yhtäkkiä kuvitella, että yrityksiä on jo liikaakin tuettu veronmaksajien rahoilla. 52 MIELIPITEET 2.10.2020 OLEMME eläneet poikkeusoloja jo useita kuukausia. Hyvä ja kannustava elinkeinopolitiikka luo edellytyksiä hyvälle ja toimivalle yhteiskunnalle. Kaksoiskuntalaisuutta on edistettävä. Kun Kehä kolmosen sisällä asumisen kustannukset lisäävät köyhyyttä, maaseudulla on mahdollisuus saada rahansa riittämään. Työssäkäynti synnyttää mahdollisuuden kuluttamiseen. Muutto pääkaupunkiseudulle on ollut luonnollinen trendi, mutta muutto tai paluumuutto maakuntiin Kehä kolmosen ulkopuolelle on koettu paluuna ajassa taaksepäin
Mauri Moilanen Oulu Kuka auttaa turveyrittäjää. Vasemmistoliiton Li Andersson jakaisi niitä kaikille kansalaisille tulotasosta riippumatta. Tapio Heikkinen VERO ei ole ongelma, koska suhde muihin energiamuotoihin ei muutu. Nyt uusien ideoiden kimppuun yksin tai porukalla. Jos siellä emme pärjää, niin takaisin suureksi puolueeksi on vaikea päästä seuraavissa eduskuntavaaleissa ja maakuntavaaleissa – jos ne vaalit tulevat. He ovat tehneet sitä ennenkin ja tekevät edelleen. Seppo Nieminen Turvepäätökset kuohuttivat Facebookissa KAIPOLAN TEHTAAN lakkautuksesta irtisanottujen työlaisten ahdinko on hallituksen vasemmistolle paljon tärkeämpi kuin turveyrittäjien elinkeinon loppuminen. Ja taatusti tämän alan alasajo irtisanoo moninkertaisen määrän ihmisiä kuin yksi Kaipolan tehtaan lakkauttaminen. Siksi tällainen vastaantulo on tärkeää. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 2.10.2020 EI-KESKUSTALAISENA , mutta maaseudun puolestapuhujana minulta loppuvat sanat. Miksi ei Suomessa. Muidenkin vero nousi samalla kertaa. Miten nämä päätökset ovat mahdollisia. Kannatus nousuun Hallituksen budjettiriihen energiaveropäätökset herättivät vilkkaan keskustelun Suomenmaan Facebook-sivulla. Silloin sloganit lentävät, kuten viitisenkymmentä vuotta sitten uskallettiin ihan julkisesti huudella, että ”tapa talonpoika päivässä”! Nyt se tehdään silkkihansikkain turvetuottajille aivan näennäisestä syystä. viis. Esko Fält Rovaniemi Elvytyssataset hoitajille. Tulossa myös tukea korvaavan yritystoiminnan saamiseksi ja innovaatiotukea. Ilman heidän työpanostaan emme Suomessa pärjää. Ulkopuolelle taitavat jäädä kaikki tämän toimialan logistisen puolen toimijat. Lauri Jokinen KESKUSTAPUOLUE on nyt uuden puheenjohtajan käsissä. Meidän on nyt syytä kaikkien kohdistaa kaikki voimamme ja tarmomme kuntavaaleihin. Raija Puranen SIIRTYMÄAIKAA saatiin, kun vihreiden ajama nopeutettu alasajo estettiin keskustan toimesta. Turpeeseen tarrautuvalle keskustalle on vaarassa käydä samoin. Viola Elo EIVÄTKÖS turpeen verot maksa ne taajamissa ja kaupungeissa asuvat, joiden asunto lämpiää turpeella. Epävarmuus johtuu tavoitteesta lopettaa turpeen energiakäyttö. Petri Sillanpää TURPEEN tuottajilta nyt vain innovaatioita kehiin. 53 Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. MONI POLIITIKKO on luvannut Suomeen elvytyssatasia. Ja turpeen verotus on kaikkein pienin kaikista polttoaineista, mikä on suora verotukiainen turpeella lämmittäville. Se on vain niin, että kun joku vaiva iskee, niin käännytään hoitajien puoleen. Tellervo Renko AIKA on ajanut turpeen ohi. Ensivaikutelma on, että hän on onnistunut loistavasti median edessä eikä ole antanut toimittajien laittaa sanoja suuhunsa. Hän on tuonut selkeästi esille keskusta-aatetta ja tavoitteita paremman Suomen puolesta. He ovat tehneet korona-aikana todella arvokasta työtä jopa oman terveytensä vaarantaen. joka kuitenkin on ihan tärkeintä kaikille hengittämään joutuville . Mutta se onkin asian villakoira, kun on kyse maaseudulla ja suoraan maaseutuluonnosta elinkeinonsa saavista. Mielestäni nämä sataset on annettava hoitohenkilökunnalle: sairaanhoitajille, lähihoitajille, vanhustenhoitajille, kodinhoitajille, ensihoitajille ja monille muille. Vaaleja puolueen sisällä tulee vielä paljon, mutta aatteemme pysyy ja kunnioitamme kaikkia aatesiskojaja veljiä ikään ja sukupuoleen katsomatta. Olisiko niin, kuten suomalaisissa monissa yrityksissä, että tuotekehittely ja investoinnit ajettu sivuraiteille silloin kun on saanut porskuttaa miten lystää, ja ilmastosta . Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Huoltovarmuus! Kotimaiset elintarvikkeet! Mihin tätä maata ollaan viemässä. Kuntavaalit ovat todella tärkeät. Heikki Kela MISTÄ keskusta taikoo turvealalta työttömäksi jääneille työtä. Onko budjetissa varauduttu muutokseen. Näistä vasemmistoliiton Anderssonin rikkaille lupaamista satasista riittäisi tuhatkunta euroa jokaiselle hoitajalle. Monissa maissa hoitohenkilökuntaa on muistettu. Myös turvetta käyttävät laitokset voivat hakea muutostukea. HOITOHENKILÖKUNNAN palkkataso ei ole järin korkea. Nyt kyllä vannotaan EU:sta saatavan 200 miljoonan nimiin, jolla turveyrityksiä tuetaan toimintansa lopettamisesta, mutta eihän se ole koko totuus
Syrjäytymisen taustalla on usein monia tekijöitä. klo 13 Vetaraanituvalla. Keskustanuoret Suomen Keskustanuoret ry. klo 10. Pari viikkoa sitten Vantaalla pahoinpideltiin 11-vuotias tajuttomaksi. 0400 930 483, jukka.sallinen@keskusta.fi, toimistosihteeri Pia Högberg p. 050 374 5416, juha.isoaho@keskusta.fi, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj Sari Kujanpää puh. fi. 050 577 0838, sami.porkka@ keskusta.fi. Kainuu Piiritoimisto: Kauppakatu 26 A, 2. Keskustanaisten tmj Mirja Stålnacke 040 534 4485, mirja49@ gmail.com. Vaikka rikosoikeudellinen vastuu alkaa vasta 15 vuoden iässä, on jo sitä ennen tapahtuneista teoista puhuttava kiusaamisen vakavuuden takia väkivaltana. Peräpohjola Peräpohjolan piiritoimisto on suljettu koronakriisin ajaksi. PIDÄN TÄRKEÄNÄ , että koulukiusaamistai kouluväkivaltatilanteissa huomioidaan kasvatuksellinen näkökulma. Lappi Piiritoimisto: Kansankatu 12 A, 96100 Rovaniemi, piirin tmj Lasse Kontiola 0400 694 233, lasse. 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi, Keskustanuorten tmj Emilia Päivänsäde puh. Käyntiosoite Keskuskatu 11 A 12, Seinäjoki. Piiritoimisto avoinna sopimuksen mukaan. Keski-Suomi Piiritoimisto: Piirin e-mail keskisuomi@keskusta.fi, piirin pj Tahvo Anttila p. Varmistathan paikallaolomme aina ennen tuloasi. Tässä yhteydessä koulukiusaaminen on vähättelevä termi käytettäväksi. krs, 87100 Kajaani. Piiritoimiston osoite: Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. Kymenlaakso Piiritoimisto: Tmj Sami Porkka puh. On tärkeää kuulla eri osapuolien näkemykset asiasta ja kiinnittää huomiota tunnepuoleen – lasten ja nuorten tulee ymmärtää tekojensa merkitykset ja seuraukset. Tämä tapahtui välitunnilla, koulupäivän aikana. Toimisto on avoinna maanantaisin klo 10-16. kerros, Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola. Keskustan Uimin paikallisyhdistyksen syyskokous la 3.10. Keskustanuorten tmj Kai Puro 040 837 9867, lappi@keskustanuoret. Mikäli et saa piiristä sähköpostitiedotteita, otathan yhteyden toiminnanjohtajaan sähköpostitse. SivistysSuomessa asioihin puututaan ja apua tarjotaan. Kenenkään koulupolku ei saa murtua koulukiusaamisen tai -väkivallan takia. Aikuisten maailmassa kyse olisi väkivallan teosta, joka täyttää rikoksen tunnusmerkit. Liittokokouksen asialista ja tarkempi ohjelma julkaistaan myöhemmin osoitteessa www.keskustanuoret.fi. Johtokunta kokoontuu klo 12.30. 045 327 4845, pia.hogberg@keskusta.fi ja Keskustanaisten pj Anne-Maria Perttula, p. Kokouksessa käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi kuntavaaleja. Lemi. