Ole hyvä ja käytä tulostamiseen lehden omasta valikosta löytyvää tulostuspainiketta.
6 4 1 4 8 8 7 3 5 1 3 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 41 / 2.11.2018 / 4,80 € Polkujuoksu vetää Puoleensa yhä uusia harrastajia ullavan kauPPa on kylän yhteinen olohuone vihreät kytkevät uuden vaaliveturin Ajassa Elämä Vieraskolumni ihmiskunnan kohtalo riiPPuu maaPerästä Suosion harjalla
14. 2 2.11.2018 sisältö 2.11. 2018 Pylkönmäen pitäjän kasvatti Kansanedustaja Petri Honkonen puolustaa ylpeänä kotiseutunsa arvoja s
30 Kalle Pyky on seurakuntavaalien innokas ensikertalainen s. Riikka Pirkkalainen s. 2.11.2018 3 Usein politiikassa olisi houkuttelevaa luvata, ettei minkään tarvitse muuttua. 37 Henrik Hämäläinen nauttii taustavaikuttajan roolistaan s. 10 Sirpa Onttinen tietää Leader-rahan merkityksen maaseudulle s. 14 Piireissä päätöksiä ehdokkaista Sallamaarit Markkanen jututti kahvittelijoita Kuopion torilla s. Harvoin se kuitenkaan vastaa totuutta. 36 Elämä Ilmiöt Kunnon kepulainen. 29 Pylkönmäen pitäjän kasvatti Kansanedustaja Petri Honkonen puolustaa ylpeänä kotiseutunsa arvoja s
Suomeen on tullut jopa Nobel-palkinto tämän idean sovellutuksesta. Artturi Iivari Virtanen keksi, miten nurmea voidaan säilöä lehmien syötäväksi talvellakin. Muutamat luvut ovat varsin kiistattomia, kuten YK:n maatalousjärjestön FAO:n laskelmat viljelykelpoisen pinta-alan kehityksestä. Toiseksi hän esittää ruokahävikin vähentämistä ja ruoantähteiden syöttämistä sioille. Siihen nähden puolue on ollut hämmästyttävän kyvytön nostamaan esille ruoantuotannon globaaleja kohtalonkysymyksiä. Pääkirjoitus Suomessa keskustalle on varattu legitiimi rooli maatalouden puolustajana. Epäilijan mieleen varoitus voi tuoda 1970-luvun puheet öljyn loppumisesta 30 vuoden päästä. Lehmille pitäisi syöttää nurmea eikä ihmisravinnoksi kelpaavaa soijaa tai viljaa. Ruoka nousee varmasti maailmanpolitiikan ykköskysymysten joukkoon muutaman vuosikymmenen kuluessa. Lymberryn kolmas keino on yhteen kasvilajiin tai tietyn eläimen tuotantoon keskittyvien maatilojen korvaaminen sekatiloilla, joilla laidunnetaan karjaa ja peltolohkoilla viljellään vuoron perään eri kasvilajeja. Lymberryn varoitukset on kuitenkin syytä ottaa vakavasti. Näin maapallon kasvava väestö voitaisiin ruokkia vielä 60 vuoden päästäkin ilman ongelmia. Nykyaikaisissa sikaloissa tätä on vaikea toteuttaa hygieniamääräysten vuoksi. perustettu 1908 • päätoimittaja juha määttä 4 2.11.2018 E läinten hyvinvoinnin puolustaja Philip Lymberry kävi viime viikonvaihteessa Helsingissä esittelemässä Farmageddon-kirjansa suomennosta. Vuonna 2050 jokaista maapallon asukasta on jäljellä enää vain neljäsosa siitä peltoalasta, mitä jokaista ihmistä varten oli vuonna 1960. Ruoka nousee politiikan ykkösasiaksi – onko keskusta valmis. Hän nojaa vankkaan tutkimustietoon. Rohkeille uusille avauksille olisi nyt selkeä tilaus. Lymberryn ehdotukset kuulostavat suomalaisiin korviin varsin tutuilta. Lymberry ei ole ajatuksineen yksin. Tämäkin on ollut Suomessa vallitsevaa todellisuutta viime vuosikymmeniin saakka. Näin Suomessa toimittiin tuhansilla tiloilla vain muutama vuosikymmen sitten. Uusien öljyvarojen löytyminen ja tekniikan kehittyminen ovat sittemmin vieneet moneen kertaan pohjan tuolta ennusteelta. Suomessa keskustalle on varattu legitiimi rooli maatalouden puolustajana. Optimistit voivat nytkin toivoa, että uusien viljelymenetelmien kehittäminen ja ruokailutottumusten muutos pysäyttävät maaperän köyhtymisen ja eroosion. Yhtälöön pitää lisätä vielä ilmastonmuutoksen vaikutus sekä Lymberryn varoitukset maaperän eroosiosta ja köyhtymisestä, jota tehomaatalous kiihdyttää. Hän varoittaa, että ihmiskunnalla on jäljellä enää 60 vuoden sadot, jos maaperän köyhtyminen ja eroosio jatkuvat nykyisellä tahdilla. Tuotannon tehostamisen paineet ovat sittemmin lisänneet erikoistumisen paineita myös meillä. Sa m i Ko rka la. Karkeasti laskien yhdellä hehtaarilla pitäisi vuonna 2050 tuottaa saman verran ruokaa kuin neljällä hehtaarilla tuotettiin vuonna 1960
FilosoFi ja uskonnollinen ajattelija Soren Kierkegaard maalaili, kuinka maailmamme tulee lopulta tuhoutumaan. VallaNpitäjille naureskelu on myös ollut toisinaan rahvaan ainoa tapa ottaa kantaa vallanpitäjien tekemisiin. Ilveilijä varoittaa uudelleen, mutta yleisö on haljeta naurusta. Kuka nauraa viimeiseksi. Hän käytti esimerkkinä komediateatteria, jonka takahuoneessa syttyy tulipalo. Me emme naureskele autoasentajalle, kun hän kertoo, että auton kytkin on pakko vaihtaa. Väärinkäytettynä nauru jättää ikävät arvet. Ei ihme, jos monissa ristiäisissä kuulee vain papin ja kanttorin laulun, kun sukulaiset mumisevat tai aukovat suutaan varovasti mukana – toivoen, ettei kukaan kuule. Moni muistaa koulun laulukokeet, kun luokan edessä joutui tulkitsemaan opettajan valitsemaa kipaletta ja laulutaitoiset säestivät naurullaan nuotin vierestä menevää sooloa. Vielä kerran kyläläiset pääsivät nauramaan koulunpenkeillä, vaikka kunta oli jo sinetöitynyt etukäteen koulun kohtalon. Ilveilijä ryntää näyttämölle ja huutaa: tulipalo, mutta yleisö luulee tätä vitsiksi ja alkaa nauraa. Veikko Huovinen piti sitä tehokkaimpana torjuntakeinona diktaattoreita vastaan ja todisti sen toimivan Hitler-elämäkerrassa Veitikka. Populistit harrastavat tätä. Jos vain Hitlerille olisi osattu nauraa jo 1930-luvulla, kun hän sylki suusta pärskyen piti palopuheitaan, ei hän ehkä olisi koskaan päässyt valtaan. joskus NauramiNeN voi olla keino sysätä ikävä tai monimutkainen asia taka-alalle. Kierkegaardin mielestä näin maailma tuhoutuu. NauruN voimasta useammilla meillä on omakohtaisia ikäviäkin kokemuksia. Nauru on voimakas ase. Punoittava kunnan virkamies selitti, miksi kyläkoulun lakkauttaminen on välttämätöntä ja kuinka lasten kuljettaminen tuntikausia taksilla on paras vaihtoehto. Ilmastonmuutos on helppo lyödä leikiksi varsinkin, jos talvella on parikin räväkkää pakkasviikkoa tai iltapäivälehtien kauhistelema lumipyry. Ihmiset luulevat, että kaikki on pelkkää pilaa. Tomi Oravainen. Muistan, kuinka maaseudulla yleisötilaisuuksiin löytyi usein sanavalmis koomikko omalta kylältä. Sen sijaan on helpompi tehdä pilaa ja kyseenalaistaa totiset ilmastoasiantuntijat, kun he vaativat, että meidän on pakko muuttaa elämäntapaamme, jotta maapallomme säilyisi elinkelpoisena lapsillemmekin. Koomistahan tämä kaikki meidän totinen pyristelymme lopulta on, kun sitä tarkastelee riittävän etäältä. 2.11.2018 5 Toimittajalta Kuka nauraa viimeiseksi. Kylän koomikko piikitteli kysymyksillään virkamiestä ja sai kunnan aikeet näyttämään improvisoidulta kesäteatterilta. Maailma olisi säästynyt paljolta kärsimykseltä. Hän olisi voinut tehdä pitkän ja ansiokkaan uran vanhan wieniläiskorttelin kiukkuisena, vesivärimaalausta harrastavana talonmiehenä. Aikuisena meidän olisi hyvä oppia nauramaan vähän itsellemmekin
Muun muassa en tinen puoluesihteeri Panu Laturi syytti AlankoKahiluotoa julkisesta omiin mu roihin pissimisestä. niinistöllä itselläänkin on ollut mietti mistä Aallon luopumisen jälkeen synty neessä tilanteessa. AlankoKahiluodolle kokemus on kui tenkin myös rasite. Li Andersson Kauppalehdessä M ark ku U la nd er / Le hti ku va An tti Aim o-K oiv isto / Le hti ku va An tti Aim o-K oiv isto / Le hti ku va Kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto on mukana vihreiden puheenjohtajakisassa. Kokemusta kisaan ilmaantui jo viikon loppuna, kun kolmannen kauden helsin kiläinen kansanedustaja Outi AlankoKahi luoto ilmoitti olevansa käytettävissä tehtävään. Vaikuttaa myös siltä, ettei maata johda myöskään Suomen Yrittäjät. Jussi Kärki MTV:n verkkosivulla Koko maata johtavan hallituksen yhdelle etujärjestölle antama lupaus ei saisi aiheuttaa näin syvää, työmarkkinoita horjuttavaa kriisiä. Ville Niinistö ja Emma Kari empivät vielä alkuviikosta ehdokkuuttaan.. Hän katsoi kuitenkin, että joutuisi ilman kansanedustajan koke musta todistelemaan johtajuuttaan liian hankalassa tilanteessa. Kaikki puolueen sisä piiriläiset eivät pitäneet esimerkiksi tavas ta, jolla AlankoKahiluoto kieltäytyi pu heenjohtajaehdokkuudesta kaksi vuotta sitten. Asetelma selkiytyi tosin hieman jo alku viikosta, kun terveyssyistä tehtävästään luopunutta Touko Aaltoa tuurannut vara puheenjohtaja Maria Ohisalo kieltäytyi ehdokkuudesta. OhisalOn ratkaisun myötä vihreät eivät enää joudu miettimään vaikeaa linjava lintaa: lähteäkö kohti vaaleja konkarin vai tuoreen kasvon johdolla. Ajassa Sanottua 6 2.11.2018 Nyt näyttää siltä, että maata johtaa taas hallitus eivätkä työmarkkinajärjestöt. Ohisalon mukaan vihreät tarvitsevat vaalikamppailuun nyt kokeneen puheen johtajan. Vihreät vaaliveturin haussa Naisvaltaisten alojen ääni kuului hallituksen sorvaamassa ratkaisussa. Myönteistä palautetta esiintymisistään saanut köyhyystutkija oli tehtävään jopa ennakkosuosikki. Tarina kertoo, että Kesärannan sauna laitetaan lämpiämään kiitokseksi vetoavusta. Teemu Luukka Helsingin Sanomissa Pekka Pohjolainen Vihreiden puoluevaltuuskunta kokoontuu lauantaina valitsemaan puolueelle uutta puheenjohtajaa hämmennyksen tilassa. Toisaalta vanhan isännän kierrätys pät käpestillekin vain lyhyen poissaolon jäl keen näyttäisi putinmaiselta ratkaisulta, josta vinoiltaisiin pitkin matkaa. Niinistön ärhäkällä oppositiopolitiikal la vihreiden kannatus nousi huippuluke miin, joten ajatus vaaleista hänen johdol laan kiehtoo Niinistön itsensä lisäksi vih reissä varmasti monia muitakin. AlankoKahiluoto sanoi tuolloin, ettei lähde tavoittelemaan tehtävää, koska koki vihreiden silloisen puheenjohtajan Ville Niinistön ajavan seuraajakseen kansan edustaja Emma Karia
Jos EU:ssa päädymme yhteisesti painostamaan Saudi-Arabiaa myös aseviennillä, muodostaa se luonnollisen syyn ottaa tämä näkökanta huomioon myös omissa asevientipäätöksissämme. – Joidenkin mielestä perääntyminen voi olla heikkoutta, mutta se osoitti, ettei hallitus ollut jääräpää. EU:n on tarvittaessa käytettävä pakotteita tilanteen ratkaisemiseksi, Vanhanen toteaa. Ajassa Sanottua Jos sattuisin edustamaan työnantajajärjestöä, niin saattaisi olla kiukussa pitelemistä. Se ei halunnut ajaa tilannetta totaaliseen törmäykseen asti, poliittisen historian professori Vesa Vares Turun yliopistosta sanoo. – Sävy muuttui heti toisenlaiseksi aypuolella. O za n Ko se / AF P / Le hti ku va Martti Kainulainen / Lehtikuva 2.11.2018 7 Politiikan tutkijoiden mukaan molemmat osapuolet säilyttivät kasvonsa, kun hallitus ja ammattiyhdistysliikkeet löysivät sovinnon irtisanomiskiistassa.. Tommi Parkkonen Iltalehdessä Pauliina Pohjala Politiikan tutkijat pitävät hyvänä sitä, että hallitus oli aloitteellinen irtisanomiskiistassa ja vältti lopullisen törmäyksen ay-liikkeen kanssa kompromissiesityksellään. Ay-liikkeen asemaa testattiin puolin ja toisin. Khashoggin murha nosti aseviennin tapetille VanhasEn mielestä Suomen virallisen kannan määrittämisessä olennaista on asioiden järjestys. – Mutta pääministeripuolueen arvovalta tuli tietysti sidottua tähän kysymykseen. Jokisipilä näkee, että irtisanomislaki oli enemmän kokoomuksen sydäntä lähellä kuin keskustan. Yhdessä vaikuttaminen on tehokkainta, hän toteaa. Suomen on edellytettävä, että saudihallinto auttaa Turkin poliisia henkirikoksen selvittämisessä ja kaikkien syyllisten saattamiseksi oikeuteen. Oppositio on kritisoinut puolustusministeri Jussi Niinistöä (sin.) passiivisuudesta asiassa ja vaatinut asesekä sotilastarvikkeiden vientilupien välitöntä peruuttamista sauditoimittaja Jamal Khashoggin murhan vuoksi. JokisiPilä arvioikin, että itse asian lisäksi kyseessä oli laajempi rajankäynti poliittisen päätöksentekijän ja perinteisemmän kolminkantamekanismin välillä. – Pakotteet voivat mielestäni koskea myös asevientiä, mutta muistakin keinoista on oltava valmius keskustella. – Molemmilla puolilla kipuraja ylittyi, ja asia muodostui arvovaltakysymykseksi. Ossi Kurki-Suonio Uudessa Suomessa Tulkitsen irtisanomislakitilannetta niin, että turnaus on yhä käynnissä, hallituksen ja työmarkkinaosapuolten pelit jatkuvat ottelutauon jälkeen. Anu Suonranta Twitterissä Se, miten Sipilä ja hallitus suhtautuvat aitoihin kolmikantaneuvotteluihin, ratkaisee sen, siirrytäänkö irtisanomislakisaagassa seuraavaksi välirauhasta jatkosotaan. Professori: Hallitus osoitti, ettei se ollut jääräpää Risto luodonPää Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Matti Vanhasen (kesk.) mukaan Suomen on toimittava Saudi-Arabian asevientikysymyksessä osana EU:ta. – Kukaan tuskin katselee asiaa kovin objektiivisesti. Vareksen mielestä on mahdotonta sanoa, jäikö hallitus lopulta plussalle vai miinukselle irtisanomisjupakassa. – Tavoite pitää määritellä ensin, sitten valita foorumi ja lopulta keinot. Molemmat puolet selittävät versionsa ja omat kannattajat uskovat sen. Riidan osapuolet säilyttävät kasvonsa hallituksen kompromissiesityksen ansiosta, eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä Turun yliopistosta uskoo. Monet niiden jäsenyrityksistä ovat jääneet koko näytelmän maksajiksi. – Suomen kannattaa suunnata aktiivisuutensa EU:n yhteisten vaikuttavien toimien etsimiseen eikä omien maakohtaisten painostustoimien hakemiseen. Vaikuttaa siltä, että molemmat osapuolet voivat elää kompromissin kanssa
Mikkilä arvioi, että puolustusministeri Niukkasen itsepäisyys saattoi pelastaa Suomen. Mikkilä ei usko, että kotiutetut joukot olisivat ehtineet ajoissa apuun. Kirja valottaa kiinnostavasti kansakoulupohjalta ponnistaneen Niukkasen kohoamisen arvostetuksi ja vihatuksi maalaisliiton voimahahmoksi. Evakuoinnista luovuttiin, ja Neuvostoliitto hyökkäsi jo marraskuun lopulla. Niukkanen valmisteli valtion menoja leikkaavan budjettiesityksen, joka nimettiin Niukkas-budjetiksi. Eroa ei annettu koskaan Niukkaselle anteeksi. Tyttöjen elinajanodote oli 84,2 vuotta. Timo Mikkilä: Talvisodan puolustusministeri Juho Niukkanen. Niukkanen kimpaantui ja uhkasi erota. Ajassa vuotta. Karjalan menetys mursi Niukkasen terveyden, mutta sairaalassa maatessaankin hän pysyi maalaisliiton vallankahvassa. Kannaksen kasvatin uran viimeiseksi nousuksi jäi valtiovarainministerin pesti Urho Kekkosen hallituksessa vuonna 1953. EriTyisEn kiinnostavaa antia kirjassa ovat Niukkasen vaiheet omapäisenä puolustusministerinä. Mikkilä nostaa Niukkasen persoonan piirteet keskiöön pohtiessaan miehen vuoristoratamaista uraa politiikan areenalla. Ministeripäiviä hänelle kertyi yli 3 900, joista valtaosa 1920ja 1930-luvuilla. Talvisodan puolustusministerinä Niukkanen teki myös uransa kohtalokkaimman virheen. Poikavauvojen elinajanodote oli vuonna 2017 Sekä poikaettä tyttövauvojen elinajan odote oli maaseutumaisissa kunnissa alhaisempi kuin kaupunkimaisissa kunnissa. Tietokirjailija Timo Mikkilä kuvaa elämäkerrassa kannakselaispoliitikon uran nousun ja laskun. Lä hd e: Tila sto ke sku s Suomenmaan entinen toimittaja Timo Mikkilä kirjoitti kirjan Juho Niukkasesta.. Hän erosi ministerin tehtävistä, kun sai kovat rauhanehdot tietoonsa, ja ryntäsi Kannakselle evakuoimaan kotitilaansa. Talvisodan puolustusministerin uran nousu ja lasku Poikien elinajanodote piteni vuoteen 2016 verrattuna 0,3 vuotta ja tyttöjen 0,1 vuotta. Talvisodasta tuli Niukkasen uran ja elämän taitekohta. Edita, 317 s. Hallituksessa ei enää marraskuussa 1939 uskottu sodan syttymiseen ja haluttiin kotiuttaa iso osa rajalle siirretyistä joukoista. 8 2.11.2018 Tomi oravainen Talvisodan puolustusministeri ja maalaisliiton voimahahmo Juho Niukkanen ei toipunut Karjalan kannaksen menetyksestä. Niukkasesta piirtyy kuva väsymättömänä politiikan pelurina, joka ei kuitenkaan onnistunut junailemaan itseään pääministeriksi
Se on 346,7 miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna. 2.11.2018 9 Täällä Bryssel ÄÄnestimme Euroopan parlamentissa viime viikolla kannastamme EU:n ensi vuoden talousarvioksi. Ruuhkahuippujen aikaan hautausmaiden jätehuoltopisteet eivät välttämättä toimi riittävän hyvin. Jätelain mukaan ensisijaisesti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Tämä koskee myös seurakuntia. Parlamentti ehdottaa lisärahoitusta myös kahdelle Suomelle tärkeälle ohjelmalle: tutkimusta edistävälle Horizon2020-ohjelmalle sekä energia-, liikenneja digitaaliverkostoja tukevalle Verkkojen Eurooppa -ohjelmalle. Kynttiläjätteen käsittelyssä seurakunnat ovat sidoksissa lähialueen jätehuoltotoimijoiden tarjoamiin vaihtoehtoihin. Niiden virtalähteiden lajitteluun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Parlamentin ottama kanta laittaa sen siis törmäyskurssille neuvoston kanssa, joka onkin jo ilmoittanut, ettei se voi tukea parlamentin esitystä. PÄÄllimmÄiseksi äänestyksestä jäi kuitenkin mieleen budjetin koko. Jätteen lajittelu parantaa mahdollisuuksia hyödyntää jätettä oikealla tavalla. Kierrätysastiat on tyhjennettävä riittävän usein, jotta lajittelu voisi toimia. Kirkolla on ympäristödiplomijärjestelmä, jonka avulla seurakunnat voivat kehittää toimintaansa kestävälle ja ympäristöystävälliselle pohjalle. Ilmastotoimiin esitämme myös lähes 100 miljoonaa euroa lisää rahoitusta. Toivon, että sitoumukset nuoriin, tutkimukseen ja ilmastoon pitävät siinä pintansa. Mahdollisuudet kierrätykseen vaihtelevat paikkakunnittain sen mukaan, millaisia toimijoita alueella on. Mahdollisuudet hyödyntää kynttiläjätettä energiantuotantoon ovat myös parantuneet. Ki rk on ku va pa nk ki. Tuntuu, että EU:n rattaat pyörivät paljon pienemmällä panoksella kuin usein annetaan ymmärtää. Seurakunnat hautausmaiden ylläpitäjinä eivät voi vaikuttaa hautausmaille tuotavien kynttilöiden määrään tai laatuun muutoin kuin tiedotuksella ja suosituksilla. Nykyisin hautausmailla käytetään myös led-tuikkuja. Ympäristödiplomikäsikirjassa annetaan ohjeita kierrätykseen ja myös hautausmaiden jätehuollon suunnitteluun. Mitä kynttiläjätteelle olisi järkevää tehdä ja jääkö ongelma yksittäisten seurakuntien ratkaistavaksi, Kirkon keskushallinnon maankäyttöpäällikkö Harri Palo. Onko kirkolla olemassa valtakunnallista ohjeistusta kierrätyksen edistämiseksi. Menetelmät ovat kehittyneet ja lajittelu osataan entistä paremmin. Neuvosto laati jo aiemmin kantansa esittäen leikkauksia ensi vuodelle. Mepit esittivät Erasmus+-koulutusja nuoriso-ohjelmalle 362 miljoonaa euroa lisärahoitusta sekä 580 miljoonaa euroa nuorisotyöllisyysaloitteelle, joka tukee koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevia nuoria. Mirja Vehkaperä Euroopan parlamentin jäsen Parlamentilta tuki nuorille EU:n ensi vuoden talousarviossa Miten hautausmaiden kynttiläjäte kierrätetään. 166 miljardia on vain kolme kertaa suurempi kuin Suomen valtion budjetti. Summa on huomattavasti pienempi kuin useiden EU-jäsenmaiden budjetti ja vain noin yhden prosentin EU:n BKT:stä. Käsikirjaa uudistetaan parhaillaan, mutta käytössä oleva versio löytyy internetistä. Olen erityisen iloinen parlamentin tuesta nuorille. Lain mukaan jätteen haltijan on ensisijaisesti valmisteltava jäte uudelleenkäyttöä varten tai toissijaisesti kierrätettävä se. Olen tyytyväinen myös ehdotettuihin lisäpanostuksiin maahanmuuton hallintaan sekä EU:n ulkosuhteisiin: EU ei voi olla vahva globaali toimija ilman panostusta siihen rooliin. Parlamentin äänestys ei vielä ole kuitenkaan viimeinen askel talousarvion valmistelussa. Suoraan kysyen Risto Luodonpää Pyhäinpäivänä hautausmaille tuoduista kynttilöistä kertyy runsaasti muovija metallijätettä. Instituutioilla on 21 päivää aikaa löytää kaikkia tyydyttävä kompromissi, jotta talousarvio päästään hyväksymään marraskuun lopulla. Parlamentti jakaa budjettivastuun neuvoston eli jäsenmaiden kanssa. Esitimme 166,34 miljardin euron budjettia, jossa vahvistimme tukemme kestävälle kasvulle, kilpailukyvylle, turvallisuuteen, tutkimukselle, nuorille, ilmastotoimiin sekä kestäviin maahanmuuton ratkaisuihin