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa päätetään Keskustanuorten sääntöjen uudistamisesta, periaateohjelmasta, energiapoliittisesta ohjelmasta sekä Keskustanuorten kuntavaaliteeseistä. Kiusaamisen vastainen koulu, eli KiVakoulu on vain hieno fraasi paperilla, ellei kouluissa ole selkeitä toimintamalleja, miten koulukiusaamiseen tai -väkivaltaan puututaan. Jo lastensuojelulaki velvoittaa kouluja ilmoittamaan sekä poliisille että sosiaalitoimelle, jos koulun tietoon tulee lapseen kohdistettu väkivalta, joka täyttää perusmuotoisen pahoinpitelyn tai sitä vakavamman teon tunnusmerkistön. Kahvit tarjolla klo 11.00 alkaen. krs), Lappeenranta. Eräs tällainen on koulukiusaaminen, jolla on havaittu olevan kauaskantoisia seurauksia pitkälle elämään. maki-valkkila@keskusta.fi.. 040 556 7262, kristiina. Lasten ja nuorten kanssa on tärkeää keskustella aiheesta ja pohtia yhdessä sitä, miten kiusaamiseen pitää puuttua. Toinen käsittely. Työntekijöihin saa yhteyden puhelimitse tai sähköpostilla. Kivirannantie 13-15. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto: Toimistosihteeri Tarja Sievi (06) 223 3300, Keskustanuorten tmj Kata Huhtakoski 045 878 6300 sekä Keskustanaisten ja Vesaisten tmj Jaana Kyttä 040 172 5005. 050 439 6822, hame@keskustanuoret. ”Ihmisten syrjäytyminen ja eriarvoistuminen”, vastasin. Puheenjohtaja Teuvo Hatva 050 536 7890 teuvohatva@gmail.com. Toimisto kauppakeskus Hansa 2. Mannerheimin LastenSivistys-Suomessa kenenkään koulupolku ei saa murtua suojeluliiton mukaan kaksi kolmasosaa opettajista kokee kiusaamiseen puuttumisen jossain määrin vaikeaksi. klo 13 mennessä. 54 Keskustassa tapahtuu 2.10.2020 Puheenvuoro VUOSI SITTEN kampanjakiertueen aikaan minulta kysyttiin, mikä on Suomen suurin uhka. Torniossa. Paikalla puolueen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Markus Lohi sekä kansanedustaja Tuomas Kettunen. Yhteydet sähköpostilla kai.puro@keskusta.fi ja puhelimitse 040 837 9867. Pirkanmaa Piiritoimisto: Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere, 040 767 3419, pirkanmaa@keskusta.fi, www.pirkanmaankeskusta.fi. Lisäksi valitaan kansainvälisten asioiden sihteeri liittokokouksien 2020-2022 välille. Haastavat vuorovaikutustilanteet vaativat yhteistyötä viranomaisilta, oppilailta ja oppilaiden huoltajilta. Keskustanaisten Pirkanmaan piiri: tmj Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere. 040 415 8759, tuija.pitkapaasi@keskusta.fi. Piirin toiminnanjohtaja Matti Kuittinen p. Ypäjän Keskustanaiset ry. Liittohallitus varaa mahdollisuuden muuttaa kokousjärjestelyjä Covid19-epidemiasta mahdollisesti aiheutuvien rajoitusten takia. Syyskokous la 10.10.2020 klo 12.00 Kainuun Opistolla. 040 721 0636, elina.suoranta@vesaiset.fi. 040 831 3775, annemaria.perttula@sovatek.fi, sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj Elina Suoranta p. Hanna Markkanen keskustanuorten puheenjohtaja Etelä-Häme Piiritoimisto: Piirin tmj Juha IsoAho puh. Kokous avataan 24.10. JOKAINEN meistä on sitä mieltä, että koulukiusaamiselle ja -väkivallalle pitää olla nollatoleranssi. Piiritoimisto Apila palvelee sopimuksen mukaan. Kiireellisissä asioissa yhteys suoraan pj Tuukka Liuhaan (myös iltaisin ja viikonloppuisin): 045 674 8077, tuukka@liuha.fi. Keskustanuorten poliittiselle sihteerille Lauri Heikkilälle osoitteeseen lauri.heikkila@keskustanuoret.fi. 040 556 7262, kristiina.maki-valkkila@ keskusta.fi. 040 416 0147, matti.kuittinen@keskusta.fi, järjestösihteeri Tuija Pitkäpaasi p. Karjala Piiritoimisto: Piiritoimiston käyntija postiosoite on Valtakatu 54, (2. Jäsenjärjestöjen liittohallitukselle osoittamat aloitteet tulee toimittaa viimeistään 24.9. 0500 746 571, tahvoanttila@gmail.com, toiminnanjohtaja Jukka Sällinen p. Matalan kynnyksen tukea tarvitsee yhtä lailla kiusattu kuin kiusaaja. Käsitellään yhdistyksen lopettamisasiat. klo 11.30 Soile ja Oili Kiiskillä (Kiiskintie 83). Suomen Keskustanuoret ry:n sääntömääräinen liittokokous kokoontuu 23.25.10. Toimisto auki sovittaessa. Kokouksen virallisten edustajien on ilmoittauduttava kokouspaikalla 24.10. Toimisto toistaiseksi suljettu koronavirusepidemian vuoksi. Pirkanmaan Vesaiset: tmj Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere, puh. Toimisto pääsääntöisesti avoinna ma–to, mutta kannattaa varmistaa paikallaolo soittamalla etukäteen. kontiola@keskusta.fi. fi. Kokouspaikkana toimii Peräpohjolan Opisto, os. Ministeri Sirkka-Liisa Anttila mukana kokouksessa, myös naisten piirin toiminnanjohtaja Sari Kujanpää. p. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. Hallitus kokoontuu klo 11. Kakkukahvitus, tervetuloa joukolla mukaan. Vuosikokous su 18.10. Lisätietoja: Keskustanuorten pääsihteeri Miikkael Azaize, miikkael.azaize@keskustanuoret.fi, 044 977 523. Keskustan Paltamon kunnallisjärjestö ry
55 2.10.2020 Tapahtumat Pirkanmaalla: facebook.com/keskustapirkanmaalla ja Suomenmaan Keskustassa tapahtuu -nettipalsta: www.suomenmaa.fi. Varsinais-Suomi Piiritoimisto: Piirin tmj Hanna Vuola 050 917 7000, poliittinen suunnittelija Antti Grönlund 050 564 8747, Keskustanuorten tmj Linda Lähdeniemi 044 205 0244, Vesaisten piirin tmj (vt) Eero Vainio 040 589 6160, Keskustanaisten pj Anna Sirkiä 050 917 7640. klo 18 Kaupungintalolla (Kankurinkatu 4-6). Muistathan toimittaa s-postiosoitteesi satu.tietari@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. KESKUSTA lahjoitti järjestöille yhteensä 50 kahden hengen hotellipakettia oululaiseen kylpylähotelli Edeniin koko viikonlopuksi. Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Esillä kaupunginvaltuuston asialista. Päijät-Hämeen Keskustanaiset. niemi@keskusta.fi, jos haluat osallistua etäyhteydellä. Vuosikokouksen jälkeen pidetään yhdistyksen ensimmäinen purkukokous, jossa päätetään yhdistyksen lakkauttamisesta. Tiukemmilla ehdoilla tehtyjä ryhmävarauksia ei ollut mahdollista enää siinä vaiheessa maksuttomasti perua. Hyvinkää. Syyskokous pe 16.10. Keskusta lahjoitti kymmenille lapsiperheille kylpyläloman PAULIINA POHJALA KESKUSTA lahjoitti 50 kylpylähotellipakettia lapsiperheiden käyttöön Oulun puoluekokouksen yhteydessä. Työntekijöihin saa yhteyden puhelimitse tai sähköpostilla. Vuosikokous to 8.10. Uusimaa Piiritoimisto: Käyntiosoite Asemanaukio 7, 2. Kokouksessa esillä sääntömääräiset asiat. klo 18 osoitteessa Hollolankatu 1, Lahti. Tervetuloa kokoukseen kahvikupposen ja ajankohtaisten asioiden äärelle! Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalan Keskustan yhteystiedot: tmj Antti Varis 040 511 6787 antti.varis@keskusta.fi. MSL-Tampereen kaikille avoin varjovaltuusto ma 12.10. klo 12 mennessä jaana. kerros, Kerava. Kahvitarjoilu. klo 17 puheenjohtaja Tiina Kontiolla (Lemminkäisentie 9, Nummela). Tampere. Ja ri La uk ka ne n Keskusta Hajautetun puoluekokouksen kulut olivat mittavat, mutta aurinkoinen puoli on se, että lapsiperheet pääsivät nauttimaan rentoutumisesta, puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen toteaa.. Etäosallistuminen mahdollista Teams-yhteydellä. Sääntömääräiset asiat. Yhdistyksen vuosija syyskokoukset pidetään ti 6.10. Keskustanaisten Vihdin paikallisyhdistys. Huoneisiin sisältyi kylpylän vapaa käyttö, ja keskustalle tulleen palautteen mukaan hotellipaketit oli jaettu tunnissa. alkaen klo 17.30 ravintola Rossossa (Antinkatu 11). Kahvit ABC:lla klo 18.30. Päijät-Häme Piiritoimisto: Käyntiosoite Hämeenkatu 9 A 5. Kurun Keskustan sääntömääräinen syyskokous su 4.10. krs. Sihteerit: kj:t ja py:t ilmoittakaa tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@ keskusta.fi. Kokoukseen tervehdyksen