Sehän voisi välillä olla vaikkapa stand up -komiikkaa. Vaikka osa ehdokaskadosta selittyy seurakuntien yhdistymisillä, niin trendi on huolestuttava. kallE Pykyn tyyppiset uudet ja innokkaat kasvot ovatkin elinehto kirkon tulevaisuuden kannalta. TeksTi: RisTo Luodonpää kuvaT: MaRia seppäLä Seurakuntavaalien ensikertalainen Kalle Pyky haluaa madaltaa kirkollisen toiminnan osallistumiskynnystä Uudet kasvot ovat kirkon elinehto Ilmiöt Kalle Pyky uskoo nuorten ehdokkaiden mukanaolon innostavan nuoria äänestämään.. Ehdokkaita on lähes 20 prosenttia vähemmän kuin edellisissä vaaleissa neljä vuotta sitten, ja keski-ikä on noussut hipomaan jo 55 vuotta. Seurakuntavaaleihin ensimmäistä kertaa osallistuva Kalle Pyky uskaltaa sanoa julki sen, mikä monelta kokeneemmalta ehdokkaalta saattaa jäädä korkeintaan ajatuksen tasolle. Äänioikeutettuja yli 16-vuotiaita kirkon jäseniä on noin kolme miljoonaa, mutta uurnilla heistä kävi neljä vuotta sitten koko maassa vain 15,5 prosenttia. 10 2.11.2018 – Ei sEurakunnan toiminnan tarvitse aina olla niin harrasta ja vakavaa. Pian 18 vuotta täyttävän kiiminkiläisen nuoren miehen mietteet kannattaakin ottaa kirkon piirissä tosissaan. Marraskuun puolivälissä pidettävien seurakuntavaalien ehdokasasettelu ei nimittäin anna kovin ruusuista kuvaa yleisestä kiinnostuksesta kirkollisia asioita kohtaan. Toivoa seurakunnilla toki on, sillä Oulun lisäksi alle 30vuotiaiden ehdokkaiden määrä ja osuus ovat lisääntyneet muissakin suurissa kaupungeissa
Eli arvostamme myös toisen oikeutta olla eri mieltä. Vaaleilla valitaan jäsenet seurakun taneuvostoon, joka johtaa seurakun nan toimintaa, sekä yhteiseen kirkko valtuustoon, joka käyttää ylintä pää tösvaltaa seurakuntayhtymälle kuu luvissa asioissa. Hänellä itsellään vaalikelpoisuus jäi sii nä mielessä hilkulle, että 18 vuotta tulee täyteen vasta 8. • Seurakuntavaaleissa on ääni oikeus, jos täyttää 16 vuotta viimeistään 18.11.2018 mennessä • Rippikoulua tai konfirmaatiota ei edellytetä äänestämiseen, kirkon jäse nyys riittää. Olen saanut osallistua sivistys ja kulttuurilautakun nan kokouksiin ja käyttänyt siellä myös puheoikeuttani. – Kukaan ei varsinaisesti pyytänyt eh dokkaaksi. Kalle Pykyn mielestä kotiseurakunta on jo aiemmin tarjonnut nuorille mah dollisuuksia aktiiviseen osallistumiseen. – Puolustamme positiivisen uskonva pauden toteutumista. Ennakkoäänestysaika on 6.–10.11.2018 ja varsinainen vaali päivä 18.11.2018. KesKusta on perinteisesti ollut näkyvin poliittinen ryhmittymä seurakuntavaa leissa. – Keskusta tuomitsee kaikenlaisen hengellisen väkivallan ja toimii aktiivi sesti syrjintää, vihapuhetta ja rasismia vastaan, Aula painottaa. KirKKOa voimakkaasti jakavat kysymyk set, kuten avioliittokäsitys, ovat Maria Kaisa Aulan mukaan edelleen vaikeita ratkaistavia myös keskustan sisällä. Pinnalla olevista ilmiöistä keskustan ohjelma ottaa voimakkaasti kantaa myös vihapuheesiin. • Luottamushenkilöt kehittävät ja ohjaa vat seurakunnan toimintaa ja päättävät muun muassa siitä, kei tä valitaan työntekijöiksi, minkälai sia kerhoja järjestetään ja miten ra hat jaetaan. • Jos seurakunta on taloudellisesti itsenäinen, toimitetaan yhdet vaa lit, joilla valitaan kirkkovaltuuston jä senet. • Seurakuntavaaleissa asetutaan eh dolle valitsijayhdistyksen kautta. Vaaliohjelman valmistelusta vastannut Maria Kaisa Aula vakuuttaa, että keskus tan viestissä korostuu toiminta erilaisia ja eri tavoin uskovia ihmisiä kokoavan kansankirkon puolesta. Sama ehdokas voi olla ehdolla molemmissa vaaleis sa tai vain toisessa. Valitsijayhdistyksen perustami seen tarvitaan vähintään kymmenen oman seura kunnan äänioikeutettua jäsentä. Seurakunnilla on paljon osaamista ja annettavaa tähän yhteistyöhön, hän vakuuttaa. marraskuuta eli kymme nen vuorokautta ennen seurakuntavaa lien varsinaista vaalipäivää. Monelle ensikertalaiselle voi olla ainoa syy lähteä seurakuntavaalei hin äänestämään, kun on joku ennes tään tuttu nuori ehdokas listoilla, hän arvelee. Ohjelmassa me korostamme sitä, että seurakunnassa kaikki ovat samanarvoisia, tulevat kuul luiksi ja kohdatuiksi. Ehdokkaita on 16 200. Esimerkiksi yöleirit ja mo net muut rennommat tapahtumat ovat osoittaneet toimivuutensa, arvioi Pyky kokemustensa pohjalta. Lis tojen taustalla voi myös olla valta kunnallisesti toimiva herätysliike, po liittinen puolue tai vaikkapa asuin alue. Kirkkovaltuusto johtaa itsenäi sen seurakunnan toimintaa. Kiteytys tarkoittaa Aulan mukaan sitä, että seurakuntalaiset, papit ja muut työntekijät muodostavat seura kunnan ja päättävät sen toiminnasta. Myös vastuun kanto toisista kuuluu keskustalaiseen näkemykseen. laajaan Oulun seurakuntayhtymään kuuluva Kiimingin seurakunta saa vuo den alusta entistä enemmän uusia jäse niä ja maantieteellistä pintaalaa, kun Ylikiiminki ja YliIi liittyvät samaan yh teyteen. – Ei sen tarvitse aina olla virallista ko koontumista. Sitä kautta oli helppo tulla muuhunkin toimintaan mukaan. Politiikka kiinnostaa jo pa yhtenä uravalintamahdollisuutena, kypsän oloinen nuori mies selvittää. Oulun kupeessa Kiimingissä ei ole tar vinnut tehdä erityisiä temppuja nuorten houkuttelemiseksi listoille. Seurakuntavaalitpianedessä. 2.11.2018 11 Kirkkoa voimakkaasti jakavat kysymykset ovat edelleen vaikeita ratkaistavia myös keskustan sisällä. Siitäkin huolimatta, että keskus tataustaiset ehdokkaat ovat jakautuneet useille eri listoille. – Kirkon toimintaa tulee rakentaa en tistä enemmän seurakuntalaisista ja hei dän tarpeistaan käsin, ei vain kirkon omiin työaloihin pohjautuen. Ohjelmassa korostuu lause ”seurakun ta olemme me”. – Rippikoulujen isoistoiminta on Kii mingissä ollut aina suosittua. Kyllä ihmi siä loppujen lopuksi eniten kiinnostavat ne oman seurakunnan asiat, Aula toteaa. Lukiota kolmatta vuotta käyvä Pyky uskoo nuorten ehdokkaiden mukanaolon innostavan nuoria myös äänestämään. • Molempia vaaleja varten kerätään erilliset ehdokaslistat. Toki seurakunnan toiminnas sa olen ollut mukana jo pitkään. Nyt sit ten kaverin kanssa mietimme, miten voi simme vielä enemmän vaikuttaa yhtei siin asioihin. – Kuulun Oulun nuorisovaltuustoon ja tiedän, että parhaiten asioihin voi vai kuttaa politiikan kautta. Rakennamme sa malla aktiivisesti yhteistyötä sekä seura kuntien välillä että kuntien ja eri järjes töissä toimivien kanssa. – Kun ikä nyt riittää, niin täysillä olen mukana. Keskustassa on sekä perin teisen avioliittokäsityksen että liberaa lin suuntauksen kannattajia. • Vaaleissa valitaan 400 seurakuntaan yhteensä noin 9 000 uutta luotta mushenkilöä. Seurakuntavaalien kuopus ei koe po liittisen värin tunnustamista omalta koh daltaan millään lailla hankalaksi asiaksi. • Seurakunnassa valitaan luottamus henkilöt yhteen tai kahteen toimi elimeen. • Seurakuntavaalit toimitetaan neljän vuoden välein. – Asia liittyy välillisesti myös näihin vaaleihin. Kalle Pyky on KATSEnimisen ryhmit tymän listalla, joka mielletään taustal taan keskustan ja kokoomuksen yhtei seksi valitsijayhdistykseksi. Kynnyksen madaltaminen kirkkoa ja sen toimintaa kohtaan on se juttu, missä nuorilla luottamushenkilöillä voisi olla paljonkin ideoita tarjottavanaan. Pikemminkin päinvastoin. • Jos seurakunta kuuluu seurakunta yhtymään, toimitetaan kahdet vaalit
Merkel haluaa kuitenkin jatkaa liittokanslerina kautensa loppuun. Nyt hallituksen muodostamista yrittää selvittää valtiopäivien puhemies. Koonnut: samuli vänttilä Miguel Schincariol / AFP Photo / Lehtikuva. Koneen osia ja matkustajien henkilökohtaisia tavaroita löydettiin kellumasta merestä lähes heti tuhoisan lentoonnettomuuden jälkeen. 12 2.11.2018 Maailman kuvat Yhden aikakauden loppu. minne menet, brasilia. Äärioikeistolaisen Jair Bolsonaron kannattajat juhlivat suosikkinsa voittoa Brasilian presidentinvaaleissa. Päätös tarkoittaa isoa muutosta Euroopalle. Pyrkimykset hallituksen muodostamiseen ovat olleet jumissa seitsemän viikkoa. 13 vuotta liittokanslerina toiminut Merkel on edustanut monille vakautta murrosten pyörteisiin joutuneessa maailmassa. Ruotsin sosiaalidemokraattien Stefan Löfven ilmoitti, ettei hän kykene muodostamaan maahan blokkirajat ylittävää hallitusta. Naisja vähemmistövihamielistä kommenteistaan ja sotilasdiktatuurin ihailustaan tunnetun Bolsanaron valinta on herättänyt huolta maan poliittisesta suunnasta. taas luovutus. Ennen Löfveniä hallituspyrkimyksissä epäonnistui kokoomuksen Ulf Kristersson. lento katkesi mereen. Lion Airin lentokone putosi pian Jakartasta nousunsa jälkeen mereen kyydissään 189 ihmistä. Saksan liittokansleri Angela Merkel ilmoitti, ettei aio enää asettua ehdolle puolueensa CDU:n puheenjohtajavaalissa. Indonesiassa kymmenet sukeltajat etsivät merestä lentokoneen ja sen kyydissä olleiden ihmisten jäänteitä
Presidentti Mnangagwan taustasta huolimatta osa on kokenut myös asioiden kääntyvän hiljalleen parempaan, kun uusi presidentti on ryhtynyt uudistamaan puoluetta ja osoittanut huolensa maan synkästä talouskriisistä. Erityisen vaikeaksi arjen Zimbabwessa tekee käteispula, sillä maalla ei ole varsinaista omaa toimivaa valuuttaa, vaan se on riippuvainen Yhdysvaltain dollareista. PAri viikkoa sitten Zimbabwessa käydessäni ymmärsin jälleen, miksi zimbabwelaiset ovat lähteneet etsimään parempaa elämää ja jopa humanitaarista apua maan rajojen ulkopuolelta. Olosuhteet vaihtelevat merkittävästi kaupunkien ja maaseudun välillä. Monet paikalliset eivät ole suostuneet luopumaan toivosta. On kuitenkin liian aikaista arvioida, minkä suunnan Zimbabwe ottaa. Etelä-Afrikassa muihin afrikkalaisiin maahanmuuttajiin on suhtauduttu varauksellisesti ja jopa väkivaltaisesti, kun monet paikalliset ovat muun muassa pelänneet ulkomaalaisten vievän kortilla olevat työpaikat. Arviot zimbabwelaisten maahanmuuttajien lukumäärästä heittelevät yhden ja viiden miljoonan välillä, sillä todellisesta määrästä on vaikea saada luotettavaa tietoa. Kaksi vuotta sitten liikkeelle laskettu uusi paikallinen valuutta bond note ei ole onnistunut sekään ratkaisemaan maan valuuttakriisiä. Keskustelin zimbabwelaisen media-alan yrittäjän kanssa, joka oli aikoinaan vangittu Mugaben hallinnon aikana, menettänyt passinsa ja kärsinyt erilaisista hallituksen vainoista kritisoidessaan korruptoitunutta presidenttiä. ViElä heinäkuussa oli merkittävää toivoa ilmassa, kun maassa käytiin ensimmäiset vapaat vaalit lähes neljään vuosikymmeneen. Tästä huolimatta hän on päättänyt työskennellä Zimbabwessa paremman tulevaisuuden ja vapaamman median eteen. 2.11.2018 13 EtElä-AfrikAn kaduilla voi nopeasti havaita eri Afrikan maiden kansallisuuksien kirjon. Zimbabwessa on Afrikan korkein lukutaito, mutta rajalliset uramahdollisuudet osaaville nuorille. Ei ole yllättävää kohdata tien varressa zimbabwelaista puutarhuria, joka on todelliselta koulutukseltaan lakimies. Paikallisten kanssa keskustellessani moni totesikin diktaattorin vain vaihtuneen toiseen. Hannele Tulkki-Williams Kapkaupunki hannele_tulkki@hotmail.com Twitter: @HanneleTulkki Afrikan vilja-aitasta pulamaaksi A FRIKAN A IKA. Näistä yhden suurimman ryhmän muodostavat zimbabwelaiset, joita on useiden vuosikymmenien aikana saapunut Etelä-Afrikkaan kasvavissa määrin. Aikoinaan Afrikan vilja-aitaksikin kutsutussa Zimbabwessa on tällä hetkellä huutava pula perustarvikkeista: pääkaupunki Hararessa huoltoasemille on tuntien jonot, apteekeista ovat lääkkeet loppumassa, samoin ruokakaupoista elintarvikkeet. Ainakaan toistaiseksi maan taloudellinen tilanne ei ole näyttänyt merkkejä elpymisestä. Hinnat heittelevät päivittäin tai jopa yhden päivän aikana merkittävästi, pääasiassa nousten korkeammiksi. Vilpillisiksikin kuvaillut vaalit voitti täpärästi Robert Mugaben oikeana kätenä tunnettu Emmerson Mnangagwa. Tilannetta ei auta karmiva työttömyys, eivätkä työssäkäyvätkään luota aina saavansa palkkaa. Zimbabwen ahdinko tosiaan nostaa karvat pystyyn, mutta hämmästyttävää on myös zimbabwelaisten sinnikkyys ja luovuus löytää keinot pärjätä maan tuskaisessa tilanteessa
14 2.11.2018 H en ki lö Moderni maakunnan Petri Honkonen puurtaa hajautetun yhteiskunnan puolesta mies TeksTi: RisTo Luodonpää kuvaT: MaRia seppäLä Pylkönmäen koulun piha on syyslomalla hiljainen paikka. Petri Honkoselle paikka herättää nostalgisia muistoja.
Pylkönmäen palvelukeskittymäksi muodostuneen ”monitoimitalon” ravintolapöydässä istuva mies päästelee ilmoille käsitteitä, joita ei ihan ensimmäisenä olettaisi kuulevansa reilun kolmikymppisen poliitikon suusta. – Historia on osoittanut, että jos syrjäisemmän seudun yrityksiä alkuvaiheessa sopivasti buustataan eteenpäin, niin sieltä kyllä syntyy menestystarinoita. Ravintolapöydän kansivitriinissä komeileva Suomen ja lähiseudun kartta antaa kansanedustajalle sopivan välineen havainnollistaa omaan viestiään.. Toki hän uskaltaa tuoda ne julki missä hyvänsä, mutta kotipitäjän kuppilan takahuoneessa lausuttuna sanat saavat hieman konkreettisemman merkityksen. 2.11.2018 15 , pekkarointi ja aluepolitiikka. Kansanedustaja Petri Honkoselle nuo termit muodostavat kuitenkin yhden poliittisen agendan peruspilareista. Kyse on lähinnä luontaisten kilpailukykyerojen tasaamisesta, ei mistään yksipuolisesta rahansyytämisestä, hän selventää. Ollaan ikään kuin keskellä sitä tiettyä aluetta, mistä poliittisessa keskustelussa usein kiistellään. Jutut Keski-Suomen takamaiden hallaisista oloista eivät ole pelkkää legendaa, jos kasvualustaa verrataan vaikka Pohjanmaahan. Vähäosaisista huolehtiminen ja omatoimisuus ovat Petri Honkosen synnyinseudun ihmisille tyypillisiä ominaisuuksia, joille keskustan edustaja toivoo myös laajempaa ymmärrystä. Honkonen korostaa, että aluepolitiikka tai hänen poliittisen esikuvansa Mauri Pekkarisen mukaan ristitty pekkarointi ansaitsisivat huomattavasti positiivisempaa kaikua kuin mitä ne ihmisten mielissä herättävät. – Saarijärven Paavon ajoista ne tarinat ovat lähteneet liikkeelle ja pitävät yhä paikkaansa
Kun menin juttelemaan ja esitin asiani, niin hän nosti kuokkansa ja sanoi, että älä tule yhtään lähemmäksi, Honkonen muistelee kohtaamista hymy suupielessä. Lukioiässä politiikasta tosissaan kiinnostunut nuori mies ei ole koskaan vierastanut ihmisten kohtaamista. Senkin takia on tärkeää, että esimerkiksi tieverkostoa pidetään kunnossa koko maassa ja erityisesti siellä, missä raaka-aineet ovat ja tuotantoa tehdään. – Maatalouslomittajana olen toiminut monena kesänä ja työskennellyt myös Maaseudun Sivistysliiton aluetoimistolla. Pääsin tutustumaan puoluekoneistoon ja verkostoitumaan myös valtakunnallisella tasolla. – Muistan hyvin, kuinka yksi isäntä oli töissä kotitilansa pellolla. Uusien kontaktien rohkaisemana Honkosen oli helppo lähteä ehdokkaaksi myös edellisiin EU-vaaleihin. – Vajaan 3 000 äänen saalis antoi uskottavuutta maakunnallisella tasolla. Kansanedustajana olen saanut jatkaa perehtymistä Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen jäsenenä. Parasta kampanjan aikana oli se, että piti tosissaan perehtyä EU-substanssiin ja huomata, kuinka mielenkiintoisia asioita sieltä löytyy. Huomattavasti tärkeämpi ohjenuora poliittiselle uralle oli kuitenkin pesti Keskustan Opiskelijaliiton (KOL) puheenjohtajana. 16 2.11.2018 – Nykypäivän kovassa kilpailussa kyse voi tavaroiden toimitusajoissa olla jopa minuuteista. Oma luonnehdinta kertoo ulkopuolisille ehkä parhaiten, mistä Honkonen on kannatuksensa ammentanut. – Kotona oltiin keskustahenkisiä, mutta ei mitenkään poliittisesti aktiivisia. – Mielestäni olen tämmöinen helposti lähestyttävä, moderni maakunnan mies, hän arvioi itseään. ennen eduskuntavaaleja Honkonen sai valmiiksi gradunsa ja hankittua myös opettajan pätevyyden. Läpimeno aiheutti kuitenkin sen, että varsinaista kouPetri Honkosen katse on suunnattu jo tiukasti tulevan kevään eduskuntavaaleihin.. Siitä se poliittinen toiminta lähti täällä paikallistasolla liikkeelle. – Kun täältä Keski-Suomesta lähtee rekka kohti etelää ja vaikkapa Vuosaaren satamaa, niin ehtiminen ajoissa ei saa missään tapauksessa olla kiinni huonokuntoisista teistä, Honkonen toteaa. Yksi työpaikka on jäänyt erityisesti mieleen. Helpompiakin hommia nimittäin varmuudella löytyy kuin pesti keskustan jäsenhankkijana vuoden 2011 rökäletappion jälkeen. Historian opinnot Jyväskylän yliopistossa antoivat Honkoselle sopivan teoriapohjan perehtyä yhteiskunnallisten asioiden hoitamiseen. Vaikka kansanedustajapaikka irtosi ensi yrittämällä vuoden 2015 vaaleissa, on se vaatinut kovan työn ohella myös itsensä likoon laittamista monella tavalla. Petri Honkosen oma tarina Pylköltä Arkadianmäelle koostuu samoista aineksista kuin hänen poliittiset painopisteensäkin. – Ajanjaksoon mahtuivat sekä presidentinvaalit että Rovaniemen puoluekokous, missä Juha Sipilä valittiin puolueen puheenjohtajaksi. Herättelin henkiin Pylkönmäen keskustanuorten toimintaa
Ilta-Sanomat oli tutkinut uusien edustajien tienestejä vaaleja edeltävältä vuodelta, ja sen tuloksena Petri Honkonen ”leimautui” eduskunnan pienituloisimmaksi tulokkaaksi. Jos joku harrastus pitää mainita, niin tavoitteena on ehtiä pitämään omat metsät hyvässä kasvukunnossa. Muun muassa SDP:n Timo Harakka muisti aina vastaan tullessaan mainita, että ”Mitä köyhä”, Honkonen naureskelee arvonimen aiheuttamaa kuittailua. – Työpaikkoja on syntynyt erityisesti pieniin metallipajoihin. Nykyisten hakkuumäärien rajoittamista ilmastopoliittista syistä hän pitää suoranaisena populismina. Korostetaan yhdessä sitä, että emme me suomalaiset kilpaile täällä keskenämme, vaan esimerkiksi Kiinan tai Venäjän markkinoilla. – Jos hakkuita Suomessa rajoitetaan, niin tuosta rajan takaa Venäjältä sitä tuodaan kyllä varmasti niin paljon kuin tarve vaatii, Honkonen osoittaa ravintolapöydän karttaa. Kohentuneen taloustilanteen hedelmistä on päästy nauttimaan myös Keski-Suomessa. Työpaikkoja tarjoavien yritysten lähelle maaseudun kirkonkyliin pitäisikin saada korkeatasoisia vuokra-asuntoja, hän ehdottaa. Omaa lempiagendaansa eli alueellisen tasa-arvon ja elinvoiman toteutumista mies on pystynyt omien sanojensa mukaan edistämään kiitettävästi. – Eihän niitä tuloja ollut gradunteon lomassa paljon kertynyt. Voimakasta eteenpäinmenoa on Honkosen mukaan myös metalliteollisuuden ja betonituotteiden markkinoilla. Kansanedustaja-metsänomistaja liputtaa järkevän ja uutta kasvua edistavän metsäpolitiikan puolesta.. Eli olen nyt toiselta ammatiltani metsänomistaja. UUsien työpaikkojen syntymistä ja yritysten kasvua jarruttaa niinkin yllättävä ilmiö kuin työvoimapula. – Kun sote saadaan maaliin, niin tilanne voi muuttua nopeasti. Viimeksi tähän sortui SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne, jolle keskustaedustaja haluaisi pitää karttaharjoitukset. Teimme vastikään isäni kanssa kotitilallani sukupolvenvaihdoksen. Eli olen nyt toiselta ammatiltani metsänomistaja. MeTsien maakuntana tunnetun KeskiSuomen edustajalla on näkemystä myös puunjalostusteollisuuden tarjoamista mahdollisuuksista. Lisäksi meidän pitää nyt kiireesti kysyä itseltämme, mitä emme ole tehneet oikein, ja painottaa viimeisen puolen vuoden aikana myös niitä asioita. Onneksi hallitus on tarttunut tähänkin ongelmaan. – Tämän tieltä on vastaavasti purettava huonokuntoisia pois. Tosin pitää muistaa, että Äänekosken sellutehdas itsessään ei tuonut uusia työpaikkoja, vaan suurin lisäys tulee nimenomaan tehtaan alihankkijoista ja tukitoiminnoista. Sekä tukkipuulle että kuitupuulle riittää Honkosen mukaan kysyntää. 2.11.2018 17 lutustaan vastaavia töitä mies ei ehtinyt paria vuotta enempää tekemään. – Teimme vastikään isäni kanssa kotitilallani sukupolvenvaihdoksen. Toisiin eduskuntavaaleihinsa valmistautuva nykyinen saarijärveläinen ei näe keskustan tilannetta toivottomana edes ykköspaikan suhteen, vaikka demarit porskuttavat gallupluvuissa kaukana edellä. – Olosuhteet pitää vain luoda semmoisiksi, että maahanmuuttajat eivät jää pelkästään pääkaupunkiseudulle. Toki ensimmäisen kauden kansanedustaja on pystynyt hankkimaan kannuksensa myös ahkeralla työllä niin sivistys-, ympäristökuin talousvaliokunnassakin. – Tai pikemminkin täytyy puhua osaamispulasta. – Metsäteollisuus on tietysti vahvassa kasvussa. Tällä hetkellä tilanne on sellainen, että asunnot menettävät maaseudulla arvonsa eikä kukaan ole valmis investoimaan uusien rakentamiseen. Pitkään työttömänä olleiden ja ikääntyneiden ammattitaito ei enää riitä käyttämään nykyaikaisia koneita ja laitteita, Honkonen harmittelee. Peruspalveluihin ja etuuksiin liittyvät asiat nousevat varmasti esille, Honkonen otaksuu. Puuasiat ovat Honkoselle ajankohtaisia myös henkilökohtaisista syistä. Hän myöntää vastustavansa juuri tästä syystä tarveharkintaista maahanmuuttoa. Uunituoreen kansanedustajan ensimmäinen, ja toistaiseksi ainoa, kosketus valtakunnalliseen lööppijulkisuuteen tuli yllättävällä ja hiukan humoristisellakin tavalla. Olemme kehitelleet kasvuun tähtäävien yrittäjien kanssa yhteistä klusteria helpottamaan tietä vientimarkkinoille
18 2.11.2018 R ep or ta as i Polkujuoksun ominaispiirteisiin kuuluvat rankkojen reittien ohella myös henkeäsalpaavan kauniit maisemat.