tuo keskustan varapuheenjohtaja Riikka Pakarinen ja kansanedustaja Hilkka Kemppi. klo 18.30 Apilassa, Näsilinnankatu 23 A. Kuntayhdistyksen syyskokous pidetään ke 7.10. Covid-19 tilanteen muuttuessa varataan mahdollisuus muuttaa kokous kokonaan etäyhteydellä järjestettäväksi. Puoluetoimistolla keksittiin, että hotellihuoneet voisi lahjoittaa Pohjois-Suomen alueen perhejärjestöille ja sitä kautta lapsiperheille, jotka voisivat tuesta hyötyä. – Kustannukset, jotka syntyivät ilman, että pystyimme käyttämään varattuja palveluita, harmittivat kaikkein eniten. pitkapaasi(a)keskusta.fi, kiitos. Piirin tmj Ari Maskonen, 045 854 6406, ari.maskonen@keskusta.fi, nuorten tmj Valtteri Markula, 044 751 4363, uusimaa@keskustanuoret.fi. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimisto: Toimisto 040 515 6800, Keskustan tmj Minna Siira 050 388 0015, Antti Ollikainen 040 721 0311, Keskustanuorten tmj Marko Soini 045 205 0677 ja Vesaisten tj Heli Purola 0400 170 701. Toimisto toistaiseksi suljettu koronavirusepidemian vuoksi. Keskustanaisten Porin paikallisyhdistys. Kiikoisten paikallisyhdistyksen vuosija syyskokous pe 2.10. – On täysin keskustan arvojen mukaista, että lapsiperheet pääsivät nauttimaan rentoutumisesta muutoin ehkä taloudellisesti tiukan arjen keskellä, puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen kertoo. Tämä kädenojennus järjestöjen kautta perheille oli auringon pilkahdus näiden taloushuolien keskellä, Pirkkalainen toteaa. klo 19 Kiikoisten ABC:n kokoustilassa. Johtokunnan kokous samassa paikassa klo 17. Ylöjärvi. Hallitus kokoontuu klo 17. Satakunta Piiritoimisto: Piirin tmj Satu Tietari 050 405 7742 (satu.tietari@keskusta.fi), keskustanaisten tmj Tarja Kiviniemi 044 978 3929 (tarja.kiviniemi@keskusta.fi), nuorten tmj Juho Paavola 0440 336 588 (satakunta@keskustanuoret.fi). Piirin tmj Jukka Sällinen 0400 930 483, Keskustanaisten Päijät-Hämeen piirin tmj Jaana Niemi 040 418 1150 ja Keskustanuorten tmj Emilia Päivänsäde 050 439 6822. Elokuussa tehty päätös hajautetusta puoluekokouksesta merkitsi sitä, että hotellihuoneet olivat vaarassa jäädä tyhjän pantiksi. Laitathan viestiä 14.10. klo 18 Huhtisella, Huhtisentie 94. Hän toteaa, että puoluekokouksen loppulasku paisui hajauttamisen myötä mittavaksi. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja käydään keskustelu järjestöuudistuksesta. Puoluetoimistosta oli tehty varauksia hotelleihin jo kesällä, kun syyskuun alun puoluekokous oli vielä määrä järjestää tavanomaiseen tapaan Oulussa. Huomio kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset! Olkaa ystävälliset ja toimittakaa henkilöilmoituslomake vuoden 2020 valinnoista heti kokouksen jälkeen tuija. Sastamala
Suomessa asuu vain suomalaisia. 2.10.2020 56 Tilaa Suomenmaan päivittäinen uutiskirje ilmaiseksi sähköpostiisi! Uutiskirjeen kautta voit vaivatta seurata Suomenmaan verkkosivujen tuoreimpia uutisia. Legendaarinen kuningatar Viktoria hallitsi Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyttä kuningaskuntaa 64 vuotta, vuodesta 1837 kuolemaansa 1901 saakka. Hanna Kosonen on myös maailmanmestari. käsikirjoituksen työnimi oli Rakennustyömaan arkea . Maineikkaan bisnesmiehen tittelin lisäksi presidentti Donald Trump haluaisi tulla muistetuksi myös rauhan miehenä. 2. Ja Tietotesti JoRank / Shuttestock 1) hiih tos uun nis tus : 2 kul taa nuo rte n MM 199 6, MM -20 00 vie sti kul ta ja pro nss i, 2) Ann ika Saa rik ko, 3) 107 , Eur oop ast a, Aas ias ta, Afr ika sta , Am erik ois ta, Ose ani ast a, 4) väh em män : 201 9 kes kim äär in 295 2, mää rä sam a 4/2 020 , 5) Kal evi Sor sa (Ka lle Pää tal o: Hyv äst i, Iijo ki, s. Kuka oli se kirjallinen toimittaja, joka Kustannusosakeyhtiö Tammella työskennellessään torjui kesällä 1957 Kalle Päätalon ensimmäisen romaanin . Maailman paras jalkapalloilija, maailman ainoa kolminkertainen maailmanmestari, brasilialainen Pele täyttää 23. mutta Mämmilän esikuva on Orivesi, Koiviston synnyinpaikkakunta, 7) 1940 syntynyt poika kastettiin John Winstoniksi, 8) yli hehtaarin kokoisia Ruotsi 95 000, Suomi 57 000, 9) Norja, 10) Toni Nieminen 16 vuotta 9 kuukautta, Albertville 1992, suurmäki ja joukkuemäki. julkaisemisen Tammella. 