2.11.2018 19 Kun maraton Polkujuoksu on lunastanut pysyvän paikan rajojansa hakevien trendilajina ei enää riitä Aapo Laiho/Vaarojen Maraton TeksTi: RisTo Luodonpää kuvaT: aapo Laiho, maRia seppäLä
Iso harppaus tapahtui Itkosen mukaan 1980-luvulle käännyttäessä. Piti keksiä jotain vielä haastavampaa. Treenasin kovaa ja juoksin täyden maratonin tavoitteeni mukaisesti. Aa po La ih o/ Va aro jen M ara to n treeneissä näkyy enemmän se, että naiset kaipaavat harrastukselta yhteisöllisyyttä. 20 2.11.2018 ”Kun aloin harrastaa kestävyysjuoksua, suurena tavoitteena oli tietysti maratonin vetäminen kunnialla läpi. Tommi Kaukola on extremeurheilun monitoimimies. Vesistönylitykset kuuluvat olennaisena osana polkujuoksureittien haasteisiin. Jyväskylän yliopiston liikuntasosiologian professori Hannu Itkonen näkee polkujuoksun suosion tyypillisenä esimerkkinä yhteiskunnassa tapahtuneesta eriytymiskehityksestä. Nykyään jokainen harrastaja käy omia olympialaisiaan valitsemansa ryhmän tai yhteisön kanssa, professori kuvaa muutosta. Oulun seudulla toimiva Northern Trail Runners (Pohjoisen Polkujuoksijat) on perustettu vasta kolmisen vuotta sitten, mutta ehtinyt vilkkaan toimintansa ansiosta kerätä siipiensä suojiin jo satamäärin innokkaita harrastajia. Kestävyysurheilun osalta kyse on samanlaisesta jakautumisilmiöstä kuin millä tahansa elämän osa-alueella. Uusien tulokkaiden esiinmarssia urheilun sisäisessä kilpailutilanteessa edesauttaa lajikirjon laajentuminen. Toki maratonilla on edelleen historia, perinteet ja tietynlainen kaikkien tunnistama karisma puolellaan. – Siihen asti urheilun harrastaminen ja tapahtumat keskittyivät perinteisten olympialajien ympärille. Tämä näkyy eniten joukkuelajeissa, kun lähiseudulta ei välttämättä löydy enää tarpeeksi pelaajia joukkuetta muodostamaan, Itkonen toteaa. – Kilpailu kiihtyy myös alueellisesti. Väestörakenteen ikääntyessä ja pakkautuessa kaupunkeihin voi käydä niinkin, että maaseudulla harrastusyhteisöä on vaikea muodostaa enää minkään lajin ympärille. PolKujuoKsun tyyppisten uusien lajien kasvupotentiaali muhii selkeästi isommissa kaupungeissa ja asutuskeskuksissa. M ar ia Se pp äl ä. – Syntyy eräänlaisia jälkimodernin yhteiskunnan heimorakenteita. Tutkija Hannu Itkosen mukaan polkujuoksu sopii hyvin nyky-yhteiskunnan trendeihin. Painittiin, hiihdettiin, yleisurheiltiin ja juostiin radalla. Mutta jos harrastajamäärien kasvua pidetään suosion mittarina, polkujuoksu ja muut pitkäkestoiset ultrahaasteet nostavat osuuttaan perinteisten lajien kustannuksella. Mieleen jäi kytemään ajatus, että eihän tämä oikeasti tuntunutkaan missään. Seuran aktiivitoimijoihin kuuluva Tommi Kaukola korostaa, että mukaantulon kynnystä on pidetty mahdollisimman alhaalla. Onneksi löytyi polkujuoksu.” Nelikymppinen perheenisä Vesa Aurala kiteyttää osuvasti sen, miksi juuri polkujuoksusta on pikavauhtia tullut kestävyysurheiluun hurahtaneen aikuisväestön trendilaji numero yksi. Samanhenkiset ihmiset kokoontuvat yhteen yhteisen jutun merkeissä, hän taustoittaa
Kilpailun suosio on niin suuri, että osanottajamäärä joudutaan ympäristösyistä rajoittamaan. Polkujuoksukilpailuissa valtaosa osallistujista on miehiä, mutta harjoituksissa tilanne kääntyy Kaukolan mukaan yleensä toisinpäin. Erityisesti porukan yhteishenki on Vänskän mukaan mahtava juttu. – Ehkä täällä treeneissä näkyy enemmän se, että naiset kaipaavat harrastukselta myös yhteisöllisyyttä. 2.11.2018 21 – Tavoitteemme on innostaa ja aktivoida ihmisiä polkujuoksun pariin. Virpi Vänskä pitää torstain yhteisharjoituksia viikon kohokohtana myös tuoreemmalle polkujuoksun harrastajalle. Kerran viikossa järjestettävät yhteislenkit ja harjoitukset ovat helpoin tapa liittyä mukaan, hän kertoo. Tasainen maaperä ei ole este polkujuoksun täysipainoiselle harrastamiselle. Lajin monipuolisuus ja erilaiset vaatimukset maantiejuoksuun verrattuna herättävät jatkuvaa uteliaisuutta. – Yksi lajin viehätyksestä on sen monipuolisuus. Aapo Laiho/Vaarojen Maraton Virpi Vänskä etsii seuraavaa isompaa haastetta ensi toukokuussa Rukan Karhunkierokselta. Vaikka polkujuoksu mielletään äärimmäistä kestävyyttä vaativaksi lajiksi, seuran järjestämissä tilaisuuksissa treenaaminen on Kaukolan mukaan kaikkea muuta kuin ryppyotsaista itsensä rääkkäämistä. Pitää vain suunnitella harjoitteet maaston mahdollisuuksien mukaan, Kaukola opastaa. Pyrimme järjestämään tapahtumia erilaisilla teemoilla ympäri vuoden ja erilaisissa paikoissa. – Pitkät kisat ovat tietysti asia erikseen, mutta kyllä täällä Oulun seudulla lajia pystyy ihan hyvin harjoittelemaan. Polkujuoksijoiden yhteisöstä löytyy muutenkin helposti lenkkiseuraa, mikä auttaa omaa liikkeellelähtöä, hän myöntää. – Aiemmin treenasin pelkästään maratonin juoksemista varten ja juoksin pitkät kahden-kolmenkympin lenkit enimmäkseen kotiovelta lähtien ja yksin. Tällä porukalla on selvästi yhteinen juttu, josta jokaisella riittää myös omakohtaista sanottavaa. – Matka voi olla periaatteessa kuinka lyhyt hyvänsä. Keväällä Oulun seudulla juostaan kerran viikossa suosittu cup-tyyppinen kisa, jossa lyhin matka on vain viisi kilometriä. Välillä testataan varusteita, toisella kerralla käydään läpi juoksutekniikkaa ja muita lajiin liittyviä juttuja ihan laidasta laitaan. M ar ia Se pp äl ä. Toinen yleinen harhakäsitys polkujuoksusta on se, että kilpailuja järjestetään vain maallikon korvaan hurjalta kuulostavilla yli sadan kilometrin ultramatkoilla. Paikalle tullaan harvaan tahtiin ja lähinnä yksitellen, mutta jo hyvissä ajoin ennen kello kuutta käy vilkas puheensorina. Koleana torstai-iltana Kempeleen Köykkyrissä pidettävä harjoitustapahtuma osoittaa puheet yhteisön kokoavasta voimasta paikkansapitäviksi
suositeltavaa kuljettaa aina mukana: merkinantopilli, avaruuslakana, elastinen side ja ladattu puhelin. Itkosen havaintojen perusteella pitää paikkansa, että uudentyyppisten kestävyyslajien harrastajien sosioekonominen asema on keskimääräistä korkeampi. Reitit kulkevat pääsääntöisesti poluilla tai vastaavilla urilla. Hätätilanteessa on juoksijoiden kesken sallittua jakaa varusteita, juomista ja energiaa. Tämä laji vie mukanaan, Vänskä nauraa. Harjoittelun vastapainoksi polkujuoksija tarvitsee myös tavoitteita, jotta omaa kehittymistä voi mitata. Samalla keskustelu leviää varusteisiin ja pikku hiljaa muihinkin aiheeseen liittyviin juttuihin. Kun tähän yhdistetään polkujuoksuun kuuluva sosiaalinen ulottuvuus, ei tarvitse ihmetellä lajin suosion räjähtämistä sosiaalisen median kanavilla. juoksijan tulee selvitä vaikeissakin olosuhteissa itsenäisesti. Paljon pitää kuitenkin tapahtua, että parhaat polkujuoksijat noteerataan tavallisissa television tai radion urheilulähetyksissä samalle viivalle perinteisten lajien kanssa. noudatetaan jokamiehenoikeuksia ja puhtaan urheilun sääntöjä (ADT). Some antaa loistavan mahdollisuuden uusille lajiyhteisöille kerätä samanhenkisiä ihmisiä yhteen. – Vielä tärkeämpää on kuitenkin se, että he pystyvät itse organisoimaan töitään ja järjestämään näin aikaa harrastukselleen. Polkujuoksu on elämyksellistä ja seikkailullista, luonnossa tapahtuvaa liikuntaa merkityillä reiteillä. 22 2.11.2018 – Törmääpä polkujuoksijaan harjoituksissa tai työpaikalla, niin aina riittää puhuttavaa varusteista, treenaamisesta, kisakokemuksista ja kaikesta muusta. – Ihan heti näin ei varmasti tule käymään, Itkonen arvioi. reitti merkitään siten, että juoksija pystyy seuraamaan sitä vaivattomasti, eikä reitillä pysymiseen tarvita suunnistustai kartanlukutaitoa. Roskaaminen on aina kielletty. Vänskä painottaa, että kilpailutapahtumat ovat homman suola, mutta eivät pelkästään sijoituksiin tuijottamisen näkökulmasta. Perinteinen seitsemästä neljään -työ voi olla siinä mielessä hankalampi tilanne. Reitillä olevia luonnonvesiä saa hyödyntää omalla vastuulla. – Toki elämäntilanne pitää olla sellainen, että lajia ylipäätään pystyy tosissaan harrastamaan, hän arvelee. toista juoksijaa, toimitsijaa, yleisöä ja muita polulla liikkuvia kunnioitetaan. Harjoituksissa ei yleensä koskaan juosta niin pitkään yhtäjaksoisesti kuin kilpailuissa. – Minulla seuraava isompi päämäärä on toukokuussa Rukalla järjestettävä 55 kilometrin kisa. Polkujuoksun ja erityisesti ultramatkojen läpivienti sekä niihin valmistautuminen vaativat paljon myös ajallisia uhrauksia. Kun edellisen kisan selvittää kunnialla, voi asettaa itselleen uusia tavoitteita. Sosiaalinen media onkin professorin mielestä yksi tärkeimmistä tekijöistä uusien kestävyyslajien nousun taustalla. juoksuHarrastukseen saattaa Itkosen mukaan helposti syntyä jopa tietynlainen addiktio. Kilpailuihin tähtääminen ja yhteiset leirit ovat sitä parasta polkujuoksijoiden yhteisöllisyyttä, Vänskä vakuuttaa. Polkujuoksijan sääntöetiketti Aapo Laiho/Vaarojen Maraton. Ne vaihtelevat pituudeltaan ja haasteeltaan. kilPailuja juostaan taajamien lähistöllä, mutta myös haastavissa erämaaolosuhteissa. – Tässä lajissa korostuu enemmän itsensä voittaminen. – Kun ihminen treenaa jotain tavoitetta varten, hänellä on yleensä tarvetta kertoa siitä muille asiasta kiinnostuneille. Professori Itkosen mielestä nykyajan 24/7-yhteiskunta vaatii ihmisiltä paljon, mutta antaa samalla enemmän mahdollisuuksia. Ensiaputilanteissa muita saa ja pitää auttaa. Polkujuoksussa korostuvat eettisesti ja moraalisesti kestävät arvot ja luonnon kunnioitus
Lokakuun alussa Kolilla Vaarojen Maratonilla kerätyt pisteet varmistivat paikan ensi vuonna Mont Blancin rinteillä juostavaan maailman arvostetuimpiin kuuluvaan kisaan. – Mitään syytä ei ole epäillä, että suosio kovin nopeasti olisi hiipumassa. Keski-Euroopassa syntyneet vuorikauriit ovat vielä paljon minua edellä, Oravamäki naurahtaa. Tärkeimpänä kehityskohteenaan hän pitää alamäkijuoksua. – Jos olisin jatkanut esimerkiksi veteraaniyleisurheilun parissa, vertaisin väistämättä aikojani niihin, mitä olen joskus nuorempana saavuttanut. Polkujuoksukauden huippuhetket 2018. Kisassa vastaan tulevien mahdollisten heikompien vaiheiden varallekin on suunnitelma olemassa. Luonto ja maisemat ovat aina kiehtoneet, ja tässä ne sai yhdistää sopivasti juoksemiseen. Onneksi Kolilla sain hyvää harjoitusta, hän kiittelee. lokakuuta osallistujia 1006 Kevytrakenteisen Maija Oravamäen askel sopii hyvin polkujuoksureiteille. elokuuta osallistujia 535 aulanko tower 30. – Tämä on onneksi laji, jossa saa ja kannattaa välillä myös ihan luvallisesti kävellä. Pitkän linjan kestävyysurheilija Maija Oravamäki on harrastanut korkealla tasolla niin perinteisiä hiihtoa ja juoksua kuin viime vuodet yhä enenevässä määrin myös polkujuoksua. Minkälaisia organisaatioita ympärille syntyy ja niin edelleen. toukokuuta osallistujia 2941 nuts pallas-hetta 13.–14. Uutta lajia on Oravamäen mukaan helpompi harrastaa puhtaalta pöydältä. Ehkä se on osin tottumiskysymyskin. Heikkoja hetkiä tulee väkisinkin, mutta niistä pitää päästä yli mahdollisimman nopeasti. – Kateellisena katson, kuinka teknisesti taitavasti ja nopeasti osa juoksijoista tulee mäkiä alas. Oravamäki ei pidä polkujuoksuun siirtymistä pelkkänä jäähdyttelynä, vaan haluaa katsoa rajansa uuden lajin parissa tosissaan. Nykyään uskallan jo painaa rohkeasti suoraan yli, hän nauraa. kevytrakenteisena juoksijana Oravamäki tietää sopivansa ketteryyttä vaativille polkujuoksureiteille hyvin. Kaupallisuutta mukana on jo nyt, hän pohtii. Kilpailurutiinin myötä etenemiseen on tullut myös lisää rohkeutta. Jatkuuko se nykyisenlaisena vai tapahtuuko kenties jonkinlaisia irtiottoja. syyskuuta osallistujia 490 pyhätunturi 11. Matkana on hurjat 100 mailia eli yli 160 kilometriä. Oravamäki on ehtinyt ottamaan mittaa maailman huipuista jo kansainvälisellä tasolla ja tähtää sinne jatkossa entistä suuremmalla innolla. Polkujuoksussa tilanne on siinä mielessä helpompi, että kilpailua ei käydä kelloa vastaan vaan oman jaksamisen puolesta. heinäkuuta osallistujia 1132 vaarojen maraton 5.–6. – Ensimmäisissä kisoissa tuli monesti epäröityä kenkien kastumista, kun eteen tuli vaikkapa leveän ojan ylitys. kesäkuuta osallistujia 399 nuts karhunkierros 25.–26. toukokuuta osallistujia 1369 nuuksio classic 1. 2.11.2018 23 Itkonen ei osaa sanoa, kuinka pitkälle polkujuoksun suosio ja lajin ympärille kasvanut buumi voivat jatkua. Hänen ensimmäinen polkujuoksukilpailunsa oli Trans Alpine Run Keski-Euroopassa vuonna 2011 – Kun kokeilin polkujuoksua, niin heti tuntui, että tämä on se minun lajini. – Keskittyminen on tärkeintä pitkässä suorituksessa. n Maria Seppälä Bodom Trail 5
24 2.11.2018 Kun syKsyllä 2010 Ullavan K-kaupan oveen ilmestyi lappu, jossa kerrottiin liikkeen lopettavan, kyläläisille tuli hätä. Pelättiin, että samaa tietä menevät vähitellen myös terveysasema, posti, pankki ja muut palvelut. Perustettiin työryhmä selvittämään kauppa-asiaa. AlKoi KovA talkoourakka. Erkki Ahokangas (oik.) puhuttelee Antti-vauvaa. Oli lvi-, rakennus-, sähkötyöja siivousryhmä. Virpi Siirilä palvelee koko poppoota.. Keski-Pohjanmaalla ei ole totuttu antamaan periksi. – Ajattelimme, että kokeillaan. Paikalle tuli lähes sata henkeä. Keskikesällä, ennen kuin oli mennyt vuottakaan edellisen kaupan lopettamisesta, M-Market Lukkari avasi ovensa. Mitään menetettävää ei ollut, osuuskunnan ensimmäisen hallituksen puheenjohtajaksi valittu Reino Herlevi kertoo. Joukko kyläläisiä tarttui toimeen ja kutsui ihmiset koolle. TeksTi: Meri AlArAnTA-sAukko kuvAT: MAriA seppälä Elämä Ullavalaiset yhdistivät voimansa ja perustivat porukalla oman palvelupisteen, kun yrittäjävetoinen lopetti. Erilaisten vaihtoehtojen kartoittamisen jälkeen kauppamuodoksi valikoitui itsenäisten kauppiaiden M-market. Jonossa myös Reino Herlevi. Lähes kaikkiin tehtäviin löytyi ammattialaisia kyläläisten joukosta. Väki jaettiin pieniin porukoihin, joilla kullakin oli oma vetäjänsä ja vastuualueensa. M-Market Lukkari on vähän kuin kyläläisten yhteinen olohuone, josta halutaan pitää huolta. ”Ilman kauppaa kylä olisi kuollut” Kassalla asioiva Janika Nordström käy Lukkarissa lähes päivittäin. Rahdit saatiin pieniksi, kun käytettiin omia kuljetusyrittäjiä. Vanha kauppakiinteistö pistettiin uusiksi, rakennettiin keittiö ja vessat. Yhteinen sävel löytyi helposti: ilman kauppaa ei selvitä. – Arki vaikeutuisi paljon, jos tätä ei olisi, hän sanoo. Lopulta vain kylmäkoneen asennukseen tarvittiin ulkopuolista työvoimaa. Joulun jälkeen jo pistettiin pystyyn osuuskunta, joka hankkisi ensin kiinteistön ja ryhtyisi sitten pyörittämään kauppaa
Tämän lisäksi monia erikoistarvikkeita saa erillistilauksena. – Ennen kauppaa oli viisi omakotitaloa tyhjillään. Myös poliisi ja palokunta esittäytyivät. Eläkeläiset käyvät porukalla hyllyttämässä tavaraa. Marketeissa jokin on halpaa, mutta joku muu taas kalliimpaa kuin meillä, Kalliokoski tietää. Viikonloppuisin ravimiehet totoavat kahvilassa porukalla. Kuormaa purkava Elisa Repo on yksi viidestä työntekijästä.. Kaupan tärkeyttä todistavat myös kahvilassa aamupalaa nauttivat Martti Ylilänttä ja Aarre Puranen. Esimerkiksi vanhusten ja lapsiperheiden elämä käy vaikeaksi, jos perusasiatkin on haettava matkan takaa. Kiinteistönhuoltoa ei tarvita, sillä kyläläiset pitävät huolta pihojen siisteydestä. – Koko kylä olisi kuollut ilman kauppaa. – Jos tehtäisiin ostoskorivertailua, emme olisi ehkä alueen halvin, mutta emme kalleinkaan. Yhden katon alle on kerätty oikea palveluklusteri. Valikoimassa on myös pienten valmistajien tuotteita, joita ei tusinatavarataloista saa. Jos on satanut lunta, aurauksen hoitaa ensimmäisenä ehtivä. – Jos tarvitsen traktoriin starttimoottorin, se on parhaassa tapauksessa täällä samana iltana kuudelta, Herlevi kehaisee. Nekin tulevat yleensä iltaan mennessä, jos on aamulla saanut lääkäriltä määräyksen. – Voimme itse vaikuttaa pitkälle siihen, mitä myymme. Nyt täältä saa kaiken muttereista ruokaan. – Kauppaprojekti on luonut kylälle paljon yhteishenkeä, Herlevi sanoo. Hyllyllä on muun muassa paikallisen viljelijän ruisjauhoja. Kyläläisille tärkeä palvelu on reseptilääkkeiden saaminen kaupalle. Yksi perustavoite on hintojen pitäminen kohtuullisella tasolla. Polttoainetta voi tankata pihalla sijaitsevasta SEO:n kylmäasemasta. Sitä lisäävät myös tapahtumat, joita järjestetään säännöllisesti. Viimeksi kokoonnuttiin lastenpäivään. 2.11.2018 25 Ullavan Palveluosuuskunnan toimipiste ei ole mikä tahansa päivittäistavarapuoti. M-Market Lukkari kuuntelee asiakkaiden toiveita valikoiman suhteen. Kuuntelemme asiakkaiden toiveita ja pyrimme toteuttamaan ne mahdollisuuksien rajoissa, osuuskunnan nykyinen puheenjohtaja ja Lukkarin myymälävastaava Satu Kalliokoski toteaa. Kaupan pihalla oli markkinatunnelmaa, miniponeja ja erilaisia koiria. Jos jotain puuttuu, se tilataan, miehet kiittelevät. Toisinaan lauletaan karaokea. Täältä saa kaiken muttereista ruokaan. Lapsille on järjestetty oma leikkipaikka. Ihmiset löytävät näihin tilaisuuksiin tiensä kauempaakin. Isojen markettien polkuhintakampanjoihin ei voida lähteä, mutta hinnoissa ei myöskään ole ”Ullava-lisää”. Nyt ei ole yhtään ja enemmänkin olisi tulijoita, hän kertoo. – Jo näiden organisointi lisää yhteenkuuluvuutta, sillä monenlaiselle tekijälle on tarvetta, Kalliokoski toteaa. Herlevin mielestä palvelupiste on elinehto pienelle paikalle. Jos jotain puuttuu, se tilataan. KaUppa työllistää tällä hetkellä varsinaisesti 4,5 ihmistä, mutta talkoitakin jatketaan. Ullavan M-torilla on työkalutarvikenurkka, Kälviän apteekin sivutoimipiste, Posti, Matkahuolto, Schenker, Veikkaus, paikallisten käsitöiden myymälä, kukkakaupan sivupiste, ruokakauppa, kahvila ja kotiruokaa tarjoileva lounasruokala
Elävä maaseutu on Elämä Sirpa Onttinen näki työssään, kuinka rahahanat aukesivat maaseutukunnissa hankerahoituksen myötä. – POMO tarkoitti rahahanojen aukeamista kylien omaehtoisille kehittämisja investointihankkeille. Hakamäen museoalue on Suomessa tyypillinen kohde, jota on vuosien saatossa rakennettu ja kohennettu Leader-rahoituksella. – Olen valmis auttamaan savitaipalelaisia yhdistyksiä, jos heillä on kehitystarpeita. Hän tuli Savitaipaleen kuntaan töihin kyläpalveluprojektiin vuonna 1997. – Etelä-Karjalaan Savitaipaleelle muutimme Helsingistä vuonna 1990 miehen työn perässä, hän kertaa. Yhdistykset rekisteröityivät pystyäkseen hakemaan hankerahoitusta, innostus oli valtava. Hakamäen museoalue sijaitsee kirkkaasta vedestään kuuluisan Kuolimojärven rannalla. Yli kaksikymmentä vuotta hän kehitti maaseutua Savitaipaleen, Taipalsaaren, Lemin, Luumäen, entisen Suomenniemen ja Lappeenrannan toimialueella. Se on tarttunut jo pienenä, ja sitä kautta varmaan alun perin heräsi kiinnostus metsänhoitajan opintoihinkin, Onttinen miettii. – On ollut hienoa saada olla mukana prosesseissa ja nähdä paikallisten yhteisöjen tekemisen meininki. Onttisella alkavat eläkepäivät Leader Länsi-Saimaa ry:n toiminnanjohtajan työstä lomarupeaman jälkeen joulukuussa. – Se oli hellekesä, mutta en paljoa helteitä huomannut, sillä olin koko ajan töissä. – Kuolimon matkaluistelutapahtuma keksittiin ja kehiteltiin aivan hanketyön alkuaikoina. Vuonna 2000 toiminta-alueeseen tulivat mukaan Joutseno ja Lappeenrannan maaseutualueet. – Vaikka vanhempani olivat toisen polven kaupunkilaisia, he kunnioittivat maaseudun elämää. Se on edelleen yksi Etelä-Karjalan maakunnan kärkitapahtumia talvisin, Onttinen sanoo tyytyväisenä, ylpeänäkin. Elokuussa vuonna 1997 käynnistyikin POMO-ohjelma Lemin, Luumäen, Taipalsaaren, Savitaipaleen, Suomenniemen ja Ylämaan kuntien alueella. Tämä tarkoittaa sitä, että aina yhdistyksen hartiat eivät ole tarpeeksi leveät hallinnoimaan hanketta. leader-rahOituS on ollut Suomessa arkipäivää kaksikymmentäyksi vuotta. Uusi kausi, uudet tekijät, Onttinen näkee. – Tämän hakupaperit taisivat muuten olla viimeiset, jotka töissä käsittelin, Onttinen oivaltaa. 26 2.11.2018 Savitaipaleen Hakamäen museoalue on tuttu paikka Sirpa Onttiselle. Alueella on toimittu Leader-ryhmänä vuodesta 2008 eteenpäin. paras palkka TeksTi ja kuva: Päivi venTo. Yhdistyksen nimi oli Länsi-Saimaan kehittämisyhdistys. Uusin aittamainen rakennus on vielä viimeistelyjä vaille valmis, se on näyttelijöiden pukeutumistila. Tämä Hakamäen museoalue on esimerkiksi sellainen paikka, että näen itseni täällä mukana kotiseutuyhdistyksen talkoissa. Maaseudulle suunnattiin rahoitusta Leaderin ohessa myös muista rahoitusohjelmista kuten POMOohjelmasta. On uudempaa rakennuskantaa kuten katettu ruokailualue, näköalatorni, kesäteatteri katsomoineen ja esiintymislavoineen. Muutoksista Onttinen mainitsee myös hankekoon kasvun ja tarpeet palkata hanketyöntekijä. – Uuden ohjelmakauden valmistelut alkavat, joten tämä on oikein sopiva sauma jäädä pois. Eläkkeellä hän aikoo osallistua talkoisiin. Onttinen on pikkukaupungin kasvatti. Onneksi puolisoltani sujui lastenhoito, Onttinen kiittelee. Onttinen oli valittu hankkeen vetäjäksi. Päivällä toimistolla, illalla viemässä uutta ilosanomaa kylille. – Tarvitaan kuntaa tai muuta ulkopuolista apua. Tässä ajassa maaseudulla asuvan väestön keski-ikä on noussut. Päärakennuksen lisäksi pihapiirissä on vanhoja rakennuksia tuulimyllyä myöten. Hän ei aio kuitenkaan jäädä sivustakatsojaksi vaan on tarvittaessa käytettävissä. Esimerkistä käy Lappeenrannan seudun ympäristötoimi, joka otti kopin Pien-Saimaan suojeluyhdistyksen mittavasta suojeluhankkeesta. Asiasta pidetyt infot vetivät kylillä salit täyteen, Onttinen muistelee erittäin hektistä vaihetta elämässään. Hän pitää luistelutapahtumaa hienona esimerkkinä siitä, miten suurenmoisen panoksen paikalliset asukkaat ja yhteisöt ovat antaneet suomalaisen maaseudun hyvinvointiin
Museoalue sijaitsee kirkasvetisyydestään kuuluisan Kuolimon rannalla.. Hakamäen museoalueelle Sirpa Onttinen aikoo tulla talkoisiin ja kokea ruohonjuuritason hanketyöskentelyä. 2.11.2018 27 Leader-rahoitus on ollut Suomessa arkipäivää kaksikymmentäyksi vuotta
Apollon Tietäjät 28 2.11.2018 Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kiista irtisanomislaista näyttää jo lauenneen. Selvästi sarkasmin puolelle kääntyi heitto, että kaikki, jopa perheriidat ovat Sipilän syytä, eduskunnan taannoisesta evakuoinnista puhumattakaan. – Se oli niin perseestä, että oli pakko lopettaa koulut kesken ja hakeutua missikisoihin, hän päättää. Jaakonsaari kertoi hämmästyneensä, kun Vennamo ryhtyi yhtäkkiä puhumaan veteraaneista, opiskelijoista ja eläkeläisistä, vaikka itse asia koski aivan muuta. Nyt osa Akavan liitoista on raivoissaan ja ilmaisee Fjäderille epäluottamusta. Kovaa maata ei tahdo löytyä jalkojen alle, vaikka hallituksen lakiesityksen henkilöperusteisen irtisanomisen ehtoja muokattiinkin uusiksi. – No hän sanoi: ”Liisa, katso lehtereitä: siellä on 400 koululaista. Jaakonsaari oli mennyt kysymään Vennamolta, miksi hän puhui aivan eri asiaa. Yksi uhri kentälle näyttää sentään jäävän: Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder. Irtisanomislain ensimmäinen uhri. – Siellä on niin kuivaa, että sielu vähän kuolee. TeksTi: Pekka Pohjolainen, anja Manninen, henna laMMi. Siinä eduskunnan sosiaalija terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) on tarttunut veitseen ja valmistautuu ajamaan Sipilän parran. Parlamentaarinen demokratia kesti poliittisen lakkoilun, eikä suomalaiselle kolmikannallekaan näytä aiheutuneen korvaamatonta vahinkoa. Jaakonsaari kertoi saaneensa oppia salityöskentelyyn itseltään Veikko Vennamolta, jonka kanssa oli jäänyt kerran perjantai-iltana täysistuntoon puhumaan kahdestaan. välissä kovassakin myllytyksessä oleva pääministeri ja keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä (kesk.) ei ole menettänyt huumorintajuaan. Apollon tietäjä toki epäilee, että Merikasarmilla käydään hurjempiakin keskusteluja, mutta Karvisen todistus entistä työnantajaansa vastaan on vahva. Pääministerihän on ilmoittanut, että kesä parta lähtee, kun maakunta-sote on maalissa. Männäviikolla on kohuttu ulkoministeriön tasa-arvoja yhdenvertaisuuskyselystä, joka on tylyä luettavaa. Reippaasti kantaaottava palkansaajapomo kun meni onnettomasti komppaamaan kiistan tuoksinassa ay-liikettä höykyttäneen talousnobelisti Bengt Holm strömin löperöitä puheita maahanmuuttajien työllistämisestä muita huonommilla työehdoilla. Ne menee kertomaan kotona, että vain Vennamo puhui sotiemme veteraaneista, eläkeläisistä ja nuorista.” – Hän opetti, miten tehdään politiikkaa, Jaakonsaari tunnusti. Häirinnästä on tehty esimiehille jopa 54 ilmoitusta, mutta vain murto-osaa tapahtumista on lähdetty selvittämään. Oman todistuksensa asiasta antoi Radio SuomiRockin aamulähetyksessä ex-missi Shirly Karvinen, joka työskenteli aiemmin ulkoministeriössä assistenttina. Villein keskustelu oli kahvipöydässä, että millainen kuppi kelläkin on, Karvinen väittää. Kun henkilöperusteisen irtisanomisten helpottamista ei enää rajata alle 10 hengen työpaikkoihin, ei 600 000 työntekijän keskusjärjestöä johtava Fjäderkään ole enää turvassa. Karvinen vahvistaa, että työyhteisöissä on seksuaalista häirintää, ulkonäön kommentointia ja keskusteluista eristämistä. Kainuun piirin syyskokouksessa Ristijärvellä Sipilä puhui paitsi asiaa, myös heitti huulta. Sipilällä oli myös oma visionsa vuoden lehtikuvasta. Poliittinen kokemus loisti TV:n Ykkösaamussa, kun vuonna 1979 parlamentaarikon uransa aloittaneet Liisa Jaakonsaari ja Mauri Pekkarinen pohtivat toimittaja Pirjo Auvisen vieraina politiikan nykymenoa ja muistelivat menneitä
Tämän syksyn keskustelu osoittaa, etteivät nuo uu distukset tule olemaan helppoja. Sen on osoittanut myös ajankohtainen työ markkinapoliittinen tilanne. TyöllisTämiskynnysTä on välttämätöntä alen taa, jotta yhä useampi suomalainen voi päästä töi hin. soVinTopoliTiikka osaltaan nosti Maalaisliiton suurten puolueiden joukkoon vuoden 1919 edus kuntavaaleissa. Onneksi ei. Noista ajoista lähtien keskusta on aina toiminut sillanrakentajana yhteiskunnan ris tiriidoissa. Sovintoliike Riikka Pirkkalainen keskustan puoluesihteeri. Silloin kannattaa hakea laaja keskusteluyhteys ja rakentaa siltoja niin osapuolten välille kuin murrok sen yli. On selvää, että hallituksen itselleen asetta massa vaativassa työllisyystavoitteessa onnis tuminen kertoo, että helpot konstit on käytetty loppuun. Kokoluokaltaan tai edes sa malle mittaristolle skaalautuvia asioita ei vuosien välillä ole. 2.11.2018 29 Puheenvuoro Viime keväänä tuli kuluneeksi 100 vuotta Kyösti Kallion sovintopuheesta. Sovinnollisuus ei ole vain historian sivujen havi naa. Kansakuntaa repivässä ajassa puheen sovitteleva sävy oli jopa hämmen tävä. Siitä muodostui yksi peruskivi suomalaisen yhteiskunnan yhtenäisyydelle. Harvoin se kuitenkaan vastaa totuutta. Sovinnonrakentajaa on yhteiskunnan rakennustyössä tarvittu useaan otteeseen. Usein po litiikassa olisi houkuttelevaa luvata, ettei minkään tarvitse muuttua. Sovinnollisuuden ja uudistamisen pitää käy dä käsi kädessä. Tätä työtä on tehty yhdessä muiden puolueiden ja kaikkien suomalaisten kanssa. Jotta seuraavat, hyvinvointiyhteiskunnan tule vaisuudelle yhtä välttämättömät tavoitteet voi daan saavuttaa, tarvitaan rakenteellisia uudistuksia. Syksyn aikana asia on saanut kokoaan suurem mat mittasuhteet. So vintoa ja ratkaisua on haettu koko ajan. Kärjistymään päässeen julkisen keskustelun taus talle on jäänyt ratkaisun löytymiseksi tehty työ. Tätä tavoitetta silmällä pitäen hallitus esitti vii me keväänä muutoksia irtisanomissuojaan pienis sä yrityksissä. Sovittele vuus on Kallion perintönä yhtä lailla osa keskusta laisuutta. Hallituksella on vastuu maan työllisyydes tä. Suomi on väistämättä mullistusten ja uudistus ten edessä liittyen esimerkiksi työn murrokseen, ilmastonmuutokseen ja sosiaaliturvaan. Yksittäisestä lakihank keesta kärjistyi periaatteellinen kiista. Voidaan kuitenkin todeta, että sovinnol lisuus on säilynyt keskustan johtotähtenä jo vuosi sadan. Olisi mah dotonta kuvitella, että keskusta olisi mitenkään muutoin voinut toimia. Vuosia 1918 ja 2018 ei pysty yksiselitteisesti ver taamaan. Keskustan rooli koko maan teollistamisessa ja tasaarvoisten palveluiden perustan valamisessa on kiertämätön. Niiden yhdistäjän rooli on aina so pinut keskustalle. Poliittiset lakot ovat paitsi nä kyneet suomalaisten arjessa myös hallinneet poliittista keskustelua. Tarvitaan sovin nollisuutta – yhteisen tilannekuvan ja tavoitteen luomista. Se on meidän näköisemme tehtä vä myös tulevaisuudessa. Sovinnollisuudesta ja kansallisesta eheydestä syntyi erottamaton osa isänmaallisuutta. Sovin toa ja yhteistä tavoitetta on haettu moneen ker taan, onneksi onnistuneesti
– Me keskustalaiset ollaan vähän onnettomia sinä sulkeutuneisuudessamme. Hiljan pidetyt Pohjois-Pohjanmaan piirin jäsenvaalit menivät Hämäläisen mielestä hyvin. Lokakuussa pohjoispohjalaiset valitsivat Hämäläisen piirihallitukseen. Puutarhatonttu kurkistelee notkuvaoksaisen omenapuun alla. Niin se vaan on. Kaikki suuri ei ole edullista sen enempää synnytyssairaaloissa, keskussairaaloissa kuin kouluissakaan, hän huomauttaa. Nyt keskittämispolitiikka on saanut vallan keskustan hallitusvastuusta huolimatta. Ennen sitä pitäisi kuitenkin voittaa vaalit. Vaalitaiston kärkeen hän nostaisi perhepolitiikan. Vaikuttaminen tuntui alusta asti luontevalta. Hämäläinen toivoo kovasti, että kansa näkisi hallituksen saavutukset. – Se on uusille tulokkaille kova nakki. Nyt hän nauttii taustavaikuttajan roolista. Siinä sivussa voi muistella poliittisen uran higlighteja, kuten vaikkapa prosessia, jonka kautta Pudasjärvi lopulta julistautui hirsipääkaupungiksi. Vastaavaan hän kannustaa muitakin. Myös sotaveteraanityö on sydäntä lähellä. Sote-kiemuroita alan konkari seuraa tarkasti, onhan hän ollut niistä kuntapäättäjänä tiiviisti kärryillä Hannes Mannisen ensimmäisestä uudistusyrityksestä lähtien. Tuntuu hyvältä, kun voi tehdä töitä toisten ehdolla olevien eteen, ja erityisesti kun he menestyvät. Keskustalaisilta hän peräänkuuluttaa aloitteellisempaa otetta. – Eniten pitäisi puhua kepulaisuudessa ihmisyydestä ja ihmisten asioista. – Yhteinen sävel tarvitaan. Niin isoon muutokseen ei tosin nykyinenkään uudistus kykene. Lahden puoluekokouksessa 2010 Hämäläinen teki ehdotuksen yksikanavaiseen soten rahoitusjärjestelmään siirtymisestä. Vaikka päättäjäntyö oli sydämenasia, Ouluun muutto tuntui pudottavan vuosikymmenen pois harteilta. läHes 40 vuotta Hämäläiset asuivat Pudasjärvellä. Oulussakin olisi pistettävä paukkuja myös ruutukaava-alueen ulkopuolelle. Talon isäntä osti sen salaa patsaaseen ihastuneelle vaimolleen. Hämäläinen on järjestöaktiivi muullakin kuin puoluekentällä. Asiat ovat välillä vakaviakin, mutta omenapuun alla istuvan tontun elämänmyönteisyys puskee pintaan. Hän korostaa, että pitäisi ymmärtää kehittää seutukuntia ja maakuntia yhteistyössä. – Se kuvastaa myönteisyyttä ja tyytyväisyyttä, jota koemme uudessa elämänvaiheessamme, Henrik Hämäläinen sanoo. Liian usein uudet avaukset tulevat muilta tahoilta. Henrik rullasi lääke-edustajana autollaan pitkin PohjoisSuomea ja vaikutti vapaa-aikanaan keskustan politiikassa. – On tulossa mielenkiintoiset vaalit, hän myhäilee. TeksTi: Meri AlArAnTA-sAukko kuvAT: MAriA seppälä Sotemies ja joukkuepelaaja Henrik Hämäläinen teki kuntapolitiikassa töitä yli 30 vuotta. Nyt pariskunnalla on aikaa harrastaa yhdessä, tavata lasten perheitä, nauttia kaupungin mahdollisuuksista. Sitä hän teki työssäänkin puhuessaan edustamisensa tuotteiden puolesta. Toisena ydinteemana on Hämäläisen mielestä oltava hajauttaminen. Tajuta, että keskuspaikan menestys valuu ympäristöön, mutta vastaavasti se edellyttää reuna-alueidenkin hyvinvointia. Löytyi aivan uutta virtaa. Vaalit ovat sikälikin erikoiset, että Hämäläisen laskujen mukaan keskustan äänistä on uusjaossa peräti 11 prosenttia. Meidän pitäisi opetella enemmän menemään sinne, missä on ihmisiä, osallistua eri yhteiskunnan alueilla ja tunnustaa väriä rohkeasti, Hämäläinen sanoo. Oli tärkeää, että saimme yliopiston ja tutkimuksen mukaan hankkeeseen. – Nyt kaikki pitävät hirsikampusta loistavana asiana. Hän ehti olla valtuutettuna, ja kuten hän itse määrittelee, sote-miehenä yli 30 vuotta. – Ehkä se on sitten Sipilä kakkosen hommia, Hämäläinen myhäilee. Politiikka kiinnostaa edelleen.. – Sain olla monessa mukana. Mutta nuoret kyllä kasvavat tehtäviensä mittaisiksi, hän uskoo. Hän istuu osteoporoosija sydänyhdistysten hallituksessa. – Ilman perheitä ja lapsia ei ole tulevaisuutta. – Se ei tunnu hyvältä. Nyt olen siirtynyt taustavaikuttajaksi, hän toteaa hyväntuulisesti. kiinnostus yhteisiin asioihin on säilynyt. Pitkän linjan mies korostaa, että pitäisi osata katsoa omia kengänkärkiä kauemmaksi. Leppoisuutta huokuva tonttu-ukko tarkkailee ympäristöä kädet ristissä vatsan päällä. 30 2.11.2018 Pirkko ja Henrik Hämäläisen paritalokodin pihalla kesäkukat roihuavat, vaikka syksy on pitkällä. Tosin hän on parissa vuodessa huomannut, että taustapuurtajanakin voi tehdä merkityksellisiä asioita
Meidän keskustalaisten pitäisi uskaltaa tunnustaa väriä rohkeasti.. 2.11.2018 31 – Olen politiikassakin ollut aina joukkuepelaaja, Henrik Hämäläinen sanoo