6. Vankiloita on nyt 26 (15 suljettua ja 11 avovankilaa). 550 km . 8/2020 Hanna Kosonen (kesk.). Pohjois-Karjalan maakunnassa asui vuodenvaihteessa vajaa 161 000 ihmistä, ja heistä lähes 4 000 oli ulkomaalaisia. Milloin tapahtui Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuus?. Jos hän saisi ansioistaan Nobelin rauhanpalkinnon, niin monesko Yhdysvaltain presidentti hän olisi, joka sen on saanut: 1, 2, 3, 4, 5:s. 9. Roo sev elt 190 6, Wils on 191 9, Car ter 200 2, Ob am a 200 9, 8) Iijo ki 330 km (Ky min lat vav ede t ulo ttu vat 600 km pää hän , Tor nio njo en ylä juo ksu Ruo tsi n puo lel la ja kok ona isp itu us 522 km ), 9) 80, syn t. 8. 194 0, 10) 198 6. 558 ), 6) Elis ab et II: 6.2 .19 52 alk aen , men oss a 68: s vuo si val tia ana , 7) 5:s , aie mm in T. Vihje: hänestä tuli myöhemmin Suomen pääministeri. 4. Kuka on Marinin hallituksen nykyinen tiede-, kulttuurija urheiluministeri. Mikä vuosi: Olof Palme murhattiin, Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuus, Urho Kekkonen kuoli. 3. Ei, ei. Missä urheilulajissa. 1) viidestoista: Karhi, Kallio, Saalasti, Alkio, Heikkinen, Kalliokoski, Sukselainen, Virolainen, Väyrynen, Aho, Jäätteenmäki, Vanhanen, Kiviniemi, Sipilä, Kulmuni, 2) 11 (ensimmäisissä 1907 vaaleissa 19), 3) Siida Inari (Kultamuseo Sodankylä, Särestöniemi Kittilä), 4) 800 vuotta, 5) San Marino, 6) ei oikeasti missään . lokakuuta tasavuosia. Päätalon romaani ilmestyi Gummeruksen kustantamana 1958 nimellä Ihmisiä telineillä. jälkeen Suomen toiseksi pisin joki: Iijoki, Kymijoki, Ounasjoki, Tenojoki, Tornionjoki. Mikä on Kemijoen . 7. Täyttääkö hän silloin 80, 90 vai 100 vuotta. 10. Hän jatkaa edelleen kansanedustajana. Onko kukaan Ison-Britannian hallitsijoista ollut kauemmin valtiaana. Hupsista! Syyskuun tietotestin yhteydessä julkaistiin erehdyksessä elokuun vastaukset. EU-kansanäänestysvuonna 1994 Suomen 25 vankilassa oli keskimäärin 3 500 vankia. Montako kansallisuutta he edustivat: 18, 44, 63, 89 vai 107. Syyskuun vastaukset löytyvät alta. Suomen hallituksen tiede-, kulttuurija urheiluministerinä toimi 8/2019 . Voit tilata uutiskirjeen osoitteesta: http://tilaajakirje.suomenmaa.fi/ 9 1 3 2 8 4 1 6 2 7 2 6 8 9 1 4 5 3 4 2 8 7 4 6 6 3 2 5 1 5 2 8 6 8 1 5 6 7 9 4 1 3 5 8 2 3 8 2 7 9 5 6 1 4 4 1 5 8 6 2 9 7 3 2 6 8 9 3 1 7 4 5 5 3 4 6 2 7 1 9 8 7 9 1 5 8 4 3 2 6 9 4 6 3 7 8 2 5 1 1 5 3 2 4 9 8 6 7 8 2 7 1 5 6 4 3 9 3 4 6 2 5 6 8 9 3 1 4 1 8 7 5 4 6 8 7 4 9 8 2 9 7 5 6 8 5 9 1 3 4 7 6 2 1 3 6 2 7 9 5 8 4 2 4 7 6 8 5 9 3 1 9 2 4 3 1 8 6 7 5 7 1 5 9 4 6 3 2 8 3 6 8 7 5 2 4 1 9 5 8 1 4 6 3 2 9 7 4 9 3 8 2 7 1 5 6 6 7 2 5 9 1 8 4 3 9 1 3 2 8 4 1 6 2 7 2 6 8 9 1 4 5 3 4 2 8 7 4 6 6 3 2 5 1 5 2 8 6 8 1 5 6 7 9 4 1 3 5 8 2 3 8 2 7 9 5 6 1 4 4 1 5 8 6 2 9 7 3 2 6 8 9 3 1 7 4 5 5 3 4 6 2 7 1 9 8 7 9 1 5 8 4 3 2 6 9 4 6 3 7 8 2 5 1 1 5 3 2 4 9 8 6 7 8 2 7 1 5 6 4 3 9 3 4 6 2 5 6 8 9 3 1 4 1 8 7 5 4 6 8 7 4 9 8 2 9 7 5 6 8 5 9 1 3 4 7 6 2 1 3 6 2 7 9 5 8 4 2 4 7 6 8 5 9 3 1 9 2 4 3 1 8 6 7 5 7 1 5 9 4 6 3 2 8 3 6 8 7 5 2 4 1 9 5 8 1 4 6 3 2 9 7 4 9 3 8 2 7 1 5 6 6 7 2 5 9 1 8 4 3 1. 5. Miten on nyt: vähemmän, suunnilleen yhtä paljon vai enemmän
2.10.2020 57 Lataa Suomenmaan ilmainen uutissovellus Seuraa helposti verkkosivujen päivittäisiä uutisia, lue artikkeleita ja blogeja sekä selaa keskustan järjestöjen tuoreimpia tapahtumia.