Edelleen voimissaan oleva usko loputtoman taloudellisen kasvun mahdollisuuteen. lokakuuta 2018. Totta lienevät nuokin, mutta suurin ongelma lienee vielä paljon julkisivussa näkyvä taantumuksellisuus ja nurkkakuntaisuus, vanhasta kiinnipitäminen sekä haluttomuus ymmärtää ympärillä kehittyvää maailmaa, yhteiskuntaa ja sen tarpeita. Hyvinä esimerkkeinä keskustelut muun muassa jokamiehenoikeuksista ja turpeen energiakäytöstä. Nuoria, jotka ymmärtävät laajoja kokonaisuuksia ja näkevät tulevaisuuteen. Kipupisteitä pitäisi myös käydä etukäteen yhdessä läpi, ettei taloudellista vahinkoa aiheuttavia työtaisteluita pääsisi syntymään. Kuten Eskelinen kertoo, keskustan imago ympäristöpuolueena ei ole hääppöinen. Biotalouden käsitettä täytyy laajentaa materian, kuten sellun ja polttoaineiden lisäksi käsittämään myös luonnon aineettomat arvot, joille tulevaisuudessa pystytään varmasti osoittamaan suuri taloudellinen arvo. Ehkä ikävä realismi ja onnistuneet, mutta kipeät käytännön toimet ympäristöasioissa epärealistisen haihattelun sijaan. Nuoret tarvitsevat tulevaisuuden. Ja naureskelu heille, jotka edes yrittävät tehdä jotain ympäristön eteen. Keskusta on lanseerannut biotalous-käsitteen. Kyvyttömyys nähdä vahvuudet ja mahdollisuudet, jotka eivät perustu ympäristön sekä luonnonvarojen tuhlailevaan käyttöön vanhojen huojuvien rakenteiden pystyssä pitämiseksi. Vai onko niin, että puolueen sanoman sanoittavat väärät henkilöt. Puolueesta löytyvästä ympäristön arvostuksesta huolimatta puolue saa ympäristövihamielisen leiman. Nyt pitää tehdä enemmän kuin piipertää. Toivottavasti niin sanottua kiistapykälää perusteluineen saadaan höylättyä yhdessä sellaiseksi, ettei kenellekään jäisi paha mieli ja lakkokoneistoa ei tarvitsisi enää kenenkään käynnistää uudelleen. Moinen herätys oli helppo ottaa ilolla vastaan. Keskustan mahdollisuus on kalastella nuoria vihreillä vesillä. Sen hehkuttaminen, että kuka nyt voitti tai hävisi, ei ole olennaista. mikä pilaa keskustan maineen ympäristöpuolueena. HallitukSen ja ay-liikkeen sovinto on koko Suomen ja meidän kaikkien suomalaisten etu. Olennaista sen sijaan on se, että yhteiskunnan rattaat pyörivät ja mahdollisimman moni työkykyinen suomalainen saa oikeaa palkkatyötä, jolla elättää itsensä ja perheensä. Vaikka voisimme nähdä muutoksen uhan sijaan mahdollisuutena, takerrumme menneeseen. Keskustahan omaa ylivoimaisesti eniten jäseniä ja kannattajia niiden ihmisten parista, joilla oikeasti on vielä aito tarttumapinta luontoon ja luonnon kanssa elämiseen. Vai, kuten Lankinen kirjoitti, ongelmat kyvyssä sanoittaa tavoitteet oikein. Se on sääli, koska potentiaalia ja käytännön tietotaitoa toimia todellisena ympäristövaikuttajana keskustalla kyllä olisi. Tulevaisuutta ajatellen olisi varmasti parempi, että asioista puhuttaisiin entistä avoimemmin. Terve ja viisas tapa on, ettemme lakkoile. Niillä pidetään heikoimmistakin huolta. Heitäpä kiinnostavat jälleen vanhat, mutta taas niin ajankohtaiset keskustalaiset ajatukset ylisukupolvisuudesta ja kohtuudesta. Mikko Tappura Lempäälä Antti Huttunen Vihti Realismia matkalle realistiseen vihreyteen Haluan kiittää omasta puolestani kaikkia osapuolia saavutetusta yhteisymmärryksestä sen suhteen, että irtisanomislakia tuumataan ja viilataan yhdessä kolmikantaisesti. Tervetuloa uusi vihreä aalto 2.0. Vesa Levonen keskusta Kotka Hallituksen ja ay-liikkeen sovinto on kaikkien etu. Ilman tulevaisuutta he eivät ota puoluetta omakseen. Samaa problematiikkaa puolueen imagossa pohti ansiokkaasti myös Katariina Lankinen Suomenmaan Toimittajalta-palstalla 12. Näissä kotoperäisissä ”painimaaotteluissa” ei ole yhtäkään voittajaa. Vanhemmat voisivat ottaa nuorista mallia ja lopettaa viherpiipertäjille naureskelun. Sitä kautta syntyy myös yhteiskunnalle lisää verotuloja, joilla niitä julkisen talouden menoja kustannetaan. Vaalit lähestyvät. 32 2.11.2018 Mielipiteet Suomenmaa uutisoi Riku Eskelisen käynnistämästä Vihreä aalto 2.0 -liikkeestä. Se on jo hyvällä oraalla
Jos me haluamme, että saamme äänestäjät reservistä vaaliuurnille, tuleviin keskustan eduskuntavaalien teemoihin ja sitä kautta tulevaan hallitusohjelmaan pitää löytyä selkeät erilliset maininnat siitä, että myös syrjäiset maaseutualueet, pienten kuntien kehityseväät sekä myös maatalouselinkeinojen elinmahdollisuudet turvataan. Jättäisivät vaikkapa tilittämättä joitain maksuja. Syrjäisillä maaseutualueilla tai pienissä maaseutukunnissa olot eivät ole yleensä korjaantuneet juuri millään tavalla. Sanoin, että olet varmaan jollain toisella alalla hyvä vai mitä mieltä itse olet. Sellaisissa tilanteissa toiset työntekijät joutuvat tekemään töitä enemmän. Yhteiskunta on myös säätänyt kymmeniä lakeja, joita työnantajan tulee noudattaa. Erittäin vahva johtopäätös on se, että monet aikaisemmin keskustaa äänestäneet ovat jääneet hyvästä syystä reserviin. Se kuormittaa. Voisivatpa yrittäjätkin tehdä ”poliittisen” lakon. YHtEiskunta velvoittaa yrittäjää palvelemaan veroynnä muiden maksujen kerääjänä. Oikeastaan päinvastoin. Joku saattaa sanoa, etteivät muutkaan puolueet ole näin tehneet. Kun ajatellaan irtisanomisasiaa terveellä järjellä, niin ei voi tulla kuin yhteen päätelmään: irtisanomissuojaa on helpotettava radikaalisti. Kehitäpä näissä olosuhteissa uutta liiketoimintaa tai muuta aktiviteettia. Yrittämisen pitää olla kannattavaa. Kaikenlainen keskittäminen on vedetty huippuunsa. Mielestäni ay-liike katsoo asiaa väärän värisillä laseilla. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Olavi Kauppinen Suonenjoki Voisivatpa yrittäjätkin tehdä ”poliittisen” lakon. Ne kertovat kuitenkin gallupien tekohetken tunnelmista paljon. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 2.11.2018 33 Ensi keväänä pidetään seuraavat eduskuntavaalit. Se on työntekijän ja yrittäjän yhteinen etu. On esimerkiksi säädetty, että yrityksen pitää periä ay-liikkeen jäsenmaksut. Valtio maksaa myös ansiosidonnaisista työttömyysrahoista suuren osan. Eivät olekaan. Kaikki kehitystoimet pitää uskaltaa sanoa ääneen. Se on aivan välttämätöntä. Olisi työntekijänkin kannalta huomattavasti mukavampi työskennellä työmaalla, jossa on hyvä henki. Vain siten luodaan uusia työpaikkoja. Tämän olisi pitänyt kuitenkin tarkoittaa sitä, että samanlainen kehitysbuusti olisi pitänyt laajentua myös edellä mainituille tahoille. Valtion ja ammattiyhdistysten tulisi arvostaa ja kuunnella tarkalla korvalla, mitä yrittäjät sanovat. Oli reippaita ja oppimishaluisia, hyväja huonokuntoisia, motivaationsa välillä kadottavia, mielialaja kaljaongelmaisia. Se ei saa tarkoittaa, etteikö keskustan pitäisi omien juuriensa mukaisesti olla mukana edellä olevien tahojen kehitystyössä aikaisempaa merkittävästi tehokkaammin mukana. Valtiovallalla on työntekijät erityisessä suojeluksessa. Ay-liike onkin kerännyt miljardiomaisuuden valtion tuella. Tämä on jo suuri palvelus yhteiskunnalle. Unto Kärkkäinen Kaavi Keskusta vaikuttaa unohtaneen maaseudun tulisiko helpompi irtisanomismenettely yrityksissä sallia. Itselläni on kokemusta yrittäjäurani ajalta niin sanotuista kausityöntekijöistä. Siksi äänestäjät eivät ole palkinneet keskustaa gallupeissa, eikä heidän ole pitänytkään näin tehdä. Tietoliikenneyhteydet ovat heikentyneet merkittävästi operaattoreiden katkaistessa yksipuolisesti viimeisetkin kuparikaapeliyhteydet. Pitäisi luoda systeemi, jossa yrityksen työntekijä irtisanomistilanteessa voisi kouluttautua johonkin toiseen ammattiin. Ne eivät tule olemaan keskustalle minkäänlainen läpihuutojuttu. Gallupit eivät äänestä. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Pakostakin joutui myös työsuhteita irtisanomaan. Lisäksi on jäsenmaksun verovapaus. Heitä oli yli 1 200, etupäässä suomalaisia nuoria. Maatalouselinkeinojen taloudellinen ahdinko on erittäin syvä. Useimmat vastasivat, että niin minäkin olen ajatellut. Omaisuusarvomme ovat laskeneet jo pitkään, tiestömme kunto on odottamattoman heikko. Valokaapeliyhteydet ovat näillä alueilla valovuosien päässä. Vain siten yhteiskunnan on mahdollista selvitä velvollisuuksista, joita suuri työelämän murros tuo mukanaan. Minulle yksi vaikeimmista asioista oli mennä sanomaan nuorelle ihmiselle, ettei sinusta ei ole tähän työhön. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Työyhteisön ilmapiiri ja työteho paranee, kun päästään helpommin irti henkilöstä, joka ei jostain syystä halua tehdä työtä. Tapasin työssäni monenlaisia nuoria. minusta yhteiskunnan pitäisi ottaa kriittisempi kanta ay-liikkeeseen. irtisanomisEn helpottaminen on ensiarvoisen tärkeää erityisesti aloitteleville ja pienille yrityksille. kEskustavEtoinEn hallitus on saanut paljon hyvää aikaan yleisellä tasolla. HallituksEn kärkiteema on ollut ”Suomi kuntoon.” Teema on sinänsä hyvä, mutta tämän teeman kantama ei ole riittänyt pitkälle. Tapanani oli sanoa, että minusta näyttää siltä, ettei sinusta ole tähän työhön. He eivät koe, että oma puolueemme olisi riittävästi pitänyt huolta syrjäisten maaseutualueiden, pienten maaseutukuntien, eikä myöskään maaja metsätalouden harjoittajien eduista
Rekolan py:n syyskokous ke 14.11. VarsinaisSuomen piirin syyskokous 17.11. Paikkana toisen kerroksen koulutustila. klo 19 vanhalla kunnantalolla. Yläne py:n syyskokous pe 9.11. Samalla tavalla meidän täytyy nytkin yhdessä rakentaa tulevaisuudenkuva, johon uskomme ja johon saamme muunkin Suomen uskomaan. Vihdin kj:n syyskokous ma 5.11. Keskustan Kalanti-Uusikaupunki py:n syyskokous 8.11. Sääntömääräiset asiat. Pöytyä. Puolueen asettaman ehdokaslistan laatu on eri asia kuin listalla olevien ehdok kaiden laatujen summa, hiukan samaan tapaan kuin jalkapallojoukkueessa. Neljä vuotta sitten keskustan visio oli selkeä: Suomi kuntoon. Mäntsälä. Piirin valitsema eduskuntavaaliehdokas Inna Kallioinen kertoo vaalikampanjan alkutunnelmista. Se, mikä motivoi meidät tekemään enemmän ja paremmin, on yhteinen tarina ja visio, lupaus huomisesta. Kahvitarjoilu ja ajankohtaiskatsaus Lohjan kaupungin kehittämissuunnitelmista. Keskikatu 3a. Raision keskustajärjestöjen syyskokoukset Hintsalla 7.11. Lieto. Uusimaa Huomio kunnallisjärjestöt ja paikallis yhdistykset! Olettehan ystävälliset ja toimitatte heti syyskokouksen jälkeen henkilöilmoitukset osoitteeseen tuija.pitkapaasi@ keskusta.fi, niin saamme päivitettyä tiedot ajan tasalle, kiitos. Keskustan valtuustoryhmä kokoontuu Liedon kunnantalolla poikkeuksellisesti 9.11. Tuossa ajassa hyvä joukkue tekee ihmeitä, ja vähemmänkin hyvä joukkue pärjää, kun vain jaksaa yhdessä puskea eteenpäin. Hermo voi pettää, ja erityisesti viimeiset viikot ennen vaalipäivää ovat haastavia. Linnankoskentie 49, 07510 Askola. Ilmoittautuminen ja kahvit klo 9. Tiedustelut sihteeriltä Liisa Jääskeläiseltä puh. klo 18.30 Paimenenmäessä, Tourulantie 466, Yläne. Keravan py:n syyskokous ma 5.11. klo 18 Korson monitoimikeskus Lumossa, Urpilaisentie 14 (koulutustila 1). Varsinais-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: Piirin tmj Hanna Vuola 050 917 7000, järjestösihteeri Mari Tuuna 050 564 8747, Keskustanuorten tmj Linda Lähdeniemi 0442050244, Vesaisten piirin tmj Aino Piippo 0400 407 515, Keskustanaisten puheenjohtaja Ilona Koivunalho 050 353 2236. Henkilöitä arvotetaan ja verrataan kaikin mahdollisin mittarein. VarsinaisSuomen Keskustanaisten syyskokous la 10.11. Vakka-Suomi 7.11. Listan kasaaminen on hankalampi homma kuin lottorivin teko. Kahvitarjoilu klo 18. Kokouspaikka toistaiseksi avoin. Mukana piirin pj-ehdokas Satu Simelius. klo 18 Järvenpään kirjasto, Tyyni Tuulio sali. Alustajana keskustan vpj Katri Kulmuni. Esillä syyskokousasioiden lisäksi vaaleihin valmistautuminen. klo 18 osuuspankki, Kustavi. klo 18.30 Brusilassa (Sääksjärventie 731). henkilövalinnat, toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2019. Eduskuntavaaleihin on vielä vajaat puoli vuotta. klo 17.30 Espoon Valtuustotalolla keskustan ryhmähuoneessa. klo 10, paikka Bore -laiva, Forum Marinumin vieressä, rekisteröinti klo 9:30. Sääntömääräiset asiat, mm. Taivassalon Nuortenkoti, Kisakuja. klo 18 Hintsan kokousmakasiini, Hintsantie 2 Raisio, Salon seutu 9.11. Keskustanuorten Kallion osasto ry:n syyskokous pe 2.11. henkilövalinnat. Ilman hyviä yksi löitä ei menestystä voi saavuttaa, mutta lopputuloksen ratkaisee porukan yhteinen työ. klo 18 Vihdin kunnanvirastolla os. Järvenpää. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään kj:n lakkauttamista ja sen tehtävien siirtoa keskustan Paimion paikallisyhdistykselle. klo 18 kunnantalo, Kyrö. Ehdokaslista kertoo paitsi puolueen yleisestä linjasta ja olemuksesta, myös paikallisen puolueyhteisön elinvoimasta, asenteista, arvoista, toimintamalleista ja kykypotentiaalista. Tikkurilan py:n syyskokous 15.11. Keskustassa tapahtuu 34 2.11.2018 Meneillään olevissa piirikokouksissa tehdään tärkeitä päätöksiä eduskuntavaalien ja EU-vaalien ehdokkaista. Asemantie 30, Nummela (henkilöstöravintola, käynti B-rapusta). Jälleen on kysymys siitä, miten kukin hoitaa oman hommansa ja tukee koko porukkaa. Kokousalustuksen pitää keskustan vpj Juha Rehula. Politiikkaa Apollolla. klo 18 Kalantitalolla. Pahimmillaan tuloksena on sisäisesti hajanainen kasa yksilöitä, joita ei yhdistä muu kuin logo. klo 17.30, ei 8.11. 050 371 2816. klo 18 Monitoimikeskus Lumon neuvotteluhuoneessa nro 241 (os. Turku ja Turun seutu 8.11. Kahvitarjoilu. Sääntömääräiset asiat, mm. Kahvi ja ilmoittautuminen klo 18–18.30. Vantaan kj:n syyskokous ke 21.11. klo 17. Ilmoittautumiset viim. Loppu tuloksen ratkaisee porukan yhteinen työ.. Sääntömääräiset asiat. Nnimetään eduskuntavaaliehdokkaita ja esitetään puoluehallitukselle ehdokkaita europarlamenttivaaliin nimettäväksi. Johtokunta klo 18. yliliipola@ gmail.com tai 044 532 0043. klo 18.30, os. Uusikaupunki. ehdokasasettelun onnistuessa lista on uljas esitys henkeä uhkuvasta joukosta, jota yhdistää paitsi kirkas aate ja selkeä ohjelma, myös vahva yhdessä tekemisen voima. Sääntömääräiset asiat. Mestarinkatu 2, Turku. Keskustan ja keskustanaisten keskustelutilaisuus ilmastonmuutoksesta ke 7.11. klo 18, Salon kaupungintalo. klo 10. Antti Kivelä keskustan puoluevaltuuston puheenjohtaja Oma vastuu ja porukan vastuu Puheenvuoro Helsinki Helsingin piirin syyskokous to 8.11. Tavoitteena keväällä on vain ja ainoastaan vaalivoitto. Pöytyän kj:n syyskokous pe 16.11. klo 18 Askolan yläkoulun ruokalassa os. Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Naiset 16.30 tuvassa, Läntinen paikallisyhdistys 17.30 ja kunnallis järjestö 18.00 makasiinissa. klo 18 Keuda-talolla, os. klo 18 ravintola Bali Bagussa osoitteessa Haapaniemenkatu 14 A. Apollonkatu 11 a. Silloin on tukiryhmän kannettava vastuuta ehdokkaansa puolesta, tuettava ja ponnisteltava vielä enemmän. Jokaisen ehdokkaan vastuu on tehdä mahdollisimman hyvä ja kattava vaalityö. klo 18 Kansalaistoiminnan keskus Leinikissä, Leinikkitie 22, Vantaa. poliittinen keskustelutilaisuus klo 17– 18, os. klo 18. Lohjan kj:n syyskokous 8.11. Urpiaisentie 14, 01450 Vantaa). V-S piirin pj-ehdokkaat Jukka Rantala ja Satu Simelius ottavat mittaa toisistaan. Piirikokousta valmistelevat aluepalaverit: Loimaan seutu 6.11. Piirin sosiaali ja terveystoimikunta, vierailu Laitilan Terveyskotiin ti 27.11. Kokousesitelmän pitää keskustan vpj, kansanedustaja Juha Rehula. Turun Itäinen py:n syyskokous to 29.11 klo 17. Alustajina kansanedustaja Hanna Kosonen (ympäristövaliokunta, Itämeri-työryhmä), erikoissuunnittelija Eira Linko (Järvenpään kaupunkikehitys) ja ympäristöasiantuntija Jaana Hietala (Keski-Uudenmaan vesiensuojelu). Käsittelyssä sääntömääräiset asiat, kuten puheenjohtajan, sihteerin ja johtokunnan valinta. Ennen kokousta esittäytymässä srk-vaaliehdokkaita. 22.11. Johtokunta klo 17. Kahvitarjoilu. Askolan Keskusta ry:n syyskokous ma 26.11. Apollonkatu 11 a. Keskustanaisten py:n syyskokous ti 6.11. klo 18.30 Vanha Turuntie 4. Kaikkiin näihin tekijöihin voi vaikuttaa määrätietoisella järjestötyöllä, sitkeällä ja väliin epäkiitollisella puurtamisella. Paimion kj:n syyskokous ti 6.11. Ennen piirikokousta 8.11. Valitaan johtokunta vuodelle 2019 ja käsitellään ensi vuoden toimintaa. Tämän jälkeen palaverit ovat aina edeltävän viikon torstaina ennen maanantain valtuustoa. Koko puolueen menestys perustuu jokai sen vaalipiirin sisäiseen yhtenäisyyteen. Tehtävä on vaativa ja kallis. Keskustanaisten Espoon py:n syyskokous tii 6.11