Keskustakonserni on minullekin tuttu. Minulle puolue on kuitenkin vain väline yrittää hoitaa ihmisten asioita, ei itseisarvo. ”Me olemme ihmisiä.” Järjestötoiminnan ydin on siinä. Konserni jos mikä sopii sanana huonosti käytettäväksi puolueen yhteydessä. Ihmiset tulevat toimintaan eri syistä, jäävät olemaan tai aikansa oltuaan lähtevät. 2.10.2020 58 ”ÄLKÄÄ PUHUKO järjestökoneistosta. Me olemme ihmisiä.” Kuusi sanaa, kaksi lausetta. Niistä puolueen kannattaa pitää kiinni. Tilaisuudessa sanaa oli käyttänyt puheenjohtaja Annika Saarikko kuvaamaan puoluetoimiston, eduskuntaryhmän ja muiden järjestöorgaanien muodostamaa kokonaisuutta. Kaksi lausetta, jotka tarttuivat silmiini jokin aika sitten Suomenmaan jutusta. Varmaan taustalla on ripaus aatetta, kenties myös arvopohjaa. Tärkein motiivi on ollut halu vaikuttaa tärkeäksi kokemiini asioihin. TUNTEMANI KESKUSTA on aina rakastanut puhua järjestökoneistosta. Pakarisen kahteen lauseeseen nimittäin kiteytyvät sekä osa puolueen ahdingon syistä että eväitä uuteen nousuun. Pakarisen viesti antaa osviittaa, että järjestökoneisto on sanana aikansa elänyt. Nostalgia ei kuitenkaan elätä, tässä tapauksessa takaa puolueelle jatkuvaa menestystä. Kirjoittaja on Insinööriliiton viestintäpäällikkö. Olen väärä ihminen arvioimaan heidän onnistumistaan, mutta olen havainnut, että puolueessa puhutaan edelleen järjestöremontin tarpeesta. Ja ymmärtäähän tuon: sanaan sisältyy aimo annos nostalgiaa ja historian havinaa, kiistämättä myös avaimet moniin vaalimenestyksiin. Se on harmi, että vasta sieltä, sillä nuo Pakarisen lauseet olivat mielestäni vierailun tärkein anti. OLEN HENGAILLUT keskustan liepeillä koko ikäni. Mutta onneksi keskustassa on edelleen ihmisiä. EDELLÄ MAINITUSSA jutussa vilahti myös keskustakonserni. Ihmiset myös äänestävät, eivät järjestöt tai yritykset. Keskusta on ihmisten puolue. Ei ole yksi eikä kaksi varapuheenjohtajaa, jotka ovat nousseet puoluejohtoon järjestöremontin tekijöinä. Toivon, että paikalla ollut keskustan uusi puoluejohto kuunteli, mitä kokenut, pitkäaikainen puolueen työntekijä ja puolueaktiivi sanoi. Koneiston sijaan pitäisi puhua ihmisistä. Juttu on tehty juuri valitun uuden puoluejohdon ensivisiitistä Apollonkadun puoluetoimistolle. Ei kai kansanliike mikään yritys ole, vaikka sitä aika ajoin niin on yritetty johtaa. Kyseiset kuusi sanaa, kaksi lausetta, löytyvät hyvin tehdyn jutun loppupuolelta. Tuntemani keskusta on myös tykännyt puhua järjestöremontista. Vääriä sanoja jari rauhamäki vieraskolumni. Kukaties remonttikin on väärä sana: kai keskustan osalta sentään toiminnan jatkuva kehittäminen riittää. Olen sitä vuosien varrella itsekin paljon viljellyt ja myöhemmin katunut. Yhteiselomme on ollut kuin pitkä ihmissuhde, usko ja yhteinen tulevaisuus on tämän tästä ollut koetuksella. Ne ovat peräisin keskustan puoluetoimistolla pitkään poliittisena sihteerinä työskennelleen Helena Pakarisen suusta