Puhujina puoluesih teeri Riikka Pirkkalainen ja kansanedustaja Pertti Hakanen. Muistathan toimittaa sposti osoitteesi satu.tietari@keskusta.fi, niin tavoi tamme sinut myös sähköisesti. klo 16.30 Helmipankin kokoustiloissa. p. Kiireellisissä asioissa yhteys suoraan pj. Syyskokous Ve teraanituvalla to 8.11. Klo 05.45 lähtö tilausajo kuljetuksella Porin Matka keskuksesta laituri 8 Turun satamaan. satakunnan keskusta on mukana tapahtu missa. klo 17.30 Orimattilan yhteiskoululla. Syyskokous ti 6.11. Porin keskustan opintoja kulttuuriyhdistyksen sääntömääräinen syyskoko us ma 29.10. Klo 14.25 Viking Grace lähtee Maarianhaminasta Turkuun ja klo 19.50 laiva saapuu Turkuun, paluukulje tus Poriin. Puu rotarjoilu klo 18 alkaen. Kahvitarjoilu. Lyseokatu 2) la 1.12. klo 17 Kärkölän kunnantalolla, Virkatie 1. Tuukka Liuhaan (myös iltaisin ja viikon loppuisin): 045 674 8077, tuukka@liuha.fi. krs). Ytimekäs vapaamuotoinen hakemuskirje ja pakolliset liitteet: Hakemus lähetetään postitse osoitteella: Ahti Pekkalan säätiön hallitus / Antti Pekkala, Mieluskyläntie 918, 86550 Mieluskylä. Järvelä, py:n syyskokous su 18.11. com. klo 10 Oriveden Seu rakuntatalo, Latokartanontie 5 Orivesi. klo 11, EteläPohjanmaan piiritoimisto, Keskuskatu 11, 60100 Seinäjoki. Roineentaustan py. PäijätHämeen Keskustanaisten syyskokous 2.11. klo 18 Kärkölän kunnantalolla, Virkatie 1. Valtakirjojen tarkastus ja kahvio avoinna klo 9–10. alk. Ollaan yhteydessä. Lisätietoja: hame@ keskustanuoret.fi Päijät-Häme Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan PäijätHämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. Pirkanmaan Vesaiset: tmj Elina Sieppi, Näsi linnankatu 23 a 1 33210 Tampere, 040 5550 635, sähköposti elina.sieppi@gmail.com. klo 18 piiritoimisto Apilassa, Näsilinnankatu 23 A Tampere. klo 18 Reumayhdistyksen tilassa, os. klo 17 Kärkölän kunnantalolla, Virkatie 1. Ytimekäs vapaamuotoinen hakemuskirje ja pakolliset liitteet: Hakemus lähetetään postitse osoitteella: Ahti Pekkalan säätiön hallitus / Antti Pekkala, Mieluskyläntie 918, 86550 Mieluskylä. Orimattila kirkonkylä, py:n syyskokous to 29.11. kerros, Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola. 040 556 7262, kristiina. Hyvää ruo kaa, musiikkia, tanssia ja parasta seuraa. Hollolan kj:n syyskokous ke 7.11. Lea Koskinen kertoo Poukan talon historiasta. Klo 12.00. klo 10–14 kauppakeskus Elossa. Jakamillaan apurahoilla säätiö tukee Suomen ulkomaankaupan ja taloudellisen kehityksen edistämistoimintaa sekä maidontuotannon, -jalostuksen ja maatilatoiminnan tutkimusta. klo 18 Orimattilan yhteiskoulun ruokalassa. keskustalaisten kirkkopyhä Kullaalla su 25.11. sastamalan kj:n syyskokous Vehmaan tilalla (Tampereentie 212) su 4.11. Hämeenkosken py:n syyskokous ti 6.11. Tutkimussuunnitelma aikatauluineen 2. Erityisesti Pohjois-Pohjanmaan kehitystä tukevaa tutkimus-, kehitysja yrittäjyyskoulutustoimintaa. Seuraa Suomenmaan printistä tai ne tistä ”Keskustassa tapahtuu” palstaa, piirin nettisivulta www.keskusta.fi/satakunta tai Facebook: Satakunnan Keskusta. Johto kunta klo 17. Ansioluettelo (CV) Ahti Pekkalan SÄÄTIÖ APURAHAT julistetaan haettavaksi 30.11.2014 mennessä. Liput 25€/opiskelijat 15€ varattavissa piiritoimistolta tai kunnallis järjestöstäsi. Ylöjärven keskustanaiset järjestävät erityi sesti kädentaitajille suunnatut joulumyyjäi set la 1.12. Jakamillaan apurahoilla säätiö tukee Suomen ulkomaankaupan ja taloudellisen kehityksen edistämistoimintaa sekä maidontuotannon, -jalostuksen ja maatilatoiminnan tutkimusta. Omakus tanteinen lounas. klo 16.30 Helmipankin kokoustiloissa. Hintaan sisältyy kuljetus Turkuun ja takaisin, risteily ja joulubuffet. klo 18 Las silan maamiesseurantalolla Heiängintie 1. keskustanuorten Hämeen piirin syys kokous Kerhoravintola Seiskassa (Suomen kasarmi 7, Hämeenlinna) pe 2.11. 0400 930 483 ja keskustanais ten PäijätHämeen piiri toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. Tarkka hakuohje ja lisätietoja antaa säätiön asiamies: Antti Pekkala, puh. klo 18 Poukan talolla. Vieraana kansanedustaja Martti Talja. Piirin 100-vuotisjuhla la 17.11. MsL-Tampereen avoin keskustelutilaisuus ke 7.11. klo 18. Päijät-Hämeen piirin syyskokous la 10.11. Erityisesti Pohjois-Pohjanmaan kehitystä tukevaa tutkimus-, kehitysja yrittäjyyskoulutustoimintaa. Piirin syyskokous Forssan Lyseolla (os. Porin kj:n syyskokous to 1.11. Vapauden katu 1 D 67 (2. klo 16.30 Koskikartanolla. Sitovat ilmoittautumiset viimeis tään ma 15.10. Lahden kj:n syyskokous ti 6.11. alkaen klo 8. Kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma 3. 35 eur. klo 16.30 alk. Etelä-Padasjoen py:n syyskokous su 4.11. 040 418 1150. Ytimekäs vapaamuotoinen hakemuskirje ja pakolliset liitteet: Hakemus lähetetään postitse osoitteella: Ahti Pekkalan säätiön hallitus / Antti Pekkala, Mieluskyläntie 918, 86550 Mieluskylä. Erityisesti Pohjois-Pohjanmaan kehitystä tukevaa tutkimus-, kehitysja yrittäjyyskoulutustoimintaa. Erityisesti Pohjois-Pohjanmaan kehitystä tukevaa tutkimus-, kehitysja yrittäjyyskoulutustoimintaa. Jakamillaan apurahoilla säätiö tukee Suomen ulkomaankaupan ja taloudellisen kehityksen edistämistoimintaa sekä maidontuotannon, -jalostuksen ja maatilatoiminnan tutkimusta. Samalla olet tervetul lut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa, millaista toimintaa haluaisit kehitettävän. Lahti. Ansioluettelo (CV) Ahti Pekkalan SÄÄTIÖ APURAHAT julistetaan haettavaksi 30.11.2014 mennessä. Ahti Pekkalan SÄÄTIÖ APURAHAT julistetaan haettavaksi 30.11.2014 mennessä. Arpajaiset ja puurotarjoilu. klo 18 Hollolan matkakeidas huoltoasemalla Ho peakalliontie 2. Sääntömääräiset asiat. Kaffeservering. klo 18.30. Lahden kj täyttää 50 vuotta! Juhlat Lah den markkinoilla ke 7.11. Poliittinen katsaus puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen. 11 vid SydÖsterbottens partikansli Keskuskatu 11, 60100 Seinäjoki. 1. Ypäjän keskustanaiset. Keskustan ruotsinkie lisen piirin ry syyskokous la 10.11. 044 344 2386, s-posti: antti.pekkala(at)karhukankaankoskelat. Tarkka hakuohje ja lisätietoja antaa säätiön asiamies: Antti Pekkala, puh. Il moittautuminen alkaa klo 9.30. 050 303 6493, hame@keskusta nuoret.fi. tarja.kiviniemi@keskusta.fi tai puh. Toimis to kauppakeskus Hansa 2. Hallitus klo 18.30. Tarjoilun järjestämiseksi ilmoita tulosta si viim. klo 18.30. klo 10 Hartolassa, kunnantalolla, Kunin kaantie 16. Tarjoi lu ja ilm. Svenskspråkiga distrikt Centerns svenska Distrikt håller stad geenligt höstmöte, lördag 10.11. Stad geenliga ärenden. MsL-Tampereen kaikille avoin varjovaltuus to keskustan Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1, ma 12.11. Srkvaaliehdokkaat esittäy tymässä. Mukana keskustalai sia paikallisia ja valtakunnallisia päättäjiä. Paikallisyhdistysten syyskokoukset klo 17.30. 1. Mukana keskustalaisia paikallisia ja valta kunnallisia päättäjiä. 044 344 2386, s-posti: antti.pekkala(at)karhukankaankoskelat. Laivalla järjestösuunnittelija Matias Ollila puhuu ajankohtaisista asioista. Klo 08.45 Viking Amorella lähtee Turusta Maa rianhaminaan. Sääntö määräiset asiat. Ytimekäs vapaamuotoinen hakemuskirje ja pakolliset liitteet: Hakemus lähetetään postitse osoitteella: Ahti Pekkalan säätiön hallitus / Antti Pekkala, Mieluskyläntie 918, 86550 Mieluskylä. Sään tömääräisten asioiden lisäksi päätetään mm. 044 978 3929. Tarjolla kakkukahvia. 12.11. Kahvi klo 17.30. Kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma 3. klo 17.30 Mestarinkatu 2. Ansioluettelo (CV) Ahti Pekkalan SÄÄTIÖ APURAHAT julistetaan haettavaksi 30.11.2014 mennessä. klo 16. keskustalaiset iltamat la 10.11. Tapahtumat Pirkanmaalla: facebook.com/ keskustapirkanmaalla ja Suomenmaan Kes kustassa tapahtuu nettipalsta: www.suo menmaa.fi. 040 736 3290, markku.leppalahti@keskus ta.fi, toimistosihteeri ja Keskustanaisten toiminnanjohtaja Sari Kujanpää puh. ravintola Ailavissa, os. Tampereen talousjohtaja Juk ka Männikkö kertoo Tampereen talous näkymistä ja vuoden 2019 budjetista. O ik a is u Tuija Leivo-RinTakoRven etunimi on Tuija, ei Teija, kuten Suomenmaassa (26.10.) julkaistussa uutisanalyysissa virheel lisesti kirjoitettiin. Toi misto pääsääntöisesti avoinna mato, mut ta kannatta varmistaa paikallaolo soittamal la etukäteen. Janakkalan keskusta ry:n syyskokous to 15.11. Matkan hinta aikuiset 50 eur, alle 17 v. 044 344 2386, s-posti: antti.pekkala(at)karhukankaankoskelat. Tampereen kj:n syyskokous ke 14.11. klo 17. 1. Sihteerit: kj:t ja py:t ilmoittakaa tulevat keskustatapahtumat paikkakunnil lanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@ keskusta.fi Pirkanmaan piirin sääntömääräinen syyskokous la 10.11. Lahden kj täyttää 50 vuotta! Ke 7.11. Piiritoimiston osoite Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. Piiri toimisto Apila palvelee sopimuksen mukaan. mennessä. Mukana europar lamentaarikko Anneli Jäätteenmäki. piirin eduskuntavaaliehdokkaista. 2.11.2018 35 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. klo 17 Kärkölän kunnantalolla, Virkatie 1. mennessä! Myyntipaikka on ilmainen, mutta myyjiltä peritään 15€ markkinoimismaksua ja arpavoitto päivän arpajaisiin. keskustanaisten satakunnan piiri. henkilö valinnat vuodelle 2019. Orimattila, kj:n syyskokous to 29.11. Lisätietoja: hame@ keskustanuoret.fi Pirkanmaa Pirkanmaan piiri: Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere, 040 767 3419, pirkanmaa@ keskusta.fi, www.pirkanmaankeskusta.fi. Sääntömääräiset asiat, mm. Sääntömääräiset asiat. Sääntömääräiset asiat. Sääntömääräiset asiat. klo 16.30 Helmipankin kokoustiloissa. Tutkimussuunnitelma aikatauluineen 2. Satakunta satakunnan piiritoimisto, tavoitat meidät seuraavista numeroista: tmj Satu Tietari 050 405 7742 (satu.tietari@keskusta.fi), keskus tanaisten tmj Tarja Kiviniemi 044 978 3929 (tarja.kiviniemi@keskusta.fi), nuorten tmj Juho Paavola 0440 336 588 (satakunta@kes kustanuoret.fi). Esillä kaupunginvaltuus ton kokouksen esityslista. Ansioluettelo (CV) 30.11.2018 net. klo 18 Turengissa kunnantalon valtuustosalissa. Tarkka hakuohje ja lisätietoja antaa säätiön asiamies: Antti Pekkala, puh. Avoinna varmim min ti klo 9.30–12 ja to klo 13–17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. kärkölä, kj:n syyskokous su 18.11. Kahvitarjoilu ja arpajaiset. Klo 17 puolue sihteeri Riikka Pirkkalaisen ajankohtainen katsaus, klo 18 kokous. Mahdollinen jäsenäänestys 17.–18.11. klo 18 Heinolan valtuustotalolla. Etelä-Häme Etelä-Hämeen piiritoimisto, piirin toi minnanjohtaja Markku Leppälahti puh. Sääntömääräiset asiat ja eduskunta vaaliasiat. Hän työskentelee valtakunnallisessa digi tuen toimeenpanohankkeessa, ei elinikäiseen oppimiseen liittyvässä digitukihankkeessa, kuten analyysissa väitettiin. täyte kakkukahvit kaikelle kansalle Lahden Markkinoilla keskustan teltalla. Ju hana Herttuan katu 17, 28100 Pori. keskustanaisten Pirkanmaan piiri: tmj Kristiina MäkiVälkkilä, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere. Juhla puhe ekryhmän pj Antti Kaikkonen. Syys kokous ti 20.11. kärkölä, py:n syyskokous su 18.11. klo 10. Heinolan kj:n syyskokous to 8.11. Jumalanpalvelus Kullaan kirkossa klo 12, jonka jälkeen kokoontuminen ja keitto lounas seurakuntakodissa. Risteily Porin keskustan kanssa la 17.11. Paikallisyhdistysten tulee tehdä ehdo kasesitykset eduskuntavaaleihin 2019 piiritoimistoon torstaihin 8.11. Laitilan keskustanaisten syyskokous ke 21.11. Vierailijoina keskustan vpj, kan sanedustaja HannaKaisa Heikkinen ja kan sanedustajat Mikko Alatalo, Pertti Hakanen sekä Arto Pirttilahti. klo 17 Olli Rekolaisen kotona (Torvoilan tie 1399). Tutkimussuunnitelma aikatauluineen 2. Varaa paikkasi yhdistyksen puheenjohta jalta sähköpostilla minna.sarvijarvi@ylojar vi.fi tai tekstiviestillä 0405890355 ma 26.11. klo 18. makivalkkila@keskusta.fi. 050 577 0838, sami.porkka@keskusta.fi. Klo 14.10 laiva saapuu Maari anhaminaan, laivanvaihto. Kymenlaakso Piiritoimisto, tmj Sami Porkka puh. klo 19 Etelärannassa Porin taide museon kokoustilassa 2 krs. Etelä-kärkölä, py:n syyskokous su 18.11. Turun seudun keskustanaisten syyskoko us ti 27.11. Liikkalan VPKtalolla (Pienliikkalantie 408, Liikkala/ Kouvola), tervehdysten vastaanotto ja ruokailu klo 13, juhla klo 14. Matti Hatanpää 050 532 3298 matti.hatanpaa@hatanpaa.fi tai Anitta Vir tanen 0500 664625 anitta.virtanen@gmail. Länsi-Padasjoen py:n syyskokous su 4.11. Kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma 3. Nimetään eduskuntavaaliehdokkaita ja tehdään ehdokasesitys europarlamenttivaa leihin 2019. kl. Erikoishyvä kahvi pöytä. Lahden kj täyttää 50 vuotta! Juhlat Nasto lan joulun avauksessa la 30.11. Pohjois-Padasjoen py:n syyskokous su 4.11. Joulubuffet varat tu ryhmälle. 1. Jakamillaan apurahoilla säätiö tukee Suomen ulkomaankaupan ja taloudellisen kehityksen edistämistoimintaa sekä maidontuotannon, -jalostuksen ja maatilatoiminnan tutkimusta. 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi, Kes kustanuorten toiminnanjohtaja Emmi Mä kelä puh. Tarkka hakuohje ja lisätietoja antaa säätiön asiamies: Antti Pekkala, puh. Tutkimussuunnitelma aikatauluineen 2. 044 344 2386, s-posti: antti.pekkala(at)karhukankaankoskelat. Padasjoen kj:n syyskokous Helmipankin kokous tiloissa su 4.11. klo 18.30 kirjastotalo Metson Tam misalissa. Valtakirjojen tarkastus ja kahvi tarjoilu klo 9.30. klo 18 NNKY:n tilassa, Vapaudenkatu 8. Syyskokousasiat ja arpajaiset. keskustanuorten Hämeen piirin syys kokous Kerhoravintola Seiskassa (Suomen kasarmi 7, Hämeenlinna) pe 2.11. Kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma 3. klo 10. Valitaan vuoden 2019 johtokunta, päätetään toimintasuunnitelmasta ja bud jetista vuodelle 2019 ja käsitellään muut sääntö määräiset asiat. Sääntömääräiset asiat. Varmistathan paikallaolomme aina ennen tuloas. klo 18 Lopella Topenon Seurantalolla
Juhlan jälkeen täytekakkukahvit. Kahvitarjoilu. B1-hytti 141 €/henk. Ilmoittautumiset: anne. Piiri tarjoaa päivällisen! Ilmoittaudu 25.10 mennessä tarjoiluun: savo-kymi@ vesaiset.fi Vesaisten elokuvapäivä Mikkelin Kinolinnassa 1.12. Kj:n syyskokous to 8.11. Etelä-Pohjanmaan piirin syyskokous pe 9.11. klo 17:30 Koivurannan kerhohuoneella. 12. Hirvelä, syyskokous ma 26.11. Kahvi tarjoilu klo 17.30. Piiritoimistojen käynti/postiosoite: Snellmaninkatu 37, Kuopio. Pohjois-Savo Pohjois-Savon Keskustan yhteystiedot: piirin tmj Kimmo Valta p. Ihastmjärven koululla. Seminaarinkatu 19. klo 18 Siiskosilla, Heinälahdentie 4, Mikkeli. Sääntömääräisten asioiden lisäksi puhutaan hyvinvoinnista. Ohrapuurotarjoilu. A2-hytti 170/ henk. Paikalla on kansanedustaja Ari Torniainen. Vesaisten Pikkujouluristeily Tallinnaan 7.–8.12. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään eduskuntavaaleja, maakuntavaaleja, europarlamenttivaaleja sekä seurakuntavaaleja. Palstailmoitukset Suomenmaahan jarjestot@suomenmaa.fi. herttuainen(at)keskusta.fi, 050 520 6042 Ks. Etelä-Savo Etelä-Savon piirin syyskokous ti 13.11. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään eduskuntavaaleja, maakuntavaaleja, europarlamenttivaaleja sekä seurakuntavaaleja. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään eduskuntavaaleja, maakuntavaaleja, europarlamenttivaaleja sekä seurakuntavaaleja. Kokouksessa puhuvat keskustan vpj Katri Kulmuni, puoluevaltuuston pj Antti Kivelä, keskustan ek-ryhmän vpj Hanna Kosonen ja MEP Elsi Katainen. Ks. Jäsenhinta Savo-Kymen Vesaisille 2e/hlö, muut 6e/hlö. Jyväskylän kj:n syyskokous 25.11. Miehikkälä. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään eduskuntavaaleja, maakuntavaaleja, europarlamenttivaaleja sekä seurakuntavaaleja. Vesaiset järjestää yhteistyökumppaneineen Lapsen oikeuksien päivän konsertin 24.11. B3-hytti 126 €/henk. Illalliskorttivaraukset 30 euroa/hlö 050 573 5353/Pauliina tai 040 532 1762/Teijo. 23.30 Mikkeli, n. Kouluttajana KSML varapäätoimittaja Inkeri Pasanen. Keskustanaisten Kanta-Lappeenrannan py:n syyskokous ke 7.11. Hyttivaraukset www.keskusta.fi -> osallistu ja vaikuta, bussivaraukset piiritoimistolta sami.porkka@keskusta.fi tai 050 577 0838 Vesaisten elokuvapäivä Mikkelin Kinolinnassa 1.12. Lappeenrannan kj:n syyskokous ti 9.11. Pukuetiketti: Smart casual. 0440 817 373 sekä keskustanaisten tmj Kaija Väänänen p. mennessä savo-kymi@vesaiset.fi. klo 18:30 Humanian auditoriossa (Keskussairaalantie 4, Savonlinna). PE 7.12 Lähtö Kerimäeltä 3.15 Kososen tallit / 3.45 Savonlinna L-A asema / 4.15 Hiismäki / 4.40 Juva ABC / 5.20 Mikkeli matkakeskus / Viking Xprs Katajanokalta klo 10.30 / Helsinki-Tallinna klo 13. Katsotaan uusin Viiru ja Pesonen, Viiru muuttaa -elokuva. Laivalla on myös paljon muita mahdollisuuksia ruokailla. Sitovat ilmoittautumiset 25.11. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään eduskuntavaaleja, maakuntavaaleja, europarlamenttivaaleja sekä seurakuntavaaleja. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään eduskuntavaaleja, maakuntavaaleja, europarlamenttivaaleja sekä seurakuntavaaleja. mennessä, mll.peraseinäjoki@ gmail.com).. A3-hytti 142 €/henk. Lähde mukaan vaaliristeilylle 2.–3.2.2019 Viking Gabriellalle. Kahvitarjoilu. klo 19, Saivikkala op:n kokoustila ( Keskustie 17 ). Johtokunta kokoontuu klo 17.30. kj:n syyskokous 21.11. Sääntömääräiset asiat. 044 369 9600, toimistosihteeri Jaana Kvist p. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään eduskuntavaaleja, maakuntavaaleja, europarlamenttivaaleja sekä seurakuntavaaleja. Matkan hinta Savo-Kymen Vesaisjäsenille 100e/alle 18v, 120e/yli 18 v / 2 hh huoneessa, 35 €.n lisämaksusta 1 hh. Ruokailu klo 12 alkaen. Keskustassa tapahtuu 36 2.11.2018 Kouvolan kj:n syyskokous to 8.11. Mikkelin kj:n 80-vuotisjuhlat 9.12. Kokousesitelmät kaupunginhallituksen jäsen Riitta Munnukka, Eksotesta ja yrittäjyydestä Laura Kaijanen. (pe-la). klo 16.30–18 Keskisuomalaisen toimitiloissa Jyväskylän Aholaidassa. mennessä: marja.pelkonen@ keskisuomalainen.fi tai piiritoimistolle. Matkalla oltava mukana henkilökortti tai passi. 040 831 3775. Paikalla eduskuntavaalien ehdokasehdokas Kristiina Helminen. 050 573 5353, toimistosihteeri Pia Högberg p. B2-hytti 145 €/ henk. Keskustanuorten tmj Toni Viljamaa p. Kotka. Ti ja pe julkaistavan verkkosivujen järjestöpalstan deadline on tiistaisin ja perjantaisin klo 12, piiri mainittava. vaananen@keskusta.fi Ota pikaisesti yhteyttä, viimeistään 5.10. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään 2019 eduskuntavaaleja, 2019 maakuntavaaleja, 2019 europarlamenttivaaleja sekä 2018 seurakuntavaaleja. klo 18 Luumäen OP:n kokoustilassa. Kokouksessa nimetään eduskuntavaaliehdokkaita. klo 18 (klo 17–18 valtakirjantarkastus ja kahvit) Kärkkäälän NS-talolla Hankasalmella. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa käsitellään eduskuntavaaleja, maakuntavaaleja ja europarlamenttivaaleja. Ruomin-kirkonseudun syyskokous ma 5.11. Ilmoittautumiset piiritoimistolle ma 19.11. Riistakatu 15 Iisalmi. Sääntömääräiset asiat ja sääntömuutos. 044 312 2982. Sitovat ilmoittautumiset 25.11. klo 18 ABC Imatran kokoustilassa. Maaja metsätalousministeri Jari Leppä vierailee Juvan Toimintatalolla os. Puhujana keskustan vpj Juha Rehula. Karsturannan py:n syyskokous ma 5.11. Pohjois-Savon Keskustan pikkujoulumatka Helsinki–Tallinna 9.–10.11. Parikkala. Hintaan sisältyy matkat ja hotelli. Keskustanuorten ja Vesaisten tmj Elina Suoranta p. Kahvit klo 17.30. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto. Tavara-arpajaiset, kahvit ja ilmoittautuminen klo 17 alkaen. Imatran kj:n syyskokous ma 26.11. Klo 17–19 Perfect Home sisustustavaroiden esittely ja kahvit samassa paikassa. Keski-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: piirin tmj Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p. Saaren py:n syyskokous ja pikkujoulu Rantamajan saunalla pe 30.11. Kj:n syyskokous 19.11. Risteilymatkan hinta: B4-hytti 117 €/ henk. Puhujina kaupunginhallituksen jäsen Riitta Munnukka ja Eksotesta sekä yrittäjyydestä Laura Kaijanen. Sääntömääräiset asiat. mennessä: p. Linja-autoliike S. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään eduskuntavaaleja, maakuntavaaleja, europarlamenttivaaleja sekä seurakuntavaaleja. Kososen bussi mukana koko matkan ajan! Ilmoittaudu 15.11 mennessä: savo-kymi@vesaiset.fi. Tervehdykset ja puurotarjoilu klo 12–13, juhla klo 13, juhlapuhujana kansanedustaja Mauri Pekkarinen. Paikalla kansanedustaja Ari Torniainen ja piirin pj Jouni Kemppi. klo 19. Paikalla puolueen pj Juha Sipilä. Sääntömääräiset asiat. Paikalla europarlamenttivaalien ehdokasehdokas Juho Kekäläinen ja eduskuntavaalien ehdokasehdokas Jari Karhu. Avoinna sopimuksen mukaan. Kahvija puurotarjoilu. klo 18 Joutseno-talolla. Kj:n syyskokous to 22.11. Mikkelin kj:n syyskokous 2.12. ABC Amiraali Haminantie 1. 045 327 4845 tai keski-suomi@keskusta.fi Keskustan hirvipeijaiset Kyyjärven Eräkartanolla la 24.11. Jyväskylän keskustaopiskelijat JOK ry:n syyskokous 6.11. klo 17 alkaen ravintola YläRuth, os. Keskustanaisten piirin syyskokous 24.11. Valtakirjojen tarkastus ja kahvit klo 17.30. Keskustanaisten Itä-Savon piirin syyskokous piiritoimistolla, Tottinkatu 15, to 8.11. klo 12. Sääntömääräiset asiat. Savonlinnan kj:n syyskokous ke 28.11. klo 15 Palokan ABC:llä, os. Keski-Suomen piirin syyskokous pe 16.11. 01.00 Savonlinna. klo 18.30 Saaren vanhalla kunnantalolla. Kouvola, Sippolan py:n syyskokous ma 12.11. Johtokunta klo 18. klo 18 kunnantalon valtuustosalissa. Kotimatka, n. Johtokunta klo 18.00. Paikkoja rajoitetusti. ”Miten brändäät itsesi somessa?” Sosiaalisen median koulutus maakuntaja eduskuntavaaliehdokkaille sekä kaikille asiasta kiinnostuneille la 24.11. klo 18–18.45. Savo-Kymen Vesaispiirin syyskokous 2.11. Ilmoittautumiset 8.11. Hintaan sisältyvät bussikuljetukset Pohjolan Matkan tilausbussilla, tutustuminen Eduskuntataloon, laivamatkat Silja Europa -laivalla valitussa hyttiluokassa, meriaamiainen laivalla. Paikalla tmj Matti Kuittinen. klo 18.30 piiritoimistolla. Sääntömääräiset asiat. Esiintymässä Pikkukakkosesta tuttu Tuomo Rannankari ja Hiekkakakkuorkesteri, paikalla myös kahvio ja onnenpyörä. klo 17 ravintola Vinossa. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään eduskuntavaaleja, maakuntavaaleja, europarlamenttivaaleja sekä seurakuntavaaleja. klo 18 Konerauta Lahtelan tiloissa. klo 12. klo 16 alkaen. Itä-Savo Itä-Savon piirin syyskokous to 15.11. Lisätietoja ja ilmoittautumiset Kaija Väänänen puh. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään eduskuntavaaleja, maakuntavaaleja, europarlamenttivaaleja sekä seurakuntavaaleja. Sääntömääräiset asiat. Jäsenhinta Savo-Kymen Vesaisille 2e/hlö, muut 6e/hlö. klo 19 Tuomo Mattisella (Laamantie 20). Sääntömääräiset asiat ja pj:n valinta kaudelle 2019. Iltapäivä Tallinnassa, majoittuminen Hotelli Meriton Spa hotelliin. Kahvitarjoilu klo 18.30 alkaen. klo 19 virastotalolla. Valtakirjojen tarkistus klo 18. klo 18.30 Humaniassa, Keskussairaalantie 4, Savonlinna. Ruokolahden kj:n syyskokous ti 20.11. kj:n syyskokous pe 2.11. klo 19 Osuuspankin kokoushuoneella. Liput ovelta 4€, ennakkoon 3€ (varaukset 21.11. Luumäen kj:n syyskokous ti 11.12. Palokanorsi 10, 40270 Jyväskylä. Sääntömääräiset asiat. klo 18 Suomen Nuoriso-opisto Paukkulan Seminaarisalissa, osoite: Paukkulantie 22. Paikalla eduskuntavaalien ehdokasehdokas Kristiina Helminen. Kahvit klo 17.30, kokous klo 17.45. tarkemmat tiedot kohdasta Kymenlaakso. Käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi eduskuntavaaliehdokkaiden asettaminen. Mukana keskustan vpj Katri Kulmuni, MEP Elsi Katainen ja keskustan ek-ryhmän vpj Hanna Kosonen. Juvantie 7, pe 9.11. Buffetruokailuihin sisältyvät ruokajuomat, viinit, olut, vesi ja virvokkeet. Vesaisten Pikkujouluristeily Tallinnaan 7.–8.12. klo 18 Hirvensalmen kunnantalolla. Kahvitarjoilu klo 18. Tervetuloa keskustelemaan kahvikupin äärellä! Heinälahden py:n syyskokous su 18.11. Tilaisuudessa esittäytyvät keskustan eduskuntavaalija maakuntavaaliehdokkaat. Reisjärventie 1419,44860 Alvajärvi. 045 327 4845 ja keskustanaisten pj Anne-Maria Perttula, p. klo 18 Sohvalla Oy:n / Boulder Saimaan tiloissa, osoite Tuomikatu 26, Lappeenranta. Ehdokaskoulutus vaikuttavasta mielipidekirjoittamisesta keskustan eduskuntaja maakuntavaaliehdokkaille ma 12.11. Katsotaan uusin Viiru ja Pesonen, Viiru muuttaa -elokuva. Ateriahinnat ovat voimassa vain etukäteen lunastettuina. Jänhiälän py:n syyskokous ke 7.11. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään eduskuntavaaleja, maakuntavaaleja, europarlamenttivaaleja sekä seurakunta vaaleja. Paikkoja rajoitetusti. tarkemmat tiedot kohdasta Kymenlaakso. klo 15 Peräseinäjoella Toivolanrannan yhtenäiskoululla. Käymme tutustumassa vasta remontoituun eduskuntataloon, missä tapaamme kansanedustajia ja keskustan puoluejohtoa. Keski-Suomen suurimmassa tupaillassa vieraana Lapin puolustaja Mikko Kärnä. Pätilän py:n syyskokous to 8.11. Mustilan koululla (Alppiruusuntie 99, Elimäki). klo 14–15.30 Kyyjärven Eräkartanolla (Nurmijoentie 296, Kyyjärvi). Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään eduskuntavaaleja, maakuntavaaleja, europarlamenttivaaleja sekä seurakuntavaaleja. Paikalla piirin tmj. 044 369 9603. klo 18 Sohvalla Oy:n / Boulder Saimaan tiloissa, Tuomikatu 26, 53810 Lappeenranta. Kahvit klo 17.30, kokous klo 18. klo 18 Ruokolahden koululla (Metsolantie 7). Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään eduskuntavaaleja, maakuntavaaleja, europarlamenttivaaleja sekä seurakuntavaaleja. klo 14 Ravintola Huvikummussa, Otava. Sonkajärvi. LA 8.12 aamiainen, päivä Tallinnassa, huoneiden luovutus 12.00, iltapäivällä tuliaisostokset bussilla, Viking Xprs klo 17.–19.30 Tallinna–Helsinki. Sääntömääräiset asiat. Suomenmaan perjantaina julkaistavan printtilehden järjestöpalstan deadline on edellisen viikon perjantai klo 12. Avoinna klo 9–15, tärkeä tapaaminen kannattaa varmistaa soittamalla. klo 18 Teija Vanhalalla (Pihtsalmentie 20 a, Savero). Paikalla keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen, kansanedustaja Ari Torniainen, eduskuntavaalien ehdokasehdokkaat Juho Heikka, Kristiina Helminen, Jari Karhu ja Pekka Räty sekä europarlamenttivaalien ehdokasehdokas Juho Kekäläinen. Avoinna klo 9–15. klo 18. Keskustanaisten Karjalan piirin syyskokous ke 14.11. mennessä savo-kymi@vesaiset.fi. klo 19. Taavetin py:n syyskokous ti 6.11. Karjala Karjalan piirin syyskokous pe 16.11. klo 18.30 Seinäjoen kaupungintalon valtuustosalissa, Kirkkokatu 6. Taipalsaari. Lappeenrannan Keskustanaisten syyskokous ke 7.11. Kunnalan Marja ja Matkailu. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. klo 18 Jänhiälän koululla. klo 19 Ahosella (Pöyhiänniementie 1). Sääntömääräisten asioi den lisäksi käsitellään eduskuntavaaleja, maakuntavaaleja, europarlamenttivaaleja sekä seurakuntavaaleja. Kouluttajana keskustan oma somevirtuoosi Mikko Kärnä. A4-hytti 129 €/ henk. Vesaisten Pikkujouluristeily Tallinnaan 7.–8. Hirvensalmen kj:n syyskokous su 25.11. Luvassa herkullista Mikon keittämää Lapin äijän keittoa kakkukahvien ja poliittisen ajankohtaiskeskustelun kera. Mukana eduskunnan varapuhemies, kansanedustaja Mauri Pekkarinen. Lisämaksusta voi tilata ennakkoon: illallisbuffet pe-ilta menomatkalla 33 €, lounasbuffet la-iltapäivä paluumatkalla 25 €. klo 13 Alvajärven Maamiesseuran talolla Pihtiputaalla, os. 040 721 0636. Kahvitarjoilu. 044 369 9603 tai kaija
Johtokunta klo 18. Lappi Piirin syyskokous la 17.11. klo 13 mennessä. Kahvitarjoilu. 040 5338160, katmja.koivukoski@keskusta.fi Pohjois-Pohjanmaan keskustanuorten ylimääräinen yleiskokous 3.11. klo 18. Lapin Keskustanuoret Sulla on Talenttii -messuilla ti 6.11. Samaa korosti piiri kokous julkilausumassaan. klo 11 Ylitornion Diakoniaopistolla, Alkkulanraitti 1. Pyhäjoki. klo 10. kj:n syyskokous 2.11. Lisäksi hyväksytään mm. Tuiran py:n syyskokous pe 9.11. Sääntömääräiset asiat. Sääntömääräisten asioiden lisäksi päätetään uusien mallisääntöjen hyväksymisestä (sääntömuutos), piirin eduskuntavaaliehdokkaiden nimeämisestä sekä puoluehallituksen jäsenen valinnasta. Poliittisessa keskustelussa kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen uskoi, että soteja maakuntauudistus saadaan maaliin. mennessä Mirja Stålnacke mirja49@gmail.com tai 040 534 4485. Isokatu 2, Kokkola ma–to klo 10–15. Lisätietoja: lappi@keskustanuoret.fi. Lisätiedot: pääsihteeri Inkeri Sundberg, puh. 050 388 0016, piirin pj Mari Kerola p. Kärsämäki py:n syyskokous ti 20.11. Kahvit klo 10.30. klo 18 Kivirannantie 1:n kerhotilassa. Markkasen mukaan keskustan tavoitteena on olla vaalipiirin suurin puolue ja saada Savo-Karjalan vaalipiiristä läpi kuusi kansanedustajaa. liiton uusi ympäristöja energiapoliittinen ohjelma. Pohjois-Savon keskustalaiset eduskuntavaaliehdokkaat ovat kuopiolaiset Saara Hanhela, Antti Kivelä ja Vesa Linnanmäki, kiuruvetinen Hannakaisa Heikkinen, rautalampinen Matti Kärkkäinen, siilinjärveläinen Sallamaarit Markkanen, iisalmelainen Kati Partanen, leppävirtalainen Auli Piiparinen ja lapinlahtelainen Juha-Pekka Rusanen. +358 447 514 256, e-mail. Keskustan py:n syyskokous Pyhännän kunnantalolla (osoite Manuntie 2) su 18.11. Piirin puheenjohtajana jatkaa Sallamaarit Markkanen ja varapuheenjohtajina Mira Kokkonen ja Juho Pahajoki. inkeri.sundberg@keskustanuoret.fi. Sääntömääräisten asioiden lisäksi valitaan Keskustanuorten liittohallitukseen 5 varsinaista jäsentä kaudelle 2019–2020 ja 2 varajäsentä kaudelle 2019, sekä kv-sihteeri liittokokouksien 2018–2020 välille. Vieraana Janne Mäkinen. Pyhäntä. Tornion kj:n syyskokous valtuustosalissa ti 6.11. Oulu. Paikalla puolueen pj Juha Sipilä. Valtakirjojen tarkastus la klo 9–12. klo 12 Rovaniemellä, Saaren koulussa. Seinäjoella. Lisätietoa: minna.tennivaara@tornio.fi. Lisätietoja www.kol.fi ja jaakko.maki-petaja@keskustaopiskelijat.fi. Paikalla kansanedustaja Tuomo Puumala sekä kansanedustajaehdokkaat Tuija Leivo-Rintakorpi ja Otto Luoma. Pohjankartanossa (os. Piirikokous esittää puolue hallitukselle, että istuva meppi Elsi Katainen valitaan ehdok kaaksi ensi kevään EU-vaaleihin. Lapin Keskustanuorten syyskokous pe 2.11. Paikalla kansanedustaja Markus Lohi. So ili Rie pu la. www.keskusta.fi/perapohjola. Antti Ollikainen 040 721 0311, järjestö sihteeri Mirja Kaartinen 044 015 5404 sekä Keskustanaisten ja Vesaisten tmj. 040 684 0568, keskustanaisten tmj Eeva Peltokorpi p. Lapin Keskustanuoret matkustavat Keskustanuorten sote-akatemiaan Ouluun 1.–2.12. Valtakirjan tarkastus klo 10. Keski-Pohjanmaan piirin syyskokous su 18.11. Myynnissä itse tehtyjä tuotteita. Vapaa sisäänpääsy. Kokouksen asialista ja tarkempi ohjelma sekä ilmoittautumisohjeet julkaistaan myöhemmin www.keskustanuoret.fi. Törnäväntie 27, 60200 Seinäjoki. Lapin Keskustanuoret matkustavat keskustanuorten sote-akatemiaan Ouluun 1.–2.12. Puhelimitse myös muulloin, tmj Jirka Hakala p. Ehdokkaaksi haluavia oli yksitoista mutta paikkoja yhdeksän. Lisäksi hyväksytään keskustanuorten eduskuntavaaliohjelma, perhepoliittinen ohjelma, yhdenvertaisuussuunnitelma sekä avaruuspoliittinen ohjelma. klo 19. Hotelli Sorsanpesä, os. klo 14 piiritoimistolla. Tarjoilujen vuoksi ennakkoilmoittautumiset 29.10. Voit halutessasi myös varata oman myyntipaikan. Ylivieska. 2.11.2018 37 Soili Riepula KansanedustajaehdoKKaiden nimeäminen ensi kevään vaaleihin vaati äänestyksen keskustan Pohjois-Savon piirikokouksessa. Yppärin py:n ja Yppärin Keskustanaisten syyskokoukset Irja Kestilällä pe 9.11. klo 19 Konttilassa. Käsittelyssä eduskuntavaalit ehdokkaineen sekä sääntömääräiset asiat, paikalla keskustan vpj Juha Rehula. Eniten ääniä sai Kivelä. 050 574 1405. Keskustaopiskelijat Keskustan Opiskelijaliiton liittokokous 3.–4.11. klo 9–15 Rovaniemen SantaParkissa. Avoinna la 10–16 ja su 10–15. Kansanedustaja Seppo Kääriäinen kaipasi Suomen politiikkaan yhteistyömaakareita – sellaisia, joiden sana pitää. Kahvitarjoilu. klo 18 kaupungintalon valtuustosalissa. klo 17 Rotkon Olohuoneella, Lapin AMK:n Rovaniemen kampuksella. Keskustanaisten Lapin piiri ry syyskokous Rovaniemellä Sokos Vaakunan tiloissa 5.11. Rautiosaaren py:n syyskokous ma 5.11. Käsitellään sääntömääräiset asiat ja valitaan seuraavan vuoden liittohallitus. Sääntömääräiset asiat. Piirin syyskokous la 10.11. klo 10. 0400 199 002 ja eduskunta-avustaja Mirva Vesa p. klo 11 Snellmankodilla Kokkolassa, os. Koivuhaka-Ykspihlajan py:n syyskokous Kokkolan Koivutuvalla la 10.11. Lapin Keskustanuorten syyskokous pe 2.11. Kivirannan py:n syyskokous su 4.11. klo 18 piiritoimistolla (Koulukatu 31 A 2). Piiritoimisto Kemissä auki pääsääntöisesti joka päivä, mutta varmim min soittamalla etukäteen. klo 14. Peräpohjola Keskustan Peräpohjolan piiri, tmj Kai Puro, 040 837 9867, kai.puro@keskusta. Keski-Pohjanmaa Piiritoimisto avoinna os. Puistolantie 23, Hirvas. klo 9–15 Rovaniemen SantaParkissa. Rantakatu 27. Keskustanuoret Suomen Keskustanuoret ry:n sääntömääräinen liittokokous 17.–18.11. Leevi Madetojan katu 1, Oulu). Keskustanaisten perinteinen ITSE TEHTY -myyntinäyttely 17.–18.11. kj:n syyskokous to 8.11. Politiikan eduskuntatasolla jättävä Kääriäinen näki, että keskinäinen kunnioitus tulee asettaa tärkeimmäksi yhteis työn perustaksi. Lapin Keskustanuoret Sulla on Talenttii -messuilla ti 6.11. Kyöstintie 4. Hänen mukaansa aikaa on riittävästi saada uudistus valmiiksi. www.fb.com/perapohjola. Lisätietoja toiminnanjohtajalta: Katmja Koivukoski, p. klo 18.30 Vanhustentalon kerhohuoneella. klo 17. Yhdeksän eduskuntavaaliehdokasta Pohjois-Savosta Pohjois-Savon eduskuntavaaliehdokkaat sekä europarlamentaarikko Elsi Katainen. Katmja Koivu koski 040 533 8160. fi. Rovaniemi. Sääntömääräiset asiat. Lisätietoja: lappi@keskustanuoret.fi. Virallisten edustajien on ilmoittauduttava kokouspaikalla 17.11. klo 18.30 Rantalalla, os. Sääntömääräiset asiat. Tampereen yliopiston kirjasto (Kalevantie 5, sali LS K103) Kokous alkaa la 3.11. Tulevista linjauksista hän nosti esiin sen, että aluepolitiikka tulee nähdä ennen muuta elinvoimapolitiikkana. Paikalla myös puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen ja kansanedustaja Juha Pylväs. Kokous avataan 17.11. Keskustellaan osastotoiminnan kehittämisestä ja käsitellään sääntömääräiset asiat. klo 19. Pyhäjoki. Käsiteltävänä asiana sääntömääräisen liittokokouksen (16.–18.11.) edustajat. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimiston yhteystiedot: Toimisto 040 5156800, Keskustan tmj. klo 17 Rotkon Olohuoneella, Lapin AMK:n Rovaniemen kampuksella
Pidän vahvuutenani sitä, että olen nähnyt alueel la eletyn kehityksen, Saarelainen kertoi puheenvuorossaan. Sipilä lupasi eduskuntavaalityöhön tahdon rinnalle enemmän myös tunnetta. Ehdokkaana myös oleva Eero Reijonen ei päässyt paikalle piirikokoukseen. piirin uudesta puheenjohtajasta äänestettiin. Ay-liike ja työväki on suututettu, tehtaiden taukohuoneissa Sipilän naama on tikkatauluna, Toivonen kuvaili. Maakuntahallinto ja sote on saatava maaliin, muutoin häviämme vaalit, Mulari varoitti. Kainuun kansanedustajaehdokkaat ovat Timo Korhonen, Marisanna Jarva ja Tuomas Kettunen. Piirin varapuheenjohtajiksi valittiin Kainuun keskustanaisten varapuheen johtaja Anna Heikkinen ja keskustanuorten Kaisa Oinas-Panuma. Paikka on pantu hakuun. – Savo-Karjalan vaalipiirissä tiestö on osittain hävityksen kauhistus! Tiestön kunnossa on kysymys paikallisesta elinvoimaisuudesta, Jouni Pöppönen muistutti. 38 2.11.2018 Päivi vento KesKustan Pohjois-Karjalan piirikokous asetti eduskuntavaaleihin kuusi ehdokasta. Kainuussa vaihtuvat piirin puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja Pohjois-Karjalan piirin ehdokkaat Hanna Huttunen (vas.) Anu Vehviläinen, Hannu Hoskonen, Sinikka Musikka ja Ilpo Saarelainen. – Seuraavat vaalit meidän täytyy voittaa. Vaalivoitosta lähti myös suomussalmelainen Keijo Mulari. Esa Kemppainen Hyrynsalmelta valittiin puheenjohtajaksi 32 äänellä. – Koulutusteema on minulle keskeinen. Tuttuun tapaan heitä haastavat yrittäjä Hanna Huttunen Outokummusta ja sairaan hoitaja Sinikka Musikka Kiteeltä. Ainut uusi kasvo näissä mittelöissä on kontiolahtelainen rehtori Ilpo Saarelainen. Kainuun kansanedustajaehdokkaat ovat Marisanna Jarva, Timo Korhonen ja Tuomas Kettunen. Piirikokous tukee MEP Elsi Kataisen ehdok kuutta ensi kevään EU-vaaleissa. teksti: AnjA MAnninen kuvA: MAriA sePPälä Keskusta Päivi Vento heen johtaja Ville Toivonen. Hatvan piiri valitsi Kainuun eurovaali ehdokkaaksi. Lyyli Pokela on ollut toiminnanjohtajana yli 20 vuotta ja jää eläkkeelle vuodenvaihteessa. – Pahin vihollisemme olemme me itse. Kainuulainen Teuvo Hatva veti ennen äänestystä nimensä pois. Keskustelussa sivuttiin myös sotea, ilmas tonmuutosta ja kestoaihetta eli tiestön kuntoa.. Hän oli huomannut, että irtisanomisen helpottamiskiistassa läksyt olivat lukematta eli ei osattu perustella asioita. piiriKoKouKsessa palattiin myös viime kesän puoluekokoustunnelmiin Sotkamossa. Piirihallituksen johdossa jatkavat puheenjohtaja Hanna Huttunen ja varapuPohjois-Karjalassa konkarit kehiin – KesKustapiirin puheenjohtaja on Kainuun poliittisen yhteistyön ehdoton takuumies, tehtävän jättävä kansanedustaja Timo Korhonen evästi valittavaa uutta puheenjohtajaa piirin syyskokouksessa Ristijärvellä lauantaina. Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä totesikin, että jos sama voimaannuttava Sotkamon henki löytyy, keskustaa ei edus kunta vaaleissa pysäytä mikään. Puheenjohtajan lisäksi Kainuun piirissä vaihtuu myös toiminnanjohtaja. Ville Toivonen näki soten maaliin saamisen saavan keskustan kannatuksen nousuun. – Vaalikentillä pitää tuoda esiin konkretiaa ja lukujen suhteuttamista, se auttaa äänes täjiä hahmottamaan, opasti Helena Pakarinen. Mukana ovat istuvat kansanedustajat Hannu Hoskonen Ilomantsista, Anu Vehviläinen Joensuusta ja Eero Reijonen Liperistä. Paavo Ollikainen Ristijärveltä sai 25 ääntä. Uudeksi varapu heen johtajaksi valittiin Mikko Löppönen. YleisKesKustelun pääaiheena olivat vaalit
kokoontuessa hallitus ja Svinhufvud aikovat erota. Nevanlinna pelaa lausunnollaan aikaa. Suomi saksalaisine kuninkaineen olisi joutunut täydellisesti riippumaan Saksasta. Muuten ilmenee tässä pienten kansojen tulevaisuudelle suuria mahdollisuuksia. Itä-Karjala olisi oikeastaan tullut Saksalle. lokakuuta ottaa spriitä ”niin että tuntuu”. Lokakuun 29. lokakuuta. On omituista tunnustaa, että parantumistani on edistänyt alkoholi-sprii. Senaattori Ernst Nevanlinna palaa Saksasta Suomeen 23. lokakuuta: Saksa on sittenkin mennyttä miestä! Ja ilmeisesti alkaa toteutua sodan alussa lausumani ennustus, että ensin kumous Venäjällä tai Saksassa, sota ei lopu, ennen kuin molemmista kruunupäät on hävinneet. Uusi na valtionhoitajaehdokkaina mainitaan Manner heim ja Paasikivi. että hän ulkopolitiikassa noudattaa täysin puolueetonta, siis ei mitenkään saksalaisvihamielistä politiikkaa. Hän noudattaa kuitenkin lääkärin määräystä lääkitä spriillä sitkeää flunssaa, joka on vaivannut häntä lokakuun lopulla. Uutiset sotarintamalta ja Saksasta saavat hänet tarkistamaan arviotaan 27. Politiikan kulisseissa katseet kohdistuvat kenraali Mannerheimiin, joka erosi sisällissodan jälkeen armeijan ylipäällikön tehtävästä. että hän ei asetu puolueelliseksi Ruotsinkielen suhteen; 4. Santeri Alkio oli 18. Mutta niin se on. Kun tauti ei tunnu hellittävän, Alkio päättää 30. että hän hajottaa valtiopäivät, panee toimeen uudet vaalit; 5. Ennen kuin häntä voi hyväksyä, täytyy saada takuita 1. On varma, että esim. Mutta nyt kaitselmus johtaakin niin että Saksa sortuu ja Suomi saa vapautensa. Alkio alkaa saman tien luonnostella päiväkirjaansa ehtoja Mannerheimin paluulle: Mannerheim! Merkillistä! Nyt hän sukeltautuu näyttämölle – hän josta minä jo heinäkuulla sanoin ryhmässä: Mannerheim voi olla vielä meidän presidenttiehdokkaamme… Minun ajatukseni ovat askarrelleet Mannerheimissa siitä saakka, kun eduskunnan puhemiehistössä seisoin häntä vastapäätä Senaatin torilla, kun hän esikuntansa etunenässä tervehti eduskuntaa. että hän sotalaitoksen järjestelyssä ei syrjäytä jääkäreitä; 3. päivänä useat saksalaislehdet vaativat keisari Vilhelmin eroa. päivä arviot Mannerheimin paluusta vahvistuvat: Tänään on Vasa Postissa uutinen, että edusk. Suomessa näistä vaatimuksista uutisoidaan vasta pari päivää myöhemmin. Alkio on ehdottoman raitis ja ajaa kieltolakia. Suomen Synty Santeri alkion Silmin timo laaninen 2.11.2018 39 Monarkistitkin alkavat havahtua Saksan romahdukseen maailmansodassa. Hän teki minuun luotettavan vaikutuksen. Lokakuun 30. Saksan kansa tulee tasa-arvoiseen asemaan muiden kansojen kanssa eikä uhkaa enää niitä pantsaroidulla nyrkillä. ettei hän rupea ajamaan eduskunnan vastaista politiikkaa, vaan on lojaalinen, siis puolueeton; 2. Mannerheim erosi sisällissodan jälkeen ylipäällikön tehtävästä eikä sitoutunut saksalaissuuntaukseen.. lokakuuta pohtinut mahdollisuutta, että Saksa kykenisi vielä yhteen suureen sotaponnistukseen. Hänen mukaansa puhemies Lauri Ingmanin johtaman lähetystön tarkoituksena ei ollut viedä Friedrich Karlille ilmoitusta kuninkaanvaalin tuloksesta, vaan neuvotella tulevan kuninkaan kanssa epävirallisesti. 19.10.–2.11.1918 Mannerheim palaa näyttämölle Siksi hän on ympärysvaltojen silmissä hyväksyttävämpi vaihtoehto Suomen johtoon. Santeri Alkio alkaa pohtia ehtoja Mannerheimin paluulle valtion johtoon. marras kuuta: Alan olla terve. Hoito tepsii päätellen päiväkirjamerkinnästä 2. päivänä vaasalainen aktivisti majuri Harald Boucht tunnustelee välikäsien kautta Alkion mielipidettä kenraali Mannerheimin paluusta valtio johtoon. Lokakuun 22
Suomessa on 5,5 miljoonaa asukasta. 7. Viime vuodenvaihteen tilanteen mukaan heistä yli 65vuotiaita oli vajaat 1,2 miljoonaa eli 21,4 prosenttia koko väestöstä. 9. 2. Yhden Suomen maakunnan vaakuna eläin on karhu. Shutterstock. . Suomen kunnista eniten yli 65vuotiaita oli Kuhmoisissa, Luhangalla, Puumalassa, Sysmässä ja Sottungassa. Onko Suomen läntisin kunta Ahvenan maalla vai Lapissa. 196 2–6 3 (ja 197 0–7 1), 5) Sat aku nta , 6) eiv ät, 7) Ahv ena n maa lla , Eck erö , 8) mas urk ka Puo las ta, pol kka Böö mis tä nyk yis est ä Tse kis tä, sot tiis i Sak sas ta – toi sel ta nim elt ään sak san pol kka , 9) 9: USA , Ven äjä , Bri tan nia , Ran ska , Kiin a, Int ia, Isr ael , Pak ist an, Poh joi sK ore a, 10) 197 7. Keskustan EteläPohjanmaan piirihallitus esittää varapuheenjohtajaksi keskustan Ku rikan kunnallisjärjestön ja Kurikan kaupun ginhallituksen puheenjohtajaa Rami AlaNisulaa. Nukkuvatko Ranuan eläinpuiston jääkarhut talviunta. Antti Kivelä haluaa jatkaa puoluevaltuuston johdossa Vas tau kse t: 1) Tov e Jan sso n, muu mit arin at, 2) ei ket ään , kau pun gin joh taj ia on ollu t 9 + nyk yin en, 3) Kuh moi nen 42, 4 ja Luh ank a 41, 3 pro sen tti a, muu t mai nitu t 39, 9–3 9,1 pro sen tti a, 4) 196 0l uvu lla : Aht i Kar jal ain en pm . Kuinka moni Helsingin kaupungin johtajista on valittu Suomen presidentiksi. Mistä ovat syntyjään nuo vanhat tanssit. Ranuan eläinpuistossa jääkarhuja on ollut vuodesta 1991. 10. Suomenmaa Antti Kivelä haluaa jatkaa toisen kau den keskustan puoluevaltuuston puheen johtajana. Vihje: kolmen nykyisen eurooppalaisen maan, toistensa naapurimaita, alueelta. Puo luevaltuuston puheenjohtajaksi hän nousi marraskuussa 2016. Keskustan Helsingin piirin ehdokas vara puheenjohtajaksi on Helsingin keskusta nuorten puheenjohtaja Liina Tiusanen. Suomi itsenäistyi 1917. Hän on toisen kau den puoluevaltuutettu ja keskustanaisten Kymenlaakson piirin puheenjohtaja. Kenen lastenkirjailijan tarinoiden olentoja ovat salamasta sähköisiksi tulevat hattivatit. marraskuuta. Kivelän mielestä puoluevaltuuston on jatkossa reagoita va nopeammin yhteiskunnalliseen keskus teluun. 40 2.11.2018 9 1 3 2 8 4 1 6 2 7 2 6 8 9 1 4 5 3 4 2 8 7 4 6 6 3 2 5 1 5 2 8 6 8 1 5 6 7 9 4 1 3 5 8 2 3 8 2 7 9 5 6 1 4 4 1 5 8 6 2 9 7 3 2 6 8 9 3 1 7 4 5 5 3 4 6 2 7 1 9 8 7 9 1 5 8 4 3 2 6 9 4 6 3 7 8 2 5 1 1 5 3 2 4 9 8 6 7 8 2 7 1 5 6 4 3 9 3 4 6 2 5 6 8 9 3 1 4 1 8 7 5 4 6 8 7 4 9 8 2 9 7 5 6 8 5 9 1 3 4 7 6 2 1 3 6 2 7 9 5 8 4 2 4 7 6 8 5 9 3 1 9 2 4 3 1 8 6 7 5 7 1 5 9 4 6 3 2 8 3 6 8 7 5 2 4 1 9 5 8 1 4 6 3 2 9 7 4 9 3 8 2 7 1 5 6 6 7 2 5 9 1 8 4 3 3 4 6 2 5 6 8 9 3 1 4 1 8 7 5 4 6 8 7 4 9 8 2 9 7 5 6 8 5 9 1 3 4 7 6 2 1 3 6 2 7 9 5 8 4 2 4 7 6 8 5 9 3 1 9 2 4 3 1 8 6 7 5 7 1 5 9 4 6 3 2 8 3 6 8 7 5 2 4 1 9 5 8 1 4 6 3 2 9 7 4 9 3 8 2 7 1 5 6 6 7 2 5 9 1 8 4 3 9 1 3 2 8 4 1 6 2 7 2 6 8 9 1 4 5 3 4 2 8 7 4 6 6 3 2 5 1 5 2 8 6 8 1 5 6 7 9 4 1 3 5 8 2 3 8 2 7 9 5 6 1 4 4 1 5 8 6 2 9 7 3 2 6 8 9 3 1 7 4 5 5 3 4 6 2 7 1 9 8 7 9 1 5 8 4 3 2 6 9 4 6 3 7 8 2 5 1 1 5 3 2 4 9 8 6 7 8 2 7 1 5 6 4 3 9 1. Mikä maakunta. Samalla valitaan myös varapuheenjohtajat. 6. Montako ydinasevaltiota maailmassa tällä hetkellä on. Kivelä toimii Kuopion kaupunginhallituk sen puheenjohtajana sekä PohjoisSavon liiton valtuuston varapuheenjohtajana. Kuinka paljon prosenteissa: noin 28, 31, 35 vai 40 prosenttia. Masurkka, polkka ja sottiisi. Hän haluaisi kehittää puoluevaltuuston toimintaa niin, että puoluevaltuutettujen näkemykset tulisivat paremmin kuuluviin myös kokousten välillä. Helsingillä on ollut kaupunginjohtaja 1922 alkaen. Tietotesti ??. Nykyisin titteli on pormestari (2017 alkaen). Keskustan Kymenlaakson piirihallituksen ehdokas puoluevaltuuston varapuheenjoh tajaksi on Liisa Varjola. PuoluevAltuuston johto valitaan Turussa 24.–25. 3. Mikä vuosi: Charles Chaplin ja Elvis Pres ley kuolivat; Aira Samulin täytti 50 vuotta; Lola Odusoga, prinsessa Victoria ja Emma nuel Macron syntyivät; presidentti Urho Kekkonen myönsi pilapiirtäjä Kari Suomalai selle professorin arvonimen; Jimmy Carter astui virkaansa Yhdysvaltain presidenttinä. Millä vuosikym me nellä Suomi sai ensimmäisen pääminis terin, joka oli syntynyt itsenäisessä Suo messa: 1950, 1960, 1970 vai 1980luvulla. 4. 8. 5
2.11.2018 41 Näe taivaat uusin silmin Yleisradion päämeteorologi Seija Paasonen on pitkäaikainen taidehistorian harrastaja ja taiteen ystävä. -verkkokaupasta alennuskoodilla SUOMENMAA18 puhelimitse: 050 560 4544 sähköpostitse: maahenki@msl.. Kun hän katsoo maalausta, hän näkee sen säätilassa yhtä ja toista. Mainiossa kirjassaan Taiteilijoiden taivaat meteorologin silmin Seija Paasonen avaa lukijan silmät katsomaan sekä taidetta että taivaita uusin silmin. SUO MENMAAN LU K I J O I L L E 35 € + postikulut (OVH 42€) TILAUKSET: maahenki
Huh huh. Ehdotukset julkaisiin 17. On aivan varmaa, että hiilen sidonnasta maaperään tulee maaja metsätaloudelta vaadittu uusi tuotantomuoto. Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen kahden asteen globaaliin keskilämpötilan nousuun ei riitäkään. Vihreiden sijaisjohtohenkilö vaati, että budjetista pitäisi perua kaikki fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät tuet. KuitenKin ihmiskunnan kohtalo riippuu siitä, mitä tapahtuu maaperän ylimmälle 80 senttimetrin kerrokselle. SDP:n puheenjohtaja ilmoitti, että suunnitellut metsäteollisuusinvestoinnit pitää panna jäihin, toisin sanoen tehdä metsistä hiilivarastoja. Kiinnostavaa on, saako kuuden kohdan ohjelma julkisuutta. Ainoa suuri muutos oli se, jota ei kommentoitu. Jos nuoren polven helsinkiläisiltä tai toimittajilta kysyy, olisi ratkaisu se, että me kaikki ryhtyisimme ajamaan sähköautoilla ja Suomen metsistä tehtäisiin hiilivarasto. Juuri sitä kestävintä, josta Metsäliiton Äänekosken biotuotetehdas on maailman paras esimerkki. Eikä siinäkään mitään sisällöllistä. Keskusta on myöhemmin koettanut paikata momentin menetystä julkaisemalla kuuden kohdan ohjelman ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Ratkaisu ilmastonmuutokseen juha kuisma vieraskolumni. Ja perussuomalaisten puheenjohtaja katsoi, että pitää rakentaa lisää ydinvoimaa. KoKoomuKsen ehdotus muiden ministeriöiden tontilla häärivästä ilmastoministeristä on erityisen huono. Perussuomalaisten idea ydinvoimasta ilmaston pelastajana tarkoittaisi 1 500–1 600 kappaletta Olkiluoto 3:n kokoista ydinvoimalaa. Se saisi ainoastaan aikaan ministeriöiden virkamiesten välisen sissisodan ja asioiden halvaantumisen. Vaimea oli keskustankin ehdotus puheenjohtajakokouksesta, mutta sentään toteutettavissa. Eikä asiantuntemuksen tai ajatuksen kunniaa saa SDP:kään, joka ensimmäisen kerran historiansa aikana vastusti uutta teollisuutta. KesKustan puheenjohtaja ehdotti, että järjestetään kotimaisten puolueiden puheenjohtajien neuvottelu ilmastopolitiikasta. Näilläkö sitä pitäisi mennä. Uutena terminä lanseerattiin ”ilmastohakkuut”. Maassa pitää olla kaikkea orgaanista; juuria, kasvipeitettä, mykoritsoja, mikrobeja, pieneliöstöä ja teollisesti valmistettua biohiiltä. Keskeisiä asioita olivat puun käyttö ja hiilinielut. Entäs vihreät: ei sanaakaan Helsingin kivihiilestä, jolla kaupungin energiayhtiö takoo voittoja, mutta täsmentymätön heitto kannustinjärjestelmän purkamisesta, josta tulisi ainoastaan lisää markkinatilaa kivihiilelle. Mitä sanoivat poliitikot. lokakuuta. Sitä, että kuinka monta metsäteollista tehdasta Suomessa saisi toimia, ei Helsingistä vielä ole ilmoitettu. Koska luonnonhoitaja ei voi siitä laskuttaa eikä sen kustannuksia voi lisätä ruoan hintaan, tulee yhteiskunnan määritellä asia julkiseksi palveluksi, julkishyödykkeeksi, josta maksetaan. Kirjoittaja on äärikeskustalainen tietokirjailija Lempäälästä. En ole varma, olenko omaksunut ajatuksen Ilkka Herliniltä vai professori Antti Asikaiselta, mutta uskon siihen kuin pukki sarviinsa. Maaperä on valtamerten planktonin jälkeen maapallon suurin hiilivarasto, ja sitä voi kasvattaa muun muassa maaperälääkinnän ja biohiilen avulla. 42 2.11.2018 Kun IPCC:n tuorein raportti tuli suurella mediavyöryllä julkisuuteen, meni Suomi hetkeksi sekaisin. Kokoomuksen puheenjohtaja vaati, että seuraavassa hallituksessa on oltava erityinen ilmastoministeri – ja sai törkeän paljon julkisuutta. Ei olisi tarvinnut, samaahan faktaa on ollut tarjolla monta kertaa aiemmin. Entä mitenkäs näitä arvioisi. Jotta maailman ekosysteemit, muun muassa koralliriutat selviäisivät, saa maapallon keskilämpötila nousta vain 1,5 astetta
Yksi kirjan naisista ajoi haukkuen sekä hirveä että lintuja, tarkoitti tietenkin häntä. minulta edellytettiin turhaan anteeksipyyntöä ennen oikeuskäsittelyä. Yksi luonnehdittiin puutarhatontuksi. Yhdellä haastajista oli elävässä elämässä japanilainen auto, kirjassa korealainen, siitä vedettiin kirkas johtopäätös, että tarkoitan häntä. mitä tästä tulee, jos ei saa edes keksittyjä henkilöitä käyttää. kirjoitin muutama vuotta sitten yhden monista alatyylisistä kirjoistani. Seinäkiisto, niin kuin me rosvot sanotaan. noora, älä sinäkään pyydä anteeksi, älä vaikka voisi olla pienimmän riesan tie. on vaikka vasenkätinen. tarkoittaa häntä. toisella oli lippahattu ja kutsumanimi, jolla kutsutaan sen nimisiä miehiä, joita elää Suomessa yli 20 000. Väitteet kunnianloukkauksesta olivat niin kaukaa haettuja. Yllätys oli melkoinen, kun syyteharkintaa tekevä syyttäjä ilmoitti poliisille, että on kuultava uudelleen, on kiistettävä yksityiskohtaisemmin. ei päästy käsittelyyn asti, koska viisas oikeuden puheenjohtaja ehdotti sopuratkaisua. tietoja käytetään tilausten hallintaan ja tilaajien palveluun. Se myi painoksensa loppuun, ei siinä mitään. Lehden saaja ja tilaaja voivat tarkistaa tietonsa joutsen media oy:n tilaajapalvelusta. mutta toivotan voimia noora Vallinkoskelle. olivat hankkineet asianajajan, hänkin sai siis tutustua raisukirjallisuuteen, ihan korvausta vastaan. kirjan henkilöt ovat fiktiivisiä! taas oltiin tutkijan kanssa sitä mieltä, että eiköhän se ollut tässä. Sellainen syntyi, ja käräjäoikeus julisti sen salaiseksi, siitä ei sen enempää. taistelet sananvapaudesta! Jari Nenonen Voimia, Noora Vallinkoski Ennen kuin huomasinkaan, istuin kuulusteluissa.. ohjeet tietojen tarkistamiseen rekisteriselosteessa: www.suomenmaa.fi. kuulustelijakin oli sitä mieltä, että eiköhän tämä ole tässä. Verkkouutispäälliköt Henna Lammi 045 6307 072 SamuLi niSSiLä opintovapaalla journalistinen taittaja SamuLi VänttiLä 044 7370 244 toimittajat meri aLaranta-Saukko 044 2032 640 Lauri HeikkiLä 044 7370 269 annukka kaareLa 044 7370 377 taina kiVeLä 044 3457 304 Santeri Lampi 044 7370 315 riSto Luodonpää 040 8201 781 tomi oraVainen 040 5201 361 pauLiina poHjaLa 050 5450 915 pekka poHjoLainen 040 5357 674 pirkko WiLén 044 7370 238 Vakituinen aVustaja timo Laaninen 040 8326 106 ValokuVaajat jaakko martikainen 050 3495 549 maria SeppäLä 044 7370 386 GraaFikko joHanna Suutari 044 7370 327 Henna raitaLa 044 7370 327 päätoimittaja juHa määttä 040 7359 612 toimituspäällikkö katariina Lankinen 044 7370 320 ulkoasupäällikko mikko eronen 041 4539 554 Pakina Levikki: 11197 (76/23/1) Lt 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus postiosoite: pL 52, 90101 oulu, käyntiosoite: Lekatie 4, 90150 oulu Helsingin toimitus postiosoite: pL 1070, 00101 Helsinki, käyntiosoite: apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija joutsen media oy Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Markkinointijohtaja matti kontio 044 7370 312 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi joutsen media oy tallentaa ja käsittelee henkilötietoja. tarkoitti tietenkin häntä. Halusivat kunniansa loukkaamisesta yhteensä 15 000 euroa. tunnen suurta sympatiaa nuorta kirjailijaa kohtaan, nimimerkillä itsekin kokenut. no, menin ja kiistin yksityiskohtaisesti. eikä sellaista keksittyä henkilöä olekaan, jolle ei hassu voisi keksiä yhtymäkohtia omaan mitättömään elämäänsä. kirjoitin omasta mielestäni aukottoman puolustuksen. mutta kas, ennen kuin huomasinkaan, istuin kuulusteluissa. korvausta on saatava. kovasti oli viivaillut yhtymäkohtia asiakkaidensa elämään. Painopaikka Botnia print oy, iSSn 0356-3588 2.11.2018 43 Esikoiskirjailija Noora Vallinkoski on joutunut myrskyn silmään, koska jotkut ihmiset kokevat kunniansa tulevan loukatuksi hänen fiktiivisessä romaanissaan. Ei ollut siinä. Sain siitä omasta mielestäni hauskan