No totta kai! Luonto on niin oppivainen, seuraavaksi opetetaan hirvikärpänen kiusaamaan vain hirviä. Nämä kirkasotsaiset maailmanparantajat, jotka johdattavat meitä maailman kunnianhimoisimman ympäristöohjelman kanssa. Lannoitteet pilaavat vesistöt tai ainakin ylihuolestuneelta päivän. Ohjeet tietojen tarkistamiseen rekisteriselosteessa: www.suomenmaa.fi. Olisi hauskaa, jos ei olisi kamalaa, että tänne haalitaan nuoria miehiä maista, joissa naisella ei ole mitään arvoa. Jaa jaa, mutta turve! Suomen turve pilaa maailman. Vaikka meillä tehtäisiin kaikki kutittamalla ja liikennevälineet tuottaisivat puhdasta ilmaa ja tuulivoimaa, niin Amazonilla palaa sademetsä. Painopaikka Botnia Print Oy, ISSN 0356-3588 ULKOASUPÄÄLLIKKO MIKKO ERONEN 041 4539 554 VERKKOUUTISPÄÄLLIKKÖ HENNA LAMMI 045 6307 072 TOIMITTAJAT MERI ALARANTA-SAUKKO 044 2032 640 ANNUKKA KAARELA 044 7370 377 SANTERI LAMPI 044 7370 315 RISTO LUODONPÄÄ 040 8201 781 PAULIINA POHJALA 050 5450 915 PEKKA POHJOLAINEN 040 5357 674 SAMULI VÄNTTILÄ 044 7370 244 PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 040 7359 612 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ KATARIINA LANKINEN 050 5369 954 TÄMÄ se voi satuttaa. Tai… Jari Nenonen Hallituskumppani Suomen turve pilaa maailman.. Ei, ei tietenkään pidä elää kuin sika vatukossa (arveluttava agraarinen kielikuva), mutta hysteerinen maailmanparannus ei ole meidän juttumme. Valkoposkihanhet, jotka miljoonaparvina ovat to-sii uhanalaisia, pilaavat pellot mennen tullen. Viinarattijuoppo paha, kannabiskuljettaja hyvä! Hallituskumppanin Ohisalo junailee poliittisia virkanimityksiä. Kannabis on iloinen vihreä asia. Tietoja käytetään tilausten hallintaan ja tilaajien palveluun. Saadaan sitten paremmin maahanmuuttajia rajattomasti. Sen akkujen jalometallit nousevat kaivoksista ilman päästöjä. Ei ole mitään porttiteoriaa, kysykää vaikka keneltä narkkikselta. Meillä on kokonaisuudessa kusiaisen valtuudet. HALLITUSKUMPPANI ajaa voimalla kannabiksen laillistamista. Ei tarvitse tehdä mitään, rahaahan riittää. Siispä hallituskumppanimme määrää keskustalaisia lopettamaan turpeentuotannon. Mökin mummo voisi ostaa täyssähköauton. Totuus usein satuttaa. Niitä ei saa vähentää, ei Suomessa. MAASEUDULLA ei ymmärretä, että voisi mennä ratikalla. Ja miksi vähentäisikään, viherministeri Mikkonen tietää, että hanhi oppii menemään ohjatulle laskeutumispaikalle. 2.10.2020 59 Pakina Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 6, 90150 Oulu Helsingin toimitus Osoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Suomenmaan Kustannus Oy Ilmoitusmyynti Arja Kylli 044 777 8710 arja.kylli@suomenmaa.fi, ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-13: 044 7778 710, sähköposti: asiakaspalvelu@suomenmaa.fi , Suomenmaan Kustannus Oy tallentaa ja käsittelee henkilötietoja. Kongolaislapset eivät saastuta, eikä heille tarvitse just mitään maksaakaan. Lehden saaja ja tilaaja voivat tarkistaa tietonsa Suomenmaan Kustannus Oy:n tilaajapalvelusta. Pyrkimys on tietenkin hyvä. Kansalaispalkka olisi kanssa kiva. Inhottavaa varmaan muistuttaa, että ilmakehä on yhteinen. Tukekaamme tässäkin hallituskumppania. Venäjällä palaa hiili, Kiinassa palaa hiili, Amerikassa palaa hiili. Toki myös turkistuotannon ja karjatalouden, koska lehmä pieree. Meillä on hallituskumppanina vihreät
Suomenmaa kävi Kittilässä tutustumassa aikansa ikonin miljööseen.. 2.10.2020 60 koko maan äänenkantaja Tilaajapalvelu: 044 7778 710 35 € / 6 kk Printti määräaikainen Printtilehden tilaus sisältää digitilauksen! 50 € / 12 kk 26 € / 6 kk Digilehti määräaikainen/kesto Nyt entistä tuhdimpi lukupaketti kerran kuussa! + 2 kk lehdet kaupan päälle 69 € / 12 kk Marraskuun lehdessä: Seuraava Suomenmaa ilmestyy 6.11.2020 Pian 40 vuotta sitten kuolleen Reidar Särestöniemen taiteen sanoma on edelleen ajankohtainen